Uljas 7/2011 - Itä-Suomen ylioppilaslehti
2011 7 Itä-Suomen ylioppilaslehti Onnen salaisuus Ilmainen huonekalujen kotiinkuljetus opiskelijoille Tarjous voimassa 31.10. saakka. Onnen Uljas Sisällys | Onnenpäivät KONTTI, OIKEA AARREKAUPPA SPR:n Kontti-kierrätystavaratalo Leväsentie 21, 70780 Kuopio Puh. 020 701 2940 Tällä hetkellä koulutusviennin kehittäminen maksaa yliopistolle, mutta siitä toivotaan rahasampoa. 12-13 Kontti Mutsi, mä delaan W Yliopistojen yhdistäminen antoi tilai- suuden oikoa mutkissa. Demokratiavaje selitetään pakon sanelemaksi. 14-15 24-26 UEFin neljän tiedekunnan dekaanit usko- vat edelleen sivistysyliopistoon. Talouden näkymät huolettavat ja horisontissa siintävät lukukausimaksut. SPR:n Kontti-kierrätystavaratalo Voimatie 10, 80100 Joensuu Puh. 020 701 2930 Punainen Risti Pääkirjoitus | Uljas linja 4-5 6-7 8-9 Päivi Räsäsen mukaan yliopistouudistus on johtanut resurssien epätasaiseen jakautumiseen. Koulutukseen kohdistuvia leikkauksia hän pitää välttämättöminä. Kuljetamme huonekaluja 10 km:n etäisyydelle Kontista. Varaudu opiskelijakortin esittämiseen sopiessasi kuljetusaikaa. ”Sivistystä saa kapeammalla tarjottimella, mutta se on parempaa Valta vaihtuu Avoinna: ma–pe 9–18, la 9–15 www.facebook.com/DIYbyKontti Puhelun hinta lankaverkosta 8,28 snt/ puh + 7 snt/min ja matkapuhelinverkosta 8,28 snt/puh + 17 snt/min Eurooppa säännöstelee paperittomia siirtolai- Wanhan Jokelan kohtalo on vaakalaudalla. Karjalaisen sia sinne, missä työvoimaa tarvitaan. Ville Tietäväinen piirsi sarjakuvakirjan paperittomuuden lohduttomuudesta. Kulttuurin Edistämissäätiö haluaa ravintolasta eroon, mutta äänekäs kansalaisliike nousi puolustamaan sitä. Humoro nigra | Uljas esittää, että Ruotsalaisuuden päivä nimetään uudelleen Voiton päiväksi nyt, kun Suomi pieksi Ruotsin 6-1 World Database of Happinesin onnellisuustilastoissa. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 [email protected] Helmikuu 2012 | Viikko 5 02 torstai Ruotsalaisuuden p. 03 perjantai 08 08 09 09 10 10 11 11 12 12 13 13 04 lauantai Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 [email protected] Taitto Matti Sevenius Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 [email protected] Kynttilänpäivä 14 14 15 15 16 16 Kansikuva Hanna Savisaari 2 05 sunnuntai Uljas 7 | 30. 9. 2011 orld Database of Happinessin mukaan suomalaiset ovat keskimäärin kymmenyksen ruotsalaisia onnellisempia. Kun yhtälöön liitetään viimekeväinen 6-1 -lopputulos jääkiekkokaukalossa teutaroinnissa, pitäisi suomalaisen identiteetin suhteessa ruotsalaisiin olla murroksessa. Toisen tilaston mukaan Suomessa jää joka päivä viisi nuorta eläkkeelle mielenterveydellisistä syistä. Eläketurvakeskuksen mukaan pelkästään viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä noin 3500 alle 35-vuotiasta nuorta. Tässä lehdessä käsitellään onnellisuutta. Onnellisuus on kai aihe, joka on helppo kuvitella, mutta hankala toteuttaa. On helpompi haaveilla mikä tekisi onnelliseksi, kuin olla onnellinen jo olemassa olevan kanssa. Maailmantila ei ole omiaan lisäämään mielenrauhaa: taloustilanteessa ei ole hurraamista ja tänään 28. syyskuuta vietetään yhdysvaltalaisen Global Footprint Networkin -tutkimuslaitoksen mittauksiin perustuvaa ylikulutuspäivää, jolloin ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemin kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja päästöjä. Totta tai tarua, olemme ristiriidassa maailmamme kanssa. MTV:n eläkeläisille kohdentamassa Studio 55 -ohjelmassa kokonaisvaltaisen kivunhoidon apostoli lääkäri Antti Heikkilä kiteytti kansantautimme masennuksen johtuvan siitä, että odotamme maailmalta samoja iloja joita äitimme antoi lapsena. Mieli koostuu kokemuksista ja opimme tietynlaisen persoonallisuusprofiilin, joka syntyy lapsuudesta lähtien. Meistä tulee se, mikä me olemme. ”Suurimmalla osalla persoonallisuus jää sinne lapsen tasolle. Jos tietokonekielellä ajatellaan, niin se pitäisi päivittää”, Heikkilä toteaa. Tiivistettynä: Odotuksemme ja todellisuus eivät kohtaa. Heikkilä ei luota masennuslääkkeisiin. Vuonna 2008 niitä käytti 400 000 suomalaista. Hänen mielestään masennuksen kaventaminen aivokemialliseksi häiriöksi ei anna eväitä kohdata kipeitä asioita vaan ennemmin väylän paeta oman elämän ja läheissuhteiden vaikeuksia. Mahdoton sanoa, mikä on totuus. Mutta ei itsetutkiskelusta varmaan haittaakaan ole. Onnellisuus on tavoiteltu itseisarvo, vaikka tunteita meissä on joka lähtöön. Erään sanonnan mukaan mielikuvamurha päivässä pitää psykologin loitolla. Ja ainahan se on lopulta universaalisti äitiä ikävä, jopa Dumarilla laulaessaan Oi mutsi mutsi, stikkaa lamppuun eldis. Mä delaan. Jarkko Kumpulainen ” Ei itsetutkiskelusta varmaan haittaakaan ole. Uljas 7 | 30. 9. 2011 17 17 3 Gallup Ollako vai eikö olla? ”Pidän EK:ta pahan valtakuntana. Pidän erittäin huolestuttavana kehitystä, jossa ISYY:stä tulisi EK:n sätkynukke ” Haaste on kova. Toinen vaihtoehto on se, että jatkaisimme edelleen elämistä yli varojen ja sitten oltaisiin todella suurissa ongelmissa muutaman vuoden kuluttua. Mikä tekee sinut onnelliseksi? - Joona Sipi, Jarkko Kumpulainen & Mikko Puhakka teksti & kuvat ISYY:n iskarit | euron puristajat Joensuu Riikka Partanen erityispedagogiikka, 2. vsk. - Arjen rutiinien rikkoutuminen. ISYY vastustaa palkatonta harjoittelua Teemu Myllärinen yhteiskuntapolitiikka, 3. vsk. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ei tiedota kanavillaan sellaisista harjoittelupaikkatarjouksista, joissa harjoittelu on palkatonta. Perinteisesti julkinen sektori on ollut yksi pahimpia palkattoman harjoittelun teettäjiä, mutta trendi on kulkenut palkallisten harjoittelujen suuntaan. Ulkoministeriö tunnettiin pitkään yhtenä pahamaineisimmista palkattoman työn teettäjistä, mutta sekin on alkanut maksaa harjoittelijoilleen. Palkatonta työtä teettäviin lukeutuu edelleen esimerkiksi Itä-Suomen EU-toimisto. ”Ylioppilaskunta vastustaa palkattomia harjoitteluja, joten emme niitä myöskään missään mainosta”, pääsihteeri Pekka Koivaara toteaa. Pasi Huttunen - Vaalivoitot. Ylioppilaskunta liittyy työnantajaliittoon Reetta Piilonen biotieteet, 2. vsk - Ystävät, perhe ja liikunta. Viimeksi onnelliseksi teki parhaiden toisella paikkakunnalla asuvien ystävien näkeminen. Vietettiin tyttöjen leffailtaa. Olli Poutiainen terveyden biotieteet, 1. vsk - Elämä itsessään. Elämä on kuitenkin ihan oikeasti lahja. Ja sitten kaikki se mikä on Suomessa hyvin, muun muassa ilmainen koulutus. Pienet onnelliseksi tekevät asiat ovat ystävät, perhe, harrastukset sekä terveys. Savonlinna SETAlle sanottiin ei, mutta Paltaan päätettiin liittyä. Päätös SETAn jäsenyydestä on aiemmin jäänyt pöydälle jo kahdessa edustajiston kokouksessa ja Paltan jäsenyyskysymyskin pöydättiin jo kertaalleen. Tarvittiin suljettu lippuäänestys, että ISYY:n edustajisto sai vihdoin tehtyä pitkään vältellyn päätöksensä Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n SETAn jäseneksi liittymisestä. Päätös olla liittymättä syntyi selvin lukemin 18-5. Näytti siltä, että päätöksen saneli paljolti Tulevaisuusvaliokunnan mietintö asiasta, jonka mukaan ”ISYY ei liity mihinkään järjestöön tai organisaatioon, ellei liittymättä jättämisestä seuraa kohtuuton estettä ylioppilaskunnan toiminnalle, ja ellei palvelua tai hyötyä saa muualta kohtuullista korvausta vastaan.” Palvelutyönantajien Palta ry:n jäseneksi edustajisto päätti sen sijaan ISYY:n liittyvän. Perusar- gumentteina liittymisen puolesta olivat pääsy osapuoleksi työehtosopimusneuvotteluihin ja Paltasta saatava palveluneuvonta työsuhdeasioissa sekä sieltä saatavat työsuhdelakimiespalvelut. Vasemmistoa liittyminen närästi, koska Palta on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsen. ”Pidän EK:ta pahan valtakuntana. Pidän erittäin huolestuttavana kehitystä, jossa ISYY:stä tulisi EK:n sätkynukke”, julisti Joensuun vihreän vasemmiston edaattori Juha-Pekka Reijonen ja esitti saman ryhmän edaattori Jani-Matti Tirkkosen kannatuksella, että jäseneksi ei liitytä. Työnantajajärjestöistä nimenomaan Paltan jäsenyyttä ISYY:n hallitus esitti, koska siihen kuuluu jo muutama ylioppilaskunta. Liittymispäätös syntyi siitä huolimatta selvin lukemin. Pasi Huttunen Jäsenmaksuun esitetään neljän euron korotusta Henrikki Kattainen kasvatustiede, 3. vsk. - Vapaus tehdä mitä haluaa. ISYY:n hallitus esittää edustajistolle lähetekeskusteluun tuomassaan talousarviossa vuodelle 2012, että jäsenmaksua korotetaan neljällä eurolla. Siitä kaksi euroa selittyy YTHS:n jäsenmaksun korotuksella ja toiset kaksi euroa indeksikorotuksella. Hallituksen puheenjohtaja Jukka Mähönen perusteli korotusta sillä, että muuten joudutaan toimintaa supistamaan. Kovalta tuntuva neljän euron korotus herätti keskustelua edustajistossa ja näytti todennäköiseltä, että ainakin oikeistoryhmät aikovat esittää vain kolmen euron korotusta. ”YTHS:n osuus on selvä asia, ja siitä toisesta kahdesta eurosta voidaan sanoa, että yksi euro on jo käytetty. Sitä voidaan sitten katsoa, että voidaanko se yksi puristaa jostain”, ylioppilaskunnan pääsihteeri Pekka Koivaara kommentoi. Pasi Huttunen Laura Simola kasvatustiede, 2. vsk. - Ystävät, harrastukset, koirat ja kaikki kivat asiat. Oikaisu Toisin kuin Uljaan edellisessä numerossa kerrottiin Kuopion ylioppilaskunnan kioski on auki puoli kuuteen päivittäin. 4 Uljas 7 | 30. 9. 2011 Ylioppilaskunnan tavoite on pitää kioskia auki vähän muita pidempään, etteivät välipalat jäisi nauttimatta. Kysymys kannattaako ministeri Päivi Räsänen kristittyjen suosimista ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänotoissa yliopistoihin, sai hänessä aikaan lähinnä epäuskoista nau- rua. Sen sijaan koulutuksen ja yliopistojen tulevaisuus sai ministerin vakavammaksi. Räsänen: Leikkaukset välttämättömiä Kuopiossa vieraillut Päivi Räsänen ei kannata kristittyjen opiskelijoiden suosimista ulkomaalaisia opiskelijoita valitessa. Sen sijaan hän näkee ristiriidan koulutukseen kohdistuvien leikkauksien ja koulutuksen vientitavoitteiden välillä. Koulutusviennin hän toteaa olevan viennin ja talouselämän ydinaluetta. - Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Sisäministeri Päivi Räsänen epäilee yliopistouudistuksen lisänneen resurssien epätasaista jakautumista yliopistojen välillä. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja arvelee, että yliopistolakiuudistuksen seuraukset nähdään kuitenkin vasta ajan kanssa. ”Se pelko tässä yliopistouudistuksen yhteydessä on, että se aiheuttaa resurssien epätasaista jakautumista, ja varmaan se on sitä osittain jo tehnytkin”, Räsänen miettii. Yliopistot ja opetusministeriö ovat ministerin mukaan suurien haasteiden edessä hallituksen linjaamien koulutukseen kohdistuvien leikkauksien edessä. Räsänen myöntää, että koulutuksen vientiin kannustamisen ja rahoituksen leikkaamisen välillä on ristiriita. ”Siis se on ihan totta, että koulutukseen kohdistuu aikamoiset leikkaukset. Nyt opetusministeriössä selvitetään miten varat saadaan kohdennettua siten, ettei tulisi vahinkoa, vaan pystyttäisiin samalla kehittämään meidän viennin ja talouselämän kannalta sitä ydintä eli koulutusta”, Räsänen toteaa. Opetusministeriön ja koulutuslaitosten tehtävä on nyt Räsäsen mielestä karsia päällekkäisyyksiä ja tehostaa toimintoja. ”Haaste on kova. Toinen vaihtoehto on se, että jatkaisimme edelleen elämistä yli varojen ja sitten oltaisiin todella suurissa ongelmissa muutaman vuoden kuluttua. Kyllä nämä leikkaukset on vaan pakko tehdä.” Koulutuksen talousvaikeuksissa Räsänen ei kuitenkaan turvaudu lukukausimaksuihin, ei suomalaisten eikä ulkomaisten opiskelijoiden kohdalla. Ylioppilaslehden taannoisessa haastattelussa kristittyjen maahanmuuttajien suosimista väläytellyt ministeri tyytyy kuitenkin vain naurahtamaan kysyttäessä tulisiko kristittyjä opiskelijoita suosia ulkomaalaisten opiskelijoiden valinnoissa. Sen sijaan hän äityy selvittämään aikaisemman kommenttinsa taustoja. ”Se mitä silloin tarkoitin, on että kun me valitaan kiintiöpakolaisia, niin siinä yhteydessä tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota kulttuuriseen sopeutumiseen. Eli valikoida niitä ryhmiä joilla on parhaat edellytykset sopeutua kulttuurisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Mainitsin vain esimerkkinä jotkut kristityt pakolaisryhmät ja toisena esimerkkinä esimerkiksi vietnamilaiset pakolaiset, jotka ovat sopeutuneet erittäin hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan”, Räsänen kertoo. Räsänen perustelee näkemystään sillä, että kiintiöpakolaiset valitaan joka tapauksessa joillakin perustein. Näkemyksensä kertoo omaksuneen presidentti Martti Ahtisaarelta. ”Esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaari nosti tämän ihan saman pointin esiin ennen minua. Itse asiassa luin hänen tekstejään ja vakuutuin siitä, että huomiota pitäisi enemmän kiinnittää siihen, että eri maat jakaisivat pakolaisia vähän sen mukaan minne on parhaat mahdollisuudet sopeutua”, Räsänen tähdentää. 1 Uutinen # Kuopio Uljas 7 | 30. 9. 2011 5 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen Etsin ”Jo asian puheeksi ottaminen voi olla merkityksellistä. Yhdenvertaisuutta puolustamassa Yliopiston tuoreet tasa-arvoyhteyshenkilöt pyrkivät ohjaamaan ja auttamaan opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa yhdenvertaisuusasioihin liittyvissä konfliktitilanteissa. Yhteyshenkilöt toivovat kynnyksen työhuoneisiinsa olevan matala. - Taru Tykkyläinen, teksti & kuva Uutinen # 2 Mistä heidät tavoittaa? Yliopistonlehtori Mari Käyhkö, sosiologia [email protected] Puh. 013-251 2330 Työhuone: Joensuun kampus, Metria, M245C Uljas 7 | 30. 9. 