KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI 01 2013 TIINA TUOMINEN VÄITTELI ELOKUVA KÄÄNTÄMISESTÄ: TEKSTITYKSET OVAT OSA ELOKUVAA UUSI PUHEEN JOHTAJA HANNA BOMAN: JÄRJES TÄYTYMINEN KÄÄNNÖSALALLA ON TÄRKEÄÄ MILLAINEN ON KÄÄNTÄJÄN ARKI JA MILLAINEN ON AMMATIN TULEVAISUUS? KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 6.krs, 00240 Helsinki toimisto@kaj.ﬁ www.kaj.ﬁ TÄSSÄ LEHDESSÄ Puheenjohtaja Hanna Boman Puhelin 040 702 4428 Sähköposti puheenjohtaja@kaj.ﬁ Puheenjohtajalta ...................................................... 3 Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin 050 576 2553 Sähköposti hanna.gorschelnik@kaj.ﬁ Uusi puheenjohtaja Hanna Boman aloitti kautensa ......................................................... 4 JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT Millä mielin jätät vetovastuun, Anita Tuohino? ........................................................ 7 Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: jasenpalvelut@akavanerityisalat.ﬁ Palvelunumero 0201 235 370 Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki JÄSENMAKSUT Lyhyet .............................................................................. 9 KAJ:n edunvalvonta on yhteistyötä Tiina Tuominen väitteli elokuvakääntämisestä ........... 10 ...................................... 12 Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyys kassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 200 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 euroa vuodessa. Millaista on lääketieteellinen kääntäminen? ........................................................ 14 Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa www.kaj.ﬁ/jasenmaksu. Tällaistä työni on: Projektipäällikön päivä Raportti keskustelutilaisuudesta: Kuka kaipaa kääntäjää? ...................................... 16 Jäsenedut esittelyssä ........................................... ....................................... 17 18 Muista ilmoittaa muuttuneet jäsentietosi jäsensihteereille! LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA (AKAVAN ERITYISALAT) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.ﬁ Harri Ikonen, lakimies Kunta, valtio ja yliopistosektorin virka ja työsuhdeneuvonta 0201 235 354 Tarja Kullanmäki, lakimies Kunta, valtio, yliopisto ja amksektorin virka ja työsuhdeneuvonta 0201 235 353 JuhoHeikki Leppänen, lakimies Yksityissektorin työsuhdeneuvonta 0201 235 365 Tuire Torvela, lakimies Yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä koskevat tehtävät sekä perhe ja perintöoikeudellinen neuvonta 0201 235 356 Riina Koivunen, asiamies Ura ja palkkaneuvonta KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Suvi Seikkula, Vanessa Sjögren 0201 235 342 Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin 09 7206 4343 Puhelinajat ma–to klo 12–15 Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki www.erko.ﬁ 2 Lehti ilmestyy digilehtenä, josta otetaan 100 kappaleen näyteerä: Libris Oy, Helsinki. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2013. Aineistopäivä on 9.4.2013. Kannen kuva: Merja OjalaNicolas Schevin. Kuvassa Jenni Jouppi ja Michel angelo Pistoletton installaatio ”Le Labyrinthe” le Centquatre – kulttuurikes kuksessa Pariisissa keväällä 2011. Teos on vuodelta 1969. PUHEENJOHTAJALTA Kun Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten jäsenmaksujen jakomallia päätettiin viime vuonna uudistaa, jäsenyhdistykset saavat nyt hieman suu remman siivun jokaisesta jäsenensä maksamasta eu rosta. Tämä tarkoittaa sitä, että KAJ:lla on tänä vuon na hieman paremmat resurssit tarjota jäsenilleen koulutuksia, tapahtumia ja muita palveluja. Tule roh keasti mukaan! Keväälle 2013 on suunnitteilla mm. ammatillisia iltoja ja jäsentapahtuma. Elokuussa Aka van Erityisalat järjestää Lintsipäivän, jolloin koko Lin nanmäen huvipuisto ja sen tarjoamat huvitukset on varattu Akavan Erityisalojen jäsenien käyttöön. Seu raa ilmoittelua mm. KAJ:n sähköisessä jäsenkirjeessä, verkkosivuilla ja KAJ:n Facebooksivulla. Valoisaa kevään odotusta ja tavataan tapahtumissa! Hanna Boman puheenjohtaja@kaj.ﬁ AMANDA WILLSTRÖM H yvää alkanutta vuotta ja tervetuloa lukemaan vuoden 2013 ensimmäistä Kajawalehteä! Vuosi 2012 ei tuonut maailmanloppua, kuten jotkut uskoivat mayojen ennustaneen, mutta muu toksia se toi monessa mielessä. Myös käännösala on murroksessa, ja muutokselle onkin jo korkea aika. On saavutettu se piste, jolloin myös kilteimpien ja tun nollisimpien humanistien mitta täyttyy, ja surkeille palkkioille ja työoloille sanotaan ei kiitos. Avkääntä jien yhtenäinen rintama ja rohkeus näyttävät esi merkkiä meille kaikille. Myös KAJ:ssa on tapahtunut muutoksia. Uusi hal litus, työryhmät ja muihin luottamuselimiin valitut edustajat aloittivat työnsä vuoden vaihteessa. Uusi puheenjohtajan pesti luonnollisesti jännittää, mutta hyvin johdetun ja toimivan yhdistyksen ruoriin on ol lut helppo siirtyä. Ryhdyn tehtävään nöyrin mutta sa malla innokkain mielin. Haluan myös omasta puoles tani kiittää lämpimästi Anita Tuohinoa upeasta pu heenjohtajakaudesta ja työstään KAJ:n eteen. Ja työ jatkuu – KAJ:n edunvalvojista ja edunvalvonnasta voit lukea lisää tämän lehden sivuilta. Muutos on väistämätöntä ja menneiden perään on turha haikailla, sanotaan. Toisaalta kaikenlainen retro ja vintage on trendikästä, ja asiat menneiltä vuosikymmeniltä palaavat aina uudestaan muotiin. Vielä muutama vuosikymmen sitten ammattiliittoi hin järjestäytyminen oli itsestään selvää, mutta nyky aikana tuntuu että ayliikkeen perimmäinen ajatus on unohtunut. Tarkoitus ei ole vain poimia itselle ru sinat pullasta, vaan olla mukana kehittämässä pitkä jänteisesti meille kaikille parempaa työelämää. Ult rakevyiden ja litteiden kännyköiden aikakauden jäl keen myynnissä on kuulemma puhelimia, joihin saa liitettyä perinteisen langallisen puhelinkuulokkeen eli oikean retroluurin. Palaisikohan myös järjestäyty minen muotiin 2010luvulla? Se on meistä itsestäm me kiinni. Mitä enemmän meitä on, sen vahvempia olemme. Tuo siis työtoverisi, tuttavasi mukaan KAJ:n jäseneksi! Hyödyt siitä itsekin. 3 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Tuija Heikkilä Kuva: Amanda Willström H anna Boman on KAJ:n uusi puheenjohtaja. Hän tuntee omakohtaisesti alan haasteet ja ongelmat. Käännösala murroksessa KUKA OLET? Hanna Boman, 29, Loviisasta. Perheeseeni kuuluu kaksi lapinporokoiraa, joiden kanssa harrastan ul koilua ja pelastuskoiratoimintaa. Arjen vastapai nona mieli rauhoittuu joogassa. MILLAINEN KOULUTUS SINULLA ON? Opiskelin Helsingin yliopiston käännöstieteen lai toksessa Kouvolassa, josta valmistuin 2008. Pääai neeni oli englannin kääntäminen ja tulkkaus. Pidin jo koulussa kielistä, ja minulla oli selvä suunnitelma, että halusin opiskella kääntäjäksi. Haaveenani oli kaunokirjallisuuden kääntäminen, mutta opiskelu aikoina realiteetit valkenivat, eikä minusta koskaan kaunokirjallisuuden kääntäjää tullut. Yhden harle kiinipokkarin olen tosin kääntänyt! MITÄ KIELIÄ HALLITSET? Työkieleni ovat englanti ja suomi. Olen lisäksi opis kellut venäjää ja ranskaa. Lapsuuden toinen koti kieleni oli ruotsi. MILLAINEN ON TYÖURASI? Valmistumiseni jälkeen olen työskennellyt asiakir jakääntäjänä ja käännöskoordinaattorina sekä ihan 4 muun alan tehtävissä Stora Enson markkinakoordi naattorina. Kuten nykyään niin moni, olen akatee