1. No category

k i e l i s i lta
suomen
kielisiltakansi_0113.indd 1
viittomakielen
tulkit
ry
01° 2013
26.2.13 9:43
2
Kielisilta
issn 1797-4739
Julkaisija
Suomen Viittomakielen Tulkit ry
Toimitus
Kielisilta c/o Loimo,
Hitsaajankatu 1 as 78, 00810 Helsinki
[email protected], www.tulkit.net/kielisilta-lehti
Palautusosoite
Taina Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, 00810 Helsinki
Päätoimittaja
Heidi Kenttälä, [email protected]
Toimitussihteeri
Taina Loimo
Toimittajat
Liisa Halkosaari, Titta Shemeikka, Minna Turunen
Toimittajien osoitteet ovat muotoa [email protected].
Editointi ja oikoluku
Riikka Karppinen, Heidi Anturaniemi
Kuvankäsittely ja kuvitus
Suvi Sipronen, Katariina Valentin
Markkinointi
Toimitus, [email protected]
Taitto ja ulkoasu
Kairo Graphics Oy
Paino
Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, 00380 Helsinki
Paperi
sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk
Osoitteenmuutokset
Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin
ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa
www.akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen
SVT:lle osoitteeseen [email protected].
Aineistopäivä ja ilmestymispäivä
2/13: 26.4. (ilmestyy 24.5.)
3/13: 9.8. (ilmestyy 6.9.)
4/13: 15.11. (ilmestyy 13.12.)
Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Kannen kuva
tekijä päivi laitinen
Kuva on toteutettu sekatekniikalla, puuvärein, akvarellein ja pastellein. Piirtäjä on Päivi Laitinen, viittomakielen tulkki ja naivismin
harrastaja, jonka maailmassa ketut puuhastelevat mitä kummallisimpia asioita.
Lehtitilaukset
[email protected]
Kestotilaus 30,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut)
Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet
eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa.
jäsenmaksut 2013
Kannatusjäsen
Varsinainen ja opiskelijajäsen
Henkilöjäsenet
75 €/vuosi. Lasku lähetetään.
1,25% päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Ilman
palkkatuloja olevan opiskelijan jäsenyys on ilmainen. Lisätiedot:
www.akavanerityisalat.fi
Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt
120 €/vuosi. Lasku lähetetään.
kielisiltakansi_0113.indd 2
26.2.13 9:43
Kielisilta 01/2013
02
03
04
05
07
08
09
Toimitukselta
Kannen kuva
Toimitukselta
Puheenjohtajan palsta
Hallitustentti
Kevätkokous 2013
Kun influenssa kaataa tulkkiparin
Esittelyssä Kielisiltaa
Kansainvälisillä vesillä
10
11
12
13
14
Vapaa-ajan tulkista tuli kv-tulkki
16
18
19
20
23
24
26
27
28
32
33
34
36
Virsien kääntämisestä viittomakielelle
kielisilta_0113.indd 3
3
Reletulkkaushavaintoja
Vuosi Ranskassa
Kun tulkkauskieliä on tsiljoona
Kotiin tuomisia – mitä opin
ulkomaankomennuksella?
Tyytyväisiä tuntipalkkalaisia
Tavoitteena parempi tulkkauspalvelu
Syvempi ja laajempi osaaminen
Akavan Erityisalojen koulutuksia
Ampiaispesän äärellä
Mielipide
Haalareiden tuuletusta
Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmällä on asiaa
Uutisia
Sarjakuva
Australian auringon alla
Ilmoitustaulu
kuva kotialbumista
Kun Facebook aikoinaan levittäytyi Suomeen, vannoin, etten koskaan liity siihen.
Mielestäni ystäväni saisivat tulla kasvotusten kertomaan, mitä heille kuuluu. Pian
kaverini kuitenkin alkoivat puhua Facebookiin lisäämistään lomakuvista, joita minä en
tietenkään ollut nähnyt. Vähitellen minutkin
saatiin taivuteltua ja loin Facebookiin oman
profiilin.
Sosiaalisessa mediassa puhutaan
ajankohtaisista tapahtumista kuten säästä
ja uutisista. Aiheet liikkuvat myös toiseen
suuntaan: sosiaalisen median ilmiöistä ja
tapahtumista puhutaan myös muussa mediassa kuten lehdissä ja televisiossa. Näin
myös vuoden ensimmäisessä Kielisillassa.
Facebookissa SVT:n ryhmässä käytiin
kiivastakin keskustelua liittyen viitottuun
puheeseen ja viittomakielen arvostukseen.
Tähän aiheeseen liittyen saimme lehteemme jutun eräältä keskustelijalta (kurkista
syvemmälle lehteen).
Tässä lehdessä pääsemme myös haistelemaan ulkomaiden tuulia teeman ”Kansainvälisillä vesillä” myötä. Osiossa tutustumme
esimerkiksi tulkkaustilauksien toteuttamiseen kansainvälisellä viittomisella.
Sisäsivuilta löytyy myös kutsu SVT:n
kevätkokoukseen.
Kevään odotusta kaikille ihanaisille
lukijoillemme!
26.2.13 10:10
p u h e e n j o h ta j an pa l sta
4
Kommentoimattomuus –
hyve vai pahe?
Teksti Heidi Kenttälä Kuva Jussi Uusitalo
U
usi hallitus kokoontui järjestäytymään tammikuun lopulla.
Esityslista oli pitkä ja asiaa
riitti viimeisille minuuteille asti.
Jutusteluhetket jäivät lyhyiksi ja palautuivat
nopeasti esityslistan aiheisiin. Mielenkiintoisen keskustelun saimme aikaan uuden
Facebook-sivun ympärille. Keskustelimme
itse aiheesta, mutta myös siitä, miten paljon
hallitus voi kommentoida, esimerkiksi
sosiaalisessa mediassa esiin tulevia asioita
ja keskusteluja. Missä menee ammattiyhdistyksen rajat, vai onko se veteen piirretty
viiva, jonka yhdistys voi määritellä itse?
Pyysin Akavan Erityisalojen toiminnanjohtajalta sähköpostitse mielipidettä asiaan
otsikolla ”Yhdistyksen rajat ja neutraalius”.
Vastauksena sain liiton säännöt sosiaalisen
median käytössä, sekä tiedon että asia
vietiin eteenpäin ja siitä keskustellaan.
Säännöissä muun muassa kehotettiin käyttäytymään siivosti sosiaalisessa mediassa
sekä huomioimaan tulkinnanvaraisuus. Kirjoitetussa muodossa olevat asiat tulkitaan
monella tavalla, lukijasta riippuen. Tärkein
asia meille hallituslaisille oli kuitenkin kohta,
jossa todettiin, että liitto pitää liiton nimissä
olevaa kommentointikynnystä korkealla.
Tässä oli vastaus, jota kaivattiin uuden
Facebook-sivun ylläpitämiseen.
Vuoden 2013 teema on ”Edunvalvonta!”. Tämä teema on vahvasti läsnä myös
liiton toiminnassa tänä vuonna. SVT:n
toimintasuunnitelmassa on tärkeä tavoite
tälle vuodelle edunvalvontaan liittyen –
jäsentyytyväisyyskyselyn toteuttaminen.
Kyselyn avulla saamme tietoa jäsenten
ajatuksista ja toiveista. Toivoisimme, että
kyselyssä näkyisi myös se, kuinka paljon jäsenet odottavat meidän ottavan
kantaa asioihin jäsenten arjen tasolla.
Hallitus on mukana erilaisissa pysyvissä
ja määräaikaisissa työryhmissä, ja viime
vuonna pääsimme myös tapaamaan Kelan
edustajia. Työtä riittää, eikä kaikki työ ja
”saavutukset” aina näy jäsenille. Riittääkö jäsenille, että toimimme tehokkaasti
ja aktiivisina ammattiyhdistystasolla, vai
olisiko toivomuksena esimerkiksi hallituksen
mielipiteen esille tuominen sosiaalisessa
mediassa? Jäämme vielä odottamaan
liiton kommentteja aiheeseen liittyen, ja
pohdimme varmasti asiaa myös seuraavissa
hallituksen kokouksissa, kesäpäiviä pois
sulkematta.
Jäsenten yhteydenottoja tulee meille
edelleen kohtalaisen vähän. Toivottavasti
voimme tulkita tämän tyytyväisyydeksi?
Sitähän sanotaan, että jos suomalainen ei
anna positiivista, tai negatiivista palautetta,
niin kaikki on sujunut hyvin. Palautetta,
ajatuksia, ihmeteltävää ja kysymyksiä saa
kuitenkin lähettää ja vastaamme niihin mielellämme. On mukavaa, kun jäsenistö reagoi
ja hengittää, koska silloin mekin tiedämme
olevamme elossa.
Ollaan yhteydessä myös vuonna 2013!
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 4
26.2.13 10:10
a j anko h ta i sta svt: ss ä
5
Hallitustentti
toimittanut Matu Alapuranen
Kuka? Olen Terhi Kalliomäki.
Kuka? Heidi Kenttälä.
Mikä? SVT:n puheenjohtaja, viittomakielen tulkki,
kuusinkertainen täti ja
Mikä? Olen äiti, nypläävä
neulootikko, polskiva geokätköilijä ja yhdistysaktiivi
viittomakielen tulkki.
tuore vaimo.
Mistä? Alunperin Raumalta, mutta tällä hetkellä
koen olevani Turkuun
juurtunut ja rakastunut
turkulainen.
Mistä? Olen varsinaissuomalainen pirkkalalainen.
KUVA Helena Näätänen
Miksi mukana hallituksessa?
Järjestötyö tärkeiden asioiden puolesta ja kivat ihmiset! Olen
saanut monta ihanaa, uutta ystävää.
Uuden vuoden lupaus? Lupasin taas olla hiukan säyseämpi ja
hillitä temperamenttiani, mutta tämä lupaus on jokavuotinen,
eikä koskaan kestä tammikuuta kauemmin.
Kuka? Elina Salenius,
iloinen ja pirteä.
Miksi mukana hallituksesKUVA Terhi Kalliomäki
sa? Yhdistysaktiivina on
hauskaa pohtia ja kehittää
alaamme mukavien kollegoiden kanssa. Tässä hommassa tutustuu uusiin tulkkisukupolviin, pysyy mieli virkeänä sekä jalat
maassa siinä, mikä omassa työpaikassa on hyvin ja mitä voisi
vielä parantaa. Nyt tarvittiin hallitukseen joku kattelemaan
rahojen perään ja sellainenkin homma kiinnostaa minua.
Uuden vuoden lupaus? En harrasta tipattomia tai turhia lupauksia. Yritän nauttia niistä asioista, joita on tarjolla ja tavoitella
uusia kokemuksia ja taitoja. Kaikenlainen luova tekeminen on
lähellä sydäntäni ja kaiken voi oppia, jos vain haluaa.
Mikä? Vara-pj ja opiskelijavastaava.
Mistä? Maskusta kotoisin,
Turussa opiskellut, Tampereella nykyään.
Kuka? Elsa Lindberg.
Miksi mukana hallituksessa? Koska ei ollut tarpeeksi
tekemistä! Ei vainenkaan,
olen mukana siksi, että
SVT:n toiminta kiinnosti
KUVA Panu Parkkila
opiskelijana. Olin viimeisen
opiskeluvuoden SVT:n opiskelija-harjoittelija, ja siitä siirtyminen
hallituksen jäseneksi tuntui luonnolliselta. Hallitus- ja johtokuntatyö oli entuudestaan jo tuttua partion ja kuoron kautta.
Mistä? Tällä hetkellä Jyväskylästä.
Uuden vuoden lupaus? Lupaan nauttia tästä vuodesta täysillä,
enkä anna sen vain lipua ohi.
Uuden vuoden lupaus? Yleensä en lupaa mitään, mutta tänä
vuonna olen luvannut katsoa viittomakieliset uutiset useammin
kuin viime vuonna.
Mikä? Hallituksen koulutusvastaava.
Miksi mukana hallituksessa? Alun perin oli liikaa
vapaa-aikaa. Nykyisin on
kalenteri täynnä kaikenlaista työtä ja opintoa, mutta
KUVA juuso salakka
SVT:ssä innostaa edelleen
yhteisen hyvän eteen toimiminen ja ajan hermolla pysyminen.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 5
26.2.13 10:10
A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä
6
Kuka? Emilia Norppa.
Mikä? Äiti, vaimo, tulkki,
musiikki-ihminen, ruoanlaittaja, remontoija, hallituksen varajäsen, Kielisillan
yhdyshenkilö.
Mistä? Syntyisin Kuusankoskelta, tulkkiuteni sain
Helsingin Humakista.
Kuka? Anniina Suomalainen.
Mikä? Yhdyshenkilövastaava,
hallituksen varajäsen.
Miksi mukana hallituksessa? Syyttäkäämme siitä
syyskokouksen taianomaista tunnelmaa.
Uuden vuoden lupaus?
Löydän aikaa myös itselleni.
Mistä? Nykyisin Helsingistä,
mutta kotoisin Keski-Suomesta.
KUVA Ville Seppänen
Kuka? Satu Siltaloppi.
Mikä? Edunvalvontavastaava, kotona hengaileva äiti
ja vaimo.
Mistä? Sudenhäntäinen
sipoolainen (sudenhännän saa, kun kunnassa on
asunut 7 vuotta, tai syntyy
tänne).
Miksi mukana hallituksessa? Liisa soitti ja houkutteli toissa syksynä, mutta
pohjimmiltaan tämä johtuu
siitä, että ammattiyhdistystoiminta vaan on niin
KUVA Sami Siltaloppi
tärkeää, että omakin panos
on annettava mukaan. Vaikka uhkasin kyllä jo 2008, että olen
näistä hommista eläkkeellä. Mutta jään kyllä taas eläkkeelle.
Että voin sitten taas tulla mukaan joskus. Tää on hauskaa,
hyödyllistä, hurjan tärkeää ja koukuttavaa.
Uuden vuoden lupaus? Lupasin oppia ottamaan aikaa itselleni,
opetella vaikka meditoimaan sohvan takana, jos muu pako
kolmen pienen työllistäjän luota ei muuten onnistu. Toinen
hyvä pakopaikka on SVT:n sähköposti ja sivusto: "äiti tekee nyt
tärkeitä ammattiyhdistyshommia, ei saa häiritä" (ja samalla voi
käydä lempiblogit läpi, sillai puolisalaa).
Miksi mukana hallituksessa? Työkaveri houkutteli ja
ajattelin, että nyt voisi olla
hyvä sauma tehdä oma osani
yhdistyksen puolesta.
Uuden vuoden lupaus? En
tehnyt lupauksia.
KUVA Anniina Suomalainen
Kuka? Matu Alapuranen.
Mikä? Jatkan tiedottajan
pestissä edelleen, vastuisiini kuuluvat esim. nettisivujen päivitykset ja ihmisten
pommittaminen sähköpostilistojen kautta.
Mistä? Tällä hetkellä
Jyväskylästä, Jyväsjärven
kupeesta.
Miksi mukana hallituksessa? Järjestötoiminta on
aina kiinnostanut minua ja
koen ammattiyhdistystoiminnan tärkeäksi. Siksi aika
KUVA Maria Salo
nappi juttu. Tässä sivussa
oppii katsomaan omaa ammattiansa laajemminkin.
Uuden vuoden lupaus? Täten lupaan pyhästi kävellä edes toisinaan myös kadun toisen puolen jalkakäytävää. Samoille urille
jääminen loppui nyt!
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 6
26.2.13 10:10
A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä
7
Keväinen viikonloppu Turussa!
Kevätkokous 2013
Kevätkokous järjestetään lauantaina 13. 4. 2013 klo 11–13.
Kokouspaikaksi valikoitui tyylikäs Panimoravintola Koulu
Turun keskustassa. SVT tarjoaa kahvit. Iltapäivällä
yhdyshenkilöille järjestetään koulutustilaisuus.
KUVA Eveliina Pätsi
Kuka? Marika Mäkilä.
Kokouksen esityslista
Mikä? Viittomakielentulkki.
1. Kokouksen avaaminen.
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja
ääntenlaskijat.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen esityslista.
5. Käsitellään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edellisenä vuonna.
6. Käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä,
taloudenhoidosta ja hallinnosta.
7. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
8. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta.
9. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet.
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
11. Kokouksen päättäminen.
Mistä? Alkujaan Liedosta, nykyisin Oulusta.
Miksi mukana hallituksessa? Kuulin, että
Kati (edellinen kv-vastaava) ei jatka enää
hallituksessa. Olin todella kiinnostunut
kv-vastaavan hommasta, joten pyysin Katia
ilmoittamaan minut ehdokkaaksi hallitukseen ja tässä sitä nyt ollaan. Erittäin innolla
odotan tulevaa vuotta!
Uuden vuoden lupaus? Olen aikaisemmin
luvannut, etten tee lupauksia, sillä jos niitä
ei toteutakaan, niin tuntee olevansa jotenkin
huono ihminen. Voi sitten pitkin vuotta
kuntoilla enemmän, siivota enemmän, olla
kiltimpi ja mitä näitä nyt on.
Kuka? Anna
Uttula.
Tulkkiseminaari ja KäTu-symposium
Mikä? Viittomakielen tulkki ja
kirjoitustulkki,
SVT:n hallituksen jäsen ja
yleinen häärääjä.