2011 9. lokakuuta kello 18–20 Vyöhyketalolla osoitteessa Suvantokatu 1. Osallistumisesta ei tarvitse ilmoittaa etukäteen. JOENSUUJoensuunAreenallanähtyekologistamuotiaesitellytnäytös16. syyskuutaolisuurintähänastisistaSuomessa.Kyynikkoajattelisi,ettäkatolisen kirkonanekaupanhiipumisenjälkeentässäontaasvihdointarjollatilaisuusostaa syntinsäanteeksirahalla.Realistipitäneetätäaskeleenahyväänsuuntaan.Kaunistakatseltavaajokatapauksessa.Ekomuotinäytöksessämallistojaanesittelivät Valkyriandesigns,Ilomieliekodesign,GlobeHope,RemakeEkodesign,Bettiinatextile,JoensuunTaitokortteli,Mateli´sDesign,Noolan,SecondChancejaYalo. Millä mielellä? - Positiivisella. Vaikka pianotunti jännittää. Millainen olet? - Rauhallinen ja aika sosiaalinen Mukaan vievät, eivät pure Haave? - Löytää työ jota on kiva tehdä Mitä seuraavaksi? - Pienoläksyjen harjoittelun kautta pianotunnille Onko olemassa ilmaista lounasta? - Ei. Joku sen eteen on tehnyt töitä. kus kohtelemaan ympärillämme olevia väärin”, Lammi linjaa. Käyhkö toteaa valittujen tasa-arvoyhteyshenkilöiden olevan tietoisesti eri sukupuolta erityyppisten sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevien kysymysten vuoksi. ”Vaikka sijaitsemme eri kampuksilla, me emme ole sidottuja omiin kampuksiimme, vaan opiskelijat voivat vapaasti valita, kumpaa meistä lähestyvät”, Käyhkö tähdentää. Tasa-arvoyhteyshenkilölle voi myös vinkata jostain epäkohdasta tai opiskelua hankaloittavasta käytännöstä, jolloin voi olla avuksi myös muille saman ongelman kanssa kamppaileville. ”Jo asian puheeksi ottaminen voi olla merkityksellistä. Toivon, ettei kynnys lähestyä meitä ole korkea. Omia kokemuksiaan ei kannata Ensimmäisten tapaamisten jälkeen ryhmä suljetaan eikä siihen enää oteta uusia ryhmäläisiä syksyn aikana. Politiikka marssi sisään kampuksille osana valtakunnallista kampanjaa myös ItäSuomen yliopiston kampuksilla. Opiskelijapoliitikot vakuuttavat, että heitä ei tarvitse säikkyä. ”Politiikkaa ei tule pelätä tai sulkea ulkopuolelle vaan sen kuuluu näkyä niin korkeakouluissa kuin muuallakin yhteiskunnassamme”, marssin järjestäjät vaativat. Kuopion kampuksella nuoret poliitikot asettuivat käytävällä vastatusten hallintojohtaja Tuomo Meriläisen, rehtori Perttu Vartiaisen, hal- UEF hamuaa koulutusviennistä rahasampoa Koulutusvientiin on ladattu Suomessa suuria odotuksia. Esimerkiksi nykyinen pääministeri Jyrki Katainen mehusteli mahdollisuuksilla viime vuonna puhuessaan Joensuun kampuksella. ”Oli se totta tai tarua, niin meillä on brändi. Miksi emme käyttäisi sitä? Eräs arabimaa halusi Suomen järjestävän heille opettajankoulutuksen 100 000 opettajalle. Olisi loistavaa, jos tuollaiseen voitaisiin vastata, että totta kai”, hän intoili. Ensi askeleita haaveen toteuttamiseen otetaan parhaillaan, kun Tampereen ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva ammatillinen opettajakorkeakoulu toteuttaa Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa täydennyskoulutuksen Higher Colleges of Technologyn opettajille. UEF painottaa kansainvälisyyttä strategiassaan ja rehtori Perttu Vartiainen kaipasi lukukauden avajaispuheessaan keskustelua yliopistolaitoksen lähivuosien rahoituksesta, tehtävistä ja rahoitustasoa vastaavasta mitoituksesta. Olisiko UEFilla mahdollisuuksia koulutusvientiin ja olisiko siitä rahoitusvajeen helpottajaksi? ”Lähivuosina vientivalmiuden ylösajosta aiheutuu lisäkustannuksia, mutta pitkällä tähtäimellä kyllä. UEF on asettanut pitkän tähtäimen tavoitteen saada koulutusvienti seuraavan vuosikymmenen aikana tasolle, jolla voitaisiin kattaa 5-10 prosenttia yliopiston budjetista”, akateeminen rehtori Kalervo Väänänen vastaa. Väänänen luettelee potentiaalisiksi vientialoiksi opettajankoulutuksen lisäksi metsätieteet, ympäristötieteet, terveyden biotieteet, farmasian, terveystaloustieteen ja kauppatieteet. Opettajankoulutuksen vientiä selvitetään parhaillaan Finpron koulutusvientihankkeessa, jossa UEF on mukana. ”Koulutusvientiä hoitamaan on perustettu uusi kansainvälisen koulutuksen yksikkö, jolla on jo kokemusta intialaisten metsäammattilaisten tilauskoulutuksesta sekä CBU-hankkeen koordinoinnista. Kehitysyhteistyössä olemme käymässä neuvotteluja eteläisessä Afrikassa. Opettajankoulutuksessa on ollut yhteydenottoja ollut muun muassa Chilestä”, Vartiainen lisää. Pasi Huttunen Pala Berliiniä Kuopiossa Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva 6 kemus syömishäiriöön sairastumisesta, sairastamisesta tai siitä toipumisesta. Ryhmän seuraavat tapaamiset ovat 2. ja Joona Sipi, teksti & kuva Yliopistonlehtori Seppo Lammi, tietojenkäsittelytiede [email protected] Puh. 040-355 2568 Työhuone: Kuopion kampus, Technopolis, D2032 Vertaistukea tarjolla syömishäiriöisille Joensuussa Joensuussa aloittaa vertaistukiryhmä syömishäiriöön sairastuneille. Ryhmä on tarkoitettu kaikille, joilla on oma ko- K averinsa kanssa varhaiselle lounaalle suunnannut Anna otti lounastarjouksen vastaan ja jätti ruokaliput lompakkoon odottamaan tulevia yliopistoruokailuja. Päivän annoksesta haettiin voimaa pianotuntia varten. Anna heittäytyi haastattelun jälkeen myös keskusteluun kyläkouluista. Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Yliopiston toiseksi tasa-arvoyhteyshenkilöksi valittu Mari Käyhkö toivoo niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin löytävän tiensä arkailematta hänen puheilleen yhdenvertaisuusasioihin liittyvissä kysymyksissä. Itä-Suomen yliopiston yhdenvertaisuustoimikunta päätti toukokuussa nimetä kaksi tasa-arvoyhteyshenkilöä palvelemaan niin opiskelijoita kuin yliopiston henkilökuntaa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa. Luottamustehtävään valittiin Joensuun kampuksella sosiologian lehtorina toimiva Mari Käyhkö sekä Kuopion kampuksen tietojenkäsittelytieteen lehtori Seppo Lammi. Lammi kertoo tunteneensa aluksi epävarmuutta siitä, olisiko hän oikea henkilö hoitamaan tehtävää sen ollessa niin erilainen hänen päätyöhönsä verrattuna. ”Huomasin sitten, että yhteyshenkilön tehtävälistassa on maininta ”tasa-arvoyhteyshenkilö on ruohonjuuritason ihminen, jonka puoleen yliopiston väki, henkilökunta ja opiskelijat, voivat luottamuksellisesti kääntyä, kun on kysyttävää, ehdotettavaa tai ongelmia tasa-arvon toteutumisessa tai toimivuudessa. Totesin sitten, että aika järkeenkäypä homma taitaa olla kyseessä”, Lammi muistelee. Mari Käyhkön mukaan tehtävässä keskeisintä onkin juuri toimia matalan kynnyksen yhteydenottokanavana, kuunnella, keskustella sekä tarvittaessa neuvoa asian mahdollisessa eteenpäin viemisessä. ”Tärkeää on toimia luottamuksellisena, puolueettomana henkilönä ja pyrkiä osaltaan edesauttamaan opiskelijoiden hyvinvointia erilaisissa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Asian esille nostaminen ja oman kokemuksen jakaminen kanssamme ei välttämättä tarkoita sitä, että asiaa tarvitsisi viedä eteenpäin, jos ei halua.” Seppo Lammi uskoo riitatilanteita syntyvän pitkälti inhimillisistä virhearvioinneista mutta painottaa, että omia tuntojaan ei tulisi väheksyä vaan lähestyä reippaasti esimerkiksi juuri tasaarvoyhteyshenkilöä. ”Toivon ja ainakin osaksi myös uskon siihen, että me yhteisöömme kuuluvat olemme järkeviä ihmisiä emmekä millään tavoin kiusaisi toisiamme, varsinkaan tasa-arvo- tai muiden vastaavien lakien vastaisesti. Realistisesti ajatellen on muistettava, että kaikki me olemme erehtyväisiä ja valitettavasti harhaudumme jos- Tiedekunta: Filosofinen tiedekunta soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Vuosikurssi: 2. vsk. Syntymäpaikka: Kiuruvesi Motto: Häpeä on turhaa, mä en tartte sitä Harrastukset: Lukeminen, aivottomat tietokonepelit Ruoka: Kasvislasagne Paikka: Verola Hyvää ja kaunista Pasi Huttunen, teksti & kuva Anna Jauhiainen Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään KUOPIO Vilimit-elokuvajuhlilla leffaraadissa vieraillut Jukka Virtanen kertoili tarinan toisensa jälkeen seikkailuistaan suomalaisen elokuva- ja musiikkimaailman hahmojen kanssa. Virtanen epäili muun muassa ystävänsä elokuvaohjaaja Claes Olssonin varastaneen taannoin YLE:n arkistoista nauhan, jossa on nuori Olsson sekä Björn Wahlroos ovat kommunistien kesäleirillä. Lisäksi hän epäili Olssonin sprayanneen mustalla Savoy-teatterin elokuvaprojektorin linssin, koska siellä esitettiin elokuvaa Vihreä baretti. Raatiin kuuluivat näyttelijät Auli Poutiainen, ohjaaja Olli-Matti Oinonen sekä kuvassa olevat ohjaaja Pirjo Ojala ja runoilija Atik Ismail. Uljas 7 | 30. 9. 2011 7 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen ” Tuolla aikataululla vaalien pitäminen olisi ollut täysin mahdotonta ” Ennen kyseistä tointa Itä-Suomen yliopiston tulisi muuttaa tiedekuntiensa käytäntöjä siten, ettei opiskelijan tarvitsisi tulostaa materiaalia siinä määrin, kuin tällä hetkellä opintojensa suorittamiseksi. Tulostuskiintiöt yllättivät ikävästi Yllätyksenä tullut tulostuskiintiö ei vastaa humanististen alojen paperintarvetta. - Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva UEF:n hallinto kursittiin kasaan kiireessä ToteutuikodemokratiaItä-Suomenyliopiston hallitusta,dekaanejajarehtoreitanimetessä,on kysymysjokanostattaalämpöjäkäytäväpuheissa. Keskusteluaherättäätapa,jollayliopistolleon nimetty hallitussekäylinjohto.Paperillatilanne näyttää kyseenalaiselta,muttaolosuhteetjossa päätöksetontehtytoisaaltaselittävättoimintatapoja. Keskusteludemokratiastakulminoituu kysymykseenolisikoItä-Suomenyliopiston ensimmäinenkollegiopitänytvalitavaaleilla vai ei. Uudenyliopistolainvoimaanpanolaissa yhdistyvienyliopistojenhallituksilleannettiin aiheessa päätösvaltavalitayliopistokollegion jäsenet haluamallaantavallavanhojenyliopistojen yhteisönjäsenistä. JoensuunjaKuopionyliopistojenhallitukset 8 Uljas 7 | 30. 9. 2011 päättivättuolloinvaaliensijaannimetähallituksienjäsenetjavarajäsenetjäseniksiuuteenkollegioonmaaliskuussa2009.Kollegiopuolestaan nimittisamanvuodenkesäkuussauudenhallituksen,johonvalittiinjäsenetkollegionsisältä. Hallituksenkausialkoielokuunlopussa,rehtorit valittiinlokakuussajadekaanitjoulukuussa.EnsimmäisetItä-Suomenyliopistonkollegiovaalit järjestettiinkaikentämänjälkeenmarraskuussa vuonna2009. Prosessietenitäysinlainsallimissapuitteissa, jaItä-Suomenyliopistonnykyisenhallituksen jäsenkemianlaitoksenjohtajaprofessori Tapani Pakkanen painottaa,etteivaaleilleollutyksinkertaisestiaikaa. ”Tuollaaikataulullavaalienpitäminenolisi olluttäysinmahdotonta,koskajopelkästään hallituksenkokoaminenolikahdenkolmen kuukaudenprosessi.Kollegionnimeämisestäkaikki aikameninoinviikontarkkuudellahallituksen nimeämiseen”,Pakkanenkertoo. ”Kollegiooliviritettysiten,ettähetikahden päivänpäästä,kunyliopistolakitulivoimaan kesäkuussa,pidimmekokouksen,jossavalittiin hallitus”,Pakkanenjatkaa. Kiirettäselittäneese,ettäuudenylipistolain mukaanItä-Suomenyliopistonpitiollahallinnollisestitoimintavalmiudessahetitammikuun 2010alussa.IlmanhallitustayliopistonpäätöksentekoolisiPakkasenmukaanollutjäissä. ”Ilmanhallitustaemmeolisipystyneet tekemäänmitään.Rehtoreidenjadekaanienvalinta pitiollavalmiinasyksylläjakäytännönprosessit olisaatavatoimimaan”,Pakkanenkertoo. Pakkanenkumoaatäysinoletuksen,että vaalitolisijätettyjärjestämättäsoraäänienkollegioon nousunpelossa. Jokatapauksessavaalienvälinenaikatulee hallituksennykyjäsentenkohdallaharvinaisen pitkäksi,kunnykyinenhallituslopettaakautensa vuonna2013.Hallitusvaalitjoidenseurauksena Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitusten professori- ja henkilökuntajäsenet kulkeutuivat Itä-Suomen yliopiston hallitukseen, järjestettiin Joensuussa vuonna 2006 ja Kuopiossa vuonna 2007. Pakkanen itse näkee demokratian kuitenkin toteutuneen ainakin omalla kohdallaan Professoriliiton kautta, jonka Joensuun osasto esitti Pakkasta professorijäseneksi Itä-Suomen yliopiston hallitukseen. Uutinen # Demokratian toteutuminen Itä-Suomen yliopistossa näyttää hallituksen, dekaanien ja rehtoreiden nimeämisen osalta kyseenalaiselta. Kiire johti mutkien suoristamiseen päätöksenteossa. - Jarkko Kumpulainen, teksti & kuvitus 3 4 Uutinen # Tulosteet ovat nyt tiukalla myös Joensuun ja Savonlinnan kampuksilla. Kuopiossa jo useamman vuoden käytössä ollut tulosteiden 200 sivun lukukausikiintiö astui voimaan muilla kampuksilla heinäkuussa. Uudistus on osa yliopiston kestävän kehityksen ohjelmaa, jonka yksi tavoite on saada Green Office -status, vähentää paperin kulutusta ja ohjata opiskelijoita lukemaan ruudulta. Osaa opiskelijoista sekä ylioppilaskuntaa uudistus närästää, sillä asiasta ei juuri tiedotettu etukäteen ja se on tullut monille yllätyksenä. ”Tieto tulostuskiintiöistä on ollut etukäteen sivuillamme, mutta asiasta ei erikseen lähestytty ylioppilaskuntaa ainakaan meidän yksikkömme toimesta”, toteaa Opinto- ja opetuspalvelujen yksikön johtaja Tuula Heide. Hänen mukaansa tulostuskiintiöiden yhtenäistämisellä pyritään lisäämään opiskelijoiden välistä tasa-arvoa Itä-Suomen yliopistossa. ”Kiintiön riittävyyttä on vaikea arvioida, koska tulostamiseen vaikuttavat ennen kaikkea tottumukset”, Heide valottaa. Nimetön humanisti puuskahtaa: ”Tämä leikkaus satuttaa pahasti valmistuvia opiskelijoita, joiden pitää tulostaa opinnäytetöitään noin 80 sivua kolmena kappaleena. Humanistisen puolen ihmisten on palautettava paljon kirjallisia töitä viikoittain. Tulostettava materiaali ei jakaannu tasaisesti pitkin lukuvuotta.” Tulostuskiintiöiden lasku on saanut aikaan paljon palautetta, koska Joensuussa ja Savonlinnassa on enemmän humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä aloja eikä kiintiön koeta vastaavan tarvetta. Edunvalvontasihteeri Mikko Aaltosen mukaan päätös kiintiöistä on tullut yllätyksenä ja ylioppilaskunta yrittää mahdollisesti vaatia asian uudelleen käsittelyä. ”Vaikka ylioppilaskuntaa ei ole näin merkittävästi opiskelijan etua koskettavassa asiassa kuultu, on tulostuskiintiöiden muuttamista koskeva päätös kuitenkin tehty yliopiston hallintojohtosäännön mukaisesti”, Aaltonen myöntää. ”Ylioppilaskunta katsoo, että Itä-Suomen yliopiston päätös tulostuskiintiöiden leikkaamisesta Joensuun ja Savonlinnan opiskelijoiden osalta on riittämätön keino ympäristöystävällisen opiskelun saavuttamiseen. Koemme, että ennen kyseistä tointa Itä-Suomen yliopiston tulisi muuttaa tiedekuntiensa käytäntöjä siten, ettei opiskelijan tarvitsisi tulostaa materiaalia siinä määrin, kuin tällä hetkellä opintojensa suorittamiseksi”, summaa ISYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Eija Miettinen. Miten muualla? Tampereen yliopisto: 200 sivua lukukausi, värituloste vastaa kolmea sivua Helsingin yliopisto: 800 sivua lukukausi (400 arkkia) Jyväskylän yliopisto: 200–400 sivua, riippuen tulostustavasta Käytännöt tulosteiden laskemisessa vaihtelevat. Kaikkialla kaksipuolista tulostetta ei lasketa kahdeksi sivuksi, vaan yksi paperiarkki vastaa yhtä sivua huolimatta käyttääkö molemmat puolet vai ei. Kaikissa yllämainituissa yliopistoissa tulosteita voi ostaa, jos kiintiö ei riitä omiin tarpeisiin. Lähteet: Helsingin yliopiston opintoneuvonta, Jyväskylän yliopiston opintoneuvonta-amanuenssi Tapio Tammi, Tampereen yliopiston yleinen opintoneuvonta ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen myöntää, että tulostuskiintiöistä on päätetty hallintojohtosäännön mukaisesti, mutta korostaa, että näin merkittävässä opiskelijaa koskevassa asiassa olisi ylioppilaskuntaa pitänyt kuulla. Tiedemiehet vastailevat nyt kysymyksiin UEF on ottanut haltuun radion Luontoilloista tutun konseptin, jossa luontohavainnoistaan voi kysyä asiantuntijoilta. Biologian alaan liittyviä kysymyksiään voi nyt lähettää biologeille. ItäSuomen yliopiston biologian laitokselta löytyy asiantuntemusta esimerkiksi kasvi- ja eläin- tieteiden, genetiikan, biokemian ja ympäristötoksikologian aloilta. Kysymykset lähetetään sähköisillä lomakkeilla, joihin voi halutessaan liittää myös valokuvia. Lomake löytyy sivulta http://www.uef.fi/biologia/kysy-biologeilta ja kysymyksiin vastataan samalla sivustolla. Uljas 7 | 30. 