Lataa tästä PDF

6 • 2012
29.11. 2012
Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti
Salon yrityksille
suora yhteys Venäjän
innovaatiokaupunkiin
ja tutkimuslaitoksiin
Ledit valtaavat
valaisinmarkkinat
Toimitusjohtaja
Joonas Lehtinen,
Vaadin Oy:
Odotuksemme ovat
korkealla Piilaaksossa,
uusi tytäryhtiömme on
saanut jo asiakkuuksia
manialehti.fi
JOUSTAVA MONIPUOLINEN
SIJOITUSRATKAISU YRITYKSILLE.
Lue lisää sivulta 17.
Ympäristö, energia
& rakentaminen
Suomessa
varaudutaan jo
biokauteen
Tilaa Kaupan
Maailma -lehti
huippuedulliseen
hintaan
29,15 €/vuosi!
Kaupan Maailma
NRO 4 | SYYSKUU 12
ri
Aalto-yliopiston professo
Arto Lindblom:
Asiakasta
kannattaa
kuunnella
Sivu 22
Huonekalukauppa
kehittää uutta
tilastointijärjestelmää
sivu 30
Ranskassa
asiakaspalaute on
pienyrittäjien valtti
sivu 52
ttilehti
Kaupan riippumaton amma
Kaupan Maailma
on mukana kaikkialla,
missä kauppaa tehdään.
Hintaan lisätään
alv 9 %.
Tarjous on
voimassa
31.12.2012 saakka.
Tilaukset:
www.bbm.fi
TÄSSÄ NUMEROSSA
4
5
6
8
10
STX Finland
Kirjoittajavieras – Elina Lehtilä
Ajankohtaista Uusiin asemiin Henkilö – Joonas Lehtinen
Ajankohtaista STX Turun telakka sai ilouutisen TUI Cruisesin
tilatessa jo toisen risteilijän.
Aikainen lintu madon nappaa
V
uosi alkaa olla lopuillaan ja sen aikana on puhuttu taloudesta ehkä enemmän kuin koskaan. Taantuva talous ja hidas kasvu vaikuttavat kaikkeen ja niiden kanssa on vain elettävä. Ihan
kaikki ei kuitenkaan johdu vain suhdanteista, vaan
huonoinakin aikoina osa yrityksistä menestyy. Syy
huonoon tulokseen voi olla myös hyvinä aikoina juuttuneissa toimintatavoissa, joita ei ole lähdetty kyseenalaistamaan ja kehittämään ajoissa. Näin kävi ennen
finanssikriisiä myös USA:n autoteollisuudessa.
Liiketoiminnan muutossykli on nopeutunut niin,
että tutkijat puhuvat jo perhostaloudesta. Muutos on
jatkuvaa ja sen aallot voivat ravistella kokonaisia toimialojakin raiteiltaan. Niinpä yritysten johdossa pitäisi katsoa avoimin silmin ympärilleen, sillä muutok-
sen siemen itää yhä useammin jossain muualla kuin
omalla toimialalla. Ketterä kilpailija voi tulla puun takaa täysin innoin ja ohittaa kankean konkarin, joka ei
ole herännyt ajoissa.
Viime aikoina menestykseen nousseita yrityksiä tutkaillessa huomaa, että nousu on ollut nopeinta
niillä yrityksillä, joiden toiminta liittyy johonkin uuteen: uuteen alaan, tapaan tehdä jotain, liittää tekemiseen tietotekniikkaa, oivaltaa uusi näkökulma.
Energiansäästötarpeet ovat siivittäneet led-valaisimien kysynnän lentoon. Ledil Oy on jo saavuttanut
huimaa kasvua led-linsseillään, nyt toinen salolainen,
Easy LED Oy (s. 14) on saamassa sijaa patentoiduilla
valaisimillaan ja odottaa jopa kymmenkertaista liikevaihdon kasvua.
Jouluostoksille
Kaupan liitto ennustaa, että joulukauppa kasvaa tänä
vuonna 2,5 prosenttia talouden taantumasta huolimatta.
Se ei ole paljon, mutta kasvua kuitenkin. Tänä jouluna
toivoisi entistäkin suuremmalla syyllä, että pukinkonttiin päätyy Suomessa paljon työllistävän yrityksen tai
lähiseudun pientuottajan tai käsityöläisen tuotteita tai
lahjakortteja paikallisiin palveluihin.
Timo Linte (vas.), Harri Virta, Petteri Orpo ja Tommi Heikkonen
avasivat uuden karkkitehtaan Kaarinassa.
Teema:
Ympäristö, energia & rakentaminen 12
Anne kortela, päätoimittaja
Jani Kiili on saanut pakata led-valaisimia tihenevään
tahtiin Easy LED:in tehtaalla Salossa.
Rahan valtakunta
16
Salkunvartija – Kenneth Winberg
17
Työelämän tietoiskuja 18
Tunnelmassa 19
[email protected]
mania
Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti
Julkaisija
Viestintämania Oy, TURKU
kustantaja
Business to Business Mediat Oy
Piispantilankuja 4, 02240 Espoo
TOIMITUS
Päätoimittaja Anne Kortela
Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU
Puhelin 040 590 3860
[email protected]
Lukiolaiset tutustuivat yrittäjyyteen Turun nuorkauppakamarin
Tulevaisuuden kehittäjä -tapahtumassa.
MYYNTI
Myyntipäällikkö
Maritta Palmula-Kuloila
Markkinointi Haagalund
Puhelin 040 501 7781
[email protected]
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Kansikuva Monsuuni
Taitto BBM Oy /
Sininen Arkki Oy
Juttuvinkit [email protected]
Painopaikka
Botnia Print, Kokkola 2012
Painos ja jakelu
Painos 13 000 kappaletta.
Jaetaan henkilönimellä Turun
kauppakamarin, Turun Seudun
Ekonomien, Turun Yrittäjien, Turun
Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille.
Lisäksi Mania jaetaan yrityksen
nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin.
9. vuosikerta
OSOITEMUUTOKSET
[email protected]
TILAUSHINTA
Vuosikerta (6 numeroa) 36 €
ISSN 1795-326X,
verkossa 1795-3278
Mania toivottaa hyvää
joulua lukijoilleen!
www.manialehti.fi
mania 3
kirjoittajavieras
Aito yhteistyö yritysten kanssa tuo tulosta
K
aarinan kaupunki on saanut rutkasti myönteistä julkisuutta viime aikoina, kun erilaisia yritysmyönteisyyttä mittaavia
tutkimuksia on julkaistu. Marraskuun alussa julkaistiin Taloustutkimus Oy:n kuntien imagotutkimus, jossa Kaarina sijoittui
kärkeen. Elinkeinoelämän keskusliiton teettämässä yritysilmapiiriselvityksessä Kaarina oli Suomen 50 suurimman kaupungin vertailussa selvästi paras. Varsinais-Suomen yrittäjäyhdistyksen vuosittain teettämässä Maakuntaennuste-kyselyssä Kaarina on sijoittunut
Varsinais-Suomen kuntien yrittäjyysilmapiirivertailussa kolmen
kärkeen jo useana vuonna peräkkäin.
Tutkimuksissa menestyminen on saanut useat tahot kyselemään, mikä oikein selittää Kaarinan menestyksen näissä selvityksissä. Mitä Kaarinassa on tehty paremmin
kuin muualla? Kaarina on valittu myös
Suomen luovimmaksi kunnaksi, joten olisihan se hienoa, jos meillä olisi keksitty
Kaarinassa kaupungin viranhaltijat ovat
yrittäjämyönteisyyteen jokin ainutlaatuinen resepti. Todellisuudessa menestyksen
aina ylintä johtoa myöten kiinnostuneita
salaisuus ei ole mikään ”hokkuspokkuspaikallisten yritysten asioista.
temppu” vaan hyvinkin yksinkertainen ja
vähemmän raflaava: pitkäjänteinen ja aito
yhteistyö yritysten kanssa.
Kaarinassa elinkeinoasioita hoitaa oma elinkeinoyhtiö, Kaarinan Kehitys Oy, joka on Kaarinan kaupungin sekä Kaarinan ja Piikkiön yrittäjäyhdistysten omistama. Yhtiö on toiminut Kaarinassa
vuodesta 2004. Kaarinan Kehitys Oy:n toiminta keskittyy paikallis-
Elina Lehtilä,
Kaarinan Kehitys Oy,
yritysasiamies,
toimitusjohtaja
Turun kauppakamarin koulutustarjonnasta voit valita ajankohtaisimmat
ja kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta:
taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi.
14.12. Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu
10.12. Raportteja Wordilla
18.12. Ennakkoperintä 2013
Lisätiedot: [email protected],
puh. (02) 274 3423/Maria Lindbom
4 mania
ten yritysten auttamiseen tilanteissa, jotka voivat liittyä esimerkiksi
uusien toimitilojen hakemiseen tai rakentamiseen, uusien yhteistyökumppanien etsimiseen tai vaikkapa kaupungin hankinta-asioihin
ja niistä tiedottamiseen.
Yritysten toimintaedellytysten edistämiseen pyritään muun muassa
järjestämällä yrityksille suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia sekä
toimimalla aktiivisena viestinviejänä kaupungilta yritysten suuntaan
ja päinvastoin.
Henkilökohtaiset tapaamiset ja yritysvierailut ovat paras tapa kuulla, mitä toiveita ja tarpeita yrityksillä on kaupungin suuntaan. Uskon, että aktiivinen kanssakäyminen ja mutkattomat suhteet ovat keskeinen selittäjä siinä, että yrittäjät kokevat kaupungin
olevan yrittäjämyönteinen. Kun vielä viranhaltijoiksi on siunaantunut henkilöitä, joita on helppo lähestyä ja jotka ymmärtävät yritysten tuovan paikkakunnalle yhteistä hyvää työpaikkojen ja verotulojen muodossa, alkaa lumipalloefekti toimia. Kaarinassa kaupungin
viranhaltijat ovat aina ylintä johtoa myöten kiinnostuneita paikallisten yritysten asioista ja se herättää yrittäjissä positiivista vastakaikua.
Kaarinan Kehitys työllistää vakituisesti kaksi henkilöä, ja koska kehittämisyhtiön resurssit ovat rajalliset, osallistuu Kaarina myös Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toimintaan. Suuremmissa kehittämishaasteissa kaarinalaiset yritykset ohjataan TSeK:n verkostojen
puoleen. Sieltä löytyy apua esimerkiksi kansainvälistymiseen tai tuotekehitykseen liittyvissä haasteissa. Uuden yrityksen perustamista
suunnittelevat puolestaan ohjataan yrityspalvelukeskus Potkuriin.
Kaarinassa ymmärretään, että menestyminen yritysilmapiiritutkimuksissa luo paineita menestyä jatkossakin. Niinpä emme ole
jääneet paistattelemaan menestyksen parrasvaloihin, vaan olemme
käynnistäneet oman kyselyn, jolla selvitämme, missä elinkeinoasioissa meillä Kaarinassa olisi vielä parantamisen varaa. Toteutamme
kyselyn yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijan kanssa ja kyselyn tulokset ovat selvillä tämän vuoden lopulla.
Kaarinan Kehitys tekee myös kaupungin yritystonttimarkkinointia. Uusia yrityksiä onkin saatu Kaarinaan varsin mukavasti,
kasvuvauhti on noin sata yritystä vuodessa. Yritysten määrän kasvu toteuttaa Kaarinan kaupungin visiota, joka kuuluu: ”Kaarinan
kaupungin visio on olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki”. Yritysmyönteisyyttä korostettaessa on hyvä muistaa,
että kaarinalaisten yritysten menestyminen ja yritysten määrän lisääntyminen on paitsi Kaarinan kaupungin, myös laajemmin koko seudun etu.
KEVÄÄN 2013 Hyväksytty Hallituksen Jäsen -koulutukset:
1. kurssi:
1. jakso
2. jakso
3. jakso
4. jakso
ke 6.3.2013 klo 13 - 17.15
ke 13.3.2013 klo 13 - 17.15
ti
19.3.2013 klo 13 - 17.15
ma 25.3.2012 klo 13 - 19
2. kurssi:
1. jakso
2. jakso
3. jakso
4. jakso
ti
2.4.2013
ti
9.4.2013
ti 16.4.2013
ke 24.4.2013
klo 13 - 17.15
klo 13 - 17.15
klo 13 - 17.15
klo 13 - 19
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
ajankohtaista
Hankintaosaamisesta
kilpailukykyä
-seminaari
peTIETOISKUT
14.12.2012
TYÖELÄMÄN
Olga Karaeva ja Jorma Lalla allekirjoittivat sopimuksen Nordic ID:n
osallistumisesta Venäjän tulevaisuuden kaupan kehittämisprojektiin.
Deltamarinin irtolastialusten
rakentaminen käyntiin
Kiinassa
RAISIOLAINEN meriteollisuuden suunnittelutoimisto Deltamarin on saanut sopimuksen kymmenen 180-metrisen irtolastialuksen (4 + 4 +2) rakentamisesta
Chengxin telakalla Kiinassa singaporelaiselle The China Navigation Companylle (CNCo).
– Suunnittelutyön arvo on noin 35 miestyövuotta. B.Delta-irtolastialuksissa on erittäin alhainen polttoaineen kulutus, joka on herättänyt
monen varustamon kiinnostuksen. Parannukset on saatu aikaan runkomuodon, potkurin, peräsimen ja pääkoneratkaisujen uudenlaisella yhdistämisellä, myyntijohtaja Markku Kanerva kertoo.
Deltamarin hoitaa alusten perus- ja työkuvasuunnittelun sekä teknisen ostotoiminnan ja lähettää oman tiimin telakalle avustamaan suunnittelun koordinoinnissa tuotantoon. Suunnittelutyö tehdään Deltamarinin
toimistoissa Euroopassa ja Kiinassa ja myös Deltamarinin partneriverkostoa hyödynnetään.
Toinen kiinalainen telakka, Tianjin Xingang Shipbuilding Heavy Industries Co. rakentaa parhaillaan B.Delta37 “handysize” bulkkereita kahdelle varustamolle: ranskalaiselle Louis Dreyfus Armateursille (LDA) ja
singaporelaiselle M.T.M. Ship Management Pte Ltd./Strategic Shipping
Inc:lle. Lisäsopimuksia bulkkereista odotetaan lähikuukausien aikana.
Parhaillaan käydään keskusteluja B.Delta-sarjan muiden aluskokojen
rakentamisesta. B.Delta37-sarjaa on myös edelleen kehitetty useissa vaihtoehtoisissa järjestelyissä ja erittelyissä, joiden erityispiirteinä ovat muun
muassa laatikkomallinen lastiruuma, avoin lastiluukkujärjestely, jääluokka, puutavarakansi. m
Kauan jatkunut yhteistyö kasi
Yrityssalo Oy
Örninkatu 15 B (Innomo)
YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Salo
YMPÄRISTÖHUOLTO
Tutustu uuteen jätelakiin
ympäristöakatemiassa
Salo nousuun
yrittäjyydellä
Tule kuulemaan ja keskustelemaan
ja sen
TOUKOKUUN alussa voimaanastuva uusi hankintaosaamisesta
ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN rakennejätelaki johtaa moniin muutoksiin
paitmuutos
ravistelee
Salon
talousaluetta
kilpailukykyvaikutuksista alan tutkijoiden
si yritysten jätehuollossa myös kuntakovalla kouralla. Nokian tuoreiden irtiosaajien
kanssa.
puolella. Laki edellyttää, että vanhat ja käytännön
sanomisten lisäksi
tuhansia työpaikkosopimusperusteiset jätteenkuljetukset
ja hävisi jo aikaisemmin.
