parempaa hallintaa, visioita ja haasteita
Medtronicin pohjoism ainen uutislehti nro 1 2011 Parempaa hallintaa, visioita ja haasteita Neljä artikkelia diabeteksesta | SIVUT 10 – 14 Hoitoketjun kokonaiskuva tarkastelussa Virtual CRT Hospital -koulutuksessa | SIVU 6 Eteisvärinän hoito kirurgisella ablaatiolla | SIVU 9 Deep Brain Stimulation – hyviä tuloksia vaikean epilepsian hoidossa | SIVUT 18 – 19 | 1 E PÄÄKIRJOITUS Rauno Heikkinen Medtronic sitoutuu pitkän aikavälin taisteluun kroonisia sairauksia vastaan Tarttumattomat krooniset sairaudet aiheuttavat nykyään maailmanlaajuisesti 60 prosenttia kaikista kuolemantapauksista, ja jos kehityskulkua ei kyetä pysäyttämään, vastaava luku vuonna 2020 on 75 prosenttia. Haluaisimme tietysti elää maailmassa, jossa kaikilla näistä sairauksista kärsivillä olisi mahdollisuus saada käyttöönsä markkinoilla olevia hoitoratkaisuja. Tämän vuoksi Medtronic keskittyy nyt tiiviimmin kuin koskaan luomaan pitkän aikavälin strategiaa, jonka avulla tarjoamamme ainutlaatuiset tekniset ratkaisut saataisiin käyttöön kaikkialla maailmassa. Tarkoitus on tuoda krooniset sairaudet entistä voimakkaammin maailman tietoisuuteen yhteistyössä poliittisten päätöksentekijöiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja kansallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada nämä sairaudet lisättyä Maailman terveysjärjestön vuosituhattavoitteiden luetteloon vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Medtronic jatkaa tietoisuutta, koulutusta ja terveydenhuollon kehittämistä edistävien hankkeiden tukemista. Konkreettinen esimerkki on Medtronic Foundation rahastolle annettu 4 miljoonan dollarin lahjoitus jaettavaksi kehitysmaissa toimiville kansainvälisille järjestöille, jotka keskittyvät diabeteksen ja sydänsairauksien hoitamiseen. Tärkeä ase kamppailussa kroonisia sairauksia vastaan on innovaatioiden edistäminen ja tukeminen. Marraskuussa 2010 avattu Medtronic EUreka on eurooppalainen verkkopohjainen portaali, jonka tarkoituksena on lisätä lääketieteellisen teknologian innovaatioiden määrää. EUreka-portaali tarjoaa eurooppalaisille lääkäreille ja keksijöille tilaisuuden antaa ideansa asiantuntijoiden arvioitaviksi. Portaali luo edellytykset Medtronicin ja keksijöiden tiiviille yhteistyölle uusien tuotekonseptien kehittämisen ja markkinoinnin kautta. Tuloksena syntyvät tuotteet saattavat parantaa potilaiden elämänlaatua kaikkialla maailmassa. Toimintastrategiaamme kuuluu myös innovatiivisia hoitoratkaisuja kehittävien yritysten hankinta. Uusin yritysostomme on Ardian, joka kehittää katetrien käyttöön perustuvia hoitomuotoja hypertension (korkean verenpaineen) hoitamiseksi. Tästä vakavasta, yleistyvästä terveysongelmasta kärsii noin 1,2 miljardia ihmistä. Korkea verenpaine aiheuttaa usein henkeä uhkaavia tiloja, kuten aivohalvauksia ja sydäninfarkteja. Sen arvi oidaan aiheuttavan maailmanlaajuisesti terveydenhuollolle vuosittain yli 500 miljardin dollarin suorat kustannukset. Sitten strategioista ja kroonisista sairauksista kevyempään aiheeseen, joka koskettaa meitä jokaista, nimittäin vuodenaikaan. Kevään tulo ei varmaan ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kevät on toiveiden ja inspiraation aikaa. Kenties se antaa tulta myös uusille lääketieteellisen teknologian innovaatioille. EUrekaportaalissa otetaan innolla vastaan kaikkien alalla toimivien ideoita ja innovaatioita. Mukavaa kesää kaikille! Medley on Medtronicin asiakaslehti, joka on suunnattu lääkäreille, muille terveydenhuollon ammattilaisille, journalisteille ja terveydenhuollon mielipidevaikuttajille. Medleyn voi nyt tilata sähköpostitse. Lähettämällä viestin osoitteeseen [email protected] voit tilata neljästi vuodessa ilmestyvän lehden pdf-muodossa, ilmoittaa osoitteenmuutoksesta tai peruuttaa tilauksesi. Kirjoita otsikoksi ”Medley-prenumeration” ja lisää viestiin nimesi sekä sähköpostiosoitteesi. Medtronic AB:lla on julkaisulupa Medley-lehdelle, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vastaava toimittaja: Reidar Gårdebäck Toimituspäällikkö: Elenore Schmidt Valokuvat: Medtronic och Christian Evers Tekstit ja asettelu: Care of Haus Osoite: Medtronic AB, Box 1034, 164 21 Kista, Sverige Puhelin: 08-568 585 00 Faksi: 08-568 585 01 Sähköposti: [email protected] Verkkosivut: www.medtronic.se ©2011 Medtronic AB. Medtronic® on yksi Medtronic Inc:n rekisteröidyistä tavaramerkeistä. Muut Medleyssä mainitut tavaramerkit, tuotenimet ja hoitomuotojen nimet ovat Medtronicin tai omistajiensa omaisuutta. 2 | SIVU 24 sivu 3 Ardianin yritysosto avaa uusia mahdollisuuksia Munuaisten hermojen denervaatio laskee korkeaa hallitsematonta verenpainetta Medtronic hankki äskettäin omistukseensa Ardianin, joka kehittää katetrien käyttöön perustuvia tekniikoita hypertension (korkean verenpaineen) hoitamiseksi. Tutkimusten mukaan munuaisiin johtavien ja munuaisista lähtevien hermoratojen katkaisu r adiotaajuusenergialla Ardianin Symplicity® Catheter System™ järjestelmän avulla laskee verenpainetta merkittävästi potilailla, joilla ei ole saavutettu riittävää hoitovastetta lääkehoidolla. Korkea verenpaine on eräs länsimaiden yleisimmistä kansantaudeista ja nopeasti yleistyvä ongelma. Se aiheuttaa usein hengenvaarallisia tiloja, kuten aivohalvauksia, sydäninfarkteja, sydämen vajaatoi mintaa ja munuaisvaivoja. Munuaisiin johtavien ja munuaisista lähtevien hermo ratojen kirurginen katkaisu munuaisvaltimon sisältä (munuaisten hermojen denervaatio) on todettu tehokkaaksi menetelmäksi verenpaineen laskemiseen. Uuteen tekniikkaan ja oivalluksiin perustuva Ardianin Symplicity Catheter System järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden verenpaineen alentamiseen myös potilaille, joiden verenpaine on korkea optimoidusta lääkehoidosta huolimatta. Tavoitteena kehityksen kärkipaikka – Yritysoston myötä Medtronic saa tilaisuuden johtaa munuaisten hermojen denervaatiomene- telmien kehitystyötä hallitsemattoman hypertension hoidossa, sanoo Johan Mattsson, Medtronicin Coronary-liiketoimintayksikön Pohjoismaiden myyntipäällikkö. – Ardianin Symplicity Catheter System on tarkoitettu pääasiassa vaikeahoitoisille potilaille, joiden verenpaine on kolmen tai useamman verenpainelääkkeen käytöstä huolimatta yli 160 mmHg. Hoidon tavoitteena on palauttaa potilaiden verenpaine normaalille tasolle. Toimenpide paikallispuudutuksessa – Munuaisiin johtavat ja munuaisista lähtevät sympaattiset hermoradat katkaistaan kohdistamalla suonenseinämään radiotaajuusenergiaa, Mattsson kertoo. Toimenpiteessä katetri viedään nivusvaltimon kautta munuaisvaltimoon. Kun katetri on halutussa kohdassa, katetrin kärjen kautta kohdis- Tutkimusten mukaan verenpaine laskee merkittävästi Ardian on tutkinut Symplicity-järjestelmää kahdessa tutkimuksessa, satunnaistamattomassa Symplicity HTN-1 tutkimuksessa ja satunnaistetussa Symplicity HTN-2 tutkimuksessa. Ensimmäisen tut kimuksen mukaan systolinen paine oli laskenut 6 kuukauden jälkeen 25 mmHg ja diastolinen paine 11 mmHg. Vuoden jälkeen laskua oli tapahtunut 33/15 mmHg. Satunnaistetun tutkimuksen 6 kuukauden seurannassa havaittiin, että vertailuryhmässä systolinen verenpaine oli noussut 1 mmHg ja diastolinen paine oli pysynyt ennallaan. Munuaisten hermojen denervaatiolla hoidetussa ryhmässä systolinen verenpaine laski 32 mmHg ja diastolinen verenpaine puolestaan 12 mmHg. – Tutkimustulokset antavat toivoa potilaille, joiden verenpainetta ei ole saatu riittävästi hallintaan lääkehoidolla, Mattsson sanoo. Useissa poh joismaisissa keskuksissa on osoitettu kiinnostusta tekniikkaa kohtaan. 1. Symplicity-katetri viedään munuaisvaltimoon. 2.–4. Radiotaajuushoito munuaisvaltimossa. ARDIAN Symplicity® Catheter System™ 1 tetaan energiaa verisuonen seinämiin kahden minuutin mittaisista jaksoista koostuvana sarjana. Noin tunnin kestävä toimenpide tehdään röntgenlaboratoriossa paikallispuudutuksessa. Potilas tarvitsee lisäksi kivunlievitystä ja mahdollisesti rauhoittavaa lääkitystä. 2 3 4 | 3 PICTURE-monikeskustutkimuksen satoa: Reveal nopeuttaa selittämättömän synkopeen diagnosointia merkittävästi PICTURE-tutkimuksessa laite implantoitiin 570 s ynkopeepotilaalle, joista 218 sai pyörtymiskohtauksen tutkimuksen aikana. Pyörtymis kohtauksen saaneista potilaista 78 sai diagnoosin ja a sianmukaista hoitoa, koska oireen ja sydämen rytmi välinen yhteys pystyttiin selvittämään sydänrytmin seurannan avulla. Picture-tutkimuksen päätutkija Nils Edvardsson on Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan dosentti ja kardiologian erikoislääkäri. – Syyn selvittäminen varhaisessa vaiheessa on elintärkeää, koska selittämättömän synkopeen ja erityisesti sydänperäisen synkopeen oireilla voi olla vakavia seurauksia, Edvardsson sanoo. Selvittämistä vaikeuttaa huomauttavasti se, että potilaiden sydämen rytmi on yleensä normaali pyörtymiskohtauksen jälkeen. Reveal® on ihon alle implantoitava laite, joka monitoroi potilaan sydänrytmiä jatkuvasti ja rekisteröi pyörtymisen aikana mahdollisesti ilmenevät rytmihäiriöt. Näin voidaan nopeasti selvittää, onko pyörtymisen taustalla rytmihäiriö. Sydänmonitorin valintaa edeltävät lukuisat tutkimukset – Diagnoosin saaneista potilaista 75 prosentilla todettiin sydänperäinen synkopee, Edvardsson ker- too. Tutkimustulokset tukevat nykyisiä suosituksia, joissa suositellaan sydänmonitorin implantointia selvitystyön varhaisessa vaiheessa. Edellisissä suosi tuksissa vuodelta 2004 kyseistä diagnoosimenetelmää pidettiin viimeisenä oljenkortena. – Tutkimuksen mukaan potilaat kävivät keskimäärin kolmen erikoislääkärin tutkittavina ja saivat lähetteen keskimäärin 13 tutkimukseen, ennen kuin heille päätettiin implantoida Reveal-laite. Noin puolelle potilaista oli tätä ennen tehty esimerkiksi kalliita MRI- ja TT-tutkimuksia, joiden avulla saadaan suhteellisen harvoin diagnoosi selittämättömään pyörtymiseen. Näitä tutkimusmenetelmiä tulisikin harkita vasta sen jälkeen, kun alkututkimuksia on täydennetty implantoitavalla sydänmonitorilla. Hoidon tarpeessa oleva ryhmä, joka hyötyy nopeasta diagnoosista – Tutkimuksen potilaista 70 prosenttia oli ollut ennen implantointia sairaalahoidossa pyörtymisen vuoksi ja yli kolmasosalla pyörtymiskohtaus oli aiheuttanut vakavan loukkaantumisen, kuten murtuman tai hoitoa vaativan verenvuodon. Nämä potilaat tarvitsevat hoitoa kipeästi. – Ensimmäisen vuoden aikana tutkimukseen osallistuneista potilaista 36 prosenttia eli 218 henkilöä sai uuden pyörtymiskohtauksen. Revealsydänmonitorin avulla diagnoosin saaneiden potilaiden osuus lisääntyi edelleen myös ensimmäisen vuoden jälkeen. Tämä osoittaa, että pitkän aikavälin jatkuva seuranta Reveal-laitteella on hyödyllinen menetelmä selittämättömästä pyörtymisestä kärsivien potilaiden diagnosoinnissa. Monissa tapauksissa saadaan diagnoosi ja tehokas hoito voidaan aloittaa aiempaa aikaisemmin. Menetelmä myös vähentää tarvittavien tutkimusten määrää ja aiheuttaa siten vähemmän kustannuksia kuin perinteinen diagnosointi. Termien selitykset Selittämätön synkopee: Pyörtymisen syytä ei ole saatu selville alkututkimuksissa, joihin kuuluvat esitiedot, EKGtutkimus, kaikukardiografia ja verenpainetutkimukset. Tutkimustulokset tukevat nykyisiä suosituksia, joissa suositellaan sydänmonitorin implantointia selvitystyön varhaisessa vaiheessa. Nils Edvardsson, Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan dosentti ja kardiologian erikoislääkäri. 