Mistä? Turun
Raunistulasta.
Paikka: Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18
Aika: lauantaina 13. 4. klo 11–13
Ilmoittautuminen: 5. 4. mennessä osoitteeseen [email protected].
Perjantaina 12. 4. järjestetään tulkkiseminaari Turun yliopistolla klo 10–12. Seminaarin aiheena on tulkin ammattieettisen säännöstön päivitystyö. Tule mukaan
keskustelemaan! Seminaari järjestetään yhteistyössä Käännösalan asiantuntijat
KAJ ry:n kanssa.
Samana viikonloppuna Turun yliopistolla järjestetään myös vuosittainen KäTusymposium (www.sktl.fi/toiminta/seminaarit/katu-2013).
KUVA anna uttula
Miksi mukana
hallituksessa? Mukaan innosti kiva porukka,
kiinnostus ammattiliittoasioihin ja mahdollisuus osallistua.
Uuden vuoden lupaus? En tehnyt uuden
vuoden lupauksia, mutta nyt lupaan käyttää
suksiani tänä talvena. Edes kerran.
Paikka: Turun yliopisto
Aika: perjantai 12. 4. klo 10–12, aamukahvit klo 9.30 alkaen
Kevätkokoukseen osallistujille korvataan matkakuluista 20 euron ylittävästä osuudesta puolet. Kevätkokouksessa tarjotaan kahvit ennen kokousta. Tarkemmat tiedot
seminaarista ja muista käytännön asioista www.tulkit.net -sivustolta!
Tervetuloa runsain joukoin!
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 7
26.2.13 10:10
TTYR
8
Kun
influenssa
kaataa
tulkkiparin
Olisiko joskus
perusteltua hoitaa
paritulkkaustilaus yksin?
TEKSTI Eva Salmela, Suomen kirjoitustulkit & Heidi Kenttälä, SVT kuvitus katariina valentin
E
lämä on laiffia – kuulemma.
Elämä vie tulkin jos jonkinlaisiin
tilanteisiin eikä aina ole helppoa
päättää toimintatavoista.
Paritulkkaus on arkea ja tuo helpotusta ja
laadukkuutta tulkkeeseen. Kaikki ovat siis
tyytyväisiä, vai ovatko? Entä kun tulkkipari
sairastuu viime hetkellä? Mitä vastaan keskitetylle välitykselle, kun he kysyvät suostumustani hoitaa paritulkkauskeikka yksin?
Entä jos suostun, ja sen seurauksena välitys
pyytää minua säännöllisen epäsäännöllisesti
tekemään paritulkkauksia ilman paria?
Elämää:
Yleis(ö)tulkkeja on tilattu paikalle kaksi.
Lisäksi paikalla on kaksi henkilökohtaisiksi
tulkeiksi tilattua tulkkia. Toinen yleis(ö)
tulkeista on juuttunut liikenneonnettomuuden vuoksi matkalle, eikä ehdi neljän tunnin
tilauksen aikana paikalle.
Poistuuko ainoa yleis(ö)tulkki paikalta,
vai olisiko asiakkaiden ja tulkkien mahdollista sopia järjestelyistä?
Elämää:
Kuulonäkövammainen tulkintilaaja on tilannut kaksi tulkkia ulkomaanmatkalle, ja välitys ilmoittaa tulkkien löytyneen. Tulkintilaaja
maksaa matkan ja osallistumisen tapahtumiin
ulkomailla, ja matkustaa Turkuun rautatieasemalle, jonne hän on sopinut tapaamisen
tulkkien kanssa. Rautatieasemalta tarvitaan
opastus eteenpäin. Junasta noustuaan
tulkintilaaja saa tekstiviestin: ”toinen tulkki
sairastunut, eikä tilalle ole saatu ketään, terve
tulkki ei suostunut hoitamaan keikkaa yksin”.
Olisiko terve tulkki suostunut hoitamaan työn yksin, jos asiakkaan kanssa olisi
rohkeasti sovittu käytänteistä?
Lopputuloksena yksi kuolemaa vastaan
taisteleva tulkki? – Ei!
Tarkoitus ei ole vesittää nykyistä
paritulkkaustapaa EIKÄ missään nimessä
kannustaa vastaanottamaan yksin hoidettavaksi paritulkkauksia! Terve maalaisjärki
on kuitenkin hyvä apuväline arvioidessasi tilannetta: mitä parisi sairastuminen
tarkoittaa käytännössä asiakkaan näkökulmasta? Pystyisitkö sopimaan käytänteistä
niin, että tulkkaus olisi mahdollista hoitaa
ilman paria, esimerkiksi lisätaukojen avulla.
Sopiessa on kuitenkin tehtävä selväksi,
ettet ole kone, ja että yksin tulkatessa laatu
väistämättä laskee radikaalisti. Aina voi
miettiä, olisiko parempi, jos paikalla olisi
yksi puolitehoinen ja tauoilla useasti käyvä
tulkki kuin ei tulkkia lainkaan.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 8
26.2.13 10:10
k i e l i s i lta
9
Esittelyssä Kielisiltaa
Uudet kielisiltalaiset vastasivat kysymyksiin:
Kuka minä olen ja missä asun?
Mitä teen työkseni/elääkseni/muuten vaan?
Mitä teen Kielisillassa?
Mitä iloa/hyötyä minulle on lehden teosta?
Mitä lehteä luen säännöllisesti?
Printtimedia vs. verkko- ja sosiaalinen media?
1. Katariina Valentin Helsingistä.
1. Heidi Anturaniemi Jyväskylästä.
2. Valmistun vihdoin ja viimein viittomakielen tulkiksi keväällä 2013!
2. Tulkiksi valmistunut 2002. Viime vuosina
on tullut opiskeltua hmm.. lähinnä kaikkea
muuta.
3. Rävellän kuvituksia Kielisiltaan.
KUVA Hannu Loimo
4. Kuvitusten väsääminen laittaa luovat
solut liikkeelle väkisin ja tulkkausalan ajankohtaisia asioitakin tulee samalla pohdittua
enemmän.
5. Kielisillan lisäksi postiluukusta napsahtaa
Deko ja Hippos, joista ensimmäistä luen
enempi ja toisen silmäilen läpi.
6. Verkko- ja sosiaalinen media ovat helppoudellaan laiskan ystävät.
1. Taina Loimo Helsingistä.
3. Aloittelen Kielisillassa toimitussihteerin
tehtävissä.
KUVA katariina valentin
4. Minusta on mielenkiintoista olla mukana
toteuttamassa lehteä ideoista ja ajatuksista
yhteistyöllä fyysiseksi Kielisillaksi. Samalla
opin jatkuvasti lisää alasta.
6. Kotosalla suuntaudun verkkomedian
puoleen, mutta kodin ulkopuolella laukussa
kulkevat mukana printit.
3. Oikoluku/editointi
4. Noo.. kait siinä jotain hyvää on, ettei lopu
tekemiset kesken.:) Ei vain, tää on silkkaa
hulluutta. Eiku.. kyllä tässä oppii lehden teosta, kirjoittamisesta ja alasta kaikenlaista.
Jos vaikka silmä jotenkin tarkentuis.
5. En mitään. Kesänaapureiden jättämiä
Kotiliesiä luen, kun on sopiva kohta. Viime
syksynä pääsin jo vuoteen 2010!
6. Kyl mä tykkään, et on jotain kouriintuntuvaa. Etenkin, jos se on kaunista tai
puhuttelevaa. Somessakin vaellan, mutta
en ehkä aina niin innostuneesti. Graduun se
liittyi kyllä.
2. Valmistuin viittomakielen tulkiksi joulukuussa 2012. Minuun voi törmätä kentällä ja
Théhuoneella.
5. Olen innokas käsityölehtien lukija. Postinkantaja tuo ilokseni Suuri Käsityö -lehden
joka kuukausi!
KUVA niina matkala
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Kiinnostuitko? Näiden harrastusammattilaisten lisäksi toimittajakolmikko
Halkosaari-Shemeikka-Turunen kaipaisi
yhtä tai kahta aloittelevaa tekstintekijää. Tule ja aloita kevyesti vaikka osallistumalla ensin toimituksen koulutukseen – lisätietoja toimitussihteeri Taina
Loimolta ([email protected])!
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 9
26.2.13 10:10
10
K a n s a i n vä l i s i l l ä v e s i l l ä
Vapaa-ajan
tulkista tuli
kv-tulkki
Kuurot tulkit ovat nousseet kansainvälisellä tasolla
tärkeäksi keskustelunaiheeksi. Tapaamme yhden
kotimaisen vahvistuksen, merkonomi & tulkki Tarja
Sandholmin.
TEKSTI Liisa Halkosaari kuva Marko Alipirjelä
S
andholmin tie tulkiksi kulki
erikoisella tavalla: opinnot
lukiossa jäivät kesken tulkkipulan takia ja Sandholm päätyi
töihin kuurosokeiden toimintakeskukseen.
Työ vei mukanaan ja seuraavaksi edessä
oli Kuurojen Liiton järjestämä tulkkikurssi
kuuroille kuurosokeiden vapaa-ajantulkeille.
Sandholm teki vapaa-ajantulkin töitä pari
vuotta koulutuksen jälkeen, mutta työt
jäivät taakse, kun nuori nainen päätti lähteä
Afrikkaan kehitysyhteistyöhön.
”Vanhat” vapaa-ajan tulkit
1990-luvun vapaa-ajantulkeista moni on
vaihtanut alaa, koulutetuista vain muutama
tekee enää tulkin töitä. Sandholm toivoisi
ryhmälle kohdistettua täydennyskoulutusta, sillä kuurosokeiden kommunikaatio
on muuttunut hurjasti parissa kymmenessä vuodessa. Hän pitää hyvänä ideana
erilaisten täydennyskoulutuspakettien
markkinointia erityisesti kuuroille vapaaajantulkeille – josko tulkkirekisteristä vielä
löytyisi yhteystiedot markkinointiin?
Vanhan vapaa-ajantulkin koulutuksen
lisäksi kuuroja tulkkeja on opiskellut viittomakielentulkin amk-tutkinnon. Kansainvälisen viittomisen tulkkeja on Suomessa
kuitenkin vain muutama, eikä työhön oikeastaan voi kouluttautua. Sandholm toteaa
kv-viittomisen muuttuvan ja muokkautuvan
koko ajan, sitä ei oikeastaan voi opiskella,
vaan kielitaito pitää saada liikkumalla itse
mukana kansainvälisissä ympyröissä.
Reletulkkauksesta
Maailmalla ja mediassa
Sandholmin työhistoria on vakuuttava.
Kehitysyhteistyöprojektien lisäksi töitä on
kertynyt kotimaassa mm. toimittajana Kuurojen Liiton lastenohjelmien parissa ja YLEn
viikkokatsauksessa, josta myöhemmin tuli
viittomakieliset uutiset. Seitsemän vuoden
ajan Sandholm toimi ohjelmatuottajana ProSignissa tuottaen yli 50 viittomakielistä ja
käännettyä ohjelmaa. Viimeisin pidempi työ
oli Kirkkohallituksessa kääntäjänä. Työn tuloksia voi ihastella tämänkin lehden toisessa
jutussa, jossa esitellään virsien kääntämistä.
kuurosokeiden tulkkauksesta kansainvälisen
viittomisen tulkkaukseen ja juuri maahan
muuttaneiden kuurojen tulkkina toimimiseen.
Tulkin töihin Sandholmin veti takaisin
nykyinen työnantaja, ja vuodesta 2009
lähtien Sandholm on jälleen tulkannut.
Kuurot kuurosokeiden vapaa-ajantulkit ovat
tulkkirekisterissä ja Kela hyväksyy heidät
tulkkipalvelun tuottajiksi. Nykyisin Sandholm
työskentelee tuntityösuhteisena tulkkina VIPAROssa. Tulkkaustehtävät ovat laajentuneet
Kysymykseen siitä, mikä reletulkkauksessa
on tärkeää, Sandholm vastaa nopeasti:
rytmi. Kun tulkkaa kahden viitotun kielen
välillä simultaanisti, pitää katsoa syöttötulkkia puolella silmällä. Silloin on tärkeää, että
rytmissä erottuvat mm. puhujan painotukset. Asiointitilanteet tehdään Sandholmin
mukaan yleensä konsekutiivitulkkauksena,
seminaarit simultaanina.
Haasteet tulkkauksessa ovat samat
kaikilla – Sandholm kertoo pinnistelevänsä
sormitusten kanssa siinä missä kuulevatkin
tulkit! Vahvuutenaan hän näkee kielitaidon
moninaisuuden. Omaa viittomistaan pystyy helpommin muokkaamaan monipuolisesti tilanteen mukaan, kun osaa useita
viitottuja kieliä.
Kuurojen yhteisö on Sandholmin mielestä tottunut nopeasti kuuroihin tulkkeihin.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 10
26.2.13 10:10
K a n s a i n vä l i s i l l ä v e s i l l ä
Aluksi oli huomattavissa hämmennystä,
mutta ihmiset tottuivat siihen, että myös
kuuro henkilö saattaa olla paikalla tulkin
roolissa. Tulkkikylttiin on opittu reagoimaan!
Vasta maahan tulleelle kuurolle kahden
tulkin kanssa toimiminen saattaa olla uutta,
joten tällaisessa tilanteessa kuuro tulkki
saattaa aluksi joutua ”johtamaan” tilannetta, kunnes roolit ovat selvät ja vuorovaikutus alkaa sujua.
Terveisiä uusille
kuuleville tulkkipareille
”Minulla on paljon kokemuksia ensimmäistä kertaa reletulkkina toimivista kuulevista
tulkkipareista, ja kaikkien kanssa yhteistyö
on sujunut vaivatta! Kannattaa ennakko-
11
luulottomasti pyytää välityksestä työpariksi kuuroa tulkkia sen sijaan, että yrittää
pinnistellä suomalaista viittomakieltä
osaamattoman viittojan kanssa yksin. Tärkeää on tulkkien välinen katsekontakti ja
vuorovaikutus. Omaa työtä helpottaa, jos
tulkkipari tekee hyvän tulkkeen, jota on
helppo ymmärtää ja välittää eteenpäin.”
Reletulkkaushavaintoja
TEKSTI Reetta Eklund kuva sirpa tamminen
K
iinnostuin reletulkkauksesta opinnäytetyöni aihetta
valitessani, kun huomasin, että
kuulevan ja kuuron tulkin parityöskentelystä ei ole tehty tutkimusta juuri
lainkaan. Tavoitteenani on selvittää, millaista
yhteistyötä ja vuorovaikutusta kuulevan ja
kuuron tulkin välillä on tulkkaustilanteessa.
Dokumentoin syksyllä 2012 muutamia reletulkkaustilanteita kansainvälisessä tapahtumassa, jossa paikalla oli sekä kuulevia että
kuuroja tulkkeja ja asiakkaina ulkomaalaisia
Suomessa vierailevia kuuroja. Lisäksi pääsin
kuvaamaan reletulkkaustilannetta ryhmälle
maahanmuuttajakuuroja. Olen haastatellut
myös aiheeseen liittyviä asiantuntijoita sekä
tulkkeja tulkkaustilanteiden jälkeen.
Työni on vielä keskeneräinen, mutta
olen alustavasti tehnyt joitakin havaintoja.
Tutkimukseeni osallistui kolme kuulevaa ja
kolme kuuroa tulkkia. Kuulevista tulkeista
kaksi osaa kansainvälistä viittomista ja
toinen on tehnyt reletulkkausta useampia
kertoja ja toinen joitakin kertoja. Olen
nimennyt kuulevat tulkit tilanteiden kuvausjärjestyksen mukaan A ,B, C. Järjestys
menee myös sen mukaisesti, että kuuleva
tulkki A on tehnyt useampia kertoja
reletulkkausta ja tulkki C ei ollenkaan.
Kuurot tulkit on myös nimetty aakkosin
A,B,C. Kuulevista tulkeista A ja C pitävät
katseen kuurossa tulkissa, mutta tulkki B
katsoo myös kuuroa asiakasta tulkkaustilanteessa, koska kansainvälisen viittomisen
taitoisena hän kertoo saavansa näin heti
käsityksen siitä, mitä on tulossa.
Kuuron tulkin Markus Aron mukaan
kuuleville tulkeille, joilla ei ole kokemusta
reletulkkauksesta, saattaa tulla sekaannuksia, jos he yrittävät katsoa sekä kuuroa
asiakasta että kuuroa tulkkia. Hänestä olisi
selkeämpää, että kuuleva tulkki keskittyisi katsomaan kuuroa tulkkia ja kuulevaa
asiakasta ja kuuro tulkki pitäisi katseensa
kuurossa asiakkaassa ja kuulevassa tulkissa.
Kuuron tulkki C:n mukaan kuulevat tulkit eivät aina osaa huomioida lähdetekstin
”syöttämisessä” häntä, vaan viittovat samalla tempolla kuin tavallisissakin tulkkaustilanteissa. Kuuleva tulkki A sanoo huomioivansa
kuuron tulkin seuraamalla koko ajan tämän
viittomista ja jaksottamalla oman tulkkeensa sen mukaan. Jos esimerkiksi kuuro tulkki
viittoo asiakkaalle vielä edellistä asiaa, niin
hän ”tallentaa” lähdetekstiä mieleensä ja alkaa viittoa vasta kun kuuro tulkki on valmis.