Mutta
Salossa
•
käsitellään uudelleen uuden lain perususko huomiseen on aito ja ratkaisu on
myös
syksyn
teiden mukaisesti. Uusi päätös onOhjelmassa
tehtävä
erittäin
selkeä! Salossa
Uudet työpaikat
synty- aikana
vuoden kuluessa lain voimaantoteutetun
tulosta.
vät hankintaosaamiskartoituksen
liikevaihtoaan kasvattaviin ja kanKunnat voivat edelleen jatkaa ns.
nattaviin yrityksiin ja yritysten menestulosten julkistus.
sopimusperusteista (uudessa laissa
tys parantaa alueen elinvoimaa. Kaikki
•
kiinteistön haltijan järjestämä) kulsiis hyötyvät!
VARSINAIS-SUOMEN ja Satakunn
jetusjärjestelmää vastuullaan olevan
Salo
palkittiin
syksyllä
EK:n
yripakamarin
tukema tiehanke o
Lisäksi hahmotellaan askelmerkkejä
jätteen kuljetuksissa. Tällöin sopimus
tysilmapiiritutkimuksessa Suomen
maakunnalle tärkeän valtatie 8
hankintaosaamisen
kehittämiseksi
jätteen kuljetuksesta solmitaan
suoyrittäjämyönteisimmäksi
seutukun- Salossa litus on osoittanut kehysriihess
raan kiinteistön ja jätehuoltoyrityknaksi. Yrittämisen ”hulluus”
on toi-2013.
puolet hankkeen kokonaisbud
ja Varsinais-Suomessa
vuonna
sen välille, jolloin kunnan tai kunnalsinaan käsin kosketeltavaa ja kaikkia
– Tämä on alku tien kehi
•
lisen jätehuoltoyhtiön ei tarvitse ottaa
kannustavaa. Sitä sopii tulla ihmetteta. Työtä on kuitenkin vielä p
aktiivista roolia kuljetusten järjestälemäänon
kauempaakin!
mi kuin Turun ja Nousiaisten
Tilaisuus
tarkoitettu yritysten
misessä.
Salon rakennemuutosstatus mahMeille kriittinen koh
päätöksentekijöille
ja hankintahenkilöstölle. tuksella.
Turun seudulla useat kunnat ovat
dollistaa monipuoliset kehittämis- ja
vuoteen 2014 asti. Asialla on
Vihreää v
päätyneet sopimusperusteiseen kuljeinvestointituet pk-yrityksille vuoden
mahdollisten valitusten vaatim
tusjärjestelmään. Hyvin toimivaa jär2013 loppuun saakka. Yrittäjyyden
takuntaliiton ja Varsinais-Suo
Ohjelma:
jestelmää ei ole tarpeen muuttaa. Nyt
ja innovatiivisuuden katalysaattorisen tiedotustilaisuudessa.
myös niillä kunnilla, jotka
Maakuntahallituksen puh
8:30ovat
aikaiTervetuloana toimii kaupungin elinkeinoyhtiö
semmin valinneet kunnan
Yrityssalo.
on joOy,
lähtetus on mahdollista saada vuod
kilpailuttaToimitusjohtaja
KariMoni
Vähä,yritys
Yrityssalo
man jätteenkuljetuksen, on mahdollinyt toteuttamaan
investointejaan
tai
– Liikennevirasto tekee su
Ma prof. Harri
Lorentz, Turun
yliopiston kauppakorkeakoulu
suus harkita päätöstään uudelleen.
ryhtynyt pohtimaan uutta suuntaa liiTavoitteena on saada se hallitu
8:35 Toimitusketjunhallinnasta
kilpailukykyä
Kunnan vastuulla olevien jätteiketoiminnalleen. Uusia yrityksiä synJulkisuudessa on ollut esi
Prof.
Lauri
Ojala,
Turun
yliopiston
kauppakorkeakoulu
den
kuljetuksen säilyminen vapailla
tyy lähes joka päivä: viime
vuonna
Nousiainen -tieosuuden paran
MATKAILUNRFID-teknologiaa
edistämiskeskuksen Finland
Convention
uusimman
tilasSalolainen
kehittävä
kinatBureaun
ovat lähellä.
Konsulttiyritys
Sarus
auttaa jätehuoltoyrityk329, tämän vuoden
kolmen ensimmäitenkin todettiin kiireellisiä ta
ton mukaan
on Suomen toiseksi
suosituin
kongressien
8:50 Hankintaosaaminen
kilpailukyvyn
lähteenä
Oykansainvälisten
on auttanut meitä
yhteyksienmarkkinoilla
luomiNordic
ID Oy Turku
on allekirjoittanut
20.11.
siä kehittämään palveluitaan
paikalkuukauden
aikana jo 80. teknillinen yliopisto on mahdollista, että osa varois
kaupunki heti Helsingin jälkeen. Vuonna 2011 Turkuun saapui 68 kongressiin
Prof. Jukkasen
Hallikas,
Lappeenrannan
yhteistyösopimuksen
Venäjän kolmen sessa. Olen yllättynyt, kuinka edistyklisiin tarpeisiin. Se turvaa jatkossakin
Kaikista ei kuitenkaan voi leipoa
yhteensä 8 633 osanottajaa. Kongressien määrä on suurempi kuin koskaan aisuurimman
yrityksen tulevaisuuden sellisiä ratkaisuja kaupan alalle haetaan
9:20 palveKahvitauko
valinnan vapauden jätehuollon
yrittäjiä. Tarvitaan ideaa, tahtoa ja risemmin. Delegaattien määrä on ollut korkeampi vain kerran, vuonna 2007. KanVenäjällä.
Juurialueelle
missään
kaupan
(Future
Store) kehitysprojektin
luideneiostamisessa ja kilpailuttamijossain määrin myös hallinta)
sainvälisten
kongressien
mukanaan tuoma matkailutulo
on Turun
noinmaailmassa
9:45
Yrityscasekinottokykyä,
1: Ledil Oy (Alihankintaverkoston
johdon
kanssa. Yritykset
ovat Rusnano, vielä olla toteuttamassa näin innovatiisessa. Parhaimmillaan Turun seutu
hyvää päättelyja ongelmanratkaisu14,1 miljoonaa
euroa.
Toimitusjohtaja
Rami Huovinen
vahvistaa
kykyä sekä uusien tilanteiden hallin– Vuosi 2011 oli pienten
ja keskisuurten
vuosi, suurimmassa
visia hankkeita
kuin tämä projekti,
Lal- asemaansa kierrätysyhteisOJSC ”SITRONICS”
ja johtava
venäläi- kongressien
10:15 Yrityscasetaa
2: ja
Teleste
Oyj (Epäsuorien hankintojen
kunnan ja materiaalitehokkuuden
omaksumista.
kongresseista oli 100–400
kongresseja oli lukumääla sanoo.
nenosassa
päivittäistavarakaupan
ketjuosanottajaa.
X5. So- Mutta
tukee myös
kehittäminen)
Sourcing
director
Outi
Kortesuo
suunnannäyttäjänä, mikä
Yritysten
kasvulle
täytyy
antaa
hyräisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin kymmenvuotisen toimintamme
Hänen mukaansa RFID-tekniikka
pimuksen
allekirjoittivat Future Storen
muuta yritystoimintaa alueella.
vät mahdollisuudet. Turha byrokratia
aikana. Muutamalla kongressilla oli suora sisällöllinen kytkös kulttuuripää10:45
Salon
hankintaosaamiskartoituksen
tuloksia,
Frequency
eliTähän
ra- liittyen kannattaakin ilpääjohtaja
Olga Karaeva
Nordic
ID:n (Radio
on poistettava ja monipuolisia rahoikaupunkivuoteen,
mutta ja
kaikki
tieteellisetkin
kongressit
halusivatIDentification)
kulttuu
mitä seuraavaksi? Ma prof. Harri Lorentz & Erikoistutkija
diotaajuustunnistus
on erityisenmoittautua
käyt- Turun Ympäristöakatemitoimitusjohtaja
Jorma
tusmahdollisuuksia, yrityshautomoita
ripitoista sisältöä
jokoLalla.
iltajuhliinsa tai oheisohjelmiinsa,
Turku Touringin
Kalle Väänänen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
aan kuulemaan lisää jätelaista: www.
ja sparraajia on innovatiivisesti järjeskongressiyksikön
kongressipäällikkö
Sari Ruusumo
kertoo. muotialalla, jossa mallistökelpoinen
Projektin tavoitteena
on kehittää
IlmoittauAvarakatseisuus on valtti kasHän
iloitsee
erityisesti
Euroopan
kulttuuripääkaupunkivuoden
tuomasta
11:15
Seminaaritettävä.
päättyy
to vaihtuu nopeasti
ja on tarpeenymparistoakatemia.com.
saada
kauppaa
siten,
ettei
asioidessa
muodosduthan viimeistään 27.4.
vuyritykselle, kun kilpaillaan parhaiskansainvälisestä medianäkyvyydestä, josta on merkittävää etua tulevaisuuden
tu jonoja ja kauppa työllistää minimaa- tietoa, missä juuri tietyn värinen ja kota tulevaisuuden markkina-alueista.
kongressimarkkinoinnille.
Ilmoittaudu seminaariin viimeistään tiistaina 11.12. mennessä:
koinenkansainvälisten
vaate on. Radiotaajuudella
tunlisen määrän
myyjiä
kassatyönteki– On laskettu,
että ja
Turussa
vuonna 2011 käyneiden
[email protected]
tai puh. 02-778 73 / Yrityssalo Oy. Osallistunistusolion
herkkää,
tun-Kinnunen
jöitä.
Projektissa
on tarkoitus
saavuttaa
Riikka
Maija Pirvola
tajien
kirjoittamien
Turku-artikkeleiden
media-arvo
19,7hyvin
miljoonaa
euroa. joten
minen on maksutonta
mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista.
Ympäristöhuollon
asiantuntija
Kehittämispäällikkö
Se toimitusketjun
tarkoittaa kongressiyksikön
vuoden budjetin
verran
kaupunnistin
voinäkyvyyttä
olla pienikokoinen.
Sen
voi
koko
seuranta82
tuottajalgillemme,
hän toteaa.saakka. RFID-tekLassila
Yrityssalo Oy
kiinnittää niskalappuun jo vaatetta
om- & Tikanoja
ta aina
asiakkaaseen
Turun valttikortteja ovat persoonalliset kokoustalot,
Seminaari liittyy EAKR-rahoitteiseen Hankintaosaaminen kasvun tukena –proniikkaaKongressikaupunki
on tarkoitus käyttää
seurannan meltaessa.
jektiin, joka toteutetaan Turun Yliopiston ja Salon kaupungin elinkeinoyhtiön
2100 hotellihuonetta ydinkeskustassa sekä historialliset juhlatalot, kuten VPKYrityssalo Oy:n yhteistyönä. Projektin tavoitteena on tukea varsinaissuomalais– Muotialalla
inventoinnin
tarkapuvälineenä.
talo, Turun linnan juhlahuoneisto, ravintola Samppalinna
sekä Aboa Vetus
&
eniten
rekisteröityä
ten yritysten jotta
kytkeytymistä
korkeakoulujen
ja tutkimuslaitosten globaaleihin1010
Me
huolehdimme,
sinä voisit
olla huoleton.
eniten
rekisteröityä
henkilöautomerkk
kuus
on
vain
noin
75
prosenttia,
RFID–
Kysymyksessä
on
meille
hyvin
Ars Nova -museo. Myös Naantali ja Turun saaristo liitetään usein kongresosaamisverkostoihin, parantaa yritysten osaamista teknologioiden, toimittaji-henkilöautomerkkiä 03/2012
siohjelmaan.
m
en ja toimitusverkostojen valinnoissa ja tällaisiin verkostoihin kytkeytymisesmerkittävä
aiesopimus.
Tulevaisuuden tunnistuksella se saadaan nostettua 99
Nordic ID kehittämään Venäjän
Turku on Suomen toiseksi
tulevaisuuden
kauppaa
suosituin kongressikaupunki
Autoveron koro
myyntipiikin m
kauppa -projekti on konsepti, jota on prosenttiin. Lisäksi tunnisteiden käyttarkoitus sen valmistuttua myydä kau- tö vähentää erityisesti sisäistä hävikkiä,
pan eri toimijoille. Olemme mukana koska tuotteiden sijainnin voi tarkistaa
teknologiakumppanina ja toimitamme milloin tahansa luotettavasti.
Jorma Lallan mukaan tapaamiset
testilaitteita käyttöön jo parin viikon
sisällä. Varsinaisista laitetoimituksis- kahden venäläisen muotialan ketjun
ta ei vielä ole sovittu, Jorma Lalla kom- kanssa Salon GoSkolkovo-tapahtumassa 19. marraskuuta olivat erittäin tärmentoi.
Hän kertoo Nordic ID:n hakeneen keä avaus konkreettisiin neuvotteluihin
jo pitkään kontakteja Venäjältä ja tähän teknologian hyödyntämisestä, sillä ketsopimukseen johtaneiden neuvottelujen jujen edustajat olivat nimenomaan tulleet tapaamaan Nordic ID:n edustajia ja
alkaneen jo yli vuosi sitten.
Turun linna on yksi kaupungin vetovoimaisimmista
olivat sen tekniikasta kiinnostuneita.
–
Haluaisimme
nostaa
Venäjänjuhlapaikoista kongresseille.
mania ANNE KORTELA
kauppamme
uudelle
tasolle,
sillä
mark 24 mania
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
sä. Lyhyellä aikavälillä tämä tapahtuu yrityksille suunnattavan täydennyskoulutuksen ja yrityskohtaisten kehittämisohjelmien avulla, pitkävaikutteisemmin Merkki
käynnistämällä laajasti käsitetyn hankintatoimen korkeakoulutasoista tut1. TOYOTA
kimusta ja opetusta. Välillisenä tavoitteena projekti kytkee korkeakoulujen 2. VOLKSWAGEN
verkostot kiinteästi yritysten erilaisten kehittämistoimenpiteiden tueksi.
3. FORD
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
SKODA
AUDI
VOLVO
NISSAN
MERCEDES-BENZ
KIA
OPEL
YHTEENSÄ
Muut
KAIKKI YHTEENSÄ
MATKAILUAUTOT
Henkilöautot yhteensä
03/2012
3 096
2 328
1 777
1 723
1 681
1 502
1 298
1 125
1 090
898
16 518
6 264
22 782
142
22 924
Taulukko ei sisällä Ahvenanmaalla reki
ajoneuvoja.
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Lähetä yritysuutisia, juttuv
mania 5
uusiin asemiin
Hanna Korhonen
Asianajotoimisto Astrea Oy
Laura Forsman. Hän on viimeksi toiminut
Refreshment-tiimissä purkumien tuotepäällikkönä.
Tilikeskus-Yhtiöt
Yo-merkonomi, KLT Sari Mattila on nimitetty Kaarinan Tilitoimiston kirjanpitopäälliköksi 1.7.2012 alkaen.
Asianajaja, varatuomari Ari Pekkala on kutsuttu Asianajotoimisto Astrea Oy:n osakkaaksi. Pekkala on erikoistunut sopimusja vahingonkorvausoikeudellisiin sekä
kiinteistöihin, rakentamiseen ja työoikeuteen liittyviin toimeksiantoihin.
Fläkt Woods Oy
Ins. Heidi Pyykkinen on 1.10.2012 alkaen nimitetty aluemyyntipäälliköksi Espoon kotimaan tuotemyyntiin. Hän toimii
myös myyntitiimin esimiehenä.
Tradenomi, KLT Johanna Rouvali on nimitetty Kaarinan Tilitoimiston palkkahallinnon
asiantuntijaksi 1.7.2012 alkaen.