4 | Jos uudet suositukset otetaan käyttöön, potilaat saavat tietää syyn pyörtyilyynsä nykyistä nopeammin. Kardiologi Henning Mølgaard, Århusin yliopistollisen sairaalan Skejbyn toimipiste. Tutkimuksessa myös pohjoismaisia osallistujia Århusin yliopistollisen sairaalan Skejbyn toimipisteessä toimii synkopeeklinikka, jossa tutkitaan pyörtymisiä. Klinikalla hoidettavista potilaista kymmenen osallistui PICTURE-tutkimukseen. Klinikan toiminnasta vastaa ylilääkäri ja kardiologi Henning Mølgaard. – Tutkimustulokset vastaavat klinikalla saamiamme kokemuksia, samoin kuin uusia eurooppalaisia suosituksia, Mølgaard sanoo. Jos uudet suositukset otetaan käyttöön, potilaat saavat tietää syyn pyörtyilyynsä nykyistä nopeammin. – Todennäköisyys, että potilaan pyörtyminen saadaan tallennettua tavallisessa 48 tunnin EKGrekisteröinnissä nauhurin avulla, on noin viisi prosenttia. Sitä vastoin Reveal-laite seuraa potilaan tilaa vuorokauden ympäri kolmen vuoden ajan, joten sen avulla saadaan varmasti rekisteröityä potilaan sydänrytmi pyörtymisen yhteydessä. Menetelmä lisää potilaiden turvallisuudentunnetta ja nopeuttaa diagnoosin saamista. Aiemmin pystyimme diagnosoimaan vain 15–30 prosenttia potilaista. Reveal-laitteen avulla määrä on noussut huomattavasti. St. Göranin sairaalaan suunnitteilla synkopeekeskus Tukholmalaisesta St. Göranin sairaalasta PICTUREtutkimukseen osallistui 24 potilasta. Rytmihäiriöyk sikön johtaja, kardiologi Afsaneh Mohii-Oskarsson vastasi tutkimukseen osallistuvien potilaiden valinnasta. – Osallistuminen PICTURE-tutkimukseen antoi meille paljon ajattelemisen aihetta, sanoo MohiiOskarsson. Olin hieman yllättynyt siitä, että otimme aiemmin Reveal-laitteen käyttöön melko myöhäisessä vaiheessa. Sen seurauksena potilaille tehtiin monia tarpeettomia tutkimuksia. – Nyt haluamme kehittää nopeamman päätöksentekotavan Reveal-laitteen implantoimisesta potilaille, joiden pyörtymisten epäillään olevan sydänperäisiä. Olemme myös kehitelleet ajatusta synkopeekeskuksen perustamisesta tutkimusten parantamiseksi. Keskuksen toimintaa johtaisi rytmihäiriöihin perehtynyt kardiologi, johon ensiapupoliklinikka ja muut osastot voisivat tarvittaessa ottaa yhteyttä. Meidän on myös laadittava muistilista lääkäreille, joiden vastaanotolle tulee pyörtynyt potilas. Jos luettelon mukaiset sydänperäisen pyör- tymisen kriteerit täyttyvät, lääkäri voi ottaa yhteyttä ”synkopeepäivystyksen” kardiologiin. Kardiologi voi puolestaan lähettää potilaan nopeasti asianmukaisiin tutkimuksiin synkopeekeskukseen ja tehdä myös viipymättä päätöksen Reveal-laitteen sopivuudesta potilaalle. – Reveal-laitteesta on huomattava hyöty rytmihäiriöiden diagnosoinnissa, mikä käy ilmi myös tutkimuksesta. – Käytämme nykyään Medtronicin CareLinketäseurantajärjestelmää kaikkien Reveal-laitetta käyttävien potilaiden seurantaan. Järjestelmä toimii todella hyvin. Potilaat, joilla ei ole ollut tuntemuksia eikä pyörtymisiä, lähettävät meille CareLinkraportin puhelinyhteydellä kolmen kuukauden välein. Potilaat, joilla esiintyy oireita tai pyörtymisiä, ottavat välittömästi meihin yhteyttä. Tämän ansiosta voimme tehdä diagnoosin entistä nopeammin. Osallistuminen Picture-tutkimukseen Pohjoismaissa E Tutkimukseen osallistui yhteensä 71 keskusta, joista 2 oli Suomesta, 3 Tanskasta ja 14 Ruotsista. Käytämme nykyään Medtronicin CareLinketäseurantajärjestelmää kaikkien Reveallaitetta käyttävien potilaiden seurantaan. Järjestelmä toimii todella hyvin. Kardiologi Afsaneh Mohii-Oskarsson, St: Görans sairaala, Tukholma. | 5 Virtual CRT Hospital – lisäoppia nykyaikaisessa muodossa CRT-implantointien tarve kasvaa maailmanlaajuisesti samaa tahtia CRT-hoidon kehittymisen kanssa. Medtronic on kehittänyt virtuaal isen koulutuskokonaisuuden, jossa osallistujat seuraavat t odellisiin tapauksiin perustuvia virtuaalisia potilaita aina potilasvalinnasta jälkiseurantaan. Koulutuksessa hyödynnetään uusinta simulaatio tekniikkaa ja interaktiivisia työkaluja. – Medtronicin uusi Virtual CRT Hospital -koulutuskon septi on suunniteltu vastaamaan CRT-implantointien kasvavaan tarpeeseen, kertoo Jorio Mascheroni, Medtronicin Euroopan CRDM-liiketoimintayksikön koulutusvastaava. Olemme kehittäneet oppimisym päristön, jossa osallistujat pääsevät perehtymään koko CRT-hoitoketjuun hyvin käytännönläheisesti. Käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi potilaiden ja hoitomuotojen valinta, implantointitoimenpiteet, etäseuranta ja potilasohjaus. Koulutuksessa käytetään iPadeja potilaiden arviointiin, hoitosuositusten antamiseen sekä yhteyden muodostamiseen CareLink-verkkosivus toon. Käytettävissä on myös implantointisimulaattoreita, joiden avulla kouluttajat esittelevät toimen piteen suorittamista ja osallistujat voivat harjoitella implantointeja sairaustaustoiltaan erilaisille potilaille. HD-ääni- ja videotekniikan ansiosta osallistujat voivat seurata kouluttajan virtuaalisessa ”cath lab” laboratoriossa suorittamaa toimenpidettä vaihe vaiheelta. Katetrin viemistä paikalleen sydämeen harjoitellaan käytännössä lasimallien avulla. Käytännönläheisiä harjoituksia – Luomme todentuntuisen koulutustilanteen hyödyntämällä kehittynyttä simulointitekniikkaa ja interaktiivisia työkaluja, Mascheroni sanoo. Koulutuksen keskiössä ovat käytännön harjoitukset, joiden kautta osallistujat seuraavat todellisiin tapauksiin perustuvia virtuaalisia potilaita koulutuksen alusta loppuun. Yksittäiset potilaat eli potilastapaukset muodostavat punaisen langan, jonka ympärille koulutus rakentuu. – Aiemmat CRT-koulutukset sisälsivät enemmän teoriaa ja luentoja, erityisesti ensimmäisenä koulutuspäivänä. Luennoilla käsiteltiin pääasiassa implantoinnin suorittamista, joka oli vielä tuolloin implantoinnin suorittajan suurin haaste. Sen jälkeen CRT-hoito on kehittynyt huomattavasti, ja lähtökohtana on nykyään hoidon näkeminen kokonaisuutena aina potilaan valinnasta jälkiseurantaan asti. Virtual CRT Hospital koulutuksessa päästään mahdollisimman lähelle todellista tilannetta, ja osallistujat voivat harjoitella CRTpotilaan hoitoa kokonaisuudessaan. Kehuja osallistujilta Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sydäntutkimusyksikön kardiologiaan erikoistuva lääkäri Jussi Niiranen osallistui äskettäin Medtronicin uuteen CRT Virtual Hospital -koulutukseen. – Kurssin ohjelma oli monella tapaa antoisa, Niiranen sanoo. Seurasimme virtuaalisen potilaan matkaa sairaalaan saapumisesta hoidon valintaan, implantointiin ja jälkiseurantaan saakka. Ryhmäkes kusteluissa pohdittiin yhdessä esimerkiksi potilaalle sopivaa hoitomuotoa, lääkitystä ja implantoinnin kulkua. En ole aiemmin implantoinut CRT-tahdis tinta, joten simulaattorilla tehty implantointiharjoitus oli minulle erittäin hyödyllinen. Kurssin osallistujat jaettiin ryhmiin kokemuksen määrän perusteella. – Monet kurssin kouluttajista olivat lääkäreitä, mistä oli hyötyä sekä käytännön simulaattoriharjoituksissa että teoriaosioissa. Kaikilla oli sama kliininen taustatietämys, ja kouluttajat ymmärsivät esittämämme kysymykset täysin. Virtuaalinen harjoittelu antoi minulle paljon eväitä. En ole aiemmin implantoinut CRT-tahdistinta, joten simulaattorilla tehty implantointiharjoitus oli minulle erittäin hyödyllinen. Kardiologiaan erikoistuva lääkäri Jussi Niiranen, Helsinki. Jussi Niiranen hoitotilanteessa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. 6 | Olen saanut norjalaisilta lääkäreiltä palautetta, jonka mukaan he arvostavat osallistumistamme toimenpiteeseen. Jon Olav Utgaard, Medtronicin CRDM-liiketoimintayksikön Pohjoismaiden markkinavastaava.. Yhteistyössä eteenpäin Osaavien CRT-tuoteasiantunti joiden tuki entistä tärkeämpää Nykyään CRT-hoidon onnistumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkästään implantointitoimenpide ja laitteen luotettavuus. CRTtahdistimia suositellaan entistä useammille potilaille, joten erikoisosaamisen ja kehittyneen tekniikan tarve kasvaa. Medtronic on varautunut tähän perusteellisesti. – Medtronic on innovatiivinen yritys, joka kehittää jatkuvasti uusia, entistä parempia ratkaisuja potilaille, sanoo Jon Olav Utgaard, Medtronicin CRDM-liiketoimintayksikön Pohjoismaiden markkinavastaava. Satsaamme paljon tutkimukseen ja kehitykseen. Esimerkkinä panostuksestamme voidaan mainita, että 14:stä hoitosuositusten muuttamiseen ja hoidon saatavuuden yleistymiseen johtaneesta tutkimuksesta yhdeksän1 on ollut Medtronicin tukemia. – Olemme myös hyvin perillä hoitomuotojen terveystaloudellisista näkökohdista ja otamme ne huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Näin voimme tarjota teknologisesti kehittyneitä ratkaisuja, jotka myös edistävät hoitomuotojen kokonaistaloudellisuutta. Hyvä esimerkki tästä on CareLink-etäseuran tajärjestelmä, jonka ansiosta voidaan pienentää hoidon kokonaiskustannuksia. Tämä puolestaan mahdollistaa kehittyneiden laitteita tarjoamisen niitä tarvitseville potilaille. Huomattavaa kehitystä myös katetrivalikoimassa – CRT-hoito on kiitollinen työsarka, sillä hoitomahdollisuuksia kehitetään jatkuvasti. Kehitys näkyy erityisen hyvin tuotteissa, joiden avulla elektrodit viedään paikoilleen. Onnistumisprosentti implantoinneissa, joissa käytetään Medtronicin tuotteita, on jopa 95 prosenttia.2 Esimerkiksi katetrien kattavan valikoiman ansiosta potilaiden fysiologiset piirteet voidaan ottaa huomioon aivan uudella tavalla. Tuoteasiantuntijoiden koulutus ja osaaminen ajan tasalla Medtronicin edustaja on lähes aina mukana tarjoamassa tukea ja osaamistaan, kun elektrodeja asetetaan paikalleen. Tuoteasiantuntijoilla on vankka koulutus, ja he päivittävät osaamistaan käymällä samoissa kongresseissa kuin lääkärit. Medtronic panostaa tuoteasiantuntijoidensa koulutukseen, jotta lääkärit ja potilaat saisivat parhaan mahdollisen tuen alan osaavimmilta asiantuntijoilta. – Olen saanut norjalaisilta lääkäreiltä palautetta, jonka mukaan he arvostavat osallistumistamme toimenpiteeseen, Utgaard toteaa. Heidän mukaansa tietojen vaihto auttaa lisäämään lääkäreiden osaamista ja parantamaan potilasturvallisuutta sekä potilaiden saaman hoidon tasoa. 