Lataa tästä PDF
6 • 2012 29.11. 2012 Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti Salon yrityksille suora yhteys Venäjän innovaatiokaupunkiin ja tutkimuslaitoksiin Ledit valtaavat valaisinmarkkinat Toimitusjohtaja Joonas Lehtinen, Vaadin Oy: Odotuksemme ovat korkealla Piilaaksossa, uusi tytäryhtiömme on saanut jo asiakkuuksia manialehti.fi JOUSTAVA MONIPUOLINEN SIJOITUSRATKAISU YRITYKSILLE. Lue lisää sivulta 17. Ympäristö, energia & rakentaminen Suomessa varaudutaan jo biokauteen Tilaa Kaupan Maailma -lehti huippuedulliseen hintaan 29,15 €/vuosi! Kaupan Maailma NRO 4 | SYYSKUU 12 ri Aalto-yliopiston professo Arto Lindblom: Asiakasta kannattaa kuunnella Sivu 22 Huonekalukauppa kehittää uutta tilastointijärjestelmää sivu 30 Ranskassa asiakaspalaute on pienyrittäjien valtti sivu 52 ttilehti Kaupan riippumaton amma Kaupan Maailma on mukana kaikkialla, missä kauppaa tehdään. Hintaan lisätään alv 9 %. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka. Tilaukset: www.bbm.fi TÄSSÄ NUMEROSSA 4 5 6 8 10 STX Finland Kirjoittajavieras – Elina Lehtilä Ajankohtaista Uusiin asemiin Henkilö – Joonas Lehtinen Ajankohtaista STX Turun telakka sai ilouutisen TUI Cruisesin tilatessa jo toisen risteilijän. Aikainen lintu madon nappaa V uosi alkaa olla lopuillaan ja sen aikana on puhuttu taloudesta ehkä enemmän kuin koskaan. Taantuva talous ja hidas kasvu vaikuttavat kaikkeen ja niiden kanssa on vain elettävä. Ihan kaikki ei kuitenkaan johdu vain suhdanteista, vaan huonoinakin aikoina osa yrityksistä menestyy. Syy huonoon tulokseen voi olla myös hyvinä aikoina juuttuneissa toimintatavoissa, joita ei ole lähdetty kyseenalaistamaan ja kehittämään ajoissa. Näin kävi ennen finanssikriisiä myös USA:n autoteollisuudessa. Liiketoiminnan muutossykli on nopeutunut niin, että tutkijat puhuvat jo perhostaloudesta. Muutos on jatkuvaa ja sen aallot voivat ravistella kokonaisia toimialojakin raiteiltaan. Niinpä yritysten johdossa pitäisi katsoa avoimin silmin ympärilleen, sillä muutok- sen siemen itää yhä useammin jossain muualla kuin omalla toimialalla. Ketterä kilpailija voi tulla puun takaa täysin innoin ja ohittaa kankean konkarin, joka ei ole herännyt ajoissa. Viime aikoina menestykseen nousseita yrityksiä tutkaillessa huomaa, että nousu on ollut nopeinta niillä yrityksillä, joiden toiminta liittyy johonkin uuteen: uuteen alaan, tapaan tehdä jotain, liittää tekemiseen tietotekniikkaa, oivaltaa uusi näkökulma. Energiansäästötarpeet ovat siivittäneet led-valaisimien kysynnän lentoon. Ledil Oy on jo saavuttanut huimaa kasvua led-linsseillään, nyt toinen salolainen, Easy LED Oy (s. 14) on saamassa sijaa patentoiduilla valaisimillaan ja odottaa jopa kymmenkertaista liikevaihdon kasvua. Jouluostoksille Kaupan liitto ennustaa, että joulukauppa kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia talouden taantumasta huolimatta. Se ei ole paljon, mutta kasvua kuitenkin. Tänä jouluna toivoisi entistäkin suuremmalla syyllä, että pukinkonttiin päätyy Suomessa paljon työllistävän yrityksen tai lähiseudun pientuottajan tai käsityöläisen tuotteita tai lahjakortteja paikallisiin palveluihin. Timo Linte (vas.), Harri Virta, Petteri Orpo ja Tommi Heikkonen avasivat uuden karkkitehtaan Kaarinassa. Teema: Ympäristö, energia & rakentaminen 12 Anne kortela, päätoimittaja Jani Kiili on saanut pakata led-valaisimia tihenevään tahtiin Easy LED:in tehtaalla Salossa. Rahan valtakunta 16 Salkunvartija – Kenneth Winberg 17 Työelämän tietoiskuja 18 Tunnelmassa 19 [email protected] mania Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti Julkaisija Viestintämania Oy, TURKU kustantaja Business to Business Mediat Oy Piispantilankuja 4, 02240 Espoo TOIMITUS Päätoimittaja Anne Kortela Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU Puhelin 040 590 3860 [email protected] Lukiolaiset tutustuivat yrittäjyyteen Turun nuorkauppakamarin Tulevaisuuden kehittäjä -tapahtumassa. MYYNTI Myyntipäällikkö Maritta Palmula-Kuloila Markkinointi Haagalund Puhelin 040 501 7781 [email protected] Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Kansikuva Monsuuni Taitto BBM Oy / Sininen Arkki Oy Juttuvinkit [email protected] Painopaikka Botnia Print, Kokkola 2012 Painos ja jakelu Painos 13 000 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun kauppakamarin, Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien, Turun Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan yrityksen nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin. 9. vuosikerta OSOITEMUUTOKSET [email protected] TILAUSHINTA Vuosikerta (6 numeroa) 36 € ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Mania toivottaa hyvää joulua lukijoilleen! www.manialehti.fi mania 3 kirjoittajavieras Aito yhteistyö yritysten kanssa tuo tulosta K aarinan kaupunki on saanut rutkasti myönteistä julkisuutta viime aikoina, kun erilaisia yritysmyönteisyyttä mittaavia tutkimuksia on julkaistu. Marraskuun alussa julkaistiin Taloustutkimus Oy:n kuntien imagotutkimus, jossa Kaarina sijoittui kärkeen. Elinkeinoelämän keskusliiton teettämässä yritysilmapiiriselvityksessä Kaarina oli Suomen 50 suurimman kaupungin vertailussa selvästi paras. Varsinais-Suomen yrittäjäyhdistyksen vuosittain teettämässä Maakuntaennuste-kyselyssä Kaarina on sijoittunut Varsinais-Suomen kuntien yrittäjyysilmapiirivertailussa kolmen kärkeen jo useana vuonna peräkkäin. Tutkimuksissa menestyminen on saanut useat tahot kyselemään, mikä oikein selittää Kaarinan menestyksen näissä selvityksissä. Mitä Kaarinassa on tehty paremmin kuin muualla? Kaarina on valittu myös Suomen luovimmaksi kunnaksi, joten olisihan se hienoa, jos meillä olisi keksitty Kaarinassa kaupungin viranhaltijat ovat yrittäjämyönteisyyteen jokin ainutlaatuinen resepti. Todellisuudessa menestyksen aina ylintä johtoa myöten kiinnostuneita salaisuus ei ole mikään ”hokkuspokkuspaikallisten yritysten asioista. temppu” vaan hyvinkin yksinkertainen ja vähemmän raflaava: pitkäjänteinen ja aito yhteistyö yritysten kanssa. Kaarinassa elinkeinoasioita hoitaa oma elinkeinoyhtiö, Kaarinan Kehitys Oy, joka on Kaarinan kaupungin sekä Kaarinan ja Piikkiön yrittäjäyhdistysten omistama. Yhtiö on toiminut Kaarinassa vuodesta 2004. Kaarinan Kehitys Oy:n toiminta keskittyy paikallis- Elina Lehtilä, Kaarinan Kehitys Oy, yritysasiamies, toimitusjohtaja Turun kauppakamarin koulutustarjonnasta voit valita ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta: taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi. 14.12. Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu 10.12. Raportteja Wordilla 18.12. Ennakkoperintä 2013 Lisätiedot: [email protected], puh. (02) 274 3423/Maria Lindbom 4 mania ten yritysten auttamiseen tilanteissa, jotka voivat liittyä esimerkiksi uusien toimitilojen hakemiseen tai rakentamiseen, uusien yhteistyökumppanien etsimiseen tai vaikkapa kaupungin hankinta-asioihin ja niistä tiedottamiseen. Yritysten toimintaedellytysten edistämiseen pyritään muun muassa järjestämällä yrityksille suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia sekä toimimalla aktiivisena viestinviejänä kaupungilta yritysten suuntaan ja päinvastoin. Henkilökohtaiset tapaamiset ja yritysvierailut ovat paras tapa kuulla, mitä toiveita ja tarpeita yrityksillä on kaupungin suuntaan. Uskon, että aktiivinen kanssakäyminen ja mutkattomat suhteet ovat keskeinen selittäjä siinä, että yrittäjät kokevat kaupungin olevan yrittäjämyönteinen. Kun vielä viranhaltijoiksi on siunaantunut henkilöitä, joita on helppo lähestyä ja jotka ymmärtävät yritysten tuovan paikkakunnalle yhteistä hyvää työpaikkojen ja verotulojen muodossa, alkaa lumipalloefekti toimia. Kaarinassa kaupungin viranhaltijat ovat aina ylintä johtoa myöten kiinnostuneita paikallisten yritysten asioista ja se herättää yrittäjissä positiivista vastakaikua. Kaarinan Kehitys työllistää vakituisesti kaksi henkilöä, ja koska kehittämisyhtiön resurssit ovat rajalliset, osallistuu Kaarina myös Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toimintaan. Suuremmissa kehittämishaasteissa kaarinalaiset yritykset ohjataan TSeK:n verkostojen puoleen. Sieltä löytyy apua esimerkiksi kansainvälistymiseen tai tuotekehitykseen liittyvissä haasteissa. Uuden yrityksen perustamista suunnittelevat puolestaan ohjataan yrityspalvelukeskus Potkuriin. Kaarinassa ymmärretään, että menestyminen yritysilmapiiritutkimuksissa luo paineita menestyä jatkossakin. Niinpä emme ole jääneet paistattelemaan menestyksen parrasvaloihin, vaan olemme käynnistäneet oman kyselyn, jolla selvitämme, missä elinkeinoasioissa meillä Kaarinassa olisi vielä parantamisen varaa. Toteutamme kyselyn yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijan kanssa ja kyselyn tulokset ovat selvillä tämän vuoden lopulla. Kaarinan Kehitys tekee myös kaupungin yritystonttimarkkinointia. Uusia yrityksiä onkin saatu Kaarinaan varsin mukavasti, kasvuvauhti on noin sata yritystä vuodessa. Yritysten määrän kasvu toteuttaa Kaarinan kaupungin visiota, joka kuuluu: ”Kaarinan kaupungin visio on olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki”. Yritysmyönteisyyttä korostettaessa on hyvä muistaa, että kaarinalaisten yritysten menestyminen ja yritysten määrän lisääntyminen on paitsi Kaarinan kaupungin, myös laajemmin koko seudun etu. KEVÄÄN 2013 Hyväksytty Hallituksen Jäsen -koulutukset: 1. kurssi: 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso ke 6.3.2013 klo 13 - 17.15 ke 13.3.2013 klo 13 - 17.15 ti 19.3.2013 klo 13 - 17.15 ma 25.3.2012 klo 13 - 19 2. kurssi: 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso ti 2.4.2013 ti 9.4.2013 ti 16.4.2013 ke 24.4.2013 klo 13 - 17.15 klo 13 - 17.15 klo 13 - 17.15 klo 13 - 19 manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI ajankohtaista Hankintaosaamisesta kilpailukykyä -seminaari peTIETOISKUT 14.12.2012 TYÖELÄMÄN Olga Karaeva ja Jorma Lalla allekirjoittivat sopimuksen Nordic ID:n osallistumisesta Venäjän tulevaisuuden kaupan kehittämisprojektiin. Deltamarinin irtolastialusten rakentaminen käyntiin Kiinassa RAISIOLAINEN meriteollisuuden suunnittelutoimisto Deltamarin on saanut sopimuksen kymmenen 180-metrisen irtolastialuksen (4 + 4 +2) rakentamisesta Chengxin telakalla Kiinassa singaporelaiselle The China Navigation Companylle (CNCo). – Suunnittelutyön arvo on noin 35 miestyövuotta. B.Delta-irtolastialuksissa on erittäin alhainen polttoaineen kulutus, joka on herättänyt monen varustamon kiinnostuksen. Parannukset on saatu aikaan runkomuodon, potkurin, peräsimen ja pääkoneratkaisujen uudenlaisella yhdistämisellä, myyntijohtaja Markku Kanerva kertoo. Deltamarin hoitaa alusten perus- ja työkuvasuunnittelun sekä teknisen ostotoiminnan ja lähettää oman tiimin telakalle avustamaan suunnittelun koordinoinnissa tuotantoon. Suunnittelutyö tehdään Deltamarinin toimistoissa Euroopassa ja Kiinassa ja myös Deltamarinin partneriverkostoa hyödynnetään. Toinen kiinalainen telakka, Tianjin Xingang Shipbuilding Heavy Industries Co. rakentaa parhaillaan B.Delta37 “handysize” bulkkereita kahdelle varustamolle: ranskalaiselle Louis Dreyfus Armateursille (LDA) ja singaporelaiselle M.T.M. Ship Management Pte Ltd./Strategic Shipping Inc:lle. Lisäsopimuksia bulkkereista odotetaan lähikuukausien aikana. Parhaillaan käydään keskusteluja B.Delta-sarjan muiden aluskokojen rakentamisesta. B.Delta37-sarjaa on myös edelleen kehitetty useissa vaihtoehtoisissa järjestelyissä ja erittelyissä, joiden erityispiirteinä ovat muun muassa laatikkomallinen lastiruuma, avoin lastiluukkujärjestely, jääluokka, puutavarakansi. m Kauan jatkunut yhteistyö kasi Yrityssalo Oy Örninkatu 15 B (Innomo) YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Salo YMPÄRISTÖHUOLTO Tutustu uuteen jätelakiin ympäristöakatemiassa Salo nousuun yrittäjyydellä Tule kuulemaan ja keskustelemaan ja sen TOUKOKUUN alussa voimaanastuva uusi hankintaosaamisesta ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN rakennejätelaki johtaa moniin muutoksiin paitmuutos ravistelee Salon talousaluetta kilpailukykyvaikutuksista alan tutkijoiden si yritysten jätehuollossa myös kuntakovalla kouralla. Nokian tuoreiden irtiosaajien