Viimeinen pohjoismainen laattatehdas on ekologinen
2• 2014 30.5.2014 Toimitusjohtaja Johan Westerlund, Pukkila Oy Viimeinen pohjoismainen laattatehdas on ekologinen 140-vuotias Työterveyslaitoksen asiantuntija Tuula Oksanen: Sosiaalisen pääoman kehittäminen auttaa jaksamaan työssä pitkään Kovaa kilpailua rakentamisessa manialehti.fi Messut täynnä arjen iloja – hyvä valinta 24.–26.10.2014 TURUN MESSUKESKUS MAINOS Vuokraa ajanmukainen toimitila LEED-sertifioidusta talosta Turun Pitkämäessä Naantalin pikatien vilkkaan liikenteen ääressä kohoaa näyttävä, uusi toimistorakennus, Nereis Business Garden. Energiatehokkaan talon sisälle liikenteen ääni ei kuitenkaan kantaudu, vaan siellä nautitaan hyvästä työrauhasta ja raikkaasta huoneilmasta. Vielä nyt on mahdollisuus vuokrata viihtyisät ja nykyaikaiset toimitilat hyvältä paikalta! K ahdeksankerroksinen Nereis Business Garden on kestävästä yhteiskuntarakentamisesta tunnetun pohjoismaisen Peab konsernin rakentama, korkeatasoinen toimistorakennus. Yrityksen arvot korostavat ilmaston kannalta järkeviä rakennusratkaisuja ja aloitteellista uudistumista. Ne ovat tuoneet uudelle rakennukselle tiukkojen kriteerien perusteella myönnettävän LEED Gold -sertifikaatin. Kansainvälisen ympäristötehokkuudesta annettavan tunnustuksen saaminen asettaa sekä rakentamiselle että rakennuksen käytölle tiukat vaatimukset. Niissä otetaan huomioon muun muassa energiatehokkuus, materiaalien ympäristöystävällisyys ja rakennuksen käytön mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset. – Rakennus lämpenee kaukolämmöllä ja energian tarve on minimoitu energiatehokkaalla rakentamisella. Toimistotalon käyttäjille LEED sertifiointi tarkoittaa muun muassa miellyttävää ja terveellistä työympäristöä. Erityistä huomiota on kiinnitetty puhtaaseen sisäilmaan, lämpötilan tasaisuuteen, hyvään akustiikkaan ja valaistukseen. Vuokralaiset voivat myös itse vaikuttaa omien tilojensa energiankulutukseen ja kustannuksiin seuraamalla sähkön-, lämmön- ja vedenkulutustaan sekä säätämällä lämmitystä ja jäähdytystä. Automaatti säätää valaistusta sen mukaan, kuinka paljon valoa tulee ulkoa, ja onko valaisimien lähellä ihmisiä. Näin sähköä ei kulu turhaan eivätkä valot voi esimerkiksi unohtua yöksi päälle, työpäällikkö Tuomas Vataa Peabilta kertoo. Tilat ovat helposti muunnettavissa avoimiksi tai erillisiksi työtiloiksi asiakkaan toivomusten mukaan, Tuomas Vataa kertoo. Turun uusin toimistotalo, Nereis Business Garden sopii yritykselle, joka haluaa nykyaikaiset ja toimivat tilat, joissa ympäristöasiat ja energiatehokkuus ovat tärkeitä. HYVÄ SIJAINTI Myös liikenteellisesti hyvä sijainti on tärkeä ympäristö- ja viihtyvyystekijä ja helpottaa logistiikkaa ja työmatkaliikennettä. Turun kauppatorille on matkaa alle kolme kilometriä ja rautatieasema ja satama ovat lähietäisyydellä. Nereis Business Gardeniin pääsee hyvin kaikista ilmansuunnista ja myös julkisilla kulkuvälineillä. Perille on pyörätie ja alakerrassa on pyöräsuoja sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja henkilökunnalle. Kauppoja ja muita palveluja löytyy vastapäätä ja postikeskus on aivan vieressä. Ikkunoista aukeaa näkymä joko talon taakse tiuhaan mäntymetsikköön tai etupuolelle liikenteen vilinään, jonka äänet ikkunat eristävät tehokkaasti. Kenkien kopina vaimenee moderniin tekstiilimattoon, joka on koottu helposti vaihdettavista neliöistä. Toimistotiloista voi erottaa ryhmätyö- ja työhuoneita esimerkiksi lasiseinällä, joka myös eristää ääntä. PALJON PALVELUJA Varsinaisten toimistotilojen lisäksi talon vuokralaisille on tarjolla hyvät, nykyaikaiset palvelut. ISS Palvelut tarjoaa kohteessa laajan palvelukokonaisuuden, joka tukee liiketoimintaa ja jota kehitetään käyttäjälähtöisesti. Katutason neuvottelutiloista voi vuokrata satunnaiseen käyttöön isompia, hyvin varustettuja kokoushuoneita, ja palvelukokonaisuutta täydentävät vielä aulan vastaanottopiste ja viihtyisä lounasravintola Nereidi. Nereidi tarjoaa myös monipuolisia catering- ja juhlapalveluita sekä myy take-away -tuotteita. Pohjakerroksessa on myös 10–15 neliömetrin varastohuo- Peab-konserni on yksi Pohjoismaiden suurimmista rakennusyhtiöistä ja työllistää Suomessa noin 800 henkeä, Pohjoismaissa 13 000. Kiinteistöliiketoiminnasta vastaa Peab Invest Oy. Konsernin liikevaihto on 4,9 miljardia euroa ja osake noteerataan Tukholman pörssissä. Ikkunoista on hyvät näkymät joko kaupungin tai metsän suuntaan. neita. Pihalla on noin 120 autopaikkaa ja lisäksi autotallissa on lähes yhtä paljon vuokrattavia paikkoja. – Meiltä voi vuokrata kokonaisen kerroksen, jonka pinta-ala on noin tuhat neliötä tai pienempiä osia. Pienin kokonaisuus on noin 250 neliötä. Kaikissa tiloissa tekniikka on jo valmiina ja väliseiniä lisätään vuokraajan toiveiden mukaan nopeasti. Osan tilasta voi halutessaan jättää avonaiseksi ja osaan rakentaa erillisiä työhuoneita, ryhmätyötiloja, henkilökunnan taukotiloja ja niin edelleen. Minuun voi olla yhteydessä, niin asiat lähtevät heti rullaamaan, Tuomas Vataa toteaa. Rakennuksen kolmas ja neljäs kerros ovat vielä kokonaan vuokrattavissa ja myös muualla on jonkun verran tilaa jäljellä. Katutasosta voi vuokrata myymäläksikin sopivan 250 neliön huoneiston. ■ Pitkämäenkatu 11 A 20250 TURKU puhelin: +0207 606 760 www.peab.com Sirpa Lindholm hankekehitysjohtaja Peab Invest Oy p. +358 50 483 5165 [email protected] Tuomas Vataa työpäällikkö Peab Oy p. +358 40 7294 282 [email protected] TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras - Tuula Oksanen Ajankohtaista 4 5 Tähtäin tulevaisuudessa K Zinaltecin Timo Pikkarainen kaataa kuumaa sinkkiä valumuotteihin, joissa siitä tulee korroosiota estäviä anodeja laivoihin. Uusiin asemiin Henkilö - Johan Westerlund 8 10 ovassa kilpailussa kaikki ideat on otettava käyttöön. Mielenkiintoista on, että keinoja on monia, eikä uutta pidä kavahtaa vanhassakaan yrityksessä. Hyvä esimerkki on tänä vuonna 30-vuotiseksi ennättänyt lietolainen metallivalimo Zinaltec Oy (s. 6), joka on saanut tuloksia erikoistumalla sekä kehittämällä vanhoja tuotteitaan, vaikka yrityksen asiakkaat toimivat meriteollisuudessa, jonka tilanne näkyy julkisuudessa vaikeana. Toinen esimerkki on yli satavuotias turkulainen elintarvikealan yritys Roberts Oy (s. 18), jonka yrittäjät, Robertsin perheen, Turun Yrittäjät palkitsi vuoden yrittäjäperheenä. Roberts on parina viime vuotena kehittänyt uusia, innovatiivisia tuotteita ja laajentanut ammattituotteista kuluttajasektorille ja omaan brändiin. Ne löytyivät keskittymällä omaan vahvuusalueeseen - marjojen käsittelyyn. Kummassakin yrityksessä olennaista on ollut yrittäjien oma innostus ja usko muutoksen oikeaan suuntaan. STX Finlandin omistajaan liittyvät vaikeudet tiedetään, mutta silti telakka pystyi valmistamaan ennätysaikataulussa ruotsinlaivoja paljon suuremman risteilijän, jossa on monia edistyksellisiä ominaisuuksia (s. 5). Telakanjohtajan Jari Anttilan ilme oli luovutuspäivänä syystä aurinkoinen, sillä varustamoasiakas TUI Cruises oli hyvin tyytyväinen laivaan. Varustamon risteilytoiminta on hyvässä kasvussa ja vaikka toinenkin laiva on jo rakenteilla Turussa, uudet tilaukset ovat mahdollisia, kunhan telakan omistusjärjestelyt onnistuvat. Se on varmasti kaikkien yhteinen toive. Noin mahtavaa projektinhallintaa ei ole mitään järkeä päästää katoamaan. Hyvää tekemään Nyt yritykset voivat konkreettisesti auttaa Turun omaa lastenklinikkaa, joka siirtyy TYKSiin valmistuvaan uudisrakennukseen lähivuosina. Turku Touring on hankkinut nuoren nimikkoravurin, jonka nimi on Kiss my Turku. Siihen voi ostaa 300 euron osuuksia ja tukea näin lastenosaston laitehankintoja ja lapsipotilaiden viihtymistä. Organisaattorina toimii Lastenklinikan kummit ry. Pukkilan tehdas viettää 140-vuotisjuhlavuottaan Pohjoismaiden viimeisenä laattatehtaana Turussa. Kuva: Pukkila Oy. TEEMA: Logistiikka ja Rakentaminen Rahan valtakunta Salkunvartija - Veikko Karhulahti Ilmiöitä 12 16 17 18 ANNE KORTELA, PÄÄTOIMITTAJA [email protected] Turun Kaupunginteatteri muutti kahdeksi vuodeksi Logomon uusiin teatteritiloihin. 11. VUOSIKERTA JULKAISIJA / KUSTANTAJA Business to Business Mediat Oy Piispantilankuja 4, 02240 ESPOO TOIMITUS Päätoimittaja Anne Kortela Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU Puhelin 040 590 3860 [email protected] Armin Paulus analysoi NaisDay -messuilla bioresonanssilaitteella asiakkaan vitamiinitasoja tiedon siirtyessä metallikahvoista laitteeseen. Tunnelmassa 19 TAITTO BBM Oy / Rota-Mainos Oy / Mika Ojala JUTTUVINKIT [email protected] OSOITEMUUTOKSET [email protected] PAINOPAIKKA Botnia Print, Kokkola 2014 TILAUSHINTA Vuosikerta (4 numeroa) 36 € PAINOS JA JAKELU Painos 13 000 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun MYYNTI Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien, Mervi Hakala 0404505578 Tarmo Hahto 050 1275 Turun Yrittäjänaisten ja [email protected] [email protected] suomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Yritys & Talous jaeKANSIKUVA Monsuuni taan kattavan yritytysrekisterimme mukaan alueen yrityspäättäjille ja avainhenkilöille. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Seuraava Yritys & Talous ilmestyy 25.9., Teema: Terveys ja hyvinvointi. Varmista ilmoitusnäkyvyys ajoisssa, viimeistään 10.9.! www.manialehti.fi Yritys & Talous 3 Olisiko nyt aika sijoittaa sosiaaliseen pääomaan työpaikoilla? T yö- ja elinkeinoministeriön lanseeraama Suomen työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 korostaa luottamusta ja yhteistyötä. Työelämä 2020-strategian mukaan luottamus ja yhteistyö ovat suomalainen tapa toimia. Strategia kannustaa kaikkia työpaikkoja panostamaan luottamukselliseen yhteistyöhön ja vastavuoroisuuteen oman henkilöstön, kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Työelämän tutkijana tarkastelen asiaa sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Luottamus ja yhteistyö rakentavat työpaikan sosiaalista pääomaa. Sillä tarkoitetaan yleensä sosiaalisia verkostoja, normeja ja luottamusta, joiden avulla edistetään verkoston jäsenten välistä yhteistoimintaa. Sosiaalista pääomaa syntyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä silloin, kun toimitaan yhteisten arvojen mukaan yhteisen päämäärän hyväksi. KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI SOSIAALISEN PÄÄOMAN ilmenemisestä on vaikka talkoohenki. Toisin kuin taloudellinen pääoma, sosiaalinen pääoma ei varsinaisesti ole näkyvää tai käsin kosketeltavaa, vaikkakin sen hyödyt voidaan usein mitata näkyvästi (esimerkkinä talkoot). Sosiaalisesta pääomasta on monenlaista hyötyä sekä yhteisöille että sen jäsenille. Yhteiskunnallistieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että sosiaalinen pääoma voi lisätä paikallishallinnon toimintakykyä ja demokratian toteutumista sekä yhteisön toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta. On myös näyttöä, että sosiaalinen pääoma voi parantaa työnsaantimahdollisuuksia, terveyttä ja hyvinvointia. Työpaikoilla tapahtuu paljon kanssakäymistä päivittäin, ja työpaikan sosiaaliset suhteet muodostavat monelle merkittävän osan kaikesta päivittäisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä. Tämä herätti meidät Työterveyslaitoksella tutkimaan työyhteisöjen sosiaalista pääomaa. Työterveyslaitoksen laajassa Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksessa on seurattu työyhteisöjen sosiaalista pääomaa jo 2000-luvun alusta lähtien. Vuosina 2000, 2004, 2008 ja 2012 saatiin vastaukset 50 000 kunta-alan työntekijältä heidän käsityksiään luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta, me-hengestä sekä yhteisistä arvoista, kuten suvaitsevaisuudesta työpaikalla. Yli 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työyhteisössä löytyi me-henkeä. Noin puolet kertoi hyvästä yhteistyöstä työpaikalla ja lähes 70 prosenttia ilmaisi luottamusta esimiehen toimintaan. Nämä tulokset olivat hyvin rohkaisevia, varsinkin kun seurantakyselyt osoittivat sosiaalisen pääoman lisääntyneen kuntatyöpaikoilla seuranta-aikana. HANKINTOJEN JOHTAMINEN HANKINTAOSAAMISELLA KILPAILUETUA Hankintojen johtamisen valmennusohjelma tarjoaa yritysten päättäjille ja erityisesti hankinnoista vastaaville tuoreinta tutkimukseen perustuvaa tietoa ja käytäntöön sovellettavia työkaluja yrityksen ulkoisten resurssien johtamiseen. MILLAINEN TEIDÄN TYÖPAIKKANNE SOSIAALISEN pääoman tilanne on? Vallitseeko siellä hyvä ja arvostava henki? Tunnetaanko työyhteisönne hyvänä yhteistyökumppanina? Saavatko juniorit neuvoja ja apua, ja kokevatko seniorit olevansa tarpeellisia? Toimitteko yhteisen päämäärän hyväksi? Sosiaalisen pääoman suhteen kehittyneillä työpaikoilla työkaverit pidetään ajan tasalla työasioissa, työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä ja ottavat kaikki huomioon toteuttaakseen uusia ideoita ja päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja ja hyväksyttyjä työyhteisön jäseniä. Veikkaan, että juuri tämä hyväksyvä asenne ja suvaitsevaisuus työyhteisössä tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa siinä, että ihmiset jaksavat ja jatkavat työssä pitempään. Työyhteisön sosiaalisesta pääomasta onkin jo saatu selvää tutkimusnäyttöä, että se parantaa työntekijöiden terveyttä, vähentää masennusta ja pidentää elinikää. Sen lisäksi työyhteisön sosiaalinen pääoma voi estää työstressin haitallisia terveysvaikutuksia. MITÄ TYÖPAIKOILLA SITTEN PITÄISI tehdä? Sosiaalista pääomaa syntyy erilaisten toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Tämä tarkoittaa että eri ammattiryhmät, osastot ja tiimit on saatava tekemään asioita yhdessä. Luottamuksen ja sosiaalisen pääoman rakentaminen vaatii nimenomaan tekoja, mutta myös aikaa. Uskon, että yhteisöllisyyden kokemus saavutetaan parhaiten yhdessä tekemisellä ja yhteisillä onnistumisilla. Itse olen havainnut sosiaalisen pääoman kertymistä silloin, kun ollaan omien työroolien ja toimenkuvien ulkopuolella. Esimerkiksi työpaikan siivoustalkoissa ja virkistyspäivissä sosiaalinen pääoma kasvaa, kun toimitaan yhteiseksi hyväksi ilman arvoja ja titteleitä. Euroopan parhaan työelämän edellytyksenä ovat hyvin toimivat työpaikat, joiden työntekijät ovat motivoituneita jatkamaan työelämässä riittävän kauan. Näillä työpaikoilla on me-henkeä ja yhteisöllisyyttä, ideoidaan yhdessä, otetaan työntekijöiden mielipiteet huomioon ja esimiestyö on reilua ja rehellistä. Sosiaalisen pääoman, luottamuksen ja yhteistyön merkitys korostuu muutoksissa ja epävarmoina aikoina. Nyt kannattaisi sijoittaa sosiaaliseen pääomaan. TUULA OKSANEN Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen dosentti ja apulaisylilääkäri sekä Psykososiaaliset tekijät -tiimin tiimipäällikkö ” Hankintatoimi on yrityksissä ratkaiseva ydinprosessi, ja sen kehittämiseen panostaminen on luonnollisinta aloittaa henkilöstön osaamisen syventämisellä Ostopäällikkö Mikko Salminen, Vilakone Oy Tule mukaan lokakuussa alkavaan valmennukseen kehittymään hankintojen strategisen johtamisen osaajaksi! www.utu.fi/exe-hj 4 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI STX Finland onnistui saamaan Saksan markkinoille suunnatun risteilijän valmiiksi ennätysaikataulussa huolimatta omistukseen liittyvistä paineista. TUI Cruisesin risteilytoiminta hyvässä kasvussa STX Finlandin Turun telakalta luovutettiin 22. toukokuuta TUI Cruises GbmH:lle tarkasti suunnitellun konseptin vaatimukset täyttävä risteilyalus, Mein Schiff 3, jonka pituus on lähes 300 metriä. – Laivan kohderyhmä on harkittu tarkkaan. Se on suunnattu hyvää tasoa, mukavuutta ja väljyyttä arvostaville, hyvätuloisille noin 50-vuotiaille pariskunnille, ei niinkään perheille. Risteilyliiketoimintamme on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut joka vuosi kymmenisen prosenttia ja risteilyasiakkaita on ollut jo 1,6 miljoonaa. Tavoitteemme on saada lisää asiakkaita brittiläisiltä kilpailijoiltamme, viestintäjohtaja Godja Sönnichsen kertoo. Siihen tähtää esimerkiksi laivan kylttien ja henkilökunnan saksankielisyys. Laivan suunnittelussa viihtymistavoite ilmenee esimerkiksi tilojen ilmavuudessa, sillä useassa kohtaa avautuu näkymä kolmeen kerrokseen ja merelle näkee lähes kaikista tiloista. Laivassa on viisi ruokaravintolaa, joissa voi istua mukavilla tuoleilla henkilökunnan tarjoillessa. Vain yhdessä ravintolassa on buffet. Ohjelmaa tarjoavat esimerkiksi valtava teatterisali ja akustiikaltaan edistyksellinen konserttisali sekä kylpylä ja 25 metrin uima-allas. Hytit ovat väljähköjä ja useimmissa on oma parveke. Laivan moottorien äänitaso on onnistuttu STX Finlandin projektipäällikkö Berndt Lönnbergin kertoman mukaan vaimentamaan niin hyvin, että koeajoon osallistuneet kehottivat kokeilemaan myös isompia nopeuksia, vaikka laiva oli jo hyvän matkaa kulkenut 20 solmun vauhtia. Energiatehokkuus vähentää polttoaineen kulutusta noin 30 prosenttia vastaavan kokoisiin risteilijöihin verrattuna ja pakokaasujen käsittelyjärjestelmä vähentää rikkipäästöjä 99 ja hiukkaspäästöjä 60 prosenttia. Uuteen laivaan hyvin tyytyväiseltä vaikuttava varustamo tarvitsee lisääkin laivoja. Sisaralus Mein Schiff 4 on jo rakenteilla Turussa ja mikäli telakan omistajakysymys ratkeaa, myös uusia tilauksia on odotettavissa. – Tarvitsemme enemmän laivoja, koska haluaisimme tarjota asiakkaillemme risteilyjä useampiin kohteisiin, esimerkiksi Aasiaan, Godja Sönnichsen sanoo. ANNE KORTELA YRITTÄJÄ, TARTU TONNIIN! TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO tarjoaa nyt täsmäkoulutusta juuri sinulle, yrittäjä. Ja vieläpä aivan ilmaiseksi – olemme varanneet koulutukseesi 1000 euroa! Syksyn tuspaikat lu u ko ssa ovat jo jao i! – toimi het 4900 puh. 02 2633 turku.fi oppisopimus@ Valittavana on esimerkiksi markkinointi-, verotus- ja talouskoulutuksia. Parasta koulutusta saamme kuitenkin tarjottua siten, että kerrot meille itse, mitä tarvitset. Yrittäjä, ota yhteyttä, niin teemme yhdessä juuri sinulle sopivan suunnitelman. Kjell Holm on Mein Schiff 3:n suomalainen kapteeni. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Yritys & Talous 5 Elomatic ja Wellquip yhdessä arktisille markkinoille Erikoistuminen käynnisti reippaan kasvun 500 asteeseen kuumeneva uuni sulattaa sinkin ja vasta 700-asteinen alumiinin. Hehkuvaa metallia kauhotaan valumuotteihin Liedon Tuulissuolla, kuten on tehty jo 30 vuotta Zinaltec Oy:n metallivalimossa. Seuraavana päivänä jäähtyneet anodit lastataan asiakkaille lähetettäviksi. Lähes kaikki päätyvät ulkomaille kiinnitettäviksi potkureihin, laivoihin, lauttoihin ja muihin merivedessä käytettäviin laitteisiin. Alumiini ja sinkki toimivat teräkseen kiinnitettynä heikompina metalleina katodisena suojauksena korroosiota vastaan. Ilmiö perustuu sähkökemiaan, ja kunhan anodeita vaihdetaan parin vuoden välein, teräs säästyy ruostumiselta. Zinaltecilla menee hyvin. Viimeisen kolmen vuoden aikana omistajakaksikko; toimitusjohtaja Tino Lampinen ja myyntijohtaja Jouko Haavisto ovat saaneet tottua kaksinumeroisiin liikevaihdon kasvuprosentteihin. Pienen yrityksen isoilla asiakkailla on riittänyt hyvin potkuri- ja konetilauksia, vaikka meriteollisuuden tilanteesta voi julkisuudessa saada toisen kuvan. – Ostin yrityksen kymmenen vuotta sitten ja teimme strategiamuutoksen kolme vuotta sitten, kun Jouko Haavisto tuli mukaan yritykseen. Päätimme karsia vakiotuotteita ja erikoistua asiakkaille räätälöitäviin tuotteisiin. Kapeaan sektoriin ja korkeaan osaamiseen keskittyminen on toiminut hyvin. Päätuote on anodit ja tuotevalikoima on nyt pienempi, mutta pystymme nopeisiin toimituksiin ja voimme ratkaista asiakkaiden ongelmia, joten saamme heistä kumppaneita. Liikevaihtomme oli vuonna 2010 noin 400 000 ja viime vuonna se ylitti jo miljoonan, kasvu on ollut joka vuosi vähintään 20–30 prosenttia Tino Lampinen kertoo. Yritys käyttää paljon alihankintaa, jota löytyy hyvin aivan läheltä, jopa Tuu- Jouko Haavisto (vas.) ja Tino Lampinen esittelevät teräksen korroosiosuojana käytettäviä anodeita; edessä uusi, takana perinteinen malli, keskellä meressä syöpynyt anodi. lissuon alueelta. Lisäksi perustuotteita on kehitetty. – Tulin korualalta, joten kiinnitin heti huomiota anodien kömpelöön muotoon, ja aloimme kehittää sitä Innollinen Oy:n muotoilijan Miia Liesegangin kanssa. Anodit muotoiltiin virtaviivaisemmiksi, mutta se ei kiinnostanut vanhaan muotoon tottuneita asiakkaita ennen kuin Process Flow Oy teki laskelmia. Ne osoittivat, että virtaviivainen muotoilu säästää polttoainetta puolesta yhteen prosenttia vanhaan anodiin verrattuna. Se on merkittävä etu, koska laivojen polttoaineen kulutus on valtava menoerä, Jouko Haavisto sanoo. Myös materiaalin vaihdos sinkistä alumiiniin on ollut hidasta, vaikka alumiini on kevyempää, halvempaa ja tehokkaampaa sekä toimii murtovedessä sinkkiä paremmin ja siitä on sotateollisuudessa pitkä kokemus. Metallin vaih- Sorrin Puutarhalle uusi salaattitehdas Vesa ja Nina Sorrin unelma toteutui Sorrin uuden salaattitehtaan valmistuessa Turun Maariaan. 16. toukokuuta käyttöön vihityllä tehtaalla pakataan itse viljeltyjä erikoissalaatteja terveyttä ja lähiruokaa arvostaville ihmisille. Aidossa mullassa kasvaneet salaatit pilkotaan, pestään, kuivataan ja pakataan hygieenisesti pusseihin ilman suojakaasua, joten salaatti on heti valmis nautittavaksi. Pestyjen salaattisekoitusten lisäksi kauppoihin tuodaan uutuutena kokonaisina pakatut erikoissalaatit. Tehdas läpäisi myös Laatutarha-auditoinnin ja Sorrin Puutarha sai oikeuden käyttää Kotimaiset Kasvikset ry:n Sirkkalehtilippumerkkiä. Se takaa, että yritys huomioi ympäristön ja työntekijöidensä turvallisuuden ja kyseessä on puhtaasti suomalainen tuoretuote. 