Kuluttajien pitäisi omalta osaltaan pitää talouden

1 • 2012
Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti
KIRJOITTAJAVIERAS
Uudenkaupungin
kaupunginjohtaja Kari Koski:
Ympäristöliiketoiminnalla
tulevaisuuden mahdollisuuksia
LIIKENNE JA LOGISTIIKKA
RFID-tunnistus lisäisi
logistiikkaketjun läpinäkyvyyttä
RAHAN VALTAKUNTA
Professori Lars Hassel:
Eettinen sijoittaminen
lisääntyy kaikkialla
maailmassa
Toimitusjohtaja Risto Korpela,
Turun Seudun Osuuspankki:
manialehti.fi
Kuluttajien pitäisi omalta
osaltaan pitää talouden
pyörät pyörimässä
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 1
2 mania
TÄSSÄ NUMEROSSA
Kirjoittajavieras – Kari Koski
4
Näsäviisauksia – Riku Näsänen
5
Ajankohtaista 6
Eteenpäin
T
SaloTech auttaa teknologiayrityksiä kehittymään,
kumppanina mm. Turun yliopiston BID-yksikkö
(Business Innovation Development).
ulevaisuus tehdään itse, jäi vahvasti mieleeni Salossa järjestetystä SaloTech -ohjelman
avausseminaarista, jossa luotiin uskoa omaan
tekemiseen ja kerrottiin, miten teknologiayrityksiä
aiotaan auttaa kehittymään alueella. Salon pienessä
kaupungissa tuntui olevan vahva halu löytää uutta
suuntaa eikä jäädä itkemään menneitä aikoja. Se oli
reilut kaksi viikkoa ennen Nokian ilmoitusta valmistuksen lopettamisesta kaupungissa. Nyt sitä halua ja henkeä todella tarvitaan.
Ehkä lopettamista oli jo uumoiltukin. Tiedon
tultua eräskin työntekijä totesi, että hyvä puoli
oli se, kun vihdoin sanottiin mitä tapahtuu. Näin
se on. Epävarmuus jäytää, mutta kun tietää tilanteen, voi shokista toinnuttuaan alkaa miettiä, mitä
voisi tehdä. Valmistuksen loppuminen on todellinen
isku pienelle kaupungille, eikä sitä paikata hetkessä. Toivottavasti Nokian tarjoama tuki kuitenkin
oikeasti auttaa ihmisiä edes vähän eteenpäin.
Viime kädessä jokainen ihminen kuitenkin valitsee itse suuntansa. Vaikeassa tilanteessa voisi ajatella vaikka Paavo Väyrystä, joka halusi presidentiksi mahdottomasta lähtökohdasta ilman edes
omiensa kannatusta. Lujalla uskolla itseensä hän
määrätietoisesti jyräsi itsensä melkein vaalien toiselle kierrokselle. Sen puolesta ei muutamaa viikkoa aikaisemmin juuri kukaan olisi lyönyt vetoa.
Minä kyllä löisin vetoa Salon puolesta, siellä on
sisua.
Kiistaa kuntauudistuksesta
kuuma kiista, joka varmasti saa tulta lähestyvistä
kuntavaaleista. Toivottavasti itse asiaa ei kuitenkaan vesitetä omien linnakkeiden pönkittämiseksi. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä, siitä pitäisi
sopia asiallisesti.
Kuntauudistuksesta on kehkeytymässä
Lähiruoka tuo mahdollisuuksia matkailulle ja
maaseudulle. Riihipuodin Eeva Saari maistatti ohrapuuroa
Turku Touringin Anne-Marget Niemellä.
Uusiin asemiin 12
Henkilö – Risto Korpela
14
Teema: Liikenne ja logistiikka
16
RFID-tunnistus ei vielä ole yleistynyt
logistiikkayrityksissä, mutta mahdollisuuksia on.
•RFID-teknologian
mahdollisuuksista16
•Teemantuntija – Jarkko Heinonen 19
Rahan valtakunta 20
Salkunvartija – Jani Valtonen
21
Rahoitusalan uutisia 22
Työelämän tietoiskuja 24
Terveys ja hyvinvointi 26
Tunnelmassa 27
Anne kortela, päätoimittaja
[email protected]
mania
Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti
Julkaisija
Viestintämania Oy, TURKU
kustantaja
Business to Business Mediat Oy
Piispantilankuja 4, 02240 Espoo
TOIMITUS
Päätoimittaja Anne Kortela
Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU
Puhelin 040 590 3860
[email protected]
Ruoka oli isossa roolissa Matkailun Oskarin voittajaa valitessa.
MYYNTI
Myyntipäällikkö
Maritta Palmula-Kuloila
Markkinointi Haagalund
Puhelin 050 323 7785 ja 040 501 77 81
[email protected]
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Kansikuva Monsuuni
Taitto BBM Oy /
Tarja Salonen, Sininen Arkki Oy
Juttuvinkit [email protected]
Painopaikka
Botnia Print, Kokkola 2012
Painos ja jakelu
Painos 13 000 kappaletta.
Jaetaan henkilönimellä Turun
kauppakamarin, Turun Seudun
Ekonomien, Turun Yrittäjien, Turun
Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille.
Lisäksi Mania jaetaan yrityksen
nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin.
9. vuosikerta
OSOITEMUUTOKSET
[email protected]
TILAUSHINTA
Vuosikerta (6 numeroa) 36 €
ISSN 1795-326X,
verkossa 1795-3278
Seuraava numero 26.4.2012
TEEMA: Teollisuus ja alihankinta
www.manialehti.fi
mania 3
kirjoittajavieras
Uudenkaupungin kehitysnäkymät
elinkeinoelämän kannalta
U
usikaupunki on viimeisten runsaan 15 vuoden aikana
kulkenut pitkän tien pelkästään suurteollisuuden varassa
eläneestä pikkukaupungista kohtuullisen monipuolisen
elinkeinorakenteen paikkakunnaksi. Tämä ei ole kuitenkaan tapahtunut itsestään, vaan siihen on tarvittu pitkäjänteistä ja sitkeää kaikkien tahojen yhteistyötä.
Pelkkä monipuolinen elinkeinorakenne ei kuitenkaan yksistään pitkän päälle riitä, vaan yrityksille pitää joka hetki taata parhaat ja monipuolisimmat kehittymismahdollisuudet niin,
että ne voivat keskittyä olennaiseen eli toimintojensa ja tuotantonsa jatkuvaan kehittämiseen. Tähän on Uusikaupunki kaupunkina pyrkinyt keskittymään koko organisaationsa voimin.
On hyvin tärkeätä, että kaupungin kaikki yksiköt ymmärtävät
edellä kuvatun, kaupunginvaltuustonkin linjaaman periaatteen
myös käytännössä.
Kun elinkeinoelämän kehittämisen perusperiaatteet ovat
kaikille selvät ja kun kaupunki voi vielä taata lähes ”yhden luukun” toimintatavan myös suurissa ja jopa kansainvälisissä hankkeissa, on uusien toimialojen saaminen pienellekin paikkakunnalle lähes omin voimin täysin mahdollista.
Uusien tuotantojen saamista Uuteenkaupunkiin on erityisesti helpottanut päätöksentekomme nopeus ja ennakoitavuus
sekä erityisesti se, että neuvottelukumppani on voinut kaikissa
olosuhteissa luottaa kaupungin edustajien sanaan ja lupauksiin,
jotka pitävät myös aikataulullisesti.
Uusia toimialoja ei millekään seudulle eikä tähän maahankaan saada ilman laajaa, tarvittaessa myös kansainvälistä yhteistyöverkostoa.
Yhä tärkeämpiä asioita ovat myös ympäristötekijät, jotka painottuvat erityisesti pohjoismaisissa ja Eurooppalaisissa
hankkeissa.
Hyvä esimerkki uudesta kansainvälisestä toimialasta Suomessa ja samalla Uudessakaupungissa on soijanjalostamo, jonka
rakennustyöt on juuri aloitettu. Kysymyksessä on valmistuttuaan Euroopan suurin alan laitos, jonka ensimmäisen rakennusvaiheen investointi on energiaratkaisuineen jo lähes 200 miljoonaa euroa.
Paitsi satoja välittömiä ja välillisiä työpaikkoja tämä yritys
tuo Suomeen täysin uudenlaista tekniikkaa ja tuotantoa, jolla on
huomattava valtakunnallinenkin merkitys monella eri tavalla.
Lähes yhtä suuri hanke on kaikkiaan n. 100 miljoonan euron
tuotantoprosessi, jossa bioetanolin valmistuksen sivutuotteena
syntyy raaka-aineita elintarvike- ja rehuteollisuudelle sekä myös
valmista rehua hyötyeläimille. Tässäkin hankkeessa on kysymys
täysin uusien tuotantoprosessien ja uusien tuotantokonseptien
rakentamisesta Suomeen. Uskomme, että tätä hanketta koskevat
neuvottelut ”saadaan maaliin” tulevaan kesään mennessä.
Molemmat edellä selostetut toimialat ovat maassamme uusia. Soijajalostamon neuvottelut kestivät kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta. Bioetanolihankkeen neuvottelut ovat jo tähän
mennessä kestäneet kolme vuotta. Neuvottelujaksojen pituuksista voi päätellä, että etenkin Suomesta vielä puuttuvien toimialojen saaminen jollekin paikkakunnalle edellyttää erittäin pitkäjänteistä ja sitkeää kaikkien tahojen yhteistyötä.
Uusista toimialoista Uusikaupunki uskoo vahvasti erityisesti ympäristöliiketoiminnan merkitykseen tulevaisuudessa sekä
kotimaisessa tuotannossa että viennissä. Tähän vaikuttaa tietenkin se, että Uusikaupunki on pilottina mukana Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimassa kohti hiilineutraalikuntaa eli
Hinku-hankkeessa.
Kaupunkimme erittäin myönteisten kokemusten perusteella
olen varma, että cleantech-toimiala on tulevaisuudessa Suomelle
erittäin tärkeä ja merkittävä myös kansainvälisesti. Sen kehittämiseen kannattaa kaikkien tahojen keskittyä, koska maallamme
on ympäristöliiketoiminnassa ainakin jonkinlainen etumatka.
Kari Koski
Kaupunginjohtaja
Uusikaupunki
TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2012
Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista!
Kevään 2012 koulutustarjonnastamme voit valita ajankohtaisimmat ja
kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta:
taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi.
Koulutuksissamme on
• eri alojen huippuasiantuntijoita
• viimeisimmät, päivitetyt tiedot
• käytännönläheinen näkökulma
• tuntuvasti edullisempi hinta jäsenyrityksille
• monipuolinen tarjonta
• erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet
maniaan_1_tkk_.indd 1
4 mania
28.2.
29.2.
1.3.
6.3.
7.3.
8.3.
14.3.
15.3.
22.3.
29.3.
3.4.
4.4.
12.4.
OFFICE 2010 perusteet
Johdon mediavalmennus
Talouslaskelmien perusteet
Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ)- keväällä 2012
Velkojan asema ja toiminta maksukyvyttömyystilanteissa
Perintö- ja lahjaverotus käytännössä
Työpaikan poissaolot
Vastuullinen hankintatoimi
Pörssi-ilta
Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus
Excelin perusteet
Monikulttuurinen työyhteisö
Veronumero ja tilaajavastuulaki
Ilmoittaudu netissä www.turku.chamber.fi > koulutus> koulutuskalenteri
tai puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta.
2/2/2012 9:20:05 AM
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
näsäviisauksia
Kaavoja kaupunkilaisten
ehdoilla
Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa asemakaavan, joka
sallii TYKS:n kupeeseen, Kiinamyllynkadun ja Vähä Hämeenkadun kulmaan
uuden, kahdeksankerroksisen talon rakentamisen. Kaupunkikuvan pitää uudistua, mutta millä ehdoilla? Miksi
ahtaaseen ja turvattomaan Kiinamyllynkadun ja Vähä Hämeenkadun kulmaan, jota taksitolppa vielä entisestään
kaventaa, pitää kaavoittaa asunto 230
turkulaiselle, joilla luulisi olevan äkkiseltään laskien 50–100 autoa.
Uudessa kaavassa asemakaavatoimistolle riittää yksi maan alle rakennettava autopaikka jokaista 160 asunnoille varattua kerrosneliötä kohti,
kuitenkin vähintään yksi jokaista kahta asuntoa kohti. Käytännössä siis vain
joka toiselle noin 80 neliön kerrostaloasunnolle on varattava yksi autopaikka,
eikä vieraspaikkojakaan taida olla kuin
nimeksi.
Kiinamyllynkatu ei ole poikkeus,
valitettavasti. Kiinteistöjen massoja
kasvatetaan, autopaikkoja kaavoitetaan
liian vähän ja leikki- ja viheralueista tingitään. Sitten päätöksiä ”viherretään” kaventamalla ajoväyliä, poistamalla kadun varsien pysäköintiruutuja
ja lisäämällä tilalle puita ja istutuksia.
Ei ihme, että keskusta-alueiden pysäköintiongelmat jatkuvasti pahenevat.
Poikkeuksia tehdään etenkin silloin, kun tilaa rakentamiselle on niukasti ja pysäköintipaikkojen löytäminen kortteleissa on jo entuudestaan
vaikeaa. Mieleeni tulee muutaman
vuoden takainen tapaus Läntiseltä Pitkäkadulta. Kaava edellytti 24 autopaikkaa, mutta kaupunki salli naapureiden
muistutuksista huolimatta karsia määrän tiiviiseen kortteliin valmistellussa uudisrakennuksessa lähes puoleen,
14:ään. Leikkialueelle asetettu alkuperäinen 240 neliön vaatimus pieneni vielä reilummin: riitti, että kattoterassille
sijoitettiin 90 neliön leikki- ja oleskelutila. Perusteluina se, että talo on suunniteltu 18–25 -vuotiaille nuorille, jotka
asuvat talossa 1-2 hengen talouksissa,
keskimäärin parin vuoden ajan ja ovat
lapsettomia, ilmeisesti myös autottomia. Mutta autoja ne ensiautotkin ovat,
aivan kuten alle 18-vuotiaiden mopoautot. Kaavoittaja olettanee myös, että
tuhkakuppi oven pielessä riittää heille
Kiinteistöjen
massoja kasvatetaan,
autopaikkoja kaavoitetaan
liian vähän ja leikki- ja
viheralueista tingitään.
viherpihaksi. Ja vaikka riittäisikin, mitä sitten kun kiinteistön omistaja päättää tarjota asuntoja myös muille kiinnostuneille?
On kaava-alue sitten uusi tai vanha, kaavoja laadittaessa tunnutaan vähät välitettävän niihin liittyvistä muistutuksista. Hirvensalosta rakennetaan
vastustuksesta huolimatta tiheää, jopa laskettelurinteen ahtaalle ajavaa lähiötä, eikä Kakolan kaavassa paljon paremmalta näytä.
Pinta-alaltaan suuressa, mutta harvaan asutussa Suomessa ei viheralueille
ja väljälle rakentamiselle tunnu olevan
sijaa. Toista se on tiiviissä Keski-Euroopassa, missä osa kaupungeista suosii
matalaa rakentamista ja jopa miljoonakaupungeissa voidaan vielä jättää laajoja viheralueita asukkaiden iloksi.
RIKU NÄSÄNEN
Kirjoittaja on Manian julkaisija
ja entinen päätoimittaja,
joka nykyisin työskentelee
Turku Sciece Parkin tiedottajana.
Huhtikuun Mania ilmestyy 26.4.2012
Teema: Teollisuus ja alihankinta
Ilmoitustilavaraukset huhtikuun lehteen 11.4. mennessä
Advertoriaali- eli yritysesittelyvaraukset jo 4.4. mennessä
myynti puh. 050 323 7785
[email protected]
mania manialehti.fi
VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 5
ajankohtaista
Teknologian tulevaisuutta
tehdään Salossa
Salon seudun teknologiayritykset eivät
haikaile menneitä alihankinnan kultaaikoja, vaan etsivät tulevaisuuden mahdollisuuksia. Lähes 150-päinen yleisö
kuunteli 19. tammikuuta SaloTech -ohjelman aloitustilaisuudessa Salon Astrumkeskuksessa kiinnostuneena ajatuksia
herättäviä esityksiä maailman mahdollisuuksista. Keskustelua käytiin vilkkaasti.
EVAn johtaja Matti Apunen asetti Salolle esimerkiksi Etelä-Korean, joka on noussut nopeasti kansainvälisesti merkittäväksi kaupan keskukseksi.
Huonompi esimerkki oli Detroit, joka
on taantunut menetettyään autoteollisuuden johtoaseman.
– Globalisaatio tapahtuu meistä riippumatta, se on armoton, mutta
täynnä mahdollisuuksia. Kun on notkeutta ja halua, näkee mahdollisuudet.
Ulospäin suuntautuminen on tärkeää, korostan yrittäjän hyveitä, ne voivat
tehdä Salosta Suomen Korean. Tarvitaan henkeä, jonka päälle voi rakentaa
ratkaisua, Matti Apunen painottaa.
Etlan tutkimuspäällikkö Jyrki AliYrkkö valotti kansainvälisten markkinoiden luonnetta.
– Globalisaatio hajotti kansalliset klusterit ja arvoketjut ovat hajonneet pieniin osiin eri maihin. Yritys voi
toimia millä tahansa osa-alueella. On
Salon seudun teknologiayrityksiä sparraavat
monet koulutukseen ja tutkimukseen liittyvät
toimijat, jotka esittäytyivät avajaistilaisuudessa.
harhaluulo, ettei Suomessa voi valmistaa elektroniikkaa kannattavasti, sillä
kokoonpanon osuus on vain noin 3-4
prosenttia kustannuksista. Lisäksi ohjelmistojen merkitys erityisesti laitevalmistuksessa kasvaa ja niillä voidaan
tuoda lisäarvoa tuotteeseen.
Salon Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Sjöholm kiteytti tiiviin iltapäivän
antia.
– Matti Apusen Detroitin esimerkki oli loistava. Hienoon menneisyyteen
ei voi jäädä, eikä Salossakaan jääty itkemään Meegon perään, vaan Nokiassa
syntyi patoutunutta yrittäjyyttä. Jyrki
Ali-Yrkön esityksestä jäi mieleen, että
tulevaisuutta on vaikea ennustaa, meidän pitää tehdä se itse. Me tehdään tämä homma yhdessä, SaloTechilla on siinä iso rooli. On tärkeää, että pysytään
päätöksissä, jotka tehdään, Sjöholm toteaa.
Tähän oli helppo uskoa, sillä yhteinen eteenpäin menemisen halu oli lähes
käsin kosketeltava. Rakennemuutoksen alkushokin jälkeen hihat on selvästi kääritty ja töitä ollaan valmiita tekemään, toki sitä tiedetään olevan paljon.
Apuun on Yrityssalon johdolla valjastettu koko joukko yhteistyökumppaneita. SaloTechin toimintaa vetää ohjelmapäällikkö Peter Soinu, jolla on pitkä
Nokia-tausta.
– SaloTech on myyntiä, yhteistyö-
– Me tehdään tämä yhdessä,
SaloTechilla on siinä iso rooli,
Salon Yrittäjien puheenjohtaja
Jyrki Sjöholm sanoo.
tä, osaamisen kehittämistä ja palvelua. Haemme näkyvyyttä salolaiselle
ICT-osaamiselle. Nyt on avattu portaali, jossa yritykset voivat esitellä toimintaansa ja löytää verkostokumppaneita
ja keskustella. Teimme myös yhteisen
esitteen ja järjestämme työpajoja, tapahtumia ja koulutuksia. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään aktiivisesti esimerkiksi hyvinvointi- ja
terveysteknologiasta, elämys- ja peliteknologiasta, Meri-ICT:stä. Vuoropuhelu on tärkeää, Soinu korostaa.
mania ANNE KORTELA
Meri-ICT innovaatioareena
Nokia siirtää valmistuksen
Salosta Aasiaan
Nokia ilmoitti 8.2.2012, että Salon tehtaan tuotantohenkilökuntaa
tullaan vähentämään enintään tuhannella vuoden 2012 loppuun
mennessä. Vähennys liittyy Nokian suunnitelmiin, joiden mukaan
Salon tehdas keskittyy tulevaisuudessa älypuhelinten räätälöintiin ja
kokoonpano siirtyy Aasiaan. Sama suunnitelma koskee Komaromin
tehdasta Unkarissa ja Reynosan tehdasta Meksikossa.
– Kokoonpanon siirrolla Aasiaan on tarkoitus nopeuttaa
laitteidemme tuloa markkinoille. Työskentelemällä lähempänä alihankkijoitamme uskomme voivamme tuoda innovaatioita
markkinoille nopeammin, ja siten parantaa kilpailukykyämme.
Ymmärrämme suunniteltujen muutosten olevan vaikeita henkilöstöllemme. Olemme sitoutuneita tukemaan henkilöstöä ja paikallisia yhteisöjä muutosten aikana, Nokian Markets -yksikön johtaja Niklas Savander sanoo.
Muutosten arvioidaan johtavan kaikkiaan noin 4 000 työntekijän vähennykseen kolmelta tehtaalta. Salossa suunniteltujen muutosten arvioidaan johtavan enintään tuhannen työntekijän vähennykseen.