Turun Messukeskus Oy
Ekonomi, KTM Tea Riekkinen on nimitetty
talouspäälliköksi. Hän vastaa yrityksen talous- ja henkilöstöhallinnosta ja on yrityksen johtoryhmän jäsen. Tea Riekkinen on
aikaisemmin toiminut toimistopäällikkönä
Kirjanpitotoimisto Taina Niemelä Oy:ssä.
Messu- ja näyttelytoimintayksikön projektipäälliköksi on nimitetty Mari Siirilä. Hän
vastaa messutapahtuman tulosvastuullisesta myynnistä ja markkinoinnista.
Tradenomi Johanna Leppäsilta on nimitetty messupalveluyksikön myyntineuvottelijaksi tehtävänään messupalvelun tuotteiden myynti ja markkinointi.
Vaadin ltd.
Timo Valtoaho on nimitetty 22.10.2012 alkaen PRO/E Administratorin tehtävään Espoon Teollisuuspuhaltimet -yksikön suunnitteluosastolle.
M.Sc. in IT Haijian Wang on aloittanut Vaadin Developerina Turun toimipisteessä.
Työnkuvaan kuuluu asiakkaiden avustaminen Vaadin-teknologiaan perustuvien sovellusten rakentamisessa.
Markkinointijohtaja
Leaf Suomi Oy
KTM Hanna Korhonen nimitettiin marraskuun alussa Leaf Suomi Oy:n markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Nimitys tapahtui saman konsernin sisältä, sillä hän ehti toimia muutaman kuukauden tuoteryhmäjohtajana Cloetta-konsernissa, johon myös Leaf Suomi kuuluu, ja sitä ennen neljä vuotta Leaf Suomen
markkinointipäällikkönä purkukumi- ja pastillituoteryhmässä.
– Markkinointijohtajan paikka vapautui Thomas Isakssonin siirryttyä Vaasankonserniin. Kansainvälinen tehtäväni oli myös erittäin mielenkiintoinen, mutta tämä oli haaste, johon en voinut olla tarttumatta. Uusi toimenkuvani on laajempi ja
tiukasti bisneksen ytimessä. Vastaan Leaf Suomen kaikkien tuoteryhmien markkinoinnista tiimini kanssa.
Leaf Suomen päätuoteryhmät ovat purukumit, pastillit, makeispussit ja suklaapatukat. Tunnetuimat brändit ovat Jenkki, Mynthon, Sisu, Läkerol, TV-Mix, Lauantai-pussi, Aakkoset , Tupla ja Royal. Tuotteet valmistetaan eri puolilla Eurooppaa, mutta paikallinen markkinointi on vastuussa siitä, että valikoimaa kehitetään
suomalaisten kuluttajien tarpeista lähtien.
Leaf Suomen kaupallisessa organisaatiossa työskentelee noin 150 ihmistä, joista osa Turussa ja noin 80 kentällä eri puolilla Suomea.
– Työni on haastavaa ja mielenkiintoista. Meillä on vahvat kasvutavoitteet tulevaisuudessa. Tavoitteemme on olla alan arvostetuin yritys sekä asiakkaiden, kuluttajien ja kilpailijoidemme että myös oman henkilökuntamme mielestä.
Leaf Suomella on kaupallisesti paljon puolustettavaa, sillä purukumeissa markkinaosuus on noin 65 ja pastilleissa 80 prosenttia. Makeispusseissa on vielä voitettavaa, sillä osuus on noin 20 prosenttia.
– Kilpailu on kovaa ja uusia tuotteita lanseerataan jatkuvasti. Meillä on myös
vastuu niiden tuoteryhmien kokonaiskasvusta, joiden markkinajohtaja olemme.
Yritys osallistui ensimmäistä kertaa viime vuonna Great Place to Work -kilpailuun ja pääsi sijalle 27 yleisessä sarjassa. Sijoitusta on tarkoitus vielä parantaa.
– Olemme tästä innoissamme, kilpailussa mitataan monia työhyvinvoinnin osa-alueita ja menestyminen edellyttää esimerkiksi esimiestyön kehittämistä ja
kollegojen arvostusta, oikeudenmukaisuutta ja osallistamista.
Hanna Korhonen on kotoisin
Turusta, mutta opiskeli Tampereella. Perheeseen kuuluu mies ja esikouluikäinen Anni.
Satu Tiainen on nimitetty 20.10.2012 alkaen myyntisihteeriksi kotimaan myyntiin
Espooseen.
Juuso Nyström on nimitetty 1.11.2012 alkaen tekniseksi myyjäksi tuotemyyntiin
Toijalaan hoitamaan Pirkanmaan aluetta.
Myynnin lisäksi toimenkuvaan kuuluvat
myös suunnittelija- ja rakennuttajamarkkinointi.
Leaf Suomi Oy
Refreshment-kategorian markkinointipäälliköksi on nimitetty 1.9.2012 alkaen KTM
M.Sc. in computer science and engineering
Mikolaj Olszewski on aloittanut Vaadin
Developerina tehtävänään Vaadin teknologian kehittäminen, ohjelmointi ja testaus.
Nimitysuutiset [email protected]
KESKITYMME IHMISIIN
6 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Krista Ahonen
Tuire Lehtonen
Myyntipäällikkö
Turun Messu- ja Kongressikeskus Oy
Kirjanpitopäällikkö
Tilini Oy
KTM Krista Ahonen nimitettiin Turun Messu- ja Kongressikeskuksen messu- ja
näyttelytoimintayksikön myyntipäälliköksi elokuun alussa. Hän vastaa myös yksikön myyntitoimintojen kehittämisestä.
– Tehtävä on uusi, joten toimenkuva on osittain vasta muotoutumassa. Siihen
kuuluu Messukeskuksen tapahtumien myynti, mutta osallistun myös niiden kehittämiseen ja vastaan kahdesta tapahtumasta projektipäällikkönä.
Alkuvaiheessa aikaa on kulunut myynnin kehitystyön lisäksi eniten omalle
vastuulle tulevien Piha & Puutarha -messujen suunnitteluun. Tapahtuma uudistuu
toimintakonseptiltaan ja muuttuu jokavuotiseksi.
– Uudistukset ovat aika lailla omaa käsialaani. Messujen järjestämisessä on
mukana yhdistyksiä ja oppilaitoksia, joiden kuormaa messujen toteuttamisessa on
nyt jaettu eri tavalla. Lisäksi olen suunnitellut eri hallien teemoja. Myös Perinnekoti-tapahtuma jatkaa messujen yhteydessä.
Krista Ahonen on mukana myös Turun Messujen suunnittelussa ja myynnissä
sekä uudelleen elvytetyssä tuotekehitysryhmässä ideoimassa uusia messutapahtumia ja teemoja. Messuliiketoiminnan myyntiyksikköön kuuluu Ahosen lisäksi kolme projektipäällikköä sekä kolme myyntineuvottelijaa.
Messutoiminta on Ahoselle ennestään tuttua, sillä hän työskenteli viitisen
vuotta Interdialogi Oy:ssä vastaavissa tehtävissä. Hän jäi yrityksestä äitiyslomalle
samaan aikaan, kun se luopui pääosasta messutoimintojaan. Uuden työpaikan etsiminen tuli loppukesällä ajankohtaiseksi.
– Olin ajatellut, etten enää lähtisi messualalle, mutta kiinnostuin tästä paikasta, koska täällä on mahdollisuus oppia minulle kokonaan uusia toimialoja. Lisäksi pääsen näkemään, miten näin isossa talossa toimitaan. Nyt tuntuu oikein hyvältä. Messutoimintaan olen päässyt helposti kiinni ja asiakkaista tunnen suuren osan
ennestään, mutta toisaalta tulee tervetulleita uusia haasteita.
Krista Ahonen toimi myyntitehtävissä myös ennen messutoimintaa. Hän aloitti työuransa Stockmannin Zarassa kassavastaavana ja pääsi tutustumaan
silloin uuteen konseptiin ja sen
myynnilliseen avaukseen. Pohjanmaalla Kaustisella kasvanut
Ahonen opiskeli Jyväskylän yliopistossa kauppatieteitä pääaineenaan markkinointi ja sivuaineena yritysstrategiat.
Sieltä hänet toi Turkuun
nykyinen aviomies. Perhe on kasvanut jo kahdella lapsella.
Tuire Lehtonen on työskennellyt Tilini Oy:ssä jo 16 vuotta. Syyskuun alussa hänet
nimitettiin kirjanpitopäälliköksi.
– Tehtäväni eivät muuttuneet, vaan minulle oli pikku hiljaa kertynyt kaikenlaista erityistä tekemistä.
Tuire Lehtonen on toinen Tilinin kahdesta kirjanpitopäälliköstä, joiden kesken
vastuut on jaettu. Hänen vastuullaan ovat kirjanpito- ja muut järjestelmät ja uusien asiakkaiden vastaanotto sekä uusien työntekijöiden perehdyttäminen asiakasja järjestelmätyöskentelyyn.
– Otimme käyttöön pari vuotta sitten Aditron Tikon kirjanpito-ohjelman ja
minusta oli mielenkiintoista opetella uusi ohjelma, sillä pidän uusista haasteista.
Siitä lähtien olen vastannut järjestelmästä. Käytössämme on myös muita taloushallinnon ohjelmia. Pyrimme kaikin tavoin kannustamaan asiakkaita sähköiseen
kirjanpitoon.
Tuire Lehtonen sanoo pitävänsä kirjanpidosta. Hänellä on omat asiakkaat, joista osa on ollut hänen asiakkaanaan koko hänen kirjanpitouransa ajan.
– Asiakkaat oppii tuntemaan hyvin ja asiakasyrityksiä on hyvin monenlaisia,
mikä tekee tästä työstä mielenkiintoisen. Käyn myös tapaamassa asiakkaita.
Tuire Lehtonen on merkonomi. Lisäksi hän on suorittanut KLT-tutkinnon eli
taloushallintoalan asiantuntijatutkinnon, jonka Taloushallintoliiton perustama Tili-instituuttisäätiö myöntää. Sen saamiseksi on läpäistävä tentti sekä laskentatoimen että oikeustieteen osalta. Tutkinnon läpäisee noin puolet tenttiin osallistuvista. Sertifikaatti edellyttää jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä ja työtehtävistä
ja kouluttautumisesta raportoidaan Tili-instituuttisäätiölle kolmen vuoden välein.
– Se on hyvä, sillä jatkuvasti tulee uusia säädöksiä ja muutoksia. Tilini on myös
Taloushallintoliiton auktorisoima tilitoimisto, mikä osaltaan edellyttää tiettyä
koulutustasoa.
Tilini kuuluu Turun Tilikeskus -konserniin, jossa on henkilökuntaa noin 90.
– Konsernin palveluksessa on lakimies ja paljon muita asiantuntijoita, joilta saamme helposti läheltä
tukea työhömme. Myös asiakkaamme saavat palvelua kaikilla taloushallintoon liittyvillä
osa-alueilla. Konsernissa panostetaan myös monin tavoin henkilökunnan työhyvinvointiin ja
viihtyvyyteen, mikä on mielestäni tärkeää. Tässä työssä voi kuormittua liikaa, erityisesti tilinpäätösten aikana, kun
on tiukat aikataulut.
Aktia
Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.
Suomalaisen työn asiantuntija ja apu kaikissa henkilöstötilanteissa.
SUORAREKRYTOINTI
PALVELURATKAISUT
S
Soita - kerromme lisää.
TESTIREKRYTOINTI
HENKILÖSTÖVUOKRAUS
UUDELLEENSIJOITUSVALMENNUS
KONSULTOINTI
Eilakaisla
Eil
Ei
lak
kaiislla T
Turku
urk
ku • Y
Yliopistonkatu
liopiisttonk
li
katu
t 2
26 • 2
20100
0100
01
00 T
Turku
urk
ku • p
puh.
uh
h 03
030
0 60
6090
60900
900
90
0
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 7
Turkulaista IT-osaamista
Ohjelmistoyritys Vaadin Oy näyttää
onnistuneen kunnianhimoisessa
tavoitteessaan luoda markkinoiden
paras työkalu yritysohjelmistojen
kehittämiseen. Nyt sitä käyttävät
USA:n avaruushallinto NASA:n ja
sveitsiläisen standardisointijärjestö
ISO:n tapaiset toimijat, joten
referenssit puhuvat puolestaan.
T
urussa kehitettyä Vaadin-teknologiaa käyttää aktiivisesti noin 100 000 Java-kehittäjää ympäri maailmaa.
Sen on kehittänyt Vaadin Oy, joka toimi vuoteen
2009 asti nimellä IT Mill. Yrityksen perusti vuonna
2000 viisi opiskelijaa Turku Science Parkin yrityshautomossa, heistä kolme on edelleen mukana toiminnassa.
– Tein väitöskirjaani Turun yliopistossa, kun minua pyydettiin auttamaan erään startup-yrityksen ohjelmistokehityksessä.
Rakensimme laajan web-palvelun, mutta huomasimme pian, ettei siihen ollut mitään työkaluja olemassa, toimitusjohtaja Joonas Lehtinen kertoo.
Hänen mukaansa kehitystiimi alkoi opiskella mahdollisia
tekniikoita ja pian syntyi ajatus oman yrityksen perustamisesta.
– Innostuimme nikkaroimaan ohjelmistotyökaluja, koska
näimme, että niille oli todella suuri tarve. Otimme haasteeksi
luoda työkalun, jolla ohjelmointi olisi nopeaa ja kustannustehokasta ja ohjelmien ylläpito helppoa. Päätimme keskittyä yrityspuolen ohjelmistoihin, koska niiden käyttöliittymien budjetit
ovat pienemmät kuin kuluttajapuolella. Kuluttajat tottuvat viimeisteltyihin käyttäjäliittymiin, joihin verrattuna yritysohjelmistot voivat tuntua kankeilta.
Tekniikan kehittäminen oli intensiivistä ja heti alkuun onnistuttiin saamaan myös asiakkaita, joten perusjoukko pystyi
jättämään muut työnsä ja työntekijämäärä kasvoi nopeasti kymmeneen. Jo vuonna 2001 myös Tekes lähti rahoittamaan hanketta. Lehtisen väitöskirjakin valmistui siinä sivussa.
– Väitöskirjan aihe oli kuvan tiivistämisalgoritmit. En voi
kyllä suositella väitöskirjan kirjoittamista viikonloppuharrastukseksi yrittäjyyden oheen, Lehtinen toteaa.
Perussuunnittelu saatiin valmiiksi parissa vuodessa, ja vaikka
tuote on myöhemmin kirjoitettu moneen kertaan uudelleen, perusajatus ei ole matkan varrella muuttunut.
Joonas Lehtinen
• toimitusjohtaja ja perustajaosakas,
Vaadin Oy
• koulutus FT, Turun yliopisto
• kotipaikka Kaarina
• perhe: vaimo ja 3-vuotias poika
8 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Piilaaksoon
– Yrityksen perustamisvaiheessa meillä oli suuri halu ja
idealismi siitä, että kehittäisimme teknologian, joka olisi käytössä koko maailmassa. Olisimme olleet valmiita kansainvälistymiseen vuonna 2002, mutta IT-kupla oli juuri puhjennut. Projekteja katkaistiin, emmekä onnistuneet löytämään rahoittajaa.
Olemme kuitenkin koko ajan käyttäneet kaikki tuottomme yrityksemme kehittämiseen ja onnistuneet kääntämään toiminnan
kannattavaksi, Lehtinen kertoo.
Yrityksen toiminta-ajatus oli alusta lähtien kehittää avoimeen lähdekoodiin perustuva tekniikka, joka olisi vapaasti saatavilla. Perinteisen liiketoiminnan edustajille ajatus ilmaisen
tuotteen jakamisesta maailmalla tuntuu vieraalta.
