KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI 01 2011 KAJ:N HALLITUS ESITTÄYTYY KESKUSTELU KÄÄNTÄJIEN PALKKIOISTA REILUA PELIÄKÖ? AVALAN LEVOTTOMAT VUODET KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 6.krs, 00240 Helsinki toimisto@kaj.ﬁ www.kaj.ﬁ Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin 050 338 5614 Sähköposti anita.tuohino@sok.ﬁ Vt. toiminnanjohtaja Elena GorschkowSalonranta Puhelin 0201 235 380 Sähköposti elena.gorschkowsalonranta@kaj.ﬁ JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.ﬁ Palvelunumero 0201 235 370 TÄSSÄ LEHDESSÄ Toiminnanjohtajalta ................................................... 3 KAJ:n hallitus esittäytyy ........................................... 4 Keskustelu kääntäjien palkkioista ...................... 6 EUkääntämistä Suomessa .................................. 10 Selvitys käännöstekstien vaikutuksista EU:n monikieliseen yhteiskuntaan ............... 11 Lyhyet ............................................................................... 12 Reilua peliäkö? Avalan levottomat vuodet ................................. 13 Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki Jäsenmaksut Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttö myyskassan maksamista etuuksista. Ammatinhar joittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia viikossa. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja elä keläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa www.kaj.ﬁ/jasenmaksu. Muista ilmoittaa muuttuneet jäsentietosi! LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA (AKAVAN ERITYISALAT) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.ﬁ Tuire Torvela, lakimies, yksityissektori, ammatinharjoittajat 0201 235 356 Kari Eskola, lakimies, yksityissektori 0201 235 367 Harri Ikonen, lakimies, kunta ja valtiosektori 0201 235 354 Maarit Leppänen, lakimies, julkinen sektori 0201 235 353 Jaakko Korpisaari, asiamies, kuntasektorin sopimukset 0201 235 363 Kalevi Juntunen, asiamies, valtiosektorin sopimukset 0201 235 351 Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset 0201 235 359 TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin (09) 7206 4343 Puhelinajat ma–to klo 12–15 Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki www.erko.ﬁ 2 KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Elena GorschkowSalonranta Toimitus: Heidi Blomster, Jenny Jeskanen, Heidi Mittler, Vanessa Sjögren Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Libris Oy, Helsinki. Painos: 2500 kpl Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2011. Aineistopäivä 15.4.2011. JAANA PARKKOLA TOIMINNANJOHTAJALTA Vaalikevät H uhtikuussa 2011 valitaan Suomelle uusi eduskunta, joka tulee kohtaamaan suurempia haasteita kuin pit kään aikaan. EU:n talous on kriisissä, globaali kilpailu tuo monenlaisia paineita työelämään ja Suomen väestö vanhenee nopeammin kuin uusia veronmaksajia syntyy. Vaalikeskusteluissa ovat päärooleissa verotus, työurien pituu det sekä julkisten palvelujen rahoitus. Perinteisesti suuret puo lueet ovat saaneet uusia haastajia. Akavan Erityisalat on osallistunut eduskuntavaalikeskuste luun järjestämällä eri paikkakunnilla vaalipaneeleita teemalla ”Arjen hyvinvointi kasvaa kulttuurista”. Tilaisuuksissa on tavattu laajasti jäsenkuntaa, tentattu ehdokkaita kulttuuripalveluista ja markkinoitu Akavan Erityisalojen omia vaaliteemoja, jotka löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: www.akavaneri tyisalat.ﬁ/ﬁ/arjenhyvinvointikasvaakulttuuristaeduskun tavaalikiertue.html . Samalta sivulta löytyy myös Akavan Eri tyisalojen tutkimusraportti ”Kansalaisten käsitykset kulttuuri palveluista 2011”. On nähtävissä, että puolueissa ja ehdokkaissa on eroja. ••• Yksi olennainen osa demokratiaa, myös järjestöissä, on keskus telu. Sitä tarvitaan uskottavan päätöksenteon ja edunvalvonnan pohjaksi. Mikään edunvalvonta ei tapahdu tyhjiössä ja ammatti yhdistys on yhtä kuin jäsenistönsä, erilaisine mielipiteineen. Tässä lehdessä palataan viime numeron (4/10) keskuste luun käännöstoimistojen palkkioista, joka kumpusi Kääntäjien Elena GorschkowSalonranta Vt. toiminnanjohtaja päivästä. Jenny Jeskasen kirjoitus kirvoitti palautetta ja vastak kaisia mielipiteitä, joista on tehty tiivistelmä alkaen sivulta 6. KAJ työskentelee sen eteen, että kääntäjät saisivat mahdol lisimman hyviä palkkioita. Alalla on erittäin suuria epäkohtia, mikä käy ilmi myös saadussa palautteessa. Koimme kuitenkin, että on jäsenistömme etu käydä asiasta keskustelua, lehtem mekin välityksellä. Siten luodaan yhteisiä tavoitteita ja muistu tetaan kaikkia alalla toimivia epäkohdista. Mitä useampi jäsen niistä puhuu ja mitä useampi kääntäjä ne tiedostaa, sitä helpom paa on KAJ:nkin tehdä tehtävänsä mukaista edunvalvontaa ja saa käyttöönsä jäsenistöltä tarvittavia argumentteja. Toivommekin, että tämä keskustelu leviää myös laajem maksi ja siihen osallistutaan myös muun muassa yhdistyksen kokouksissa. Toivotankin kaikki mukaan keskustelemaan ke vätkokoukseen 28.3., josta on kutsu lehden takakannessa! Uutena keskustelufoorumina haluamme mainostaa KAJ:n omaa Facebooksivua: www.facebook.com/kaannosalan asiantuntijatKAJ. Sosiaalinen media mahdollistaa ajantasai sen keskustelun helposti ja nopeasti. Lisäksi Kajawassa on nu merosta 2/11 eteenpäin mielipidepalsta, jossa julkaistaan tii viitä kirjoituksia. Lähetäthän mielipidekirjoituksesi osoittee seen toimisto@kaj.