parempaa hallintaa, visioita ja haasteita

Medtronicin pohjoism ainen uutislehti
nro 1 2011
Parempaa hallintaa,
­visioita ja haasteita
Neljä artikkelia diabeteksesta | SIVUT 10 – 14
Hoitoketjun kokonaiskuva tarkastelussa Virtual CRT Hospital -koulutuksessa | SIVU 6
Eteisvärinän hoito kirurgisella ablaatiolla | SIVU 9
Deep Brain Stimulation – hyviä tuloksia vaikean epilepsian hoidossa | SIVUT 18 – 19
| 1
E PÄÄKIRJOITUS
Rauno Heikkinen
Medtronic sitoutuu pitkän aikavälin
taisteluun kroonisia sairauksia vastaan
Tarttumattomat krooniset sairaudet aiheuttavat nykyään maailmanlaajuisesti 60 prosenttia kaikista kuolemantapauksista, ja jos kehityskulkua ei kyetä pysäyttämään, vastaava luku vuonna 2020 on 75 prosenttia.
Haluaisimme tietysti elää maailmassa, jossa kaikilla näistä sairauksista kärsivillä olisi mahdollisuus saada
käyttöönsä markkinoilla olevia hoitoratkaisuja. Tämän vuoksi Medtronic keskittyy nyt tiiviimmin kuin koskaan
luomaan pitkän aikavälin strategiaa, jonka avulla tarjoamamme ainutlaatuiset tekniset ratkaisut saataisiin
käyttöön kaikkialla maailmassa. Tarkoitus on tuoda krooniset sairaudet entistä voimakkaammin maailman
tietoisuuteen yhteistyössä poliittisten päätöksentekijöiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja kansallisten
toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada nämä sairaudet lisättyä Maailman terveysjärjestön vuosituhattavoitteiden luetteloon vuoteen 2015 mennessä.
Tavoitteen saavuttamiseksi Medtronic jatkaa tietoisuutta, koulutusta ja terveydenhuollon kehittämistä
edistävien hankkeiden tukemista. Konkreettinen esimerkki on Medtronic Foundation rahastolle annettu 4 miljoonan
dollarin lahjoitus jaettavaksi kehitysmaissa toimiville kansainvälisille järjestöille, jotka keskittyvät diabeteksen
ja sydänsairauksien hoitamiseen.
Tärkeä ase kamppailussa kroonisia sairauksia vastaan on innovaatioiden edistäminen ja tukeminen.
Marraskuussa 2010 avattu Medtronic EUreka on eurooppalainen verkkopohjainen portaali, jonka tarkoituksena on lisätä lääketieteellisen teknologian innovaatioiden määrää. EUreka-portaali tarjoaa eurooppalaisille
lääkäreille ja keksijöille tilaisuuden antaa ideansa asiantuntijoiden arvioitaviksi. Portaali luo edellytykset
Medtronicin ja keksijöiden tiiviille yhteistyölle uusien tuotekonseptien kehittämisen ja markkinoinnin kautta.
Tuloksena syntyvät tuotteet saattavat parantaa potilaiden elämänlaatua kaikkialla maailmassa.
Toimintastrategiaamme kuuluu myös innovatiivisia hoitoratkaisuja kehittävien yritysten hankinta. Uusin
yritysostomme on Ardian, joka kehittää katetrien käyttöön perustuvia hoitomuotoja hypertension (korkean
verenpaineen) hoitamiseksi. Tästä vakavasta, yleistyvästä terveysongelmasta kärsii noin 1,2 miljardia ihmistä.
Korkea verenpaine aiheuttaa usein henkeä uhkaavia tiloja, kuten aivohalvauksia ja sydäninfarkteja. Sen arvi­
oidaan aiheuttavan maailmanlaajuisesti terveydenhuollolle vuosittain yli 500 miljardin dollarin suorat kustannukset.
Sitten strategioista ja kroonisista sairauksista kevyempään aiheeseen, joka koskettaa meitä jokaista,
nimittäin vuodenaikaan. Kevään tulo ei varmaan ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kevät on toiveiden ja
inspiraation aikaa. Kenties se antaa tulta myös uusille lääketieteellisen teknologian innovaatioille. EUrekaportaalissa otetaan innolla vastaan kaikkien alalla toimivien ideoita ja innovaatioita.
Mukavaa kesää kaikille!
Medley on Medtronicin asiakaslehti, joka on suunnattu lääkäreille, muille terveydenhuollon ammattilaisille,
journalisteille ja terveydenhuollon mielipidevaikuttajille. Medleyn voi nyt tilata sähköpostitse. Lähettämällä
viestin osoitteeseen [email protected] voit tilata neljästi vuodessa ilmestyvän lehden pdf-muodossa,
ilmoittaa osoitteenmuutoksesta tai peruuttaa tilauksesi. Kirjoita otsikoksi ”Medley-prenumeration” ja lisää
viestiin nimesi sekä sähköpostiosoitteesi.
Medtronic AB:lla on julkaisulupa Medley-lehdelle, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Vastaava toimittaja: Reidar Gårdebäck Toimituspäällikkö: Elenore Schmidt
Valokuvat: Medtronic och Christian Evers Tekstit ja asettelu: Care of Haus
Osoite: Medtronic AB, Box 1034, 164 21 Kista, Sverige Puhelin: 08-568 585 00 Faksi: 08-568 585 01
Sähköposti: [email protected] Verkkosivut: www.medtronic.se
©2011 Medtronic AB. Medtronic® on yksi Medtronic Inc:n rekisteröidyistä tavaramerkeistä. Muut Medleyssä mainitut tavaramerkit, tuotenimet
ja hoitomuotojen nimet ovat Medtronicin tai omistajiensa omaisuutta.
2 |
SIVU 24
sivu 3
Ardianin yritysosto avaa uusia mahdollisuuksia
Munuaisten hermojen denervaatio laskee
korkeaa hallitsematonta verenpainetta
Medtronic hankki äskettäin omistukseensa Ardianin, joka kehittää
katetrien käyttöön perustuvia tekniikoita hypertension (korkean verenpaineen) hoitamiseksi. Tutkimusten mukaan munuaisiin johtavien ja
munuaisista lähtevien hermoratojen katkaisu r­ adiotaajuusenergialla
Ardianin Symplicity® Catheter System™ järjestelmän avulla laskee
verenpainetta merkittävästi potilailla, joilla ei ole saavutettu riittävää
hoitovastetta lääkehoidolla.
Korkea verenpaine on eräs länsimaiden yleisimmistä
kansantaudeista ja nopeasti yleistyvä ongelma. Se
aiheuttaa usein hengenvaarallisia tiloja, kuten
aivohalvauksia, sydäninfarkteja, sydämen vajaatoi­
mintaa ja munuaisvaivoja. Munuai­siin johtavien ja
munuaisista lähtevien hermo­
ratojen kirurginen
katkaisu munuaisvaltimon sisältä (munuaisten
hermojen denervaatio) on todettu tehokkaaksi
menetelmäksi verenpaineen laskemiseen. Uuteen
tekniikkaan ja oivalluksiin perustuva Ardianin
Symplicity Catheter System järjestelmä tarjoaa
mahdollisuuden verenpaineen alentamiseen
myös potilaille, joiden verenpaine on korkea optimoidusta lääkehoidosta huolimatta.
Tavoitteena kehityksen kärkipaikka
– Yritysoston myötä Medtronic saa tilaisuuden
johtaa munuaisten hermojen denervaatiomene-
telmien kehitystyötä hallitsemattoman hypertension hoidossa, sanoo Johan Mattsson, Medtronicin
Coronary-liiketoimintayksikön Pohjoismaiden
myyntipäällikkö.
– Ardianin Symplicity Catheter System on tarkoitettu pääasiassa vaikeahoitoisille potilaille, joiden verenpaine on kolmen tai useamman verenpainelääkkeen käytöstä huolimatta yli 160 mmHg.
Hoidon tavoitteena on palauttaa potilaiden verenpaine normaalille tasolle.
Toimenpide paikallispuudutuksessa
– Munuaisiin johtavat ja munuaisista lähtevät sympaattiset hermoradat katkaistaan kohdistamalla
suonenseinämään radiotaajuusenergiaa, Mattsson
kertoo. Toimenpiteessä katetri viedään nivusvaltimon kautta munuaisvaltimoon. Kun katetri on
halutussa kohdassa, katetrin kärjen kautta kohdis-
Tutkimusten mukaan verenpaine laskee
merkittävästi
Ardian on tutkinut Symplicity-järjestelmää kahdessa tutkimuksessa, satunnaistamattomassa
Symplicity HTN-1 tutkimuksessa ja satunnaistetussa
Symplicity HTN-2 tutkimuksessa. Ensimmäisen tut­
ki­muksen mukaan systolinen paine oli laskenut 6
kuukauden jälkeen 25 mmHg ja diastolinen paine
11 mmHg. Vuoden jälkeen laskua oli tapahtunut
33/15 mmHg.
Satunnaistetun tutkimuksen 6 kuukauden seurannassa havaittiin, että vertailuryhmässä systolinen verenpaine oli noussut 1 mmHg ja diastolinen
paine oli pysynyt ennallaan. Munuaisten hermojen denervaatiolla hoidetussa ryhmässä systolinen
verenpaine laski 32 mmHg ja diastolinen verenpaine puolestaan 12 mmHg.
– Tutkimustulokset antavat toivoa potilaille,
joiden verenpainetta ei ole saatu riittävästi hallintaan lääkehoidolla, Mattsson sanoo. Useissa poh­
joismaisissa keskuksissa on osoitettu kiinnostusta
tekniikkaa kohtaan.
1. Symplicity-katetri viedään munuaisvaltimoon.
2.–4. Radiotaajuushoito munuaisvaltimossa.
ARDIAN Symplicity® Catheter System™
1
tetaan energiaa verisuonen seinämiin kahden
minuutin mittaisista jaksoista koostuvana sarjana.
Noin tunnin kestävä toimenpide tehdään röntgenlaboratoriossa paikallispuudutuksessa. Potilas
tarvitsee lisäksi kivunlievitystä ja mahdollisesti
rauhoittavaa lääkitystä.
2
3
4
| 3
PICTURE-monikeskustutkimuksen satoa:
Reveal nopeuttaa
selittämättömän synkopeen
diagnosointia merkittävästi
PICTURE-tutkimuksessa laite implantoitiin 570 s­ ynkopeepotilaalle,
joista 218 sai pyörtymiskohtauksen tutkimuksen aikana. Pyörty­mis­
ko­htauksen saaneista potilaista 78 sai diagnoosin ja a­ sianmukaista
­hoitoa, koska oireen ja sydämen rytmi välinen yhteys pystyttiin
­selvittämään sydänrytmin seurannan avulla.
Picture-tutkimuksen päätutkija Nils Edvardsson
on Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan dosentti
ja kardiologian erikoislääkäri.
– Syyn selvittäminen varhaisessa vaiheessa on
elintärkeää, koska selittämättömän synkopeen ja
erityisesti sydänperäisen synkopeen oireilla voi olla
vakavia seurauksia, Edvardsson sanoo. Selvittämistä
vaikeuttaa huomauttavasti se, että potilaiden sydä­men
rytmi on yleensä normaali pyörtymiskohtauksen
­jälkeen. Reveal® on ihon alle implantoitava laite,
joka monitoroi potilaan sydänrytmiä jatkuvasti ja
rekisteröi pyörtymisen aikana mahdollisesti ilmenevät rytmihäiriöt. Näin voidaan nopeasti selvittää,
onko pyörtymisen taustalla rytmihäiriö.
Sydänmonitorin valintaa edeltävät lukuisat tutkimukset
– Diagnoosin saaneista potilaista 75 prosentilla
todettiin sydänperäinen synkopee, Edvardsson ker-
too. Tutkimustulokset tukevat nykyisiä suosituksia,
joissa suositellaan sydänmonitorin implantointia
selvitystyön varhaisessa vaiheessa. Edellisissä suosi­
tuksissa vuodelta 2004 kyseistä diagnoosimenetelmää pidettiin viimeisenä oljenkortena.
– Tutkimuksen mukaan potilaat kävivät keskimäärin kolmen erikoislääkärin tutkittavina ja saivat
lähetteen keskimäärin 13 tutkimukseen, ennen kuin
heille päätettiin implantoida Reveal-laite. Noin puolelle potilaista oli tätä ennen tehty esimerkiksi kalliita MRI- ja TT-tutkimuksia, joiden avulla saadaan
suhteellisen harvoin diagnoosi selittämättömään
pyörtymiseen. Näitä tutkimusmenetelmiä tulisikin
harkita vasta sen jälkeen, kun alkututkimuksia on
täydennetty implantoitavalla sydänmonitorilla.
Hoidon tarpeessa oleva ryhmä, joka
hyötyy nopeasta diagnoosista
– Tutkimuksen potilaista 70 prosenttia oli ollut
ennen implantointia sairaalahoidossa pyörtymisen vuoksi ja yli kolmasosalla pyörtymiskohtaus oli
aiheuttanut vakavan loukkaantumisen, kuten
murtuman tai hoitoa vaativan verenvuodon.
Nämä potilaat tarvitsevat hoitoa kipeästi.
