mtv media myi kääntäjänsä puhu palkasta!

KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI
03
2012
MILLAINEN ON
KÄÄNNÖSALAN
TULEVAISUUS?
MTV MEDIA MYI
KÄÄNTÄJÄNSÄ
PUHU PALKASTA!
ASIANTUNTIJUUS
EI VANHENE
KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY
Maistraatinportti 4 A, 6.krs, 00240 Helsinki
toimisto@kaj.fi
www.kaj.fi
Puheenjohtaja Anita Tuohino
Puhelin
050 338 5614
Sähköposti
anita.tuohino@sok.fi
Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik
Puhelin
050 576 2553
Sähköposti
hanna.gorschelnik@kaj.fi
JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET,
VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT
TÄSSÄ LEHDESSÄ
Toiminnanjohtajalta
...............................................
3
Kääntäjienpäivänä puhuttiin
alan tulevaisuudesta .............................................. 4
Av­kääntäjät ajettu ahtaalle
..............................
7
Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit
Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi
Palvelunumero
0201 235 370
Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki
Lyhyet................................................................................ 8
JÄSENMAKSUT
Palkasta pitää puhua
Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 %
päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja
luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttö­
myyskassan maksamista etuuksista. Ammatinhar­
joittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa
vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän
on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia
viikossa. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja elä­
keläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa.
Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja
työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa
www.kaj.fi/jasenmaksu.
Mikä maksaa?
...........................................................
Freelancer hinnoittelun helvetissä
10
.............
12
............................................
13
Asiantuntijalla ei ole
Parasta ennen ­päivää .......................................... 16
Tulkki koulussa: Kieli solmuun ........................ 19
Asioimistulkeille viimein tutkinto ................. 20
Kohtasimme jäsenen:
haastattelussa Elina Valta
................................
22
Vilken­färg­som­helst­luvan ............................. 24
Muista ilmoittaa muuttuneet jäsentietosi!
LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA
(AKAVAN ERITYISALAT)
Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi
Harri Ikonen, lakimies,
Kunta­, valtio­ ja yliopistosektorin
virka­ ja työsuhdeneuvonta
0201 235 354
Tarja Kullanmäki, lakimies,
kunta­, valtio­, yliopisto­ ja amk­sektorin
virka­ ja työsuhdeneuvonta
0201 235 353
Juho­Heikki Leppänen, lakimies,
yksityissektorin työsuhdeneuvonta 0201 235 365
Tuire Torvela, lakimies,
yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta,
ammatinharjoittajia ja yrittäjiä koskevat tehtävät
sekä perhe­ ja perintöoikeudellinen neuvonta
0201 235 356
Arja Ahola, asiamies,
palkkatilastot, tutkimukset
0201 235 359
TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa
Puhelin
(09) 7206 4343
Puhelinajat
ma–to klo 12–15
Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki
www.erko.fi
KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN
JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI
Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry
Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik
Toimitus: Katri Blomster, Suvi Seikkula, Heidi Mittler,
Vanessa Sjögren
Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy
Painatus: Libris Oy, Helsinki. Painos: 200 kpl
Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero
ilmestyy joulukuussa 2012. Aineistopäivä on 23.11.2012.
Kannen kuva: ShutterstockNicolas Schevin. Kuvassa Jenni Jouppi ja Michel­
angelo Pistoletton installaatio "Le Labyrinthe" le Centquatre – kulttuurikes­
kuksessa Pariisissa keväällä 2011. Teos on vuodelta 1969.
2
MAARIT LAITINEN
Hitaasta
hivutuksesta
M
onet kääntäjät on ajettu ahtaalle tässä
maassa. Ammatinharjoittajat tappelevat
senteistä toimeksiantajien kanssa, av­kään­
täjät eivät tunnu olevan kohtuullisten työn tekemisen
ehtojen arvoisia. Työsuhteisista kieliasiantuntijoista
osa on juuttunut palkkakuoppaan. Kadunmies ei tun­
nu ymmärtävän, että kielitaito ei ole sama kuin kään­
nös­ tai tulkkaustaito.
Kääntäjienpäivänä keskusteltiin mm. siitä, miten
palkkioiden syöksykierre saataisiin katkeamaan. Kyse
ei ole siitä, etteikö laadukasta käännöstä ja tulkkausta
yrityksissä arvostettaisi ja haluttaisi – niistä ei vain olla
valmiita maksamaan niin kauan kuin palvelua saa hal­
valla. Kristiina Abdallahin sanoin: opportunistiset pi­
kavoittoja hakevat käännösalan yritykset ajavat kes­
tävälle perustalle rakennetut yritykset alalta. Alaa vai­
vaa moraalikato, joka ulottuu käännöksen käyttäjään
asti.
