Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike
Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 3/12 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Elintarviketeollisuus kaipaa nopeampia analyysimenetelmiä Jäljitettävyys vaatii mittareita Suomen pakkausteollisuus nousu-uralla JÄLJITETTÄVYYS & ANALYTIIKKA PAKKAUSTEOLLISUUS Kehittyvä Elintarvike 10.2.2012 13.20 6/11 Elintarviketieteid Elintarvike kehittyvaelintar vike.fi Kehittyvä 1/12 kehittyvaelintarvike.fi KiiltoClean Oy:n ratkaisut korkeaa hygieniatasoa vaativiin kohteisii n Kuluttaja to monikanavaiimii sesti Suomessa vahvaa osaam valmisruoka- ista alalla Y CM CY K Porotalous satsaa laatuu n Markk ointi & Kansainväliin nen kauppa arvike.fi uus? M CMY kehittyvaelint Raaka-aineid hintojen vaih en – uhka vai mahtelu dollis C MY 2/12 Elintarvike Elintarvike Lisää lähiruokaaihin ammattikeittiö Onko Suom elintarvikev ella tulevaisuudeientiä ssa? Kehittyvä Seuran jäsenlehti 1 Elintarviketieteiden LC.pdf tarvike_1_12_K Elintarviketieteiden Seuran en Seuran jäsenlehti Kehittyvä kehittyva_elin jäsenlehti www.kehittyvaelintarvike.fi Luonnollisuus ylivoimainen yhä trendi Millä keinoilla aa ullista ruok vastu KiiltoCleanin vahv apöytiin? ok an asian n ru tuntijaorganisaation toimisii julki alojen hygieniara osaamine että asiakkaamme tkasuihin. Asiantuntijamme räätä n on käytettävissä kaikkien elinta saavat mahdollisim löivät asiakas- ja rviketeollisuuden mielessä. kohd man suuren hyöd yn yhteistyöstä niin ekohtaiset ratkaisut eri kohte isiin niin, hygieenisessä kuin taloudellisessakin Tuotteemme kehit periaatteista on etään ja valmistetaan Suomessa kantaa vastuuta turvallisesti ja ympä ihmis suomalaiset olosu hteet ja pesuprose istä ja meitä ympäröivästä yhtei ristöä huomioiden. Yksi toimintam skunnasta. Kotim ssien asettamat me vaatimukset. aisena toimijana Farmos ja Kiiltoclean tunnemme yhdistivät voimansa johtavaksi suom alaiseksi puhtausa lan toimijaksi vuon na 2011. Tuotantotapa teen avain tehokkuu öt & Ammattikeitti Ravitsemus KiiltoClean Oy, Tengst röminkatu 6, PL157 , 20101 Turku, puh. asiakaspalvelu@kii 0207 710 401 ltoclean.fi, www.k iiltoclean.fi Kehittyvä Elintarv ike - KiiltoClean ilmoitus_A4_tak akansi_3-2012. indd 1 Raaka-aineet Valmisruoka&teLisäaineet ollisuus 30.3.2012 13:15:29 ELINTARVIKEALAN AMMATTILEHTI ILMAINEN LEHTIARKISTO • Kestotilaus 59€, oppilaitokset 48€/ vuosikerta • Määräaikaistilaus 65€ /vuosikerta (sis. ALV 9%) • Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2,5€/ kpl + postituskulut (sis. ALV 23%) • Näytenumerot ja tilaukset: [email protected] • Etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta • Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä numeron ilmestymisestä www.kehittyvaelintarvike.fi koko elintarvikealan kattava ammattilehti n PÄÄKIRJOITUS 3/2012 Analyysiä, pakkauksia ja pakkausanalyysiä J Toimituksen väki toivottaa lukijoille virvoittavaa kesää! oku aika sitten luin Gummeruksen kustantaman opuksen Syötkö riskiruokaa, jossa ranskalainen syöpälääkäri David Khayatin paljastaa ruuan terveysvaikutuksia syövän ehkäisyn ja vähän hoidonkin kannalta. Kirja perustuu noin 30 vuoden pohdintaan, tiedonkeruuseen ja järjen käyttöön. Ilman hyvää analytiikka Khayatilla sen paremmin kuin meilläkään ei olisi luotettavaa tietoa ruuan terveysvaikutuksista tai riskeistä. Luotettavaa analytiikkaa tarvitaan niin tuotanto-olosuhteiden, veden, raaka-aineitten, pakkausmateriaalien ja tuotteen kanssa kosketukseen tulevien pintojen kuin lopputuotteenkin tutkimiseen. Analytiikka tulee apuun myös silloin, kun tulee tuotevalituksia. Omavalvontakaan ei toimi ilman analyysejä. Suurin osa analyyttisistä tarpeista kumpuaa lainsäädännön asettamista vaatimuksista. Olen ollut elintarvikealalla kohta 40 vuotta. Tänä aikana analyyttiset menetelmät ovat kehittyneet huimasti niin tekniikan kuin tarkkuudenkin puolesta. Mutta edelleen tarvitaan kehittämistä, muun muassa pikamenetelmiä ei ole vielä riittävästi teollisuuden tarpeisiin, kuten Pirjo Alho-Lehto toteaa kolumnissaan. Ja kuluttajakin haluaisi tietää jotain tuotteesta, vai haluaako? Älyteknologiaa pakkauksiin on kehitetty Suomessa noin neljännesvuosisata, ja aina aika ajoin on kyselty myös kuluttajien halukkuutta teknologiaan. Vastaukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Mutta siitä huolimatta älypakkauksia ei vielä ole, vaikka teknologia jo hallitaankin. Missä syy? Uskon, että jos lainsäädäntö määräisi älyä pakkauksiin, sitä olisi jo runsaasti. Useimmat valvontaan ja seurantaan liittyvät toiminnot mitä ilmeisimmin tarvitsevat taakseen lainsäädännön tuomat velvoitteet. Vaikka älypakkaukset eivät vielä ole ottaneetkaan tuulta purjeisiinsa ja globaalit tuulet ovat ravistelleet pakkausteollisuuttakin, Suomessa on edelleen syytä terveeseen ylpeyteen pakkausalalla. Kotimaisissa yrityksissä on vahvaa pakkausalan osaamista materiaaleissa, painatuksessa, teknologiassa, muotoilussa, suunnittelussa ja tutkimuksessa. Suomalaisia pakkauksia löytyy joka mantereelta, ja monilla pakkausalan konserneilla on kymmeniä tehtaita eri puolilla maailmaa. Lisäksi Suomeen on juuri rakennettu tai ollaan rakentamassa uusia pakkaustehtaita sekä kotimaisten että ulkomaisten yritysten toteuttamana. Monet kotimaiset pakkausratkaisut ovat saavuttaneet maailmanmainetta voittaessaan erilaisia kilpailuja. Kädessäsi on taas aikamoinen lukupaketti, tällä kertaa analytiikasta, jäljitettävyydestä ja pakkausteollisuudesta. Mutta muutakin mukavaa lehdestä löytyy. Muun muassa pitkäaikainen ETS-aktivisti Mauri Yli-Kyyny haastaa teknologit kehittävään vuoropuheluun, mutta mistä? Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS 1. Alussa mainitsemani kirja on helppotajuinen ja luotettavan tuntuinen pikakurssi syövän synnystä ja keinoista estää syöpää. Sopii hyvin kesälukemiseksi. PS 2. ETS ja Kehittyvä Elintarvike -lehti ovat mukana Pakkaus 2012 -messuilla Suomen Messukeskuksessa 26.–27.9.2012. Tervetuloa osastolle 3a27. Ps 3. Elintarviketieteiden Seuran 65-vuotisjuhlaseminaari pidetään Helsingissä 30.10. Laitathan päivämäärän kalenteriisi! Kuva: Saija ahvenainen www.kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 3 Kuva: tullilaboratorio s.20 Sisältö 3 • 2012 30.5.2012 Pääkirjoitus: Analyysia, pakkauksia ja pakkausanalyysia, Raija Ahvenainen-Rantala .................3 Kolumni: Elintarviketeollisuus kaipaa parempia ja nopeampia analyysimenetelmiä, Pirjo Alho-Lehto ..................................................................................................................................6 Puheenvuoro: Luettavuudesta ja nimestä, Tytti Itkonen ..............................................................8 Pakina: Järkeä jäljittämässä, Heikki Manner .................................................................................26 n Ajankohtaista Tullilaboratorio tuoteväärennösten jäljillä Tähtituote 2012 nojaa kotimaisiin raaka-aineisiin, Pirjo Huhtakangas ............................................. 10 Uusi jätelaki puhuttaa, Anna Vainikainen ......................................................................................... 12 Vesihygieniapassi elintarviketeollisuudelle, Simo Heininen ............................................................. 15 Tullilaboratorio tutkii muun muassa kiellettyjen väriaineiden käyttöä elintarvikkeissa. n Teema: Jäljitettävyys & analytiikka s.30 Kuva: arto PuolimatKa Analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia, Teija Nurmela ...................................... 16 Uusia menetelmiä mikrobiyhteisöjen toiminnan tutkimuksessa, Johanna Björkroth ....................... 18 Tullilaboratorio tuoteväärennösten jäljillä, Pirjo Huhtakangas .........................................................20 Jäljitettävyys edellyttää automatiikkaa ja yhteisiä pelisääntöjä, Asko Hörkkö..................................22 Hyvillä mittareilla tarkempaa jäljitettävyyttä, Maarit Mäki, Tuomo Tupasela & Hannu Korhonen ...24 Suomi teki yli sata uutta RASFF-ilmoitusta vuonna 2011, Hilpi Jenu .................................................26 Suomen sisävesiammattikalastajilla ISO 9001 -laatujärjestelmä, Lars-Olof Lindroth.......................28 Menetelmäkehitystä kansainvälisenä yhteistyönä Turussa, Marjo Mäkinen-Aakula & Heli Hautaniemi.......................................................................................30 n Talous & markkina Puheenvuoro: Elintarviketeollisuuden kilpailukyky paremmaksi analytiikan keinoin, Mikko Sihvonen ................................................................................................................................32 Luomu-merkki haastaa vastuullisuus- ja ympäristömerkit, Marja Nuora ..........................................34 Nykypäivän kivisahdin valmistus, Eeva Vänskä ................................................................................36 n Teema: Pakkausteollisuus Suomen pakkausala tilastojen valossa, Risto Laiho .........................................................................37 Puheenvuoro: Ruokamarkkinoiden trendit ja pakkausteollisuuden haasteet, Kristian Blomqvist ............................................................................................................................38 Muovissa on tulevaisuus Raija Ahvenainen-Rantala, .......................................................................40 Neitseellisellä pakkauskartongilla on kysyntää, Raija Ahvenainen-Rantala ...................................42 PECF-merkki kertoo puun alkuperästä, Auvo Kaivola .......................................................................44 Uusia pakkausmateriaaliyhdistelmiä tulossa, Raija Ahvenainen-Rantala ........................................46 Perheyritys uskoo kotimaisuuteen, Pirjo Huhtakangas ....................................................................48 Kuidun tie metsästä kartongiksi turvallinen, Tytti Hämäläinen ........................................................50 Menetelmäkehitystä kansainvälisenä yhteistyönä Turussa Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa tehdään menetelmäkehitystä suoliston mikrobiston määritysten parantamiseksi kansainvälisenä yhteistyönä. n Ravitsemus & terveys Kuitupitoinen ruoka on hyödyksi suoliston mikrobistolle, Kaisu Meronen .......................................52 s.48 Elintarvikepakkaukset ovat kehittyneet Aterian voi kypsentää myös uuninkestävässä kartonkivuoassa. Kuvan vuoka on valmistettu Euraconin Rauman tehtaassa. Kuva: Pirjo huhtaKangaS n Tapahtumia Mauri Yli-Kyyny haastoi teknologit kehittävään vuoropuheluun, Raija Ahvenainen-Rantala ...........54 n Tiede & tutkimus Ammattikorkeakouluopiskelijat: terveellinen ruoka edelleen huononmakuista, Tiina Vuorenpää ................................................................................................................................56 Väitöksiä ............................................................................................................................................57 n Palstat Alkupaloja ............................................................................................................................................9 Haarukassa ........................................................................................................................................58 Tunnustuksia .....................................................................................................................................59 Nimityksiä ..........................................................................................................................................60 Hankintaopas..................................................................................................................................... 61 Tapahtumakalenteri ...........................................................................................................................65 n ETS-sivut ETS-palsta, Anna Kojo .......................................................................................................................66 s.16 Kuva: ordior Analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia Tuotantolaitosten laboratorioilla on ollut keskeinen rooli tuotteiden koostumuksen ja laadun seurannassa. Ne tekevät yhä suuren osan näistä analyyseista, mutta analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia. Yhä useammassa laitoksessa ainakin keskustellaan siitä, mitä hyötyä prosessin seurannalle olisi, jos koostumusta voitaisiin seurata tuotantosyklin aikana, kirjoittaa Elintarviketieteiden seuran Elintarvikeanalytiikan jaoston johtoryhmän jäsen, tuoteryhmäpäällikkö Teija Nurmela. Vuoden 2012 teemat & erikoisteemat Nro IlmestyyTeema 1/2012 24.2. 2/2012 25.4. 3/2012 30.5. 4/2012 28.9. 5/2012 31.10. 6/2012 14.12. Ammattikeittiöt & ravitsemus Raaka-aineet & lisäaineet, Valmisruokateollisuus Jäljitettävyys & analytiikka, Pakkausteollisuus Tuotantotilat & koneet, laitteet ja energia, Makeis- ja juomateollisuus Kylmätekniikka & hygienia ja turvallisuus, Elintarviketieteiden seura 65 vuotta Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 5 kolumni Elintarviketeollisuus kaipaa parempia ja nopeampia analyysimenetelmiä Elintarviketeollisuudelle kohdistuu yhä kovempia vaatimuksia koskien tuotteiden laatua, ravintoarvoa, jäljitettävyyttä, puhtautta, aitoutta, sopivuutta erikoisruokavalioihin jne. Vaatimukset voivat tulla lainsäätäjältä, asiakkaalta, kuluttajilta tai tiukasta kilpailutilanteesta. EU:n lainsäädäntö asettaa elintarviketeollisuudelle analyyttisiä haasteita riittävän puhtauden takaamiseksi mm. hometoksiinien, nitraattien, metallien, dioksiinien, PCB-aineiden ja PAH-yhdisteiden (EU 1881/2006) ja akryyliamidien (EU suositus 10.1.2011) osalta. Hometoksiineista raja-arvot löytyvät okratoksiinille, aflatoksiineille, patuliinille, fumosiinille, zearelenonille ja deoksivalenonille. Trikoteeneille T2 ja HT2 raja-arvoja ollaan suunnittelemassa. Myös suurta kansainvälistä huomiota aiheuttaneet erilaiset ruokaskandaalit pakottavat elintarviketeollisuuden ikään kuin ”varuillaan olevaan tilaan” koskien erityisesti maan rajojen ulkopuolelta tulevia raaka-aineita, mutta myös omia suomalaisia raaka-aineita. Haasteita tulee myös kuluttajilta, jotka haluavat ostostensa tueksi lisää ja tarkempia tietoja erikoisruokavaliotuotteista, soveltuvuudesta urheilijoille, laihduttajille, lapsille ja vanhuksille. Kuluttajilla on tarve saada yhä luonnollisempia (lisäaineettomampia) tuotteita, mikä on riski teollisuudelle ja vaatii ehkä uudentyyppistä analysoimista. Kuluttajat haluavat myös ekologisempia ja eettisempiä tuotteita sekä läpinäkyvyyttä valmistusprosesseista, raaka-aineista sekä lisäaineiden ja muun turvallisuuden suhteen. Kaikkien näiden vaatimusten täyttymisen todentamiseksi tarvitaan usein monimutkaisia, aikaa vieviä ja kalliita analyysimenetelmiä. Kaikkien vaatimusten toteutumista ei pystytä edes analyyttisesti osoittamaan. Lisäksi haasteena on riittävän luotettavien ja 6 nopeitten analyysimenetelmien puute. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat viljojen hometoksiinit. Vilja otetaan vastaan isoina massoina, ja se pitää saada luokiteltua kemiallisen laadun lisäksi myös puhtauden mukaan. Yleensä se ei ole kuitenkaan mahdollista, koska riittävän nopeita menetelmiä esimerkiksi hometoksiinien määrittämiseksi ei ole. Omat haasteensa tuovat erikoistarkoituksiin eroteltavat raaka-aineet kuten esimerkiksi luomu, lastenruoka ja puhdas kaura, joilla on normaaliraaka-aineeseen verrattuna erilaiset lainsäädännölliset raja-arvot puhtauden tai laadun suhteen. Raaka-aine-erän sopimattomuuden toteaminen vasta sitten, kun tuote on valmis, on teollisuudelle erittäin kallista. Pakkauksista (EU kontaminanttiasetus 1935/2004) sekä muista hyödykkeistä, esimerkiksi vedestä, mahdollisesti tulevat epäpuhtaudet tai riskit ovat toimittajilta saatavien kelpoisuustodistusten varassa. Sen takia näiden tietojen saaminen on teollisuudelle ensiarvoisen tärkeää. Allergeenit ja niiden osoittaminen tuotteista ja linjoista on vaikeaa. EVIRAn ohje allergeenien merkitsemisestä kertoo, että mikäli tuotannossa on kontaminaatiovaara, se pitäisi poistaa alle havaitsemisrajan hyvällä valvonnalla. Teollisuus ei mielellään laita varoitusmerkintöjä tuotteisiin, eikä se ole kuluttajankaan kannalta hyvä asia. Teollisuudelta kuitenkin puuttuvat nopeat ja riittävän luotettavat pikamenetelmät allergeenien (proteiinien), pesuainejäämien tai muiden kemiallisten jäämien toteamiseksi linjoilta. Siksi varoitusmerkinnät ovat yleistyneet. Allergeenien ilmoittamisesta ja kontaminaatioriskin arvioimisesta on myös EU:n uudessa kuluttajainformaatioasetuksessa (EU 1169/2011). Puhtausanalyysien lisäksi elintarviketeolli- Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: juKKa liuKaS suus tarvitsee luotettavia menetelmiä ravintoarvon mittaamiseksi ja sen ilmoittamiseksi oikein (kuluttajainformaatioasetus 1169/2011 ja komission direktiivi 2008/100 ravintoarvon ilmoittamisesta), terveysväittämien paikkansapitävyyden osoittamiseksi ja oikein ilmoittamiseksi (EU 1924/2006 sekä asetukset art 14 ja art 13 väitteistä, lisäaineasetus (1333/2008) ja sen uudet liitteet (1129/2011, 1130/2011 ja 1131/2011) Me elintarviketeollisuudessa tarvitsemme siis nopeita, luotettavia ja kohtuuhintaisia analyysimenetelmiä pystyäksemme vastaamaan kuluttajien tarpeisiin kansainvälistyvillä markkinoilla. π Pirjo Alho-Lehto Senior Advisor Raisio Konserni Kehittyvä Elintarvike 23. vuosikerta ISSN 0787-8273 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y. TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala [email protected] p. 044 082 6118 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas [email protected] p. 040 822 1370 AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA 3/2012 JÄLJITETTÄVYYS & ANALYTIIKKA Anu Johansson Eila Järvenpää Päivi Laakso Heikki Manner Teija Nurmela Mika Tuomola Pirjo Huhtakangas TOIMITUSKUNTA 3/2012 PAKKAUSTEOLLISUUS Anna Alasmaa Pekka Jokimies Jalliina Järvinen Tom Tanninen Anna Vainikainen Tanja Virtanen-Leppä Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas NEUVOTTELUKUNTA Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Eila Järvenpää Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Janne Sallinen Tarja Suomalainen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 [email protected] ULKOASU JA PAINO Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen TILAUSHINTA Kestotilaus 59€ määräaikaistilaus 65€ oppilaitokset 48€/vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9,50€ + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl + postituskulut Hinnat sisältävät arvonlisäveron KANSIKUVA Plugi LEHdEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700 [email protected] www.ets.fi n P u h e e n v u o r o Luettavuudesta ja nimestä Muutama vuosi sitten eräs kuluttaja kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla seuraavasti: ”Miksi kuluttajan täytyy jaksaa olla joka hetki äärimmäisen tarkkana? Esitänkin toiveeni lihateollisuudelle: ettehän anna tuotteen nimen johtaa harhaan.” Kysymys oli maustamattomana markkinoidusta lihasta, jonka kuluttaja oli napannut kiireessä marketin itsepalvelukalusteesta luullen ostavansa naturellia lihaa. Kotona asetellessaan lihapaloja uunivuokaan häntä alkoi kuitenkin epäilyttää ja niinpä hän ryhtyi tutkimaan ainesosaluetteloa. Yllätys oli melkoinen, kun lihaa olikin vain 80 % lopun ollessa vettä, suolaa, fosfaatteja, glukoosia, muunnettua tärkkelystä jne. Jotta tuote olisi ollut asiallisesti merkitty, sen nimessä olisi pitänyt olla sana ”valmiste”, joka olisi kuluttajalle viestinyt siitä, ettei kyse olekaan naturellista lihasta. Tämä tapaus kuvastaa kiireisen kuluttajan tyypillistä käyttäytymismallia – tuote valitaan ensisijaisesti nimen perusteella, ellei ole erityistä syytä tutkia ainesosaluetteloa ennen ostopäätöksen tekemistä. Ja vaikka ainesosaluetteloon haluaisikin tutustua, törmää Kuva: mauri itKonen 8 seuraavaan ongelmaan: pienen fonttikoon ja muutenkin huonon luettavuuden takia lukeminen on usein työlästä. Jotta ylipäätään toteutuisi merkintöjen tarkoitus – suoda kuluttajalle mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja, allekirjoittaneen viesti viime vuosien aikana onkin pelkistynyt lähinnä kahteen kuluttajalle oleelliseen asiaan. Olen toistuvasti painottanut sekä toimijoille että valvojille merkintöjen näkyvyyden ja harhaanjohtamattoman nimen tärkeyttä. Mitä tekstin luettavuuteen tulee, monestikaan puute ei ole pakkauksen pinta-alasta, vaan siitä, että pakolliset merkinnät jäävät lapsipuolen asemaan markkinoinnillisten näkökohtien saadessa etusijan. Pakollisista pakkausmerkinnöistä puhuttaessa kuitenkin ovat kyseessä kuluttajan ”henki ja rahat”, joten merkintöjen tulisi saada riittävästi palstatilaa pakkauksessa. Välinpitämättömyyttä puolestaan osoittaa se, kun merkinnät osuvat saumauksen päälle taikka jäävät sen alle, jolloin niistä selvän saaminen on joko mahdotonta tai hyvin työlästä. kuitenkin on, että mainostetut marjapalat ovatkin hampaisiin tarttuvaa sokeria, eikä mainittu marja edes maistu, mikä olisi sentään vähimmäisvaatimus. Elintarvikkeen nimi saattaa olla oikein muodostettu, mutta esiintyessään pienellä tekstikoolla pakkauksen takapuolella se on merkityksetön kokonaiskuvan kannalta. Elintarvikkeen nimen tulee olla merkitty riittävän suurikokoisin kirjaimin verrattuna kaupalliseen tuotenimeen. Se tulee myös pyrkiä sijoittamaan kauppanimen ja kuvien läheisyyteen tapauksissa, jolloin kauppanimi ja kuvat antavat tuotteesta harhaanjohtavan kuvan. Pienehkö toimija kysyi hiljattain neuvoa tuotteen oikeassa nimeämisessä, todeten samassa yhteydessä vähän surumielisesti, että suuret toimijat nimittävät tuotteitaan vähän miten sattuu. Herääkin kysymys, pyrkiikö teollisuus tieten tahtoen harhaanjohtamaan kuluttajaa? Muutaman ison toimijan piittaamattomuus kun on omiaan leimaamaan negatiivisesti koko alaa. Takaisin suosituksiin Alussa oli esimerkki kuluttajan mielipiteestä lihatuotteen merkinnästä. Tässä lopuksi toisen kuluttajan valitus: ”Taas kerran petyin todella pahasti kiireisenä marketasiakkaana ostaessani ”LIHAPULLAT ja muusia”. Kotona suurennuslasin avulla sisältöä lukiessani totesin ostaneeni monenlaisia siipikarjan jakeita – eli ei siis AITOJA LIHAPULLIA!!!!! KUKA/ MIKÄ taho ja MILLOIN saa tämän ikävän ilmiön kuriin? Evira on lanseeraamassa kentälle pakkausmerkintöjen valvontaohjetta. Toivottavasti se olisi jäntevöittämässä merkintöjen valvontaa kunnissa. Ohjeen mukaan edellä esitetyn kaltaiset virheellisyydet tulisi korjata välittömästi tai muutaman kuukauden määräajan kuluessa. π Muutamia vuosia sitten Evira ja liha-ala laativat yhdessä suosituksen eräänä leikkeleenä käytettävien lihavalmisteiden nimeämisestä. Vastaavasti laadittiin suositukset ruisleivän ja täysjyväleivän nimeämisestä yhdessä leipomoalan kanssa. Tänä päivänä näiden yhteisten pelisääntöjen mukaan ei kuitenkaan toimita. Edelleen myydään paisteja, kinkkuja ja fileitä, joiden elintarvikkeen nimi – paistileike, kinkkuvalmiste, fileeleike – löytyy ainoastaan pakkauksen takapuolelta pienellä fontilla kirjoitettuna. Leipäsektorilta puolestaan löytyy 100 %:a ruisleipiä, mikä on harhaanjohtavaa verrattuna siihen merkintään, mistä yhdessä on sovittu, eli ”ruista 100 % viljaraaka-aineista”. Harhaanjohtavaa nimeämistä – tai harhaanjohtavan mielikuvan synnyttämistä tuotteesta kuvien avulla – esiintyy mm. kekseissä. Pakkauksen etupuolen tekstien ja kuvien perusteella saa sen käsityksen, että keksi todella sisältää kyseisiä marjoja. Karvas totuus Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Valvontaohje tulossa Tytti Itkonen ylitarkastaja Evira n a l K u P a l o j a Neljä elävää bakteerilajia tunnistettu vanhasta oluesta Kuva: vtt VTT:n tutkijat tunnistivat eläviä bakteerilajeja olutpulloista, jotka sukellettiin kesällä 2010 Ahvenanmaan saaristosta löydetystä, 1800-luvun puolivälissä haaksirikkoutuneesta hylystä. Oluista onnistuttiin viljelemään ja tunnistamaan neljä eri maitohappobakteerilajia. Pediococcus damnosus, Lactobacillus malefermentans ja Lactobacillus backii ovat olueen ja panimoprosessiin pitkälle sopeutuneita lajeja. Osa eristetyistä bakteereista SymBio-ohjelma vauhditti yritysten liiketoiminnan kasvua Tekesin SymBio – Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma vuosina 2006–2011 edisti bioteknologisten sovellusten siirtymistä yritysten käyttöön laajasti eri teollisuudenaloilla. Ohjelmassa rahoitettiin yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kehittämistyötä 65 miljoonalla eurolla, josta Tekesin osuus oli yhteensä 32 miljoonaa euroa. SymBio-ohjelman päällikön Teppo Tuomikosken mukaan noin kolmannes ohjelman projekteista on yhä kesken, joten niiden perusteella syntyvää liikevaihtoa on vielä vaikea arvioida. Jo päättyneiden projektien tuloksena arvioidaan syntyvän yhteensä noin 300 miljoonaan euron edestä liikevaihtoa vuosittain. Tästä suurin osa syntyy pk-yritysten toiminnan tuloksena. Ohjelman projekteissa kehitettiin konkreettisia ratkaisuja ja sovelluksia teolliseen tuotantoon metsä-, paperi-, lääke-, kemian- ja kaivosteollisuuden sekä elintarviketeknologian aloilla. Monet bioteknologian sovelluksista vaikuttavat läheisesti ihmisten arkeen. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden hankkeissa on parannettu elintarvikkeiden rakennetta tai makua tai alennettu tuotteiden valmistusprosessin hintaa. Ohjelman jatkotoimenpiteenä Suomeen perustetaan teollisuuden johdolla teollisen biotekniikan klusteria (IBC Finland), jossa teollisuuden eri alat ja bioteknologian tutkimuslaitokset tiivistävät yhteistyötään. Pakkaustutkimus – PTR 30 vuotta Pakkaustutkimus – PTR juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. PTR on puolueeton, pakkausalan tutkimusta koordinoiva organisaatio. Se on ollut myös IAPRIn (International Association of Packaging Research Institutes) jäsen jo vuodesta 1983 lähtien. Yhdistyksen ydintehtävä on pakkausalan tutkimuksen koordinointi ja uusien tutkimusaiheiden tuottaminen ja toteutus sekä koulutuksen suunnittelu. Viimeksi mainitusta merkittävin saavutus on vuonna 1984 käynnistynyt pakkausteknologian yliassistentin virka teollisuudelta kerätyin varoin Helsingin yliopistossa. Pakkausala on kehittynyt huimasti kuluneina vuosikymmeninä, mm. Pakkaustutkimus PTR:n sitkeän uurastuksen ansiosta. PTR on koordinoinut useita Tekes-rahoitteisia pakkausalan tutkimusohjelmia. Mutta tehtävää löytyy vielä runsaasti. PTR:n toimitusjohtaja Margareetta Ollilan mukaan kuluttajatieto on jalkautettava koko pakkausarvoketjuun, ja pakkauksen yhteiskunnallisen arvon tunnustaminen ja siitä viestiminen tarvitsevat ponnistuksia. Metsäklusteri on myös valmistelemassa uutta pakkausohjelmaa. Yritykset tähyilevät uusia materiaaleja ja teknologioita. tuotti viskoosia sokeripolymeeriä, joka alustavasti on tunnistettu beta-glukaaniksi. Oluesta löytyi myös kuolleita hiivasoluja, joista osa muistutti Saccharomyces cerevisiae -panimohiivaa ja osa Dekkera-hiivaa, jota käytetään lambic-oluen valmistuksessa. VTT sai Ahvenanmaan maakuntahallitukselta tehtäväkseen analysoida hylystä löydettyä olutta, ja tutkimusta on päätetty jatkaa yhteistyössä VTT:n kanssa. Ruokaturvallisuuden pilottiyksikkö Ouluun Oulun Technopoliksen Linnanmaan kampukselle on avattu ruokaturvallisuuden pilottiyksikkö. MTT:n johtama Food Safety Cluster (FSC) on perustettu kehittämään valvontaan soveltuvia menetelmiä ja laitteita yhdessä alalla toimivien yritysten kanssa. FSC-projektipäällikkönä työskentelee Riitta Laitinen. Reaaliaikainen laadunvalvonta on vielä pääasiassa vierasesineiden tunnistamista. Tulevaisuudessa myös mikrobiologisen laadun tunnistus nopeutuu ja esimerkiksi E.coli-, salmonella- ja listeria-bakteereita sisältävien ruokien joutuminen kuluttajille voidaan estää. Nykyisin esimerkiksi salmonellan tutkimiseen menee noin pari vuorokautta, mutta tulevaisuudessa se vie ehkä vain muutamia tunteja. Uusi elintarvikelogistiikan palvelukeskus Vantaalle Plus Kaks Kuljetus Oy avaa kesällä 2012 uudet lämpötilahallitut varasto- ja terminaalitilat Vantaan Tuupakkaan, Kehä kolmosen läheisyyteen. Keskeinen sijainti sekä valtakunnallinen runko- ja jakelukuljetusverkosto luovat hyvät puitteet elintarvikelogistiikan palveluille ensisaapumisvarastointiin ja loppujakeluun asti. Yrityksellä on noin 50 kuljetusyksikköä, ja yhdessä sopimusliikennöitsijöiden kanssa se työllistää noin 120 logistiikan ammattilaista. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 9 n a j a n K o h t a i S t a Tähtituote 2012 nojaa kotimaisiin raaka-aineisiin Vuoden 2012 Tähtituotteen raakaaineet ovat kotimaisia. Öljypellava kasvaa Linseed Oy:n sopimusviljelijöiden pelloilla Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa, marjaraaka-aineet tulevat Suomen Lapista ja Kainuusta. Kauhajoella toimivan Linseed Oy:n VALO 24h paahdettu rouhittu pellava + mustikka voitti Tähtituote-kilpailun asiantuntijaraadin arvioinnin ja yleisöäänestyksen yhteistuloksen perusteella. Kilpailun tuloksen laskennassa asiantuntijaraadilla oli 50 prosentin ja yleisöäänestyksellä 50 prosentin painoarvo. Voittajatuote on suunnattu terveystietoisille kuluttajille, joille on tärkeää, että elimistö voi hyvin oikean ravinnon ansiosta. Tuote soveltuu hyvin nykytrendeihin: se on vähähiili- hydraattinen, runsaskuituinen ja gluteeniton sekä sisältää paljon antioksidantteja, monityydyttymättömiä rasvahappoja ja hyvää kasviproteiinia. – VALO 24h -tuotesarja soveltuu sellaisenaan lisäkkeeksi jogurttiin, viiliin, puuroihin ja salaatteihin. Vain ruokalusikallinen riittää päivittäisen omega-3 -tarpeen tyydyttämiseen, Linseed Oy:n toimitusjohtaja Barbara Kankaanpää tähdentää. Hellävarainen teknologia takaa hyvän maun Barbara Kankaanpäälle pellava on tuttu raaka-aine 1990-luvun alusta lähtien, jolloin sitä käytettiin omassa leipomossa raaka-aineena. Pellavan erinomaisia teknologisia ja ravitsemuksellisia ominaisuuksia ei voitu tuolloin kunnolla hyödyntää puristerouhitun pellavan ikävien makuominaisuuksien vuoksi. – Vasta noin kolmisen vuotta sitten pystyimme kehittämään sellaisen teknologian, jossa raaka-aineesta muodostuu pähkinäisen Linseed Oy:n toimitusjohtaja Barbara Kankaanpää ja hallituksen jäsen Annika Mäyrä iloitsevat Tähtituote-kilpailun voitosta. He muistuttavat, että teknologiaja ravitsemusosaaminen sekä niihin liittyvät palvelut ovat Linseedillä tärkeitä kilpailutekijöitä tuotteiden rinnalla. Kuva: Studio aPriS oy/ marjo KoivumäKi. 10 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi maun omaava tuote ja pellavalle tyypillinen rasvan härskiintyminen voitiin estää. Lopullinen tuoteinnovaatio syntyi, kun havaitsimme, että tuotamme maailmaan pohjoisimmalla pellavanviljelyalueella ravitsemuksellisesti korkeampitasoista tuotetta kuin muualla: mm. omega-3:n määrä on noin 10–15 prosenttia korkeampi, Barbara Kankaanpää tarkentaa. Pellavan paahtoteknologia ja paahdon jälkeinen rouhinta ovat hyvin hellävaraisia, jolloin pellavan solurakenne säilyy ehjänä ja helposti hapettuvan rasvan ongelmat estyvät. Tähtituote-innovaatio syntyi, kun yhdistettiin vanhoja asioita uudella tavalla ja brändättiin ne kiinnostavasti. – Tuotekehitys on tiimityötä, joten on vaikea sanoa, kenen idea tuote tai sen osa on alun perin ollut. Tähtituotteen kehittämisessä olen ollut voimakkaasti mukana alusta lähtien, mutta erityisen paljon apua on tullut Linseed Oy:n hallituksen jäseneltä Annika Mäyrältä. Hänen yrityksensä Verso Oy on ke- ”Aitoa kotimaista” VALO 24h -tuotesarjassa hyödynnetään Suomen luonnossa kasvavaa pellavaa ja marjoja. Tähtituote 2012 -kilpailun raati luonnehti VALO 24h paahdettu rouhittu pellava + mustikka -tuotetta seuraavasti: ”Aitoa kotimaista pellavaa ja mustikkaa modernisti tuotettuna. Maukas sellaisenaan ja toimii hyvin lisäkkeenä. Sisältää monia tärkeitä ravintoaineita kuten paljon hyviä rasvoja, proteiinia, kuitua ja magnesiumia. Sopii keliaakikoille ja vegaaneille. Kaunis ja informatiivinen pakkaus on riittoisa. Trendin harjalla myös kansainvälisesti.” Tähtituote 2012 -kilpailuun osallistui yh- hittänyt tuotteen brändin, Kankaanpää kiittää. Myynnissä Suomessa, tähtäimessä vienti Tähtituote ja neljä muuta VALO 24h -tuotetta ovat valtakunnallisessa myynnissä Keskon ja S-ketjun myymälöissä. Lisäksi useat erikoisja luontaistuotemyymälät pitävät tuotteita valikoimissaan, ja niitä voi ostaa myös joistakin nettikaupoista. – Tuotteiden kysyntä on yllättänyt meidät. Kerrankin tuote on tullut juuri oikeaan aikaan markkinoille. Kuluttajat ovat nykyään erittäin valistuneita, erityisesti nuoret, Barbara Kankaanpää vakuuttaa. VALO-sarjan tuotteet ovat Linseedin ensimmäisiä päivittäistavaratuotteita. Sarja lanseerattiin toukokuussa 2011. Tuoteperheeseen kuuluu viisi tuotetta: kolme marjaista makua (mustikka, puolukka ja tyrni) ja kaksi pelkästään pellavaa sisältävää tuotetta. Tyrninmakuista tuotetta saa toistaiseksi vain erikoismyymälöistä ja messutapahtumista. Tähtituotteella tähdätään myös vientiin. – Brändissä viestitään maailmalle suomalaista designia. Alun perin tuotesarjan piti olla kokonaan luomua, mutta suomalaisen pellavaraaka-aineen saannissa on ollut vaikeuksia. Tällä hetkellä meidän tulee varmistaa suomalaisen pellavan riittävä saanti, jotta vienti voidaan aloittaa. Koko brändihän perustuu juuri siihen, että raaka-aine tulee oikealta leveysasteelta. Vienti tullaan aloittamaan näistä syistä hyvin varovaisesti, ensin mahdollisesti vain joillekin alueille kokeiluluonteisesti, Kankaanpää kertoo. Tänä kesänä Linseed Oy:llä on noin 35 sopimusviljelijää, jotka kasvattavat öljypellavaa teensä 50 kotimaista tuoteuutuutta. Voittajatuotteen lisäksi finaalissa olivat Atrian Bravuuri Broilerin Sisäfilee-Pekonirullat Bataattipedillä, Myllärin LUOMU Riisipiirakka, Pirkka Mikrovalmis UUNIPERUNA sekä Provena Gluten Free Oat Bread Mix (gluteeniton kauraleipäseos). Raati arvioi erityisesti kilpailuun osallistuneiden tuotteiden innovatiivisuutta, kaupallisia näkymiä ja aistittavaa laatua. Kevään aikana olleessa yleisöäänestyksessä annettiin yhteensä yli 3000 ääntä. Voittaja julkistettiin 8.toukokuuta Elintarvikepäivä 2012:ssä Helsingin Messukeskuksessa. 