– Halusimme rakentaa helppokäyttöisen ”työkalupakin”,
jolla yritykset voisivat kustannustehokkaasti kehittää web-selaimelle käytettäviä järjestelmiä. Sen keihäänkärki on selainkäyttö. Oma ansaintamme perustuu lisäpalveluihin, joilla tästä
työkalupakista saa enemmän irti sekä käyttäjien neuvontaan ja
koulutukseen. Tällainen toimintatapa on ohjelmistoalalla yleinen ja se on meilläkin toiminut tosi hyvin. Sen avulla on mahdollista levittää ohjelmistot ympäri maailmaa ja saada samalla
mahtava kontaktipinta kehittäjiin, jotka luottavat meihin ja suosittelevat tuotettamme edelleen. Käytämme myös itse omaa työkalupakkiamme ja kehitämme sillä ratkaisuja loppuasiakkaille,
Joonas Lehtinen kertoo.
Hänen mukaansa toiminnan painopiste on välillä ollut lipsumassa sivuraiteille, kun eteen on tullut jokin houkutteleva
tuoteidea, mutta se on kuitenkin onnistuttu pitämään perusasiassa.
– Pieni yritys ei millään voi keskittyä moneen asiaan. Kokeilimme hetken myös suljettua lisenssiä, mutta ei se toiminut
lainkaan. Open source -lisenssitkin toimivat niin, että kaupallisen lisenssin joutuu ostamaan kaupallisiin tarkoituksiin. En kuitenkaan pidä tätä hyvänä, vaan mielestäni on parempi, että valta on asiakkaalla. Hän saa työkalumme ilmaiseksi, meidän pitää
vain tehdä lisäpalvelumme niin hyviksi, että hän haluaa meiltä myös ne.
Vuosi 2009 oli kriittinen kääntöpiste, josta tasainen kasvu kääntyi jyrkäksi nousuksi. Samana vuonna vaihdettiin myös yrityksen nimi Vaadin Oy:ksi ja tuotteen nimi Vaadin-teknologiaksi.
– Vuoden 2010 alussa eräs iso asiakkuus kutistui murtoosaansa, mutta samaan aikaan puhelimet olivat alkaneet piristä, sillä teknologia oli lähtenyt leviämään voimakkaasti. Tavallaan se oli onni onnettomuudessa, koska meillä oli aikaa vastata
tähän kysyntään. Asiakasrakenteemme muuttui nopeasti ja teknologian kasvu oli räjähdysmäistä, Joonas Lehtinen kuvailee.
Asiakasmäärät lasketaan nyt jo sadoissa ja joukossa on hyvin suuria yrityksiä. Kansainvälisyys on alkanut todella, sillä yli
puolet asiakkaista on jo ulkomailta. Vaadin-tekniikan käyttäjiä
on eniten Saksassa, Intiassa ja USA:ssa.
Tänä vuonna on tapahtunut paljon. Maaliskuussa Piilaakson Palo Altoon perustettiin oma tytäryhtiö. Toukokuussa Vaadin aloitti yhteistyön Tieto Oyj:n kanssa ja kesäkuussa Google GWT:n kanssa. Syyskuussa perustettiin tytäryhtiö Saksaan
Frankfurtin alueelle.
– Uskalsimme lähteä Piilaaksoon, kun kävimme läpi USA:n
Nasdaq-listattuja pörssiyhtiöitä ja totesimme, että yli puolet
niistä oli kokeillut Vaadinia. Maailmalla on noin 100 000 Vaadin-kehittäjää, joista 30 000 on USA:ssa. Meillä on todella suuret odotukset. Piilaaksossa on huomattavasti helpompaa toimia,
kun on siellä paikan päällä. Se on aivan valtava alan keskittymä
ja kilpailijoita on paljon, mutta Vaadin tunnetaan ja olemme jo
saaneet sieltä asiakkuuksia ja liikevaihtoa.
Mielenkiintoisia sovelluksia on tehnyt esimerkiksi USA:n
armeija, joka on tehnyt Vaadinilla armeijan ruokahuoltologistiikkaohjelman ja avaruushallinto NASA, jonka Rums-ohjelma
kierrättää maan ilmakehässä robottiohjattuja lentokoneita.
– Tietoturvavaatimukset ovat näillä todella tiukat. Meillä on
erityisen paljon myös pankkialan yrityksiä käyttäjinä. Esimerkiksi monet sveitsiläiset pankit, Nordea, Aktia, If, Sveitsissä ISO
standardisointi-organisaatio, Suomessa Logica, Orion Pharma ja S-ryhmä ovat käyttäjiämme.
Lehtisen mukaan ohjelmointialalla ei ole mitään
merkitystä sillä, mistä maasta teknologia tulee,
vaan siellä ratkaiseva on itse asia. Tieto hyvistä
asioista kulkee käyttäjäyhteisöissä.
Kävimme läpi USA:n
– Käyttäjäyhteisö on hyvin vastaanottavaista ja se on ehdottomasti voimakkain reitNasdaq-listattuja
ti levittää teknologiaa. Meillä ei olisi ollut mipörssiyhtiöitä ja totesimme,
tään mahdollisuutta saada sitä muulla tavoin
aikaan. Esiinnymme todella aktiivisesti kehitettä yli puolet niistä
täjätapahtumissa ympäri maailmaa. Pelkäsoli kokeillut Vaadinia.
tään marraskuussa Vaadin oli puhujana tai
sponsorina kuudessa tapahtumassa Belgiassa,
Saksassa, Latviassa, Suomessa ja Marokossa.
– Monet tapahtumista ovat erittäin suuria, esimerkiksi Münchenissä oli 1 500 kehittäjää ja Antwerpenissa 3 500. Käyn itse paljon konferensseissa puhumassa. Kun
asiakkaat ovat suuria, myös niiden sisäiset tapahtumat voivat olla valtavia. Lokakuussa eräs saksalainen asiakkaamme järjesti
500 hengen tapahtuman, jossa Vaadin-teknologia näkyi laajalti.
Liikevaihdosta suurin osa tulee palveluista, joilla autetaan
asiakkaita hyödyntämään Vaadin-teknologiaa. Sertifioituja kehityskumppaneita on seitsemän yritystä ja omia kehittäjiä yli 50.
Koulutuksesta Joonas Lehtinen odottaa tulevaisuudessa enemmän liiketoimintaa, vielä se ei ole suurta.
Vaikka Vaadin on jo varsin kansainvälinen ja suuntauksen
toivotaan voimistuvan, tuotekehityksen pääosa on tarkoitus pitää Turussa.
– Täällä on osaamista ja palkkataso on kohtuullinen, ei ole
mitään syytä lähteä täältä pois, vaikka varmasti kehittäjiä tulee myös ulkomaille. Helsinkiinkään ei ole ollut tarvetta lähteä,
Tukholmaan yritimme, mutta se epäonnistui, Joonas Lehtinen
sanoo.
Olisitko voinut kuvitella aloittaessanne yritystä, että teknologiastanne tulee näin iso juttu maailmalla?
– Se oli meillä tavoitteena alusta lähtien, en vain olisi ikinä
uskonut että se voi viedä niin kauan, kymmenen vuotta siinä on
mennyt, Joonas Lehtinen tuumaa.
mania ANNE KORTELA kuva monsuuni
Vaadin Oy
• 2000 perustettiin Turku Science Parkin
yrityshautomossa IT Mill Oy:nä (5 osakasta)
• 2002 IT Mill Toolkit -teknologian perustyö
valmiiksi, levittäminen maailmalle ei onnistunut
• 2007 muutama riskisijoittaja mukaan,
uusi yritys kansainvälistymiseen
• 2009 nimi vaihtui Vaadin Oy:ksi ja
ohjelmisto Vaadin-teknologiaksi
• 2010 nousu alkoi, vuosikasvu 30–50 %
Vaadin-teknologia
• 2012 Vaadin Teknologia käyttäjiä noin
100 000, eniten USA:ssa ja Saksassa
• 2012 maaliskuu tytäryhtiö USA:n
• piilaaksoon Palo Altoon
• 2012 syyskuu tytäryhtiö Frankfurtiin
• 2012 henkilökuntaa noin 58, joista
12 rekrytoitu tänä vuonna
• 2012 liikevaihto, 3,8 milj. euroa (arvio)
• 2013 liikevaihto 5,0 milj. euroa (tavoite)
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
• itse kehitetty teknologia rikkaiden
verkkosovellusten rakentamiseen
• open source, Java-pohjainen
• mahdollistaa yrityssovellusten
kustannustehokkaan kehittämisen
• käyttäjiä noin 100 000 eri puolilla maailmaa
(Java-ohjelmoijia 9 miljoonaa)
• kehittäjälisenssejä myönnetty 7 yrityskumppanille
• referenssejä: www.whoisusingvaadin.com
mania 9
ajankohtaista
Salosta tie auki Venäjälle
Saloon tutustui 19.–20. marraskuuta
noin 80 venäläisten yritysten ja laitosten
edustajaa. Tilaisuus oli lähtölaukaus laajempaan yhteistyöhön, jota tukee kaksi
allekirjoitettua sopimusta.
Toinen sopimuksista allekirjoitettiin Skolkovo Technoparkin kanssa.
Skolkovo on Moskovan läheisyyteen rakennettava innovaatiokaupunki, Venäjän oma ”piilaakso”, jonka on tarkoitus
valmistua vuoteen 2017 mennessä. Siellä toimii jo nyt yli 700 start-up -yritystä
viidellä toimialalla. Yrityksistä 20 prosenttia on ulkomaalaisia ja aloista vahvin on ICT. Muut alat ovat bio, energia,
telekommunikaatio- ja avaruusteknologia sekä ydinenergia. Alueelle odotetaan syntyvän kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja sinne tulee myös yliopisto.
Skolkovon tuotekehitystyöhön on jo sitoutunut myös yli 20 kansainvälistä yritystä, muun muassa Nokia Oyj, Microsoft, Johnson & Johnson, IBM ja Cisco
Systems.
Salon GoSkolkovo -tilaisuudessa
puhunut Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa näkee lähialueyhteistyön Venäjän kanssa erittäin
varteenotettavana vaihtoehtona suomalaisille yrityksille.
– Suomen vahvuudet ovat kiistattomia, mutta viimeisen sadan vuoden aikana ei juuri ole kehittynyt uusia keskisuuria yrityksiä ja teollisuuden
kilpailukyky on heikentynyt olennai-
Venäläisiä sopimuskumppaneita Salossa, vas. Vlaidmir Ivanovits Sapozhnikov/
North European
Space Consortium ja
Anna Nikina/Skolkovo
Technopark.
sesti. EU:ssa ei investoida riittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Suomalaisille ja salolaisille yrityksille yhteistyö Skolkovon kanssa mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen, hän sanoo.
– Nyt allekirjoitettu sopimus luo
mahdollisuudet käytännön toimintaan
yritysten välillä. Siihen siirrytään mahdollisimman nopeasti. Salossa on erityisesti ICT-alan yrityksiä, jotka kiinnostavat meitä. Tapaamisia on tämän
vierailun yhteydessä järjestetty jopa 7-8
yhtä yritystä kohden. Salon kaupunki
on ollut aktiivinen ja nähnyt Skolkovon
tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet,
siksi ensimmäinen kontaktimatkamme suuntautui Suomessa juuri Saloon,
kehitysjohtaja Anna Nikina Skolkovo
Technoparkista sanoo.
Kaupungin elinkeinoyhtiö Yrityssalon toimitusjohtaja Kari Vähä muistuttaa, että ICT on käsitettävä hyvin laa-
Karkkitehdas avattiin Kaarinassa
Helsingin moottoritien varteen avattiin
kahden entisen Leafin työntekijän Tommi Heikkosen ja Timo Linten perustama makeistehdas, Karkkimaailma Oy.
– Tavoitteemme on saada muutaman prosentin osuus Suomen karkkimarkkinoista parin ensimmäisen
toimintavuoden aikana. Uskomme, että suomalaisilla tuotteilla on kysyntää. Tunnemme suomalaisten maun ja
saamme kilpailuetua joustavasta toimintatavastamme. Erikoistuotteiden
räätälöinti ja markkinoille tuonti voi
tapahtua jopa kuudessa viikossa, toimitusjohtaja Heikkonen sanoo.
Suomalaiset syövät keskimäärin 14
kiloa karkkeja vuodessa ja kokonaismarkkinat ovat noin 400 miljoonaa euroa, josta suurin osa on tuontituotteita.
Karkkimaailma Oy:n tavoite toisi liikevaihtoa neljä-viisi miljoonaa kahden
ensimmäisen vuoden aikana.
Aluksi tehdas työllistää viisi ihmistä, kesään mennessä määrä on noin
kymmenen. Tuotantoon Kanadasta
hankitulla NID-makeiskoneella pystyy valmistamaan viisi miljoonaa kiloa
karkkeja vuodessa. Tarvittaessa kapasiteettia pystyy lisäämään nopeasti laajentamalla kuivatustilaa, jonka rakennussuunnittelu on jo aloitettu.
– Minua ilahduttaa erityisesti, että
10 mania
yrityksellä on jo alkuvaiheessa laajentamissuunnitelmia. Pk-yritysten merkitys alueen hyvinvoinnille on suuri,
Varsinais-Suomen liiton hallituksen
puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri
Orpo toteaa.
Karkkitehdas valmistaa aluksi hedelmä- salmiakki- ja marmeladimakeisia irtomyyntiin ja private label
-tuotteiksi, myöhemmin myös omalla tuotemerkillä. Lähiaikoina rakennetaan myyntiorganisaatio ja joulukuussa
avataan tehtaanmyymälä. m
Avaisvieraiden kurkistus
Karkkimaailmaan.
jasti, koska IT-ratkaisut liittyvät lähes
kaikkeen liiketoimintaan.
– Salossa on hyvin monipuolista
IT-osaamista, jota voi soveltaa kaikille Skolkovon klustereille. Nyt yrityksillä on kaikki mahdollisuudet tehdä
avauksia Venäjän jättimarkkinoille ja
saada apua Venäjän kaupan kiemuroihin, hän sanoo.
Skolkovon 20–30 yrityksen lisäksi Salon kick off -tilaisuuteen osallistui Skolkovo Foundationin vaikuttajia
ja noin 50 yritys- ja sijoittajaedustajaa
Moskovasta, Pietarista ja muualta Venäjältä. He tutustuivat paikallisiin yrityksiin ja solmivat niihin suoria kon-
takteja. Kaikkiaan tilaisuudessa oli
noin 200 osallistujaa.
Toinen Yrityssalon allekirjoittama
sopimus koski yhteistyötä pietarilaisen
North European Space Consortiumin
kanssa. Se on yhteenliittymä, johon
kuuluu 26 avaruusteknologian tutkimuslaitosta.
– Sopimus on ensimmäinen askel
kohti laajempaa yhteistyötä ja mahdollistaa kaikenlaisen korkean teknologian
kehittämisen. Konkreettisia yhteistyön
aloituksia on näköpiirissä jo aivan lähiaikoina, Kari Vähä toteaa.
mania ANNE KORTELA
TUI Cruises tilaa risteilijän Turusta
TUI Cruisesin toimitusjohtaja Richard J. Vogel ilmoitti STX Finland Oy:n
Turun telakalla 5.11.2012 tuotannonaloituksen yhteydessä varustamon vahvistavan myös toisen risteilylaivan tilauksen Turun telakalta. TUI Cruisesille rakennettava ensimmäinen risteilijä luovutetaan tilaajalleen keväällä 2014.
Nyt vahvistetun uuden aluksen tuotanto käynnistyy ensi vuoden kesällä ja se
valmistuu Turun telakalta keväällä 2015. Yhteensä nämä kaksi alusta tuovat
STX Finlandin Turun telakalle noin 11.000 henkilötyövuotta.
