Elintarvike- yritysten Kylmä- tekniikka
Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 5/10 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Kylmätekniikka kehittyy kovaa vauhtia Elintarvikeyritysten hukkalämpö hyötykäyttöön a k k i i n k e t ä m l y K Ta l o u de l lista ja vihreää ky l mä ä sek ä lämpöä Oy Scancool Ab on Suomen johtavia teollisten kylmälaitosten ja lämpöpumppujen toimittaja. Kokonaisvaltainen palvelumme tarjoaa kaikki kylmä- ja lämpöpumpputekniikkaan liittyvät palvelut avaimet käteen -periaatteella suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta huoltoon saakka. Toimipisteemme sijaitsevat Kokkolassa, Pietarsaaressa, Seinäjoella,Tuusulassa ja Tampereella. Teolliset kylmälaitokset • elintarviketeollisuuden prosessi- ja tilajäähdytys • logistiikkakeskukset • kylmä- ja pakkasvarastot • prosessijäähdytys • jääradat ja -hallit • kaupan kylmän CO2-ratkaisut Edullista lämpöenergiaa teollisuusmittakaavassa • Meneekö jäähdytyksen lauhdutuslämpö tai jätevesien lämpö hukkaan? • Kiinnostaako jäähdytyksen ja lämmön tuottaminen yhdellä koneella? • Tiesitkö, että lämpöpumpulla voidaan tuottaa kaukolämpöä esim. 80 ºC vettä 10 MW teholla? Scancool teollisuuslämpöpumput ottavat talteen hukkalämmön tai maalämmön ja muuttavat sen arvokkaaksi lämmitysenergiaksi. Teollisuuslämpöpumpulla voidaan saavuttaa jopa 80 % säästöt energiakuluissa ja päästöissä! n PÄ Ä K I R J O I T U S 5 / 2 0 1 0 Ilman kylmää ei pärjätä S uomalaisten elintarvikkeitten laadun, säilyvyyden ja turvallisuuden yksi ”salaisuus” on tehokas kylmätekniikka. Hyvällä jäähdytyksellä ja pakastuksella on voitu keventää prosesseja. Kuivamuonaa ja säilykkeitä syödään korkeintaan patikkareissuilla ja kesämökeillä. Suolaa ja sokeria ei tarvita enää juurikaan säilömismielessä, vaan pelkästään maun vuoksi. Myös säilöntäaineitten käyttöä on voitu vähentää sekä teollisuudessa että kotitalouksissa. Kylmätekniikkaa käytetään joka kohdassa elintarvikeketjua, aina alkutuotannosta ravintolan, ruokapalvelun tai kuluttajan keittiöön asti. Niin mansikat, kasvikset, kalat kuin maitokin on opittu jäähdyttämään jo alkutuotantopisteessä, jopa niin tehokkaasti, että jokaista pientä erää ei tarvitse heti lähteä kiikuttamaan eteenpäin. Tämähän se taisi ”hämmentää” venäläisiäkin menneenä kesänä. Teollisuuslaitoksissa tuotteiden lämpötila lasketaan heti teurastus-, valmistus- tai kypsennysprosessin jälkeen nopeasti turvallisiin säilytyslämpötiloihin. Kuljetuskalusto on kehittynyt, ja periaatteessa kaikille tuoteryhmille löytyy kuljetuksessakin oma lämpötilansa, jos se vain on taloudellisesti järkevää. Kauppojen kylmäkalusteet ovat kansineen ja ovineen entistä fiksumpia. Kotitalouksissa ovat käytössä jää- ja viileäkaapit sekä pakastimet. Kylmä on ollut siis jo vakiintuneesti pitkään käytössä joka kohdassa ketjua. Mutta nyt ala on murroksessa ja kehittyy kovaa vauhtia. Lainsäädäntö ja standardit säätelevät alaa voimakkaasti. Niin ilmastomuutos kuin energiakysymykset ovat vauhdittaneet kylmäaineitten ja -laitteitten kehitystä. Lämpötilan mittaustakaan ei sovi tehdä miten sattuu. Asennukset ja huollot on tilattava pätevältä kylmälaiteliikkeeltä. Kylmän- ja lämmöntuotto yhdistyvät. Erityisesti elintarvikkeitten tuotantolaitoksissa ja kaupoissa kalustoa joudutaan uusimaan lähivuosina. Investoinnit saataneen ainakin osittain takaisin pienemmän energialaskun myötä. Teemanumeroa kylmätekniikasta on kyselty vuosien saatossa. Kehittyvä Elintarvike -lehti päätti vastata lukijoitten toiveisiin. Niinpä kädessäsi on historiallinen numero. Yli 20-vuotisen taipaleen aikana lehti on nostanut ensimmäisen kerran teemaksi kylmätekniikan. Aihe on haastava. Toimitus kiittää asiantuntevaa toimitus- ja kirjoittajakuntaa ja toivottaa innoittavia lukuhetkiä lehden parissa. Löydät lehdestä niin historiaa kuin tuleviakin trendejä. Ja ehkäpä innostut vierailemaan Suomen Jäähdytystekniikan museossa Ylöjärvellä. KUVA: TAUnO RAnTAlA KUVA: TAUnO RAnTAlA Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS 1. Joko olet tutustunut lehden kotisivuihin ja lehtiarkistoon? Osoitteessa www.kehittyvaelintarvike.fi voit hakukomentoa käyttämällä tehdä helposti lehtikatsauksen haluamastasi aiheesta. PS. Tervetuloa tutustumaan lehden toimituksen väkeen Eläinlääkäripäivillä 1.–3.12. Helsingin Messukeskuksessa, osasto A12! www.kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 Kehittyvä Elintarvike 5/2010 3 KUVA: lAAdUKASTA RIISTAyRITTÄmISTÄ -hAnKe s.8 22.10.2010 Pääkirjoitus: Ilman kylmää ei pärjätä, Raija Ahvenainen-Rantala ...............................................3 Kolumni:: Jääkaapilla lisää elinikää, Ari Virtanen ...........................................................................6 Pakina: Vaihtoehtoenergioita, Heikki Manner ..............................................................................35 n Ajankohtaista Riistankasvatuksen suosio kasvaa Pohjois-Karjalassa, Hanne Leppänen..........................................8 Luomutuotteet brändätty bisnekseksi Saksassa, Eeva-Liisa Lehto ................................................. 10 Riistankasvatuksen suosio kasvaa n Teema: KUVA: SImOn lAdefOged Pohjois-Karjalaan on keskittynyt suurin osa Suomen villisikaosaamisesta. s.38 Sisältö 5/2010 Kylmätekniikka Kylmätekniikka kehittyy kovaa vauhtia, Antero Aittomäki ............................................................... 12 Kylmäaineiden historiasta nykypäivään, Matti Jokela...................................................................... 16 Kylmän energiakustannukset kuriin, Pyry Penttinen .......................................................................20 Kylmämuseossa pääsee sisälle kylmähistorian saloihin, Matti Jokela.............................................20 Kylmäalan ympäristösäädöksistä velvoitteita myös laitosten haltijoille, Petri Hannula ..................22 Kylmälaitteita saa asentaa ja huoltaa vain pätevä kylmälaiteliike, Markus Kauppinen ...................23 Esa Mäkipelto Valio Oy: Hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet mittavia, Pirjo Huhtakangas ...........................................................................................................................24 Teollisuuslämpöpumput pienentävät energiakustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä, Pirjo Huhtakangas ...........................................................................................................................26 Elintarvikkeiden lämpötilavalvonta sai uudet standardit, Lars-Olof Lindroth ..................................28 Energian säästöä uudentyyppisellä kylmänhallintaratkaisulla, Pasi Junell .....................................30 Katkeaako kylmä – älyääkö kala? Anna Hillgrén ..............................................................................32 Hyötybakteerien avulla parempi säilyvyys, Satu Vesterlund............................................................33 Kylmässä viihtyvät LED-valoputket säästävät energiaa, Anna Korpi ................................................34 n Ravitsemus & Terveys Sokeri ja terveellisyys, harkiten jopa hyötyä? Kaisu Meronen .........................................................36 n Ruoka, juoma & kulttuuri Uuden pohjoismaisen ruokavalion peruspilarit esiin, Virpi Varjonen...............................................38 Uusi, pohjoismainen ruoka esiin n Talous & markkina Lihan kulutus on palannut kasvu-uralle, Anne Kallinen ...................................................................40 Uusia ja vanhoja elintarviketrendejä Venäjällä, Veronika Pulkkinen ...............................................42 Terveys, ympäristövastuu, maku ja pohjoismainen identiteetti ovat uuden pohjoismaisen ruuan peruspilareita. n Tiede & Tutkimus Mitä nuoret ajattelevat terveysvaikutteisista elintarvikkeista? Päivi Lemmetyinen & Mari Niva ....44 Probioottikombinaatiot tasapainottavat suolen toimintaa, Tarja Suomalainen...............................46 Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala ...............................................................................................48 n Tapahtumia s.40 lIhATIedOTUS/TOnI hÄRKönen Uudet teknologiat ja vastuullisuus teemoina pohjoismaisessa meijerikongressissa, Matti Harju .......................................................................................................................................50 Oikea viestintä tuotteen aistittavasta laadusta A ja O, Hanna Kivelä & Raija-Liisa Heiniö ............. 51 n Palstat Uutuuskirjoja ....................................................................................................................................49 Haarukassa .......................................................................................................................................52 Nimityksiä .........................................................................................................................................53 Tapahtumia .......................................................................................................................................53 Tunnustuksia ....................................................................................................................................54 Hankintaopas....................................................................................................................................55 n ETS-sivut Lihan kulutus kasvu-uralle Lihan kulutus on kääntynyt tänä vuonna kasvuun. Kasvun veturina on siipikarjanliha, mutta myös naudanlihaa on syöty enemmän. TETSiläiset trendikkäästi retkelle makujen maailmaan, Saara Lundén ............................................59 Kannattajajäsen: Kainuussa erityislaatuiset tutkimusolosuhteet, Pia Hartonen .............................60 PTJ vieraili Valion Riihimäen tehtaalla ja Myllyn Parhaan myllyssä, Hanna Ikonen .......................... 61 ETS-palsta, Riikka Mononen ............................................................................................................62 s.16 KUVA: mATTI JOKelA Kylmäaineet murroksessa Kylmäaineiden kehityksessä on menossa suuri murros, kun monella tavalla hyväksi todetusta R22:sta joudutaan luopumaan. Pienen otsonikatovaikutuksen tilalle saadaan kylmäainevuotojen ja lisääntyneen energiankulutuksen kautta kiihtyvä kasvihuoneilmiö, kirjoittaa kylmätekniikan kouluttaja, dI matti Jokela. Ilmestymispäivät ja teemat Nro Ilmestyy Teema 6/2010 10.12. Koulutus, tutkimus, tuotekehitys ja johtaminen Vuoden 2011 teemat & miniteemat 1/2011 25.2. Analytiikka, laboratoriot ja valvonta & meijeriteollisuus 2/2011 15.4. Prosessit, laatu ja ravitsemus 3/2011 27.5. Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus & lihateollisuus 4/2011 22.9. Pakkaukset ja logistiikka 5/2011 18.10. Vesi, valmistus- ja lisäaineet & leivontatekniikka 6/2011 9.12. Markkinointi ja kansainvälinen kauppa n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 5 kolumni Jääkaapilla lisää elinikää Tohtori House seikkailee sairaalamaailmaan sijoittuvassa TV-sarjassaan ja ratkoo erikoisten tautien arvoituksia. Suuri osa mielenkiintoisista sairauksista on lähtöisin pilaantuneista elintarvikkeista. Vaikka elintarvikeviranomaisen laboratoriosta ei saisikaan yhtä mielenkiintoista draamasarjaa, niin tosielämässä ruokamyrkytysten välttäminen on tärkeä asia. Jääkaappi ja pakastin ovat todennäköisesti tärkeimmät kodinkoneet, joilla on ollut merkitystä kaupungistuneen ihmisen keskimääräisen eliniän pidentymiseen. Ensimmäinen jääkaappi tuli Suomeen vuonna 1928. Kalliin hintansa vuoksi se alkoi yleistyä vasta 1950-luvulla. Vuonna 1963 alle puolessa kotitalouksista oli jääkaappi (578 000 kpl), ja pakastimia oli kodeissa noin 4 000 kappaletta. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1972, lähes kaikissa 1,5 miljoonassa kotitaloudessa oli jääkaappi. Jääkaappi helpotti elämää varsinkin kaupungeissa, kun ei tarvinnut säilöä kaikkia elintarvikkeita kuivaamalla, suolaamalla tai fermentoimalla. Jääkaappi mahdollisti tuoreen lihan ja kalan käytön. Kehitys oli lähes yhtä mullistava kuin mädäntyneen lihan paistaminen ennen syöntiä. Jääkaappi ja hiukan myöhemmin pakastin ovat kuitenkin myös välillisesti vaikuttaneet terveyteen, suuntaan ja toiseen. Hyvästä suunnasta esimerkkinä on Flora, kasvirasvalevite, joka lanseerattiin vuonna 1969. Ennen jääkaappia voipaketti oli kaupungissa pakko pitää ikkunan välissä. Ulko- ja sisäikkunan välisellä jääkaapin edeltäjällä oli kuitenkin omat puutteensa. Lämpötila ei ollut säädeltävissä ja tilan kokokin oli rajoitettu. Paasivaaran ke- 6 hittämä Flora oli selkeästi jääkaappimargariini. Upo markkinoikin 1950- ja 1960-luvuilla jääkaappia ennen kaikkea lasten terveyden edistäjänä. Jääkaappiin ilmestyi myös keskiolut, jonka kulutuksen lisääntyminen on herättänyt myös ristiriitaisia tunteita. Keskiolut vapautui Alkon monopolista samana vuonna, jolloin ihminen laskeutui kuuhun: 1969. Keskioluen vähittäiskauppa ja kahvilamyynti nostivat kulutuksen ennalta arvaamattomiin lukemiin. Vuonna 1968 panimot myivät 91 miljoonaa litraa olutta, mutta jo vuonna 1969 myynti oli 214 miljoonaa litraa. Helposti saatava keskiolut siirsi kulutusta ravintoloista koteihin ja samalla naisten alkoholinkäyttö tuli hyväksyttävämmäksi. Vuonna 1968 noin 40 prosenttia naisista oli raittiita, nyt enää kymmenisen prosenttia. Joka tapauksessa suomalaisten keskimääräinen eliniänodote on ollut rajussa kasvussa 1960-luvun lopusta lähtien. Kun 65-vuotiaalla naisella vuonna 1970 oli edessään keskimäärin 14 vuotta, eläkeläisen eliniän odote oli 1990-luvun lopussa 19 vuotta. Vuonna 1970 oli 65-vuotiaalla miehellä elinvuosia jäljellä noin 11 eli saman verran kuin isoisällä oli ollut 1900-luvun alussa. Vuosituhannen vaihteessa 65-vuotiaalla miehellä oli elinvuosia edessään keskimäärin 15. Kylmäketjun ja uusien, monipuolisempien elintarvikkeiden ansio on varmasti merkittävä eliniän ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. π Ari Virtanen vientikeskuksen johtaja Finpro, Soul Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I Kehittyvä Elintarvike 21. vuosikerta ISSN 0787-8273 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y. TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala [email protected] p. 040 840 8480 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas [email protected] p. 040 822 1370 AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Irma Ryynänen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA 5/2010 Antero Aittomäki Matti Eerikäinen Petri Hannula Matti Jokela Esa Mäkipelto Pekka Semi Seppo Tolonen Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas NEUVOTTELUKUNTA Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Matti Kalervo Simo Laakso Heikki Manner Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 [email protected] ULKOASU JA PAINO Vammalan Kirjapaino Oy TILAUSHINTA Kestotilaus 55 € määräaikaistilaus 59 € oppilaitokset 45 €/vuosikerta 6 numeroa vuodessa Irtonumero 9 €/kpl + postituskulut KANSIKUVA Matti Jokela LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura ry. Riikka Mononen sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 407 9081 f. (09) 547 4700 [email protected] www.ets.fi MAPAX® suojakaasupakkaaminen pidentää tuotteittesi tuoreutta. Tuoreus on lyhytaikaista. Erityiset suojaavat kaasuseokset pidentävät kuitenkin ruoan luonnollista tuoreutta. Olipa kyse leipomo-, liha-, kala-, kasvis- tai valmisruokatuotteista, MAPAX® suojakaasupakkaaminen pitää ruoan tuoreena ja pidentää huomattavasti säilyvyysaikaa – ilman kemiallisia lisäaineita. AGA – ideas become solutions. Oy AGA Ab | Puhelin: 010 2421 | www.aga.fi AGA ad MAPAX FI_44509_12.indd 1 30.06.10 12:16 n A J A n K O h T A I S T A Villisiat elävät hyvin pitkälti omaa, luonnollista laumaelämäänsä. KUVAT: lAAdUKASTA RIISTAyRITTÄmISTÄ -hAnKe Riistankasvatuksen suosio kasvaa Pohjois-Karjalassa Riistankasvatus tarjoaa uuden vaihtoehdon perinteiselle maataloudelle. Pohjois-Karjalaan on keskittynyt suurin osa Suomen villisikaosaamisesta. Suurin tekijä menestyksen taustalla on ollut rotupuhtaan villisian kasvatuksen tietotaito. Tällä hetkellä villisikoja kasvatetaan PohjoisKarjalassa 15 tilalla, ja kasvattajien määrä nousee jatkuvasti. Villisikatarhojen pinta-ala Pohjois-Karjalassa on noin 130 hehtaaria. Syksyllä 2010 tulee teurastukseen ensimmäinen merkittävä erä villisikoja, noin 500 eläintä (noin 27 500 kg). Lihamäärän lisääntyessä tulevina vuosina tarvitaan yhteistyöverkostoon tuotekehitys-, markkinointi- ja logistiikkaosaajia. Luonnonmukaista kasvatusta Villisika (Sus scrofa scrofa) on kaikkiruokainen, lehtimetsävyöhykkeen sorkkaeläin, joka viihtyy hyvin myös Suomen pakkastalvissa. Kanta on alun perin lähtöisin Suomen luonnosta. Villisian kasvatus poikkeaa tehomaataloudesta, sillä sikojen annetaan lisääntyä luonnollista kausilisääntymistä noudattaen. Villisiat lisääntyvät vain kerran vuodessa ja sai- 8 rastavat vähän, joten niiden lihassa ei ole lääkejäämiä. Hyvä vastustuskyky on riittävän väljän tarhan ansiota. Eläimiä käsitellään ja siirrellään mahdollisimman vähän, ja ne elävät hyvin pitkälti omaa, luonnollista laumaelämäänsä. Kun eläimet lopetetaan tarhalla, niitä ei tarvitse siirrellä elävänä. Stressitön teurastaminen säästää eläintä ja takaa hyvän lihan laadun. Teurastaminen tapahtuu Koivikon teurastamolla Kiteellä tai Polvijärven Liha-Aitassa. Ruhot toimitetaan raakapaloiteltuna Reinin Lihalle Helsinkiin ja Heinon Tukun lihaleikkaamoon Tukkupojille Kuopioon, josta Heinon Tukku myy ja jakelee tuotteet asiakkaille toimipisteidensä kautta. Villisianlihasta on kehitetty maukkaita tuotteita sekä ravintoloihin että kuluttajille. Usean vuoden keittiömestariyhteistyön ansiosta villisika on löytänyt tiensä moniin huip- Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Villisikaa saa muun muassa säilykkeenä ja villisikakaalikääryleenä. puravintoloihin. Yhteistyötä jatketaan mm. Karelian Food Forum -tapahtumissa. Lisäksi Vaissi Oy:n kanssa on kehitetty villisikakaalikääryle, joita valmistetaan Haapamäellä. Tukkuna toimii Chipsters Oy Helsingistä. Puhdasrotuiset villisiat rekisterissä Tavoitteena osaamiskeskittymä Riistankasvattajat eivät hyväksy villisikojen risteyttämistä kesysikojen kanssa. Riistankasvattajiksi hyväksytäänkin vain geneettisesti puhtaiden villisikojen tarhaajat. Pohjois-Karjalan villisiankasvattajien eläimet ovat kaikki rekisteröityjä. Rekisteröinti takaa sen, että kasvattaja voi aukottomasti todistaa eläimensä puhdasrotuiseksi villisiaksi. Rekisteröinnin myötä tuotettua lihaa voidaan markkinoida villisian lihana. Rekisteröinnin hoitaa ja sitä ylläpitää Fabalab. Villisikojen ainutlaatuinen rekisteröintijärjestelmä on saanut paljon huomiota myös ulkomailla. Evira ohjeistaa villisian lihan myyntiä ja markkinointia (villisianlihan myynti ja markkinointi, Elintarvikevirasto 15.4.2004, päivitetty 12.5.2006, 464/59/03). Villisianliha-nimen käyttö edellyttää, että liha on saatu villisiasta, joka polveutuu sellaisista villisioista, joita ei ole risteytetty tavallisen lihantuotantoon käytettävän kesysian kanssa. Jos liha on saatu risteytetystä eläimestä, tulee myynnin ja markkinoinnin yhteydessä käyttää lihasta nimeä, josta ilmenee risteytystä koskeva tieto. Pohjois-Karjalan Aikuisopistolla toimii EU-rahoitteinen Laadukasta Riistayrittämistä -hanke, jossa järjestetään riistayrittäjyys-, laatuja tuotekehityskoulutusta riistankasvattajille. Hankkeen tavoitteena on riistayrittäjien osaamiskeskittymän syntyminen ja sitä kautta nuoren riistamaakunnan kehittyminen. Hankkeen osarahoittajina ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Euroopan maaseuturahasto. Villisiankasvatuksen laadukas jatkuminen Pohjois-Karjalassa edellyttää myös toimivaa ja tehokasta tuotekehitystä, markkinointia ja myyntikanavia. Hankkeessa mukana olevien yritysten osaamisen taso paranee koulutuksen myötä, tuotantokapasiteetti nousee, yhteistyö lisääntyy, kilpailukyky paranee ja investoinnit lisääntyvät. Laatutyö turvaa riistaketjun kilpailukyvyn ja lisää yritysten välistä yhteistyötä. Yrityksille kehittyy maatalouden ohella myös muuta yritystoimintaa (mm. villisiankasvatus, teurastus, oheistuotteet ja -palvelut) sekä matkailullisia mahdollisuuksia. Uutena tuotteena on syntynyt mm. villisikasafari. π Hanne Leppänen projektipäällikkö Elintarvikealan koordinointihanke PohjoisKarjalassa hanne.leppanen(at)pkky.fi Lisätietoja: laadukasta Riistayrittämistä -hanke, projektipäällikkö marja-leena hirvonen, [email protected] ja villisikaasiantuntija Ari heiskanen, [email protected] Lisätietoja Internetistä: Koulutus: www.pkky.fi/aiko/riista Tukku ja myynti: www.chipsters.fi myynti, markkinointi ja kehitystyö: www.stubnose.com lihanleikkaus: www.heino.fi, www.reininliha.fi Kaalikääryleen valmistus: www.vaissi.fi Mediq Suomi aloitti 1.9.2010 ent. Oriola-KD Healthcare, os. Oriola on nyt eurooppalaisen 111-vuotiaan Mediq-suvun uusin jäsen. Suomessa autamme asiakkaitamme 200 ammattilaisen voimin tuottamaan terveyttä ja tutkimustuloksia kustannustehokkaasti. Tuotevalikoimaamme kuuluvat laitteet ja tarvikkeet terveydenhuollon sekä laboratorioiden ammattilaisille. www.mediq.fi Mediq Suomi Oy, PL 8, 02101 Espoo. Puh. 010 429 99, www.mediq.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 9 n A J A n K O h T A I S T A luomutuotteet brändätty bisnekseksi Saksassa luomutuotteet eli saksalaisittain biotuotteet ovat yhä tärkeämpi osa kaupan menestystekijöistä Saksassa. luomuelintarvikkeita myyvien kauppojen lukumäärä on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kiinnostus markkinoihin heräsi myös suomalaisyrityksissä Tekesin Sapuska-ohjelman järjestämällä opintomatkalla Saksaan kesäkuun alussa: vuonna 2009 luomu- ja hyvinvointituotteiden myynnin arvo oli Saksassa 5,8 miljardia euroa. Kasvua on ollut 2000-luvun alusta laskien 33 %, ja sen odotetaan jatkuvan edelleen. Tuotteita myydään niin erikoismyymälöissä kuin tavallisissa supermarketeissakin. Luomua kaupan omalla tuotemerkillä Luomuun erikoistuneita kauppoja ovat mm. Alnatura- ja Basic-ketjujen myymälät. Alnatura on Saksan tunnetuimpia luomutoimijoita. Kyseessä on luomutukku, jolla on oma Alnatura-biosupermarketketju ja joka toimittaa tuotteita myös muille ketjuille. Alnatura-ketjulla on 50 myymälää Saksassa (Frankfurtissa 4), ja myymälöitä on kolmea eri kokoluokkaa: pieniä, keskikokoisia ja suuria. Keskiluokka ostaa luomua • Saksassa luomutuotteiden kuluttajista keskiluokka on erittäin luomuorientoitunutta. • Intensiiviostajia on noin 6 % kuluttajista: tämä ryhmä ostaa noin 50 % kaikista tuotteista. Keskiverto-ostajia on noin 9 %, kokeilijoita noin 30 %, harvoin käyttäviä noin 49 % ja ei-ostavia 6 %. • Luomun osuus kasvaa eniten lastenruokien, alkoholijuomien, lihatuotteiden ja leipomotuotteiden ryhmissä. Alnaturan myymälöissä kukin luomutuoteryhmä on selkeästi merkitty suurin opastetauluin, joissa kerrotaan, mitä tässä tuoteryhmässä luomu tarkoittaa. Lisäksi saatavilla on tuoteryhmäkohtaisia infolehtisiä sekä asiakaslehtiä. – Luomutuotteiden kysyntä on suurta erityisesti isoissa kaupungeissa kuten Frankfurtissa, Berliinissä ja Münchenissä. Alnaturaketjun asiakaskunta koostuu kaikenikäisistä kuluttajista perheenäideistä eläkeläisiin, Alnatura-myymälän vastaava Katja Nohl kertoi. Tegut-ketjulla tarkka myymäläkonsepti Kuivia elintarvikkeita on valikoimissa likimain 6000, joista noin 70 % markkinoidaan omalla Alnatura-merkillä. Tuoretuotteet ovat tärkeässä asemassa ja ne, esimerkiksi maitoja lihatuotteet sekä leipomotuotteet, toimitetaan suoraan sopimusyrityksiltä. Tegut-ketju on alueellinen tavanomaisten tuotteiden supermarketketju, joka on vuosia satsannut voimakkaasti luomuun. Ketju on perustettu jo 1940-luvun loppupuolella liikeideana hyvä, puhdas ruoka. Asiakkaiden tyytyväisyys ja hyvinvointi ovat tärkeitä. Ostot tapahtuvat keskitetysti omien tukkujen kautta. Myymälöitä on kolmea eri kokoa, pieniä, keskisuuria ja suuria supermarketteja. Ne sijaitsevat kaupunkien ulkopuolella. Myymäläkonsepti on tarkkaan suunniteltu. Heti sisääntuloon on sijoitettu aamiaistuotteet ja heti niiden jälkeen lounastuotteet ja päivällistuotteet sekä lopuksi makeat ja hem- Alnatura-ketjun myymälässä kaikki on sataprosenttisesti luomua (bio), myös vihannestiskin tuotteet. 10 Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Myös Basic-ketjun myymälässä kaikki tuotteet ovat luomutuotteita, valmisruuatkin. Sapuskan opintomatkalla vierailtiin Tegut-ketjun myymälässä Offenbachin KOMM-kauppakeskuksessa, lähellä Frankfurtia. Noin 35 prosenttia myymälän tuotevalikoimasta on luomua. Polar Shiitake Oy:n toimitusjohtaja Markku Leppänen (oik.) kertoi suomalaisista luomushiitakesienistä Tegutin myymälävastaavalle. Projektipäällikkö Marjaana Saurila Saksalais-Suomalaisesta Kauppakamarista tulkkaa. Alanatura-ketjun myymäläpäällikkö Katja Nohl kertoi, että luomutuotteiden kysyntä on suurta erityisesti isoissa kaupungeissa. mottelutuotteet. Tuoretavaraosastolla on tärkeä rooli. Luomutuotteiden osuus korostuu erityisesti tällä osastolla, ja ne muodostavat noin 48–50 % valikoimasta. Maitotaloustuotteissa on myös laaja valikoima, mistä noin 35 % on luomua. Luomun osuus kasvaa edelleen, vaikka luomutuotteet maksavat reilusti enemmän. – Jos tavallinen jogurtti maksaa 49 senttiä, vastaavan luomutuotteen hinta on 69 senttiä. Aikaisemmin myymälässä oli erillinen luomuosasto, mutta nykyään luomutuotteet on sijoitettu tavanomaisten tuotteiden rinnalle, jotta asiakkaat voivat helpommin vertailla valikoimaa ja hintoja, luomutuotteista vastaava myymäläpäällikkö Emich kertoi. Kalatiskissä painottuvat M.S.C. -sertifioi- Luomu keskimäärin 43 prosenttia kalliimpaa dut, kestävän kalastuksen kalalajit. Tarjolla on mm. ruotsalaista kuhaa. Palvelutiskien tuotteista noin 35–38 % on luomua. Myös palvelutiskituotteista on saatavissa täydellinen informaatio ja ainesosaluettelot palvelutiskin viereen sijoitetuista kansioista. Tegutin valikoimissa on myös runsaasti biokosmetiikkaa, gluteenittomia tuotteita sekä jonkin verran myös laktoosittomia tuotteita. Leivät leipoo oma tytäryhtiö, ja ne ovat kaikki luomua. – Luomutuotteet ovat meille myyviä ja hyväkatteisia tuotteita. Markkinointiviestinnässä on tärkeää positiivisuus sekä ekologisuuden ja terveyden korostaminen. Se on tärkeää nykysaksalaiselle, myymäläpäällikkö Emich totesi. Sapuska vei luomuyrityksiä Saksaan Luomutuotemarkkinoihin ja suomalaisten luomuyritysten mahdollisuuksiin Saksassa tutustuttiin Tekesin elintarvikeohjelma Sapuskan opintomatkalla Frankfurtiin ja Hessenin alueelle 9.–12.6. Matkan järjestivät yhteistyössä Sapuska-ohjelman kanssa Saksalais-Suomalaisesta Kauppakamarista projektipäällikkö Marjaana Saurila, varatoimitusjohtaja Mikael Helle sekä Organic Food Finlandin toimitusjohtaja, vientipäällikkö Erkki Pöytäniemi. Opintomatkalle osallistui yhteensä 20 Saksan luomu- ja hyvinvointituotteista kiinnostunutta pk-yritystä sekä organisaatiota. Luomutuotteiden hintataso Saksassa on keskimäärin 43 % kalliimpi kuin tavanomaisten tuotteiden, mutta vaihtelee tuoteryhmittäin. Esimerkiksi suklaa saattaa olla 100 % kalliimpi hintatasoltaan, hedelmämehut 80 % ja maitotuotteet 20 %. Bioelintarvikekauppojen määrä kasvaa koko ajan, ja 2000-luvulla lukumäärä on kymmenkertaistunut. Vuosittain markkinoille tulee noin 30 000 uutta tuotetta. Tätä taustaa vasten myös suomalaisilla elintarvikkeilla voi olla mahdollisuuksia Saksassa. Suurena haasteena on kuitenkin erottuminen kilpailuilla markkinoilla, joissa kaukaisilla suomalaisilla elintarvikkeilla ei juuri ole tunnettuutta verrattuna lähialueiden, kuten esimerkiksi Ranskan tai Itävallan tuotteisiin. Siten tuotteiden tunnetuksi tekeminen, markkinointi ja henkilökohtaiset suhteet ovat ensiarvoisen tärkeitä Saksan markkinoille pyrittäessä. π Eeva-Liisa Lehto koordinaattori Tekes Sapuska-ohjelma eeva-liisa.lehto(at)foodwest.fi Opintomatkan matkaraportti sekä seminaariesitykset ovat saatavissa Sapuskan www-sivuilta: www.tekes.fi/sapuska (seminaariaineistot ja raportit 2010). www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 11 n T e e m A Kylmätekniikka kehittyy kovaa vauhtia Otsonikato, kasvihuoneilmiö ja energiatehokkuusvaatimukset ohjaavat kylmätekniikan kehitystä. Kylmätekniikka on ollut melkoisissa muutoksissa jo parin kymmenen vuoden ajan. Pitkään kylmäaineina käytössä olleille ilmakehän otsonikerrosta tuhoaville niin sanotuille CFC-aineille eli freoneille (taulukko 1) jouduttiin käynnistämään vaihtoehtojen haku 1990-luvulla. Näitä 1930-luvulla löydettyjä yhdisteitä oli pidetty vuosia kaikissa suhteissa turvallisina. Uusia vaihtoehtoja CFC-yhdisteille kehitettiin ja näytti jo siltä, että näistä ns. korvaavista kylmäaineista tietyt vakiintuvat käyttöön. Uutena haasteena kylmäala kohtasi kuitenkin melko pian ilmakehän kasvihuoneilmiön tuomat muutostarpeet. Lisäksi edessä ovat energiatehokkuuden tiukentuvat vaatimukset myös kylmäjärjestelmille. Kasvihuoneilmiö kuriin Merkittävimpiä kasvihuonekaasuja päästömääriensä perusteella ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli (N2O). Vaikka HFCkylmäaineiden pitoisuus ilmakehässä on erittäin pieni osa edellisten kaasujen määrästä, niiden vaikutus on katsottu kuitenkin merkittäväksi. Syynä on niiden jopa monituhatkertainen tehokkuus auringon säteilyn absorptiossa. Ilmakehän lämpenemisen vaarat katsottiin niin merkittäväksi, että kansainvälisen Kioton sopimuksen pöytäkirjan ratifioineet teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään vuosien 2000–2012 kasvihuonekaasupäästönsä alle tietyn prosenttiosuuden vuoden 1990 päästöistä. Ilmakehän lämpenemisen uhkaa pidettiin yhä vakavampana, ja Kioton tavoitteita yritettiin myöhemmin tiukentaa Kööpenhaminassa – valitettavasti vain heikolla menestyksellä. Fluoria sisältävät F-kaasut eli HFC-yhdisteet ovat osana päästöjen vähentämisohjelmassa voimakkaan absorptiokykynsä takia. Toistaiseksi käytön määriä ei ole rajoitettu, mutta EU:ssa on voimassa ns. F-kaasuasetus. Suomessakin F-kaasuasetusta soveltavan asetuksen 452/2009 perusteella F-kaasuja sisältävien laitteiden asennus ja huolto on sallittu vain luvan saaneille liikkeille ja 12 Suomen ensimmäinen hiilidioksidia käyttävä pakkasvaraston jäähdytyskoneikko. KUVA: AnTeRO AITTOmÄKI henkilöille. Laitteet pitää myös tarkastaa ja huoltaa määrävälein vuotojen minimoimiseksi. Tärkeimmät tällä hetkellä kylmäaineina käytettävät HFC-yhdisteet ja niiden seokset ovat hfc134a, r404a, r407c, r507a, r410a. HFC-kylmäaineiden tulevaisuutta ei varmasti pysty ennustamaan, mutta paineita niiden käytön vähentämiseen on edelleen. Tanska sai EU:lta erivapauden noudattaa EU:n ohjelmaa tiukempaa linjaa. Siellä HFC-aineet on kielletty kaikissa laitoksissa, jotka sisältävät kylmäainetta yli 10 kg. Yhtenä merkkinä mahdollisesta suunnasta on EU:n autojen ilmastointilaitteita koskeva päätös: vuoden 2015 jälkeen uusissa autoissa sallitaan ainoastaan aineet, joiden kasvihuonevaikutusta kuvaava luku eli GWP on enintään 150. Tämä sulkee pois kaikki tällä hetkellä käytössä olevat yhdisteet, koska niiden GWP-arvot ovat 1500–4000. Paras kor- Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi vaava ratkaisu on edelleen keskeinen ongelma autoteollisuudelle. Takaisin luonnollisuuteen Niin sanotuille luonnollisille kylmäaineille on asetettu suuret odotukset hiilivetyihin pohjautuvien aineiden aiheuttamien ongelmien takia. Luonnollisuudella tarkoitetaan näiden aineiden esiintymistä ympäristössä luonnostaan. Olennaista kuitenkin on, että ko. aineilla ei ole otsoni- eikä kasvihuonevaikutusta. Kylmäaineiksi soveltuvia ovat ammoniakki, hiilidioksidi ja hiilivedyt. Ammoniakki on ensimmäisiä kylmäaineita ja ollut laajassa käytössä siitä alkaen. Kokemuksia käytöstä siten on pitkään erityisesti suurissa, ns. teollisissa kylmälaitoksissa. Kokemus ja tietämys ammoniakin kohdalla ovat tärkeitä sen myrkyllisyyden takia. Ammoniakki on kuitenkin monilta ominaisuuksiltaan erittäin hyvä kylmäaine. Hyvien ominaisuuksien takia sen käyttö on viime vuosina laajentunut Euroopassa (ei Suomessa) teollisuuden ulkopuolelle, mm. ilmastoinnissa, suurissa lämpöpumpuissa sekä myymälöiden kylmälaitoksissa. Suomessa ammoniakkia kohtaan tunnetaan teollisten sovellutusten ulkopuolella kuitenkin valitettavasti tiettyä arkuutta. Ammoniakin riskejä voidaan minimoida suljetuilla, kompakteilla ja eristetyillä koneikoilla, joiden täytös on vain muutama kg. Suurimmissa teollisuuden kylmälaitoksissa voi olla ammoniakkia luokkaa 10 000 kg. Hiilidioksidi on myös vanhastaan käytössä ollut kylmäaine, mutta siitä luovuttiin viimeisenä laivoissa 1950-luvulla, syinä silloisten koneikkojen raskaus ja tehottomuus. Uusi nousu alkoi