Henkilöstövähennysten arvioidaan toteutuvan vaiheittain
vuoden 2012 loppuun mennessä. Nokia tulee tarjoamaan kattavan, paikallisesti räätälöidyn tukiohjelman, johon kuuluu sekä taloudellista tukea että tukea uudelleentyöllistymiseen. m
6 mania
Meriteollisuuden ja tietotekniikan asiantuntijat pohtivat yhteisiä tulevaisuuden
kehittämistarpeita Varsinais-Suomen
Osaamiskeskuksen Jokapaikan tietotekniikka- ja Meriklusteriohjelman innovaatioareenalla, johon osallistui tietotekniikan
ja meritoimialan yrityksiä sekä korkeakoulujen edustajia. Innovaatiotyöpajoja
koordinoi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Leena Jokinen.
STX Europen Turun telakan tuotekehityskoordinaattori Kari Sillanpään
mukaan kehitystarpeet lähtevät asiakkaiden toivomuksista ja ne liittyvät turvallisuuteen tai laivan palveluihin.
– Varustamot toivovat erityisesti
uusien mobiilipalveluiden kehittämistä risteilyasiakkaille. Kokonaisvaltaisia palveluja ei oikein ole. Ongelmana
on usein käyttöjärjestelmän kieli tai yhteensopivuus eri laiteversioiden kanssa.
Risteilylaivalle voisi tuoda uusia sovelluksia ja hyödyntää wlan-verkkoa, joten operaattoriongelmaakaan ei olisi,
Sillanpää ehdottaa.
Konsulttiyhtymä Aikaa edustava
Janne Aaltonen näkee yhteisten rajapintojen standardoinnin tuovan merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia
myös pienille sovellusten kehittäjille.
Laivojen energiatehokkuuden analysointiin erikoistuneen Eniram Oy:n
teknologiajohtaja Henrik Dahl näkee
tietotekniikan mahdollistavan merkittäviä säästöjä laivojen liikkuessa merellä. Reaaliaikainen seuranta antaa
tietoja, joiden avulla laivan säätöjä voi
muuttaa matkan aikana polttoaineen
kulutuksen vähentämiseksi.
Areenan osanottajat ideoivat työpajoissa mahdollisia tulevaisuuden kehitystarpeita. Sellainen on esimerkiksi
kommunikaation ja projektinhallinnan
parantaminen laivan rakentamisen aikana, erityiskysymyksenä laitteet ja sovellukset, joilla voisi käsitellä teknisiä
piirustuksia. Nolllapäästöisen laivan
kehittämisessä tietotekniikkaa voisi
hyödyntää esimerkiksi energialuokitusten todentamispalveluissa ja tiedon
keruumenetelmissä kehittää säätietoa
hyödyntäviä ohjelmistoja reittioptimointiin. Sähköistä asiointia miettivä
työryhmä kaipasi muun muassa keinoa
kerätä huomaamattomasti tietoa matkustajien käyttäytymisestä laivalla. Siinä voisi hyödyntää esimerkiksi paikkatietoa. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Kaupan Maailma
NRO 4 | LOKAKUU 11
Kaupan Maailma
Eat & Joy Maatilatorin
Aki Arjola:
Pientuottajien
asema on
Suomessa
vaikea
NRO 5 | MARRASKUU 11
Kaupan Liiton
Turvallisuusvaliokunnan
puheenjohtaja
Mikko Koskinen:
Poliisin
määrärahojen
vähentyminen
näkyy kaupan
arjessa
Sivu 22
Sivu 22
Luonnonkosmetiikka
kiinnostaa kuluttajaa
Franchisetoiminta
laajenee Suomessa
voimakkaasti
sivu 30
sivu 66
Kaupan riippumaton ammattilehti
KaupanMaailma_4_2011.indd 1
Tendence-messut
esitteli sinisen
joulun
sivu 32
sivu 38
Kaupan riippumaton ammattilehti
TeleChemistryn toimitusjohtaja Jan Østrup, teknologiajohtaja
Eino Kaartinen ja markkinointijohtaja Rasmus Hautala esittelevät laboratorioanalysaattorin ydinosaa.
Kaupan Maailma
-lehden kuusi
mielenkiintoista ja
monipuolista numeroa
kotiin tai työpaikalle
kannettuna vain
53,50 euroa!
(+ alv 9 %)
23.9.2011 7:59:14
Kaupan Ma
Hyvä kirjasyksy
kääntää
myynnin kasvuun
ailma
Smilehou
se
markkinointOy:n viestintä- ja
Esa Luoto: ipäällikkö
NRO 6 JOUL
|
UKUU 11
Verkkoka
up
edelläkäv an
ijä
ovat ollee t
t
pieniä yrity
ksiä
Sivu 22
Pellolta
pulloon
sivu 38
Middag tuo
ruokatarpee
resepteinee t
n kotiovelle
sivu 54
Kaupan riip
pumaton
ammattile
hti
Terveydenhoitokuluihin merkittäviä
säästöjä suomalaiskeksinnöllä
Turkulainen TeleChemistry on kehittänyt uudenlaisen laboratorioanalysaattorin, jonka avulla tavallisimpia laboratorionäytteitä voi analysoida välittömästi
näytteenoton yhteydessä. Kokeiden tulokset saadaan alle puolessa tunnissa ja
itse laite on niin pieni, että sen voi helposti kantaa kahden ihmisen voimin. Tieto
kulkee laitteesta suoraan lääkärin tietokoneelle ja mahdollistaa nopean sairauden määrittelyn yhden potilaskäynnin
aikana. Verinäytteiden kuljettaminen keskuslaboratorioihin on tarpeetonta, eikä
potilaan tarvitse odottaa tuloksia päiviä.
Säästöjä syntyy sekä potilaalle että
yhteiskunnalle. Esimerkiksi Suomessa
tehdään vuosittain noin 60 miljoonaa
laboratoriokoetta, joista heti vastaanotolla voitaisiin analysoida tulevaisuudessa noin puolet.
Kaarinalaisen lääkärin Eino Kaartisen patentoituihin keksintöihin perustuva pienoislaboratorio käyttää hyväkseen
nestemikroprosessori- ja laserteknologiaa ja pystyy analysoimaan jo 20 tavallisinta verikoetta. Vuoteen 2020 mennessä
testien määrää on tarkoitus lisätä 40:een.
– Terveydenhoitokustannukset kasvavat väestön ikääntyessä, joten kaikki säästömahdollisuudet ovat tervetulleita. Kompakti laite on helppo viedä
myös kehitysmaihin ja hoitaa tietoyhteydet satelliittipuhelimen avulla. Silloin lääkäri voi tarvittaessa arvioida
potilaan näytteen satojen kilometrien
päästä. Etuna on myös se, että prosessissa tarvitaan äärimmäisen vähän vettä, toimitusjohtaja Jan Østrup sanoo.
Keksinnön puitesopimuksista on
jo neuvoteltu useiden yhteistyötahojen kanssa, jotka näkevät sen mahdollisuudet hyvinä. Pienoislaboratorioita on
tarkoitus valmistaa lähiseudulla.
– Täällä on paljon korkealaatuista
alan osaamista ja haluamme tuoda työtä tänne, toimitusjohtaja Jan Østrup sanoo.
Kehitetty menetelmä soveltuu analysointiin myös muille aloille kuin terveydenhoitoon. TeleChemistryn strategian mukaan niihin voidaan myydä
lisenssejä, yritys itse keskittyy terveydenhoidon sovelluksiin. m
Kaupan Maailma -lehti julkaisee tilastoja ja tietoa
sekä antaa virikkeitä vähittäiskaupan arkipäivään!
Pysy ajan hermolla, tilaa lehti!
Kansainvälisen kasvun esteet
hallintaan pk-yrityksissä
Turun kauppakamari on selvittänyt yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
esteitä ja on aloittamassa yrityksiä tukevan kehittämisohjelman pk-yrityksille,
joihin suurin osa uusista työpaikoista
syntyy nykyisin.
– Vienti pitäisi usein käynnistää
siinä vaiheessa, kun resurssit ovat hyvin pienet. Tutkimuksessa todettiin, että kansainvälistymisen esteitä on itse
kansainvälistymisessä, sen johtamisessa, myynnin ja markkinoinnin osaamisessa ja töiden organisoinnissa. Mielenkiintoinen havainto oli myös, että
alakohtainen klusteri ei olekaan avoin
ikkuna markkinoille, vaan yritysten
mahdollisuuksia pitäisi hakea laajemmin, asiamies Jarkko Heinonen sanoo.
Kauppakamari on kerännyt asia-
mies Tomi M. Virtasen johdolla kymmenen yrityksen pilottiryhmän, joiden
kanssa kehittämisohjelma käynnistetään. Mukaan ilähti ensimmäiseksi toimitusjohtaja Pekka Vahtera In Time
Yachts Oy:stä Naantalista.
– Haluamme tehdä kilpailukykyisesti korkealuokkaiseen käsityöhön perustuvia tuotteita, kuten veneiden sisustuksia ja tilauskantamme on hyvä.
Kansainvälistymisessä tiedon hakeminen on työlästä ja yksittäistuotteissa
kulut nousevat korkeiksi, siksi olisi hyvä saada pitkäjänteiseen kehitystyöhön
verkostokumppaneita. Olemme jo myyneet tuotteitamme Venäjälle ja Ruotsiin
ja harjoitelleet verkostossa toimimista
telakan kanssa, Vahtera kertoo. m
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Tilaa lehti osoitteesta www.bbm.fi
Muistathan myös ammattilehtien
verovähennyskelpoisuuden!
Kaupan Maailma on lehti, joka saa kaupan teon kannattamaan!
Business to Business Mediat Oy | Y-tunnus 1794727-6
Piispantilankuja 4, FI-02240 Espoo | p. +358 9 5421 0100 | [email protected] I www.bbm.fi
mania 7
ajankohtaista
Lindrothin puutarha
on luonut perinteisin
menetelmin kasvatettavista vihanneksistaan Deli Verde –
brändin, esittelijänä
Mira Pitkänen.
Lähiruoka tuo mahdollisuuksia
Lähi- ja luomuruoka ovat nostattaneet viime
aikoina kysyntäbuumin, johon pyritään
vastaamaan kaikilla rintamilla. Pieniä
ruokapuoteja syntyy pitkin kaupunkeja
ja maaseutua ja ravintoloiden ruokalistoille ilmestyy lähituottajien herkkuja.
Jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat paremmin, ympäri Varsinais-Suomea on
syntynyt tapahtumia ja verkostoja, jotka kokoavat pieniä yrityksiä yhteen ja
auttavat tarvitsijoita löytämään tuoretta lähiruokaa.
Brinkhallin kartanoon Turun Kakskertaan järjestetty lähi- ja luomuruokatapahtuma keräsi yhteen majoitus-, ravitsemis- ja matkailualan toimijoita
sekä lähiruoan tuottajia. Se oli päätös
kolmen oppilaitoksen yhteistyönä toteuttamalle hankkeelle, jossa matkailuyrittäjien koulutustarpeita kartoitettiin
puhtaan lähiruoan hyödyntämiseksi matkailuvalttina. Kartoitusta tehtiin Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa,
Raision aikuiskoulutuskeskus Timalissa ja Turun Ammatti-instituutissa.
Turku Touringissa ollaan matkailujohtaja Anne-Marget Niemen mukaan
hakemassa matkailuvalttia, joka liittyisi ruokaperinteeseen. Varsinais-Suomea voisi markkinoida Suomen ruokaaittana, joka on meren äärellä viljavien
peltojen keskellä ja ruokaan liittyvillä
tapahtumilla voisi houkutella matkailijoita.
– Ruoka- ja viinimatkoja tehdään
moniin maihin ja myös skandinaavinen ruoka kiinnostaa. Matkailutoimittajat ovat suunnannäyttäjiä, ja olemme isännöineet ulkomaisia toimittajia,
jotka ovat halunneet tutustua suomalaiseen puhtaaseen ruokaan. Olemme
käyneet esimerkiksi Kaarinassa Biofermen Yosa-tehtaalla ja Salossa Kimmon
Vihanneksessa, Niemi sanoo.
Hänen mukaansa tarvitaan elinkeinosektorin ja matkailun yhteistyötä, jotta ruokamatkailuun löytyy sopivia muotoja.
– Viime kesänä ensimmäisen kerran järjestetty Kaffeli ry:n puheenjoh-
tajan Jorma Harasen ideoima Neitsytperunafestivaali oli onnistunut avaus.
Myös pitkän perinteen omaava Silakkamarkkinat on hyvä tapahtuma, koska se on luotu kalastuselinkeinon lähtökohdista. Samalla se kiinnostaa ihmisiä
ja jatkaa matkailusesonkia kesän jälkeen, Niemi toteaa.
Tilaisuudessa moni lähiseudun pientuottaja esitteli luomu- ja lähiruokatuotteitaan. Luomulihaa, lähiseudun marjoista valmistettuja mehuja ja hilloja ja
muita herkkuja maisteltiin innokkaasti.
Riihipuodin omistaja Eeva Saari
Riihikoskelta maistatti kokojyväohrasta haudutettua puuroa ja kertoi, että se
sisältää hidasta hiilihydraattia ja paljon
kuituja, koska viljaa ei kuorita.
– Olemme tehneet tätä jo 18 vuotta
ja kysyntä on kasvanut koko ajan. Luomumyllymme palkittiin Vuoden 2007
luomuyrityksenä Pöytyällä. Myymme
jauhoja suoraan liikkeisiin, niitä alkaa
olla joka puolella Suomea. Lisäksi meillä on oma puoti ja verkkokauppa, Saari kertoo.
Kaarinan Krosssin alueella avattiin
marraskuussa lähi- ja luomuruokaa
myyvä Aito ruokakauppa. Brinkhallissa kauppias Nora Tuominen esitteli muun muassa kaupan mehuja ja teelaatuja.
– Kaikki tuotteemme ovat joko lähi- tai luomuruokaa tai lisäaineettomia.
Tällaiselle kaupalle on selvästi tarvetta
ja asiakkaat ovat löytäneet sen hyvin,
Nora Tuominen kertoo. m
Aurajoki Oy investoi uusiin tuotantolaitteisiin Aurassa
Metallialan yritys Aurajoki Oy laajentaa
palvelutarjontaansa ottamalla käyttöön
uuden kuumasinkityslaitteiston yhtiön
Auran tehtaalla. Ympäristöasiat olivat
keskeisessä roolissa hankinnassa. Investoinnin arvo oli lähes 1,5 miljoonaa euroa.
– Uskomme kotimaisen konepaja-,
kuljetusväline- ja rakennusteollisuuden
mahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa
ja haluamme tarjota parhaat mahdolliset puitteet laadukkaan ja ympäristöystävällisesti tuotetun kuumasinkityksen
tarjoamiseen, Aurajoki Oy:n toimitusjohtaja Toni Casagrande sanoo.
– Investointi parantaa erityisesti läntisen Suomen sinkitystarjontaa
ja antaa asiakkaillemme entistä kustannustehokkaamman ja nopeamman mahdollisuuden laadukkaalle
pinnoitukselle. Kuljetuskustannusten
nousu ja osuuden kasvaminen osana kuumasinkityksen kokonaishintaa
asettavat osaltaan paineen palvelutarjonnan laajentamiseen. Samalla uusittiin tehtaan koko suodatus-, nosturi- sekä osa esikäsittelylaitteistoista.
Uuden tuotanto-layoutin myötä pystytään tyydyttämään kaikki nykyiset asiakastarpeemme ja lisäksi tarjoamaan
entistä kattavammat palvelut esimerkiksi pitkien, jopa 12-metristen rakenteiden kohdalla, toimitusjohtaja jatkaa.
Ympäristöasiat olivat tärkeässä roolissa investoinnin hyötyjen arvioinnissa. Kuumasinkitys on hyvin
energiaintensiivistä teollisuutta, joten energiatehokkuuden parantamisella prosessin eri vaiheissa on keskeinen
merkitys. Työskentelyolosuhteita ja sisäilman laatua parannettiin entistä tehokkaammalla suodatusjärjestelmällä, joka vähentää pienhiukkaspäästöjä
merkittävästi.
Lisäksi kuumasinkityspadan lämmitysmuoto muutettiin öljylämmityksestä sähkölämmitteiseksi, joten
lämmityksen hiukkaspäästöt lähiympäristöön poistuvat käytännössä kokonaan.
Aurajoki-konserni on metalliteollisuuden pintakäsittelyyn erikoistunut
palveluyritys, jonka liikevaihto vuonna
2011 oli 23 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 190. Kuumasinkityksessä yhtiö on 14 miljoonan euron liikevaihdolla markkinajohtaja Suomessa. Aurajoki
Oy:n kuumasinkitystehtaat sijaitse-
vat Aurassa, Lievestuoreella, Mikkelissä ja Pirkkalassa. Turussa oleva tehdas
keskittyy elektrolyyttisiin pinnoitteisiin ja jauhemaalaukseen tehden noin 7
miljoonan euron liikevaihdon. Lisäksi
Aurajoki Oy on enemmistöomistajana
Proxocon Oy:ssä, joka tuo maahan erilaisia metallituotteita ja -rakenteita Aasiasta ja Itä-Euroopasta.
Investointiprojekti aikataulutettiin
vuoden hiljaisimpaan aikaan, ja se valmistuu ennen uuden rakennuskauden
alkamista keväällä 2012 lähialueen alihankkijoiden avulla. Tiivis ja hyvä yhteistyö paikallisen Ely-keskuksen kanssa ja heiltä saatu investointituki ovat
omalta osaltaan olleet avittamassa
hankkeen sujuvaa läpimenoa suunnittelusta aina toteuttamiseen asti. m
Raision kauravälipalajuoma
palkittiin USA:ssa
Raisio Oyj:n kehittämä ja valmistama
kaurapohjainen ja maidoton Simpli OatShake -välipalajuoma on palkittu vuoden parhaana smoothie-juomana Yhdysvalloissa. Täysin kasvipohjainen ja
laktoositon välipalajuoma on ollut siellä
myynnissä maaliskuusta 2011 lähtien.
Suomessa nyt palkitut juomat ovat osa
Elovena-tuoteperhettä.
Täysin kasvipohjaiset Simpli OatShake -tuotteet ovat muodostaneet Yhdysvaltojen markkinoille kokonaan uuden kaurapohjaisten ja maidottomien
välipalajuomien tuoteryhmän.
– Kehitämme jatkuvasti uuden sukupolven ravintoratkaisuja ja olemme
8 mania
kasvipohjaisen ravinnon edelläkävijä.
On hienoa, että tälle osaamiselle löytyy
arvostusta ja kysyntää myös Yhdysvalloissa, jossa kuluttajat ovat tunnetusti
hyvin vaativia, Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko toteaa.
Palkinnon myöntäjä BevNET on
vuodesta 1996 toiminut alkoholittomien juomien johtavana äänitorvena Yhdysvalloissa. BevNET jakaa kokeneen
ja arvostetun kilpailutuomaristonsa
toimesta alkoholittomien juomien ”Oscar-palkinnoiksi” kutsutut BevNET’s
Best of -palkinnot vuosittain Santa Monicassa, Kaliforniassa. m
OPIUUTTA,TÄYDENNÄTAITOJASI
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ulkomaankaupanosaaja28.2.-31.6.(7lähipäivää)
Toiminnanohjausjärjestelmienvalinta1.3.klo13.00-16.30
Voimavarojaesimiestyönarkeen8.3.-2.4.(3lähipäivää)
Henkilöstöjohtaminen(5op)13.3.-22.5.(4lähipäivää)
Taulukkolaskentapäätöksenteontukena15.-16.3.
Esimiesjataloudenprosessit26.3.
LaboratorionExcel-sovellukset17.4.
Puhdastilaosaamisenperusteet18.-19.4.
Esimiehentyösuhdejuridiikka19.4.
Taulukkolaskentataloushallinnonapuvälineenä2.-3.5.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen:www.turkuamk.fi/taydennyskoulutus,
[email protected]
www.turkuamk.fi
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
ajankohtaista
Naantalin Energia
laskee sähkön hintaa
Naantalin Energia Oy on päättänyt alentaa
sähkön hintaa maaliskuun alusta lähtien
neljä prosenttia onnistuneen sähkönhankinnan ansiosta. Naantalin Energia Oy
siirsi viime vuonna asiakkailleen 127,8
miljoonaa kilowattituntia sähköä, mikä
lähes neljä prosenttia vähemmän kuin
vuonna 2010. Kulutukseen vaikutti loppuvuoden lauha sää, ja sähköntarve väheni myös valtakunnallisesti saman veran.
Lisä ksi yhtiö sai kolmanneksi parhaan kokonaisarvosanan Energiateollisuus ry:n tutkimustoimisto
IROResearch Oy:llä teettämässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa sähkön
kokonaistoimittajana. Yhtiön arvosana
oli 3,77, kun kaikkien sähköyhtiöiden
keskiarvo oli 3,55 asteikolla 1-5. Tutkimukseen haastateltiin yli 7 700 asiakasta 36 sähköyhtiöstä. Asiakkaat olivat
erityisesti tyytyväisiä Naantalin Energian asiakaspalvelun ja henkilöstön tavoitettavuuteen sekä ammattitaitoon. Parhaat arviot sai Kymenlaakson Sähkö Oy, toiseksi sijoittui Köyliön-Säkylän Sähkö Oy
- Asiakastyytyväisyyttä on energiayhtiöissä mitattu pitkään, ja ensim-
mäistä kertaa pääsimme kolmen parhaan joukkoon. Pienenä ja paikallisena
toimijana meitä on helppo. Laadukas
asiakaspalvelu on meille tärkeää, ja
myös Naantalin kaupunki odottaa meidän onnistuvan siinä, toimitusjohtaja
Pasi Haarala toteaa.
