TuulivoimapuistoOYKselostus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TUULIWATTI OY Siikaisten kunta Jäneskeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2013 171487-P18812 Selostus Närhi Johanna FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi 1 (69) 31.5.2013 Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Selostus Närhi Johanna 2 (69) 31.5.2013 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot ...................................................................................................1 1.1 Kaava-alueen sijainti ...............................................................................................2 1.2 Yleiskaavan sisältövaatimukset .................................................................................2 1.3 Kaavaprosessin keskeiset vaiheet ja osallistumisen järjestäminen..................................3 2 Tiivistelmä .....................................................................................................................4 3 Lähtötiedot ....................................................................................................................5 3.1 4 5 6 7 Suunnittelualueen kuvaus ........................................................................................5 3.1.1 Luonto........................................................................................................5 3.1.2 Maisema ................................................................................................... 14 3.1.3 Rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset .................................................. 16 3.1.4 Asuminen, palvelut ja elinkeinot ................................................................... 19 3.1.5 Liikenne .................................................................................................... 22 3.1.6 Tekniset verkostot...................................................................................... 22 Suunnittelutilanne......................................................................................................... 22 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ................................................................. 22 4.2 Maakuntakaava .................................................................................................... 23 4.2.1 Maakuntakaava ......................................................................................... 23 4.2.2 Vaihemaakuntakaava ................................................................................. 24 4.2.3 Seututason selvitykset ja suunnitelmat ......................................................... 26 4.3 Yleiskaava ........................................................................................................... 26 4.4 Asemakaava ........................................................................................................ 28 4.5 Rakennusjärjestys ................................................................................................ 28 4.6 Maanomistus ....................................................................................................... 28 4.7 Tuulivoimapuiston yleissuunnitelma ........................................................................ 29 4.8 Suunnittelun kuluessa laaditut selvitykset ................................................................ 29 Tavoitteet .................................................................................................................... 30 5.1 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet ............................................................... 30 5.2 Prosessin aikana tarkennetut tavoitteet ................................................................... 30 5.3 Mitoitusperusteet .................................................................................................. 31 Osallistuminen ja vuorovaikutus ..................................................................................... 31 6.1 Osalliset .............................................................................................................. 31 6.2 Kaavoitusprosessi ja osallistuminen ......................................................................... 32 6.3 Viranomaisyhteistyö .............................................................................................. 32 Osayleiskaavan kuvaus ja vaikutukset ............................................................................. 34 7.1 Vaihtoehtojen kuvaus ............................................................................................ 34 7.2 Kokonaisrakenne .................................................................................................. 36 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Selostus Närhi Johanna 7.3 7.4 3 (69) 31.5.2013 Osayleiskaavan aluevaraukset ja kaavamerkinnät ..................................................... 37 7.3.1 Aluevaraukset ........................................................................................... 37 7.3.2 Muut kaavamerkinnät ja määräykset ............................................................ 37 Vaikutusten arviointi ............................................................................................. 39 7.4.1 Osayleiskaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen 40 7.4.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ......................................... 43 7.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin ....................................................... 50 7.4.4 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ........................................................................................................ 54 7.5 8 7.4.5 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ................................................. 58 7.4.6 Vaikutukset lentoturvallisuuteen ja tutkien toimintaan ..................................... 60 Kaavan suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin ....................................... 61 Osayleiskaavan toteuttaminen ........................................................................................ 65 Liitteet Liite 1: Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimahankkeen ympäristöselvitys Liite 2: Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoima-alue, arkeologinen selvitys 2012 Liite 3: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4: Poistuva yleiskaava Liite 5: Jäneskeitaan tuulivoimaosayleiskaavan pienennös ja merkinnät Liite 6: Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2012 (Ahlman) Liite 7: Luonnosvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine Liite 8: Melumallinnus, ehdotusvaihe Liite 9: Varjostusmallinnus, ehdotusvaihe Liite 10: Näkymäalueanalyysi, ehdotusvaihe Liite 11: Kuvasovitteet, ehdotusvaihe Liite 12: Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoima-alue, arkeologinen täydennysselvitys 2013 Liite 13: Linnuston syysmuuton seuranta 2012 Liite 14: Linnuston kevätmuuton seuranta 2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Selostus Närhi Johanna 4 (69) 31.5.2013 Laaditut suunnitelmat ja selvitykset (lähdeluettelo) Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012. Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2012. Ahlman Group Oy 17/2013. Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2012 (Kalle Luoto). Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimaalue, arkeologinen selvitys 2012. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2012. Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimahankkeen ympäristöselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy; alikonsulttina Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy (Kalle Luoto), 2013. Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoima-alue, arkeologinen täydennysselvitys 2013. Museovirasto, 2011: Valtakunnallisesti merkittävä rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY, http://www.rky.fi Satakuntaliitto 2011. Mannertuulialueet Satakunnassa. Sarja A:300. Toivonen, T. 2005: Siikaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Turvetutkimusraportti 363. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 1 (65) 31.5.2013 Siikaisten kunta Jäneskeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Jäneskeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavan päiväys: Luonnos 29.10.2012 Ehdotus 31.5.2013 Alueen määrittely: Suunnittelualue sijaitsee Siikaisten kunnan länsiosassa Merikarvian kunnan rajalla, noin 7 km etäisyydellä keskustasta. Suunnittelualue sijoittuu Vaasantien (vt 8) itäpuolelle ja Tuorilantien (st 270) eteläpuolelle. Kaavan laatija: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy / projektipäällikkö Johanna Närhi, arkkitehti YKS-490 suunnittelijat: Pekka Seppänen, ins. AMK ja Anna Hakula, arkkit. yo kuvasovitteet ja mallinnukset: Hans Vadbäck, ins. AMK Osoite: Pyhäjärvenkatu 1, 33200 TAMPERE Sähköposti: [email protected] Projektinumero: P18812 Vireilletulo: Kunnanhallitus 28.5.2012 (§ 161) Kunnanvaltuusto hyväksynyt: __.__.2013 (§ ___) Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaamaan alueen maankäyttöä. Laadittavan osayleiskaavan saatua lainvoiman, voidaan tuulivoimaloiden rakennusluvat myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Osayleiskaavassa hyödynnetään samanaikaisesti tehtävää tuulivoimapuiston yleissuunnittelua sekä laadittavia ympäristöselvityksiä. Kaavatyön tarkoituksena on tutkia mahdollisuudet sijoittaa suunnittelualueelle kahdeksan tuulivoimalaa. Kaavatyöhön on ryhdytty Tuuliwatti Oy:n aloitteesta. TuuliWatti Oy on tehnyt kaavoitusaloitteen Siikaisten kunnalle oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen käynnistämiseksi suunnittelualueella. Siikaisten kunnanhallitus on päättänyt käynnistää toimenpiteet osayleiskaavan laatimiseksi 28.5.2012 (§ 161), hyväksynyt maankäyttösopimusluonnoksen ja hyväksynyt kaavan laatijaksi FCG Finnish Consulting Group Oy:n (nyk. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Hankkeesta vastaava vastaa myös kaavoituksen kustannuksista. Siikaisten kunnan valmistelutoimikunta: osalta kaavatyötä ohjaa ja valvoo kunnan kaavojen Päivi Rantanen, kunnanjohtaja Anne Järvenranta, tekninen johtaja Keijo Silvola, kunnanvaltuuston pj Hannu Heikintalo, kunnanhallituksen pj Sari Vuorela, kunnanhallituksen jäsen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 2 (65) 31.5.2013 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Siikaisten kunnan alueelle, n. 5-7 km keskustaajamasta lounaaseen. Lännessä suunnittelualue rajautuu Siikaisten kunnan ja Merikarvian kunnan väliseen rajaan. Suunnittelualue sijoittuu Vaasantien (valtatie 8) itäpuolelle ja Tuorilantien (seututie 270) eteläpuolelle. Alue on n. 982 ha:n suuruinen. Suurin maanomistaja alueella on Siikaisten kunta. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. 1.2 Yleiskaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja –asetuksessa esitetyt tavoitteet, säädökset vuorovaikutuksesta kaavoja valmisteltaessa sekä kaavojen sisältöön ja asiakirjoihin kohdistuvat vaatimukset muodostavat kokonaisuuden, jonka pohjalta yleiskaavoituksen sisältöä, laatua ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan. Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 §) ohjaavat yleiskaavan laatimista. Sisältövaatimukset määrittelevät osaltaan sen, mitä kysymyksiä yleiskaavassa tulee käsitellä ja ratkaista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon (MRL 39 §): yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja kestävyys; olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi ekologinen Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 3 (65) 31.5.2013 mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Em. seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaavoituksessa tulee ottaa huomioon voimassa oleva maakuntakaava. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL:n) tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset tulivat voimaan 1.4.2011. MRL 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. 1.3 Kaavaprosessin keskeiset vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Kaavaprosessin tähänastiset vaiheet Konsultin valinta 5/2012 Kaavoitusaloite, kaavoituksen käynnistämispäätös kunnanhallituksessa 28.5.2012 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 20.6.2012 Ohjausryhmän aloituskokous kunnassa 28.8.2012 Kaavaprosessin tulevia vaiheita Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyv. kunnanhallituksessa 29.10.2012, § 289 Vireilletulokuulutus, kuulutus luonnosvaiheen kuulemisesta 1.11.2012 Osallistumis- ja arviointisuuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä 5.11. - 5.12.2012 Yleisötilaisuus (luonnosvaihe) 14.11.2012 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 4 (65) 31.5.2013 Kaavaehdotus hyväksytty kunnanhallituksessa Kaavaehdotuksen virallinen nähtävilläolo Yleisötilaisuus osayleiskaavaehdotuksesta Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Osayleiskaavan hyväksyminen kunnanhallituksessa Osayleiskaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa Kuulutus – kaava lainvoimainen 2 TIIVISTELMÄ Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää suunnittelualueen kaavoittamista. Tuulivoimaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena suoraan tuulivoimaloiden rakentamista ohjaavana yleiskaavana. Tuulivoimapuiston alueelle sijoittuvat tuulivoimalaitokset perustuksineen, voimaloita yhdistävät keskijännitekaapelit (20 kV:n maakaapeli) ja huoltotiet, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittava sähköasema (20/110 kV), kytkinkenttä ja liittymisjohto (110 kV:n ilmajohto). Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuisto muodostuu alustavan yleissuunnitelman mukaan yhteensä 8 tuulivoimalasta. Tuulivoimapuiston kokonaisteho on n. 27 MW. Tuulivoimapuiston toteutuksessa hyödynnetään pääosin olemassa olevaa tiestöä, jota tarvittaessa parannetaan. Tuulivoimaloita yhdistävät maakaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata; alueelta aidataan ainoastaan sähköasema. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten 5.11.5.12.2012. Luonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaehdotusta laadittaessa siirrettiin kuutta voimalapaikkaa, joista kahta merkittävästi lännemmäksi. Ehdotusvaiheessa on laadittu linnuston kevätmuuttoselvitys 2013, arkeologinen täydennysselvitys 2013 ja päivitetty meluja varjostusmallinnukset, näkemäalueanalyysi, laadittu kuvasovitteita Lankosken suunnasta sekä tarkistettu kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 5 (65) 31.5.2013 3 LÄHTÖTIEDOT Hankealuetta on kuvattu myös alueesta erikseen laaditussa ympäristöselvitysraportissa (Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimahanke, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012). Suunnittelualue sijoittuu Merikarvian ja Siikaisten kunnan rajalle, Siikaisten kunnan puolelle. Kuva 2. Jäneskeitaan tuulivoimaosayleiskaava-alue sijoittuu Otamontien, Vaasantien (vt 8), Tuorilantien ja Leväsjoentien rajaamalle alueelle Siikaisten ja Merikarvian kuntien rajalle. 3.1 Suunnittelualueen kuvaus 3.1.1 Luonto Alueesta laaditussa ympäristöselvityksessä (FCG, 2012) on paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määritelty tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luontodirektiivien mukaisten tai muutoin merkittävän lajiston kasvupaikkoja tai elinympäristöjä. Arvokkaat luontokohteet on esitetty kartalla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu valtakunnallisesti ja alueellisesti. Ympäristöselvityksen liite 1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 6 (65) 31.5.2013 Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa eteläboreaaliseen alueeseen, Pohjanmaan rannikkoalueeseen. Suoaluejaossa hankealue sijoittuu Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kilpikeitaiden alueelle. Hankealueen kangasmaan metsäalueet ovat kasvupaikkatyypiltään Etelä-Suomen tuoreita mustikkatyypin (MT) kankaita sekä karumpia kuivahkoja puolukkatyypin (VT) kankaita. Karuimmilla kallioalueilla esiintyy myös kuivaa jäkälätyypin (CIT) kangasta. Hankealueen keskiosan laajojen avosoiden ympärillä on ojitettuja turvemaita. Korkeammilla kangasmailla metsät ovat pääasiassa mäntyvaltaisia kuivahkoja kankaita. Kallioalueilla on jäkälikköisiä kankaita. Kuusivaltaista metsää on Jäneskeitaan pohjoispuolella ja lehtipuuvaltaista puustoa Jäneskeitaan eteläpuolisten peltojen läheisyydessä. Hankealueen metsät ovat talouskäytössä. Vanhaa luonnontilasta metsää on Uusitalon luonnonsuojelualueella. Muualla metsä on nuorempaa. Alueen etelä- ja pohjoisosassa on hakkuuaukeita ja taimikkoa. Hankealueen suurin suoalue on Jäneskeidas, joka rajoittuu loivapiirteiseen moreenimaastoon. Suon kaakkoisreunassa on peltoja ja suon koillis- ja eteläosan poikki kulkee metsäautotie. Jäneskeitaan keskiosa on luonnontilaista suota ja reunaosat on ojitettu. Suon keskiosassa on keidasrämeen ohella rahkarämettä ja paikoin lyhytkorsinevaa. Ojitusalueilla on rahka- ja isovarpurämemuuttuma ja turvekankaita. Puusto on suon keskellä kitukasvuista ja harvaa mäntyä (Toivonen 2005). Hankealueen lounaisosassa sijaitseva Kurkikeitaan suo rajoittuu loivapiirteiseen moreenimaastoon. Suon länsipuolella kulkee metsäautotie. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilainen. Reunoilla on ojituksia. Suolla on kaksi lampea, Kolmijärvet. Suon keskiosa on pääasiassa keidasrämettä ja silmäkenevaa. Keidasrämeen ympärillä ja reunaosissa on rahkarämettä ja isovarpurämettä sekä näiden muuttumia. Puusto on suon keskellä kitukasvuista ja harvaa mäntyä (Toivonen 2005). Kurkikeitaan eteläosan poikki kulkee sähkölinja. Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu yhden maastopäivän ajan 10.7.2012 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2012). Inventoinneissa tarkasteltiin mahdollisia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaisia luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan lajiston kasvupaikkoja arvokohdetarkasteluna koko hankealueelta sekä kasvillisuustyyppejä tarkemmin voimaloiden rakennuspaikoilta ja niitä yhdistäviltä tielinjauksilta. Hankealueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Hankealueen metsälakikohteet on esitetty hankealueen arvokkaiden luontokohteiden kuvauksessa ympäristöselvityksen liitekartalla 1 (ote alla). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 7 (65) 31.5.2013 Kuva 3. Ote Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston ympäristöselvityksen liitekartasta 1 (FCG, 2012) kaavaluonnosvaiheen mukaisilla voimalapaikoilla. Kartalle on osoitettu Kurkikeitaan Kolmijärvet Vesilain mukaisina lampina, Jäneskeitaan ja Kurkikeitaan suot, Uusitalon luonnonsuojelualue ja maisemapuu lähellä tuulivoimalaa nro 3. Voimaloiden paikkoja on siirretty kaavaehdotusta laadittaessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 8 (65) 31.5.2013 Hankealueen arvokkaat luontokohteet Hankealueen luonto on voimakkaasti käsiteltyä, ja alueen metsät ovat metsätalouskäytössä. Hankealueen arvokkaita luontokohteita ovat keskiosiltaan luonnontilaiset laajat suot Jäneskeidas ja Kurkikeidas. Vähäpuustoiset suot huomioidaan metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Isovarpurämeet ja tupasvillarämeet ovat luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä (NT) ja lyhytkorsinevat vaarantuneita (VU). Kurkikeitaalla sijaitsevat Kolmijärvet ovat alle 1 ha kokoisia luonnontilaisia lampia ja vesilain mukaisia kohteita. Alueella mahdollisesti olleet luonnontilaiset purot on aikoinaan oikaistu metsätaloustoimissa. Lähteitä tai tihkupintoja ei inventoinneissa havaittu. Uusitalon luonnonsuojelualueen rauhoituksen tarkoituksena on metsäluonnon suojeleminen. Luonnonsuojelualue on vanhaa luonnontilaista ja lehtomaista, pääosin kuusivaltaista metsää. Lehdot ovat luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantuneita (VU). Jäneskeitaan metsäautotien varressa on suuri luontoselvityksessä merkittävänä maisemapuuna. mänty, joka on huomioitu Uhanalaiset ja suojeltavat kasvilajit Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnissa hankealueella ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU), erityisesti suojeltavaa tai luontodirektiivin (liite IV b ja liite II) putkilokasvilajistoa, eikä myöskään silmälläpidettävää (NT) kasvilajistoa. Uusitalon luonnonsuojelualueella esiintyy alueellisesti uhanalainen (RT) pussikämmekkä. Alueelta ei ollut aikaisempia tietoja uhanalaisten lajien esiintymisestä Hertta Eliölajit tietokannan mukaan (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Maa- ja kallioperä, topografia Hankealueen maaperä on karkearakeista lajittunutta moreenia. Maaston korkeimmilla kohdilla on pieniä kalliopaljastumia. Alueen keskiosissa on laajoja suoalueita, joilla maaperä on turvetta. Kurkikeitaan suolla turvekerroksen paksuus on jopa 3,7 m ja Jäneskeitaalla 3,3 m. Soiden yleisin pohjamaalaji on moreeni. Maaperässä esiintyy myös hiekkaa, hietaa ja sekä paikoin ohuelti liejua (Toivonen 2005). Alueen topografia on loivapiirteistä ja maaston korkeuserot ovat varsin pieniä. Maaston korkeimmat kohdat ovat noin 50 metriä merenpinnan yläpuolella. Pinta- ja pohjavedet Hankealue sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella (VHA 3). Hankealue sijoittuu kolmannen jakovaiheen valuma-aluejaossa Merikarvianjoen suualueelle (36.011) ja länsiosiltaan Tuorijoen alaosan alueelle (36.051). Hankealueen vesistöjä ovat Jäneskeitaan länsipuolella sijaitseva Valkkijärvi, joka on kooltaan noin 10 ha. Valkkijärven rannat ovat metsäiset ja rakentamattomat, joten rannat ovat käytännössä katsoen luonnontilaisia. Kurkikeitaan keskellä sijaitsee Kolmijärvet, kaksi pientä suolampea. Lammet ovat luonnontilaisia ja kooltaan noin 0,1 ha. Muut hankealueen pintavedet ovat metsäojia. Alueella ei ole luonnontilaisia puroja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 9 (65) 31.5.2013 Jäneskeidas ja Kurkikeidas ovat keskiosiltaan ojittamattomia soita, mutta niiden laiteet ja ympäröivät suot on ojitettu. Ojitukset laskevat Jäneskeitaan länsipuolella ja Kurkikeitaan pohjoispuolella Pentinnevanojan kautta Merikarvianjokeen laskevaan Tuorijokeen, ja edelleen Selkämereen Peipunlahdessa Merikarvian keskustaajaman eteläpuolella. Jäneskeitaan ja Kurkikeitaan eteläpuolella sijaitsevat suo- ja pelto-ojat laskevat Merikarvianjokeen Sikaojan kautta. Hankealueelta on matkaa Tuorijokeen lähimmillään noin 7 km, Tuorijoki sijoittuu kokonaan Tourilantien-Siikaistentien pohjoispuolelle ja Vaasantien (vt 8) länsipuolelle. Suunnittelualueelta on noin 2 km matkaa Merikarvianjokeen. Merikarvianjoki saa alkunsa Isojärvestä hankealueen ja Otamontien eteläpuolelta. Isojärven pohjoisosan Haudanselälle on matkaa hankealueelta noin 2 km. Hankealueella ei ole pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat pohjoisessa Kuvaskankaalla ja Paulakankaalla noin 7 km:n päässä hankealueesta. Kuva 4. Hankealue ja lähimmät luokitellut pohjavesialueet. Linnusto ja eläimet Hankealueella on tehty pesimälinnustoselvitys ja seurattu linnuston syysmuuttoa 2012 ja kevätmuuttoa 2013. Maastotöiden lisäksi on selvitetty hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatieto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta, Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus, 2012). Yksityiskohtaisemmin linnustoa ja eläimistöä on käsitelty laaditussa ympäristöselvitysraportissa (FCG, 2012). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 10 (65) 31.5.2013 Pesimälinnusto Jäneskeitaan tuulivoimapuiston pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta ja pistelaskenta) soveltaen (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Linnustoselvitysten yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota myös mahdollisiin petolintujen pesäpaikkoihin, metson soidinalueisiin sekä muihin linnustollisesti arvokkaisiin kohteisiin. Hankealueen linnustollista monimuotoisuutta kasvattavat muutamat pienialaiset ojittamattomat avosuoalueet, Kolmijärvien pienet lammet sekä Valkkijärvi, kaakkoiskulmauksen pienet peltoalueet sekä Uusitalon luonnonsuojelualueen vanha luonnontilainen metsikkö. Valkkijärvi on suhteellisen karu vesistö, minkä vuoksi sen linnustokin on niukkaa. Järvellä havaittiin selvitysten aikaan sinisorsapoikue sekä telkkä ja laulujoutsen, joka ei ilmeisesti pesi järvellä. Kolmijärvien alue on linnustollisesti köyhä, eikä siellä havaittu lainkaan vesilintuja. Hankealueen etelä- ja lounaispuolelle sijoittuu Isonevan ojittamaton avosuoalue sekä pieni Kakkurilampi, missä pesii kaakkuri (Kalevi Eklöf, kirjall. ilm. 15.6.2012). Kesän 2012 pesimälinnustoselvitysten aikaan Jäneskeitaan hankealueella havaittiin yhteensä 43 lintulajia, joiden arvioitiin pesivän alueella. Alueen runsaimmat lajit olivat metsien yleislajeiksi ja havumetsälajeiksi luokitellut peippo, pajulintu, metsäkirvinen, punarinta, vihervarpunen, tiltaltti ja laulurastas. Hankealueen pesimälajisto koostuu enimmäkseen alueellisesti tavanomaisista karujen metsäja suoalueiden pesimälajeista. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei havaittu lainkaan petolintuja nyt toteutetun pesimälinnustoselvityksen aikana. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia merikotkan pesäpaikkoja. Lähimmät merikotkan pesäpaikat sijoittuvat yli 10 km etäisyydelle Merikarvian rannikkoalueelle. Rengastustoimiston ja sääksirekisterin tietojen mukaan hankealueella sijaitsee kaksi vanhaa sääksen pesäpaikkaa, joissa ei kuitenkaan ole pesitty vuoden 2006 jälkeen. Lisäksi noin 500 m etäisyydellä hankealueen pohjoispuolella sijaitsee sääksen pesä, missä on pesitty viimeksi vuonna 2011 ja hankealueen kaakkoiskulmalla sijaitsee huuhkajan pesäpaikka, mistä on rengastettu poikueet vuosina 2008 ja 2009. Jäneskeitaan ojittamattomalla suoalueella havaittiin kapustarinta sekä pensastasku, mutta muutoin suon lajisto on hyvin tavanomaista ja niukkaa. Myös Kurkikeitaan suoalueen lajisto on vähäistä. Hankealueella on havaintojen perusteella suhteellisen vahva metsäkanalintukanta. Alueella havaittiin mm. teeriä monin paikoin ja metsoja Jäneskeitaan itäpuolisella metsäalueella sekä Lehtiladonkallion luoteispuolella sekä pyy Karhukorvenkydön alueella hankealueen eteläosissa. Metsälinnuston kannalta merkittävin metsikkö sijoittuu Jäenskeitaan itäpuolelle, Uusitalon luonnonsuojelualueelle ja sen lähiympäristöön. Alueella havaittiin mm. puukiipijä, töyhtötiainen, hippisäisiä, punatulkkuja sekä teeriä ja metso. Muuttolinnusto Selkämeren rannikko muodostaa merkittävän lintujen muuttoa ohjaavan johtolinjan, jota sadattuhannet linnut seuraavat vuosittain keväällä ja syksyllä. Rannikkoalueen kautta muuttaa merkittäviä määriä mm. joutsenia, hanhia, petolintuja, kurkia ja eri varpuslintuja. Jäneskeitaan tuulivoimapuistoalueen kautta kulkevaa muuttolinnustoa havainnoitiin syksyn 2012 aikana kahdesta havainnointipisteestä noin 7 päivän ajan (yhteensä 14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 11 (65) 31.5.2013 maastotyöpäivää). Jäneskeitaan hankealue sijoittuu noin 10 km muuton johtolinjana toimivan rannikkoalueen itäpuolelle, joten on todennäköistä, että hankealueen kautta ei kulje merkittävää lintujen muuttovirtaa. Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttaa lähes kaikkien hankealueen läheisyydessä ja sen kautta muuttavien lajien lentokorkeuksiin ja muuttoreitteihin, koska esimerkiksi muuton painopiste siirtyy herkästi tuulen suunnan ja voimakkuuden vaikutuksesta rannikkoalueella noin 1–5 km. Kovalla vastatuulella tai muuten huonoissa muuttoolosuhteissa merkittävästi suurempi osa muuttajista laskee muuttokorkeuttaan törmäyskorkeudelle tai sen alapuolelle. Hyvän sään ja hienoisen myötätuulen vallitessa suuri osa esimerkiksi kurjista ja petolinnuista muuttaa selvästi törmäyskorkeuden yläpuolella. Kevätmuutto havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kymmenenä päivänä yhteensä 60 tuntia. Havainnointia tehtiin 1,5 kuukauden jaksolla (29.3.–14.5.), jolloin saatiin melko kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Havainnointipaikka sijoittui Saunanevan reuna, josta on paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen. Toinen havainnointipaikka sijoittui Kasalan kalasataman lintutornille tuulivoima-alueesta luoteeseen, paremman muuttoreitin varrelle, jossa oli hyvä näkyvyys. Havainnointipaikkojen välinen etäisyys oli noin 22 km. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua varsin tehokkaasti, vaikka kevätmuutto oli yleisesti tavanomaista myöhäisempi. Kotkamuutto jäi havainnoimatta käytännössä kokonaan. Kurkimuutto oli poikkeuksellisen hankalasti havainnoitavissa, sillä linnut muuttivat useana päivänä seudulla hyvin myöhään iltapäivän puolella saderintamien jälkeen, jolloin havainnointia ei ollut. Tulosten valossa Kasalan kalasataman lintutornista havaittiin huomattavasti enemmän muuttavia lintuyksilöitä. Isoja lintuja muutti kuitenkin vaihtelevasti, sillä laulujoutsenia kirjattiin tismalleen sama määrä molemmissa pisteissä, metsähanhia noin kolminkertainen määrä Jäneskeitaalla ja merihanhia noin seitsenkertainen määrä Kasalassa. Kurkia havaittiin selvästi enemmän Jäneskeitaalla. Mustalintuja havaittiin kaikkein eniten. Kokonaislentomäärästä 63 % oli mustalintuja (5 566 yksilöä), haahkoja (5 000 yks.), naurulokkeja (4 280 yks.), merimetsoja (3 948 yks.), peippoja (2 475 yks.), pilkkasiipiä (1 075 yks.) ja harmaalokkeja (1 044 yks.). Kookkaita lintujen – kuten hanhia, kurkia ja petolintuja – havaittiin kymmenen päivänä aikana varsin vähän suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenia kirjattiin kohtalaisesti, 279 yksilöä, mutta niistä vain 40 yksilöä lensi Jäneskeitaalla riskikorkeudella. Metsähanhien muutto oli hyvin haastava poikkeuksellisen myöhäisen kevään aikana; käytännössä iso osa ohimuuttavasta populaatiosta matkasi koilliseen sellaisena päivänä, jolloin Kasalassa ja Jäneskeitaalla ei ollut havainnointia. Metsähanhia kirjattiin yhteensä vain 191 yksilöä, mikä ei todennäköisesti vastaa havaintopisteiden keskimääräistä kevätmuuttajamäärää. Kurkien kokonaissummaksi kertyi vain 217 lentoa, mutta toisaalta ne lentävät usein hyvin korkealla, joten törmäysriski on pieni. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 120 havaintotunnin aikana noin 37 200 yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 310, mikä on melko edustava lukema keväällä. Jäneskeitaan tuloksia tarkastellessa lentomäärä oli kuitenkin vain 99 yksilöä tunnissa, mikä on hyvin pieni lukema. Seurannan perusteella Jäneskeitaan tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaisen muuttoreitin varrella, mutta joinakin vuosina metsähanhien muuttajamäärät ovat todennäköisesti varsin suuria. Kevätseurannan aikana Jäneskeitaalla ja Kasalan kalasatamassa muutolla havaitut lajit on lueteltu kevätmuuttoselvityksen taulukossa 6. Eri lajeja havaittiin Jäneskeitaalla yhteensä 89 ja Kasalassa yhteensä 126. Lisäksi selvityksessä on esitetty FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 12 (65) 31.5.2013 yksityiskohtaisemmin havainnot kirjallisesti. suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajikohtaiset Suojelullisesti arvokkaat lintulajit Toteutetun pesimälinnustoselvityksen aikana alueella havaittiin yhdeksän suojelullisesti arvokasta lintulajia. Pesimälinnustoselvitysten aikana alueella ei havaittu valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) lajeja alueella havaittiin neljä: teeri, metso, käenpiika ja sirittäjä. Lisäksi metso ja kapustarinta on luokiteltu alueellisesti uhanalaisiksi. Muu eläimistö Alueella tavattava muu eläimistö koostuu etupäässä alueellisesti tavanomaisista ja tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajeista kuten, hirvi, metsäjänis, kettu ja orava sekä piennisäkkäät. Maastoinventoinneissa alueella havaittiin runsaasti mm. hirven, metsäkauriin ja supikoiran jälkiä. Liito-oravat Suojelullisesti arvokkaista lajeista liito-oravan esiintymistä alueella selvitettiin pesimälinnustokartoitusten yhteydessä touko- ja kesäkuussa 2012. Liito-oravakartoituksen perusteella hankealueella ei esiinny liito-oravaa, ja alueella on ennen kaikkea hyvin niukasti lajille soveliaita elinympäristöjä. Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja iältään liito-oravan elinympäristöiksi liian nuoria, ja puulajistoltaan liian yksipuolisia. Liito-oravalle soveltumattomien mäntyvaltaisten, kuivahkojen kankaiden ja avoimien soiden osuus on hankealueen metsäpinta-alasta suuri. Lajille soveliasta varttunutta kuusikangasmetsää esiintyy hyvin pieninä ja pirstoutuneina kuvioina lähinnä alueen eteläosissa, mutta tärkeän ravintopuun, haavan osuus on näilläkin metsäkuvioilla vähäinen. Potentiaalista elinympäristöä on erityisesti Uusitalon luonnonsuojelualueella, mutta alueen eristyneisyys ja ympäröivien metsien nuori ikä ovat todennäköisesti syynä siihen, ettei liito-oravaa havaittu myöskään suojelualueella. Lepakot Hankealueelle tehdyn erillisen lepakkoselvityksen mukaan (Ahlman 2012) alueella esiintyy vähälukuisena pohjanlepakkoa ja viiksi-/isoviiksisiippaa. Kartoituksessa lepakoita havaittiin koko hankealueella yhteensä vain viidellä paikalla. Havaintopaikat sijaitsivat melko etäällä suunniteltujen kaavaluonnosvaiheen tuulivoimaloiden sijoituspaikoista, eikä voimaloiden rakennuspaikkojen läheisyydessä havaittu merkittäviä kerääntymiä tai saalistuspaikkoja. Päiväsaikaan tehdyn maastokäynnin perusteella voimaloiden sijoituspaikkojen lepakkopotentiaali (alueen soveltuvuus lepakoille) arvioitiin lähes kaikilla voimalapaikoilla heikoksi tai tavalliseksi. Ainoastaan voimalan 2 sijoituspaikan lähiympäristö arvioitiin hyväksi elinympäristöksi lepakoille, sillä alue on hyvin mosaiikkimainen ja paikalla on runsaasti suojaisia ja pienilmastoltaan erityisiä kuvioita lepakoiden saalistusta varten. Yöaikaan tehdyissä kartoituksissa voimalan 2 sijoituspaikan lähialueella ei kuitenkaan havaittu lepakoita. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 13 (65) 31.5.2013 Kuva 5. Karttaote 2012 laaditusta lepakkoselvityksestä. Luonnosvaiheen jälkeen voimalapaikkoja on siirretty, voimala nro kolme on siirretty pohjoisemmaksi lähelle isoviiksi/viiksisiipan havaintopaikkaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 14 (65) 31.5.2013 3.1.2 Maisema Hankealueesta laaditussa Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston ympäristöselvitys raportissa on kuvattu hankealueen maisemaa. Ympäristöselvityksessä on myös esitetty muutamia kuvasovitteita eri puolilta tuulivoimapuistoa. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelussa lähtötietoina on käytetty valtakunnallisia ja maakunnallisia listauksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä ja kohteista (mm. RKY 2009, Satakunnan maakuntakaava). Siikainen kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Lounaismaahan ja tarkemmassa seutujaossa Pohjois-Satakunnan järviseutuun, jolla alueella soita on muuhun Satakuntaan verrattuna huomattavan paljon. Metsäistä yleisilmettä elävöittävät lukuisat järvet, joista osa on säilyttänyt erämaisen luonteensa. Jäneskeitaan hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee noin 20 km etäisyydellä hankealueen lounaispuolella, Porin kaupungin alueelle sijoittuva Ahlaisten kulttuurimaisema. Ahlaisten kulttuurimaisema edustaa Satakunnan rannikkoseudulle tyypillistä pienipiirteistä ja vaihtelevaa viljely- ja kylämaisemaa. Ahlaisten kirkonkylä on yksi Suomen parhaiten säilyneistä kylistä. Topografia Hankealue on maastomuodoiltaan suhteellisen tasaista, suuria korkeuseroja ei ole. Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston hankealueen korkeus merenpinnasta vaihtelee noin 40–45 m välillä. Hankealueen, kuten koko hankkeen maisemallisen vaikutusalueen (n. 20–30 km tuulivoimaloista) maaston muodot ovat matalia ja loivapiirteisiä, joka on tyypillistä alavalla rannikkoseudulla. Kuva 6. Näkymä Lankoskelta tuulivoimapuiston suuntaan, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö suoraan edessä noin 300 m etäisyydellä. Etäisyys tuulivoimapuistolle noin 2,3 km. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 15 (65) 31.5.2013 Kuva 7. Tuulivoimapuistoalueen sijainti, etäisyyttä Otamon kylään (itäpuolella) ja Haudanselälle (kaakossa) noin 2 km sekä Lankoskelle (lounaassa) noin 2,5 km. Siikaisten keskusta (koillisessa) noin 7 km etäisyydellä ja Merikarvian keskusta (lännessä) noin 10 km etäisyydellä tuulivoimapuiston alueesta. Maisemakuva Hankealue on suurelta osin metsätalouskäytössä. Maisema on suurelta osin sulkeutunutta metsämaisemaa. Alueella on useita soistuneita alueita, joista laajimmat ovat Jäneskeidas ja Kurkikeidas. Alueen maastossa onkin mosaiikkimaista kivennäismaiden ja soistuneiden maiden vaihtelua. Lisäksi hankealueelle sijoittuu pieniä järviä, joista laajin on Valkkijärvi hankealueen länsireunalla. Maisemakuva aivan hankealueen rajojen ulkopuolella, noin 5 km etäisyydellä hankealueesta, on samankaltaista kuin hankealueella, mutta etäämmäksi siirryttäessä maisemakuvaan tulee mukaan kulttuurivaikutteita, asutusta ja suhteellisen pienialaisia peltomaisemia. Lähin laajempi vesistöalue, Isojärvi ja sen pohjoisosassa oleva Haudanselkä, sijoittuu hankealueen eteläpuolelle noin kolmen kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 16 (65) 31.5.2013 Hankealueen nykyiseen maisemakuvaan muodostavat maisemahäiriöitä alueen poikki kulkeva 110 kV voimajohto sekä pohjoisosaan sijoittuva Haukijärven maa-aineisten ottoalue. Hankealueen eteläpuolelle, noin kolme kilometrin etäisyydelle Haudanselän ranta-alueelle sijoittuu myös kalkkikivilouhos. 3.1.3 Rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähimmät kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sijoittuvat Siikaisten Otamon ja Merikarvian Lankosken kyliin hankealueen kaakkois- ja lounaispuolille. Otamon kylässä sijaitsevat talonpoikaisarkkitehtuurin kohteet sijoittuvat lähimmillään noin 2,0 km tuulivoimalan 3 itäpuolelle ja Lankosken kylän kohteet puolestaan noin 2,6 km tuulivoimalan 1 lounaispuolelle. Otamon kylän peltoalueet ovat suhteellisen pienialaisia ja siten maisema on melko sulkeutunutta. Lankosken kulttuurihistoriallisesti merkittävän kyläkokonaisuuden länsi-luoteispuolelle sijoittuu hieman laajempia peltoaukeita molemmin puolin Merikarvianjokea. Kokonaisuutena ajatellen maisema on sulkeutunutta noin 2 km suunnittelualueen kaakkoispuolelle sijoittuvaa Haudanselkää lukuun ottamatta. Kuva 8. Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston aluerajaus sinisellä pistekatkoviivalla. Lähin arvokas maisema-alue, Ahlaisten kulttuurimaisema, lilalla ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri (Otamon kylä) ja Lankosken kylä, sinisellä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 17 (65) 31.5.2013 Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri, Otamon kylä (www.rky.fi, haettu 15.10.2012) Satakuntalaisen talonpoikaisarkkitehtuurin erittäin edustavia yksittäisiä esimerkkejä on säilynyt Siikaisten Otamon, Vuorijärven ja Leppijärven kylissä. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Otamon kylä, sijoittuu Otamontien ja Leväsjoentien rajaamalle länsi-pohjois-sektorille. Siikainen oli pitkään eränkäyntiin käytettyä takamaata aina 1600-luvulle asti. Siikaisten asutus on sijoittunut ensimmäisenä Otamonjoen varteen Otamon kylään, Isojärven pohjoispäähän 1650luvulla. Kylän keskeisiä maatiloja ovat Vanhatalo, Mikkola ja Juhala. Rakennuskannassa on säilynyt rikasmuotoista talonpoikaisarkkitehtuuria. Leimallista on rakennusten pitkä ja kapea rungon muoto, erittäin koristeellisesti listoitetut ja moni-ikkunaiset, kulmistaan viistetyt kuistit ja leikkauskoristellut vellikellot. Pihapiireille on ominaista umpipihan muoto. Merikarvian Lankosken kylä (www.rky.fi, haettu 15.10.2012) Lankosken ensimmäiset asukastiedot ovat 1600- ja 1700-luvun vaihteesta. Koskessa oli jo 1700-luvun puolivälissä saha ja mylly. Myllyn takana oli Satakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos, 1840-luvulla rakennettu pieni paperitehdas. Lankosken kylän rakennuskanta viestii 1800-luvun puolivälissä alkaneen teollistumisen ja puutavarakaupan tuomasta vauraudesta. Kylä muodostuu Isotalon, Erkintalon ja Heikintalon tiivistä, arkkitehtuuriltaan edustavasta kokonaisuudesta. Päärakennukset on rakennettu 1800-luvun puolivälin jälkeen. Talojen ympärillä on Merikarvialle tyypilliset hyvin leveät ja korkeat kiviaidat. Lankosken vesivoima on mahdollistanut kylälle vaurautta tuoneen teollisuustoiminnan. Antti Ahlström aloitti myöhemmin laajaksi kasvaneen teollisuustoiminnan Lankoskelta. Ahlströmiin liittyvä Isotalo on suojeltu rakennussuojelulailla. Uusi maantie siltoineen (uusi silta valm. 1960)on jättänyt vanhan tien kylätieksi, jonka varrella on vanha kaksiaukkoinen kivestä holvattu silta. Sillan kupeessa on Lankosken vanha kivirakenteinen mylly. Muinaisjäännökset Alueelta ei tunneta muinaisjäännöksiä. Alueella on tehty arkeologinen inventointi elokuussa 2012 (Kalle Luoto, FM arkeologi). Alueelta ei paikannettu muinaisjäännöskohteita. Arkeologinen täydennysselvitys laadittiin kaavaehdotuksen mukaisilla voimalapaikoilla toukokuussa 2013. Alueella ei havaittu myöskään tuolloin muinaisjäännöskohteita (Kalle Luoto, FM arkeologi). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 18 (65) 31.5.2013 Kuva 9. Muinaisjäännösinventoinneissa maastossa tarkistetut kohteet 2012 ja 2013. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 19 (65) 31.5.2013 3.1.4 Asuminen, palvelut ja elinkeinot Lähin loma-asunto sijaitsee noin 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloiden paikoista. Pääasiassa etäisyyttä asuinrakennuksiin on yli 1 km, lähin vakituinen asunto sijaitsee noin 950 metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Otamon kylässä, suunnittelualueen kaakkoispuolella, on asuntojen lähin keskittymä. Otamon kylässä on myös noin kymmenen loma-asuntoa ja muutamia yksittäisiä liikerakennuksia. Suunnittelualueen lähimmät palvelut sijoittuvat Otamon kylään. Seuraavat lähimmät asutuskeskittymät ovat Tuorilassa suunnittelualueen luoteispuolella ja Siikaisten keskustaajamassa suunnittelualueen koillispuolella. Tuorilassa on myös liikerakennuksia vt 8 ja Tuorilantien liittymässä sekä Merikievarin ja Tuorilan teollisuusalueen kohdalla noin 1,4 km liittymästä Porin suuntaan. Runsaammin loma-asutusta sijoittuu Isojärven rannoille suunnittelualueen eteläpuolelle yli 2 km:n etäisyydelle. Suunnittelualueelle sijoittuu muuta rakennuskantaa (latoja, varastoja tms.) yhdeksän rakennusta. Rakennuskannan sijoittumista suhteessa hankealueeseen on kuvattu seuraavan sivun kartalla. Yli 1 km:n etäisyydelle, mutta alle 2 km:n säteelle suunnitelluista voimalapaikoista sijoittuu noin 20 vakituista asuntoa ja 7 loma-asuntoa. Välittömästi 2 km vyöhykkeen ulkopuolelle sijoittuu mm. Otamon kylä ja noin 23 lomaasuntoa eri puolille hankealueen ulkopuolelle. Hieman yli 2 km:n vyöhykkeelle sijoittuu noin 80 vakituista asuntoa ja 36 vapaa-ajan asuntoa. Suunnittelualue on pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen pohjoisosassa Haukijärven tilalla on kallioainesottoalue (lupa v. 2004). Luvan mukaisen ottamisalueen laajuus on noin kaksi hehtaaria ja arvioitu ottomäärä 10 vuoden aikana on noin 4 000 m3/a eli yhteensä noin 40 000 m3. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 20 (65) 31.5.2013 Kuva 10. Rakennuskanta, hankealue osoitettu punaisella pistekatkoviivalla (lukusuunta käännetty), loma-asunnot sinisillä, vakituiset asunnot punaisilla pisteillä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 21 (65) 31.5.2013 Kuva 11. Kaavaehdotuksen mukaiset tuulivoimaloiden sijoituspaikat ja etäisyys lähimpiin asuntoihin (loma-asunnot sinisellä, vakituiset asunnot punaisella). Lisäksi kuvassa on osoitettu 1 -5 km:n etäisyysvyöhykkeet kustakin voimalasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 22 (65) 31.5.2013 3.1.5 Liikenne Suunnittelualueelle on kulku Otamontien (yt 13175), Tuorilantien (st 270) ja Leväsjoentien (yt 2600) sekä näiltä erkanevien yksityisteiden kautta. Suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu Vaasantie (valtatie 8), jolla keskimääräinen liikenne suunnittelualueen kohdalla oli n. 3 600 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2010. Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu Tuorilantie (Siikaistentie, seututie 270), itäpuolelle Leväsjoentie (yhdystie 2600) ja eteläpuolelle Otamontie (yhdystie 13175). Tuorilantien keskimääräinen liikenne suunnittelualueella oli n. 990, Leväsjoentien n. 340 ja Otamontien n. 310 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi suunnittelualueella on yksityisteitä. Suunnittelualueelle suuntautuu pääasiassa maa- ja metsätalouteen liittyvää ajoa. Suunnittelualueen pohjoisosassa olevalle kallionottoalueelle suuntautuu myös raskasta liikennettä. 3.1.6 Tekniset verkostot Suunnittelualueen eteläosassa kulkee 110 kV:n voimalinja (Fingrid Oyj). Suunnittelualueella ei ole kunnan rakentamaa vesihuoltoverkostoa. 4 SUUNNITTELUTILANNE Luvussa kuvataan suunnittelua ohjaavat ylemmän hierarkiatason kaavat ja valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat ja selvitykset, jotka suunnittelussa huomioidaan. 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat periaatteellisia linjauksia sekä erityistavoitteita, jotka ovat velvoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Jäneskeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat seuraavat asiakokonaisuudet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 23 (65) 31.5.2013 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. merkittävät Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Alueidenkäytössä on turvattava lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Alueidenkäytössä on turvattava viestintäjärjestelmien tarpeet. Voimajohtolinjauksissa johtokäytäviä. Tuulivoimalat yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja –alueet sekä maiseman erityispiirteet. on on sijoitettava ensisijaisesti ensisijaisesti valtakunnallisesti hyödynnettävä keskitetysti merkittävien olemassa useamman olevia voimalan Lisäksi valtioneuvosto on vahvasti sitoutunut tuulivoimarakentamisen edistämiseen. Hallitusohjelmassa (2011) on tuulivoimaa koskevia tavoitteita selkeyttää ja nopeuttaa tuulivoiman kaavoitusta, luvitusta, ympäristövaikutusten arviointia ja korvauskäytäntöjä. Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa tuulivoiman osuus sähkönkulutuksesta 6 % vuoteen 2020 mennessä. 4.2 Maakuntakaava 4.2.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava (vahv. 30.11.2011). Suunnittelualueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu maankäyttöä tai aluevarauksia, jotka estäisivät tuulivoiman kehittämishankkeen toteuttamisen. Tuulivoimapuistoalueelle ei pääosin ole merkitty aluevarausmerkintöjä. Tuulivoimapuistoalueen pohjoisosaan on merkitty kallionoton alue (EO2). Tuulivoimapuistoalueen eteläosaan on merkitty vähintään 110 kV:n voimalinja ja alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Tuulivoimapuistoalueen eteläosaan on merkitty ulkoilureitin yhteystarve, jota koskee suunnittelumääräys: maankäytön suunnittelulla on turvattava ulkoilureitin yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus. Maakuntakaavassa Lankoski on esitetty virkistysalueena. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 24 (65) 31.5.2013 Kuva 12. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (vahv. 30.11.2011). Suunnittelualueen ohjeellinen rajaus punaisella katkoviivalla. 4.2.2 Vaihemaakuntakaava Energiahuoltoon liittyvän Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laatiminen on aloitettu maakuntahallituksen päätöksellä 5.10.2009/161 §. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 luonnos on valmistunut ja asetettu nähtäville touko-kesäkuussa 2012. Vaihemaakuntakaava 1 tulee mahdollistamaan suurten tuulivoimapuistojen rakentamisen Satakunnassa. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana on vuonna 2011 julkaistu Mannertuulialueet Satakunnassa -raportti. Raportissa alue on mainittu alueena 7, Kurkikeidas, jonka pinta-ala on 5,7 km2 ja kokonaisteho 20–30 MW. Alueelle on sijoitettu 12 tuulivoimalaa. Raportin mukaan vaikutukset virkistyskäyttöön tulee tarkastella alueen tarkemmassa suunnittelussa. Vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu havainnekuvia tuulivoima-alueista syksyn 2012 aikana. Satakunnan vaihemaakuntakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä lokakuussa 2012. Vaihemaakuntakaavatyötä on jatkettu ja tarkoituksena on asettaa kaava uudelleen nähtäväksi toukokuussa 2013. Vaihemaakuntakaavan 1 ehdotusvaiheen 2 aineisto on nähtävissä Satakuntaliiton www-sivuilla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 25 (65) 31.5.2013 Kuva 13. Tuulivoima-alueen 7, Jäneskeidas aluerajaus vaihemaakuntakaavan 1 ehdotusvaiheessa 2. Kuva 14. Karttaote Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotusvaiheen 2 valmisteluaineistosta - Alueiden suhde seuraaviin aineistoihin: Kansallisesti tärkeät lintualueet (FINIBA) ja Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA) Lähde: www.BirdLife.fi, "Satakunnan luonnonsuojeluselvitys" 1995-1998 ja "Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa" 2004. Kaava-alueelle sijoittuu vihreällä merkitty Satakunnan luonnonsuojeluselvityksen kohde Jäneskeitaalle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 26 (65) 31.5.2013 Kuva 15. Karttaote vaihemaakuntakaavan 1 ehdotusvaiheen 2 valmisteluaineistosta – Rakennettu kulttuuriympäristö: Lankosken kylän ja Otamon kylän valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt osoitettu vaakaviivoituksella. 