6 Yritys & Talous Turkulaislähtöinen konsultti- ja suunnittelutoimisto Elomatic on ostanut osuuden porilaisesta teknologiayritys Wellquipista. Kaupasta syntyvä, Wellquipin nimellä toimiva yhteisyritys palvelee öljyn- ja kaasuntuotantoteollisuutta maalla ja merellä. Yritys tavoittelee kasvua erityisesti arktisesta meriteollisuudesta Venäjän ja Kaspianmeren markkinoilta. Elomaticin Marine & Offshore liiketoiminnoista vastaavan johtajan Heikki Pöntysen mukaan Wellquip on ainoa suomalainen öljyn- ja kaasun tuotantoratkaisuja ja -palveluja toimittava yritys, jolla on myös offshore-sektorilla tarvittavaa huippuluokan osaamista sekä laaja suhdeverkosto ja venäjän kielen taitoa. Elomatic ja Wellquip ovat viime vuosina tehneet paljon yhteistyötä ja niillä on muun muassa Caspian Offshore Solutions -niminen yhteisyritys Venäjän Astrakhanissa yhdessä venäläisen kumppanin kanssa. Lisäksi Elomaticilla ja Wellquipilla on parhaillaan käynnissä yhteinen suunnitteluprojekti Kaspianmerellä toimivalle poralautalle. Elomatic ostaa aluksi Wellquipista merkittävän vähemmistöosuuden ja sillä on optio hankkia osake-enemmistö Wellquipista vuoden 2014 aikana. dos helpottui vasta, kun ensimmäinen iso asiakas valitsi alumiinin ja Yhdysvalloissa alettiin vaatia erillisiä perusteluja, mikäli haluaa käyttää sinkkiä. Zinaltecin yrittäjät odottavat kasvua tulevaisuudessakin. Suhteet isoihin asiakkaisiin toimivat ja tänä vuonna hankittu ISO 9001 -sertifikaatti auttaa myyntiä. Vientimarkkinat ovat kapealla sektorilla laajat. Uutta potentiaalia on sekä öljynporauksessa yleistyvissä laivoissa että merelle rakennettavissa tuulipuistoissa. Yritys on myös mukana Finpron Go Global -projektissa tarkoituksena mennä vahvasti Norjan markkinoille esimerkiksi jonkin korjaustelakan kautta, vaikka vielä tänä vuonna odotukset eivät ole suuria. – On ollut hyvä nähdä, että asioita voi tehdä myös uudella tavalla. Meillä on tähän kova innostus, on tosi kiva tehdä tätä työtä, Tino Lampinen vakuuttaa Jouko Haaviston nyökkäillessä. ■ Salon seudulta löytyi sata työpaikkaa Salon ja Someron yritysten työllistämistarpeita selvitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Yritysharavahaastatteluissa tammi-huhtikuussa ja löydettiin sata työpaikkaa. Yrityksistä tavoitettiin 83 prosenttia. Kaupungin elinkeinoyhtiöstä, Yrityssalosta kerrotaan, että työpaikkoja löytyi eri kokoisista yrityksistä muun muassa rakennus-, maatalous- ja kaupan alalta. Yritykset ovat saaneet apua sopivien henkilöiden etsimiseen, rekrytointiin ja neuvontaa palkkatukiasioista. Salon seudun työttömyysaste on 14 prosenttia, kun se valtakunnallisesti on 11,7 prosenttia. Kaarina -mitali Sauvon Säilyke Oy:lle Sauvon Säilyke Oy sai Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virran myöntämän Kaarina-mitalin, jonka edellytyksenä on, että yritys on lisännyt työpaikkoja Kaarinassa tai muuten edistänyt kaupungin tavoitteita. Yrityksen perusti nykyisen toimitusjohtajan Tom Saurénin isä Toivo Saurén vuonna 1962 yhdessä kolmen sauvolaisen maanviljelijän kanssa. Sau- von Säilyke toimii Kaarinassa Pukkilan teollisuusalueella työllistäen vakituisesti noin 30 henkeä, sesonkiaikana 70–80 sekä yli 20 sopimusviljelijää. Yritys tunnetaan säilötystä kurkusta, punajuurista, sienistä ja muista kasviksista. Vientiä on Ruotsiin, Eestiin ja Venäjälle. Yrityksen pääomistaja on Tom Saurén vaimonsa Mia Saurénin kanssa. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Hankintatoimen kehittämisellä tuloksia S alolaisen konepajan Haapasaari Works Oy:n omistaja Kari Haapasaari on kohdannut monen kollegansa tavoin tilanteen, jossa omia myyntihintoja ei tiukan kilpailun takia pysty nostamaan. Koska kustannukset kuitenkin nousevat koko ajan, hän päätti yrittää saada kuluja alas hankintapuolelta. – Tuotehaitarimme on suuri pienistä, 1-2 euron hintaisista 10 000 euron tuotteisiin, ja hankinta on meillä jopa puolet Kari Haapasaari on onnistunut parantamaan konepajansa tulosta hankintatoimen tehostamisella. liikevaihdosta. Sitä ovat hoitaneet projektipäälliköt muun työnsä ohessa, eikä aikaa kilpailuttamiseen ole tahtonut riittää. Palkkasimme hankintapäällikön, joka pystyy keskittymään ostoihin ja olemme onnistuneet saamaan hankintahintoja alemmas. Hän toi 25 vuoden ostokokemuksellaan hyödyllistä tietoa ja uusia kontakteja. Nyt meillä on sopimushinnat, joten muutkin voivat tarvittaessa ostaa ja olemme lisänneet alihankintaa muun muassa Virosta, Haapasaari kertoo. Yrityksen tilanne on nyt hyvässä hallinnassa, sillä toimitusvarmuus on noin 98 prosenttia, Suomessa on kymmenkunta hyvää asiakasta ja Haapasaari on aloittamassa uusien asiakkaiden hankinnan vientirenkaan kautta Ruotsista ja Norjasta. – Edelleen pitää kehittää varaston hallintaa, vaikka toimitusvarmuuden takia varastoja pitääkin olla. Hankintatoimella on paljon merkitystä yritykselle ja olen osallistunut Yrityssalossa järjestettyihin koulutuksiin, jotka tulivat sopivaan aikaan, kun olin juuri miettimässä asiaa. Koulutus oli pääosin hyödyllistä, vaikka osalla kouluttajista olisi parannettavaa asian viemisessä käytännön tasolle, Haapasaari kertoo. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yhdessä Yrityssalon kanssa toteuttama kaksivuotinen EU-projekti, Hankintaosaaminen kasvun tueksi, päättyy kesäkuussa. - Tarvetta tiedolle näyttää olevan, sillä maksuttomiin tietoiskuihin on Salossa osallistunut yleensä 20-30 henkilöä ja yrityskäyntejä on tehty paljon. Meille on tullut käytännön tietoa, jota hyödynnetään opetuksessa ja opiskelijat ovat tehneet opinnäytetöinä yritykselle selvityksiä. Projektin avulla Turkuun saatua professuuria on jatkettu kolmeksi vuodeksi ja TSE exen kehittämää maksullista koulutusta jatketaan tulevaisuudessakin, projektin vetäjät professori Harri Lorentz ja projektiin käytännön osaamista tuonut erikoistutkija salolainen Kalle Väänänen kertovat. Suunnittelutoimisto Elomaticista maksulliseen koulutukseen osallistui kolmen hengen ryhmä. – Olen ollut mukana yrityksemme hankintatoimen kehittämisessä, ja ke- räsimme ryhmän eri kokemuspohjilta, jotta voimme arvioida asioita kattavasti. Elomaticissa hankintatoimi on projektiluontoista, mutta pienen mietinnän jälkeen toistuviin hankintoihin liittyvää tietoa pystyi peilaamaan omaan toimintaamme ja oli mielenkiintoista kuulla, millaisia haasteita eri yrityksissä on koettu. Kansainvälisissä hankinnoissa on paljon yhteisiä ongelmia ja riskinhallinta korostuu meillä erityisesti, koska investoinnit ovat isoja. Suuri anti oli oma kehittämistyö, jonka teimme yhdessä hyödyntäen koulutuksen teemoja. Haasteena on saada luodut menetelmät käytäntöön. Niitä on hiottu hankintaryhmässämme ja tarkoitus on viedä niitä testausprojekteihin, erikoissuunnittelija Tiina Salo kertoo. ANNE KORTELA EDE-päivien yritysklinikoilta startti ympäristötyölle ja logistiikan kehittämiselle Eurooppalaisen Yrittäjyyden päivien (The European Days of the Entrepreneur, EDE) teemoina on tätä vuonna lähellä tuottaminen, työllistäminen ja ympäristöasiat. Pääseminaarin 4.6. lisäksi pitkin viikkoa järjestetään pop up -tapahtumia. Valonian ja Turun ammattikorkeakoulun pop up -tapahtumassa 5.6. yritykset saavat ympäristötyön pikasparraukseen, jossa etsitään yhdessä uusia kilpailuetuja. Viisaan logistiikan yritystreffeillä voi kuulla kestävistä logistiikkaratkaisuista perjantaina 6.6.. Turun Seudun Kehittämiskeskus koordinoinut EDE-päivää vuodesta 2003 yrittämisen edistämiseksi. MAINOS Katujätkät oppisopimustoimiston kanssa yhteistyöhön T urun oppisopimustoimisto ja Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus ovat aloittaneet yhteistyön nuorten työelämävalmiuksien kehittämiseen erikoistuneen Nuorisopalvelu Katujätkät Oy:n kanssa. Yhteistyön tavoitteena on auttaa alle 30 -vuotiaita, pelkän peruskoulun varassa olevia nuoria löytämään oppisopimustyöpaikkoja. Toukokuussa käynnistyvä palvelu on osa vuonna 2013 käynnistynyttä Nuorisotakuuta, jonka tavoitteena on löytää nyt näille nuorille oppisopimustyöpaikkoja. Nuorisotakuu on nostanut oppisopimuskoulutuksen yhdeksi merkittäväksi vaihtoehdoksi nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Tämä osaltaan on vaikuttanut siihen, että oppisopimuskoulutukseen hakeutuvien määrä on noussut. Taloudessa pitkään jatkuneen taantuman vaikutuksesta oppisopimustyöpaikkojen löytyminen on osoittautunut nuorille vaikeaksi, koska oppisopimus perustuu työsuhteeseen. Nuorisopalvelu Katujätkät on jo yli 20 vuoden ajan etsinyt nuorille harjoittelu-, työ- ja oppisopimus-paikkoja yrityksistä. – 1990-luvun lamasta tämä alkoi. Aloimme työvoimahallinnon pyynnöstä kehittää innovatiivisia työmuotoja nuorten työllistämiseen. 90-luvun lo- Lisätietoja oppisopimuskoulutuksesta sekä oppisopimuskoulutuksella tapahtuvasta rekrytoinnista: pulla palvelu laajeni muuallekin Suomeen, ja nyt meidän kauttamme on kulkenut jo noin 25 000 asiakasta, toimitusjohtaja Mika Stepanoff selvittää. Palveluun valitaan oppisopimuksesta kiinnostuneita nuoria, joilla oma ala on jo selvillä. Työnantajalla on mahdollisuus tutustua nuoreen harjoittelujaksolla, jonka aikana yhdessä päätetään mahdollisen oppisopimuskoulutuksen aloituksesta. Myös työantajaa avustetaan Kuvassa oppisopimuksella opiskellut Pauli Huttunen sekä kauppias/ oppisopimuskoulutuksen toimitusjohtaja Jari Petäjä Nummen Pyörä Oy:stä ja Katujätkien Mika aloitukseen liittyvissä käy- Stepanoff. tännön asioissa Nuorisopalvelu Katujätkien Mika Stepanoffin toimesta. vaus, joilla nuoren työllistymisen kynnystä voidaan Tarkoituksena on myös informoida yrityksiä en- madaltaa. Samalla yrityksiä pyritään rohkaisemaan tistä konkreettisemmin rekrytoivan oppisopimuskou- laittamaan esille entistä enemmän avoimia oppisolutuksen keinoista, kuten palkkatuki ja koulutuskor- pimustyöpaikkailmoituksia. TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO Yliopistonkatu 31, 4 krs. puh 02 2633 4900 [email protected] Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] NUORISOPALVELU KATUJÄTKÄT OY Mika Stepanoff puh 0400 112184 [email protected] Yritys & Talous 7 Fläkt Woods Oy Teknikko Aulikki Rantanen on nimitetty tuotantoinsinööriksi 10.3.2014 alkaen. Hartela Oy RI Timo Lundstedt on nimitetty varatoimitusjohtajaksi 12.2.2014 alkaen. Hän on työskennellyt Hartelan palveluksessa vuodesta 1978 alkaen johtotehtävissä. Hartela Oy on Hartela-yhtiöt Oy:n tytäryhtiö toimialueinaan Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Länsi-Uusimaa. Kesko Lounais-Suomi Taalintehtaan keskustassa toimivan K-market Matkompiksen uusina kauppiaina aloittivat huhtikuun alussa Marika Wuorio-Andersson ja Roger Andersson. Wuorio-Andersson on työskennellyt liki 30 vuotta suvun aikaisemmin omistamassa Konewuorion Kemiön myymälässä ja Andersson on vastannut Konewuorion Taalintehtaan myymälästä vuodesta 2000 lähtien. nellyt myynnin ja markkinoinnin koordinoinnin ja taloushallinnon parissa. Anu Vuorela on nimitetty asiakkuuspäälliköksi 3.3.2014 alkaen. Hän on toiminut projektinjohtotehtävissä Mainoskentässä ja Adsekissa. Tampereen toimistoon on nimitetty Hanne Rasila asiakkuuspäälliköksi 3.3.2014 alkaen. Hän on toiminut yrittäjänä videoviestintätoimisto Visual Worksissa. Someco Oy FM Sini Suutari on aloittanut helmikuussa 2014 sosiaalisen median konsulttina vastuualueenaan Somecon koulutuspalvelut. Hän toimii asiakasvastuullisena konsulttina ja on kiinnostunut erityisesti Facebookin ja LinkedInin käytöstä yritysten kokonaisvaltaisen markkinointiviestinnän tukena. Oy Suomen Schneider Ab Paroc Oy Ab Anna Wulff Kimmo Tamminen Jukka Immonen KTM Anna Wulff on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.5.2014 alkaen. Merkonomi Jani Lind on nimitetty myyntipäälliköksi. FM Mika Leino jatkaa logistiikka-/ostopäällikkönä. Anders Ingström jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Oy Suomen Schneider Ab on 1984 perustettu turkulainen ammatti- ja viihde-elektroniikan maahantuontiyritys. Turku Energia Oy Sami Tuokko Kimmo Rantala Panel System Divisioonan johtoryhmä 1.1.2014 alkaen: Kimmo Tamminen, tuotantojohtaja, Jukka Immonen, myyntijohtaja, Sami Tuokko, Business Controller, Kimmo Rantala, kehitysjohtaja. Johtoryhmä raportoi divisioonajohtaja Jan Anderssonille. Perjantai Markkinointiviestintä Oy Pekka Riippi Ville Pentti Tiina Aho Sähkönmyynnin johtajaksi on nimitetty KTM, LuK Ville Pentti (s.1979) ja asiakaspalveluyksikön johtajaksi KTM Tiina Aho (s. 1966) 1.4.2014 lähtien konsernin sisältä. Turun Teknologiakiinteistöt