400–500 hehtaarilla. Viljelijöitä tarvitaan kuitenkin lisää ja muualtakin kuin Etelä-Pohjanmaalta, jotta tuotteiden tulevaisuus voidaan turvata. – Jos aloitamme viennin, viljelyalaa tarvitaan ainakin 700–1000 hehtaaria. Maailmalla on kyllä tarjolla pellavaa riittämiin ja halvempaan hintaankin kuin kotimainen pellava, mutta haluamme korostaa suomalaisuutta ja sitä, että koko tuotantoketjumme on jäljitettävissä tilalta kuluttajille, Kankaanpää painottaa. Pellavalla hyviä leivontaominaisuuksia Elintarviketeollisuudelle Linseed Oy on tehnyt pellavatuotteita jo vuosia. Leipomoteollisuudessa pellavatuotteiden käyttö mahdollistaa mm. lisäaineettoman leivonnan, sillä pellava antaa tuotteeseen rakennetta ja säilyvyyttä. Pellavalla on myös erinomaiset vedensidonta- ja emulgointiominaisuudet. Pellavalisäyksellä on merkitystä myös pakasteleivonnassa, koska pellava estää suurten kiteiden muodostusta pakastetuissa tuotteissa. Gluteenittomassa leivonnassa pellavan erinomaiset leivontaominaisuudet korostuvat entisestään. – Olemme myös kehittäneet oman juurileivontamenetelmän, jossa toimitaan spesifisillä maitohappobakteereilla ja saadaan aikaiseksi maukkaampi ja säilyvämpi lopputulos. Lisäksi jo pienikin pellavalisäys lopputuotteeseen mahdollistaa ravitsemusväittämät (omega-3, kuitu ja alhainen suolapitoisuus) ja alentaa kolesterolia -terveysväittämän, vaikka EU-komission lopullinen hyväksyminen puuttuu. Väite on mennyt läpi jo yli vuosi sitten EFSAn asiantuntijaraadissa, Kankaanpää sanoo. Sosiaalinen media tärkeä markkinointikanava Barbara Kankaanpää toteaa, että pienellä yrityksellä on niukasti euroja markkinointiin. Siksi hän toivoo, että merkittävän kilpailun voitto antaa edullista markkinointinäkyvyyttä. – Uskomme sosiaaliseen mediaan ja lisäämme toki konsulenttitoimintaa. Onneksi hyvällä tuotteella on suosittelijoita. Ilman omaa fanijoukkoamme emme olisi koskaan päässeet näin pitkälle, hän vakuuttaa. Pienessä yrityksessä Tähtituote-kilpailun voitto on ollut kaikille iso asia. – Pohjanmaalta kun ollaan, niin pirot on varmasti komiat ja iloa jatkuu pitkään, Kankaanpää vastaa kysymykseen, miten voittoa juhlitaan. Pirjo Huhtakangas lisätietoja: www.valo24h.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 11 n a j a n K o h t a i S t a Uusi jätelaki puhuttaa Jätelain kokonaisuudistus ei tuo oleellista lisää kierrätysprosentteihin, sillä jo nykyjärjestelmä on tehokas. Laajennetun tuottajavastuun mukaisen keräyspisteverkoston rakentamiseen liittyy kuitenkin useita haasteita ja reunaehtoja. Uuden jätelain myötä jätehuollon toimijoiden valvontaa tehostetaan ja toimijoiden vastuita täsmennetään. Lisäksi kierrätysvaatimuksia tiukennetaan ja jätteen käsittelyä kaatopaikalla rajoitetaan. Uusi laki tuo muutoksia myös tiettyihin jätteisiin liittyviin käsitteisiin. Myös jätehuollon etusijajärjestyksen noudattamista tehostetaan. Etusijajärjestyksen mukaan ensisijaisesti on vähennettävä jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntyvä jäte on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä energiana tai muulla vastaavalla tavalla. Kaatopaikalle jäte sijoitetaan vain siinä tapauksessa, jos sen hyödyntäminen ei ole mil- Pakkausjätteestä kierrätetään jo nyt yli 56 prosenttia, ja hyötykäyttöluku on 88 prosenttia. Myös materiaalikohtaiset kierrätysprosentit ylittävät sekä EU:n että Suomen vaatimukset, toimialapäällikkö Anna Vainikainen muistuttaa. Kuva: elintarviKeteolliSuuSliitto lään tavalla mahdollista. Käytännössä etusijajärjestystä toteutetaan mm. edellyttämällä toiminnanharjoittajan lupahakemuksessa aikaisempaa perusteellisempaa selvitystä jätteiden eri käsittelyvaihtoehdoista, huomioimalla materiaalien käytön tehokkuus osana ympäristöluvan lupamääräyksiä sekä rajoittamalla biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikalle. Uusi jätelaki voimaan toukokuun alussa Jätelain kokonaisuudistuksen tavoitteena on jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisy, jätteen synnyn ehkäisy ja tehokkaampi jätehuolto. Uusi jätelaki (646/2011) on keskeinen osa jätelainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on päivittää jätealan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpoliittisia linjauksia. Kansallisten näkökohtien lisäksi uudistamistarpeita on aiheutunut jätepuitedirektiivistä (2008/98/ EY) sekä muista EU-lainsäädännön vaatimuksista. Jätteen määrä ei ole vähentynyt toivotulla tavalla eikä jätteiden hyödyntäminen 12 edistynyt tavoitteiden mukaisesti. Tämä aiheuttaa paineita tehokkaammalle jätteen synnyn ehkäisylle sekä materiaalitehokkuuden ja jätteen hyödyntämisen parantamiselle. Ympäristöministeriön nimittämä JÄLKItyöryhmä aloitti jätelain päivityksen vuonna 2007 ja sai työnsä valmiiksi keväällä 2010. Hallituksen ehdotus jätelaiksi annettiin lokakuussa 2010 ja uusi jätelaki vahvistettiin kesäkuussa 2011. Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan 1.5.2012. Voimaantulossa on tiettyjä siirtymäaikoja mm. pakkausten tuottajavastuun osalta. Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Useita eri asetuksia päivitettävänä Uudistettu jätelaki vaikuttaa moneen asetukseen, joita päivitetään parhaillaan. Keskeisimmät jätelakiin liittyvät asetukset, ns. jäteasetus ja ympäristönsuojeluasetuksen muutos, pyritään saattamaan voimaan yhdessä uuden lain kanssa. Myöhemmin tänä vuonna ryhdytään valmistelemaan kaatopaikka-asetusta, johon kirjattaneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Pakkausten tuottajavastuuta koskevan asetuksen valmistelu aloitetaan loppuvuodesta 2012. Lisäksi valmisteilla on lähes 30 muuta jätelakiin liittyvää asetusta ja valtioneuvoston päätöstä, jotka pyritään saattamaan voimaan vuosien 2012–2013 aikana. Jätelainsäädännön uudistuksen yhteydessä on määritelty tavoitetila vuodelle 2016. Sen mukaan materiaalitehokkuus on parantunut ja jätteen määrä sekä haitallisuus ovat vähentyneet vuoteen 2016 mennessä. Käytössä on tuolloin monipuolinen valikoima vaihtoehtoisia jätteen käsittelymenetelmiä, ja niistä sopivin valitaan etusijajärjestyksen mukaisesti. Vuoteen 2016 mennessä vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätetään tai käsitellään biologisesti ja kierrätykseen soveltumaton jäte hyödynnetään energiana. Kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä on täten hyvin vähäinen. ekopiste Ekopistepilotilla haetaan optimaalista toimintamallia Pakkausten laajennettu tuottajavastuu ja siihen liittyvät velvoitteet aiheuttavat muutoksia nykyisiin toimintatapoihin, joihin tuottajien tulee valmistautua hyvissä ajoin. Tuottajavastuun alaiset toimijat ovat käynnistäneet Ekopistepilotin, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa pakkausten tuottajavastuun asianmukaiseksi organisoimiseksi uuden jätelain mukaisesti toukokuusta 2014 alkaen. Alan toimijoiden yhteisenä tavoitteena on järjestää jätelain vaatimukset täyttävä ja kuluttajille kohtuullisen palvelutason tarjoava keräyspisteverkosto, joka on sekä ympäristö- että kustannustehokas. Ekokeräyspisteet pääosin kauppojen yhteyteen Ekopistepilotissa kerättävän tiedon avulla selvitetään pakkausten tuottajavastuun edellyttämän vastaanottoverkoston optimaalista rakennetta ja hahmotetaan toimintaan liittyviä yleisiä käytäntöjä sekä eri vaihtoehtojen kustannustehokkuutta. Lisäksi hanke tuottaa tietoa mm. kuluttajakäyttäytymisestä sekä eri pakkausjakeiden saannosta ja laadusta. Hanketuloksia voidaan täten hyödyntää myös viranomaistyössä pakkausten tuottajavastuuta koskevan asetuksen laadinnassa. Ekopistepilotti perustuu ajatukseen, jonka mukaan ympäristönäkökohdat huomioivan ja kustannustehokkaan keräysverkoston pisteet on kannattavinta sijoittaa paikkoihin, joissa valtaosa ihmisistä liikkuu muutenkin. Hankkeen lähtöoletuksena on, että pakkausjätejakeet voidaan toimittaa kätevimmin hyötykäyttöön kauppojen yhteydessä sijaitseviin ekopisteisiin asiointimatkoilla. Kauppojen ekopisteiden ohella verkostoa voidaan täydentää aluekeräys- Tuottajavastuu aiheuttaa kustannuspaineita Elintarvikealan toimijoiden osalta yksi uuden jätelain keskeisimmistä uudistuksista koskee pakkausten tuottajavastuuta. Pakkausten tuottajavastuulla tarkoitetaan tuotteita pakkaavien ja pakattuja tuotteita maahan tuovien yritysten velvoitetta huolehtia ko. pakkausten hyötykäytöstä ja jätehuollosta. Hyötykäyttövelvoite koskee liikevaihdoltaan vähintään yhden miljoonan euron yrityksiä. Velvoite perustuu valtioneuvoston pakkauksia koskevaan asetukseen (962/1997) sekä pisteillä. Pilotissa huomioidaan myös kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutus materiaalien saantoon. Mukana kuitu-, lasi- ja muovipakkaukset ja pienmetallit Ekopistepilotissa tarkasteltavia pakkausjätejakeita ovat kuitu-, lasi- ja muovipakkaukset sekä pienmetalli. Toimiva keräyspisteverkosto edellyttää riittäviä materiaalikohtaisia kertymiä ja laadultaan hyötykäyttöön soveltuvaa pakkausmateriaalia. Edellä mainittujen näkökohtien varmistamiseksi tarvitaan myös kuluttajien asianmukaista ohjeistamista. Pilotissa selvitetään tästä syystä mm. keräyspisteiden sijainnin vaikutusta kerättävän pakkausjätemateriaalin määrään ja laatuun sekä kuluttajien eri toimintamalleihin liittyviä näkemyksiä. Lisäksi hankkeessa vertaillaan erilaisten keräyspisteratkaisujen toimivuutta sekä tarkastellaan vaihtoehtoisia eri jakeiden keruuseen soveltuvia logistiikkajärjestelmiä. Kerätyn tiedon perusteella arvioidaan myös erilaisten toimintamallien kokonaiskustannuksia sekä niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Hankkeessa laaditaan lisäksi yleinen sopimusmalli toimijoiden käyttöön sekä mittaristo ja raportointikäytännöt toiminnan seurantaa ja kehittämistä varten. Pilottialueina Tampere ja Kuopio lähiympäristöineen Pakkausjätejakeiden keruuseen keskittyvä käytännön pilotti toteutetaan 1.1.– 31.8.2012. Pilotointialueina ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Jätekukko Oy:n toiminta-alueet Tampereella ja Kuopiossa EU:n pakkauksia ja pakkausjätettä koskevaan direktiiviin (94/62/EY). Pakkausten hyötykäytöllä tarkoitetaan pakkausten käyttöä materiaalina uusiin tuotteisiin ja käyttöä energiana. Yritykset voivat hoitaa hyötykäyttövelvoitteensa tekemällä tuottajavastuun siirtosopimuksen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa. Tällöin yritys liittyy pakkausalan tuottajayhteisöihin ja siirtää samalla markkinoille toimitettujen pakkausten hyötykäyttöön ja viranomaisraportointiin liittyvät velvoitteet. Tähän mennessä tuottajien vastuu pak- pilotti sekä niiden lähiympäristössä. Ekopistepilotissa ovat mukana pakkausalan tuottajayhteisöt, Elintarviketeollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa ry, Kaupan liitto ja Jätelaitosyhdistys. Viranomaisia hankkeessa edustavat Pirkanmaan ELY-keskus ja ympäristöministeriö. Käytännön selvitystyöstä vastaa HFT Network Oy. lisätietoja: anna vainikainen toimialapäällikkö elintarviketeollisuusliitto ry anna.vainikainen(at)etl.fi ilkka nieminen johtaja Päivittäistavarakauppa ry ilkka.nieminen(at)pty.fi annukka leppänen-turkula toimitusjohtaja Pakkausalan ympäristörekisteri Pyr oy annukka.leppanen-turkula(at)pyr.fi Jätelainsäädännön uudistus ja pilottihanke • Jätelainsäädännön kokonaisuudistus: http://www.ymparisto.fi • Ekopistepilotin aluekohtaiset keräysohjeet: 1. Tampereen pilottialue: www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/ekopistepilotti 2. Kuopion ja Lapinlahden pilottialue: www.jatekukko.fi/www/fi/media/ ajankohtaista kausjätteestään on ollut osittainen. Käytännössä tuottajavastuun alaiset yritykset (tuottajat) ovat vastanneet siitä, että lakiin kirjatut kierrätysvaatimukset on toteutettu. Tämä on tapahtunut pääosin elinkeinotoiminnassa syntyvän pakkausjätteen kierrätyksellä. Pantillisia pakkauksia ja keräyskartonkia lukuun ottamatta kotitalouksissa syntyvä pakkausjäte on ollut kunnan vastuulla ja siihen liittyvät kustannukset on katettu kunnallisilla jätemaksuilla. Uuden jätelain myötä pakkauksia koskeva tuottajavastuu laajenee tuottajan vastatessa >> www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 13 n a j a n K o h t a i S t a >> markkinoille saattamiensa pakkausten jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista. Jatkossa tuottajavastuullisten yritysten tulee ulottaa pakkausjätteen hyötykäyttömahdollisuus myös kuluttajille. Käytännössä velvoite hoidetaan järjestämällä eri jakeille vastaanottopaikkoja, joihin kuluttajat voivat palauttaa kotitalouksissa lajitellut käytöstä poistetut pakkaukset. Vastaanottopaikkojen lukumäärää koskevat vähimmäisvaatimukset määritellään pakkausten tuottajavastuuta koskevassa erillisessä asetuksessa. Keräyspisteverkoston valmisteluun vähän aikaa Laajentuneen tuottajavastuun tavoitteena on parantaa kuluttajille suunnattua palvelutasoa. Pakkausjätteen keräyspisteverkoston perustamisesta ja ylläpitämisestä vastaavat tuottajavastuun alaiset toimijat. Kustannukset riippuvat ensisijaisesti siitä, kuinka tiheään vastaanottopisteitä tulee perustaa. Tuottajavastuulliset toimijat pitävät järkevänä lähestymistapana verkoston rakentamista ihmis- ja tavaravirtojen mukaisesti. Pakkausten tuottajavastuun alaiset tahot pitivät esitystä ongelmallisena jo jätelakia valmisteltaessa. Uhkana ovat tuntuvat korotukset pakkausjakeiden hyötykäyttömaksuissa, joilla verkoston perustaminen ja ylläpitäminen käytännössä kustannetaan. Lisäksi on huomattava, että perustaessaan ja ylläpitäessään järjestelmää tuottajavastuun alaiset yritykset kustantavat sen myös muiden pakkausjätettä tuottavien tahojen puolesta. Tällaisia ovat mm. vapaamatkustajat, liikevaihdoltaan alle yhden miljoonan euron jäävät toimijat sekä nettituonnin mukana tulevat pakkaukset. Tuottajavastuuta käsittelevä luku tulee voimaan toukokuussa 2013 ja käytöstä poistettujen pakkausten vastaanottovelvoite toukokuussa 2014. Keräyspisteverkoston tiheyden määrittelevä pakkausten tuottajavastuuasetus valmistunee vasta ensi vuonna. Tilanne on hankala tuottajavastuullisten toimijoiden kannalta, sillä aikaa keräyspisteverkoston valmisteluun jää todella vähän. Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen seudulla on toinen pakkausjätejakeiden pilottialue. Koneenkäyttäjä Juha Lensu tyhjentää muovinkeräysastiaa. Kuva: janne viinanen Nykyinen hyötykäyttöjärjestelmä on toimiva Tällä hetkellä käytössä oleva pakkausjätteen hyötykäyttöjärjestelmä on monessa mielessä yhteensopiva uuden lainsäädännön kanssa. Kierrätys- ja hyötykäyttövaatimusten osalta EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin vaatimukset täyttyvät, sillä pakkausjätteitä hyödynnetään jo nyt Suomessa vuosittain yli 600 000 tonnia. Kaiken kaikkiaan kierrätyspotentiaali eli kerättävissä oleva pakkausjätemäärä on noin 150 000 tonnia, josta kolmannes on nyt hyödyntämätöntä ja kaksi kolmannesta tuottajavastuujärjestelmän ulkopuolelta tulevaa pakkausjätettä. Nykyjärjestelmä on myös kustannustehokas. Nykyisessä tuottajavastuujärjestelmässä on mukana valtaosa pakkaajista ja pakattujen tuotteiden maahantuojista. Nykyjärjestelmä kattaa teollisuuden ja kaupan pakkausjätteet sekä pääasiassa myös kuluttajapakkaukset: pantillisista pakkauksista kerätään mm. lasi, alumiini ja PET-muovi. Lisäksi pantittomista materiaaleista kerätään laajasti mm. kartonkia ja metallipakkauksia. Markkinoille saatetuista pakkauksista syntyvästä jätteestä kierrätetään jo nyt yli 56 pro- senttia ja hyötykäyttöluku on 88 prosenttia. Myös materiaalikohtaiset kierrätysprosentit ylittävät sekä EU:n että Suomen vaatimukset. Täysi tuottajavastuu ei tuokaan oleellista lisää kierrätysprosentteihin. Laajennetun tuottajavastuun mukaisen keräyspisteverkoston rakentamiseen liittyy useita haasteita ja reunaehtoja. Suomi on maantieteellisesti laaja alue ja etäisyydet pitkät. Valtaosa maan pinta-alasta koostuu hajaasutusalueista, ja lisäksi useiden maaseutupaikkakuntien väestömäärä on laskussa. Vastaanottopisteiden tulisi kuitenkin olla kuluttajille tasapuolisesti ja helposti saavutettavissa. Toisaalta järjestelmä vaatii toimiakseen tietyn vähimmäismäärän hyötykäyttöön soveltuvaa pakkausjätettä. Kerättäville jakeille on lisäksi oltava kierrätysprosessit ja tuotteille markkinat. Kotitalouksissa syntyvä pakkausjäte on usein likaista tai muuten kelpaamatonta kierrätykseen, jolloin vaihtoehdoksi jää energiakäyttö. π Anna Vainikainen toimialapäällikkö Elintarviketeollisuusliitto anna.vainikainen(at)etl.fi Pakkausjätteiden hyödyntäminen 2009 – Suomen ja EU:n tavoitteet (% pakkausjätteestä). lähde: www.pyr.fi Vuosi 2009 Saavutettu (Suomi) 2008 vaatimus (Suomi) 2008 tavoite (eu) 14 Hyötykäyttö (sis. energiakäytön) % 88 61 60 Kierrätys (yhteensä) % 56 55 55–80 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuitu % 95 60 60 Lasi % 45 60 60 Metalli % 84 50 50 Muovi % 25 22,5 22,5 Puu % 21 15 15 Vesihygieniapassi elintarviketeollisuudelle Laissa 285/2006 terveydensuojelulain muuttamisesta määritetään, että talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä edellytetään vesihygieniapassia. Lakisääteinen vesihygieniapassivelvoite on rakennettu lähinnä vesihuoltolaitosten oman henkilökunnan ja talousvesiputkistoja urakoitsevien yritysten tarpeisiin. Vesihuoltolaitosten vesihygieniapassikoulutuksessa käydään läpi vesihuoltolaitoksen omaan toimintaan liittyviä riskitekijöitä, mutta siinä ei huomioida esimerkiksi elintarviketeollisuuden tarpeita vesihygienian hallintaan. Valviran lakisääteinen vesihygieniatesti muuttui huhtikuussa 2012 vesityökortiksi (www.vesityokortti.fi). Elintarviketeollisuuden tarve saada käyttöönsä oma vesihygieniapassi on nyt huomioitu. Kuluvan kevään aikana on kehitetty täysin uusi vesihygieniapassi-koulutus, joka on suunnattu selkeämmin elintarviketeollisuuden omiin tarpeisiin. Päivän vesihygieniapassikurssi koostuu viidestä luentokokonaisuudesta, joissa käsitellään muun muassa lainsäädäntöä ja vastuita sekä vesilaitoksen että teollisen loppukäyt- täjän kannalta, talousveden valmistuksessa ja jakelussa syntyviä riskitekijöitä sekä talousveden laadunvalvontaan ja näytteenottoon liittyviä kysymyksiä. Talousvesissä on laatueroja Talousveden laatuvaatimukset yleensä toteutuvat vesihuoltolaitoksen toimittamassa vedessä, mutta laatusuositusten kanssa saattaa olla vaikeuksia. Talousvesissä on eroja, joten elintarviketehtaan tulee olla tietoinen saamansa veden laadusta. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa itse osata määritellä talousveden laatukriteerit sille, millaista vettä tehdas tarvitsee valmistusprosesseissaan. Joissakin tapauksissa talousveden laatu ei riitä, vaan tehtaaseen tarvitaan omat vedenpuhdistuslaitteet. Myös omassa käytössä olevat vedenkäsittelylaitteet saattavat aiheuttaa hygieniahaittaa, jos niiden huoltoon ja ylläpitoon ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Vesilaitos vastaa vain toimitusrajalle olevasta verkostosta. Kurssilla syvennytään enemmän siihen, mihin asti vesilaitos vastaa ja mistä lähtien kiinteistönomistaja tai toiminnanharjoittaja on vastuussa vesijohtoverkostosta (tonttijohdoista). Arvioitavaksi tulee myös, millainen laatujärjestelmä omalla tehtaalla on ja miten siinä on otettu huomioon talousveden laadun varmistus. Kurssilla opastetaan asettamaan talousvedelle laatutavoitteet, perehdytetään näytteenottolaitteisiin sekä näytteenottosuunnitelman laatimiseen. Elintarviketeollisuuden oma vesihygieniapassi auttaa arvioimaan myös vesitasetta sekä tuotannosta syntyvää vesijalanjälkeä. Tulevaisuuden haasteena on kaikilla teollisuudenaloilla, miten tuotannossa otetaan huomioon veden hyötykäyttö ja mahdollinen kierrätys, jotta vettä ei käytettäisi harkitsemattomasti ja turhaan. π Simo Heininen toimitusjohtaja S&H Heininen Oy www.vesihygieniapassi.fi www.vesityokortti.fi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan jokainen pullo on jäljitettävissä. ® ICC on Linde Groupin rekisteröity tavaramerkki. ”Toimitamme kaasupulloja ravintoloihin, pubeihin ja tapahtumiin. Yksilöpulloseurannan ansiosta tiedämme, montako pulloa missäkin on. Lisäksi voimme kartoittaa varastotilanteemme kaasupullon tarkkuudella.” Jouni Örnberg on logistiikkavastaava Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla, jonka jatkuvassa käytössä on 52 kaasupulloa. AGAn kaasupullot pysyvät tallessa! ICC® Yksilöpulloseurannan avulla Kaasusen perheen 2 miljoonaa jäsentä pysyvät aina tallessa. Lue lisää Laitilan Wirvoitusjuomatehtaasta ja osallistu kilpailuun skannaamalla QR-koodi puhelimeesi, netissä osoitteessa www.aga.fi/icc tai vierailemalla palvelupisteellä. Voit voittaa hienoja palkintoja! www.aga.fi n t e e m a Analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia Perinteisesti tuotantolaitosten laboratorioilla on ollut keskeinen rooli tuotteiden koostumuksen ja laadun seurannassa. Tänäkin päivänä laboratoriot tekevät yhä suuren osan näistä analyyseista, mutta analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia. Yhä useammassa tuotantolaitoksessa ainakin keskustellaan siitä, mitä hyötyä prosessin seurannalle olisi, jos koostumusta voitaisiin seurata koko tuotantosyklin ajan. Monessa tehtaassa näin jo menetelläänkin, mutta laboratorioiden rooli on tässä muutoksessa silti keskeinen. Käytäntö on usein sellainen, että tuotantoprosessin eri vaiheissa työntekijä hakee näytteen ja kuljettaa sen laboratorioon mittausta varten. Ensimmäiset askeleet at-line -analysointia kohden otettiin siinä vaiheessa, kun normaalisti vain laboratorioiden käytössä olleita mittalaitteita alkoi ilmestyä tuotannon valvomoihin. Ensimmäisiä laitteita olivat pH-mittarit. Meijeriteollisuudessa tuotannon väki on tottunut seuraamaan vakioinnin kulkua rasva-, proteiini- ja kosteusmäärityksin. Usein laboratorio palvelee vain päivisin, mutta tuotanto pyörii 24 tuntia vuorokaudessa. Monissa tuotantolaitoksissa laboratoriot ovat mittalaitteiden ylläpidossa kuitenkin tiiviissä yhteistyössä tuotannon henkilöstön kanssa, esimerkiksi kalibrointien ja laitteiden käyttöhuollossa tehdään yhteistyötä. Mitä hyötyä on-line -määrityksistä? Tuotantolaitoksissa keskustellaan siitä, mitkä toimet analytiikassa kuuluvat laboratorion henkilöstölle, mitkä taas ovat tuotannon tehtäviä. Tässä suhteessa joudutaan varmaan tekemään sisäisiä kompromisseja, sillä tavoitteena on tasainen tuotteen laatu, raaka-aine- 16 Mittausmenetelmiä seurataan yhteistyössä laitevalmistajien ja asiakkaiden kanssa, tuoteryhmäpäällikkö Teija Nurmela kertoo. Kuva: ordior säästöt ja ajankäytön järkevöittäminen. On-line -analysoinnin ollessa toiminnassa voidaan usein säätää tuotteen valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden suhteita niin, että ei ole tarpeen ajaa tuotetta varmuuden vuoksi liian rasvaiseksi tai liikaa proteiineja sisältäväksi. Myös veden määrää voidaan kontrolloida niin, että kosteus on täsmälleen oikealla tasolla. Jo muutaman sadasosan säästö esimerkiksi rasvassa on paljon rahaa, kun elintarviketta tuotetaan miljoonia kiloja vuodessa. Kun tuotantoprosessin aikana voidaan ottaa useampi näyte, lopputuotteen koostumus saadaan tarkemmin vastaamaan reseptin Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi vaateita. Ja jos tuotteen koostumusta seurataan koko prosessin ajan, voidaan olla varmoja siitä, että valmistettavan tuotteen spesifikaatiot ovat täsmälleen sellaiset, mitä resepti edellyttää. On myös olemassa ohjelmia, jotka automaattisesti ”ohjaavat” tuotantoa niin, että lopputulos on aina oikea, olkoon kyseessä jauhelihan, maitojauheen, kaurahiutaleiden tai kananrehun valmistus. Miten on-line -määrityksessä pääsee alkuun? Markkinoilla on monen laitevalmistajan laitteistoja elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Mittausperiaatteet ovat koostumuksen osalta Maidon spektri kertoo tuotteen laadusta Tuotantotiloihin asennettavien laitteiden täytyy olla rakenteeltaan sellaisia, että ne toimivat myös kosteissa ja pölyisissä tiloissa. Kuva: FoSS Aina välillä maailmalta kuuluu kummia: esimerkiksi maitojauheeseen on lisätty ties mitä siihen kuulumatonta komponenttia. Pyrkimyksenä on ollut tuotantokustannusten pienentäminen – välittämättä lainkaan siitä, että näillä tempuilla vaarannetaan kuluttajien terveys. Teollisuuden rutiinianalytiikassa harvoin tutkitaan elintarvikkeeseen kuulumattomia komponentteja, kuten pesuainejäämiä. FTIR-tekniikka (Fourier Transform Infrared Spectroscopy) tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tutkia maidosta vieraita ainesosia. Maidon FTIR-spektri on hyvin samanlainen, olipa näyte Länsi-Suomesta tai Lapista. Tämä maidon ”sormenjälki ” muuttuu, kun siihen on joutunut maitoon luonnostaan kuulumatonta tuotetta, kuten vierasta rasvaa tai proteiinia. Menetelmä paljastaa myös, onko lehmänmaitoon lisätty vuohenmaitoa tai heraa. Tällä tekniikalla voidaan lisäksi havaita, jos tilatankkiin on joutunut pesuvettä tai puhdistusainetta. Mikäli pesuvettä löytyy näytteestä, näytteen tulos kirjautuu näytölle punaisena, ja operaattori huomaa poikkeavan tuloksen. Menetelmän käyttöönotto vaatii laboratoriolta kuitenkin paljon työtä. Ensin täytyy määritellä, millainen on normaali maitonäyte. Silloin täytyy ottaa huomioon esimerkiksi maantieteelliset vaihtelut ja vuodenaikojen vaikutus. Menetelmä on otettu käyttöön ensimmäisenä isossa hollantilaisessa maitolaboratoriossa, jossa tehdään miljoonia määrityksiä vuodessa. He käyttävät tekniikkaa seulontamenetelmänä. Päivittäin löytyy noin 30 näytettä, jotka testataan tarkemmin. Miltei aina syy epänormaaliin spektriin on tilalla tapahtunut vahinko: tankkiin on päässyt pesuvettä tai puhdistusliuosta. Asia selvitetään yhteistyössä tuotantoneuvojien kanssa, jotka käyvät tiloilla tarkistamassa tilanteen. Menetelmä on käytössä myös Suomessa, mutta vielä ollaan siinä vaiheessa, jossa kerätään ns. normaalinäytteitä. Tällä hetkellä spektrin tunnistusohjelma on käytössä vain meijeriteollisuudessa nestemäisille tuotteille. Kustannukset menetelmän käyttöönotosta ovat noin 10 000 euroa. Teija Nurmela Miten menetelmä toimii käytännössä? ainakin NIR ja FTIR, siis samat tekniikat, joita laboratorioissa on käytetty jo pitkään. Monilla laitevalmistajalla on myös omia ohjelmistoja, jotka voidaan liittää tehdasautomaatioon. Näin voidaan ”säätää ” prosessia kohti mahdollisimman oikeaa lopputuotetta. Tuotantotiloihin asennettavien laitteiden täytyy olla rakenteeltaan sellaisia, että ne toimivat myös kosteissa ja pölyisissä tiloissa. Asennustyö tehdään aina yhteistyönä asiakkaan, laitevalmistajan ja maahantuojan kanssa. Työnjaosta on hyvä tehdä etukäteen selvä suunnitelma, kuka mistäkin osiosta vastaa. Yleensä on-line -laitehankinta on asiakkaan tarpeisiin räätälöity ratkaisu, joka vaatii laite- >> • • • • Ensin kerätään normaalinäytteitä kattavasti eri alueilta ja eri vuodenaikoina. Referenssimäärityksiä ei tarvita. Normaalinäytteiden avulla asetetaan raja positiivisen ja negatiivisen tuloksen välille. Menetelmä validoidaan määrittämällä näytejoukko, jossa on sekä normaaleja että epänormaaleja näytteitä, joiden epänormaalikomponentti tunnetaan. Threshold www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 17 n t e e m a Analyysilaitteiden säännöllinen huolto on tärkeää, olipa kyseessä laboratorio- tai prosessilaite, huoltoinsinööri Jari Peltonen tähdentää. Kuva: ordior >> valmistajan asiantuntijoiden käynnin tuotantotilassa. Monet laitevalmistajat tekevät myös yhteistyötä suurimpien tehdasautomaatiovalmistajien kanssa. Laitteiden maahantuojilta saa tietoa näistä yhteistyökuvioista. Kalibrointi kannattaa tehdä huolellisesti Ennen kuin mittausjärjestelmä on käyttövalmis, se täytyy kalibroida. Saatavilla on valmiita kalibrointeja yleisimmin mitattaville parametreille, kuten rasva, proteiini, kosteus tai kuiva-aine. Tuotevalikoima kattaa ainakin lihalajitelmat, jauhelihan, meijerituotteista voin, pehmeät juustot ja erilaiset jauheet. Lisäksi löytyy ratkaisuja jauhojen, viljan ja rehujen on-line -analyysiin. Laitetoimittajien kanssa kannattaa keskustella omalle tuotannolle sopivasta aloituskalibroinnista, sillä oman ja kotitekoisen kalibroinnin tekeminen on työlästä ja kallista. Tyhjältä pöydältä aloittaminen vaatii hyvän referenssimenetelmän ja paljon aikaa. Yleensä laitevalmistajien peruskalibroinneilla pääsee alkuun helpommalla ja edullisemmin. Tosin niitäkään ei voi ottaa käyttöön asennuspäivänä, vaan aina vaaditaan omia, paikallisia näytteitä, joilla tulostaso voidaan asettaa kohdalleen. On-line -menetelmää pystytettäessä täytyy myös kiinnittää huomiota referenssinäytteen ottamiseen. Vertailunäyte on otettava mahdollisimman läheltä on-line -mittapistettä, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. Uusia menetelmiä mikrobiyhteisöjen toiminnan tutkimuksessa Elintarvikkeen mikrobiologinen pilaantuminen on monitahoinen tapahtuma. Riippuen elintarvikkeen sisäisistä tekijöistä, kuten ravinteet ja happamuus, ja teollisuuden käyttämistä valmistusprosesseista, elintarvikkeista muodostuu olosuhteiltaan erilaisia ympäristöjä, jotka vaikuttavat mikrobien kasvuun. Uudet menetelmät mikrobiyhteisöjen toiminnan tutkimuksessa antavat muun muassa lihavalmisteita pilaavien bakteerien toiminnasta tarkan ja kokonaisvaltaisen kuvan. Mikrobiologiasta mikrobiekologiaan Tutkimusryhmässäni olemme alkaneet puhua ”elintarvikemikrobiekologiasta”, sillä mikrobipopulaatioiden ja yhteisöjen kehittymistä säilyvyysaikana voidaan mielestämme kuvata osuvasti ekologiasta tutuin käsittein. Nämä ihmisen muovaamat elintarvikkeiden mikrobiekologiset lokerot eivät ole lajistoltaan niin monimuotoisia kuin ympäristön 18 luonnolliset ekologiset lokerot, mutta samalla tavoin mikrobit kilpailevat niissä kasvutilasta kuin lajit luonnon eliöyhteisöissä. Elintarvikkeiden pilaantuessa mikrobiyhteisössä tapahtuu sukkessiota. Ekologinen sukkessio tarkoittaa tietyllä paikalla tapahtuvaa, vähittäistä lajiston muuttumista. Sukkessio päättyy luonnossa vakaaseen eliöyhteisöön, jonka lajisto ei juuri muutu. Pilaantumisen aiheuttavat lajit ovat verrattavissa vakaaseen eliöyhteisöön, sillä pilaantumiseen liittyvät aistinvaraiset muutokset syntyvät yleensä yhteisön saavuttaessa vakaan tilan. Tätä ennen yhteisössä voi tapahtua kuitenkin paljon vielä tuntemattomia vuorovaikutuksia. Tällaisia voivat olla joidenkin bakteerilajien välinen mutualismi, eli lajien välinen positiivinen symbioosi. Tutkimusryhmässäni olemme kiinnostuneita juuri näistä vuorovaikutuksista, koska uskomme niiden tuntemisen Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi edesauttavan myös säilyvyyttä lisäävien uusien teknologioiden kehittämistä. Mikrobiekologiasta säilyvyyden hallintaan Paraikaa Helsingin ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat työskentelevät yhdessä Tekesin ja noin kymmenen elintarviketeollisuuden ja pakkausteollisuuden yrityksen rahoittamassa kolmivuotisessa COMEAT -hankkeessa. Hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. Kokonaisbudjetti on noin miljoona euroa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, liittyykö eräiden pilaajamaitohappobakteerien kyky aktivoida hengitysketju lihavalmisteissa niiden kasvukykyyn, tutkia pilaajayhteisöiden kasvua kiihdyttäviä tekijöitä sekä löytää uusia tai paremmin räätälöityjä pakkaustekniikoita edistämään säilyvyyttä. Uutta tässä hankkeessa on myös modernien, bakteeriyhteisöjä kokonaisvaltaisesti ku- www.algolchemicals.fi On-line -menetelmän ylläpito