Muistetaanko muistisairaan ravitsemus –kotihoidon keinoja ravitsemuksen toteutumiseen Eeva-Liisa Salminen Muistikoordinaattori Terveydenhoitaja amk, Helsingin kaupunki /kotihoito Aluevastaava Suomen muistiasiantuntijat Kotihoitoa Helsingissä •  Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa on vuosittain 16 000 asiakasta •  Arviolta noin puolella heistä on jonkin asteinen muistihäiriö •  1,7 miljoonaa kotikäyntiä/vuosi (lähihoitajat, perushoitajat, sairaan- ja terveydenhoitajat, lääkärit, kotiavustajat, kodinhoitajat, muistikoordinaattorit, haavahoitajat, ravitsemusterapeutit ja toimintaterapeutit) Kotihoitoa Helsingissä 2 •  Kotihoidossa toimii: - 5 muistikoordinaattoria - 4 toimintaterapeuttia - 2 haavahoitajaa - 2 osa-aikaista ravitsemusterapeuttia - kotihoidon käytettävissä on 12 fysioterapeutin työpanos Kotihoidon erityistyöntekijöiden asiantuntemus ja osaaminen on koko kotihoidon asiakkaiden, omaisten ja henkilöstön käytettävissä Kotihoitoa Helsingissä 3 •  Kotihoito muodostuu kuudesta palvelualueesta, jotka jakautuvat yhteensä 69 lähipalvelualueeseen •  Helsingissä kotihoidon tiimejä on yhteensä 143 ja kussakin tiimissä on keskimäärin 12 työntekijää •  Kotihoito järjestää asiakkaittensa tarvitsemat tukipalvelut ostopalveluna •  Ravitsemukseen liittyviä tukipalveluja ovat ateriaja kauppapalvelu sekä menumat (ateriaautomaatti) Kotihoitoa Helsingissä 4 •  Jokaisen asiakkaan ravitsemuksen erityispiirteet ja ravitsemuksen toteutuminen tulee kartoittaa, suunnitella ja kirjata hoitosuunnitelmaan (HoSu) (kotihoidon ohjeistus) •  Ravitsemuksen toteutumista tulee seurata ja arvioida jokaisen käynnin yhteydessä •  Lisäksi hoitosuunnitelmaan tulee kirjata jokaisen asiakkaan kohdalla liikunta, lääkehoito sekä niiden toteutuminen ja asiakkaan muut hoidon ja avun tarpeet (kotihoidon ohjeistus) Kotihoitoa Helsingissä 5 •  Kirjaaminen tapahtuu hoitosuunnitelmassa tarpeiden kautta, näin se ”ohjaa” hoitajaa tarkastelemaan ja arvioimaan asiakkaan hoidon toteutumista päivittäin •  Ravitsemuksen osalta käytössä on MUST- ja MNA –arviointilomakkeet, mutta niiden käyttö ei ole tällä hetkellä systemaattista •  Lisäksi käytössä on apulomakkeet ruokailunseurantalomake ja ruokapäiväkirja (linkki HoSu:n) •  Myös käytössä oleva kotihoidon RAI ohjaa ravitsemuksen arviointiin Ravitsemuksen toteutumisen solmuja kotihoidossa •  Asiakas: –  Muistisairaudesta johtuen asiakas ei välttämättä koe tarvitsevansa apua ravitsemuksen toteutumisessa Asiakas -> hoitaja -> avun tarve -> ravitsemuksen toteutuminen –  Nälän ja janon tunne heikkenee iän myötä –  Nälän tunnetta heikentää myös vähäinen ulkoilu, liikunta, aktiivisuus ja sosiaalisuus –  Kotihoito ei enää laita ruokaa asiakkaan kotona; tuoksu -> nälän tunne Ravitsemuksen toteutumisen solmuja..2 –  Einekset eivät vastaa maultaan kotiruokaa eivätkä useinkaan maistu. Lisäksi einesten käyttöä rajoittaa ”uskomukset” etteivät ne vastaa kotiruokaa ja ruoka tulee valmistaa itse –  Näläntunne ja ruokailuajankohta (hoitajan avustamana) eivät osu kohdalleen