– Ensimmäisen vuoden aikana tutkimukseen
osallistuneista potilaista 36 prosenttia eli 218 henkilöä sai uuden pyörtymiskohtauksen. Revealsydänmonitorin avulla diagnoosin saaneiden
potilaiden osuus lisääntyi edelleen myös ensimmäisen vuoden jälkeen. Tämä osoittaa, että pitkän aikavälin jatkuva seuranta Reveal-laitteella on hyödyllinen menetelmä selittämättömästä pyörtymisestä
kärsivien potilaiden diagnosoinnissa. Monissa
tapauksissa saadaan diagnoosi ja tehokas hoito voidaan aloittaa aiempaa aikaisemmin. Menetelmä
myös vähentää tarvittavien tutkimusten määrää ja
aiheuttaa siten vähemmän kustannuksia kuin perinteinen diagnosointi.
Termien selitykset
Selittämätön synkopee: Pyörtymisen syytä ei ole saatu
selville alkututkimuksissa, joihin kuuluvat esitiedot, EKGtutkimus, kaikukardiografia ja verenpainetutkimukset.
Tutkimustulokset tukevat nykyisiä suosituksia,
joissa suositellaan sydänmonitorin implantointia
selvitystyön varhaisessa vaiheessa.
Nils Edvardsson, Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan dosentti ja kardiologian erikoislääkäri.
4 |
Jos uudet suositukset
otetaan käyttöön,
potilaat saavat tietää
syyn pyörtyilyynsä
­nykyistä nopeammin.
Kardiologi Henning Mølgaard, Århusin
­yliopistollisen sairaalan Skejbyn toimipiste.
Tutkimuksessa myös pohjoismaisia osallistujia
Århusin yliopistollisen sairaalan Skejbyn toimipisteessä toimii synkopeeklinikka, jossa tutkitaan
pyörtymisiä. Klinikalla hoidettavista potilaista
kymmenen osallistui PICTURE-tutkimukseen.
Klinikan toiminnasta vastaa ylilääkäri ja kardiologi
Henning Mølgaard.
– Tutkimustulokset vastaavat klinikalla saamiamme kokemuksia, samoin kuin uusia eurooppalaisia suosituksia, Mølgaard sanoo. Jos uudet suositukset otetaan käyttöön, potilaat saavat tietää
syyn pyörtyilyynsä nykyistä nopeammin.
– Todennäköisyys, että potilaan pyörtyminen
saadaan tallennettua tavallisessa 48 tunnin EKGrekisteröinnissä nauhurin avulla, on noin viisi prosenttia. Sitä vastoin Reveal-laite seuraa potilaan
tilaa vuorokauden ympäri kolmen vuoden ajan,
joten sen avulla saadaan varmasti rekisteröityä
potilaan sydänrytmi pyörtymisen yhteydessä.
Menetelmä lisää potilaiden turvallisuudentunnetta ja nopeuttaa diagnoosin saamista. Aiemmin
pystyimme diagnosoimaan vain 15–30 prosenttia
potilaista. Reveal-laitteen avulla määrä on noussut
huomattavasti.
St. Göranin sairaalaan suunnitteilla
­synkopeekeskus
Tukholmalaisesta St. Göranin sairaalasta PICTUREtutkimukseen osallistui 24 potilasta. Rytmihäiri­öyk­
sikön johtaja, kardiologi Afsaneh Mohii-Oskarsson
vastasi tutkimukseen osallistuvien potilaiden valinnasta.
– Osallistuminen PICTURE-tutkimukseen antoi
meille paljon ajattelemisen aihetta, sanoo MohiiOskarsson. Olin hieman yllättynyt siitä, että otimme aiemmin Reveal-laitteen käyttöön melko myöhäisessä vaiheessa. Sen seurauksena potilaille tehtiin
monia tarpeettomia tutkimuksia.
– Nyt haluamme kehittää nopeamman päätöksentekotavan Reveal-laitteen implantoimisesta
potilaille, joiden pyörtymisten epäillään olevan
sydän­peräisiä. Olemme myös kehitelleet ajatusta
synkopeekeskuksen perustamisesta tutkimusten
parantamiseksi. Keskuksen toimintaa johtaisi rytmihäiriöihin perehtynyt kardiologi, johon ensiapupoliklinikka ja muut osastot voisivat tarvittaessa ottaa
yhteyttä. Meidän on myös laadittava muistilista
lääkäreille, joiden vastaanotolle tulee pyörtynyt
potilas. Jos luettelon mukaiset sydänperäisen pyör-
tymisen kriteerit täyttyvät, lääkäri voi ottaa yhteyttä
”synkopeepäivystyksen” kardiologiin. Kardiologi voi
puolestaan lähettää potilaan nopeasti asianmukaisiin tutkimuksiin synkopeekeskukseen ja tehdä
myös viipymättä päätöksen Reveal-laitteen sopivuudesta potilaalle.
– Reveal-laitteesta on huomattava hyöty rytmihäiriöiden diagnosoinnissa, mikä käy ilmi myös tutkimuksesta.
– Käytämme nykyään Medtronicin CareLinketäseurantajärjestelmää kaikkien Reveal-laitetta
käyttävien potilaiden seurantaan. Järjestelmä toimii todella hyvin. Potilaat, joilla ei ole ollut tuntemuksia eikä pyörtymisiä, lähettävät meille CareLinkraportin puhelinyhteydellä kolmen kuukauden
välein. Potilaat, joilla esiintyy oireita tai pyörtymisiä,
ottavat välittömästi meihin yhteyttä. Tämän ansiosta
voimme tehdä diagnoosin entistä nopeammin. Osallistuminen Picture-tutkimukseen
Pohjoismaissa
E Tutkimukseen osallistui yhteensä 71 keskusta,
joista 2 oli Suomesta, 3 Tanskasta ja 14 Ruotsista.
Käytämme nykyään Medtronicin CareLinketäseurantajärjestelmää kaikkien Reveallaitetta käyttävien potilaiden seurantaan.
Järjestelmä toimii todella hyvin.
Kardiologi Afsaneh Mohii-Oskarsson, St: Görans sairaala, Tukholma.
| 5
Virtual CRT Hospital
– lisäoppia nykyaikaisessa muodossa
CRT-implantointien tarve kasvaa maailmanlaajuisesti samaa tahtia
CRT-hoidon kehittymisen kanssa. Medtronic on kehittänyt virtuaal­
isen koulutuskokonaisuuden, jossa osallistujat seuraavat t­ odellisiin
tapauksiin perustuvia virtuaalisia potilaita aina potilasvalinnasta
­jälkiseurantaan. Koulutuksessa hyödynnetään uusinta simulaatio­
tekniikkaa ja interaktiivisia työkaluja.
– Medtronicin uusi Virtual CRT Hospital -koulutus­kon­
septi on suunniteltu vastaamaan CRT-implan­tointien
kasvavaan tarpeeseen, kertoo Jorio Mascheroni,
Medtronicin Euroopan CRDM-liiketoimintayksikön
koulutusvastaava. Olemme kehittäneet oppimisym­
päristön, jossa osallistujat pääsevät perehtymään
koko CRT-hoitoketjuun hyvin käytännönläheisesti.
Käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi potilaiden ja
hoitomuotojen valinta, implantointitoimenpiteet,
etäseuranta ja potilasohjaus.
Koulutuksessa käytetään iPadeja potilaiden
arviointiin, hoitosuositusten antamiseen sekä
yhteyden muodostamiseen CareLink-verkko­sivus­
toon. Käytettävissä on myös implantointisimulaattoreita, joiden avulla kouluttajat esittelevät toimen­
piteen suorittamista ja osallistujat voivat harjoitella implantointeja sairaustaustoiltaan erilaisille
potilaille. HD-ääni- ja videotekniikan ansiosta osallistujat voivat seurata kouluttajan virtuaalisessa
”cath lab” laboratoriossa suorittamaa toimen­pidettä
vaihe vaiheelta. Katetrin viemistä paikalleen sy­dämeen harjoitellaan käytännössä lasimallien avulla.
Käytännönläheisiä harjoituksia
– Luomme todentuntuisen koulutustilanteen hyödyntämällä kehittynyttä simulointitekniikkaa ja
interaktiivisia työkaluja, Mascheroni sanoo.
Koulutuksen keskiössä ovat käytännön harjoitukset, joiden kautta osallistujat seuraavat todellisiin tapauksiin perustuvia virtuaalisia potilaita
koulutuksen alusta loppuun. Yksittäiset potilaat eli
potilastapaukset muodostavat punaisen langan,
jonka ympärille koulutus rakentuu.
– Aiemmat CRT-koulutukset sisälsivät enemmän teoriaa ja luentoja, erityisesti ensimmäisenä
koulutuspäivänä. Luennoilla käsiteltiin pääasiassa
implantoinnin suorittamista, joka oli vielä tuolloin
implantoinnin suorittajan suurin haaste. Sen jälkeen CRT-hoito on kehittynyt huomattavasti, ja
lähtökohtana on nykyään hoidon näkeminen
kokonaisuutena aina potilaan valinnasta jälkiseurantaan asti. Virtual CRT Hospital koulutuksessa päästään mahdollisimman lähelle todellista
tilannetta, ja osallistujat voivat harjoitella CRTpotilaan hoitoa kokonaisuudessaan.
Kehuja osallistujilta
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sydäntutkimusyksikön kardiologiaan erikoistuva lääkäri
Jussi Niiranen osallistui äskettäin Medtronicin
uuteen CRT Virtual Hospital -koulutukseen.
– Kurssin ohjelma oli monella tapaa antoisa,
Niiranen sanoo. Seurasimme virtuaalisen potilaan
matkaa sairaalaan saapumisesta hoidon valintaan,
implantointiin ja jälkiseurantaan saakka. Ryhmä­kes­
­kusteluissa pohdittiin yhdessä esimerkiksi potilaalle
sopivaa hoitomuotoa, lääkitystä ja implantoinnin
kulkua. En ole aiemmin implantoinut CRT-tahdis­
tinta, joten simulaattorilla tehty implantointiharjoitus oli minulle erittäin hyödyllinen. Kurssin
osallistujat jaettiin ryhmiin kokemuksen määrän
perusteella.
– Monet kurssin kouluttajista olivat lääkäreitä,
mistä oli hyötyä sekä käytännön simulaattoriharjoituksissa että teoriaosioissa. Kaikilla oli sama
kliininen taustatietämys, ja kouluttajat ymmärsivät
esittämämme kysymykset täysin. Virtuaalinen
harjoittelu antoi minulle paljon eväitä. En ole aiemmin implantoinut
CRT-tahdistinta, joten simulaattorilla tehty implantointiharjoitus
oli minulle erittäin hyödyllinen.
Kardiologiaan erikoistuva lääkäri Jussi Niiranen, Helsinki.
Jussi Niiranen hoitotilanteessa Helsingin
yliopistollisessa keskussairaalassa.
6 |
Olen saanut norjalaisilta lääkäreiltä
palautetta, jonka mukaan he
arvostavat osallistumistamme
toimenpiteeseen.
Jon Olav Utgaard, Medtronicin CRDM-liiketoimintayksikön
Pohjoismaiden markkinavastaava..
Yhteistyössä eteenpäin
Osaavien CRT-tuoteasian­tunti­
joiden tuki entistä tärkeämpää
Nykyään CRT-hoidon onnistumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät
kuin pelkästään implantointitoimenpide ja laitteen luotettavuus. CRTtahdistimia suositellaan entistä useammille potilaille, joten erikoisosaamisen ja kehittyneen tekniikan tarve kasvaa. Medtronic on varautunut
tähän perusteellisesti.
– Medtronic on innovatiivinen yritys, joka kehittää
jatkuvasti uusia, entistä parempia ratkaisuja
potilaille, sanoo Jon Olav Utgaard, Medtronicin
CRDM-liiketoimintayksikön Pohjoismaiden markkinavastaava. Satsaamme paljon tutkimukseen ja
kehitykseen. Esimerkkinä panostuksestamme voidaan mainita, että 14:stä hoitosuositusten muuttamiseen ja hoidon saatavuuden yleistymiseen
johtaneesta tutkimuksesta yhdeksän1 on ollut
Medtronicin tukemia.
– Olemme myös hyvin perillä hoitomuotojen
terveystaloudellisista näkökohdista ja otamme ne
huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Näin voimme
tarjota teknologisesti kehittyneitä ratkaisuja, jotka
myös edistävät hoitomuotojen kokonaistaloudellisuutta. Hyvä esimerkki tästä on CareLink-etäse­uran­
­tajärjestelmä, jonka ansiosta voidaan pienentää
hoidon kokonaiskustannuksia. Tämä puolestaan
mahdollistaa kehittyneiden laitteita tarjoamisen
niitä tarvitseville potilaille.
Huomattavaa kehitystä myös katetrivalikoimassa
– CRT-hoito on kiitollinen työsarka, sillä hoitomahdollisuuksia kehitetään jatkuvasti. Kehitys näkyy
erityisen hyvin tuotteissa, joiden avulla elektrodit
viedään paikoilleen. Onnistumisprosentti implantoinneissa, joissa käytetään Medtronicin tuotteita,
on jopa 95 prosenttia.2 Esimerkiksi katetrien kattavan valikoiman ansiosta potilaiden fysiologiset
piirteet voidaan ottaa huomioon aivan uudella
tavalla.