Energiayhtiö viettää tänä vuonna
100-vuotisjuhlaansa. Varsinaista juhlatilaisuutta ei järjestetä, vaan yhtiön toimintaa aiotaan tehdä tutuksi jalkautumalla erilaisiin tapahtumiin. m
Pk-yritykset
uskovat kasvuun
Pasi Haarala
johtaa Naantalin Energiaa.
Vuoden 2012 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen keräämät näkemykset kertovat pk-yrittäjien uskovan edelleen kasvuun, vaikka suhdanneodotuksissa on pieni notkahdus alaspäin, kun sekä liikevaihdon, kannattavuuden, henkilöstön
ja investointiodotusten arviot ovat viime vuotta heikommat.
Edelleen odotukset ovat kuitenkin korkeammalla kuin vuosina 2009–10. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän 3–4 000.
– Tulos on varsin optimistinen verrattuna uutistulvaan,
vaikka pientä varovaisuutta on ilmassa. Kohtuullisen hyvissä ennakko-odotuksissa kuitenkin mennään, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom kommentoi.
Kuntien yrittäjyysilmapiirikartoituksessa pk-yrittäjät arvioivat parhaaksi kunnaksi Liedon, jossa yrittäjyysilmapiirin arvioi erinomaiseksi tai hyväksi 84 prosenttia yrittäjistä.
Kakkoseksi ylsi Uusikaupunki (81 %) ja kolmanneksi Kaarina (77 %). Selvästi sujuvinta yhteistyö kunnan ja yrittäjien
välillä on Uudessakaupungissa, jossa 73 prosenttia vastaajista arvioi sen hyväksi tai erinomaiseksi. Peräpäätä yrittäjyysilmapiirissä pitävät Turku ja Länsi-Turunmaa (nykyisin
Parainen).
Kuntaliitoksia lähes puolet (48 %) varsinaissuomalaisista
pk-yrittäjistä kannattaa ja hieman yli puolet (52 %) suhtautuu niihin kielteisesti. Myönteisimpiä kuntaliitoksille ovat
vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset, joista 80 prosenttia kannattaa kuntaliitoksia. Kielteisimmin suhtautuvat
yksinyrittäjät, joista vain 39 prosenttia kannattaa kuntaliitoksia. m
PIENISTÄ VIRROISTA
MÅNGA BÄCKAR SMÅ
Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn
Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
www.okperinta.fi
www.okdebtcollect.ee
mania 9
ajankohtaista
Loimaan Kivestä
Palin Granitin hauta- ja
rakennuskiviliiketoiminnan
omistaja
Louhinta- ja kivenjalostusyritys Palin
Granit Oy on myynyt hauta- ja rakennuskiviliiketoimintansa perustettavalle
Loimaan Kivi Oy:lle. Ostajayrityksen
omistavat Loimaan Kiven yksikönjohtaja Mikko Paljakka sekä Länsi-Suomen
Pääomarahasto Oy. Kaupan kohteena oli
Loimaalla toimiva hauta- ja rakennuskiviliiketoiminta. Vampulassa jalostettavat
sisustuskivet, kuten keittiötasot, jäävät
Palin Granitin omistukseen ja jatkavat
Palin Granit Oy:n nimellä.
Palin Granit on vuonna 1921 perustettu perheyritys, jonka on yksi maailman johtavista raakakiven louhintayrityksistä. Yrityksen rakennus-, hauta- ja
sisustuskiviliiketoiminta on toiminut
Loimaalla ja Vampulassa Loimaan Kivi-nimellä. Palin Granit Oy:n liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa, josta nyt
myydyn rakennus- ja hautakiviliiketoiminnan osuus on noin 8 miljoonaa euroa.
– Tavoitteenamme on kehittää Palin
Granitista entistä kansainvälisempi yritys, jolla on potentiaalia merkittävään
raakakiven vientiin sekä louhimoiden
yhteyteen hyvin sopivien liiketoimin-
tojen laajentamiseen. Nyt pystymme
keskittymään myös sisustuskiviliiketoimintaan. Vahvan tuotekehityksen
avulla pyrimme kehittämään Palin
Granit Oy:n sisustuskiviyksiköstä alan
johtavan yrityksen Suomessa ja Ruotsissa, Palin Granit Oy:n toimitusjohtaja
Heikki Palin kertoo.
Ostajaosapuolena on yritys, jonka omistavat Loimaan Kiven yksikönjohtaja Mikko Paljakka sekä turkulaisen Aboa Venture Management Oy:n
hallinnoima pääomasijoitusrahasto, joka sijoittaa kasvuhakuisiin pieniin ja
keskisuuriin yrityksiin. Rakennus- ja
hautakiviliiketoiminnan henkilökunta
siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden
yrityksen palvelukseen. Yritys jatkaa
toimintaansa Loimaan Kivi -nimellä.
Se on Suomessa tunnetuin graniitin jalostaja ja tavoitteena on Mikko Paljakan
mukaan kasvattaa ja kehittää kivenjalostustoimintaa entisestään. m
Uusikaupunki ja Lieto
yrittäjien suosikkeja
Uusikaupunki on yrittäjien mielestä Suomen
paras kaupunki jo toista kertaa peräkkäin
Suomen Yrittäjien jäsenilleen teettämän
kuntien elinkeinopolitiikkakyselyn mukaan, Lieto sijoittui kolmanneksi.
Uusikaupunki sai erityisen hyvät
arviot viestinnästä ja tiedottamisesta,
koulutuksesta ja seudullisen kehittämisyhtiön toiminnasta. Se pärjäsi myös
yleisessä elinkeinopolitiikassa, elinkeinotoiminnan resursseissa sekä kunnan
ja yritysten yhteistyössä. Suurista kaupungeista yrittäjien suosikki on Kuopio, Turku sijoittui yhdeksänneksi. Kyselyyn vastasi reilut 3 300 yrittäjää.
Kahdessa vuodessa kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on yrittäjien
mielestä heikentynyt. Yrittäjät kritisoivat muun muassa kuntien hankintapolitiikkaa, päätösten yrityslähtöisyyttä
ja julkisten palveluiden järjestämistä.
Tyytyväisimpiä yrittäjät ovat kunnan
yhteistyöhön seutukunnassa ja maakunnassa. Myönteisenä pidetään myös
seudullista kehittämistyötä ja päätösten
yritysvaikutusten arviointia. m
Uudellekaupungille
kauppakamarin
elinkeinopoliittinen
kuntapalkinto
Vuoden 2011 elinkeinopoliittisen kuntapalkinnon saajaksi on valittu Uusikaupunki. Perusteina todettiin Uudenkaupungin harjoittaneen esimerkillisen
joustavaa elinkeinopolitiikkaa, joka on
ilmennyt mm. kaavoituksessa paikkakunnalle sijoittuneiden yritysten osalta.
Kauppakamarin piirissä tehdyn väitöskirjatutkimuksen tuloksissa Uusikaupunki myös erottui keskuskunnista selvänä
ykkösenä toiminnan ja päätöksenteon
yritysmyönteisyydessä. m
MODUL-Kanava Oy:n
liiketoiminta
Tommi Laaksoselle
Janne ja Ville Lehtonen ovat myyneet
MODUL-Kanava Oy:n liiketoiminnan
Tommi Laaksoselle. Toimintaa jatkaa
uusi yritys MODUL-Kanava Oy -toiminimellä entisissä tiloissa samaa toimintaa kuin vanha yritys ennestään tutulla
henkilökunnalla. Tommi Laaksonen on
toimitusjohtaja, Janne Lehtonen jatkaa
asennuspäällikkönä ja Ville Lehtonen
urakkalaskennassa.
MODUL-Kanava Oy on LounaisSuomen talousalueella toimiva ilmanvaihdon osaaja. Kokemusta löytyy niin
suurista kuin pienistäkin kohteista.Yritys on aloittanut vuonna 1994. Sillä on
henkilökuntaa 12, ja liikevaihtoa vuonna 2010 oli 1,8 miljoonaa euroa.
MODUL-Kanava toimittaa kokonaisvaltaisesti koko talotekniikan (sis.
ilmanvaihto, putki, sähkö ja automatiikka) hyödyntäen yhteistyökumppaneita, jotka ovat alansa huippuosaajia.
Yritys valmistaa myös suorakaide- ja
muodonmuutoskanavia sekä erikoispeltiosia. Sen käytössä on tietokoneohjattu plasmaleikkauslaitteisto, joka takaa mittatarkat ja tasalaatuiset osat. m
Mukana tapahtumassa:
ohjelma
Ilmoittaudu
20.4. mennessä
www.bbm.fi
25.4.2012 Hotelli Flamingo
Kansainvälinen
sihteeripäivä
Teemana kansainvälisyys työelämässä
Tule kansainvälisen sihteeripäivän
seminaareihin kouluttautumaan ja virkistäytymään
ajankohtaisten ja kiinnostavien aiheiden parissa!
8.30 - 9. 15 Aamukahvi ja
ilmoittautuminen
9.15 - 9.30 Päivän avaus, BBM
9.30 - 10.30 Kansainvälinen viestintä
10.30 - 11.30 Sihteeri kansainvälisessä
työympäristössä, case
11.30 - 12.30 Lounas
12.30 - 13.45 Sihteerin tulevaisuuden
haasteet
13.45 - 14.00 Tietoisku luonnonkosmetiikasta, Norris Cosmetics
14.00 - 14.30 Iltapäiväkahvit
14.30 - 16.00 Rohkeasti omalla tiellä,
yrittäjähenkinen luento
Arja Koriseva ja Jouni Somero
hinta
Etuhinta
S & A -lehden tilaajille:
287 euroa + alv 23 %
normaalihinta:
387 euroa + alv 23 %
Business to Business Mediat Oy | Y-tunnus 1794727-6 | Piispantilankuja 4, FI-02240 Espoo | p. +358 9 5421 0100 | [email protected] | www.bbm.fi
10 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Tuorlan Majatalo Oy
ravintoloitsijaksi
Ala-Lemun kartanoon
T
uorlan Majatalo Oy ja Lemon
Golf Oy ovat solmineet vuokrasopimuksen Kaarinassa sijaitsevan Ala-Lemun kartanon ravintola- ja
majoitustiloista helmikuun alusta lähtien. Alue sijaitsee meren rannalla 15
minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta.
Ravintolatoiminnan keskuksena
on hiljattain täysin saneerattu ravintola Vanha Talli, joka tarjoaa puitteet
tilausravintolatoiminnalle, juhlille ja
kokouksille. Myös kartanon päärakennuksessa on ravintola-, kokous- ja majoitustiloja. Kaksi rantasaunaa ja korkeatasoiset laiturit mahdollistavat myös
merellisten palvelujen kehittämisen ja
hyvät ulkoilumaastot, kuten Pyhän Katariinan polut, sopivat liikunnallisiin
aktiviteetteihin.
– Lemunniemellä pystymme järjestämään myös isompia tilaisuuksia, joille Tuorlassa ei ole ollut sopivia tiloja.
Alkuvaiheessa yritystilaisuudet ja perhejuhlat sekä virkistyspäivät ovat AlaLemun painopiste. Yksiköt täydentävät
hyvin toisiaan ja niiden kohderyhmät
ovat selkeästi erilaiset, Tuorlan Majatalo Oy:n toimitusjohtaja Marja Vaiste sanoo.
Tuorlan Majatalo Oy:llä on ravintola, kartanopuoti ja majoitustoimintaa
Tuorlan kartanoympäristössä ja ravintola Kaarinan Tähti hotelli Kivitaskun
yhteydessä Kaarinan keskustassa.
Lemon Golf Oy hankki Ala-Lemun kartanon omistukseensa Varsinais-Suomen kansallissäätiöltä vuoden
2011 loppupuolella. Yhtiön tavoitteena
on kehittää Lemunniemestä monipuolinen virkistysalue golf-kenttineen ja vierasvenesatamineen. m
Ala-Lemun kartano tulee
taas tilauskäyttön.
Caribian uudistusten vuosi onnistui,
tavoitteena kasvua myös vuonna 2012
Vuosi 2011 oli Turun Sokos Hotel Caribiassa uudistusten ja kehityksen vuosi.
Hotellin kokonaismyynti kasvoi vuoden aikana 6 prosenttia, vaikka hotelli,
alakerran ravintolamaailma ja kylpylä
olivat uudistustöiden vuoksi suljettuina
tammi-helmikuussa noin neljä viikkoa.
Ravintoloiden yhteenlaskettu, vertailukelpoinen myynti kasvoi 21,3 prosenttia ja hotellin 11,4 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Kylpylässä kävi
vuoden 2011 aikana noin 220 000 vierasta (kasvu 3,7 prosenttia). Kokonaismyynnin kasvuun vaikutti myös Turun
kulttuuripääkaupunkivuosi.
Hotellinjohtaja Lorentz Salon mukaan vuonna 2012 odotetaan edelleen
selkeää kasvua erityisesti kokous- ja tapahtumamyynnissä. Congress Centerin ja Areenanmyynnin kasvutavoite
on 15 prosenttia, hotellin 10 prosenttia
vuoteen 2011 verrattuna. m
Schauman Arkkitehdit Oy:n
toimitusjohtaja vaihtuu
Arkkitehtitoimisto Schauman Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty
arkkitehti, SAFA Janne Helin 1.1.2012 alkaen. Toimiston perustaja, arkkitehti, SAFA
Frank Schauman jatkaa luovana arkkitehtina ja hallituksen puheenjohtajana.
– Uuden toimitusjohtajan löytyminen toimiston sisältä ja muutoksen
valmistelu yhdessä avainhenkilöiden
kanssa takaa toiminnan jatkuvuuden
parhaalla mahdollisella tavalla. Itselleni saan enemmän aikaa osallistua kaikkiin merkittäviin suunnitteluhankkeisiin, sekä toimia tilaajien strategisten
päätösten tukena suunnitteluratkaisuissa, Frank Schauman toteaa.
– Kokonaisvaltainen ote suunnittelutyöhön on jatkossakin keskeistä
toiminnassamme. Asiakkaan toimintaympäristön ja tavoitteiden tunnistaminen on pohjana onnistuneille ratkaisuille, Janne Helin linjaa.
Schauman Arkkitehdit Oy on vuonna 1975 perustettu arkkitehtitoimisto, jonka toiminta on valtakunnallista
ja kattaa uudisrakennus- ja peruskorjaussuunnittelutehtävien lisäksi myös
maankäyttö- ja sisustussuunnittelun
osa-alueet. Toimisto työllistää 25 henkilöä ja on Arkkitehtitoimistojen Liitto
ATL Ry:n jäsen. m
ILMOITUS • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Uusi ympäristönhuoltoyritys aloitti Turussa
Ekopartnerit on yritysten uusi yhteistyökumppani, joka tarjoaa ympäristönhuollon kokonaisratkaisuja paikallisesti
ja valtakunnallisesti vuosien ammattitaidolla.
huollon kokonaispalveluratkaisuja. Palveluratkaisun toteutus aloitetaan asiakkaan toimitiloissa
suoritettavasta jätehuollon nykytilan kartoituksesta. Kartoituksen perusteella asiakkaalle tehdään ehdotus jätehuollon käytännön toteuttamisesta ja ympäristönhuollon kehittämisestä.
Reaaliaikaisella Internet-pohjaisella raportoinkokem Oy Ab:n omistama Suomen Raken- nilla asiakkaamme voivat seurata toiminnassaan
nusjätteen Lajittelu- ja Kierrätyskeskus Oy syntyvien jätteiden määriä sekä niiden käsitteja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n omistama TSJ lystä aiheutuneita kustannuksia. Läpinäkyvyys
Yrityspalvelut Oy sulautuivat 31.1.2012 uudeksi mahdollistaa porautumisen eri jätelajien kustanyhtiöksi. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin ni- nusvaikutuksiin yksityiskohtaisesti ja uskomme
mellä Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy, ja sen ope- sen auttavan mahdollisten kehittämiskohteiden
ratiivinen toiminta alkoi 1.2.2012. Markkinoinnis- löytämisessä ja sitä kautta kustannussäästöissä,
Hämäläinen sanoo.
sa yhtiöstä käytetään nimeä Ekopartnerit.
Keskeisen asiakasryhmän muodostavat myös
– Ekopartnereissa yhdistyvät valtakunnallinen,
asiakkaat, jotka toimittavat omaluotettava ja luotettu, enemmistoimisesti jätteensä käsiteltäväksi
töomistajayritys ja alueellisen paiEkopartnerien logistisesti keskeikallistuntemuksen omaava yritys.
siin vastaanottopisteisiin. VastaanYhtiön henkilökunta on toiminut
ottopisteissämme palveluhenkipitkään jätehuollon asiantuntija- ja
nen, tuttu henkilöstömme sekä
asiakaspalvelutehtävissä Turun taselkeä opastus luovat edellytykset
lousalueella, toimitusjohtaja Juha
nopealle asioinnille.
Hämäläinen kertoo.
– Vastaanotamme kaikkia asiEkopartnerit tuottavat mm. teolakkaillamme muodostuvia jätelisuudessa sekä palvelu- ja rakenlajikkeita, jotka lajittelemme ja
nustoiminnoissa liiketoimintaa harJuha Hämäläinen
toimitamme asianmukaisen ympäjoittaville asiakasryhmilleen jäte-
E
ristöluvan omaavalle yhteistyökumppanillemme
hyödynnettäväksi tai hävitettäväksi.
Materiaalikierrätykseen soveltumattomista teollisuuden, palvelutoiminnan ja rakennustoiminnan
jätteistä prosessoimme rinnakkaispolttoainetta
teollisuuden sähkön- ja lämmöntuotantoon.
Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) vastaanotetaan Ekokem Oy Ab:n aikaisemmin ylläpitämissä tiloissa.
– Henkilökuntamme osaaminen ja palveluhenkisyys ovat vahvuutemme. Meidän tulee erityisesti huolehtia, että kyseisiä henkilökohtaisia
osa-alueita kehitetään jatkuvasti toimialan lisääntyvien vaatimusten mukaisiksi. Myyntiä hoitavat Turussa asiakaspalvelun palveluvastaava
Jari Korkiakangas, myyntineuvottelija Toni Harjula ja Salossa myyntineuvottelija Timo Ylenius.
Myynti
Palveluvastaava Jari Korkiakangas
puh. 010 7551 556
Myyntineuvottelija Toni Harjula
puh. 010 7551 557
Myyntineuvottelija (Salo) Timo Ylenius
puh. 010 7551 567
www.ekopartnerit.fi
ASIAKASPALVELUPISTEET
1. Metsä-Topila, Ravurinkatu 40, 20380 Turku, ma–pe klo 7.00–20.00
2. Topila (Topinojan jätekeskus), Pitkäsaarenkatu 7, 20380 Turku, ma–pe klo 6.30–21.00
3. Eko-Topila (Topinojan jätekeskus), Pitkäsaarenkatu 8, 20380 TURKU, ma–pe klo 8.00–18.00
4. Isosuon jätekeskus, Isosuontie 137, Raisio, jätekeskuksen aukioloaikojen mukaisesti
5. Rauhalan jätekeskus, Sydmontie 173, Parainen, aukioloajat jätekeskuksen aukioloaikojen mukaisesti
6. Korvenmäen jäteasema, Helsingintie 541, Salon, aukioloajat jätekeskuksen aukioloaikojen mukaisesti
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 11
uusiin asemiin
Ari Saukkonen
Are Talotekniikkaurakointi
Sähkövoimatekniikan insinööri Pepe Perkiö, 36, on nimitetty Talotekniikkaurakoinnin liiketoimintajohtajaksi ja Aren johtoryhmän jäseneksi 1.1.2012 lähtien.Hän
siirtyy tehtäväänsä alotekniikkaurakoinnin
sähkön toimialajohtajan tehtävästä.
Crosskey Banking Solutions Ab Ltd
Thomas Lundberg on nimitetty 1.4.2012
lähtien Crosskey Banking Solutions Ab
Ltd:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Crosskey on Ålandsbankenin kokonaan omistama tytäryhtiö,joka toimittaa it-ratkaisuja finanssisektorille.
Fläkt Woods Oy, Turku
Teknisen ja kaupallisen asiakaspalvelun ja
logistiikan johtajaksi on nimitetty DI Jussi
Kolivuori.
Turun, Toijalan ja Kihniön tuotantoyksiköiden johtajaksi on nimitetty ins., eMBA Rainer Knuts.
Strategisesta hankinnasta vastaavaksi päälliköksi on nimitetty DI Antti Meritalo.
Ilmastointipuhaltimien tuotepäälliköksi on
nimitetty DI Heikki Stenberg.
Ins. Kalle Kurki on 1.12.2011 alkaen nimitetty suunnittelijaksi kotimaan myynnin
Projektituotteet -yksikköön.
Promens Oy
DI Leena Hälinen (40) on nimitetty 16.1.2012
laatupäälliköksi. Hälisellä on aikaisempaa
kokemusta muoviteollisuudesta.