1. Miracle 5, Mustic SR 16, Mustic AF 35, Miracle ICD 8, M;iracle ICD ii 9, Care HF 11, Care HF 17, Reverse 21,22, Raft 56 2. Attain Ability® Model 4196 Left Ventricular Lead Final Clinical Report (Version 1, February 25, 2009), Attain Ability® Model 4296 Left Ventricular Lead Final Clinical Report (Version 1), Attain Ability® Straight Model 4396 Left Ventricular Lead, Summary of Clinical Results, October 12, 2009 3. Longevity of implantable cardioverterdefibrillators; implications för clinical practice and health care systems Europace (2008) 10, 1288-1295 Painavia syitä valita Medtronic yhteistyökumppaniksi – Meillä on runsas valikoima teknisesti kehittyneitä tuotteita, sanoo Utgaard. Tuotteet on testattu huolellisesti, ja Medtronicin CRT-laitteiden pariston kesto on osoittautunut useissa tutkimuksissa markkinoiden pisimmäksi.3 Tämä ja CareLinketäseurantajärjestelmämme auttavat tekemään hoidosta entistä kustannustehokkaampaa. Lisäksi tuotteitamme on käytetty useimmissa suurissa CRT-tutkimuksissa. Näyttöä on näin ollen runsaasti. Kun vielä otetaan huomioon, että tuoteasiantuntijamme kuuluvat todennäköisesti markkinoiden parhaiten koulutettuihin, voin turvallisin mielin sanoa, että Medtronic on paras kumppani, kun on kyse CRT-hoidoista. Termien selitykset CRT: (Cardiac Resychronisation Therapy) Sydämen resynkronisaatiohoito, jolla synkronoidaan sydämen kammioiden supistuminen. Katetrien kattavan valikoiman ansiosta potilaiden fysiologiset piirteet voidaan ottaa huomioon aivan uudella tavalla. | 7 Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan thoraxkirurgian klinikan professori Eva Berglin peräänkuuluttaa mittavia tutkimuksia eteisvärinän hoidoista. Toivon, että voimme jatkossa laatia yhdessä elektrofysiologien kanssa kokonaisia hoito-ohjelmia eri tyyppisille eteisvärinöille. 8 | Eteisvärinän hoidon kirurgiset ablaatiomenetelmät kehittyvät Eteisvärinää on vuosien saatossa yritetty hoitaa useilla e rilaisilla kirurgisilla ablaatiotekniikoilla – vaihtelevin tuloksin. Nyt h oidolle on laadittu kansainväliset suositukset. Ruotsalaiset thoraxkirurgit ovat perustaneet Svenska referensgruppen för arytmikirurgi (SRAK) työryhmän, jonka tavoitteena on yhtenäistää hoitosuosituksen käytännön toteutus Ruotsissa. Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan thoraxkirurgian klinikan professori Eva Berglin kuuluu SRAK-työryhmään. – Kirurgisen ablaation perusteet kehitti yhdysvaltalainen thoraxkirurgi James Cox. Hän suoritti 1980-luvulla kattavia elektrofysiologisia kartoituksia eteisvärinästä ja teki useita laboratoriokokeita. Niiden perusteella hän kehitti kirurgisen mallin eteisvärinän hoitoon. Menetelmässä tehdään sokkelo (englanniksi maze), jonka ansiosta sinussolmusta lähtevällä signaalilla on vain yksi oikea reitti eteisestä AV- solmukkeen kautta kammioon. Sokkelossa on useita umpikujia, mutta mahdollisuus eteisvärinää aiheuttavaan kiertoaktivaatioon on poistettu. – Sokkelo tehdään leikkaamalla ja ompelemalla. Kyseessä on monimutkainen ja mittava leikkaus toimenpide. Menetelmää kutsutaan nimellä CoxMaze III ja sitä on pidetty kultaisena standardina siitä lähtien, kun se otettiin käyttöön vuonna 1991. – Siitä ei kuitenkaan tullut odotettua läpimurtoa todennäköisesti siksi, että niin suuren toimenpiteen tekemistä yleensä nuorille ja muuten terveille potilaille pidetään liian riskialttiina. Vaihtoehtoisia menetelmiä 1990-luvun loppupuolella alkoi kiihkeä kehitystyö, jonka tavoitteena oli löytää leikkaamisen ja ompelemisen sijaan yksinkertaisempi menetelmä hyödyntämällä ablaatiota. Ablaatiossa on testattu useita energianlähteitä, esimerkiksi radiotaajuusja kryoablaatiota. – Julkaistuja tutkimuksia on satoja, mutta useimmat niistä ovat satunnaistamattomia ja kontrolloimattomia ja ne käsittelevät yleensä pieniä sar joja ja heterogeenisia potilasryhmiä. – Lisäksi monet unohtivat, miksi alkuperäinen malli oli sellainen kuin oli. Lukuisia uusia ajatuksia tuotiin esiin, eikä Coxin kokemuksia ja osaamista hyödynnetty. Berglinin mukaan nyt tarvitaan kattavampia, mieluiten täysin satunnaistettuja tutki- muksia. Satunnaistaminen on kuitenkin vaikeaa, koska potilaat ovat hyvin perillä hoitomuodosta. Kansainväliset suositukset Puuttuvista satunnaistetuista tutkimuksista huolimatta suositusten tueksi löytyy mittavia rekisteritie tokantoja ja meta-analyysejä. Keskeistä on löytää sopiva toimenpide kullekin potilaalle. Katetriablaatiota suositellaan potilaille, jotka sairastavat vain kohtauksittaista eteisvärinää ja joiden kohtaukset ovat lyhyitä ja menevät ohi itses tään. Kirurgista hoitoa tarvitaan, jos eteisvärinä on jatkuvaa tai pysyvää tai jos potilaalla on pitkäkestoisia kohtauksia, jotka eivät mene ohi itsestään, vaikeita oireita tai aivohalvaus. – Jos potilaalla ei ole muuta sydänsairautta, Cox-Maze III on vieläkin kultainen standardi. Vielä joitakin vuosia sitten Cox-Maze III toimenpiteitä tehtiin Ruotsissa kolmessa keskuksessa, mutta luulen, että nykyään niitä tehdään vain meillä Sahlgrenskassa. – Jos potilaalle on tarkoitus tehdä sydäntoimenpide muun sydänsairauden vuoksi, kirurgisen ablaation suorittamista suositellaan toimenpiteen ohessa, jos potilas oireilee tai ablaatio voidaan tehdä aiheuttamatta potilaalle vahinkoa. Se tarkoittaa, että useimmat eteisvärinää sairastavat potilaat tulee hoitaa. Ruotsalaista yhteistyötä SRAK:n tavoitteena on luoda Ruotsiin yhtenäinen linja eteisvärinän hoitoon muun sydänkirurgian yhteydessä. Työryhmän toiminta perustuu Coxin tutkimuksiin ja artikkeleihin. – Hän on rytmihäiriökirurgian edelläkävijä, jonka tutkimukset ovat erittäin perusteellisia. Olen usein yhteydessä häneen kuullakseni uusimmat uutiset. – En tiedä, miten asian laita on muissa Pohjoismaissa. Olisi mielenkiintoista tehdä pohjoismaista yhteistyötä ja keskustella tärkeistä kysymyksistä. Cox-Maze III menetelmän uusia sovelluksia Viime vuosina yhdysvaltalainen thoraxkirurgi Niv Ad on kehittänyt mini-invasiivisen CryoMazemenetelmän, jossa käytetään kryotekniikkaa (jäädytystä). – Menetelmä perustuu Cox-Maze III -toimenpiteeseen, mutta sen suorittaminen on helpompaa ja siinä hyödynnetään kirurgian uusimpia edistysaskeleita. Se vaikuttaa lupaavalta, ja uskon sen yleistyvän jatkossa. – Olemme opetelleet tekniikan täällä Göte borgissa, ja tavoitteenamme on jakaa oppia kaikille SRAK:n jäsenille. Tähän mennessä olemme tehneet Göteborgissa kolme CryoMaze-toimenpidettä. Berglinin mukaan jäädytys on parempi vaihtoehto Cox-Maze III -toimenpiteessä, sillä lämpöä tuottavat menetelmät vaikuttavat verisuoneen, jos verisuonen poikki on tehtävä leikkaus. – Toivon, että voimme jatkossa laatia yhdessä elektrofysiologien kanssa kokonaisia hoito-ohjelmia eri tyyppisille eteisvärinöille. Sen saavuttamiseksi meidän on tehtävä yhteistyötä, lyötävä viisaat päämme yhteen ja tehtävä perusteellisempia tutkimuksia, jotka viitoittavat tietä eteenpäin. Eteisvärinä Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö. Se voi aiheuttaa haitallisia oireita ja lisätä aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan riskiä. Eteisvärinä ei parane itsestään. Potilaalla voi usein olla jokin muu sydänsairaus, mutta lähes kolmasosassa tapauksista potilaalla esiintyy vain eteisvärinää. Eteisvärinää hoidetaan useimmiten lääkkeillä, jotka säätelevät sydämen syketaajuutta tai katkaisevat värinäkohtauksen, mutta lääkehoidolla ei aina saavuteta toivottua vaikutusta. Toinen ei-invasiivinen menetelmä on sähköinen rytminsiirto (defibrillaatio). Vaihtoehtoisia, invasiivisia menetelmiä ovat katetriablaatio ja kirurginen ablaatio. Kansainväliset hoitosuositukset on kuvattu esimerkiksi American College of Cardiologyn, American Heart Associationin ja European Society of Cardiologyn yhteisjulkaisussa ”ACC/AHA/ESC 2006 guidelines for the management of patients with atrial fibrillation”. E | 9 Nykyään suurin este sensorin käytölle lapsilla on neulan koko, jota ei ole suunniteltu lasten ruumiinrakenteen mukaiseksi. Ragnar Hanås Uusi Enlite auttaa parantamaan glukoosinhallintaa Monet diabetesta sairastavat lapset inhoavat neuloja ja pistämistä, minkä vuoksi he eivät halua käyttää jatkuvaan glukoosimonitorointiin tarkoitettua sensoria menetelmän eduista huolimatta. Tähän asti saatavilla olleiden sensoreiden suunnittelussa ei ole otettu riittävästi huomioon lapsia. Medtronic tuo markkinoille uuden Enlite-sensorin, joka on tilavuudeltaan 70 prosenttia pienempi kuin nykyisin saatavilla oleva Sof-sensori. Enlite-sensorin sisäänvientineula on 38 prosenttia pienempi kuin aiemmassa mallissa. Neula on suojassa sisäänvientilaitteen sisällä, joten sensorin asettaminen on huomattavasti helpompaa ja vaivattomampaa. Tutkimuksissa sensorilla on saatu erinomaisia tuloksia hypoglykemioiden tunnistamisessa. Jopa 98 prosenttia hypoglykemioista havaitaan, jos Enlitea käytetään yhdessä Paradigm Veo insuliinipumpun ja sen asetusmahdollisuuksien kanssa. Uusi Enlite sopii sekä lapsille että aikuisille – Nykyään suurin este sensorin käyttöön lapsilla on neulan koko, jota ei ole suunniteltu lasten ruumiinrakenteen mukaiseksi. Enliten sisäänvientineula on pienempi, ohuempi ja piilossa, minkä ansiosta lasten on helpompi käyttää sensoria, kertoo lääkäri Ragnar Hanås, joka kuuluu lapsuusiän diabeteksen pumppuhoidon edelläkävijöihin Ruotsissa. Diabetes on astman ja allergioiden jälkeen lasten yleisin krooninen sairaus Ruotsissa, ja sairastuneiden määrä on kasvussa. Hanås kollegoineen hoitaa Uddevallan