Switch- tutkimuksen tuloksia

meDtrOnICIn POHJOISm aInen uutISLeHtI
nrO 1 2012
Switchtutkimuksen
tuloksia
jatkuva glukoosimonitorointi
tehoaa | sivuT 16 – 17
kryoablaatio täydentää hyvin RF-hoitoa | sivu 3
januarimötet-kuulumisia | sivuT 4 – 6
vähäinen tietämys nph:sta johtaa virhediagnooseihin | sivu 19
| 1
E PÄÄKIRJOITUS
RAUNO HEIKKINEN
Hyvät tulokset enteilevät valoisampaa
tulevaisuutta pitkäaikaissairaille
Kun ajattelen lähestyvää, valoisaa tulevaisuutta, en tarkoita pelkästään kevään tuloa piknikkeineen, päättäjäisjuhlineen ja työpaikan kesätapahtumineen. Tässä Medleyn numerossa kerromme uusista ja jännittävistä
hoitomuodoista, jotka enteilevät pitkällä aikavälillä valoisampaa tulevaisuutta monille pitkäaikaissairaille.
Munuaisten hermojen denervaatio (renal denervation, RDN) on uusi korkean verenpaineen hoitomenetelmä, joka on otettu hiljattain käyttöön useilla klinikoilla Pohjoismaissa. Olemme aiemmin esitelleet ruotsalaisia ja tanskalaisia keskuksia, joissa menetelmä on otettu käyttöön, ja nyt ovat vuorossa ensimmäiset
norjalaiset hankkeet Tromssasta ja Ullevålista. Suomessa hoitomuodon on aloittanut ensimmäisenä
Helsingin yliopistollinen keskussairaala. Korkea verenpaine on merkittävä, yleistyvä terveysongelma, joka
koskettaa nykyään noin 1,2:ta miljardia ihmistä maailmassa. Se aiheuttaa usein hengenvaarallisia tiloja,
kuten aivohalvauksia ja sydäninfarkteja. RDN-hoidossa verenpainetta alennetaan katkaisemalla munuaisiin
johtavat ja munuaisista lähtevät sympaattiset hermoradat radiotaajuusablaatiolla. On hienoa, että
Tukholman Södersjukhuset-sairaalan ensimmäiset kolmen kuukauden seurantatulokset vastaavat erinomaisesti aiempien tieteellisten tutkimusten hyviä tuloksia.
Toinen hyvä uutinen on, että syväaivostimulaatiolla (Deep Brain Stimulation, DBS) on saavutettu läpimurto erittäin vaikeaa epilepsiaa sairastavien potilaiden hoidossa. Erinomaisten tulosten takana ovat
Tampereen yliopistollisen sairaalan neuromodulaatiohoidoille omistautuneet lääkärit. Sairaalassa aloitettiin
hoitoresistentin epilepsian DBS-hoito ensimmäisenä Pohjoismaissa, ja siellä on tehty myös eniten implantointeja koko Euroopassa. Marraskuussa julkistettu kolmen kuukauden tulosten yhteenveto osoitti, että toimintakykyä heikentävien kohtausten määrä oli laskenut seitsemällä potilaalla 75–95 prosenttia.
Lopuksi vielä muutama sana tärkeästä aiheesta, nimittäin Switch-tutkimusta koskevasta artikkelista.
Tutkimuksen mukaan kaikenikäiset kokeneet insuliinipumpun käyttäjät, joiden diabetes on huonossa hoitotasapainossa, voivat alentaa HbA1c-arvoaan tehokkaasti käyttämällä jatkuvaa glukoosimonitorointia
(CGM). Useat aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että CGM auttaa alentamaan HbA1c-arvoa, mutta
varmuuteen ei ole päästy siitä, koskeeko tämä myös lapsia ja nuoria. Nyt tiedämme, että näin on!
Odotan innolla, että pääsen kertomaan lisää hyviä uutisia Medleyn tulevissa numeroissa. Vuosi 2012
tuo varmasti tullessaan lukuisia uusia läpimurtoja hoitomuotojemme tiimoilta. Sitä odotellessani haluaisin
kuulla, mitä mieltä te lukijat olette lehdestämme. Palautetta ja ehdotuksia voi lähettää osoitteeseen
[email protected].
Medley on Medtronicin asiakaslehti, joka on suunnattu lääkäreille, muille terveydenhuollon ammattilaisille,
journalisteille ja terveydenhuollon mielipidevaikuttajille. Medleyn voi nyt tilata sähköpostitse. Lähettämällä
viestin osoitteeseen [email protected] voit tilata neljästi vuodessa ilmestyvän lehden pdf-muodossa,
ilmoittaa osoitteenmuutoksesta tai peruuttaa tilauksesi. Kirjoita otsikoksi ”Medley-prenumeration” ja lisää
viestiin nimesi sekä sähköpostiosoitteesi.
Medtronic AB:lla on julkaisulupa Medley-lehdelle, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
vastaava toimittaja: Reidar Gårdebäck Toimituspäällikkö: Elenore Schmidt
valokuvat: Medtronic, Benjamin Suomela, Christian Evers Tekstit ja asettelu: Care of Haus
osoite: Medtronic AB, Box 1034, 164 21 Kista, Sverige puhelin: 08-568 585 00 Faksi: 08-568 585 01
sähköposti: [email protected] verkkosivut: www.medtronic.se
©2012 Medtronic AB. Medtronic® on yksi Medtronic Inc:n rekisteröidyistä tavaramerkeistä. Muut Medleyssä
mainitut tavaramerkit, tuotenimet ja hoitomuotojen nimet ovat Medtronicin tai omistajiensa omaisuutta.
LJÖMÄRKT
MI
JOUTSENMERKKI PAINOTUOTE 341 091
341 091
2 |
tutkimusten tavoitteena oli selvittää uuden
kryoablaatiotekniikan hyviä puolia, joiden
ansiosta suuren riskin potilaita voidaan hoitaa
tehokkaasti ilman komplikaatioriskiä.
Hamid Bastanin käsitys potilaiden kohtaamisesta: ”Kaikille on tarjottava turvallista ja tehokasta hoitoa”.
Karoliinisessa yliopistosairaalassa työskentelevä Bastani pyrkii aktiivisesti kehittämään sairaalan toimintaa tutkimustyön kautta ja ehkäisemään ablaatiovaurioita.
.
tutkimusten mukaan kryoablaatio
täydentää hyvin radiotaajuushoitoa
Karoliinisen yliopistosairaalan kardiologi ja elektrofysiologi Hamid
Bastani arvioi tohtorinväitöskirjassaan ”Kryoablation av hjärtarytmier”
(rytmihäiriöiden kryoablaatio) kryoablaation vaikutusta eteisrytmihäiriöihin neljässä eri tutkimuksessa.
Bastani osoittaa väitöskirjassaan, että kryoablaatio
on turvallinen ja tehokas vaihtoehto radiotaajuusablaatiolle eteis-kammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardian (AVNRT), AV-solmukkeen / Hisin
kimpun eteis-kammiokiertoaktivaatiotakykardian
(AVRT), ektooppisen eteistakykardian (EET) sekä
sinussolmukkeen/palleahermon läheltä alkavien
ektooppisten eteistakykardioiden yhteydessä.
Tutkimusten mukaan kryoablaatio ei aiheuta
pysyviä vaurioita sydämen johtoradoille eikä palleahermolle. Lisäksi Bastani toteaa väitöskirjassaan, että isthmuksen kautta johtuvan eteislepatuksen yhteydessä kryoablaatiolla saadaan radiotaajuusablaatioon verrattavia tuloksia, mutta kipua
aiheutuu huomattavasti vähemmän.
– Vuosien 2003 ja 2010 välillä tehtyihin tutkimuksiin osallistui yhteensä noin 500 potilasta,
Bastani sanoo. Potilaat kuuluivat neljään yleisimpään potilasryhmään, joille radiotaajuusablaatio saattaa olla vahingollista. Radiotaajuushoito on
tehokasta, mutta sen käyttöä rajoittaa tiettyjen
vakavien komplikaatioiden riski. Korkean asteen
nollaToleRanssi komplikaaTioille
– Karoliinisessa yliopistosairaalassa on
asetettu nollatoleranssi komplikaatioille.
Esimerkiksi pysyvän AV-katkoksen, sinussolmukkeen toimintahäiriön ja palleahermon pareesin kaltaiset komplikaatiot voidaan välttää käyttämällä kryoablaatiota.
Käytämme kryoablaatiota myös kivuttomana vaihtoehtona radiotaajuusablaatiolle
eteislepatuksen hoidossa
AV-katkoksia esiintyy jopa prosentilla hoidetuista
AVNRT-potilaista ja jopa kymmenellä prosentilla
hoidetuista potilaista, joilla on oikoratoja, eritoten
eteis-kammiosolmukkeen ja Hisin kimpun läheisyydessä. Sinussolmukkeen lähelle tehdyn EET:n
radiotaajuusablaation mahdollisena komplikaationa on tunnetusti sinussolmukkeen toimintahäiriö. Palleahermon lähelle tehty oikean eteisen
lateraalisen seinämän eteistakykardian ablaatio
voi puolestaan vaurioittaa palleahermoa.
Keuhkolaskimon ahtauma ja eteisen ja ruokatorven välinen fisteli ovat eteisvärinän radiotaajuusablaation melko harvinaisia mutta hyvin vakavia
komplikaatioita.
– Radiotaajuusablaatio aiheuttaa myös kipua,
jos toimenpidealueella on verisuonia, kuten alaonttolaskimo tavanomaisen eteislepatuksen
ablaatiohoidossa tai keuhkolaskimo eteisvärinän
ablaatiohoidossa. Radiotaajuushoidon komplikaatioiden pelko voi saada sekä potilaan että lääkärin
pidättäytymään parantavasta ablaatiohoidosta
vaikeista oireista huolimatta.
TuRvallisTa hoiToa kaikille
– Tutkimusten tavoitteena oli selvittää uuden kryoablaatiotekniikan etuja, joiden ansiosta suuren
riskin potilaita voidaan hoitaa tehokkaasti ilman
komplikaatioriskiä.
– Mielenkiintoinen havainto oli, että noin
30 prosentille tutkimukseen 2 (suuren riskin AVRT)
ja tutkimukseen 3 (suuren riskin EET) osallistuneista potilaista oli tehty elektrofysiologinen tutkimus
ablaatiovalmiudessa. Radiotaajuusablaatio oli kuitenkin jätetty tekemättä suuren AV-katkosriskin
vuoksi. Kryoablaatiolla pystyttiin sitä vastoin
tarjoamaan parantavaa hoitoa kaikille potilaille,
Bastani kertoo.
TehokasTa, TuRvallisTa ja
kivuTonTa
– Kryoenergia on tehokas, turvallinen ja kivuton
menetelmä, jota voidaan käyttää tiettyjen rytmihäiriöiden parantavana hoitona, kun radiotaajuusablaatioon liittyvä AV-katkosriski on suuri
(AV-solmukkeen lähellä sijaitsevat oikoradat ja
eteistakykardiat) tai melko suuri (AVNRT tai posteroseptaaliset oikoradat), sanoo Bastani.
– Kryotekniikasta on hyötyä myös tapauksissa,
joissa rytmihäiriöpesäke sijaitsee lähellä palleahermoa, sinussolmuketta, verisuonia, sepelvaltimoita tai alaonttolaskimon ja trikuspidaaliannuluksen välistä kannasta.
– Historiallisesti katsottuna radiotaajuushoitoa
on tutkittu enemmän kuin kryoablaatiota ja se
säilyy edelleen merkittävänä hoitovaihtoehtona.
Kryo-ablaatio puolestaan täydentää radiotaajuustekniikkaa ja antaa meille mahdollisuuden hoitaa
kaikkia rytmihäiriöpesäkkeitä tehokkaasti ja
aiheuttamatta suuria komplikaatioriskejä. Jos
pysytellään vain radiotaajuustekniikassa, tietyt
rytmihäiriöt jäävät hoitamatta tai hoito voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita.
| 3
Januarmøtet 2012
– kardiologisten laitteiden uusia tuulia
4 |
Perusajatuksemme on esitellä CRT-, ICDja tahdistintekniikan uusimpia tutkimustuloksia
ja tarjota foorumi tulevaisuudennäkymille.
Eva Clausson, Januarimötet-tilaisuuden koordinaattori ja Medtronicin CRDM-liiketoimintayksikön
Pohjoismaiden koulutusvastaava
Kiinnostus kardiologisten laitteiden tekniikkaa kohtaan on nyt huipussaan. Yli 50 sairaalan ja vielä useampien klinikoiden edustajat kokoontuivat Medtronicin jokavuotiseen Januarimötet-tilaisuuteen, joka järjestettiin Tukholman World Trade Centerissä 26.–27.1. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti joitakin tapaamisessa käsiteltyjä aiheita. Ensin kuitenkin
Medtronicin Eva Clausson kertoo tapahtuman perusajatuksesta.
– On upeaa, että Januarimötet kerää vuosi toisensa jälkeen lukuisia osallistujia, sanoo Eva Clausson,
tilaisuuden koordinaattori ja Medtronicin CRDMliiketoimintayksikön Pohjoismaiden koulutusvastaava. Tänä vuonna ilmoittautumisia sateli viime
hetkeen saakka, ja pelkäsimme, etteivät viimeisenä ilmoittautuneet mahtuisi mukaan.
– Monet osallistujat ovat kertoneet, että nimenomaan tilaisuuden monipuolinen aihevalikoima
saa heidät palaamaan vuosi toisensa jälkeen.