Entäpä, jos palvelua ei saa halvalla? Ei ole järke­
vää, että alan sisällä kilpaillaan hinnalla loputtomiin.
Alan kestävää kehitystä ei ole sellainen, että kilpail­
laan epäterveesti. En tiedä muuta alaa, jossa korkeas­
ti koulutettujen palkkiot vuosi vuoden jälkeen piene­
nevät, maksuaikataulua venytetään kuukausiksi tai
muut työn tekemisen ehdot heikkenevät. Miksi mei­
dän pitää suostua siihen?
Miksi KAJ ei sitten tee mitään, voisi kysyä. Kyllä
KAJ tekee, kaikkensa. Kenttämme on kuitenkin niin
pirstaloinen ja työnantajapuoli niin hajanainen ja jär­
jestäytymätön, että sopimusten aikaan saaminen on
hidasta ja vaikeaa. Osa neuvotteluyrityksistä on kaa­
tunut vastapuolen haluttomuuteen sitoutua sopi­
muksiin. Siksi yritämme saada muutosta myös toista
kautta: tiedottamalla, kehittämällä, kouluttamalla,
lainsäädäntöön vaikuttamalla, avaamalla keskustelu­
ja. Sinulle, hyvä jäsen, tarjoamme tietoa, koulutusta,
neuvoja ja tukea työelämään ja paremman ansiota­
son hankintaan. Tässä lehdessä kehotetaan mm. pu­
humaan palkasta kollegoiden kanssa ja pohtimaan si­
tä, miten asiakkaalle voi paremmin perustella kään­
nöksen hinnan.
Kaikki kuitenkin lähtee siitä, että me alan sisällä
haluamme yhdessä muutosta. Meidän täytyy kukin
tahoillamme hivuttaa itsellemme parempia ehtoja.
Yksittäisistä ihmisistä muodostuu joukkovoima, am­
mattiyhdistyksen ydin. Vain joukkovoimalla, kaikki
alan toimijat yhdessä, voidaan pysäyttää heikentymi­
sen kierre. Muutos lähtee sinusta. Muutos lähtee mi­
nusta. Ei ole enää aikaa odottaa, että joku muu tekee
jotain. Meillä on vahvuus: kielemme, jota ei puhuta
muualla maailmassa.
Palasin elokuun alussa takaisin KAJ:hin lähes kah­
den vuoden mittaisen perhevapaani jälkeen. Yritän
nyt sovittaa yhteen työelämää, perhe­elämää ja jo­
tain etäisesti omaa aikaa muistuttavaa. Työnantaja
joustaa, minä joustan, perhe joustaa ja silti tuntuu,
että aika ei riitä mihinkään. Teoria työn ja perheen
yhteensovittamisesta ei tunnu kohtaavaan todelli­
suutta.
Silti minusta on mukavaa olla takaisin hienossa
järjestössämme ja tehdä työtä alamme eteen. Toivot­
tavasti tavataan KAJ:n ja Akavan Erityisalojen tilai­
suuksissa! Kiitän lämpimästi sijaisiani Erika Bruunia
ja Elena Gorschkow­Salonrantaa upeasta työstä, jota
he ovat KAJ:ssa tehneet.
Hanna Gorschelnik
3
Teksti: Raila Hekkanen Kuvat: Maarit Laitinen
Kääntäjienpäivän keskiössä
käännösalan tulevaisuus
K
ansainvälistä kääntäjienpäivää vietettiin
tänä vuonna Helsingissä 28.9. Käännös­
alan asiantuntijat KAJ:n, Suomen kääntä­
jien ja tulkkien liiton (SKTL) ja Suomen
käännöstoimistojen liiton (SKTOL) yhteistyönä.
Teemana oli käännösalan tulevaisuus ja kestävä
kehitys.
Aihe oli ikävän ajankohtainen, sillä uutinen MTV
Median käännöspalvelujen myynnistä oli tullut
edellisenä päivänä. MTV:n viittaus yhtiön ”ydinlii­
ketoimintoihin” herätti hämmennystä: eikö kääntä­
minen ole ulkomaisiin ohjelmiin keskittyvän kana­
van ydinliiketoimintaa? Aihe nousi esille jo SKTL:n
puheenjohtajan Kristiina Antinjuntin avauspu­
heenvuorossa, jonka jälkeen toimintarakenteiden
murrosta ja tulevaisuutta lähestyttiin eri näkökul­
mista. Iltapäivän paneelikeskusteluun osallistui
kääntäjiä, käännöspalveluiden tilaajia, käännöstoi­
miston edustaja ja kääntäjätaustainen juristi.