Oy Toimitilapalveluiden restonomi Leena Saario on nimetty talous- ja hallintoasiantuntijaksi vastuualueenaan muun muassa kiinteistöyhtiöiden rekisteröinti ja avustaminen taloushallinnon tehtävissä. Viestintätoimisto Telegraafi Henna Borisoff Sari Palo Anu Vuorela Hanne Rasila Tradenomi, julkaisugraafikko Maarit Vähäkangas on nimitetty graafiseksi suunnittelijaksi vastuualueenaan asiakasprojektien visuaalinen suunnittelu ja toteutus. Turun toimistoon on nimitetty Henna Borisoff viestinnän asiantuntijaksi 2.1.2014 alkaen. Hän on työskennellyt aiemmin kansainvälisen viestinnän parissa Turun yliopiston viestintäyksikössä ja Pharmatest Services Oy:ssä. Sari Palo on nimitetty projektikoordinaattoriksi 3.2.2014 alkaen. Hän on työsken- NIMITYSUUTISET [email protected] 8 Yritys & Talous HUOM. TSE ry oikaisee lehden numerossa 1/2014 tällä palstalla kertomansa tiedon: ”SEFEn työryhmissä ovat jäsenistämme mukana myös koulutuspoliittisen toimikunnan pj Ville Niukko ja yrittäjätyöryhmän jäsen Barbro Kanerva, joiden nimet olivat jääneet pois antamistamme tiedoista.” Toimitusjohtaja Nordic ID Oy DI Pekka Riippi nimitettiin salolaisen Nordic ID Oy:n toimitusjohtajaksi huhtikuun alussa yrityksen perustajan ja pääomistajan, Jorma Lallan siirtyessä hallituksen puheenjohtajaksi ja keskittyessä tulevaisuuden RFID-ratkaisujen kehittämiseen. Riippi tunsi yritystä ennestään Finpron konsulttina toteuttamiensa kansainvälistymisprojektien kautta. Sitä ennen hän on toiminut ratkaisujen kehitystehtävissä; Nokialla 1995–2001 ja myöhemmin eri ohjelmistotaloissa. Nordic ID kehittää RFID-tekniikkaan (Radio Frequency Identification) perustuvia lukijoita, jotka tunnistavat tuotteet niihin kiinnitetyn tunnisteen (tägin) avulla radiosignaalista. Pekka Riippi selvitti konsulttina yrityksen kansainvälistymismahdollisuuksia, joita pyrkii nyt toteuttamaan. – RFID:lle on jo pitkään ennustettu suuria markkinoita, mutta viime vuosien taloudellinen tilanne on jarruttanut niiden kasvua. Tekniikka alkaa yleistyä sitten, kun merkittävät kauppaketjut alkavat vaatia RFID:n käyttöönottoa. Pisimmällä ollaan vaatekaupassa, mutta siellä muun muassa verkkokaupan kasvu on pakottanut toimintamallien uudelleen miettimiseen. Vasta suunnitelmien edettyä haetaan teknologioita, mutta uskomme, että RFID on yksi avainteknologioista monikanavatoiminnan toteuttamiseen. Yksi este on ollut tunnisteen ja sen kiinnittämisen hinta, mutta se on saatu jo noin 5-10 senttiin. Teknologiaa ja laitteita pitää myös vielä kehittää. Nordic ID:n liikevaihdosta pääosa tulee Saksasta, Isosta-Britanniasta ja Suomesta. Viime vuoden lopulla on tehty lisenssisopimus USA:han siellä käytettävästä patentista. Kiinassa ollaan aloittamassa yhteistyötä vasta hankitun kehityskumppanin kanssa ja Venäjälle tehtiin huhtikuussa agenttisopimus. – Nyt on tärkeää priorisoida. Meille vaatekaupan ratkaisujen kehittäminen on nyt etusijalla ja lisäksi RFID:n saaminen kierrätettäviin kuljetusalustoihin. Pitkän aikavälin tavoitteemme on päästä uusille markkinoille ja kehittää tulevaisuuden RFID-ratkaisuja esimerkiksi smart city -konseptiin ja elintarvikkeiden ja lääkkeiden alkuperän seurantaan, joissa on suuri potentiaali. On erittäin tärkeää ymmärtää loppukäyttäjää ja parantaa tuotteita sen mukaan esimerkiksi integroimalla dataa kaupan kanta-asiakaskortteihin. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI TOK:n uusi toimitusjohtaja on kokenut osuuskauppamies T urun Osuuskaupan hallitus on nimittänyt TOK:n uudeksi toimitusjohtajaksi 1.6.2014 lähtien KTM Antti Sippolan (s. 1955), jolla on vahva S-ryhmän kokemus. Hän on syntynyt Kauhavalla ja opiskellut Vaasan yliopistossa. – Hallitus on päätynyt valinnassa varsinaiseen osuustoimintamieheen, jolla on jalat maassa ja joka tähyää tulevaisuuden taivaanrannalle uhkaavista pilvistä huolimatta. Hän on realisti ja visionääri, senioritason osaaja ja strateginen toteuttaja, hallituksen puheenjohtaja Matti Manner totesi tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa paikka oli vapaassa haussa ja hakijoita oli noin sata. Hallitus halusi parhaan mahdollisen toimitusjohtajan, joka ”aikamoisen valintaprosessin läpi käymisen” tuloksena löytyi S-ryhmästä. Antti Sippolalla on tuoretta kokemusta S-ryhmän ylimmästä johdosta SOK:n Liiketoiminta - ja toimitusjohtajana ja S-ryhmän vt. pääjohtajana kolme kertaa. Hän on ollut mukana monissa suurissa muutoksissa ja rakentamassa liiketoimintaa Venäjälle ja Baltialle sekä marketkaupan johtajana, mutta hänellä on myös toimialakokemusta Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupasta, jonka tappiollisen toiminnan hän käänsi voitolliseksi. Antti Sippola vakuuttaa, että hänellä on motivaatiota paikallisen osuuskaupan toiminnan vetäjäksi. – Olen aina innostunut kuhunkin tehtävään, joka on ollut käsillä ja koin nyt saman innostumisen. Lattiatyö on minua motivoivaa ja pystyn samanaikaisesti seuraamaan pitkän kehityskaaren kulkua. Sippolan mielestä muutos on nyt välttämätön, eikä sitä saa pelätä. Verkkokauppa vaikuttaa myymälöihin ja erityisesti käyttötavarakauppaan, joka on ollut ongelma koko valtakunnassa. – Kuluttaja odottaa muutoksia ja kaupalla pitää olla tarkat näkymät, mitä tekee. Keskeinen haaste on tuotteistamisen painopisteiden hallinta. Pitää osata nostaa mielenkiintoa myymälöissä ja saada toimitiloista enemmän irti tehostamalla sisäistä toimintaa. Laskeva tuloskehitys on käännettävä eikä riskeihin pidä lähteä, koska kysyntä ei kasva, Sippola sanoo. Turussakin kaupungin keskustassa on tyhjiä liiketiloja, mutta se ei uutta toimitusjohtajaa hätkäytä. – Ketjuja on ollut ja mennyt, mutta kun on lopettajia, syntyy myös tilaa. Oma toiminta pitää vain sovittaa muutokseen eikä romuttaa kaikkea. Pitää nähdä mikä luontaisesti myy, hän visioi. ■ koisalansa, kuten sydän-, iho-, silmä-, hammassairaudet, ortopedia tai kuntoutus, joten lähes kaikki eläinten ongelmat pystytään itse hoitamaan. – Haluamme tarjota yksilöllistä hoitoa, joka räätälöidään joustavasti asiakkaan kanssa keskustellen. Olemme halunneet kehittyä koko ajan ja meillä on ollut esimerkiksi vesiallas koirille jo 8 vuotta ja fysioterapiaa 3 vuotta. Osa asiakkaista on pysynyt 30 vuotta, Eva Eino- la-Koponen sanoo. Kesällä klinikka muuttaa Metsämäkeen hevosklinikan yhteyteen. Siellä on enemmän tilaa ja fysioterapiapuoli kasvaa. Näin myös koirille voidaan tarjota esimerkiksi kiropraktiikka- ja akupunktiohoitoa sekä kissoille oma odotustila ja heräämö. – Visiona on empaattinen hoito sekä eläimen ja sen omistajan etu, Johanna Koponen tuumaa. Johanna Koponen Hallituksen puheenjohtaja Koira-Kissaklinikka Oy Eläinlääkäri Johanna Koponen aloittaa 1.7. sukupolven vaihdoksen jälkeen eläinlääkärivanhempiensa, Eva Einola-Koposen ja vuonna 2010 edesmenneen Jyri Koposen kahden eläinklinikan kokonaisuuden pääomistajana ja hallituksen puheenjohtajana. Hänelle siirtyy myös vähitellen klinikoiden vetovastuu. Eläinlääkärinä hän on toiminut klinikoilla jo vuodesta 2010. Yhtiöön on yhdistetty Johannan isän Turun Metsämäessä toimiva hevosklinikka Anivet ja äidin Koira-Kissaklinikka, joka toimii juhannukseen asti Turun ja Raision rajalla ohikulkutien varressa. – Minulle on periytynyt vanhemmilta into tämän työn tekemiseen. On kivaa nähdä, kun eläimet saavat hyvän hoidon ja on tosi siistiä, kun voi tehdä työtä, jolla on merkitys. Opiskelukavereita siirtyi tutkimukseen, mutta minä haluan tehdä käytännön työtä. Eva Einola-Koponen on iloinen tyttären päätöksestä. Hän on Itsekin edelleen klinikan osakas, toimitusjohtaja ja jatkaa eläinlääkärinä. – Jyri perusti hevosklinikan vuonna 1982 ja minä työskentelin tutkijana. Ostin Koira-Kissaklinikan vuonna 1985 iltatyökseni opinto- ja asuntolainojen maksamiseksi. Laitehankintoja piti rahoittaa muun muassa myymällä auto, sillä pankinjohtaja ei uskonut tähän liiketoimintaan. Työstä tuli kuitenkin täysipäiväistä ja sen kehittämiseen on ollut kova into koko ajan, Einola-Koponen kertoo. – Olen käynyt täällä pienestä pitäen ja opiskeluaikana olin kesäisin joka paikan höylänä, joten olen oppinut paljon käytännöstä. Opiskelu oli enemmän teoriaa, Johanna Koponen sanoo. Klinikoilla työskentelee 18 asiantuntijan monitaitoinen joukko. Jokaista rohkaistaan löytämään oma eri- Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Yritys & Talous 9 Pohjoismaiden viimeinen Pukkila Oy viettää tänä vuonna 140-vuotisjuhlavuottaan ja on ainoa laattatehdas, joka vielä toimii Pohjoismaissa. Valmistus on säilynyt Turun Pitkämäessä, jossa sillä on pitkä historia, mutta omistaja on jo vuosia ollut ulkomailla. T urun Pitkämäessä, vain reilun parin kilometrin päässä ydinkeskustasta, on yksi Suomen ehkä vanhimpia edelleen käytössä olevia tehdasalueita, jossa on valmistettu laattoja jo 1800-luvulta, vuodesta 1899 lähtien. Alue kuului vielä silloin Maariaan ja oli pelkkää peltoa, josta saatavan saven takia tehdas rakennettiin juuri sinne. 1940-luvulla savivarastot ehtyivät ja raaka-aine on jouduttu siitä lähtien tuomaan ulkomailta. Tehdasalueen koon tajuaa vasta sinne mentyään, sillä viereiselle Naantalin tielle näkyy vain yksi monista suurista rakennuksista. Massiivinen savivarasto täytetään laivakuormalla pari kertaa vuodessa. Pukkilalla on jatkuvassa käytössä kaksi tehdasta: massatehdas, josta massaliuos siirtyy tehtaalle suoraan putkia pitkin, sekä laattatehdas, jonka kaasukäyttöinen uuni polttaa laattoja ympäri vuorokauden. Sitä käytetään viidessä vuorossa, mutta muu tuotanto pyörii yhdessä vuorossa. TEHTAALTA VALMISTUU NOIN MILJOONA neliömetriä suomalaisten hyvin tuntemia Pukkila-laattoja vuodessa. Toimitusjohtaja Johan Westerlund kertoo, että suurin osa tuotannosta on seinälaattoja, joista yksi suosituimpia on ollut vuodesta 1986 lähtien tuotannossa pysynyt Harmonia - sarja. Lisäksi valmistetaan lattiaklinkkereitä. Useisiin tuhansiin tuotteisiin nousevassa mallistossa on lisäksi tuontituotteita, sillä kuluttajalla pitää olla runsaasti valinnanvaraa. – Suomalaiset ovat melko perinteisiä laattavalinnoissaan, täällä suositaan hillittyjä värejä ja malleja. Laatat ovat myös pienempiä kuin esimerkiksi eteläeurooppalaisten käyttämät. Kun Suomessa yleisimmät seinälaatat ovat 20x40-senttisiä, muualta Euroopasta ei edes tahdo löytää niin pieniä seinälaattoja valmistavaa tehdasta. Jo Tanskassa maku on aivan erilainen ja siellä käytetään suurempia, 30x90 tai 25x50 sentin laattoja, joten eri maihin tarvitaan omia malleja. Lattialaatoissa erot ovat vielä suuremmat. Suomessa kylpyhuoneissa yleinen koko on 10x10 senttiä, kun suurimmat laatat voivat olla jopa 1x3 metriä. Isot laatat eivät haittaa kylpyhuoneessa veden virtausta, kun niitä käyttää muualla Euroopassa yleisten seinäkaivojen kanssa, Johan Westerlund kertoo. PARAISILLA ASUVA WESTERLUND ON vanhan tehtaan nuori toimitusjohtaja, joka löydettiin yhtiön johtoon kaksi vuotta sitten entisen toimitusjohtajan jäädessä eläkkeelle. Hän ehti asua vuosia pääkaupunkiseudulla ja puolitoista vuotta Ruotsissakin, mutta perheen kasvaessa teki mieli palata kotiseudulle. Vuoden verran hän reissasi päivittäin Paraisilta Helsinkiin, mutta sitten löytyi työtä lähempää. Nyt perhe viihtyy omakotitalossa Paraisilla ja koko perheen vapaa-aika pyörii pitkälti urheilun parissa. Kolmesta pojasta kaksi isompaa poikaa pelaa jalkapalloa, Johan Westerlund valmentaa ja vaimo toimii joukkueen johtajana. Myös käsipallo kuuluu harrastuksiin. Myös Pukkila Oy:n historia liittyy Paraisille, sillä yrityksen omisti yli 50 vuotta Paraisten Kalkkivuori Oy, josta myöhemmin tuli Partek. Vuodesta 1976 lähtien Pukkila on ollut ainoa laattavalmistaja Suomessa ja Pohjoismaissa, kun laattojen valmistus loppui Ruotsissa Ekebyn tehtaalla. Pukkilan omistus on kuitenkin ollut ulkomailla pian kaksikymmentä vuotta, sillä italialaislähtöinen Ricchetti konserni osti tehtaan Partekilta vuonna 1995. 