Kuluttajien pitäisi omalta osaltaan pitää talouden
1 • 2012 Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti KIRJOITTAJAVIERAS Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski: Ympäristöliiketoiminnalla tulevaisuuden mahdollisuuksia LIIKENNE JA LOGISTIIKKA RFID-tunnistus lisäisi logistiikkaketjun läpinäkyvyyttä RAHAN VALTAKUNTA Professori Lars Hassel: Eettinen sijoittaminen lisääntyy kaikkialla maailmassa Toimitusjohtaja Risto Korpela, Turun Seudun Osuuspankki: manialehti.fi Kuluttajien pitäisi omalta osaltaan pitää talouden pyörät pyörimässä Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 1 2 mania TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras – Kari Koski 4 Näsäviisauksia – Riku Näsänen 5 Ajankohtaista 6 Eteenpäin T SaloTech auttaa teknologiayrityksiä kehittymään, kumppanina mm. Turun yliopiston BID-yksikkö (Business Innovation Development). ulevaisuus tehdään itse, jäi vahvasti mieleeni Salossa järjestetystä SaloTech -ohjelman avausseminaarista, jossa luotiin uskoa omaan tekemiseen ja kerrottiin, miten teknologiayrityksiä aiotaan auttaa kehittymään alueella. Salon pienessä kaupungissa tuntui olevan vahva halu löytää uutta suuntaa eikä jäädä itkemään menneitä aikoja. Se oli reilut kaksi viikkoa ennen Nokian ilmoitusta valmistuksen lopettamisesta kaupungissa. Nyt sitä halua ja henkeä todella tarvitaan. Ehkä lopettamista oli jo uumoiltukin. Tiedon tultua eräskin työntekijä totesi, että hyvä puoli oli se, kun vihdoin sanottiin mitä tapahtuu. Näin se on. Epävarmuus jäytää, mutta kun tietää tilanteen, voi shokista toinnuttuaan alkaa miettiä, mitä voisi tehdä. Valmistuksen loppuminen on todellinen isku pienelle kaupungille, eikä sitä paikata hetkessä. Toivottavasti Nokian tarjoama tuki kuitenkin oikeasti auttaa ihmisiä edes vähän eteenpäin. Viime kädessä jokainen ihminen kuitenkin valitsee itse suuntansa. Vaikeassa tilanteessa voisi ajatella vaikka Paavo Väyrystä, joka halusi presidentiksi mahdottomasta lähtökohdasta ilman edes omiensa kannatusta. Lujalla uskolla itseensä hän määrätietoisesti jyräsi itsensä melkein vaalien toiselle kierrokselle. Sen puolesta ei muutamaa viikkoa aikaisemmin juuri kukaan olisi lyönyt vetoa. Minä kyllä löisin vetoa Salon puolesta, siellä on sisua. Kiistaa kuntauudistuksesta kuuma kiista, joka varmasti saa tulta lähestyvistä kuntavaaleista. Toivottavasti itse asiaa ei kuitenkaan vesitetä omien linnakkeiden pönkittämiseksi. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä, siitä pitäisi sopia asiallisesti. Kuntauudistuksesta on kehkeytymässä Lähiruoka tuo mahdollisuuksia matkailulle ja maaseudulle. Riihipuodin Eeva Saari maistatti ohrapuuroa Turku Touringin Anne-Marget Niemellä. Uusiin asemiin 12 Henkilö – Risto Korpela 14 Teema: Liikenne ja logistiikka 16 RFID-tunnistus ei vielä ole yleistynyt logistiikkayrityksissä, mutta mahdollisuuksia on. •RFID-teknologian mahdollisuuksista16 •Teemantuntija – Jarkko Heinonen 19 Rahan valtakunta 20 Salkunvartija – Jani Valtonen 21 Rahoitusalan uutisia 22 Työelämän tietoiskuja 24 Terveys ja hyvinvointi 26 Tunnelmassa 27 Anne kortela, päätoimittaja [email protected] mania Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti Julkaisija Viestintämania Oy, TURKU kustantaja Business to Business Mediat Oy Piispantilankuja 4, 02240 Espoo TOIMITUS Päätoimittaja Anne Kortela Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU Puhelin 040 590 3860 [email protected] Ruoka oli isossa roolissa Matkailun Oskarin voittajaa valitessa. MYYNTI Myyntipäällikkö Maritta Palmula-Kuloila Markkinointi Haagalund Puhelin 050 323 7785 ja 040 501 77 81 [email protected] Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Kansikuva Monsuuni Taitto BBM Oy / Tarja Salonen, Sininen Arkki Oy Juttuvinkit [email protected] Painopaikka Botnia Print, Kokkola 2012 Painos ja jakelu Painos 13 000 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun kauppakamarin, Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien, Turun Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan yrityksen nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin. 9. vuosikerta OSOITEMUUTOKSET [email protected] TILAUSHINTA Vuosikerta (6 numeroa) 36 € ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Seuraava numero 26.4.2012 TEEMA: Teollisuus ja alihankinta www.manialehti.fi mania 3 kirjoittajavieras Uudenkaupungin kehitysnäkymät elinkeinoelämän kannalta U usikaupunki on viimeisten runsaan 15 vuoden aikana kulkenut pitkän tien pelkästään suurteollisuuden varassa eläneestä pikkukaupungista kohtuullisen monipuolisen elinkeinorakenteen paikkakunnaksi. Tämä ei ole kuitenkaan tapahtunut itsestään, vaan siihen on tarvittu pitkäjänteistä ja sitkeää kaikkien tahojen yhteistyötä. Pelkkä monipuolinen elinkeinorakenne ei kuitenkaan yksistään pitkän päälle riitä, vaan yrityksille pitää joka hetki taata parhaat ja monipuolisimmat kehittymismahdollisuudet niin, että ne voivat keskittyä olennaiseen eli toimintojensa ja tuotantonsa jatkuvaan kehittämiseen. Tähän on Uusikaupunki kaupunkina pyrkinyt keskittymään koko organisaationsa voimin. On hyvin tärkeätä, että kaupungin kaikki yksiköt ymmärtävät edellä kuvatun, kaupunginvaltuustonkin linjaaman periaatteen myös käytännössä. Kun elinkeinoelämän kehittämisen perusperiaatteet ovat kaikille selvät ja kun kaupunki voi vielä taata lähes ”yhden luukun” toimintatavan myös suurissa ja jopa kansainvälisissä hankkeissa, on uusien toimialojen saaminen pienellekin paikkakunnalle lähes omin voimin täysin mahdollista. Uusien tuotantojen saamista Uuteenkaupunkiin on erityisesti helpottanut päätöksentekomme nopeus ja ennakoitavuus sekä erityisesti se, että neuvottelukumppani on voinut kaikissa olosuhteissa luottaa kaupungin edustajien sanaan ja lupauksiin, jotka pitävät myös aikataulullisesti. Uusia toimialoja ei millekään seudulle eikä tähän maahankaan saada ilman laajaa, tarvittaessa myös kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Yhä tärkeämpiä asioita ovat myös ympäristötekijät, jotka painottuvat erityisesti pohjoismaisissa ja Eurooppalaisissa hankkeissa. Hyvä esimerkki uudesta kansainvälisestä toimialasta Suomessa ja samalla Uudessakaupungissa on soijanjalostamo, jonka rakennustyöt on juuri aloitettu. Kysymyksessä on valmistuttuaan Euroopan suurin alan laitos, jonka ensimmäisen rakennusvaiheen investointi on energiaratkaisuineen jo lähes 200 miljoonaa euroa. Paitsi satoja välittömiä ja välillisiä työpaikkoja tämä yritys tuo Suomeen täysin uudenlaista tekniikkaa ja tuotantoa, jolla on huomattava valtakunnallinenkin merkitys monella eri tavalla. Lähes yhtä suuri hanke on kaikkiaan n. 100 miljoonan euron tuotantoprosessi, jossa bioetanolin valmistuksen sivutuotteena syntyy raaka-aineita elintarvike- ja rehuteollisuudelle sekä myös valmista rehua hyötyeläimille. Tässäkin hankkeessa on kysymys täysin uusien tuotantoprosessien ja uusien tuotantokonseptien rakentamisesta Suomeen. Uskomme, että tätä hanketta koskevat neuvottelut ”saadaan maaliin” tulevaan kesään mennessä. Molemmat edellä selostetut toimialat ovat maassamme uusia. Soijajalostamon neuvottelut kestivät kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta. Bioetanolihankkeen neuvottelut ovat jo tähän mennessä kestäneet kolme vuotta. Neuvottelujaksojen pituuksista voi päätellä, että etenkin Suomesta vielä puuttuvien toimialojen saaminen jollekin paikkakunnalle edellyttää erittäin pitkäjänteistä ja sitkeää kaikkien tahojen yhteistyötä. Uusista toimialoista Uusikaupunki uskoo vahvasti erityisesti ympäristöliiketoiminnan merkitykseen tulevaisuudessa sekä kotimaisessa tuotannossa että viennissä. Tähän vaikuttaa tietenkin se, että Uusikaupunki on pilottina mukana Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimassa kohti hiilineutraalikuntaa eli Hinku-hankkeessa. Kaupunkimme erittäin myönteisten kokemusten perusteella olen varma, että cleantech-toimiala on tulevaisuudessa Suomelle erittäin tärkeä ja merkittävä myös kansainvälisesti. Sen kehittämiseen kannattaa kaikkien tahojen keskittyä, koska maallamme on ympäristöliiketoiminnassa ainakin jonkinlainen etumatka. Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2012 Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista! Kevään 2012 koulutustarjonnastamme voit valita ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta: taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi. Koulutuksissamme on • eri alojen huippuasiantuntijoita • viimeisimmät, päivitetyt tiedot • käytännönläheinen näkökulma • tuntuvasti edullisempi hinta jäsenyrityksille • monipuolinen tarjonta • erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet maniaan_1_tkk_.indd 1 4 mania 28.2. 29.2. 1.3. 6.3. 7.3. 8.3. 14.3. 15.3. 22.3. 29.3. 3.4. 4.4. 12.4. OFFICE 2010 perusteet Johdon mediavalmennus Talouslaskelmien perusteet Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ)- keväällä 2012 Velkojan asema ja toiminta maksukyvyttömyystilanteissa Perintö- ja lahjaverotus käytännössä Työpaikan poissaolot Vastuullinen hankintatoimi Pörssi-ilta Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus Excelin perusteet Monikulttuurinen työyhteisö Veronumero ja tilaajavastuulaki Ilmoittaudu netissä www.turku.chamber.fi > koulutus> koulutuskalenteri tai puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta. 2/2/2012 9:20:05 AM manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI näsäviisauksia Kaavoja kaupunkilaisten ehdoilla Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa asemakaavan, joka sallii TYKS:n kupeeseen, Kiinamyllynkadun ja Vähä Hämeenkadun kulmaan uuden, kahdeksankerroksisen talon rakentamisen. Kaupunkikuvan pitää uudistua, mutta millä ehdoilla? Miksi ahtaaseen ja turvattomaan Kiinamyllynkadun ja Vähä Hämeenkadun kulmaan, jota taksitolppa vielä entisestään kaventaa, pitää kaavoittaa asunto 230 turkulaiselle, joilla luulisi olevan äkkiseltään laskien 50–100 autoa. Uudessa kaavassa asemakaavatoimistolle riittää yksi maan alle rakennettava autopaikka jokaista 160 asunnoille varattua kerrosneliötä kohti, kuitenkin vähintään yksi jokaista kahta asuntoa kohti. Käytännössä siis vain joka toiselle noin 80 neliön kerrostaloasunnolle on varattava yksi autopaikka, eikä vieraspaikkojakaan taida olla kuin nimeksi. Kiinamyllynkatu ei ole poikkeus, valitettavasti. Kiinteistöjen massoja kasvatetaan, autopaikkoja kaavoitetaan liian vähän ja leikki- ja viheralueista tingitään. Sitten päätöksiä ”viherretään” kaventamalla ajoväyliä, poistamalla kadun varsien pysäköintiruutuja ja lisäämällä tilalle puita ja istutuksia. Ei ihme, että keskusta-alueiden pysäköintiongelmat jatkuvasti pahenevat. Poikkeuksia tehdään etenkin silloin, kun tilaa rakentamiselle on niukasti ja pysäköintipaikkojen löytäminen kortteleissa on jo entuudestaan vaikeaa. Mieleeni tulee muutaman vuoden takainen tapaus Läntiseltä Pitkäkadulta. Kaava edellytti 24 autopaikkaa, mutta kaupunki salli naapureiden muistutuksista huolimatta karsia määrän tiiviiseen kortteliin valmistellussa uudisrakennuksessa lähes puoleen, 14:ään. Leikkialueelle asetettu alkuperäinen 240 neliön vaatimus pieneni vielä reilummin: riitti, että kattoterassille sijoitettiin 90 neliön leikki- ja oleskelutila. Perusteluina se, että talo on suunniteltu 18–25 -vuotiaille nuorille, jotka asuvat talossa 1-2 hengen talouksissa, keskimäärin parin vuoden ajan ja ovat lapsettomia, ilmeisesti myös autottomia. Mutta autoja ne ensiautotkin ovat, aivan kuten alle 18-vuotiaiden mopoautot. Kaavoittaja olettanee myös, että tuhkakuppi oven pielessä riittää heille Kiinteistöjen massoja kasvatetaan, autopaikkoja kaavoitetaan liian vähän ja leikki- ja viheralueista tingitään. viherpihaksi. Ja vaikka riittäisikin, mitä sitten kun kiinteistön omistaja päättää tarjota asuntoja myös muille kiinnostuneille? On kaava-alue sitten uusi tai vanha, kaavoja laadittaessa tunnutaan vähät välitettävän niihin liittyvistä muistutuksista. Hirvensalosta rakennetaan vastustuksesta huolimatta tiheää, jopa laskettelurinteen ahtaalle ajavaa lähiötä, eikä Kakolan kaavassa paljon paremmalta näytä. Pinta-alaltaan suuressa, mutta harvaan asutussa Suomessa ei viheralueille ja väljälle rakentamiselle tunnu olevan sijaa. Toista se on tiiviissä Keski-Euroopassa, missä osa kaupungeista suosii matalaa rakentamista ja jopa miljoonakaupungeissa voidaan vielä jättää laajoja viheralueita asukkaiden iloksi. RIKU NÄSÄNEN Kirjoittaja on Manian julkaisija ja entinen päätoimittaja, joka nykyisin työskentelee Turku Sciece Parkin tiedottajana. Huhtikuun Mania ilmestyy 26.4.2012 Teema: Teollisuus ja alihankinta Ilmoitustilavaraukset huhtikuun lehteen 11.4. mennessä Advertoriaali- eli yritysesittelyvaraukset jo 4.4. mennessä myynti puh. 050 323 7785 [email protected] mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 5 ajankohtaista Teknologian tulevaisuutta tehdään Salossa Salon seudun teknologiayritykset eivät haikaile menneitä alihankinnan kultaaikoja, vaan etsivät tulevaisuuden mahdollisuuksia. Lähes 150-päinen yleisö kuunteli 19. tammikuuta SaloTech -ohjelman aloitustilaisuudessa Salon Astrumkeskuksessa kiinnostuneena ajatuksia herättäviä esityksiä maailman mahdollisuuksista. Keskustelua käytiin vilkkaasti. EVAn johtaja Matti Apunen asetti Salolle esimerkiksi Etelä-Korean, joka on noussut nopeasti kansainvälisesti merkittäväksi kaupan keskukseksi. Huonompi esimerkki oli Detroit, joka on taantunut menetettyään autoteollisuuden johtoaseman. – Globalisaatio tapahtuu meistä riippumatta, se on armoton, mutta täynnä mahdollisuuksia. Kun on notkeutta ja halua, näkee mahdollisuudet. Ulospäin suuntautuminen on tärkeää, korostan yrittäjän hyveitä, ne voivat tehdä Salosta Suomen Korean. Tarvitaan henkeä, jonka päälle voi rakentaa ratkaisua, Matti Apunen painottaa. Etlan tutkimuspäällikkö Jyrki AliYrkkö valotti kansainvälisten markkinoiden luonnetta. – Globalisaatio hajotti kansalliset klusterit ja arvoketjut ovat hajonneet pieniin osiin eri maihin. Yritys voi toimia millä tahansa osa-alueella. On Salon seudun teknologiayrityksiä sparraavat monet koulutukseen ja tutkimukseen liittyvät toimijat, jotka esittäytyivät avajaistilaisuudessa. harhaluulo, ettei Suomessa voi valmistaa elektroniikkaa kannattavasti, sillä kokoonpanon osuus on vain noin 3-4 prosenttia kustannuksista. Lisäksi ohjelmistojen merkitys erityisesti laitevalmistuksessa kasvaa ja niillä voidaan tuoda lisäarvoa tuotteeseen. Salon Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Sjöholm kiteytti tiiviin iltapäivän antia. – Matti Apusen Detroitin esimerkki oli loistava. Hienoon menneisyyteen ei voi jäädä, eikä Salossakaan jääty itkemään Meegon perään, vaan Nokiassa syntyi patoutunutta yrittäjyyttä. Jyrki Ali-Yrkön esityksestä jäi mieleen, että tulevaisuutta on vaikea ennustaa, meidän pitää tehdä se itse. Me tehdään tämä homma yhdessä, SaloTechilla on siinä iso rooli. On tärkeää, että pysytään päätöksissä, jotka tehdään, Sjöholm toteaa. Tähän oli helppo uskoa, sillä yhteinen eteenpäin menemisen halu oli lähes käsin kosketeltava. Rakennemuutoksen alkushokin jälkeen hihat on selvästi kääritty ja töitä ollaan valmiita tekemään, toki sitä tiedetään olevan paljon. Apuun on Yrityssalon johdolla valjastettu koko joukko yhteistyökumppaneita. SaloTechin toimintaa vetää ohjelmapäällikkö Peter Soinu, jolla on pitkä Nokia-tausta. – SaloTech on myyntiä, yhteistyö- – Me tehdään tämä yhdessä, SaloTechilla on siinä iso rooli, Salon Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Sjöholm sanoo. tä, osaamisen kehittämistä ja palvelua. Haemme näkyvyyttä salolaiselle ICT-osaamiselle. Nyt on avattu portaali, jossa yritykset voivat esitellä toimintaansa ja löytää verkostokumppaneita ja keskustella. Teimme myös yhteisen esitteen ja järjestämme työpajoja, tapahtumia ja koulutuksia. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään aktiivisesti esimerkiksi hyvinvointi- ja terveysteknologiasta, elämys- ja peliteknologiasta, Meri-ICT:stä. Vuoropuhelu on tärkeää, Soinu korostaa. mania ANNE KORTELA Meri-ICT innovaatioareena Nokia siirtää valmistuksen Salosta Aasiaan Nokia ilmoitti 8.2.2012, että Salon tehtaan tuotantohenkilökuntaa tullaan vähentämään enintään tuhannella vuoden 2012 loppuun mennessä. Vähennys liittyy Nokian suunnitelmiin, joiden mukaan Salon tehdas keskittyy tulevaisuudessa älypuhelinten räätälöintiin ja kokoonpano siirtyy Aasiaan. Sama suunnitelma koskee Komaromin tehdasta Unkarissa ja Reynosan tehdasta Meksikossa. – Kokoonpanon siirrolla Aasiaan on tarkoitus nopeuttaa laitteidemme tuloa markkinoille. Työskentelemällä lähempänä alihankkijoitamme uskomme voivamme tuoda innovaatioita markkinoille nopeammin, ja siten parantaa kilpailukykyämme. Ymmärrämme suunniteltujen muutosten olevan vaikeita henkilöstöllemme. Olemme sitoutuneita tukemaan henkilöstöä ja paikallisia yhteisöjä muutosten aikana, Nokian Markets -yksikön johtaja Niklas Savander sanoo. Muutosten arvioidaan johtavan kaikkiaan noin 4 000 työntekijän vähennykseen kolmelta tehtaalta. Salossa suunniteltujen muutosten arvioidaan johtavan enintään tuhannen työntekijän vähennykseen. Henkilöstövähennysten arvioidaan toteutuvan vaiheittain vuoden 2012 loppuun mennessä. Nokia tulee tarjoamaan kattavan, paikallisesti räätälöidyn tukiohjelman, johon kuuluu sekä taloudellista tukea että tukea uudelleentyöllistymiseen. m 6 mania Meriteollisuuden ja tietotekniikan asiantuntijat pohtivat yhteisiä tulevaisuuden kehittämistarpeita Varsinais-Suomen Osaamiskeskuksen Jokapaikan tietotekniikka- ja Meriklusteriohjelman innovaatioareenalla, johon osallistui tietotekniikan ja meritoimialan yrityksiä sekä korkeakoulujen edustajia. Innovaatiotyöpajoja koordinoi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Leena Jokinen. STX Europen Turun telakan tuotekehityskoordinaattori Kari Sillanpään mukaan kehitystarpeet lähtevät asiakkaiden toivomuksista ja ne liittyvät turvallisuuteen tai laivan palveluihin. – Varustamot toivovat erityisesti uusien mobiilipalveluiden kehittämistä risteilyasiakkaille. Kokonaisvaltaisia palveluja ei oikein ole. Ongelmana on usein käyttöjärjestelmän kieli tai yhteensopivuus eri laiteversioiden kanssa. Risteilylaivalle voisi tuoda uusia sovelluksia ja hyödyntää wlan-verkkoa, joten operaattoriongelmaakaan ei olisi, Sillanpää ehdottaa. Konsulttiyhtymä Aikaa edustava Janne Aaltonen näkee yhteisten rajapintojen standardoinnin tuovan merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia myös pienille sovellusten kehittäjille. Laivojen energiatehokkuuden analysointiin erikoistuneen Eniram Oy:n teknologiajohtaja Henrik Dahl näkee tietotekniikan mahdollistavan merkittäviä säästöjä laivojen liikkuessa merellä. Reaaliaikainen seuranta antaa tietoja, joiden avulla laivan säätöjä voi muuttaa matkan aikana polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi. Areenan osanottajat ideoivat työpajoissa mahdollisia tulevaisuuden kehitystarpeita. Sellainen on esimerkiksi kommunikaation ja projektinhallinnan parantaminen laivan rakentamisen aikana, erityiskysymyksenä laitteet ja sovellukset, joilla voisi käsitellä teknisiä piirustuksia. Nolllapäästöisen laivan kehittämisessä tietotekniikkaa voisi hyödyntää esimerkiksi energialuokitusten todentamispalveluissa ja tiedon keruumenetelmissä kehittää säätietoa hyödyntäviä ohjelmistoja reittioptimointiin. Sähköistä asiointia miettivä työryhmä kaipasi muun muassa keinoa kerätä huomaamattomasti tietoa matkustajien käyttäytymisestä laivalla. Siinä voisi hyödyntää esimerkiksi paikkatietoa. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Kaupan Maailma NRO 4 | LOKAKUU 11 Kaupan Maailma Eat & Joy Maatilatorin Aki Arjola: Pientuottajien asema on Suomessa vaikea NRO 5 | MARRASKUU 11 Kaupan Liiton Turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja Mikko Koskinen: Poliisin määrärahojen vähentyminen näkyy kaupan arjessa Sivu 22 Sivu 22 Luonnonkosmetiikka kiinnostaa kuluttajaa Franchisetoiminta laajenee Suomessa voimakkaasti sivu 30 sivu 66 Kaupan riippumaton ammattilehti KaupanMaailma_4_2011.indd 1 Tendence-messut esitteli sinisen joulun sivu 32 sivu 38 Kaupan riippumaton ammattilehti TeleChemistryn toimitusjohtaja Jan Østrup, teknologiajohtaja Eino Kaartinen ja markkinointijohtaja Rasmus Hautala esittelevät laboratorioanalysaattorin ydinosaa. Kaupan Maailma -lehden kuusi mielenkiintoista ja monipuolista numeroa kotiin tai työpaikalle kannettuna vain 53,50 euroa! (+ alv 9 %) 23.9.2011 7:59:14 Kaupan Ma Hyvä kirjasyksy kääntää myynnin kasvuun ailma Smilehou se markkinointOy:n viestintä- ja Esa Luoto: ipäällikkö NRO 6 JOUL | UKUU 11 Verkkoka up edelläkäv an ijä ovat ollee t t pieniä yrity ksiä Sivu 22 Pellolta pulloon sivu 38 Middag tuo ruokatarpee resepteinee t n kotiovelle sivu 54 Kaupan riip pumaton ammattile hti Terveydenhoitokuluihin merkittäviä säästöjä suomalaiskeksinnöllä Turkulainen TeleChemistry on kehittänyt uudenlaisen laboratorioanalysaattorin, jonka avulla tavallisimpia laboratorionäytteitä voi analysoida välittömästi näytteenoton yhteydessä. Kokeiden tulokset saadaan alle puolessa tunnissa ja itse laite on niin pieni, että sen voi helposti kantaa kahden ihmisen voimin. Tieto kulkee laitteesta suoraan lääkärin tietokoneelle ja mahdollistaa nopean sairauden määrittelyn yhden potilaskäynnin aikana. Verinäytteiden kuljettaminen keskuslaboratorioihin on tarpeetonta, eikä potilaan tarvitse odottaa tuloksia päiviä. Säästöjä syntyy sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Esimerkiksi Suomessa tehdään vuosittain noin 60 miljoonaa laboratoriokoetta, joista heti vastaanotolla voitaisiin analysoida tulevaisuudessa noin puolet. Kaarinalaisen lääkärin Eino Kaartisen patentoituihin keksintöihin perustuva pienoislaboratorio käyttää hyväkseen nestemikroprosessori- ja laserteknologiaa ja pystyy analysoimaan jo 20 tavallisinta verikoetta. Vuoteen 2020 mennessä testien määrää on tarkoitus lisätä 40:een. – Terveydenhoitokustannukset kasvavat väestön ikääntyessä, joten kaikki säästömahdollisuudet ovat tervetulleita. Kompakti laite on helppo viedä myös kehitysmaihin ja hoitaa tietoyhteydet satelliittipuhelimen avulla. Silloin lääkäri voi tarvittaessa arvioida potilaan näytteen satojen kilometrien päästä. Etuna on myös se, että prosessissa tarvitaan äärimmäisen vähän vettä, toimitusjohtaja Jan Østrup sanoo. Keksinnön puitesopimuksista on jo neuvoteltu useiden yhteistyötahojen kanssa, jotka näkevät sen mahdollisuudet hyvinä. Pienoislaboratorioita on tarkoitus valmistaa lähiseudulla. – Täällä on paljon korkealaatuista alan osaamista ja haluamme tuoda työtä tänne, toimitusjohtaja Jan Østrup sanoo. Kehitetty menetelmä soveltuu analysointiin myös muille aloille kuin terveydenhoitoon. TeleChemistryn strategian mukaan niihin voidaan myydä lisenssejä, yritys itse keskittyy terveydenhoidon sovelluksiin. m Kaupan Maailma -lehti julkaisee tilastoja ja tietoa sekä antaa virikkeitä vähittäiskaupan arkipäivään! Pysy ajan hermolla, tilaa lehti! Kansainvälisen kasvun esteet hallintaan pk-yrityksissä Turun kauppakamari on selvittänyt yritysten kasvun ja kansainvälistymisen esteitä ja on aloittamassa yrityksiä tukevan kehittämisohjelman pk-yrityksille, joihin suurin osa uusista työpaikoista syntyy nykyisin. – Vienti pitäisi usein käynnistää siinä vaiheessa, kun resurssit ovat hyvin pienet. Tutkimuksessa todettiin, että kansainvälistymisen esteitä on itse kansainvälistymisessä, sen johtamisessa, myynnin ja markkinoinnin osaamisessa ja töiden organisoinnissa. Mielenkiintoinen havainto oli myös, että alakohtainen klusteri ei olekaan avoin ikkuna markkinoille, vaan yritysten mahdollisuuksia pitäisi hakea laajemmin, asiamies Jarkko Heinonen sanoo. Kauppakamari on kerännyt asia- mies Tomi M. Virtasen johdolla kymmenen yrityksen pilottiryhmän, joiden kanssa kehittämisohjelma käynnistetään. Mukaan ilähti ensimmäiseksi toimitusjohtaja Pekka Vahtera In Time Yachts Oy:stä Naantalista. – Haluamme tehdä kilpailukykyisesti korkealuokkaiseen käsityöhön perustuvia tuotteita, kuten veneiden sisustuksia ja tilauskantamme on hyvä. Kansainvälistymisessä tiedon hakeminen on työlästä ja yksittäistuotteissa kulut nousevat korkeiksi, siksi olisi hyvä saada pitkäjänteiseen kehitystyöhön verkostokumppaneita. Olemme jo myyneet tuotteitamme Venäjälle ja Ruotsiin ja harjoitelleet verkostossa toimimista telakan kanssa, Vahtera kertoo. m Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Tilaa lehti osoitteesta www.bbm.fi Muistathan myös ammattilehtien verovähennyskelpoisuuden! Kaupan Maailma on lehti, joka saa kaupan teon kannattamaan! Business to Business Mediat Oy | Y-tunnus 1794727-6 Piispantilankuja 4, FI-02240 Espoo | p. +358 9 5421 0100 | [email protected] I www.bbm.fi mania 7 ajankohtaista Lindrothin puutarha on luonut perinteisin menetelmin kasvatettavista vihanneksistaan Deli Verde – brändin, esittelijänä Mira Pitkänen. Lähiruoka tuo mahdollisuuksia Lähi- ja luomuruoka ovat nostattaneet viime aikoina kysyntäbuumin, johon pyritään vastaamaan kaikilla rintamilla. Pieniä ruokapuoteja syntyy pitkin kaupunkeja ja maaseutua ja ravintoloiden ruokalistoille ilmestyy lähituottajien herkkuja. Jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat paremmin, ympäri Varsinais-Suomea on syntynyt tapahtumia ja verkostoja, jotka kokoavat pieniä yrityksiä yhteen ja auttavat tarvitsijoita löytämään tuoretta lähiruokaa. Brinkhallin kartanoon Turun Kakskertaan järjestetty lähi- ja luomuruokatapahtuma keräsi yhteen majoitus-, ravitsemis- ja matkailualan toimijoita sekä lähiruoan tuottajia. Se oli päätös kolmen oppilaitoksen yhteistyönä toteuttamalle hankkeelle, jossa matkailuyrittäjien koulutustarpeita kartoitettiin puhtaan lähiruoan hyödyntämiseksi matkailuvalttina. Kartoitusta tehtiin Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa, Raision aikuiskoulutuskeskus Timalissa ja Turun Ammatti-instituutissa. Turku Touringissa ollaan matkailujohtaja Anne-Marget Niemen mukaan hakemassa matkailuvalttia, joka liittyisi ruokaperinteeseen. Varsinais-Suomea voisi markkinoida Suomen ruokaaittana, joka on meren äärellä viljavien peltojen keskellä ja ruokaan liittyvillä tapahtumilla voisi houkutella matkailijoita. – Ruoka- ja viinimatkoja tehdään moniin maihin ja myös skandinaavinen ruoka kiinnostaa. Matkailutoimittajat ovat suunnannäyttäjiä, ja olemme isännöineet ulkomaisia toimittajia, jotka ovat halunneet tutustua suomalaiseen puhtaaseen ruokaan. Olemme käyneet esimerkiksi Kaarinassa Biofermen Yosa-tehtaalla ja Salossa Kimmon Vihanneksessa, Niemi sanoo. Hänen mukaansa tarvitaan elinkeinosektorin ja matkailun yhteistyötä, jotta ruokamatkailuun löytyy sopivia muotoja. – Viime kesänä ensimmäisen kerran järjestetty Kaffeli ry:n puheenjoh- tajan Jorma Harasen ideoima Neitsytperunafestivaali oli onnistunut avaus. Myös pitkän perinteen omaava Silakkamarkkinat on hyvä tapahtuma, koska se on luotu kalastuselinkeinon lähtökohdista. Samalla se kiinnostaa ihmisiä ja jatkaa matkailusesonkia kesän jälkeen, Niemi toteaa. Tilaisuudessa moni lähiseudun pientuottaja esitteli luomu- ja lähiruokatuotteitaan. Luomulihaa, lähiseudun marjoista valmistettuja mehuja ja hilloja ja muita herkkuja maisteltiin innokkaasti. Riihipuodin omistaja Eeva Saari Riihikoskelta maistatti kokojyväohrasta haudutettua puuroa ja kertoi, että se sisältää hidasta hiilihydraattia ja paljon kuituja, koska viljaa ei kuorita. – Olemme tehneet tätä jo 18 vuotta ja kysyntä on kasvanut koko ajan. Luomumyllymme palkittiin Vuoden 2007 luomuyrityksenä Pöytyällä. Myymme jauhoja suoraan liikkeisiin, niitä alkaa olla joka puolella Suomea. Lisäksi meillä on oma puoti ja verkkokauppa, Saari kertoo. Kaarinan Krosssin alueella avattiin marraskuussa lähi- ja luomuruokaa myyvä Aito ruokakauppa. Brinkhallissa kauppias Nora Tuominen esitteli muun muassa kaupan mehuja ja teelaatuja. – Kaikki tuotteemme ovat joko lähi- tai luomuruokaa tai lisäaineettomia. Tällaiselle kaupalle on selvästi tarvetta ja asiakkaat ovat löytäneet sen hyvin, Nora Tuominen kertoo. m Aurajoki Oy investoi uusiin tuotantolaitteisiin Aurassa Metallialan yritys Aurajoki Oy laajentaa palvelutarjontaansa ottamalla käyttöön uuden kuumasinkityslaitteiston yhtiön Auran tehtaalla. Ympäristöasiat olivat keskeisessä roolissa hankinnassa. Investoinnin arvo oli lähes 1,5 miljoonaa euroa. – Uskomme kotimaisen konepaja-, kuljetusväline- ja rakennusteollisuuden mahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa ja haluamme tarjota parhaat mahdolliset puitteet laadukkaan ja ympäristöystävällisesti tuotetun kuumasinkityksen tarjoamiseen, Aurajoki Oy:n toimitusjohtaja Toni Casagrande sanoo. – Investointi parantaa erityisesti läntisen Suomen sinkitystarjontaa ja antaa asiakkaillemme entistä kustannustehokkaamman ja nopeamman mahdollisuuden laadukkaalle pinnoitukselle. Kuljetuskustannusten nousu ja osuuden kasvaminen osana kuumasinkityksen kokonaishintaa asettavat osaltaan paineen palvelutarjonnan laajentamiseen. Samalla uusittiin tehtaan koko suodatus-, nosturi- sekä osa esikäsittelylaitteistoista. Uuden tuotanto-layoutin myötä pystytään tyydyttämään kaikki nykyiset asiakastarpeemme ja lisäksi tarjoamaan entistä kattavammat palvelut esimerkiksi pitkien, jopa 12-metristen rakenteiden kohdalla, toimitusjohtaja jatkaa. Ympäristöasiat olivat tärkeässä roolissa investoinnin hyötyjen arvioinnissa. Kuumasinkitys on hyvin energiaintensiivistä teollisuutta, joten energiatehokkuuden parantamisella prosessin eri vaiheissa on keskeinen merkitys. Työskentelyolosuhteita ja sisäilman laatua parannettiin entistä tehokkaammalla suodatusjärjestelmällä, joka vähentää pienhiukkaspäästöjä merkittävästi. Lisäksi kuumasinkityspadan lämmitysmuoto muutettiin öljylämmityksestä sähkölämmitteiseksi, joten lämmityksen hiukkaspäästöt lähiympäristöön poistuvat käytännössä kokonaan. Aurajoki-konserni on metalliteollisuuden pintakäsittelyyn erikoistunut palveluyritys, jonka liikevaihto vuonna 2011 oli 23 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 190. Kuumasinkityksessä yhtiö on 14 miljoonan euron liikevaihdolla markkinajohtaja Suomessa. Aurajoki Oy:n kuumasinkitystehtaat sijaitse- vat Aurassa, Lievestuoreella, Mikkelissä ja Pirkkalassa. Turussa oleva tehdas keskittyy elektrolyyttisiin pinnoitteisiin ja jauhemaalaukseen tehden noin 7 miljoonan euron liikevaihdon. Lisäksi Aurajoki Oy on enemmistöomistajana Proxocon Oy:ssä, joka tuo maahan erilaisia metallituotteita ja -rakenteita Aasiasta ja Itä-Euroopasta. Investointiprojekti aikataulutettiin vuoden hiljaisimpaan aikaan, ja se valmistuu ennen uuden rakennuskauden alkamista keväällä 2012 lähialueen alihankkijoiden avulla. Tiivis ja hyvä yhteistyö paikallisen Ely-keskuksen kanssa ja heiltä saatu investointituki ovat omalta osaltaan olleet avittamassa hankkeen sujuvaa läpimenoa suunnittelusta aina toteuttamiseen asti. m Raision kauravälipalajuoma palkittiin USA:ssa Raisio Oyj:n kehittämä ja valmistama kaurapohjainen ja maidoton Simpli OatShake -välipalajuoma on palkittu vuoden parhaana smoothie-juomana Yhdysvalloissa. Täysin kasvipohjainen ja laktoositon välipalajuoma on ollut siellä myynnissä maaliskuusta 2011 lähtien. Suomessa nyt palkitut juomat ovat osa Elovena-tuoteperhettä. Täysin kasvipohjaiset Simpli OatShake -tuotteet ovat muodostaneet Yhdysvaltojen markkinoille kokonaan uuden kaurapohjaisten ja maidottomien välipalajuomien tuoteryhmän. – Kehitämme jatkuvasti uuden sukupolven ravintoratkaisuja ja olemme 8 mania kasvipohjaisen ravinnon edelläkävijä. On hienoa, että tälle osaamiselle löytyy arvostusta ja kysyntää myös Yhdysvalloissa, jossa kuluttajat ovat tunnetusti hyvin vaativia, Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko toteaa. Palkinnon myöntäjä BevNET on vuodesta 1996 toiminut alkoholittomien juomien johtavana äänitorvena Yhdysvalloissa. BevNET jakaa kokeneen ja arvostetun kilpailutuomaristonsa toimesta alkoholittomien juomien ”Oscar-palkinnoiksi” kutsutut BevNET’s Best of -palkinnot vuosittain Santa Monicassa, Kaliforniassa. m OPIUUTTA,TÄYDENNÄTAITOJASI • • • • • • • • • • Ulkomaankaupanosaaja28.2.-31.6.(7lähipäivää) Toiminnanohjausjärjestelmienvalinta1.3.klo13.00-16.30 Voimavarojaesimiestyönarkeen8.3.-2.4.(3lähipäivää) Henkilöstöjohtaminen(5op)13.3.-22.5.(4lähipäivää) Taulukkolaskentapäätöksenteontukena15.-16.3. Esimiesjataloudenprosessit26.3. LaboratorionExcel-sovellukset17.4. Puhdastilaosaamisenperusteet18.-19.4. Esimiehentyösuhdejuridiikka19.4. Taulukkolaskentataloushallinnonapuvälineenä2.