4.2.3 Seututason selvitykset ja suunnitelmat Satakunnan maakuntakaava, Satakuntaliitto, vahv. 30.11.2011 Satakunnan mannertuulihanke, Mannertuulialueet A:300, Satakuntaliitto 2011 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1, Satakuntaliitto (käynnissä) Tuulivoimaloiden vaikutus tutkien toimintaan –tutkimus (käynnissä) Luontotietoa tuulivoimatuotannon (käynnissä, valmistuu 2013) Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030, Karhun kämmen lyö, Satakunta Osaava ja energinen alue vesien syleilyssä, Sarja A:268, Satakuntaliitto 2003 Satakunnan maakuntaohjelma 2011–2014 , Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta, Energinen ja hyvinvoiva Satakunta, Julkaisu A297, Satakuntaliitto 2010 suunnitteluun Satakunnassa –selvitys, Sarja Satakunnassa –hanke, LTSS 4.3 Yleiskaava Suunnittelualueen lounaisosassa on voimassa oikeusvaikutteinen Siikaisten rantayleiskaava (vahv. 2012) kahdella toisistaan erillisellä alueella Kolmijärvien ja Kakkurilammen ympärillä. Nyt suunnitteilla olevalla osayleiskaavalla korvataan alueella voimassa oleva yleiskaava. Rantayleiskaavassa on suunnittelualueelle pääasiassa osoitettu maaja metsätalousvaltaista aluetta, jota voidaan käyttää haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Asutus tulee sijoittaa vähintään 200 m etäisyydelle rannasta. Alueelle ei saa rakentaa loma-asuntoja. Alueelle saa rakentaa enintään 20 kerros-m2:n suuruisen rantasaunan samalla tilalla sijaitsevaa vakinaista asuntoa varten. Sauna on sijoitettava asunnon pihapiiriin vähintään 15 m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Avohakkuita ei saa ulottaa 50 metriä lähemmäksi rantaviivaa (toimenpiderajoitus, MRL 43.2§). Lisäksi kaavassa on osoitettu olemassa oleva voimalinja ja alueella olevat vesistöt vesialueina (W). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 27 (65) 31.5.2013 Kuva 16. Ote Siikaisten rantayleiskaavasta; Kolmijärvet pohjoisempi alue ja Kakkurilampi eteläisempi alue. Koillisessa Jäneskeitaan tuulivoimaosayleiskaavan kaavoitettava alue on rajattu ehdotusvaiheessa siten, että kaava rajautuu Siikaisten rantayleiskaavaan. Suunnittelualueen koillispuolella on Siikaisten rantayleiskaavassa osoitettu Rapanevan suolle turpeenottoaluetta (EO). Mäntyjärven pohjoisrannalle ja Typpijärven kaakkoisrannalle on osoitettu kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa. Molempien järvien rannalle on toteutunut yksi rakennuspaikka. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 28 (65) 31.5.2013 Kuva 17. Ote Siikaisten rantaosayleiskaavasta; Typpijärvi (kuvassa eteläisin) Pitkäjärvi (itäisin) ja Mäntyjärvi (läntisin). 4.4 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia tai vireillä asemakaavoja. 4.5 Rakennusjärjestys Siikaisten kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 8.9.2011 § 30. 4.6 Maanomistus Suunnittelualueella maata omistaa Siikaisten kunta ja yksityiset maanomistajat. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 29 (65) 31.5.2013 4.7 Tuulivoimapuiston yleissuunnitelma Tuuliwatti Oy on laatinut tuulivoimapuistosta teknisen yleissuunnitelman. Tuulivoimaloiden, sähköaseman, huoltoteiden, maakaapeleiden ja voimalinjojen sijainti tarkentuu vasta kaavoituksella ja yksityisteinä rakennettavien teiden rakennussuunnittelulla. Tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja on muutettu kaavan ehdotusvaiheessa. 4.8 Suunnittelun kuluessa laaditut selvitykset Kaavatyön yhteydessä laaditaan kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi, linnustoselvitykset, liito-oravaselvitys, lepakkoselvitys Natura-arvioinnin tarveharkinta melu- ja varjostusmallinnus, näkemäalue-analyysi, maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys arkeologinen inventointi ja inventoinnin täydennys FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 30 (65) 31.5.2013 5 TAVOITTEET Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston rakentamista valmistelee Tuuliwatti Oy. Alueelle laadittava oikeusvaikutteinen osayleiskaava tulee mahdollistamaan rakennuslupien myöntämisen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella. Alueelle tavoitellaan sijoitettavaksi kahdeksaa tuulivoimalaa. Hankkeesta vastaava on tehnyt tarvittavat maanvuokraussopimukset maanomistajien kanssa. Hanketta koskevat näkemäalueanalyysi, melu- ja varjostusmallinnukset sekä havainnekuvat on laadittu olettaen, että alueelle sijoitetaan kahdeksan napakorkeudeltaan 140 metristä voimalaa, joiden roottorin halkaisija on 128 m. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on 204 m. Voimaloiden lisäksi alueelle rakennetaan voimaloita yhdistävät keskijännitekaapelit maakaapeleina sekä huoltotiet. Mallinnukset on päivitetty ehdotusvaiheessa vastaamaan voimaloiden uusia sijoituspaikkoja. Luonnosvaiheessa sähköverkkoon liittymismahdollisuuksina oli kolme. Yhtenä vaihtoehtona oli liittyminen 20 kV maakaapeliyhteydellä Tuorilan nykyiseen sähköasemaan (Lankosken Sähkö Oy), joka saneerattaisiin liittymisen yhteydessä. Toisena vaihtoehtona oli liittyminen omalla sähköasemalla Fortum Sähköverkon alueen eteläosan läpi menevään 110 kV johtoon. Tämä vaihtoehto edellyttää, että Fingrid Oyj rakentaisi uuden sähköaseman Leväsjoelle. Kolmantena vaihtoehtona oli oman 110 kV liityntäjohdon rakentaminen Leväsjoelle Fortum Oyj:n johdon vierelle. Tuulivoimapuiston kokonaisteho on näillä näkymin noin 27 MW, teho saattaa muuttua voimaloiden kehittyessä. Kaavaehdotusvaiheeseen mennessä on selvinnyt, että tuulivoimapuisto voidaan liittää Fingridin verkkoon tuulivoimapuiston oman sähköaseman välityksellä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata, alueelta aidataan ainoastaan sähköasema. 5.1 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Suunnittelualue on todettu Satakunnan Mannertuuliselvityksessä ja vaihemaakuntakaavassa soveltuvaksi tuulivoimatuotantoon. Alueelle ei kohdistu Satakunnan maakuntakaavassa varauksia, jotka olisivat ristiriidassa tuulivoimapuiston kanssa. 5.2 Prosessin aikana tarkennetut tavoitteet Kaavatyötä koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 20.6.2012 Porissa. Neuvottelussa saatu palaute kirjattu kaavaselostuksen kohtaan Viranomaisyhteistyö. Tuuliwatti Oy on pyytänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselta päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta. Päätöksessä 8.10.2012 on todettu, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. YVA-asetuksen 6 §:ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. YVA-asetuksen kohdan 7) e) mukaan arviointimenettelyä sovelletaan tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. Suunnitellun tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan YVAasetuksen 7 §:n harkintakriteereihin perustuen. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella tuulivoimaloiden sijoittelua muutettiin ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Alueelta laadittiin arkeologinen täydennysselvitys kaavaehdotuksen mukaisilla voimalapaikoilla. Alueella FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 31 (65) 31.5.2013 tehtiin linnuston kevätmuuton seurantaa keväällä 2013. Näkemäalueanalyysi, melu- ja varjostusmallinnukset on päivitetty kaavaehdotusvaiheen tuulivoimapaikkoja vastaavaksi. 5.3 Mitoitusperusteet Tavoitteena on, että tuulivoimaloiden etäisyys lähimmistä asunnoista on noin 1 km. Lähimpänä asutusta on tuulivoimala 2 etelässä, etäisyys voimalalta Lähteenmäelle Otamontien eteläpuolelle on noin 950 m. Tuulivoimaloiden keskinäinen etäisyys on hyvä olla noin 500 m, jotta tuotantoteho säilyy. Tuulivoimapuistoon tavoitellaan yhteensä 8 voimalaa. Tuuliatlaksen mukaan tuulennopeus Jäneskeitaalla on vuodessa keskimäärin noin 6,4 m/s 100 metrin korkeudella. Tuulen nopeus vaihtelee eri vuodenaikoina ollen korkeimmillaan tammikuussa 8,3 m/s 100 metrin korkeudella ja 9,6 m/s 200 metrin korkeudella ja alhaisimmillaan kesäkuussa 5,3 m/s 100 metrin korkeudella ja heinäelokuussa 6,2 m/s 200 metrin korkeudella. Vallitseva tuulen suunta on lounaasta. 6 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 6.1 Osalliset Kaavatyön osallisia on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jota päivitetään tarvittaessa prosessin kuluessa. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat kylätoimikunnat yhteisöt kuten kotiseutu- tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Satakunnan luonnonsuojelupiiri elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä metsänomistajaliitto, ProAgria muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset, metsästysseurat erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset, alueellinen metsäkeskus, Digita Oy naapurikuntana Merikarvian kunta edustavat ja asukasyhdistykset yhteisöt, kuten sekä MTK, Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintokunnat, tekninen lautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Satakuntaliitto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 32 (65) 31.5.2013 Satakunnan Museo Puolustusvoimat, Ilmavoimat Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Finavia Oyj Satakunnan pelastuslaitos 6.2 Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Kaavatyön kulku on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jota päivitetään tarvittaessa prosessin kuluessa. Kaavatyön kuluessa osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kirjallisesti kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana (valmisteluvaiheen kuuleminen) ja/tai jättää muistutus kaavasta kaavaehdotuksen julkisen nähtävilläolon aikana. Kaavaprosessin aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta. Siikaisten kunnanhallitus päätti kokouksessaan 29.10.2012 asettaa osayleiskaavaluonnoksen nähtäville 5.11. - 5.12.2012. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana järjestettiin yleisötilaisuus Siikaisten kunnanvirastossa 14.11.2012. Toinen yleisötilaisuus pidetään kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana. 6.3 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa (20.6.2012) saatiin seuraavaa palautetta kaavan laatimista varten: - Havainnekuvat tulee laatia suunnalta, joissa ihmiset liikkuvat, ja toisaalta merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen näkökulmasta. - Suunnittelualueen liittäminen sähköverkkoon tulee selvittää kaavatyön aikana. - Sähkönsiirron suunnat on hyvä selvittää jo kaavavaiheessa, sähkönsiirtoreiteillä tulee olemaan merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. - Osallisten luetteloa on täydennetty neuvottelun perusteella. - Ohjausryhmään kutsutaan kunnasta kaavojen valmistelutoimikunta, johon kuuluu kunnanjohtaja, tekninen johtaja, kunnanhallituksen ja –valtuuston puheenjohtajat sekä yksi kunnanhallituksen jäsen. - Kaava-alueen rajaus tehtävä tuulivoimaloiden meluvaikutusten mukaan; alue, jolla tuulivoimalat aiheuttavat vaikutuksia hajarakentamiselle/loma-asutukselle, on otettava mukaan aluerajaukseen. - ELY:n liikennepuoli ottaa jatkossa kantaa tuulivoimarakentamisen vaikutuksiin liittymien toimivuuteen ja kuljetusreitteihin. - Arkeologinen selvitys on hyvä tehdä, koska muinaisjäännöksiä alueelta ei ole aiemmin etsitty. Alue on potentiaalista muinaisjäännösten aluetta. Voimaloiden lisäksi tiestön kohta ja sähkönsiirtoreitit tulee selvittää. - Todettiin, että toisen viranomaisneuvottelun tarve valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen, kun nähdään yhteensovittamistarpeita hankkeessa on. - Lisäksi viranomaiset totesivat, että lähimmät muut tuulivoimahankkeet tulee mainita OASiin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi sovitaan kuinka vasta paljon Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 33 (65) 31.5.2013 Hankkeesta on pyydetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta. Päätös on saatu 8.10.2012, eikä hankkeesta vaadita laadittavaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) mukaista arviointimenettelyä. Koska luonnosvaiheen viranomaislausunnoissa ei ilmennyt neuvottelutarvetta, pidetään kaavasta seuraava viranomaisneuvottelu ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 34 (65) 31.5.2013 7 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 7.1 Vaihtoehtojen kuvaus Kaavatyössä ei varsinaisesti laadita eri maankäyttövaihtoehtoja osayleiskaavaluonnokseksi asti, mutta kaavatyön alussa voidaan tehdä alustavia vaihtoehtotarkasteluja eri osa-alueista. Kaavatyön kuluessa on luovuttu yhden tuulivoimalan sijoittamisesta alueelle, koska sen vaikutukset ulottuisivat naapurikunnan Merikarvian puolelle. Tuulivoimaloiden kokonaismäärä on osayleiskaavaluonnoksessa kahdeksan. Kuva 18. Jäneskeitaan tuulivoimaosayleiskaavan luonnos 29.10.2012. Luonnoksessa kaava-alue oli koillisessa ehdotusvaihetta laajempi ja tuulivoimaloista 5 ja 4 sijoittuivat Jäneskeitaan itäpuolelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 35 (65) 31.5.2013 Osayleiskaavaehdotus Ehdotusvaiheessa kaava-aluetta supistettiin koillisosasta, jotta kaava rajautuisi Siikaisten rantaosayleiskaavaan. Kaava-alueen kokonaispinta-ala pieneni noin 41,61 hehtaaria. Supistaminen voitiin tehdä, koska kaava-alue kattaa supistamisesta huolimatta melumallinnuksen mukaisen 40 dB:n keskiäänitason alueen (40 dB rajaarvo asumiselle yöllä). Osayleiskaavaluonnoksessa Kaavaehdotusta laadittaessa voimaloiden sijoittelua on muutettu luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella: - voimalaa 1 on siirretty tv-alueen sisällä noin 264 m luoteeseen, - voimalaa 2 on siirretty tv-alueen sisällä noin 66 m kaakkoon, - voimalaa 3 on siirretty tv-alueen sisällä noin 230 m luoteeseen, - voimalaa 4 on siirretty noin 1343 m lounaaseen, - voimalaa 5 on siirretty noin 1163 m lounaaseen, - voimalaa 6 on siirretty noin 476 m etelään, - voimalat 7 ja 8 on luonnosvaiheen mukaisilla paikoillaan. Kuva 19. Voimalapaikkojen siirrot kaavan luonnosvaiheen mukaisilta paikoilta ehdotusvaiheen mukaisille paikoille. Voimalapaikkojen muuttuessa on myös ohjeellisten huoltoteiden ja maakaapeleiden sijaintia tarkistettu. Lisäksi tarkistettiin maa-ainesten ottoalueen rajausta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 36 (65) 31.5.2013 Lehtiladonkallioilla. Valkkijärvi osoitettiin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo) ELY-keskuksesta saadun palautteen perusteella. Ehdotusvaiheessa on laadittu arkeologinen täydennysselvitys ja linnuston kevätmuuton seurannan selvitys. Osayleiskaavaehdotusta laadittaessa on kaavamääräyksiä tarkennettu ja kaavaselostusta täydennetty erityisesti vaikutusten arvioinnin osalta, mutta myös lähtötietojen ja kaavan kuvauksen osalta. 7.2 Kokonaisrakenne Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 941 hehtaaria. Pääosa suunnittelualueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1, noin 98 %). Lisäksi suunnittelualueelle sijoittuu luonnonsuojelualuetta (SL), erityisalueita (EO, EN) ja vesialueita (W). Taulukko 1. Osayleiskaavan pinta-alatiedot. Siikainen Jäneskeitaan tuulivoima-OYK Ehdotus Aluevaraus SL M-1 EN EO W Pinta-ala/m2 10904 9205537 13580 75524 102703 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Yhteensä/m2 1108 696 10904 9205537 13580 75524 104507 9410052 Osuus kokonaispintaYhteensä /ha alasta /% 1,0904 920,5537 1,358 7,5524 10,4507 941,0052 0,12 % 97,83 % 0,14 % 0,80 % 1,11 % 100,00 % Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 37 (65) 31.5.2013 7.3 Osayleiskaavan aluevaraukset ja kaavamerkinnät 7.3.1 Aluevaraukset Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-1) saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä palvelevia huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Luonnonsuojelualueeksi (SL) on osoitettu kaava-alueella luonnonsuojelualue. Alueelle ei saa rakentaa (MRL 43.2 §). oleva Uusitalon Kaava-alueen pohjoisosassa Lehtiladonkalliolla oleva kallionottoalue on osoitettu maaainesten ottoalueena (EO). Tuulivoimapuistoa varten suunnitteilla olevaa sähköasemaa varten on osoitettu kaavassa energiahuollon aluetta (EN). Alueelle on tarkoitus sijoittaa kytkinkenttä ja kojeistusrakennus. Kaava-alueella olevat vesistöt on osoitettu vesialueina (W). Näitä ovat Valkkijärvi ja Kolmijärvien lammet. 