k i e l i s i lta suomen kielisiltakansi.indd 1 viittomakielen tulkit ry 04° 2014 22.1.2015 16.23 2 Kielisilta issn 1797-4739 Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta c/o Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, 00810 Helsinki [email protected], www.tulkit.net/palvelut-ja-edut/kielisilta Palautusosoite Taina Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, 00810 Helsinki Päätoimittaja Emilia Norppa, [email protected] Toimitussihteeri Taina Loimo Toimittajat Liisa Halkosaari, Titta Shemeikka, Minna Turunen, Iida Bernhardt Toimittajien osoitteet ovat muotoa [email protected]. Editointi ja oikoluku Marleena Sihvonen, Anna Uttula, Johanna Vuorinen Kuvitus Suvi Sipronen, Katariina Valentin, Vilma Koski Markkinointi Toimitus, [email protected] Taitto ja ulkoasu Kannen kuva Muotoilutoimisto Kairo Oy, Pohjoinen Rautatiekatu 11 A 19, 00100 Helsinki TEKIJÄ IIDA AIRASMAA Paino Nimetön teos (2014) on kokeilu akvarelleilla; kuinka vesiväri on vettä ja valoa? Alkuperäinen ajatus oli kenties graafisempi, silhuetti paikasta, jonka ehkä näin unessa. Samalla kuulostelen dokumentaation suhdetta varsinaiseen teokseen, ja mahdollisuutta, että kuva valmistuukin sen mukaan, mitä kameran avulla todellisuudesta voi poimia. Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, 00380 Helsinki Paperi sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa www.akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen [email protected]. Aineistopäivä ja ilmestymispäivä 1/15: 6.2. (ilmestyy 6.3.) 2/15: 29.4. (ilmestyy 29.5.) 3/15: 14.8. (ilmestyy 11.9.) 4/15: 13.11. (ilmestyy 11.12.) Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Iida Airasmaa (1983-) on valmistunut Kuvataideakatemiasta 2008 (KuM). Hän opiskelee tällä hetkellä Helsingin Yliopistossa suomen kieltä. Lehtitilaukset [email protected] Kestotilaus 34,00 euroa, kappalehinta 10 euroa (+postituskulut) Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. jäsenmaksut 2015 Kannatusjäsen Varsinainen ja opiskelijajäsen Henkilöjäsenet 75 €/vuosi. Lasku lähetetään. 1,25% päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Ilman palkkatuloja olevan opiskelijan jäsenyys on ilmainen. Lisätiedot: www.akavanerityisalat.fi Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 120 €/vuosi. Lasku lähetetään. kielisiltakansi.indd 2 22.1.2015 16.23 Kielisilta 04/2014 Toimitukselta 02 Kannen kuva 03 Toimitukselta 04 Puheenjohtajan palsta 05 Syyskokous ja tulkkipäivät 09 Missä ovat kuvat? 10 Vaikuttamis- ja uudistustyötä monella suunnalla 14 Tulkkauspalvelun kehittämisen sietämätön vaikeus 18 Sopimusasiaa: Henkilöstöedustajat työpaikalla 20 Toimiiko ammattisäännöstö käytännössä? 22 Työntekijän oikeudet ovat ihmisoikeuksia 24 Terveisiä Efslin vuosikokouksesta 28 Asiapentit asento! – Viittomakielialan osuuskunta Via on 15-vuotias 30 Mielipide 32 Vuorotteluvapaa on ovi uuteen kokemusmaailmaan 34 Opiskelijakolumni 35 Tee oma ILY-koru 36 Lue minut ja sarjakuva 37 Tulke goes D.C. – tutkimusmatka Gallaudetiin KUVA KOTIALBUMISTA Tätä lehteä toimitettaessa lunta ei ollut maassa nimeksikään, vaikka jouluaattoon oli aikaa alle kuukausi. Tämän vuoden viimeisen Kielisillan ilmestyessä jouluun on enää vajaa kaksi viikkoa – toivottavasti lumitilanne on muuttunut! Nykytilanne tulkkausalalla tuskin on loppuvuodesta muuttunut, mutta jääpähän enemmän aikaa kokeilla kolmeatoista eri vaihtoehtoa jouluvaloiksi (valitse ne värikkäimmät ja välkkyvimmät, vastapäinen naapurikin ilahtuu), leipoa useampi pellillinen erimuotoisia pipareita myös ensi jouluksi ja opetella kauneimmat joululaulut viroksi itse säestäen. Tästä joululomalukemisesta löytyy ainakin TTYR:n kuulumisia, matkakertomus ja artikkeli siitä, miksi kuvien käyttö opetuksessa on enemmän kuin suotavaa. Ja mitäpä olisi alkava holiday season ilman merkkipäiviä! Kielisilta onnittelee 15-vuotiasta Viittomakielialan osuuskunta Viaa ja kehottaa ottamaan toisenkin palan synttärikakkua. Kenties Vian pitkän taipaleen salaisuus on tarkkaan tutkittu Hyvän tulkin resepti, joka sekin löytyy tästä lehdestä. Kun kaikki tortut, kinkut ja vaihtoehtokinkut on popsittu ja glögit litkitty, kolkuttaa vuosi 2015 ovella. Edessä on uusi vuosi ja uudet kujeet, kunhan ei Kelan puolelta. Kielisillan toimitus toivottaa jokaiselle rentouttavaa joulunaikaa! Titta Shemeikka 3 P U H E E N J O H TA J A N P A L S TA 4 Asiantuntija, älä katoa! TEKSTI EMILIA NORPPA KUVA SANDRA PALM PHOTOGRAPHY V almistuin tulkiksi vuonna 2007, jolloin tulkkausalalla meni hyvin. Tulkkien freelancer-vuodet alkoivat olla takanapäin, tilalle tulivat tulkkauspalvelua tarjoavat yritykset. Valmistuneet rekrytoitiin heti, mikä tarkoitti, että he todella pääsivät tulkkaamaan ja kehittymään. Tuohon aikaan suuri osa yrityksistä tarjosi sekä kuukausi- että tuntipalkkaisia työsopimuksia ja usein tulkki sai itse päättää, kumman valitsi. Välitys oli paikallista ja asiantuntevaa, työt pyrittiin jakamaan osaamisen mukaan. Tuolloin uskoin osaamiseni työtäni, työkieltäni ja alaani kohtaan kasvavan vuosi vuodelta, sillä pystyin vaikuttamaan ainakin jollain tasolla töihini. Ajattelin, että tulkin työ on asiantuntija-ammatti, jota arvostetaan ja jossa on mahdollisuus erikoistua. Vuosittain työmme tuntui saavan enemmän näkyvyyttä ja arvostusta erilaisten tulkattujen tapahtumien ja ohjelmien kautta. Alalle syntyi yrityksiä, joissa neuvoteltiin työehtosopimuksesta sekä valittiin luottamus- ja Emilia Norppa Ikä 32 Asuinpaikka Helsinki Valmistumisvuosi 2007 Aloitin SVT:n hallitustyöni varajäsenenä tammikuussa 2013. Tuolloin ilmoittautumiseni vapaaehtoiseksi oli syyskokouksessa tapahtunut päähänpisto. Olin sitä mieltä, etten kuitenkaan ehdi tehdä mitään hallitustyön eteen, joten parempi olla varajäsenenä. No, tapanani on ajau- k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 tua tekemään milloin mitäkin. Tälläkin kerralla tuli todistettua, että sillä hetkellä kun saan jonkunlaisen pestin, alkavat tavoitteeni jo muodostua alitajunnassani. Varajäsenvuoteni toimin Kielisillan yhteyshenkilönä, sillä olen aiempina vuosina ollut osa Kielisillan toimittajakaartia. Hallitustyöskentely vei mennessään, ja totta kai halusin jatkaa varsinaisena jäsenenä seuraavat kaudet. Vuosi sitten Kouvolassa järjestetyssä syyskokouksessa sain jatkopaikan ja minusta tuli toinen edunvalvontavastaava. työsuojeluvaltuutettuja. Toimittiin siis kuin “ihan oikeissa” työpaikoissa! Työvuodet vierivät ja olen saanut kokemuksen kautta uusia näkökulmia, ehkä olen hieman kyynistynytkin. Tulkkien määrä on kasvanut ja alalla on paljon erikokoisia yrityksiä, joiden työn tekemisen ehdot vaihtelevat. Kuluvan vuoden vastoinkäymiset alallamme ovat pahimmillaan saaneet minut kuvittelemaan, että tulkin professio voidaan vetää pöntöstä alas. Välitys tökkii, työsuhteita on lopetettu ja työssäoloehtoja muokattu, aivopako alalta on alkanut. Nyt alalle valmistuvan tulkin tunnelmat lienevät hyvin erilaiset kuin omani seitsemän vuotta sitten. Tässä lehdessä on koonti TTYR:n tämänvuotisista kuulumisista. Tekstissä nousee esille virallisten polkujen hitaus. Toivon, että kentällä uskotaan meihin hallituslaisiin ja siihen, että viemme yhteistä asiaamme tiedoksi Kelaan ja muille tahoille. Meidän on kuitenkin pakko odottaa vastauksia, ja vastausten saamiseen voi mennä kauan. Jos olitte kuulolla tai paikan päällä Nyt olen toiminut kesästä lähtien varapuheenjohtajana puheenjohtaja Heidi Kenttälän ollessa estynyt. Vuoden alusta jatkan virallisesti puheenjohtajana. Puheenjohtajuuden myötä olen päässyt myös takaisin Kielisillan pariin, tällä kertaa päätoimittajan roolissa. Jotain uutta ja jotain vanhaa siis! Tulikasteeni puheenjohtajana taisin saada Tupa ry:n järjestämässä paneelikeskustelussa marraskuun puolivälissä. Tästä on hyvä jatkaa! A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä 5 Tulkkipäivistä fiilistelyä, feedforwardia ja festarit TEKSTI TIINAMARIA KAUPPILA JA LIISA HALKOSAARI KUVAT LIISA HALKOSAARI 11.11. paneelikeskustelussa, saitte myös itse todistaa sen, mihin järjestöt törmäävät virallisissa yhteyksissä: asiat laitetaan muistiin ja “viedään eteenpäin”, mutta johtajatason edustajia emme usein tapaa, jolloin asiat jäävät roikkumaan. Kaikesta huolimatta olen nostanut pääni ja päättänyt katsoa toiveikkaana tulevaisuuteen. Olen muuttanut asennettani. Suuren sysäyksen tähän asennemuutokseen sain lokakuisilla tulkkipäivillä Vaasassa. Siellä tutkailimme asiantuntijuuttamme ja mietimme, mihin kaikkeen voimme itse vaikuttaa. Oli ilahduttavaa tavata itselleni entuudestaan tuntemattomia tulkkeja, jotka kokivat ammatillisen kehittymisen olevan mahdollista näinä vaikeinakin aikoina. He olivat päättäneet tehdä työnsä niin laadukkaasti kuin mahdollista, vaikka kapuloita tipahteleekin rattaisiin. Heille palaute ja reflektio eivät olleet rumia sanoja, vaan jotain, mitä tulee olla olemassa, jotta kehitystä tapahtuu. Jos tahtoo, palautteesta voi käyttää myös ilmaisua “havainnot” ja reflektion voi korvata “keskustelulla työkaverin kanssa”. Ai miksi pitäisi yrittää kehittyä tässä tilanteessa, kun kukaan ei kuitenkaan arvosta työtäni ja keikat tulevat niin lyhyellä varoitusajalla, etten ehdi valmistautua? Tämänhetkisestä älyttömyydestä huolimatta ME TULKIT olemme alamme asiantuntijat ja meidän tulee myös pysyä sellaisina. Minä en aio lopettaa toimimasta ammatillisesti ja laatua tavoitellen vain siksi, että jossakin ei ymmärretä työtäni. Toivottavasti ette tekään. Emilia Norppa varapuheenjohtaja [email protected] twitter: @eenorppa T ulkkipäivät tai opintopäivät ovat kuuluneet SVT:n perinteiseen toimintaan aina. Alkaako toimintamuoto olla aikansa elänyt? Tarvitseeko nykypäivän tulkki enää valtakunnallista kollegatapaamista? Mitä sellaisesta voisi saada irti? Eväitä ammattiinsa saivat vielä opiskeleva Tiinamaria Kauppila ja 12 vuotta alalla ollut Liisa Halkosaari. He pohtivat myös syitä sille, etteivät SVT:n tapahtumat vedä väkeä entiseen malliin. Tiinamaria Suomen Viittomakielen Tulkit ry kutsui jäseniään Vaasaan Tulkkipäiville ja SVT:n syyskokoukseen. Lähialue oli hyvin edustettuna, mutta missä muut olivat? SVT:n hallitus ja paikalle saapuneet tulkit pohtivat, kannattaako tulkkipäiviä järjestää tässä muodossa jatkossa, koska osallistujia ei ole. Niin ja miksi ei ole? Joku taisi mainita, että tulkkien työnkuvan jo sisältäessä runsaasti matkustelua, eivät he halua reissata vapaa-ajallaan ympäri Suomea. Muuttaisiko asiaa se, että tulkkipäiviä mainostettaisiin eri nimellä tai tavalla? Liisa En usko että pelkkä markkinoinnin tehostaminen toisi radikaalia muutosta osallistujamääriin, vaan luulen, että tietyntyyppiset teemat houkuttelisivat porukkaa paikalle enemmän. Ainakin muutamia vuosia sitten Seinäjoelle kokoontui lähemmäs 80 tulkkia – sen jälkeen trendi on ollut taas laskeva. Ehkä tulkkipäivien sisältöä kannattaisi miettiä uudelleen. Toimisiko etäosallistuminen? Entä houkuttelisivatko markkujokiset tai mayadewitit enemmän ihmisiä paikalle? Tai viihdyttävä oheisohjelma? Entä miten mukaan saataisiin opiskelijat, joille ennen osallistuminen oli jopa pakollista? Festarimeininkiä Tiinamaria Etäosallistuminen olisi hirveän puuduttavaa. Jaksaisiko kukaan seurata videokuvaa aamukymmenestä iltaviiteen? Kaikki ne workshopit on vaan koettava paikan päällä! Tulkkipäivillä jaetaan kokemuksia sekä hyviä ja huonoja fiiliksiä. Siellä saa konkreettisesti apua jaksamiseen. Jos saisimme tulkkipäiville Markku Jokisen, Liisa Kauppisen tai Signmarkin, sinne olisi jo jono. Myös tulkkien esitykset voisivat vetää väkeä. Meillä Kuopiossa on ainakin niin hauskoja tulkkeja, että jos heidät saataisiin mukaan, naurettaisiin maha kippurassa koko viikonloppu. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä 6 Liisa Nykyisellään syyskokous ei todellakaan houkuttele ketään... Mutta tuo tulkkien esiintyminen, siihen pitää tarttua! SVT:n 25-vuotisjuhlissa taisi olla Idols-tyyliin tulkkeja esiintymässä; osa oli todella hyviä soittamaan tai laulamaan, ja osa taas hirveän hauskoja. Vedet silmissä sai nauraa vaikkapa voittaja Hannaliisa Finellin showlle. Tulkit eivät koskaan saa ammatissaan varsinaisesti esiintyä, joten pitäisikö tulkkipäivien yhteydessä järjestää tulkkien kulttuurifestivaalit? Tiinamaria Kannatan tulkkien omia kulttuurifestareita tulkkipäivien yhteyteen! Siellä saisi nauraa niin itselleen kuin muillekin ja purkaa työelämän stressiä kollegojen kanssa. Vaasalaiset tulkit kiittelivät sitä, että SVT tuli Vaasaan. Samalla idealla ympäri Suomen tulkkipäiville kulttuurifestivaalit! Liisa No nyt pistetään kulttuurifestarit käyntiin! Paikalliskarsintojen kautta vuoden 2016 finaaliin Tallinnaan! Suuri kiitos onnistuneista Tulkkipäivistä vetäjille, kuvassa Minttu Laine ja Elsa Lindberg. Konkarit ja opiskelijat Tiinamaria Opiskelijanäkökulmasta voin sanoa, etteivät opiskelijat nykyään edes tiedä voivansa osallistua SVT:n tulkkipäiville. Tulkkipäivät ja syyskokous samassa paketissa eivät sinällään kuulosta houkuttelevilta, ellei niitä saisi sisällytettyä johonkin opintokokonaisuuteen. Onko se opiskelijoiden näkökulman tuominen ihan turhaa? Eiväthän he tiedä työelämästä yhtään mitään? Osallistujilla oli hauskaa, vaikka ammatilliset aiheet olivat välillä kirpaiseviakin. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 Liisa En ajattele niinkään, että opintopäivillä pitäisi olla varsinaista ”opiskelijanäkökulmaa”, vaan ihan normaalia ohjelmaa, eettistä keskustelua, keskustelua myönteisistä ja kielteisistä kokemuksista, tulkkien o m i a ajatuksia. Kyllähän siinä keltanokkakin osaa jotain kommentoida. Minusta on aina upeaa, kun joku kyseenalaistaa tekemisiäni, ja sitä opiskelijat yleensä tekevät jo vahingossa, jos uskaltavat vain kysyä perusteluja jollekin tekemiselle tai tekemättä jättämiselle. Siinä sitten mietin yöhön asti, miksi tosiaan jätin sen yhden kommentin tulkkaamatta – eihän siihen ollut mitään perusteluja! A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä 7 Feedforward Liisa Tänä vuonna tulkkipäivillä elämään jäi termi feedforward, jonka joku oli heittänyt ”feedbackin” tilalle. Niinhän se on: kollega antaa palautetta auttaakseen toista eteenpäin! Palautteesta ja sen hyödyntämisestä keskusteltiinkin paljon. Sana ”palaute” itsessään koetaan jotenkin ahdistavaksi ja hyökkääväksi. ”Feedforwardin” lisäksi lanseerattiin ”fiilistely”. Tulkkiparin kanssa voi keikan jälkeen fiilistellä! Eihän se sen kummempaa ole, kuin keskustelua siitä, mitä juuri tapahtui, mikä toimi ja mikä ei ja miltä tuntuu. Sellaisen keskustelun kautta sitä ihan huomaamattaan reflektoi toimintaansa ja kehittyy. Tiinamaria Feedforward on aivan uskomaton ilmaisu, joka korjaa palaute-sanasta syntyvää tunnetta! Jokaisella tulkilla on oikeus feedforwardiin. Tulkit pohtivat sitä, kenen vastuulla palautteen eli nykyään feedforwardin antaminen on. Voiko kollegalta pyytää feedforwardia? Jos tulkkipari vastustaa sekä feedforwardin saamista että antamista, on mahdotonta saada tietoa siitä, miten oma tulkkaus sujui. Keikan jälkeisessä fiilistelyssä työnsä yhdessä tehneet tulkit arvioivat verekseltään tulkkaustilannetta ja sen sujumista. Liisa Tekstikin näyttää ihan erilaiselta, kun sanan ”palaute” korvaa tuolla feedforwardilla tai fiilistelyllä! Otan sen heti käyttöön. Aina ei toki voi olla innostunut kuulemaan kommentteja tekemisestään, eikä joskus irtoa keikan jälkeen yhtään järkevää ajatusta, jolla toista voisi ruokkia eteenpäin. Voisiko niitä tilanteita varten vaikka miettiä valmiita kysymyksiä tulkkiparille? Tai asiakkaille? Miten usein kukaan kysyy kuulevalta asiakkaalta jonkin täsmällisen kysymyksen, jolla saisi kuin huomaamatta itselleen feedforwardia? Ehkä pitäisi kehittää kysymyspankki, ja poimia sieltä tyhjän pään tullen jokin kysymys asiakkaille: Tuntuiko että pääsit aidosti yhteyteen X:n kanssa, vai jäikö hän etäiseksi, ikään kuin tulkin taakse? Tuntuiko X:n kertomus loogiselta? Häiritsikö tulkin puheessa/viittomisessa jokin pikku juttu tai maneeri sinua? Essi Saloniemi esittelee ryhmänsä tulkkiavataria. Hahmojen kautta päästiin pohtimaan tulkin uran kriisipisteitä. Viikonloppuna jokainen sai puhua suunsa puhtaaksi ammatillisesta kehittymisestä. Tiinamaria Yksi keskustelunaiheista oli ”voiko tulkilla olla kriisi?” No, miksi ei voisi? Tänä päivänä moni tulkki käy läpi kriisiä, koska työtilanne on joillakin epävarma. Kriisin aiheita nousi esiin lukemattomia: alanvaihto, perheen toimeentulon epävarmuus, yrityksen sijoitus kilpailutuksessa, työn ja omien taitojen riittävyys. Yksi suurimpia otsikoita oli: ”Kun työ(elämä) vaatii, muttei opeta”. Hei tulkki, älä jätä kollegaa ilman feedforwardia! Kysy joskus, miten menee! Tässä työssä matkustetaan paljon ja tavataan erilaisia ihmisiä erilaisine tulkkaustarpeineen. Jokaisen tulkin täytyy voida tietää, että miten ikinä tulkkaustilanne sujuukaan, hänellä on kollegan solidaarisuus puolellaan! k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä 8 Syyskokous päätti jatkaa koulutuksia – mutta jatkuvatko tulkkipäivät? TEKSTI EMILIA NORPPA KUVITUS SUVI SIPRONEN L okakuun ensimmäinen viikonloppu Vaasassa piti sisällään hallituksen kokouksen, tulkkipäivät sekä syyskokouksen. Rantasipi Tropiclandian suurilla ikkunoilla varustetuissa kokoustiloissa aika sujui rattoisasti niin mielenkiintoisen asian kuin auringonpaisteisen säänkin ansiosta. Tällä kertaa meillä oli syyskokouksessa ensimmäistä kertaa kaksi etäosallistujaa. Aloite etäosallistumisesta tuli etäilijöiltä itseltään, mutta ehkä jo seuraavassa kevätkokouksessa voisimme ottaa etäosallistumismahdollisuuden automaattisesti käyttöön. Lisää apurahoja ja koulutusta Budjetti näyttää hyvältä, kuten tähänkin asti. Tästä syystä päätimme hallituksessa tuplata jaettavan apurahan määrän ensi vuodelle. Nykyisen 1500 euron sijasta jaamme siis vuonna 2015 yhteensä 3000 euroa apurahoja. Apurahojen hakupäivät ovat ensi vuonna 31.3. sekä 30.9. Laita nämä kalenteriin! Keväälle 2015 on tilattu kaksi koulutusta Osuuskunta Multiprofession Niina Lappalaiselta. Koulutuksessa tarkastellaan tulkkaustilannetta simultaanisuuden näkökulmasta. Koulutukset järjestetään kahdessa eri kaupungissa, jotka päätetään myöhemmin. Tällä kertaa koulutuksista peritään osallistumismaksu. Jos koulutukset ovat suosittuja, voidaan järjestää lisäkoulutusta syksyllä 2015. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 Tulkkipäivien tulevaisuus? Hallitus 2015 Haluamme heittää jäsenillemme pallon pohdittaessa syyskokouksen yhteydessä järjestettävien tulkkipäivien (entisten opintopäivien) tulevaisuutta. Kaksipäiväiset tulkkipäivät ovat kallis järjestää ja vievät yhdeltä hallituksen jäseneltä melkein kaiken resurssin, mitä hänellä on hallitustyölle antaa. Osanottajamäärä ei ole riittävä, jotta tulkkipäivät kannattaisi säilyttää nykymuotoisenaan. Vaasassa käydyt antoisat keskustelut ja sieltä saadut ahaa! -elämykset tuovat puhtia työelämään ja antavat ajattelemisen aihetta, joten tulkkipäivien lopettaminen täysin olisi huono ratkaisu. Mitä siis tekisimme? Järjestäisimmekö yksipäiväiset tulkkipäivät ja syyskokouksen? Syyskokous etäosallistumismahdollisuudella ja yllätysesiintyjä kokouksen päätteeksi? Alueelliset tulkkipäivät? Mitä sanoisit? Kommentoi vaikka facebookiin tai lähetä meille sähköpostia osoitteeseen [email protected]. »» Puheenjohtaja 2015–2016 Emilia Norppa (Via, Helsinki) »» Varsinaiset jäsenet 2015–2016 Marika Mäkilä (Via, Oulu) Essi Saloniemi (Eltia, Tampere) Emma-Leena Mäkiranta (Eltia, Tampere) Terhi Kalliomäki (Via, Pirkkala) Jenni Mikkola (Osuuskunta Ajan Pyörä, Tampere) Kirsi Torkkeli (Avida, Mikkeli) Anna-Reetta Pyykkönen (Viparo, Helsinki) »» Varajäsenet 2015 Taina Loimo (Avida, Helsinki) Anniina Suomalainen (Via, Helsinki) Toiminnanjohtajaa etsitään edelleen Saimme loppukesästä yhden tarjouksen toiminnanjohtajan palveluista. Palvelua tarjosi tulkkauspalvelua tuottava yritys ja toiminnanjohtaja olisi ollut heidän esimiesasemassa oleva työntekijänsä. Olisimme hyväksyneet tarjouksen, mutta lopulta tarjous vedettiin meistä riippumattomista syistä pois. Vuotta 2014 on kuitenkin vielä jäljellä, joten jatkamme etsintöjä. Kevätkokouksessa toiminnanjohtajalle korvamerkityt rahat on huomioitu myös ensi vuoden budjetissa. Jos tiedät pestiin sopivan henkilön, olethan meihin yhteydessä! [email protected] päivystää tässäkin asiassa. OPETUS 9 Missä ovat kuvat? Viittomakielen ja viittomien opetuksessa kannattaa käyttää kuvia. Kuvat ohjaavat opiskelijoita viittomaan sen, minkä he osaavat. He aktivoituvat käyttämään luovuuttaan ja visuaalisuuttaan. TEKSTI JA KUVITUS HANNA PUTKONEN-KANKAANPÄÄ J oitain kymmeniä vuosia sitten viittomakielen ja viittomien opettajat puhuivat oppimateriaalin puutteesta ja sen tekemisestä. Kuvia etsittiin, piirrettiin ja väritettiin. Niinpä monen opettajan laatikoista löytyy kasapäin postikortteja ja valokuvia. Sanomalehdistä leikatut vaatemainokset ja sääennustekuvat ovat olleet tärkeä osa työtä, satukirjojen pahvisivut oiva apu perheopetuksiin. Jos opettajalla on kekseliäisyyttä, hänellä on myös materiaalia, jopa runsaasti. Visuaalisuus Viittomakieltä ja viitottua puhetta on opetettu perinteisesti visuaalisin keinoin. Opiskelijoille on teroitettu alusta asti viittomisen näkemistä ja kuvittelemista. Viittomakieli ja viittominen on erotettu suomen kielen puheesta tai kirjoitetusta asusta. Sähköiset välineet ovat monipuolistaneet opetusmateriaalien valikoimaa ja mahdollisuuksia. Verkko on kuvia pullollaan. Vanhat vieraiden kielten opetuksessa käytetyt kuvataulut eivät enää ole ainoita ratkaisuja. Kielen oppimisessa on tärkeää nimenomaan kyseisen kielen käyttö. Kieltä ei tarvitse opetella toisen kielen avulla. Me emme tarvitse suomea oppiaksemme ruotsia tai mitään muutakaan puhekieltä. Me emme tarvitse suomea oppiaksemme viittomaan. Suomen kielen käyttäminen kielen opetteluvaiheessa johtaa suoraan kääntämisen harjoitteluun. Hyvin pienistä tahattomistakin vihjeistä opiskelijat luovat itselleen ymmärryksen viittomien toissijaisuudesta ja puhekielen ylivertaisuudesta. Sanalista vai kuvalista? Internet on verkko paikallaan. Siellä on kuvia viittomista erilaisilla sivustoilla. Nämä kuvapankit toimivat muistilistan tavoin. Niitä voi käyttää samaan tapaan kuin englannin tunnilla kappaleittain koostettuja sanastoja. Ne toimivat sanakirjoina palautettaessa muistiin opittua, tukena nähdyille viittomille ja myös uusia viittomia opeteltaessa. Valmiit opettajan tekemät kirjoitetut sanalistat tai viittomakuvalistat eivät kuitenkaan voi korvata tilannekuvia. Etenkin toimintakuvia kannattaa käyttää opetuksen tukimateriaalina. Lehdet, kortit, kirjat ja omat taidot ovat käyttökelpoisia ja hyvin toivottavia edelleen. Kuvien avulla opiskelijat oppivat kirjaimellisesti näkemään. He ymmärtävät visuaalisuuden mahdollisuudet. Komparatiivit ja superlatiivit syntyvät itsestään, eivätkä opiskelijat kaipaa suomen kielen pikkusanoja täyttämään lauseita. tarvitsee. Tunnin ei tarvitse olla valmiiksi strukturoitu, vaan kuvan avulla koko tunnin voi rakentaa tavoitteiden mukaiseksi. Viittomakielen opetuksessa videokuva on ollut valtavirtaa jo pitkään, mutta miten on tukiviittomien ja viitotun puheen opetuksessa? Jotta tämänkin alan kehittymisestä voitaisiin puhua, kannattaa omaan materiaalipankkiin lisätä myös elävä kuva. Alkeiskurssilla hitaat videotallenteet herättävät opiskelijat elämään tarinassaan. Viittomiseen ei kuulu ulkokohtaisuus vaan tarinaan kuuluu eläminen siinä. Miksi tilannekuvia? Viittomakuvat ja viittomalistat ohjaavat opiskelijoita kääntämään kieltä. He ajattelevat sanoin ja kääntävät ajatuksensa viittomiksi. Opiskelijalle on tärkeää osata paljon viittomia. Niitä peräkkäin asettelemalla hän pystyy tuottamaan haluamansa – tai ei pysty, koska ei osaa kaikkia viittomia. Sen sijaan toimintakuvasta viitottaessa opiskelija luo itse tavoitteensa. Hän tietää, mitä haluaa kertoa ja mitä viittomia hän Kirjoittaja toimii lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Kuurojen Liitto julkaisi jo vuonna 1991 kirjoittajan tekemän opetusmateriaalikirjan Kaksisataa kivaa – Viittomakielen harjoituksia. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 TTYR 10 Vaikuttamis- ja uudistustyötä monella suunnalla TEKSTI MARIKA RÖNNBERG, TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄN SIHTEERI, KUUROJEN LIITTO RY:N ERITYISASIANTUNTIJA KUVITUS KATARIINA VALENTIN T ulkkitoiminnan yhteistyöryhmä on kokoontunut tänäkin vuonna tiiviiseen tahtiin, vuoden viimeinen kokous oli järjestyksessään kahdeksas. Ketään tuskin hämmästyttää, että runsainta keskustelua ja pohdintaa on herättänyt Kelan tulkkivälityksen toimimattomuus. Hämmästyttävää on, että ongelmia on syksylläkin ollut runsaasti, vaikka välitys on ollut olemassa jo lähes vuoden verran. Kela on ehdottanut sosiaali- ja terveysministeriölle tulkkauspalvelulain avaamista, mutta me järjestöt emme ole kovin halukkaita tähän. Onneksemme myöskään ministeriö ei ole tästä innostunut. Ministeriö on kutsumassa järjestöt ja Kelan yhteiseen keskustelupöytään vielä loppuvuodesta, joten odotamme kutsua. Postia ministeriölle ja Kelalle Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä on tänä syksynä lähettänyt Sosiaali- ja terveysministeriöön listan tulkkauspalvelun tämän hetken suurimmista ongelmista. STM on lähettänyt listan Kelalle ja pyytänyt vastinetta siinä esitettyihin asioihin. Ministeriö on luvannut lähettää Kelan vastineen tiedoksi yhteistyöryhmälle. Lokakuussa Kuurojen liitto lähetti Kelan valtuutetuille vetoomuksen suomenruotsalaisen tulkkauspalvelun parantamisesta. Valtuutetut ovat kansanedustajia, joille Kela on raportointivastuussa. Ajattelimme, että kaikki mahdolliset narunpäät on tärkeää katsoa, jotta tulkkauspalveluiden vyyhti k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 jostain aukeaisi. Odottelemme vastausta valtuutetuilta. Maahanmuuttajien tulkkauspalvelun järjestäminen Sinäkin voit vaikuttaa Yhteistyöryhmä pyysi keväällä Kelalta selkeää ohjeistusta siitä, miten maahanmuuttajien tulkkauspalvelu järjestetään. Oikeus kansainvälisen viittomisen tulkkaukseen tulisi olla vähintään kolme vuotta, tarvittaessa ja henkilön taustasta riippuen myös pidempään. Katsomme, että maahanmuuttajilla itsellään tulee olla mahdollisuus määritellä, milloin hän ei enää tarvitse kansainvälisen viittomisen reletulkkausta. Nykyisin Kela saattaa Eduskunnan oikeusasiamiehelle viime joulukuussa lähetettyyn valitukseen ei vielä ole tullut ratkaisua. Virallinen koneisto tosiaankin toimii näin hitaasti. Ratkaisuja pohditaan joka tapauksessa monella suunnalla. Kaikki ideat siitä, mitä kanavaa pitkin vielä voisimme yrittää vaikuttaa, ovat tervetulleita. Yksittäinen tulkkikin voi tehdä paljon – vaikkapa paikallislehdelle juttuideaa tarjoten tai oman kuntansa kansanedustajaa lähestyen. TTYR 11 Eduskunnan oikeusasiamiehelle viime joulukuussa lähetettyyn valitukseen ei vielä ole tullut ratkaisua. Virallinen koneisto tosiaankin toimii näin hitaasti. maahanmuuttajaa tapaamatta todeta, että tämän tulee selvitä pelkällä suomalaisen viittomakielen tulkkauksella vuoden maassaolon jälkeen. Kela vastasi pyyntöön, että ohjeistusta ei ole vielä tehty, koska kuuroja maahanmuuttajia on niin vähän. Lähestyimme asiassa myös vähemmistövaltuutettua. Valitettavasti valtuutettu ei ottanut asiaan kantaa vedoten siihen, että syrjintä kielen ja vammaisuuden perusteella ei kuulu hänen toimialaansa. Eduskunnassa käsittelyssä oleva yhdenvertaisuuslaki muuttaisi vähemmistövaltuutetun yhdenvertaisuusvaltuutetuksi ja laajentaisi hänen toimialaansa myös kieli- ja vammaisuuskysymyksiin. Vielä ei kuitenkaan tätä kautta apua tule. Jatkotoimenpiteitä mietitään. Valmistuminen ja tulkkirekisteri Tulkkikoulutukset ovat herätelleet kysymystä, voiko tulkkiopiskelija valmistua, vaikka hänen tulkkirekisterikokeensa ei ole mennyt hyväksytysti läpi. Tällainen tulkki ei saisi nimeään tulkkirekisteriin eikä voisi tulkata, mutta voisi silti valmistumisen jälkeen toimia muissa alan tehtävissä. Asia vaatii tietenkin valvontaa, sillä ei ole oikeudenmukaista, jos tällainen tulkki tulisikin vahingossa liitetyksi tulkkirekisteriin. Yhteiset pelisäännöt tulee luoda huolella niin oppilaitosten kuin tulkkauspalvelun tuottajien ja tulkkien kanssa. Kela on myös tiukentanut valvontaa sen osalta, että tulkkina toimivat henkilöt todella ovat tulkkirekisterissä. Tulkkirekisterin mahdolliset uudistukset Tulkkirekisterin siirtoa viranomaistahoille on edelleen mietitty, mutta asialle ei ole vielä tehty mitään. Oikeustulkkirekisterin perustaminen on parhaillaan työn alla ja sen kautta voitaisiin ehkä saada järjestöjen ylläpitämä tulkkirekisteri virallisempiin puitteisiin eli yhteen oikeustulkkirekisterin kanssa. Tällöin vastuuministeriökin olisi selvä. Oikeustulkkirekisterityöryhmän mietinnön voi lukea osoitteesta http://www.minedu.fi/ export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/ liitteet/tr22.pdf?lang=fi. Mikäli rekisteriuudistus toteutuu, nykyisen tulkkirekisterin säännötkin toki muuttuisivat, Saattaa olla, että oikeustulkeille asetettava viiden vuoden välein tehtävä taidon osoittaminen tulisi