-3.5. Lisätietoja ja ilmoittautuminen:www.turkuamk.fi/taydennyskoulutus, [email protected] www.turkuamk.fi manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI ajankohtaista Naantalin Energia laskee sähkön hintaa Naantalin Energia Oy on päättänyt alentaa sähkön hintaa maaliskuun alusta lähtien neljä prosenttia onnistuneen sähkönhankinnan ansiosta. Naantalin Energia Oy siirsi viime vuonna asiakkailleen 127,8 miljoonaa kilowattituntia sähköä, mikä lähes neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Kulutukseen vaikutti loppuvuoden lauha sää, ja sähköntarve väheni myös valtakunnallisesti saman veran. Lisä ksi yhtiö sai kolmanneksi parhaan kokonaisarvosanan Energiateollisuus ry:n tutkimustoimisto IROResearch Oy:llä teettämässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa sähkön kokonaistoimittajana. Yhtiön arvosana oli 3,77, kun kaikkien sähköyhtiöiden keskiarvo oli 3,55 asteikolla 1-5. Tutkimukseen haastateltiin yli 7 700 asiakasta 36 sähköyhtiöstä. Asiakkaat olivat erityisesti tyytyväisiä Naantalin Energian asiakaspalvelun ja henkilöstön tavoitettavuuteen sekä ammattitaitoon. Parhaat arviot sai Kymenlaakson Sähkö Oy, toiseksi sijoittui Köyliön-Säkylän Sähkö Oy - Asiakastyytyväisyyttä on energiayhtiöissä mitattu pitkään, ja ensim- mäistä kertaa pääsimme kolmen parhaan joukkoon. Pienenä ja paikallisena toimijana meitä on helppo. Laadukas asiakaspalvelu on meille tärkeää, ja myös Naantalin kaupunki odottaa meidän onnistuvan siinä, toimitusjohtaja Pasi Haarala toteaa. Energiayhtiö viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa. Varsinaista juhlatilaisuutta ei järjestetä, vaan yhtiön toimintaa aiotaan tehdä tutuksi jalkautumalla erilaisiin tapahtumiin. m Pk-yritykset uskovat kasvuun Pasi Haarala johtaa Naantalin Energiaa. Vuoden 2012 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen keräämät näkemykset kertovat pk-yrittäjien uskovan edelleen kasvuun, vaikka suhdanneodotuksissa on pieni notkahdus alaspäin, kun sekä liikevaihdon, kannattavuuden, henkilöstön ja investointiodotusten arviot ovat viime vuotta heikommat. Edelleen odotukset ovat kuitenkin korkeammalla kuin vuosina 2009–10. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän 3–4 000. – Tulos on varsin optimistinen verrattuna uutistulvaan, vaikka pientä varovaisuutta on ilmassa. Kohtuullisen hyvissä ennakko-odotuksissa kuitenkin mennään, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom kommentoi. Kuntien yrittäjyysilmapiirikartoituksessa pk-yrittäjät arvioivat parhaaksi kunnaksi Liedon, jossa yrittäjyysilmapiirin arvioi erinomaiseksi tai hyväksi 84 prosenttia yrittäjistä. Kakkoseksi ylsi Uusikaupunki (81 %) ja kolmanneksi Kaarina (77 %). Selvästi sujuvinta yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä on Uudessakaupungissa, jossa 73 prosenttia vastaajista arvioi sen hyväksi tai erinomaiseksi. Peräpäätä yrittäjyysilmapiirissä pitävät Turku ja Länsi-Turunmaa (nykyisin Parainen). Kuntaliitoksia lähes puolet (48 %) varsinaissuomalaisista pk-yrittäjistä kannattaa ja hieman yli puolet (52 %) suhtautuu niihin kielteisesti. Myönteisimpiä kuntaliitoksille ovat vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset, joista 80 prosenttia kannattaa kuntaliitoksia. Kielteisimmin suhtautuvat yksinyrittäjät, joista vain 39 prosenttia kannattaa kuntaliitoksia. m PIENISTÄ VIRROISTA MÅNGA BÄCKAR SMÅ Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] www.okperinta.fi www.okdebtcollect.ee mania 9 ajankohtaista Loimaan Kivestä Palin Granitin hauta- ja rakennuskiviliiketoiminnan omistaja Louhinta- ja kivenjalostusyritys Palin Granit Oy on myynyt hauta- ja rakennuskiviliiketoimintansa perustettavalle Loimaan Kivi Oy:lle. Ostajayrityksen omistavat Loimaan Kiven yksikönjohtaja Mikko Paljakka sekä Länsi-Suomen Pääomarahasto Oy. Kaupan kohteena oli Loimaalla toimiva hauta- ja rakennuskiviliiketoiminta. Vampulassa jalostettavat sisustuskivet, kuten keittiötasot, jäävät Palin Granitin omistukseen ja jatkavat Palin Granit Oy:n nimellä. Palin Granit on vuonna 1921 perustettu perheyritys, jonka on yksi maailman johtavista raakakiven louhintayrityksistä. Yrityksen rakennus-, hauta- ja sisustuskiviliiketoiminta on toiminut Loimaalla ja Vampulassa Loimaan Kivi-nimellä. Palin Granit Oy:n liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa, josta nyt myydyn rakennus- ja hautakiviliiketoiminnan osuus on noin 8 miljoonaa euroa. – Tavoitteenamme on kehittää Palin Granitista entistä kansainvälisempi yritys, jolla on potentiaalia merkittävään raakakiven vientiin sekä louhimoiden yhteyteen hyvin sopivien liiketoimin- tojen laajentamiseen. Nyt pystymme keskittymään myös sisustuskiviliiketoimintaan. Vahvan tuotekehityksen avulla pyrimme kehittämään Palin Granit Oy:n sisustuskiviyksiköstä alan johtavan yrityksen Suomessa ja Ruotsissa, Palin Granit Oy:n toimitusjohtaja Heikki Palin kertoo. Ostajaosapuolena on yritys, jonka omistavat Loimaan Kiven yksikönjohtaja Mikko Paljakka sekä turkulaisen Aboa Venture Management Oy:n hallinnoima pääomasijoitusrahasto, joka sijoittaa kasvuhakuisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Rakennus- ja hautakiviliiketoiminnan henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden yrityksen palvelukseen. Yritys jatkaa toimintaansa Loimaan Kivi -nimellä. Se on Suomessa tunnetuin graniitin jalostaja ja tavoitteena on Mikko Paljakan mukaan kasvattaa ja kehittää kivenjalostustoimintaa entisestään. m Uusikaupunki ja Lieto yrittäjien suosikkeja Uusikaupunki on yrittäjien mielestä Suomen paras kaupunki jo toista kertaa peräkkäin Suomen Yrittäjien jäsenilleen teettämän kuntien elinkeinopolitiikkakyselyn mukaan, Lieto sijoittui kolmanneksi. Uusikaupunki sai erityisen hyvät arviot viestinnästä ja tiedottamisesta, koulutuksesta ja seudullisen kehittämisyhtiön toiminnasta. Se pärjäsi myös yleisessä elinkeinopolitiikassa, elinkeinotoiminnan resursseissa sekä kunnan ja yritysten yhteistyössä. Suurista kaupungeista yrittäjien suosikki on Kuopio, Turku sijoittui yhdeksänneksi. Kyselyyn vastasi reilut 3 300 yrittäjää. Kahdessa vuodessa kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on yrittäjien mielestä heikentynyt. Yrittäjät kritisoivat muun muassa kuntien hankintapolitiikkaa, päätösten yrityslähtöisyyttä ja julkisten palveluiden järjestämistä. Tyytyväisimpiä yrittäjät ovat kunnan yhteistyöhön seutukunnassa ja maakunnassa. Myönteisenä pidetään myös seudullista kehittämistyötä ja päätösten yritysvaikutusten arviointia. m Uudellekaupungille kauppakamarin elinkeinopoliittinen kuntapalkinto Vuoden 2011 elinkeinopoliittisen kuntapalkinnon saajaksi on valittu Uusikaupunki. Perusteina todettiin Uudenkaupungin harjoittaneen esimerkillisen joustavaa elinkeinopolitiikkaa, joka on ilmennyt mm. kaavoituksessa paikkakunnalle sijoittuneiden yritysten osalta. Kauppakamarin piirissä tehdyn väitöskirjatutkimuksen tuloksissa Uusikaupunki myös erottui keskuskunnista selvänä ykkösenä toiminnan ja päätöksenteon yritysmyönteisyydessä. m MODUL-Kanava Oy:n liiketoiminta Tommi Laaksoselle Janne ja Ville Lehtonen ovat myyneet MODUL-Kanava Oy:n liiketoiminnan Tommi Laaksoselle. Toimintaa jatkaa uusi yritys MODUL-Kanava Oy -toiminimellä entisissä tiloissa samaa toimintaa kuin vanha yritys ennestään tutulla henkilökunnalla. Tommi Laaksonen on toimitusjohtaja, Janne Lehtonen jatkaa asennuspäällikkönä ja Ville Lehtonen urakkalaskennassa. MODUL-Kanava Oy on LounaisSuomen talousalueella toimiva ilmanvaihdon osaaja. Kokemusta löytyy niin suurista kuin pienistäkin kohteista.Yritys on aloittanut vuonna 1994. Sillä on henkilökuntaa 12, ja liikevaihtoa vuonna 2010 oli 1,8 miljoonaa euroa. MODUL-Kanava toimittaa kokonaisvaltaisesti koko talotekniikan (sis. ilmanvaihto, putki, sähkö ja automatiikka) hyödyntäen yhteistyökumppaneita, jotka ovat alansa huippuosaajia. Yritys valmistaa myös suorakaide- ja muodonmuutoskanavia sekä erikoispeltiosia. Sen käytössä on tietokoneohjattu plasmaleikkauslaitteisto, joka takaa mittatarkat ja tasalaatuiset osat. m Mukana tapahtumassa: ohjelma Ilmoittaudu 20.4. mennessä www.bbm.fi 25.4.2012 Hotelli Flamingo Kansainvälinen sihteeripäivä Teemana kansainvälisyys työelämässä Tule kansainvälisen sihteeripäivän seminaareihin kouluttautumaan ja virkistäytymään ajankohtaisten ja kiinnostavien aiheiden parissa! 8.30 - 9. 15 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9.15 - 9.30 Päivän avaus, BBM 9.30 - 10.30 Kansainvälinen viestintä 10.30 - 11.30 Sihteeri kansainvälisessä työympäristössä, case 11.30 - 12.30 Lounas 12.30 - 13.45 Sihteerin tulevaisuuden haasteet 13.45 - 14.00 Tietoisku luonnonkosmetiikasta, Norris Cosmetics 14.00 - 14.30 Iltapäiväkahvit 14.30 - 16.00 Rohkeasti omalla tiellä, yrittäjähenkinen luento Arja Koriseva ja Jouni Somero hinta Etuhinta S & A -lehden tilaajille: 287 euroa + alv 23 % normaalihinta: 387 euroa + alv 23 % Business to Business Mediat Oy | Y-tunnus 1794727-6 | Piispantilankuja 4, FI-02240 Espoo | p. +358 9 5421 0100 | [email protected] | www.bbm.fi 10 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Tuorlan Majatalo Oy ravintoloitsijaksi Ala-Lemun kartanoon T uorlan Majatalo Oy ja Lemon Golf Oy ovat solmineet vuokrasopimuksen Kaarinassa sijaitsevan Ala-Lemun kartanon ravintola- ja majoitustiloista helmikuun alusta lähtien. Alue sijaitsee meren rannalla 15 minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta. Ravintolatoiminnan keskuksena on hiljattain täysin saneerattu ravintola Vanha Talli, joka tarjoaa puitteet tilausravintolatoiminnalle, juhlille ja kokouksille. Myös kartanon päärakennuksessa on ravintola-, kokous- ja majoitustiloja. Kaksi rantasaunaa ja korkeatasoiset laiturit mahdollistavat myös merellisten palvelujen kehittämisen ja hyvät ulkoilumaastot, kuten Pyhän Katariinan polut, sopivat liikunnallisiin aktiviteetteihin. – Lemunniemellä pystymme järjestämään myös isompia tilaisuuksia, joille Tuorlassa ei ole ollut sopivia tiloja. Alkuvaiheessa yritystilaisuudet ja perhejuhlat sekä virkistyspäivät ovat AlaLemun painopiste. Yksiköt täydentävät hyvin toisiaan ja niiden kohderyhmät ovat selkeästi erilaiset, Tuorlan Majatalo Oy:n toimitusjohtaja Marja Vaiste sanoo. Tuorlan Majatalo Oy:llä on ravintola, kartanopuoti ja majoitustoimintaa Tuorlan kartanoympäristössä ja ravintola Kaarinan Tähti hotelli Kivitaskun yhteydessä Kaarinan keskustassa. Lemon Golf Oy hankki Ala-Lemun kartanon omistukseensa Varsinais-Suomen kansallissäätiöltä vuoden 2011 loppupuolella. Yhtiön tavoitteena on kehittää Lemunniemestä monipuolinen virkistysalue golf-kenttineen ja vierasvenesatamineen. m Ala-Lemun kartano tulee taas tilauskäyttön. Caribian uudistusten vuosi onnistui, tavoitteena kasvua myös vuonna 2012 Vuosi 2011 oli Turun Sokos Hotel Caribiassa uudistusten ja kehityksen vuosi. Hotellin kokonaismyynti kasvoi vuoden aikana 6 prosenttia, vaikka hotelli, alakerran ravintolamaailma ja kylpylä olivat uudistustöiden vuoksi suljettuina tammi-helmikuussa noin neljä viikkoa. Ravintoloiden yhteenlaskettu, vertailukelpoinen myynti kasvoi 21,3 prosenttia ja hotellin 11,4 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Kylpylässä kävi vuoden 2011 aikana noin 220 000 vierasta (kasvu 3,7 prosenttia). Kokonaismyynnin kasvuun vaikutti myös Turun kulttuuripääkaupunkivuosi. Hotellinjohtaja Lorentz Salon mukaan vuonna 2012 odotetaan edelleen selkeää kasvua erityisesti kokous- ja tapahtumamyynnissä. Congress Centerin ja Areenanmyynnin kasvutavoite on 15 prosenttia, hotellin 10 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. m Schauman Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu Arkkitehtitoimisto Schauman Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty arkkitehti, SAFA Janne Helin 1.1.2012 alkaen. Toimiston perustaja, arkkitehti, SAFA Frank Schauman jatkaa luovana arkkitehtina ja hallituksen puheenjohtajana. – Uuden toimitusjohtajan löytyminen toimiston sisältä ja muutoksen valmistelu yhdessä avainhenkilöiden kanssa takaa toiminnan jatkuvuuden parhaalla mahdollisella tavalla. Itselleni saan enemmän aikaa osallistua kaikkiin merkittäviin suunnitteluhankkeisiin, sekä toimia tilaajien strategisten päätösten tukena suunnitteluratkaisuissa, Frank Schauman toteaa. – Kokonaisvaltainen ote suunnittelutyöhön on jatkossakin keskeistä toiminnassamme. Asiakkaan toimintaympäristön ja tavoitteiden tunnistaminen on pohjana onnistuneille ratkaisuille, Janne Helin linjaa. Schauman Arkkitehdit Oy on vuonna 1975 perustettu arkkitehtitoimisto, jonka toiminta on valtakunnallista ja kattaa uudisrakennus- ja peruskorjaussuunnittelutehtävien lisäksi myös maankäyttö- ja sisustussuunnittelun osa-alueet. Toimisto työllistää 25 henkilöä ja on Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL Ry:n jäsen. m ILMOITUS • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Uusi ympäristönhuoltoyritys aloitti Turussa Ekopartnerit on yritysten uusi yhteistyökumppani, joka tarjoaa ympäristönhuollon kokonaisratkaisuja paikallisesti ja valtakunnallisesti vuosien ammattitaidolla. huollon kokonaispalveluratkaisuja. Palveluratkaisun toteutus aloitetaan asiakkaan toimitiloissa suoritettavasta jätehuollon nykytilan kartoituksesta. Kartoituksen perusteella asiakkaalle tehdään ehdotus jätehuollon käytännön toteuttamisesta ja ympäristönhuollon kehittämisestä. Reaaliaikaisella Internet-pohjaisella raportoinkokem Oy Ab:n omistama Suomen Raken- nilla asiakkaamme voivat seurata toiminnassaan nusjätteen Lajittelu- ja Kierrätyskeskus Oy syntyvien jätteiden määriä sekä niiden käsitteja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n omistama TSJ lystä aiheutuneita kustannuksia. Läpinäkyvyys Yrityspalvelut Oy sulautuivat 31.1.2012 uudeksi mahdollistaa porautumisen eri jätelajien kustanyhtiöksi. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin ni- nusvaikutuksiin yksityiskohtaisesti ja uskomme mellä Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy, ja sen ope- sen auttavan mahdollisten kehittämiskohteiden ratiivinen toiminta alkoi 1.2.2012. Markkinoinnis- löytämisessä ja sitä kautta kustannussäästöissä, Hämäläinen sanoo. sa yhtiöstä käytetään nimeä Ekopartnerit. Keskeisen asiakasryhmän muodostavat myös – Ekopartnereissa yhdistyvät valtakunnallinen, asiakkaat, jotka toimittavat omaluotettava ja luotettu, enemmistoimisesti jätteensä käsiteltäväksi töomistajayritys ja alueellisen paiEkopartnerien logistisesti keskeikallistuntemuksen omaava yritys. siin vastaanottopisteisiin. VastaanYhtiön henkilökunta on toiminut ottopisteissämme palveluhenkipitkään jätehuollon asiantuntija- ja nen, tuttu henkilöstömme sekä asiakaspalvelutehtävissä Turun taselkeä opastus luovat edellytykset lousalueella, toimitusjohtaja Juha nopealle asioinnille. Hämäläinen kertoo. – Vastaanotamme kaikkia asiEkopartnerit tuottavat mm. teolakkaillamme muodostuvia jätelisuudessa sekä palvelu- ja rakenlajikkeita, jotka lajittelemme ja nustoiminnoissa liiketoimintaa harJuha Hämäläinen toimitamme asianmukaisen ympäjoittaville asiakasryhmilleen jäte- E ristöluvan omaavalle yhteistyökumppanillemme hyödynnettäväksi tai hävitettäväksi. Materiaalikierrätykseen soveltumattomista teollisuuden, palvelutoiminnan ja rakennustoiminnan jätteistä prosessoimme rinnakkaispolttoainetta teollisuuden sähkön- ja lämmöntuotantoon. Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) vastaanotetaan Ekokem Oy Ab:n aikaisemmin ylläpitämissä tiloissa. – Henkilökuntamme osaaminen ja palveluhenkisyys ovat vahvuutemme. Meidän tulee erityisesti huolehtia, että kyseisiä henkilökohtaisia osa-alueita kehitetään jatkuvasti toimialan lisääntyvien vaatimusten mukaisiksi. Myyntiä hoitavat Turussa asiakaspalvelun palveluvastaava Jari Korkiakangas, myyntineuvottelija Toni Harjula ja Salossa myyntineuvottelija Timo Ylenius. Myynti Palveluvastaava Jari Korkiakangas puh. 010 7551 556 Myyntineuvottelija Toni Harjula puh. 010 7551 557 Myyntineuvottelija (Salo) Timo Ylenius puh. 010 7551 567 www.ekopartnerit.fi ASIAKASPALVELUPISTEET 1. Metsä-Topila, Ravurinkatu 40, 20380 Turku, ma–pe klo 7.00–20.00 2. Topila (Topinojan jätekeskus), Pitkäsaarenkatu 7, 20380 Turku, ma–pe klo 6.30–21.00 3. Eko-Topila (Topinojan jätekeskus), Pitkäsaarenkatu 8, 20380 TURKU, ma–pe klo 8.00–18.00 4. Isosuon jätekeskus, Isosuontie 137, Raisio, jätekeskuksen aukioloaikojen mukaisesti 5. Rauhalan jätekeskus, Sydmontie 173, Parainen, aukioloajat jätekeskuksen aukioloaikojen mukaisesti 6. Korvenmäen jäteasema, Helsingintie 541, Salon, aukioloajat jätekeskuksen aukioloaikojen mukaisesti Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 11 uusiin asemiin Ari Saukkonen Are Talotekniikkaurakointi Sähkövoimatekniikan insinööri Pepe Perkiö, 36, on nimitetty Talotekniikkaurakoinnin liiketoimintajohtajaksi ja Aren johtoryhmän jäseneksi 1.1.2012 lähtien.Hän siirtyy tehtäväänsä alotekniikkaurakoinnin sähkön toimialajohtajan tehtävästä. Crosskey Banking Solutions Ab Ltd Thomas Lundberg on nimitetty 1.4.2012 lähtien Crosskey Banking Solutions Ab Ltd:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Crosskey on Ålandsbankenin kokonaan omistama tytäryhtiö,joka toimittaa it-ratkaisuja finanssisektorille. Fläkt Woods Oy, Turku Teknisen ja kaupallisen asiakaspalvelun ja logistiikan johtajaksi on nimitetty DI Jussi Kolivuori. Turun, Toijalan ja Kihniön tuotantoyksiköiden johtajaksi on nimitetty ins., eMBA Rainer Knuts. Strategisesta hankinnasta vastaavaksi päälliköksi on nimitetty DI Antti Meritalo. Ilmastointipuhaltimien tuotepäälliköksi on nimitetty DI Heikki Stenberg. Ins. Kalle Kurki on 1.12.2011 alkaen nimitetty suunnittelijaksi kotimaan myynnin Projektituotteet -yksikköön. Promens Oy DI Leena Hälinen (40) on nimitetty 16.1.2012 laatupäälliköksi. Hälisellä on aikaisempaa kokemusta muoviteollisuudesta. OS/G-ryhmä OS/G-ryhmän toimitusjohtajana aloitti vuoden vaihteessa pitkän uran eri markkinointiviestintätoimistojen johtotehtävissä tehnyt J-P Rautamaa. OS/G-ryhmän toimitusjohtajuuden ohella Rautamaa jatkaa toistaiseksi myös B9-ketjun toimitusjohtajan tehtävissä.B9 Suomen toiminnot siirtyvät OS/G:n tiloihin Helsingissä. Perjantai Markkinointiviestintä Oy Asiakkuusjohtajaksi on nimitetty Erja Koivula, BBA. Perjantaihin Koivula siirtyi Hämeen Matkailun myyntijohtajan tehtävistä. Asiakkuusjohtajaksi on nimitetty Jukkapekka Porali, insinööri AMK. Porali on työskennellyt aiemmin mm. Oy AlfaKem Ab:n toimitusjohtajana sekä Lassila & Tikanoja Oyj:ssä myynnin ja palvelutuotannon johtotehtävissä. Asiakkuuspäälliköksi on nimitetty Pia AlaKatara, KTM. Hän on aikaisemmin työs- kennellyt mm. mediatoimisto Dagmarissa vastaten kotimaisista ja kansainvälisistä asiakkuuksista. Turun Osuuskauppa Turun Osuuskaupan S-Market ja Sale ketjujohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on 1.12.2011 alkaen nimitetty yo-merkonomi Mikko Rauhanen (34). Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä TOK:n S-Market ja Sale ryhmäpäällikön tehtävästä. Hän on toiminut vuodesta 2001 useissa esimiestehtävissä TOK:n market-toimialalla. Turun Teknologiakiinteistöt VTM Terhi Raitanen Oy on nimitetty 21.11. 2011 kiinteistötalousasiantuntijaksi. Työkenttään kuuluvat talousraportointi ja yhtiön omistamien kiinteistöjen markkinointi. Raitanen on aikaisemmin työskennellyt Turku Science Park Oy:ssa sekä Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa kansainvälisen investointien ja yritysetabloitumisten parissa. Tuto Hockey Oy Santtu Kiili on 6.1.2012 alkaen nimitetty toimitusjohtajaksi tehtävänä rakentaa TuTo Hockey Oy:stä organisaatio joka kehittyy, uudistuu sekä voimistuu ja pystyy tulevaisuudessa haastamaan vakavasti muut kilpailijat. Turun Seudun Osuuspankki Hallintoneuvosto on valinnut yksimielisesti pankin uudeksi toimitusjohtajaksi OTK, eMBA Olli-Pekka Saarion, 53 v. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2012. Saario on toiminut vuodesta 2001 Turun Seudun Osuuspankin varatoimitusjohtajana ja aikaisemmin Osuuspankkien Keskuspankki Oy:ssä osastonjohtajana ja pankinjohtajana sekä Salon Seudun Osuuspankin varatoimitusjohtajana. Vaadin Oy Sami Kaksonen, 37 vuotta, on kutsuttu Vaadin Oy:n palvelukseen vastuualueinaan kaupalliset kehittäjätuotteet ja on-line myynti. Kaksonen on myös Vaadin Oy:n johtoryhmän jäsen. Johtaja, Sähkönmyynti Turku Energia Oy Filosofian maisteri Ari Saukkosen 20-vuotinen ura energia-alalla on käynyt koko ajan mielenkiintoisemmaksi. Hän on toiminut sekä sähkön tuotanto- että myyntitehtävissä ja alan kehittyminen on tuonut lisähaastetta erityisesti ympäristöasioihin ja sähkön hinnanmuodostuksen seuraamiseen. Savon Voiman sähkönmyynnin johtaja lähti Kuopiosta epäröimättä laajentamaan kokemustaan Turkuun, kun tilaisuus tuli. – Tällaisia paikkoja tulee harvoin tarjolle ja tässä vaiheessa oli helppo lähteä, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja minulla on virtaa kehittää asioita. Pääsen hyödyntämään pitkää kokemustani ja toteuttamaan myös sellaisia asioita, jotka ovat vielä jääneet toteuttamatta. Esimerkiksi siirtyminen etämittaukseen on iso muutos. Siihen tulemme kehittämään uusia palveluita. Juuri sovittu seudullinen energiayhteistyö tuo erittäin mielenkiintoisen lisän työnkuvaan. Saukkonen näkee Turun seutuyhteistyössä paljon etuja. Energiaan liittyvät investointipäätökset ovat aina suuria ja ne tehdään kymmenien vuosien aika-akselilla, siksi on hyvä, kun asioille on laajempi tuki. – Saamme lisää voimavaroja kehittää energian tuotantokapasiteettiamme ja pystymme parantamaan riskinkantokykyä. Nyt aletaan valmistella uusia sähkönja lämmöntuotantoratkaisuja. On suuri etu, kun kaukolämpökuorma pystytään yhdistämään sähköntuotantoon entistä tehokkaammin. Uskon, että kaukolämmön kilpailukyky paranee ja pystymme lisäämään sähkön omavaraisuutta. Tavoitteena on pystyä siirtämään saavutettavia etuja myös omaan sähkönhankintaan ja asiakkaille hintaetuna. Lainsäädäntö velvoittaa ottamaan ympäristövaikutukset ja uusiutuvan energian käytön tulevaisuudensuunnitelmissa entistä enemmän huomioon. Siinä on paljon kehittämistä, koska Naantalin hiilivoimalan tuotanto edustaa noin 30 prosenttia myydystä sähköstä. Vesivoiman osuus Turku Energian sähkön hankinnasta on vajaat 20 prosenttia ja tuulivoima muutaman prosentin. Uuteen kotikaupunkiin tutustuminen on sujunut elokuussa työnsä aloittaneelta Saukkoselta hyvin. – Olen viihtynyt hyvin ja Aurajoen ympäristö on erityisen mieleinen. Vares-kirjoista tutut paikat on käyty katsomassa ja kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumissa on tullut käytyä useasti. Johannes Häyry, 29 vuotta, on aloittanut Vaadin Oy:ssä Vaadin Developerina. Hän työskentelee pääosin asiakasprojekteissa Vaadin Services -yksikössä. Häyry on aiemmin työskennellyt Cybercom Finlandin palveluksessa. Leif Åstrand, 27 vuotta, on siirtynyt Vaadin Oy:n palvelukseen nimikkeellä Vaadin Developer. Hän työskentelee Vaadin-ohjelmistotuotteiden kehitysyksikössä. Nimitysuutiset [email protected] KESKITYMME IHMISIIN 12 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Krister Sigfrids Anu Karppinen Toimitusjohtaja Promens Oy Viestintäpäällikkö Suur-Seudun Osuuskauppa SSO KTM Krister Sigfrids aloitti vuoden alussa Promens Oy:n toimitusjohtajana. Hän tulee korvaamaan tehtävässä toimitusjohtaja Antti Joupin, joka siirtyy eläkkeelle myöhemmin keväällä. Turkulaiselle, Åbo Akademin Handelshögskolanissa opiskelleelle Sigfridsille talo on tuttu entuudestaan. Hän työskenteli siellä 16 vuotta ennen siirtymistään SeaRail Oy:n toimitusjohtajaksi lähes seitsemän vuotta sitten. Juna-laivayhteyden lopettamispäätöksen jälkeen SeaRailin toiminta Turussa on kuitenkin hiipunut, joten ajoitus ”paluumuutolle” oli oivallinen. – Tämä on kuin olisi tullut kotiin. Ihmiset ja talo ovat tuttuja, vaikka tietysti kehitystä on tapahtunut paljon sillä aikaa kun olin poissa. Olen aikaisemmin työskennellyt täällä talouspäällikkönä ja -johtajana, tehtaanjohtajana ja varatoimitusjohtajana. Olin myös kolme vuotta talousjohtajana konsernin yhtiössä Englannissa. Promensin turkulainen historia lähtee viime vuosisadan alusta, vuodesta 1906 ja Pyrkijän polkupyörätehtaasta. Rauta muuttui myöhemmin muoviin ja tehdas muutti Jokikadulta Liedon Ilmarisiin aivan Turun rajan tuntumaan. Sitten mukaan tuli ulkomaista omistusta ja yrityksen nimi on ollut Dynoplast ja Polimoon. Promens Oy kuuluu maailmanlaajuiseen konserniin, jolla on 45 tehdasta 19 maassa. Suomessa se on johtava puhallettujen muovipakkausten valmistaja. Yritys valmistaa myös muottiin puhallettuja muovikomponentteja. Tehdas työllistää 87 henkilöä ja yrityksen liikevaihto on 19 miljoonaa euroa. – Suurin yksittäinen tuoteryhmämme on öljykanisterit, joihin pakataan moottoriöljyä. Elintarvikepulloihimme pakataan muun muassa salaattikastikkeita, sinappia ja ketsuppia. Tehdas tekee työtä kolmessa vuorossa. Tällä hetkellä Turussa on käynnissä sopeuttamisvaihe, kun autonosat jäävät pois tuotannosta. Ne ovat muodostaneet liikevaihdosta noin kolmasosan, mutta poistuvat vuoden 2012 aikana. – Keskittyminen pakkaustuotantoon tuo meille lisää tehokkuutta, kun voimme käyttää koko energiamme siihen ja kehittää entistä parempia tuotteita. Pakkausasiakkaamme ovat pääasiassa Suomessa, sillä tyhjiä pakkauksia ei ole kannattavaa kuljettaa pitkiä matkoja. Tradenomi Anu Karppinen aloitti vuoden alussa viestintäpäällikkönä Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:ssa Salossa. Hän siirtyi tehtävään talon sisältä Prisman palvelupäällikön tehtävistä Lohjalta. Kaikkiaan Karppinen on tutustunut työnantajansa liiketoimintaan eri puolilta kymmenen vuoden ajan. Valmistuttuaan tradenomiksi Karppinen siirtyi Halikon Prismaan ja vuonna 2005 SSO:n viestintäosastolle markkinointiassistentiksi. Työnsä ohessa hän on täydentänyt opintojaan Markkinointi-instituutin viestinnän suunnittelun ja johtamisen tutkinnolla sekä S-ryhmän puolitoistavuotisella kenttäkoulutuksella. Siihen liittyen hän sai ensi töikseen hoidettavakseen Lohjan Prisman avaamisen kassa- ja infotoimintojen osalta vuonna 2007. – Neljä vuotta Lohjalla oli erittäin mielenkiintoista ja opin paljon. 40 hengen kassa- ja infotiimin johtaminen asetti myös viestintätaidot koetukselle, sillä tiedonkulku eri aikoina työskentelevien ihmisten välillä on aika haasteellista, mutta äärimmäisen tärkeää. Sammatista kotoisin oleva Anu Karppinen on viihtynyt Salon seudulla, eikä edes opiskeluaika Helsingissä Haaga-instituutissa saanut häntä jäämään pääkaupunkiseudulle. – Täällä on kaikki mitä tarvitsee ja kadulla tulee usein tuttuja vastaan. Myös työssäni paikallistuntemus on tärkeää. Teemme kaikki paikalliset päätökset täällä ja hoidamme alueellisen markkinoinnin. SSO on itsenäinen alueosuuskauppa, joka toimii päivittäis- ja käyttötavarakaupan, liikennemyymälä ja polttonestekaupan, erikoistavarakaupan, matkailu- ja ravitsemiskaupan, rauta-, maatalous- ja puutarhakaupan sekä autokaupan toimialoilla. SSO toimii 9 kunnassa läntisen Uudenmaan ja Salon seutukunnan alueilla ja toimialueella on yli 80 yksikköä. Osuuskaupalla on lähes 60 000 asiakasomistajaa eli yli 70 prosenttia alueen talouksista. – Olen erittäin innoissani, sillä viestintä on juuri ominta aluettani. Teen yhteistyötä myymälöiden esimiesten, ryhmäpäälliköiden ja markk inointir yhmä n ka nssa ja johtoryhmän sihteerinä kuljetan viestiä molempiin suuntiin. Lisäksi viestinnässä on tärkeää myös kuunnella paljon asiakkaita. Aktia Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Suomalaisen työn asiantuntija ja apu kaikissa henkilöstötilanteissa. SUORAREKRYTOINTI PALVELURATKAISUT S Soita - kerromme lisää. TESTIREKRYTOINTI HENKILÖSTÖVUOKRAUS UUDELLEENSIJOITUSVALMENNUS KONSULTOINTI Eilakaisla Eil Ei lak kaiislla T Turku urk ku • Y Yliopistonkatu liopiisttonk li katu t 2 26 • 2 20100 0100 01 00 T Turku urk ku • p puh. uh h 03 030 0 60 6090 60900 900 90 0 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 13 Turha haikailla markan perään Varsinais-Suomen taloustilanteen keskiöstä euron vaikutukset Suomen talouteen näkyvät selvästi ja ne kallistuvat voimakkaasti myönteiselle puolelle. Turun Seudun Osuuspankin pian eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja ei pitkän pankkikokemuksensa näkökulmasta lämpene markan paluupuheille. E Olisi tärkeää pitää talouden pyörät pyörimässä. Risto Korpela • Toimitusjohtaja, Turun Seudun Osuuspankki 1990– • jää eläkkeelle 31.3.2012 • Kauppaneuvos 2007 • Ekonomi, Vaasan kauppakorkeakoulu 1973, pääaine laskentatoimi • Syntynyt 12.3.1949 Honkajoella Pohjois-Satakunnassa • Kotipaikka Turku • Perhe: vaimo Ulla Korpela, 3 aikuista lasta, 3 lastenlasta • Harrastukset: Lappi, matkailu, metsästys 14 mania urosta irtautuminen ja omaan valuuttaan palaaminen on noussut Suomessa eurokriisin jatkuessa kansan puheisiin. Se ei kuitenkaan saa kannatusta Risto Korpelalta, joka on pitkän pankkiuransa aikana nähnyt aitiopaikalta talouden ylä- ja alamäet ja tasapainoillut erilaisten riskien hallinnassa. – Euro on luonut vakautta. Siihen siirtymisellä on ollut erittäin iso merkitys Suomen taloudellisen tilanteen paranemiselle. Se on aivan olennainen asia. Mielestäni on turhaa haikailua puhua markkaan palaamisesta, se on jopa edesvastuutonta. Markka oli pieni valuutta, jonka arvon vaihtelu oli suurta, euro on vakaa valuutta. Tällä hetkellä Itä-Euroopan heikon valuutan maissa on samoja ongelmia kuin meillä oli 1990-luvun lamassa. Esimerkiksi Unkarissa on otettu valuuttalainoja, jotka käyvät kalliiksi oman valuutan heiketessä nopeasti. 1990-luvun laman Risto Korpela muistaa hyvin, sillä hän tuli Kuopiosta Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtajaksi juuri laman alkaessa vuonna 1990. Pienemmissä osuuspankeissa Keski- ja Itä-Suomessa toimitusjohtajatasolle kasvaneen pankinjohtajan taidot joutuivat heti tosi koitokseen. Suomen markka devalvoitiin eli sen ulkoista arvoa laskettiin 1991, jotta vientikauppa lähtisi paremmin käyntiin. 1992 markka laskettiin kellumaan, mutta arvo heikkeni edelleen. Pankkien asiakkaita joutui maksuvaikeuksiin ja pankit ajautuivat kriisiin. – Uskoimme, hölmöt, vakaaseen markkaan, mutta sen arvo laski 20–40prosenttia ja kiinteistöjen arvot putosivat nopeasti. Yrityksillä oli valuuttalainoja, jotka markan heiketessä tulivat todella kalliiksi. Tilanne ei ollut helppo Turun Seudun Osuuspankillekaan, vaan tappiota tehtiin, mutta selvittiin kuitenkin yhteisen vakuusrahaston avulla. Pystyimme myös pitämään hallussamme olleet kiinteistöt ja olemme myyneet niitä pikku hiljaa vasta myöhemmin, Korpela kertoo. Pankkeja ryhdyttiin pelastamaan, jotta ne eivät ajautuisi konkurssiin ja niiden asiakkaat menettäisi rahojaan. Osuuspankit säilyivät pankkiryhmänä, mutta joitain pienempiä Osuuspankkeja fuusioitiin isompiin. Näin tapahtui myös Turun Seudun Osuuspankissa, johon fuusioitiin Naantalin Osuuspankki . – Vaikeuteen joutuneet osuuspankit selvisivät kriisistä yhteisen vakuusrahaston avulla, johon kaikki ryhmän pankit olivat keränneet varoja. Yhteisvastuuseen velvoitettiin myös jatkossa säätämällä lakimuutos. Sen mukaan yksittäinen Osuuspankki ei voi mennä konkurssiin, koska yli 200 osuuspankkia muodostavat yhteisvastuullisen ryhmittymän, joka vastaa ryhmänä mahdollisista yksittäisen pankin vaikeuksista. – Osuuspankkiryhmän omistajia ovat jäsenet, joita on Suomessa 1,3 miljoonaa, näistä kotitalouksia on 90 prosenttia. Turussa jäseniä on 72 000, Korpela tähdentää. Valoa lamaan alkoi Turun seudulla näkyä vuonna 1994, kun Turun telakka sai LNG-laivatilauksen. – Se oli ensimmäinen merkki, että lamasta selvitään. Tyhjilleen jääneet toimitilat alkoivat pikku hiljaa täyttyä telakan alihankkijoiden tarvitessa niitä. Telakan merkitys oli silloin vielä suurempi kuin se on tällä hetkellä. Lama opetti kantapään kautta yrityksiä kiinnittämään enemmän huomiota oman pääoman suuruuteen. Pankit oppivat kiinnittämään huomiota laina-asiakkaiden maksukykyyn ja nykyisin lainanottajalle on tehtävä aina maksukykylaskelma, mitä Finanssivalvonta valvoo pistokokein. 1990-luvun jälkeenkin on ollut laskuvaiheita. Vuonna 2000 teknologiakuplan puhkeaminen aiheutti pienen notkahduksen ja vuoden 2008 lopussa alkanut finanssikriisi näkyi Suomessakin taantumana, jonka vaikutukset jatkuvat edelleen. – Teknologiakupla oli enemmän sijoittajien ongelma, jonka aiheuttivat ylisuuret odotukset uusiin teknologiayrityksiin sijoitettujen varojen tuotosta. Finanssikriisin vaikutukset ovat olleet laajemmat, mutta syvää lamaa ei tullut, sillä Suomen taloudellinen tilanne oli sen alkaessa aivan toista luokkaa kuin 1990-luvlla. Silti kriisin alkaminen synnytti paniikkireaktioita. Lehman Brothers-pankin romahdettua Yhdysvalloissa elokuussa 2008 Risto Korpelakin sai pääkassaltaan hätääntyneen soiton ison asiakkaan tultua nostamaan tilejään tyhjiksi. – Osa ihmisistä pelkäsi, että pankit menevät nurin ja halusivat turvata varojaan. Se oli jännittävä tilanne, mutta meni onneksi pian ohi. Syytä huoleen ei ole, sillä kaikki pohjoismaiset pankit ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Taloudellinen tilanne on Suomessa muutenkin parantunut, vaikka Etelä-Euroopan maiden euroon liittyvät ongelmat ovat aiheuttaneet epävarmuuden ilmapiiriä. Yritysten taseet ovat terveellä pohjalla ja korkotaso on erittäin alhainen. – Asuntolainan korko on tällä hetkellä noin 2,5 prosenttia, eikä lyhyellä aikavälillä ole mitään pelkoa jyrkistä muutoksista. Näin alhaisen koron pystyy pienilläkin tuloilla hoitamaan ja lyhennyksistä voi aina neuvotella, jos tulee tilapäisiä ongelmia. 