Tuoteasiantuntijoiden koulutus ja osaaminen ajan tasalla
Medtronicin edustaja on lähes aina mukana tarjoamassa tukea ja osaamistaan, kun elektrodeja asetetaan paikalleen. Tuoteasiantuntijoilla on vankka
koulutus, ja he päivittävät osaamistaan käymällä
samoissa kongresseissa kuin lääkärit. Medtronic
panostaa tuoteasiantuntijoidensa koulutukseen,
jotta lääkärit ja potilaat saisivat parhaan mahdollisen tuen alan osaavimmilta asiantuntijoilta.
– Olen saanut norjalaisilta lääkäreiltä palautetta,
jonka mukaan he arvostavat osallistumistamme
toimenpiteeseen, Utgaard toteaa. Heidän mukaansa tietojen vaihto auttaa lisäämään lääkäreiden
osaamista ja parantamaan potilasturvallisuutta
sekä potilaiden saaman hoidon tasoa.
1. Miracle 5, Mustic SR 16, Mustic AF 35, Miracle ICD 8, M;iracle ICD ii 9, Care HF 11, Care HF 17, Reverse 21,22, Raft 56
2. Attain Ability® Model 4196 Left Ventricular Lead Final Clinical Report (Version 1, February 25, 2009), Attain Ability® Model 4296 Left Ventricular
Lead Final Clinical Report (Version 1), Attain Ability® Straight Model 4396 Left Ventricular Lead, Summary of Clinical Results, October 12, 2009
3. Longevity of implantable cardioverterdefibrillators; implications för clinical practice and health care systems Europace (2008) 10, 1288-1295
Painavia syitä valita Medtronic yhteistyökumppaniksi
– Meillä on runsas valikoima teknisesti kehittyneitä
tuotteita, sanoo Utgaard. Tuotteet on testattu huolellisesti, ja Medtronicin CRT-laitteiden pariston
kesto on osoittautunut useissa tutkimuksissa
markkinoiden pisimmäksi.3 Tämä ja CareLinketäseurantajärjestelmämme auttavat tekemään
hoidosta entistä kustannustehokkaampaa. Lisäksi
tuotteitamme on käytetty useimmissa suurissa
CRT-tutkimuksissa. Näyttöä on näin ollen runsaasti.
Kun vielä otetaan huomioon, että tuoteasiantuntijamme kuuluvat todennäköisesti markkinoiden
parhaiten koulutettuihin, voin turvallisin mielin
sanoa, että Medtronic on paras kumppani, kun on
kyse CRT-hoidoista.
Termien selitykset
CRT: (Cardiac Resychronisation Therapy) Sydämen
­resynkronisaatiohoito, jolla synkronoidaan sydämen
­kammioiden supistuminen.
Katetrien kattavan valikoiman ansiosta potilaiden
fysiologiset piirteet voidaan ottaa huomioon aivan
uudella tavalla.
| 7
Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen
sairaalan thoraxkirurgian klinikan
­professori Eva Berglin peräänkuuluttaa
mittavia tutkimuksia eteisvärinän
­hoidoista.
Toivon, että voimme jatkossa laatia
yhdessä elektrofysiologien kanssa
kokonaisia hoito-ohjelmia eri
tyyppisille eteisvärinöille.
8 |
Eteisvärinän hoidon kirurgiset
ablaatiomenetelmät kehittyvät
Eteisvärinää on vuosien saatossa yritetty hoitaa useilla e­ rilaisilla
­kirurgisilla ablaatiotekniikoilla – vaihtelevin tuloksin. Nyt h
­ oidolle
on laadittu kansainväliset suositukset. Ruotsalaiset thoraxkirurgit
ovat perustaneet Svenska referensgruppen för arytmikirurgi (SRAK)
­työryhmän, jonka tavoitteena on yhtenäistää hoitosuosituksen
­käytännön toteutus Ruotsissa.
Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan
thoraxkirurgian klinikan professori Eva Berglin
kuuluu SRAK-työryhmään.
– Kirurgisen ablaation perusteet kehitti
yhdysvaltalainen thoraxkirurgi James Cox. Hän
suoritti 1980-luvulla kattavia elektrofysiologisia
kartoituksia eteisvärinästä ja teki useita laboratoriokokeita. Niiden perusteella hän kehitti kirurgisen
mallin eteisvärinän hoitoon.
Menetelmässä tehdään sokkelo (englanniksi
maze), jonka ansiosta sinussolmusta lähtevällä signaalilla on vain yksi oikea reitti eteisestä AV-­
solmukkeen kautta kammioon. Sokkelossa on
­useita umpikujia, mutta mahdollisuus eteisvärinää
aiheuttavaan kiertoaktivaatioon on poistettu.
– Sokkelo tehdään leikkaamalla ja ompelemalla.
Kyseessä on monimutkainen ja mittava leikkaus­
toimenpide. Menetelmää kutsutaan nimellä CoxMaze III ja sitä on pidetty kultaisena standardina
siitä lähtien, kun se otettiin käyttöön vuonna 1991.
– Siitä ei kuitenkaan tullut odotettua läpimurtoa todennäköisesti siksi, että niin suuren toimenpiteen tekemistä yleensä nuorille ja muuten terveille potilaille pidetään liian riskialttiina.
Vaihtoehtoisia menetelmiä
1990-luvun loppupuolella alkoi kiihkeä kehitystyö,
jonka tavoitteena oli löytää leikkaamisen ja ompelemisen sijaan yksinkertaisempi menetelmä hyödyntämällä ablaatiota. Ablaatiossa on testattu
useita energianlähteitä, esimerkiksi radiotaajuusja kryoablaatiota.
– Julkaistuja tutkimuksia on satoja, mutta useimmat niistä ovat satunnaistamattomia ja kontrolloimattomia ja ne käsittelevät yleensä pieniä sar­
joja ja heterogeenisia potilasryhmiä.
– Lisäksi monet unohtivat, miksi alkuperäinen
malli oli sellainen kuin oli. Lukuisia uusia ajatuksia
tuotiin esiin, eikä Coxin kokemuksia ja osaamista
hyödynnetty. Berglinin mukaan nyt tarvitaan kattavampia, mieluiten täysin satunnaistettuja tutki-
muksia. Satunnaistaminen on kuitenkin vaikeaa,
koska potilaat ovat hyvin perillä hoitomuodosta.
Kansainväliset suositukset
Puuttuvista satunnaistetuista tutkimuksista huolimatta suositusten tueksi löytyy mittavia rekisteritie­
tokantoja ja meta-analyysejä. Keskeistä on löytää
sopiva toimenpide kullekin potilaalle.
Katetriablaatiota suositellaan potilaille, jotka
sairastavat vain kohtauksittaista eteisvärinää ja joiden kohtaukset ovat lyhyitä ja menevät ohi itses­
tään. Kirurgista hoitoa tarvitaan, jos eteisvärinä on
jatkuvaa tai pysyvää tai jos potilaalla on pitkäkestoisia kohtauksia, jotka eivät mene ohi itsestään,
vaikeita oireita tai aivohalvaus.
– Jos potilaalla ei ole muuta sydänsairautta,
Cox-Maze III on vieläkin kultainen standardi. Vielä
joitakin vuosia sitten Cox-Maze III toimenpiteitä
tehtiin Ruotsissa kolmessa keskuksessa, mutta luulen, että nykyään niitä tehdään vain meillä
Sahlgrenskassa.
– Jos potilaalle on tarkoitus tehdä sydäntoimenpide muun sydänsairauden vuoksi, kirurgisen
ablaation suorittamista suositellaan toimenpiteen
ohessa, jos potilas oireilee tai ablaatio voidaan
tehdä aiheuttamatta potilaalle vahinkoa. Se tarkoittaa, että useimmat eteisvärinää sairastavat
potilaat tulee hoitaa.
Ruotsalaista yhteistyötä
SRAK:n tavoitteena on luoda Ruotsiin yhtenäinen
linja eteisvärinän hoitoon muun sydänkirurgian
yhteydessä. Työryhmän toiminta perustuu Coxin
tutkimuksiin ja artikkeleihin.
– Hän on rytmihäiriökirurgian edelläkävijä, jonka
tutkimukset ovat erittäin perusteellisia. Olen usein
yhteydessä häneen kuullakseni uusimmat uutiset.
– En tiedä, miten asian laita on muissa
Pohjoismaissa. Olisi mielenkiintoista tehdä
pohjoismaista yhteistyötä ja keskustella tärkeistä
kysymyksistä.
Cox-Maze III menetelmän uusia sovelluksia
Viime vuosina yhdysvaltalainen thoraxkirurgi Niv
Ad on kehittänyt mini-invasiivisen CryoMazemenetelmän, jossa käytetään kryotekniikkaa
(jäädytystä).
– Menetelmä perustuu Cox-Maze III -toimenpiteeseen, mutta sen suorittaminen on helpompaa
ja siinä hyödynnetään kirurgian uusimpia edistysaskeleita. Se vaikuttaa lupaavalta, ja uskon sen
yleistyvän jatkossa.
– Olemme opetelleet tekniikan täällä Göte­
borgissa, ja tavoitteenamme on jakaa oppia kaikille
SRAK:n jäsenille. Tähän mennessä olemme tehneet
Göteborgissa kolme CryoMaze-toimen­pidettä.
Berglinin mukaan jäädytys on parempi vaihtoehto Cox-Maze III -toimenpiteessä, sillä lämpöä
tuottavat menetelmät vaikuttavat verisuoneen,
jos verisuonen poikki on tehtävä leikkaus.
– Toivon, että voimme jatkossa laatia yhdessä
elektrofysiologien kanssa kokonaisia hoito-ohjelmia eri tyyppisille eteisvärinöille. Sen saavuttamiseksi meidän on tehtävä yhteistyötä, lyötävä viisaat päämme yhteen ja tehtävä perusteellisempia
tutkimuksia, jotka viitoittavat tietä eteenpäin. Eteisvärinä
Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö.
Se voi aiheuttaa haitallisia oireita ja lisätä
aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan riskiä. Eteisvärinä ei parane itsestään.
Potilaalla voi usein olla jokin muu sydänsairaus, mutta lähes kolmasosassa tapauksista
potilaalla esiintyy vain eteisvärinää.
Eteisvärinää hoidetaan useimmiten lääkkeillä, jotka säätelevät sydämen syketaajuutta
tai katkaisevat värinäkohtauksen, mutta
lääkehoidolla ei aina saavuteta toivottua
vaikutusta. Toinen ei-invasiivinen menetelmä on sähköinen rytminsiirto (defibrillaatio). Vaihtoehtoisia, invasiivisia menetelmiä
ovat katetriablaatio ja kirurginen ablaatio.
Kansainväliset hoitosuositukset on
kuvattu esimerkiksi American College of
Cardiologyn, American Heart Associationin
ja European Society of Cardiologyn yhteisjulkaisussa ”ACC/AHA/ESC 2006 guidelines
for the management of patients with atrial
fibrillation”.
E
| 9
Nykyään suurin este sensorin käytölle lapsilla
on neulan koko, jota ei ole suunniteltu lasten
­ruumiinrakenteen mukaiseksi.
Ragnar Hanås
Uusi Enlite auttaa parantamaan
­glukoosinhallintaa
Monet diabetesta sairastavat lapset inhoavat neuloja ja pistämistä,
minkä vuoksi he eivät halua käyttää jatkuvaan glukoosimonitorointiin
tarkoitettua sensoria menetelmän eduista huolimatta. Tähän asti
saatavilla olleiden sensoreiden suunnittelussa ei ole otettu riittävästi
huomioon lapsia. Medtronic tuo markkinoille uuden Enlite-sensorin,
joka on tilavuudeltaan 70 prosenttia pienempi kuin nykyisin saatavilla oleva Sof-sensori.
Enlite-sensorin sisäänvientineula on 38 prosenttia
pienempi kuin aiemmassa mallissa. Neula on suojassa sisäänvientilaitteen sisällä, joten sensorin asettaminen on huomattavasti helpompaa ja vaivattomampaa. Tutkimuksissa sensorilla on saatu erinomaisia tuloksia hypoglykemioiden tunnistamisessa.
Jopa 98 prosenttia hypoglykemioista havaitaan, jos
Enlitea käytetään yhdessä Paradigm Veo insuliinipumpun ja sen asetusmahdollisuuksien kanssa.
Uusi Enlite sopii sekä lapsille että aikuisille
– Nykyään suurin este sensorin käyttöön lapsilla
on neulan koko, jota ei ole suunniteltu lasten ruumiinrakenteen mukaiseksi. Enliten sisäänvientineula on pienempi, ohuempi ja piilossa, minkä
ansiosta lasten on helpompi käyttää sensoria, kertoo lääkäri Ragnar Hanås, joka kuuluu lapsuusiän
diabeteksen pumppuhoidon edelläkävijöihin
Ruotsissa.
Diabetes on astman ja allergioiden jälkeen lasten yleisin krooninen sairaus Ruotsissa, ja sairastuneiden määrä on kasvussa. Hanås kollegoineen
hoitaa Uddevallan lasten- ja nuortenklinikalla
yhteensä 150:aa diabeteslasta ja tapaa lisäksi lasten perheitä. Noin puolet klinikan lapsipotilaista
käyttää insuliinipumppua, ja monilla on pumpun
ohessa sensori. Myös osa pistoshoitoa saavista
lapsista käyttää sensoria saadakseen tarkempia
glukoosin mittaustuloksia ja nähdäkseen trendikäyriä. Reilu kolmasosa lapsista on kokeillut jatkuvaa glukoosimonitorointia joitakin kertoja. Viisi
potilasta käyttää sensoria jatkuvasti ja 15 jaksoittain.
jatkuvaa mittausta vähintään kuutena päivänä viikossa. Harvat lapset ja perheet pystyvät siihen
nykyisillä järjestelmillä.
