KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI 03 2011 KÄÄNTÄJÄ KAHDEN EETTISEN JÄRJESTELMÄN RISTIPAINEESSA MENTOROINTI SELKIYTTÄÄ TYÖURAN SUUNNITTELUA KANSAINVÄLINEN KÄÄNTÄJIENPÄIVÄ 30.9. KOULUTUSPOLIITTISEN KYSELYN TULOKSET KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 6.krs, 00240 Helsinki toimisto@kaj.ﬁ www.kaj.ﬁ Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin 050 338 5614 Sähköposti anita.tuohino@sok.ﬁ Vt. toiminnanjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta Puhelin 0201 235 380 Sähköposti elena.gorschkow-salonranta@kaj.ﬁ JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.ﬁ Palvelunumero 0201 235 370 Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki JÄSENMAKSUT Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia viikossa. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. TÄSSÄ LEHDESSÄ Toiminnanjohtajalta................................................. 3 Akavan Erityisalat ja opiskelijat ........................ 4 Kääntäjä kahden eettisen järjestelmän ristipaineessa .............................................................. 6 Kolumni ......................................................................... 9 Mentorointi selkiyttää työuran suunnittelua ............................................................... 10 Koulutuspoliittisen kyselyn tulokset ............ 12 Mihin kääntäjä- ja tulkkikoulutus on menossa? ........................................................... 14 Venäjän kääntäjänä ennen ja nyt ................... 16 Business As Usual -sarjakuva ............................. 20 Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa www.kaj.ﬁ/jasenmaksu. Muista ilmoittaa muuttuneet jäsentietosi! LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA (AKAVAN ERITYISALAT) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.ﬁ Tuire Torvela, lakimies, yksityissektori, ammatinharjoittajat 0201 235 356 Kari Eskola, lakimies, yksityissektori 0201 235 367 Harri Ikonen, lakimies, kunta- ja valtiosektori 0201 235 354 Maarit Leppänen, lakimies, julkinen sektori 0201 235 353 Minna Hälikkä, lakimies, yksityissektorin työsuhdeneuvonta 0201 235 352 Jaakko Korpisaari, asiamies, kuntasektorin sopimukset 0201 235 363 Kalevi Juntunen, asiamies, valtiosektorin sopimukset 0201 235 351 Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset 0201 235 359 TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin (09) 7206 4343 Puhelinajat ma–to klo 12–15 Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki www.erko.ﬁ 2 KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Elena Gorschkow-Salonranta Toimitus: Katri Blomster, Jenny Jeskanen, Heidi Mittler, Vanessa Sjögren Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Libris Oy, Helsinki. Painos: 2400 kpl Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2011. Aineistopäivä 14.10.2011. MARKKU OJALA TOIMINNANJOHTAJALTA Opi perusasiat T änäkin syksynä monet aloittelevat opiskelijat ovat valinneet hyvän pääaineen: kielen kääntämisen. Onneksi olkoon! Käännösala on kasvava, mielenkiintoinen ja antoisa. Lisäksi se on työtä, jolla on vankka tarkoitus. Se mahdollistaa ihmisten välisen kommunikaation monella eri tavalla tässä yhä enenevässä määrin kansainvälistyvässä maailmassa. Kielet ja kääntäminen ovat monelle kutsumus. Sitä tehdään antaumuksella ja ylpeydellä omasta ammattitaidostaan. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että sillä pitää myös voida elää. Käännösalalla on omat haasteensa. Erikoisosaaminen ja ammattitaito eivät valitettavasti aina näy alan arvostuksessa tai palkkauksessa. Ongelmina ovat yleissitovien työehtosopimusten puute, töiden pätkittäisyys ja käännöstöiden ulkoistaminen. Moni aloitteleva kääntäjä on käytännössä pakotettu ammatinharjoittajaksi ja pienyrittäjäksi, jolloin työnteon riskit jäävät kääntäjälle itselleen. Alan heikko arvostus näkyy myös palkkauksessa: monesti halutaan ostaa priimakäännöstä pilkkahintaan. Tämä johtuu pitkälti siitä, että alaa tai käännöstyötä ei tunneta, eikä ymmärretä. Elena Gorschkow-Salonranta toiminnanjohtaja Siksi käännösalaa opiskelevan kannattaa järjestäytyä jo opiskeluaikanaan. Oma ammattiyhdistys tarjoaa jäsenilleen palveluja, tietoa ja tukee ammatti-identiteettiä. Mikä tärkeintä: ammattiyhdistys pyrkii yhdessä jäsentensä kanssa vaikuttamaan työolosuhteisiin sekä oikeudenmukaiseen palkkaukseen. KAJ tekee yhteistyötä kääntäjäopiskelijoiden ainejärjestöjen kanssa ja pyrkii siihen, että opiskelijoilla olisi jo opiskeluaikanaan tietoa alan epäkohdista sekä välineistä, joilla voi itse pyrkiä vaikuttamaan niiden oikaisemiseen. Opiskelijoiden tiedostamisella on myös laajempi vaikutuksensa. Mikäli opiskelijoilla ei voida käännättää pilkkahintaan käännöksiä, myös alan yleinen ansiotaso kohentuu. Samalla nostetaan omaa ansiotasoa valmistumisen jälkeenkin. Toivomme tämän Kajawan numeron avaavan käännösalaa opiskelijoiden näkökulmasta, samalla tarjoten uusia asioita myös muulle jäsenistöllemme. Hyvää syksyä kaikille ja toivottavasti näemme mahdollisimman monen kanssa Kääntäjienpäivässä Turussa 30.9.! 