Tukholman Karoliiniseen yliopistosairaalaan Pohjoismaiden

Medtronicin pohjoismainen uutislehti
nro 4 2010
DBS EPILEPSIA
Uusi norjalaistutkimus | SIvu 16
Tukholman Karoliiniseen yliopistosairaalaan
Pohjoismaiden ensimmäinen kryoablaation koulutuskeskus | Sivu 4
Invatec ja perifeeriset toimenpiteet | Sivu 11
Sydänläppä ATS Medicalilta | Sivu 12
| 1
E PÄÄKIRJOITUS
Rauno Heikkinen
Ohjeita terveyden hyväksi
Nykyään esiin putkahtelee jatkuvasti uusia ennusteita, joiden mukaan elämme jatkossa entistä pidempään.
Näiden ennusteiden ohessa saamme myös suosituksia terveysasiantuntijoilta, jotka kertovat, miten pysytellä
terveenä. Perusohjeet ovat yksinkertaisia: enemmän liikuntaa ja terveellisempää ruokaa. Kukin päättää
itse, missä määrin näitä ohjeita noudattaa. Terveydenhuoltoa varten annetut ohjeet ovat tietenkin täysin
eri tasolla, sillä niiden tarkoituksena on auttaa ammattilaisia tekemään tärkeitä ja joskus vaikeitakin pää­
töksiä jokapäiväisessä kliinisessä työssään.
European Society of Cardiologyn (ESC) uusien sydämen vajaatoiminnan hoito-ohjeiden mukaan myös
lievää sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden (NYHA-luokka II) on saatava välittömästi CRThoitoa. Suosituksen seurauksena nykyistä suuremmalle potilasryhmälle suositellaan CRT-tahdistimen tai
ICD-laitteen implantointia. Tämä puolestaan edellyttää sydänklinikoilta lisäresursseja, niin henkilökunnan
kuin tilojenkin osalta. Tässä Medleyn numerossa Tukholman Karoliinisen yliopistosairaalan kardiologi
Frieder Braunschweig kertoo, että kussakin keskuksessa tehtävien implantointien määrän on oltava riittävän
suuri hyvien rutiinien varmistamiseksi ja kokemuksen kartuttamiseksi tämän tyyppisistä toimenpiteistä.
Suurille hoitokeskuksille aiheuttavat lisävaatimuksia myös lisääntyvät ablaatiohoidot.
Medtronic pyrkii pysyttelemään markkinajohtajana kaikilla liiketoiminta-alueillaan ja jatkaa panosta­
mista sydän- ja verisuonituotteisiin. Voimmekin ilolla kertoa, että Invatecin ja ATS Medicalin yritysostojen
myötä Medtronicilla on nyt täydellinen tuotevalikoima sydänläppiä, stenttejä ja pallokatetreja.
Hyviä uutisia kuuluu myös epilepsian hoidon rintamalta. Ensimmäiset raportit uudesta vaikean epilepsian
hoitovaihtoehdosta lupailevat potilaille parempaa elämänlaatua. Lue lisää SANTE-tutkimuksesta ja Oslon ylio­
pistollisen sairaalan neurologisen osaston johtamasta uudesta norjalaistutkimuksesta.
Näin Medleyn toisen pohjoismaisen numeron ilmestyttyä haluaisin lopuksi kysyä teiltä mielipiteitä lehdestä.
Palautetta voi lähettää sähköpostitse toimituspäällikkö Elenore Schmidtille osoitteeseen [email protected].
Mukavia lukuhetkiä!
Medley on Medtronicin asiakaslehti, joka on suunnattu lääkäreille, muille terveydenhuollon ammattilaisille,
journalisteille ja terveydenhuollon mielipidevaikuttajille. Medleyn voi nyt tilata sähköpostitse. Lähettämällä
viestin osoitteeseen [email protected] voit tilata neljästi vuodessa ilmestyvän lehden pdf-muodossa,
ilmoittaa osoitteenmuutoksesta tai peruuttaa tilauksesi. Kirjoita otsikoksi ”Medley-prenumeration” ja lisää
viestiin nimesi sekä sähköpostiosoitteesi.
Medtronic AB:lla on julkaisulupa Medley-lehdelle, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Vastaava toimittaja: Reidar Gårdebäck Toimituspäällikkö: Elenore Schmidt
Valokuvat: Medtronic och Christian Evers Tekstit ja asettelu: Care of Haus
Osoite: Medtronic AB, Box 1034, 164 21 Kista, Sverige Puhelin: 08-568 585 00 Faksi: 08-568 585 01
Sähköposti: [email protected] Verkkosivut: www.medtronic.se
©2010 Medtronic AB. Medtronic® on yksi Medtronic Inc:n rekisteröidyistä tavaramerkeistä. Muut Medleyssä mainitut tavaramerkit, tuotenimet ja
hoitomuotojen nimet ovat Medtronicin tai omistajiensa omaisuutta.
2 |
sivu 3
sivu 4
sivu 11 JA 12
sivu 16
Käytännössä uusien
ohjeiden myötä
CRT-hoidolle saatiin
myös uusi käyttöalue
lievää sydämen
vajaatoimintaa
­sairastavilla
potilailla.
Frieder Braunschweig
Uudet hoito-ohjeet sydämen VAJAATOIMINTAAN
Laajemmat käyttöalueet CRT-tahdistimille
European Society of Cardiologyn (ESC) uusien ohjeiden m
­ ukaan
­lievästä sydämen vajaatoiminnasta (NYHA-luokka II) k­ ärsivien
potilaiden on saatava viipymättä CRT-hoitoa. CRT-hoidolla
­tarkoitetaan biventrikulaarista tahdistinta tai ICD-laitetta.
Aiemmin ohje koski vain NYHA-luokkiin III ja IV kuuluvia potilaita.
– Uudet ohjeet toimivat hyvänä käytännön tukena
ja apuna päivittäisessä kliinisessä työssä, sanoo
kardiologi Frieder Braunschweig Tukholman
Karoliinisesta yliopistosairaalasta. Ne tuovat esiin
useita päivittäin esiintyviä keskeisiä kysymyksiä,
jotka liittyvät eteisvärinäpotilaiden hoitoon.
– Tämä ryhmä muodostaa ainakin viidesosan
potilaista, joille CRT-hoito on aiheellista. Uusissa
ohjeissa kehotetaan entistä painokkaammin har­ki­
t­
semaan CRT-tahdistimen (CRT-P) tai ICDlaitteen (CRT-D) käyttöä näillä potilailla.
– Käytännössä uusien ohjeiden myötä CRThoidolle saatiin myös uusi käyttöalue lievää sydä­
men vajaatoimintaa (NYHA-luokka II) sairastavilla
potilailla. Ohjeissa todetaan nyt, että näille potilaille
on tarjottava CRT-hoitoa, pääasiassa yhdessä ICDhoidon kanssa, jos potilaan QRS-kompleksi on
leveämpi kuin 150 ms ja LVEF ≤ 35 %. Potilaille
suositellaan pelkän CRT-tahdistimen sijasta ICDlaitteen (CRT-D) implantointia siksi, että he hyötyvät
yleensä myös primaaripreventiivisen ICD-hoidon
tarjoamasta suojasta. Lisäksi ohjeiden lähteenä
käytetyissä tutkimuksissa on tarkasteltu pääasias­
sa ICD-laitteita.
– Biventrikulaarisia tahdistimia on asennettu jo
aiemmin useille tahdistinhoidon ehdot täyttäville
potilaille, joilla on lisäksi huomattava vasemman
kammion vajaatoiminta ja leveät QRS-kompleksit.
Nyt näillekin hoitopäätöksille on olemassa ohjeiden
muodostama tuki.
Ohjepäivityksen perustana suuri monikeskustutkimus
– Ohjeiden päivittämiseen antoivat sysäyksen
muun muassa kaksi suurta monikeskustutkimusta
(MADIT-CRT ja REVERSE), joissa tarkasteltiin lie­
väoireisia sydämen vajaatoimintapotilaita. Näitä
tutkimuksia ei ollut vielä julkaistu, kun edeltävät
ohjeet laadittiin. Uusia ohjeita koskevassa lausun­
nossaan ESC jakaa tutkimustiedon lisäksi myös
tietoja, joita voimme hyödyntää jokapäiväisessä
kliinisessä työssä. Joita voimme hyödyntää joka­
päiväisessä kliinisessä työssä.
– Ruotsi on selvästi muuta Eurooppaa jäljessä
ICD-laitteiden implantoinnissa. Tarkkaa syytä
tähän on vaikea sanoa. Virheelliset käsitykset
kustannuksista voivat johtaa siihen, ettei hoito­
muotoja hyödynnetä riittävästi, vaikka niiden on
todistettu täyttävän kustannustehokkuuskriteerit.
Kaikilla kroonisia sydämen vajaatoimintapotilaita
hoitavilla ei myöskään välttämättä ole implanto­in­
teihin tarvittavaa osaamista.
Tahdistin tai ICD-laite tarpeen useammille
potilaille
– Ohjeiden myötä biventrikulaarisen tahdistimen
tai ICD-laitteen implantointia suositellaan aiem­
paa suuremmalle potilasryhmälle, Braunschweig
sanoo. En kuitenkaan ole varma, kannattaako hoi­
toa hajauttaa useisiin keskuksiin. Leikkaus­komp­
likaatioiden vaara on merkittävä implantoinneissa,
joissa vasempaan kammioon asennetaan elektrodi.
Siksi on tärkeää, että kussakin keskuksessa suorite­
taan riittävän paljon implantointeja. Ruotsissa
implantointeja tehdään muihin maihin verrattuna
suhteellisen vähän keskusta kohti, noin 25–50.
Tämä on ehdoton alaraja, sillä näissä implantointi­
leikkauksissa tarvitaan erityistä rutiinia ja koke­
musta.
Termien selitykset
CRT: sydämen resynkronisaatiohoito
| 3
Eteisvärinän
ablaatiohoitojen
tarve kasvaa
nopeasti.
Mats Jensen-Urstad, laboratoriopäällikkö,
Karoliinisen yliopistosairaalan
elektrofysiologian klinikka.
Pohjoismaiden ensimmäinen
­kryoablaation koulutuskeskus
Pohjoismaiden ensimmäinen kryoablaation koulutuskeskus aloitti t­ oimintansa äskettäin.
Hankkeesta vastaavat yhteistyössä Tukholman Karoliininen yliopistosairaala ja Medtronic.
Nyt elektrofysiologit kaikista Pohjoismaista pääsevät hyödyntämään Karoliinisen
­yliopistosairaalan mittavaa kryoablaatiohoidon osaamista.
Karoliininen yliopistosairaala on Pohjoismaiden
suurin kryoablaatiokeskus. Vuonna 2009 sairaalassa
tehtiin yhteensä noin 900 ablaatiota, joista kryo­
ablaatioiden osuus oli 30 prosenttia. Kryo­tekniikkaa
käytetään erityisesti sydämen sähköisen järjestel­
män ja herkkien rakenteiden, kuten hermojen,
läheisyydessä tehtävissä toimenpiteissä.
– Ongelmana on se, ettei Pohjoismaissa ole tar­
peeksi elektrofysiologeja, sanoo Göran Kennebäck,
Karoliinisen yliopistosairaalan elektrofysiologian
klinikan osastopäällikkö. Jo peruskoulutus kestää
kauan, ja esimerkiksi radiotaajuusablaatiotekniikan
oppiminen vie lisäksi oman aikansa, mikä rajaa
entisestään Pohjoismaissa suoritettavien ablaatioi­
den määrää. Kryotekniikan oppiminen on huomat­
tavasti nopeampaa, ja toimenpiteitä voivat suorit­
taa turvallisesti myös elektrofysiologit, joille ei ole
karttunut vielä kovin paljon kokemusta. Haluamme
tarjota koulutusta, jotta nykyistä useammat
4 |
potilaat saisivat tarvitsemansa hoidon.
– Karoliinisen yliopistosairaalan koulutuskes­
kuksen ei ole tarkoitus jäädä vain pohjoismaiseksi
hankkeeksi, vaan siitä suunnitellaan kansainvälistä
keskusta, jolla on valtuudet kouluttaa lääkäreitä
monista Euroopan maista.