Ensimmäisessä alustuksessa Kristiina Abdallah
Vaasan yliopistosta kertoi käännösalan tuotanto­
verkostoista. Nykyaikaisiin tuotantoverkostoihin
kuuluvat välikädet vaikeuttavat usein tiedonkulkua,
polkevat hintoja ja johtavat kääntäjien uupumi­
seen. Abdallah korosti, että myös alihankkijakään­
täjällä on oltava oikeus saada katetta työstään.
SKTOL:n puheenjohtaja Erik Miller taas puolus­
ti käännöspalvelujen ulkoistamista. Käännösalan
tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kääntäjät
ja käännöstoimistot pystyvät kertomaan yhdessä
asiakkaalle, miksi hyvästä käännöksestä kannattaa
maksaa. Hyvä käännös on myös kustannustehokas.
Tätä viestiä olisi Millerin mukaan välitettävä yhteis­
työssä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suomen
4
tilanne ei kansainvälisesti katsottuna liene pahim­
masta päästä.
Asiakkaan näkökulmaa valotti ohjelmistokään­
nöksiä koordinoiva Tuomo Mäntylä ohjelmistoyri­
tys Teklasta. Teklalla ei ole omia kääntäjiä, vaan pal­
velut tilataan ulkoistetusti samalta toimistolta.
Mäntylän mukaan kaikkien kieliversioiden saami­
nen samasta paikasta on suuri etu, ja iso talo tuo
toimitusvarmuutta. Käännöksen on oltava jo ker­
ralla laadukas, sillä ohjelmistokäännösten päivittä­
minen on työlästä ja toimimaton käännös aiheut­
taa nopeasti imagohaittaa.
Jari Herrgård Synblestä kertoi konekäännöksis­
tä ja käännösten joukkoistamisesta. Joukkoistami­
seen osallistuu usein esimerkiksi palvelujen käyttä­
jiä, joita kääntäminen sitouttaa palveluun. Se on
myös nopeaa: Facebookin palvelut käännettiin
joukkoistamalla muutamassa päivässä. Konekään­
nökset ovat tulleet Suomen markkinoille hitaasti,
nähtävästi kielen takia. Herrgård muistutti, että
markkinat eivät aina halua maksaa ykköslaadusta;
kakkoslaatuakin tarvitaan.
Teija Potenze kuvasi lopuksi pienyrittäjän näkö­
kulmaa. Pieni toimisto ei pysty osallistumaan suu­
riin kilpailutuksiin, ja kääntäjän on oltava todellinen
moniosaaja IT­tukea myöten. Joustaminen on tar­
peen, mutta silläkin on oltava rajansa.
PANEELISSA TILAAJIEN NÄKÖKULMA
ESILLÄ
Iltapäivän paneelikeskustelussa ääneen pääsivät
käännöspalveluita tilaavat Päivi Ilves TeliaSoneral­
ta ja Taru Virtanen valtioneuvoston kansliasta.
Mukana olivat myös Semantix Finland käännös­
Kristiina Antinjuntti
Kristiina Abdallah
Tuomo Mäntylä
Jari Herrgård
Erik Miller
Juhani Lönnroth
toimiston Tarja Salonen sekä Kristiina Antinjuntti
ja kääntäjätaustainen juristi Ilkka Salama, jonka
pro gradu freelancereiden oikeudellisesta asemas­
ta on SKTL:n sivuilla (www.sktl.fi). Keskustelua johti
Juhani Lönnroth, entinen Euroopan komission
käännösosaston pääjohtaja.
Paneelikeskustelussa korostui käännösten ti­
laajien ja toimistojen rooli. Paneeliin osallistuneet
käännösten tilaajat toivoivat, ettei kääntäjän valin­
ta riippuisi nykyisessä määrin hinnasta. Hyvästä laa­
dusta voisi maksaa kunnolla, ja valtioneuvoston
kieliasiantuntijat ovat tehneet tämän eteen run­
saasti töitä. EU:n ja Hanselin kilpailutuksissa kään­
nösten laatu painotetaan nytkin hintaa tärkeäm­
mäksi suhteessa 60/40, mutta laadun määrittely
on hankalaa.