ensimmäisenä autojen ilmastointilaitteiden kehittämisestä Norjassa 1993. Nopeasti käyttöalueet laajenivat pakastamoihin ja myymälöihin. Yleisin elintarvikeketjuun liittyvä hiilidioksidin käyttökohde tänä päivänä on markettien jäähdytys. Järjestelmiä on Euroopassa rakennettu jo satoja. Osa ratkaisuista perustuu kahteen kylmäaineeseen: hiilidioksidi pakkaspuolen kylmäaineena sekä pluspuolen (lämpötila yli 0 oc) välillisen jäähdytyksen lämmönsiirron väliaineena. Tällöin pääjäähdytyskoneikon kylmäaine on jokin HFC-aine. Viime aikoina ovat myös täysin hiilidioksidiin perustuvat eli ns. transkriitilliset laitteistot yleistyneet muualla Euroopassa. Suomi on tullut hiilidioksidin käyttöönotossakin junan perävaunussa. Ensimmäiset demokohteet saatiin rakennettua vuonna 2003, hiilidioksidin käyttöä kehittäneen tutkimushankkeen tuloksena. Sen jälkeen edistystä on tapahtunut hitaasti. Yrityksiä ei ole saatu riittävästi kiinnostumaan uusista kehityshankkeista. Vasta nyt noin vuoden aikana asenteet ovat olleet muuttumassa. Uusia myymäläkohteita on rakennettu ja rakenteilla useita. Voidaan siis sanoa, että tekniikan opettelu on hyvällä alulla. Hiilidioksidi nimittäin poikkeaa ominaisuuksiltaan ”vanhoista” kylmäaineista, erityisesti korkean paineen takia. Muutamien muidenkin erojen takia koko to- Taulukko 1. Kylmäaineiden merkinnöissä yleisesti käytetyt lyhenteet perustuvat niiden alkuainesisältöön. CFC HCFC HFC HC kloori-fluorihiilivety (Chloro-Fluoro-Carbon) vety-kloori-fluorihiilivety (Hydro-Chloro-Fluoro-Carbon) vety-fluorihiilivety (Hydro-Fluoro-Carbon) hiilivety (Hydro-Carbon) Yllä olevan koodin perässä oleva numero kertoo aineen rakenteen. Toinen yleinen merkintätapa on R+numero, joka perustuu kansainväliseen standardiin. Aineet numerosta R400 ylöspäin ovat seoksia. Taulukko 2. Kylmäaineiden kasvihuonevaikutuksia verrattuna hiilidioksidiin. Aine Ammoniakki Hiilivedyt Hiidioksidi R22 (HCFC-22) R134a (HFC-134a) R404A R407C R507 R410A Kasvihuonevaikutus 0 0 1 1700 1300 3900 1600 4000 2100 Taulukko 3. Keinoja markettien kylmäkalusteiden energiakulutuksen pienentämiseksi kalusteiden ovet ja kannet parannetut eristykset parannetut puhaltimet ja niiden sijoitus parannettu ilman ohjaus myymälästä tulevan lämpökuorman pienentäminen parannettu kalusteiden valaistus, esim. LED-valaisimilla kalusteiden jäähdytyspattereiden sulatuksen parantaminen jäähdytyskoneiston parantaminen useissa kohdin lauhdelämmön talteenoton tehostaminen vapaan jäähdytyksen eli kylmän ulkoilman hyödyntäminen teutusketjussa suunnittelusta rakentamiseen ja käyttöön on opittava uusia asioita. Varsinkin alkuvaiheessa laitoksen hinta voi olla korkeampi kuin perinteisen järjestelmän. Oppimisen myötä ja komponenttien valmistusmäärien lisääntyessä hinnat laskevat. Kehitys ainakin muualla Euroopassa on ollut nopeaa. Hiilivedyt soveltuvat erityisesti pienlaitteisiin Hiilivedyt ovat useassa suhteessa kylmäaineiksi hyvin soveltuvia. Suuresta joukosta mahdollisia hiilivetyjä käytössä ovat lähinnä propaani ja isobutaani. Kotitalouden laitteissa, jääkaapeissa ja pakastimissa, hiilivedyt ovat olleet Euroopassa vakioratkaisu jo yli kymmenen vuoden ajan. Pienlaitteissa ei hiilivetyjen palavuus ole erityinen riski, koska täytösmäärät ovat vain korkeintaan muutama kymmenen grammaa. Myös muissa pienlaitteissa, kuten juomien ja jäätelön myyntikalusteissa, hiilivedyt ovat yleistymässä. Suuremmissa laitteissa täytösmäärät voivat olla jo kymmeniä kiloja ja hiilivetyjen herkkä palavuus on erityisesti otettava huomioon suunnittelussa, rakentamisessa, huollossa ja sijoituksessa. Kuitenkaan oikeilla ratkaisuilla eivät hiilivedyt ole mikään erityinen vaara. Esimerkiksi nestekaasu on huomattavasti suurempi potentiaalinen riski. EU:n kylmälaitedirektiivi antaa tarkat vaatimukset hiilivetyjen käytölle kylmälaitoksissa. Tanskassa on jo joukko markettien kylmäjärjestelmiä käytössä, joissa on hiilidioksidi ja hiilivety koneikon väliaineina. Seuraavaksi energiatehokkuus Energia on niukkeneva resurssi, mikä nostaa hintaa. Määräystasolla energiatehokkuuden vaatimukset laajenevat ja tiukkenevat. Marketeissa jäähdytys kuluttaa 40–60 % sähköstä. EU:n energiatehokkuusdirektiivi tulee asettamaan suuret haasteet myös marketeille. Markettien kylmäkalusteiden energiakulutusta voidaan pienentää erilaisilla keinoilla (taulukko 3). Sähkön säästö kalusteissa vaikuttaa kah- >> www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 13 n T e e m A Professori Antero Aittomäki opettaa LVI- ja jäähdytystekniikkaa sekä johtaa näihin liittyvää tutkimusta Tampereen teknillisessä yliopistossa. KUVA: TTy TIedOTUS >> teen kertaan: suorana säästönä ja vähentämällä jäähdytystarvetta. Kaikki kalusteisiin menevä sähkö nimittäin muuttuu lämmöksi ja on poistettava jäähdytyskoneistolla. Kylmäaine ja energiatehokkuus ovat kytköksissä. Aineiden välillä on eroja sekä kasvihuonevaikutuksessa että energiatehokkuudessa. Huono energiatehokkuus lisää kasvihuonevaikutusta silloin, kun energia tai osa siitä tuotetaan kasvihuonekaasuja päästävällä tavalla. Vertailu ei ole yksinkertaista, sillä tarkastelu olisi ulotettava järjestelmän koko elinkaarelle, mukaan lukien sen rakentaminen ja purkaminen. Vertailun helpottamiseksi on kehitetty mittareita, joista tunnetuin on TEWI-indeksi (Total Environmental Warming Impact), mikä kuitenkin sisältää vain laitoksen käytön aikaiset vaikutukset. Kylmäaineen ja järjestelmän valinta sekä suunnittelu ovat siis eräänlaista tasapainoilua ja vaativat hyvää osaamista. Lämmön talteenoton ongelma on ollut usein kiinteistön kylmä- ja LVI-järjestelmän eri omistuspohja sekä erilaiset vaikeasti integroidut automaatiosysteemit. Kuitenkin huomattava osa kylmälaitoksen lauhdelämmöstä on hyödynnettävissä. Merkkejä positiivisesta kehityksestä kuitenkin on. On rakennettu jo järjestelmiä, joissa jäähdytys ja lämmitys on integroitu kokonaisuudeksi ja hyödynnetään jopa kallioon porattuja reikiä sekä jäähdytyksessä että lämmityksessä. Teollisuuden jäähdytysjärjestelmissä on myös paljon mahdollisuuksia lämmön talteenottoon. Yksi ilmeisesti lisääntyvä tapa on kytkeä kylmäjärjestelmän lauhdutuspuolelle lämpöpumppu, jolla voidaan nostaa hyödynnettävän lämmön lämpötilatasoa. Parhaimmillaan tällaisen lämpöpumpun takaisinmaksuaika on 3–4 vuotta. π Antero Aittomäki professori Tampereen teknillinen yliopisto antero.aittomaki(at)tut.fi Irti otsonihaitallisista aineista Myöhemmin havainnoistaan Nobel-palkitut amerikkalaiset kemistit Sherwood Rowland ja Mario J. Molina esittivät 1974 hypoteesinsa, jonka mukaan jo aiemmin havaittu otsonin vähentyminen etelänavan yläpuolella johtui suurelta osin CFC-yhdisteistä. Syntipukiksi he esittivät näiden aineiden helpon hajoamisen ja niiden sisältämän kloorin vapautumisen ilmakehän yläosissa eli stratosfäärissä. Kloori vaikuttaa katalyytin tavoin siirtäen otsonin synnyn ja hajoamisen tasapainoa pienempään otsonipitoisuuteen päin. Otsonikerroksen heikentymisen pahin seuraus on ilmakehän läpi pääsevän lyhytaaltoisen ultraviolettisäteilyn lisääntyminen. Otsonihan absorboi tätä voimakkaasti ja toimii näin suojana haitalliselle säteilylle. Tämä Rowland-Molina-hypoteesi haluttiin melko pitkään asettaa kiistanalaiseksi, erityisesti ko. yhdisteitä valmistavan kemian teollisuuden taholta. Mittausten lisääntyessä oli kuitenkin kaikkien vähitellen tunnustettava teorian paikkansa pitävyys. Vastaavantapainen, tosin heikompi ”otsoniaukko” havaittiin myöhemmin myös pohjoisnavan ympäristössä. Asia katsottiin kan- 14 sainvälisestikin sen verran vakavaksi, että käynnistettiin ensimmäinen tuotannon ja käytön vähentämistä tavoitteleva ohjelma ns. Montreal-pöytäkirjalla 1987. YK:n puitteissa aloitettiin myös laaja CFC-osa UNEPohjelmassa (ympäristön suojeluohjelma). Vähennysaikataulu tarkennettiin myöhemmin sopimuksin kolmasti. EU sitoutui omiin kansainvälistä ohjelmaa nopeampiin vähennystavoitteisiin. Aiemmin yleisesti kylmäaineina käytetyt r11, r12 ja r502 olivat vain muutamia näistä otsonihaitallisista aineista (taulukko 2). Näitä klooria sisältäviä yhdisteitä käytettiin laajalti mm. aerosolien ponneaineina sekä liuottimina. Vielä haitallisempia vähennysohjelman piiriin otettuja olivat bromia sisältävät yhdisteet, joita käytettiin suuria määriä mm. viljelyn torjunta-aineina. Kylmäainekäyttöön ”löydettiin pelastukseksi” edelleen klooria, mutta myös vetyä sisältävät HCFC-yhdisteet, joista tärkein oli R22, sinänsä vanha kylmäaine. Lisäksi kehitettiin joukko useamman yhdisteen sekoittamiseen perustuvia aineita, ns. seoskylmäaineita. Ajatus näiden vetyä sisältävien yhdisteiden pienemmästä haitasta pohjautui Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi niiden nopeampaan hajoamiseen ilmakehässä molekyylin sisältämän suhteellisen heikon vetysidoksen takia. Tarkempien tutkimusten tuloksena kuitenkin myös HCFCyhdisteet oli vähitellen todettava otsonihaitallisiksi. EU:ssa otsonihaitallisten CFC-yhdisteiden käyttö loppui vuonna 2000. HCFC-yhdisteiden käyttö päättyy kokonaan 2014. HCFC-kylmäaineita korvaamaan on pyritty löytämään joukko yhdisteitä, jotka eivät sisällä lainkaan klooria. Nämäkin ovat pääasiassa seoksia, joiden osina on HFC-yhdisteitä - siis vain hiiltä, vetyä ja fluoria sisältäviä. Näitä fluoripitoisia yhdisteitä kutsutaan yleisemmin F-kaasuiksi. Otsonihaitallisten kaasujen vähentämisohjelma on esimerkki tehokkaasta ja menestyksellisestä kansainvälisestä yhteistyöstä, jonka tuloksena otsonikerroksen odotetaan vähitellen toipuvan. Tosin täydellinen palautuminen kestää kymmeniä vuosia, koska haitalliset aineet poistuvat stratosfääristä hitaasti. Antero Aittomäki Conveni-Pack Siinä on kaikki. Ilmastoinnin jäähdytys, lämmön talteenotto sekä kylmä- ja pakkaskalusteet keskitettynä yhteen järjestelmään. Ota kerralla kaikki, ja pääset itse vähemmällä. • • • • energian kulutus ja hiilidioksidipäästöt pienenevät lämpötilojen seuranta ja omavalvonta helposti netin kautta vähemmän laitteita: enemmän tilaa tuottavaan käyttöön on line –huoltojärjestelmä: toimintavarmuutta ja mielenrauhaa Edistyksellinen DAIKIN Conveni Pack - päivittäistavarakauppoihin, huoltamomyymälöihin ja ravintoloihin. Järjestelmä räätälöidään tarpeidesi mukaan. www.daikin-suomi.fi Tehokas, energiaa säästävä ja ympäristöystävällinen vaihtoehto VAPAAJÄÄHDYTYS Viileää ulkoilmaa hyödyntävällä vapaajäähdytyksellä voit jopa puolittaa energian kulutuksen ympärivuotisesti jäähdytettävissä kohteissa verrattuna perinteisiin järjestelmiin. HELPOSTI JA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Onnisen rahoitusleasing on kustannustehokas hankintatapa uuden energiaa säästävän jäähdytysratkaisun hankintaan. Sen avulla maksat laitteistostasi kiinteätä kuukausivuokraa sovitun määräajan, jonka jälkeen voit lunastaa laitteet omaksesi. Jäähdytysverkosta löydät vapaajäähdytyksen asiantuntijat ja parhaat laiteratkaisut. Kylmästi ja helposti kaikki kerralla. Ilmastoinnin ja prosessien jäähdytykseen erikoistunut kylmäalan palvelufoorumi Jäähdytysverkko tuo kattavat kylmäalan asiantuntijapalvelut ja osaamisen sekä parhaat laiteratkaisut ulottuvillesi vaivattomasti. Jäähdytyksen kuntotutkimus Suunnittelu ja konsultointi Urakointi ja huolenpitopalvelut Uuden laitteiston käynnistys ja koekäyttö Kattava laitevalikoima - myös leasingilla www.jäähdytysverkko.fi Onninen Oy Mika Liikonen puh. 020 485 5130 [email protected] n T e e m A Kylmäasentajan tärkein työkalu on mittarisarja. KUVA: mATTI JOKelA n T e e m A Kylmäaineiden historiasta nykypäivään Kylmäaineiden kehityksessä on kuljettu pitkä matka. Parhaillaan on menossa suuri muutos, kun monella tavalla hyväksi todetusta R22-kylmäaineesta joudutaan luopumaan. Vielä 1900-luvun alussa kaikki yleisessä käytössä olevat kylmäaineet, metyylikloridi, rikkidioksidi ja ammoniakki hiilidioksidia lukuun ottamatta, olivat joko myrkyllisiä tai palavia tai niitä molempia. Hiilidioksidikaan ei ollut ihanteellinen kylmäaine sen suuresta paineesta johtuen. Vuosisadan alkupuoliskolla kotitalousjääkaapit toimivat absorptioperiaatteella. Jäähdytys saatiin aikaiseksi liuottamalla ammoniakkia veteen. Reaktio on lämpöä vaativaa. Kyseinen lämpöenergia tällä menetelmällä poistettiin jääkaapin sisältä, ja näin se pysyi kylmänä. Sähkövastuksella (vastuskaapit) tai avoliekillä ammoniakkia haihdutettiin jääkaapin alaosassa. Tämän jälkeen ammoniakki- 16 höyrystä ja vesiammoniakkiseoksesta poistettiin lämpöä. Vähän ammoniakkia sisältävä liuos on kevyempää ja nousee ylöspäin kaapin sisään, jossa ammoniakin liukeneminen liuokseen jatkuu. Absorptio on paljon energiaa vaativa tapa saada jäähdytys aikaiseksi. Sitä kuitenkin käytettiin, koska hienomekaaniset kompressorikaapit olivat paljon kalliimpia. Ammoniakki on pitänyt hyvin pintansa Ammoniakkia käytettiin myös suuremmissa kompressorikylmäkoneistoissa kylmäaineena. Ammoniakki on sekä palava että myrkyllinen aine. Sen palavuus on kuitenkin niin pien- Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi tä, ettei sitä tahdo saada millään syttymään, vaikka yrittäisi. Hyvä ominaisuus on myös sen voimakas haju. Jo 20 ppm:n pitoisuuden voi haistaa. Siksi merkittävää myrkytyksen vaaraakaan ei ole. Ammoniakki onkin pitänyt hyvin pintansa koko koneellisen kylmätekniikan historian ajan ja on edelleen järkevä vaihtoehto ainakin suuremmissa teollisissa kylmäkoneistoissa. Pienemmissä kaupallisissa kylmälaitoksissa, kuten kylmähuoneissa, käytettiin yleisesti rikkidioksidia. Suomessa taidettiin olla sen verran suurta maailmaa jäljessä, että vielä 1950-luvullakin uusia kylmälaitoksia rakennettiin rikkidioksidilla. Herraskaisissa kerrostaloissa saattoi olla nerokas keskusjääkaap- pijärjestelmä, jossa kylmäaineena oli rikkidioksidi. Siinä oli yksi yhteinen kylmäkoneisto palvelemassa jokaisessa keittiössä olevaa jääkaappia. Eräs eläkkeellä oleva kylmäasentaja muisteli huoltokeikkaansa tällaiseen taloyhtiöön. Jos jääkaapit eivät toimineet, hän tiesi, että jossakin oli kylmäainevuoto. Vuodon paikantamiseksi hän kiersi taloa ja katsoi, miltä ikkunalaudoilta huonekasvit olivat kuolleet. Helppoa vuodonetsintää, jos kuitenkin hieman vaarallista! Puoli grammaa rikkidioksidia ilmakuutiota kohden saattaa olla ihmiselle kohtalokasta. Halogenoidut kloorifluorihiilivedyt mullistivat kylmämarkkinat Metyylikloridia käytettiin pääasiassa jääkaappien kylmäaineena. Se on palavuuden lisäksi myös myrkyllinen kaasu. Amerikassa oli 1920-luvulla jo jonkin verran koneellisia kompressorilla varustettuja jääkaappeja käytössä. Kylmäainevuotojen seurauksena perheitä kuoli myrkytykseen. Siksi ihmiset alkoivat luopua jääkaapeistaan. Siitä huolestuneena kaksi suurinta jääkaapinvalmistajaa Frigidaire ja General Motors muodostivat työryhmän yhdessä kemian yhtiö DuPontin kanssa 1928 kehittämään turvallisia kylmäaineita. Kun työryhmä oli työskennellyt kolme päivää, he löysivät halogenoidut kloorifluorihiilivedyt. Ensimmäisenä esiteltiin r12, jota myytiin kauppanimellä Freon, vuonna 1931. Seuraavana vuonna markkinoille tuli r11, r22 vuonna 1936 ja r502 vuonna 1951. Näistä löydöistä alkoi uusien turvakylmäaineiden aika. Ne syrjäyttivät nopeasti kaikki muut vanhat kylmäaineet paitsi ammoniakin. Vuoteen 1935 mennessä Amerikassa oli myyty jo yli 8 miljoonaa jääkaappia, jotka toimivat tällä uudella mullistavalla kylmäaineella: r12:lla! Otsonikato ja ilmastomuutos laittoivat kaikki uusiksi Vuonna 1974 ensimmäiset tiedemiehet esittivät arvionsa siitä, että kylmäaineiden kloori saattaa tuhota yläilmakehän otsonikerrosta. Noista hyvistä turvakylmäainesta oli luovuttava ja siirryttävä HFC-kylmäaineiden aikaan. Viime vuosien tärkein ympäristönsuojelutoimi maailmanlaajuisesti on ollut kasvihuoneilmiön hillitseminen. HFC-aineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. r22 on kylmäteknisesti ollut varmasti yksi kaikkien aikojen parhaista kylmäaineista, monen mielestä se kaikkein parhain. Sitä on voinut käyttää hyvällä kylmäkertoimella lähes kaikissa sovelluksissa ilmastoinnin jäähdytyksestä pakkasvarastointiin. Se on yksi harvoista Kylmäaineiden haitallisuuskertoimet ODP = Otsonin haitallisuuskerroin (R-11 = 1,0) (ozon depletion potential) • Kylmäaineen ODP-luku kuvaa sen otsonikerroksen tuhoamiskykyä verrattuna siinä suhteessa pahimpaan mahdolliseen kylmäaineeseen R11:een. GWP = Vaikutus kasvihuoneilmiöön (CO2 = 1,0) (global warming potential) • GWP-arvon suhdeluku on 1, joka kuvaa yhden hiilidioksidikilon vaikutusta kasvihuoneilmiöön sadan vuoden kuluessa. Kylmäaineliukuma • Osa kylmäaineista on ns. puhtaita kylmäaineita eli ne muodostuvat vain yhdestä ainesosasta. Suurin osa kylmäaineista on kahden tai kolmen puhtaan kylmäaineen seoksia. Näiden kylmäaineiden kylmäainetunnus alkaa numerolla neljä tai viisi. 500-sarjan kylmäaineet, kuten R507A, käyttäytyvät kylmäprosessissa puhtaan kylmäaineen tavoin. Suurin osa nykyisistä kylmäaineista kuuluu 400-sarjaan. Ne kaikki ovat ns. liukuvia kylmäaineita. • Liukuvien kylmäaineiden lämpötila muuttuu höyrystymisen ja lauhtumisen aikana. Liukuma johtuu siitä, että seoskylmäaine koostuu komponenteista, joilla on erilaiset ominaisuudet. • Alkuperäiseen sekoitussuhteeseen verrattuna höyrystyy osa komponenteista enemmän höyrystimen alussa ja osa lopussa. Tällöin näiden kylmäaineiden höyrystyessä vakiopaineessa lämpötila kohoaa höyrystinkierron loppua kohden. Vastaavasti lauhtumisessa kylmäaineen lämpötila laskee. • Osalla kylmäaineista, kuten R404A:lla ja R410A:lla, liukuma on mitättömän pieni. R407C:llä ja huoltokylmäaineilla liukuma on yleensä häiritsevän suurta. Lämpötilamuutos höyrystimessä ja lauhduttimessa voi olla jopa yli viisi astetta. Se pienentää lämmönsiirtimien tehoa ja voi aiheuttaa vedenjäähdyttimen höyrystimen jäätymisen. kylmäaineista, jota on voitu käyttää märkähöyrystimissä, koska se on yksikomponenttinen kylmäaine, jolla ei ole lämpötilaliukumaa. Ympäristön kannaltakaan r22 ei ole pahimmasta päästä. Sen GWP-arvo on 1500 eli sen kasvihuonevaikutus on alhaisempi kuin monien nykyään käytettävien HFC-kylmäaineiden. Ongelmaksi muodostui sen vaikutus otsonikatoon. r22:n ODP -arvo on 0,055. Se on vain 5,5 %:a vertailulukuna käytetyn r12:n vastaavasta arvosta. R22:n vaihdon yhteydessä vanha kylmäaine on otettava pois laitoksesta talteenottolaitteella ja lähetettävä hävitettäväksi ongelmajätteenä. KUVA: mATTI JOKelA Koska R22:n ODP -arvo on suurempi kuin nolla, vuonna 2000 EY:n asetuksella 2037/2000 sen ja muiden HCFC-aineiden käyttöä alettiin rajoittaa. Silloin määrättiin, että joskus kaukana tulevaisuudessa 1.1.2010 uutta käyttämätöntä HCFC-ainetta ei enää saa käyttää huollossa. Nyt se aikamäärä on ohitettu, ja käyttökiellosta on tullut melkoinen kiusantekijä monelle kylmälaitoksen omistajalle. Kylmäainevaihto vai koko kylmälaitoksen uusiminen Samaisen asetuksen mukaan käytettyä toisesta laitoksesta talteen otettua kylmäainetta voi käyttää vuoden 2014 loppuun. Valitettavasti sen määrä on niin pieni, ettei esimerkiksi Suomessa ole mitään talteenotetun kylmäaineen markkinoita. Vanha hyvä r22 on edelleen luvallista pitää kylmäaineena vanhassa kylmälaitoksessa. Ongelmaksi muodostuu mahdollinen vuototilanne. r22:ta ei saa lisätä kylmäainepiiriin. Silloin hetken helpotuksen voi tuoda joku huoltokylmäaine. Huoltokylmäaineisiin on lisätty pieni määrä hiilivetyjä, joiden tarkoituksena on kierrättää putkistoon joutunutta vanhan kylmäkoneiston öljyä. Huoltokylmäaineiden kanssa ei yleensä tarvitse vaihtaa koneiston öljyjä. Jos kylmäaine vaihdetaan uusissa laitoksissa käytettäviin HFC-kylmäaineisiin, myös vanhat öljyt on vaihdettava uusiin polyoliesteriöljyihin. Käytännössä vanha öljy saadaan pois laitoksesta riittävällä määrällä öljynvaihtoja. Jos kylmäaineen vaihtoa ei tehdä ajan kanssa vaihtamalla riittävä määrä vanhoja komponentteja, uusi huoltokylmäaine vuotaa pois laitoksesta muutaman viikon tai kuukauden kuluttua. Samoin käy, kun R22 korvataan uusissa laitteissa käytettävällä HFC-kylmäai- >> www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 17 n T e e m A hiilidioksidista takaisin hiilidioksidiin Myrkyllisiin ja palaviin kylmäaineisiin ei ole paluuta. Siksi yhä tärkeämmäksi vaihtoehdoksi on noussut jälleen vanha kunnon hiilidioksidi. Syy on sen ympäristöystävällisyys. Yleisesti käytettyjen HFC-aineiden, kuten GWP-arvot ovat muutamia tuhansia eli toisin sanoen kilogramma HFC-kylmäainetta ilmakehään vuotaneena aiheuttaa yhtä suuren kasvihuoneilmiön kiihtymisen kuin pari kolme tonnia hiilidioksidia. Hiilidioksidia voidaan hyödyntää kolmella eri prosessilla kylmälaitoksessa: väliaineena, alikriittisenä ja ylikriittisenä. Hiilidioksidin käyttö väliaineena perustuu siihen, että sen volymetrinen kylmäntuotto on moninkertainen muihin kylmäaineisiin verrattuna. Hiilidioksidia höyrystettäessä nesteestä kaasuksi se sitoo itseensä moninkertaisen määrän lämpöenergiaa muihin kylmäaineisiin verrattuna, ja näin se siirtää pienilläkin nestevirtauksilla suuren jäähdytystehon. Koska hiilidioksidin viskositeetti on alhainen, lämmönsiirtoaineen pumppauskustannukset ovat alhaiset verrattuna perinteisiin aineisiin, kuten glykolivesiseokseen. Käytössä erityisesti myymälöissä Ruotsissa on jo pitkään kaikki suurempien markettien pakkaskalusteiden jäähdytys toteutettu näin. R404A-kylmälaitoksen höyrystimenä toimivalla levylämmönsiirtimellä nesteytetään hiilidioksidia. Tätä nestettä kierrätetään pumpulla pakkaskalusteiden höyrystimissä, jolloin osa hiilidioksidista höyrystyy jäähdyttäen kalusteita. Käyttökokemukset ovat olleet rohkaisevia. Höyrystimien sisäpuolinen lämmönsiirtyminen on tehokkaampaa ja esim. kalusteiden sulatusvälejä on voitu pidentää. Tällaisessa välillisessä kylmälaitoksessa kaikki kylmäaine on konehuoneessa ja kylmäainetäytös erittäin pieni. Hiilidioksidin kriittinen piste on alhaisempi kuin muilla yleisesti käytetyillä kylmäaineilla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yli 31 °C:een lämpötilassa hiilidioksidia saada enää lauhdutettua nesteeksi. Kaikkien muiden kylmäaineiden kylmäprosessi perustuu siihen, että kun kylmäaineesta poistetaan siihen jäähdytettävässä kohteessa sidottu lämpöenergia, se lauhtuu kaasusta nes- 18 Hiilidioksidi/propaani-kaskadikoneisto. Koneistoon riittää pieni oikealla alhaalla oleva CO2-kompressori, koska hiilidioksidin volymetrinen kylmäntuotto on suuri. Yläosassa kaksi propaanikompressoria, joilla lauhdutetaan hiilidioksidijärjestelmää. KUVA: PeTRI hAKAlA teeksi. Alhaisesta kriittisestä lämpötilasta johtuen hiilidioksidi on täysin erilainen kylmäaine kuin muut. Suomessa on käytössä useita ylikriittisiä järjestelmiä kauppojen kylmän tuottamiseen. Energian säästöodotukset ovat suuria. Osittain niihin päästään varsinaisen kylmäjärjestelmän ulkopuolisilla tekijöillä; energiansäästöpuhaltimilla ja -lampuilla sekä laittamalla kannet ja ovet kylmäkalusteisiin. Lämmön talteenotolla on suuri merkitys. Ylikriittisestä hiilidioksidikylmälaitoksesta se on helppoa, koska kylmäaineen lämpötila kompressorin jälkeen on korkea. Soveltuu hyvin pakastuslaitoksiin Jotta hiilidioksidi pysyisi kriittisen pisteensä alapuolella, sitä pitää lauhduttaa toisella kylmäkoneistolla. Tällaista systeemiä nimitetään kaskadijärjestelmäksi. Koska hiilidioksidilla päästään kymmenen astetta alhaisempaan höyrystymislämpötilaan kuin ammoniakilla, on erittäin suositeltavaa rakentaa nykyaikaiset pakastuslaitokset hiilidioksidille. Silloin samoista pakastuslaitteista saadaan paljon enemmän tehoa irti ja pakastettujen elintarvikkeiden laatu paranee. Yleensä kaskadilaitoksen toisen kylmäainepiirin kylmäaineena on ammoniakki, jonka täytös voi olla vain muutama kymmenen kiloa aiemmin totutun kymmenien tonnien sijaan. Tällaisessa koneistossa ammoniakkijärjestelmän höyrystin on hiilidioksidikylmälaitoksen lauhdutin. Lauhtumislämpötila on noin –10 °C muissa laitoksissa totutun noin +40 °C:een sijaan. Alikriittisyys voidaan saavuttaa myös muilla menetelmillä. Siitä hyvä esimerkki on Kittilässä sijaitseva Jounin kauppa. Siellä Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi hiilidioksidikylmälaitoksen lauhdelämpö ajetaan maaperään kallioon porattujen lämpökaivojen avulla. Sillä paikalla pohjaveden virtaus on poikkeuksellisen suurta ja kylmää vettä kaivoissa riittää pitämään lauhdutuslämpötilan riittävän alhaisena. Ylikriittiset hiilidioksidikylmälaitokset ovat jo nimensäkin mukaisesti kaikkein kriittisimpiä. Kriittisen lämpötilan yläpuolella kylmäaine ei enää lauhdu nesteeksi. Käytännössä se on erittäin suuren tiheyden omaavaa kaasua. Perinteisessä kylmälaitoksessa lämpö poistetaan vakio- tai lähes vakiolämpötilassa. Kylmäaineen olomuotomuutoksen aikana kaasusta nesteeksi lämpötila ei juuri muutu. Ylikriittisessä hiilidioksidijärjestelmässä kaasunjäähdyttimellä kylmäaineen lämpötila koko ajan pienenee, kun siitä poistetaan lämpöenergiaa. Jotta ylikriittinen järjestelmä toimisi taloudellisesti, sen väliaineen lämpötila, johon lämpöä siirretään, tulisi olla mahdollisimman alhainen. Tällaisen järjestelmän kylmäkerroin romahtaa helposti kesähelteillä. Ylikriittisen hiilidioksidilaitoksen rakentaminen on vielä harvojen käsissä. Tällaisessa järjestelmässä suurin sallittu paine on yleensä 110 bar, kun aiemmin on totuttu noin 26 barin paineisiin. Komponentit, putkistot ja erityisesti niiden liitokset joudutaan rakentamaan aivan eri tavalla kuin aiemmin. Hiilidioksidilaitosten toiminnasta on vielä paljon opittavaa. Näyttää silti siltä, että vastaan on turha pyristellä. Hiilidioksidi on nykypäivää, ja tulevaisuudessa se tullee olemaan yhä suuremmassa roolissa. Matti Jokela Kylmäprosessin periaate Lauhdutin • Poistaa lämpöenergiaa kylmäaineesta • Lauhduttaa kylmäainehöyryn nesteeksi Paisuntalaite • Paisuntaventtiili tai kapillaariputki • Aiheuttaa painehäviön kylmäainevirtaukseen • Annostelee oikean määrän kylmäainetta höyrystimeen Kompressori Höyrystin • Sitoo lämpöenergiaa kylmäaineeseen • Höyrystää kylmäainenesteen höyryksi >> neella. Kuulostaa kalliilta ja ympäristöä pilaavalta. Jos jäähdytettävä kohde ei ole erityisen kriittinen, kuten toimiston ilmastoinnin jäähdytys, vanhaa R22:ta voidaan edelleen käyttää kylmäkoneiston kylmäaineena. Suuria vahinkoja ei tapahdu, vaikka kylmäkoneisto olisikin kuukauden pari käyttämättä uudistusremontin ajan. Kaikkien kriittisten kohteiden, kuten elintarvikkeiden säilytyksen ja prosessijäähdytyksen, kanssa voidaan ajautua ikäviin ja perin kalliisiin toimenpiteisiin silloin, kun laitokseen tulee kylmäainevuodon seurauksena pitkä käyttökatko. Paras vaihtoehto on korvata kriittiset R22laitokset uusilla, nykyaikaisilla kylmälaitteilla. Joka tapauksessa kaikki r22-kylmälaitteet ovat yli kymmenen vuotta vanhoja. Normaalikäytössä kylmälaitoksen eliniäksi arvioidaan 10–15 vuotta. Tekniikka on kehittynyt paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusien laitteiden pienempi energiankulutus helpottaa investointipäätöksen tekoa. Mennäänkö ojasta allikkoon? Jos kuitenkin päädytään vaihtamaan kylmäaine vanhaan r22-laitokseen, pitää ensin varmistua, että sen pääkomponentit; kompressorit, höyrystimet ja lauhduttimet, ovat hyvässä kunnossa ja ne soveltuvat uudelle kylmäaineelle. Päädytään sitten huoltokylmäaineeseen, joiden pääkomponentti on yleensä HFC-aine r134a tai uusissa laitteissa käytettäviin HFCkylmäaineisiin, kylmäainevuodon riski kas- Kylmäaineryhmät CFC-aineet, täysin halogenoidut kloorifluorihiilivedyt • Esim. R11, R12, R502. CFC-aineiden käyttö on kiellettyä niin uusissa kylmälaitteissa kuin niiden huollossakin. HCFC-aineet, osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt • Esim. R22. HCFC-aineiden käyttö on kiellettyä uusissa kylmälaitteissa ja huollossa kierrätettyä kylmäainetta lukuun ottamatta HFC-aineet, fluorihiilivedyt • Esim. R134a, R404A, R407C, R410A ja R413A. HFC-aineita saa käyttää niin uusissa laitteissa kuin huollossakin HC-aineet, hiilivedyt • Esim. propaani ja butaani. Hyviä tehokkaita kylmäaineita, mutta valitettavasti palavia. Jo yli kymmenen vuoden ajan kaikissa kotitalousjääkaapeissa ja -pakastimissa on ollut isobutaani kylmäaineena. Luonnolliset kylmäaineet • Esim. ammoniakki ja hiilidioksidi. Ammoniakki on tehokas kylmäaine, mutta myrkyllinen ja (huonosti) palava. Hiilidioksidin käyttöpaineet ovat korkeat. vaa räjähdysmäisesti. Se johtuu siitä, että uudet HFC-kylmäaineet liuottavat vanhojen komponenttien tiivisteet pois hyvinkin nopeasti. Siksi lähes kaikki putkistovarusteet on uusittava kylmäainevaihdon yhteydessä. Markkinoilla on paljon erilaisia huoltokyl- • Imee höyrystimestä höyrystyneen kylmäaineen pois • Puristaa kylmäainehöyryn korkeampaan paineeseen ja lämpötilaan • Kierrättää kylmäainetta järjestelmässä mäaineita: r417a, r422a, r422d, r424a, r427a, r428a, r434a, r438a ja uusia tulee koko ajan. Kylmäainevalmistajat kehuvat omiaan toisia paremmiksi. Totuus kuitenkin on, että ne kaikki ovat kaukana R22:n hyvistä ominaisuuksista. Varmaa on, että kylmäainevaihdon jälkeen koneiston jäähdytysteho on tippunut 5–25 % laitoksesta ja valitusta huoltokylmäaineesta riippuen. Energiaa kuluu selkeästi enemmän. Kylmäkoneisto ei muutenkaan enää toimi niin hyvin kuin ennen. Kaikilla huoltokylmäaineilla on suuri lämpötilaliukuma, joka huonontaa lämmönsiirtimien toimintaa ja tehoa. Uuden laitoksen hankinta on selkeä päätös, kun taas ennen kylmäaineen vaihtoon ryhtymistä tulee tehdä kartoitus sen kannattavuudesta ja yleensäkin mahdollisuudesta. Asiantunteva kylmäurakoitsija ja kompressoria koskien sen maahantuoja antavat apua päätöksen teossa. Ympäristöasiat eivät ole helppoja ja yksiselitteisiä asioita. Nyt kun R22:sta joudutaan luopumaan, pienen otsonikatovaikutuksen tilalle tulee kylmäainevuotojen ja lisääntyneen energiankulutuksen aiheuttama kasvihuoneilmiön kiihtyminen. Päätökset on tehty korkealla taholla, eikä paluuta enää ole. Varmaa on, että 1.1.2010 vietettiin R22:n hautajaisia. Lepää rauhassa. π Matti Jokela kylmätekniikan kouluttaja DI (jäähdytystekniikka) Edupoli [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 19 n T e e m A Kylmän energiakustannukset kuriin Kansalliset energiansäästötavoitteet ja sähkön kiristyvä hinta tekevät energiatehokkuudesta ajankohtaisen aiheen. Elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla energiankulutusta voidaan tuntuvasti leikata muun muassa kylmän tuotannosta. Lähtökohtana on, että tarpeeton kulutus karsitaan elintarviketurvallisuudesta tinkimättä. Elintarviketeollisuudessa kuluu vuodessa useita megawattitunteja sähköä kylmän tuottamiseen. Tuotantolaitoskohtaisesti kylmän sähkönkulutus voi vaihdella muutamasta prosentista jopa yli puoleen laitoksen kokonaissähkönkulutuksesta. Vaikka kylmäenergian tuotanto on merkittävä sähkönkuluttaja, ja siten kustannus- ja ympäristötekijä, on sen käyttö useissa tuotantolaitoksissa täysin välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Vuonna 2006 elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla tehtiin ensimmäiset kokeilut kylmän tuottamisen energiatehokkuuden sel- vittämiseksi. Tulokset olivat kannustavia. Kylmäenergian käytössä ja kulutuksessa havaittiin energiansäästöpotentiaalia, joka olisi realisoitavissa jopa alle vuoden takaisinmaksuajalla. Hankkeen tuloksista jalostettiin kylmätekniikan energia-analyysimalli ”KYTE – kylmää tehokkaasti”. Malli tehtiin täydentämään energiakatselmuksia ja -analyysejä, jotta kylmälaitosten energiatehokkuutta pystyttäisiin tarkastelemaan yhdenmukaisesti ja riittävällä tarkkuudella. Motivan lisäksi analyysimallin kehittämiseen osallistui kylmäalan ja teollisuuden asiantuntijoita. Työtä rahoitti silloinen kauppaja teollisuusministeriö (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö). sia. Se voidaan tehdä myös omana yksittäisenä tarkastelunaan. Analyysissa kylmäjärjestelmää tarkastellaan aina kokonaisuutena. Sen tavoite on löytää kokonaisuuden kannalta merkittävimmät ja kannattavimmat tehostamiskeinot. Parhaiten sitä voidaan soveltaa niissä teollisissa kylmäjärjestelmissä, joissa on useita kompressoreita ja joiden yhteinen sähköteho on vähintään 200 kW tai vuosittainen sähköenergiankulutus vähintään 500 MWh. Kaupan alalla menetelmä soveltuu parhaiten niihin päivittäistavarakauppojen kylmäjärjestelmiin, joiden kompressoreiden yhteinen sähköteho on vähintään 30 kW tai sähköenergiankulutus vähintään 150 MWh vuodessa. Teollisuuden ja kaupan tarpeisiin Asiantuntijan tekemä selvitys auttaa hahmottamaan kylmäjärjestelmän energiankulutuksen nykytilanteen ja listaa konkreettiset tehostamismahdollisuudet. KYTE-analyysi on tarkoitettu teollisuuden ja kaupan alan käyttöön. Analyysi voidaan toteuttaa osana energiakatselmusta tai -analyy- Toimista kokonaisuuden hallintaan Kylmämuseossa pääsee sisälle kylmähistorian saloihin Ylöjärvellä Tampereen lähellä sijaitsee mielenkiintoinen vierailukohde: Suomen Jäähdytystekniikan Museo. Sinne on taltioitu satoja kylmäteknisiä esineitä aina 1900-luvun alusta lähtien. Museossa on esillä lukuisia suuria teollisia kompressoreita. On mm. 18 tonnia painava yksisylinterinen von Linden suunnittelema ammoniakkikoneisto. Koneellinen kylmätekniikka sai alkunsa Suomessa 1891, kun Sinebrychoffille asennettiin kylmäkoneisto. Sen avulla pystyttiin valmistamaan olutta läpi vuoden, eikä oluen paneminen ollut enää luonnon jäästä kiinni. Museolla on Porin panimon vanhat koneistot, joista toisella tehtiin keinojäätä. Kun kauppaan tai kioskiin toimitettiin juomia, samassa suhteessa annettiin jäätä, jotta juomat voitiin myydä kylmänä. Suomalaisen koneellisen jäähdytyksen historia on paljolti maidon jäähdytystä. Laitteet perustuivat jääpakkisysteemiin. Vesialtaassa olevan höyrystinputkiston pinnalle kerättiin jäätä pienitehoisilla kylmäkoneistoilla. Näin hetkellisesti saatiin suuri jäähdytysteho, kun maitotonkkia jäähdytettiin. Museolla on lukuisia vanhoja maidonjäähdyttimiä esillä. Kylmämuseon erikoisuus on 1900-luvun alussa keksitty pallojäähdytyskompressori. Suljetun valurautapallon sisällä on kaksisylinterinen mäntäkompressori. Männän varsien päässä on punnukset ja kun palloa pyöritettiin sähkömoottorilla, punnukset saivat mäntien liikkeen aikaiseksi. Museon yläkerrassa on laaja kokoelma jää- kaappeja ja myymäläkalusteita. Jokainen vieras varmaan löytää sen lapsuuden kotinsa jääkaapin sieltä. Mukana on myös ensimmäisiä jääkaappeja, ns. jääsuolakaappeja, joissa jäähdytys hoidettiin luonnonjäällä. Museossa pääsee hyvin sisälle historiaan laitteiden ja niistä kertovien tarinoiden kautta. Kaikille vieraille pidetään kylmäalan asiantuntijoiden vetämä opastettu museokierros. Museo on auki ryhmille keväästä syksyyn ja vakiaukioloja on kerran joka kesäkuukausi. Suomen Jäähdytystekniikan Museon näyttelyhallit sijaitsevat Ylöjärvellä lähellä Tamperetta. Pallojäähdytyskompressori vuodelta 1931. Kylmäaineena ajan hengen mukaisesti rikkidioksidi. Kompressori on esillä Suomen Jäähdytystekniikan Museossa. 