Hanås pääsee testaamaan uutta Enlite-sensoria
ensimmäisten joukossa. Hän on iloinen siitä, että
sensorin kalibrointia ja tarkkuutta on parannettu
huomattavasti.
– Uusi sensori vaikuttaa erittäin luotettavalta ja
varoittaa glukoosiarvojen laskusta hyvissä ajoin,
ennen kuin arvot pääsevät liian alhaisiksi.
Järjestelmässä on myös sisäinen turvatoiminto,
jonka ansiosta laite keskeyttää insuliinin annostelun, jos ihonalaiset glukoosiarvot laskevat liian
alhaisiksi. Tämä lisää sekä lapsen että perheen turvallisuutta ja mielenrauhaa. Juuri näiden toimintojen kysyntä lisääntyy varmasti tulevaisuudessa. Alhaisempi HbA1c-arvo parantaisi monen
terveydentilaa
Pumppuhoidon resurssit määräytyvät tarpeen
mukaan, joten Uddevallassa pumppuhoitoa saavat kaikki lapset, joiden kohdalla käyttöaiheet
täyttyvät ja jotka haluavat pumpun. Näin ei kuitenkaan ole sensoreiden laita.
– Tällä hetkellä vain yksi järjestelmä on
hyväksytty maksuttomaksi apuvälineeksi1, mutta
kyseisen järjestelmän neula on monien lasten mielestä liian suuri. Kahden muun järjestelmän
hankintoja rajoittavat taloudelliset seikat. Meillä ei
yksinkertaisesti ole varaa hankkia tarpeeksi järjestelmiä ja sensoreita. Tällä hetkellä hoidon piirissä
on noin 15 lasta, jotka odottavat sensorin saamista.
Hanås korostaa, että HbA1c-arvon (veren
keskimääräistä glukoosipitoisuutta mittaava arvo)
laskeminen parantaisi monien potilaiden terveydentilaa, jos arvon lasku ei lisää hypoglykemiariskiä.
– Monilla lapsipotilaillamme arvo on liian korkea, ja arvioni mukaan noin puolet heistä saisi
apua sensorin käytöstä. Tutkimusten mukaan turvallinen ja pysyvä HbA1c-arvon lasku edellyttää
1. MiniLink-lähetin ja Sof-sensorit kuuluvat Ruotsissa korvattaviin tuotteisiin, ja niitä voidaan määrätä
- potilaille, joilla on ollut kaksi tai monta vaikeaa hypoglykemiatapausta vuodessa ja jotka tarvitsevat toisen henkilön apua
– potilaille, joiden HbA1c-arvo on jatkuvasti vähintään 9 %, ja joilla optimoitu insuliinihoito on epäonnistunut
– hoitoon motivoituneille lapsipotilaille, joilta otetaan vähintään 10 verensokerimittausta vuorokaudessa.
Tuki koskee laitteiden käyttöä yhdessä Paradigm-insuliinipumpun kanssa. Muille potilaille tilataan MiniLink ja Medtronicin sensorit.
Enlite lyhyesti
• 70 % pienempi tilavuus kuin Sofsensorissa.
• 38 % lyhyempi sisäänvientineula kuin Sofsensorissa.
• Pienempi ja terävämpi neula vähentää
asetettaessa tuntuvaa kipua.
• Helpompi asettaa, koska neula työntyy
ihoon 90 asteen kulmassa 45 asteen sijaan.
• Neula on piilotettu sisäänvientilaitteen
sisään, mikä vähentää neulakammoa.
• 98 % kaikista hypoglykemioista havaitaan,
kun Enlitea käytetään yhdessä Paradigm
Veo insuliinipumpun kanssa.
STAR 3 -tutkimuksen tuloksia:
Insuliinipumpun ja CGM-sensorin
­yhteiskäytöllä parempia hoitotuloksia
Satunnaistetussa STAR 3 tutkimuksessa verrattiin monipistoshoitoa Medtronicin
­insuliinipumpun ja jatkuvaan glukoosimonitorointiin tarkoitetun sensorin y­ hdistelmään.
Tuloksista käy ilmi esimerkiksi HbA1c-arvojen merkittävä parantuminen kaikissa
­ikäryhmissä kolmen kuukauden jälkeen ilman lisääntynyttä hypoglykemioiden määrää.
Diabetologi Markku Saraheimo
on käyttänyt insuliinipumppua
30 vuoden ajan.
Markku Saraheimo työskentelee kliinisenä tutkijana
ja diabetologina Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa
Helsingin yliopiston yhteydessä. Hän luennoi lääkäreille, diabeteshoitajille ja farmaseuteille diabeteksen
hoidon uusista tekniikoista ja lääkkeistä. Saraheimo
on sairastanut diabetesta 45 vuotta ja käyttänyt insuliinipumppua jo 30 vuoden ajan. STAR 3 on tähän asti
suurin ja pitkäkestoisin satunnaistettu tutkimus,
jossa tarkastellaan tyypin 1 diabetesta sairastavia,
sensoria ja insuliinipumppua käyttäviä potilaita.
– Tulokset julkistettiin viime vuonna New
England Journal of Medicine -julkaisussa, Saraheimo
sanoo. Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehtyyn tutkimukseen osallistui 485 potilasta, joiden ikähaitari
oli 7–70 vuotta. Tutkimuksessa verrattiin potilaita,
jotka pistivät insuliinia itse vakiintuneen käytännön
mukaan, ja potilaita, jotka käyttivät Medtronicin
insuliinipumppua ja jatkuvaan glukoosimonito­
rointiin tarkoitettua sensoria.
Selkeästi paremmat arvot
Toivon, että senso­
roinnin käyttö
yleistyy ainakin
­tyypin 1 diabetesta
sairastavien
­keskuudessa.
– Tuloksista kävi ilmi, että HbA1c-arvot parantuivat
insuliinipumppua käyttävillä potilailla selvästi enemmän kuin pistoshoitoa käyttävillä potilailla. Pumpun
käyttäjien HbA1c-arvo laski vuodessa 0,8 prosenttia,
kun vastaava tulos vertailuryhmässä oli 0,2 prosenttia. Mielestäni ero on kliinisesti merkittävä. Arvo laski
insuliinipumpun käyttäjien ryhmässä jo kolmen
kuukauden jälkeen ja pysyi alhaisena koko vuoden
ajan.
– Lisäksi havaittiin, että hypoglykemiatapausten määrä ei lisääntynyt pumppuryhmässä. Tärkeä
tulos oli myös se, ettei ryhmien välillä havaittu
eroja painon nousussa – tämä on erittäin tärkeää
tyypin 1 diabetesta sairastaville.
– Lasten ja nuorten ryhmässä huomattiin, että
pumpun ja sensorin yhdistelmä paransi glukoo­
sinhallintaa merkittävästi verrattuna pistoshoitoon. Pumppuryhmän lapsista ja nuorista 44 prosenttia saavutti American Diabetes Associationin mää-
rittämän tavoiteglukoosiarvon, kun vertailuryhmässä
vastaava osuus oli vain 20 prosenttia.
Sensori mahdollistaa nopeamman
­reagoinnin
– Mielestäni insuliinipumpun käyttö glukoosisensorin
kanssa parantaa potilaan elämänlaatua. Potilas voi
reagoida ajoissa huomatessaan, että verensokeri laskee. Näin pitoisuus ei pääse laskemaan niin alas, että
potilaalle aiheutuu hypoglykemia tai muita oireita.
Jokapäiväinen elämä helpottuu, kun glukoosiarvot
eivät vaihtele eivätkä hypi niin paljon, eikä tarvitse
pelätä hypoglykemiaa. Turvallisuus on tärkeää elämänlaadun kannalta.
– Uskon, että glukoosisensorin kanssa yhteensopivien insuliinipumppujen käyttö yleistyy tulevaisuudessa. Suomessa insuliinipumppua käyttää
noin 20–25 prosenttia lapsista ja 3–4 prosenttia
aikuisista diabetespotilaista. Meillä sensorin kanssa
yhteensopivaa pumppua käyttäville diabeetik­oille
tarjotaan eri sairaaloissa hyvin vaihtelevasti mahdollisuuksia sensorointiin – muutamasta viikosta
vuodessa puoleen vuoteen, ja joillekin har­voille
potilaille kokoaikaisesti. Toivon, että senso­roinnin
käyttö yleistyy ainakin tyypin 1 diabetesta sairas­
tavien keskuudessa, erityisesti, kun katsotaan
tuloksia potilailla, jotka käyttävät sensoria jatkuvasti
tai lähes koko ajan. Termien selitykset
Veren glukoosin tavoitearvo: HbA1c-tavoite on
6 –12-vuotiailla 8 % ja 13–19-vuotiailla 7,5 %.
| 11
Sahlgrenskassa toimii
­kaukonäköinen ja
itsenäinen diabetestiimi
Lennart Sternmalm,
Lars-Olof Ohlson ,
Gun Näslund,
Agneta Lantz
Ruotsin sosiaalihallituksen (Socialstyrelsen) kansallinen diabeteksen
hoitosuositus 2010
Terveyden- ja sairaanhoidossa tulee:
• kokeilla insuliinipumppuhoitoa tyypin 1 diabetesta sairastavilla henkilöillä,
joilla esiintyy toistuvia hyper- ja/tai hypoglykemioita.
E
Terveyden- ja sairaanhoidossa voidaan:
• kokeilla insuliinipumppuhoitoa hyvän glukoosinhallinnan saavuttamiseksi, jos
monipistoshoito on osoittautunut riittämättömäksi, vaikka potilaalla ei esiintyisi
suuria veren glukoosin vaihteluita eikä toistuvia, vakavia hypoglykemioita.
• poikkeustapauksessa tarjota insuliinipumppuhoitoa tyypin 1 diabetesta
sairastaville henkilöille, joiden glukoosiarvot ovat hallinnassa.
E
12 |
Tietoa diabeteskeskuksesta
Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan diabeteskeskuksessa
­ oidetaan 2 200:aa diabetespotilasta, joista 1 300 sairastaa tyypin
h
1 diabetesta. Näistä 300 käyttää pumppuhoitoa. Yhteensä käytössä on 18 järjestelmää, joissa käytetään vain jatkuvaa glukoosi­
monitorointia, ja 17 järjestelmää, joissa yhdistetään pumppuhoito
ja sensorointi..
E
Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan diabeteskeskuksessa on päätetty siirtyä
­itsenäiseen työskentelyyn pumppuhoidon ja jatkuvan glukoosimonitoroinnin yhteydessä.
Potilaiden ei tarvitse enää odottaa pumppuvalmistajan edustajan vierailua, jotta hoito
voidaan aloittaa tai pumppu voidaan vaihtaa, vaan he voivat turvallisin mielin luottaa
sairaalan diabetestiimin osaamiseen pumppuvalmistajasta riippumatta.
– Kaltaisellamme suurella klinikalla kaikkien tiimin
jäsenten on hallittava pumpun toiminnot, jotta he
voivat käynnistää pumppuhoidon ja tehdä muutoksia käynnissä olevaan hoitoon, sanoo Lars-Olof
Ohlson.
Sahlgrenskan diabetestiimi aloitti pumppuhoidon jo vuonna 1982, vain muutama vuosi sen jälkeen, kun ensimmäiset insuliinipumput tulivat
markkinoille Ruotsissa.
Silloin valmistajilla ei ollut tarjota nykyisen kaltaisia tukitoimintoja, joten tiimin oli pakko kerätä
tietoa ja osaamista itse menetelmien kehittämistä
varten. Medtronicin Diabetes-liiketoimin­
tayksi­
kössä on nykyään toimiva tukiorganisaatio, jonka
tehtäviin kuuluu varmistaa, että kaikki Medtronicin
tuotteiden käyttäjät saavat tarvitsemansa koulutuksen ja teknisen tuen. Sahlgrenskan diabetestiimille tämä mahdollisuus on ylimääräinen tukiverkko, johon voi turvautua tarvittaessa.
Pumppuhoidon koulutusta
Sahlgrenskan kaukonäköinen tiimi ymmärsi jo varhaisessa vaiheessa, että heidän osaamisensa ja
kokemuksensa pumppuhoidosta voisivat olla hyödyksi monille muille klinikoille. He päättivät tarjota
koulutusta muille Ruotsissa toimiville diabetestiimeille. Ensimmäinen insuliinipumppuhoitoa käsittelevä peruskurssi järjestettiin vuonna 2005,
minkä jälkeen konseptia on kehitetty edelleen.
Nykyään tarjolla on myös kahden päivän täydennyskursseja. Kysyntää on paljon, ja kaikki tämän
vuoden kurssit ovat jo täynnä.
– Kehittämämme konsepti toimii käytännössä,
ja sitä arvostetaan. Huomasimme sen, kun aloimme saada naapurimaiden diabetestiimeiltä yhteydenottoja, joissa he kertoivat haluavansa osallistua järjestämiimme koulutuksiin, Ohlson sanoo.