Nyt aloitettuun, Mein Schiff 3 (NB 1383) -nimiseen risteilijään tulee
runsaasti ympäristöystävällisiä ominaisuuksia ja sen energiatehokkuuteen
kiinnitetään erityistä huomiota. Laivan pituus on noin 294 metriä ja leveys
36 metriä. Hyttejä tulee 1 250, matkustajamäärä on 2 500 ja miehistön koko
1 000 henkeä. m
Yrityskummitoiminta
järjestäytyy
Varsinais-Suomessa on toiminut vuoden lopussa päättyvä yrityskummihanke, jonka tavoitteena on ollut rakentaa pohja jatkuvalle kummitoiminnalle.
Rahoittajina ovat toimineet Varsinais-Suomen liitto ja Turun Seudun Kehittämiskeskus. Nyt toimintaa jatkamaan on perustettu Varsinais-Suomen Yrityskummit ry. Sen hallituksen puheenjohtaja on toimitusjohtaja Jarmo Helminen ja toiminnanjohtaja DE Kirsti Toikka.
– Yhdistyksen tavoitteena on auttaa alueen yrityksiä menestymään, kansainvälistymään, verkottumaan ja kasvamaan sekä tukea ja edistää yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää. Kummit toimivat laaja-alaisesti yhteistyössä elinkeinoelämän eri tahojen sekä oppilaitosten kanssa, Jarmo Helminen kertoo.
Varsinais-Suomen Yrityskummit ry järjestää muun muassa kummiklinikkapalvelua, jossa yrittäjä saa tuekseen ammattitaitoisia ja kokeneita
kummeja. Vaikka kummeja on jo lähes sata, etsitään edelleen myös uusia.
Kummitoimintaan toivotaan erityisesti mukaan kasvukykyisiä ja -haluisia pk-yrityksiä. Myös omistajan- ja sukupolvenvaihdostilanteiden ja muiden yrityksen kehitysvaiheiden asioiden hoitamiseen voi saada apua. Kummit toimivat luottamuksellisesti mentoreina ja auttavat yrityksiä esimerkiksi
uusien innovaatioiden kaupallistamisessa, kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
ajankohtaista
Kaarinan kaupungilla
paras imago
Yritysten päättäjät antoivat Kaarinalle parhaan yleisarvosanan Taloustutkimuksen Kuntien imagotutkimuksessa.
Kaarinan yleisarvosana oli 7,90, jaetulle
kakkossijalle sijoittuivat Oulu ja Tampere
arvosanalla 7,80, kaikkien kuntien keskiarvo oli 7,28. Kärkikuntien vahvuutena oli
liikenteellinen sijainti ja yhteydet. Lisäksi
Kaarinan ja Oulun erityisvahvuutena oli
kuntien yrittäjämyönteisyys. Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka todennäköisesti vastaajayritykset suosittelisivat
kuntaa toiselle yrittäjälle yrityksen toimipaikaksi. Korkein nettosuositteluindeksi on Seinäjoella, jonka vahvuuksia
ovat kaupalliset palvelut ja helppo yhteydensaanti kunnan virkamiehiin. Toiseksi
suositeltavin kunta on Kaarina, joka vielä
viime vuonna oli suositelluin. m
Sähköpakettiauto
Turku Energialle
Turku Energia on hankkinut käyttöönsä Mercedes-Benzin Vito E-Cell sähköpakettiauton. Päästöttömän auton
hyötykuorma on lähes yhtä suuri kuin
polttomoottorikäyttöisessä versiossa.
Se käyttää Turku Energian Louna Tuuli
-tuulisähköä. Auto tulee kaukolämpöyksikön asentajien päivittäiseen käyttöön.
Turku Energia kehittää myös paikallista
sähköautojen latauspistettä ja on mukana
valtakunnallisessa sähköautojen latausoperaattorihankkeessa. m
Piha & Puutarha -messut
jokavuotisiksi Turun Messu- ja Kongressikeskus järjestää
jatkossa puutarha-alan messut vuosittain. Aikaisemmin puutarha-alan messuja on
järjestetty puutarhajärjestöjen kanssa yhteistyössä joka toinen vuosi. Päävastuun
ottanut Turun Messu- ja Kongressikes-
kus järjestää näyttelyä jatkossa nimellä
Piha & Puutarha -messut, ensimmäisen
kerran 5.–7. huhtikuuta 2013. Vahvoina
kumppaneina messuilla ovat muun muassa Lounais-Suomen Puutarhayhdistys
ja Ammattiopisto Livian Maaseutuopisto. Tapahtuma esittelee ideoita pihoille ja
piharakentamiseen, puutarhavälineitä ja
-koneita sekä konkreettisia ideoita kodin
tai vapaa-ajan asunnon pihaan ja puutarhaan. Lisäksi messujen yhteydessä jatkaa
Perinnekoti-teema. m
Liedon Säästöpankin
isännistöön uusia vaikuttajia
YRITTÄJÄ
Liedon Säästöpankin isäntien ja äänivaltaisten tallettajien edustajien syyskokouksessa valittiin pankin uudet isännät:
toimitusjohtaja Auli Hänninen Liedosta,
piispa Kaarlo Kalliala Turusta, maanviljelijä Kari Kössi Oripäästä, emäntä Sinikka Tuominen Liedosta ja yliopiston
rehtori Kalervo Väänänen. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Varsinais-Suomen
Pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari
Sainio Liedosta ja varapuheenjohtajana
opettaja Helena Dahl Liedosta. m
osaat tehdä
viisaita
ratkaisuja
Turku Touringin
mobiilipalvelu Suomen paras
Digitaalisten palvelutuottajien yhteisjärjestö Teleforum ry palkitsi Turku Touringin
parhaiten mobiilia palveluissaan hyödyntävänä julkisen sektorin toimijana. Turku
Touringin ylläpitämä Varsinais-Suomen
matkailuportaali avautui kesäksi 2012 mobiiliversiona osoitteessa m.turkutouring.fi.
Mobiilipalvelu tunnistaa käyttäjän päätelaitteen ja tarjoaa automaattisesti sille optimoidun sisällön. Palvelu esittelee Turun
ja Varsinais-Suomen matkailukohteet ja
tapahtumat hyödyntäen reaaliaikaisesti
turkutouring.fi -emoportaalin sisältöä sekä Google Maps -karttapalvelua. Palvelu
toteutettiin yhteistyössä Mainostoimisto Satumaan, Conmio Oy:n ja Soprano
Brainalliancen kanssa. m
Jatka samalla linjalla.
Ota itsellesi työttömyysvakuutus.
Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.
www.syt.
Mynämäki
Nousiainen
VAPAUDU YLIMÄÄRÄISISTÄ
TILOISTA JA TONTEISTA!
Rusko
Vapaat toimitilat ja yritystontit -palvelu on maksuton
ilmoittajalle ja hakijalle. Käytä surutta hyväksesi!
Masku
Lieto
Raisio
Naantali
WWW.TURUNSEUTU.FI > VAPAAT TOIMITILAT JA YRITYSTONTIT
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Turku
Kaarina
Paimio
Sauvo
mania 11
teema
Biokausi haastaa
vanhat ajatusmallit
ympäristö, energia
ja rakentaminen
Pitäisikö pelloilla kasvattaa ruokaa
vai energiaa, on paljon puhuttu
aihe, mutta ollaanko siinä jo
jäljessä kehityksestä?
Fotosynteesiklusterin /biotalouden liiketoimintatasot
1. Palvelut eli puu pystyssä. Mitä kaikkea
voimme valmistaa kaatamatta puita?
Hiilinielut, marjat, riista, matkailu
T
urun yliopiston tulevaisuuden
tutkimuskeskuksen varajohtaja
Olli Hietanen haluaa ravistella
elinkeinoelämän ajattelua, sillä käynnissä on suuri muutos, joka tulee muuttamaan merkittävästi luonnonvarojen
hyödyntämistä.
– Parhaillaan on kehittymässä biokausi aivan kuin ennen oli rauta-, kivi- ja pronssikausi. Se tarkoittaa, että
kaikki, mikä voidaan valmistaa bioraaka-aineesta, myös valmistetaan siitä,
hän sanoo avatessaan Food Nood-Food
Radikaalit tulevaisuudet -työpajan. Tulevaisuustyöpaja liittyy yliopiston Brahea tutkimus- ja koulutuskeskuksen
koordinoimaan Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeeseen. Projektin tarkoituksena on löytää vaihtoehtoisia toimintatapoja luonnonvarojen
hyödyntämiseksi pitkälle tulevaisuudessa.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus on
paneutunut muun muassa metsä-, paperi- ja pakkausteollisuuden haasteisiin
ja tehnyt mielenkiintoisia havaintoja.
– Tutkimme vuosina 2005–2007
Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit -hankkeessa sähköisen viestinnän
ja paperin merkityksen vähenemistä,
mutta totesimme, että koko metsäteollisuus on todella nopeassa murrosja muutosprosessissa. Esille nousivat
muun muassa biomateriaalit, kompostoituva elektroniikka ja kestävän kehityksen merkitys muutoksen ajurina,
Hietanen kertoo
Metsäklusteri on jo joutunut reagoimaan
tähän muutokseen: se on siirtymässä
metsäteollisuudesta biotalouteen ja fotosynteesiklusteriin Hietasen oheisessa
kaaviossa esittämällä tavalla. Sen mukaan
parinkymmenen vuoden kuluttua bioraaka-aineklusteri ei tukeudu vain puuhun,
vaan kaikkeen bioraaka-aineeseen, joka
kasvaa fotosynteesin avulla tai ihmisen
kehittämien systeemien seurauksena.
– Pitää miettiä, mitä muita tuotteita kuin paperia ja kartonkia metsästä ja puusta voidaan tehdä. Asioita on
tarkasteltava laajemmin kuin vain puuja paperiteollisuuden sisältä. Jos maaaluetta käytetään metsän kasvattamisen sijasta esimerkiksi matkailuun,
voidaan saada jopa parempi tuotto.
Puuaineksen jalostaminen esimerkiksi
terveystuotteeksi voi myös moninkertaistaa pelkästä puusta saatavan tuoton, Hietanen toteaa.
Olennaista on elinkaariajattelu.
Biotalous voidaan jakaa kuvan mukaisesti viiteen liiketoimintatasoon, joissa tavoiteltu tuotto kasvaa perustasosta
jalostettaessa ja toimintatasoista alem-
12 mania
2. Puutuotteet, kuten rakentaminen ja
huonekalut
Suuremmat markkinat kuin
massoissa – mutta ei olla TOP
10:ssä
3. Kuidut ja massat, kuten sellu, paperi ja
kartonki sekä niistä tehtävät tuotteet
Alempi
tappaa
ylemmän…
…mutta ylhäältä
alas johdettuna
Suomen metsäalan liiketoiminta
voidaan moninkertaistaa!
•
4. Molekyylit ja kemikaalit, kuten ksylitoli,
kasvistanoliesteri, sitosteroli, furfuraali,
viskoosi, nanofibriilit, taksoli…
5. Energia
Satoja tuhansia
euroja/kg
•
10 milj. tonnia bid
15,2 milj. tonnia
6. Tämän kaiken myyminen
palveluna ja teknologiana…
7. Vesiteollisuus, agribusiness…
Jokainen puu
on myytävä
sataan kertaan
ja 10 kertaa jo
ennen
kaatamista
Puun on
oltava kallista
samalla kun
teollisuus saa
raaka-aineen
halvalla
Mukailtu, lähde: Turun yliopisto /Tulevaisuuden tutkimuskeskus / Olli Hietanen
Biotaloudessa elinkaariajattelu on tärkeää. Puuta
voidaan käyttää energiaksi vielä senkin jälkeen,
kun sitä on hyödynnetty muuhun käyttöön.
pi tuhoaa aina ylemmän. Jos esimerkiksi puu käytetään suoraan energiaksi, sitä ei voida enää jalostaa tuottavampaan
muotoon. Metsän kestävässä hyödyntämisessä myös palveluilla on tärkeä merkitys. Jos metsää käytetään esimerkiksi matkailuun, sienten tai villieläinten
kasvattamiseen, sitä voidaan silti myöhemmin käyttää myös puuraaka-aineena rakentamiseen tai jalostaa edelleen.
Kaikesta raaka-aineesta voi vielä viime
vaiheessakin tehdä energiaa. Tavoitteeksi voidaan asettaa se, että jokainen
puu on myytävä niin moneen kertaan
kuin mahdollista: ensin hiilinieluina ja
luontopalveluina, sitten puutuotteina,
kemikaaleina ja vasta viimeiseksi energiana. Sen jälkeenkin tuhkasta voidaan
vielä tehdä liiketoimintaa.
Metsäteollisuudessa erityisesti pienet
yritykset ovat heränneet muutokseen ja
uusia liiketoimintatapoja syntyy, mutta Hietanen toivoisi myös maatalouden
heräävän muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin. Suomessa ei ehkä tulevaisuudessa viljellä ruokaa, koska sen viljeleminen on muualla halvempaa. Kehittämistä
ohjaavat muun muassa luonnonvarojen
niukkuus, pula puhtaasta vedestä, vihreä
energia ja hyvinvointi.
– Suomessa olisi mahdollisuuksia
kehittää agritalouteen liittyvää teknologiaa, se sopisi erityisesti VarsinaisSuomeen, koska täällä ei ole suuria
metsäalueita. Myös vesiteknologiat,
erotusteknologiat ja erilaiset materiaaliteknologiat ovat tulevaisuudessa tärkeitä. Meriteollisuutemmekin voisi rakentaa risteilyalusten sijaan uusia
teknologioita hyödyntäviä levänkasvatuslauttoja, Hietanen visioi.
mania ANNE KORTELA
Onko omistajanvaihdos
yrityksessäsi ajankohtaista?
Finnvera voi rahoittaa yritysten omistusjärjestelyjä
sekä lainoin että takauksin.
Finnveran rahoituksella eteenpäin!
Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580
Turun aluekonttori
Eerikinkatu 2, 20100 Turku
www.finnvera.fi
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
teema
Rakentamisessa
pientä heikkenemistä
Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on
heikkenemässä talvea kohti.
K
esällä ja alkusyksystä rakennusalan toimijat pitivät suhdannetilannetta vielä
tyydyttävänä, mutta nyt sekä rakennuttajat että talonrakennusurakoitsijat arvioivat, että töitä on lähitulevaisuudessa aiempaa vähemmän. Vain korjausrakentamisen
odotetaan pysyvän kutakuinkin ennallaan.
Kehitystä ohjaa maailmantalouden hidas
elpyminen. Suomessa päästään parhaimmillaan puolen prosentin kasvuun ja ensi
vuonna ehkä yhteen prosenttiin. Euroalueen taantuma näkyy ennen kaikkea Suomen
viennissä. Yksityiset investoinnit supistuvat heikon kysynnän takia, ja yksityisen kulutuksen kasvua jarruttaa ostovoiman heikko kehitys. Syynä ovat heikentyvä työllisyys
ja verotuksen kiristyminen. Inflaatio pysyy
korkeana, kun muun muassa arvonlisäprosenttia korotetaan ensi vuoden alussa.