9. 2011 9 Ajassa ” Muualla Latinalaisessa Amerikassa opiskelijat järjestäytyvät taistellakseen pääsystä koulutukseen. Meillä on maksuton koulutus ja perusasiat kunnossa. ”Itselleni tämä on hyvä tauko tenttien ja luentojen maailmaan. Laatua ilman valinnanvapautta Eurooppalaisten linssien läpi katsottuna kuubalaisen opiskelijan tilanne näyttää ankealta. Kuuba on jo siellä, mihin suomalaista järjestelmää ollaan hilaamassa. - Pasi Huttunen, teksti & kuva Tukihenkilötoiminnan koordinaattori Eeva-Liisa Wallius ja kaksi vuotta tukihenkilönä toiminut, Joensuussa opiskeleva Anu Aavamäki vaihtoivat kahvipöydässä kokemuksiaan toiminnan menestymisestä. Pienikin hetki on pikkuiselle suuri Lapsiperheen arki on täynnä erilaisia haasteita, ja joskus se voi tuntua jopa ylivoimaiselta. On tärkeää tunnustaa omien voimavarojensa rajallisuus ja löytää itselleen aikaa ladata akkujaan. Pelastakaa Lapset hakee jatkuvasti vapaaehtoisia tarjoamaan vanhemmille tuon lepohetken. - Taru Tykkyläinen, teksti & kuva Pelastakaa Lasten vapaaehtoisuuteen perustuva tukihenkilötoiminta tarjoaa auttavan käden pienten lasten perheille, jotka kamppailevat arjen ristiaallokossa. Toimintaa on järjestetty vuodesta 1998 saakka. Kuopiossa tukihenkilöitä on toiminut vuodesta 2000 ja Joensuussa vuodesta 2005. ”Tukihenkilötoiminta alkoi kokeiluna, mutta vuonna 2004 se vakinaistettiin pysyväksi, alan termeillä ehkäiseväksi lastensuojelutoiminnaksi. Toiminta on vuosien varrella laajentunut ja sen arvo tunnustettu”, Pelastakaa Lasten Itä-Suomen aluetoimiston tukihenkilö- ja tukihenkilöperhetoiminnan koordinaattori Eeva-Liisa Wallius kertoo. Hänpainottaa,ettäkyseessäeioleongelmaperheidenpalvelu,vaantarkoitusontarjota pientä apuaerityisestiallekouluikäistenperheiden arkeen. ”Pikkulastenperheenarkionantoisaa,mutta 10 Uljas 7 | 30. 9. 2011 samallaajoittainraskasta.Aikuisenonoltava arjessamukana24/7.Jopienelläavullaonsuuri merkitysvanhempienjaksamisessa,jasiksitarjoammematalankynnyksenpalveluatukemaan näitäperheitä”,Walliuslinjaa. Vapaaehtoiseltaodotetaantäysi-ikäisyyttä, vakaataelämäntilannettajaluonnollisestiaikaa tarjottavaksitukihenkilötoimintaan. ”Järjestöantaaraamittoiminnalle,mutta vapaaehtoinenpystyyitseyhdessäperheen kanssatekemääntoiminnastaomannäköistään. Meilletärkeintäon,ettätukihenkilötarjoaaaitoa, välittäväärinnallakulkemista,olitoimintamuoto mikätahansa”,Eeva-LiisaWalliustoteaa. Hänkorostaa,ettätukihenkilökandidaatit haastatellaan,perehdytetääntehtäväänjaheitä tuetaanjatkuvasti.Heitämyössitoovaitiolovelvollisuus. ”Vanhemmilleontärkeää,ettätukihenkilöt ovatturvallisiavapaaehtoisia,sillälapsetovatkal- lein,rakkainomaisuutemme.Itseuskonaidosti vapaaehtoistyönvoimaan.Minuailahduttaakin kovastivapaaehtoistyöntekijöidensitoutuneisuusjamotivoituneisuus”,Walliuskiittelee. Perehdytyksiäuusilletukihenkilöillejärjestetäänparikertaavuodessa,muttailmoittautua voijatkuvastiniinhalukkaattukihenkilötkuin perheetkin. ”Myösopiskelijaperheiden,jotkaovat muuttaneetpaikkakunnalleopiskelujenperässä jajoiltapuuttuukattavatukiverkostosukulaisten jäätyätoisellepaikkakunnalle,keskuudessa tällaisenavunvoisikuvitellanousevanarvokkaaksi”, Walliususkoo. Joensuunkampuksellarikos-japrosessioikeuttaneljättävuottaopiskelevaAnuAavamäki on toiminuttukihenkilönäPelastakaaLasten kautta kaksivuotta.Aavamäkihakitoimintaanmukaan hetkenmielijohteestasaatuaantiedotteen yliopistonsähköpostilistankauttaeikäolekatunut päätöstään. ”Tämäonollutmahtavakokemusjaon sitä edelleen.Sekertoojojotain,ettävälilläjoutuu ihanpysähtymäänjamiettimään,ettäminähän teentätäjärjestönkautta.Suhdeperheeseen on niinluonnollinen,ettätuntuukuinheolisivat olleetperhetuttujaniaina.Vaikkasäännöllistä vierailuapainotetaan,mitäänpakontunnetta käydäeiole,vaankäynheidänluonaan,koska nautin ajasta, jonka heidän kanssaan vietän.” Aavamäki toimii tukihenkilönä yksinhuoltajaperheessä, jossa on alakouluikäinen lapsi. Hän kertoo yhteisen ajan kuluvan pitkälti perheen lapsen kanssa puuhaillessa. ”Tärkeänä ajatuksena tukihenkilötoiminnassa on lapsen etu, ja mielestäni lapsen edulle on erittäin tärkeää vanhemman jaksaminen arjessa. Osa arjessa jaksamista on oman ajan löytäminen. Itselleni tämä on hyvä tauko tenttien ja luentojen maailmaan. Lapsen kanssa touhutessa sitä ei mietiseuraavaatenttiätairästiinjääneitäesseitä”, Aavamäki tuumaa. Joensuun kampuksella ruotsia pääaineenaan opiskeleva ja luokanopettajan pätevyyteen tähtäävä Sonja Kuosmanen aloitti tukihenkilönä viime syksynä. Kuosmanen kertoo innostuneensa toiminnasta törmättyään aiheesta kertovaan juttuun. ”Haastattelussa lisätietoa saadessani varmistui, että haluan lähteä mukaan toimintaan. Koulutus oli todella mielenkiintoinen ja lisäsi halua olla mukana toiminnassa. Tukihenkilötoiminta on ollut todella mukavaa ja tuntuu, että aika perheen kanssa antaa paljon sekä heille että minulle”, Kuosmanen tuumaa. Kuosmasen mielestä toiminta sopii hyvin myös opiskelijoille, koska tapaamiset sovitaan omien aikataulujen mukaan. Kuubassa on käytössä ihan vanhan liiton pakko, kun taas Suomessa ohjauskeinot ovat pehmeämpiä, mutta suomalaista koulutusjärjestelmää viedään Kuuban mallin suuntaan. Suomi-Kuuba -seuran kuubalaisvieraat, Kuuban korkeakoulutuksen ministeriön asiantuntija Eric Fernandez Hernandez ja Kuuban yliopistoopiskelijoiden liiton FEU:n varapuheenjohtaja Lisara Corona Oliveros kertovat koulutusjärjestelmästä, jollaisesta Suomen hallitus näkee märkiä unia. Kuubalainen järjestelmä on viiden vuoden sykleissä liikahteleva raskas koneisto, jossa valtion työvoimatarve on korkeimpana ohjenuorana. Fernandezin mukaan korkeakoulutukseen hakeutuvien osuus ikäluokista vaihtelee 55-60 prosentin välillä. Pääsykokeen läpäisee noin 60 prosenttia ja valtio päättää kuka pääsee eteenpäin. Jos vaikka tiedotusoppia opiskelemaan on enemmän halukkaita kuin valtio on kuluvalla viisivuotiskaudella laskenut tarvitsevansa, nousee tie sillä alalla pystyyn. Kuubassa myös valmistutaan hyvissä ajoin, osittain myös siksi, että yliopistoon hakemisen yläraja on 28 vuotta. Kanditasoinen tutkinto saadaan päätökseen yleensä 23-25 – vuotiaana, maisteritasoinen vuoden tai pari myöhemmin ja tohtoriksikin väitellään keskimäärin alle kolmekymppisenä. Oliveros valmistuu tänä vuonna lääkäriksi ja täyttää 23. Maksutonta koulutusta vastaan kuubalaiset opiskelijat sitoutuvat työskentelemään valtiolle tietyn ajan, yleensä kaksi vuotta valmistumisen jälkeen. Tällä taataan työvoiman saanti syrjäisemmillekin seuduille. Kuuba aloitti vallankumouksen jälkeen lähes nollasta. Korkeakoulutus ylimitoitettiin osittain myös tarkoi- tuksella, jotta korkeakoulutettuja ammattilaisia saatiin lähetettyä myös ulkomaille. Vuoteen 1994 mennessä oltiin tilanteessa, jossa iski työvoimapula matalamman koulutuksen aloilla. Nuoria alettiin ohjata määrätietoisesti keskiasteen koulutukseen. ”Osa läpäisseistä karsitaan tarpeen mukaan ja ohjataan uudelle alalle. Nuoret ymmärtävät hyvin tarpeen tällaisille koulutustarveanalyyseille”, Hernandez kuvailee. ”Nuoren vanhemmille sitä on joskus vaikea selittää, sillä kaikkihan haluaisivat lapselleen korkeakoulututkinnon”, hän myöntää. Opiskelijan kannalta tilanne tuntuu ankealta, mutta Oliverosilta ei kuule asiasta poikkipuolista sanaa. FEU kannustaa opiskelijoita hyväksymään solidaarisuuden ja kansantalouden asettamat realiteetit. ”Mitä järkeä meidän olisi kouluttaa liikaa ammattilaisia jollekin alalle. Työttömyys räjähtäisi käsiin Kuubassa samalla tavalla kuin muualla maailmassa on tapahtunut. On hienoa, että muuallakin ollaan omaksumassa samankaltainen ajattelutapa”, hän toteaa. ”Katsotte täällä asioita eurooppalaisten linssien läpi. Olette ensimmäistä maailmaa, Kuuba on kehitysmaa. Me olemme valinneet itse sosialistisen järjestelmän ja jokaisen täytyy kantaa vastuu sen menestymisestä”, Oliveros jatkaa. ”Muualla Latinalaisessa Amerikassa opiskelijat taistelevat pääsystä koulutukseen. Meillä on maksuton koulutus ja perusasiat kunnossa. Stipendi kattaa opiskelijan elinkustannuksia, eikä opiskelija-asunnoista maksetavuokraa. FEU voi keskittyä tukemaan opiskelijoita ja parantamaan koulutuksen laatua esimerkiksi opettajien säännöllisellä arvioinnilla.” Lisara Corona Oliveros valmistuu tänä vuonna lääkäriksi ja täyttää 23 vuotta. Kuin kaiku- na suomalaisten poliitikkojen haaveista nuorena ja määräajassa oikealle alalle valmistuminen varmistetaan Kuubassa viiden vuoden välein tehtävillä koulutustarveanalyyseilla. Yliopisto etsii nuoria Facebookista UEF on avannut Facebookissa Itä-Suomen yliopiston sivuston, joka välittää tietoa koko yliopistosta ja talon tapahtumista. Kohderyhmänä ovat nuoret, yliopiston ystävät ja sidosryhmät. Yliopiston viestintäyksikön mukaan tarkoituksena on välittää tietoa arkisestakin elämästä kampuksilla, opiskelusta ja tutkimuksesta. Yliopiston viestintä ottaa myös mielellään vastaan kuvia yliopiston tapahtumista. Sopivat kuvat luvataan julkaista, jos niihin on saatu kuvaajan ja kuvattavien lupa. Sivun osoite on https://www. facebook.com/itasuomenyliopisto.UEF. Uljas 7 | 30. 9. 2011 11 Puoluepoliittiset ja ideologiset rajat ylittävä äänekäs joukko nousi vastustamaan ravintola Wanhan Jokelan lakkauttamista. Ravintolayrittäjä Anita Latola vaatii puolueetonta kuntotarkastusta kiinteistöön. - Pasi Huttunen, teksti & kuva Perinteikkään ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ravintola Wanhan Jokelan pöydät tyhjentyvät pian, jos Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö saa tahtonsa läpi. Kulttuuriravintolan huolestuttavaan suuntaan kallistuvista tulevaisuudennäkymistä on jo noussut kova metakka. Jokelan puolustajien äänekkyys on saanut median ennustelemaan kulttuurisodan syttymistä Joensuuhun. Kunniakkaan perinteen omaavan ravintola Wanha Jokelan arkkuun lyötiin kenties ratkaisevat naulat, kun ravintolakiinteistön omistava Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö ilmoitti, ettei se aio missään tapauksessa uusia Wanha Kuppila Oy:n ensi vuoden lopussa päättyvää vuokrasopimusta. ”Jokelan talon kohtalo on varmaankin päätetty jo aikoja sitten kabineteissa, mutta en usko että peli olisi vielä pelattu. Pelihän näyttää olevan vasta aluillaan”, Wanha Kuppila Oy:n toimitusjohtaja Anita Latola toteaa. Säätiö nojaa päätöksessään insinööritoimisto Joensuun Juva Oy:n tekemiin tutkimuksiin, joissa ravintolan keittiön ja baarialueen sekä salin katon kantavista rakenteista paljastui ongelmia. Rakennusviranomainen on määrännyt tutkimusten perusteella rakenteet korjattaviksi ennen talven tuomaa lumikuormaa ja ilmoittanut, ettei Jokela enää täytä lain vaatimia turvallisuus- ja terveellisyysmääräyksiä. ”En ole nähnyt kuin tiivistelmän KKES:n teettämästä tarkastuksesta ja sen perusteella en allekirjoita mitään. Oikeudenmukaista olisi että taloon voisi tehdä joku puolueeton taho vastaavanlaisen tutki- muksen”, Latola sanoo. Säätiö on ilmoittanut, ettei se aio tehdä tarvittavia korjauksia. Jos rakennus määrätään käyttökieltoon, aikoo säätiö tehdä tyhjänä olevaan rakennukseen sellaiset tukemistoimenpiteet, ettei se aiheuta vaaraa ympäristölleen. Vuokralainen saa halutessaan tehdä tarvittavia korjauksia kiinteistöön. ”Ravintolatoiminnan turvaamiseksi talossa on tehtävä peruskorjauksia joita on laiminlyöty kymmenisen vuotta. 80-luvulla taloon tehtiin ikkunaremontti, 90-luvulla putkiremontti ja 2000-luvulla piti tulla kattoremontti, mutta sitä ei koskaan tehty”, Latola kertoo. ”Jos talo menee käyttökieltoon, toiminta loppuu siihen.” Jokelan puolustajien sähköiseksi keskittymäksi on muodostunut Facebook-ryhmä Pro WANHA JOKELA, jossa oli 27. syyskuuta yli 4250 jäsentä. Ryhmässä suunnitellaan esimerkiksi mahdollista tukikonserttia tai muita rahankeruutempauksia. ”Pro Wanha Jokelalla ja muilla talon puolustajilla on valtava merkitys talon suojelun kannalta, ilman heitä ja valtakunnan median mukaantuloa ei rakennuksella olisi mitään mahdollisuutta säilyä. Pieni toivonkipinä elää”, Latola kiittää aktiiveja. graf ex Jokelan tappoa ei niellä purematta n uuri s n e aSuom elokuv rock tivaali! fes 16.-20.11.2011 • Joensuu • Finland • www.rokumentti.com + Rokumentti-klubit: Danko Jones (CAN) Black Motor • Happoradio • Gracias Pyhimys • Heikki Kuula • Pouta Sound Yksi Bug Mac, kiitos! Tutkijat ympäri maailman ovat innoissaan, sillä hyönteisten on huomattu olevan edullista ja ekologista superruokaa. Seuraavatko trenditietoiset ruokaintoilijat perässä? - Niko Salovaara, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus Hyönteisten syöminen tuonee tavalliselle suomalaiselle mieleen lähinnä tosi-tv-ohjelmista tuttuja koitoksia, joissa pakkotilanteessa kärvistelevän kilpailijan on nautittava esimerkiksi muutama elävä toukka tai sirkka. Syömisen ja yökkimisen lomassa ohjelman juontaja tietysti muistuttaa katsojia siitä, että kyseiset eliöt ovat monissa eri kulttuureissa täysin hyväksyttävää ja tavallista ravintoa. Vaikka tällainen viihteellinen asetelma on me/ne -hengessään hieman arveluttava, tilastot eivät valehtele: vaikka länsimaissa hyönteisille nyrpistelläänkin nenää, YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan jo lähes puolet maailman väestöstä käyttää niitä osana päivittäistä ruokavaliotaan. Yleisimmin suuhun päätyvät erilaiset heinäsirkat, kaskaat, muurahaiset ja hyönteisten toukat. Hyönteisravinnon puolesta puhuvat monet eri tekijät, etupäässä terveellisyys, hinta ja ympäristöystävällisyys. Ötökät ovat proteiini- ja kivennäisainepitoisia, ja epäterveellistä eläinrasvaakin on niissä vain vähän verrattuna esimerkiksi naudanlihaan. Hyönteisiä ei myöskään tarvitse ruokkia yhtä paljoa tai laadukkaasti kuin lihakarjaa ja niistä kertyy vähemmän kasvihuonekaasuja. Saatavuuskin ilman erityistä kasvattamista on sen verran hyvä, että hyönteistieteilijä Lena Huldén ihmettelee blogissaan miksi hyönteisiä hävitetään pelloilta myrkyttämällä, kun niitä voitaisiin sen sijaan käyttää ravintona; sisältävät- 12 Uljas 7 | 30. 9. 2011 hän ne karppaajaystävällisesti enemmän proteiinia kuin monet viljelykasvit. Kaikesta huolimatta entomofagianakin tunnettu hyönteisten syönti on toistaiseksi länsimaissa vielä lapsenkengissään. Sen kehitystä avustamaan onkin rientänyt muun muassa Euroopan komissio tarjoamalla kolmea miljoonaa euroa toimintaa parhaiten edistävälle tutkimuskeskukselle. Hyönteisistä valmistettu gourmetruoka on tehnyt silti jo jonkin aikaa tuloaan länsimaihin. Suomessa tällaisen herkut joutuu vielä toistaiseksi valmistamaan itse, mutta muun muassa Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Tanskasta löytyy jo oikeita hyönteisravintoloita. Esimerkiksi lontoolainen Archipelago tarjoaa kotisivujensa mukaan eksoottista ruokaa eri puolilta maailmaa, kuten chili- ja valkosipulisirkkoja sekä suklaalla kuorrutettuja skorpioneja. Ravintolahavaintojen ja netistä löytyvien insectsarefood.comin kaltaisten reseptisivustojen perusteella ötököiden syöminen saattaa kuin saattaakin olla seuraava muoti-ilmiö. Jos kynnys uutta ruokavaliota kohtaan on kuitenkin yhä korkealla, hollantilaisen Wageningen yliopiston julkaisema tutkimus saattaa helpottaa asiaa: sen mukaan jokainen ihminen syö vuosittain jopa puoli kiloa hyönteisiä hillojen, leivän ja muiden teollisesti valmistettujen ruokien joukossa. Uljas 7 | 30. 