Koulutusta kokeneille
elektrofysiologeille
railulle norjalainen lääkäri Trondheimin S:t Olavs
Sjukhus ‑sairaalasta, Jensen-Urstad kertoo. Hän saa
olla mukana potilaille suoritettavissa kryoablaa­
tiohoidoissa. Sen jälkeen matkustan hänen sairaa­
laansa ja olen tukena, kun hän hoitaa potilasta
ensimmäistä kertaa tällä tekniikalla. Olen käynyt
opettamassa tekniikkaa Göteborgissa ja Örebrossa,
ja kahden viikon kuluttua vieraaksemme tulee elek­
trofysiologeja eräästä suomalaisesta kesku­ksesta.
– Koulutukseen tulee pääasiassa kokeneita elektro­
fysiologeja, sanoo Karoliinisen yliopistosairaalan
elektrofysiologian klinikan ylilääkäri ja laboratorio­
päällikkö Mats Jensen-Urstad. Koulutettavat lääkärit
ovat jo teknisesti taitavia esimerkiksi radiotaajuus­
energialla suoritettavissa katetriablaatioissa, mutta
he haluavat oppia ymmärtämään ja käyttämään
kryotekniikkaa. Toivomme, että he opettavat tek­
niikan käyttöä vuorostaan muille kollegoille.
– Seuraavaksi meille tulee kaksipäiväiselle vie­
Karoliininen yliopistosairaala aloitti kryoablaatio­
hoidot ensimmäisenä Ruotsissa jo vuonna 2001.
Sairaalalla on kattava kliininen kokemus tekniikan
käytännöstä, ja kryotekniikasta on tehty myös useita
tieteellisiä tutkimuksia.
– Olemme hoitaneet sydämen kryoablaatiolla
yhdeksän vuoden aikana yli 1 500 potilasta, eivätkä
sydämen normaalit johtoradat ole vaurioituneet
Kryotekniikka on varmaa ja turvallista
Haluamme
tarjota
koulutusta,
jotta nykyistä
useammat
potilaat saisivat
tarvitsemansa
hoidon.
Göran Kennebäck, osastopäällikkö,
Karoliinisen yliopistosairaalan
elektrofysiologian klinikka.
yhdessäkään toimenpiteessä, Kennebäck sanoo.
Normaalisti vaurioiden osuus on noin 0,5–1 pro­
senttia. Sairaaloissa, joissa kryotekniikkaa ei käy­
tetä, potilaalle on aina kerrottava riskistä, että
ablaatiotoimenpide voi johtaa pysyvän tahdisti­
men asentamiseen. Voimme sanoa luottavaisina,
että meillä tätä riskiä ei ole.
Tarvitaan uusia turvallisia tekniikoita,
joiden oppiminen käy nopeasti
– Eteisvärinän ablaatiohoitojen tarve kasvaa vauh­
dilla, Jensen-Urstad sanoo. Viime vuonna Ruotsissa
tehtiin eteisvärinäpotilaille noin 700 ablaatiota.
Nyt saimme uudet hoitosuositukset, joiden seu­
rauksena toimenpiteitä tehdään luultavasti paljon
enemmän. Selvitäksemme vaatimuksista tarvit­
semme tekniikoita, joiden omaksuminen ja käyttä­
minen on suhteellisen helppoa, jotta nykyistä use­
ammat lääkärit voivat suorittaa toimenpiteitä.
– Uusissa suosituksissa korostetaan selvästi
katetriablaatiohoidon tarpeellisuutta eteisvärinä­
potilaille, Kennebäck jatkaa. Niissä kerrotaan
myös, että tällaisia potilaita on olemassa, mutta
tekniikkaa hyödynnetään nykyään liian vähän. Tämä
on tärkeä tieto monille. Ruotsissa olisi tehtävä vuo­
sittain vähintään 2 000 eteisvärinän ablaatiohoitoa.
– Yhä useammat keskukset osoittavat kiinnos­
tusta kryoablaatiota kohtaan, Jensen-Urstad ker­
too. Meille lähetetään potilaita muista sairaaloista,
joissa kryotekniikkaa ei käytetä. Tekniikka soveltuu
myös tilanteisiin, jossa uusia keskuksia otetaan
käyttöön. Tekniikan käyttö on nopeasti omaksutta­
vissa ilman komplikaatioriskejä, vaikka elektrofysio­
logilla ei olisikaan runsaasti kokemusta ablaatioista.
– Pohjoismaissa ablaatiohoitoja annetaan arviolta
25 keskuksessa, sanoo Jensen-Urstad. Kryotekniikka
on nykyaikainen hoitokeino, jonka pitäisi olla käy­
tettävissä kaikissa ablaatiokeskuksissa, koska esi­
merkiksi radiotaajuusenergian käyttöön sisältyy
huomattavia riskejä tietyille potilasryhmille.
Kryotekniikka ei kuitenkaan syrjäytä radiotaajuus­
tekniikkaa, vaan molemmat ovat meille tärkeitä
työvälineitä.
Vasemmalta oikealle: Elektrofysiologian
klinikan ylilääkäri ja osastopäällikkö Göran
Kennebäck, Atrial Fibrillation Solutions
-liiketoimintayksikön Senior Business Director
David Neale, kardiologian professori ja
sydänklinikan osastopäällikkö Cecilia Linde
sekä Atrial Fibrillation Solutions ‑liiketoimin­tayksikön edustajat Nordic Business Manager
Patricia Menck ja Nordic Key Account Manager
Carlos Vaca Falconi, olivat paikalla, kun
Karoliininen y­ liopistosairaala ja Medtronic
allekirjoittivat sopimuksen kryoablaation
koulutuskeskuksen perustamisesta 14.9.2010.
| 5
Pohjoismaiden ensimmäinen Advisa-implantointi
Ratkaisevana
valintaperusteena tuleva
magneettikuvausten tarve
Medtronicin uuden sukupolven tahdistimiin kuuluvan Advisan
­ensimmäinen pohjoismainen implantointi tehtiin Mikkelin
keskussairaalassa. Kardiologi Juha Rummukaisen mukaan Advisan
valintaan vaikutti muun muassa suuri todennäköisyys, että potilas
­tarvitsee jatkossa magneettitutkimusta.
Mullistava Advisa-tahdistin kuuluu Medtronicin
uuteen Vision 3D ‑tuoteperheeseen. Vision 3D
tarjoaa Medtronicin ICD-laitteille ja tahdistimille
yhteisen teknisen alustan, jossa yhdistyvät kaikki
Medtronicin ICD- ja tahdistintekniikan parhaat
ominaisuudet. Medtronic on panostanut paljon
Advisan MRI-yhteensopivuuteen. Näin myös tahdis­
tinpotilaille tarjoutuu mahdollisuus päästä mag­
neettitutkimuksiin ilman kuvausrajoituksia.
– MRI-yhteensopivan tuotteen valinta on perus­­­t­el­tua, jos potilas on suhteellisen nuori ja hänellä
on edes pieni todennäköisyys joutua magneetti­
tutkimukseen, sanoo kardiologi Juha Rummukainen
Mikkelin keskussairaalasta. Olen monesti tuskaillut
miettiessäni vaihtoehtoisia tutkimusmenentelmiä
tahdistinpotilaille, joka tarvitsisi nimeno­
maan
magneettitutkimusta.
– Valtaosa tahdistinpotilaistamme on toki iäk­
käitä ja pärjää hyvin tutkimuksilla, jotka tehdään
peruslaitteilla. Alle 60-vuotiailla potilailla on kuitenkin
otettava huomioon magneettitutkimusten mahdol­
­linen tarve, kun valitaan kardiologista laitetta.
Suuri todennäköisyys, että potilas
­tarvitsee magneettitutkimusta
– Advisa-tahdistimen saanut potilas on 44-vuotias
mies, joka on sairastanut noin 10 vuotta tähän asti
suhteellisen lievää selkärankareumaa, Rummu­kainen
kertoo. Tietääkseni potilaalle ei ole tarvinnut
tähän mennessä tehdä magneettitutkimusta selän
vuoksi, mutta koska hän on vielä suhteellisen nuori,
magneettitutkimusten todennäköisyys kasvaa jat­
kossa. Potilaalla on lievä aorttaläppäinsuffisienssi,
joka on yhteydessä selkärankareumaan. Siihen liit­
tyvällä kardiologisella seurantakäynnillä kävi ilmi,
että hänellä oli myös ajoittainen AV-­katkos.
– Potilaalla ei ole ilmennyt selkeitä oireita,
mutta muutos on tapahtunut hiljalleen pitkän
ajan kuluessa, joten hän on sopeutunut tilantee­
seen. Koska kyseessä on kahden pikkupojan isä,
tahdistimen asentaminen oli mielestämme tarpeen
jo perheen turvallisuuden kannalta (esimerkiksi
autolla ajamista ajatellen), vaikka merkittäviä
oireita ei ollut vielä ilmennyt.
Suosikkina MVP-toiminto
Advisa-tahdistimessa on Medtronicin automaat­
tinen MVP©-toiminto (Managed Ventricular
Pacing), joka vähentää tarpeetonta oikean kam­
mion stimulointia 99 prosenttia. Medtronic kehitti
Alle 60-vuotiailla potilailla on otettava
huomioon magneettitutkimusten
­mahdollinen tarve, kun valitaan
­kardiologista laitetta.
Juha Rummukainen, kardiologi,
Mikkelin keskussairaala.
6 |
v
EVA CLAUSSON, Medtronicin Pohjoismaiden
koulutusvastaava, Cardiac Rhythm Disease
Management (CRDM) -liiketoimintayksikkö
– On huomattu, että magneettitutkimusten tarve kaksin­ker­taistuu 65. ikävuoden jälkeen, Eva Clausson sanoo. Lisäksi
monet tutkimukset osoittavat, että 50–70 prosenttia kaikista
potilaista, joille on implantoitu kardiologinen laite, tarvitsevat
eri syistä magneettitutkimusta vähintään kerran laitteen
käyttöiän aikana.
– Ruotsin tilastokeskus (Statistiska Centralbyrån) raportoi
joulukuussa 2009, että yli 70-vuotiaiden asukkaiden määrä
ylitti 1,8 miljoonaa. Ruotsin tahdistinrekisterin (Svenska
Pacemakerregistret) mukaan 44 000 ruotsalaisella on tahdistin,
ja tästä ryhmästä reilut 95 prosenttia on yli 70-vuotiaita.
Voidaan siis arvioida, että noin 2,5 prosentilla yli 70-vuotiaista
on tahdistin. Jos puolet näistä henkilöistä jää vaille tarvit­se­maansa magneettitutkimusta, yhteensä noin 22 000 henkilöä
jää parhaan mahdollisen hoidon ulkopuolelle. Vertailun vuoksi
tanskalaisen tahdistinrekisterin viimeisimmässä raportissa
­vuodelta 2008 todetaan, että Tanskassa oli tuolloin 20 093
­tahdistinpotilasta. Näistä potilaista 72 prosenttia (14 467
­henkilöä) oli vähintään 70-vuotiaita.
– Advisa ja sen pikkusisko EnSura on suunniteltu tarjoamaan
tahdistinpotilaille suorituskyvyltään ylivoimainen tahdistin,
joka on myös MRI-yhteensopiva.
RUOTSISSA TEHTYJEN MAGNEETTITUTKIMUSTEN JAKAUMA 1
Alue
Määrä
Osuus (%)
Pää/kaula
49 332
21
Vatsa
15 538
7
Thorax / rintakehän elimet
17 141
7
Selkäranka/lantio
89 586
38
Raajat
62 909
27
21 %
Pää/kaula
27 %
Raajat
7%
Thorax
rintakehän elimet
7%
Vatsa
38 %
Selkäranka/lantio
Yhteensä
234 506
100
1. SSI Rapport 2008:3 (Radiologiska undersökningar i Sverige under 2005)
YHTEENSÄ 234 506 TUTKIMUSTA
Tutkimuksista pieni osa on kardiologisia, mutta tahdistinpotilaiden
keski-ikä on noin 75 vuotta, ja tämän ikäisillä potilailla on usein myös muita
sairauksia, joihin tarvitaan lähetteitä muiden alojen erikoislääkäreiltä.
Kardiologien vastuulla on siis varmistaa, että muut lääkärit voivat tarjota
potilaalle mahdollisuuden magneettitutkimuksiin.
E
markkinoiden edelläkävijäksi osoittautuneen toi­
minnon, kun tutkimukset osoittivat tarpeettoman
kammiotahdistuksen saattavan aiheuttaa sydämen
vajaatoimintaa ja eteisvärinää.