lasten- ja nuortenklinikalla yhteensä 150:aa diabeteslasta ja tapaa lisäksi lasten perheitä. Noin puolet klinikan lapsipotilaista käyttää insuliinipumppua, ja monilla on pumpun ohessa sensori. Myös osa pistoshoitoa saavista lapsista käyttää sensoria saadakseen tarkempia glukoosin mittaustuloksia ja nähdäkseen trendikäyriä. Reilu kolmasosa lapsista on kokeillut jatkuvaa glukoosimonitorointia joitakin kertoja. Viisi potilasta käyttää sensoria jatkuvasti ja 15 jaksoittain. jatkuvaa mittausta vähintään kuutena päivänä viikossa. Harvat lapset ja perheet pystyvät siihen nykyisillä järjestelmillä. Hanås pääsee testaamaan uutta Enlite-sensoria ensimmäisten joukossa. Hän on iloinen siitä, että sensorin kalibrointia ja tarkkuutta on parannettu huomattavasti. – Uusi sensori vaikuttaa erittäin luotettavalta ja varoittaa glukoosiarvojen laskusta hyvissä ajoin, ennen kuin arvot pääsevät liian alhaisiksi. Järjestelmässä on myös sisäinen turvatoiminto, jonka ansiosta laite keskeyttää insuliinin annostelun, jos ihonalaiset glukoosiarvot laskevat liian alhaisiksi. Tämä lisää sekä lapsen että perheen turvallisuutta ja mielenrauhaa. Juuri näiden toimintojen kysyntä lisääntyy varmasti tulevaisuudessa. Alhaisempi HbA1c-arvo parantaisi monen terveydentilaa Pumppuhoidon resurssit määräytyvät tarpeen mukaan, joten Uddevallassa pumppuhoitoa saavat kaikki lapset, joiden kohdalla käyttöaiheet täyttyvät ja jotka haluavat pumpun. Näin ei kuitenkaan ole sensoreiden laita. – Tällä hetkellä vain yksi järjestelmä on hyväksytty maksuttomaksi apuvälineeksi1, mutta kyseisen järjestelmän neula on monien lasten mielestä liian suuri. Kahden muun järjestelmän hankintoja rajoittavat taloudelliset seikat. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa hankkia tarpeeksi järjestelmiä ja sensoreita. Tällä hetkellä hoidon piirissä on noin 15 lasta, jotka odottavat sensorin saamista. Hanås korostaa, että HbA1c-arvon (veren keskimääräistä glukoosipitoisuutta mittaava arvo) laskeminen parantaisi monien potilaiden terveydentilaa, jos arvon lasku ei lisää hypoglykemiariskiä. – Monilla lapsipotilaillamme arvo on liian korkea, ja arvioni mukaan noin puolet heistä saisi apua sensorin käytöstä. Tutkimusten mukaan turvallinen ja pysyvä HbA1c-arvon lasku edellyttää 1. MiniLink-lähetin ja Sof-sensorit kuuluvat Ruotsissa korvattaviin tuotteisiin, ja niitä voidaan määrätä - potilaille, joilla on ollut kaksi tai monta vaikeaa hypoglykemiatapausta vuodessa ja jotka tarvitsevat toisen henkilön apua – potilaille, joiden HbA1c-arvo on jatkuvasti vähintään 9 %, ja joilla optimoitu insuliinihoito on epäonnistunut – hoitoon motivoituneille lapsipotilaille, joilta otetaan vähintään 10 verensokerimittausta vuorokaudessa. Tuki koskee laitteiden käyttöä yhdessä Paradigm-insuliinipumpun kanssa. Muille potilaille tilataan MiniLink ja Medtronicin sensorit. Enlite lyhyesti • 70 % pienempi tilavuus kuin Sofsensorissa. • 38 % lyhyempi sisäänvientineula kuin Sofsensorissa. • Pienempi ja terävämpi neula vähentää asetettaessa tuntuvaa kipua. • Helpompi asettaa, koska neula työntyy ihoon 90 asteen kulmassa 45 asteen sijaan. • Neula on piilotettu sisäänvientilaitteen sisään, mikä vähentää neulakammoa. • 98 % kaikista hypoglykemioista havaitaan, kun Enlitea käytetään yhdessä Paradigm Veo insuliinipumpun kanssa. STAR 3 -tutkimuksen tuloksia: Insuliinipumpun ja CGM-sensorin yhteiskäytöllä parempia hoitotuloksia Satunnaistetussa STAR 3 tutkimuksessa verrattiin monipistoshoitoa Medtronicin insuliinipumpun ja jatkuvaan glukoosimonitorointiin tarkoitetun sensorin y hdistelmään. Tuloksista käy ilmi esimerkiksi HbA1c-arvojen merkittävä parantuminen kaikissa ikäryhmissä kolmen kuukauden jälkeen ilman lisääntynyttä hypoglykemioiden määrää. Diabetologi Markku Saraheimo on käyttänyt insuliinipumppua 30 vuoden ajan. Markku Saraheimo työskentelee kliinisenä tutkijana ja diabetologina Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingin yliopiston yhteydessä. Hän luennoi lääkäreille, diabeteshoitajille ja farmaseuteille diabeteksen hoidon uusista tekniikoista ja lääkkeistä. Saraheimo on sairastanut diabetesta 45 vuotta ja käyttänyt insuliinipumppua jo 30 vuoden ajan. STAR 3 on tähän asti suurin ja pitkäkestoisin satunnaistettu tutkimus, jossa tarkastellaan tyypin 1 diabetesta sairastavia, sensoria ja insuliinipumppua käyttäviä potilaita. – Tulokset julkistettiin viime vuonna New England Journal of Medicine -julkaisussa, Saraheimo sanoo. Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehtyyn tutkimukseen osallistui 485 potilasta, joiden ikähaitari oli 7–70 vuotta. Tutkimuksessa verrattiin potilaita, jotka pistivät insuliinia itse vakiintuneen käytännön mukaan, ja potilaita, jotka käyttivät Medtronicin insuliinipumppua ja jatkuvaan glukoosimonito rointiin tarkoitettua sensoria. Selkeästi paremmat arvot Toivon, että senso roinnin käyttö yleistyy ainakin tyypin 1 diabetesta sairastavien keskuudessa. – Tuloksista kävi ilmi, että HbA1c-arvot parantuivat insuliinipumppua käyttävillä potilailla selvästi enemmän kuin pistoshoitoa käyttävillä potilailla. Pumpun käyttäjien HbA1c-arvo laski vuodessa 0,8 prosenttia, kun vastaava tulos vertailuryhmässä oli 0,2 prosenttia. Mielestäni ero on kliinisesti merkittävä. Arvo laski insuliinipumpun käyttäjien ryhmässä jo kolmen kuukauden jälkeen ja pysyi alhaisena koko vuoden ajan. – Lisäksi havaittiin, että hypoglykemiatapausten määrä ei lisääntynyt pumppuryhmässä. Tärkeä tulos oli myös se, ettei ryhmien välillä havaittu eroja painon nousussa – tämä on erittäin tärkeää tyypin 1 diabetesta sairastaville. – Lasten ja nuorten ryhmässä huomattiin, että pumpun ja sensorin yhdistelmä paransi glukoo sinhallintaa merkittävästi verrattuna pistoshoitoon. Pumppuryhmän lapsista ja nuorista 44 prosenttia saavutti American Diabetes Associationin mää- rittämän tavoiteglukoosiarvon, kun vertailuryhmässä vastaava osuus oli vain 20 prosenttia. Sensori mahdollistaa nopeamman reagoinnin – Mielestäni insuliinipumpun käyttö glukoosisensorin kanssa parantaa potilaan elämänlaatua. Potilas voi reagoida ajoissa huomatessaan, että verensokeri laskee. Näin pitoisuus ei pääse laskemaan niin alas, että potilaalle aiheutuu hypoglykemia tai muita oireita. Jokapäiväinen elämä helpottuu, kun glukoosiarvot eivät vaihtele eivätkä hypi niin paljon, eikä tarvitse pelätä hypoglykemiaa. Turvallisuus on tärkeää elämänlaadun kannalta. – Uskon, että glukoosisensorin kanssa yhteensopivien insuliinipumppujen käyttö yleistyy tulevaisuudessa. Suomessa insuliinipumppua käyttää noin 20–25 prosenttia lapsista ja 3–4 prosenttia aikuisista diabetespotilaista. Meillä sensorin kanssa yhteensopivaa pumppua käyttäville diabeetikoille tarjotaan eri sairaaloissa hyvin vaihtelevasti mahdollisuuksia sensorointiin – muutamasta viikosta vuodessa puoleen vuoteen, ja joillekin harvoille potilaille kokoaikaisesti. Toivon, että sensoroinnin käyttö yleistyy ainakin tyypin 1 diabetesta sairas tavien keskuudessa, erityisesti, kun katsotaan tuloksia potilailla, jotka käyttävät sensoria jatkuvasti tai lähes koko ajan. Termien selitykset Veren glukoosin tavoitearvo: HbA1c-tavoite on 6 –12-vuotiailla 8 % ja 13–19-vuotiailla 7,5 %. | 11 Sahlgrenskassa toimii kaukonäköinen ja itsenäinen diabetestiimi Lennart Sternmalm, Lars-Olof Ohlson , Gun Näslund, Agneta Lantz Ruotsin sosiaalihallituksen (Socialstyrelsen) kansallinen diabeteksen hoitosuositus 2010 Terveyden- ja sairaanhoidossa tulee: • kokeilla insuliinipumppuhoitoa tyypin 1 diabetesta sairastavilla henkilöillä, joilla esiintyy toistuvia hyper- ja/tai hypoglykemioita. E Terveyden- ja sairaanhoidossa voidaan: • kokeilla insuliinipumppuhoitoa hyvän glukoosinhallinnan saavuttamiseksi, jos monipistoshoito on osoittautunut riittämättömäksi, vaikka potilaalla ei esiintyisi suuria veren glukoosin vaihteluita eikä toistuvia, vakavia hypoglykemioita. • poikkeustapauksessa tarjota insuliinipumppuhoitoa tyypin 1 diabetesta sairastaville henkilöille, joiden glukoosiarvot ovat hallinnassa. E 12 | Tietoa diabeteskeskuksesta Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan diabeteskeskuksessa oidetaan 2 200:aa diabetespotilasta, joista 1 300 sairastaa tyypin h 1 diabetesta. Näistä 300 käyttää pumppuhoitoa. Yhteensä käytössä on 18 järjestelmää, joissa käytetään vain jatkuvaa glukoosi monitorointia, ja 17 järjestelmää, joissa yhdistetään pumppuhoito ja sensorointi.. E Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan diabeteskeskuksessa on päätetty siirtyä itsenäiseen työskentelyyn pumppuhoidon ja jatkuvan glukoosimonitoroinnin yhteydessä. Potilaiden ei tarvitse enää odottaa pumppuvalmistajan edustajan vierailua, jotta hoito voidaan aloittaa tai pumppu voidaan vaihtaa, vaan he voivat turvallisin mielin luottaa sairaalan diabetestiimin osaamiseen pumppuvalmistajasta riippumatta. – Kaltaisellamme suurella klinikalla kaikkien tiimin jäsenten on hallittava pumpun toiminnot, jotta he voivat käynnistää pumppuhoidon ja tehdä muutoksia käynnissä olevaan hoitoon, sanoo Lars-Olof Ohlson. Sahlgrenskan diabetestiimi aloitti pumppuhoidon jo vuonna 1982, vain muutama vuosi sen jälkeen, kun ensimmäiset insuliinipumput tulivat markkinoille Ruotsissa. Silloin valmistajilla ei ollut tarjota nykyisen kaltaisia tukitoimintoja, joten tiimin oli pakko kerätä tietoa ja osaamista itse menetelmien kehittämistä varten. Medtronicin Diabetes-liiketoimin tayksi kössä on nykyään toimiva tukiorganisaatio, jonka tehtäviin kuuluu varmistaa, että kaikki Medtronicin tuotteiden käyttäjät saavat tarvitsemansa koulutuksen ja teknisen tuen. Sahlgrenskan diabetestiimille tämä mahdollisuus on ylimääräinen tukiverkko, johon voi turvautua tarvittaessa. Pumppuhoidon koulutusta Sahlgrenskan kaukonäköinen tiimi ymmärsi jo varhaisessa vaiheessa, että heidän osaamisensa ja kokemuksensa pumppuhoidosta voisivat olla hyödyksi monille muille klinikoille. He päättivät tarjota koulutusta muille Ruotsissa toimiville diabetestiimeille. Ensimmäinen insuliinipumppuhoitoa käsittelevä peruskurssi järjestettiin vuonna 2005, minkä jälkeen konseptia on kehitetty edelleen. Nykyään tarjolla on myös kahden päivän täydennyskursseja. Kysyntää on paljon, ja kaikki tämän vuoden kurssit ovat jo täynnä. – Kehittämämme konsepti toimii käytännössä, ja sitä arvostetaan. Huomasimme sen, kun aloimme