9. 2011 13 ” Äskettäiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös Suomessa koulutukseen pääsevät nytkin helpoimmin hyväosaisten jälkeläiset. 2. Lähtökohdat terveystieteiden tiede- 1. Päällimmäisinä meillä kuten muissa- kuntaan olivat hyvät, koska se syntyi yksiköistä, joissa oli jo pitkä yhteistyön perinne. Uskon suurimpien kipujen jo olevan takana. Opiskelijat valmistuvat hyvin määräajassa. kin tiedekunnissa ovat tiedekunnan taloudelliseen asemaan liittyvät kysymykset. Hallituksen viimekesäinen opettajankoulutuksen kampusratkaisu edellyttää nyt tiedekunnalta opettajankoulutuksen kehittämissuun- kauniit opiskeluympäristöt, joissa on hyvä opiskella pätevien opettajien ohjauksessa. Meiltä valmistuneet ovat kauttaaltaan sijoittuneet hyvin työelämään valmistuttuaan. Kansainväliseen vaihtoon pystymme tarjoamaan lukuisia mahdollisuuksia, joten carpe diem! 3. Riippuu mistä karsimisesta on kyse. D? 1. Mitkä ovat ajankohtaiset haasteet tiede- kunnassanne tällä hetkellä? Juha Kinnunen Yhteiskunta- ja kauppatieteet 1. Nuorisoikäluokkien pieneneminen voisiko joissain pääaineessa olla vain joko kandi- tai maisteriohjelma, kuin se, että lähtisimme moukarilinjalle alas ajamaan kokonaisia oppiaineita niiden jatkoksi, joita on jo päätetty tehdä. 5. Olemme ainutlaatuinen kokonaisuus Suomessa, jossa vahvan oman alan osaamisen lisäksi saa hyvät valmiudet monialaiseen osaamiseen terveydenhuollon eri sektoreilla. Tämä antaa erinomaiset eväät pärjätä tulevaisuuden työelämässä. 4. Rehtori Vartiainen harkitsisi lukukau- simaksuja. Mikä on teidän kantanne asiaan? Keneltä voitaisiin maksuja ottaa ja kuinka suuria ne voisivat olla? 5. Millaisia terveisiä haluaisitte sanoa tie- dekunnassanne nyt aloittaneelle uudelle opiskelijalle? 6. Miten omalta osaltanne kannatte vas- tuuta sivistysyliopiston säilyttämisestä? 14 Uljas 7 | 30. 9. 2011 tiedekunnan tila on verrattain positiivinen. Erityisen rohkaisevaa on tiedekunnassamme tapahtunut selvä muutos kotimaisten ja erityisesti kansainvälisten tieteellisten julkaisujen määrässä. Yhkan perusprosessit ovat kunnossa, vaikka inhimilliseen toimintaan liittyvää pientä kitkaa ja hässäkkää aina pienessä mittakaavassa ilmenee. osuva, mutta karsintapuheessa olisin varovainen. Aikataulullisesti realistista lienee se, että 2013–14 paikkeilla meillä tulee olla valmiutta päätöksiin sisäisen rakenteellisen kehittämisen ”toiseen aaltoon”. pidän YHKAn osalta realistisempana arvioida kriittisesti sitä, Mutta maksuilla on kiistatta muun muassa opetuksen laadun ja opintojen läpäisyasteen kannalta myönteisiä vaikutuksia. 4. Lukukausimaksut ovat kompleksi- nen ja hyvin sensitiivinen kysymys. Maksuton opiskelu on kiistatta ollut viisas koulutuspoliittinen ratkaisu. 1. Suurten rakenteellisten muutosten nitelman laatimista. Samaan aikaan olemme mukana UNIFIn eli Rehtorien neuvoston käynnistämässä rakenteellisen kehittämisen hankkeessa (RAKE), jossa meitä koskettavat sekä kasvatustieteellinen että humanistinen ala. 2. Nyt on saatu UEFin perustamisen sä sivistysyliopiston eetos on ydinjatkokseen asti sosiaalistettu prinsiippi. Se merkitsee kaikessa toiminnassa jotain ihan muuta kuin nähdä opiskelijat vain kurssilta toiseen ryntäävinä ”muistikoneina”. Jukka Mönkkönen 4. Äskettäiset tutkimukset ovat osoit- 1. Suurimmat haasteet liittyvät talouteen: kuinka saamme sopeutettua toimintamme niukkenevissa resursseissa niin, että pystymme säilyttämään toimintamme nykyisellä varsin hyvällä tasolla. Kilpailu tutkimuksen saralla kuitenkin kovenee koko ajan, joten nykytason säilyttäminen ja sen edelleen parantaminen vaatii kovia ponnisteluja. jälkihoito ennen 2011 aloittaneiden opiskelijoiden suhteen on kyettävä tekemään huolellisesti. Tiedekunnan joissakin oppiaineissa opiskelijoiden keskeyttämisprosentit ovat hyvin suuria. Yleisesti valmistuvien ylioppilaiden määrän vähetessä ja erityisesti kovien luonnontieteiden suosion hiipuessa nuorison keskuudessa, meidän on vaiheittain käännettävä katseet kansainväliseen rekrytointiin. 2. Kahden kampuksen tiedekunnassa on vielä säätämistä, jotta muun muassa opettajaresurssit saadaan optimaaliseen käyttöön ja täten kurssitarjontaa laajennettua. Valmistuvien maisterien määrää tulisi pystyä selvästi kasvattamaan. 6. Sivistysyliopiston sanottiin häviävän 3. Valtakunnallista työnjakoa tulisi kyllä selkeyttää ja kunkin yliopiston keskittyä omiin vahvuusaloihinsa. On ennenaikaista arvioida kuinka tämä heijastuu meidän tiedekuntaamme. uuden yliopistolain astuessa voimaan. Olen täsmälleen päinvastaista mieltä. Sivistystä saa kapeammalla tarjottimella, mutta se on parempaa kuin ennen. Lue dekaanien haastattelut kokonaisuudessaan 4. Kun Tanskassa ja Ruotsissa pää- Uljaan verkosta. 3. Hakisin tässä tukea Saksasta. Sikäläi- set kollegat ovat kertoneet, että siellä korkeakoulutusinstituutio ei voi edes saada yliopiston statusta, ellei siinä ole tiettyä määrää ihan virallisesti säädettyjä aloja. Näihin kuuluvat muun muassa humanistiset tieteet. Tämä on vähän sama juttu kuin maastoajo pyörällä: huonosti käy, jos katseen kohdistaa liian lähelle yksittäisiin kiviin ja oksankappaleisiin. Terveystieteet 3. Taalaksen ennuste voi olla oikeaan Luonnon- ja metsätieteet edellyttämät rakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut tehdyiksi. RAKEhanke saattaa tosin tuoda mukanaan jatkotoimia, mutta koulutusalojemme kokonaisuutta se tuskin muuttaa kovinkaan paljon. yleisten talousnäkymien alavireisyys ja mahdollisen taloustaantuman seuraukset yliopiston ja tiedekunnan talouteen ymmärrettävästi askarruttavat juuri nyt. 6. Yhteiskunta- ja humanistisissa tieteis- 2. Seurantaindikaattoreilla tarkastellen 3. UEFin hallituksen puheenjohtaja Taalas ennustaa, että karsintaa on vielä edessä. Mistä UEFissa olisi varaa karsia? Entä mistä voisi karsia omassa tiedekunnassanne? usein myös keskustelu perus- ja soveltavan tutkimuksen suhteesta. Tähän kantani on sama kuin aikanaan Luis Pasteurin: ”Ei ole vedettävissä tarkkaa yliopistossa ”outoja” asioita. Niitä ihmettelemällä, kysymällä ja kyseenalaistamisella voi avata myös meidän vanhojen silmiä itsestäänselvyyksiltä. 2. Kuinka kuvailisitte tiedekuntanne nykytilaa? 6. Sivistysyliopistokeskusteluun liittyy 5. Yrittäkää opiskella ahkerasti, olkaa kriittisiä, avoimia ja ylpeitä siitä, että olette UEF-opiskelijoita. Pyrkikää ajoittamaan opinnot niin, että valmistutte 3+2 vuodessa, menkää ehdottomasti käväisemään vaihto-opiskelijana ulkomailla. Nauttikaa elämästä. Me pyrimme pitämään teistä hyvää huolta laitoksilla ja osastoilla. Timo Jääskeläinen ti tarjottuna koko väestölle on ollut suomalaisen menestyksen kulmakivi. Yhteiskunnan tulee tarjota hyvä koulutus alalla, jolla on yhteiskunnallista merkitystä ja työelämävastaavuutta, mutta subjektiivista oikeutta ”ikuiseen” opiskeluun se ei voi merkitä. 5. Uudet ihmiset näkevät tuorein silmin ja kampustemme vetovoimaisuuden kehittäminen on avainkysymys tulevina vuosina. Opiskelijoiden motivaation tukeminen on tärkeää. Vaikka tarpeetonta paapomista tulee välttää, liian usein opiskelija jää yksin ratkomaan opiskeluun liittyviä pulmakohtia. Taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen rajallisuus on aina läsnä. sen koulutuksen, jossa korostuu ihmisen ikiaikainen tarve pohtia ja selvittää tieteen keinoin oman olemisensa luonnetta ja ihmisyyteen olennaisesti kuuluvia ja sitä määrittäviä arvoja. Omassa tehtävässäni dekaanina olen yrittänyt puolustaa näitä arvoja. 4. Maksuton koulutus laajamittaises- Dekaanit ovat tiedekuntiensa johtajia, joiden valta-asema korostui yliopistolain muutoksen myötä. UEFin neljää dekaania huolettavat talouden näkymät ja kukin kokee sivistysyliopiston pysyneen elossa ja voivan hyvin. Lukukausimaksujen suhteen vaikuttavat kädet nousevan pystyyn: Paska juttu, mutta tulevat ne kuitenkin. - Pasi Huttunen, teksti & Matti Sevenius, kuvitus ekaanit ovat tiedekuntiensa johtajia, joiden valtaasema korostui yliopistolain muutoksen myötä. UEFin neljää dekaania huolettavat talouden näkymät ja kukin kokee sivistysyliopiston pysyneen elossa ja voivan hyvin. Lukukausimaksujen suhteen vaikuttavat kädet nousevan pystyyn: Paska juttu, mutta tulevat ne kuitenkin. 6. Olen itse saanut klassisen humanisti- Jos kyse on koulutusrakenteiden ja -ohjelmien karsimisesta, se pitää tehdä osana kansallista koulutusrakenteiden kehittämistyötä. Terveystieteiden aloilla jo OKM:n omankin selvityksen mukaan on lisäystarpeita, joten karsimisen sijaan meidän pitää huolehtia siitä, että vähintäänkin säilytämme kansalliset asemamme lääketieteen, hammaslääketieteen, farmasian ja terveystieteiden kouluttajina. Tunne Dekaanisi dyttiin keräämään lukukausimaksuja ulkomaalaisilta opiskelijoilta, hakijoiden määrä romahti. Köyhien maiden opiskelijoille meikäläisittäin pienikin lukukausimaksu tekee opinnot usein mahdottomiksi. Uskon, että 10 vuoden sisällä lukukausimaksut tulevat kaikille opiskelijoille myös Suomessa. rajaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välille, mutta on erotettava hyvä tutkimus huonosta tutkimuksesta. Sille, joka hallitsee hyvin tieteenalansa teorian, käytännön sovellutukset ovat vaivattomia.” Markku Filppula Filosofia taneet, että myös Suomessa koulutukseen pääsevät nytkin helpoimmin hyväosaisten jälkeläiset. En oikein usko, että minkäänlaiset stipendijärjestelmät voisivat tätä muuttaa, jos kaikilta peritään lukukausimaksut. On myös tarkkaan harkittava, saataisiinko Itä-Suomen yliopistoon riittävästi kansainvälisiä opiskelijoita, jos vain heiltä perittäisiin maksuja. 5. Meillä on mainiot ja kaupan päälle Kommentti | Tasoitetaan peli Herrakerho uhkaa UEFin kilpailukykyä Kaikki Itä-Suomen yliopiston – tämän korkeinta sivistystä yhteiskuntaan tipauttelevan laitoksen dekaanit ovat miehiä. Myös molemmat rehtorit ovat miehiä. Hallituksen puheenjohtaja sekä hallinto, henkilöstö- ja talousjohtaja ovat miehiä. Hallituksen varapuheenjohtajana on sentään nainen. Myös tiedekuntien osastojen ja laitosten johtajat ovat pääasiassa miehiä. Samaan aikaan naiset ovat muuten vahvasti yliedustettuna yliopistolla. Hyvän tai huonon hallinnon kannalta sukupuolella ei varmasti ole merkitystä, joten sikäli on yhdentekevää minkä sukupuolen edustaja pallilla istuu. Aihetta huoleen siis on. Miesvaltaisuudelle on haettava selitystä jostain muualta kuin mahdollisimman hyvän hallinnon tavoittelusta. On hyvin vaikea uskoa, että tällaisella mieskonsentraatiolla jokaiseen tehtävään olisi valittu paras mahdollinen henkilö. Opiskelijan kannalta tilanne on vakava. Meitä ei hallita parhaalla mahdollisella tavalla ja se heijastuu ennen pitkää yliopiston kilpailukykyyn ja tuloskuntoon, ja sitä kautta yliopistolle jatkossa jyvittyviin resursseihin. Edunvalvontamme tehtävä on siis tasoittaa peliä. Johtoportaaseen tarvitaan esimerkiksi transhenkilöitä. He loistavat poissaolollaan. Pasi Huttunen Uljas 7 | 30. 9. 2011 15 ” Tunnistan onnen äänestä, jonka se lähtiessään jättää häpeä onni pelko rakkaus myötätunto Voitto ei takaa onnea Jatkuvan kasvun yhteiskunnassa ei elä onnellisia vaan pelokkaita ihmisiä, väittää amerikkalaisruotsalainen sosiaaliantropologi Brian Palmer. Uljas lähti selvittämään, löytyisikö onnellisuuden salaisuus Tukholmasta. - Hanna Savisaari, teksti & kuvat ” Tuskin kukaan saavuttaa onnea, jos jää kotiin miettimään, mikä on onnen salaisuus. On parempi ryhtyä tekemään asioita, joista tulee hyvä olo”, sanoo sosiaaliantropologi Brian Palmer tukholmalaisen kasvisravintolan terassilla. ”Keskity enemmän siihen, mitä juuri nyt teet äläkä takerru kuviteltuun lopputulokseen”, kehottaa Palmer. Palmer on opettanut Harvardissa ja elänyt nuoruutensa Brooklynissa. Joitakin vuosia sitten hän muutti Tukholmaan, järjesti yliopistotason kursseja kansalaisrohkeudesta Göteborgissa ja toimii parhaillaan Uppsalan yliopistossa vierailevana luennoitsijana. Onnellisuus on yhden hänen kurssinsa aiheena. Hän on kiinnostunut oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja arkielämän etiikan kysymyksistä, joissa kaikissa onnella on suuri rooli. Mitä onni sitten on? Siihen on onnellisuustutkijankin hankala vastata lyhyesti. Helpompaa on kertoa, mitä onnen puuttuminen on. Palmer siteeraa Jacques Prévert’a: ”Tunnistan onnen äänestä, jonka se lähtiessään jättää”. Kutsumuksen seuraaminen on onnellisuudessa olennaista, Palmer korostaa. Vaikka pelottaisi, kannattaa tarttua siihen, mikä tuntuu tärkeältä. Taloudellinen turva ja vakityö eivät riitä takaamaan onnea ihmiselle, jonka sydän kaipaa muualle. ”Yhdysvalloissa asuessani surin sitä, kuinka monet ihmiset valitsivat ulkoisen hyvinvoinnin oman kutsumuksensa kustannuksella. Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa on sosiaaliturvan ansiosta toki helpompaa kokeilla omia siipiään.” Onnellisuustutkimuksissa on todettu, että elintason kohotessa saavutetaan yllättävänkin pian kohta, jonka jälkeen vauraus ei enää lisää onnea – päinvastoin. Yhteiskunnassa tapahtuvan kilpailun katsotaan usein tekevän voittajat onnellisiksi, mutta ei se Palmerin mukaan heillekään hyvää tee. 16 Uljas 7 | 30. 9. 2011 Uljas 7 | 30. 9. 2011 17 Uljas utelee Uppsalan yliopiston kampuksella ”Voittajatkin kärsivät. Olen kuunnellut Harvardin menestyksekkäimpien opiskelijoiden huutavan tenttiahdistuksissaan. He sanovat vihaavansa itseään siksi, etteivät ole opiskelleet vielä enemmän ja vielä paremmin.” Pohjoismaisten yliopistojen uudistuksia Palmer kertoo kauhistelevansa. ”Ruotsissa aiotaan madaltaa kulttuurialoilla opiskelevien opintotukea sillä perusteella, että heidän työllistymisensä on joihinkin toisiin aloihin verrattuna epävarmempaa. Lukukausimaksut, tuottamattomiksi kutsuttujen tieteenalojen näivettäminen, yhä koveneva kilpailu...” ”Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että Suomessa mennään samaan suuntaan. En hyväksy sellaista logiikkaa.” ”Toivoisin takaisin osan 1960-luvun radikalismista: Poltetaan arvosanat! On järkyttävää, miten jo esikouluikäiset lapset alistetaan kilpailemaan toisiaan vastaan. Se jos mikä myrkyttää mahdollisuuden onneen.” ”Ikuisen kasvun ajatus on järjetön”, muistuttaa Palmer. 