minen pätkätyöläinen. Viimeisimmän määräaikai sen työni päätyttyä oman alan töitä on ollut vaikea löytää. Tällä hetkellä työskentelen englannin kielen tuntiopettajana yläkoulussa ja lukiossa. Käännösala on murroksessa, ja elämme mielenkiin toisia aikoja. Nähtäväksi jää, miten ala tulevaisuu dessa kehittyy ja minkälaisia työllistymismahdolli suuksia se tarjoaa. Vaikka tämänhetkinen työni ei liity kääntämiseen, olen erittäin mielissäni, että voin osallistua ja tehdä työtä oman alani eteen KAJ:n kautta. MITKÄ OVAT KÄÄNNÖSALAN TÄMÄN HETKEN SUURIMMAT ONGELMAT SUOMESSA? Alaa ei edelleenkään tunneta eikä arvosteta tar peeksi. Työssä vaadittavaan korkeaan koulutuk seen ja asiantuntijaosaamiseen verrattuna palk kaus on harvoin edes kohtuullinen. Heikoimmilla ovat itsensä työllistävät ja ne, joihin ei sovelleta mi tään työehtosopimusta. Nyt kuitenkin monen mit ta on täynnä, ja muutokset ovat väistämättömiä. Käännösalan asiantuntijat KA√J ry Avkääntäjät ovat näyttäneet upeaa esimerkkiä sii tä, miten asiat eivät muutu, ellei niihin itse aktiivi sesti vaikuta. markkinoida itseään ja palveluitaan aivan eri taval la kuin ennen, ja asiakkaalle täytyy jatkuvasti perus tella, miksi käännöksestä pitää maksaa. ONKO TALOUDELLINEN TAANTUMA VAIKUTTANUT ALAN TYÖLLISYYTEEN, PALKKOIHIN TAI MUIHIN TYÖETUISUUKSIIN? ENTÄ MILLAISINA NÄET KÄÄNNÖSTOIMISTOJEN TILANTEEN? Taantuma vaikuttaa varmasti eri tavoin eri sekto reilla. Tulevissa TESneuvotteluissa taantuma on luonnollisesti otettava huomioon, ja se näkyy var masti neuvottelutuloksessa. Taloudellisesti tiukkoi na aikoina käännöspalvelut on myös usein se, josta yritykset säästävät. Tilaajat harkitsevat tarkkaan mitä käännätetään, ja hintoja hilataan koko ajan alemmas. MIKÄ ON VALMISTUVIEN KÄÄNTÄJIEN TILANNE VERRATTUNA TARJOLLA OLEVIIN TYÖPAIKKOIHIN? Määrällisten seikkojen sijaan olennaisempia ovat laadulliset kysymykset. Kääntäjien koulutus on Suo messa erinomaista, mutta paljon kehitettävääkin on. Tällä hetkellä opiskelijoiden työelämätietoutta ja tietoa yrittäjyydestä tulisi lisätä merkittävästi. Toi saalta kääntäjien yliopistokoulutus Suomessa on jo muutamien vuosien ajan ollut melkoisessa muutos ten myllerryksessä. Meidän on pidettävä huolta sii tä, ettei kansainvälisestikin ihailtu kääntäjien koulu tusjärjestelmämme pääse heikentymään. MILLAISET OVAT FREELANCER -KÄÄNTÄJIEN SUURIMMAT TYÖ ONGELMAT TÄLLÄ HETKELLÄ? Niiden tietojen mukaan, mitä kentältä on kantau tunut korviini, freelancereiden tilanne on kaiken ai kaa vaikeutunut. Asiakkaat haluavat käännöksiä ai na vain halvemmalla, aikataulut kiristyvät, eikä laa dulla ole mahdollista kilpailla. Kylmä tosiasia on, et tä kilpailutuksissa yleensä hinnaltaan halvin tarjous voittaa. Suoria asiakaskontakteja on vaikea saada, ja freelancer on tilausketjussa usein alihankkijan alihankkijan alihankkija. Nykyään vaaditaan taitoa Osittain ne ovat samassa jamassa kuin freelancerit, eli kiristyvän kilpailun seurauksena ne joutuvat myymään palveluitaan yhä halvemmalla. Toisaalta nimenomaan suuret kansainväliset toimistot, jotka käärivät suuria voittoja, ovat hintojen polkemisen kärjessä. Valitettavasti jotkut yritykset myös rekry toivat siekailematta kääntäjiksi keitä tahansa kyse lemättä koulutusta tai kokemusta. Näin alalle pää tyy henkilöitä, joilla ei ole tarvittavaa osaamista tai tietoa oikeasta hinnoittelusta. Monissa asioissa on gelmat ovat kuitenkin yhteisiä, ja toivonkin että yh teistyötä niiden ratkaisemiseksi voitaisiin lisätä kääntäjien ja käännöstoimistojen välillä koko alan yhteiseksi hyväksi. MILLAINEN ON SUOMALAISTEN KÄÄNTÄJIEN AMMATTITAITO JA TYÖN TASO? Kääntäjänähän voi periaatteessa työskennellä ku ka ja millä eväillä tahansa, mutta pääasiassa suo malaiset koulutetut ja kokeneet kääntäjät ovat eh dottomasti alansa huippuammattilaisia. Toisilla palkkiot ovat kohdallaan, toisilla ei. Työn tasoon vai kuttavat myös työn tekemisen ehdot: jos vaaditaan älytöntä nopeutta ja halpoja hintoja, tulos ei voi ol la huippulaatua. Parantamisen varaa olisi kenties omien etujen ja oikeuksien rohkeassa tiedostami sessa ja vaatimisessa. KERRO AY-URASTASI. Liityin KAJ:hin 2005. Opiskeluaikoina olin mukana ainejärjestömme KouKin hallituksessa ja teimme yhteistyötä KAJ:n kanssa. Jo silloin oivalsin, miten tärkeää edunvalvonta on niin opiskelijoille kuin kai kille käännösalalla työskenteleville. Aluksi minut valittiin KAJ:n edustajaksi Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikuntaan, jossa toimin 5 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Ammattijärjestön on muututtava jäsenistönsä tarpeiden mukana. vuosina 2007–2008. KAJ:n hallituksen jäsen olen ollut vuodesta 2008. AE:n yksityissektorin neuvot telukunnassa toimin kaksi kautta 2009–2012, ja olen ollut mukana myös AE:n KaakkoisSuomen alueryhmässä. Tällä hetkellä olen AE:n hallituksen varajäsen ja KAJ:ssa paitsi puheenjohtaja, myös opiskelijoiden ja nuorten jäsenten työryhmän ve täjä. MILLAISENA NÄET JA KOET KAJ:N TÄLLÄ HETKELLÄ? Anita Tuohino on tehnyt pitkän ja upean urakan KAJ:n johdossa ja on mahtavaa, että hän jatkaa edelleen liiton hallituksessa ja tarjoaa osaamistaan käyttöömme. KAJ on erinomaisessa tilanteessa ja sen toiminta on hyvällä ja vakaalla pohjalla. Se myös kehittyy jatkuvasti. Kun koko käännösala on muutoksessa, on ammattijärjestön muututtava alansa ja jäsenistönsä tarpeiden mukana. Olen erityisen tyytyväinen siitä, miten hyvä henki KAJ:ssa on: yhteistyö toimii, ja toiminta on avointa ja sujuvaa. Tämä mahdollistaa myös uudet ajatuk set, eteenpäin katsomisen ja kasvun. Tavoitteenani on välittää samaa avoimuutta ja matalan kynnyk sen mentaliteettia myös jäsenistölle – meihin voi aina ottaa yhteyttä, ja toivottavasti saamme myös uusia aktiiveja mukaan toimintaan. MITEN MERKITYKSELLISENÄ NÄET AMMATTILIITTOON KUULUMISEN KÄÄNTÄJILLE? Järjestäytyminen käännösalalla on erittäin tärkeää. Ala on suhteellisen pieni, sen toimijat työskentele vät usein yksin tai hajaantuneina eri aloille ja sek toreille. Omista työehdoista neuvotteleminen, pu humattakaan koko alan ja työelämän kehittämises tä, on erittäin vaikeaa ilman voimien yhteen liittä mistä. MITEN KAJ EROAA MUISTA KÄÄNNÖSALAN YHDISTYKSISTÄ? KAJ on ainoa käännösalan asiantuntijoille tarkoitet tu ammattijärjestö, joka tekee sopimusedunval 6 vontaa ja jonka jäsenillä on mahdollisuus kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Lisäksi se tar joaa jäsenilleen erinomaiset lakimiespalvelut emo liitto AE:n kautta. Muita käännösalan toimijoita ovat muun muassa Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, joka on aatteellinen yhdistys, sekä avkääntä jien asiassa julkisuudessa paljon ollut Suomen Jour nalistiliitto. KAJ tekee kaikkien liittojen kanssa yhteistyötä. Kun kyseessä on pieni ala, ei ole mitään järkeä tuh lata voimavaroja keskinäiseen kilpailuun, vaan on parempi yhdistää voimat ja toimia yhteistyössä mahdollisimman paljon. Mitä vahvempi yhteisrin tamamme on, sitä paremmin voimme asioihin vai kuttaa. MILLAISISSA ASIOISSA KAJ:N JÄSENET VOIVAT OTTAA YHTEYTTÄ SUORAAN SINUUN? Missä tahansa työelämään tai KAJ:hin liittyvissä, jä senen mieltä askarruttavissa asioissa. Jos en itse osaa auttaa, ohjaan kysymyksen eteenpäin. Lisäksi otan mielelläni vastaan palautetta, ideoita ja jäsen ten kuulumisia kentältä. Kaikki yhteydenpito on suotavaa! Minut tavoittaa parhaiten sähköposti osoitteesta puheenjohtaja@kaj.