Eeva-Liisa Salminen, th, Muistetaanko muistisairaan ravitsemus

Muistetaanko muistisairaan
ravitsemus –kotihoidon keinoja
ravitsemuksen toteutumiseen
Eeva-Liisa Salminen
Muistikoordinaattori
Terveydenhoitaja amk,
Helsingin kaupunki /kotihoito
Aluevastaava Suomen
muistiasiantuntijat
Kotihoitoa Helsingissä
•  Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa on
vuosittain 16 000 asiakasta
•  Arviolta noin puolella heistä on jonkin asteinen
muistihäiriö
•  1,7 miljoonaa kotikäyntiä/vuosi
(lähihoitajat, perushoitajat, sairaan- ja
terveydenhoitajat, lääkärit, kotiavustajat,
kodinhoitajat, muistikoordinaattorit,
haavahoitajat, ravitsemusterapeutit ja
toimintaterapeutit)
Kotihoitoa Helsingissä 2
•  Kotihoidossa toimii:
- 5 muistikoordinaattoria
- 4 toimintaterapeuttia
- 2 haavahoitajaa
- 2 osa-aikaista ravitsemusterapeuttia
- kotihoidon käytettävissä on 12 fysioterapeutin
työpanos
Kotihoidon erityistyöntekijöiden
asiantuntemus ja osaaminen on koko
kotihoidon asiakkaiden, omaisten ja
henkilöstön käytettävissä
Kotihoitoa Helsingissä 3
•  Kotihoito muodostuu kuudesta palvelualueesta,
jotka jakautuvat yhteensä 69
lähipalvelualueeseen
•  Helsingissä kotihoidon tiimejä on yhteensä 143 ja
kussakin tiimissä on keskimäärin 12 työntekijää
•  Kotihoito järjestää asiakkaittensa tarvitsemat
tukipalvelut ostopalveluna
•  Ravitsemukseen liittyviä tukipalveluja ovat ateriaja kauppapalvelu sekä menumat (ateriaautomaatti)
Kotihoitoa Helsingissä 4
•  Jokaisen asiakkaan ravitsemuksen erityispiirteet
ja ravitsemuksen toteutuminen tulee kartoittaa,
suunnitella ja kirjata hoitosuunnitelmaan (HoSu)
(kotihoidon ohjeistus)
•  Ravitsemuksen toteutumista tulee seurata ja
arvioida jokaisen käynnin yhteydessä
•  Lisäksi hoitosuunnitelmaan tulee kirjata jokaisen
asiakkaan kohdalla liikunta, lääkehoito sekä
niiden toteutuminen ja asiakkaan muut hoidon ja
avun tarpeet (kotihoidon ohjeistus)
Kotihoitoa Helsingissä 5
•  Kirjaaminen tapahtuu hoitosuunnitelmassa
tarpeiden kautta, näin se ”ohjaa” hoitajaa
tarkastelemaan ja arvioimaan asiakkaan hoidon
toteutumista päivittäin
•  Ravitsemuksen osalta käytössä on MUST- ja MNA
–arviointilomakkeet, mutta niiden käyttö ei ole
tällä hetkellä systemaattista
•  Lisäksi käytössä on apulomakkeet
ruokailunseurantalomake ja ruokapäiväkirja
(linkki HoSu:n)
•  Myös käytössä oleva kotihoidon RAI ohjaa
ravitsemuksen arviointiin
Ravitsemuksen toteutumisen solmuja
kotihoidossa
•  Asiakas:
–  Muistisairaudesta johtuen asiakas ei
välttämättä koe tarvitsevansa apua
ravitsemuksen toteutumisessa
Asiakas -> hoitaja -> avun tarve ->
ravitsemuksen toteutuminen
–  Nälän ja janon tunne heikkenee iän myötä
–  Nälän tunnetta heikentää myös vähäinen
ulkoilu, liikunta, aktiivisuus ja sosiaalisuus
–  Kotihoito ei enää laita ruokaa asiakkaan
kotona; tuoksu -> nälän tunne
Ravitsemuksen toteutumisen solmuja..2
–  Einekset eivät vastaa maultaan kotiruokaa
eivätkä useinkaan maistu. Lisäksi einesten
käyttöä rajoittaa ”uskomukset” etteivät ne
vastaa kotiruokaa ja ruoka tulee valmistaa itse
–  Näläntunne ja ruokailuajankohta (hoitajan