Peruskurssilla käsitellään esimerkiksi pumppuhoidon käyttöaiheita, pumppujen valmistajia,
pumpun käynnistämistä edeltäviä valmisteluja,
hiilihydraattilaskentaa ja komplikaatioita. Täyden­
nyskurssilla puolestaan keskitytään jatkuvaan glukoosimonitorointiin, sensorin asettamiseen ja
insuliinipumpun käyttämiseen liikunnan yhteydessä. Molemmilla kursseilla lähdetään liikkeelle
tapauskertomuksista, ja täydennyskurssilla on
mukana aina vähintään yksi potilas kertomassa
omista kokemuksistaan. Koska kurssien osallistujat
ovat kotoisin kaikkialta maasta, koulutus tarjoaa
myös erinomaisen mahdollisuuden kokemusten
vaihtamiseen. Ylilääkäri Stig Attvall osallistuu kou-
lutukseen luennoitsijana yhdessä muiden tiimin
jäsenten kanssa.
Miten neuvoisitte muita klinikoita, jotka haluavat
toimia itsenäisesti pumppuhoidon ja CGM:n
yhteydessä?
– Varatkaa riittävästi aikaa henkilöstön ja potilaiden kouluttamiseen. Sahlgrenskassa on päätetty
aloittaa pumppuhoito polikliinisesti joko ryhmässä tai yksittäin. Riittävä perehdytys on tärkeää,
jotta potilas osaa ratkaista lääkinnällisiä ja teknisiä
ongelmia itsenäisesti. Joku tiimin jäsenistä on kuitenkin aina tavoitettavissa päivystysnumerosta
virka-aikana ja voi auttaa, jos potilaalle tulee ongel­
mia, joita hän ei osaa ratkaista yksin. Tämä on
myös hyvä keino pitää kaikkien tiimin jäsenten tietämys pumppu- ja sensorimalleista ajan tasalla.
Jonkin ajan kuluttua pumpun käynnistämi­
sestä potilas kutsutaan ”tekniikkatapaamiseen”,
jossa pumppuvalmistajan edustaja ja joku tiimin
diabeteshoitajista esittelevät pumpun eri toimintoja ja niiden käyttöä.
välttämiseksi. Erityisiä käyttöaiheita ovat esimerkiksi yli 9 prosentin HbA1c-arvo tai toistuvat hypoglykemiat. Hoito voi sopia myös erittäin sirorakenteisille potilaille, joiden annoksia on pystyttävä
säätelemään tarkemmin, tai fyysisesti erittäin
aktiivisille potilaille, joilla pistoshoito ei toimi.
Hoidon seurannassa palataan aina alkuperäiseen
tavoitteeseen ja arvioidaan, onko pumppuhoito
ratkaissut ongelman.
Kenelle sensorointi soveltuu?
– Jos pumpulle on olemassa käyttöaihe,
todennäköisesti myös jatkuvalle glukoosimonitoroinnille on käyttöaihe. Ensisijaisesti sensorontia
kuitenkin suositellaan potilaille, joilla on suuri
hypoglykemiariski tai joiden glukoosiarvot eivät
pysy hallinnassa. Jatkuva glukoosimonitorointi voi
olla tarpeen myös tietyissä ammattiryhmissä, joissa hypoglykemioita ei saa tulla, tai potilailla, jotka
eivät voi mitata verensokeriaan työaikana. Eräänä
esimerkkinä voidaan mainita leikkaussalihoitajat.
Monet potilaat pitävät glukoosiarvonsa varmuu-
Jos pumpulle on käyttöaihe, todennäköisesti myös
jatkuvalle glukoosimonitoroinnille on käyttöaihe.
Lisäksi kaikki pumppua käyttävät potilaat kutsutaan pari kertaa vuodessa järjestettäviin yhteistapaamisiin. Tapaamisissa käsitellään eri teemoja,
esimerkiksi hiilihydraattilaskentaa ja liikuntaa.
Tilaisuudet ovat tärkeitä, sillä ne tarjoavat potilaille ja henkilöstölle mahdollisuuden ajatusten ja
kokemusten vaihtoon.
– Opimme todella paljon potilailtamme. Koska
potilaat elävät laitteiden kanssa vuorokauden ympäri,
heistä tulee hoidon asiantuntijoita. Meille on itses­
tään selvää, että heidän kokemuksiaan kannattaa
kuunnella. Näin voimme kehittää sekä toimintaamme että pumppuhoitoa, sanoo Gun Näslund.
Millaisia ongelmia pumppu ratkaisee?
– Elämänlaatu on aina tärkein tekijä diabetespotilaan hoitomuodon valinnassa. Pumppuhoidon
keskeisin käyttöaihe on kuitenkin se, että hoidon
on ratkaistava ongelma, johon perinteinen pistoshoito ei tehoa, Ohlson sanoo. Potilailla on usein
suuria odotuksia pumppuhoidosta, joten on tärkeää asettaa realistiset tavoitteet pettymysten
Lars-Olof Ohlson
den vuoksi liian korkeina, koska pelkäävät hypoglykemiaa. Jatkuvan glukoosimonitoroinnin ansiosta he voivat nyt saada paremman kokonaiskuvan arvoistaan ja tehdä tarkempia muutoksia
annosteluunsa hypoglykemioiden välttämiseksi.
Monesti he uskaltavat myös pitää arvonsa alhaisempina, Ohlson kertoo.
– Jatkuvasta glukoosimonitoroinnista saadaan
suurin hyöty, kun seurantakäyntejä järjestetään
tiheästi ja mittausjakso kestää vähintään 4–5 viikkoa.
Mittausjakson aikana potilas tulee vastaanotolle
kerran viikossa tietojen purkua varten. Seuranta on
kaiken a ja o. Ilman seurantaa on olemassa vaara, että
jatkuvan glukoosimonitoroinnin pedagogiset edut
menetetään. Mittausjakson jälkeen tehdään
yhteen­
veto, jonka perusteella päätetään, jatkaako
potilas sensorin käyttöä, Lennart Sternemalm kertoo.
– Kansallisten suositusten mukaan pumppuhoitoa on tarjottava 30 prosentille kaikista tyypin
1 diabetesta sairastavista aikuispotilaista. Klinikal­
lamme tämä osuus on nykyään lähes 25 prosenttia, sanoo Ohlson.
| 13
Diabetes ei estä Liseä pyrkimästä
äärimmäisiin fyysisiin suorituksiin
Sää oli kylmä, sateinen ja mutainen, kun yli 14 000 pyöräilijää ajoi reilut 90 kilometriä vaikeassa tunturimaastossa Renasta
Lillehammeriin Norjassa. Viime vuoden Birkebeinerrittet-kilpailu
oli vaativin koko kisan historiassa, ja monet kilpailijat jättivät leikin
kesken. Pyöräileminen kaatosateessa ja kylmyydessä vaatii paljon
keholta, sisulta ja varusteilta.
Kymmenen tyypin 1 diabetesta sairastavaa pyö­
räilijää oli varustautunut kisaan Medtronicin
Guardian-sensorijärjestelmällä, jonka ansiosta he
pystyivät käyttämään jatkuvaa glukoosimonito­
rointia kilpailun aikana. Yksi heistä on 35-vuotias
Norjan Børsassa asuva Lise Solem, joka osallistui
Birkenbeinerrittet-kilpailuun ensimmäistä kertaa
ja ohitti maalilinjan reilun viiden tunnin ajon jälkeen. Hän seurasi glukoosiarvojaan koko kilpailun
ajan ohjaustankoon kiinnitetystä monitorista.
Trendinuolten avulla hän saattoi seurata
arvon nousuja ja laskuja. Monitorin
näyttämä glukoosiarvo päivittyi viiden minuutin välein sensorin
lähettämän langattoman signaalin avulla.
Miksi päätit osallistua vaativaan Birkenbeinerrittetkisaan?
– Minulle on tärkeää asettaa
itselleni joka vuosi fyysisesti vaativa tavoite, johon
voin keskittyä sen sijaan, että lannistuisin kroonisen sairauden asettamien esteiden edessä.
Tällaisiin haasteisiin on myös mukava osallistua
muiden diabetesta sairastavien kanssa. Tiesin, että
jatkuvan glukoosimonitoroinnin avulla pystyisin
antamaan kaikkeni tässä kilpailussa, koska minulla
on aiempaa kokemusta sensorin käytöstä pitkän
fyysisen rasituksen aikana. Sensorin ja monitorin
avulla olen juossut puolimaratonin ja pyöräillyt pitkiä matkoja ongelmitta.
Mikä oli suurin haaste?
– Vaikeinta oli pitää sormet lämpiminä kylmässä ja sateisessa säässä. Kroppa
pysyi hyvin lämpimänä villakerraston ansiosta, mutta sormia paleli
koko ajan. Haastavaa oli tietenkin myös pitää verensokeri tasaisena äärimmäisen fyysisen rasituksen aikana. Onnistuin kui-
tenkin pitämään arvoni tasaisina koko matkan
ajan viimeistä viittä kilometriä lukuun ottamatta.
Silloin laite alkoi hälyttää, koska en ollut ehtinyt
syödä tarpeeksi viimeisellä rastilla, sillä olin niin
keskittynyt maaliin pääsemiseen.
Miten sensori ja monitori selvisivät rasituksesta?
– Laitteet toimivat erittäin hyvin ja pysyivät paikoillaan koko kisan ajan ankarasta fyysisestä ponnistelusta, kylmyydestä ja sateesta huolimatta.
Mitkä ovat parhaat neuvosi muille diabetesta
­sairastaville?
– Älä anna diabeteksen hallita elämääsi, vaan ota
sairaus hallintaasi. Liikunta on parasta lääkettä,
joten kannattaa etsiä mieluinen liikuntamuoto.
Itse treenaan säännöllisesti viidesti viikossa oman
hyvinvointini vuoksi. Koska en käytä insuliinipumppua, minun on muistettava mitata verensokeri ennen treeniä ja sen jälkeen. Tietysti myös
syömisten kanssa on oltava tarkkana ja ladattava
riittävästi hiilihydraatteja.
Lise jatkaa kuntoharjoittelua tähtäimessään
uudet fyysiset haasteet, joista seuraavaksi on
edessä kesällä juostava 18 kilometrin kisa ja
syyskuussa ajettava 76 kilometrin ylämäkiajo
pyörällä. Terveellisten elintapojen, ankaran harjoittelun ja lääkinnällisteknisten apuvälineiden ansiosta Lise osoittaa, että diabeteksen kaltainen
krooninen sairaus ei estä yltämistä äärimmäisiin
fyysisiin suorituksiin. Kehon altistaminen äärimmäiselle fyysiselle rasitukselle ja glukoosiarvojen
pitäminen hallinnassa on suuri haaste diabetesta sairastaville. Perusteellisen
valmistautumisen ja jatkuvaan glukoosimonitorointiin tarkoitetun sensorin
avulla Lise Solem pääsi maaliin Birkenbeinerrittet-ajossa, joka on yksi
Euroopan ankarimmista maastopyöräkisoista.
Langelandissa on sijoitettu 80 defibrillaattoria helppopääsyisiin paikkoihin.
Tanskalaisesta paikallisaloitteesta menestys
Defibrillaattori kahden
kilometrin säteellä
Tanskalaisella Langelandin saarella on sijoitettu noin 80 defibrillaattoria
strategisiin paikkoihin. Tarkoitus on, että saaren noin 13 500 asukkaasta jokaisella olisi enintään kahden kilometrin matka lähimmän
defibrillaattorin luokse. Sairaankuljettaja Henrik Schakow oli mukana
kehittämässä menestyksekästä hanketta.
Kun Langelandin ainoa sairaala lakkautettiin,
asukkaat saivat ajatuksen defibrillaattoreiden
sijoittamisesta saaren eri puolille. Saaren keskellä
sijaitsevalta ambulanssilta kestää 20–25 minuuttia
ajaa etelä- ja pohjoisosiin.
Hankintakuluihin osallistui 2 850 kotitaloutta
– Joukko asiasta innostuneita perusti Langelands
Hjärtstartarförening yhdistyksen vuonna 2008.
Sen jälkeen kiersimme ympäri Langelandia kertomassa asukkaille ajatuksesta, Schakow sanoo.
Kiinnostus oli valtaisaa ja johti 14 paikallisyhdistyksen perustamiseen vuoden 2008 aikana.
Nykyään paikallisyhdistyksiä on jo 29.
– Yhdistysten vapaaehtoistyöntekijät kiersivät
ovelta ovelle kertomassa työstämme ja keräämässä rahaa defibrillaattoreiden hankintaa varten.
Defibrillaattorit jaettiin monessa tapauksessa osiin
keräystyön tavoitteiden selkeyttämiseksi. Hanke
on saanut runsaasti tukea paikallisväestöltä. Yli 2
850 kotitaloutta osallistui osien hankintaan, ja
useat yritykset tukivat hankintoja. Lisäksi yli 1 100
saaren asukasta on käynyt omakustanteisen 12
tunnin ensiapukoulutuksen. Menestys poiki useita
lisälahjoituksia.