Tulkkaustilanteessa kuuleva tulkki A myös
nyökkäilee kuurolle tulkki C:lle aina, kun yksi
asiakokonaisuus on saatu valmiiksi ja pitää
kädet ”valmiusasennossa” ilmassa ja jatkaa
siitä, mihin on jääty.
Aro toivoisi, että kuuleva tulkki välittäisi
lähdetekstin mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Hänen mielestään ei haittaa, vaikka
kuulevalle tulkille tulisi kielioppivirheitä,
vaan ”valmiiin paketin” sijaan olisi tärkeämpää syöttää lähdetekstiä mahdollisimman
paljon, jotta kuuro tulkki voi itse rakentaa
tulkkauksensa. Aron mukaan tulkkien olisi
hyvä sopia molempien toiveista ja tarpeista,
mutta aina siihen ei valitettavasti ole aikaa
ja mahdollisuutta.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 11
26.2.13 10:10
12
K a n s a i n vä l i s i l l ä v e s i l l ä
Vuosi
Ranskassa
TEKSTI Liisa Halkosaari
KUVA Lucy Vleeshouwers
E
mmi Niittylä on Humakin Helsingin kampuksen viimeisen vuoden
opiskelija. Hän vietti yhden
lukuvuoden ja kesän, yhteensä 11
kuukautta, Etelä-Ranskassa, Avignonissa.
Mitä tulkkiuran kannalta hyödyllistä opit
vaihdon aikana?
– Kielitaito tulee ensimmäisenä tietenkin
mieleen. Opin puhumaan ranskaa sujuvasti,
sillä kurssit olivat pääosin ranskaksi. Englannin kielen taitoni oli jo vaihtoon mennessä
hyvä, mutta syvensin taitojani joillain englanninkielisillä kursseilla. Yritin valita kursseja,
jotka tukevat opintojani ja ammattiani. Opiskelin mm. kielitieteitä sekä kääntämistä.
– Kun lähtee yksin uuteen maahan, on
pakko tulla toimeen omillaan. Uusi kulttuuri
ja ympäri maailmaa tulleet opiskelijat opettivat arvostamaan erilaisia tapoja. Tästä on
hyötyä myöhemmissä elämäntilanteissa,
varmasti myös tulkin monipuolisissa työtehtävissä.
Onko tavoitteenasi saada lisää työkieliä
tulkkaukseen?
– Onhan se käynyt mielessä, että joku
päivä olisi pätevä tulkkaamaan englanniksi
ja miksei ranskaksikin. Vaikka puhun ranskaa
sujuvasti ja käytän kieltä nykyään kotona,
teen edelleen paljon virheitä esimerkiksi
englantiin verrattuna. Haluaisin viettää lisää
aikaa Ranskassa, jotta sanavarastoni kohenisi ja kielioppivirheet vähentyisivät.
Emmi Niittylä suosittelee muillekin
vaihto-opiskelua. Hän määrittelee itse
vaihtovuoden elämänsä parhaaksi vuodeksi,
joten siinä pitäisi olla muillekin rohkaisua
riittämiin!
Avignonin kuuluisilla teatterifestivaaleilla. Koko kaupunki on kolmen viikon ajan täynnä esitteitä ja mainoksia, jotka sitten siivotaan yhdessä yössä pois.
– Olen ymmärtänyt, että koulu suhtautuu nykyään tiukemmin tulkkiopiskelijoiden
vaihtojaksoihin. Jos opiskelijoilla vain on
mahdollisuus opiskeluiden ja rahoituksen
puitteissa lähteä ulkomaille, kannattaa
mahdollisuuteen tarttua. Ei siitä ainakaan
haittaa ole!
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 12
26.2.13 10:10
K a n s a i n vä l i s i l l ä v e s i l l ä
13
Kun tulkkauskieliä
on tsiljoona
Teksti Taina Loimo, Heidi Anturaniemi
H
anasaaressa 28. – 29. 10. 2011
järjestetyn Viittomakieli ja
visuaalinen kerronta näyttämöllä -seminaarin tulkkausjärjestelyistä vastasi projektikoordinaattori
Jonas Welander. Seminaarissa käytettiin
kuutta eri kieltä: suomea, ruotsia englantia
sekä suomalaista, ruotsalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Welander on
järjestänyt paljon puhuttujen kielten tulkkauksia, mutta tässä teatteriseminaarissa hän
ratkoi ensimmäistä kertaa myös viittomakielen tulkkaukseen liittyviä seikkoja.
Suunnitteluun hän sai apua yhteistyökumppaneilta, joita olivat muun muassa Teatteri
Totti ja Tyst Teatern. Tulkkausjärjestelyt
oli suunniteltu tilaisuuden dramaturgian
mukaisesti eli järjestelmällisesti sen mukaan
kuka puhui milloinkin, millä kielellä ja mille
kielille tulkkaus tarvittiin. Viittomakielen
tulkkien sijoittelussa Welander käytti apunaan tilan pohjapiirrosta, jonka perusteella
hän tarkasti yleisön ja puhujien sijainnit.
Haastavaa oli, että useammassa tapauksessa sekä yleisön että puhujan tuli nähdä
tulkki, joten tulkin tuli sijoittua heidän
välilleen ”sivuttain”. Puhuttujen kielten
tulkit työskentelevät Hanasaaressa omissa
kopeissaan ja yleisössä istuva kuuntelee
tulkkeen luureista.
Tulkkikouluttaja Raija Roslöf kertoo Diakin vaihtoopintomahdollisuuksista ja vaihdon merkityksestä
mahdollisten työkielten osalta:
”Vanhassa opetussuunnitelmassa kansainvälinen vaihto on yksi vaihtoehtoisista
ammattiopinnoista, uudessa opetussuunnitelmassa vaihto voidaan toteuttaa
syventävien opintojen kautta. Vaihdon
valitsevien opiskelijoiden määrä vaihtelee
vuosittain ollen yleisesti noin 3-5. Tässä
lukumäärässä ovat mukana korkeakouluvaihtoa Erasmus-sopimuksen kautta
tekevät ja myös muuta kansainvälistä
vaihtoa tekevät opiskelijat.
Opiskelukieli on pääsääntöisesti
englanti, tosin muutama opiskelija on ollut
myös Ruotsissa. Meillä ei ole korostettu
mahdollisuutta saada vaihdon kautta
itselleen uutta työkieltä, se kun riippuu niin
paljon tilanteesta. Ajatus ei ole täysin ongelmaton: Milloin kielitaito on riittävän hyvä
tulkkauskieleksi, ja milloin pitää käyttää
koulutettuja puhuttujen kielten tulkkeja?
Jotkut opiskelijat pohtivat mahdollisuutta tehdä vaihdon jälkeen jotain myös
toisella vieraalla kielellä, mutta ovat varsin
epävarmoja ja haluavat ensin kokeilla siipiään kokeneen tulkin kanssa, jotta tietävät
riittävätkö taidot.
Vapaasti valittavissa opinnoissa on
tarjolla kahden opintopisteen kurssi Interpreting in international settings, jolla opiskelijat ovat päässeet kokeilemaan millaista
on tulkata kahden vieraan kielen välillä.
Kokemuksen avulla opiskelijat ymmärtävät miten haastavaa se on eivätkä lähde
tekemään sitä kevein perustein. Muuten
kurssilla keskitytään valmistautumisen
tärkeyteen, tulkkitiimin yhteistyöhön ja
reletulkkina toimimiseen.”
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 13
26.2.13 10:10
14
K a n s a i n vä l i s i l l ä v e s i l l ä
Kotiin tuomisia –
mitä opin
ulkomaankomennuksilla?
teksti ja kuvat Anni Kervinen, viittomakielentulkki, Tulkkipalvelut Sivupersoona Oy kuvitus suvi sipronen
Keikat sujuvat yhteistyöllä
V
ietin viime syksynä 9 viikkoa
ulkomailla työkomennuksilla.
Niiden aikana olen oppinut
yhtä ja toista itsestäni. Näitä
asioita en olisi ikinä oppinut tekemällä keikkaa vain Suomessa: Olen oppinut arvostamaan ja toisaalta kritisoimaan. Olemaan
rohkeammin itseni, olemaan varmempi ja
taitavampi tulkki. Olemaan iloinen ja onnellinen työstäni. Olen myös oppinut, kuinka
etuoikeutettu olen.
Ulkomaantilaukset mielletään usein raskaiksi. Totta, sillä työpäivät voivat olla pitkiä, ja
kun kaikki ympäristöstä ja kulttuurista lähtien on uutta, saavat aivot aluksi melkoisen
informaatiotulvan. Toisaalta kaikki riippuu
tilauksesta ja tilanteista: tänään töitä ei
olekaan ja huominen venytetään äärirajoille!
Tällöin täytyy olla joustava ja muistaa, että
työt tehdään silloin kun niitä on.
Työmatkan kestosta ja vaativuudesta
riippuen reissussa ollaan joko yksin tai
tulkkiparin kanssa. Yksinoloakin täytyy siis
sietää, ja työyh­teisön tuki ja apu otetaan
vastaan sähköpostilla tai tekstiviestein. Pidemmän päälle tällainen voi olla raskainta
koko keikassa. Ulkomailla olen huomannut
ikävöiväni todella Sivupersoonan kuukausipalavereja, niihin kuuluvaa runsasta aamiaispöytää ja hersyvää naurua. Kaukana
oppii arvostamaan sitä, mikä on lähellä ja
tärkeää.
Ammatillisesta näkökulmasta nautin
ulkomaan tilauksista todella paljon. Asiakas
ja tulkkaustilanteet pysyvät samana pidem-
män aikaa, mikä mahdollistaa tulkkauksen
laadun paranemisen. Koko ajan kertyy
etukäteistietoa, jonka pohjalle on mieluista
ja turvallista rakentaa tulkkausta. Aluksi
sanasto ja viittomisto voi olla uutta, mutta
ne ottaa haltuun muutamassa päivässä.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 14
26.2.13 10:10
K a n s a i n vä l i s i l l ä v e s i l l ä
15
Asiakkaan ja tulkin yhteistyöllä pystytään tulkkaustilanteista rakentamaan sujuvampia. Kun tilanteiden tiedetään toistuvan,
molemmilla on myös motivaatiota tähän.
Eräässä tilauksessa kokoonnuimme aina
viikon lopussa keskustelemaan tulkkauksesta: mikä on tällä viikolla toteutunut hyvin ja
missä vielä voitaisiin parantaa.
Kotiin on ihana palata
Muistan sukulaisteni kommentit ensimmäisestä työmatkastani: Ihanaa, saat asua
hotellissa ja saat aamupalan aina valmiina!
Todellisuus ei ole aina yhtä ruusuista. Hotellit eivät välttämättä ole tasoltaan sitä, mihin
on siviilimatkoillaan tottunu eikä asuminen
ole pelkästään ylellistä herkkua; kaipaa
tuttua sänkyä, omia lakanoita, suihkua ja
keittiötä. Osassa hotelleista ei ole mitään
mahdollisuutta omaan ruuan valmistukseen,
joten viikkojen ruuat täytyy syödä ravintolassa ja työmaaruokaloissa
Miksi siis tykkään reissata? Matkailun
sanotaan avartavan – ja sitä se tekee! Työmotivaatio paranee, kun työ on vaihtelevaa.
Muutaman viikon poissaolon jälkeen on
huomattavasti mukavampaa mennä sille tutulle keikalle. Itselleni se on myös työhyvinvointia. Tutut keikat opettavat nauttimaan
pikku asioista ja tavallisista jutuista, joihin ei
usein kiinnittäisi huomiota.
Jokainen etsii omaa polkuaan myös
työelämässä. Kehotan rohkeasti kokeilemaan erilaisia asioita. Vain sitä kautta voi
löytää ne itselle merkityksellisimmät asiat,
jotka saavat jaksamaan työssä hymy kasvoilla vuodesta toiseen.
Kirjoitus on luettavissa kokonaisuudessaan Sivupersoonan blogista osoitteessa
blogi.sivupersoona.com.
Vapaapäivän viettoa.
Paikallinen joulukauppa ulkomaan keikalla.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 15
26.2.13 10:10
k e ntä n k u u l u m i s i a
16
Virsien kääntämisestä
viittomakielelle
TEKSTI Riitta Kuusi KUVAT Kuvakaappaukset osoitteesta www.evl.fi
K
irkkohallituksessa tehdyssä
viittomakielisessä käännöstyössä on käännetty myös virsiä
viittomakielelle. Kääntäjät
Tarja Sandholm ja Tomas Uusimäki tekivät
raakakäännökset ja käännöstyöryhmässä
käännösehdotuksia sitten muokattiin. Työryhmässä oli mukana viittomakielen asiantuntijoita, seurakunnan diakoniatyöntekijöitä sekä viittomakielen tulkkeja. Käännökset
ja niiden glossit ovat verkossa osoitteessa
www.evl.fi/viittomakieli/virret.html.
Virsien käyttötilanne vaikuttaa siihen,
kuinka virsiä viitotaan. Jos virsiä viitotaan
tilanteessa, jossa musiikki on mukana, virren
viittominenkin mukautuu jonkin verran
musiikin tempon ja rytmin mukaan. Täysin
viittomakielinen tilanne antaa suuremman
vapauden viittoa virttä viittomakielen
ehdoilla. Virsikäännöksissä on ajateltu, että
niitä voitaisiin viittoa myös musiikin mukaan
eli kunkin virren säkeistön kesto on suunnilleen sama kuin lauletun virren säkeistön
kesto. Muutamissa kohden on suluissa viittoma, jota voi käyttää, kun haluaa sovittaa
viitotun virren musiikin kestoon.
Virressä sisältö ilmaistaan runomuodossa. Virsiruno on muokattu melodian rytmiin
eli tekstissä pitää olla tietty määrä tavuja.
Viittomakielistä virsikäännöstä joudutaan usein ’sovittamaan’ virren melodian
kestoon ja rytmiin. Jokin viittoma käännöksestä voidaan jättää pois tai sitten lisätään
viittoma, jotta säe tai säkeistö saadaan
sopivan mittaiseksi.
Lähtökohtana kääntämisessä on virren
sisällön ilmaiseminen viittomakielelle. Usein
virren tai jonkin säkeistön merkitystä on
syytä analysoida huolellisesti ennen kuin
sitä varsinaisesti voi kääntää. Virttä on hyvä
lukea myös kokonaisuutena. Monissa virsissä sisältöä tarkastellaan eri puolilta.
Esimerkiksi tuttu jouluvirsi 21 on kirjoitettu eri rooleista käsin: ensin puhuu ’enkeli’,
sen jälkeen ’minä’ (’sielu’) haluan nähdä sen,
minkä enkeli ilmoittaa, sitten kuvaillaan seimessä makaavaa Jeesus-lasta peilaten hänen merkitystään virren laulajalle/viittojalle,
sitten taas paluu ’minään’, loppuylistyksessä
tulevat ’enkelit’ uudelleen mukaan.
Usein virret on kirjoitettu passiivissa,
yksikön kolmannessa persoonassa tai
yksikön toisessa persoonassa. Johdonmukaisesti muutimme työryhmässä virret
joko yksikön tai monikon ensimmäiseen
persoonaan. Virren luonteeseen kuuluu, että
persoonamuoto on sellainen, johon laulaja/
viittoja voi samaistua.
Hyvä esimerkki on virsi 2, jossa säkeistöjen 1 ja 4 suomenkielinen teksti vaihtelee
yksikön toisessa ja kolmannessa persoonassa (kertosäkeen: ’syntinen’), mutta viittomakielinen käännös on koko ajan yksikön
ensimmäisessä persoonassa.
Virsi 451 ensimmäisessä säkeistössä
’syntisen ystävä’ on helppo ymmärtää
tarkoittavan virren laulajaa/viittojaa, sen
tähden käännökseen lisättiin persoonapronomini ME, joka selventää ketä tarkoitetaan.
Vaan
yössä
JEESUS
kenestä puhutaan:
ken
YÖ/PIMEÄ
Jeesus
kestää
YKSIN
voisi
SISÄLLÄ (kehoon)
kestää voisi => ajatella,
ja
AJATELLA
pohtia itsekseen
Jumalan
JUMALA
tahtoa
TAHTO
kuunnellen
RISTI
katkera kalkki => konk-
sen
KUOLEMA
retisointi = ristiinnaulit-
katkeran
kädet levällään?
seminen
kalkin
joisi?
Virsi 54.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 16
26.2.13 10:10
k e ntä n k u u l u m i s i a
17
Läpi
KASTE
Päädyimme käyttä-
elämän
LUPAUS
mään kristinuskon tut-
ja
ME
tua ilmausta ’kasteen
kuolemankin
KOKO
lupaus’ ’lupauksen
lupauksen
ELÄMÄ
kasteen’ sijasta.
kaste
VAIHE
meidät
MYÖS
kantaa.
KUOLEMA
JÄLKEEN
PYSYÄ
JATKUVA
Armon
KAIKKI
Tässä säilytettiin ver-
valo
PIMENEE+HÄVIÄÄ
tauskuvallinen ilmaus,
jää,
ARMO
se toimii myös viitto-
kun
VALO
makielellä.
kaikki
(PYSYÄ)
sammuu.
Virsi 217.