kanssa. puolella. Laki edellyttää, että vanhat ja käytännön sanomisten lisäksi tuhansia työpaikkosopimusperusteiset jätteenkuljetukset ja hävisi jo aikaisemmin. Mutta Salossa • käsitellään uudelleen uuden lain perususko huomiseen on aito ja ratkaisu on myös syksyn teiden mukaisesti. Uusi päätös onOhjelmassa tehtävä erittäin selkeä! Salossa Uudet työpaikat synty- aikana vuoden kuluessa lain voimaantoteutetun tulosta. vät hankintaosaamiskartoituksen liikevaihtoaan kasvattaviin ja kanKunnat voivat edelleen jatkaa ns. nattaviin yrityksiin ja yritysten menestulosten julkistus. sopimusperusteista (uudessa laissa tys parantaa alueen elinvoimaa. Kaikki • kiinteistön haltijan järjestämä) kulsiis hyötyvät! VARSINAIS-SUOMEN ja Satakunn jetusjärjestelmää vastuullaan olevan Salo palkittiin syksyllä EK:n yripakamarin tukema tiehanke o Lisäksi hahmotellaan askelmerkkejä jätteen kuljetuksissa. Tällöin sopimus tysilmapiiritutkimuksessa Suomen maakunnalle tärkeän valtatie 8 hankintaosaamisen kehittämiseksi jätteen kuljetuksesta solmitaan suoyrittäjämyönteisimmäksi seutukun- Salossa litus on osoittanut kehysriihess raan kiinteistön ja jätehuoltoyrityknaksi. Yrittämisen ”hulluus” on toi-2013. puolet hankkeen kokonaisbud ja Varsinais-Suomessa vuonna sen välille, jolloin kunnan tai kunnalsinaan käsin kosketeltavaa ja kaikkia – Tämä on alku tien kehi • lisen jätehuoltoyhtiön ei tarvitse ottaa kannustavaa. Sitä sopii tulla ihmetteta. Työtä on kuitenkin vielä p aktiivista roolia kuljetusten järjestälemäänon kauempaakin! mi kuin Turun ja Nousiaisten Tilaisuus tarkoitettu yritysten misessä. Salon rakennemuutosstatus mahMeille kriittinen koh päätöksentekijöille ja hankintahenkilöstölle. tuksella. Turun seudulla useat kunnat ovat dollistaa monipuoliset kehittämis- ja vuoteen 2014 asti. Asialla on Vihreää v päätyneet sopimusperusteiseen kuljeinvestointituet pk-yrityksille vuoden mahdollisten valitusten vaatim tusjärjestelmään. Hyvin toimivaa jär2013 loppuun saakka. Yrittäjyyden takuntaliiton ja Varsinais-Suo Ohjelma: jestelmää ei ole tarpeen muuttaa. Nyt ja innovatiivisuuden katalysaattorisen tiedotustilaisuudessa. myös niillä kunnilla, jotka Maakuntahallituksen puh 8:30ovat aikaiTervetuloana toimii kaupungin elinkeinoyhtiö semmin valinneet kunnan Yrityssalo. on joOy, lähtetus on mahdollista saada vuod kilpailuttaToimitusjohtaja KariMoni Vähä,yritys Yrityssalo man jätteenkuljetuksen, on mahdollinyt toteuttamaan investointejaan tai – Liikennevirasto tekee su Ma prof. Harri Lorentz, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu suus harkita päätöstään uudelleen. ryhtynyt pohtimaan uutta suuntaa liiTavoitteena on saada se hallitu 8:35 Toimitusketjunhallinnasta kilpailukykyä Kunnan vastuulla olevien jätteiketoiminnalleen. Uusia yrityksiä synJulkisuudessa on ollut esi Prof. Lauri Ojala, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu den kuljetuksen säilyminen vapailla tyy lähes joka päivä: viime vuonna Nousiainen -tieosuuden paran MATKAILUNRFID-teknologiaa edistämiskeskuksen Finland Convention uusimman tilasSalolainen kehittävä kinatBureaun ovat lähellä. Konsulttiyritys Sarus auttaa jätehuoltoyrityk329, tämän vuoden kolmen ensimmäitenkin todettiin kiireellisiä ta ton mukaan on Suomen toiseksi suosituin kongressien 8:50 Hankintaosaaminen kilpailukyvyn lähteenä Oykansainvälisten on auttanut meitä yhteyksienmarkkinoilla luomiNordic ID Oy Turku on allekirjoittanut 20.11. siä kehittämään palveluitaan paikalkuukauden aikana jo 80. teknillinen yliopisto on mahdollista, että osa varois kaupunki heti Helsingin jälkeen. Vuonna 2011 Turkuun saapui 68 kongressiin Prof. Jukkasen Hallikas, Lappeenrannan yhteistyösopimuksen Venäjän kolmen sessa. Olen yllättynyt, kuinka edistyklisiin tarpeisiin. Se turvaa jatkossakin Kaikista ei kuitenkaan voi leipoa yhteensä 8 633 osanottajaa. Kongressien määrä on suurempi kuin koskaan aisuurimman yrityksen tulevaisuuden sellisiä ratkaisuja kaupan alalle haetaan 9:20 palveKahvitauko valinnan vapauden jätehuollon yrittäjiä. Tarvitaan ideaa, tahtoa ja risemmin. Delegaattien määrä on ollut korkeampi vain kerran, vuonna 2007. KanVenäjällä. Juurialueelle missään kaupan (Future Store) kehitysprojektin luideneiostamisessa ja kilpailuttamijossain määrin myös hallinta) sainvälisten kongressien mukanaan tuoma matkailutulo on Turun noinmaailmassa 9:45 Yrityscasekinottokykyä, 1: Ledil Oy (Alihankintaverkoston johdon kanssa. Yritykset ovat Rusnano, vielä olla toteuttamassa näin innovatiisessa. Parhaimmillaan Turun seutu hyvää päättelyja ongelmanratkaisu14,1 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Rami Huovinen vahvistaa kykyä sekä uusien tilanteiden hallin– Vuosi 2011 oli pienten ja keskisuurten vuosi, suurimmassa visia hankkeita kuin tämä projekti, Lal- asemaansa kierrätysyhteisOJSC ”SITRONICS” ja johtava venäläi- kongressien 10:15 Yrityscasetaa 2: ja Teleste Oyj (Epäsuorien hankintojen kunnan ja materiaalitehokkuuden omaksumista. kongresseista oli 100–400 kongresseja oli lukumääla sanoo. nenosassa päivittäistavarakaupan ketjuosanottajaa. X5. So- Mutta tukee myös kehittäminen) Sourcing director Outi Kortesuo suunnannäyttäjänä, mikä Yritysten kasvulle täytyy antaa hyräisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin kymmenvuotisen toimintamme Hänen mukaansa RFID-tekniikka pimuksen allekirjoittivat Future Storen muuta yritystoimintaa alueella. vät mahdollisuudet. Turha byrokratia aikana. Muutamalla kongressilla oli suora sisällöllinen kytkös kulttuuripää10:45 Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, Frequency eliTähän ra- liittyen kannattaakin ilpääjohtaja Olga Karaeva Nordic ID:n (Radio on poistettava ja monipuolisia rahoikaupunkivuoteen, mutta ja kaikki tieteellisetkin kongressit halusivatIDentification) kulttuu mitä seuraavaksi? Ma prof. Harri Lorentz & Erikoistutkija diotaajuustunnistus on erityisenmoittautua käyt- Turun Ympäristöakatemitoimitusjohtaja Jorma tusmahdollisuuksia, yrityshautomoita ripitoista sisältöä jokoLalla. iltajuhliinsa tai oheisohjelmiinsa, Turku Touringin Kalle Väänänen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu aan kuulemaan lisää jätelaista: www. ja sparraajia on innovatiivisesti järjeskongressiyksikön kongressipäällikkö Sari Ruusumo kertoo. muotialalla, jossa mallistökelpoinen Projektin tavoitteena on kehittää IlmoittauAvarakatseisuus on valtti kasHän iloitsee erityisesti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tuomasta 11:15 Seminaaritettävä. päättyy to vaihtuu nopeasti ja on tarpeenymparistoakatemia.com. saada kauppaa siten, ettei asioidessa muodosduthan viimeistään 27.4. vuyritykselle, kun kilpaillaan parhaiskansainvälisestä medianäkyvyydestä, josta on merkittävää etua tulevaisuuden tu jonoja ja kauppa työllistää minimaa- tietoa, missä juuri tietyn värinen ja kota tulevaisuuden markkina-alueista. kongressimarkkinoinnille. Ilmoittaudu seminaariin viimeistään tiistaina 11.12. mennessä: koinenkansainvälisten vaate on. Radiotaajuudella tunlisen määrän myyjiä kassatyönteki– On laskettu, että ja Turussa vuonna 2011 käyneiden [email protected] tai puh. 02-778 73 / Yrityssalo Oy. Osallistunistusolion herkkää, tun-Kinnunen jöitä. Projektissa on tarkoitus saavuttaa Riikka Maija Pirvola tajien kirjoittamien Turku-artikkeleiden media-arvo 19,7hyvin miljoonaa euroa. joten minen on maksutonta mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ympäristöhuollon asiantuntija Kehittämispäällikkö Se toimitusketjun tarkoittaa kongressiyksikön vuoden budjetin verran kaupunnistin voinäkyvyyttä olla pienikokoinen. Sen voi koko seuranta82 tuottajalgillemme, hän toteaa.saakka. RFID-tekLassila Yrityssalo Oy kiinnittää niskalappuun jo vaatetta om- & Tikanoja ta aina asiakkaaseen Turun valttikortteja ovat persoonalliset kokoustalot, Seminaari liittyy EAKR-rahoitteiseen Hankintaosaaminen kasvun tukena –proniikkaaKongressikaupunki on tarkoitus käyttää seurannan meltaessa. jektiin, joka toteutetaan Turun Yliopiston ja Salon kaupungin elinkeinoyhtiön 2100 hotellihuonetta ydinkeskustassa sekä historialliset juhlatalot, kuten VPKYrityssalo Oy:n yhteistyönä. Projektin tavoitteena on tukea varsinaissuomalais– Muotialalla inventoinnin tarkapuvälineenä. talo, Turun linnan juhlahuoneisto, ravintola Samppalinna sekä Aboa Vetus & eniten rekisteröityä ten yritysten jotta kytkeytymistä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten globaaleihin1010 Me huolehdimme, sinä voisit olla huoleton. eniten rekisteröityä henkilöautomerkk kuus on vain noin 75 prosenttia, RFID– Kysymyksessä on meille hyvin Ars Nova -museo. Myös Naantali ja Turun saaristo liitetään usein kongresosaamisverkostoihin, parantaa yritysten osaamista teknologioiden, toimittaji-henkilöautomerkkiä 03/2012 siohjelmaan. m en ja toimitusverkostojen valinnoissa ja tällaisiin verkostoihin kytkeytymisesmerkittävä aiesopimus. Tulevaisuuden tunnistuksella se saadaan nostettua 99 Nordic ID kehittämään Venäjän Turku on Suomen toiseksi tulevaisuuden kauppaa suosituin kongressikaupunki Autoveron koro myyntipiikin m kauppa -projekti on konsepti, jota on prosenttiin. Lisäksi tunnisteiden käyttarkoitus sen valmistuttua myydä kau- tö vähentää erityisesti sisäistä hävikkiä, pan eri toimijoille. Olemme mukana koska tuotteiden sijainnin voi tarkistaa teknologiakumppanina ja toimitamme milloin tahansa luotettavasti. Jorma Lallan mukaan tapaamiset testilaitteita käyttöön jo parin viikon sisällä. Varsinaisista laitetoimituksis- kahden venäläisen muotialan ketjun ta ei vielä ole sovittu, Jorma Lalla kom- kanssa Salon GoSkolkovo-tapahtumassa 19. marraskuuta olivat erittäin tärmentoi. Hän kertoo Nordic ID:n hakeneen keä avaus konkreettisiin neuvotteluihin jo pitkään kontakteja Venäjältä ja tähän teknologian hyödyntämisestä, sillä ketsopimukseen johtaneiden neuvottelujen jujen edustajat olivat nimenomaan tulleet tapaamaan Nordic ID:n edustajia ja alkaneen jo yli vuosi sitten. Turun linna on yksi kaupungin vetovoimaisimmista olivat sen tekniikasta kiinnostuneita. – Haluaisimme nostaa Venäjänjuhlapaikoista kongresseille. mania ANNE KORTELA kauppamme uudelle tasolle, sillä mark 24 mania Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] sä. Lyhyellä aikavälillä tämä tapahtuu yrityksille suunnattavan täydennyskoulutuksen ja yrityskohtaisten kehittämisohjelmien avulla, pitkävaikutteisemmin Merkki käynnistämällä laajasti käsitetyn hankintatoimen korkeakoulutasoista tut1. TOYOTA kimusta ja opetusta. Välillisenä tavoitteena projekti kytkee korkeakoulujen 2. VOLKSWAGEN verkostot kiinteästi yritysten erilaisten kehittämistoimenpiteiden tueksi. 3. FORD 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. SKODA AUDI VOLVO NISSAN MERCEDES-BENZ KIA OPEL YHTEENSÄ Muut KAIKKI YHTEENSÄ MATKAILUAUTOT Henkilöautot yhteensä 03/2012 3 096 2 328 1 777 1 723 1 681 1 502 1 298 1 125 1 090 898 16 518 6 264 22 782 142 22 924 Taulukko ei sisällä Ahvenanmaalla reki ajoneuvoja. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Lähetä yritysuutisia, juttuv mania 5 uusiin asemiin Hanna Korhonen Asianajotoimisto Astrea Oy Laura Forsman. Hän on viimeksi toiminut Refreshment-tiimissä purkumien tuotepäällikkönä. Tilikeskus-Yhtiöt Yo-merkonomi, KLT Sari Mattila on nimitetty Kaarinan Tilitoimiston kirjanpitopäälliköksi 1.7.2012 alkaen. Asianajaja, varatuomari Ari Pekkala on kutsuttu Asianajotoimisto Astrea Oy:n osakkaaksi. Pekkala on erikoistunut sopimusja vahingonkorvausoikeudellisiin sekä kiinteistöihin, rakentamiseen ja työoikeuteen liittyviin toimeksiantoihin. Fläkt Woods Oy Ins. Heidi Pyykkinen on 1.10.2012 alkaen nimitetty aluemyyntipäälliköksi Espoon kotimaan tuotemyyntiin. Hän toimii myös myyntitiimin esimiehenä. Tradenomi, KLT Johanna Rouvali on nimitetty Kaarinan Tilitoimiston palkkahallinnon asiantuntijaksi 1.7.2012 alkaen. Turun Messukeskus Oy Ekonomi, KTM Tea Riekkinen on nimitetty talouspäälliköksi. Hän vastaa yrityksen talous- ja henkilöstöhallinnosta ja on yrityksen johtoryhmän jäsen. Tea Riekkinen on aikaisemmin toiminut toimistopäällikkönä Kirjanpitotoimisto Taina Niemelä Oy:ssä. Messu- ja näyttelytoimintayksikön projektipäälliköksi on nimitetty Mari Siirilä. Hän vastaa messutapahtuman tulosvastuullisesta myynnistä ja markkinoinnista. Tradenomi Johanna Leppäsilta on nimitetty messupalveluyksikön myyntineuvottelijaksi tehtävänään messupalvelun tuotteiden myynti ja markkinointi. Vaadin ltd. Timo Valtoaho on nimitetty 22.10.2012 alkaen PRO/E Administratorin tehtävään Espoon Teollisuuspuhaltimet -yksikön suunnitteluosastolle. M.Sc. in IT Haijian Wang on aloittanut Vaadin Developerina Turun toimipisteessä. Työnkuvaan kuuluu asiakkaiden avustaminen Vaadin-teknologiaan perustuvien sovellusten rakentamisessa. Markkinointijohtaja Leaf Suomi Oy KTM Hanna Korhonen nimitettiin marraskuun alussa Leaf Suomi Oy:n markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Nimitys tapahtui saman konsernin sisältä, sillä hän ehti toimia muutaman kuukauden tuoteryhmäjohtajana Cloetta-konsernissa, johon myös Leaf Suomi kuuluu, ja sitä ennen neljä vuotta Leaf Suomen markkinointipäällikkönä purkukumi- ja pastillituoteryhmässä. – Markkinointijohtajan paikka vapautui Thomas Isakssonin siirryttyä Vaasankonserniin. Kansainvälinen tehtäväni oli myös erittäin mielenkiintoinen, mutta tämä oli haaste, johon en voinut olla tarttumatta. Uusi toimenkuvani on laajempi ja tiukasti bisneksen ytimessä. Vastaan Leaf Suomen kaikkien tuoteryhmien markkinoinnista tiimini kanssa. Leaf Suomen päätuoteryhmät ovat purukumit, pastillit, makeispussit ja suklaapatukat. Tunnetuimat brändit ovat Jenkki, Mynthon, Sisu, Läkerol, TV-Mix, Lauantai-pussi, Aakkoset , Tupla ja Royal. Tuotteet valmistetaan eri puolilla Eurooppaa, mutta paikallinen markkinointi on vastuussa siitä, että valikoimaa kehitetään suomalaisten kuluttajien tarpeista lähtien. Leaf Suomen kaupallisessa organisaatiossa työskentelee noin 150 ihmistä, joista osa Turussa ja noin 80 kentällä eri puolilla Suomea. – Työni on haastavaa ja mielenkiintoista. Meillä on vahvat kasvutavoitteet tulevaisuudessa. Tavoitteemme on olla alan arvostetuin yritys sekä asiakkaiden, kuluttajien ja kilpailijoidemme että myös oman henkilökuntamme mielestä. Leaf Suomella on kaupallisesti paljon puolustettavaa, sillä purukumeissa markkinaosuus on noin 65 ja pastilleissa 80 prosenttia. Makeispusseissa on vielä voitettavaa, sillä osuus on noin 20 prosenttia. – Kilpailu on kovaa ja uusia tuotteita lanseerataan jatkuvasti. Meillä on myös vastuu niiden tuoteryhmien kokonaiskasvusta, joiden markkinajohtaja olemme. Yritys osallistui ensimmäistä kertaa viime vuonna Great Place to Work -kilpailuun ja pääsi sijalle 27 yleisessä sarjassa. Sijoitusta on tarkoitus vielä parantaa. – Olemme tästä innoissamme, kilpailussa mitataan monia työhyvinvoinnin osa-alueita ja menestyminen edellyttää esimerkiksi esimiestyön kehittämistä ja kollegojen arvostusta, oikeudenmukaisuutta ja osallistamista. Hanna Korhonen on kotoisin Turusta, mutta opiskeli Tampereella. Perheeseen kuuluu mies ja esikouluikäinen Anni. Satu Tiainen on nimitetty 20.10.2012 alkaen myyntisihteeriksi kotimaan myyntiin Espooseen. Juuso Nyström on nimitetty 1.11.2012 alkaen tekniseksi myyjäksi tuotemyyntiin Toijalaan hoitamaan Pirkanmaan aluetta. Myynnin lisäksi toimenkuvaan kuuluvat myös suunnittelija- ja rakennuttajamarkkinointi. Leaf Suomi Oy Refreshment-kategorian markkinointipäälliköksi on nimitetty 1.9.2012 alkaen KTM M.Sc. in computer science and engineering Mikolaj Olszewski on aloittanut Vaadin Developerina tehtävänään Vaadin teknologian kehittäminen, ohjelmointi ja testaus. Nimitysuutiset [email protected] KESKITYMME IHMISIIN 6 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Krista Ahonen Tuire Lehtonen Myyntipäällikkö Turun Messu- ja Kongressikeskus Oy Kirjanpitopäällikkö Tilini Oy KTM Krista Ahonen nimitettiin Turun Messu- ja Kongressikeskuksen messu- ja näyttelytoimintayksikön myyntipäälliköksi elokuun alussa. Hän vastaa myös yksikön myyntitoimintojen kehittämisestä. – Tehtävä on uusi, joten toimenkuva on osittain vasta muotoutumassa. Siihen kuuluu Messukeskuksen tapahtumien myynti, mutta osallistun myös niiden kehittämiseen ja vastaan kahdesta tapahtumasta projektipäällikkönä. Alkuvaiheessa aikaa on kulunut myynnin kehitystyön lisäksi eniten omalle vastuulle tulevien Piha & Puutarha -messujen suunnitteluun. Tapahtuma uudistuu toimintakonseptiltaan ja muuttuu jokavuotiseksi. – Uudistukset ovat aika lailla omaa käsialaani. Messujen järjestämisessä on mukana yhdistyksiä ja oppilaitoksia, joiden kuormaa messujen toteuttamisessa on nyt jaettu eri tavalla. Lisäksi olen suunnitellut eri hallien teemoja. Myös Perinnekoti-tapahtuma jatkaa messujen yhteydessä. Krista Ahonen on mukana myös Turun Messujen suunnittelussa ja myynnissä sekä uudelleen elvytetyssä tuotekehitysryhmässä ideoimassa uusia messutapahtumia ja teemoja. Messuliiketoiminnan myyntiyksikköön kuuluu Ahosen lisäksi kolme projektipäällikköä sekä kolme myyntineuvottelijaa. Messutoiminta on Ahoselle ennestään tuttua, sillä hän työskenteli viitisen vuotta Interdialogi Oy:ssä vastaavissa tehtävissä. Hän jäi yrityksestä äitiyslomalle samaan aikaan, kun se luopui pääosasta messutoimintojaan. Uuden työpaikan etsiminen tuli loppukesällä ajankohtaiseksi. – Olin ajatellut, etten enää lähtisi messualalle, mutta kiinnostuin tästä paikasta, koska täällä on mahdollisuus oppia minulle kokonaan uusia toimialoja. Lisäksi pääsen näkemään, miten näin isossa talossa toimitaan. Nyt tuntuu oikein hyvältä. Messutoimintaan olen päässyt helposti kiinni ja asiakkaista tunnen suuren osan ennestään, mutta toisaalta tulee tervetulleita uusia haasteita. Krista Ahonen toimi myyntitehtävissä myös ennen messutoimintaa. Hän aloitti työuransa Stockmannin Zarassa kassavastaavana ja pääsi tutustumaan silloin uuteen konseptiin ja sen myynnilliseen avaukseen. Pohjanmaalla Kaustisella kasvanut Ahonen opiskeli Jyväskylän yliopistossa kauppatieteitä pääaineenaan markkinointi ja sivuaineena yritysstrategiat. Sieltä hänet toi Turkuun nykyinen aviomies. Perhe on kasvanut jo kahdella lapsella. Tuire Lehtonen on työskennellyt Tilini Oy:ssä jo 16 vuotta. Syyskuun alussa hänet nimitettiin kirjanpitopäälliköksi. – Tehtäväni eivät muuttuneet, vaan minulle oli pikku hiljaa kertynyt kaikenlaista erityistä tekemistä. Tuire Lehtonen on toinen Tilinin kahdesta kirjanpitopäälliköstä, joiden kesken vastuut on jaettu. Hänen vastuullaan ovat kirjanpito- ja muut järjestelmät ja uusien asiakkaiden vastaanotto sekä uusien työntekijöiden perehdyttäminen asiakasja järjestelmätyöskentelyyn. – Otimme käyttöön pari vuotta sitten Aditron Tikon kirjanpito-ohjelman ja minusta oli mielenkiintoista opetella uusi ohjelma, sillä pidän uusista haasteista. Siitä lähtien olen vastannut järjestelmästä. Käytössämme on myös muita taloushallinnon ohjelmia. Pyrimme kaikin tavoin kannustamaan asiakkaita sähköiseen kirjanpitoon. Tuire Lehtonen sanoo pitävänsä kirjanpidosta. Hänellä on omat asiakkaat, joista osa on ollut hänen asiakkaanaan koko hänen kirjanpitouransa ajan. – Asiakkaat oppii tuntemaan hyvin ja asiakasyrityksiä on hyvin monenlaisia, mikä tekee tästä työstä mielenkiintoisen. Käyn myös tapaamassa asiakkaita. Tuire Lehtonen on merkonomi. Lisäksi hän on suorittanut KLT-tutkinnon eli taloushallintoalan asiantuntijatutkinnon, jonka Taloushallintoliiton perustama Tili-instituuttisäätiö myöntää. Sen saamiseksi on läpäistävä tentti sekä laskentatoimen että oikeustieteen osalta. Tutkinnon läpäisee noin puolet tenttiin osallistuvista. Sertifikaatti edellyttää jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä ja työtehtävistä ja kouluttautumisesta raportoidaan Tili-instituuttisäätiölle kolmen vuoden välein. – Se on hyvä, sillä jatkuvasti tulee uusia säädöksiä ja muutoksia. Tilini on myös Taloushallintoliiton auktorisoima tilitoimisto, mikä osaltaan edellyttää tiettyä koulutustasoa. Tilini kuuluu Turun Tilikeskus -konserniin, jossa on henkilökuntaa noin 90. – Konsernin palveluksessa on lakimies ja paljon muita asiantuntijoita, joilta saamme helposti läheltä tukea työhömme. Myös asiakkaamme saavat palvelua kaikilla taloushallintoon liittyvillä osa-alueilla. Konsernissa panostetaan myös monin tavoin henkilökunnan työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen, mikä on mielestäni tärkeää. Tässä työssä voi kuormittua liikaa, erityisesti tilinpäätösten aikana, kun on tiukat aikataulut. Aktia Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Suomalaisen työn asiantuntija ja apu kaikissa henkilöstötilanteissa. SUORAREKRYTOINTI PALVELURATKAISUT S Soita - kerromme lisää. TESTIREKRYTOINTI HENKILÖSTÖVUOKRAUS UUDELLEENSIJOITUSVALMENNUS KONSULTOINTI Eilakaisla Eil Ei lak kaiislla T Turku urk ku • Y Yliopistonkatu liopiisttonk li katu t 2 26 • 2 20100 0100 01 00 T Turku urk ku • p puh. uh h 03 030 0 60 6090 60900 900 90 0 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 7 Turkulaista IT-osaamista Ohjelmistoyritys Vaadin Oy näyttää onnistuneen kunnianhimoisessa tavoitteessaan luoda markkinoiden paras työkalu yritysohjelmistojen kehittämiseen. Nyt sitä käyttävät USA:n avaruushallinto NASA:n ja sveitsiläisen standardisointijärjestö ISO:n tapaiset toimijat, joten referenssit puhuvat puolestaan. T urussa kehitettyä Vaadin-teknologiaa käyttää aktiivisesti noin 100 000 Java-kehittäjää ympäri maailmaa. Sen on kehittänyt Vaadin Oy, joka toimi vuoteen 2009 asti nimellä IT Mill. Yrityksen perusti vuonna 2000 viisi opiskelijaa Turku Science Parkin yrityshautomossa, heistä kolme on edelleen mukana toiminnassa. – Tein väitöskirjaani Turun yliopistossa, kun minua pyydettiin auttamaan erään startup-yrityksen ohjelmistokehityksessä. Rakensimme laajan web-palvelun, mutta huomasimme pian, ettei siihen ollut mitään työkaluja olemassa, toimitusjohtaja Joonas Lehtinen kertoo. Hänen mukaansa kehitystiimi alkoi opiskella mahdollisia tekniikoita ja pian syntyi ajatus oman yrityksen perustamisesta. – Innostuimme nikkaroimaan ohjelmistotyökaluja, koska näimme, että niille oli todella suuri tarve. Otimme haasteeksi luoda työkalun, jolla ohjelmointi olisi nopeaa ja kustannustehokasta ja ohjelmien ylläpito helppoa. Päätimme keskittyä yrityspuolen ohjelmistoihin, koska niiden käyttöliittymien budjetit ovat pienemmät kuin kuluttajapuolella. Kuluttajat tottuvat viimeisteltyihin käyttäjäliittymiin, joihin verrattuna yritysohjelmistot voivat tuntua kankeilta. Tekniikan kehittäminen oli intensiivistä ja heti alkuun onnistuttiin saamaan myös asiakkaita, joten perusjoukko pystyi jättämään muut työnsä ja työntekijämäärä kasvoi nopeasti kymmeneen. Jo vuonna 2001 myös Tekes lähti rahoittamaan hanketta. Lehtisen väitöskirjakin valmistui siinä sivussa. – Väitöskirjan aihe oli kuvan tiivistämisalgoritmit. En voi kyllä suositella väitöskirjan kirjoittamista viikonloppuharrastukseksi yrittäjyyden oheen, Lehtinen toteaa. Perussuunnittelu saatiin valmiiksi parissa vuodessa, ja vaikka tuote on myöhemmin kirjoitettu moneen kertaan uudelleen, perusajatus ei ole matkan varrella muuttunut. Joonas Lehtinen • toimitusjohtaja ja perustajaosakas, Vaadin Oy • koulutus FT, Turun yliopisto • kotipaikka Kaarina • perhe: vaimo ja 3-vuotias poika 8 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Piilaaksoon – Yrityksen perustamisvaiheessa meillä oli suuri halu ja idealismi siitä, että kehittäisimme teknologian, joka olisi käytössä koko maailmassa. Olisimme olleet valmiita kansainvälistymiseen vuonna 2002, mutta IT-kupla oli juuri puhjennut. Projekteja katkaistiin, emmekä onnistuneet löytämään rahoittajaa. Olemme kuitenkin koko ajan käyttäneet kaikki tuottomme yrityksemme kehittämiseen ja onnistuneet kääntämään toiminnan kannattavaksi, Lehtinen kertoo. Yrityksen toiminta-ajatus oli alusta lähtien kehittää avoimeen lähdekoodiin perustuva tekniikka, joka olisi vapaasti saatavilla. Perinteisen liiketoiminnan edustajille ajatus ilmaisen tuotteen jakamisesta maailmalla tuntuu vieraalta. – Halusimme rakentaa helppokäyttöisen ”työkalupakin”, jolla yritykset voisivat kustannustehokkaasti kehittää web-selaimelle käytettäviä järjestelmiä. Sen keihäänkärki on selainkäyttö. Oma ansaintamme perustuu lisäpalveluihin, joilla tästä työkalupakista saa enemmän irti sekä käyttäjien neuvontaan ja koulutukseen. Tällainen toimintatapa on