Hälytyskeskukseen kytketty 80 defibrillaattoria
– Tähän mennessä olemme ostaneet 83 defibrillaattoria, Schakow sanoo. Niistä 80 on kytketty
hälytyskeskukseen (112). Olemme perustaneet
paikallisen hälytysjärjestelmän, jossa jokaista
defibrillaattoria kohti on kolme vapaaehtoista,
jotka lähtevät liikkeelle saatuaan hälytyksen
hälytyskeskuksesta. Jos hälytyskeskukseen tulee
Langelandista hälytys, johon liittyy sydänpysäh­
dysepäily, hälytyskeskus ottaa yhteyttä vapaaehtoisiin, jotka on kirjattu lähimmän defibrillaattorin
yhteyteen.
Defibrillaattoreita on käytetty Langelandissa
tähän mennessä seitsemän kertaa äkillisen sydänpysähdyksen yhteydessä. Kahdessa tapauksista
potilas jäi eloon. Toinen heistä oli saarella vieraillut
norjalaismies ja toinen paikallinen saaren asukas.
– Nyt defibrillaattoreista ja kehittämästämme
vapaaehtoisjärjestelmästä on ollut iloa jo vähintäänkin kahdelle ihmiselle, Schakow kertoo.
Yhteistyötä Odensen yliopistollisen sairaalan kanssa
Langelands Hjärtstartarförening tekee yhteistyötä
Odensen yliopistollisen sairaalan sydänosaston
kanssa. Kun defibrillaattoria on käytetty, se lähetetään potilaan mukana ambulanssissa sairaalaan,
jotta sairaalassa voidaan lukea laitteen rekisteröimät tiedot. Näin voidaan toivottavasti saada
lisätietoja potilaan sydänrytmistä sydänpysäyksen
aikana.
– Tanskassa kaikissa ambulansseissa on
Medtronicin uusimmat defibrillaattorit. Ajan
ambulanssia päivittäin, ja minulla on erittäin hyviä
kokemuksia näistä laitteista. Ne ovat helppokäyttöisiä, joten oli luontevaa hankkia samanlaisia laitteita myös Langelandiin. Olemme saaneet Medtronicilta myös erinomaista palvelua. Langelands Hjärtstartarförening
E Defibrillaattoreista huolehtivat paikalliset
defibrillaattoriyhdistykset. Esimerkiksi
uusien elektrodien ja akkujen hankinnat
hoidetaan kuitenkin keskitetysti. Lisäksi
elektrodit vaihdetaan jokaisen käyttökerran
jälkeen.
Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta on
osoitteessa www.lhf-hjerte.dk
| 15
Tutkimustulokset osoittavat:
Potilaiden olevan tyytyväisiä
mukautuvaan selkäydinstimulaatioon
Kahdeksassa eurooppalaisessa sairaalassa tehdyn k­ yselytutkimuksen
mukaan potilaat ovat tyytyväisiä sensorin avulla säädeltävään
­selkäydinstimulaatioon. Potilaat arvostivat erityisesti aktiivisuuden
lisääntymistä ja parempaa unenlaatua.
Medtronic on kartoittanut potilaiden tyytyväisyyttä
stimuloinnin voimakkuuden automaattiseen sääte­
lyyn TRUST (Testing RestoreSensor Usability and
Satisfaction) kyselytutkimuksella. Lisäksi laitteen
toimintaa arvioitiin tarkastelemalla valikoituja
parametreja. Kutakin potilasta seurattiin kymmenen
viikon ajan RestoreSensortm laitteen implanto­innin
jälkeen. Kahden totutteluviikon jälkeen potilaat
säätelivät stimulointia ensin neljän viikon ajan itse
perinteisellä menetelmällä, minkä jälkeen he käyttivät neljän viikon ajan mukautuvaa stimulaatiota,
jossa voimakkuutta säädellään automaattisesti
potilaan vartalon asennon ja liikkeiden mukaan.
Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollinen sai­
raala oli ainoa tutkimukseen osallistunut pohjoismainen sairaala. Sairaalan potilaista 30 oli mukana
tutkimuksessa. Neurologian yksikön neurokirurgian erikoislääkäri Kliment Gatzinsky ja sairaanhoitaja Ing-Britt Arnesen kertovat, millaisia johtopää­
töksiä he tekivät tuloksista.
Potilaat tyytyväisiä
– Ensinnäkin huomasimme, että 97 prosenttia
potilaista on tyytyväisiä selkäydinstimulaation
automaattiseen säätelyyn ja suosittelisi sitä muille
vastaavassa tilanteessa oleville. Se on erittäin tärkeä tieto, Gatzinsky sanoo.
Selkäydinstimulaation tehoa kivunlievityksessä on jo tutkittu kliinisesti, ja TRUST-tutkimuksen
tulokset vahvistavat aiempia tietoja. Mukautuvasta
stimulaatiosta näyttää myös olevan erityistä
hyötyä tietyillä elämän osa-alueilla.
– Yli puolet potilaista, lähes 59 prosenttia, kertoi pystyvänsä tekemään aiempaa enemmän asi­
oita. Osa pystyi palaamaan osa-aikatöihin, ja osa
pystyi taas kävelemään. Potilaat pystyivät siis jatkamaan aiempia toimiaan ja jopa aloittamaan
uusia harrastuksia. Tiettyihin asioihin kohdistuva
pelko ylistimuloinnin vuoksi oli vähentynyt.
Kaikkiaan potilaiden aktiivisuus oli lisääntynyt.
16 |
Parempaa unta
Potilaille esitettiin myös unen laatua ja määrää
koskevia kysymyksiä. Valtaosa potilaista kertoi,
että unen laatu parantui mukautuvan stimulaation myötä. Määrä pysyi kuitenkin samana eli
potilaat eivät nukkuneet aiempaa enempää.
– Potilaat, joiden stimulaattori on käynnissä
yön aikana, eivät häiriinny esimerkiksi kääntäessään kylkeä, koska stimulaation voimakkuus säätyy
automaattisesti, Arnesen kertoo.
Sisäänrakennettu kiihtyvyysanturi tunnistaa
potilaan vartalon asennon ja liikkeet eli tässä
tapauksessa sen, makaako potilas vatsallaan, selällään vai vasemmalla tai oikealla kyljellään, ja
mukauttaa stimulaation potilaalle sopivaksi juuri
kyseisessä asennossa. Ilman automatiikkaa poti­
laan on tehtävä nämä muutokset itse.
Tutkimuksessa selvitettiin myös hoitohenkilöstön mielipiteitä RestoreSensorin käytöstä.
Laitteen kalibrointia ja ohjelmointia pidettiin suhteellisen helppoina, eikä niiden katsottu vievän
tavallista enemmän aikaa. Arnesen kuitenkin huomauttaa, että laitteessa on useita hoidon alussa
ohjelmoitavia toimintoja, joiden hienosäätö voi
viedä aikaa. Lisäksi tottuminen automaattiseen
stimulaatioon voi kestää joillakin potilailla hieman
kauemmin.
– Nyt kaikki potilaamme ovat kuitenkin erittäin
tyytyväisiä. Potilaiden ei tarvitse käyttää omaa
kaukosäädintään yhtä usein, mikä lisää heidän
vapaudentunnettaan ja mukavuuttaan.
Automaattinen rekisteröinti
RestoreSensor rekisteröi kiihtyvyysanturin lähettämät signaalit. Niiden perusteella voidaan selvittää
prosenttiosuuksina, missä asennoissa potilas on
ollut vuorokauden aikana. Edellä mainittujen neljän makuuasennon lisäksi laite rekisteröi istumaasennon sekä aktiivisen seisaallaolon eli kävelyn.
– Rekisteröintitoimintoa ei käytetty tässä tutkimuksessa, vaan aktiivisuustason kasvu perustuu
potilaiden subjektiivisiin arvioihin, Gatzinsky
selittää.
– Kun objektiivinen mittaus on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista, aiomme tehdä tutkimuksen, jossa selvitetään aktiivisuustason kasvua verrattuna tilanteeseen ennen selkäydinstimulaattorin implantointia. Mittaamme aluksi aktiivisuustason ilman stimulointia siten, että potilas käyttää
neljän viikon ajan vyöllä pidettävää RestoreSensorlaitteen akkua, joka rekisteröi vartalon asennot ja
liikkeet. Implantoinnin jälkeen on toinen neljän
viikon mittausjakso.
Gatzinsky ja Arnesen uskovat, että anturilla
varustettujen selkäydinstimulaattoreiden käyttö
lisääntyy jatkossa. Hoito soveltuu erityisesti aktiivista elämää eläville ja potilaille, joilla on hyvät
mahdollisuudet palata työelämään.
– Hyvä esimerkki hoidon tehosta on eräs
potilaamme, joka pystyi aloittamaan osa-aikatyöt
oltuaan sairauden vuoksi kymmenen vuotta pois
työelämästä. RestoreSensor
Medtronicin uusin selkäydinstimulaatioon tarkoitettu pulssigeneraattori, joka pystyy säätelemään stimulaation voimakkuutta
automaattisesti potilaan liikkeiden ja vartalon asennon mukaan.
E
97 prosenttia potilaista on tyytyväisiä
­selkäydinstimulaation automaattiseen säätelyyn ja suosittelisi sitä muille vastaavassa
­tilanteessa oleville. Se on erittäin tärkeä tieto.
Kliment Gatzinsky
Neurokirurgian erikoislääkäri Kliment Gatzinsky ja sairaanhoitaja Ing-Britt
Arnesen työskentelevät Sahlgrenskan yliopistollisessa sairaalassa
Göteborgissa.
Kliment Gatzinsky, specialist i neurokirurgi, och Ing-Britt Arnesen, sjuksköterska, båda på Sahlgrenska
Universitetssjukhuset i Göteborg.
| 17
Hyviä kokemuksia DBS:stä
epilepsian hoidossa
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa oltiin valmiina toimintaan,
kun julkistetut tutkimustulokset osoittivat syväaivostimulaatiohoidon (Deep Brain Stimulation, DBS) tuottavan hyviä tuloksia vaikeaa
­epilepsiaa sairastavilla potilailla.
– Olimme kuulleet puhuttavan DBS:n käytöstä hoitoresistentin epilepsian hoidossa jo silloin, kun
SANTE-tutkimusta aloiteltiin Yhdysvalloissa, ja
odotimme tuloksia jännityksellä, kertoo TAYS:n
neurokirurgian professori Juha Öhman, joka johtaa neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualoja.
Kun yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset osoittautuivat myönteisiksi, TAYS:ssa päätettiin tehdä
18 |
ensimmäinen toimenpide epilepsiapotilaalle maaliskuussa 2010. Tähän mennessä DBS-laite on
implantoitu yhteensä seitsemälle potilaalle.
– Tulosten erinomaisuus yllätti meidät. Kohtausten
määrä on vähentynyt huomattavasti kaikilla poti­
lailla ja myös voimakkuus on lieventynyt.
Kuudella ensimmäisellä potilaalla lääkitys on
voitu lopettaa kokonaan asteittain jonkin ajan
kuluttua toimenpiteestä. Seitsemännen potilaan
toimenpiteestä on kulunut niin vähän aikaa, ettei
tulosta voi vielä arvioida.
Uusi elämä
Eräs potilaista on kertonut televisiossa saaneensa
toimenpiteen ansiosta uuden elämän. Kyseessä on
parikymppinen nainen, jolla oli vuorokaudessa
20–100 voimakkuudeltaan vaihtelevaa epilepsiakohtausta. Miehensä kanssa omakotitalossa asuva
nainen ei lopulta voinut edes hakea postia 20 metrin päässä olevasta postilaatikosta, koska pelkäsi
saavansa kohtauksen.
Toimenpiteen jälkeen hänellä on vain muutama yksittäinen kohtaus päivässä – ja myös täysin
Tulosten erinomaisuus yllätti
meidät. Kohtausten määrä
on vähentynyt huomattavasti
­kaikilla potilailla ja myös
­voimakkuus on lieventynyt.
E LY H Y E S T I :
Lars Søndergaard
Tamperelainen professori Juha Öhman kuuluu
­epilepsian DBS-hoidon edelläkävijöihin Pohjoismaissa.
Tanskalaistutkimuksen vertailussa TAVI ja SAVR:
Katetritekniikan avulla kehitetään uusia
­hoitostrategioita
SANTE-tutkimus
Stimulation of the Anterior Nucleus of the Thalamus for Epilepsy.
Yhdysvaltalaiseen tutkimukseen osallistui 110 potilasta 17 keskuksesta. Tutkimuksen mukaan etummaisten talamustumakkeiden molemminpuolinen sähköstimulaatio vähensi kohtaustiheyttä merkittävästi
epilepsian lääkehoitoon reagoimattomilla potilailla.
Ennen hoidon aloittamista potilasryhmissä esiintyi keskimäärin 18
kohtausta kuukaudessa. Kahden vuoden stimuloinnin jälkeen määrä
oli vähentynyt keskimäärin 56 prosenttia ja 13 prosentilla potilaista oli
ollut yli kuuden kuukauden mittainen kohtaukseton jakso.
E
kohtauksettomia päiviä. Elämä on yllättäen täynnä
uusia mahdollisuuksia, ja pariskunta uskaltaa jo
haaveilla perheenlisäyksestä.
Tiimityö on tärkeää
DBS-hoito hyväksyttiin Euroopassa 1.12.2010 tukihoidoksi kohtaustiheyden harventamiseen aikuispotilailla, joilla on diagnosoitu paikallisalkuinen
epilepsia, johon voi liittyä toissijaisesti yleistyviä
kohtauksia, kun kohtauksia ei saada kuriin epilepsi­
alääkityksellä. Öhman arvelee, että Suomessa tarvitaan vuosittain reilut kymmenen toimenpidettä.