Rakentaminen kasvoi Suomessa vuonna 2011 vielä lähes viisi prosenttia, mutta tänä vuonna se kääntyy kahden-kolmen
prosentin laskuun. Varsinais-Suomen rakennusmarkkinat olivat noin 2,9 miljardia
euroa viime vuonna eli noin yhdeksän pro-
senttia koko maan markkinoista. Rakentaminen työllisti alueella viime vuonna keskimäärin 17 300 henkilöä. Tilastokeskuksen
työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys
heikkeni viime vuonna 2 000 henkilöllä. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus oli Varsinais-Suomessa noin 15 prosenttia viime syksynä. Tammi-syyskuussa 2012 työllisyys on
heikentynyt edelleen kuusi prosenttia.
ympäristö, energia
ja rakentaminen
Rakennuttajien suhdannetilanne
Varsinais-Suomessa, lokakuu 2012
Vuonna 2011 Varsinais-Suomessa aloitettiin 3
miljoonaa kuutiometriä erilaisia talonrakennustöitä, mikä oli saman verran kuin edellisenä vuonna. Rakennuslupia myönnettiin kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa aloitukset
ovat vähentyneet 22 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuntoja aloitettiin viime vuonna 1 869
kappaletta, mikä oli 26 prosenttia vähemmän
kuin edellisenä vuonna. Rakennusluvat kasvoivat kuitenkin 22 prosenttia. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa asuntojen aloitukset
ovat vähentyneet lähes kolmanneksen. Myös
luvat ovat supistuneet. m
Vain korjausrakentamisen näkymät ovat
kohtuulliset Varsinais-Suomessa, muut rakentamisen alat näyttävät hieman hiipuvan.
PIENISTÄ VIRROISTA
MÅNGA BÄCKAR SMÅ
Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn
Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
www.okperinta.fi
www.okdebtcollect.ee
mania 13
teema
ympäristö, energia
ja rakentaminen
Ledit valaisevat tulevaisuutta
Energiaa säästävät ledvalot ovat valtaamassa
valaistusmarkkinoita.
Ledeissä alkuinvestointi
on perinteisiin tekniikoihin
verrattuna korkeampi,
mutta etuna on noin
60 prosentin säästö
energiakuluissa. Valaisimien
pitkä käyttöikä parantaa
investoinnin takaisinmaksua
ja alentaa merkittävästi
huoltokustannuksia.
O
maa osaansa kasvavista markkinoista on hamuamassa myös
salolainen Easy LED Oy. Se perustettiin vuonna 2006 ja vuonna 2010
siitä tuli Finnfoam Oy:n tytäryhtiö. Alkuvuosina on investoitu paljon tuotekehitykseen. Viime vuonna myynti ampaisi kasvuun ja liikevaihto nousi jo 1,4
miljoonaan euroon. Tänä vuonna sen
odotetaan nousevan vielä maltillisesti,
ehkä noin 10 prosenttia, mutta vuoden
2013 näkymät ovat huomattavasti valoisammat.
Yrityksessä on käynnistetty uusi
vaihe, joka tähtää voimakkaaseen kansainvälistymiseen. Sitä edistämään tuli
lokakuun alussa toimitusjohtajaksi Ilkka Kartio, fyysikko ja materiaalitieteen
tohtori, jolla on vahva kansainvälinen
kokemus Nokian tutkimus-, tuotekehitys- ja hankintatoiminnasta.
– Pato on selväsi murtumassa.
Markkinapotentiaali on valtava. Odotamme, että liikevaihtomme kymmen-
– Easy LEDIn valaisimet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja
ensi vuoden alussa otetaan käyttöön
uusi automaatiolinja tuotannossa, Ilkka
Kartio kertoo.
kertaistuu ensi vuonna, liikevaihtotavoitteemme on 10–20 miljoonaa euroa.
Suurin osa tulee isoista kansainvälisistä
kaupoista, Suomen myynnin odotetaan
kaksinkertaistuvan. Lisäksi tavoitteena
on saavuttaa ensimmäistä kertaa positiivinen tulos. Tähän asti tulosta ovat
rasittaneet noin viiden miljoonan tuotekehitysinvestoinnit, Kartio sanoo.
Easy LED tähtää EMEA-markkinoille (Europe, Middle-East, Africa), Euroopassa
aluksi Saksan, Belgian ja Ruotsin markkinoille, joille edustussopimukset on jo
tehty. Myös Arabiassa on edustus ja ensimmäinen projekti on aloitettu.
Kartio myöntää, että kilpailu on kovaa ja siksi selkeisiin kotien kuluttajatuotteisiin ja Aasiaan ei haluta lähteä
lähitulevaisuudessa halpatuotannon ja
tuotekopioinnin vaaran takia.
– Kilpailuetumme on oma patentti yrityksen perustajien, Mika Nummenpalon ja Jyrki Jokisen kehittämälle
elektroniikalle, joka säätelee sähkövirran kulkua valaisimen sisällä. Sen ansiosta valaisin lämpenee vähemmän kuin
kilpailijoiden tuotteet ja kestää pidempään. Valaisimissa ei tarvita isoja jäähdytyselementtejä ja käytämme niissä laadukkaimpia komponentteja, ledit
ovat Osramin tuotteita, Kartio kertoo.
Aalto-yliopisto on mitannut Easy Ledin
tuotteiden valotehokkuuden (116 lumen/
watt) ja se on 10–30 prosenttia parempi
kuin muilla. Valaisimien elinikäodote on
yli 80 000 käyttötuntia eli noin 20 vuotta
jatkuvassa käytössä tehon laskematta alle
80 prosentin. Ulkopuolinen testaaja SGS
testaa tuotteet. Ne ovat läpäisseet hiekka- ja pölytestit ja kestävät esimerkiksi
JP66 standardin mukaisen voimakkaan
vesisuihkun. Tuotteisiin lisätään haluttaessa älyä, kuten liike- ja valaistustason
tunnistimia.
Easy LEDIN koko mallistossa on
sama tekninen perusratkaisu, josta on
muunneltu tuotteet teollisuuteen, myymälöihin, toimistoihin, ulkovalaistukseen ja erikoiskäyttöön. Kotimaan
käyttökohteista on jo runsaasti referenssejä.
– Katuvalaistus on erittäin suuri
potentiaali. Pelkästään Suomessa katuvaloja on yli 1,5 miljoonaa ja niiden
hiilijalanjäljellä on suuri vaikutus. Julkisella puolella myynnin jarruna voi
kuitenkin olla alkuinvestoinnin hinta,
jos kilpailutuksessa ei oteta käyttöikää,
huoltovapautta ja energiansäästöä huomioon, Kartio toteaa.
Äskettäin Lounais-Suomen Kesko
valitsi Easy LEDin valaisimet Skanssin
K-Raudan myymälärakennuksen ulko- ja yleisvalaistukseen. Investoinnin
kerrottiin olevan noin kaksinkertainen tavalliseen valaistukseen verrattuna, mutta 60 prosentin energiansäästön odotetaan maksavan sen nopeasti
takaisin.
mania ANNE KORTELA
KAIKKI RAKENNUS- JA KORJAUSTYÖT
SISÄLLÄ JA ULKONA
KOTITALOUSVÄHENNYS
Löydät meidät myös Tilaajavastuu.fi -sivustolta
www.tilaajavastuu.fi
[email protected]
p. 0400-359 192 / Sami Kurki
p. 0400-359 148 / Minna Kurki
R A K E N N U S K U R K I KY
14 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
ILMOITUS • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Paikallisuus ja yhdistyminen
tuovat selviä etuja asiakkaille
Lähivakuutuksen ja Tapiolan
fuusiossa Varsinais-Suomeen
syntyi entistä vahvempi ja entistä
voimakkaammin alueellisesti toimiva
yhtiö. Sen suunnan määräävät
asiakkaat, jotka omistavat
LähiTapiolan. Osinkoja ei jaeta,
vaan kaikki tuotto käytetään yhtiön
ja sen palvelujen kehittämiseen.
L
ähiTapiola Varsinais-Suomi kulkee omia polkujaan. Kun yleinen suuntaus yrityksissä on,
että kaikki keskitetään ja päätösvalta siirtyy
pääkaupunkiin, LähiTapiola säilyttää laajan konttoriverkostonsa ja toimii Turussa itsenäisenä yhtiönä,
joka hallitsee omaa vakuutuskantaansa ja päättää
itse omista asioistaan. Näin esimerkiksi vakuutusten korvauspäätökset tehdään paikallisesti.
LähiTapiola Varsinais-Suomen omistus on ja pysyy Suomessa, sillä yhtiön omistavat paikalliset asiakkaat, joissa on sekä yrityksiä, yksityishenkilöitä
että maatalousyrittäjiä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön tuotot eivät valu ulkomaille,
eikä niitä jaeta osinkoina osakkeenomistajille, vaan
ne käytetään asiakkaiden haluamalla tavalla paikallisen toiminnan kehittämiseen.
Paikallisuus on aitoa, sillä palvelut tuodaan lähelle asiakkaita. Yhtiöllä on konttori 12 paikkakunnalla Varsinais-Suomessa. Konttoripaikkakunnat
ovat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali,
Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Taivassalo, Turku
ja Vehmaa. Jatkossa kaikki LähiTapiolan asiakkaat,
niin entiset Lähivakuutuksen kuin Tapiolan ja Tapiola Pankin sekä kaikki uudet asiakkaat saavat palvelunsa samoista konttoreista. Verkostoa kehitetään
monilla paikoin remontoimalla tiloja tai siirtämällä toiminta entistä keskeisemmälle paikalle. Liedossa ja Raision Myllyssä uudet konttorit on jo avattu
ja lähiaikoina avataan kokonaan uusi Kaarinan konttori. Naantalissa, Pöytyällä ja Paimiossa remontit on
jo aloitettu.
– Haluamme edelleen säilyttää ykkössijamme
syventämällä osaamistamme ja vahvistaa markkinaosuuttamme vahinkovakuutuksissa entisestään. Esimerkiksi alle 50 hengen yrityksissä osuutemme on
37 prosenttia. Uskomme, että asiakkaan henkilökohtainen palvelu auttaa pyrkimyksissämme ja opimme
itse ymmärtämään asiakkaita entistäkin paremmin.
Asiakkaat arvostavat keskustelua kasvokkain asiantuntijan kanssa, koska vakuutusten yksityiskohdat ja
kokonaiskartoitus ovat aina tapauskohtaisia. Lisäksi tarjoamme kaikille asiakkaillemme myös pankkipalvelut, joista erityisesti sijoituspalveluihin on hyvä
saada henkilökohtaista neuvontaa, LähiTapiola Varsinais-Suomen toimitusjohtaja Olli Aakula sanoo.
Erityistä kiinnostusta ovat jo herättäneet varainhoitopalvelujen eri vaihtoehdot, sillä Tapiola
Pankin varainhoito on tutkitusti tuloksellista ja arvostettua. Esimerkiksi Tapiola Maailma 50 -rahasto
on vuosina 2011 ja 2012 valittu Suomen parhaaksi yhdistelmärahastoksi sijoitusanalyysiyritys Morningstarin rahastovertailussa. Myös piensijoittajalla
on LähiTapiolan asiakkaana mahdollisuus varainhoitoon. Asiakkaat voivat valita itselleen sopivimman
sijoitusprofiilin ja pitää tietonsa ajan tasalla osallistumalla sijoitusasiantuntijoiden pitämiin asiakasiltoihin.
– Sokerina pohjalla tarjoamme LähiTapiolaan sekä vakuutus- että pankkiasiansa keskittäville asiakkaille pankkipalvelut ilman palvelumaksuja, markkinointijohtaja Raimo Rytö korostaa.
Konttoriverkoston lisäksi LähiTapiola kehittää
myös verkkopalvelujaan, jotka tekevät asioinnin
joustavaksi ja helpoksi erityisesti päivittäisasioissa.
– Tietojärjestelmät ovat erityinen mielenkiinnon kohteemme, ja mobiilipalvelumme tulevat monipuolistumaan, sillä haluamme palvella kaikkia asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, Rytö
sanoo.
– Olemme myös yritysten henkilövakuuttamisen asiantuntija. Yrityksissä henkilöriskit jäävät usein liian vähälle huomiolle. Asiantuntijamme
avulla yritys voi sekä vähentää henkilövahinkoja korjaamalla mahdollisia epäkohtia että varautua niihin
henkilöstön vakuutusturvaa laajentamalla, Olli Aakula muistuttaa.
Liiketoimintajohtaja Olli Alho vastaa LähiTapiola Varsinais-Suomen henkilöasiakaspalveluista ja liiketoimintajohtaja Pasi Aakula yrityspalveluista. Molempien toimipaikka on yhtiön pääkonttori Turussa
Eerikinkadulla.
Olli Aakula (oik.) johtaa LähiTapiola Varsinais-Suomea,
Raimo Rytö hoitaa markkinointia.
Turku
Eerikinkatu 6 b, 20100 Turku
(02) 4789 7200 / Tapiola
020 522 7050 / Lähivakuutus
Raisio
Myllynkatu 7, 21200 Raisio
(02) 460 4700 / Tapiola
020 522 7070 / Lähivakuutus
Masku
Maskuntie 224, 21250 Masku
020 522 7020
Naantali
Tullikatu 10, 21100 Naantali
020 522 7080
Lieto
Hyvättyläntie 2, 21420 Lieto
020 522 4820
Paimio
Vistantie 19, 21530 Paimio
020 522 5060
Riihikoski
Turuntie 614 D, 21870 Riihikoski
(02) 486 4970
Nousiainen
Nummentie 5, 21270 Nousiainen
(02) 431 5447
Mynämäki
Keskuskatu 32, 23100 Mynämäki
(02) 433 9400
Taivassalo
Perttalankuja 3 A 4, 23310 Taivassalo
020 522 7090
Vehmaa
Vinkkiläntie 18, 23200 Vinkkilä
020 522 7100
Puhelumaksut 0205 -alkuisiin numeroihin ovat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min • matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min • ulkomailta ko. maan ulkomaanpuhelumaksu
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 15
rahan valtakunta
Pilviä asuntokaupan taivaalla
K
iinteistönvälittäjät näkevät Finanssivalvonnan kaavaileman lainakaton uhkana asuntokaupalle.
Sen mukaan pankit eivät saisi myöntää
asuntoluottoa yli 80 prosenttia asunnon
myyntihinnasta maaliskuun alusta lähtien. Tämä vaikeuttaisi erityisesti ensiasunnon ostamista, koska 20 prosentin
osuuden säästäminen vuokralla asuessa on työlästä. Loppuvuosi voikin olla
pienten asuntojen myyjille kulta-aikaa,
jos ensiasunnon ostajat aikaistavat ostopäätöksiään.
Tammikuun alkuun suunnitellun
varainsiirtoveron korotuksen uskotaan
myös vaikuttavan asuntokauppaan hetkellisesti, vaikka korotus ei ole suuri:
1,6 prosentista kahteen prosenttiin. Se
koskee vain asunto-osakkeita, joten se
ei vaikuta omakotitalojen tai muiden
kiinteistöjen kauppaan. Uusien asuntojen ostopäätöksiin se voi kuitenkin vaikuttaa, sillä vero lasketaan velattomasta hinnasta, ei myyntihinnasta, kuten
nykyisin.
– Uusien asuntojan myyntihinnasta yli puolet voi olla yhtiölainaa, joten
vero voi nousta useita tuhansia euroja.
Vanhojen asuntojen kaupoissa taloyhtiöiden isot remonttilainat nostaisivat
Aktia Pankilla hyvä tulos
A
ktia Pankki on nostanut tulosarviotaan kolmannen vuosineljänneksen jälkeen ja odottaa vuoden 2012 liikevoiton jatkuvista toiminnoista nousevan yli vuoden 2011 tason. Yhdeksän kuukauden
jälkeen liikevoitto kipusi 45,6 miljoonaan euroon, kun vuosi sitten saavutettiin 38,2 miljoonaa. Osakekohtainen tulos oli 0,65 (0,42). Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista olivat 4,6 (6,3) miljoonaa
euroa.