Perusajatuksemme on esitellä CRT-, ICD- ja tahdistintekniikan uusimpia tutkimustuloksia sekä tarjota foorumi tulevaisuudennäkymille.
Tapaamisessa on vuosien varrella esitelty lukuisia tutkimuksia. Kokemuksiaan ja havaintojaan
ovat jakaneet niin rekisteritutkimusten kuin kliinisten tutkimusten vastaavat tutkijat. Viime vuonna esittelimme Medtronicin tekemän maailman
ensimmäisen virtuaalisen ICD-tutkimuksen.
– Eräs vuoden puheenaiheista European
Society of Cardiologyn kesäkongressissa oli The
European CRT Survey -tutkimus, jossa tarkasteltiin
CRT-hoidon kokonaiskuvaa kliinisessä käytännössä Euroopassa. Fredrik Gadler esitti perjantaina
kiinnostavan yhteenvedon tutkimuksesta.
E
Tekniikkapäivä ja implantointitapaaminen
Torstaina oli perinteinen tekniikkapäivä, jonka
aikana satakunta osallistujaa sai tutustua joidenkin Medtronicin laitteiden teknisiin ominaisuuksiin ja ohjelmointiin. Lisäksi perehdyttiin tietokonesimuloinnin perusteisiin MR-yhteensopivien
elektrodien testauksessa.
Tekniikkapäivän rinnalla järjestettiin implantointitapaaminen CRT-laitteiden implantoijille.
Panelisteihin kuului muiden muassa San Diego
Medical Centerin kardiologi Ulrika Birgersdotter
Green. Hän kertoi muun muassa Yhdysvalloissa
saamistaan kokemuksista erilaisten katetrien käytöstä elektrodien asettamisessa.
Ruotsin tahdistin- ja
ICD-rekisteri paljastaa
suuren hoitovajeen
E
Karoliinisen yliopistosairaalan sydänklinikan
ylilääkäri Fredrik Gadler
aloitti perjantain tapaamisen käsittelemällä ajankohtaista aihetta, uusimpia
tietoja Ruotsin tahdistin- ja ICD-rekisteristä.
Ehkäpä huomiota herättävin uutinen oli, että ICDimplantointien määrä ei kasvanut lainkaan vuonna 2011 ja että Ruotsi sijoittuu tältä osin kansainvälisissä vertailuissa jälkijoukkoon. Gadler huomautti lisäksi, että vaikka ICD-hoidon hyödyt on
osoitettu suurissa kliinisissä tutkimuksissa ja suositusaste on korkea, hoitovaje on edelleenkin suuri.
European CRT Survey
– yhteenveto
E
Gadler jatkoi esitystään yhteenvedolla European
CRT Survey -tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin CRT-hoidon kokonaiskuvaa kliinisessä käytännössä eurooppalaisilla klinikoilla. Mukana oli
myös 321 potilasta 18 ruotsalaissairaalasta. Vain
saksalaisten osuus tutkimuksesta oli suurempi.
Satunnaistettuihin tutkimuksiin verrattuna
tutkimuksen potilaat olivat iäkkäämpiä
(31 prosenttia oli yli 75) ja suuremmalla osuudella
(23 prosentilla) oli eteisvärinää. Tämä vastaa
paremmin käytännön hoitotyössä kohdattavia
potilaita. Tutkimukseen osallistui yhteensä
2 438 potilasta, joista neljäsosa sai CRT-tahdistimen
ja loput saivat CRT-ICD-laitteen.
Tutkimustulokset: naiset hyötyvät
enemmän CRT-hoidosta
E
Jo aiemmin on tiedetty, että sydämen vajaatoiminnan hoito tehoaa yleisesti paremmin naisiin
kuin miehiin. European CRT Survey osoittaa nyt,
että tämä pätee myös CRT-hoitoon. Naiset näyttävät hyötyvän hoidosta enemmän kuin miehet,
mutta tästä huolimatta naisille tarjotaan huomattavasti harvemmin mahdollisuutta hoitoon.
Gadlerin mukaan kyse ei voi olla pelkästään siitä,
että vajaatoiminta kehittyy naisille yleensä myöhemmin kuin miehille. CRT-hoito on osoittautunut
erittäin hyödylliseksi myös potilaille, joilla on
eteisvärinää, mutta täysi hyöty hoidosta saadaan
toki sinusrytmillä. On huomionarvoista, että
potilaat, joiden tavallinen tahdistin on vaihdettu
CRT-laitteeseen sydämen vajaatoiminnan kehityttyä, selviytyvät erittäin hyvin. Laitteen päivitystä
voidaan siten perustellusti suositella tarpeen
mukaan. Gadler tähdensi lopuksi, että satunnaistettujen kliinisten tutkimusten tulokset vastaavat
tuloksia, joita klinikoilla saadaan todellisuudessa.
Uutta tietoa
REVERSE-tutkimuksesta
E
Professori Cecilia Linde
Karoliinisesta ylio­pisto­sai­
raa­
lasta kertoi REVERSEtutkimuksen
uusista
tuloksista ja esitti yhteenvedon CRT-hoidon nykyisestä tietotasosta. Linden
mukaan pyritään jatkuvasti löytämään varmempia
tapoja tunnistaa CRT-hoidosta todennäköisimmin
hyötyvät potilaat. Moniin kysymyksiin on jo
löydettykin vastaukset. CRT-hoidosta hyötyvät
eniten potilaat, joiden leveät QRS-kompleksit johtuvat vasemman puolen haarakatkoksesta. Lisäksi
on havaittu, että mitä leveämpi potilaan QRSkompleksi on ennen CRT-hoitoa, sitä enemmän
apua hoidosta on. Linden kertoi, että dilatoivaa
kardiomyopatiaa sairastavat potilaat hyötyvät
CRT-hoidosta enemmän kuin potilaat, joilla on
iskeeminen sydänsairaus.
| 5
Vieraileva luennoija Luc Jordaens
Rotterdamin Erasmus Medical
Center -sairaalan rintaelinkeskuksessa jakoi kattavaa kryoablaatio-osaamistaan.
CRT muillekin kuin
vajaatoimintapotilaille?
E
Kardiologi Cecilia Rorsman
Varbergin sairaalasta esitti
näyttöä siitä, että CRT-laite
kannattaa implantoida
bradykardiapotilaille, jotka tarvitsevat voimakasta
stimulointia, jos potilaalla katsotaan olevan kohonnut riski sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen.
Kohonnut riski liittyy esimerkiksi alentuneeseen
sydämen toimintakykyyn (EF), leveisiin QRSkomplekseihin, aiempiin vajaatoimintaoireisiin tai
aiempaan sydäninfarktiin. Rorsmanin mielenkiintoinen ja innoittava esitys sai monet miettimään
uudelleen myös oman klinikkansa toimintatapoja.
Nykypäivän ja
tulevaisuuden
digitaalinen
laiteklinikka
E
Gävlen sairaalan kardiologi Per-Erik Gustavsson
kertoi
kokemuksiaan
digitaalista tekniikkaa hyödyntävästä laiteklinikasta. Hän käsitteli esityksessään sekä nykyisin käytössä olevaa huipputekniikkaa että tulevaisuudennäkymiä. Gustavsson kertoi, miten laitteen
­tiedot voidaan siirtää suoraan potilaan sähköiseen
sairauskertomukseen. Lähitulevaisuudessa poti­­
laat voivat ladata laitteensa tiedot Carelink Express
-järjestelmään hoitokodissa tai lähimmällä terveysasemalla. Keskussairaalan henkilökunta voi sitten
tarkistaa tiedot internetin kautta. Tämä toimintamalli säästää sekä tahdistinpoliklinikan että
potilaan aikaa.
Lääkärin rooli
laitehankinnoissa
potilaille parasta mahdollista hoitoa. Greenin
mukaan on äärimmäisen tärkeää, ettei päätöksiä
laitehankinnoista jätetä pelkästään talousosaston
harteille. Hän painotti, että lääkäreillä on eniten
tietoa siitä, mitkä laitteet ovat parhaita potilaiden
kannalta. Jos hankintaosasto ei halua apua hankintoihin, Green neuvoo pysymään lujana ja hivuttautumaan pikku hiljaa mukaan päätöksentekoprosesseihin. Tähän liittyy myös hänen mottonsa:
”Don’t take no for an answer!”.
Sveitsin Tolochenazissa
toimiva Medtronicin terveysekonomi
Anna
Sohlberg jatkoi samasta
aiheesta painottamalla
hankintojen terveystaloudellisia vaikutuksia.
Tarvitaan laajempi näkökulma, jossa ei metsästetä
pelkästään hinnaltaan edullisinta tuotetta.
Sohlberg huomautti, että terveystaloudellisia
näkökohtia ei aina huomioida, mikä voi aiheuttaa
suuria kustannuksia pitkällä aikavälillä.
E
Ulrika Birgersdotter Green
kertoi innoittavassa esityksessään, miten hän sai
sinnikkään työn tuloksena
enemmän sananvaltaa klinikkansa laitehankinnoissa. Tavoitteena oli tarjota
6 |
Vakiintuneesta kryotekniikasta
uraauurtavaan KBT-terapiaan
E
Euroopan kokeneimpiin ablaation asiantuntijoihin kuuluva Luc Jordaens kutsuttiin luennoimaan kryoablaatiosta. Jordaens työskentelee
Rotterdamissa sijaitsevan Erasmus Medical Center
-sairaalan rintaelinkeskuksessa. Hänen perusteel-
lista teknistä osaamista kuvastavassa esitelmässään yhdistyi vankka kokemus ja huumorintaju.
Sarah Andersson Lundin
Kognio-keskuksesta esitteli seuraavaksi pilottihankkeen, johon hän
osallistui yhdessä sairaalan kardiologien kanssa.
Hankkeessa tarjotaan
varhaisessa vaiheessa KBT-terapiaa (kognitio
based therapy) ICD-potilaille, joilla esiintyy pitkäaikaista ahdistusta implantoinnin jälkeen.
Hankkeen tulokset ovat osoittautuneet erinomaisiksi, ja niiden perusteella nykyistä useammat klinikat hyötyisivät somaattisen hoidon ja terapian
yhdistämisestä. Näin potilaat saisivat parasta mahdollista hoitoa. Anderssonin esitys sisälsi lukuisia
kuvaavia ja ajatuksia herättäviä esimerkkejä kehon
reaktioiden ja mielen yhteyksistä.
Pitkäkestoinen
monitorointi
eteisvärinäepäilyissä
E
Januarimötet-tapaamisen
päätti Örebron yliopistollisen sairaalan kardiologi
Espen Fengsrud kertomalla
miksi ja miten implantoitava sydänmonitori voi
pitkäaikaisseurannassa auttaa potilaita, joilla
epäillään eteisvärinää.
LIFenet
– nopeuttaa päätöksentekoa
akuutin sydäninfarktin
hoidossa
Verkkopohjaisen liFENET System 5.0 -järjestelmän avulla
ambulanssihenkilöstö voi lähettää diagnostisen
12-kytkentäisen EKG:n tulokset sairaalaan potilaan tilan
arviointia varten. Sairaalassa potilas voidaan ohjata arvioinnin
perusteella suoraan joko sepelvaltimoiden kuvaukseen,
sydänteho-osastolle tai ensiapuun. Näin säästetään
ratkaisevia minuutteja sydäninfarktin hoidossa.
– Ambulanssissa otettua EKG:tä tarkastelemalla
pystymme nopeasti päättelemään, onko potilaalla
meneillään sydäninfarkti, sanoo sairaanhoitaja
Helena Jakobsson Malmössä toimivan Skånen yliopistollisen sairaalan sydänteho-osastolta.
poTilaan ohjaaminen oikeaan paikkaan
sääsTää aikaa
– Jos EKG:stä ilmenee akuutti sydäninfarkti, jonka
pystymme hoitamaan heti, ohjaamme potilaan
ambulanssista suoraan angiolaboratorioon, jossa
suoni voidaan avata pallolaajennuksella. Potilasta
ei tarvitse viedä ensin ensiapuun kardiologin tutkittavaksi, josta hänet kuitenkin tuotaisiin lopulta
meille. Näin säästyy aikaa, ja mitä nopeammin
saamme tukkeutuneen suonen auki, sitä enemmän sydänlihassoluja pelastuu, Jakobsson toteaa.
Ambulanssihenkilöstö saa lisäksi ohjeet sydänteho-osaston vastaavalta lääkäriltä. Ohjeissa
määrätään muun muassa potilaalle annettava akuutin vaiheen lääkitys, kuten verenohennuslääkitys,
jota tarvitaan ennen sepelvaltimotoimenpidettä.
Helena Jakobsson.
Näin potilas saa laadukkaampaa ja nopeampaa
akuuttihoitoa.
liFeneT uloTTuu laajalle
Skånen alueella on viisi LIFENET-asemaa: Malmö,
Lund, Ystad, Helsingborg ja Kristianstad.
Ambulanssista voidaan lähettää EKG mihin tahansa näistä sairaaloista. Malmössä vastaanotettujen
EKG-käyrien tulkinnasta vastaavat sairaanhoitajat,
jotka ovat suorittaneet EKG-koulutuksen ja läpäisseet EKG-tulkintakokeen.
– Meillä tulkintoja saa tehdä vasta kun on työskennellyt täällä vähintään puoli vuotta, sanoo
Jakobson. Lisäksi meillä on tietyt kriteerit, joiden
täyttyessä hoitajan on pyydettävä lääkäriä arvioimaan EKG-käyrä. Esimerkiksi ST-nousuinfarktia
epäiltäessä hoitajan on kutsuttava paikalle aina
lääkäri, joka tulkitsee EKG:n ja antaa toimintaohjeet ambulanssihenkilöstölle.