10 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Kartano Aino Hintakilpailu on raadollista ja hintalaatusuhteen on oltava kunnossa. Tuotekuvat: Pukkila Oy – Meille on paljon hyötyä kuulumisesta yhteen Euroopan suurimmista alan yrityksistä. Keraamisten laattojen valmistuksessa on pitkät perinteet Etelä-Euroopan maissa ja konsernilla on yhdeksän omaa tehdasta Euroopassa. Täydennämme toinen toistemme mallistoja, sillä niiden pitää olla laajat. Tuotannosta suurin osa menee vientiin ympäri maailmaa. Ricchetti Group on perheyhtiö, 70 prosenttia siitä on italialaisessa perheomistuksessa ja perheen rooli yhtiön johdossa on iso, 30 prosentin osuus noteerataan Milanon pörssissä, Westerlund kertoo. MYÖS PUKKILALLA ON VIENTIÄ, pääasiassa Ruotsiin oman sisaryrityksen kautta, Venäjälle projektikauppaa ja lisäksi vientiä Baltian maihin. Suomessa markkinaosuus on reilusti yli 20 prosenttia, mikä tarkoittaa markkinajohtajuutta. Tarkkoja lukuja ei saa, koska kauppa on erittäin monitahoista eikä yhteistä tilastointia ole, mutta määrissä mitaten kokonaismarkkinat ovat vajaat viisi miljoonaa neliömetriä vuodessa. – Myymme laattoja suoraan kuluttajille sekä viidestä omasta myymälästämme että jälleenmyyjien kautta. Niitä on satoja; rautakauppoja, erikoisliikkeitä, kaikkea mahdollista. Lisäksi laattoja menee rakentajien ja talopakettien mukana sekä esimerkiksi arkkitehtien kautta projekteihin. Kokonaismarkkinat ovat pienentyneet noin kolme prosenttia vuodessa, kun uusia taloja rakennetaan nykyisin vähemmän. Kuluttajakaupassa on vaikeinta pärjätä erikoismyymälöissä ja hintakilpailu on alalla kovaa. Asiakkaat eivät näe laatueroja, vaikka ne ovat halvempiin laattoihin verrattuina isot. Erot näkyvät selvästi esimerkiksi laatan pinnassa ja ero korostuu käytössä, koska huonolaatuinen laatta imee enemmän kosteutta ja kosteus näkyy selvemmin pinnan läpi, Westerlund selvittää. HÄN SUHTAUTUU KUITENKIN MYÖNTEISESTI tulevaisuuteen. Pukkilan isoin asiakasryhmä on rakentajat, joiden projektit ovat pitkiä, ja joille kotimaisen tehtaan tuoma toimitusvarmuus ja pitkään valmistettavat sarjat sekä nopea reagointikyky ovat tärkeitä. Myös Ruotsin sisaryrityksen varastoja pystyy hyödyntämään joustavasti. Muuten ainoalla kotimaisella ja pohjoismaisella tehtaalla ei ole kovin paljon hyötyä asemastaan. – Kotimaisuus ei paljon paina asiakasneuvottelussa. Hintakilpailu on raadollista ja hinta-laatusuhteen on oltava kunnossa, vaikka kilpailemme Etelä-Euroopan halvemman kustannustason kanssa ja joudumme tuomaan raaka-aineen ulkomailta. Saamme kuitenkin skaalaetua konsernin kautta. Koska olemme yksin Pohjoismaissa, meillä ei ole tarvittavaa infraa lähellä, vaan kaikki pitää tehdä itse, esimerkiksi laitteet ja niiden varaosat. Myös henkilökunnan koulutamme itse. Toisaalta pystymme toimimaan kustannustehokkaasti ja tehdas on erittäin ekologinen. Jo keraaminen laatta on hyvin ekologinen, koska se tehdään savesta. Uuni lämpenee kaasulla, ja oma kattila on aina päällä, joten pystymme lämmittämään tehtaan sillä. Tuotantoprosessissa käytettävä vesi saadaan omasta kaivosta ja se kierrätetään. Meiltä ei tule myöskään jätettä, vaan voimme kierrättää materiaalin, Westerlund kertoo. HÄNTÄ EI OLLUT VAIKEAA SUOSTUTELLA Pukkilan toimitusjohtajaksi, sillä yrityksen pitkä historia ja myönteisiä mielikuvia herättävä tuotemerkki houkuttelivat. – Silti se vähän yllätti, miten paljon tuntemuksia Pukkila herättää. Ihmiset ovat siitä erittäin kiinnostuneita, sillä se alkaa olla yksi ainoista perinteisistä tuotantolaitoksista Suomessa. Tuotteillamme on avainlippu ja lisäksi olemme saaneet Design from Finland -merkin käyttöoikeuden niille tuotteille, jotka suunnitellaan Suomessa, mutta valmistetaan muilla tehtailla. Tehokkuutta kehitetään koko ajan ja uusia tuotteita pitää tulla jatkuvasti. Pitää taistella joka päivä. Se tekee tästä mielenkiintoista, Johan Westerlund toteaa. ■ TEKSTI: ANNE KORTELA, KUVA: MONSUUNI Lumo Johan Westerlund • s. 1975 Paraisilla • Toimitusjohtaja, Pukkila Oy Ab • Koulutus: kauppatieteen maisteri, Åbo Akademi 2000 Työura: • • • • • • • • • 2000–2003 Kraft Foods Oy, Controller, Helsinki + 1,5 vuotta Ruotsissa 2003–2010 BearingPoint Finland Oy, liikkeenjohdon konsultti, Helsinki 2010–2012 Newtop Oy ja Everon Oy, Lieto, talousjohtaja 3/2012- 12/2012 Pukkila Oy, varatoimitusjohtaja 1.1.2013- Pukkila Oy, toimitusjohtaja Luottamustehtävä: Suomen keraamisen seuran hallituksen jäsen Kotipaikka: Parainen (paluumuutto Espoosta 2009) Perhe: fysioterapeutti-vaimo ja 3 poikaa (9-, 7-, 1-vuotiaat) Harrastukset: urheilu, jalkapallo, juniorivalmennus, käsipallo Pukkila Oy Ab • • • • • • • • Ainoa keraamisia laattoja valmistava yritys Pohjoismaissa Toiminut 140 vuotta vuonna 2014 Tehdas ja pääkonttori Turussa Liikevaihto 20 milj. euroa, henkilökuntaa 115 Omat myymälät: Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio Koko maan kattava jälleenmyyjäverkosto Kuuluu italialaistaustaiseen Ricchetti Group konserniin Konsernin liikevaihto 180 milj. e (2013), henkilökuntaa 1 415, joista 450 Italiassa, 9 tehdasta (Italia, Portugali, Saksa, Suomi), 34 omaa myymälää, myyntiyhtiöt kaikissa Pohjoismaissa, Ranskassa, Belgiassa Historiaa • 1874 Turun Kaakelitehdas Oy perustetaan kaakeliuunitehtaaksi Linnankatu 52:een, kun hotelli Phoenixiä rakennetaan, puhutaan taideteollisuudesta • 1899 Uusi tehdas Pitkämäen pellolle, josta saadaan savea • 1887 Myyntikonttori Pietariin • 1900–1906 Tehdas Moskovassa • 1910 Myyntikonttorit: Tampere, Viipuri, Riika, Helsinki • 1930 Seinä- ja lattialaattojen valmistus alkaa • 1943 Sulautuu Paraisten Kalkkivuori Oy:öön (myöhemmin Partek) • 1944 Pitkämäen savi loppuu • 1986 Suuri tuotantouudistus kaksoispoltosta kertapolttoon • 1991 Partek perustaa Pukkila Oy:n • 1992 1. oma myymälä perustetaan Vantaan Petikkoon • 1995 Partek myy Pukkilan Ricchetti Groupille • 2002 Suomi Design -tuotekonsepti lanseerataan • 2014 Yrityksen 140-vuotisjuhla Yritys & Talous 11 LOGISTIIKKA JA RAKENTAMINEN LPI-indeksi mittaa logistiikan käytännön toimivuutta eri maissa - Suomi edelleen kärkikastissa. M aailmanpankin julkaisema Logistics Performance Index 2014 (LPI) mittaa ja vertailee 160 maan ulkomaankaupan logistista suoriutumista monipuolisella mittaristolla. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan professorin Lauri Ojalan alun perin kehittämä mittaustapa on vuodesta 2007 lähtien vertaillut maailmanlaajuisesti logistiikan toimivuutta. Listan kolmen kärjessä vuoden 2014 indeksijulkistuksessa ovat Saksa, Alankomaat ja Belgia. Listauksen kolme viimeistä maata ovat Afganistan, Kongon demokraattinen tasavalta ja Somalia. Suomen sijoitus vuoden 2014 indeksissä on 24. Kun sijoitus edellisen kerran julkaistiin vuonna 2012, Suomen sijoitus oli kolmas. Lauri Ojala on edelleen yksi raportin tekijöistä. Hän sanoo, että sijoitus ei kerro siitä, että logistiset olot Suomessa olisivat merkittävästi muuttuneet. Maiden väliset erot ovat supistumassa, erityisesti keski- ja korkeamman tulotason maiden välillä. Tämä tarkoittaa, että kilpailu tiivistyy yhä. – Kyselymenetelmästä johtuen maiden sijoitukset saattavat heitellä vuodesta toiseen, vaikka muutos absoluuttisissa pisteissä ei olekaan kovin suuri. LPI mittaa, Logistiikan toimivuus vaikuttaa yritysten sijoittumispäätöksiin LPI indeksien vertailua Pisteet 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 Saksa, sijoitus 1. Suomi, sijoitus 24. Afganistan, sijoitus 158. 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 LPI pisteet Tullitoiminnot Infrastruktuuri Kansainväliset kuljetustoiminnot Logistiikkaosaaminen Kuljetusten seuranta Aikataulujen pitävyys LPI-indeksien maakohtainen vertailu osoittaa, että erot kärkimaan Saksan ja Suomen välillä eivät ole kovin suuria, mutta 158. sijalla olevaan Afganistaniin verrattuna erot ovat jo merkittävät. (Lähde: Logistics Performance Index 2014, http://lpi.worldbank.org) miten luotettavasti asiat toimivat. Sitä arvioi iso joukko huolinta- ja logistiikka-alan käytännön toimijoita, joilla on maailmanlaajuisesti ehkä paras näkemys asiasta. Kokonaisuutena arvioiden Suomi on edelleen ansaitusti maailman kärkijoukossa, Ojala sanoo. Pääosa maiden välisistä eroista johtuu niiden erilaisesta kyvystä tuottaa ulkomaankaupan toimintoihin ja logistiikkaan tarvittavat kaupalliset ja viranomaispalvelut. LPI-indeksissä hyvin toimivat maat erottuvat selvästi heikommin toimivista. Vaikka maiden välillä on suuria eroja, tuore raportti kertoo erojen kuitenkin kaventuneen. – Tulokset viestivät melko selvästi siitä, että maiden väliset erot ovat supistumassa, erityisesti keski- ja korkeamman tulo- tason maiden välillä. Tämä tarkoittaa, että kilpailu tältä osin tiivistyy yhä, eikä niin sanottuja helppoja voittoja toimintaympäristön kehittämisessä enää juurikaan ole, Ojala sanoo. Yksityiskohtaisessa vertailussa kärkimaan Saksan ja Suomen välillä voi huomata esimerkiksi, että Suomen korkea hintataso ja osittain heikko teiden ja rautateiden kunto vievät arvioitsijoiden antamia pisteitä alaspäin, kun taas hyvin toimivat rajaselvitykset ja muut muodollisuudet parantavat pisteitä. Logistics Performance Index 2014 on julkaistu osoitteessa http:// lpi.worldbank.org/. LPI-indeksin tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa lähes kaikissa kyselyn kohteena olevissa maissa, useissa kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisissä ra- hoituslaitoksissa sekä muissa talous- ja tulliyhteisöissä ympäri maailman. Professori Ojala kertoo, että monet kaupan ja teollisuuden isot toimijat käyttävät tietoja hyväkseen tehdessään päätöksiä sijoittumisestaan. Logistics Performance Index sai alkunsa 1990-luvun lopulla, kun Lauri Ojala teki Turun kauppakorkeakoulussa Maailmanpankille Baltian maiden ulkomaankaupan ja kuljetussektorin kehittämistyötä. – Tuolloin mieleeni tuli ajatus yrittää löytää empiirinen keino verrata näiden maiden toiminnallista tasoa muihin. Itse kyselyinstrumentin kehitimme myöhemmin jatko-opiskelija Tapio Naulan ja Maailmanpankin asiantuntijoiden kanssa, ja ensimmäinen LPI julkaistiin vuonna 2007. ■ KIRJAVINKKI Innovaatiota jahtaavat nykyisin kaikki, mutta miten siinä onnistuisi? Ajankohtainen aihe tuonee lukijoita opukselle, jonka on laatinut teknologian ja innovaatioiden parissa sekä tuotekehittäjänä, laatupäällikkönä, kouluttajana, tutkijana että konsulttina työskennellyt diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori, jolla on omiakin patentteja. Helppoa opasta etsivälle kirja on ehkä raskaslukuinen ja liiankin seikkaperäinen, sillä varsinaiseen opastamiseen päästään vasta sivulta 129. Alkuosassa on sekä laajaa taustoitusta, joka auttaa ymmärtämään kehityksen kulkua ja lainalaisuuksia että yksityiskohtaista arviota kehitykseen liittyvistä tekijöistä ja riskeistä. Kirjan erityisansioita on innovaatiokäsitteen avaaminen, sillä läheskään aina innovaatioon ei liity