OS/G-ryhmä
OS/G-ryhmän toimitusjohtajana aloitti
vuoden vaihteessa pitkän uran eri markkinointiviestintätoimistojen johtotehtävissä
tehnyt J-P Rautamaa. OS/G-ryhmän toimitusjohtajuuden ohella Rautamaa jatkaa
toistaiseksi myös B9-ketjun toimitusjohtajan tehtävissä.B9 Suomen toiminnot siirtyvät OS/G:n tiloihin Helsingissä.
Perjantai Markkinointiviestintä Oy
Asiakkuusjohtajaksi on nimitetty Erja Koivula, BBA. Perjantaihin Koivula siirtyi Hämeen Matkailun myyntijohtajan tehtävistä.
Asiakkuusjohtajaksi on nimitetty Jukkapekka Porali, insinööri AMK. Porali on työskennellyt aiemmin mm. Oy AlfaKem Ab:n toimitusjohtajana sekä Lassila &
Tikanoja Oyj:ssä myynnin ja palvelutuotannon johtotehtävissä.
Asiakkuuspäälliköksi on nimitetty Pia AlaKatara, KTM. Hän on aikaisemmin työs-
kennellyt mm. mediatoimisto Dagmarissa
vastaten kotimaisista ja kansainvälisistä asiakkuuksista.
Turun Osuuskauppa
Turun Osuuskaupan S-Market ja Sale ketjujohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on
1.12.2011 alkaen nimitetty yo-merkonomi
Mikko Rauhanen (34). Hän siirtyy uuteen
tehtäväänsä TOK:n S-Market ja Sale ryhmäpäällikön tehtävästä. Hän on toiminut vuodesta 2001 useissa esimiestehtävissä TOK:n
market-toimialalla.
Turun Teknologiakiinteistöt
VTM Terhi Raitanen Oy on nimitetty 21.11.
2011 kiinteistötalousasiantuntijaksi. Työkenttään kuuluvat talousraportointi ja yhtiön omistamien kiinteistöjen markkinointi.
Raitanen on aikaisemmin työskennellyt Turku Science Park Oy:ssa sekä Turun Seudun
Kehittämiskeskuksessa kansainvälisen investointien ja yritysetabloitumisten parissa. Tuto Hockey Oy
Santtu Kiili on 6.1.2012 alkaen nimitetty toimitusjohtajaksi tehtävänä rakentaa
TuTo Hockey Oy:stä organisaatio joka kehittyy, uudistuu sekä voimistuu ja pystyy tulevaisuudessa haastamaan vakavasti muut
kilpailijat.
Turun Seudun Osuuspankki
Hallintoneuvosto on valinnut yksimielisesti pankin uudeksi toimitusjohtajaksi OTK,
eMBA Olli-Pekka Saarion, 53 v. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2012. Saario on toiminut vuodesta 2001 Turun Seudun Osuuspankin varatoimitusjohtajana ja aikaisemmin Osuuspankkien Keskuspankki Oy:ssä
osastonjohtajana ja pankinjohtajana sekä
Salon Seudun Osuuspankin varatoimitusjohtajana.
Vaadin Oy
Sami Kaksonen, 37 vuotta, on kutsuttu
Vaadin Oy:n palvelukseen vastuualueinaan
kaupalliset kehittäjätuotteet ja on-line
myynti. Kaksonen on myös Vaadin Oy:n
johtoryhmän jäsen.
Johtaja, Sähkönmyynti
Turku Energia Oy
Filosofian maisteri Ari Saukkosen 20-vuotinen ura energia-alalla on käynyt koko
ajan mielenkiintoisemmaksi. Hän on toiminut sekä sähkön tuotanto- että myyntitehtävissä ja alan kehittyminen on tuonut lisähaastetta erityisesti ympäristöasioihin ja sähkön hinnanmuodostuksen seuraamiseen. Savon Voiman sähkönmyynnin johtaja lähti Kuopiosta epäröimättä laajentamaan kokemustaan Turkuun, kun
tilaisuus tuli.
– Tällaisia paikkoja tulee harvoin tarjolle ja tässä vaiheessa oli helppo lähteä,
kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja minulla on virtaa kehittää asioita. Pääsen hyödyntämään pitkää kokemustani ja toteuttamaan myös sellaisia asioita, jotka ovat vielä jääneet toteuttamatta. Esimerkiksi siirtyminen etämittaukseen on iso
muutos. Siihen tulemme kehittämään uusia palveluita.
Juuri sovittu seudullinen energiayhteistyö tuo erittäin mielenkiintoisen lisän
työnkuvaan. Saukkonen näkee Turun seutuyhteistyössä paljon etuja. Energiaan
liittyvät investointipäätökset ovat aina suuria ja ne tehdään kymmenien vuosien
aika-akselilla, siksi on hyvä, kun asioille on laajempi tuki.
– Saamme lisää voimavaroja kehittää energian tuotantokapasiteettiamme ja
pystymme parantamaan riskinkantokykyä. Nyt aletaan valmistella uusia sähkönja lämmöntuotantoratkaisuja. On suuri etu, kun kaukolämpökuorma pystytään yhdistämään sähköntuotantoon entistä tehokkaammin. Uskon, että kaukolämmön
kilpailukyky paranee ja pystymme lisäämään sähkön omavaraisuutta. Tavoitteena on pystyä siirtämään saavutettavia etuja myös omaan sähkönhankintaan ja asiakkaille hintaetuna.
Lainsäädäntö velvoittaa ottamaan ympäristövaikutukset ja uusiutuvan energian käytön tulevaisuudensuunnitelmissa entistä enemmän huomioon. Siinä on
paljon kehittämistä, koska Naantalin hiilivoimalan tuotanto edustaa noin 30 prosenttia myydystä sähköstä. Vesivoiman osuus
Turku Energian sähkön hankinnasta
on vajaat 20 prosenttia ja tuulivoima
muutaman prosentin.
Uuteen kotikaupunkiin tutustuminen on sujunut elokuussa työnsä
aloittaneelta Saukkoselta hyvin.
– Olen viihtynyt hyvin ja Aurajoen ympäristö on erityisen mieleinen. Vares-kirjoista tutut paikat on
käyty katsomassa ja kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumissa on tullut
käytyä useasti.
Johannes Häyry, 29 vuotta, on aloittanut
Vaadin Oy:ssä Vaadin Developerina. Hän
työskentelee pääosin asiakasprojekteissa
Vaadin Services -yksikössä. Häyry on aiemmin työskennellyt Cybercom Finlandin palveluksessa.
Leif Åstrand, 27 vuotta, on siirtynyt Vaadin Oy:n palvelukseen nimikkeellä Vaadin
Developer. Hän työskentelee Vaadin-ohjelmistotuotteiden kehitysyksikössä.
Nimitysuutiset [email protected]
KESKITYMME IHMISIIN
12 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Krister Sigfrids
Anu Karppinen
Toimitusjohtaja
Promens Oy
Viestintäpäällikkö
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO
KTM Krister Sigfrids aloitti vuoden alussa Promens Oy:n toimitusjohtajana. Hän
tulee korvaamaan tehtävässä toimitusjohtaja Antti Joupin, joka siirtyy eläkkeelle
myöhemmin keväällä. Turkulaiselle, Åbo Akademin Handelshögskolanissa opiskelleelle Sigfridsille talo on tuttu entuudestaan. Hän työskenteli siellä 16 vuotta
ennen siirtymistään SeaRail Oy:n toimitusjohtajaksi lähes seitsemän vuotta sitten. Juna-laivayhteyden lopettamispäätöksen jälkeen SeaRailin toiminta Turussa
on kuitenkin hiipunut, joten ajoitus ”paluumuutolle” oli oivallinen.
– Tämä on kuin olisi tullut kotiin. Ihmiset ja talo ovat tuttuja, vaikka tietysti
kehitystä on tapahtunut paljon sillä aikaa kun olin poissa. Olen aikaisemmin työskennellyt täällä talouspäällikkönä ja -johtajana, tehtaanjohtajana ja varatoimitusjohtajana. Olin myös kolme vuotta talousjohtajana konsernin yhtiössä Englannissa.
Promensin turkulainen historia lähtee viime vuosisadan alusta, vuodesta 1906
ja Pyrkijän polkupyörätehtaasta. Rauta muuttui myöhemmin muoviin ja tehdas
muutti Jokikadulta Liedon Ilmarisiin aivan Turun rajan tuntumaan. Sitten mukaan tuli ulkomaista omistusta ja yrityksen nimi on ollut Dynoplast ja Polimoon.
Promens Oy kuuluu maailmanlaajuiseen konserniin, jolla on 45 tehdasta 19
maassa. Suomessa se on johtava puhallettujen muovipakkausten valmistaja. Yritys
valmistaa myös muottiin puhallettuja muovikomponentteja. Tehdas työllistää 87
henkilöä ja yrityksen liikevaihto on 19 miljoonaa euroa.
– Suurin yksittäinen tuoteryhmämme on öljykanisterit, joihin pakataan moottoriöljyä. Elintarvikepulloihimme pakataan muun muassa salaattikastikkeita, sinappia ja ketsuppia. Tehdas tekee työtä kolmessa vuorossa.
Tällä hetkellä Turussa on käynnissä sopeuttamisvaihe, kun autonosat jäävät
pois tuotannosta. Ne ovat muodostaneet liikevaihdosta noin kolmasosan, mutta
poistuvat vuoden 2012 aikana.
– Keskittyminen pakkaustuotantoon tuo meille lisää tehokkuutta, kun voimme käyttää koko energiamme siihen ja kehittää entistä parempia
tuotteita. Pakkausasiakkaamme ovat pääasiassa Suomessa,
sillä tyhjiä pakkauksia ei ole
kannattavaa kuljettaa pitkiä
matkoja.
Tradenomi Anu Karppinen aloitti vuoden alussa viestintäpäällikkönä Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:ssa Salossa. Hän siirtyi tehtävään talon sisältä Prisman palvelupäällikön tehtävistä Lohjalta.
Kaikkiaan Karppinen on tutustunut työnantajansa liiketoimintaan eri puolilta kymmenen vuoden ajan. Valmistuttuaan tradenomiksi Karppinen siirtyi Halikon Prismaan ja vuonna 2005 SSO:n viestintäosastolle markkinointiassistentiksi.
Työnsä ohessa hän on täydentänyt opintojaan Markkinointi-instituutin viestinnän suunnittelun ja johtamisen tutkinnolla sekä S-ryhmän puolitoistavuotisella kenttäkoulutuksella. Siihen liittyen hän sai ensi töikseen hoidettavakseen Lohjan
Prisman avaamisen kassa- ja infotoimintojen osalta vuonna 2007.
– Neljä vuotta Lohjalla oli erittäin mielenkiintoista ja opin paljon. 40 hengen
kassa- ja infotiimin johtaminen asetti myös viestintätaidot koetukselle, sillä tiedonkulku eri aikoina työskentelevien ihmisten välillä on aika haasteellista, mutta äärimmäisen tärkeää.
Sammatista kotoisin oleva Anu Karppinen on viihtynyt Salon seudulla, eikä
edes opiskeluaika Helsingissä Haaga-instituutissa saanut häntä jäämään pääkaupunkiseudulle.
– Täällä on kaikki mitä tarvitsee ja kadulla tulee usein tuttuja vastaan. Myös
työssäni paikallistuntemus on tärkeää. Teemme kaikki paikalliset päätökset täällä
ja hoidamme alueellisen markkinoinnin.
SSO on itsenäinen alueosuuskauppa, joka toimii päivittäis- ja käyttötavarakaupan, liikennemyymälä ja polttonestekaupan, erikoistavarakaupan, matkailu- ja ravitsemiskaupan, rauta-, maatalous- ja puutarhakaupan sekä autokaupan toimialoilla. SSO toimii 9 kunnassa läntisen Uudenmaan ja Salon seutukunnan alueilla ja
toimialueella on yli 80 yksikköä. Osuuskaupalla on lähes 60 000 asiakasomistajaa
eli yli 70 prosenttia alueen talouksista.
– Olen erittäin innoissani, sillä viestintä on juuri ominta aluettani. Teen yhteistyötä myymälöiden esimiesten,
ryhmäpäälliköiden ja markk inointir yhmä n ka nssa
ja johtoryhmän sihteerinä kuljetan viestiä molempiin suuntiin. Lisäksi viestinnässä on tärkeää myös
kuunnella paljon asiakkaita.
Aktia
Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.
Suomalaisen työn asiantuntija ja apu kaikissa henkilöstötilanteissa.
SUORAREKRYTOINTI
PALVELURATKAISUT
S
Soita - kerromme lisää.
TESTIREKRYTOINTI
HENKILÖSTÖVUOKRAUS
UUDELLEENSIJOITUSVALMENNUS
KONSULTOINTI
Eilakaisla
Eil
Ei
lak
kaiislla T
Turku
urk
ku • Y
Yliopistonkatu
liopiisttonk
li
katu
t 2
26 • 2
20100
0100
01
00 T
Turku
urk
ku • p
puh.
uh
h 03
030
0 60
6090
60900
900
90
0
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 13
Turha haikailla
markan perään
Varsinais-Suomen taloustilanteen keskiöstä euron vaikutukset
Suomen talouteen näkyvät selvästi ja ne kallistuvat voimakkaasti
myönteiselle puolelle. Turun Seudun Osuuspankin pian
eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja ei pitkän pankkikokemuksensa
näkökulmasta lämpene markan paluupuheille.
E
Olisi tärkeää
pitää talouden pyörät
pyörimässä.
Risto Korpela
• Toimitusjohtaja, Turun Seudun
Osuuspankki 1990–
• jää eläkkeelle 31.3.2012
• Kauppaneuvos 2007
• Ekonomi, Vaasan
kauppakorkeakoulu 1973,
pääaine laskentatoimi
• Syntynyt 12.3.1949 Honkajoella
Pohjois-Satakunnassa
• Kotipaikka Turku
• Perhe: vaimo Ulla Korpela,
3 aikuista lasta, 3 lastenlasta
• Harrastukset: Lappi, matkailu,
metsästys
14 mania
urosta irtautuminen ja omaan valuuttaan palaaminen
on noussut Suomessa eurokriisin jatkuessa kansan puheisiin. Se ei kuitenkaan saa kannatusta Risto Korpelalta, joka on pitkän pankkiuransa aikana nähnyt aitiopaikalta talouden ylä- ja alamäet ja tasapainoillut
erilaisten riskien hallinnassa.
– Euro on luonut vakautta. Siihen siirtymisellä on ollut erittäin iso merkitys Suomen taloudellisen tilanteen paranemiselle. Se on aivan olennainen asia. Mielestäni on turhaa haikailua puhua markkaan palaamisesta, se on jopa edesvastuutonta.
Markka oli pieni valuutta, jonka arvon vaihtelu oli suurta, euro
on vakaa valuutta. Tällä hetkellä Itä-Euroopan heikon valuutan
maissa on samoja ongelmia kuin meillä oli 1990-luvun lamassa. Esimerkiksi Unkarissa on otettu valuuttalainoja, jotka käyvät kalliiksi oman valuutan heiketessä nopeasti.
1990-luvun laman Risto Korpela muistaa hyvin, sillä hän
tuli Kuopiosta Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtajaksi
juuri laman alkaessa vuonna 1990. Pienemmissä osuuspankeissa Keski- ja Itä-Suomessa toimitusjohtajatasolle kasvaneen pankinjohtajan taidot joutuivat heti tosi koitokseen.
Suomen markka devalvoitiin eli sen ulkoista arvoa laskettiin
1991, jotta vientikauppa lähtisi paremmin käyntiin. 1992 markka laskettiin kellumaan, mutta arvo heikkeni edelleen. Pankkien
asiakkaita joutui maksuvaikeuksiin ja pankit ajautuivat kriisiin.
– Uskoimme, hölmöt, vakaaseen markkaan, mutta sen arvo laski 20–40prosenttia ja kiinteistöjen arvot putosivat nopeasti. Yrityksillä oli valuuttalainoja, jotka markan heiketessä tulivat
todella kalliiksi. Tilanne ei ollut helppo Turun Seudun Osuuspankillekaan, vaan tappiota tehtiin, mutta selvittiin kuitenkin
yhteisen vakuusrahaston avulla. Pystyimme myös pitämään hallussamme olleet kiinteistöt ja olemme myyneet niitä pikku hiljaa
vasta myöhemmin, Korpela kertoo.
Pankkeja ryhdyttiin pelastamaan, jotta ne eivät ajautuisi
konkurssiin ja niiden asiakkaat menettäisi rahojaan. Osuuspankit säilyivät pankkiryhmänä, mutta joitain pienempiä Osuuspankkeja fuusioitiin isompiin. Näin tapahtui myös Turun Seudun Osuuspankissa, johon fuusioitiin Naantalin Osuuspankki .
– Vaikeuteen joutuneet osuuspankit selvisivät kriisistä yhteisen vakuusrahaston avulla, johon kaikki ryhmän pankit olivat
keränneet varoja. Yhteisvastuuseen velvoitettiin myös jatkossa
säätämällä lakimuutos. Sen mukaan yksittäinen Osuuspankki ei
voi mennä konkurssiin, koska yli 200 osuuspankkia muodostavat yhteisvastuullisen ryhmittymän, joka vastaa ryhmänä mahdollisista yksittäisen pankin vaikeuksista.
– Osuuspankkiryhmän omistajia ovat jäsenet, joita on Suomessa 1,3 miljoonaa, näistä kotitalouksia on 90 prosenttia. Turussa jäseniä on 72 000, Korpela tähdentää.
Valoa lamaan alkoi Turun seudulla näkyä vuonna 1994, kun
Turun telakka sai LNG-laivatilauksen.
– Se oli ensimmäinen merkki, että lamasta selvitään. Tyhjilleen jääneet toimitilat alkoivat pikku hiljaa täyttyä telakan alihankkijoiden tarvitessa niitä. Telakan merkitys oli silloin vielä
suurempi kuin se on tällä hetkellä.
Lama opetti kantapään kautta yrityksiä kiinnittämään enemmän huomiota oman pääoman suuruuteen. Pankit oppivat kiinnittämään huomiota laina-asiakkaiden maksukykyyn ja nykyisin lainanottajalle on tehtävä aina maksukykylaskelma, mitä
Finanssivalvonta valvoo pistokokein.
1990-luvun jälkeenkin on ollut laskuvaiheita. Vuonna 2000
teknologiakuplan puhkeaminen aiheutti pienen notkahduksen
ja vuoden 2008 lopussa alkanut finanssikriisi näkyi Suomessakin taantumana, jonka vaikutukset jatkuvat edelleen.
– Teknologiakupla oli enemmän sijoittajien ongelma, jonka
aiheuttivat ylisuuret odotukset uusiin teknologiayrityksiin sijoitettujen varojen tuotosta. Finanssikriisin vaikutukset ovat olleet
laajemmat, mutta syvää lamaa ei tullut, sillä Suomen taloudellinen tilanne oli sen alkaessa aivan toista luokkaa kuin 1990-luvlla.
Silti kriisin alkaminen synnytti paniikkireaktioita. Lehman
Brothers-pankin romahdettua Yhdysvalloissa elokuussa 2008
Risto Korpelakin sai pääkassaltaan hätääntyneen soiton ison
asiakkaan tultua nostamaan tilejään tyhjiksi.
– Osa ihmisistä pelkäsi, että pankit menevät nurin ja halusivat turvata varojaan. Se oli jännittävä tilanne, mutta meni onneksi pian ohi. Syytä huoleen ei ole, sillä kaikki pohjoismaiset
pankit ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa.
Taloudellinen tilanne on Suomessa muutenkin parantunut,
vaikka Etelä-Euroopan maiden euroon liittyvät ongelmat ovat
aiheuttaneet epävarmuuden ilmapiiriä. Yritysten taseet ovat terveellä pohjalla ja korkotaso on erittäin alhainen.
– Asuntolainan korko on tällä hetkellä noin 2,5 prosenttia,
eikä lyhyellä aikavälillä ole mitään pelkoa jyrkistä muutoksista. Näin alhaisen koron pystyy pienilläkin tuloilla hoitamaan ja
lyhennyksistä voi aina neuvotella, jos tulee tilapäisiä ongelmia.
1990-luvulla asuntolainan korko saattoi olla 12 prosenttia ja siinä pienikin nousu vaikutti paljon. Kuluttajilla ei ole tällä hetkellä syytä hillitä normaalia kulutustaan tai siirtää välttämättömiä
menojaan, vaan olisi tärkeää pitää talouden pyörät pyörimässä.