1. Vilka känner sig mer lyckliga, svenskar eller finskar? 2. Hur kan man bli lyckligare? Maria Josefsson, 21 - Konsvetenskap A och Estetik A 1. Svårt att gissa. Kanske Sverige. Det beror på hur man tänker om lyckan. Det är så hemskt subjektivt! 2. Jag vet inte egentligen. För mig är vänner, familjen och nya intressanta saker mycket viktiga. Jag har just flyttat här och är lycklig. Länsimaissa ollaan jo pitkällä taloudellisen hyvinvoin- nin tuolla puolen – siellä, missä ei tarvita enempää vaan vähemmän. Onnellinen elämä on rakennettu kohtuuden ajatukselle. Bhutanissa on alettu mitata hyvinvointia kansallisella onnellisuusindeksilla bruttokansantuotteen sijasta, ja samoille linjoille on asettunut – ehkä yllättäen – Kiina. ”Ei onnellisuusindeksikään ongelmaton ole, mutta kuitenkin askel parempaan suuntaan”. Onnea on vaikea saada kiinni. Palmer määrittelee sitä Pascal Brucknerin sanojen avulla: ”Onnen voi saavuttaa kesken mitä arkisimman päivän, ja se voi kadota yhtäkkiä työuran huippukohdassa. Onni on kuin vieras, joka saapuu odottamatta ja lähtee talosta varpaisillaan”. Onni on henkilökohtainen kokemus, mutta lähes aina siihen liittyvät suhteet toisiin ihmisiin ja koko yhteiskuntaan. Palmer aloitti viimeisimmän onnellisuuskurssinsa kutsumalla vierailijaksi itsemurhista kirjoittaneen tutkijan. ”Hän kertoi Golden Gate-sillalla tehdystä tutkimuksesta. Se on ehkä maailman kuuluisin silta, joka tunnetaan myös suosittuna itsemurhapaikkana. Lähes kaikki, jotka päättävät siellä päivänsä, hyppäävät kaupungin puolelle siltaa. Harva valitsee sen puolen, josta avautuu merinäköala.” ”Itsemurha liittyy onneen, sillä se on epätoivoisen onnettoman ihmisen päätös. Lähes kaikki haluavat viimeiseksi katsoa sinne, missä muut ihmiset ovat.” Kun kysyn, mikä tekee Palmerin onnelliseksi, hän on pitkään hiljaa ja vastaa sitten: ”Esillä oleminen. Onnellisimpia hetkiä koen, kun saan esiintyä.” Mutta ne ovat hetkiä; pidemmän onnen tunteen Onnellisimpia hetkiä Brian Palmer kertoo kokevansa, kun saa esiintyä. Pidemmän onnen tunteen synnyttää merkityksellinen projekti. hän saavuttaa esimerkiksi osallistuessaan tärkeänä pitämäänsä työhön, kuten kirjan toimittamiseen tai merkitykselliseen projektiin. ”Sitoutuminen ja yhdessä tekeminen pitävät mieleni terveenä.” Hän puhuu siitä, kuinka tärkeää on hakeutua sellaisten ihmisten pariin, jotka pystyvät ja haluavat ymmärtää. ”Voimaa antavilla ihmissuhteilla on äärettömän suuri merkitys.” On muistettava myös pitää itsestään huolta, vaikka se kliseeltä kuulostaisikin. ”Syö hyvin, nuku hyvin, vietä tarpeeksi aikaa hiljaisuudessa.” Pelkkä hymy voi merkitä paljon, mutta tottumattomalle se voi olla liikaakin. ”Brooklynissa asuva äitini kertoi kohtaamisesta naapurin kanssa. Tämä kysyi, miten jälkeenjäänyt poika nykyään voi. Äitini vastasi, että hyvin: hän on tohtori ja opettaa Harvardissa. Naapuri oli ällistyneenä kertonut olleensa varma minun olevan vammainen. Miksi? Koska olin tervehtinyt kadulla jokaista vastaantulijaa ja hymyillyt. Onhan se hämmentävää”, Palmer nauraa. Oskar Peterson, 21 - System i Teknik och Samhälle 1. Jag är lycklig, så jag måste svara Sverige. 2. Vad är lyckan egentligen, kan man fråga. Suomalainen essee on vielä käymätön korpimaa, jossa tyylilajin hallitseminen on Tommi Melenderin mukaan totuutta tärkeämpää. Siksi niistä nousee kohuja kerta toisensa jälkeen. - Niko Salovaara, teksti & WSOY, kuva http://brianpalmer.org/default.aspx, http://www.wikiprogress.org/index.php/World_Database_of_Happiness Kainalo | Onnellinen kansa 1. Sverige, fast alla mina finska vänner är lyckigare än jag. 2. Hemligheterna för att vara lycklig är ignorans, religion och välstånd. Suomi voitti Ruotsin onnellisuudessa! 18 Uljas 7 | 30. 9. 2011 Ei Ruotsi kyllä kauas jää vaan on lähes samoilla pisteillä (7,8) listassa kymmenenentenä. Ei täällä pohjolassa siis onnettomia olla, jos tilastoihin on luottamista. (Kyselyihin on toisaalta helppo vastata värikynää käyttäen, ja itse suhtaudun niihin epäillen.) Olisiko täyden kympin onnellisuus edes mahdollista? Tuskin sellaista kannattaa edes tavoitella. Mutta minkä täytyisi elämässä muuttua, jotta kysyjälle olisi helppo rehellisesti sanoa, että kyllä, olen onnellinen? Jotta ei täytyisi kovin usein kokea synkkiä nollapäiviä eikä toisaalta menisi liian lujaakaan? Kasin keskiarvon elämä on jo todella hyvää. http://worlddatabaseofhappiness.eur.nl/hap_nat/nat_fp.php?mode=6 Tommi Melenderin mukaan esseistin täytyy totuuden julistamisen sijaan tarkastella ja koetella erilaisia ajatuksia. Esseisti tekee sen tyylillä Anders Widmark, 38 - Iranska språk Katkera suomalainen toteaa usein, vaikkei enää ehkä ihan tosissaan, että Ruotsissa kaikki on paremmin. Länsinaapurissa ihmisetkin ovat iloisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä, eikö niin? The World Database of Happiness, joka julkaisee vuosittain onnellisuustilastoja, tuottaa kuitenkin yllätyksen. Rotterdamin Erasmus-yliopiston hanke tutkii onnellisuuden eri puolia monesta eri näkökulmasta ja tekee niistä tilastoja. Suomi sijoittui sijalle viisi, kun ihmisiltä kysyttiin keskimääräisestä tyytyväisyyttä elämään. Suomalaisten antama keskiarvo elämänlaadulleen on 7,9 – kyllä lähes kasiin voi olla tyytyväinen! Suomea onnellisempia maita ovat vain Costa Rica (8,5), Tanska (8,3), Islanti (8,2) ja Sveitsi (tasan kasi). ” Olennaista ei ole sanoa jotain oikein, vaan sanoa se hyvin ja tyylikkäästi Martina Östberg, 21 - Svenska 1. Finland. 2. Man kunde ju göra någonting – flytta eller göra något annat radikalt för att ändra livet som inte känns lyckligt. E ssee on Suomessa nouseva kirjallisuudenlaji, jonka edustajia on julkaistu kotimaassamme viime vuosina enemmän kuin koskaan aiemmin. Kirjoittajista julkisuuteen ovat värikkäillä ja provosoivilla kannanotoillaan nousseet katolisen anarkovegaanidandy Antti Nylenin ja seksin puutteessa vuosia eläneen Timo Hännikäisen kaltaiset nimet. Hieman matalampaa profiilia viime vuosina debytoineista esseisteistä on kuitenkin pitänyt Tommi Melender. Akateemiset esseet ovat kaikille opiskelijoille tuttuja, mutta perinteinen essee on tähän asti etenkin Suomessa ollut vahvasti marginaalissa. Essee sanana ja tekstilajina juontaa juurensa 1500-luvun Ranskaan ja Michel de Montaignen omakohtaisen tuumiskeleviin kirjoituksiin monenlaisista aiheista kohtuullisuudesta kannibalismiin. Montaigne oli oppinut mies, joka yhdisti vaivattomasti arkipäiväiset tarinat syvällisiin filosofisiin ja moraalisiin pohdintoihin. Myös vantaalainen toimittaja ja kirjailija Tommi Melender on alun perin innostunut esseistä osittain Montaignen ansiosta ja kertoo kirjoittavansa tekstejään samoista syistä. ”Ranskan kielen sana essai tarkoittaa yritystä tai kokeilua, ja juuri sellaisesta on omissani esseissä kysymys. On aiheita, joista en tiedä mitä mieltä olen ja haluan siksi ottaa niistä selvää, ajatella kynä kädessä”, Melender kertoo. Esseistin on hänen mukaansa tarkoitus totuuden julistamisen sijaan tarkastella ja koetella erilaisia ajatuksia. Jos jostain asiasta on varma, kirjailija neuvoo osoittamaan tekstinsä mieluummin yleisönosastoon. Sanomisen pakon ohella Melenderiä kohti esseitä on vienyt myös suomalaisten sellaisten suhteellinen harvinaisuus. Suomenkielinen essee on vielä kokeilematon korpimaa, jonka mahdollisuuksien kartoittamattomuus lienee rohkaissut muitakin suomalaisten esseistien uudesta sukupolvesta. Aiemmissa suomalaisissa esseekokoelmissa kun on lähinnä ollut kyse joko tieteen popularisoinnista tai sitten muissa yhteyksissä julkaistujen kirjoitusten yhteen kokoamisessa. Ensimmäisen, mutta ei varmasti viimeisen esseekokoelmansa Kuka nauttii eniten, viime vuonna julkaissut Melender tahtookin viedä esseistiikkaa kansainvälisempään suuntaan. ”Omia suosikkejani ovat esimerkiksi ranskalainen Roland Barthes sekä amerikkalaiset naisesseistit Susan Sontag ja Joan Didion. Suomalaisista vanhemmista kirjoittajista pidän Matti Mäkelän junttimaisesta tyylistä: mies kirjoittaa niin hyvin, ettei haittaa vaikka olen asiasisällöstä eri mieltä”, Melender toteaa. Esseistinä hän haluaa myös poiketa suomalaisesta asia- ja faktapitoisuudesta korostamalla kaunokirjallisen estetiikan tärkeyttä. ”Olennaista ei ole sanoa jotain oikein, vaan sanoa se hyvin ja tyylikkäästi”, kirjailija linjaa. Esseessä kirjoitusmuotona yhdistyvät siis Melenderin mukaan parhaat puolet sekä asiaproosasta että fiktiosta. Esseetä tehdessään hän pyrkii yhdistämään kaunokirjallisen mielikuvituksen sanomisen tarpeeseen ja luomaan näin monien asioiden yhteensulautuman. Esikoiskokoelmassaan Melenderille tärkeitä aiheita olivat muun muassa Gustave Flaubertin ja Don DeLillon tapaiset suuret kirjailijat sekä nykyisen kulutusyhteiskunnan ja maallistuneen humanismin kritiikki. Samanlaiset aiheet ja esseistiset taipumukset ovat selvästi näkyvissä myös hänen romaanituotannossaan, eritoten vastikään ilmestyneessä kirjassa Lohtu. ”Kyseessä on jonkinlainen antiromaani tai metaromaani, jossa on pitkiäkin esseemäisiä katkelmia. Lohtu on myös tavallaan rinnakkaisteos ensimmäiselle esseekokoelmalleni”, Melender selittää. Runoilija Charles Baudelairea mukaillen hän tahtoo olla aina esseisti, romaanikirjailijanakin. Perinteinen romaanimuoto ei Melenderiä enää kiinnosta, kahden lajin yhdistäminen taas puolestaan sitäkin enemmän. Tommi Melenderin kolmas romaani Lohtu ilmestyi syyskuussa 2011. Melender pitää myös aktiivista kirjallisuus- ja kulttuuriaiheista blogiaan osoitteessa antiaikalainen.blogspot.com. Uljas 7 | 30. 9. 2011 19 ” Kun omenia laitetaan samaan koriin, yksi keskellä oleva mätä omena tartuttaa enemmän terveitä omenia verrattuna siihen, että omenat olisivat erillään, tai että mätä omena sijaitsisi korin reunalla. subit opiskelijahintaan SYL:N ja POKAN kortilla -10% alennus subeista Tarjous voimassa vain subway®Joensuu Pilkossa ja subway®Joensuu Iso Myyssä. Tuplapekoni, -liha ja -juusto tai muut erikseen maksavat lisukkeet eivät sisälly tarjoushintaan. Yksi etu/ asiakas. subway®Joensuu Pilkko subway®Joensuu Iso Myy Linjatie 2, 80140 JOENSUU puh. 045 8807520 avoinna: ma-pe 9-21, la 9-18, su 12-18 (kauppakeskuksen ollessa avoinna) Torikatu 25, 80100 JOENSUU puh. 073 1010 1989 avoinna: ma-to 9-22, pe 9-04.30, la 10-04.30, su 10-22 ©2011 Doctor’s Associates Inc. SUBWAY® is a registered trademark of Doctor’s Associates Inc. Kolmansien osapuolten tavaramerkkejä käytetään lisenssioikeuden nojalla. ‘Coca-Cola’and ‘Coca-Cola’ contour bottle are trademarks of The Coca-Cola Company. © 2011 The Coca-Cola Company. Vitalin ja kumppaneiden tutkimus havainnollistaa, kuinka ristiin rastiin kulkevat monimutkaiset omistussuhteet ovat synnyttäneet pienestä joukosta rahoituslaitoksia maailmantaloutta ohjailevan tiukasti verkottuneen ytimen. Kun yksi niistä hölmöilee, heijastuvat ongelmat laajalle. Mädät omenat maailmantalouden ohjaimissa Väitteet rahoituslaitosten ylivallasta tuntuvat järkeenkäyviltä, mutta kohtaavat syytöksiä foliohattuilusta ja pirujen maalailusta seinille. Tuore tutkimus tarjoaa syytetyille taloustieteellisen selkänojan. - Pasi Huttunen, teksti S uuret yrityskonsernit tosiaankin hallitsevat maailmaa – tai ainakin maailmantaloutta. Tähän foliohattuisena pidettyyn johtopäätökseen ovat tulleet tutkijat Stefania Vitali, James B. Glattfelder ja Stefano Battiston artikkelissaan The Network of global corporate control. Verkkoteoriaan nojautuva tutkimus osoittaa, että kansainvälisten suuryritysten omistussuhteet muodostavat valtavan rusettimaisen rakenteen, jossa suuri osa vallasta valuu pienelle ja tiukasti verkottuneelle joukolle rahoituslaitoksia. Tämä rahoituslaitosten muodostama ydin muodostaa tutkijoiden mukaan taloudellisen superolennon, joka ohjailee globaalia taloutta mielensä mukaan. Samalla laitosten tunaroinnit heijastuvat hälyttävän laajalle. ”Kun omenia laitetaan samaan koriin, yksi keskellä oleva mätä omena tartuttaa enemmän terveitä omenia verrattuna siihen, että omenat olisivat erillään, tai että mätä omena sijaitsisi korin reunalla. Tartuntojen leviämisen estämiseksi omenien kuntoa tulisi valvoa jatkuvasti. Jos hometta havaitaan omenan pinnalla, 20 Uljas 7 | 30. 9. 2011 se olisi syytä välittömästi irrottaa muista tai hävittää kokonaan”, muun muassa raha- ja pankkiteorian kurssin sekä Pankkikriisien syyt ja niiden ehkäiseminen -nimisen erikoiskurssin keväällä pitävä kansantaloustieteen lehtori Matti Estola havainnollistaa. ”On huomattava, että yritysten ristikkäiset omistukset koskettavat ensisijassa rahoitusyhtiöitä, sillä teolliset yritykset keskittyvät tuottamaan tavaroita eivätkä omistamaan osuuksia yrityksistä. Kursseillani esitän, että yksi tapa ehkäistä rahamarkkinoiden kriisit olisi kieltää lailla rahoitusyhtiöiden liian suuret ristiinomistukset. Ristiinomistukset tekevät rahoitusyhtiöistä itseään suurempia riskejä koko rahoitusjärjestelmälle. Niiden kautta yksittäisen suuren pankin tai sijoitusyhtiön tappiot leviävät niitä omistaville sijoitusyhtiöille”, hän toteaa. ”Kun valtiot omistavat suuria osuuksia tappiollisista sijoitusyhtiöistä, poliitikot saadaan manipuloitua tukemaan niitä valtion tappioiden välttämiseksi. Tällöin veronmaksajat joutuvat tappioiden maksajiksi.” Valvonnan tulisi olla sitä tiukempaa, mitä enemmän ristikkäisiä omistuksia rahoitusyhtiö sisältää. EU:n kilpailulainsäädäntö pyrkii estämään yritysten monopolivoiman saamisen eri toimialoilla, mutta viranomaiset eivät Estolan mukaan näe yritysten omistusten taakse. ”Todellista valtaa yrityksissä saattaakin käyttää yksi rahoitusyhtiö, joka omistaa merkittäviä osuuksia kilpailevista yhtiöistä. Näin rahoitusyhtiöillä voi olla monopolivoimaa, vaikka varsinaisilla tuottajilla ei näyttäisikään olevan”, hän toteaa. Estola arvioi, että Vitalin ja kumppaneiden artikkeli selittää hyvin, miksi yksittäisen suuren rahoitusyhtiön, kuten Lehman Brothersin tappiot vahingoittavat niitä satoja suuria yrityksiä ja valtioita, jotka ovat sen omistajia. Kyse ei ole foliohattuilusta. ”Mielestäni artikkelissa tehty analyysi on tehty tieteellisin perustein ja huolella”, hän arvioi. Missä hemmetissä tällainen tutkimus on sitten viipynyt? Estola selittää, että aineistot yritysten omistusrakenteista on saatu vasta viime aikoina tutkimusaineistoksi. ”Lisäksi verkkoteoria on varsin nuori tutkimusmenetelmä taloustieteissä”, hän lisää. Itä-Suomen ylioppilaslehti Kiinnostaako tehdä Uljasta? Ota yhteyttä päätoimittaja Jarkko Kumpulaiseen (paatoimittaja@uljas. net) tai toimittaja Pasi Huttuseen (pasi.huttunen@ uljas.net). Uljaan Joensuun avustajapalaveri 11.10. kello 17 alkaen Ylioppilaskunnan Joensuun toimiston yläkerran kokoustilassa. Uljaan Kuopion avustajapalaveri 10.10. kello 16 alkaen Lukemalla. Verkko-Uljas: http://www.uljas.net Facebook: https://www.facebook.com/Uljaslehti Seuraava Uljas ilmestyy 4.11. Uljas 7 | 30. 