7.3.2 Muut kaavamerkinnät ja määräykset Osayleiskaavassa on osoitettu voimaloiden paikat tuulivoimalaitoksen ohjeellisen sijainnin merkinnällä (numeroitu juoksevalla numerolla) ja niiden ympärille osa-aluemerkinnällä tuulivoimaloiden alueet (tv), joille alueille voimalat on kokonaisuudessaan sijoitettava. Tuulivoimaloiden napakorkeus on kaavamääräyksellä rajoitettu 150 metriin. Kaava-alueen eteläosaan sijoittuva 110 kV:n voimalinja on osoitettu voimalinjan merkinnällä. Tuulivoimaloihin liittyvät keskijännitemaakaapelit ohjeellisina maakaapeleina. on osoitettu Voimaloihin liittyvät huoltotiet on osoitettu ohjeellisina tielinjauksina. Näiden sijoitus tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, mutta tiestön suunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon alueella olemassa olevaa tiestöä. Muut olemassa olevat tiet on osoitettu yksityisteinä/huoltoteinä. Osayleiskaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä alueina luonnontilaiset suot Kurkikeidas ja Jäneskeidas sekä Valkkijärvi. Kurkikeitaan alueelle sijoittuvat myös suolammet, jotka ovat alle 1 ha kokoisia luonnontilaisia lampia ja vesilain mukaisia kohteita. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 38 (65) 31.5.2013 Piirtotekniset merkinnät: Yleiskaavassa on annettu koko yleiskaava-aluetta koskevat määräykset: Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille (tv) saa sijoittaa yhteensä enintään 8 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden maakaapelit ja huoltotiet on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden maakaapeleita ja huoltoteitä ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille. Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv). Kullekin tuulivoimalalle on haettava ilmailulain 165 §:n mukainen lentoestelupa ennen voimalan rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 39 (65) 31.5.2013 7.4 Vaikutusten arviointi Osayleiskaavan toteuttaminen vaikuttaa välittömästi ja välillisesti: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen yhdyskunta- ja energiatalouteen liikenteeseen ympäristökuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Osayleiskaavan vaikutusten ympäristöselvityksien tuloksia. arvioinnissa hyödynnetään alueelle laadittujen Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maaja metsätalousvaltaisena alueena. Tuulivoimahankkeiden keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat asumisviihtyvyyteen vaikuttavat melu-, varjostusja välkevaikutukset. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista merkittävimmät ovat linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Rakentamisen aikana työmaakoneista ja liikenteestä aiheutuu lyhytkestoisia melu- ja pölyvaikutuksia. Vaikutusalueen laajuus vaihtelee vaikutustyypistä riippuen. Taulukko 2. Vaikutusalueen laajuus vaikutustyypeittäin vaihtelee. Vaikutustyyppi Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus Maankäyttö Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöineen (n. 5 km), voimajohtoalueet lähiympäristöineen (n. 500 m) Kasvillisuus, lajisto, arvokkaat elinympäristöt Ensisijaisesti tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja lähiympäristö (n. 100 m), voimajohtoalue n. 50 m voimajohdon keskilinjan molemmin puolin Linnusto Lähialueen linnustollisesti merkittävät alueet, tuulivoimapuisto ja sähkönsiirtoreitit Muinaismuistot Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella sekä sähkönsiirtoreiteillä. Maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, 20–30 km tuulivoimapuiston mahdollinen näkymäsektori Melu ja vilkkuminen Laskelmien ja mallinnusten mukaan, noin 2 km säteellä tuulivoimapuistosta Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Vaikutuskohtainen arviointi Liikenne Tuulivoimapuiston pääliikennereitit sekä sähkönsiirtoreitin alueet Ajallinen vaikutus Hankkeen koko elinkaari FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 40 (65) 31.5.2013 Tässä on esitetty tiivistetysti osayleiskaavaluonnoksen toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia, yksityiskohtaisemmin luontoon, rakennettuun kulttuuriympäristöön, maisemaan ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu ympäristöraportissa (FCG 2012). 7.4.1 Osayleiskaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Siikaisten kunnan puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitin yhteystarve on toteutettavissa tuulivoimarakentamisesta huolimatta. Ulkoilureitti voidaan sijoittaa osin myös kaava-alueelle, mutta sille on suotuisaa maastoa myös kaava-alueen eteläpuolella. Tuulivoimaosayleiskaava ei estä ulkoilureitin toteuttamista. Vaihemaakuntakaavan perusselvitykseksi tehdyssä Mannertuuli-selvityksessä alueelle on osoitettu tuulivoimaloille soveltuva alue, joka on vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa huomioitu tuulivoima-alueena 7, Jäneskeidas. Alueelle on arvioitu sopivan 12 tuulivoimalaa ja se on esitetty osayleiskaava-aluetta laajempana ulottuen Merikarvian puolelle. Kaavan suhdetta maakuntakaavaan ja vaihemaakuntakaavan 1 ehdotukseen 2 arvioidaan jäljempänä luvussa 7.5. Tuulivoimapuiston alue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maaja metsätalousvaltaisena alueena ja maankäytön nykytilanteen mukaisesti osin mm. erityisalueena. Tuulivoimapuiston osalta maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä huoltoteiden, tuulivoimaloiden, sähköaseman ja maakaapeleiden alueelta arviolta noin 12 - 16 hehtaaria, kun huomioidaan, että osa huoltoteistä seuraa olemassa olevia maastokäytäviä. Suunnittelualueen eteläosassa on olemassa oleva voimalinja, jota voidaan hyödyntää tuulivoimapuiston liittämisessä alueverkkoon, sillä tuulivoimalat voidaan liittää alueelliseen sähköverkkoon tuulivoimapuiston oman sähköaseman välityksellä. Tuulivoimapuiston kaavoittaminen ei edellytä uuden johtoaukean perustamista alueelle, jolla säilytetään metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä alueella. Lähin voimala (7) sijoittuu 145 metrin etäisyydelle maaainesottoalueen rajasta. Voimala nro 8 sijoittuu noin 300 m etäisyydelle nykyisen maaainesottoalueen rajasta, sen tuulivoimaloiden alue (tv) sijoittuu 125 metrin etäisyydelle maa-ainesottoalueen rajasta. Tuulivoimaloiden toteuttaminen ei ole ristiriidassa maaainesten ottamistoiminnan kanssa. Mikäli tuulivoimalan siivistä sinkoutuvasta jäästä vaikuttaisi olevan riskiä kallionottotoiminnalle tai siihen liittyville kuljetuksille talvella, voidaan voimalat sammuttaa väliaikaisesti. Suunnittelualueelle ei sijoitu yhtään asuinrakennusta. Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, jolle voimalat aiheuttaisivat suoraa haittaa. Vaikutuksia ihmisten elinoloihin kuten melu- ja varjostusvaikutuksia, on arvioitu jäljempänä. Lähin asunto sijoittuu noin 950 metrin etäisyydelle lähimmästä tuulivoimalasta (kartta seuraavalla sivulla). Muutoin asunnot sijoittuvat yli kilometrin etäisyydelle voimaloista. Lähimmät loma-asunnot sijoittuvat 1 330 metrin etäisyydelle Mäntyjärven pohjoisrannalle ja 1 400 metrin etäisyydelle Typpijärven etelärannalle. Koska asutus sijoittuu riittävän etäälle tuulivoimaloista, ei niistä aiheudu näiden maankäytölle haittaa. Lähimmät kylät ovat Siikaisten Otamo kaakossa noin 2 kilometrin etäisyydellä ja Merikarvian Lankoski idässä noin 2,6 kilometrin etäisyydellä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 41 (65) 31.5.2013 Kuva 20. Etäisyyksiä tuulivoimaloilta läheisiin asuntoihin. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 dB:ä yöllä (klo 22-07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 dB yöllä (klo 22-07). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 42 (65) 31.5.2013 Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasutuksen leviämisen kyseiselle selänteelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Olemassa olevat vakituiset asunnot sijoittuvat alle melumallinnuksessa osoitetun 40 dB:n keskiäänitason alueelle. Typpijärven etelärannalla oleva loma-asunto sijoittuu melumallinnuksen mukaisen 35 dB:n keskiäänitason rajalle, muuten loma-asunnot sijoittuvat 35 dB:n keskiäänitasoa kauemmaksi tuulivoimaloista. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueen virkistyskäyttöä. Aluetta käytetään muiden metsäalueiden tapaan ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen, luonnon tarkkailuun ja metsästykseen. Tarkoituksena on, että aluetta ei aidata ja virkistyskäyttö on sähköaseman aluetta lukuun ottamatta mahdollista. Aluetta käyttävät saattavat kokea alueen vetovoiman virkistysalueena heikkenevän, etenkin luonnontarkkailuun, kun alueelle nousee pääasiassa ennestään rakentamattomaan ympäristöön suurimittakaavaisia tuulivoimaloita. Kaavaehdotusta laadittaessa voimalapaikkoja on siirretty itäisiltä yhtenäisiltä metsäalueilta lännemmäksi. Tuulivoimapuiston myötä esim. hirvien ruokintapaikkojen määrä saattaa jopa kasvaa. Alueen käyttö vapaa-ajan toimintaan ja virkistäytymiseen voi myös kasvaa, kun alueelle rakennetaan helposti liikuttavaa tiestöä. Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen aikaiset kuljetukset lisäävät liikenteen koettuja haittoja ja vähentävät koettua liikenneturvallisuutta kuljetusreiteillä. Tuulivoimaloiden mastojen ja lapojen kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia, jotka on mahdollista toteuttaa valtatien 8 kautta, tavanomaisia muita erikoiskuljetuksia vastaavasti. Porin sataman kautta on mahdollista tuoda erikoiskuljetuksia mantereelle. Valtatie 8 on osa suurten erikoiskuljetusten runkotieverkkoa, joten erikoiskuljetusten toteuttamiselle ei ole ylitsepääsemättömiä esteitä. Erikoiskuljetukset voidaan suunnitella toteutettavaksi ruuhka-aikojen ulkopuolella esim. yöaikaan. Suurimmat haitat aiheutuvat liittymiin, joissa kuljetukset kääntyvät. Erikoiskuljetusten suuri määrä korostaa häiriöitä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat melko lyhytaikaisia ja ohimeneviä (rakentamisen on arvioitu kestävän noin puoli vuotta). Suunnittelualueelle on matkaa Otamontieltä noin 300 m ja Tuorilantieltä noin 750 m. Valtatieltä 8 on matkaa Otamontietä noin 4 km tuulivoimapuistolle poikkeavaan Karhukorventien liittymään ja SiikaistentietäTuorilantietä noin 4,2 km tuulivoimapuistolle poikkeavaan Haukijärventien liittymään. Erityisen voimakasta liikennemäärien kasvu on suurinta Otamontiellä, Leväsjoentiellä ja Siikaistentiellä (mt 270). Valtatiellä 8 liikennemäärien kasvu on tuulivoimapuiston rakentamisen aikana sen verran vähäistä, ettei sillä ole oleellista vaikutusta liikenteen sujuvuuteen tai liikenneturvallisuuteen. Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuu huomattava määrä raskaan liikenteen kuljetuksia alueelle, kun huomioidaan myös puiston vaatimien yksityisteiden rakentaminen ja parantaminen, tuulivoimaloiden rakentamisalueiden tasaus ja itse voimaloiden rakentaminen. Rakentamisen aikaisilla erikoiskuljetuksilla on vaikutusta liikenteen toimivuuteen koko kuljetusreitillä, mutta vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi. Yksittäisen voimalan rakentaminen edellyttää 12-14 erikoiskuljetusta, joten 8 voimalan rakentaminen edellyttää 96-112 erikoiskuljetusta. Tuulivoimaloiden vaatimien perustusten ja tiestön rakentaminen aiheuttaa tavanomaiseen maanrakentamiseen verrattavaa raskasta liikennettä. Raskaan liikenteen kuljetuksia suuntautuu alueelle rakennusvaiheessa noin 1600-1800. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 43 (65) 31.5.2013 Kuljetuksia ei ole tarvetta suunnata kuntakeskusten läpi, joten raskaan liikenteen lisääntyminen ei heikennä paikallisen liikenteen sujuvuutta ja koettua liikenneturvallisuuden tasoa Siikaisissa tai Merikarvialla. Kaava-alueelle rakennetaan kokonaan uusia huoltoteitä noin 2,6 km. Kantavuudeltaan ja poikkileikkaukseltaan parannettavia huoltoteitä kaava-alueella on noin 4,8 km. Huoltoteitä on yhteensä noin 7,4 km. Lisäksi kaava-alueen ulkopuolella joudutaan parantamaan Haukijärventietä noin 300 metrin matkalta ja Karhukorventietä noin 750 metrin matkalta. Tavoitteena on muodostaa huoltoteistä voimala-alueen läpi kuljettava reitti. Huoltoteiden leveys on noin 6-8 m, ne ovat huomattavasti olemassa olevia metsäautoteitä leveämpiä. Huoltoteitä voidaan hyödyntää alueella tehtävissä metsänhoitotoimenpiteissä. Tuulivoimapuiston huoltoteiden suunnittelussa tulee huomioida noin 160 -200 m pitkä suora ja siihen liittyvä voimalan pystytysalue, jotka suunnitellaan rakennuslupien yhteydessä. Olemassa olevia metsäautoteiden käytäviä on mahdollista hyödyntää huoltoteiden linjauksissa, mutta uusia huoltoteitä joudutaan rakentamaan nykyisille metsätalousalueille. Vaikka nykyisiä linjauksia pystyttäisiin hyödyntämään, joudutaan huoltotiet parantamaan kantavuudeltaan ja poikkileikkaukseltaan (ajoleveydeltään) painaville erikoiskuljetuksille soveltuviksi kauttaaltaan. Huoltoteiden osoittaminen osayleiskaavakartalla ohjeellisina mahdollistaa niiden yksityiskohtaisen suunnittelun teiden rakennussuunnitteluvaiheessa. Kaavan mahdollistaman hankkeen toiminta-aikana sen aiheuttaman liikenteen vaikutukset ovat vähäiset. Käytön aikana liikennettä aiheuttaa huoltokäynnit, joita on noin 2-4 käyntiä voimalaa kohden vuosittain. Tiestö pidetään kunnossa ja aurattuna myös talvisin, mikä helpottaa myös muiden alueella liikkuvien liikkumismahdollisuuksia (esim. virkistyskäyttöä). Tuulivoimaloiden etäisyys valtatiehen (yleinen tie, jolla nopeusrajoitus on 100 km/h) on lyhimmilläänkin noin 2 km. Tuulivoimalat voivat tienkäyttäjän näkökenttään sijoittuessaan häiritä keskittymistä liikenteessä, vaikutus on teoreettinen ja oletus liittynee siihen, ettei Suomessa vielä ole suuria tuulivoimapuistoja. 7.4.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimalat muuttavat asukkaiden arkipäiväistä ympäristöä ja tuulivoimaloiden näkyminen, ääni ja liike voidaan kokea elinympäristön laatua heikentävänä. Merkittävimmät asumisviihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset muodostuvatkin maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksista. Aikaisemmin, muiden hankkeiden yhteydessä laadittujen kyselyjen mukaan tuulivoimapuiston arvioidaan vaikuttavan kielteisimmin hiljaisuuteen, rauhallisuuteen, maisemaan, luonnon kokemiseen ja arvostukseen vapaa-ajan asuntojen alueena. Asukkaat voivat kokea tuulivoimapuiston maisemalliset vaikutukset hyvin eri tavoin taustoistaan ja asenteistaan riippuen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 44 (65) 31.5.2013 Meluvaikutukset Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Taulukko 3. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992). Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito‐ tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB 50 dB1) 2) Loma‐asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 dB 40 dB 3) 4) Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB Opetus ja kokoontumistilat 35 dB ‐ Liike ja toimistohuoneet 45 dB ‐ Ulkona Sisällä 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön oppaassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) on todettu, että Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin, vaan johtaa liian suureen meluhäiriöön. Aluetta yleiskaavoitettaessa huomioidaan Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -oppaassa tuulivoimarakentamisen suunnittelussa käytettäväksi suositellut suunnitteluohjearvoja, jotka ovat 35 dB yöllä (klo 22-07) ja 40 dB päivällä (klo 07-22) loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueilla. Taajamissa asumiseen ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla suunnitteluohjearvo on vastaavasti 40 dB yöllä ja 45 dB päivällä. Nämä suunnitteluohjearvot perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annet-tuihin ohjearvoihin ja ne ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään Ataajuuspainotettuna keskiäänitasona LAeq erikseen yhden vuorokauden päi-väajan (klo 7–22) ja yöajan (klo 22–7) osalta. Toistaiseksi ei ole vielä päätetty erillisiä tuulivoimaloiden meluohjearvoja, näitä tullaan tarkastelemaan ympäristösuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Ympäristöministeriö suosittaakin tässä vaiheessa käyttämään suunnittelun ohjearvona päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB äänenpainetasoja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 45 (65) 31.5.2013 Taulukko 4. Ympäristöministeriön suosittelemat melunohjearvot tuulivoimahankkeiden suunnittelussa oppaasta Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012). Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot L Aeq päivällä Klo 7-22 L Aeq yöllä Klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, loma‐asumiseen käytettävät alueet taajamissa, virkistysalueet 45 dB 40 dB loma‐asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet, luonnonsuojelualueet* 40 dB 35 dB ei sovelleta ei sovelleta muilla alueilla *yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Tuulivoimaloiden aiheuttamaan äänitasoon vaikuttaa myös tuulivoimaloiden roottoreiden ja kojeistojen nopea kehitys. Nykyisin roottorilavat ovat joustavaa materiaalia, mikä vähentää roottorilapojen aiheuttaman jaksottaisen äänen voimakkuutta, kun roottorit ohittavat maston. Seuraavassa on esimerkkejä erilaisten äänten desibelitasoista (vertailutiedoksi): 140 dB 130 dB 100–120 dB 90 dB 80 dB 70 dB 60 dB 50 dB 40 dB Suihkukone kipukynnys Rock-konsertti Rekan ohiajo Vilkasliikenteinen katu Ajoneuvon sisämelu Kovaääninen keskustelu Vaimea keskustelu Taustamelu kotona (esim. jääkaapin aiheuttama ääni noin 42 dB) 30 dB Kuiskaus (1 m) 20 dB Rannekello (1 m) Rakentamisen aikaiset melu- ja liikennevaikutukset ovat lyhytaikaisia ja paikallisia. Tuulivoimapuiston meluvaikutukset ovat kuitenkin huomattavimmat rakentamisen aikana. Rakentamisen aikainen melu 100 m päässä rakennuspaikalta on verrattavissa ohiajavan henkilöauton aiheuttamaan ääneen. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana ääntä aiheuttaa tuulivoimalaitosten käyntiääni, joka koostuu pääosin laajakaistaisesta (noin 60–4 000 Hz) lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien meluista (mm. vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Tuulivoimaloiden melu ei ole luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista. Äänen voimakkuus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Ääni on voimakkaimmillaan, kun tuuli puhaltaa tuulivoimalan suunnasta, vastatuuleen ääni on paljon heikompi. Hyvin lähellä voimalaitoksia voidaan äänestä erottaa yksittäisen tuulivoimalan lavan aiheuttama ääni. Jäneskeitaan tuulivoimapuistosta on laadittu melumallinnuksia sekä luonnosvaiheen että kaavan ehdotusvaiheen aikaisilla voimalapaikoilla. Luonnosvaiheen tulokset on nähtävissä laaditussa ympäristöselvityksessä. Äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 140 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Gamesan G128 voimalaa, jonka napakorkeus on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 46 (65) 31.5.2013 140 metriä ja roottorin halkaisija 128 m sekä teho 4,5 MW. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 107,5 dB ja tuulennopeus 8 m/s. Selvityksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät 5 dB:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Mallinnuksen epävarmuus on noin -5 – +3 dB. Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset mallinnettiin ilman taustamelua. Melumallinnusta tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Pääosin mallinnuksen tulokset vastaavat tilannetta myötätuulitilanteessa tuulivoimalaitokselta tarkastelupistettä kohti. Melutasojen toteutuminen maastossa riippuu merkittävästi tuuliolosuhteista. Laadittujen mallinnusten mukaan hanke ei näytä aiheuttavan merkittäviä ongelmia melun kanssa. Päiväaikaisen melun ohjearvon 45dB alueelle ei jää yhtään häiriintyvää kohdetta. 45 dB:n äänitason alue ulottuu noin 350 metrin päähän tuulivoimaloista, todellisuudessa melu ei leviä yhtä tasaisesti voimalan ympärille kuin mitä mallinnukset osoittavat. Yöaikaisen melun ohjearvon 40dB alueelle ei myöskään jää yhtään häiriintyvää kohdetta. 40 dB:n äänitason alue ulottuu noin 650 - 750 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Loma-asutukselle suositellun suunnitteluohjearvon (taulukko edellä) 35 dB äänenpainetason alueelle jää kolme vakituista asuntoa ja rajalle yksi loma-asunto Typpijärven etelärannalla. 35 dB:n äänenpainetaso on kuitenkin hyvin alhainen, esimerkiksi taustamelu kotona on 5 dB:ä korkeampaa. On myös mahdollista, että taustaäänet kuten luontoäänet peittävät tuulivoimaloiden aiheuttamat äänet. Lähimmällä vakituisella asunnolla (noin 950 m voimalasta 2 kaakkoon) Otamontien varressa keskiäänitaso (A) on noin 37 dB, eli Valtioneuvoston päätöksen mukainen ohjearvo alittuu. Tuulivoimaosayleiskaava kattaa melumallinnuksen 40 dB:n äänenpainetason vyöhykkeen lähes kokonaan. Tuulivoimaloiden siirtämisestä kohti itää kaavan ehdotusvaiheessa aiheutuu, että melumallinnuksen mukainen 40 dB:n äänenpainetason alue ulottuu kapeana vyöhykkeenä Merikarvian kunnan puolelle. Melumallinnuksen tulokset ovat suuntaa antavia, vallitsevat tuulensuunnat ovat lounaasta ja äänikin etenee tuulen suunnassa kauemmaksi. Melua on ympäristöselvityksessä mallinnettu ilman taustamelua. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot ovat matalia ja melu on hyvin paikallista. 50 dB(A):n äänenpainetasot jäävät vain kunkin tuulivoimalan välittömään läheisyyteen, niitä ei ole mallinnuksen tuloksissa siksi huomioitu. Mitä korkeampia voimalat ovat, sitä lähemmäksi voimalaa voimakkaammat äänenpainetasot jäävät. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä alueen virkistyskäyttöä. Koska taajaman ulkopuolisten virkistysalueiden melun ohjearvo päivällä on 45 dB, ei tuulivoimapuiston yli 45 dB:n rajan sisäpuolella olevia alueita voida kaavoittaa asuinkäyttöön, virkistyskäyttöön eikä luonnonsuojelualueiksi. Uusitalon luonnonsuojelualue jää 45 dB(A) keskiäänitason ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden melu vastaa tuulivoimapuiston alueella vilkasliikenteisen kadun vierustan melua. Melu ei estä marjastusta tai metsästystä, mutta voidaan kokea virkistyskäyttöä heikentävänä. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua voidaan säädellä mm. laitevalinnoilla ja käytön aikana toiminta-asetuksia muuttamalla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 47 (65) 31.5.2013 Kuva 21. Melumallinnuksen meluvyöhykkeet 35-45 dB(A) kaavaehdotuksen mukaisilla voimalapaikoilla. Melumallinnus on laadittu Gamesan G128-4 500 –voimalatyypillä, korkeus 140 m, lähtömelutaso 107,5 dB(A). Kuvassa loma-asunnot sinisillä ja vakituiset asunnot punaisilla pisteillä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 48 (65) 31.5.2013 Varjostusvaikutukset Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Todellinen tilanne (Real Case) -laskelma huomioi tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisien liikkumisen. Mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Mallinnuksessa on käytetty referenssivoimalana tuulivoimalaitosvalmistaja Gamesan G128 voimalaa, jonka napakorkeus on 140 m ja roottorin halkaisija 128 m. Tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevan asuinrakennusten ja lomarakennusten kohdalla varjostustunnit vuodessa ovat ”real case” laskennan mukaan ovat alle 10 tuntia. Lähimmällä vakituisella asunnolla (noin 950 m voimalasta 2 kaakkoon) Otamontien varressa 8 h/a varjostusaika ylittyy mallinnuksessa, mutta on todennäköistä, että maaston peitteisyydestä johtuen varjostusaika ei todellisuudessa tule ylittymään. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 49 (65) 31.5.2013 Kuva 22. Varjostusmallinnuksen "real case" –tulokset. Asuintalot on merkitty punaisin pistein ja loma-asunnot sinisin pistein. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 50 (65) 31.5.2013 Muut sosiaaliset vaikutukset Kaavan mahdollistama tuulivoimapuisto ei aiheuta suoria haitallisia lähimpien asukkaiden tai loma-asukkaiden asumisviihtyvyyteen. vaikutuksia Asukkaat voivat kokea tuulivoimapuiston maisemalliset vaikutukset hyvin eri tavoin taustoistaan ja asenteistaan riippuen. Myös viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön liittyvät vaikutukset ovat pääosin koettuja. Tuulivoimapuiston pelätään vaikuttavan kielteisesti ihmisten terveyteen. Osin kyse voi olla siitä, että isojen tuulivoimapuistojen rakentaminen on vielä uusi asia Suomessa. Tuulivoimaloiden pelätään aiheuttavan verenpaineen nousua aiheuttavaa melua, tinnitusta korvissa tai esimerkiksi lentoestevalojen vilkkumisen pelätään aiheuttavan migreeni- tai epilepsiakohtauksia. Alueesta laadittujen melumallinnusten perusteella arvioidaan, ettei tuulivoimaloiden ääni aiheuta terveysuhkaa lähiympäristön asukkaille. Vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään, voidaan tuulivoimapuistolla kokea olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen niiden melu- ja varjostusvaikutuksien kautta. Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset ympäristön turvallisuuteen ovat muualla saatujen kokemusten mukaan hyvin vähäisiä. Lapoihin kertyvä jää ja lumi voivat irrotessaan aiheuttaa vaaraa tuulivoimapuiston alueella liikkuville. Tätä voidaan vähentää siipien lämmityksellä tai pysäyttämällä vaarallisiin paikkoihin sijoittuvat voimalat, silloin kun alueella on muuta toimintaa. 7.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen muuttaminen osin rakennetuksi ympäristöksi vähentää luonnonympäristön määrää ja supistaa kasvien ja eläinten elinpiiriä. Tuulivoimaloiden tarvitsema maapinta-ala on kuitenkin pieni suhteessa koko kaavaalueen pinta-alaan (noin 1,2 – 1,6 %). Tuulivoimalat, johtolinjat ja huoltotiet sijoitetaan lähtökohtaisesti luonnon kannalta arvokkaiden kallio-, harju- tai suoalueiden ulkopuolelle. Osoittamalla luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ja luonnonsuojelualue kaavakartalla, turvataan tällä alueen erityispiirteiden säilymistä. Vaikutukset luonnonympäristöön ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisen aikana. Vaikutukset jäävät lyhytaikaisemmiksi, mikäli voimalat toteutetaan suhteellisen nopealla aikataululla. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura-alueita. Vaikutukset maa- ja kallioperään Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana joudutaan poistamaan maanpintaa ja vahvistamaan maaperän kantavuutta voimaloiden, huoltoteiden ja voimajohtolinjojen pylväiden kohdalla. Kantavuuden parantamiseen käytetään geotekstiiliä, soraa ja louhetta. Rakentamisen vaikutukset maa- ja kallioperään jää paikallisiksi. Täyttöihin vaaditaan maa-aineksia, joita joudutaan tuomaan alueelle muualta, mikä aiheuttaa välillisesti maisema- ja luontovaikutuksia muualla, niillä alueilla joista kallioainesta louhitaan. Kaava-alueen pohjoisosassa on kallioainesottoalue, josta saatavaa kalliomursketta voidaan mahdollisesti hyödyntää tuulivoimapuiston rakentamisessa. Tuulivoimapuiston käytön aikana ei aiheudu vaikutuksia maa- tai kallioperään. Koneistojen öljyjen ja muiden kemikaalien määrä on niin vähäinen, etteivät ne aiheuta maaperän pilaantumisriskiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 51 (65) 31.5.2013 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Kaavassa on annettu määräyksiä alueella olevien Jäneskeitaan, Kurkikeitaan, Kolmijärvien ja Valkkijärven luonnontilan säilyttämiseksi ja niiden rannoilla olevan luonnonympäristön säilyttämiseksi. Tuulivoimapuistosta tai sähkönsiirtoreiteistä ei arvioida olevan haittaa pintavesien valunnalle tai laadulle. Kasvillisuuden raivaaminen voimalapaikoilta ja huoltoteiden varsilta saattaa paikallisesti nopeuttaa pintavesien valumista raivatulta alueelta ympäristöön, kun kasvillisuus ei ole sitomassa sitä. Vaikutus pintavesiin on vastaava kuin metsähakkuissa. Rakentamisen jälkeen voimaloiden ympärillä ei tarvitse raivata kasvillisuutta, jolloin vaikutukset pintavesiin jäävät vähäisiksi. Rakentamisen aikana voi paikallisesti ja väliaikaisesti esiintyä ojien vesien samentumista. Voimaloita ja huoltoteitä rakennettaessa huolehditaan pintavesien hallinnasta, eikä vesistöjen luonnollisia valumasuuntia ole tarkoitus muuttaa. Tarpeen vaatiessa ojatilavuutta kasvatetaan. Tiestön toteuttamisen yhteydessä rakennetaan tarvittaessa rumpuja ojien kohdille. Huoltoteitä ei ole tarpeen päällystää. Pintavesien luonnontilaa on jo ennestään jonkin verran metsätalouden toimenpiteissä muutettu mm. Jäneskeitaan ja Kurkikeitaan soiden reunoilla kaava-alueen pohjois- ja eteläosissa. Alueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat pohjoisessa Kuvaskankaalla ja Paulakankaalla noin 7 km:n päässä suunnittelualueesta. Ne sijoittuvat niin kauaksi, ettei tuulivoimapuiston rakentamisella arvioida olevan vaikutuksia pohjavesille. Vaikutukset luontotyyppeihin Hankealue on lähes kokonaan metsätalouskäytössä, mistä johtuen sen metsät ja suot on käsiteltyjä. Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet, joiden olemassa olo merkittävästi lisää alueen luonnon monimuotoisuusarvoja. Koska tuulivoimalat ja niihin liittyvät huoltotiet on osoitettu luonnon arvoalueiden ulkopuolelle, jäävät rakennuspaikkojen ja tielinjausten vaikutukset arvokkaisiin kohteisiin lieviksi. Hankealueen arvokkaimmat luontokohteet on huomioitu osayleiskaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä alueina ja luonnonsuojelualueena (Uusitalon luonnonsuojelualue). Lähin voimala sijoittuu noin 450 metrin etäisyydellä Uusitalon luonnonsuojelualueesta etelään. Tuulivoimaloiden alueet on rajattu näiden ulkopuolelle. Lisäksi yleismääräyksellä on täsmennetty, että ohjeellisella merkinnällä osoitetut huoltotiet ja maakaapelit on pyrittävä sijoittamaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle. Vaikutukset kohdistuvat tavanomaiseen talousmetsälajistoon ja ovat metsänkäsittelytoimien kaltaisia, eivätkä siten merkittävyydeltään suuria. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää noin 40x75 m alueen, jolta kasvillisuus raivataan. Raivauksen ja maanpinnan rikkoontumisen seurauksena vapaan kasvutilan osuus lisääntyy ja kilpailuolosuhteet muuttuvat. Voimalapaikkojen, voimalinjojen ja teiden reuna-alueiden kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi. Vaikutukset ovat suurimmillaan heti rakentamisen jälkeen. Rakentamisen jälkeen kasvillisuutta ei tarvitse raivata voimalan ympäriltä. Lisäksi on tarpeen parantaa yksityistieyhteyksiä erikoiskuljetusten vaatimuksia vastaaviksi, joten myös huoltoteiden varsilta kasvillisuutta raivataan. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 52 (65) 31.5.2013 Kaavaehdotusta laadittaessa voimaloita 4 ja 5 on siirretty Jäneskeitaan itäpuolisilta yhtenäisiltä metsäalueilta Jäneskeitaan länsipuolelle. Lisäksi voimalaa nro 3 on siirretty maisemakalliolta alemmalle maastokohdalle pohjoisemmaksi. Vaikutukset linnustoon Linnustovaikutusten osalta suunnittelualueen vaikutukset ulottuvat maisemavaikutusten tavoin laajalle. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voidaan jakaa karekasti kolmeen osaan: Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen linnustoon. aiheuttamien elinympäristömuutosten Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla sekä niiden välillä ja muuttoreiteillä. Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon sekä lintupopulaatioihin. Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt, joita ovat mm. lisääntynyt liikenne ja rakentamisen aiheuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat pienelle alueelle ja jäävät lyhytaikaisiksi. Elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulipuiston toimintaajalle. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Vaikutukset pesimälinnustoon Jäneskeitaan tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen pesimälinnustoon arvioidaan vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulivoimapuistojen rakentamisen linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Alue on pääosin metsätalousvaltaista, joten tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava ja pirstova vaikutus arvioidaan alueen pesimälinnustolle vähäiseksi. Jäneskeitaan tuulivoimapuiston pesimälinnusto koostuu pääasiassa yleisistä ja metsätalousvaltaisilla alueilla runsaslukuisena pesivistä lintulajeista, minkä vuoksi tuulivoimapuiston rakennustoimien vaikutukset kohdistuvat etupäässä alueellisesti tavanomaiseen lajistoon. Näiden lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Yksilöiden siirtyminen uudelle alueelle muuttaa jossain määrin tuloalueen kilpailutilannetta, koska alueelle syntyy lisää kilpailua sopivista reviireistä. Tämä tulee todennäköisesti laskemaan lajien pesimämenestystä jonkin verran, mutta vaikutuksen ei arvioida olevan merkittävää sellaisten yleisten ja runsaslukuisten lajien kohdalla, joilla on lähialueella runsaasti sopivaa pesimäympäristöä tarjolla. Jäneskeitaan hankealueen linnustollisesti merkittävimmät kohteet ovat Jäneskeitaan ojittamaton avosuoalue sekä Uusitalon luonnonsuojelualue ja sitä ympäröivä vanhempi kuusivaltainen metsikkö. Jäneskeidas on huomioitu arvokkaana luontokohteena ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 53 (65) 31.5.2013 Uusitalon luonnonsuojelualue on suojeltu Suomen luonnonsuojelulain nojalla, jolloin niihin kohdistuvat vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Lehtiladonkallioiden läheisyydessä sijaitseva mahdollinen metson soidinalue on myös lajisuojelullisesti huomioitava kohde, mutta sen tarkemmasta sijainnista ei ole selvyyttä. Kehrääjä on useissa tutkimuksissa mielletty herkäksi häiriölle ja elinympäristöissä tapahtuville muutoksille. On mahdollista, että tuulipuiston rakentamisen myötä hankealueen pohjoisosaan sijoittuva kehrääjäreviiri autioituu tai lintu siirtyy kauemmas tuulipuistoalueen ulkopuolelle. Tällä ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta kehrääjäkannalle alueellisesti, koska esim. Jäneskeitaan länsipuolelle sijoittuvan Merikarvian Korpi-Matin tuulipuiston kehrääjäkartoituksissa alueelta löydettiin vahva kehrääjäkanta (Ramboll Finland Oy 2012). Jäneskeitaan tuulivoimapuiston rakentaminen ei käytettävissä olevien tietojen mukaan tuhoa alueella sijaitsevia petolintujen pesäpaikkoja, eikä siten suoranaisesti vaaranna hankealueiden läheisyydessä mahdollisesti pesivien lajien esiintymistä alueella. Vallitseva ravintotilanne määrää petolintujen liikkumista voimakkaasti, mutta on myös mahdollista, että tuulivoimapuistot karkottavat lintuja jossain määrin, jolloin niiden reviirin käyttö muuttuu ja suuntautuu tuulivoimapuistojen ulkopuolelle. Pesivät linnut liikkuvat saalistaessaan yleensä matalalla metsänrajan yläpuolella, jolloin ne ovat pääasiassa törmäyskorkeuden alapuolella. Petolinnut ja esim. kurki saattavat kuitenkin aika ajoin kohota hakkuiden tai muiden avointen alueiden yllä nousevissa ilmavirtauksissa kaarrellessaan myös törmäyskorkeudelle, jolloin niillä on riski osua tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Törmäyskorkeuden alapuolella lentävät linnut saattavat jossain määrin törmätä tuulivoimalan tornin rakenteisiin. On mahdollista että myös Jäneskeitaan tuulivoimapuiston alueella pesivistä lajeista lentotaidoiltaan heikommat lajit (esim. kanalinnut) tai metsänrajan yläpuolella soidintavat tai saalistavat linnut (esim. kehrääjä) saattavat törmätä voimalan torniin, mutta törmäykset ovat luultavasti lähinnä harvinaisia yksittäistapauksia, joilla ei ole merkitystä lajien pesimäkannalle alueellisesti. Vaikutukset muuttolinnustoon Jäneskeitaan tuulivoimapuisto sijoittuu yli 10 km lintujen muuton pääjohtolinjana toimivan Selkämeren rannikkoalueen itäpuolelle, minkä vuoksi on todennäköistä, että valtaosa alueen kautta kulkevista muuttolinnuista ohittaa hankealueen länsipuolelta. Vallitseva säätila ja tuulen suunta vaikuttaa voimakkaasti lintujen muuttokäyttäytymiseen, ja esimerkiksi voimakkaalla länsituulella normaalisti rannikon läheisyydessä muuttavia lintuja saattaa ajautua myös Jäneskeitaan hankealueelle saakka. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. On hyvin todennäköistä, että myös Jäneskeitaalle suunnitellun tuulivoimapuiston kohdalla linnut lähtevät kiertämään voimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne. Tämä luonnollisesti vähentää lintujen riskiä törmätä voimaloihin. Tuulivoimaloiden kiertäminen voi joissain tapauksissa aiheuttaa muutoksia lintujen muuttoreitteihin, mutta muuttoreiteissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset johtuvat todennäköisesti useampien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksista. Jäneskeitaan tuulivoimapuiston ei yksinään arvioida aiheuttavan merkittäviä estevaikutuksia alueen kautta liikehtiville linnuille. Muuttavien lintujen törmäysriski tuulivoimaloihin arvioidaan vähäiseksi, eikä niillä ole vaikutuksia lajien populaatioihin. Ulkomaisiin ja kotimaisiin tutkimuksiin perustuen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 54 (65) 31.5.2013 Jäneskeitaan tuulivoimapuistoon arvioidaan voivan törmätä vuosittain 8–19 lintua. Törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueiden kautta liikkuvan lajin kohdalla. Vaikutukset muuhun eläimistöön Tuulivoimapuistohankkeen ei katsota merkittävästi heikentävän uhanalaisten nisäkkäiden tai EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajien elinoloja tai esiintymistä alueella. Hankealueelle tehtiin liito-oravakartoitus toukokuussa 2012. Liito-oravakartoitus kohdennettiin karttatarkastelun perusteella valituille kohteille, joita ovat muun muassa varttuneet kuusi- ja sekakangasmetsät. Alueella on hyvin niukasti lajille soveliaita ympäristöjä, joten liito-oravakartoituksen perusteella arvioidaan, että hankealueella ei esiinny liito-oravaa. Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja iältään liito-oravan elinympäristöiksi liian nuoria, puulajistoltaan liian mäntyvaltaisia ja yksipuolisia varttunutta kuusikangasmetsää esiintyy hyvin pieninä ja pirstoutuneina kuvioina lähinnä alueen eteläosissa ja haavan osuus on näilläkin metsäkuvioilla vähäinen. Potentiaalista elinympäristöä on erityisesti Uusitalon luonnonsuojelualueella, joka on kaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi, eikä kaavan toteuttaminen muutenkaan uhkaa sen lähiympäristön säilymistä. Alue on todettu lepakkoinventoinneissa yleispotentiaaliltaan tavanomaiseksi tai jopa heikoksi. Havainnot saatiin melko etäältä suunniteltuihin tuulivoimalayksiköihin nähden, eikä niiden läheisyydessä havaittu merkittäviä kerääntymiä tai saalistuspaikkoja. Nykytietämyksen mukaan lepakot noudattelevat muutossaan maastolinjoja (Ympäristöministeriö 2011) ja liikehdintä keskittyy eniten rannikolle. Hankealueen etäisyys Pohjanlahden rantaviivasta on hieman yli kymmenen kilometriä, joten alueen kautta saattaa kulkea lepakoiden muuttoa. Hankealueen potentiaalia lepakoiden tärkeänä muuttoväylänä vähentää se, ettei alueella ei sijaitse selkeitä lepakoiden muuttoa ohjaavia linjoja kuten jokiuomia tai harjuja. Lepakoiden vähäisestä esiintymisestä johtuen tuulivoimahankkeen mahdolliset vaikutukset lepakoille arvioidaan hyvin pieniksi. Hankkeella ei katsota olevan merkittävää haitallista vaikutusta muidenkaan tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Häiriö on verrattavissa tavanomaisiin metsänkäsittelytoimiin, kun kasvillisuus raivataan tuulivoimaloiden pystytysalueilta ja huoltoteiden varsilta. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. 7.4.4 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Maisemavaikutusten arvioinnin tueksi on laadittu näkemäalueanalyysi ja kuvasovitteita. Maisemalliset vaikutukset ovat laaja-alaisia, vaikka tuulivoimaloiden havaittavuus on kuitenkin suhteellisen paikallista. Tuulivoimalat muuttavat lähimaiseman ja kaukomaiseman luonnetta. Perinteinen maaseutumaisema muuttuu liikkuvammaksi ja teknisemmäksi tuulivoimaloiden myötä. Toisaalta tuulivoimalat muodostavat selkeän maiseman kiintopisteen ja maamerkin maisemaan. Visuaalisten vaikutusten voimakkuus ja havaittavuus riippuvat tarkastelupisteestä (korkeus ja peitteisyys) ja tarkasteluajankohdasta (vuodenaika, vuorokauden aika, sääolosuhteet). Tuulivoimapuistot ovat vielä suomalaisessa maisemassa uusia elementtejä, joten FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 55 (65) 31.5.2013 vaikutukset lieventyvät ajan kuluessa, kun niihin totutaan. Maisemavaikutuksiin suhtaudutaan hyvin subjektiivisesti riippuen siitä, pidetäänkö tuulivoimaa kannatettavana vai ei, ja miten suhtaudutaan maisemiin ja kulttuuriympäristöihin. Maisemassa, joka on jatkuvassa muutosprosessissa erityisesti ihmisen toiminnan vaikutuksesta, koetaan tuulivoimaloiden vaikutukset vähemmän negatiivisina (esim. jäteasema-alueiden ympäristöt, satamat, maa-ainesten ottoalueet). Mitä alkuperäisempänä alue koetaan, sen voimakkaammin voidaan kokea tuulivoimapuiston vaikuttavan heikentävästi ympäristön laatuun ja visuaalinen ristiriita korostuu. Pääasiassa maisemavaikutukset koetaan voimaloiden käytön aikana. Rakentamisen aikana alueella liikkuvista saattaa maiseman ja fyysisen ympäristön muutos tuntua merkittävältä, kun puustoa kaadetaan ja teitä parannetaan ja levennetään nykyisin pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä olevassa ympäristössä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat pienialaisia ja sijoittuvat rakentamiskohteiden välittömään läheisyyteen riippuen maiseman avoimuudesta/peitteisyydestä. Osayleiskaavan toteuttaminen muuttaa maisemaa merkittävästi/kohtalaisesti riippuen tarkastelupisteestä ja –ajankohdasta. Näkyvyys maisemassa Maiseman muutoksen voimakkuus lievenee etäisyyden kasvaessa, yli 5 km:n etäisyydellä enintään kohtalainen vaikutus. Alle 3 km:n etäisyydellä voimalat saattavat hallita maisemanäkymiä, jos näkemäesteitä ei ole. Jäneskeitaan tuulivoimapuisto koostuu vain kahdeksasta voimalasta, arvioidaan näiden muodostaman kokonaisuuden maisemavaikutukset vähäisiksi lähialueilta, joissa ihmiset enemmän liikkuvat tai oleskelevat. Lähimaisemassa ei kuitenkaan havaita kuin yksittäisiä tai muutamia voimaloita yhtä aikaa. 5-10 km etäisyydellä voimaloiden pyörivät lavat erottuvat, mikäli sääolosuhteet ovat suotuisat ja näkemäesteitä ei ole. Yli 10 km:n etäisyydellä lapojen näkyminen heikkenee merkittävästi, mutta sylinterimuotoinen pylväs voi erottua suotuisassa säässä jopa 20-30 km etäisyydelle. Lähimaisemassa ristikkorakenteinen torni voidaan kokea teollisempana, koska se muistuttaa ulkonäöltään voimalinjojen pylväitä tai linkkimastoja. Suunnittelualueella on runsaasti hakkuu-aukeita, jolloin kokonaisuutena tarkastellen tuulivoimapuistohankkeen maisemakuvaa pirstaloiva vaikutus jää enintään kohtalaiseksi. Puisto muodostaisi alueelle joka tapauksessa merkittävän uuden kiintopisteen, joka voidaan nähdä myös positiivisena, maiseman arvoa lisäävänä tekijänä. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat kuitenkin niille alueille, josta näkemäalueanalyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemalliset vaikutukset vähenevät. Tuulivoimalat ovat havaittavissa maisemassa parhaiten laajoilta avoimilta alueilta kuten laajoilta peltoaukeilta, avoimilta soilta ja järviltä (kartta seuraavalla sivulla). Jäneskeitaan tuulivoimalat sijoittuvat osin peitteiselle alueelle, jossa alueen maisematila on sulkeutunutta. Puolet voimaloista sijoittuu Jäneskeitaan suon avoimen maisematilan reunamille. Hankealueen ympärillä on laajasti metsäisiä alueita, mistä johtuen tuulivoimaloille avautuu suoria näkemäsektoreita vain harvoista paikoista, koska puusto katkaisee tehokkaasti näkymät tuulivoimaloille. Merkittävimmin tuulivoimalat muuttavat Jäneskeitaan suon lähimaisemaa, mutta maisemamuutoksen vaikutus ihmisille jää vähäiseksi, koska suolla ei juurikaan liikuta. Voimaloiden voidaan olettaa olevan väliaikaisia rakennelmia (käyttöikä koneistoja uusimalla noin 50 vuotta). Tuulivoimapuiston elinkaaren lopussa voimaloiden maanpäälliset osat voidaan purkaa kokonaan ja maisema palautuu pitkälti ennen rakentamista vallinneeseen tilanteeseen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 56 (65) 31.5.2013 Kuva 23. Näkemäalueanalyysi. Mitä tummempi vihreä alue on, sitä useampia voimaloita alueelle on nähtävissä. Analyysi ei kuitenkaan huomioi maaston peitteisyyttä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 57 (65) 31.5.2013 Hankealueen etelä- ja itäpuolisille laajemmille järvialueille voimalat ovat paikoin nähtävissä kaukomaisemassa puuston latvuston yläpuolella. Usean voimalan ryhmän näkyminen tulisi muodostamaan maiseman kiintopisteen, joka muodostuu myös alueen maamerkiksi. Tuulivoimapuiston lähialueen asutukselle ja loma-asutukselle tuulivoimalat voidaan havaita valikoiduista tarkastelupisteistä, sillä pääosin asutut pihapiirit sijaitsevat kasvillisuuden ympäröiminä. Vaikka pihapiireistä tarkastellen voimalat eivät hallitse kaukomaisemaa, voidaan niiden vaikutukset kokea merkittävinä. Suunnittelualueen ulkopuolella useampia voimaloita on mahdollista havaita pohjoisessa ja koillisessa mm. Kivinevan suon itäreunalta (etäisyys 3 km), Siikaisjärven itärannoilta (etäisyys 7 km) ja Vähäjärveltä (etäisyys 5 km). Suunnittelualueen itäpuolelta useampia voimaloita näkyy mm. Salonkulmalta (etäisyys 4 km) ja Otamon kylältä (etäisyys 2,5 km). Suunnittelualueen eteläpuolella useampia voimaloita tulee näkymään mm. Haudanselältä ja sen etelärannoilta (etäisyys n. 4 km) sekä Isojärveltä yli 10 km etäisyydeltä. Suunnittelualueen lounaispuolella useampia voimaloita nähdään Kakkurilammille ja Isonevalle (etäisyys noin 1 km lähimmistä voimalasta) ja Lankoskelle (etäisyyttä 3-4 km). Länsi- ja luoteispuolella useampia voimaloita nähdään Uusitalon, Pentinnevan, Heinilän ja Krinnilän suunnista (et. noin 2,5 km) ja Prasunkydön peltoaukealta ja hotellin suunnasta (et. noin 3 km) ja Mertanevan peltoaukean pohjoislaidasta (et. noin 3,5 km). merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Uusitalon, Pentinnevan ja Heinilän kohdille. Pentinnevan päärakennus jää kasvillisuuden suojaan. Heinilän ja Uusitalon tiloilla maatilojen muut rakennukset sijoittuvat tuulivoimapuiston puolelle päärakennuksesta katsoen, joten on mahdollista, että asuinrakennuksen ulko-oleskelualueet jäävät katvevaikutuksen takia suojaan, mutta pihapiiristä voi myös näkyä useampia voimaloita yhtä aikaa tietyistä tarkastelupisteistä. Etenkin maatilojen muiden rakennusten takaa todennäköisesti havaitaan useita voimaloita yhtä aikaa ja voimalat hallitsevat alle 3 km:n etäisyydestä johtuen maisemakuvaa. Puusto aiheuttaa tienvarsilla monin paikoin katvevaikutusta, joka estää voimaloiden näkymisen läheltä katsoen. Muodostuvat näkemäsektorit ovat kapeita, ja niistä on todennäköisesti havaittavissa ainoastaan muutamia voimaloita tai voimaloiden osia. Hankealueen länsipuolelta, Vaasantien (valtatie 8) varrelta, tuulivoimalat ovat havaittavissa Tuorilan kylän eteläpuoleisen huoltoaseman kohdalta sekä Pentinnevan peltojen kohdalta. Vaikutukset väylämaisemille arvioidaan vähäisiksi. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Ympäristöselvityksen yhteydessä ja edelleen kaavaehdotusta laadittaessa on laadittu kuvasovitteita eri puolelta tuulivoimapuistoa, joista Otamon suunnasta ovat kuvat 4, 5 ja 6. Tuulivoimalat jäävät enimmäkseen kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden taustamaisemaan, eivätkä muutokset kohdistu suoranaisesti niihin arvoihin, joiden perusteella kohteet on valittu arvokkaiksi. Vaikutukset ovat siten lieviä ja maiseman muutos voidaan nähdä osana elinympäristön normaalia muutosta ja elinkaaren mukaista kehitystä. Lähimpänä tuulivoimapuistoa sijaitsee Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuurin Otamon kylän valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, joka on lähinnä rikasmuotoisen talonpoikaisarkkitehtuurin vuoksi merkittävä. Tietyistä kohtaa Otamon kyläalueen peltoaukeilta tuulivoimapuisto on havaittavissa parhaiten tuulivoimaloiden muodostamana kokonaisuutena. Voimalat tulevat näkymään peltoaukeiden takana vain osittain puuston latvuston yläpuolella, jolloin voimaloista voitaisiin havaita osa tornista sekä pyörivät lavat. Monin paikoin tuulivoimalat jäävät katveeseen puuston taakse. Paikoin maiseman muutos voi olla merkittävä ja tuulivoimaloiden muodostama ryhmä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 58 (65) 31.5.2013 puuston latvuston tasalla tai sen yläpuolella hallitsee maisemaa. Tuulivoimaloiden näkyessä asunnon tai loma-asunnon pääkatselusuunnassa pyörivät lavat ja pimeällä näkyvät lentoestevalojen muodostama maisema voidaan kokea levottomana nykyiseen seesteiseen maaseutumaisemaan verrattuna. Lankosken kylän valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö on maisemaltaan hyvin sulkeutunutta. Valtakunnallisesti merkittävän kyläalueen länsipuolella avautuu laajemmat peltomaisemat Nyytäinnevan suunnassa. Merikarviajoen Lankosken pohjoispuolella olevan Lankosken kylän rakennuskanta viestii 1800-luvun puolivälissä alkaneen teollistumisen ja puutavarakaupan tuomasta vauraudesta. Tuulivoimaloita ei tulla havaitsemaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ytimessä kylätietä kuljettaessa. Lankosken kylän rakennuskanta on hyvin kasvillisuuden suojissa peltoaukeilta katsoen, eikä tuulivoimaloiden arvioida aiheuttavan merkittäviä maisemavaikutuksia Lankosken kylälle. Kaavaehdotusta laadittaessa laadittiin myös lisää kuvasovitteita Lankosken suunnasta tarkasteltuna (liite 11). Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohdalta havainnekuvia ei ole edes mielekästä laatia, sillä tuulivoimaloita ei voida havaita siitä suunnasta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden ja kohteiden luonne ja arvo eivät muutu merkittävästi, vaikka tuulivoimalat voidaan havaita osasta kohteita. Ahlaisten valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee niin etäällä hankealueesta, että tuulivoimalat eivät muuta alueen maisemakuvaa. Hanke ei aiheuta vaikutuksia maisema-alueelle. Maisemavaikutusten voidaan arvioida olevan pääosin lieviä. Vaikutukset muinaismuistoihin Suunnittelualueelta ei tunneta muinaisjäännöksiä. 