Järjestelmän ansiosta apua voidaan tarvittaessa saada myös oman sairaalan ulkopuolelta.
Lähettämällä ambulanssissa otetun EKG:n suojaLIFENETin ansiosta
potilaan EKG voidaan
ottaa ambulanssissa
ja arvioida saman tien
sairaalassa. Näin potilas pääsee nopeammin oikeaan hoitoon ja ensiapupolin
kuormitus pienentyy.
tussa sähköpostiviestissä voidaan saavuttaa
Skånen alueella kolmisenkymmentä kardiologia,
joten avun saanti on nopeaa. EKG-käyrä voidaan
lähettää Malmöstä myös eteenpäin muille
LIFENET-asemille.
lyhenTää myös lonkkapoTilaiden odoTusaikoja
– Käytämme ambulanssi-EKG:tä ja LIFENETiä myös
muissa tilanteissa. Meille tulee esimerkiksi paljon
potilaita, jotka ovat kaatuneet ja murtaneet lonkkansa. Potilas saattaa joutua ensin makaamaan
pitkään ensiapupolilla. Sen jälkeen hän joutuu
odottamaan pääsyä ortopedin konsultaatioon ja
röntgenkuvaukseen. Kaikkiaan siinä kuluu runsaasti aikaa. Sen vuoksi kehitimme ”Snabbspår
Höft” (Lonkan pikaraide) -hankkeen. Tarkistamme
lonkkapotilaalta otetun ambulanssi-EKG:n ja
arvioimme, onko se normaali. Jos kaikki on kunnossa, potilas lähetetään suoraan röntgeniin.
Hanke on helpottanut toimintaa huomattavasti, ja
potilaat pääsevät leikkaukseen nopeammin. Myös
ensiapupoliklinikan kuormitus on pienentynyt.
– Mielestäni on erittäin tärkeää, että meillä on
käytössä hyvin toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa nopeat arvioinnit ja päätökset potilaan parhaaksi. LIFENET on helppokäyttöinen ja johdonmukainen, ja uudet käyttäjät oppivat sen nopeasti. Sen käyttö on sujuvaa, ja EKG-käyrien laatu on
hyvä. LIFENETin ansiosta voimme tarjota oikeaa
hoitoa viipymättä – ja se on todella tärkeää,
Jakobsson kiteyttää.
| 7
Hoitoresistenttiä verenpainetautia sairastavien potilaiden
suuri määrä on merkittävä kliininen ongelma. On mahtavaa,
jos tätä potilasryhmää uhkaavia liitännäissairauksia
­pystytään ennaltaehkäisemään.
Terje Steigen toimii toimenpidekardiologina Pohjois-Norjan yliopistollisessa sairaalassa Tromssassa ja yliamanuenssina
Tromssan yliopistossa.
Munuaisten hermojen denervaatio Norjassa
Norjalaisissa sairaaloissa on otettu käyttöön munuaisten hermojen denervaatio korkean ­verenpaineen hoidossa potilailla, joille ei ole ollut apua lääkityksestä eikä elintapojen
­muutoksesta. Tromssassa saatiin välittömästi hyviä tuloksia kahdella ensimmäisellä potilaalla.
Nyt sairaalassa ollaan käynnistämässä tutkimusprojektia.
Valtava tarve
– Hoitoresistenttiä verenpainetautia sairastavien
potilaiden suuri määrä on merkittävä kliininen
ongelma. On mahtavaa, jos tätä potilasryhmää
uhkaavia liitännäissairauksia pystytään ennaltaehkäisemään.
Tätä mieltä on Terje Steigen, joka toimii toimenpidekardiologina Pohjois-Norjan yliopistollisessa sairaalassa Tromssassa ja yliamanuenssina
Tromssan yliopistossa.
– Kuulin munuaisten hermojen denervaatiosta
jo vuonna 2009. Kun menetelmä tuli kaupallisesti
saataville, halusimme kokeilla sitä.
Kahdelle hoidetulle potilaalle kerrottiin, että vaiku­
tus ei ehkä ala välittömästi, mutta molemmilla vaikutus todettiin jo toimenpidettä seuraavana päivänä.
– Nyt suunnittelemme tutkimusprojektia.
Kyseessä olisi pilottitutkimus, jossa käytettäisiin terveistä henkilöistä koostuvaa verrokkiryhmää.
Tarkastelun kohteena olisivat esimerkiksi elinvauriot, hoidon pitkäaikaisvaikutukset sekä vaikutukset
metaboliaan, Steigen kertoo.
Yksinkertainen tekniikka
Steigenin mukaan toimenpide on suhteellisen
helppo katetritekniikan hallitseville lääkäreille.
8 |
Kattavan kehämäisen hoitoalueen tekeminen
munuaisvaltimoon voi kuitenkin olla haastavaa,
sillä valtimoon spiraalin muodossa kohdistettavien ablaatioiden on katettava suonen koko
ympärysmitta.
– Saimme hyödyllistä opastusta Medtronicilta.
Kävin myös hankkimassa lisäoppia ja kuulemassa
muiden kokemuksista Saksassa Hallen sydänkeskuksessa ja vietin viikon Bad Krozingenissa, jossa
on tehty jo noin 150 toimenpidettä.
Hyvät mahdollisuudet
Steigenin mukaan hoitotulosten merkitys on huomattava, jos ne osoittautuvat niin hyviksi kuin hän
toivoo.
– Tärkeintä on alentaa potilaan verenpainetta,
sillä korkea verenpaine vaurioittaa elimiä ja aiheuttaa esimerkiksi sydäninfarkteja sekä munuaisten ja
sydämen vajaatoimintaa. Uskon myös, että monet
potilaat voivat vähentää lääkitystään merkittävästi,
vaikka tiedän kyllä, ettei sitä ole osoitettu eikä voida
taata. Jos verenpaine saadaan hallintaan, lääkitystä
voidaan luonnollisesti vähentää.
Steigenin mukaan hoito voi tuottaa yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä. Jos liitännäissairauksia
pystytään ehkäisemään, myös inhimillisen kärsimyksen määrä vähenee.
Myös Ullevålissa on aloitettu
– Monilla sydänpotilailla on korkea verenpaine,
jota ei saada laskemaan perusteellisellakaan hoidolla, sanoo Pavel Hoffmann, interventiokardiologisen osaston ylilääkäri Oslon yliopistollisen sairaalan Ullevålin toimipisteestä. Tämän vuoksi
osastolla aloitettiin munuaisten hermojen denervaatio.
Myös Ullevålin sairaalassa on hoidettu kahta
potilasta. Lisäksi siellä ollaan käynnistämässä tutkimusprojektia, johon osallistuu laaja tutkmusryhmä ja väitöskirjatutkija kardiologian osastolta.
Valokuvat: Jan-Fredrik Frantzen, UNN
Munuaisten hermojen denervaatiossa munuaisiin
johtavat ja munuaisista lähtevät hermoradat katkaistaan kohdistamalla suonenseinämään radiotaajuusenergiaa. Medtronicin Symplicity-katetrijärjestelmän ainutlaatuinen generaattori varmistaa ablaation potilasturvallisuuden ja parhaat
mahdolliset tulokset.
Pavel Hoffmann, interventiokardiologisen
osaston ylilääkäri, Oslon yliopistollinen
sairaala, Ullevål.
Tromssassa sijaitsevan Pohjois-Norjan yliopistollisesta sairaalan lääkärit
Pål Tande (kardiologia), Ingrid Toft, (kliinisen lääketieteen professori,
munuaissairaudet), sekä Terje Steigen (kardiologia).
Munuaisten hermojen
denervaatioon
tarvitaan hyvä
tiimi ja saumatonta
yhteistyötä
Tukholman Södersjukhuset-sairaalassa on tähän mennessä hoidettu
kuutta potilasta munuaisten hermojen denervaatiolla. Heistä neljä on
jo käynyt kolmen kuukauden seurannassa. Hoitomenestyksen taustalla on hyvä tiimi ja toimiva verenpaineklinikka, toteaa Risto Jussila, joka
vastaa PCI-yksikön toiminnasta.
Södersjukhuset-sairaalan tiimiin kuuluu toimenpidekardiologeja, yksi muu kardiologi, anestesiologi
(joka on erikoistunut sekä kardiologiaan että sisätauteihin), radiologi ja kolme sairaanhoitajaa,
jotka ovat kaikki mukana toimenpiteessä.
– Hyvien tulosten kannalta on ratkaisevaa, että
munuaisten hermojen denervaatioita tekevässä tiimissä on monialaista asiantuntemusta, Jussila
sanoo. Kivunlievitys on tärkeää, sillä toimenpide voi
olla kivulias.
Sisäinen menettely
Jussila kertoo, että toimenpiteeseen mahdollisesti
soveltuvia potilaita lähetetään verenpainevastaanotolta, jota johtaa Christina Jägrén. Potilaat ovat
kokeilleet vähintään neljää eri lääkettä tuloksetta.
Lisäksi on varmistettu, että kyse on todellakin
primääristä hypertensiosta, ja munuaisvaltimoille
on tehty MR- tai TT-angiografia.
– Tiimi tutustuu potilastapauksiin yhteisessä
tapaamisessa ja päättää yhdessä sopivan ajankohdan toimenpiteelle.
Joitakin päiviä ennen toimenpidettä toimenpidekardiologi tutustuu kaikkiin potilaan tietoihin ja
varmistaa, ettei toimenpiteen tekniselle suorittamiselle ole vasta-aiheita, kuten alhaisia trombosyyttejä
tai verenvuototaipumusta.
Potilaat käyttävät Trombyl-lääkitystä (asetyylisalisyylihappo) ennen toimenpidettä.
– Varmuuden vuoksi aloitamme aina ei-selektiivisellä angiografialla, jossa aorttaan ruiskutetaan
varjoainetta. Näin saamme käsityksen potilaan anatomiasta ja voimme varmistaa, ettei munuaisvaltimoissa ole ahtaumia.
Seuranta verenpainevastaanotolla
Seurantakäynnit järjestetään yhden ja kolmen
kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Ensimmäisen
seurantakäynnin yhteydessä tehdään 24 tunnin
verenpainemittaus. Toisella käynnillä on manuaalisen mittauksen vuoro.
– Kolmen kuukauden seurannassa käyneiden
potilaiden verenpaine on laskenut hyvin.
Kuukauden jälkeen arvo oli laskenut 33/12 mmHg,
mikä oli odotettavissa ja vastasi hyvin tieteellisten
tutkimusten tuloksia, Jussila sanoo.
Potilaiden subjektiivisten arvioiden mukaan
vointi oli parantunut huomattavasti, kasvojen ja
ylävartalon punoitus oli vähentynyt, eivätkä he
hengästyneet yhtä helposti kuin ennen.
Katse tulevaan
Södersjukhuset-sairaalassa on päätetty keskittyä
ensin toimenpiteen opetteluun. Tutkimukseen
ryhdytään, kun menetelmällä on hoidettu kymmenkunta potilasta.
– Jos munuaisten hermojen denervaation
tulokset osoittautuvat pitkän aikavälin seurannassa edelleen yhtä hyviksi, on todennäköistä,
että sydäninfarktin ja aivohalvauksen kaltaisten
liitännäissairauksien riski pienentyy merkittävästi. Tämä puolestaan vähentäisi sekä sairastuvuutta että kuolleisuutta ja siten saisi aikaan
myös huomattavia terveystaloudellisia hyötyjä,
Jussila toteaa.
Kolmen kuukauden seurannassa käyneiden
potilaiden verenpaine on laskenut hyvin.
Kuukauden jälkeen arvo oli laskenut 33/12 mmHg,
mikä oli odotettavissa ja vastasi hyvin tieteellisten
tutkimusten tuloksia, Jussila sanoo.
Risto Jussila, PCI-yksikön vastuuhenkilö, Tukholman Södersjukhuset-sairaala.
| 9
CoreValve:
Direct
aortic
approach
on hyvä vaihtoehto läppäproteesin implantoinnissa
Aorttaläpän ahtaumaa sairastavia potilaita hoidetaan yleistyvässä
määrin katetritekniikalla, jossa läppäproteesi viedään sydämeen nivusesta verisuonen kautta. Medtronic on panostanut uuden sisäänvientireitin kehittämiseen potilaille, joille nivusen kautta tehtävä toimenpide
ei syystä tai toisesta sovellu. ”Direct aortic approach” -nimellä tunnetussa toimenpiteessä katetri viedään suoraan valtimoon sydämen läheltä.
Oslon yliopistollisessa sairaalassa on äskettäin
tehty kaksi ensimmäistä toimenpidettä suoran
aorttareitin menetelmällä. Thoraxkirurgi Gry Dahle
oli mukana suorittamassa toimenpiteitä. Opettajana ja tukena toimi thoraxkirurgi ja toimenpidekardiologi Anders Jönsson, jolla on vankka kokemus suoraan aortan kautta tehtävistä toimenpiteistä muun muassa Yhdysvalloista.