3 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Riina Koivunen, Akavan Erityisalat, opiskelija-asiamies Sinä aivan erityinen tuleva kääntäjä! K äännösalan asiantuntijat ry ja Akavan Erityisalat ry huolehtivat turvastasi työelämässä ja hyvinvoinnistasi arjessa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa opintojasi liityt, sitä enemmän sinulla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työelämässä pärjäämiseen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kertymiseen sekä ammatti-identiteetin rakentamiseen oman järjestösi tuella. Valitsit käännösalan opinnot, valitse myös oma ammattiyhdistyksesi! Akavan Erityisalat on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien ja niihin valmistuvien opiskelijoiden etujärjestö. Kasvavaan liittoomme kuuluu 25 itsenäistä jäsenyhdistystä, joissa on lähes 26 000 jäsentä. Oman alan jäsenyhdistykseen kannattaa liittyä jo opintojen aikana. 4 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Jäsenenä saat Liiton palveluja kannattaa käyttää kattavasti jo opintojen aikana. Jäsenenä saat tietoa alasi työmarkkinoista ja työllistymisestä, lakimiesapua työsopimusasioissa ja mahdollisissa työsuhteen ongelmatilanteissa, palkkaneuvontaa, urapalvelua sekä työja vapaa-ajan vakuutuksia. Eri sopimusaloihin erikoistuneet lakimiehemme tuntevat tarkasti työelämän kiemurat. Voit esimerkiksi tarkastuttaa työsopimuksesi ennen sen allekirjoittamista sekä pyytää suuntaviivoja realistiselle palkkatoiveelle. OPISKELIJAN JÄSENYYS Liittymällä Käännösalan asiantuntijat ry:n pääset samalla osaksi Akavan Erityisaloja ja koko Akavayhteisöä. • tietoa alasi työmarkkinoista sekä työllistymisestä • lakimiesapua työsopimusasioissa ja mahdollisissa työsuhteen ongelmatilanteissa • palkkaneuvontaa • mahdollisuuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan • luottamusmiesverkoston tuen työelämässä • laadukkaita työelämäaiheisia koulutuksia ja aluetapahtumia • urapalvelua • innostavia opiskelijatapahtumia • verkostoja työelämää varten LIITTYMINEN KANNATTAA MYÖS TALOUDELLISESTI Opiskelijajäsen maksaa jäsenmaksua vain palkkatulosta. Jäsenmaksua maksaessasi sinulla on mahdollisuus kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa esimerkiksi siltä varalta, että et heti opintojesi päätyttyä työllisty. Työssäoloehtoa työttömyyden varalle kannattaa alkaa keräämään heti opintojen alusta esimerkiksi kesätöistä, joiden ei tarvitse olla oman alan työtä. Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistyksesi palvelut ja jäsenedut ovat kattavasti käytössäsi jo opiskeluaikana. 5 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Kristiina Abdallah, Vaasan yliopisto kristiina.abdallah@uwasa.ﬁ Kääntäjä kahden eettisen järjestelmän ristipaineessa K äännösala on niin Suomessa kuten muuallakin muuttunut viime vuosikymmenien aikana niin, että pienten, yhden tai muutaman henkilön työllistävien yritysten lisäksi alalla toimii yhä keskittyneempiä, monikansallisia suuryrityksiä. Käännösalan suuryritykset ovat ostaneet keskisuuria paikallisia yrityksiä ja hankkineet suuruuden tuomaa etua toimintaansa. Samalla ne ovat saaneet yhä enemmän painoarvoa paikallisilla käännösmarkkinoilla. Tällaiset yritykset kuitenkin harvoin työllistävät kääntäjiä kuukausipalkalla; sen sijaan ne ostavat käännöspalveluita alihankintana yksittäisiltä kääntäjiltä ja ulkoistavat näin osan toimintansa riskistä heille. Isoissa käännöstoimistoissa on lähinnä markkinoinnin ja projektinhallinnan asiantuntijoita, kun taas varsinainen käännöskompetenssi on alihankkijakääntäjien varassa. Kääntäjiä kouluttavien tahojen tulisi olla perillä käännösalan rakennemuutoksesta, jotta ne voisi- 6 vat valmistaa opiskelijoita kohtaamaan tulevan työympäristönsä haasteita. Ei riitä, että opiskelija osaa ”vain kääntää”. Oman etunsa vuoksi hänellä tulisi olla muunkinlaisia kompetensseja, joista voisin mainita erityisesti liiketalouden perustietämyksen sekä käännös- ja dokumentointialojen juuri nyt arvostamien markkinoinnin, projektinhallinnan, hypermedian tai käytettävyyden osaamisen. Lisäksi alalle tulijan olisi hyvä oppia tulkitsemaan kompleksista työympäristöä ja navigoimaan siellä. Kääntäjäksi valmistuneille on tarjolla monenlaisia töitä, joiden työehdot ja ansaintamahdollisuudet kuitenkin vaihtelevat suuresti. Tutkimuksestani käy ilmi, että käännösalan tuotantoverkostoissa, joille on ominaista pitkälle viety työnjako ja useat toimijat, ilmenee herkästi eettisiä ristiriitoja ja moraalikatoa (ks. Kajawa 3/2010). Edellä mainituista syistä Tampereen yliopiston Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelmassa on vuodesta 2005 ollut tarjolla syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille Kääntäjän ja tulkin työelämätaidot (KTT) -kurssi, jossa käsitellään käytännönläheisesti, mutta kuitenkin tutkimukseen perustuen ajantasaisia, työelämään liittyviä kysymyksiä. Kurssin yhtenä tärkeänä tavoitteena on antaa opiskelijoille eväitä ratkoa eettisiä ristiriitoja sekä tukea heidän toimijuut- CHALABALA Kenen etua kääntäjän pitäisi ristiriitatilanteessa ensisijaisesti ajatella, käännöstä tarvitsevan loppukäyttäjän vai välittäjänä toimivan ja palkkion maksavan käännöstoimiston? Entäpä oma etu ja oikeus katetuottoon? 