ﬁ. ••• Toivotan jäsenistöllemme ja lukijoillemme mielenkiintoista vaa likevättä 2011 ja puhtia kaikkiin niihin keskusteluihin, joita vaa lien alla käydään. 3 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Haastattelut: Vanessa Sjögren Kajawan toimitus toivoi KAJ:n uuden hallituksen esittelevän itsensä koko jäsenistölle, joten esitimme kaikille kolme kysymystä: Helena Pystynen: 1) Olen Helena Pystynen, valmistunut kauan sitten Savonlinnan KieliInsituutista pääkielenä saksa, sivukielenä englanti. En ole työssäni varsinaisesti tekemisissä kääntämisen kanssa, mutta kielet ovat päivittäisessä käytössä työssäni ostajana. 1) Kuka olet? 2) Pääasiassa osallistun kokouksiin ja niissä esiin tulevien asioi den käsittelyyn. 2) Mitä teet KAJ:n hallituksessa? 3) Ammattijärjestönä yhdessä AE:n kanssa valvoa jäsentensä etuja, tuoda käännösalaa esiin ja edistää sen kehitystä. 3) Mikä on mielestäsi KAJ:n tehtävä? SiniTuulia Lehtinen: 1) Olen 55vuotias Espoossa asuva yhteiskunta ja kasvatustie teilijä sekä Helsingin yliopiston Kouvolan käännöstieteen lai tokselta valmistunut tulkki ja kääntäjä. Tulkkaus ja käännös kieliparini ovat pääasiassa saksasuomi, suomisaksa sekä ruotsisaksa, sen lisäksi käännän niin ikään Hollannista suo meen ja pohjoismaisista kielistä suomeen. Tällä hetkellä toi min freelancerina sekä omarahoitteisena tutkijana, väitös kirjani valmistunee kuluvan vuoden alkusyksyllä. 2) 3) Olen AE:n yliopistojaoksen jäsen. Anita Tuohino: 1) Olen Anita Tuohino, Division sourcing manager Helsingistä, naimisissa, 55 v. 2) 3) Hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja. KAJ:n tehtävä on koota käännösalan asiantuntijat saman ka ton alle, jolloin voimme yhdessä liiton, Akavan Erityisalojen, kanssa hoitaa kääntäjien ja muiden käännösalan asiantun tijoiden edunvalvontaa, sekä yksilö että kollektiivitasolla. Lisäksi KAJ:lla on tärkeä tehtävä ammatillisessa edunvalvon nassa sekä koulutuspolitiikassa. Anna Quaraine: 1) Olen Anna Quagraine. Valmistuin englannin ja ruotsin opet tajaksi viime vuonna ja työskentelen nyt peruskoulun ylä luokilla englanninkielen opettajana. Olin pitkään lentoase malla töissä ja toimin siellä ammattijärjestössä, joten kun siirryin käännösalalle, ennen tätä opettajuutta, tuntui mie lekkäältä jatkaa myös ayaktiivina. 2) Olen KAJ:n hallituksessa nyt toista kautta varsinaisena jäse nenä. Viime kaudella olin Opiskelijatoimikunnan varapu heenjohtajana vuoden, jonka jälkeen puheenjohtajana vuo den. Oli mukava päästä seuraamaan myös AE:n hallituksen toimintaa. Näin näki kokonaisuudesta vähän isomman osan! 3) Toivon KAJ:n voivan olla käännösalalla toimivien apuna niin pienissä kuin isommissa asioissa. Että voimme parantaa tun nettavuutta alana ja näin kohentaa työoloja sekä käännös alan asiantuntijoita kohdistuvaa kunnioitusta. Liisa Vahtera: 1) 2) Olen Liisa Vahtera, DKK vuodelta 1983, opiskellut Savonlin nassa saksaa ja englantia. Olen ollut koko työurani töissä yk sityissektorilla erilaisissa sihteerintehtävissä ja myös teknis ten ja kaupallisten tekstien kääntäjänä. Hallituksessa olen ollut vuodesta 1995 varsinaisena tai va rajäsenenä. Tämän vuoden alusta olen jäsenenä AE:n järjes tötoimikunnassa ja toimihenkilöedunvalvontaryhmässä. Liisa Nemitz: 1) Olen Liisa Nemitz, Savonlinnasta valmistunut DKK. Toimin tulkkina ja kääntäjänä omassa yrityksessäni pääkielenä sak sa ja toisena työkielenä englanti. Olen myös auktorisoitu kääntäjä saksasuomisaksa. 2) Edustan tällä hetkellä ainoana ammatinharjoittajia ja vien yhdistyksen terveisiä ammatinharjoittajien toimikuntaan, minkä jäsen olen. 3) 4 KAJ:n tulee luonnollisesti pyrkiä huolehtimaan kääntäjien ja tulkkien eduista. Nyt tulee päällimmäisenä mieleen kova hintakilpailu, missä laatu tahtoo jäädä huomiotta. KAJ:n tehtävä on jäsentensä edunvalvonta sekä käännös alan tunnetuksi tekeminen ja sen yhteiskunnallisen merki tyksen osoittaminen. Hanna Lindroos: 1) Olen Hanna Lindroos, 27vuotias ja asun Kouvolassa. Val mistuin Kouvolan käännöstieteen laitoksesta vuonna 2008 ja nyt olen ollut muutaman vuoden työelämässä. Järjestö toiminnan ohella harrastan mm. ulkoilua, kotoilua, lukemis ta ja etsintäkoiratoimintaa. Käännösalan asiantuntijat KA J ry ELENA GORSCHKOW-SALONRANTA Hallituksen jäseniä ryhmäkuvassa. Kuvassa vasemmalta oikealle: Erika Bruun, Liisa Nemitz, Agneta Åfeldt, Anita Tuohino, Liisa Vahtera, Sini Tuulia Lehtinen ja Anna Quagraine. 2) 3) Opiskeluaikana olin mukana Akavan Erityisalojen opiskelija toimikunnassa, jonka kautta innostuin lähtemään mukaan myös KAJ:n hallitukseen. Nyt alkaa neljäs vuoteni KAJ:n hal lituksessa. Vaikken itse enää opiskelija olekaan, minulle on mielekästä etenkin opiskelijoiden ja työuraansa aloittele vien etujen valvonta ja KAJ:n opiskelijatoiminnan kehittämi nen. KAJ:n tehtävä on valvoa kaikkien käännösalalla työskente levien ja opiskelevien etuja sekä herätellä yhteiskuntaa tun temaan ja arvostamaan alaa paremmin. Yhteisen tukiver koston luominen, kouluttaminen ja ammattiidentiteetin vahvistaminen ovat myös tärkeässä roolissa. KAJ:n tärkein tehtävä on aina kuitenkin kuunnella jäseniään sekä tarttua ja vastata heidän tarpeisiinsa mahdollisimman hyvin. 