9. 2011 21 Kulttuuri Pohjoissavolainen sarjakuva saapuu taidemuseon ”Maihinnousukenkien ja pilottien aikaan ei saa olla paluuta takaisin. Pää Pyörällä –näyttely tuo lokakuussa Pohjoissavolaisen sarjakuvan Kuopion taidemuseoon. Näyttely järjestetään Suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Näyttelyn taiteilijat ovat Jyrki Heikkinen (Kuopio), Reijo Kärkkäinen (Kuopio), Jyrki Nissinen (s. Vieremä), Pentti Otsamo (Maaninka), Jope Pitkänen (Suonenjoki) ja myös Uljasta kuvittava Petteri Tikkanen (Iisalmi). Näyttelyn lähtökohtana on ollut vuonna 2010 julkaistu Pohjois-Savon taidetoimikunnan ja Asema Kustannuksen julkaisema sarjakuva-albumi Minna & miehet, mutta teema on laajentunut sisältämään tekijöiden muitakin sarjakuvaruutuja. Sarjakuvaoriginaalien lisäksi näyttelyssä on esillä muun muassa luonnoksia, kuvasuurennoksia ja sarjakuva-albumeita. Samana päivänä taidemuseossa avataan myös näyttely nimeltä Uusia Ajatuksia. Näyttely esittelee kuvataidetta nuoren polven taiteilijoilta. Esillä on muun muassa Kirsi Pitkäsen, Sami Korkiakosken ja Timo Vaittisen töitä. Rokumentti avaa rasismin solmuja Rokumentti sukeltaa syvälle mustaan musiikkiin ja ottaa samalla suorasanaisesti kantaa rasismia vastaan. Kerubi mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisemman ohjelmatarjonnan. - Pasi Huttunen, teksti & kuva Itsekin 90-luvun Joensuun kasvattina Rokumenttia tuottava Petri Varis pitää tärkeänä menneisyyden kipupisteiden käsittelyä ja avointa keskustelua maahanmuutosta. Rokumenttiohjelmiston kannalta mustan musiikin perinne tarjoaa tietenkin myös kasapäin helmiä mistä valita. Suomen suurimman musiikkielokuvaan keskittyvän festarin Rokumentin teemaksi on valikoitunut tänä vuonna black magic. Luvassa on järjestäjien mukaan viiden päivän mittainen keskittyminen mustan musiikin ylivertaisuuteen. Teemaan liittyvä elokuvatarjonta lähtee gospelista ja etenee hiphop-dokumentteihin ja poukkoilee Afrikasta Jamaikalle. Teeman ulkopuolisesta tarjonnasta löytyy laadukkaita musadokkareita ja arthouse-leffoja, jotka eivät muuten olisi Joensuuhun eksyneet. ”Pakko myöntää, että tämän vuoden teeman valintaan vaikutti eduskuntavaaleissa esille tullut asenteiden muutos, joka ihan rehellisesti huolestuttaa. Meistä moni on elänyt nuoruutensa 1990-luvun Joensuussa ja siihen maihinnousukenkien ja pilottien aikaan ei saa olla paluuta takaisin”, Petri Varis Joensuun Popmuusikot ry:stä toteaa. ”Näin voimakkaasti ja suoraan ei Rokumentti ole ennen ottanut kantaa. Saa nähdä millaista palautetta tulee”, hän pohtii ja muistuttaa, että musiikkikulttuurissa musta väestö on helppo todeta edelläkävijäksi. Hyvin harvasta musiikkityylistä puuttuu musta vaikutus. ”Musta musiikki on lähes aina ollut myös hyvin poliittista. Siinä on ollut selkeä tavoite muuttaa asioita.” ”Rokumentti on ollut alusta lähtien kansainvälinen tapahtuma, jossa tuodaan esille eri kulttuurien hienoja puolia ja erilaisia ihmisiä ympäri maailmaa. Yritämme kantaa kortemme kekoon tuomalla positiivisia tarinoita ihmisten nähtäväksi ja herättämällä keskustelua”, hän jatkaa. Leffatarjonta julkaistaan vasta lokakuussa, mutta elävän musiikin tarjonnasta voi jo ryhtyä intoilemaan. Kerubiin esiintymään tuodaan muun muassa Danko Jones. Lähemmäs tapahtuman teemaa asettuu Ghetto Styles –klubi, jossa esiintyy helsinkiläinen Gracias. Muita tähän mennessä varmistuneita esiintyjiä ovat jazztrio Black Motor, joka esiintyy Raul Björkenheimin kanssa, Pyhimys, Heikki Kuula, Pouta Sound, Rollomatik DJs sekä Happoradio. ”Klubeja on kehitelty samaa tahtia elokuvaohjelmiston kanssa ja luvassa on hienoja yhdistelmiä. Kerubin ansiosta on ollut mahdollista kehittää ohjelmistoa entistä paremmin yhteneväisemmäksi kokonaisuudeksi”, Varis iloitsee. Esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi keikkailemaan saapuva Gracias, joka istuu harvinaisen täydellisesti festivaalin teemaan. ”Festivaalin seminaareihin on tavoitteena saada aikaan kunnollista keskustelua maahanmuutosta niin, että siellä olisi keskustelemassa kummankin puolen edustajia pelkän samanmielisten hymistelyn sijaan”, Varis kuvailee. Rokumentti Rock Film Festival järjestetään Joensuussa 16.-20.11. Rokumentti löytyy verkosta osoitteesta http://www.rokumentti.com. Missiona musiikki johon rakastuu Vihreä maa kyllästyi isojen yhtiöiden jahkailuun ja otti ohjat omiin käsiin. - Tuomas Virtanen, teksti Pihkalevyt on vastaperustettu levyyhtiö, jonka puunsyissä hyörii kotimainen poprock-bändi Vihreä maa. Bändi päätyi oman yhtiön perustamiseen, kun useiden vuosien paikallaan polkenut kehitys isompien levy-yhtiöiden kanssa ei vain suostunut poikimaan levytyssopimusta kovasta työskentelystä huolimatta. Perimmäisenä ajatuksena oli vihdoinkin saada jokin kanava, jonka kautta bändi kykenisi saamaan omaa musiikkiaan ulos. ”Biisejä meillä oli jo varmaan kolmen albumin verran ja äänitettynä yksi albumi, joten lopulta päädyttiin siihen että eiköhän nyt aleta jo julkaisemaan tätä musiikkiamme”, bändin jäsen ja Pihkalevyjen yhteyshenkilö Jussi Turunen muistelee. Bändi on ollut todella tyytyväinen ratkaisuunsa siirtyä pienten itsenäisten levy-yhtiöiden kasvavaan joukkoon. Yhtiö on kaavaillut alustavasti päätehtäväkseen 22 Uljas 7 | 30. 9. 2011 Vihreän maan tuotosten julkaisukanavana toimimisen, mutta se ei myöskään poissulje mahdollisuutta muunkin musiikin julkaisuun, jos vain tarjotut tuotokset potkivat tarpeeksi kovaa. ”Aluksi suurin missio on julkaista Vihreän Maan ekat sinkut ja pitkäsoitto, mutta sen jälkeen on mahdollista julkaista myös muuta musiikkia. Se vaatii vain sen että todella rakastuu johonkin bändiin/artistiin/ biisiin”, Turunen julistaa. Seuraavaksi vielä muutama sana bändin juuri julkaisemasta sinkusta. Heti tunnustettakoon, että allekirjoittanut ei ole koskaan ollut tällaisen musiikin suurkuluttuja, mutta ei anneta sen häiritä ja otetaan tekele tutkailuun: Sinkku tarjoilee kuulijoille kahden kappaleen verran vihreänvehreää suomeksi laulettua poprockia, joka kepeydessään muistuttaa maitohorsman röhnän raukeaa lipumista kesäisellä sinitai- Pää Pyörällä ja Uusia ajatuksia näyttelyt avataan 14. lokakuuta ja ne päättyvät helmikuun viides päivä. Ote Petteri Tikkasen juuri ilmestyneestä Mopo -sarjakuva-alnumista. kuitenkin lähinnä herättää kummastusta runollisella ja raamatullisella väkinäisellä himmaillullaan. Galleria Harhassa Joensuussa on tarjolla taide-elämys, jossa vaikutelmia vaihtavat maalari ja muusikko. Sekä Sirpa Ylhäisen että Arja Kastisen taiteen lähtökohtana on improvisaatio ja hetkeeen syventyminen. Siemenvesi on ensimmäinen neljän näyttelyn sarjasta, jossa tätä ajattomuuden tilaa tavoitellaan kanteleen ja maalaustaiteen keinoin. Siemenvesi Galleria Harhassa (Kauppakatu 44) 2.-31. lokakuuta. Ekologinen trilleri Kontiolahdella Rospuutto-ryhmän Saraswatin hiekkaa -näytelmä saa ensi-iltansa Kontiolahdella Jakokosken liikuntasalissa 6. lokakuuta kello 19. Esityksessä eräänlainen kansanvalistusjoukko juoksee valtakuntaa ristiin rastiin esittämässä Risto Isomäen samannimistä ekologista trilleriä. Se perustuu tieteelliseen faktaan ilmastonmuutoksen kerrannaisvaikutuksesta planeettaamme. Hanna Kirjavaisen ohjaaman näytelmän rooleissa nähdään Janne Kinnunen, Jukka-Pekka Mikkonen, Kira Riikonen, Jaakko Tohkanen ja Milla Yli-Hakala. Lisätietoa: http://taidemuseo.kuopio.fi/ Näytelmästä ja Rospuuttoryhmästä löytyy lisätietoa ryhmän sivuilta: http://www.rospuutto.com. Mahdollisuuksia, joista harva tietää Yllättävän harva Joensuussa on tietoinen Punaisen Ristin monikulttuurisuuskeskus Vatakan olemassaolosta. Vatakka sijaitsee Joensuun keskustassa ja tarjoaa joka arkipäivä erilaisia kursseja ilmaiseksi kaikille kiinnostuneille. Vatakassa voi opiskella mm. kieliä, osallistua sarjakuvatyöpajaan tai vaikkapa harrastaa aerobicia. Vatakassa järjestetään erilaisia kansainvälisiä- ja teemailtoja. Esimerkiksi 4. marraskuuta Vatakassa pidetään kansainvälinen luomupäivä, jolloin kaikilla halukkailla on mahdollisuus maistella luomuruokia ja tutustua Pohjois-Karjalaiseen luomutarjontaan sekä kuunnella aiheeseen liittyviä luentoja. ”Vatakka on ainutlaatuinen matalan kynnyksen monikulttuurinen toimintakeskus, jossa ihmisillä on mahdollisuus ilmaiseksi tutustua erilaisiin kulttuureihin, osallistua Kulttuuritalkoot Jokelassa kursseille ja tapahtumiin sekä toteuttaa omia ideoitaan punaisen ristin periaatteiden mukaisesti”, listaa Leo Kaipiainen, joka aloitti Vatakan koordinaattorina syyskuun alussa. Toimintakeskus siis tarjoaa tilat vapaaehtoisvoimin järjestettäviä kursseja, keskusteluryhmiä tai kertaluonteisia tapahtumia varten. Vatakan vapaaehtoiseksi ryhtyminen onnistuu ilmoittautumalla Kaipiaiselle. Vatakan toiminnasta on mahdollista saada lisää tietoa vierailemalla paikan päällä tai ilmoittautumalla Vatakan sähköpostilistalle. Toimintakeskus sijaitsee osoitteessa Yläsatamakatu 9, kolmannessa kerroksessa. Pohjois-Savon taidetoimikunnan kansanmusiikki-iltama Kaikenkansan klubi löysi uuden kodin Resistori-klubilta. Syksyn ensimmäisellä klubilla syyskuun lopulla oli tarjota virtuoosimaisia indiejazzin sekä perinteisemmän kansanmusiikin hörähdyksiä. Esiintymässä olivat Johanna Elina levynjulkaisukiertueellaan sekä kielisoittimien ja monimuotoisten perkussioiden yhdistelmäduo Raudantakoja. Taitavat ja monipuoliset soittajat pitivät yleisön keskittyneenä ja musiikin anti toi usealle katsojalle jänniä kokemuksia. ”Olo oli kuin halolla päähän lyöty”, kuului esitysten jälkeen ravintolan etupihalta. ”Kosmisempaa musiikkia löytyy vain universumin toiselta laidalta”, totesi Resistori-Klubin pitäjä Jarmo Turtiainen. Ravintola Wanhan Jokelan puolustajat polkaisevat pystyyn poikkitieteellisen tapahtuman talkoohengessä. Tavoitteena on näyttää, mitä kaikkea Jokela voi synnyttää. Joku roti sentään! –kulttuuritalkoiksi nimetty tapahtuma kaipaakin nyt esiintyjiä, olipa kyseessä musiikkia, tanssia, runoutta, kuvataidetta, näyteltyä improvisaatiota, näytelmiä tai mitä vain. Innokkaat esiintyjät voivat etsiä lisätietoja tapahtuman Facebooksivuilta tai Pro WANHA JOKELA –ryhmästä Facebookissa. Joku roti sentään! –kulttuuritalkoot ravintola Wanhassa Jokelassa Lisää tietoa [email protected] tai 040-098 8574. Kaikenkansan klubi löysi kodin Resistorita vaalla. Bändin soitto kuulostaa orgaaniselta ja siihen tuo monitasoisuutta eri soittimien taitavasti luomat koukut. Lyyrinen puoli Maalailua kanteleella ja siveltimellä 6.-8.10. Teen ja kahvin ystävien ystävä muutti Puijonkadulle Mikäli olet ryhtynyt tutkimusmatkailemaan tee- ja kahvilajien ihmeelliseen maailmaan, löytyy apua Kauppakahvila Fadosta, joka on muuttanut Puijonkatu 33. Fado on kahvilan lisäksi myymyälä, joka myy irtoteetä ja kahvia sekä leipomoherkkuja. Valikoimassa on kuutisenkymmentä eri teemakua sekä kolmisenkymmentä eri kahvivariaatiota. Leipomotuotteita löytyy valmistettuna muun muassa speltistä. Fado järjestää myös teenmaistelu tilaisuuksia yksityisille, yrityksille ja yhteisöille. Lisätietoa: www.fado.fi Lassi Piironen, teksti & kuva Uljas 7 | 30. 9. 2011 23 ” Kyse on ihmisistä. Massaa kohtaan on vaikea tuntea myötätuntoa. Paperiton putoaa uuteen maailmaan Euroopan ovet on suljettu köyhiltä. Paitsi heiltä, jotka mahtuvat tekemään työtä näkymättömissä kaukana ihmisarvoisista oloista. Suomessa niinsanotut maahanmuuttokriitikot paasaavat käsistä riistäytyneistä siirtolaisvirroista. Hyväksikäytöstä, jota siirtolaiset kohtaavat, vaietaan. Sarjakuvataiteilija Ville Tietäväisen teoksessa Näkymättömät kädet köyhä paperiton kohtaa Euroopan karumpaa karumman todellisuuden. Koti, terveys, omanarvontunto, järki. Tässä todellisuudessa vaaditaan luopumaan kaikesta. Tietäväinen selventää kuinka marokkolainen Rashid, vuosikymmenen takaiset mellakat, Libyan sota ja Homma-foorumi liittyvät toisiinsa. - Tähti Oksanen, teksti & Ville Tietäväinen, kuvitus E lokuussa Suomessa ilmestyi poikkeuksellinen sarjakuvaromaani. Ville Tietäväisen piirtämä ja kirjoittama 216-sivuinen Näkymättömät kädet (WSOY) kertoo paperittomien siirtolaisten todellisuudesta päähenkilönsä marokkolaisen Rashidin silmin. Henkilökohtaiselta tasolta ponnistava tarina saa monia sosiaalisia ja poliittisia ulottuvuuksia, joista ei yhteiskunnassamme ole liiemmin hiiskuttu. 24 Uljas 7 | 30. 9. 2011 Tietoja taiteilijasta Ville Tietäväinen Valmistunut arkkitehdiksi. Graafinen suunnittelija, kuvittaja, sarjakuvataiteilija. Syntynyt 20.10.1970 Helsingissä Sarjakuvatuotanto: Kirjan aihe syntyi Tietäväisen mielessä jo kymme- Näkymättömät kädet. WSOY. 2011. Linnut ja meret. Tammi, 2003. nen vuotta sitten. Hän sattui näkemään Pariisissa siirtolaismiehen, joka näytti kokonaan omanarvontuntonsa menettäneeltä. ”Ajattelin, ettei mies varmasti ollut suunnitellut itselleen sen kaltaista tulevaisuutta.” Tietäväinen pohti millainen perhe miehellä saattoi odottaa kotona, jossain kaukana. Kiinnostus paperittoman maailmaa ja ajattelua kohtaan pani alulle monta vuotta kestäneen tutkimustyön. Tietäväinen tiesi tuolloin hyvin vähän paperittomista eikä arvannut minkälainen vyyhti aiheeseen kietoutuisi. Tuskaillessaan, mistä oikein lähteä liikkeelle, taiteilija löysi Marko Juntusen, joka oli tehnyt väitöskirjan marokkolaisista paperittomis- ta. Juntunen lähti Tietäväisen oppaaksi ja tulkiksi Marokkoon sekä Almeriaan, jossa Etelä-Espanjan jättimäiset vihannesviljelmät sijaitsevat. Ville Tietäväinen kertoo, että Almerian vihannesviljelmillä ilmapiiri oli painostava ja uhkaava. ”Piikkilanka-aitoihin on kiinnitetty kieltokylttejä eri kielillä, ja mustin ikkunoin varustetut katumaasturit partioivat teillä. Ei tuntunut järkevältä kysyä käyntilupaa muilta kuin siirtotyöläisiltä itseltään”. Siirtolaiset asuivat siellä vanhoista kasvihuoneen jämistä kootuissa asumuksissa. He kertoivat kaksikolle kokemuksistaan, ja monet niistä päätyivät sarjakuvan lehdille. Esimerkiksi kohtaus, jossa rajanvartijat herättävät päähenkilö Rashidin kusemalla hänen päälleen, on otettu suoraan erään siirtolaisten päiväkirjamerkinnöistä. ”Ei sellaisia juttuja pystyisi omassa päässään keksimään.” Almeriassa toimittajat ja muut ulkopuoliset päästetään kierroksille vain mallitiloille. ”Siellä kaikilla on varmasti työ- ja oleskeluluvat kohdallaan”, Tietäväinen sanoo. Mallitiloilla myös noudatetaan EU:n ympäristövaatimuksia. Näkymättömissä käsissä ulkopuolisilta kiellettyjen tilojen siirtotyöntekijät keittävät juoma- ja pesuvetensä tilojen kasteluvedestä. Avoaltaissa lämpimässä ilmanalassa lilluessaan se on melkoista vihreää ja pahanhajuista puuro, Tietäväinen kuvaiee. Ilman suojuksia ruiskutetaan vihannesten päälle järjettömiä määriä pestisidejä. Järjestäytyneen vastarinnan aikaansaaminen on vaikeaa, ja siihen kannustavat tapetaan yön pimeydessä. Helmikuu 2000 Almerian El Ejidossa. Paikalliset ryhtyvät väkivaltaisiin mellakoihin siirtotyöläisiä vastaan. Siirtolaisten mukaan poliisi ei estä mella Uljas 7 | 30. 