saada naapurimaiden diabetestiimeiltä yhteydenottoja, joissa he kertoivat haluavansa osallistua järjestämiimme koulutuksiin, Ohlson sanoo. Peruskurssilla käsitellään esimerkiksi pumppuhoidon käyttöaiheita, pumppujen valmistajia, pumpun käynnistämistä edeltäviä valmisteluja, hiilihydraattilaskentaa ja komplikaatioita. Täyden nyskurssilla puolestaan keskitytään jatkuvaan glukoosimonitorointiin, sensorin asettamiseen ja insuliinipumpun käyttämiseen liikunnan yhteydessä. Molemmilla kursseilla lähdetään liikkeelle tapauskertomuksista, ja täydennyskurssilla on mukana aina vähintään yksi potilas kertomassa omista kokemuksistaan. Koska kurssien osallistujat ovat kotoisin kaikkialta maasta, koulutus tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden kokemusten vaihtamiseen. Ylilääkäri Stig Attvall osallistuu kou- lutukseen luennoitsijana yhdessä muiden tiimin jäsenten kanssa. Miten neuvoisitte muita klinikoita, jotka haluavat toimia itsenäisesti pumppuhoidon ja CGM:n yhteydessä? – Varatkaa riittävästi aikaa henkilöstön ja potilaiden kouluttamiseen. Sahlgrenskassa on päätetty aloittaa pumppuhoito polikliinisesti joko ryhmässä tai yksittäin. Riittävä perehdytys on tärkeää, jotta potilas osaa ratkaista lääkinnällisiä ja teknisiä ongelmia itsenäisesti. Joku tiimin jäsenistä on kuitenkin aina tavoitettavissa päivystysnumerosta virka-aikana ja voi auttaa, jos potilaalle tulee ongel mia, joita hän ei osaa ratkaista yksin. Tämä on myös hyvä keino pitää kaikkien tiimin jäsenten tietämys pumppu- ja sensorimalleista ajan tasalla. Jonkin ajan kuluttua pumpun käynnistämi sestä potilas kutsutaan ”tekniikkatapaamiseen”, jossa pumppuvalmistajan edustaja ja joku tiimin diabeteshoitajista esittelevät pumpun eri toimintoja ja niiden käyttöä. välttämiseksi. Erityisiä käyttöaiheita ovat esimerkiksi yli 9 prosentin HbA1c-arvo tai toistuvat hypoglykemiat. Hoito voi sopia myös erittäin sirorakenteisille potilaille, joiden annoksia on pystyttävä säätelemään tarkemmin, tai fyysisesti erittäin aktiivisille potilaille, joilla pistoshoito ei toimi. Hoidon seurannassa palataan aina alkuperäiseen tavoitteeseen ja arvioidaan, onko pumppuhoito ratkaissut ongelman. Kenelle sensorointi soveltuu? – Jos pumpulle on olemassa käyttöaihe, todennäköisesti myös jatkuvalle glukoosimonitoroinnille on käyttöaihe. Ensisijaisesti sensorontia kuitenkin suositellaan potilaille, joilla on suuri hypoglykemiariski tai joiden glukoosiarvot eivät pysy hallinnassa. Jatkuva glukoosimonitorointi voi olla tarpeen myös tietyissä ammattiryhmissä, joissa hypoglykemioita ei saa tulla, tai potilailla, jotka eivät voi mitata verensokeriaan työaikana. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita leikkaussalihoitajat. Monet potilaat pitävät glukoosiarvonsa varmuu- Jos pumpulle on käyttöaihe, todennäköisesti myös jatkuvalle glukoosimonitoroinnille on käyttöaihe. Lisäksi kaikki pumppua käyttävät potilaat kutsutaan pari kertaa vuodessa järjestettäviin yhteistapaamisiin. Tapaamisissa käsitellään eri teemoja, esimerkiksi hiilihydraattilaskentaa ja liikuntaa. Tilaisuudet ovat tärkeitä, sillä ne tarjoavat potilaille ja henkilöstölle mahdollisuuden ajatusten ja kokemusten vaihtoon. – Opimme todella paljon potilailtamme. Koska potilaat elävät laitteiden kanssa vuorokauden ympäri, heistä tulee hoidon asiantuntijoita. Meille on itses tään selvää, että heidän kokemuksiaan kannattaa kuunnella. Näin voimme kehittää sekä toimintaamme että pumppuhoitoa, sanoo Gun Näslund. Millaisia ongelmia pumppu ratkaisee? – Elämänlaatu on aina tärkein tekijä diabetespotilaan hoitomuodon valinnassa. Pumppuhoidon keskeisin käyttöaihe on kuitenkin se, että hoidon on ratkaistava ongelma, johon perinteinen pistoshoito ei tehoa, Ohlson sanoo. Potilailla on usein suuria odotuksia pumppuhoidosta, joten on tärkeää asettaa realistiset tavoitteet pettymysten Lars-Olof Ohlson den vuoksi liian korkeina, koska pelkäävät hypoglykemiaa. Jatkuvan glukoosimonitoroinnin ansiosta he voivat nyt saada paremman kokonaiskuvan arvoistaan ja tehdä tarkempia muutoksia annosteluunsa hypoglykemioiden välttämiseksi. Monesti he uskaltavat myös pitää arvonsa alhaisempina, Ohlson kertoo. – Jatkuvasta glukoosimonitoroinnista saadaan suurin hyöty, kun seurantakäyntejä järjestetään tiheästi ja mittausjakso kestää vähintään 4–5 viikkoa. Mittausjakson aikana potilas tulee vastaanotolle kerran viikossa tietojen purkua varten. Seuranta on kaiken a ja o. Ilman seurantaa on olemassa vaara, että jatkuvan glukoosimonitoroinnin pedagogiset edut menetetään. Mittausjakson jälkeen tehdään yhteen veto, jonka perusteella päätetään, jatkaako potilas sensorin käyttöä, Lennart Sternemalm kertoo. – Kansallisten suositusten mukaan pumppuhoitoa on tarjottava 30 prosentille kaikista tyypin 1 diabetesta sairastavista aikuispotilaista. Klinikal lamme tämä osuus on nykyään lähes 25 prosenttia, sanoo Ohlson. | 13 Diabetes ei estä Liseä pyrkimästä äärimmäisiin fyysisiin suorituksiin Sää oli kylmä, sateinen ja mutainen, kun yli 14 000 pyöräilijää ajoi reilut 90 kilometriä vaikeassa tunturimaastossa Renasta Lillehammeriin Norjassa. Viime vuoden Birkebeinerrittet-kilpailu oli vaativin koko kisan historiassa, ja monet kilpailijat jättivät leikin kesken. Pyöräileminen kaatosateessa ja kylmyydessä vaatii paljon keholta, sisulta ja varusteilta. Kymmenen tyypin 1 diabetesta sairastavaa pyö räilijää oli varustautunut kisaan Medtronicin Guardian-sensorijärjestelmällä, jonka ansiosta he pystyivät käyttämään jatkuvaa glukoosimonito rointia kilpailun aikana. Yksi heistä on 35-vuotias Norjan Børsassa asuva Lise Solem, joka osallistui Birkenbeinerrittet-kilpailuun ensimmäistä kertaa ja ohitti maalilinjan reilun viiden tunnin ajon jälkeen. Hän seurasi glukoosiarvojaan koko kilpailun ajan ohjaustankoon kiinnitetystä monitorista. Trendinuolten avulla hän saattoi seurata arvon nousuja ja laskuja. Monitorin näyttämä glukoosiarvo päivittyi viiden minuutin välein sensorin lähettämän langattoman signaalin avulla. Miksi päätit osallistua vaativaan Birkenbeinerrittetkisaan? – Minulle on tärkeää asettaa itselleni joka vuosi fyysisesti vaativa tavoite, johon voin keskittyä sen sijaan, että lannistuisin kroonisen sairauden asettamien esteiden edessä. Tällaisiin haasteisiin on myös mukava osallistua muiden diabetesta sairastavien kanssa. Tiesin, että jatkuvan glukoosimonitoroinnin avulla pystyisin antamaan kaikkeni tässä kilpailussa, koska minulla on aiempaa kokemusta sensorin käytöstä pitkän fyysisen rasituksen aikana. Sensorin ja monitorin avulla olen juossut puolimaratonin ja pyöräillyt pitkiä matkoja ongelmitta. Mikä oli suurin haaste? – Vaikeinta oli pitää sormet lämpiminä kylmässä ja sateisessa säässä. Kroppa pysyi hyvin lämpimänä villakerraston ansiosta, mutta sormia paleli koko ajan. Haastavaa oli tietenkin myös pitää verensokeri tasaisena äärimmäisen fyysisen rasituksen aikana. Onnistuin kui- tenkin pitämään arvoni tasaisina koko matkan ajan viimeistä viittä kilometriä lukuun ottamatta. Silloin laite alkoi hälyttää, koska en ollut ehtinyt syödä tarpeeksi viimeisellä rastilla, sillä olin niin keskittynyt maaliin pääsemiseen. Miten sensori ja monitori selvisivät rasituksesta? – Laitteet toimivat erittäin hyvin ja pysyivät paikoillaan koko kisan ajan ankarasta fyysisestä ponnistelusta, kylmyydestä ja sateesta huolimatta. Mitkä ovat parhaat neuvosi muille diabetesta sairastaville? – Älä anna diabeteksen hallita elämääsi, vaan ota sairaus hallintaasi. Liikunta on parasta lääkettä, joten kannattaa etsiä mieluinen liikuntamuoto. Itse treenaan säännöllisesti viidesti viikossa oman hyvinvointini vuoksi. Koska en käytä insuliinipumppua, minun on muistettava mitata verensokeri ennen treeniä ja sen jälkeen. Tietysti myös syömisten kanssa on oltava tarkkana ja ladattava riittävästi hiilihydraatteja. Lise jatkaa kuntoharjoittelua tähtäimessään uudet fyysiset haasteet, joista seuraavaksi on edessä kesällä juostava 18 kilometrin kisa ja syyskuussa ajettava 76 kilometrin ylämäkiajo pyörällä. Terveellisten elintapojen, ankaran harjoittelun ja lääkinnällisteknisten apuvälineiden ansiosta Lise osoittaa, että diabeteksen kaltainen krooninen sairaus ei estä yltämistä äärimmäisiin fyysisiin suorituksiin. Kehon altistaminen äärimmäiselle fyysiselle rasitukselle ja glukoosiarvojen pitäminen hallinnassa on suuri haaste diabetesta sairastaville. Perusteellisen valmistautumisen ja jatkuvaan glukoosimonitorointiin tarkoitetun sensorin avulla Lise Solem pääsi maaliin Birkenbeinerrittet-ajossa, joka on yksi Euroopan ankarimmista maastopyöräkisoista. Langelandissa on sijoitettu 80 defibrillaattoria helppopääsyisiin paikkoihin. Tanskalaisesta paikallisaloitteesta menestys Defibrillaattori kahden kilometrin säteellä Tanskalaisella Langelandin saarella on sijoitettu noin 80 defibrillaattoria strategisiin paikkoihin. Tarkoitus on, että saaren noin 13 500 asukkaasta jokaisella olisi enintään kahden kilometrin matka lähimmän defibrillaattorin luokse. Sairaankuljettaja Henrik Schakow oli mukana kehittämässä menestyksekästä hanketta. Kun Langelandin ainoa sairaala lakkautettiin, asukkaat saivat ajatuksen defibrillaattoreiden sijoittamisesta saaren eri puolille. Saaren keskellä sijaitsevalta ambulanssilta kestää 20–25 minuuttia ajaa etelä- ja pohjoisosiin. Hankintakuluihin osallistui 2 850 kotitaloutta – Joukko asiasta innostuneita perusti Langelands Hjärtstartarförening yhdistyksen vuonna 2008. Sen jälkeen kiersimme ympäri Langelandia kertomassa asukkaille ajatuksesta, Schakow sanoo. Kiinnostus oli valtaisaa ja johti 14 paikallisyhdistyksen perustamiseen vuoden 2008 aikana. Nykyään paikallisyhdistyksiä on jo 29. – Yhdistysten vapaaehtoistyöntekijät kiersivät ovelta ovelle kertomassa työstämme ja keräämässä rahaa defibrillaattoreiden hankintaa varten. Defibrillaattorit jaettiin monessa tapauksessa osiin keräystyön tavoitteiden selkeyttämiseksi. Hanke on saanut runsaasti tukea paikallisväestöltä. Yli 2 850 kotitaloutta osallistui osien hankintaan, ja useat yritykset tukivat hankintoja. Lisäksi yli 1 100 saaren asukasta on käynyt omakustanteisen 12 tunnin ensiapukoulutuksen. Menestys poiki useita lisälahjoituksia. Hälytyskeskukseen kytketty 80 defibrillaattoria – Tähän mennessä olemme ostaneet 83 defibrillaattoria, Schakow sanoo. Niistä 80 on kytketty