– Advisan eittämättömiä etuja ovat automaat­
tiset toiminnot, ohjelmointimahdollisuus ja diag­
nostiikka. Ne helpottavat sekä implantointia että
säätämistä, Rummukainen sanoo. Pidän erityisesti
MVP-toiminnosta, koska edistyksellisen ja tarkoi­
tuksenmukaisen tahdistimen tulee hoitaa vain
todellista oiretta ja saada siten aikaan mahdolli­
simman luonnollinen sydämen toiminta. Koke­
mukseni Advisan uusista toiminnoista ovat vasta
yhden implantoinnin jälkeen vielä vähäisiä, mutta
ensivaikutelma on erittäin myönteinen.
– MRI-yhteensopivan elektrodin sisäänvienti oli
helppoa, eikä toimenpiteessä ollut mielestäni eroa
Medtronicin muihin elektrodeihin verrattuna.
Potilas kävi äskettäin ensimmäisellä tahdistimen
tarkastuskäynnillä, ja mittaustulokset olivat erino­
maisia.
Magneettitutkimuksia entistä
iäkkäämmille potilaille
– Uskon, että MRI-yhteensopivien laitteiden käyttö
yleistyy varmasti, ellei tekninen kehitys johda
uusille urille, esimerkiksi kardiologisiin laitteisiin,
joissa ei tarvita elektrodeja, Rummukainen toteaa.
MRI-yhteensopivia laitteita implantoidaan jatkossa
todennäköisesti nykyistä iäkkäämmille potilaille
eliniän pidentyessä ja terveyttä koskevien vaati­
musten lisääntyessä. Hintaero MRI-yhteensopivien
ja muiden laitteiden välillä on suhteellisen pieni,
joten hintakaan ei ole esteenä MRI-yhteensopivien
laitteiden yleistymiselle hoidossa.
– Arvioimme jo nyt rutiininomaisesti jokaisen
potilaan kohdalla, tarvitseeko hän MRI-yhteenso­
pivan laitteen. On erittäin todennäköistä, että im­plantoimme pian jo seuraavan Advisa-tahdistimen.
| 7
Toivon, että
kaikki ensihoitoorganisaatiot ­
saavat käyttöönsä
CODE-STATohjelmiston.
Näin voitaisiin
pelastaa useampia
ihmishenkiä.
Krister Axelsson, OLA-ambulanssin
sairaanhoitaja, Göteborg.
CODE-STAT auttaa pelastamaan
ihmishenkiä
Äkilliseen sydänpysähdykseen kuolee Ruotsissa vuosittain runsaasti
ihmisiä. Monet heistä ovat nuoria tai keski-ikäisiä henkilöitä, joilla
ei ole esiintynyt aiemmin sairauden merkkejä. Jotta potilas selviää
hengissä, sydänrytmi on palautettava parin minuutin aikana,
ja on ehdottoman tärkeää aloittaa puhallus-paineluelvytys
(PPE) mahdollisimman pian.
Anestesiahoitaja Krister Axelsson työskentelee
OLA-ambulanssissa Göteborgissa. Hän sai lokakuun
alussa valmiiksi mekaanista paineluelvytystä käsit­
televän tutkielmansa Göteborgin yliopiston Sahl­
grenska Akademissa. Hän käytti tutkimuksessaan
Medtronicin LIFEPAK 12-, CODE-STAT- ja LUCAStuotteita (katso Termien selitykset -kohta). Tutki­
muksen tavoitteena oli selvittää, onko mekaanisen
ja käsin tehtävän painelun välillä eroa puhalluspaineluelvytyksessä. Tutkimus osoitti, että mekaa­n­is­ ella paineluelvytyksellä hoidetuilla potilailla oli
merkittävästi paremmat uloshengitysilman hiilidi­
8 |
oksidiarvot kuin potilailla, jotka saivat käsin tehtävää
paineluelvytystä. Aineisto on kuitenkin liian pieni,
jotta voitaisiin todeta, lisääkö tämä vuorostaan
sydänpysähdyspotilaiden eloonjäämisprosenttia.
OLA-ambulanssin henkilökunnalla on käytös­
sään tärkeänä apuvälineenä myös CODE-STATtiedonhallintaohjelmisto, johon LIFEPAK 12 lähettää
tiedot kaikista rekisteröidyistä tapahtumista.
CODE-STAT rekisteröi muun muassa painelut
potilaan jatkuvaan EKG-raporttiin ja laskee auto­
maattisesti staattisia PPE-tietoja, kuten paineluti­
heyden ja hands off -ajan.
– Toivon, että kaikki ensihoito-organisaatiot s­ aavat
käyttöönsä CODE-STAT-ohjelmiston, jonka avulla
voidaan siirtää tietoa sekä sairaalalle että keskitet­
tyyn sydänpysähdysrekisteriin. Näin voitaisiin
parantaa hoidon laatua ja siten pelastaa useampia
ihmishenkiä. Kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää
tutkimuksissa ja ensihoito-organisaation toiminnan
laadunvarmistuksessa. Kun kaikki tieto kerä­tään
yhteiseen rekisteriin, voimme kartoittaa todis­tu­s­
aineiston pohjalta hoidon eri osa-alueiden merki­
tyksen eloonjäämiselle ja siten tehostaa sydän­
pysähdyksen hoitotoimenpiteitä, Axelsson sanoo.
Termien selitykset
CODE-STAT: tiedonhallintaohjelmisto, jolla voidaan
­analysoida ja tarkastella tapahtumia jälkeenpäin.
LUCAS: mekaaninen paineluelvytysjärjestelmä.
LIFEPAK 12: monitori-defibrillaattori.
E POIMINTOJA:
E
Uudella sydänläpällä erinomaisia tutkimustuloksia
Medtronicin uusi ATS Medical AP360 -sydänläppä on markkinoiden ainoa mekaaninen
kaksoisläppä, jossa on ”cavity pivot” -rakenteen sijaan ”open pivot” ‑rakenne. Open
pivot -rakenne mahdollistaa läppärungon ja sarana-alueen tehokkaan läpivirtauksen,
minkä on osoitettu vähentävän leikkausjännitettä sekä trombosyyttien aktivoitumista
ja aggregaatiota. Läppä on useiden tutkimustulosten mukaan myös erittäin hiljainen,
eikä 80 % potilaista kuule sen aiheuttamaa ääntä lainkaan. Esittelemme läppää lähi­
aikoina useissa pohjoismaisissa sydänkeskuksissa.
E
E
Amphirion Deep
Erityisesti alaraajan toimenpiteisiin tarkoitettu pallokatetri. Erittäin
joustava pallo ei suorista verisuonta täyttyessään, mikä vähentää
verisuonivaurion riskiä.
• halkaisija 1,5–4,0 mm
• pallon pituus 20–150 mm, varren pituudet 120 ja 150 cm
• saatavana myös 210 mm:n pituinen kartionmuotoinen pallo
• yhteensopiva 4F-kokoisen sisäänviejän kanssa, erittäin matala profiili.
Menestyksellinen välilevyproteesihoito
Bryan ACD perustuu kolmivaiheiseen tekniikkaan:
Bryan ACD:ssä yhdistyvät yksinkertainen kirurginen tekniikka ja
­kliinisesti tutkittu BRYAN® Cervical Disc System -välilevyjärjestelmä.
Prospektiivisesta, satunnaistetusta IDE-tutkimuksesta saatujen kliinisten
tulosten mukaan Bryan® Cervical CD -menetelmä osoittautui 24
kuukauden seurannassa* merkittävästi paremmaksi kuin ACDF
(kaularangan luudutus etukautta) *.
1. Päätelevyjen erottaminen ja valmistelu
2. Päätelevyjen riimaus
3. Implantointi
* Potilaiden neurologinen tilanne parani yhtä paljon molemmissa hoitoryhmissä.
1.
2.
3.
BRYAN® Cervical Disc System
incorporates technology developed
by Gary K. Michelson, MD
| 9
Uusi stenttirakenne helpottaa
paikalleenasennettavuutta
ja vähentää tulehdusriskiä.
Medtronicin stentit tunnetaan mukautuvuudestaan ja hyvästä
paikalleenasennettavuudestaan. Uusi Resolute Integrity -lääkestenttipohjan on ­ainutlaatuinen tuote, jossa yhdistyvät Integrity-alustan
käyttö­mukavuus ja Resoluten ainutlaatuiset ominaisuudet.
Tuloksena on paikalleenasennettavuudestaan erinomainen stentti,
josta lääkettä ­vapautuu pitkään. Näin stentti mukautuu hyvin
suonenseinämään, verisuoni paranee ja tulehdusriski pienenee.
PCI-toimenpiteillä (Percutaneous Coronary Inter­
vention) laajennetaan ahtautuneita sepelvaltimoita.
Restenoosiriskin pienentämiseksi suoneen viedään
ohut verkkomainen metalliproteesi (stentti), jonka
on osoitettu pienentävän restenoorisiskiä merkit­
tävästi. Lääkestentit ehkäisevät suonenseinämän
kudoksen kasvamista stentin sisään. Monet tutki­
mukset osoittavat, että lääkestenttien käyttö
vähentää uusintatoimenpiteiden tarvetta verrattuna
lääkkeettömiin stentteihin.
Jan Haupt ja Agneta Johansson toimivat
ylilääkäreinä Luulajassa sijaitsevan Sunderbyn
sairaalan sydänyksikössä. Heidän vastuualueellaan
on 250 000 asukasta, ja sairaalassa tehdään vuosit­
tain lähes 800 PCI-toimenpidettä. Koska Resolute
Integrity tuotiin markkinoille vasta hiljattain, sillä
ei ole ehditty hoitaa vielä kovinkaan monta potilasta.
Tästä huolimatta Hauptin ja Johanssonin koke­
mukset uudesta stentistä ovat erittäin myönteisiä.
– Erityisen vaikutuksen minuun teki se, miten
hyvin stentti kulkee vaikeissakin suonissa. Perin­
teisen metallistentin vieminen paikalleen on usein
vaikeaa potilailla, joilla on mutkaiset suonet, mutta
Resolute Integrityn avulla vaikeatkin tapaukset
hoituvat sujuvasti, Haupt sanoo.
Resolute Integrity on valmistettu yhtenäisestä,
aaltomaisesta langasta, joka on muotoiltu spiraa­
liksi. Tämän ansiosta stentti joustaa ja mukautuu
kaikkiin suuntiin. Stentti voidaan viedä tasaisin
painalluksin sisään jopa kapeimmista ja kiemurai­
simmista suonista.
– Resolute Integrity mukautuu suonen anato­
miaan, joten sen käyttö on helppoa, ja se on helppo
asettaa juuri oikeaan kohtaan. Stentti asettuu erino­
maisesti suonenseinämää vasten ja parantuu pai­
kalleen hyvin pienentäen trombosyyttien aiheut­
taman tukoksen riskiä huomattavasti, Johansson
kertoo.
Lääkestenttejä käytetään nykyään useimmilla
ruotsalaisklinikoilla, koska tutkimukset osoittavat
niiden ehkäisevän paremmin ahtauman uusiutu­
mista ja veritulppia, mikä puolestaan vähentää
uusintatoimenpiteiden toimenpiteiden tarvetta.
Resolute Integrity soveltuu hyvin kaikenlaisille
potilaille. Se helpottaa hoitoa erityisesti potilailla,
joilla esiintyy pitkiä, kapeita ahtaumia, kuten
diabeetikoilla.
Resolute Integrity
Resolute Integrity on Medtronicin uusin
stentti PCI-toimenpiteisiin. Uusi stentti on
ainutlaatuinen tuote, jossa yhdistyvät Integrityalustan käyttömukavuus ja Resoluten
verrat­tomat ominaisuudet. Tuloksena on
kuljetetta­vuudeltaan erinomainen stentti,
josta lääkettä vapautuu pitkään. Näin stentti
istuu hyvin suonenseinämään, verisuoni
paranee hyvin ja tulehdusriski pienenee.
E
Jan Haupt ja Agneta Johansson toimivat ylilääkäreinä Luulajassa sijaitsevan Sunderbyn sairaalan sydänyk­sikössä.
Ensimmäinen arviointi osoittaa, että uusi Resolute Integrity ‑lääkestentti toimii moitteettomasti ja soveltuu
myös perinteisesti vaikeahoitoisina pidetyille potilaille, joilla on pitkiä, kapeita ahtaumia.