Suora aorttareitti on paras vaihtoehto
osalle potilaista
– Tiedämme rekisteritietojen ja Partnertutkimuksen* perusteella, että nivusen kautta
tehdyn katetritoimenpiteen jälkeen on olemassa
perifeeristen suonten komplikaatioriski, Jönsson
sanoo. Verisuonikomplikaatioihin liittyvää sekundaarista sairastuvuutta ja kuolleisuutta ei
myöskään voi jättää huomiotta. Verisuoni komplikaatiot ovat todellinen haitta, jolla on suuri merkitys potilaalle. Uskon, että valtaosa näistä komplikaatioista voidaan välttää hyvän preoperatiivisen
diagnostiikan, potilaiden valinnan ja sisäänvientireitin suunnittelun avulla.
– Jos potilaan verisuonet ovat pieniä eikä instrumentteja voi viedä sisään nivusen tai solisvaltimon
kautta, suora aorttareitti voi olla hyvä vaihtoehto,
vaikka se onkin toimenpiteenä hieman kajoavampi,
Jönsson kertoo. Suoran aorttareitin etuna on myös
pienempi etäisyys läppään, mikä helpottaa läppäproteesin tarkkaa sijoittamista paikalleen.
Suoraan aortan kautta tehtävissä toimenpiteissä
on periaatteessa kaksi vaihtoehtoista sisäänvientireittiä. Osittaisessa sternotomiassa tehdään
pieni avaus rintalastaan. Pienessä torakotomiassa
avaus tehdään kylkiluiden väliin, sanoo Jönsson. Anders Jönsson, thoraxkirurgi ja toimenpidekardiologi, Södersjukhuset, Tukholma.
10 |
Esimerkiksi vaativan implantointikulman yhteydessä suora aorttareitti mahdollistaa implantoinnin paremman ja tarkemman hallinnan.
Kaksi mahdollista reittiä
– Suoraan aortan kautta tehtävissä toimenpiteissä
on periaatteessa kaksi vaihtoehtoista sisäänvientireittiä. Osittaisessa sternotomiassa tehdään pieni
avaus rintalastaan. Pienessä torakotomiassa avaus
tehdään kylkiluiden väliin, sanoo Jönsson. Reitti
valitaan ensisijaisesti potilaan anatomian mukaan
yksilöllisen arvioinnin perusteella.
– Täällä Oslossa kirurgit ja kardiologit tekevät
saumatonta yhteistyötä. Meillä on yhtenäinen tiimi,
joka työskentelee hybridisalissa. Työympäristön
ansiosta toimenpiteet sujuvat mutkattomasti ja
turvallisesti. Yhteistyö mahdollistaa hoidon
suunnittelun potilaan parasta silmällä pitäen.
Lyhyt matka läppään ja hyvä ohjattavuus
– Teimme hiljattain kaksi läppäimplantointia, joissa käytimme suoran aorttareitin menetelmää ja
Medtronicin CoreValve-läppää, Gry Dahle kertoo.
Toimenpiteet sujuivat erinomaisesti. Läppään oli
lyhyt matka, ja CoreValve oli helppo viedä sisään ja
E POIMINTOJA
CoRevalve islannissa
Islannissa tehtiin tammikuussa
2012 maan neljä ensimmäistä
CoreValve-implantointia
Implantoinnit tehtiin
Reykjavíkin Landspitali-sairaalassa, jossa tiimiä johti
kardiologi Kristján Eyjólfsson.
– Teimme implantoinnit nivusen kautta, ja kaikki
sujui helposti ja vaivattomasti, sanoo Eyjólfsson.
Läpän vaihtoa lukuun ottamatta toimenpide muistuttaa pitkälti pallolaajennusta, joita teemme vuosittain
lähes 700.
– Avoleikkaus ei sovellu kaikille potilaille, jatkaa Bjarni
Torfason, Landspitali-sairaalan pääkirurgi. CoreValven
ansiosta voimme nyt hoitaa nämäkin potilaat turvallisesti ja tehokkaasti.
Tavi vs savR -TuTkimus
Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan
ensimmäinen potilas on nyt osallistunut tanskalaisruotsalaiseen TAVI vs SAVR -tutkimukseen, josta olemme kertoneet Medleyn parissa aiemmassa numerossa.
n’vision
Kjell-Arne Rein,
Gry Dahle
ja Björn Bendz.
asettaa paikalleen. Katetrin vieminen aorttaan on
meille jokapäiväinen toimenpide, sillä se liittyy
olennaisesti sydän-keuhkokoneen käyttöön.
– Toisessa toimenpiteessä teimme pienen torakotomian ja toisessa osittaisen sternotomian.
Mielestäni osittainen sternotomia voi olla parempi
vaihtoehto, jos potilasta ei ole leikattu aiemmin. Jos
potilaalle on tehty ohitusleikkaus ja implantoitu
siirre, pieni torakotomia on ensisijainen menetelmä.
läpän optimaalinen asettaminen on helpompaa ja
turvallisempaa.
– Sydänvaurioilta vältytään, kun sisäänvientikohta on aortassa eikä sydämen kärjessä (transapikaalinen tekniikka). Jos potilaan sydän on erittäin
heikko, on tärkeää pyrkiä säilyttämään mahdollisimman suuri osa sydänlihaksesta.
Suoraa aorttareittiä voidaan periaatteessa
käyttää kaikille potilaille, joille olisi aiemmin tehty
transapikaalinen toimenpide, Dahle toteaa.
helpompi implanToida vinoon anaTomiaan
– Suora aorttareitti voi olla hyvä vaihtoehto silloin,
kun aortan tyven anatomia on monimutkainen,
esimerkiksi vino tai halkaisijaltaan suuri, Dahle
sanoo. Toimenpide voi soveltua myös potilaille,
joiden läppä vuotaa runsaasti, sillä uuden
Termien selitykset
THE PARTNER TRIAL: Placement of aorTic TraNscathetEr
Valve Trial. Clinical Trials. gov identifier: NCT00530894
Odotettu uutuus. Medtronicin
N’Vision-järjestelmän käyttäjät
saavat avukseen potilasraporttien
käsittelyä helpottavan N’Vision
Report Link -ominaisuuden. N’Vision Report Link mahdollistaa tietojen siirtämisen ja tallentamisen tietokoneelle tai tietoverkkoon sekä PDF-tiedostojen tulostamisen haluttuun tulostimeen. N’Vision Report Link
on yhteensopiva PC-tietokoneiden kanssa ja validoitu
käytettäväksi Medtronic Neuromodulationin lääkinnällisten laitteiden kanssa. Tuotteita voi tilata asiakaspalvelusta.
TahdisTin-, CRT- ja iCd-kuRssiT medTRoniCin
Toimipaikoissa kisTassa Tukholmassa, keväT 2012
21.3. ICD – Vaihe 2, Moduuli 7
11.4. Tahdistin – Vaihe 2, Moduuli 2
18.4. ICD – Vaihe 4 – Vaihe 1, Moduuli 9
25.4. Tahdistin – Vaihe 3, Moduuli 3
2.5.
Sydämen vajaatoiminta ja CRT, Moduuli 10
16.5. Tahdistin – Vaihe 4, Moduuli 4
30.5. Tahdistin – Vaihe 5, Moduuli 5
| 11
tampere epilepsian
DBS-hoidon etulinjassa
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa otettiin Pohjoismaissa ensimmäisenä käyttöön dBS (deep Brain Stimulation) eli syväaivostimulaatio hoitoresistentin epilepsian hoidossa. Marraskuussa järjestetyssä
konferenssissa kävi lisäksi ilmi, että TaYS johtaa 12 potilaallaan koko
Euroopan implantointitilastoja.
– Menetelmä on suoranainen läpimurto vaikeaa
epilepsiaa sairastaville potilaille, joille muista hoidoista ei ole ollut apua. On kuitenkin syytä muistaa, että olemme vasta alkuvaiheessa. Viiden tai
kymmenen vuoden kuluttua näemme varmasti
vieläkin parempia tuloksia, ja nykyistä useammat
saavat hoitoa, sanoo epileptologi Jukka Peltola.
– Tärkeintä on vähentää potilaiden vaikeimpia
kohtauksia ja parantaa elämänlaatua, toteaa puolestaan neurokirurgi Kai Lehtimäki.
12 |
hyviä Tuloksia
Marraskuussa 2011 tehtiin yhteenveto kymmenen hoidetun potilaan kolmen kuukauden seurantatuloksista.
Ennen implantointia heillä oli keskimäärin 70 epilepsiakohtausta kuukaudessa. Potilaista seitsemän reagoi
hoitoon hyvin ja kertoi toimintakykyä heikentävien
kohtausten määrän vähentyneen 75–95 prosenttia.
– Tulokset ovat vakuuttavia, erityisesti vaikeimmin sairaiden potilaiden osalta, Peltola sanoo.
– Työskentelemme edelleen hoitoon reagoi-
mattomien potilaiden kanssa säätämällä stimulointiparametreja, kertoo Lehtimäki. Tärkeintä on,
että potilailla on vähemmän kohtauksia ja jäljelle
jääneet kohtaukset ovat lyhyempiä ja lievempiä,
eikä niihin liity tajuttomuutta.
Hyvä esimerkki erinomaisista hoitotuloksista
on 23-vuotias mies, joka sairastaa monipesäkkeistä epilepsiaa. Hänelle oli aiemmin kokeiltu
vagushermon stimulointia tuloksetta. Ennen
DBS-hoitoa hänellä oli kuukaudessa keskimäärin
20 kohtausta, joista noin 15 oli vaikeita. DBShoidon ansiosta hänellä on nyt vain noin viisi
kohtausta kuukaudessa. Hän asuu omassa asunnossaan palvelutalossa ja pystyy liikkumaan
vapaammin pienentyneen kohtausriskin ansiosta.
yhTeinen aRvioinTi
– Jos potilas ei reagoi lääkehoitoon, selvitämme
DBS-laitteen saaneet potilaat ovat pääasiassa
nuoria, keskimäärin 30-vuotiaita. monet
heistä ovat kokeilleet jopa kymmentä eri
lääkettä. Juuri tällaisten potilaiden elämässä
hoito saa aikaan suurimman muutoksen.
E POIMINTOJA
Jukka Peltola.
aina, onko kyseessä paikallisalkuinen epilepsia ja
voidaanko epilepsiaa hoitaa resektiivisella
leikkauskirurgialla. Aikuisten kohdalla lopullinen
päätös resektiivisestä kirurgiamahdollisuudesta
tehdään yleensä Kuopion epilepsiakeskuksessa,
Peltola selittää.
– Jos se ei ole mahdollista, keskustelemme
potilaan kanssa neurostimulaation kokeilemisesta. Useimmat ovat kokeilleet aiemmin vagushermon stimulointia. Jos sekään ei tuota tuloksia, jäljelle jää ainoana vaihtoehtona DBS. Koko DBStiimi neuvottelee kustakin potilastapauksesta ja
ottaa kantaa koottuihin tietoihin. Kohtaukset analysoidaan eletrokliinisesti, ja lisäksi tehdään myös
MR-tutkimus erityisprotokollalla kohdetumakkeen tunnistamiseksi.
Tutkimme aivojen aineenvaihduntaa ja teemme sekä psykiatrisen että neuropsykologisen
arvioinnin. Arviointiprosessi voi viedä useita
kuukausia, joskus jopa pari vuotta.
– DBS-laitteen saaneet potilaat ovat pääasiassa
nuoria, keskimäärin 30-vuotiaita. Monet heistä
ovat kokeilleet jopa kymmentä eri lääkettä. Juuri
tällaisten potilaiden elämässä hoito saa aikaan
suurimman muutoksen.
Toimenpide tehdään neurokirurgian osastolla,
ja sinne potilaat myös tulevat ensimmäiselle
seurantakäynnille kuukauden kuluttua. Kahden
kuukauden seurantakäynnillä on taas epileptologin vuoro huolehtia potilaasta.
– Tiivis yhteistyö tiimin sisällä on ratkaisevaa, ja
todennäköisesti se on yksi menestyksemme kulmakivistä, Peltola sanoo. Sekä potilaiden valinta
että seuranta on erittäin tärkeää.
Hän arvioi, että toimenpiteitä tehdään jatkossa
vuosittain noin kymmenen. Tarve riippuu kuitenkin paljolti pitkän aikavälin hoitotuloksista.
stimulointi, joka reagoi äkillisiin muutoksiin aivoissa. Mitä paremmin ymmärrämme aivojen toimintaa, sitä paremmin voimme mukauttaa kohdealueita potilaiden tarpeisiin.
selkeä TaRve
Miksi juuri Tampereella on saatu niin hyviä tuloksia
DBS:n käytöstä?
– Olemme kiinnostuneita neuromodulaatiohoidoista. Aloitimme esimerkiksi vagushermostimulaation käytön jo varhaisessa vaiheessa. Toinen
syy on, että meillä on seurannassa runsaasti
potilaita. TAYSin potilaiden lisäksi vastaamme
myös alueen muiden keskusten epilepsiapotilaista. Sen kautta olemme todenneet, että hoidolle on
merkittävä kliininen tarve, Peltola sanoo.
– Kun kuulimme DBS:stä, halusimme ottaa sen
käyttöön mahdollisimman pian. Menestykseen on
vaikuttanut varmasti myös meidän molempien suuri
kiinnostus hoitomuotoa kohtaan, Lehtimäki lisää.
TAYSissä kaikki DBS-toimenpiteet on keskitetty
samaan yksikköön hoidonaiheesta riippumatta.
– Näin saamme kattavamman käsityksen siitä,
miten stimulointi toimii parhaiten. Muut hoidonaiheet tuottavat lisätietoa aivoista ja syventävät
käsitystämme neurobiologisista seurauksista,
Peltola sanoo.