hälytyskeskukseen (112). Olemme perustaneet paikallisen hälytysjärjestelmän, jossa jokaista defibrillaattoria kohti on kolme vapaaehtoista, jotka lähtevät liikkeelle saatuaan hälytyksen hälytyskeskuksesta. Jos hälytyskeskukseen tulee Langelandista hälytys, johon liittyy sydänpysäh dysepäily, hälytyskeskus ottaa yhteyttä vapaaehtoisiin, jotka on kirjattu lähimmän defibrillaattorin yhteyteen. Defibrillaattoreita on käytetty Langelandissa tähän mennessä seitsemän kertaa äkillisen sydänpysähdyksen yhteydessä. Kahdessa tapauksista potilas jäi eloon. Toinen heistä oli saarella vieraillut norjalaismies ja toinen paikallinen saaren asukas. – Nyt defibrillaattoreista ja kehittämästämme vapaaehtoisjärjestelmästä on ollut iloa jo vähintäänkin kahdelle ihmiselle, Schakow kertoo. Yhteistyötä Odensen yliopistollisen sairaalan kanssa Langelands Hjärtstartarförening tekee yhteistyötä Odensen yliopistollisen sairaalan sydänosaston kanssa. Kun defibrillaattoria on käytetty, se lähetetään potilaan mukana ambulanssissa sairaalaan, jotta sairaalassa voidaan lukea laitteen rekisteröimät tiedot. Näin voidaan toivottavasti saada lisätietoja potilaan sydänrytmistä sydänpysäyksen aikana. – Tanskassa kaikissa ambulansseissa on Medtronicin uusimmat defibrillaattorit. Ajan ambulanssia päivittäin, ja minulla on erittäin hyviä kokemuksia näistä laitteista. Ne ovat helppokäyttöisiä, joten oli luontevaa hankkia samanlaisia laitteita myös Langelandiin. Olemme saaneet Medtronicilta myös erinomaista palvelua. Langelands Hjärtstartarförening E Defibrillaattoreista huolehtivat paikalliset defibrillaattoriyhdistykset. Esimerkiksi uusien elektrodien ja akkujen hankinnat hoidetaan kuitenkin keskitetysti. Lisäksi elektrodit vaihdetaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta on osoitteessa www.lhf-hjerte.dk | 15 Tutkimustulokset osoittavat: Potilaiden olevan tyytyväisiä mukautuvaan selkäydinstimulaatioon Kahdeksassa eurooppalaisessa sairaalassa tehdyn k yselytutkimuksen mukaan potilaat ovat tyytyväisiä sensorin avulla säädeltävään selkäydinstimulaatioon. Potilaat arvostivat erityisesti aktiivisuuden lisääntymistä ja parempaa unenlaatua. Medtronic on kartoittanut potilaiden tyytyväisyyttä stimuloinnin voimakkuuden automaattiseen sääte lyyn TRUST (Testing RestoreSensor Usability and Satisfaction) kyselytutkimuksella. Lisäksi laitteen toimintaa arvioitiin tarkastelemalla valikoituja parametreja. Kutakin potilasta seurattiin kymmenen viikon ajan RestoreSensortm laitteen implantoinnin jälkeen. Kahden totutteluviikon jälkeen potilaat säätelivät stimulointia ensin neljän viikon ajan itse perinteisellä menetelmällä, minkä jälkeen he käyttivät neljän viikon ajan mukautuvaa stimulaatiota, jossa voimakkuutta säädellään automaattisesti potilaan vartalon asennon ja liikkeiden mukaan. Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollinen sai raala oli ainoa tutkimukseen osallistunut pohjoismainen sairaala. Sairaalan potilaista 30 oli mukana tutkimuksessa. Neurologian yksikön neurokirurgian erikoislääkäri Kliment Gatzinsky ja sairaanhoitaja Ing-Britt Arnesen kertovat, millaisia johtopää töksiä he tekivät tuloksista. Potilaat tyytyväisiä – Ensinnäkin huomasimme, että 97 prosenttia potilaista on tyytyväisiä selkäydinstimulaation automaattiseen säätelyyn ja suosittelisi sitä muille vastaavassa tilanteessa oleville. Se on erittäin tärkeä tieto, Gatzinsky sanoo. Selkäydinstimulaation tehoa kivunlievityksessä on jo tutkittu kliinisesti, ja TRUST-tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia tietoja. Mukautuvasta stimulaatiosta näyttää myös olevan erityistä hyötyä tietyillä elämän osa-alueilla. – Yli puolet potilaista, lähes 59 prosenttia, kertoi pystyvänsä tekemään aiempaa enemmän asi oita. Osa pystyi palaamaan osa-aikatöihin, ja osa pystyi taas kävelemään. Potilaat pystyivät siis jatkamaan aiempia toimiaan ja jopa aloittamaan uusia harrastuksia. Tiettyihin asioihin kohdistuva pelko ylistimuloinnin vuoksi oli vähentynyt. Kaikkiaan potilaiden aktiivisuus oli lisääntynyt. 16 | Parempaa unta Potilaille esitettiin myös unen laatua ja määrää koskevia kysymyksiä. Valtaosa potilaista kertoi, että unen laatu parantui mukautuvan stimulaation myötä. Määrä pysyi kuitenkin samana eli potilaat eivät nukkuneet aiempaa enempää. – Potilaat, joiden stimulaattori on käynnissä yön aikana, eivät häiriinny esimerkiksi kääntäessään kylkeä, koska stimulaation voimakkuus säätyy automaattisesti, Arnesen kertoo. Sisäänrakennettu kiihtyvyysanturi tunnistaa potilaan vartalon asennon ja liikkeet eli tässä tapauksessa sen, makaako potilas vatsallaan, selällään vai vasemmalla tai oikealla kyljellään, ja mukauttaa stimulaation potilaalle sopivaksi juuri kyseisessä asennossa. Ilman automatiikkaa poti laan on tehtävä nämä muutokset itse. Tutkimuksessa selvitettiin myös hoitohenkilöstön mielipiteitä RestoreSensorin käytöstä. Laitteen kalibrointia ja ohjelmointia pidettiin suhteellisen helppoina, eikä niiden katsottu vievän tavallista enemmän aikaa. Arnesen kuitenkin huomauttaa, että laitteessa on useita hoidon alussa ohjelmoitavia toimintoja, joiden hienosäätö voi viedä aikaa. Lisäksi tottuminen automaattiseen stimulaatioon voi kestää joillakin potilailla hieman kauemmin. – Nyt kaikki potilaamme ovat kuitenkin erittäin tyytyväisiä. Potilaiden ei tarvitse käyttää omaa kaukosäädintään yhtä usein, mikä lisää heidän vapaudentunnettaan ja mukavuuttaan. Automaattinen rekisteröinti RestoreSensor rekisteröi kiihtyvyysanturin lähettämät signaalit. Niiden perusteella voidaan selvittää prosenttiosuuksina, missä asennoissa potilas on ollut vuorokauden aikana. Edellä mainittujen neljän makuuasennon lisäksi laite rekisteröi istumaasennon sekä aktiivisen seisaallaolon eli kävelyn. – Rekisteröintitoimintoa ei käytetty tässä tutkimuksessa, vaan aktiivisuustason kasvu perustuu potilaiden subjektiivisiin arvioihin, Gatzinsky selittää. – Kun objektiivinen mittaus on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista, aiomme tehdä tutkimuksen, jossa selvitetään aktiivisuustason kasvua verrattuna tilanteeseen ennen selkäydinstimulaattorin implantointia. Mittaamme aluksi aktiivisuustason ilman stimulointia siten, että potilas käyttää neljän viikon ajan vyöllä pidettävää RestoreSensorlaitteen akkua, joka rekisteröi vartalon asennot ja liikkeet. Implantoinnin jälkeen on toinen neljän viikon mittausjakso. Gatzinsky ja Arnesen uskovat, että anturilla varustettujen selkäydinstimulaattoreiden käyttö lisääntyy jatkossa. Hoito soveltuu erityisesti aktiivista elämää eläville ja potilaille, joilla on hyvät mahdollisuudet palata työelämään. – Hyvä esimerkki hoidon tehosta on eräs potilaamme, joka pystyi aloittamaan osa-aikatyöt oltuaan sairauden vuoksi kymmenen vuotta pois työelämästä. RestoreSensor Medtronicin uusin selkäydinstimulaatioon tarkoitettu pulssigeneraattori, joka pystyy säätelemään stimulaation voimakkuutta automaattisesti potilaan liikkeiden ja vartalon asennon mukaan. E 97 prosenttia potilaista on tyytyväisiä selkäydinstimulaation automaattiseen säätelyyn ja suosittelisi sitä muille vastaavassa tilanteessa oleville. Se on erittäin tärkeä tieto. Kliment Gatzinsky Neurokirurgian erikoislääkäri Kliment Gatzinsky ja sairaanhoitaja Ing-Britt Arnesen työskentelevät Sahlgrenskan yliopistollisessa sairaalassa Göteborgissa. Kliment Gatzinsky, specialist i neurokirurgi, och Ing-Britt Arnesen, sjuksköterska, båda på Sahlgrenska Universitetssjukhuset i Göteborg. | 17 Hyviä kokemuksia DBS:stä epilepsian hoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa oltiin valmiina toimintaan, kun julkistetut tutkimustulokset osoittivat syväaivostimulaatiohoidon (Deep Brain Stimulation, DBS) tuottavan hyviä tuloksia vaikeaa epilepsiaa sairastavilla potilailla. – Olimme kuulleet puhuttavan DBS:n käytöstä hoitoresistentin epilepsian hoidossa jo silloin, kun SANTE-tutkimusta aloiteltiin Yhdysvalloissa, ja odotimme tuloksia jännityksellä, kertoo TAYS:n neurokirurgian professori Juha Öhman, joka johtaa neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualoja. Kun yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset osoittautuivat myönteisiksi, TAYS:ssa päätettiin tehdä 18 | ensimmäinen toimenpide epilepsiapotilaalle maaliskuussa 2010. Tähän mennessä DBS-laite on implantoitu yhteensä seitsemälle potilaalle. – Tulosten erinomaisuus yllätti meidät. Kohtausten määrä on vähentynyt huomattavasti kaikilla poti lailla ja myös voimakkuus on lieventynyt. Kuudella ensimmäisellä potilaalla lääkitys on voitu lopettaa kokonaan asteittain jonkin ajan kuluttua toimenpiteestä. Seitsemännen potilaan toimenpiteestä on kulunut niin vähän aikaa, ettei tulosta voi vielä arvioida. Uusi elämä Eräs potilaista on kertonut televisiossa saaneensa toimenpiteen ansiosta uuden elämän. Kyseessä on parikymppinen nainen, jolla oli vuorokaudessa 20–100 voimakkuudeltaan vaihtelevaa epilepsiakohtausta. Miehensä kanssa omakotitalossa asuva nainen ei lopulta voinut edes hakea postia 20 metrin päässä olevasta postilaatikosta, koska pelkäsi saavansa kohtauksen. Toimenpiteen jälkeen hänellä on vain muutama yksittäinen kohtaus päivässä – ja myös täysin Tulosten erinomaisuus yllätti meidät. Kohtausten määrä on vähentynyt huomattavasti kaikilla potilailla ja myös voimakkuus on lieventynyt. E LY H Y E S T I : Lars Søndergaard Tamperelainen professori Juha Öhman kuuluu epilepsian DBS-hoidon edelläkävijöihin Pohjoismaissa. Tanskalaistutkimuksen vertailussa TAVI ja SAVR: Katetritekniikan avulla kehitetään uusia hoitostrategioita SANTE-tutkimus Stimulation of the Anterior Nucleus of the Thalamus for Epilepsy. Yhdysvaltalaiseen tutkimukseen osallistui 110 potilasta 17 keskuksesta. Tutkimuksen mukaan etummaisten talamustumakkeiden molemminpuolinen sähköstimulaatio vähensi kohtaustiheyttä merkittävästi epilepsian lääkehoitoon reagoimattomilla potilailla. Ennen hoidon aloittamista potilasryhmissä esiintyi keskimäärin 18 kohtausta kuukaudessa. Kahden vuoden stimuloinnin jälkeen määrä oli vähentynyt keskimäärin 56 prosenttia ja 13 prosentilla potilaista oli ollut yli kuuden kuukauden mittainen kohtaukseton jakso. E kohtauksettomia päiviä. Elämä on yllättäen täynnä uusia mahdollisuuksia, ja pariskunta uskaltaa jo haaveilla perheenlisäyksestä. Tiimityö on tärkeää DBS-hoito hyväksyttiin Euroopassa 1.12.2010 