Tilaajan on vaikea arvioida laatua etukäteen, sil­
lä koekäännökset tehdään tarkasti eikä kilpailutuk­
sissa nimettyjä kääntäjiä välttämättä käytetä myö­
hemmin. Arviointijärjestelmät eivät välttämättä
anna oikeaa kokonaiskuvaa. Kilpailutus suosii myös
kokeneita kääntäjiä ja vaikeuttaa nuorien työnsaan­
tia tai toisaalta uuden erikoisalan ottamista. Esi­
merkiksi Hansel edellyttää, että kääntäjä on kään­
tänyt edeltävinä vuosina julkishallinnolle, mikä käy­
tännössä edellyttää työskentelyä edellisessä kilpai­
lutuksessa valituille toimistoille.
Helsingin kaupungin tilannetta seurannut kom­
mentoija kuvasi käännösten hinnan pudonneen kil­
pailutusten kautta ensin alle puoleen suorille kään­
täjille maksetusta, sitten tätäkin alemmas. Mihin
kehitys oikein johtaa? Tuleeko kääntämisestä yhä
enemmän läpikulkuammatti, kuten Ilkka Salaman
kohdalla oli käynyt? Vai unohtuuko keskustelussa
se, että asiakkaita ja käännöstarpeita on monenlai­
sia ja eri tilanteisiin sopivat eri ratkaisut?
Salosen kokemusten mukaan suuri osa asiak­
kaista haluaa nähdä mahdollisimman vähän vaivaa
5
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Panelistit vasemmalta: Kristiina Antinjuntti, Päivi Ilves,
Tarja Salonen, Taru Virtanen, Ilkka Salama
eikä halua kommentoida käännöstä tai verrata sitä
alkutekstiin. Tilaamisen pitäisi olla mahdollisim­
man vaivatonta, ja käännöksen lisäksi halutaan
oheispalveluja kuten editointia. Ilveksen ja Virta­
sen kokemukset palvelujen tilaajina olivat toisen­
laiset: laatua seurataan hyvinkin tarkasti mm. ima­
gohaitoilta välttymiseksi, ja oma käännösosasto on
tärkeä resurssi. Käännöksen korjaaminen on erityi­
sen kallista – Lönnrothin mukaan hinta saattoi jopa
nelinkertaistua.
Kristiina Antinjuntti vuorostaan korosti, että ny­
kytilannetta ei tarvitse niellä purematta. Omiin työ­
ehtoihin voi pyrkiä vaikuttamaan, mikä voi tosin
johtaa töiden vähenemiseen. Kristiina Abdallah
kertoi suosittelevansa opiskelijoille toista vaihtoeh­
toa: kääntäjäyrittäjyyden sijasta kannattaa pyrkiä
kuukausipalkkaiseen työhön asiakasyrityksiin.
Kääntämisen opettajien huoli opiskelijoiden pär­
jäämisestä työelämässä on ilmeinen.
Panelistit olivat varsin yksimielisiä siitä, että ny­
kyinen tilanne on kestämätön. Mutta ehkä mukana
olikin liikaa mallivanhempia ja liian vähän häirikkö­
lasten vanhempia, kuin koulun vanhempainillassa?
Toimistojen ja ulkoistamistapojen välillä on suuria
eroja, ja toista ääripäätä ei koko keskustelu taida
edes kiinnostaa.
6
Esko Vertanen
Päivä päättyi mukavan iltatilaisuuden merkeissä ra­
vintola Sunnissa, jossa SKTL jakoi ensimmäisen
Repla­palkinnon kääntäjä Esko Vertaselle hänen
pitkästä työstään ja tuestaan nuoremmille kolle­
goille. Kääntäjähuumoria tarjosi koomikko Aretta
Vähälä.
•
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Teksti: Rosa Aaltonen
MTV Media myi käännöstoimintansa
Av­kääntäjät
pelkäävät palkkio­
tason romahdusta
Av
­käännösalalle kantautui syyskuun
lopussa synkkiä uutisia, kun MTV
Media ulkoisti 1.10. alkaen koko
käännöstoimintansa av­käännöstoi­
miston Broadcast Text Internationalin uudelle ty­
täryhtiölle BTI Internationalille. Liiketoimintakau­
pasta tiedotettiin henkilökunnalle vain pari päivää
ennen liikkeenluovutusta. Käännösosaston kah­
deksan vakituista työntekijää ja toistasataa työsuh­
teista freelancerkääntäjää tyrmistyivät uutisesta,
joka enteilee koko alan suistumista halpatyöksi.
