Opetussuunnitelman yhteinen osa
OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Käsitelty johtoryhmässä 2011 JOHDANTO ......................................................................................................................... 3 A KAIKELLE TOIMINNALLE YHTEISET PERIAATTEET .................................................... 4 1. Raahen Porvari- ja Kauppakoulu koulutuksen järjestäjänä ........................................... 4 1.1. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toimintaympäristö ja organisaatio ..................... 4 1.2. Toiminta-ajatus ja arvot .......................................................................................... 4 1.3. Koulutuksen järjestämisluvat .................................................................................. 5 1.4. Strategiset päämäärät ............................................................................................ 5 2. Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä ............................................................................ 6 2.2 Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö ......................................................................... 6 2.3 Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö ................................................................. 7 2.4 Toisen asteen yhteistyö .............................................................................................. 7 2.5 Nivelvaiheen yhteistyö ................................................................................................ 7 2.6 Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ..................................................... 8 2.7 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö ..................................................................... 8 3. Lähtökohdat koulutuksen toteuttamiseen......................................................................... 8 3.1 Tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys ................................................................................. 9 3.2 Elinikäisen oppimisen avaintaidot............................................................................... 9 4. Opiskelijan ohjaus ja tuki ................................................................................................. 9 4.1 Opinto-ohjaus ............................................................................................................. 9 4.2 Opiskelijahuolto ........................................................................................................ 10 4.3 Opiskelijahuollon palvelut ......................................................................................... 10 4.4 Tuki opintojen loppuun saattamiseksi....................................................................... 11 5. Ammatillinen erityisopetus .......................................................................................... 11 6. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien koulutus ......................................... 12 B AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS ............................................................................ 13 1. Opetussuunitelman tutkintokohtainen osa .................................................................. 13 2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ....................................................................... 13 3. Opetuksen toteuttaminen ............................................................................................ 13 3.1. Työssäoppiminen.................................................................................................. 14 3.2. Ammattiosaamisen näytöt .................................................................................... 14 3.3. Opinnäyte ............................................................................................................. 14 3.4. Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat ............................ 15 3.5. Opintopolut ........................................................................................................... 15 4. Opiskelijan arviointi ..................................................................................................... 16 C AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS............................................................................. 17 1. Näyttötutkinnot ...................................................................................................... 17 2. Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa ............................................................ 17 3. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa ............................................................. 18 4. Näyttötutkintoon valmistava koulutus.................................................................... 19 5. Arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ........................................ 19 D HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ............................................................. 20 E LIITTEET JA SUUNNITELMAT ...................................................................................... 21 JOHDANTO Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulutusta varten opetussuunnitelman, joka perustuu valtakunnallisten ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Opetussuunnitelma jakautuu kolmeen osaan: opetussuunnitelman yhteinen osa opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikelle Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toiminnalle yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Yhteisen osan liitteissä ja oppilaitoksen toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa kuvataan tarkemmin toimintatapoja. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun opetussuunnitelman yhteinen osa jakaantuu neljään osaan: A Kaikelle toiminnalle yhteiset periaatteet B Tutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena C Tutkintojen suorittaminen näyttötutkintona D Henkilöstön kehittämissuunnitelma. Opetussuunnitelman yhteisen osan laadintaa on ohjannut oppilaitoksen rehtori. Yhteisen osan laadintaan on osallistunut johtotiimi. Myös opettajia ja muuta henkilöstöä on kuultu. Liitteiden laadinnasta ovat vastanneet asiantuntijaryhmät, ja opiskelijat ovat osallistuneet eri vaiheissa suunnitelmien laadintaan. 3 A KAIKELLE TOIMINNALLE YHTEISET PERIAATTEET 1. Raahen Porvari- ja Kauppakoulu koulutuksen järjestäjänä Raahen Porvari- ja Kauppakoulu on Suomen ensimmäinen opistotasoista koulutusta antava kauppaoppilaitos. Koulun toiminta käynnistettiin vuonna 1882 laivanvarustajaveljesten Johan ja Baltzar Fellmanin lahjoituksen turvin. Oppilaitoksen tehtävä on alusta asti ollut nuorten ja aikuisten koulutustarpeen täyttäminen, ja koulusta on vuosien aikana valmistunut tuhansia ammattilaisia liikeelämän tarpeisiin ja itsenäisiksi yrittäjiksi. 1.1. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toimintaympäristö ja organisaatio Oppilaitoksen omistaa Raahen Porvari- ja Kauppakoulurahastosäätiö. Säätiön toimielimiä ovat valtuuskunta ja sen valitsema johtokunta. Valtuuskunnan ja johtokunnan jäsenet ovat säätiön sääntöjen mukaan liike-elämään perehtyneitä henkilöitä. Oppilaitoksen rehtori toimii säätiön taloudenhoitajana ja esittelijänä johtokunnassa. Johtokunnan työskentelyyn osallistuvat puhevaltaisina jäseninä myös opettajien, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön sekä opiskelijoiden valitsemat edustajat. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toimintaympäristönä on ensisijaisesti Raahen seutukunta, mutta myös laajemmin Oulun seutu ja Oulun eteläinen. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toimipiste on Raahessa (Merikatu 2, 92101 Raahe). 1.2. Toiminta-ajatus ja arvot TOIMINTA-AJATUS Raahen Porvari- ja Kauppakoulun tehtävänä on yritysten osaamistarpeiden täyttäminen Pohjois-Suomessa ja erityisesti Raahen seutukunnassa. Raahen Porvari- ja Kauppakoulu on kilpailukykyinen, uusia oppimis-, tietoja opetuskäsityksiä toteuttava yrittäjyyden, liiketalouden ja kaupan sekä tieto- ja viestintätekniikan opintoalojen kouluttaja ja kehittäjä. Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta valmistuvat ovat yritteliäitä ja liike-elämän tapakulttuurin omaksuneita ammattilaisia elinkeinoelämän palvelukseen. Valmistuneet saavat hyvät valmiudet jatko-opiskeluun ja elinikäiseen oppimiseen. Toimintaa ohjaavat arvot Yrittäjähenkisyys Asiantuntijuus Yhteistyökykyisyys 4 1.3. Koulutuksen järjestämisluvat Raahen Porvari- ja Kauppakoulu toteuttaa ammatillista koulutusta järjestämislupiensa puitteissa. Oppilaitoksen järjestämisluvat kattavat seuraavat koulutukset: Ammatillinen peruskoulutus yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala perustutkinnot oppisopimuksena Ammatillinen lisäkoulutus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus ja muu ammatillinen koulutus ammatillinen lisäkoulutus oppisopimuksena työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Maksullinen palvelutoiminta ja hanketoiminta Järjestämisluvan mukaisten koulutusten lisäksi aikuiskoulutus tarjoaa maksullisena palvelutoimintana työelämän tarpeiden mukaista ammatillista lisäkoulutusta. Maksullinen palvelutoiminta jakautuu pääosin työvoimakoulutuksiin ja suoraan yrityksille tarjottuihin lyhytkestoisiin lisäkoulutuksiin. Työvoimakoulutuksesta osa on tutkintotavoitteista ja se järjestetään silloin näyttötutkintoon tai sen osaan valmistavana. Hanketoiminta kohdistuu yritysten ja työelämän kehittämiseen sekä oppilaitoksen oman koulutustoiminnan laadun kehittämiseen. Koko koulutustarjonta on nähtävillä oppilaitoksen www-sivuilla 1.4. Strategiset päämäärät Raahen Porvari- ja Kauppakoulun perustehtävän työelämän osaamistarpeiden täyttäminen onnistuu seuraavilla linjauksilla: Joustavuus ja yksityisyys Raahen Porvari- ja Kauppakoulu säilyttää nopean reagointinsa toimintaympäristönsä muutoksiin alueen elinkeinoelämän johtamana organisaationa, jossa päämääränä on opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin. Työelämän osaamistarpeisiin vastataan erityisesti pk-yrittäjyyttä ja henkilöstön kehittämistä tukevilla hankkeilla ja koulutuksilla. Johdon ja henkilöstön sitoutuneisuus Oppilaitoksen johdossa toimii elinkeinoelämän edustajia. osaavia ja oppilaitoksen kehittämiseen sitoutuneita Rehtorin ja oppilaitoksen johtotiimin edustajien tulee olla verkostosuuntautuneita sekä työelämän ja opiskelijoiden tarpeiden tuntijoita. Henkilöstön sitoutuneisuus turvataan kehittyvän organisaation kulttuurilla: riittävillä perusopetuksen ja henkilökohtaistamisen resursseilla, henkilöstön henkilökohtaista osaamista ja kiinnostusta tukevilla kehittämisresursseilla, aktiivisella tyky-toiminnalla ja koulutussuunnittelulla. Rehtorin tehtävänä on henkilöstön innostuksen sälyttäminen sekä työssäjaksamisen seuraaminen ja kehittäminen. 5 Talous ja fyysiset resurssit Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toiminta perustuu vakaaseen talouteen ja toimivaan fyysiseen ympäristöön. Tilat ja atk-järjestelmät pidetään hyvässä kunnossa PTS-suunnittelun ja vuosisuunnittelun avulla. Verkostot ja kumppanuudet Keskeisin yhteistyökumppani ovat alueen yritykset sekä niitä tukevat kehittämisorganisaatiot. Raahen Porvari- ja Kauppakoulu tekee yhteistyötä Pohjois-Suomen muiden yksityisten oppilaitosten lisäksi alueen koulutuskuntayhtymien kanssa. Oppimiskeskus-strategian myötä tuetaan eri työelämälähtöisten koulutusorganisaatioiden sijoittumista ja toimintaa alueellamme muun muassa yksityisten oppilaitosten, Pohjois-Suomen Kesäyliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun toimintoja tapahtuu Porvarikoulun kiinteistössä. Maine ja perinteet Oppilaitoksen pitkä historia ja saavutettu maine on keskeinen imagollinen tekijä. Koulun arvokkaita perinteitä vaalitaan mm. koulun miljöön kunnossapidolla, kirjastoperinteellä sekä kauppakoulumuseolla. 2. Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä 2.2 Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö Ammatilliseen koulutukseen sisältyy oppimista työpaikoilla. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan työelämälähtöisiksi ja niissä korostetaan työelämän toimintakokonaisuuksia. Yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa lisätään. Opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksissä ja muilla työpaikoilla helpotetaan. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan, mitä osia tutkinnosta toteutetaan työssäoppien. Työssäoppimisjaksot sijoittuvat tutkinnon eri vuosille, ja yksittäisten työssäoppimisjaksojen pituus voi vaihdella. Työssäoppimista ammatillisessa perustutkinnossa on vähintään 20 opintoviikkoa. Henkilökohtaisilla suunnitelmilla työssäoppimista voidaan laajentaa yksilöllisesti. Työssäoppimisen lisäksi työelämää hyödynnetään laajemminkin oppimisympäristönä. Oppilaitosympäristössä toteutettu harjoitusyritystoiminta ja työelämälähtöiset projektit tukevat oppimista. Osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöillä ja tutkinnon suoritustilaisuuksissa pääsääntöisesti työelämässä. Arviointi tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. Oppilaitos järjestää työpaikkaohjaajakoulutusta työelämän edustajille oppimisen ohjaukseen, ammattitaidon saavuttamiseen ja osaamisen arviointiin. Ammattiosaamisen näyttötoimintaa valvoo toimielin ja näyttötutkintotoimintaa tutkintokohtaiset tutkintotoimikunnat. Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Työpaikkojen arvioijille järjestetään arvioijakoulutusta. 6 Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan puitteissa yrityksille ja julkisyhteisöille tarjotaan osaamisen kehittämispalveluja. 2.3 Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö Raahen Porvari- ja Kauppakoulu tekee kiinteää yhteistyötä Raahen seutukunnan ja lähialueiden perusopetuksen kanssa ja nivelvaiheen kehittämisessä. Yhteistyöhön kuuluu aloituspaikkojen tarpeen ennakointi ja koulutustarjonnan suunnittelu sekä yhteishaun osalta riittävän ohjauksen ja tukitoimien turvaaminen. Yhteistyössä tärkeää on tiedottaminen ja tietojen vaihto. Lukuvuoden aikana perusopetuksen ja toisen asteen opinto- ohjaajat kokoontuvat vähintään kaksi kertaa ja sopivat mm. nivelvaiheen tiedonsiirtopäivän ja Avointen ovien ajankohdat. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toimintaa esitellään vierailemalla kaikissa alueen 9- luokissa ja perusopetuksen vanhempainilloissa. 2.4 Toisen asteen yhteistyö Toisen asteen yhteistyö on Porvari- ja Kauppakoulun, Raahen koulutuskuntayhtymän opistojen (ammattiopisto, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto, Ruukin maaseutu opisto) ja lukioiden välistä. Yhteistyön tavoitteena on tarjota kaikille alueen nuorille oikea koulutuspaikka ja opintojen aikana erilaisia valinnaisopintoja. Periaatteessa Porvari- ja Kauppakoulun opiskelijat voivat valita opintojen kuluessa esimerkiksi yksittäisiä lukiokursseja ja vastaavasti lukiolaiset voivat valita yksittäisiä ammatillisia opintoja yhteiseltä kurssitarjottimelta. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun opiskelijat voivat suorittaa kaksoistutkinnon yhteistyössä Raahen lukion kanssa. Halutessaan opiskelija voi suorittaa myös lukion koko oppimäärän ja saada näin kolmoistutkinnon. Yksityisten oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa yrittäjyysosan toteuttamisessa. 2.5 Nivelvaiheen yhteistyö Nivelvaiheen yhteistyö jakaantuu perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyöhön nuoren siirtyessä 9- luokalta opiskelemaan ammattia tai lukioon, ja valmistuvien siirtymiseen työelämään tai jatkoopintoihin. Erityinen nivelvaiheen yhteistyö etsivän nuorisotyön (NL § 693/2010) ja nuorten työpajan kanssa painottuu toisen asteen opiskelijoiden erotessa koulusta esim. väärän opiskelualavalinnan takia. 9- luokalta toiselle asteelle: Kun nuori vahvistaa opiskelupaikan toisella asteella, hän täyttä tiedonsiirtolomakkeen, jossa on lupa tiedonsiirtoon perusopetuksesta ja muita tulevien opintojen kannalta tärkeitä henkilökohtaisia tietoja. Lukuvuoden alettua perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten opinto- ohjaajat sekä erityisopettajat tapaavat tiedonsiirtopäivässä. Näin selviää ovatko kaikki nuoret saaneet opiskelupaikan ja onko erityistä tuen tarvetta sekä ”putoajat” saadaan ohjauksen pariin pian. Valmistujat työelämään tai jatko- opintoihin: Toisen asteen oppilaitoksissa vierailevat jatko- opintopaikkojen edustajat kertomassa eri koulutusmahdollisuuksista. Opiskelijat käyvät tutustumassa TEtoimistoon ja kouluilta lähtee tieto valmistujien määrästä hyvissä keväisin, joten TE- toimiston työntekijät voivat ennakoida ohjauksen määrän. 7 Koulutuksen keskeyttäjät (15- 29 -vuotiaat) etsivään nuorisotyöhön tai työpajaan: Toisen asteen opinto- ohjaajat ohjaavat keskeyttämässä olevan opiskelijan etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan pariin. Kun ohjausta tehdään alle 18- opiskelijan kohdalla, myös huoltajiin ollaan yhteydessä. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kautta nuori saa lisätietoa opiskeluvaihtoehdoista. Ohjaustapaamisissa kartoitetaan nuoren tilanne, tulevaisuuden suunnitelmat sekä niihin mahdollisesti vaikuttavat tekijät. Tavoitteena on löytää yhdessä nuoren kanssa oikea palvelu, esim. opiskelupaikka, TE- toimiston palvelut tai työpajatoiminta. 2.6 Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä koulutuksen kehittämisessä Pohjois-Suomen muiden yksityisten oppilaitosten lisäksi alueen koulutuskuntayhtymien kanssa. Yhteiset hankkeet, verkostot ja työryhmät ovat toimintamuotoja, joilla ammatillista koulutusta kehitetään Porvari- ja Kauppakoulussa ja alueellisesti. Lisäksi yhteistyötä tehdään seutukunnassa toimivan ammattikorkeakoulun kanssa. 