1990-luvulla asuntolainan korko saattoi olla 12 prosenttia ja siinä pienikin nousu vaikutti paljon. Kuluttajilla ei ole tällä hetkellä syytä hillitä normaalia kulutustaan tai siirtää välttämättömiä menojaan, vaan olisi tärkeää pitää talouden pyörät pyörimässä. Taantumapuheet ovat myös laskeneet pörssissä noteerattavien osakkeiden kursseja ja vähentäneet kiinnostusta sijoitta- Pankkiura: Luottamustehtäviä, mm: • • • • • • • • • • • • • • • 1973–1974 Aluesuunnittelija, Osuuspankkien Keskusliitto (OKL), Helsinki 1974–1977 Yritystutkija, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki, Helsinki 1977–1979 Osastopäällikkö, Turun Seudun Osuuspankki 1979–1980 Osastopäällikkö, Etelä-Savon Osuuspankki, Mikkeli 1980–1986 Apulaisjohtaja, Nisulan Osuuspankki, Jyväskylä 1987–1988, Toimitusjohtaja, Imatran Osuuspankki 1988–1990 Toimitusjohtaja, Kuopion Osuuspankki 1990- Toimitusjohtaja, hallituksen jäsen, Turun Seudun Osuuspankki Osuuspankkialan Työnantajayhdistys, puheenjohtaja 2004– Varsinais-Suomen OP-liitto, puheenjohtaja 1997– Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, hallituksen puheenjohtaja 2005– Lännen Tehtaat Oyj, hallintoneuvoston jäsen 2007– Turun kauppakamari, hallituksen jäsen 1992– Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiö, hallituksen jäsen 1993– Turun Urheiluliitto ry, puheenjohtaja 2005– manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Turun Seudun Osuuspankki (TOP) • • • • • perustettu 1922 Kaarinaan, 1928 muutto Turkuun toimialue: Turku, Kaarina, Lieto, Parainen, Naantali, Raisio, Rusko, Vehmaa 16 konttoria, asiakkaita noin 162 000, henkilökuntaa 390 pankin omistavat 72 000 jäsentä, 90 % yksityishenkilöitä yksi OP-Pohjola ryhmän 200:sta jäsenosuuspankista, jotka omistavat OP-Pohjola Osuuskunnan ja sen tytäryhtiöt (mm. Pohjola Pankki Oyj, OP-Palvelut Oy) TOP tilinpäätös 2011 (milj. euroa) • • • • • Korkokate Liikevoitto Talletukset Tase Vakavaraisuussuhde 24,630 13,888 1 683 2 271 17,8 % + 38,7 % + 22,4 % (1 593) (2 069) (15,1 %) miseen. Risto Korpela näkee tilanteessa hyvän mahdollisuuden osakesäästämisen aloittamiseen. – Suomen Pörssin noteeraukset ovat laskeneet vuonna 2011 noin 30 prosenttia, joten osakkeita voi hankkia edulliseen hintaan. Kaikkia munia ei kuitenkaan kannata laittaa samaan koriin, vaan jakaa riskiä useampaan yhtiöön. Myös pienet asunnot ovat hyvä sijoituskohde alhaisen koron aikana. Sijoittaminen on yksi pankkien palveluista, jonka merkitys kasvaa kansakunnan varallisuuden lisääntyessä. Pankkitoiminta on muuttunut paljon Risto Korpelan vuonna 1973 alkaneen pankkiuran aikana. – Kun tulin tänne, Turun Seudun Osuuspankilla oli konttoreita 36, nyt niitä on 16. Henkilökuntaa on ollut enimmillään yli 500, nyt on 390, vaikka pankin tase ja asiakasmäärät ovat samana aikana kolminkertaistuneet. Päivittäinen pankkiasiointi on siirtynyt verkkoon ja pankkiin tullaan vain rahoitusneuvontaan, jota tarvitaan harvemmin. Uskon, että henkilökohtaiselle palvelulle on kuitenkin tarvetta jatkossakin, vaikka sähköiset palvelut lisääntyvät. Risto Korpelan näkemyksen mukaan asiakkaan kohtaaminen on yksi pankkien vahvuustekijöitä, jota kannattaa kehittää koko ajan. Turun Seudun Osuuspankissa on parhaillaankin käynnissä koulutuskierros. – Asiakkaat ovat yhä vaativampia ja odottavat yksilöllistä palvelua ja asiantuntemusta. Heidän asioistaan pitää kantaa huolta ja läpinäkyvyyttä tulee lisätä. Asiakkaille on esimerkiksi kerrottava, mistä heiltä perittävät maksut koostuvat. Pankkialan tulevaisuus näyttää Risto Korpelan mielestä hyvältä, vaikka kilpailu kiristyy ja pankkia vaihdetaan helpommin kuin ennen. – Suomalainen omistus on Osuuspankille valtti, mutta sen varaan ei voi pelkästään rakentaa, vaan palveluiden kehittäminen on tärkeää. Myös Tapiola on kotimainen ja oli odotettavissa, että siellä tapahtuu muutoksia pääjohtajan vaihtuessa. Tapiolan ja Lähivakuutuksen yhdistyminen pitää meidätkin pirteänä. Meillä on jo hyvää näyttöä pankin ja vakuutusyhtiön yhdistymisestä eikä rakennekehitys tähän jää. Finanssitavaratalot ovat tulleet jäädäkseen. Risto Korpela jää eläkkeelle maaliskuun lopussa. Seuraajaksi valittiin OP-ryhmän sisäisessä haussa hakijoista ansioituneimpana samassa pankissa varatoimitusjohtajana jo vuodesta 2001 toiminut Olli-Pekka Saario, joten tehtävien siirto käy sujuvasti. – Täytän 63 vuotta maaliskuussa ja olisin voinut vielä jatkaa. Päätöksen tekeminen ei ollut helppoa, mutta kun se sitten syntyi, on ollut helpompaa edetä sovitulla aikataululla. Monia asioita ja hyviä työkavereita jään kaipaamaan, tämä on ollut hienoa aikaa. Asiakastyö on juuri sitä, mistä nautin. Parhaita asioita on ollut nähdä oman työnsä konkreettisia tuloksia, kun on voinut esimerkiksi auttaa yritystä, joka on sitten kasvanut ja menestynyt, Risto Korpela summaa. Lukuisat luottamustehtävät ovat vieneet paljon aikaa. Nyt ainakin suoraan pankkitoimintaan liittyvät tehtävät loppuvat. Eläkkeellä on aikaa matkustella yhdessä vaimon kanssa ja viettää vielä enemmän aikaa lastenlasten kanssa. – Liikuntaan pitää kyllä alkaa panostaa ihan tosissaan, tähän asti olen ollut enemmän penkkiurheilija. Liikunta on äärettömän tärkeää, varmaan pitää osallistua johonkin pappajumppaan, Risto Korpela suunnittelee. mania ANNE KORTELA KUVA monsuuni • • Risto Korpela jättää pankin hyvässä kunnossa seuraajansa, Olli-Pekka Saarion hoitoon. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 15 teema Liikenne ja logistiikka Tunnistuksella läpinäkyvyyttä logistiikkaan RFID-teknologiaan on kohdistettu paljon odotuksia, ja siellä minne se sopii, edut puhuvat puolestaan. S alolainen Nordic ID on yksi edelläkävijöistä, joka on kasvanut viime vuosina nopeasti langattomaan tekniikkaan perustuvien RFID-etätunnistuslaitteidensa ansiosta. Yrityksen laitteita käytetään muun muassa varastoissa, myymälöissä ja logistiikkaketjun eri vaiheissa. Yrityksen perusti vuonna 1986 aluksi alihankkijaksi Nokia-Mobirallle sieltä lähtenyt Jorma Lalla. Vähitellen RFID-teknologiaan perustuvista tuotteista on kasvanut yrityksen tukijalka. RFID (Radio Frequency IDentification)- tekniikassa etätunnistus tapahtuu radiotaajuudella, kun tuotteeseen sijoitettu pieni RFID-tunniste eli tagi luetaan lähetin-vastaanotin-laitteella. Tunniste voidaan kiinnittää tuotteeseen tarrana tai siruna, tai se voidaan sisällyttää siihen valmistuksen yhteydessä. Tunniste sisältää pienestä koostaan huolimatta antennin, joka lähettää ja vastaanottaa radiotaajuisia kyselyitä RFID-lähetin-vastaanotin -laitteelta. Jessica Säilä esittelee Nordic ID:n käsilukijoita, jotka niissä olevan antennin avulla lukevat RFID-tunnisteen. 16 mania – RFID-tekniikka lähti alun perin NASAn tutkimuksesta. Meillä kehittäminen alkoi asiakkaiden toivomuksesta vuonna 2000. Lähdimme kartoittamaan mahdollisia käyttökohteita, määriä ja markkinoita sekä standardeja ja kehittämään niiden pohjalta tuotteitamme. Viime vuoden lopussa meillä oli historiamme suurin tuotelanseeraus, Nordic ID:n kehitysjohtaja Jessica Säilä kertoo. Nordic ID:n toiminta on erittäin kansainvälistä. Liikevaihto on noin 11 miljoonaa euroa, ja siitä 75–80 prosenttia kertyy viennistä. Tytäryhtiöitä on Englannissa, Saksassa ja USA:ssa ja Hollannissa on myyntikonttori. Lisäksi ruotsalaisen jakelijan kanssa on yhteistyösuhde. Henkilökuntaa on kuutisenkymmentä, joista nelisenkymmentä on Salossa, Turussa on myös toimisto. Konserni ei ole kovin työvoimavaltainen, vaikka omaan teknologiaan perustuvia tuotteita valmistetaan 10 -15 000 kappaletta vuodessa. Yritys myy laitteiden lisäksi myös palveluita, kuten verkkoratkaisuja ja huoltopalveluita. – Tuotesuunnittelu on omaamme, mutta emme itse valmista laitteitamme, vaan käytämme suomalaisia alihankkijoita, jotka ovat Laukamo Somerolla ja Kyrell Kyröskoskella. Salossa hoidamme tuotekehityksen ja asiakasräätälöinnin sekä konsernin myynnin, markkinoinnin ja hallinnon. Nordic ID valmistaa RFID-lukijoita, joista suurin osa on hiukan kännykkää muistuttavia käsilaitteita. Pienimmät sopivat hyvin myymäläkäyttöön, jossa tuotteet ovat lähellä. Isoimpien kokoa kasvattavat antennit, joiden pitää pystyä lukemaan tunniste kauempaa tai useampia tunnisteita kerralla. Niitä käytetään esimerkiksi terminaaleissa, joissa tunniste voidaan lukea vaikka ohi ajavasta trukista. Levymäinen lukija voidaan kiinnittää seinään tai porttiin tai käyttää isolla antennilla varustettuja käsipäätteitä. – Jos tavaraerä on iso ja siinä on tageja eri puolilla ja eri asennoissa, tarvitaan isompi antenni, jotta tunnistus käy nopeasti ja on luotettava, Säilä selittää. RFID- tunnistusta voi käyttää vaikkapa hävikin seurantaan myymälässä tai varastossa tai tunnistuksella voi parantaa logistiikkaketjun läpinäkyvyyttä tai seurata tavaran kuljetusten etenemistä. Se sopii myös esimerkiksi kirjaston kirjojen seurantaan tai pienet tagit voi kiinnittää vaikka taimiin puutarha-alalla. – Radioteknologian lähettämä heijaste on hyvin herkkää, joten tunnisteen ei tarvitse olla iso. Sen voi liittää tuotteeseen jo valmistuksessa. Esimerkiksi jotkut vaateketjut liittävät sen vaatteeseen ommeltaviin lappuihin. Niistä se häviää parin-kolmen pesun jälkeen. Lukijalaitteet räätälöidään aina asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, ja tietty laite lukee vain siihen ohjelmoituja tunnisteita. Ei siis ole pelkoa siitä, että ihmisen kulkua voisi seurata RFID-tunnisteen avulla, jos hän kulkee kadulla vaate päällään, Säilä selittää. Hänen mukaansa vaatekaupan varastotoimijoilta on tullut kokemusperäistä tietoa, että tageilla merkityt tuotteet kulkevat nopeammin toimitusketjussa. Myös Suomessa Itellan jakelukeskus on pilotoinut menetelmää vaatealan toimijoille. RFID-tunnistusta käytetään myös hävikin seurantaan ja varastonhallintaan myymälöissä. Pitkissä logistiikkaketjuissa reaaliaikainen tunnistus toisi kaikille toimijoille hyötyä, mutta koska se aiheuttaa myös kustannuksia, niiden jakoperiaatteet voivat olla esteenä toiminnan kehittämiselle. – Kun kuljetusketjut ovat pitkiä, kysymys on usein siitä, kuka maksaa ja mistä, vaikka kaikki siitä hyötyisivät. Jotkut logistiikkatoimijat ovat ottaneet jakoperiaatteeksi yksikköä kohden lasketun kustannuksen, joka lisätään hintoihin. Kaupalla on tässä kehityksessä iso rooli. Jos siellä nähdään, että järjestelmästä on suurta hyötyä ja vaaditaan tuotteisiin tageja, niiden käyttö lisääntyy, Säilä sanoo. Suoremmissa toimitusketjuissa on jo saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi suomalainen paperiteollisuus on löytänyt RFID:n hyödyt. UPM käyttää tunnisteita lähetysten seuraamiseen kotimaassa ja Metsä-Botnia esimerkiksi Rauman sellutehtaan vientikuljetuksissa. Selluerät merkitään RFID-tageillä, joiden avulla saadaan reaaliaikaista tietoa siitä, missä erät kulloinkin liikkuvat. – Järjestelmä on heillä käytössä neljässä toimipisteessä ja olemme saaneet palautetta, että sen avulla saadaan säästöjä materiaalin ja ketjun hallintaan. Menetelmä vähentää käsityötä, Säilä kertoo. mania ANNE KORTELA manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry järjestää liikennelupien anomiseenvaadittavia vaadittavialiikennelupakursseja liikennelupakurssin liikennelupien anomiseen Liikennelupakurssi T U R U S S A A Jalander Lastaaminen sujuu nopeasti, sillä trukkia ei tarvitse pysäyttää, kun lavan sisällä on RFID-tunniste. RFID logistiikan apuna 7.5.-1.6.2012 veloittaa L ogistiikkakehityksen edetessä siihen suuntaan, että toimitusketjuissa on yhä enemmän osapuolia ja pituutta, tarve ketjun seurannalle kasvaa. Siihen RFID-teknologia soveltuu erittäin hyvin. – Viivakoodiin verrattuna RFID-tunnistuksesta on hyötyä, koska tunnistus on automaattinen ja sulkee inhimillisen virheen pois. Trukin kuljettajan ei tarvitse edes nousta ulos, vaan tunnistusportin läpi ajaminen trukilla päivittää varastosaldon heti tietojärjestelmään. Yhdellä kertaa voi tunnistaa ison määrän erilaisia tuotteita, olipa tagi millä puolella pakkausta tahansa, ainoastaan metallin ja nesteen läpi tunnistus ei onnistu, toimitusjohtaja Ville Kauppinen Vilant Systems Oy:stä sanoo. Espoolainen yritys on RFID-järjestelmien kokonaistoimittaja. Se perustettiin vuonna 2002 ja se on kasvanut liikevaihdoltaan joka vuosi kymmeniä prosentteja, vuonna 2010 se jopa kaksinkertaistui. – Meillä on hyvin kansainvälinen asiakaskunta, toimituksia on lähes 30 maahan. Erityisesti pohjoismaissa teollisuus käyttää RFID:tä suhteellisen laajasti. Se on jo vakiintunut toimintatapa Suomessa elektroniikka-, konepaja- ja metsäteollisuudessa, Saksassa muun muassa autoteollisuudessa. Menetelmän käyttöönotto vie kuitenkin jonkin verran aikaa, koska se edellyttää myös toimintatapojen muuttamista, eihän siitä muuten olisi hyötyä. RFID-tunnisteita voi käyttää myös tavaroiden jäljittämiseen. Esimerkiksi Suomessa VR:n kaikissa junavaunuissa on tagi. Järjestelmään tallentuu automaattisesti tiedot esimerkiksi huolloista ja jäänpoistopesuista, mistä on hyötyä junaa kootessa. RFID-tunnisteet kestävät hyvin säätä, joten ne ovat luotettavia jopa vuosien käytössä. A Jalander Oy Muurlassa on kehittänyt menetelmän, jolla RFID-tunnisteen voi sijoittaa kuormalavan sisälle puuhun. Suomen suurimpiin lavojen valmistajiin kuuluvan yrityksen mukaan niitä ei vielä käytetä yleisesti. – Kehitimme menetelmämme vuosina 2005–2006 Tekes-projektina ja saimme sille hyödyllisyysmallisuojan. Jos tunnisteeseen ladataan tietoa siitä, mitä tuotteita lavalla on, sen voi ajaa pysähtymättä lukijaportin läpi. Viivakoodiin verrattuna tietoa mahtuu huomattavasti enemmän ja kun tagi on lavan sisällä, se pysyy tallessa eikä vahingoitu, toimitusjohtaja Heikki Lehtimäki sanoo. RFID-tekniikan hyödyntämiseen tarvitaan kuitenkin muutoksia tietojärjestelmään. – Valmistamme vuodessa noin puolitoista miljoonaa lavaa, mutta RFIDversioita siitä on vain murto-osa. Järjestelmän kehittäminen ehkä jarruttaa siinä. Sen pitäisi toimia sekä lähettäjän että vastaanottajan päässä, ja se vaatii investointeja laitteisiin ja tietojärjestelmiin. Tagien hinta on laskenut koko ajan, mutta silti ne voivat olla kalliita halvempiin tuotteisiin, Lehtimäki arvelee. mania ANNE KORTELA Kuntoutuskeskus Petrea Peltolantie 3, 20720 Turku YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 17 teema Liikenne ja logistiikka Norjan Postin pikakuljetukset Turkuun Lähettiykkösen kautta HHH Saari Group on solminut yhteistyösopimuksen Norjan Postin omistaman Bring Expressin kanssa. Lähettiykkösen yhteistyö norjalaislähtöisen ketjun kanssa laajentaa jakelua pääkaupunkiseudulle. Kasitien varrelle ABC liikennemyymälä Raision Marjamäkeen T OK aloittaa ABC Raision rakennustyöt lähiaikoina Valtatie 8:n ja Kustavintie 192:n liittymään. Liikennemyymälän avajaisia päästään viettämään keväällä 2013. – Uusi ABC Raisio sijaitsee vilkkaiden liikennevirtojen varrella ja lisäksi alueella on paljon lähiasukkaita. Uudella ja nykyaikaisella ABC liikennemyymälällä parannamme Kasitiellä ja Kustavintiellä liikkuvien sekä alueella asuvien asiakasomistajien ravintola-, market- ja polttoainekaupan palveluja, toteaa TOK:n toimitusjohtaja Harri Koponen. Raision kaupunki pitää ABC:n rakentamista Kasitien yritysalueelle erittäin merkittävänä avauksena. – Moni raisiolainen on tiedustellut, milloin ABC tulee Marjamäkeen. Viestit kertovat, että kysyntää on, Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen sanoo. Raision pohjoiset osat Kasitien ympäristössä ovat merkittävä tulevaisuuden yritysalue, jolle voi sijoittua kym- 18 mania meniä yrityksiä ja yli tuhat työpaikkaa. Korhosen mukaan rakentaminen saattaa sysätä liikkeelle myös muita toimijoita. Kaupungilla on ABC:n lähistöllä vapaita tontteja, joissa on kunnallistekniikka valmiina. – ABC Raision pinta-alaksi tulee noin 1 800 m2. Se pitää sisällään ABC Marketin, ABC Ravintolan, Hesburgerin sekä kabinetti- ja kokoustilat. Paikoitustilaa tulee 250 autolle ja lisäksi linja-autoille ja raskaalle liikenteelle. Mittarikentälle tulee myyntiin korkeaetanolinen biopolttoaine EkoFlex E85. Ympäristö- ja energiankulutusnäkökulmat tullaan ottamaan huomioon monipuolisesti rakentamishankkeessa. ABC Raisio työllistää valmistuttuaan yhteensä noin 35 henkilöä, TOK:n liikennemyymälä- ja polttonestekaupasta vastaava toimialajohtaja Mika Nupponen kertoo. ABC Raision pääurakoitsijaksi on valittu Skanska Oy. m V uodesta 2005 pääkaupunkiseudulla toiminut pikakuljetusyhtiö Bring Express Suomi laajentaa toimintaansa Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Seinäjoen seudulle. Yhtiö on merkittävä pohjoismainen logistiikkatoimija, jonka omistaa Norjan Posti. Yhteistyösopimus turkulaisen Lähettiykkösen emoyhtiön HHH Saari Groupin kanssa solmittiin 9. helmikuuta. Yhtiöryhmään kuuluu Lähettiykkösen lisäksi tamperelainen LähettiPlussika Oy, ja jyväskyläläinen Keski-Suomen Tavaralähetit Oy. Kaikkiaan ryhmällä on käytössään 80 ajoneuvoa Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Vaasassa. – Tällä yhteistyösopimuksella täydennämme toinen toisiamme hyvin haastavilla kuljetusmarkkinoilla. Bring Expressillä on ollut toimintaa ainoastaan pääkaupunkiseudulla, meillä taas on toimintaa muualla, mutta ei siellä. Kysymyksessä on win-win-tilanne, josta molemmat itsenäiset yhtiöt hyötyvät. Lähdemme yhteistyöhön hyvin pitkällä tähtäimellä, HHH Saari Groupin hallituksen puheenjohtaja Herman Saari sanoo. Hänen mukaansa