Yrityskaupassa BTI Internationalille siirtyivät ul­
komaisen materiaalin käsittelyn tehtävät, joita ovat
ohjelmien kääntäminen, ohjelmia mainostavien
viikkotekstien laatiminen sekä mainoskatkojen pai­
koilleen asettaminen. MTV Median toimitusjohtaja
Heikki Rotko perusteli yrityskauppaa sillä, että
käännöstoiminta ei ole MTV Median ydinliiketoi­
mintaa. MTV Median tavoite on säilyttää markki­
najohtajan asema mainosrahoitteisessa televisio­
ja radiotoiminnassa, maksu­tv­liiketoiminnassa ja
verkkoliiketoiminnassa.
MTV Median teknologiajohtaja Risto Koivulan
mukaan ulkoistamisessa ei ole kyse säästöistä.
MTV3:n käännöstoimintaa hoitaa vastedes nopeas­
ti toimintaansa laajentanut monikansallinen yritys,
joka on kieltäytynyt av­alan työehtosopimuksesta,
pitää toisin kuin MTV Media freelancerkääntäjiä
yrittäjinä ja Yhtyneet­sopimuksen palkkatasoa uto­
pistisena. BTI ei julkista tariffejaan, mutta alalla on
laskettu, että palkkiot ovat parhaimmillaankin alle
kolmasosan Yhtyneet­sopimuksen palkoista. MTV
Media lupaa taata käännösten laadun jatkossakin,
mutta av­kääntäjät uumoilevat, että kiristyvä työ­
tahti ja aleneva palkkiotaso vaikuttavat tekstityksen
laatuun. Aikaa huolelliselle työlle on vähemmän.
BTI Internationalin toimitusjohtaja Paula Kau­
rismäki on kertonut, että voimassaolevia Yhtyneet­
sopimusta ja siihen liittyvää MTV:n kääntäjiä koske­
vaa erillissopimusta noudatetaan. Yhtyneet­sopi­
muskausi kuitenkin loppuu 2013 joulukuussa ja eril­
lissopimus jo ensi helmikuun lopussa. Erillissopi­
mus, joka takaa 88 prosenttia MTV:n kanavien oh­
jelmakäännöksistä talon työsuhteisille freelance­
reille, on sopimuksissa tärkein, sillä ilman sitä Yhty­
neet­sopimus jää kuolleeksi kirjaimeksi. BTI Inter­
nationalin johto on kieltäytynyt paljastamasta yri­
tyksen aikeita helmikuun jälkeen tai aloittamaan
neuvotteluja sopimuksen uusimiseksi.
Ulkomaisen materiaalin käsittely työllisti kaksi
vakituista ja yli sata päätoimista freelancerkääntä­
jää, joiden yhteenlaskettu työkokemus on yli 1 700
vuotta. Moni kääntäjistä oli MTV3:n leivissä kym­
meniä vuosia, jopa kanavan perustamisesta asti. On
röyhkeää olettaa, että taloa uskollisesti palvellut
ammattikääntäjien joukko alistuisi niin kurjiin työ­
ehtoihin, ettei niistä kehdata edes kertoa. Yhtä röyh­
keää on tarjota yleisölle ohjelmaa, jossa suomen­
nos on välttämätön paha, orjapalkalla kiireessä ky­
näilty.
•
TÄSTÄ ON KYSE
• MTV Media myi käännöstoimintansa 1.10. alkaen
BTI Internationalille. Työntekijät siirtyvät vanhoina
työntekijöinä.
• MTV3 on noudattanut Yhtyneet­työsopimusta, jo­
ka määrittelee myös MTV3:n kääntäjien työn teke­
misen ehdot ja palkkiotason. BTI International nou­
dattaa sopimusta sen voimassaolon ajan vuoden
2013 loppuun. Kääntäjiä koskeva erillissopimus on
katkolla helmikuussa 2013.
• Yhtyneet­sopimus on tarjonnut av­kääntäjille koh­
tuulliset työn tekemisen ehdot ja palkkiotason.
• BTI Internationalin emoyhtiö Broadcast Text Inter­
national ei ole allekirjoittanut av­käännösalalle
vuonna 2010 solmittua työehtosopimusta.
• Av­kääntäjät pelkäävät, ettei uusi omistaja uusi Yh­
tyneet­sopimusta tai sitoudu av­käännösalan
omaan työehtosopimukseen vaan että työ tekemi­
sen ehtoihin, mm. vaatimukseen käännösnopeu­
desta, ja palkkiotasoon tulee kohtuuttomia heiken­
nyksiä.
