Yleiskaavaselostus
Ruokolahden kunta 16USP0050.SE.SLU YLEISKAAVASELOSTUS Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava EHDOTUS 4.6.2012 Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 1 RUOKOLAHDEN KUNTA RUOKOLAHDEN LUOTEISEN ALUEEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA JOHDANTO Kaava-alueen sijainti Alueen sijainti ja rajaus on esitetty alla olevalla kartalla. Suunnittelualue sijaitsee Ruokolahden kunnan luoteisosissa, Talkkunan ja Hauklapin maastoissa. Alueen läpi kulkee Ruokolahti-Puumala kantatie 62 sekä Fingrid Oyj:n 110 kV voimalinja. Alla olevaan karttaan on kuvattu tuulivoimaloiden sijainnit. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi on Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava. Yleiskaavalla mahdollistetaan tuulivoimapuiston rakentaminen alueelle. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena tuulivoimarakentamisen osalta. Kaavoitus käsittää enintään yhdeksän noin 3 megawatin tuulivoimalan rakentamisen Tornator Oy:n omistamille maille. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 2 Laatija Pöyry Finland Oy, Lappeenrannan toimisto, os. Valtakatu 25, 53100 Lappeenranta, yhteyshenkilö kaavanlaatija Juha Heimala. Vireille tulo Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 §:n mukaisesti tiedottamalla osayleiskaavan OAS:n nähtävillä olosta lehtikuulutuksilla sekä Ruokolahden kunnan kotisivuilla 15.8.2011. Hyväksytty: KV . .2012. Selostuksen liiteasiakirjat: Yleiskaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Maisemaselvitys 3. Maiseman perusrunkokartta 4. Luontoselvitys 5. Varjo-, välke- ja ääniselvitykset 6. Luonnosvaiheen lausunnot, kannanotot ja vastineet 7. Yleiskaavakartta ja kaavamääräykset PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ............................................................................................................................................. 4 1.1 1.2 1.3 Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................................. 4 Osayleiskaava ................................................................................................................................ 5 Osayleiskaavan toteuttaminen ...................................................................................................... 5 2 LÄHTÖKOHDAT....................................................................................................................... 5 2.1 2.1.1 2.1.2 2.1.3 2.1.4 2.1.5 2.1.6 2.1.7 2.2 2.3 Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................................................................ 5 Alueen yleiskuvaus ..................................................................................................................... 5 Luonnonympäristö....................................................................................................................... 5 Maisema ....................................................................................................................................... 6 Rakennettu ympäristö.................................................................................................................. 8 Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri ...................................................................... 8 Väestö ja työpaikat ...................................................................................................................... 8 Ympäristökuormitus.................................................................................................................... 8 Maanomistus.................................................................................................................................. 9 Suunnittelutilanne.......................................................................................................................... 9 3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................10 3.1 3.2 3.3 Suunnittelun tausta ja tavoitteet.................................................................................................. 10 Suunnittelun käynnistäminen ja eteneminen ............................................................................. 10 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet ........................................................................ 11 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS ............................................................................................11 4.1 Osayleiskaava .............................................................................................................................. 11 5 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET .........................................12 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 5.7 5.8 5.9 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä........................................................................ 12 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset .................................................. 13 Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset luonnonympäristöön..................................................... 18 Taloudelliset vaikutukset – vaikutukset yhdyskuntatalouteen ................................................. 20 Liikenteelliset vaikutukset .......................................................................................................... 21 Sosiaaliset vaikutukset ................................................................................................................ 22 Kulttuuriset vaikutukset .............................................................................................................. 25 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen..................................................... 25 Seudullisten suunnitelmien toteutuminen.................................................................................. 29 PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 4 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Ruokolahden kunnanhallitus on päättänyt 27.6.2011 aloittaa TuuliSaimaa Oy:n 14.3.2011 kaavoitusaloitteen perusteella maankäyttö- ja rakennuslain 77 §:n mukaisen yleiskaavan laadinnan. Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaavanlaatijaksi on valittu Pöyry Finland Oy. Yleiskaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ja yleisötilaisuudesta on ilmoitettu kuuluttamalla Uutis-Vuoksessa, Etelä-Saimaassa, Ruokolahtelaisessa ja Puumala lehdissä elokuussa 2011 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä maanomistajille. OAS pidetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n ja 63 §:n mukaisesti nähtävillä 15.8.2011 alkaen ja kaavan laadinnan ajan Ruokolahden kunnanviraston teknisellä osastolla. Yleiskaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kuusi kirjallista lausuntoa ja kuusi yksityishenkilön mielipidettä. Kaavasta on järjestetty yleisötilaisuus 24.8.2011 tarkoituksella jo ennen kaavaluonnoksen laadintaa, jotta osalliset pääsevät ottamaan kantaa hankkeeseen ajoissa. Ennen kaavaprosessin aloittamista 14.3.2011 on toiminnan harjoittaja pitänyt tuulivoimahankkeen osalta yleisötilaisuuden. Kaavasta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Ruokolahdella 30.9.2011, jossa käytiin läpi alueen selvitystilannetta. Tätä ennen on käyty aluetta koskeva YVAn tarveharkinta, jossa Kaakkois-Suomen Ely-keskus on päätynyt siihen, ettei YVAa tarvita. Päätöksestä ei ole valitettu ja päätös on saanut lainvoiman. Kaavasta on järjestetty luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu Lappeenrannassa 10.1.2012. Yleiskaavaluonnos pidettiin MRA 30 §:n mukaisesti kommentoitavana 6.2. – 6.3.2012, ja pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisina olevilta viranomaisilta ja Ruokolahden kunnan hallintokunnilta. Kaavaluonnoksen nähtävänäoloaikana pidettiin yleisötilaisuus 15.2.2012. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaavaa tarkistettiin ja laadittiin yleiskaavaehdotus. Ennen kaavaehdotuksen laadintaa pidettiin vielä yksi yleisötilaisuus 16.4.2012, jossa annettiin osallisille vielä mahdollisuus antaa palautetta kaavan sisällöstä. Yleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 19 §) ja pyydetään viranomaisten lausunnot tarvittavin osin. Tarvittaessa osayleiskaavaa tarkistetaan saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella. Tarvittaessa kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville tai kuullaan niitä erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 §). Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu (MRA 18 §). Yleiskaavaehdotus viedään kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn ja hyväksyttäväksi (MRL 37 §). Kaavan hyväksymisen jälkeen kunnanvaltuuston päätöksestä tiedotetaan ja kaava saa lainvoiman. Kaavaprosessin merkittävimmät tapahtumat: Kunnanhallitus päätti käynnistää yleiskaavan laadinnan 27.6.2011. Vireilletuloilmoitus 15.8.2011 ja OAS nähtäville kaavaprosessin ajaksi. Yleisötilaisuus 24.8.2011 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 30.9.2011. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu 10.1.2012. Kunnanhallitus päätti 30.1.2012 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville 6.2 - 6.3.2012 ja pyytää viranomaislausunnot. Yleisötilaisuus 15.2.2012 PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 5 Yleisötilaisuus 16.4.2012 Kunnanhallitus 4.6.2012 Kaavaehdotus nähtävillä 20.6. - 10.8.2012 1.2 Osayleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu aluevaraukset tuulivoimapuiston rakentamiseksi. Maankäytöllisesti kaavaratkaisu tukeutuu pääosin alueella olemassa olevaan liikenne- ja infraverkkoon. Tuulivoimaloille kaavassa on osoitettu tuulivoimala-alueet (tv), joille tuulivoimalat on sijoitettava. Yleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia tv-alueen ulkopuolella. Yleiskaava mahdollistaa yhdeksän tuulivoimalan rakentamisen alueelle. Lisäksi kaavassa osoitetaan ohjeellisina merkintöinä tielinjaukset sekä sähkönsiirtoyhteydet. 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Yleiskaava-alue on Tornator Oy:n omistuksessa. Yleiskaavan mukaisen tuulivoimapuiston siihen liittyvine infraverkkoineen toteuttaa TuuliSaimaa Oy, joka on tehnyt maanomistajan kanssa maa-alueista 30 vuoden vuokrasopimuksen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 2.1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ruokolahden kunnan luoteisosissa, Talkkunan ja Hauklapin välisessä maastossa. Ruokolahden keskustaan Rasilaan on etäisyyttä noin 25 km ja Puumalan taajamaan noin 17 km. Suunnittelualue sijaitsee toisen Salpausselän pohjoispuolella ja on pääosin metsätalouskäytössä. Metsät ovat enimmäkseen tuoretta kangasmetsää, valtapuulajeja ovat mänty ja kuusi. Alueella on olemassa hyvä metsäautotieverkosto. Suunnittelualue sijoittuu Suur-Saimaan sokkeloihin Saimaan reunamille. Suunnittelualueen eteläpuolella on itä-länsi –suuntainen Käkövesi ja idässä pohjois-etelä –suuntaiseen Ristivesi. Vesistöt ovat syntyneet kallioperän murroslinjoihin, minkä vuoksi seutu on vesireittien ja mäkisten metsämaiden muodostamaa mosaiikkimaista labyrinttia. Myös selännealueiden sisällä sijaitsevat pienemmät järvet ja purouomat noudattavat yleisesti kallioperän murroslinjojen suuntaa. Suunnittelualueen välittömässä lähietäisyydessä ei ole haja-asutusta ja vapaa-ajanasuntoja. Vakituinen asutus keskittyy pääosin päävesistöihin liittyvien salmien rannoille ja pohjukoihin kuten Hauklappiin ja Kelkanmäkeen. Vapaa-ajan asutus sijoittuu nauhamaisesti päävesistöjen rannoille, mutta myös suurimpien sisäjärvien kuten Musta ja Valkia Ruokojärvien rannoille. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on laadittu yleiskaavoitusta varten vuonna 2011 luontoselvitys (liite 4). Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 6 yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen teki MMM Karri Kuitunen/ T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen. Hauklapin kylän länsipuolella lähellä Ruokolahden ja Puumalan kunnanrajaa sijaitseva selvitysalue on kuusi- ja mäntyvaltaisten kangasmetsien sekä pienten kirkasvetisten järvien ja lampien muodostama varsin erämainen ympäristökokonaisuus. Puustoltaan varttuneiden yhtenäisempien metsiköiden lisäksi alueella on vaihtelevan kokoisia avohakkuita ja eri-ikäisiä taimikoita. Pinnanmuodoiltaan vaihtelevan alueen korkein huippu Kerimäki on noin 150 metriä merenpinnan yläpuolella. Monin paikoin esiintyy avokallioalueita ja jopa pystysuoria jyrkänteitä. Mäkien välisissä painanteissa on paikoin pieniä pääasiassa ojitettuja rämeitä ja korpimaisia painanteita. Puumalantien ja Hauklapintien lisäksi aluetta halkoo useita teitä ja metsäautoteitä sekä Fingridin voimalinja. Harvaa haja-asutusta on lähinnä alueen reunaosissa. Johtopäätökset: 1. Mahdollinen tuulivoimarakentaminen suunnitelluilla turbiinipaikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä ei vaaranna uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien putkilokasvien kasvupaikkoja eikä huomion arvoisten luontotyyppien säilymistä (luonnonsuojelulailla suojellut tyypit, metsälakikohteet, vesilain luonnontilaisina säilytettävät kohteet). Selvitysalueella havaitut uhanalaisen kangasvuokon kasvupaikat on kuitenkin huomioitava mahdollisen tuulivoimarakentamisen aikana. Silmälläpidettävistä kasveista ahokissankäpälä esiintyy paikoin runsaana Puumalantien varressa. 2. Mahdollinen tuulivoimarakentaminen ei vaaranna liito-oravalle merkittäviä elinympäristöjä. Turbiinien suunnitelluilla rakentamispaikoilla ja niiden lähiympäristössä ei myöskään ole erityisen hyvin liito-oravan elinympäristöksi soveltuvia metsäalueita. Liito-oravan tyypillistä elinympäristöä ovat varttuneet ja vanhat kuusivaltaiset sekametsät, joissa on suuria haapoja sekä runsaasti muuta vaihtelevan ikäistä lehtipuustoa kuten haapoja, koivuja ja leppiä. Lehtipuuston osuus suunnittelualueen kuusi- ja mäntyvaltaisissa metsissä on vähäinen. 3. Luonteeltaan erämaisen selvitysalueen pesimälinnustoon kuuluu useita muun muassa lintudirektiivin I liitteessä mainittuja lajeja, joista erityisesti metsäkanalintujen, kehrääjän ja kaakkurin sekä mahdollisesti petolintujen elinympäristönä selvitysalueella on huomattavaa paikallista tai alueellista merkitystä. Alue on myös karhun, ilveksen ja hirven elinaluetta. 4. Mahdollinen tuulivoimarakentaminen todennäköisesti heikentäisi huomionarvoisten pesimälajien elinympäristön laatua häiriön, elinympäristön pirstoutumisen ja törmäysriskin lisääntyessä. 5. Selvitysalueen kautta kevään ja syksyn aikana muuttaneiden lintujen kokonaismäärä (n. 37 000 yksilöä) on varsin suuri ja lajisto monipuolinen (mm. 1 äärimmäisen uhanalainen, 5 vaarantunutta, 1 silmälläpidettävä ja 7 lintudirektiivin I liitteessä mainittua päiväpetolintua). Havaitut muuttajamäärät eivät olleet minkään lajiryhmän osalta Etelä-Karjalan oloissa erityisen merkittäviä. Arktinen vesilintumuutto ja petolintumuutto saattavat kuitenkin esimerkiksi toisenlaisissa sääoloissa tai vahvempien pesimäkantojen aikana olla huomattavasti vuonna 2011 todettua voimakkaampaa. Riski-korkeudella lentäneiden osuus kokonaismäärästä oli suhteellisen pieni (kevät 29 %, syksy 18 %). 6. Havaitun lintumäärän ja huonoimman ennusteen perusteella arvioituna noin 90 lintua vuodessa kohtaisi turbiinin, selviten sattumalta roottorin lävitse tai törmäten rakenteisiin. Todellisuudessa huonoimman ennusteen toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Toisaalta laskelma ei huomioi lainkaan yömuuton osuutta tai muuten havaitsematta jääneitä lintuja. 7. M uutonseurannan tulosten arviointia vaikeuttaa erityisesti yömuuttoa ja vuosien välistä vaihtelua koskevan tiedon puuttuminen. 2.1.3 Maisema Tämän luvun tarkoituksena on kuvata alueen maisemarakenteen ja maisemakuvan yleispiirteitä yleiskaavatyön taustaksi. Yleiskaavatyötä varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (liitteet 2 ja 3), joka perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluun, maastokäynteihin sekä lähtötietoanalyysiin. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 7 Suunnittelualue sijaitsee Ruokolahden kunnan luoteisosissa, Muuramäen ja Hauklapin välisessä maastossa. Ruokolahden keskustaan on etäisyyttä n. 25 km ja Puumalan taajamaan noin 17 km. Suunnittelualue sijoittuu Suur-Saimaan sokkeloihin Saimaan reunamille, n. kuusi kilometriä II Salpausselän luoteispuolelle. Suvorovin kanavien avulla muodostunut vaihtoehtoinen vesitie Pihlajaveden ja Saimaan välillä kulkee suunnittelualuetta rajaavia vesireittejä pitkin; etelässä alue rajautuu itä-länsi – suuntaiseen Käköveteen ja idässä pohjois-etelä –suuntaiseen Ristiveteen. Vesistöt ovat syntyneet kallioperän murroslinjoihin, minkä vuoksi seutu on vesireittien ja mäkisten metsämaiden muodostamaa mosaiikkimaista labyrinttia. Myös selännealueiden sisällä sijaitsevat pienemmät järvet ja purouomat noudattavat yleisesti kallioperän murroslinjojen suuntaa. Suunnittelualueen lähietäisyydellä on haja-asutusta ja vapaa-ajanasuntoja. Vakituinen asutus keskittyy pääosin päävesistöihin liittyvien salmien rannoille ja pohjukoihin kuten Hauklappiin ja Kelkanmäkeen. Vapaa-ajanasutus sijoittuu nauhamaisesti päävesistöjen rannoille, mutta myös suurimpien sisäjärvien kuten Musta ja Valkia Ruokojärvien rannoille. Johtopäätökset: Ruokolahden tuulivoimapuisto vaikuttaa sekä kaukomaisemaan että lähiympäristöön. Vaikutukset kohdentuvat erityisesti visuaalisesti havaittaviin maisemanäkymiin, kun taas vaikutukset elolliseen ja elottomaan luonnonympäristöön jäävät vähäisemmiksi. Tuulivoimalayksiköiden vaikutukset näkymissä ulottuvat useiden kilometrien päähän ja ovat selviten havaittavissa vesistöstä ja korkeilta maastokohdilta. Vaikutukset ovat pääosin vähäisiä tai kohtuullisia. Uusien sähkönsiirtoyhteyksien ja huoltoteiden vaikutukset kohdistuvat kasvillisuuteen ja suoremmin maiseman fyysisiin tekijöihin, pintavesien virtaamiin, maastonmuotoihin ja maaperän pintakerroksen käsittelyyn. Energian siirron ja huoltoteiden vaatimien rakenteiden rakentamisen vaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen paikallisia. Huoltoteiden pohjana voidaan pitkälti käyttää olemassa olevaa metsätieverkostoa. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 2.1.4 4.6.2012 8 Rakennettu ympäristö Kartta asutuksesta. Suunnittelualueet ovat rakentamattomia metsätalouskäytössä olevia alueita. Alueen läpi kulkee Ruokolahti-Puumala kantatie 62 sekä Fingrid Oyj:n 110 kV voimalinja. Alueella on suhteellisen tiheä kylätie- ja metsäautotieverkosto. Suunnittelualueen välittömässä lähietäisyydessä ei ole haja-asutusta ja vapaa-ajanasuntoja. Vakituinen asutus keskittyy pääosin päävesistöihin liittyvien salmien rannoille ja pohjukoihin kuten Hauklappiin ja Kelkanmäkeen. Vapaa-ajanasutus sijoittuu nauhamaisesti päävesistöjen rannoille, mutta myös suurimpien sisäjärvien kuten Musta ja Valkia Ruokojärvien rannoille. Yllä olevassa kartassa on esitetty keltaisilla ympyröillä vapaa-ajan ja ruskeilla neliöillä vakituisen asumisen paikat likimääräisesti. 2.1.5 Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ennen tuulivoimapuiston rakentamista tehdään muinaisjäännösinventointi ”täsmäinventointina” rakennettavan tiestön, kaapeleiden ja tuulivomimaloiden osalta. 2.1.6 Väestö ja työpaikat Kaava-alueella ei ole vakituisia työpaikkoja eikä asutusta. 2.1.7 Ympäristökuormitus Suunnittelualueeelta ei ole tiedossa ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 2.2 4.6.2012 9 Maanomistus Tuulivoimapuisto alueet ovat Tornator Oy:n omistuksessa. 2.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan maakuntakaavan 21.12.2011. Suunnittelualue oli merkitty maakuntakaavaehdotukseen tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Ministeriö poisti kaikki tuulivoimatuotannon alueet maakuntakaavasta johtuen selvitysten ja vaikutusten arvioinnin riittämättömyydestä. Etelä-Karjalan liitto on käynnistämässä vaihemaakuntakaavaa, johon otetaan mm. mukaan uusiutuvan energian maankäyttö. Tämä yleiskaava-alue tulee mukaan vaihemaakuntakaavaan. Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava voidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnitella yleiskaavalla, johon laaditaan yleiskaavatasoiset riittävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Yleiskaava Suunnittelualueen ranta-alueilla on voimassa Ruokolahden kunnan oikeusvaikutteiset rantaosayleiskaavat rantaan rajoittuvilla ranta-alueilla. Alueen rannat ovat yleiskaavoissa pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Rakennetut ja rakentamattomat rantayleiskaavan varaukset sijoittuvat nauhamaisesti Saimaan ja isompien sisäjärvien rannoille. Puumalantien lounaispuolella, Suuri Vasemusjärven rannalla on kolme rakentamatonta loma-asuntojen rakennuspaikkaa tuulivoima-alueiden välimaastossa. Rantayleiskaavaote PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 10 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa eikä ranta-asemakaavaa. Rantayleiskaavojen alueilla on joitakin ranta-asemakaavoja. Muut suunnitelmat ja varaukset Ruokolahden kunnan nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. Pohjakartta Osayleiskaavan muutoksen ja osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokantaa ja kiinteistöraja-aineistoa. 3 3.1 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tavoitteet Yleiskaavan käyttöä tuulivoimarakentamisessa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.4.2011, jossa tuulivoimarakentamisen erityiset sisältövaatimukset ovat: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava tuulivoimapuiston rakentamista varten sekä vaikutusten arvioinnit. Yleiskaavan sisältötavoitteena on, että kaavaa saa käyttää vain tuulivoimaloiden rakennuslupien ja tuulivoimapuiston vaatimien muiden rakenteiden lupien myöntämiseen. Yleiskaavalla on siis vain MRL 77 a §:n mukaiset oikeusvaikutukset. Kaavoitus käsittää enintään yhdeksän noin 3 megawatin tuulivoimalan rakentamisen Tornator Oy:n omistamille maille Ruokolahden kunnan luoteisosassa. Turbiinien yhteenlaskettu nimellisteho tulee olemaan alle 30 megawattia. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 18.5.2011 antanut päätöksen, jossa kyseessä oleva TuuliSaimaa Oy:n tuulivoimahanke ei edellytä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksestä ei ole valitettu ja päätös on saanut lainvoiman. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Ruokolahden kunnan suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa otetaan huomioidaan luonnon- ja maisema-arvojen säilyminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja eteneminen Ruokolahden kunnanhallitus on päättänyt 27.6.2011 aloittaa TuuliSaimaa Oy:n 14.3.2011 kaavoitusaloitteen perusteella maankäyttö- ja rakennuslain 77 §:n mukaisen yleiskaavan laadinnan. Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaavanlaatijaksi on valittu Pöyry Finland Oy. Yleiskaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ja yleisötilaisuudesta on ilmoitettu kuuluttamalla Uutis-Vuoksessa, Etelä-Saimaassa, Ruokolahtelaisessa ja Puumala lehdissä elokuussa 2011 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä maanomistajille. OAS pidetään maanPÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 11 käyttö- ja rakennuslain 62 §:n ja 63 §:n mukaisesti nähtävillä 15.8.2011 alkaen kaavan laadinnan ajan Ruokolahden kunnanviraston teknisellä osastolla sekä kunnan internetsivuilla. Yleiskaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kuusi kirjallista lausuntoa ja kuusi yksityishenkilön mielipidettä. Kaavasta on järjestetty yleisötilaisuus 24.8.2011 tarkoituksella jo ennen kaavaluonnoksen laadintaa, jotta osalliset pääsevät ottamaan kantaa hankkeeseen ajoissa. Kaavasta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Ruokolahdella 30.9.2011, jossa käytiin läpi alueen selvitystilannetta. Tätä ennen on käyty aluetta koskeva YVAn tarveharkinta, jossa Kaakkois-Suomen Ely-keskus on päätynyt siihen, ettei YVAa tarvita. Päätöksestä ei ole valitettu ja päätös on saanut lainvoiman. Kaavasta on järjestetty luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu Lappeenrannassa 10.1.2012. Yleiskaavaluonnos pidettiin MRA 30 §:n mukaisesti kommentoitavana 6.2. – 6.3.2012, jolloin siitä pyydettiin myös lausunnot suunnittelussa osallisina olevilta viranomaisilta ja Ruokolahden kunnan hallintokunnilta. Kaavaluonnoksen nähtävänäoloaikana pidettiin yleisötilaisuus 15.2.2012. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaavaa tarkistettiin ja laadittiin yleiskaavaehdotus. Ennen kaavaehdotuksen laadintaa pidettiin vielä yksi yleisötilaisuus 16.4.2012, jossa annettiin osallisille vielä mahdollisuus antaa palautetta kaavan sisällöstä. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä 16.4.2012 yleisötilaisuuden perusteella kaavaa muutettiin siten, että lounaisin tuulivoimala siirrettiin Hirvasjärven luota 1 km koilliseen kahden tuulivoimalan luokse. Itäisintä tuulivoimalaa siirrettiin Hauklapin kylästä poispäin, länteen n. 300 m. Yleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi (MRA 19 §) ja pyydetään viranomaisten lausunnot tarvittavin osin. Tarvittaessa osayleiskaavaa tarkistetaan saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella. Tarvittaessa kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville tai kuullaan niitä erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 §). Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu (MRA 18 §). Yleiskaavaehdotus viedään kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn ja hyväksyttäväksi (MRL 37 §). Kaavan hyväksymisen jälkeen kunnanvaltuuston päätöksestä tiedotetaan ja kaava saa lainvoiman. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot (kaavaselostuksen liite 1). Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla, virallisessa ilmoituslehdessä ja Ruokolahden kunnan www-sivuilla. Suunnittelu- ja lähivaikutusalueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajia informoidaan MRA 30 §:n ja 19 §:n kuulemisessa henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisellä osastolla ja Ruokolahden kunnan www-sivuilla. 