ohjelmistoalalla yleinen ja se on meilläkin toiminut tosi hyvin. Sen avulla on mahdollista levittää ohjelmistot ympäri maailmaa ja saada samalla mahtava kontaktipinta kehittäjiin, jotka luottavat meihin ja suosittelevat tuotettamme edelleen. Käytämme myös itse omaa työkalupakkiamme ja kehitämme sillä ratkaisuja loppuasiakkaille, Joonas Lehtinen kertoo. Hänen mukaansa toiminnan painopiste on välillä ollut lipsumassa sivuraiteille, kun eteen on tullut jokin houkutteleva tuoteidea, mutta se on kuitenkin onnistuttu pitämään perusasiassa. – Pieni yritys ei millään voi keskittyä moneen asiaan. Kokeilimme hetken myös suljettua lisenssiä, mutta ei se toiminut lainkaan. Open source -lisenssitkin toimivat niin, että kaupallisen lisenssin joutuu ostamaan kaupallisiin tarkoituksiin. En kuitenkaan pidä tätä hyvänä, vaan mielestäni on parempi, että valta on asiakkaalla. Hän saa työkalumme ilmaiseksi, meidän pitää vain tehdä lisäpalvelumme niin hyviksi, että hän haluaa meiltä myös ne. Vuosi 2009 oli kriittinen kääntöpiste, josta tasainen kasvu kääntyi jyrkäksi nousuksi. Samana vuonna vaihdettiin myös yrityksen nimi Vaadin Oy:ksi ja tuotteen nimi Vaadin-teknologiaksi. – Vuoden 2010 alussa eräs iso asiakkuus kutistui murtoosaansa, mutta samaan aikaan puhelimet olivat alkaneet piristä, sillä teknologia oli lähtenyt leviämään voimakkaasti. Tavallaan se oli onni onnettomuudessa, koska meillä oli aikaa vastata tähän kysyntään. Asiakasrakenteemme muuttui nopeasti ja teknologian kasvu oli räjähdysmäistä, Joonas Lehtinen kuvailee. Asiakasmäärät lasketaan nyt jo sadoissa ja joukossa on hyvin suuria yrityksiä. Kansainvälisyys on alkanut todella, sillä yli puolet asiakkaista on jo ulkomailta. Vaadin-tekniikan käyttäjiä on eniten Saksassa, Intiassa ja USA:ssa. Tänä vuonna on tapahtunut paljon. Maaliskuussa Piilaakson Palo Altoon perustettiin oma tytäryhtiö. Toukokuussa Vaadin aloitti yhteistyön Tieto Oyj:n kanssa ja kesäkuussa Google GWT:n kanssa. Syyskuussa perustettiin tytäryhtiö Saksaan Frankfurtin alueelle. – Uskalsimme lähteä Piilaaksoon, kun kävimme läpi USA:n Nasdaq-listattuja pörssiyhtiöitä ja totesimme, että yli puolet niistä oli kokeillut Vaadinia. Maailmalla on noin 100 000 Vaadin-kehittäjää, joista 30 000 on USA:ssa. Meillä on todella suuret odotukset. Piilaaksossa on huomattavasti helpompaa toimia, kun on siellä paikan päällä. Se on aivan valtava alan keskittymä ja kilpailijoita on paljon, mutta Vaadin tunnetaan ja olemme jo saaneet sieltä asiakkuuksia ja liikevaihtoa. Mielenkiintoisia sovelluksia on tehnyt esimerkiksi USA:n armeija, joka on tehnyt Vaadinilla armeijan ruokahuoltologistiikkaohjelman ja avaruushallinto NASA, jonka Rums-ohjelma kierrättää maan ilmakehässä robottiohjattuja lentokoneita. – Tietoturvavaatimukset ovat näillä todella tiukat. Meillä on erityisen paljon myös pankkialan yrityksiä käyttäjinä. Esimerkiksi monet sveitsiläiset pankit, Nordea, Aktia, If, Sveitsissä ISO standardisointi-organisaatio, Suomessa Logica, Orion Pharma ja S-ryhmä ovat käyttäjiämme. Lehtisen mukaan ohjelmointialalla ei ole mitään merkitystä sillä, mistä maasta teknologia tulee, vaan siellä ratkaiseva on itse asia. Tieto hyvistä asioista kulkee käyttäjäyhteisöissä. Kävimme läpi USA:n – Käyttäjäyhteisö on hyvin vastaanottavaista ja se on ehdottomasti voimakkain reitNasdaq-listattuja ti levittää teknologiaa. Meillä ei olisi ollut mipörssiyhtiöitä ja totesimme, tään mahdollisuutta saada sitä muulla tavoin aikaan. Esiinnymme todella aktiivisesti kehitettä yli puolet niistä täjätapahtumissa ympäri maailmaa. Pelkäsoli kokeillut Vaadinia. tään marraskuussa Vaadin oli puhujana tai sponsorina kuudessa tapahtumassa Belgiassa, Saksassa, Latviassa, Suomessa ja Marokossa. – Monet tapahtumista ovat erittäin suuria, esimerkiksi Münchenissä oli 1 500 kehittäjää ja Antwerpenissa 3 500. Käyn itse paljon konferensseissa puhumassa. Kun asiakkaat ovat suuria, myös niiden sisäiset tapahtumat voivat olla valtavia. Lokakuussa eräs saksalainen asiakkaamme järjesti 500 hengen tapahtuman, jossa Vaadin-teknologia näkyi laajalti. Liikevaihdosta suurin osa tulee palveluista, joilla autetaan asiakkaita hyödyntämään Vaadin-teknologiaa. Sertifioituja kehityskumppaneita on seitsemän yritystä ja omia kehittäjiä yli 50. Koulutuksesta Joonas Lehtinen odottaa tulevaisuudessa enemmän liiketoimintaa, vielä se ei ole suurta. Vaikka Vaadin on jo varsin kansainvälinen ja suuntauksen toivotaan voimistuvan, tuotekehityksen pääosa on tarkoitus pitää Turussa. – Täällä on osaamista ja palkkataso on kohtuullinen, ei ole mitään syytä lähteä täältä pois, vaikka varmasti kehittäjiä tulee myös ulkomaille. Helsinkiinkään ei ole ollut tarvetta lähteä, Tukholmaan yritimme, mutta se epäonnistui, Joonas Lehtinen sanoo. Olisitko voinut kuvitella aloittaessanne yritystä, että teknologiastanne tulee näin iso juttu maailmalla? – Se oli meillä tavoitteena alusta lähtien, en vain olisi ikinä uskonut että se voi viedä niin kauan, kymmenen vuotta siinä on mennyt, Joonas Lehtinen tuumaa. mania ANNE KORTELA kuva monsuuni Vaadin Oy • 2000 perustettiin Turku Science Parkin yrityshautomossa IT Mill Oy:nä (5 osakasta) • 2002 IT Mill Toolkit -teknologian perustyö valmiiksi, levittäminen maailmalle ei onnistunut • 2007 muutama riskisijoittaja mukaan, uusi yritys kansainvälistymiseen • 2009 nimi vaihtui Vaadin Oy:ksi ja ohjelmisto Vaadin-teknologiaksi • 2010 nousu alkoi, vuosikasvu 30–50 % Vaadin-teknologia • 2012 Vaadin Teknologia käyttäjiä noin 100 000, eniten USA:ssa ja Saksassa • 2012 maaliskuu tytäryhtiö USA:n • piilaaksoon Palo Altoon • 2012 syyskuu tytäryhtiö Frankfurtiin • 2012 henkilökuntaa noin 58, joista 12 rekrytoitu tänä vuonna • 2012 liikevaihto, 3,8 milj. euroa (arvio) • 2013 liikevaihto 5,0 milj. euroa (tavoite) Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] • itse kehitetty teknologia rikkaiden verkkosovellusten rakentamiseen • open source, Java-pohjainen • mahdollistaa yrityssovellusten kustannustehokkaan kehittämisen • käyttäjiä noin 100 000 eri puolilla maailmaa (Java-ohjelmoijia 9 miljoonaa) • kehittäjälisenssejä myönnetty 7 yrityskumppanille • referenssejä: www.whoisusingvaadin.com mania 9 ajankohtaista Salosta tie auki Venäjälle Saloon tutustui 19.–20. marraskuuta noin 80 venäläisten yritysten ja laitosten edustajaa. Tilaisuus oli lähtölaukaus laajempaan yhteistyöhön, jota tukee kaksi allekirjoitettua sopimusta. Toinen sopimuksista allekirjoitettiin Skolkovo Technoparkin kanssa. Skolkovo on Moskovan läheisyyteen rakennettava innovaatiokaupunki, Venäjän oma ”piilaakso”, jonka on tarkoitus valmistua vuoteen 2017 mennessä. Siellä toimii jo nyt yli 700 start-up -yritystä viidellä toimialalla. Yrityksistä 20 prosenttia on ulkomaalaisia ja aloista vahvin on ICT. Muut alat ovat bio, energia, telekommunikaatio- ja avaruusteknologia sekä ydinenergia. Alueelle odotetaan syntyvän kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja sinne tulee myös yliopisto. Skolkovon tuotekehitystyöhön on jo sitoutunut myös yli 20 kansainvälistä yritystä, muun muassa Nokia Oyj, Microsoft, Johnson & Johnson, IBM ja Cisco Systems. Salon GoSkolkovo -tilaisuudessa puhunut Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa näkee lähialueyhteistyön Venäjän kanssa erittäin varteenotettavana vaihtoehtona suomalaisille yrityksille. – Suomen vahvuudet ovat kiistattomia, mutta viimeisen sadan vuoden aikana ei juuri ole kehittynyt uusia keskisuuria yrityksiä ja teollisuuden kilpailukyky on heikentynyt olennai- Venäläisiä sopimuskumppaneita Salossa, vas. Vlaidmir Ivanovits Sapozhnikov/ North European Space Consortium ja Anna Nikina/Skolkovo Technopark. sesti. EU:ssa ei investoida riittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomalaisille ja salolaisille yrityksille yhteistyö Skolkovon kanssa mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen, hän sanoo. – Nyt allekirjoitettu sopimus luo mahdollisuudet käytännön toimintaan yritysten välillä. Siihen siirrytään mahdollisimman nopeasti. Salossa on erityisesti ICT-alan yrityksiä, jotka kiinnostavat meitä. Tapaamisia on tämän vierailun yhteydessä järjestetty jopa 7-8 yhtä yritystä kohden. Salon kaupunki on ollut aktiivinen ja nähnyt Skolkovon tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet, siksi ensimmäinen kontaktimatkamme suuntautui Suomessa juuri Saloon, kehitysjohtaja Anna Nikina Skolkovo Technoparkista sanoo. Kaupungin elinkeinoyhtiö Yrityssalon toimitusjohtaja Kari Vähä muistuttaa, että ICT on käsitettävä hyvin laa- Karkkitehdas avattiin Kaarinassa Helsingin moottoritien varteen avattiin kahden entisen Leafin työntekijän Tommi Heikkosen ja Timo Linten perustama makeistehdas, Karkkimaailma Oy. – Tavoitteemme on saada muutaman prosentin osuus Suomen karkkimarkkinoista parin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Uskomme, että suomalaisilla tuotteilla on kysyntää. Tunnemme suomalaisten maun ja saamme kilpailuetua joustavasta toimintatavastamme. Erikoistuotteiden räätälöinti ja markkinoille tuonti voi tapahtua jopa kuudessa viikossa, toimitusjohtaja Heikkonen sanoo. Suomalaiset syövät keskimäärin 14 kiloa karkkeja vuodessa ja kokonaismarkkinat ovat noin 400 miljoonaa euroa, josta suurin osa on tuontituotteita. Karkkimaailma Oy:n tavoite toisi liikevaihtoa neljä-viisi miljoonaa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Aluksi tehdas työllistää viisi ihmistä, kesään mennessä määrä on noin kymmenen. Tuotantoon Kanadasta hankitulla NID-makeiskoneella pystyy valmistamaan viisi miljoonaa kiloa karkkeja vuodessa. Tarvittaessa kapasiteettia pystyy lisäämään nopeasti laajentamalla kuivatustilaa, jonka rakennussuunnittelu on jo aloitettu. – Minua ilahduttaa erityisesti, että 10 mania yrityksellä on jo alkuvaiheessa laajentamissuunnitelmia. Pk-yritysten merkitys alueen hyvinvoinnille on suuri, Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo toteaa. Karkkitehdas valmistaa aluksi hedelmä- salmiakki- ja marmeladimakeisia irtomyyntiin ja private label -tuotteiksi, myöhemmin myös omalla tuotemerkillä. Lähiaikoina rakennetaan myyntiorganisaatio ja joulukuussa avataan tehtaanmyymälä. m Avaisvieraiden kurkistus Karkkimaailmaan. jasti, koska IT-ratkaisut liittyvät lähes kaikkeen liiketoimintaan. – Salossa on hyvin monipuolista IT-osaamista, jota voi soveltaa kaikille Skolkovon klustereille. Nyt yrityksillä on kaikki mahdollisuudet tehdä avauksia Venäjän jättimarkkinoille ja saada apua Venäjän kaupan kiemuroihin, hän sanoo. Skolkovon 20–30 yrityksen lisäksi Salon kick off -tilaisuuteen osallistui Skolkovo Foundationin vaikuttajia ja noin 50 yritys- ja sijoittajaedustajaa Moskovasta, Pietarista ja muualta Venäjältä. He tutustuivat paikallisiin yrityksiin ja solmivat niihin suoria kon- takteja. Kaikkiaan tilaisuudessa oli noin 200 osallistujaa. Toinen Yrityssalon allekirjoittama sopimus koski yhteistyötä pietarilaisen North European Space Consortiumin kanssa. Se on yhteenliittymä, johon kuuluu 26 avaruusteknologian tutkimuslaitosta. – Sopimus on ensimmäinen askel kohti laajempaa yhteistyötä ja mahdollistaa kaikenlaisen korkean teknologian kehittämisen. Konkreettisia yhteistyön aloituksia on näköpiirissä jo aivan lähiaikoina, Kari Vähä toteaa. mania ANNE KORTELA TUI Cruises tilaa risteilijän Turusta TUI Cruisesin toimitusjohtaja Richard J. Vogel ilmoitti STX Finland Oy:n Turun telakalla 5.11.2012 tuotannonaloituksen yhteydessä varustamon vahvistavan myös toisen risteilylaivan tilauksen Turun telakalta. TUI Cruisesille rakennettava ensimmäinen risteilijä luovutetaan tilaajalleen keväällä 2014. Nyt vahvistetun uuden aluksen tuotanto käynnistyy ensi vuoden kesällä ja se valmistuu Turun telakalta keväällä 2015. Yhteensä nämä kaksi alusta tuovat STX Finlandin Turun telakalle noin 11.000 henkilötyövuotta. Nyt aloitettuun, Mein Schiff 3 (NB 1383) -nimiseen risteilijään tulee runsaasti ympäristöystävällisiä ominaisuuksia ja sen energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Laivan pituus on noin 294 metriä ja leveys 36 metriä. Hyttejä tulee 1 250, matkustajamäärä on 2 500 ja miehistön koko 1 000 henkeä. m Yrityskummitoiminta järjestäytyy Varsinais-Suomessa on toiminut vuoden lopussa päättyvä yrityskummihanke, jonka tavoitteena on ollut rakentaa pohja jatkuvalle kummitoiminnalle. Rahoittajina ovat toimineet Varsinais-Suomen liitto ja Turun Seudun Kehittämiskeskus. Nyt toimintaa jatkamaan on perustettu Varsinais-Suomen Yrityskummit ry. Sen hallituksen puheenjohtaja on toimitusjohtaja Jarmo Helminen ja toiminnanjohtaja DE Kirsti Toikka. – Yhdistyksen tavoitteena on auttaa alueen yrityksiä menestymään, kansainvälistymään, verkottumaan ja kasvamaan sekä tukea ja edistää yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää. Kummit toimivat laaja-alaisesti yhteistyössä elinkeinoelämän eri tahojen sekä oppilaitosten kanssa, Jarmo Helminen kertoo. Varsinais-Suomen Yrityskummit ry järjestää muun muassa kummiklinikkapalvelua, jossa yrittäjä saa tuekseen ammattitaitoisia ja kokeneita kummeja. Vaikka kummeja on jo lähes sata, etsitään edelleen myös uusia. Kummitoimintaan toivotaan erityisesti mukaan kasvukykyisiä ja -haluisia pk-yrityksiä. Myös omistajan- ja sukupolvenvaihdostilanteiden ja muiden yrityksen kehitysvaiheiden asioiden hoitamiseen voi saada apua. Kummit toimivat luottamuksellisesti mentoreina ja auttavat yrityksiä esimerkiksi uusien innovaatioiden kaupallistamisessa, kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI ajankohtaista Kaarinan kaupungilla paras imago Yritysten päättäjät antoivat Kaarinalle parhaan yleisarvosanan Taloustutkimuksen Kuntien imagotutkimuksessa. Kaarinan yleisarvosana oli 7,90, jaetulle kakkossijalle sijoittuivat Oulu ja Tampere arvosanalla 7,80, kaikkien kuntien keskiarvo oli 7,28. Kärkikuntien vahvuutena oli liikenteellinen sijainti ja yhteydet. Lisäksi Kaarinan ja Oulun erityisvahvuutena oli kuntien yrittäjämyönteisyys. Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka todennäköisesti vastaajayritykset suosittelisivat kuntaa toiselle yrittäjälle yrityksen toimipaikaksi. Korkein nettosuositteluindeksi on Seinäjoella, jonka vahvuuksia ovat kaupalliset palvelut ja helppo yhteydensaanti kunnan virkamiehiin. Toiseksi suositeltavin kunta on Kaarina, joka vielä viime vuonna oli suositelluin. m Sähköpakettiauto Turku Energialle Turku Energia on hankkinut käyttöönsä Mercedes-Benzin Vito E-Cell sähköpakettiauton. Päästöttömän auton hyötykuorma on lähes yhtä suuri kuin polttomoottorikäyttöisessä versiossa. Se käyttää Turku Energian Louna Tuuli -tuulisähköä. Auto tulee kaukolämpöyksikön asentajien päivittäiseen käyttöön. Turku Energia kehittää myös paikallista sähköautojen latauspistettä ja on mukana valtakunnallisessa sähköautojen latausoperaattorihankkeessa. m Piha & Puutarha -messut jokavuotisiksi Turun Messu- ja Kongressikeskus järjestää jatkossa puutarha-alan messut vuosittain. Aikaisemmin puutarha-alan messuja on järjestetty puutarhajärjestöjen kanssa yhteistyössä joka toinen vuosi. Päävastuun ottanut Turun Messu- ja Kongressikes- kus järjestää näyttelyä jatkossa nimellä Piha & Puutarha -messut, ensimmäisen kerran 5.–7. huhtikuuta 2013. Vahvoina kumppaneina messuilla ovat muun muassa Lounais-Suomen Puutarhayhdistys ja Ammattiopisto Livian Maaseutuopisto. Tapahtuma esittelee ideoita pihoille ja piharakentamiseen, puutarhavälineitä ja -koneita sekä konkreettisia ideoita kodin tai vapaa-ajan asunnon pihaan ja puutarhaan. Lisäksi messujen yhteydessä jatkaa Perinnekoti-teema. m Liedon Säästöpankin isännistöön uusia vaikuttajia YRITTÄJÄ Liedon Säästöpankin isäntien ja äänivaltaisten tallettajien edustajien syyskokouksessa valittiin pankin uudet isännät: toimitusjohtaja Auli Hänninen Liedosta, piispa Kaarlo Kalliala Turusta, maanviljelijä Kari Kössi Oripäästä, emäntä Sinikka Tuominen Liedosta ja yliopiston rehtori Kalervo Väänänen. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Sainio Liedosta ja varapuheenjohtajana opettaja Helena Dahl Liedosta. m osaat tehdä viisaita ratkaisuja Turku Touringin mobiilipalvelu Suomen paras Digitaalisten palvelutuottajien yhteisjärjestö Teleforum ry palkitsi Turku Touringin parhaiten mobiilia palveluissaan hyödyntävänä julkisen sektorin toimijana. Turku Touringin ylläpitämä Varsinais-Suomen matkailuportaali avautui kesäksi 2012 mobiiliversiona osoitteessa m.turkutouring.fi. Mobiilipalvelu tunnistaa käyttäjän päätelaitteen ja tarjoaa automaattisesti sille optimoidun sisällön. Palvelu esittelee Turun ja Varsinais-Suomen matkailukohteet ja tapahtumat hyödyntäen reaaliaikaisesti turkutouring.fi -emoportaalin sisältöä sekä Google Maps -karttapalvelua. Palvelu toteutettiin yhteistyössä Mainostoimisto Satumaan, Conmio Oy:n ja Soprano Brainalliancen kanssa. m Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt. Mynämäki Nousiainen VAPAUDU YLIMÄÄRÄISISTÄ TILOISTA JA TONTEISTA! Rusko Vapaat toimitilat ja yritystontit -palvelu on maksuton ilmoittajalle ja hakijalle. Käytä surutta hyväksesi! Masku Lieto Raisio Naantali WWW.TURUNSEUTU.FI > VAPAAT TOIMITILAT JA YRITYSTONTIT Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Turku Kaarina Paimio Sauvo mania 11 teema Biokausi haastaa vanhat ajatusmallit ympäristö, energia ja rakentaminen Pitäisikö pelloilla kasvattaa ruokaa vai energiaa, on paljon puhuttu aihe, mutta ollaanko siinä jo jäljessä kehityksestä? Fotosynteesiklusterin /biotalouden liiketoimintatasot 1. Palvelut eli puu pystyssä. Mitä kaikkea voimme valmistaa kaatamatta puita? Hiilinielut, marjat, riista, matkailu T urun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen varajohtaja Olli Hietanen haluaa ravistella elinkeinoelämän ajattelua, sillä käynnissä on suuri muutos, joka tulee muuttamaan merkittävästi luonnonvarojen hyödyntämistä. – Parhaillaan on kehittymässä biokausi aivan kuin ennen oli rauta-, kivi- ja pronssikausi. Se tarkoittaa, että kaikki, mikä voidaan valmistaa bioraaka-aineesta, myös valmistetaan siitä, hän sanoo avatessaan Food Nood-Food Radikaalit tulevaisuudet -työpajan. Tulevaisuustyöpaja liittyy yliopiston Brahea tutkimus- ja koulutuskeskuksen koordinoimaan Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeeseen. Projektin tarkoituksena on löytää vaihtoehtoisia toimintatapoja luonnonvarojen hyödyntämiseksi pitkälle tulevaisuudessa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus on paneutunut muun muassa metsä-, paperi- ja pakkausteollisuuden haasteisiin ja tehnyt mielenkiintoisia havaintoja. – Tutkimme vuosina 2005–2007 Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit -hankkeessa sähköisen viestinnän ja paperin merkityksen vähenemistä, mutta totesimme, että koko metsäteollisuus on todella nopeassa murrosja muutosprosessissa. Esille nousivat muun muassa biomateriaalit, kompostoituva elektroniikka ja kestävän kehityksen merkitys muutoksen ajurina, Hietanen kertoo Metsäklusteri on jo joutunut reagoimaan tähän muutokseen: se on siirtymässä metsäteollisuudesta biotalouteen ja fotosynteesiklusteriin Hietasen oheisessa kaaviossa esittämällä tavalla. Sen mukaan parinkymmenen vuoden kuluttua bioraaka-aineklusteri ei tukeudu vain puuhun, vaan kaikkeen bioraaka-aineeseen, joka kasvaa fotosynteesin avulla tai ihmisen kehittämien systeemien seurauksena. – Pitää miettiä, mitä muita tuotteita kuin paperia ja kartonkia metsästä ja puusta voidaan tehdä. Asioita on tarkasteltava laajemmin kuin vain puuja paperiteollisuuden sisältä. Jos maaaluetta käytetään metsän kasvattamisen sijasta esimerkiksi matkailuun, voidaan saada jopa parempi tuotto. Puuaineksen jalostaminen esimerkiksi terveystuotteeksi voi myös moninkertaistaa pelkästä puusta saatavan tuoton, Hietanen toteaa. Olennaista on elinkaariajattelu. Biotalous voidaan jakaa kuvan mukaisesti viiteen liiketoimintatasoon, joissa tavoiteltu tuotto kasvaa perustasosta jalostettaessa ja toimintatasoista alem- 12 mania 2. Puutuotteet, kuten rakentaminen ja huonekalut Suuremmat markkinat kuin massoissa – mutta ei olla TOP 10:ssä 3. Kuidut ja massat, kuten sellu, paperi ja kartonki sekä niistä tehtävät tuotteet Alempi tappaa ylemmän… …mutta ylhäältä alas johdettuna Suomen metsäalan liiketoiminta voidaan moninkertaistaa! • 4. Molekyylit ja kemikaalit, kuten ksylitoli, kasvistanoliesteri, sitosteroli, furfuraali, viskoosi, nanofibriilit, taksoli… 5. Energia Satoja tuhansia euroja/kg • 10 milj. tonnia bid 15,2 milj. tonnia 6. Tämän kaiken myyminen palveluna ja teknologiana… 7. Vesiteollisuus, agribusiness… Jokainen puu on myytävä sataan kertaan ja 10 kertaa jo ennen kaatamista Puun on oltava kallista samalla kun teollisuus saa raaka-aineen halvalla Mukailtu, lähde: Turun yliopisto /Tulevaisuuden tutkimuskeskus / Olli Hietanen Biotaloudessa elinkaariajattelu on tärkeää. Puuta voidaan käyttää energiaksi vielä senkin jälkeen, kun sitä on hyödynnetty muuhun käyttöön. pi tuhoaa aina ylemmän. Jos esimerkiksi puu käytetään suoraan energiaksi, sitä ei voida enää jalostaa tuottavampaan muotoon. Metsän kestävässä hyödyntämisessä myös palveluilla on tärkeä merkitys. Jos metsää käytetään esimerkiksi matkailuun, sienten tai villieläinten kasvattamiseen, sitä voidaan silti myöhemmin käyttää myös puuraaka-aineena rakentamiseen tai jalostaa edelleen. Kaikesta raaka-aineesta voi vielä viime vaiheessakin tehdä energiaa. Tavoitteeksi voidaan asettaa se, että jokainen puu on myytävä niin moneen kertaan kuin mahdollista: ensin hiilinieluina ja luontopalveluina, sitten puutuotteina, kemikaaleina ja vasta viimeiseksi energiana. Sen jälkeenkin tuhkasta voidaan vielä tehdä liiketoimintaa. Metsäteollisuudessa erityisesti pienet yritykset ovat heränneet muutokseen ja uusia liiketoimintatapoja syntyy, mutta Hietanen toivoisi myös maatalouden heräävän muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin. Suomessa ei ehkä tulevaisuudessa viljellä ruokaa, koska sen viljeleminen on muualla halvempaa. Kehittämistä ohjaavat muun muassa luonnonvarojen niukkuus, pula puhtaasta vedestä, vihreä energia ja hyvinvointi. – Suomessa olisi mahdollisuuksia kehittää agritalouteen liittyvää teknologiaa, se sopisi erityisesti VarsinaisSuomeen, koska täällä ei ole suuria metsäalueita. Myös vesiteknologiat, erotusteknologiat ja erilaiset materiaaliteknologiat ovat tulevaisuudessa tärkeitä. Meriteollisuutemmekin voisi rakentaa risteilyalusten sijaan uusia teknologioita hyödyntäviä levänkasvatuslauttoja, Hietanen visioi. mania ANNE KORTELA Onko omistajanvaihdos yrityksessäsi ajankohtaista? Finnvera voi rahoittaa yritysten omistusjärjestelyjä sekä lainoin että takauksin. Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 Turun aluekonttori Eerikinkatu 2, 20100 Turku www.finnvera.fi manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI teema Rakentamisessa pientä heikkenemistä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on heikkenemässä talvea kohti. K esällä ja alkusyksystä rakennusalan toimijat pitivät suhdannetilannetta vielä tyydyttävänä, mutta nyt sekä rakennuttajat että talonrakennusurakoitsijat arvioivat, että töitä on lähitulevaisuudessa aiempaa vähemmän. Vain korjausrakentamisen odotetaan pysyvän kutakuinkin ennallaan. Kehitystä ohjaa maailmantalouden hidas elpyminen. Suomessa päästään parhaimmillaan puolen prosentin kasvuun ja ensi vuonna ehkä yhteen prosenttiin. Euroalueen taantuma näkyy ennen kaikkea Suomen viennissä. Yksityiset investoinnit supistuvat heikon kysynnän takia, ja yksityisen kulutuksen kasvua jarruttaa ostovoiman heikko kehitys. Syynä ovat heikentyvä työllisyys ja verotuksen kiristyminen. Inflaatio pysyy korkeana, kun muun muassa arvonlisäprosenttia korotetaan ensi vuoden alussa. Rakentaminen kasvoi Suomessa vuonna 2011 vielä lähes viisi prosenttia, mutta tänä vuonna se kääntyy kahden-kolmen prosentin laskuun. Varsinais-Suomen rakennusmarkkinat olivat noin 2,9 miljardia euroa viime vuonna eli noin yhdeksän pro- senttia koko maan markkinoista. Rakentaminen työllisti alueella viime vuonna keskimäärin 17 300 henkilöä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys heikkeni viime vuonna 2 000 henkilöllä. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus oli Varsinais-Suomessa noin 15 prosenttia viime syksynä. Tammi-syyskuussa 2012 työllisyys on heikentynyt edelleen kuusi prosenttia. ympäristö, energia ja rakentaminen Rakennuttajien suhdannetilanne Varsinais-Suomessa, lokakuu 2012 Vuonna 2011 Varsinais-Suomessa aloitettiin 3 miljoonaa kuutiometriä erilaisia talonrakennustöitä, mikä oli saman verran kuin edellisenä vuonna. Rakennuslupia myönnettiin kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa aloitukset ovat vähentyneet 22 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuntoja aloitettiin viime vuonna 1 869 kappaletta, mikä oli 26 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rakennusluvat kasvoivat kuitenkin 22 prosenttia. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa asuntojen aloitukset ovat vähentyneet lähes kolmanneksen. Myös luvat ovat supistuneet. m Vain korjausrakentamisen näkymät ovat kohtuulliset Varsinais-Suomessa, muut rakentamisen alat näyttävät hieman hiipuvan. PIENISTÄ VIRROISTA MÅNGA BÄCKAR SMÅ Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] www.okperinta.fi www.okdebtcollect.ee mania 13 teema ympäristö, energia ja rakentaminen Ledit valaisevat tulevaisuutta Energiaa säästävät ledvalot ovat valtaamassa valaistusmarkkinoita. Ledeissä alkuinvestointi on perinteisiin tekniikoihin verrattuna korkeampi, mutta etuna on noin 60 prosentin säästö energiakuluissa. Valaisimien pitkä käyttöikä parantaa investoinnin takaisinmaksua ja alentaa merkittävästi huoltokustannuksia. O maa osaansa kasvavista markkinoista on hamuamassa myös salolainen Easy LED Oy. Se perustettiin vuonna 2006 ja vuonna 2010 siitä tuli Finnfoam Oy:n tytäryhtiö. Alkuvuosina on investoitu paljon tuotekehitykseen. Viime vuonna myynti ampaisi kasvuun ja liikevaihto nousi jo 1,4 miljoonaan euroon. Tänä vuonna sen odotetaan nousevan vielä maltillisesti, ehkä noin 10 prosenttia, mutta vuoden 2013 näkymät ovat huomattavasti valoisammat. Yrityksessä on käynnistetty uusi vaihe, joka tähtää voimakkaaseen kansainvälistymiseen. Sitä edistämään tuli lokakuun alussa toimitusjohtajaksi Ilkka Kartio, fyysikko ja materiaalitieteen tohtori, jolla on vahva kansainvälinen kokemus Nokian tutkimus-, tuotekehitys- ja hankintatoiminnasta. – Pato on selväsi murtumassa. Markkinapotentiaali on valtava. Odotamme, että liikevaihtomme kymmen- – Easy LEDIn valaisimet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja ensi vuoden alussa otetaan käyttöön uusi automaatiolinja tuotannossa, Ilkka Kartio kertoo. kertaistuu ensi vuonna, liikevaihtotavoitteemme on 10–20 miljoonaa euroa. Suurin osa tulee isoista kansainvälisistä kaupoista, Suomen myynnin odotetaan kaksinkertaistuvan. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa ensimmäistä kertaa positiivinen tulos. Tähän asti tulosta ovat rasittaneet noin viiden miljoonan tuotekehitysinvestoinnit, Kartio sanoo. Easy LED tähtää EMEA-markkinoille (Europe, Middle-East, Africa), Euroopassa aluksi Saksan, Belgian ja Ruotsin markkinoille, joille edustussopimukset on jo tehty. Myös Arabiassa on edustus ja ensimmäinen projekti on aloitettu. Kartio myöntää, että kilpailu on kovaa ja siksi selkeisiin kotien kuluttajatuotteisiin ja Aasiaan ei haluta lähteä lähitulevaisuudessa halpatuotannon ja tuotekopioinnin vaaran takia. – Kilpailuetumme on oma patentti yrityksen perustajien, Mika Nummenpalon ja Jyrki Jokisen kehittämälle elektroniikalle, joka säätelee sähkövirran kulkua valaisimen sisällä. Sen ansiosta valaisin lämpenee vähemmän kuin kilpailijoiden tuotteet ja kestää pidempään. Valaisimissa ei tarvita isoja jäähdytyselementtejä ja käytämme niissä laadukkaimpia komponentteja, ledit ovat Osramin tuotteita, Kartio kertoo. Aalto-yliopisto on mitannut Easy Ledin tuotteiden valotehokkuuden (116 lumen/ watt) ja se on 10–30 prosenttia parempi kuin muilla. Valaisimien elinikäodote on yli 80 000 käyttötuntia eli noin 20 vuotta jatkuvassa käytössä tehon laskematta alle 80 prosentin. Ulkopuolinen testaaja SGS testaa tuotteet. Ne ovat läpäisseet hiekka- ja pölytestit ja kestävät esimerkiksi JP66 standardin mukaisen voimakkaan vesisuihkun. Tuotteisiin lisätään haluttaessa älyä, kuten liike- ja valaistustason tunnistimia. Easy LEDIN koko mallistossa on sama tekninen perusratkaisu, josta on muunneltu tuotteet teollisuuteen, myymälöihin, toimistoihin, ulkovalaistukseen ja erikoiskäyttöön. Kotimaan käyttökohteista on jo runsaasti referenssejä. – Katuvalaistus on erittäin suuri potentiaali. Pelkästään Suomessa katuvaloja on yli 1,5 miljoonaa ja niiden hiilijalanjäljellä on suuri vaikutus. Julkisella puolella myynnin jarruna voi kuitenkin olla alkuinvestoinnin hinta, jos kilpailutuksessa ei oteta käyttöikää, huoltovapautta ja energiansäästöä huomioon, Kartio toteaa. Äskettäin Lounais-Suomen Kesko valitsi Easy LEDin valaisimet Skanssin K-Raudan myymälärakennuksen ulko- ja yleisvalaistukseen. Investoinnin kerrottiin olevan noin kaksinkertainen tavalliseen valaistukseen verrattuna, mutta 60 prosentin energiansäästön odotetaan maksavan sen nopeasti takaisin. mania ANNE KORTELA KAIKKI RAKENNUS- JA KORJAUSTYÖT SISÄLLÄ JA ULKONA KOTITALOUSVÄHENNYS Löydät meidät myös Tilaajavastuu.fi -sivustolta www.tilaajavastuu.fi [email protected] p. 0400-359 192 / Sami Kurki p. 0400-359 148 / Minna Kurki R A K E N N U S K U R K I KY 14 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI ILMOITUS • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Paikallisuus ja yhdistyminen tuovat selviä etuja asiakkaille Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusiossa Varsinais-Suomeen syntyi entistä vahvempi ja entistä voimakkaammin alueellisesti toimiva yhtiö. Sen suunnan määräävät asiakkaat, jotka omistavat LähiTapiolan. Osinkoja ei jaeta, vaan kaikki tuotto käytetään yhtiön ja sen palvelujen kehittämiseen. L ähiTapiola Varsinais-Suomi kulkee omia polkujaan. Kun yleinen suuntaus yrityksissä on, että kaikki keskitetään ja päätösvalta siirtyy pääkaupunkiin, LähiTapiola säilyttää laajan konttoriverkostonsa ja toimii Turussa itsenäisenä yhtiönä, joka hallitsee omaa vakuutuskantaansa ja päättää itse omista asioistaan. Näin esimerkiksi vakuutusten korvauspäätökset tehdään paikallisesti. LähiTapiola Varsinais-Suomen omistus on ja pysyy Suomessa, sillä yhtiön omistavat paikalliset asiakkaat, joissa on sekä yrityksiä, yksityishenkilöitä että maatalousyrittäjiä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön tuotot eivät valu ulkomaille, eikä niitä jaeta osinkoina osakkeenomistajille, vaan ne käytetään asiakkaiden haluamalla tavalla paikallisen toiminnan kehittämiseen. Paikallisuus on aitoa, sillä palvelut tuodaan lähelle asiakkaita. Yhtiöllä on konttori 12 paikkakunnalla Varsinais-Suomessa. Konttoripaikkakunnat ovat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Taivassalo, Turku ja Vehmaa. Jatkossa kaikki LähiTapiolan asiakkaat, niin entiset Lähivakuutuksen kuin Tapiolan ja Tapiola Pankin sekä kaikki uudet asiakkaat saavat palvelunsa samoista konttoreista. Verkostoa kehitetään monilla paikoin remontoimalla tiloja tai siirtämällä toiminta entistä keskeisemmälle paikalle. Liedossa ja Raision Myllyssä uudet konttorit on jo avattu ja lähiaikoina avataan kokonaan uusi Kaarinan konttori. Naantalissa, Pöytyällä ja Paimiossa remontit on jo aloitettu. – Haluamme edelleen säilyttää ykkössijamme syventämällä osaamistamme ja vahvistaa markkinaosuuttamme vahinkovakuutuksissa entisestään. Esimerkiksi alle 50 hengen yrityksissä osuutemme on 37 prosenttia. Uskomme, että asiakkaan henkilökohtainen palvelu auttaa pyrkimyksissämme ja opimme itse ymmärtämään asiakkaita entistäkin paremmin. Asiakkaat arvostavat keskustelua kasvokkain asiantuntijan kanssa, koska vakuutusten yksityiskohdat ja kokonaiskartoitus ovat aina tapauskohtaisia. Lisäksi tarjoamme kaikille asiakkaillemme myös pankkipalvelut, joista erityisesti sijoituspalveluihin on hyvä saada henkilökohtaista neuvontaa, LähiTapiola Varsinais-Suomen toimitusjohtaja Olli Aakula sanoo. Erityistä kiinnostusta ovat jo herättäneet varainhoitopalvelujen eri vaihtoehdot, sillä Tapiola Pankin varainhoito on tutkitusti tuloksellista ja arvostettua. Esimerkiksi Tapiola Maailma 50 -rahasto on vuosina 2011 ja 2012 valittu Suomen parhaaksi yhdistelmärahastoksi sijoitusanalyysiyritys Morningstarin rahastovertailussa. Myös piensijoittajalla on LähiTapiolan asiakkaana mahdollisuus varainhoitoon. Asiakkaat voivat valita itselleen sopivimman sijoitusprofiilin ja pitää tietonsa ajan tasalla osallistumalla sijoitusasiantuntijoiden pitämiin asiakasiltoihin. – Sokerina pohjalla tarjoamme LähiTapiolaan sekä vakuutus- että pankkiasiansa keskittäville asiakkaille pankkipalvelut ilman palvelumaksuja, markkinointijohtaja Raimo Rytö korostaa. Konttoriverkoston lisäksi LähiTapiola kehittää myös verkkopalvelujaan, jotka tekevät asioinnin joustavaksi ja helpoksi erityisesti päivittäisasioissa. – Tietojärjestelmät ovat erityinen mielenkiinnon kohteemme, ja mobiilipalvelumme tulevat monipuolistumaan, sillä haluamme palvella kaikkia asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, Rytö sanoo. – Olemme myös yritysten henkilövakuuttamisen asiantuntija. Yrityksissä henkilöriskit jäävät usein liian vähälle huomiolle. Asiantuntijamme avulla yritys voi sekä vähentää henkilövahinkoja korjaamalla mahdollisia epäkohtia että varautua niihin henkilöstön vakuutusturvaa laajentamalla, Olli Aakula muistuttaa. Liiketoimintajohtaja Olli Alho vastaa LähiTapiola Varsinais-Suomen henkilöasiakaspalveluista ja liiketoimintajohtaja Pasi Aakula yrityspalveluista. Molempien toimipaikka on yhtiön pääkonttori Turussa Eerikinkadulla. Olli Aakula (oik.) johtaa LähiTapiola Varsinais-Suomea, Raimo Rytö hoitaa markkinointia. Turku Eerikinkatu 6 b, 20100 Turku (02) 4789 7200 / Tapiola 020 522 7050 / Lähivakuutus Raisio Myllynkatu 7, 21200 Raisio (02) 460 4700 / Tapiola 020 522 7070 / Lähivakuutus Masku Maskuntie 224, 21250 Masku 020 522 7020 Naantali Tullikatu 10, 21100 Naantali 020 522 7080 Lieto Hyvättyläntie 2, 21420 Lieto 020 522 4820 Paimio Vistantie 19, 21530 Paimio 020 522 5060 Riihikoski Turuntie 614 D, 21870 Riihikoski (02) 486 4970 Nousiainen Nummentie 5, 21270 Nousiainen (02) 431 5447 Mynämäki Keskuskatu 32, 23100 Mynämäki (02) 433 9400 Taivassalo Perttalankuja 3 A 4, 23310 Taivassalo 020 522 7090 Vehmaa Vinkkiläntie 18, 23200 Vinkkilä 020 522 7100 Puhelumaksut 0205 -alkuisiin numeroihin ovat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min • matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min • ulkomailta ko. maan ulkomaanpuhelumaksu Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 15 rahan valtakunta Pilviä asuntokaupan taivaalla K iinteistönvälittäjät näkevät Finanssivalvonnan kaavaileman lainakaton uhkana asuntokaupalle. Sen mukaan pankit eivät saisi myöntää asuntoluottoa yli 80 prosenttia asunnon myyntihinnasta maaliskuun alusta lähtien. Tämä vaikeuttaisi erityisesti ensiasunnon ostamista, koska 20 prosentin osuuden säästäminen vuokralla asuessa on työlästä. Loppuvuosi voikin olla pienten asuntojen myyjille kulta-aikaa, jos ensiasunnon ostajat aikaistavat ostopäätöksiään. Tammikuun alkuun suunnitellun varainsiirtoveron korotuksen uskotaan myös vaikuttavan asuntokauppaan hetkellisesti, vaikka korotus ei ole suuri: 1,6 prosentista kahteen prosenttiin. Se koskee vain asunto-osakkeita, joten se ei vaikuta omakotitalojen tai muiden kiinteistöjen kauppaan. Uusien asuntojen ostopäätöksiin se voi kuitenkin vaikuttaa, sillä vero lasketaan velattomasta hinnasta, ei myyntihinnasta, kuten nykyisin. – Uusien asuntojan myyntihinnasta yli puolet voi olla yhtiölainaa, joten vero voi nousta useita tuhansia euroja. Vanhojen asuntojen kaupoissa taloyhtiöiden isot remonttilainat nostaisivat Aktia Pankilla hyvä tulos A ktia Pankki on nostanut tulosarviotaan kolmannen vuosineljänneksen jälkeen ja odottaa vuoden 2012 liikevoiton jatkuvista toiminnoista nousevan yli vuoden 2011 tason. Yhdeksän kuukauden jälkeen liikevoitto kipusi 45,6 miljoonaan euroon, kun vuosi sitten saavutettiin 38,2 miljoonaa. Osakekohtainen tulos oli 0,65 (0,42). Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista olivat 4,6 (6,3) miljoonaa euroa. –Vuosi on mennyt erittäin hyvin. Taseemme on 11 220 miljoonaa ja vakavaraisuutemme on noussut 16,2:sta 19,9 prosenttiin, sitä pyrimme vahvistamaan edelleen. Alhainen korkotaso pienentää tuottoja, mutta se on ollut odotettua vähäisempäää ja kustannusten nousu on hidastunut, varaudumme kuitenkin tulevaan pankkiveroon. Luottotappiot ovat ilahduttavan alhaiset, luotoista vain 0,7 prosenttia on yli 90 päivää erääntyneitä, johtaja Taru Narvanmaa Aktia Oyj:n konsernijohdosta toteaa. Pankin luotto- ja talletuskannasta 86 prosenttia on kotitalouksilla. Asiakkaiden maksukyvyn varmistamiseen ja neuvontaan käytetään entistä enemmän aikaa. – Kuluttajat ovat itsekin entistä varovaisempia. Säästäminen on lisääntynyt ja lainaturvavakuutus otetaan yli 40 prosenttiin uusista asuntolainoista. Lisäksi osa lainasta sidotaan kiinteään korkoon tai korkokattoon. Toisaalta sijoittaminen kiinnostaa ja yksityispankin rahastokantamme on kasvanut kolmanneksen ja retail-puoli 20 prosenttia viime vuodesta, Turun Kauppatorin konttorin johtaja Pasi Pitkäjärvi sanoo. Finanssivalvonnan suunnittelema 80 prosentin lainakatto saattaa hänen mukaansa toteutuessaan hidastaa asuntoluottojen ottamista. Omaosuuden säästäminen on työlästä erityisesti ensiasunnona ostajille eikä siihen kelpuuteta esimerkiksi vanhempien lahjoitusta. Pahimmillaan sen rahoittamiseen voitaisiin käyttää kulutusluottoja. m myös veroa. Jos korotus tulee voimaan vuoden alussa, uusien asuntojen kauppa voi vilkastua loppuvuotena ja hiljentyä sitten vähäksi aikaa. Rakentajat ovatkin tällä hetkellä varovaisia tekemään rakentamispäätöksiä, VarsinaisSuomen Kiinteistönvälittäjät ry:n puheenjohtaja Pertti Heikkilä arvioi. Taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta asuntokauppoja on Suomessa tehty tänä vuonna lähes entiseen malliin. Osaltaan siihen on vaikuttanut pitkään alhaalla pysynyt korkotaso. Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto SKVL ry arvioi kaupan vähenevän vain viitisen prosenttia viime vuoteen verrattuna. Hintatason odotetaan laskevan pari prosenttia. Varsinais-Suomessa kauppa on käynyt melko tasaisesti ja vain yli 300 000 hintaisten asuntojen ja isojen omakotitalojen myynti on selvästi hidastunut. Vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinta on noussut viime vuoden 1 990 eurosta 1 996 euroon. Uusien ja vanhojen asuntojen keskihintojen ero sen sijaan on suuri, 1 872 euroa, kun se muissa isoissa kaupungeissa on 1 000–1 200 välillä. Meillä jokainen yritys on suurien etujen arvoinen. 16 mania – Turussa on rakennettu uusia asuntoja vain keskustaan ja muille arvokkaille paikoille. Ensi vuonna ero vielä suurenee, kun Telakanrannan asunnot tulevat myyntiin, Pertti Heikkilä toteaa. Suomen Kiinteistönvälittäjien liiton jäsenkyselyn mukaan pankkien luotonanto on kiristynyt, marginaalit ovat nousseet ja lisäksi edellytetään vanhan asunnon myyntiä ennen uuden ostoa. – Se näkyy kaupankäynnissä, koskaan ennen ei ole tullut yhtä paljon kielteisiä asuntolainapäätöksiä kuin viime aikoina. Toisaalta asunnonostajat ovat myös itse käyneet varovaisemmiksi ja ostopäätöksiä harkitaan kauemmin, liiton Varsinais-Suomen yhdistyksen varapuheenjohtaja Tuula Lindström sanoo. mania ANNE KORTELA Turussa uusien kerrostaloasuntojen keskihintaa ovat nostaneet arvokkaat rakennuspaikat, kuten Kupittaa ja keskusta. Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Vastauksia saat numerosta 010 256 9116* tai varaa aika 010 256 9213. Lue lisää op.fi/kumppaniyritys. * Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu +0,07 €/min. (hinta ALV 23 %). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min (hinta ALV 23%) manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI salkunvartija Kehittyvien maiden valtionlainat L änsimaisten talouksien velkojen suhde bruttokansantuotteeseen on noussut hälyttävän korkealle tasolle. EU27-maiden velkojen suhde BKT:hen on noussut jo 85 prosenttiin. Suomen velkasuhde on vielä kohtalaisella tasolla noin 50 prosentissa ja isoimman talouden Saksan 83 prosentissa, mitä voidaan pitää korkeahkona. Samaan aikaan Saksan taloudessa on pitkän voimakkaan kasvukauden jälkeen ruvennut näkymään väsymisen merkkejä. Syksyn myötä onkin herännyt aiheellinen kysymys aiemmin eurokriisille immuunin Saksan mahdollisesta tartunnasta. Lähes kaikkien kehittyneiden länsimaiden taloudet ovat alijäämäisiä, eli velkaantuneisuusaste tulee edelleenkin nousemaan. IMF:n ennustuksen mukaan kehittyneiden maiden keskimääräinen velkaantumisaste nousee jopa 110 prosentin tasolle vuoteen 2015 mennessä. Sen sijaan nousevien kehittyvien maiden taloudet ovat pääosin ylijäämäisiä, eli velkaantumisaste etenee aivan päinvastaista uraa pitkin ja laskee nykyiseltä 40 prosentin tasolta 30 prosentin tasolle vuoteen 2015 mennessä. Velan hinta eli korko määräytyy sen mukaan, minkälaiset lainaajamaan kyvyt ovat selvitä velvoitteistaan. Mitä velkaantuneempi maa on, sitä vai- keammaksi luonnollisesti käy velan takaisinmaksu, kun entistä isompi osa BKT:stä kuluu pelkkiin korkomenoihin. Näin on jo tapahtunutkin EteläEuroopan valtioiden osalta, joiden 10 vuoden lainojen korot ovat lähennelleet kriittisenä pidettyä 7 prosentin tasoa. Toisaalta yli sataprosenttisesti velkaantunut USA saa edelleen 10 vuoden lainaa ennätyshalpaan 1,6 prosentin hintaan ja Saksa jopa alle 1,4 prosentin. Lainan hoitokykyyn vaikuttaa korkomenojen lisäksi talouskasvun nopeus. IMF ennustaa länsimaille keskimäärin 2 prosentin vuosittaista talouskasvua vuosina 2011–2017. Samaan aikaan kehittyvien maiden talouskasvu liikkuu 5-6 prosentin välimaastossa erityisesti kehittyvän Aasian voimakkaan talouskasvun perässä. Näin ollen velkasijoittajan silmissä velkojen takaisinmaksukyky tulee kehittyvissä talouksissa olemaan huomattavasti parempi kuin ylivelkaantuneissa, hitaasta talouskasvusta kärsivissä länsimaissa. Erinomaista tuottoa Tuotot kehittyvien maiden valtionlainoista (paikallisissa valuutoissa) ovat olleet viime vuosina erittäin hyviä, mutta myös pidemmällä tarkastelujaksolla tämä omaisuusluokka on pärjännyt hyvin. Eurooppalaisista osakkeis- ta on 8 vuoden tuottojaksolla saanut 4,5 prosentin vuosittaisen tuoton, kun samaan aikaan jenkkiosakkeista on saanut yli 7 prosentin keskimääräisen tuoton. Lyhyemmällä 5 vuoden periodilla eurooppalaiset osakkeet ovat miinuksella ja jenkkiosakkeetkin nollan pinnassa. Kehittyvien maiden valtiolainoihin sijoittanut on 5 ja 8 vuoden ajanjaksolla saanut nauttia yli 10 prosentin vuosittaisesta tuotosta. Lisäksi korkosijoittajan riski eli omaisuuden arvonheilunta on ollut huomattavasti osakesijoittajan riskiä vähäisempi. Myös edelliset kehittyvien maiden talouskriisit ovat jo yli 10 vuoden takaa: Venäjä 1997, Argentiina 2001 ja Brasilia 2002. Osan korkeista tuotoista selittää tähän omaisuusluokkaan virrannut uusi raha, joka on laskenut korkotasoja ja nostanut vanhojen sijoitusten arvoa. Tuoreen SRF:n kyselyn mukaan suomalaiset instituutiosijoittajat tulevat entisestään lisäämään kehittyvien maiden valtiolainojen painoa omissa salkuissaan vuonna 2013. Yksityissijoittaja pääsee parhaiten osalliseksi tämän omaisuusluokan tuottopotentiaalista korkorahaston kautta. Kenneth Winberg Yksityispankkiiri Aktia Private Banking Nordea Capital Corporate Joustava ja monipuolinen sijoitusratkaisu yrityksille Nyt yrityksesi voi sijoittaa asiantuntijoiden hoitamiin valmiisiin sijoituskoreihin sekä rahastoihin ja indeksilainoihin yhdellä sopimuksella ja hyötyä samalla myös veroeduista. Nordea Capital Corporaten edut: • • • • Valmis varainhoito. Itsenäisesti sijoittavalle laaja valikoima sijoituskohteita. Mahdollista tehdä vaihtoja eri sijoitussidonnaisten vaihtoehtojen kesken ilman kuluja. Tuottoa ei veroteta sijoitussidonnaisen vaihdon yhteydessä. Sijoitussidonnaisen tuottoa ei veroteta vuosittain, vaan vasta sitä nostettaessa tai sopimuksen päätyttyä Tule sinäkin asiakkaaksi Nordeaan niin laitetaan yrityksesi sekä omat pankki- ja vakuutusasiat kerralla kuntoon. Turun yrityskonttorin johtaja Jouko Grönroos ja Raision yrityskonttorin johtaja Pertti Saarinen toivottavat nykyiset ja uudet yritysasiakkaat tervetulleeksi Nordeaan. ”Turun ja Raision yrityskonttorien asiantuntijoilta saat sijoittamiseen ja muihin yrittämiseen liittyviin asioihin aina parhaat mahdolliset ratkaisut.” Soita Yrityspalveluumme 0200 2121, ma–pe 8–18 (pvm/mpm) ja varaa aika meille. Nordea Pankki Suomi Oyj Lisätietoja saat yrityskonttoreistamme tai osoitteesta nordea.fi Turun yrityskonttori, Kauppiaskatu 9 b, Turku Raision yrityskonttori, Raisiontori 7, Raisio nordea.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 17 anut soamisesta Compa- rtolastirättänyt runkoa yhdis- ä teknisuunnitmarinin iverkos- eavy Ineita kahLDA) ja hipping ana. kokojen sa vaihat muun jääluok- nki man tilasngressien ngressiin skaan ai007. Kanelle noin immassa ukumääntamme uuripääkulttuuouringin uomasta aisuuden n toimitaa euroa. kaupun- oustalot, en VPKVetus & kongres- Tutustu uuteen jätelakiin ympäristöakatemiassa Salo nousuun yrittäjyydellä TYÖELÄMÄN TIETOISKUT TOUKOKUUN alussa voimaanastuva uusi ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN rakennejätelaki johtaa moniin muutoksiin paitmuutos ravistelee Salon talousaluetta si yritysten jätehuollossa myös kuntakovalla kouralla. Nokian tuoreiden irtiYRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN ympäristöhuolto HENKILÖSTÖPALVELUT JA AMMATILLINEN KUNTOUTUS puolella. Laki edellyttää, että vanhat sanomisten lisäksi tuhansia työpaikkosopimusperusteiset jätteenkuljetukset ja hävisi jo aikaisemmin. Mutta Salossa käsitellään uudelleen uuden lain perususko huomiseen on aito ja ratkaisu on teiden mukaisesti. Uusi päätös on tehtävä erittäin selkeä! Uudet työpaikat syntyvuoden kuluessa lain voimaan tulosta. vät liikevaihtoaan kasvattaviin ja kanKunnat voivat edelleen jatkaa ns. nattaviin yrityksiin ja yritysten menessopimusperusteista (uudessa laissa tys parantaa alueen elinvoimaa. Kaikki L&T on järjestänyt syksyn aikana eri paikkakunnilHankintojen johtaminen on merkittävin toimitusUudelleensijoittumisvalmennus eli outplacement kiinteistön haltijan järjestämä) kulsiis hyötyvät! VARSINAIS-SUOMEN ja Satakunnan maakuntien välinen yhteistyö ja Turun kaup ketjuosaamisen kehityskohde suomalaisissa teolla peruskoulutuksia yritysten jätehuoltovastaavilon yleensä irtisanottaville työntekijöille, esimiehiljetusjärjestelmää vastuullaan olevan Salo palkittiin syksyllä EK:n yripakamarin tukema tiehanke on vihdoin saavuttanut tuloksia. Kummalleki lisuusyrityksissä (Logistiikkaselvitys 2010). Tämä le. Koulutuksissa on herännyt paljon keskustelua le ja / tai jäljelle jäävälle henkilöstölle suunnattu jätteen kuljetuksissa. Tällöin sopimus tysilmapiiritutkimuksessa Suomen maakunnalle tärkeän valtatie 8:n parannustyöt päästään aloittamaan, sillä ha ei ole yllätys, sillä tyypillisen teollisuusyrityksen siitä, mitä jätehuoltovastaavan tehtäviin kuuluu. yksilöllinen tai ryhmämuotoinen ohjausprosessi. jätteen kuljetuksesta solmitaan suoyrittäjämyönteisimmäksi seutukunlitus on osoittanut kehysriihessä kehittämiselle sata miljoonaa euroa. Se on vaja Uusi jätelaki ei varsinaisesti edellytä yriValmennus tukee irtisanottua ihmistä suunkustannuksista merkittävä osa kuluu ulkopuolelta raan kiinteistön ja jätehuoltoyrityknaksi. Yrittämisen ”hulluus” on toipuolet hankkeen kokonaisbudjetista, joka on 210 miljoonaa. tyksiltä jätehuoltovastaavan nimeämistä, mutta taamaan katseensa kohti tulevaisuutta sekä henhankittaviin raaka-aineisiin, komponentteihin, ja sen välille, jolloin kunnan tai kunnalsinaan käsin kosketeltavaa ja kaikkia – Tämä on alku tien kehittämiselle ja iloitsemme myönnetyistä varois kaikkien kirjanpitovelvollisten yritysten täytyy kisellä tasolla että konkreettisesti työnhakuvalliiketoimintaa tukeviin palveluihin. Kustannussääslisen jätehuoltoyhtiön ei tarvitse ottaa kannustavaa. Sitä sopii tulla ihmetteta. Työtä on kuitenkin vielä paljon edessä. Rahoituksen elinkaarimalli ei to seurata ja tarkkailla jätehuoltoaan säännöllisesmiuksia parantamalla. Nykypäivän työnhaku on töt hankinnoissa realisoituvat suoraan viivan alle aktiivista roolia kuljetusten järjestälemään kauempaakin! mi kuin Turun ja Nousiaisten välillä. Muut osat on hoidettava budjettiraho ti sekä perehdyttää jätehuollosta vastaavat hentäyttä