1930-luvulla suurin osa koneellisista jääkaapeista toimi absorptioperiaatteella, koska kompressorien valmistaminen oli kallista. KUVA: mATTI JOKelA KUVA: mATTI JOKelA Matti Jokela lisätietoja: www.kylmamuseo.fi KUVA: mATTI JOKelA Kylmää tehokkaasti: KYTE-analyysi • on kokonaisvaltainen teollisuuden ja kaupan kylmäjärjestelmän energiatehokkuuden tarkastelu • tuottaa mittauksiin perustuvaa tietoa kylmäjärjestelmän energiankulutuksesta • selvittää mahdollisuudet energia- ja kustannustaloudellisempaan kylmäntuotantoon • neuvoo kylmäjärjestelmän tuottaman lämmön hyödyntämisessä • opastaa henkilökuntaa kylmäjärjestelmän energiataloudelliseen käyttöön ja kunnossapitoon Vaihda puhtaampaan Alfa Lavalilta luonnon kylmää kaupan kylmälaitteisiin KYTE-analyysin avulla energiankäyttö ja siitä aiheutuvat kustannukset vähenevät. Samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät. Se pohjautuu henkilökunnan haastatteluihin, paikan päällä tehtyihin tarkasteluihin ja mittauksiin. Haastattelulla kerätään tiedot muun muassa kunnossapidosta ja jo mahdollisesti havaituista toimenpide-ehdotuksista. Tarve- ja käyttökartoituksen jälkeen tarkastellaan kylmäkoneiden energiatehokkuutta ja muita ympäristötekijöitä. Mittauksia tehdään esimerkiksi kompressorin sähkötehosta sekä jäähdytettyjen tilojen sisä- ja ulkolämpötilasta. Asiantunteva konsultti tarkastaa lämpökuorman lisäksi esimerkiksi valaistuksen, tiivisteet, ilmaverhot ja käyttöhenkilökunnan tottumukset. Tarvittavien kylmäkoneiden määrää voidaan parhaimmassa tapauksessa jopa karsia. Tämä on mahdollista silloin, jos kylmäntarve vähenee riittävästi tehostamistoimien myötä. Kaupat siirtyvät ympäristöystävällisiin jäähdytysratkaisuihin, kun ne vaihtavat ilmastolle vahingolliset kylmäaineet hiilidioksidiin ja muihin luonnollisiin kylmäaineisiin. Se on hyvä uutinen sekä asiakkaille että omistajille. Alfa Lavalin kattavasta valikoimasta löytyy oikea tuote aina ilmajäähdyttimistä täydelliseen transkriittiseen CO 2 -ratkaisuun. Kun haluat vaihtaa puhtaampaan, Alfa Lavalilla on alan johtavat tuotteet ja palvelut valmiina. Alfa-V Single Row Tuloksena konkreettiset laskelmat Selvityksessä havaituille tehostamistoimille lasketaan vuosisäästöt, tarvittavat investoinnit sekä taloudellisesti kannattava takaisinmaksuaika, jotka raportoidaan analyysin tilaajalle mallissa ohjeistetulla tavalla. Analyysin uudelleen toteuttamista kannattaa harkita, kun edellisestä analyysistä on kulunut 3–5 vuotta tai tehdastuotanto on merkittävästi muuttunut. Esimerkiksi tuotannon muuttuessa ja henkilökunnan vaihtuessa energiatehokkuus usein heikkenee. Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritykset kehittävät toimintansa energiatehokkuutta osana vapaaehtoista elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta. Ala on mukana sopimuksessa omalla toimenpideohjelmallaan. Syyskuussa 2010 sopimukseen oli liittynyt yhteensä 31 elintarviketeollisuuden yritystä 67 toimipaikallaan. Liittyneiden yritysten myötä toimenpideohjelmassa alun perin asetettu kattavuustavoite, 60 prosenttia elintarviketeollisuuden energiankäytöstä, on saavutettu. Sopimukseen liittyvä yritys asettaa omat energiantehostamistavoitteet kaudelle 2008–2016. Sopimukseen tällä hetkellä liittyneet yritykset tavoittelevat yhteensä 213 GWh energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. π • elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen • koristeluun (usva) • rakeena ja palana Woikoskelta myös teolliset kaasut, elintarvikekaasut, erikoiskaasut, kaasutarvikkeet sekä kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät. www.woikoski.fi Pyry Penttinen asiantuntija Motiva Oy pyry.penttinen(at)motiva.fi www.motiva.fi Kokkolan hiilidioksiditehdas, puh. 0400-275 511 • (06) 863 6541 e-mail: [email protected] • Pääkonttori, puh. (015) 770 0700 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 21 n T e e m A Kylmäalan ympäristösäädöksistä velvoitteita myös laitosten haltijoille Yleisimpiin kylmäaineisiin liittyy monia ilmakehä- ja ilmastolähtöisiä säädöksiä. Alan yritysten henkilöstölle on asetettu pätevyysvaatimuksia, ja määräyksiä riittää myös kylmälaitosten haltijoiden täytettäviksi. Tällaisia ovat mm. säännöllisten tarkastusten teettäminen ja kylmälaitekohtaisen huolto- ja tarkastuspäiväkirjan pitäminen ja säilyttäminen. Valtioneuvoston asetus 452/2009 EU:n Fkaasuasetuksen täytäntöön panemiseksi määrää kylmäalan yrityksiltä ja niiden työntekijöiltä vaadittavat pätevyydet. Kylmäalan asennus- ja huoltotoiminta oli jo aiempienkin säännösten perusteella luvanvaraista, mutta uusi asetus tiukensi vaatimuksia ja laajensi sertifiointivaatimuksen (Tukes) vastuuhenkilöiden lisäksi koskemaan myös kylmälaiteliikkeiden asentajia. Kylmälaitosten omistajien ja haltijoiden kannalta keskeisin on asetuksen 452/2009:n 12 §, jossa säädetään mm. 3 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävien kylmälaitteiden säännöllisistä tarkastuksista, laitteen haltijan velvollisuudesta kontrolloida tarkastuksen suorittajan pätevyyttä sekä laitteen haltijan Vuotonuuskija työssään. KUVA: dAKOTA lAVenTO velvollisuudesta pitää kylmälaitteen huoltoja tarkastuspäiväkirjaa. Vuototarkastukset ovat pakollisia Kylmälaitosten pakolliset vuototarkastukset ovat ajankohtaisia jopa neljästi vuodessa (taulukko). Tarkastusväli voidaan pidentää 30 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävillä laitteilla kerran vuodessa tehtäväksi ja 300 kg tai enemmän ainetta sisältävillä laitteilla ker- ran puolessa vuodessa tehtäväksi, jos käytössä on vuodonilmaisujärjestelmä. Vähintään 300 kg kylmäainetta sisältäviin laitteisiin vuodonilmaisujärjestelmä on asennettava, joten käytännössä kolmen kuukauden tarkastusväliä sovelletaan vanhoissa laitoksissa järjestelmän asennuksen suorittamiseen asti. Kaikki vuodonilmaisujärjestelmät on tarkastettava kerran vuodessa. Mahdolliset vuodot on korjattava viipy- KOmmenTTI mikä johti f-kaasuasetuksen syntymiseen Kylmäalan keskeisimpiä käännekohtia oli vuosi 1987 ja tuolloin allekirjoitettu Montrealin sopimus. Siinä sovittiin, että yläilmakehän otsonikerrokselle haitallisista CFC- ja HCFC-kylmäaineista luovutaan. Samalla avattiin tie alaa koskeville pätevyysvaatimuksille ja muille ympäristösäädöksille. Otsonikerrokselle haitattomat HFC:t tulivat nopeasti markkinoille korvaaviksi kylmäaineiksi ja samalla alkuperäisen Montrealin sopimuksen aikataulujen kiristäminen tuli mahdolliseksi. Sopimuksen kattavuus maapallon valtioiden keskuudessa ja nopea aikataulu ovatkin tehneet Montrealin sopimuksesta kaikkien aikojen menestyksekkäimmän ympäristösopimuksen. Menestyksessä oli kuitenkin myös varjo- 22 puolensa, sillä tavallaan kylmäalan kohtaloksi tuli joutua ”ojasta allikkoon”. Ympäristön kannalta uudet HFC-aineet olivat ratkaisu otsonikerroksen suojeluun, mutta CFCja HCFC-aineiden tavoin nekin ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niinpä vuonna 1997 HFC-aineet yhdessä hiilidioksidin, metaanin ja muutaman muun kaasun kanssa sisällytettiin ns. Kioton pöytäkirjaan, jossa asetettiin tavoitteet ilmakehän lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen päästövähennyksille. Otsonihaitalliset CFC- ja HCFC-aineet jätettiin kuitenkin Kioton pöytäkirjan ulkopuolelle, koska niistä luopuminen oli jo kirjattu Montrealin sopimukseen. Kylmäalan kannalta tämä teki ilmastotavoitteesta var- Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi sin haasteellisen – samalla kun otsonihaitallisten, mutta Kioton sopimuksen ulkopuolisten ilmastokaasujen käyttö tuli lopettaa, piti myös tehdä kaikki voitava niitä korvaavien HFC-aineiden päästöjen hillitsemiseksi. EU:n piirissä ratkaisua asiaan haettiin säätämällä vuonna 2006 ns. F-kaasuasetus (EY 842/2006), jonka täytäntöönpanoksi syntyneet EU-tasoiset ja kansalliset määräykset säätelevät kylmäalaa nyt hyvinkin tarkasti. Suomessa F-kaasuasetuksen täytäntöönpano viimeisteltiin kesäkuussa 2009 valtioneuvoston asetuksella 452/2009. Petri Hannula mättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta sen varmistamiseksi, että työ on onnistunut. Laitteen haltijan tai omistajan on huolehdittava siitä, että tarkastuksen suorittavalla henkilöllä tai toiminnanharjoittajalla on Turvatekniikan keskus Tukesin myöntämä todistus pätevyydestä. Käytännössä sekä tarkastuksen suorittavan henkilön että hänen edustamansa yrityksen nimen tulee löytyä Tukesin ylläpitämistä rekistereistä. Huolto- ja tarkastuspäiväkirjan pito vaaditaan Laitteen haltijan tai omistajan on pidettävä huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa, josta käy ilmi laitteen sisältämän aineen määrä ja tyyppi, Kylmäainetäytöksen määrä vaikuttaa vuototarkastuksen tarpeeseen. kylmäainetäytös 3–<30 kg; vuototarkastus kerran 12 kuukaudessa kylmäainetäytös 30–< 300 kg; vuototarkastus kerran 6 kuukaudessa kylmäainetäytös >300 kg; vuototarkastus kerran 3 kuukaudessa lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen määrä, viimeisin huoltopäivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huoltajan allekirjoitus. Huolto- ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu. Käytännössä huoltokirjan merkinnöistä ja huoltotarrasta huolehtii yleensä ammattitaitoinen ja Tukesin rekisteriin merkitty kylmäliike. Käytännössä lakisääteiset tarkastukset yhdessä normaalien huoltotoimien kanssa ovat loppukäyttäjälle kannattava investointi. Vuotamaton laitos ja oikea kylmäainemäärä, huolellinen säätö ja puhtaat lämmönsiirtimet yms. ovat hyvä perusta kylmälaitteiden luotettavalle ja energiatehokkaalle toiminnalle. Panostus säännölliseen ennakkohuoltoon vähentää merkittävästi äkillisiä häiriöitä, jotka saattavat joskus häiritä hyvinkin paljon kylmälaitoksen käyttäjän liiketoimintaa. π Petri Hannula toiminnanjohtaja Kylmäyhdistys ry petri.hannula(at)skll.fi Kylmälaitteita saa asentaa ja huoltaa vain pätevä kylmälaiteliike Kylmälaitteiden asennus- ja huoltotyöt tulee teettää Tukesin rekisterissä olevilla kylmälaiteliikkeillä. Asennus- ja huoltotöitä ei saa tehdä itse, eikä niitä saa teettää epäpätevällä asennusliikkeellä. Pätevyydet voi tarkistaa helposti yrityksen tai henkilön nimellä Tukesin rekisteristä. Pätevyys- ja urakoitsijarekistereistä apua Ympäristönsuojelulaissa edellytetään, että kylmälaitteita asentavien ja huoltavien yritysten tulee olla Tukesin rekisterissä. Myös yritysten vastuuhenkilöiden ja asentajien nimet tulee löytyä Tukesin rekisteristä. Tukesin rekisteriin pääsee vastuuhenkilöksi tai asentajaksi vain kylmäalan tutkinnon suorittamisella. Urakoitsijarekisterissä on tällä hetkellä yhteensä 537 kylmälaiteliikettä, joilla on toimintaoikeudet jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden asennus- ja huoltotöihin. Pätevyysrekisterissä on yhteensä 935 vastuuhenkilöä ja asentajaa, joilla on pätevyys jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealalle. On todennäköistä, että kylmälaiteliikkeiden ja pätevien henkilöiden lukumäärät kasvavat huomattavasti, kun jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealan siirtymäkausi päättyy ensi vuoden heinäkuussa (4.7.2011). Tämän vuoksi Tukesin kotisivuilla on erillisenä Exceltaulukkona luettelo aiemman lainsäädännön pätevyysvaatimukset täyttäneistä kylmälaiteliikkeistä. Näillä liikkeillä on pätevyysalueensa mukaiset täydet toimintaoikeudet siirtymäkauden päättymiseen saakka. Kylmäalan pätevyysvaatimukset koskevat otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien kylmälaitteiden asennus- ja huoltotöitä sekä jätehuoltoa. Valtioneuvoston asetuksen (452/2009) liitteissä 1 ja 2 on luettelot näistä aineista. Pätevyysvaatimukset eivät koske kylmälaitoksia ja -laitteita, joissa käytetään kylmäaineena ammoniakkia tai hiilidioksidia. Myös sähköpätevyys on tarkistettava Urakoitsijarekisterin hakutulos kertoo myös sen, onko kylmälaiteliikkeellä sähköurakointioikeudet. Kylmälaitteiden asennuksessa ja huollossa tarvittavat sähköasennukset tulee teettää siihen oikeutetulla sähköurakoitsijalla. Jos kylmälaiteliikkeellä ei ole sähköurakointioikeuksia, on sähköasennukset teetettävä pätevällä sähköurakoitsijalla. Ei-ammattilaisen tekemät sähkötyöt voivat johtaa hengenvaaraan. π Kylmäalan pätevyysrekisterit Kylmäalan pätevyysrekisterit on lisätty sähköurakoitsijoiden rekisteriin: • Urakoitsijarekisterissä ovat ne yritykset, joille on myönnetty kylmälaiteliikkeen todistus. Urakoitsijarekisteristä voi tehdä kylmälaiteliikkeiden hakuja yrityksen nimen, vastuuhenkilön nimen, toimintaoikeuden ja kunnan avulla. • Kylmäalan pätevyysrekisterissä ovat ne henkilöt, joille on myönnetty vastuuhenkilön ja/tai asentajan pätevyystodistus. Pätevyysrekisteristä voi tehdä vastuuhenkilön ja asentajan henkilöhakuja nimen, toimintaoikeuden ja kunnan avulla. Kylmälaiteliikkeiden toimintaoikeudet jakautuvat seuraavasti jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa: • Alle 3 kg kylmäainetta sisältävät laitteet: rekisterissä merkintä e3 • Vähintään 3 kg kylmäainetta sisältävät laitteet: rekisterissä merkintä y3. Lisätietoja: Markus Kauppinen Tukes markus.kauppinen(at)tukes.fi www.tukes.fi -> Kylmäalan rekisterit www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 23 n T e e m A Tekninen päällikkö esa mäkipelto Valio Oy: hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet mittavia Elintarvikeyritykset ovat nyt tosissaan valjastamassa kylmätekniikan hukkalämpöä hyötykäyttöön säästääkseen energialaskuissa ja vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä. Potkua antavat tiukat energiatehokkuusvaateet. Valion tekninen päällikkö Esa Mäkipelto pitää hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuk- sia suurina. Valiolla asiassa on pantu jo töpinäksi. Esimerkiksi Valion Riihimäen meijerillä on otettu tämän vuoden alussa käyttöön teollisuuslämpöpumppu, jonka avulla meijeri voi säästää viidenneksen ostettavan lämpöenergian määrästä vuosittain. Lämpöpumppu ottaa talteen ja kierrättää meijerin kylmälaitoksen kautta poistettua ylimäärälämpöenergiaa. Lämpöpumpulla tuotettu energiamäärä on 6 400 MWh vuodessa, mikä vastaa 320 keskikokoisen omakotitalon vuosienergiatarvetta. Tähän saakka kylmälaitoksen poistama lämmin ilma on haihtunut lauhduttimien kautta taivaan tuuliin. Nyt lämpöpumppu hyödyntää lauhdutinlämmön, jota käytetään pesuveden lämmitykseen. Koko konsernin tasolla Valio käyttää lämpöenergiaa noin 485 GWh vuodessa ja sähköä noin 215 GWh, joten säästömahdollisuuksia on paljon. Isoja investointeja tulossa Suurin haaste on saada prosesseista vapautuva matalalämpöenergia hyötykäyttöön ja korvaamaan ostoenergiaa, tekninen päällikkö Esa Mäkipelto kertoo. KUVA: JUhA hARJU Työuransa Osuuskunta Maitojalosteen kunnossapidon työnjohtajana vuonna 1976 aloittanut Esa Mäkipelto tunnustaa, että energiaasiat ovat olleet aina lähellä hänen sydäntään. Nykyisin hän on Valion toimipaikkojen energiavastuuhenkilöiden tukena ja vastaa koko konsernissa ns. käyttöhyödykkeiden hankinnasta ja käytön kehittämisestä. ”Energiavuotoja” etsitään nyt mittaamalla energiavirtoja sekä tarkastelemalla toiminto- ja ja toimintatapoja. Tavoitteena on saada hyötykäyttöön kaikki ”jäte-energiavirrat” ja säästää energiakustannuksissa. – Vuoden 2011 aikana alkaa uutta näkyä, mutta pitää ensin löytää ne ”parhaat marjat”. Mahdollisuudet ovat mittavia, Mäkipelto vakuuttaa. Ideana on siirtää uutta tekniikkaa ja toimintatapoja laitoksesta toiseen, mutta paikallisesti soveltaen. – Pieniä osaprojekteja on jo tehty ja tehdään eri tehtaissa. Haemme kokemuksia tehdä suurempia ratkaisuja. Kaikki eivät ole välttämättä isoja investointeja nyt, mutta merkittäviä investointeja on tulossa, Mäkipelto tähdentää. Kylmätekniikan mahdollisuuksia ei ole tähän mennessä suuremmin hyödynnetty energian säästämisessä, mutta nyt energiavirtoja tarkastellaan suurennuslasilla. Kylmätekniikka onkin merkittävä kohde parantaa energiatehokkuutta ja korvata ostoenergiaa hukkalämmöllä. – Kyse on siitä, että tehtaisiin saadaan oikeat laitteet. Se vaatii uudenlaista tekniikkaa ja ajattelua. Kyse on samasta asiasta kuin matalaenergiatalossa, mutta mittasuhteet ovat suuremmat. Monia projekteja käynnissä Valiolla on parhaillaan menossa monissa laitoksissa projekteja energiatehokkuuden parantamiseksi. Euroopan paras energiatehokkuusprojekti: Jätevedestä lämpöenergiaa tuotantoon Joensuussa Valio ja Valion Joensuun tehtaalla työskentelevä tekninen asiantuntija Antti Sorsa on palkittu Euroopan parhaasta energiatehokkuusprojektista. Sorsan projektityö osallistui yhteiseurooppalaisen, energiatehokkuutta edistävän Energy Manager -koulutuksen projektikilpailuun keskisuurten yritysten sarjassa. Antti Sorsan Energy Manager -koulutuk- 24 sessa tekemä lopputyö liittyy lämmön talteenottoon Joensuun meijerin neutralointialtaan jätevedestä. Lämpöenergia siirretään lämpöpumpun avulla uudelleenkäytettäväksi tuotantoon. Lämpöenergian talteenotto ja kierrätys säästävät energiaa arviolta 3,1 miljoonaa kilowattituntia vuodessa, ja hiilidioksidipäästöt vähenevät 1200 tonnia vuodessa. Investointi maksaa reilut Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi 300 000 euroa, ja kustannussäästö on yli 100 000 euroa vuodessa. Kymmenen Energy Manager -koulutusta järjestävää maata valitsi loppukilpailun kolmeen kategoriaan yhteensä 17 projektia kaikkiaan noin 1600 projektista. Antti Sorsan työ pääsi keskisuurten yritysten sarjassa loppukilpailuun Suomen karsinnan kautta. Valion Seinäjoen kylmäkeskuksessa on kolme jäävesisiiloa, joista kunkin tilavuus on 113 kuutiometriä. KUVA: VAlIO – Ensimmäinen vuosi menee toimintakuvion hanskaamiseen, mutta nyt hankkeet konkretisoituvat kiihtyvää vauhtia, Esa Mäkipelto sanoo. Hän toivoo valtiolta investointitukea energiansäästöhankkeisiin. Erikseen ovat energiakatselmukset, joissa Valiolla on menossa jo toinen kierros. Valio liittyi uuteen energiatehokkuussopimukseen vuoden 2008 alussa Elintarviketeollisuusliiton kautta. Valion eri toimipaikoissa on energiatehokkuus- ja katselmusvastuuhenkilöt, jotka varmistavat, että uusimmat, hyvät kokemukset saadaan hyödyksi heti ensi metreillä. Esa Mäkipellon mukaan henkilökunnan aktiivinen rooli näissä hankkeissa antaa paljon uutta tietoa ja terävöittää toimintaa: katselmukset Valion Seinäjoen kylmäkeskuksen lauhduttimien (etu-alalla) kautta poistetaan jäähdytettävästä kohteesta ”ylijäämä lämpö” kylmäkompressoritekniikalla. KUVA: VAlIO laittavat tehtaan henkilökunnan miettimään uudenlaisia toimintamalleja. Mäkipelto uskoo, että energiatehokkuussopimuksen tavoite – yhdeksän prosentin säästö vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä – on realistinen pidemmällä aikavälillä. – Tämä vaatii paljon töitä, eikä ole yksinkertainen toteuttaa, mutta tehtaissa on kova halu kehittää toimintoja, hän vakuuttaa. π Pirjo Huhtakangas Meiltä luotettavat lämpötilojen valvontaja raportointijärjestelmät RadioStore Templog™ on omavalvonnassa käytettävä automaattinen lämpötilojen valvonta- ja raportointijärjestelmä, joka toimii langallisten ja langattomien digitaaliantureiden kanssa. Joustava järjestelmä on yhteensopiva useiden eri omavalvontaohjelmien kanssa ja täyttää lainsäädännön vaatimukset* hyvällä marginaalilla. Markkinoiden monipuolisimpana ja tehokkaimpana valvonta- ja raportointijärjestelmänä RadioStore Templog™ soveltuu käytettäväksi myymälöiden lisäksi useimmissa yrityksissä, joissa elintarvikkeita säilytetään, varastoidaan tai käsitellään. Meiltä myös laadukkaat omavalvontaan tarkoitetut käsikäyttöiset lämpötilamittarit. Kysy lisää! *) RadioStore Templog™ täyttää elintarvikeviranomaisten EN 12830-, EN 13485- ja EN 13486 -normien mukaiset vaatimukset. Järjestelmän mukana toimitetaan viranomaisen vaatima akkreditoidun kalibrointilaboratorion myöntämä todistus EN 13485 vaatimustenmukaisuudesta. Todistus vaaditaan aina, jos kohteessa olevan pakastevaraston koko on10 m3 tai suurempi. AME Product Oy www.cooltrade.fi www.aimtec.fi www.ameproduct.com www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 25 n T e e m A Teollisuuslämpöpumput pienentävät energiakustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä Jo monessa suomalaisessa elintarviketehtaassa teollisuuslämpöpumppu jauhaa hukkalämpöä uusiokäyttöön. Sitä saadaan muun muassa lauhdutuslämmöstä sekä prosessi- ja jätevedestä. – Tyypillisesti lämpöpumpulla voidaan säästää energialaskussa 70 prosenttia, ja hiilidioksidipäästöt vähenevät saman verran verrattuna öljyn käyttöön, liiketoimintajohtaja Juha Aaltola Oy Scancool Ab:sta laskee. Scancool valmistaa teollisuuslämpöpumppuja ja keskitetyn lämmöntuotannon pumppuja Kokkolassa. Yritys on saanut Paavo V. Suomisen rahaston Paavon palkinnon teollisuuden lämpöpumppujärjestelmien kehittämisestä ja markkinoinnista alkuvuonna 2010. Yritys on toimittanut Suomeen jo kuusi isoa teollisuuslämpöpumppujärjestelmää ja tähyilee nyt maailmanmarkkinoita. Tilanne ”kutkuttaa” Heat-yksikön vetäjää, TkT Juha Aaltolaa. Aaltola on valmistunut diplomi-insinööriksi teknillisestä korkeakoulusta, jossa hän syventyi teollisuuden energiatekniikkaan ja -talouteen. Jatko-opiskelujen aikana hän tutki teollisuuden jätevirtoja ja väitteli teollisuuden jätelämmön hyötykäytöstä. Työskenneltyään neljä vuotta M-realilla hän innostui Scancoolin lämpöpumppuliiketoiminnan vetämisestä. Scancoolin lämpöpumppuja on asennettu mm. Valiolle, Snellmanille, Saarioisille ja Fortumille, joissa kaikissa on haluttu hyödyntää hukkalämpöä. – Ensin kartoitetaan, mistä ja paljonko hukkalämpöä löytyy, sitten suunnitellaan tehtaan henkilökunnan kanssa, millainen lämpöpumppu heille sopii parhaiten. Puolen päivän palaveri riittää selvittämään tarpeen, kun kootaan yhteen lämpöpumppu- ja prosessiosaajat, Aaltola vakuuttaa. Varsinkin elintarviketeollisuudessa on paljon jäähdytystarvetta, joten samalla syntyy myös hukkalämpöä, joka nyt häviää lauhduttimien kautta taivaan tuuliin tai veteen. Esimerkiksi pakastamoista poistettu liika lämpö puhalletaan nyt harakoille. Isoissa kohteissa kylmäkoneista saatava hukkalämpö kannattaa ottaa talteen, samoin jätevesistä. Esimeriksi Snellmanin ensimmäinen lämpöpumppu ottaa hukkalämpöä jätevedestä. Snellman elintarviketeollisuuden lämpöpumppupioneeri Elintarviketeollisuudessa pioneerina on ollut Snellman, joka hankki ensimmäisen lämpö- 26 Lämpöpumppu koostuu moduuleista, jotka voidaan koota jonoon, kyljittäin tai päällekkäin. Scancoolin tehtaalla Kokkolassa lämpöpumput voidaan testata asiakkaan olosuhteissa ennen toimitusta, kertovat liiketoimintajohtaja Juha Aaltola (vas.) ja toimitusjohtaja Jonny Asplund. KUVAT: ScAncOOl Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi pumppunsa Pietarsaaren lihanjalostamolle kevättalvella 2007. Se kehitettiin Tekesin ClimBus-teknologiaohjelmassa, joka rahoittaa ilmastonmuutosta hillitsevien tuotteiden ja laitteiden kehittämistä. Ennen lämpöpumppua Snellmanin jätevedenpuhdistamolta virtasi kunnalliseen viemäriin noin 800 kuutiota 30-asteista jätevettä. Hukkalämpöä syntyi vuodessa noin 5 GWh, mikä vastaa noin 200 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. Samanaikaisesti prosessien lämmittämiseen kului 500 tonnia öljyä. Nyt jäteveteen sitoutuneella energialla lämmitetään pesuvesiä. Snellmanin lihanjalostamon toinen korkealämpöpumppu tuottaa 75-asteista vettä ammoniakkikylmäkoneiden laudelämmöstä. Snellmanin, Saarioisten ja Valion saneerauskohteissa kattolauhduttimet pysyvät paikoillaan, koska niitä käytetään silloin, kun tuotettua lämpöä ei tarvita. Saarioisten Sahalahden tehtaalle asennettiin viime vuonna 1,4 MW:n lämpöpumppu, joka hyödyntää Ruoka-Saarioisen kylmän tuotannossa syntyvää hukkalämpöä. Talteen otettu energia käytetään käyttöveden ja tilan lämmittämiseen. Öljyn kulutuksen vähentymisen lisäksi pumppu vähentää hiilidioksidipäästöjä 1 400 tonnia vuodessa. Juha Aaltola tähdentää, että lämpöpumppu on ympäristöystävällinen tapa tuottaa halpaa, kuumaa vettä. Investointi maksaa itsensä takaisin vuodesta reiluun kahteen vuoteen, energialasku kutistuu eikä pumppu häiritse tuotantoa. Elintarviketeollisuudessa syntyvää hukkalämpöä voi hyödyntää itse tai myydä kaukolämpöverkkoon, jos se on kannattavaa. Lämpöpumpun hyötykerroin (COP) on tyypillisesti jopa 5, eli tuotetun lämmön hinta on sähkön hinta jaettuna viidellä. Valion Riihimäen tehtaalla luku on peräti 5,8! Toimintaikä huollettuna yli kymmenen vuotta Koulutus, tutkimus, tuotekehitys & johtaminen -teemanumero ilmestyy 10.12. Varaa paikka ilmoituksellesi 5.11. mennessä! Pirjo Huhtakangas Aikaisemmin aiheesta on kirjoitettu Kehittyvä elintarvike -lehdessä 2/20008 s. 36: Jäteveden hukkalämmön talteenotto säästää energiakustannuksissa. Infoteam Oy p. (09) 441133 [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 KUVA: PROKAlA Ry Scancoolin lämpöpumput suunnitellaan Suomessa ja kootaan Kokkolassa ulkomailta tulevista pääkomponenteista. Huoltomies käy noin puolen vuoden välein tehtaalla huoltamassa laitteet koko niiden elinkaaren ajan. – Ennen isompaa huoltoa lämpöpumppu toimii 40 000– 50 000 tuntia, eli jos lämpöpumput huolletaan määrävälein, ne kestävät yli kymmenen vuotta, Juha Aaltola kertoo. Elintarviketeollisuuden lisäksi lämpöpumput kiinnostavat myös muita teollisuudenaloja. Esimerkiksi Fortumilla on Nokian Pitkäniemessä kaukolämpöverkon lämmönlähteenä järvisedimentti ja porakaivot. Maasta lämpöä ottava laitteisto koostuu vaakaputkista ja kaivoista. π 27 n T e e m A Käsilämpömittareilta vaaditaan myös tietyissä käyttökohteissa hyväksyntä. Kuvassa mitataan Päijänteen muikkuja, jotka jäädytetään tunnin kuluessa nostosta alle yhden asteen lämpötilaan. KUVA: PeKKA PUlKKIlA elintarvikkeiden lämpötilavalvonta sai uudet standardit Kuluvan vuoden alussa astuivat voimaan elintarvikkeiden ja niiden säilytystilojen lämpötilan mittalaitteita koskevat uudet vaatimukset. Komission asetuksen ey 37/2005 mukaan kaikissa yli 10 m3 pakastevarastoissa on oltava standardien en 12830, en 13485 ja en 13486 vaatimukset täyttävä rekisteröintilaite, josta vaaditaan todistus. Muilla kylmätiloilla tätä vaatimusta ei vielä ole. Standardi en 12830 ilmoittaa, että laitevalmistajan on annettava suosituksia käytettävien apulaitteiden ominaisuuksista, jotta ENstandardin vaatimukset saavutetaan. Lisäksi säädetään, että mittausalueen on oltava aiot- tuun käyttöön tai käytettävään jäähdytysjärjestelmään sopiva. Mitta-alueen alarajan on oltava –25 °C ja ylärajan vähintään +15 °C. Lisäksi mittausalueen leveyden on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 50 k. Vastaavasti lämpömittareita varten on annettu omat raja-arvonsa, alaraja –10 °C tai alle, yläraja +20 °C jäähdytetylle tai jäätyneelle tuotteelle. Vastaavasti pakasteelle rajat ovat -30 °C ja +15 °C. Tuotteen sisälämpötilan mittaamiselle annetaan rajoiksi -20 °C tai alle ja +30 °C tai yli. Mittausalueen leveydestä ei säädetä mitään. Lisää tarkkuutta lämpötilan mittaamiseen Jos laitteistossa tai lämpömittarissa on säätömahdollisuus, asetukset on lukittava siten, ettei vahingossa päästä muuttamaan niitä. Laitteen on tehtävä muutoksista loki, josta tehdyt muutokset käyvät ilmi. en 12830 säätää lisäksi, että laitteen on tallennettava vähintään lämpötila ja mittausajankohta (kellonaika ja päiväys). Tiedoista on myös käytävä ilmi mittauspaikka, jolla tarkoitetaan varastoa, ajoneuvoa ja vastaavaa. Tiedot on tallennettava siten, että niihin päästään käsiksi vähintään vuoden ajan. Lisäksi on annettava ohjeet sellaisista säilytysolosuhteista, joissa tiedot säilyvät. Tiedostojen varmuuskopioinnista ei mainita mitään, mutta se on syytä ottaa huomioon laitteistoa valittaessa. Laitteiden tiedot eivät saa hävitä, jos tehonsyöttö katkeaa. Sekä en 12830 että 13485 mainitsevat, että mikäli laitteistossa on itsenäinen tehonsyöt- Vanhoja mittalaitteita voi käyttää tietyin edellytyksin Jo käytössä oleville laitteille on mahdollista hankkia standardin mukainen hyväksyntä, jos laitteen valmistaja tai myyjä ei ole sitä tehnyt. Oleellista on, että laite on tarkoitettu lämpötilojen rekisteröintiin. Pelkästään kylmälaitosta ohjaavaan laitteistoon hyväksyntää ei ole mahdollista saada. Tämän kieltää 28 standardi EN 12830. Lisäksi on syytä muistaa omavalvonnan vaatimukset, joissa sanotaan, että elintarvikealan toimijan on itse hoidettava omavalvontansa. Siten pelkästään vartiointiliikkeen tai kylmälaitehuollon suorittama hälytyspäivystys ei riitä. Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Vanhan laitteiston käytölle ei siten ole periaatteellista estettä, kunhan huolehditaan, että se täyttää vaatimukset. Testauksesta vaaditaan hyväksytyn laitoksen antama todistus. tö, siitä on kerrottava laitteessa tai sen teknisessä dokumentaatiossa. Samoin laitteen käyttölämpötila on mainittava. Lisäksi suositellaan, että laitteessa on hälytysviesti tai merkkivalo, joka ilmaisee teholähteen (pariston tai vastaavan) vaihtotarpeen. Markkinoilla on olemassa joukko sellaisia langattomia valvontalaitteistoja, joissa käytetään valmistajan mukaan nk. sotilasluokan paristoa. Mikäli tällaisia laitteistoja halutaan käyttää pakasteiden valvontaan, on syytä varmistua, että laitteiston tehonsyöttö ei lopu pariston hyytyessä. Olisi suositeltavaa käyttää joko erillistä virtalähdettä tai sijoittaa lähetin lämpimään tilaan. Valmistajan on ilmoitettava toiminta-aika ilman ulkopuolista virtalähdettä vertailulämpötilassa. Samoin päätehonsyötön katketessa tietojen on säilyttävä. Valmistajan on myös ilmoitettava sen ajan pituus, jonka tiedot säilyvät suojattuina, kun päätehonlähde irrotetaan. Teknisille ominaisuuksille vaatimukset käytön mukaan Laitteille on asetettu IP-luokitusvaatimukset käyttöpaikan mukaan. Lievin luokka IP20 vaaditaan rekisteröintilaitteelta, joka on sijoitettu lämmitettyyn/ilmastoituun tilaan tai ajoneuvon ohjaamoon. ip55-luokituksen mukainen suojaus vaaditaan laitteilta, joita käytetään kylmissä koteloissa varastossa tai kuljetusajoneuvossa. Samat vaatimukset koskevat kyseisten laitteiden ulkoisia antureita. Mikäli laitteistoa käytetään rakennusten tai ajoneuvojen ulkopuolella, vaaditaan ip65 -luokituksen mukainen suojaus. Sama koskee ulkopuolisia antureita, joita käytetään kylmien koteloiden sisällä. Sähköturvallisuuden varmistamiseksi laitteen on soveltuvin osin täytettävä standardin EN 61010-1 asettamat vaatimukset. Myös toiminnallista ominaisuuksista säädetään standardissa. Valmistajan on ilmoitettava joukko teknisiä tietoja liittyen käyttöjännitteeseen, käytettävään taajuuteen ja häiriöalttiuteen erilaisille sähkömagneettisille säteilyille. Kaksi luokkaa metrologisille ominaisuuksille Tallennuslaitteet ja lämpömittarit on jaettu kahteen luokkaan. Luokassa 1 suurin sallittu virhe on ± 1 °C ja resoluution on oltava ≥ 0,5 °C. Luokan 2 vastaavat arvot ovat ± 2 °C ja ≥ 1,0 °C. Tallennusvälistä kuljetuksessa määrätään, että alle 24 tunnin tallennuksissa (kuljetuksen kesto) on käytettävä viiden minuutin tallennusväliä, 15 minuuttia välillä 24 tuntia – 7 vuorokautta ja yli 7 vrk:n tallennuksissa 60 minuuttia. Varastoinnissa on aina käytettävä 30 minuutin tallennusväliä. Laitteesta on myös ilmoitettava tallennuskapasiteetti joko tallennuksen kestona vaatimusten mukaista tallennusväliä käytettäessä tai vaihtoehtoisesti suurin tallennettava lämpötila-arvojen määrä. Lämpömittarien ja tallennuslaitteiden vasteajoista on annettu vaatimuksia erityyppisissä ympäristöissä tai erityyppisten tuotteiden lämpötilaa mitattaessa. Samoin lämpömittarit ja tallennuslaitteet on jaettu eri luokkiin käyttökohteen ja laitteen sijoituspaikan perusteella. Laitteet on merkittävä Lämpötilan valvonnassa käytettävät laitteet on nimettävä ja merkittävä vaatimusten mukaisesti. Nimeäminen sisältää vähintään seuraavat tiedot: viittaus EN standardiin, soveltuvuus käytettäväksi kuljetuksissa (T) tai varastoinnissa (S), soveltuvuusluokan tyyppi (A, B, C tai D), tarkkuusluokka (1 tai 2) ja mittausalue °C. Lämpömittareista on ilmoitettava lisäksi soveltuvuus ilman, tuotteen tai molempien mittaamiseen. Tuotteet on merkittävä siten, että niissä on edellisten lisäksi valmistajan nimi tai tavaramerkki ja tuotteen yksilöivä tunniste. Lisäksi jokaiseen rekisteröintilaitteen kanssa käytettävään anturiin on laitettava tunniste, joista ilmenee suoraan tai epäsuoraan mahdollisuus ja olosuhteet käyttää sitä kyseisen laitteen kanssa. Vastaava vaatimus on lämpömittarien ulkoisilla antureilla. Toiminta varmennettava säännöllisin välein Standardissa en 13486 määritetään rekisteröintilaitteiden ja lämpömittarien jaksottainen varmistus. Suositus on, että varmennus tehdään standardin esittämillä menetelmillä lähellä laitteen toimintaympäristöä. Suositus on, että lämpötilaero ei olisi suurempi kuin ± 5 °C. Standardissa on myös taulukkomalleja tulosten esittämiseen. Mikäli varmennuksessa käytetään toista mittaria, sen toiminta on myös varmennettava määräajoin (kalibroitu tarkkuusmittari). Varmennusraportissa yksilöidään käytetty menetelmä ja varmennuslaite. Varmennusväli on käyttäjän valittavissa. Siinä on otettava huomioon mm. käyttöolosuhteet. Ajoneuvojen lämpötilan rekisteröintilaitteille suositellaan varmennusta vuosihuollon yhteydessä. π Lars-Olof Lindroth toimitusjohtaja Larscon Oy lars-olof.lindroth(at)larscon.fi Standardien pääsisällöt • EN 12830 määrittelee rekisteröintilaitteiden ominaisuuksia. • EN 13485 käsittelee vastaavalla tavalla lämpömittareita. • Selkeä ero EN 12830 - ja 13485 -standardien välillä on kohde. Ensin mainittu kattaa lämpötilojen valvontaan käytettävät rekisteröintilaitteet, joita käytetään jäähdytetyn tai pakastetun ruuan varastoinnissa tai kuljetuksissa. Standardi määrittelee tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet laitteille, jotka mittaavat säilytysolosuhteen ilman lämpötilaa. • EN 13485 määrittelee tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet kaikentyyppisille lämpömittareille (elektroninen tai mekaaninen) käytettäväksi jäähdytetyn/ pakastetun ruuan kuljetuksessa, varastoinnissa ja jakelussa. • EN 13486 on selkeästi mittalaitteiden toiminnan varmistuksesta annettu standardi, jossa määritellään varmennuksen suoritus. • EN 13486 pitää sisällään varmistusmenettelyn ilman ja tuotteen lämpötilamittaukseen tarkoitetulle lämpötilarekisteröintilaitteelle ja lämpömittareille, jotka on tarkoitettu käytettäväksi jäähdytetyn, pakastetun (syvä/ pikajäädytetty ei esiinny meidän lainsäädännössämme) ja jäätelön kuljetuksessa, varastoinnissa ja jakelussa ja jotka noudattavat standardeja EN 12830 ja EN 13845. • Testaus kohdistetaan valvontalaitteissa (EN 12830) koko rekisteröintilämpötila-antureihin. Käyttökohdetta (varasto, kuljetus tai jakelu) ei nimetä. • Testausmenetelmät, joilla vaatimuksenmukaisuus todetaan, on myös määritelty. Samoin EN 13485 määrittelee lämpömittarien osalta vastaavat seikat käsittäen koko lämpömittarin (osoitinlaite-anturi). Anturi voi olla laitteeseen integroitu tai ulkoinen. • Rekisteröintilaitteen käyttämien lämpötilan mittausmenetelmien tulee olla riippumattomia jäähdytysjärjestelmää ohjaavista lämpötilanilmaisimista. Tämä on aiheuttanut melko kiivastakin keskustelua. • Jos ohjausjärjestelmän yhteydessä on lämpötilanvalvontaosio, toiminnallinen erillisyys on pystyttävä osoittamaan. Ohjaava ja mittaava anturi eivät saa olla samassa osassa järjestelmää. Standardi EN 12830 ilmoittaa asian selkeästi. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 29 n T e e m A energian säästöä uudentyyppisellä kylmänhallintaratkaisulla Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on paneuduttu kylmänhallinnan tutkimukseen vuodesta 2006 alkaen. Elintarviketeollisuuden kylmänhallintaan liittyviä tutkimushankkeita on toteutettu ja parhaillaan on useita käynnissä. Niissä selvitetään kylmätiloissa tapahtuvan elintarvikkeiden käsittelyn yksityiskohtia. Tutkimushankkeiden tavoitteena on saavuttaa energian säästöjä elintarviketurvallisuuden siitä kärsimättä. Erityisesti eläinperäisten tuotteiden kohdalla kylmäketjun katkeamattomuus on tuoteturvallisuuden kannalta keskeistä. Eläinperäisten tuotteiden korkeimmat sallitut käsittelyaikaiset lämpötilat vaihtelevat välillä 4–6 °C. Lämpötilaa pyritään nykyisin hallitsemaan pääasiassa kahta menetelmää hyödyntäen. Ensiksi raaka-aine jäähdytetään mahdollisimman matalaan lämpötilaan. Tämän jälkeen käsittelytilan lämpötilaa säädetään riittävän matalaksi, jotta käsittelylinjaston aikana tuote ei lämpenisi sallittua korkeampaan lämpötilaan. Koko käsittelytilan jäähdyttäminen kuluttaa kuitenkin energiaa erityisesti kesäaikaan, ja käsittelytilan matala lämpötila asettaa tilassa käytetyille materiaaleille suuret vaatimukset. Kylmätilojen ilman suhteellinen kosteus on niin suuri, että kaikkien laitteiden ja rakenteiden pinnoilla on käytännöllisesti katsoen jatkuvasti ohut vesikerros, joten metallien korroosionkestävyyteen pitää panostaa. Käytännössä korroosio-ongelmaan on pyritty vastaamaan käyttämällä materiaalikustannuksiltaan kalliita ruostumattomia teräksiä. Myös muovien kestävyys kylmissä ja kosteissa olosuhteissa saattaa olla heikkoa. Tämä johtuu siitä, että osa muoveista haurastuu matalissa lämpötiloissa ja toisiin muoveihin imeytyy vettä kosteassa ilmassa. Ratkaisumalleja elintarvikkeiden kylmänhallintaan Materiaaliongelmien ohella elintarvikkeiden käsittelytilan kylmä lämpötila aiheuttaa inhimillisiä ongelmia. Työn tekeminen kylmässä ja kosteassa ilmassa on työntekijöiden terveydelle haitallista. Yrityksille tästä seuraa kustannuksia, koska sairauspoissaoloja on tavallista enemmän. Sekä materiaali- että työhyvinvointisyistä elintarvikkeiden käsittelytilojen lämpötilaa olisi hyvä nostaa nykyisestä. Myöskään lainsäädäntö ei aseta läm- 30 pötilan nostamiselle esteitä, mutta tuotteiden lämpötila täytyy pitää matalana. Tutkimusten tavoitteena on ollut löytää vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja tuotteiden lämpötilan hallinnalle. Tuotteiden lämpötilan hallinnassa on syytä tuntea lämmönsiirron kannalta keskeiset mekanismit, mikäli tuotteiden lämpötilaan halutaan vaikuttaa muutenkin kuin koko tuotantotilan lämpötilaa säätämällä. Kunkin mekanismin merkitys tuotteen lämpötilaan on lisäksi kyettävä erittelemään käsittelyprosessin aikana. Tutkimuksissa on jo kyetty erittelemään niitä ratkaisumalleja, joihin kannattaa tulevissa tutkimuksissa keskittyä. Tarkemmin ratkaisumalleista ja mallien yksityiskohdista ei vielä tutkimuksellisista syistä voida kuitenkaan kirjoittaa. Tutkimusprojekteissa on perehdytty tuotteiden lämpenemisen fysiikkaan laboratoriokokeiden ja matemaattisen mallintamisen myötä. Kokeissa tuotteen lämpötilaa havainnoitiin erilaisilla lämpömittareilla, myös lämpökameralla. Oheisessa kuvassa on esimerkki erään tarkastellun tuotteen lämpötilaprofiilista yhden laboratoriokokeen aikana. Kuvasta voidaan havaita, että tuotteen lämpötila ei suinkaan ole tasainen, vaan ohuemmat kohdat lämpenevät paksumpia kohtia nopeammin. Myös tähän seikkaan on kiinnitettävä huomiota kylmänhallinnan ratkaisuja mietittäessä. Kylmätilan lämpötila vaikuttaa myös tilojen hygieniaan Tuotteiden kylmänhallinnan ohella tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota myös tuotantotilojen hygieniaan. Nykyisin kylmätilojen ilman suhteellinen kosteus on varsin suuri. Erityisesti kesäaikaan, ulkolämpötilan ollessa korkea, kylmätilojen ilman suhteellinen kosteus saattaa olla hyvin lähellä sataa prosenttia, ja veden kondensoituminen tilan rakenteisiin ja kylmäpattereihin on ilmeistä. Jos käsittelytilan lämpötilaa nostetaan, ilman kosteuteen liittyvät ongelmat muuttavat luonnettaan. Nykyisin pinnoille kondensoituva vesi toimii potentiaalisena mikrobikasvustoa lisäävänä tekijänä, mutta matalan lämpötilan vuoksi mikrobikasvuston kasvuvauhti on kuitenkin hyvin hidasta. Tilan lämpötilan nostaminen lisäisi mikrobikasvustojen kasvuvauhtia, mutta samanaikaisesti vähentäisi pinnoil- Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Yksi laboratoriokokeissa tarkastelluista tuotteista lämpötilaprofiilimittauksessa. Kokeessa pidettiin tuotteen ympäristön olosuhteet vakioina ja seurattiin tuotteen lämpenemistä lämpökameralla. Vasemmalla on tuotteen valokuva ja oikealla lämpökamerakuva tuotteesta lämpenemiskokeen yhteydessä. la olevan kosteuden määrää. Hyvin samankaltainen tilanne on tiloissa käytettävien metallien korroosiolla. Lämpötilan nostaminen lisää korroosioreaktion nopeutta, mutta pinnoilla olevan kosteuden väheneminen pienentää korroosion kannalta keskeisen elektrolyyttinä toimivan veden määrää pinnoilla. Näihin seikkoihin on myös kiinnitettävä huomiota uudentyyppisiä kylmänhallintamenetelmiä arvioitaessa. Lisätutkimuksien myötä teknisiin ratkaisuihin Tutkimuksissa on saatu varsin hyvä kuva tuotteiden lämpenemisen fysikaalisesta ilmiömaailmasta. Myös erilaisia teknisiä ratkaisumalleja on ideoitu, mutta uusien kylmänhallintamenetelmien käyttöönotto teollisissa tuotantolaitoksissa vaatii vielä lisätutkimuksia. Jotta menetelmät osoittautuvat taloudellisesti kannattaviksi ja toimivia teknisiä ratkaisuja löydetään, tarvitaan vielä lisää sekä teoreettista tutkimusta että laboratoriokokeita. Toivottavasti tulevaisuudessa kylmänhallinnalla pystytään entisestään parantamaan ja varmistamaan elintarvikkeiden korkeaa laatua, säästämään muun muassa energiakustannuksissa sekä inhimillistämään tuotantolaitosten työskentelyolosuhteita. Tuloksissa saattaa olla myös tieteellisesti merkittäviä tai patentilla suojattavissa olevia teknisiä ratkaisuja. π TkT Pasi Junell SeAMK Tekniikka pasi.junell(at)seamk.fi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimuspainotteista kylmänhallintakoulutusta Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön tutkimuspainotteinen kylmänhallintakokonaisuus käynnistyi vuonna 2006. Kokonaisuuden ydinaiheena ovat eläinperäisten tuotteiden lämpötilan hallinnan fysikaalinen ilmiömaailma ja hallintaan tarvittavat tekniset ratkaisut. Ydinaiheeseen läheisesti liitoksissa ovat elintarviketeollisuudessa käytetyt materiaaliratkaisut sekä hygienian ja korroosion hallinta. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu elintarvikkeiden pakastamiseen liittyvää tutkimusta sekä pakastamisen ja kylmänhallinnan rajapinnan tutkimusta. Kaikissa kylmänhallintakokonaisuuden tutkimushankkeissa on tehty tiivistä yhteistyötä elintarvikealan yritysten kanssa. Tutkimusta on tehty lähinnä alan teollisuudesta nousseiden kysymysten pohjalta. Kylmänhallintakokonaisuuteen liittyy Kolme koulutushanketta eri kohderyhmille Elintarvikkeen lämpötilan hallinnan termodynamiikan selvitys ja olemassa olevan tiedon kartoitus ja lämpötilan hallintamenetelmien ideointi Elintarvikkeiden pakastamisen fysikaalinen tarkastelu sekä pakastamisen ja kylmähallinnan rajapinnan tutkimus Elintarviketeollisuuden materiaaliratkaisut, metallien korroosio-ominaisuudet ja olosuhdemuuttujien vaikutus materiaalivalintoihin Lämpötilan hallintamenetelmien tekninen testaus, teknistaloudellinen optimointi sekä menetelmien vaikutusten selvitys hygieniaan ja työhyvinvointiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön kylmänhallintakokonaisuus. Jokainen laatikko esittää kokonaisuuteen kuuluvan osaprojektin keskeisimmän aihesisällön. myös voimakas koulutuksellinen ulottuvuus. Tutkimushankkeisiin liittyvien tehtävien parissa on työskennellyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman tutkintoja vaihto-opiskelijoita. Tutkimuksen myötä on käynnistynyt myös kolme yritysten henkilökunnille suunnattua koulutushanketta. Oheinen kuva havainnollistaa kokonaisuuteen kuuluvien projektien keskeisintä asiasisältöä ja keskinäistä suhdetta. Interaktiivisia lämpöpumppuratkaisuja optimointi- ja huoltopalvelulla Energiatehokkaat ja ekologiset Thermo™ -teollisuuslämpöpumput lämmitykseen, jäähdytykseen ja lämmön talteenottoon. Service Next™ -palvelulla varmistamme, valvomme ja optimoimme Thermo™ -lämpöpumput kiinteistössänne. Lue lisää kotisivuiltamme www.chiller.fi/thermo ja www.chiller.fi/servicenext Ota yhteyttä meihin, jo tänään! Chiller Oy • Louhostie 2 • 04300 Tuusula Puh. (09) 2747 670 • Fax (09) 2747 6777 Lisätietoja / jälleenmyyjät: www.chiller.fi • [email protected] Chiller jäähdytys- ja lämmitysratkaisut n T e e m A Katkeaako kylmä – älyääkö kala? Kylmäketjun toimivuus vaikuttaa kuluttajan ostaman ja syömän kalan laatuun. erityisesti ketju kaupasta kuluttajan pöytään vaatii petraamista. Kylmäketjun hallintaa voidaan helpottaa erilaisin mittaustavoin. Keväällä päättyneessä ÄLYKALA -hankkeessa tehdyt kolme rinnakkaista seurantaa osoittivat kylmäketjun kalanjalostajalta kauppaan toimivan hellesäälläkin pääasiassa hyvin. Lastaus- ja purkutilanteissa sekä viimeisessä jakelukuljetuksessa havaittiin joitakin muutaman asteen lämpötilannousuja ja -laskuja. Nämä edellä mainitut riskikohdat ovat myös yritysten omavalvonnan lämpötilanmittauspisteitä, joiden seurannan tehostaminen varmentaa entisestään kylmäketjun katkeamattomuutta. Sen sijaan riskejä on kuluttajan toiminnassa. Kuluttajan rooliin kylmäketjussa kuuluvat kauppamatkat sekä säilytys kotijääkaapissa ja ruokaa tarjoiltaessa. Hankkeessa seurattiin kaupasta lähtevien kalatuotteiden lämpötilaa siihen asti, kunnes tuote oli kulutettu loppuun. Jääkaappien lämpötila oli suurimmalla osalla (73 %) kuluttajista liian korkealle säädetty (taulukko). Etenkin tyhjiö- ja suojakaa- suun pakattujen kalastustuotteiden kohdalla ero suositellun säilytyslämpötilan, enintään 3 °C, ja jääkaapin lämpötilan välillä oli huomattava. Kotijääkaappien keskilämpötila oli 7,5 °C. Suositelluissa lämpötilarajoissa säilytettiin 41 prosenttia sillituotteista ja kymmenen prosenttia tyhjiöpakatuista kalatuotteista. Kuluttajaa on hyvä muistuttaa kylmälaukun tärkeydestä kauppamatkalla sekä oman jääkaapin lämpötilan mittaamisesta sen eri osista, jotta löytää oikeat säädöt ja säilytyskohdat eri tuotteille. Vaikka jokaisen pitääkin osallistua energiansäästötalkoisiin, jääkaapin lämpötilan nostaminen ei ole oikea toimenpide, jos säilyttää herkästi pilaantuvia elintarvikkeita. Entäs ne älytarrat… Erilaisia indikaattoreita voidaan käyttää ketjun eri vaiheissa. Perinteisten mittausten lisäksi hyvä keino kylmäketjun hallintaan voisi Kuluttajilta kysyttiin mielipidettä kalatuotteisiin kiinnitettävistä lämpötilaindikaattoreista, jotka näyttävät sen hetkistä lämpötilaa. KUVAT: SAARA lUndén ÄlyKAlA -hanke pähkinän kuoressa Kalan ja kalavalmisteiden kylmäketjulle asetetut lämpötilarajat perustuvat muun muassa kalan mikrobiologiseen pilaantumisherkkyyteen. Myös rasvahappojen härskiintyminen nopeutuu liian lämpimissä olosuhteissa. Kaikkien ketjunosien tavoitteena on taata kuluttajalle tuoreet ja maistuvat kalatuotteet. Lain vaatimat lämpötilarajat teollisuudelle ja kaupalle ovat tyhjiö- ja suojakaasupakatuille kalastustuotteille 0 –+3 °C ja kalapuolisäilykkeille 0 – +6 °C (MMMa 37/ EEO/2006, MMMa 28/2009). Nämä rajat vaikuttavat kalan käsittelyyn, säilytykseen ja kuljetuksiin. Hanke Kalan kylmäketjun varmistaminen 32 osana toimialan laadunhallintaa – ÄLYKALA syntyi osaamiskeskustoimijoiden ajatuksesta selvittää, miten painettu äly voisi palvella kalatuotteen matkalla valmistajalta kuluttajan ruokapöytään. Hankkeessa selvitettiin perusasioita: kuinka hyvin kylmäketju toimii valmistajilta kauppaan ja kaupasta kuluttajan kotiin. Ketjun toiminnan perusteella voitaisiin arvioida älykkäiden ratkaisujen tarvetta. Lisäksi kysyttiin kuluttajien mielipidettä vähittäispakkauksiin liitettävistä lämpötilaindikaattoreista. Tuotantolaitosten varastomiehille ja heidän esimiehilleen järjestettiin koulutuspäi- Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi vä lämpötilan hallinnasta tavoitteena tiedon päivittäminen ja lisääminen sekä motivaation ylläpitäminen. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus toteutti hankkeen yhdessä Varsinais-Suomen Osaamiskeskuksen, VTT:n, Ruokakesko Oy:n, Ab Chipsters Food Oy:n, Felix Abba Oy Ab:n, Auraprint Oy:n ja Turku Science Park Oy:n kanssa. Jalostettujen kalastustuotteiden lämpötilaseurannat logistiikassa toteutettiin kylmäkuljetusten kannalta vuoden hankalimpaan aikaan kesähelteillä. Logistiikkaseurannan hankkeelle toteutti Net-Foodlab Oy. Hankkeen rahoitti Euroopan kalatalousrahasto. hyötybakteerien avulla parempi säilyvyys olla kaupassa luettava indikaattori, joka kertoisi kuljetusyksikön matkasta. ÄLYKALA -hankkeessa kuluttajilta kysyttiin mielipidettä kalatuotteisiin kiinnitettävistä lämpötilaindikaattoreista, jotka käytännössä olivat lämpötilan mukaan väriä vaihtavia tarroja. Pääasiassa kuluttajat suhtautuvat niihin positiivisesti ja pitävät niitä hyvänä lisänä herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden tuotepakkauksissa. Tuttuun brändiin luotetaan kuitenkin vahvasti. Parhaimpana ratkaisuna kuluttajat pitävät tuotetta, jossa on sekä reversiibeli-indikaattori että aika-lämpötilaindikaattori. Reversiibeli-indikaattori osoittaa tuotteen senhetkisen lämpötilan ja ohjaa oikeanlaiseen säilyttämiseen. Aika-lämpötilaindikaattori taas kertoo tuotteen historiasta: onko tuotteen kylmäketju katkennut joko liian usein tai liian kauan, eli onko tuotetta vielä turvallista käyttää. Elintarvikepakkaukseen laitettavan indikaattoritarran ulkonäkö on kuluttajille tärkeä. Sen tulee olla yksinkertainen, selkeä ja samanlainen kaikkiin tuotteisiin. Kuluttajien mielestä indikaattori on herkästi pilaantuville Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja Jokisen Eväät Oy toteuttivat Kalatuotteiden säilyvyyden parantaminen biologisin keinoin -hankkeen. Sen tarkoituksena oli parantaa vakuumipakatun meri- ja kirjolohen säilyvyyttä lisäämällä tuotteisiin käsittelyvaiheessa suojaavia maitohappobakteereja. Maitohappobakteereja on monissa maitotuotteissa ja tietyt maitohappobakteerit, joita myös tässä projektissa testattiin, ovat probioottisia eli terveyttä edistäviä. Maitohappobakteerien käytön etuna on niiden parempi hyväksyttävyys kuluttajien keskuudessa verrattuna kemiallisiin lisäaineisiin sekä niiden kyky toimia hapettomissa olosuhteissa kuten vakuumipakatuissa tuotteissa. tuotteille lisäarvo, joka edistää myyntiä, eikä siksi saa vaikuttaa hintaan. Jotkut kuluttajista hyväksyvät kuitenkin jopa kymmenen prosentin hinnankorotuksen. Erilaisilla periaatteilla toimivia lämpötilaindikaattoreita voidaan valmistaa älykkäillä painotekniikoilla, ja niitä on jo saatavilla markkinoilta. Tässä suhteessa odotellaankin vain, kuka ehtii ensin! Painamalla voidaan val- Kuluttajien jääkaappien sekä kalatuotteiden lämpötiloja kesälomakautena 2009. Kuluttajien jääkaappien lämpötilat (n=101) Jääkaapit Kotijääkaappi Mökkijääkaappi Veneen jääkaappi Koti / mökkijääkaappi Koti / asuntovaunun jääkaappi Kalatuotteet Sillituote Vakuumi- ja suojakaasutuote Lämpötilan keskiarvo (°C) Osuus kaikista (%) 7,4 7,1 9,4 7,7 8,5 71 17 4 6 2 7,8 7,0 42 58 Tutkituista 16 maitohappo- ja bifidobakteerista tehokkaimmaksi osoittautui juuston ja viilin valmistuksessa käytettävä Lactococcus lactis. Sen avulla pystyttiin vähentämään haitallisten pilaajaorganismien määrää tuotteissa. Samalla käsittelyllä tuotteille saatiin lisää säilyvyyttä keskimäärin kaksi vuorokautta. Käsittely oli yhtä tehokas kuin upotus neljä prosenttiseen suolaliuokseen. Käsittely ei vaikuttanut tuotteen ulkonäköön, hajuun tai väriin. π lisätietoja: Satu Vesterlund, fT satu.vesterlund(at)utu.fi fff.utu.fi/arkisto mistaa myös muunlaisia indikaattoreita, ja suunnitelmissa onkin seuraavaksi tutkia esimerkiksi mikrobiologisten indikaattorien tarvetta. π Anna Hillgrén projektipäällikkö anna.hillgren(at)utu.fi Saila Mattila koordinaattori saila.mattila(at)utu.fi Elintarvikekehityksen osaamiskeskus Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Turun yliopisto Lisätietoja: Älykala-hankkeen tulokset julkistettiin 19.5.2010 Älyääkö kalat – Säilyvyyden salat -seminaarissa, joka oli kahden kalahankkeen yhteinen loppuseminaari. Samassa julkistettiin myös hankkeen loppuraportti. Seminaarin esitykset ja loppuraportti ovat luettavissa myös osoitteessa http://fff.utu.fi/arkisto/tiedote_116.html www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 33 n T e e m A Kylmässä viihtyvät led-valoputket säästävät energiaa VTT ja Itä-Suomen yliopisto ovat käynnistäneet Tekes-rahoitteisen ENEFIR -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää teollisuusprosessien ja rakennusten energiankulutuksen seurantamenetelmiä sekä uusia mittaus- ja instrumentointikonsepteja ja analysointityökaluja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tutkimuksessa selvitetään myös LED-valaistuksen vaikutusta tilojen kokonaisenergianku- lutukseen ja LED-valoputkien säästöpotentiaalia sähkölämmitteisissä ja -jäähdytteisissä tiloissa. Mittauksia kehitetään pilottikohteiksi valituissa rakennuksissa eri puolilla Suomea. Kaksivuotisessa hankkeessa on mukana julkisen alan toimijoita ja yrityksiä: Kuntaliitto, Pieksämäen ja Kuopion kaupungit, Rautavaaran kunta, Valtavalo Oy, Andritz Oy, PutkiMasa Oy, Insinööritoimisto Granlund Kuopio Oy, FinnEnergia ja Motiva Oy. Ensimmäisiä tutkimustuloksia on jo saatu VTT on tutkinut yhdessä Valtavalo Oy:n kanssa eroja LED-valoputken ja tavallisen loisteputken lämpötiloissa valojen ollessa päällä. Näiden tutkimusten mukaan LED-valoputken keskiosan lämpötila pysyy viiden tunnin pa- HeatPAC SABCube Täyttävätkö kylmälaitteesi tämän hetken ympäristövaatimukset? • Alhainen energian kulutus • Luopuminen R22 kylmäaineen käytöstä • F-kaasu säännökset ja käyttöönotto Johnson Controls Finland Oy:n jäähdytysjärjestelmät ovat kestävän kehityksen ratkaisuja luonnonkylmäaineilla ja ne täyttävät vaatimukset sekä tekevät maailmasta erilaisen – ympäristölle ja Sinulle! Johnson Controls Finland Oy • Hankasuontie 10 • 00390 Helsinki Tel.+358 (0)20 1404 551 • Fax.+358 (0)20 1404 500 www.sabroe.fi Johnson Controls perheeseen kuuluvat brändit Sabroe, Stal, Gram and YORK AK-Optimi Ky Kylmälaitosten energiansäästöä Lämpökuvassa vasemmalla LEDvaloputki ja oikealla loisteputki. lamisen jälkeenkin alle 29 asteen, kun loisteputkessa se nousee 39 asteeseen. Tämä laskee esimerkiksi valaistujen kylmälaitteiden ja -tilojen aiheuttamia jäähdytyskustannuksia, kun jäähdytyslaitteita käytetään pienemmällä teholla. VTT:n tutkimusten mukaan loisteputken pintalämpötila on heti virran kytkennästä alkaen suurempi kuin LED-valoputken. Tämä johtuu loisteputken tuottamasta hukkalämmöstä. Jäähdytetyissä tiloissa hukkalämpö täytyy kompensoida jäähdyttimellä, joka kuluttaa sähköä. Parhaimmillaan kylmätilojen energiasäästöt saadaan moninkertaisena, kun valaistuskulut laskevat vähintään 70 prosenttia ja jäähdytyskulut pienenevät merkittävästi. LED-valoputki antaa valaistavaan tilaan kuitenkin saman valon kuin yleisesti käytössä olevat valaistusmuodot. • • • • • KYTE-analyysit Valvontaa Raportointia Koulutusta Käyttöönottopalvelua Juha Virtanen puh. 0500-441 658 www.ak-optimi.com [email protected] LED-valoputki viihtyy viileässä tilassa LED-valoputket pitävät viileistä olosuhteista. Niiden valaistusvoimakkuus voi olla kylmemmissä tiloissa jopa suurempi kuin tavallisessa huoneenlämmössä. LED-valoputkien käyttöikä pidentyy kylmässä ja valaistuksen huoltoväli pitenee. Jäähdytetyt tilat ja kylmälaitteet ovatkin oiva kohde LED-valoputkille. Ne sen sijaan kuoleutuvat sitä nopeammin, mitä lämpimämmässä niitä käytetään, joten ne sopivat erityisen hyvin käytettäväksi kylmiin tiloihin, kylmäkalusteisiin, ulkotiloihin ja parkkihalleihin. Oheisessa kuvassa lämpötilaerot näkyvät selkeästi. Huomattava lämpötilaero ilmenee LED-valoputken ja loisteputken päätylämpötiloissa. Päätyosat pysyvät LED-valoputkessa noin 32 asteessa. Loisteputkessa päätyjen lämpötila nousee sen sijaan jopa yli 57 asteeseen. LED-valoputken päissä ei ole loisteputkille tyypilliseen tapaan hehkulankoja, jotka nostavat päätylämpötilat korkeaksi. π Anna Korpi lisätietoja enefIR-hankkeesta: http://www.vtt.fi/news/2010/04022010.jsp www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 35 n R A V I T S e m U S & T e R V e y S Sokeri ja terveellisyys, harkiten jopa hyötyä? Sokeria mahtuu terveelliseenkin ruokavalioon. Ravintosuositukset ohjaavat rajoittamaan lisätyn sokerin määrän vajaaseen desilitraan vuorokaudessa. Sokeri on energiaravintoaine, joka saa monen ruuan maistumaan. Sokeri tuo makeuttajista parhaiten esiin elintarvikkeen aromit ja maut. Sokerin avulla ”superfoodit” kuten happamat marjat ja kitkeränmakuiset viljakuidut saadaan sopimaan useimpien makumieltymyksiin. Mieltymys makeaan on synnynnäistä, ja maitosokerin ansiosta totumme makeaan jo ensimmäisestä äidinmaitopisarasta alkaen. Sokerin makeasta mausta pitävät kaikki, mutta mieltymys makeuden voimakkuuteen on hyvin yksilöllistä. Fazerin tutkimusprojektipäällikön Mauri Yli-Kyynyn mukaan markkinoilla olevat tuotteet valmistetaan tarkkaan kuluttajan makumieltymysten mukaisiksi myös sokerin osalta. – Tuotteen sokeripitoisuus on tulos monista testeistä, joiden mukaan yliannostuksesta ei ole etua. Sokeria käytetään vain sen verran, mitä kukin tuote vaatii. Sokeri on paras makeuttaja Sokerin hyödyt elintarvikkeiden valmistusaineena ovat kiistattomia. Sokeri parantaa elintarvikkeen maittavuutta, mikä koostuu maun ja makeuden lisäksi elintarvikkeen tuoksusta, rakenteesta ja kokonaisvaikutelmasta. Sokeri ja suositukset Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa (2005) lisätyn sokerin ylärajaksi suositellaan korkeintaan 50–75 grammaa eli vajaa desilitra vuorokaudessa energiankulutuksesta riippuen. Kehittyvä Elintarvike -lehti kysyi johtava tutkija, dosentti, FT Paula Hakalalta (Kela), mitä tiedetään sokerin vaikutuksista ruokavaliossa. Ravitsemussuosituksia laatineen asiantuntijan mukaan keskeinen peruste suositukselle on se, että tätä runsaampi sokerimäärä köyhdyttää ruokavalion vitamiini- ja hivenainesisältöä, ja voi sitä kautta olla haitaksi terveydelle. 1. Onko sokerista haittaa terveydelle? Sokerin huono puoli ravintona on se, ettei se sisällä lainkaan terveyden kannalta hyödyllisiä aineita kuten vitamiineja, kivennäisaineita eikä ravintokuitua, vaan pelkästään energiaa (”tyhjiä kaloreita”). Sen pois jättämisestä ruokavaliosta ei ole ainakaan mitään haittaa. Toisaalta, jos syö suositusten mukaisesti monipuolista ja kuitupitoista ruokaa, se voi sisältää jonkin verran myös sokeria. Lisäksi on selkeää näyttöä siitä, että sokeri on vaaraksi hampaille varsinkin silloin, jos sokeripitoisia juomia ja välipaloja nautitaan lukuisia kertoja pitkin päivää. Nykyisin valtaosan sokerista saadaan piilosokerina eli makeisten, suklaan ja virvoitusjuomien mukana. Niitä runsaasti käyttävillä 36 sokerin saanti voi ylittää suositusrajan 2–3-kertaisesti. 2. Onko liiallinen sokerin saanti lihavuuden syy? Useissa tutkimuksissa on havaittu, että runsas sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö altistaa lihomiselle. Tämä selittyy pääosin sillä, että sokeroitu juoma ei saa aikaan samanlaista kylläisyyden tunnetta kuin vastaavan energiamäärän sisältävä ruoka kiinteässä muodossa nautittuna. Sokerilla sinänsä ei ole erityistä lihottavaa ominaisuutta. Ihminen lihoo, jos energian saanti ylittää kulutuksen riippumatta siitä, onko ylimääräinen energia peräisin sokerista, rasvasta tai muista ruoka-aineista. Monissa makeissa herkuissa kuten leivonnaisissa ja suklaassa rasva on niiden lihottavin ainesosa. Esimerkiksi viinerin energiamäärästä noin puolet on peräisin rasvasta, mutta vain viisi prosenttia sokerista. 3. Miksi on eri asia saada sokeri esimerkiksi makeisista kuin vaikkapa jogurtista? Makeisia syödessä niistä saa pelkästään sokeria ja lisäaineita, kun taas jogurteista saa monia maidon tärkeitä ainesosia kuten proteiinia ja kalsiumia sekä muita tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja. Lisäksi makeiset sisältävät painoyksikköä (100 g) kohden noin neljä kertaa enemmän sokeria (21 Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi palaa/54 grammaa) kuin jogurtit (4–5 palaa/12 grammaa). Jogurteista löytyy myös vähäsokerisia ja täysin sokerittomia vaihtoehtoja. Sisältämänsä proteiinin ansiosta jogurtti antaa myös pitempään kestävän kylläisyyden tunteen kuin makeiset. 