1. No category

Pääluottamusmiehen palsta
Jari Rantala
Everstiluutnantti
Jäsenmaksun helposti
unohtuva vastine
A
ina välillä kuulee jonkun liiton jäsenen loihevan lausumaan, että
jäsenmaksulla saa vastineeksi vain liiton
kalenterin. Huumoriksihan lause on tarkoitettu, mutta puoliksi tosissaan kuitenkin.
Upseeriliitolla on monia asioita, joita jäsenmaksun vastineeksi saa, mutta konkreettisia
käsin kosketeltavia niistä ovat kalenteri ja
Sotilasaikakauslehti. Jäsenmaksun tärkein
vastine edunvalvonta on laaja käsite, joka
käsittää lähes kaiken palvelussuhteeseen
liittyvän.
Luottamusmiesjärjestelmä on yksi osa
jäsenmaksulla saatavaa palvelua ja edunvalvontaa. Luottamusmiesjärjestelmän
olemassaolon ja hyödyn huomaa yleensä
vasta kun tarvitsee sen apua. Muun ajan
se on aivan kuin vakuutus, siitä maksaa
sen varalta, että jotain vahinkoa tapahtuu.
Tässä tapauksessa tuo vahinko on yleensä jokin palvelussuhteen ehtoihin liittyvä
korvaus, joka jää saamatta tai toimenpide,
joka huonontaa jäsenen palvelussuhdetta.
Luottamusmiesjärjestelmä on toki muutakin varten kuin vahinkojen korjaamiseen.
Luottamusmiehet vaikuttavat aktiivisesti
kaikkiin palvelussuhteeseen liittyviin asioihin ja ajavat jäsenten etua jo asioiden
suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa.
Erimielisyys ja
neuvottelujärjestys
Kun virkamiehen ja työnantajan välille tulee virkaehtosopimukseen liittyvä
erimielisyys, se pyritään selvittämään
30
neuvottelemalla valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sovitulla
tavalla. Selvitän seuraavassa neuvottelujärjestyksen pääpiirtein sekä miten se
toteutetaan Upseeriliiton jäsenten osalta
puolustusvoimissa.
Pääsopimuksen mukaan ensiksi asianomainen valtion viranomainen sekä
virkamies tai luottamusmies käsittelevät
asiaa välittömässä neuvonpidossa. Sikäli
kuin asia jää välittömässä neuvonpidossa erimieliseksi, siitä voidaan käydä tehtävään määrätyn valtion viranomaisen ja
asianomaisen henkilöstöjärjestön välillä
paikallisneuvottelut. Sikäli kuin asia jää paikallisneuvotteluissa erimieliseksi, siitä voidaan käydä valtion neuvotteluviranomaisen
ja tämän sopimuksen osapuolena olevan
järjestön välillä keskusneuvottelut. Mikäli
asia jää vieläkin erimieliseksi, siitä voidaan
nostaa kanne työtuomioistuimessa.
Oheisessa kuvassa on havainnollistettu
erimielisyysprosessin eteneminen. Kuvan
määräajat ovat pääsopimuksen mukaiset.
Kuva havainnollistaa hyvin myös sen, ettei
erimielisyysneuvottelu ole aivan yksinkertainen tapahtuma. Siksi onkin tärkeää, että
Upseeriliiton jäseniä edustavat ja heidän
asioitaan hoitavat Juko ry:n valtuuttamat
luottamusmiehet, jotka on koulutettu tehtäväänsä ja joiden osaamista ylläpidetään
säännöllisillä koulutuspäivillä. Juko ry:n
antaman peruskurssin jälkeen on mahdollisuus osallistua vuosittain Upseeriliiton
puolustusvoimien sopimuksia ja erityispiirteitä käsittelevään koulutuspäivään
sekä keväällä ja syksyllä järjestettäviin
neuvottelupäiviin.
Tärkein vaihe
Neuvottelujärjestyksen tärkein vaihe on
heti erimielisyyden ilmaannuttua tapahtuva
epävirallinen neuvonpito. Tämä neuvonpito käydään ennen kuin mitään varsinaista
päätöstä on tehty. Silloin asian käsittely
on vielä yksinkertaista ja ratkaisuja voidaan hakea vapaammin. Kun hallinnollinen päätös on tehty, muuttuu käsittely
oitis viralliseksi. Siksi onkin tärkeää, että
jäsen ottaa heti erimielisyyden ilmaannuttua yhteyttä luottamusmieheen, eikä
vasta kun asia on jo edennyt pidemmälle.
Esimiehiä pyytäisin malttamaan hetken
ennen lopullisia päätöksiä ja kysymään
myös luottamusmiehen kannan asiaan. Tai
antamaan toiselle osapuolelle aikaa ottaa
yhteyttä luottamusmieheensä.