Epilepsiapotilaille kokeillaan ensin lääkitystä, ja
potilaat joutuvatkin usein kokeilemaan monia eri
lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä. Jos oireita ei saada
hallintaan lääkkeillä, selvitetään, voidaanko kohtauksia aiheuttava aivoalue poistaa kirurgisesti tai
onko vagushermon stimulointi varteenotettava
vaihtoehto. Jos näillä menetelmillä ei saada riittävää hoitotasapainoa tai ne eivät sovellu potilaalle,
DBS voi olla viimeinen oljenkorsi.
– Meillä TAYS:ssa epilepsiapotilaiden tutkimuksesta vastaa erinomainen epilepsiatiimi, jossa
on kokeneita neurologeja. Monilla potilailla on
vagushermostimulaattori. Kaikille potilaille, joille
harkitaan DBS-hoitoa, tehdään psykiatrinen, neuropsykologinen ja neurokirurginen tutkimus. On
hienoa, että koko tiimi voi seurata potilaiden tilannetta jatkuvasti.
Sama tiimi vastaa kaikista DBS-hoitoa saavista
potilaista hoidon käyttöaiheesta riippumatta.
Epilepsian lisäksi menetelmällä hoidetaan esimerkiksi Parkinsonin tautia tai joitakin psyykkisiä sairauksia.
– Vaikka diagnoosit ovat erilaisia, itse toimenpiteet ovat melko samankaltaisia. Siksi on hyvä,
että sama tiimi tekee kaikki toimenpiteet. Kyseessä
on vaativa toimenpide, joka edellyttää runsaasti
osaamista. Voimme hyödyntää karttunutta kokemustamme ja opimme joka kerta jotain uutta. Kun
menetelmällä hoidettujen potilaiden määrä kasvaa, saamme myös paremmin tietoa mahdollisista
haittavaikutuksista. Noin 1,5 vuotta sitten aloitetussa tanskalaistutkimuksessa verrataan aorttaläppäimplantin asentamista katetrimenetelmällä (Transcatheter Aortic Valve
Implantation, TAVI) ja perinteisellä kirurgisella menetelmällä (Surgical Aortic Valve Replacement, SAVR) vaikeasta aorttastenoosista kärsiville potilaille.
– Olemme huomanneet, että TAVI on turvallinen
tekniikka, johon liittyy vain vähän komplikaatioita,
sanoo ylilääkäri Lars Søndergaard Kööpenhaminan
Rikshospitalet-sairaalan kardiologiselta klinikalta.
Kuolleisuus on vuoden jälkeen vain 2,5 prosenttia.
Hoito on myös osoittautunut tehokkaaksi, sillä monien
potilaiden tila on parantunut merkittävästi.
Vuoden 2011 loppuun mennessä 280 yli 70-vuotiasta potilasta satunnaistetaan tutkimusryhmiin, joita seurataan viiden vuoden ajan.
– Yhden vuoden kuluttua analysoimme ensisijaiset
päätetapahtumat, joita ovat kuolemantapaukset kaikista syistä, sydäninfarktit ja aivohalvaukset. Tulokset eivät
ole vielä selvillä, mutta uskon, että TAVI-menetelmän
riskit ovat potilaan kannalta huomattavasti pienemmät.
Odotamme, että TAVI-ryhmässä osuus on noin viisi prosenttia ja SAVR-ryhmässä 15 prosenttia.
Medtronic Community Platform
– osaamisen jakamista verkossa
Medtronic Community Platform on terveydenhuollon
ammattilaisille, hankkijoille ja muille asianosaisille suunnattu verkkoyhteisö. Palvelu aloitettiin 10.3.2011 järjestämällä virtuaalinen Pain360-kipusymposiumi, jossa oli kaksi
ulkopuolista puhujaa. Symposiumin jälkeen yhteydenpitoa
on jatkettu Twitterin välityksellä. Tarkoitus on edistää keskustelua ja ajatustenvaihtoa uusien hoitosuuntausten, terveystaloudellisten näkökulmien ja tekniikan tiimoilta.
Lisätietoja on osoitteessa www.pain360.eu
CareLinkillä 40 000 potilaskäyttäjää Euroopassa
Termien selitykset
Hoitoresistentti: vaikeasti hoidettava, ei reagoi hoitoon.
Paikallisalkuinen epilepsia: kohtaukset saavat alkunsa tietystä aivojen osasta.
Paikallisalkuinen sekundaarisesti yleistyvä epilepsia: kohtaukset alkavat tietystä aivojen osasta mutta leviävät
koko aivojen laajuisiksi.
Medtronicin CareLink® Network on verkkopohjainen
järjestelmä, jota käytetään sydänimplanttipotilaiden
etäseurantaan. Seuranta tapahtuu pääasiassa kotiympäristössä, mikä lisää potilaiden mielenrauhaa ja
parantaa elämänlaatua. CareLinkiä käyttävien potilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Euroopassa heitä on nyt
40 000, mikä osoittaa, että CareLink on eniten käytetty
etäseurantajärjestelmä Euroopassa.
Lasten skolioosin hoito
kehittyy vauhdilla
TYKS:n lastenklinikalla kootaan rekisteriä selkäongelmien takia hoidettavista lapsipotilaista. Rekisteriin kerätään radiologisten t­ utkimustulosten,
komplikaatioiden ja kirurgisten tekniikoiden lisäksi tietoja potilaan
­elämänlaadusta. Selkäkirurgi Ilkka Heleniuksen mukaan pediatrinen
selkäkirurgia kehittyy nyt kiivaammin kuin koskaan aikaisemmin.
– Rekisteri on tällä hetkellä ainoa selkäongelmien
takia hoidettujen lapsipotilaiden rekisteri Suomessa.
Se on arvokas apuväline, jonka avulla voimme
kerätä jälkikäteen luotettavia tietoja, Helenius
sanoo. Röntgenkuvien ja komplikaatiotietojen
lisäksi tärkeä osa rekisteriä ovat potilaiden elämän­
laatua koskevat tiedot.
täin IMAST 2011- ja SRS 2011 kongresseihin artikkelin, jossa vertailemme vaikean skolioosin hoidossa käytettäviä selkäkirurgisia tekniikoita.
Voimme myös koota rekisteristä tietoja, joista on
hyötyä muille kirurgeille ja tieteellisille yksiköille.
Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi pelkistä pedikkeliruuveista koostuvan rakenteen edut selän epämuodostumien ja skolioosin hoidossa.
Elämänlaatu puntarissa
– Haastattelemme kaikki meillä selkäleikkauksessa
olleet potilaat käyttäen apuna SRS-24-elämän­
laatu­kyselylomaketta. Potilas vastaa kysymyksiin
ennen leikkausta, heti leikkauksen jälkeen ja vielä
kuuden ja 24 kuukauden kuluttua leikkauksesta.
Näin saamme kokonaiskuvan siitä, miten potilas ja
hänen perheensä kokevat selkäleikkauksen ja sen
tulokset.
– Rekisterin avulla voimme myös vertailla erilaisia selkäkirurgian tekniikoita. Lähetimme äsket-
Hoidetaan koko potilasta
– Selkäkirurgia kehittyy kiivaasti, ja erityisesti ped­
ia­t­riset sovellukset ovat murrosvaiheessa. Nykyään
näemme potilaan kokonaisuutena, emmekä keskity
vain selkärankaan. Siinä suhteessa ajattelutapamme
on muuttunut viimeisten 10 vuoden aikana.
– Viimeisten 10 vuoden aikana on myös kehitetty
täysin uusia hoitomuotoja, esimerkiksi pedikkeliruuvitekniikka vaikean skolioosin hoitoon ja erilaisia
selkänikaman poistomenetelmiä. Jälkim­mäisessä
menetelmässä voidaan lyhentää selkärankaa poistamalla yksi tai useita selkänikamia takaapäin.
Uusien tekniikoiden avulla voimme tehdä sellaista,
mikä on ennen ollut mahdotonta.
– Pedikkeliruuvien kaltaiset instrumentit ovat
mullistaneet selkärangan epämuodostumien korjaus­
leikkaukset täysin. Nyt voimme tehdä leikkauksen
selän puolelta, joten meidän tarvitsee enää harvoin
leikata etupuolelta, kuten rintakehän kautta.
– Monia uusia tekniikoita on myös otettu kliiniseen käyttöön hyvin nuorilla skolioosipotilailla,
jotka kasvavat vielä paljon. Tämän ansiosta
­olemme voineet hoitaa paremmin joitakin erittäin
vakavia sairauksia, jotka saattavat tietyissä tapauksissa johtaa jopa ennenaikaiseen kuolemaan.
– Haluan mainita erityisesti Vertical Expandable
Prosthetic Titanium Rib (VEPTR) -menetelmän,
jonka avulla lapsen rintakehää laajennetaan keuhkotilavuuden lisäämiseksi ja hengityksen helpottamiseksi. Yritämme välttää toistuvia leikkauksia
lapsipotilailla. Tässä SHILLA™-tekniikasta voi olla
suuri apu, sillä sen ansiosta lapsi voi kasvaa rauhassa, eikä leikkauksia tarvitse tehdä niin usein.
– Olemme odottaneet innolla tankoja, jotka
kasvavat potilaan mukana ja joita voidaan pidentää ulkoa käsin kaukosäätimen avulla. Markkinoilla
on jo joitakin tällaisia järjestelmiä, ja uskon, että ne
tuovat monia muutoksia erittäin nuorten skolioosi­
Tiivis yhteistyö
­insinöörien kanssa
on ­tärkeää, jotta
saamme tietää, ovatko
ideamme toteuttamiskelpoisia. Yhteistyö
valmistajien kanssa
on suurin ­toivomme
tällä ­hoitoalalla.
TYKS:n lastenklinikan selkäkirurgi Ilkka Helenius
20 |
E POIMINTOJA
Medtronicin CD Horizon® Legacy
järjestelmän viides sukupolvi.
Medtronic on ostanut Jolife AB:n
Vuonna 2000 perustettu Jolife AB kehittää ja ­valmistaa
LUCAS-paineluelvytyslaitteita, jotka on tarkoitettu
­sydänpysähdyspotilaiden elvytykseen. Yrityksen
­pääkonttori on Lundissa, ja yritys työllistää yhteensä
21 henkeä. Jolifesta tulee osa Medtronicin PhysioControl-tytäryhtiötä, joka tarjoaa elvytyksen ja
hengenpelastuksen apuvälineitä ensivaste- ja
­ensihoitohenkilöstölle.
Ny mjukvara till Reveal® MRI
Under våren lanseras en helt ny mjukvara till Reveal
MRI. Den nya mjukvaran FullView erbjuder:
• Helpompi implantointi
• Paremmat tunnistusominaisuudet
• Pidemmät potilaan aktivoimat jaksot
• Helpompi seuranta ja tietojen analysointi
• Monipuolisemmat tulostusmahdollisuudet
potilaiden hoitoon. Samalla, kun potilaan epämuodostuma korjaantuu, hänen selkärankansa
voi kasvaa rauhassa ilman puolivuosittaisia uusintaleikkauksia.
Myös ruuvin kanta on muotoiltu hyvin, joten se ei
pääse väljentymään, kun tangot lukitaan paikoilleen
kiinnitysruuveilla.
Uuden sukupolven edut
– Kokemusteni perusteella Medtronic on aktiivinen
ja merkittävä lapsuusiän skolioosin hoitomuotojen kehittäjä. Tiivis yhteistyö insinöörien kanssa on
tärkeää, jotta saamme tietää, ovatko ideamme
toteuttamiskelpoisia. Uskon, että yhteistyö valmistajien kanssa on suurin toivomme tällä hoitoalalla.
– Tähän asti olemme keskittyneet korjaamaan
selkärankaa ja epämuodostumien aiheuttamia
keuhko-­ongelmia. Nyt on aika ottaa seuraava askel
ja selvittää, miten tämä vaikuttaa vatsaontelon
­elimiin. Yhteistyö valmistajien kanssa tärkeää
Ilkka Helenius kuuluu työryhmään, joka arvioi
Medtronicin CD Horizon® Legacy järjestelmän viidettä
sukupolvea.
– Uusi sukupolvi tuo mukanaan useita etuja.
Implanttien pienemmästä koosta hyötyvät etenkin hyvin nuoret potilaat. Voimme käyttää eri
materiaaleista valmistettuja osia yhdessä, joten
mahdollisuutemme hoitaa erilaisia epämuodostumia ovat parantuneet huomattavasti. Uusien
pedikkeliruuvien kierteet ovat erittäin tehokkaita
ja kiinnittävät ruuvin nikamaan erinomaisesti.
IN.Pact – lyhyellä hoidolla pitkäkestoisia
tuloksia verisuonisairauksien yhteydessä
In.Pact-pallokatetrit on päällystetty laajalti ­testatulla
paklitakselilla. Valikoimaan kuuluu kolme erikokoista
pallokatetria: In.Pact Amphirion (ohjainvaijeri 0,014” ),
In.Pact Pacific (ohjainvaijeri 0,018”) ja In.Pact Admiral
(ohjainvaijeri 0,035”). Kattava valikoima m
­ ahdollistaa
anatomisilta ominaisuuksiltaan ­vaihtelevien
­verisuonten hoidon.
| 21
Malmössä tarjolla
maailmanluokan
FESS-koulutusta
Ruotsi kuuluu rinosinuiitin hoidon edelläkävijöihin.