4 4.1 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Vaiheosayleiskaava Osayleiskaavassa on osoitettu tuulivoimapuiston rakentamiseen tarvittavat merkinnät. Yleiskaavaa saa käyttää vain tuulivoimaloiden rakennuslupien ja tuulivoimapuiston vaatimien muiden rakenteiden luPÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 12 pien myöntämiseen. Varsinaisia yleiskaava-alueita on osoitettu kolme. Kaavoitus käsittää yhdeksän noin 3 megawatin tuulivoimalan rakentamisen Tornator Oy:n omistamille maille Ruokolahden kunnan luoteisosassa. Turbiinien yhteenlaskettu nimellisteho tulee olemaan alle 30 megawattia. Suunnittelussa on otettu huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Ruokolahden kunnan suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Suunnittelussa on huomioitu myös luonnon- ja maisema-arvojen säilyminen. Osayleiskaava on laadittu perus-, maisema-, luonto-, ääni-, välke-, tuulisuus- ja taloudellisuusselvitysten sekä toimijan tavoitteiden pohjalta. Kaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Yleiskaavalla on ainoastaan MRL 77 a §:n mukaiset oikeusvaikutukset. Tällä tuulivoimayleiskaavalla ei ole vaikutuksia rantayleiskaavojen toteuttamiseen. Yleiskaavassa on osoitettu tuulivoimala-alueet, joihin tuulivoimalat on sijoitettava sekä aluekohtaisesti tuulivoimalan (tuulivoimaloiden) lukumäärä. Tuulivoimalan likimääräinen sijoittuminen on osoitettu yleiskaavaan symbolilla. Kullekin tuulivoimalalle varataan tuulivoimalan tarvitsema rakennusoikeus huoltorakennuksineen. Yhden tuulivoimalan tarvitsema alue maastossa on n. 50-70 metrin halkaisijan suuruinen. Tuulivoimalat on sijoitettu tuulisuus- ja maanomistusolot huomioiden mäkien rinteille. Voimaloiden sijoittumisessa on otettu huomioon laaditut selvitykset. Maisemaselvityksen perusteella on Haukkavuorten lähistölle sijoittuvia voimaloita siirretty itään päin. Myös Suuri Vasemusjärven lähistölle sijoittuvia voimaloita on siirretty kauemmas Vasemusjärvestä. Osayleiskaavaan on merkitty voimalinja ja kantatie. Rakennettavat sähkönsiirtoyhteystarpeet ja huoltotiet on suunniteltu ohjeellisina kaavakartalle. Tällä osayleiskaavalla ei siis ole oikeusvaikutuksia tvalueiden ulkopuolella. Osayleiskaavan yleisten määräysten mukaan asutuksen ja tuulivoimala-alueiden etäisyyden on oltava vähintään 500 metriä. Ilmailu- ja pelastusviranomaisen määräykset on huomioitava. Tuulivoimalan korkeus määräytyy ennen rakentamista haettavassa ilmailulain 165 §:n mukaisessa lentoesteluvassa. Nykyisin Suomessa sisämaahan rakennettavien taloudellisesti kannattavien tuulivoimaloiden tavoitteellinen napakorkeus on 110-120 metriä maanpinnasta ja lavan tavoitteellinen pituus 55 m. Tuulivoimalan ääni ei saa ylittää valtioneuvoston määräämiä ohjearvoja. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia ääni- ja välkevaikutuksille ympäristöluvan, jossa esimerkiksi määritellään tuulivoimalan käyttöaikoja. Tuulivoimaloille on suunniteltu 20 – 30 vuoden käyttöikä, jonka jälkeen tuulivoimalan turbiini ja lavat voidaan uusia. Rakennettu torni voi toimia edelleen tuulivoimalan tukijalkana. Jos tuulivoimatuotanto ei jatku tuulivoima-alueella niin voimala on purettava ja alue ennallistettava ympäröivään maankäyttöön nähden sulautuvasti. Alueen ennallistamiselle voidaan antaa määräyksiä rakennusluvan yhteydessä. 5 5.1 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Kaavaratkaisulla on vaikutuksia muun muassa luontoon ja maisemaan sekä rakennettuun ympäristöön. Vaikutuksia on arvioitu suunnittelun eri vaiheiden yhteydessä. Arvioinnin periaatteet on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Tämä yleiskaavaselostus sisältää yleiskaavan toteuttamisen vaikutusten arvioinnin. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 13 Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa kaavaratkaisujen ympäristöllinen merkitys, parantaa tehtävien ratkaisujen laatua sekä havainnollistaa osallisille ja päättäjille yleiskaavan sisältöä. Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 5.2 Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Arvioinnin kohde ja perusteet Tuulivoimayleiskaavan maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu kaava-alueelle tehtyyn maisemaselvitykseen (Pöyry Finland 2011) ja 25.1.2012 päivättyyn kaavaluonnokseen. Arviointi on tehty Suomen ympäristöministeriön julkaisun ”Tuulivoimalat ja maisema” (Emilia Weckman 2006) ohjeita mukaillen. Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat maisemavaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Vaikutusten luonne liittyy erityisesti voimaloiden suureen kokoon, johon kaikki ympärillä olevat maisemaelementit vertautuvat. Siten voimalat kutistavat ympärillään olevaa maisemaa. Keskeisiä arvioitavia elementtejä ovat maiseman mittasuhteet, olemassa olevat maamerkit ja muut maisemaelementit. Vaikutusvyöhykkeet on suuntaa-antavasti määritelty siten, että 5-7 km etäisyydellä voimaloiden hallitsevuus vähenee. Voimaloita ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutuksien laatuun. Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman herkkyyttä muutokselle. Sietokyvyn ylittyessä maisema saa visuaalisesti teollisen tai teknisen luonteen ja muuttuu identiteetiltään ”tuulivoimamaisemaksi”. Erityisesti arvioitavia tekijöitä ovat maiseman pieni- tai suuripiirteisyys, maiseman mittakaava, maiseman ajallinen luonne tai maiseman käyttöön liittyvät tekijät. Arvioitavia seikkoja ovat myös maiseman eheys ja yhtenäisyys. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (2000) mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Toimintojen sijoittuminen Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaavan kolmelle erilliselle kaava-alueelle on osoitettu yhteensä seitsemän tuulivoimala-aluetta, joihin on merkitty yhteensä yhdeksän tuulivoimalan likimääräiset sijoituspaikat. Lisäksi ohjeellisina on osoitettu tieyhteydet ja sähkönsiirtoyhteydet. Vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kansallismaisemaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (2000) mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992). Muuramäen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee n. kuuden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen pohjoispuolella Tetrinselän ja Tuomilahden rannalla. Voimaloiden vaikutukset kulttuuPÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 14 rimaisemaan jäävät suhteellisen vähäiseksi mikäli maastonmuodot ja metsäisyys aiheuttavat voimalat peittäviä katvealueita. Voimaloiden vaikutusalueella ei sijaitse muita valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Lähin kansallismaisema on 40 km etäisyydellä sijaitseva Imatrankoski, joka ei ole tuulipuiston vaikutusalueella. Kohde Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Muuramäen maisemaalue Rakennettu kulttuurimaisema Perinteinen pienipiirteinen viljelymaisema. Rakennettu kulttuuriympäristö. 1700- ja 1800-luvuilta peräisin oleva rakennuskanta ja viljelykset. Eheänä säilynyt kylämaisema. Muuramäelta avautuvat kaukonäkymät jatkuvat pääasiallisesti kohti pohjoista. Voimalat puolestaan sijaitsevat kylän kaakkoispuolella, mikä osaltaan vähentää maisemallisia vaikutuksia. Näkyessään voimaloiden maisemallinen vaikutus on kohtalainen. Vaikutuksia lieventää se, että voimalat eivät sijoitu Muuramäen kulttuurimaisemaalueelle tai välittömästi sitä rajaaville metsäalueille vaan kulttuurimaiseman ja voimaloiden välille jää metsäalueita suojavyöhykkeeksi. Mikäli maastonmuodot ja metsäisyys aiheuttavat peittäviä katvealueita vaikutuksia ei ole tai ne jäävät kohtalaisiksi. Hanke ei muodostu maisemakuvaa hallitsevaksi. Imatrankoski Historiallinen arvo Kaupunki-, kulttuuri-, ja rantamaisema Ei vaikutusta Vaikutukset valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, (Museovirasto, RKY, 22.12.2009) Kaava-alueiden lähietäisyydellä, noin viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät kohteet Käyhkään kanava, Kukonharjun kanava ja Salpalinja, (Puumala, Puumalantie). Kohde Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Käyhkään kanava Rantamaisema, rakennettu kulttuuriympäristö Käyhkään kanavan lähimaisemassa pienipiirteinen. Koko linnoitusjärjestelmä huomioiden yhteys vesistöreitteihin ja kallioperän murroslaaksoihin tuo maiseman mittakaavaan suuruutta ja etäisyyden- Rakennushistoria: historiallinen kanavarakennelma, joka on osa laajempaa linnoitusjärjestelmää. Maisemanähtävyys. Matkailuarvoa. Suvorovin sotakanavat: Voimalat sijoittuvat selännealueelle, jota Käyhkään ja Kukonharjun kanavien yhdistämät vesistöreitit kiertävät. Murroslaaksoon syntyneitä vesistöreittejä kuljettaessa voimalat näyttäytyvät 90 asteen PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 tuntua. kulmassa eri suunnista ja siten voivat jopa helpottaa vesireittien ja ilmansuuntien hahmottamista. Hankkeen maisemavaikutus on vesistöreitin varrella kohtalainen, mutta ei hallitseva. Käyhkään kanava: ei merkitävää vaikutusta kohteen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Kukonharjun kanava Rantamaisema, rakennettu kulttuuriympäristö Käyhkään kanavan lähimaisemassa pienipiirteinen. Koko linnoitusjärjestelmä huomioiden yhteys vesistöreitteihin ja kallioperän murroslaaksoihin tuo maiseman mittakaavaan suuruutta ja etäisyydentuntua. Rakennushistoria: historiallinen kanavarakennelma, joka on osa laajempaa linnoitusjärjestelmää. Maisemanähtävyys. Matkailuarvoa. Hankkeen maisemavaikutus on vesistöreitin varrella kohtalainen, mutta ei hallitseva. Kukonharjun kanava: ei merkitävää vaikutusta kohteen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Salpalinja Ranta- ja metsämaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö Lähimaisemassa pienipiirteinen. Historiallinen arvo, kohde on osa suurempaa puolustusjärjestelmää. Hankeen vaikutukset vähäiset ja kohdistuvat vain pieneen osaan Salpalinjojen puolustusjärjestelmää. Eivät vähennä kohteen kulttuurihistoriallista arvoa. Kommentti: Suunnitelmien tarkennuttua Salpalinjojen sijoittuminen suhteessa voimaloihin ja niihin liittyviin rakennelmiin on tarkistettava maastoinventoinnein. Vaikutukset valtakunnallisesti merkittäviin esihistoriallisiin suojelualuekokonaisuuksiin Kohde Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava 8 kohdetta lähistöllä Keskeisimmät arvot Vaikutukset Hankkeella ei vaikutusta. Kommentti: Suunnitelmien tarkennuttua muinaisjäännösten sijoittuminen suhteessa voimaloihin ja niihin liittyviin rakennelmiin tarkistetaan maastoinventoinnein. Vaikutukset maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin Suunnittelualueen tuntumassa sijaitsee maakunnallisesti merkittävä kohde Valkinhovi. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE 15 Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 Kohde Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Valkinhovi Rakennettu kulttuuriympäristö Pienipiirteinen Perinteinen kulttuurimaisema, eheä kokonaisuus, matkailu- ja virkistysarvoa Hankkeen vaikutukset miljöökokonaisuuteen ovat kohtalaiset, mutta eivät hallitsevat. Voimalat eivät sijoitu Valkinhovin kulttuurimaisema-alueelle vaan sitä ympäröiville laajoille metsäalueille. Muut maisemallisesti arvokkaat tai herkät kohteet Vaikutukset maisemaselvityksessä esiin nostettuihin maisema-alueisiin: Tiitanjoenkangas ja Palokangas Akokangas Suuri Haukkalampi, Haukkavuoret ja Aittavuoret Kerimäki Kohde Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Tiitanjoenkangas ja Palokangas Harjudelta, metsäalue Maiseman monotonisuus; maastonmuodot ja kasvillisuus suurentavat maiseman mittakaavaa. Kiinnostavia geologisia kohteita joilla on vapaa-ajan asutusta ja virkistyskäyttöarvoa. Hankkeella ei merkittävää vaikutusta geologisiin arvoihin. Virkistysarvoon kohdistuvat vaikutukset ovat kohtalaiset. Akokangas Harjudelta, metsäalue Maiseman monotonisuus; maastonmuodot ja kasvillisuus suurentavat maiseman mittakaavaa. Kiinnostava geologinen kohde. Hankkeella ei merkittävää vaikutusta geologisiin arvoihin. Suuri Haukkalampi, Haukkavuoret ja Aittavuoret Metsäalueet ja -lammet, mäkien laki- ja rinnealueet, kalliojyrkänteet. Pienipiirteinen. Kallioperän murroslinjat noudattavat maiseman suuripiirteisiä elementtejä. Risteävät kallioperän murrokset hahmottuvat lampien ja mäkien vuoksi mielenkiintoisena maisematilana. Jyrkkien kalliomäkien ja metsälampien muodostama maisemallinen kokonaisuus. Voimalat on sijoitettu siten, että ne sijoittuvat maisemallisesti herkimpien alueiden (kalliojyrkänteet, rantametsät) ulko- ja taustapuolelle, minkä vuoksi näihin ei kohdistu suoria vaikutuksia. Voimalat sijaitsevat kuitenkin kohteen lähietäisyydellä, jolloin voimaloiden asema muodostuu maisematilaa muuttavaksi ja vaikutukset ovat siten kohteen kannalta hallitsevat. Kerimäki Metsäalue, selänteen laki- ja rinnemetsät PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu Vaikutukset ovat kohtalaiset, mutta eivät ylitä kohteen sietokykyä. 16USP0050.SE 16 Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 17 Vaikutukset luonnonsuojelu- ja erämaa-alueisiin Kaukoetäisyydellä sijaitsevat Katosselän ja Muikunselän rantojensuojelualueet. Muita maisemallisesti merkittäviä laajoja kokonaisuuksia ovat Saimaan järvimaisemat ja II Salpausselkä. Katosselkä, Muikunselkä Erämaa-alue Lähimaisemassa pienipiirteinen, kallioperän murroslinjat maiseman suuripiirteisiä elementtejä. Erämaamaisuus, luontoarvot, koskemattomuus, yhtenäisyys, retkeily- ja virkistysarvot. Erämaakokemukset ovat herkkiä muutoksille. Korkeimpien mäkien lakialueilta avautuvissa näkymissä vaikutukset ovat kohtalaisia, sillä voimalat ovat teknisiä rakennelmia muutoin koskemattomalta vaikuttavassa näkymässä. Etäisyyden kasvaessa yli kymmeneen kilometriin vaikutukset lievenevät. Saimaan järvimaisemat Ranta-alueet, metsäselänteet, erämaaalueet Pienipiirteinen. Vesistöreitit suurimittakaavaista maisemaa. Luontoarvot, virkistysarvot. Käkövedellä hankkeen vaikutukset kohtalaiset, mutta eivät hallitsevat. Etäisyyden kasvaessa yli kymmeneen kilometriin vaikutukset lievenevät. II Salpausselkä Erämaa-alue, reunamuodostuma Suurimittakaavainen geologinen muodostuma. Geologisesti merkittävä kohde, luontoarvot, virkistysarvot Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutukset maisemaselvityksessä esiin nostettuihin rakennettuihin ympäristöihin Kelkanmäki Hauklappi; kansakoulu ja seurantalo Kohde Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Kelkanmäki Kulttuurimaisema Pienipiirteinen Viljelyalat, niihin liittyvät tilakeskukset ja muu rakentaminen, kylämäinen maisema, tienvarsi- ja vesistönäkymät. Hankkeen vaikutukset kohtalaiset, mutta eivät hallitsevat. Hauklappi Kulttuurimaisema Pienipiirteinen Viljelyalat, niihin liittyvät tilakeskukset ja muu rakentaminen, kylämäinen maisema, tienvarsi- ja vesistönäkymät. Hankkeen vaikutukset kohtalaiset, mutta eivät hallitsevat. Vaikutukset tiemaisemiin Hanke sijoittuu valtatien 62 varteen reilun 17 km päähän Puumalasta ja noin 30 km päähän Ruokolahdelta. Tieosuus palvelee Imatran ja Mikkelin välistä, sekä Savoon suuntautuvaa liikennettä. Kohde Maisematyypin kuvaus PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava Tiemaisemat 5.3 Metsä- ja kangasmaisema, kalliomäet ja jyrkänteet, metsälammet ja -järvet 4.6.2012 Pienipiirteisesti vaihteleva (kasvillisuustyypit, maastonmuodot, vesistöt) Välillä RuokolahtiPuumala yhtenäinen, erämaamainen tieosuus 18 Hankkeen kokonaisvaikutukset vähäiset. Hanke vaikuttaa jonkin verran tieosuuden erämaamaisuuteen, mutta vaikutukset metsämaiseman monipuolisuuteen ovat vähäiset. Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset luonnonympäristöön Arvioinnin kohde ja perusteet Tuulivoimayleiskaavan luonnonympäristöön ja luontokohteisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu kaava-alueelle tehtyyn luontoselvitykseen (Kuitunen 2011) ja 25.1.2012 päivättyyn kaavaluonnokseen. Arviointi on tehty Suomen ympäristökeskuksen oppaan ”Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi” mukaisesti (Söderman 2003). Toimintojen sijoittuminen Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaavan kolmelle erilliselle kaava-alueelle on osoitettu yhteensä seitsemän tuulivoimala-aluetta, joihin on merkitty yhteensä yhdeksän tuulivoimalan likimääräiset sijoituspaikat. Lisäksi ohjeellisina on osoitettu tieyhteydet ja sähkönsiirtoyhteydet. Vaikutukset kasvillisuuteen ja kasvilajeihin Tuulivoimaloiden ja niiden tie- ja sähköyhteyksien rakentaminen aiheuttaa suoria muutoksia kaavaalueen nykyiseen kasvillisuuteen rakennuspaikoilla, joiden kasvilajisto häviää osittain ja osittain muuttuu. Luontoselvityksessä ei havaittu voimalapaikkojen kohdalla uhanalaisia putkilokasvilajeja eikä muita kasvillisuudeltaan huomionarvoisia kohteita. Vaarantuneeksi luokiteltua kangasvuokkoa esiintyy useilla kasvupaikoilla kolmen voimalapaikan läheisyydessä. Ne otetaan huomioon suunniteltaessa ohjeellisia tie- ja sähköyhteyksiä, joten kaava ei vaaranna niiden säilymistä. Linnustovaikutukset Vaikutukset pesimälinnustoon Luontoselvityksessä kartoitettujen alueiden pesimälinnustoon kuului useita lintudirektiivin I liitteen lajeja, joista erityisesti metsäkanalintujen, kehrääjän ja kaakkurin sekä mahdollisesti petolintujen elinympäristönä selvitysalueella on huomattavaa paikallista tai alueellista merkitystä. Tuulivoimarakentaminen todennäköisesti heikentää huomionarvoisten pesimälajien elinympäristön laatua, kun alueelle tulee häiritsevää liikkumista ja melua, elinympäristöt pirstoutuvat ja törmäysriski esimerkiksi ruokailulennoilla kasvaa. Vaikutukset muuttavaan linnustoon Luontoselvitykseen sisältyneen kevät- ja syysmuutonseurannan aikana selvitysalueen kautta muuttaneiden lintujen kokonaismäärä oli varsin suuri ja lajisto monipuolinen. Joukossa oli useita uhanalaisia lajeja ja lintudirektiivin I liitteen lajeja. Havaitut muuttajamäärät eivät olleet minkään lajiryhmän osalta Etelä-Karjalan oloissa erityisen merkittäviä. Arktisen vesilintumuuton ja petolintumuuton voimakkuus ja lentoreitit saattavat kuitenkin vaihdella mm. sääolojen ja pesimäkantojen mukaan. Riskikorkeudella lentäneiden osuus kokonaismäärästä oli suhteellisen pieni: keväällä 29 % (4467 yksilöä) ja syksyllä 18 % (4029 yksilöä) kokonaismäärästä. Laaditun törmäysriskiarvioinnin perusteella noin 2 % PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 19 linnuista vuodessa kohtaisi turbiinin. Huonoimman ennusteen toteutuminen on epätodennäköistä, mutta laskelma ei huomioi yömuuton osuutta tai muuten havaitsematta jääneitä lintuja. Vaikutukset muuhun eläimistöön Luontoselvityksessä ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä kaava-alueella eikä kaavaan merkittyjen tuulivoimala-alueiden rakennusalojen kohdalla ole sille erityisen hyvin elinympäristöksi soveltuvia metsiä. Suunnitellun tuulipuiston alueella elää karhuja, ilveksiä ja hirviä, joiden elinympäristössä hanke aiheuttaa pirstoutumista ja häirinnän lisääntymistä. Todennäköisesti lajit voivat elää alueella jatkossakin, koska voimakkain ympäristön muutos rajoittuu voimalapaikoille ja eikä rakentaminen estä eläinten liikkumista alueella. Lepakoiden esiintymistä alueella ei kartoitettu eikä muuttoa seurattu luontoselvityksen yhteydessä, joten niiden osalta vaikutuksia ei voida tarkemmin arvioida, mutta potentiaalisen törmäysriskin tuulivoimalat voivat lepakoille aiheuttaa. Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesistöihin ja pohjaveteen Kaavassa osoitetun rakentamisen aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin muodostumiin. Maastoa tasoitetaan rakentamisen yhteydessä tuulivoimaloiden, huoltorakennusten ja tieyhteyksin kohdalta, mutta rakentaminen ei vaadi mittavia muutostöitä. Kaavan mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöihin. Kaavassa osoitettuun rakentamiseen ei liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. Vaikutukset luontokohteisiin Luonnonsuojeluohjelmien kohteet. Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000- kohteita eikä valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Lähimmät Natura-alueet ovat Katosselkä-Tolvanselkä (FI0500026, SCI) noin 6 km:n ja Lietvesi (FI0500024, SCI) noin 10 km:n päässä kaava-alueen rajoista. Luonnonsuojelulain (29 §) suojellut luontotyypit. Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita eikä sellaisia todettu luontoselvityksessä. Vesilain (2. luku 11 §) suojellut vesiluontotyypit ja luonnontilaiset purot, joiden luonnontilan muuttaminen on luvanvaraista (3. luku 2 §) sekä metsälain (10 §) erityisen tärkeät elinympäristöt. Luontoselvityksessä ei todettu voimalapaikoilla vesilain tarkoittamia pienvesiä eikä metsälain kriteerit täyttäviä elinympäristöjä. Luontoselvityksen mukaan voimalapaikkojen ympäristön mahdollisia metsälakikohteita ovat kallioalueet ja jyrkänteet (esim. Haukkavuoret ja Säynätjärven eteläpuolen kallioalueet). Muut huomionarvoiset luontokohteet. Luontoselvityksessä on esitetty kartoilla kaakkurin, kehrääjän, metsäkanalintujen ja lintudirektiivilajien havaintopaikat sekä kangasvuokon kasvupaikat. Nämä kohteet on otettu kaavassa huomioon muina huomionarvoisina luontokohteina. Vaikutukset yleiseen luonnon monimuotoisuuteen Luontoselvityksen mukaan suunnitellun tuulivoimapuiston alue on osa laajempaa harvaan asuttua ja melko erämaista metsäaluetta, jonka luonnonympäristöä monipuolistavat jyrkkäpiirteiset kalliot, pienialaiset suopainanteet ja lammet ja järvet. Alueen luonnontilaa on jo muuttanut merkittävästi metsätalous, ja metsäautotieverkosto ulottuu lähelle kaikki suunniteltuja tuulivoimalapaikkoja. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 20 Luontoselvityksen perusteella hankkeen toteuttaminen voi heikentää jonkin verran luonnon monimuotoisuutta alueella. Etenkin pesimälinnuston kuuluvien metsäkanalintujen, kehrääjän, kaakkurin ja petolintujen elinympäristön laatu voi heiketä, niin että niitä siirtyy pois alueelta tai yksilömäärät pienenevät. Kasvillisuudeltaan tuulivoimalapaikat olivat verrattavissa niitä ympäröivään ja laajemmin alueella esiintyvään metsäkasvillisuuteen, niin ettei rakentaminen merkittävästi vähennä kasvillisuustyyppeihin liittyvää monimuotoisuutta alueella. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei katkaise ekologisia yhteyksiä alueella, sillä niiden väliin jää leveitä yhtenäisiä metsävyöhykkeitä. Muuttavan linnuston törmäysriski ei laskelmien perusteella ole suuri, mutta siitä johtuvat luonnon monimuotoisuutta heikentävät vaikutukset ulottuvat huomattavasti tuulipuistoaluetta laajemmalle. Epävarmuustekijät ja lisäselvityksen tarve Kaavassa osoitetuilta tuulivoimala-alueilta on olemassa riittävät selvitykset, sillä pesimälinnuston kartoituksen yhteydessä tarkasteltiin myös laajempien alueiden kasvillisuutta yleispiirteisesti. Kaavaan ohjeellisina merkityt tielinjaukset, sähkölinjat ja maakaapelit jäävät osittain selvitysalueiden ulkopuolelle ja myös niiden osalta luontoselvitystä voi olla tarpeen täydentää ennen rakentamista. Luontoselvityksessä todetut kangasvuokkojen kasvupaikat ja metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Tuulipuiston vaikutuksia muuttavaan linnustoon on arvioitu yhden vuoden seurantajakson perusteella. Kevätmuuttoa havainnoitiin 22 päivänä noin 108 tuntia ja syysmuuttoa 21 päivänä noin 146 tuntia. Tuulipuiston muuttavalle linnustolle aiheuttaman törmäysriskin arviointiin aiheuttaa epävarmuutta yömuuttoa ja vuosien välistä vaihtelua koskevan tiedon puuttuminen. Todellisten törmäyskuolemien määrää tulee seurata tuulivoimaloiden ollessa toiminnassa ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin niiden estämiseksi. Sama koskee lepakoita, joista ei ollut selvitystietoa käytettävissä. Yhteenveto Tämän arvioinnin perusteella kaavassa on otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvot. Kaavalla pyritään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla edistämään ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1§ ja 5§). Kaava perustuu kaava-alueelle tehtyyn luontoselvitykseen ja vaikutusarviointi on ulotettu koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan olennaisesti (MRL 9§). 5.4 Taloudelliset vaikutukset – vaikutukset yhdyskuntatalouteen Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Tuulivoimapuiston kokonaisinvestoinnin suuruus on noin 30 miljoonaa euroa. Tuulivoimapuiston käyttöikä on arviolta noin 20 vuotta. Puiston työllisyysvaikutukset ovat investoinnin kokoon verrattuna suhteellisen vähäiset. Huoltotiestö täytyy pitää ajokunnossa siinä määrin, että tornin juurelle pääsee esim. paloautolla tai nosturilla viivytyksittä. Tämä tarkoittaa, että talviaikaan teiden auraus tulee hoitaa säännöllisesti. Turbiinia huolletaan vuosittain. Tyypillisesti kutakin turbiinia tulee huoltaa noin viikko/vuosi. Turbiinin huipulla töitä tehdessä tulee kerrallaan huoltomiehiä olla töissä vähintään kaksi. Lisäksi turbiinien toimintaa valvotaan etänä 24/7. Ranta-alueilla on voimassa rantayleiskaavat, joissa on osoitettu uusia rantarakennuspaikkoja (RA). On arvioitu, että tuulipuiston rakentamisella ei ole vaikutusta rantayleiskaavan toteuttamiseen. RA-tontit sijaitsevat Saimaan tai pienempien järvien rannalla, kysytyllä alueella, hyvien tieyhteyksien päässä, mikä vaikuttaa positiivisesti tonttien kysyntään. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 21 Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin Yleiskaavan toteuttamiseen liittyvistä infraverkon rakentamisen kustannuksista tärkein on tuulivoimaloiden liittäminen sähköverkkoon sekä huoltoteiden rakentaminen. Kaavahankkeen hakija TuuliSaimaa Oy vastaa alueen infraverkon rakentamiskustannuksista eikä sen toteutuksesta aiheudu kustannuksia kunnalle tai alueen maanomistajille. Yleiskaavan toteuttamiseksi alueelle tulee rakentaa huoltotiet jokaisen tuulivoimalan juurelle. Rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevaa tieverkostoa. Tiestöä parannetaan tarpeen vaatiessa. Paikoitellen joudutaan rakentamaan uutta tiestöä. Lisäksi paikoitellen joudutaan tarkistamaan teiden linjausta teiden mutkaisimmissa kohdissa. Yleiskaavassa uudet tiet on osoitettu ohjeellisina eli näin ollen uusien teiden tarkkaa pituutta eikä kustannuksia voida kaavan perusteella suoraan arvioida. Alueelle rakennettavat tuulivoimalat tulee liittää sähköverkkoon. Sähköverkosta on laadittu alustavat suunnitelmat. Tuulivoimapuisto liitetään alueen halki kulkevaan Fingrid Oyj:n 110 kV voimalinjaan. Tuulivoimaloiden liittämisestä linjaan on sopimus Fingridin kanssa ja puisto on huomioitu yhtiön hankelistalla. Suunnitelmien mukaan tuulipuiston keskiosassa sijaitsee sähköasema, johon yksittäiset tuulivoimalat liitetään. 5.5 Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon, liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen sekä liikenneturvallisuuteen Alueen läpi kulkevaan kantatie 62:een ei kohdistu merkittäviä muutoksia. Huoltotiet pyritään sijoittamaan olemassa olevaan tieverkostoon. Alueelle perusparannettava huoltotieverkosto parantaa osaltaan alueella olemassa olevaa paikallis- ja metsätieverkostoa. Tarkoituksena ei ole muodostaa uusia liittymiä kantatiehelle 62. Olemassa olevia liittymiä voidaan tarvittaessa parantaa ja muuttaa olemassa olevien teiden linjausta paremmaksi (mm. oikaista teiden mutkia). Eli voidaan sanoa, että tieverkon mahdolliset muutokset tulevat parantamaan alueen liikenneverkon toimivuutta ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Yleiskaavan toteuttaminen ei vaikuta merkittävästi alueen liikennemääriin. Tuulivoimalat huolletaan kerran vuodessa ja muulloin tarpeen vaatiessa. Eli tuulivoimaloiden käytön aikainen liikennevaikutus on hyvin pieni. Tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa jonkin verran liikenteen lisääntymistä alueella. Tuulivoimalan osat ja rakentamisessa tarvittavat laitteet kuljetetaan paikalle todennäköisesti maanteitse tai mahdollisesti Saimaata pitkin tai helikopterilla. Rakentamisen aikainen liikkuminen painottuu viikolle normaaliin työaikaan. Tuulivoimaloilla saattaa sijaintipaikasta riippuen olla myös käytönaikaista vaikutusta liikenneturvallisuuteen lähinnä ilmailun ja maantieliikenteen osalta. Etäisyydet kantatieltä ovat liikenneministeriön ohjeen mukaiset. Lentoliikenteen liikenneturvallisuus varmistuu ennen rakentamista haettavalla lentoesteluvalla. Yleiskaavaratkaisun mukaiset tuulivoimalat sijoittuvat kaikki niin kauas alueen halki kulkevasta kantatie 62:sta, ettei niistä ole haittaa tien käytölle tai liikenneturvallisuudelle. Liikenteen ympäristövaikutukset Yleiskaavan toteuttamisen aiheuttama lisäliikenne alueella on niin vähäistä, ettei sillä voida katsoa olevan vaikutusta alueen ympäristöön tai sen tilaan. Kaavan toteuttamisella ei ole myöskään vaikutusta alueen liikennemeluun. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 5.6 4.6.2012 22 Sosiaaliset-, terveys- ja viihtyvyysvaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, viihtyvyyteen Yleiskaavan aiheuttamat fyysisen ympäristön muutokset kohdistuvat nykyisin pääosin maa- ja metsätalouskäytössä oleville alueille. Suunnittelualue on metsäistä mäkimaastoa. Alueen olemassa oleva määrältään vähäinen rakentaminen sijoittuu alueella olevien vesistöjen äärelle. Uusi tuulivoimarakentaminen tapahtuu mäkien lakialueilla. Olemassa olevaa tiestöä perusparannetaan ja jonkin verran rakennetaan uutta. Merkittävimmät yleiskaavan toteuttamisen aiheuttamat sosiaaliset vaikutukset on tuulivoimaloiden näkyminen lähi- ja kaukomaisemassa sekä niiden aiheuttamat äänet ja varjostus tuulivoimaloiden lähialueilla. Kaavan lähialueilla on muutama vakituinen asuintalo ja loma-asunto. Lähin vakituisessa käytössä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 800 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta ja lähin rakentamaton loma-asuntojen rakennuspaikka 600 metrin päässä. Pääosin olemassa olevat rakennukset sijaitsevat yli kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Kaavan toteuttamiselle ei ole suoria kielteisiä vaikutuksia alueen asuinkiinteistöjen välittömään lähiympäristöön. Tuulivoimaloiden ja asuintalojen väliin jää vähintään noin 600 metrin metsätalouskäytössä oleva metsävyöhyke. Paikoitellen tuulivoimalat voivat näkyä kaukomaisemassa asuin- tai lomarakennusten pihapiiriin. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa alueelle myös aavistuksen melua ja jonkin verran välkettä. Niiden esiintymistä alueella on selvitetty melu- ja varjostusmallinnusten avulla (jotka esitellään ko. kohdassa). Nykyiset kaavan lähialueella olevat asuin- ja loma-asuntokiinteistöt säilyvät alueella voimassa olevan rantayleiskaavan mukaisesti. Tuulivoimayleiskaava ei vaikuta alueella voimassa olevan rantayleiskaavan maakäyttöön. Läpikulkuliikennettä nykyisten asuintilojen kautta ei pääosin muodostu, vaan uuden maankäytön synnyttämä liikenne sijoittuu pääosin kauempana asuin- ja lomarakennuksista oleville metsäteille. Luonnon kokemisen ja virkistymisen mahdollisuudet eivät kokonaisuutena merkittävästi muutu alueelle rakennettavien tuulivoimaloiden myötä. Kaavan toteutuminen johtaa luonnontilaisten alueiden paikoittaiseen pienenemiseen mäkien lakialueilla, joille tuulivoimalat sijoittuvat. Toisaalta metsäteiden kunnostaminen parantaa alueen pikkuteiden kuntoa. Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolelta vesistöjä pitkin menee Ruokolahden melontareitti. Reitin varrella sijaitseva Mustaniemen laavu on lähes kahden kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Visuaalisesti tuulivoimalat tulevat näkymään läheisen vesistön kaukomaisemassa. Tuulivoimaloiden maisemallisia vaikutuksia on käsitelty tarkemmin selostuksen kappaleessa 5.6. Tuulivoimaloiden aiheuttama ääni Alueelle on tehty melumallinnuksia oletettujen tuulivoimaloiden sijainnin perusteella ja ne on huomioitu yleiskaavan toimintojen sijoittelussa. Tuulivoima-alueet on sijoitettu siten, että niiden etäisyys lähimmästä asutuksesta on mahdollisimman suuri. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 23 Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) meluntorjuntalain (382/1987) nojalla. Päätöksessä 993/92 on annettu melulle ohjearvot: Jo rakennetuille asuntoalueilla klo 7 -22 välisenä aikana päiväohjearvo on 55 dB(A) ja klo 22 - 7 yöohjearvo 50 dB(A). Loma-asumiseen tarkoitetuilla alueilla sovelletaan valtioneuvoston päätöksen (993/1992) tasoja päivätaso 45 dB ja yötaso 40 dBLaeq. Melumallinnuksen perusteella voidaan todeta, että yli 45 dBA:n suuruinen melutaso on tuulivoimalan lähialueella, noin 280 metrin päässä tuulivoimalasta. Asumisen kannalta merkittävät meluarvot (55/ 50) ylittyvät tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä. Melumallinnuksen perusteella voidaan sanoa, että vain yksi vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus sijaitsee 35- 40 dBA: vyöhykkeen reuna-alueella. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 35 dBA vyöhykkeen ulkopuolelle. Eli melumallinnuksen perusteella voidaan todeta, etteivät tuulivoimalat aiheuta raja-arvoja ylittäviä meluhaittoja olemassa olevilla asuinpaikoilla. Lähimmät loma-asunnot sijoittuvat 35- 40 dBA -vyöhykkeelle. Eli noiden kolmen loma-asunnon osalta loma-asumisessa merkittävä melun yötaso 40 dBLaeq voi hetkellisesti ylittyä vaikkakin pääosin melu pysyy maksimissaan 40 dBA:ssa. Melumallinnuksen laskelmissa on käytetty maksimitehoa eli melutason ohjearvoissa käytetty ekvivalenttitaso LAeq jää pienemmäksi kuin mallinnuksessa laskettuun maksimitehoon perustuva arvo. Tuulivoimalan tuottaman äänen leviäminen ympäristöön riippuu maaston pinnanmuodoista, kasvillisuudesta ja sääoloista, kuten tuulen nopeudesta ja suunnasta sekä lämpötilasta. Suunnittelun tavoitteena on ollut, että melun aiheuttama haittavaikutus estyy tai minimoituu. Haittavaikutuksen katsotaan minimoituvan, kun suunnitteluohjearvo alittuu melulle häiriintyvässä kohteessa. Tämän toteutuminen ei kuitenkaan välttämättä takaa sitä, että kaikissa tapauksissa tuulivoimalan ääni ei olisi hetkittäin kuultavissa. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 24 Meluselvitys ja meluvaikutusten arvioinnissa on käytetty laskentamallia, joka huomioi äänen taajuusriippuvuuden, maaston muodot, heijastukset ja vaimenemiset, tuulivoimalan käyntiajan ja melupäästön suuntaavuudet sekä säätiedot. Turbiinien äänivaikutus on laskettu ISO-standardin 9613 mukaisella oktaavikohtaisella mallilla. Laskentaan käytettiin WindFarmer-ohjelmistoa (ver. 4.2.18.0). Lähtötietoina käytettiin äänenpaineen yhden turbiinivalmistajan mittatietoja 3MW turbiinista 110m roottorilla. Voimala vastaa toteutukseltaan tyypillistä nykyaikaista kolmen megawatin voimalaa. Kokonaislähtötaso on noin 105,5 dB(A) voimalan nasellin kohdalla. Ilmakehän vaimennuskertoimet asetettiin vastaaman ISO 9613-standardin mukaisiin arvoihin. Arvot vastaavat sääoloja 10 °C lämpötilaa ja 70 % suhteellista kosteutta. Maan akustista kovuutta kuvaava ground factor asetettiin turbiinien lähialueilla arvoon 0,5 ja muualla arvoon 0,7. Ground factor arvo 0 kuvaa kovaa maata, kuten betonia. Arvo 1 kuvaa pehmeää maata, kuten metsää. Arvot tällä välillä kuvaavat näiden kahden maatyypin suhteellisia osuuksia. Tässä käytetyt arvot ovat varsin konservatiivisia. Mallinnettu arvo vastaa äänivaikutusta, joka saavutetaan tuulennopeuden ollessa vähintään 11 m/s turbiinin napakorkeudessa. Tätä alhaisemmilla tuulennopeuksilla on äänivaikutus pienempi. Keskimääräinen tuulennopeus TuuliJellonan alueella on alle 8m/s. Melutason ohjearvoissa käytetty ekvivalenttitaso LAeq jää täten myös pienemmäksi kuin tässä laskettu maksimiteho. Tuulivoimaloiden aiheuttama valon ja varjon vilkkuminen (välke) Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa voi aiheutua ihmisiä häiritsevää valon ja varjon vilkkumista eli välkevaikutusta. Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon, joka voi tuulivoimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta riippuen ulottua jopa 1–3 kilometrin päähän tuulivoimalasta. Välkevaikutuksen syntyyn vaikuttaa sääolot. Yleensä välkettä esiintyy kuitenkin vain tiettyinä vuorokauden aikoina, eikä läheskään kaikkina vuoden päivinä. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 25 Varjomallinnuksen perusteella voidaan todeta, että tuulivoimalat voivat aiheuttaa välkevaikutusta kolmelle asuintalolle ja kahdelle loma-asunnolle vuodessa 10-20 tuntia. Tuulivoimaloiden välkevaikutus olemassa oleville rakennuksille on vuositaholla varsin vähäinen. Välkevaikutuksen lieventämiseksi tuulivoimalat voidaan ohjelmoida pysähtymään välkkeen kannalta kriittisiksi ajoiksi. Valon ja varjon vilkkumista voidaan mallintaa tätä varten kehitetyillä laskentaohjelmistoilla. Turbiinien varjovaikutus on laskettu käyttäen WindFarmer-ohjelmistoa, versio 4.2.18.0. Laskennassa aurinko on mallinnettu pistemäisenä valonlähteenä. Jokaisesta laskentapisteestä vedetään suora viiva valonlähdettä kohti. Jos turbiinin roottori, joka on mallinnettu pallomaisena, osuu laskentapisteen ja valonlähteen välille, syntyy varjo. Laskennassa ei oteta huomioon kasvillisuutta tai rakennuksia, jotka voivat peittää varjon näkyvyyden. Ylläolevassa kartassa on tämän vaikutuksen jälkeen laskettu säätilan vaikutus varjojen syntymiseen. Laskennassa on oletettu, että suurikokoisten ja häiritsevien varjojen syntymiseen riittävän aurinkoista säätä on 45 % ajasta, ja turbiini pyörii 85 % ajasta. Jos nämä ehdot eivät täyty, ei varjoa lasketa syntyneeksi. Näin saadaan laskennalliseksi varjovaikutukseksi noin 38 % teoreettisesta maksimista. Arvioiden lähteinä ovat Ilmatieteen laitoksen säätilastot ja TuuliSaimaa Oy:n alueelta mittaamat tuulisuustiedot. 