on yhteistyötä Myös on-line -laitteistot vaativat ylläpitoa ja huoltoa. Saatavilla on valmiita kontrollinäytteitä, joilla voidaan tarkistaa, että tulostaso on kohdallaan. Monet on-line -laitteistot kalibroidaan samoin kuin vastaavat laboratoriolaitteet, joten laboratorion kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Yleensä myös laitteiden maahantuojilta ja valmistajilta on saatavilla kalibrointiapua. Myös huollon saatavuus kannattaa varmistaa hankintaa suunniteltaessa. π Teija Nurmela tuoteryhmäpäällikkö Ordior Oy teija.nurmela(at)ordior.fi vaavien tutkimusteknologioiden käyttö. Suurikapasiteettisten dNA- ja RNA-menetelmien avulla voidaan seurata pilaajalajien sukkessiota ja ravinteiden käyttöä tarkemmin kuin bakteeriviljelymenetelmillä ja kertoa yhteisötasolla, millaisia muutoksia esimerkiksi erilaiset pakkausteknologiat aiheuttavat bakteeriyhteisöön. Hanke on käynnistynyt hyvällä sykkeellä mm. erilaisten antimikrobisten teknologioiden testaamisella. Tavoitteena on tuoda perustutkimuksesta lähtöisin olevat menetelmät palvelemaan elintarvike- ja pakkausteollisuutta. π Johanna Björkroth elintarvikehygienian professori elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Helsingin yliopisto johanna.bjorkroth(at)helsinki.fi Laadukkaat ja tutkitut teoLLisuuden raaka-aineet suoLasta sitruunahappoon varmasti ja ajaLLaan. n t e e m a Tullilaboratorio tuoteväärennösten jäljillä Tuoreväärennökset häiritsevät kansainvälistä elintarvikekauppaa jatkuvasti. Niitä vastaan kamppaillaan muun muassa viranomaisyhteistyöllä ja lainsäädännön harmonisoinnilla. Tullilaboratorion johtaja Janne Nieminen oli helmikuussa konferenssissa, jossa ruodittiin ruokaturvallisuutta ja elintarvikeväärennöksiä EU-alueen viranomaisten kesken. Konferenssi oli osa EU:n Better Training for Safer Food -ohjelmaa. Konferenssia edelsi marras-joulukuun vaihteessa 2011 pidetty operaatio Opson, jolla etsittiin elintarvikeväärennöksiä Bulgariassa, Tanskassa, Ranskassa, Unkarissa, Italiassa, Alankomaissa, Romaniassa, Espanjassa, Turkissa ja Englannissa. Viranomaiset takavarikoivat operaation aikana tuoteväärennöksiä lentokentillä, satamissa, kaupoissa ja pimeillä markkinoilla: mm. 13 000 pulloa oliiviöljyä, 30 tonnia tomaattikastiketta ja 77 000 kiloa juustoa. – Rikollisia kiinnostaa elintarvikebisnes, koska siinä liikkuu paljon rahaa. Väärennösepäilyjä on liittynyt usein kalliimpiin tuoteryhmiin, kuten oliiviöljy- ja kokolihatuotteisiin. Varsinkin sesonkiaikana on houkutus tuoda markkinoille feikkituotteita, jotka saattavat myös vaarantaa ihmisten turvallisuuden. Niitä vastaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja lainsäädännön harmonisointia, Janne Nieminen tähdentää. Tutkimuspäällikkö Kalevi Siivinen muistuttaa, että 2000-luvun alkupuolella nousi kohu sudan-väriaineilla värjätyistä chili- ja paprikajauheista. Myös palmuöljyä on värjätty sudan-väriaineilla, jotta se saataisiin näyttämään luonnostaan punertavalta ja kalliilta neitsytpalmuöljyltä. Muutama vuosi sitten havaittiin, että kiinalaisten maitojauhevalmisteiden proteiinipitoisuutta oli saatu näennäisesti suurennettua Käytössä yli 300 tutkimusmenetelmää Tullilaboratorio tutkii maahantuotavia eieläinperäisiä elintarvikkeita ja eräitä käyttö- ja kulutustarvikkeita riskiperusteisen näytteenottosuunnitelmansa mukaisesti sekä ns. yhdistelmäelintarvikkeita, jotka sisältävät kasviperäisten ainesosien lisäksi jalostettuja eläinperäisiä ainesosia. Tullilaboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio (T006), jonka akkreditointialue kattaa kaikki tärkeimmät laboratoriossa käytetyt tutkimusmenetelmät. Akkreditoitujen menetelmien lisäksi laboratorio käyttää myös muita elintarvike- ja kulutustavara-analytiikassa tarvittavia tutkimusmenetelmiä. Käytössä on yli 300 erilaista tutkimusmenetelmää. Tullilaboratoriossa työskentelee noin 70 ammattilaista, jotka tutkivat vuonna 2011 yhteensä lähes 13 000 näytettä. Niistä noin kolmannes oli elintarviketutkimuksia. Määräysten mukaisuuden tarkastuksia tehtiin 5626 tuontierästä, joista toimenpiteisiin johtaneita tapauksia oli noin 24 prosenttia. EU:n ja Etan sisällä Tullilaboratorion testaustulokset varmistavat tavaroiden va- paata liikkuvuutta. Tullilaboratorio on mukana myös useiden kansainvälisten järjestöjen, EU:n työryhmien sekä maailman tullijärjestön (WCO) toiminnassa. Viranomaiskontaktien lisäksi Tullilaboratoriolla on yhteydet monien maiden vientiorganisaatioihin. Komissio on antanut asetuksen (EY) N:o 669/2009 tiettyjen muiden kuin eläinperäisten riskialttiiksi katsottavien elintarvikkeiden tuonnin tehostetusta virallisesta valvonnasta. Asetus koskee myös ei-eläinperäisiä rehuja. Tätä nk. riskituoteasetusta on sovellettu 25.1.2010 lähtien ja sitä on tarkennettu komission asetuksella (EU) N:o 212/2010. Asetuksen liitteessä I on lueteltu ne elintarvikkeet ja rehut tullinimikkeineen ja tutkimusaiheineen, joiden valvontaan asetusta sovelletaan. Tuoteluetteloa tarkastellaan neljännesvuosittain, jolloin listalta saatetaan poistaa tai sinne saatetaan lisätä tuotteita. Rehujen osalta toimivaltainen viranomainen on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. lisäämällä niihin elintarvikkeeksi kelpaamatonta ainetta, melamiinia. – Näitä väärennöksiä on jäänyt yhä kiinni, ja esimerkiksi melamiini on edelleen EU:n tehovalvonnassa. Mekin olemme etsineet melamiinia mm. kekseistä, Siivinen kertoo. Maahantuojille peruskoulutusta? Janne Niemisen mielestä elintarvikkeiden maahantuojilta pitäisi vaatia edes jonkinlainen peruskoulutus alasta ja lainsäädännöstä. – Elintarvikkeita valmistavilta työntekijöiltä voidaan edellyttää vähintään hygieniapassia, mutta elintarvikkeiden maahantuojaksi voi ryhtyä kuka tahansa. Elintarviketuojien tulisi hankkia riittävän hyvä tuotetuntemus ja alan tuntemus. Maahantuojan on tunnettava elintarvikkeen valmistukseen liittyvä kokonaislaatu ja -prosessi, jotta tuoja voi itse varmistua tuontierän turvallisuudesta, Janne Nieminen painottaa. Muun muassa elintarvikelisäaineanalytiikkaan erikoistunut tullikemisti Sanna Henttonen muistuttaa, että on näennäisesti helppoa tuoda raaka-aineita tai jalostettua ruokaa Suomeen. Tullilaboratorio selvittää muun muassa, löytyykö luomuraaka-aineista kiellettyjä kasvinsuojeluainejäämiä. Kuvassa on kasvinsuojeluaineiden standardiliuoksia. Kuvat: tullilaboratorio 20 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Tullilaboratorio tutkii myös kiellettyjen väriaineiden käyttöä elintarvikkeissa. – Esimerkiksi lisäaineiden käyttö vaatii paljon tietoa. Elintarvikelainsäädäntö täytyy tuntea hyvin yksityiskohtaisesti: Esimerkiksi limonadin koostumus voi täyttää valmistusmaan lainsäädännön, mutta juoman valmistuksessa käytetty lisäaine, vaikka väri, voi olla kielletty EU-alueella. Valvonta tuo tuloksia EU-alueella Gmo-pitoisuuksia ja säteilytystä on valvottu EU-alueella jo pitkään, mutta niiden seuranta on edelleen ajankohtaista. Säteilyttämällä saatetaan palauttaa huonolaatuinen raaka-aine kauppakelpoiseksi. Luomutuotevalvonnassa selvitetään lähinnä sitä, onko luomuraaka-aineessa kasvinsuojeluainejäämiä. Toisaalta voidaan tarkistaa, sisältääkö luomutuotteena markkinoitava tuote kiellettyjä lisäaineita. Tuotteen tai raaka-aineen alkuperämaita häivyttämällä saatetaan kiertää lainsäädäntöä ja saada kauppatavaralle lisää luotettavuutta. Yleensä hinta korreloi laatuun: halpa hinta lisää epäilyksiä laadusta. Esimerkiksi ukrainalaisesta auringonkukkaöljystä on löytynyt mineraaliöljyä ja komission tehovalvonnassa olevasta guarkumista dioksiineja. Väriaineissa ovat saattaneet mennä sekaisin mm. painotuotteissa käytetyt tekniset laadut ja elintarvikelaadut. – EU yrittää pureutua näihin, mutta läheskään kaikkea ei saada kiinni. Suomessa Tullilaboratorio on valvontalaboratorio, joka tutkii riskinarviointiin perustuen niitä alueita, joissa on todennäköisimmin ongelmia. Kun tulee uusi säädös, koetamme iskeä siihen, Kalevi Siivinen ja Sanna Henttonen sanovat. Uutteiden lisääntynyt käyttö huolestuttaa Tällä hetkellä Tullilaboratorion kemistejä mietityttää uutteiden elintarvikekäyttö. Lisäaineiden karsastamisen vuoksi elintarvikkeissa on alettu käyttää uutteita, joiden mukana tulevia aineita ei välttämättä tunneta. Kasvi-, hedelmä- ja kukkauutteilla mm. värjätään elintarvikkeita. Parhaillaan EU-työryhmä selvittää, miten uutteita on uutettu lähtökasvista, -hedelmästä tai -kukasta. Suomessa työtä koordinoi ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. – Tällä hetkellä olemme uuteasian suhteen hieman hampaattomia, vaikka ei ole elintarvikeryhmää, joissa uutteita ei käytettäisi. Uutteiden käytössä lisäaineiden sijasta voidaan mennä ojasta allikkoon, Janne Nieminen huomauttaa. π Pirjo Huhtakangas lisätietoja: www.tulli.fi, www.evira.fi, http://www.foodsafetynews.com n t e e m a Jäljitettävyys edellyttää automatiikkaa ja yhteisiä pelisääntöjä Elintarvikkeen arvoketjuun kuuluvissa yrityksissä on esitetty vuosikymmeniä toive, että kehittyneet IT-järjestelmät toisivat helpon ratkaisun jäljitettävyyden toteutukseen. Nämä toiveet eivät ole toistaiseksi täyttyneet. Oman haasteensa toiveiden täyttymiseen luo se, että joudutaan tähtäämään alati liikkuvaan maaliin. Perinteisesti jäljitettävyyden on ajateltu käsittävän mahdollisuuden tuotteen alkuperän selvittämiseen ja avustamaan mahdollisia takaisinvetoja ongelmatilanteissa. Nykyisin peliin on yhä näkyvämmin osallistumassa kuluttajaporras. Sitä kautta esiin nousevat kysymykset ovat tyypillisesti laajempia: Mistä ostamani tuotteen eri raakaaineet ovat peräisin? Onko ostamani tuotteen koko tuotantoketju eettisesti kestävällä pohjalla? Mikä on ostamani tuotteen hiilijalanjälki? Sisältääkö tuote mahdollisesti jotain allergeeniä? Kuluttajan esittämiä kysymyksiä on paljon, ja niiden määrä kasvaa kaiken aikaa. Koska edes jäljitettävyyden peruskysymyksen kat- 22 tavaan ratkaisuun ei ole saatu keinoja, kuluttajien tiedonjanon kanssa ollaan tuota pikaa pulassa. Koko ketjun jäljitettävyys kuntoon Elintarvikelainsäädännön mukaan jokainen arvoketjussa toimiva on velvollinen jäljittämään hankkimansa raaka-aineet yhden portaan toimitusketjussa taaksepäin. Toimijan tulee myös tunnistaa kaikki asiakkaat, joille valmiit tuotteet on toimitettu. Lisäksi toimijan tulee riittävällä tarkkuudella kyetä yhdistämään sisään tulevat erät asiakkaille lähteviin tuote-eriin. Tällöin kyse on sisäisestä eli prosessijäljitettävyydestä. Velvoite ei määrää selvityksen toteutustapaa. Tällä hetkellä elintarvikealan yrityksellä ei ole lain määräämää velvoitetta toteuttaa jäljitettävyyttä omissa IT-ratkaisuissaan. Jotta koko arvoketju voisi muodostaa katkeamattoman jäljitettävyysketjun, tarvitaan yrityksen ulkopuolista jäljitettävyyttä. Ulkoisen jäljitettävyyden toteuttaminen edellyttää, että jokainen toimija toteuttaa sisäisen jäljitettävyyden omissa tietojärjestelmissään. Eri osapuolien keräämän tapahtumatiedon ketjuttaminen edellyttää automatiikkaa ja yhteisiä pelisääntöjä, jotta tuotantoerien ”jäljet” Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi voidaan selvittää nopeasti ja luotettavasti. Elintarvikelainsäädäntö ei tule tulevaisuudessa näiltä osin väljentymään, päinvastoin. Mahdollisiin tuleviin lain ja tulkinnan kiristymisiinkin on hyvä varautua rakentamalla oma sisäinen jäljitettävyys mahdollisimman hyvään kuntoon. Yhteiset pelisäännöt luodaan standardeilla Jäljitettävyyden toteuttaminen on yritysten ja yritysten järjestelmien välistä yhteistoimintaa. Mikään tällainen yhteistoiminta ei toimi ilman yhteisiä pelisääntöjä: standardeja. Elintarvikealalla tuttu globaali standardointijärjestö on GS1. Tämän organisaation tuotoksia on muun muassa se, että käytännössä lähes kaikki elintarvikkeen arvoketjussa liikkuvat tuotepakkaukset on Euroopassa merkitty GS1-viivakoodein. Etenkin kuluttajapakkauksissa EAN-viivakoodin käyttö on alan yrityksille jokapäiväistä. Suomessa GS1 Finland tarjoaa alan yrityksien käyttöön korvausta vastaan yhteisen WS1 Sinfos -tuotetietopankin. Sinfokseen tallennetaan tuotetietoa muun muassa elintarvikkeen koostumuksesta, ravintosisällöstä ja mahdollisista allergeeniaineista. www.algolchemicals.fi Tietopankissa on jo valmiina paljon kuluttajaakin kiinnostavaa tietoa, mutta ei selvyyttä ja yksimielisyyttä siitä, miten, miltä osin ja millä keinoin näitä tietoja voidaan käyttää kuluttajien palveluun. Sinfos on alun perin tarkoitettu teollisuuden ja kaupan väliseksi tietopankiksi. GS1:n puitteissa toimivan Sinfos-ryhmän tulisi määrittää näiden tietojen kuluttajanäkökulma, ettei jatkossa ajauduta samojen tietojen uudelleen tallentamiseen muuhun tietopankkiin kuluttajia palvelemaan. Jäljitettävyyden toteuttamiseksi tuotetiedon rinnalle tarvitaan tapahtumatietoa. Jotta tapahtumatasoista tietoa pystytään seuraamaan, tarvitaan myös tapahtumatasoisia tietostandardeja. GS1:n osana toimii RFId-teknologian standardointiin painottuen EPCglobal. Tämä organisaatio on vuodesta 2003 kehittänyt standardeja myös tapahtumatasoisen jäljitettävyyden toteuttamiseen. Nämä standardit ovat tällä hetkellä muodollisesti viimeistelyä vailla, mutta käytännön toteutukset puuttuvat. Näistä tapahtumatason tiedonjaoista keskimmäinen taso, Transactional data with EdI, on useimmille arvoketjussa toimiville yrityksille jo tuttu. Jäljitettävyyden toteuttamiseen tarvitaan alempaa tasoa (Physical Event data with EPCIS). Myös tähän toteutukseen standardit on jo määritetty hyvälle tasolle. Nyt on aika kääräistä hihat ja tarttua toimeen käytännön toteutusten tekemiseksi. Kestävän kehityksen arvot tärkeitä kuluttajille Kuluttajaa kiinnostavat asiat liittyvät tuotteen ja sen tuotantoketjun eettisiin asioihin kuten alkuperään, toimittajien taustoihin ja ympäristövaikutuksiin. Näitä tekijöitä, erityisesti hiilijalanjälkeä, määritellään monilla tahoilla jo tuotteille. Kestävän kehityksen mittariston kehittymistä hidastaa se, että eri mittareiden laskentaperusteita ei ole vielä standardoitu. Tämä johtaa siihen, että eri tahojen tekemät laskelmat eivät ole luotettavasti keskenään vertailukelpoisia. Teknisesti kestävän kehityksen mittarit ovat kuitenkin tuotteeseen tai tuotetapahtumaan liittyviä attribuutteja. Sitä mukaa kun eri mittareita vakioidaan, kannattaa näitä mittareita ottaa mukaan jäljitettävyystoteutukseen. Näin pystytään yhdellä ratkaisulla palvelemaan koko arvoketjun tiedon tarvitsijoita kuluttajaan asti. π Asko Hörkkö ratkaisuarkkitehti Logica Suomi Oy asko.horkko(at)logica.com eurooppaLainen asiantuntijaverkostomme tukee asiakkaitamme tuotekehityksessä kymmenessä eri maassa. n t e e m a Hyvillä mittareilla tarkempaa jäljitettävyyttä Elintarvikeketjun jäljitettävyyden tutkiminen ja kehittäminen on ollut laajaa, koska siihen liittyy useita näkökulmia ja tarpeita. Viranomaisten ja tutkijoiden kokoamaa tietoa ja erilaisia palvelun tarjoajia on jo runsaasti saatavilla. Jäljitettävyyden ja takaisinvetomenettelyjen testaaminen simuloimalla varmistaa menettelyjen toimivuuden ja tuo esiin järjestelmän pullonkaulat. Jäljitettävyys voidaan myös sertifioida. ISO 22005:2007 -standardissa on kuvattu jäljitettävyys rehu- ja elintarvikeketjussa. GS1:n kehittämät ja ylläpitämät standardit antavat hyvän lähtökohdan elintarvikkeiden jäljittämiselle kansainvälistyvässä kaupassa. Luotettavat menetelmät tarpeen Tehokkaan jäljitettävyyden kannalta toivottavia ovat luotettavat ja edulliset analyysimenetelmät, joilla mittaukset voidaan tehdä näytteenottopaikassa ilman erityisosaamista ja joiden antamat tulokset ovat reaaliaikaisesti käytettävissä tietojärjestelmän kautta. Elintarvikeprosessien parametrit, kuten lämpötila, pH, reologiset ominaisuudet ja yhdisteiden pitoisuudet, ovat jo mitattavissa antureiden tai muiden laitteiden avulla ja tallennettavissa automaattisesti tietojärjestelmään. Koostumusanalyysit ja aistinvaraiset arvioinnit voidaan tehdä prosessin ja näytteenottopaikan lähellä. Kylmäketjujen seurantaan on saatavilla ratkaisuja, joiden avulla voidaan reaaliaikaisesti ja keskitetysti valvoa lämpötiloja. Lämpötilaseuranta voidaan liittää myös tuotteisiin väri-indikaattoreiden tai RFId-tekniikan avulla. Näitä tietoja voidaan analysoida tilastollisesti ja hyödyntää jälkeenpäin mm. prosessien optimoinnissa tai tuotteen laadun ennustamisessa ja parantamisessa edellyttäen, että tuote-erien identifiointijärjestelmä on saatu toimimaan luotettavasti. Sen sijaan monet tuoteturvallisuuteen liittyvät analyysit, erityisesti mikrobiologiset, tehdään niihin erikoistuneissa laboratorioissa. Tulosten valmistuminen on koko ajan nopeutunut samaan aikaan, kun menetelmien herkkyys, spesifisyys, kvantitatiivisuus ja luotettavuus ovat parantuneet. Kontaminaatiolähteiden jäljittämiseen elintarvikeketjussa on kehitetty ratkaisuja. Biotracing (hugin. com, biotracer.org) on konsepti, jossa hyödynnetään uusimpia analyysi- ja mallinnusmenetelmiä patogeenisten mikrobien kontaminaatiolähteiden selvittämiseksi. Jäljitettävyys hyödyttää koko elintarvikeketjua Yritysten motiiveina jäljitettävyyden kehittämiselle ovat olleet viranomaisten, sidosryhmien ja kuluttajien vaatimukset. Jäljitettävyyden ja siihen liittyvien toimintojen toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia, joiden kannattavuutta voidaan arvioida vähentyneinä hävikkeinä ja kilpailukyvyn paranemisena. Erityisesti pienissä yrityksissä jäljitettävyys perustuu kirjalliseen dokumentointiin. Niin kauan kuin markkina-alue ja tuotantomäärät ovat suhteellisen pieniä, investoinnit jäljitettävyyteen eivät tunnu houkuttelevilta. Maitoalan yritykset ovat hyödyntäneet jäl- Elintarvikeketjun jäljitettävyydestä lainsäädännössä • Elintarvikeketjun jäljitettävyys on määritelty lainsäädännössä ja kansainvälisissä standardeissa. Elintarvikelaissa (2006/23) viitataan yleiseen elintarvikeasetukseen (EY N:o 178/2002). • Jäljitettävyyden varmistamiseksi tarvittavista pakkausmerkinnöistä ja tunnistetiedoista säädetään yleisen elintarvikeasetuksen 18 artiklan 4 kohdassa. • Codex Alimentarius on aikanaan määritellyt jäljitettävyyden ja todennut, että pelkkä jäljittäminen ei riitä takaamaan tuoteturvallisuutta, vaan se edellyttää toimenpiteitä ja vaatimuksia. • Jäljitettävyys on keino, jonka avulla voidaan reagoida elintarvikkeista tai rehuista peräisin oleviin potentiaalisiin riskeihin, ja jolla varmistetaan, että elintarvikkeet ovat turvallisia. • Jäljitettävyyden avulla voidaan tehdä kohdennettuja takaisinvetoja ja toimittaa julkisesti täsmällistä tietoa, jolloin kaupalle aiheutuvat vahingot voidaan minimoida. • Elintarvikelain 17 §:ssä on esitetty vaatimus, että elintarvikealan toimijalla tulee myös olla järjestelmä, jonka avulla voidaan tämän lain tarkoituksenmukaisella, riittävällä tarkkuudella yhdistää tiedot saapuneista ja lähteneistä eristä toisiinsa. • Jäljitettävyydestä on määrätty tarkemmin laitosasetuksessa (MMMa 1369/ 2011, liite 3), jossa omavalvonnan tukijärjestelmässä on oltava erillinen kirjallinen kuvaus menettelyistä (ohjelmista) elintarvikkeiden jäljitettävyyden varmistamiseksi. • Tarvittaessa on kuvattava elintarvikkeen jäljitettävyys laitoksen sisällä. Elintarvikeprosessien eri vaiheissa kertyy tietoa valmiiden tuotteiden historiasta. Kuva: marKo Kullanen/mtt:n arKiSto 24 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Maitotuotteiden alkuperä voidaan jäljittää tietyllä tarkkuudella pakkausleimojen ja -merkintöjen avulla. Kuva: yrjö tuunanen/mtt:n arKiSto jitettävyyttä oman kilpailukykynsä parantamiseen mm. kertomalla kuluttajille, kuinka heidän tuotteidensa raaka-aineet saadaan jäljitettyä historiatietojen avulla tietyllä tarkkuudella tiloille saakka. Valmistuseräkohtainen jäljitettävyys on toteutettu internetin kautta hakukoneiden ja pakkausleimojen avulla. Jäljitettävyystiedon varastointi voidaan toteuttaa niin, että elintarvikeketjun avainosapuolet varastoivat omat tietonsa ja vaihtavat tietoja pyydettäessä erätunnisteiden avulla. Internet-pohjaista alustaa pidetään hyvänä ratkaisuna elintarvikeketjun jäljitettävyyssovelluksille, kun halutaan integroida olemassa olevia ja uusia palveluja ja liittää tunnistamiseen tai analysointiin käytettäviä laitteita. Linkittäminen elintarvikeketjun osapuoliin saadaan toimimaan tehokkaasti hyödyntämällä joustavaa ja yhteen toimivaa sähköistä tiedonsiirtojärjestelmää, johon olemassa olevat prosessit saadaan integroitua. Sosiaalisen median hyödyntäminen voi myös avata uusia mahdollisuuksia jäljitettävyyden toteuttamiselle. Jäljitettävyys on keino kuluttajien tarpeiden huomioimiseksi ostopäätöksiä tehtäessä. Tuotteiden alkuperä ja tiedot toiminnan vastuullisuudesta kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Jäljitettävyyden kustannukset on kuitenkin pystyttävä pitämään suhteellisen kohtuullisina. π Maarit Mäki vanhempi tutkija maarit.maki(at)mtt.fi Tuomo Tupasela tutkija Hannu Korhonen professori What’s for lunch? What’s for lunch?-konferenssi 20.9.2011 Brysselissä oli suunnattu Euroopan parlamentin päättäjille, ja sen järjestivät 8–10 merkittävän eurooppalaisen tutkimushankkeen koordinaattorit. Hankkeissa oli mukana joitain maailman laajimpia elintarviketurvallisuuden tutkimusprojekteja mikrobiologian, kemian ja elintarviketuotannon alueilta. Elintarvikeketjun jäljitettävyydelle annettiin erityinen painotus EU:n 6. puiteohjelman (2002–2006) 5. aihealueessa. Tutkimusprojekteja oli kaikkiaan 14, kokonaisbudjetti oli yli 140 M€ neljän vuoden aikana, ja projekteissa oli mukana 400 erilaista osallistujaa 30 maasta. Hankkeiden yleisenä tavoitteena oli lisätä kuluttajien luottamusta elintarvikkeisiin vahvistamalla jäljitettävyydessä tarvittavaa tekniikkaa koko elintarvike- ja rehuketjussa. Tutkittuihin teknologioihin kuuluivat mm. anturit, navigointisovellukset, ohjelmistot ja molekyylidiagnostiikka. Tekniikoiden avulla pyrittiin linkittämään tuotteet niiden alkuperään tai valmistustapaan tai jäljittämään kontaminaatiot, kuten bakteerit, toksiinit tai GMO:t koko ketjussa raaka-aineesta markkinoilla oleviin tuotteisiin. Konferenssissa esiteltiin tuloksia hankkeista, jotka oli ryhmitelty teemoittain alkuperän, turvallisuuden, GMO:n ja laadun perusteella. Maantieteellisen alkuperän verifiointi kiinnostaa kuluttajia mm. eettisistä ja ympäristöllisistä syistä. Yhdistämällä isotooppianalyysi genetiikkaan voi- tiin osoittaa esimerkiksi kalojen alkuperä. Tuoteturvallisuutta saatiin parannettua kehittämällä tekniikoita patogeenien kontaminaatiolähteiden osoittamiseen dNAtekniikalla ja matemaattisella mallinnuksella. Tunnetut ja standardisoidut GMOtuotteet voidaan tunnistaa testausmenetelmien avulla, kun taas ongelmana on tuntemattomien GMO-tuotteiden havaitseminen. Tuotteiden markkinoinnissa käytetyt laatuominaisuudet, kuten luomu, tietty lajike tai maidon tuottanut eläinlaji, olisi voitava osoittaa analyysimenetelmien avulla. Lopuksi teollisuuden, kuluttajien, Euroopan komission ja EFSAn edustajat keskustelivat ja kommentoivat esille tulleita aiheita. Kuluttajien edustaja, Monique Goyens (European Consumers` Organisation) toivoi, että kuluttajien mielipide otettaisiin paremmin huomioon jo hankkeita suunniteltaessa, koska esimerkiksi yleinen mielipide on periaatteessa GMO-tuotteita vastaan. Lisää tutkimusta tarvitaan takaisinvetojen tehostamiseksi ja tietoverkkojen parantamiseksi. Terveellisen ruuan vaatimukset, vanhusten huomioiminen ja kuluttajien kouluttaminen kotona tapahtuvaan ruuan käsittelyyn ovat myös tärkeitä aiheita. lisätietoja: http://ec.europa.eu/research/agriculture/ wfl/index_en.html# european Commission > research > agriculture > What's For lunch? MTT www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 25 Suomi teki yli sata uutta RASFF-ilmoitusta vuonna 2011 Kaikkine lisäilmoituksineen RASFF-järjestelmässä kulki viime vuonna yli 9100 ilmoitusta. Pähkinöiden aflatoksiinit ja kalojen elohopea ovat edelleen kestoaiheita. Aasialaisten ja eurooppalaisten tuotteiden osuudet kasvavat jyrkimmin. Suomi on aktiivinen ilmoittaja järjestelmässä. Vuonna 2011 teimme 111 uutta RASFF-ilmoitusta. Suurin osa ilmoitusaiheista tulee Tullin valvontatutkimuksista. Tulli löytää pitkällä kokemuksella ja valikoivalla näytteenotolla tehokkaasti huonoja tuote-eriä. Ilmoituksista 82 koski elintarvikkeita, 16 kontaktimateriaaleja ja 13 rehuja. Elintarvikkeissa tavallisimmat syyt olivat lisäaineet, mikrobiologinen laatu ja vieraat aineet. Ne koskivat eniten tuoteryhmää hedelmät ja kasvikset. Suomen ilmoittamia elintarvikkeita tuotiin yleisimmin USA:sta, Thaimaasta ja Kiinasta. USA:ssa lainsäädäntö poikkeaa eurooppalaisesta, ja siellä ei joko huomata tai haluta valmistaa erikseen EU-säädösten mukaisia tuotteita. Kontaktimateriaaleista irtoaa kemiallisia aineita. Ongelmatuotteita olivat kiinalaiset astiat ja keittiövälineet. Rehuissa puolestaan oli salmonellaa. Niiden alkuperä oli yhtä lailla Eurooppa kuin ns. kolmannet maat. Suomen ilmoitukset koski- vat 29 eri maan tuotetta. Suomalaisesta tuotteesta tehdään harvoin ilmoitus. jestelmän toiminnassa: kuluttaja saa turvallisia elintarvikkeita. RASFF-järjestelmällä tärkeä rooli kriisien aikana Synergiaetuja Saksan EHEC-epidemia oli vakava, se oli laaja ja kesti suhteellisen pitkään. Viranomaistieto kulki pääosin tämän järjestelmän kautta. Lisäilmoituksia tehtiin kymmeniä, ja isompi kriisi sekoittaa aina myös tämän järjestelmän rutiinit. Toimivaa RASFF-järjestelmää käytettiin myös Japanin Fukushima-onnettomuuden jälkeiseen tiedonvaihtoon japanilaisten tuotteiden radioaktiivisuudesta. Jäsenvaltiot ovat raportoineet viime keväästä lähtien viikoittain omista tuloksistaan. Nyttemmin raportointiväli on kuukausi. Tänä vuonna Suomen tekemiä ilmoituksia on kertynyt jo yli 30. Tammikuussa ilmoitettiin joulukaupan kuivattujen hedelmien sulfiitista. Ravintolisissä on tavattu lääkeaineita, ananassäilykkeissä tinaa, rukiissa okratoksiini A:ta ja kardemummassa Bacillus cereusta. Monet RASFF-aiheet näkyvät lehdissä joko uutisina tai yritysten takaisinvetoilmoituksina. Elintarvikevalvontaviranomaisten työn tavoitteet toteutuvat konkreettisesti tämän jär- pakina Järkeä jäljittämässä Jäljistä ja jäljitettävyydestä on tullut ongelma. Ruuan pitäisi jättää jälkiä, että se on jäljitettävissä, mutta ruuasta ei saisi jäädä jälkiä, että sen jättämiä jälkiä ei olisi jäljitettävissä. Ihmisen tekemistä tekosista jää jälki, olkoonpa mukana järki tai ei. Hiilidioksidijäljestä kolmannes aiheutuu ruuasta. Ja meillä kolmannes tuotetusta ruuasta katoaa jäljettömiin, maailmalla jopa puolet. Jäljelle jäävä ruoka pitääkin sitten olla jäljitettävissä hamaan maan ääriin ja aikojen alkuun. Jälkeä on, mutta entä järkeä? Ruuan jäljittämisellä on pitkät perinteet. Jo muinaiset metsästäjät jäljittivät saalistaan 26 Kuva: hilPi jenu n t e e m a löytymiseen saakka. Jos jäljet hävisivät jäljettömiin, ymmärrettiin, ettei niitä ollut järkeä jäljittää ja saalista oli turha yrittää jallittaa. Nykyäänkin ruuan jäljet usein katoavat, mutta silti niitä jäljitetään, jos ei muuten niin elokuvissa. Metsästäjän jäljitysvaistosta ei tänäkään päivänä ole haittaa ruuan alkuperää jäljitettäessä. Kotona tai naapurissa tuotetut lähieväät ovat helposti jäljitettävissä, mutta ruuan maailmanmatkailun järkiaikana alkuperän alun selville saaminen on usein järjettömän vaikeaa. Jos kaikki söisivät lähiruokaa, jäljittäminen olisi helppoa, kunhan lähiruuan Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Komissio hyväksyy ja käsittelee tehdyt ilmoitukset ja jakaa ne edelleen kaikille jäsenvaltioille ja myös kolmanteen maahan, jos valmistaja tai muu toimija on siellä. Valmistajamaan viranomainen voi tiedon saatuaan vaikuttaa siihen, että ilmoituksen syy poistuu ja seuraavat tuote-erät ovat kunnossa. Kolmansien maiden suuret maat seuraavat tarkasti järjestelmää, koska monet ilmoitukset voivat haitata tai estää kaupankäynnin kokonaan. Vuonna 2009 vietettiin RASFF-järjestelmän 30-vuotisjuhlaa. Komission sivuilla on juhlapuheiden lisäksi tietoa järjestelmästä ja mm. vuosiraportit, joissa käsitellään laajasti kyseisen vuoden tilastoja ja esiin tulleita laajempia valvontatapauksia, joskus jopa kriisejä. Järjestelmän kautta saadaan nopeasti tietoa huonoista elintarvike- ja rehueristä, jotka ovat levinneet useaan maahan, samoin kuin ruokamyrkytyksistä ja petoksista. Sillä saadaan myös synergiaetua; kaikissa maissa ei tarvitse tutkia kaikkea, vaan kansainvälisillä tutkimusmenetelmillä analysoiduista näytteistä saadut tulokset ovat käypiä muissa valmistaja vain käyttää lähiraaka-aineita eikä kaukokulkeutuneita. Maailman ruuantuotanto ei vain ole tasapainossa, jossain aina jokin kasvaa järjettömästi paremmin kuin toisaalla. Grönlannissa suklaa kasvaa huonosti, eivätkä Afrikassakaan jääpalat itsestään. Kulutustilastojen perusteella meidän pitäisi ehdottomasti kasvattaa kahvimme kotimaassa, sen pitäisi olla lähijuomaa. Vielä ei kuitenkaan ole sattunut silmiin yhtään Suomen oloihin sopivaa kahvipensaan jalostushanketta, vaikka kaikenlaisia hankkeita suunnitellaan koko ajan, EU- tai kotoisilla rahoilla. Maaston korkeuden puolesta Lappi olisi kahvinviljelylle ihanteellinen kasvualue, mutta ilmasto ei vielä ole muuttunut järkevän suotuisaksi kahvin viljelylle. Islantilaiset toki viljelevät saarellaan banaaneja, jotka on helppo jäljittää. Mutta tuotannon tekee järkeväksi vain halpa energia, jota meillä ei ole järjelliseen hintaan. Etelä-Amerikan valtioiden, kuten Argentiinan ja Uruguayn, into maailman naudanliha-aitaksi herättää maissa. Niinpä monet takaisinvedot ovat saaneet alkunsa RASFF-järjestelmän kautta tulleesta tiedosta. Myös valpas kuluttaja voi saada aikaan elintarvikkeiden myynnistä poistamisen, jopa useassa maassa. Suuret tavaroiden kauttakulkumaat Italia, Saksa ja Espanja tekevät eniten ilmoituksia, Italia yli 500 vuodessa. π Hilpi Jenu Suomen RASFF-kontakti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira hilpi.jenu(at)evira.fi lisätietoja: euroopan komission internetsivut: http://ec.europa.eu/food/food/rapidalert/index_en.htm RASFF-hälytysjärjestelmä välittää tietoa elintarvikkeista ja rehuista • EU:n ylläpitämä RASFF-hälytysjärjestelmä (Rapid Alert System for Food and Feed) on viranomaisten välinen ilmoitusjärjestelmä, jonka kautta jäsenvaltiot raportoivat löytämistään terveydelle vahingollisista elintarvikkeista ja rehuista. Elintarvikkeisiin katsotaan kuuluviksi myös kontaktimateriaalit ja rehuihin lemmikkieläinten ruuat. • Suomi liittyi RASFF-järjestelmään EFTA-maana vuonna 1994. Nykyisinkin mukana ovat jäsenvaltioiden lisäksi EFTA-maat ja Sveitsi. Järjestelmä toimii sitä paremmin, mitä kattavampi se on. • Jokaisella jäsenvaltiolla on nimetty yhteyspiste ja kontakti, joka vastaa järjestelmän toimivuudesta. Suomen yhteyspiste on Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa. kärkeviä epäilyksiä. Ympäristöön jää iso jälki, ja lihan alkuperän jäljittämiseen pampakselta eivät aina riitä metsästäjänkään vaistot. Ruuan alkulähteillä maanviljelijän tekosia ja tekemättä jättämisiä jäljitetään satelliiteista. Jos ei pinta-ala ole oikea tai maassa havaitaan kasvavan ihan jotain muuta kuin on ilmoitettu, niin jäljillä on kohta maatalousbyrokratia. Jäljelle jää hermoraunio viljelijä, jolta voi vielä mennä järki ja tuloksena olla ruma jälki. Jatkojalostajan pitää tietää tuotteensa alkuperä, muuten homma voi vetää vesiperän. Pienen yrityksen mahdollisuudet jäljittää raaka-aine ovat joskus vähintään haasteelliset, myyjäkään kun ei aina tiedä, mistä maailman äärestä eväät ovat lähtöisin. Tai ei välttämättä haluakaan tietää, kuten on kaakaon kohdalla. Kaikkien raaka-aineiden jäljet eivät aina kestä päivänvaloa, kun työtä tekevät alaikäiset pimeässä pimeästi. On jäljitettävyyteen toki tarjolla pomminvarma ratkaisu, jätetään ruokaan aktiivinen isotooppijälki. Sen voi jäljittää vielä 100 000 vuodenkin päästä. Pienemmät ja isommat toopet ovat sitä vuosikymmenten saatossa sitten atomipommin keksimisen kokeilleet ja toimivaksi havainneet. Heikki Manner varapuheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry www.algolchemicals.fi Luodaan yhdessä yksiLöLLinen tuote LaadukkaiLLa ja turvaLLisiLLa teoLLisuuden raaka-aineiLLa. n t e e m a Suomen sisävesiammattikalastajilla ISO 9001 -laatujärjestelmä Suomen sisävesiammattikalastajat ry:n laatujaoston jäsenille on myönnetty kalastusprosessia koskeva ISO 9001:2008 -standardin mukainen sertifikaatti. Se kattaa koko tuotantoketjun pyynnistä asiakkaalle toimittamiseen saakka. Toimintaa on kehitetty koko ajan. Kehitystyön tuloksena on saatu esimerkiksi omavalvontaa ja jäljitettävyyttä parantava lähetysluettelo, jonka avulla pystytään seuraamaan kalaerän vaiheet pyynnistä kauppaan tai suurkeittiöön. Samoin laatujärjestelmässä mukana olevat kalastajat voivat käyttää rekisteröityä tavaramerkkiä teemalla Tuoretta kalaa läheltä. Vientihankkeet