Taantumapuheet ovat myös laskeneet pörssissä noteerattavien osakkeiden kursseja ja vähentäneet kiinnostusta sijoitta-
Pankkiura:
Luottamustehtäviä, mm:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
1973–1974 Aluesuunnittelija, Osuuspankkien Keskusliitto (OKL), Helsinki
1974–1977 Yritystutkija, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki, Helsinki
1977–1979 Osastopäällikkö, Turun Seudun Osuuspankki
1979–1980 Osastopäällikkö, Etelä-Savon Osuuspankki, Mikkeli
1980–1986 Apulaisjohtaja, Nisulan Osuuspankki, Jyväskylä
1987–1988, Toimitusjohtaja, Imatran Osuuspankki
1988–1990 Toimitusjohtaja, Kuopion Osuuspankki
1990- Toimitusjohtaja, hallituksen jäsen, Turun Seudun Osuuspankki
Osuuspankkialan Työnantajayhdistys, puheenjohtaja 2004–
Varsinais-Suomen OP-liitto, puheenjohtaja 1997–
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, hallituksen puheenjohtaja 2005–
Lännen Tehtaat Oyj, hallintoneuvoston jäsen 2007–
Turun kauppakamari, hallituksen jäsen 1992–
Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiö, hallituksen jäsen 1993–
Turun Urheiluliitto ry, puheenjohtaja 2005–
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Turun Seudun Osuuspankki (TOP)
•
•
•
•
•
perustettu 1922 Kaarinaan, 1928 muutto Turkuun
toimialue: Turku, Kaarina, Lieto, Parainen, Naantali, Raisio, Rusko, Vehmaa
16 konttoria, asiakkaita noin 162 000, henkilökuntaa 390
pankin omistavat 72 000 jäsentä, 90 % yksityishenkilöitä
yksi OP-Pohjola ryhmän 200:sta jäsenosuuspankista, jotka omistavat
OP-Pohjola Osuuskunnan ja sen tytäryhtiöt (mm. Pohjola Pankki Oyj,
OP-Palvelut Oy)
TOP tilinpäätös 2011 (milj. euroa)
•
•
•
•
•
Korkokate
Liikevoitto Talletukset
Tase
Vakavaraisuussuhde
24,630 13,888
1 683
2 271
17,8 %
+ 38,7 %
+ 22,4 %
(1 593)
(2 069)
(15,1 %)
miseen. Risto Korpela näkee tilanteessa hyvän mahdollisuuden
osakesäästämisen aloittamiseen.
– Suomen Pörssin noteeraukset ovat laskeneet vuonna 2011
noin 30 prosenttia, joten osakkeita voi hankkia edulliseen hintaan. Kaikkia munia ei kuitenkaan kannata laittaa samaan koriin, vaan jakaa riskiä useampaan yhtiöön. Myös pienet asunnot
ovat hyvä sijoituskohde alhaisen koron aikana.
Sijoittaminen on yksi pankkien palveluista, jonka merkitys
kasvaa kansakunnan varallisuuden lisääntyessä. Pankkitoiminta on muuttunut paljon Risto Korpelan vuonna 1973 alkaneen
pankkiuran aikana.
– Kun tulin tänne, Turun Seudun Osuuspankilla oli konttoreita 36, nyt niitä on 16. Henkilökuntaa on ollut enimmillään
yli 500, nyt on 390, vaikka pankin tase ja asiakasmäärät ovat samana aikana kolminkertaistuneet. Päivittäinen pankkiasiointi
on siirtynyt verkkoon ja pankkiin tullaan vain rahoitusneuvontaan, jota tarvitaan harvemmin. Uskon, että henkilökohtaiselle palvelulle on kuitenkin tarvetta jatkossakin, vaikka sähköiset
palvelut lisääntyvät.
Risto Korpelan näkemyksen mukaan asiakkaan kohtaaminen on yksi pankkien vahvuustekijöitä, jota kannattaa kehittää koko ajan. Turun Seudun Osuuspankissa on parhaillaankin
käynnissä koulutuskierros.
– Asiakkaat ovat yhä vaativampia ja odottavat yksilöllistä palvelua ja asiantuntemusta. Heidän asioistaan pitää kantaa
huolta ja läpinäkyvyyttä tulee lisätä. Asiakkaille on esimerkiksi
kerrottava, mistä heiltä perittävät maksut koostuvat.
Pankkialan tulevaisuus näyttää Risto Korpelan mielestä hyvältä, vaikka kilpailu kiristyy ja pankkia vaihdetaan helpommin
kuin ennen.
– Suomalainen omistus on Osuuspankille valtti, mutta sen
varaan ei voi pelkästään rakentaa, vaan palveluiden kehittäminen on tärkeää. Myös Tapiola on kotimainen ja oli odotettavissa, että siellä tapahtuu muutoksia pääjohtajan vaihtuessa. Tapiolan ja Lähivakuutuksen yhdistyminen pitää meidätkin pirteänä.
Meillä on jo hyvää näyttöä pankin ja vakuutusyhtiön yhdistymisestä eikä rakennekehitys tähän jää. Finanssitavaratalot ovat
tulleet jäädäkseen.
Risto Korpela jää eläkkeelle maaliskuun lopussa. Seuraajaksi
valittiin OP-ryhmän sisäisessä haussa hakijoista ansioituneimpana samassa pankissa varatoimitusjohtajana jo vuodesta 2001
toiminut Olli-Pekka Saario, joten tehtävien siirto käy sujuvasti.
– Täytän 63 vuotta maaliskuussa ja olisin voinut vielä jatkaa.
Päätöksen tekeminen ei ollut helppoa, mutta kun se sitten syntyi, on ollut helpompaa edetä sovitulla aikataululla. Monia asioita ja hyviä työkavereita jään kaipaamaan, tämä on ollut hienoa
aikaa. Asiakastyö on juuri sitä, mistä nautin. Parhaita asioita on
ollut nähdä oman työnsä konkreettisia tuloksia, kun on voinut
esimerkiksi auttaa yritystä, joka on sitten kasvanut ja menestynyt, Risto Korpela summaa.
Lukuisat luottamustehtävät ovat vieneet paljon aikaa. Nyt
ainakin suoraan pankkitoimintaan liittyvät tehtävät loppuvat.
Eläkkeellä on aikaa matkustella yhdessä vaimon kanssa ja viettää vielä enemmän aikaa lastenlasten kanssa.
– Liikuntaan pitää kyllä alkaa panostaa ihan tosissaan, tähän asti olen ollut enemmän penkkiurheilija. Liikunta on äärettömän tärkeää, varmaan pitää osallistua johonkin pappajumppaan, Risto Korpela suunnittelee.
mania ANNE KORTELA KUVA monsuuni
•
•
Risto Korpela jättää pankin
hyvässä kunnossa seuraajansa,
Olli-Pekka Saarion hoitoon.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 15
teema
Liikenne ja
logistiikka
Tunnistuksella läpinäkyvyyttä logistiikkaan
RFID-teknologiaan on
kohdistettu paljon odotuksia,
ja siellä minne se sopii, edut
puhuvat puolestaan.
S
alolainen Nordic ID on yksi edelläkävijöistä, joka on kasvanut viime vuosina nopeasti langattomaan tekniikkaan perustuvien RFID-etätunnistuslaitteidensa ansiosta. Yrityksen laitteita käytetään
muun muassa varastoissa, myymälöissä ja logistiikkaketjun eri vaiheissa. Yrityksen perusti vuonna 1986
aluksi alihankkijaksi Nokia-Mobirallle sieltä lähtenyt
Jorma Lalla. Vähitellen RFID-teknologiaan perustuvista tuotteista on kasvanut yrityksen tukijalka.
RFID (Radio Frequency IDentification)- tekniikassa etätunnistus tapahtuu radiotaajuudella, kun
tuotteeseen sijoitettu pieni RFID-tunniste eli tagi
luetaan lähetin-vastaanotin-laitteella. Tunniste voidaan kiinnittää tuotteeseen tarrana tai siruna, tai se
voidaan sisällyttää siihen valmistuksen yhteydessä.
Tunniste sisältää pienestä koostaan huolimatta antennin, joka lähettää ja vastaanottaa radiotaajuisia
kyselyitä RFID-lähetin-vastaanotin -laitteelta.
Jessica Säilä esittelee Nordic
ID:n käsilukijoita, jotka niissä
olevan antennin avulla lukevat RFID-tunnisteen.
16 mania
– RFID-tekniikka lähti alun perin NASAn tutkimuksesta. Meillä kehittäminen alkoi asiakkaiden toivomuksesta vuonna 2000. Lähdimme kartoittamaan
mahdollisia käyttökohteita, määriä ja markkinoita sekä standardeja ja kehittämään niiden pohjalta tuotteitamme. Viime vuoden lopussa meillä oli historiamme suurin tuotelanseeraus, Nordic ID:n kehitysjohtaja
Jessica Säilä kertoo.
Nordic ID:n toiminta on erittäin kansainvälistä. Liikevaihto on noin 11 miljoonaa euroa, ja siitä 75–80
prosenttia kertyy viennistä. Tytäryhtiöitä on Englannissa, Saksassa ja USA:ssa ja Hollannissa on myyntikonttori. Lisäksi ruotsalaisen jakelijan kanssa on yhteistyösuhde. Henkilökuntaa on kuutisenkymmentä,
joista nelisenkymmentä on Salossa, Turussa on myös
toimisto.
Konserni ei ole kovin työvoimavaltainen, vaikka
omaan teknologiaan perustuvia tuotteita valmistetaan 10 -15 000 kappaletta vuodessa. Yritys myy laitteiden lisäksi myös palveluita, kuten verkkoratkaisuja
ja huoltopalveluita.
– Tuotesuunnittelu on omaamme, mutta emme
itse valmista laitteitamme, vaan käytämme suomalaisia alihankkijoita, jotka ovat Laukamo Somerolla
ja Kyrell Kyröskoskella. Salossa hoidamme tuotekehityksen ja asiakasräätälöinnin sekä konsernin myynnin, markkinoinnin ja hallinnon.
Nordic ID valmistaa RFID-lukijoita, joista suurin osa
on hiukan kännykkää muistuttavia käsilaitteita. Pienimmät sopivat hyvin myymäläkäyttöön, jossa tuotteet ovat lähellä. Isoimpien kokoa kasvattavat antennit, joiden pitää pystyä lukemaan tunniste kauempaa
tai useampia tunnisteita kerralla. Niitä käytetään esimerkiksi terminaaleissa, joissa tunniste voidaan lukea
vaikka ohi ajavasta trukista. Levymäinen lukija voidaan kiinnittää seinään tai porttiin tai käyttää isolla
antennilla varustettuja käsipäätteitä.
– Jos tavaraerä on iso ja siinä on tageja eri puolilla
ja eri asennoissa, tarvitaan isompi antenni, jotta tunnistus käy nopeasti ja on luotettava, Säilä selittää.
RFID- tunnistusta voi käyttää vaikkapa hävikin
seurantaan myymälässä tai varastossa tai tunnistuksella voi parantaa logistiikkaketjun läpinäkyvyyttä tai
seurata tavaran kuljetusten etenemistä. Se sopii myös
esimerkiksi kirjaston kirjojen seurantaan tai pienet
tagit voi kiinnittää vaikka taimiin puutarha-alalla.
– Radioteknologian lähettämä heijaste on hyvin herkkää, joten tunnisteen ei tarvitse olla iso. Sen
voi liittää tuotteeseen jo valmistuksessa. Esimerkiksi jotkut vaateketjut liittävät sen vaatteeseen ommeltaviin lappuihin. Niistä se häviää parin-kolmen pesun
jälkeen. Lukijalaitteet räätälöidään aina asiakkaiden
tarpeiden mukaisesti, ja tietty laite lukee vain siihen
ohjelmoituja tunnisteita. Ei siis ole pelkoa siitä, että
ihmisen kulkua voisi seurata RFID-tunnisteen avulla, jos hän kulkee kadulla vaate päällään, Säilä selittää.
Hänen mukaansa vaatekaupan varastotoimijoilta on tullut kokemusperäistä tietoa, että tageilla merkityt tuotteet kulkevat nopeammin toimitusketjussa.
Myös Suomessa Itellan jakelukeskus on pilotoinut menetelmää vaatealan toimijoille. RFID-tunnistusta käytetään myös hävikin seurantaan ja varastonhallintaan
myymälöissä.
Pitkissä logistiikkaketjuissa reaaliaikainen tunnistus
toisi kaikille toimijoille hyötyä, mutta koska se aiheuttaa myös kustannuksia, niiden jakoperiaatteet voivat
olla esteenä toiminnan kehittämiselle.
– Kun kuljetusketjut ovat pitkiä, kysymys on usein
siitä, kuka maksaa ja mistä, vaikka kaikki siitä hyötyisivät. Jotkut logistiikkatoimijat ovat ottaneet jakoperiaatteeksi yksikköä kohden lasketun kustannuksen,
joka lisätään hintoihin. Kaupalla on tässä kehityksessä iso rooli. Jos siellä nähdään, että järjestelmästä on
suurta hyötyä ja vaaditaan tuotteisiin tageja, niiden
käyttö lisääntyy, Säilä sanoo.
Suoremmissa toimitusketjuissa on jo saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi suomalainen paperiteollisuus on löytänyt RFID:n hyödyt. UPM käyttää
tunnisteita lähetysten seuraamiseen kotimaassa ja
Metsä-Botnia esimerkiksi Rauman sellutehtaan vientikuljetuksissa. Selluerät merkitään RFID-tageillä,
joiden avulla saadaan reaaliaikaista tietoa siitä, missä erät kulloinkin liikkuvat.
– Järjestelmä on heillä käytössä neljässä toimipisteessä ja olemme saaneet palautetta, että sen avulla
saadaan säästöjä materiaalin ja ketjun hallintaan. Menetelmä vähentää käsityötä, Säilä kertoo.
mania ANNE KORTELA
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry järjestää
liikennelupien
anomiseenvaadittavia
vaadittavialiikennelupakursseja
liikennelupakurssin
liikennelupien anomiseen
Liikennelupakurssi
T U R U S S A
A Jalander
Lastaaminen sujuu
nopeasti, sillä trukkia
ei tarvitse pysäyttää,
kun lavan sisällä on
RFID-tunniste.
RFID logistiikan apuna
7.5.-1.6.2012
veloittaa
L
ogistiikkakehityksen edetessä siihen suuntaan, että toimitusketjuissa on
yhä enemmän osapuolia ja pituutta, tarve ketjun seurannalle kasvaa. Siihen RFID-teknologia soveltuu erittäin hyvin.
– Viivakoodiin verrattuna RFID-tunnistuksesta on hyötyä, koska tunnistus on automaattinen ja sulkee inhimillisen virheen pois. Trukin kuljettajan ei tarvitse edes nousta ulos, vaan tunnistusportin läpi ajaminen trukilla
päivittää varastosaldon heti tietojärjestelmään. Yhdellä kertaa voi tunnistaa
ison määrän erilaisia tuotteita, olipa tagi millä puolella pakkausta tahansa,
ainoastaan metallin ja nesteen läpi tunnistus ei onnistu, toimitusjohtaja Ville Kauppinen Vilant Systems Oy:stä sanoo.
Espoolainen yritys on RFID-järjestelmien kokonaistoimittaja. Se perustettiin vuonna 2002 ja se on kasvanut liikevaihdoltaan joka vuosi kymmeniä
prosentteja, vuonna 2010 se jopa kaksinkertaistui.
– Meillä on hyvin kansainvälinen asiakaskunta, toimituksia on lähes 30
maahan. Erityisesti pohjoismaissa teollisuus käyttää RFID:tä suhteellisen
laajasti. Se on jo vakiintunut toimintatapa Suomessa elektroniikka-, konepaja- ja metsäteollisuudessa, Saksassa muun muassa autoteollisuudessa. Menetelmän käyttöönotto vie kuitenkin jonkin verran aikaa, koska se edellyttää
myös toimintatapojen muuttamista, eihän siitä muuten olisi hyötyä.
RFID-tunnisteita voi käyttää myös tavaroiden jäljittämiseen. Esimerkiksi
Suomessa VR:n kaikissa junavaunuissa on tagi. Järjestelmään tallentuu automaattisesti tiedot esimerkiksi huolloista ja jäänpoistopesuista, mistä on hyötyä junaa kootessa. RFID-tunnisteet kestävät hyvin säätä, joten ne ovat luotettavia jopa vuosien käytössä.
A Jalander Oy Muurlassa on kehittänyt menetelmän, jolla RFID-tunnisteen
voi sijoittaa kuormalavan sisälle puuhun. Suomen suurimpiin lavojen valmistajiin kuuluvan yrityksen mukaan niitä ei vielä käytetä yleisesti.
– Kehitimme menetelmämme vuosina 2005–2006 Tekes-projektina ja
saimme sille hyödyllisyysmallisuojan. Jos tunnisteeseen ladataan tietoa siitä, mitä tuotteita lavalla on, sen voi ajaa pysähtymättä lukijaportin läpi. Viivakoodiin verrattuna tietoa mahtuu huomattavasti enemmän ja kun tagi on
lavan sisällä, se pysyy tallessa eikä vahingoitu, toimitusjohtaja Heikki Lehtimäki sanoo.
RFID-tekniikan hyödyntämiseen tarvitaan kuitenkin muutoksia tietojärjestelmään.
– Valmistamme vuodessa noin puolitoista miljoonaa lavaa, mutta RFIDversioita siitä on vain murto-osa. Järjestelmän kehittäminen ehkä jarruttaa
siinä. Sen pitäisi toimia sekä lähettäjän että vastaanottajan päässä, ja se vaatii investointeja laitteisiin ja tietojärjestelmiin. Tagien hinta on laskenut koko ajan, mutta silti ne voivat olla kalliita halvempiin tuotteisiin, Lehtimäki arvelee.
mania ANNE KORTELA
Kuntoutuskeskus Petrea
Peltolantie 3, 20720 Turku
YRITTÄJÄ
osaat tehdä
viisaita
ratkaisuja
Jatka samalla linjalla.
Ota itsellesi työttömyysvakuutus.
Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.
www.syt.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 17
teema
Liikenne ja
logistiikka
Norjan Postin pikakuljetukset
Turkuun Lähettiykkösen kautta
HHH Saari Group on solminut yhteistyösopimuksen
Norjan Postin omistaman Bring Expressin kanssa.
Lähettiykkösen yhteistyö norjalaislähtöisen ketjun
kanssa laajentaa jakelua pääkaupunkiseudulle.
Kasitien varrelle
ABC liikennemyymälä
Raision Marjamäkeen
T
OK aloittaa ABC Raision rakennustyöt lähiaikoina Valtatie 8:n
ja Kustavintie 192:n liittymään.
Liikennemyymälän avajaisia päästään
viettämään keväällä 2013.
– Uusi ABC Raisio sijaitsee vilkkaiden liikennevirtojen varrella ja lisäksi alueella on paljon lähiasukkaita.
Uudella ja nykyaikaisella ABC liikennemyymälällä parannamme Kasitiellä
ja Kustavintiellä liikkuvien sekä alueella asuvien asiakasomistajien ravintola-,
market- ja polttoainekaupan palveluja, toteaa TOK:n toimitusjohtaja Harri Koponen.
Raision kaupunki pitää ABC:n rakentamista Kasitien yritysalueelle erittäin merkittävänä avauksena.
– Moni raisiolainen on tiedustellut,
milloin ABC tulee Marjamäkeen. Viestit kertovat, että kysyntää on, Raision
kaupunginjohtaja Ari Korhonen sanoo.
Raision pohjoiset osat Kasitien ympäristössä ovat merkittävä tulevaisuuden yritysalue, jolle voi sijoittua kym-
18 mania
meniä yrityksiä ja yli tuhat työpaikkaa.
Korhosen mukaan rakentaminen saattaa sysätä liikkeelle myös muita toimijoita. Kaupungilla on ABC:n lähistöllä
vapaita tontteja, joissa on kunnallistekniikka valmiina.
– ABC Raision pinta-alaksi tulee
noin 1 800 m2. Se pitää sisällään ABC
Marketin, ABC Ravintolan, Hesburgerin sekä kabinetti- ja kokoustilat. Paikoitustilaa tulee 250 autolle ja lisäksi linja-autoille ja raskaalle liikenteelle.
Mittarikentälle tulee myyntiin korkeaetanolinen biopolttoaine EkoFlex E85.
Ympäristö- ja energiankulutusnäkökulmat tullaan ottamaan huomioon
monipuolisesti rakentamishankkeessa.
ABC Raisio työllistää valmistuttuaan
yhteensä noin 35 henkilöä, TOK:n liikennemyymälä- ja polttonestekaupasta vastaava toimialajohtaja Mika Nupponen kertoo.
ABC Raision pääurakoitsijaksi on
valittu Skanska Oy. m V
uodesta 2005 pääkaupunkiseudulla toiminut pikakuljetusyhtiö Bring Express Suomi laajentaa toimintaansa Turun, Tampereen,
Jyväskylän ja Seinäjoen seudulle. Yhtiö
on merkittävä pohjoismainen logistiikkatoimija, jonka omistaa Norjan Posti.
Yhteistyösopimus turkulaisen Lähettiykkösen emoyhtiön HHH Saari Groupin kanssa solmittiin 9. helmikuuta.
Yhtiöryhmään kuuluu Lähettiykkösen
lisäksi tamperelainen LähettiPlussika
Oy, ja jyväskyläläinen Keski-Suomen
Tavaralähetit Oy. Kaikkiaan ryhmällä
on käytössään 80 ajoneuvoa Turussa,
Tampereella, Jyväskylässä, Seinäjoella
ja Vaasassa.
– Tällä yhteistyösopimuksella täydennämme toinen toisiamme hyvin
haastavilla kuljetusmarkkinoilla. Bring
Expressillä on ollut toimintaa ainoastaan pääkaupunkiseudulla, meillä taas
on toimintaa muualla, mutta ei siellä.
Kysymyksessä on win-win-tilanne, josta molemmat itsenäiset yhtiöt hyötyvät.