Ravitsemuksen toteutumisen solmuja..3 •  Organisaatio –  Asiakas itse ei pääse useinkaan kauppaan valitsemaan ostettavia tuotteita (kauppapalvelu) eikä ei voi vaikuttaa siihen mistä tuotteet tulevat (kilpailutus) –  Ateriapalvelu on keskitetty (kilpailutus) –  Mikäli palveluntuottaja on joku muu hintataso on korkeampi –  Lempiruokia tai erityistoiveita voidaan toteuttaa vain pienissä määrin Ravitsemuksen toteutumisen solmuja -hoitajien kommentteja 1 •  Haastavaa –  Asiakas ei tunne nälkää, kieltäytyy syömästä, ei anna lämmittää ruokaa tai puuttua mitenkään ravitsemukseen –  Oma ajankäyttö -> kiire -> pysähtyminen ruokailutilanteeseen –  Ruokien piilottelu, epäasiallinen säilytys -> miten toimia ”salapoliisina” loukkaamatta asiakasta hoitajien kommentteja 2 –  Miten turvata säännöllisen ravinnon ja nesteiden saanti –  Syökö asiakas lämmitetyn ruoan jos en ehdi jäämään seuraksi –  Mitä asiakas syö silloin kun on yksin kotona, vai syökö? (Huom! Yksin asuvat muistisairaat) –  Ruokailuajat, aterioiden jakautuminen (aamu ja päiväkäynti lähekkäin, iltakäynti myöhään) –  Tahaton laihtuminen –  Ahmijat –  Palvelujen ”jäykkyys” -> miten varmistaa esim. kauppakassin sisällön kulku jääkaappiin Hyväksi koettuja keinoja –  Asiakkaan tunteminen, tuttu hoitaja onnistuu ruokailutilanteessa paremmin –  Ruokahistorian ja mieliruokien tietäminen ja niiden huomioiminen ravitsemusta suunniteltaessa –  Raportointi ja yhteisesti sovitut tavoitteelliset käytännöt kotona –  Kiireettömyys, ruokailutilanteen rauhoittaminen –  Kaunis kattaus, houkuttelevat annokset, valmisruokien maustaminen, kastikkeet, lisäravinteet, välipalat (osalla) Hyvä ravitsemus tukee toimintakykyä •  Hyvä ravitsemustila on muistisairaan ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin perusedellytys •  Ravitsemustila voi heiketä liian vähäisen tai yksipuolisen syömisen vuoksi •  Ravitsemustilaan vaikuttavat yleiskunto, ruokahalu, muut sairaudet, lääkitys, erityisruokavaliot, hampaiden kunto, nielemiskyky ja ruoansulatuskanavan toiminta •  Ravitsemusongelmien havaitseminen ja ajoissa niihin puuttuminen ehkäisee toimintakyvyn laskua •  Ravitsemuksen tehostettua hoitoa tulee pitää yhtä tärkeänä kuin lääketieteellistä ja muuta hoitoa Hyvä ravitsemus tukee toimintakykyä…2 •  Hyvä ravitsemustila mahdollistaa omalta osaltaan jatkamaan omannäköistä elämää omassa kodissa •  Ruokailun tulisi olla mielihyvää tuottava kokemus •  Parhaimmillaan ruoka tuo mielleyhtymiä, virkistää muistia, tuottaa yhteisiä keskustelun aiheita ja mahdollistaa myös muistisairaan ihmisen osallistujuuden Muistisairaan ravitsemuksen tukeminen kotihoidossa •  Yksilöllisyys /asiakaslähtöisyys –  Ruokahistorian selvittäminen asiakkaalta ja omaisilta mieliruoat, ruokailutavat, juhlapyhien viettoon liittyvät traditiot sekä ruoan merkitys asiakkaan elämässä -> näiden huomioiminen ravitsemuksessa –  Asiakaslähtöisen ravitsemustavan toteutumisen valinta (ateriapalvelusta kylmä/ lämmin ateria, ruoan koostumus, menumat, einekset, omaisten osuus…) Tukemisen keinoja 2 –  Muiden