työtä, mikä saattaa vaikeudellaan yllättää jäävään liikevoittoon. Onkin hyvä kysyä: Ollaanmisessä. Salon rakennemuutosstatus mahtuksella. Meille kriittinen kohta on Masku, jonka ympäristölupa on voimass kilöt. etenkin monen pitkään samassa yrityksessä työsko yrityksessä selvillä miten näihin hankintoihin Turun seudulla useat kunnat ovat dollistaa monipuoliset kehittämis- ja vuoteen 2014 asti. Asialla on kiire, kun ottaa huomioon tarjouskilpailun Tärkeintä on, että yrityksessä käydään keskennelleen henkilön, jos hän joutuu kohtaamaan kuluvat rahat käytetään? päätyneet sopimusperusteiseen kuljeinvestointituet pk-yrityksille vuoden mahdollisten valitusten vaatiman ajan, maakuntajohtaja Juho Savo totesi Sa kustelu jätehuollon seurannasta ja siihen kuutyömarkkinoiden haasteet yksin. Vaikka perusteellisesti tehtävää kuluanalyytusjärjestelmään. Hyvin toimivaa jär2013 loppuun saakka. Yrittäjyyden takuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen yhteiskokouk luvista tehtävistä sekä vastuuhenkilöistä. Laki Valmennuksesta hyötyy työntekijän lisäksiä varten tarvittava tieto saattaa olla vaikeasti jestelmää ei ole tarpeen muuttaa. Nyt ja innovatiivisuuden katalysaattorisen tiedotustilaisuudessa. edellyttää nopeita toimia havaittujen puutteiden si myös työnantaja, joka joutuu valmistamaan kerättävissä, voidaan sen perusteella muodostaa myös niillä kunnilla, jotka ovat aikaina toimii kaupungin elinkeinoyhtiö Maakuntahallituksen puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan työn alo poistamiseksi, ja siksi onkin tärkeää sopia yritykesimiehiä tuleviin irtisanomisiin ja kohtaamaan merkittävimmät hankintakategoriat, sekä niissemmin valinneet kunnan kilpailuttaYrityssalo. Moni yritys on jo lähtetus on mahdollista saada vuoden 2013 budjettiin. sen sisäisistä toimintamalleista. jäljelle jääneiden työntekijöiden reaktioita. Yrisä käytettyjen toimittajien määrä, konsolidointiman jätteenkuljetuksen, on mahdollinyt toteuttamaan investointejaan tai – Liikennevirasto tekee suunnitelman ja esityksen liikenneministeriöll Yksinkertaisimmillaan jätehuoltovastaavan tyksessä jatkavan henkilöstön työmoraalin ja simahdollisuudet sekä kehityskohteet. suus harkita päätöstään uudelleen. ryhtynyt pohtimaan uutta suuntaa liiTavoitteena on saada se hallituksen budjettiriihen käsittelyyn elokuussa. tehtäviin voi kuulua esimerkiksi lavojen tai putoutumisen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeYmmärrys yrityksen hankinnoista, sekä kärKunnan vastuulla olevien jätteiketoiminnalleen. Uusia yrityksiä synJulkisuudessa on ollut esillä, että nyt saatavat varat käytettäisiin Raisio ristimien tyhjennystilaukset, laskujen tarkistaää organisaation toimintakyvylle. Mitä aiemmin sivälliset panostukset hankintahenkilöstön osaaden kuljetuksen säilyminen vapailla tyy lähes joka päivä: viime vuonna Nousiainen -tieosuuden parantamiseen. Maakuntien yhteiskokouksessa ku minen sekä siirtoasiakirjojen allekirjoittaminen toimenpiteet aloitetaan, sitä parempi. Uudelleenmiseen mahdollistavat ostamisen kehittämisen markkinoilla auttaa jätehuoltoyrityk329, tämän vuoden kolmen ensimmäitenkin todettiin kiireellisiä tarpeita olevan myös Satakunnan puolella, jote ja tallentaminen. Jos yrityksessä syntyy jätetsijoittumisvalmennus on tärkeä osa eettistä henhankintojen johtamiseksi, joka tuottaa yritykselsiä kehittämään palveluitaan paikalsen kuukauden aikana jo 80. on mahdollista, että osa varoista osoitetaan sinne. m tä yli 100 tonnia vuodessa tai sillä on ympäriskilöstöjohtamista, jonka avulla voidaan edesautle kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Tällisiin tarpeisiin. Se turvaa jatkossakin Kaikista ei kuitenkaan voi leipoa tölupa, tulee kirjanpitoon lisävaatimuksia. Jotta taa myönteisen työnantajamielikuvan säilymistä läisen kyvykkyyden tason saavuttaminen ei kuivalinnan vapauden jätehuollon palveyrittäjiä. Tarvitaan ideaa, tahtoa ja risorganisaatiossa voidaan nimetä vastuut, on siis henkilöstövähennyksistä huolimatta. Huonosti tenkaan tapahdu hetkessä, ja jos näin olisi, ei luiden ostamisessa ja kilpailuttamikinottokykyä, jossain määrin myös myös syytä tietää, mitä kaikkea laki yritykseltä hoidettuihin irtisanomistilanteisiin saattaa liithankintaosaamisesta voisi ajatellakaan seuraasessa. Parhaimmillaan Turun seutu hyvää päättely- ja ongelmanratkaisuvelvoittaa. tyä maineen menetyksen lisäksi myös erilaisia van kestävää kilpailukykyä markkinoilla. vahvistaa asemaansa kierrätysyhteiskykyä sekä uusien tilanteiden hallinLain hengen mukaisesti yrityksissä tulisi valtaloudellisia riskejä. Valmennusprosessien kusTurun yliopiston kauppakorkeakoulu tukunnan ja materiaalitehokkuuden taa ja omaksumista. voa etusijajärjestyksen toteutumista: jätehuoltotannukset ovat hyvin pieniä verrattuna niistä kee yhdessä Yrityssalo Oy:n kanssa varsinaissuunnannäyttäjänä, mikä tukee myös Yritysten kasvulle täytyy antaa hyvastaavan tehtävä voi sisältää myös tarkkailua osapuolille koituviin hyötyihin. suomalaisten yritysten ponnistuksia hankintamuuta yritystoimintaa alueella. vät mahdollisuudet. Turha byrokratia syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden väMuutoksesta toiseen sopeutuvaa henkilöstöä osaamisen kehittämiseksi tarjoamalla Euroopan Tähän liittyen kannattaakin ilon poistettava ja monipuolisia rahoihentämiseksi sekä uudelleenkäytön ja materiaaon syytä arvostaa myös teoilla, ei vain puheilla. Unionin tuella mm. strategisen hankinnan koumoittautua Turun Ympäristöakatemitusmahdollisuuksia, yrityshautomoita likierrätyksen lisäämiseksi. Aiempaa kattavampi Eropakettien sijasta tai lisäksi työntekijät tarvitlutusta, tietoiskuja hankinnan työkaluista, seaan kuulemaan lisää jätelaista: www. ja sparraajia on innovatiivisesti järjesja tarkempi kirjanpito onkin ennen kaikkea välisevat (ja ansaitsevat) aitoa tukemista, kuuntelua, kä avoimia seminaareja. Kutsumme alueen yriymparistoakatemia.com. Ilmoittautettävä. Avarakatseisuus on valtti kasne toiminnan seurantaan ja kehittämiseen, mitä ohjausta ja sparrausta. tysten päätöksentekijät ja hankintahenkilöstön duthan viimeistään 27.4. vuyritykselle, kun kilpaillaan parhaiskannattaa hyödyntää myös tiedottamisessa yri”Hankintaosaamisesta kilpailukykyä” –seminaata tulevaisuuden markkina-alueista. tyksen sisällä sekä sidosryhmille. riin 14.12.2012 kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta (ilmoitus tämän lehden sivuilla). Riikka Kinnunen Maija Pirvola Ympäristöhuollon asiantuntija Kehittämispäällikkö Hankintaosaaminen yritysten kasvun tueksi Mitä jätehuoltovastaavan tehtäviin kuuluu? Uudelleensijoittumisvalmennuksesta tukea muutokseen Vihreää valoa kasitielle Autoveron korotus aiheutti myyntipiikin maaliskuussa Lassila & Tikanoja Harri Lorentz, KTT Me huolehdimme, ma professori Yrityssalo Oy Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Puh. 050 502 7087 Mari Kanerva Riikka Kinnunen jotta sinä voisit olla huoleton. Ympäristöhuollon asiantuntija Lassila & Tikanoja eniten rekisteröityä Tiiminvetäjä, henkilöstökonsultti 1010 eniten rekisteröityä henkilöautomerkkiä 03/2012 henkilöautomerkkiä 03/2012 HRV-palvelut Merkki 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Turun työ- Markkinaja elinkeinotoimisto 03/2012 osuus (%) TOYOTA VOLKSWAGEN FORD SKODA AUDI VOLVO NISSAN MERCEDES-BENZ KIA OPEL YHTEENSÄ Muut KAIKKI YHTEENSÄ MATKAILUAUTOT Henkilöautot yhteensä 3 096 2 328 1 777 1 723 1 681 1 502 1 298 1 125 1 090 898 16 518 6 264 22 782 142 22 924 13,6 10,2 7,8 7,6 7,4 6,6 5,7 4,9 4,8 3,9 72,5 27,5 100,0 Elinvoimaa yrityksille - ratkaisu henkilöstöasioihin kaikissa työuran vaiheissa Taulukko sisällä20100 Ahvenanmaalla Linnankatu 50, 3.eikrs, Turku, rekisteröityjä puh. 010 604 3150, www.hrv.palvelut.fi ajoneuvoja. jotta sinä voisit olla yritysuutisia, huoleton. juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Lähetä manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN Me YRIThuolehdimme, YS- JA TALOUSLEHTI Taulukko ei sisällä Ahvenanmaalla rekisteröityjä ajoneuvoja. 18 mania 1/1 manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI tunnelmassa Palkintoja ja kehittämistä monella saralla Turun Kehittäjä ja Tulevaisuuden Kehittäjä 2012 Turun nuorkauppakamarin Turun Kehittäjä -tapahtumassa jaettiin poikkeuksellisesti kaksi palkintoa. Turun Kehittäjä -palkinnon rinnalle lanseerattiin 25-juhlavuoden kunniaksi Turun Tulevaisuuden Kehittäjä -palkinto yhdessä Turku Science Park Oy:n kanssa. Sillä halutaan vahvistaa alueellista sitoutumista yhteiseen tulevaisuuteen. Palkinnon saa kasvuyritys, start-up, liikeidea tai henkilö, jolla on potentiaalia kasvaa seuraavaksi turkulaiseksi taloudelliseksi menestysta- rinaksi. Turun Tulevaisuuden Kehittäjäksi 2012 valittiin teknologiayritys Uniqoteq. Se tunnetaan QSurf-innovaatiostaan, joka mahdollistaa internet-käytön televisiossa 3G-yhteyden kautta. Muut Turun Tulevaisuuden kilpailun finalistit olivat FitDog Finland Oy ja Loikka Design Oy. Turun Kehittäjäksi valittiin Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011, joka onnistui elävöittämään Aurajokirantaa ja tekemään sen uudella tavalla tutuksi. Turun nuorkauppakamari Vuoden 2012 Turun Kehittäjät Uniqoteqin Marie Laine ja Turun Kultuuripääkaupunkivuotta edustaneet Cay Sevón, Saara Malila ja Suvi Innilä ottavat vastaan onnitteluja Turun Nuorkauppakamarin Kari Veijoselta, Juhani Lepältä, Ville Vihervaaralta ja Katariina Räikkeeltä. Mainostorstai kokosi yhteen reilut 600 mainosalan toimijaa verkostoitumaan ja päivittämään tietojaan. Mainostorstai Marraskuu alkoi turkulaisten mainosalan toimijoiden vuosittaisella voimainponnistuksella, Mainostorstailla Kinopalatsissa. MARK Markkinointiliitto Turun, mainostoimistojen, digitaalisen ja painotuotannon edustajien sekä Kärkimedian, Turun Seudun kehittämiskeskuksen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja muiden sponsorien yhteistyöllä syntyi ajankohtainen seminaari ja mahdollisuus katsoa Cannesin tuoreimmat mainosfilmivoittajat. Seminaarissa perehdyttiin muun muassa brändeihin sosiaalisessa mediassa, verkkokauppaan ja terveysbrändiin. Turun Yrittäjänainen 2012 Loimaalaisen Heikkilän tilan isäntä ja Luamupuoti Volterin pitäjä Teppo Heikkilä tarjosi Ruokamessuilla luomupihvikarjan lihaa. Tarja Oikarinen Turun Yrittäjänaiset palkitsivat 65-vuotisjuhlassaan Suomalaisella Klubilla vuoden 2012 Yrittäjänaisena Taina Kannuksen Hautauspalvelu Pietétistä. Hän on työskennellyt yrityksessä sen perustamisesta alkaen vuodesta 1993 ja siirtyi nopeasti yhtiökumppaniksi. Yrittäjien lisäksi vakinaisia työntekijöitä on 7 ja viranomaiskuljetuksissa osa-aikaisesti 7 henkilöä. Pietétiin kuuluu Turussa Eerikin- ja Kiinanmyllynkadun liikkeet sekä Hautauspalvelu Lindström Naantalissa. Yritys hoitaa noin 650 hautausta vuodessa kaikkine palveluineen. Hoitoalan työntekijöille voidaan järjestää koulutusta. Taina Kannus pitää hautaustoimistoalaa vaativana, mutta se on myös palkitseva, kun on osannut tukea omaisia vaikeassa tilanteessa. Turun Ruokamessut Turun Kirjamessujen yhteydessä lokakuussa pidettiin Ruokamessut, joilla lähiruoka oli näyttävästi esillä seutukunnittain. Lähi- ja luomuruokaa maisteltiin ja ostettiin kotiin viemisiksi vilkkaasti. Tarjolla oli myös uudestaan löydettyjä vanhoja valkuaisainerikkaita viljelykasveja, kuten öljyhamppua ja härkäpapua. SUOMEN SUURIMMAT JOULUMYYJÄISET Turun Messukeskuksessa Sunnuntaina 9.12.2012 klo 11 – 18 SATOJA MYYJIÄ – TUHANSIA ASIAKKAITA HANKI PUKINKONTTIIN LAHJAKSI JA JOULUPÖYTÄÄN YKSILÖLLISIÄ KÄDENTÖITÄ JA HERKKUJA VAIN TÄSTÄ TAPAHTUMASTA! VAPAA SISÄÄNPÄÄSY! Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Turuntie 3, Salo, p. 02-7313545 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 19 Jos yrittäjä laittaa kaiken likoon, meistä on reilua tehdä samoin. Tiedämme millaista yrittäjän arki on. Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen. Hoidamme kymmeniä tuhansia vahinkotapauksia vuodessa, joten osaamme työmme. Ja siksi korvauspalvelumme saa keskimäärin arvosanaksi 4,5 viidestä mahdollisesta. Klikkaa osoitteeseen if.fi/tarjous ja pyydä räätälöity vakuutustarjous. if.fi 010 19 15 00 Voita iPad mini!
© Copyright 2024