– Oppiminen nopeutuu ja saamme yhä enemmän tietoa eri kohdealueista. Kirurgisesti katsottuna epilepsiatoimenpiteet ovat onnistuneet erittäin hyvin, ja ne ovat kohdistuneet suunnitellulle
kohdealueelle, Lehtimäki sanoo.
– Kyseinen kohdealue on muita vaikeampi paikallistaa, ja sen lähellä on useita verisuonia. Toimenpide edellyttää tarkkaa suunnittelua ja erikoistekniikkaa, koska kyseessä on tavallisesta poikkeava leikkausreitti. Asianmukaisesti suoritettuna
toimenpide on kuitenkin turvallinen.
spine saa uudeT kasvoT
Christian Waarst on Spine-liiketoimintayksikön uusi
aluepäällikkö Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Waarstilla on
taskussaan kahdeksan vuoden kokemus lääkinnällistekniseltä alalta. Viimeksi hän on työskennellyt
selkäkirurgian parissa.
– Medtronicille minut houkutteli yhtiön johtava asema
selkäkirurgiassa ja merkittävä panostus tutkimus- ja
kehitystyöhön, Waarst sanoo. Medtronicilla on mielestäni
edellytykset sekä kehittyä kansainvälisillä markkinoilla että
lisätä paikallista läsnäoloa Pohjoismaissa.
– Odotan mielenkiinnolla hedelmällistä yhteistyötä
selkäkirurgian kehittämisen parissa kirurgien,
sairaanhoitajien ja muiden sairaanhoitoalan toimijoiden
kanssa. Haluan luoda molemminpuolisen luottamuksen,
jonka pohjalta on hyvä lähteä kehittämään toimintaa.
Yhteistyökumppaneidemme on voitava luottaa siihen, että
Medtronic kuuntelee kentältä tulevia toiveita ja toimittaa
tuotteita ja ratkaisuja, joista on hyötyä sekä sairaanhoidon
toimijoille että potilaille.
lukijaTuTkimus
Suurkiitos kaikille pohjoismaiseen
lukijatutkimukseen osallistuneille!
Tutustumme huolella saamaamme
palautteeseen ja katsomme, miten
voimme vastata toiveisiinne. Voimme jo nyt taata,
että pyrimme kaikin keinoin tarjoamaan suunvuoron
lääkäreille ja sairaanhoitajille kaikista Pohjoismaista,
joskin kaikkien saaminen mukaan voi viedä aikaa.
jaTkuvaa kehiTysTä
– Uskon, että pystymme jatkossa seulomaan tarkemmin ne potilaat, jotka todennäköisimmin reagoivat hoitoon. Tällöin pystymme myös hoitamaan
useampia potilaita. Nyt tiedossamme on vain yksi
kohdealue aivoissa. Paikallistamalla epilepsiapesäkkeitä ja tunnistamalla kohtaustyyppejä
löydämme varmasti useampia kohdealueita,
Lehtimäki sanoo.
– On ehkä mahdollista kohdistaa hoito myös
useille kohdealueille, Peltola lisää ja jatkaa:
– Jos kohtauksia pystytään rekisteröimään, jatkuvaan stimulointiin on ehkä mahdollista yhdistää
epilepsiakohTaukseT jaeTaan kahTeen
pääTyyppiin
Partiaaliset (paikallisalkuiset) kohtaukset:
Kohtaukset alkavat tietyltä aivojen alueelta
mutta voivat levitä koko aivoihin. Tästä
käytetään nimitystä toissijainen yleistyminen.
E Yleistyneet kohtaukset: Kohtauksen kulku
ja oireisto ei viittaa tiettyyn anatomiseen
alueeseen. Toisin kuin paikallisalkuisessa
epilepsiassa, kohtaus ei siis ala tietyltä
aivojen alueelta.
E
medTRoniC sveRige – nyT myös FaCeBookissa
Tervetuloa lukemaan kuulumisiamme!
| 13
Sakraalinen neuromodulaatio
palautti täyden työkyvyn
Kööpenhaminan lähellä asuvalle puuseppä Anders Holberg
Pedersenille sattui rakennustyömaalla putoamistapaturma, jossa
hänen paksusuoleensa työntyi metallitanko. Vauriot veivät Andersilta
kahdeksi vuodeksi ulosteenpidätyskyvyn, ja sairaseläke näytti väistämättömältä. Saatuaan Medtronicin InterStim®-neuromodulaattorin
hän tuntee olevansa taas täysin kunnossa.
Peräsuolen sulkijalihas vaurioitui tapaturmassa
pahoin, ja lisäksi paksusuoleen tuli vaurioita. Kun
avannepussi poistettiin toipumisajan jälkeen,
ulosteenpidätyskyky ei palautunut. Anders joutui
kiirehtimään vessaan lähes 20 kertaa päivässä.
– Andersin tapaus on siitä poikkeuksellinen,
että kyseessä on mies, sanoo gastroenterologisen
yksikön ylilääkäri Michael Sørensen Hvidovren yliopistollisesta sairaalasta. Muutoin hoidamme
14 |
pääasiassa naisia, joilla on synnytysvaurioita.
Potilaiden toimintakyky ja elämänlaatu ovat usein
heikentyneet huomattavasti. Tilanteen kohentumisella on heille suuri merkitys.
Dramaattinen vaikutus elämänlaatuun
Andersin elämänlaatu heikentyi onnettomuuden
jälkeen dramaattisesti. Piinaa kesti kaksi vuotta,
ennen kuin hän sai neuromodulaattorin. Muista
hoidoista ei ollut pahemmin apua, ja aiemmin
puuseppänä omassa yrityksessään työskennellyt
Anders eristäytyi neljän seinän sisälle.
– Nyt suoli toimii täysin normaalisti, ja vessakäyntejä on päivässä yksi tai kaksi, Anders kertoo.
Eroa entiseen ei oikein pysty sanoin kuvaamaan.
Implantoinnin jälkeen minusta tuli kuin uusi ihminen.
Aiemmin en aina ehtinyt vessaan, koska en pystynyt
pidättämään ulostetta. Vessaan sai olla enintään
minuutin matka. En voinut mennä perheen kanssa
ostoksille, ja uskalsin vain harvoin vierailla ystävien tai
sukulaisten luona. Töissäkäynti ei tullut kuuloonkaan,
ja olin varma, että joutuisin sairaseläkkeelle. Sitten
kuulin InterStim-hoidosta. Nyt teen taas töitä
täysipäiväisesti.
– On upeaa, että hoito tehosi Andersilla niin
hienosti, sillä hänellä oli pahoja vaurioita sulkijalihaksessa ja ympäröivissä hermoissa, sanoo Michael.
Anders kokeili hoitoa kolmen viikon ajan tilapäisesti
Hoito antoi perheelle ja minulle uuden elämän.
aiemmin en voinut edes kuvitella paluuta
työelämään, puhumattakaan oman yrityksen
pyörittämisestä.
Anders Holberg Pedersen
implantoidulla elektrodilla. Näin saimme selville,
tehoaisiko hoito. Pysyvän implantoinnin jälkeen
Andersilla ei ole ollut lainkaan oireita.
selviTysTiimin monialainen osaaminen
TäRkeää
Medtronicin InterStim-neuromodulaattorin on saanut vuodesta 1994 lähtien yli 100 000 ihmistä kaikkialla maailmassa. Hvidovren sairaalassa tehdään
vuosittain reilut 50 InterStim-implantointia. Sairaala
kuuluu ulosteinkontinenssi sakraalisen neuromodulaatiohoidon johtaviin keskuksiin maailmassa.
– Meille lähetetään vuosittain noin 500 potilasta,
Michael sanoo. Useimmille ulosteenpidätysvaikeuksista kärsiville ei kuitenkaan tarvita mittavia toimenpiteitä. Voidaksemme tarjota parasta mahdollista
hoitoa olemme koonneet monialaisen hoitotiimin.
– Teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi gynekologien kanssa, sillä 85 prosenttia potilaistamme on
naisia. Useat heistä kärsivät lisäksi virtsanpidätysvaikeuksista tai muista lantionpohjan ongelmista.
Monesti kyse on usean ongelman yhdistelmästä,
jonka pystymme ratkaisemaan yhdessä. Emme suinkaan aina yllä yhtä täydelliseen tulokseen kuin
Andersilla, jota näemme periaatteessa vain laitteen
paristojen vaihtamisen yhteydessä. Vaikka hoito toimisikin hyvin, yleensä on aina jotain säädettävää, esimerkiksi ravitsemuksen yksityiskohdissa, konservatiivisessa hoidossa tai neuromodulaattorin asetuksissa.
– Meille lähetetyt potilaat tapaavat ensin erikoissairaanhoitajan, joka on perehtynyt hyvin tämäntyyppisiin ongelmiin. Sen jälkeen potilaat käyvät läpi
niin sanotun konservatiivisen hoito-ohjelman, jossa
ongelma yritetään ratkaista järjestelmällisesti
ilman leikkaustoimenpiteitä. Jos konservatiiviset
menetelmät eivät toimi riittävän hyvin, erikoislääkäri tekee päätöksen mahdollisesta leikkauksesta, Michael jatkaa.
poTilaaT eiväT enää Tunne olevansa
saiRaiTa
– Sakraaliseen neuromodulaatioon InterStimlaitteella liittyy mielestäni lukuisia etuja.
Hoitotulokset ovat yleensä erittäin hyviä. InterStimhoidon ansiosta potilaan ei tarvitse ajatella jatkuvasti vammaansa tai sairauttaan. Modulaatio on
käynnissä jatkuvasti, ja esimerkiksi Andersin laitteen asetuksia ei ole tarvinnut muuttaa implantoinnin jälkeen. Konservatiivisten menetelmien ja
muiden toimenpiteiden yhteydessä potilaat tiedostavat sairautensa lähes päivittäin. Menetelmään
liittyvä leikkaustoimenpide on erittäin pieni.
Potilas on pian jaloillaan, ja komplikaatiot ovat
harvinaisia. Elektrodi voidaan tarvittaessa poistaa
ilman pysyviä vaurioita.
– Hoito antoi perheelle ja minulle uuden
elämän, Anders sanoo. Aiemmin en voinut edes
kuvitella paluuta työelämään, puhumattakaan
oman yrityksen pyörittämisestä. Asian ajatteleminen saa minut liikuttumaan kyyneliin. Nyt olemme lähdössä koko perheen voimin lomalle
Gran Canarialle, ja voin lähteä matkaan turvallisin mielin.
mikä inTeRsTim on?
InterStim-neuromodulaattori on pieni
implantoitava laite, joka lähettää heikkoja
sähköimpulsseja rakon ja/tai suoliston
toimintaa sääteleviin hermoihin. Sitä
käytetään anaali-inkontinenssin,
ummetuksen, yliaktiivisen rakon tai
virtsaummen hoidossa.
E
Hoitotulokset ovat yleensä erittäin hyviä.
InterStim-hoidon ansiosta potilaan ei tarvitse
ajatella jatkuvasti vammaansa tai sairauttaan.
Michael Sørensen, gastroenterologisen yksikön ylilääkäri, Hvidovren yliopistollinen sairaala.
| 15
Jatkuva glukoosimonitorointi tehoaa
Kokeneet insuliinipumpun käyttäjät, joiden diabetes ei ole riittävässä hoitotasapainossa, voivat alentaa Hba1c-arvoaan tehokkaasti
jatkuvan glukoosimonitoroinnin avulla. Näin todettiin yksiselitteisesti Switch-tutkimuksen ensimmäisissä tuloksissa, jotka julkistettiin
viime syksynä.
– Se oli iloinen yllätys, vaikka tietysti toivoin juuri tällaisia tuloksia. Useissa aiemmissa tutkimuksissa on
osoitettu, että HbA1c-arvoa voidaan alentaa jatkuvan glukoosimonitoroinnin avulla, mutta joidenkin
tietojen mukaan se ei koske lapsia ja nuoria, sanoo
ylilääkäri, endokrinologi Eva Hommel tanskalaisesta
Steno Diabetes Centeristä.
– Nyt nähdään, että kaikenikäiset voivat yltää
hyviin tuloksiin, kunhan nuoria vain motivoidaan ja
tuetaan todellakin käyttämään sensoria, sanoo
Birthe Olsen, ylilääkäri ja lastenosaston diabeteshoidon päällikkö tanskalaisesta Herlevin sairaalasta.
TuTkimusaseTelma
Switch on satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, joka
on ollut käynnissä 17 kuukautta kahdeksassa eurooppalaisessa keskuksessa. Pohjoismaita edustavat edellä
mainitut tanskalaissairaalat.
Tutkimukseen osallistui 153 henkilöä, jotka olivat iältään 6–70-vuotiaita. Heistä 72 oli lapsia ja 81 aikuisia.
Kaikki olivat tottuneita pumpun
käyttäjiä, joilla oli vaikeuksia pitää
HbA1c-arvonsa viitealueella.
Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, jotka toimivat vuorotellen
testiryhmänä ja verrokkiryhmänä.
Muutaman kuukauden aloitusjakson jälkeen puolet
ryhmästä käytti sensorointi puolen vuoden ajan, kun
taas puolella ryhmästä sensori oli kytketty pois päältä. Neljän kuukauden tasaantumisjakson jälkeen ryhmiä vaihdettiin siten, että aiemmin sensorointia
käyttäneet kytkivät sen pois päältä puoleksi vuodeksi ja päinvastoin.
Ensimmäiset tutkimustulokset esiteltiin kansainvälisessä diabeteskongressissa viime syksynä.