tätä kautta myös muuhun tulkkauspalveluun. Olisiko se sitten niin paha, tiedä häntä. Suunnittelua ja resursseja sen järjestäminen kuitenkin vaatii runsaasti. Vanhaa ja uutta selvityspyynnön tekemisestä Selvityspyynnön tekemisen asiakirjaa on selkiytetty ja muokattu. Siihen liittyen on pohdittu, voiko tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä selvityspyynnön käsiteltyään lähettää tiedon ratkaisusta tulkin työnantajalle ja Kelaan. Rikkoisiko se yksittäisen tulkin oikeusturvaa? Koska Kela on solminut sopimukset palveluntuottajien kanssa, sopimukset antavat Kelalle oikeu- den ja myös vastuun puuttua ammattisäännöstön rikkomiseen. Tosin tämä koskee vain niitä tulkkauksia, jotka ovat Kelan välittämiä, ei ulkopuolisia tilauksia. Vuoden viimeisessä yhteistyöryhmän kokouksessa oli Kelan edustajia paikalla sopimassa yhteisiä pelisääntöjä selvityspyyntöihin liittyen. Yhteistyöryhmä suosittaa, että kun epäilee tulkin rikkoneen tulkkaustilanteessa ammattisäännöstöä, olisi paras pyrkiä selvittämään ja sopimaan asia ensisijaisesti asianosaisten kesken. Tarvittaessa yhteistyöryhmälle voi tehdä selvityspyynnön vanhaan tapaan. Selvityspyynnön voi tehdä kuka vain, myös toinen tulkki. Ohjeet löytyvät Kuurojen Liitto ry:n kotisivujen kautta (www.kuurojenliitto.fi). Yhteistyöryhmän sivuja ollaan uusimassa eli pahoittelut, että ne sisältävät vielä osin vanhoja tietoja. Tulevia päivityksistä Tulkkien ammattisäännöstön selitysosa on aivan viimeisiä viilauksia vaille valmis. Koska huomioon otettavia näkökulmia on paljon, säännöstön työstämiseen on mennyt enemmän aikaa kuin suunniteltiin. Siksi myös tulkkirekisterin päivitys on viivästynyt. Molemmat ovat kuitenkin tuloillaan. P.S. Olettehan huomanneet, että Kuurojen Liiton edunvalvontatiimi pitää blogia tekemisistään? Kipin kapin sivulle www. kuurojenliitto.fi ja yläpalkin Blogi-painiketta painamaan! k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 TTYR 12 Mitä tekikään TTYR? Poimintoja Tulkkitoiminnan yhteystyöryhmän kokouspöytäkirjoista. KOONNUT MINNA TURUNEN JA LIISA HALKOSAARI T ulkkitoiminnan yhteistyöryhmä käsittelee alamme polttavia kysymyksiä. Pöytäkirjat ovat saatavilla Kuurojen Liiton internetsivuilta, mutta harva tulee sukeltaneeksi niiden syövereihin. Tiesitkö esimerkiksi, että tänä vuonna kokouksissa oli paikalla keskimäärin 12 osallistujaa? Tai että yksi TTYR:ää paljon työllistäneistä aiheista on ollut tulkkien ammattisäännöstön uudistaminen? Muita tämän vuoden aiheita ovat olleet muun muassa tulkkauksen laadun määritteleminen sekä listalta unohtuneet tulkkirekisteriin hyväksyttävät opiskelijat, joiden vuoksi on jouduttu järjestämään ylimääräinen kokous. Poimintoja TTYR:n kokouspöytäkirjoista 2014 ”Päätettiin, että pureudutaan tulkkauksen laatuasiaan ja kootaan asiasta kokemuksia. Kummankin tulkkikoulutuspaikan tulkkiopiskelijoita käytetään lehtoreiden johdolla siihen, että tarkistetaan Facebookin Herää, Kelan tulkkauspalvelu! -sivuston materiaali läpi ja kerätään sieltä laatuun liittyviä asioita.” 5.2.2014 ”Konsultoidaan lakimiestä siitä, mitkä ovat TTYRin lailliset valtuudet (yms.) ongelmatilanteeseen liittyvien suositusten osalta, esim. vetää suosituksensa pois jonkun tulkin osalta.” 20.3.2014 ”Asialistalla oli uusien, Humakista kesäkuussa valmistuneiden tulkkien hyväksymik i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 nen tulkkirekisteriin (liite). Heidän nimensä oli jostain syystä jääneet puuttumaan kesäkuun kokouksesta. ” 7.7.2014 2013 ”Ylen Diakin viittomakielentulkkikoulutukselta tilaama, tulkkiopiskelijoiden opinnäytetyönään viitotulla puheella tulkattu lastenohjelmasarja aiheutti kriittistä keskustelua SVT:n facebook-sivulla. Kuuloavain. fi -sivuston teksti sekä Facebook-keskustelu SVT:n ryhmässä luettiin kokouksessa. Todettiin, että käydyn keskustelun sisällön perusteella foorumi näytti olevan väärä. Tähän puuttuminen on SVT:n Facebookryhmän moderaattorin asia. Jätettiin asia SVT:n hoidettavaksi.” 21.1.2013 2012 ”Tjäreborg mainostaa, että tulkkiopiskelijat toimivat matkalla sekä tulkkeina että matkanjohtajina. Päätös: TTYR totesi, että ammattinimikkeen käyttäminen ennen tulkkirekisteriin liittymistä ei ole hyväksyttävää eikä myöskään tulkkaustaidon riittävyyttä ole todennettu. TTYR myös totesi, että ammattieettinen osaaminen ei ole riittävä, koska mainoksen mukaan opiskelijat toimisivat kahdessa eri roolissa. TTYR päätti lähettää asiasta kirjeen opiskelijoille ja tiedoksi myös matkatoimistolle.” 6.2.2012 2011 ”Todettiin, että tulkkirekisterin siirtoa viranomaisten vastuulle on kiirehdittävä.” 25.1.2011 ”Asiakas veti pois käsittelystä Kuurojen Liiton kautta lähettämänsä selvityspyynnön, joka liittyi tulkin työskentelyyn päihtyneenä.” 25.1.2011 2010 ”Eva Salmela toi esiin huolen siitä, että maassa on vielä useita kirjoitustulkkeja, joihin ei olla oltu yhteydessä Kelan tulkkauspalvelujen muutoksen tiimoilta, ja joiden tilanne on näin ollen auki muutoksen jälkeen.” 12.5.2010 ”Stina Ojala toi esiin myös huolen siitä, miten tiedotus muutoksesta on tavoittanut kaikki viittomakielen, viitotun puheen ja kuurosokeiden tulkit. Yhteisesti todettiin, että ammatillisuuteen kuuluu seurata alansa tapahtumia, ja että kaikki alalla aktiivisesti työskentelevät ovat tietoisia tulossa olevasta muutoksesta.” 12.5.2010 2009 ”Viimevuotisen selvityspyynnön tuloksena erästä tulkkia ei enää suositeltu käytettäväksi tulkkina. Kyseiseltä henkilöltä on nyt tullut anomus palauttaa suositusmerkintä rekisteritietoihin. Anomuksen liitteenä on lausunto ja tulkin oma kirje. Päätös: Tulkille palautetaan suositusmerkintä.” 21.4.2009 ”Kelalle viestittävä ennen välityskeskusten kilpailuttamista se, että välityskeskuksen toimintaa ei voi arvioida ainoastaan määrällisin perustein, mutta järjestelmän laatuun on kiinnitettävä huomiota: miten mitataan, onnistuiko välitys myös toimeksi- TTYR 13 annon tasolla: asiakkaan tyytyväisyys – menikö oikea tulkki oikeaan paikkaan? Tulkkikeskuksilta kysyttävä heidän näkemyksiään tulkkien välittämisen ydinosaamisesta: mitä pitää tietää asiakkaasta? Entä tulkista? Mitä profiileiden pitäisi sisältää?” 6.10.2009 ”Kelan edustaja oli kertonut tilaisuudessa, että Kelan tulkkauspalvelujen välitystä ja tulkkauspalvelujen tuottamista koskevan kilpailutuksen osalta järjestöille lähetetään lausunnoille aineistoa, jotta mm. kriteeristöt olisivat oikeanlaisia ja näin laatu voidaan varmistaa.” 20.11.2009 2008 ”Kuluvana vuonna tulkkirekisterin aseman pohtiminen edellyttää yhteistyöryhmältä aiempaa tiiviimpää keskustelua: olisiko jokin viranomaistaho parempi ylläpitämään tulkkirekisteriä vai soveltuuko nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva käytäntö jatkossakin? Tilanteeseen vaikuttaa mm. se, miten Kela aikoo valikoida ne tahot, joilta palvelua ostetaan. Tulkkipalvelua koskevia lakimuutoksia on seurattava tiiviisti, jotta nykyinen henki ”vain tulkkikoulutuksen saaneet saavat tulkata” säilyy. Tulevaisuudessakin tarvitaan taho, joka tarvittaessa selvittää ristiriitoja ja ammattieettisiä rikkomuksia.” 31.1.2008 ”Huolestuneisuutta herättävä on Korkeimman hallinto-oikeuden hiljattain tekemä päätös, jossa hiljaisesti hyväksytään se, että, kuka tahansa voi toimia tulkkina ei tarvita tulkkikoulutusta.” 31.1.2008 2007 ”Keskusteltiin tulkkaustilanteissa olevien tulkkien alkoholin käyttöön ja juomiseen puuttumisen vaikeuteen vaikuttavista syistä. Myös krapulainen tulkki vaikuttaa tulkkaustilanteeseen, sen laadukkuuteen ja luotettavuuteen. Suomen Viittomakielen Tulkit (SVT) on muistuttanut tulkkeja asiasta ja esimerkiksi Viittomakielialan Osuuskunta Vialla on käytössä nollalinja. Kuurojen lehteen on tulossa SVT:n palstalle pieni juttu alkoholiasiasta. Yhteistyöryhmä suosittelee, että tulkit eivät töissä ollessaan eli tulkkaustilanteissa tai niiden yhteydessä käytä alkoholia.” 11.4.2007 2006 ”Selvityspyyntöön on vain kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: tulkin todetaan toimineen ammattisäännöstön vastaisesti tai tulkin ei ole todettu toimineen ammattisäännöstön vastaisesti. Tulkkirekisteriin liittyessään tulkki allekirjoituksellaan sitoutuu noudattamaan tulkkirekisterin sääntöjä, joihin kuuluu osana selvityspyyntömenettely.” 28.11.2006 ”Kuurosokeat ovat keskustelleet runsaasti tulkkien palkkauksesta. Keskusteluissa on oltu huolissaan tulkkipalvelujen kilpailutuksen vaikutuksesta tulkkien palkkojen nousuun ja sitä kautta tulkkipalvelujen saantiin. Vaarana on arvioitu olevan, että kunnat kieltäytyvät maksamasta liian suuriksi kokemiaan palkkoja eivätkä myönnä uusia tulkkipäätöksiä.” 12.9.2006 I A ILM SK KO V Hyvän tulkin resepti »» »» »» »» »» »» »» »» Paljon nöyryyttä Reilusti asiakkaan kunnioitusta Kosolti tulkkipariyhteistyötä Tilannetajua Vahvaa ammatillisuutta Itsensä kehittämishalua Palautteen vastaanottamistaitoa Vaitiolovelvollisuuden ymmärtämistä »» Hivenen huumoria »» Käytöstapoja »» Hymyä Sekoita kaikki ainekset keskenään ja kiirehdi hitaasti. Kuuntele asiakasta herkällä korvalla, äläkä koskaan väheksy häntä. Tie hyväksi tulkiksi on kivinen ja pitkä. Odota rauhassa, vielä joskus sinustakin tulee sellainen. Keskeneräinen tulkki vm 2006 k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 A J A N K O H TA I S TA 14 Tulkkauspalvelun kehittämisen sietämätön vaikeus TEKSTI KATI LAKNER, EMILIA NORPPA KUVAT TIINA VIHRA Tuomas Rissanen, Annika Parsons, Emilia Norppa, Riikka Heikkinen ja Sanna Paasonen toimivat panelisteina. V iittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat ry:n 11.11.2014 järjestämä paneelikeskustelu keräsi tuvan täydeltä tulkkauspalvelun asiakkaita, tulkkeja sekä tulkkiyrityksiä. Paneelissa istuivat Tupa ry:n varapuheenjohtaja Tuomas Rissanen, hallitussihteeri Annika Parsons STM:stä, SVT ry:n varapuheenjohtaja Emilia Norppa, Kelan suunnittelija Riikka Heikkinen sekä Kuurojen Liiton hallituksen jäsen Sanna Paasonen. Keskustelun moderoijaksi oli oivaltavasti värvätty ammattilainen alan k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 ulkopuolelta: Jukka Saksi Spindoctor Finlandista. Tilaisuuden avasi Tupa ry:n puheenjohtaja Outi Huusko esittelemällä järjestönsä: Tupa ry perustettiin 2012 ja siinä on tällä hetkellä jäsenenä 26 palveluntuottajaa, jotka edustavat 489 tulkin työpaikkaa. Mikä toimii? Moderoija pyysi panelisteja aluksi kertomaan, mikä nykyisessä järjestelmässä toimii hyvin. Kelan näkökulmasta parannusta aiempaan, kunnalliseen palveluun on sen alueellinen yhdenmukaisuus, palvelun katta- vuus myös ulkomailla ja etänä sekä palvelujärjestelmän yhtenäisyys; kokonaisuutta on helpompi kehittää kuin erilaisista osista koostuvaa tilkkutäkkiä. Riikka Heikkinen mainitsi myös aiempaa selkeämmät kriteerit palvelun tuottamiselle sekä tulkkien koulutusvaatimuksen. SVT kiitti myös koulutuksen korostumista palvelutuotannossa. Tulkkien koulutusta voidaan nyt valvoa todistuksin. Myös välityksen pidentyneet palveluajat palvelevat tulkkeja. Asiakkaille palvelun tasa-arvoistuminen A J A N K O H TA I S TA 15 “Asiakkaat kokevat palvelun heikentyneen, koska heidän toiveitaan ei enää huomioida vaan mennään kilpailutusjärjestyksen mukaan” Kelan myötä on myönteistä, mutta valitettavasti alueellinen tasa-arvo ei vieläkään ole todellisuutta; hyvän palvelun saaminen edellyttää taitoa vaatia sitä! Eri asiakasryhmien (mm. vanhukset, ruotsinkieliset) palvelussa on parantamisen varaa. Myös välityksen keskittäminen on ollut asiakkaille selkeä huononnus palveluun, vaikka välityksen pidemmät aukioloajat ovatkin hyvä asia. Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmasta tulkkauspalvelulaki on perusoikeusmyönteinen; se lähtee henkilön tarpeista ja sikäli siirto Kelaan on ollut hyvä. Kunnissa oli palvelulle oli minimi- ja maksimimäärä, Kela myöntää tulkkaustunteja joustavasti ja yhdenvertaisesti. Yrityksille avautui Kelan myötä koko maan laajuinen kilpailu. Yrityksiä onkin nykyään enemmän, joten ne joutuvat miettimään palvelun laatua, mikä on asiakkaankin kannalta hyvä asia. Mikä ei toimi? Keskustelun tueksi tilaisuudessa esitettiin etukäteen eri tahoilta pyydetyt videot. Videoissa korostui välityksen toimimattomuus; asiakasnäkökulmasta tulkkauksen laatu on huonontunut, kun taas tulkin näkökulmasta työt tulevat viime tipassa tai katoavat kalenterista. Myös kansainvälisen viittomisen tulkkauksen saamisen mahdottomuus mainittiin. “Asiakkaat kokevat palvelun heikentyneen, koska heidän toiveitaan ei enää huomioida vaan mennään kilpailutusjärjestyksen mukaan”, kommentoi Nina Nalli Mirealista. Asiakkaan pitäisi osata perustella tulkkitoiveensa selkeällä ja hienolla suomen kielellä, jotta toive menisi välityksessä läpi. Nalli ehdotti, että tulkkitoiveet toteutettaisiin aina jos mahdollista, perustuen tulkkauspalvelulain 10. pykälään: “Tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.” Näin asiakkaan suomen kielen taito ei vaikuttaisi siihen, saako asiakas toivetulkkinsa vai ei. STM:n edustaja Annika Parsons vastasi kilpailutuslain olevan menettelylaki, joka määrittelee miten ostetaan, ei mitä ostetaan. Nykylaki ei hänen mukaansa estä asiakkaiden toiveiden huomioimista. Optimointi puhututti Yleiökommenteissa toistui toive saada “oikea tulkki oikeaan paikkaan”. Asiakkaille tahdotaan tarjota parasta mahdollista palvelua, mutta tällä hetkellä se ei onnistu mm. sisäisen optimoinnin kiellon takia. Sisäisen optimoinnin puute on ongelma myös työsuojelun näkökulmasta, sillä työntekijän on hankala muokata työpäivänsä sisältöä tarvittaessa. “Työnantajana vastaan työntekijän hyvinvoinnista, mutta käytännössä en pysty toteuttamaan lain vaatimuksia, kun Kela vienyt minulta tähän mahdollisuuden kieltämällä sisäisen optimoinnin”, Tuomas Rissanen Tupa ry:stä sanoi. Työkuorman tasaaminen tulkkien kesken on myös työnantajan toiveissa, mutta nyt keikkoja ei saa siirtää. Tulkkien työhön kuluva aika on lisääntynyt, kun kalenteri avataan koko päiväksi ja on oltava jatkuvasti valmiina lähtöön. Tämä ei kuitenkaan näy palkassa. Jos yritykset alkaisivat maksaa tulkeille varallaolosta, se näkyisi seuraavan kilpailutuksen hinnassa. “Voisiko optimointi olla yksi tapa vähentää kustannuksia”, kysyi Katja Turunen Siluetista. Kilpailutusjärjestyksessä alkupäässä olevan firman tulkilla voi olla kalenteri auki aamusta iltaan ja yhdelle päivälle voi osua kolme puolen tunnin tilausta. Eikö lyhyet keikat kannattaisi optimoida kalliimmille tuottajille, jos tarjolla on esimerkiksi kahdeksan tunnin tilaus samalle päivälle? Kokonaiskustannuksiltaan optimointi tulisi halvemmaksi. Anu Jouhilampi Tulkkeesta kysyi Kelan Riikka Heikkiseltä, onko kyse luottamuspulasta, kun keikkoja ei voi siirtää yrityksen sisällä tulkilta toiselle. Ikävä kyllä optimointiin liittyviin kysymyksiin ei saatu vastauksia, kun yleisökommentteja oli paljon jonossa. Avoimuutta! Keskustelussa nousivat useasti esiin välityksen toiminnan tehottomuus, tekstiviestiongelmat ja toisaalta tulkkauspalvelun kustannusten nouseminen. Kritiikkiä tuli mm. ulkomaanmatkojen tulkkauksen järjestämisen vaikeudesta ja välittäjien toimintatapojen suuresta vaihtelusta. Kelan näkemys on, että viimeisen neljän vuoden aikana yhteistyö palveluntuottajien ja muiden tahojen kanssa on ollut tiivistä. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 A J A N K O H TA I S TA 16 Keskustelu kävi kuumana koko tilaisuuden ajan. Riikka Heikkinen vetosi siihen, että palvelun siirto kunnilta Kelalle toteutettiin todella nopealla aikataululla, eikä heillä ole ollut aiempaa kokemusta tällaisen palvelun järjestämisestä. Samoin tekstiviestipalvelun ongelmista on valitettu Soneralle useasti, mutta asia ei ole korjaantunut. Bertold Fuchs Jyväskylän yliopistosta sai keskustelutilaisuuden raikuvimmat aplodit puheenvuorostaan. Siinä hän totesi, ettei palvelun siirto Kelaan ollut näin hankalaa, vaan suurin ongelma on ollut välityksen siirtäminen Turkuun. Kelan tulee ottaa kritiikki vastaan puolustelematta, sillä kyse ei ole yksittäistapauksista. Hän ehdotti, että Kela ja alan toimijat perustavat välityksen ohjausryhmän, joka kokoontuisi riittävän tiheästi ja parantaisi yhteistyössä välityksen toimintaa. Näin myös tiedonkulku Kelan, välityksen ja palveluntuottajien kesken parantuisi ja Kelan toiminta muuttuisi avoimemmaksi. Riikka Heikkinen lupasi viedä k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 asian eteenpäin, sillä hänellä ei ole valtuuksia tehdä päätöksiä asiaan liittyen. Tuottajilta löytyy kyllä myös ymmärrystä välitykselle. Tupa ry:n puheenjohtaja Outi Huusko on huomannut, miten välityksellä on virkavastuu noudattaa hyvin erilaisissa tilauksissa erilaisia lakeja, ohjeita ja sopimuksia tiukkoihin säännöksiin nojaten. Tuottajille tämä näkyy siten, että koska virkamiehillä ei ole lupaa tehdä virheitä, eivät välittäjätkään voi myöntää virheitään. Uutta suuntaa? Paneelin viimeiset puheenvuorot Kelaa lukuun ottamatta korostivat yhteistyön parantamista ja avoimuutta. Kukaan tilaisuuteen osallistuneista silti tuskin haluaa vuodesta toiseen kokoontua keskustelemaan palvelun huonosta toiminnasta. Kelalle on nyt esitetty selkeä yhteistyön malli ja voimme vain odottaa siihen reagointia. Kaiken käydyn keskustelun jälkeen on kuitenkin syytä asettua vielä peilin eteen ja pysähtyä kysymään, olemmeko me alan toimijat tehneet kaikkemme. Vaikka Kela nykyään käyttää merkittävää valtaa palvelun tuottamisessa, olemme me ammattikuntana itse olleet vahvasti osallisina nykytilanteen luomisessa: alan yritysten perustamisessa ja työnteon muotojen valinnassa. Toimimmeko me kaikki alalla niin, että tulkit voivat tehdä turvatusti ja tulevaisuuteen luottaen työtään? Tuntevatko kaikki yritykset yhteiskuntavastuuta ja miten se näkyy? Teemmekö me kaikkemme laadukkaan tulkkauksen eteen? Ja aivan viimeiseksi on syytä muistaa, että tulkkipalvelu ei ole olemassa jotta Kela voisi toteuttaa lakisääteisen palvelun tai että tulkeilla olisi hyvät työsuhteet. Tulkkipalvelun tarkoituksena on edistää asiakkaidemme mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä. Täydennä osaamistasi, tähtää tutkintoon tai opiskele omaksi iloksesi! Diakin avoin ammattikorkeakoulu Diakin avoimessa ammattikorkeakoulussa voit täydentää tulkkausalan osaamistasi mm. seuraavissa opinnoissa: Tulkkaus puhevammaisille Kielensisäisen tulkkauksen opinnoissa käsitellään tulkkausta suomen ja puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien välillä. Kokonaisuus (47 op) on suunnattu viittomakielen tulkeille, jotka haluavat saada uutta osaamista puhevammaisille tulkkauksessa. Tammikuussa 2015 alkavat opinnot kestävät 1,5 vuotta. Tulkkaus kuurosokeille ja kuuroutuneille Opinnot (26 op) sisältävät kuuroutuneiden, kuurosokeiden ja sisäkorvaistutetta käyttävien kommunikaatiotapoja ja heidän kanssaan käytettäviä tulkkausmenetelmiä. Opinnot alkavat syyskuussa 2015 Turussa. Huom! Kevätlukukaudella 2015 Tulkkaus kuurosokeille -opintoja järjestetään myös Diakin Helsingin toimipisteessä. Viittomaopetuksen ja ohjauksen opinnot Opinnot (27 op) on suunnattu viittomakielen tulkeille, puhevammaisten tulkeille, viittomakielen ohjaajille, puheterapeuteille ja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita viittomien opettamisesta. Opinnot alkavat syyskuussa 2015. Kirjoitustulkkaus Kirjoitustulkkauksen opinnot (38 op) suorittaneet ovat päteviä työskentelemään kirjoitustulkkeina kuuroutuneille, huonokuuloisille, viittomakielisille ja kuurosokeille henkilöille. Opinnot alkavat syyskuussa 2015. Lisätiedot: Koulutussuunnittelija Sanna Uusipaikka, sanna.uusipaikka@ diak.fi, puh. 040 589 1198. Diakin tulkkausalan opinnot järjestetään Turun toimipisteessä, os. Ruukinkatu 2–4, 20540 Turku. Työnantaja, tervetuloa työelämäkumppaniksi! Diakin viittomakielen ja tulkkauksen koulutus etsii uusia kumppaneita ja ideoita työelämän kanssa tehtäviin hankkeisiin ja opiskelijoiden projektitöiksi vuonna 2015. Lisätiedot: Kehittämisryhmän vastaava Raija Roslöf, raija.roslof@ diak.fi, puh. 040 706 3803. SOPIMUSASIAA 18 Henkilöstöedustajat työpaikalla TEKSTI IIDA BERNHARDT KUVITUS VENLA HAVERINEN Y rityksissä toimivat henkilöstöedustajat, eli luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut tarkkailevat työelämän lakien ja sopimusten toteutumista sekä työturvallisuutta työpaikoilla. Henkilöstöedustus liittyy läheisesti ammattiliittoihin ja niiden toimintaan. Esimerkiksi viittomakielen tulkeista suuri osa on jäsenenä SVT:ssä, joka on puolestaan Akavan Erityisalojen ammattiliiton alla toimiva jäsenyhdistys. Akavan Erityisalat kouluttaa jäsenliittojensa henkilöstöedustajat osittain myös yhteistyössä YTN:n (Ylemmät toimihenkilöt YTN) kanssa ja auttaa työpaikan mahdollisissa yt-, työehtosopimus- ja työehtoneuvotteluissa. Luottamusmiestoiminta kuuluu ammattiliittojen alaisuuteen ja on tarkoitettu liittoon järjestäytyneille työntekijöille. Työsuojeluvaltuutettu valitaan edustamaan koko henkilöstöä työpaikoilla, joissa on yli 10 työntekijää. Termit tutuiksi Luottamusmies on yleisin käytössä oleva termi, mutta myös luottamusnaista, -henkilöä ja -valtuutettua käytetään sujuvasti ja sekaisin. Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun toimenkuvassa ja valtuutuksissa on kuitenkin selkeä ero. Luottamushenkilön valtuudet työpaikalla ja neuvottelutilanteissa riippuvat siitä, onko yrityksessä käytössä työehtosopimus (TES), ja onko tuo sopimus YTN:n tai Akavan Erityisalojen neuvotk i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 telema vai ei. Jos työpaikalla on oman ammattiliiton neuvottelema TES käytössä, työntekijät valitsevat edustajakseen luottamusmiehen, jonka asema ja valtuudet perustuvat TESiin. Jos työpaikalla ei ole TES käytössä tai se ei ole oman ammattiliiton neuvottelema, voidaan työpaikalle tällöin valita luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutettu toimii työntekijöiden edustajana suppeammilla valtuutuksilla kuin luottamusmies ja hänen valintansa puolestaan perustuu Työsopimuslakiin, koska työnantaja- ja työntekijäliitot eivät ole allekirjoittaneet samaa TESiä. Luottamusmiehelle kuuluu työntekijöiden edustaminen työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja TESin soveltamiseen liittyvissä neuvotteluissa. Hänellä on oikeus neuvotella paikallisia sopimuksia, jotka eivät riko TESiä. Nämä ovat hänen edustamiaan työntekijöitä sitovia. Luottamusvaltuutettu taas toimii samoissa asioissa, mutta tarvitsee aina erikseen enemmistövaltuutuksen edustamiltaan työntekijöiltä. Henkilökohtaista työsopimusta ja työsuhteen ehtoja muuttavat asiat ovat edelleen työntekijän itsensä päätettävissä, vaikka toki henkilöstöedustajat auttavat näissä asioissa. Henkilöstön edustaminen Luottamusmiehen tai -valtuutetun, eli luottamushenkilön valinta voidaan tehdä yksimielisesti, jos useampia ehdokkaita ei ole. Valinnasta voidaan äänestää, jos pestistä on useampia kiinnostuneita. Helpoimmin äänestys hoituu vaalikokouksessa tai sähköpostivaalina. Riippuen yrityksen koosta ja henkilöstörakenteesta voidaan SOPIMUSASIAA 19 valita koko yrityksen työntekijöiden yhteinen henkilöstöedustaja tai oma edustaja eri henkilöstöryhmille tai esimerkiksi alueellisille yksiköille. Vaalin voi järjestää joko edellinen luottamushenkilö tai työpaikan työsuojeluvaltuutettu tai ryhmä työntekijöitä, jos edellistä edustajaa ei ole. Valinnan jälkeen asiasta ilmoitetaan työnantajalle sekä tietysti omaan ammattiliittoon. On myös hyvä valita varaluottamushenkilö hoitamaan tehtäviä varsinaisen edustajan ollessa estynyt. Henkilöstöedustajan valinta sovitaan määräajaksi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen tulee järjestää uusi vaali. Luottamushenkilön töitä saa hoitaa työajalla, myös koulutuksissa saa käydä työajalla. Tehtävän hoitoon ei vaadita aiempaa kokemusta tai koulutusta, mutta on tietenkin positiivista jos henkilöllä on tietämystä ja kiinnostusta asiasta. Ammattiliiton järjestämät koulutuksetkaan eivät ole pakollisia, mutta suositeltavia, koska ne antavat tarvittavia perustietoja henkilöstön edustajana toimimiseen. Luottamushenkilöllä on edustuskautensa ajan ja joskus jopa tietyn määräajan edustuskauden jälkeen irtisanomis- ja lomautussuoja. Henkilöstöedustaja- na toimimisesta saa toki myös korvauksen, joka on määritelty yrityksessä käytössä olevassa TESissä. Edustusta yhdessä ja erikseen Luottamushenkilön tärkein tehtävä on valvoa työehtojen toteutumista työpaikalla sekä edustaa työntekijöitä työnantajan kanssa neuvoteltaessa. Henkilöstön yleisten asioiden lisäksi yksittäinen työntekijä voi pyytää luottamusmiehen tukea neuvotteluihin työnantajan kanssa. Työtä hoitaakseen henkilöstöedustajilla on oikeus saada työnantajalta tarvittavat tiedot yrityksen toiminnasta, mutta työntekijöiden palkkaja sairaslomatietoja ei saa luovuttaa ilman henkilön itsensä lupaa. Luottamushenkilö on työntekijöiden edustaja, mutta työhön saa myös paljon tukea monilta tahoilta. Työpaikalle valittu työsuojeluvaltuutettu työhyvinvointi- ja turvallisuusasioihin, mutta molemmat ovat osittain tekemisissä samojen asioiden kanssa. Ammattiliitolla ja jäsenyhdistyksellä on omia sähköpostilistoja henkilöstöedustajille tiedottamiseen. Tätä kautta saa hyödyllistä tietoa uusista koulutuksista ja ajankohtaisista asioista. Kiperissä neuvotteluissa ja työehto-ongelmissa taas asiantuntevaa lakiapua saa ammattiliitosta. Työntekijöiden kannalta luottamushenkilössä tärkeää on nimenomaan luottamus, sillä edustajalle tulevat kysymykset ja pulmat tulee käsitellä sekä työnantajan että ammattiliiton kanssa täysin nimettömästi. Vaikka henkilöstöedustajan työ on vastuullista sitä ei kannata turhaan pelätä, koska liitolta saa tukea tehtävien hoitamiseen. Mieti siis seuraavien vaalien lähestyessä olisiko sinustakin henkilöstöedustajaksi! Henkilöstöedustajat kouluttautuivat Tampereella TEKSTI IIDA BERNHARDT A kavan Erityisalat järjesti henkilöstöedustajien seminaarin 13.–14.11. Tampereella uudessa Sokos Hotelli Tornissa. Puitteet olivat vaikuttavat! Moderneissa tiloissa oli esillä niin vanhaa tehdastunnelmaa kuin Tampereen historiaa ja taidetta. Koulutus starttasi muutosstressistä työpaikalla. Aamupäivän valmentajamme Jani Turku esitteli keinoja stressin käsittelyyn ja palautteen antoon. Iltapäivällä perehdyttiin talouslukuihin ja katsottiin, miten yrityksen rahat jakaantuvat henkilöstön ja pääoman kesken. Talousasiantuntija Arto Suninen koulutti katsomaan mitä tilinpäätöksen tunnusluvut kertovat yrityksen taloudesta ja milloin yt-neuvottelujen aloittamiselle on taloudellisia perusteita. Koulutuksen jälkeen osa porukasta lähti viihtymään Musiikkiteatteri Palatsiin suomirockin parissa ja osa tutkaili jouluista Tamperetta omin voimin. Perjantain ohjelmassa oli käynti Marika Mäkelän näyttelyssä Sara Hildénin taidemuseossa ja iltapäivällä työmarkkinaseminaari työelämän kestävästä kehityksestä ennen koulutuksen päätöstä. Virallisten tapahtumien lomassa ehti myös verkostoitua muiden osallistujien kanssa, vaihtaa kokemuksia ja hyviä neuvoja. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 K A N D I T Y Ö E S I T T E LY S S Ä 20 Toimiiko ammattisäännöstö käytännössä? TEKSTI JA KUVA JENNI MIKKOLA KUVITUS SUVI SIPRONEN O len valmistunut viittomakielen tulkiksi vuonna 2007 ja kirjoitustulkiksi 2008. Valmistumisestani saakka olen tehnyt tulkkauksia ja sivutoimisesti opiskellut Tampereen yliopistolla: ensin pohjoismaisia kieliä, sitten käännöstiedettä, B-työkielenäni englanti. Viime keväänä valmistunut kandidaatintutkielmani käsittelee viittomakielen tulkkien ajatuksia ammattisäännöstöstä. Olin kiinnostunut kuulemaan tulkkien omia mietteitä siitä, kuinka ammattisäännöstöä käytännössä noudatetaan. Halusin tehdä tutkimukseni nimenomaan viittomakielen tulkkauksen alalta, koska kokemukseni mukaan meidän äänemme tapaa olla varsin vaimea. Akateemisissa ympyröissä meidät unohdetaan autuaasti, koska meillä ei ole k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 paikkaa missään tiedekunnassa. Toteutin tutkimukseni kolmen tulkin ryhmäkeskusteluna, josta pysyttelin itse parhaani mukaan sivussa. Olen pyrkinyt tiivistämään seuraaviin riveihin tutkimukseni parhaita herkkupaloja, joiden veikkaan kiinnostavan teitä. Ammattisäännöstö on tärkein yksittäinen viittomakielen tulkin roolia ja asemaa määrittävä dokumentti, jota päivitetään parhaillaan. Ryhmäkeskustelussa esitettyjen kommenttien perusteella vaikuttaa selvältä, että ammattisäännöstöä ei kaikilta osin noudateta täsmällisesti. Pääsyy tähän löytyi ammattisäännöstön ristiriitaisuuksista, erityisesti sen vaitiolovelvollisuutta käsittelevästä kohdasta. Tulkit ilmaisivat huolensa ehdottoman vaitiolovelvollisuuden negatiivisesta vaikutuksesta muihin ammattisäännöstön kohtiin: oman pätevyyden arviointiin, valmistautumiseen ja työturvallisuuteen. He toivoivat, että ammattisäännöstöön voitaisiin sisällyttää oikeus jakaa tulkkaustilanteisiin liittyvää tietoa toiselle tulkille tämän mennessä itselleen vieraaseen tilanteeseen. Kollegiaalinen vaitiolovelvollisuus on heidän mukaansa alan käytäntönä jo nyt, vaikka ammattisäännöstö ei sitä periaatteessa sallikaan. Keskustelukumppanina on näissä tilanteessa vaitiolovelvollinen kollega tai esimies. ”Briiffaus on tabu, josta ei voida puhua julkisesti. Ja silti sitä tehdään.” Ennakkotietoja saatiin tulkkien mukaan usein riittämättömästi. Tässäkin kohdassa tulkit korostivat kollegiaalisen vaitiolovelvollisuuden merkitystä. He toivoivat myös asiakkaiden ymmärtävän tulkin valmistautumisen olevan tulkkauksen laadun kannalta tärkeää. Uskon tämän kohdan korostuvan entisestään nykyisellä kilpailutuskaudella, kun tulkkien liikkuvuus kentällä on aiempaa suurempaa, ja tulkit joutuvat aiempaa useammin kohtaamaan uusia asiakkaita ja tuntemattomia aihepiirejä. ”... Pahimmassa tapauksessa kun menemme paikalle, toteamme, että ei ole tarvittavaa ammattitaitoa tai että olen jäävi. Osaisimme sanoa, että en voi mennä, jos tietäisimme asiasta tarpeeksi.” Lisäksi nykyisen tiiviin välitysrytmin koettiin osaltaan haittaavan ammattisäännöstön noudattamista. Tulkit totesivat valmistautumisen olevan lähes mahdotonta, jos tilaukset saadaan samalle tai seuraavalle päivälle. ”Etenkin nyt Kelan aikana tänään jaetaan huomisen työt. Menet illalla kotiin ja katsot, että jaa, täällä on tämmöinen. Siinähän rupeat soittelemaan, että mä tarvitsisin materiaaleja!” Myös kuurosokeille tulkkaus herätti paljon keskustelua. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että kuurosokeille tulkkauksessa ammattisäännöstöstä joustetaan enemmän ja useammin. Tulkkien mukaan täysi puolueettomuus oli mahdotonta, sillä kuurosokea asiakas on riippuvainen tulkin havainnoista, jotka ovat K A N D I T Y Ö E S I T T E LY S S Ä 21 Heräsikö kiinnostus? Tuntuuko tutulta? Oletko eri mieltä? Ota rohkeasti yhteyttä [email protected]. Kysy, kommentoi tai pyydä vaikka koko tutkielma luettavaksesi! aina enemmän tai vähemmän subjektiivisia kokemuksia. Kärjistetysti voisi sanoa, että tulkki saattaa päätyä tekemään päätökset asiakkaan puolesta, koska asiakkaalla ei ole asian arvioimiseen tarvittavaa näköaistia. Tulkin roolin koettiin olevan tavallista monimutkaisempi, ja asiakkaan ja tulkin käsitys siitä olivat usein ristiriidassa. Tulkit kertoivat joidenkin asiakkaiden jopa edellyttävän tulkilta muidenkin avustustehtävien hoitamista tulkkauksen ohella. ”Joutuu itse tekemään tavallaan ylimääräistä työtä: on ohjelmavastaava, on hoitaja, on sitä ja tätä eikä pelkkä tulkki.” Kuurosokean asiakkaan tulkkirinkiin kuuluminen voi vaikuttaa positiivisesti tulkin tilausmäärään ja tuloihin, joten on vaarana, että tulkki toimii ammattisäännöstön vastaisesti vain asiakasta miellyttääkseen. Tulkin roolista joustaminen voi johtaa siihen, että asiakas odottaa samaa myös muilta tulkeilta. ”Todella monelta [kuurosokealta] tulee tiukka palaute: miksi et pysty, kun toiset tulkit pystyy.” Tulkit uskoivat ammattisäännöstön noudattamisen olevan alalla suhteellisen yhteneväistä. Erojen arveltiin liittyvän osittain työuran pituuteen: ”Kun on paljon paukuttanut näitä hommia, ei jaksa pikkuasioihin takertua.” Toisaalta tiedostettiin, että ammattisäännöstö sitoo ainoastaan tulkkia eikä muiden osapuolten voida olettaa olevan siitä edes tietoisia. Viime kädessä vastuu ammattisäännöstön noudattamises- ta on tulkilla itsellään eikä pakotteita ole käytössä. Säännöstön olemassaolo koettiin hyväksi asiaksi, mutta kohtia toivottiin uudelleenmuotoiltavan käytäntöön paremmin sopiviksi. Tulkkien mielestä oma moraali ja oikeudentaju ovat parhaat työkalut arkeen. ”Jos on ihmisenä aidosti tasa-arvoinen, ei tarvitse päälleliimata ammattieettisiä sääntöjä. Että ’nyt mä osaan nää kaikki, nyt mä oon hyvä’.” Tämän tutkimuksen perusteella vaikut- taa siltä, ettei ammattisäännöstö ole täysin noudatettavissa nykyisessä muodossaan ja siitä joustetaankin säännöllisesti. Tarkkaan noudattamiseen pyrkiminen heikentäisi tulkkauksen laatua ja tulkin työoloja. Ryhmäkeskustelussa oli mukana vain kolme tulkkia, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Heidän yksimielisyytensä antaa kuitenkin viitteitä siitä, että keskustelun aiheet olisivat alalla yleisessä tiedossa. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 E D U N V A LV O N TA 22 Työntekijän oikeudet ovat ihmisoikeuksia TEKSTI TITTA SHEMEIKKA KUVITUS SUVI SIPRONEN Y lityökorvaukset, mahdollisuus vapaapäiviin, työterveyshuolto – tässä muutamia asioita, joita suomalaisessa työkulttuurissa pidetään ehkä jo itsestään selvänä. Harva enää allekirjoittaa työsopimusta, jossa työntekijältä vaaditaan sitoutumista yli kahdeksan tunnin työpäiviin ilman korvausta. Suomessa muun muassa työpäivän pituudesta säädettiin laki vuonna 1917. On myös niitä maailmankolkkia, joiden työolosuhteet ovat kaikkea muuta kuin tyydyttävät. Esimerkiksi Bangladeshin vaatetehtaissa - joista kirjoittajankin tummanpuhuvat, siistimmät tulkkauskuteet on Suomeen tuotu - työtä tehdään kellon ympäri vailla tietoakaan vapaapäivistä saati kunnon palkasta. Minä maksan paidastani 10 euroa, työntekijä saa ehkä sen 20 senttiä. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön sekä oikeudenmukaisiin työehtoihin, näin todetaan jo YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa. Julistuksen artikla ei kuitenkaan toteudu kaikkialla. Suomalaisten ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK pyrkii vaikuttamaan toiminnallaan muun muassa tähän epäkohtaan. SASK on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö, johon kuuluu 32 suomalaista ammattiliittoa. Jäsenjärjestöistä tutuimpia viittomakielen tulkille lienevät Akavan Erityisalat sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Tämän edistämiseksi tarvitaan vahvoja ammattiliittoja, joihin suomalaisista palkansaajista kuuluu 75 pro- senttia. SASK vie kehitysmaihin tietoa ja taitoa ammattiyhdistyksistä ja työntekijöiden oikeuksista. Yksi solidaarisuuskeskuksen tavoitteista on taata, että Kansainvälisen työjärjestö ILO:n määrittelemät työelämän perusoikeudet toteutuvat työpaikoilla kaikkialla maailmassa. ILOn kansainvälinen työkonferenssi on julkaissut yleissopimuksen, jossa periaatteina ovat yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tehokas tunnustaminen, kaikenlaisen pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman käytön tehokas kieltäminen sekä työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistaminen. SASK:n kehitysviestinnän koordinaattori Katri Blomster kertoo Yle Puheen haastattelussa, että SASK:n toiminta kehitysmaissa on 85-prosenttisesti Ulkoministeriön ja E D U N V A LV O N TA 23 Globalisoitumisen kautta monikansalliset yritykset toimivat niin Suomessa kuin Afrikassakin, mutta erot työehtosopimuksissa ovat räikeitä. 25-prosenttisesti suomalaisten ammattiliittojen tukemaa. Myös vastikään järjestetyn Nenäpäivä-kampanjan tuotoista osa menee nimenomaan tällaiseen kehitysyhteistyöhön. ”Kehitysyhteistyö mielletään usein länsimaissa vain ruoka-avuksi ja rokotteiksi, mutta SASK:n toiminta on yhtälailla kehitysyhteistyötä: Paikallisille työntekijöille opetetaan neuvottelutaitoja, heille kerrotaan järjestäytymisen hyödyistä, ja tavoista saada jäseniä ammattiyhdistykseen. Lisäksi SASK:n avulla koulutetaan luottamusmiehiä. Esimerkiksi niillä alueilla, joilla on riski sairastua ebolaan, paikallisten sairaanhoitajien koulutuksen ja varustamisen tukeminen on myös SASK:n ansiota”, Blomster kertoo. Globalisoitumisen kautta monikansalliset yritykset toimivat niin Suomessa kuin Afrikassakin, mutta erot työehtosopimuksissa ovat räikeitä. Kun Suomessa raskaana oleva työntekijä saa äitiysloman ajalta usein Kelan tuen lisäksi palkkaa, Ghanassa raskaus tietää työtekijälle heti potkuja. Moniin suomalaisiin pizzerioihin tuleva broilerinliha taas tuotetaan Brasilian teurastamoissa, joissa vammautunut työntekijä joko pakotetaan jatkamaan työsuhdetta tai korvataan uudella työntekijällä. ”Saman firman pestissä eri maissa työskentelevät työntekijät eivät ole siis tasa-arvoisia mitä työolosuhteisiin tulee”, tietää Blomster. Jonkin yrityksen suora boikotointi ei Blomsterin mukaan ole kuluttajalle oikea tapa vaikuttaa työntekijöiden huonoihin oloihin. Kannattavampaa on ilmaista kiinnostuksensa ostettavan asian alkuperää kohtaan, jolloin yritys on velvollinen kertomaan asiakkaalle, miten asia todellisuudessa on. ”Tosin siinäkin saatetaan sanoa kauniisti, että ’kyllä meillä maksetaan minimipalkkaa tai ylikin sen’, mutta ei sekään aina vastaa todellisuutta.” Minimipalkasta puhuttaessa on muistettava suhteuttaa se kyseisen maan hintatasoon. Esimerkiksi Intiassa minimipalkka on 51 dollaria ja kilo riisiä maksaa 60 senttiä. Jos näin olisi Suomessa, 1600 euroa kuussa tienaava maksaisi riisipaketista 20 euroa. Ja yli minimipalkan tienaava työntekijä saattaa silti elää äärimmäisessä köyhyydessä. Olisikin parempi penätä työntekijöille elämiseen riittävää palkkaa, jolla esimerkiksi nelihenkinen perhe pystyisi turvaamaan toimeentulonsa. Pitkään jatkunut trendi Suomen työmarkkinoilla on määräaikaisuus. Yhä harvemmin henkilöitä palkataan vakituiseen tai edes kokopäiväiseen työsuhteeseen. Suomessa esiintyy ikäsyrjintää, pätkätyöllistymistä ja pakon edessä yrittäjäksi ryhtymistä. Vaikka asiat ovat paremmin kuin kehitysmaissa, tämäkin on hälyttävää. Ongelmat liittyvät yhä enemmän työperäiseen stressiin ja vastuuta työntekijän hyvinvoinnista ja työympäristöstä siirretään koko ajan työntekijälle itselleen. Tulisi siis järjestäytyä riippumatta siitä, missä maassa tai millaisessa yrityksessä työskentelee. Esimerkiksi suomalaisen menestystarina Rovion irtisanomisissa iso ongelma oli se, että suurin osa työntekijöistä ei ollut järjestäytyneitä. ”Tällä hetkellä ihannoidaan menestyviä start-up -yrittäjiä, ja lakkoilu ja työtaistelut näytetään mediassa ikään kuin häiriötekijöinä tavallisessa arjessa”, Blomster pohtii ammattiyhdistysjäsenyyteen liitettyä mielikuvaa. ”Saatetaan pelätä myös leimautumista nipottajaksi tai hankalaksi alaiseksi, vaikka työntekijän oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja niiden eteen on taisteltava.” Lakko on yksi tapa vaikuttaa sellaisilla aloilla, jotka eivät pääse yhteiskunnassa muuten ääneen. Viittomakielen tulkkien huonoa työtilannetta taidettiin uutisoida parissa lehdessä ja Kela kommentoi asiaa vaisusti. Voisiko lakko olla yksi vauhdinantaja keikkojen saapumiseksi tulkkien kalentereihin? Kelan tilastoissahan kaikki on plussan puolella, vaikka samanaikaisesti asiakkaat jäävät ilman tulkkeja ja tulkit ilman työtä ja siten ilman palkkaa. Suomessa lakkoiluun liitetään negatiivisia mielikuvia, mutta kehitysmaissa lakkoilevia työntekijöitä jopa uhkaillaan ja pahimmassa tapauksessa omien oikeuksien penääjä tapetaan. Näin voimakkaisiin keinoihin tuskin ollaan meillä päin menossa, vaikka vallitseva tilanne alalla on joillain alueilla jopa epätoivoinen. Vaikka palkkani onkin enemmän kuin 20 senttiä, minulla on katto pääni päällä ja kuivat sukat jalassa, on minullakin oikeus kunnon työhön! Jutussa on käytetty lähteinä Suomen Ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen www-sivuja sekä Ylen Puheen 7.10. esitettyä podcastia.Kansainvälistä kunnon työn päivää vietetään 7.10. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 K A N S A I N VÄ L I S Y Y S 24 Terveisiä Efslin vuosikokouksesta TEKSTI TERHI KALLIOMÄKI JA MARIKA MÄKILÄ KUVA EVELIINA PÄTSI Suomen delegaatio ehti yhteiskuvaan: Marika Mäkilä, Liisa Halkosaari, Raija Roslöf, Eveliina Pätsi ja Terhi Kalliomäki. E fslin vuosikokous ja seminaari järjestettiin tänä vuonna Antwerpenissä, Belgiassa. Hulppean hotellin lisäksi osallistujat saivat nauttia hienoista maisemista keskellä kaupunkia. Viikonloppu aloitettiinkin hotellin kokoussalissa kiivastahtisella vuosikokouksella. Lähes jokaisesta jäsenmaasta oli edustaja tai kaksi. Ilman virallista edustajaa oli muun muassa Islanti, joka oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa varsinainen efslin jäsen. Vuosikokouksessa oli tavalliseen tapaan paljon asiaa, mutta hyvin aikataulutettu ja valmisteltu kokous eteni kuin tanssi. Esityslistalla oli muun muassa viime vuoden talouskertomus, toimintakertomus, erilaisten työryhmien raportit sekä ensi vuoden budjettiesitys ja toimintasuunnitelma. Yksi k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 esitellyistä raporteista oli Special Attendance Fund:n (SAF) raportti. SAF keräsi viimeisen vuoden aikana sen verran rahaa, että seminaariin saatiin kustannettua seitsemän tulkkia, joilla itsellään ei olisi ollut mahdollista päästä paikalle. SAF:n rahankeruuseen voi osallistua kuka vain ja miten vain - eräs saksalainen mies esimerkiksi oli myynyt tekemäänsä vihanneskeittoa ja lahjoitti tästä saadut rahat SAF:lle. Kiihkeää supinaa aiheutti efslin hallituksen jäsenen puheenvuoro. Viittomakielinen Christian Peters piti puheenvuoron kuurojen tulkkien työryhmän (Deaf Interpreters Network, eDI) puolesta. eDI oli sitä mieltä, että jokaisessa efslin jäsenyhdistyksessä kuurojen tulkkien tulisi olla yhdenvertaisia kuulevien tulkkien kanssa. Ryhmän alku- peräinen ajatus oli, että efsli voisi auttaa maissa, joissa tasavertaisuus olisi vaikeampi saavuttaa. Jos taas tasavertaisuutta ei millään saavutettaisi, tulisi tämän yhdistyksen saada jonkinlainen sanktio. Tämän jälkeen useat kädet nousivat pyytämään puheenvuoroa. Suurin osa kokouksessa istuvista edustajista oli sitä mieltä, että tällaisesta asiasta ei voida noin vain äänestää. Asiasta pitäisi ensin keskustella omissa yhdistyksissä ja palata asiaan seuraavassa vuosikokouksessa. Lopulta eDI päätti muuttaa vielä ehdotuksensa sanamuotoa ja asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. Kokouksessa muistettiin myös kertoa, kuinka on mahdollista osallistua aktiivisesti efslin toimintaan. Viittomakielisten tulkkien eri maista toivottiin osallistuvan runsaslukuisemmin. Vuosikokousta ennen järjestetään perinteisesti paripäiväinen Working Seminar for Deaf Interpreters. Aktiivisia osallistujia kaivattiin myös Committee of Experts (eCE) -työryhmään. Tätä ryhmää efslin hallitus konsultoi, kun he tarvitsevat laajempaa tietopohjaa. Yhteydenpito tapahtuu pääosin sähköpostitse, joten ryhmään voi lähteä rohkeasti mukaan, vaikka ei olisikaan mahdollista esimerkiksi matkustella paljon. Juhlallisia hetkiä kokouksessa koettiin, kun hallituksen puheenjohtaja Peter Llewellyn-Jones allekirjoitti yhteistyösopimuksen WASLIn puheenjohtajan Debra Russellin sekä EUDY:n puheenjohtajan Timothy Rowiesin kanssa. K A N S A I N VÄ L I S Y Y S 25 Mind Tricks TEKSTI TERHI KALLIOMÄKI JA MARIKA MÄKILÄ KUVA EVELIINA PÄTSI KUVITUS VILMA KOSKI V uoden 2014 konferenssin aiheena oli: “Mind Tricks. Our brain is the limit. Cognitive processes in Sign Language Interpreting”. Konferenssin