ﬁ. PALJASTA HUVITTAVIN TAI VIRHEELLISYYDESSÄÄN KAUHEIN KÄÄNNÖSKUKKANEN, JOHON OLET KOSKAAN TÖRMÄNNYT. Hauskempia ja mieleenpainuvampia ovat tilanteet, jossa kieli aiheuttaa koomisia väärinymmärryksiä. Minulle kävi kerran näin, kun olin vuosia sitten interreilaamassa ItäEuroopassa. Yritin tilata ham purilaisravintolassa viimeisillä pennosillani kana ateriaa. Tarjoilija katsoi minua pitkään ja varmisti vielä, että tämänkö tosiaan haluat. Maksoin ja siir ryin nälkäisenä pöytään odottamaan. Kun sain an noksen, ison boksin sisältä paljastui yksi ainokainen pieni kananugetti! • Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Tuija Heikkilä Kuva: Markku Ojala Terästytöstä tuli Rautarouva – niin työssä kuin aytoimissa Anita Tuohino on luotsannut KAJ:ta puheenjohtajana kauan, viimeksi 14 vuotta. Millä mielin hän jättää vetovastuun? K ertoessaan ayuransa alusta Anita Tuohino, 57, siteeraa Pentti Saarikoskea: ”En valinnut asiaa, asia valitsi minut”. – Teinikunnasta ja ylioppilaskunnasta läh tien olen ollut kanssaihmisten etujen ja asioiden aja ja – ehkäpä siksi, että olen rohkea ja uskallan avata suuni. Kun sitten liityin KAJ:hin, jouduin sitä myötä aktiiviksi. Paljon se on antanut, ennen kaikkea tietoa, hän summaa. Nurmeksesta kotoisin oleva Anita opiskeli Savon linnan kieliinstituutissa pääaineena saksaa ja eri koisalana tekniikkaa. Sitä myötä avautuivat myös työpaikat, ensin Mannesmann Handelin osakkuus yhtiössä toimitusjohtajan sihteerinä ja kääntäjänä. 7 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Sitten hänestä tehtiin teräsputkien ostaja. – Ostin ympäri maailmaa terästä Suomen kone pajateollisuudelle, kunnes 1986 menin Robert Boschin silloiselle maahantuojalle auto ja venemit tariostajaksi. Kolme vuotta myöhemmin tulin SOK:lle ja sillä tiellä olen. Nykyisin Anita vastaa Division Managerina Sryh män rautakaupan sisustamisesta. – Ympyrä on sulkeutunut: Terästytöstä tuli Rau tarouva, hän nauraa. Kielipaletilla Anitalla on saksan ohella englanti ja ruotsi, myös italiaa ja ranskaa hän on opiskellut. – Italia on lempikieleni. Se sopii hyvin tempera mentilleni. Anitan perhettä on mies ja gööttikoira Eetu, tytär asuu jo omillaan. – Talvisin harrastan avantouintia, kesällä golﬁa. Viikonloput kuluvat kakkosasunnolla Hartolassa, viikon illat täyttävät jumpat ja lukeminen sekä luotta mustoimien kokoukset. Niitä Anitalla onkin riittänyt – ja pitkään. LIITON KASVUN JA TOIMINNAN AIKAA Ensimmäisen kerran Anita Tuohinosta tuli KAJ:n hal lituksen jäsen 1986. Aluksi hän toimi hallituksen yk sityisen sektorin työmarkkinasihteerinä, sitten halli tuksen sihteerinä ja ensimmäisen kerran puheenjoh tajana vuosina 1992–95. Myös Akavan Erityisalojen hallituksessa hän on ollut kauan luotettuna toimijana, ensin 1987–92, josta varapuheenjohtajana vuodesta 1989. – Kun KAJ tarvitsi puheenjohtajaa, päätin keskit tyä siihen ja jättäydyin AE:n hallituksesta. Kun 1995 aloitin työni ohessa opinnot Kauppakorkean johta miskoulutuksessa, jäin jälleen pois hallituksista. Mutta Anitaa tarvittiin taas: 1998 hänet valittiin uudelleen KAJ:n puheenjohtajaksi, AE:n hallituk seen ja sen varapuheenjohtajaksi. 1991 hän oli pe rustamassa AE:n Yksityissektorin neuvottelukuntaa, jonka puheenjohtajana hän toimi kymmenkunta vuotta. – Nämä viimeiset 14 vuotta ovat olleet antoisaa aikaa, toki vaikeaakin joskus, mutta vaikeudet on tehty voitettaviksi. KAJ:lle nämä vuodet ovat olleet kasvun ja toiminnan aikaa. Se on kehittynyt 2000 8 luvun taitteesta käännösalan primus motoriksi. Olemme voineet palkata kokoaikaisen toiminnan johtajan, jonka ansiosta liitolla on ollut luottamus henkilöiden oman työnsä ohessa tekemän talkoo työn sijasta todella toimintaa. Puheenjohtajan työssä Anitaa on auttanut oma vahva liiketoiminta ja strategiaosaaminen. KAJ:lle on luotu strategiset suuntaviivat ja tavoitteet kulke maan käsi kädessä liiton tavoitteiden kanssa. – Viime vuosina taloutemme on ollut tiukoilla, sil lä toiminta vaatii panostusta. Emme ole kuitenkaan törsänneet, joten talous on vankalla pohjalla. Tästä on Hanna Bomanin hyvä jatkaa. Hänellä on tuke naan toimiva toimisto ja aktiivinen hallitus. LIITTOJEN YHDISTÄMINEN JÄI TEKEMÄTTÄ Jo useampien vuosien ajan Anita oli toivonut nuorta kääntäjää ottamaan vetovastuun liitossa. – KAJ tarvitsee tässä ajassa olevan puheenjohta jan, joka on sisällä itse käännösalan toimijana. Olen todella iloinen, että Hanna otti nyt haasteen vastaan. Hänellä on paljon annettavaa KAJ:lle. Anita iloitsee myös niistä hetkistä, jolloin KAJ on voinut vaikuttaa yhdessä toisen käännösalan järjes tön, SKTL:n, kanssa alan tunnettuuteen ja koulutuk seen. – Tekemättä jäi, josko käännösalan kaksi järjes töä voisivat olla yksi ja sama. Painoarvoa olisi tullut lisää, hän pohtii. Ongelmana hän näkee käännösalan työnantaja puolen pirstaloituneisuuden ja järjestäytymättö myyden. – Alaa ei arvosteta, sillä yleisesti luullaan, että kääntäminen on sama asia kuin vieraiden kielten osaaminen. KAJ voi vaikuttaa yhdessä muiden kään täjäjärjestöjen kanssa saattamalla asioita keskuste luun, kuten esimerkiksi viimeaikaisessa avkääntä jien asiassa. Sehän sai hienosti julkisuutta, kiitos av kääntäjille rohkeudesta nousta barrikadeille! Televisiomaailmasta on myös Anitan muistama esimerkki käännöskukkasesta. – Dallasissa JR sanoi pojalleen: ”Give me a credit”. Se oli käännetty: ”Anna minulle lainaa”. • LYHYEST I Tervetuloa KAJ:n kevät kokoukseen 25.3. K äännösalan asiantuntijat KAJ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 25.3.2013 kello 17.00 alkaen Akavan Erityisalojen toimistolla (Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki). Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätös valtaisuus 4. Yhdistyksen sääntömuutokset, toinen käsittelykerta 5. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2012 6. Tilinpäätös vuodelta 2012 ja tilin tarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot sekä tilinpäätöksen vahvistaminen 7. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja tilivelvollisille 8. Kokouksen päättäminen Remontoi työkykysi KAJ:n omassa ASLAKissa! H uhtikuussa alkaa KAJ:n jäsenille suun nattu ASLAKkuntoutus Petreassa, Tu russa. Kurssilla kohennat omaa työky kyäsi ja jaksamistasi arjessa. ASLAK on 10 hen gen ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta. ASLAKissa saat tukea muilta saman alan kol legoilta, ja voit verkostoitua. ASLAKkurssilla tarkastelet työtäsi ja opit siihen kiinteästi vai kuttavista asioista kuten henkisestä hyvinvoin nista, liikunnasta ja ergonomiasta. Saat myös neuvoja terveydestä ja ravitsemuksesta ja har joittelet rentoutumista. Kurssin aikana kartoi tetaan työolosuhteita ja mietitään yhdessä nii den korjausehdotuksia. Saat ammattilaisten tukea oman työsi haasteiden pohtimisessa. Kela maksaa kuntoutusajalta kuntoutusrahaa sekä matkakorvauksen 9,25 € ylittävältä osal ta/suunta. Katso lisää Kelan verkkosivuilta www.kela.ﬁ. ASLAK kurssinro 48657 29.04.2013 – 03.05.2013, 5 vuorokautta 13.08.2013 – 16.08.2013, 4 vuorokautta 15.10.2013 – 18.10.2013, 4 vuorokautta 28.01.2014 – 31.01.2014, 4 vuorokautta 05.05.2014 – 09.05.2014, 5 vuorokautta Näin pääset mukaan: Varaa aika lääkärille Blausuntoa varten. Lau sunto sekä kuntoutushakemuslomake KU102 toimitetaan omaan Kelan toimistoosi viimeis tään kuukautta ennen kurssin alkua. Lisätietoja kurssin sisällöstä: Kuntoutuskeskus Petrea, Sari Wallenius, puh. 040 1926 271, sari.wallenius@petrea.