varsinaista keksintöä tai teknologiaa ja usein innovaation kehitys on jo pitkällä ennen kuin asia vasta havaitaan. Tärkeää on myös tiedostaa yrityksen toimintaympäristön vaikutus. Innovaation johtamiseen sekä yrityksessä että sen verkostoissa tarjotaan erilaisia strategia- ja organisaatiomalleja ja pohditaan innovaatioiden kehittymiselle ominaisen vapauden ja toisaalta toiminnan ohjaamisen etuja ja haittoja. Lukuisat käytännön esimerkit auttavat hahmottamaan ajatuksia. Kaiken kaikkiaan kirja on tuhti tietopaketti, joka antaa paljon käytäntöön sovellettavia ajatuksia ja keinoja. Kari Leppälä: Innovaattorin opas - Hyödynnä muutos ja hallitse yllätyksiä (Gaudeamus 2014), 206 s. 12 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Kauppakamarit vaativat 8-tielle 100 miljoonaa Rauman, Satakunnan ja Turun kauppakamarit vaativat liikenne- ja viestintäministeriöltä valtatie 8:lle myönnetyn 100 miljoonan euron investointirahoituksen käyttämistä kokonaisuudessaan Raisio-Pori yhteysvälin kehittämiseen. Perusteluna on rakennustöille poikkeuksellisen edullinen suhdanne, jonka ansiosta sadan miljoonan kustannusarviosta on säästynyt yli 20 miljoonaa euroa. Näin jo myönnetty rahoitus riittäisi tien perusparannukseen. Uudet investointimahdollisuudet halutaan kohdentaa sekä Raisio–Nousiainen että Rauma–Pori -välille erityisesti raskaan liikenteen sujuvuuden parantamiseen. Ensisijaisesti tien nelikaistaistamiseen Raisiosta Nousiaisiin ja Nousiaisten eritasoliittymään sekä Eurajoki-Pori välille uusiin ohituskaistoihin Hangasjoen ja Eurajoen kohdilla. Alkuperäinen investointisuunnitelma oli noin 210 miljoonaa euroa, joten siitä jää edelleen monta tärkeää kohdetta toteuttamatta. Yara investoi varastoterminaaliin Uudessakaupungissa toimiva lannoitetehdas Yara Suomi Oy investoi noin 20 miljoonaa euroa lannoitteiden varastoterminaaliin, jonka on määrä valmistua vuoden 2014 lopussa. Investoinnilla lisätään suursäkkien varastokapasiteettia noin 30 000 tonnilla. Lisäksi investoidaan uusiin säkityslaitteisiin, kunnostetaan vanhoja terminaali- ja varastotiloja palvelemaan uutta terminaalikokonaisuutta sekä uusitaan lannoiteautojen liikennejärjestelyt paremman asiakaspalvelun ja turvallisuuden saavuttamiseksi. – Tehostamme irtolannoitevaraston käyttöastetta ja parannamme varasto- ja materiaalitoimintojen kustannustehokkuutta. Uusi varastokapasiteetti mahdollistaa myös tuotannon kasvattamisen käyttöasteen parantuessa, alueellisen toimitusketjun johtaja Kalevi Väisänen toteaa. Terminaali-investoinnin avulla Yara pystyy myös aiempaa paremmin varmistamaan laajan tuotevalikoiman tarjonnan Suomen markkinoille. – Pystymme myös parantamaan myynnin ja tuotannon suunnitelmallisuutta ja palvelemaan uuden terminaalin avulla viljelijöitä ja jakelijoita laajalla tuotevalikoimalla muuttuneessa toimintaympäristössä, Yara Suomen toimitusjohtaja Tero Hemmilä sanoo. Yara on investoinut Suomeen vuosina 2007–2013 noin 470 miljoonaa euroa, josta Uuteenkaupunkiin noin 90 miljoonaa. Tänä vuonna Yara investoi Uudenkaupungin tehtaille yhteensä 40 miljoonaa euroa terminaali-investointi mukaan lukien. Navigate -messut yhdistävät meriteollisuuden ja -logistiikan toimijat Turun Messu- ja Kongressikeskus järjestää Navigate 2014, meriteollisuuden ja merilogistiikan messut 19.–20. marraskuuta. Messut vahvistavat alan elinvoimaisuutta ja luotaavat uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön sekä vahvan osaamisen hyödyntämiseen. Ne ovat laajemmat kuin viimeksi vuonna 2009 järjestetyt meriteollisuuden kontaktimessut. – Navigatessa on mukana näytteille asettavia yrityksiä, koulutusta, seminaareja, tietoiskuja, verkostoitumista sekä rekrytointia. Täysin uusi asiakokonaisuus on merilogistiikka. Asiakokonaisuudet tulevat olemaan ajankohtaisia ja toimialaa palvelevia, Turun Messu- ja Kongressikeskuksen markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli valaisee. Tapahtuma kokoaa yhteen jo olemassa olevia toimialan koulutus- ja seminaa- ritapahtumia, jotka nyt nähdään saman katon alla. Mukaan lähtivät jo alkuvaiheessa: Aboa Mare, Koneteknologiakeskus, Naantalin satama, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, SKAL, LOGY, Meridiem, Merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskus Turun ammattikorkeakoulu, Turun Satama, Turun seudun kehittämiskeskus, Turun kaupunki, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus. Monipuolista palvelua kaikille asiakasryhmille Marika Parvinen totesi tutkimuksessaan, että johto voi uskoa formaaliin johtamiseen vaikka alaisten toiminta perustuu arvoihin, joita johto ei edes tunnista. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Yritys & Talous 13 LOGISTIIKKA JA RAKENTAMINEN Korjausrakentaminen ohitti ensi kertaa uudisrakentamisen Kun uusien talojen rakentaminen vähenee, korjausurakoilla on entistä enemmän merkitystä rakentajille. R akentamisen näkymät ovat Varsinais-Suomessa hivenen kohentuneet, mutta urakat ovat edelleen pienehköjä ja tarjouksia pyydetään paljon, joten kilpailu on kovaa. – Tarjouspyyntöjä tulee todella paljon, ne ovat ”pientä silppua” ja korjaus urakoiden määrä on suuri. Toinen kasvanut ryhmä on erilaiset palvelutalourakat, mutta määrää on vaikea arvioida, sillä niitä ei tilastoida erikseen. Kun ennen lähetettiin tarjouspyyntöjä 3-6 rakentajalle, nyt niitä lähetetään 10–20:lle. Meillä on viime marraskuun jälkeen tehty noin 50 linjasaneeraustarjousta ja suurin osa urakoistamme on remonttikohteita. Uudiskohteet ovat vähentyneet ja isot urakat ovat vähissä, Talonrakennusteollisuuden Lounais-Suomen piirin puheenjohtaja, Rakennusliike Lainio & Laivorannan toimitusjohtaja Jari Lainio toteaa. Aina tarjouksia ei kuitenkaan anneta. – Yleensä syynä ovat kohtuuttomat urakkaehdot, jotka liittyvät lakia kovempiin vahingonkorvausvastuisiin. Niihin pk-yritykset eivät voi suostua, koska riskit ovat liian isoja. Myös isot rakentajat voivat jättää tarjouksen antamatta, jos riskienhallintaosastolta tulee kielto, kun lasketaan, että ehdot ovat liian kovat. Ne liittyvät useimmiten vastuisiin ja viivästyssakkoihin, jotka ylittävät selvästi lain vaatimukset ja alan yleiset sopimusehdot, piirin aluepäällikkö Markku Leppälehto sanoo. Hänen mielestään tarjousten pyytäjällä on peiliin katsomisen paikka, jos tarjouksia tulee vain vähän. Silloin kysymys on kohtuuttomista vaatimuksista, koska rakentajat kuitenkin haluavat uusia urakoita. Hänen tietoonsa on tullut, että vakuusvaatimukset ovat voineet olla jopa 18,35 prosenttia urakkasummasta. Jari Lainion mukaan rakentaja joutuu rahoittamaan lähes kohteen kuin kohteen. Varsinais-Suomessa myös toimitilarakentaminen on vähissä, sillä niihin ei investoida, kun tiloja on jo ennestään tyhjillään. Lähes ainoa kohde on tällä hetkellä Myllyn laajennus Raisiossa. Keskustan rakentamista piristäisi rakennusliikkeiden edustajien mukaan Turun toriparkki, joka toisi paljon töitä rakentamisaikana ja sen valmistuttua keskustan toimitilat voisivat tulla vetovoimaisemmiksi. Uusia, myymättömiä asuntoja on vielä tyhjillään reilut sata. Asuntokauppaa on hidastanut vanhojen asuntojen, erityisesti omakotitalojen myymisen hitaus ja myös uusien, isojen asuntojen myynti on pieniä selvästi hitaampaa. Rakentajien piirikokouksessa viriääkin vilkas keskustelu uudisrakentamisen uudesta suuntauksesta rakentaa suhteessa huomattavasti enemmän pieniä kuin isoja asuntoja, sillä niille on kysyntää. Alhainen korkotaso on saanut myös sijoittajat kiinnostumaan pienistä asunnoista, joihin on helppo saada vuokralaisia, erityisesti jos sijainti on lähellä keskustaa tai yliopistoa. Harmaan talouden kitkemiseksi säädetty kulunvalvontavelvolllisuus ja siitä raportointi tulevat pakollisiksi heinäkuussa. Sähköisiä laitteita on jo otettu käyttöön ja kokemukset niistä ovat Jari Lainion mukaan myönteisiä. Markku Leppälehto pitää säädöstä hyvänä parannuksena rehellisille rakentajille, vaikka raportointi aiheuttaakin työtä. ANNE KORTELA Suunnittelijoiden suhdannetilanne Varsinais-Suomessa, huhtikuu 2014 Talonrakentamisen suhdannetilanne on viimeisen puolenvuoden aikana ollut melko hyvä Arvio suunnittelutöiden määrästä seuraavan puolenvuoden aikana verrattuna edelliseen puolivuotisjaksoon. Arvio asuntotuotannon määrästä seuraavan puolenvuoden aikana verrattuna edelliseen puolivuotisjaksoon. Arvio toimitilarakentamisen määrästä seuraavan puolenvuoden aikana verrattuna edelliseen puolivuotisjaksoon. Arvio korjausrakentamisen määrästä seuraavan puolenvuoden aikana verrattuna edelliseen puolivuotisjaksoon. Tärkeimpinä toimintaan vaikuttavina tekijöinä suunnittelijat pitävät suunnittelupalkkioiden alhaista tasoa, ammattitaitoisten suunnittelijoiden puutetta ja kireitä aikatauluja. Vähenee Kevät 2013 Pysyy samana Syksy 2013 Kasvaa Kevät 2014 Tulokset perustuvat Rakennusteollisuus RT:n tekemään kyselyyn huhtikuussa 2014 Pientä kohennusta on näkyvissä tiukasti kilpaillulla rakennusalalla. Naantalin Luonnonmaalle hotelli ja kanava Kultaranta Resortin yhteyteen Luonnonmaalle suunnitellaan mittavaa rakennuskokonaisuutta, johon kuuluisi hotelli, kylpylätiloja ja asuinrakentamista. Lisäksi saaren länsirannan etäisyyttä Naantalin keskustaan pyritään vähentämään kanavalla, joka uudessa suunnitelmassa on aiemmista poiketen tarkoitettu vain matalille pienveneille. Naantali West Endiksi nimetyn suunnitelman takana on Kultaranta Golf Oy, joka tähtää rakentamisessa vuosiin 2014– 2025. Uusi kokonaisuus täydentäisi toimitusjohtaja Pekka Jokisuun mukaan jo olemassa olevaa palvelukokonaisuutta. Uuden suunnitelman nähdään myös luovan puitteet, jotka voisivat tuoda loma-asuntomessut Naantaliin. 14 Yritys & Talous Saadaanko Naantaliin oma West End, ei ole vielä varmaa, mutta suunnitelman toteutuessa matalaa rakentamista edustava saari saisi Kultarannan rinnalle uuden maamerkin hotellista. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI MAINOS Reilu tuotto - jopa 3,25 % - uudella Tuotto-osuudella Hyödynnä Turun Seudun Osuuspankin hyvä vakavaraisuus ja vahvista sitä entisestään Tuottoosuuden omistajana. N yt Osuuspankin asiakasomistajilla, sekä yksityishenkilöillä että yrityksillä ja yhteisöillä, on ainutlaatuinen tilaisuus hankkia oman pankkinsa Tuotto-osuuksia ja tavoitella reilusti parempaa tuottoa kuin talletuksilla. Turun Seudun Osuuspankki on päättänyt Tuotto-osuusannin toteuttamisesta vuosina 2014–2015. Tämän vuoden tuottotavoite on 3,25 prosenttia. – Tuotto-osuus on vain asiakasomistajille tarjottava, uusi sijoitusmuoto. Se kasvattaa pankin omaa pääomaa ja vahvistaa samalla sen vakavaraisuutta. Tuotto-osuudelle tavoitellaan reilua korkoa ja parempaa tuottoa kuin Osuuspankin aiemmille lisäosuuksille, jotka poistuvat. Tuotto-osuus sopii pitkäaikaiseen sijoittamiseen sekä piensijoittajille että enemmän sijoittaville. Yhden Tuotto-osuuden arvo on 100 euroa ja niitä voi merkitä yhteensä 200 000 euron edestä, sijoituspäällikkö Sanna Palonen kertoo. Hänen mukaansa Tuotto-osuus sopii hyvin sijoitussalkun kivijalkatuotteeksi, sillä se on vakaampi kuin rahasto- tai osakesijoitus. Tuotto perustuu Turun Seudun Osuuspankin taloudelliseen menestykseen, joka on ollut perinteisesti hyvä. Lopullisen tuoton määrittelee pankin edustajisto vuoden loputtua ja korko maksetaan seuraavan kesäkuun alussa. – Tuotto-osuuden omistajaksi pääsee henkilökohtaisella käynnillä pankissa. Jos ei jo ole asiakasomistaja, voi sellaiseksi liittyä samalla käynnillä sadan euron osuusmaksulla. Asiakasomistajana saa myös monia muita etuja, kuten OP-bonuksia ja keskittämisetuja sekä pääsee vaikuttamaan pankin asioihin. Pankin taloudellista menestystä voi seurata tunnuslukujen valossa esimerkiksi nettisivuiltamme, joilla on myös lisätietoja Tuotto-osuudesta. Sanna Palonen muistuttaa, että Tuotto-osuus ei ole talletus, joten talletussuojaa sille ei saa. Toisaalta Turun Seudun Osuuspankin perustehtävä on tuottaa omistajilleen ja lähialueelleen kestävää taloudellista menestystä, missä se on onnistunut hyvin. Pankki on toiminut vuodesta 1922 lähtien ja yli 75 000 asiakasta on jo valinnut asiakasomistajuuden. Jos haluaa merkitä Tuotto-osuuksia itselleen, kannattaa sopia tapaaminen Sanna Palosen kanssa. Sanna Palonen Sijoituspäällikkö puhelin: 010 256 9629 s-posti: [email protected] www.op.fi *Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min. (Hinta sisältää ALV:n.) TUOTTOTAVOITE: SETU ASIAKA OMISTAJILLE NÄIT OIKEIN. Mainio tuotto. Ja vain asiakasomistajille. Olemme tehneet sinua varten uuden tuotteen, Tuotto-osuuden. Tavoittelemme sille tänä vuonna 3,25 % tuottoa*. Sijoitat suoraan omistamasi Osuuspankin pääomaan. Tuotto-osuuden korko ja sen maksaminen riippuvat aina pankin toiminnan tuloksellisuudesta. Kysy lisää Turun Seudun Osuuspankista p. 010 256 9115 tai vieraile osoitteessa op.fi/tuotto-osuus. *Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja tuotto-osuuksien takaisinmaksamiseen sisältyy tiettyjä ehtoja. Tutustu merkintäesitteeseen. Yhdessä hyvä tulee. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Yritys & Talous 15 rahan valtakunta Danske Bank ja Fennia yhteistyöhön kuluttaja-asiakkaissa P arisen vuotta sitten voimakkaina velloneet puheet finanssitaloista on jo ehditty vaimentaa osassa alan toimijoita, mutta osa uskoo yhteistyön etuihin. Danske Bank ja Fennia aloittivat yhteistyön toukokuussa. Molemmat näkevät yhteistyössä kumpaakin hyödyttäviä puolia. Kumpikin tavoittelee parempaa asiakastyytyväisyyttä sekä mahdollisuutta saada uusia asiakkaita. Tavoitteet ovatkin hyvin perusteltuja, sillä Danske Bankin asiakasmäärien laskusta on jo pitkään uutisoitu ja Fennia sijoittuu vahinkovakuutusyhtiöistä vasta neljännelle sijalle markkinaosuuksissa. – Kumppanuus on hyvä asia, siinä yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Yhdistämme osaamisemme, mutta kumpikin pysyy omilla tonteillaan eikä yhteisyöhön liity mitään omistusjärjestelyjä, Danske Bankin pankinjohtaja Esa Kärppä kommentoi uudistusta. Pankin toimihenkilöt eivät siis ala myydä vakuutuksia eivätkä vakuutusasiantuntijat pankkipalveluja. Sen sijaan pankissa voidaan kysyä esimerkiksi asuntolainan hakijalta, pitäisikö hänen kotivakuutuksensa ehdot tarkistaa ja onko hän jo Fennian asiakas. Jos asiakas antaa suostumuksensa, hänen yhteydenottopyyntönsä välitetään Fennialle. Vakuutusyhtiössä taas voidaan kysyä, käyttääkö asiakas Danske Bankia, koska silloin hänellä on mahdollisuus saada vakuutusmaksuistaan alennuksia. Esa Kärpän mukaan yhteistyö vastaa asiakkaiden toiveita, sillä he ovat usein pankissa asioidessaan, esimerkiksi ostaessaan omakotitaloa tiedustelleet mahdollisuutta saada myös tietoa vakuutuksista. Molemmat osapuolet kokevat haastavansa pankki- ja vakuutuskentän uusilla toimintatavoillaan. Yhteiseen toimintatapaan kuuluu läpinäkyvä hinnoittelu Risto Lindström ja Esa Kärppä uskovat pankin ja vakuutusyhtiön yhteistyöhö ja uudenlaiset palveluinnovaatiot. Yhteistyö koskee aluksi vain kuluttaja-asiakkaita. Danske Bankilla on Suomessa noin miljoona asiakasta, Fennialla asiakkaita on tähän verrattuna reilu neljäsosa, noin 220 000 kotitalous- ja 55 000 yritysasiakasta, joten vakuutusyhtiölle avautuu suuri potentiaali kasvattaa asiakasmääriään. Molemmat yhtiöt korostavat, että yhteistyön edut kohdentuvat täysimääräisesti asiakkaille. – Tarkoitus on tehdä asioista helppoa asiakkaille. Me tarjoamme Danske Bankin asiakkaille prosenttiperusteista alennusta esimerkiksi autovakuutusmaksuista. Se on sama kaikille Fennian ja Danske Bankin yhteisille asiakkaille, myös niille, jotka olivat jo ennestään asiakkaita. Lisäksi Danske Bankin asiakkailla on oma neuvontapuhelin ja korvauspalvelu, Fennian aluejohtaja Risto Lindström sanoo. Danske Bank avasi henkilöasiakkailleen uuden Etuohjelman, joka palkitsee asiakkaat sitä laajemmin, mitä laajempi asiakkuus heillä on Danske Bankissa. Asioinnin laajuuteen lasketaan säästöt, sijoitukset ja lainat. Etuohjelmaan liittyneet asiakkaat saavat myös muita etuja, joihin kuuluvat myös vakuutusedut Fennian vahinkovakuutuksista. Kärppä ja Lindström ovat molemmat sitä mieltä, että asiakkaan on parasta saa- da pankki- ja vakuutusasioissa henkilökohtaista neuvontaa nimenomaan kummankin puolen omalta asiantuntijalta. – Kunkin asian oma asiantuntija on parempi vaihtoehto kuin yksi oma yhteys henkilö, koska hänen on mahdotonta hallita kaikkia asioita riittävän hyvin. Me hyödynnämme tässä valtakunnallista verkostoamme ja asiakkaalle voidaan sopia esimerkiksi puhelinneuvotteluaika minne tahansa Suomessa, Kärppä toteaa. Yhteistyö Fennian kanssa koskee vain vahinkovakuutuksia. Se ei lopeta Danske Bankin tarjoamia Mandatum Lifen henki- ja sijoitusvakuutustuotteita. ANNE KORTELA TalletusOtto-automaatit Nordealla vakaa tulos ensimmäisellä neljänneksellä yleistyvät Nordea teki Turun alueella vakaan tuloksen, vaikka Suomen taloustilanteen näkymät ovat edelleen heikot. Rahoituskate oli 8,89 miljoona euroa. Alueen tuotot olivat 17,6 miljoonaa euroa, ja ne kasvoivat vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä lähinnä yritysliiketoiminnan tuottojen, säästämisen ja sijoittamisen lisääntymisen sekä lyhyiden markkinakorkojen nousun ansiosta. Asuntoluottojen ja yrityksille myönnettyjen luottojen määrä kasvoi Turun alueella noin 53 miljoonaa euroa. Luottotappiot pysyivät maltillisina ja kulukehitys vakaana. 16 Yritys & Talous Turun alueen liikevoitto oli 8,5 miljoonaa euroa. Uusia, tärkeimpiin asiakasohjelmiin kuuluvia henkilöasiakkaita saatiin ensimmäisellä neljänneksellä 5 600 Suomessa. Turun alueella uusista asiakkaista 280 valitsi Nordean. Säästämisen suunnitelmia tehtiin asiakkaille ensimmäisellä neljänneksellä Turun alueella noin 4 000 kappaletta. Aluejohtaja Jan Söderholm kertoo, että joka toinen uusi asuntolainanottaja aloittaa säännöllisen kuukausisäästämisen. TalletusOtto-automaattien suosio on ylittänyt odotukset. Vilkkaimmilla automaateilla talletuksia tehdään jo yli 2 000 kertaa kuukaudessa. Ensimmäiset TalletusOtto-automaatit otettiin asiakaskäyttöön loka-marraskuussa 2013 pääkaupunkiseudulla. TalletusOtto on automaatti, joka mahdollistaa euromääräisten seteleiden ja kolikoiden tallettamisen korttiin liitetylle tilille. Automaatti hyvittää käteisen tilille heti: niin yksityisasiakkaitten säästöpossut kuin pienyritysten käteiskassat. Samasta automaatista kaikki asiakkaat saavat tutut Ottopisteen peruspalvelut: käteisnoston, saldon ja tapahtumat. Talletuksia automaateilla voivat tässä vaiheessa tehdä Danske Ban- kin, Nordea Pankin ja OP-Pohjolan asiakkaat. Vuoden 2014 aikana verkosto kasvaa noin 150 automaattiin ja se kattaa valtakunnallisesti useimmat kaupunkikeskukset. Sijoituspaikat ja tarkat aikataulut vahvistuvat vuoden mittaan, mutta listan alkupuolelta löytyvät esimerkiksi seuraavat suuret kaupungit: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Lahti, Kouvola, Turku, Pori, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Oulu, Mikkeli ja Rovaniemi. TalletusOtto-automaattien sijoituspaikkoja ovat kauppakeskukset ja pankkien itsepalvelualueet kaupallisten palvelujen keskittymissä. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Ukrainan kriisi jatkuu, Eurovaaleja odotellaan U krainan kriisiin liittyvät otsikot ovat pitäneet sijoittajia varpaillaan keväällä. Krimin liittämisen jälkeen tilanteen ennätettiin jo uskoa rauhoittuneen, mutta Itä-Ukrainan levottomuuksien jälkeen lisääntynyt epävarmuus heijastui kuitenkin jälleen pörssikursseihin. Kriisin edetessä pääomapako Venäjältä on kiihtynyt samalla kun ulkomaiset yritykset ja sijoittajat ovat panneet toistaiseksi jäihin lähes kaikki investointisuunnitelmat. Venäjän talous supistui merkittävästi jo ensimmäisellä kvartaalilla ja heikkeneminen jatkuu toisella neljänneksellä. Kriisin taloudellisena häviäjänä tulleekin pitkässä juoksussa olemaan Venäjä, kun Eurooppa pyrkii tulevaisuudessa vähentämään riippuvuutta idän energiasta. Myös maat ja alueet, joille Venäjän vientimarkkinat ovat tärkeitä, kuten Suomi ja Baltia, voivat kärsiä kriisistä pitkään. Mahdolliset talouspakotteet vaikeuttaisivat tilannetta edelleen. Maailmantalouden kehitykselle ei kriisillä ole sen nykyisessä laajuudessa suurta merkitystä, sillä Venäjän talous näyttelee hyvin pientä osaa maailmantaloudesta. Vaikka Venäjä jatkaisikin puuttumista Ukrainan sisäisiin tapahtumiin tavalla tai toisella, kriisin eskaloituminen Venäjän ja lännen väliseksi aseelliseksi yhteenotoksi on mielestäni hyvin epätodennäköistä. Yhdysvaltain taloudesta tullut informaatio on vahvistanut kuvaa siitä, että alkuvuoden olematon kasvu oli seurausta poikkeuksellisen ankarasta talvesta. Sään normalisoitua useat tunnusluvut, kuten työpaikkojen vahva kasvu sekä yritysten luottamusindikaattorit ennakoivat selvästi nopeutuvaa kasvua ja keskuspankki FED jatkaakin arvopaperiostojen leikkaamista suunnitellusti talouden elpymisen jatkuessa. Kun vielä Q1 tuloskausikin sujui odotuksia paremmissa merkeissä, pitäisin edelleen melko suurta painoa Yhdysvaltain osakemarkkinoilla EUROOPASSA merkit käänteestä parempaan ovat aiempaa selvemmät. Q1 kasvu on ollut erityisen vahvaa Saksassa sekä Isossa-Britanniassa. Etelä-Euroopan maiden valtiolainojen tuottotasot ovat painuneet osin ennätysalhaisiksi ja jopa Kreikka pystyi myymään uusia velkakirjoja kohtuullisella korolla kansainvälisille sijoittajille. Elpyvä, mutta vaatimaton kasvu yhdistettynä hiipuvaan inflaatioon on nostanut odotuksia EKP:n suhteen. Toukokuun kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa EKP:n pääjohtaja Draghi käytännössä lupasikin toimia kesäkuulle. EKP voi laskea ohjauskoron vielä lähemmäksi nollaa. Vaihtoehtoisia tapo- Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] ja vauhdittaa talouskasvua voisivat olla FED:n tapainen vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelma tai pankkien talletuskorkojen painaminen negatiiviseksi. Oli toimintatapa sitten mikä hyvänsä, sillä tavoitellaan ensisijaisesti lainanannon vilkastumista sekä euron heikentämistä ja sitä kautta syntyviä parempia vientimahdollisuuksia. Uskon EKP:n ilmoittavan konkreettisista toimista kesäkuun alun kokouksessaan Eurovaalien jälkeen. Tämän jälkeen voimme nähdä hyvinkin positiivista virettä eurooppalaisissa osakkeissa. SUOMEN talous sakkaa sen sijaan pahanpäiväisesti ja Q1 tuloskausi oli todellinen rimanalitus. Monen suomalaisen yhtiön tulosperusteinen arvostustaso on noussut melko korkeaksi, kun osakekurssi on noussut ja tulosennusteet ovat laskeneet. Monen haastavasti hinnoitellun yhtiön kohdalla analyytikot puhuvatkin käänneyhtiöistä. Termiä käytetään jo niin monen yhtiön kohdalla, että vaikuttaa siltä kuin lähes koko OMXHelsinki olisi käännepörssi. Mielestäni nousumahdollisuus Suomen pörssissä onkin hyvin rajoitettu tällä hetkellä