Lähdemme yhteistyöhön hyvin pitkällä
tähtäimellä, HHH Saari Groupin hallituksen puheenjohtaja Herman Saari
sanoo.
Hänen mukaansa yhtiöiden arvot
ovat hyvin samanlaiset ja vieläpä tietojärjestelmätkin sopivat hyvin yhteen,
joten niiden sovittaminen onnistui hyvin.
– Laatu on meille tärkeä ja suuren
pohjoismaisen yhtiön kanssa voimme
pitää siitä kiinni. Voimme myös hyödyntää toistemme erikoisosaamista,
sillä meillä on paljon kokemusta terveydenhuollon erikoiskuljetuksista, joissa
tarvitaan tiettyä lämpötilaa. Bring Ex-
pressillä on puolestaan kylmäkuljetuksiin erikoistunut sisaryhtiö.
Bring Expressin toiminta kytkeytyy
saumattomasti emoyhtiön muihin palveluihin.
– Meillä on myös sisaryhtiö Bring
Parcel, joka kuljettaa paketteja ja Bring
Frigo, joka on erikoistunut kylmäkuljetuksiin. Lisäksi emoyhtiöllä on air-sea
palvelu, joka takaa nopeat yhteydet Aasiasta Eurooppaan ja päinvastoin, aluepäällikkö Åsa Mattsson Bring Expressistä sanoo.
Kilpailutilanne kuljetusmarkkinoilla on Suomessa erittäin haastava,
joten hyvät yhteistyösopimukset ovat
Herman Saaren mukaan tärkeitä.
– Markkinarakenne on johtanut
siihen, että kilpailutilanne on todella
tiukka ja hinnat ovat alhaalla. Polttoainehintojen nousu on vielä vaikeuttanut tilannetta ja työvoimakustannukset
nousevat tasaisesti. Siksi olemme kehittäneet erikoispalveluita, joilla voimme
saada kilpailuetua. Terveydenhuollon
kuljetukset ovat yksi esimerkki, lisäksi voimme räätälöidä kiireellisiä täsmäkuljetuksia, joiden kysyntä on selvästi
lisääntynyt, Saari sanoo.
Hän uskoo, että lähimmän vuoden sisällä alalla tapahtuu jotain, ainakin hinnankorotuksia pitäisi saada läpi,
jotta yritykset voivat säilyttää toimintakykynsä.
– Pikakuljetukset ovat tärkeitä, niitä tarvitaan koko ajan enemmän, koska
tavaroita ei varastoida pitkään. Kuljetusten tilausajat ovat koko ajan lyhentyneet.
mania ANNE KORTELA
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
teemantuntija
Valtatien 8 perusparannus on
välttämätön ulkomaankaupan
kuljetusten sujuvuuden varmistamiseksi
K
uten hyvin tiedetään, Suomi elää
viennistä. Kotimarkkinoidemme
pienuus tarkoittaa käytännössä
sitä, että laajamittainen teollisuustuotanto ei Suomessa ole mahdollista ilman merkittävää ulkomaankauppaa.
Ulkomaankaupan kuljetusreittien on
tarjottava edellytykset vienti- ja tuontikuljetusten kustannustehok kaalle hoitamiselle. Tavoitteena tulee olla
yritysten logistiikan kokonaiskulujen
väheneminen ja etäisyyksien aiheuttaman kilpailuhaitan minimointi. Koska Suomi on logistisesti katsoen saari,
ovat sujuvat yhteydet suurimpiin satamiin erityisen tärkeitä.
Tuotanto- ja yritysrakenne elää
jatkuvassa muutoksessa, mikä asettaa
suuria haasteita myös infrastruktuurin kehittämisen kannalta. Me viemme yhä enemmän hyödykkeitä joissa
kuljetuserät ovat pieniä, kuljetusaikojen on oltava lyhyitä sekä aikataulujen
tarkkoja. Tämä asettaa tiukat vaatimukset logistisen ketjun toimivuudelle. Aikataulutetut kuljetukset satamiin
ovat Suomen ulkomaankaupan kulje-
tusten kannalta ensiarvoisen tärkeitä.
Valtatie 8 yhdistää kaikki LänsiSuomen satamat Turusta Tornioon.
Teollisuuden, tavaraliikenneterminaalien ja satamien sijainnin johdosta valtatietä 8 kuormittaa jatkuvasti kasvava raskas liikenne. Tavarakuljetusten
määrä on vuositasolla noin miljoona
tonnia. Liikennetiheys parannettavalla yhteysväliosuudella Turku–Rauma–
Pori on 6.500–16.000 ajoneuvoa/vrk
ja raskaan liikenteen osuus on korkea,
700–1.300 raskasta ajoneuvoa/vrk. Tien
riittämätön kapasiteetti ja heikko kunto
suhteessa kokonaisliikenteeseen ruuhkauttavat yhteysvälin ja aiheuttavat ongelmia koko logistiselle ketjulle. Siksi
valtatien 8 Turku–Rauma–Pori-yhteysvälin perusparannus on tällä hetkellä Suomen tärkein tieinfrastruktuurin
kehittämishanke.
Ympäristönäkökohdat on huomioitava sekä ilmastotavoitteiden että kasvaneiden asiakasvaateiden vuoksi. Liikennejärjestelmän kehittämisen on
kuitenkin lähdettävä ensisijaisesti kuljetusten tarpeesta ja keskityttävä kul-
jetusten sujuvuuteen sekä tehokkuuteen. Maantieliikenteen hyvä sujuvuus
on paras tapa vähentää liikenteestä johtuvia ympäristöhaittoja. Moottoritiellä raskaan kaluston polttoaineenkulutus on 5 prosenttia pienempi verrattuna
maantiehen, mikä tarkoittaa pienempiä
päästöjä ja selkeitä kustannussäästöjä.
Näin ollen investointi maantiehen on
myös investointi ympäristöön.
Perustienpidon rahoitus ei ole kasvanut reaalisesti viimeisen kymmeneen vuoden aikana. Samanaikaisesti
tienpidon kustannukset ovat kasvaneet
voimakkaasti. Teiden ylläpidon rahoituksen jälkeenjääneisyys on kasvanut vuosittain yli 100 miljoonaa euroa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyistäkään tieverkostoa ei kyetä
riittävästi ylläpitämään, vaan jo rakennettu tieverkosto, osa kansallisomaisuuttamme, rappeutuu huolestuttavasti. Tähän ongelmaan todennäköisesti
myös nykyisen hallituksen Liikennepoliittisessa selonteossa puututaan. Infrastruktuuripanostuksia on varmasti hyvä siirtää investoinneista enemmän
jarkko
heinonen
ylläpitoon, mutta koko suomen kannalta keskeiset yhteysvälit on silti mahdollisimman pikaisessa aikataulussa saatava kuntoon. Tämän vuoksi valtatien
8 perusparannus on saatava käyntiin jo
tämän hallituskauden aikana.
Kirjoittaja on Turun kauppakamarin
asiamies, jonka edunvalvontaan
kuuluvat elinkeinopolitiikka ,
teollisuus ja kuljetukset
Moni herkku olisi
vähemmän tuore
ilman Turun Satamaa.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 19
rahan valtakunta
Hallituksen jäsenten rikostausta
nostaa yrityksen ympäristöriskiä
Uusi tutkimus osoittaa, että hallituksen
kokoonpano vaikuttaa merkittävästi yrityksen
toiminnan eettisyyteen ja tuloksellisuuteen.
Å
bo Akademin laskentatoimen
professori Lars Hassel julkisti
viime vuoden lopussa tiedeseminaarissa Australiassa tutkimustietoa, joka osoittaa, että yrityksissä otetaan enemmän ympäristöriskejä, jos
niiden hallituksessa on rikoksesta tuomittuja jäseniä.
– Ruotsalaisen pörssiyhtiöistä kerätyn tiedon perusteella hallitusten jäsenistä noin 23 prosentilla oli tuomio
rikoksista. Mitä useammalla oli rikostausta, sitä useammin toteutui ennalta arvaamattomia ympäristöriskejä.
Tuloksella on tärkeä kansainvälinen
merkitys ja se pätee muuallakin kuin
Ruotsissa. Tämä on herättänyt paljon
huomiota, sillä aikaisemmin on tutkittu vain taloudellisia seuraamuksia,
Hassel sanoo.
tegisen ympäristötutkimuksen säätiö
Mistra ja siinä on mukana useita eurooppalaisia yliopistoja.
Tutkimuksen tuloksena on voitu laatia eettinen kompassi, joka ennakoi yrityksen menestystä myös muilla
tavoin hallituksen kokoonpanon mukaan.
– Hallitus on sitä pätevämpi, mitä
enemmän siinä on yrityksen ulkopuolisia jäseniä eri aloilta. Lisäksi teimme
yllättävän havainnon, että yritys toimii vihreämmin, kun hallituksessa on
enemmän naisia ja riskit toteutuvat sitä harvemmin mitä enemmän naisjäseniä on. Loppupäätelmä on, että hallitukseen tarvitaan erilaisia ihmisiä:
sekä miehiä että naisia ja erilaista ammatillista pätevyyttä omaavia, Hassel
tiivistää.
Tutkimus liittyy laajaan kansainväliseen eettisen sijoittamisen SIRP-tutkimukseen, jota hän on johtanut vuodesta 2006 lähtien Åbo Akademin ja
ruotsalaisen Uumajan yliopiston professorina. Tutkimusta rahoittaa stra-
Sijoittajien kannalta yritysten eettinen toiminta on erityisen kiinnostavaa, sillä sen on todettu empiirisissä tutkimuksissa kiistatta parantaneen
tuloksellisuutta. Myös teoreettinen laskutapa tukee ajatusta. Eettinen toimintatapa tarkoittaa kestävän kehityksen
periaatteiden (ESG) noudattamista eli
yritys huolehtii toimintansa ympäristövaikutuksista (E=environment), kan-
Lars Hassel tutkii yritysten vastuullisen toiminnan tuloksellisuutta talouden ja riskien näkökulmasta.
taa sosiaalisen vastuun (S= social) ja
toimii hyvän hallintotavan mukaisesti
(G= governance).
– Kaiken kaikkiaan taloudellinen
vaikutus on myönteinen. Äskettäin tein
selvityksen kansainvälisistä yrityksistä
vuosilta 2006–2011 ja totesin, että 4 000
yrityksen joukosta 30 eniten suhteessa
markkina-arvoonsa kestävään kehitykseen panostanutta kansainvälistä yritystä on kestänyt finanssikriisin paremmin kuin yritykset keskimäärin. Niiden
osakkeiden kehitys vuoden 2011 toiseen
neljännekseen mennessä oli parantunut
lähes 40 prosenttia vuoden 2006 luvuista, kun keskiarvo oli lähellä tätä tasoa.
Lisäksi kymmenen parasta näistä 30:stä
paransi arvoaan vielä enemmän, keskimäärin 80 prosenttia, Hassel toteaa.
Hänen mukaansa toimialakohtaiset
erot ovat kuitenkin isoja, ja näyttää siltä, että korkean ympäristöriskin aloilla lainsäädäntö on jo niin tiukkaa, ettei
lisääntynyt panostus ympäristöasioihin tuo yhtä suurta hyötyä kuin aloilla, joissa yrityksen vaikutus ympäristöön on pieni.
Kansainvälinen kiinnostus yritysten vastuulliseen toimintatapaan on
suurta ja kaikki suuret sijoittajat ja varainhoitoyhtiöt sekä pörssiyhtiöt ovat
allekirjoittaneet YK:n eettisen sijoittamisen periaatteet (PRI = Principles for
Responsible Investment). Tutkimusta
tehdään jatkuvasti eri puolilla maail-
maa. Pelkästään SIRP-tutkimuksen parissa työskentelee noin 30 tutkijaa eri
yliopistoissa, Turussa parhaillaan neljä.
– Sosiaalisen vastuun vaikutusta on
usein vaikeampi ymmärtää kuin ympäristövaikutusten, mutta sen merkitys
kasvaa koko ajan, sillä paljastuvat maineriskit voivat olla tuhoisia. Tulevaisuudessa eettinen sijoittaminen lisääntyy entisestään, koska tulevaisuuden
kasvun täytyy perustua kestävään kehitykseen. Tämä kehitys näkyy kaikkialla
maailmassa, olen äskettäin tutustunut
esimerkiksi Johannesburgin ja Kiinan
tilanteeseen, Hassel kertoo.
Sijoittajalle vastuullisen toimintatavan selvittäminen tai vertailu yritysten välillä on hankalaa ja raportointikäytännöt kirjavia. GRI-indeksi (Global
Reporting Index) on kansainvälinen
vertailuluku, joka voidaan liittää yrityksen virallisiin taloustietoihin kertomaan toiminnan vastuullisuudesta.
– Pitkällä aikavälillä tästä halutaan
standardi. Nyt sen ilmoittaminen on jo
pakollista Tanskan pörssiyrityksissä ja
Ruotsissa valtion yrityksissä. Myös aika moni suomalainen pörssiyhtiö noudattaa sitä. GRI:ssä on eri tasoja, joista C-tasoa ei ole kytketty taloudelliseen
laskentaan. A ja A+ -tasoilla se on, joten tietoa saa enemmän, mutta kehittämistä on vielä.
mania ANNE KORTELA
Kansainvälisten pörssiyhtiöiden arvon kehitys
Eettisesti toimivien yhtiöiden arvo kesti hyvin finanssikriisin. Sininen
viiva kuvaa keskimääräistä yhtiötä, punainen 30 eniten eettiseen toimintaan panostanutta yritystä ja vihreä kymmentä parasta näistä
30:stä. Yhtiöitä tutkittiin 4 000.
(lähde: Fredrik Le Bell, Thomson Reuters Datastream -tietokanta)
20 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
salkunvartija
Euroopan keskuspankin joululahjat
lämmittävät sijoittajien mieliä
M
uutamaa päivää ennen jouluaattoa EKP antoi pankeille mieluisan ”lahjan”. Yli 500
eurooppalaista pankkia sai lainata
EKP:lta 489 miljardia euroa. EKP myös
lupasi antaa pankeille uuden lainausmahdollisuuden helmikuussa. Lainat ovat kolmevuotisia ja niiden korot
ovat ohjauskorkoa vastaavia. Ohjauskorko on tällä hetkellä tasan yhden
prosentin, eikä sille näytä ainakaan
nousupaineita olevan. Tämä yksittäinen likviditeetin lisäys kasvatti euroalueen liikkeessä olevaa rahamäärää
noin yhdeksällä prosentilla. Sijoittajat ovat ottaneet EKP:n toimet hurraten vastaan. Riskinottohalukkuus on
selkeästi kasvanut ja pörssit kautta maailman ovat olleet positiivisessa vedossa. Nousukärjessä ovat olleet sykliset eurooppalaiset osakkeet.
Myös Italian ja Espanjan korot ovat
olleet voimakkaassa laskussa. On
kuitenkin tärkeää huomata, että
pitkät korot eivät ole laskeneet samalla tavalla kuin alle kolmevuotiset. Syy tähän on se, että mitään
pidemmän aikavälin ratkaisua eurokriisiin tai velkaisimpien maiden kilpailukyvyn korjaamiseen ei ole löy-
detty. Euroalueen ongelmat eivät
kuitenkaan ainakaan vielä ole suuresti vaikuttaneet muihin suurimpiin
talousalueisiin. Itse asiassa USA:n taloudesta olemme viime kuukausina saaneet jopa rohkaisevia lukuja reaalitalouden puolelta. Niin
työttömyydessä kuin rakentamisessakin pohjakosketus näyttäisi olevan
saavutettu ja kokonaisuudessaan globaalin teollisuuden luottamus on vakiintunut.
Kristallipalloa keskuspankillakaan
ei ole tarjottavana, mutta...
EKP:n toimien myötä systeemiriski on pienentynyt ja rahoitusmarkkinat näyttävät
pysyvän toimintakykyisinä. Tämä tukee
riskillisiä kohteita varmasti jatkossakin,
mutta keskipitkällä aikavälillä inflaatiopaineet saattavat syödä reaalituottoja.
Osakemarkkinoiden ja korkeatuottoisten
High Yield- yrityslainojen riskipreemiot
ovat edelleen houkuttelevalla tasolla.
Mielenkiintoisena esimerkkinä voisin nostaa esiin UPM:n viiden vuoden kuluttua
erääntyvän puntamääräisen joukkovelkakirjalainan. Sijoittaja saa lainasta 6-7
prosentin puntamääräisen vuosituoton
UPM:n pysyessä pystyssä eräpäivään asti.
Tuotto riskittömän koron päälle on noin
viisi prosenttia ja kyse on yhtiöstä, jonka
tase on vahva ja tehokkuus sektorinsa
parhaimmistoa. Valuuttakurssihajautus
(kuten UPM:n esimerkkitapauksessa)
on edelleen järkevää, sillä euron heikkenemisen jatkuminen euroalueen ongelmien sekä korkoeron kaventumisen myötä on hyvinkin mahdollista.
Hermostuneisuus valuuttamarkkinoilla
voi jopa edelleen lisääntyä, sillä suurimmista talouksista oikeastaan vain Japani
on pelannut valuuttansa suhteen kohtuullisen reilua peliä. Japani on menettänyt kilpailukykyään jenin vahvistuessa ja varsinkin nyt euron heikentyessä
tilanne on tukala, sillä Saksa saa suhteetonta kilpailuetua suhteessa Japaniin etenkin Kiinan investointitavaramarkkinoilla.
Japanin keskuspankki saattaa hyvinkin
tehdä jotain radikaalia, mikä voisi olla
alkusysäys suuremmalle konfliktille keskuspankkien pyrkiessä pitämään valuuttansa kilpailukykyisinä.
Jani Valtonen
Sijoitusjohtaja,
Nordea Private Banking, Turku
Jos alhainen korkotaso
miellyttää, siitä kannattaa
pitää kiinni
Ottamalla yrityslainaasi Korkokaton asetat ylärajan viitekoron
nousulle ja pääset varmuudella nauttimaan matalista koroista vielä jatkossakin.
Sen lisäksi, että saat rajattua korkojen nousuriskin, varaat samalla
yrityksellesi mahdollisuuden hyötyä täysimääräisesti, mikäli korot
yhä jatkavat laskuaan.
Soita Yrityspalveluumme 0200 2121,
ma–pe 8–18 (pvm/mpm) ja varaa aika meille.
Turun yrityskonttorin johtaja Jouko Grönroos ja Raision yrityskonttorin johtaja Pertti Saarinen
toivottavat nykyiset ja uudet yritysasiakkaat tervetulleeksi Nordeaan. ”Turun ja Raision yrityskonttorien asiantuntijoilta saat korkosuojaukseen ja muihin yrittämiseen liittyviin asioihin aina
parhaat mahdolliset ratkaisut”.
Lisätietoja saat yrityskonttoreistamme tai osoitteesta nordea.fi
Nordea Pankki Suomi Oyj
Kysy lisää ja huolehdi vähemmän.
Turun yrityskonttori, Kauppiaskatu 9 b, Turku
Raision yrityskonttori, Raisiontori 7, Raisio
nordea.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 21
Finnveran rahoitus
Varsinais-Suomessa
kasvoi selvästi
Finnveran pk-yritysrahoituksessa vuosi
2011 oli edellisvuotta selvästi vilkkaampi
Varsinais-Suomessa ja rahoitusta myönnettiin kolmannes enemmän kuin vuotta
aikaisemmin. Kaikkiaan rahoituspäätöksiä, eli lainoja, takauksia ja vientitakauksia, myönnettiin yhteensä 115 miljoonaa
euroa, kun vuonna 2010 määrä oli 85,5
miljoonaa.
– Tämä on kaikkien aikojen korkein luku. Kysynnän kasvuun vaikuttivat muutamat yksittäiset suurhankkeet,
joissa Finnveran rooli oli merkittävä
hankkeen toteutumisen kannalta, aluejohtaja Seija Pelkonen Finnveran Turun aluekonttorista sanoo.
Rahoituksesta 45 prosenttia kohdistui kasvu- ja kansainvälisiin yrityksiin
ja 46 prosenttia alueellisiin yrityksiin,
loput yhdeksän prosenttia meni mikroyrityksille. Rahoituksesta 43,9 miljoonaa euroa oli suhdannerahoitusta, jota
myönnettiin 85 yritykselle. Suhdannerahoitus on tarkoitettu helpottamaan
nopeaan muutokseen joutuneiden yritysten toimintaa ja sitä voidaan myöntää vielä vuoden 2012 loppuun asti.
– Suhdannerahoitusta oli todella
paljon, mutta nyt siitä suuri osa meni
positiivisiin asioihin: yrityskauppojen
toteuttamiseen, investointeihin ja isojen kauppojen rahoittamiseen, Pelkonen toteaa.
Myönteinen kehitys näkyi myös
työpaikkojen määrän kasvussa alueella. Uusia työpaikkoja pk-yrityksiin syntyi 926, kun vuotta aiemmin niitä tuli
704. Toisaalta uusia yrityksiä syntyi vii-
Lähivakuutuksen ja Tapiolan
yhdistyminen parantaa
paikallispalveluja
Tapiola ja Lähivakuutus ilmoittivat 7.2.2012
yhdistyvänsä keskinäiseksi finanssiryhmäksi. Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö
ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola
yhdistyvät keskusyhtiöksi, jonka lisäksi
perustetaan 19 alueellista keskinäistä yhtiötä. Alueyhtiöt tarjoavat omalla toimialueellaan kokonaispalvelua vakuutuksissa, pankkipalveluissa ja sijoittamisessa.