1 Lämmin kiitos niille lukuisille asiantuntijoille, jotka ovat vuosien saatossa jakaneet arvokasta tietämystään opiskelijoille valmistaen heitä kohtaamaan työelämän haasteita. 2 Aineisto koostui 24 opiskelijan oppimispäiväkirjasta sekä heidän oppimisalustakeskusteluistaan. taan, kun he joutuvat aikanaan tekemään työhön liittyviä moraalisia päätöksiä. Työelämässä jo toimivat, kääntäjän koulutuksen saaneet asiantuntijat ovat luennoineet kurssilla omasta työstään ja urapolustaan1. Heitä on myös pyydetty kertomaan mahdollisista työssä esiin tulleista eettisistä ristiriidoista sekä siitä, miten he ovat näitä ristiriitoja ratkoneet. Tällainen asiantuntijuus on implisiittistä ja kontekstisidonnaista, joka kehittyy kokemusperäisesti. Jotta opiskelijat olisivat aiempaa valmiimpia työelämään, heillä tulisi olla mahdollisuus oppia sekä opettajien että eritoten vierailijaluennoitsijoiden käytännön työkokemuksista. (Tynjälä 1999:358—59.) KTT-kurssin vuoden 2009 opiskelijoiden pohdintoihin perustuvasta tutkimuksestani2 (Abdallah 2011) selviää, että tuotantoverkoston toimijoiden välisessä kollektiivisessa toiminnassa ilmenevien eettisten ongelmatilanteiden pohtiminen herkistää opiskelijat havaitsemaan sen ristiriidan, joka vallitsee kääntäjän eettisten periaatteiden ja liike-elämän etiikan välillä. Pohdinta näyttäisi myös selkiyttävän opiskelijoiden käsityksiä kääntäjän vastuista ja oikeuksista työelämässä ja lisäävän heidän voimaantumisen tunnettaan. Etiikan opetus ei voikaan koostua vain normatiivisista säännöistä, sillä niillä ei voida kattaa nykyisen kompleksisen työ- >> 7 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Yksi vaihtoehto olisi se, että tuotantoverkoston asiakasyritys ja sen kanssa ensimmäisen sopimuksen solmiva käännösalan yritys huolehtisivat, että myös varsinaisen työn tekevä alihankkijakääntäjä saisi verkoston alimmalla portaalla työlleen katetuottoa. elämän erilaisia tilanteita, eivätkä ne niin muodoin päde kaikissa moraalista päätöksentekoa vaativissa kysymyksissä. Sen sijaan koulutuksessa tulisi pyrkiä korostamaan eettisten kysymysten kontekstisidonnaisuutta ja kääntäjän omaa toimijuutta. Kääntäjän velvollisuusetiikkaan perustuva luottamuksenvarainen suhde asiakkaaseen edellyttää, että useista toimijoista koostuvassa tuotantoverkostossakin kääntäjä toimii käännöksen käyttäjän edustajana. Toisaalta taas liike-elämän etiikan mukaisesti oman pienyrityksensä johtajana kääntäjälläkin on – kansainvälisesti toimivan käännöstoimiston lailla – oikeus katetuottoon. Katetuoton saaminen omalle työlle on kuitenkin tuotantoverkostossa toimivalle kääntäjälle vaikeaa, sillä kääntäjän rooliin kohdistuvat, kahdesta hyvin erilaisesta eettisestä järjestelmästä kumpuavat odotukset aiheuttavat kääntäjälle helposti eettistä stressiä. Kenen etua kääntäjän pitäisi ristiriitatilanteessa ensisijaisesti ajatella, käännöstä tarvitsevan loppukäyttäjän vai välittäjänä toimivan ja palkkion maksavan käännöstoimiston? Entäpä oma etu ja oikeus katetuottoon? Kun suurten käännöstoimistojen maksamat palkkiot ovat usein pieniä ja joissakin tapauksissa jopa laskusuuntaisia, kääntäjä joutuu lisäämään työnsä tehokkuutta ja tuottavuutta. Tällöin hänen olisi kyettävä työskentelemään yhä nopeammin saadakseen työlleen katetuottoa, mutta 8 toisaalta kääntäjän etiikka edellyttää hänen tekevän työnsä hyvin ja käyttävän siihen tarpeeksi aikaa käyttäjän edun vuoksi. Miten sitten tällaista kääntäjän eettistä stressiä voitaisiin vähentää? Yksi vaihtoehto olisi se, että tuotantoverkoston asiakasyritys ja sen kanssa ensimmäisen sopimuksen solmiva käännösalan yritys huolehtisivat, että myös varsinaisen työn tekevä alihankkijakääntäjä saisi verkoston alimmalla portaalla työlleen katetuottoa. Niiden tulisi ankaran kilpailutuksen sijaan ottaa vastuu omasta toiminnastaan verkostossa ja tukea kääntäjää tämän työssä, jotta käytettävän käännöksen tekeminen olisi ylipäänsä mahdollista. Nyt se ei sitä valitettavasti aina ole. Lähteet: Abdallah, Kristiina 2011: “Towards Empowerment. Students’ Ethical Reﬂections on Translating in Production Networks.” Teoksessa Mona Baker ja Carol Maier (toim.) Ethics and the Curriculum: Critical Perspectives, Special Issue of the Interpreter and Translator Trainer, 5(1), 129-154. Tynjälä, Päivi 1999: “Towards Expert Knowledge? A Comparison between a Constructivist and a Traditional Learning Environment in the University.” International Journal of Educational Research, 31, 357–442. KOLUMNI Kajawan kolumnisteina vuonna 2011 toimivat Suomessa käännösalalla työskentelevät ulkomaalaiset, jotka kertovat työelämästään. Sarjaa jatkaa