2.7 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Raahen Porvari- ja Kauppakoulun ja kotien välinen yhteistyö järjestetään niin, että se tukee opiskelijoiden itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä edistää opiskelua ja ammatillista kasvua. Erityistä tukea tarvitsevien sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden yksilölliset tarpeet otetaan yhteistyössä myös huomioon. Päävastuu opiskelijakohtaisesta yhteistyöstä on luokanvalvojilla ja opinto- ohjaajalla. Oppilaitoksessa järjestetään ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajille vanhempainilta, jossa huoltajat tapaavat luokanvalvojat, opinto- ohjaajan ja muuta koulun henkilökuntaa. Toinen yhteistyövälinen on Wilma- järjestelmä. Alle 18- vuotiaan opiskelijan huoltajilla on oikeus saada tietoa opiskelujen etenemisestä, joten oppilaitoksesta toimitetaan koteihin Wilma- järjestelmän tunnukset. Huoltajat voivat olla Wilman kautta yhteydessä nuorensa luokanvalvojaan ja kirjata sinne esim. poissaolon syyn. Asiasta tiedotetaan opiskelijoille viimeistään lukuvuoden alkaessa, joten he ovat tietoisia huoltajien mahdollisuudesta seurata poissaoloja sekä arviointeja. Täysi- ikäinen opiskelija vastaa itse opiskelustaan, mutta opiskelijan luvalla hänen asioistaan voidaan olla yhteydessä koteihin. Poissaolotiedot ja numeroarviointi ovat julkista tietoa (Julkisuuslaki 24§), joten jos huoltaja kysyy asiasta, hänelle voidaan antaa tieto. 3. Lähtökohdat koulutuksen toteuttamiseen Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa julkishallinnon rahoituksella toteutettua koulutusta säätelevää lainsäädäntöä. Lisäksi toimintaamme ohjaavat eri viranomaisten antamat määräykset sekä koulutuksen järjestäjän ohjeet. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että jokaiselle nuorelle on taataan koulutuspaikka peruskoulun jälkeen. Kaikkien nuorten tulee saada vähintään ammatilliset perusvalmiudet työelämään. Ilman koulutusta vaarana on, että osa nuorista saattaa pysyvästi syrjäytyä tulevaisuuden työmarkkinoilta. Opetuksen perustana tulee olla työelämän tarpeet. Vuoropuhelu alueen toimijoiden kanssa on välttämätöntä, jotta ympäristön tarpeet ja koulutuksen suuntaaminen saadaan sovitettua hyvin yhteen. Työelämäntarpeiden tunnistaminen ja koulutuksen suuntaaminen ketterästi niiden mukaan on ehdoton menestymisen edellytys jatkossa. 8 Opiskelijat ja tutkinnon suorittajat ovat aktiivisia toimijoita, jotka haluavat oppia ja kehittyä sekä tehdä yksilöllisiä valintoja. Opiskelijat eroavat toisistaan iältään, koulutustaustaltaan, kulttuuritaustaltaan, kehitysvaiheeltaan ja oppimisvalmiuksiltaan. Heillä on opiskelun suhteen erilaiset odotukset. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat otetaan huomioon koulutuksen suunnittelussa, ohjauksessa, toteutuksessa ja arvioinnissa. 3.1 Tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys Koulun työskentelyä ja opetuksen järjestämistä ohjaa oppimiskäsitys, jonka mukaan oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus opettajan, toisten opiskelijoiden ja oppimisympäristön kanssa on tärkeätä. Tiedonkäsitys korostaa jokaisen opiskelijan omaa aktiivista roolia tietojen ja taitojen jäsentäjänä, tiedonhankkijana, -käsittelijänä ja sen arvioijana. Oppimisessa opiskelijan aiempi tietämys yhdistyy uuteen tietoon. Ymmärrys syntyy, kun ihminen valikoi aktiivisesti tietoa ja muodostaa oman käsityksensä asiasta. Oppimisen perustan muodostavat siis opiskelijan aikaisemmat kokemukset sekä hänen subjektiiviset tietonsa opetettavasta asiasta. Oppiminen onnistuu sitä paremmin, mitä monipuolisemmin ja syvemmin opiskeltavat asiat yhdistyvät aikaisemmin opittuun. 3.2 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky aloitekyky ja yrittäjyys kestävä kehitys estetiikka viestintä- ja mediaosaaminen matematiikka ja luonnontieteet teknologia ja tietotekniikka aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. 4. Opiskelijan ohjaus ja tuki 4.1 Opinto-ohjaus Opiskelijalla on oikeus riittävään henkilökohtaiseen ja muuhun tarvitsemaansa opinto-ohjaukseen. Ohjauksen saatavuus tukee opiskelijalähtöisyyttä ja koulutuksen tavoitteiden saavuttamista. Koko henkilöstö osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen, mutta päävastuu sen suunnittelusta on opintoohjaajalla (opo). 9 Ammatillisessa peruskoulutuksessa opintojen ohjausta sisältyy tutkinnon perusteisiin vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjausta annetaan sekä yhteisohjauksena että henkilökohtaisena ohjauksena. Opiskelijaa ohjataan opiskelussa, ammatillisessa suuntautumisessa ja oman elämän hallinnassa. Erityisesti opiskelun alkuun, ensimmäisiin viikkoihin keskitetään ohjausta, perehdyttämistä ja motivointia. Ohjauksen lähtökohtana on opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka laaditaan opintojen alkaessa ja jota päivitetään tarpeen mukaan. Opinto-ohjaus toteutetaan siten, että opiskelija - saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloittamista ja sen aikana - saa tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista - tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja työhön - saa tukea opiskeluun ja elämäänsä mahdollisesti liittyvissä ongelmissa - saa tietoa ja tarvittaessa tukea työelämään siirtyessään - saa tietoa ja tukea jatko-opintoihin hakeutumisessa. Liitteet: Opinto-ohjauksen suunnitelma ja Käytännön käsikirja ohjauksen tueksi 4.2 Opiskelijahuolto Opiskelijahuoltotyö on opiskelijan hyvän oppimisen, fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niihin tarvittavien edellytysten lisäämistä. Opiskelijahuoltotyö sisältää oppilaitosyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämistä, opiskelijoille tarjottavaa yleistä ja erityistä tukea ja ohjeistusta sekä toimintamalleja ongelma- ja kriisitilanteisiin. Opiskelijahuollon toimintaa ohjaa opiskelijahuoltosuunnitelma (päivitetään opiskelijahyvinvointisuunnitelmaksi), joka on osa oppilaitoksen ohjaussuunnitelmaa. Oppilaitoksessa on opiskelijahuoltoryhmä, joka toiminnassaan noudattaa salassapitoa ja vaitiolovelvollisuutta koskevia määräyksiä. Ryhmään kuuluvat ensimmäisten luokkien luokanvalvojat, ammatillinen erityisopettaja, terveydenhoitaja sekä opinto- ja kasvatusohjaaja. Liitteet: Raahen Porvari- ja Kauppakoulun järjestyssäännöt, Opiskelijahuollon järjestämistä koskeva suunnitelma, Päihdestrategia, Tasa-arvosuunnitelma 4.3 Opiskelijahuollon palvelut Ammatillinen erityisopettaja tukee opiskelijoitamme opinnoissa ja antaa ohjausta erityistä tukea tarvitseville sekä laatii HOJKSit ja on yhteydessä opiskelijoiden huoltajiin tarvittaessa. Ammatilliseen erityisopettajaan otetaan yhteyttä, jos nuorella on oppimisvaikeuksia tai muita opiskelun esteitä. Opinto- ja kasvatusohjaaja antaa henkilökohtaista ja ryhmäohjausta opintoihin liittyvissä asioissa. Hän tekee myös kuraattorimaista nuorisotyötä opiskelijoiden tukemiseksi; kuuntelee, motivoi ja ohjaa. Opinto- ja kasvatusohjaajaan otetaan yhteyttä, jos nuoren arkielämässä tai opiskelussa on ongelmia esim. ihmissuhteet, poissaolot, motivaation puute, päihde- ja mielenterveysasiat. Opintoja kasvatusohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä huoltajien, opettajien ja ulkopuolisten sidosryhmien (nuoriso- ja sosiaalitoimi, päihde- ja mielenterveyspalvelut) kanssa. 