Virrethän on tarkoitettu nimenomaan
yhdessä laulettaviksi/viitottaviksi. Minä/memuodossa viittominen selkeyttää ymmärtämistä ja vahvistaa osallisuuden tunnetta.
Vaikka virsi onkin tarkoitettu periaatteessa aina yhdessä viitottavaksi, katseen suunta
voi vaihdella sisällön ja tilanteen mukaan. Jos
virren sisältö on rukousta, kiitosta tai ylistystä, se osoitetaan Jumalalle (3y). Viitottaessa
me-muodossa katse on yleensä seurakuntaan päin. Viitottaessa minä-muodossa viittominen voi olla sisäistynyttä rukousta, jolloin
katsekin kääntyy ikään kuin sisäänpäin.
Virren 54 ensimmäisen säkeistön lopussa Jeesuksen seuraaminen kärsimystiellä
ei ole konkreettista seuraamista, vaan sitä,
että pohdimme Jeesuksen kärsimystä.
Oman vaikeutensa virsien kääntämisessä tuovat kuvaannolliset ilmaukset. Osa
niistä kääntyy viittomakielelle, osa pitää
ilmaista toisin etsimällä ilmaus tekstisisällöstä. Samoin epäselvä subjekti pitää usein
viittomakielessä tehdä näkyväksi.
Virren 54 toinen säkeistö on hyvin
syvällinen ja kuvaannollinen tekstiltään. On
hyvä lisätä subjektiksi Jeesus, että viittoja
ymmärtää, kenestä puhutaan.
Virren 236 toisessa säkeistössä kuvaannollinen ilmaus ”nuoren puolesta ottaa
yhtään askelta” kääntyy suorasanaisesti
”nuoren puolesta ei voi elää”. ”Matka”
tarkoittaa elämää.
Virren 617 säkeistöt alkavat ilmauksella ”Taivaassa, ratki taivaassa”. ’Ratki’ on
vanhahtava vahvistava sana. Viittomakielinen käännös: PERILLÄ TAIVAS OSOITUS
ilmaisee saman asian raikkaasti.
Joskus virsissä melodia dominoi, silloin
tekstiä mukautetaan melodian ja/tai rytmin
mukaan. Virren 217 viides säkeistö oli erittäin haasteellinen käännettävä. Säkeistön
lopussa on vahvasti kuvaannollinen ilmaus,
jolle etsittiin luontevaa viittomakielistä
ilmaisua. Alkuosassa on melodian vaatimusten mukaan muutettu ilmausta ’lupauksen
kaste’ muotoon ’kasteen lupaus’.
Virsissä kuten muussakin hengellisessä
tekstissä on tapana usein käyttää negaatiota. Se voi olla helpompi kääntää myönteiseksi ilmaukseksi.
Virren 499 kertosäkeen osa: ”Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton”,
viitotaan JUMALA KÄMMEN KAIKKI TURVA
YHDESSÄ.
Virsien kääntämisessä
pohdittavaa
Lue virsi kokonaan saadaksesi kokonaiskäsityksen virren sisällöstä ja
luonteesta.
Mikä on virren perusvire: kiitollisuus,
rukous, ylistys, suru, ilo?
Mikä on virren subjekti: minä, me, te?
Mikä on käännettävän säkeistön sisällön ydin?
Kuinka voit ilmaista sisällön viittomakielellä?
"Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton".
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 17
26.2.13 10:10
k e ntä n k u u l u m i s i a
18
Tyytyväisiä
tuntipalkkalaisia
teksti Päivi Mäki, viittomakielentulkki, Oy Tulkkaus- ja Käännöspalvelu Mokoma ab
kuva seppo mäki
T
ässä artikkelissa kerron lyhyesti
viittomakielentulkin ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon
opinnäytetyön puitteissa valtakunnallisesti toteutetun työtyytyväisyyskyselyn tuloksia. Tutkimusjoukko (N=48)
koostui tuntityötä tekevistä viittomakielentulkeista, jotka toimivat työntekijöinä vähintään 10 tulkkia työllistävässä yrityksessä.
Avoin työyhteisö ja työn
itsenäisyys lisäävät
työtyytyväisyyttä
Yleinen työtyytyväisyystilanne tuntityötä
tekevillä tulkeilla on hyvä, sillä kaikista
vastaajista melko tyytyväisiä oli puolet ja
erittäin tyytyväisiä lähes puolet. Yrityksissä,
joissa työskentelee sekä kuukausi- että
tuntipalkkaisia tulkkeja, tyytyväisyys ei ollut
yhtä hyvä kuin yrityksissä, joissa on ainoastaan tuntityöntekijöitä.
Työtyytyväisyyden kokemukseen
vaikuttivat vahvasti avoin ja hierarkialtaan
matala työyhteisö sekä helposti lähestyttävä esimies – tuntityöntekijät kokivat olevansa tyytyväisimpiä esimiehiltään saatuun
tukeen ja palautteeseen pitäen sitä jopa
ainutlaatuisena. Työtyytyväisyyttä paransi
työsuhteen turvallisuus, työn ja vapaa-ajan
yhteensovittaminen sekä työn itsenäisyys.
Työyhteisön muut sosiaaliset suhteet, rahalliset kannusteet sekä ylenemisen mahdollisuudet koettiin myös tärkeiksi.
Työntekijöiden erilaiset tarpeet
huomioitu
Vain tuntityöläisistä koostuvissa yrityksissä
kaikilla tulkeilla oli samanlainen työsuhde,
yhtäläinen palkkaus ja työsuhde-edut. Tuntiperusteisen työsuhteen valinnan perusteita olivat ennen kaikkea halu vaikuttaa työaikaan ja työmäärään sekä kolmantena palkan
määrään. Tulkit kokivat, että yksityiselämän,
jatkuvan kouluttautumisen ja perhe-elämän
yhteensovittaminen työelämän kansssa on
helpompaa tunti- kuin kuukausiperusteisessa työsuhteessa. Työelämän joustoa lisäsivät myös yrityksen tulkille antamat työtä
helpottavat työvälineet sekä tulkkaustöiden
sisäinen välitys.
Kyselyn mukaan tuntityöntekijät
näyttivät tekevän töitä maltillisesti, sillä
heistä puolet tulkkasi 21-30 viikkotuntia,
viidennes tulkkasi 11-20 viikkotuntia, ja yli
25 % tulkkasi vähemmän kuin 10 tuntia viikossa. Voidaan todeta, että erilaiset joustot
esimerkiksi työajassa ovat tärkeitä kaikissa
elämänvaiheissa. Viimeistään ikääntyessä
pitää olla lyhyemmän työpäivän tai -viikon
mahdollisuus.
Lähes kaikki tuntityöntekijät kokivat palkkauksen oikeudenmukaiseksi ja
palkkansa riittäväksi. Muutamat toivoivat
parannusta asiaan matka-ajan palkan ja
muiden rahallisten kannusteiden muodossa. Suurin osa eli lähes 80% vastaajien
yrityksistä noudatti vähintäänkin SVT ry:n
tuntipalkkaan perustuvan työsuhteen uutta
palkkasuositusta. Yksi vastaajista muistutti, että palkkauksen ja etujen ei tunti- ja
kuukausityöntekijöiden kesken tarvitse olla
samanlaiset vaan ainoastaan oikeudenmukaiset. Todellinen tasa-arvoisuus työelämässä ei tarkoittane tasapäistämistä vaan sitä,
että työntekijöiden erilaiset tarpeet otetaan
huomioon myös työsuhteissa.
Kyselyyn vastanneista miltei kaikki halusivat jatkaa nykyisessä tuntiperusteisessa
työsuhteessa toivoen, että se olisi jatkossakin mahdollista. Työnantajan tulisi vaikuttaa
yhteisöllisyyttä tukevaan työilmapiiriin,
tasapuoliseen työnjakoon sekä avoimeen
tiedottamiseen. Tuntiperusteinen työ on
kausiluontoista, joten työvuorokohtaisia
tuntimääriä ei pitäisi rajoittaa. Vastaajat toivoivat, että ala arvostaisi tuntiperusteisuutta varteenotettavana työsuhteen muotona.
Yrityksissä pitäisi lisäksi muistaa antaa
kitsastelematta tunnustusta työpanoksesta
ja arvostaa työntekijöitä; he ovat työnantajansa tuottavin ja arvokkain omaisuus.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 18
26.2.13 10:10
k e ntä n k u u l u m i s i a
19
Tavoitteena parempi tulkkauspalvelu
TEKSTI Outi Huusko KUVA Annika Aalto
T
orstaina 29.11.2012 Pasilassa tehtiin suuria päätöksiä. Yhteisen
neuvottelupöydän ääreen oli kokoontunut edustajia kymmenestä eri viittomakielen tulkkauspalveluja tuottavasta yrityksestä. Paikalla olleet tuottajat
halusivat perustaa alalle yritystoimijoiden
yhteisen äänitorven, ja edunvalvontayhdistyksen suurimpana tavoitteena onkin pysyvän neuvotteluyhteyden luominen Kelan
kanssa. Iltapäivällä tavoitteiden ja sääntöjen
sopimisen jälkeen kaikki kymmenen tuottajaa allekirjoittivat perustamisasiakirjat ja
Viittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat
ry oli syntynyt (kyllä, siitä ei saa mitenkään
hyvää lyhennettä).
Tammikuun loppuun mennessä yhdistyksen jäsenyritysten määrä on jo 16.
Jäseninä ovat lähes kaikki alan suurimmat
palveluntuottajat sekä monia pienempiä
toimijoita. Varovaisesti arvioituna jäsenyrityksissä työskentelee noin 70 % tulkeista.
Yhdistyksen perustamisen taustalla
oli huoli tulkkauspalvelun tulevaisuudesta.
Yksittäisillä yrityksillä on huonot mahdollisuudet vaikuttaa Kelan suunnitelmiin
ja päätöksentekoon. Toisaalta myöskään
Kela ei voi jatkuvasti käydä keskustelua
vain muutamien palveluntuottajien kanssa,
vaan kaikilla on oltava siihen tasapuoliset
mahdollisuudet. Yhdistyksen yksi päätehtävistä onkin olla Kelalle kumppani, jonka
kanssa kehittävää keskustelua voi käydä
turvallisesti ilman pelkoa palveluntuottajien
epätasaisesta kohtelusta.
Yhdistyksen ykköstavoite on luoda pysyvä keskusteluyhteys Kelaan, jotta palvelun
kehittäminen tapahtuisi jatkossa myös palve-
Takarivissä vasemmalta Eetu Keski-Levijoki (Viparo), Sari Kärkkäinen (TulkkausILONA), Anu
Jouhilampi (Tulke), Timo Heiskala (Sign Line), Raija Jukarainen-Mäkinen (Omnivis), Tuomas Rissanen (Sivupersoona), Jouko Liukkonen (Avida) ja Nina Nalli (Mireal). Edessä vasemmalta Outi
Huusko (Via), Outi Eskelinen (TulkkausILONA), Bertold Fuchs (Jyväskylän yliopisto) sekä Markus
Aro (Viparo). Etäyhteydellä perustamiskokouksessa oli läsnä myös Mikko Karinen (Humak).
luntuottajien näkemys huomioiden. Samoihin
talkoisiin toivomme luonnollisesti myös
SVT:n ja asiakasyhdistysten edustusta. Vain
kaikkien osapuolten välinen säännöllinen
keskustelu voi kehittää palvelua paremmaksi.
Lopputalven ja kevään aikana yhdistys
keskittyy tiiviisti seuraavaan kilpailutukseen
vaikuttamiseen. Opiskelutulkkauksesta tuotteena delegaatiomme on käynyt jo jutustelemassa Kelan kanssa. Tätä kirjoitettaessa,
helmikuun puolivälissä, työn alla on yleistulkkausta koskevan kirjelmän rustaaminen.
Siinä tuodaan esille tämän hetken epäkohtia
yleistulkkaustuotteesta ja sen kilpailuttamisesta. Kirjeellä haluamme kertoa Kelalle
omat ratkaisuehdotuksemme ja ajatuksemme palvelun kehittämisestä. Toivottavasti he
pohtivat näkökulmiamme ennen lopullisten
kilpailutuspapereiden julkaisemista.
Kelan huolena ovat olleet myös palvelun odotettua korkeammat kustannukset.
Etukäteisaktiivisuudella haluamme tuoda
esille oman näkemyksemme siitä, miten kuluja saataisiin tehokkaimmin hallintaan. Toimintasuunnitelmaan kuuluu myös yhteyden
avaaminen Sosiaali- ja terveysministeriöön,
jonka valvovan silmän alla Kelakin toimii.
2000-luvun elämänmenolle tyypillistä on asioiden läpinäkyvyys ja julkinen
keskustelu. Viittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat ry on meidän yritysten avaus
omista poteroista esiin tulemiselle ja aidosti
kehittävän keskustelun käynnistämiselle.
Perustamiskokouksessa yhdistyksen
hallituksen puheenjohtajaksi valittiin
Outi Huusko (Via). Muita hallituksen
jäseniä ovat Tuomas Rissanen (vpj,
Sivupersoona), Raija JukarainenMäkinen (Omnivis), Satu Seppäläinen
(Avida) sekä Anu Jouhilampi (Tulke).
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 19
26.2.13 10:10
ko u l u t u s
20
Syvempi ja laajempi
osaaminen
teksti Yliopettaja Terhi Rissanen KUVA Kimmo Turtiainen
D
iakin viittomakielentulkin koulutusohjelman opetussuunnitelma uudistui syksyllä 2011.
Sitä edelsi pitkähkö opetussuunnitelmatyö, joka perustui tulevaisuuden
tulkkauksen tarpeen ennakointiin tilastojen
perusteella. Esimerkiksi Turussa C.O. Malmin
koulussa on tällä hetkellä 125 lasta, joilla on
kielellinen erikoisvaikeus ja heidän lisäkseen
yhdeksän kuuroa viittomakielistä lasta.
Tulkkikoulutuskaan ei voi jäädä polkemaan
paikoillaan, vaan tosiasiat on otettava
huomioon. Sen vuoksi uudessa opetussuunnitelmassa opiskellaan kaksi ensimmäistä
vuotta yhdessä ja toisen vuoden keväällä
tehdään valinta vaihtoehtoisista ammattiopinnoista joko kieltenväliseen tulkkaukseen ja sen asiakaskuntiin tai kielensisäiseen tulkkaukseen ja asiakaskuntiin, jotka
käyttävät erilaisia AAC-kommunikaatiomenetelmiä. Tarkoitus on ollut myös rakentaa
väylä nykyisille puhevammaisten tulkeille
suorittaa amk-tasoinen tulkkikoulutus. Suomalaisen koulutusjärjestelmän periaatteisiin
kuuluu se, ettei etenemisen esteitä saisi olla,
vaan koulutusväylän tulisi olla auki kaikille.
Uusi opetussuunnitelma on ensinnäkin
rekursiivinen. Siinä on 4 toimintaympäristöä
1. ja 2. vuoden aikana. Samat toimintaym-
päristöt toistuvat vuosina 3 ja 4, mutta
painotettuina kielensisäiseen ja kieltenväliseen tulkkaukseen.
Opetussuunnitelma on myös integroitu
siten, että perinteiset oppiainerajat ja –
sisällöt on pyritty sulauttamaan suurempiin
kokonaisuuksiin juonteina. Tarkoituksena
on, että esimerkiksi etiikka, ammatillisuus
ja työkielten eli suomen kielen ja viittomakielen opinnot eivät olisi omina erillisinä
kokonaisuuksinaan, vaan integroituisivat
eri sisältöihin. Tärkeää on myös se, että
teoreettisia malleja sovelletaan opintokokonaisuuksien sisällä. Esimerkiksi ensimmäisen
kevään 10 op:n kokonaisuus Asiakasryhmät
ja kommunikaatio sisältää laajan matriisitehtävän, jossa opiskelijat tekevät tiedonhakuja ns. ekologisen/ekokulttuurisen teorian
pohjalta eri asiakasryhmistä ja heidän
kommunikaatiostaan. Esimerkiksi vammaisuuden käsitettä pohditaan sosiokonstruktivistisen teorian näkökulmasta monelta
eri kannalta, niin yksilön kuin yhteisön ja
yhteiskunnankin kannalta. Opintojaksossa
opitaan myös etiikkaa ja viittomakieltä sekä
lääketieteellisiä asioita ns. luokittelusivujen
muodossa, joissa on esitetty eri asiakasryhmien tulkkauksen tarpeen erityispiirteitä
kompaktissa muodossa. Kaikki opiskelijoi-
den tuottamat oppimistehtävät ja viitotut
videot liittyvät toisiinsa ja ne tallennetaan
tarkkaan. Seuraavat vuosikurssit voivat
päivittää tietoja ja hankkia uutta tietoa
kokoelmaan. Yhteisöllinen tiedon tuottaminen ja tutkiva oppiminen on välillä tuskaa,
onnistuessaan taas todella antoisaa.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 20
26.2.13 10:10
ko u l u t u s
21
Yhteisöllinen tiedon tuottaminen ja
tutkiva oppiminen on välillä tuskaa,
onnistuessaan taas todella antoisaa.