ﬁ, www.petrea.ﬁ Kaipaatko paperilehteä? J äsenlehtemme Kajawa siirtyi viime vuonna digilehdeksi. Linkki uusimpaan lehden nu meroon lähetetään sähköpostiisi, jos olet antanut luvan KAJ:lle lähestyä Sinua sähkö postitse. Lehti on myös luettavissa KAJ:n verkkosivuilla. Jos kuitenkin kaipaat käsiisi paperia, voit tilata neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden ko tiisi lehden omakustannushintaan 8 euroa/lehti tai koko vuosikerta 30 euroa/ vuosi. Hinta on jäsenhinta. Voit tilata lehden lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@kaj.ﬁ. 9 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Hanna Gorschelnik Edunvalvonta! Sana, joka kätkee taakseen koko yhteisen järjestömme toiminnan: käännös ja tulkkausalan ja monikielisen viestinnän asian tuntijaammattikunnan etujen edistämisen. Vaikka ammattijärjestön jäseneksi liitytään pääasiassa yksilöedunvalvonnan vuoksi, siis siksi, että lakimies on turvana juuri minun työelämäni käänteissä ja että saan neuvoja palkkoihin liittyvissä asioissa, jäsenen eduksi on myös yleinen edunvalvonta koko alan edistämiseksi ja työelämän kehittämiseksi. Edunvalvonta on ennen kaikkea yhteistyötä L ähes kaikki, mitä KAJ:n hallitus, työryhmät, KAJ:n nimissä toimivat luottamushenkilöt ja yhden hengen toimisto tekevät, on viime kä dessä alan edunvalvontaa. Tavoittelemme parempaa työelämää, reilumpaa palkkausta ja in himillisiä työn tekemisen ehtoja. Etujen edistäminen ja työelämän kehittäminen on lukemattomia kokouksia käännös ja tulkkaus alan järjestöjen sekä muiden tahojen kanssa, jotka liittyvät alaan suoraan tai välillisesti. Kumppanei den kanssa keskustelemme alan tulevaisuudesta ja pyrimme luomaan yhteisiä normeja työelämään esim. sopimusten ja sopimusmallien, suositusten, ammattisäännöstöjen ja jäsenkoulutusten avulla. Onnetonta on se, että yhteydet työnantajapuo leen ovat satunnaisia, yrityskohtaisia ja henkilöriip puvaisia – käännösalalla kun työnantajat eivät ole järjestäytyneet työnantajajärjestöön. Ammattijär jestöltä puuttuu siis olennainen vastapari. Loputon kokoustaminen on myös konkreettis ta: tänä keväänä avkääntäjille yritetään neuvotel la työehtosopimusta, jossa määriteltäisiin myös freelancereita koskevia ehtoja. Myös asioimistulk kien ammattisäännöstöä uudistetaan, ja uudistus työn välituloksia esitellään jäsenkunnalle myöhem min keväällä. Oikeustulkkausta koskeva direktiivi tuo muutoksia suomalaiseen lainsäädäntöön, ja tähän työhön KAJ on antanut oman näkemyksen sä. KAJ:lla on myös sormensa pelissä, kun ryhdy tään luomaan direktiivin suosittelemaan rekisteriä pätevistä oikeustulkeista. Lisäksi tekeillä on maail manlaajuisia käännös ja tulkkausalan ISOstandar 10 deja, joiden luonnoksia KAJ työstää omalta osal taan. Työhön osallistuu useita maita ja jokaisessa maassa useita tahoja, joten näkemysten yhteenso vittaminen vie aikaa. Vaikkei vuosi ei ole vielä pit källä, KAJ on jo ehtinyt useasti huomauttaa rekry toivia työnantajia kummallisista ilmoituksista, jois sa kääntäjälle tai tulkille sälytetään erilaisia apu tehtäviä tai tarjotaan vaativasta tehtävästä harjoit telijan palkkaa. Yleiset työelämän kehittämishankkeet, siis muut kuin vain omaa jäsenistöämme koskevat asiat, KAJ jättää pääosin emoliittomme Akavan Eri tyisalojen työstettäväksi. Jäsenten arjessaan huo maamia asioita nostetaan keskusteluun liiton sisäl lä ja edelleen Akavassa ja julkisuudessa. Akavan Erityisaloilla on jokaiselle sektorille oma työrukka sensa, jotka tukevat liiton hallituksen työskentelyä: yksityissektorin neuvottelukunta, valtion neuvotte lukunta, kunnan neuvottelukunta, korkeakoulu jaosto ja ammatinharjoittajien jaosto. Näissä kai kissa KAJ:n edustajat antavat jäsenkuntamme nä kemykset kokonaisuuteen. Organisaatio on mata la, joten vaikutusmahdollisuutemme ovat hyvät. Toisinaan kuitenkin haasteena on sovittaa kaikkien 24 jäsenjärjestön näkökannat yhteen. KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ON OSA EDUNVALVONTAA Yliopistojen ja ainejärjestöjen kanssa yritämme ke hittää käännösalan koulutusta niin, että se seuraisi työelämän vaatimuksia. Käännösalan nykykehityk sen mukaan on selvää, että myös humanistit tarvit sevat bisnestietämystä ja valmiuksia yrittäjyyteen. KAJ kannustaa myös aine järjestöjä osallistumaan oppiaineidensa kehittämi seen: koulutamme ainejär jestöjen hallituksia ja au tamme opiskelijajärjestöjä verkottumaan keskenään. KAJ ja Akavan Erityisalat tarjoavat jäsenille koulutusta työelämän yleisistä aiheista ja käännösalan omista asioista. Kun monen jäsenemme työ paikalta puuttuu työehtosopi mus, jokaisen omiin käsiin jää neuvotella ehdoista ja palkkauk sesta, mikä ei ole helppoa. Myös itsensä työllistävien asema on turvaton. Sillä, että KAJ ja Akavan Erityisalat tuottavat lehtiä, oppaita, koulutuksia, kokouksia ja tapahtumia ja tarjoavat lakimiesten ja asiamiesten neuvontaapua, on ta kaajatus: mitä enemmän jäsenellä on tietoa, sitä paremmin hän pystyy luovimaan itselleen edulli sella tavalla työelämässä. YHTENÄINEN AMMATTIKUNTA ON VAHVA ETUJEN VALVOJA TutkimusproKAJ:n toiminnan tavoitteena on liittää yksittäiset henkilöt osaksi ammatillista yhteisöä, jolla on yhteinen koodisto ja normisto. Kun yksittäi nen työn tekijä esimerkiksi päivittää ja lisää osaa mistaan ja verkottuu muiden alan toimijoiden kans sa, se koituu ennen pitkää koko alan hyväksi. On tärkeä muistaa, että mitä enemmän monikielisen viestinnän asiantuntijoita on kerääntynyt yhteen, sitä suurempi oikeutus KAJ:lla on puhua näiden puolesta työelämän ja alan ammattien kehittäjänä. KAJ pyrkii liittämään myös opiskelijat asiantun tijayhteisöön kertomalla käännöstieteen ja kielen ja kulttuurien opiskelijoille järjestöstä, ammatti kunnasta ja odotettavissa olevasta työelämästä. Kun opiskelijat tiedostavat alan käytännöt ja kehi tyspyrkimykset, heidän on helpompi esimerkiksi kieltäytyä polkupalkkiotarjouksista. KAJ:n tavoit teena onkin, että jokainen käännöstiedettä opiske leva ja käännösalalle pyrkivä kielten opiskelija koh taa järjestön jo opiskeluaikana. Verkostojen luominen ja prtyö on tärkeä osa edunvalvontaa. Mitä enemmän alan ulkopuolella KAJ:n hallitus vuonna 2013. Ylärivissä vasem malta Auli Remes, Agneta Åfeldt, Helena Pystynen, Liisa Vahtera, Liisa Nemitz, Antti Kangasmäki ja Erika Bruun. Alarivissä vasem malta puheenjohtaja Hanna Boman, Anita Tuohino ja Hertta Oksanen. tiedetään asiantuntijaammateistamme ja niiden sisältämistä työnkuvista ja vaatimuksista, sitä suu rempaa alan arvostus toivottavasti on. Tähän työ hön jokainen jäsen voi osallistua. Kun omasta am matistaan puhuu arvostavasti ja innostavasti ja toi mii ammattimaisesti, yhteistyökumppani tai asia kas muodostaa positiivisen käsityksen alastamme ja sen eri ammateista. Jo opiskeluaikana kannattaa tutustua muiden alojen opiskelijoiden kanssa ja kertoa heille omasta tulevasta asiantuntijuudes taan. Oman maineensa ja oman alansa maineen rakennus alkaa pienestä. Lisäksi luoduista kontak teista on hyötyä myöhemmin. Suomi on pieni maa, ja tuttujen kanssa asioiden hoitaminen on helpom paa. LOPUTTOMIA HAASTEITA Suuri yksittäinen edunvalvonnan haaste on kään nösalan nykykehitys: yritykset suosivat itsensä työl listäviä alihankkijoita, mutta itsensä työllistävien työn tekemisen edellytykset eivät