5.7 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimala-alueen rakentuminen ei muuta merkittävästi tarkastelualueen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Alue on nykyisin erittäin harvaan asuttua haja-asutusaluetta. Tuulivoimayleiskaava mahdollistaa vain tuulivoimaloiden, niiden tarvitsemien huoltorakennusten sekä huoltoteiden ja sähkölinjojen rakentamisen, jotka toteutetaan pääosin maakaapeleina. Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin Tuulivoimayleiskaava ei vaikuta alueella olemassa olevien loma- ja asuinrakennusten käyttötarkoitukseen tai rakentamisen määrään. Näiden alueiden rakentamisessa noudatetaan alueella voimassa olevaa rantayleiskaavaa. Tuulivoimalat liitetään alueen halki kulkevaan Fingrid Oy:n voimalinjaan sen vieressä sijaitsevan sähkökeskuksen kautta. Sähkölinjat toteutetaan pääosin maakaapeleina. Tuulivoimalan viereen rakennetaan tarvittaessa pieni huoltorakennus. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Kaava-alueella ei ole todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita tai maisema-alueita. Suunnittelualueella ei ole myöskään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Rakentaminen sijoittuu mäkien lakialueille eli mahdolliset Saimaan ranta-alueen vanhat asuinpaikat sijaitsevat huomattavasti alempana mäkien alarinteissä. Ennen tuulivoimapuiston rakentamista tehdään muinaisjäännösinventointi ”täsmäinventointina” rakennettavan tiestön, kaapeleiden ja tuulivoimaloiden osalta. 5.8 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin ja 28 §:n 1 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä tulee edistää energiansäästämistä sekä uusiutuvien enerPÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 26 gialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääriilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Kaavaratkaisu perustuu pääasiassa olemassa olevan liikenne- ja infraverkon hyväksikäyttöön. Kaavassa esitetty uusi maankäyttö ei edellytä uusien infraverkon runkolinjojen rakentamista. Merkittävin investointi on tuulivoimalaitosten rakentaminen. Kaavan aluevaraukset eivät edellytä uusia investointeja julkiseen palveluverkkoon. Kaavaratkaisuissa on otettu huomioon suunnittelualueen ominaisuudet, kuten luonnonympäristö sekä turvattu näiden arvojen säilyminen. Yleiskaava tukee alueen kehittämistä uutena tuulipuistoalueena. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 27 Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Seudullisesti tarkasteltuna alue on hyvin saavutettavissa päätieverkolta. Alue tukeutuu suurelta osin yksityisauton käyttöön. Kaavassa on osoitettu alueella uudelle elinkeinotoiminnalle sijoittumismahdollisuus. Alue sijoitetaan tuuliolosuhteiden osalta parhaisiin paikkoihin. Alue sijoittuu olemassa olevan liikenneverkon tuntumaan ja olemassa olevan sähköverkon välittömään läheisyyteen. Meluun liittyvät ympäristöhaitat on pyritty ehkäisemään sijoittamalla tuulivoimalat siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa alueella olemassa olevalla vakituiselle sekä loma-asutukselle. Kaavassa ei ole sijoitettu rakentamista tulvavaara-alueille. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma- asumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Kaava-alueella ei ole todettu kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön kannalta arvokkaita kohteita. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 28 Alueelle tehdyssä luontoselvityksessä ei ole todettu sellaisia arvokkaita luotokohteita, joiden olemassa oloa yleiskaavan toteuttaminen uhkaisi. Luontoarvoiltaan merkittäviä alueita ei ole kaavassa osoitettu rakennettaviksi alueiksi. Kaavan mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöihin. Kaavassa osoitettuun rakentamiseen ei liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Kaavaratkaisu tukeutuu olemassa oleviin pääliikenneyhteyksiin, kantatiehen 62. Kaavaratkaisu mahdollistaa uusiutuvan energialähteen, tuulivoiman, hyödyntämisen alueella. Tuulivoimapuistoalueen toteuttaminen tukee energiahuollon tarpeita myös valtakunnallisella tasolla. Erityistavoite: Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontoja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Kaavaratkaisussa on huomioitu alueen läpikulkevien kantatien 62 linjaus sekä Fingridin 110 kVsuurjännitelinja. Kaavassa on varattu uusiutuvaa energiaa tuottaville tuulivoimaloille aluevaraukset. Alueilla tuulivoimaloiden toimintaedellytykset ovat parhaat mahdolliset, kuitenkin siten että ne sijoittuvat muiden reunaehtojen sallimissa puitteissa (maisema, naapurit, luonnon olosuhteet). Alueelle sijoittuu yhteensä yhdeksän tuulivoimalaa, kolmeen ryhmään sijoitettuna. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 29 kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Tavoitteet on huomioitu jättämällä luonnonympäristöltään arvokkaat kohteet rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimapuiston rakentamisella Saimaan läheisille rantamäille on maisemallisia vaikutuksia erityisesti alueen kaukomaisemaan. Alueen rantamaiseman peruspiirteet, kuten kallioperän ruhjelaaksoihin sijoittuneet sokkeloiset vesistöt ja vaihtelevat maastonmuodot kuitenkin säilyvät. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta alueen kulttuuriperinnön arvoihin kuten Salpalinjaan ja Saimaan synnyn rantapenkereisiin. Saimaan ja Vuoksen vesistöalueen järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden voidaan siten katsoa tulevan turvatuksi. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Tuulivoimapuistoilla voi mahdollisesti olla vaikutuksia puolustusvoimien toiminnalle. Puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskyvyn osalta tuulivoimaloilla tiedetään yleisesti olevan vaikutusta ilmavalvonnalle, jonka tutkajärjestelmille tuulivoimalat edustavat suuria kohteita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt tutkajärjestelmiin ilmenevät muun muassa varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, mistä johtuen tuulivoimala voi varjostaa varsinaisia tutkamaaleja ja näkyä itse tutkassa. Alueen tuulivoimarakentamisella ei ole vaikutusta Puolustusvoimien alueiden käytettävyydelle. Yleiskaavan mukaisen tuulivoimalapuiston lähellä ei ole varuskunta-alueita, sotilaskäytössä olevia lentokenttiä tai varalaskupaikkojen eikä myöskään harjoitus- ja ampuma-alueita. Puolustusvoimat ovat ottaneet Suomessa kantaa yleisellä tasolla tuulivoimaloiden rakentamiseen ja niiden mahdollisiin haittavaikutuksiin. Tutka-asiat käsitellään rakennuslupien yhteydessä. 5.9 Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Maakuntakaavaehdotuksessa alue oli osoitettu tuulivoimantuotantoalueeksi (tv). Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa ei kuitenkaan vahvistettu maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjä tuulivoiman tuotantoalueita. Vahvistettu maakuntakaava ei nykyisellään siis ota kantaa tuulivoiman rakentamiseen. Päätöksen perusteluissa todettiin, että tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ei voitu vahvistaa, koska niiden osoittaminen maakuntakaavassa ei perustunut riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Etelä-Karjalan liitto on laatinut Etelä-Karjalan tuulivoima-alueet -selvityksen, jossa on selvitetty EteläKarjalan alueen tuulivoiman tuotantoon soveltuvien alueiden soveltuvuutta tuulivoiman tuotantoon tuulisuuden, verkkoliittymän, ympäristöarvojen ja -häiriöiden, maankäytön, suunnittelutilanteen, asumisen ja tiestön osalta. Tällä yleiskaavalla toteutetaan seudullisia suunnitelmia. Nyt Etelä-Karjalan liitto on käynnistämässä vaihemaakuntakaavaa, johon otetaan mukaan mm. uusiutuvan energian maankäyttö. Tämä yleiskaava-alue tulee kuulumaan vaihemaakuntakaavan tuulivoimakohteisiin. Ennen vaihemaakuntakaavan valmistumista tuulivoiman sijoittuminen maakunnan alueella tulee ratkaista tarkemman maankäytön suunnittelun yhteydessä ja tarkempiin, kutakin osa-aluetta koskeviin selvityksiin perustuen. Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimapuisto on sen kokoinen, että kaava voidaan hyväksyä huolimatta siitä, että maakuntakaavassa ei ole merkintää tuulivoimasta. PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava 4.6.2012 30 Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava voidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnitella yleiskaavalla, johon laaditaan yleiskaavatasoiset riittävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Lappeenrannassa 4. päivänä kesäkuuta 2012 Pöyry Finland Oy Kaupunki- ja aluesuunnittelu Juha Heimala Juha Heimala PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu 16USP0050.SE
© Copyright 2024