tukihoidoksi kohtaustiheyden harventamiseen aikuispotilailla, joilla on diagnosoitu paikallisalkuinen epilepsia, johon voi liittyä toissijaisesti yleistyviä kohtauksia, kun kohtauksia ei saada kuriin epilepsi alääkityksellä. Öhman arvelee, että Suomessa tarvitaan vuosittain reilut kymmenen toimenpidettä. Epilepsiapotilaille kokeillaan ensin lääkitystä, ja potilaat joutuvatkin usein kokeilemaan monia eri lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä. Jos oireita ei saada hallintaan lääkkeillä, selvitetään, voidaanko kohtauksia aiheuttava aivoalue poistaa kirurgisesti tai onko vagushermon stimulointi varteenotettava vaihtoehto. Jos näillä menetelmillä ei saada riittävää hoitotasapainoa tai ne eivät sovellu potilaalle, DBS voi olla viimeinen oljenkorsi. – Meillä TAYS:ssa epilepsiapotilaiden tutkimuksesta vastaa erinomainen epilepsiatiimi, jossa on kokeneita neurologeja. Monilla potilailla on vagushermostimulaattori. Kaikille potilaille, joille harkitaan DBS-hoitoa, tehdään psykiatrinen, neuropsykologinen ja neurokirurginen tutkimus. On hienoa, että koko tiimi voi seurata potilaiden tilannetta jatkuvasti. Sama tiimi vastaa kaikista DBS-hoitoa saavista potilaista hoidon käyttöaiheesta riippumatta. Epilepsian lisäksi menetelmällä hoidetaan esimerkiksi Parkinsonin tautia tai joitakin psyykkisiä sairauksia. – Vaikka diagnoosit ovat erilaisia, itse toimenpiteet ovat melko samankaltaisia. Siksi on hyvä, että sama tiimi tekee kaikki toimenpiteet. Kyseessä on vaativa toimenpide, joka edellyttää runsaasti osaamista. Voimme hyödyntää karttunutta kokemustamme ja opimme joka kerta jotain uutta. Kun menetelmällä hoidettujen potilaiden määrä kasvaa, saamme myös paremmin tietoa mahdollisista haittavaikutuksista. Noin 1,5 vuotta sitten aloitetussa tanskalaistutkimuksessa verrataan aorttaläppäimplantin asentamista katetrimenetelmällä (Transcatheter Aortic Valve Implantation, TAVI) ja perinteisellä kirurgisella menetelmällä (Surgical Aortic Valve Replacement, SAVR) vaikeasta aorttastenoosista kärsiville potilaille. – Olemme huomanneet, että TAVI on turvallinen tekniikka, johon liittyy vain vähän komplikaatioita, sanoo ylilääkäri Lars Søndergaard Kööpenhaminan Rikshospitalet-sairaalan kardiologiselta klinikalta. Kuolleisuus on vuoden jälkeen vain 2,5 prosenttia. Hoito on myös osoittautunut tehokkaaksi, sillä monien potilaiden tila on parantunut merkittävästi. Vuoden 2011 loppuun mennessä 280 yli 70-vuotiasta potilasta satunnaistetaan tutkimusryhmiin, joita seurataan viiden vuoden ajan. – Yhden vuoden kuluttua analysoimme ensisijaiset päätetapahtumat, joita ovat kuolemantapaukset kaikista syistä, sydäninfarktit ja aivohalvaukset. Tulokset eivät ole vielä selvillä, mutta uskon, että TAVI-menetelmän riskit ovat potilaan kannalta huomattavasti pienemmät. Odotamme, että TAVI-ryhmässä osuus on noin viisi prosenttia ja SAVR-ryhmässä 15 prosenttia. Medtronic Community Platform – osaamisen jakamista verkossa Medtronic Community Platform on terveydenhuollon ammattilaisille, hankkijoille ja muille asianosaisille suunnattu verkkoyhteisö. Palvelu aloitettiin 10.3.2011 järjestämällä virtuaalinen Pain360-kipusymposiumi, jossa oli kaksi ulkopuolista puhujaa. Symposiumin jälkeen yhteydenpitoa on jatkettu Twitterin välityksellä. Tarkoitus on edistää keskustelua ja ajatustenvaihtoa uusien hoitosuuntausten, terveystaloudellisten näkökulmien ja tekniikan tiimoilta. Lisätietoja on osoitteessa www.pain360.eu CareLinkillä 40 000 potilaskäyttäjää Euroopassa Termien selitykset Hoitoresistentti: vaikeasti hoidettava, ei reagoi hoitoon. Paikallisalkuinen epilepsia: kohtaukset saavat alkunsa tietystä aivojen osasta. Paikallisalkuinen sekundaarisesti yleistyvä epilepsia: kohtaukset alkavat tietystä aivojen osasta mutta leviävät koko aivojen laajuisiksi. Medtronicin CareLink® Network on verkkopohjainen järjestelmä, jota käytetään sydänimplanttipotilaiden etäseurantaan. Seuranta tapahtuu pääasiassa kotiympäristössä, mikä lisää potilaiden mielenrauhaa ja parantaa elämänlaatua. CareLinkiä käyttävien potilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Euroopassa heitä on nyt 40 000, mikä osoittaa, että CareLink on eniten käytetty etäseurantajärjestelmä Euroopassa. Lasten skolioosin hoito kehittyy vauhdilla TYKS:n lastenklinikalla kootaan rekisteriä selkäongelmien takia hoidettavista lapsipotilaista. Rekisteriin kerätään radiologisten t utkimustulosten, komplikaatioiden ja kirurgisten tekniikoiden lisäksi tietoja potilaan elämänlaadusta. Selkäkirurgi Ilkka Heleniuksen mukaan pediatrinen selkäkirurgia kehittyy nyt kiivaammin kuin koskaan aikaisemmin. – Rekisteri on tällä hetkellä ainoa selkäongelmien takia hoidettujen lapsipotilaiden rekisteri Suomessa. Se on arvokas apuväline, jonka avulla voimme kerätä jälkikäteen luotettavia tietoja, Helenius sanoo. Röntgenkuvien ja komplikaatiotietojen lisäksi tärkeä osa rekisteriä ovat potilaiden elämän laatua koskevat tiedot. täin IMAST 2011- ja SRS 2011 kongresseihin artikkelin, jossa vertailemme vaikean skolioosin hoidossa käytettäviä selkäkirurgisia tekniikoita. Voimme myös koota rekisteristä tietoja, joista on hyötyä muille kirurgeille ja tieteellisille yksiköille. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi pelkistä pedikkeliruuveista koostuvan rakenteen edut selän epämuodostumien ja skolioosin hoidossa. Elämänlaatu puntarissa – Haastattelemme kaikki meillä selkäleikkauksessa olleet potilaat käyttäen apuna SRS-24-elämän laatukyselylomaketta. Potilas vastaa kysymyksiin ennen leikkausta, heti leikkauksen jälkeen ja vielä kuuden ja 24 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Näin saamme kokonaiskuvan siitä, miten potilas ja hänen perheensä kokevat selkäleikkauksen ja sen tulokset. – Rekisterin avulla voimme myös vertailla erilaisia selkäkirurgian tekniikoita. Lähetimme äsket- Hoidetaan koko potilasta – Selkäkirurgia kehittyy kiivaasti, ja erityisesti ped iatriset sovellukset ovat murrosvaiheessa. Nykyään näemme potilaan kokonaisuutena, emmekä keskity vain selkärankaan. Siinä suhteessa ajattelutapamme on muuttunut viimeisten 10 vuoden aikana. – Viimeisten 10 vuoden aikana on myös kehitetty täysin uusia hoitomuotoja, esimerkiksi pedikkeliruuvitekniikka vaikean skolioosin hoitoon ja erilaisia selkänikaman poistomenetelmiä. Jälkimmäisessä menetelmässä voidaan lyhentää selkärankaa poistamalla yksi tai useita selkänikamia takaapäin. Uusien tekniikoiden avulla voimme tehdä sellaista, mikä on ennen ollut mahdotonta. – Pedikkeliruuvien kaltaiset instrumentit ovat mullistaneet selkärangan epämuodostumien korjaus leikkaukset täysin. Nyt voimme tehdä leikkauksen selän puolelta, joten meidän tarvitsee enää harvoin leikata etupuolelta, kuten rintakehän kautta. – Monia uusia tekniikoita on myös otettu kliiniseen käyttöön hyvin nuorilla skolioosipotilailla, jotka kasvavat vielä paljon. Tämän ansiosta olemme voineet hoitaa paremmin joitakin erittäin vakavia sairauksia, jotka saattavat tietyissä tapauksissa johtaa jopa ennenaikaiseen kuolemaan. – Haluan mainita erityisesti Vertical Expandable Prosthetic Titanium Rib (VEPTR) -menetelmän, jonka avulla lapsen rintakehää laajennetaan keuhkotilavuuden lisäämiseksi ja hengityksen helpottamiseksi. Yritämme välttää toistuvia leikkauksia lapsipotilailla. Tässä SHILLA™-tekniikasta voi olla suuri apu, sillä sen ansiosta lapsi voi kasvaa rauhassa, eikä leikkauksia tarvitse tehdä niin usein. – Olemme odottaneet innolla tankoja, jotka kasvavat potilaan mukana ja joita voidaan pidentää ulkoa käsin kaukosäätimen avulla. Markkinoilla on jo joitakin tällaisia järjestelmiä, ja uskon, että ne tuovat monia muutoksia erittäin nuorten skolioosi Tiivis yhteistyö insinöörien kanssa on tärkeää, jotta saamme tietää, ovatko ideamme toteuttamiskelpoisia. Yhteistyö valmistajien kanssa on suurin toivomme tällä hoitoalalla. TYKS:n lastenklinikan selkäkirurgi Ilkka Helenius 20 | E POIMINTOJA Medtronicin CD Horizon® Legacy järjestelmän viides sukupolvi. Medtronic on ostanut Jolife AB:n Vuonna 2000 perustettu Jolife AB kehittää ja valmistaa LUCAS-paineluelvytyslaitteita, jotka on tarkoitettu sydänpysähdyspotilaiden elvytykseen. Yrityksen pääkonttori on Lundissa, ja yritys työllistää yhteensä 21 henkeä. Jolifesta tulee osa Medtronicin PhysioControl-tytäryhtiötä, joka tarjoaa elvytyksen ja hengenpelastuksen apuvälineitä ensivaste- ja ensihoitohenkilöstölle. Ny mjukvara till Reveal® MRI Under våren lanseras en helt ny mjukvara till Reveal MRI. Den nya mjukvaran FullView erbjuder: • Helpompi implantointi • Paremmat tunnistusominaisuudet • Pidemmät potilaan aktivoimat jaksot • Helpompi seuranta ja tietojen analysointi • Monipuolisemmat tulostusmahdollisuudet potilaiden hoitoon. Samalla, kun potilaan epämuodostuma korjaantuu, hänen selkärankansa voi kasvaa rauhassa ilman puolivuosittaisia uusintaleikkauksia. Myös ruuvin kanta on muotoiltu hyvin, joten se ei pääse väljentymään, kun tangot lukitaan paikoilleen kiinnitysruuveilla. Uuden sukupolven edut – Kokemusteni perusteella Medtronic on aktiivinen ja merkittävä lapsuusiän skolioosin hoitomuotojen kehittäjä. Tiivis yhteistyö insinöörien kanssa on tärkeää, jotta saamme tietää, ovatko ideamme toteuttamiskelpoisia. Uskon, että yhteistyö valmistajien kanssa on suurin toivomme tällä hoitoalalla. – Tähän asti olemme keskittyneet korjaamaan selkärankaa ja epämuodostumien aiheuttamia keuhko-ongelmia. Nyt on aika ottaa seuraava askel ja selvittää, miten tämä vaikuttaa vatsaontelon elimiin. Yhteistyö valmistajien kanssa tärkeää Ilkka Helenius kuuluu työryhmään, joka arvioi Medtronicin CD Horizon® Legacy järjestelmän viidettä sukupolvea. – Uusi sukupolvi tuo mukanaan useita etuja. Implanttien pienemmästä koosta hyötyvät etenkin hyvin nuoret potilaat. Voimme käyttää eri materiaaleista valmistettuja osia yhdessä, joten mahdollisuutemme hoitaa erilaisia epämuodostumia ovat parantuneet huomattavasti. Uusien pedikkeliruuvien kierteet ovat erittäin tehokkaita ja kiinnittävät ruuvin nikamaan erinomaisesti. IN.Pact – lyhyellä hoidolla pitkäkestoisia tuloksia verisuonisairauksien yhteydessä In.Pact-pallokatetrit on päällystetty laajalti testatulla paklitakselilla. Valikoimaan kuuluu kolme erikokoista pallokatetria: In.Pact Amphirion (ohjainvaijeri 0,014” ), In.Pact Pacific (ohjainvaijeri 0,018”) ja