ole kunnossa. Palkkiot ovat pieniä ja sosiaaliturva onneton eikä lainsäädäntökään suosi. Onneksi emme ole tässä yksin, vaan samassa suossa tarpovat esimerkiksi journalistit. Mutta edunvalvonnan työ on aikaa vie vää, hidasta hivuttamista ja taivuttelua, eikä pika voittoja jaeta. • 11 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Suvi Seikkula Kuva: Merja Ojala Mitä hyötyä elokuvan tekstityksistä on katsojalle? Miten katsojat suhtautuvat teksti tyksiin ja minkälaisia vastaanottostrategioita heillä on? Muun muassa näihin kysy myksiin etsitään vastausta tammikuussa Tampereen yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa The Art of Accidental Reading and Incidental Listening. An Empirical Study on the Viewing of Subtitled Films. Käännöstutkimusta uusin eväin: Laadullisia menetelmiä tilastojen tilalle T iina Tuominen päätyi alalle sitä perinteistä kautta: koulussa kielet kiinnostivat ja jatko opintoja valitessa käännösopinnot olivat ykkösvaihtoehto. Hän pääsi Tampereen yli opistoon lukemaan englannin kääntämistä ja tulk kausta ja opintojen jälkeen päätyi alan töihin. – Tein opiskelujen jälkeen töitä eräälle avkäännös toimistolle, joka kuuluu niihin ei niin hyviin paikkoi hin. Sitten pääsin parempiin töihin. Samaan aikaan olen tehnyt töitä myös yliopistolla opetuksen ja tutkimuksen parissa, Tiina kertoo. Väitöskirjassaan Tiina Tuominen tutkii media tutkimuksen menetelmiä soveltaen elokuvateksti tysten vastaanottotilanteita, esimerkiksi mitä kat sojat saavat irti tekstityksistä ja miten he niitä kat sovat. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen, et nograﬁnen vastaanottotutkimus: vastaanottoko kemusta tarkastellaan osana sosiaalista konteksti aan ja huomion kohteena on myös tapa, jolla teks tityksistä keskustellaan katselukokemuksen jäl keen. Tätä kaikkea käsitellään käännöstieteen kan nalta relevantissa kontekstissa. Keskeiseksi innoittajakseen väitöskirjan aiheen valinnassa Tiina mainitsee gradunsa. Siinä hän kä sitteli kaunokirjallisuuden alluusioiden suomenta mista ja reseptiota esimerkkiaineistona Bridget Jones kirjat. – Aihe oli hyvin kiinnostava ja sain mielenkiin toisia vastauksia tutkittaviltani. Gradua oli mukava tehdä ja koin sen hyödylliseksi kääntäjänä, että tie tää miten ihmiset lukevat käännöksiä. Ajattelin että sitä olisi kiinnostavaa tutkia lisää. 12 Väitöskirjassa kaunokirjallisuuden suomenta minen vaihtui avkäännöksiin. Syynä oli toisaalta karttunut kokemus avalasta, toisaalta avkäännös ten tutkimisen monipuolisuus. On otettava huomi oon niin teksti, kuva kuin äänikin. Lisäksi ”alkuteks ti” on kaiken aikaa läsnä. Bridget Jones sentään py syi mukana, tosin elokuvan muodossa. KARTOITTAMATTOMAN TUTKIMUSALAN UUDISRAIVAAJA Tutkimusprosessi oli täynnä oivalluksen hetkiä. – Tutkimukseni oli luonteeltaan pilottitutkimus, sillä tämäntyyppistä kvalitatiivista tutkimusta ei ole aiemmin tehty käännösalalla. Yleensä vastaanotto tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista lähesty mistapaa, jossa lasketaan ja mitataan ja tilastoi daan. Siinä mielessä se on ollut kantapään kautta oppimista ja kaikki on ollut uutta. Tiina kuvaa väitöskirjansa tavoitetta kaksijakoi seksi. Toisaalta on tutkimusmenetelmän testaami nen ja toisaalta sisältö, tekstityksen vastaanotto. – Tällaisella laadullisella tutkimuksella on vielä paljon annettavaa käännösalalle, Tiina pohtii. – Siinä ei luoda dataa ja tilastoja vaan annetaan arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, miksi ihmiset lu kevat tekstityksiä, ja se auttaa ymmärtämään kään nösten vastaanottoa. Tutkimusaineiston Tiina keräsi fokusryhmätut kimuksella. Siinä pieni ryhmä ihmisiä keskustelee tietystä aiheesta, tässä tapauksessa elokuvasta Bridget Jones: elämä jatkuu. Keskustelussa on mu kana lisäksi moderaattori, joka on usein tutkija itse. ”Laadullisella tutkimuksella on vielä paljon annettavaa käännösalalle. Siinä ei luoda dataa ja tilastoja kuten kvantitatiivisessa tutkimuk sessa, vaan annetaan arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, miten ja miksi ihmiset lukevat tekstityksiä.” – Ennakkoole tukseni oli, että keskustelijat vä hättelisivät teks tityksiä, mutta niihin suhtaudut tiinkin hyvin luottavaisesti, jopa elokuvan oikeina sanoina, Tiina Tuominen kertoo. Niin tässäkin tapauksessa. Tiina osallistui tutkimuk sensa kaikkien kolmen fokusryhmän keskusteluun moderaattorina. Tässä roolissaan hänen oli kiinni tettävä erityistä huomiota subjektiivisuuteen ja suhtauduttava kriittisesti rooliinsa, ettei vaikuttaisi liiaksi keskustelujen kulkuun. Myös keskusteluai neiston analysointi sai Tiinan pohtimaan subjektii visuutta ja sitä, miten on päätynyt tulkintoihinsa: – Aineisto on hyvin rikas, koska tutkittavat saa vat sanoa mitä haluavat. Tutkija joutuu tästä aineis tosta valikoimaan ne osat, jotka nostaa esiin ana lyysissaan, ja mukana on aina omaa tulkintaa. Tä mä on etnograﬁselle tutkimukselle yleinen haaste, mutta nämä pohdinnat eivät toki ole ainutlaatuisia tälle tutkimustyylille nimenomaisesti. NÄKYMÄTTÖMISSÄ MUTTA SILTI VAHVASTI ESILLÄ Väitöskirjan valmistuminen oli sattumalta hyvin ajoitettu, sillä avkääntäjien tilanne on ollut me diassa viime aikoina paljon esillä. Myös Tiina on seurannut tätä mediajulkisuutta. Hänestä on mie lenkiintoista, miten toisaalta avkäännösten mer kitys on kulttuurillisesti keskeinen, mutta toisaalta yleinen tunnelma on, ettei niihin kiinnitetä juuri huomiota. – Väitöskirjassani käytän ilmaisua ”hid den in plain sight”. Käännös on näkyvillä, mutta eri laisten illuusioiden avulla se pyritään saamaan mahdollisimman näkymättömäksi. Tämä kuvaa mielestäni avkääntäjien roolia: työ on näkyvä, mutta sitä ei ajatella. Edes mediatutkimuksessa ei hänen mukaansa pidetä käännöstä merkitystä luo vana elementtinä ja kääntämisen problematiikka jää vaille huomiota. Tämä näkymättömyys on Tii nasta kiinnostavaa. – Se havainnollistaa, että kään nöstä pidetään usein itsestäänselvyytenä eri tutki musaloilla. Kymmenen vuotta kestäneen väitöskirjapro jektin aikana Tiina sai paljon ituja jatkotutkimusta varten. Varsinkin keskustelut olivat hänestä antoi sia. Erityistä huomiota Tiina kiinnitti siihen, kuinka luonteva osa katselukokemusta tekstitys on. Teks titysten lukeminen on kuitenkin erilaista kuin muu lukeminen. – Tekstitystä ei lueta kuin kirjaa, vaan lukemi nen on hyvin paljon pinnallisempaa. Se on aputeks ti, joka luetaan pikaisesti. Toisaalta tämä aiheuttaa Tiinan mukaan sen, että esimerkiksi jokin vitsi voi jäädä huomaamatta. Toisaalta haittaa katseluko kemusta, jos jokin tekstityksessä kiinnittää erityistä huomiota. – Kyseessä ei tarvitse välttämättä olla virhe. Myös vaikkapa kömpelö lauserakenne voi pysäyt tää lukukokemuksen, tai jopa liian nokkelat ratkai sut, joista täytyy jäädä miettimään, että mitähän tämä tarkoittaakaan. Tiinan mielestä voisi tutkia enemmänkin sitä, kuinka syventyvää tekstitysten lukeminen on ja mitä se tarkoittaa tekstityksen laa dun kannalta. Tiinan tutkimus on osoittanut, että vaikka teks tityksiä käytetään pintapuolisesti ja pienikin häiriö tekijä niissä voi vaikuttaa katselunautintoon, ovat ne luonnollinen osa katselukokemusta ja niihin myös luotetaan. Ne ovat osa elokuvaa ja ne hyväk sytään informaatiokanavaksi. – Sen olen huoman nut tässä vuosien varrella, että tekstitykset eivät ole merkityksettömiä ja niitä voi käyttää moneen, Tiina summaa. • Lähde: Tiina Tuominen: The Art of Accidental Reading and Incidental Listening. An Empirical Study on the Viewing of Subtitled Films http://urn.