Mikäli välittömässä neuvonpidossa ei
päästä yksimielisyyteen, alkaa kulua aikaa ja rahaa. Neuvotteluille ei ole asetettu selkeää aikarajaa, niiden aloittamiselle
kylläkin. Pääsopimuksen mukaan välitön
neuvonpito sekä paikallis- ja keskusneuvottelut tulee saattaa päätökseen viivytyksettä.
Pääsääntöisesti näin tapahtuukin välittömän neuvonpidon ja keskusneuvotteluiden
osalta. Paikallisneuvotteluihin sen sijaan on
usein kulunut hyvinkin paljon aikaa. Syynä
ovat yleensä Pääesikunnan asioiden selvittely kunkin tapauksen hallintoyksiköstä,
asioiden arviointi sekä ratkaisuasiakirjan
laatiminen. Valitettavan usein prosessi on
kestänyt kuukausia, jopa yli vuoden.
Erimielisyysneuvotteluiden
tuloksia
Erimielisyyksien kohteena ovat olleet hyvin
eri tasoiset korvaukset. Riippumatta summien
suuruudesta, on kaikkiin tapauksiin paneuduttu yhtä suurella vakavuudella ja ne ovat vieneet
yhtä paljon aikaa ja resursseja. Seuraavassa
on muutamia esimerkkejä siitä, millaista hyötyä jäsenet ovat saaneet jäsenmaksuilleen.
Virkamatkan kustannukset ovat hyvin
yleinen kiistelyn kohde ja varmuudella
tulee edelleen olemaan. Käytän tässä esimerkkinä virkamatkan päättymistä. Upseeri
oli palannut virkamatkalta virkapaikkansa
kautta, minne oli jättänyt saamiaan asiakirjoja. Hän oli jatkanut matkaa kotiinsa
viipyen alle tunnin virkapaikallaan. Virkamatkalaskun käsittelijöiden mielestä
hänelle ei kuulunut maksaa matkustamiskustannuksia virkapaikalta kotiin. Välittömässä neuvonpidossa päädyttiin erimielisyyteen ja asia jouduttiin käsittelemään
paikallisneuvottelussa. Lopputuloksena oli
virkaehtosopimuksen mukainen ratkaisu,
eli henkilölle maksettiin matkustamiskustannukset koko virkamatkalta. Jäsen sai
noin 30 euron korvauksen.
Upseeri oli käsketty suullisesti hoitamaan
keskuksen päällikön tehtävää. Tehtävä oli
uusi ja tehtävänkuvaus oli laadittu ennen
tehtävän aloittamista, mutta sitä ei oltu vahvistettu. Tehtävänkuvaus vahvistettiin vasta
neljän kuukauden kuluttua, jolloin upseerille
annettiin tehtävään määräys. Tehtävän mukainen palkkaus alkoi vasta tämän jälkeen
upseerin hoidettua tehtävää vanhalla yhtä
vaativuusluokkaa alemmalla palkallaan. Välittömän neuvonpidon ja paikallisneuvottelun
jälkeen päädyttiin neuvottelutulokseen, jossa
todettiin upseerin hoitaneen tosiasiallisesti
ao. tehtävää alusta alkaen. Jäsen sai takautuvasti noin 2 300 euroa palkkaa.
Upseeri oli määrätty sijaisuus tehtävään määräyksellä sotilasläänin osastopäällikön tehtävään 18 kuukauden ajaksi.
Työnantajan mukaan tehtävä ei muodostanut takuupalkkausta, koska kyseessä oli
palkkausjärjestelmäsopimuksen mukainen
sijaisuustehtävä. Upseeri ei toiminut tehtävässä kenenkään sijaisena, vaan hänet
oli määrätty tehtävään 18 kuukaudeksi
sotilasläänin lakkauttamiseen asti. Tehtävään määräyksen olisi pitänyt olla määräaikainen tehtävään määräys, joka kartuttaa
takuupalkkaa. Välittömän neuvonpidon ja
paikallisneuvottelun lopputuloksena oli
takuupalkkauksen muodostuminen. Jäsen
sai seuraavassa tehtävässään vuoden ajan
takuupalkkaa, joka oli yhteensä noin 3 600
euroa suurempi kuin tehtäväpalkka.
Ensimmäisten sotatieteiden kandidaateista maistereiksi täydentäneiden upseerien palkkauksen osalta oli epäselvyyttä
palkan määräytymisen perusteissa. Lähes
vuoden kestäneiden neuvotteluiden jälkeen
päädyttiin yhteisymmärrykseen palkkauksesta. Täydentäjät saivat takautuvasti keskimäärin noin 13 000 euron palkkauksen.
Edellä olen esitellyt neuvottelutuloksia
korvausten ääripäiden välillä. Nämä ja monet
muut tulokset on saatu aikaan jäsenmaksuilla
ylläpidettävällä järjestelmällä. Jäsenmaksulla
saa siis tällaistakin vastinetta. Jäsenmaksulla, joka on yksi valtakunnan alhaisimmista.
Erimielisyysneuvottelun järjestys puolustusvoimissa
SotilasAikakausLehti
10 | 2013
31