Tulevan Lähivakuutus-Tapiolan
Varsinais-Suomen alueen integraatioprosessia on nimitetty johtamaan Olli
Aakula Lähivakuutuksesta yhdessä Tapiolan Kristian Nygrenin kanssa. Lähivakuutus-Tapiolan Varsinais-Suomen
alue kattaa Turun talousalueen ympäristökuntineen.
Alueyhtiöiden arvioitu vakuutusmaksutulo on keskimäärin noin 25
miljoonaa euroa. Paikallisuus näkyy s
alueyhtiöiden hallituksissa, joissa on
pääsääntöisesti omistaja-asiakkaiden
edustajia. Hallituksen jäsenet nimittää
kunkin yhtiön asiakasomistajista koostuva hallintoneuvosto.
– Alueellisuus on vahvuutemme
jatkossa. Viemme vakuutus- ja pankkiasioinnin mahdollisimman lähelle
omistaja-asiakkaita ja pystymme tarjoamaan entistä paremmat lähipalve-
22 mania
lut kaikissa palvelukanavissa, Olli Aakula sanoo.
Tavoitteena on toimintamalli, joka
tarjoaa ryhmän henkilö-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaille kilpailukykyisen palvelukokonaisuuden lähellä asiakasta.
Alueyhtiöt perustetaan vuoden
2012 aikana, ja ne tarjoavat asiakkailleen kokonaispalvelua vakuutuksissa,
pankkipalveluissa sekä säästämisessä
ja sijoittamisessa. Koko yhtiöryhmän
henkilöstömäärä on noin 4000, joista
alueyhtiöissä työskentelee noin 1600.
Varsinais-Suomen alueella henkilöstömäärä on noin 150.
Alueyhtiöt muodostetaan toimialueen lähivakuutusyhdistyksistä veturiksi valittavan yhdistyksen johdolla. Turun talousalueella veturiyhdistys
on Varsinais-Suomen Lähivakuutusyhdistys, johon muut toimialueen lähivakuutusyhdistykset yhdistyvät. Tapiolan
nykyiset paikallisalueet organisoidaan
osaksi alueyhtiöitä. Tapiolan franchising-yrittäjien ja edustajien asema säilyy yhdistymisprosessissa ennallaan.
Yhdistymisen vaikutukset säästöpankkiyhteistyöhön selvitetään erikseen yhdessä säästöpankkien kanssa. m
Finnveran rahoitus Varsinais-Suomeen oli vuonna 2011 ennätyssuurta.
Siitä lähes puolet kohdistui teollisuuteen, 24,2 % palveluihin.
me vuotta vähemmän. Ilmiö on valtakunnallinen, eikä syitä sille vielä tunneta tarkoin.
Kaikkiaan Finnveran Turun aluekonttorilla oli rahoitusvastuita 217 mil-
joonan euron arvosta. Kaikki vuonna
2011 tehdyt päätökset eivät vielä ehtineet konkretisoitua. Seija Pelkosen mukaan tälle vuodelle onkin tulossa reippaasti kasvua. m
Nordean Turun alueen
liiketulos oli hyvä 2011
Nordean Turun alueen vuoden 2011 liiketulos oli 31,2 miljoonaa euroa. Rahoituskate oli 46,2 miljoonaa euroa. Luotonanto yrityksille
ja henkilöasiakkaille oli yhteensä 3,2 miljardia euroa. Palkkiotuotot
olivat 28,6 miljoonaa euroa. Tuotot yhteensä kasvoivat 14,3 prosenttia ja kulut 4 prosenttia.
– Turun alueen liiketulos oli selkeästi parempi kuin edellisvuonna. Erityisen hyviä uutisia meille ovat asiakasmäärän kasvu
ja hyvä asiakastyytyväisyys, sanoo aluejohtaja Jan Söderholm.
Nordea sai vuoden viimeisellä neljänneksellä Suomessa 6 500
uutta asiakasta.
Asuntolainojen kysynnässä ei tapahtunut suuria muutoksia viime vuoden loppupuolella. Asuntolainakanta oli vuoden vaihteessa 1,31 miljardia euroa ja 6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. ASP-ehdoin myönnettyjen ensiasuntoluottojen lukumäärä oli
viimeisellä neljänneksellä noin viisinkertainen edellisvuoteen verrattuna.
Korkojen odotetaan pysyvän edelleen matalina. Talouden epävarmuus ja uusi sääntely luovat kuitenkin paineita lainamarginaaleihin.
– Lyhyet viitekorot ovat nyt Nordean asiakkaiden suosiossa. Korko valitaan asiakaskohtaisesti ja huomioon otetaan
asiakkaan maksukyky, riskit ja vakuudet. Näkemyksemme mukaan asiakasmarginaali lähestyy kesään mennessä yhtä prosenttia,
Söderholm sanoo. m
UB Omaisuudenhoito Turkuun
UB omaisuudenhoito avasi Turkuun toimipisteen 16. tammikuuta.
Toimistoa vetää aluejohtaja Timo Moilanen, joka vastaa UB Omaisuudenhoidon toiminnasta Varsinais-Suomessa.
– Meillä on suuri määrä asiakkaita alueella ja pystymme palvelemaan heitä nyt entistä paremmin. Kilpailuetumme ovat kotimaisuus, pitkä kokemus ja asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin perustuva
joustava palvelu. Tavoittelemme paikallisessa varainhoitokentässä
merkittävää asemaa kasvattamalla toimintaamme pitkäjänteisesti, Moilanen toteaa.
United Bankers on vuonna 1986 perustettu sijoitusalan konserni. Pankkiryhmistä riippumaton yritys on avainhenkilöidensä
omistama. UB:n toiminta käynnistyi Helsingin pörssissä vuonna
1987. Sen omistus on täysin kotimainen. United Bankers -ryhmään
kuluvat arvopaperivälitukseen erikoistunut UB Securities Oy, varainhoidon tuotteita ja palveluja tarjoava UB omaisuudenhoito Oy,
rahastojen hallinnoinnista vastaava UB Rahastoyhtiö Oy sekä investointipankkitoimintoihin erikoistunut UB Capital Oy. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Turun Seudun
Osuuspankille hyvä tulos
Vuosi 2011 toi Turun Seudun Osuuspankille (TOP) hyvän tuloksen. Pankin liikevoitto kasvoi 22,4 prosenttia ja oli 13,888
miljoonaa euroa. Korkotuotot kasvoivat
33,7 prosentilla ja korkokate 38,7 prosenttia. Pankin tase kasvoi kahdeksan prosenttia ja vakavarisuussuhde oli 17,8. Asiakkaille maksettiin 7,1 miljoonaa euroa
bonuksina, joista noin kolme miljoonaa
käytettiin Pohjola Vahinkovakuutuksen
vakuutusmaksuihin.
– Olemme vahvasti asuntoluottopankki, pankin rahoituksesta yli puolet oli asuntoluottoja, kaikkiaan asuntoluottokantamme on 1,355 miljardia
euroa ja se kasvoi yhdeksän prosenttia
eli selvästi markkinoiden kasvua nopeammin. Uusia asuntoluottoja myönnettiin lähes neljännes enemmän kuin
vuonna 2010, toimitusjohtaja Risto
Korpela sanoo.
Hän näkee selvänä etuna pankin
omistaman OP-Kiinteistökeskuksen
vahvan aseman alueellisena asuntojen
välittäjänä. OPKK teki viime vuonna
ennätysmäärän kauppoja, 1 100 kappaletta, missä kasvua oli 80 kaupan
verran. Samaan aikaan koko OP-ryhmässä kauppojen määrä kasvoi 200
kappaleella.
Kuluttajasektorin lisäksi kasvua oli
yrityspuolella. Pankin rahoituksesta
yritysluottojen osuus on 28,9 prosenttia eli 636,3 miljoonaa euroa.
OP-ryhmään kuuluvan Pohjola vahinkovakuutuksen kasvu jatkui tasaisesti. Sekä pankki- että vakuutusasiansa OP-Pohjola-ryhmään keskittäneitä
asiakkaita on yhteensä 1 299 000.
– Pohjolan asiakaspalvelun henkilöstö Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on kasvanut 23 henkilöllä ja
Turun alueella 9 henkilöllä. Vakuutusasiakkaita palvelee Varsinais-Suomessa
ja satakunnassa noin 100 ja Turun alueella noin 35 henkilöä, aluejohtaja Hanna Hartikainen sanoo.
Pohjolan markkina-asema henkilöasiakkaissa vahvistui, kasvua vakuutusmaksutuotoissa oli seitemän prosenttia,
yritysasiakkaissa kasvua oli kuusi prosenttia. Vuonna 2011 OP-bonuksia käytettiin Suomessa yhteensä 66 miljoonaa
euroa vakuutusten maksuun. m
Johtava markkinapaikka
ARVIOINTI
Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys. Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija. Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun.
TOIMITILAVÄLITYS
Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin
vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin.
Mitä haastavampi kohde, sitä paremmin asiantuntemuksemme
tulee esille.
Sami Matara
Myyntipäällikkö
KTM, LKV
puh. 0500 408 667
Riku Lehtimäki
Myyntipäällikkö
KTM, LKV
puh. 050 370 6530
Mari Rouvali
Nuorempi arviointiasiantuntija
Toimitilajohtamisen Restonomi (AMK), LKV
puh. 050 911 6110
Catella Property Oy (LKV)
Kauppiaskatu 11C, 20100 Turku
Lisätietoja palveluistamme: www.catella.fi
Yrityksen pyörät
pyörimään yhteistyöllä
Turun Seudun Osuuspankki ja Pohjola tarjoavat yrityksellesi monipuolisia ratkaisuja pankki- ja vakuutusasioinnin tarpeisiin. Samalla oven avauksella hoituvat
niin rahoituspalvelut, kassanhallinta, koti- ja ulkomaan maksuliikenne, varallisuudenhoito kuin juridiset palvelutkin. Laajaan palveluvalikoimaan kuuluvat myös
monipuoliset henkilö-, vahinko- ja työeläkevakuutukset sekä toimitilavälitys.
- Paikallisina toimijoina tunnemme alueen yritysten tarpeet ja osaamme vastata niihin sekä tänään että tulevaisuudessa. Monialaisen palveluvalikoimamme
avulla voimme vastata ripeästi yrityksen elinkaaren varrella tapahtuviin yllättäviinkin muutoksiin, kiteyttävät asiakkuusjohtaja Marjukka Rimpelä Turun Seudun
Osuuspankista ja rahoituspäällikkö Timo Lehtonen Pohjola Pankista.
“
Sujuvaa ja nopeaa palvelua
Turkulainen kuljetusalan yrittäjä Jarkko Löytti on tyytyväinen Turun Seudun Osuuspankilta, Pohjolalta ja A-Vakuutukselta
saamaansa monipuoliseen palveluun.
- Asiointi on helppoa ja nopeaa, kun saan kaikki tarvitsemani pankki- ja vakuutuspalvelut kätevästi saman katon alta, Löytti toteaa.
Kuljetusliikekonserni KAW Oy:ta luotsaavan Löytin yritykset tarjoavat kuljetus- ja konepalveluja moniin eri tarpeisiin.
- Osaamisalueemme on laaja ja kattaa esimerkiksi jätehuollon, asfalttikuljetukset, maansiirtokuljetukset sekä kappaletavarakuljetukset myös Pohjoismaihin ja Eurooppaan.
Nyt talvipakkasilla huolehdimme myös monien Turun alueen luistinratojen jäädyttämisestä ja huollosta, Löytti kertoo.
Monialainen kuljetusyrittäjä on tottunut tekemään nopeita ratkaisuja ja kehittämään yrityksiään ja niiden kuljetuskalustoa aina
kulloisenkin tarpeen mukaan.
Tämän vuoksi hän pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että myös asiat pankin ja vakuutusyhtiön kanssa hoituvat tarpeen tullen
vauhdikkaasti ja asiakaslähtöisesti.
- Arvostan sitä, että tutut yhteyshenkilöt tuntevat hyvin yritykseni ja niiden tarpeet sekä ovat valmiita tekemään tarpeen tullen
nopeitakin ratkaisuja yhteistyössä toistensa kanssa. Turun Seudun Osuuspankin, Pohjolan ja A-Vakuutuksen tuella yrityksen
pyörät on helppo pitää pyörimässä, Löytti vakuuttaa.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Turkulainen kuljetusalan yrittäjä Jarkko Löytti (vas.) on tyytyväinen yhteyshenkilöiltään saamaansa nopeaan ja monipuoliseen palveluun. Tiimiin kuuluvat
rahoituspäällikkö Timo Lehtonen Pohjola Pankista, asiakkuusjohtaja Marjukka
Rimpelä Turun Seudun Osuuspankista sekä yhteyspäällikkö Mika Gratscheff
A-Vakuutuksesta.
Pohjola
A-Vakuutus
Turun Seudun Osuuspankki
mania 23
TYÖELÄMÄN TIETOISKUT
YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN
YMPÄRISTÖHUOLTO
HENKILÖSTÖPALVELUT JA AMMATILLINEN KUNTOUTUS
Katse tulevaisuuteen!
Uusi jätelaki velvoittaa
yrityksiä kierrättämään
Coaching virittää oppimaan
Toukokuussa voimaan astuva uusi jätelaki
vaikuttaa yritysten toimintaan monin tavoin.
Ensimmäistä kertaa kierrätystavoitteet kirjataan suoraan asetustasolle, mikä tekee niistä
sitovia. Käytännössä tämä tarkoittaa lisääntyvää viranomaisten ohjausta, tiukentuvia ympäristölupaehtoja sekä tehostunutta valvontaa
ja seurantaa.
Viisiportainen etusijajärjestys tulee lain
yleisvelvollisuudeksi ja tukee jätteen määrän
ja haitallisuuden vähentämisen lisäksi jätteen
valmistelua uudelleen käyttöön. Näitä seuraa
kierrätys materiaalina, muu hyödyntäminen
esimerkiksi energiana ja huonoimpana vaihtoehtona loppukäsittely.
Ympäristölupavelvollisissa yrityksissä on
syytä varautua esittämään seuraavan lupahakemuksen yhteydessä perustelut käytössä
oleville jätteenkäsittelytavoille erityisesti, jos
jätettä päätyy pääasiallisesti muualle kuin materiaalikierrätykseen tai uudelleen käyttöön.
Pienetkään yritykset eivät muutoksilta
välty, sillä uuden lain myötä kaikki yritykset,
joissa syntyy vaarallista jätettä, ovat kirjanpitovelvollisia. Yritysten kannattaa siis ottaa
ajoissa yhteyttä omaan palveluntuottajaansa
varmistuakseen toimintaansa kohdistuvien
vaatimusten täyttymisestä.
Uudessa laissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa sekä julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten toiminnassa syntyvät jätteet siirtyvät kunnan vastuulle.
Näiden tahojen tuleekin jatkossa hakea poikkeusmenettelyä, mikäli ne haluavat panostaa
jätteiden kierrätykseen.
Uusien toimintatapojen oppiminen ja totuttujen
muuttaminen ovat monimutkaisia prosesseja.
Työelämän jatkuvien muutosten edessä nekin,
jotka osaavat joustaa ja sopeutua, voivat kuormittua. Muutoksiin sopeutumista voi kuitenkin
myös oppia. Coachingin, tavoitteellisen keskustelun, kautta voi löytää uutta näkökulmaa omaan
tapaan oppia. Tehokas oppiminen on mahdollista vain, jos oppija on motivoitunut. Coachingin
tehokkuus perustuukin osin sen voimaan lisätä
yksilön tai ryhmän tietoisuutta omista toimintamalleistaan, haastaen myös kokeilemaan uusia
toimintamalleja. Sisältä kumpuava motivaatio
muutokseen johtaa haluttuihin tuloksiin nopeammin ja todennäköisemmin kuin ulkoa päin
asetettu tarve muutokseen.
Kari Vähä
Toimitusjohtaja
Riikka Kinnunen
Ympäristöhuollon asiantuntija
Kirsi Mylly
Psykologi, sertifioitu coach
Yrityssalo Oy
Lassila & Tikanoja
HRV-palvelut
Turun työ- ja elinkeinotoimisto
Viime keskiviikko toi tullessaan Saloon ja koko
maakuntaan murheellisen viestin: Nokian Salon tehtaan painopiste muuttuu älypuhelinten
ohjelmistojen ja myyntipakkausten asiakas- ja
markkinakohtaiseksi räätälöinniksi joka tarkoittaa massiivista, enintään 1 000 henkilön
irtisanomista.
Tilanne on vakava niin kaikille irtisanomisuhan alla oleville ja heidän läheisilleen
kuin koko kaupungillekin, mutta siitä huolimatta ja erityisesti sen vuoksi nyt on katsottava entistä vahvemmin eteenpäin.
Vaikka tilanne on nyt erittäin ikävä, on
tästä löydettävissä myös uusia mahdollisuuksia. Meillä on täällä Salossa maailmanluokan
osaamista langattomien laitteiden tuotekehityksessä, tuotteistamisessa ja tuotannossa.
Tämä osaaminen, kilpailukykyinen sijainti
ja monipuolinen toimitilatarjonta muodostavat erinomaiset lähtökohdat uudelle yritystoiminnalle
Yrityssalo Oy kaupungin elinkeinoyhtiönä tarjoaa monipuolista palvelua niin alkaville kuin jo toimivillekin yrityksille.
Yrityssalon toteuttama Protomo-ohjelma
antaa erinomaisen reitin muokata ideoista kokonaan uutta liiketoimintaa, Salon Ideatehtaassa on mukana useita kymmeniä yrityksiä
kehittämässä yhdessä uusia tuotteita ja palveluita ja kansainvälistymistiimimme etsii aktiivisesti uusia konkreettisia asiakkaita salolaisille ja varsinaissuomalaisille yrityksille. Tästä
esimerkkinä helmikuun loppupuolella Saloon
tulee erittäin korkean tason delegaatio yritysjohtajia neuvottelemaan salolaisten yritysten
kanssa uusista yhteistyömahdollisuuksista.
Ei pelkkää puhetta
Tuloksellinen coaching rakentuu yhteistyölle, joka luo puitteet tehokkaalle oppimiselle.
Coaching on prosessi, jota coach ohjaa, tukien
kysymyksillä valmennettavan oppimista kohti ennalta määriteltyjä tavoitteita. Coaching ei
tarjoa valmiita vastauksia, vaan haastaa löytämään ne itse. Samalla se sytyttää motivaation
oppimiseen ja muutokseen. Coaching onkin
tavoitteellista, fokusoitua keskustelua, jonka
päämääränä voi olla hyvin käytännönläheisenkin ongelman ratkaiseminen. Keskustelu painottuu tulevaisuuteen, sekä niihin keinoihin ja ratkaisuihin, joilla tavoitteet voidaan
saavuttaa. Keskeistä on onnistumisen esteiden
ja oman oppimispotentiaalin löytäminen, mikä luo uusia mahdollisuuksia kehittää omaa
osaamista eteenpäin.
Nyt katse vahvasti eteenpäin!
Elinvoimaa yrityksille
- ratkaisu henkilöstöasioihin kaikissa työuran vaiheissa
Linnankatu 50, 3. krs, 20100 Turku, puh. 010 604 3150, www.hrv.palvelut.fi
Me huolehdimme, jotta sinä voisit olla huoleton.
24 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
ILMOITUS • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Elinvoimaa yritykselle
– ratkaisu henkilöstöasioihin
kaikissa työuran vaiheissa
Olipa kyseessä henkilöstön kartoitus,
koulutus tai ammatillinen kuntoutus,
ammattiapu säästää aikaa ja tuo parhaan
tuloksen. Rekrytoinnissa auttavat
psykologin arvioinnit ja tilapäinen
työvoima löytyy jopa päivän varoitusajalla.
joustamme asiakkaiden tarpeiden mukaan, HR-tiimin tiiminvetäjä, henkilöstökonsultti Teemu Kuusimäki tiivistää. HRV-palvelut hoitaa koko Varsinais-Suomen aluetta. Asiakkaiden ei tarvitse tulla Turkuun, vaan kentällä kierretään ahkerasti ja asiakkaita
käydään tapaamassa tarvittaessa nopealla aikataululla.