3) Annika Nuotiomäki: 1) Olen Annika Nuotiomäki, työskentelen englannin kääntä jänä ja kielenhuolto ja käännöspalvelujen suunnittelijana Turun ammattikorkeakoulussa. Vapaaaikana harrastan lu kemista, pilatesta, jazztanssia ja liikun luonnossa mieheni kanssa. 2) Aloitin kolmannen vuoden hallituksen varajäsenenä. Lisäksi kuulun KAJ:n opiskelijatyöryhmään. 3) Edunvalvonnan ja käännösalan tunnettuuden kasvattami sen lisäksi järjestölle sopii mielestäni se, että järjestetään jä senille mahdollisuuksia verkostoitua muiden oman alan edustajien kanssa. Erika Bruun: 1) 2) Olen Erika Bruun. Urani käännösalalla käynnistyi aikanaan opinnoilla Turun yliopistossa (pääaineena englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus), ja opiskeluvuosien jälkeen olen toiminut erilaisissa tehtävissä käännösalalla noin kahdeksan vuotta. Asun tällä hetkellä Espoossa ja työskentelen asiakas palvelupäällikkönä Delinguassa, Helsingissä. Olen työsken nellyt useita vuosia myös IsossaBritanniassa ja Tanskassa. Olen aloittanut KAJ:n hallituksessa vasta tämän vuoden alus sa, joten olen toistaiseksi ehtinyt vasta tutustua hallituksen muihin jäseniin ja hallituksen toimintaan. Toivon, että vii meistään ensi vuonna voin jo sanoa konkreettisesti tehnee ni jotain merkittävää! Haluaisin päästä vaikuttamaan erityi sesti alan koulutuksen kehittämiseen ja arvostuksen lisää miseen. KAJ:n tehtävä on ajaa kääntäjien ja tulkkien etuja sekä ke hittää mm. koulutusta ja alan ammattien/ammattilaisten arvostusta. Agneta Åfeldt: 1) Olen Agneta Åfeldt ja toimin kielenkääntäjänä Valtioneuvos ton käännöstoimistossa. Käännän pääasiassa säädöstekstejä suomesta ruotsiksi. 2) Olen varajäsenenä Kaj:n hallituksessa ja toimin linkkinä Kaj:n hallituksen ja Akavan Erityisalojen valtion sektorin neu vottelukunnan välillä. 3) Kaj:n tehtävä on mielestäni ajaa käännösalan ammattilais ten etuja ja heidän asemansa vahvistamista. Kaj:n tulee myös tukea jäseniään työelämän eri vaiheissa. 5 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Jenny Jeskanen Keskustelu kääntäjien palkkioista E dellisessä Kajawan numerossa (4/10) julkaistiin Kääntäjienpäivän seminaarista kertovan jutun yhteydessä mielipide kirjoitukseni kääntäjien palkkioista. Tavoitteena oli herättää keskustelua palkkio tasosta sekä kerätä KAJ:n jäsenistön joukosta perusteluja palkkioille suuntaan tai toiseen. Saadusta palautteesta on poimittu tähän tärkeimpiä huomioita. KOMMENTTEJA PALKKIOIHIN Tilanpuutteen takia mielipidekirjoituksessa käytetty palkki oiden laskukaava oli yksinkertaistettu. Kuten Peki Kuusinen ja Päivi Nironen ystävällisesti huomauttivat, laskelmassa ei otettu huomioon lomien pitämistä, laskutusta, kirjanpitoa ja muuta ns. näkymätöntä työtä, jota jokainen yrittäjä joutuu tekemään. Myös se jäi mainitsematta, että esimerkkinä annettu 0,10 sen tin sanapalkkio oli vain kieliparille englannista suomeen – muis sa kielipareissahan hinta on eri, kieliparin harvinaisuuden ja sa nojen pituuden mukaan, kuten Päivi Nironen toteaa. Hän myös harmittelee, että tästä sanahinnasta on tulossa jonkinlainen yleispalkkio alalla, ja sitä sovelletaan kaikkiin kielipareihin huo limatta sanojen pituudesta tai esimerkiksi siitä, onko kyseiseen kielipariin edes olemassa sanakirjoja. Peki Kuusinen huomauttaa, etteivät kuukausipalkkaisen työntekijän palkka ja yrittäjän palkkio ole keskenään vertailu kelpoisia: Palkansaaja saa palkkansa aina senhetkisestä työti lanteesta riippumatta, yrittäjän tai ammatinharjoittajan kuu kausiansio on oletusarvoisesti 0 euroa. Ostaessaan ulkoistettuja 6 palveluita yritys ulkoistaa osan yrittämisen riskistä alihankkijalle ja maksaa siitä korvauksena korkeampaa yksikköhintaa. Tämä on aivan normaali käytäntö kaikilla aloilla, miksi käännösala olisi poikkeus? KÄÄNTÄJÄT VERRATTUNA MUIHIN AMMATTEIHIN Peki Kuusinen myös vertaa mielipidekirjoituksessa mainittua 250 päiväveloitusta osuvasti muihin aloihin: Juristi veloittaa 250 euroa tunnissa, siis halpa juristi. 250 euroa päivässä tekee 7,5 tunnin työpäivän mukaan laskettuna noin 33 euroa tunnissa. Vapaa toimittaja ei tuolla hinnalla lähde edes kaljalle, eikä insi nööritoimistosta saa kolmella kympillä edes lämmintä kättä. Au tokorjaamon tuntilaskutus on jotakin 50 eurosta ylöspäin, pis torasian korjaavan sähkömiehen helposti 65 euroa. Mitä sitten saa 33 eurolla tunnissa? Siivoojan kotiinsa, jos tekee sopimuksen säännöllisestä siivouksesta. Kertasiivouksen tuntilaskutus onkin sitten jo enemmän. Siivous on tietysti arvo kasta työtä sinänsä, mutta se ei kuitenkaan taida olla aivan sitä, mihin meidän ammattikuntana pitäisi pyrkiä samaistumaan. KÄÄNNÖSTOIMISTOT VÄLITTÄJINÄ Kaikki palautetta lähettäneet olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että käännöstoimisto ei tietystikään ole vastuussa freelancer kääntäjän työmäärästä. Useimmat freelancerit tekevätkin töitä useille eri käännöstoimistoille ja mahdollisesti suorille asiakkail le, ja joutuvat punnitsemaan työtarjouksia toisia työtarjouksia vastaan – seikka, joka usein jää käännöstoimistoilta huomaa matta. Käännöstoimisto voi olla tyytyväinen sovittuihin alhaisiin hintoihin, kun taas käytännössä freelancerkääntäjä ottaa en nemmin vastaan paremmin maksavasta