10 Terveydenhoitaja hoitaa uusien opiskelijoiden terveystarkastukset ja huolehtii kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Terveydenhoitaja on tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmän jäsenten kanssa sekä tarvittaessa opiskelijan huoltajien kanssa. Raahen hyvinvointikuntayhtymä vastaa koulupsykologin ja muista terveydenhoidon palveluista. Porvari- ja Kauppakoulussa on tukevana opiskelijahuollon palveluna oppimisympäristö Opinparkki. Opiskelijat voivat tarvittaessa tulla Opinparkkiin työskentelemään ohjatusti päivittäin, jos heillä on jäänyt tutkinnon osa kesken tekemättömien tehtävien takia, poissaoloja on kertynyt liikaa tai kotitehtävien tekemisen aloittaminen tuottaa hankaluuksia. Opinparkissa on aina paikalla ohjaaja ja tarvittaessa opettajat tulevat pitämään joko yksityis- tai pienryhmäohjausta. 4.4 Tuki opintojen loppuun saattamiseksi Tutkinnon osat on laadittu työelämälähtöisinä kokonaisuuksina suoritettavaksi tutkinnon osa kerrallaan, mikä mahdollistaa sen, että opiskelija voi työllistyä suorittamalla vain jonkin tai joitakin tutkinnon osia. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun ensisijaisena tavoitteena kuitenkin on, että opiskelijat ja tutkinnon suorittajat suorittavat koko tutkinnon. Aikuisten näyttötutkinnoissa opiskelijan tavoitteena voi olla suorittaa vain yksittäinen tutkinnon osa. Jos opiskelija joutuu keskeyttämään opintonsa tai eroamaan, hänelle kirjoitetaan erotodistus tai todistus suoritetuista tutkinnon osista, jotta hän voi työllistyä ja myöhemmin täydentää opintonsa kokonaiseksi tutkinnoksi. Tällaisissa tilanteissa opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle eri mahdollisuuksista suorittaa koko tutkinto. Eri mahdollisuuksia ovat seuraavat: Opiskelija jatkaa opintojaan oppilaitoksessa henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Opiskelija siirtyy työelämään ja suorittaa loput tutkinnosta näyttötutkintona. Tällöin on otettava huomioon, että eri tutkintojen tutkintotoimikunnat eivät automaattisesti tunnusta ammatillisena peruskoulutuksena suoritettuja näyttöjä, vaan saattavat pyytää lisänäyttöjä. Opiskelija siirtyy työelämään ja suorittaa loput tutkinnosta oppisopimuskoulutuksessa. Keskeyttävälle ja eroavalle opiskelijalle laaditaan suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi. 5. Ammatillinen erityisopetus Erityisopetuksen perusteena Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ovat opiskelijan opiskeluun ja opiskelemiseen liittyvät asiat. Myös käyttäytymiseen ja elämänhallintaan liittyvät vaikeudet voivat olla esteenä opintojen etenemiselle normaalissa aikataulussa. Samoin erilaiset sairaudet tai vammat voivat vaikeuttaa opiskelijan suoriutumista opinnoistaan. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon kirjataan tuen tarve ja annettavat tukimuodot. Sen avulla seurataan myös tuen toteutumista, ja siihen kirjataan järjestelyjen muutokset. HOJKS:iin sisältyy henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa määritellään opiskelijan oppimisen tavoitteet ja suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi. 11 Erityisopetuksella tuetaan opiskelijaa suoriutumaan ensisijaisesti opetussuunnitelmaan asetetuista tavoitteista. Jos tavoitteisiin ei kuitenkaan ylletä yhden tai useamman tutkinnon osan (opintokokonaisuuden) osalta, niin arviointi voidaan mukauttaa. Mukautettujen opintojen arviointi näkyy todistuksessa *-merkinnällä tai uudistetuissa tutkinnoissa M-merkintänä. Liite: Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 6. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien koulutus Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan ammatillisen perustutkinnon perusteita. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, tuetaan kielten opinnoissa järjestämällä heille lisää suomen kielen tunteja. 12 B AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 1. Opetussuunitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteissa määrätyt ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa on ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arviointisuunnitelma, jossa kuvataan ammattiosaamisen näytöt ja mahdollinen muu arviointi. Liitteet: Liiketalouden perustutkinto, merkonomi opetussuunnitelma ja Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi opetussuunnitelma 2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jokaiselle opiskelijalle laaditaan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko opiskelun ajan. HOPS perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. HOPS: in laadinta aloitetaan ensimmäisen opiskeluvuoden alussa opinto- ohjaajan kanssa. Opintoohjaaja ja opiskelija käyvät henkilökohtaisen tulokeskustelun tarkoitukseen laaditun lomakkeen pohjalta. Keskustelun lopuksi lomake allekirjoitetaan opiskelusopimuksena, ja opinto-ohjaaja huolehtii sen dokumentoinnista. Opinto- ohjaaja käy jokaisen opiskelijan kanssa vuosittain henkilökohtaisen hops- keskustelun, jolloin henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa päivitetään. Opinto- ohjaaja ja luokanvalvojat seuraavat suunnitelman toteutumista jaksoittain. Jos opinnot eivät etene suunnitellusti, opiskelijan (ja tarvittaessa huoltajan) kanssa käydään ohjauskeskustelu ja suunnitelma tarkistetaan. 