Paljon aikaa on uhrattu ns. toteutussuunnitelmien tekoon sekä verkkoalustan
rakentamiseen. Esimerkiksi yllä mainitun
Asiakasryhmät ja kommunikaatio –kokonaisuuden verkkoalustalla on videoita, lukumateriaaleja, luentodioja ja tehtäväpoh-
jia. Toteutussuunnitelma on määrämuotoinen dokumentti opettajien käyttöön, jossa
on lueteltu tarkkaan opintojakson kulku ja
oppimistehtävät sekä muuta resursoinnin
kannalta tärkeää ainesta. Niiden avulla
joku muukin kuin toteutussuunnitelman
laatija pystyy toteuttamaan opintokokonaisuuden. Toteutussuunnitelmat paranevat opiskelijapalautteen perusteella ja
hioutuvat sitten yhteiskunnan asettamien
vaateiden mukaan.
Diakin luokissa on Echo-videotallennuslaitteisto, SmartBoard-älytaulu ja uusi suuri
kielistudio, jossa on erityisesti viittomakielentulkkausta varten ATK-asiantuntijamme
luoma Duo-ohjelma. Nämä mahdollistavat
sen, että opetusta ja oppimateriaaleja voi
tuottaa ja käyttää suhdanteista välittämättä. Suuri haaste on vaikkapa se, jos opettaja joutuu olemaan esim. flunssakautena
pitkään poissa. Tekniikan avulla yritämme
jatkossa minimoida siitä opiskelijoille
aiheutuvaa haittaa. Saamme myös luentotallenteita Puhuttujen kielten tulkkauksen
koulutusohjelman asiantuntijoilta.
Opiskelijat tuntevat varmasti suurta
huolta tämän kevään painotusaluevalinnan lähestyessä: pitäisi tietää, mitä haluaa
seuraavat kaksi vuotta opiskella. Olemme
kuitenkin suunnitelleet painotusalueita siten, että niissä on yhteistä ainesta,
esimerkiksi yrittäjyys- ja projektiopintoja,
sekä kaikille mahdollisuus ottaa vapaasti
valittavana opintokokonaisuutena kirjoitustulkkausta. Siten ei olekaan niin suuri urakka
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 21
26.2.13 10:10
ko u l u t u s
22
suorittaa myöhemmin joko kielensisäisen tai
kieltenvälisen painotusalueen opinnot kuin
ensin näyttäisi. Tällöin voi itse priorisoida
osaamistaan menettämättä mahdollisuuksia täydentää sitä valmistumisen jälkeen
kohtuullisella vaivalla.
Mitä ajatuksia
Diakin
uudistunut
koulutus
herättää
opiskelijoissa?
Ryhmässämme on tällä hetkellä 28 opiskelijaa. Tuntuu, ettei opettajilla ole tarpeeksi
resursseja esimerkiksi palautteen antamiseen, ja itsenäiset tehtävät korvataan
ryhmätehtävillä. Ongelmana ovat myös
koulumme tilat, jotka ovat nyt jo ahtaat.
Toki esimerkiksi viittomakielen tunneille
ryhmämme on jaettu kahteen osaan. Se
onkin aivan välttämätöntä.
Monet opiskelijat eivät tienneet toisesta
suuntautumisvaihtoehdosta hakiessaan. Ne
jotka tiesivät, olivat saaneet tiedon jostain
muualta kuin esimerkiksi koulun internetsivuilta. Ennen pääsykokeita piti kirjoittaa
ennakkotehtävä, jossa pohdittiin, miltä
puva-tulkkauksen vaihtoehto tuntuu ja
kiinnostaisiko se. Todella monet ihmettelivät
tehtävää, olimmehan hakeneet viittomakielentulkin koulutukseen. Joillekin opiskelijoille suuntautumisvaihtoehdosta kerrottiin
pääsykokeissa. Tässä vaiheessa opiskelija
on kuitenkin jo päättänyt, mihin kaupunkiin
hän ensisijaisesti hakee, joten tieto tulee
liian myöhään.
Tuntuu, ettemme tiedä, miten suuntautumisvalinta tapahtuu, ja mitkä asiat siihen
Diakin tehtävä on kouluttaa tulkkauslain
hengessä erilaisille asiakasryhmille ammattitaitoisia tulkkeja. Otamme tämän tehtävän
erittäin vakavasti ja pyrimme vastuulliseen
koulutukseen. Silmien edessä on sellainen
näky, että valmistuvat opiskelijat voisivat pa-
rin työelämävuoden jälkeen sanoa: olemme
tulkkeina huipulla, koska voimme keskittää
voimamme olennaiseen. Voi olla, että on
vielä matkaa tuohon ihannekuvaan, mutta
tarkoitus on, että opiskelija lähtisi meiltä
hyvillä perusvalmiuksilla varustettuna.
vaikuttavat. Omalla kiinnostuksella ja soveltuvuudella pitäisi olla suuri merkitys. Voi
olla, että harjoittelunohjaajan palautteella
opiskelijoiden tietoisuuteen, jotta he tietäisivät mahdollisuudesta jo hakiessaan.
– Katariina Pesola
on myös merkitystä. Tämä on herättänyt
opiskelijoissa hieman huolta, miten vaikuttaa, jos esimerkiksi on saanut puvaharjoittelusta vain todella hyvää palautetta
ja vk-harjoittelusta jotain kritiikkiäkin ja
haluaisi vk-puolelle.
Kaikkien oli tarkoitus käydä sekä puvaettä vk-harjoittelu toisena opiskeluvuotena,
minkä jälkeen valinta tehdään. Näyttää
kuitenkin siltä, että monelta puuttuu vielä
harjoittelupaikka. Miten suuntautumisestaan
voi päättää, jos ei ole käynyt toista tai kumpaakaan harjoittelua? Suurin huolenaihe
on kuitenkin se, että ryhmät eivät jakaudu
tasaisesti – mikä tuntuu ainakin tällä hetkellä kovin todennäköiseltä – ja on pakko
suuntautua alalle, jolle ei halua. Meille on
sanottu, ettei ketään pakoteta, mutta mietin, onko kaikkien halukkaiden mahdollista
päästä viittomakielen tulkkauksen puolelle,
vai pitääkö osan kuitenkin valita puhevammaisille tulkkaus.
Tietoa puva-tulkkauksen suuntautumisvaihtoehdosta ja siitä, miten opiskelijat
sinne valitaan, on ollut liian vähän. Tieto on
myös välillä ollut ristiriitaista eri opettajien
välillä. Mielestäni olisi parempi, jos koulutukset olisivat alusta asti erillään. Tällöin
molemmilla puolilla voitaisiin keskittyä
asioihin, jotka ovat tärkeitä juuri siinä
koulutuksessa, eikä tuhlata aikaa opettelemalla asioita, joilla ei ole merkitystä tulevan
ammatin kannalta. On kuitenkin hienoa, että
puhevammaisten tulkkikoulutus on saatu
ammattikorkeakoulutasoiseksi. Toivottavasti
sitä saataisiin markkinoitua ja tuotua uusien
Ryhmäkoko on valtavan suuri ja luokkatilat
ahtaat. Puoliksikin jaettuna ryhmämme on
lähes yhtä iso kuin kokonainen ryhmä ennen.
Viittomakielentunneilla on hankalaa, koska ei
näe omalta paikalta koko ryhmää ja opettaja
joutuu toistamaan kaiken, mitä opiskelijat
kysyvät. Itselleni opiskelijoiden määrä tuli yllätyksenä ja olin kauhuissani, miten opiskelut
tulevat sujumaan näin isolla ryhmällä. Tunneilla on välillä käynyt tilanteita,
ettei kaikille ole pöytäpaikkaa, vaan osa
kirjoittaa muistiinpanoja sylissä tai jossakin
pöydän kulmassa. Ryhmäkoon suurentuessa
myöskään opiskelurauha ei ole niin taattu
kuin pienemmissä ryhmissä. Yleistä hälinää
on aina enemmän, mitä enemmän opiskelijoita istuu samassa tilassa.
Itselleni on ollut alusta asti päivänselvää, että suuntaudun viittomakielen
puolelle. Puhevammaisten tulkkaus ei
ahdista minua, on mukavaa huomata, että
siitä ollaan kiinnostuneita. Asia hieman tuli
yllätyksenä, kun toisella viikolla opo siitä
puhui. Mielestäni tieto on hyödyllistä vaikka
suuntautuisikin viittomakielen puolelle,
koska myös siellä voi tulla eteen erilaisia
kommunikointimenetelmiä. Vuoden kuluttua keväällä ovat sitten valinnat suuntaaviin
opintoihin. Ryhmämme tulee jakautumaan
todennäköisesti aika tasaisesti näiden kahden eri osa-alueen välillä.
– Tea Kulo
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 22
26.2.13 10:10
A kavan Er i ty i sa l at
23
TEKSTI Satu Sahla-Juvankoski, Akavan Erityisalat kuva Minea Krappe
Jatkakaa hyvää työtä!”
”Tämä koulutus oli erittäin hyvä, se
voisi olla kahden päivän mittainen.”
Onpa mukava lukea tällaisia koulutuspalautteita jo helmikuun alussa. Jäsenkoulutukset ovat pyörähtäneet kevään osalta
ryminällä käyntiin, ja osallistumishalukkuus on ollut niin suurta, että alun perin
suunnitellut osallistujamäärät on silloin
tällöin tuplattu. Ekstrakoulutuksia syksylle
”O
n mielestäni erittäin
tärkeää, että järjestätte
koulutuksia ja niitä
ainakin näin uuden
jäsenen silmin vaikuttaa olevan monipuolisesti. Itse työnhakijana arvostan erittäin
paljon, että tarjoatte mahdollisuuksia
tällaisiin koulutuksiin, ja vielä maksutta. Sen
lisäksi, että sain koulutuksissa hyödyllistä
infoa, sain myös motivaatiota ja tsemppausta työnhakuun. Kiitos vielä!”
”Koulutuksenne ja tapahtumanne
ovat olleet todella laadukkaita ja antoisia.
on jo pohdiskeltu.
Olemme ylpeitä koulutustarjonnastamme ja ylpeänä kutsumme myös sinut osallistumaan. Muistathan, että osallistuminen
on maksutonta ja että kouluttajat valitaan
huolella, kuten myös koulutuspaikat ja
-tarjoilut. Tänä keväänä lanseerasimme
oman liittomme ihka ensimmäisen webinaari-koulutuksen. Webinaarin avulla tasaarvo alueiden välillä kasvaa entisestään,
kun osallistuminen tapahtuu tietokoneen
nettiyhteyden avulla. Jatkoa webinaariin
seuraa syksyllä englannin kielellä.
Tätä kirjoittaessani istun junassa matkalla Saloon. Akavan Erityisalat järjestää
yhdessä TJS Opintokeskuksen kanssa
yhteistyössä koulutuksen ”Osaaminen
näkyväksi”. Tämä koulutus on vain yksi
osa suurempaa yhteistyötä, jonka avulla
kylvämme hyviä ja ajankohtaisia koulutusaiheita pienemmille paikkakunnille.
Onko työsopimustilanteessa vähän
hutera olo? Miten jaksat esimiestehtävässäsi? Hallitsetko sinä projekteja
vai vievätkö ne sinut mukanaan? Palkkaneuvottelu kenties pelottaa? Aivot
ovat ihan jumissa, eikä työnteosta tule
yhtään mitään? Oletko miettimässä
uutta uraa ja työnhausta on jo ikuisuus? Koulutuksemme voi auttaa ihan
konkreettisin neuvoin!
Salon lisäksi yhteistyö yltää keväällä myös
Kokkolaan, Tornioon ja Rovaniemelle ja
syksyllä jatkamme vielä Kotkaan, Lappeenrantaan sekä Varkauteen.
Alueellinen tasa-arvoisuus korostuu
myös aluetoiminnassamme edelleen.
Akavan Erityisalojen 14 aluetta ympäri
Suomen järjestävät jäsenistölle edunvalvonnallisia ja työelämään liittyviä
ajankohtaisia koulutuksia ja jäseniltoja
eikä työhyvinvointiin tähtäävää toimintaa
tai virkistystäkään unohdeta! Meillä on
edustajamme myös Akavan alueverkostojen
johtoryhmissä, joten sielläkin ajamme omien
jäsentemme etuja.
Uutiskirje, Yhteenveto-lehti ja uudistuneet nettisivut ovat edelleen hyviä
ja tehokkaita kanavia seurata liittomme
tarjontaa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan verkostoitumaan, kouluttautumaan ja
virkistymään!
Tulevia Akavan Erityisalojen koulutuksia ja tapahtumia
Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.akavanerityisalat.fi.
9. 4. 2013
Tee hyvä työsopimus
Lahti
11. 4. 2013
Epätyypillisistä tyypillisiin työntekomuotoihin TÄYNNÄ
Helsinki
16. 4. 2013
Työhyvinvointi muutoksessa
Tornio
17. 4. 2013
Miten esimiehenä hyödynnän ihmisten samankaltaisuutta ja erilaisuutta
Turku
18. 4. 2013
Epätyypillisistä tyypillisiin työntekomuotoihin
Tampere
23. 4. 2013
Tee hyvä työsopimus
Helsinki
25. 4. 2013
Kouluttajan ABC - innostavaa oppimista
Vaasa
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 23
26.2.13 10:10
mielipiede
24
Ampiaispesän äärellä
TEKSTI ja kuva Jarkko Keränen kuvitus suvi sipronen
S
VT:n Facebook-ryhmässä käytiin
kuumaa keskustelua YLEn Maltti
ja Valtti –ohjelmasta, joka käännettiin viitotulle puheelle. Mielipiteitä sateli laidasta laitaan, ja osallistuin
mukaan mielenkiintoiseen keskusteluun.
Havaitsin kahdenlaisia mielipiteitä: tulkkien
ja viittomakielisten/kuurojen mielipide.
Molemmat osapuolet perustelivat näkemyksiään, mutta keskustelu ei edennyt aluksi
kovinkaan rakentavasti. Tämä kuvasi melko
hyvin kulttuurirelativismin väitettä, jonka
mukaan kulttuurien välisiä arvokonflikteja ei
voida lopulta ratkaista. Vähitellen keskustelijat oivalsivat, ettei tällainen puheenaihe
olekaan niin yksinkertainen ja siirtyivät pienistä konkreettisista väitteistä laajempaan
ja abstraktimpaan keskusteluun.
Näkökulmia pohdittuani tulin siihen
tulokseen, että tulkeilla ja viittomakielisillä on eri motiivit tässä keskustelussa.
Tulkkien työtehtävä on tietenkin tulkata,
jotta asiakkaat ymmärtäisivät toisiaan.
Jotkut opiskelevat viittomakielentulkiksi
ihan vain kiinnostuksen tai auttamishalun
vuoksi. Tulkkien työn päätehtävä on palvella
asiakkaita näiden tarpeiden mukaan. Viittomakieliset taas haluavat suojella kieltään ja
kulttuuriaan, jotka ovat elintärkeitä tekijöitä
heidän elämälle, identiteetille, yhteisölle ja
niin edelleen. Tulkkiopiskelijoiden tekemän
käännöksen viittomakieliset kokivat loukkaavana ja sellaisena, että viittomakieltä ei
kunnioiteta kokonaisena kielenä vaan sitä
minimoidaan viitotuksi puheeksi. Syynä
on myös pelko tulevasta: ensinnäkin rakas
viittomakieli kuihtuisi ja toiseksi viitottu
puhe leviäisi vääränlaisena kielimallina
ympäri Suomea, koska viitottu puhe ei ole
kieli vaan yksi kommunikaatiokeino.
On mielenkiintoista miettiä, miten
viitottu puhe oikein syntyi ja miksi se on
olemassa? Tuskin se syntyi ihan sattumalta,
eikä se ole edes uusi juttu. Oralismin ja sen
jälkeisen sukupolven kuurot ovat käyttäneet
sitä yhtenä kommunikaatiomuotona ja viittovat puheen kanssa edelleenkin virallisissa
tilaisuuksissa. Oralismin piirteet ovat jälleen
valloillaan nykyisen yhteiskunnan yleises-
sä ilmapiirissä. Viitottu puhe syntyy, kun
viittomakieltä minimoidaan ja painostetaan käyttämään kommunikaatiomuotoa,
joka muistuttaa mahdollisimman paljon
puhuttuja kieliä. Kun tällaiset tapaukset
yleistyvät, viitotun puheen asiakasmäärä
kasvaa, ja tulkkipalvelu mukautuu tähän. En
ihmettele, miksi viittomakielisistä tuntuu,
että tulkkipalvelutarjonta tukee vääränlaista
kielimallia ja luonnollisen viittomakielen minimoinnin edistämistä, ja sitten reagoidaan
tämän mukaisesti. Hyvää tarkoittavalla palvelunannollakin voi olla sellaisia seurauksia,
joita ei katsota hyvällä.
Lasten kielivalinnoista päättävät vanhemmat, ja useimmiten lääkärin ohjeistuksesta ilman mitään kieliasiantuntijaa.
Joillakin vanhemmilla lienee syynsä, mikseivät käytä viittomakieltä, kuten se, että viittomakieli koetaan liian vaikeaksi. Tottakai
jotkin kielet saattavat olla vaikeita, mutta
kun ryhdistäytyy edes vähän opettelemaan,
niin huomaa kyllä oppivansa. Japanin kieli
kuulostaa lähes mahdottomalta, mutta
olen opetellut sitä kuukauden ja osaan jo
kirjoittaa perusjuttuja. Kyse on asenteesta
oppimista ja kieltä kohtaan! Oppiminen on
tietenkin kiinni myös oppimisympäristöstä.