tarkoituksena oli esitellä eri tutkimuksia siitä, mitä tapahtuu viittomakielentulkkien ajatuksissa tulkkausprosessin aikana. Minkälaisia tulkkausprosesseja ja kognitiivisia haasteita tulkit kohtaavat? Tähän Belgian flaamilainen tulkkiyhdistys halusi tarjota vastauksen ja antaa tulkeille lisää työkaluja, jotta he voisivat tulla vielä paremmiksi ammattilaisiksi. Konsekutiivitulkkausta! Lauantaina konferenssin virallinen osuus alkoi pääpuhuja Debra Russellin luennolla. Russellin luento käsitteli konsekutiivi- ja simultaanitulkkausta oikeustulkkauksessa. Oikeussalissa tehdyssä tutkimuksessa oli käynyt ilmi, että konsekutiivitulkkaus on simultaanitulkkausta tehokkaampaa kuuron todistajanlausunnossa. Kuuron todistajan ristikuulustelussa ja asiantuntijan todistajanlausunnossa parhaimmaksi tulkkaustavaksi osoittautui konsekutiivi- ja simultaanitulkkauksen sekoitus. Konsekutiivitulkkauksessa kokeneet tulkit tekivät paljon vähemmän virheitä kuin tulkatessaan simultaanisti. Tutkimuksessa eräs asiakas totesi, ettei hän vihaa niin paljon konsekutiivitulkkausta, kuin hän vihaa tulkin virheitä. Russellin esittämät tulokset olivat hämmästyttäviä ottaen huomioon, että konsekutiivitulkkaus on suhteellisen harvoin viittomakielentulkin valinta. Russell on ollut mukana myös muissa tutkimuksissa. Niistä nousee esiin TAP eli Think Aloud Protocol -menetelmän käyttö. Kokeneet tulkit arvioivat joko tulkkaustaan tai tulkkaukseen valmistautumistaan kommentoiden ääneen ajatuksenkulkuaan. Tutkimustuloksissa tehokkaimpia menetelmiä oli miettiä opettajan ja opiskelijan välistä kommunikaation tavoitetta suhteessa käsiteltävään asiaan. Mitä oppilaat jo tietävät ja mihin opettaja pyrkii, ja minkä jo osatun päälle hän mahdollisesti rakentaa opetuksensa? Paras ratkaisu tällaisessa tilanteessa on tulkata skoposteorian mukaisesti. Tutkimustensa pohjalta Russell on kehittänyt Meaning based -mallin tulkkausprosessista. Ensin tulkin on päästävä kiinni materiaaliin, jota tullaan käsittelemään ja prosessoida sitä. Sitten analysoidaan lähdetekstiä. Seuraavaksi lähdetekstiä peilataan asiayhteyteen ja kielellisiin skeemoihin kohdetekstistä, minkä jälkeen tehdään päätös tulkataanko simultaanisti vai konsekutiivisesti. Lopuksi tuotetaan kohdeteksti. Tulkkaus on vaativaa, kuten kaikki me tulkit tiedämme, sanoo Russell. “Jos ajattelemme jatkossa niin kuin olemme aina ajatelleet ja teemme kuten olemme aina tehneet, niin lopputulos on se, mitä olemme tottuneet saamaan”, lopetti Russell esityksensä. Siinäpä pohdittavaa! "Konsekutiivitulkkauksessa kokeneet tulkit tekivät paljon vähemmän virheitä kuin tulkatessaan simultaanisti." Tulkin ja puhujan ajatukset Russellin jälkeen lavalle pääsi Kristiaan Dekesel, joka esitteli hänen ja Sarah Bownin tulkkauksen ajatusprosessin dokumentointia, jonka he olivat toteuttaneet viittomak i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 K A N S A I N VÄ L I S Y Y S 26 Tupa täynnä eurooppalaisia, ja tulkkaus tekstinä, kansainvälisellä viittomisella ja flaamilaisella viittomakielellä. kielentulkkiharjoittelijoilla. Harjoittelijat kirjasivat tulkkauksen aikaisia ajatuksiaan internetissä sijaitsevalle foorumille ja kommentoivat toistensa kirjoituksia. Näin ajatuksista tuli näkyviä ja esimerkiksi kouluttajat näkivät, missä yksittäiset harjoittelijat mahdollisesti tarvitsivat koulutusta. Terry Janzen ja Barbara Shaffer puolestaan kertoivat tutkimuksesta, joka pureutui tulkkauksessa esiintyvään kaksinkertaiseen kontekstin tunnistukseen. Puhujalla on tavoite sanomalleen ja se, miten hän asiansa esittää, riippuu puhujan käsityksestä vastaanottajasta. Luonnollisesti puhuja ei halua kertoa asioita, joita uskoo vastaanottajan jo tietävän. Tulkkaustilanteessa tulkki pohtii tätä asiaa kahdesti. Hän pohtii sekä puhujan että vastaanottajan taustatietoja ja tarkoituksia. On mahdollista, että puhuja arvioi k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 väärin vastaanottajan taustatiedot, mutta on myös hyvin mahdollista, että tulkki ymmärtää väärin. Tulkkeen lopputulokseen vaikuttaa aina tulkin tausta, kielitaito ja arviointikyky. Tutkimuksessa kurkattiin tulkkausprosessiin suhteessa lähdetekstiin, jotta tulkkikouluttajilla olisi materiaalia tämän prosessin opettamiseksi. Päivän shokeeraavin luento oli Christopher Stonella. Stone ja David Vinson olivat tutkineet, hakeutuuko viittomakielentulkeiksi henkilöitä, joiden aivot toimivat jo valmiiksi eri tavalla kuin muilla ihmisillä. Lopputulema oli, että ei. Me tulkit emme ole erityislaatuisia. Voitteko uskoa?! Toisen vuoden tulkkiopiskelijoilla oli kyllä esimerkiksi parempi käsien ja silmien yhteistyö kuin ensimmäisen vuoden opiskelijoilla, mutta Stonen mukaan tämä johtuu luultavasti vain siitä, että he ovat harjoittaneet huomaamat- ta motoriikkaansa opiskellessaan viittomakieltä. Tulkkaustilanteiden haasteet Sophie Pointurier-Pourninin luento käsitteli haasteita, joita tulkeilla on tulkkaustilanteissa ja miten he suhtautuvat niihin. Pointurier-Pourninin luento perustui Daniel Gilen simultaanitulkkauksen kuormitusmalliin. Simultaanitulkkaus kuormittaa tulkkia ja jossakin vaiheessa tulkin kapasiteetti ei välttämättä enää riitäkään. Mitä tulkki silloin tekee? Pointurier-Pournin oli tutkinut tulkkien käyttämiä eri taktiikoita tällaisissa tilanteissa. Anna-Lena Nilsson esitteli tutkimustaan siitä, kuinka viittoessa käytetään vartaloa ja viittomisaluetta merkittäessä diskurssia. Hän oli kerännyt videomateriaalia tulkeista, joiden äidinkieli on viittomakieli. Anna-Lena K A N S A I N VÄ L I S Y Y S 27 oli huomannut muun muassa, että näillä tulkeilla diskurssin paikan merkitseminen oli ollut hämmästyttävän samanlaista kuin spontaanisti tuotetussa viittomakielessä. Lorraine Leeson ja Myriam Vermeerbergen pitivät lauantain viimeisen luennon. He kertoivat tutkimuksesta, jossa kansainvälinen tutkijaryhmä oli haastatellut 16 kuuroa johtajaa eri puolilta maailmaa, joilla oli pitkä kokemus tulkin käytöstä. Tulkkaus näissä vaikuttamisen keskiöissä ei ole aina onnistunut. Kuurot johtajat olivat vielä suhteellisen tyytyväisiä saamaansa viittomakielen tulkkaukseen, mutta puheelle tulkkauksessa oli toivomisen varaa. Kuurot kokivat, että he ovat joutuneet tulkkauksen aikana tekemään paljon yhteistyötä, mentoroimaan ja tukemaan tulkkeja, jotta he kasvaisivat tehtävänsä vaatimiin mittoihin. Kohteliaisuus, irlantilaisuus ja musiikin tulkkaus Sunnuntain anti oli kenties hieman taiteellisempaa ja vähemmän tieteellistä. Aamu aloitettiin kohteliaisuuksilla. Rachel Mapson puhui siitä, kuinka kohteliaisuutta esiintyy jokaisessa tulkatussa tilanteessa. Kohteliaisuus opitaan implisiittisesti ja sitä käytetään intuitiivisesti. Viittomakielisestä ja tulkatusta kohtelisuudesta ei ole lainkaan tutkimuksia ja kirjallisuutta, joten näiden seikkojen vuoksi tulkkien voi olla vaikea käyttää luonnollista kohteliaisuutta tulkkauksessa. Amerikkalainen tutkimusryhmä oli irlantilaisen Lorraine Leesonin kanssa tutkinut irlantilaisuuden ilmaisemista Irlannin presidentin virkaanastujaispuheen tulkkauksessa. Erityiseksi asian teki se, että presidentti Higgins käytti puheessaan paikoitellen englannin lisäksi iirin kieltä, jota kuuro vähemmistö ei ole milloinkaan opiskellut. Kuulevistakin sen opetusta on saanut vain murto-osa, eikä kukaan tulkeista ollut iirinkielinen äidinkieleltään. Vanhahtavan iirin kielen käytöllä oli paljon symbolista ja runollista merkitystä puheen kannalta, jota tulkit hyvin lyhyellä valmistautumisajalla joutuivat prosessoimaan ja tekemään ratkaisun, että miten tuovat tulkkeessa tämän esille. Viimeisenä kuulimme portugalilaisen Rafaela Cota Silvan kokemuksia projektista, jossa he tulkkasivat viisi Gift-yhtyeen keikkaa portugalilaiselle viittomakielelle. Laulut ovat pääosin englanninkielisiä, joten tulkkaus oli kolmen kielen välinen prosessi. Englannista portugaliksi ja portugalista viittomakielelle. Käännösprosessin aikana tulkit käyttivät konsekutiivitulkkausta ja konsertissa simultaanitulkkausta. Tulkkauksen lisäksi huomioon oli otettava esimerkiksi valaistus ja vaatetus. Seminaari loppui perinteiseen efsli-seminaarirepun luovutukseen. Repun vastaanottivat puolalaiset, jotka toivottivat kaikki ensi vuoden syyskuun 11.-13. päivä tervetulleiksi Varsovaan: Sign to Voice “To say or not to say” -seminaariin. Siellä kuullaan puheelle tulkkaukseen liittyvistä ongelmista. Zapraszamy! k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 K E N TÄ N K U U L U M I S I A 28 Asiapentit asento! Viittomakielialan Osuuskunta Via on 15-vuotias TEKSTI ANITTA MALMBERG, VIAN HALLITUS KUVAT VIA P idättäkää hengitystänne! Yritys, jonka ei koskaan pitänyt pystyä toimimaan “tällä alalla”, ja jonka jokunen oraakkeli alallamme on povannut konkurssiin kahden tulevan vuoden aikana, voi hyvin! Via täyttää 15 vuotta ja on yhtä vakuuttunut valitsemastaan linjasta tänään kuin 1900-luvulla yritystä perustettaessa. Toki alku oli dramaattisen jännittävä ja välillä on ollut todellisia läheltä piti -tilanteita, mutta nyt meillä ei ole hätää. Olemme iso, energinen, kokoiseksemme ketterä ja terve työyhteisö, jossa työntekijöistä välitetään ja työn tekemiseen todella keskitytään. Työn tekeminen on meille arvo Viassa on tärkeää, että töitä saa tehdä rauhassa, keskittyneesti ja hyvin valmistautuneena. Siksi työntekijän ei pitäisi joutua murehtimaan työn määrästä kuukausi-, päivä- tai tuntitasolla. Tähän meidän ratkaisumme on edelleen kuukausipalkkainen työsuhde, vaikka muitakin hyviä ratkaisuja k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 on. Viimeisimmässä osuuskunnan kokouksessa omistajamme äänestivät yksimielisesti, että yrityksemme tarjoaa jatkossakin pääsääntöisesti kuukausipalkkaisia työsuhteita. Naiivia ehkä, mutta kokemuksemme perusteella mahdollista. Kylillä naljaillaan, että vialaiset ovat ”sellaisia pyhäkoulutyttöjä ja asiapenttejä”. Maineelle on syynsä. Via on iso talo, liikevaihdoltaan yksi Suomen suurimmista pienosuuskunnista. Niinpä eri lakeja, asetuksia ja suosituksia pyritään Viassa noudattamaan jopa ärsyttävän tarkasti, jotta epätasa-arvoa lisääviltä henkilökohtaisuuksilta vältyttäisiin. Myös Vian palkkaus on mennyt täysin talokohtaisen TESsimme mukaan, eikä minkäänlaisia kasvolisiä ole jaeltu. Koko henkilökuntaa pyritään kehittämään ja kouluttamaan kunkin tarpeiden mukaan yhteisöä hyödyttäen. Vian vuotuisesta budjetista leijonanosa käytetään henkilöstön koulutukseen, eikä tähän strategiseen painopisteeseen olla koskemassa. Haluamme olla osuuskunta 15 vuoden aikana olemme ehtineet nähdä, miten tilanne kentällä vaihtelee. Tämä on näkynyt jopa niin, että jotkut toimialueemme, jotka nyt ovat yritystä kannattelevia voimia, ovat tuottaneet vuosia miinusta ja toisin päin. Osuuskuntana olemme kuitenkin päättäneet, että pyrimme kantamaan heikompiakin alueita mahdollisimman pitkään säilyttääksemme jäsentemme työllisyyden. Olemme oppineet, etteivät vuodet ole veljiä keskenään ja osuuskunnan kvartaali on 25 vuotta. Osuuskuntana meille on tärkeää yhdessä tekeminen. Vaikka osuuskunta on voittoa tavoittelematon, pitää rahaa olla, jotta päästään tekemään yhdessä (pari- ja tiimitulkkaukset), kehittymään ja kehittämään yhdessä (koulutus, taitoarvioinnit, innovaatiot), turvaamaan kaikille Vian työntekijöille riittävä toimeentulo sekä tarjoamaan laajalle asiakaskunnallemme heidän toivomaansa palvelua ja meidän parasta osaamistamme. K E N TÄ N K U U L U M I S I A 29 Henkilöasiakkaat, viranomaistilaajat ja esimerkiksi kulttuuri-instituutiot arvostavat kaikki hieman erilaisia painotuksia asiakaspalvelussa ja tulkkauksessa. Henkilöasiakkaat, viranomaistilaajat ja esimerkiksi kulttuuri-instituutiot arvostavat kaikki hieman erilaisia painotuksia asiakaspalvelussa ja tulkkauksessa. Vian historian aikana on käyty kahdet YT-neuvottelut. Leimallista on kuitenkin ollut, että ilmoituksen saatuaan henkilöstö ei ole heittänyt vapaalle vaan tarttunut töihin entistä hanakammin, jotta käppyrät on saatu kaartumaan hymyyn. Yksi syy hanakkaan otteeseen lienee talon tapa pitää kaikki työntekijät tiiviisti tietoisina siitä, mitä yrityksessämme tapahtuu. Myös taloustilanteesta tiedotetaan Viassa säännöllisesti. Koko henkilöstön hyvinvointi on tärkeää. Erilaiset työaikajärjestelyt ovat Viassa arkipäivää, ja niiden avulla pyritään helpottamaan kaikkien elämäntilanteita. Vialaisuus syntyy ihmisistä, keskinäisestä sparrauksesta, silmiin katsomisesta ja työstä nauttimisesta. Olemme napakka tiimiorganisaatio, jossa on selkeä hallinto, mutta matala hierarkia. Ja meillä on visio: tällä alalla on tulevaisuutta! Viittomakielialan Osuuskunta Via Perustamisvuosi: 1999 Omistajat: 43 tulkkia Henkilöstömäärä: 117 (1.9.2014) Kuukausipalkkaisia 95 ja tuntityöntekijöitä 22 Toimipaikat: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Iisalmi ja Jyväskylä Tuotteet: tulkkaus, opetus, koulutus ja asiantuntijaluennot Liikevaihto: n. 4,6 milj. € Vian kotisivut: www.via-ok.net Blogi: http://www.via-ok.net/blogi k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 MIELIPIDE 30 Yksityisyrittäjänä markkinoilla – vastine Kielisillan artikkeliin ”Kohti parempaa kilpailuttamista” k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 Kelan kilpailuttamisasiakirjat ovat olleet selkeitä eikä niiden ymmärtämisessä ole mitään ylivoimaisen vaikeaa. Koska vastaan ja päätän itse kaikesta, laadun on oltava aina huippuluokkaa. Yksinyrittäjä ei voi mennä kenenkään selän taakse piiloon. Yksinyrittäjän on tietysti hallittava tarpeellinen lainsäädäntö, mikä ei sekään ole vaikeaa. Koska kilpailutuksessa ainoa ratkaiseva tekijä on hinta, on kaikkien huolehdittava palvelun laadusta. Jos työnsä tekee huonosti, voi olla varma siitä, että työt loppuvat tulevaisuudessa. Siihen ei liene varaa kellään. Mielestäni osaamisen lisääntyminen ei ole verrannollinen yrityskoon kanssa. Työstä ja siihen liittyvistä KUVITUS SUVI SIPRONEN H aluan tuoda oman mielipiteeni esille liittyen Kielisillan 3/2014 artikkeliin ”Kohti parempaa kilpailuttamista”. Osallistuin Kelan järjestämään tulkkausalan kilpailutukseen vuonna 2013 ja olen toiminut yksinyrittäjänä vuoden 2014 alusta alkaen. Lähdin pois isosta tulkkausfirmasta, koska siellä en saanut kokea ansaitsemaani arvostusta. Tulkki oli rahantekoväline, inhimillisyys unohdettiin. Jutussa kaivattiin neuvottelumenettelyn perään, jonka hankintalaki mahdollistaa. Kaikki halukkaat voivat ilmoittautua, mutta ostaja päättää, kenen kanssa neuvottelee. Tämä suosii suuria palveluntuottajia ja yksinyrittäjän ääni jää helposti kaikumaan tyhjyyteen. Mielestäni kilpailutus on ainoa oikea ja kaikkia palveluntuottajia tasaarvoisesti kohteleva lainmukainen hankintamenettely. Se varmistaa myös ammattitaitoiselle yksinyrittävälle viittomakielialan toimijalle mahdollisuuden markkinoilla. Jutussa oli kiinnitetty huomiota myös yksinyrittäjän jaksamiseen. Hyvä niin, koska kokemukseni mukaan isossa yrityksessä työntekijän jaksaminen unohdettiin. Itsensä johtaminen on kohtuullisen vaivatonta ja palvelun hankkija on antanut siihenkin hyvät sähköiset välineet. Tarjotaan palvelua sopimuksen mukaisesti eikä ahnehdita liikaa. Kannattaa myös huomata, että suutarit pysykööt lestissään ja tulkkauspalvelua tuottavan yrittäjän kannattaa hyödyntää markkinoita hankkimalla mm. kirjanpitopalvelut ammattitaitoiselta tilitoimistolta. Suosittelen asiantuntijapalveluiden hankkimista alan toimijoille yrityskoosta riippumatta. ongelmista syytetään vain kilpailuttamista; toisin sanoen arvostelu kohdistuu palvelun hankkijaan. Puhun vain omasta puolestani enkä ota kantaa muihin yksinyrittäjiin. Tämä on puhtaasti oma subjektiivinen kokemukseni kilpailuttamisesta ja yrittäjänä toimimisesta. Valitun hankintamenettelyn ansiosta voin työskennellä minulle tärkeän asiakasryhmän parissa ja samalla se mahdollistaa toimeentulon ja hyvinvoinnin perheelleni. Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Tyytyväinen yksinyrittäjä MIELIPIDE 31 Pieni, pienempi, A lallamme on viime aikoina käyty murheellista keskustelua siitä, miten pienet tulkkauspalvelua tarjoavat yritykset ajavat isompia ahdinkoon muun muassa hinnoittelemalla palvelut ”väärin” ja tuottamalla palvelua, joka ei laadullisesti ole vertailukelpoista isojen yritysten kanssa. Paljon on myös puhuttu siitä, miten työt ja tilaukset ovat hukkuneet jonnekin Kelan byrokratian rattaisiin. Missään ei ole pohdittu sitä tosiasiaa, että vuoden 2014 alusta lähtien tulkkauspalvelua tuottavat yritykset ovat hyvinkin eri järjestyksessä aikaisempaan verrattuna. Mukana kilpailussa on nyt(kin) uusia yrityksiä, joissa työskentelee myös kauan alalla viihtyneitä ammattilaisia. Tietenkin siis eri tekijöitä näkyy tällä hetkellä kentällä, varsinkin kun työntekijöiden siirtyminen yrityksestä toiseen on tehty lähes mahdottomaksi. Meteliä tulkkausalan huonosta tilanteesta eivät pidä tekijät, vaan ne, jotka eivät epäsuotuisan kilpailutusjärjestyksen takia voi tehdä. Missään ei kuulu niiden ääntä, jotka hyvä? tulkin ammattia edelleen harjoittavat ranteet ilosta paukkuen. Missään ei ole sellaisia haastatteluja, joissa esimerkiksi pienyrittäjä kertoo tyytyväisenä hyvästä kokonaistilanteestaan. Näitä ihmisiä on kuitenkin olemassa. Asiasta ei vaan uskalla enää puhua ääneen eikä julkisesti, koska puukkoa lentäisi heti ja paljon. Tulkkien ammattitaito kyseenalaistetaan nykyään pelkästään sen perusteella, minkä yrityksen nimi hänen tulkkilätkässään lukee, toisin sanoen, missä kohtaa kilpailutusjärjestystä tulkin työnantaja on. Olen nähnyt aikakauden, jolloin vielä kuka tahansa tulkki oli positiivisessa mielessä kollega. Sellaista ”me”-henkeä ei enää ole ollut pitkään aikaan. Tuskin K-kaupan työntekijätkään arvostelevat S-marketin työntekijöitä samalla tapaa, kuin meidän alallamme on nykyään kilpailijoita tapana arvostella. Hyvä tulkki, bisnesäly tai taitava yritysjohtaminen ei tarkoita toisten mielipuolista arvostelemista. Valitettavasti tilanne on nykyään sellainen, että pitää salailla tekevänsä työtä. Laadukasta tulkkauspalvelua tuottavia tekijöitä on edelleen kentällä, mutta heidät on ilmeisen helppo tallata suurten saappaiden alle vedoten asioihin, jotka eivät liity tulkkaustaitoon millään tapaa. Kyllähän myös pienten yritysten henkilöstöpolitiikka on asiallista. Yhtälailla niissä keskitytään laadun valvontaan ja palvelun kehittämiseen. Paperityöhön ja hallinnollisiin asioihin kulunee aikaa tietenkin vähemmän kuin suurissa yrityksissä, jolloin huoli näiden töiden haastavuudesta ja tekijöiden jaksamisesta on tuulesta temmattu. Kevyt organisaatio ei tarkoita sitä, että toiminta olisi läpeensä mätää. On surullista, että tällä hetkellä alennetaan muita ylistämällä omaa suuruuttaan. Eräässä haastattelussa (Kielisilta 3/2014) kyseenalaistettiin alallamme toimivien pienyrittäjien tietotaito kilpailutukseen liittyvissä asioissa ja heidän ymmärrystään markkinatilanteen hahmottamisessa epäiltiin. Tällaiset kommentit ovat asiattomia ja omiaan ruokkimaan tämänhetkistä ”me vs. te” -ilmapiiriä. Tällaisia haastatteluja lukiessani vahvistuu se tunne, että suuret yrittäjät perustelevat olemassaoloaan syyttämällä muita vaikeuksistaan. Minä olen sitä mieltä, ettei päämajan tarvitse olla Erottajalla erottuakseen joukosta. Kyllä me Korkeavuorenkadulla majailevatkin osaamme tehdä työmme hyvin. Minä olen äärettömän kiitollisessa asemassa, kun saan tehdä töitä suhteellisen pienessä ja osaavassa työyhteisössä, jonka organisaatiorakenne kestää alan tuulenpuuskat. Työnantajani ei pakkomielteisesti aja yritystä jatkuvasti muutoksesta toiseen, vaan kykenee joustamaan tilanteen ja työntekijöiden tarpeiden mukaan niin, että kaikki osapuolet pystyvät keskittymään omaan perustyöhönsä. Kun minua ja tekemääni työtä arvostetaan, on minun helppo arvostaa takaisin. Vuorovaikutus toimii sittenkin. Ainakin meillä. Hattiwatti k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 K E N TÄ N K U U L U M I S I A 32 Vuorotteluvapaa on ovi uuteen kokemusmaailmaan TEKSTI AHTI TENHUNEN KUVA HELLEN SHAKELE I stun kuurosokean kuusivuotiaan tytön sängyn vieressä ja herätämme hänet kohta uuteen aamuun. Ohjelmassa tulee olemaan esimerkiksi kengät jalassa kävelyn opettamista. Kaikkiin tilanteisiin liittyy taktiili viittominen ja sosiaaliset pikaviestit sekä opastaminen kuvailuineen. Hänellä ei ole minkäänlaista kieltä, mutta hänellä on rakastava äiti, joka ymmärtää, että vaikka tytär raivostuu (potkii, puree ja rääkyy), kun äiti ei enää kanna häntä selässä liikkuessamme kodin ulkopuolella, tytär tarvitsee uusia taitoja selvitäkseen elämässään. En tätä kirjoittaessani tiedä, voiko hän koskaan oppia kieltä, mutta olen sitä mieltä, että hän on ymmärtänyt kehoviittomani, koska on jo ojentanut kätensä minulle viittoessani nimeni hänen olkapäähänsä. Toisinaan hän myös kieltäytyy kommunikaatiosta kanssani – kuten tänään jouduin toteamaan työpäivän aikana. Hän tuntui ajattelevan: ”Tämä mies on tuonut elämääni turhan paljon muutoksia. Äiti ei kanna minua enää. Minun pitää istua ruokapöydässä saadakseni mahan täytettä. Ei vetele! Tuon tyypin kanssa en kommunikoi.” Luyando on hänen nimensä. Nimi merkitsee rakkautta. Tytöllä on onnea, sillä hänen äitinsä on erityisopettaja ja hakeutunut töihin kuurojen kouluun vuosi sitten tietämättään, että viitottua kieltä voi opettaa myös sokealle lapselle. Äidin nimi on Hellen ja hän oli ainoa, joka tuli Deafblind education -kurssilleni, jonka järjestin ZNAD:n (Zambian National Association of Deaf) tiloissa reilu viikko sitten. Olin odotk i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 tanut melkein yhdeksän kuukautta, että pääsisin tekemään jotain kuurosokeiden hyväksi Afrikassa. Löysin lopulta Sambiasta Kuurojen liiton, joka ymmärsi kokemusteni jakamisen arvon. Tämän ymmärsi myös nuori Sambian Kuurosokeiden yhdistys, joka järjesti kokouksen Luyandon tulevaisuuden suunnittelemiseksi. Odotus oli pitkä ja vaivalloinen, mutta tuloksia syntyi lopulta. Olen menossa tällä viikolla hakemaan lisäaikaa väliaikaiseen lupaani (temporary permit). Mikäli saan sen, aloitamme koulukokeilun Lulun kanssa ja toivomme, että kykenen siirtämään tietotaitoani koulun kuuroille työntekijöille, jotta Suomeen palaamiseni ei katkaise tätä prosessia. Olen puhunut myös Hellenille, ettei hän toimisi tulkkina lapselleen, vaan tiedostaisi laajan ihmisten verkoston olevan erittäin tärkeä Lulun tulevaisuudelle. Illan kruunasi Hellenin viesti: ”Lulu z so calm she ate sapa with us.thank u aiht.u came to save lulu.v nothing to offer u bt my love n Apreciation.may day lord guide u.nyt.” VIITTOMAKIELEN JA TULKKAUKSEN KOULUTUS HUMAKISSA Tulossa vuonna 2016 Tulkki (ylempi AMK) Toteutetaan yhdessä Diakin kanssa Avoimessa AMK:ssa voit päivittää osaamistasi Humakin avoimessa ammattikorkeakoulussa voidaan opiskella monimuotoisesti verkossa tai yhdessä tutkinto-opiskelijoittemme kanssa. Seuraavassa esimerkkejä Humakin koulutustarjonnasta: Monimuotoinen tulkkaus kuurosokeille asiakkaille (10 op, Ilkantie 4, Helsinki) * Lähiopetusjaksot järjestetään arkipäivinä päiväaikaan Helsingissä ja Kauniaisissa. Kouluttajina toimii Humakin lehtoreiden lisäksi myös Suomen Kuurosokeat ry:n asiantuntijat. Monimuotoopinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Koulutuksen ensimmäinen ryhmä aloittaa opintonsa tammikuussa 2015. Toinen ja kolmas ryhmä aloittavat opintonsa huhtikuussa 2015. Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa ja työelämälähtöisesti. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2015 ja siihen haetaan kevään 2015 yhteishaussa 17.3.9.4.2015. Kirjoitustulkkaus (30 op, Ilkantie 4, Helsinki)* Syksyllä 2015 alkaa kirjoitustulkkauksen opinnot viittomakielen tulkeille tai tulkeiksi valmistuville. Koulutuksen laajuus on 30 op, mutta viittomakielen tulkit suorittavat siitä 10 op (ahot-menettely). Koulutuksesta saa Kelan edellyttämän kirjoitustulkin pätevyyden. Koulutuksen suorittaneet ja kirjoitustulkkirekisteriin hyväksytyt ovat päteviä työskentelemään kirjoitustulkkeina kuuroutuneille, huonokuuloisille, viittomakielisille ja kuurosokeille henkilöille. Opiskele Tulkiksi (AMK) työn ohessa monimuotokoulutuksessa (vähintään 60 op) Mikäli sinulla on opistotason viittomakielentulkin tutkinto, voit suorittaa tulkki (AMK)-tutkinnon monimuotoisena tutkintoon johtavana koulutuksena. Koulutus on laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä riippuen aikaisemmista opinnoistasi ja työkokemuksestasi. Opinnot kestävät 1,5–3 vuotta. * Opiskelija maksaa avoimen AMK:n kursseista 10 euroa/opintopiste. Täydennyskoulutus Humanistinen ammattikorkeakoulu järjestää työyhteisöille räätälöityjä koulutuksia. Mikäli yrityksessänne on tarve henkilöstökoulutukselle, ota yhteyttä ja ehdota aihetta! Lisätietoja www.humak.fi Hanna Putkonen-Kankaanpää [email protected] Muu koulutus Humakissa Humakissa voit kouluttautua myös järjestö- ja nuorisotyön ammattilaiseksi (yhteisöpedagogi AMK ja ylempi AMK) sekä luovan talouden asiantuntijaksi (kulttuurituottaja (yhteisöpedagogi AMK ja ylempi AMK). OPISKELIJAKOLU MNI 34 Sekaisin suhteessa TEKSTI JA KUVA NEA PÖYRY K oulun alkaminen tietää asiaa, jota me opiskelijat odotamme puoliksi innolla, puoliksi pelolla: harjoittelua. Jos minun pitäisi kuvailla harjoittelua, sanoisin sen muistuttavan seurustelemista. Harjoittelupaikan ja harjoittelijan välille syntyy ikään kuin suhde, joka voi olla ns. yhden päivän juttu tai kestää viikkojakin. Ja samoin kuin seurustelusuhteissa, myös harjoittelusuhteessa etsitään ”sitä oikeaa”, jonka kanssa solmia tulevaisuudessa työsopimus. Sormuksen sijaan vain tarjotaan korkeakoulututkintoa, tai kahta. Harjoittelupaikkaa lähestyminen on kuin pyytäisi ihastustaan ulos, kämmenien hikoamista myöten: ”Saanko tulla teille harjoitteluun?” Myönteinen vastaus saa tanssimaan alusvaatteisillaan olkkarissa, palautuminen kielteisestä vastauksesta sen sijaan vaatii litran suklaajäätelöpaketin ja nyyhkyleffan – ainakin siihen saakka, kunnes löytyy uusi, ihanampi harjoittelupaikka. Jos vastausta taas ei kuulu ollenkaan, sitä on kuin sateeseen hyljätty koiranpentu. Kuten nettideittailussa, myös harjoittelussa on riskinä, ettei todellisuus vastaakaan annettua kuvaa. Hätätilanteessa voi parin tunnin jälkeen kiittää kohteliaasti ja toivottaa hyvää loppuelämää. Joskus voi kuitenkin käydä niin, ettei tilanteesta pääsekään pakenemaan livahtamalla vessan ikkunasta ulos, vaan harjoittelija on jo ehtinyt allekirjoittamaan sopimuksen, joka velvoittaa häntä pysymään paikallaan loppuun asti. Sietokykyisimmät hymyilevät läpi huonojen vitsien ja maksavat vielä laskun. Harjoittelusuhteen laatu riippuu k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 siitä, miten paljon siihen panostetaan. Voi olla, ettei harjoittelupaikka täysin käsitä harjoittelun ja ilmaisen työvoiman eroa, vaan voi määrätä, että harjoittelija siivoaa, hoitaa lapset ja keittää kahvit. Harjoittelija taas saattaa olla vain ”sen perässä” – harjoittelutuntien nimittäin. Vaikka kumpikin saisi haluamansa, on todennäköistä, että harjoittelija ei soita takaisin enää seuraavana vuonna. Harjoittelupaikkaa voi myös etsiä yhdessä muiden kanssa. Tällöin harjoittelupaikka on kuitenkin jaettava useamman henkilön kesken. Toisille tällainen suhdejärjestely sopii, mutta on myös heitä, jotka ovat harjoittelustaan suorastaan mustasukkaisia. Paikoista onkin kova kilpailu, sillä kuten parisuhdemarkkinoilla, myös hyvät harjoittelupaikat ovat aina joko varattuja, tai sitten paljastuvat täysiksi sekopäiksi. ensimmäisen vuoden opiskelijalta ei voi odottaa samaa kuin lähes valmiilta tulkilta. Opiskelijoilla voi olla erilaisia tavoitteita harjoittelun suhteen, joten niistä kannattaa ottaa selvää ja rohkaista opiskelijaa toteuttamaan niitä. Paras harjoittelupaikka on sellainen, joka ei jätä harjoittelijaa oman onnensa nojaan, mutta antaa mahdollisuuden tehdä itse ja osallistua. Harjoittelu on mielestäni paras tapa tutustua tulkin ammattikuvaan, viittomakieliseen kulttuuriin ja kuuroihin. Se antaa tilaisuuden kokeilla omia taitoja, verkostoitua, tutustua työelämään ja voi saada motivoitumaan opinnoissa entistä enemmän. Harjoittelu on siis hieno ja opettavainen kokemus – kunhan kemiat vain kohtaavat. Millainen harjoittelun pitäisi sitten olla? Harjoittelun onnistuminen riippuu yhtä paljon harjoittelijasta kuin paikasta. On harjoittelijasta kiinni, haluaako hän mieluummin satunnaisia tunteja ilman sitoutumista, vai osoittaa olevansa luotettava, pitkäaikainen kumppani. Jos harjoittelupaikan haluaa löytää, on oltava itse aktiivinen sen etsimisessä. Iskurepliikit kuten ”olen toisen vuoden tulkkiopiskelija” toimivat yleensä hyvin. Harjoittelun aikana kannattaa ottaa asioista mahdollisimman paljon selvää, pitää silmänsä ja korvansa auki ja olla avoin uusille kokemuksille ja näkökulmille. Harjoittelupaikan olisi taas hyvä pitää mielessä harjoittelijan tausta ja kokemus; Kirjoittaja on viittomakielen tulkkiopiskelija, jonka parhaimmat tekstit syntyvät kofeiinihöyryissä kello kolmelta aamulla. K Ä D E N TA I T O J A 35 Tee oma ILY-koru TEKSTI PIRKKO JOHANSSON KUVA LIISA HALKOSAARI I LY-viittoma on kotoisin