toimistosta tarjotun työn. Useimmat palautetta lähettäneet myös ihmettelivät tätä nykyistä trendiä, että edellytyksenä on kääntää 2500 sanaa päi Käännösalan asiantuntijat KA J ry HANNA GORCHELNIK 1.10.2010 Kääntäjienpäivän seminaarissa laadukkaan käännöksen syntyprosessista keskustelivat Susanne Väisänen (vas.), Kirsi Kemppainen, Kristiina Abdallah ja Lea HeinonenEerola. vässä – jota surutta sovelletaan myös esimerkiksi käännettäessä suomesta englantiin päin. Tämä vaatimus ei koske pelkästään ammatinharjoittajia tai yrittäjiä, vaan joissakin tapauksissa myös käännöstoimistojen omia inhousekääntäjiä. Eli oletuk sena tuntuu olevan, että 7,5 tunnin päivän aikana kääntäjä kään tää 2500 sanaa, ja vielä hyvää laatua. KÄÄNNÖSALAN ARVOSTUKSESTA On selvää, että käännösalalla kilpailu on kovaa. Yksittäisen kään täjän on helppo hyväksyä hieman alhaisemmat hinnat, jos sillä keinolla saa kuitenkin pari tuhatta sanaa käännettäväksi päiväs sä. Monelle kääntäjälle voi olla parempi vaihtoehto ”myydä hal vemmalla”, jotta saa edes jonkinlaisen elannon rakastamastaan työstä, kuin pyytää korkeampaa hintaa ja pyöritellä peukaloita odotellen töitä, joita saattaa tulla vain muutama kuukaudessa. Tätä ajatellen on helppo ymmärtää, miksi niin monet kääntäjän koulutuksen käyneet ovat työssä, joka ei millään tavalla vastaa heidän koulutustaan. Meidän pitäisi kuitenkin ammattikuntana pyrkiä siihen, ettei tuhottoman alhaisia hintoja hyväksytä ja että kaikki käännösalalla työskentelevät tietävät, mikä on kohtuu palkkio tai palkka kääntämisestä. Käännösalan arvostus on kovin alhaista, se on totta. Ja var masti puheet Googlekääntäjästä ja konekääntämisestä eivät auta arvostuksen nousussa. Arvostuksen täytyy kuitenkin nous ta sekä loppuasiakkaiden päästä että kääntäjien itsensä puolella niin, että se muuntuu myös rahaksi. Käännöstoimistojen pitää uskaltaa pyytää työstään kunnon palkkio ja kääntäjien pitää myöskin yhtenäisenä ammattikuntana uskaltaa pyytää kunnon palkkio – ja tämä koskee myös muita maita, ei pelkästään Suo mea. Niin kauan kuin on pienen hinnan hyväksyviä kääntäjiä tai käännöstoimistoja, suuri hintojen nosto loppuasiakkaiden puo lelta saattaa jäädä haaveeksi. Tässä onkin liitolle työsarkaa ja yh teistyön paikka maailmanlaajuisesti. Peki Kuusisen sanoin: ”Ongelmaan on odotettavissa parannusta vasta, kun käännös toimistot lopettavat alan polku myynnin ja rupeavat oikeasti arvostamaan, myymään ja käyttä mään kilpailuvalttina kääntä jiensä, niin talon sisäisten kuin ulkoa ostettujenkin, ammattitai toa ja osaamista. Ja sitä puoles taan on turha odottaa, jos emme edes itse arvosta itseämme.” 7 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Kiinan kieltä ei pidetä tarpeellisena KAJ otti yliopistojen käännöstieteiden ainejärjestöjen kanssa kantaa käännös alan koulutuspolitiikkaan 19.1.2011. Y liopistojen uudistuksessa ollaan ajamassa alas käännösalaa itsenäisenä oppialana. Rahoituspohjan laajeneminen ei kosketa yleisesti humanistisia tieteitä ja sisäisessä rahanjaossa säästetään vääristä asioista. Esi merkiksi erittäin tarpeelliset käännöskielet kuten mandariinikiina, korea, hindi ja portugali puuttuvat valikoimasta. Käännösalan asiantuntijat KAJ ja ainejärjestöt ovat erittäin pet tyneet käännösalan koulutuspoliittisiin uudistuksiin. Monia kursseja on säästösyistä yhdistetty kielten opetukseen, vaikka kielen tutkijoiden ja opettajien tarpeet eroavat merkittävästi kääntäjien tarpeista. Samalla kurssikohtaiset opiskelijamäärät ovat kasvaneet siten, että opettajat ylikuormittuvat ja opetuk sen laatu kärsii. Tämä tulee erityisesti ilmi kielten opetuksessa, jossa kontaktiopetus on äärimmäisen tärkeää oppimistavoittei den saavuttamiseksi. Yhteiskunnallisessa keskustelussa unohdetaan, että eten kin globalisaation myötä suuri osa kaikesta päivittäin käyttämäs tämme informaatiosta ja esimerkiksi tuotteiden käyttöohjeista on käännetty jokaisen käännöksen takana on ihminen, jolla on myös juridinen vastuu käännöksestään tai tulkkauksestaan. Käännöksen tai tulkkauksen käyttäjän oikeusturvan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että Suomessa koulutetaan osaavia ja vastuunsa tuntevia kääntäjiä ja tulkkeja. Siihen ei riitä pelkkä kielitaito, vaan taustalla on oltava kääntämiseen tai tulkkauk seen erikoistuneita, laajan yleissivistyksen omaavia, korkeasti koulutettuja henkilöitä. KAJ ja ainejärjestöt pitävät erikoisena, että kansainvälisesti ihailtua kääntäjien ja tulkkien koulutusohjelmaa ollaan supista massa. Maailmalla syntyy koko ajan uusia Suomen entisen mal lin mukaisia käännöstieteen laitoksia sitä mukaa, kun laaduk kaan käännöksen arvo ja tarve ymmärretään. 8 Samanaikaisesti Euroopan parlamentti on hyväksynyt oi keustulkkaus ja käännösdirektiivin, joka edellyttää laadun vaa limista. Miten laatua voi vaalia, mikäli asianmukaista koulutusta ei ole saatavilla? KAJ ja ainejärjestöt haluavat lisäksi muistuttaa, että suoma laisten tuotteiden kilpailukyvyn varmistamiseksi laadukkaat käännökset suomen kielestä muihin kieliin ovat avainasemassa. Tähän voidaan kouluttaa asiantuntijoita vain Suomessa. Sen sijaan, että käännöstieteitä kategorisesti supistetaan, tulisi pohtia koulutuksen parantamista ja kehittämistä. Eri kiel ten opetusta tulee lisätä ja äidinkielen erinomaiselle osaamisel le tulee antaa entistä suurempi painoarvo. Lisäksi tulkkauksen opetus ja alakohtaiset erikoiskurssit on palautettava opetusoh jelmaan sekä kehitettävä uusia erikoiskursseja yhteistyössä eri tiedekuntien kanssa. Erikoisalojen ja työelämän tuntemus on äärimmäisen tärkeää kääntäjän tai tulkin ammattitaidon var mistamiseksi. Tällaisia erikoisaloja ovat mm. oikeus, hallinto, talous, lääke ja yhteiskunnalliset tieteet sekä tekniikka. LISÄTIETOJA: toimisto@kaj.