10 |
Uusia tuotteita
perifeerisiin
toimenpiteisiin
E A J A N K O H T A IS T A :
17.–18.1.2011
7th International Advanced Valve Repair Symposium,
St. Luc Hospital, Bryssel, Belgia.
26.–28.1.2011
1st Nordic Interstim™ Therapy workshop for Implanters,
Steningevik, Tukholma, Ruotsi..
27.–28.1.2011
Januarimötet 2011, World Trade Center, Tukholma, Ruotsi.
16.–19.2.2011
The 4th International Conference on Advanced
Technologies & Treatments for Diabetes, Lontoo,
Iso-Britannia. www2.kenes.com/attd/Pages/home.aspx
Medtronic on laajentanut sepelvaltimo- ja
ääreisvaltimotautien hoitoon tarkoitettujen tuotteiden
valikoimaansa ostamalla Invatecin. Invatec on alaraajan
­toimenpiteiden markkinajohtaja, joka on kehittänyt lukuisia
innovatiivisia tuotteita.
Invatecin perustivat 14 vuotta sitten italialainen
tuotekehittäjä ja saksalainen markkinoija. Heidän
missionaan oli kehittää ja markkinoida yhteistyössä
lääkäreiden ja tutkijoiden kanssa tuotteita, joita
asiakkaat todella tarvitsevat. Nykyään yrityksellä
on 1 000 työntekijää, ja sen valikoimaan kuuluu 38
tuoteperhettä ja yhteensä 4 000 tuotenimikettä.
Invatecin markkinointipäällikkö Katrin Røhde
toteaa, että yritys on tähän mennessä saavuttanut
kaiken, mitä kahden yksityisen omistama yritys voi
saavuttaa.
– Medtronicin yritysosto hyödyttää molempia
osapuolia. Medtronicin tuotevalikoima täydentyy
erityisesti perifeeristen tuotteiden osalta. Invatec
puolestaan saa tuotteilleen laajemmat markkinat.
myös kartionmuotoisen pallon, jonka proksimaalinen
halkaisija on suurempi kuin distaalinen halkaisija.
Tämä rakenne ehkäisee dissekaatioita.
– Valikoimaamme kuuluu erilaisia alaraajastent­
tejä, sekä itsestään laajenevia että pallon avulla laajen­
nettavia.
Røhde kertoo, että Invatec on tuonut kaikki
nämä tuotteet ensimmäisenä markkinoille.
– Muut seuraavat perässä mutta valitsevat
usein tuotteita, joiden olettavat muistuttavan
meidän tuotteitamme. Koska verisuonilla on erilai­
sia ominaisuuksia, tulokset eivät ole samanlaisia.
Tämän ansiosta Invatec on noussut alaraajatutot­
teiden markkinajohtajaksi.
Kattava tuotevalikoima
Nyt Invatec on tuonut markkinoille täysin uuden
hoitomuodon, lääkeainetta vapauttavat palloka­
tetrit. Niitä on saatavana neljään eri kohteeseen:
sepelvaltimoille ja kolmelle perifeeriselle alueelle
(säären ja jalkaterän, reiden ja lantion alueen
verisuonille).
– Olemme osoittaneet, että lääkeainetta
vapauttavan pallokatetrin käyttäminen pienentää
alaraajan restenoosiriskiä 70 prosentista 30 pro­
senttiin. Potilas välttyy monelta uusintakäynniltä,
joten hoitomuoto on myös kustannustehokas.
Pallokatetreissa käytetään lääkeaineena pak­
litakselia, perusteellisesti tutkittua lipofiilistä ainet­
ta, joka imeytyy hyvin suonen seinämään.
18.3.2011
Carelink Workflow Forum, World Trade Center,
Tukholma, Ruotsi.
4.–6.5.2011
Vårmötet 2011, Conventum i Örebro, Ruotsi.
www.malmokongressbyra.se.
4.–7.5.2011
HRS, San Francisco, Yhdysvallat. www.hrsonline.org
EUREKA lääketieteellisten
innovaatioiden edistämiseen
Medtronic Eureka on eurooppalainen
verkkopohjainen portaali, jonka tarkoi­
tuksena on edistää lääketieteellisen tek­
nologian innovaatioita. Portaali tarjoaa
lääkäreille ja lääketieteellisen teknolo­
gian kehittäjille yksinkertaisen fooru­
min ideoidensa esittämiseen. Portaaliin
lähete­tyt ideat annetaan asiantuntijaryhmän arvioitaviksi.
Prosessiin kuuluvan johdonmukaisen strategian mukaan
arvioitaviksi otetaan Medtronicin kaikkia hoitoaloja
koskevia ideoita. Keksijöihin otetaan yhteyttä kolmen
kuukauden kuluessa idean toimittamisesta. Tavoitteena
on tarjota lääkäreille ja heidän potilailleen uusia hoito­
vaihtoehtoja.
Useat mullistavat, maailmanlaajuisesti käytetyt hoidot
ovat eurooppalaisten lääkäreiden keksintöjä. Esimerkiksi
ensimmäinen implantoitava sydämentahdistin kehitettiin
Ruotsissa. www.MedtronicEUreka.com
Lääkeainetta vapauttava pallokatetri
Invatecin tuotevalikoimaan kuuluu sekä perustuot­
teita että monenlaisiin erityistapauksiin suunni­
teltuja erikoistuotteita. Sydäntoimenpiteissä käy­
tettävien tuotteiden lisäksi tarjolla on lähes kaikille
ääreisvaltimoille tarkoitettuja tuotteita, esimerkiksi
munuaisvaltimoille, lantion alueen verisuonille,
kaulavaltimoille ja säären verisuonille. Invatecin
tuoteinnovaatiot viimeksi mainitulla hoitoalueella
ovat tuoneet yritykselle markkinajohtajan aseman.
Alaraajan toimenpiteet
– Olemme kehittäneet erityisratkaisuja erilaisiin
vaurioihin ja erityyppisille verisuonille. Vaikka
vartalon eri osissa sijaitsevat suonet saattavat
muistuttaa toisiaan esimerkiksi mitoiltaan, niillä
on toisistaan poikkeavia ominaisuuksia ja niitä on
hoidettava eri tavoin.
Invatec on kehittänyt polven alapuolisia verisuonia
varten pitkiä ja erittäin joustavia pallokatetreja.
Pallo mukautuu verisuonen rakenteeseen eikä
suorista verisuonta täytettynä. Invatec on kehittänyt
Birkebeinerrittet-maastopyöräkilpailu
laittoi diabetespyöräilijät koetukselle
Sää oli kylmä ja sateinen, kun yli 14 000 pyöräilijää ajoi
reilut 90 kilometriä vaikeassa tunturimaastossa Norjan
Renasta Lillehammeriin Norjassa elokuun lopulla.
– On erittäin haastavaa pyöräillä näin vaikeissa oloissa
ja pitää samalla glukoosiarvot hallinnassa. Diabeetikot
eivät olisi voineet osallistua kisaan lainkaan ilman
­jatkuvaa ­glukoosinmittausta ja monitoria, josta he
pystyivät ­seuraamaan arvojaan koko kisan ajan, sanoo
­Sör-Tröndelagin diabetesyhdistyksen puheenjohtaja
Öystein Eriksen. Lue lisää (norjankielinen sivusto):
http://troendelagdiabetes.no/troendelagdiabetes753_
no/diabetes_alt_om_sykdommen/klart_vi_kan_og_­
birken_2010_2/
Nordic Spinal Cord Stimulation Meeting
herätti kiinnostusta
Termien selitykset
Dissekaatio: repeämä valtimon seinämän sisimmässä
kerroksessa.
Lipofiilinen: rasvaliukoinen.
Syyskuun puolivälissä Tukholmassa järjestettiin tilaisuus,
jonne kokoontui noin 30 lääkäriä ja implantointien ­tekijää
kaikkialta Pohjoismaista. Tilaisuudessa k­ eskusteltiin
uusimmista tutkimuksista ja päivitettiin tietämystä
­selkäydinstimulaation uusista tekniikoista. Kokemusten
vaihdon lisäksi tarjolla oli useita alan asiantuntijoiden
luentoja. Medtronic esitteli uutuustuotteensa, Restore
Sensorin. Uudenlainen stimulaattori on tarkoitettu kivun
lievitykseen kroonisesta hermoperäisestä kivusta kärsi­
villä potilailla. Stimulaattorin kiihtyvyysanturi tunnistaa
­vartalon asentomuutokset ja mukauttaa kivunlievityksen
automaattisesti sopivalle tasolle.
Ainutlaatuinen
­sydänläppäuutuus
Medtronic on ostanut ATS Medicalin, joka tunnetaan muun muassa rakenteeltaan ainutlaatuisen
mekaanisen sydänläpän kehittäjänä. Rakenne suuntaa verenvirtauksen siten, että trombosyytit
ja hyytymät huuhtoutuvat hyvin pois läpän pinnoilta ja tromboosiriski pienenee.
– Sydänkirurgiatuotteiden ja -palveluiden edelläkä­
vijänä tunnetun ATS Medicalin tuotevalikoimaan
sisältyy esimerkiksi sydänläppiä ja kryoablaatio­
välineitä. ATS Medicalin yritysosto täydentää
Medtronicin sydän- ja verisuonituotteiden vali­koimaa
juuri sopivasti, sanoo Henrik Brücker Larsen, Med­
tronicin Pohjoismaiden sydänläppäasiantuntija.
ATS:n mekaaniset sydänläpät myydään nyt
Medtronicin kautta. Tanskalaisen Skejbyn sairaalan
sydänkirurgi Kaj-Erik Klaaborg on käyttänyt tuo­
tetta kohta vuoden ajan.
– Olemme tehneet tähän mennessä noin 40
implantointia, hän sanoo.
– Tärkein syy ATS-läpän valintaan oli sen pieni
gradientti. Aortan ahtaumasta kärsiville potilaille
on tärkeä löytää mekaaninen läppä, jonka profiili
on oikeanlainen. Mitä pienempi gradientti saa­
daan aikaan, sitä enemmän sydämen kuormitus
vähenee. Tämä on ehdoton etu potilaille, joiden
sydän on ollut pitkään ylikuormitettu.
ATS-läppiä on käytetty Ruotsissa jo neljä vuotta,
ja nykyään niitä käytetään säännöllisesti viidellä
suurella sydänklinikalla.
Open Pivot Heart Valve
Mekaaninen ATS-sydänläppä on ainutlaatuinen
sekä rakenteeltaan että kliinisiltä ominaisuuksiltaan.
Sen jälkeen, kun ensimmäinen mekaaninen ATSsydänläppä implantoitiin vuonna 1992, maailmas­
sa on tehty kaikkiaan yli 200 000 implantointia.
Läpälle myönnettiin CE-merkintä vuonna 1996 ja
FDA-hyväksyntä vuonna 2000.
Mekaaninen ATS-sydänläppä on markkinoiden
ensimmäinen open pivot -rakenteella varustettu
läppä. Läpässä on pieni pullistuma, kun taas mui­
den valmistajien kaksoisläpissä saranat on piilotet­
tu läppärungossa olevaan aukkoon. Pullistuman
ansiosta mekaaniseen läppään kertyvät trombo­
syytit ja trombit huuhtoutuvat tehokkaasti pois
verenvirtauksen mukana, myös saranan ympäriltä.
Rakenne myös pienentää veren virtausnopeuden
eroja verisuonen eri osien välillä, jolloin leikkaus­
jännite pienenee.
Pienempi tromboosiriski
Kliinisten tietojen mukaan open pivot -rakenteen
hyvät läpivirtausomaisuudet pienentävät trom­
boosiriskiä. Mekaanisen läpän implantoinnin jäl­
keen potilaan on käytettävä antikoagulantteja koko
loppuikänsä. Koska ATS-läpän rakenne pienentää
tromboemboliariskiä, potilaan INR-tasoa voidaan
ehkä laskea. Useat tutkimukset osoittavat, että
alhaisempi INR-taso ei lisää embolian tai tromboosin
esiintyvyyttä, mikä on hyödyksi potilaille, joiden
INR-taso vaihtelee.
– Saranararakenteen ansiosta voimme ehkä
vähentää antikoagulanttihoitoa ja pienentää INRarvoa. Se olisi ehdottomasti hyödyksi potilaalle,
Klaaborg sanoo.