Yhdysvalloista ja sillä kerrotaan toiselle, että rakastan sinua, eli I Love You (kuten alla olevasta kuvasta näet). ILY koostuu seuraavista osioista: I on pikkusormi, L on etusormi ja peukalo ja Y on pikkusormi ja peukalo. Tämän viittoman osaavat varmaan kaikki amerikkalaiset, koska näen aina urheilutapahtumissa amerikkalaisten viittovan tätä televisiokameroille: I love you. Jos olet käsistäsi kätevä, niin voit tehdä tämän itsellesi taikka ystävillesi iloksi. Tarvitset: »» 5 kappaletta 2,5 mm sormikaspuikkoja »» noin 7-8 metriä lankaa (suosittelen villalankaa / 7 veljestä taikka nallea) »» Neulan ompelua ja päättelyä varten »» Joustinneule: yksi oikein ja yksi nurin »» Sileä neule: neulo kaikki oikein Luo 16 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle eli neljä silmukkaa per puikko. Yhdistä ne ympyräksi. Neulo 10 kerrosta joustinneuletta. Sitten aloita sileä neule ja lisää silmukka per puikko aina puikon kahden silmukan jälkeen. Nyt sinulla on yhden sileän kerroksen jälkeen 20 silmukkaa. Neulo sileää neuletta 9 kerrosta. Ota 1. puikon ensimmäiset kaksi silmukkaa ja 4. puikon viimeiset kaksi silmukkaa puikoille, siirrä loput silmukat muille puikoille lepäämään. Neulo neljä silmukkaa ympyrää 8 kerrosta, tee kavennus oikein kiertäen kerran molemmille silmukoille. Vedä lanka kahden jäljelle jääneen silmukan läpi ja päätä. Tee samoin muille sormille, eli ota edestä kaksi silmukkaa ja takaa kaksi silmukkaa. Keski- sormelle tulee 9 kerrosta ja pikkusormelle 7 kerrosta, muille sormille 8 kerrosta. Etu- ja keskisormeen kannattaa jättää lankaa sen verran, että ne on helpompi kiinnittää ommellen kämmeneen. Päättele kaikki langat. ILY-korun luojaa ei tiedä kukaan. Itse ostin ensimmäisen ILY-korun vuonna 1997 Turusta ja yhden ostin muutama vuosi sitten Kuurojen Lähetysseuran myyntitiskiltä. Neuloja opetti minulle tekniikan, ja minä sovelsin tuota tekniikkaa minulle sopivaksi. ILY-korusta on monta erilaista sovellusta. On malleja, joissa ei ole joustinneuletta vaan pelkkää sileää neuletta. Kun minulle opetettiin tämä tekniikka, sisäistin ILY-korun idean näin, että sillä halutaan välittää solidaarisuutta, välittämistä ja ennen kaikkea rakkautta. Korun henkeen kuuluu myös se, ettei koruja myydä itsensä elättämiseksi, vaan koko mahdollinen tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen, eli esimerkiksi Kuurojen Liitolle, Suomen Kuurosokeat ry:lle, kuurojen paikallisyhdistyksille, Kuurojen Lähetysseuralle taikka jollekin projektille, joka edistää viittomakielisten solidaarisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Tottahan toki myös itselle ja ystäville voi aina näin osoittaa välittämistä, huolehtimista ja rakkautta. Käsin neulottu viittomakielinen koru on kaunein konkreettinen lahja rakastetulle, ystävälle ja läheiselle. Jos et neulo, mutta haluaisit todella saada ILY-korun omaksesi, niin tietääkseni näitä voi ostaa Kuurojen Lähetysseuralta ja muutamilta kuurojen paikallisyhdistyksiltä. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 LUE MINUT 36 Säännöllinen innostuminen on terveellistä Lumi TEKSTI MINTTU LAINE L uova johtaja, toimitusjohtaja ja liiketoimintajohtaja suosittelevat, mutta onko ajatuksista apua jokatulkille? Koen, että työelämässä pitäisi jaksaa elävöityä työnantajan uusista kuvioista ja tulkkina pitäisi ainakin jossain määrin innostua asiakkaista ja kiinnostua heidän asioistaan viestinnän sujumisen vuoksi. Ulkoiset syyt eivät vain aina sytytä. Säännöllinen innostuminen on Aalto-Setälän ja Saarisen mielestä terveystekijä. Innostus on olennainen osa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Se pistää miettimään omaa suhtautumista innostumiseen: sallinko sen itselleni, työtovereilleni ja lapselleni? Vajaan kahdensadan sivun mittainen, siis varsin mukavasti sekä selattava että ajatuksella luettava kirja on helppolukuinen. Tutkimustieto on pehmeästi sidottu tunnistettaviin esimerkkeihin, ja harjoitukset on helppo toteuttaa. Tulosten saavuttamiseksi kirjoittajat kyllä tässäkin vakuuttavat tarvittavan ”holtiton määrä toistoja”. Innostumista lähestytään monesta näkökulmasta, joten kirjan annista saa moni lukija kiinnekohtia omalle ajattelulle. Rakentavaa on mm. se, että innostumisen ei tarvitse olla ylitsekäyvää, riittää kun sen tunnistaa. Ilokseen voi huomata käyttävänsä jo joitakin innostavia keinoja ja löytää myötämanipuloinnista uusia yksinkertaisia keinoja helpottaa omaa ja toisten viihtymistä ja onnistumista. Ja vaikka ihan kaikkia tapoja ei juuri nyt ottaisikaan omakseen, voi kuitenkin suhtautua innostumiseen armeliaasti ja olla tyrmäämättä sitä heti alkuunsa. Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen: Innostus – myötämanipuloinnin aakkoset, Talentum 2014 SUVI SIPRONEN k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 K E N TÄ N K U U L U M I S I A 37 Tulke goes D.C. – tutkimusmatka Gallaudetiin TEKSTI ELINA RINTA-SÄNTTI JA MARLEENA SIHVONEN KUVA TULKKEEN ALBUMISTA K esän alussa Tulkkeen johto räjäytti megauutisen ilmoille: firman viisivuotissynttäreitä tultaisiin juhlimaan tänä syksynä isosti, nimittäin lähtemällä opintomatkalle Gallaudetin yliopistoon, Washington D.C:n sykkeeseen. Uutinen aiheutti työntekijöissä sydämen tykytyksiä erilaisista syistä – jotkut jännittivät lentomatkaa, osa oli täpinöissään tulevista shoppailumahdollisuuksista, mutta ennen kaikkea työntekijöitä yhdisti into tulevasta matkasta, joka tulisi varmasti olemaan unohtumaton. Osalle matka rapakon taakse oli elämän ensimmäinen mannerten välinen lento ja ensimmäinen matka Yhdysvaltoihin. Jännityksestä ja väsymyksestä huolimatta matka sujui hyvin ja porukka pääsi turvallisesti perille. Heti ensimmäisen päivän aikana aloimme huomata kulttuurieroja. Amerikassa kaikki on todellakin suurempaa, tästä antoivat esimerkin oravat ja hotellihuoneiden queen-size -sängyt. Kertakäyttöastioita käytettiin kaikkialla, muun muassa läheisen kaupan kahviossa ja Gallaudetin ruokalassa. Jopa hotellihuoneen kertakäyttömukit olivat pakattu yksittäin muovipakkauksiin. Tottumattomalle suurta hämmennystä aiheutti jenkkien tapa tervehtiä sanomalla: ”Hi, how are you?”, kun kysymykseen ei edes odoteta vastausta. Hotellilla toimeliaat suomalaiset olisivat mielellään kantaneet matkalaukkunsa itse huoneisiinsa, mutta se piti jättää oviportieerin tehtäväksi. Sitten arvuuteltiin, kuuluuko tästä jättää tippiä, ja kuinka paljon… Tulkkeelaiset Gallaudetissa. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 K E N TÄ N K U U L U M I S I A KUVA ANNA UTTULA 38 Evelina Kuusinen Gallaudetin tulkkauksen laitoksella. Seuraavana päivänä löysimme matkanjohtajan opastuksella päämääräämme Gallaudetiin. Osa matkasta tehtiin Gallaudetin omalla koulubussilla, joka liikennöi yliopistoalueen ja metroaseman välillä. Jo bussista näimme, että kampusalue oli valtava, juuri sellainen kuin amerikkalaisissa elokuvissa. Ensimmäisenä ohjelmassamme oli lyhyt ASL:n oppitunti. Paikalla oli onneksi tulkki, joka tiesi hyvin milloin tulkata viittomakielistä opetusta englannin kielelle, ja milloin antaa meidän yrittää itse ymmärtää viittomista. Mielenkiintoista oli se, miten paljon ASL:ssä käytetään sormiaakkosia. Unohtumattomn ja spontaanin naurunremahduksen aiheuttanut viittoma oli SODA/ LIMONAADI, jossa vasemman käden Okäsimuoto kuvaa tölkkiä, jonne työnnetään oikean käden keskisormi, ja ”tölkin” päälle oikean käden B-käsimuodolla ”kansi” tölkin päälle. Erikoista oli myös se, että ASL:ään on luonnollisesti kehittynyt yksittäinen viittoma, jolla voidaan ilmaista esimerkiksi luennoitsijalle ”Anteeksi, en nähnyt hänen selkänsä takaa, mitä hän viittoi, voisitko viittoa uudestaan hänen kommenttinsa?” Jo opiskeluaikoina meille kerrottiin Gallaudetista ja siitä, miten siellä viitotaan joka puolella, ja nyt saimme nähdä sen omin silmin. Myymälän työntekijät olivat kuuroja, ja myös ruokalassa asioitiin viittomakiek i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 lellä. Lisäksi kampusalueen ulkopuolella on hyvinkin mahdollista saada palvelua viittomakielellä, kuten esimerkiksi läheisen Union Terminal Marketin ravintoloissa. Washingtonissa viittomakieliset ovat merkittävä asiakasryhmä, joten ravintoloiden ja kauppojen työntekijöiden on hyödyllistä osata viittomakieltä. Suomalaisryhmämme pääsi kokemaan jännittäviä hetkiä, kun kesken ruokailun TV-uutisten sääkartat näyttivät punaista, ja seinillä oleviin inforuutuihin tuli hälytys tornadovaroituksesta. Olimme juuri oppineet hurrikaanin viittoman, ja aloimme bongailla sitä opiskelijoiden viittomisesta. Meidät ohjattiin turvallisemmalle alueelle pois ikkunalasien lähettyviltä, mutta pian säämiehet telkkarissa kertoivat vaaran olevan ohi. Päivän lopuksi viittomakielinen opiskelija piti meille kampusalueella opastetun kierroksen, joka tulkattiin englannin kielelle. Oli mielenkiintoista kuulla Gallaudetin historiasta, ja siitä, miten monipuolista toimintaa siellä on. Kierroksen aikana huomasi selvästi myös sen, että tilat on rakennettu suurelta osin visuaalisesti esteettömiksi, jolloin opiskelijoiden on helppo nähdä esimerkiksi kerroksesta toiseen. Seuraavana päivänä tutustuimme enemmän tulkkauksen opintoihin, joista meille oli kertomassa kaksi viittomakielen tulkkiopiskelijaa. Tilat ja välineet olivat vaikuttavia: Tulkkausstudiossa oli äänieristettyjä koppeja opiskelijoiden tulkkausharjoituksia varten ja tietokoneiden ruudut olivat valtavia. Luokkatiloissa pöydät olivat kaarevassa muodossa tai helposti siirreltävissä, ja seinillä oli jättimäiset tv-ruudut ulkopuolisten luennoitsijoiden etäyhteyttä varten. Lisäksi oli mielenkiintoista kuulla opiskelijoiden vastauksia kysymyksiimme ja vertailla yleisesti viittomakielen tulkkauksen tilannetta Yhdysvalloissa ja Suomessa. Lounastauon jälkeen saimme kuulla Gallaudetin Clerc Centeristä, jonka tavoitteena on kehittää kuurojen ja huonokuuloisten koulutusta Yhdysvalloissa. Clerc Centerissä on myös kaksi viittomakielistä perusasteen koulua. Clerc Centerillä on mielenkiintoinen ohjelma Emerging Signers Program, jonka tavoitteena on huomioida erityisesti ne oppilaat, jotka eivät vielä osaa amerikkalaista viittomakieltä sujuvasti. Tällaisia ovat esimerkiksi ne kuurot oppilaat, jotka ovat syntyneet kuulevaan perheeseen, joille on varhaisessa vaiheessa leikattu sisäkorvaistute ja joille on opetettu pääasiassa puhuttua kieltä, tai sellaiset kuurot lapset, jotka jostain syystä eivät ole saaneet mahdollisuutta oppia amerikkalaista viittomakieltä. Kun tällainen lapsi tulee oppilaaksi toiseen Clerc Centerin kahdesta kuurojen koulusta, on hänelle aluksi järjestetty viittomakielen tulkkaus. Tällöin tulkki tulkkaa pääasiassa opettajan ja luokkatovereiden viittomista puheelle. Kun oppilas vähitellen oppii ASL:ä enemmän ja oppii ymmärtämään muiden viittomista, tulkkaus vähenee ja keskittyy niihin asioihin, mitä oppilas ei vielä itse ymmärrä. Oppilaan viittomakielen taitojen karttuessa tulkkaus lopulta jää kokonaan pois ja oppilas voi jatkaa opiskelua ilman tulkkia. Päivän lopuksi kuulimme vielä Gallaudetin kansainvälisyydestä. Ulkomaisten viittomakielisten on mahdollista lähteä opiskelemaan Gallaudetiin. Yllättävänä tietona tuli se, että myös ulkomaiset kuule- 39 KUVA ELINA RINTA-SÄNTTI saattueessa Valkoiseen taloon kulkeneen tummalasisen auton. Washingtonissa tuli myös herkuteltua esimerkiksi pancakeseilla, mustikkabagelilla, paikallisella jogurtilla, kurpitsakakulla ja jopa kurpitsajäätelöllä. Kaiken kaikkiaan ruuat olivat erinomaisia, ainoastaan yksi seurue sai huonoja kokemuksia Taco Bellistä. Yhtenä iltana vietettiin Tulkkeen 5-vuotissynttäreitä rentoutumalla lasillisella yhdessä työkavereiden kanssa nauraen. Samalla järjestettiin Tulkkeen perinteikäs tietokilpailu, jonka voittaja kruunattiin Signmasteriksi. Voimme varmasti sanoa kaikkien työntekijöiden puolesta, että matka oli kaiken kaikkiaan unohtumaton kokemus. Suuri kiitos työnantajalle tästä mahdollisuudesta, ja kiitos kaikille työkavereille hauskoista hetkistä! KUVA EVELINA KUUSINEN vat, esimerkiksi viittomakielentulkit, voivat lähteä opiskelemaan Gallaudetiin vaikkapa muutamaksi kuukaudeksi. Rahoitus voi olla hankalaa, sillä opiskelu Yhdysvalloissa on kallista. Jos joku lukijoista kuitenkin kiinnostui tällaisesta mahdollisuudesta, lisätietoja voi kysyä kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöltä Lawrence Musalta. Kahden Gallaudetissa vietetyn innostavan ja antoisan päivän jälkeen olikin vielä puolitoista päivää aikaa viettää haluamallaan tavalla Washingtonissa. Osa porukasta suuntasi määrätietoisesti askeleensa ja luottokorttinsa kohti jättimäistä Tangeroutletmyymälää. Myös Washingtonin tärkeimmät nähtävyydet tuli katsottua, kuten Washington Monument, Reflection Pool ja tietysti The White House. Jotkut kollegoista jopa näkivät Obaman, tai ainakin auto- Laurent Clerc, mies, joka vaikutti suuresti Gallaudetin syntyyn ja amerikkalaiseen viittomakieleen. Työnantajan kommentti Kulunut vuosi on ollut tulkkauspalvelualalla muutoksen aikaa ja uuteen totuttelua. Osa Kelan edellisen kilpailutuskauden haasteista on voitettu, mutta tilalle on tullut tukku uusia. Tästä lähtökohdasta käsin aloimme suunnitella, miten yhdessä työntekijöiden kanssa juhlistaisimme Tulkkeen viisivuotista taivalta. Parina aiempana kesänä olemme tehneet koulutusmatkan Efslin kesäkouluun, mutta tällä kertaa halusimme erityisesti palkita työntekijät hyvin tehdystä työstä ja jaksamisesta näinä aikoina, kun kenttä kuhisee huolesta. Hallituksen kokouksessa ajatus matkasta Gallaudetiin heitettiin ilmoille ja se tuntui niin mahdottomalta haasteelta, että taisi jäädä hetkeksi ilmaan roikkumaan – mutta siitä otettiin koppi ja reissuun lähdettiin! Jertta Kangas-Lumme, Minna Kämäräinen, Henna Raitanen ja Marleena Sihvonen Gallaudetissa. Anu Jouhilampi, toimitusjohtaja, Tulke oy k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4 28.6.2014 KUVA JOHANNA NUMMILA 28.6.2014 KUVA MINNA WESSMAN Jos on liian vähän aikaa kokeilehan tätä taikaa: kääri kiire joulusukkaan sano sille ”mene hukkaan”. Johan loppuu turha touhu saapuu rauhallinen Joulu. Tahdottiin ja juhlittiin 4.10.2014! Katariina Valentin ja Markus Kouki Rentoa joulua Satutädille ja muillekin (Turun)tutuille! T. Taimi Norri & Johanna Nummila ostiasi! p e l i a k k Tar n uusi rityisaloje nvetoAkavan E lee Yhtee tu ti rt o k i jäsen imi omas älissä, po lehden v talteen. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2015! Toivottavat SVT:n hallitus ja Kielisillan toimitus [email protected] kielisiltakansi.indd 4 22.1.2015 16.23
© Copyright 2024