Polyna Kopylova Polyna Kopylova Kulttuurisidonnaisuus monikulttuurisessa viestinnässä: Miten saisi venäläisen ymmärtämään venäjää? S elailin venäjäkielisiä sivuja, joihin oli koottu perustietoja lastensuojelusta. Yhden virkkeen kohdalla tukkani nousi pystyyn: jos venäjänkielisen tekstin kääntää suomeksi, siinä lukee että ”huostaanoton valmistelu tehdään pitkään ja yhdessä perheen kanssa”. Tä-äh??? Vilkaisin suomenkielisen version: ”Suurin osa huostaanotoista tehdään yhteistyössä perheen kanssa”. Eli lähtökohtaisesti kyseessä ovat vanhemmat, jotka itse ymmärtävät, että lapselle on parempi olla muualla kuin kotona. Yhteistyö tarkoittaa tilanteen ymmärtämistä ja toimimista lapsen eduksi. Mutta kuvitelkaa hätääntynyt venäläinen vanhempi, joka saa kutsun lastensuojelupalaveriin ja etsii pelossaan tietoja siitä, mikä häntä voi odottaa. Miten hän ymmärtää tämän virkkeen? Mitä siitä seuraa? Maahantulijan sopeutuminen Suomeen on moniulotteinen prosessi, joka alkaa ennen kuin suomen kieli on tulijalla edes kohtalaisessa hallussa. Toisaalta kieli määrittelee pitkälti mentaliteettia ja kommunikaation logiikkaa. Siksi suomesta venä- jäksi muodollisesti sanasta sanaan käännetyt ohjeet, tiedotteet ja muut tekstit ovat käytännössä samaa suomea ”toisella kielellä”. Kun toimittamisesta vastaa venäjää osaava suomalainen viranomainen, hänen mielestään kaikki on kohdallaan: tekstit täsmäävät. Mutta lukijan päässä tiedot eivät kuitenkaan naksahda paikoilleen. Hän ei osaa yhdistää kirjallista tietoa häntä ympäröivään arkielämään ja omiin käsityksiinsä. Eli vanhemman on mahdotonta kuvitella, miten hän voi luopua omasta lapsestaan. Toisaalta moni venäläinen helposti hyväksyy sen, että lapsi asuu mummolassa esimerkiksi vanhempien avioeron aikana. Siksi huostaanottoa käsittelevässä tekstissä olisi hyvä mainita, että lapsi päätyy lastenkotiin tai suomalaiseen sijaisperheeseen silloin, kun kukaan läheisistä ei voi ottaa lasta hoitoonsa, tai lähiverkkoa ei ole. Näin lukija voi tukeutua omiin aiempiin kokemuksiin, mutta samalla hän tajuaa, minkälaisia kulttuuri-, käsitys- ja käytäntöjen eroja hän kohtaa uudessa kotimaassa. 9 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti ja kuva: Joel Kanerva Mentorointi selkiyttää työuran suunnittelua T urun yliopiston mentorointiohjelmassa opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat saavat apua työelämässä kokeneilta alumneilta. Mentorointi on vanha ja hyväksi havaittu järjestelmä, jossa kokeneet välittävät tietoa nuoremmille. Se on ollut perinteisesti suosittua Japanissa, josta menetelmä levisi länsimaihin. Suomeen mentorointi rantautui 1970-luvulla ja myöhemmin menetelmää alettiin hyödyntää korkeakouluissa ja yliopistoissa. Turun yliopiston mentorointiohjelma tasoittaa tietä akateemisen opinahjon ja työelämän välillä. Mentori ja mentoroitava eli ns. aktori muodostavat parin, jossa mentori jakaa tietoja ja kokemuksiaan työelämästä. Tällä on tarkoitus perehdyttää aktori omaan työalaansa ja sen vaatimuksiin. Yksi tämän vuoden Turun yliopiston mentoriaktori-pareista on Mari Puutio ja Simo Arvo. Englantia pääaineenaan opiskellut Puutio toimii nykyisin omassa ﬁrmassaan liiketoimintakonsulttina. Arvo on taas gradua vaille valmis mediatutkimuksen opiskelija. 10 – Alun perin hain mentoria auttamaan minua työnhaussa, mutta onnistuin saamaan työpaikan viestintätoimistosta ennen kuin ehdimme kunnolla aloittaa. Mentorointi on ollut silti todella hyödyllistä, sillä omaan alaan perehtyminen on jotain sellaista, mitä ei opi luentosalissa, Arvo painottaa. Mari Puutio toimii mentorina jo kolmatta kertaa. Hän suhtautuu mentorointiin vapaaehtoistyönä. – Halusin auttaa ja näen mentoroinnin aktoreiden näkökulmasta todella hyödyllisenä. Olisin omana opiskeluaikanani kaivannut vastaavaa järjestelmää, joten nyt on hauska osallistua siihen tällä tavalla, Puutio kertoo. Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet ja erilaistuneet kovaa vauhtia. Akateemisessa maailmassa pitkän uran luoneet professorit eivät ole välttämättä parhaita vastaamaan kysymyksiin yliopistojen ulkopuolisista uravaatimuksista. – Monipuolinen osaaminen ja erilaisten taitojen hallinta on yksi tärkeimmistä asioista, mitä olemme käyneet läpi. Multitaskaaminen on ominaisuus, jota työnantajat erityisesti arvostavat nykyisin, Puutio alleviivaa. Turun yliopistossa mentorointi ei ole tarkasti ohjattua vaan parit pystyvät melko vapaasti päättämään tapaamistensa sisällön. Puutio ja Arvo ovat esimerkiksi miettineet hyvän CV:n ja työhakemuksen sisältöä. Arvo on myös tavannut Puution kollegoita verkostoitumismielessä. – On hyvä, että parit voivat päättää tapaamistensa sisällön. Tällä tavoin mentorointi voidaan sovittaa aina kunkin aktorin tarpeiden mukaiseksi, Arvo tuumii. Vaikka mentoroinnin keskiössä on tiedonvälittäminen vanhemmalta nuoremmalle, Puutio ei ole ottanut toimintaan autoritääristä otetta. Puutio ja Arvo ovat pikemmin ystävystyneet mentorointi- vuoden varrella. Tästä kertoo se, että onpahan heidät nähty yhdessä oluellakin. Turun yliopiston mentorointisivut verkossa listaavat hyvän mentorointisuhteen ominaisuuksiksi molemminpuolisen avoimuuden, luottamuksellisuuden ja sitoutuneisuuden. Tämä toteutuu erinomaisesti ainakin Puution ja Arvon kohdalla. Turun yliopiston seuraava mentoriohjelma käynnistyy vuoden 2012 alussa. Opiskelijat voivat hakea ohjelmaan 19.9.