Artikkeli on tällä hetkellä tarkastettavana julkaisua
varten.
lukuisia eTuja
Tulokset osoittavat yksiselitteisesti, että HbA1carvoa voidaan alentaa keskimäärin 0,43 prosenttia
16 |
käyttämällä pumpun kanssa jatkuvaa glukoosimonitorointia. Lukema on merkittävä sekä aikuisilla että
lapsilla. Aikuisilla arvot alentuivat 0,41 prosenttiyksikköä, kun vastaava lukema lapsilla ja nuorilla oli
0,46 prosenttiyksikköä.
Jatkuvan glukoosimonitoroinnin ansiosta hypoglykemia-aika (raja-arvo 70 mg/dl) lyhentyi 31 minuutista 19 minuuttiin päivässä.
Jatkuvaa glukoosimonitorointia käyttäneillä lapsilla ja nuorilla oli merkittävästi vähemmän koulupoissaoloja, 51,9 päivää 100:aa potilasvuotta kohti.
Vain pumppua käyttäneillä, vastaava luku oli
183 päivää. Tutkimuksen osallistujat tekivät merkittävästi vähemmän omia verensokerimittauksia
jaksolla, jolloin sensori oli käytössä: 4,9 kertaa
tutkimustulokset ovat ilahduttavia. nyt tiedämme, että
jatkuva glukoosimonitorointi
on tehokasta potilailla, joiden
korkean Hba1c-arvon syitä
ei saada selville.
Eva Hommel
päivässä verrattuna 5,5 kertaan päivässä, kun sensori ei ollut käytössä. Tutkimus osoittaa selkeästi, että
jatkuvan glukoosimonitoroinnin hyödyt häviävät
tässä potilasryhmässä, kun sensorin käyttö lopetetaan. Sensorin käyttäminen rajattuna ajanjaksona ei
siten tarjoa riittävästi tietoa HbA1c-arvon pitämiseksi
alhaisena ilman sensoria.
sensoRi nykyisTä useammille
– Tutkimustulokset ovat ilahduttavia. Nyt tiedämme,
että jatkuva glukoosimonitorointi on tehokasta
potilailla, joiden korkean HbA1c-arvon syitä ei saada
selville. Uskon, että artikkelilla on julkaisunsa jälkeen
merkittävä vaikutus siihen, miten jatkuvaa glukoosimonitorointia käytetään, Eva Hommel sanoo.
Tanskalaislääkärit kertovat, että taloudelliset tekijät
voivat estää sensorien tarjoamisen kaikille niitä tarvitseville potilaille. Tanskassa kustannuksista vastaavat periaatteessa sairaalat, mutta koska kaikilla sairaaloilla ei ole riittäviä resursseja, jotkin kunnat ovat
ryhtyneet korvaamaan hoitokustannuksia – eivät
kuitenkaan kaikki.
– Monet perheet huolehtivat itse lapsensa jatkuvan glukoosimonitoroinnin kustannuksista. Sensorin
lapselle tarjoama turvallisuus on heille niin tärkeää,
että he ovat valmiita maksamaan siitä, Birthe Olsen
sanoo ja jatkaa:
– Yritämme kaikin keinoin painostaa päättäjiä
muuttamaan lainsäädäntöä, jotta useampien
potilaiden sensorikulut korvattaisiin. Esimerkiksi
amerikkalaisella Juvenile Diabetes Research
Foundation -järjestöllä on Tanskassa maaosasto,
joka pyrkii muun muassa vaikuttamaan parlamenttiin sensorien korvaamista koskevan lainsäädännön
muuttamiseksi.
nuoReT TaRviTsevaT Tukea
– Tutkimuksen aikana oli toisinaan vaikea saada
nuoria käyttämään sensoria, kun he eivät saaneet
nähdä tuloksia. Teini-ikäisenä ei ole aina
helppoa, kun vatsaan on kiinnitetty kaksi eri
laitetta. Sen olemme huomanneet päivittäisessä työssämme. Tarvittiin aika lailla valmennusta, jotta heidät saatiin jatkamaan,
Olsen sanoo.
– Tässä on myös yksi selitys sille, miksi
tämän tutkimuksen tulokset poikkeavat
aiemmista. Jos sensoria ei käytetä, sillä ei
tietenkään ole vaikutusta, Hommel toteaa.
– Nuoremmat lapset ovat usein valmiimpia hyväksymään ulkoiset apuvälineet.
Uskon myös, että pienempien ja parempien
sensorien myötä on helpompaa saada myös glukoosimonitorointia tarvitsevat nuoret käyttämään sensoria. Olisi mahtavaa, jos molemmat toiminnot saataisiin sovitettua yhteen laitteeseen, sanoo Olsen.
Hänen klinikallaan hyödynnetään lähes aina
mahdollisuutta ladata arvot pumpusta tietokoneelle, vaikka potilas ei käyttäisikään sensoria. Näin
voidaan tarkastella käyriä ja trendejä.
– Useat lapsipotilaistamme käyttävät sensoria
koko ajan, ja se on erinomainen apuväline yhdessä
tietojen lataamisen kanssa. Se auttaa parantamaan aineenvaihdunnan hallintaa ja toimii myös
opetuksen apuvälineenä. Osa potilaista lataa tietonsa järjestelmään itse ja lähettää tulokset meille
tarkistettaviksi. Se toimii todella hyvin.
Birthe Olsen, (vt.)
ylilääkäri ja diabeteshoidon
päällikkö, Herlevin sairaalan
lastenosasto, ja Eva Hommel,
ylilääkäri ja endokrinologi,
Steno Diabetes Center, Tanska.
sWiTCh-TuTkimuksen TulokseT: hBa1C
sWiTCh-TuTkimus
E Tutkimuksen
8,8
8,7
Run-in
Sensor OFF
Wash out
kuukausia
sensoRi oli ensin
pois käyTösTä
puolella RyhmäsTä.
Sensor ON
8,6
8,5
HbA1c
mukaan jatkuva glukoosimonitorointi alentaa HbA1c-arvoa merkittävästi kaikissa ikäryhmissä. Tutkimus osoittaa myös selvästi,
että jatkuvan glukoosimonitoroinnin metaboliset
hyödyt häviävät, kun sensorin käyttö lopetetaan.
Tutkimukseen osallistui 153 henkilöä, joiden ikä
oli 6–70 vuotta. Kaikki olivat käyttäneet pumppua aiemmin, mutta eivät olleet päässeet hyvään
hoitotasapainoon.
8,4
sensoRi oli ensin
käyTössä
puolella RyhmäsTä.
8,3
8,2
8,1
8,0
7,9
7,8
Run-in
Sensor ON
Wash out
Sensor OFF
7,7
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
MÅNAD
9
10
11
12 13
14 15
16
| 17
NAVIGOINTILAIT TEISTO ENT-TOIMENPITEISIIN:
FuSIOn ohjaa turvallisesti
korva-, nenä- ja kurkkukirurgiassa
Fusion™ ENT Navigation System on Medtronicin sähkömagneettinen kuvanavigointijärjestelmä korva-, nenä- ja kurkkukirurgiaan.
Pernilla Sahlstrand Johnson toimii rinologian työryhmän päällikkönä
Skånen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkuklinikalla,
jossa Fusion-järjestelmä on ollut käytössä tammikuusta 2011
lähtien. Fusion-järjestelmä on helppo valmistella toimenpidettä
varten, joten laitteistoa käytetään rutiininomaisesti yhä useammissa toimenpiteissä.
– Käytimme aiemmin Medtronicin optista kuvanavigointijärjestelmää, mutta magneettinen navigointi toimii vieläkin paremmin, Pernilla Sahlstrand
Johnson sanoo. Optisessa kuvanavigoinnissa käytetään ulkoista kameraa, jonka kuvan esimerkiksi
instrumentti saattaa peittää. Sähkömagneettista
tekniikka käytettäessä näin ei pääse käymään.
mutta näissä kuvissa niitä ei näkynyt. Omien vertailupisteiden luominen sujui kuitenkin hienosti
Fusion-järjestelmän avulla. Osaamisen karttuessa
myös navigointilaitteiston käyttö nopeutuu,
Sahlstrand Johnson sanoo.
leikkauksen valmisTelu nopeampaa
– Koska uusi laitteisto on niin helppokäyttöinen,
käytämme sitä mielellämme. Olemme päättäneet
käyttää navigointilaitteistoa myös muissa kuin
vaativissa sivuontelon toimenpiteissä. Näin toimintamallit iskostuvat selkäytimeen vaativampia
toimenpiteitä varten. Itse käytän navigointia rutiininomaisesti kaikissa pidemmälle menevissä
sivuontelon toimenpiteissä. Näin koko leikkaustiimi saa arvokasta kokemusta,
Sahlstrand Johnson sanoo.
– Käytämme Fusionjärjestelmää pääasiassa
toimenpiteissä, joissa
hoidetaan kroonista
sinuiittia, johon voi
– Fusion-järjestelmä on helppo valmistella toimenpidettä varten, joten pääsemme aloittamaan
leikkauksen nopeammin. Järjestelmän käytön
oppiminen vie jonkin verran aikaa, kuten aina
uuden tekniikan yhteydessä. Se aika ei kuitenkaan
mene hukkaan. On tärkeää opetella käyttämään
laitteistoa kunnolla, eikä vain luottaa työtovereiden osaamiseen. Tehokas käyttö edellyttää rutiineja ja erilaisten toimintamallien kehittämistä esimerkiksi tilanteeseen, jossa röntgenkuvissa ei näy
kaikkia anatomisia rakenteita.
– Viime viikolla meillä oli tapaus, jossa röntgenkuvat eivät ulottuneet riittävän korkealle otsaan.
Otsaonteloiden pitäisi näkyä kuvassa kokonaan,
E pohjoismaiseT saiRaalaT, joissa on
Fusion-jäRjesTelmä
Tanska: Aalborg, Aarhus, Holstebro, Odense,
Rigshospitalet Köpenhamn ja Gentofte.
Suomi: Kuopio, Vaasa, Tampere ja Rovaniemi.
Norja: Rikshospitalet Oslo, Lovisenberg ja Ahus.
Ruotsi: Malmö, Lund, Sahlgrenska Göteborg,
Örebro, Karolinska Huddinge, Kalmar
ja Jönköping.
18 |
insTRumenTin TaRkka sijainTi on
TäRkeä TieTo
liittyä polyyppeja. Sittemmin olen käyttänyt sitä
silmäkuopan dekompressioissa, joissa siitä on
ollut runsaasti apua. Leikkauksessa silmäkuopan
ja sivuontelon välinen luuseinämä poistetaan
potilailta, joille on kehittynyt näköhermoa uhkaava silmää ympäröivän kudoksen turvotus esimerkiksi
kilpirauhassairauden
seurauksena.
Instrumentin parempi hallinta toimenpidealueella
on auttanut minua tekemään parempia dekompressioita. Navigointilaitteistosta on hyötyä erityisesti silloin, kun alueella on voimakasta turvotusta, potilaalle on tehty useita leikkauksia tai
potilaalla on polyyppeja.
– Saimme alkuvaiheessa Medtronicilta erinomaista tukea. Alussa nousee esiin aina lukuisia kysymyksiä, joten hyvä tuki on tarpeen. Käytämme
Fusion-järjestelmän kanssa myös Medtronicin
Shaver-laitteistoa*. Käytän sitä polyyppileikkauksissa ja laaja-alaisissa leikkauksissa, sanoo
Sahlstrand Johnson.
hyvä apu kouluTusTilanTeisiin
– Fusion tarjoaa lyömättömiä etuja koulutustilanteisiin. Voin näyttää vähemmän kokeneille kollegoille tai opiskelijoille havainnollisesti ja nopeasti,
mitä kohtaa operoin ja miltä kaikki näyttää. Lisäksi
voin verrata endoskooppista kuvaa TT-kuvaan.
Termien selitykset
ENT: Ear, Nose and Throat; korva, nenä ja kurkku
Shaver-laitteisto: Joustava ja tehokas moottoroitu
instrumentti, jota käytetään nenäonteloiden
leikkauksissa.
Koska uusi laitteisto
on niin helppokäyttöinen, käytämme sitä mielellämme.
Pernilla Sahlstrand Johnson
nPH:n diagnosointi ei yleensä ole vaikeaa.
tarvitaan kuitenkin onnea, että potilas
päätyy sellaisen henkilön puheille, joka
osaa epäillä nPH:ta.
Katarina Laurell, ylilääkäri ja neurologi, Akademiska-sairaala, Uppsala.
Suntista on suuri apu
nPH-potilaille
lähes kymmenen vuotta sitten Jan-olof anderssonilla diagnosoitiin alzheimerin tauti ja muutama vuosi sen jälkeen verisuoniperäinen
dementia. Nyt hän elää jälleen aktiivista elämää, johon kuuluu pitkiä
kävelyretkiä, kuntosaliharjoittelua, keskusteluja ja paljon naurua. Kaikki
oli kiinni oikeasta diagnoosista ja suntin implantoinnista.
– Minulla ei ollut lainkaan vaivoja, ennen kuin
täytin 65, Jan-Olof Andersson sanoo.
Sitten niitä alkoi putkahdella yksi toisensa jälkeen. Tuli muistivaikeuksia, virtsankarkailua, selkäkipuja ja tasapainovaikeuksia. Mielenkiinto ulkomaailmaa kohtaan katosi täysin.
– Lopulta vain istua möllötin. Oli vaikeaa päästä
ylös sängystä ja kävellä, eikä minua kiinnostanut
mikään. Vaimoni joutui auttamaan minua kaikessa. Se oli hänelle raskasta.