4. Tarua vai totta: aiheuttaako sokeri diabetesta? Elämäntapatekijöistä selvimmin aikuistyypin diabeteksen vaaraa lisäävät varsinkin keskivartalolle painottuva lihavuus ja liian vähäinen liikunta. Ravintotekijöistä diabeteksen riskiä lisäävät selvimmin runsas tyydyttyneen, kovan rasvan saanti, liian niukka ravintokuidun saanti sekä runsaasti nopeasti sokeristuvia hiilihydraatteja sisältävä ruoka eli ruoka, jolla on suuri glykemiaindeksi. Sokeri ei näyttäisi sinänsä suurentavan diabeteksen riskiä, mutta sokeripitoisten juomien runsas käyttö voi altistaa diabetekselle. Esimerkiksi USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa (Nurses' Health Study II; Schulze ym. 2005) seurattiin yli 50 000 naista useita vuosia ja todettiin diabetesriskin lähes kaksinkertaistuneen niillä naisilla, jotka nauttivat päivittäin vähintään yhden annoksen sokeripitoisia juomia verrattuna naisiin, jotka eivät juoneet sokeripitoisia juomia. Diabetesriskin lisääntyminen liittyi ilmeisesti osittain siihen, että naiset myös lihoivat seurantavuosien aikana sokerijuomien käytön myötä. – Sokeri myös sitoo vettä ja parantaa esimerkiksi leipomotuotteiden säilymistä tuoreena. Monessa sokeripitoisessa elintarvikkeessa tämä sokerin veden aktiivisuutta alentava vaikutus estää haitallisten mikrobien kasvun, ja tuote säilyy ilman säilöntäaineita. Sokerin avulla saadaan myös vitamiinit ja värit paremmin säilymään, Yli-Kyyny kertoo. Sokerin makeus voidaan toki korvata monessa elintarvikkeessa intensiivimakeuttajalla. Tuotteen ravitsemuslaadun kannalta tulos ei aina välttämättä ole edullinen. – Juomissa sokerin korvaaminen toimii, sillä kalorit todella häviävät. Vähän vettä sisältävissä tuotteissa sokerin korvaaminen on haasteellisempaa. Sokerin vaikutus tuotteen painoon korvautuu usein rasvalla ja muilla hiilihydraateilla, mikä voi jopa huonontaa sekä tuotteen ravitsemuksellista että aistein havaittavaa laatua. Harkittu käyttö voi parantaa ruokavaliota Parhaimmillaan sokerin avulla voidaan syödä hyvinkin ravintoainepitoisia elintarvikkeita, jotka muuten jäisivät syömättä. – Koska sokeria ei juuri syödä sellaisenaan, se tulisi nähdä osana monipuolista ruokavaliota, Yli-Kyyny sanoo. Sokeri saa terveelliset marjat, happamat maitotuotteet ja kuitupitoiset viljatuotteet maistumaan, mutta toisaalta sen runsas nauttiminen pienentää ravintoainetiheyttä eli köyhdyttää ruokavaliota. Sokerin vaikutukset elimistössä riippuvat samaan aikaan syödyistä muista raaka-aineista ja erityisesti niiden määristä. Yli-Kyynyn mukaan julkisuudessa käydyssä lihavuuskeskustelussa sokeri nähdään hyvin yksioikoisesti. – Ravintotaseen mukaan sokerin kulutus viime vuosikymmenien aikana on ollut laskusuunnassa samaan aikaan kuin lihavuus on yleistynyt. Tutkimusnäyttö runsaan sokerin käytön ja lihavuuden yleisyyden välillä on epäjohdonmukaista. Tällä hetkellä EFSAn mukaan ei ole riittävästi johdonmukaista näyttöä sokerin saannin fysiologisista ja ravitsemuksellisista vaikutuksista puoleen eikä toiseen, Yli-Kyyny muistuttaa. π Sokeri tuo makeuttajista parhaiten esiin elintarvikkeen aromit ja maut. KUVA: SUOmen SOKeRI Teksti: ravitsemusasiantuntija, ETM Kaisu Meronen www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 37 n R U O K A , J U O m A & K U l T T U U R I Uuden pohjoismaisen ruokavalion peruspilarit esiin Terveys, ympäristövastuu, maku ja pohjoismainen identiteetti ovat uuden pohjoismaisen ruokavalion peruspilareita. Kööpenhaminan yliopiston OPUS-projektin ensimmäisessä osassa selvitettiin, mitkä pohjoismaiset raaka-aineet täyttävät nämä kriteerit. Uuden pohjoismaisen ruokavalion (Ny Nordisk Hverdagsmad – NNH) peruspilareita ovat monet suomalaisille tutut raaka-aineet: mm. marjat, kaalit, juurekset, peruna ja riistaliha. Tässä ruokavaliossa on otettu huomioon muutkin ravintoaineet kuin pelkästään proteiinit, rasvat, hiilihydraatit ja kuidut. – Esimerkiksi kaali sisältää paljon antioksidantteja, karotenoideja ja muita ainesosia, jotka tieteellisten tutkimusten perusteella ehkäisevät mm. syöpää. Ruokavalion tarkoituksena on antaa eväät elää terveempänä ja pidempään. Tällä hetkellä monet vakavimmat sairaudet johtuvat juuri ruokavaliosta, kertoi Kööpenhaminan yliopiston professori Arne Astrup OPUS-hankkeen lehdistötilaisuudessa. Kaalin kulinaariset ominaisuudet hyödyntämättä Kaalia on käytetty Pohjoismaissa jo vuosituhansien ajan, ja sitä voidaan kasvattaa pohjoisilla leveysasteilla alhaisella ympäristökuormituksella. Kolme neljästä kriteeristä täytetty, mutta entä se maku? – Kaali on maukas ja monipuolinen raakaaine, kunhan se osataan valmistaa oikein. Se taito on kotikeittiöissä tosin päässyt ruostumaan, kertoi pohjoismaisen ruuan suurin sanansaattaja Claus Meyer Meyers Madhusista. OPUS-projekti OPUS-tutkimusprojekti (Optimal wellbeing, development and health for Danish children through a healthy New Nordic Diet) on Kööpenhaminan yliopiston viisivuotinen projekti. Sen päätavoitteena on luoda terveellinen ja maukas ”uusi pohjoismaalainen ruokavalio”. Ruokavaliota aiotaan testata 200 ylipainoisella aikuisel- 38 la sekä noin tuhannella 8–10-vuotiaalla koululaisella. Sadan miljoonan tanskan kruunun (13,5 miljoonaa euroa) projektin rahoittaa Nordea-säätiö. lisätietoja: www.foodoflife.dk/opus Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Hän on ollut vastuussa uuden pohjoismaisen ruokavalion rakentamisesta OPUS-projektin ensimmäisessä vaiheessa. – Tulipa tehtyä terveellinen ruoka: paljon kaalia tomaattikastikkeessa. No, rakenne on vähän limainen ja makukaan ei kovin hyvä, mutta onpahan ainakin terveellinen! Ei näin, tähdensi Claus Meyer ja jatkoi: – Uusi pohjoismainen ruokavalio ei ole sitä, että hyödynnetään raaka-aineita väkisin, vaan niistä pitäisi hyödyntää parhaat kulinaariset ominaisuudet. Kausiajattelu, luomu ja lähiruoka yhdistyvät Uusi pohjoismainen ruokavalio yhdistää monta hyvää asiaa terveyden lisäksi. Paikallisten tuotteiden, elintarvikeketjun läpinäkyvyyden, laadun, ympäristöystävällisyyden ja luomun korostaminen on keskeistä. Ympäristöä voidaan kunnioittaa myös vähentämällä jätemäärää. Myöskään ruuan laittamisen iloa ei ole unohdettu. Hyvä ruoka ei kaipaa myöskään tarpeettomia lisäaineita. Kuluttajan pitäisi olla vaativampi ruuan laadun ja alkuperän suhteen. – Jos en saa haluamaani raaka-ainetta jostain tietystä kaupasta, menen seuraavaan. Vaivannäkö kannattaa. Uusi pohjoismainen ruokavalio ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi sushia saisi syödä, mutta omaa identiteettiämme voi myös korostaa ja kunnioittaa enemmän, kokki Mathias Holt Meyer Madhusista painotti. – Visio on, että ravintola Noman oven takana oleva jono häviää, kun kaikki osaavat tehdä saman itse. Eivät ehkä niin harvinaisista raakaaineista kuin Nomassa, mutta muuten yhtä herkullista, Claus Meyer hehkutti. Kööpenhaminassa sijaitseva Noma valittiin tänä vuonna maailman parhaaksi ravintolaksi (The World’s 50 Best Restaurants Academy), ja ravintola on näkyvin pohjoismaisen keittiön tekijä. Uudella ruokakulttuurilla selkeä profiili OPUS-projektin tavoitteena on julkistaa selkeät ohjeet kuluttajille: mitä ruokia ja kuinka paljon tulisi syödä. KUVAT: SImOn lAdefOged – Kaverille ei voi kuitenkaan kehua, että söinpä eilen herkullisen NNH-ruoan. Uusi pohjoismainen ruokavalio on ennen kaikkea kulttuuria, Claus Meyer muistutti. OPUS-projektin toteuttajat eivät halua asettaa mitään määrällisiä tavoitteita sille, kuinka moni ihminen noudattaa ruokavalion periaatteita projektin loppuessa vuonna 2014, koska ruoka-ajattelun muuttaminen vie aikaa. Oleellista on saada aikaan muutoksia viestinnän keinoin. Projektissa luoduilla Idegryden -sivuilla (www.idegryden.dk) on erilaisia reseptejä, mm. paljon kaalin hyödyntämiseen liittyviä reseptejä ja vinkkejä. Projektitiimi antaa reseptejä ilmaiseksi myös vähittäiskauppoihin. Viestintä nojaa pitkälti myös Claus Meyerin persoonaan, sillä hän on tunnettu ja häntä kuunnellaan. Jotta ihmiset hyväksyvät uuden pohjoismaisen ruokavalion, sen tulee täyttää myös seuraavat vaatimukset: helposti löytyvät raaka-aineet, helppo valmistus, kohtuullinen hinta ja ennen kaikkea taatut ruokanautinnot. π Virpi Varjonen virpi.varjonen(at)invenire.fi Uuden pohjoismaisen ruokavalion perusta: • Enemmän hedelmiä ja vihanneksia joka päivä – erityisesti marjoja, kaalia, juureksia, papuja, perunaa ja yrttejä • Enemmän täysjyvää – erityisesti kauraa, ruista ja ohraa • Enemmän ruokaa merestä ja järvistä • Vähemmän, mutta parempilaatuista lihaa • Enemmän aineksia villistä luonnosta • Luomua aina kun mahdollista • Lisäaineita mahdollisimman vähän • Ruuat sesongin mukaan • Enemmän kotiruokaa • Vähemmän ruokaa roskiin n P A K I n A Vaihtoehto-energioita Öljyn arvellaan loppuvan maasta ja maailmasta 50 vuoden sisällä. Elintarviketeollisuus aloitti sen laajamittaisen käytön energianlähteenään samaiset 50 vuotta sitten. Mitähän energiaa elintarviketeollisuus mahtaa käyttää 50 vuoden kuluttua? Sähköä voi tuottaa puppugeneraattoreilla. Koska meissä jokaisessa asuu ainakin pieni puppugeneraattori, voimme kaikki osallistua sähköntuotantoon. Siihen ei kuitenkaan riitä mikään small talk. Käsitteen suomalainen vastine sen sijaan voidaan käyttää biokaasun tuotannossa. Kielilisää voidaan maksaa rajaalueella, pakkoruotsin tai -venäjän osaaminen tuo lisätehoa. Loisteho on erityisen tehokas sähkön tuotantomuoto, sähköä syntyy passiivienergiaperiaatteella. Loistehon alkulähteenä voidaan lapamadon sijasta käyttää sohvaperunaa. Muuta energiaa voivat tuottaa erityiset teollisuuteen palkattavat energiahoitajat, jotka koskettelevat pastöroitavia tuotteita lämmöllä, luovat kylmiä katseita jäähdytettäviin ja pakastettaviin kerrassaan jäisiä. Jälkimmäi- seen sovellutukseen voidaan käyttää myös ns. kylmiä henkilöitä, edellytys on vain, etteivät he ala käydä kuumana. Mikäli energiahoitaja on erityisen valaistunut, hän korvaa työtilojen lamput hoitaen valaistuksen. Jos henkilöstöön on sattumoisin rekrytoitu joku, jolla on säteilevä polla, hän voi valmistaa steriloitavia erityistuotteita. Hiilijalanjäljet lisääntyvät 50 vuodessa niin paljon, että niiden järjestelmällinen keruutoiminta voidaan aloittaa. Vaikka yksittäiset hiilijalanjäljet ovat pienentyneet, niiden keskimääräinen koko ylittää vielä hiirijalanjäljen. Hiilijalanjälkien keräämisen aloittaminen on johdonmukainen jatko paperinkeruulle, se alkoi hiilipaperin ollessa vielä käytössä. On vielä yksi bioenergia, jota myös poliittisen energian alalajiksi kutsutaan, tämä puutaheinää. Sen energiapotentiaalia kun ajattelee, niin kerrassaan päätä huimaa. Uusiutumiskyvyltään ja energiasisällöltään sitä pidetään tulevaisuuden valovoimaisimpana energiamuotona. Sen vaikutus saattaa ulottua jopa valovuosien päähän, jos nyt jonkun päähän semmoiset yksiköt mahtuvat. Elintarviketeollisuudessa tarvitaan myös sopivan lämmintä. Sitä syntyy, kun sekoitetaan kaukokylmää ja lähilämpöä. Edellistä ei voida kuitenkaan tuottaa kaukomatkoilla eikä viimemainittua etätyöllä. Sitten on vielä energiaähky, jota syntyy, kun energiahoitaja ylitankataan valaistuneella tulevaisuudella. Valaistunutta tulevaisuutta puolestaan saadaan puuta heinää -bioenergian loistehona. Kaikesta ähkyenergiasta huolimatta ihminen hoitaa energiatankkauksensa 50 vuodenkin päästä elintarvikkeilla. Saatava energia on edelleen uusiutuvaa, nälkä ja jano palaavat jopa parin tunnin päästä, varsinkin kevytenergiaa sisältäviä tuotteita nautittaessa. Ylitankkaajat saavat ylimääräisestä energiasta ylipainoa. Heille suositellaan virtuaalienergian tankkausta, jota varten on pyramidiperiaatteella tuotettavia erityisiä virtuaalielintarvikkeita (pienentyvien pakkausten ja kevyttuotteiden seuraava jalostusaste). π Heikki Manner puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 39 Lihan kokonaiskulutuksen pieni kasvutrendi jatkunee siipikarjanlihavetoisena. KUVA: lIhATIedOTUS/TOnI hÄRKönen n T A l O U S & m A R K K I n A lihan kulutus on palannut kasvu-uralle lihan kulutus taittui viime vuonna vajaan prosentin miinukselle kasvettuaan sitä ennen pitkään. Tänä vuonna lihaa on käytetty jo lähes kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kasvun veturina on siipikarjanliha, ja myös naudanlihaa on syöty enemmän. Sianlihan käyttö on ennallaan. Kuluttajilta kysyttäessä moni pyrki vähentämään lihan käyttöään syystä tai toisesta. Kuitenkin kulutuksen kokonaismäärä on kasvanut. Talouksien lihan käytössä kun yleensä huomioidaan koko perheen toiveet. Suomalaisista viisi prosenttia ei syö lihaa lainkaan. Kuluttajien mielestä lihasta luopumista estää hyvien vaihtoehtojen puute: ”mikään muu elintarvike ei tarpeeksi hyvin korvaa lihaa” tai ”terveellisen ruokavalion koostaminen olisi vaikeaa ilman lihaa”. Kuluttajatutkimusten mukaan lihan vahvuus on sekä ravintosisällössä että hyvässä maussa, monipuolisuudessa ja monikäyttöisyydessä. Vakiintuneet kulutustottumukset ja perinteet vakauttavat lihan kulutusta. Lihan osuus ruokamenoista on viidennes, ja se on suurin yksittäinen, kotiin ostettu elintarvikeryhmä euroissa laskettuna. Sekä tavallisimpien että suosituimpien ruokalajien lista koostuu pääosin liharuuista. Lihan hinta vaikuttaa valintoihin, mutta lihatuotteissa riittää valinnan varaa. Tähän saakka Suomessa tuotettu liha on pääosin riittänyt kotimaan kulutukseen. Pääosa kulutuksesta on kotimaista alkuperää, 40 mutta tuontilihan osuus on kasvussa. Viime vuonna tuonnin osuus kulutuksesta oli 15 % ja tänä vuonna 18 % tammi-heinäkuussa. Sian- ja naudanlihan tuonti on kasvanut, mutta siipikarjanlihan tuonti on vähenemässä tuorelihadirektiivin myötä. Viime vuonna lihaa tuotettiin 383 miljoonaa kiloa ja kulutettiin 377 miljoonaa kiloa ruholihaksi muunnettuna. Vienti- ja tuontimäärät vastasivat likimain toisiaan. Eri lihalajien ja ruhonosien käyttö vaihtelee eri vuodenaikoina ja sen myötä myös vienti- ja tuontitarve. Kun markkinat ovat integroituneet, kaupankäyntiin vaikuttaa kansainvälinen markkinatilanne: kysyntä, tarjonta ja hinnat. Kasvu johtuu korkeammasta jalostusasteesta Lihan kokonaiskulutuksen pieni kasvutrendi jatkunee siipikarjanlihavetoisena. Kasvu on enemmänkin euromääräistä jalostusarvon noustessa. Myös EU-tasolla ja varsinkin maailmanlaajuisesti kysynnän kasvun ennustetaan jatkuvan. Tuotannon riittävyyttä voidaan arvioida vuoteen 2016 viime keväänä toteutetun laa- Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi jan viljelijähaastattelun perusteella. Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2016- tutkimuksessamme haastateltiin yli 4 000 viljelijää. Mukana oli 2 500 maidon, naudanlihan ja sianlihantuottajaa. Jotta kotimainen tuotanto riittäisi, tarvitaan yrittäjiä, joilla on lujaa tahtoa, tulevaisuudenuskoa, yrittäjäominaisuuksia ja osaamista. Tarvitaan tuottavuuden nousua, kannattavaa tuotantoa ja parempaa kansallista kilpailukykyä. Tarvitaan investointeja ja niihin rahoitusta. Tilakoot kasvavat ja tuotanto keskittyy Tutkimuksessa ilmeni suuri huoli heikentyneestä kannattavuudesta, ja pelkona on sen heikkeneminen edelleen. Suurimmiksi kehittämisen jarruiksi koetaan myös pellon niukkuus, maatalouspolitiikan epävarmuus, jaksaminen ja työvoiman saatavuus. Omaa ammattiosaamista ei koetta kehittämisen rajoitteeksi, mutta lisäkoulutusta koetaan tarvittavan. Kolme neljästä kotieläintilasta on valmis yrittämään ja jatkamaan tuotantoa ainakin vuoteen 2016. Jatkajia on moneksi. Noin 40 Tuotantoa jatkavat lihantuottajat ovat vastuullisia. Panostetaan varsinkin ympäristön tilaa parantaviin investointeihin, eläinten hyvinvointiin, tuotanto-olosuhteiden parantamiseen ja lannan käsittelyn hyödyntämiseen. Valitaan enemmän kuin vähimmäismäärä ympäristötuen lisätoimenpiteitä. Myös kasvinviljely on tärkeää. Tavoitteena on tuottaa laadullisesti ja määrällisesti nykyistä korkeampi sato, on sitten kyse nurmesta tai viljasta. prosentilla on suunnitelmissa eläinmäärän lisääminen, useimmiten investoimalla lisää eläinpaikkoja. Osa myös jatkaa tuotantoa siihen liiemmin panostamatta. Pääosa keskittyy enemmän maatalouteen, osa myös muuhun yritystoimintaan maatalouden ohella ja osa palkkatyöhön. Syntyy tuotannon alueellisia keskittymiä. Urakointi lisääntyy ja tilojen välisessä työjaossa muutenkin erikoistutaan. elintarvikkeiden kulutusmenojen rakenne 2009 (ennakko) kotiin hankitut elintarvikkeet, ei sisällä alkoholijuomia lÄhde: TIlASTOKeSKUS, KAnSAnTAlOUden TIlInPITO (KÄyPIIn hInTOIhIn) Yhteensä 11,6 mrd.euroa Alkoholittomat juomat; 8,5 Muut 2,7 Sokeri, hillo, hunaja, suklaa ja makeiset; 8,5 Leipä- ja viljatuotteet; 16,7 Kasvikset; 9,9 Liha ja lihatuotteet; 20,6 Hedelmät; 8,6 Rasvat ja öljyt; 2,2 Kala ja kalatuotteet; 4,1 Maito, juusto munat; 18,1 (Elintarvikkeisiin, juomiin (sis. alkoholijuomat), aterioihin 22,6 % kotitalouksien kaikista kulutusmenoista) Tavallisimmat ruokalajit 2010 lÄhde: SUOmen gAllUP elInTARVIKeTIeTO JA lIhATIedOTUSyhdISTyS Ry – syö vähintään 2–3 kertaa kuukaudessa 49 % 46 % 44 % 44 % 41 % Jauhelihakastike Paistettu kala Pihvi / leike Lihapullat Broileri-/kalkkuna-kastike tai -pata Pastakastike Makaronilaatikko Pizza Munakas Kreikkalainen salaatti Naudan-/porsaan paisti Uunikala Jauhelihapihvi Broileri-/kalkkuna-pihvi Lämpimät voileivät Jauhelihakeitto Makkarakeitto Kalakeitto Wokki 35 % 32 % 31 % 29 % 28 % 27 % 27 % 27 % 26 % 25 % 24 % 24 % 22 % 22 % 0% 10 % 20 % 30 % 40 % Lihantuotanto pysynee nykytasolla Suunnitelmien toteutuessa lihantuotanto voisi pysyä nykytasolla tai hieman kasvaa. Maassamme tuotettaisiin nykyistä enemmän naudanlihaa ja siipikarjanlihaa, mutta korkeintaan nykyinen määrä sianlihaa. Lampaanlihan ja hevosenlihan käyttö onkin pääosin tuonnin varassa: lampaanlihalla 80 prosenttisesti ja hevosenlihalla yli 90 prosenttisesti. Siipikarjanlihan tuotantoa on lisätty ja säädetään jatkossakin kysynnän mukaan. Kulutus lähentelee tänä vuonna 100 miljoonaa kiloa. Kysyntä on vahvassa kasvussa, ja suomalaisten kulutus alittaa vielä selvästi esimerkiksi EU-keskitason. Naudanlihaa tuotetaan nykyisin reilut 80 miljoonaa kiloa, ja sitä kuluu noin 95 miljoonaa kiloa. Vuoteen 2016 mennessä tuotanto lähenee kulutuksen tasoa ja voi kasvaa lähes 90 miljoonaan kiloon. Pihvikarjan osuus kasvaa, eikä lypsylehmien määrä vähene. Sianlihantuotanto ylittää kulutuksen tänä vuonna noin kuudella prosentilla, tuotanto on vähentynyt ja kulutus on ennallaan. Tänä vuonna tuotannon ennakoidaan jäävän noin 195 miljoonaan kiloon ja kulutuksen 184 miljoonaan kiloon. Tuotannossa on kasvupotentiaalia, sillä monella tilalla varsinkin porsastuotoksessa on kehittämisen varaa. Sikatiloilla on investointisuunnitelmia, mutta hanke on usein vasta suunnitelmissa, ympäristölupa ja varmuus rahoituksesta puuttuvat. Tuotanto voi nousta 200 miljoona kilon tuntumaan, tai se voi laskeutua lähelle kulutusmäärää, noin 190 miljoonaan kiloon vuonna 2016. Edessä voi olla myös jyrkempi lasku, jos porsasmäärä/emakko polkee paikallaan ja eivätkä suunnitellut investointihankkeet toteudu. Tilatason lisäksi moni ”ulkoinen” tekijä on hämärän peitossa. Suomen lihantuotanto tarvitsisi tukia, mutta edessä on niiden supistuminen. Sitä ei tiedetä, mitä poliittisia päätöksiä tehdään pitkällä tähtäimellä maailmankaupan, EU:n ja kansallisella tasolla ja missä vaiheessa. Miten muun maailman lihan tuotanto kehittyy ja vaihtelee, miten kehittyvät tuotantopanosten hinnat. Viljan hinnoissa on nähty melkoiset vaihtelut, ja vaihtelut jatkuvat. π Anne Kallinen toimitusjohtaja Suomen Gallup Elintarviketieto Oy anne.kallinen(at)tnsglobal.com 50% lähteet: Suomen gallup elintarviketieto Oy: lihabarometri, tammi-heinäkuu 2010 Suosituimmat ja tavallisimmat ruokalajit lihan kulutusta ohjaavat tekijät, lihatiedotusyhdistys ry Tilastokeskus: Kotitalouksien elintarvikemenojen rakenne 2008, Kansantalouden tilinpito www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 41 n T A l O U S & m A R K K I n A Uusia ja vanhoja elintarviketrendejä Venäjällä Venäläiset ruokamarkkinat ovat turbulenssissa. monet kuluttajat suhtautuvat yleensä positiivisesti terveellisempiin luonnonmukaisiin ruokiin, mutta eivät välttämättä tee terveellistä ruokavalintaa. Noin kolmasosa väestöstä huomaa terveelliset elintarvikkeet ja on valmis korvaamaan terveellisemmällä ruualla lempiruokansa, kuten venäläiselle keittiölle tyypilliset majoneesin tai makeiset. Mehun, jogurtin, maidon ja juuston, vihannesten ja hedelmien sekä kalatuotteiden suosio kasvaa. Noin puolet väestöstä arvelee omia ruokavalintojansa terveellisiksi. Keskiluokan kasvun myötä leivän ja perunan osuus lautasella vähenee, ja lihan ja lihaherkkujen sekä kalan ostokset kasvavat. Vain alle viidennes väestöstä olisi valmiita maksamaan enemmän luomuruuasta. Neuvostoaikaisen suosikin piimän tilalle on tullut bioaktiivisia juotavia jogurtteja, joita suositellaan terveellisten vaikutuksiensa takia. Siten niiden korkeampi hintakaan ei ole esteenä ostamiselle. Jogurtti on helppo ja terveellinen välipala, joten purkin sopiva koko ja uudelleensuljettava pakkaus sekä jogurtin maku ovat tärkeitä valintakriteereitä. Kiireellisen elämäntyylin takia puolivalmiin ruuan, pikaruokaloiden ja kävelyetäisyydellä sijaitsevien isojen kauppakeskusten suosio kasvaa. Samasta paikasta voi ostaa kaikki tarvittavat tuotteet suurten valikoimien myötä. Ja vaikka hinta olisi kalliimpaa, uskotaan tavaroiden laatuun. Venäläisille asiakkaille on myös yhä tärkeämpää asiakaspalvelu yhdistettynä kauppakeskuksen viihdetarjontaan. Toisaalta toreillakaan elintarvikkeet eivät ole halvempia kuin kauppakeskuksissa, sillä liikkeenharjoittajat joutuvat siirtämään jokapäiväiset laboratoriotutkimukset ruuan hintaan. Toreilla venäläiset ja ulkomaalaiset valmistajat myyvät mm. vihanneksia ja hedelmiä. Ostajalle tuotteen tuttu brändi on myös tärkeä. Se on hänen mielestään luotettavuuden merkki ja tuo turvallisuuden tunnetta. Silti vain kolmasosa olisi valmis maksamaan brändistä enemmän. Syöminen ei ole enää pelkkä fysiologinen prosessi, vaan elämäntyyli. Ihmiset haluavat syödä eri maiden ruokia, ja mielellään valmistavat ne itse tai käyvät ravintoloissa. Kalliimpien ruokien suosio kasvaa. Normit ja sertifioinnit muutoksessa Elintarvikemarkkinoilla kaikille valmistajille tarkoitetut valtion GOST-normit eivät ole olleet enää 15.2.2010 lähtien pakollisia. Niiden Ruokatarvikkeiden keskihinnat Venäjällä 1.3.2010 (1Eur = noin 39Rub). Nauta I, kotimaa Sika II, kotimaa Kanabroilerit, kotimaa Kanabroilerit, ulkomaat Kanamuna Voi Juusto Maito pusseissa 3,2 % Rypsiöljy, kotimaa Rypsiöljy, ulkomaat Riisi, kotimaa Leipä Jauho Sokeri Peruna Tomaatit Kurkku 42 Valmistajan hinta Kuluttajan hinta Rub Rub 148 230 134 219 83 107 90 25 35 166 184 159 233 23 31 38 58 75 18 43 28 30 9 19 26 36 17 108 114 Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi tilalle tulivat valmistajien laatimat tekniset normit. Elintarvikkeiden laadun tarkastaminen on siirretty ostajan hartioille olettaen, ettei kuluttaja osta huonolaatuisia ruokia, vaan valmistaja joutuu ryhdistäytymään. Laki pakollisesta sertifioinnista oli otettu käyttöön vuonna 1993, mikä antoi mahdollisuuden vähentää huomattavasti ympäri maailmaa tulleiden huonolaatuisten ja vaarallisten tuotteiden määrää. Joulukuun alusta 2009 lähtien pakollinen sertifiointi ei enää koske mm. kemiantuotteita, pesu- ja desinfiointiaineita, torjunta-aineita, kosmetiikkaa ja hajuvesiä. Huonolaatuisten tuotteiden myynnistä aiheutuva sakko on tällä hetkellä suhteellisen pieni: 1000–2000 ruplaa (25–50 euroa). Yrityksille ne ovat maksimissaan noin 250 euroa. Kuluvan vuoden kesäkuusta lähtien maidon nimeä ei ole voinut käyttää, jos tuote on valmistettu maitojauheesta. Maitotuotteiden hyllyillä tämä ei vielä kuitenkaan näy. Lenkkien ja makkaroiden pakkausmerkintöjen mukaan niitten lihapitoisuus on 10–25 %. Muita ainesosia ovat lihaan verrattava materiaali sekä jauho, maissitärkkelys, maku-, aromi- ja väriaineet. Tällaiset lihavalmisteet eivät ole terveydelle vahingollista ruokaa, mutta toisaalta ovatko kovin terveellisiäkään? Tyypilliset venäläiset ruuat, kuten makkarat, nakit, pelmenit, jauheliha sekä lihan puolivalmisteet ovat olleet myynnissä kriisin aikana "kriisihinnalla" jopa 3 euroa/kg. Ne sisältävät paljon eläinrasvaa, joten ihmisen rasvansaannin päivänormi ylittyy huomattavasti. Vähärasvaisia ja sydämelle terveellisempiä ruokia yritykset eivät suosi Venäjällä, sillä niiden valmistaminen ei ole kannattavaa. Kuluttajat ristiriitaisia Huolehtivainen venäläinen perheenäiti ostaa mieluummin tuoretta lihaa ja valmistaa siitä keiton perheelle. Keitto on halpaa, yksinkertaista ja terveellistä. Venäläinen ostaja katsoo tarkasti elintarvikkeiden parasta ennen -päivämäärää, joten eniten ostetuilla tarvikkeilla, kuten maidolla, leivällä ja smetanalla valmistuspäivämäärät ovat tuoreita. Silti Rospotrebnadzor-elintarvikevirasto joutuu poistamaan vanhentuneita tai huonolaatuisia, terveydelle vahingollisia elintarvikkeita kaupoista. Tällä hetkellä kaupan hyllyissä voi nähdä rasvapitoisuudeltaan erilaisia majoneesivalikoimia kevyimmistä (10 %) rasvaisimpiin (80 %). Rasvaisemmat majoneesit (yli 60 %) ovat tutkimuksien mukaan venäläisten keskuudessa suosituimpia. Yli kolmasosa venäläisistä myöntää, että kevytmajoneesi on terveellisempää. Silti noin 80 % väestä ostaa majoneesin, jossa on paljon kaloreita. Vain alle 20 %, yleensä naiset, suosivat vähäkalorista majoneesia. Suositut pakkausmuodot ovat helposti annosteltava korkillinen muovitölkki tai kannellinen pyöreä purkki. Majoneesin markkinoilla on paljon toimittajia, joten kilpailu asiakkaista kannustaa valmistajia käyttämään mielikuvitusta. Kuluttajat tutkivat ensisijaisesti majoneesin ominaisuuksia, kuten väri, maku ja rasvapitoisuus, hinta ja pakkaus. Majoneesin maun pitää olla universaalinen ja luonnollinen ja täyttää sille keskeisen tehtävän eli sopia salaatteihin ja koko perheelle. Viinejä ruokajuomina ei yleisesti käytetä, koska Venäjällä ei ole yleistä viinikulttuuria. Venäjällä juodaan eniten vodkaa (vodkasnapsit) ja vähiten viiniä ja kuohuviiniä. Tyypilli- sesti venäläinen käyttää alkoholia stressin lieventämiseen ja rentoutumiseen. Venäjä pyrkii lihan viejäksi Suurimmat naudanlihan maahantuojamaat ovat Brasilia, Argentina ja Uruguay. Suurimmat sianlihan maahantuojat ovat Brasilia, USA ja Tanska. Suurimmat siipikarjan lihan maahantuojat ovat USA (78,3 %), Saksa (5,4 %) ja Brasilia (4,8 %). Rospotrebnadzor-viraston mukaan vain 52 % siipikarjan lihasta tulee kotimaisilta valmistajilta, loput 48 % ulkomailta. USA:ssa ruokatarvikkeiden laadun tarkastamiseen kuluu noin 25 % ruuan hinnasta, Euroopassa noin 13 %, Venäjällä huomattavasti vähemmän. Siipikarjalihan tuotanto kasvaa vuosittain 15–18 %. Venäjällä valmistetaan noin 2,4 miljoonaa tonnia siipikarjan lihaa vuodessa. Valmistus alalla on kasvanut 7-kertaiseksi 12 vuoden aikana. Se on ainoa ala, joka on kasvanut niin nopeasti. Siipikarjalihan ja kananmunien USA:n tuonnin venäläisen edustuston päällikkö Albert Davleevin arvioi, että todennäköisesti Venäläiselle ostajalle tuotteen tuttu brändi on tärkeä. Se on hänen mielestään luotettavuuden merkki ja tuo turvallisuuden tunnetta. Kuvassa ostaja majoneesihyllyn edessä. KUVA: VeROnIKA PUlKKInen 2–3 vuoden päästä venäläiset valmistajat alkavat aktiivisesti viedä lihaa ulkomaille, esimerkiksi Keski-Aasiaan ja Kiinaan. Jotkut venäläiset valmistajat ovat jo suorittaneet alustavat tarkastukset pystyäkseen viemään siipikarjan lihaa Eurooppaan. Venäjälle on tuotu amerikkalainen, 50-luvulta peräisin oleva osaaminen siipikarjan kasvattamisesta, mutta maanomistusongelmien takia ja sen kalleuden vuoksi kasvattamot voivat maksaa investointinsa takaisin >> Venäläinen ravintolakulttuuri tulisi löytää uudestaan Ennen vanhaan ravintolat oli tarkoitettu pelkästään häiden ja yritystilaisuuksien järjestämiseen. Nykyään ravintolasta haetaan viihdettä ja makuelämyksiä. Suosiossa ovat keskitasohintaiset ravintolat. Kalliimman hintatason ravintoloiden markkina-alue Venäjällä on jo täynnä, koska erittäin kalliita ravintoloita Venäjällä käyttää vain kaksi prosenttia väestöstä. Venäläisille on tärkeintä ravintolan sisustustyyli ja tunnelma. Seuraavaksi tärkeitä ovat keittiö ja palvelu, sillä neuvostoaikana ei juuri ollut palvelukulttuuria. Nuorison ja keski-ikäisten parissa ovat suosittuja niin sanotut club-ravintolat, joihin pääsevät vain tietyn kategorian asiakkaat, juuri siihen ravintolaan sopivat, joilla on ravintolan club-kortti tai ne, jotka tuntevat jonkun ravintolan asiakkaista. "Face control" on näissä ravintoloissa aika tiukka ja markkinointiviesti kulkee suusta suuhun. Venäläinen hyvin suosittu ravintoloitsija Igor Buharin näkee nykytilanteen seuraavana: – Lounaiden suosio (hinnat 5–15 euroa) on kasvamassa. Ravintoloitsijat paketoivat lounaslistalle tutun ja halutun borsh-keiton lisäksi nykyisin suositut Caesar-salaatin ja Roll Californian. Perinteiset neuvostoaikaiset, runsaasti majoneesilla maustettu Olivje-salaatti tai raskas Solianka-keitto eivät ole enää suosiossa, vaan valinta kohdistuu esimerkiksi kevyempään italialaiseen Minestrone-keittoon. Stake house -tyyppiset ravintolat ovat aina suosittuja, sillä Venäjä on lihansyöjien maa. Ravintoloissa käytetään yleisesti maahantuotuja pakattuja ruokatarvikkeita, sillä toreilla paikallisilta maalaisvalmistajilta ostetut ruokatarvikkeet eivät ole valmiiksi pakattuja ja punnittuja, eivätkä sinetillä ja sertifikaatilla varustettuja, joten niitä ei ravintolassa saa käyttää. Buharinin mukaan venäläinen keittiö on menettänyt vallankumouksen ja neuvostoajan myötä monia vanhoja reseptejä. Venäläisestä keittiöstä tuli vallankumouksen jälkeen neuvostoaikainen harmaa, standardisoitu, luovuutta tappava "mekaaninen" keittiö. Ravintoloitsija Igor Buharin toteaa ja ehdottaa: – Päästäksemme rakentamaan uudelleen vanha venäläinen keittiö oma ruokatuotanto ja omia vanhoja reseptejä pitäisi palauttaa eikä valmistaa ruokia pelkillä ulkomaalaisilla resepteillä ja maahantuoduista elintarvikkeista. Ravintolamaailmassa maineen saami- nen vie aikaa, sen menettäminen hetken. Konkurssien listalla ravintolat ovat toisella sijalla Venäjällä. Ravintolan perustaminen vaatii isoja rahasijoituksia, ja sen lisäksi vuokranmaksuihin menee suurin osa tuloista. Pystyäkseen menestymään ilman isoja rahasijoituksia pitää keksiä menestyvä konsepti. Yhden perheen ravintoloita on vähän. Ne ovat tavallisesti piirakka-, "lörtsy"- ja pelmeniravintoloita. Ravintolan perustaminen asuintalon yhteyteen vaatii neuvottelukierroksen sekä virkamiesten että asukkaiden kanssa. Keskustapaikkojen puuttumisen ja kalleuden vuoksi teemaravintoloita avautuu yhä enemmän asuinalueilla keskustan ulkopuolella kerrostalojen yhteydessä, kuten japanilaiset, kiinalaiset, uzbekistanilaiset jne. ravintolat. Suuressa suosiossa ovat Suchi-ravintolat. Igor Buharovin mukaan ravintola on eräänlainen teatteri, jossa näytelmän ydin koostuu vivahteista, kuten sisustus, palvelu ja musiikki. Ravintolan keittiö on hänen mielestään keskeinen komponentti, muttei ainoa ratkaiseva tekijä menestykseen. Löytyykö Suomesta tällaisia teatterinkaltaisia ravintoloita? Veronika Pulkkinen www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 43 >> vasta 20–25 vuoden kuluttua. Jos yhden kasvattamon rakentaminen maksaa USA:ssa tai Brasiliassa 100–300 tuhatta euroa, Venäjällä se maksaa 780 tuhatta euroa. Ero on todella suuri. Silti venäläisillä valmistajilla on omat pienet kasvattamot ja ne toimivat yhtä tehokkaasti kuin amerikkalaiset. Siipikarjan lihan alijäämä (noin 300 000 tonnia) ei ole vaikuttanut elokuuhun mennessä siipikarjalihan markkinoihin Venäjällä, vaikka tuonti USA:sta on ollut kiellettyä tuotannossa käytetyn kloorin takia 1.1.2010 alkaen. Alijäämä on katettu venäläisten valmistajien siipikarjalla. Hinnat ovat kuitenkin nousseet 15 %. Vuonna 2011 maahantuotavan siipikarjalihan kiintiötä alennetaan 600 tuhanteen tonniin, jossa USA:n osuus on 446,4 tuhatta tonnia. Venäläisten tuotantohintojen jatkuvasti noustessa amerikkalaiset niin sanotut "Bushin jalat" ovat halvempia. USA:ssa syödään ensisijaisesti kanan valkoista lihaa, kananjalat ovat lähinnä jämiä. Viljasta pulaa Nykyinen viljamarkkinatilanne muistuttaa ennen vallankumousta vuonna 1917 vallinneita olosuhteita. Viljan vienti kiellettiin viljavarastojen säilymiseksi, koska kuivuus ja tulipalot heikensivät satoja. Novorossiyskin satama, josta viljaa on viety mm. Egyptiin, Pakistaniin, Turkkiin ja Azerbaidžaniin, on seisoksissa. Viime vuonna Kansainvälisen Viljaneuvoston mukaan Venäjä sijoittui maailman kolmanneksi suurimmaksi maaksi, joka vie ulkomaille noin 18,3 miljoonaa tonnia vehnää. Vientikielto oli järkytys maailmanmarkkinoilla. Viidenneksi suurin vehnänvientimaa Ukraina otti myös käyttöön vientikiintiöt epäsuotuisien sääolosuhteiden takia. Viljan vientikielto ei ole tuottanut odotettuja tuloksia Venäjällä, sillä perusruokatarvikkeiden hinnat ovat nousseet. Tämä on herättänyt syytöksiä viljan viljelijöitä ja/tai välittäjiä kohtaan, että he pidättävät viljaa odottaen hinnan kasvua. Jauhojen ja viljan hinta on kasvanut heinäkuussa yhdeksän prosenttia, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin odotettu inflaation kasvu. Viljan tuontia Venäjälle on suunnitteilla pääasiassa Kazakstanista. Siellä korjattiin tänä vuonna noin 13,5–14,5 miljoonaa tonnia viljaa, josta kahdeksan miljoonaa tonnia menee vientiin. Tästä määrästä noin kaksi miljoonaa tonnia voidaan tuoda Venäjälle. π Veronika Pulkkinen www.vientivenajalle.fi 44 n T I e d e & T U T K I m U S mitä nuoret ajattelevat terveysvaikutteisista elintarvikkeista? Terveysvaikutteisista elintarvikkeista on tehty viimeisen vuosikymmenen aikana runsaasti kuluttajatutkimusta niin Suomessa kuin muuallakin. Usein tutkimukset ovat kohdistuneet aikuisväestöön, ja nuorten ajatuksia terveysvaikutteisista elintarvikkeista on aikaisemmin tutkittu varsin vähän. Päivi Lemmetyisen opinnäytetyössä tutkittiin nuorten käsityksiä terveysvaikutteisista Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi elintarvikkeista sekä tuotteiden käyttöä ja käytön syitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselynä, johon vastasi sata 14–30-vuotiasta nuorta eri puolelta Suomea keväällä 2008. Vastaajista oli naisia 73 ja miehiä 27. Yhteensä 70 vastaajaa opiskeli ammatti- tai ammattikorkeakoulussa tai lukiossa eri puolilla Suomea, suurin osa Jyväskylässä, Piippolassa ja Eräiden terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttö vastaajien (N=100) keskuudessa.1 Nuoret suosivat muun muassa terveysvaikutteisia vilja- ja maitotuotteita, joiden markkinoidaan edistävän vatsan hyvinvointia tai painonhallintaa. KUVA: leIPÄTIedOTUS Ry Oulussa, ja 30 oli työelämässä pääosin erilaisissa työntekijäammateissa. Terveysvaikutteinen on ”terveellistä” Nuorten käsityksiä terveysvaikutteisista elintarvikkeista selvitettiin aluksi avokysymyksellä siitä, millä tavalla vastaaja itse määrittelee terveysvaikutteisen elintarvikkeen. Määritelmissä terveysvaikutteisista elintarvikkeista toistui ajatus siitä, että terveysvaikutteiset tuotteet ovat ”terveellisiä ja vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin”. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ajateltiin sisältävän ”maksimaalisesti hyviä ravintoaineita”, ”paikkaavan aukkoja ihmisen puolustuskyvyssä”, olevan vähärasvaisia, runsaskuituisia, kevyitä ja joskus myös luomutuotteita. Osa vastaajista tunsi käsitteen hyvin tai oli vastatessaan tutustunut asiaan: mainittiin esimerkiksi, että terveysvaikutteisten elintarvikkeiden pitää olla ”kliinisesti” tai ”tutkitusti” terveydelle hyväksi. Ksylitolia, hyvinvointijuomia ja jogurtteja Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttöä selvitettiin kysymällä 18 erilaisen terveysvaikutteisena markkinoidun elintarvikkeen käyttöuseutta. Taulukkoon on koottu tiedot kymmenestä käytetyimmästä tuotteesta. Tulokset kertovat, että terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttö oli nuorten keskuudessa pikemminkin satunnaista kuin säännöllistä. Poikkeus oli ksylitoli, jota yli kaksi kolmesta söi päivittäin tai viikoittain. Ksylitolipurukumi onkin suomalaisille tuttu, pitkään markkinoilla ollut elintarvike, jonka hampaiden terveyttä edistävään vaikutukseen on opittu luottamaan. Tuote Xylitol-tuotteet Gefilus-tuotteet Marli Vital -marjamehu Fenix- tai Hyvää Päivää-juomat Elovena Plus -kaurahiutale Profeel-tuotteet Kevyt Olo Plus -kivennäisvesi Actimel-jogurttijuoma Becel pro.activ -tuotteet Torino Kaura Plus -pasta Päivittäin/viikoittain 69 9 6 3 5 3 7 2 9 2 Satunnaisesti 29 67 60 53 48 32 31 28 27 26 Muita kysyttyjä tuotteita (Benecol-tuotteet, Bifisoft-tuotteet, Evolus-maitojuoma, Julius- ja Julia-juustot, ProViva -hedelmämehu, Reducol-tuotteet ja Rela-tuotteet) käytettiin vain vähän tai ei lainkaan. 