Ammatillinen kuntoutus ja paluu työelämään
– Kuntoutuspalvelut ovat erityinen vahvuutemme, jota lähdimme kehittämään työelämän tarpeista. Työntekijän palaaminen
takaisin työhön mahdollisimman pian sairauden tai vammautuyöelämän turbulenssi muokkaa sekä yritysten rakenteita että misen jälkeen on tärkeää sekä työnantajalle että työntekijälle.
henkilöstön toimenkuvia kiihtyvällä vauhdilla. Välillä tarvi- Siksi ammatillinen kuntoutus pitäisi aloittaa mahdollisimman notaan uusia ihmisiä - joskus vain lyhyeksi aikaa, ja joskus työnteki- peasti ja suunnitella huolella. Kaikki toimintamme tähtää siihen,
jän terveys pettää ja tarvitaan kuntoutusta tai uudelleensijoitta- että paluu työhön onnistuu ja se tapahtuu mahdollisimman pian,
mista. Kun yrityksen kumppanina on
Saila Peurasaari toteaa.
luotettava asiantuntija, henkilöstöHRV-palveluilla on lähellä työeläsuunnitelmat ja pulmatilanteet hoitumää olevia palveluita, joiden avulAmmattitaitoiset henkilöstöpalvelut:
vat ilman viivettä ammattitaitoisesti.
la voidaan esimerkiksi järjestää työ• rekrytointi ja soveltuvuuden arviointi
HRV-palvelujen 14 henkilöstöosaakokeiluja terveydentilan edistyessä,
• henkilöstövuokraus
jaa toimivat tiiviissä yhteistyössä laavaikka työkyky ei olisi kokonaan pa• koulutus- ja konsultointipalvelut
jan tukiverkoston kanssa. Yksikkö on
lautunut. Jos työntekijä ei voi palata
• ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu
itsenäinen ja toimii liiketoimintaperientiseen työhönsä, hänelle voidaan
aatteella, mutta Turun työ- ja elinkeijärjestää uudelleenkoulutusta ja sinotoimiston alaisuudessa ja samassa
joittaa hänet uusiin tehtäviin. HRVtalossa Linnankadulla. Työvoimatoipalveluiden tiivis yhteistyö työeläkemistossa ovat myös yrityksen juuret.
laitosten kanssa ja lainsäädännön ja
Sen perustaminen vuonna 1992 lähti
mahdollisten tukikanavien tuntemus
johtaja Veli-Matti Vesterisen ideasta.
säästää yrityksiltä paljon aikaa.
Nyt vastaavia yksiköitä on eri puolel– Uuden ammatin suunnitellussa
la Suomea ja ne muodostavat laajan
autamme hyvin käytännönläheisesti.
asiantuntijaverkoston yhdessä moniKartoitamme henkilöasiakkaan mahen kumppaniensa kanssa. Toiminnan
dolliset uudelleenkoulutustarpeet ja
tarkoitus ei ole tuottaa maksimaalisniiden tarjoajat ja lähdemme jopa tarta voittoa, mutta sen on oltava kanvittaessa mukaan kouluttajan luokse
nattavaa.
neuvottelemaan asiasta, kuntoutussuunnittelija Eero Mäntylä kertoo.
Yhden luukun periaate
Joustamme yritysten tarpeiden mukaan ja kaikki toiminMuutosvalmennus ja
tamme tähtää siihen että organisaatiot säilyvät elinvoimi– Meidän etumme on laaja tuntetyövoiman vuokraus
sina
Eero
Mäntylä
(vas.),
Teemu
Kuusimäki,
Mari
Kanerva
muksemme työelämän erilaisista palja
Saila
Peurasaari
korostavat.
veluista ja pystymme siksi auttamaan
Organisaatioiden muutostilanteisyhden luukun periaatteella, tarvittiinsa työyhteisöjen kehittämiseen halupa ratkaisua mihin tahansa henkilöstöasiaan. Osaamme ohjata taan usein paneutua perusteellisemmin, jotta työt saadaan orasiakkaan suoraan oikeaan palveluun, eikä hänen tarvitse käyt- ganisoitua ja henkilöstöresurssit jaettua ja mielekkäästi. Silloin
tää aikaansa niiden etsimiseen tai lainsäädännön pykäläviidakon HRV-palvelut voi kartoittaa olemassa olevat ja kriittiset voimaselvittämiseen, yksikön päällikkö, kuntoutuspsykologi Saila Peu- varat ja valmentaa mahdollisten irtisanomisten ja niihin liittyvirasaari sanoo.
en toimenpiteiden ja tukitoimien suunnittelussa.
Usein yritysten asiakassuhde alkaa työntekijän rekrytoinnista.
Työvoiman vuokraustoiminta on kasvanut viime aikoina, kun
HRV-palveluiden psykologit voivat hoitaa prosessin kokonaisval- yritysten henkilöstön määrä on mitoitettu tarkoin ja ruuhkahuiptaisesti kaikkine haastatteluineen ja soveltuvuusarviointeineen. puihin tai sairastuneiden paikkaamiseen tarvitaan tilapäistä työJos henkilökunnan määrää tai kehittämistä on myöhemmin tar- voimaa. Siitä on tullut myös vaihtoehtoinen rekrytointikanava.
ve tarkastella tai tulee muita uusia tarpeita, yhteistyötä on help– Meillä on paljon työntekijöitä rekisterissä ja tarvittaessa
po jatkaa tutun talon kanssa.
voimme saada työntekijän vaikka seuraavaksi päiväksi. Usein he
– Toimintamme tarkoitus on auttaa yrityksiä ja muita orga- työllistyvät meidän kauttamme myöhemminkin ja tätä kautta
nisaatioita säilymään elinvoimaisina. Palvelumme ovat laajat ja löytyy myös pysyvämpi työpaikka, vuokrauspalveluiden tiiminkattavat kaikki tarpeet työuran eri vaiheisiin. Pienenä yksikkönä vetäjä, henkilöstökonsultti Mari Kanerva sanoo.
T
Linnankatu 50, 3. kerros
20100 TURKU
puhelin 010 604 3150
www.hrv-palvelut.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 25
terveys ja
hyvinvointi
Työpaikkajoogalla
stressinhallintaa
– Sulkekaa silmänne ja laskekaa rauhallisesti kymmeneen. Jos ajatus eksyy välillä ja lasku keskeytyy, aloittakaa alusta,
kunnes pystytte keskittymään ainoastaan
laskemiseen, Joogakoulu Punen Jenny
Lauronen kehottaa.
Mielen rauhoittuminen vie jonkin
aikaa. Vasta sen onnistuessa joogaharjoitteisiin voi täysin keskittyä ja niistä
on enemmän hyötyä.
Työpaikkajoogassa liikkeet ovat hitaita ja rauhallisia. Ne rentouttavat niskan ja käsivarsien sekä selän kireitä lihaksia. Liikkeet voi tehdä seisten tai
tuolilla istuen tai tuolia voi käyttää
apuvälineenä esimerkiksi selän venytykseen.
– Hartioiden jännitystä voi vähentää myös lantion ja lonkan venytyksellä, sillä kireys lähtee usein sieltä.
Kiertoliikkeet virkistävät sisäelimiä ja
hermostoa. Kun kierto siirtyy vartalon toiselta puolelta toiselle, sisäelimet
kääntyvät ikään kuin pesukoneessa,
Lauronen selittää.
Joogalla on tutkitusti stressin tunnetta vähentävä vaikutus, joka perustuu mielen rauhoittumiseen. Lauronen
kehottaa ihmisiä rahoittamaan mielensä myös arkisissa tilanteissa olemalla
niissä kokonaisvaltaisesti läsnä samoin
kuin joogan liikkeissä.
– Kun keskittyy vain yhteen asiaan
kerrallaan, tulee parempaa tulosta ja itsellä on parempi olo.
Kun ihmiset kuitenkin ovat kiireisiä, Lauronen on halunnut tuoda joogaa
myös työpaikoille. Yrityksen tiloissa pidettävien tuntien lisäksi hän on kehittänyt etäjoogaa, jossa tunti välitetään
eri toimipaikoissa oleville työntekijöille videoneuvottelutekniikan avulla.
– Parhaan tuloksen saa säännöllisellä harjoittelulla, mutta pienikin rentoutuksen hetki auttaa. Jooga sopii hyvin myös kokousohjelman väliin. Noin
20 minuutin tauko on siihen riittävä,
Lauronen sanoo.
Vahinkovakuutusyhtiö Ifin työntekijät pääsivät kokeilemaan työpaikkajoogaa osana Terve työpaikka -viikkojen teemaa ”riko rutiineja, kokeile
uutta”.
– Toivomme, että teema rohkaisee
henkisen hyvinvoinnin kehittämiseen.
Se on tärkeää työssä jaksamiselle ja ter-
Lääkäriasema
Pulssi osaksi
Terveystaloa
Jenny Lauronen neuvoo helppoja,
mutta tehokkaita venytysliikkeitä,
joita voi tehdä myös omassa työpisteessään taukohetkinä.
Muotialan menestyjä kohtasi
alkoholismin ja auttaa nyt muita
Monet työssään menestyneet ihmiset
menettävät helposti otteen omasta henkilökohtaisesta elämästään. Jatkuva kiire,
matkustaminen, työstressi, epämääräinen
ahdistus, yksinäisyys, rahahuolet, ihmissuhdeongelmat ja elämänhalun puute
johtavat lopulta päihteiden holtittomaan
käyttämiseen tai muihin riippuvuuksiin.
Pierre Cavallo -ketjun johtaja Eija Nyman-Janatuinen tuntee omakohtaisesti menestymisen varjopuolet,
joista hän kertoo kesäkuussa 2011 julkaistussa elämänkerrassaan Paha tyt-
tö, koukussa viinaan, miehiin, työhön.
Hän on perustanut myös yksityisen yrityksen, Balance Management Oy:n, joka on erikoistunut auttamaan työssään
menestyneitä ihmisiä irti riippuvuuksista ja päihteistä. Yritys toimii nyt
myös Turussa.
– Yritys voi menestyä, mutta yrittäjä itse saattaa voida kaiken kiireen keskellä todella huonosti. Erityisen huolissani olen naisten alkoholinkäytöstä,
sillä se on kuusinkertaistunut 40 vuoden aikana, kun miesten juominen on
BCB Medical Oy yhteistyöhön
lääkäriasema Pulssin kanssa
Lääkäriasema Pulssi on ottanut käyttöön
BCB Medicalin tähystyskirurgian hoitoketjun seurantajärjestelmä BCB ArtuXin
ja tekonivelpotilaiden hoitoketjun seurantajärjestelmä BCB ImplantDB:n. Tavoitteena on seurata laatua systemaattisesti.
BCB:lle Pulssin kanssa solmittu sopimus merkitsee yhtiön hoitoketjurat-
26 mania
veydelle ylipäätään. Teemaviikkoihin
liittyy joogan lisäksi myös mind fulness -harjoituksia ja luentoja aiheesta ”hyvinvointi syntyy aivoissa”. Työpaikkajooga on kiinnostanut paljon,
ja kokeilutunneilla on ollut osallistujia
kaikkiaan Turussa ja Espoossa yli sata,
työhyvinvoinnin koordinaattori Irma
Saarinen Ifistä kertoo.
Hänen mukaansa jooga sopii hyvin työpaikalle, sillä tunneille on helppo mennä tavallisissa vaatteissa eikä
se vaadi erikoistaitoja. Kun oppii tietyt harjoitteet, niillä voi kesken työpäivääkin omassa työpisteessään hetkeksi
rauhoittaa mielensä ja rentouttaa lihaksiaan. m
kaisujen laajentumista yhä voimakkaammin julkisen terveydenhoidon
lisäksi yksityissektorille.
– Molemmat ovat hyviä tuotteita ja
katsoimme, että nyt on oikea hetki ottaa käyttöön nämä järjestelmät. ArtuXista päädyimme olkapää- ja polviohjelmistoihin sekä ImplantDB:stä
kaksinkertaistunut, toimitusjohtaja
Nyman-Janatuinen sanoo..
Usein ihmiset kamppailevat ongelmiensa kanssa liian pitkään yksin. Varsinkin näkyvässä virassa olevilla on
korkea kynnys hakea ajoissa ulkopuolista apua vaikkapa liialliseen alkoholin käyttöönsä.
– Juuri tähän tarpeeseen perustimme yksityisen Balance Managementin,
joka on saanut erittäin hyvän vastaanoton. Henkilökuntamme on monipuolisesti erittäin ammattitaitoista ja
paneudumme asiakkaan tarpeisiin yksilöllisesti. Tietenkin vaitiolovelvollisuus on taattu. m
lonkan ja polven tekonivelohjelmistoihin. Voimme seurata hoidon etenemistä aina potilaan hoitoon hakeutumisesta toipumiseen saakka. Raportoimme
hoidon tulokset yhteistyökumppaneillemme ja haastamme kilpailijat samaan. Alalle tarvitaan vertailukelpoista
dataa tuloksista sekä tulosten julkaisun
tuomaa läpinäkyvyyttä, sairaalan johtaja Hannu Lähteenmäki Pulssista sanoo. m Terveystalo ja Lääkäriasema Pulssin
perustaja, lääkintöneuvos Sakari Alhopuro ovat sopineet Pulssin myymisestä
Terveystalolle. Kaupan myötä Terveystalolle siirtyy Alhopuron omistusosuus
eli 93,5 % osakkeista. Kilpailuvirasto on
vahvistanut kaupan.
Lääkäriasema Pulssin palveluksessa
on Turussa noin 300 henkilöä ja ammatinharjoittajia yli 230 henkilöä. Työsuhteinen henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä Terveystalolle. Yhtiön
palvelukokonaisuuteen kuuluvat monipuoliset lääkärikeskus- ja sairaalapalvelut. Pulssin terveyspalveluliiketoiminnan kokonaismyynti vuonna 2010
oli noin 40 miljoonaa euroa.
– Yrityskauppa on yksi Terveystalon
historian suurimpia ja erittäin merkittävä myös valtakunnallisesti. Kauppa
tukee kasvustrategiaamme ja vahvistaa
verkostoamme Varsinais-Suomessa. Tavoitteenamme on jatkaa Pulssin laadukasta ja edistyksellistä toimintaa ja tarjota jatkossakin asiakkaille palvelut
saman katon alta, Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen kommentoi.
Katukuvassa ja asiakkaille yrityskauppa tulee näkymään pikkuhiljaa
vaiheittain. Liiketoimintojen yhdistymiseen liittyvä suunnittelu on käynnissä yhteistyössä Pulssin henkilöstön
kanssa.
Terveystalo on yksi Suomen johtavista terveyspalveluyrityksistä, joka tarjoaa terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes
150 toimipaikassa Suomessa. Yhtiössä
työskentelee yhteensä lähes 5 500 terveydenhuollon ammattilaista. Vuoden
2010 kokonaismyynti oli 308 miljoonaa
euroa. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
tunnelmassa
Palkintoja ja juhlia
Vahvat yritykset ja tapahtumat ovat tärkeitä alueemme
tulevaisuuden turvaamiseksi. Vuoden 2011 saavutuksista
myönnetyt palkinnot ovat ehdottomasti ansaittuja.
Viisikymppisiään viettänyt Multiprint (entinen Karhukopio),
on osoittanut, että muutoksen mukana voi kasvaa. Näin
on tehnyt myös Turun Messu- ja Kogressikeskuksen laajin
vuosittainen tapahtuma Rakentaminen & Sisustaminen.
Multiprint (Karhukopio) 50 vuotta
Karhu-Kopio syntyi Turussa vuonna 1962, kun partiolippukunta Turun Metsänkävijät etsi keinoja toimintansa rahoittamiseksi ja Veikko ”Veko” Lahti sai idean
kopiopalvelusta. Samana vuonna pääkaupungissa sai alkunsa Multiprint, Carita
Ekegren-Tukkisen saatua mieheltään joululahjaksi kaksi Multilith-merkkistä
painokonetta. Vuosien varrella kopioyritykset kehittyivät ja kasvoivat sekä itse
että monien yritysostojen kautta. Vuonna 2009 niiden tiet yhdistyivät yhdeksi
yritykseksi. Liitossa jäi jotain kummankin syntysijoilta: Helsingistä tuli nimeksi
Multiprint, mutta Turkuun jäi jo konserniksi kasvaneen yrityksen pääkonttori.
Krisse Salmisen piinapenkissä varatoimitusjohtaja Risto Ojala (vas.),
kirjurina hallintojohtaja Janne Jääskeläinen.
Kauppakamarin vientipalkinto 2011
Trafotek Oy palkittiin Turun kauppakamarin vientipalkinnolla tunnustuksena menetyksellisestä pitkän tähtäimen
kansainvälisestä toiminnastaan, joka on
parantanut suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä erityisesti laiva- ja tehoelektroniikkateollisuudessa. Vuonna
1983 perustetun kaarinalaisen yrityksen muuntajia, kuristimia ja suodattimia
on maailmalla jo noin 600 laivassa ja yli
15 000 tuulivoimalassa. Trafotekilla on
henkilökuntaa noin 400, tehtaita on myös
Virossa ja Kiinassa.
– Haluamme kasvaa edelleen no-
peasti, osa siitä voi tapahtua yritysostoin. Erikoisalukset, jotka liittyvät öljyn jalostamiseen ovat erityisen lupaava
markkina. Asiakaskontakteja ollaan jo
luomassa Brasiliassa, Venäjällä ja Koreassa. Näkymät ovat lupaavat ja euron kurssin heikentyminen on auttanut
meitä, toimitusjohtaja Pentti Arvonen
toteaa.
Trafotek Oy:n toimitusjohtaja Pentti
Arvonen (vas.) ja myyntipäällikkö Timo Heikkinen ottivat vastaan Turun
kauppakamarin ulkomaankauppavaliokunnan vientipalkinnon 2011.
Matkailun Oskari 2011
Multiprint
Turku Touringin matkailupalkinto jaettiin tällä kertaa tapahtumille ja tahoille,
jotka ovat matkailujohtaja Anne-Marget
Niemen sanojen mukaan ”lähellä turistin omaa napaa” eli liittyvät alueen ruokaherkkuihin.
– Monin maihin matkustetaan ruokakulttuurin takia, samaa voisi edistää
Suomessa laajemminkin, Niemi sanoo.
Kaffeli ry:n Jorma Haranen ja
Markku Haapio palkittiin Neitsytperunafestivaalista. Idean isäksi
kaksikko mainitsi myös edesmenneen Visa Nurmen, joka tunnetaan
monista keittokirjoistaan.
MARK Vuoden Mainos 2011
MARK Suomen Markkinointiliitto ry, Turun ryhmä palkitsi Vuoden Mainos-kilpailun parhaimmiston 14. kerran gaalaillassaan Turun Kårenilla 3.2.2012. Kilpailuun osallistui 15 Turun seudun markkinointiviestintäalan yritystä ja kilpailutöiden määrässä tehtiin ennätys, 153 kappaletta. Kilpailusarjoja oli kymmenen,
painotöistä sähköiseen viestintään. Kilpailun tarkoitus on vahvistaa suunnittelun merkitystä ja näkyvyyttä sekä yhteistyötä ja valtakunnallista arvostusta.
– Kilpailutyöt edustavat erinomaista valtakunnallista tasoa. Ehkä laaja
koulutustarjonta on luonut jo vuosikausia eväät nuorille, nouseville suunnittelijoille, tuomariston puheenjohtaja Arto Kunnola arvioi.
Mainostoimisto Satumaa sai Turku Touringin ”Kiss my Turku”
-kampanjasta painotuotesarjan 1. palkinnon.
Palkinnonsaajista varsinaissuomalaiseen varhaisperunaperinteeseen liittyvä uusi tapahtuma Neitsytperunafestivaalit ja pitkiä perinteitä vaaliva
saaristolaisten Silakkamarkkinat tuovat matkailijoita kaupunkiin ruoan perässä. Kolmas palkittu, Keittiömestarit
ry:n jäsenet ovat toiminnallaan edistäneet alueen ravintoloiden tason nousua
ja lähiruoan suosiota. Jäsenet vastaavat
usean ravintolan keittiöistä ja kaupungin edustuskeittiöstä sekä alan koulutuksesta.
Rakennushaaveille konkretiaa messuilta
Rakentaminen & Sisustaminen -messut
Turussa osoittivat innostuksen kodin
rakentamiseen ja kunnostukseen olevan
korkealla. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa kolmipäiväiset messut keräsivät noin 19 000 kävijää helmikuussa.
Messujen näyttelypaikat olivat loppuunmyydyt, sillä messuille osallistui noin
450 yritystä.
– Olemme kävijämäärään erittäin
tyytyväisiä. Edes kovaksi äitynyt pakkanen ei pidätellyt kodinkunnostajia
ja -ostajia kotosalla. Näytteilleasettajat
kertoivat olevansa kontaktimääriin ja
myynteihin tyytyväisiä, markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli sanoo.
Markku Alkio
Rakentaminen & Sisustaminen
-messujen
valikoima
kiinnosti rakentajia ja remontoijia.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 27
MESSUILLA
TAPAHTUU!
TURUN
MESSUKESKUS
25 VUOTTA
Juhlavuoden kunniaksi
kaikki 25-vuotiaat
(synt. 1987)
ilmaiseksi messuille!
2012
Havet Kallar
8.–11.3.2012
22.–25.3.2012
22.–25.3.2012
31.3.–1.4.2012
15.–16.9.2012
5.–7.10.2012
14.–15.4.2012
31.3.–1.4.2012
2012
26.–28.10.
5.–7.10.2012
12.–14.10.2012
12.–14.10.2012
5.–7.10.2012
Meillä järjestät
tilaisuudet
messuista näyttelyihin, kokouksista
kongresseihin
ja juhlista
konsertteihin!
Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestetään vuosittain useita
kymmeniä mahtavia messutapahtumia sekä upeita juhlia, kokouksia ja seminaareja.
Tutustu koko tapahtumatarjontaamme osoitteessa www.turunmessukeskus.fi
tai vuokraa tilamme käyttöösi. Toivotamme niin messuvieraat, näytteilleasettajat kuin tapahtumajärjestäjätkin tervetulleiksi!
www.turunmessukeskus.fi • (02) 337 111