TunTemaTon saiRaus?
Jan-Olofin miniä, joka työskentelee Medtronicilla,
sattui kuulemaan normaalipaineisesta hydrokefaliasta (NPH), jonka oireita ovat nimenomaan kävelyja virtsanpidätysvaikeudet sekä muistioireet. Hän
ehdotti, että Jan-Olof kysyisi lääkäriltään, voisiko
kyseessä olla NPH.
Jan-Olof sai lähetteen neurologille ja pääsikin
muutaman kuukauden kuluttua tutkimuksiin, ensin
kotiseudulleen ja sitten Uppsalan Akademiskasairaalaan.
Ylilääkäri, neurologi Katarina Laurell vastaa
NPH-tiimin toiminnasta Uppsalassa.
– Teemme perusteelliset vakiotutkimukset,
jotka kestävät kolme päivää. Niihin kuuluu aivojen
tietokonetomografia, kävely- ja tasapainotutkimus,
muistitutkimus sekä tap- ja infuusiotutkimus.
– NPH:n diagnosointi ei yleensä ole meille vaikeaa. Tarvitaan kuitenkin onnea, että potilas päätyy
sellaisen henkilön puheille, joka osaa epäillä NPH:ta.
– Me NPH:n parissa työskentelevät pyrimme lisäämään tietämystä sairaudesta hoitohenkilöstön ja
suuren yleisön keskuudessa, jotta oireet tunnistettaisiin ja potilaat pääsisivät tutkimuksiin ja hoitoon ajoissa.
NPH:lle ei ole lääkehoitoa, mutta ylimääräinen
likvori voidaan johtaa aivokammioista vatsaonteloon suntin avulla. Tämä lievittää oireita kahdeksassa tapauksessa kymmenestä. Jan-Olofille implantoitiin suntti viime syksyllä, ja vaikutus näkyi heti:
– Herättyäni toimenpiteen jälkeen autoin sairaanhoitajia työntämään sängyn takaisin huoneeseeni, Jan-Olof sanoo virnistäen leveästi.
piTkiä kävelyReTkiä
Kolme kuukautta toimenpiteen jälkeen Jan-Olof
kävi jälkitarkastuksessa, jossa tehtiin samat testit
kuin ennen toimenpidettä.
– Sain kuulla, että tilani oli parantunut 40-prosenttisesti, hän kertoo.
Aluksi hän kävi pitkillä kävelyretkillä, mutta joutui luopumaan niistä sinnikkään kantapiikin vuoksi.
– Nyt käyn uimassa ja kuntosalilla. Kesällä aion
mennä golfaamaan, ja tällä kertaa en ajele golfkärryllä niin kuin viime kerralla!
Katarina selittää, että toimenpiteen tuloksia on
tärkeää seurata objektiivisilla testeillä, joissa tutkitaan potilaan valmiuksia.
– Läheiset huomaavat usein tilan parantumisen,
mutta potilas itse ei välttämättä muista, miten
huonosti asiat olivat ennen toimenpidettä. Kävely
ja tasapaino kohentuvat yleensä eniten, kun taas
muistin ja kognition osalta saadaan heikompia
tuloksia. Sairauden pitkä kesto voi myös alentaa
potilaan toipumisastetta.
sTRaTa-sunTTijäRjesTelmä
Strata-sunttijärjestelmä
koostuu Strata-suntista,
johon liitetään kaksi
katetria, aivokammiokatetri ja peritoneaalikatetri. Strata-suntti on säädettävä, joten
lääkärit voivat valita jonkin viidestä
paine-/toimintatasosta. Tämä mahdollistaa hydrokefalian hoidon mukauttamisen
potilaan muuttuvien tarpeiden mukaan.
Säätäminen tapahtuu kajoamattomasti
magneettisen säätölaitteen avulla.
.
E
Jan-Olof Anderssonilla diagnosoitiin viimein normaalipaineinen hydrokefalia, NPH. Oireet lievittyivät huomattavasti, kun hänelle implantoitiin suntti.
endovaskulaarinen hoito
rasittaa potilasta huomattavasti vähemmän kuin
avoleikkaus, joten se soveltuu myös monisairaille.
Komplikaatiot ovat harvinaisempia ja toipumisajat
lyhyempiä.
Hannu Manninen, Kuopion yliopistollinen sairaala
endovaskulaariset toimenpiteet yleistyvät
ääreisverenkiertosairauksien hoidossa
Suomi kuuluu ääreisverenkiertosairauksien endovaskulaarisen hoidon edelläkävijöihin. Esimerkiksi lonkkavaltimon (iliaca) ahtaumien
pallolaajennukset aloitettiin täällä jo 1970-luvun lopulla. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdään vuosittain noin 400 endovaskulaarista alaraajatoimenpidettä ja noin 200 alaraajan valtimoiden avoleikkausta.
Professori Hannu Manninen Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen radiologian osastolta kertoo alaraajan toimenpiteiden nykytilanteesta
Suomessa.
– Säären ja jalkojen veritulpat yleistyvät muiden teollisuusmaiden tapaan myös Suomessa tyypin 2 diabeteksen lisääntymisen ja väestön ikääntymisen myötä, Manninen sanoo. Sydän- ja verisuonitauteja on jo aiemmin esiintynyt runsaasti
etenkin Itä-Suomessa. Ongelmallisia ovat eritoten
infrapopliteaaliset* ahtaumat ja tukokset, ja niiden endovaskulaarinen hoito on yleistynyt
nopeasti klinikoilla. Nykyään jo yli puolet kaikista
alaraajan kriittisen iskemian revaskularisaatioista
tehdään endovaskulaarisella menetelmällä.
Katetri- ja stenttiteknologian kehittyessä osuus
varmasti kasvaa edelleen.
vähemmän kajoava hoiTo sopii
monisaiRaille
– Endovaskulaarinen hoito rasittaa potilasta huo-
20 |
mattavasti vähemmän kuin avoleikkaus, joten se
soveltuu myös monisairaille, Manninen sanoo.
Komplikaatiot ovat harvinaisempia ja toipumisajat
lyhyempiä.
– Revaskularisaation tuloksia mitataan esimerkiksi vertaamalla toimenpidettä edeltävää ja toimenpiteen jälkeistä nilkka-olkavarsipainesuhdetta. Doppler-ultraääni on myös hyvä apuväline
suonten läpimitan mittaamiseen kliinisessä työssä. Potilaalle tärkeintä on tietenkin oireiden lievittyminen ja esimerkiksi haavan parantuminen –
toisin sanoen kliiniset tulokset. Amputoinnilta
välttyminen on lisäksi hyvä onnistumisen mittari
alaraajan kriittisessä iskemiassa, Manninen kertoo.
TäRkeimmäT meneTelmäT: pallolaajennus
ja sTenTTaus
– Alaraajan verisuonia hoidetaan endovaskulaarisesti kaikissa keskus- ja yliopistosairaaloissa, sanoo
Manninen. Potilaat jakautuvat sairaalan vastuualueen mukaan. Valtaosalla potilaista on uhkaava ala-
raajan iskemia. Toimenpiteisiin ryhdytään suhteellisen harvoin pelkän katkokävelyn takia.
– Diabetespotilaiden alaraajaongelmista vastaa aina monialainen jalkahoitotiimi, koska näiden
oireiden taustalla voi olla muutakin kuin alaraajojen ASO-tauti*.
– Pallolaajennus on ensisijainen menetelmä
hoidettaessa infrainguinaalisia* ASO-muutoksia.
Iliaca-alueella stenttaus. Stenttigrafteja käytetään
yhä harvemmin ASO-taudin hoidossa, ja katetriaterektomian käyttö on lopetettu kokonaan perifeerisen ASO-taudin hoidossa. Akuutteja tromboembolisia tukoksia hoidetaan käyttämällä katetritrombolyysiä, trombi-imua ja mekaanisia trombektomiainstrumentteja.
– Medtronicin lääkepinnoitteinen pallolaajennuskatetri (DEB) on osoittautunut erinomaiseksi
muun muassa hemodialyysifistelien ja alaraajan
uusiutuneiden ahtaumien hoidossa. Sairaalassa
on käytetty myös Medtronicin munuaisstenttejä
jo vuosien ajan. Niitä käytetään jonkin verran
myös supra-aortaalisten* suonten hoidossa, erityisesti selkärangan lähellä sijaitsevien vertebralis
yhteydessä.
Termien selitykset
ASO: arteriosclerosis obliterans, valtimonkovettumistauti
Infrapopliteaalinen: Polven alapuolinen
Infrainguinaalinen: Vatsan alapuolinen
Supra-aortaalinen: aortan yläpuolinen, esimerkiksi
kaulan ja pään alueella sijaitseva
YHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN:
Kardiologiaa Islannissa
islannissa on vastaava rytmihäiriöpotilaiden jakauma kuin muissa
länsimaissa, mutta 330 000 asukkaan maan ainoalle rytmihäiriöosastolle tulee vuosittain vain muutamia potilaita kustakin ryhmästä.
Tilanne poikkeaa muista pohjoismaisista yliopistosairaaloista, joilla on
suuret vastuualueet. Gizur Gottskálksson reykjavikissa sijaitsevasta
landspitalin yliopistollisesta sairaalasta kertoo islannin tilanteesta.
Tällä hetkellä Islannissa on neljä rytmikardiologia.
Vuosina 1985–2000 Gizur Gottskálksson oli kuitenkin alansa ainoa asiantuntija.
– Koska minulla ei ollut kollegoja kotimaassani,
kansainvälinen yhteistyö tuntui luontevalta.
Lähetin potilaita hoitoon ulkomaille ja kysyin toisten lääkärien mielipiteitä. Esimerkiksi sairaalalla,
jonka alueella on kaksi miljoonaa asukasta, on kuusi
kertaa suurempi vastuualue kuin meillä. Kun meille
tulee vuodessa yksi potilas, jolla on tietty oire, heille
tulee kuusi tällaista potilasta.
– Suoritin kardiologian erikoistumisopinnot
Göteborgissa Sahlgrenskan yliopistollisessa sairaalassa, jossa tehtiin tuolloin pelkästään elektrofysiologisia tutkimuksia. Ablaatiohoitojen alkuvaiheessa
vuoden 1993 tienoilla työskentelin Yhdysvalloissa
Bostonissa. Kun sitten palasin Islantiin, tuntui luontevalta kysyä neuvoa kollegoilta Bostonista.
Nykyään pyydämme tarvittaessa konsultaatioapua
enimmäkseen Pohjoismaista, mutta yhteistyöverkostoomme kuuluvat myös Bordeaux ja Leipzig.
Kun tein ensimmäisiä ablaatioita Islannissa,
kollegani Per Blomström Uppsalan yliopistollisesta
sairaalasta tuli auttamaan minua alkuun pääsyssä.
– Periaatteessa teemme täällä samoja toimenpiteitä kuin muilla rytmihäiriöosastoilla, mutta pienemmässä mittakaavassa. Rytmihäiriöosastollamme on noin 15 potilaspaikkaa. Sydänlaboratoriossamme implantoidaan muun muassa tahdistimia ja defibrillaattoreita sekä tehdään elektrofysiologisia tutkimuksia ja ablaatioita. Vaikeammissa
tapauksissa tarvitsemme apua. Emme esimerkiksi
ole tehneet lainkaan kammiotakykardian epikardiaalisia ablaatioita. Se vaatii erikoisosaamista, ja
tapauksia tulee meille vuosittain noin yksi.
poTilaiTa läheTeTään manneR-euRooppaan,
pohjoismaihin ja yhdysvalToihin
– Vuonna 2006 aloitimme eteisvärinän ablaatiohoidot. Sitä ennen lähetimme tällaiset potilaat
Bordeaux’hon. Nykyään lähetämme Bordeaux’hon
tai Leipzigiin vain vaikeimmat ablaatiotapaukset.
Ongelmana on, että näihin kaupunkeihin ei ole
Islannista suoria lentoreittejä, joten matka on
potilaalle erittäin rasittava. Bordeaux’ssa on lisäksi
pitkät hoitojonot. Teemme nuorten potilaiden
ablaatiot itse, mutta lapsipotilaat lähetetään sopivaan ulkomaiseen sairaalaan ablaatiohoitoa varten,
Gottskálksson sanoo.
– Teemme yhteistyötä Tanskan, Norjan ja
Ruotsin kanssa. Elektrodin poistoa tarvitsevat
potilaat lähetämme Oslon yliopistolliseen sairaalaan. Sydänsiirtopotilaat ohjataan puolestaan
Göteborgin Sahlgrenskaan. Poikani Sigfus
Gizurarson työskentelee lääkärinä Sahlgrenskan
sydän- ja verisuonitautien osastolla ja auttaa meitä
tarvittaessa eteisvärinäpotilaiden kanssa.
seuRanTaa TehosTeTTava
– Implantoimme yhä useampia ICD-laitteita ja tahdistimia sitä mukaa kuin väestö ikääntyy. Nämä
hoidot edellyttävät lisäksi seurantaa, mutta sairaalan resurssit eivät kasva yhtä nopeasti kuin hoidon
tarve. Useimmilla seurantakäynnille tulevilla
potilailla ei ole ongelmia, ja toteamme vain, että
kaikki arvot ovat kunnossa. Välimatkat ovat täällä
pitkiä, ja talvisin matkustaminen on vaikeaa huonojen kulkuyhteyksien vuoksi, etenkin potilaille,
jotka eivät asu sairaalan lähellä. Ratkaisuna resurssikysymykseen ja välimatkojen aiheuttamiin
ongelmiin voisi toimia etäseuranta. Sen avulla voidaan ilman klinikkakäyntiä seuloa potilaat, joilla
on ongelmia.