-3.10. 2011. Mentoriksi voi ilmoittautua milloin vain. Mentoriohjelma kestää yhden kalenterivuoden. 11 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Katri Blomster K ajawan koulutuspoliittisesta kyselystä käy ilmi, ettei käännösteoria auta verokortin täytössä. Koulutukseen toivotaan nyt enemmän käytännön opetusta. Kuka täällä tietää työelämästä? Tilanne on monelle tuttu: Luokan edessä lehtori puhuu käännösalan tutkimuksista kymmenen opintopisteen voimin. Sen jälkeen taululla pyörii teoriamallit ja analyysityökalut. Iltapäivällä keskustellaan pienryhmissä siitä, mitä mielleyhtymiä eri adjektiiveista saattaa tulla. Onko tässä mitään järkeä? Monen mielestä kyllä, vaikka kääntäjän arki on jotain aivan muuta. Kajawan kyselyyn vastanneista käännösalan ammattilaista moni nimittäin kokee, ettei akateeminen käännösalan koulutus anna tarvittavia valmiuksia työelämään. ENEMMÄN ASIAA Työharjoittelu, IT-osaaminen ja projektinhallinta. Yrittäjyys, verotus ja markkinointi. Vastaukset eivät lopu kesken, kun KAJ:n jäseneltä kysyy, mitä käännösalan koulutus kaipaa. Kyselyyn vastasi yhteensä 12 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Eniten vastaajia tuntuu harmittavan, miten vähän käännösalan koulutuksessa puhutaan yrittäjyydestä. 67 käännösalan ammattilaista. Enemmistö vastaajista, eli noin 70 prosenttia, kokee olevansa nyt koulutustaan vastaavissa työtehtävissä. Eniten vastaajia tuntuu harmittavan, miten vähän käännösalan koulutuksessa puhutaan yrittäjyydestä. Näin siitäkin huolimatta, että monet aloittavat freelance-uransa jo opintojen ohessa. Osa kokee, ettei esimerkiksi palkkioiden koosta uskallettu puhua, tai opettajilla ei ollut ollenkaan vastauksia työelämää koskeviin käytännön kysymyksiin. Yksi kokee opettajien vieraantuneen käännösalan todellisuudesta täysin. Lisätietoa olisi kaivattu yleisestä työ- ja markkinatilanteesta ja siitä, minkälaisiin haasteisiin alalla törmää. Tieto liikkuu laiskasti myös alihinnoittelun haitoista. Monet päätyvät tekemään töitä huonoin ehdoin juuri opiskeluaikoina, vaikka ”polkuhintaan teetettävä työ ei palvele kenenkään etuja”. Tekijänoikeuksista, kohtuullisista korvauksista ja sopimusten sisällöistä opitaan usein kantapään kautta vasta sitten, kun luentosalien ovet ovat jo kauan sitten sulkeutuneet. ENEMMÄN HARJOITTELUA Äidinkielen asema on vastaajien mielestä kiistaton, ja sen määrä opetuksessa saisi jopa kasvaa. Liki 75 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää äidinkieltä erittäin tärkeänä osana koulutusta. Ura ei kuitenkaan urkene pelkillä kieliopinnoilla, vaan menes- tysreseptiin kuuluu myös vahva erikoisalojen tuntemus, hyvä tietotekninen osaaminen sekä ennen kaikkea riittävät liike-elämän taidot. Työharjoittelun lisäämistä toivoisi 61 prosenttia vastaajista. Yleensäkin oikeiden toimeksiantojen käsittely auttaisi ymmärtämään, mistä työssä on oikeasti kyse. ”Tunneilla käännöksiä hiotaan ja hiotaan, kohdeyleisö analysoidaan tarkasti ja opettajat antavat ymmärtää, että työ on todella tätä”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista. ”Todellisuudessa asiakaskaan ei tiedä, mistä teksti on peräisin ja mikä on lähde- ja kohdetekstin käyttötarkoitus, eivätkä nämä analyysit ole aikataulujen ja hintojen puitteissa mahdollisiakaan”. ÄÄNI KUULUVIIN Vastaajien kesken tuntui vallitsevan yksimielisyys siitä, että alan opintoja pitää uudistaa. Mutta mitä KAJ voi tehdä tilanteen eteen? Kyselyn mukaan ainakin lobata yliopistoja, opetusministeriötä ja eduskuntaa, järjestää koulutustilaisuuksia, tiedottaa jäseniä koulutuspolitiikasta ja – mikä tärkeintä – tehdä yhteistyötä yliopistojen ainejärjestöjen ja henkilökunnan kanssa. Yliopistoissa asiat muuttuvat kuitenkin hitaasti, joten opiskelijat päässevät todellisuutta pakoon luentosaleihin vielä toviksi. Odotellessa kannattaa vaikka tarkastaa liiton tai työvoimatoimiston koulutustarjonta. 