Hyvässä oppimisympäristössä on paljon
resursseja kielen oppimiseen, mutta siltikin
asenteella on iso merkitys.
Asenteesta puhuttaessa nykyisessä
yhteiskunnassa on vahvasti myös individualistisuutta. Talkookulttuuri on kuollut lähes
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 24
26.2.13 10:10
mielipide
25
sukupuuttoon. Individualistiset ihmiset eivät
ehkä jaksa opetella uutta kieltä OMAN LAPSEN vuoksi. Yhteiskunnan vallitsevalla ilmapiirillä on vahva vaikutus kaikkiin meihin.
Tämä saattaa olla yksi syy innostumattomuuteen vieraan kielen oppimista kohtaan.
On kyllä varmasti sellaisia vanhempia, jotka
ovat erittäin kiinnostuneita viittomakielestä.
Tulkit siis palvelevat vanhempien tietämättömiä päätöksiä, joihin ovat vaikuttaneet
lääketiede ja yleinen ilmapiiri. Ongelman
ydin ei ole tulkeissa, vaan ylemmissä tasoissa, kuten yleisessä ilmapiirissä, tietämättömyydessä ja politiikassa. Mikäli viittomakieliset haluavat ajaa asioitaan paremmin
pitäisi puuttua näihin ylempiin ongelmiin,
eikä yksittäisiin tulkkeihin.
Tulevaisuudessa voisi olla hyvä keskustella kielen omistajuudesta (eng. ownership)
eli kuka sen omistaa, kenellä on oikeus
hallita ja vaikuttaa kieleen. Tämä käsite on
synnyttänyt ympäri maailmaa hedelmällisiä
keskusteluja. On hyvä tietää raja, milloin on
sohimassa toisten ampiaispesää ja milloin
on palvelemassa ampiaispesää.
Tässä yhteiskunnassa hoetaan, että
erilaisia kulttuureja ja kieliä tulisi kunnioittaa, mutta todellisuudessa se saattaa olla
välillä toisenlaista. On hyvä tutkiskella välillä
itseään ja muita: mihin oikein tähtäämme
ja mitä teemme. On hyvä, että SVT:n ryhmässä syntyi keskustelua, sillä näin opitaan
ymmärtämään paremmin, että meillä on eri
arvoja, näkemyksiä ja mielipiteitä.
Uutta puhtia someen!
S
osiaalisessa mediassa hienoa on,
että se antaa mahdollisuuden
keskustella omalla nimellä mieltään polttavista asioista. SVT:llä
oli vuoden verran Facebookissa suljettu
ryhmä, jossa keskustelut käytiin tulkkien
kesken. Ryhmään saattoi hakea jäseneksi,
mutta oli ylläpitäjän harkittavissa, hyväksytäänkö hakijaa vai ei. Kun keskustelu alkoi
käydä kuumana viitotun puheen ja viittomakielen ympärillä, ryhmään alkoi tulla paljon
uusia jäsenpyyntöjä. Keskustelu osoitti, että
asiakkaiden ja tulkkien yhteiselle ajatustenvaihdolle on tarvetta. Tammikuussa SVT:n
hallitus keskusteli ryhmän toimivuudesta
järjestäytymiskokouksessaan.
Suurin ongelma vanhassa ryhmässä oli,
ettei SVT virallisena tahona voinut osallistua
keskusteluihin lainkaan. Ryhmän ylläpitäjät
eivät voineet käyttää yleistä ”henkilö SVT”statusta, jonka nimissä voisi laittaa ilmoituksia ja osallistua keskusteluun tuoden esiin
SVT:n virallisen kannan. Tällaista toimintoa
ei ryhmässä ollut tarjolla. Onneksi Facebookiin luotiin jokin aika sitten uusi tapa kerätä
samasta asiasta kiinnostuneet yhteen:
SVT:lle voitaisiin perustaa julkinen sivu, jota
muut käyttäjät voivat käydä tykkäämässä.
Uuden sivun perustamisen tarkoitus
on edesauttaa tasa-arvoisen keskustelun
syntymistä. Kun sivu on kaikille avoin ja
julkinen, ei tarvitse odottaa sivun ylläpitäjän hyväksyvää klikkausta päästäkseen
kommentoimaan. Näin ketään ei rajata
pois. Lisäksi sivu-toiminnosta löytyy tämä
kaivattu ”henkilö SVT” -status. Sitä käyttämällä hallitus ja yksityishenkilöt pysyvät
paremmin erillään toisistaan ja vältämme
sekaannuksia. Toki hallituslaisten, kuten
muidenkin keskustelijoiden, on edelleen
hyvä mainita, millä mandaatilla ovat keskusteluun osallistumassa.
Ryhmän vaihto sivuksi saattoi tulla
käynnissä olleen keskustelun osalta liian
nopeasti, mutta toisaalta toimintamme
läpinäkyvyyden kannalta muutos oli tehtävä
mahdollisimman pian. SVT haluaa olla mukana keskusteluissa myös virallisena tahona,
eikä vain sivustaseuraajana.
Viimeisin keskustelu vanhassa ryhmässämme poiki mielenkiintoisia mielipiteitä
ja syvällistä pohdintaa. Näiden asioiden
käsittelyä jatketaan tässä lehdessä. Jarkko
Keräsen artikkelissaan ehdottama uusi
keskustelunaihe tuottaa varmasti yhtä paljon mielipiteitä kuin edeltäjänsä. Kysymys
kielen omistajuudesta on kuitenkin hyvin filosofinen, joten SVT:llä ammattiyhdistyksenä ei ole siihen virallista kantaa. Keskustelua
aiheen ympärillä kannattaa kuitenkin vaalia
eri foorumeilla. SVT:n uusi facebook-sivu
voisi toimia yhtenä paikkana keskustelulle.
Käy klikkaamassa ”like” ja laita kommentti!
SVT:n hallitus
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 25
26.2.13 10:10
mielipide
26
Miten arvostetaan
viittomakieltä äidinkielenä
sekä kuurojen että tulkkien
yhteisössä?
TEKSTI Hannele Ilomäki kuvitus katariina valentin
V
iittomakieli äidinkielenä ei ole
kaikille itsestään selvä asia vielä tänäkään päivänä. Itselleni ja
pojilleni on. Käytämme kotona
vahvasti viittomakieltä keskusteluissamme,
koska koulussa ei tarjota oppiaineeksi viittomakieltä äidinkielenä juuri ollenkaan sen
takia, ettei opettajia ole, vaikka rahoitus olisi
järjestettykin. Tähän liittyvät myös minun
vaatimukseni opettajasta – en salli ihan kenen tahansa opettaa ilman tiettyä pätevyyttä. Jos sallisin, silloin antaisin opetukselle
laaduttoman tason ja lasteni kielenkehitys ei
välttämättä saavuttaisi sitä, mitä kielellisesti
pitäisi. Äidinkielen arvostaminen kasvattaa
myös itsekunnioitusta, kun omaa kieltä saa
käyttää luontevasti tilanteessa kuin tilanteessa. Meille kuuroille tänä päivänä viittomakielen käyttö on luontevaa ja normaalia,
toisin kuin ennen vanhaan. Silloin hävettiin
kielenkäyttöä julkisilla paikoilla, minäkin
murrosikäisenä häpesin – hassua, eikö vaan!
Case tulkkaukset
Monissa tulkkaustilanteissa poikani ovat
olleet läsnä, tulkkaus on ollut järjestetty,
koska muita kuulevia viittomakielitaidottomia on ollut paikalla. Monet kerrat poikani
ovat huomautelleet tulkeille, että ei äiti
asiaa niin tarkoittanut. Tästä olen ollut aivan
hämmentynyt, että miten tulkki voi tulkata
asiaa täysin eri tavoin, verrattuna siihen miten poikani äidinkielisenä ymmärtää asian
merkityksen. Samoin se on hämmentävää,
että monet tulkit jäävät kiinni virheellises-
tä tulkkauksesta, kun seuraan tulkkausta
tarkkaan. Heti kun huomaan, että tulkki ei
tulkannut asiaa oikein, kommentoin välittömästi, että en asiaa niin tarkoittanut. Kenen
tässä on hävettävä virheellistä tulkkausta?
Minun vai lapseni vai tulkin itse? Herää kysymys, miten tulkit kehittävät ja päivittävät
tulkkausosaamistaan parempaan suuntaan
työelämässä, jos joidenkin tulkkien kohdalla
toistuvat virhetulkkaukset? Tässä myös
tulkkauksen laatu kärsii, ja itsemääräämisoikeuden sopivien tulkkien valintoihin on
Kela mennyt poistamaan (menee ristiin
perustuslain ja tulkkauspalvelulain – Kelan
pelisääntöjen kesken).
Voimmeko kokea
olevamme yhtä
arvokkaita ihmisiä
omalla kielellämme
missä tilanteessa
tahansa?
Case Glögitilaisuus
Monet tulkit tietävät, että poikani ovat
äidinkieleltään viittomakielisiä. Glögitilaisuudessa minua jäi vaivamaan paljon se,
että tulkkien piti jutella poikieni kanssa
ääneen käyttäen samalla viitottua puhetta
– seurasin tietämättä edes mitä lapseni
sanoi ääneen. Äitinä minulle tilanne oli
raivostuttava ja loukkaava. Poikani osaavat
viittoa kenelle vaan ilman, että pitää samalla puhua. Tuli tunne, että viittomakieltä
ei arvosteta laisinkaan lasteni kohdalla,
eikä edes kuurojen kohdalla millään tavoin.
Kuuloon perustuva kommunikointimenetelmä on ilmeisesti vahva tulkkien – kuulevien
– arkielämässä, oli lähettyvillä kuuroja tai ei.
Toiveeni on ollut, että lasteni läsnä ollessa
käytetään puhtaasti viittomakieltä, jos tulkki
on paikalla. Kielellinen arvostus lähtee siitä,
että omaa kieltä saa käyttää luontevasti,
kuten aiemmin mainitsin.
Edellisten tapausten perusteella voin kysyä,
arvostetaanko äidinkieltämme laisinkaan
tulkkien työyhteisössä? Voimmeko kokea
olevamme yhtä arvokkaita ihmisiä omalla
kielellämme missä tilanteessa tahansa?
Kykenevätkö tulkit koskaan käyttämään
puhtaasti viittomakieltä kuurojen tilaisuuksissa? Jos yksikin kuuleva on paikalla, niin
heti käytetään viitottua puhetta – vaikka
se toinen olisi tulkki. Mikä ohjaa erilaiseen
kommunikointimenetelmän käyttöön ja
”syrjimään” viittomakieltä, unohtaen sen
rikkauden arvostuksen? Mielestäni on
kunnioittavaa, että kuurojen tilaisuuksissa
jokainen tulkki viittoo myös keskenään
arvostaen viittomakieltä.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 26
26.2.13 10:10
O p i sk e l i j ako l u mn i
27
Haalareiden
tuuletusta
TEKSTI ja KUVA Antti Mäkelä
K
irjoitettuani äskettäin kymmeniä sähköposteja ja allekirjoitettuani ne: ”Antti Mäkelä,
viittomakielen tulkkiopiskelija”,
pysähdyin pohtimaan. Meillä on tapana,
ainakin virallisemmissa yhteyksissä, lisätä
allekirjoituksiimme jonkinlainen arvoa, asemaa tai asiantuntijuutta korostava titteli.
Useimmiten tituleerauksemme liittyy
kulloisenkin asian kontekstiin. Ollessani kesätöissä hotellin vastaanotossa en kirjannut
nimeni perään opiskelijaa vaan vastaanottovirkailijan. Lisäys saattaa olla myös status,
jota haluamme korostaa: Minä, työpaikkani
edustajana tai asianomaisena. Toisaalta se
on usein myös rooli, jolla määrittelemme
itsemme. Nimike, jolla kerromme itsestämme toisille.
Opiskelijuus on tietenkin suuri osa
minua ja arkeani; herään ja käyn nukkumaan
koulun vaatimaan rytmiin. Vietän suuren
osan valveillaoloajastani koulunpenkillä, ja
sieltä lähdettyäni pakerran esseitä ja esitelmiä. Olen kuitenkin myös paljon muuta.
En tahdo jämähtää yhteen rooliin tai antaa
sen hallita koko elämääni. Toisinaan minusta
tuntuu kuin eläisin ja hengittäisin viittomakielen tulkin opintoja. Tietenkin haluan pärjätä mahdollisimman hyvin, mutta toisinaan
on hyväksi kaivautua esiin kirjapinon alta ja
lähteä vaikkapa tuulettamaan opiskelijahaalareita yöelämään.
Samalla tavoin saattaa käydä työelämässä, vaihdettuamme tittelimme
opiskelijoista tulkeiksi. Tietenkin työajan
raksuttaessa olen tulkki ja täytän sen statuksen parhaan kykyni mukaan. Kuitenkin
kun otan nimikyltin paidastani ja suunataan
kotiin, haluan olla jotakin muuta. On hassua,
kuinka me opiskelijoina pelkäämme joskus
uppoavamme tulkkiuteen ja unohtavamme
kaikenlaisen haalareiden tuulettamisen.
Pelkäämme, että vaihdamme koulun ja
allekirjoituksemme heti uuteen, entistäkin kattavampaan, statukseen. Kaikkea ei
kuitenkaan tarvitse panostaa yhteen rooliin
tai nimikylttiin.
Ehkäpä jaan ensi viikon vapaani
useamman roolin välillä, vaikka alun perin
suunnittelinkin käyttäväni sen koulutehtävien ahertamiseen. Osan aikaa voisin olla
tunnollinen viittomakielen tulkkiopiskelija,
ja toisen puoliskon voisin käyttää vaikkapa
sisäisen geokätköilijäni ruokkimiseen. Toisaalta mieleni tekisi päästää sisälläni elävä
turistikin kahleistaan.
Työ on palkitsevaa, sitä pitää tehdä
ammattitaidolla ja osata arvostaa, mutta on
hyvä myös antaa tilaa ja aikaa muille rooleilleen. Ehkäpä kirjoitankin nyt muutaman
sähköpostin erilaisilla titteleillä, josko sitten
jaksaisin taas paremmin keskittyä ruotsin­
esitelmäänikin.
Ystävällisin terveisin
Antti Mäkelä,
juustojen ystävä,
Singstarin nouseva tähti
ja uimamaisteri.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 27
26.2.13 10:10
ttyr
28
Tulkkitoiminnan
yhteistyöryhmällä on asiaa
KOONNUT Marika Rönnberg, TTYR:n sihteeri
T
ulkkitoiminnan yhteistyöryhmä on seurannut aktiivisesti Kelan järjestämää
tulkkauspalvelua ja kommentoinut tulevaa kilpailutuskierrosta
ajatellen useita aiheita. Tässä kooste
TTYR:n lausunnoista ja kommenteista.
Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä on
toivottavasti päässyt kommenteillaan
vaikuttamaan siihen, että tulkkipalvelun laatu ja saatavuus paranevat sekä
yhteiset pelisäännöt Kelan kanssa
muovautuvat oikeaan suuntaan.
Hankinnan hinta-laatu
-suhde
Viime kilpailutuksessa käytettiin palvelun
osalta hinta-laatu -suhteena 60 %:sti hintaa
ja 40 %:sti laatua. Olemme valitettavasti saaneet kuulla valituksia tulkkauksen
laadukkuuden heikentymisestä sen jälkeen,
kun palvelu siirrettiin Kelaan. Tulkkauspalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia
yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.
Tavoitteen toteutuminen on niin keskeistä
yksittäisen kuuron, kuulovammaisen tai
puhevammaisen elämässä, että sen toteuttamisen turvaamiseksi annettavan palvelun
on oltava mahdollisimman laadukasta. Jotta
lain tarkoitus ja yksittäisen henkilön oikeudet tulisivat tosiasiassa toteutetuiksi, ehdotamme hinta-laatu -suhteen kääntämistä
toisin päin. Niin ikään hankintalain esitöissä
toon ja jotka ovat vaativampia, jne.)
on korostettu laadukkuuden huomioimista ja erityisesti silloin, kun on kysymys
palveluhankinnoista (ks. HE 50/2006 vp:
yksityiskohtaiset perustelut, 1 §; ks. myös
hankintalain 1 §:n 2 mom. liittyen laadukkaiden hankintojen edistämiseen).
Pidämme edellä mainituista syistä
johtuen perusteltuna, että jatkossa kaikissa
tulkkauspalveluun liittyvissä kilpailutuksissa käytettäisiin 60 %:sti laatua ja 40 %:sti
hintaa.
»» erilaisissa tapahtumissa tulkkaus (festivaalit, esiintymiset, jne.)
»» turistimatkatulkkaus
Tulkkaustilanteiden
vaativuusluokitus
1. Yleistulkkaus / perustaso
»» perusasioismitulkkaustilanteet (tavallisimmat virastokäynnit, puhelintulkkaukset, jne.)
»» perusterveydenhoitoon liittyvät tilanteet
(hammastarkastukset, näöntarkastukset,
terveystarkastukset, neuvolakäynnit,
terveydenhoitajan luona käynnit, jne.)