–Vuosi on mennyt erittäin hyvin. Taseemme on 11 220 miljoonaa ja
vakavaraisuutemme on noussut 16,2:sta 19,9 prosenttiin, sitä pyrimme
vahvistamaan edelleen. Alhainen korkotaso pienentää tuottoja, mutta se
on ollut odotettua vähäisempäää ja kustannusten nousu on hidastunut,
varaudumme kuitenkin tulevaan pankkiveroon. Luottotappiot ovat ilahduttavan alhaiset, luotoista vain 0,7 prosenttia on yli 90 päivää erääntyneitä, johtaja Taru Narvanmaa Aktia Oyj:n konsernijohdosta toteaa.
Pankin luotto- ja talletuskannasta 86 prosenttia on kotitalouksilla.
Asiakkaiden maksukyvyn varmistamiseen ja neuvontaan käytetään entistä enemmän aikaa.
– Kuluttajat ovat itsekin entistä varovaisempia. Säästäminen on lisääntynyt ja lainaturvavakuutus otetaan yli 40 prosenttiin uusista asuntolainoista. Lisäksi osa lainasta sidotaan kiinteään korkoon tai
korkokattoon. Toisaalta sijoittaminen kiinnostaa ja yksityispankin rahastokantamme on kasvanut kolmanneksen ja retail-puoli 20 prosenttia viime vuodesta, Turun Kauppatorin konttorin johtaja Pasi Pitkäjärvi sanoo.
Finanssivalvonnan suunnittelema 80 prosentin lainakatto saattaa hänen mukaansa toteutuessaan hidastaa asuntoluottojen ottamista. Omaosuuden säästäminen on työlästä erityisesti ensiasunnona ostajille eikä
siihen kelpuuteta esimerkiksi vanhempien lahjoitusta. Pahimmillaan sen
rahoittamiseen voitaisiin käyttää kulutusluottoja. m
myös veroa. Jos korotus tulee voimaan
vuoden alussa, uusien asuntojen kauppa voi vilkastua loppuvuotena ja hiljentyä sitten vähäksi aikaa. Rakentajat
ovatkin tällä hetkellä varovaisia tekemään rakentamispäätöksiä, VarsinaisSuomen Kiinteistönvälittäjät ry:n puheenjohtaja Pertti Heikkilä arvioi.
Taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta asuntokauppoja on Suomessa tehty tänä vuonna lähes entiseen
malliin. Osaltaan siihen on vaikuttanut pitkään alhaalla pysynyt korkotaso.
Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto SKVL
ry arvioi kaupan vähenevän vain viitisen prosenttia viime vuoteen verrattuna. Hintatason odotetaan laskevan pari prosenttia.
Varsinais-Suomessa kauppa on käynyt melko tasaisesti ja vain yli 300 000
hintaisten asuntojen ja isojen omakotitalojen myynti on selvästi hidastunut.
Vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinta on noussut viime vuoden 1 990
eurosta 1 996 euroon. Uusien ja vanhojen asuntojen keskihintojen ero sen sijaan on suuri, 1 872 euroa, kun se muissa isoissa kaupungeissa on 1 000–1 200
välillä.
Meillä jokainen
yritys on
suurien etujen
arvoinen.
16 mania
– Turussa on rakennettu uusia
asuntoja vain keskustaan ja muille arvokkaille paikoille. Ensi vuonna ero
vielä suurenee, kun Telakanrannan
asunnot tulevat myyntiin, Pertti Heikkilä toteaa.
Suomen Kiinteistönvälittäjien liiton
jäsenkyselyn mukaan pankkien luotonanto on kiristynyt, marginaalit ovat
nousseet ja lisäksi edellytetään vanhan
asunnon myyntiä ennen uuden ostoa.
– Se näkyy kaupankäynnissä, koskaan ennen ei ole tullut yhtä paljon
kielteisiä asuntolainapäätöksiä kuin
viime aikoina. Toisaalta asunnonostajat ovat myös itse käyneet varovaisemmiksi ja ostopäätöksiä harkitaan
kauemmin, liiton Varsinais-Suomen
yhdistyksen varapuheenjohtaja Tuula
Lindström sanoo.
mania ANNE KORTELA
Turussa uusien kerrostaloasuntojen keskihintaa ovat nostaneet arvokkaat rakennuspaikat,
kuten Kupittaa ja keskusta.
Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty
OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän
tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja,
säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja.
Kysymyksiä? Vastauksia saat numerosta 010 256 9116*
tai varaa aika 010 256 9213.
Lue lisää op.fi/kumppaniyritys.
* Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu +0,07 €/min. (hinta ALV 23 %).
Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min (hinta ALV 23%)
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
salkunvartija
Kehittyvien maiden valtionlainat
L
änsimaisten talouksien velkojen suhde bruttokansantuotteeseen on noussut hälyttävän korkealle tasolle. EU27-maiden velkojen
suhde BKT:hen on noussut jo 85 prosenttiin. Suomen velkasuhde on vielä kohtalaisella tasolla noin 50 prosentissa ja isoimman talouden Saksan
83 prosentissa, mitä voidaan pitää korkeahkona. Samaan aikaan Saksan taloudessa on pitkän voimakkaan kasvukauden jälkeen ruvennut näkymään
väsymisen merkkejä. Syksyn myötä onkin herännyt aiheellinen kysymys aiemmin eurokriisille immuunin Saksan mahdollisesta tartunnasta. Lähes
kaikkien kehittyneiden länsimaiden
taloudet ovat alijäämäisiä, eli velkaantuneisuusaste tulee edelleenkin nousemaan. IMF:n ennustuksen mukaan
kehittyneiden maiden keskimääräinen
velkaantumisaste nousee jopa 110 prosentin tasolle vuoteen 2015 mennessä.
Sen sijaan nousevien kehittyvien maiden taloudet ovat pääosin ylijäämäisiä,
eli velkaantumisaste etenee aivan päinvastaista uraa pitkin ja laskee nykyiseltä 40 prosentin tasolta 30 prosentin tasolle vuoteen 2015 mennessä.
Velan hinta eli korko määräytyy
sen mukaan, minkälaiset lainaajamaan
kyvyt ovat selvitä velvoitteistaan. Mitä velkaantuneempi maa on, sitä vai-
keammaksi luonnollisesti käy velan takaisinmaksu, kun entistä isompi osa
BKT:stä kuluu pelkkiin korkomenoihin. Näin on jo tapahtunutkin EteläEuroopan valtioiden osalta, joiden 10
vuoden lainojen korot ovat lähennelleet kriittisenä pidettyä 7 prosentin tasoa. Toisaalta yli sataprosenttisesti velkaantunut USA saa edelleen 10 vuoden
lainaa ennätyshalpaan 1,6 prosentin
hintaan ja Saksa jopa alle 1,4 prosentin.
Lainan hoitokykyyn vaikuttaa korkomenojen lisäksi talouskasvun nopeus.
IMF ennustaa länsimaille keskimäärin
2 prosentin vuosittaista talouskasvua
vuosina 2011–2017. Samaan aikaan kehittyvien maiden talouskasvu liikkuu
5-6 prosentin välimaastossa erityisesti
kehittyvän Aasian voimakkaan talouskasvun perässä. Näin ollen velkasijoittajan silmissä velkojen takaisinmaksukyky tulee kehittyvissä talouksissa
olemaan huomattavasti parempi kuin
ylivelkaantuneissa, hitaasta talouskasvusta kärsivissä länsimaissa.
Erinomaista tuottoa
Tuotot kehittyvien maiden valtionlainoista (paikallisissa valuutoissa) ovat
olleet viime vuosina erittäin hyviä,
mutta myös pidemmällä tarkastelujaksolla tämä omaisuusluokka on pärjännyt hyvin. Eurooppalaisista osakkeis-
ta on 8 vuoden tuottojaksolla saanut
4,5 prosentin vuosittaisen tuoton, kun
samaan aikaan jenkkiosakkeista on
saanut yli 7 prosentin keskimääräisen
tuoton. Lyhyemmällä 5 vuoden periodilla eurooppalaiset osakkeet ovat miinuksella ja jenkkiosakkeetkin nollan
pinnassa. Kehittyvien maiden valtiolainoihin sijoittanut on 5 ja 8 vuoden
ajanjaksolla saanut nauttia yli 10 prosentin vuosittaisesta tuotosta. Lisäksi korkosijoittajan riski eli omaisuuden
arvonheilunta on ollut huomattavasti osakesijoittajan riskiä vähäisempi.
Myös edelliset kehittyvien maiden talouskriisit ovat jo yli 10 vuoden takaa:
Venäjä 1997, Argentiina 2001 ja Brasilia 2002. Osan korkeista tuotoista selittää tähän omaisuusluokkaan virrannut
uusi raha, joka on laskenut korkotasoja ja nostanut vanhojen sijoitusten arvoa. Tuoreen SRF:n kyselyn mukaan
suomalaiset instituutiosijoittajat tulevat entisestään lisäämään kehittyvien
maiden valtiolainojen painoa omissa
salkuissaan vuonna 2013. Yksityissijoittaja pääsee parhaiten osalliseksi tämän omaisuusluokan tuottopotentiaalista korkorahaston kautta.
Kenneth Winberg
Yksityispankkiiri
Aktia Private Banking
Nordea
Capital Corporate
Joustava ja monipuolinen sijoitusratkaisu yrityksille
Nyt yrityksesi voi sijoittaa asiantuntijoiden hoitamiin valmiisiin sijoituskoreihin sekä rahastoihin ja indeksilainoihin yhdellä sopimuksella ja hyötyä samalla myös veroeduista.
Nordea Capital Corporaten edut:
•
•
•
•
Valmis varainhoito. Itsenäisesti sijoittavalle laaja valikoima
sijoituskohteita.
Mahdollista tehdä vaihtoja eri sijoitussidonnaisten vaihtoehtojen kesken ilman kuluja.
Tuottoa ei veroteta sijoitussidonnaisen vaihdon yhteydessä.
Sijoitussidonnaisen tuottoa ei veroteta vuosittain, vaan
vasta sitä nostettaessa tai sopimuksen päätyttyä
Tule sinäkin asiakkaaksi Nordeaan niin laitetaan yrityksesi
sekä omat pankki- ja vakuutusasiat kerralla kuntoon.
Turun yrityskonttorin johtaja Jouko Grönroos ja Raision yrityskonttorin johtaja Pertti Saarinen
toivottavat nykyiset ja uudet yritysasiakkaat tervetulleeksi Nordeaan. ”Turun ja Raision yrityskonttorien asiantuntijoilta saat sijoittamiseen ja muihin yrittämiseen liittyviin asioihin aina parhaat
mahdolliset ratkaisut.”
Soita Yrityspalveluumme 0200 2121,
ma–pe 8–18 (pvm/mpm) ja varaa aika meille.
Nordea Pankki Suomi Oyj
Lisätietoja saat yrityskonttoreistamme tai osoitteesta nordea.fi
Turun yrityskonttori, Kauppiaskatu 9 b, Turku
Raision yrityskonttori, Raisiontori 7, Raisio
nordea.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 17
anut soamisesta
Compa-
rtolastirättänyt
runkoa yhdis-
ä teknisuunnitmarinin
iverkos-
eavy Ineita kahLDA) ja
hipping
ana.
kokojen
sa vaihat muun
jääluok-
nki
man tilasngressien
ngressiin
skaan ai007. Kanelle noin
immassa
ukumääntamme
uuripääkulttuuouringin
uomasta
aisuuden
n toimitaa euroa.
kaupun-
oustalot,
en VPKVetus &
kongres-
Tutustu uuteen jätelakiin
ympäristöakatemiassa
Salo nousuun
yrittäjyydellä TYÖELÄMÄN TIETOISKUT
TOUKOKUUN alussa voimaanastuva uusi
ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN rakennejätelaki johtaa moniin muutoksiin paitmuutos ravistelee Salon talousaluetta
si yritysten jätehuollossa myös kuntakovalla kouralla. Nokian tuoreiden irtiYRITYSTOIMINNAN
KEHITTÄMINEN
ympäristöhuolto
HENKILÖSTÖPALVELUT JA AMMATILLINEN KUNTOUTUS
puolella.
Laki edellyttää,
että vanhat
sanomisten lisäksi
tuhansia työpaikkosopimusperusteiset jätteenkuljetukset
ja hävisi jo aikaisemmin. Mutta Salossa
käsitellään uudelleen uuden lain perususko huomiseen on aito ja ratkaisu on
teiden mukaisesti. Uusi päätös on tehtävä
erittäin selkeä! Uudet työpaikat syntyvuoden kuluessa lain voimaan tulosta.
vät liikevaihtoaan kasvattaviin ja kanKunnat voivat edelleen jatkaa ns.
nattaviin yrityksiin ja yritysten menessopimusperusteista (uudessa laissa
tys parantaa alueen elinvoimaa. Kaikki
L&T on järjestänyt syksyn aikana eri paikkakunnilHankintojen johtaminen on merkittävin toimitusUudelleensijoittumisvalmennus eli outplacement
kiinteistön haltijan järjestämä) kulsiis hyötyvät!
VARSINAIS-SUOMEN ja Satakunnan maakuntien välinen yhteistyö ja Turun kaup
ketjuosaamisen kehityskohde suomalaisissa teolla peruskoulutuksia yritysten jätehuoltovastaavilon yleensä irtisanottaville työntekijöille, esimiehiljetusjärjestelmää vastuullaan olevan
Salo palkittiin syksyllä EK:n yripakamarin tukema tiehanke on vihdoin saavuttanut tuloksia. Kummalleki
lisuusyrityksissä (Logistiikkaselvitys 2010). Tämä
le. Koulutuksissa on herännyt paljon keskustelua
le ja / tai jäljelle jäävälle henkilöstölle suunnattu
jätteen kuljetuksissa. Tällöin sopimus
tysilmapiiritutkimuksessa Suomen
maakunnalle tärkeän valtatie 8:n parannustyöt päästään aloittamaan, sillä ha
ei ole yllätys, sillä tyypillisen teollisuusyrityksen
siitä, mitä jätehuoltovastaavan tehtäviin kuuluu.
yksilöllinen tai ryhmämuotoinen ohjausprosessi.
jätteen kuljetuksesta solmitaan suoyrittäjämyönteisimmäksi seutukunlitus on osoittanut kehysriihessä kehittämiselle sata miljoonaa euroa. Se on vaja
Uusi jätelaki ei varsinaisesti edellytä yriValmennus tukee irtisanottua ihmistä suunkustannuksista merkittävä osa kuluu ulkopuolelta
raan kiinteistön ja jätehuoltoyrityknaksi. Yrittämisen ”hulluus” on toipuolet hankkeen kokonaisbudjetista, joka on 210 miljoonaa.
tyksiltä jätehuoltovastaavan nimeämistä, mutta
taamaan katseensa kohti tulevaisuutta sekä henhankittaviin raaka-aineisiin, komponentteihin, ja
sen välille, jolloin kunnan tai kunnalsinaan käsin kosketeltavaa ja kaikkia
– Tämä on alku tien kehittämiselle ja iloitsemme myönnetyistä varois
kaikkien kirjanpitovelvollisten yritysten täytyy
kisellä tasolla että konkreettisesti työnhakuvalliiketoimintaa tukeviin palveluihin. Kustannussääslisen jätehuoltoyhtiön ei tarvitse ottaa
kannustavaa. Sitä sopii tulla ihmetteta. Työtä on kuitenkin vielä paljon edessä. Rahoituksen elinkaarimalli ei to
seurata ja tarkkailla jätehuoltoaan säännöllisesmiuksia parantamalla. Nykypäivän työnhaku on
töt hankinnoissa realisoituvat suoraan viivan alle
aktiivista roolia kuljetusten järjestälemään kauempaakin!
mi kuin Turun ja Nousiaisten välillä. Muut osat on hoidettava budjettiraho
ti sekä perehdyttää jätehuollosta vastaavat hentäyttä työtä, mikä saattaa vaikeudellaan yllättää
jäävään liikevoittoon. Onkin hyvä kysyä: Ollaanmisessä.