13 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Sini-Tuulia Lehtinen Mihin kääntäjä- ja tulkkikoulutus on menossa? Y liopistouudistuksen myötä Suomen käännöstieteen opetusta tarjoavissa yliopistoissa pääsykokeet ovat nykyään samat sekä ﬁlologiaa että käännöstiedettä opiskelemaan aikoville ja ne mittaavat ainoastaan vieraan kielen osaamista. Kääntäjän ja tulkin perustyökalu on kuitenkin hyvä äidinkieli, mutta äidinkielen koetta ei enää ole vaikka yleisesti pahoitellaan lukion suorittaneiden huonontunutta äidinkielen taitoa. Eri yliopistot ovat kehittäneet tai joutuneet kehittämään opetustaan omalla tavallaan samansuuntaiseksi kun se muualla Euroopassa oli ennen käännöstieteen laitosten syntyä. Monet kurssit ovat yhteisiä sekä ﬁlologiaa että kääntämistä opiskeleville, vaikka koulutusten tavoitteet ovat hyvin erilaiset. Joissakin yliopistoissa jopa perusopinnot ovat kokonaisuudessaan yhteiset. Tällöin opiskelijat pääsevät vasta aineopinnoissaan perehtymään käännös- 14 työn perusteisiin, kääntäjän tiedon hankintaan sekä erilaisiin tarvittaviin sähköisiin työkaluihin. Kurssitarjontaa on jouduttu yleisesti supistamaan kaikkialla siten, että pakollisten kurssien suorittaminen hankaloituu ja siitä myös valmistuminen sen vuoksi viivästyy. Tulkkauksen opetusta ei ole juurikaan tarjolla, tosin ainakin Helsingin yliopistossa on käynnistynyt asioimis- ja oikeustulkkauksen opintojen kehittäminen. Suurin yllätys lienee viime aikoina ollut konferenssitulkkauksen erikoistumisopintojen lakkauttaminen Turun yliopistossa varojen puutteen vuoksi. MIHIN SUUNTAAN PITÄISI KEHITTÄÄ? Syksyllä 2009 osallistuin kahteen suureen kansainväliseen käännösalan tapahtumaan – Berliinissä pidettyyn Saksan tulkkien ja kääntäjien yhdistyksen (BDÜ e.V.) konferenssiin Übersetzen in die Zukunft. Herausforderungen der Globalisierung für Dolmetscher und Übersetzer sekä Mariborin yliopiston symposiumiin Challenges of Translation Studies in a Globalized World. Molemmissa käsiteltiin myös laa- jasti kääntäjien ja tulkkien koulutusta. Yhteenvetona molemmista voidaan sanoa, että kääntämisen ja tulkkauksen koulutus on monella tapaa uusien haasteiden edessä ja laahaa hyvissäkin koulutusohjelmissa tarpeiden perässä. Ensimmäinen haaste koulutukselle on tietysti tieto- tekniikan kehittyminen ja miten kaikki uudet välineet saadaan mukaan jo opetuksen alkuvaiheista lähtien. Toinen haaste ovat kielet, koska eurooppalaiset kielet eivät enää globalisoituneessa maailmassa riitä. Maailmantaloudessa on noussut uusia suuria toimijoita ja joidenkin nousua odotetaan. Kielet kuten japani, mandariinin kiina, korea ja arabia ovat olleet ajankohtaisia jo jonkin aikaa. Japanin kielen kääntämistä voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa. Helsingin yliopiston edesmenneessä käännöstieteen laitoksessa Kouvolassa oli jo pitkälle valmisteltu kiinan kielen kääntämisen opetusohjelma opettajineen, mutta humanistinen tiedekunta ei pitänyt koulutuksen käynnistämistä tarpeellisena. Syvällinen korean kielen opiskelu ei ole Suomessa mahdollista. Arabian kieltä ja kulttuuria voi kyllä opiskella yliopistotasolla, mutta kääntämisen opetusta ei ole. Uusien nousevien talousalueiden Intian hindi ja Brasilian portugali eivät kuulu käännöstieteen opetuksen piiriin. Kolmas haaste liittyy tuotteiden ja ihmisten globaaliin liikkuvuuteen. Lähes kaikki käännettävä teksti on jonkin erityisalan asiatekstiä. Keskeiset erityisalat ovat: tekniikka, talous, laki ja hallinto sisältäen myös sosiaali- ja koulutusalat, lääketiede ja farmasia, audiovisuaalinen ala sekä tietenkin kaunokirjallisuuden kääntäminen. Kahdella viimeksi mainitulla alalla palkkiokehitys on kuitenkin sellainen ettei ammattikääntäjä enää voi saada toimeentuloaan niistä. Erikoisaloihin opiskelijan tulisi päästä sisään jo opiskeluaikana ja kansainvälisesti keskustellaan paljon siitä, että tämä vaatisi eri tiedekuntien välistä yhteistyötä. Käännösalan opiskelijan tulisi valita esimerkiksi kaksi erikoisalaa ja suorittaa joitakin perusopintoja yhdessä näiden alojen opiskelijoiden kanssa. Jos esimerkiksi valitsee erikoisalakseen oikeuskielen kääntämisen, tulisi suorittaa tietyt terminologiaa, juridiikan logiikkaa ja oikeuskieltä käsittelevät kurssit oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Tekniikan perustiedot ja termistö tulisi hankkia teknillisen yliopiston kursseilla, talouden kauppakorkeakoulussa jne. Saksassa Hildesheimin yliopistossa on jo kehitetty kääntäjäkoulutusta yhteistyössä teknillisen yliopiston kanssa, muualla ei tietääkseni ole vielä aloitettu. KUITENKIN MYÖS EDELLÄKÄVIJÄ! Suomi on kuitenkin edelläkävijä asioimistulkkauksen korkeakoulutasoisen opetuksen järjestämisessä. Tänä syksynä on käynnistynyt alan koulutusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikössä. Ensimmäisinä opetettavina kielinä ovat arabia, kurdi (soranin murre), persia, somali ja vietnam, joista yhtä kieltä on osattava suomen kielen lisäksi. Koulutettavat kielet muuttuvat eri hakuaikoina työelämän tarpeiden mukaan. 