yhtiöiden arvot ovat hyvin samanlaiset ja vieläpä tietojärjestelmätkin sopivat hyvin yhteen, joten niiden sovittaminen onnistui hyvin. – Laatu on meille tärkeä ja suuren pohjoismaisen yhtiön kanssa voimme pitää siitä kiinni. Voimme myös hyödyntää toistemme erikoisosaamista, sillä meillä on paljon kokemusta terveydenhuollon erikoiskuljetuksista, joissa tarvitaan tiettyä lämpötilaa. Bring Ex- pressillä on puolestaan kylmäkuljetuksiin erikoistunut sisaryhtiö. Bring Expressin toiminta kytkeytyy saumattomasti emoyhtiön muihin palveluihin. – Meillä on myös sisaryhtiö Bring Parcel, joka kuljettaa paketteja ja Bring Frigo, joka on erikoistunut kylmäkuljetuksiin. Lisäksi emoyhtiöllä on air-sea palvelu, joka takaa nopeat yhteydet Aasiasta Eurooppaan ja päinvastoin, aluepäällikkö Åsa Mattsson Bring Expressistä sanoo. Kilpailutilanne kuljetusmarkkinoilla on Suomessa erittäin haastava, joten hyvät yhteistyösopimukset ovat Herman Saaren mukaan tärkeitä. – Markkinarakenne on johtanut siihen, että kilpailutilanne on todella tiukka ja hinnat ovat alhaalla. Polttoainehintojen nousu on vielä vaikeuttanut tilannetta ja työvoimakustannukset nousevat tasaisesti. Siksi olemme kehittäneet erikoispalveluita, joilla voimme saada kilpailuetua. Terveydenhuollon kuljetukset ovat yksi esimerkki, lisäksi voimme räätälöidä kiireellisiä täsmäkuljetuksia, joiden kysyntä on selvästi lisääntynyt, Saari sanoo. Hän uskoo, että lähimmän vuoden sisällä alalla tapahtuu jotain, ainakin hinnankorotuksia pitäisi saada läpi, jotta yritykset voivat säilyttää toimintakykynsä. – Pikakuljetukset ovat tärkeitä, niitä tarvitaan koko ajan enemmän, koska tavaroita ei varastoida pitkään. Kuljetusten tilausajat ovat koko ajan lyhentyneet. mania ANNE KORTELA manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI teemantuntija Valtatien 8 perusparannus on välttämätön ulkomaankaupan kuljetusten sujuvuuden varmistamiseksi K uten hyvin tiedetään, Suomi elää viennistä. Kotimarkkinoidemme pienuus tarkoittaa käytännössä sitä, että laajamittainen teollisuustuotanto ei Suomessa ole mahdollista ilman merkittävää ulkomaankauppaa. Ulkomaankaupan kuljetusreittien on tarjottava edellytykset vienti- ja tuontikuljetusten kustannustehok kaalle hoitamiselle. Tavoitteena tulee olla yritysten logistiikan kokonaiskulujen väheneminen ja etäisyyksien aiheuttaman kilpailuhaitan minimointi. Koska Suomi on logistisesti katsoen saari, ovat sujuvat yhteydet suurimpiin satamiin erityisen tärkeitä. Tuotanto- ja yritysrakenne elää jatkuvassa muutoksessa, mikä asettaa suuria haasteita myös infrastruktuurin kehittämisen kannalta. Me viemme yhä enemmän hyödykkeitä joissa kuljetuserät ovat pieniä, kuljetusaikojen on oltava lyhyitä sekä aikataulujen tarkkoja. Tämä asettaa tiukat vaatimukset logistisen ketjun toimivuudelle. Aikataulutetut kuljetukset satamiin ovat Suomen ulkomaankaupan kulje- tusten kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Valtatie 8 yhdistää kaikki LänsiSuomen satamat Turusta Tornioon. Teollisuuden, tavaraliikenneterminaalien ja satamien sijainnin johdosta valtatietä 8 kuormittaa jatkuvasti kasvava raskas liikenne. Tavarakuljetusten määrä on vuositasolla noin miljoona tonnia. Liikennetiheys parannettavalla yhteysväliosuudella Turku–Rauma– Pori on 6.500–16.000 ajoneuvoa/vrk ja raskaan liikenteen osuus on korkea, 700–1.300 raskasta ajoneuvoa/vrk. Tien riittämätön kapasiteetti ja heikko kunto suhteessa kokonaisliikenteeseen ruuhkauttavat yhteysvälin ja aiheuttavat ongelmia koko logistiselle ketjulle. Siksi valtatien 8 Turku–Rauma–Pori-yhteysvälin perusparannus on tällä hetkellä Suomen tärkein tieinfrastruktuurin kehittämishanke. Ympäristönäkökohdat on huomioitava sekä ilmastotavoitteiden että kasvaneiden asiakasvaateiden vuoksi. Liikennejärjestelmän kehittämisen on kuitenkin lähdettävä ensisijaisesti kuljetusten tarpeesta ja keskityttävä kul- jetusten sujuvuuteen sekä tehokkuuteen. Maantieliikenteen hyvä sujuvuus on paras tapa vähentää liikenteestä johtuvia ympäristöhaittoja. Moottoritiellä raskaan kaluston polttoaineenkulutus on 5 prosenttia pienempi verrattuna maantiehen, mikä tarkoittaa pienempiä päästöjä ja selkeitä kustannussäästöjä. Näin ollen investointi maantiehen on myös investointi ympäristöön. Perustienpidon rahoitus ei ole kasvanut reaalisesti viimeisen kymmeneen vuoden aikana. Samanaikaisesti tienpidon kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Teiden ylläpidon rahoituksen jälkeenjääneisyys on kasvanut vuosittain yli 100 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyistäkään tieverkostoa ei kyetä riittävästi ylläpitämään, vaan jo rakennettu tieverkosto, osa kansallisomaisuuttamme, rappeutuu huolestuttavasti. Tähän ongelmaan todennäköisesti myös nykyisen hallituksen Liikennepoliittisessa selonteossa puututaan. Infrastruktuuripanostuksia on varmasti hyvä siirtää investoinneista enemmän jarkko heinonen ylläpitoon, mutta koko suomen kannalta keskeiset yhteysvälit on silti mahdollisimman pikaisessa aikataulussa saatava kuntoon. Tämän vuoksi valtatien 8 perusparannus on saatava käyntiin jo tämän hallituskauden aikana. Kirjoittaja on Turun kauppakamarin asiamies, jonka edunvalvontaan kuuluvat elinkeinopolitiikka , teollisuus ja kuljetukset Moni herkku olisi vähemmän tuore ilman Turun Satamaa. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 19 rahan valtakunta Hallituksen jäsenten rikostausta nostaa yrityksen ympäristöriskiä Uusi tutkimus osoittaa, että hallituksen kokoonpano vaikuttaa merkittävästi yrityksen toiminnan eettisyyteen ja tuloksellisuuteen. Å bo Akademin laskentatoimen professori Lars Hassel julkisti viime vuoden lopussa tiedeseminaarissa Australiassa tutkimustietoa, joka osoittaa, että yrityksissä otetaan enemmän ympäristöriskejä, jos niiden hallituksessa on rikoksesta tuomittuja jäseniä. – Ruotsalaisen pörssiyhtiöistä kerätyn tiedon perusteella hallitusten jäsenistä noin 23 prosentilla oli tuomio rikoksista. Mitä useammalla oli rikostausta, sitä useammin toteutui ennalta arvaamattomia ympäristöriskejä. Tuloksella on tärkeä kansainvälinen merkitys ja se pätee muuallakin kuin Ruotsissa. Tämä on herättänyt paljon huomiota, sillä aikaisemmin on tutkittu vain taloudellisia seuraamuksia, Hassel sanoo. tegisen ympäristötutkimuksen säätiö Mistra ja siinä on mukana useita eurooppalaisia yliopistoja. Tutkimuksen tuloksena on voitu laatia eettinen kompassi, joka ennakoi yrityksen menestystä myös muilla tavoin hallituksen kokoonpanon mukaan. – Hallitus on sitä pätevämpi, mitä enemmän siinä on yrityksen ulkopuolisia jäseniä eri aloilta. Lisäksi teimme yllättävän havainnon, että yritys toimii vihreämmin, kun hallituksessa on enemmän naisia ja riskit toteutuvat sitä harvemmin mitä enemmän naisjäseniä on. Loppupäätelmä on, että hallitukseen tarvitaan erilaisia ihmisiä: sekä miehiä että naisia ja erilaista ammatillista pätevyyttä omaavia, Hassel tiivistää. Tutkimus liittyy laajaan kansainväliseen eettisen sijoittamisen SIRP-tutkimukseen, jota hän on johtanut vuodesta 2006 lähtien Åbo Akademin ja ruotsalaisen Uumajan yliopiston professorina. Tutkimusta rahoittaa stra- Sijoittajien kannalta yritysten eettinen toiminta on erityisen kiinnostavaa, sillä sen on todettu empiirisissä tutkimuksissa kiistatta parantaneen tuloksellisuutta. Myös teoreettinen laskutapa tukee ajatusta. Eettinen toimintatapa tarkoittaa kestävän kehityksen periaatteiden (ESG) noudattamista eli yritys huolehtii toimintansa ympäristövaikutuksista (E=environment), kan- Lars Hassel tutkii yritysten vastuullisen toiminnan tuloksellisuutta talouden ja riskien näkökulmasta. taa sosiaalisen vastuun (S= social) ja toimii hyvän hallintotavan mukaisesti (G= governance). – Kaiken kaikkiaan taloudellinen vaikutus on myönteinen. Äskettäin tein selvityksen kansainvälisistä yrityksistä vuosilta 2006–2011 ja totesin, että 4 000 yrityksen joukosta 30 eniten suhteessa markkina-arvoonsa kestävään kehitykseen panostanutta kansainvälistä yritystä on kestänyt finanssikriisin paremmin kuin yritykset keskimäärin. Niiden osakkeiden kehitys vuoden 2011 toiseen neljännekseen mennessä oli parantunut lähes 40 prosenttia vuoden 2006 luvuista, kun keskiarvo oli lähellä tätä tasoa. Lisäksi kymmenen parasta näistä 30:stä paransi arvoaan vielä enemmän, keskimäärin 80 prosenttia, Hassel toteaa. Hänen mukaansa toimialakohtaiset erot ovat kuitenkin isoja, ja näyttää siltä, että korkean ympäristöriskin aloilla lainsäädäntö on jo niin tiukkaa, ettei lisääntynyt panostus ympäristöasioihin tuo yhtä suurta hyötyä kuin aloilla, joissa yrityksen vaikutus ympäristöön on pieni. Kansainvälinen kiinnostus yritysten vastuulliseen toimintatapaan on suurta ja kaikki suuret sijoittajat ja varainhoitoyhtiöt sekä pörssiyhtiöt ovat allekirjoittaneet YK:n eettisen sijoittamisen periaatteet (PRI = Principles for Responsible Investment). Tutkimusta tehdään jatkuvasti eri puolilla maail- maa. Pelkästään SIRP-tutkimuksen parissa työskentelee noin 30 tutkijaa eri yliopistoissa, Turussa parhaillaan neljä. – Sosiaalisen vastuun vaikutusta on usein vaikeampi ymmärtää kuin ympäristövaikutusten, mutta sen merkitys kasvaa koko ajan, sillä paljastuvat maineriskit voivat olla tuhoisia. Tulevaisuudessa eettinen sijoittaminen lisääntyy entisestään, koska tulevaisuuden kasvun täytyy perustua kestävään kehitykseen. Tämä kehitys näkyy kaikkialla maailmassa, olen äskettäin tutustunut esimerkiksi Johannesburgin ja Kiinan tilanteeseen, Hassel kertoo. Sijoittajalle vastuullisen toimintatavan selvittäminen tai vertailu yritysten välillä on hankalaa ja raportointikäytännöt kirjavia. GRI-indeksi (Global Reporting Index) on kansainvälinen vertailuluku, joka voidaan liittää yrityksen virallisiin taloustietoihin kertomaan toiminnan vastuullisuudesta. – Pitkällä aikavälillä tästä halutaan standardi. Nyt sen ilmoittaminen on jo pakollista Tanskan pörssiyrityksissä ja Ruotsissa valtion yrityksissä. Myös aika moni suomalainen pörssiyhtiö noudattaa sitä. GRI:ssä on eri tasoja, joista C-tasoa ei ole kytketty taloudelliseen laskentaan. A ja A+ -tasoilla se on, joten tietoa saa enemmän, mutta kehittämistä on vielä. mania ANNE KORTELA Kansainvälisten pörssiyhtiöiden arvon kehitys Eettisesti toimivien yhtiöiden arvo kesti hyvin finanssikriisin. Sininen viiva kuvaa keskimääräistä yhtiötä, punainen 30 eniten eettiseen toimintaan panostanutta yritystä ja vihreä kymmentä parasta näistä 30:stä. Yhtiöitä tutkittiin 4 000. (lähde: Fredrik Le Bell, Thomson Reuters Datastream -tietokanta) 20 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI salkunvartija Euroopan keskuspankin joululahjat lämmittävät sijoittajien mieliä M uutamaa päivää ennen jouluaattoa EKP antoi pankeille mieluisan ”lahjan”. Yli 500 eurooppalaista pankkia sai lainata EKP:lta 489 miljardia euroa. EKP myös lupasi antaa pankeille uuden lainausmahdollisuuden helmikuussa. Lainat ovat kolmevuotisia ja niiden korot ovat ohjauskorkoa vastaavia. Ohjauskorko on tällä hetkellä tasan yhden prosentin, eikä sille näytä ainakaan nousupaineita olevan. Tämä yksittäinen likviditeetin lisäys kasvatti euroalueen liikkeessä olevaa rahamäärää noin yhdeksällä prosentilla. Sijoittajat ovat ottaneet EKP:n toimet hurraten vastaan. Riskinottohalukkuus on selkeästi kasvanut ja pörssit kautta maailman ovat olleet positiivisessa vedossa. Nousukärjessä ovat olleet sykliset eurooppalaiset osakkeet. Myös Italian ja Espanjan korot ovat olleet voimakkaassa laskussa. On kuitenkin tärkeää huomata, että pitkät korot eivät ole laskeneet samalla tavalla kuin alle kolmevuotiset. Syy tähän on se, että mitään pidemmän aikavälin ratkaisua eurokriisiin tai velkaisimpien maiden kilpailukyvyn korjaamiseen ei ole löy- detty. Euroalueen ongelmat eivät kuitenkaan ainakaan vielä ole suuresti vaikuttaneet muihin suurimpiin talousalueisiin. Itse asiassa USA:n taloudesta olemme viime kuukausina saaneet jopa rohkaisevia lukuja reaalitalouden puolelta. Niin työttömyydessä kuin rakentamisessakin pohjakosketus näyttäisi olevan saavutettu ja kokonaisuudessaan globaalin teollisuuden luottamus on vakiintunut. Kristallipalloa keskuspankillakaan ei ole tarjottavana, mutta... EKP:n toimien myötä systeemiriski on pienentynyt ja rahoitusmarkkinat näyttävät pysyvän toimintakykyisinä. Tämä tukee riskillisiä kohteita varmasti jatkossakin, mutta keskipitkällä aikavälillä inflaatiopaineet saattavat syödä reaalituottoja. Osakemarkkinoiden ja korkeatuottoisten High Yield- yrityslainojen riskipreemiot ovat edelleen houkuttelevalla tasolla. Mielenkiintoisena esimerkkinä voisin nostaa esiin UPM:n viiden vuoden kuluttua erääntyvän puntamääräisen joukkovelkakirjalainan. Sijoittaja saa lainasta 6-7 prosentin puntamääräisen vuosituoton UPM:n pysyessä pystyssä eräpäivään asti. Tuotto riskittömän koron päälle on noin viisi prosenttia ja kyse on yhtiöstä, jonka tase on vahva ja tehokkuus sektorinsa parhaimmistoa. Valuuttakurssihajautus (kuten UPM:n esimerkkitapauksessa) on edelleen järkevää, sillä euron heikkenemisen jatkuminen euroalueen ongelmien sekä korkoeron kaventumisen myötä on hyvinkin mahdollista. Hermostuneisuus valuuttamarkkinoilla voi jopa edelleen lisääntyä, sillä suurimmista talouksista oikeastaan vain Japani on pelannut valuuttansa suhteen kohtuullisen reilua peliä. Japani on menettänyt kilpailukykyään jenin vahvistuessa ja varsinkin nyt euron heikentyessä tilanne on tukala, sillä Saksa saa suhteetonta kilpailuetua suhteessa Japaniin etenkin Kiinan investointitavaramarkkinoilla. Japanin keskuspankki saattaa hyvinkin tehdä jotain radikaalia, mikä voisi olla alkusysäys suuremmalle konfliktille keskuspankkien pyrkiessä pitämään valuuttansa kilpailukykyisinä. Jani Valtonen Sijoitusjohtaja, Nordea Private Banking, Turku Jos alhainen korkotaso miellyttää, siitä kannattaa pitää kiinni Ottamalla yrityslainaasi Korkokaton asetat ylärajan viitekoron nousulle ja pääset varmuudella nauttimaan matalista koroista vielä jatkossakin. Sen lisäksi, että saat rajattua korkojen nousuriskin, varaat samalla yrityksellesi mahdollisuuden hyötyä täysimääräisesti, mikäli korot yhä jatkavat laskuaan. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121, ma–pe 8–18 (pvm/mpm) ja varaa aika meille. Turun yrityskonttorin johtaja Jouko Grönroos ja Raision yrityskonttorin johtaja Pertti Saarinen toivottavat nykyiset ja uudet yritysasiakkaat tervetulleeksi Nordeaan. ”Turun ja Raision yrityskonttorien asiantuntijoilta saat korkosuojaukseen ja muihin yrittämiseen liittyviin asioihin aina parhaat mahdolliset ratkaisut”. Lisätietoja saat yrityskonttoreistamme tai osoitteesta nordea.fi Nordea Pankki Suomi Oyj Kysy lisää ja huolehdi vähemmän. Turun yrityskonttori, Kauppiaskatu 9 b, Turku Raision yrityskonttori, Raisiontori 7, Raisio nordea.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 21 Finnveran rahoitus Varsinais-Suomessa kasvoi selvästi Finnveran pk-yritysrahoituksessa vuosi 2011 oli edellisvuotta selvästi vilkkaampi Varsinais-Suomessa ja rahoitusta myönnettiin kolmannes enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan rahoituspäätöksiä, eli lainoja, takauksia ja vientitakauksia, myönnettiin yhteensä 115 miljoonaa euroa, kun vuonna 2010 määrä oli 85,5 miljoonaa. – Tämä on kaikkien aikojen korkein luku. Kysynnän kasvuun vaikuttivat muutamat yksittäiset suurhankkeet, joissa Finnveran rooli oli merkittävä hankkeen toteutumisen kannalta, aluejohtaja Seija Pelkonen Finnveran Turun aluekonttorista sanoo. Rahoituksesta 45 prosenttia kohdistui kasvu- ja kansainvälisiin yrityksiin ja 46 prosenttia alueellisiin yrityksiin, loput yhdeksän prosenttia meni mikroyrityksille. Rahoituksesta 43,9 miljoonaa euroa oli suhdannerahoitusta, jota myönnettiin 85 yritykselle. Suhdannerahoitus on tarkoitettu helpottamaan nopeaan muutokseen joutuneiden yritysten toimintaa ja sitä voidaan myöntää vielä vuoden 2012 loppuun asti. – Suhdannerahoitusta oli todella paljon, mutta nyt siitä suuri osa meni positiivisiin asioihin: yrityskauppojen toteuttamiseen, investointeihin ja isojen kauppojen rahoittamiseen, Pelkonen toteaa. Myönteinen kehitys näkyi myös työpaikkojen määrän kasvussa alueella. Uusia työpaikkoja pk-yrityksiin syntyi 926, kun vuotta aiemmin niitä tuli 704. Toisaalta uusia yrityksiä syntyi vii- Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistyminen parantaa paikallispalveluja Tapiola ja Lähivakuutus ilmoittivat 7.2.2012 yhdistyvänsä keskinäiseksi finanssiryhmäksi. Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola yhdistyvät keskusyhtiöksi, jonka lisäksi perustetaan 19 alueellista keskinäistä yhtiötä. Alueyhtiöt tarjoavat omalla toimialueellaan kokonaispalvelua vakuutuksissa, pankkipalveluissa ja sijoittamisessa. Tulevan Lähivakuutus-Tapiolan Varsinais-Suomen alueen integraatioprosessia on nimitetty johtamaan Olli Aakula Lähivakuutuksesta yhdessä Tapiolan Kristian Nygrenin kanssa. Lähivakuutus-Tapiolan Varsinais-Suomen alue kattaa Turun talousalueen ympäristökuntineen. Alueyhtiöiden arvioitu vakuutusmaksutulo on keskimäärin noin 25 miljoonaa euroa. Paikallisuus näkyy s alueyhtiöiden hallituksissa, joissa on pääsääntöisesti omistaja-asiakkaiden edustajia. Hallituksen jäsenet nimittää kunkin yhtiön asiakasomistajista koostuva hallintoneuvosto. – Alueellisuus on vahvuutemme jatkossa. Viemme vakuutus- ja pankkiasioinnin mahdollisimman lähelle omistaja-asiakkaita ja pystymme tarjoamaan entistä paremmat lähipalve- 22 mania lut kaikissa palvelukanavissa, Olli Aakula sanoo. Tavoitteena on toimintamalli, joka tarjoaa ryhmän henkilö-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaille kilpailukykyisen palvelukokonaisuuden lähellä asiakasta. Alueyhtiöt perustetaan vuoden 2012 aikana, ja ne tarjoavat asiakkailleen kokonaispalvelua vakuutuksissa, pankkipalveluissa sekä säästämisessä ja sijoittamisessa. Koko yhtiöryhmän henkilöstömäärä on noin 4000, joista alueyhtiöissä työskentelee noin 1600. Varsinais-Suomen alueella henkilöstömäärä on noin 150. Alueyhtiöt muodostetaan toimialueen lähivakuutusyhdistyksistä veturiksi valittavan yhdistyksen johdolla. Turun talousalueella veturiyhdistys on Varsinais-Suomen Lähivakuutusyhdistys, johon muut toimialueen lähivakuutusyhdistykset yhdistyvät. Tapiolan nykyiset paikallisalueet organisoidaan osaksi alueyhtiöitä. Tapiolan franchising-yrittäjien ja edustajien asema säilyy yhdistymisprosessissa ennallaan. Yhdistymisen vaikutukset säästöpankkiyhteistyöhön selvitetään erikseen yhdessä säästöpankkien kanssa. m Finnveran rahoitus Varsinais-Suomeen oli vuonna 2011 ennätyssuurta. Siitä lähes puolet kohdistui teollisuuteen, 24,2 % palveluihin. me vuotta vähemmän. Ilmiö on valtakunnallinen, eikä syitä sille vielä tunneta tarkoin. Kaikkiaan Finnveran Turun aluekonttorilla oli rahoitusvastuita 217 mil- joonan euron arvosta. Kaikki vuonna 2011 tehdyt päätökset eivät vielä ehtineet konkretisoitua. Seija Pelkosen mukaan tälle vuodelle onkin tulossa reippaasti kasvua. m Nordean Turun alueen liiketulos oli hyvä 2011 Nordean Turun alueen vuoden 2011 liiketulos oli 31,2 miljoonaa euroa. Rahoituskate oli 46,2 miljoonaa euroa. Luotonanto yrityksille ja henkilöasiakkaille oli yhteensä 3,2 miljardia euroa. Palkkiotuotot olivat 28,6 miljoonaa euroa. Tuotot yhteensä kasvoivat 14,3 prosenttia ja kulut 4 prosenttia. – Turun alueen liiketulos oli selkeästi parempi kuin edellisvuonna. Erityisen hyviä uutisia meille ovat asiakasmäärän kasvu ja hyvä asiakastyytyväisyys, sanoo aluejohtaja Jan Söderholm. Nordea sai vuoden viimeisellä neljänneksellä Suomessa 6 500 uutta asiakasta. Asuntolainojen kysynnässä ei tapahtunut suuria muutoksia viime vuoden loppupuolella. Asuntolainakanta oli vuoden vaihteessa 1,31 miljardia euroa ja 6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. ASP-ehdoin myönnettyjen ensiasuntoluottojen lukumäärä oli viimeisellä neljänneksellä noin viisinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Korkojen odotetaan pysyvän edelleen matalina. Talouden epävarmuus ja uusi sääntely luovat kuitenkin paineita lainamarginaaleihin. – Lyhyet viitekorot ovat nyt Nordean asiakkaiden suosiossa. Korko valitaan asiakaskohtaisesti ja huomioon otetaan asiakkaan maksukyky, riskit ja vakuudet. Näkemyksemme mukaan asiakasmarginaali lähestyy kesään mennessä yhtä prosenttia, Söderholm sanoo. m UB Omaisuudenhoito Turkuun UB omaisuudenhoito avasi Turkuun toimipisteen 16. tammikuuta. Toimistoa vetää aluejohtaja Timo Moilanen, joka vastaa UB Omaisuudenhoidon toiminnasta Varsinais-Suomessa. – Meillä on suuri määrä asiakkaita alueella ja pystymme palvelemaan heitä nyt entistä paremmin. Kilpailuetumme ovat kotimaisuus, pitkä kokemus ja asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin perustuva joustava palvelu. Tavoittelemme paikallisessa varainhoitokentässä merkittävää asemaa kasvattamalla toimintaamme pitkäjänteisesti, Moilanen toteaa. United Bankers on vuonna 1986 perustettu sijoitusalan konserni. Pankkiryhmistä riippumaton yritys on avainhenkilöidensä omistama. UB:n toiminta käynnistyi Helsingin pörssissä vuonna 1987. Sen omistus on täysin kotimainen. United Bankers -ryhmään kuluvat arvopaperivälitukseen erikoistunut UB Securities Oy, varainhoidon tuotteita ja palveluja tarjoava UB omaisuudenhoito Oy, rahastojen hallinnoinnista vastaava UB Rahastoyhtiö Oy sekä investointipankkitoimintoihin erikoistunut UB Capital Oy. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Turun Seudun Osuuspankille hyvä tulos Vuosi 2011 toi Turun Seudun Osuuspankille (TOP) hyvän tuloksen. Pankin liikevoitto kasvoi 22,4 prosenttia ja oli 13,888 miljoonaa euroa. Korkotuotot kasvoivat 33,7 prosentilla ja korkokate 38,7 prosenttia. Pankin tase kasvoi kahdeksan prosenttia ja vakavarisuussuhde oli 17,8. Asiakkaille maksettiin 7,1 miljoonaa euroa bonuksina, joista noin kolme miljoonaa käytettiin Pohjola Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksuihin. – Olemme vahvasti asuntoluottopankki, pankin rahoituksesta yli puolet oli asuntoluottoja, kaikkiaan asuntoluottokantamme on 1,355 miljardia euroa ja se kasvoi yhdeksän prosenttia eli selvästi markkinoiden kasvua nopeammin. Uusia asuntoluottoja myönnettiin lähes neljännes enemmän kuin vuonna 2010, toimitusjohtaja Risto Korpela sanoo. Hän näkee selvänä etuna pankin omistaman OP-Kiinteistökeskuksen vahvan aseman alueellisena asuntojen välittäjänä. OPKK teki viime vuonna ennätysmäärän kauppoja, 1 100 kappaletta, missä kasvua oli 80 kaupan verran. Samaan aikaan koko OP-ryhmässä kauppojen määrä kasvoi 200 kappaleella. Kuluttajasektorin lisäksi kasvua oli yrityspuolella. Pankin rahoituksesta yritysluottojen osuus on 28,9 prosenttia eli 636,3 miljoonaa euroa. OP-ryhmään kuuluvan Pohjola vahinkovakuutuksen kasvu jatkui tasaisesti. Sekä pankki- että vakuutusasiansa OP-Pohjola-ryhmään keskittäneitä asiakkaita on yhteensä 1 299 000. – Pohjolan asiakaspalvelun henkilöstö Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on kasvanut 23 henkilöllä ja Turun alueella 9 henkilöllä. Vakuutusasiakkaita palvelee Varsinais-Suomessa ja satakunnassa noin 100 ja Turun alueella noin 35 henkilöä, aluejohtaja Hanna Hartikainen sanoo. Pohjolan markkina-asema henkilöasiakkaissa vahvistui, kasvua vakuutusmaksutuotoissa oli seitemän prosenttia, yritysasiakkaissa kasvua oli kuusi prosenttia. Vuonna 2011 OP-bonuksia käytettiin Suomessa yhteensä 66 miljoonaa euroa vakuutusten maksuun. m Johtava markkinapaikka ARVIOINTI Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys. Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija. Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun. TOIMITILAVÄLITYS Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin. Mitä haastavampi kohde, sitä paremmin asiantuntemuksemme tulee esille. Sami Matara Myyntipäällikkö KTM, LKV puh. 0500 408 667 Riku Lehtimäki Myyntipäällikkö KTM, LKV puh. 050 370 6530 Mari Rouvali Nuorempi arviointiasiantuntija Toimitilajohtamisen Restonomi (AMK), LKV puh. 050 911 6110 Catella Property Oy (LKV) Kauppiaskatu 11C, 20100 Turku Lisätietoja palveluistamme: www.catella.fi Yrityksen pyörät pyörimään yhteistyöllä Turun Seudun Osuuspankki ja Pohjola tarjoavat yrityksellesi monipuolisia ratkaisuja pankki- ja vakuutusasioinnin tarpeisiin. Samalla oven avauksella hoituvat niin rahoituspalvelut, kassanhallinta, koti- ja ulkomaan maksuliikenne, varallisuudenhoito kuin juridiset palvelutkin. Laajaan palveluvalikoimaan kuuluvat myös monipuoliset henkilö-, vahinko- ja työeläkevakuutukset sekä toimitilavälitys. - Paikallisina toimijoina tunnemme alueen yritysten tarpeet ja osaamme vastata niihin sekä tänään että tulevaisuudessa. Monialaisen palveluvalikoimamme avulla voimme vastata ripeästi yrityksen elinkaaren varrella tapahtuviin yllättäviinkin muutoksiin, kiteyttävät asiakkuusjohtaja Marjukka Rimpelä Turun Seudun Osuuspankista ja rahoituspäällikkö Timo Lehtonen Pohjola Pankista. “ Sujuvaa ja nopeaa palvelua Turkulainen kuljetusalan yrittäjä Jarkko Löytti on tyytyväinen Turun Seudun Osuuspankilta, Pohjolalta ja A-Vakuutukselta saamaansa monipuoliseen palveluun. - Asiointi on helppoa ja nopeaa, kun saan kaikki tarvitsemani pankki- ja vakuutuspalvelut kätevästi saman katon alta, Löytti toteaa. Kuljetusliikekonserni KAW Oy:ta luotsaavan Löytin yritykset tarjoavat kuljetus- ja konepalveluja moniin eri tarpeisiin. - Osaamisalueemme on laaja ja kattaa esimerkiksi jätehuollon, asfalttikuljetukset, maansiirtokuljetukset sekä kappaletavarakuljetukset myös Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Nyt talvipakkasilla huolehdimme myös monien Turun alueen luistinratojen jäädyttämisestä ja huollosta, Löytti kertoo. Monialainen kuljetusyrittäjä on tottunut tekemään nopeita ratkaisuja ja kehittämään yrityksiään ja niiden kuljetuskalustoa aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Tämän vuoksi hän pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että myös asiat pankin ja vakuutusyhtiön kanssa hoituvat tarpeen tullen vauhdikkaasti ja asiakaslähtöisesti. - Arvostan sitä, että tutut yhteyshenkilöt tuntevat hyvin yritykseni ja niiden tarpeet sekä ovat valmiita tekemään tarpeen tullen nopeitakin ratkaisuja yhteistyössä toistensa kanssa. Turun Seudun Osuuspankin, Pohjolan ja A-Vakuutuksen tuella yrityksen pyörät on helppo pitää pyörimässä, Löytti vakuuttaa. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Turkulainen kuljetusalan yrittäjä Jarkko Löytti (vas.) on tyytyväinen yhteyshenkilöiltään saamaansa nopeaan ja monipuoliseen palveluun. Tiimiin kuuluvat rahoituspäällikkö Timo Lehtonen Pohjola Pankista, asiakkuusjohtaja Marjukka Rimpelä Turun Seudun Osuuspankista sekä yhteyspäällikkö Mika Gratscheff A-Vakuutuksesta. Pohjola A-Vakuutus Turun Seudun Osuuspankki mania 23 TYÖELÄMÄN TIETOISKUT YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖHUOLTO HENKILÖSTÖPALVELUT JA AMMATILLINEN KUNTOUTUS Katse tulevaisuuteen! Uusi jätelaki velvoittaa yrityksiä kierrättämään Coaching virittää oppimaan Toukokuussa voimaan astuva uusi jätelaki vaikuttaa yritysten toimintaan monin tavoin. Ensimmäistä kertaa kierrätystavoitteet kirjataan suoraan asetustasolle, mikä tekee niistä sitovia. Käytännössä tämä tarkoittaa lisääntyvää viranomaisten ohjausta, tiukentuvia ympäristölupaehtoja sekä tehostunutta valvontaa ja seurantaa. Viisiportainen etusijajärjestys tulee lain yleisvelvollisuudeksi ja tukee jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen lisäksi jätteen valmistelua uudelleen käyttöön. Näitä seuraa kierrätys materiaalina, muu hyödyntäminen esimerkiksi energiana ja huonoimpana vaihtoehtona loppukäsittely. Ympäristölupavelvollisissa yrityksissä on syytä varautua esittämään seuraavan lupahakemuksen yhteydessä perustelut käytössä oleville jätteenkäsittelytavoille erityisesti, jos jätettä päätyy pääasiallisesti muualle kuin materiaalikierrätykseen tai uudelleen käyttöön. Pienetkään yritykset eivät muutoksilta välty, sillä uuden lain myötä kaikki yritykset, joissa syntyy vaarallista jätettä, ovat kirjanpitovelvollisia. Yritysten kannattaa siis ottaa ajoissa yhteyttä omaan palveluntuottajaansa varmistuakseen toimintaansa kohdistuvien vaatimusten täyttymisestä. Uudessa laissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa sekä julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten toiminnassa syntyvät jätteet siirtyvät kunnan vastuulle. Näiden tahojen tuleekin jatkossa hakea poikkeusmenettelyä, mikäli ne haluavat panostaa jätteiden kierrätykseen. Uusien toimintatapojen oppiminen ja totuttujen muuttaminen ovat monimutkaisia prosesseja. Työelämän jatkuvien muutosten edessä nekin, jotka osaavat joustaa ja sopeutua, voivat kuormittua. Muutoksiin sopeutumista voi kuitenkin myös oppia. Coachingin, tavoitteellisen keskustelun, kautta voi löytää uutta näkökulmaa omaan tapaan oppia. Tehokas oppiminen on mahdollista vain, jos oppija on motivoitunut. Coachingin tehokkuus perustuukin osin sen voimaan lisätä yksilön tai ryhmän tietoisuutta omista toimintamalleistaan, haastaen myös kokeilemaan uusia toimintamalleja. Sisältä kumpuava motivaatio muutokseen johtaa haluttuihin tuloksiin nopeammin ja todennäköisemmin kuin ulkoa päin asetettu tarve muutokseen. Kari Vähä Toimitusjohtaja Riikka Kinnunen Ympäristöhuollon asiantuntija Kirsi Mylly Psykologi, sertifioitu coach Yrityssalo Oy Lassila & Tikanoja HRV-palvelut Turun työ- ja elinkeinotoimisto Viime keskiviikko toi tullessaan Saloon ja koko maakuntaan murheellisen viestin: Nokian Salon tehtaan painopiste muuttuu älypuhelinten ohjelmistojen ja myyntipakkausten asiakas- ja markkinakohtaiseksi räätälöinniksi joka tarkoittaa massiivista, enintään 1 000 henkilön irtisanomista. Tilanne on vakava niin kaikille irtisanomisuhan alla oleville ja heidän läheisilleen kuin koko kaupungillekin, mutta siitä huolimatta ja erityisesti sen vuoksi nyt on katsottava entistä vahvemmin eteenpäin. Vaikka tilanne on nyt erittäin ikävä, on tästä löydettävissä myös uusia mahdollisuuksia. Meillä on täällä Salossa maailmanluokan osaamista langattomien laitteiden tuotekehityksessä, tuotteistamisessa ja tuotannossa. Tämä osaaminen, kilpailukykyinen sijainti ja monipuolinen toimitilatarjonta muodostavat erinomaiset lähtökohdat uudelle yritystoiminnalle Yrityssalo Oy kaupungin elinkeinoyhtiönä tarjoaa monipuolista palvelua niin alkaville kuin jo toimivillekin yrityksille. Yrityssalon toteuttama Protomo-ohjelma antaa erinomaisen reitin muokata ideoista kokonaan uutta liiketoimintaa, Salon Ideatehtaassa on mukana useita kymmeniä yrityksiä kehittämässä yhdessä uusia tuotteita ja palveluita ja kansainvälistymistiimimme etsii aktiivisesti uusia konkreettisia asiakkaita salolaisille ja varsinaissuomalaisille yrityksille. Tästä esimerkkinä helmikuun loppupuolella Saloon tulee erittäin korkean tason delegaatio yritysjohtajia neuvottelemaan salolaisten yritysten kanssa uusista yhteistyömahdollisuuksista. Ei pelkkää puhetta Tuloksellinen coaching rakentuu yhteistyölle, joka luo puitteet tehokkaalle oppimiselle. Coaching on prosessi, jota coach ohjaa, tukien kysymyksillä valmennettavan oppimista kohti ennalta määriteltyjä tavoitteita. Coaching ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan haastaa löytämään ne itse. Samalla se sytyttää motivaation oppimiseen ja muutokseen. Coaching onkin tavoitteellista, fokusoitua keskustelua, jonka päämääränä voi olla hyvin käytännönläheisenkin ongelman ratkaiseminen. Keskustelu painottuu tulevaisuuteen, sekä niihin keinoihin ja ratkaisuihin, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Keskeistä on onnistumisen esteiden ja oman oppimispotentiaalin löytäminen, mikä luo uusia mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista eteenpäin. Nyt katse vahvasti eteenpäin! Elinvoimaa yrityksille - ratkaisu henkilöstöasioihin kaikissa työuran vaiheissa Linnankatu 50, 3. krs, 20100 Turku, puh. 010 604 3150, www.hrv.palvelut.fi Me huolehdimme, jotta sinä voisit olla huoleton. 