vauhdittivat laatujärjestelmää Kalastajilla oli ollut vientihankkeita mm. Keski-Eurooppaan, mutta laatujärjestelmän puuttumisesta oli tullut jonkinasteinen kaupan este. Tästä syystä Suomen sisävesiammattikalastajat ry perusti laatujaoston toteuttamaan laatujärjestelmähanketta. Laatukäsikirja ja perusohjeistus saatiin valmiiksi, mutta det Norske Veritaksen (dNV) auditoinnissa todettiin vielä niin paljon puutteita, ettei sertifikaattia saatu. Yhdistys sai vuonna 2008 Hämeen ELY-keskukselta myönteisen tukipäätöksen. Suomen elinkeinokalatalouden tukiohjelmassa myönnettiin Euroopan yhteisön projektiavustusta laatujärjestelmähankkeen toteutusta varten. Tämä mahdollisti ulkopuolisen avun käyttämisen laatuhanketyössä. Pitkäjänteinen työ tuotti tulosta: toukokuussa 2010 dNV myönsi suoritetun ulkoisen auditoinnin perusteella laatujaostoon kuuluville kalastajille sertifikaatin ja oikeuden käyttää sertifioitu yritys -merkkiä. Sertifioitu toiminta käsittää koko tuotantoketjun pyynnistä asiakkaalle toimittamiseen saakka. Sekä sisäisissä että dNV:n toteuttamissa auditoinneissa tuli esiin parantamiskohteita, joista tärkeimmiksi valittiin saaliin käsittelyprosessin kehittäminen, omavalvonnan parantaminen ja toimintojen kirjaaminen. Omavalvontasuunnitelma käytiin läpi kokonaisuu- 28 Oma tavaramerkki jo rekisteröity Suomen sisävesiammattikalastajien laatujaoston tunnettuus ei ole vielä kovin suuri. Laatuasiaa on esitelty messuilla, ja siitä on saatu juttuja radioon ja televisioon, mutta muutama myönteinen juttu ei riitä: kuluttajat eivät tunnista tuotteita kaupoissa. Tästä syystä aloitettiin tavaramerkkiprojekti. Se toteutettiin yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutin kanssa. Opiskelijat suunnittelivat erilaisia vaihtoehtoja, joista lopullinen tunnus valittiin. Kyseistä tunnusta saavat käyttää kaikki SSAK:n laatujaostoon kuuluvat ser- dessaan ja luotiin yhteinen malli. Osin omavalvonnan, osin jäljitettävyyden tarpeisiin kehitettiin myös parannettu lähetysluettelo, joka kulkee kalaerän mukana pyynnistä kauppaan tai suurtalouteen. Lähetysluetteloon kirjataan pyyntierän lämpötilanseuranta koko käsittely- ja jakeluketjun ajalta. Lisäksi siitä selviävät muut erältä vaadittavat tiedot. Samaa listaa käytetään myös omavalvontakirjanpidossa, ja kopiota voidaan hyödyntää todentamassa laskutustietoja. Kylmäketju alkaa saaliin jäähdyttämisestä. Kuva: larS-oloF lindroth Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi tifioidut kalastajat. Tuotemerkin tekeminen tunnetuksi ja kalastajien toimiminen sovittujen pelisääntöjen mukaan ovat lähitulevaisuuden suurimmat haasteet. Tuoreesta lähikalasta on mahdollista tehdä brändi, mutta se vaatii vielä paljon työtä. On edettävä pienin askelin jo siitäkin syystä, ettei käytettävissä ole isojen yritysten markkinointiresursseja. Taskuopas apuna kylmäketjun hallinnassa Laadunhallintajärjestelmällä on pyritty ensisijaisesti varmistamaan kalatuotteiden moitteeton tekninen laatu, mikrobiologinen puhtaus, hyvä ulkonäkö ja tuoreus. Sekä alan tutkimuksista että kokemuksesta tiedetään, että tärkein keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on jäähdyttää saalis nopeasti heti pyynnin jälkeen. Keskikesälläkin jäähdytysprosessi on niin tehokas, että kalat ovat jäähtyneet tunnissa jo alle kolmen asteen lämpötilaan. Saaliin käsittely hoidetaan koko tuotantoja toimitusprosessin ajan siten, ettei lämpötila enää nouse. Kylmäketjun pitävyys varmistetaan eri vaiheissa toteutettavilla mittauksilla, mikä todennetaan erän mukana kulkevan lähetysluettelon avulla. Samalla paperilla hoituvat myös muu omavalvonta ja eräseuranta. Organisaatiossa on toteutettu sisäisiä koulutustilaisuuksia, joissa on käsitelty saaliin käsittelyyn sekä omavalvontaan ja hygieenisiin työtapoihin liittyviä aiheita. Samoin on julkaistu taskukokoinen opas Pyynnistä pakkaamiseen, jossa laatukäsikirjan ydinkohdat esitetään selvästi ja havainnollisesti. Erityisen hyödyllisiä ovat olleet sisäiset auditoinnit. Aluksi ne toteutettiin konsultin vetäminä, sittemmin mukana on ollut myös toinen kalastaja. Tavoitteena on saada sisäinen auditointi vähitellen kokonaan laatujaoston jäsenten vastuulle. Laatujärjestelmä on saatu osallistujien sitoutumisen ja kovan työn avulla toimimaan. Kehitystyössä on paneuduttu viemään ISO 9001 -standardi osaksi jokapäiväistä työtä. Käytännön toimenpiteet ovat olleet ilmeisen onnistuneita. Vaikka viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin, laatujaostoon kuuluvat kalastajat saivat myönteistä palautetta hyvästä laadusta. Sisäiset auditoinnit erityisen hyödyllisiä Sisäiset auditoinnit ovat olleet hyviä työkaluja toiminnan kehittämisessä, varsikin jos auditointiryhmässä on ollut mukana toinen kalastaja. Useassa paikassa on keksitty selkeitä parannuskohtia tai poistettu riskitekijöitä. Ulkopuolinen henkilö näkee kohteen eri tavalla. Jotkut asiat ovat olleet pieniä ja helposti korjattavia. On keskusteltu perkauskoneen oikeasta pesutavasta tai laatikoiden vanerikansista mahdollisena hygieniariskinä. Toisaalta esimerkiksi polttoaineen varastointi peltitynnyreissä laiturialueella on ympäristöriski. Auditoinneissa on keksitty myös kalastajan omaa työtä helpottavia ratkaisuja. Esimerkiksi nostamalla jäähilekone telineen päälle on vähennetty kuljetuslaatikoiden kontaminaatioriskiä maan kanssa ja helpotettu samalla jään käsittelyä lastausvaiheessa ennen pyyntiin lähtöä. Kalankäsittelylaitoksen prototyyppi Padasjoella Koska laatujärjestelmän perusvaatimuksiin kuuluu jatkuva parantaminen, isompiakin asi- oita on saatu alkuun. Kalastajilla on perinteisesti ollut erityyppisiä käsittelytiloja. Jotkut ovat toimineet kalasatamien tiloissa, joillakin on ollut omia tiloja. Kalastuksesta saatujen kokemusten ja tietojen lisäksi laatujärjestelmä on ollut apuna kehitettäessä elementtirakenteista kalankäsittelykeskusta yksittäisille kalastajille tai pienille kalastajaryhmille. SSAK:n laatupäällikkö, kalastaja Tapio Peltomäki on ollut vetämässä Kalatalo-projektia. Ensimmäinen prototyyppi, Kalatalo 65, on saatu toimintakuntoon Padasjoelle. Tilojen suunnittelussa on keskitytty siihen, että laitos on helppo pystyttää lähes minne tahansa. Se muodostuukin valmiista konteista, jotka voidaan tarvittaessa siirtää toiseen paikkaan. Toinen päätavoite on ollut, että laitos on materiaaleiltaan sellainen, että hygieeniset riskit ovat mahdollisimman pienet. Suunnittelussa on otettu huomioon myös eri työvaiheet ja niiden järjestys. Valmistuneet tilat mahdollistavatkin sujuvan tuotannon ensi kesän kalastuskaudella. Tasalaatuista luonnonkalaa asiakkaille Kalastaja Juha Piilola Saarijärveltä liittyi laatujaoston jäseneksi heti ensimmäisen auditoinnin jälkeen. Hän oli havainnut, että ostajat ovat jossain määrin varovaisia ehkä huonojen kokemustenkin johdosta. Useat asiakkaat, esimerkiksi kauppiaat ja ravintolapäälliköt, arvostavat ennen kaikkea laatua. Laatujärjestelmä on vakuuttanut asiakkaat siitä, että toimittajan laatuun voi luottaa. Kauppiaiden on helpompaa myydä hyvälaatuinen kala omille asiakkailleen. Ravintoloissa siitä saa paremmanmakuista ruokaa. Kun kala on oikein käsiteltyä, ketjussa tapahtuva hävikki vähenee, mistä hyötyvät kaikki osapuolet. Juha Piilola uskoo, että hänen on helpompaa markkinoida saaliinsa lähialueelle, kun ostajat voivat luottaa hyvään laatuun. Hän aikoo hyödyntää myös markkinoinnissa SSAK:n rekisteröimää tavaramerkkiä ”Tuoretta kalaa läheltä”. Koko ryhmän kannalta merkittävin asia lienee se, että sisävesillä on kalastajaryhmä, joka käsittelee saaliinsa samojen sääntöjen mukaan. Tämä merkitsee sitä, että ostajat saavat ryhmän kalastajilta tasalaatuista ja hyvän toimintatavan mukaan käsiteltyä kalaa. Asiakkaat saavat läheltä pyydettyä luonnonkalaa tuoreena. Jatkosuunnitelmia on jo olemassa Laatusertifikaatin saaneet kalastajat tunnistetaan siitä, että heillä on oikeus käyttää Tuoretta muikkua läheltä. Kuva: larS-oloF lindroth dNV:n myöntämää logoa ISO 9001 -sertifioitu yritys. Yritykset saavat myös käyttää hyväksyttyä tavaramerkkiä ”Tuoretta kalaa läheltä”. Koska useat yrittäjät toimivat keskellä omia markkinoitaan, heidän toimittamansa kalat ovat varsinaista lähiruokaa. Kalat ovat kasvaneet vapaana luonnossa, eikä niitä ole ruokittu rehuilla tai hoidettu lääkkeillä. Haasteena on toimittaa kala nopeasti markkinoille, jotta laatutyön hyöty ei häviä pitkään jakeluketjuun. Suomen sisävesiammattikalastajien puheenjohtaja Veli Heinonen kertoo, että illalla pyydetty muikku lajitellaan, perataan ja pakataan saman yön aikana. Aamuyöllä lähtee kylmäkuljetus, ja tuotteet ovat kaupan myyntitiskeissä samana aamuna. Jokaisen asiakkaan saamassa lähetyslistassa on luettavissa myös kalaerän lämpötilatiedot. Veli Heinonen kertoo, että laatujaoston kalastajat toimittavat tuotteensa vakioasiakkaille ja pyytävät saalista vain sen määrän, joka on tilattu ennakolta. Näin toimien ei synny ”ylijäämäeriä”, jotka kiertävät paikasta toiseen ja pilaavat vähitellen laatumielikuvan. π lisätietoja: veli heinonen puheenjohtaja Suomen sisävesiammattikalastajat ry veli.heinonen(at)pp.inet.fi tapio Peltomäki laatupäällikkö Suomen sisävesiammattikalastajat ry t.peltomaki(at)gmail.com lars-olof lindroth laatukonsultti larscon oy larscon(at)kolumbus.f www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 29 n t e e m a Menetelmäkehitystä kansainvälisenä yhteistyönä Turussa Millainen yhteys on ravinnolla ja terveydellä? Miten maitohappobakteerit vaikuttavat? Millainen ruoka maistuu hyvältä? Muun muassa tämänkaltaisten kysymysten parissa työskennellään kymmenen vuotta täyttävässä Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa. Probiootteihin ja prebiootteihin keskittynyt tutkimusryhmä toteuttaa laajan kansainvälisen ja kotimaisen yhteistyöverkoston avulla interventiotutkimuksia, karakterisoi uusia pro- ja prebiootteja sekä kehittää aktiivisesti uusia menetelmiä suoliston mikrobiston kuvaamiseksi. Yhteistyö on aktiivista eri puolille maailmaa: – Menetelmäkehitystä suoliston mikrobiston määritysten parantamiseksi tehdään tällä hetkellä yhteistyössä Intian kansallisen molekyylibiologian instituutin kanssa. Brasilia on tutkimusyhteistyön jo reippaasti alkanut tulevaisuuden kohdemaa. Lisäksi tutkimme varhaislapsuuden aikaista suoliston mikrobiston kehitystä yhteistyössä kotimaisten, eurooppalaisten, aasialaisten sekä Malawin alueen tutkijoiden kanssa, kertoo probioottien tutkimusta johtava professori Seppo Salminen. Viimeisin yhteistyön avaus on Turun Kauppakorkeakoulun CCR-tutkimuspalveluiden kanssa mm. ravitsemustalouden alueella, jossa arvioidaan suositusten mukaisen ravitsemuksen taloudellista merkitystä hyvinvoinnin ohella. Professori Sari Mäkelän ja dosentti Niina Saarisen ryhmän tutkimus keskittyy kasvi- ja ravintoperäisten yhdisteiden, mm. polyfenolien, vaikutusten tutkimukseen eturauhas- ja rintasyövässä. Pääosin kokeellisilla malleilla toteutettavassa tutkimuksessa pyritään selvittämään yhdisteiden vaikutusmekanismeja syövän kehityksessä. Ryhmä on tutkinut jo pitkään myös puuperäisten yhdisteiden syövän kehitystä ehkäiseviä vaikutuksia. Lisäksi ryhmä toimii Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella ja osana Turku Center for disease Modeling (TCdM) tutkimus- ja tutkimuspalveluyksikköä. Aistittavan laadun tutkimus poikkitieteellistä Yksi Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen keihäänkärjistä on sen perustamisesta lähtien ollut aistittavan laadun tutkimus, fff-Flavor. Flavorin laboratorio on rakennettu täyttämään ISO 8589 -standardin vaatimukset. Tärkeimmäksi tutkimuskohteeksi on muodostunut ruuan ominaisuuksien ja ihmisten yksilöllisten makumaailmojen kohtaaminen. Yhteistyötä tällä alueella tehdään mm. Monell Chemical Senses Centerin (USA) ja Münchenin teknillisen yliopiston (Saksa) kanssa. – Yhteistyö lääketieteellisen tiedekunnan kanssa on avannut oven yksilöllisen ruokakäyttäytymisen tutkimiseen myös populaa- Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskusta johtaa professori Seppo Salminen. Kuva: FunKtionaaliSten elintarviKKeiden KehittämiSKeSKuS Huippututkimusta ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, FFF, perustettiin vuonna 2002 yhdistämään Turun yliopistossa oleva ruokaan ja terveyteen liittyvä tutkimus. Noin 40 henkilöä työllistävässä kehittämiskeskuksessa toimii tällä hetkellä viisi tutkimusryhmää sekä Elintarvikekehityksen osaamiskeskus (OSKE). Johtoajatuksena on alusta asti ollut tuottaa huippututkimusta läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Perustutkimuksen ja menetelmäkehityksen lisäksi yritysten kanssa toteutettava soveltava tut- kimus onkin olennainen osa keskuksen toimintaa. Laitosta johtaa professori Seppo Salminen, joka on pitkään vaikuttanut myös terveysväitteisiin liittyvän ohjeiston kehittymiseen Euroopan Elintarviketurvallisuusviraston ravitsemus- ja allergiapaneelin jäsenenä. Tänä kesänä FFF juhlistaa kymmentä toimintavuottaan järjestämällä probioottiaiheisen symposiumin Turussa 11.–13.6. Lisäksi laitos on vahvasti mukana Neitsytperunafestivaaleilla 14.–16.6. Ruuan ominaisuuksien ja yksilöllisten makumaailmojen kohtaaminen on muodostunut tärkeäksi tutkimuskohteeksi. Kuva: arto PuolimatKa 30 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Vaikka Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksella ei ole suoraa opetusvelvollisuutta, useiden turkulaisten elintarviketieteisiin kuuluvien väitöskirjojen ja muiden opinnäytetöiden tutkimuksia on tehty laitoksemme aistilaboratoriossa, akatemiatutkija Mari Sandell kertoo. Maku, haju, väri ja rakenne ovat kaikki osa elintarvikkeen aistittavaa laatua. Kuva: FunKtionaaliSten elintarviKKeiden KehittämiSKeSKuS Kuva: arto PuolimatKa tiotasolla. Tämä mahdollistaa ihmisen terveyden ja makuaistin fysiologian linkittämisen, akatemiatutkija Mari Sandell kuvailee. Esimerkki tutkimusryhmän yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on yhteistyö Turun kaupungin varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelujen kanssa osana kansallista lasten ruokakasvatusverkostoa. Osaamiskeskus yhdistää huippuosaajia ja yrityksiä Elintarvikekehityksen osaamiskeskus saattaa yhteen huippuosaajia ja yrityksiä synnyttäen uusia toimintamalleja, uutta liiketoimintaa, työpaikkoja sekä vahvaan alueelliseen eri- koistumiseen pohjautuvaa kilpailukykyä. Kuluvan osaamiskeskuskauden (2007–2013) suurin konkreettinen saavutus on Flavorin tutkimustiimin osaamiseen pohjautuvien aistittavan laadun palvelutuotteiden rakentaminen. – Tänä päivänä tarjoamme yrityksille kattavan valikoiman aistittavan laadun palveluja tuotekehitysprosessin eri vaiheisiin, kertoo kehityspäällikkö Mari Norrdal. Keskus on myös koonnut verkoston Itämeren alueen aistilaboratorioista. – Tätä yritysten käyttöön tulevaa työkalua testataan parhaillaan todellisten yritysprojektien kautta. Lisäksi OSKE rakentaa yritysken- tältä nousevien haasteiden pohjalta uusia kehitysprojekteja kuten juuri käynnistyvä vastuullisuusviestinnän vauhditushanke, Norrdal jatkaa. Turun lisäksi Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus toimii Seinäjoella, jossa Turun yliopistolla on viisivuotinen tutkimusprofessuuri osana Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkostoa. Professuuria hoitaa ETT Anu Hopia, jonka tutkimusryhmän työ linkittyy ruuan maun ja terveellisyyden ympärille. π Teksti: Marjo Mäkinen-Aakula ja Heli Hautaniemi Akihito Endo viihtyy Turussa Kansainvälisyys on osa Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen ilmapiiriä. Vieraileva tutkija Akihito Endo on väitellyt Japanissa Tokion maatalousyliopiston fermentaatiotieteiden laitokselta. – Sen jälkeen työskentelin Japanin kansanterveystieteen laitoksella, kunnes siirryin vaimoni kanssa vuoden 2008 alussa Etelä-Afrikkaan Stellenboschin yliopistoon. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskukseen tulin marraskuussa 2010. Eteläafrikkalainen esimieheni tiedusteli minulle mahdollisuutta tulla tänne, Akihito Endo kertoo. Hän tutkii pääasiassa suoliston mikrobiston ja ihmisen sairauksien, allergian ja ylipainon yhteyttä. Hyödyllisten maitohappobakteerien sovellukset ovat myös tärkeä osa-alue työssä. – Parasta työssäni on työskentely Seppo Salmisen kanssa. Hän on hyvin tunnettu alallamme, Akihito Endo sanoo. Hän aikoo viipyä Suomessa vielä muutaman vuoden tai kenties kauemmin. Teksti: Marjo Mäkinen-Aakula Akihito Endo ja hänen vaimonsa Yuka viihtyvät Turussa, jossa heidän tyttärensä Haduki on syntynyt. Kuva: heli hautaniemi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 31 n t a l o u S & m a r K K i n a | P u h e e n v u o r o Elintarviketeollisuuden kilpailukyky paremmaksi analytiikan keinoin Jäljitettävyys ja analytiikka – tämän numeron teemat – ovat informaation hallinnan ja hyödyntämisen osia. Kumpaakaan ei voida hyödyntää ilman laadukasta pohjatietoa ja sen hallinnan ja ylläpidon mahdollistavia työkaluja, prosesseja ja vastuuhenkilöitä. Mikäli yrityksellä on edellytykset hyödyntää edistynyttä analytiikkaa, yrityksellä on melkoisen varmasti edellytykset myös varmistaa jäljitettävyys koko arvoketjussa. Tiedon louhimisesta, Big datan hyödyntämisestä, puhutaan nyt paljon. Useimmat yritykset kyllä ymmärtävät, että tulevaisuuden kilpailuedut rakentuvat tietopääoman mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen varaan. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin tyypillisesti raskas sovellusarkkitehtuuri, organisaatiorajojen piirtämät näkymättömät, mutta hyvin konkreettiset siilot ja toimimattomat prosessit. Tiedon hyödyntäminen tuo kilpailukykyä Yritysten tietotekniikkaa on vuosikymmenet kehitetty toimimaan mahdollisimman luotettavasti ja toistettavasti päivästä toiseen, mahdollisimman pienin kustannuksin. Yhtäkkiä tuosta jäykästä ympäristöstä pitäisi pystyä ketterästi luomaan uudenlaisia informaatiotuotteita. Tyypillinen ratkaisu tähän tilanteeseen on data Warehouse -kerros. Ei elegantein, mutta toistaiseksi toimivin ratkaisu. Perusjärjestelmistä kootaan tarvittavaa tietoa, varmistetaan lähdetiedon oikeellisuus ja mahdollistetaan datan jatkoprosessointi. Tuo jatkoprosessoinnin taso on se alue, jossa todellista kilpailukykyä mitataan. Business Intelligence ymmärretään valitettavan usein johdon, erityisesti talousjohdon raportointikäytäntöjen mahdollistajana. Jos keskitytään vain katsomaan peräpeiliin, opitaan varsin vähän uutta. Raportoinnin kautta toki löydetään omaan toimintaan liittyviä tehostustarpeita, mutta vain mittaroinnin puitteissa ja reaktiivisesti. Näkökulma on myös varsin sisäänpäin lämpiävä. Usein Business Intelligence koetaan 32 sisäisenä raportointina, ja erillinen Market Intelligence hoitaa esimerkiksi kilpailijaseurannan. Usein näillä kahdella toiminnolla ei ole toistensa kanssa paljoakaan tekemistä, ja tiedon rikastaminen jää olemattomaksi. Analytiikka tulkintaa ja tietojen laajaa hyödyntämistä Analytiikka-termi on taas uudessa nousussa. Mielestäni perinteisen Business Intelligencen ja analytiikan konkreettinen ero on tietolähteiden variaatiossa ja tietosisällön tavoitteissa. Analytiikka sisältää pelkän datan lisäksi tulkintaa ja useamman tietolähteen laajaa hyödyntämistä. Edistyneen analytiikan avulla pystytään muun muassa ymmärtämään omaa ja ulkoista toimintakenttää syvällisemmin, rakentamaan ennakointimalleja ja tuntemaan asiakkaita paremmin. Asiakkaan tuntemus on tulevaisuuden kilpailukyvyn edellytys. Kauppa tunnetusti osaa hyödyntää analytiikkaa suoraan liiketoimintansa kehittämiseen. Vanha, mutta toimiva Kuva: deloitte Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi esimerkki on Tescon nerokas suoramarkkinointi ensimmäisen vaippapakettinsa ostaville talouksille. Tuoreiden isien ostoskärryissä havaittiin usein löytyvän vaippojen lisäksi olutta, joten Tesco kampanjoi vaippa- ja olutalennuksia ja sijoitti myymälöissä nämä menestystuotteet toistensa läheisyyteen. Vauvan myötä pubissa istuminen vähenee, joten kulutus siirtyy kotiin. Ennustavan analytiikan kehityksen kärjessä ovat olleet vakuutuslaitokset, niin Suomessa kuin maailmalla. Vakuutusmaailmassa tiedolla johtaminen on elinehto. Elintarviketeollisuudessa kilpailukyvyn parantamisessa alkavat perinteiset tehostuskeinot loppua – olisiko aika hyödyntää analytiikan tuomia keinoja? π Mikko Sihvonen konsultti Kuluttajatuotteet ja elintarviketeollisuus Deloitte mikko.sihvonen(at)deloitte.fi 26.-27. syyskuuta 2012 | Helsingin Messukeskus Tapah tumi vierail ssa u ja ohjelm a täysi n ma k su t ta ! PAKKAUS2012 Samaan aikaan RUOkaTEOLLiSUUS 2012 Suomen suurin pakkaustapahtuma 2012! Yli 100 näytteilleasettajaa Uusimmat pakkaus- ja Huippuseminaarit Runsaasti oheisohjelmaa ruokateollisuuden ratkaisut Yhteistyökumppanit Lihalehti Lue lisää osoitteessa www.easyFairs.com/RUOKATEOLLISUUS n t a l o u S & m a r K K i n a Luomu-merkki haastaa vastuullisuus- ja ympäristömerkit Luomu ei ole pelkkä viljelymenetelmä, vaan pyrkimys vastuulliseen ja kestävään ruuantuotantoon. Muun elintarvikealan herätessä teemaan luomutoimijat kirkastavat näkemystään. Tuotteiden halutaan vastaavan kuluttajien oletuksiin vastuullisesta, eettisestä ja kestävästä tuotannosta. Luotettavan viestinnän pohjaksi rakennetaan kriteeristöä ja työkaluja. Kestävyyttä edistetään kaikilla sen kriteereillä Erilaiset vastuullisuuden kriteerit ovat nousemassa elintarvikealallakin kilpailuvaltiksi. Monet yritykset ovat ryhtyneet ympäristötalkoisiin ja ottaneet käyttöön luonnonvarojen kulutuksesta kertovia tai muita ympäristömerkkejä kuten hiilijalanjälkimerkit. Eläinten hyvinvoinnin kriteeristöä ja tarkkailujärjestelmää puuhataan. Reilu kauppa on jo vakiinnuttanut asemansa markkinoilla. Luomussa vastuullisuus on peruslähtökohta, jonka kanssa on tehty töitä alusta asti. Silti luomua määrittävä säännöstö kattaa tällä hetkellä lähinnä ympäristöystävällisen alkutuotannon. Lisäksi luomumerkki on markkinoiden ainut eläinten hyvinvointia edistävä merkki Suomessa. Toisaalta vastuullisuus näkyy luomutuotteissa pyrkimyksenä aitouteen ja turvallisuuteen ravinnon tuotannossa. Kuluttajat ovatkin vakuuttuneet siitä, että luomu on turvallista tuotantoa, jossa riskit on minimoitu esimerkiksi rajoittamalla sallittuja lisäaineita ja kieltämällä torjunta-aineet. Luomumarkkinan reippaan kasvun ja hyvän hintatason myötä huijaustapauksiakin paljastuu. Jos väärinkäytöksiä ei saada pysymään kurissa, alan luotettavuus on uhattuna. Hyvien käytäntöjen periaatteet julki vuonna 2008 Keskieurooppalaiset yritykset ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä kirkastaakseen luomun mainetta kokonaisvaltaisesti vastuullisena ja kestävän kehityksen mukaisena tuotantona sekä edistääkseen alan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta kuluttajiin päin. Luomun hyvien käytäntöjen ohjeiston perusperiaatteet, Code of Good Organic Practice, julkaistiin vuonna 2008. Julistuksen allekirjoitti 25 luomualan merkittävää toimijaa eri Euroopan maista: valmistavia yrityksiä, kaupallisia toimijoita, jalostajien yhdistyksiä ja tarkkailuorganisaatioita. Julistus linjaa seitsemän tavoitetta: sosiaalinen vastuu, osallistuminen alan kehittämiseen, kestävä hinnoittelu ja kumppanuudet läpi ketjun, läpinäkyvyys koko ketjussa, avoin tiedonvälitys, toimintatapojen harmonisointi valvonnassa ja laaduntarkkailujärjestelmään kuuluminen. Allekirjoittaneet tahot ovat sitoutuneet toimimaan aktiivisesti periaatteiden puolesta ja laatimaan yksityiskohtaisempia kriteerejä kullekin tavoitteelle. Samalla myös muut alan toimijat kutsuttiin mukaan yhteistyöhön. Ranskalaisilla on jo oma työkalu yrityksille Uusien ympäristö- ja vastuullisuusmerkkien tullessa markkinoille luomuyritykset haluavat Ranskan luomujatkojalostajien yhdistyksen Synabion projektisihteeri Claire Largier kertoo Ranskassa tehtävästä työstä luomutuotteiden torjunta-ainejäämien ehkäisemiseksi Varsovassa huhtikuussa pidetyssä seminaarissa. Luomualan toimijat keskustelivat Bio Fach -messujen yhteydessä järjestetyssä konferenssissa luotettavuuden säilyttämisestä luomun kansainvälisessä kaupassa. Panelistit vasemmalta olivat Arjon Kalter (Tradin Organic Agriculture BV), Laura Montenegro (Argencert S.A.), Michel Reynaud (European Organic Certifiers Council, EOCC), Bavo van den Idsert (Ifoam EU Group), Jean François Hulot (Euroopan komissio) ja paneelin vetäjä Beate Huber (FiBL). Kuva: erKKi Pöytäniemi Kuva: marja nuora 34 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi FISCHBEIN korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaansa. Siten esimerkiksi Ranskassa paikallinen luomuyritysten etujärjestö Synabio on laatinut työkalun (Bioentreprisedurable®), jolla yritykset pystyvät kartoittamaan toimintaansa monipuolisesti kestävyyden eri ulottuvuuksissa ja suunnittelemaan kestävän kehityksen pitkäjänteiset tavoitteet ja toimenpiteet. Työkalu on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille, joille ei ole markkinoilla tällä hetkellä edes sopivia ympäristösertifikaatteja. Työkalun kriteerejä laadittaessa on käytetty esimerkiksi ISO 26000 -normistoa. Synabion projektisihteeri Claire Largier mainostaa työkalua myös yrityksen apuvälineenä vastuullisuusviestinnässä. Luomuyritykset toimivat usein hyvin vastuullisesti, mutta eivät osaa viestiä siitä asiakkailleen. Synabio edustaa noin 60 prosenttia Ranskan luomuelintarviketuotannosta, ja työkalu on jo käytössä 34 yrityksellä yhdistyksen reilusta sadasta jäsenestä. Yhteistyöaloite läpinäkyvyyden lisäämiseksi Erityisesti Hollannissa ja Saksassa vastuulliset luomutoimijat ovat suivaantuneet alan kasvun myötä syntyneeseen hämäräperäisyyteen markkinoilla. Joitakin huijaustapauksia tulee vuosittain esiin. Mutta varsinkin ketjun loppupään toimijat joutuvat kärsimään myös tahattomista tai huolimattomuudesta johtuvista torjunta-ainejäämistä. Käytännöt valvonnassa vaihtelevat eri maissa ja tarkkailuorganisaatioissa, mikä vaikeuttaa erityisesti vastuullisten yritysten toimintaa. Ketjun luotettavuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi on vuodesta 2007 toiminut vapaamuotoinen ryhmä, Anti Fraud Initiative, jonka kokoaa alaa yhteen kehittämään vapaaehtoisesti kansainvälistä yhteistyötä ja keskinäistä ymmärrystä. Ryhmä järjestää seminaareja aiheesta erilaisissa kansainvälisissä tapahtumissa. Myös luomun hyvien käytäntöjen ohjeisto sai alkunsa ryhmän aloitteesta. Viimeksi ryhmä oli järjestämässä Bio Fach -messuilla Saksan Nürnbergissä seminaaria uusista EU:n luomutuontisäännöistä. Myös luomuorganisaatioiden maailmanlaajuisen kattojärjestön Euroopan osasto (IFOAM EU group) osallistuu aktiivisesti kansainvälisen yhteistyön luomiseen luomualan luotettavuuden tukemiseksi ja markkinakehityksen pullonkaulojen ratkomiseksi. Suomen luomualan toimijoiden osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön pohditaan Kurmakka - Organic Food Oy:n järjestämässä seminaarissa Luomujatkojalostuksen kansainväliset ulottuvuudet – International Co-operation in Organic Food Processing Espoossa 12. kesäkuuta. π Marja Nuora kehitysjohtaja Kurmakka - Organic Food Oy [email protected] www.organic-finland.com Kirjoittaja seuraa ja kommentoi luomutapahtumia yli 20 vuoden kokemuksella ja ylläpitää luomusalonki.fi-sivustoa. artikkeli on kirjoitettu maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomujatkojalostus vauhtiin -hankkeessa. SULKEE SÄKIT! FISCHBEIN – ratkaisu kaikkien säkkien tehokkaaseen suljentaan. Ompelemalla, liimaamalla ja saumaamalla. Tiiviisti ja tiukasti. Ravatek takaa huollon, varaosien saannin ja tarvikkeiden toimitukset. Kysy lisää! Myynti, huolto, varaosat: RAVATEK OY RAVATEK OY • Itälahdenkatu 20 • FI-00210 Helsinki Puh. 09-6818 430 • Fax 09-675 877 [email protected] AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluiden tarjoaja. Meiltä saat tehokkaat ratkaisut yrityksen toiminnan kehittämiseen. Tarjontaamme kuuluvat myös avoimet ja yrityskohtaiset ÄÄ kurssit, seminaarit :ssä PIT US AEL N TASALLA! T U L ja tutkinnot. U KO I AJA ISES OSAAM VARMISTA PAIKKASI ENSI SYKSYN KOULUTUKSIIN – ILMOITTAUDU JO NYT Ainutlaatuinen tietopaketti prosessihygieniasta: Prosessihygienian päivät, 20.–21.11.2012, Sokos Hotel Vantaa Monipuolista tietoa puhdastilojen suunnittelun, ylläpidon ja valvonnan tueksi: Puhdastilatuotanto, 25.9.2012, AEL Helsinki Käytännönläheistä oppia näytteenoton suunnittelusta ja toteutuksesta: Mikrobiologinen näytteenotto elintarviketuotannossa 26.9.2012, AEL Helsinki Lisätietoja: AEL Asiakaspalvelu, puh. 09 5307 444, [email protected], www.ael.fi n t a l o u S & m a r K K i n a Nykypäivän kivisahdin valmistus Astelen Hollolan Hirven pihamaalta jykevään ravintolarakennukseen, jossa tapaan isäntä Ilkka Sipilän. Hän on maailman ainut kaupallisen kivisahdin valmistaja. Hollolan Hirvi -tilausravintola ja sen maatilapanimo ovat tunnettuja olutpiireissä. Ravintolan kivisahti on ainutlaatuisuus maailmassa. Sahti on saanut aidon alkuperäisen tuotteen statuksen EU:n komissiolta. Lämpötiloissa tarkkana Kivisahdin valmistaminen alkaa sisäänmäskäyksellä. Aamulla ennen yhdeksää Sipilä on lisännyt 60 kiloa sahtimallasta, viisi kiloa ruismallasta ja 60 litraa vettä vaippakattilaan eli mäskäysastiaan. – Tässä vaiheessa lämpötilatavoite on 37– 39 °C. Tunnin päästä lisätään taas 60 litraa vettä, ja lämpötila kohotetaan 47 asteeseen. Keitto saa muhia tunnin, jonka jälkeen siihen lisätään jälleen 60 litraa kiehuvan kuumaa, siivilöityä katajavettä. Mäskäyksen loppuvaiheessa lisätään myös kokonaisia katajanoksia ja -marjoja. – Katajasta saadaan makua. Siinä on lisäksi desinfioivia ainesosia. Mäskin lämpötila nostetaan noin 62–65 asteiseksi, ja tässä kohtaa pidetään kahden tunnin tauko. Entsyymit hajottavat tärkkelystä mallassokeriksi. Oleellista on, että kaikki tärkkelys hajoaa. Raaka-aineet ovat tietysti tärkeitä. Hollolan Hirvessä käytetään kivisahdin panossa Viking Maltin aitoa sahtimallasta ja Laihian Maltaan ruismaltaita. Humala kasvaa omassa puutarhassa. Kahdentoista jälkeen lämpötila nostetaan 72 asteeseen ja pidetään vartin tauko. Noin yhdeltä lämpö kasvatetaan 90 asteeseen, ja mukaan lisätään kivet. Ne kuumennetaan ensin tulisijassa punahehkuisiksi. – Ihan kaikki kivet eivät tätä kestä. Me käytämme kotimaisia esikuumennettuja oliividiapaasi-kiuaskiviä. Ilkka Sipilä kantaa hehkuvat kivet keittoon yksitellen tilan entisen sepänpajan pihdeillä. Seos muljahtaa ja porskauttaa mäskiä korkealle kattilan yläpuolelle. Huoneessa leijuu makea maltaan tuoksu. Mäskiin lisätään varsinkin kesäaikaan tilan 36 Vettä ja maltaita sekoitetaan kivisahdin panon alkuvaiheessa. Isäntä Ilkka Sipilä näyttää mallia. omassa humalatarhassa kasvaneen humalan kuivattuja emikukintoja eli käpyjä. Ne estävät sahdin hapantumista ja parantavat säilyvyyttä. Tässä kohtaa pidetään vielä puolen tunnin tauko, jonka jälkeen aloitetaan siivilöinti. Sen aluksi vierrettä kierrätetään muutama sankollinen takaisin mäskäysastiaan ja lisätään vähitellen mukaan kuumaa siivilöintivettä. Perinteitä ja innovaatioita – Kun isä keitti sahtia, mäskäys oli kuusiportaista. Nyt olemme virtaviivaistaneet valmistusta niin, että turhia portaita on vähennetty, Ilkka Sipilä kertoo. Yksi esimerkki virtaviivaistamisesta on ”toisen sukupolven putkisiivilä”. Kun suurin osa sahdinvalmistajista käyttää kuurnaamiseen paljon aikaa, Hollolan Hirvessä käännetään vain hanasta, ja kattilan pohjaan mittatilaustyönä asennettu putkisiivilä hoitaa homman eikä kuurnaa tarvita. Näin mäskistä erotetaan vierre, ja se siirretään jäähtymään toiseen astiaan. Aikaa työvaiheeseen kuluu alle tunti. Vierre jäähdytetään vähitellen 22 asteeseen, jolloin mukaan lisätään hiiva. Käyminen vie noin puolitoista vuorokautta. Sahti jäähdytetään asteittain kylmempään lämpötilaan. Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi – Jälkikäyminen antaa sahdille sielun. Siinä parhaimmat sahdintekijät erottuvat. Hyvää valmista sahtia syntyy noin kolmessa viikossa. Kun sahti suojataan valolta paineen alle ja pidetään hyvin kylmässä, se säilyy jopa yli vuoden. Mutta yleensä sahti tehdään juotavaksi eikä säilytettäväksi. Ilkka Sipilän mäskäysastia on 300 litran vetoinen. Sillä pannaan kerralla noin 150 litraa kivisahtia. Hollolan Hirvessä valmistuu vuodessa noin 1500 litraa kivisahtia ja yhteensä erilaisia oluita alle 10 000 litraa. Kesä ja joulu ovat par- Kuumat kivet lisäävät sahtiin makeutta ja tummaa väriä. n P a K K a u S t e o l l i S u u S Suomen pakkausala tilastojen valossa Mäski on loppuvaiheessa paksua, seasta pilkistää katajanoksia. hainta sesonkia. Sipilä käy myös monessa oluttapahtumassa, ja yleensä kivisahti loppuu kesken heti alkuunsa. Pitkällä tähtäimellä Yritys ei pullota eikä tölkitä tuotteitaan, vaikka pienten määrien pullotus olisikin mahdollista yhteistyössä toisten panimoiden kanssa. Nyt sahti ja olut pakataan 30 litran oluttynnyreihin hiilidioksidipaineen alle. – Tavallaan oluenpano ei ole meille bisnestä itsessään, vaan lisäarvo ravintolatoiminnalle. Tarjoilemme kolme neljäsosaa tekemistämme tuotteista itse omassa ravintolassa. Satunnaisesti oluitamme on tarjolla laadukkaissa olutravintoloissa. Ilkka Sipilä kutsuukin itseään ”elämäntyyliyrittäjäksi”. Hänen kvartaalinsa kestää 25 vuotta. – Meillä kehitettiin täällä eräässä seminaarissa joitakin vuosia sitten sanonta ”hitaasti hyvää Hämeestä”. Se on nyt levinnyt laajempaankin käyttöön. Ruokaan ja juomaan liittyy aina tarina. Niin myös kivisahtiin: se on maailman vanhin, vielä valmistettava oluttyyli. Sahtityyleistä kivisahti on se vanhin. Kuumien kivien käyttö juontuu kahdentuhannen vuoden taakse. Ilkka Sipilä ei ole mikään pystymetsäläinen olutasioissa. Hänen sukunsa on tehnyt sahtia ainakin 1700-luvun alusta lähtien Hollolassa. Sipilä kouluttautui itse Mustialan pienpanimoyrittäjäkoulutuksessa oluen ja sahdin panoon. π Teksti: ja kuvat Eeva Vänskä Tilastokeskus on jälleen julkistanut viimeisimmät Suomen pakkausteollisuuden tuotantotilastot, jotka pohjautuvat teollisuustilaston virallisiin lukuihin. Luvut kuvaavat vuoden 2010 tuotantolukuja. Niistä käy ilmi, että maamme pakkausteollisuus on kääntynyt jälleen nousu-uralle vuoden 2009 selvän taantuman jälkeen. Vuoden 2008 tasoa ei kuitenkaan vielä vuonna 2010 saavutettu. Kun pakkaustuotannon arvo Suomessa vuonna 2008 oli lähes 1,8 miljardia euroa, se putosi vuonna 2009 vajaaseen 1,4 miljardiin euroon. Vuonna 2010 tuotannon arvo oli 1,45 miljardia euroa. Viennillä merkittävä osuus Suomen pakkausteollisuudelle on tunnusomaista viennin huomattava osuus. Pakkausten suoran viennin arvo vuonna 2009 oli 0,9 miljardia euroa ja vuonna 2010 yli 1,1 miljardia euroa. Viennin osuus pakkausteollisuuden tuotannosta oli vuonna 2010 peräti 77,7 prosenttia. Pakkausten suoran tuonnin arvo oli vastaavina ajankohtina runsas puolet viennin arvosta. Pakkausteollisuuden suoralla viennillä on siis varsin positiivinen vaikutus maamme kauppataseeseen. Metsäteollisuuden merkitys näkyy Suomessa myös pakkausteollisuuden tuotannon Kuva: auli FagerStröm jakaumassa materiaaleittain. Vuonna 2010 kuitupohjaisten materiaalien osuus koko pakkausteollisuuden tuotannon arvosta oli 72 prosenttia. Vastaava luku muovien osalta oli 15 prosenttia, metallien osalta 7 prosenttia ja puun osalta 6 prosenttia. Pakkauslasin tuotanto oli tuolloin Suomessa loppunut kokonaan. Koko teollisuutta tarkasteltaessa pakkausten osuus on kulurakenteessa varsin vähäinen. Kaikista teollisuuden kuluista yhteensä pakkausten osuus on vain noin prosentin luokkaa. Pakkausten osuus on merkittävin elintarviketeollisuudessa, jossa se oli 6,8 prosenttia vuonna 2010. Elintarviketeollisuus onkin suurin pakkausten käyttäjä. Sen osuus teollisuuden pakkaushankintojen koko arvosta oli 53,2 prosenttia. Viisainta varovainen optimismi Teollisuustilaston luvut kertovat tilanteen vuonna 2010. Pakkausteollisuuden tuotantoluvut seuraavat varsin tarkasti teollisuuden tuotannon yleistä kehitystä. Koska viime vuonna elettiin teollisuudessa nousukautta, on syytä olettaa, että vuoden 2011 pakkausteollisuutta koskevat tuotantoluvut ovat jatkaneet nousua edellisestä vuodesta. Nousu-uralla pysyminen riippuu pitkälti talouden yleisestä kehityksestä. Kovin nopeaan kasvuun lyhyellä aikajaksolla ei ole syytä uskoa. ETLA on ennustanut suhdannekatsauksessaan 21.3.2012, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vain 0,9 prosenttia ja ensi vuonna 2,6 prosenttia. Kansainvälisen kysynnän supistuminen hidastaa kasvua Suomessa. Käänne parempaan suuntaan ajoittuu katsauksen mukaan kuluvan vuoden loppuun. Tulevaan kehitykseen vaikuttavat kuitenkin monet epävarmuustekijät kuten Euroopan velkakriisi, joten realistisin tapa suhtautua tulevaan kehitykseen lienee varsin varovainen optimismi. π Risto Laiho johtaja Suomen Pakkausyhdistys risto.laiho(at)pakkaus.com www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 37 n P a K K a u S t e o l l i S u u S | P u h e e n v u o r o Ruokamarkkinoiden trendit ja pakkausteollisuuden haasteet Maailma muuttuu ja sen mukana myös vaateet pakkauksille ja niitä tuottavalle teollisuudelle. Kolme ehkä suurinta tekijää ovat kansainvälistyminen ja demografinen muutos, ravinnon laatu ja terveellisyys sekä ympäristö ja kestävä kehitys. Viime vuosikymmenien kansainvälistyminen on johtanut siihen, että ruokateollisuus on kasvanut ja keskittynyt. Tuotteita tehdään siellä, missä suuret määrät ja hinnat ovat kilpailukykyisimmät. Alhaiset kuljetuskustannukset ja parantuneet pakkaukset ovat mahdollistaneet tuotteiden kuljettamisen pitkienkin matkojen takaa. Maailman kaupan vapautuminen ja vähittäiskaupan vahvistuminen on johtanut siihen, että kuluttaja on aina vaan saanut uusia ja halvempia tuotteita. Enää ei tarjota vain yhtä laatua esimerkiksi maito- tai lihajalosteista, vaan jokaiselle löytyy jotakin. Kaikille kuluttajaryhmille lapsista senioreihin on tuotteita valittavana. Löytyy rasvatonta, kevyttä, laktoositonta, karppaajalle tai diabeetikolle sopivaa ja makuja vaikka kuinka monta. nut myös esimerkiksi virusten ja eläinsairauksien leviämiseen, mutta valistunut kuluttaja haluaa syödä maukasta ja turvallista ruokaa. Ruuan tulee olla terveellistä, tuoretta ja nopeaa sekä helppoa valmistaa ja nauttia. Myös tähän on teollisuus keksinyt vastaukset. Ruokaa testataan, kehitetään ja pakataan entistä paremmin ja turvallisemmin. Ruoka- Koko ajan uutta Pakkausteollisuuden tulee vastata näihin haasteisiin aina vaan uusilla pakkauskoilla, -väreillä, -muodoilla ja -materiaaleilla. Tärkeintä on, että erottuu massasta ja tuote saavuttaa sen kuluttajaryhmän, johon markkinointi kohdistuu. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon kasvava seniorien määrä. Pakkauksen värien tulee olla myös heikkenevälle näölle sopivia, pakkauksen avaaminen ja uudelleen sulkeminen helppoa ja sen hävittäminen vaivatonta. Vaikka kokonaismarkkinat ovat kasvaneet, kuluttajien pirstaloituminen yhä pienempiin kohderyhmiin ja ruokateollisuuden jatkuva pyrkimys erilaistumiseen ja kilpailijoista erottautumiseen tuovat suuria haasteita pakkausteollisuudelle. Tuotteiden syklit ovat lyhyitä ja sarjat osittain pieniä. Tämä taas vaatii erittäin joustavia tuotantoprosesseja ja samalla pitäisi pystyä kilpailukykyiseen hintaan niin kotimarkkinoilla kuin kansainvälisestikin. Turvallisuutta ja terveellisyyttä Ruuan laatu ja terveellisyys on nouseva trendi. Massamarkkinoiden syntyminen on johta- 38 Kuva: daniel biSKuP Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi tehtaiden ja pakkauskoneiden ja -materiaalien tulee olla hygieenisesti moitteettomia ja niiden laatua seurataan tarkasti. Pakkauksella ei vieläkään voida parantaa itse tuotteen alkuperäistä laatua, mutta esimerkiksi vakuumissa tai suojakaasuun pakattuna ja oikeassa säilytyslämpötilassa pidettynä ruuan maku ja tuoreus säilyvät pidem- pään. Kun vielä ruokateollisuus jatkuvasti kehittää uusia terveysvaikutteisia tuotteita, kuluttajalla on valintaa ja oikeus syödä turvallisesti ja terveesti. Resurssien ja vaatimusten ristiaallokossa Miten nämä kuluttajien vaateet saadaan sitten ympäristöä säästäen ja turvallisesti tyydytettyä? Tämä onkin se vaikein tehtävä. Maailman väestö jatkaa erityisesti köyhemmissä maissa kasvua, ja uudet kuluttajamassat haluavat syödä samaa turvallista ja maistuvaa ruokaa kuin mekin. Uusilla kasvavilla markkinoilla ei kuitenkaan ole resursseja ja luonnonvaroja täyttää paikallisesti näitä vaateita. Jo veden puute on monissa maissa suuri ongelma, ja elintarvikkeiden tuotantoon tarvittavat maatalous ja esimerkiksi ylikalastus rasittavat resursseja. Samalla kun tuotantomääriä tulee kasvattaa, pitäisi resursseja säästää. Teknologian kehittyminen auttaa, mutta totuus on, että tietynlainen polarisoituminen lisääntyy. Ruuan hinta tulee nousemaan ja varakkailla on myös enemmän valinnanvaraa. Ruokateollisuuden tulee täten pystyä toisaalta paikallisuuteen ja toisaalta myös massojen ravitsemiseen. Varakkaammat kuluttajat ovat valmiita maksamaan hyvästä, terveellisestä ja paikallisesti tuotetusta ruuasta, kun taas köyhemmillä ei ole varaa valita. Samoin myös pakkausteollisuuden tulee tuottaa uusia ympäristöystävällisempiä kuten uudistuvia tai ohuempia ja vähemmän energiaa kuluttavia pakkausratkaisuja. Vastuu on kaikkien Loppujen lopuksi vastuu on meidän kaikkien. Yksittäinen kuluttaja ei voi tehdä paljon, mutta esimerkiksi vaatimalla ruuan ja pakkauksen mahdollisimman resursseja säästävää valmistusta, voi jokainen omalla käyttäytymisellään edesauttaa kestävää kehitystä. Pakkausteollisuuden haasteet ovat vaativat, mutta Suomen puhtaasta luonnosta ja raaka-aineista sekä jatkuvaan koulutukseen ja innovaatioihin panostamalla myös mahdollisuudet ovat valtavat – ja maailma on laaja! π Kristian Blomqvist Sales Director Multivac n P a K K a u S t e o l l i S u u S Muovissa on tulevaisuus Tämän hetken suurimpia haasteita pakkauksia valmistavassa teollisuudessa on hallita muoviraaka-aineiden ennennäkemätön kustannusinflaatio – menneiden aikojen logiikka ylös/alas syklit ovat muuttuneet ylös/ylös trendiksi. Toisaalta mahdollisuuksia on valtavasti. – Raaka-aineiden ja teknologian kehitys sekä yrityksen oma oppimiskäyrä yhdessä asiakkaiden kanssa luovat jatkuvasti entistä jännittävämpiä ja myyvempiä pakkausratkaisuja. Siksi muovissa on edelleen tulevaisuus, Wipak Oy:n toimialajohtaja Matti Rovamaa toteaa. Uusia polymeerejäkin saattaa jossain vaiheessa tulla käyttöön. Johtavana polymeerien käyttäjänä Wipak toimii läheisessä yhteistyössä alan johtavien toimittajien kanssa. Siten niitä saadaan jo aikaisessa vaiheessa kokeiltavaksi ja säännöllisesti arvioitavaksi. Uudet kuituratkaisut myös kiinnostavat. – Käytämme jo nyt vuodessa muutaman tuhat tonnia erikoispaperia pakkauksissamme. Meillä on aivan huippuvalmiudet paperin hyödyntämiseen esimerkiksi yhdistämällä moderni kaasutiivis, ohut monikerroskalvo ja painettu paperi, jossa saadaan haluttuun muotoon leikattu ikkuna, tekninen palvelupäällikkö Tom Tanninen valaisee. Tällainen pakkaus oli 2011 Saksan vuoden pakkauskilpailun finalisti. Elintarvikepuolen paperin käyttö on tosin vielä alussa. Yrityksessä odotetaankin mielenkiinnolla kuitujen esiinmarssia, koska kuidun tukevuutta, sitkeyttä, mahdollisesti muovautuvuutta ja lisäksi hyvää painopintaa voidaan edelleen hyödyntää. Ympäristövaateet eivät pelota Wipakilla koetaan, että ilmastonmuutoskeskustelu on vaikuttanut toimialalla hyvään suuntaan. – Pakkauksista keskustellaan nyt resurssien säästäjänä, mikä mielestäni on liian usein aiemmin unohdettu. Hyvin valmistettu ja käytetty pakkaus on säästöä tulevaisuutta varten, Tanninen valaisee. Uusi jätelakikaan ei pelota wipakilaisia. – Vastaavia kalliita lakeja on ollut Saksan ympäristöministeri Töpferistä lähtien jo 1990-luvulta. Olemme joutuneet jo sopeutumaan tähän. Suomalaiselle kuluttajalle ja pakkaajalle uudet toiminnot ja lisäkustannukset ovat uutta. Materiaalimääriä pyritään minimoimaan, me olemme siihen valmiita, Tanninen vakuuttaa. Liikevaihdon kasvu uusista tuotteista ja aluevaltauksista Kehittyneissä teollisuusmaissa ”vatsa on täynnä” ja kasvua ajaa lähinnä kuluttajien käyttäytymisen muutos: uudet segmentit, kuten valmisruoka, ruokakomponentit, pienemmät annoskoot, viipaleet ja esimerkiksi lemmikkieläintenruoka ja näihin liittyvät pakkauksen kuluttajaystävällisyys ja toimivuudet avaavat mielenkiintoisia kasvumahdollisuuksia. Kehittyvillä talousalueilla tulojen kasvu lisää mm. tuoreiden proteiinipitoisten ruokien kulutusta. – Seuraamme molempia trendejä ja kehittämme näihin ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaita entistä parempaan menestykseen kaupan hyllyllä. Olemme aina seuranneet asiakkaitamme kohdesegmenteissä ja tuoneet palvelu- ja jalostustoiminnot mahdollisimman lähelle heitä tukemaan heidän toimintamalliaan. Näin yrityksen maantieteellinen toimintakenttä on aivan alusta asti ollut laaja, Rovamaa kertoo. Tänään yritys on alan johtava toimija Euroopan alueella ja kehittää nyt toimintaansa vastaamaan entistä paremmin asiakkaidensa kasvusuunnitelmia nopeasti kasvavilla kehittyvillä talousalueilla. Wipak ja sen sisaryhtiö Winpak panostavat edelleen entistäkin nopeammalla vauhdilla palvelutasojen kehittämiseen ja vahvuuksien hyödyntämiseen asiakkaiden eduksi. – Seuraamme myös älypakkausten kehittymistä. Verkotumme ja toimimme yhteistyössä erilaisten osaamistahojen kanssa. Teknologiapohjamme mahdollistaa toimivien konseptien integroinnin tuotetarjontaamme, kun ratkaisu on kypsä sovellutukseksi. On hienoa nähdä uusia aika-lämpötila-indikaattoreita, antimikrobisia päällysteitä, alkuperän varmistavia merkintöjä jne., Tanninen kertoo. Luomua ja muotoilua unohtamatta Wipakin toimialajohtajan Matti Rovamaan mukaan verkottuminen elintarvikeketjun eri toimijoiden kanssa on elintärkeää. Kuva: matti immonen 40 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Wipakilla ollaan valmiita palvelemaan myös luomutuottajia. Luomun tuottaminen on vaativaa, ja toimijat ovat toistaiseksi yleensä pie- Wihuri, Wipak Ja Winpak niä. He tarvitsevat apua tuotteidensa pakkaamisessa ja materiaalivalinnoissa. – Näkisin tärkeäksi, että tällaiset toimijat ottavat reilusti yhteyttä ja keskustelevat yrityksen teknisen asiakaspalvelun kanssa tuotteistansa. Tuotekonseptimme on sen verran laaja ja mukautuva, että varmasti voimme löytää paletistamme ne komponentit, joilla luomukin pääsee liikkeelle, Tanninen rohkaisee. Wipakilla on hyvin ymmärretty myös muotoilun kasvava merkitys. Tuote ja pakkaus ovat yksi kokonaisuus. Yrityksessä on jo vuosia valmistettu prototyyppejä ja erilaisia muotoiluharjoitelmia asiakkaille. – Meillä on paljon yhteistyötä erilaisten muotoilua kouluttavien tahojen kanssa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Näistä toimista yritys on myös usein palkittu, Rovamaa kertoo. Yritys panostaa edelleen Pack design -palvelun kehittämiseen tärkeänä tuote- ja palvelutarjonnan osiona ja on mielellään mukana alusta asti tukemassa asiakkaan prosessia, jossa tavoitteena on ”voittavan” pakkauksen suunnittelu. • Wihuri on pienestä perheyrityksestä kasvanut teollisuutta ja kauppaa harjoittava kansainvälinen suomalainen monialakonserni, jonka toimintakenttänä on pakkausteollisuus, päivittäistavaratukkukauppa, tekninen kauppa sekä erityistoimialat. • Yhtiö toimii 20 maassa, ja sen omistaa Aarnio-Wihurin perhe. • Wihuri-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 1,5 miljardia euroa. • Konserni työllistää 4 800 henkilöä. • Wihurin Pakkausteollisuuteen kuuluu kaksi toimijaa: Wipak Euroopassa ja Aasiassa sekä Winpak Pohjois-Amerikassa. • Wipak valmistaa pakkauskalvoja lähinnä koekstrusiotekniikalla muun muassa helposti pilaantuvien elintarvikkeiden vakuumi- ja suojakaasupakkaamiseen. • Yritys on toiminut jo yli 40 vuotta. • Winpak valmistaa pakkauksia pääasiassa helposti pilaantuvien ruokien ja juomien sekä terveydenhoitotuotteiden pakkaamiseen. Se on myös johtava mukien, rasioiden sekä kansien kehittäjä ja tuottaja sekä tarjoaa asiakkailleen myös erityistuotteita, mm. erilaisia folioita lääke- ja makeisteollisuudelle sekä joustavia pusseja. • Wihuri omistaa enemmistön Winpakin osakkeista. • Wipak- ja Winpak-teameissa on yhteensä 3600 ammattilaista. • Tuotantolaitoksia on yhteensä 20. • Pakkaustoimialan vuotuinen liikevaihto on nyt 1,0 miljardin euron tasolla. lisätietoja: www.wipak.com Verkottuminen tärkeää Wipakilla nähdään, että heidän roolinsa elintarvikeketjussa on tuoda innovatiivisia, myyviä ja kerta toisensa jälkeen varmasti toimivia ratkaisuja asiakkailleen. Yrityksessä toimitaan erittäin dynaamisessa ympäristössä. Markkinoiden vaikutus kaikkeen lisääntyy räjähdysmäisesti. – Parannamme jatkuvasti omia kyvykkyyksiämme ja tässä uskomme, että verkottuminen on myös erinomaisen tärkeää. Meidän on myös pystyttävä entistä paremmin ymmärtämään loppukäyttäjän odotuksia sekä asiakkaidemme toimintasegmenttejä, jotta osaamme asettaa tuotetarjontamme oikein, Rovamaa painottaa. – Myyvän pakkauksen suunnittelussa koko toimitusketjun optimointi on tärkeää onnistumisen varmistamiseksi. Aktiivinen keskustelu ei voi olla haitaksi ja aikaakin säästyy. Vahva keskittyminen kohdesegmentteihin, asiakasläheisyys ja nopea kasvu ovat olleet yrityksen toiminnan tunnusmerkkejä. Tällä toimintatavalla wipakilaiset uskovat olevan erinomaiset näkymät myös jatkossa. π Raija Ahvenainen-Rantala Wipakin kehittämä puhuva pakkaus SelfTalk voitti viime syksynä Saksan vuoden 2011 pakkauskilpailun prototyyppisarjan. Pakkaukseen on lisätty painatuksella kuvan ja tekstin päälle lähes näkymättömästi tunnistusmerkintöjä, jotka lukijalaite havaitsee ja vie tiedon tietokantaan, josta haetaan vastaavat dokumentit kuultavaksi. Lisätietoja: http://www.wipak.com/wipak_news/articles/en_GB/GewinnerVerpackungspreis/ Kuva: WiPaK www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 41 n P a K K a u S t e o l l i S u u S Neitseellisellä pakkauskartongilla on kysyntää Pyroll käyttää suomalaista, maailman parasta neitseellistä pakkauskartonkia elintarvikepakkauksissaan. Hyvä pakkaus on paljon muutakin kuin itse fyysinen tuote. Se on läheistä, arvoa tuottavaa kommunikaatiota pakkaajan, yrityksen ja myös johtavien materiaali- ja pakkausteknologiatoimittajien kesken. Se on IT-integraatiota toimijoiden välillä. Se on myös luovuutta, ennakkoluulottomuutta ja yhteen hiileen puhaltamista yli toimialarajojen. Näin tietää Pyrollin toimitusjohtaja Hannu Vakkari. Voisiko asiaa paremmin sanoa? Tällä asenteella on hyvä kohdata haasteita, joita kyllä riittää. Isona haasteena on Euroopan talouden yskiminen, joka johtaa pakkaavan teollisuuden siirtymiseen osittain ulos Suomesta, Skandinaviasta ja Euroopasta. – Pyroll Pakkaukset keskittyy elintarvikepakkauksiin, ja tässä trendi on onneksi valoisampi. Uskomme ennusteisiin, jotka lupaavat pientä, jatkuvaa kasvua elintarvikepakkaamisessa, Vakkari kertoo. Vakkarin mukaan asiakkaiden kansainvälistyminen on muuttanut neuvotteluasetelmaa. Hankinnat kilpailutetaan yhä useammin kansainvälisesti. Lopputuloksena Pyrollia saatetaan verrata eurooppalaisiin toimijoihin, joiden vahvuutena ovat suuret volyymit suurille markkina-alueille. Tähän yrityksen vastaus on paikallisuus, ketteryys, laaja tuotevalikoima ja pieniinkin erityistarpeisiin sopeutetut tuotteet, sekä myynnin jälkeinen tuki, jonka antaminen merten takaa on aina haasteellista. – Esimerkiksi paikallisten kotelomarkkinoiden erityispiirteenä on, että Suomessa käytetään elintarvikepakkauksissa lähes pelkästään neitseellisestä kuidusta valmistettua kartonkia, kun taas Euroopassa kierrätetyn kartongin osuus on merkittävä. Viimeaikainen migraatiokeskustelu on kuitenkin asettanut kierrätyskartongin käytön elintarvikkeiden pakkaamisessa kyseenalaiseksi, Vakkari valaisee. – Yrityksellemme sopii hyvin, että suomalaisena kotelovalmistajana käytämme suomalaista, maailman parasta pakkauskarton- 42 Pyrollin toimitusjohtaja Hannu Vakkari uskoo suomalaisten pakkausten menestymiseen. Kuva: jorma rajamäKi kia elintarvikepakkauksissamme. Kierrätyskuidusta onkin tulossa niukkuusartikkeli, ja saatavissa oleva kierrätyskuitu on erinomainen raaka-aine esimerkiksi kuljetuspakkauskartongeissa ja non-food -pakkauksissa. Uudet materiaalit kiinnostavat Uutisten mukaan VTT:n tutkijat ovat kehittä- Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi neet ensimmäiset prototyypit puukuitupohjaisista lähes läpinäkyvistä kalvoista. – On liian aikaista sanoa, milloin puukuitupohjaiset kalvot ovat arkipäivää Pyrollin tuotteissa, mutta kaikkiin uusiin materiaali-innovaatioihin suhtaudumme ennakkoluulottomasti, Vakkari toteaa. Hän sanoo, ettei Pyroll liputa yhdenkään yksittäisen pakkausmateriaalin puolesta. Pyroll Elosen kakkurasiat ovat Pyrollin tuotantoa. Kuva: Paula oSeniuS – Jokaiselle materiaalille on paikkansa oikein käytettynä ja hyödynnettynä. Suomessa tehdään, vastakkaisista väitteistä huolimatta, erittäin hyvää tutkimusta puukuidun uusista sovelluksista. Pyrollin toiminnan kulmakivi on asiakkuuksien hyvä hoito. Tähän kuuluu myös aktiivinen kuunteleminen ja uusien asiakastarpeiden tunnistaminen. Resurssit eivät mahdollista laajamittaista perustutkimusta, mutta yrityksessä sovelletaan innokkaasti ja testataan uusia materiaaleja. Myös biopolymeerit tekevät tuloaan markkinoille. Veturina on uusiutuvien raaka-aineiden käyttö. Vakkari painottaa, että biopolymeerien osalta on huomioitava niiden hyötykäyttö, eli mahdollisuus hyödyntää biomateriaalien ominaisuuksia kompostoituvissa tuotteissa. Biopolymeerien ominaisuudet kehittyvät ja niiden soveltuvuudesta materiaalihyötykäyttöön saadaan koko ajan uutta tie- • Suomalainen perheyritys. • Toiminnan kulmakivenä on asiakkuuksien hyvä hoito. • Yrityksen valmistamat pakkaukset ovat laajassa käytössä mm. leipomoissa, makeisteollisuudessa, valmisruokateollisuudessa, myllyissä sekä kaupan sisällä tapahtuvassa pakkaamisessa (kääreet, pussit jne.). • Pyroll valmistaa pakkauksia kartongista, paperista ja muovista. • Arviolta vähintään joka toinen suomalaisesta keittiöstä löytyvä ei-nestepakkauksiin luettava pakkaus on Pyrollin valmistama. • digitaalinen kotelotehdas mahdollistaa yksilölliset pakkausratkaisut mm. kampanjoihin, promootioihin ja asiakastiedon keräämiseen. • Yrityksellä on osaamista pakkausautomaatiopuolella; pakkaajalle pyritään hakemaan kulloinkin paras tekninen ratkaisu tuotteen pakkausprosessiin. • Konsernin liikevaihto on noin 85 miljoonaa euroa. Pakkausten osuus on noin 60 miljoonaa euroa. Valtaosa tulee elintarvikepakkauksista. • Liikevaihto on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. • Keskimääräinen, vuosittainen kasvutavoite 10 % vuosien 2010–2015 välillä. Yritys on edellä asetettua "aikataulua". • Liikevaihdon kasvu tulee ensisijaisesti uusista tuotteista nykyisille asiakkaille. • Viennin osuus säilyy suunnilleen nykyisenä, noin 15 %:ssa. • Pyrollin koko henkilöstömäärä on lähes 500 henkilöä. Tästä Pyroll Pakkauksissa työskentelee noin 300 henkilöä. lisätietoja: www.pyroll.com toa ja kokemusta. – Monikerrosratkaisut elintarvikkeissa ovat osoittautuneet ekotehokkaiksi, ja niiden tehostettu käyttö jatkuu. Näiden pakkausten hyötykäyttöreitti on energia. Toimiva logistiikka tärkeä kilpailukeino Toimivasta logistiikasta tulee yhä tärkeämpi osa hyvää asiakaspalvelua ja arvoketjua. Py- Älyä pakkauksiin Älypakkauspakkausratkaisuja on Suomessa kehitetty jo lähes neljännesvuosisata. Ensimmäiset kokeilut tehtiin VTT:llä. Pakkaustutkimus PTR:n järjestämässä pakkaustutkimuspäivässä maaliskuussa pohdittiin myös älypakkausten kuulumisia. EU-tasolla on menossa uusia hankkeita. Nähtäväksi jää, onko esimerkiksi älykäs pakkausindikaattori menetetty lupaus vai tulevaisuuden tähti. Pyrollissa uskotaan älypakkausten tulemiseen. Pyrollin digitaalinen kotelotehdas Kouvolassa (SOLVER palvelut Oy) on paneutunut uusien älykkäiden pakkauskonseptien kehittämiseen. Lähtökohtana on, että pakkaus tuottaa lisäarvoa asiakkaalle prosessin eri vaiheissa. Yritys on kehittänyt PackageMedia -palvelualustan, jonka avulla yksilöityyn pakkaukseen voidaan liittää yksilöityjä palveluita. Pakkaus on läsnä valintahetkellä, ja sen tehtävä on silloin myydä ja palvella älykkäästi käyttäjäänsä. – Tuomme pakkausprosessiin älyä ja luomme siitä älykkään median. Ostaminen ja osallistuttaminen liittyvät palvelussa kiinteästi yhteen, siksi kehitettyyn alustaan kuuluvat esimerkiksi yhteisölliset palvelut ja pelisovellutukset sekä tietysti yksilöity tiedon keruu ja raportointi, Pyrollin viestintäpäällikkö Irene Isotalo kertoo. Pyroll Kouvola sai pohjoismaisen pakkausyhdistyksen Scanstar -palkinnon F-Securelle kehittämästään tietoturvaohjelman älypakkauksesta. Jokainen pakkaus on yksilöllinen ja sisältää yksilöidyn lisenssikortin saajalleen. Tietoturvatuotteiden digitaalisesti painettu pakkaus yksilöidään myös logistiikan ja myyntikanavan tarpeisiin. roll Pakkaukset tehostaa toimintaansa keskittämällä niin sanotut varastotuotteet Tuusulassa sijaitsevaan logistiikkakeskukseen. Samanaikaisesti eri pakkaustehtaiden myynti ja laskutus keskitetään Pyroll Oy -nimeä kantavaan myyntiyhtiöön. Molemmat muutokset virtaviivaistavat yrityksen toimintaa. – Olemme yhä lähempänä tavoitettamme täyden palvelun pakkaustalosta, Vakkari summaa. Vakkari kertoo, että pirstoutuvat loppuasiakastarpeet edellyttävät pakkausvalmistajalta nykyistä huomattavasti nopeampaa reagointia, lyhyempiä tuotantosarjoja, nopeampia ja tarkempia toimituksia, laajempaa valikoimaa ja innovatiivisuutta. – Uskomme, että yrityksemme on hyvin mukana tässä kehityksessä ja että se on mahdollisuutemme. Kestävä kehitys luonnollinen osa toimintaa Pyrollissa vastuullisuus käsitetään aika laajasti, ja se on yksi yrityksen arvoista. Valmistuksessa käytetään sertifioituja materiaaleja aina, kun se on mahdollista. – Ilmastonmuutos on vahvimpia globaaleja megatrendejä, ja jokaisen vastuullisen yrityksen on otettava tämä huomioon toiminnassaan. Ympäristöasiat ovat vain osa, joskin tärkeä sellainen, vastuullista toimintaa. Noudatamme kaikessa toiminnassamme YK:n alaista Global Compact -ohjelmaa, joka on koko vastuullisuusstrategiamme perusta, Vakkari sanoo. >> www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 43 n P a K K a u S t e o l l i S u u S PEFC-merkki kertoo puun alkuperästä >> Erilaisia biopohjaisia materiaaleja, kuten puuta hyödynnettäessä on olennaista, että raaka-aineen alkuperä on tiedossa. PEFCmerkistä tunnistaa tuotteen, jonka valmistuksessa on käytetty kestävästi hoidettujen metsien puuta. Metsästä saatavia uusiutuvia raaka-aineita käytetään varsinkin rakentamiseen, puutuotteisiin sekä paperin ja kartongin valmistukseen ja energiantuotantoon. Uusiutuva puumateriaali onkin luonnon kannalta usein paras valinta. Puun kierrättäminen ja hyödyntäminen energianlähteenä fossiilisten polttoaineiden sijaan on keino säästää luonnonvaroja ja hidastaa ilmastonmuutosta. Biomassoista valmistetut kemikaalit ja muovit ovat tulossa pakkausalalla paperin ja kartongin rinnalle yhä laajemmin. Puun ja puusta valmistettujen materiaalien käyttö onkin laajenemassa bioja kemiantekniikan kehittymisen myötä. Uusi jätelaki ei muuta nykyistä pyrkimystä kevyempiin, tehokkaimpiin ja ympäristöystävällisempiin pakkauksiin. Pakkausten optimointi on aina ollut luonnollinen osa pakkaussuunnittelua niin kustannus- kuin ympäristösyistäkin. Vakkari muistuttaa, että pakkaussuunnittelu lähtee tuotteen, asiakkaan, jakelutien, markkinoinnin ja lukuisten muiden tekijöiden asettamista vaatimuksista. Ne sanelevat pakkausratkaisun. Pakkausjätteen hyödyntäminen on yksi, mutta ei suinkaan ratkaiseva tekijä pakkaussuunnittelun päätöksenteossa. Pakkauksen hiilijalanjälki on häviävän pieni siihen verrattuna, mitä esimerkiksi pilaantuneista elintarvikkeista aiheutuu. – Uuden jätelain tärkeimpiä tavoitteita on luopuminen jätteiden loppusijoittamisesta kaatopaikoille. Valmistamamme pakkaukset vastaavat hyvin tähän haasteeseen. Käytössä olevat materiaalit soveltuvat kierrätykseen tai niiden elinkaaren päätepisteenä voi olla energiakäyttö, Vakkari toteaa. – Pystymme myös tarjoamaan luomukonseptia tukevia biohajoavia vaihtoehtoja. Meiltä saa esimerkiksi paperipusseja biohajoavalla ikkunalla, viestintäpäällikkö Irene Isotalo vahvistaa. Alkuperätieto on laatutekijä Kansainvälisessä kaupassa raaka-aineet liikkuvat maiden ja mantereiden välillä yhä laajemmin. Puuta sisältävien tuotteiden ostajan Yhteistyötä muotoilussa Pyrollissa on sekä omaa että kumppaneiden kanssa tuotettua osaamista muotoilussa. Yrityksessä uskotaan, että tulevaisuudessa muotoilun merkitys pakkauksissa korostuu entisestään ja että kaikkien osa-alueiden paras osaaminen ei mitenkään voi olla aina yri- 1 02-1- 0 PEFC/ on yhä vaikeampi tietää, minkälaisista oloista puuraaka-aine on peräisin. Metsäperäistä biomassaa ja siitä valmistettuja materiaaleja ja tuotteita koskien puun hyvä alkuperä voidaan osoittaa PEFC-sertifioinnilla. Se varmistaa, että tuotteeseen on käytetty hyvin hoidettujen metsien puuta, eikä tuote sisällä laittomista tai muista kiistanalaisista lähteistä peräisin olevaa puuta. PEFC-sertifioiduissa metsissä puuntuotanto, sosiaaliset tekijät ja luontoarvot ovat tasapainossa keskenään. Riippumattomat tarkastajat valvovat, että metsiä hoidetaan vaati- tyksessä. Verkottuminen esimerkiksi arvostettujen muotoilijoiden ja oppilaitosten kanssa on tie, jolla saavutetaan parhaat pidemmän aikajakson tulokset. Päivittäistä, hektistä toimintaa on erilaisten pakkausrakenneratkaisujen kehittäminen. Tämän toiminnon yritys hoitaa itse. – Niin muotoilussa kuin varsinaisessa rakennesuunnittelussakin on ensiarvoisen tärkeää huomioida pakkausten toimivuus myös tehokkaissa, teollisissa pakkausprosesseissa. Elintarvikepakkausten valmistamisesta ja asiakaskontakteista huolehtii yli kolmesataa ammattilaista eri puolella Suomea. Haluamme kohdata tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet yhdessä elintarviketeollisuuden ja kaupan kanssa, Vakkari summaa. π Raija Ahvenainen-Rantala Pyroll Kotkan säkkituotanto uusiin tiloihin Pyroll Kotka valmistaa paperisäkkejä raskaaseen pakkaamiseen. Kuva. Pyroll oy 44 Pyroll on ainoa kotimainen paperisäkkien valmistaja. Se valmistaa lähinnä kemikaali-, rakennusaine-, elintarvike-, rehu-, ja louhintateollisuudelle avo- ja venttiilisäkkejä. Pyroll Kotkan, Pyrollsack Oy, paperisäkkituotanto siirtyy uusiin nimenomaan säkkituotantoa varten suunniteltuihin tiloihin elokuussa. Pyrollin perustaja teollisuusneuvos Reino Uusitalo rakennuttaa Kotkan Keltakallioon uuden säkkitehtaan, jonne Pyroll Kotka muuttaa vuokralle elokuun aikana. Muutosta johtuen tuotanto Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi on pysähdyksissä elokuun ajan. Uusi tehdas aloittaa toimintansa syyskuun alussa. Noin 7000 m2:n tilat tulevat täyttämään yhä tiukkenevat hygieniavaatimukset asiakkaiden taholta ja hyvin suunniteltu layout tehostaa toimintaa. Myös energiatehokkuutta parannetaan nykyiseen verrattuna. Uusi tehdas varmistaa osaltaan, että suomalaisilla paperisäkkien käyttäjillä on myös tulevaisuudessa kilpailukykyinen, paikallinen säkkitoimittaja. Mikä PEFC? PEFC on riippumaton, voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö, joka edistää metsien kestävää hoitoa metsäsertifioinnilla ja niistä peräisin olevan puutavaran seurannan sertifioinnilla. PEFC-sertifoituja metsiä on varsinkin Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja jossain määrin myös Australiassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Pirkka Ivana Helsinki -tuotteissa PEFCmerkki osoittaa, että kartonkilautasen valmistukseen on käytetty kestävästi hoidettujen metsien puuta. musten mukaisesti. PEFC-sertifioituja metsiä on erityisesti Länsi-Euroopassa ja PohjoisAmerikassa, mutta myös Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Aasiassa. lisätietoja: www.pefc.fi osa heistä suosii sertifioituja tuotteita ja edellyttää tavarantoimittajaltaan sertifiointia. Yritysvastuun periaatteisiin kuuluu, että tuotteiden raaka-aine hankitaan kestävästi hoidetuista kohteista. Samaan aikaan yhä useampi kuluttaja tiedostaa sertifioitujen tuotteiden merkityksen. Alkuperän seurantajärjestelmiä onkin yhä useammin myös kuluttajatuotteita valmistavissa yrityksissä, painotaloissa ja jakeluketjujen piirissä. PEFC-sertifioitujen metsien määrä on suuri mm. Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa. Yritykset kertovat sertifioinnilla vastuullisuudestaan Valtaosalla metsäteollisuuden suurista ja keskisuurista tuotantolaitoksista Suomessa on puun alkuperän seurannan sertifikaatti. Se osoittaa, että yrityksellä on menettelyt tuotteeseen käytetyn puuraaka-aineen alkuperän tunnistamiselle. Varsinkin Länsi-Euroopan markkinoilla yritysasiakkaat edellyttävät osoitusta puun hyvästä alkuperästä. Suuri Kehittyvä_Elintarvike_0312.pdf 1 8.5.2012 14.08 Näiltä alueilta metsäperäistä biomassaa hankkivien yritysten on vaivatonta valita raaka-aineeksi PEFC-puu. Silloin kun puu on kasvanut lähellä tuotteen valmistuksen ja käytön paikkaa, kuljetuksista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt jäävät pieniksi. Ympäristömerkit ohjaavat ostopäätöksiä ja sitä kautta ihmisen toimintaa ympäristöä säästävään suuntaan. PEFC on kansainvälinen ympäristömerkki, jonka vaatimusten mukainen puun alkuperän seuranta on käytössä jo yli 10 000 yrityksessä ja tuotantolaitoksessa yhteensä runsaassa 60 maassa. Kun yrityksellä on käytössä puun alkuperän seurannan sertifikaatti, se pystyy osoittamaan asiakkailleen puuraaka-aineen hyvän alkuperän. Kun yrityksillä on jalostus- ja logistiikkaketjun kaikissa eri vaiheissa käytössä alkuperän seuranta, tuote voidaan toimittaa loppukäyttäjälle ja kuluttajalle PEFC-merkillä varustettuna. Käyttöoikeusnumero PEFCmerkin yhteydessä yksilöi yrityksen, joka on valmistanut tuotteen. π Auvo Kaivola pääsihteeri PEFC Suomi – Suomen Metsäsertifiointi ry auvo.kaivola(at)pefc.fi n P a K K a u S t e o l l i S u u S Uusia pakkausmateriaaliyhdistelmiä tulossa PACCOR -ryhmässä on jatkuvasti käynnissä muutama innovaatioprojekti, muun muassa uusien pakkausmateriaaliyhdistelmien kehittämiseksi. Kustannussyistä, uudesta jätelaista ja kestävän kehityksen asettamista vaatimuksista johtuen materiaalin käytön optimointi pakkauksissa tulee jatkumaan lähivuosina, tavoitteena entistä kevyemmät pakkaukset. Tästä syystä pakkauksia valmistavat yritykset kehittävät raaka-ainepohjaansa monipuolisesti ja yhdistelevät eri materiaaleja toisiinsa. – Muovi tulee kuitenkin lähivuosinakin olemaan tuotteidemme tärkein raaka-aine. Muovin eduista puhutaan kovin harvoin. Se on kuitenkin erittäin monipuolinen materiaali, joka suojaa tuotetta ja jota pystytään muokkaamaan hyvin toimiviksi elintarviketta suojaaviksi pakkauksiksi, PACCOR Finland Oy:n myyntijohtaja Pekka Jokimies kertoo. – Meillä on myös koko ajan muutama pitemmän aikavälin innovaatioprojektia työn alla. Niissä tavoitteena on uusi sovellus, uusi materiaali, uudet materiaaliyhdistelmät, uusi teknologia tai vaikkapa uusi toimintamalli. Esimerkiksi Scanpack -messuilla esittelemme kolme uutta tuotekonseptia, joista toki esi- makua annoimme viime vuoden Interpackissa, Jokimies jatkaa. Jokimies suostuu kertomaan jotain uusista tuotekonsepteista. Thermoforming IML on konsepti, jolla merkittävästi parannetaan suorakaiderasioiden dekoraatiota. Myös erilaiset barrier-ratkaisut ovat mahdollisia. PACCOR duoSkin kansiratkaisu on korkealaatuinen, joustava ja kustannustehokas (flexo)painatus erilaisille kansille. Ratkaisussa painatus on suojattu muovikalvolla raapiutumista vastaan tai muulta kulumiselta jakeluketjun aikana. Kuitupakkaus on puolestaan kustannustehokas tapa tehdä esimuovattuja kuitupohjaisia vuokia ja alustoja esimerkiksi leikkeleille. PACCOR DuoSkin kansiratkaisussa painatus on suojattu muovikalvolla raapiutumista vastaan tai muulta kulumiselta jakeluketjun aikana. Kuva: PaCCor Finland oy Luja luottamus kasvuun PACCOR -ryhmässä uskotaan tulevaisuuteen. Yritys kasvaa yritysostojen kautta ja innovaatioiden avulla. Myös uudet markkina-alueet ovat tarkastelun alla. PACCOR Finland Oy:n näkökulmasta viennillä on merkittävä rooli kasvussa. – Tähyämme sekä länteen että itään. Tällä hetkellä viennin osuus liikevaihdosta on noin 20 %. Suurimpana haasteena on kilpailukyvyn ylläpito pääasiassa Itä-Euroopasta tulevaa tuontia vastaan. Korkea palvelukyky, joustavuus, toimitusketjun hallinta, innovatii- PACCOR Finland Oy • Valmistaa ja myy pääasiassa lämpömuovattuja muovipakkauksia pohjoismaiden elintarviketeollisuudelle. • On osa eurooppalaista PACCOR -ryhmää, joka on viime vuoden aikana rakennettu yhdistämällä entinen Huhtamäen muovipakkausteollisuus, Veriplast ja Pannunion. • Uusi omistaja on pääomasijoittaja Sun Capital Partners. • Koko PACCOR -ryhmän liikevaihto on noin 430 miljoonaa euroa. • Liikevaihto on noin kaksinkertaistunut viime vuoden aikana pääasiassa em. yritysten integraation myötä. • Henkilöstöä Euroopassa on yhteensä noin 2 500. • 19 tuotantoyksikköä ja 2 myyntikonttoria 13 Euroopan maassa • Suomessa työtekijöitä on tällä hetkellä noin 250. • Tavoitteena on kasvattaa PACCOR -ryhmä noin 700 miljoonan euron suuruiseksi yritykseksi. • Kasvu tulee sekä yritysostojen kautta että geneerisenä kasvuna. • Kasvua tavoitellaan myös pohjoismaiden markkinoilla. • Hämeenlinnaan on rakenteilla uusi tehdas. PACCOR Finland Oy:n myyntijohtajan Pekka Jokimies kaipaa lisää tietoa siitä, millaisia edellytyksiä kaupan jakelu asettaa pakkauksille ja miten Paccor -ryhmä voisi paremmin ottaa ne huomioon. Kotimaisen ruuan suosimisessa myös pakkauksen kotimaisuusaste kannattaa huomioida. Kuva: ilKKa Suominen 46 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi visuus ja kaikilla osin laadukas toiminta ovat kilpailuvalttimme, Jokimies paljastaa. Hänen mukaansa myös logistiikan ja toimitusketjun hallinta korostuu. Uusia materiaalivaihtoehtoja on kehitettävä. Toisaalta hän ei usko, että uusia polymeerejä olisi tulossa pakkauksiin ainakaan ihan lähiaikoina, mutta PACCOR -ryhmässä seurataan kehitystä tiiviisti ja reagoidaan markkinoiden tarpeiden mukaisesti. Hyvät eväät vastata haasteisiin Mahdollisuuksina Jokimies näkee uudet tuotealueet, tuotesovellukset ja uudet materiaalit. Lisäksi ensi vuodeksi valmistuva uusi tehdas Hämeenlinnaan luo hyvät mahdollisuudet tulevalle menestykselle. Ympäristöasiat, kuten energiatehokkuus ja jätehuolto, on otettu huomioon uuden tehtaan suunnittelussa. Uutta jätelakia Jokimies ei näe uhkana. Yrityksen omassa toiminnassa jätteen määrää pyritään edelleen vähentämään, kierrätystä ja lajittelua tehostetaan. Jätelaki huomioidaan yhdessä asiakkaiden kanssa mm. materiaalivalinnoissa, kuljetuspakkauksissa jne. Älypakkausten osalta yrityksessä seurataan tilannetta, mutta toistaiseksi yrityksellä itsellään ei ole konkreettisia tuotteita tällä alueella. – Kasvavaa luomukonseptia voimme tukea tuottamalla pakkaukset lähellä kuluttajaa. Voimme tehdä ulkoasun/dekorin, joka viestii luomusta oikealla tavalla kuluttajille. Tarkoituksemme on myös käyttää entistä enemmän muotoilun asiantuntijoita tuotesuunnittelussa, Jokimies toteaa. Pyrimme muotoilulla tekemään sekä hyviä toiminnallisia että visuaalisia ratkaisuja. Brändiviestintä otetaan huomioon tuotteiden muotoilussa entistä useammin. Jokimiehen mielestä painoasun suunnittelussa tulisi entistä enemmän huomioida myös pakkauksen muoto. Muodon vahvuuksia tulisi hyödyntää ja toisaalta oppia välttämään muodosta johtuvia ongelmakohtia. Yhteistyötä elintarvikeketjussa parannettava Pekka Jokimies näkee kehittämisen tarvetta yhteistyössä koko jakeluketjun läpi. – Ketju katkeaa nyt liian usein kaupan varaston ovelle, tai ainakaan se viesti ei meitä tarpeeksi hyvin saavuta. Tarvitsemme lisää tietoa siitä, millaisia edellytyksiä kaupan jakelu asettaa pakkauksille ja miten voisimme paremmin ottaa ne huomioon. Tänä päivänä puhutaan paljon kotimaisen ruuan suosimisesta, mutta Jokimiehen mukaan myös pakkausten osalta kotimaisuusasteella on merkitystä. Tarvitaan lisää pohdintaa siitä, millainen jakeluketju on, mitä raaka-aineita käytetään ja mikä osa ketjun jalostusarvosta tehdään kotimaassa. π Raija Ahvenainen-Rantala Videojet: -mustesuihkut -laserit Wolke: -mustesuihkut Altech: -etikettiaplikaattorit OLEMME MUKANA PAKKAUS 2012 MESSUILLA 26.-‐27.9. OSASTO 5A7 ETS:n 65-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2012 klo 12.30–19.00 Elintarvikeyrittäjyyden menestyksen avaimia • Juhlaseminaarissa pohditaan, millä eväillä kotimainen pk-elintarvikeyrittäjä pärjää tulevaisuudessa ja mistä uutta virettä yrittämiseen? • Ohjelmaa terävöittää vuorovaikutteinen paneeli. • Seminaarin päätteeksi mukavaa yhdessäoloa ja maukasta suuhunpantavaa. Tulethan juhlistamaan Elintarviketieteiden Seuran 65-vuotista taivalta Tieteiden talolle! Osoite: Kirkkokatu 6, Sali 104, Helsinki. Laitathan päivämäärän kalenteriisi! n P a K K a u S t e o l l i S u u S Perheyritys uskoo kotimaisuuteen Suomalainen perheyritys Euracon Oy uskoo kotimaisuuteen. Avainlippuyrityksen tehdas sijaitsee Rauman Lapissa ja pääkonttori Espoossa. Yrityksen arvot – vastuullisuus, läheisyys, luotettavuus ja yrittäjyys – kuvaavat hyvin perheyrityksen toimintatapaa. Tuotanto halutaan pitää Suomessa, ja yli puolet pakkausraaka-aineista ostetaan kotimaasta. Euracon valmistaa ruuanlaittoa helpottavia tuotteita. Kotitalouksille yritys on tuttu mm. kahvinsuodattimista, leivinpapereista, tuorekelmuista, paistopusseista, alumiinifolioista ja pakastusrasioista. Ammattikeittiöille se valmistaa tuotteita pääasiassa ruuanvalmistukseen, -säilöntään ja -kuljettamiseen ja elintarviketeollisuudelle lähinnä kartonkipakkauksia. Omien tuotteiden lisäksi Euracon tekee private label -tuotteita. Viennin osuus on noin 10 prosenttia, kotimaan päivittäistavara- ja horeca-tuotteiden osuus kumpikin noin 45 prosenttia. Tärkein vientikohde on Eurooppa. Päävientimaita on kymmenen, mm. Ruotsi, Englanti, Saksa, Sveitsi ja Viro. – Englanti on iso vientimaamme, sillä kolmioleivät ovat siellä todella suosittuja. Nyt siellä pakataan puolet kolmioleivistä kartonkipakkauksiin. Take away -tyyppiset ateriat kasvattavat kaikkialla suosiotaan sekä ruokakaupoissa että ammattikeittiöissä, toimitusjohtaja Peter Fredman kertoo. Suomalaisilla pakkaustuotteilla on hyvä maine maailmalla myös laajemmin. Esimerkiksi USA:han menee ympäristöystävällistä leivinpaperia. Yrityksen juuret Ahlströmillä Yrityksen juuret juontavat Ahlströmille: Euracon perustettiin vuonna 1997, jolloin Peter Fredmanin isä Christian Fredman osti management buy out -kaupalla Ahlström Kuluttajatuotteilta toimivan liikeosan yhdessä kahden pääomasijoittajan kanssa. Vuonna 2002 yritys siirtyi kokonaan Fredmanin perheen omistukseen, kun Tellabsilla mobiiliverkkojen parissa työskennellyt Peter 48 Fredman ja Nokialla vastaavissa tehtävissä työskennellyt veli Clas Fredman tulivat mukaan Euraconin yritystoimintaan. Vuonna 2008 Peter Fredmanista tuli yrityksen toimitusjohtaja ja Clas Fredmanista logistiikkajohtaja. Nykyisin 60 prosenttia Euraconin tuotannosta on omaa valmistusta ja loppu välitystuotteita. Päivittäistavarakauppatuotteista pääosa tehdään Rauman tehtaalla 12-tien varressa sekä osa horeca-tuotteista. Kuitupohjaiset kartonkipakkaukset tehdään omassa tehtaassa, mutta muovirasiat ostetaan välitystuotteina Suomesta, Tanskasta, Saksasta ja Italiasta. Euraconin tuotteet on koottu Eskimotuoteperheeksi, toimitusjohtaja Peter Fredman esittelee. Kuva: Pirjo huhtaKangaS Investointi kartonkiin kannatti Tuotekustannuksista peräti 60–70 prosenttia koostuu raaka-aineiden hinnasta. Euraconilla suositaan kotimaisia raaka-aineita, vaikka esimerkiksi muovikelmu on hyvin kilpailtu tuote maailmalla. – Yli puolet kaikesta käyttämästämme raaka-aineesta tulee kotimaasta. Talousalumiinia ei saa Suomesta, vaan se ostetaan Kreikasta, Brasiliasta, Etelä-Afrikasta tai Venäjältä. Pääraaka-aineemme kartonki tulee pääosin Suomesta, leivinpaperi osittain Suomesta ja muista Pohjoismaista. Mutta EU-alueella on vain 4–5 silikonoidun, rasvankestävän paperin valmistajaa, Peter Fredman kertoo. Hän vakuuttaa, etteivät investoinnit kartonkiin ole kaduttaneet. Suomessa käytetään paljon esimerkiksi kartonkisia kertakäyttöastioita, Etelä-Euroopassa vielä muovisia kertakäyttöastioita. Muoviraaka-aineen hinta on kuitenkin noussut öljyn hinnan myötä ja ympäristöasiat korostuneet. Esimerkiksi englantilainen kauppaketju Tesco aikoo vähentää kaatopaikkajätteensä määrää rajusti lähivuosina. – Ympäristöystävällisyys korostuu, mikä merkitsee siirtymistä uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön. Kuitupohjaisten pakkausten käyttö kasvaa, tosin kartonkisiin elintarvikepakkauksiin tarvitaan myös kosteus- ja kaasutiiviyttä. Esimerkiksi kartonkiset salaattirasiat laminoidaan sisäpuolelta, Peter Fredman sanoo. Euracon on kehittänyt yhteistyössä Stora Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Aterian voi kypsentää myös uuninkestävässä kartonkivuoassa. Kuva: Pirjo huhtaKangaS Euracon vie USA:han etenkin ympäristöystävällistä leivinpaperia. Kuva: Pirjo huhtaKangaS Enson kanssa suojakaasupakkaamiseen soveltuvan kartonkipakkauksen. Yhteistyöprojekteissa on kehitetty uusia pakkauksia myös elintarviketeollisuuden kanssa: mm. uuninkestäviä pakkauksia. Euraconin pakkaukset täyttävät BRC-hygieniastandardin sekä ISO 9000 -laatustandar- Mitä merkki kertoo? Kotimaisuusaste yli 50 %, todellisuudessa keskimäärin yli 80 % Kestää rasvaa ja öljyä Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki Soveltuu uuniin 441 842 Painotuote Kompostoituva tuote Hygieeninen tuote, materiaalia voi pitää kosketuksessa suoraan elintarvikkeeseen Kolmioleipäpakkaus on laminoitu sisäpuolelta, millä saadaan noin vuorokausi lisää myyntiaikaa. Soveltuu mikroon Sopii grillaukseen Kuva: Pirjo huhtaKangaS Sopii pakastamiseen kierrätysmerkki. din ja ISO 14000 -ympäristöstandardin vaatimukset. Seuraavaksi on työn alla ISO 22000 -standardi. Kuitupohjaisilla raaka-aineilla on kestävän metsänkasvatuksen FSC-sertifikaatti. Julkishallinto iso asiakas Peräti 75 prosenttia Suomen kunnista on Euraconin asiakkaana, tosin pakkaukset päätyvät kuntien ammattikeittiöihin tukkujen kautta. Myös 75 prosenttia kuntien ateriapalveluista on yrityksen asiakkaana. – Keskuskeittiöt pakkaavat vanhusten ateriat meidän rasioihimme ja kuljettavat ne lämpölaatikoissamme asiakkailleen, Peter Fredman tarkentaa. Euracon on kehittänyt ammattikeittiöille myös langattoman omavalvontajärjestelmän. Laiteriippumaton järjestelmä toimii radiosignaaleilla ja antaa hälytyksen vain poikkeamista signaalilla, tekstiviestillä, sähköpostilla tai näyttötaululla. Vastaanottotarkastus voidaan tehdä käsimittarilla. Mitta-anturit voi kalibroida ottamalla anturin pään pois laitteesta, viemällä sen kalibroitavaksi ja laittamalla toisen pään tilalle. Mittauskatkoksia ei siis tule. Järjestelmä soveltuu hyvin ammattikeittiöiden omavalvontaan, mutta sopii myös pienelle elintarvikeyritykselle. Järjestelmää onkin asennettu mm. kalateollisuuteen. Järjestelmäpakettiin kuuluu lisäksi laitehuolto. Vanhusten ateriapalvelua varten on mietitty RFId-tekniikalla toimivaa älytarraa, josta selviäisivät mm. raaka-aineet, ruuanvalmistaja sekä valmistus- ja pakkausaika. Tämä ”palikka” voitaisiin liittää omavalvontajärjestelmään. Räätälöity kone suoltaa kahvinsuodatinpusseja 40–50 paketin minuuttivauhdilla. Kuva: euraCon Hybridipakkaukset menestyvät Peter Fredmanin mukaan suomalaisen pakkausteollisuuden tulevaisuudennäkymät näyttävät valoisilta. – Uskon, että entistä enemmän siirrytään ympäristöystävällisiin pakkausratkaisuihin, varsinkin kartongin ja muovin hybrideihin. Molemmilla raaka-aineilla on omat hyvät puolensa. Kartonki on uusiutuva raaka-aine, ja muoveja tehdään tärkkelys- ja sellofaanipohjaisena, hän kertoo. Myös pakkausmateriaaleja ja pakkauksia voi käyttää entistä tehokkaammin. Ammatti- keittiöt voivat laittaa gn-vuokaan paistopussin, jossa ruoka kypsennetään. Näin säästyy tiskiä, ja pussia kääntämällä saadaan säilytyspakkaus ylijäävälle ruualle. PET-materiaalista valmistettu paistopussi on tavallista paistopussia kestävämpi ja suoraan gn-vuokaan sopiva. π Pirjo Huhtakangas lisätietoja: www.euraconkeittio.fi www.euracon.com www.satatapaa.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 49 n P a K K a u S t e o l l i S u u S Kuidun tie metsästä kartongiksi turvallinen Kuidun tie metsästä kartongiksi kestää noin kuukauden, mutta koko valmistusketjun ajan on tiedettävä, mitä raaka-aineita valmistuksessa käytetään. Sitä on tuoteturvallisuus. Yksi askel taaksepäin, yksi eteenpäin. Näin voisi kuvata tuoteturvallisuuden ajattelumallia Euroopan suurimmalla pakkauskartongin valmistajalla Metsä Boardilla. – Kun tiedämme vähintään askeleen suuntaansa, tiedämme, mistä raaka-aineet kuten puu, sellu ja kemikaalit tulevat. Yhtä varmasti meidän on tiedettävä, minne ja miten kartonkimme päätyvät tehtailta, yhtiön Paperboard-liiketoiminta-alueen kestävän kehityksen päällikkö Nina Happonen kertoo. Iso osa Metsä Boardin valmistamasta kartongista menee elintarvikkeiden pakkaamiseen, joten valmistusprosessit ovat yhtiössä tarkkaan säädeltyjä. Minimivaatimuksena elintarvikekäyttöön tulevan kartongin on täytettävä sekä Euroopan unionin että kansainväliset säädökset, joita ovat saksalainen BfR-suositus sekä amerikkalaisen FdA:n vaatimukset. Näiden lisäksi monella maalla myös EU:n sisällä on vielä omat säädöksensä. Happosen mukaan Metsä Board on ottanut tavoitteekseen ylittää säädökset ja pyrkiä olemaan jopa askeleen edellä. Turvallisuuden takaamisen lisäksi elintarvikepakkaamisessa on huolehdittava myös siitä, ettei kartongista tai sen valmistuksessa käytettävissä raaka- Metsä Board käyttää valmistuksessa ainoastaan puhdasta ensikuitua, joten raaka-aineista ei tule turvallisuushaittoja, kestävän kehityksen päällikkö Nina Happonen painottaa. Kuvat: metSä grouP aineista siirry elintarvikkeeseen hajuja, makuja tai haitallisia yhdisteitä. – Metsä Board käyttää valmistuksessa ainoastaan puhdasta ensikuitua, joten raakaaineista ei tule turvallisuushaittoja. Askel taaksepäin Metsä Board on osa Metsä Groupia, jonka emoyhtiö on Metsäliitto Osuuskunta. Sen taas omistaa 125 000 suomalaista metsänomistajaa, jotka myyvät konsernille puuta muun muassa sellun valmistusta varten. Pää- osa Metsä Groupin käyttämästä puusta tulee Suomesta ja sertifioiduista metsistä. Sertifioinnilla varmistetaan, että raaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä ja sen alkuperä on jäljitettävissä. – Mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistamme itse, Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre käyttämämme kemiallisen sellun. Kun puu ja sellu tulevat konsernin sisältä, on ketju meidän tehtaillemme asti läpinäkyvä, Happonen kuvaa. Tehtailta eteenpäin taas käytetään tuttuja Tuoteturvallisuus taataan Metsä Boardin tehtailla monin tavoin • Minimivaatimuksina BfR (German Federal Institue of Risk Assesment) ja FdA (Food and drug Administration) -säädökset. • Noudatetaan elintarviketurvallisuuden säädöksiä, standardeja ja suosituksia 1935/2004/EC, 2023/2006/EC, ISO 22 000, FdA ja BfR. • Käytetään raaka-aineita, joiden alkuperä tiedetään ja jotka ovat valmistettu vastuullisesti. 50 • Tiukka laaduntarkkailu tehtailla ja myös ulkopuolisissa laboratorioissa • Noudatetaan tiukimpia hygieniasäädöksiä koko kartongin elinkaaressa valmistuksesta varastointiin ja kuljetukseen • Taataan raaka-aineen ja lopputuotteen jäljitettävyys. Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kartongin puhtaus varmistetaan epäpuhtauksien määrityksellä. kumppaneita, joita varten Metsä Boardilla on omat vaatimuksensa. – Tehtailta lähtevä pakkauskartonki suojataan niin hyvin, ettei kartonkiin tartu mitään ylimääräistä matkalla painoon tai jalostajalle. Askel eteenpäin Elintarvikepakkauksen turvallisuus ei lopu siihen, että elintarvike on pakkauksen sisällä. Pakkaus suojaa elintarviketta myös kuljetuksessa kauppaan ja kaupassa. – Pakkauksen tulee suojata esimerkiksi pölyltä ja kosteudelta myös kaupan hyllyllä ja matkalla kaupasta kotiin. Pakkaus ei saa liioin mennä rikki eikä siihen saa tulla kolhuja. Nekin vaarantavat tuoteturvallisuutta ja lisäävät ruokahävikki riskiä, Happonen summaa. Suojaamisen lisäksi pakkauksen tulee luoda tuotteesta oikeaa mielikuvaa ja houkutella ostamaan tuote, joten myös painopinnan on oltava ensiluokkaista. – Eikä tässä vielä kaikki! Elinkaarensa päässä pakkaus voidaan vielä hyödyntää EU-säädösten mukaisesti joko kierrättämällä tai energiaksi. Pakkauksella on monta tärkeää tehtävää, joita ei aina tule ajatelleeksi. patogeenit ravintosisältö hygieniaindikaattorit lisäaineet haitta-aineet Tietoa taidolla pintaa syvemmältä Askel tehtaassa Monipuolista elintarvikkeiden kemiallista ja mikrobiologista analytiikkaa tutkimuksen, tuotekehityksen ja laadunvalvonnan tueksi. Metsä Boardissa vastataan yli tuhanteen tuoteturvallisuuteen liittyvään kyselyyn vuosittain. Sen lisäksi, että lakisääteiset vaatimukset täyttyvät, myös yrityksillä ja kuluttajilla on tiukentuvia kysymyksiä kartongista, sen valmistuksesta ja alkuperästä. Tietoa tarvitaan vaikkapa tietystä allergisoivasta aineesta tai soveltuvuudesta tiettyyn elintarvikepakkaukseen. – Kun pyydetään selvittämään jonkin aineen määrää kartongissa, saattaa aineen osuus vastata samaa määrää kuin jos 6 000 litrassa kahvia olisi yksi sokerinpala, Happonen havainnollistaa. Tehtailla on käytössä tuoteturvallisuuden varmistamiseksi ISO 22 000 - sertifiointijärjestelmä, jolla taataan hyvät tuotantotavat (Good Manufacturing Practice, GMP), raaka-aineiden jäljitettävyys ja se, etteivät vieraat aineet pääse kosketuksiin kartongin kanssa. Vaatimusten täyttämiseksi esimerkiksi tehtaissa käytössä olevat trukit käyvät sähköllä tai nestekaasulla. Näin kartonki ei altistu pakokaasuille. Tehtailla tapahtuvan kartongin laaduntarkkailun lisäksi myös asiakkaat ja ulkopuoliset laboratoriot tutkivat kartonkeja säännöllisesti. – Itse elintarvikepakkauksesta ei näy sen alkuperä eli vaikkapa Metsä Board mitenkään. Meidän roolimme on olla luotettava, avoin ja kantaa vastuu siitä, että kartonki täyttää sen elinkaaren kaikki vaatimukset. Se, että kuluttajalle aiheutuisi vaaraa ja asiakasyrityksemme jäisi kiinni tuoteturvallisuuden rikkomisesta, on niin iso riski, ettei niin vain saa käydä. Koko ketjun kattava turvallisuus on otettava todella vakavasti, Nina Happonen painottaa. Asiakasluottamus edellyttää, että asiakkaiden vaatimukset ja tuotteiden aineosat tunnetaan ja että yritykselle esitettyihin kysymyksiin vastataan nopeasti. – Tällä toimintamallilla varmistamme, ettemme esimerkiksi me tai asiakas joudu keskeyttämään tuotantoa ja kutsumaan tuotteita takaisin. Kun pidämme jatkuvasti huolta läpinäkyvästä tuotantoketjusta, voimme taata turvallisen tuotteen. π MetropoliLab Oy, Viikinkaari 4, 00790 Helsinki puh. +358 10 391 3410, www.metropolilab.fi Teksti: Tytti Hämäläinen KEilmoitusC.indd 1 11.5.2012 10:44:38 n r a v i t S e m u S & t e r v e y S | K a i s u m e r o n e n Kuitupitoinen ruoka on hyödyksi suoliston mikrobistolle Viljatuotteita, kasviksia, marjoja ja vaaleaa lihaa sisältävä monipuolinen ruokavalio on optimaalinen suoliston mikrobistolle. Sen sijaan vähähiilihydraattinen ruokavalio nostaa suoliston haitallisten aineenvaihduntatuotteiden määrää ja lisää kauan jatkuessaan suolistosyövän riskiä. Nykytiedon mukaan monipuolinen kuitupitoinen ruoka on suoliston mikrobeille luonnollista ravintoa. Se ruokkii myös monipuolisesti mikrobeja. – Suoliston mikrobisto ei voi hyvin, jos syö pelkästään pekonia tai omenoita, VTT:n erikoistutkija Johanna Maukonen kertoo. Ihmisen mikrobiston monimuotoisuus on suoliston ekosysteemin stabiiliuden kannalta tärkeää. Yksipuolinen mikrobisto on puolestaan häiriöherkkä. – Monipuolinen mikrobipopulaatio on terveydelle edullinen. Mikrobit voivat syödä myös naapuriensa aineenvaihduntatuotteita eli ne ristiruokkivat toisiaan. Monimuotoisuus auttaa yhteisöä selviytymään stressitilanteissa. Mikrobien ravintovaatimukset ovat yleensä hyvin samantyyppisiä kuin kasveilla ja eläimillä. Ne tarvitsevat happea, vetyä, hiiltä ja/ tai typpeä energian saamiseksi ja valkuaisaineiden rakennusaineeksi. Lisäksi ne tarvitsevat rikkiä ja fosforia valkuaisaineiden ja muiden elintärkeiden aineiden valmistamiseen, pieniä määriä hivenaineita, ja mikrobista riippuen vitamiineja ja aminohappoja. Ihmisen suoliston mikrobisto on kuin sormenjälki Suoliston mikrobisto on koostumukseltaan erittäin runsaslukuinen ja kompleksinen. Mikrobisto on kuin sormenjälki. Käytännössä jokaisella ihmisellä on aivan oma suolistomikrobistonsa. Mikrobisto elää ja muuttuu hieman koko ajan, mikä myös hankaloittaa mikrobiston ja terveyden välisen yhteyden tutkimista. Ei ole esimerkiksi määritelmää sille, millainen mikrobisto on terve ja optimaalinen. 52 Miten mikrobisto vaikuttaa terveyteen? Ruuansulatuskanavan mikrobistolla on ihmiselle valtava merkitys. Mikrobisto vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmän kehittymiseen ja ylläpitoon vuorovaikutuksessa isännän kanssa. Tätä kautta suoliston mikrobit avaavat uusia näkökulmia sairauksien syntyyn. Isännän ja mikrobiston tasapaino on ratkaisevassa roolissa allergioissa, ja näin saattaa olla myös useissa kroonisissa sai- – Tiedetään paremmin, mikä mikrobisto on huono. Mikrobiston laadulle ei ole selkeitä biomarkkereita tai raja-arvoja. Tällä hetkellä ei myöskään vielä tiedetä, miten ja mihin kaikkeen eri mikrobit vaikuttavat, Maukonen sanoo. Useiden tautien ja oireyhtymien tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä tiettyjen mikrobien tai mikrobiryhmien suhteen, mutta syysuhdetta ei ole pystytty toteamaan. Mikrobisto muuttuu ja sopeutuu Ihminen on ”täynnä” mikrobeja. Niitä on kehossa noin 1014 eli monin verroin enemmän kuin omia soluja. – Suolistossa on kaksi suurta klostridisukuisten bakteerien ryhmää, jotka ovat hyviä ja jopa välttämättömiä ihmiselle. Lisäksi on Bacteroides-ryhmä. Tämä yhdessä klostridien kanssa muodostaa yli 70 prosenttia suolistomikrobistosta, Maukonen kuvailee. Sen sijaan bifidobakteerit ja laktobasillit edustavat vain muutaman prosentin luokkaa bakteeristosta. – Mikrobipopulaation koostumus ja mikrobien lukumäärä vaihtelee paljon eri ruuansulatuskanavien osissa. Suurin osa mikrobeista on paksussasuolessa, jossa on bakteereja yli 500 lajia. Mikrobien elinkaari on lyhyt Suoliston mikrobien populaatio on jatkuvassa muutoksessa. Pääryhmät isolla tasolla pysyvät suhteellisen stabiilina, ilman antibioottikuureja. – Kuitenkin esimerkiksi jo yhden päivän aikana monen kannan suhteellinen osuus voi Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi rauksissa ja liikalihavuudessa. Vastasyntyneen puolustusjärjestelmä on epäkypsä, ja puolustusjärjestelmä kypsyy luonnollisten antigeenikontaktien kautta. Lapsen suoliston mikrobisto saa alkunsa äidin synnytyskanavan bakteereista, jotka siirtyvät synnytyksessä lapsen suun limakalvoille. Bakteerit siirtyvät näin sukupolvilta toisille. Samalla lapsi saa äidin vastustuskykyä. vaihdella ruokavaliosta riippuen, Maukonen sanoo. Mikrobit saavat happea ja vetyä ilmasta, mutta muita ravintoaineita saadakseen ne hajottavat kaikkea mahdollista orgaanista ja epäorgaanista ainetta. Mikrobit ovat pitkällä aikavälillä hyvin sopeutuvaisia ja pystyvät syömään kannasta riippuen melkein mitä vain. – Japanissa on esimerkiksi tutkittu, että ajan myötä sukupolvien kuluessa mikrobit, jotka eivät kyenneet hyödyntämään levää, pystyivät sopeutumaan tilanteeseen. Levän hyödyntämiseen vaikuttava geeni oli siirtynyt niihin ympäristöstä. Maukosen mukaan myös se, mitä mikrobit tuottavat, riippuu siitä, mitä ne saavat syödäkseen. Vegaanilla ja sekaruokaa syövällä on erilainen mikrobisto. Ravinnon ohella mikrobistoon vaikuttavat muun muassa lääkkeet. Antibioottien lisäksi laksatiivit sekä rauhoittavien tai kipulääkkeiden käyttö saattavat vaikuttaa mikrobistoon. Myös elintavoilla ja stressitasolla on vaikutusta mikrobistoon. Kasvisvoittoisuus on hyvästä Ihmisessä on suuri määrä bakteereja, jotka voivat hyödyntää pelkästään hiilihydraatteja. Mikrobit saavat energiaa muutoin ihmisen elimistössä hajoamattomista polysakkareideista. Sen sijaan esimerkiksi rasvankorvikkeita tai joitakin keinotekoisia makeutusaineita mikrobit eivät pysty hajottamaan. – Mikrobisto tuottaa myös lyhytketjuisia rasvahappoja kuten kuiduista saatavaa butyraattia, jota paksunsuolen seinämän solut Kuitupitoinen viljaa ja kasviksia sisältävä ruokavalio on optimaalista suoliston edullisille mikrobeille. leiPäKuva: leiPätiedotuS ry, tomaatit: Pirjo huhtaKangaS IBS tunnistetaan aiempaa useammin – probiootit voivat helpottaa oireita Ärtyvän suolen oireyhtymä eli Irritable bowel syndrome (IBS) on yleinen, sinänsä vaaraton, mutta kiusallinen pitkäaikaissairaus. Sen oireita ovat vatsakivut, ummetus tai ripuli, turvotus ja ilmavaivat. Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen eli potilailla ei havaita suolistossa mitään vikaa esimerkiksi ultraääni- tai röntgentutkimuksessa. Elämäntapojen ja ruokailutottumusten tarkistamisesta sekä probiooteista voi löytyä apua. Ärtyvän suolen oireyhtymän on uutisoitu lisääntyneen merkittävästi. Pari vuotta sitten aiheen tiimoilta väitellyt lääketieteen lisensiaatti, osastonlääkäri Markku Hillilä HYKS:n sisätautien ja gastroenterologian klinikalta kyseenalaistaa uutisen. Suuri vaihtelu yleisyydessä johtunee Hillilän mukaan lähinnä eri kriteereistä oireyhtymän tunnistamisessa. – Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva, mutta tietääkseni se ei ole erityisemmin yleistynyt viime vuosina. Siitä kyllä puhutaan enemmän, ja ehkä se tunnistetaan paremmin. Länsimaissa kriteereistä riippuen sen yleisyys on 90-luvun ja 2000-luvun tutkimuksissa vaihdellut 5–23 %:iin väestöstä, Hillilä sanoo. Hillilän oman tutkimuksen mukaan Suomessa 5–15 % työikäisistä täyttää ärtyvän suolen oireyhtymän kriteerit. – Ärtyvän suolen oireyhtymän kriteerit ovat vuosien aikana muuttuneet. Nykyään suositellaan käytettäväksi Rooma III -kriteereitä, joilla oireyhtymän yleisyys Suomessa on noin 10 % väestöstä. käyttävät ravinnonlähteenä. Butyraatti edesauttaa suoliston epiteelisolujen hyvinvointia, Maukonen kertoo. Mikrobit siis sekä tuottavat että kuluttavat energiaa. Suoliston mikrobisto metaboloi myös sappihappoja sekä muodostaa K-vitamiinia ja biotiinia. Runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio näyttää olevan suoliston terveydelle edullinen, vaikka ihmisen suolisto fysiologialtaan Ruokavaliosta, elämänmuutoksesta ja probiooteista hyötyä Ärtyvän suolen oireyhtymä on yhteisnimitys tulehduksillisille suolistosairauksille. Oireyhtymä puhkeaa usein aikuisiässä, mutta sitä tavataan myös lapsilla. Stressi ja tietyt ruoka-aineet voivat voimistaa taudin oireita. Ärtyvän suolen oireyhtymän syytä ei tunneta. Ruokavaliolla, elämäntavoilla ja suoliston mikrobistolla on rooli ärtyvän suolen oireyhtymässä ja sen hoidossa. Usein elämäntapojen ja ruokailutottumusten tarkistaminen voikin lievittää oireita niin, ettei lääkehoitoa tarvita. Suositeltavaa on esimerkiksi syödä säännöllisesti ja kiireettömästi. Hillilän mukaan ärtyvän suolen oireyhtymää saattavat pahentaa useat ruoka-aineet kuten rasvaiset ja mausteiset ruuat, palkokasvit, sipuli ja paprika ja toisaalta runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ruuat. Myös ruisleipä voi pahentaa ilmavaivoja, samoin muut viljatuotteet, maito, kahvi, alkoholi ja makeutusaineista esimerkiksi ksylitoli. Tutkimusten mukaan probiootit voivat lieventää tulehduksellisten suolistosairauksien oireita, vaikka ne eivät korjaa suolen poikkeavaa toimintaa. – Probiooteista on todettu hyötyä ainakin vatsan turvotteluun ja ilmavaivoihin, Hillilä vahvistaa. Probioottien teho on bakteerikantakohtainen. Laktobasillien ja bifidobakteeerien yhdistelmiä käytetään yleisimmin. on optimoitu sekaruokavaliolle. Lihan suhteen tulisi suosia vaaleaa lihaa. – Isännän kannalta on edullisempaa ruokkia mikrobeja, jotka eivät tuota paljoa terveydelle haitallisia yhdisteitä. Butyraatintuottajia kannattaa suosia ruokavaliossa. Mikrobistolla on myös rooli mutageenisten, karsinogeenisten ja toksisten aineiden muodostajana ja hajoittajana. Esimerkiksi enterolaktoni on mikrobien aineenvaihdunnan Probioottien ja prebioottien merkitys suoliston hyvinvoinnille Probiootteja ja prebiootteja nautitaan suoliston hyvinvoinnin edistämiseksi ja varsinkin häiriö- ja stressitilanteissa suolistomikrobiston tasapainottamiseksi. WHO/FAO:n määritelmän mukaan probiootti on ”elävä mikrobi, jonka nauttiminen riittävässä määrin edistää isännän (ihminen, eläin) terveyttä”. Probiootit ovat useimmiten maitohappobakteereita, ja niiden monet vaikutukset ovat kantakohtaisia. Tutkimuksissa probiooteilla on todettu seuraavia terveysvaikutuksia: • laktoosi-intoleranssin oireiden lieventyminen • tiettyjen bakteeri- ja virusperäisten ripulien esto ja keston lyhentyminen • atooppisten oireiden väheneminen vauvoilla • antibioottihoidon sivuvaikutusten lieventyminen • ärtynyt suoli -oireyhtymän aiheuttamien vaivojen lieventyminen • tiettyjen suolistotulehdusten oireiden lieventyminen. Prebiootit puolestaan ovat sulamattomia ravinnon komponentteja, jotka lisäävät terveydelle edullisten bakteerien kasvua ja aineenvaihduntaa ja vaikuttavat terveyttä edistävästi. Tyypillisesti prebiootit ovat poly- tai oligosakkarideja. Probiootin ja prebiootin yhdistelmää kutsutaan puolestaan synbiootiksi. tuote, joka soluviljelykokeissa on estänyt syöpäsolujen kasvua. Maukonen kertoo, että suuren meta-analyysin perusteella World Cancer Reserch Fund on hiljattain nostanut kuitua sisältävät ruuat ”vakuuttava näyttö suolistosyövän ehkäisyssä” -luokkaan. Punaisen lihan ja prosessoidun lihan syönnin sama taho on osoittanut puolestaan ”vakuuttava näyttö suolistosyövän riskin kasvussa” -luokkaan. π lähde: johanna maukosen haastattelu ja luento ”mikä on suoliston mikrobeille luonnollista ruokaa?” www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 53 n t a P a h t u m i a Mauri Yli-Kyyny haastoi teknologit kehittävään vuoropuheluun Elintarviketieteiden seuran Prosessiteknisen jaoston järjestämässä seminaarissa Hyvät, pahat ja hiilihydraatit Fazer-konsernin tutkimusosaston senioriteknologi Mauri Yli-Kyyny harmitteli sitä, että elintarviketeknologit ovat olleet säästeliään hiljaa moneen suuntaan vellovassa hiilihydraattikeskustelussa. Hän kysyi, milloin aloitetaan kehittävä vuoropuhelu. Kuulijoita seminaarissa oli noin seitsemänkymmentä. Yli-Kyynyn mielestä sokerikeskustelussa on jonkinlainen ristiriita ja harmitteli sitä, että EFSAn vuonna 2009 tekemä yhteenveto ei tahdo kiinnostaa mediaa. Sen mukaan lihavuuden ja sokerin käytön välillä ei ole todettu yhteyttä – pikemminkin päinvastoin. Sokerit parantavat ravinnon ruuan maittavuutta. Maittavaa ruokaa nautitaan enemmän kuin vähemmän maittavaa. Sokerin kulutus vuonna 1993 oli 37 kg/henkilö, sitä ei pidetty silloin ongelmana. Nyt kulutus on viisi kiloa vähemmän vuodessa eli 32 kg/henkilö, ja silti sokerista on tullut haaste. Lisäksi lihavien naisten osuus on kasvanut 2–3 % -yksikköä. Huutava tarve rakentavaan keskusteluun Hiilihydraateista on myös ollut paljon puhetta, mutta vähemmän rakentavaa keskustelua. Fazer-konsernin tutkimusosaston senioriteknologi Mauri Yli-Kyyny peräänkuulutti vastuullisuutta hiilihydraattikeskusteluun. – Hiilihydraattien laadun parantamisen tarpeesta on viestitetty 2000 alusta lähtien: ”hyvät ja huonot, hitaat ja nopeat”. Hiilihydraattien verensokerihallinnasta on ollut saatavilla ”tositietoa” 2003 lähtien. Edelleen mielikuva- Seminaarissa oli useita esityksiä hiilihydraattien ympäriltä. Leipurin Oy:n konsulttipäällikkö Aila Kiiskinen kertoi innostavasti, kuinka yritys kehitti kesällä 2011 yhteistyökumppaninsa kanssa asiakkailleen sopivan jauhomiksin ”karppileivän” leipomiseksi. 