1 Toinen kiinnostava ilmiö on erilaisten hyvinvointijuomien esiinnousu: kymmenen käytetyimmän terveysvaikutteisen tuotteen joukossa on useita juomia. Esimerkiksi ”painonhallintaan” tai ”nälän kurissa pitämiseen” markkinoidut, välipalaksi sopivat hyvinvointijuomat näyttävät löytäneen paikkansa nuorten kuluttajien keskuudessa. Nuoret suosivat myös terveysvaikutteisia vilja- ja maitotuotteita, joiden markkinoidaan edistävän vatsan hyvinvointia tai painonhallintaa. Vastaajilta kysyttiin myös, pitivätkö he muita kuin lomakkeessa mainittuja tuotteita terveysvaikutteisina. Esiin nousivat varsinkin kasvikset, hedelmät ja marjat, mutta myös maito, jogurtti ja kuitupitoinen (ruis)leipä. Mainintoja saivat myös sydänmerkillä varustet tuotteista. Nuoret tunsivat melko hyvin myös terveellisen syömisen periaatteet. He olivat kiinnostuneita terveydestään ja hyvinvoinnistaan riippumatta siitä, käyttivätkö he terveysvaikutteisia elintarvikkeita vai eivät. Maku tärkeä kriteeri Vastaajat uskoivat terveysvaikutteisten tuotteiden säännöllisellä käytöllä olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille. Jotta tuotteet tulevat valituiksi kaupan hyllyiltä, niiden täytyy kuitenkin muiden elintarvikkeiden tapaan täyttää kaksi ehtoa: niiden täytyy maistua hyvältä ja olla sopivan hintaisia. Terveysvaikutuksen ja oman hyvinvoinnin kohentamisen lisäksi hyvä maku olikin nuorille tärkeimpiä syitä käyttää terveysvaikutteisia elintarvikkeita, samoin kuin epämiellyttävä maku oli syy jättää ne ostamatta. Tuotteet jäivät kaupan hyllyille myös korkean hinnan ja puuttuvan käyttötarpeen vuoksi. Lähes puolet vastaajista pitikin terveysvaikutteisia tuotteita kalliina. Tutkimus osoittaa, että nuorten ja aikuisten välillä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä: molemmat liittävät terveysvaikutteisuuden niin perinteisiin, terveellisiin elintarvikkeisiin kuin täsmäterveellisiksi kehitettyihin, uusiin tuotteisiin. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttöä ja käyttämättömyyttä myös perustellaan hyvin samalla tavoin. (Ks. Niva ym. 2003.) Eroja näyttäisi olevan varsinkin käyttötottumuksissa: siinä missä vanhempien ruokapöytiin ovat asettuneet etenkin aamiais- ja välipalapöytään sopivat levitteet ja jogurtit, nuoret suosivat näiden lisäksi myös erilaisia helposti mukana kulkevia juomia. π Päivi Lemmetyinen keittäjä Koivulehdon palvelukeskuksen keittiö paivi.lemmetyinen(at)pp.inet.fi Mari Niva erikoistutkija, FT Kuluttajatutkimuskeskus mari.niva(at)kuluttajatutkimuskeskus.fi Lähteet • Lemmetyinen, Päivi (2008). Nuorten kuluttajien käsitykset terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja niiden käytön tai käyttämättä jättämisen perusteet. Opinnäytetyö (restonomiopinnot). Jyväskylän ammattikorkeakoulu. • Niva, Mari, Mäkelä, Johanna & Piiroinen, Sanna (2003). Kotimaisia marjoja ja kasvistanoleja. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden hyväksyttävyys Suomessa. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 9/2003. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 45 n T I e d e & T U T K I m U S Probioottikombinaatiot tasapainottavat suolen toimintaa Tuoreimpien tutkimusten mukaan valikoituja kantoja sisältävät probioottikombinaatiot pystyvät vaikuttamaan suolistohäiriöiden tasapainottamiseen ja suolen toimintaan. Useimmat kaupalliset probioottivalmisteet sisältävät yhden tietyn probioottikannan, usein laktobasillin tai bifidobakteerin. Tunnetuin ja parhaiten tutkittu probioottinen laktobasilli on Lactobacillus GG, jota hyödynnetään Gefilus® -tuotteissa. Propionihappobakteereita hyödynnetään elintarviketeollisuudessa lähinnä juustohapatteissa ja propionihapon teollisessa tuotannossa. Viimeisen vuosikymmenen aikana on julkaistu tutkimuksia myös propionihappobakteerien mahdollisista terveysvaikutuksista sekä ihmisillä että eläimillä. Yksittäisten probioottikantojen rinnalle on herännyt kiinnostus useista eri lajeista/kannoista koostuvista kombinaatioista, sillä probioottikombinaatioiden uskotaan monipuolisemmin pystyvän vaikuttamaan heterogeenisen suoliston ekologiassa kuin yksittäinen kanta – erityisesti, kun suolistohäiriöt voivat johtua useista eri tekijöitä. Edellytyksenä on kantojen yhteensopivuus ja keskinäinen toimivuus. Kombinaatiot tarjoavat lisäksi mahdollisuuden uusille kaupallisille sovellutuksille ja tuotteiden erilaistamiselle. Väitöskirjatutkimuksen (1) lähtökohtana oli selvittää uuden probioottikandidaatin biologiset ominaisuudet ja selvittää, voidaanko Propionihappobakteereita hyödynnetään elintarviketeollisuudessa lähinnä juustohapatteissa ja propionihapon teollisessa tuotannossa. KUVA: mAITO JA TeRVeyS Ry, STUdIOTITI/chRISTIAn AhlROTh kahta eri lajia sisältävästä viljelmästä kehittää uusi probioottikombinaatio. Tutkimuksen probioottikandidaatit olivat Propionibacterium freudenreichii ssp.shermanii JS ja Lactobacillus rhamnosus lc705 -kannat, joilla oli aikaisemmin havaittu olevan mielenkiintoisia synergistisiä vaikutuksia mm. biosäilönnässä. Työn kokonaisuus muodostui oheisen tau- lukon mukaisesti in vitro-, in situ- ja in vivo -tutkimuksista. Tulevaisuudessa tuotesarja vanhuksille? Propionibacterium freudenreichii ssp.shermanii JS -kannan biologista ominaisuuksista tärkeimpinä karakterisoitiin kannan hyvä tek- yhteenveto väitöskirjatyön tuloksista Tunnistettavuus eli identifioitavuus P. freudenreichii ssp. shermanii JS ja L. rhamnosus lc 705 -kannan biokemiallinen identifiointi varmistettiin molekyylibiologisilla laji- ja kantakohtaisilla tunnistusmenetelmillä, joilla myös todennettiin molempien kantojen in vivo -elävyys kliinisen kokeen ulostenäytteissä. Turvallisuus JS ja lc705 edustavat lajeja, jotka on yleisesti tunnistettu turvallisiksi Euroopan elin- 46 tarviketurvallisuus viranomaisen (EFSA) toimesta. JS-kannan antibioottiherkkyydessä ei ole poikkeavuuksia muihin probiootteihin verrattuna. Interventiokokeissa ei raportoitu haittavaikutuksia. Solun fysiologinen & geneettinen kestävyys JS- ja lc705 -kantojen prosessointikestävyys osoitettiin teollisessa tuotantoprosessissa ja useiden elintarvikkeiden valmistusprosessissa. Solujen elinkykyisyys suolisto- Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi olosuhteissa todennettiin yhtä hyväksi kuin muilla probioottikannoilla. Kliininen näyttö JS- ja lc705 -kombinaation todettiin vilkastuttavan ummetuksesta kärsivien senioriikäisten suolen toimintaa lisäämällä ulostuskertojen määrää (p=0,04). Nuorilla aikuisilla suolen toiminnan havaittiin nopeutuvan, mutta vaikutus ei ollut tilastollisesti merkittävä. Terveysvaikutteisuus elintarviketeollisuuden ajurina Elintarviketeollisuuden 2000-luvun megatrendi, terveysvaikutteiset elintarvikkeet, loi elintarviketeollisuudelle merkittävän kilpailutekijän, jonka villiä hyödyntämistä rajoitettiin EU-maissa vuonna 2007 voimaan tulleella ravitsemus- ja terveysväiteasetuksella. Tämän markkinointia säätelevän asetuksen alaisuuteen kuuluvat myös probiootteja sisältävät elintarvikkeet, jos niiden markkinointiviestinnässä viitataan kuluttajan terveyteen. Ennen uuden asetuksen voimaantuloa probiootteja sisältävien tuotteiden kaupallinen menestys on ollut hyvä. Nykytilanteessa probioottivalmisteiden kehittäminen ja kaupallistaminen vaativat huomattavia tutkimuspanoksia, taloudellisia resursseja sekä strategista panostusta terveysvaikutteisiin valmisteisiin, sillä huolimatta lupaavista tutkimustuloksista ja hyvin suunnitellusta markkinointikonseptista, tuotelanseeraus voi pysähtyä loppusuoralla viranomaiskäsittelyyn. Menestystarinoita on kirjoitettu vain muutamille niistä kymmenistä, lähinnä mai- nologinen ja suolisto-olosuhteiden kestävyys sekä turvallisuuteen liittyvä antibioottiherkkyysprofiili. Fysiologisen vaikutuksen osalta mielenkiintoinen tulos on JS- ja lc705 -kantakombinaation ummetusta lieventävä vaikutus, tosin tulosta voidaan sanoa vasta alustavaksi. Ummetus on yleinen haitta ja sitä esiintyy noin 10 % kaikissa ikäryhmissä, erityisesti vanhuksilla. Ummetuksen syntyyn vaikuttavat usein arkiset asiat, kuten ruokailutottumukset, kiire ja stressi. Gefilus® MAX -tuotemerkillä markkinoitava tuote sisältää nykyisin Lactobacillus GG:n lisäksi väitöskirjatutkimuksen L. rhamnosus lc705 ja P. freudenreichii ssp. shermanii JSkannat ja näiden lisäksi bifidobakteerin. Tämän neljän probiootin kombinaation on to- tohappobakteereihin kuuluvista probioottikandidaateista, joita vuosien varrella on tutkittu erilaisissa ja eriasteisissa projekteissa. Useat tutkimukset osoittavat näiden probioottisten bakteerien edistävän isäntänsä terveyttä tasapainottamalla suolistomikrobistoa ja täten auttavan suolistohäiriöissä. Vahvin tutkimusnäyttö on lasten rotavirusja antibioottihoitojen aiheuttamien ripulien keston lyhenemisessä sekä turistiripulien ennalta ehkäisyssä. Probioottien suolistoon kohdistuvien terveysvaikutusten taustalla on useita eri mekanismeja. Pystyäkseen saamaan aikaan nämä vaikutukset suolistossa probioottisen mikrobin on sitä ennen selviydyttävä useista vaativista teknologisista ja biologisista haasteista elävänä ja aktiivisena. Elävyys on edellytys kannan adheroitumiselle (kiinnittyminen) ja kolonisoitumiselle suolen suolilimaan tai epiteelisoluihin. Adheroiduttuaan probiootit pystyvät kilpailemaan ravinteista ja elintilasta mm. haitallisten bakteerien kustannuksella. dettu pidentävän oireettomia jaksoja mm. ärtyneen paksusuolen oireyhtymässä sekä toimivan Helicobacter pylori -infektioissa. Ärtyneen paksusuolen oireyhtymässä eräs oireista on ummetus. Yhteenvetona kaikista tutkimustuloksista on perusteltua todeta, että valikoituja kantoja sisältävät probioottikombinaatiot pystyvät vaikuttamaan suolistohäiriöiden tasapainottamiseen ja suolen toimintaan. Akateeminen mielenkiinto jatkotutkimuksien osalta kohdistuu vaikutusmekanismeihin ja siihen, mitkä erityistekijät vaikuttavat esimerkiksi ummetuksen helpottamisessa. Lisäksi kannattaa pohtia, olisiko probioottikombinaatioiden tulevaisuus erityisesti ikääntyville kuluttajille kohdennettavan tuotesarjan kehittämisessä. Lisäksi probiootin on oltava metabolisesti aktiivinen pystyäkseen vaikuttamaan haitallisten bakteerien epäsuotuisten entsyymien ja yhdisteiden tuottoon, alentamaan suolen pH:ta ja tuottamaan antimikrobisia yhdisteitä. Useat probiootit vaikuttavat myös vastustuskykyyn mm. tehostamalla vasta-ainesynteesiä ja paikallista immuunivastetta, mutta tämä toiminnallisuus ei välttämättä edellytä metabolista aktiivisuutta. Mikrobisolun kyky selviytyä erilaisista stressitekijöistä on yksilöllistä ja elintarvikematriisikohtaista. Fysikaalis-kemialliset erot elintarvikematriiseissa sekä ihmisen suolisto-olosuhteissa aiheuttavat erilaisia stressivasteita mikrobisolulle, joten kestävyystutkimukset on toteutettava kanta- ja matriisikohtaisesti. Uusien probioottikandidaattien tutkimustyössä onkin perusteltua ensin tutkia jokaisen uuden kannan kyky selviytyä elävänä näistä moninaisista haasteista. Tarja Suomalainen Lisätietoja: tarja.suomalainen(at)tkk.fi p. 040 549 7117 Suomalainen, T. 2009. characterizing Propionibacterium freudenreichii ssp. shermanii JS and Lactobacillus rhamnosus lc705 as a new probiotic combination: basic properties of JS and pilot in vivo assessment of the combination. Academic dissertation 46. food chemistry, Turku University. ISBn 978-951-29-4108-7. 1 Kirjoittaja on Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitokselta vuonna 2009 väitellyt tohtori, joka työskentelee nykyisin tutkijana Aalto Yliopiston teknillisessä korkeakoulussa biokemian ja kemian tekniikan laitoksella. Hän on saanut väitöskirjastaan Elintarviketieteiden Seuran väitöskirjapalkinnon. Tutkimuksen pääkohdat. P. freudenreichii ssp.shermanii JS In vitro biologiset ominaisuudet Antibioottiherkkyys Adheesio Sappisuolojen ja pH:n kestävyys Identifiointimenetelmät P. freudenreichii ssp.shermanii JS ja L. rhamnosus LC705 kombinaatio In situ toimivuus Antimikrobisuus Säilyvyys tuotteissa In vivo karakterisointi Elävyys suolistossa Suoliston hyvinvointi Turvallisuus www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 47 n V Ä I T ö K S I Ä | Koonnut Raija Ahvenainen-Rantala FM Minna Hannula väitteli kesäkuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Mechanisms and Development of Antimicrobial Resistance in Campylobacter with Special Reference to Ciprofloxacin. Hannula selvitti Campylobacter jejunin, C. colin ja C. hyointestinaliksen resistenssimekanismeja. Kampylobakteerien mutaatiofrekvenssin havaittiin olevan korkea verrattaessa muihin bakteereihin. Tämä lisää niiden mahdollisuutta sopeutua mikrobilääkettä sisältäviin olosuhteisiin, koska lääkeresistenssin aiheuttaa usein mutaatio bakteerin DNA:ssa. Hannula tutki myös Campylobac- ter hyointestinalis -kantojen herkkyyttä 12 eri mikrobilääkkeelle. Tutkimuksessa todettiin, että laji on edelleen hyvin herkkä suurelle osalle lääkkeistä, vaikka bakteerien vastustuskyky lääkkeille onkin lisääntynyt. Vertailtaessa nautojen ja porojen välisiä kampylobakteerikantoja havaittiin, että kaikki sulfonamidilääkkeille resistentit kannat löytyivät naudoista. Porojen lääkeherkkyyttä voidaan selittää sillä, että päinvastoin kuin nautoja, poroja tuskin koskaan lääkitään mikrobilääkkeillä. Väitöksessä selvitettiin myös kampylobakteerin pumppujärjestelmiin vaikuttavien aineiden vaikutusta lääkeherkkyyteen sekä siproflok- Maitohappobakteerikannat voivat edistää kanojen terveyttä Hanan T. Abbas Hilmi väitteli kesäkuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Lactic acid bacteria and their antimicrobial peptides Induction, detection, partial characterization and potential applications. Väitöksessä tutkittiin nisiinin tuotannon säätelyä solussa sekä sen käyttömahdollisuuksia kananrehussa kanojen kasvun edistäjänä. Tulokset antavat olettaa, että nisiiniä voidaan lisätä kananrehuun ilman, että käytetty nisiini vaikuttaisi haitallisesti kanan kuvussa luontaisesti esiintyviin bakteerikantoihin. Nisii- niä voitaisiin mahdollisesti käyttää korvaamaan antibiootteja. Maitohappobakteerikannat voivat toimia kanojen terveyttä edistävästi. Tätä silmällä pitäen tutkimuksessa testattiin eristettyjen maitohappobakteerikantojen vastustuskykyä myös patogeenistä kampylobakteeri Campylobacter jejunia vastaan. Monet kanan kuvusta löydetyt Lactobacillus salivariuksen eristetyt kannat kykenivät estämään Campylobacter jenunin kasvua erittämällä antimikrobisia peptidejä. Lisätietoja: hanan.abbas(at)helsinki.fi Kriisit ovat muokanneet suomalaisen yhteiskunnan ruokahuoltoa ETL Kaija Rautavirta väitteli kesäkuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Petusta pitsaan – Ruokahuollon järjestelyt kriisiaikojen Suomessa. Kaija Rautavirta tarkastelee väitöksessään sitä, miten ruokahuollosta vastaavat tahot ovat Suomessa reagoineet kriiseihin ja miten väestön ravinnonsaanti on eri aikoina varmistettu. Väitöstyön tarkasteluajankohtia ovat ensimmäinen ja toinen maailmansota sekä 2000-luku. Lisätietoja: kaija.rautavirta(at)helsinki.fi 48 Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi KUVA: PlUgI.fI lääkkeiden käyttö lisää kampylobakteerin resistenttejä kantoja sasiinin vaikutusta resistenssin kehittymiseen. Tutkimus on merkittävä siksi, että tiedon avulla voidaan kenties vaikuttaa lääkkeiden kehittämiseen ja vä- hentää lääkkeille resistenttien kantojen muodostumista. Lisätietoja: minna.hannula(at)helsinki.fi Matkapuhelimen hyvinvointipäiväkirja tukee pitkäaikaista hyvinvoinnin hallintaa DI Elina Mattilan väitöskirja Design and Evaluation of a Mobile Phone Diary for Personal Health Management tarkastettiin kesäkuussa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Mattila on väitöskirjassaan tutkinut, miten matkapuhelimessa toimivalla hyvinvointipäiväkirjaohjelmalla, Wellness Diarylla, edistetään ja tuetaan työikäisten hyvinvointia. Käyttäjätutkimuksista saadut tulokset ovat olleet rohkaisevia. Aina mukana kulkeva matkapuhelin soveltuu hyvin monipuoliseen, jatkuvaan ja yksilölliseen terveyden ja hyvinvoinnin hallintaan. Hyvinvointipäiväkirjan pitkäaikaista käyttöä edistävät sen mukana pidettävyys, yksinkertaisuus, automaattinen palaute ja mukautuminen henkilökohtaisiin tarpeisiin. Tutkimuksesta saatuja oppeja hyödynnetään jatkossa uusien hyvinvointisovellusten kehityksessä. Parhaillaan ohjelmaa hyödynnetään yhteistyökumppani CSIRO:n (Australia's Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation) ja Queensland Healthin sydänkuntoutushankkeessa, josta saadut alustavat tulokset ovat positiivisia ja antavat viitteitä sovelluksen hyödynnettävyydestä myös sairauksien hallinnassa ja kuntoutuksessa. Sovellus on kehitetty VTT:n, Nokia Research Centerin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Tutkimusyhteistyötä on tehty lisäksi Kainuun sairaanhoitopiirin, Rokuan Kuntokeskuksen ja Työterveyslaitoksen kanssa. Tutkimusta rahoittivat VTT, Tekes ja Nokia. Lisätietoja: Elina.M.Mattila (at)vtt.fi n U U T U U S K I R J O J A | Koonnut Raija Ahvenainen-Rantala Luomutuotanto nousuun tarjontaketjun yhteistyöllä MMM Marja-Riitta Kottila väitteli elokuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Understanding the organic chain - The framework of the interaction between the actors in organic chains in relation to ecological modernisation of food production. Kottilan tutkimus valottaa viljelijöistä kuluttajiin ulottuvan luomuketjun toimijoiden välistä vuorovaikutusta ruuan tuotannon ekologisen modernisaation näkökulmasta. Ekologisella modernisaatiolla tarkoitetaan luomutuotannon menetelmien soveltamista ekologisia haittoja ennaltaehkäisevänä innovaationa ekologisten ja taloudellisten hyötyjen yhtaikaiseksi saavuttamiseksi. Kottila luo mallin luomuketjun toimijoiden vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi. Kottilan mukaan luomuketjun osat eivät toimi yhtenäisenä kokonaisuutena, vaikka kaikki toimijat korostivat vastuullisuuden merkitystä toiminnassaan. Osa toimijoista ei yhdistänyt luomua erityisesti vastuullisuuteen ja nekin, jotka näin tekivät, arvioivat luomun tuomia hyötyjä lähinnä myynnin kautta. Luomutuotteita valmistavan pienyrityksen ja kaupan keskusliikkeen välillä kuitenkin löytyi yhteistyötä, joka perustui valmistajan luotettavuuteen ja ammattitaitoon tavarantoimittajana. – Vuorovaikutuksen painopiste oli sujuvassa tuotevirrassa ja muut lisäarvotekijät jäivät pääosin vaille huomiota. Kuluttajien toiveita ja ajatuksia kuunneltiin vähän, ja he jäivät vaille tietoa tarjolla olevista tuotteista. Tiedonkulku ketjussa pysähtyi kauppaan ja kuluttajat kokivat vaikeaksi löytää luomutuotteita kauppojen valikoimista. Kukaan toimijoista ei ottanut johtavaa roolia kysynnän kasvattamiseksi. Tällainen tilanne edellyttää muiden sidosryhmien tukea ekologisen modernisaation toteutumiseksi, väittelijä pohtii. Lisätietoja: marja-riitta.kottila(at)helsinki.fi Yksityisyys – Turvaa digitaalinen kotirauhasi DI Petteri Järvinen on maamme tunnetuin tietotekniikkakirjailija, jolla on takanaan pitkä ura kirjoittajana, kouluttajana ja IT-alan mielipidevaikuttajana. Hänen IT-kirjojaan on myyty yli 250 000 kappaletta. Tunnustuksena kirjallisista töistään hänelle on myönnetty muun muassa valtion tiedonjulkistamispalkinto. Viimeisin keväällä ilmestynyt WSOYpro Oy Docendo-tuotteiden kustantama teos Yksityisyys – Turvaa digitaalinen kotirauhasi kertoo siitä, miten melkein kaikkea, mitä ihminen tekee, voidaan seurata ja valvoa tietokoneilla. Yksityisyys on häviämässä ja tekninen valvonta lisääntymässä. Kirjailija toteaakin, että varsinkin turvallisuuden ja ympäristönsuojelun nimissä on helppo saada läpi lähes millaista valvontaa tahansa. Mutta tosiasia on, että ainakaan vielä ei kaikkea selvästikään pystytä valvomaan. Muun muassa valtavat datamäärät vaikeuttavat ”isoveljien” työtä. Lisäksi omaa yksityisyyttä voi suojata toimimalla järkevästi, tosin se vaatii hieman aikaa ja vaivaa. Järvinen on tehnyt hyvän työn kertomalla, miten muun muassa kännykkää, sähköpostia, nettiä ja sosiaalista mediaa kannattaa käyttää niin, että sähköisiä jälkiä jää mahdollisimman vähän. Kirjassa esitellään myös keinoja jopa erilaisilta tiedustelujärjestelmiltä suojautumiseen. Kirjan nimi voisi aivan hyvin olla myös Turvaa digitaalinen työrauhasi globaalissa maailmassa. Scriptio Oy:n toimitusjohtaja Anja Alasilta on todennut Uusinta -blogissaan, että kyseessä on kovan luokan asiantuntijan Suomen oloihin tekemä tietokirja. Hän pistäisi sen pakolliseksi luettavaksi jokaiselle suomalaiselle. Opiskelun tueksi voitaisiin järjestää kansalais- ja työväenopistoihin kursseja. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Tosin tavallisena digikuluttajana olisin odottanut, että kirjassa olisi esitelty ja arvioitu myös erilaisten markkinoilla olevien tietoturvaohjelmien käyttökelpoisuutta. Niitä ei käsitellä ollenkaan. Ainakin omalla tietokoneellani oleva ohjelma tekee osan siitä, mitä Järvinenkin suosittelee. Lisätietoja: www.docendo.fi Historiikki HY:n elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastosta Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto (ent. elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos) vietti 50-vuotisjuhlaansa lukuvuonna 2009–2010. Juhlavuoden kunniaksi laitokselta aikanaan valmistunut professori Markku Raevuori on koonnut elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston historian yksiin kansiin. Historiikki 50 vuotta akateemista elintarvike- ja ympäristöhygienian tutkimusta ja opetusta esittelee napakasti osastolla tehdyn tutkimuksen ja opetuksen lisäksi henkilöitä, hallintoa sekä osaston yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi mukaan on poimittu runsas joukko tärkeitä tapahtumia ja tilanteita vuosien varrelta sekä keskeisesti alaan vaikuttaneet lait ja alan yhdistykset. Historiikki on kattava ja rohkaiseva, tosin vähän ansioluettelomainen kertomus siitä, miten alkujaan kolme henkilöä työllistävästä laitoksesta on 50 vuodessa kasvanut noin 70 työntekijän työyhteisö, joka on pärjännyt hienosti myös kansainvälisissä tutkimuksen arvioinneissa. Lukemisen tekisi mielenkiintoisemmaksi, jos kirjaan olisi sisällytetty vaikkapa haastattelu yhdeltä laitoksella työskennelleeltä henkilöltä kunkin johtajan aikakaudelta. Varmasti monia mukavia sattumuksia olisi löytynyt laitoksen arkipäivistä. Käsittääkseni osaston merkitys elintarviketutkimuksessa on tänä päivänä sen verran merkittävä, että historiikin ulkoasuun olisi myös kannattanut panostaa enemmän. Lisätietoja: osastosihteeri Hanna Lång, p. (09) 191 57171 Tilaa koko elintarvikealan kattava Ammattilehti • Kestotilaus 55 €/vuosikerta, oppilaitokset 45 €, määräaikaistilaus 60 € • Jälkitilauksena alehintaan nippuina: 1,50 €/kpl + postituskulut. • Tilaus sähköpostitse osoitteella [email protected] Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 www.kehittyvaelintarvike.fi 49 n T A P A h T U m I A Uudet teknologiat ja vastuullisuus teemoina pohjoismaisessa meijerikongressissa Kesäkuussa järjestettiin Hämeenlinnassa 42. pohjoismainen meijerikongressi, jolla on jo 90-vuotinen historia. Kukin pohjoismaa järjestää kongressin vuorollaan ja tällä kertaa järjestelyvuoro oli Suomella. Pohjoismaisen meijeriteknisen neuvoston puheenjohtaja Kari Toikkanen Valio Oy:stä toimi järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Tämänkertaisessa kokouksessa kongressikieleksi tuli skandinaviskan sijaan englanti. Muutoksen avulla kongressin esitelmöijiksi voitiin kutsua meijerialan kärkinimiä pohjoismaiden ulkopuolelta. Osanottajien määrä kohosi 250:een, ja osanottajia tuli myös pohjoismaiden ulkopuolelta. Kongressi jakaantui kahteen rinnakkaisohjelmaan: ”Uudet teknologiat” ja ”Vastuullisuus ja laadunvalvonta”. Pohjoismaisen Meijeriteknisen neuvoston kunniapalkinnon sai professori Roger K. Abrahamsen Norjasta. Perusteluina olivat hänen pitkäjänteinen ja ansiokas opetustyönsä ja arvostettu tutkimustyönsä meijeriteknologian alalla. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Kari Toikkanen (oik.) ojensi Pohjoismaisen Meijeriteknisen neuvoston kunniapalkinnon professori Roger K. Abrahamsenille. KUVAT: mARKKU WIIK Jaana Husu-Kallio avasi kongressin Hallituksen muutoskiireiden takia ministeri Sirkka-Liisa Anttila joutui perumaan tulonsa ja pääjohtaja Jaana Husu-Kallio Evirasta avasi kongressin hänen puolestaan. Hän piti myös kongressin toisen pääesitelmän. Husu-Kallion mukaan maitosektori on monessa suhteessa edelläkävijä vastuullisuudessa, turvallisuudessa sekä kuluttajien luottamuksen ylläpidossa. Hän korosti valvontaviranomaisen toiminnan perustuvan tieteelliseen tutkimukseen ja siihen pohjaavaan riskinarviointiin. Näissä asioissa valvontaviranomainen on tarvittaessa teollisuuden rinnalla, jos media yrittää tehdä kärpäsestä härkäsen. Jaana Husu-Kallion sanat muuttuivat myös teoiksi Venäjän tuontikieltojupakassa. Toisen pääesitelmän piti professori Ulrich Kulozik Münchenin teknillisestä yliopistosta. Hän painotti sitä, miten uusien teknologioiden käyttöönoton taustalla täytyy olla ymmärrys maidon ja erityisesti sen proteiinien käyttäytymisestä eri olosuhteissa. Kalvotekniikka tulossa juustonvalmistukseen Uudet teknologiat oli kongressin toinen pää- 50 teema ja siinä keskityttiin erityisesti kalvotekniikkaan. Tutkija Geneviéve Gésan-Guiziou INRA:sta Ranskasta toi esiin mikrosuodatuksen erilaiset mahdollisuudet meijeriteollisuudessa ja Arla Foodsin kehityspäällikkö HansHenrik Holst kertoi käytännön kokemuksista ja mahdollisuuksista juustonvalmistuksessa. Edullisten polymeerikalvojen markkinoilletulo on aiheuttanut buumin mikrosuodatusteknologian käyttöönotossa. Arlan suurimman juustolan johtaja Henrik Kaempe kertoi heidän kokemuksistaan juustolamaidon proteiinivakioinnissa ja permeaatin hyödyntämisessä. Juustoteknologiajohtaja Heinrich Stephan Alpmasta esitteli jatkuvatoimista juustonvalmistusta koagulaattorilla. Vastaava tuotekehittäjä Marko Outinen Valio Oy:stä kertoi, miten juustolamaidon proteiinivakiointi ultra- tai mikrosuodatuksella vaikuttaa heran laatuun lastenruokien raaka-aineena. Kuluttajat edellyttävät vastuullista toimintaa Professori Hannu Korhonen MTT:stä kertoi, että jäljitettävyys on tulossa yhä tärkeäm- Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi mäksi kilpailutekijäksi ruokaskandalien, kuten Kiinan melamiiniväärennysten vuoksi. Parhaillaan on menossa Traceback EU-projekti, jossa yhtenä pilot-kohteena on rehu-maitoketju. Projektissa kehitetään uusia työkaluja tämän ketjun entistä parempaan ja nopeampaan jäljittävyyteen. Tutkimusryhmän johtaja Odd Magne Harstad (Universitetet for miljø- og biovetenskap) puolestaan kertoi, mitä mahdollisuuksia maitoketjulla on pienentää kasvihuonekaasupäästöjään. Hänen mukaansa lehmän metaanipäästöihinkin pystytään vaikuttamaan esimerkiksi jalostuksella, ruokinnan muutoksilla ja lehmän käyttöiän pidentämisellä. Maitotuotteiden laadunvalvonnasta kuultiin useita esityksiä. Esimerkiksi tuotekehittäjä Päivi Myllärinen Valio Oy:stä vertaili aistinvaraista arviointia ja instrumenttimittauksia jogurtin rakenteen arvioinnissa ja vastaava tuotekehittäjä Soile Tynkkynen kertoi uusista nopeista ja tarkoista mahdollisuuksista mikrobien identifioinnissa. Erikoistutkija Raija Lanton (VTT) sekä professori Daiva Leskauskaiten (Kaunas University of Technology) esityksissä kuultiin mahdollisuuksista hallita hapanmaitotuotteiden rakenneongelmia ristisitovilla entsyymeillä. Professori Ylva Ardö Kööpenhaminan yliopistosta puhui juuston flavorin muodostuksen hallinnasta kypsymisen aikana. Kolmen vuoden päästä Lofooteille Kongressissa oli myös iltaohjelmaa, vierailu Hämeenlinnan Osuusmeijeriin ja Huhtamäki Oy:n Hämeenlinnan tehtaalle sekä golf-kisa, jossa voitto jäi Suomeen Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajan Heikki Juutisen ansiosta. Ohjelma päättyi Tinen T&K-johtajan Eirik SelmerOlsenin esitykseen, jossa hän kiitti järjestäjiä erittäin hyvin onnistuneesta kongressista ja toivotti kaikki tervetulleeksi seuraavaan kongressiin Lofooteille kesäkuussa 2013. Kaikki kongressin tieteelliset esitykset on luettavissa netistä osoitteesta www.meijerikongressi.fi kohdasta luentomateriaalit. π Matti Harju teknologiajohtaja Valio Oy matti.harju(at)valio.fi Oikea viestintä tuotteen aistittavasta laadusta A ja O Islannissa toukokuussa kolmannentoista kerran järjestetty Nordic Workshop in Sensory Science keräsi pohjoismaisten tutkimuslaitosten sekä elintarvikeyritysten aistinvaraisen tutkimuksen ammattilaiset keskustelemaan aistinvaraisen laadun sekä tutkimustulosten viestinnästä. Tuhkapilvistä huolimatta osallistujia oli runsaasti ympäri Pohjoismaita, kaikkiaan reilut 70. Suomesta paikalla olivat tutkimuspäällikkö Katarina Roininen (Taloustutkimus Oy), tutkimusinsinööri Seija Sulanto (Vaasan Oy), tuotekehityspäällikkö Niina Kälviäinen (Fazer Makeiset Oy) sekä vastaava tutkija Hanna Kivelä (Valio Oy) ja erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö (VTT), joista esityksen pitivät Roininen ja Kivelä. Tilaisuuden kantavana teemana oli tuotteiden aistinvaraisten ominaisuuksien markkinoiminen ja aistinvaraisista tutkimustuloksista viestiminen. Yhdeksi teemaksi esitysten sekä keskustelun myötä nousi kuluttajien osallistaminen, vuorovaikutteisuus sekä viestityn tiedon läpinäkyvyys. Teemaa käsiteltiin aistinvaraisen ja ostokäyttäytymistutkimuksen näkökulmasta puhujien edustaessa tutkimuslaitoksia, elintarvikealan yrityksiä ja ravintoloita. Ruokalistan sanat vaikuttavat ruuan miellyttävyyteen Tilaisuuden avausesitys How to describe menus oli kiinnostava johdanto tilaisuuden teemaan. Örebron yliopiston kielitieteiden professori Ulf Larsson esitteli systemaattisen lähestymistavan siihen, miten viestejä rakennetaan. Hän pohti muun muassa sanojen merkitystä ja sanojen herättämiä mielikuvia. Esimerkkinä Larsson käytti sitä, miten ravintolat viestivät annoksista ruokalistoissaan. Viestin päätavoitteen on oltava kirkas, jolloin sanojen avulla pystytään tarjoamaan informaation lisäksi myös positiivisia mielikuvia, mikä puolestaan onnistuessaan lisää ruoan nautinnollisuutta. Ravintoloitsijan näkökulmasta ruokalistan viestin tavoitteena on tarjota tietoa tuotteesta, mutta samalla saada asiakas haluamaan jotain hieman parempaa (ja kalliimpaa), ja tuottaa odotus nautinnosta. Oppilasruokalassa on ehkä oikeutettuakin tarjota asiak- kaille ”kalaa kastikkeella & perunamuusia”, mutta haudutettua kuhaa mousseline-kastikkeella nokkospyreen kera herättää hyvin erilaisen odotuksen. Uudet viestintäkeinot vauhdittavat myyntiä ja tutkimusta Tanskalaisen NOMA-ravintolan johtajan Peter Kreinerin (Restaurant NOMA and Nordic Food Lab) esitys korosti voimakkaasti omaperäisyyttä, tehdä asiat toisin kuin on totuttu ja uskallusta heittäytyä uuteen. Ravintola kampanjoi erityisesti pohjoismaisen ruuan puolesta. Ravintola hyödyntää suoria kontaktejaan lehdistöön ja muihin vaikuttajiin, kun taas suurelle yleisölle kommunikoidaan nettisivujen välityksellä. Kööpenhaminassa sijaitseva NOMA valittiin tammikuussa 2010 Pohjoismaiden parhaaksi ravintolaksi. Ravintolalla ei ole aikomustakaan laajentaa toimintaansa; sille missio on tärkeämpää kuin taloudellinen tuotto. Arlan Forumin kuluttajaneuvonnan päällikkö Tanja Bang Udengaard Tanskan Arla Foodsista kertoi, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää kuluttajatutkimuksessa. Sosiaalinen media on tuttu erityisesti alle 24-vuotiaille, mihin ikäryhmään yksikään workshopin osallistujista ei lukeutunut. Oli hämmästyttävää kuulla, että on olemassa peräti 32 erilaista aistinvaraisen arvioinnin sosiaalista mediaa, kuten Society of sensory professionals tai LinkedIn- tai InnoCentive-verkostojen alayksiköt. Hän itse hyödyntää ahkerasti blogi-keskustelua työssään. Pakkaus vaikuttaa aistinautintoon Workshopin ydin oli yhdessä käyty keskustelu ja pohdinta kahden paikallisen tuotteen aistinvaraisesta laadusta, pakkauksesta ja pakkauksen välittämistä viesteistä. Tuotteet olivat kahden eri islantilaisvalmistajan juotavaa skyriä. Skyr on islantilainen hapanmaitotuote, joka on koostumukseltaan sakeampaa kuin jogurtti ja sisältää runsaasti proteiinia ja vain vähän rasvaa. Osallistujat arvioivat tuotteet pelkän maun sekä pelkän pakkauksen perusteella ja lopuksi kokonaisuutena. Osallistujien tehtävänä oli määritellä tuotteen kohderyhmä sekä tarkastella, kuinka tuotteesta ja erityisesti aistitta- Islannissa paikallinen alkuruoka ja yleinen välipalatuote on kuivattu turska. KUVA: hAnnA KIVelÄ vasta laadusta viestittiin pakkauksessa, ja miten hyvin pakkauksen informaatio vastasi tuotteista saatua aistinvaraista kokemusta. Tuotteet olivat makeus- ja happamuustasoltaan sekä pakkauksen visuaalisen ilmeen suhteen hyvin erilaisia. Keskinkertaisemman näköinen pakkaus hyötyi suuresti siitä, että sen sisältämän tuotteen aistinvarainen laatu oli valtaosan mielestä hyvä ja kokonaisuuden miellyttävyys parani tuotteen, konseptin sekä maun yhdistelmänä. Siitä huolimatta tuotetta ei välttämättä ostettaisi, koska pakkauskoko oli väärä haluttuun käyttötarkoitukseen (on to go) nähden. Tyylikkäämmässä pakkauksessa tuotteen maku oli puolestaan pettymys, koska pakkaus herätti odotukset erittäin korkealuokkaisesta tuotteesta. Tuotteiden aistinvarainen laatu jakoi mielipiteitä osallistujien keskuudessa. Alan asiantuntijoiden pohtimat sopivat kohderyhmät sekä ennuste tuotteen menestymisestä keskinkertaisemman näköisessä pakkauksessa eivät kuitenkaan vastanneet todellista kuluttajakäyttäytymistä. Tämä havainto olikin jälleen hyvä muistutus siitä, mikä asiantuntijamielipiteistä riippumattoman kuluttajatutkimuksen ja tuotetestien merkitys on uutuustuotetta kehitettäessä: vain kuluttajan mielipiteitä kuuntelemalla ja saavutetun ymmärryksen viestimisellä saamme kehitettyä todellisia menestystuotteita. π Hanna Kivelä vastaava tutkija Valio Oy hanna.kivela(at)valio.fi Raija-Liisa Heiniö erikoistutkija VTT raija-liisa.heinio(at)vtt.