Salon rakennemuutosstatus mahtuksella. Meille kriittinen kohta on Masku, jonka ympäristölupa on voimass
kilöt.
etenkin monen pitkään samassa yrityksessä työsko yrityksessä selvillä miten näihin hankintoihin
Turun seudulla useat kunnat ovat
dollistaa monipuoliset kehittämis- ja
vuoteen 2014 asti. Asialla on kiire, kun ottaa huomioon tarjouskilpailun
Tärkeintä on, että yrityksessä käydään keskennelleen henkilön, jos hän joutuu kohtaamaan
kuluvat rahat käytetään?
päätyneet sopimusperusteiseen kuljeinvestointituet pk-yrityksille vuoden
mahdollisten valitusten vaatiman ajan, maakuntajohtaja Juho Savo totesi Sa
kustelu jätehuollon seurannasta ja siihen kuutyömarkkinoiden haasteet yksin.
Vaikka perusteellisesti tehtävää kuluanalyytusjärjestelmään. Hyvin toimivaa jär2013 loppuun saakka. Yrittäjyyden
takuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen yhteiskokouk
luvista tehtävistä sekä vastuuhenkilöistä. Laki
Valmennuksesta hyötyy työntekijän lisäksiä varten tarvittava tieto saattaa olla vaikeasti
jestelmää ei ole tarpeen muuttaa. Nyt
ja innovatiivisuuden katalysaattorisen tiedotustilaisuudessa.
edellyttää nopeita toimia havaittujen puutteiden
si myös työnantaja, joka joutuu valmistamaan
kerättävissä, voidaan sen perusteella muodostaa
myös niillä kunnilla, jotka ovat aikaina toimii kaupungin elinkeinoyhtiö
Maakuntahallituksen puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan työn alo
poistamiseksi, ja siksi onkin tärkeää sopia yritykesimiehiä tuleviin irtisanomisiin ja kohtaamaan
merkittävimmät hankintakategoriat, sekä niissemmin valinneet kunnan kilpailuttaYrityssalo. Moni yritys on jo lähtetus on mahdollista saada vuoden 2013 budjettiin.
sen sisäisistä toimintamalleista.
jäljelle jääneiden työntekijöiden reaktioita. Yrisä käytettyjen toimittajien määrä, konsolidointiman jätteenkuljetuksen, on mahdollinyt toteuttamaan investointejaan tai
– Liikennevirasto tekee suunnitelman ja esityksen liikenneministeriöll
Yksinkertaisimmillaan jätehuoltovastaavan
tyksessä jatkavan henkilöstön työmoraalin ja simahdollisuudet sekä kehityskohteet.
suus harkita päätöstään uudelleen.
ryhtynyt pohtimaan uutta suuntaa liiTavoitteena on saada se hallituksen budjettiriihen käsittelyyn elokuussa.
tehtäviin voi kuulua esimerkiksi lavojen tai putoutumisen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeYmmärrys yrityksen hankinnoista, sekä kärKunnan vastuulla olevien jätteiketoiminnalleen. Uusia yrityksiä synJulkisuudessa on ollut esillä, että nyt saatavat varat käytettäisiin Raisio
ristimien tyhjennystilaukset, laskujen tarkistaää organisaation toimintakyvylle. Mitä aiemmin
sivälliset panostukset hankintahenkilöstön osaaden kuljetuksen säilyminen vapailla
tyy lähes joka päivä: viime vuonna
Nousiainen -tieosuuden parantamiseen. Maakuntien yhteiskokouksessa ku
minen sekä siirtoasiakirjojen allekirjoittaminen
toimenpiteet aloitetaan, sitä parempi. Uudelleenmiseen mahdollistavat ostamisen kehittämisen
markkinoilla auttaa jätehuoltoyrityk329, tämän vuoden kolmen ensimmäitenkin todettiin kiireellisiä tarpeita olevan myös Satakunnan puolella, jote
ja tallentaminen. Jos yrityksessä syntyy jätetsijoittumisvalmennus on tärkeä osa eettistä henhankintojen johtamiseksi, joka tuottaa yritykselsiä kehittämään palveluitaan paikalsen kuukauden aikana jo 80.
on mahdollista, että osa varoista osoitetaan sinne. m
tä yli 100 tonnia vuodessa tai sillä on ympäriskilöstöjohtamista, jonka avulla voidaan edesautle kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Tällisiin tarpeisiin. Se turvaa jatkossakin
Kaikista ei kuitenkaan voi leipoa
tölupa, tulee kirjanpitoon lisävaatimuksia. Jotta
taa myönteisen työnantajamielikuvan säilymistä
läisen kyvykkyyden tason saavuttaminen ei kuivalinnan vapauden jätehuollon palveyrittäjiä. Tarvitaan ideaa, tahtoa ja risorganisaatiossa voidaan nimetä vastuut, on siis
henkilöstövähennyksistä huolimatta. Huonosti
tenkaan tapahdu hetkessä, ja jos näin olisi, ei
luiden ostamisessa ja kilpailuttamikinottokykyä, jossain määrin myös
myös syytä tietää, mitä kaikkea laki yritykseltä
hoidettuihin irtisanomistilanteisiin saattaa liithankintaosaamisesta voisi ajatellakaan seuraasessa. Parhaimmillaan Turun seutu
hyvää päättely- ja ongelmanratkaisuvelvoittaa.
tyä maineen menetyksen lisäksi myös erilaisia
van kestävää kilpailukykyä markkinoilla.
vahvistaa asemaansa kierrätysyhteiskykyä sekä uusien tilanteiden hallinLain hengen mukaisesti yrityksissä tulisi valtaloudellisia riskejä. Valmennusprosessien kusTurun yliopiston kauppakorkeakoulu tukunnan ja materiaalitehokkuuden
taa ja omaksumista.
voa etusijajärjestyksen toteutumista: jätehuoltotannukset ovat hyvin pieniä verrattuna niistä
kee yhdessä Yrityssalo Oy:n kanssa varsinaissuunnannäyttäjänä, mikä tukee myös
Yritysten kasvulle täytyy antaa hyvastaavan tehtävä voi sisältää myös tarkkailua
osapuolille koituviin hyötyihin.
suomalaisten yritysten ponnistuksia hankintamuuta yritystoimintaa alueella.
vät mahdollisuudet. Turha byrokratia
syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden väMuutoksesta toiseen sopeutuvaa henkilöstöä
osaamisen kehittämiseksi tarjoamalla Euroopan
Tähän liittyen kannattaakin ilon poistettava ja monipuolisia rahoihentämiseksi sekä uudelleenkäytön ja materiaaon syytä arvostaa myös teoilla, ei vain puheilla.
Unionin tuella mm. strategisen hankinnan koumoittautua Turun Ympäristöakatemitusmahdollisuuksia, yrityshautomoita
likierrätyksen lisäämiseksi. Aiempaa kattavampi
Eropakettien sijasta tai lisäksi työntekijät tarvitlutusta, tietoiskuja hankinnan työkaluista, seaan kuulemaan lisää jätelaista: www.
ja sparraajia on innovatiivisesti järjesja tarkempi kirjanpito onkin ennen kaikkea välisevat (ja ansaitsevat) aitoa tukemista, kuuntelua,
kä avoimia seminaareja. Kutsumme alueen yriymparistoakatemia.com. Ilmoittautettävä. Avarakatseisuus on valtti kasne toiminnan seurantaan ja kehittämiseen, mitä
ohjausta ja sparrausta.
tysten päätöksentekijät ja hankintahenkilöstön
duthan viimeistään 27.4.
vuyritykselle, kun kilpaillaan parhaiskannattaa hyödyntää myös tiedottamisessa yri”Hankintaosaamisesta kilpailukykyä” –seminaata tulevaisuuden markkina-alueista.
tyksen sisällä sekä sidosryhmille.
riin 14.12.2012 kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta (ilmoitus tämän lehden sivuilla).
Riikka Kinnunen
Maija Pirvola
Ympäristöhuollon asiantuntija
Kehittämispäällikkö
Hankintaosaaminen
yritysten kasvun tueksi
Mitä jätehuoltovastaavan
tehtäviin kuuluu?
Uudelleensijoittumisvalmennuksesta
tukea muutokseen
Vihreää valoa kasitielle
Autoveron korotus aiheutti
myyntipiikin maaliskuussa
Lassila & Tikanoja
Harri Lorentz,
KTT
Me huolehdimme,
ma professori
Yrityssalo Oy
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh. 050 502 7087
Mari Kanerva
Riikka
Kinnunen
jotta sinä voisit olla
huoleton.
Ympäristöhuollon asiantuntija
Lassila & Tikanoja
eniten
rekisteröityä
Tiiminvetäjä, henkilöstökonsultti
1010
eniten
rekisteröityä
henkilöautomerkkiä
03/2012
henkilöautomerkkiä
03/2012
HRV-palvelut
Merkki
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Turun työ- Markkinaja elinkeinotoimisto
03/2012 osuus (%)
TOYOTA
VOLKSWAGEN
FORD
SKODA
AUDI
VOLVO
NISSAN
MERCEDES-BENZ
KIA
OPEL
YHTEENSÄ
Muut
KAIKKI YHTEENSÄ
MATKAILUAUTOT
Henkilöautot yhteensä
3 096
2 328
1 777
1 723
1 681
1 502
1 298
1 125
1 090
898
16 518
6 264
22 782
142
22 924
13,6
10,2
7,8
7,6
7,4
6,6
5,7
4,9
4,8
3,9
72,5
27,5
100,0
Elinvoimaa yrityksille
- ratkaisu henkilöstöasioihin kaikissa työuran vaiheissa
Taulukko
sisällä20100
Ahvenanmaalla
Linnankatu
50, 3.eikrs,
Turku, rekisteröityjä
puh. 010 604 3150, www.hrv.palvelut.fi
ajoneuvoja.
jotta sinä voisit
olla yritysuutisia,
huoleton. juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Lähetä
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN Me
YRIThuolehdimme,
YS- JA TALOUSLEHTI
Taulukko ei sisällä Ahvenanmaalla rekisteröityjä ajoneuvoja.
18 mania
1/1
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
tunnelmassa
Palkintoja ja kehittämistä
monella saralla
Turun Kehittäjä ja Tulevaisuuden Kehittäjä 2012
Turun nuorkauppakamarin Turun Kehittäjä -tapahtumassa jaettiin poikkeuksellisesti kaksi palkintoa. Turun Kehittäjä
-palkinnon rinnalle lanseerattiin 25-juhlavuoden kunniaksi Turun Tulevaisuuden Kehittäjä -palkinto yhdessä Turku
Science Park Oy:n kanssa. Sillä halutaan
vahvistaa alueellista sitoutumista yhteiseen tulevaisuuteen. Palkinnon saa kasvuyritys, start-up, liikeidea tai henkilö,
jolla on potentiaalia kasvaa seuraavaksi
turkulaiseksi taloudelliseksi menestysta-
rinaksi. Turun Tulevaisuuden Kehittäjäksi
2012 valittiin teknologiayritys Uniqoteq.
Se tunnetaan QSurf-innovaatiostaan, joka mahdollistaa internet-käytön televisiossa 3G-yhteyden kautta. Muut Turun
Tulevaisuuden kilpailun finalistit olivat
FitDog Finland Oy ja Loikka Design
Oy. Turun Kehittäjäksi valittiin Turun
Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011, joka
onnistui elävöittämään Aurajokirantaa
ja tekemään sen uudella tavalla tutuksi.
Turun nuorkauppakamari
Vuoden 2012 Turun Kehittäjät Uniqoteqin Marie Laine
ja Turun Kultuuripääkaupunkivuotta
edustaneet Cay Sevón, Saara Malila ja
Suvi Innilä ottavat
vastaan onnitteluja
Turun Nuorkauppakamarin Kari Veijoselta, Juhani Lepältä,
Ville Vihervaaralta ja
Katariina Räikkeeltä.
Mainostorstai kokosi yhteen reilut 600 mainosalan
toimijaa verkostoitumaan ja päivittämään tietojaan.
Mainostorstai
Marraskuu alkoi turkulaisten mainosalan toimijoiden vuosittaisella voimainponnistuksella, Mainostorstailla Kinopalatsissa. MARK Markkinointiliitto Turun, mainostoimistojen, digitaalisen ja painotuotannon
edustajien sekä Kärkimedian, Turun Seudun kehittämiskeskuksen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja muiden sponsorien yhteistyöllä
syntyi ajankohtainen seminaari ja mahdollisuus katsoa Cannesin tuoreimmat mainosfilmivoittajat. Seminaarissa perehdyttiin muun muassa
brändeihin sosiaalisessa mediassa, verkkokauppaan ja terveysbrändiin.
Turun Yrittäjänainen 2012
Loimaalaisen
Heikkilän tilan
isäntä ja Luamupuoti Volterin pitäjä Teppo
Heikkilä tarjosi
Ruokamessuilla
luomupihvikarjan lihaa.
Tarja Oikarinen
Turun Yrittäjänaiset palkitsivat 65-vuotisjuhlassaan Suomalaisella Klubilla vuoden
2012 Yrittäjänaisena Taina Kannuksen
Hautauspalvelu Pietétistä. Hän on työskennellyt yrityksessä sen perustamisesta
alkaen vuodesta 1993 ja siirtyi nopeasti
yhtiökumppaniksi. Yrittäjien lisäksi vakinaisia työntekijöitä on 7 ja viranomaiskuljetuksissa osa-aikaisesti 7 henkilöä.
Pietétiin kuuluu Turussa Eerikin- ja
Kiinanmyllynkadun liikkeet sekä Hautauspalvelu Lindström Naantalissa. Yritys hoitaa noin 650 hautausta vuodessa
kaikkine palveluineen. Hoitoalan työntekijöille voidaan järjestää koulutusta.
Taina Kannus pitää hautaustoimistoalaa vaativana, mutta se on myös palkitseva, kun on osannut tukea omaisia vaikeassa tilanteessa.
Turun Ruokamessut
Turun Kirjamessujen yhteydessä lokakuussa pidettiin Ruokamessut,
joilla lähiruoka oli näyttävästi esillä seutukunnittain. Lähi- ja luomuruokaa maisteltiin ja ostettiin kotiin viemisiksi vilkkaasti. Tarjolla oli
myös uudestaan löydettyjä vanhoja valkuaisainerikkaita viljelykasveja,
kuten öljyhamppua ja härkäpapua.
SUOMEN SUURIMMAT
JOULUMYYJÄISET
Turun Messukeskuksessa
Sunnuntaina 9.12.2012 klo 11 – 18
SATOJA MYYJIÄ – TUHANSIA ASIAKKAITA
HANKI PUKINKONTTIIN LAHJAKSI JA JOULUPÖYTÄÄN
YKSILÖLLISIÄ KÄDENTÖITÄ JA HERKKUJA
VAIN TÄSTÄ TAPAHTUMASTA!
VAPAA SISÄÄNPÄÄSY!
 
Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.
Turuntie 3, Salo, p. 02-7313545
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 19
Jos yrittäjä laittaa
kaiken likoon,
meistä on reilua
tehdä samoin.
Tiedämme millaista yrittäjän arki on. Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa
kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen
samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen. Hoidamme kymmeniä tuhansia
vahinkotapauksia vuodessa, joten osaamme työmme. Ja siksi korvauspalvelumme saa keskimäärin arvosanaksi 4,5 viidestä mahdollisesta.
Klikkaa osoitteeseen if.fi/tarjous ja pyydä räätälöity vakuutustarjous.
if.fi
010 19 15 00
Voita
iPad mini!