avustamana) eivät osu kohdalleen
Ravitsemuksen toteutumisen solmuja..3
•  Organisaatio
–  Asiakas itse ei pääse useinkaan kauppaan
valitsemaan ostettavia tuotteita (kauppapalvelu)
eikä ei voi vaikuttaa siihen mistä tuotteet tulevat
(kilpailutus)
–  Ateriapalvelu on keskitetty (kilpailutus)
–  Mikäli palveluntuottaja on joku muu hintataso on
korkeampi
–  Lempiruokia tai erityistoiveita voidaan toteuttaa
vain pienissä määrin
Ravitsemuksen toteutumisen solmuja
-hoitajien kommentteja 1
•  Haastavaa
–  Asiakas ei tunne nälkää, kieltäytyy syömästä,
ei anna lämmittää ruokaa tai puuttua
mitenkään ravitsemukseen
–  Oma ajankäyttö -> kiire -> pysähtyminen
ruokailutilanteeseen
–  Ruokien piilottelu, epäasiallinen säilytys ->
miten toimia ”salapoliisina” loukkaamatta
asiakasta
hoitajien kommentteja 2
–  Miten turvata säännöllisen ravinnon ja
nesteiden saanti
–  Syökö asiakas lämmitetyn ruoan jos en ehdi
jäämään seuraksi
–  Mitä asiakas syö silloin kun on yksin kotona,
vai syökö? (Huom! Yksin asuvat muistisairaat)
–  Ruokailuajat, aterioiden jakautuminen (aamu
ja päiväkäynti lähekkäin, iltakäynti myöhään)
–  Tahaton laihtuminen
–  Ahmijat
–  Palvelujen ”jäykkyys” -> miten varmistaa
esim. kauppakassin sisällön kulku jääkaappiin
Hyväksi koettuja keinoja
–  Asiakkaan tunteminen, tuttu hoitaja onnistuu
ruokailutilanteessa paremmin
–  Ruokahistorian ja mieliruokien tietäminen ja
niiden huomioiminen ravitsemusta
suunniteltaessa
–  Raportointi ja yhteisesti sovitut tavoitteelliset
käytännöt kotona
–  Kiireettömyys, ruokailutilanteen
rauhoittaminen
–  Kaunis kattaus, houkuttelevat annokset,
valmisruokien maustaminen, kastikkeet,
lisäravinteet, välipalat (osalla)
Hyvä ravitsemus tukee toimintakykyä
•  Hyvä ravitsemustila on muistisairaan ihmisen
toimintakyvyn ja hyvinvoinnin perusedellytys
•  Ravitsemustila voi heiketä liian vähäisen tai
yksipuolisen syömisen vuoksi
•  Ravitsemustilaan vaikuttavat yleiskunto,
ruokahalu, muut sairaudet, lääkitys,
erityisruokavaliot, hampaiden kunto,
nielemiskyky ja ruoansulatuskanavan toiminta
•  Ravitsemusongelmien havaitseminen ja ajoissa
niihin puuttuminen ehkäisee toimintakyvyn
laskua
•  Ravitsemuksen tehostettua hoitoa tulee pitää
yhtä tärkeänä kuin lääketieteellistä ja muuta
hoitoa
Hyvä ravitsemus tukee toimintakykyä…2
•  Hyvä ravitsemustila mahdollistaa omalta osaltaan
jatkamaan omannäköistä elämää omassa kodissa
•  Ruokailun tulisi olla mielihyvää tuottava kokemus
•  Parhaimmillaan ruoka tuo mielleyhtymiä,
virkistää muistia, tuottaa yhteisiä keskustelun
aiheita ja mahdollistaa myös muistisairaan
ihmisen osallistujuuden
Muistisairaan ravitsemuksen tukeminen
kotihoidossa
•  Yksilöllisyys /asiakaslähtöisyys
–  Ruokahistorian selvittäminen asiakkaalta ja
omaisilta mieliruoat, ruokailutavat, juhlapyhien
viettoon liittyvät traditiot sekä ruoan merkitys
asiakkaan elämässä -> näiden huomioiminen
ravitsemuksessa
–  Asiakaslähtöisen ravitsemustavan
toteutumisen valinta (ateriapalvelusta kylmä/
lämmin ateria, ruoan koostumus, menumat,
einekset, omaisten osuus…)
Tukemisen keinoja 2