perussairauksien huomioiminen –  Suun ja hampaiden hoidosta huolehtiminen (suun hoidon abc –ohjeita kotihoidon asiakkaan suunhoitoon) –  Ravitsemustilan arviointi ja lähtöpaino –  Tuttu hoitaja ja yhteiset käytäntöjen sopiminen tiimissä (erityisesti haastavat asiakkaat) –  Yhdessä tehden, asiakas mukaan ruoan lämmittämiseen, pöydän kattamiseen, kauppaja ateriapalvelutilauksen tekemiseen Tukemisen keinoja 3 •  Ruokailutilanne: –  Kiireettömyys, läsnäolo –  Vuorovaikutus –  Rauhallinen ympäristö –  Hyvä valaistus ja ruokailuasento –  Selkeä kaunis kattaus (ruoka lautaselle) –  Annoskoko ja selkeys –  Ruokailupaikan valinta, ei vuoteessa mikäli asiakas kykenee tulemaan pöytään Tukemisen keinoja 4 •  Ruokailussa auttaminen –  Omatoimisuuden tukeminen –  Hoitaja istuu seuraksi –  Mallin näyttäminen, ruokailuun ohjaaminen ja tarvittaessa avustaminen •  Ravitsemuksen toteutumisen seuranta –  Riittävän syömisen ja juomisen varmistaminen •  Ruoan tarjoaminen aina kotikäyntien yhteydessä, vaikka asiakas kertookin juuri syöneensä •  Välipalaja esille, jääkaappiin valmiita voileipiä Tukemisen keinoja 5 –  Aterioiden ja ruoka-aineiden kulutuksen seuraaminen •  Voiko roskista päätellä jotain •  Tuoksuuko ruoka, onko hellanlevy lämmin, syökö naapuri asiakkaan ruoat, häviääkö esille jätetyt välipalat ja juomiset •  Omaisen havaintojen hyödyntäminen –  Jääkaapin sisällöstä huolehtiminen •  Päiväykset, vanhentuneet ruoat mitä sisältää (ateriapalvelun kippoja monia jääkaapissa ilman päivämäärää esim. jälkiruoat, salaatit jne.) –  Paino seuranta ja sen muutoksiin reagoiminen Tukemisen keinoja 6 –  Mikäli laihtumista  energiatiheä ruokavalio, lisäravinteet –  Monipuolisuus, ruokatarvikkeiden valinta / vaihtelu, ei tilata aina samoja tuotteita Jos ateriapalvelun ruokia menee roskikseen ja jää syömättä, mietittävä muuta vaihtoehtoa On kallista haaskausta! Tukeminen pähkinäkuoressa •  •  •  •  •  Riittävän ruoan ja nesteiden saannin turvaaminen Yksilöllisyys, asiakkaan tunteminen, ruokahistoria Omatoimisuuden tukeminen, osallistujuus Painon seuranta ja muutoksiin reagoiminen Tarvittaessa lisää ravinnon energiatiehyttä ja käytä lisäravinteita •  Pysähtyminen ongelman ääreen, pohtiminen, yhteiset tavoitteelliset toimintatavat •  Omien toimintatapojen tarkasteleminen, vaihtoehtojen miettiminen •  Vuorovaikutus, heittäytyminen/ammatillisuus Tukeminen pähkinän kuoressa… 2 •  Moniammatillisuus: omaisten ja asiantuntijoiden hyödyntäminen •  Viriketoiminta, liikunta -> ruokahalu •  Koulutus: tiedon hankinta ja sen hyödyntäminen, •  Ravitsemusohjeiden hyödyntäminen •  Yksin asuvat erityisryhmä!! KIITOS! Lähteet •  Helsingin kaupungin ravitsemusterapeutit: Muistihäiriöpotilaan ravitsemus. •  Koskisuo, H. kotihoidon toimintasuunnitelma 2010 •  Engeström Y, Niemelä A-L, ym. Lupaava kotihoito 2009. •  Suominen, M, Finne-Soveri, H, ym. Ravitsemussuositukset ikääntyneelle. Valtioin ravitsemusneuvottelukunta. 2010 •  Vuori, U ja Heimonen, S (toim.).Tue muistisairaan ihmisen kotona asumista -opas ammattihenkilöstölle. 2007.