• Kiire ja heikommat työolosuhteet voivat merkitä
heikennyksiä tv­tekstitysten laatuun.
• Televisio­ohjelmien tekstitysten laadulla on merki­
tystä: yksi katsoja lukee ruututekstejä vuodessa
kymmenien kirjojen verran. Laadukas tekstitys vai­
kuttaa lukutaitoon ja vieraiden kielten oppimiseen.
7
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
J Ä S E N K O U L U T U S TA
KAJ otti kantaa 28.9.:
Kääntäjäliitot
paheksuvat
MTV Median
kääntäjien
ulkoistamista
K
äännösalan asiantuntijat
KAJ, Suomen Journalistiliit­
to ja Suomen kääntäjien ja
tulkkien liitto paheksuvat
MTV Median päätöstä myydä kään­
nöstoimintansa Broadcast Text In­
ternationalille.
MTV Median toimitusjohtaja
Heikki Rotko toteaa, etteivät kään­
nökset kuulu MTV:n ydintoimin­
taan. Käännökset kuitenkin ovat
olennainen osa ohjelmia, joiden
esittäminen on kiistämättä televisio­
kanavan perustoimintaa, kääntäjät
muistuttavat.
Broadcast Text Internationalille
siirtymisen myötä kääntäjät ovat
huolissaan työehtojensa tulevaisuu­
desta. Yritys ei ole aikaisemmin ollut
halukas noudattamaan alalle laadit­
tua työehtosopimusta, ja se on tä­
hän asti työllistänyt ainoastaan yrit­
täjiksi ryhtyneitä freelancer­kääntä­
jiä. MTV:n kääntäjät pelkäävät palk­
kioidensa laskevan jopa kolmannek­
seen nykyisestä, sillä Broadcast Text
on aiemmin ilmoittanut, että MTV
Median palkkiotaso on sille utopis­
tinen.
MTV:n ulkoistamispäätös syn­
kentää käännösalan tulevaisuutta,
ja av­kääntäminen on entistä pa­
hemmassa vaarassa vajota läpikul­
ku­ ja matalapalkka­alaksi.
•
8
MINUSTAKO ITSENÄINEN
AMMATINHARJOITTAJA/YRITTÄJÄ?
Koulutus on tarkoitettu kaikille oman yrityksen
perustamisesta kiinnostuneille ja sitä harkitseville.
OHJELMA:
Yritystoiminnan aloittaminen:
Yrityksen perustaminen, starttiraha ja muu rahoitus,
arvonlisäverovelvollisuus, yrittäjien eläke YEL,
yrittäjän sosiaali­ ja työttömyysturva
Tuire Torvela, Akavan Erityisalat ry
Kantapään vai korvien kautta?
Kokemuksia käännösalan yrittäjyydestä
ja yrittäjän tukipilareista
Liisa Nemitz, Liinetz Oy
Aika: tiistai 13.11.2012 klo 17 – 20
Paikka: hotelli Scandic Tampere Station, Ratapihankatu 37,
Tampere.
Järjestäjä: Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja
yrittäjien toimikunta. Tilaisuus on maksuton.
Tilaisuus alkaa klo 17.00 salaattitarjoilulla ja varsinainen
ohjelma alkaa klo 17.30.
Ilmoittautumiset sähköpostitse Tuire Torvela,
tuire.torvela@akavanerityisalat.fi 22.10.2012 mennessä.
KOULUTUSTA KÄÄNNÖSMUISTEIHIN
Käännösalan asiantuntijat KAJ ja Suomen kääntäjien ja
tulkkien liitto järjestävät jäsenilleen käännösmuisti­
koulutusta.
Wordfast Classic
Jäsenhinta 160 euroa. Hinta sisältää yksipäiväisen
koulutuksen, lounaan ja kahvin.
Aika: 16.11. klo 9.00–16:00
Paikka: Teatterikulma, Komedia­sali, Meritullinkatu 33,
sisäpihan maisemahissillä 2. kerrokseen, Helsinki
Ryhmäkoko 10 henkeä. Ilmoittaudu koulutukseen 2.11.
mennessä osoitteessa www.kaj.fi.
Aika: 30.11. klo 9.00–16:00
Paikka: Teatterikulma, Komedia­sali, Meritullinkatu 33,
sisäpihan maisemahissillä 2. kerrokseen, Helsinki
Ryhmäkoko 10 henkeä. Ilmoittaudu koulutukseen 16.11.
mennessä osoitteessa www.kaj.fi.
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
KAJ haalarimerkkikisa
ratkesi!