9. 2011 25 kointia ja heidän tyytymättömyytensä johtaa nopeasti spontaaniin lakkoon, joka seisauttaa kaiken tuotannon. Paperittomien ja viranomaisten välille syntyy keskusteluyhteys ja työläisille lupaillaan puhdasta vettä ja asuntoja. ”Erään hahmoni sanoin, ei niistä ole nähty pyyhkimisjälkeäkään. Ei tilanteen muuttamiseen ole resursseja eikä halua.” Tietäväinen epäilee, että samanlaista järjestäytymistä tuskin tullaan näkemään ihan pian. Siirtolaisryhmien on vaikea muodostaa yhteisrintamaa, sillä rasismia kytee myös paperittomien keskuudessa. Järjestelmän rattaisiin epäilevästi suhtautuva voisi väittää, että rasismikin on vain tekosyy. Ahne- Siirtolaisten onnellisista tarinoista ollaan Marokossa tietoisia, mutta ihmiset myös tajuavat etteivät asiat ole aina niin hyvin kuin näytetään, Tietäväinen kertoo. Mies, joka ei ole saavuttanut tavoitteitaan, ei voi kasvojen menettämisen pelossa palata kotiin. ”Joka suvussa ja perheessä tunnetaan joku, joka on kuollut matkalla tai kadonnut Eurooppaan.” Kuten Näkymättömien käsien esipuheessa kerrotaan, Espanjaan tuli viisumipakko vuonna 1991. Sitä ennen Marokosta oli normaalia käydä töissä Espanjassa, eikä uhkarohkeita matkustustapoja tarvittu. Tietäväinen puhuu Eurooppaan kohonneesta muurista, ja kuinka se on pahentanut siirtotyöläisten asemaa. ”Esimerkiksi Libyan -siis valtion, joka ei ole allekirjoittanut yhtään ihmisoikeussopimusta- kanssa on sovittu Eurooppaan pyrkivien pistämisestä leireihin. Mikä voi olla heidän tilanteensa tällä hetkellä maassa, joka kaiken lisäksi käy sotaa?” Missä on eurooppalaisten moraali, tulisi ihmetellä itse kunkin. ”Raja vuotaa sen verran kuin markkinat tarvitsevat”, eräs sarjakuvan hahmoista julistaa. Tutkimustyönsä aikana Tietäväiselle oli järkytys tajuta se, että paperittomien tilanne on tiedossa kaikilla tahoilla. ”Viranomaiset tietävät, poliitikot tietävät, työnantajat tietävät, rajanvartijat tietävät. Väkeä dumpataan sinne missä halpaa työvoimaa tarvitaan. Kanarian saarille rantautuvat paperittomat lähetetään lentokoneella Almeriaan. Ja silmät suljetaan joka puolella.” Rashidin tarina sijoittuu taiteilijan mukaan suun- us joka tasolla aina vallan kahvaan saakka tarvitsee ihmisiä, joille ei jonkin syyn varjolla anneta minkäänlaista arvoa. ”En minä usko ihmisten läpikotaiseen pahuuteen”, Tietäväisen sanoo ja jatkaa, että Espanjan hallituksessa keskustellaan jatkuvasti siitä, miten asioita voitaisiin muuttaa. Valitettavasti byrokratia heittää lisää kapuloita rattaisiin. Tietäväinen kertoo tavanneensa työläisiä, jotka olivat koettaneet hankkia työ- ja oleskelulupia jo 4-5 vuoden ajan. ”He kantavat mukanaan kasseja täynnä kuitteja, joita tarvitaan lupien saamiseksi. Oleskelulupaan vaaditaan työlupa ja työlupaa ei myönnetä ilman oleskelulupaa.” Luvan saaminenkaan ei ole takuu kohtelun parantumisesta. ”Se lähinnä sitoo siirtolaisen tiettyyn työnan- 26 Uljas 7 | 30. 9. 2011 Marx-tutkija Vähämäki: tajaan.” nilleen 2000-luvun vaihteeseen. Keinot päästä Eurooppaan ovat muuttuneet ja ne perustuvat Ville Tietäväisen mukaan nykyään enemmän viranomaisten lahjontaan ja asiakirjojen väärentämiseen kuin ennen. Tietäväinen huomauttaa, että taustalla vaikuttavat yhä samat motiivit. ”Tämä on alati muuttuva, mutta valitettavan ajaton aihe.” Ville Tietäväinen muistuttaa halunneensa nimenomaan ymmärtää millainen on paperittoman oma näkökulma. Kaikki yhteiskunnallisuus ja politiikka kerääntyi tarinan ympärille auttamatta. Riisuttuna Näkymättömät kädet on tarina miehestä, joka lähtee täyttämään hänelle asetettuja odotuksia, mutta epäonnistuu ja menettää vähä vähältä itsetuntonsa. Tietäväinen halusi myös ymmärtää uskonnollista ajattelua, jota hänen hahmonsa maailmaan väistämättä liittyisi. Uskonto on kirjan päähenkilölle voima, joka kannustaa lähtemään, mutta lopulta myös häpeällinen taakka, kun sen luomien odotusten täyttäminen osoittautuu mahdottomaksi. Hyveellinen Rashid huomaa toimivansa juuri niitä periaatteita vastaan, joita on pitänyt hyvänä. Uskonto-teema näkyy myös sarjakuvan kuvallisessa ilmaisussa. Kaikkialla häilyy usvainen sinerrys ja moni tapahtuma on kuvattu ylhäältä päin. ”Ne ovat kuin ajatellun jumalan näkyjä.” Ville Tietäväisen tarkoituksena oli herättää teoksel- laan ihmisten kiinnostus paperittomia kohtaan ja nostaa aihe julkiseen keskusteluun. Siinä hän on totisesti onnistunut, mistä hän myöntää itsekin yllättyneensä. Hän on sitä mieltä, että maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä tuodaan mediassa suhteettoman paljon esille. Valtamedian ei tarvitse esitellä kaikkea, mitä maahanmuuttokriitikot nettikeskusteluissa kirjoittavat. ”Ne eivät ole keskustelua, vaan vihasloganeita peräkkäin.” Taiteilija on saanut osansa nettikeskusteluiden vihakommenteista. Esimerkiksi Homma-fooru- Kohdatkaa ja tuottakaa yhdessä Ville Tietäväinen toteaa yllättyneensä teoksensa herättämän keskustelun määrästä. Hän kritisoi, että media tuo liikaa esille maahanmuuttokriittisiä näkemyksiä. milla häntä on verrattu Anders Breivikiin. Vastaavanlaiset johtopäätökset eivät voi kummuta järin syvällisistä ajatteluketjuista. ”He elävät ahdistunutta, mutta helppoa elämää”, Tietäväinen kommentoi. Valtamedian uutisoinnista löytyy muutakin kritisoitavaa. Tietäväinen on listannut Näkymättömät kädet-kirjan alkulehdelle sanoja, jotka toistuvat länsimaisen median uutisissa siirtolaisista ja heidän kohtelustaan. Esimerkiksi sanoja tulvia ja vyöryä käytetään yleisesti siirtolaisista puhuttaessa. Tietäväistä luontovertaukset harmittavat, sillä ne epäinhimillistävät siirtolaisia tahattomasti ja luovat kuvan epämääräisestä massasta. ”Kyse on ihmisistä. Massaa kohtaan on vaikea tuntea myötätuntoa.” Median käytössä on myös vakiintunut sanapari ’laiton siirtolainen’. ”Laiton, eli rikollinenko?” kysyy Tietäväinen. Hänen mukaansa ihmisille tulee heti vahvempi käsitys siitä, että on esimerkiksi oikeutettua poistaa siirtolainen maasta, jos tämä on laiton. Ajatus laittomista ihmisistä tuntuu siis osuvan jonnekin syvälle siirtolaisten kohtelun perustuksiin. Tietäväinen haluaa kirjallaan ohittaa siirtolaisuu- teen liitetyn laittomuus- ja massa-ajattelun. Hän uskoo Näkymättömien käsien tehoavan eniten heihin, joilla ei ole vielä lukkiutuneita mielipiteitä aiheesta. ”Rasistisesti ajattelevat saavat lähinnä pontta omalle näkemykselleen. He voisivat esimerkiksi perustella, että vaikeuksiahan siitä tulee kun kulttuurit kohtaavat”. Taiteilija haluaisi ihmisten kuitenkin ymmärtävän, että kohtaaminen ei ole helppo ehdoilla, joita Eurooppa asettaa. ”Jokainen lukija käsittänee ainakin sen, että näin ei voi jatkua.” Tietäväinen toivoo, että Näkymättömät kädet auttaisi lukijaa ymmärtämään paperittoman todellisuutta. Tarinassa tähän todellisuuteen viitataan neljäntenä maailmana. Se on heille, jotka eivät mahdu edes kolmanteen. Jussi Vähämäen kiinnostus Marxiin heräsi 16-vuotiaana avoimen yliopiston luennoilla. Hän tarkentaa innostuneensa Marxin kirjoituksista poliittisena ajatteluna, eikä uskonkappaleina. Jussi Vähämäki ei niinkään kirjoittanut kirjaa Marxista vaan pyrkii ajattelemaan Marxin kanssa. Kommunismi on esimerkiksi opintopiirien perustamista ja pakenemista palkkatyöstä vaikka luontoon tai taiteisiin. Yliopistosta hän haluaisi tiedepuiston sijasta käymisastian. – Pasi Huttunen, teksti & kuva H älytyskelloja kannattaa ehkä ryhtyä kilkuttelemaan, sillä meillä on täällä Itä-Suomen yliopistossa kommunisti! Valtiotieteen tohtori Jussi Vähämäki tosin murskaa paljastuksen dramaattisuuden haastattelun edetessä. Kiiluvasilmäistä fanaatikkoa hänestä ei saa. Keväällä hän julkaisi Eetu Virenin kanssa kirjan Perinnöttömien perinne, jossa pyritään karistelemaan harteilta sosialismin ja marxismin taakka ja tarkastelemaan Karl Marxin yhteiskuntatieteellistä ajattelua. ”Olin muistaakseni 16 kun kävin kesäyliopistossa Helsingissä Arto Noron luennoilla Marxista ja poliittisen taloustieteen kritiikistä. Mun kiinnostus on yhteiskuntatieteellistä ja taustalla oli tietysti myös antiautoritaarisuus ja sen ajan opiskelijaradikalismi”, Vähämäki kertoo. Marx ponnahti taas esiin kun joukko opiskelijoita tuli kyselemään Vähämäeltä Marxista ja syntyi Marx ilman marxismia -lukupiiri. ”Suurin osa kirjan aineistosta on lukupiiristä peräisin. Ja Marxin analyysin periaatteet ovat käyttökelpoisia edelleen. Marx korosti koko ajan, että kapitalismi on dynaaminen, uusiutumiskykyinen yhteiskunta, jonka analyysiä ei voi tehdä kerralla ja lopullisesti”, hän kertoo. ”Historianfilosofisella marxismilla, jossa yhteiskuntakehitys vääjäämättä kulkee kohti sosialismia, on aina ollut taipumus ylenkatsoa Marxin poliittisen taloustieteen kritiikkiä. Sieltä ei löydy yksioikoista perustetta valtiovallan valtaamiselle ja sosialistiselle valtiolle. Marx ei koskaan itse käyttänyt sanaa historiallinen materialismi.” Nykykapitalismin kannalta kaksi keskeistä järjestelmää, eli työvoiman tuottamisen ja uusintamisen takaava kansallisvaltio sekä rahajärjestelmä ovat kriisissä. Yhä uusia yhteisen alueita pyritään rajaamaan taloudellisesti tuottaviksi. Samalla on silti havaittavissa jonkinlaista massapakoa kapitalistisesta järjestelmästä. ”Muuten sitä ei niin kauheasti koko ajan paukutettaisi, että meidän täytyy pidentää työuria ja olla terveitä. Järjestelmällä on idea, että jengi karkaa koko ajan käsistä. Tuotantoajasta vapaan toiminnan löytäminen on nykyään vaikeaa, mutta esimerkiksi luonto ja taide ovat paon muotoja.” Vähämäki painottaa, että kapitalismia vastaan kamppaillessa ei kamppailla mieskohtaista kapitalistia vastaan. ”Työläisten muodostaminen massoiksi on absoluuttisesti vastakkaista Marxin ajattelulle. Vastustajana on kapitalistinen järjestelmä. Tämä erottaa Marxin ajattelun fasismista ja porvarillisesta politiikasta. Johtajavastaisuus ja solidaarisuus syntyvät luokkatietoisuuden tuloksena, eikä luokkatietoisuus synny personifioidun vihollisen kautta”, hän toteaa. Se uupumukseen asti viljelty toteamus, että ”kommunismi on ihan kiva aate, mutta ei toimi” joutaa historian tunkiolle, sillä kommunismi ei ole aate, vaan käytännöllinen asia. Vähämäki kertoo jakavansa Walter Benjaminin näkemyksen kommunismista: Se vastustaa kaikkea puhdasoppisuutta palaamalla jatkuvasti perusteisiinsa ja kehittymällä kamppailuissa. ”Kommunismi ei ole filosofia, utopia tai doktriini. Se lähtee käytännöllisesti kokemuksista ja historiallisesta tilanteesta. Marxin perspektiivi ei yltänyt niiden taakse, mutta Marxin kanssa voidaan yrittää katsoa, minkälaisia mahdollisuuksia on järjestää ihmisten välistä elämää valtion ja rahajärjestelmän jälkeen”, hän selittää. Vähämäki ja Viren kirjoittavat, että ”paluu lukemaan Marxia tarkoittaa ennen muuta sitä, että näkökulmana on palkkatyöstä kieltäytyminen ja tämän kieltäytymisen kautta kapitalismin vastaisen taistelun levittäminen tehtaasta koko yhteiskuntaan.” Vähämäki mainitsee, että Marx hyväksyi pienomistajuuden. ”Se, että Marx olisi ollut valtiollisen omaisuuden kannattaja, ei pidä lainkaan paikkaansa.” Kamppailun muodot ovat organisoitumista auttavia toimia, jotka luovat autonomisen ja itsenäisen elämän mahdollisuuksia. Fanaatikot voivat siis lakata rakentamasta pommeja, sillä heidän tavoittelemaansa kommunistista utopiaa ei ainakaan Marx määritellyt. Kamppailua käydään esimerkiksi yliopistoilla, joissa tutkijan ja opettajan urat on yhä enemmän eriytetty ja opiskelijoista on tehty asiakkaita. ”Jokainen yritetään panna omaan putkeensa. Kyse ei ole enää sellaisesta käymisastiasta, jossa nämä kaikki ovat sekaisin. Yliopistoista tehdään tiedepuistoja, isoja struktuureja, joissa ei tapahdu mitään. Olet jossain huoneessa ja teet jotain mitä pitää tehdä. Vieressä on toinen, mutta maailmat eivät kohtaa. Sammakon ja kärpäsen maailmat eivät kohtaa ennen kuin sammakko syö sen kärpäsen”, Vähämäki kuvailee synkkänä. ”Tarvitaan vapaita tiloja tiedon tuottamiseen. Esimerkiksi opintopiirit ovat hyviä ja käytännöllisiä tiedon jakamisen muotoja, jotka tuottavat jotain.” Eetu Viren & Jussi Vähämäki: Perinnöttömien perinne. Tutkijaliitto 2011. Uljas 7 | 30. 9. 2011 27 Tiedottaa: Kellarin kätköistä Massacre Time Joensuu I talialaisten kulttiroskaleffojen ja erityisesti zombie-rainojen parissa kunnostautunut Lucio Fulci ehti vivahteikkaan uransa aikana ohjaamaan myös kourallisen spagettilänkkäreitä. Vuonna 1966 valmistunut suveneeri länneneepos Massacre Time (Le colt cantarono la morte e fu... tempo di massacro) on lajityypilleen uskollinen aina kliseitä myöten. Se kertoo tarinan kullanetsijä Tom Corbetista, joka palaa kotikaupunkiinsa Teksasiin. Kotikonnut osoittautuvat kuitenkin varsinaiseksi taistelutantereeksi, kun pahamaineinen gangsteri Jason Scott pitää jengeineen kaupunkia kuristusotteessaan. Luodit halkovat ilmaa, tequila virtaa ja ruumiskasat kasvavat, kun Corbett päättää ottaa lain omiin käsiinsä. Massacre Time on verkkaisesti etenevä italowestern, joka ei jätä mitään arvailujen varaan. Siihen on ujutettu myös huumoria sopivissa määrin, mikä tekee elokuvasta piristävän ruiskeen monesti uuvuttavien ja ryppyotsaisten länkkäreiden harmaassa massassa. Huumori ei silti kevennä Fulcin myöhemmin kiistanalaiseksi tavaramerkiksi muodostunutta armotonta väkivaltaa, joka on 1960-luvun henkeen yllättävän rohkeaa. Sergio Leonen tasoiseksi spektaakkeliksi se ei tosin yllä, mutta Coriolano Gorin säveltämä musiikki pitää yllättävän hyvin pintansa Morriconen tasoisten maestrojen rinnalla. Tunnari on yksinkertaisuudessaan ylinukuttu helmi ja jää hetkessä soimaan päähän. Myös näyttelijät onnistuvat rooleissaan ja erityisesti George Hilton tekee loistavan roolisuorituksen juoppohulluna pistoolisankarina. Kaikki länkkäreistä kiinnostuneet kipin kapin videodivariin etsimään kyseistä teosta! Lock ’n load, it’s massacre time! Mikko Puhakka Anssi Ylirönni | Matias 3.10. 4.10. 6.10. 6.10. 11.10. 25.-27.10. 1.-2.11. ESN-Joensuun kokous Yliopiston liikuntailtapäivä Järjestöpäivä Toimintajaoston kokous Liikuntakerhon kokous ISYY:n edustajistovaalien ennakkoäänestys ISYY:n edustajistovaalien äänestys Debatti Jos haluat osallistua keskusteluun Uljaan Debatti-sivulla, lähetä kirjoituksesi osoitteeseen [email protected]. Viestin otsikkokentästä tulee käydä ilmi, että kyseessä on mielipidekirjoitus Uljaaseen. Suurin merkkimäärä on 2500 merkkiä (myös välilyönnit). Uljas pidättää oikeuden muokata ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia Luennot verkkoon ja ympärivuotiset suoritusmahdollisuudet Kuopio 4.-7.10. 4.10. 5.10. 5.10. 6.10. 6.10. 7.10. 10.10. 11.10. 