Poskionteloiden tähystyskirurgiaa (FESS) edeltää aina
lääkehoito, mutta muuten ei ole olemassa yhtenäisiä
kansainvälisiä suosituksia siitä, milloin ja miten
kirurginen toimenpide suoritetaan. Malmössä
­toimiva Skånen yliopistollinen sairaala (SUS) tarjoaa
Pohjoismaiden arvostetuimpiin kuuluvia poskiontelo- ja
nenäkirurgian kursseja, joissa oppejaan jakavat ansi­
oituneet, maailmanlaajuisesti tunnetut luennoitsijat.
Pernilla Sahlstrand Johnson on mukana järjestämässä FESS-koulutuksia Malmössä
toimivan Skånen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla.
Malmön ensimmäinen FESS-koulutus järjestettiin
vuonna 1995 sittemmin edesmenneen Gustaf
Fernströmin aloitteesta. Nykyään kurssien järjestämisestä vastaavat rinologit Pernilla Sahlstrand
Johnson, Stefan Freccero ja Ami Larsson sekä yliopiston lehtori Magnus Jannert.
– Koulutuksen korkean tason ylläpitämiseksi kutsumme luennoitsijoiksi pääasiassa poskiontelo- ja
nenäkirurgian maailmanluokan huippuosaajia.
Edellisessä, marraskuussa 2010 pidetyssä koulutuksessa vierainamme olivat Peter J. Wormald ja
Claus Bachert. Vierailevina luennoitsijoina ovat käyneet myös Steven Schaefer, Wolfgang Draf, Bill
Bolger, David Kennedy, Paolo Castelnuovo ja Wytske
Fokkens, kertoo kurssien järjestämisestä vastaava
Pernilla Sahlstrand Johnson.
Kursseille tulee osallistujia kaikista Pohjoismaista.
Osallistujat ovat pääasiassa kokeneita poskiontelokirurgeja, mutta kursseille osallistuu myös erikoistuvia
lääkäreitä. Koulutus kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijaa kaikkialta Pohjoismaista, joten se on erinomainen tilaisuus osallistujien väliseen kokemusten ja
osaamisen vaihtoon. Tätä seikkaa osallistujat
arvostavat vähintäänkin yhtä paljon kuin luentoja.
Kurssin aikana tehdään potilastoimenpiteitä, jotka
kuvataan ja lähetetään videoyhteydellä reaaliajassa
luentosaliin. Malmössä vahvaan koulutusperintee-
22 |
Poskiontelokirurgian nouseva suuntaus on
­navigointilaitteiden käytön yleistyminen.
Navigointimenetelmät ovat erittäin hyödyllisiä
koulutuksessa ja parantavat turvallisuutta
­toimenpiteiden aikana.
seen yhdistetään uudenaikaiseen tekniikkaan tehtäviä investointeja. Leikkaussalit on suunniteltu koulutuksia silmällä pitäen siten, että kirurgiset toimenpiteet voidaan videoida ja lähettää kaikkialle maailmaan.
Poskiontelontulehduksia esiintyy hieman yli 10
prosentilla Euroopan väestöstä. Tauti on yleisin
keski-ikäisten keskuudessa. Skånen yliopistollisen
sairaalan Malmön ja Lundin toimipisteiden korva-,
nenä- ja kurkkutautien klinikoilla suoritetaan vuosittain 500 nenän ja sivuonteloiden toimenpidettä,
joista valtaosa tehdään päiväkirurgisesti. Sahlstrand
Johnson kertoo, että mini-invasiivisten toimenpiteiden tekniikat ja instrumentit kehittyvät jatkuvasti,
mikä helpottaa poskiontelontulehduksista kärsivien
potilaiden hoitoa.
– Poskiontelokirurgian nouseva suuntaus on
navigointilaitteiden käytön yleistyminen. Navigointi­
menetelmät ovat erittäin hyödyllisiä koulutuksessa
ja parantavat turvallisuutta toimenpiteiden aikana,
joten käytämme laitteita mahdollisimman paljon.
Sahlstrand Johnson osallistuu myös tutkimustyöhön, ja syyskuussa hän väittelee kaksiosaisesta tutkimuksesta. Ensimmäinen osa käsittelee poskiontelontulehduksen vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Toisessa osassa pyritään tarkentamaan
rinosinuiitin diagnostiikkaa dopplerkaikukuvauksen
avulla. Lisäksi hän on ehtinyt jo varata luennoitsijat
seuraavaan koulutukseen, joka järjestetään 18.–19.
marraskuuta 2012. Tuolloin Heinz Stammberger ja
James Palmer puhuvat FESS-tekniikan kehityksestä
viime vuosikymmenen aikana sekä tulevaisuuden
tekniikoista. Termien selitykset
FESS: (Functional Endoscopic Sinus Surgery) nenän ja
sivuonteloiden tähystysleikkaus.
MicroFrance-instrumenttien pitkä
käyttöikä puhuu puolestaan
Lääketieteen tohtori Igor Niechajev kuuluu Ruotsin
eturivin asiantuntijoihin nenän muotoiluleikkauksissa. Hän johtaa Lidingökliniken-klinikkaa, joka on
plastiikkakirurgiaan erikoistunut, laillistettu pienois­
sairaala. Niechajev on tehnyt 25-vuotisen lääkärinuransa aikana yli 1 800 nenän muotoilutoimenpidettä ja kirjoittanut aiheesta useisiin kansainvälisiin julkaisuihin. Hän aloitti työuransa vuonna
1985 ja matkusti muun muassa Ranskaan erikois­
tuakseen ja hioakseen kirurgisia taitojaan.
– Ranskassa kuulin ensimmäistä kertaa
MicroFrance-tuotteista, jotka olivat jo silloin tunnettuja korkeasta laadustaan ja hyvästä hinta-laatusuhteestaan. Päätin ostaa rinoplastiikkasarjan
(nenän leikkauksiin tarvittavia erikoisinstrumentteja) itselleni viemisiksi palatessani Ruotsiin. Olin
niin tyytyväinen instrumentteihin, että täydensin
valikoimaa sittemmin vielä yhdellä sarjalla.
Instrumenttien korkean laadun säilymisestä ei ole
epäilystäkään, sillä olen käyttänyt samaa instrumenttikokoelmaa 25 vuoden aikana yli 1 800 toimen­
piteessä.
Lidingökliniken-klinikalle tulee potilaita kaikkialta Ruotsista esteettistä ja rekonstruktiivista
plastiikkakirurgiaa varten. Esimerkiksi monet
Ruotsissa asuvat, Lähi-idän maista kotoisin olevat
naiset ja miehet kääntyvät Lidingöklinikenklinikan puoleen saadakseen länsimaisemman ja/
tai paremman näköiseksi muotoillun nenän.
Uudenaikaisten varusteiden ja maailman johtavien valmistajien laadukkaimpien lääkinnällisten
tuotteiden käyttö on itsestään selvää Niechajeville
ja hänen kollegoilleen. Klinikalla tehdään myös
tutkimustyötä, joka koskee esimerkiksi vaikeiden
nenän muotoiluleikkausten tekniikoita. – MicroFrance-instrumenttien korkean laadun säilymisestä ei ole epäilystäkään, sillä olen käyttänyt samaa
instrumenttikokoelmaa 25 vuoden aikana yli 1 800 toimenpiteessä, kertoo Igor Niechajev, joka kuuluu Ruotsin
johtaviin nenän muotoiluleikkausten asiantuntijoihin.
Laadukkaiden instrumenttien toimittaja
MicroFrance kuuluu pienehköihin instrumenttivalmistajiin,
jotka laajentavat toimintaansa ja valtaavat uusia markkina-alueita
Euroopassa arvostettujen ja tunnetusti laadukkaiden tuotteidensa ansiosta. Vuonna 1970 perustettu ranskalaisyritys on
ollut vuodesta 1999 lähtien täysin Medtronicin omistuksessa.
MicroFrancella on tällä hetkellä reilut sata työntekijää, ja vuoden
2010 liikevaihto Euroopan markkinoilla oli 11,3 miljoonaa dollaria.
MicroFrance on Ranskassa laparoskopiainstrumenttien
markkina­johtaja 90 prosentin markkinaosuudella. Yrityksen
osuus muiden instrumenttien markkinoista on 50 prosenttia.
E
Medtronicin yhteyshenkilöt korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitoalalla
Torben Hviid
Jesper Møller
Kaisu Mäntynen
Andreas JORFORS
Monica Diana hiller
Tuoteasiantuntija, korva-,
nenä- ja kurkkutaudit.
KeboMed, Tanska.
Myyntipäällikkö ja
tuoteasiantuntija,korva-, nenäja kurkkutaudit.
KeboMed, Tanska
Tuoteasiantuntija, korva-, nenäja kurkkutaudit.
Medtronic, Suomi.
Tuoteasiantuntija, korva-, nenäja kurkkutaudit.
Medtronic, Ruotsi.
Tuoteasiantuntija, korva-,
nenä- ja kurkkutaudit.
MediStim KirOp, Norja.
| 23
Lähettäjä:
Medtronic Finland Oy
PL 230, 00811 Helsinki
Hitsaajankatu 20
00810 Helsinki
EUreka – verkkoportaali
lääketieteellisen tekno­
logian innovaatioille
onic EUreka
Medtronic EUreka on eurooppalainen verkkopohjainen portaali, jonka
tarkoituksena on edistää lääketieteellisen teknologian innovaatioiden
kehittämistä. EUreka tarjoaa eurooppalaisille lääkäreille ja k­ eksijöille
­helppokäyttöisen ja sujuvan kanavan, jonka kautta he voivat jakaa
­ideoitaan ja antaa ne asiantuntijoiden arvioitaviksi.
Portaali luo edellytykset Medtronicin ja keksijöiden
tiiviille yhteistyölle uusien tuotekonseptien kehit­
tämisen ja markkinoinnin kautta. Tuloksena syntyvät tuotteet saattavat parantaa potilaiden elämänlaatua kaikkialla maailmassa.
– Medtronic haluaa edistää lääketieteellisen
teknologian innovaatioita EUrekan avulla. Odo­
tamme innolla yhteistyötä eurooppalaisten keksijöiden kanssa sekä uusien, hoitoa kokonaisuudessaan
parantavien hoitomenetelmien kehittämistä yhdessä,
sanoo Mette-Marie Harild, Medtronicin Vice President
North East Europe.
Arviointiprosessi
Medtronic EUreka -portaaliin lähetetyt ideat annetaan pienen asiantuntijaryhmän arvioitaviksi,
joten idean keksijä voi olla varma arvioinnin puolueettomuudesta. Arviointiprosessi perustuu joh-
donmukaiseen strategiaan, jonka ansiosta kaikkialta Euroopasta lähetetyt ideat voidaan arvioida
suhteessa Medtronicin kaikkiin hoitoaloihin liittyviin tarpeisiin.
Idean keksijä saa alustavan päätöksen kolmen
kuukauden kuluttua idean jättämisestä arvioitavaksi. Jos arvioinnissa todetaan, ettei idea ole
sovellettavissa Medtronicin toimintaan, idea voidaan siirtää keksijän suostumuksella MD Startin
arvioitavaksi. MD Start on riippumaton sveitsiläinen lääketieteellisen teknologian kehittäjä. Kaksio­
saisen prosessin tarkoitus on tarjota keksin­nöille
parhaat mahdollisuudet tulla arvioiduiksi.
– Olemme varmoja, että tästä hankkeesta saadaan hyviä tuloksia. Näin voimme edistää lääketieteellistä tekniikkaa. Useat mullistavat, nykyään
maailmanlaajuisesti käytetyt hoidot ovat eurooppalaisten lääkäreiden keksintöjä, Harild sanoo.
Haluamme kehittää yhdessä eurooppalaisten
­keksijöiden kanssa uusia hoitomenetelmiä, jotka
­voivat parantaa hoitoa kokonaisuutena.
Mette-Marie Harild
www.medtronic.fi
Eurooppalaisia innovaatioita
Lääketieteellisen teknologian kehittämisellä on
­pitkät perinteet Euroopassa. Esimerkiksi ensimmäinen implantoitava sydämentahdistin kehitettiin
Ruotsissa vuonna 1958 ja ensimmäinen koronaariangioplastia suoritettiin Sveitsissä vuonna 1977.
Lisäksi ensimmäinen koko välilevyn korvausleikkaus
tehtiin Saksassa vuonna 1989 ja ensimmäiset perkutaaniset läpän korvaustoimenpiteet tehtiin 2000luvun alkupuolella Ranskassa ja Isossa-Britanniassa.
EUreka-portaali otettiin käyttöön marraskuussa
2010, ja portaaliin saapui ensimmäisten kuukausien aikana yli 60 ideaa. Ehdotuksia saapui lähes
kaikista Euroopan maista, ja edustettuna olivat
kaikki Medtronicin liiketoiminta-alueet. Ota yhte­yttä,
jos haluat lähettää ideasi arvioitavaksi!
Lue lisää osoitteessa www.MedtronicEUreka.com.