ja näin ollen ehkä kannattaa lähteä kesää silmällä pitäen kalastelemaan muille vesille. Veikko Karhulahti Johtaja OP-Private, Turku Yritys & Talous 17 Logomoteatteri innostaa uuteen T urun kaupunginteatterin uuden teatterisalin katto Logomossa nousee kahdeksaan metriin ja teatterin käytössä on kaikkine tiloineen 2 300 neliötä ja katsomossa 350 paikkaa. Teatterin sisäänkäynti on Logomo-salin oven lähellä ja tilava lämpiö avautuu heti sen jälkeen. Teatterilaiset näyttävät olevan innoissaan. Kaksivuotinen evakko Aurajoen rannalta remontin alta on antanut piristysruiskeen, jota uusi johtajakaksikko; toimitusjohtaja Arto Valkama ja teatterinjohtaja Mikko Kouki vauhdittavat. – Tästä otetaan kaikki ilo irti. Pääsemme remonttia pakoon täysin uusiin, teatterin tarpeisiin räätälöityihin tiloihin. Uskomme, että yleisö löytää tänne ja toisaalta uusi paikka on myös herättänyt kiinnostusta, Arto Valkama toteaa. Liput syksyn näytöksiin ovat jo saatavilla ja Mikko Koukin mukaan niiden myynti on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin. Ensimmäinen ensi-ilta on 5. syyskuuta Kvartetti-näytelmällä, toinen 3. lokakuuta Seili-musikaalilla. Sitä ennen teatteriin pääsee tutustumaan avoimien ovien päivänä 26. elokuuta. Teatterin lippukassa muuttaa Taiteiden yönä 14. elokuuta kauppahalliin, jossa on tarkoitus järjestää kuukausittain taiteilijatapaamisia. – Puhallamme kaikki yhteen hiileen. Koko myynti- ja markkinointiorganisaatiomme uusittiin ja olemme nyt samoissa tiloissa Läntisellä Rantakadulla, jossa on myös hallinto, talous ja lavasteiden ja tuotannon suunnittelu. Hyödynnämme myös Logomon yhteistyömahdollisuuksia ja tarjoamme yrityksille paketteja, joihin sisältyy kokous, lounas, teatteri ja väliaikatarjoilu sekä uudenlaisia VIP-kortteja, myynti- ja markkinointipäällikkö Juha-Pekka Voutilainen kertoo. Logomoon rakennettu teatteri oli vielä esittelypäivänä ilman näyttämön takaseinää, joten näkymä salista lämpiöön oli avoin. Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä iloitsee teatterista, joka monipuolistaa talon luonnetta luovan talouden keskuksena ja tuo paljon uusia yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi nyt valmistuneet teatteritilat jäävät Logomon käyttöön kaupunginteatterin siirtyessä takaisin teatteritaloon syksyllä 2016. – Niille on kysyntää esimerkiksi seminaareihin. Olemme myös laajentamassa toimitilapuolta ja haemme kesän aikana rakennuslupaa ”Byrå 2”:lle, jonka tiloista 70 prosenttiin on jo varaus. Niiden toivotaan valmistuvan noin vuoden kuluessa, Rytsä sanoo. ANNE KORTELA Yrittäjäperhe 2014 KULT TUURIVINKKI Vuoden tunnustuspalkinto Robertsille RUOKAKULTTUURIA JA RUNOUTTA KOULUN PIHALLA Uutta perunaa juhlistava ruokatapahtuma, Neitsytperunafestivaali järjestetään Turussa neljännen kerran, 13.–14. kesäkuuta. Järjestäjä on alusta lähtien ollut ruokakulttuuriyhdistys Kaffeli ry, mutta paikka on nyt vaihtunut aivan Turun ydinkeskustaan, Panimoravintola Koulun sisäpihalle. Neitsytperunafestivaalin keskipiste on varsinaissuomalainen varhaisperuna eli neitsytperuna. Kahden päivän aikana sitä voi maistella ravintola-alueella turkulaisravintoloiden valmistamissa ruoka-annoksissa, sekä ostaa kotiin viemisiksi perunatorilta. Neitsytperunafestivaali käynnistyy perjantaiaamuna 13.6. Kokataan Torilla -kilpailulla, jossa valmistetaan ruokaa uusista perunoista. Tänä vuonna kotikokeille on ensi kertaa oma sarja ravintola-ammatilaisten ohella. Kilpailun voittaja julkistetaan samana päivänä Neitsytperunafestivaalin virallisissa avajaisissa Koulun pihalla klo 14. Avajaisten pääesiintyjä on runoilija Heli Laaksonen, joka herätti kiinnostusta peruna-aiheisella juhlapuvullaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivävastaanotolla Tampereella. Kuva: Jari-Jukka Nippala Mikko Roberts esitteli voitokasta Marjajuomaa lanseeraustilaisuudessa kesällä 2012. Turun Yrittäjät ry:n hallitus on valinnut Vuoden Yrittäjäperhe 2014 -palkinnon saajaksi Robertsin yrittäjäperheen, joka jatkaa Robert Robertsin vuonna 1910 perustamaa elintarvikealan yritystään jo viidennessä sukupolvessa. Vuodesta 1994 Roberts Oy:n johdossa on ollut Mikko Roberts. Roberts Oy:n liikevaihto on noin 13 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on 35, joista kuusi laboratoriossa. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu marja- ja leivontatuotteita vähittäiskaupalle, HoReCa-, teollisuus – ja leipomoalalle. Nykyisin Roberts tunnetaan parhaiten marjojen jalostajana ja pari vuotta sitten lanseerattiin ensimmäiset oman brändin kuluttajatuotteet; Roberts hillot, marmeladit ja proteiinipitoiset Marjajuomat. Viime vuonna avattiin verkkokauppa. Elintarviketeollisuusliitto valitsi Marjajuoman Tähtituote 2013 -finalistiksi ja ammattilaisten Anuga 2013 elintarvikemessuilla Kölnissä Berry Smoothie -sarja valittiin yhdeksi innovatiivisimmista uutuuksista. – Pyrin hyvään laatuun niin tuotteiden kuin yrityksen työilmapiirin osalta. Itselleni on tärkeää kiinnostava liikeidea ja motivoiva työyhteisö, toimitusjohtaja Mikko Roberts sanoo. Hyvinvointi kiinnostaa naisia Murrerunoistaan tunnettu Heli Laaksonen esiintyy Neitsytperunafestivaalin avajaisissa. 18 Yritys & Talous Turun Messukeskuksen NaisDay -messuilla on totuttu kokeilemaan erilaisia kauneushoitoja ja hierontoja, mutta muukin hyvinvointi kiinnostaa. Vitamiinit oli tänä vuonna ajankohtainen aihe monella osastolla. Kauneuskeskus Wilhelminan hyvinvointivalmentaja Armin Paulus mittasi vitamiinitasoja. – Mittaus perustuu ihon sähkönjohtokykyyn. Käytössäni on bioresonanssilaite, joka analysoi ihmisen soluista yli 50 000 Kuva s. 3 tietoa. Mittaaminen vie minuutin, täydelliseen analyysiin menee noin tunti ja siinä käydään läpi myös henkilön elämäntapoja, kuten liikunta- ja ruokailutottumuksia. Mittauksesta näkee, saako riittävästi tarvitsemiaan aineita, kuten eri vitamiineja, proteiinia, entsyymejä, rasvahappoja, maitohappobakteereita, hivenaineita, kuituja sekä esimerkiksi allergiat ja stressitason. Mukaan asiakas saa mittauksen tuloksen ja ravintosuosituksia, Paulus selittää. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI (Kuva: Maria Ruuska) Kunniakirjaa ja titteliä Porvoossa oli vastaanottamassa iloinen joukko turkulaisia Yrittäjänaisia, yhdistyksessä on yli 300 jäsentä ja sen puheenjohtaja on Taina Kannus. Turun yrittäjänaiset vuoden yhdistys 2013 Turun Yrittäjänaiset sai vuoden aktiivisimman yhdistyksen tittelin Suomen Yrittäjänaisten Yrittäjänaispäivillä Porvoossa huhtikuussa ansionaan erityisesti runsas, monipuolinen ja tasokas ohjelma jäsenistölle. Viime vuonna ohjemassa oli muun muassa vuosittainen koulutusristeily, yhteinen ulkoilupäivä, verenluovutusryhmä, muotinäytös, ka- lastusretki, kuulemisen ilta, elämysravit, venäläinen ilta, Pietarin matka, tutustumiskäyntejä, naisteniltoja, koulutusta, sauvakävelyä, vesijumppaa, nia tanssia, zumbaa, seniorinaisten Ikinuoret. Yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä kunnallisen ja yksityisen sektorin sekä yrittäjäj är j estöj en kanss a y r itt ämis en positiivisten edellytysten luomiseksi. Top Management Forum Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exe palkitsi Top Management Forumissa vuoden johtajan ja johtamiskouluttajan kolmatta kertaa. Vuoden johtajaksi valittiin Ascom Miratel Oy:n toimitusjohtaja Janne Kostamo ja johtamiskouluttajaksi yliopistotutkija Peter Zettinig kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitokselta. – Janne Kostamolla on yrittäjätausta Miratelista, ja hän on yrityskaupan jäl- keen jatkanut Ascom Miratelin luotsaamista yrittäjämäisellä, tulevaisuuteen katsovalla ja innovatiivisella otteella. Kostamon johtamistapaa on luonnehdittu lempeän määrätietoiseksi ja välittäväksi ja hän suhtautuu myönteisesti kouluttautumiseen ja kehittämiseen, TSE exen johtaja Kirsi Kostia perustelee vuoden johtajan valintaa. Peter Zettinigiä kiitettiin erityisesti käytännön lähelle tuodusta opetustyylistään. Kauppakeskus Skanssi 5 vuotta Turkulainen kauppakeskus Skanssi vietti huhtikuussa viisivuotisjuhlaansa myönteisissä merkeissä. Skanssi on saavuttanut reilun viidenneksen (22 prosenttia) Turun kauppakeskusmarkkinoista ja kävijämäärä on noussut 15 miljoonaan. Skanssin toimitusjohtaja Liisa Nikkanen kertoi olevansa tyytyväinen myynnin kehitykseen, jossa läpimurto tapahtui tilikautena 2011-2012 . Tänä vuonna odotukset ovat maltilliset ja tavoite on markkinaosuuden säilyttäminen. Kauppakeskuksen ympärille rakentuu Skanssin kaupunginosa, joka perustuu juhlatilaisuudessa puhuneen Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen mukaan kestävän kehityksen periaatteelle ja tulee olemaan kaupungin strategisen maankäytön kärkihankkeita - uuden Turun näyteikkuna, jossa kokeillaan uu- sia, ympäristöystävällisiä innovaatioita sekä rakentamisessa että joukkoliikenteessä. Kauppakeskuksen saamat kaksi energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden LEED-sertifikaattia täydentävät samaa perusajatusta. Liisa Nikkanen on tyytyväinen kauppakeskus Skanssin kehittymiseen. Vuoden Mestari 2013 Talonrakennusteollisuuden Lounais-Suomen piiri ry:n Vuoden mestariksi 2013 valittiin NCC Rakennus Oy:n vastaava työnjohtaja Toni Tuominen. Tunnustus perustuu pitkäaikaiseen, arvostettuun toimintaan erilaisten rakennuskohteiden toteuttajana ja vii- meksi erityisesti Turun Kupittaanpuiston alueen kerrostalokohteiden vastaavana työnjohtajana. Kohteiden rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa ja Tuominen on johtanut alueen työmaita esimerkillisesti ja saanut toiminnastaan poikkeuksellisen hyvää Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Vuoden johtaja Janne Kostamo (oik.) ja johtamiskouluttaja Peter Zettinig kukitettiin Top Management Forumissa. Innoaura-palkinto oppimispeleille Turkulainen pelialan yritys NordicEDU on voittanut oppimispeleillään Innoaura – luovaa liiketoimintaa Varsinais-Suomesta 2014 -kilpailun. Valintaraadin perustelujen mukaan NordicEdun oppimispelit yhdistävät perinteistä koulutusta uuteen ohjelmisto- ja peliosaamiseen. Kilpailussa kunnianmaininnan saanut kustavilainen ArtTeatron Cirque Dracula tarjosi NordicEdulle vahvan vastuksen. Innoaura-kilpailulla halutaan tukea Varsinais-Suomen luovia aloja ja siinä valitaan vuosittain maakunnan eniten luovuutta tai luovaa potentiaalia omaava yritys. Tarkoituksena on tehdä luovia toimialoja tunnetuksi ja lisätä niiden arvostusta, innostaa alalle uusia yrittäjiä, nostaa esille hyviä esimerkkejä ja tarjota julkisuuden kautta palkit- taville mahdollisuuksia hyödyllisiin kontakteihin. Kilpailun järjestää Varsinais-Suomen liitto ja voittosumma on 8 000 euroa. Nordic Edun osaajatiimi on kehittänyt pelejä matematiikan, englannin ja kirjoittamisen oppimiseen. Toni Tuominen sai Vuoden Mestari -tunnustuksen piirin kokouksessa Suomalaisella Pohjalla Turussa. palautetta. Toni Tuominen on valmistunut insinööriksi (AMK) Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2001 ja tullut NCC Rakennus Oy:n palvelukseen elokuussa 2002. Hän on myös ansioitunut pienoiskiväärin ja ilmakiväärin pistepenkkiammunnassa. Yritys & Talous 19 s y t y l i ä S a a l ti le ... l e k i a k Pelican Self Storage nyt Turussa! 4 kuukauden ajan* * Tarjous voimassa rajoitetun ajan, valituista varastotiloista, koskee ainoastaan uusia asiakkaita, ei sisällä aloitusmaksua. 0207 007 700
© Copyright 2024