ﬁ/URN:ISBN:9789514490088 13 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Vanessa Sjögren Dentiini vai hammasluu – erikoisalana lääketiede E rikoistuminen on kääntä jälle hyväksi. Perustekstistä nyt selviää kuka tahansa kääntäjä, mutta erikoisemmat toimeksiannot kaipaavat alan tuntemusta. Itse erikoistuin lää ketieteeseen, koska olin ai heesta kiinnostunut, mutta erityistuntemukseni esim. lääke teollisuudesta ja tutkimuksesta johtuu pitkälti siitä, että sattuma on tuonut eteen useita toimeksi antoja alalta. Mitä siis tarkoitan, kun sanon erikoistuneeni lääke tieteeseen? Pitkälti se tarkoittaa sitä, että uskallan ottaa toimeksiantoja, jotka jotenkin liittyvät aihee seen. Tai joiden ainakin väitetään liittyvän aihee seen. Joskus rajanveto on helppoa – epikriisin eli sairaskertomuksen kääntäminen on itsestään sel västi lääketieteellinen toimeksianto ja usein perin haastava sellainen, kun joka kolmas sana tuntuu olevan latinaa, lyhenne tai lääkärien omaa jargonia. Toisaalta esim. hammashoitotuotteiden mainok set ja tuoteesitteet saattavat tulla eteen ”lääketie teellisinä” käännöksinä, vaikka oikeasti teksti on pitkälti markkinointikieltä, mitä nyt sekaan on hei tetty pari purukalustoon liittyvää erikoistermiä ja muutama lääkenimi. Ja ollaanko sitten lääketie teen vai kemiateollisuuden puolella, kun käänne 14 tään lääkeaineeksi tarkoitetun orgaanisen kemi kaalin tuotannon kehittämisessä syntyneitä asia kirjoja ruotsista englanniksi, koska Yhdysvaltain elintarvike ja lääkevirasto FDA ei suostu vapautta maan ainetta markkinoille ennen kuin jokainen lip pu ja lappu on saatavissa myös englanniksi? KÄÄNTÄJÄSTÄ PITÄÄ OLLA MONEKSI Oma kokemukseni on siis, että lääketieteellinen kääntäminen voi käsittää melkoisen määrän erilai sia toimeksiantoja. Lisäksi nykyään ei riitä, että tun tee anatomiaa ja tunnistaa muita lääketieteellisiä termejä. Monet terveydenhuollossa käytetyt lait teet sisältävät tietokoneen ja oman käyttöliitty mänsä, joten niiden käyttöohjeiden kääntämisessä menevät iloisesti ITpuolen osaaminen ja lääketie de sekaisin. Lääketeollisuuden puolelta tulevat tekstit puolestaan lipsuvat helposti muun tuotan toteollisuuden ja kemian puolelle. Osa tuoteesit teistä muistuttaa markkinointitekstejä, ja monet tutkimusasiakirjat puolestaan vilisevät lääketie teellisten termien lisäksi lakiteksteille tyypillisiä ra kenteita. Rajan veto ei siis ole lainkaan helppoa ja moniosaaminen paikallaan. Jotain yhteistä kaikissa lääketieteellisissä toi meksiannoissa kuitenkin on. Aina teksti liittyy, jo tenkin, ihmisen kehoon ja sen hoitamiseen. Ja se tarkoittaa kehoon, sairauksiin ja hoitoon liittyvää sanastoa. Siksi ei kannata ryhtyä lääketieteelliseksi kääntäjäksi, jos nämä aiheet eivät kiinnosta. Alue on tunnetusti melkoinen termiviidakko, jossa suun nistaminen on oikeaa työtä. Lähes aina lääketie teellistä käännöstä tehdessäni edessä on termiha kua. Jokaisessa tekstissä on jokin sana, jonka tarkka merkitys ja käännös täytyy kaivaa esiin. Termit löy tyvät harvoin sanakirjasta, minkä vuoksi termin sel vittämiseksi on usein luettava aiheesta ensin yhdel Käännösalan asiantuntijat KA J ry Päällisin puolin yksin kertaisinkin toimeksianto voi johtaa tuntien taustatyöhön. lä kielellä ja sitten toisella. Kesy lääkäri tai hoitaja, jolle voi tarpeen tullen esittää tyhmiä kysymyksiä, on arvokas apu, jos aikoo tehdä lääketieteellisiä käännöksiä enemmänkin. Sitten on pitää vielä tehdä erotus ammattisa naston ja yleiskielen välillä. Englanti esimerkiksi tuntee vain termin ”dentine”, mutta suomeksi voi puhua sekä ”dentiinistä” että ”hammasluusta”. Ter min valinta riippuu tällöin pitkälti kohdeyleisöstä: hammashoidon ammattilainen on tottunut puhu maan dentiinistä, mutta tavallinen kaduntallaaja tunnistaa hammasluun paremmin. Aina ei kuiten kaan ole ihan niin selkeää kenelle teksti on tarkoi tettu ja kuinka tarkkaa kielenkäytön täytyisi olla. ALA VAATII JATKUVAA OPPIMISTA Haastavaa lääketieteellinen kääntäminen siis on. Haastavuuden voi toki kokea omasta asenteesta riippuen hyvänä tai huonona asiana. Itse koen sen positiivisesti: mitä haastavampi homma, sitä innos tuneempi siitä olen. Alalle kannattaa ryhtyä vain, jos on aiheesta kiinnostunut ja valmis pakolliseen, jatkuvaan oppimisprosessiin. Päällisin puolin yksin kertaisinkin toimeksianto – kuten vaikka monivita miinivalmisteen markkinointimateriaali – voi joh taa tuntien taustatyöhön, kun vastaan tulee yllättä vä termi, joka ei meinaa millään aueta. Vaikeam pien käännösten työstäminen alkaa kymmenien sanojen termihakulistalla ennen kuin tekstiin pää see edes kunnolla sisään. Jatkuva oppiminen ja kiin nostus ovat avaintekijöitä. Toisaalta lääketieteellinen kääntäminen voi ol la todella palkitsevaa puuhaa. Itse koen varsinkin tutkimuksiin liittyvien materiaalien kääntämisen mielekkääksi tavalla, jota saa monesta muusta toi meksiannosta hakea. Kulutustuotteiden markki nointimateriaalit ovat tyhjää täynnä niin kielellises ti kuin sisällöllisestikin, kun taas viimeisimmän sy dänlääkkeen tutkimusmateriaaleilla on oikeasti merkitystä. Ajatus, että pääsen olemaan edes pie nellä panoksella osallinen prosessiin, jonka loppu tulos saattaa pelastaa oikean ihmisen elämän, on henkeä salpaava. KÄÄNTÄJÄLLÄ ON PIENI OSA MUTTA SUURI VASTUU Osallisuus voi myös joskus olla henkeä salpaavan pelottavaa. Kääntäjällä on aina vastuu siitä, että käännös on tarkka ja oikea, mutta lääketieteellises sä kääntämisessä tarkkuus ja oikeellisuus ovat tär keämpiä kuin koskaan. Pieni pilkkuvirhe saattaa ai heuttaa jopa jonkun kuoleman, joten vastuuta ei voi vähätellä. Vaikka lopputeksti onneksi useimmi ten päätyy sekä toisen kääntäjän oikoluettavaksi että lääketieteen ammattilaisen tarkistettavaksi, jos on mahdollista, että virhe voisi aiheuttaa todel lista vahinkoa, tämä varotoimi ei vähennä kääntä jän vastuun tärkeyttä. Neuroottinen pikkutarkkuus ja pakonomainen tarve tarkistaa kaikki vielä kerran ennen kuin suostuu päästämään käännöksen kä sistään ovat tärkeitä ominaisuuksia lääketieteelli selle kääntäjälle. Omasta mielestäni lääketieteellisessä kääntä misessä tiivistyvät juuri ne piirteet, joiden takia kääntäjäksi alun perin lähdinkin: haastava ja antoi sa työ, joka ei vain salli, vaan vaatii jatkuvaa uuden oppimista. Jokainen toimeksianto tuo jotain uutta ja kiinnostavaa, sen hetken, jolloin pysähdyn mietti mään: ”kas, tuota en tiennytkään”. Paljon parem paa puuhaa en voisi pyytää. • 15 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Raila Hekkanen Kuka kaipaa kääntäjää? H elsingin yliopiston alumniviikolla 24.1. järjestettyyn keskusteluun ”Ku ka kaipaa kääntäjää?” osallistuivat emeritusprofessori Fred Karlsson, irtisanoutunut avkääntäjä Hertta Oksanen ja Lingsoft Oy:n toimitusjohtaja Juhani Reiman. Professori Liisa Tiittulan johtamassa ti laisuudessa pohdittiin, mihin kääntäjiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Laajasta yleisöstä keskus teluun osallistui mm. professori Arto Mustajoki. Aluksi katsotun satiirivideon ”Pääkonttorissa tapahtuu” (http://bit.ly/ZmbhNw) jälkeen Oksa nen kertoi, että yli sadan MTV Median ulkoista man kokeneen kääntäjän irtisanoutuminen Broadcast Text Internationalilta ja tiukka työtahti