3. Opetuksen toteuttaminen Opetusta toteutetaan monimuotoisesti. Pääosa opetuksesta toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksen luokissa, työtiloissa, harjoitusyrityksessä tai muissa työympäristöissä, mutta erilaisia oppimistehtäviä ja työelämälähtöisiä projektitöitä voidaan tehdä myös yksilöllisesti tai ryhmissä itsenäisenä etäopiskeluna. Osan opinnoista voi suorittaa tietoverkossa opiskellen. Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia kansainvälisiin vaihtojaksoihin, jotka toteutetaan pääosin työssäoppimisena. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan tarkemmin opetusmenetelmien soveltamisesta tutkinnoittain. 13 3.1. Työssäoppiminen Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä toteutuvaa opetussuunnitelman mukaista käytännön opetusta, jossa opiskelija oppii osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta. Työssäoppiminen on opiskelijalle tavoitteellista, ohjattua ja arvioitavaa opiskelua, ja sen laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa. Työssäoppimisen jaksot sijoittuvat eri opintojen osiin työssäoppimisen toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa työssäoppimisensa osittain tai kokonaan ulkomailla. Asiasta päättää rehtori. Opiskelijalle laaditaan jokaiselle työssäoppimisen jaksolle henkilökohtainen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttösuunnitelma ja tehdään niihin liittyvät sopimukset. Sopimuksessa sovitaan opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet, työn keskeinen sisältö ja kesto. Liite: Työssäoppimisen ja ammattiosaamien näyttöjen järjestämisen suunnitelma 3.2. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa koulutuksen järjestäjän asettama toimielin. Näytöt suunnitellaan, järjestetään ja arvioidaan yhteistyössä työelämän kanssa. Opiskelijan työssäoppimisen sopimusta tehtäessä sovitaan työssäoppimispaikan kanssa ammattiosaamisen näytön suunnitelmasta, toteutuksesta ja arvioinnista. Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikissa ammatillisissa tutkinnon osista ja ne sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Ammattiosaamisen näyttöjen avulla varmistetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja kehitetään työelämäyhteistyötä. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat annetaan tutkinnon osittain ja ne merkitään tutkintotodistuksen osana olevaan näyttötodistukseen. Toimielin hyväksyy suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista valvoo näyttötoimintaa päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Toimielimen jäsenet edustavat työelämää, opiskelijoita, opettajia ja koulutuksen järjestäjää. 3.3. Opinnäyte Ammattitaitoa osoittava opinnäyte sisältyy ammatilliseen peruskoulutukseen. Opinnäytteen laajuus on vähintään 2 ov. Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio tai esitys. Opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää opinnäytettä tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. 14 Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päästötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Opinnäytteen laatiminen tapahtuu vastuuopettajan ohjauksessa. Työn tekemisestä annetaan opiskelijalle erillinen ohjeistus. 3.4. Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillista osaamista syventävät tutkinnon osat tulee mahdollisimman laajasti toteuttaa yhdessä työelämän kanssa työpaikoilla. Ammatillista osaamista syventäviä / laajentavia tutkinnon osia voivat olla yritystoiminta, tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista sekä paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat. Paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien tulee vastata työelämän alueellisiin ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeisiin. Tutkinnon osat on nimettävä ja niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset, arviointi vasten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat. 3.5. Opintopolut Henkilökohtaisen suunnitelman laadintaa helpottavat kuvaukset eri opintopoluista. Peruspolku Opiskelija suorittaa opinnot ammatillisen tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja ryhmälle laaditun suunnitelman mukaisesti. Henkilökohtaistaminen toteutuu ammatillisten, ammattitaitoa täydentävien ja vapaasti valittavien opintojen valinnaisuuden avulla. Peruspolku antaa muodollisen kelpoisuuden jatko-opintoihin. Kaksoistutkintopolku Opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoon lukio-opintoja, jotka antavat hänelle paremmat mahdollisuudet selviytyä pääsykokeista ja jatko-opinnoista ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Valinnoista riippuen on mahdollista myös suorittaa ylioppilastutkinto tai koko lukion oppimäärä. Yrittäjäpolku Opiskelija valitsee opintoihinsa sellaisia yrittäjänä toimimista tukevia tutkinnon osia, jotka antavat hänelle kokemuksia yrittäjyydestä ja valmiuksia myöhemmin toimia ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. Kilpailupolku Opiskelija valitsee Taitaja-valmennuksen, ja sen avulla hän voi syventää ammatillista osaamistaan sekä osallistua erilaisiin ammattitaitokilpailuihin. Huippuosaaja voi hankkia lisävalmennusta suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osia, jotka joko sisältyvät 120 opintoviikkoon tai ovat yksilöllisesti syventäviä opintoja 120 opintoviikon yli. Kaikilla kilpailuvuonna 20 vuotta täyttäville tai sitä nuoremmilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kansalliseen ammattitaitokilpailutoimintaan. Semifinaalissa tai finaalissa osoitettu osaaminen voi olla ammattiosaamisen näyttö. Kansainvälinen polku Opinnot antavat valmiuksia toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä kotimaassa tai ulkomailla sekä hakeutua vieraskieliseen ammattikorkeakoulutukseen. Opintoihin liittyy kieli- ja kulttuuriopin- 15 toja sekä ulkomailla suoritettuja työssäoppimisen jaksoja. Opiskelija voi suorittaa niiden aikana ammattiosaamisen näyttöjä. Opiskelija hyödyntää oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan verkostoa ja osallistuu ulkomaalaisten opiskelijoiden tuutorointiin. 