ﬁ puheenjohtaja Anita Tuohino, puh:050 338 5614 vt. toiminnanjohtaja Elena GorschkowSalonranta, puh: 050 576 2553 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Helsingin yliopiston käännöstieteen ainejärjestö KouKi ry ItäSuomen yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen aine järjestö Lingtwisti ry Tampereen yliopiston kääntämisen opiskelijoiden aine järjestö Transla ry Turun yliopiston kääntämisen opiskelijoiden ainejärjestö Kääntöpiiri ry Vaasan yliopiston kieltenlukijoiden ainejärjestö Övertäjät ry Käännösalan asiantuntijat KA J ry Petrea Kuntoutuskeskus Käännösalan asiantuntijat (KAJ:n jäsenille) valtakunnallinen ASLAK-kuntoutuskurssi nro 41352 alkaa Petreassa elokuussa 2011 ASLAK Pysähdy kiireen keskellä... Työkyky on osa Sinua, osa elämääsi. Me Petreassa haluamme auttaa Sinua jaksamaan nyt ja tulevien työvuosien haasteissa. NÄIN PÄÄSET MUKAAN: AJANKOHTA: www.petrea.ﬁ –vaikuttavaa kuntoutusta – Olet lämpimästi tervetullut Petreaan! 9 KOLUMNI Kajawan kolumnisteina vuonna 2011 toimivat Suomessa käännösalalla työs kentelevät ulkomaalaiset, jotka kerto vat työelämästään. Sarjan aloittaa Nerija JukniuteSuominen. EUkääntämistä Suomessa E uroopan unioni tarjoaa merkittäviä mah dollisuuksia käännös sekä muiden kieli tieteellisten alojen osaajille. Vaikka suurin osa unionin valtavasta käännös työstä tehdään Euroopan komissiossa tai Euroo pan parlamentissa joko Luxemburgissa tai Brysselissä, tarjoavat myös EU:n erilaiset viras tot työpaikkoja monikielisyydestä kiinnostu neille. Toimin itse käännöskoordinaattorina Helsingissä sijaitsevan Eu roopan kemikaaliviraston viestinnän yksikössä. Virasto toimii elämänlaadun parantamiseksi huolehtimalla kemikaalien tur vallisesta käytöstä sekä kannustamalla uusiin innovaatioihin. Viestintäyksikön vastuulla on sekä viraston ulkoinen että si säinen viestintä. Kohderyhmiä ovat niin yleinen julkisuus kuin ennen kaikkea kemikaaliasetuksen vaikutuspiirissä olevat sidos ryhmät kuten teollisuus. Yksikkö järjestää myös monenlaisia kampanjoita asetuksen tiimoilta. Sisäisellä tiedotuksella pyri tään pitämään koko 500n hengen henkilökunta tietoisena viras ton ajankohtaisista asioista, strategian jalkautuksesta jne. Käännöskoordinaattorin vastuulla on ennen kaikkea, toi menkuvan nimenkin mukaisesti, toimia koordinoivana toimija na Luxemburgin käännöskeskuksen sekä kemikaaliviraston vä lillä. Viraston sisältä tulee lukuisia toimeksiantoja käännösten suhteen, jotka on toimitettava edelleen kootusti käännökseen. Käännösten yhteydessä suoritetaan myös käännösten laadun valvontaa. Käännökseen tulevat asiakirjat ovat monipuolisia. 10 Nerija JukniuteSuominen käännöskoordinaattori Euroopan kemikaalivirasto Kyse voi olla suosituksista yrityksille, uutisista, hallinnollisista dokumenteista, tiedotusmateriaaleista, ITkäyttöoppaista, verk kosivujen sisällöstä tms. Eräs merkittävä uusi hanke on kemikaaleihin liittyvän ter minologisen tietokannan julkaiseminen. Lähiaikoina julkaista van, monikielisen onlineportaalin tavoitteena on helpottaa ase tuksen mukanaan tuomaa hallinnollista taakkaa ja lisätä selkeyt tä ja yhdenmukaisuutta termien käytössä. Arkipäiväisen työn kannalta oleellista on ennen kaikkea hy vä organisointikyky sekä EU:n hallintomenettelyiden tuntemus. Muodollinen kääntäjän koulutus ei ole välttämättömyys, mutta siitä tai alan työkokemuksesta on selkeää hyötyä. Käytännön kautta kertyy kokemusta erityisesti erilaisten kulttuuristen käy täntöjen tunnistamisesta. Kääntäjille annetut ohjeet tulkitaan usein eri tavoin eri maissa, jonka vuoksi on kiinnitettävä huo miota tapaan, joilla ohjeita annetaan. Oma taustani matkalla EUn työntekijäksi kulki monen mut kan kautta. Valmistuin humanististen tieteiden kandidaatiksi, pääaineena liettualainen ﬁlologia, Klaipedan yliopistosta Liet tuassa. Tästä jatkoin Turun yliopistoon maisteriohjelmaan, josta valmistuin ﬁlosoﬁan maisteriksi vuonna 2005. Työkokemusta alalta kartutin ennen kaikkea Euroopan komissiossa suoritetun harjoittelun kautta, jonka jälkeen kilpailun kautta sain kaksivuo tisen määräaikaisen työsopimuksen Euroopan komission kään nöspääosaston palvelukseen Luxemburgissa. Kaikki tämä kuitenkin alleviivaa lähinnä monipuolisen am matillisen ja koulutuksellisen kokemuksen merkitystä. Parhaim pia kouluttajia monikieliseen ja kulttuuriseen ympäristöön on kin useassa maassa vietetty aika. Käännösalan asiantuntijat KA J ry Henriikka Hakkala Selvitys käännöstekstien vaikutuksista EU:n monikieliseen yhteiskuntaan I nformaatiotulvan seassa käännöstyö mielle tään usein tekniseksi taustatoiminnoksi, joka on toissijainen alkuperäiseen tekstiin näh den. Itse käännös huomataan vasta, kun sen laadussa on ongelma. Euroopan komission käännöstoimen pääosasto ja asiantuntijat uskovat kuitenkin, että