S
anna Paakkunainen piirsi voittoisan haalari­
merkin KAJ:lle.
– Ajatus kääntäjän greippiin lähti KAJ:n logon
väreistä, kertoo Paakkunainen.
– Limenvihreän, turkoosin ja valkoisen yhdis­
telmä on mielestäni raikas ja hedel­
mäinen. Siitä mieleeni juolahti,
että hedelmät sisältävät paljon
vitamiineja, jotka auttavat jak­
samisessa. Kääntäjät ja kään­
nöstieteen opiskelijat tarvitse­
vat työssään paljon energiaa, ja
hedelmät ovat mukava piristys­
ruiske, sanoo Paakkunainen.
Paakkunaisen mielestä greippi sopii haalari­
merkkiin hyvin, koska KAJ voi tarjota tuleville
kääntäjille jo opiskeluaikana sopivia eväitä: greip­
pi on muistuttamassa siitä, että ammattijärjestö
tukee opiskelijaa ammattiuran alussa.
Voittoisan merkin suunnitellut Paakkunainen
valmistui elokuussa Itä­Suomen yliopistosta sak­
san kielestä ja kääntämisestä. Syksyn hän viettää
Luxemburgissa käännösharjoittelussa.
TJS
Opintokeskus on julkaissut op­
paan Osaaminen näkyväksi työ­
todistukseen. Inka Ukkolan toi­
mittamassa oppaassa neuvotaan, miten työssä
hankitun osaamisen voi
kirjoittaa näkyväksi esi­
merkiksi työtodistuk­
sessa, työhakemukses­
sa tai kehityskeskuste­
lussa. Opas on osa Eu­
roopan sosiaalira­
haston rahoittamaa
ja TJS Opintokeskuk­
sen toteuttamaa hanketta Unel­
mia uudesta työstä, jonka tarkoitus on paran­
taa pätkätyöläisten työehtoja ja ­oloja. Tilaa mak­
suton opas osoitteesta www.tjs­opintokeskus.fi/
aineistot
Syksyn päiviä:
24.10. Humanisti työmarkkinoilla!
Opiskelijainfo Vaasassa yhteistyössä aine­
järjestö Övertäjät ry:n kanssa
24.10. After Work klo 17.30 Vaasassa Pub
O’Malley’s, Hovioikeudenpuistikko 21
25.–28.10. Helsingin kirjamessut
KAJ mukana messuilla Akavan Erityisalojen
kanssa osastolla 6d81, hallissa 6.
30.10. SDL Trados 2011 ­koulutus, Helsinki,
lisätiedot www.kaj.fi
31.10. SDL Trados 2011 ­koulutus, Helsinki,
lisätiedot www.kaj.fi
10.11. Esimies hyvinvoinnin johtajana,
Turku, lisätiedot www. akavanerityisalat.fi­
>kalenteri
13.11. Minustako itsenäinen ammatin­
harjoittaja/yrittäjä? Tampere, katso ilmoi­
tus sivulta 8.
16.11. Wordfast Classic ­koulutus, Helsinki,
lisätiedot www.kaj.fi
26.11. KAJ:n syyskokous, Helsinki,
lisätiedot www.kaj.fi
26.11. Tieto järjestykseen päässä! Tutkija
Jussi Okkonen kertoo pään sisäisestä
ergonomiasta KAJ:n syyskokouksessa,
katso ilmoitus takasivulta
30.10. Wordfast Classic ­koulutus, Helsinki,
lisätiedot www.kaj.fi
14.12. Technical Writing in English ­koulu­
tus, Tampere, järjestää Tampereen yliopis­
ton täydennyskoulutuskeskus, www.uta.fi/tyt
8.11. Termityö yrityksessä, Helsinki,
järjestää Tampereen yliopiston täydennys­
koulutuskeskus, www.uta.fi/tyt
28.11. Suomen kieli 2012, Helsinki Koulutus
kielenhuollon uusista asioita ja verkostoi­
tumistapahtuma kielenhuoltajille ja kääntä­
jille, järjestää Kotimaisten kielten keskus,
www.kotus.fi
7.3.2013 Verkkokirjoittajan ABC, Helsinki,
järjestää Kotimaisten kielten keskus,
www.kotus.fi
9
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Teksti: Suvi Seikkula
S
en luulisi olevan yksinkertaista: asiakas lähettää käännettävän materiaalin, kääntäjä
kertoo mihin hintaan suostuu työn tekemään, tilaus vahvistetaan ja käännös toimi­
tetaan. Ihanteellisessa tapauksessa työstä laskutetaan projektin päätyttyä siihen
kuluneen ajan mukaisesti. Useimmiten käännettävän materiaalin vastaanottamisen
ja työn aloittamisen välissä on kuitenkin monivaiheinen prosessi, jonka aikana määrite­
tään työlle arvo ja päätetään, onko kaikki sen arvoista.