Kliinisten tutkimusten mukaan tromboembo­
lioiden ja verenvuotojen yhteenlaskettu osuus on
alle kaksi prosenttia/potilas/vuosi. Se on erittäin
vähän verrattuna muihin mekaanisiin kaksoisläppiin.
Tämän ansiosta potilaiden eloonjäämisosuus on
suuri. Aorttaläppäpotilaiden eloonjäämisprosentti
kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta oli kol­
messa 10-vuotisessa tutkimuksessa 84,7 prosenttia,
84,8 prosenttia sekä 75 prosenttia. Eräässä 15-vuo­
tisessa tutkimuksessa eloonjäämisprosentti oli
puole­staan 59,1 prosenttia.
ATS Medicalin yritysosto
täydentää Medtronicin sydän- ja
verisuonituotteiden valikoimaa
juuri sopivasti.
Medtronicin Pohjoismaiden sydänläppäasiantuntija Henrik Brücker Larsen
­odottaa innolla pääsevänsä esittelemään uusia sydänläppiä sydänkeskuksissa.
12 |
Open Pivot Heart Valve -läppäproteesin etuna on
myös hiljainen ääni, joka ei häiritse useimpia
potilaita. Useassa tutkimuksessa on käynyt ilmi,
että jopa 80 prosenttia potilaista ei edes havaitse
läpän aiheuttamaa ääntä.
Huolellisesti suunniteltu rakenne
Läpästä on tarjolla useita, erityyppisillä ompelu­
renkailla varustettuja malleja eri implantointi­
kohteisiin. Standard-läppämalli on näistä eniten
käytetty myös Pohjoismaissa. Se implantoidaan
intra-annulaarisesti eli poistetun aorttaläpän
paikalle. Toimen­pidettä pidetään erittäin helppona
ja turvallisena.
Tanskassa käytetään eniten AP (Advanced
Performance) -läppäproteesia. Se implantoidaan
supra-annulaarisesti heti poistetun läpän yläpuo­
lelle. Näin voidaan valita suurempi mekaaninen
läppä ja siten pienentää veren virtausvastusta.
Tämä on erityisen tärkeää potilaille, joilla on pieni
tai heikko sydän.
– Kun käytössä on ollut samanlainen läppäpro­
teesi jo kymmeniä vuosia, uuteen vaihtaminen
herättää tietysti ajatuksia, Klaaborg toteaa.
– Olemme huomanneet, että oikean koon valit­
seminen on tärkeää. On parempi valita suosiolla
pienempi läppäproteesi kuin joutua painamaan
proteesi paikalleen. Se ei aiheuta ongelmia
potilailla, joilla on suuret verisuonet. Sen sijaan
asiaan on kiinnitettävä erityishuomiota uusinta­
toimenpiteiden yhteydessä tai potilailla, joilla on
pienet verisuonet.
Läpällä on erinomaiset hemodynaamiset omi­
naisuudet: virtaus on hyvä ja painegradientti pieni,
mikä vähentää sydämen rasitusta. Äskettäin
valmis­
tuneen tutkimuksen mukaan yhdenkään
AP-rakenteisen läpän yhteydessä ei ilmennyt
vakavia Patient prosthesis mismatch (PPM)
-tapauksia, ja perusläppien yhteydessä vakavia
PPM-tapauksia oli vain muutama.
Termien selitykset
INR (International Normalized Ratio): verenvuotoalttius,
käytetään kontrollina antikoagulanttihoidon seurannassa.
PPM (Patient prosthesis mismatch): suhdeluku, joka
­tarkoittaa, että proteesin tehollinen virtausalue
­suhteessa potilaan pinta-alaan neliömetreinä on alle
0,85 cm2/m2. Vakava PPM on alle 0,65cm2/m2.
Gradientti: paineen lasku sydänläpän kohdalla.
Tärkein syy ATS-läpän
valintaan oli sen pieni
gradientti. Aortan
ahtaumasta kärsiville
potilaille on tärkeä
­löytää mekaaninen
läppä, jonka profiili
on oikeanlainen.
Skejbyn sairaalan sydänkirurgi Kaj-Erik
Klaaborg on käyttänyt ATS:n Open Pivot
Heart Valve -läppäproteeseja vuoden
2010 alusta lähtien.
| 13
CGM-mittaus auttaa
hallitsemaan diabetesta
ja vähentämään
komplikaatioita
Jatkuva glukoosimonitorointi (CGM) helpottaa glykeemisten trendien
havainnointia ja auttaa diabetespotilaita ymmärtämään elämäntapojen
ja glukoosiarvojen välisiä yhteyksiä. Diabeteksen hallinta tehostuu ja
hoito helpottuu.
Jatkuvassa glukoosimonitoroinnissa glukoosiarvoja
mitataan jatkuvasti, ja niiden keskiarvo laske­taan
viiden minuutin välein. Monitoroinnissa vatsan
ihon alle asetettava sensori mittaa glukoosipitoi­
suuksia ja lähettää tiedot joko insuliinipump­puun,
ulkoiseen monitoriin, joka näyttää arvot tosiaikai­
sesti, tai erityiseen tallentimeen, joka tallentaa arvot
myöhempää tarkastelua varten.Mittaustulokset
näyttävät, miten hyvin potilaan diabetes on hallin­
nassa. Analyysin avulla potilas voi seurata arvojaan
jatkuvasti, havaita eri vuoro­kaudenaikoina ilmeneviä
kehityssuuntia ja nähdä, miten hänen kehonsa reagoi
ravintoon tai liikuntaan. CGM-mittauksen avulla
riskiarvot huoma­
taan ajoissa ja hoitoa voidaan
mukauttaa paremmin poti­laalle sopivaksi.
Puolet potilaista käyttää CGM-mittausta
Kirsten Nørgaard työskentelee endokrinologian
osastolla Hvidovren sairaalassa, joka sijaitsee
Kööpenhaminan lähistöllä. Työ ylilääkärinä on
tuonut hänelle runsaasti kokemusta diabeteksen
hoidosta, ja lisäksi hän on itse sairastanut diabetesta
useita vuosia. Hänen osastonsa kuuluu Tanskan
kymmenen suurimman joukkoon. Osa­
stolla saa
hoitoa noin 700 tyypin 1 diabetesta sairastavaa
potilasta ja 1 500 tyypin 2 diabetesta sairastavaa
potilasta. Nørgaard kertoo, että insuliinipumppu­
hoitoa saavien diabetespotilaiden määrä on tasai­
sessa kasvussa. Kahdeksan vuotta sitten koko
Tanskassa vain satakunta henkilöä käytti insuliini­
pumppua. Nykyään heitä on reilut 1 700. Hvi­d­ovren sairaalassa insuliinipumppu on noin 100
potilaalla.
14 |
– Lähes puolet insuliinipumppua käyttävistä
potilaistamme käyttää säännöllisesti myös CGMmittausta. Potilaat pitävät sitä kätevänä apukeino­
na verensokeriarvojen seurannassa. CGM-mittaus
on myös erinomainen diagnostiikkatyökalu, joka
antaa hyvän kokonaiskuvan vuorokauden ajalta.
Se parantaa potilaiden turvallisuudentunnetta
huomattavasti, ja lähes kaikki kokevat ahaa-elä­
myksen nähdessään verensokeriarvojen vaihtelut
konkreettisesti, Nørgaard sanoo.
Uusi tutkimus hiilihydraattilaskennasta
Medtronicin uusin tuote CGM-mittaukseen on
glukoosiarvojen vastaanottimena toimiva iPro2.
Ainutlaatuista iPro2:ssa on, että se toimii takautu­
vasti ja käyttää mittausarvojen laskennassa algo­
ritmia, joka tuottaa erittäin luotettavia arvoja.
Lisäksi laite ei näytä arvoja potilaalle mittausaika­
na, joten potilas ei voi vaikuttaa verensokeriarvoi­
hinsa keinotekoisesti. iPro2 tallentaa kaikki glukoo­
siarvot viikon ajalta, minkä jälkeen arvot ladataan
verkkopohjaiseen ohjelmistoon ja esitetään graafi­
sessa muodossa.
Koska iPro2 on ollut saatavilla vasta suhteellisen
vähän aikaa, Kirsten Nørgaard kollegoineen on
ehtinyt testata laitetta vasta parin viikon ajan.
Syksyllä klinikalla aloitetaan kuitenkin mittava tut­
kimus, johon otetaan 72 tyypin 1 diabetespotilasta,
joiden diabetes ei ole hoitotasapainossa.
Tutkimuksen tavoitteena on opettaa potilaille
hiilihydraattilaskentaa, jossa potilaiden on opetel­
tava laskemaan eri elintarvikkeiden sisältämien
hiilihydraattien määrä. Lisäksi potilaiden insuliini­
pumpuissa on tarkoitus käyttää erityistä algorit­
mia, jonka avulla insuliinin määrää voidaan säätää
entistä tarkemmin. iPro2-laitteen avulla arvioi­
daan, miten hyvin menetelmä toimii. Tutkimuksen
tulokset julkaistaan kesällä 2011.
– iPro2-laitteen merkittävä hyöty tällaisessa
tutkimuksessa on, että potilas itse ei näe mittaus­
arvoja eikä siten pääse vaikuttamaan niiden
kehitykseen keinotekoisesti. Kunkin potilaan arvot
mitataan kuuden päivän ajalta, minkä jälkeen
CGM-mittaus on erinomainen diagnostiikka­
työkalu, joka antaa
hyvän kokonaiskuvan
vuorokauden ajalta.
Se parantaa potilaan
turvallisuutta.
Kirsten Nørgaard, ylilääkäri, Hvidovren sairaala, Tanska.
Ylilääkäri Kirsten Nørgaard ja diabetes­
hoitaja Merete Meldgaard työskentele­
vät Kööpenhaminan lähellä sijaitsevan
sairaalan endokrinologian osastolla,
jossa hoidetaan vuosittain yli 2 000:ta
diabetespotilasta.
s­uoritetaan seuranta yhdessä vastaavan lääkärin
kanssa, Nørgaard kertoo.
iPro2-laitteella lukuisia käyttökohteita
Tutkimuksensa lisäksi Nørgaard luettelee useita
mahdollisia käyttökohteita iPro2-laitteelle. iPro2
voi olla erinomainen opetustyökalu iäkkäille tyy­
pin 2 diabetespotilaille, sillä kyseisen ryhmän
potilailla voi olla vaikeuksia mitata glukoosiarvoja
monta kertaa päivässä. Lisäksi laitteesta voi olla
hyötyä tilanteissa, joissa potilaan omat mittausar­
vot poikkeavat HbA1C-testin arvoista. Hoitota­
sapainon arvioinnissa käytettävä HbA1C-testi
näyttää potilaan keskimääräisen verensokeriarvon
pitkältä aikaväliltä. Koska iPro2 näyttää todelliset
arvot koko vuorokauden ajalta, se tarjoaa hyvän
perustan potilaan ja lääkärin väliselle keskustelulle,
jossa voidaan yhdessä pohtia poikkeavien mittaus­
tulosten syitä ja suunnitella jatkotoimenpiteitä.
iPro2 soveltuu myös tilanteisiin, joissa tyypin 2
diabetespotilaiden insuliinihoitoa on säädettävä,
sekä sellaisten potilaiden motivointiin, joiden hoito­
tasapaino on huono.
– Jatkuvan glukoosimonitoroinnin pitäisi olla
kaikkien diabetespotilaiden saatavilla opetuksen
apuvälineenä sairauden puhjettua tai epävakaan
diabeteksen hoidossa. On aina hyvä keskustella
potilaan kanssa, seurata yhdessä arvojen kehitty­
mistä sekä pohtia syitä muutoksiin, Nørgaard
sanoo.
iPro2
E iPro2 on diagnostinen CGM-järjestelmä,
jonka ansiosta terveydenhoitohenkilökunta
voi seurata glykeemisiä trendejä helposti ja
nopeasti. iPro2 tallentaa kaikki glukoosi­
arvot viikon ajalta. Arvot ladataan laitteelta
verkkopohjaiseen ohjelmistoon, jossa ne
esitetään graafisessa muodossa. Uudessa
CGM-järjestelmässä potilas ei näe arvoja
mittausaikana eikä voi siten vaikuttaa
mitattuihin verensokeriarvoihin keino­
tekoisesti.
| 15
Uudessa norjalaistutkimuksessa
Tarkastellaan DBS-hoidon
­vaikutusta vaikeaan epilepsiaan
Erik Tauboll, Bjørnar Hassel,
Helle Herrman ja
Line Sveberg Röste.