24 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI ILMOITUS • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Elinvoimaa yritykselle – ratkaisu henkilöstöasioihin kaikissa työuran vaiheissa Olipa kyseessä henkilöstön kartoitus, koulutus tai ammatillinen kuntoutus, ammattiapu säästää aikaa ja tuo parhaan tuloksen. Rekrytoinnissa auttavat psykologin arvioinnit ja tilapäinen työvoima löytyy jopa päivän varoitusajalla. joustamme asiakkaiden tarpeiden mukaan, HR-tiimin tiiminvetäjä, henkilöstökonsultti Teemu Kuusimäki tiivistää. HRV-palvelut hoitaa koko Varsinais-Suomen aluetta. Asiakkaiden ei tarvitse tulla Turkuun, vaan kentällä kierretään ahkerasti ja asiakkaita käydään tapaamassa tarvittaessa nopealla aikataululla. Ammatillinen kuntoutus ja paluu työelämään – Kuntoutuspalvelut ovat erityinen vahvuutemme, jota lähdimme kehittämään työelämän tarpeista. Työntekijän palaaminen takaisin työhön mahdollisimman pian sairauden tai vammautuyöelämän turbulenssi muokkaa sekä yritysten rakenteita että misen jälkeen on tärkeää sekä työnantajalle että työntekijälle. henkilöstön toimenkuvia kiihtyvällä vauhdilla. Välillä tarvi- Siksi ammatillinen kuntoutus pitäisi aloittaa mahdollisimman notaan uusia ihmisiä - joskus vain lyhyeksi aikaa, ja joskus työnteki- peasti ja suunnitella huolella. Kaikki toimintamme tähtää siihen, jän terveys pettää ja tarvitaan kuntoutusta tai uudelleensijoitta- että paluu työhön onnistuu ja se tapahtuu mahdollisimman pian, mista. Kun yrityksen kumppanina on Saila Peurasaari toteaa. luotettava asiantuntija, henkilöstöHRV-palveluilla on lähellä työeläsuunnitelmat ja pulmatilanteet hoitumää olevia palveluita, joiden avulAmmattitaitoiset henkilöstöpalvelut: vat ilman viivettä ammattitaitoisesti. la voidaan esimerkiksi järjestää työ• rekrytointi ja soveltuvuuden arviointi HRV-palvelujen 14 henkilöstöosaakokeiluja terveydentilan edistyessä, • henkilöstövuokraus jaa toimivat tiiviissä yhteistyössä laavaikka työkyky ei olisi kokonaan pa• koulutus- ja konsultointipalvelut jan tukiverkoston kanssa. Yksikkö on lautunut. Jos työntekijä ei voi palata • ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu itsenäinen ja toimii liiketoimintaperientiseen työhönsä, hänelle voidaan aatteella, mutta Turun työ- ja elinkeijärjestää uudelleenkoulutusta ja sinotoimiston alaisuudessa ja samassa joittaa hänet uusiin tehtäviin. HRVtalossa Linnankadulla. Työvoimatoipalveluiden tiivis yhteistyö työeläkemistossa ovat myös yrityksen juuret. laitosten kanssa ja lainsäädännön ja Sen perustaminen vuonna 1992 lähti mahdollisten tukikanavien tuntemus johtaja Veli-Matti Vesterisen ideasta. säästää yrityksiltä paljon aikaa. Nyt vastaavia yksiköitä on eri puolel– Uuden ammatin suunnitellussa la Suomea ja ne muodostavat laajan autamme hyvin käytännönläheisesti. asiantuntijaverkoston yhdessä moniKartoitamme henkilöasiakkaan mahen kumppaniensa kanssa. Toiminnan dolliset uudelleenkoulutustarpeet ja tarkoitus ei ole tuottaa maksimaalisniiden tarjoajat ja lähdemme jopa tarta voittoa, mutta sen on oltava kanvittaessa mukaan kouluttajan luokse nattavaa. neuvottelemaan asiasta, kuntoutussuunnittelija Eero Mäntylä kertoo. Yhden luukun periaate Joustamme yritysten tarpeiden mukaan ja kaikki toiminMuutosvalmennus ja tamme tähtää siihen että organisaatiot säilyvät elinvoimi– Meidän etumme on laaja tuntetyövoiman vuokraus sina Eero Mäntylä (vas.), Teemu Kuusimäki, Mari Kanerva muksemme työelämän erilaisista palja Saila Peurasaari korostavat. veluista ja pystymme siksi auttamaan Organisaatioiden muutostilanteisyhden luukun periaatteella, tarvittiinsa työyhteisöjen kehittämiseen halupa ratkaisua mihin tahansa henkilöstöasiaan. Osaamme ohjata taan usein paneutua perusteellisemmin, jotta työt saadaan orasiakkaan suoraan oikeaan palveluun, eikä hänen tarvitse käyt- ganisoitua ja henkilöstöresurssit jaettua ja mielekkäästi. Silloin tää aikaansa niiden etsimiseen tai lainsäädännön pykäläviidakon HRV-palvelut voi kartoittaa olemassa olevat ja kriittiset voimaselvittämiseen, yksikön päällikkö, kuntoutuspsykologi Saila Peu- varat ja valmentaa mahdollisten irtisanomisten ja niihin liittyvirasaari sanoo. en toimenpiteiden ja tukitoimien suunnittelussa. Usein yritysten asiakassuhde alkaa työntekijän rekrytoinnista. Työvoiman vuokraustoiminta on kasvanut viime aikoina, kun HRV-palveluiden psykologit voivat hoitaa prosessin kokonaisval- yritysten henkilöstön määrä on mitoitettu tarkoin ja ruuhkahuiptaisesti kaikkine haastatteluineen ja soveltuvuusarviointeineen. puihin tai sairastuneiden paikkaamiseen tarvitaan tilapäistä työJos henkilökunnan määrää tai kehittämistä on myöhemmin tar- voimaa. Siitä on tullut myös vaihtoehtoinen rekrytointikanava. ve tarkastella tai tulee muita uusia tarpeita, yhteistyötä on help– Meillä on paljon työntekijöitä rekisterissä ja tarvittaessa po jatkaa tutun talon kanssa. voimme saada työntekijän vaikka seuraavaksi päiväksi. Usein he – Toimintamme tarkoitus on auttaa yrityksiä ja muita orga- työllistyvät meidän kauttamme myöhemminkin ja tätä kautta nisaatioita säilymään elinvoimaisina. Palvelumme ovat laajat ja löytyy myös pysyvämpi työpaikka, vuokrauspalveluiden tiiminkattavat kaikki tarpeet työuran eri vaiheisiin. Pienenä yksikkönä vetäjä, henkilöstökonsultti Mari Kanerva sanoo. T Linnankatu 50, 3. kerros 20100 TURKU puhelin 010 604 3150 www.hrv-palvelut.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 25 terveys ja hyvinvointi Työpaikkajoogalla stressinhallintaa – Sulkekaa silmänne ja laskekaa rauhallisesti kymmeneen. Jos ajatus eksyy välillä ja lasku keskeytyy, aloittakaa alusta, kunnes pystytte keskittymään ainoastaan laskemiseen, Joogakoulu Punen Jenny Lauronen kehottaa. Mielen rauhoittuminen vie jonkin aikaa. Vasta sen onnistuessa joogaharjoitteisiin voi täysin keskittyä ja niistä on enemmän hyötyä. Työpaikkajoogassa liikkeet ovat hitaita ja rauhallisia. Ne rentouttavat niskan ja käsivarsien sekä selän kireitä lihaksia. Liikkeet voi tehdä seisten tai tuolilla istuen tai tuolia voi käyttää apuvälineenä esimerkiksi selän venytykseen. – Hartioiden jännitystä voi vähentää myös lantion ja lonkan venytyksellä, sillä kireys lähtee usein sieltä. Kiertoliikkeet virkistävät sisäelimiä ja hermostoa. Kun kierto siirtyy vartalon toiselta puolelta toiselle, sisäelimet kääntyvät ikään kuin pesukoneessa, Lauronen selittää. Joogalla on tutkitusti stressin tunnetta vähentävä vaikutus, joka perustuu mielen rauhoittumiseen. Lauronen kehottaa ihmisiä rahoittamaan mielensä myös arkisissa tilanteissa olemalla niissä kokonaisvaltaisesti läsnä samoin kuin joogan liikkeissä. – Kun keskittyy vain yhteen asiaan kerrallaan, tulee parempaa tulosta ja itsellä on parempi olo. Kun ihmiset kuitenkin ovat kiireisiä, Lauronen on halunnut tuoda joogaa myös työpaikoille. Yrityksen tiloissa pidettävien tuntien lisäksi hän on kehittänyt etäjoogaa, jossa tunti välitetään eri toimipaikoissa oleville työntekijöille videoneuvottelutekniikan avulla. – Parhaan tuloksen saa säännöllisellä harjoittelulla, mutta pienikin rentoutuksen hetki auttaa. Jooga sopii hyvin myös kokousohjelman väliin. Noin 20 minuutin tauko on siihen riittävä, Lauronen sanoo. Vahinkovakuutusyhtiö Ifin työntekijät pääsivät kokeilemaan työpaikkajoogaa osana Terve työpaikka -viikkojen teemaa ”riko rutiineja, kokeile uutta”. – Toivomme, että teema rohkaisee henkisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Se on tärkeää työssä jaksamiselle ja ter- Lääkäriasema Pulssi osaksi Terveystaloa Jenny Lauronen neuvoo helppoja, mutta tehokkaita venytysliikkeitä, joita voi tehdä myös omassa työpisteessään taukohetkinä. Muotialan menestyjä kohtasi alkoholismin ja auttaa nyt muita Monet työssään menestyneet ihmiset menettävät helposti otteen omasta henkilökohtaisesta elämästään. Jatkuva kiire, matkustaminen, työstressi, epämääräinen ahdistus, yksinäisyys, rahahuolet, ihmissuhdeongelmat ja elämänhalun puute johtavat lopulta päihteiden holtittomaan käyttämiseen tai muihin riippuvuuksiin. Pierre Cavallo -ketjun johtaja Eija Nyman-Janatuinen tuntee omakohtaisesti menestymisen varjopuolet, joista hän kertoo kesäkuussa 2011 julkaistussa elämänkerrassaan Paha tyt- tö, koukussa viinaan, miehiin, työhön. Hän on perustanut myös yksityisen yrityksen, Balance Management Oy:n, joka on erikoistunut auttamaan työssään menestyneitä ihmisiä irti riippuvuuksista ja päihteistä. Yritys toimii nyt myös Turussa. – Yritys voi menestyä, mutta yrittäjä itse saattaa voida kaiken kiireen keskellä todella huonosti. Erityisen huolissani olen naisten alkoholinkäytöstä, sillä se on kuusinkertaistunut 40 vuoden aikana, kun miesten juominen on BCB Medical Oy yhteistyöhön lääkäriasema Pulssin kanssa Lääkäriasema Pulssi on ottanut käyttöön BCB Medicalin tähystyskirurgian hoitoketjun seurantajärjestelmä BCB ArtuXin ja tekonivelpotilaiden hoitoketjun seurantajärjestelmä BCB ImplantDB:n. Tavoitteena on seurata laatua systemaattisesti. BCB:lle Pulssin kanssa solmittu sopimus merkitsee yhtiön hoitoketjurat- 26 mania veydelle ylipäätään. Teemaviikkoihin liittyy joogan lisäksi myös mind fulness -harjoituksia ja luentoja aiheesta ”hyvinvointi syntyy aivoissa”. Työpaikkajooga on kiinnostanut paljon, ja kokeilutunneilla on ollut osallistujia kaikkiaan Turussa ja Espoossa yli sata, työhyvinvoinnin koordinaattori Irma Saarinen Ifistä kertoo. Hänen mukaansa jooga sopii hyvin työpaikalle, sillä tunneille on helppo mennä tavallisissa vaatteissa eikä se vaadi erikoistaitoja. Kun oppii tietyt harjoitteet, niillä voi kesken työpäivääkin omassa työpisteessään hetkeksi rauhoittaa mielensä ja rentouttaa lihaksiaan. m kaisujen laajentumista yhä voimakkaammin julkisen terveydenhoidon lisäksi yksityissektorille. – Molemmat ovat hyviä tuotteita ja katsoimme, että nyt on oikea hetki ottaa käyttöön nämä järjestelmät. ArtuXista päädyimme olkapää- ja polviohjelmistoihin sekä ImplantDB:stä kaksinkertaistunut, toimitusjohtaja Nyman-Janatuinen sanoo.. Usein ihmiset kamppailevat ongelmiensa kanssa liian pitkään yksin. Varsinkin näkyvässä virassa olevilla on korkea kynnys hakea ajoissa ulkopuolista apua vaikkapa liialliseen alkoholin käyttöönsä. – Juuri tähän tarpeeseen perustimme yksityisen Balance Managementin, joka on saanut erittäin hyvän vastaanoton. Henkilökuntamme on monipuolisesti erittäin ammattitaitoista ja paneudumme asiakkaan tarpeisiin yksilöllisesti. Tietenkin vaitiolovelvollisuus on taattu. m lonkan ja polven tekonivelohjelmistoihin. Voimme seurata hoidon etenemistä aina potilaan hoitoon hakeutumisesta toipumiseen saakka. Raportoimme hoidon tulokset yhteistyökumppaneillemme ja haastamme kilpailijat samaan. Alalle tarvitaan vertailukelpoista dataa tuloksista sekä tulosten julkaisun tuomaa läpinäkyvyyttä, sairaalan johtaja Hannu Lähteenmäki Pulssista sanoo. m Terveystalo ja Lääkäriasema Pulssin perustaja, lääkintöneuvos Sakari Alhopuro ovat sopineet Pulssin myymisestä Terveystalolle. Kaupan myötä Terveystalolle siirtyy Alhopuron omistusosuus eli 93,5 % osakkeista. Kilpailuvirasto on vahvistanut kaupan. Lääkäriasema Pulssin palveluksessa on Turussa noin 300 henkilöä ja ammatinharjoittajia yli 230 henkilöä. Työsuhteinen henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä Terveystalolle. Yhtiön palvelukokonaisuuteen kuuluvat monipuoliset lääkärikeskus- ja sairaalapalvelut. Pulssin terveyspalveluliiketoiminnan kokonaismyynti vuonna 2010 oli noin 40 miljoonaa euroa. – Yrityskauppa on yksi Terveystalon historian suurimpia ja erittäin merkittävä myös valtakunnallisesti. Kauppa tukee kasvustrategiaamme ja vahvistaa verkostoamme Varsinais-Suomessa. Tavoitteenamme on jatkaa Pulssin laadukasta ja edistyksellistä toimintaa ja tarjota jatkossakin asiakkaille palvelut saman katon alta, Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen kommentoi. Katukuvassa ja asiakkaille yrityskauppa tulee näkymään pikkuhiljaa vaiheittain. Liiketoimintojen yhdistymiseen liittyvä suunnittelu on käynnissä yhteistyössä Pulssin henkilöstön kanssa. Terveystalo on yksi Suomen johtavista terveyspalveluyrityksistä, joka tarjoaa terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa Suomessa. Yhtiössä työskentelee yhteensä lähes 5 500 terveydenhuollon ammattilaista. Vuoden 2010 kokonaismyynti oli 308 miljoonaa euroa. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI tunnelmassa Palkintoja ja juhlia Vahvat yritykset ja tapahtumat ovat tärkeitä alueemme tulevaisuuden turvaamiseksi. Vuoden 2011 saavutuksista myönnetyt palkinnot ovat ehdottomasti ansaittuja. Viisikymppisiään viettänyt Multiprint (entinen Karhukopio), on osoittanut, että muutoksen mukana voi kasvaa. Näin on tehnyt myös Turun Messu- ja Kogressikeskuksen laajin vuosittainen tapahtuma Rakentaminen & Sisustaminen. Multiprint (Karhukopio) 50 vuotta Karhu-Kopio syntyi Turussa vuonna 1962, kun partiolippukunta Turun Metsänkävijät etsi keinoja toimintansa rahoittamiseksi ja Veikko ”Veko” Lahti sai idean kopiopalvelusta. Samana vuonna pääkaupungissa sai alkunsa Multiprint, Carita Ekegren-Tukkisen saatua mieheltään joululahjaksi kaksi Multilith-merkkistä painokonetta. Vuosien varrella kopioyritykset kehittyivät ja kasvoivat sekä itse että monien yritysostojen kautta. Vuonna 2009 niiden tiet yhdistyivät yhdeksi yritykseksi. Liitossa jäi jotain kummankin syntysijoilta: Helsingistä tuli nimeksi Multiprint, mutta Turkuun jäi jo konserniksi kasvaneen yrityksen pääkonttori. Krisse Salmisen piinapenkissä varatoimitusjohtaja Risto Ojala (vas.), kirjurina hallintojohtaja Janne Jääskeläinen. Kauppakamarin vientipalkinto 2011 Trafotek Oy palkittiin Turun kauppakamarin vientipalkinnolla tunnustuksena menetyksellisestä pitkän tähtäimen kansainvälisestä toiminnastaan, joka on parantanut suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä erityisesti laiva- ja tehoelektroniikkateollisuudessa. Vuonna 1983 perustetun kaarinalaisen yrityksen muuntajia, kuristimia ja suodattimia on maailmalla jo noin 600 laivassa ja yli 15 000 tuulivoimalassa. Trafotekilla on henkilökuntaa noin 400, tehtaita on myös Virossa ja Kiinassa. – Haluamme kasvaa edelleen no- peasti, osa siitä voi tapahtua yritysostoin. Erikoisalukset, jotka liittyvät öljyn jalostamiseen ovat erityisen lupaava markkina. Asiakaskontakteja ollaan jo luomassa Brasiliassa, Venäjällä ja Koreassa. Näkymät ovat lupaavat ja euron kurssin heikentyminen on auttanut meitä, toimitusjohtaja Pentti Arvonen toteaa. Trafotek Oy:n toimitusjohtaja Pentti Arvonen (vas.) ja myyntipäällikkö Timo Heikkinen ottivat vastaan Turun kauppakamarin ulkomaankauppavaliokunnan vientipalkinnon 2011. Matkailun Oskari 2011 Multiprint Turku Touringin matkailupalkinto jaettiin tällä kertaa tapahtumille ja tahoille, jotka ovat matkailujohtaja Anne-Marget Niemen sanojen mukaan ”lähellä turistin omaa napaa” eli liittyvät alueen ruokaherkkuihin. – Monin maihin matkustetaan ruokakulttuurin takia, samaa voisi edistää Suomessa laajemminkin, Niemi sanoo. Kaffeli ry:n Jorma Haranen ja Markku Haapio palkittiin Neitsytperunafestivaalista. Idean isäksi kaksikko mainitsi myös edesmenneen Visa Nurmen, joka tunnetaan monista keittokirjoistaan. MARK Vuoden Mainos 2011 MARK Suomen Markkinointiliitto ry, Turun ryhmä palkitsi Vuoden Mainos-kilpailun parhaimmiston 14. kerran gaalaillassaan Turun Kårenilla 3.2.2012. Kilpailuun osallistui 15 Turun seudun markkinointiviestintäalan yritystä ja kilpailutöiden määrässä tehtiin ennätys, 153 kappaletta. Kilpailusarjoja oli kymmenen, painotöistä sähköiseen viestintään. Kilpailun tarkoitus on vahvistaa suunnittelun merkitystä ja näkyvyyttä sekä yhteistyötä ja valtakunnallista arvostusta. – Kilpailutyöt edustavat erinomaista valtakunnallista tasoa. Ehkä laaja koulutustarjonta on luonut jo vuosikausia eväät nuorille, nouseville suunnittelijoille, tuomariston puheenjohtaja Arto Kunnola arvioi. Mainostoimisto Satumaa sai Turku Touringin ”Kiss my Turku” -kampanjasta painotuotesarjan 1. palkinnon. Palkinnonsaajista varsinaissuomalaiseen varhaisperunaperinteeseen liittyvä uusi tapahtuma Neitsytperunafestivaalit ja pitkiä perinteitä vaaliva saaristolaisten Silakkamarkkinat tuovat matkailijoita kaupunkiin ruoan perässä. Kolmas palkittu, Keittiömestarit ry:n jäsenet ovat toiminnallaan edistäneet alueen ravintoloiden tason nousua ja lähiruoan suosiota. Jäsenet vastaavat usean ravintolan keittiöistä ja kaupungin edustuskeittiöstä sekä alan koulutuksesta. Rakennushaaveille konkretiaa messuilta Rakentaminen & Sisustaminen -messut Turussa osoittivat innostuksen kodin rakentamiseen ja kunnostukseen olevan korkealla. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa kolmipäiväiset messut keräsivät noin 19 000 kävijää helmikuussa. Messujen näyttelypaikat olivat loppuunmyydyt, sillä messuille osallistui noin 450 yritystä. – Olemme kävijämäärään erittäin tyytyväisiä. Edes kovaksi äitynyt pakkanen ei pidätellyt kodinkunnostajia ja -ostajia kotosalla. Näytteilleasettajat kertoivat olevansa kontaktimääriin ja myynteihin tyytyväisiä, markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli sanoo. Markku Alkio Rakentaminen & Sisustaminen -messujen valikoima kiinnosti rakentajia ja remontoijia. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 27 MESSUILLA TAPAHTUU! TURUN MESSUKESKUS 25 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi kaikki 25-vuotiaat (synt. 1987) ilmaiseksi messuille! 2012 Havet Kallar 8.–11.3.2012 22.–25.3.2012 22.–25.3.2012 31.3.–1.4.2012 15.–16.9.2012 5.–7.10.2012 14.–15.4.2012 31.3.–1.4.2012 2012 26.–28.10. 5.–7.10.2012 12.–14.10.2012 12.–14.10.2012 5.–7.10.2012 Meillä järjestät tilaisuudet messuista näyttelyihin, kokouksista kongresseihin ja juhlista konsertteihin! Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestetään vuosittain useita kymmeniä mahtavia messutapahtumia sekä upeita juhlia, kokouksia ja seminaareja. Tutustu koko tapahtumatarjontaamme osoitteessa www.turunmessukeskus.fi tai vuokraa tilamme käyttöösi. Toivotamme niin messuvieraat, näytteilleasettajat kuin tapahtumajärjestäjätkin tervetulleiksi! www.turunmessukeskus.fi • (02) 337 111
© Copyright 2024