käännöstyön pelkistäminen tekniseksi taustaprosessiksi voi johtaa etenkin ammattilaisen tekemän käännöstyön mieltämiseen tarpeettomaksi toiminnoksi, jonka kustannukset eivät ole oikeutettuja. Estääkseen tätä eurooppalaisen monikielisyyden perus edellytyksiä uhkaavaa käsitystä juurtumasta käännöstoimen pääosasto on tehnyt selvityksen käännöstyön vaikutuksista yh teiskuntaan sekä siihen liitetyistä tulkinnoista Euroopan maissa: ”Contribution of translation to the multilingual society in the EU, European Commission, 2010.” Selvitys toteutettiin vuoden 2010 aikana. Lähteinä käytet tiin tieteellisiä artikkeleja, viestimiä sekä asiantuntijoiden, am mattikääntäjien, tutkijoiden ja viranomaisten haastatteluja. VAIKUTUKSET ESIIN KÄSITEANALYYSILLÄ Asiantuntijapaneeli käytti käsiteanalyysia käännöstyön vaiku tusten tunnistamisessa. Tiedon ja taiteen, kauppavirtojen, kult tuurien välisen viestinnän ja jaetun identiteetin liikkuvuuteen liittyvät vaikutukset jaoteltiin kuuteen kategoriaan: kulttuurien vuorovaikutus, Euroopan talouden globalisoituminen, tiedon siirtyminen, sosiaalinen osallisuus, Euroopan rakentaminen se kä toiminta konﬂikti ja vallankäyttötilanteissa. VAIKUTUSTEN LUOKITTELUA Eri ilmiöihin liitetyt käännöstyön vaikutukset voidaan jaotella edelleen sen mukaan, minkä laatuisia ne ovat. Vaikutukset voivat kohdistua: • etäisyyteen yksilön ja toisella kielellä tuotetun resurssin välillä • resurssin saatavuuteen (nopeus) • käytettävän resurssin tarkkuuteen ja täsmällisyyteen • saatavilla olevien resurssien määrään • resurssin saatavuuden kattavuuteen • toimijoiden autonomiaan tietyllä alalla tai tietyssä paikassa. JÄSENVALTIOISSA ERILAISIA NÄKEMYKSIÄ Jäsenvaltioissa käännöstyötä ei arvioitu erityisen myönteisesti tai kielteisesti. Jaettu kokemus on kuitenkin, että suuri yleisö ei näytä tunnustavan käännöstyötä ammattina. Etenkin Brittein saarilla tietoisuus käännöstyöstä osana päi vittäistä elämää on hyvin vähäistä. Briteissä myös viestimet ovat taipuvaisia esittämään käännöstyön muita maita negatiivisem massa valossa. Tietyillä sektoreilla ja tietyissä palveluissa suuret yritykset ovat valmiita maksamaan ammattimaisesta käännöstyöstä. Pie net yritykset sen sijaan kokevat käännättämisen kalliina ja liike voittoa leikkaavana. Ne luottavat mieluusti konekäännöksiin tai henkilöstönsä kielitaitoon. MITEN ETEENPÄIN? Käännöstoimen proﬁilin nostamiseksi selvityksen tekijät esittä vät muutamia suosituksia: 1. Käännöstoimesta Euroopassa tarvitaan täsmälliset tiedot ja luvut edistämään tietoisuutta sen hyödyistä. 2. Käännöstyön ammatillista organisointia tulisi edistää. (Esim. yhtenäiset tutkintovaatimukset). 3. Euroopan komission muiden pääosastojen rahoitusta tulisi käyttää käännöstyön aseman edistämiseen Euroopassa. 4. Kansalaisia tulisi rohkaista osallistumaan käännöstyöhön (esim. talkoistamalla julkisten tekstien kääntäminen). 11 LYHYESTI IX KÄÄNTÄMISEN JA TULKKAUKSEN TUTKIMUKSEN SYMPOSIUMI Monitieteisyys – mitä se on? ItäSuomen yliopisto Joensuu 15.–16.4.2011 http://katu2011jns.wordpress.com/ K äTusymposiumi on vuosittain koonnut yhteen kääntämisen ja tulkkauksen tutkijoita ja teki jöitä. Toivotamme sinut sydämellisesti tervetulleeksi symposiumiin, olitpa sitten kääntäjä, tulk ki, kääntäjien ja tulkkien kouluttaja, heidän toimintansa tukija tai alan opiskelija. ItäSuomen yliopistossa Joensuussa järjestettävän yhdeksännen symposiumin teemaksi on valittu kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen monitieteisyys. Monitieteisyyttä voidaan lähestyä useista näkökulmista, vaikkapa pohtimalla, mitä konkreettista hyötyä kääntämisen ja tulkkauksen monitieteisyydestä on ammatissa toimiville kääntäjille ja tulkeille. Symposiumin perinteitä noudattaen myös muut kään tämiseen ja tulkkaukseen sekä niiden tutkimukseen liittyvät aiheet ovat tervetulleita. Symposiumissa on kaksi pääpuhujaa, jotka tänä vuonna ovat Susanne Göpferich (JustusLiebig Universität, Gießen) ja Pekka Kujamäki (ItäSuomen yliopisto). Plenaariesitelmien lisäksi ohjelmassa on esitelmiä rinnakkaisissa sektioissa, työpajoja sekä posteri, kirja ja hankenäyttely. ILMOITTAUTUMINEN JA OSALLISTUMISMAKSU Osallistumismaksu on 60 euroa; opiskelijoilta ja jatkoopiskelijoilta 30 euroa (sis. alv 23 %). Osallis tumismaksuun sisältyy symposiummateriaali sekä kahvi molempina päivinä. Kätu2011symposiumiin ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa http://katu2011jns.wordpress.com/ilmoittautuminen/. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 15.3. 2011 asti. Ilmoittautuminen on sitova. Samalla lomakkeella ilmoittaudutaan myös työpajoihin ja illanviettoon, josta tulee tarkempia tietoja symposiumin kotisivulle lähiaikoina. 