11.10. 25.-27.10. 1.11. Hyvinvointiviikko Lukemalla Liikuntailtapäivä + ISYYmpialaiset, jatkot Armaassa ISYY Edustajistovaalien ehdokaslistat julki Yhdenvertaisuusseminaari Järjestöpäivä ja edustajistovaalipaneeli Serveri ry Sitsit 7th Heavenissa Elämänhallintaa ja nettiriippuvuutta -luentoja Liikuntatuutoroinnin tapaaminen/koulutus Kuopiossa Fortis ry Kostajaiset Onnelassa Kulti ry ja Hyeena ry Kostajaiset ISYY Edustajistovaalien ennakkoäänestys Olavinkadun appro (Savonlinna) ISYY Edustajistovaalit Savonlinna 3.10. 3.10. 3.-7.10. 4.10. 5.10. 5.10. 6.10. 11.10. 25.-27.10. 1.11. 1.-2.11. Ainejärjestöjen päivä Ainejärjestöolympialaiset Heikinpohjan kentällä klo 16.30 Opiskelijoiden hyvinvointiviikko Harrastepäivä ja liikuntailtapäivä Eväitä jaksamiseen ja stressinhallintaan ISYY Edustajistovaalien ehdokaslistat julki Asiaa ruoasta, työstä, terveydestä ja opiskelusta Timppa-risteily ISYY Edustajistovaalien ennakkoäänestys Olavinkadun appro ISYY Edustajistovaalit Onko lukujärjestyksesi täynnä päällekkäisiä luentoja? Harmittaako että syventävien opintojen kerran neljässä vuodessa järjestettävä kurssi jää väliin? Menikö siinä ainoa mahdollisuus suorittaa kurssi? Onko muilla yliopistomme kampuksilla kiinnostavia kursseja, mutta etäisyys rajoittaa osallistumista? Moni meistä joutuu pohtimaan näitä kysymyksiä. Luentojen tallentaminen ja verkkojakaminen tulee ottaa tehokkaaseen käyttöön. Näin yliopistomme kaikkien työntekijöiden osaaminen tulee jokaisen opiskelijan saataville. Kaksi itäsuomalaista yliopistoa yhdistyi, mutta kolmen kampuksen yhteistyö ei ole tuonut mitään lisäarvoa opintoihin. Kurssitarjonnan olisi tullut kasvaa! Työssäkäynti, lapset tai vaikka nuhainen koira voivat estää luennoille osallistumisen. Opiskelijan tulee voida itselleen sopivaan aikaan käydä läpi luennon asiat, eikä lukihäiriökään saa muodostua esteeksi oppimiselle. Halutessaan luentoihin tulee voida palata tenttiin valmistautuessa. Kun luennot tuodaan verkkoon ja säilytetään seuraavaan kurssin aloituskertaan, voi kurssin suorittaa haluamaansa vuodenaikaan. Joustavampi luentomahdollisuus voisi myös nopeuttaa valmistumista ja tehostaa opiskelijan ajankäyttöä. Järjestely myös helpottaisi opintojen jakamista opiskelijalle sopiviin ajankohtiin. Vierailevien luennoitsijoiden esitykset voi säilyttää verkkoympäristössä pidempään, jolloin laajempi kuulijajoukko pääsisi hyödyntämään heidän luentojaan. Tulevaisuudessa yhä enemmän kursseja on oltava mahdollisuus suorittaa etänä. Näin esimerkiksi Joensuun biologian opiskelijat pääsevät nauttimaan Kuopion laajasta biotieteiden kurssitarjonnasta. Videoluentoja ja muita etätyöskentelyn mahdollisuuksia on jo pidemmän aikaa hyödynnetty esimerkiksi ammattikorkeakouluissa. Nyt yhdistymisen myötä yliopistolla olisi tässä rajattomat mahdollisuudet. Miksei meilläkin jos amk:ssa? Itämaan vihreät tietäjät -edustajistovaalilista Miksi ahkeruudesta rangaistaan? Näin kesän jälkeen opintojen alettua, monella opiskelijalla on edessään tarkat laskutoimitukset. Jos opintojen ohella työskentelee ja on ollut onnekkaasti myös kesätöissä, täytyy opiskelijan laskea, minkä verran saa loppuvuodesta tehdä töitä, jotta tulorajat eivät ylittyisi. Tavanomaiset yhdeksän opintotukikuukautta nostavan opiskelijan vapaa tulo on tällä hetkellä vain 11 850 € vuodessa. Vuosituloraja lasketaan siten, että jokaista tukikuukautta kohti opiskelijalla voi olla tuloa 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 1 970 euroa. Kuopion Tuhatkunta ry ja Joensuun opiskelevat porvarit haluavat nostaa huomion ahkeran mutta työtä tekevän opiskelijan tulorajoihin. Kokoomuslaisina uskomme mahdollisuuksien tasa-arvoon myös henkilökohtaisen yrittämisen kautta. Nykyinen opintotukijärjestelmä on tämän hetken vapaantulon rajoineen epäoikeudenmukainen niille, jotka sekä opiskelevat että työskentelevät ahkerasti. Nykyinen vaadittu määrä opintoja on keskimäärin 5,0 opintopistettä tukikuukautta kohti. Opintotuet peritään takaisin mikäli ansaitut tulot ylittävät tulorajat, vaikka opintopisteet täyttyisivät vaatimusten mukaan. Miksi? Ei ahkeruudesta tulisi sakottaa. Eikä ole kohtuullista olettaa, että esimerkiksi kesätyönä hankittu tulo olisi säästettävä ja jaettava tasaisesti koko loppuvuodelle, jos vapaan tulon yläraja saavutetaan viimeistään kesätöiden jälkeen. Vaikka vapaan tulon rajaa nostettiinkin vuonna 2008, rajaa olisi vielä syytä nostaa, sillä inflaatio syö korotuksia. Samalla voisimme kehitellä mallia, jossa säädetyt opintopisteensä suorittavat voisivat myös saada lisäkannustimen. Olisi siis kohtuullista mahdollistaa ahkerille palkitseva järjestelmä. Opiskelijan tekemä työ kerryttää lisäksi veroeuroja. Vaikka opiskelija ei olisikaan oman alan töissä, saa hän arvokasta kokemusta työssä olemisesta ja tuleva työnantaja varmasti arvostaa tällaista osoitusta aktiiviseen otteeseen elämässä. Toinen ongelmakohta järjestelmässä ovat opintopisterajat. Yliopistoissa tutkintorakenteemme muututtua kaksiportaiseksi, kandidaatin- ja maisterinopintoihin jaettavaksi, säädetty opintopisteiden täyttyminen kuukautta kohden voi olla ongelmallinen tietyillä aloilla. Jos haluaa nopeuttaa opintojaan tai toisaalta jos on pakko suorittaa kandidaattivaiheessa maisteritutkintoon kuuluvia opintoja, saattaa olla vaikea saada säädettyjä opintopisteitä kuukautta kohti kokoon maisterivaiheessa. Tällöin opintopisterajan jäykkyys per kuukausi voi tuottaa ongelmia. Lisäksi jos maisterivaiheessa haluaisi orientoitua jo työelämään, juuri vapaan tulon rajan nostamisesta olisi tilanteessa hyötyä. Voisimme kehi- tellä myös mallia, jossa tutkintonsa alle määräajan suorittaneet saisivat kannustimen. Näin opiskelijaa kannustettaisi suunnittelemaan ja ajattelemaan opintojaan sekä hahmottelemaan itselle sopiva, mutta myös porkkanaa tarjoava malli opintojensa suorittamiseen. Kuopion Tuhatkunta ry ja Joensuun opiskelevat porvarit ry peräänkuuluttavatkin vastuullista, joustavaa ja yksilön mahdollisuuksien toteuttamista sallivaa koulutuspolitiikka. Tiedostamme tilanteen haastavuuden mutta toivomme opetusministeriön huomioivan, että järjestelmää tulisi kehittää kokonaisuudessaan opiskelijan aktiivisuutta tukevaksi ja palkitsevaksi. Riitta Kauppinen, pj. Kuopion Tuhatkunta ry Teemu Myllärinen, pj. Joensuun opiskelevat porvarit ry Praxis vastustaa uutta varausmaksukäytäntöä Yhteiskuntapolitiikan, sosiologian ja filosofian ainejärjestö Praxis ry on närkästynyt Itä-Suomen Yliopiston kirjaston 1. syyskuuta voimaantulleesta käytännöstä periä 0,50€ maksu kirjojen varaamisesta. Praxis kokee, että maksu 28 Uljas 7 | 30. 9. 2011 on opiskelijoille kallis, eikä sille ole perusteita. "Uudistus tekee tenttimisestä käytännössä maksullista, koska useilla aloilla kirjojen saatavuus on muutenkin heikkoa. Opiskelijoiden ei tule joutua maksamaan opiskelun perusedellytyksistä, kuten kirjastopalveluista", huomauttaa Praxiksen puheenjohtaja Antti Kettunen. Praxis esittää varausmaksusta luopumista ja katsoo, että kirjojen jono- tusruuhkaa voitaisiin purkaa ottamalla käyttöön joustavampia tenttimahdollisuuksia ja lisäämällä elektronisten aineistojen saatavuutta. Praxis ry Uljas 7 | 30. 9. 2011 29 LET’S BESSERWISSER! Itäiset Turhan Tietäjät ry 1 Missä teoksessa murhataan miljonääri Ratchett? Murhaajat kokoavat kahdentoista hengen valamiehistön, joka antaa kuolemantuomion. Sen henkilöt ovat Mary Debenham, eversti Arbuthnot, Hector MacQueen, Pierre Michel, Edward Masterman, rouva Hubbard, ruhtinatar Dragomirov, Hildegarde Schmidt, kreivi ja kreivitär Ardenyi, Cyrus Hardman sekä ruotsalainen Greta Ohlson. todistaa arjen ihmeeksi. Elävä lihavalmiste grafex ”… kivun kokeminen ei tuntuisi olevan monimutkaista älyllistä toimintaa, vaan vaikuttaisi enemmänkin sulkevan sen pois. 1) Agatha Christie: Kymmenen pientä neekeripoikaa. X) Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus. 2) Agatha Christie: 12 appelsiininsiementä. 2 Ja sitten koinimista eli seksuaalisluonteista toimintaa. Esa Pakarinen kertoo: ”Eka kertaa nain kun oli 14-vuotias, silloinkin vanhempien miesten yllytyksestä……Äijät sanoi keskenään, että lähetään hakemaan naisia……Ne kysyi tekeekö pojan mieli kun korva tarkkana kuuntelin. Kun sanoin joo minut otettiin mukkaan. Ne haki sitten semmoisen huoran, just kuppalasta, sairaalasta päässeen……Ne otti naisen mukaan, mentiin……Sitten ne naivat sitä ensiksi, tuli pojan vuoro ja ne maksoi pojasta.” Missä poika-Pakarinen menetti poikuutensa? 1) Joensuun luterilaisen kirkon takana, halkopinojen välissä. X) Ravintola Wanhan Jokelan puuliiterissä. 2) Kuopion luterilaisen kirkon takana, pusikossa. 3 Kenestä kyse? Hänen uransa liittyy siihen vaiheeseen kun Esa Pakarinen oli melko tuntematon säestäjä iltamakiertueilla. Tämä henkilö totesi 1978 eräässä Pakaris-seminaarissa: ”Mitä täällä seminaaria pidetään? Eihän Esa Pakarinen mitään kulttuuria ole, se on vaan hanurisoittaja.” Aikanaan hänen kuolemansa herätti runsaasti keskustelua maamme julkisesta terveydenhuollosta: kaatui 25. syyskuuta 1979 uimahallissa ja löi päänsä lattiaan. Paikallinen terveyskeskus ei suhtautunut vammaan vakavasti vaan passitti henkilömme kotiinsa, jossa hän kuoli seuraavana päivänä aivoverenvuotoon. pe 30.9. part time killer - anal thunder - civil abuse 6€ LA 1.10. adhd hard drive tour 2011: andy mc coy & dave lindholm 10€ ti 4.10. henry’s open stage - jamit TO 6.10. disease of the nation - unborn generation human waste disposal unit PE 7.10. PEAR PEARLY GATES - INSPIRE - RAINBOWCRASH LA 8.10. 22 pistepirkko 10€ pe 14.10. BLACK LIGHT DISCIPLINE 5€ ti 18.10. TAIPALE - j! kUMPULAINEN 5€ ke 19.10. AKMA - SAKREME to 20.10. ASA - OG IKONEN - DJ POLARSOUL 10€ pe 21.10. RUOSKA 10€ la 22.10. PELLE MILJOONA UNITED 8€ MI ti 25.10. HENRY’S OPEN STAGE - JAMIT to 27.10. KEMOPETROL 10€ pe 28.10. PAPRIKA KORPS (PL) 5€ la 29.10. MOKOMA, Sähkökatko 2011, 12€ pe 4.11. amoral 5€ pe 11.11. jare & ville galle 10€ pe 18.11. jätkäjätkät 12€ la 26.11. francine 12€ HYVÄ ÄTMÖS EVERY DAY 21:00-04:00 SU-TO K-18 PE-LA K-20 KEIKAT K-18 ENNAKOT: HENKKA, LEVYKAUPPA ÄX, LUKEMA. CafeSAVOTTA ja www.tiketti.fi Tiedätkö missä vietät viikonloppusi? Pe 30.9. Pe 30.9. La 1.10. Pe 7.10. La 8.10. Pe 14.10. La 15.10. Pe 21.10. La 22.10. Pe 28.10. La 29.10. Erin Pendulum Afterparty: Supasoul DJ’s • Rico Tubbs Eliot Ness • Proteus (special electro & techno set) Anal Thunder • Civil Abuse • Part Time Killer Reckless Love Anna Abreu Yona & Pienet Liikkuvat Pilvet • Kanerva Sparzanza (SWE) • Doom Unit Pelle Miljoona United • Raaka-Aine The Blanko • Iconcrash • For The Imperium Mokoma Kemopetrol Osta lippusi ennakkoon ja tilaa uutiskirje www.kerubi.fi Kerubi avoinna: ma & ti 11-14 ke & to 11-24 • pe 11-03 (04) la 14-03 (04) • su suljettu Lounas ma-pe 11-14 À la carte ke-la 14-22 Kulttuurikeskus Karjalantalo Siltakatu 1 (Ilosaari) • Joensuu 1) Masa Niemi. X) Junnu Vainio. 2) Tapio Rautavaara. Ihmiset tappavat eläimen vaihtelevalla nopeudella lajista ja kulttuurista riippuen. Repäisevimpiä esimerkkejä löytänee tänä päivänä uuden ajan talousmahdista Kiinasta. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva T asalämpöiset nisäkkäät ja linnut tarvitsevat nopean aineenvaihduntansa ruokkimiseen korkean verenpaineen ja runsaasti happea. Ruoaksi kasvatettujen yksilöiden elinoloissa ei usein liene hurraamista niin idässä kuin lännessäkään, mutta teurastipa ne miten tahansa, ne menettävät prosessissa tajuntansa ja henkensä kohtalaisen nopeasti; sydän pumppaa veren ulos katkotuista valtimoista, eivätkä aivot tule toimeen hapetta. Tilanne on toinen makeanveden kilpikonnilla, joiden ruumiinlämpö seuraa ympäristöä, ja joiden keho aivot mukaan lukien on sopeutunut toimimaan pitkiä aikoja ilman happea sukelluksia varten. Kiinan toreilla on tapana irrottaa pyydystettyjen vesikilpikonnien kilven yläosa lihaveitsellä, minkä jälkeen sisältä voi kaivaa asiakkaille palasia yksi kerrallaan. Kilpi on enimmäkseen elävää ja tuntevaa kudosta, jonka murjominen ei kuitenkaan vielä johda vallattomaan verenhukkaan. Päähän ja kaulaan ei kummemmin kajota. Selkärangan lähdettyä kilvenpuolikkaan mukana konna ei kömmi karkuun. Se voi 30 Uljas 7 | 30. 9. 2011 osoittaa elonmerkkejä vielä silloinkin, kun suurin osa ruumiista on poistettu. Aukaistu vesikilpikonna ei pysty käyttämään keuhkojaan, sillä se ei voi paineistaa ruumiinonteloaan. Ainakin joillain lajeilla aivot toimivat hapensaannin estyttyä normaalisti noin tunnin, minkä jälkeen alkaa vähittäinen vaipuminen horrosmaiseen tilaan. Voimakkaat ärsykkeet päässevät kuitenkin läpi vielä aikansa. Melko luultavasti kilpikonna kokee kivun suurin piirtein niin kuin ihmisetkin. Sen sielunelämä on toki yksinkertaisempaa, mutta omastakin kokemuksesta tiedämme, että kivun kokeminen ei ole monimutkaista älyllistä toimintaa, vaan pikemminkin sulkee sen pois. Kyseessä lienee luonnon tapa varmistaa, että eläimet tekisivät voitavansa estääkseen kudostensa vaurioitumista. On ehkä mahdotonta elää kylvämättä maailmaan kärsimystä, mutta sitä voi yrittää minimoida. Vaikutelma kuitenkin on, että olivatpa omat vajavuutemme mitä tahansa, ei kärsimyksen minimointi ole niitä asioita, joiden eteen Kiinassa eniten hikoillaan. 4 Kuka suomalainen professori pyysi vuonna 1937 valtiovarainministeri Väinö Tannerilta apurahaa pikkuplaneettojen tutkimukseen? Väpä kitsaana miehenä tiedusteli, että mitäpä hyötyä tästä on? Professori vastasi: ”Jos muutaman kilometrin kokoinen pikkuplaneetta uhkaisi törmätä Helsinkiin, niin hän kyllä ilmoittaisi siitä etukäteen.” Apuraha myönnettiin. 1) Yrjö Väisälä. X) Matti Väisälä. 2) Anders Donner. 5 Monikulttuurisuus on ihan persuuksesta, ainakin zdeihälläväliäahon mukaan. Kuka totesi männä kuussa: ”… Nykyään kun kuulenkin sanan parlamentarismi, niin sanotusti poistan varmistimen….”? Sitaatti on irrallaan asiayhteydestään ja sillä ei ole tarkoitus leimata tiettyä puoluetta ja sen kannattajia. 1) Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö. X) Teuvo Hakkarainen. 2) Pentti Oinonen. Nimi 1 2 3 4 5 Oikeat vastakset sivulla 32. Uljas 5 | 21. 5. 2010 Uljas 7 | 30. 9. 2011 31 Kuopio 7.10. Kotiteollisuus 15€/13€ 13.10. Petri Nygård 10€/8€ 14.10. Sparzanza (SWE) Doom Unit (FIN) 15€/12€ 21.10. HADDAWAY(GER) 12€/10€ (www.tiketti.fi) 22.10. Lamourettes 5€ Lamou 28.10. Restless(UK), BobCats(Fin) 17€/15€ TapJellyBluesBand,DJ DeeDee 29.10. Martti Servo & Napander 12€/10€ 5.11. Scandinavian Hunks 12€/10€ 11.11. Paleface 10€/8€ PRISMA KUOPIO Ykkösrasti Opiskelija-alennus ruokalistaruoista -10% Voimassa su-to 1.9.2011 - 31.5.2012 peeassaravintolat.fi KUOPIO Lisäinfot: www.puikkari.fi ww Facebook, Puikkari Kuopio 32 Uljas 7 | 30. 9. 2011 In good company Kuopio S. 34 Besserwisserin oikeat vastaukset X 1 2 1 1
© Copyright 2024