15 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Haastattelussa venäjän kääntäjä Airi Kauppi. KUKA OLET JA MITEN PÄÄDYIT KÄÄNTÄJÄKSI? Venäjän kääntäjänä eIIeI ja nyt 16 O len 53-vuotias diplomikielenkääntäjä, syntynyt Oulun seudulla Tyrnävän pottupitäjässä. Valmistuin 1981 Savonlinnan kieli-instituutista, sivukieli englanti. Päätin 9-vuotiaana, että minusta tulee kääntäjä. Serkkuni oli silloin opiskelemassa Turun kieli-instituutissa englannin kääntäjäksi ja kirjoitti pienelle tytölle upeita kuvauksia opiskelusta. Samaan aikaan kansakoulussa alkoivat vapaaehtoiset englannin tunnit, jotka toivat tullessaan aivan mahtavan ahaa-elämyksen: saman asian voi kertoa toisella kielellä ja joku vielä kaiken lisäksi ymmärtää sen!! Venäjän kieli valikoitui pääkieleksi, koska halusin oppia aivan uuden kielen ja kuvittelin monen muun lailla, että töitä riittää eläkeikään saakka. Työurani aloitin Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatin työmaalla. Se oli todellinen käytännön oppilaitos vastavalmistuneelle kääntäjälle! Kolmen vuoden jälkeen lähdin Imatran Voiman (nyk. Fortum) voimalaitostyömaalle Joensuuhun, missä myös vierähti kolme vuotta ja voimalaitostekniikka tuli tutuksi. Pienen Petsamon piipahduksen jälkeen (Outokumpu Engineering) pääsin Raumalle Hollmingin telakalle tutustumaan laivanrakennuksen saloihin. Jälleen kului kolme vuotta, kunnes sitten Neuvostoliitto hajosi ja työt loppuivat. Käännösalan asiantuntijat KA J ry Airi Kauppi Puolentoista vuoden työttömyyden jälkeen sukulaiseni pyysi minua Helsinkiin perustettavaa korkeatasoista etnistä ravintolaa vetämään. No huh. Minähän lähdin ja viihdyin ravintolapäällikkönä seitsemän vuotta. Varsinainen hyppy tuntemattomaan!! 2000-luku toi tullessaan pitkän työttömyyden, kun irtisanoin itseni ravintolasta ja luulin, että nelikymppinen nainen minun työkokemuksellani saa töitä tuosta vain. Turha luulo. Yllätys oli suuri, kun mistään ei mitään saanut. Töiden etsimisen ohessa suoritin tänä aikana merkonomin tutkinnon ja opintoaikoihin liittyi luonnollisesti kaikenlaisia hanttihommia. Nykyisessä työpaikassani olen urasuunnittelukurssin työharjoittelun tuloksena (eli olen siis täysin omalla alallani, mikä urasuunnittelussakin tuli selvästi esille, vaikka olin avoin kaikille piileville taipumuksilleni tehdä jotain muuta työtä). Sain viisi kuukautta aikaa palauttaa työharjoittelussa venäjän kielitaitoni aivan rauhassa ennalleen, ihanaa! Mielenkiintoisia käännöksiä, erittäin hyvä työnantaja ja upeat työkaverit. Työharjoittelun jälkeen olen tehnyt kolme päivää viikossa töitä, tarvittaessa tietysti täyttä viikkoa. Työsopimukseni on määräaikainen ja loppu häämöttää, mutta uskon lujasti, että sopimusta jatketaan. Työnantajani on AIRIX Teollisuus Oy, joka kuuluu FMC Group -suunnittelukonserniin. Eikös ole- kin nimeä myöten minulle sopiva ﬁrma!? Tässä tapauksessa on sanottava, että sanonta ”nomen est omen” osuu jokseenkin kohdalleen ja olen siitä äärimmäisen iloinen! MILLAISTA VENÄJÄN KIELEN KÄÄNNÖSTYÖ OLI NEUVOSTOLIITON AIKOINA JA MITEN SE ON MUUTTUNUT? Tekniikan kääntäjä kun olen, ei kirjallinen kääntäminen sinänsä ole mielestäni muuttunut. Venäjän kieli toki on uudistunut 20 vuodessa paljon ja etenkin tekninen kieli sisältää paljon anglismeja, joita välillä ei hyvällä mielikuvituksellakaan osaa tajuta englannin kielestä otetuiksi. Kielessä on todella paljon uudissanoja esim. ympäristötekniikan alalla. Voisin sanoa, että ”energiatehokkuus” on siirtynyt myös venäjän kieleen ja harvemmin teknisessä tekstissä törmää todella pitkiin lauserakenteisiin. Viralliset tekstit, normit ja standardit, toki ovat edelleen hyvää venäläistä kapulakieltä! Tulkkaamisesta minulla ei ole tuoretta kokemusta. Kollegojeni tarinoiden perusteella suurin muutos on mahtipontisten YYA-henkisten puheiden pois jääminen. Neuvostoliiton aikana oli toisaalta aika turvallista olla tulkkina, kun tulkattavat eivät ihan mitä tahansa voineet möläytellä. Vodka teki tietysti joskus tehtävänsä molemmin puolin ja tulkki oli kieli keskellä suuta tietyissä tilanteissa. Monta kertaa olin tulkkaamassa työneuvottelujen 17 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Ehdottomasti suurimman muutoksen venäjän kielen kääntäjien työelämään Suomessa aiheutti suomensukuisten venäläisten maahanmuutto Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. jälkeen myös huikeita ﬁlosoﬁsia keskusteluja elämästä ja ajatuksista, jolloin nautin täysillä työni tuomasta ilosta. Keskustelu on nyt huomattavasti vapaampaa, mutta työneuvotteluissa venäläinen luonne ei tietääkseni ole lainkaan pehmentynyt, kivikovia bisnesihmisiä edelleenkin. Kansainvälistä kauppaa käyvä sukupolvi on nuorentunut Venäjällä ja asenteet ovat myös muuttuneet meidän kannaltamme parempaan suuntaan. Vai voisiko sanoa meidän kannaltamme ymmärrettävämpään suuntaan? Nuorempi venäläinen sukupolvi osaa myös englantia, eikä tulkille neuvotteluissa ole juurikaan enää tarvetta. Käytännön työnteko on tietotekniikan myötä mullistunut täysin. Ensimmäisessä työpaikassani käännökset tehtiin melkoisen äänekkäällä pallokirjoituskoneella ja korjaukset leikkaa-liimaa -periaatteella. Tietokoneista ja Internetistä ei ollut silloin tietoakaan! Toisessa työpaikassani sain vihdoin käyttööni käytetyn tekstinkäsittelykoneen ja tulostimen, jossa oli äänenvaimennuskupu päällä. Meteli oli hurja, mutta olihan se hienoa edistystä työntekoon. Kun viime syksynä pääsin 20 vuoden jälkeen takaisin kääntämisen pariin, tunsin olevani kääntäjän taivaassa kunnon tietokoneen, Internetin ja nettisanakirjojen myötä! Taisivat työkaverit hieman kummastella hihkumistani tekniikan ihanuuksista ja itsekin tunsin välillä olevani peräisin antiikin ajalta. 