16 |
Kolme vuotta kestävään tutkimukseen
on tarkoitus ottaa mukaan noin 40
aikuista potilasta.
Helle Herrman
Oslon yliopistollisessa sairaalassa on käynnissä tutkimus a­ ivojen syvien
alueiden stimulaation (Deep Brain Stimulation, DBS) vaikutuksesta
hoitoresistenttiä epilepsiaa sairastavilla p
­ otilailla. Tutkimus päätettiin
aloittaa, koska yhdysvaltalainen SANTE-monikeskustutkimus tuotti
hyviä tuloksia, joiden perusteella myös FDA:n asiantuntiapaneeli
suositteli DBS:ää epilepsian hoitomuodoksi.
ovat epileptisiä eivätkä psyko­geenisiä. Potilaalla ei
saa olla vasta-aiheita implantointitoimenpiteelle.
– Seuraamme kohtaustiheyttä kolmen kuukau­
den ajan ennen implantointia, Herrman jatkaa.
Teemme lisäksi neurologisen ja psykiatrisen tutki­
muksen ennen implantointia, sillä potilaalla ei saa
olla mielenterveysongelmia. Potilaat eivät saa
muuttaa lääkitystään implantointia edeltävien kol­men kuukauden aikana.
Norjalaistutkimusta johtaa Oslon yliopistollisen
sairaalan neurologinen osasto läheisessä yhteis­
työssä monimuotoisen epilepsian osaston (Avdeling
for kompleks epilepsi, AKE) ja neurokirurgian
osaston kanssa. Kyseessä on satunnaistettu kakso­is­
­sokkotutkimus, jonka tavoitteena on muun muassa
selvittää, miten kohtausten tiheys ja voimakkuus
muuttuvat ajan myötä DBS-implant­oinnin jälkeen.
Lisäksi tutkimuksessa on keskeisellä sijalla potilaan
elämänlaadun, kognitiivisten kykyjen ja psyykkisen
terveyden arviointi. Tästä tutkimuksen osasta
vastaavat neuropsykologi Einar Heminghyt (AKE)
ja psykiatri Kåre Osnes (psykosomaattinen osasto
/ AKE).
– Osa vaikeaa epilepsiaa sairastavista potilaista
ei saa apua nykyään käytettävissä olevista hoito­
muodoista, kuten lääkityksestä, leikkaushoidosta
tai vagushermon stimuloinnista, sanoo AKE:n neu­
rologi ja ylilääkäri Helle Herrman. Näillä potilailla
esiintyy usein vaikeita kohtauksia, mikä vaikeuttaa
heidän elämäänsä huomattavasti ja saattaa saada
heidät jopa pelkäämään kotoa lähtemistä.
– Kolme vuotta kestävään tutkimukseen on
tarkoitus ottaa mukaan noin 40 aikuista potilasta.
Ensimmäiselle potilaalle implantoitiin Medtronicin
DBS-neurostimulaattori huhtikuussa.
Palautuva tekniikka, vähäiset
­haittavaikutukset
SANTE-tutkimuksen mukaan kohtausten
määrä vähenee yli puoleen
SANTE-tutkimuksen kolme kuukautta kestäneen
lumevaiheen jälkeen kohtausten tiheys väheni DBShoitoa saaneiden potilaiden ryhmässä 40,4 pros­
enttia ja vertailuryhmässä 14,5 prosenttia. Kaikille
tutkimuspotilaille implantoitiin neuro­stimulaattori,
mutta vertailuryhmän potilailla stimulaattoria ei
käynnistetty. Kaksivuotisseurannassa kävi ilmi,
että kohtausten tiheys oli vähentynyt noin 56 pro­
senttia ja että 14 potilaalla (12,7 prosentilla)
kohtauksia ei ollut esiintynyt lainkaan vähintään
kuuden kuukauden aikana.
– Päätimme aloittaa tämän tutkimuksen
SANTE-tutkimuksesta ja monesta pienemmästä
tutkimuksesta saatujen hyvien tulosten rohkai­
semina, kertoo Line Sveberg Röste, Oslon yliopis­
tollisen sairaalan neurologian osaston ylilääkäri.
Toinen tärkeä syy oli, että sairaalalla on runsaasti
kokemusta DBS-menetelmän käytöstä muiden
sairauksien, esimerkiksi essentiaalisen vapinan,
dystonian ja Parkinsonin taudin, hoidossa.
American Epilepsy Societyn vuosittaisessa kon­
ferenssissa mainittiin, että esimerkiksi kohtausten
tiheyden väheneminen näyttäisi jatkuvan vielä
kahden vuoden jälkeenkin.
Kohtausten tiheys ja voimakkuus sekä
elämänlaatu tärkeitä tutkimuskohteita
Noin puolella potilaista stimulaattori on kytkettynä
pois päältä ensimmäisten kuuden kuukauden
aikana. Valinta tehdään satunnaistetusti. Tämän
jälkeen stimulointi käynnistetään seurantakäynnillä.
– Jos leikkauksen katsotaan olevan paras hoito­
muoto potilaan kannalta, epilepsian aiheuttava
alue poistetaan leikkauksella, Herrman sanoo. Yksi
tutkimuksen ehdottomista sisäänottokriteereistä on,
että leikkauksen on oltava potilaalle vasta­ai­heinen.
Potilas ei ole myöskään saanut saada riittävää
apua lääkityksestä tai vagushermon stimu­lo­innista.
Haluamme lisäksi varmistaa, että potilaan kohtaukset
– Uskon, että DBS-hoito on hyvä vaihtoehto resek­
tiolle, Herrman sanoo. DBS-tekniikka on sitä paitsi
luonteeltaan palautuvaa, eli jos jossakin vaiheessa
keksitään parempi hoitomuoto, stimulaattori voi­
daan vain kytkeä pois päältä.
– SANTE-tutkimus näyttäisi osoittavan, että
hoitomuodolla on vähän haittavaikutuksia. Tämä
on erittäin tärkeää potilaiden kannalta. Monilla
potilaiden käyttämillä lääkkeillä on nimittäin
merkit­
täviä haittavaikutuksia. Jos onnistumme
vähentämään kohtausten määrää 50 prosenttia,
vaikutus potilaan elämään on huima.
Termien selitykset
SANTE: Stimulation of the Anterior Nucleus of the
Thalamus for Epilepsy.
DBS epilepsian hoidossa
Talamuksen etuosan (anteriorinen tumake)
kummallekin puolelle implantoidaan
­elektrodi, joiden kautta aivoihin johdetaan
neurostimulaattorin lähettämiä elektronisia
impulsseja. Näin voidaan ehkäistä kohtauksia
vaikeaa epilepsiaa sairastavilla ­potilailla.
Aivojen syvien osien ­stimulaationa
(Deep Brain Stimulation, DBS) tunnettua
­hoito­muotoa on käytetty dokumentoidusti
­vuodesta 1996.
E
| 17
Uusi RestoreSensor
Uusi selkäydinstimulaatio­
tekniikka kroonisen ja
neuropaattisen kivun lievitykseen
Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollinen sairaala on toinen k­ ahdesta
ensimmäisestä sairaalasta, joissa potilaalle on i­mplantoitu selkäy­din­­stimulaatiota varten Medtronicin RestoreSensorTM-pulssigeneraattori­
malli. Stimulaattorissa on uusia toimintoja, jotka mukauttavat stimulaation automaattisesti potilaan liikkeiden ja vartalon asennon mukaan.
Carl-Joel Johansson putosi vuonna 2005 rakennus­
telineiltä, minkä seurauksena hänen molemmat
ranteensa murskautuivat. Onnettomuuden jälkeen
Johansson joutui käyttämään runsaasti särkylääk­
keitä kovan kivun lievitykseen.
140 särkylääkkeestä viikossa nollaan
Maaliskuussa 2001 Carl-Joel Johanssonille implan­
toitiin selkäydinstimulaattori. Implantoinnin suoritti
Kliment Gatzinsky, neurokirurgian erikoislääkäri ja
Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan
ja Stavangerin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri.
Ennen Sahlgrenskan sairaalan neurokirugin vasta­
anotolle päätymistä Johanssonille oli tehty useita
epäonnistuneita ranneleikkauksia.
– Ero oli kuin yöllä ja päivällä, Johansson sanoo.
Ennen implanttia söin jopa 140 särkylääkettä viikossa
– implantoinnin jälkeen en ole tarvinnut niitä lain­
kaan. Vahva lääkitys turrutti, ja kadotin myös
puhekykyni sekä kärsin uni- ja keskittymisvaikeuk­
sista.
– Kipu on edelleen jatkuvasti olemassa, mutta
stimulaattorin avulla voin lievittää sitä. Kun alan
tuntea kipua, käynnistän stimulaattorin kaukosääti­
mellä. Kipu lievittyy heti. Kivun sijasta käsivarsissani
tuntuu siltä kuin niissä olisi pienen pieniä kuplia.
Stimulaatio mukautuu automaattisesti
Carl-Joelin liikkeisiin ja vartalon asentoon
RestoreSensorissa on niin kutsuttu sisäänraken­
nettu kiihtyvyysanturi, joka tunnistaa Carl-Joelin
vartalon liikkeet ja asentomuutokset ja säätää sti­
mulaatiota niiden perusteella automaattisesti.
Aikaisemmin potilaat joutuivat mukauttamaan sti­
mulaatiota itse kaukosäätimellä. Laitteessa on
lisäksi lokitoiminto, joka rekisteröi kaikki vartalon
asentomuutokset ja liikkeet, joten tiedot ovat
myös hoitohenkilökunnan luettavissa.
– Selkäydinstimulaatio on ehdottomasti tehnyt
ihmeitä Carl-Joelille, Kliment Gatzinsky sanoo.
Rekisteröintitoiminto on erittäin hyödyllinen myös
minulle lääkärinä ja tutkijana. Nyt minulla on vih­
doinkin mustaa valkoisella siitä, kuinka paljon
potilaan aktiivisuustaso on muuttunut ja miltä lii­
kerata näyttää. Voin myös seurata stimulaatiota­
son muuttumista pidemmällä aikavälillä. Aiemmin
olemme saaneet tyytyä vain potilaan subjektiivi­
seen arvioon.
Nyt minulla on
­vihdoinkin mustaa
­valkoisella siitä,
­kuinka paljon potilaan
aktiivisuustaso on
muuttunut ja miltä
­liikerata näyttää.
Kliment Gatzinsky on neurokirurgian erikoislääkäri ja
Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan ja
Stavangerin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri.
18 |
Stimulaatio tehostuu käytön aikana
Jotta kivunlievitys olisi kaikissa vartalon asennoissa
mahdollisimman tehokasta, uuteen hermostimu­
laattoriin voidaan ohjelmoida jopa 16 yksilöllisesti
testattua stimulaatio-ohjelmaa. Hermo­stimu­laat­
torissa on paristo, joka voidaan ladata asettamalla
laturi iholle stimulaattorin kohdalle.
– Stimulaattori on ladattava vain joka toinen
kuukausi, Carl-Joel sanoo. Jos haluan lisätä kivunlie­
vitystä, voin säätää stimulaatiotasoa kaukosäätimellä.
Kipustimulaattorini on yöllä pois päältä, mutta kytken
sen päälle tunti ennen vuoteeseen menoa. Aamulla
herään usein kipuun, mutta tunnen oloni virkeäksi.
Aikaisemmin nukuin vain kahden tunnin jaksoissa,
joiden välissä otin särkylääkkeitä ja yritin lievittää
ranteissa tuntuvaa kipua lämmöllä.
– Jokin aika sitten Kliment asensi laitteeseen
ohjelman, joka lisää stimulaatiota automaattisesti
kahden minuutin kävelyn tai uinnin jälkeen. Tämän
ansiosta kävelyretkistä tai kuntoilusta ei tule jälki­
vaikutuksia.
– Aktiivisuustason nousu 10–20 prosentilla
merkitsee todella paljon potilaan elämänlaadun
kannalta, Kliment toteaa. Olemme myös todenneet,
että automaattinen stimulointi tehostuu ajan
myötä, kun potilas oppii tunnistamaan, millainen
stimulaatio tuntuu parhaimmalta vartalon eri asen­
noissa.
Ennen implanttia söin
jopa 140 särkylääkettä
viikossa – implantoinnin
jälkeen en ole tarvinnut
niitä lainkaan.