12 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Lauri Mäkelä Kirjoittaja on freelancekääntäjä, joka edustaa PreText Oy:n kääntäjiä avkäännöstoimistojen ja toimisto kääntäjien välisissä työehtosopimusneuvotteluissa. Reilua peliäkö? Avkäännösalan levottomat vuodet jatkuvat toimisto kääntäjien työehtosopimus neuvotteluissa S uomalaisten avkääntäjien ammatti kunta on pieni, muutaman sadan hen gen ryhmä, joka kääntää kaikki koti maisilla tvkanavilla näkyvät ohjelmat suomeksi tai ruotsiksi. Katsojalle käännökset näkyvät ja kuuluvat ruututeksteinä, selostuksen ja ruututekstin yhdistelmänä tai yksinomaan se lostuksena, joka on ruututekstien lailla kääntä jän alkukielestä kääntämää. Lisäksi avkääntäjiä työllistävät elokuvateatterilevitykseen tulevat elokuvat sekä dvd ja bluraymuodossa julkais tavat sarjat, elokuvat ja moninaiset muut ohjel matyypit, kuten dubbaustyöt. Näiden lisäksi suomennetaan myös muun muassa tietokone ja konsolipelejä sekä oopperoita. Työn tekeminen vaatii erinomaista äidinkielentaitoa ja vieraan kielen osaamista, laajaa yleissivistystä, tiedonhakukykyä sekä vieraiden kulttuurien ja tapojen tuntemusta. Työn vaativuus on kin asianmukaisesti otettu huomioon alalla voimassa olevassa Yhtyneettyöehtosopimuksessa, joka koskee Yleisradion ja MTV3:n freelancekääntäjiä. Sopimus ei ole yleissitova eli se si too ainoastaan sopimusosapuolia (Yleisradiota ja MTV3:a), mut ta ei työnantajaliittoon kuulumattomia yrityksiä. Sopimus takaa avkääntäjille työtä vastaavat kohtuulliset palkkiot, jotka on määritelty 1980luvulla avkääntäjien työstä ja siihen kuuluvista käytännöistä tehtyjen mittausten ja laskelmien perusteella. Vuosien saatossa myös Yhtyneetkääntäjät ovat joutuneet tais telemaan palkkiotasostaan ja töistään, sillä kanavat ovat halun neet useaan otteeseen ulkoistaa töitä toimistoille, jotka tarjoa vat huomattavasti halvempia hintoja kääntäjien kustannuksella. Käännöstoimistoille työskentelevät avkääntäjät ovat puo lestaan jo vuosia kärsineet paikallaan junnaavista alhaisista palk kioista, jotka eivät tunnu seuraavan edes yleisimpiä yhteiskun nallisia kasvuindeksejä. Alimmillaan toimistokääntäjien palkkiot ovat noin 30 prosenttia Yhtyneetsopimuksen käännöspalkkiois ta ja parhaimmillaankin alle 70 prosenttia. Lisäksi toimistojen kääntäjiä vaivaa niin kutsuttu pakkoyrittäjyys, sillä toimistot ke hottavat heitä ryhtymään ammatinharjoittajiksi, jolloin kaikki yrittäjätoimintaan kuuluvat sivukulut ja muut velvoitteet lan keavat kääntäjän kontolle – ilman että niitä otetaan mitenkään huomioon alkujaankin matalissa palkkioissa. Vertailun vuoksi todettakoon, että Yleisradion ja MTV3:n freelancekääntäjät ovat työsuhteisia freelancereita, joiden eläke ja sosiaaliturva maksut sekä lomakorvauksen maksaa työnantaja. Työnkuvaa on tutkittu työ ja elinkeinoministeriön työneuvostossa asti, ja sielläkin todettiin, ettei se ole yrittäjäluonteista. Toimistokään täjien työnkuva ei käytännössä eroa Yhtyneetkääntäjien työn kuvasta mitenkään. Yksi ammattiliittojen tavoitteista onkin osoittaa, että työ on työsuhteista, jos kääntäjä tekee valtaosan töistään yhdelle toimeksiantajalle tämän valvonnassa ja eh doilla. Alalla pitkään vallinneen eriarvoisuuden ja toimistojen hin takilpailun takia Yhtyneetsopimukseen on jouduttu jo vuosia laatimaan uusien neuvottelukierrosten yhteydessä erillissopi muksia, joissa Yleisradion ja MTV3:n freelancekääntäjille taa taan tietty osuus kanavien käännöstöistä. Määritellyn osuuden ulkopuolelle jäävät työt voidaan teettää käännöstoimistoilla, ja muun muassa näistä osuuksista kilpaileminen on ajanut toimis tot ja etenkin niiden kääntäjät ahdinkoon. Vuoden 2009 joulukuussa noin 60 freelancekääntäjää työl listänyt PreText Oy hävisi kilpailutuksessa kaikki Nelonen Me dialle tekemänsä käännöstyöt (suuri osa Nelonen, Jim ja Liv 13 Käännösalan asiantuntijat KA J ry ANNA-MAIJA IHANDER kanavien suomennoksista) kansainväliselle käännöstoimisto Broadcast Text Internationalille, joka on viime vuosina tehnyt huikeaa, yli 20 prosentin liikevoittoa osin alhaisten käännöspalk kioidensa ansiosta. Kääntäjien tyytymättömyys saavutti ”kriitti sen massan”, ja uuden verkkosivuston ja liittojen aktivoitumisen ansiosta Suomen Journalistiliiton ja Akavan Erityisalojen Kään nösalan asiantuntijat KAJ ry:n jäseniksi liittyi toistasataa kään täjää. Samalla päätettiin käynnistää neuvottelut, joiden tavoit teena on luoda alalle käännöstoimistot kattava, aikanaan yleis sitova työehtosopimus. 5. maaliskuuta 2010 alkaneisiin työehtosopimusneuvotte luihin kutsuttiin Suomen suurimmat avkäännöstoimistot eli Broadcast Text International Oy, SDI Media Oy ja PreText Oy. Broadcast Text jättäytyi kuitenkin neuvottelupöydästä 11.5.2010 vedoten siihen, etteivät asiakkaat suostu läheskään sellaisiin hinnankorotuksiin, joita suunnitteilla oleva työehtoso pimus edellyttää. Lisäksi todettiin, ettei yrittäjän asemassa ole vien kääntäjien työehdoista voida kilpailulainsäädännön takia sopia kootusti. Neuvotteluja jatkettiin SDI Median ja PreTextin edustajien kanssa, ja viime vuoden kesän ja syksyn aikana sopimusteksti saatiin valmiiksi palkkioita myöten. Alkuvuodesta 2011 neuvot teluissa on enää hiottu tekstiä ja keskusteltu siitä, miten sopi mus käytännössä vaikuttaa alaan. Perjantaina 25.2. järjestettiin neuvottelutapaaminen, jossa SDI Median ja PreTextin edusta jien oli määrä ilmoittaa, ovatko he sopimuksen allekirjoittami sen kannalla. Lehden mennessä painoon tulos ei ollut vielä sel villä, mutta jos sopimus saadaan aikaan, voi koko avkäännösala muuttua pian tasaarvoisemmaksi ja reiluksi työllistäjäksi. Valitettavasti vuosien hintakilpailu on johtanut siihen, että toimistot vetoavat asiakkaiden niukkaan maksuhalukkuuteen, joka puolestaan perustuu siihen, mihin hintaan toimistot ovat niille todelliselta hinnaltaan paljon arvokkaampia