–  Muiden perussairauksien huomioiminen
–  Suun ja hampaiden hoidosta huolehtiminen
(suun hoidon abc –ohjeita kotihoidon
asiakkaan suunhoitoon)
–  Ravitsemustilan arviointi ja lähtöpaino
–  Tuttu hoitaja ja yhteiset käytäntöjen sopiminen
tiimissä (erityisesti haastavat asiakkaat)
–  Yhdessä tehden, asiakas mukaan ruoan
lämmittämiseen, pöydän kattamiseen, kauppaja ateriapalvelutilauksen tekemiseen
Tukemisen keinoja 3
•  Ruokailutilanne:
–  Kiireettömyys, läsnäolo
–  Vuorovaikutus
–  Rauhallinen ympäristö
–  Hyvä valaistus ja ruokailuasento
–  Selkeä kaunis kattaus (ruoka lautaselle)
–  Annoskoko ja selkeys
–  Ruokailupaikan valinta, ei vuoteessa mikäli
asiakas kykenee tulemaan pöytään
Tukemisen keinoja 4
•  Ruokailussa auttaminen
–  Omatoimisuuden tukeminen
–  Hoitaja istuu seuraksi
–  Mallin näyttäminen, ruokailuun ohjaaminen ja
tarvittaessa avustaminen
•  Ravitsemuksen toteutumisen seuranta
–  Riittävän syömisen ja juomisen varmistaminen
•  Ruoan tarjoaminen aina kotikäyntien
yhteydessä, vaikka asiakas kertookin juuri
syöneensä
•  Välipalaja esille, jääkaappiin valmiita voileipiä
Tukemisen keinoja 5
–  Aterioiden ja ruoka-aineiden kulutuksen
seuraaminen
•  Voiko roskista päätellä jotain
•  Tuoksuuko ruoka, onko hellanlevy lämmin,
syökö naapuri asiakkaan ruoat, häviääkö esille
jätetyt välipalat ja juomiset
•  Omaisen havaintojen hyödyntäminen
–  Jääkaapin sisällöstä huolehtiminen
•  Päiväykset, vanhentuneet ruoat mitä sisältää
(ateriapalvelun kippoja monia jääkaapissa ilman
päivämäärää esim. jälkiruoat, salaatit jne.)
–  Paino seuranta ja sen muutoksiin reagoiminen
Tukemisen keinoja 6
–  Mikäli laihtumista  energiatiheä ruokavalio,
lisäravinteet
–  Monipuolisuus, ruokatarvikkeiden valinta /
vaihtelu, ei tilata aina samoja tuotteita
Jos ateriapalvelun ruokia menee
roskikseen ja jää syömättä, mietittävä
muuta vaihtoehtoa
On kallista haaskausta!
Tukeminen pähkinäkuoressa
• 
• 
• 
• 
• 
Riittävän ruoan ja nesteiden saannin turvaaminen
Yksilöllisyys, asiakkaan tunteminen, ruokahistoria
Omatoimisuuden tukeminen, osallistujuus
Painon seuranta ja muutoksiin reagoiminen
Tarvittaessa lisää ravinnon energiatiehyttä ja
käytä lisäravinteita
•  Pysähtyminen ongelman ääreen, pohtiminen,
yhteiset tavoitteelliset toimintatavat
•  Omien toimintatapojen tarkasteleminen,
vaihtoehtojen miettiminen
•  Vuorovaikutus, heittäytyminen/ammatillisuus
Tukeminen pähkinän kuoressa… 2
•  Moniammatillisuus: omaisten ja asiantuntijoiden
hyödyntäminen
•  Viriketoiminta, liikunta -> ruokahalu
•  Koulutus: tiedon hankinta ja sen hyödyntäminen,
•  Ravitsemusohjeiden hyödyntäminen
•  Yksin asuvat erityisryhmä!!
KIITOS!
Lähteet
•  Helsingin kaupungin ravitsemusterapeutit:
Muistihäiriöpotilaan ravitsemus.
•  Koskisuo, H. kotihoidon toimintasuunnitelma
2010
•  Engeström Y, Niemelä A-L, ym. Lupaava kotihoito
2009.
•  Suominen, M, Finne-Soveri, H, ym.
Ravitsemussuositukset ikääntyneelle. Valtioin
ravitsemusneuvottelukunta. 2010
•  Vuori, U ja Heimonen, S (toim.).Tue
muistisairaan ihmisen kotona asumista -opas
ammattihenkilöstölle. 2007.