Carl-Joel Johansson
Uudet toiminnot luovat uusia
kehitystoiveita
– Ensimmäisen RestoreSensorin implantoinnin jäl­
keen olemme asentaneet jo kolme uutta implanttia
Sahlgrenskan yliopistollisessa sairaalassa ja yhden
implantin Stavangerin yliopistollisessa sairaalassa,
Kliment sanoo.
– Odotan rekisteröintitoiminnon jatkokehitystä.
Nyt saamme tietoa potilaan vartalon asennoista ja
aktiivisuustasosta vuorokausitasolla: esim. 33 %
makuuasennossa, 20 % pystyasennossa, 15 %
pystyasennossa aktiivisena ja 32 % istuvassa asen­
nossa. Olisi kuitenkin vielä hyödyllisempää saada
myös tuntikohtaiset tiedot ja tiedot eri vuorokau­
denajoilta.
Arkea helpottava automatiikka
Tärkeä koestimulaatio
Sisäänrakennettu ­kiihtyvyysanturi
­tunnistaa potilaan vartalon asennon ja
­liikkeet ja mukauttaa stimulaation niiden
mukaan automaattisesti.
E
Parin viikon mittainen koekäyttö
osoittaa hoitavalle lääkärille nopeasti,
toimiiko stimulaatio. Potilaan selkäy­
timen takana olevan epiduraalitilan
­tiettyyn paikkaan implantoidaan elek­
trodi. Elektrodi liitetään sen jälkeen
­ulkoiseen hermostimulaattoriin, jolla
potilas voi itse säätää stimulaatiota.
– Katson testin onnistuneen, kun
kipu lievittyy vähintään 50 ­prosenttia,
Kliment sanoo. Vaikutuksen on myös
mielellään tunnuttava vielä pari tuntia
stimulaation katkaisun jälkeen. CarlJoelin tapauksessa koestimulaatio
toimi hyvin.
E
Automaattinen
vartalon asennon
mukaan säätyvä
amplitudin
muutos
Amplitudi mukautuu vartalon asennon mukaan.
elektrodi
Potilas voi itse ladata RestoreSensorin asettamalla
laturin iholle stimulaattorin kohdalle.
d vähint
d
d enint
| 19
Välilevyproteesi säilyttää
­niskan liikkuvuuden
Perinteisen luudutusleikkauksen jälkeen potilaan niskan liikkuvuus
on rajoittunut. Niskan liikkuvuus voidaan kuitenkin säilyttää, kun
kahden kaulanikaman välissä olevan välilevyn tilalle asennetaan
Bryan-välilevyproteesi. Islannissa Bryan-välilevyproteesia on käytetty
runsaasti reilun kolmen vuoden ajan. Suurin hyöty proteesista
saadaan oletettavasti vasta ­tulevaisuudessa, sillä se vähentää uusien
leikkausten tarvetta.
Islantilainen selkäkirurgi Björn Zoëga opiskeli ja
työskenteli Ruotsissa yli 10 vuotta. Vuonna 2000
hän oli mukana implantoimassa Bryan-välilevy­
proteesia Göteborgin Sahlgrenskan sairaalassa.
Implantointi oli osa tutkimusprojektia.
– Proteesi ei ollut vielä markkinoilla, ja tutkimme
muun muassa sitä, miten luutuminen on edennyt.
Teimme yhteistyötä proteesin suunnitelleen kirur­
gin, Yhdysvaltain Seattlessa työskentelevän Vincent
Bryanin kanssa.
Björn Zoëga muutti sittemmin takaisin Islantiin
mutta on käynyt Sahlgrenskan sairaalassa säännöl­
lisesti seuraamassa 10 vuotta sitten leikattujen
potilaiden vointia. Zoëga on havainnut, että tulokset
ovat olleet hyviä.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa on tehty viimeisen
10 vuoden aikana myös muita laajoja tutkimuksia,
joissa on todettu, että Bryan-välilevy­
proteesi
antaa vähintään yhtä hyvän tuloksen kuin luudu­
tusleikkaus. Tietyille alaryhmille, kuten suhteellisen
nuorille potilaille, Bryan-proteesi antaa paremmat
tulokset. Välilevyproteesista on siis todistetusti hyötyä.
Projekti Islannissa
– Reilu kolme vuotta sitten käynnistimme Islannissa
projektin, jonka tarkoituksena on tutkia, kuinka
proteesi sopii suhteellisen nuorille 20–50- vuoti­
aille potilaille, joilla on servikaalinen välilevyn pul­
listuma. Tähän mennessä olemme leikanneet
lähes 150 potilasta, Björn kertoo.
Aron Björnsson on yksi proteesileikkauksia
Björn Zoëgan kanssa suorittavista neurokirurgeista.
– Leikkaamme tällä menetelmällä suhteellisen
nuoria potilaita tarkoituksena säilyttää nikamien
väli liikkuvana ja toivottavasti näin välttää myö­
hemmät välilevyn pullistumat toimenpidekohdan
ylä- ja alapuolella, Aron Björnsson sanoo.
– On osoittautunut, että leikkauksesta hyötyvät
eniten ne, joilla on välilevyn pullistuman vuoksi
hermosärkyä käsivarressa, Björn lisää. Jopa 90 pro­
senttia näistä potilaista paranee, kun vain niska­
särystä kärsivien potilaiden kohdalla paranemis­
prosentti on hieman alhaisempi.
Potilaat tyytyväisiä
Zoëga ja Björnsson eivät ole vuosien varrella
havainneet yhtään itse leikkaukseen liittyvää vir­
Titaaniseoskuori
polyuretaaniulkokuori
hettä tai ongelmaa. Leikkaus ei ole aiheuttanut
infektioita, proteesi ei ole siirtynyt paikaltaan, eikä
muitakaan vikoja ole löydetty. Potilaat ovat olleet
erittäin tyytyväisiä. Niskan liikerata on normaali jo
toimenpiteen jälkeisenä päivänä, ja potilaat voivat
palata töihin ja alkaa elää normaalia elämää muu­
taman viikon kuluessa. Tämä on edistysaskel ver­
rattuna perinteisiin leikkauksiin, joiden jälkeen on
suositeltavaa välttää niskan liikkumista kuuden
viikon tai joskus jopa kolmen kuukauden ajan.
– Suurin Bryan-välilevyproteesista saatava
hyöty näkyy kuitenkin oletettavasti vasta tule­
vaisuudessa, Aron Björnsson sanoo.
– Uskomme, että liikkuvuuden ansiosta potilail­
la tulee olemaan vähemmän niskarankaan ja her­
mojuurikipuun liittyviä ongelmia.
Bryan-välilevyproteesileikkaukset ovat synnyt­
täneet monta menestystarinaa. Yksi esimerkki pro­
teesin tarjoamasta avusta on 40-vuotias merimies,
joka ei voinut työskennellä kolmeen kuukauteen
välilevyn pullistuman ja käsivarren kovien kipujen
vuoksi. Mies lähti sairaalasta kotiin leikkauksen jäl­
keisenä päivänä, ja kuuden viikon päästä tehdyssä
jälkitarkastuksessa hän oli täysin parantunut.
– Kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta
yritimme ottaa häneen yhteyttä, mutta ilmeni,
että hän oli Venäjän rannikolla äärimmäisen raskais­
sa kalastustehtävissä, ja kaikki sujui erinomaisesti.
Toinen esimerkki on 35-vuotias nainen, joka har­
rasti juoksua ja oli muun muassa juossut monta
maratonia. Naisella todettiin välilevyn pullistuma
ja siihen liittyvä käsivarren kipu, ja hänelle asen­
nettiin Bryan-välilevyproteesi. Myös tämä potilas
pääsi sairaalasta kotiin leikkauksen jälkeisenä
päivänä. Nainen alkoi harjoitella juoksua kuusi
viikkoa toimenpiteen jälkeen ja juoksee nyt aivan
BRYAN® Cervical Disc SysteM
Titaanista ja polyuretaanista
v­ almistettu välilevyproteesi. Sijoitetaan
kaulanikamien väliin korvaamaan
­vaurioituneen välilevyn. Mahdollistaa
niskan luonnollisen liikuttamisen
myös leikkauksen jälkeen.
E
Huokoinen
titaanipinta
Joustava
Polyuretaaniydin
20 |
Koska hoitomuoto on
suhteellisen uusi, teemme
mielellämme jokaiselle
­potilaalle useita seuran­
tatarkastuksia. Heitä on
tosin vaikea löytää tar­ka­stuksia varten, sillä
he voivat niin hyvin.
Selkäkirurgi Björn Zoëga ja neurokirurgi Aron
Björnsson Reykjavikin Landspitalisairaalasta ovat
käyttäneet menestyksekkäästi Bryanvälilevyproteesia yli kolmen vuoden ajan.
kuten ennen sairastumistaan.
– Koska hoitomuoto on suhteellisen uusi,
teemme mielellämme jokaiselle potilaalle useita
seurantatarkastuksia. Heitä on tosin vaikea löytää
tarkastuksia varten, sillä he voivat niin hyvin, Björn
kertoo.
Sujuva leikkaus
Sekä Zoëga että Björnsson ovat sitä mieltä, että
leikkaus ei ole erityisen vaikea tehdä mutta on silti
erilainen. Perinteiseen leikkaukseen verrattuna
­siihen liittyy omat vaiheensa, ja leikkauksessa käy­
tetään erilaisia instrumentteja. Instrumentit ovat
kehittyneet siitä, kun Björn Zoëga teki ensimmäiset
leikkaukset 10 vuotta sitten.
– Nyt leikkaus on yksinkertaisempi, ja siinä on
vähemmän vaiheita. Kolmannen sukupolven
instrumentteja kehitetään parhaillaan, ja saimme
testata niiden prototyyppejä viime keväänä.
Kehitystyöllä pyritään luomaan olosuhteet, joiden
avulla leikkaukset voidaan toistaa yksinkertaisem­
min, nopeammin ja turvallisemmin.
Toimenpide suoritetaan samalla tavoin kuin perin­
teinen luudutusleikkaus, eli sisään mennään edestä­
päin ja niskasta poistetaan välilevy ja sen pullistuma.
Niskaan ei kuitenkaan aseteta niskan yläosaa jäykis­
tävää luunpalaa tai luunpalaa ja levyä, vaan nika­
mien väliin asetetaan Bryan-välilevyproteesi.
– Olen aina ollut sitä mieltä, että on ollut loogista
olla tekemättä luudutusleikkauksia. Aikai­semmin
en mielelläni asettanut nikamien väliin kiinnikettä,
vaan annoin arpikudoksen kasvaa siihen, Aron
Björnsson kertoo.
– Bryan-välilevyproteesin implantointi yhdelle
tasolle kestää 45–60 minuuttia.
Yksittäistapauksissa Zoëga ja Björnsson ovat
ensimmäisessä leikkauksessa asettaneet proteesit
kahdelle tasolle, ja vain muutamat potilaat on lei­
kattu kahdesti.
– Näillä potilailla oli vikaa kahdessa välilevyssä
jo alusta asti. Asettamalla Bryan-välilevyproteesin
yhdelle tasolle toivoimme voivamme välttyä seu­
raavan tason leikkaukselta.
BRYAN® Cervical Disc System
incorporates technology developed
by Gary K. Michelson, MD
Harjoitus tekee ­mestarin
myös kallonpohjan
­toimenpiteissä
Neurokirurgit Kåre Fugleholm ja Lars Poulsgaard Kööpenhaminan
Rikshospitalet-sairaalasta järjestävät arvostettuja kolmipäiväisiä
­kursseja, joilla käsitellään kallonpohjakirurgiaa. Kursseilla he jakavat
osaamistaan lääkäreille kaikkialta maailmasta.
Copenhagen Skull Base Course järjestettiin toisen
kerran tämän vuoden syyskuussa. Pitkältä jonotus­
listalta kurssille pääsi tällä kertaa 24 onnekasta
neurokirurgia 13 maasta. Kåre Fugleholm ja Lars
Poulsgaard hankkivat kurssille kaksi kouluttajaa
Englannista ja yhden Ranskasta. Myös he itse toi­
mivat opettajina kurssilla.
– Kallonpohjakirurgia on runsaasti erikoisosaa­
mista vaativa ala. Yhdenkään potilaan ei pitäisi
joutua sellaisen kirurgin operoimaksi, joka tekee
vuodessa vain pari yksittäistä toimenpidettä.