7.4.5 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja elinkeinoihin Uusiutuvalla energiantuotannolla ja tuulivoiman rakentamisella on laaja-alaisia työllisyysvaikutuksia. Teknologiateollisuus ry:n (2009) mukaan tuulivoima-alan liikevaihto oli Suomessa noin miljardi euroa vuonna 2008, josta viennin osuus oli noin 90 %. Henkilöstöä tuulivoima-alalla oli noin 3 000, pääosin komponentti- ja materiaalivalmistuksessa. Tuulivoiman työllisyysvaikutukset ulottuvat monelle eri sektorille. Suurinta työllistävyys on komponenttien ja tuulivoimaloiden valmistuksessa. Se, miten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston rakentaminen vaikuttaa kotimaiseen ja paikalliseen työllisyyteen on riippuvainen myös hankkeen toteuttajan tekemistä valinnoista hankinta-, urakka- ja muissa vastaavissa päätöksissä. Vaikutukset talouteen ovat merkittävimmät tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Rakentaminen työllistää erityisesti maanrakennus- ja maansiirtotyöläisiä, rakentajia, asentajia ja välillisesti näitä palvelevia aloja (ravintola- ja majoituspalvelut, toimistopalvelut, vartiointi). Kunnan verotulot kasvavat. Tuulivoimalat tuovat myös vuokratuloja maanomistajille, hankkeesta vastaavat ovat tehneet esisopimuksia maanvuokrauksesta maanomistajien kanssa. Jäneskeitaan tuulivoimapuiston rakentaminen työllistää alueella rakentajia ja maanrakentajia. Tuulivoimapuiston rakentamisessa tarvitaan huomattavia määriä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 59 (65) 31.5.2013 kiviainesta. Rakentamisen aikana voi esimerkiksi ravitsemus- ja hotellipalveluiden kysyntä kasvaa Merikarvialla ja Siikaisissa. Tuulivoimapuiston voimalapaikkojen ja huoltoteiden alueelta poistuu noin 11 - 15 hehtaaria eli vain vähän maapinta-alaa metsätalouskäytöstä. Muulla alueella normaali maatalouden harjoittaminen ja metsänhoito on mahdollista. Huoltoteiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarvittavat maa-alat voidaan suunnitella siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän menetyksiä esim. maa- ja metsätaloudelle. Huoltotiet on osoitettu kaavakartalla ohjeellisina, jotta niiden suunnittelu voidaan optimoida mm. maaperän rakennettavuuden ja maanomistajien kanssa käytävien neuvotteluiden mukaisesti. Kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuu kallioainesten ottoalue. Toimijalta saadun tiedon mukaan tulevaisuuden laajenemistarve on etelään. Laajenemistarve on huomioitu voimalan 8 ja siihen liittyvän tv-alueen rajauksessa. Tuulivoimapuiston vaikutukset muuhun elinkeinotoimintaan jäävät lieviksi. Vaikutukset energiatalouteen ja ilmastoon Hanke edistää uusiutuvalla energialla tuotettavan sähkön tuotantoa ja vähentää pitkällä aikavälillä muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Tuulivoimapuiston rakenteiden valmistaminen, puiston rakentaminen ja kuljetukset kuluttavat energiaa (kuten myös muiden energialaitosten rakentaminen). Tuulivoimapuiston käytön aikana tuulivoimalat eivät aiheuta suoria päästöjä ilmaan. Tuulivoimapuiston aiheuttamat päästöt ilmaan voivat olla mahdollisia lähinnä rakentamisvaiheen aikana, jolloin pölyä ja hiukkasia saattaa levitä lähiympäristöön maansiirtotöiden yhteydessä. Rakentamisen aikainen liikenne aiheuttaa päästöjä ilmaan. Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Tuotannosta ei tule hiilidioksidipäästöjä (CO2), joten päästötöntä sähköä saadaan koko tuulivoimalan toiminta-ajan eli käytännössä noin 25 vuotta. Se, miten tuulivoiman laajamittainen käyttö vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen määrään, riippuu siitä, millaista sähköntuotantokapasiteettia tuulivoimalla korvataan. Mikäli tuulivoimalla korvattaisiin kivihiililauhdevoimaloiden sähköntuotantoa, olisi hiilidioksidipäästöjen vähennys luokkaa 850 gCO2/kWh. Suomen ja pohjoismaissa tuotetun sähköenergian CO2ominaispäästö on hiililauhdevoimaloita huomattavasti pienemmät. Vuoden 2010 pohjoismaiset sähköenergian hiilidioksidipäästöt olivat 284 gCO2/kWh (Reliable Disclosure Systems for Europe). Suomessa kulutettiin sähkö vuonna 2010 noin 87,5 TWh. Sähköenergiaa tuotettiin ydinvoimalla noin 25 %, fossiilisten energialähteiden osuus, sisältäen turpeen, oli noin 30 % ja uusiutuvien energialähteiden osuus noin 27 %, josta tuulivoiman osuus oli ainoastaan noin 0,3 %. Nettotuonti oli noin 12 %. Suomen sähköntuotannon rakenne huomioituna, on arvioitu, että tuulivoiman kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus olisi luokka 600-700 gCO2/kWh vuoteen 2020 mennessä. Oletuksella että Keski-Suomen alueella yksi 3 MW:n tuulivoimalaitos tuottaa sähköä 7000 MWh/a, voimalaitoksen vähentävä vaikutus CO2-päästöihin olisi 4-5 tonnia/a. Laskelmien mukaan suunnitellun Jäneskeitaan tuulivoimapuiston avulla voidaan sen toiminnan aikana vähentää Suomen energiantuotannon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä noin 32 - 40 tonnia vuodessa (yksittäinen voimala 4-5 tonnia/a), riippuen laskentatavasta ja oletuksesta, että tuulivoimapuiston yksittäinen tuulivoimala tuottaa keskimäärin 7000 MWh/a. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 60 (65) 31.5.2013 Osayleiskaavassa voimalat on sijoitettu yli 600 m etäisyydelle toisistaan. Voimaloiden tuottama teho on riippuvainen myös voimaloiden välisestä etäisyydestä, harvemmalla voimalasijoittelulla saadaan yksittäisistä voimaloista isompi teho. 7.4.6 Vaikutukset lentoturvallisuuteen ja tutkien toimintaan Pimeällä tuulivoimaloista havaintaan yleensä vain punaiset/valkoiset lentoestevalot. Tuulivoimalat tulee merkitä lentoturvallisuussyistä. Lentoesteet on merkittävä Finavian antamien määräyksien mukaisesti. Useimmiten merkinnäksi riittää staattinen matalaintensiteettinen lentoestevalo, joka suunnataan ylöspäin. Kaukana lentoasemista (yli 10 km) sijaitsevissa voimaloissa merkintäraja on 70 m. Yli 100 m korkeat rakenteet lasketaan huomattaviksi lentoesteiksi ja niiden merkintävaatimukset ovat tiukempia. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa. Etenkin tuulivoimapuiston elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Lentoestevalojen maisemavaikutukset korostuvat pimeään aikaan (talvella ja yöllä). Lapojen ohittaessa valon, syntyy vaikutelma, että valot vilkkuvat, mikä voidaan kokea häiritsevänä. Lentoestevalot havaitaan niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyys alue on lähes yhtä laaja, kuin koko voimalan näkyvyysalue, joten lentoestevalojen näkyvyys vastaa tuulivoimaloiden näkyvyyden arviointia maisemassa (edellä, kuva s. 23). Lentoestevaloja tarkastellaan yleensä maanpinnalta silmän korkeudelta, joten lentoestevalojen havaittavuus riippuu tarkastelupisteen katvevaikutuksista. Lentoestevalojen näkyvyyteen ja häiritsevyyteen vaikuttaa huomattavasti myös säätila. Sumuisella säällä lentoestevalot näkyvät laajoina, kun taas kirkkaalla säällä valo näyttää pienemmältä ja terävältä. Tuulivoimalapuiston pystyttäjä tekee suunnitelman valojen ryhmittelystä sekä rakennusaikana että valmiin puiston osalta ja toimittaa suunnitelman lentoestelupahakemuksen yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Olemassa olevan tuulivoimapuiston osalta voidaan voimaloiden lentoestevalovaatimuksia muuttaa hakemuksesta vastaavalla periaatteella jälkikäteen. Lentoestevalot koetaan uhkana asumisviihtyvyydelle ja osa asukkaista kokee ne myös terveysuhkana. Lentoestevalojen vilkkuminen on tempoltaan melko rauhallista, mikä vähentää niistä koettua haittaa. Liikenneturvallisuusviraston Trafin ohjeiden mukaisesti lentoestevalojen tulee vilkkua tuulivoimapuiston alueella yhtäaikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaa valojen jatkuvaa kaoottista vilkkumista. Puolustusvoimat on lausunnossaan 17.9.2012 ilmoittanut, että Jäneskeitaan tuulivoimapuiston toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön, sotilasilmailuun tai puolustusvoimien kiinteän linkkiverkon yhteyksiin. Puolustusvoimien lopullinen kanta on hankkeen hyväksyttävyydestä valmisteltu pääesikunnan operatiivisella osastolla, eikä Puolustusvoimat vastusta tuulivoimaloiden rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 61 (65) 31.5.2013 7.5 Kaavan suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 30.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. (www.ymparisto.fi/vat). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Hankkeen suhdetta näihin on tarkasteltu seuraavassa kunkin tavoitteen osalta erikseen. Toimiva aluerakenne Hanke ei estä aluerakenteen tasapainoista Siikaisten kunnan alueella. Alue säilyy pääosin maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Energiantuotantomuotona tuulivoima on luonnon kestävää hyödyntämistä, näin suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Koska tuulivoimapuiston toteuttaminen ei edellytä uusia voimalinjojen johtokäytäviä, ei sen toteuttaminen vaikuta aluerakenteeseen myöskään nyt kaavoitettavan alueen ulkopuolella. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Tuulivoimahanke tukee energiantuotannon osalta. yhdyskunnan ekologista kestävyyttä erityisesti Tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittävää elinympäristön laadun heikkenemistä. Alueella asuvat ja lomailevat voivat kokea tuulivoimapuiston aiheuttamat hyvin monella tavalla riippuen taustoistaan ja asenteistaan. Lähinnä haittoja koetaan olevan asumisviihtyvyyteen tuulivoimapuiston melu- ja maisemavaikutusten sekä alueen käyttöön virkistysalueena. Kaavatyössä laadittujen mallinnusten perusteella kaavan ei arvioida aiheuttavan haittaa lähialueen asukkaiden elinympäristölle. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kulttuuriperinnön osalta hanke ei tuhoa merkittäviksi arvotettuja kulttuuriympäristöjä tai arvokasta rakennusperintöä. Omalta osaltaan tuulivoimahanke lisää rakennusperinnön vaihtelevuutta ja monikerroksisuutta. Lankosken valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on niin sulkeutunutta, ettei tuulivoimaloita voida havaita inventoinnissa rajatulta arvoalueelta. Lisäksi tuulivoimapuisto sijoittuu noin 3 km:n etäisyydelle Lankosken kylästä, joten tuulivoimapuiston toteuttamisen ei arvioida muuttavan alueen luonnetta tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä arvoja. Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuria edustavan Otamon kylän valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sijoittuu noin 2,5 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Otamon kylän ympäristö on maisemakuvaltaan melko sulkeutunutta, mutta paikoin tuulivoimaloiden näkyminen voi muuttaa vähäisessä määrin kulttuuriympäristön luonnetta paikallisesti. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on tunnistettu ja paikannettu hankkeen ympäristöselvityksissä, jolloin ne voidaan ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Virkistyskäytön osalta hankealueen metsästyskäyttö liittyy alueella viihtyviin riistakantoihin. Tuulivoimaloiden aiheuttama ääni, alueilla joilla ekvivalenttimelutaso on 45 dB tai enemmän, voi heikentää alueen houkuttelevuutta virkistyskäytön kannalta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 62 (65) 31.5.2013 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tuulivoimahanke edistää uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä ja osaltaan vastaa energianhuollon tarpeisiin. Tuulivoimapuisto on liitettävissä alueen läpi kulkevaan 110 kV:n voimalinjaan oman sähköaseman välityksellä. Helsingin seudun erityiskysymykset ja luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Näihin liittyvät tavoitteet eivät koske kaava-aluetta. Kaavan suhde Satakunnan maakuntakaavaan Tuulivoimaosayleiskaavassa on huomioitu alueella nykyisin toimiva maa-ainesottoalue. Maakuntakaavassa kallioainesten ottoalue EO2 on osoitettu nykyistä toimintaa huomattavasti laajempana. Toiminta voi laajentua nykyiseltä maa-ainesten ottoalueelta kohti etelää ja länttä, mutta tarkempien selvitysten puuttuessa tuulivoimaosayleiskaavassa näitä alueita ei ole osoitettu maa-ainesten ottamiseen. Kyseisille alueille ei sijoitu luonnonympäristön tai maiseman arvoja, jotka estäisivät maa-ainesten ottamisen myöhemmin näiltä alueilta. Tuulivoimapuisto liitetään maakuntakaavassakin tuulivoimapuiston oman sähköaseman välityksellä. osoitettuun voimalinjaan Maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitin yhteystarve on mahdollista toteuttaa tuulivoimapuistosta huolimatta. Reitille on löydettävissä maastosta useampia toimivia yhteyksiä joko niin, että reitti sijoittuu osin kaava-alueelle tai niin että se sijoittuu kokonaan kaava-alueen ulkopuolelle. Lähimmät taajamatoimintojen, työpaikkojen tai teollisuuden aluevaraukset ja seudullisten virkistysalueiden aluevaraukset sijoittuvat yli 2,5 km etäisyydelle kaavaalueesta, joten tuulivoimapuiston toteuttamisella ei ole vaikutusta näiden alueiden toteutukseen. Kaavan suhde Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotukseen Vaihemaakuntakaavan 1 toisessa ehdotuksessa Jäneskeitaan tuulivoima-alueen rajaus on laajempi kuin nyt kaavoitettava tuulivoima-alue ulottuen Merikarvian puolelle. Vaihemaakuntakaavan paikkatietoanalyyseissä on käytetty suojaetäisyytenä asutukseen 1 000 m ja tämän suojavyöhykkeen ulkopuolelle jäävä alue on Jäneskeitaan kohdalla osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1). Vaihemaakuntakaava perustuu systemaattisiin paikkatietoanalyyseihin, jossa tukeudutaan tiettyihin suojaetäisyyksiin tutkimatta aluetta yksityiskohtaisemmin maastossa. Kuntakaavoituksella tarkennetaan yksityiskohtaisempiin selvityksiin perustuen laadittua maakuntakaavaa ja vaihemaakuntakaavaehdotusta. Vaihemaakuntakaavaa laadittaessa aluerajauksista on poistettu kokonaan kaikki maankäytön aluevaraukset, vaikka niiden maankäyttö olisi tuulivoimatuotannon kanssa yhteen sovitettavissa (esim. erityisalueet). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 63 (65) 31.5.2013 Kuva 24. Vaihemaakuntakaavassa laadinnassa käytetyt suojaetäisyydet eri muuttujien suhteen. Kuva 25. Tuulivoimaosayleiskaava vaihemaakuntakaavan 1, ehdotusvaiheen 2, alueen 7 aluerajauskartan päällä. Tuulivoimaosayleiskaava eroaa vaihemaakuntakaavaehdotuksen alueen 7 rajauksesta pohjoisessa maa-ainesten ottoalueen takia, sillä se on jätetty maakuntakaavassa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 64 (65) 31.5.2013 automaattisesti tuulivoimalle soveltuvien alueiden ulkopuolelle muiden maankäytön aluevarausten tapaan. Tuulivoimaosayleiskaavaa varten on laadittu maakuntakaavaa yksityiskohtaisempia selvityksiä, joiden avulla voidaan todeta tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset ja perustaa laajemman tuulivoimapuiston voimaloiden sijoituspaikat laadittuihin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Tuulivoimaosayleiskaavassa osoitetut ohjeelliset tuulivoimaloiden paikat sijoittuvat pohjoisinta voimalapaikkaa lukuun ottamatta vaihemaakuntakaavaehdotuksen tv-1 aluerajauksen alueelle tai sen rajalle. Vaihemaakuntakaava mahdollistaisi tuulivoimapuiston laajentamisen luoteeseen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 65 (65) 31.5.2013 8 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavaehdotuksen on määrä olla osallisten arvioitavana kesällä 2013. Kaava pyritään esittämään Siikaisten kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2013. Aikataulu on tavoitteellinen ja sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisesti voidaan suoraan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloiden rakentamiselle. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman kuulutuksella. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa 50 vuoteen asti. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi tuulivoimaloiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot ulkotiloissa asumiseen ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla. Jos tuulivoimalan toiminta saattaa aiheuttaa eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) mukaista kohtuutonta rasitusta, esim. melua tai varjostusta, on voimalalle haettava ympäristölupaa (YSL 28.2 §). Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä tuulivoimalalle on, ettei sen toiminnasta aiheudu kohtuuttomia melu- tai välkevaikutuksia naapureille tai lähialueen asukkaille. Voimajohdon rakentamiseen tarvitaan sähkömarkkinalain mukainen rakentamislupa (Energiamarkkinavirasto, EMV). Voimajohtoreittien maastotutkimukseen ja johtoalueen lunastamiseen tarvitaan lunastuslain mukaiset tutkimusja lunastusluvat aluehallintovirastosta. Voimajohdon sijoittuessa tieympäristöön on tarvittaessa haettava Maantielain (2005/503) 47 §:n mukaista poikkeamislupaa maantien suoja- ja näkemäalueelle rakentamisesta. Tarvittaessa maantien ylitykselle tai alitukselle on haettava lupa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Hanke edellyttää ilmailulain mukaista lentoestelupaa (159 §), koska rakennelmien korkeus on yli 30 m. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
© Copyright 2024