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 51 haarukassa Voimaruokaa Suomesta Soili Soisalon ja Eeva Voutilaisen tuore kirja Mustikka, ruis ja rypsi on kattava tietopaketti suomalaisesta terveellisestä ja ekologisesta lähiruuasta. Teos esittelee perustellusti kotimaisen voimaruoan – kasvisten, marjojen, rypsiöljyn, täysjyväviljan, kalan ja maitotuotteiden – terveysvaikutuksia. Se kertoo tutkimustuloksiin nojaten, miksi kaukaa kuljetettujen superruokien sijasta ruokakori kannattaa täyttää maukkaalla, tuoreella ja ekologisella lähiruualla. Pohjolan superruuista koostuu Itämeren ruokavalio on vähintään yhtä terveellinen kuin Välimeren ruokavalio. Otavan julkaiseman teoksen kirjoittajat ovat kokeneita ravitsemusasiantuntijoita. Kalaherkkuja uusissa pakkauksissa Kalajalostetehdas V. Hukkanen Oy on lanseerannut Kalaneuvos-marinoidut lohisuikaleet uudessa, suojakaasutiiviissä ja mikron- ja uuninkestävässä Stora Enso DeLight -vuoassa. Vanha alumiinirasia on korvattu ympäristöystävällisemmällä kartonkipakkauksella. Hukkasen valikoimaan on tulossa lähiaikoina myös uusia lohi- ja kirjolohituotteita. – DeLight-vuoka kestää kuumentamisen uunissa ja mikroaaltouunissa, joten ruuan voi kypsentää helposti omassa pakkauksessaan. Pakkaus on miellyttävä ja jämäkkä käsitellä. Jälkikäteen vuoka on helppo puhdistaa ja kierrättää kuten mehu- ja maitotölkit, sanoo toimitusjohtaja Veijo Hukkanen. Stora Enso DeLight -vuoka soveltuu hyvin herkille, kylmäsäilytystä vaativille ja suojakaasuun pakattaville tuotteille, koska pakkauksen hyvät suojausominaisuudet säilyttävät tuoreuden ja pakkauksen sopivuus uuniin, mikroaaltouuniin ja pakkaseen tekee siitä monikäyttöisen. – V. Hukkaselle kehitetty ratkaisu on ensimmäinen uunistettava suojakaasupakkaus, jonka tuomme markkinoille, kertoo Stora Enso DeLight Solutionista vastaava Jalliina Järvinen. Lisätietoja: www.storaenso.com/delight Ocean Spray laajentaa marjatuotevalikoimaansa tuomalla markkinoille kuivatut karpalot, jotka on makeutettu hedelmän omalla sokerilla. Ne lisäävät väriä, makua sekä terveyttä edistäviä vaikutuksia valmiisiin tuotteisiin, kuten muroihin, mysleihin ja leivonnaisiin. Käsittelyä hyvin kestävät karpalot on helppo lisätä tuotantoprosessiin. Lisätietoja: www.oceansprayitg.com ja www.oceanspray.com Herkuttelujuustoja Kermansaven uutuuspadat, ajattoman selkeät Hotpot Duot, ovat monesti palkitun teollisen muotoilijan Hannu Kähösen suunnittelemia. Hotpot Duo -tuotteisiin kuuluvat kolmen litran pata ja kansi sekä yhden litran pata ja kansi. Värivaihtoehtoina ovat musta, harmaa, lime ja sininen. Kantta voi käyttää itsenäisesti uunilautasena, kattauslautasena tai alustana itse padalle. Hotpot Duo -astioita voidaan perinteisestä kivitavaravuoasta poiketen käyttää myös liedellä, grillillä tai suorankin liekin päällä, ja ne kestävät myös uunin, mikroaaltouunin, pakastuksen ja konepesun. Padat on valmistettu Tulikiven Heinäveden tehtaalla. Skånemejerierin Allerum Herrgård ja Allerum Präst -juustot ovat 12 kuukautta kypsytettyjä, perinteisiä ruotsalaisia kovajuustoja. Erityisen aromikkaat juustot tuovat lisää makua herkutteluhetkiin ja juhlavalle juustotarjottimelle. Ne toimivat myös ruuanlaitossa tai voileivän päällä. Allerum Grevén myötä Skånemejerierin pitkään kypsytettyjen Allerumjuustojen tuotesarjaan kuuluu nyt kolme täysrasvaista herkkujuustoa. Myös kevyet Allerum Herrgård 17 % - ja Allerum Präst 17 % -juustot säilyvät valikoimassa. Lisätietoja: www.tulikivishop.com Lisätietoja: http://www.skane-finland.com Monikäyttöinen pata 52 Kuivattuja karpaloita hedelmämakeutuksella Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi n nImITyKSIÄ • Katariina Hietaranta on nimitetty Huhtamäki Oy:n konserniviestintään nimikkeellä Head of Group Communications. • Jarmo Kyytsönen on nimitetty Farmoksen tekniseksi konsultiksi elintarviketeollisuuden avainasiakkaiden tekniseen palveluun ja Pekka Marttila Institutional-ryhmän tekniseksi konsultiksi LänsiSuomen alueelle. Pekka Turpeinen on nimitetty HoReCa-sektorin myyntiedustajaksi pääkaupunkiseudulle ja Mika Sipponen Institutional-sektorin avainasiakaspäälliköksi. • ETM, insinööri (AMK) Minna Kosonen on nimitetty Helsinki Business and Science Park – Viikki Food Centre yksikköön tuotekehityspäällikön tehtävään. Hänen vastuualueenaan on tuotekehityksen ohjaus, lisäksi hän vastaa lihatuotteiden tutkimus- ja kehittämispalveluista. ETM Laura Harju on nimitetty VFC:n asiantuntijaksi erityisalueenaan markkina- ja aistinvaraiset tutkimuspalvelut sekä ETM Emma Laivisto VFC:n asiantuntijaksi erityisalueenaan leipomo- ja viljatuotteiden tutkimus- ja kehittämispalvelut. • ETM Elina Ussa on nimitetty 27.9.2010 alkaen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimi- n tusjohtajaksi. Lisäksi hän toimii Elintarviketeollisuusliiton johtajana vastuualueenaan yhteiskuntasuhteet. • Azelis Nordic – Bröste vahvistaa markkina-asemaansa nimittämällä elintarvikeryhmän johtoon Mathias Stendahlin. Ruotsalaissyntyinen Stendahl aloitti uuden uransa Pohjoismaiden alueen Elintarvikeryhmän Regional Business Managerina 1.10.2010. • Anna Kultalahti on nimitetty Atria Suomen myyntipäälliköksi kaupalliseen organisaatioon ja KTM, KM Kaija Ketola-Annala henkilöstön kehittämispäälliköksi. ETK Pasi Pohjalainen on nimitetty lihaliiketoiminnan vienti- ja tukkumyynnin myyntipäälliköksi 2.8.2010 alkaen. • Marjo Rajala on nimitetty Haaga-Perhon koulutussuunnittelijaksi, Anne Lukkarinen kehitysjohtajaksi, Tia Hoikkala kehityspäälliköksi, Marja Silkamo tutkijaksi, Veikko Jalkanen assistentiksi, Anu Poukka koulutuspäälliköksi ja Minna Huuhtanen markkinointipäälliköksi. • DI Mari Laine on nimitetty Myllykoski Paperin Business Controlling -tehtäviin ja johtoryhmän jäseneksi. • Pirjo Virtaintorppa on nimitetty Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtajaksi. • Oy Hartwall Ab:n kauppakanavan organisaatossa on nimitetty asiakkuusjohtajiksi Kaj Nordberg, Marko Airamaa ja Ann-Mari Hämäläinen. Simo Hämäläinen ja Mikko Lehmuskoski on nimitetty avainasiakaspäälliköiksi. Jussi Mäntynen on nimitetty junior avainasiakaspäälliköksi. Ostotoiminnoissa Jaakko Julin on nimitetty ostopäälliköksi. Jan Mäkelä on nimitetty tuotantolinjaesimieheksi Hartwall Lahteen. Katja Jantunen on nimitetty siidereiden ja lonkeroiden tuotepäälliköksi ja Ari Nykänen Hartwallin tytäryhtiön Hartwall-Traden kategoriapäälliköksi. • Yrityshallinnon tradenomi Minna Saloranta on nimitetty Itikka Osuuskunnan johdon assistentiksi 1.9.2010 alkaen. • ELL Leena Suojala on aloittanut 30.8. MTK:n palveluksessa maatalouslinjan asiantuntijana. Hänen tehtäviinsä kuuluvat tuotantoeläinten hyvinvointi, eläinsuojelu, elintarvikehygienia ja eläinlääkintä. • Juho Lilja on nimitetty Olvin vuoden 2010 lonkerolähettilääksi. TA PA h T U m A K A l e n T e R I Suomessa 2010 Ulkomailla 2010 Energiaforum 10 25.–28.10.2010 Tampere, www.energiaforum.com Salaattiviikko 25.–31.10.2010 Reilun kaupan viikko 25.–31.10.2010 Tekesin Symbio- ja Sapuska-ohjelmien yhteinen seminaari (videoitu) 26.10.2010, [email protected] Työterveyspäivät 26.–27.10.2010 Helsinki, www.finnexpo.fi Viini, ruoka & hyvä elämä 28.–31.10.2010 Helsinki, www.finnexpo.fi Lisäarvoa lampaalle -seminaari 29.10.2010 Tampere, http://www. pirmk.fi/hankkeet/hyvalammas_hanke.html Elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkaisu 2.11.2010 Lahti, [email protected] Tuotekehityksen johtaminen 2.–3.11.2010 Helsinki, www.fyi.fi Ateria 2010 9.11.2010 Helsinki, www.wanhasatama.com Hammaslääkäripäivät 11.–13.11.2010 Helsinki, www.finnexpo.fi Pakkausalan peruskurssi nro 74, I-jakso 15.–19.11.2010 Forssa, www.pakkaus.com Helppo pakkaus on ETU -hankkeen juhlaseminaari, 17.11.2010 Helsinki, www.helppopakkausonetu.com Veden aistinvarainen laadunarviointi 17.11.2010 Helsinki, www.evira.fi Läänineläinlääkäripäivät 17.–18.11.2010 Helsinki, www.evira.fi Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 18.–19.11.2010 Helsinki, www.ravitsemusfoorumi.fi Tulevaisuuden myymälä 23.–24.11.2010 Helsinki, www.fyi.fi ELMA 26.–28.11.2010 Helsinki, www.finnexpo.fi Aktiiviset ja älykkäät pakkausratkaisut 30.11.2010 Helsinki, www.pakkaus.com Eläinlääkäripäivät 1.–3.12. Helsinki, www.sell.fi Food ingredients India 2010 22–23.10.2010 Mumbai, www.ingredientsnetwork.com Elmia 26–27.10.2010, Jönköping, www.elmia.se K 2010 Düsseldorf 27.10.–3.11.2010, www.k-online.de Foodfest 28–30.10.2010 Tallinna, www.profexpo.ee Pack Expo International 2010 31.10.–4.11.2010 Chicago, www.packexpo.com FoodPharmaTech 2–4.11.2010 Herning, www.foodpharmatech.dk World Food Kazakhstan 2–5.11.2010, www.worldfood.kz IDF World Dairy Summit 2010 8–11.11.2010 Auckland, www.wds2010.com EFFoST-Conference 10–12.11.2010 Dublin, www.effost.org, www.ehedg.org Brau Beviale 10–12.11.2010 Nürnberg, www.brau-beviale.de Mat för livet 12–13.11.2010, Kista, www.celiaki.se Health Ingredients Europe & Natural Ingredients 16–18.11.2010 Madrid, www.hieurope.ingredientsnetwork.com CIAA 2010 18–19.11.2010 Bryssel, www.ciaacongress2010.eu PackTech India 18–20.11.2010 www.packtech-india.com drink technology India 2010 18–20.11.2010, www.drinktechnology-india.com Emballage 22–26.11.2010 Pariisi, www.emballageweb.com Les Places d’Or 23–25.11.2010 Pariisi, www.lesplacesdor.com Ingredients Russia 2010 23–26.11.2010, www.food-exhibitions.com www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 53 n TUnnUSTUKSIA PacTec 2010 -pakkauspalkinto lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutille Suomen Messusäätiön myöntämä 10 000 euron PacTec 2010 -pakkauspalkinto on myönnetty Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin pakkausmuotoilu ja grafiikka -osastolle. Osaston vastuuopettaja on Marja Lampainen. – LAMK on korkeatasoisen opetuksensa ansiosta luonut pakkaussuunnittelijoita, jotka ovat kehittäneet alan yrityksille todella hienoja ja kilpailukykyisiä pakkauksia siinä määrin, että ne ovat voittaneet merkittävän määrän kansainvälisiä kilpailuja, toteaa pakkauspalkintoraadin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Roger Bagge Suomen Pakkausyhdistyksestä totesi. Kunniamaininnan sai Valion Juustopikari ja F.K. Truben kahvileipäpakkaus. Ne täyttävät erinomaisesti Hunajainen vuodenjuustomakkara vuoden paras Akateeminen Kiuas-Seura r.y.:n (AKS) valitsema paras kotimainen makkara vuodelta 2010 on Makuliha Oy:n valmistama Hunajainen Vuohenjuustomakkara. Kakkos-ja kolmossija menivät saman valmistajan makkaroille: Lihatukku Veijo Votkinin Kaurisnakki ja Salamigrilleri. Makkarat on arvioitu viimeksi kuluneen vuoden aikana AKS:n istunnoissa. Maistelukauden aikana arvioitiin kaikkiaan 81 koti- ja ulkomaista makkaraa, joista 60 oli Suomessa valmistettuja uutuuksia. Maistelussa arvioidaan makua, rakennetta, massan sidosteisuutta ja kuoren rapeutta. Sokkotestissä makkaralle annetaan korkeintaan 100 pistettä, jotka jakaantuvat maun, ulkonäon sekä hinta/laatusuhteen kesken. Ursula Schwab Ravitsemusvaikuttaja 2010 Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry on valinnut Ravitsemusvaikuttajaksi 2010 dosentti Ursula Schwabin. Valinta julkistettiin Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa Helsingissä 4.10. Ravitsemusvaikuttajan valinnassa painotetaan ammattiylpeyttä, saavutuksia työelämässä ja näkyvyyttä omalla alalla. Ursula Schwab työskentelee arvostettuna yliopisto-opettajana ItäSuomen yliopistossa, jossa hän opettaa tuleville ravitsemusterapeuteille kliinistä ravitsemusta ja tekee tutkimustyötä. Hän toimii myös ravitsemusterapeuttina Kuopion yli- 54 opistollisessa sairaalassa. Schwab on monitahoinen vaikuttaja, jolla on lukuisia luottamus- ja asiantuntijatoimia: hän on Suomen Sydänliiton hallituksen ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen. Hän on myös toinen Suomen edustajista Pohjoismaisten ravitsemussuositusten projektiryhmässä. Agronomiliiton valtuustossa Schwab vaikuttaa kuudetta vuotta. Hän on toiminut ravitsemusasiantuntijana mm. Munuais- ja maksaliitossa, Keliakialiitossa sekä lasten ruoka-allergioiden Käypä hoito -suositusryhmässä. Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi pakkauskilpailun kriteerit ja omaavat tuotteen myyntiä edistävää uutuusarvoa. Juustopikareiden valmis- taja on Huhtamäki Oy ja kahvileipäpakkauksien Suominen Joustopakkaukset Oy. Vuohelan Herkkupuoti vuoden gluteeniton yritys Vuohelan Herkkupuoti on valittu vuoden 2010 gluteenittomaksi yritykseksi ja Virtasalmen Viljatuotteen tattarilese vuoden gluteenittomaksi tuotteeksi. Valinnat julkistettiin Keliakia2010 -messuilla Tampereella. Kilpailuraati kiitti hartolalaisen Vuohelan Herkkupuodin rohkeutta ja innovatiivisuutta tuotekehityksessä ja yrityksen laajentamisessa sekä yrityksen halua osallistua kehityshankkeisiin ja satsata gluteenittomien leivonnaisten paistokokeiluihin ensimmäisenä Suomessa. Virtasalmen Viljatuotteen tattarilese puolestaan on tervetullut uutuus keliaakikoille, sillä vastaavaa kuitupitoista, leivontaan ja lisukkeeksi sopivaa tuotetta ei ole ollut aikaisemmin. Olavi Viheroja Sahdinvalmistuksen tuplamestari Sahdinvalmistuksen vuoden 2010 Suomen Mestari on Olavi Viheroja Hämeenkyröstä. Hän vei mestaruuden jo toisen kerran peräkkäin. Toiseksi sijoittui Anne Tanhula Kuhmoisista ja kolmanneksi Reijo Hautakangas Isojoelta. Suomen Sahtiseuran 19. kertaa järjestämään kisaan Lahdessa osallistui 40 valmistajaa sahtipitäjistä eri puolilta maata. Suomessa perinteisiä sahtialueita ovat erityisesti Häme, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Satakunta. Suomen ohella sahdin kaltaista juomaa valmistetaan Ruotsin Gotlannin sekä Viron Saarenmaan ja Hiidenmaan saarilla. Hankintaopas AAKKOSOSA Kauttuan tehdas PL 120 27501 KAUTTUA Puh. 010 430 500 IK-Kotelo Inkeroisten tehdas Valtatie 12 46900 INKEROINEN Puh. 010 430 500 email: [email protected] www.ar-carton.com ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY Satukuja 1 D 02230 ESPOO Puh. (09) 505 3011 Fax (09) 505 3148 email: [email protected] www.alert.fi ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 250 email: [email protected] www.algol.fi AMIHELP OY Otsolantie 7 B 36100 KANGASALA AS. Puh. 0400 – 729 721 Fax (03) 4518 0053 email: [email protected] www.amihelp.fi AMITEC OY Kaivolantie 8 23800 LAITILA Puh. 040 300 2200 Fax. (02) 856 132 www.amitec.fi BEMIS VALKEAKOSKI OY PL 70 37601 VALKEAKOSKI Puh. 0207 51 3100 Fax 0207 51 3309 email: [email protected] www.bemis-europe.com Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 email: [email protected] www.ammeraalbeltech.fi Elintarvikeraaka- ja lisäaineet PL 15 (Eteläranta 4 B) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 332 Fax 0207 914 380 Tuupakankuja 1 01740 VANTAA Puh. 0207 189 200 Fax 0207 189 201 AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 email: [email protected] www.auraprint.fi Terveys ja Tutkimus PL 15 (Sahaajankatu 24) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 672 Fax 0207 914 241 email: [email protected] www.berner.fi/tt BRENNTAG NORDIC OY Malmarintie 20 01380 VANTAA Puh. (09) 5495 640 Fax (09) 5495 6411 email: [email protected] www.brenntag-nordic.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 VANTAA Puh. (09) 774 6060 Fax (09) 774 60 666 email: [email protected] www.busch.fi Kirjolantie 7 21200 RAISIO Puh. (02) 435 8720 Fax (02) 435 8721 GSM +358 40 581 8683 email: [email protected] Juvan teollisuuskatu 11 02920 ESPOO Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 email: [email protected] www.celego.fi CHRISTIAN BERNER OY PL 12 (Rajavoudinkuja 1a) 01741 VANTAA Puh. (09) 276 6830 Fax (09) 890 920 email: [email protected] www.christianberner.com PL 21 02401 KIRKKONUMMI Puh. 010 402 2300 Fax 010 402 2344 email: [email protected] www.avena.fi www.mildola.fi BANG & BONSOMER OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI Puh. (09) 681 081 Fax (09) 692 4174 www.bangbonsomer.com Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK Puh. 010 431 030 Fax 010 431 4422 www.danisco.com/sweeteners PL 11 (Kaurakatu 48 B) 20101 TURKU Puh. 020 7474200 Fax 020 7474202 email: [email protected] www.diversey.com DOSETEC ExACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (03) 871 540 Fax (03) 871 5410 email: [email protected] www.dosetec.fi DRINK CONSULT FINLAND OY GIVAUDAN SUISSE SA sivuliike Suomessa Kauppakartanonkatu 7 A 44 00930 HELSINKI Puh. (09) 3434 860 Fax (09) 3434 8650 www.givaudan.com PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 Naantali Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 HAARLA ENGINEERING Pyhäjärvenkatu 5 A 33200 TAMPERE Puh. (03) 3399 1302 Fax (03) 3399 1350 email: [email protected] www.haarla.fi HAGSON-PROVITEK OY PL 74 02631 ESPOO Puh. (09) 439 3070 Fax (09) 439 30720 email: [email protected] www.provitek.fi ETELÄ-SUOMEN LAADUKAS Ahomäentie 27 30100 FORSSA Puh. 044 252 5749 Fax (03) 436 1011 emai: [email protected] www.laadukas.fi HUHTAMÄKI CONSUMER GOODS FINLAND OY FAERCH PLAST A/S Rannikkolaivurintie 8 D 00850 HELSINKI Puh. 050-413 8058 Fax (09) 677 183 email: [email protected] www.faerchplast.com FARMOS OY PL 157 20101 TURKU Puh. 010 4307 110 Fax 010 4307 720 www.farmos.fi Neulaniementie 2 L 6 70210 KUOPIO Puh. (017) 288 1270 Fax (017) 288 1269 email: [email protected] www.foodfiles.com FOODWEST OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 email: [email protected] www.cortex.fi Pyhäjärvenkatu 5 A 33200 TAMPERE Puh. (03) 3399 1309 Fax (03) 3399 1350 email: [email protected] www.haarla.fi OY M. HALOILA AB email: [email protected] www.condite.fi CORTEx OY HAARLA OY Juvantie 66 51900 JUVA Puh. (015) 452 911 Fax (015) 453 964 email: [email protected] www.drinkconsult.com www.suurkeittio.fi www.hoyrynkehitin.fi OY FOODFILES LTD MAUSTETALO CONDITE OY AVENA NORDIC GRAIN OY DANISCO SWEETENERS OY Diversey BERNER OY OY CELEGO AB OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Vehnämyllynkatu 6 33560 Tampere Puh. 010 3974400 Fax 03 2540 745 email: [email protected] www.crtoy.com BERNER OY CCL LABEL OY AMMERAAL BELTECH OY CRT OY CLEANROOM TECH Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. (06) 4210 000 email: [email protected] www.foodwest.fi 21250 MASKU Puh. (02) 437 6111 Fax (02) 437 6211 email: [email protected] www.haloila.com www.itwmima.eu www.octopuscompact.com Polarpakintie 13300 HÄMEENLINNA Puh. 010 686 7000 Fax 010 686 7552 www.huhtamaki.fi HUNAJAINEN SAM OY Porslahdentie 23 H 00980 HELSINKI Puh. (09) 877 0330 Fax (09) 8770 3311 email: [email protected] www.hunajainensam.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. 0207 76 9680 Fax (02) 767 6225 email: [email protected] www.hunaja.fi IMCD FINLAND OY Malminkatu 24 C 00100 HELSINKI Puh (09) 25 15 160 Fax (09) 25 15 1699 email: [email protected] www.imcd.fi JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 email: [email protected] www.jauhetekniikka.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 55 Hankintaopas A&R CARTON OY Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected], Mannerheimintie 40 A 30, 00100 Helsinki. JONIKO OY Kehänreuna 2 02430 MASALA Puh. (09) 295 9260 Fax (09) 295 92626 email: [email protected] www.joniko.com LABNET OY Hermannin rantatie 12 B 00580 HELSINKI Puh. (09) 476 44300 Fax (09) 476 44310 email: [email protected] LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 email: [email protected] www.laihianmallas.fi LAITOSJALKINE OY SCANEGG SUOMI OY MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. 0207 921 300 Fax 0207 921 371 email: [email protected] www.multivac.com NORDIC ID OY Myllyojankatu 2 A 24100 SALO Puh. (02) 727 7700 Fax (02)7277720 email:[email protected] www.nordicid.com NORFOODS OY 35320 HIRSILÄ Puh. (03) 336 3111 Fax (03) 336 3300 email: [email protected] www.laja.com Paciuksenkatu 19 00270 HELSINKI Puh. (09) 4159 2255 Fax (09) 4159 2256 email: [email protected] www.norfoods.fi LARSCON OY ORAT OY Antreantie 10 B 02140 ESPOO Puh. 010 239 2480 Gsm 050 540 2882 email: [email protected] www.larscon.fi Pikkupurontie 4–6 00880 HELSINKI Puh. (09) 755 6577 Fax (09) 788 800 email: [email protected] www.orat.fi LAWSON SOFTWARE FINLAND OY Valimotie 13 A 00380 HELSINKI Puh. 020 1420 000 www.lawson.com LEIPURIN OY PL 40 (Kutojantie 4) 02631 ESPOO Puh. (09) 521 710 Fax (09) 521 2121 www.leipurin.com ORION DIAGNOSTICA OY PL 83 02101 ESPOO Puh. 010 426 2709 Fax 010 426 2794 email: [email protected] Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI Puh. (06) 322 7300 Fax (06) 322 7320 email: [email protected] www.packcompany.fi PL 56 (Luukkaankatu 8) 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 761 9480 Fax (03) 570 5499 www.ltk.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 email: [email protected] www.lihel.fi Hankintaopas LISACON OY Kivitie 145 72400 PIELAVESI Puh. (017) 861 244 email: [email protected] www.lisacon.fi MP-MAUSTEPALVELU OY PL 56 (Luukkaankatu 6) 13101 HÄMEENLINNA Puh. Vaihde: (03) 217 3413 Fax (03) 570 5209 www.maustepalvelu.com Teollisuustie 2 02880 VEIKKOLA Puh. 0207 89 1000 Fax 0207 89 1099 email: [email protected] www.pa-hu.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: [email protected] www.laatuetiketti.fi PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY Hakamäentie 7 48400 KOTKA Puh. 010 841 6000 Fax 010 841 6019 email: [email protected] www.ppt-filter.com SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN Puh. (02) 620 6319 Fax (02) 620 6339 email: [email protected] www.satafood.net MEDIQ SUOMI OY PL 8 02101 ESPOO Puh. 010 429 99 Fax 010 429 2080 email: [email protected] [email protected] www.mediq.fi 56 Työpajankatu 6 A 00580 HELSINKI Puh. (09) 7257 4411 Fax (09) 7257 4430 [email protected] www.sealedair-emea.com SEFO-KONSULTOINTI Lapinlahdenkatu 23 B 58 00180 HELSINKI Puh. (09) 726 0270 Fax (09) 726 0272 email: [email protected] www.sefo-konsultointi.fi SENSON OY PL 95 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 www.senson.fi OSAKEYHTIÖ SIx PL 227 (Tulppatie 20) 00811 HELSINKI Puh. 020 792 4330 Fax (09) 755 5545 email: [email protected] SOFTWARE POINT OY Valkjärventie 1 02130 ESPOO Puh. (09) 4391 320 email: [email protected] www.softwarepoint.com Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi THERMO FISHER SCIENTIFIC PL 100 (Ratastie 2) 01621 VANTAA Puh. (09) 3291 0200 Fax (09) 3291 0301 email: myynti.fi@ thermofisher.com www.thermofisher.com TPLUS OY Mäkelänkatu 54 A 00510 HELSINKI Puh. (09) 7599 720 Fax (09) 7599 7210 www.tplus.fi TT-TÄRYLAITE OY Linnanpajantie 7 00950 HELSINKI Puh. (09) 755 2730 Fax (09) 755 4505 email: [email protected] www.tarylaite.fi UVA FINLAND Ollaksentie 12 02940 Espoo Puh: (09) 863 21 21 040 900 18 38 email: [email protected] www.uvisable.com VALIO OY PL 10 00039 VALIO Puh. 010 381 2457 Fax 010 381 2630 email: [email protected] www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus SOLOTOP OY Laippatie 14 A 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 660 Fax. (09) 5491 6570 email: [email protected] www.solotop.fi SUOMEN COBRA SYSTEMS OY Asesepänkuja 3 00620 HELSINKI Puh. (09) 7288 340 Fax (09) 7288 3434 email: [email protected] www.cobrasys.fi VERSO OY Kansakoulukatu 5 B 14 00100 Helsinki Puh. 040-549 7114 email: [email protected] www.versofinland.fi VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 email: [email protected] www.vesantti.fi SUOMEN VUOKRAKONTTI OY Yrityspuistontie 2 05200 RAJAMÄKI Puh (09) 7258 8700 040 508 4803 email: [email protected] www.vuokrakontti.fi TALLBERG ROBOMA OY Rälssitie 7 C, 01510 Vantaa Sivukonttori: Puoshaka 3, 18100 Heinola Puh. 020 7421 800, 050 555 6466 Fax (03) 714 1302 email: [email protected] www.tallbergroboma.fi TANKKI OY Oikotie 2 63700 ÄHTÄRI Puh. (06) 510 1111 Fax (06) 510 1200 www.tankki.fi TARRATUOTE OY OY SCANDIC TRANS AB VAASA – TURKU – HELSINKI Puh. 020 1202 500 Fax 020 1202 515 www.scandictrans.fi OY TEO-PAL AB Luoteisrinne 4 02270 ESPOO Puh. (09) 819 0560 Fax (09) 8190 5642 email: [email protected] www.teopal.fi SEALED AIR OY PACK COMPANY OY PA-HU OY LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTA Piispanristintie 8 20760 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 431 Fax (02) 2144 333 email: [email protected] www.scanegg.fi PL 6 (Vesimyllynkatu 4) 33331 TAMPERE Puh. (03) 254 7800 Fax (03) 254 7811 www.tarratuote.fi VIIKKI FOOD CENTRE Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. (09) 319 36543 Fax (09) 319 36554 email: [email protected] www.viikkifoodcentre.fi OY WOIKOSKI AB Pääkonttori PL 1 47901 VUOHIJÄRVI Puh. (015) 7700 700 email: [email protected] www.woikoski.fi Tukea tulevaisuuden menestystarinoille Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun ja kaupallistamiseen. R.kehitykseen ÖSTERLUND KY KB PLViikki 99 (Laippatie Food Centre19 on B) valittu toteuttamaan kansallista 00811 HELSINKI Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Puh. (09) 586 8170 Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! Fax (09) 736 452 www.viikkifoodcentre.fi email: [email protected] www.osterlund.com TUOTERYHMÄOSA ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT – – – – punnitus- ja annostelujärjestelmät säiliövaa’at lattiavaa’at pöytävaa’at Multivac Oy – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at Orat Oy Oy Woikoski Ab – elintarvikekaasut – teolliset kaasut – erikoiskaasut – kuivajää – kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät – – – – – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät huolto ja ylläpitopalvelut vaaka-anturit annostelujärjestelmät ohjelmistot ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT Lawson Software Finland Oy – valmistavan teollisuuden-, elintarvike- ja tukkukaupan ERP tietojärjestelmäratkaisut ja asiantuntijapalvelut Suomessa ja globaalisti Amitec Oy Orat Oy Elintarviketeollisuuden ratkaisut: – kokonaisvaltaiset projektitoteutukset – suunnittelu, valmistus ja asennus Ammeraal Beltech Oy – elintarviketeollisuuden hihnat Software Point Oy – WiLabLIMS ja LabVantage Sapphire LIMS – TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin – konsultoinnit ja käyttöönotot Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – paineilmakompressorit ja jälkikäsittelylaitteet Christian Berner Oy – – – – – – – – – pakkauskoneita merkkauslaitteita pumppuja prosessilaitteita tyhjiötekniikka tekniset muovit tärinän vaimennus monipäävaa´at prosessien mittauslaitteet KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT – leipomo- ja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit – – – – – – – – pumput, säiliöt, sekoittajat pakkauskoneet; nesteet, jauhot merkkaus- ja etikettikoneet prosssilaitteet, kuivurit annostelijat; nesteet, jauhot pastörointi- ja suodatuslaitteet höyrynkehittimet pullotus- ja korkituskoneet – hygienia- ja puhdastilat – puhdastilatuotteet Farmos Oy – elintarviketeollisuuden pesu- ja – – – – – – annostelujärjestelmät automaatioprojektointi konenäköjärjestelmät tuotannon modernisoinnit tuottavuusanalyysit sekä konsultointi valvomo-ohjelmistot ja -laitteet An ITW Company Oy M. Haloila Ab – lavankäärintäkoneet desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset UVA Finland – UV-lamppuja hygieniatarkkailuun – mikrobiologiset elatusaineet ja reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – laboratoriolaitteet ja -tarvikkeet Orion Diagnostica Oy – Hygicult-testit mikrobiologisen puhtauden seurantaan ja Orion clean card pro-testi valkuaisaineperäisen lian toteamiseen Oy Teo-Pal Ab – – – – – – – – – kosteusanalysaattorit laboratoriovaa’at lämpö- ja viljelykaapit pH/johtokyky/lämpömittarit ja -elektrodit sentrifugit ultraäänipesulaitteet ravistelijat ja sekoittajat polarimetrit ja refraktometrit vesi- ja kuivahauteet Thermo Fisher Scientific – automaattiset analysaattorit ja reagenssit elintarvikeanalytiikkaan: Arena – Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet – Finnpipetit ja Finntip -kärjet – kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely, kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit, lämpökaapit, laminaarit, mikrokuoppalevylaitteet Tankki Oy – säiliöt, sekoittimet, hoitotasot LIIMALAITTEET TT-Tärylaite Oy – kaikki tärykomponentit – annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet – tärytekniset erikoislaitteet – lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet KULJETUS- JA LOGISTIIKKAPALVELUT Oy Scandic Trans Ab – lämpösäädellyt kuljetukset Skandinaviassa ja Manner-Euroopassa, vienti ja tuonti – logistiikkapalvelut ja varastointi – pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv. Tallberg Roboma Oy Ab – ITW DYNATEC kuuma- ja kylmäliimalaitteet – edullinen ITW CHALLENGERmonimerkki varaosa- ja huoltopalvelu – kuumaliimauslaitteet – kuumasulatelaitteet – kylmäliimauslaitteet – laminointikoneet – liimauskoneet ja –laitteet – robottijärjestelmät MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET Algol Chemicals Oy Haarla Engineering – pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin elintarviketeollisuuden tarpeisiin – pesukemikaalien annostelulaitteet – prosessien hygieniakartoitukset – kuutiointi-, suikalointi- ja siivutuskoneet – prosessiastiat ja kutterit – optiset lajittelijat – spiraali- ja linjapakastimet – nostatuspiraalit – savustusuunit – pakkauskoneet – paistolinjat – pesukoneet ja -linjat – tärykuljettimet – huolto- ja ylläpitopalvelut Drink Consult Finland Oy CRT Oy Cleanroom Tech Diversey – elintarviketeollisuuden linjaratkaisut – elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja siivutus – liemitys- ja leivityskoneet – luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet – pakkauskoneet – pesu- ja käsittelyjärjestelmät – savustus, keitto, paisto ja jäähdytys – huolto- ja ylläpitopalvelut – mikrobiologiset elatusaineet – elintarvikkeiden testikitit –lämpötilamittauksetelintarvikkeista –ph-jajohtokykymittaukset –petrimaljatjavalmiitmaljat Vesantti Oy Cortex Oy Suomen Cobra Systems Oy – ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus – elintarviketeollisuuden ja -tukkujen logistiset kokonaisratkaisut pakkauskoneet etiketöintikoneet siivutuskoneet monipäävaa’at tarkastusvaa’at metallinilmaisimet röntgenlaitteet nahkomakoneet jäähilekoneet SoloTop Oy – tyhjiöpumput Kotimainen langattomien tuotteiden valmistaja – langattomat anturit ja järjestelmät omavalvontaan – käsitietokoneet inventointiin yms: – RFID-lukijat – viivakoodilukijat – 2D-lukijat Mediq Suomi Oy KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS Busch Vakuumteknik Oy Nordic ID Oy Multivac Oy vanne/vyötekoneet staattisen sähkön poisto rainanpuhdistuslaitteita pumppuja ja jarruja koronakäsittelylaitteita – – – – – – – – – – annostelujärjestelmät – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät – huolto- ja ylläpitopalvelut SoloTop Oy Labnet Oy – – – – – Jauhetekniikka Oy – – – – jauheiden annostelulaitteet nesteiden annostelulaitteet suursäkkien tyhjennyslaitteistot raaka-aineiden annostelujärjestelmät Suomen Vuokrakontti Oy – kylmä- ja pakastekontit LABORATORIO-TUOTTEET Berner