Tämän vuoksi toimenpiteet keskitetään muuta­
malle kirurgille. Kööpenhaminassa olemme tällä
tavoin kehittäneet alan erikoisosaamista.
– Nyt haluamme vuorostaan jakaa tätä osaamista
muille. Valitsimme toimintamuodoksi kurssin.
Hyvät edellytykset
Tiettyjen edellytysten on täytyttävä, jotta tällaisesta
kurssista olisi suurin mahdollinen hyöty osallistujille.
– Mielestämme paras tapa kehittää valmiuksia
on soveltaa omaksuttuja teoreettisia tietoja käytän­
töön mahdollisimman pian. Siksi kurssiin sisältyy
niin luentoja ja käytännön esityksiä kuin käytännön
harjoituksiakin.
– On löydettävä riittävän monta opettajaa,
jotka haluavat jakaa omaksumaansa kokemusta
kollegoilleen.
– Tarvitaan myös ihmisiä, jotka kuoltuaan luovut­
tavat ruumiinsa lääketieteen käyttöön, jotta toi­
menpiteitä voidaan harjoitella ihmispäillä. Tämä
on edellytys sille, että kirurgit voivat kehittää osaa­
mistaan vaarantamatta kuitenkaan potilaiden tur­
vallisuutta ja hyvinvointia.
– Lopuksi kurssin järjestämiseen parhaalla
mahdollisella tavalla tarvitaan myös tuotevalmis­
tajia, joilta saadaan tarvittavat laitteet ja välineet.
Me olemme saaneet apua esimerkiksi Med­tronic­
ilta, joka on mielellään avustanut leikkaus­
väli­
neiden ja laitteiden kanssa.
Myönteistä palautetta
Kyselyiden perusteella osallistujat ovat olleet erit­
täin tyytyväisiä kurssiin, mikä selittää myös pitkän
jonotuslistan.
– Monessakaan paikassa ei ole yhtä hyvää
varustelua ja olosuhteita kuin täällä. Lääkärit
toteavat nöyrinä, että vaikka aloite kurssin järjestä­
misestä lähti heiltä, kokonaisuuden toteuttaminen
vaatii monen henkilön työpanoksen ja paljon
yhteistyötä. He tosin huomauttavat, että haluavat
pitää omassa hallinnassaan mahdollisimman paljon
kurssin käytännön järjestelyistä voidakseen var­­mi­s­taa parhaan mahdollisen laadun.
Kallonpohjan kautta kulkee paljon hermoja ja
verisuonia. Lääkärit vertaavatkin aluetta miinakent­
tään. Esimerkiksi aivojen alla olevaa kasvainta
koskeva toimenpide on kaikesta huolimatta parem­
pi tehdä kallonpohjan kautta kuin aivojen kautta.
Mitä paremmin kirurgi tuntee alueen anatomiset
rakenteet, sitä paremmin hän voi välttää niiden
vaurioittamisen. Potilaan kannalta on tärkeää, että
toimenpiteen suorittajalla on riittävästi osaamista
toimenpiteestä. Näin saadaan parempia tuloksia ja
vältytään leikkauksen jälkeisiltä ongelmilta.
Termien selitykset
Kallonpohja: aivokopan pohja, jonka muodostavat
otsaluu, kitaluu, seulaluu, ohimoluu ja niskaluu.
Monessakaan paikassa ei ole
yhtä hyvää varustelua ja
olosuhteita kuin täällä.
Kööpenhaminan Rikshospitalet-sairaalan neurokirurgit ­
Kåre Fugleholm ja Lars Poulsgaard ovat järjestäneet jo
kaksi kallonpohjakirurgian kurssia. Seuraava kurssi on
­tarkoitus järjestää syyskuussa 2011.
22 |
Kamerunilainen Francis Fezeu on kouluttautunut
­lääkäriksi ja neurokirurgiksi Euroopassa. Nyt hän
perehtyy kallonpohjakirurgiaan Kööpenhaminan
­yliopistollisessa sairaalassa.
Opin todella paljon osallistuessani suunnitteluun
ja keskusteluihin
sekä avustaessani
toimenpiteissä.
Apua ammatilliseen kehittymiseen
Neurokirurgi Francis Fezeu on ”observer fellowship” -apurahan
turvin kolmen kuukauden perehtymisjaksolla Kööpenhaminan
Rikshospitalet-sairaalan neurologisella klinikalla. Osallistumalla päivittäiseen toimintaan hän kehittää teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksiaan. Fezeu aikoo hyödyntää kartuttamaansa osaamista ja tietoja
kotimaassaan Kamerunissa.
– Neurokirurgina työskenteleminen Kamerunin
kaltaisessa maassa on erityisen vaativaa, hän kertoo.
Siellä lääkäreihin kohdistuu monesta syystä
aivan erityisiä vaatimuksia. Potilaat tulevat usein
sairaalaan vasta sairauden edettyä pitkälle, sillä he
ovat ensin hakeneet apua perinteisiltä poppamie­
hiltä. Patologeilla ei aina ole riittäviä edellytyksiä
tehdä tarkkoja diagnooseja. Lääkärin on keskustel­
tava potilaan kanssa taloudellisista kysymyksistä
varmistaakseen, että sairaala saa maksun hoidosta.
Leikkaussalien varustelutaso ei ole samaa luokkaa
kuin lääkärin koulutusaikana. Esimerkiksi sähköt
saattavat katketa kesken leikkauksen.
– Apurahan saaminen oli minulle suuri kunnia.
Täällä tehdään viikossa kolmesta neljään kallon­
pohjan toimenpidettä. Opin todella paljon osallis­
tuessani suunnitteluun ja keskusteluihin sekä
avustaessani toimenpiteissä. Sairaalassa on myös
hyvin varustettu kirjasto.
– Olen osallistunut kallonpohjakirurgian kurs­
sille, jolla sain harjoitella toimenpiteitä käytän­
nössä. Jatkossa aion osallistua nenän ja sivuonte­
loiden tähystysleikkauksia (FESS) käsittelevälle
kurssille.
Fezeu on mukana monessa organisaatiossa,
jotka työskentelevät eri tavoin terveydenhuollon
olosuhteiden parantamiseksi Kamerunissa. Olisi
tärkeää saada poliitikot ymmärtämään, että opis­
kelijoiden lähettäminen Eurooppaan koulutetta­
viksi ei riitä, vaan tarvitaan myös parempia tiloja ja
välineitä. Lisäksi tarvitaan yleinen sairausvakuu­
tusjärjestelmä, jonka turvin potilailla olisi varaa
tarvitsemaansa hoitoon.
– Sen toteuttaminen vie aikaa. Haluan myös luoda
Termien selitykset
FESS(functional endoscopic sinus surgery): nenän ja sivuonteloiden tähystysleikkaus.
suhteita eurooppalaisiin keskuksiin, joissa kameruni­
laiset erikoislääkärit voivat kouluttautua samalla
tavoin kuin minä täällä Kööpenhaminassa. Aion työs­
kennellä Euroopassa vielä joitakin vuosia ja jatkaa
kouluttautumista, mutta lopulta palaan Kameruniin.
Apuraha taitaville neurokirurgeille
Kööpenhaminan yliopistollisessa sairaalassa
tehdään paljon edistyksellisiä neurokirurgisia toi­
menpiteitä myös kansainvälisellä tasolla. Kåre
Fugleholm ja Lars Poulsgaard keksivät, että osallis­
tuminen sairaalan jokapäiväiseen työhön olisi kul­
lanarvoinen tilaisuus kolmansista maista tuleville
lääkäreille.
– Heillä ei useinkaan ole mahdollisuutta saada
koulutusta vaativissa toimenpiteissä. Näin voimme
auttaa heitä kartuttamaan osaamistaan, Fugle­holm
kertoo.
Apuraha on tarkoitettu koulutetuille neurokirur­
geille, jotka ovat kiinnostuneita kallonpohjakirurgi­
asta ja haluavat aloittaa neurokirurgian käytön koti­
maassaan tai kehittää alaa.
Apurahasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen, ja
Francis Fezeu on ensimmäinen apurahan saaja.
Medtronic osallistuu apurahan toteuttamiseen, kun
taas sairaalan lääkärit valitsevat stipendiaatin ja huo­
lehtivat koulutuksesta.
| 23
Lähettäjä:
Medtronic Finland Oy
PL 230, 00811 Helsinki
Hitsaajankatu 20
00810 Helsinki
Tina on yksi
­sankareistamme
Global Hero -tempauksen avulla Medtronic haluaa näyttää,
­kuinka lääkintätekniikka voi auttaa kroonisista sairauksista k­ ärsiviä
ihmisiä rikkomaan rajojaan ja saavuttamaan tavoitteensa.
Kaikilla Global Heroksi hakevilla on jokin krooninen sairaus,
kuten sydänsairaus, diabetes, selkävaurio, krooninen kipu tai
neurologinen sairaus. Kaikille on yhteistä se, että heillä on
­käytössään lääkintätekninen apuväline.
Yhdysvaltain Minneapolisissa järjestettiin
3. lokakuuta kaksi juoksukilpailua,
Medtronic Twin Cities Marathon ja Twin
Cities 10 Mile Race, joihin osallistui yhteensä
yli 18 000 juoksijaa. Suomalainen Tina
Bergström oli yksi tänä vuonna juoksu­
ta­pahtumaan osallistuneista 25 Global
Herosta. Hän juoksi 16 kilometriä aikaan
1:37:13.
Tarvitsemme innostavia
esikuvia, jotka näyttävät,
ettei kroonisen sairauden
tarvitse rajoittaa elämää.
Tina Bergström
Ikä: 38
Ammatti: farmaseutti
Asuinpaikka: Vaasan lähistöllä
Perhe: puoliso ja 6- ja 10-vuotiaat pojat
www.medtronic.fi
Miksi hait Global Heroksi?
– Diabeteshoitajani kertoi minulle asi­
asta, ja minusta se kuulosti hauskalta
ajatukselta. Hain Global Heroksi kaksi
kertaa aiemminkin mutta en silloin
päässyt mukaan, joten kolmas kerta
toden sanoi. On tietysti tärkeää
näyttää muille, että ihminen voi
elää tavallista elämää kroonisesta
sairaudesta huolimatta ja että sai­
raus ei saa estää tekemästä asioita,
joista pitää. Olen aina pitänyt
matkustelusta ja tehnyt useita
kaukomatkoja esimerkiksi Yhdys­
valtoihin ja Thaimaahan, eikä
minulla ole ikinä ollut matkoilla
mitään sairaudestani johtuvia
ongelmia.
Kuinka insuliinipumppu on
vaikuttanut sairauteesi?
– Pumppu on muuttanut elä­
mäni! Sairastuin diabetekseen
lähes tarkalleen 30 vuotta sitten, ja on upeaa,
kuinka diabetespotilaiden hoito on kehittynyt
näinä vuosina. Sain ensimmäisen pumppuni vuonna
2001, mikä muutti elämääni todella paljon. En
uskonut, että perinteisen ja pumppuhoidon välillä
olisi niin suuri ero. Minun ei enää tarvitse suunni­
tella yhtä paljon etukäteen, ja voin treenata ongel­
mitta niin paljon kuin haluan. Pidemmissä juoksu­
kisoissa käytän sensoria, jonka avulla voin parem­
min valvoa verensokeritasoani, jotta minun ei tar­
vitsisi pistää itseäni kesken juoksun.
Kuinka paljon harjoittelit ennen Global Hero
-juoksua?
– Olen tavallinen kuntoilija, joka juoksee paran­
taakseen kuntoaan ja voidakseen hyvin. Tavallisesti
harjoittelen kolme kertaa viikossa, ja yritän joka
vuosi juosta yhden tai pari puolimaratonia harjoit­
telumotivaation säilyttämiseksi. En ole siis tree­
nannut tavallista enempää tänä vuonna.
Oletko tyytyväinen suoritukseesi?
– Olen erittäin tyytyväinen! Kannustan ehdotto­
masti useampia hakemaan Global Heroksi, sillä
tarvitsemme innostavia esikuvia, jotka näyttävät,
ettei kroonisen sairauden tarvitse rajoittaa elämää.
Hyvä elämänlaatu on täysin mahdollista saavuttaa
nykyään käytettävissä olevien apuvälineiden avulla.
Lisätietoa Global Hero -aiheesta on osoitteessa
www.medtronic.com/2010globalheroes