54 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi painotteisuudella on vahva asema asiantuntijaviestinnässä, Yli-Kyyny kritisoi. Hänen mukaansa mielikuvat hidastavat teknologista kehittämistä tuotteistuksessa – todellinen kehittämistarve ei sytytä. Myös erilaiset ravitsemukselliset tavoitteet ovat ajoittain haasteita tuotteistuksessa: vähäsuolaisuus, vähärasvaisuus, alennettu sokeripitoisuus/hiilihydraattipitoisuus. Lopputuloksena on lähes väistämättä tuotteen vähämaittoisuus. Väitetään, että sokeri vähentää ravintoainetiheyttä, Yli-Kyyny kysyi, vähentääkö. – Yksittäinen hiilihydraatti, tärkkelys tai sokeri on harvoin haaste – lopullisen elintarvikkeen ominaisuudet ratkaisevat tuotteen laadun. Yli-Kyyny peräänkuulutti vastuullisuutta keskusteluun. Asiantuntijoitten tehtävä on antaa oikeaa, ymmärrettävää tietoa, oltava osallistumishaluisia vuorovaikutteiseen keskusteluun ja siirryttävä raaka-ainekeskeisyydestä kohti dieetin hallintaa. Tutkimusyhteisöjen rooli on taas tutkimustulosten tulkinta ja viestintä kuluttajalle ymmärrettävämmässä muodossa ja se, ”mitä johtopäätöstä tu- Vastaleivottuja vähähiilihydraattisia tuotteita oli myös maisteltavana tilaisuudessa. Leipiä tarjoilemassa Leipurin Oy:n elintarviketeollisuusmyynnin ryhmäpäällikkö Kristina Krogius tuotekehityspäällikkö Irma Niemiselle Leivon Leipomo Oy:stä. Kuvat: juhani SibaKov loksista ei voi sanoa”. Yritysten on puolestaan panostettava tuotteiston tuote/koostumustietojen asiakasystävällisyyteen ja annettava käyttöohjeistusta ravitsemushaasteisiin. Median tulisi siirtyä viihteellisyydestä tutkivaan hiilihydraattijournalismiin. Yli-Kyyny heitti myös kysymyksen, miten viestiä hiilihydraattien laadullisesta parantamisesta tulevaisuudessa, jos elintoimintoihin viittaavia tuloksia ei voi viestiä tuotetiedoissa. Onko mielikuvaviestintä ainoa mahdollisuus? den varmistaminen, mikä on yksi elintarvikkeen tärkeimmistä ominaisuuksista. Sokeria ei käytetä elintarvikkeen ravintoainetiheyden köyhdyttämiseen – sen avulla voidaan edistää ravintoarvoltaan monipuolisempien elintarvikkeiden, hapanmaitotuotteiden, korkeakuituisten viljavalmisteiden ja marjojen, käyttöä, Yli-Kyyny muistutti. Hän kertoi, että sokerin optimitaso testataan tuotekohtaisesti ja optimitaso vaihtelee kuluttajien mieltymyksen mukaan. Vähän ironista todeta, mutta sokerin korvaaminen on ollut ”työn alla” jo 40 vuotta. Tuoteseloste ei kerro koko totuutta Hiilihydraattien haasteista mahdollisuuksiin Yli-Kyynyn mukaan tuoteselosteesta ei voi ennustaa tuotteen verensokerivaikutusta. Tuotteen rakenne, prosessointi ja muiden raakaaineiden vuorovaikutus ratkaisee hiilihydraatin ”hyvyyden tai huonouden” ja hitauden tai nopeuden lopputuotteessa. Sokeria harvoin syödään sellaisenaan, glykeemisesti, ylipainoon ja hammasterveyteen vaikuttavana haasteena. – Pelkästään makeuttamiseen sokeria ei tarvita. Sokerien pääkäyttösyy on maittavuu- Yli-Kyyny painotti, että oikealla prosessoinnilla, kuten fermentaatioteknologialla voidaan säätää hiilihydraattien imeytymistä. Lisäksi tarvitaan tietoa elintarvikkeen muiden komponenttien, kuten entsyymien ja proteiinien vaikutuksesta hiilihydraattien sulavuuteen ja imeytymiseen, miten imeytyvä hiilihydraatti voidaan korvata kuiduilla ja niiden kaltaisilla polysakkarideilla ja kuinka rakenteita kompleksoida hitaammin hajoaviksi. Pohtimisen arvoisia ovat myös viljaraakaaineen ja kasvisten uudet yhdistelmät hiilihydraattien hallinnassa ja luontaisten inhibiittorien mahdollisuus hiilihydraattien imeytymisen säätelyssä. – Hiilihydraattien imeytymisen laatumittarina GI (glykeeminen indeksi) on entistä haasteellisempi. Tarve annoskohtaisiin arviointeihin parantaa tuotteiden kehittämistä toiminnallisesti edulliseen suuntaan, Yli-Kyyny totesi. Loppumottona hänellä oli, että sokerin ja vaalean viljan vähentämisessä ei jää mitään terveellistä pois, mutta menetetäänkö mahdollisuus monen terveellisemmän, maistuvamman ja monipuolisemman tuotteen kehittämiseen? π Raija Ahvenainen-Rantala www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 55 n t i e d e & t u t K i m u S Ammattikorkeakouluopiskelijat: Sosiaalinen ruokailutilanne/terveellisyys Terveellisyys Erittäin terveellinen Kaikki vastaajat Terveellinen Epäterveellinen Todella epäterveellinen Kotona Työpaikalla Ravintolassa Kaverin luona Kuvio 1: Sosiaalinen ruokailutilanne vs. terveellisyys. Sosiaalinen ruokailutilanne/maku Erittäin hyvä maku Hyvä maku Maku Kaikki vastaajat Huono maku Erittäin Huono maku Kotona Työpaikalla Ravintolassa Kaverin luona Kuvio 2: Sosiaalinen ruokailutilanne vs. maku. Maku/Terveellisyys Erittäin hyvä maku Maku Hyvä maku Huono maku Erittäin Huono maku Terveellinen ruoka on edelleen huononmakuista Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoon Leppävaarassa tutkittiin ruokavalintoja helmikuussa. Sataseitsemäntoista ammattikorkeakouluopiskelijaa koki syövänsä epäterveellisimmin kaverin luona ja ravintolassa ollessaan (Kuvio 1). Vastaajat olivat pääosin 21–24-vuotiaita (74 henkilöä/ 117). Maku ei tulosten mukaan ollut myöskään keskeinen osa odotuksista (Kuvio 2). Vastaajat pitivät muiden tulosten mukaan terveellistä ruokaa huononmakuisena, mutta odottivat ruualtaan terveellisyyttä ja hyvää makua sen ollessa kalliimmillaan (Kuvio 3). Suomessa ruokatottumukset ovat muotoutuneet 60-luvulta alkaen. Nykyiseen yhteen lämpimään ruokaan perustuvaan ateriointiin päästiin sodan jälkeen, ja 90-luvun alkuvuosien jälkeen ravintoloissa ruokaileminen on muuttunut yleisemmäksi. Terveysvaikutteisten tuotteiden myynnin kasvu on jo vuonna 2005 lähennellyt kymmentä prosenttia, kun taas tavanomaisten tuotteiden myynnin lisäys on ollut muutamissa prosenteissa. Tästä huolimatta tutkimuksen tulokset kertovat, että ammattikorkeakouluikäiset kuluttajat ovat valmiita luopumaan tavoitteistaan ja odotuksistaan ruokailutilanteen mukaan (Kuvio 1). Terveellinen ruokavalio kärsii edelleen heikosta imagosta. Jo vuonna 1999 EU:n tuottamassa tutkimuksessa EU-maiden asukkaat kokivat, etteivät ole valmiita luopumaan lempiruuistaan syödäkseen terveellisemmin. Samoin tuotteet koettiin vaivalloisiksi valmistaa. Jatkon kannalta tutkimus voitaisiin toteuttaa uudelleen käyttämällä Suomessa tunnettujen merkkien tai ravintolatuotteiden ominaisuuksia. Tällöin vastaaja arvioisi tuntemaansa tuotetta, johon on mieltynyt ja tuloksia voitaisiin hyödyntää yksityiskohtaisemmin tuotesuunnittelussa. Näin vastaajilta saataisiin harkintaan tarkempia ominaisuuksia itse tuoteryhmästä. lisätietoja: tiina vuorenpää opinnäytetyön tekijä [email protected] lähdeluettelo saatavissa kirjoittajalta. Todella epäterveellinen Terveellinen Epäterveellinen Erittäin terveellinen Kuvio 3: Maku vs. terveellisyys. Etsi tietoa lehtiarkistosta www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto 56 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi n v ä i t ö K S e t Kuluttajan arvot vaikuttavat makukokemukseen KTM Rami Paasovaaran markkinoinnin alaan kuuluvan väitöskirja Consumers’ food product experiences: The role of values tarkastettiin joulukuussa Vaasan yliopistossa. Tutkimuksen mukaan kuluttajan arvot eli yksilön elämän tärkeät periaatteet/päämäärät eivät yksiselitteisesti ohjaa ruuan valintakäyttäytymistä. Vaikka toisistaan poikkeavat arvot vaikuttaisivat eri tavalla ruuan aistinvaraiseen kokemiseen, tuoteasenteisiin tai valintamotiiveihin, monien tavallisten ruokatuotteiden, kuten ruisleivän, kohdalla valintapäätös ei näytä suoranaisesti pohjautuvan kuluttajan arvoihin. Tuotekohtaisista mielleyhtymistä johtuen tiettyä arvoa korostava informaatio voi vaikuttaa kuluttajien ruokatuotteen kokemiseen joko vahvistavasti tai heikentävästi. Esimerkiksi terveellisyyttä painottavalla viestillä havaittiin olevan turvallisuusviestiä positiivisempi vaikutus spelttipuuron kokemiseen, kun taas turvallisuutta painottavalla viestillä oli terveellisyysviestiä positiivisempi vaikutus tyrnimehun kokemiseen. Ruokabrändillä havaittiin olevan merkitystä siihen, miten kuluttajan arvot vaikuttavat ruuan maun kokemiseen. – Tunnetun brändin positiivinen vaikutus makukokemukseen voi kumoutua, jos kuluttajan arvot eivät ole sopusoinnussa brändimielikuvien kanssa, Paasovaara kertoo. Ymmärrys siitä, että kuluttajat ja varsinkin erilaiset kuluttajaryhmät liittävät sekä ruuan brändiin että sen tuotemuotoon ja raaka-aineeseen erilaisia merkityksiä, tehostaa markkinoinnin suunnittelua ja tuotekehitystä. – Kun ruokabrändiä kyetään markkinoimaan kohderyhmää kiinnostavilla ominaisuuksilla, kuluttaja voi joustaa ruuan mausta, Paasovaara jatkaa. lisätietoja: rami.paasovaara(at)gmail.com Esteröityjen sterolien hapettumisreaktioista FM Mari Lehtonen väitteli toukokuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Oxidation of steryl esters. Kasvisterolit lisätään elintarvikkeisiin usein rasvahappoestereinä, joiden rasvaliukoisuus on vapaata sterolia parempi. Vapaiden sterolien hapettumista on tutkittu melko kattavasti, mutta esteröityjen sterolien hapettumismekanismeja ei juuri tunneta. Lehtosen väitöskirjatyön tarkoituksena oli kerätä lisätietoa esteröityjen sterolien hapettumisreaktioista selvittämällä, miten näiden yhdisteiden kemialliset ominaisuudet ja erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat niiden hapettumiseen. Työssä tarkasteltiin, miten esteröinti ja siihen käytetyt erilaiset rasvahapot sekä sterolirakenteet vaikuttavat hapettumisnopeuteen ja reaktioihin. Lisäksi selvitettiin lämpötilan ja ympäröivän väliaineen vaikutuksia. Syntyneet hapettumistuotteet mitattiin sellaisenaan il- man esterisidoksen pilkkomista, ja näin ollen voitiin seurata, hapettuiko esteri steroli- vai rasvahappo-osastaan. Saadut tulokset osoittivat, että keittolämpötilassa (100 °C) esteröinti muutti sterolin hapettumiskäyttäytymistä vaikuttamalla sen olomuotoon ja sijaintiin väliaineessa. Estereissä hapettumista tapahtui yhtäaikaisesti sekä steroli- että rasvahappo-osassa. Mitä tyydyttyneempi rasvahappo-osa esterissä oli, sitä hitaammin koko molekyyli hapettui, ja sitä pysyvämpiä syntyneet tuotteet olivat. Alkuvaiheen hapettumistuotteiden jatkoreaktioissa syntyi jo tunnettujen hapettumistuotteiden lisäksi myös merkittävä määrä polymeroitumistuotteita. Nämä tuotteet saattavat heikentää sterolien hyödynnettävyyttä ihmisen elimistössä. Lämpötilan nosto 140 °C:seen kiihdytti hapettumista ja polymerisaatiota odotetusti. Esteröityjen sterolien hapettuminen keittolämpötilassa hidastui, kun ne liuotettiin tyydytty- • TUOTANTOTILAT & KONEET, LAITTEET JA ENERGIA • ERIKOISTEEMA MAKEIS- JA JUOMATEOLLISUUS neeseen rasvaan. Vapaan sterolin hapettuminen puolestaan kiihtyi tyydyttyneessä rasvassa, sillä se hakeutui rasvakerroksen pinnalle. Lehtosen työn tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia kasvisteroleilla rikastettuja elintarvikkeita ja niiden prosessointimenetelmiä. Hapettumismekanismien tunteminen auttaa kehittämään valmistus- ja säilytysmenetelmiä, joissa sterolit eivät pilaannu. Lisäksi reaktioiden tunteminen mahdollistaa oikeanlaisten hapettumisen estäjien, antioksidanttien, valinnan. – Koska sterolien hapettuminen riippui niiden rakenteesta ja olomuodosta sekä ympäröivästä rasvasta että sterolien sijainnista siinä, sterolien säilyvyys on syytä varmistaa erikseen kussakin elintarvikkeessa, Lehtonen toteaa. lisätietoja: mari.lehtonen(at)helsinki.fi Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi VARAA PAIKKA ILMOITUKSELLE 28.8. MENNESSÄ! INFOTEAM OY P. (09) 441 133, [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 57 haarukassa Valio palaa lastenruokamarkkinoille Valio Oy palaa lastenruokamarkkinoille kesäkuussa 2012 kattavalla valikoimalla käyttövalmiita lastenruokia. Valio Onni™ -puurot ja -vellit ja Valio Tuuti® -äidinmaidonkorvike ja -vieroitusvalmiste valmistetaan uudella suodatusteknologialla tuoreesta suomalaisesta maidosta Valion Turengin tehtaassa. Kaikki imeväiselle välttämättömät ja ehdollisesti välttämättömät aminohapot saadaan tuotteeseen suoraan tuoreesta maidosta. Tuotteet on kehitetty yhteistyössä lastenlääkäreiden ja pienten lasten vanhempien kanssa. Valio Onni™ -puuroissa on sekä maitopohjaisia että maidottomia vaihtoehtoja. Maitopohjaisissa puuroissa ei ole lainkaan lisättyä sokeria. Maidottomat puurot on makeutettu miedosti hedelmäsokerilla. Puurojen ja vellien kaura, vehnä, ruis ja ohra ovat kotimaista täysjyväviljaa. Valio Onni™ -puurot ovat rakenteeltaan hieman karkeita, mikä kehittää lapsen suun motoriikkaa. Vellivalikoimassa on useita mietoja ensivelleiksi sopivia vaihtoehtoja. Valio Onni™ -puurot ja osa Valio Onni™ -velleistä ovat lisäaineettomia. Myös Valio Tuuti® tuotteet ovat lisäaineettomia. Suomalaisia metsämarjamakeisia Fekman Oy:n Sötis on viinikumipohjainen, kevyesti vaahdotettu marjamakeinen. Samassa pussissa on kaksi makua: mustikka ja puolukka. Lisäaineettoman makeisen kuitupitoisuus on lähes 30 %, ja värinsä se saa marjan omasta väripigmentistä. Makeinen sopii maito-, vilja- ja kananmuna-allergisille. lisätietoja: www.fekman.fi lisätietoja: tulosyksikön johtaja Sami nupponen, valio oy, p. 050 384 1335 Kotimaisia hernepakasteita ammattikeittiöille Kasvisruokayritys Nofu Oy on tuonut markkinoille suomalaisia palkokasveja hyödyntäviä sk-tuotteita: pakastettuja hernepihvejä ja -nugetteja. Nofu hernepihvi (5 kg – 125 kpl x 40g) valmispakaste on lisäaineeton, laktoositon, gluteeniton ja runsaskuituinen ja Nofu hernenugetti (5 kg – 200 kpl x 25g) laktoositon ja runsaskuituinen. Molemmat tuotteet sopivat vegaaneille. lisätietoja: www.nofu.fi Paahdettuja juureksia Saarioisten uutuuksiin kuuluvat paahdetut pestoperunat 450g ja paahdetut juurekset 450g. Pestokastikkeella maustettujen, uunissa paahdettujen perunoiden makua täydentävät valkosipuli ja mustapippuri. Pestoperunat kypsyvät grillissä miedolla lämmöllä välillä sekoittaen tai 175-asteisessa uunissa ilman kantta noin 20 minuutissa. Paahdetut juurekset, balsamiviinietikalla ja timjamilla maustetut porkkana-, bataatti- ja palsternakkapalat, saavat pehmeän maun fariinisokerista. Niihin antaa makua myös sipuli ja ripaus mustapippuria. Molemmat juurestuotteet ovat lisäaineettomia, laktoosittomia ja gluteenittomia. lisätietoja: markkinointipäällikkö anu lehtinen, [email protected] Maitokahvijuomaa pantillisessa kierrätysmuovipullossa Paulig on uudistanut Frezza-maitokahvijuoman pullon kuluttajien toiveita kuunnellen. Lasipullon tilalle on tullut kevyt, pantillinen, kierrätettävä muovipullo, jossa on tiivis kierrekorkki. Pakkauskokoa on suurennettu Frezza-fanien pyynnöstä 2,5 desilitraan. lisätietoja: brand manager ulrika Kotimäki, [email protected] 58 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Runsaskuituisia soijasämpylöitä Antellin Sorja Soijasämpylä sisältää runsaasti proteiinia ja kuitua. Se on suunnattu terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneille vaalean leivän ystäville. Soijajauho on itävaltalaista, prosessoimatonta soijaa. Se sisältää paljon kasviproteiinia, hyvälaatuista pehmeää rasvaa ja kuituja. Oulussa leivottu Sorja Soijasämpylä täyttää Antellin kuitutakuun: se kuuluu Antellin superkuituisiin leipiin 15,5 % kuitumäärällään. Lähiruokaa kotiovelle Lähi- ja luomuruuan verkkokauppa kylatori. fi tarjoaa kotiinkuljetuspalvelun Ylöjärven, Länsi-Tampereen ja Hämeenkyrön alueella. Tilaukset otetaan vastaan tiistaihin mennessä, ja jakelut keskitetään perjantaihin. Tilaukset ja maksaminen hoituvat verkossa. Osa verkkokaupan valikoimista on saatavilla kaikkialle Suomeen postipakettina. Verkkokauppa toimii ylöjärveläisellä Suojärven tilalla, jossa sijaitsee myös ympärivuotinen maatilapuoti ja Suojärven Suklaatila. Kylatori.fi -valikoima rakentuu kotimaisesta, etupäässä maaseudun pienvalmistajien tarjonnasta. lisätietoja: www.kylatori.fi n tunnuStuKSia Hyvinvointia tukevia uutuustuotteita Risenta on tuonut kevään aikana useita uutuustuotteita Suomen markkinoille. Ne ovat parempia vaihtoehtoja naposteluun ja välipalaksi, sillä ne sisältävät runsaasti hyvälaatuisia rasvoja ja vähemmän suolaa. Uutuuksia ovat Risenta Kurpitsansiemenen kuivapaahdettu & kevyesti suolattu 150 g, Risenta Auringonkukansiemen kuivapaahdettu 200 g, Risenta Auringonkukansiemen, kuivapaahdettu & kevyesti suolattu 200 g Risenta Salaattimix 150 g, Risenta Goji-marja kuivattu 80 g, Risenta Seesaminsiemenkeksi 40 g gluteeniton, Risenta Kurpitsansiemen 300 g, Risenta Psylliumsiemen 300 g, Risenta Pellavansiemen 400 g ja Risenta Pellavansiemenrouhe 350 g. Tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista Suomessa vastaa Valora Trade Finland. lisätietoja: anne-mari tikkanen, [email protected] Etikkaa uudessa pullossa Perinteikkään Rajamäen Väkiviinaetikan pakkaukset ovat uudistuneet ja tuoteperhe kasvanut uudella Luomu Väkiviinaetikalla. Rajamäen Väkiviinaetikka valmistetaan kotimaisesta ohrasta ja lähdevedestä luonnonmukaisella käymismenetelmällä. Uutta Luomu Väkiviinaetikkaa on saatavilla 0,43 litran pullon lisäksi 3 ja 10 litran pakkauksessa ja Perinteistä Väkiviinaetikkaa 1,5, 3 ja 10 litran pakkauskoossa. lisätietoja: tuoteryhmäpäällikkö daniela berner-ax [email protected] Fosfaatittomia grillimakkaroita ja nakkeja Snellman lopetti jo aikaisemmin natriumglutamaatin ja kamaran käytön ruokamakkaroissaan, ja toukokuusta lähtien tuotteista on poistettu myös lisätty fosfaatti. Fosfaatti korvattiin lisäämällä lihan määrää: lihapitoisuus kasvoi jopa 10 prosentilla. Grillimakkaroiden ja nakkien valmistuksessa käytetään lihaa, jota ei ole eroteltu koneellisesti. Uudesta fosfaatittomasta valikoimasta löytyvät mm. Eetvartti- ja Iivari-Grillimakkarat, Kunnon Nakkimakkara, Bratwursti sekä juustonmakuisia vaihtoehtoja. lisätietoja: myynti - ja markkinointijohtaja, Peter Fagerholm, [email protected] Puolustusvoimien hygieenikkoeläinlääkäri Ava Sovijärvi Vuoden eläinlääkäri Vuoden eläinlääkäriksi 2012 valittu Ava Sovijärvi on hygieenikkoeläinlääkäri, joka ansiokkaalla työllään edistää kansanterveyttä ja hyvää ympäristöterveydenhuoltoa. Hän on työskennellyt puolustusvoimissa 15 vuotta ja on ensimmäinen suomalainen naiseläinlääkäri, joka on kotimaan lisäksi palvellut monissa sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä Suomen joukoissa ulkomailla. Suomen Eläinlääkäriliitto ry palkitsi vuoden eläinlääkärin Helsingissä 8. toukokuuta. – Palkittu edustaa Suomessa harvinaista eläinlääkärilajia, puolustusvoimien hygieenikkoeläinlääkäreitä. Hänen työnsä edistää osaltaan kansanterveyttä ja joukkojen toimintakykyä kotimaan tehtävissä ja sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä ulkomailla. Joukot ovat toimintakykyisiä vain terveinä, pienikin vatsatautiepidemia voi pysäyttää suuria tehtäviä. Palkittu on työskennellyt sekä pidemmillä komennuksilla että noin 15 tarkastuskäynnillä kansainvälisissä tehtävissä, Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario sanoo. Ympäristöterveydenhuolto tunnistaa, ehkäisee ja vähentää juomaveden, elintarvikkeiden ja muun ympäristön kautta tulevia terveysuhkia. Puutteelliset majoitusolot, jätteet, eläimet ja haittaeläimet voivat olla uhkatekijöitä terveydelle. Kotimassa palkitun eläinlääkärin ja hänen kollegoidensa työn piiriin kuuluu puolustusvoimissa noin 500 muonituskohdetta suurista varuskuntaravintoloista sotilaskotiautoihin ja yksittäisiin keittimiin metsässä. Elintarvikelain ja terveydenhuoltolain mukaisen työn piiriin kuuluu paljon muutakin. Osmo Myllykankaalle kultainen mitali ISS:n Korpilahden joukkue voitti kouluruokakilpailun ELT Osmo Myllykangas on saanut Walter Ehrströmin säätiön kultaisen mitalin ansioistaan elintarvikehygienian edistämisessä. Myllykangas on työskennellyt mm. maa- ja metsätalousministeriön elintarvikehygienian toimistossa ja Maitohygienialiiton toiminnanjohtajana. Hän hoiti Walter Ehrströmin säätiön asiamiehen tehtäviä kymmenkunta vuotta. Tänä aikana säätiö lahjoitti Helsingin yliopistolle kaksi professuuria ja oli mukana kolmannessa lahjoituksessa. Myllykangas väitteli maidon Bacillus cereuksesta ja maidon pastöroinnista vuonna 1995. Kuva: anna ParKKari Gastro-messuilla kisattiin maistuvimmasta kouluruuasta. ISS:n joukkue Korpilahdelta voitti kilpailun tasalaatuisuudella. Ateria oli tuomariston mukaan erinomainen esimerkki hyvästä, maukkaasta ja monipuolisesta kouluruuasta, joka oli myös suunniteltu koululaisten tarpeeseen. Korpilahden joukkueen kilpailuaterian pääraaka-aineena olivat kuhapyörykät, jotka maustettiin intialaisella hernekastikkeella. Lisäkkeenä oli perunoita. Lisäksi tarjolla oli appelsiini-kaalisalaattia ja tuoretta kauraleipää. Reseptin raaka-ainekustannukset noudattivat kouluruokaan varattavaa tasoa, keskimäärin noin euron annokselta. Reseptin ideoivat Korpilahden koulun kokit Marja Tuomi, Tanja Varsell’ ja Pirjo Strang. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 59 n nimityKSiä • Varatuomari Mika Lallo on nimitetty Elintarviketeollisuusliiton työmarkkinajohtajaksi 1.5.2012 alkaen. Lallo vastaa liiton työmarkkinapolitiikasta ja henkilöstöhallinnosta sekä toimii toimitusjohtajan varamiehenä. OTM Petri Linkoneva on nimitetty ETL:n kehitysjohtajaksi 1.5.2012 alkaen. Varatuomari Asta Mörsky on aloittanut työmarkkinaprosessin asiamiehenä 1.3.2012 alkaen. • Meira Novan toimitusjohtajaksi on nimitetty Eero Raappana 1.5.2012 alkaen. • Keittiömestari Mikko Viitanen on nimitetty Atria Food Servicen kenttämyyntipäälliköksi 23.4.2012 alkaen, Juha Kylmäkorpi Atria Suomi Oy:n vähittäiskauppamyynnin aluepäälliköksi Seinäjoelle 26.3.2012 alkaen ja Anne Rauhala Atria Suomen siipikarjarehun kehittämisestä vastaavaksi päälliköksi. • diplomikauppias Tomi Korpisaari on valittu K-kauppiasliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. • YTM Aino Pajukangas on nimitetty Suomen Nestlé Oy:n viestintäpäälliköksi, Leena Kupsu tuotetietoasiantuntijaksi, Mari Hietanen myyntiedustajaksi Nestlén jäätelöliiketoimintaan ja Connie Damgaard talouspäälliköksi. • Jussi Sivunen on nimitetty Arla Ingman Oy Ab:n Senior Key Account Manageriksi. Hän vastaa S-ryhmän asiakkuudesta. • Algol Oy:n toimitusjohtajaksi on 1.6.2012 nimitetty OTK Alexander Bargum ja Algol Pharma Oy:n toimitusjohtajaksi KTM Johan Wulff 1.1.2012 alkaen. Sami Peltomäki on nimitetty Algol Chemicals Oy:ssä Metalli-segmenttiin tuotepäälliköksi ja Jenni-Annika Kaikko elintarviketeollisuuden kemikaalien myyntiassistentiksi. • Biohit Oyj:n toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Semi Korpela, operatiivisista toiminnoista ja IT:stä vastaavaksi johtajaksi Tapani Tiusanen ja tuotekehityksestä ja laadusta vastaavaksi johtajaksi Lea Paloheimo. • Teknologiajohtaja Mikko Viljanmaa vastaa jatkossa Kiilto Oy:n tuotekehityksen ja tuotannon lisäksi myös ostotoiminnasta ja tutkimuspäällikkö Raija Polvinen rakennustarvikkeiden ja teollisuusliimojen tuotekehitystoiminnasta sekä tuotekehityksen organisaatiosta ja budjetista. • Oy Telpak Ab:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Tommi Lindgren 27.12.2011 alkaen. • Polytronic Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Mikko Nikulainen 1.1.2012 alkaen. • Euroopan paperi- ja selluteollisuusliitto CEPI on nimittänyt UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen uudeksi puheenjohtajakseen. • Hannu Mattila on nimitetty Atria Suomen lihaliiketoiminnan organisaatioon tehtävänään tukku-, vienti- ja sisäisen tuotteiston ylläpito, sisäinen hinnoittelu ja liharaaka-aineen katelaskenta. • ETM Laura Hartzell-Kinnunen on nimitetty Atria Suomi Oy:ssä myyntineuvottelijaksi Helsinkiin (Ridderheims-tuotteet), Seppo Pellikka OLEMME MUKANA Kauhajoen tuotantolaitoksen tuotantopäälliköksi, Masa Ala-Fossi liiketoiminnan kehityspäälliköksi ja Jarkko Kuusisto ostajaksi. • Juha Salonen on aloittanut Maalaistuote Vataja Oy:n myyntijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 6.2.2012. • Seppo Virtanen on nimitetty Yrjö Wigren Oy:n toimitusjohtajaksi, Ari Järvinen myyntijohtajaksi ja Mari Vuorinen kehityspäälliköksi sekä aluemyyntipäälliköiksi Janos Uotila (pääkaupunkiseutu ja uusimaa), Aki Heino (Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Pohjanmaa) ja Teija Javanainen (Varsinais-Suomi ja Satakunta). • KTM Antti Laakso on nimitetty Sokoksen ketjujohtajaksi 1.3.2012 alkanen. • ETM, LO Mareena Jalkanen on nimitetty Eterassa työhyvinvoinnin asiantuntijaksi 30.1.2012 lähtien. • TkT Pasi Tolppanen on nimitetty Pöyry Finland Oy:n toimitusjohtajaksi. • Teemu Mikko on nimitetty Wihuri Oy Aarniossa logistiikan kehityspäälliköksi Helsinkiin ja Tuomas Lempinen Ruokalinjan myyntineuvottelijaksi Tampereelle. • Maija Ankkuri on nimitetty Hartwall Markkinoinnin tutkimuspäälliköksi ja Consumer & Market Intelligence -tiimin vetäjäksi 9.1.2012 alkaen, Meri Vainikka oluiden markkinointipäälliköksi 30.1.2012 alkaen ja Päivi Rantonen taloushallintoon Internal Control Manageriksi 9.1.2012 alkaen. Jarmo Welin on nimitetty Kauppakanavan myynnin kehityspäälliköksi, Toni Antila kent- tämyyntipäälliköksi ja Lotta Eerola Hartwallin tytäryhtiön Hartwa-Traden asiakasmarkkinointipäälliköksi • dI Tomi Niemi on nimitetty SGN Groupin konserniin kuuluvan Agritek Oy:n toimitusjohtajaksi. • Pro Ruis -yhdistyksen pääsihteeriksi on valittu Aino Sipilä. • MMM, agronomi Kirsi Viljanen on nimitetty lähiruokakoordinaattoriksi maa- ja metsätalousministeriössä. • Elinkeinoelämän keskusliitto EK on uudistamassa organisaatiotaan. Lainsäädännön ja työelämän vastuualueen johtajaksi on nimitetty Jukka Ahtela, talouspolitiikan vastuualueen johtajaksi Jussi Mustonen ja infrastruktuurista vastaavaksi johtajaksi Tellervo Kylä-HarakkaRuonala. Kilpailukyvyn ja kasvun vastuualueen johtaja nimitetään myöhemmin. Pk-johtajaksi, joka vastaa myös aluepalveluista, nimitettiin Pentti Mäkinen, kehitysjohtajaksi Timo Kekkonen ja viestintäjohtajaksi Leena Jaakkola, jonka vastuulle kuuluvat myös sidosryhmäsuhteet. • Luomuliiton puheenjohtajaksi on valittu tuusulalainen luomutuottaja Jukka Lassila. • Kari Vainio on nimitetty 21.5.2012 alkaen KiiltoClean Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Aiemmin hän työskenteli puhtaus- ja hygienia-alalla toimivassa diverseyssä yli 23 vuoden ajan mm. IT-, markkinointi-, asiakaspalvelu-, logistiikka- ja myyntivastuualueilla ja viimeksi pohjoismaisen myynnin ja Suomen maayhtiön johdossa. Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi 26.–27.9.2012 HELSINGISSÄ OSASTOLLA 3A27 LISÄTIETOJA: WWW.EASYFAIRS.COM 60 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Hankintaopas AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected] BEMIS VALKEAKOSKI OY PL 120 27510 KAUTTUA Puh. 010 430 500 email: [email protected] www.ar-carton.com www.ccpack.se AINES SUOMI OY PL 15 11101 RIIHIMÄKI Puh. 0207 463 990 Fax 0207 463 999 www.aines.fi ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 250 email: [email protected] www.algol.fi AMIHELP OY Otsolantie 7 B 36100 KANGASALA AS. Puh. 0400 – 729 721 Fax (03) 4518 0053 email: [email protected] www.amihelp.fi AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 email: [email protected] www.ammeraalbeltech.fi OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 1 01740 VANTAA Puh. 0207 189 200 Fax 0207 189 201 AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 email: [email protected] www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI Puh. (09) 681 081 Fax (09) 692 4174 www.bangbonsomer.fi Elintarvikeraaka- ja lisäaineet PL 15 (Eteläranta 4 B) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 332 Fax 0207 914 380 www.berner.fi/agentuuri BERNER OY Terveys ja Tutkimus PL 15 (Sahaajankatu 24) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 672 Fax 0207 914 241 email: [email protected] www.berner.fi/tt BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA Puh. (09) 5495 640 Fax (09) 5495 6411 email: [email protected] www.brenntag-nordic.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 VANTAA Puh. (09) 774 6060 Fax (09) 774 60 666 email: [email protected] www.busch.fi CALDIC FINLAND OY Huopalahdentie 24 00350 HELSINKI Puh. 020 741 5990 Fax 020 741 5993 email: [email protected] www.caldic.com PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI Puh. (09) 41355300 Fax (09) 41355320 email: [email protected] www.bedika.fi Duni Oy Elimäenkatu 29 00510 Helsinki puh. (09) 8689 810 fax. (09) 1462133 [email protected] www.duni.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. 0207 76 9680 Fax (02) 767 6225 email: [email protected] www.hunaja.fi IMCD FINLAND OY HTC Keilaniemi, Keilaranta 19 02150 ESPOO Puh (09) 25 15 160 Fax (09) 25 15 1699 email: [email protected] www.imcd.fi OY ECOLAB AB PL 80 (Piispanportti 10) 02201 ESPOO Puh. 020 7561 400 Fax 020 7561 498 Myyntipalvelu 0800-1-39655 Tilaukset: [email protected] www.ecolab.fi FAERCH PLAST A/S Rannikkolaivurintie 8 D 00850 HELSINKI Puh. 050-413 8058 email: [email protected] www.faerchplast.com INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 Espoo Puh. +358 207 208 200 Fax. +358 207 208 203 email [email protected] www.informa.fi www.rullatarrat.fi INSPEx OY FINN FOOD TECH Teknologiantie 3 90590 OULU Puh. 0207 410 990 Fax 0207 410 991 email: [email protected] www.inspex.fi OY FOODFILES LTD JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 email: [email protected] www.jauhetekniikka.fi PL 11 60101 SEINÄJOKI Puh. 0400 417 447 email: [email protected] www.finnfoodtech.fi Neulaniementie 2 L 6 70210 KUOPIO Puh. 044 7001200 Fax (017) 288 1269 email: [email protected] www.foodfiles.com KERMETAR OY Kumitehtaankatu 5 E 04250 KERAVA Puh. (09) 242 5898 Fax (09) 242 6464 Email: [email protected] www.kermetar.fi OY CELEGO AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 email: [email protected] www.celego.fi CLINICAL LIFE SCIENCES OY Linnankatu 6 87100 KAJAANI Puh. 040 746 7475 email: [email protected] www.clsoy.fi CONDITE OY PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 NAANTALI Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 email: [email protected] www.condite.fi FOODWEST OY Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. (06) 4210 000 www.foodwest.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA sivuliike Suomessa Svinhufvudinkatu 23 A 15110 LAHTI Puh. +46 (0) 46 23 5800 Fax +46 (0) 46 211 4330 www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY PL 74 02631 ESPOO Puh. (09) 439 3070 Fax (09) 439 30720 email: [email protected] www.provitek.fi OY M. HALOILA AB CORTEx OY Bedika Oy Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (03) 871 540 Fax (03) 871 5410 email: [email protected] www.dosetec.fi BERNER OY ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY Laulurastaanpolku 6 00780 HELSINKI Puh. (09) 505 3011 Fax (09) 505 3148 email: [email protected] www.alert.fi DOSETEC ExACT OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 email: [email protected] www.cortex.fi 21250 MASKU Puh. (02) 437 6111 Fax (02) 437 6211 email: [email protected] www.haloila.com www.itwmima.eu www.octopuscompact.com KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU Puh. 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiiltoclean.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S Hämeentie 3 00530 HELSINKI Puh. 0207 497 970 Fax 0207 497 971 email: [email protected] www.klueber.com LABNET OY Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 020 741 3170 Fax 020 741 3189 email: [email protected] LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 email: [email protected] www.laihianmallas.