heikentävät jo tekstityslaatua, mikä näkyy mm. repliikkien seuraamisen vaikeutena ja huolimat tomuusvirheinä. Karlsson muistutti kääntämisen tärkeästä roolista, ja Reiman kertoi Lingsoftin ta vasta tuotteistaa ja prosessoida kieltä mm. ko neellisella ajastuksella. Mitä laatu sitten on? Riittääkö, että ”ruudulla on jotain sanoja”? Käännös ja tekstitysvolyymi tulee kasvamaan mm. avdirektiivin (2007/65 /EY) vuoksi, mutta varat eivät suurene vastaavas ti. Laadun olisi silti pysyttävä hyvänä jo väestön lukutaidonkin vuoksi. Reimanin mukaan kielitek nologian merkitys tulee korostumaan ja käännös määrät suurenemaan. Kone työkalut tulevat lähivuosi na käyttöön myös Suomes sa, ja hintojen lasku jatkuu. EU:kin pyrkii tuplaamaan käännösnopeuden. Auto matisointi ei kuitenkaan ratkaise kaikkea, sillä ko neet eivät ymmärrä sana semantiikkaa eivätkä osaa tulkita kuvaa tai koko naisuuksia. Automaation myötä kääntäjän työssä voi tulevaisuudessa painottua konekäännösten posteditointi. Vastaako kääntäjien koulutus nykytarpeita? Karlsson ehdotti tutkintojen lyhentämistä ja käy tännön työn painottamista. Tiittulan mukaan maisteritason tutkinto on kuitenkin Euroopassa vallitseva malli, eikä aloittavien opiskelijoiden kie litaito edes riittäisi tutkinnon suorittamiseen kol messa vuodessa. Reiman kritisoi nykykoulutusta, joka ei hänestä vastaa työelämän tarpeita. Taitei lijuuden sijaan olisi opittava osallistumaan pro sessiin, lisättävä hintatietoisuutta ja yrittäjyys osaamista ja haettava teknologiaosaamista Aal toyliopistosta. Epäselväksi jäi, mitä Reiman tai teilijuudella tarkoitti, sillä moista asennetta ei käy tännön kääntäjillä tapaa. Yrittäjyyskoulutus on eittämättä tarpeen, on han valtaosa kääntäjistä yrittäjiä, monet pakosta. Yliopiston on koulutettava moniosaajia, jotka osaavat hakeutua erilaisiin tehtäviin. Kääntäjän paikkoja on yhä vähemmän ja palkka huonompi kuin esim. projektikoordinaattoreilla. Hyviä teks tejä kuitenkin tarvitaan, ja Mustajoen mukaan kääntäjien tehtävät voisivat laajeta esimerkiksi laadukkaiden tekstien tuottamiseen. Tekstintuot tamistaito on heikentymässä, ja kieliopintojen suosio laskee monissa maissa. Yleisöstä arveltiin, että syynä on työn mielekkyyden väheneminen. Mustajoki huomautti toisaalta, että automaation myötä ihmiselle jää yleensä mielekkäitä tehtäviä, joita kone ei osaa. Kääntäjien osaamista tarvitaan tulevaisuu dessakin. Tehtävien muuttuminen on hyväksyttä vä, mutta työn on oltava mielekästä. Yksilön kan nalta työnkuvan laajentaminen vaikkapa tekstin tuottamiseen tai erikoistumi nen tietylle alalle voi kannat taa. Entä koko alan kannal ta? Millainen kehitys pitää alalle kouluttautumisen mie lekkäänä ja palkat järkevinä? Tätä olisi kaikkien osapuol ten pohdittava. • Helsingin yliopiston tallenne keskustelutilaisuudesta on katsottavissa YouTubessa osoitteessa www.youtube.com/watch?v=W7aq12cqBrQ. Tallenteen löytää myös hakusanoilla Kuka kaipaa kääntäjää? 16 Teksti: Vanessa Sjögren Vakuutukset A ina silloin tällöin minulta on kysytty miksi olen ammattijärjestön jäsen. Itse olen aina ollut si tä mieltä, että olisi tyhmää olla olematta jä sen. Edunvalvonnan ja muun tuen lisäksi tulevat lii ton tarjoamat eri jäsenedut. Jo pelkät vakuutusedut kattavat jäsenmaksukulut mennen tullen. KAJ:n kautta Akavan Erityisalojen jäseninä saam me jäsenetuina kaksi vakuutusta: vapaaajan mat kustaja ja tapaturmavakuutuksen sekä ammattihen kilön vastuu ja oikeusturvavakuutuksen ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Lisäksi liiton tapah tumiin osallistuessamme olemme järjestövakuutuk sen turvaamia ja voimme jäseninä saada myös reilun järjestöalennuksen vakuutusyhtiömme If Vahinko vakuutusyhtiön henki ja tapaturmavakuutuksesta, jolla voidaan vakuuttaa koko perhe. VAPAA-AJAN MATKUSTAJA- JA TAPATURMAVAKUUTUS Matkustaja ja tapaturmavakuutus lienee kaikille tut tu, mutta silti tärkeä vakuutus. Kyseessä on myös va kuutus, joka helposti jää ottamatta, jos se jää omalle vastuulle. Sen olemassa olo on kuitenkin erinomainen turva jokai selle. Liiton jäsenenä vakuutus on automaattisesti voimassa ja lii ton jäsenkortti toimii myös va kuutuskorttina. Matkustajavakuutus ei kata ainoastaan jäsentä, vaan myös vanhemman kanssa matkusta van alle 20vuotiaan lapsen, joten liiton vakuutus lisää koko perheen va kuutusturvaa. Alle 45 vuorokautta kestä vän lomamatkan aikana voimassa oleva vakuutus korvaa vakuutusehtojen mukaisesti matkalla sattu neesta tapaturmasta ja matkasairaudesta aiheutu vat kustannukset siltä osin, kun niitä ei korvata jonkin lain perusteella. Vapaaajan tapaturmavakuutuksesta puoles taan korvaa nimensä mukaisesti vapaaaikana sattu neita tapaturmia. Vakuutusturvat ovat voimassa kaikkialla maailmassa ja turva tapaturman aiheutta mien hoitokulujen varalta on enintään 2 732 euroa Jo pelkät vakuutusedut kattavat jäsenmaksukulut mennen tullen. tapaturmaa kohti. Korvaus pysyvän haitan varalta on enintään 11 474 euroa. Kummallakaan vakuutuksella ei ole omavastuu ta, mikä on merkille pantava etu yksityishenkilön ot tamaan vakuutukseen verrattuna, joissa lähestul koon aina on jonkinlainen omavastuu. Muutenkin vastaavat vakuutukset maksaisivat itse ostettuina pitkän pennin. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Suomessa voimassa oleva vastuu ja oikeusturvava kuutus on tuote, jota yksityishenkilö ei välttämättä edes kykene ostamaan. Yrittäjänä toimiva voi sellai sen hankkia, mutta kyseessä ei todellakaan ole hal pa huvi. Lisäturvana inhimillisen erheen aiheutta maa vahinkoa kohtaan vakuutus on kuitenkin erin omainen etu. Vastuuvakuutuksesta korvataan henkilö, esine ja varallisuusvahinkoja, jotka ammatissasi virheellä tai laiminlyönnillä aiheutat työnantajallesi, työtove rillesi tai sivulliselle henkilölle ja josta lain mukaan olet korvausvastuussa. Oikeusturvavakuutus korvaa asianajo ja oikeudenkäyntikuluja omaa työ ja virkasuhdettasi koskevis sa riita ja rikosasioissa sekä hallin tomenettelynä tai hallintolain käyttönä käsiteltävissä asioissa. Asiassa, jonka johdosta oikeus turvaa haetaan, tulee olla kysy mys syytteestä tai riitautetusta vaateesta. Vastuuvahingoissa korvauksen enimmäismäärä on henkilö ja esine vahingoissa 85 000 euroa ja varallisuusva hingoissa 42 000 euroa. Oikeusturvavahingoissa vakuutusmäärä on 6 000 euroa. Mikäli jäsen käyttää asian hoitamisessa Akavan Erityisalojen lakimiestä tai tämän suosituksesta ulkopuolista lakimiestä, va kuutusmäärä on 12 000 euroa. Omavastuu on oi keusturvavahingoissa 15 % kustannuksista. • Lisätietoja vakuutuseduista, vakuutuksista ja vakuutus ehdoista: ww.if.