käännöstöitä 14 myyneet. Kääntäjien ja liittojen perimmäisenä tavoitteena on luoda koko alan – niin kanavayhtiöt kuin käännöstoimistotkin – kattava yleissitova työehtosopimus, joka on reilun ja turvallisen työnteon perusta. Ilman yleissitovaa työehtosopimusta toimistojen on vaikea sitouttaa kääntäjiä pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Sen sijaan ne joutuvat vuodesta toiseen haalimaan palvelukseensa työelä mään vasta tutustuvia opiskelijoita, jotka eivät välttämättä ole perillä kaikista alan realiteeteista. Ilman vakaita ja tasapuolisia ehtoja toimistot eivät myöskään pysty toimimaan tasapainoi sesti, vaan joutuvat nyhtämään mahdolliset vuosineljännesvoit tonsa tekemällä jatkuvasti alempia tarjouksia ja kiskomalla omat hupenevat marginaalinsa suostuvaisten kääntäjien selkä nahasta. Kääntäjät puolestaan eivät kykene tuottamaan laaduk kaita suomennoksia, kun pienet palkkiot pakottavat tekemään töitä liian nopeasti, jolloin huolellisuudesta on tingittävä. Kun kääntäjien palkkiot ja käännösten hinnat ovat kohdallaan eli ny kyisiä toimistojen palkkioita korkeammalla, avkäännösala ei ajaudu läpikulkualaksi, vaan tarjoaa pysyvän, asiallisesti palka tun ja vakaan työpaikan kaikille suomalaisten ylivoimaisesti eni ten lukemien tekstien kirjoittajille. Lisätietoa aiheesta on avkääntäjien uudehkolla verkkosivulla osoitteessa www.avkaantajat.ﬁ Yhtyneetsopimukseen voi tutustua Radio ja televisiotoimitta jien liitto ry:n verkkosivuilla osoitteessa www.rttl.ﬁ/ﬁ/index.php/yhtyneet_sopimus/ KAJ:n verkkosivuilla on neuvottelurupeaman varrelta lukuisia tiedotteita, joista uusin osoitteessa www.kaj.ﬁ/kaj_ry/ajankoh taista/avkaannostoimistojen_uuden_tyoehtosopimuksen_si salto_on_valmis.html Käännösalan asiantuntijat KA J ry Katri Blomster Penni tekstistäsi Hinnoittelumuutos syvensi avkääntäjän ahdinkoa. MISTÄ KAIKKI ALKOI? ” Kääntäjien ja liittojen perimmäisenä tavoitteena on luoda koko alan – niin kanavayhtiöt kuin käännös toimistotkin – kattava yleis sitova työehtosopimus, joka on reilun ja turvallisen työnteon perusta.” Vuonna 2010 Nelosen kanaville tehtävien tekstitysten hinnoittelu muuttui. Ennen kääntäjä sai palkkionsa tv ohjelman repliikkimäärien mukaan, mutta nyt hinta lasketaan ohjelman keston perusteella. Kääntäjän palkkio on siis sama, huolimatta siitä, sisältääkö tunnin ohjelma tiukkaa keskustelua alusta loppuun vai vain vähän puhetta musiikin lomassa. Hinnoittelumuutos johtui siitä, että Nelonen sol mi uuden sopimuksen ohjelmiensa tekstityksestä. Työt siirtyivät suomalaiselta PreText Oy:lta kansainvä liselle Broadcast Textille, ja uuden sopimuksen myötä vaihtuivat myös palkkioiden perusteet. ANNA-MAIJA IHANDER MIKÄ MUUTTUI? Muutoksen seurauksena freelancerina toimivan av kääntäjän palkkapussi keveni roimasti. Pahimmillaan kuukausiansiot tippuivat 500 euroa kuussa. Jos uuden hinnoittelun piirissä olevaa kääntäjää verrataan niihin avkääntäjiin, jotka kuuluvat Yhtyneetsopimuksen pii riin, palkkiot ovat jopa 2,5 kertaa pienemmät. Työeh tosopimuksen piirissä oleva kääntäjä saa siis keskimää rin 750 euroa käännöksestä, josta sopimuksen ulko puolella oleva saisi 300 euroa. Yhtyneettyöehtosopi mus kattaa mm. Ylen ja MTV:n kääntäjät. MIKÄ MÄTTÄÄ? Kuva viime keväänä Kolmen sepän patsaalla järjestetystä avkääntäjien infotempauksesta. Uusi hinnoittelu on freelancereille ongelmallinen, kos ka heille lähetetään talkshowt ja dokumentit, joiden kääntäminen vie paljon aikaa repliikkien määrän vuok si. Alhaisia hintoja poljetaan siis entisestään. Aiemmin ajateltiin, että avkääntäjän ihanteelli nen työtahti on yhden 45minuuttisen ohjelman teks tittäminen viikossa. Nyt minuuttitaksalla kääntävä freelancer saa kahden 45 minuutin ohjelman viikko tahdilla alle 1800 euroa kuussa bruttona. Jotta itsensä työllistävän palkasta jäisi jotain käteen, on ohjelmia käännettävä kolmekin viikossa. Kiireessä kärsii laatu, mikä harmittaa alan ammattilaista: – Harvalla käännösalalla palaute on yhtä välitöntä ja tylyä, sanoo alalla vuosia työskennellyt kääntäjä. – Kamalinta on kuitenkin, että rakastamaansa työ tä joutuu tekemään kiireen ehdoilla. Nykyinen työtah ti sotii kääntäjän ammattietiikkaa vastaan kaikin mah dollisin tavoin. 15 KOKOUSKUTSU Käännösalan asiantuntija KAJ ry:n sääntömääräinen kevät kokous pidetään maanantaina 28.3.2011 klo 17.00 alkaen Akavan Erityisalojen toimistolla, Maistraatinportti 4 A, 6 krs. Helsinki Kokouksessä käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010 5. Tilinpäätös vuodelta 2010 ja tilintarkastajien lausunto sekä tilinpäätöksen vahvistaminen 6. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja tili velvollisille 7. Kokouksen päättäminen Tervetuloa! Helsingissä, 28.2.2011 Hallitus Tarjoilun vuosi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen keskiviikkoon 23.3. mennessä osoitteeseen toimisto(at)kaj.ﬁ. Kokouskutsu ja kokousmateriaali on saatavilla osoitteessa www.kaj.ﬁ. Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kaj.ﬁ Kokouksen aluksi Kirjastoseuran puheen johtaja, kolumnisti, radiohenkilö ja free lancer Jukka Relander alustaa ﬁlosoﬁsyhteis kunnallisella teemalla ”Itsensä työllistäminen, järjestäytyminen ja yh teiskunnallinen oikeuden mukaisuus”, jonka jälkeen on mahdollisuus vapaamuotoiseen kes kusteluun.