4. Opiskelijan arviointi Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen, tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan oppimista ja sen kehittymistä sekä oppimisen tuloksena saavutettua osaamista arvioidaan koko koulutuksen ajan. Arviointiin kuuluu aina opiskelijan itsearviointi. Arvioinnissa opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Opiskelijan oppimista arvioidaan antamalla suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan tutkinnon osien arvosanat tutkintotodistukseen. Arviointiasteikko on tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Ammatillisissa tutkinnon osissa osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä eli tekemällä ammattitaitovaatimusten edellyttämää työtä mahdollisimman aidoissa työtehtävissä. Muita arviointimenetelmiä käytetään tarvittaessa täydentämään ammattiosaamisen näyttöjä. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä työelämän kanssa tutkinnon perusteiden pohjalta. Näyttötodistukseen merkitään ammattiosaamisen näytöt ja niiden arvosanat, päättötodistukseen merkitään kaikki tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat ja niiden arvosanat. Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Liite: Ohje opiskelijan arviointiin 16 C AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS Näyttötutkinnot ovat aikuisten ammatillisia tutkintoja. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun aikuiskoulutus järjestää perus-, ammatti, ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja toteuttaa tutkintotilaisuuksia kyseisten tutkintotoimikuntien kanssa tekemiensä sopimusten mukaan. Henkilöstö- ja täydennyskoulutusta järjestetään sekä tutkintotavoitteisena että räätälöitynä täsmäkoulutuksena. Liite: Näyttötutkintostrategia 1. Näyttötutkinnot Aikuiskoulutuksen tutkinnot ovat näyttötutkintoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajat, työntekijät ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä, kun kehitetään tutkintorakennetta, laaditaan tutkintojen perusteita, suunnitellaan ja järjestetään tutkintotilaisuuksia ja arvioidaan tutkintosuorituksia. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. 2. Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa Aikuiskoulutuksen tutkinnot ovat näyttötutkintoja. Näyttötutkinnoissa lähtökohtana on työssä, opinnoissa, harrastuksissa tai muuten aikaisemmin hankittu osaaminen. Kun henkilö tulee suorittamaan tutkintoa, hänen taustansa ja osaamisensa selvitetään. Tämän perusteella suunnitellaan, minkälaista lisäosaamista tutkinnon suorittajan tulee hankkia. Aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan luotettavien dokumenttien perusteella. Tunnistettu osaaminen voidaan esittää tutkintotoimikunnalle hyväksyttäväksi osana tutkintosuoritusta. Valmistava koulutus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen tukevat tutkinnon suorittamista siltä osin, kuin tutkinnon suorittaja tarvitsee lisää osaamista. Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittajat perehdytetään tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, arviointikohteisiin ja arvioinnin kriteereihin. Ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota ammatillisten käsitteiden ja arviointikriteerien avaamiseen. Jokaisen tutkinnon suorittajan kanssa laaditaan kirjallinen henkilökohtaistamista koskeva asiakirja. Suunnitelman pohjana ovat tutkinnon ammattitaitovaatimukset. Suunnitelman laadinta käynnistyy hakeutumisvaiheessa, jolloin kartoitetaan aikaisempi osaaminen, tavoiteltu tutkinto ja tutkinnon suorittajan henkilökohtaiset valmiudet sekä tarvittavat tukitoimet. Opiskelija kartoittaa omat tar- 17 peensa hankkia lisää ammattitaitoa vertaamalla tutkinnon ammattitaitovaatimuksia omaan osaamiseensa. Henkilökohtaistamissuunnitelma laaditaan nimetyn kouluttajan kanssa. Henkilökohtaistamissuunnitelmaan merkitään aikaisemmin hankittu, tunnistettu osaaminen ja suunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta ja tutkinnon suorittamisesta. Henkilökohtaistamissuunnitelma on opiskelijan ja oppilaitoksen välinen yhteinen asiakirja, jonka mukaan tutkinnon suorittaja etenee kohti tavoittelemaansa tutkintoa sovitulla tavalla ja sovitussa aikataulussa. Henkilökohtaistamissuunnitelmassa sovitaan siitä, miten tutkinnon suorittaja hankkii tarvittavan ammattitaidon: Opintojen suoritusjärjestyksestä, menetelmistä ja tavoitteista sekä työelämässä oppimisesta. Suunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan, muutokset kirjataan ja niistä sovitaan aina yhdessä molempien osapuolien kesken. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan, tarkentavia keskusteluja käydään säännöllisesti tarvittaessa, ja suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Henkilökohtaistamissuunnitelman osana oleva tutkinnon suorittamisen suunnitelma sisältää tutkinnon osien suorittamisen ajankohdat, näyttöympäristöt ja -menetelmät. Ennen tutkintotilaisuutta tutkinnon suorittaja laatii oman tutkinnon suorittamisen suunnitelmansa tutkintokohtaisten ohjeiden mukaan. 3. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa määritellään tutkinnon ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit. Ammattitaitovaatimusten mukainen osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan oikeilla työpaikoilla ja todellisissa työtehtävissä. Tutkintosuoritukset arvioidaan kolmikantaisesti. Arviointiin osallistuu työnantajien, työntekijöiden ja opetuksen edustaja. Arvioijat ovat oman alansa ammattilaisia, joilla on alan koulutus ja jotka on perehdytetty tutkinnon arviointiin. Arvioijista ainakin yhdellä tulee olla näyttötutkintomestarin koulutus. Oppilaitos tukee henkilöstön osallistumista näyttötutkintomestarikoulutukseen. Tutkinnon suorittajan itsearviointi on osa arviointiaineistoa ja siten tärkeä osa tutkinnon suorittamista. Arviointiryhmä tekee tutkintotoimikunnalle arviointiesityksen. Päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan tutkinnonosittain. Tutkinto on valmis, kun kaikki siihen kuuluvat tutkinnon osat ovat hyväksytysti suoritettu. Tutkinnon suorittaja voi halutessaan suorittaa vain yhden tai useampia tutkinnon osia. Tätä kutsutaan osatutkinnoksi. Valmistavan koulutuksen opiskelijoille tiedotetaan koulutukseen hakeutumisvaiheessa tutkinnon suorittamisesta. Tutkintotilaisuuksista kerrotaan yksityiskohtaisesti erillisissä infotilaisuuksissa. Jokainen tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaja tekee ohjattuna oman henkilökohtaisen tutkinnon suorittamisen suunnitelmansa. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää opiskelijalle mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen osana valmistavaa koulutusta, ja opiskelijalla on velvollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin. Tutkintotodistuksen ja osatutkintotodistuksen myöntää valtakunnallinen alan tutkintotoimikunta. Tutkintotodistuksen arvosanat perustuvat tutkintotilaisuuksissa osoitettuun osaamiseen, ei valmistavan koulutuksen opintoihin. Perustutkinnot arvioidaan asteikolla 1–3 (tyydyttävä – kiitettävä) Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan joko hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Todistukseen merkitään ainoastaan suoritetut tutkinnon osat arvosanoineen. Jos opiskelija keskeyttää opintonsa tai eroaa oppilaitoksesta, hänelle annetaan osatutkintotodistus siihen mennessä hyväksytysti suoritetuista tutkinnon osista. Koulutuksen järjestäjä antaa valmistavasta koulutuksesta osallistumistodistuksen sekä opintorekisteriotteen, josta ilmenevät suoritetut opinnot. Opintorekisteriotteeseen kirjataan valmistavan koulutuksen aikana oppilaitoksessa suoritetut opinnot. 18 Ainoastaan tutkintotoimikunnan myöntämä tutkintotodistus on pätevä todistus tutkinnon suorittamisesta. Halutessaan opiskelija voi saada tutkintotodistukseen kansainvälisen liitteen. 4. Näyttötutkintoon valmistava koulutus Tutkinnon suorittaja osallistuu valmistavaan koulutukseen osana tarvittavan ammattitaidon hankkimista oman henkilökohtaistamissuunnitelmansa mukaisesti. Valmistavaa koulutusta järjestetään monimuoto-opetuksena päivisin ja iltaisin, ja se voi olla lähiopetusta, etäopetusta, verkko-opetusta ja itsenäistä opiskelua. Tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen voi kuulua myös erilaisia tutustumiskäyntejä ja vierailuja. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on osa tarvittavan ammattitaidon hankkimista. Henkilökohtaistamissuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Joskus voi olla tarpeen myös opiskelun määräaikainen keskeyttäminen esim. opiskelijan elämäntilanteen vuoksi. Henkilökohtaistamissuunnitelman päivittämisestä, opintojen jatkamisesta tai opiskelun keskeyttämisestä määräajaksi sovitaan aina yhteisesti opiskelijan, vastuukouluttajan tai tutkintovastaavan kanssa. Määräaikainen keskeyttäminen ei kuluta opiskeluaikaa. Opiskelijan osallistumista ja etenemistä seurataan sekä opiskelutavoitteisiin pääsemisen että opintososiaalisten etujen myöntämisen kannalta (esim. opintotuki). Oppilaitos on velvollinen ilmoittamaan opiskelijan poissaoloista opintotukikeskukselle. Runsaiden poissaolojen takia valtion opintotukikeskus voi keskeyttää opintotuen maksamisen. Jos opiskelija on ollut poissa kohtuuttoman ajan ilman ilmoitusta, häneen ollaan yhteydessä joko puhelimalla tai kirjeitse ja tiedustellaan hänen aikomuksistaan jatkaa opiskelua. Jos yhteyttä opiskelijaan ei saada tai jatkamisen edellytyksiä ei ole, opiskelija voidaan katsoa eronneeksi oppilaitoksesta. Oppisopimusopiskelija on opiskeluaikanaan määräaikaisessa työsuhteessa ja opiskelu on osa hänen työtään. Siksi oppisopimusopiskelijalla on velvollisuus osallistua lähiopetukseen ja ilmoittaa poissaoloistaan myös työpaikan käytäntöjen mukaan. Oppisopimusopiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman päivittämisestä, opintojen keskeyttämisestä tai oppisopimuksen purkamisesta päättää oppisopimustoimisto. 5. Arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Valmistavassa koulutuksessa arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelijaa tavoitteidensa saavuttamisessa, kehittää hänen itsearviointitaitojaan ja arvioida hänen valmiuksiaan tutkinnon suorittamiseen. Arviointitiedon keräämiseen käytetään esimerkiksi tenttejä, työnäytteitä, portfoliota, työselostuksia, raportteja ja oppimispäiväkirjaa. Opintojakson alussa kouluttaja tiedottaa jakson arvioinnin periaatteista, myös poissaolojen vaikutuksesta valmistavan koulutuksen arviointiin. 19 D HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Raahen Porvari- ja Kauppakoulun henkilöstön kehittämissuunnitelmassa pyritään ennakoimaan tulevaa toimintaa ja tarpeita. Lukuvuoden koulutuksessa painotetaan niitä asioita, jotka korostuvat kahden seuraavan lukuvuoden toiminnassa. Henkilöstön kehittämistarpeet johdetaan oppilaitoksen toiminnan tulevaisuuden suunnitelmista ja alan kehittymisennusteista sekä henkilökohtaisista kehityskeskusteluista. Henkilökohtaisia kehittämistarpeita analysoidaan suhteessa oppilaitoksen toimintaan ja tavoitteisiin sekä kyseisen henkilön tehtävän vaatimuksiin. Henkilökohtaiset kehittämistarpeet tarkennetaan ja täydennetään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Kehittämisen päätavoitteina ovat perehdyttäminen, ammattitaidon ylläpitäminen ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Oppilaitoksen johto luo edellytykset työntekijöiden osaamisen jatkuvalle kehittämiselle. Oppilaitoksen rehtori huolehtii toistuvien kehityskeskusteluiden toteutuksesta, koulutustarpeen kartoittamisesta ja koulutuksen toteuttamisesta. Jokainen työntekijä vastaa itse omasta oppimisestaan ja osaamisen kehittämiseen tarkoitettujen mahdollisuuksien käyttämisestä. Kehittämistarpeet ja –toiveet kirjataan henkilökohtaisen osaamisen kehityssuunnitelmaan. Liite: Henkilöstön kehittämissuunnitelma 20 E LIITTEET JA SUUNNITELMAT Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Henkilöstön kehittämissuunnitelma Liiketalouden perustutkinto, merkonomi opetussuunnitelma Käytännön käsikirja ohjauksen tueksi Näyttötutkintostrategia Ohje opiskelijan arviointiin Opinto-ohjauksen suunnitelma Opiskelijahuollon järjestämistä koskeva suunnitelma Raahen Porvari- ja Kauppakoulun järjestyssäännöt Tasa-arvosuunnitelma Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi opetussuunnitelma Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma 21
© Copyright 2024