»» harrastukset (esim. liikunta, työväenopisto, kansalaisopisto, harrastuspiirit, jne.)
2. Keskitason tulkkaus
»» kokoustulkkaus/alemman asteen opiskelutulkkaus
»» terveydenhuollon tilanteet, joissa hoidetaan sairautta ja joissa on jatkuvuutta
»» yleisimmät työelämätulkkaukset (työnhaku, työhaastattelut, jne.)
»» retket, harrastukset (erityisalat, esim. ratsastus, valokuvaus, jne. joissa vaaditaan
tulkilta perehtymistä alan erityissanas-
3. Vaativan tason tulkkaus
»» korkeakoulussa opiskelutulkkaus
»» muu akateeminen tulkkaus
»» seminaarit ja konferenssit (kotimaiset ja
kansainväliset, vieraskieliset luennot, yms.)
»» vieraskieliset ja ulkomaanmatkojen tulkkaustilanteet (ulkomailla ja kotimaassa,
esim. opiskelijavaihtojakso, työmatkat,
luottamustehtävät, jne.)
»» työpaikkatulkkaus (asiakas osa työyhteisöä, tulkin tulee osata alan erityissanastoa, tuntea työyhteisö ja sen toimintatavat, yms., pystyttävä olemaan osa
tilanteen kokonaisuutta)
»» terapiatulkkaus
»» poliisi- ja oikeustulkkaus
Vaativuuden määrittelyssä tulisi käyttää
perusteena mm.
1. tulkattavan tekstin vaativuus (esim. yliopistoluentojen tai konferenssiesitelmien sisällön ymmärtäminen vaatii tulkilta
paljon paneutumista ja etukäteistyötä)
2. fyysinen rasitus (esim. tulkkaus taktiilisti viittomakielelle tai sormittamalla;
kuurosokealle henkilölle tulkkauksessa
tulkkaus, kuvailu ja opastus jatkuvat
myös taukojen aikana)
3. henkinen kuormittavuus (esim. tulkkaus
lääkärikäynnillä, terapiassa tai oikeudessa)
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 28
26.2.13 10:10
ttyr
29
Vieraskieliset tilanteet
Vieraskielisissä tilanteissa tulisi olla käytössä
myös tulkkien profiileissa kielitaidon tarkempi, kaksi- tai kolmitasoinen, taitotason
määrittely, jonka tulkki itsearvioinnin kautta
on määritellyt osaamisekseen. Eli esim.
»» peruskielitaito (pärjää arkisissa kahdenkeskisissä helpoissa jutustelukeskusteluissa ja esim. turistimatkalla)
»» hyvä kielitaito (pystyy selviytymään esim.
helpohkoista vieraskielisistä luennoista
toisen asteen koulutuksessa, illanvietosta
”monikansallisen” vierasjoukon tilaisuudessa, jne.)
»» erittäin hyvä kielitaito (pärjää esim.
kongressi- ja seminaaritilanteissa molempiin suuntiin tulkatessa, vieraskielisessä
kokoustulkkauksessa, asiantuntija- ja akateemisessa maailmassa, erityisaloilla, jne.)
välityksessä tulee olla vähintään yksi tulkkikoulutuksen saanut välittäjä. Tämä ei valitettavasti riitä takaamaan tilausten välittämistä
ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti.
Jotta välittäjä pystyisi sijoittamaan tulkkaustilaukset asiantuntevasti, tulisi hänen
olla koulutukseltaan tulkki ja tuntea tulkin
työ ja se, mistä osioista tulkin työ ja työpäivä koostuu ja mitkä kaikki seikat siihen
vaikuttavat. Tällä on suora vaikutus asiakastyytyväisyyteen sekä periaatteeseen ”oikea
tulkki oikeaan paikkaan”. Välittäjän tulee
pystyä katsomaan tilannetta kokonaisuutena silmätessään tulkkien kalentereita ja sitä,
mistä työpäivä kokonaisuudessaan koostuu
ja rakentuu. Asiantuntevaksi välittäjäksi ei
voida pikakouluttaa ketä tahansa, joka osaa
käyttää tietokonetta ja välitysohjelmaa. Tulkin työpäivän rakentamisessa on kyseessä
niin tulkkien työpäivien järkevä kokoaminen
kuin asiakaslähtöisyys ja sen huomioiminen.
Ammattitaitoinen välittäjä pystyy rakentamaan kokonaisuuksia, joissa palvelun-
tuottajien omien välitysten ei tarvitse lähteä
muuttamaan töiden sijoittelua kuin satunnaisesti, kun tilaukset on jo lähtökohtaisesti
sijoitettu suunnitellusti ja huolellisesti. Kilpailutusjärjestystä tulee noudattaa pääsääntöisesti, mutta välityksen tulisi pystyä myös
varmistamaan asiakkaan ja tulkkien profiilien
kohtaamisen mahdollisimman hyvin. Tällöin
vältytään mm. vääriltä siirtymäaikojen
arvioinneilta (mm. liian tiukat ja usein täysin
mahdottomat siirtymäajat sekä aikataulujen
mahdottomat yhtälöt, joista aiheutuu myöhästymisiä tai sitä, ettei tulkki ehdi koskaan
perille seuraavaan paikkaan), mutta saadaan
myös oikea tulkki oikeaan paikkaan. Välityksen tulee pystyä huomioimaan myös seikka,
että kuka tahansa tulkki mihin tahansa
tilaukseen ei ole realiteetti vaan realismia on
se, että laadun takaamiseksi välityksellä on
oma osansa tilausten sijoittelussa tulkkien
kalentereihin oikealla tavalla.
Opiskelutulkkaus
Kela on määritellyt opiskelutulkkauksen
erityisosaamiseksi. Vaikka päivät ovatkin
yleensä pitkiä, tulkkaus on silti perustulkkausta, johon pystyy valmistautumaan
hyvin etukäteen ja jonka aihe tavallisesti
on rajattu. Näin ollen opiskelutulkkaus on
perustulkkausta, joka ei itsessään vaadi
erityisosaamista. Eritysosaaminen liittyy
enemmänkin opiskeltavaan alaan ja siihen,
mitä se vaatii tulkilta (esim. yliopistotason
opiskelu vaatii erityisosaamista tieteellisyytensä tähden).
Välittäjien
pätevyyskriteerit
Kela on asettanut tulkkauspalveluiden välittäjien pätevyyskriteeriksi, että jokaisessa
suvi sipronen
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 29
26.2.13 10:10
ttyr
30
Päivystysjärjestelmä
Tällä hetkellä toimii päivystävä välitys, mutta pitäisi olla myös päivystävä tulkkauspalvelu saatavilla äkillisiin tarpeisiin.
Päivystävä tulkkauspalvelu luo turvallisuuden tunteen, koska henkilö tietää, että
tarvittaessa voi saada tulkin lyhyelläkin
varoitusajalla. Spontaanisti osallistuminen
puolestaan lisää elämänlaatua, koska ei tarvitse suunnitella kaikkea viikkoja etukäteen.
Tulkkauspalvelun tuottajien kanssa tulisi
sopia, miten päivystystä hoidetaan esim.
vuorotellen, jakamalla päivystysvuoroja palveluntuottajien kesken tai ostamalla palvelu
kokonaan yhdeltä tai useammalta tuottajalta. Palvelun kehittämisen voisi aloittaa
pienillä resursseilla ja lisätä päivystävien,
ilta- ja yövuorossa olevien tulkkien määrää,
jos tarve ylittää tarjonnan.
Osan päivystystulkkauksesta voisi
järjestää myös etätulkkauksena, jolloin päivystävän tulkin toimialue voisi olla hyvinkin
laaja. Tällöin pitäisi esimerkiksi poliisilaitoksella ja terveydenhuollolla olla mahdollisuus
käyttää etätulkkauspalvelua omilta laitteiltaan tai heillä tulisi olla käytössään etätulkkauslaitteet. Parhaiten järjestelmä toimisi
niin, että päivystystilanteissa voitaisiin miltä
tahansa koneelta kirjautua käyttämään
palvelua ilman, että etätulkkausohjelman
täytyisi olla valmiina ko. koneella.
Suomenruotsalaisten
asiakkaiden tilausten
välitys
Suomenruotsalaisten kuurojen ja kuulovammaisten oikeus hyvän ja laadukkaan
tulkkauspalvelun (niin viittomakielen
tulkkauksen kuin kirjoitustulkkauksen) saamiseen ei tällä hetkellä toteudu hyvin ja on
erittäin epävarmaa. Useimmiten omakielisen tulkkauspalvelun saaminen on lähes
mahdotonta. Syynä tähän on pääasiassa
ruotsinkielisten tulkkien puute sekä se, että
asiakaskunta on hajallaan laajalla alueella.
Vähäiset ruotsin ja suomenruotsalaisen
viittomakielen taitoiset sekä ruotsinkielentaitoiset kirjoitustulkit ovat sijoittuneet pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja
Pohjanmaalle.
Ruotsinkielisten tilausten käsittelyssä
tulisi toteuttaa tapaa, jossa kaikki tällaiset
tilaukset menevät automaattisesti valtakunnalliseen hakuun heti tilauksen tullessa.
Ruotsinkielisten tilausten tulisi ajaa ohi
muiden tilausten niiden tulkkien kalentereissa, jotka tekevät ruotsinkielisiä tulkkauksia eli jos näille tulkeille on sijoitettu samalle
ajalle jo suomenkielisiä tilauksia, tulee ne
voida siirtää muille tulkeille ja tilalle laittaa
ruotsinkieliset tilaukset.
Tällä tavalla voidaan paremmin ja
tehokkaammin hyödyntää niitä vähäisiä
ruotsinkielisten tulkkien taitoja ja varantoa,
joka meillä on. Näin saadaan myös paremmin toteutettua ruotsinkielisten asiakkaiden
oikeus omakieliseen tulkkaukseen riippumatta siitä, missä päin maata he asuvat tai
tarvitsevat tulkkia.
Tulkkauspalvelun
käyttäjät tarvitsevat
ohjausta
Useimmille ihmisille työskentely tulkin
kanssa on vieras asia. Myös moni uusi tulkkauspalvelujen käyttäjä tarvitsee ohjausta
hyötyäkseen hänelle myönnetystä etuudesta. Ohjauksen tulisi sisältää tietoa ainakin
seuraavista asioista:
»» Millaisissa tilanteissa voi tulkkausta
käyttää.
»» Millainen henkilö tulkki on, mikä on hänen
roolinsa tulkkaustilanteessa ja mitkä ovat
tulkin toiminnan periaatteet.
»» Kuinka tulkkaustilaus tehdään.
»» Mitkä seikat edesauttavat tulkkauksen
onnistumista ja kuinka voi tulkkia ohjeistaa tilannetta varten.
»» Kuinka voi ilmaista omia toiveita ja antaa
tulkkauksesta palautetta
Lisäksi erityisesti kuurosokealle henkilölle
tulkkaukseen haasteita tuovat suuri määrä
kommunikaatiomenetelmiä ja menetelmän
mahdollinen vaihtuminen kesken tulkkauksen. Kuurosokean henkilön tulisi ohjauksen
avulla päästä tutustumaan eri kommunikaatiomenetelmiin, jotta hän oppii tietämään,
mitkä sopivat hänelle ja minkälaisissa tilanteissa menetelmä toimii parhaiten. Tulkkauspalvelun käyttäjälle ohjaus on tarpeen,
kun on vasta saanut tulkkauspalvelupäätöksen mutta myös myöhemmin, esimerkiksi
kuulo- tai näkötilanteen heikentyessä tai
muissa elämäntilanteen muutoksissa.
Kelan, joka vastaa kuulovammaisten
tulkkauspalvelun järjestämisestä, tulee
vastata myös ohjauksen järjestämisestä niin
kuin se järjestää käytönohjausta uuden apuvälineen saaneille. Kela voi ostaa ohjauksen
joko tulkkauspalvelujen tuottajilta tai niiltä
kuulovammaisjärjestöiltä, joilla on koulutettuja vertaisohjaajia.
Tulkin käytön opastuksesta
kuuroille
Tulkin käytön opastusta tulee järjestää
lapsille, jotka vasta opettelevat toimimaan
itsenäisesti tulkin kanssa. Sitä tulee olla
tarjolla itsenäistä elämäänsä aloitteleville
nuorille mutta myös vanhemmalle väestölle.
Esimerkiksi seniori, joka ei syystä tai toisesta ole paljoakaan käyttänyt tulkkia, vaikka
hänellä olisi siihen ollutkin oikeus, tarvitsee
pitkän tauon jälkeen ohjeistuksen, kuinka
koulutetun tulkin kanssa tulee toimia ja mitä
tulkki tekee tai ei tee. Lisäksi tulee huomioida kuurot maahanmuuttajat, laitoksissa
asuvat kuurot ja muut tässä asiassa erityistä
tukea tarvitsevat.
Opastusta tulee myös järjestää tarpeen
mukaan, joskus tarvitaan enemmän kuin
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 30
26.2.13 10:10
ttyr
31
yksi kerta. Opastusta tulee myös järjestää
erillään tulkkaustilanteesta, ei juuri ennen
tulkkauksen alkua, jotta siitä saisi riittävän
hyödyn. Opastustilanne tulee olla rauhallinen, siinä tulee olla tilaa kysymyksille.
Kokenutkin tulkin käyttäjä saattaa tarvita opastusta tulkin käyttöön, kun tilanne
on vieras. Erityisesti ensimmäistä kertaa
opiskelutulkkausta käyttäessään tulisi
järjestää opastusta, sillä asioimistulkkaus ja
opiskelutulkkaus ovat luonteeltaan erilaisia
tulkin käyttötilanteita.
Tulkin käytön opastus
huonokuuloisille ja
kuuroutuneille
Tulkin käyttöön liittyviä asioita, joissa
huonokuuloiset ja kuuroutuneet saattavat
tarvita ohjausta:
»» yhteistyö tulkkaustilanteessa
»» tulkkien ammattisäännöstöt
»» tilaamiseen liittyvät asiat
»» tulkin paikan valitseminen yhdessä ennen
tilaisuuden alkua
»» puheen toistaminen: asiakkaalla saattaa
olla epäselvä puhe tai yleisesti hiljainen
ääni ja hän voi pyytää tulkkia tarvittaessa
toistamaan puheensa
»» ympäristön äänien kuvailu: miten paljon
asiakas toivoo ympäristön äänien kuvailua
»» esimerkkejä siitä, missä tulkkia voi käyttää
Kirjoitustulkkauksen
tasomittarit
Perustasoon (taso 1) vaaditaan 9000 lyönnin lyöntinopeus
»» valmistutaan opinnot ja tulkkirekisterikoe
suorittamalla
»» osaa tulkata asioimistilanteissa, retkillä,
kerhoilloissa, kursseilla, parityönä opiskelutulkkauksessa, kokouksissa; suoriutuu
kirkollisista menoista ammattilaisen
parina, selviää konferenssitulkin parina
teatteritekstityksestä
Ammattilaistason (taso 2) lyöntinopeuden
tulee olla 10 500 lyöntiä TypingMasterkokeella
»» koulutuksen jälkeen tulkannut 200 tuntia
»» suoriutuu työpaikkapalavereista, kirkollisista menoista, kuntoutuskursseista ja
etätulkkauksesta
»» kykenee arvioimaan omia taitojaan ja
tunnistaa puutteensa sekä kehittämistä
vaativat alueet
»» Konferenssitulkin (taso 3) lyöntinopeus
on 12 000 lyöntiä TypingMaster-kokeella
»» valmistumisesta vähintään yksi kalenterivuosi ja 200 toteutunutta tulkkaustuntia
»» Selviää yliopistoluennoista, seminaareista,
väitöstilaisuuksista, isoista tapahtumista
Kirjoitustulkkauksen
käynnistäminen vaatii
aikaa
Tulkkauksen vakiovarusteena on tietokone
ja erillinen näppäimistö, joita kuljetetaan
laukussa. Tulkkauspaikalle saapuessaan tulkin täytyy ensin purkaa laukkunsa ja ottaa
välineet esille. Tietokoneen käynnistäminen
vie aikaa. Riippuu koneen prosessorista
ja ohjelmista miten nopeasti koneen saa
käynnistettyä. Talvipakkasilla ei suoraan
ulkoa tullessa voi käynnistää konetta tai se
käynnistyy erityisen hitaasti. Lisäksi ennen
tulkkauksen alkamista tulee asiakkaan tai
asiakkaiden kanssa tarkistaa, että taustan
väri ja fontin väri sekä koko on ko. tilaisuuteen sopiva. Asiakasprofiilissa ei voi olla
täsmällistä tietoa asiasta niin, että tulkki
voisi jo etukäteen tehdä tarvittavat säädöt.
Fontin koko ja tausta väri määrittyvät vasta
paikan päällä istumapaikan, tilan valaistuksen ym. seikkojen perusteella.
Jos kyseessä on yleistulkkaus, yhdistetään tietokone tavallisimmin dataprojektoriin, joko tulkkipalveluntuottajan tai
tilaisuuden järjestäjän. Tietokoneen säädöt
tulee tarkistaa, kun tietokone yhdistetään
projektoriin: fonttikoko, taustan väri, näytön
tarkkuus ym. Lisäksi voidaan joutua säätämään näytön laajuutta, jotta myös puhujan/
esiintyjän pp:t tai muut saadaan näkymään
valkokankaalla tai sijoittelemaan toinen
valkokangas sopivasti katsojia ajatellen.