Oy Terveys ja tutkimus – vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert, Enterolert-E ja Quanti-Disk – kotimaiset SERVANT petrimaljat, sauvat, silmukat ja näytetölkit – ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit – BIOTOOL-elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – KSG autoklaavit – HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat – LAUDA-vesihauteet – INFORS-ravistelijat – – – – – – – – – – – – – – – – asetaatit bentsoaatit erikoissuolat etikkahappo hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet juustonsulatesuolat kuidut makeuttamisaineet mononatriumglutamaatti paakkuuntumisenestoaineet sitruunahappo ja sitraatit sorbaatit suolat vaahdonestoaineet vanilja ja vanilliini Bang & Bonsomer Oy – elintarvikelisäaineita – elintarvikeraaka-aineita Hankintaopas Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen) Joniko Oy Berner Oy Agentuuriosasto – – – – – elintarvikeraaka- ja lisäaineet aromit ja luontaiset elintarvikevärit luontaiset elintarvikevärit meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat väkiviina- ja viinietikat Brenntag Nordic Oy – elintarviketeollisuuden raaka-aineet Oy Celego Ab – – – – – aromit värit ja värjäävät elintarvikkeet makeutusaineet säilöntäaineet muut lisäaineet Givaudan Suisse SA sivuliike Suomessa – aromit Haarla Oy – – – – – – – – – antioksidantit aromit, värit ja vanilliini leivonnan apuaineet luontaiset kasviuutteet luontaistuotteet makeutusaineet sidonta- ja emulgointiaineet säilöntäaineet tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset Orat Oy – mausteseokset ja marinadit – lihaproteiinit Tplus Oy – tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset – Potex-perunakuitu – emulgointi-, sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet – heraproteiinit – rasva-, kerma- ja jogurttijauheet – tärkkelyssiirapit – aromit ja mausteseokset – suklaa teollliseen käyttöön – lesitiinit – hunajaa elintarviketeollisuudelle – Wiberg-mausteseokset – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IMCD Finland Oy – sakeuttajat ja stabilointi – säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet – fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset Labnet Oy – – – – – – – – – – – aromit elintarvikevärit happamuudensäätöaineet kuidut makeutusaineet maunvahventeet sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet säilöntäaineet tärkkelykset vitamiinit ja vitamiiniseokset karotenoidit Orat Oy – – – – – – – kammio- rasia- ja ratakoneet snorkkelikoneet pakkausrobotit koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut makkarankuoret kutiste- ja laminaattipussit kutistekalvot Pa-Hu Oy – elintarvikepakkaukset – myynti- ja kuljetuspakkaukset kartongista ja aaltopahvista – pakkaustarvikkeet – myyntipistemateriaalit Pirkanmaan Laatuetiketti Oy – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet R. Österlund Ky Kb – – – – – – – – – aromit ja konsentraatit elintarvikevärit emulgointi- ja sakeuttamisaineet kaakaotuotteet hedelmäjauheet ja -palat vihannestuotteet juomapohjat lakritsiuutteet makeutusaineet PAKKAAMINEN Sealed Air Oy – Cryovac -kutistepussit – Cryovac -pakkauskalvot – Cryovac -vakuumipakkauslaitteet – offsetpainettuja kartonkikotelopakkauksia – alumiinivuokia ja kartonkivuokia – kotelopakkauskoneita; Expresso, Ceka Hermetet, Ceka Can, Kliklok, Senzani ja Restelli – tarrat, tuote-etiketit – RFID-tarrat – sleeverit. wrap-around-etiketit BEMIS VALKEAKOSKI OY – vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle CCL LABEL OY – – – – monikerrosetiketit promootioetiketit kutiste-etiketit (sleeverit) pakkauskoneet Hankintaopas – leipomoteollisuuden raaka-aineet – elintarviketeollisuuden maku- ja rakenneaineet – lasipullot ja –purkit – korkit ja kutistekapsyylit – pakkauskoneet Faerch Plast A/S – CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA rasiat ja kannet – Top Seal kuumasaumattavat kalvot MP-Maustepalvelu Oy – – – – – mausteet ja mausteuutteet aromit ja arominvahventeet fosfaatit sakeuttamisaineet muut elintarvikelisäaineet ja seokset Norfoods Oy Hagson-Provitek Oy – keinosuolet (myös mauste- ja savusuolet) – luonnonsuolet – vakuumi- ja kuristepussit – kinkkuverkot – hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet – stabilointiaineet – lesitiini – riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu – sokerikulööri – maito- ja heraproteiinit ja Huhtamäki Consumer Goods hydrolysaatit Finland Oy – pintakiillokkeet – monipuolinen valikoima pakkauksia – mantelit, pähkinät, siemenet jne – muut elintarvikelisäaineet Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I elintarviketeollisuudelle www.kehittyvaelintarvike.fi 58 – valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Scanegg Oy – munajalosteet, kuorimunat Senson Oy – – – – – – – – – – – – – – mallasuutteet viljauutteet maltaat emulgointi- ja stabilointiaineet entsyymit laktaasit funktionaaliset raaka-aineet mm. proteiinit ja lipidit hiiva-autolysaatit ja -uutteet antioksidantit analyyttiset kitit ja reagenssit suodatuksen apuaineet muut lisä- ja apuaineet hedelmäpalat ja -pastat ravintokuidut – Flowpack-, rasiansuljenta-, vakuumi-, syvävetopakkauskoneet – vakuumipussit ja pakkauskalvot Tarratuote Oy RAAKA-AINEET Osakeyhtiö SIx – – – – – – – Avena Nordic Grain Oy suolaiset ja makeat maustamisseokset aromit marinadit valmisruokaseokset rakenne- ja sidontaseokset funktionaaliset komponentit puolivalmisteita jäätelöihin, leivonnaisiin ja makeisiin – kasviöljyt: teollisuus, suurkeittiöt Maustetalo Condite Oy Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet – jauhot ja leipäseokset – mausteet ja aromit – mantelit ja pähkinät – siemenet ja hiutaleet – riisit – kuivatut hedelmät – suklaa- ja rasvakuorrutteet – hedelmä- ja marjatäytteet – margariinit – säilykkeet – sokerit ja siirapit – suolat Danisco Sweeteners Oy Erikoismakeuttajat ja rakenneraakaaineet elintarvike- ja lääketeollisuudelle – fruktoosi – ksylitoli – laktitoli – Litesse-polydekstroosi (ravintokuitu) Drink Consult Finland Oy Leipurin Oy MP-Maustepalvelu Oy SoloTop Oy – vaakatarrat – tuotetarrat – lavatarrat ym. Auraprint Oy Hunajayhtymä Oy – pakkaus- ja etiketöintikoneet Vesantti Oy A&R Carton Oy Hunajainen SAM Oy Multivac Oy Haarla Oy – erikoisjauhot, siemenet, rouheet, litisteet, hiutaleet sekä seokset – etikat ja etikkahappo – kuidut, ravinteet ja vitamiinit – maito- ja heraproteiinit – perunahiutaleet ja –rakeet – sopimustuotanto – öljyt, rasvat ja margariinit Laihian Mallas Oy – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu Valio Oy Teollisuusmyynti – – – – – maidot, kermat ja muut maitotuotteet juustot maito- ja herajauheet marmeladit ja hillot voi ja voiöljy SOPIMUSPAKKAAMINEN Pack Company Oy – monipuolinen valikoima kuivien tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI --- AmiHelp Oy -----AmiHelp Oy – mentorointi ja johdon sparraus – liiketoimintasuunnitelmat – T&K -projektit ja markkinointistrategiat – markkina- ja tuotealueen laajentaminen Etelä-Suomen Laadukas – omavalvonta- ja laatujärjestelmät – hygieniakoulutus ja osaamistestaus – laatupäällikköpalvelut Oy Foodfiles Ltd – kliininen tutkimus – elintarvikkeiden rekisteröinti (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet) LIHEL Oy – – – – – mausteet ja mausteseokset valmistus- ja lisäaineet fosfaatit marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset n e T S - S I V U T Foodwest Oy Elintarvikekehityksen edelläkävijä – tuotekehitys – markkinatutkimus – laadunhallinta – tekniset palvelut Larscon Oy – HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät – HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä lämpötilanvalvonta, tiedonkeruupäätteet Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta – HACCP-, omavalvonta- ja laatujärjestelmäkonsultointi – koulutuspalvelut – kuluttajatestaukset – laboratoriopalvelut – lihatutkimuspalvelut – teknologia- ja tuotekehityspalvelut Lisacon Oy – liiketoimintasuunnitelmat – markkinatutkimukset Satafood Kehittämisyhdistys ry – elintarvikealan kehityspalvelut – laaja-alaiset ympäristöteknologian palvelut TETSiläiset Jenni Sallinen, Taru Tolonen, Teemu Halttunen ja Johanna Mattila maistelemassa. Reeta Vartiainen (keskellä) kertoi, miten eri maut tulevat esiin erilaisissa viinin ja suklaan yhdistelmissä. KUVA: AnnA hIllgRén SEFO-konsultointi – Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä – hygieniakoulutukset ja –testit usealla kielellä – hygieniapassit tutkinnon perusteella – HACCP-koulutukset Verso Oy – T&K ideasta markkinoille – brändin rakennus, pakkaussuunnittelu, viestintä ja kuluttajatutkimukset Viikki Food Centre – tuotekehitys – elintarviketuotannon ja laadun kehittäminen – markkinoinnin suunnittelu ja brändin rakennus TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy – tuhoeläintorjunta Tukea tulevaisuuden menestystarinoille Laitosjalkine Oy – työ-, suoja- ja turvajalkineet elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun kehitykseen ja kaupallistamiseen. ViikkiPölynpoistotekniikka Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista PPT Oy klusteri (OSKE) -ohjelmaa. – Elintarvikekehityksen pölynpoistolaitteita Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! – keskussiivousjärjestelmiä TeTSiläiset trendikkäästi retkelle makujen maailmaan Viinien maistelu on tunnettu harrastus. Viime aikoina suosituksi on noussut myös suklaan maistelu erilaisten viinien kanssa, mitä Turun Elintarviketutkijain Seuran jäsenet pääsivät kokeilemaan 19.5. järjestetyssä kevättapahtumassa. Viime vuosina TETS on järjestänyt keväisin retken, jolla on tutustuttu lähiseudun kiinnostaviin kohteisiin. Viimesyksyisten 50-vuotisjuhlien iloisissa tunnelmissa syntyneestä ajatuksesta päätettiin järjestää maistelutilaisuuksia. Tänä keväänä päädyttiin siirtämään retki syksyyn ja tutustumaan mielenkiintoisten makujen maailmaan. Tilaisuudessa maisteltiin suklaata ja erilaisilla täytteillä täytettyjä suklaakonvehteja. Reeta Vartiainen Turun Skanssin Leonidaksesta kertoi tilaisuuden innokkaalle yleisölle suklaan valmistuksesta ja erilaisten konveh- tien täytteiden erikoisuuksista. Vartiainen antoi myös vinkkejä erilaisten viinien yhdistämisestä konvehtien nauttimiseen monipuolistamaan makuelämyksiä. Toukokuussa järjestettyyn suklaailtaan osallistui 25 TETSiläistä herkkusuuta. Makea makumatka innosti mukaan sekä aivan uusia jäseniä että pidempään mukana olleita. Siten tilaisuus toteuttikin mukavasti seuran tavoitetta yhdistää alalla toimivia ihmisiä. Maistelun aikana kuului iloinen puheensorina, kun kommentoitiin makuyhdistelmiä ja tutustuttiin toisiin. Syksyllä toiminnassa jatketaan perinteistä poikkeavalla linjalla, kun kevätretki siirtyi syksyyn. π Saara Lundén TETSin sihteeri saara.lunden(at)utu.fi www.viikkifoodcentre.fi Etsi tietoa lehtiarkistosta www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 59 n KAnnATTAJAJÄSen Kainuussa erityislaatuiset tutkimusolosuhteet Elintarviketieteiden seuran uusimman kannattajajäsenen toimipaikka on Kajaani ja kotipaikka Sotkamo. Clinical Life Sciences Oy:n toimitusjohtaja Pia Hartonen kiittää Kainuun erityislaatuisia tutkimusolosuhteita. – Täällä toimii erillisiä yliopistoyksikköjä, joiden tutkimusalueisiin kuuluvat elintarvikkeet, biotekniikka, liikunta ja ihmisen fysiologisten toimintojen mittaaminen. Kainuussa on myös maakunnallinen terveydenhuolto, jonka kanssa toimimme yhteistyössä. Siksi olemme voineet toteuttaa tutkittavien henkilöiden näytteenottoja tai tutkimuskäyntejä kaikissa Kainuun kunnissa. Tutkimus on voitu tehdä tutkittavalle helpoksi, Pia Hartonen listaa Kainuun etuja. Maakunnassa on myös paljon potentiaalisia tutkittavia kaikista ikäluokista ja erityisesti ikääntyneestä väestöstä. Clinical Life Sciences Oy onkin saanut tutkimuksiinsa innostuneita ja motivoituneita henkilöitä, joiden kanssa tutkimukset on pystytty viemään hyvin ja luotettavasti loppuun. Ravitsemuksen ja liikunnan yhdistävät tutkimukset kiinnostavat Clinical Life Sciences Oy on ravitsemustutkimuksiin erikoistunut palveluyritys, joka tukee asiakkaidensa tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Pia Hartosen lisäksi yrityksessä työskentelee kaksi ravitsemusterapeuttia ja yksi molekyylibiologi. – Henkilöstöllämme on kliinisten ravitsemustutkimuksien lisäksi takanaan monipuolista kokemusta aina kansainvälisistä kliinisistä rokotetutkimuksista pienempiin terveyshankkeisiin ja soveltavaan tieteelliseen tutkimukseen. Käytämme lisäksi ulkopuolisia näytteenotto-, tutki- 60 KUVA: heIdI mAAReT KUnTTU mushoitaja- ja lääkäripalveluja, jotka hankimme yhteistyökumppaneiltamme. Saamme myös erikoisasiantuntemusta esimerkiksi liikuntaan liittyvissä hankkeissa alueen yhteistyökumppaneiltamme. Olemme täten vahvasti verkostoitunut toimija, Pia Hartonen tarkentaa. Clinical Life Sciences Oy tarjoaa kliinisiä tutkimuspalveluja erityisesti elintarvikealan yrityksille. – Erityisesti haluamme profiloitua tutkimushankkeisiin, joissa ravitsemukseen yhdistyy liikunta. Kainuu ja varsinkin Vuokatti tarjoavat tähän ainutlaatuiset olosuhteet ja urheiluun liittyvää huipputason asiantuntemusta. Tarjoamme myös muita ravitsemuksen asiantuntijapalvelujaesimerkiksi työterveydenhuollolle, Hartonen kertoo. Elintarvikealan yritykset ovat Clinical Life Sciences Oy:n tärkein asiakasryhmä tällä hetkellä. – Asiakkainamme on ollut sekä pieniä että erittäin suuria alan toimijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Jatkossa tahdomme parantaa erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia toteuttaa kliininen tutkimus oman tuotteensa kehittämiseksi ja markkinoimiseksi. Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi EFSAlla on tiukka kanta terveysväittämähakemuksiin Pia Hartosen mukaan EU:n elintarvikevirasto EFSA on ottanut terveysväittämähakemuksiin tiukan kannan, joten tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa, millaiset hakemukset hyväksytään. – Hakemuksen tulee aina perustua korkeatasoiseen tutkimukseen, ja sen tulee antaa riittävä näyttö väitehakemuksen tueksi. Terveysväittämiin tarvittaneen myös useampia toisistaan riippumattomia tutkimuksia, hän muistuttaa. Terveysvaikutteiset tuotteet kuuluvat olennaisena osana myös Hartosen perheen ruokavalioon. – Syömme päivittäin muun muassa kauraa, ruista, marjoja ja probiootteja ja jälkiruuan jälkiruuaksi tietenkin ksylitol-tuotteita! Pia Hartonen pitää parhaimpina kotimaisina, terveysvaikutteisina elintarvikkeina tuotteita, joista on suhteellisesti eniten terveydellistä hyötyä. – Kolesterolia alentavat ja infektiosairaus- ja kariesriskiä vähentävät tuotteet ovat esimerkkejä hyvistä suomalaisista tuotteista. Kainuulaisena yrityksenä toivomme ja uskomme, että marjoista ja niiden terveysvaikutteisista ainesosista pystytään jatkossa kehittämään kaupallistettavia tuotteita. Enemmän tapahtumia Kehäkolmosen ulkopuolelle! Pia Hartonen toivoo, että Elintarviketieteiden seura järjestäisi enemmän tapahtumia ja seminaareja Kainuussa tai ainakin Kehäkolmosen ulkopuolella. – Saamme lehdestä hyvin tietoa, mitä alalla tapahtuu. Lisäksi toivomme jäsenyyden myötä saavamme lisää tunnettuutta ja uusia asiakaskontakteja, hän toivoo. ETS:n kannattajajäsenet Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Clinical Life Sciences Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Farmos Oy Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Foodfiles Oy Ltd Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutus Oy Kauppamyllyjen yhdistys ry Ky R. Österlund Kb Maustaja Oy Norfoods Oy Ordior Oy Osakeyhtiö Six Polttimo Yhtiöt Oy Raisio Oyj Roquette Nordica Oy Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinebrychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy TETSin kannattajajäsen Condite Oy Kannattajajäsenen edut: • Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen. • Kannattajajäsen saa Elintarviketieteiden seuran kotisivulle yrityksensä/ yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille. • Kannattajajäsen saa jäsenetuna Kehittyvä Elintarvike -lehden. n eTS SIVUT PTJ vieraili Valion Riihimäen tehtaalla ja myllyn Parhaan myllyssä ETS:n Prosessitekninen jaosto järjesti 27.5. jo perinteeksi muodostuneen kevätekskursion jäsenilleen. Retkikohteiksi valitut Valion Riihimäen tehdas sekä Myllyn Parhaan mylly Hyvinkäällä kiinnostivat kovasti; matkalle halukkaita olisi ollut suurempikin joukko. Pientä jännitystä meille matkan järjestäjille viime metreillä toi elintarvikealan lakonuhka, joka toteutuessaan olisi perunut tutustumisen myllyyn. Haluammekin kiittää Hämeenlinnan Ammattikorkeakoulua, joka olisi ollut valmis toimimaan vierailukohteena parin päivän varoitusajalla, tulemme varmasti toiste vierailemaan Hämeenlinnaan! Prosessiohjaamo kuin NASAn komentokeskus Saavuimme aamupäivällä Valion Riihimäen meijerille, ja aamupalan yhteydessä isäntämme, kehitysvastaava Kai Hotakainen kertoi meille meijerin toiminnasta. Riihimäen 1960-luvulla käynnistynyt meijeri vastaanottaa maitoa yli 250 miljoonaa litraa vuodessa ja valmistaa maitoa, kermoja, piimää, jogurttia ja rahkajälkiruokia. Pääsimme kiertämään tehdasta Kai Hotakaisen, tuotantovastaava Pekka Maalon ja valmentavan asiantuntijan Tiina Vuorisen opastuksella. Saimme tutustua lähemmin erilaisiin valmistuslinjoihin, katsoa tuotteiden pakkaamista sekä hiillostaa isäntiä prosessitekniselle jaostolle tyypillisillä, pikkutarkoilla kysymyksillä niin valmistusparametreista kuin laitteiden yksityiskohdista. Meijeriprosessit ovat nykyään pitkälti automatisoituja. Prosessiohjaamo muistuttaakin ensivilkaisulta NASAn komentokeskusta; jogurtinvalmistusta valvotaan yhtä tarkasti kuin kuuraketin läh- PTJ-retkeläiset asettuivat kuvaan Myllyn Parhaan myllyn pihalla. Kuvassa vasemmalla jaoston puheenjohtaja Matti Hämäläinen (Primarep Oy) KUVA: OUTI SAnTAlA tölaskentaa. Toki tehtaan, joka valmistaa näin paljon tuotteita, valmistusprosessit ovat erittäin hygieenisiä, tarkkaan valvottuja ja pitkälle koneistettuja. Erityisesti lähettämön kuormia tekevien robottien rivistö oli kunnioitettava näky. Vuosittain 75 000 tonnia viljaa jalosteiksi Maittavan lounaan ja mukavien keskusteluiden jälkeen kiitimme isäntiämme ja suuntasimme Hyvinkäälle tutustumaan Myllyn Parhaan tehtaalle myllyn toimintaan ja makaronin valmistukseen. Kahvin ja kakun lomassa laatupäällikkö Lasse Jaakkola kertoi yrityksen historiasta, tuotteista ja tuotannosta. Myllyssä valmistetaan jauhot, hiutaleet, suurimot ja pastat. Siellä jalostetaan vuosittain noin 75 000 tonnia viljaa. Myllyn Paras onkin markkinajohtaja pastatuotteissa sekä toisiksi suurin markkinoija jauhoissa ja hiutaleissa. Pääsimme katsomaan mm. makaronin valmistusta Lasse Jaakkolan ja kehityspäällikkö Janne Kilkin opastuksella. Saimme nähdä, kuinka makaroniin saadaan juuri se oikeanlainen, tuttu muoto. Molemmat yritykset ovat panostaneet suuresti niin tuotekehitykseen kuin tuotannonkin ke- hittämiseen. Matkanjohtaja Juhani Sibakov kiteyttikin matkalaisten tunnelmat toteamalla: "Vierailukohteiden isäntien asiantuntemus ja tutustuminen tuotantotiloihin antoivat paljon ideoita ja kartuttivat erityisesti hiljaisen tiedon varastoa. Toivottavasti yritysten linjaukset sallivat myös jatkossa meille mahdollisuudet tutustua prosesseihin paikan päällä, eikä vain powerpoint-kalvoista". Hanna Ikonen PTJ:n johtoryhmän jäsen www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 61 n e T S - P A l S T A | Riikka mononen foodTec -messuilla yli 11 000 kävijää PTJ Pauligille 11. marraskuuta Prosessitekninen jaosto vierailee 11.11. Pauligin uudessa paahtimossa, Helsingin Vuosaaressa, Satamakaari 20. klo 15.00 Tervetulokahvit klo 15.30 Pauligin yritysesittely, viestintäpäällikkö Leena Miettinen klo 16.00 Paahtimoprojektin esittely, tuotantojohtaja Minna Forsström klo 16.30 Tutustuminen Pauligin tuotantoon klo 17.00 Vierailu päättyy Vierailun yhteydessä on mahdollisuus tutustua Pauligin museoon. Ilmoittautumiset 1.11.2010 mennessä: [email protected] PTJ toivoo, että etukäteisvarauksia ei tehdä, vaan ilmoittautuminen on sitova. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä ilmoittautunutta. FoodTec-messuarvonnan voittajat Onnetar suosi seuraavia messuilla palautetta jättäneitä: 100 euron lahjakortti: tuotekehitysinsinööri Johanna Palola, Altia Oyj Lahjakori: myyntijohtaja Erkki Ääritalo, Haittaeläintorjunta Oy lehtori Pirjo Wiksten, SSKKY Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerta: yhteyspäällikkö Taina Varis Punamusta Oy tuotekehityspäällikkö Minna Kosonen, Viikki Food Centre Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. ATJ:n vuosiseminaari 3.2.2011 ATJ:n vuosiseminaari pidetään 3.2.2011 Helsingissä Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6 Aiheena on Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa ja tuotekehityksessä Merkitsethän vuosiseminaarin jo nyt kalenteriisi! 62 Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Seura ja lehti olivat esillä syyskuussa Helsingin messukeskuksessa järjestetyillä FoodTec-messuilla. Seminaarien aiheina olivat Ympäristövastuullista liiketoimintaa elintarvikeketjussa, Tuotekehityksen uudet tuulet ja Jäljitettävyydellä turvallisuutta. Lisäksi järjestettiin paneelikeskustelu teemalla Kansainvälistymisen karikot ja mahdollisuudet – Kuinka onnistumme? Seminaareihin ja paneeliin osallistui yhteensä yli 300 kuulijaa, ja ne saivat osakseen paljon kiitosta. FoodTec- messut pidettiin yhtä aikaa PacTec- ja GrafTec-messujen kanssa 21.–24. syyskuuta Helsingin Messukeskuksessa. Kehittyvä Elintarvike -lehti ja seura olivat lokakuun alussa esillä myös Ravitsemuspäivillä yhteisellä osastolla Leipätiedotuksen kanssa. Lehti ja seura ovat tänä syksynä mukana vielä Eläinlääkäripäivillä, jotka järjestetään 1.– 3. joulukuuta. Jaostojen toimintaa Jaostojen syksy on lähtenyt käyntiin vilkkaana. EAJ suunnittelee loppuvuodeksi juhlaseminaaria 10. toimintavuotensa kunniaksi. Seminaarista kerrotaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa seuran kotisivuilla ja sähköpostitse. ETMJ järjesti yritysvierailun Pauligille 28.9. Vierailulla kuultiin yrityksen historiasta ja tutustuttiin tuotantotiloihin. ATJ tekee yritysvierailun Fazerin makeistehtaalle 2. marraskuuta. Vierailu on jo täynnä, joten uusia ilmoittautumisia ei enää oteta vastaan. Jo perinteeksi muodostunut ATJ:n seminaari järjestetään 3. helmikuuta 2011 Tieteiden talolla. Seminaarin teemana on Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa ja tuotekehityksessä. Seminaarista tie- dotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa. PTJ vierailee Pauligilla tänä syksynä 11. marraskuuta. Ilmoittautumiset jaoston sihteerille osoitteeseen [email protected]. PTJ:n retkestä Valion Riihimäen tehtaalle ja Myllyn Parhaan myllyyn Hyvinkäälle kerrotaan sivulla 61. TETSin syysretki suuntautui 28. syyskuuta Naantaliin, Maustetalo Conditeen, joka on TETSin uusi kannattajajäsen. Yritys esittäytyy lehden seuraavassa numerossa. TETSin kevätretkestä kerrotaan sivulla 59. Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehittyvä Elintarvike -lehdessä, sähköpostitse ja seuran kotisivulla www.ets.fi. Uusia jäseniä Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin 29. syyskuuta Tanja Liukkonen, Helinä Lohilahti, Stiina Rasimus ja Markus Yli-Hemminki. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! Stipendejä ansioituneista opinnäytetöistä Hallituksen kokouksessa 29. syyskuuta päätettiin tämän vuoden opinnäytetyöstipendien saajat. Kahdeksasta ehdokkaasta stipendien saajiksi valittiin ELK Anna Pöntinen, jonka työn aiheena oli Listeria monocytogeneksen flagella ja kemotaksisgeenien flhA, cheR ja motA ilmentyminen eri stressiolosuhteissa ja insinööri (AMK) Eija Toppinen, jonka työn aiheena oli Kaurapohjaisen öljy vedessä -emulsion valmistusprosessin optimointi mikrokapselointia varten. Stipendit jaetaan seuran syyskokouksen yhteydessä 9. marraskuuta. Onnittelut stipendien saajille! Elintarviketieteiden seura ry:n sääntömääräinen syyskokous Seuran syyskokous 9.11. Seuran sääntömääräinen syyskokous järjestetään tiistaina 9. marraskuuta klo 17 Elintarviketeollisuusliitossa Helsingin Länsi-Pasilassa. Illan isäntänä toimii johtaja Seppo Heiskanen, joka kertoo ajankohtaisia asioita pakkausmerkinnöistä ja terveysväittämistä. Syyskokouksessa käsitellään seuran sääntömuutos. Sääntö- muutosehdotus on luettavissa seuran internet-sivuilla www.ets.fi. Ilmoittautumiset seuran sihteerille [email protected] 31.10. mennessä. Kokouksessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Vaahteranlehtiä, punaposkisia omenoita ja villasukkia, Riikka Mononen Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella [email protected], sillä jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. Tiistaina 9.11. klo 17 Elintarviketeollisuusliitto, alakerran koulutustila (Pasilankatu 2, Helsinki, käynti Palkkatilanportin puolelta) Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta pitää kokouksen aluksi ajankohtaiskatsauksen aiheesta Pakkausmerkinnät ja terveysväittämät Esityslista Kokouksen avaus Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Esityslistan hyväksyminen Jäsenasiat Sääntömuutosehdotukset Muut asiat Kokouksen päättäminen Ilmoittautumiset 31.10. mennessä sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Tervetuloa! ETS:n hallitus Elintarviketieteiden Seuran yhteystiedot 2010 Elintarviketieteiden Seuran hallitus MMM Heikki Manner puheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 [email protected] FT Eila Järvenpää varapuheenjohtaja MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus, ET-talo 31600 JOKIOINEN p. (03) 4188 3295, 040 726 5671 [email protected] ETT Kaisu Vuokko Kansanterveystieteen laitos PL 41, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) 191 27541, 040 726 4651 [email protected] ELT Mari Nevas Eläinlääketieteellinen tiedekunta Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) 191 57144, 040 517 8528 [email protected] Restonomi (AMK) Kristiina Niemi Foodwest Oy Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI p. 040 512 4724 [email protected] TtM Anne-Mari Ottelin Stockmann Oyj PL 147 (Stockmannintie 1 H) 00381 HELSINKI p. (09) 121 5527, 050 389 0121 [email protected] ETM Tarja Vanninen Ruokakesko Oy Satamakatu 3 00016 KESKO p. 050 501 4334 [email protected] ETM Erkki Vasara Agropolis Oy Humppilantie 9 A 31600 JOKIOINEN p. 010 249 1826 [email protected] Elintarviketieteiden Seuran toimihenkilöt ETM Riikka Mononen sihteeri-taloudenhoitaja Elintarviketieteiden Seura ry PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 407 9081 f. (09) 547 4700 [email protected], [email protected] Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston johtoryhmä ETM Paula Koivisto puheenjohtaja Valio Oy PL 30 (Meijeritie 4) 00039 VALIO p. 050 398 7041 [email protected] Elintarvikeanalytiikan jaoston johtoryhmä Itä- ja Pohjois-Suomen jaoston johtoryhmä FT, Dos. Susanna Eerola puheenjohtaja ROAL Oy PL 57, Tykkimäentie 15 05201 RAJAMÄKI p. (09) 2904 2106 [email protected] FM Jani Koponen puheenjohtaja Ympäristöterveyden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 95, 70701 KUOPIO p. 0206 106 350 [email protected] Elintarvikehygienian jaoston johtoryhmä Prosessiteknisen jaoston johtoryhmä Tiina Partanen puheenjohtaja, Gustav Paulig Oy Satamakaari 20 00981 HELSINKI p. 040 560 7562 [email protected] Tekn. Matti Hämäläinen puheenjohtaja Primarep Oy Keskitie 20 00750 HELSINKI p. 050 560 3783 [email protected] Elintarvikealan talousja markkinajaoston johtoryhmä Turun Elintarviketutkijain seuran hallitus FT, ETL Jarmo Heinonen puheenjohtaja Laurea – Ammattikorkeakoulu Vanha maantie 9 02650 ESPOO p. 040 536 1437 [email protected] FM Oskar Laaksonen puheenjohtaja Biokemian ja elintarvikekemian laitos Vatselankatu 2 20014 TURUN YLIOPISTO p. (02) 3336816, 040 7441067 [email protected] Jaostojen johtoryhmien ja TETSin hallituksen kaikkien jäsenten yhteystiedot löytyvät seuran kotisivuilta www.ets.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 63 Osaamista ja mutkatonta palvelua Jääkaapit • Pakastimet • Syväjääpakastimet • Jäähilekoneet • Jääpalakoneet Lämpötilan valvontajärjestelmät • Autoklaavit • Elatusainekeittimet Refraktometrit • Polarimetri t • Homogenisaattorit • Myllyt Inkubaattorit • Lämpökaapit • Uunit • Sekoittajat • Ravistelijat Paloturvakaapit • Kaasupullokaapit • Sentrifuugit • Lingot Laminaarikaapit • Biosuojakaapit • Anaerobikaapit • Vesihauteet • Vaa’at www.laboline.fi Labo Line Oy Karjalankatu 2, 00520 Helsinki Ääriolosuhteiden asiantuntija p. (09) 877 0080, [email protected] Elintarviketieteiden seura ry:n sääntömääräinen syyskokous Seuran syyskokous 9.11. Seuran sääntömääräinen syyskokous järjestetään tiistaina 9. marraskuuta klo 17 Elintarviketeollisuusliitossa Helsingin Länsi-Pasilassa. Illan isäntänä toimii johtaja Seppo Heiskanen, joka kertoo ajankohtaisia asioita pakkausmerkinnöistä ja terveysväittämistä. Syyskokouksessa käsitellään seuran sääntömuutos. Sääntö- muutosehdotus on luettavissa seuran internet-sivuilla www.ets.fi. Ilmoittautumiset seuran sihteerille [email protected] 31.10. mennessä. Kokouksessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Vaahteranlehtiä, punaposkisia omenoita ja villasukkia, Riikka Mononen Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella [email protected], sillä jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. Tiistaina 9.11. klo 17 Elintarviketeollisuusliitto, alakerran koulutustila (Pasilankatu 2, Helsinki, käynti Palkkatilanportin puolelta) Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta pitää kokouksen aluksi ajankohtaiskatsauksen aiheesta Pakkausmerkinnät ja terveysväittämät Esityslista Kokouksen avaus Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Esityslistan hyväksyminen Jäsenasiat Sääntömuutosehdotukset Muut asiat Kokouksen päättäminen Ilmoittautumiset 31.10. mennessä sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Tervetuloa! ETS:n hallitus Elintarviketieteiden Seuran yhteystiedot 2010 Elintarviketieteiden Seuran hallitus MMM Heikki Manner puheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 [email protected] FT Eila Järvenpää varapuheenjohtaja MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus, ET-talo 31600 JOKIOINEN p. (03) 4188 3295, 040 726 5671 [email protected] ETT Kaisu Vuokko Kansanterveystieteen laitos PL 41, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) 191 27541, 040 726 4651 [email protected] ELT Mari Nevas Eläinlääketieteellinen tiedekunta Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) 191 57144, 040 517 8528 [email protected] Restonomi (AMK) Kristiina Niemi Foodwest Oy Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI p. 040 512 4724 [email protected] TtM Anne-Mari Ottelin Stockmann Oyj PL 147 (Stockmannintie 1 H) 00381 HELSINKI p. (09) 121 5527, 050 389 0121 [email protected] ETM Tarja Vanninen Ruokakesko Oy Satamakatu 3 00016 KESKO p. 050 501 4334 [email protected] ETM Erkki Vasara Agropolis Oy Humppilantie 9 A 31600 JOKIOINEN p. 010 249 1826 [email protected] Elintarviketieteiden Seuran toimihenkilöt ETM Riikka Mononen sihteeri-taloudenhoitaja Elintarviketieteiden Seura ry PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 407 9081 f. (09) 547 4700 [email protected], [email protected] Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston johtoryhmä ETM Paula Koivisto puheenjohtaja Valio Oy PL 30 (Meijeritie 4) 00039 VALIO p. 050 398 7041 [email protected] Elintarvikeanalytiikan jaoston johtoryhmä Itä- ja Pohjois-Suomen jaoston johtoryhmä FT, Dos. Susanna Eerola puheenjohtaja ROAL Oy PL 57, Tykkimäentie 15 05201 RAJAMÄKI p. (09) 2904 2106 [email protected] FM Jani Koponen puheenjohtaja Ympäristöterveyden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 95, 70701 KUOPIO p. 0206 106 350 [email protected] Elintarvikehygienian jaoston johtoryhmä Prosessiteknisen jaoston johtoryhmä Tiina Partanen puheenjohtaja, Gustav Paulig Oy Satamakaari 20 00981 HELSINKI p. 040 560 7562 [email protected] Tekn. Matti Hämäläinen puheenjohtaja Primarep Oy Keskitie 20 00750 HELSINKI p. 050 560 3783 [email protected] Elintarvikealan talousja markkinajaoston johtoryhmä Turun Elintarviketutkijain seuran hallitus FT, ETL Jarmo Heinonen puheenjohtaja Laurea – Ammattikorkeakoulu Vanha maantie 9 02650 ESPOO p. 040 536 1437 [email protected] FM Oskar Laaksonen puheenjohtaja Biokemian ja elintarvikekemian laitos Vatselankatu 2 20014 TURUN YLIOPISTO p. (02) 3336816, 040 7441067 [email protected] Jaostojen johtoryhmien ja TETSin hallituksen kaikkien jäsenten yhteystiedot löytyvät seuran kotisivuilta www.ets.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010 63
© Copyright 2024