18 Ehdottomasti suurimman muutoksen venäjän kielen kääntäjien työelämään Suomessa aiheutti suomensukuisten venäläisten maahanmuutto Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Sen lisäksi, että kaupankäynti tyssäsi totaalisesti joksikin aikaa, ei suomalaisilla kääntäjillä juurikaan ollut markkinoille asiaa kaupan elvyttyä uudelleen. Suomalainen kääntäjä oli kallis ja tarpeeton, kun maassa oli yhtäkkiä halpoja ja yritteliäitä, muutaman sata sanaa suomea osaavia venäläisiä (inkeriläisiä). Venäjän markkinoille suuntautuneilla pk-yrityksillä ei luonnollisesti ollut käytännön kokemusta käännös- ja tulkkaustyön merkityksestä, saati kääntäjän moraalista. Hyväkään kielitaitohan ei tarkoita samaa kuin käännöstaito. Pyllylleen menneistä kaupoista ja suoranaisista ”kääntäjien” huijauksista on häpeässä vaiettu, niistä liikkuu vain huhupuheita. Venäläinen maahanmuuttaja on ahkera ja yritteliäs työntekijä, mutta kääntäjän sielua kirpaisee, kun työtä tehdään mutu-tuntumalla ja niin kuin se ”kauniilta kuulostaa”, eikä sisällön vastaavuudella ole niin väliä. Tätä ei tietysti pidä yleistää, koska maahanmuuttajissa on myös upeita, molemmat kielet ja käännöstaidon hallitsevia ihmisiä. Ja täytyy myöntää, että minullekin nykyisen työpaikkani loppujen lopuksi järjesti konsernissamme työskentelevä venäläinen nainen, joka ymmärsi työni tason. Sivuhuomautuksena mainittakoon vielä, että tasaisin väliajoin 2000-luvulla ihan kansanedustajia myöten julkisuudessa valitettiin venäjän kielen osaamattomuutta ja taitajien puutetta Suomessa. Itse vastasin kahteen lehtikirjoitukseen täällä pohjoisessa ja julkinen keskustelu loppui siihen. Samanlaista kirjoittelua oli kuulemma Helsingissäkin ja lopputulos oli ollut sama: valitus loppui, kun suomalainen venäjän osaaja kertoi olemassaolostaan. Aika hauskaa! KANSAINVÄLINEN KÄÄNTÄJIENPÄIVÄ TURUSSA 30.9.2011 Kielet kantavat yli kulttuurien K ansainvälistä kääntäjienpäivää vietetään eri maissa vuosittain syyskuun 30. päivän aikoihin. Suomessa alan liitot järjestävät vuosittain valtakunnallisen tapahtuman, joka tarjoaa kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvää ohjelmaa sekä alan ammattilaisille että suurelle yleisölle. Kansainvälisen kääntäjienjärjestön FIT:n teema vuoden 2011 kääntäjienpäivälle on Kulttuurienvälinen silta. Kääntäjienpäivän tapahtumapaikat Turun messukeskuksessa ovat Auditorio 2, Agricola-lava ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton osasto A54. Kello 11.40–12.00 Agricola-lava Kääntäjienpäivän avaussanat: Liisa Laakso-Tammisto, SKTL ja Maarit Satukangas-Pohjola, SKTOL Turun kulttuuripääkaupungin tervehdys, toimitusjohtaja Cay Sevón Kello 10.30–11.30 Auditorio 2 Seminaari: Komission kääntäjän puheenvuoro – kansainvälisen yhteistyön kielelliset haasteet, Euroopan komission Suomen edustuston kääntäjä Jarkko Ahola Kello 12.00–17.00 Auditorio 2 12.00–12.45 Ammattina oikeustulkki, Turun seudun tulkkikeskuksen vs. johtaja Hanna-Mari Kolistaja 12.45–13.30 Kääntämistä musiikin tahtiin – Euroviisukääntämisen haasteista, av-kääntäjä Kalle Niemi 13.30–14.30 Käännöstöiden kilpailutus 14.30–15.15 Kan jag lita på min svenska?, författare, översättare Mårten Westö 15.15–16.00 Kääntämistä vesi kielellä, freelancekääntäjä Siiri Susitaival 16.00 –16.45 National Geographicin suomentaminen, toimittaja Pia Korpisaari 16.45–17.00 Päätössanat, KAJ:n vt. toiminnanjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta Lisäksi kirja-, tiede- ja ruokamessujen ohjelmassa on kääntämiseen liittyviä lavaesityksiä ja seminaareja. Ohjelmat löytyvät kirjamessujen sivuilta www.kirjamessut.ﬁ Kello 18 Ohjelmallinen iltajuhla Ravintolalaiva Cindyssä, Itäinen rantakatu (Teatterisilta). Ilmoittautuminen: Kääntäjienpäivään osallistuvat jäsenet saavat perjantaina vapaan sisäänpääsyn jäsenkorttia vastaan Turun kirja-, tiede- ja ruokamessuille. Pääsylipun saa messukeskuksen aulasta kello 10.00–11.30. Helsingistä yhteiskuljetuksessa tulevat saavat lippunsa bussissa. Yhteiskuljetus jäsenille Helsingistä Turkuun: Lähtö Mannerheiminaukiolta Kiasman edestä, tilausajopysäkiltä tasan kello 8.00, paluulähtö Turusta kello 21.00. Menopaluulippu 10 euroa. Ilmoittautumiset 23.9.2011 mennessä Elena Gorschkow-Salonrannalle toimisto@kaj.ﬁ. Illalliskortti maksaa 35 euroa. Ilmoittautumiset 23.9. 2011 mennessä Elena Gorschkow-Salonrannalle toimisto@kaj.ﬁ. Kerrothan samalla mahdolliset ruoka-ainerajoitteesi. HUOM: Ilmoittautumiset ovat sitovia vasta, kun maksut on maksettu tilille Nordea 208918-24992, viite: 2011 Järjestäjät: Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (www.sktl.ﬁ) • Käännösalan asiantuntijat (www.kaj.ﬁ) • Suomen käännöstoimistojen liitto (www.sktol.org) • Yhteistyössä: Turun kirjamessut Turun kirjamessutjen verkkosivut on avattu osoitteessa www.kirjamessut.ﬁ – rekisteröidy kirjamessuklubilaiseksi! 19 MICAELA MORERO Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kaj.ﬁ