In.Pact Admiral (ohjainvaijeri 0,035”). Kattava valikoima m ahdollistaa anatomisilta ominaisuuksiltaan vaihtelevien verisuonten hoidon. | 21 Malmössä tarjolla maailmanluokan FESS-koulutusta Ruotsi kuuluu rinosinuiitin hoidon edelläkävijöihin. Poskionteloiden tähystyskirurgiaa (FESS) edeltää aina lääkehoito, mutta muuten ei ole olemassa yhtenäisiä kansainvälisiä suosituksia siitä, milloin ja miten kirurginen toimenpide suoritetaan. Malmössä toimiva Skånen yliopistollinen sairaala (SUS) tarjoaa Pohjoismaiden arvostetuimpiin kuuluvia poskiontelo- ja nenäkirurgian kursseja, joissa oppejaan jakavat ansi oituneet, maailmanlaajuisesti tunnetut luennoitsijat. Pernilla Sahlstrand Johnson on mukana järjestämässä FESS-koulutuksia Malmössä toimivan Skånen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla. Malmön ensimmäinen FESS-koulutus järjestettiin vuonna 1995 sittemmin edesmenneen Gustaf Fernströmin aloitteesta. Nykyään kurssien järjestämisestä vastaavat rinologit Pernilla Sahlstrand Johnson, Stefan Freccero ja Ami Larsson sekä yliopiston lehtori Magnus Jannert. – Koulutuksen korkean tason ylläpitämiseksi kutsumme luennoitsijoiksi pääasiassa poskiontelo- ja nenäkirurgian maailmanluokan huippuosaajia. Edellisessä, marraskuussa 2010 pidetyssä koulutuksessa vierainamme olivat Peter J. Wormald ja Claus Bachert. Vierailevina luennoitsijoina ovat käyneet myös Steven Schaefer, Wolfgang Draf, Bill Bolger, David Kennedy, Paolo Castelnuovo ja Wytske Fokkens, kertoo kurssien järjestämisestä vastaava Pernilla Sahlstrand Johnson. Kursseille tulee osallistujia kaikista Pohjoismaista. Osallistujat ovat pääasiassa kokeneita poskiontelokirurgeja, mutta kursseille osallistuu myös erikoistuvia lääkäreitä. Koulutus kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijaa kaikkialta Pohjoismaista, joten se on erinomainen tilaisuus osallistujien väliseen kokemusten ja osaamisen vaihtoon. Tätä seikkaa osallistujat arvostavat vähintäänkin yhtä paljon kuin luentoja. Kurssin aikana tehdään potilastoimenpiteitä, jotka kuvataan ja lähetetään videoyhteydellä reaaliajassa luentosaliin. Malmössä vahvaan koulutusperintee- 22 | Poskiontelokirurgian nouseva suuntaus on navigointilaitteiden käytön yleistyminen. Navigointimenetelmät ovat erittäin hyödyllisiä koulutuksessa ja parantavat turvallisuutta toimenpiteiden aikana. seen yhdistetään uudenaikaiseen tekniikkaan tehtäviä investointeja. Leikkaussalit on suunniteltu koulutuksia silmällä pitäen siten, että kirurgiset toimenpiteet voidaan videoida ja lähettää kaikkialle maailmaan. Poskiontelontulehduksia esiintyy hieman yli 10 prosentilla Euroopan väestöstä. Tauti on yleisin keski-ikäisten keskuudessa. Skånen yliopistollisen sairaalan Malmön ja Lundin toimipisteiden korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikoilla suoritetaan vuosittain 500 nenän ja sivuonteloiden toimenpidettä, joista valtaosa tehdään päiväkirurgisesti. Sahlstrand Johnson kertoo, että mini-invasiivisten toimenpiteiden tekniikat ja instrumentit kehittyvät jatkuvasti, mikä helpottaa poskiontelontulehduksista kärsivien potilaiden hoitoa. – Poskiontelokirurgian nouseva suuntaus on navigointilaitteiden käytön yleistyminen. Navigointi menetelmät ovat erittäin hyödyllisiä koulutuksessa ja parantavat turvallisuutta toimenpiteiden aikana, joten käytämme laitteita mahdollisimman paljon. Sahlstrand Johnson osallistuu myös tutkimustyöhön, ja syyskuussa hän väittelee kaksiosaisesta tutkimuksesta. Ensimmäinen osa käsittelee poskiontelontulehduksen vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Toisessa osassa pyritään tarkentamaan rinosinuiitin diagnostiikkaa dopplerkaikukuvauksen avulla. Lisäksi hän on ehtinyt jo varata luennoitsijat seuraavaan koulutukseen, joka järjestetään 18.–19. marraskuuta 2012. Tuolloin Heinz Stammberger ja James Palmer puhuvat FESS-tekniikan kehityksestä viime vuosikymmenen aikana sekä tulevaisuuden tekniikoista. Termien selitykset FESS: (Functional Endoscopic Sinus Surgery) nenän ja sivuonteloiden tähystysleikkaus. MicroFrance-instrumenttien pitkä käyttöikä puhuu puolestaan Lääketieteen tohtori Igor Niechajev kuuluu Ruotsin eturivin asiantuntijoihin nenän muotoiluleikkauksissa. Hän johtaa Lidingökliniken-klinikkaa, joka on plastiikkakirurgiaan erikoistunut, laillistettu pienois sairaala. Niechajev on tehnyt 25-vuotisen lääkärinuransa aikana yli 1 800 nenän muotoilutoimenpidettä ja kirjoittanut aiheesta useisiin kansainvälisiin julkaisuihin. Hän aloitti työuransa vuonna 1985 ja matkusti muun muassa Ranskaan erikois tuakseen ja hioakseen kirurgisia taitojaan. – Ranskassa kuulin ensimmäistä kertaa MicroFrance-tuotteista, jotka olivat jo silloin tunnettuja korkeasta laadustaan ja hyvästä hinta-laatusuhteestaan. Päätin ostaa rinoplastiikkasarjan (nenän leikkauksiin tarvittavia erikoisinstrumentteja) itselleni viemisiksi palatessani Ruotsiin. Olin niin tyytyväinen instrumentteihin, että täydensin valikoimaa sittemmin vielä yhdellä sarjalla. Instrumenttien korkean laadun säilymisestä ei ole epäilystäkään, sillä olen käyttänyt samaa instrumenttikokoelmaa 25 vuoden aikana yli 1 800 toimen piteessä. Lidingökliniken-klinikalle tulee potilaita kaikkialta Ruotsista esteettistä ja rekonstruktiivista plastiikkakirurgiaa varten. Esimerkiksi monet Ruotsissa asuvat, Lähi-idän maista kotoisin olevat naiset ja miehet kääntyvät Lidingöklinikenklinikan puoleen saadakseen länsimaisemman ja/ tai paremman näköiseksi muotoillun nenän. Uudenaikaisten varusteiden ja maailman johtavien valmistajien laadukkaimpien lääkinnällisten tuotteiden käyttö on itsestään selvää Niechajeville ja hänen kollegoilleen. Klinikalla tehdään myös tutkimustyötä, joka koskee esimerkiksi vaikeiden nenän muotoiluleikkausten tekniikoita. – MicroFrance-instrumenttien korkean laadun säilymisestä ei ole epäilystäkään, sillä olen käyttänyt samaa instrumenttikokoelmaa 25 vuoden aikana yli 1 800 toimenpiteessä, kertoo Igor Niechajev, joka kuuluu Ruotsin johtaviin nenän muotoiluleikkausten asiantuntijoihin. Laadukkaiden instrumenttien toimittaja MicroFrance kuuluu pienehköihin instrumenttivalmistajiin, jotka laajentavat toimintaansa ja valtaavat uusia markkina-alueita Euroopassa arvostettujen ja tunnetusti laadukkaiden tuotteidensa ansiosta. Vuonna 1970 perustettu ranskalaisyritys on ollut vuodesta 1999 lähtien täysin Medtronicin omistuksessa. MicroFrancella on tällä hetkellä reilut sata työntekijää, ja vuoden 2010 liikevaihto Euroopan markkinoilla oli 11,3 miljoonaa dollaria. MicroFrance on Ranskassa laparoskopiainstrumenttien markkinajohtaja 90 prosentin markkinaosuudella. Yrityksen osuus muiden instrumenttien markkinoista on 50 prosenttia. E Medtronicin yhteyshenkilöt korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitoalalla Torben Hviid Jesper Møller Kaisu Mäntynen Andreas JORFORS Monica Diana hiller Tuoteasiantuntija, korva-, nenä- ja kurkkutaudit. KeboMed, Tanska. Myyntipäällikkö ja tuoteasiantuntija,korva-, nenäja kurkkutaudit. KeboMed, Tanska Tuoteasiantuntija, korva-, nenäja kurkkutaudit. Medtronic, Suomi. Tuoteasiantuntija, korva-, nenäja kurkkutaudit. Medtronic, Ruotsi. Tuoteasiantuntija, korva-, nenä- ja kurkkutaudit. MediStim KirOp, Norja. | 23 Lähettäjä: Medtronic Finland Oy PL 230, 00811 Helsinki Hitsaajankatu 20 00810 Helsinki EUreka – verkkoportaali lääketieteellisen tekno logian innovaatioille onic EUreka Medtronic EUreka on eurooppalainen verkkopohjainen portaali, jonka tarkoituksena on edistää lääketieteellisen teknologian innovaatioiden kehittämistä. EUreka tarjoaa eurooppalaisille lääkäreille ja k eksijöille helppokäyttöisen ja sujuvan kanavan, jonka kautta he voivat jakaa ideoitaan ja antaa ne asiantuntijoiden arvioitaviksi. Portaali luo edellytykset Medtronicin ja keksijöiden tiiviille yhteistyölle uusien tuotekonseptien kehit tämisen ja markkinoinnin kautta. Tuloksena syntyvät tuotteet saattavat parantaa potilaiden elämänlaatua kaikkialla maailmassa. – Medtronic haluaa edistää lääketieteellisen teknologian innovaatioita EUrekan avulla. Odo tamme innolla yhteistyötä eurooppalaisten keksijöiden kanssa sekä uusien, hoitoa kokonaisuudessaan parantavien hoitomenetelmien kehittämistä yhdessä, sanoo Mette-Marie Harild, Medtronicin Vice President North East Europe. Arviointiprosessi Medtronic EUreka -portaaliin lähetetyt ideat annetaan pienen asiantuntijaryhmän arvioitaviksi, joten idean keksijä voi olla varma arvioinnin puolueettomuudesta. Arviointiprosessi perustuu joh- donmukaiseen strategiaan, jonka ansiosta kaikkialta Euroopasta lähetetyt ideat voidaan arvioida suhteessa Medtronicin kaikkiin hoitoaloihin liittyviin tarpeisiin. Idean keksijä saa alustavan päätöksen kolmen kuukauden kuluttua idean jättämisestä arvioitavaksi. Jos arvioinnissa todetaan, ettei idea ole sovellettavissa Medtronicin toimintaan, idea voidaan siirtää keksijän suostumuksella MD Startin arvioitavaksi. MD Start on riippumaton sveitsiläinen lääketieteellisen teknologian kehittäjä. Kaksio saisen prosessin tarkoitus on tarjota keksinnöille parhaat mahdollisuudet tulla arvioiduiksi. – Olemme varmoja, että tästä hankkeesta saadaan hyviä tuloksia. Näin voimme edistää lääketieteellistä tekniikkaa. Useat mullistavat, nykyään maailmanlaajuisesti käytetyt hoidot ovat eurooppalaisten lääkäreiden keksintöjä, Harild sanoo. Haluamme kehittää yhdessä eurooppalaisten keksijöiden kanssa uusia hoitomenetelmiä, jotka voivat parantaa hoitoa kokonaisuutena. Mette-Marie Harild www.medtronic.fi Eurooppalaisia innovaatioita Lääketieteellisen teknologian kehittämisellä on pitkät perinteet Euroopassa. Esimerkiksi ensimmäinen implantoitava sydämentahdistin kehitettiin Ruotsissa vuonna 1958 ja ensimmäinen koronaariangioplastia suoritettiin Sveitsissä vuonna 1977. Lisäksi ensimmäinen koko välilevyn korvausleikkaus tehtiin Saksassa vuonna 1989 ja ensimmäiset perkutaaniset läpän korvaustoimenpiteet tehtiin 2000luvun alkupuolella Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. EUreka-portaali otettiin käyttöön marraskuussa 2010, ja portaaliin saapui ensimmäisten kuukausien aikana yli 60 ideaa. Ehdotuksia saapui lähes kaikista Euroopan maista, ja edustettuna olivat kaikki Medtronicin liiketoiminta-alueet. Ota yhteyttä, jos haluat lähettää ideasi arvioitavaksi! Lue lisää osoitteessa www.MedtronicEUreka.com.
© Copyright 2024