ﬁ/web/ﬁ/henkiloasiakkaat/jarjestot/ akavanerityisalat/pages/default.aspx 17 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Suvi Seikkula Tälla ista työn i on : Pro jekti pää llikö ä v i n pä T yöpäiväni alkaa toimiston ovensuussa. Olen vasta laittamassa takkia henkariin, kun puhelin soi. Asiakas siellä soittaa ja toi voo samanlaista käännöstä kuin olemme toimittaneet hänelle vuosi sitten. Hyvin kiireisesti. Tarjous pitäisi antaa saman tien. Kerron, että menee pieni hetki kun tutkailen tilaustietoja. Kun en juuri nyt muista kaikkia tilauksia vuoden takaa. Onneksi on projektinhallintaohjelma, josta selviää kuka kään si mitä käänsi milloin käänsi ja mitä vauhtia. Olen vielä puhelimessa, kun ovikello alkaa soida vihaisesti. Oven raossa hengästynyt asiakas tunkee käteeni ryppyistä A4arkkia. Virallinen käännös har vinaisemmasta kielestä suomeen päin pitäisi saada nyt, odottaessa. Seuraa lyhyt oppimäärä siitä, kuinka kääntäjät eivät ole toimistolla, kuinka heidän aika taulunsa täytyy selvittää ja niin edelleen. Muutama puhelu kääntäjille ja palautus varmistuu vielä samak si päiväksi. Tämä ei asiakkaalle riitä ja hintakin on ai van liian kallis. Yritän selittää, että hinnat perustuvat kustannuksiin, jotka taas perustuvat käännettävään tekstimäärään. Asiakas lähtee ovet paukkuen met sästämään nopeampaa ja halvempaa palvelua. Pika ruokakäännöstä, sanon minä. HALUATTEKO SORBINNOKSENNE ILMAN LISUKKEITA? Pääsen vihdoin katsomaan sähköpostejakin. Vain yksi viesti kirkuu kiireisenä. Tuttu asiakas haluaa käännöksen ”kaikille kielille niin pian kuin vain mah dollista.” 18 Pienen hetken leikittelen ajatuksella, että asiak kaalle alkaa tulvia käännöksiä mitä ihmeellisimmillä kielillä. ”Palautan ohessa sorbinnoksen, udmurtin noksen ja mandinkannoksen. Jos käännöksiin liit tyen ilmenee kysyttävää, olettehan yhteydessä.” Sel vitän kuitenkin, mitä kieliä asiakas on aiemmin tilan nut ja saan häneltä vielä vahvistuksen sille, että juuri näille kielille käännökset tarvitaan. Seuraavaksi tutkiskelen Exceltiedostoa. Välileh tiä on kymmeniä, jokaisella iso liuta termejä ja ilmai suja liittyen johonkin ohjelmaan. Kielentarkistajan pitäisi varmistaa, että teksti on johdonmukaista ja termit sopivia. Haasteena on, että asiakas on pyytä nyt tarjousta. Tällaisista töistä laskutetaan yleensä ajan mukaan, mutta kuinkakohan paljon sitä aikaa sitten mahtaisi kulua? Kysyn toimistomme kääntä jältä aikaarviota, joka on pakostakin kovin karkea. Lopulta asiakas tyytyy hintakattoon. Muita tilauksia tai muutakaan heti reagointia vaativaa ei sähköpos tissa sitten olekaan. Ehdin hetken huokaista. Olen juuri painanut kahvinkeittimen päälle, kun puhelin taas soi. Virastosta X tiedustellaan, saisiko muutaman pdfsivun suomesta englanniksi ylihuo miseksi. Pyydän asiakasta lähettämään käännettä vän asiakirjan sähköpostilla tarkempaa arviota var ten. Työ osoittautuu kuvapdf:ksi, jossa on 20 tihe ään kirjoitettua sivua lakitekstiä. Hikikarpalot nouse vat otsalleni. Mietin strategiaa. Aivan ensimmäiseksi konvertoin tiedoston tekstimuotoon, missä menee kin muutama tovi. Sitten analysoin tekstiä: kuinka paljon löytyy käännösmuistista ja kuinka paljon on toistoa. Tilanne ei enää näytäkään niin pahalta. Alan ”Tästä käännöksestä, jonka teitte viime viikolla: miksi ”makupalat” on käännetty ”titbits”? Siitähän tulee mieleen tissit! Ei se sovi.” soitella läpi sopivia kääntäjiä, josko joku heistä voisi ryhtyä työhön saman tien. Onneksi tässä kieliparissa resurssit ovat erinomaiset. Suomiserbiakääntäjää ei ehkä löytyisi ihan näin lyhyellä varoitusajalla heti hommiin. MUODONMUUTOSKÄÄNNÖKSIÄ Sellaiset työtilaukset ovat parhaita, joissa on liit teenä käännettävä teksti Wordtiedostona, eikä eri tyistä aikataulutoivetta ole. Tällainen viesti tuli aa mulla. Nyt asiakas yllättäen pyytääkin hoputtamaan kääntäjää. Käännöstä tarvitaan jo. Kerron hänelle, että käännös on aikataulutettu viikon loppupuolelle ja ettei kyseistä erikoisalaa kääntäviä ole vapaana täl lä hetkellä muita tässä kieliparissa. Asiakas vastaa sii hen, että heidän pojat hoitavat homman sitten itse. Niillä taitaa olla se muodonmuutoskone. Päivän puolivälissä olen jo aivan näännyksissä. Jär jestettyäni eteenpäin sähköpostilaatikkoon kerty neet tilaukset sekä palautettuani muutaman kään nöksen voin vihdoin pitää todella tarpeeseen tule TISSEJÄ JA TIEDOTTEITA van ruokatauon. Syötyäni haen postin. Sen joukossa Iltapäivä on jo pitkällä ja etenee leppoisasti. Yhden on paksu kirjekuori, jonka sisältä paljastuu lehti. asiakkaan kanssa neuvottelen, miten korjataan Olen jo viemässä lehteä kokoustilan lehtipinoon, käännös. Asiakas nimittäin reklamoi, ettei tykkää kun huomaan saatekirjeen. Siinä toivotaan käännös kun ”makupalat” oli käännetty ”titbits”. Siitä kun tu tä pohjoismaisille kielille ja tarjousta mahdollisim lee mieleen tissit! Toiselle asiakkaalle taas man pian. Siis hetkinen… Mistä edes aloitan? kerron, ettei käännös tule sen nopeam Olisipa käytössä Lassin muodonmuutos ekö lle min jos asiakas kertoo, että riittää kun tt i s kone, jonne voisi tunkea lehden ja saisi i i l kie äntä toisenkielisen sieltä ulos. ”Kä kaikille vain han kääntää ”vähän sinne päin”. Eräs n uin tarjouspyyntö kirvoittaa pitkän vastauk Rauhallisena hetkenä tutkin vies ämä pian k ista! t l sen, kun pyydetään tarjousta noin kuu tejä, jotka ovat tulleet palvelujaan tar l n i o i d n mah iitos.” den A4sivun kääntämisestä, eikä viestin joavilta freelancekääntäjiltä. Suurim K liitteenä ole käännettävää materiaalia, luon massa osassa ei mainita kieliparia, ei äi nosta tai mallitekstiä. Pitäisi laittaa hinta ja aika dinkieltä edes. Joku on opiskellut ”euroop taulu. Tilaakohan kyseinen asiakas auton korjauk palaisten ja eieurooppalaisten kielten ja kulttuurien senkin niin, että lähettää viestin korjaamoon: Minul tutkimusta”, joku tarjoaa taattua 98 prosentin tark la olisi auto rikki, paljonko maksaisi korjata ja mihin kuutta käännöksissään. CV olisi monella saatavilla mennessä olisi valmis? vain oikein erikseen pyytämällä. Oikeasti potentiaa Paria minuuttia vaille sulkemisajan tupsahtaa lisilta kuulostaville kääntäjille, joiden kieliparissa kai sähköpostilaatikkoon viesti otsikolla ”Kiireellinen tie vataan täydennystä tai joiden erikoisalalle on erityis dotekäännös”. Asiakas vielä soittaa perään. Pitäisi tä käyttöä, lähetän koekäännöksen. saada tiedote kolmelle kielelle jo seuraavaksi aa Omille alihankkijoillemmekin lähetän muuta muksi. Se siitä kotiin lähdöstä ja kääntäjille hieman man viestin. Yksi on unohtanut kääntää kohdan, toi iltapuhdetta järjestämään. Ei kai kääntäjän nyt tar nen pommittaa kysymyksillä, joiden vastaukset ovat vitse nukkua, vaan voi yöt läpensä käännösten pa Googlessa ensimmäinen hakutulos, kolmas ei osaa rissa kukkua, runoilen. Taitaa tosiaan olla kotiinläh antaa minkäänlaista arviota palautusajasta. Käännös dön aika. Lopulta on kaikki hoidettu ja voin sulkea on valmis kun se on valmis. Voisipa asiakkaille sanoa koneen. niin! Mukavampaakin viestinvaihtoa on: yksi antaa käännöksestä pyytämättä alennuksen, kun käännös muistista oli niin suuri hyöty, toinen palauttaa kiirei Tämä tarina perustuu tositapahtumiin. Eläimiä ei ole sen käännöksen reippaasti etuajassa ja kolmas ker vahingoitettu kuvauksen aikana. Vain yhtä kissaa on too hauskoja juttuja käännettävän tekstin kummal silitetty rauhoittumismielessä, mutta rauta ei ollut edes kuuma. lisuuksista. • 19 Auta kaveria tai kollegaa - suosittele jäsenyyttä! Yhdessä olemme enemmän. Toivottavasti olet ollut tyytyväinen jäsenyyteesi ja haluat tuoda myös kaverisi, kollegasi tai perheenjäsenesi etujemme piiriin. Suosittelusta hyödytte molemmat! Uusi jäsen saa turvaa työelämäänsä sekä kattavat edut käyttöönsä heti. Sinä saat valita itsellesi laadukasta kotimaista designia kiitokseksi työssäkäyvän jäsenen tuomisesta. Mikäli suosittelemasi uusi jäsen on päätoiminen opiskelija, saat 20 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suositteleminen on helppoa, voit lähettää tietoa meistä eteenpäin suoraan osoitteesta www.akavanerityisalat.fi/suosittele. Tule mukaan rakentamaan huomisen oikeudenmukaisempaa työelämää!