– Olen seurannut Medtronicin kehitystä 25 vuoden aikana, ja uskon, että etäseurannasta ja uusimmasta laitetekniikasta on valtava hyöty meille ja
potilaillemme, Gottskálksson toteaa lopuksi.
Olen seurannut medtronicin
kehitystä 25 vuoden aikana,
ja uskon, että etäseurannasta
ja uusimmasta laitetekniikasta on valtava hyöty meille
ja potilaillemme.
Gizur Gottskálksson, Landspitalin yliopistollinen
sairaala, Reykjavik.
| 21
Yhteistoimintasopimus
lääketieteen teknologiayritysten ja hoitoalan välillä
lääketieteen teknologiayritysten ja hoitoalan ammattilaisten välinen
yhteistyö on ratkaisevaa tuotteiden asianmukaisen käytön ja tuotekehityksen kannalta. ruotsissa osapuolten välisestä yhteistyöstä on
sovittu kirjallisessa yhteistoimintasopimuksessa.
Ruotsin kuntajärjestö (Sveriges kommuner och
landsting, SKL) ja lääketieteellisen teknologian toimialajärjestö Swedish Medtech ovat solmineet
yhteistoimintasopimuksen, joka muistuttaa aiemmin lääketeollisuuden kanssa solmittua sopimusta. Jo kuusi vuotta voimassa olleen sopimuksen
ovat hyväksyneet kaikki maakäräjäkunnat.
– Nykypäivän pitkälle kehitetyt tuotteet edellyttävät tiivistä yhteistyötä yritysten ja hoitoalan
välillä. Asiasta on säädetty laissa, samoin kuin
lahjonnasta. Selkeistä ohjeista ja säännöistä on
hyötyä molemmille osapuolille, sanoo Swedish
Medtechin juristi Emilie Ankarcrona Smith.
Hän toteaa lisäksi, että yhteistoimintasopimus on
kansainvälisesti katsottuna ainutlaatuinen, sillä se
sitoo sekä yrityksiä että hoitoalan toimijoita.
Selkeä ja avoin yhteistyö luo luotettavuutta, josta
on hyötyä hoitoalalle ja viime kädessä potilaalle.
– Sopimus sitoo kaikkia alan yrityksiä huolimatta siitä, kuuluvatko ne toimialajärjestöön.
TukiTiedoT
Tukitiedoiksi katsotaan esimerkiksi tuotetoimittajan hoitohenkilöstölle tarjoama hankitun tuotteen
käyttökoulutus. Niihin sisältyvät myös huolto- ja
seurantakäynnit. Näissä tapauksissa lääketieteen
teknologiayritys voi vastata ilman erillistä sopimusta kaikista hoitohenkilöstön koulutuskuluista,
mukaan luettuna mahdolliset ateria-, matka- ja
majoituskulut.
Marie Wedin on Ruotsin lääkäriliiton (Sveriges
Läkarförbund) puheenjohtaja. Ruotsin lääkäriliitto
on allekirjoittanut SKL:n ja Swedish Medtechin välisen yhteistoimintasopimuksen viitesopimuksen.
– On hyvä, että toimittajan on tarjottava hoitohenkilöstölle hankittujen tuotteiden käyttökoulutusta. Tilanne on kuitenkin täysin toinen, jos tarkoituksena on uusien tuotteiden markkinoiminen. On
hyvä, että hoitohenkilöstöä kutsutaan messuille ja
konferensseihin, joissa he saavat uusia tuotteita
koskevaa koulutusta ja tietoa. Itse kutsun sisältöön
on kuitenkin syytä suhtautua maalaisjärjellä.
Jos kyse ei ole tukitiedoista, nyrkkisääntönä on, että terveydenhuoltopalvelun tarjoaja
vastaa konferenssien ja koulutusten osallistumiskustannuksista. Joissakin tapauksissa yritys
voi maksaa 50 prosenttia työntekijän kustannuksista, mikäli rahoitukselle on saatu terveydenhuollosta vastaavan tahon (sjukvårdshuvudman)
hyväksyntä.
molemmat
osapuolet
vastaavat
osaltaan sääntöjen noudattamisesta.
Kaikkien tuntemat yhteiset
pelisäännöt
tukevat
osapuolia.
Marie Wedin, Ruotsin
lääkäriliiton puheenjohtaja.
22 |
nykypäivän
pitkälle kehitetyt tuotteet
edellyttävät tiivistä yhteistyötä
yritysten ja
hoitoalan
välillä.../...
Selkeistä ohjeista
ja säännöistä on
hyötyä molemmille yhteistyökumppaneille.
Emilie Ankarcrona Smith,
Swedish Medtechin juristi.
– Jos käynnissä on hankintamenettely, tarjouskilpailuun osallistuva yritys ei kuitenkaan saa vastata
mistään kustannuksista, Ankarcrona Smith huomauttaa.
Kaikkien tarjouskilpailuun osallistuvien yritysten on oltava tasavertaisessa asemassa, ja mahdolliset tuote-esittelyt on hoidettava ennen tarjouskilpailun alkua.
teen mukaisesti palkinnolla ei saa olla varsinaista
arvoa sen saajalle. Kilpailun järjestäminen voi olla
kyseenalaista myös sen vuoksi, että järjestäjällä
saattaa olla mahdollisuus valita voittajat itse.
Haluan vielä muistuttaa, että yritys ei saa missään
tapauksessa järjestää eikä rahoittaa ajanviete- tai
viihdetilaisuuksia. Messuosastoilla ei myöskään
saa tarjoilla alkoholia, Ankarcrona Smith sanoo.
säänTöjä noudaTeTaan hyvin
valvonTa
– Molemmat osapuolet vastaavat osaltaan sääntöjen noudattamisesta. Kaikkien tuntemat yhteiset pelisäännöt tukevat osapuolia, Wedin sanoo.
Sopimuksen mukaan hoitohenkilöstö ei saa
hakea yrityksiltä sopimuksen vastaista sponsorointia eikä rahoitusta, esimerkiksi päivällisen tai
jouluaterian muodossa.
– Yritykset ovat yleensä perehtyneet sääntöihin kunnolla. Väärinkäsitykset tulevat useimmiten
julki tavalla tai toisella. Ydinjoukkoomme kuuluu
sitoutuneita jäseniä, jotka tarkastelevat asioita
kriittisestä näkökulmasta ja auttavat lisäämään tietämystä sopimuksen sisällöstä, sanoo Ankarcrona
Smith, joka toimii jäsenneuvonnan parissa.
– Esimerkiksi yhteystietojen kerääminen
messuilla järjestettävän kilpailun kautta vaatii
tarkkaa harkintaa. ”Ei etuja eikä lahjoja” -periaat-
Jos Swedish Medtech saa ilmoituksen jäsenyrityksen sopimusrikkomuksesta, se tutkii ensimmäiseksi, onko ilmoitus perusteltu. Jos näin on, kuvaan
astuu ulkoinen tarkastustyöryhmä. Ilmoituksen
kohteena oleva yritys saa tilaisuuden puolustautua.
Rikkomuksesta voidaan määrätä kolmenlaisia
seuraamuksia. Rajatapauksessa yritykselle annetaan muistutus. Selvästä rikkomuksesta seuraa
varoitus. Kuuden vuoden aikana varoituksia on
annettu yhteensä seitsemän. Toistuvat törkeät
väärinkäytökset voivat johtaa yrityksen erottamiseen Swedish Medtechistä. Näin ei ole kuitenkaan
vielä käynyt.
Jos lääketieteen teknologiayritys ei ole Swedish
Medtechin jäsen, tarkastuksesta vastaa SKL.
– Käsitykseni mukaan yritykset pitävät ilmoituksen
kohteeksi joutumista kiusallisena, ja Swedish
Medtech katsoo, että varoitus on riittävä seuraamus, Ankarcrona Smith sanoo.
medTRoniCin säännöT
Medtronic on täydentänyt sopimusta sisäisillä
säännöillä, jotka koskevat pääasiassa tutkimusyhteistyön, kliinisen yhteistyön ja lahjoitusten dokumentointia. Sopimukselle on saatava terveydenhuollosta vastaavan tahon hyväksyntä, ja
hyväksynnät on dokumentoitava selkeästi kaikissa vaiheissa.
pohjoismaissa ja maailmalla
Lääketieteellisen teknologiateollisuuden Euroopan kattojärjestö Eucomed (24 kansallista jäsenjärjestöä ja 62 lääketieteen teknologiayritystä)
pitää Ruotsia alan edelläkävijänä. Swedish
Medtech tunnetaan vahvana toimialajärjestönä,
joka on työskennellyt alalla pitkään. Monissa maissa valmistellaan parhaillaan tiukkaa lahjonnan
vastaista lainsäädäntöä.
Lääketieteellisen teknologian toimialajärjestöjä toimii kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa
terveyden- ja sairaanhoidon tekniikkaa edustaa
Sailab, Norjassa puolestaan LFH (Leverantörer för
hälsa) ja Tanskassa Medicoindustrien.
| 23
LÄHETTÄJÄ:
MEDTRONIC FINLAND OY
PL 230, 00811 HELSINKI
HITSAAJANKATU 20
00810 HELSINKI
20576467
Insuliinipumppu
teoriassa ja
käytännössä
Torun Torbjörnsdotter
osallistui HIIP-kurssille
muutaman tiiminsä
jäsenen kanssa
Medtronic järjestää joitakin kertoja vuodessa kolmipäiväisen kurssin,
jolla käsitellään insuliinipumppuhoitoa, jatkuvaa glukoosimonitorointia ja arvojen lataamista pumpusta tietokoneelle Carelinkin avulla.
Tuotteiden teknisiä ominaisuuksia koskevasta
osuudesta vastaavat Medtronicin tuoteasiantuntijat. Seuraavassa osuudessa opetellaan tuotteiden
käyttöä käytännössä, ja tällöin Medtronic saa apua
Kööpenhaminan lähellä sijaitsevalta Hvidovren
yliopistolliselta sairaalalta, jolla on runsaasti kokemusta koulutustoiminnasta. Teoriaa ja käytäntöä
käsittelevissä työpajoissa kouluttajina toimii
kolme lääkäriä, diabeteshoitaja ja ravitsemusterapeutti, jotka työskentelevät lapsi- tai aikuispotilaiden parissa. Kurssin nimi on Hvidovre International
Insulin Pump Course (HIIP), ja sen osallistujat tulevat Pohjois- ja Itä-Euroopasta.
– Kurssipalaute on yleensä erittäin myönteistä.
Kiitosta saa kurssin käytännönläheisyys, sillä kaikki
saavat kokeilla sekä pumpun että sensorin käyttöä.
Lisäksi kurssi kattaa kaikki pumpun käyttöön liittyvät aihealueet, koska kouluttajiin kuuluu sekä diabeteshoitaja että ravitsemusterapeutti, sanoo
Annika Alterius, joka vastaa kurssin järjestämisestä
Medtronicin puolelta.
hyödyksi Tiimille
Marraskuussa järjestetylle kurssille osallistui 23
lääkäriä ja sairaanhoitajaa Norjasta, Ruotsista,
Suomesta, Baltian maista ja Tšekistä. Kurssilla oli
mukana myös ylilääkäri Torun Torbjörnsdotter
Karoliiniseen yliopistosairaalaan kuuluvasta Astrid
Lindgrenin lastensairaalasta lääkärikollegansa ja
kahden sairaanhoitajan kanssa.
– Teorian ja käytännön vuorottelu oli hyödyllistä. Saimme kokeilla kaikkea opittua käytännössä. Asetimme pumpun ja sensorin itse, tulkitsimme käyriä, pidimme ruokapäiväkirjaa ja laskimme hiilihydraatteja. Teimme samoja asioita, joita
diabetespotilaatkin tekevät, joten opettelimme
pumpun käyttöä.
Osallistujat käyttivät insuliinipumppua ja jatkuvaan glukoosimonitorointiin tarkoitettua sensoria
koko kurssin ajan.
Oli hyvä, että useita tiimimme jäseniä oli mukana, vaikka kurssilla ei jäänytkään aikaa keskinäiselle jutustelulle. Käytännön osuudessa ryhmässäm-
me oli muitakin lasten kanssa työskenteleviä, mikä
oli hienoa. Luennoilla puhuttiin usein ensin aikuispotilaista ja kerrottiin sitten, miten tilanne eroaa
lapsipotilailla.
Torbjörnsdotter toteaa, että parempi yksityiskohtien tuntemus on lisännyt varmuutta pumpun ja sensorin käytössä ja johtanut joihinkin
muutoksiin tiimin työskentelytavoissa.
– Olemme esimerkiksi muuttaneet tapaa, jolla
opetamme pumpun käyttöä potilaille ja heidän
perheenjäsenilleen. Lisäksi olemme ottaneet
käyttöön hiilihydraattilaskennan sekä apuvälineitä
hiilihydraattien ja lisäannosten laskentaan. Kurssille
osallistuminen muutti myös tapaamme käyttää ja
tulkita sensorimittausten tuottamia käyriä.
Kurssipalaute on yleensä erittäin myönteistä.
Kiitosta saa kurssin käytännönläheisyys ja se,
että se kattaa kaikki pumpun käyttöön liittyvät
aihealueet.
Annika Alterius, Medtronic, insuliinipumppuhoitoa koskevan HIIP-kurssin vastuuhenkilö
www.medtronic.fi