Kirjoitustulkkauksessa tulee huomioida
laitteiden toimintakuntoon saattaminen
joko matka-aikana tai muuna korvattavana
aikana. Valmisteluun/asettautumiseen tarvittava aika on huomioitava myös tilausten
sijoittamisessa kirjoitustulkkien Primekalenteriin.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 31
26.2.13 10:10
a j anko h ta i sta
32
Uutisia
KOONNUT Liisa Halkosaari
kuvitus suvi sipronen
Teatteria kaikille!
Suomen Teatterit ry ja Kulttuuria kaikille
-palvelu ovat julkaisseet saavutettavuusoppaan teattereille. Teatteria kaikille! Opas teattereille saavutettavaan toimintaan tarjoaa
käytännönläheistä tietoa teatteripalveluiden
kehittämiseen. Verkkoversiot löytyvät Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivuilta osoitteesta: www.kulttuuriakaikille.info/saavutettavuus_tietopaketit_ja_oppaat_teatterit.
Teatteria kaikille! -opas sisältää hyviä
käytäntöjä ja ohjeita esimerkiksi kuvailutulkkauksen järjestämisestä esitykseen.
Kuvailutulkkauksen avulla näkövammainen
henkilö voi saada käsityksen esityksen
visuaalisesta maailmasta. Oppaassa on
ohjeet myös viittomakielisen tulkkauksen ja
kielensisäisen tekstityksen toteuttamiseen.
Tänä keväänä viittomakielelle tulkattu
teatteri on ollut ennätyksellisen runsasta.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Kansallisoopperassa, Koko-teatterissa, Kansallisteatterissa ja Teatteri Hevosenkengässä on
ohjelmassa tulkattuja näytöksiä, Seinäjoen
Rytmikorjaamolla tulkattiin Fame-musikaali.
Agentin ilmaiseminen suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä ansaitsi
SKY:n mukaan palkinnon useasta syystä.
Työ on kirjoitettu selkeästi ja havainnollisesti, ja sitä on miellyttävä lukea. Myös
viitottuihin kieliin perehtymätön lukija saa
paljon uutta tietoa. Lisäksi työtä kiitetään
muun muassa tärkeistä tutkimuskysymyksistä ja uutta tietoa antavista tuloksista.
Työssä käsitellään transitiivilauseiden
semanttisen agentin eli aktiivisen toimijan merkitsemistä ja sen merkitsemättä
jättämistä. Ala-Sippola pohtii muun muassa
passiivin kaltaisen rakenteen olemassaoloa
suomalaisessa viittomakielessä.
Kaikki tiedot projektin tuotoksista
on koottu yhteen projektin verkkosivuille
osoitteeseen users.jyu.fi/~tojantun/3BatS.
Sivuston blogi-osiosta löytyy yleistajuisia
tiivistelmiä joka lukijalle.
WFD:n konferenssi
Sydneyssä
Kuurojen maailmanliiton (World Federation
of the Deaf, WFD) kansainvälinen konferenssi järjestetään 16. – 18. 10. 2013 Sydneyssä, Australiassa. Konferenssin teemana on
kuurojen yhdenvertaisuus, Equality for the
Deaf People.
TTYR:n pöytäkirjat
verkossa
Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (TTYR)
on päivittänyt pöytäkirjojaan verkkoon.
Pöytäkirjoista löytyy TTYR:n päätösten
lisäksi muuta hyödyllistä tietoa. Kokouksessa 4/2012 on välitetty tietoa alan uudesta
kirjallisuudesta, kuten norjalaisesta väitöskirjasta liittyen etätulkkaukseen. Kokous
6/2012 ideoi tulkinkäytön ohjauksen järjestämistä Kelan kanssa yhteistyössä. Seuraava
TTYR:n kokous on 14. 3. 2013.
Vuoden kielitieteellinen
gradu viittomakielestä
3BatS-tutkimusprojekti
päättyi
Sanna Ala-Sippolan yleisen kielitieteen tutkielma on palkittu Suomen kielitieteellisen
yhdistyksen (SKY) vuoden 2013 gradupalkinnolla. Tunnustus myönnetään vuosittain
erityisen ansiokkaalle kielitieteelliselle
gradulle. Ala-Sippolan pro gradu -tutkielma
Kolmivuotinen Suomen akatemian rahoittama viitotun kielen perustutkimusprojekti
Jyväskylän yliopistossa on saatu päätökseen. Projektissa on tarkasteltu erityisesti
suomalaisen viittomakielen peruspalikoita,
viittomaa, tavua ja lausetta.
Teatteri Totti ja Oleanna
Teatteri Totin kevätproduktio, David Mametin näytelmä Oleanna, saa ensi-iltansa
8. 3. 2013 Q-teatterissa, Helsingissä. TarjaLiisa Qvintuksen ohjaamassa näytelmässä
lavalle astuvat Dawn Jani Birley ja Eero
Enqvist. Yliopistomaailmaan sijoittuvassa
Oleannassa pohditaan häirinnän rajoja ja
vallankäyttöä.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 32
26.2.13 10:10
lue minut
33
Blog till you drop
TOIMITTANUT Minna Turunen ja Liisa Halkosaari kuvitus Katariina Valentin
T
oimitus keräsi muutaman
kiinnostavan ammattialaamme
liittyvän blogin. Jos et ole vielä
tirkistellyt tulkkikouluttajien
aatoksia, näppärän ranksa-svahili-tulkin
edesottamuksia tai tulkkausalan yrityksen
arkea, tässä on tilaisuus. Mukana myös
suomalaisten tuntemuksia muilta mailta
sekä arkista ja tieteellisempääkin tietoa
rapakon takaa!
viittomakielentulkki.blogspot.fi
Humakin viittomakielialan ja tulkkauksen
koulutuksen ja tutkimuksen blogi ”Alaviitteitä siltatyömaalta”.
www.streetleverage.com
Yhteisöblogi, jota ylläpitää Brandon
Arthur, yhdysvaltalainen tulkki. Aiheita
viittomakielen tulkkauksen laajalta alalta,
useat herkulliset keskustelunavaukset
liittyvät etiikkaan.
vallatontulkki.blogspot.fi
Tulkki Vallaton pohtii erikoisten kielten,
ranksan ja svahilin tulkkausta kovin tutulta
kuulostavin käsittein.
www.rantapallo.fi/kengurulandia
Viittomakielentulkin ja tämän miehen blogi
elämästä Australiassa.
blogi.sivupersoona.com
Tulkkipalvelut Sivupersoonan blogi, josta
löytyy juttuja henkilökuvista laajempiin alan
ilmiöihin.
signstogether.blogspot.fi
Erilaisen perheen elämää: kuuro isä ja
kuuleva äiti, kaikenlaisia lapsia ja adoptiokokemuksia.
frontrunnersinkasi.blogspot.fi
Viittomakielisen nuoren videoblogi Frontrunners 8:n kokemuksista.
Lumi
suvi sipronen
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 33
26.2.13 10:10
34
k a n s a i n vä l i s i l l ä v e s i l l ä
Australian auringon alla
G’ day mates! Laitoin tulkin takkini narulle, Primen kalenterin tauolle ja
lennähdin katselemaan elämää toiselle puolelle maapalloa. No worries!
TEKSTI Elina Ahonen KUVAT Jari Laaksolahti
“E
t sitten kauemmas päässyt?” minulle virnuiltiin
kaverillisen sarkastiseen
tyyliin. Paljon tätä kauemmas on tosiaan vaikea päästä, siksi Australia
onkin aina viehättänyt. Luonto on todella
eksoottinen ja ilmasto täysin erilainen.
Englannilla kuitenkin suorastaan pärjää
kaupungilla. Olemme molemmat mieheni
kanssa opiskelleet ja tehneet töitä putkessa,
joten pieni hengähdystauko alkoi houkuttaa. Kaiken tutun taakse jättäminen pelotti,
mutta luopumalla saisi tilalle uskomattomia
kokemuksia. Pomppiiko Sydneyn keskustassa kenguruita? Miltä Vegemite maistuu?
Pakko ottaa selvää!
Hankin ennakkoon Working Holiday
-viisumin, jonka turvin maassa saa oleskella,
tehdä töitä ja matkustella. Viime marraskuussa osuin lentojen kanssa sopivaan hetkeen. Lähdön jälkeisenä päivänä lunta tuprutti Helsinkiin niin, että VR oli ihmeissään.
Sydney toivotti lämpimästi tervetulleeksi ja
mittari näytti varjossa 37°C. Land down underissa ensimmäisenä eroavaisuutena tulee
vastaan vuodenajat. Ohitin Suomen talven
ja kevään ja tulin Australiaan näppärästi
juuri kesän kynnyksellä. Aikaero on kesäisin
yhdeksän tuntia. Kun soitan Skypellä kuulumisia kotiin, perhe on brunssilla ja minä
juon iltateetä.
Reissun aluksi tutustuin uuteen kotikaupunkiini. Sydney on viehättävän vihreä
miljoonakaupunki. Se sijaitsee merenrannalla Australian itärannikolla, ja ilmasto on
suosiollinen kasveille ja jopa kaupunkisuunnittelussa on jätetty tilaa vehreille puistoille.
Kaupungin ulkopuolella pitkin rannikkoa
etelään ja pohjoiseen on paljon luonnonpuistoja, joissa saattaa päästä näkemään
vaikkapa kengurun tai sen pienemmän
sukulaisen wallabyn. Sydneyssä on helppoa
suhata paikallisjunalla syömään ankkaa Chinatowniin tai katsomaan ilotulituksia Darling Harbouriin. Festivaalien aikaan siellä on
nähty myös valtaisa keltainen kumiankka.
Ainoana rajoittava tekijä on hinta. Sydney
rankattiin juuri maailman seitsemänneksi
kalleimmaksi kaupungiksi.
Olen ollut todella innoissani Australian
ja Sydneyn luonnosta. Kaikkialla on paljon
puita ja pensaita. Erityisesti keskellä kaupunkia olevassa Royal Botanic Gardenissa
voi bongailla vapaana lentäviä värikkäitä
papukaijoja ja kakaduja, jotka päästävät
hurjia rääkäisyjä, jos ne tuntevat itsensä
uhatuiksi. Yöllä kuulee usein Kookaburraparven “naurua”, joka kuulosti ensin minun
korvaani laumalta riehaantuneita apinoita.
Kannattaa googlata linnun eksoottinen
laulu. Yhtä innoissani en ollut maailman
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisilta_0113.indd 34
26.2.13 10:10
k a n s a i n vä l i s i l l ä v e s i l l ä
myrkyllisimmistä hämähäkeistä, joista moni
esiintyy Australiassa. Näistä yksi on Sydney
Funnel-web -hämähäkki, joka elää nimensä
mukaisesti vain Sydneyn alueella. Kuulin,
että hämähäkit eivät myrkyllisyydestään
huolimatta ole ihmiselle iso uhka, mutta
kannattaa kuitenkin aina katsoa WC-istuimen alle ennen asioimista.
Olimme vuokranneet viikoksi hippipakettiauton, jolla kruisailimme mieheni
kanssa pitkin rannikkoa pohjoiseen ja
parkkeerasimme yöksi leirintäalueille ja
luonnonpuistoihin. Olimme päässeet hyvään
vauhtiin, kun luimme huoltoasemalla uutiset
historian kuumimmasta päivästä ja tulevista
metsäpaloista. Luonnonpuistoja jouduttiin
sulkemaan ja ihmisiä evakuoimaan. Minua
alkoi vähän hirvittää, mutta pohjoiseen
oli luvattu hieman siedettävämpää ilmaa.
Kuuntelimme koko ajan uutisia radiosta,
mutta meidän reitille ei ennustettu mitään
hälyttävää, emmekä nähneetkään yhtään
paloa. Metsäpalot ovat hyödyksi luonnolle.
Eukalyptyksen lehdet eivät maadu juuri
ollenkaan, joten on hyvä, että tuli polttaa
lehdet. Hallitsemattomina palot aiheuttavat
paljon tuhoa. Paloja on joka vuosi, pahimmat tulet riehuivat vuonna 2009, jolloin
satoja ihmisiä kuoli.
Matkan jälkeen mieheni aloitti työt
paikallisessa insinöörifirmassa ja minä aloin
etsiä lyhytaikaista kahvilatyötä. Halusimme
kokea aidosti paikallista elämää ja muutimme hostellista nuoren australialaispariskunnan kotiin. Vuokrat ja asuminen on kallista
erityisesti Sydneyssä, mutta me elelemme
aika lokoisasti: vuokraan kuuluu oma huone
ja kylpyhuone ja asuntoon iso parveke, jolta
voi jatkaa hyvin alkanutta lintubongausta.
Positiiviset ennakkoluulot ihmisten ystävällisyydestä ovat pitäneet paikkansa. Niin
meidän kämppikset kuin muutkin tapaamani
paikalliset ovat olleet todella mukavia ja
huomaavaisia. Sorry ja excuse me kuuluu
usein, kun joku haluaa päästä ohi ja autoilijat
antavat tilaa kadunylittäjille. Please-sanan
käyttö oli hallussa jo ennen lähtöä, mutta
kun kaupan kassalla tervehdittiin ja kysyttiin:
“How are you?”, menin hämilleni. Suomalaisena olen tottunut menemään suoraan asiaan, mutta täällä kysymykseen: ”Mitä kuuluu?” vastataan aina: “Hyvää”. Sen jälkeen
voi alkaa tarkemmin kertoilla kuulumisia.
Kämppiksemme kutsuivat meidät viettämään Australian kansallispäivää heidän
ystäviensä luo. Grillasimme pihalla, mikä on
lähes pakollista tuona päivänä. “Barbiella”
eli grilliruualla on sama asema australialaisille kuin karjalanpaistilla suomalaisille.
Pääsimme kokeilemaan myös toista kansallista viihdettä eli krikettiä. Erikoinen laji.
Pesäpalloon verrattuna kriketissä on paljon
vähemmän juoksemista, mikä sopii tähän
helteiseen ilmastoon.
Arki on lähtenyt rullaamaan. Aina kaikki
ei kuitenkaan suju ihan niin kuin olettaisi.
Menin ostamaan Prepaid-liittymään SIMkorttia, ja sitä varten tarvittiin henkilöllisyystodistus. Ojensin myyjälle suomalaisen
ajokorttini, myyjä laittoi tiedot nikottelematta koneelle, antoi kuitin ja toivotti hyvää
päivänjatkoa. Kotona menin nettiin aktivoimaan SIM-korttia, mutta sain herjaviestin,
että nimitiedot eivät täsmää. Chattasin
Helpdesk-työntekijän kanssa. Pelkäsin, että
35
suku- ja etunimi ovat vaihtaneet paikkaa,
joten painotin, että Elina on annettu nimi ja
Ahonen puolestaan sukunimeni. “Se selittää
kaiken”, hän vastasi. “Meidän tiedoissa
lukee nimesi kohdalla Ajokortti, Korkort.”
Tiedot korjattiin, mutta sain vielä päivän
päästä iloisen tekstiviestin yhtiöltä: “Dear
Ajokortti, your registration for our services
is now complete.”
Täällä olon aikana tarkoituksenani on
vierailla paikallisella kuurojen yhdistyksellä
ja kokeilla siipiä (käsiä) kansainvälisessä
viittomisessa. Haen pontta australialaisen
viittomakielen peruskurssilta. Kurssilla on
seitsemän tapaamiskertaa ja opettajina
kuuleva ja kuuro. Kurssi on tarkoitettu
sairaanhoidon ammattilaisille, opettajille
sekä kuurojen esimiehille ja työkavereille.
Nyt sitten harjoittelemaan kaksikätisiä
sormiaakkosia.
Ensi lokakuussa täällä järjestetään
Kuurojen Maailman Liiton konferenssi.
Kannattaa ehdottomasti tulla tapaamaan
ihmisiä ja osallistumaan luennoille; samalla
pääsee näkemään Oopperatalon ja niitä
kenguruita. Lokakuussa keskilämpötilana on
mukavat parikymmentä astetta. Nähdään
siellä!
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 3
kielisiltakansi_0113.indd 3
26.2.13 9:43
Eläväksi muuttui
suurin toiveemme,
Vauva sylin täyttää
ja rakkaus sydämemme.
Suloinen tytöntyllerö syntyi
2. 11. 2012 ja sai nimekseen
Liinu Maria
Menimme naimisiin 14. 12. 2012.
Kiitos kaikille onnitteluista!
Onnelliset vanhemmat: Elisa Niva ja Juha-Matti Raappana
Heidi Kenttälä ja Jussi Uusitalo
Monta syytä onnitella meidän
aktiivista ja ihanaa Annea.
Onnea tuoreelle kirjoitustulkille ja
vuoden kirkonkyläläiselle.
”iloisella ja positiivisella asenteella tehdystä
työstä kuurojen sekä viittomakielen aseman
vahvistamiseksi”
Näin luki perusteluissa ja totta joka sana.
Ja onnea kihlauksen ja lähestyvien
syntymäpäivien johdosta.
Toivottavat alueen kollegat
Naimisissa, since 21. 11. 2012.
Liisa Halkosaari & Teemu Salonen
[email protected]
kielisiltakansi_0113.indd 4
26.2.13 9:43