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2012 61 Hankintaopas A&R CARTON OY PL 70 37601 VALKEAKOSKI Puh. 0207 51 3100 Fax 0207 51 3309 email: [email protected] www.bemis-europe.com LAITOSJALKINE OY 35320 HIRSILÄ Puh. (03) 336 3111 Fax (03) 336 3300 email: [email protected] www.laja.com LARSCON OY Antreantie 10 B 02140 ESPOO Puh. 010 239 2480 Gsm 050 540 2882 email: [email protected] www.larscon.fi ORAT OY Pikkupurontie 4–6 00880 HELSINKI Puh. (09) 755 6577 Fax (09) 788 800 email: [email protected] www.orat.fi ORBIS OY Taivaltie 5 01610 VANTAA Puh. 020 478 830 Fax 020 478 8010 email: [email protected] Kotisivu: www.orbis.eu TT-TÄRYLAITE OY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN Puh. (02) 620 6319 Fax (02) 620 6339 email: [email protected] www.satafood.net ORGANIC FOOD FINLAND LEIPURIN OY PL 40 (Kutojantie 4) 02631 ESPOO Puh. (09) 521 710 Fax (09) 521 2121 www.leipurin.com LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTA PL 56 (Luukkaankatu 8) 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 761 9480 Fax (03) 570 5499 www.ltk.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 email: [email protected] www.lihel.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI Puh. 040 775 8918 Fax (06) 527 1197 email: [email protected] www.linseed.fi MEDIQ SUOMI OY PL 115 02201 ESPOO Puh. 020 112 1500 Fax 020 112 1501 email: [email protected] [email protected] www.mediq.fi Puolikuu 3 D 02210 Espoo Puh 050 5505225, 050 5862697 email: [email protected] www.organic-finland.com PA-HU OY Teollisuustie 2 02880 VEIKKOLA Puh. 0207 89 1000 Fax 0207 89 1099 email: [email protected] www.pa-hu.fi PACCOR FINLAND OY Polarpakintie 4 B 13300 HÄMEENLINNA Puh. 020 186 7000 Fax 020 186 7351 email: [email protected] www.paccor.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: [email protected] www.laatuetiketti.fi OY MESMEC AB Måttisenkatu 3 67700 KOKKOLA Puh. 0207 280 680 Fax. 06 8326 811 email: [email protected] www.mesmec.fi PYROLL PAKKAUKSET Kalliotie 2 04360 Tuusula Puh. 030 624 2450 email: [email protected] www.pyroll.com PL 56 (Luukkaankatu 6) 13101 HÄMEENLINNA Puh. Vaihde: (03) 217 3413 Fax (03) 570 5209 www.maustepalvelu.com Hankintaopas MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. 0207 921 300 Fax 0207 921 371 email: [email protected] www.multivac.com MUNAKUNTA Piispanristintie 8 20760 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 420 Fax (02) 214 4222 email: [email protected] www.scanegg.fi 62 OY SCANDIC TRANS AB VAASA – TURKU – HELSINKI Puh. 020 1202 500 Fax 020 1202 515 www.scandictrans.fi SEALED AIR OY Työpajankatu 6 A 00580 HELSINKI Puh. (09) 7257 4411 Fax (09) 7257 4430 [email protected] www.sealedair-emea.com RAKSYSTEMS ANTICIMEx Vetotie 3 A 01610 VANTAA Puh. 0207 495 706 Fax. 0207 495 600 email: [email protected] www.racx.fi RAVATEK OY Itälahdenkatu 20 00210 HELSINKI Puh. (09) 6818430 Fax (09) 675877 email: [email protected] www.ravatek.fi Lapinlahdenkatu 23 00180 HELSINKI Puh. (09) 726 0270 Fax (09) 726 0272 email: [email protected] www.sefo-konsultointi.fi SENSON OY PL 95 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 www.senson.fi SOFTWARE POINT OY Valkjärventie 1 02130 ESPOO Puh. (09) 4391 320 email: [email protected] www.softwarepoint.com SUOMEN COBRA SYSTEMS OY Asesepänkuja 3 00620 HELSINKI Puh. (09) 7288 340 Fax (09) 7288 3434 email: [email protected] www.cobrasys.fi TANKKI OY Oikotie 2 63700 ÄHTÄRI Puh. (06) 510 1111 Fax (06) 510 1200 www.tankki.fi Vesimyllynkatu 4 33310 TAMPERE Puh. (03) 254 7800 email:[email protected] www.tarratuote.fi THERMO FISHER SCIENTIFIC PL 100 (Ratastie 2) 01621 VANTAA Puh. (09) 3291 0200 Fax (09) 3291 0301 email: myynti.fi@ thermofisher.com www.thermofisher.com ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 a 20 02170 ESPOO Puh. (09) 3158 5700 Fax (09) 8632 113 SALTIA OY Ratamokuja 2 30420 FORSSA Puh: 040 728 4705 email: [email protected] www.saltia.com Kehittyvä Elintarvike 2/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Ollaksentie 12 02940 ESPOO Puh: (09) 863 21 21 040 900 18 38 email: [email protected] www.uvisable.com PL 10 00039 VALIO Puh. 010 381 2457 Fax 010 381 2630 email: [email protected] www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 email: [email protected] www.vesantti.fi SEFO-KONSULTOINTI TARRATUOTE OY MP-MAUSTEPALVELU OY UVA FINLAND VALIO OY PACK COMPANY OY Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI Puh. (06) 322 7300 Fax (06) 322 7320 email: [email protected] www.packcompany.fi Linnanpajantie 7 00950 HELSINKI Puh. (09) 755 2730 Fax (09) 755 4505 email: [email protected] www.tarylaite.fi TIETO OYJ Aku Korhosen tie 2-6 00440 HELSINKI Puh. 0207 2010 Fax 020 726 8898 email: [email protected] www.tieto.com VIIKKI FOOD CENTRE Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 050 523 9566 Fax (09) 319 36554 email: [email protected] www.viikkifoodcentre.fi OY WOIKOSKI AB Pääkonttori PL 1 45371 VALKEALA Puh. (015) 7700 700 email: [email protected] www.woikoski.fi Tukea tulevaisuuden menestystarinoille WORLD COURIER (FINLAND) OY Puutarhatie 20 01300 VANTAA Puh (24h): (09) 8700 3300 Tarjoamme innovatiivisia Fax (09) 8700 3350 liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun email: [email protected] kehitykseen ja kaupallistamiseen. www.worldcourier.com Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! www.viikkifoodcentre.fi R. ÖSTERLUND KY KB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI Puh. (09) 586 8170 Fax (09) 736 452 email: [email protected] www.osterlund.com TUOTERYHMÄOSA ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen) - punnitus- ja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at – säiliöt, sekoittimet, hoitotasot TT-Tärylaite Oy Ammeraal Beltech Oy – elintarviketeollisuuden hihnat Multivac Oy – lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet Orat Oy ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – kaasu- ja paineilmakompressorit, jälkikäsittelylaitteet ja typpigeneraattorit Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon: – WiLabLIMS ja LABVANTAGE LIMS – TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin – konsultoinnit ja käyttöönotot – Business Intelligence -ratkaisut – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit – röntgenlaitteet Busch Vakuumteknik Oy Oy Scandic Trans Ab – lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa – logistiikkapalvelut ja varastointi – pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv. Suomen Cobra Systems Oy Globaali erikoiskuriiripalvelu: – lämpötilasäädellyt kuljetukset – näytelähetykset (myös vaaralliset) – pakkausjärjestelmät ja viilenteet – ISO9001 & 14001 sertifioitu LABORATORIO-TUOTTEET An ITW Company Oy M. Haloila Ab Inspex Oy KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT – – – – – – – elintarvikeraaka- ja lisäaineet luontaiset elintarvikevärit vehnätärkkelys ja -gluteeni gluteeniton vehnätärkkelys meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet nopea toimitus suoraan varastoltamme World Courier (Finland) Oy – lavankäärintäkoneet – tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut – ketteryyttä toimitusketjuun asetaatit bentsoaatit erikoissuolat etikkahappo hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet juustonsulatesuolat kuidut makeuttamisaineet mononatriumglutamaatti paakkuuntumisenestoaineet sitruunahappo ja sitraatit sorbaatit suolat vaahdonestoaineet vanilja ja vanilliini – elintarviketeollisuuden raaka-aineet – leipomo- ja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit Tieto Oyj – – – – – – – – – – – – – – – – Brenntag Nordic Oy – tyhjiöpumput Cortex Oy – ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus – elintarviketeollisuuden ja -tukkujen logistiset kokonaisratkaisut KULJETUS- JA LOGISTIIKKAPALVELUT Algol Chemicals Oy Berner Oy Agentuuriosasto Bedika Oy Software Point Oy – kaikki tärykomponentit – annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet – tärytekniset erikoislaitteet Vesantti Oy – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at – annostelujärjestelmät – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät – huolto- ja ylläpitopalvelut Tankki Oy - laadunvalvontajärjestelmät Jauhetekniikka Oy – – – – jauheiden annostelulaitteet nesteiden annostelulaitteet suursäkkien tyhjennyslaitteistot raaka-aineiden annostelujärjestelmät Berner Oy Terveys ja tutkimus – vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert, Enterolert-E ja Quanti-Disk – kotimaiset SERVANT petrimaljat, sauvat, silmukat ja näytetölkit – ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit – ANSELL-suojakäsineet – desinfektiotuotteet – KSG-autoklaavit – HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat – LAUDA-vesihauteet – INFORS-ravistelijat Caldic Finland Oy – hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet – stabilointiaineet – lesitiini – riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu – sokerikulööri – maito- ja heraproteiinit ja hydrolysaatit – pintakiillokkeet – mantelit, pähkinät, siemenet jne – muut elintarvikelisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut Oy Celego Ab – – – – – aromit luonnon väriaineet makeutusaineet säilöntäaineet muut lisäaineet Labnet Oy – elintarviketeollisuuden ja ammattikeittiöiden pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakonsultointi ja –koulutus sekä neuvonta KiiltoClean Oy – elintarviketeollisuuden pesu- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset Saltia Oy – listeria ym. saneeraussiivousten valvonta ja konsultointi – hygieniakoulutukset ja –kartoitukset – hyönteispyydykset ja torjunta-asemat UVA Finland – UV-lamppuja hygieniatarkkailuun Oy Woikoski Ab – elintarvikekaasut – teolliset kaasut – erikoiskaasut – kuivajää – kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät – räätälöidyt kokonaisratkaisut eri massojen käsittelyyn – siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja lamellikuljettimet – sekoittajat – kippaus- ja nostolaitteet – molla- ja laatikkopesukoneet – desinfiointi-asemat, kenkäpesurit – mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu – kokonaisvaltaiset huolto- ja asennuspalvelut Multivac Oy – – – – – – – – – pakkauskoneet etiketöintikoneet siivutuskoneet monipäävaa’at tarkastusvaa’at metallinilmaisimet röntgenlaitteet nahkomakoneet jäähilekoneet Orat Oy – elintarviketeollisuuden linjaratkaisut – elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja siivutus – liemitys- ja leivityskoneet – luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet – pakkauskoneet – pesu- ja käsittelyjärjestelmät – savustus, keitto, paisto ja jäähdytys – huolto- ja ylläpitopalvelut Orbis Oy – konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat – – – – – – – – mikrobiologiset elatusaineet elintarvikkeiden testikitit lämpötilamittaukset elintarvikkeista pH- ja johtokykymittarit petrimaljat ja valmiit maljat laboratoriolasit näytteenottovälineet laboratoriolaitteet Givaudan International SA sivuliike Suomessa – aromit Hunajayhtymä Oy – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle Mediq Suomi Oy – mikrobiologiset reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet IMCD Finland Oy – sakeuttajat ja stabilointi – säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet – fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset Labnet Oy Thermo Fisher Scientific – automaattiset analysaattorit ja reagenssit elintarvikeanalytiikkaan: Arena ja Gallery – Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet – Finnpipetit ja Finntip -kärjet – kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely, kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit, lämpökaapit, laminaarit, mikrokuoppalevylaitteet MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET Aines Suomi Oy – – – – – entsyymit kalsium kuitu lipidit vitamiinit – – – – – – – – – – aromit elintarvikevärit happamuudensäätöaineet kuidut makeutusaineet sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet säilöntäaineet tärkkelykset vitamiinit ja vitamiiniseokset karotenoidit MP-Maustepalvelu Oy – – – – – mausteet ja mausteuutteet aromit ja arominvahventeet fosfaatit sakeuttamisaineet muut elintarvikelisäaineet ja seokset www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2012 63 Hankintaopas Oy Ecolab Ab Oy Mesmec Ab Pa-Hu Oy Orat Oy – mausteseokset ja marinadit – lihaproteiinit Vesantti Oy – Wiberg-mausteseokset – elintarvikepakkaukset – myynti- ja kuljetuspakkaukset kartongista ja aaltopahvista – pakkaustarvikkeet – myyntipistemateriaalit Linseed Oy Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus Oy Foodfiles Ltd – kliininen tutkimus – elintarvikkeiden rekisteröinti (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet) Pirkanmaan Laatuetiketti Oy R. Österlund Ky Kb – – – – – – – – – aromit ja konsentraatit elintarvikevärit emulgointi- ja sakeuttamisaineet kaakaotuotteet hedelmäjauheet ja -palat vihannestuotteet juomapohjat lakritsiuutteet makeutusaineet – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet - Scanegg-munajalosteet - Kultamuna-kuorimunat Pyroll Pakkaukset PAKKAAMINEN A&R Carton Oy Ravatek Oy kartonkipakkaukset muovipussit ja -kassit paperipussit, -kassit ja -kääreet ratakalvot – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet ja tarvikkeet Sealed Air Oy – Cryovac Auraprint Oy – – – – tarrat, tuote-etiketit RFID-tarrat sleeverit wrap-around-etiketit kampanjatarrat - Cryovac-pakkausjärjestelmät - Cryovac-kutistepussit - Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat – vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle Duni Oy - pakkauskoneet ja suljentakalvot - GN-mitoitetut ja take-away rasiat - räätälöidyt pakkausratkaisut Faerch Plast A/S – CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA rasiat ja kannet – Top Seal kuumasaumattavat kalvot Hagson-Provitek Oy – keinosuolet (myös mauste- ja savusuolet) – luonnonsuolet – vakuumi- ja kuristepussit – kinkkuverkot – elintarviketeollisuuden rullatarrat – blancot varastointiin, kolleihin ja lavoihin – tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym. Bang & Bonsomer Group Oy – – – – – – sakeutus- ja hyytelöimisaineet proteiinit hiivauutteet juustojauheet rasvat, -kuorrutteet, -täytteet aromit, värit Condite Oy Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet – jauhot ja leipäseokset – mausteet ja aromit – mantelit ja pähkinät – siemenet ja hiutaleet – riisit – kuivatut hedelmät – suklaa- ja rasvakuorrutteet – hedelmä- ja marjatäytteet – margariinit – säilykkeet – sokerit ja siirapit – suolat Laihian Mallas Oy Hankintaopas – luomuraaka-aineet joustavasti ja edullisesti – hollantilaisen DO IT:n edustus Roquette Nordica Oy - natiivit ja modifioidut tärkkelykset - tärkkelyssiirapit - poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) - proteiinit - kuidut - mallas- ja viljauutteet maltaat ja mallasjauhot emulgointi- ja stabilointiaineet entsyymit, mm. laktaasit funktionaaliset raaka-aineet aromit ja värit antioksidantit analyyttiset kitit ja reagenssit suodatuksen apuaineet hedelmäpalat ja -pastat Kasvua ja kumppanuutta – markkinatutkimukset – tuotekehitys – laadunhallinta – tuotetietopalvelut Larscon Oy – – – – HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä lämpötilanvalvontaja lämpömittarit tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta – HACCP-, omavalvonta- ja laatujärjestelmäkonsultointi – koulutuspalvelut – kuluttajatestaukset – laboratoriopalvelut – lihatutkimuspalvelut – teknologia- ja tuotekehityspalvelut Raksystems Anticimex – – – – elintarvikehygieniapalvelut koulutus näytteenottopalvelut tuhoeläintorjunta Satafood Kehittämisyhdistys ry – elintarvikealan kehityspalvelut – laaja-alaiset ympäristöteknologian palvelut SEFO-konsultointi Valio Oy Teollisuusmyynti – Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä – hygieniakoulutukset ja –testit usealla kielellä – hygieniapassit tutkinnon perusteella SOPIMUSPAKKAAMINEN Viikki Food Centre – – – – – maidot, kermat ja muut maitotuotteet juustot maito- ja herajauheet marmeladit ja hillot voi Pack Company Oy – monipuolinen valikoima kuivien tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI --- AmiHelp Oy ------ Leipurin Oy – mentorointi ja johdon sparraus – liiketoimintasuunnitelmat – T&K -projektit ja markkinointistrategiat – markkina- ja tuotealueen laajentaminen – leipomoteollisuuden raaka-aineet – elintarviketeollisuuden maku- ja rakenneaineet Foodwest Oy Senson Oy – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu Informa Oy – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäjärjestelmät teollisuuteen – merkintäjärjestelmien huolto- ja ylläpitopalvelut Organic Food Finland Tarratuote Oy RAAKA-AINEET Bemis Valkeakoski Oy – valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Munakunta – – – – - elintarvikepakkauksia - kartonkikotelot ja holkit - kartonki- ja alumiinivuuat MP-Maustepalvelu Oy AmiHelp Oy – tuotekehitys- ja teknologiapalvelut – kuluttaja- ja markkinatutkimukset – liiketoiminnan kehittäminen TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy – tuhoeläintorjunta Laitosjalkine Oy – työ-, suoja- ja turvajalkineet elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin Tukea tulevaisuuden menestystarinoille VOITELUAINEET Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun kehitykseen ja kaupallistamiseen. Kermetar Oy Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista - Elkalub voiteluaineet (NSF) Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! Multivac Oy – pakkaus- ja etiketöintikoneet www.viikkifoodcentre.fi Orat Oy – – – – – – – kammio- rasia- ja ratakoneet snorkkelikoneet pakkausrobotit koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut makkarankuoret kutiste- ja laminaattipussit kutistekalvot Lihel Oy – – – – – mausteet ja mausteseokset valmistus- ja lisäaineet fosfaatit marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset PACCOR Finland Oy - Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja kannet - kartonkivaippapikarit 64 Kehittyvä Elintarvike 2/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Clinical Life Sciences Oy – kliininen tutkimus – ravitsemusasiantuntijapalvelut Finn Food Tech Elintarvikealan kehityspalvelut: – tuotannon kehittäminen – pakkaamisen kehittäminen – kehitysprojektit ja hankkeet Klüber Lubrication Nordic A/S - elintarvikehyväksytyt voiteluaineet - teollisuuden voiteluaineet n ta Pa h t u m a K a l e n t e r i Suomessa Maailman maitopäivä 1.6.2012 EUROFOODWATER Conference on Water in Food 3.–5.6.2012 Helsinki, www.efw2012.eurofoodwater.eu Nordic Enviromental Chemistry Conference 4.–7.6.2012 Turku, www.necc2012.fi FFF Probiotics 2012 11.–13.6.2012 Turku, http://congress.utu.fi/fff2012 Nimisuojaseminaari 13.6.2012 Hämeenlinna, [email protected] Suonenjoen Mansikkakarnevaalit 13.–15.7.2012 Suonenjoki, www.mansikkakarnevaalit.fi Lähiruoka ja puhdas vesi 16.7.2012 Eura, [email protected] Suomen Leipuriliiton 112. vuosikokous ja kesäpäivät 10.–12.8.2012 Mikkeli, www.leipuriliitto.fi Congress of the European Society for Agronomy 20.–24.8.2012 Helsinki, www.european-agronomy.org Herkkujen Suomi 23.–25.8.2012 Helsinki, www.mtk.fi Syysstober-olutjuhla 24.–25.8.2012 Helsinki, www.sahti.fi NuGOweek 28.–31.8.2012 Helsinki, www.nugo.org Kauhajoen ruokamessut 31.8.–2.9.2012, www.ruokamessut.fi Työhyvinvointi 2012 5.–7.9.2012 Tampere, www.tyohyvinvointimessut.fi Lähiruokaseminaari 7.9.2012 Elimäki, www.lyry.net VIII Meri-Lapin Ruokamessut 7.–8.9.2012 Keminmaa, www.ruokamessut.net Lähiruokamessut 8.–9.9.2012 Kouvola, www.lahiruoka.fi Elimäen lähiruokamessut 8.–9.9.2012, www.lyry.net Healthy to go -verkkokurssi 15.9.–10.11.2012, www.oncampus.de/food Alihankinta 2012 18.–20.9.2012 Tampere, www.alihankinta.fi Kalan aistinvarainen laadunarviointi 19.9.2012 Helsinki, www.evira.fi Future Challenges in Professional Kitchens III 19.–20.9.2012 Mikkeli, www.mamk.fi/future easyFairs Pakkaus 2012 26.–27.9.2012 Helsinki, www.easyFairs.com Hyvä ikä 12 27.–28.9.2012 Tampere, www.expomark.fi Lähiruokamarkkinat 29.–30.9.2012 Inkoo, www.westerby.fi Luomuviikko 1.–7.10.2012 Helsinki, www.finnexpo.fi Turun ruoka- ja viinimessut 5.–7.10.2012, www.turunmessukeskus.fi Tiedemessut 2012 5.–7.10.2012 Turku. www.turunmessukeskus.fi Nanoscience Days 8.–9.10.2012 Jyväskylä, www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/en/ nsdays Ympäristö ja yhdyskunta, Vesi ja viemäri, Jäte ja kierrätys 9.–12.10.2012 Helsinki, www.finnexpo.fi Elintarvike- ja luonnontuotealojen valtakunnallinen seminaari 10.–11.10.2012 Seinäjoki, [email protected] V Symposium on Sourdough - Cereal Fermentation for Future Foods 10.–12.10.2012 Helsinki, www.vtt.fi/sourdough2012 Tekniikka 2012 10.–12.10.2012 Jyväskylä, www.jklpaviljonki.fi Lihan aistinvarainen laadunarviointi 18.10.2012 Helsinki, www.evira.fi Terveys 19.–21.10.2012 Helsinki, www.finnexpo.fi Työterveyspäivät 2012 23.–24.10.2012 Helsinki, www.ttl.fi/tyoterveyspaivat Viini, ruoka & hyvä elämä 25.–28.10.2012 Helsinki, www.finnexpo.fi Agronomiliiton 115-vuotisjuhla 27.10.2012 Helsinki, www.agronomiliitto.fi Elintarviketieteiden Seura ry:n 65-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2012 Helsinki, www.ets.fi Ulkomailla 10th Nordic Nutrition Conference 3.–5.6.2012 Reykjavik, www.norden.org World Meat Congress 4.–6.6.2012 Ranska, www.worldmeatcongress.com 6th Japan-Finland Biotechnology Symposium 5.6.2012 Sendai, Japani 6th World Congress on Polyphenols Applications: Paris Polyphenols 2012 7.6.2012 Pariisi, www.polyphenols-site.com The 2nd International Conference on Algal Biomass, Biofuels and Bioproducts 10.6.2012 San diego, USA, www.algalbbb.com Chemspec Europe 13.–14.6.2012 Barcelona, www.chemspececvents.com Modern Bakery Moscow 13.–15.6.2012, www. modernbakeery-moscow.com Healthy Diet for a Healthy Life Conference 14.6.2012 Haag, www.healthydietforhealthylife.eu/hdhlconference FoSTAT - Food Innovation Asia Conference 2012 14.–15.6.2012 Bangok, http://www.foodtech.eng.su.ac.th Rosupack 18.–22.6.2012 Moskova, www.rosupack.com BIO 2012 25.–28.6.2012 Las Vegas, www.convention.bio.org FI Asia – China 26.–28.6.2012 Shanghai, www.fi-events.com 4th EuCheMS Chemistry Congress 26.–30.8.2012 Praha, www.euchems-prague2012.cz Nor-Fiching 2012 14.–17.8.2012 Tronheim, www.nor-fishing.no Livsmedelsdagar 5.–7.9.2012 Tylösand, www.livsmedelsforeningen.se Riga Food 2012 5.–8.9.2012 Riika, www.rigafood.com Food Ingredients India 6.–7.9.2012 Mumbai, www.fi-events.com Int FoodTec 11.–13.9.2012 Mumbai, www.capitaloffood.com IBA 16.–22.9.2012 München, www.iba.de WorldFood Moscow 17.–20.9.2012 Moskova, www.world-food.ru Local Food 8.–19.9.2012 Sorø, Tanska, www.njf.nu lunch! 20.–21.9.2012 Lontoo, www.lunchshow.co.uk GIDA 20.–23.9.2012 Istanbul, www.food-exhibitions.com 15th European Congress on Biotechnology 23.–26.9.2012 istanbul, www.ecb15.org FachPack 2012 25.–27.9.2012 Nürnberg, www.fachpack.de InterFood Delhi 4.–6.10.2012, www.food-exhibitions.com EuroSkills 2012 4.–6.10.2012 Belgia, www.euroskills.org WMF meets IUPAC 7th Conference on the World Mycotoxin Forum and the XIIIth IUPAG International Symposium on Mycotoxins and Phycotoxins 5.–9.10.2012, www.wmfmeetsiupac.org Scanautomatic & ProcessTeknik 9.–11.10.2012 Göteborg, www.svenskamassan.se Natural Products Scandinavia 14.–15.10.2012 Malmö, www.naturalproductsscandinavia.com SIAL 21.–25.10.2012 Pariisi, www.sial.fr Tokyo Pack 23.–26.10.2012, www.tokyo-pack.jp Scanpack 23.–26.10.2012 Göteborg, www.scanpack.se Pack Expo International 28.–21.10.2012 Chicago, www.packexpo.com World Food Kazakhstan & World Food Ukraine 30.10.–2.11.2012, www.food-exhibitions.com China Fisheries & Seafood Expo 6.–8.11.2012, dalian, Kiina, www.chinaseafoodexpo.com FoodPharma Tech 6.–8.11.2012 Herning, www.foodpharmatech.dk Mushroom Days 9.–11.2012. Brabanthallen, Alankomaat, www.mushroomdays.com Emballage 19.–20.11.2012 Pariisi, www.emballageweb.com EFFoST Annual Meeting 20.–23.11.2012 Montpellier, Ranska, www.effostconference.com Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia tapahtumia osoitteella [email protected] tai [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 65 n e t S - P a l S t a | anna Kojo Elintarvikepäivä keräsi ammattilaiset yhteen Elintarvikepäivä järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 8.5. Päivän avausjaksossa ja kuudessa rinnakkaisohjelmassa kuultiin yhteensä lähes 60 esiintyjän puheenvuorot. Puhujina olivat muun muassa Nestlén globaalin ruokajärjestelmän asiantuntija, corporate head of agriculture Hans Jöhr sekä kaupan ja jakelun tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen perehtynyt europarlamentaarikko Anna Maria Corazza Bildt. Elintarvikepäivä huipentui Tähtituote 2012 -kilpailun voittajan julkistamiseen. Juttu Tähtituotteesta ja sen tekijöistä löytyy tämän numeron sivuilta 10–11. Seuran juhlaseminaari 30.10. Tieteiden talolla ETS täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi seura järjestää seminaarin 30.10. klo 12.30–17.00. Tieteiden talolla. Seminaarin aihe on Elintarvikeyrittäjyyden menestyksen avaimia. Juhlaseminaarissa pohditaan, millä eväillä kotimainen pk-elintarvikeyrittäjä pärjää tulevaisuudessa ja mistä uutta virettä yrittämiseen? Ohjelmaa terävöittää vuorovaikutteinen paneeli. Seminaarin päätteeksi on tarjolla mukavaa yhdessäoloa ja maukasta suuhunpantavaa. Jäsen- ja lukijakysely Seura toteutti jäsenistölleen sähköisen jäsenja lukijakyselyn tänä keväänä. Kyselyssä selvitettiin jäsenistön toiveita seuran toiminnasta ja Kehittyvä Elintarvike -lehden sisällöstä ja jakelutavoista. Vastaajien kesken arvottiin kolme ravintolalahjakorttia. Jäsen- ja lukijaky- Kansainvälinen probioottiseminaari Turussa FFF Probiotics 2012 - kansainvälinen seminaari probiooteista, prebiooteista ja terveydestä järjestetään Turussa 11.– 13.6.2012. Seminaarin järjestää Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus yhteistyössä Elintarvikekehityksen OSKEn ja Turun Elintarviketutkijain Seuran kanssa. lisätietoa osoitteessa: http://congress.utu.fi/fff2012/ 66 selyn tuloksista kerrotaan tarkemmin syksyllä. Syksyn tapahtumia Syksyllä 2012 seura ja lehti ovat esille omalla osastollaan kolmessa tapahtumassa. EasyFairs Pakkausteollisuus-messut pidetään 26.–27.9. Helsingin Messukeskuksessa, Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät 8.–9.10. Marina Congress Centerissä Helsingissä ja Eläinlääkäripäivät 28.–30.11. Helsingissä Messukeskuksessa. Jaostojen toimintaa EHJ järjestää 15.6. laitosvierailun Helsingin kaupungin Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella ja seminaarin aiheella Talousveden valmistus ja riskien hallinta. PTJ järjesti kevätretken 23.5. Lahden suunnalle. Retken tutustumiskohteita olivat Hartwall Oy, Lahden Polttimo & Senson Oy ja Teerenpeli. TETS järjesti kevätretken 23.5. pääkaupunkiseudulle Tullilaboratorioon. Uusia jäseniä Uudeksi jäseneksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 24.4. Merja Salminen. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi Pysykää kuulolla! Aurinkoista kesää toivottaen Anna Kojo Seuralla uusi sähköpostiosoite ja uudet kotisivut Seuran sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi sähköpostiosoite on info@ ets.fi. Aiemmin käytössä olleet [email protected] ja [email protected] sähköpostiosoitteet eivät ole enää toiminnassa eivätkä näihin osoitteisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin. Seuran internet-sivut on uudistettu. Uusien sivujen ilme on raikkaampi ja modernimpi. Sivujen toteutuksesta vastasi Timo Jakola Aava Mediasta. Käy tutustumassa uusittuihin sivuihin www.ets.fi. ETS:n kannattajajäsenet ja edut Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Caldic Finland Oy Clinical Life Sciences Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Eurofins Scientific Finland Oy Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Finnbakels Oy Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutus Oy Kauppamyllyjen Yhdistys ry KiiltoClean Oy Ky R. Österlund Kb Labnet Oy Leipurin Oy Logica Suomi Oy Maustaja Oy Ordior Oy Oy Foodfiles Ltd Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo Polttimo Yhtiöt Oy Ravintoraisio Oy Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Roquette Nordica Oy Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinebrychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy TETSin kannattajajäsen Condite Oy Elintarviketieteiden seuran kannattajajäsenedut • Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen. • Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille. • Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella. • Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 % alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin seminaareihin. Elintarviketieteiden seuran Elintarvikehygienian jaosto järjestää 15.6.2012 laitosvierailun ja seminaarin Talousveden valmistus ja riskien hallinta Alustava ohjelma, muutokset mahdollisia 9.45–11.30 Vierailu Helsingin kaupungin Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella, Jokiniementie 1, Helsinki Seminaarin arvioitu hinta on 40 euroa ETS:n jäsenille ja 80 euroa seuran ulkopuolisille. Hinta sisältää vesilaitosvierailun, lounaan sekä seminaarin kahveineen. Päivitetyt tiedot seminaarista ETS:n verkkosivuilla (www.ets.fi) ja sähköpostitiedotteella ETS:n jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 4.6. mennessä osoitteeseen [email protected]. Mukaan mahtuu 30 nopeinta. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) ja vedenpuhdistuksen esittely, kierros vedenpuhdistuslaitoksella 12.00–12.30 Lounas, ravintola Koskenranta Katariina Saksilaisen katu 9 12.45–15.30 Seminaari talousveden käytöstä elintarviketeollisuudessa sekä veden hygieenisistä riskeistä Osallistumismaksun voit suorittaa Elintarviketieteiden seura ry:n tilille, tilinumero FI8680001802179094, viitteeksi: EHJseminaari 15.6.2012 ja oma nimesi. Mikäli tarvitset erillisen laskun, veloitamme laskutuslisän 5 euroa. Talousvesi elintarviketeollisuudessa: Tiedätkö, millaista vettä ostat ja millaisella sopimuksella? Elisa Piesala, toimialapäällikkö, Elintarviketeollisuusliitto Tervetuloa! Water Safety Plan Ari Hörn, ylieläinlääkäri, Puolustusvoimat Talousveden hygieeniset riskit Marja-Liisa Hänninen, professori, Helsingin yliopisto, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2012 Elintarviketieteiden Seuran hallitus FT Eila Järvenpää puheenjohtaja MTT, Biotekniikka ja elintarviketutkimus, ET-talo 31600 JOKIOINEN p. (03) 4188 3295, 040 726 5671 [email protected] MMM Heikki Manner varapuheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 [email protected] ETM Paula Koivisto Valio Oy PL 30 (Meijeritie 4) 00039 VALIO p. 050 398 7041 [email protected] MMM Tiina Luoma Inex Partners Oy Karantie 2, 02630 ESPOO p. 040 703 8848 [email protected] TtM Anne-Mari Ottelin Stockmann Oyj PL 147 (Stockmannintie 1 H) 00381 HELSINKI p. 050 389 0121 [email protected] Juuli Seppälä (Suvi Luoman sijainen) Foodwest Oy Åkerlundinkatu 2 a 33100 TAMPERE p. 040 707 6013 [email protected] ELT Elina Säde Helsingin yliopisto Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) 191 57 118 [email protected] ETM Erkki Vasara Agropolis Oy Humppilantie 9 A 31600 JOKIOINEN p. 010 249 1826 [email protected] Elintarviketieteiden seuran toimihenkilöt HuK, tradenomi Anna Kojo assistentti, taloudenhoitaja PL 115, 000241 HELSINKI p. 050 337 1070 [email protected] Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella info(at)ets.fi, sillä seura ja jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. PS. Jaostojen johtoryhmien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ets.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 67 Atlas Copco Atlas Copco Typpigeneraattorit Typpigeneraattorit Monelle yritykselle typpi on yhtä tärkeä käyttöhyödyke kuin vesi, sähkö tai paineilma. Atlas Copco tarjoaa yrityksellesi luotettavan typen lähteen, joka toimii edullisesti ja turMonelle yritykselle typpi on yhtä tärkeä käyttöhyödyke kuin vesi, sähkö tai paineilma. vallisesti. Atlas Copco tarjoaa yrityksellesi luotettavan typen lähteen, joka toimii edullisesti ja turMyymme vallisesti. ja vuokraamme typpigeneraattoreita kaikkiin tarpeisiin, tuotoille 1,8 m3/ h 5000 m3/h ja puhtaustasoille 95 % - 99,999 % . Myymme ja vuokraamme typpigeneraattoreita kaikkiin tarpeisiin, tuotoille 1,8 m3/ h 5000 m3/h ja puhtaustasoille 95 % - 99,999 % . Oy Atlas Copco Kompressorit Ab www.atlascopco.fi Oy Atlas Copco Kompressorit Ab www.atlascopco.fi
© Copyright 2024