Mikä
MISTÄ ON PIENET JA ISOT
KÄÄNNÖKSET TEHTY
Viime vuoden ensimmäisessä Kajawassa pohdit­
tiin kääntäjien palkkioita ja niiden kohtuullisuut­
ta (Keskustelu kääntäjien palkkioista, Kajawa
1/2011). Ennen kohtuullisen palkkion määritte­
lyä on hyvä pohtia, mistä osatekijöistä tuo palk­
kio muodostuu ja millaiset seikat siihen vaikutta­
vat. Mistä kaikesta asiakas oikeastaan maksaa ti­
latessaan käännöksen?
Jo pelkästään alalla käytettäviä veloitusperus­
teita on lukuisia. On sanahintaa, rivihintaa, sivuhin­
taa, liuskahintaa, puhumattakaan siitä, mikä näi­
den pituudeksi kulloinkin määritellään. Sitten on
tuntiveloitusta, minimiveloitusta ja käännösmuis­
tipainotettua veloitusta. Näiden päälle tulee vielä
erilaisia lisiä: kiirelisä, viikonloppulisä, tekstin vai­
keusasteesta lisä ja niin edelleen. Ja vaikka nämä
kaikki olisivat selvillä, sekoittaa pakan usein vielä
tarjoushinnan määrittely. Siihenkin vaikuttavat mo­
net seikat, kuten kuinka tärkeä kyseinen työ tai asia­
kas juuri sillä hetkellä kääntäjälle on. Hintalista tie­
tysti auttaa tekemään nopeita päätöksiä, mutta sii­
tä ei pääse mihinkään, että on pystyttävä määritte­
lemään erilaiset hintaan vaikuttavat osatekijät. Kun
se olisikin pelkkää matematiikkaa, helppohan sitä
olisi luoda laskukaavoja ja antaa tietokoneen rak­
suttaa tulos.
Hinnan määrittely lähtee siitä, mikä on työ ja
kuinka työläs se on. Kokenut kääntäjä osaa tekstin
nähdessään tehdä tarkkojakin arvioita kyvystään
hallita sen sisältö ja saada aikaan laadukas käännös
riittävän nopeasti. Mutta mitä oikeastaan kuuluu
10
käännöstyöhön? Missä määrin esimerkiksi termi­
työ on osa käännöstyötä ja milloin siitä tulisi mak­
saa ylimääräinen korvaus? Entä missä vaiheessa
tiedostojen käsittely käy niin työlääksi, että siitä on
aiheellista pyytää lisäkorvaus? Näitä on hyvä poh­
tia, muuten voi huomaamattaan tehdä runsaasti
ylimääräistä työtä pelkkien käännösrivien hinnalla.
HINTAVIIDAKOSSA KUHISEE
Kun itselleen on tehnyt selväksi, mihin seikkoihin
hinta perustuu, on asiakkaallekin helpompi pe­
rustella, miksi työ maksaa sen mitä maksaa. Asia­
kaskin voi olla aikamoisessa viidakossa kaikkien
erilaisten hintojen kanssa ja se, mihin hinta lo­
pulta tarkalleen ottaen perustuu, voi usein jäädä
kovin hämäräksi. Jos asiakas saa useita saman­
kaltaisia tarjouksia, on helppo valita se halvin.
Jos taas käy selvästi ilmi, mitä kaikkea sillä kalliim­
malla hinnalla saa, voi päätös olla harkitumpi.
Joka tilanteen hintasapluunasta taitaa olla
turha edes haaveilla, sillä kyseessä ei ole yksi tuo­
te, ”käännös”, vaikka joku voisikin niin ajatella.
Käännös on tuotteena lopulta yhtä ambivalentti
kuin ”ruoka”. Kukaan ei odota, että kaikesta ruo­
asta maksetaan saman verran.
Asiakkaat eivät kuitenkaan välttämättä näe
hinnanmäärittelyprosessia ja siihen vaikuttavia
osatekijöitä ja saattavat siksi odottaa yhtenäistä
hinnastoa. Siksi voi hintojen parempi läpinäky­
vyys auttaa vakuuttamaan asiakkaan. Monesti
on kääntäjän tosin vaikea itselleenkin avata
monimutkaista mekaniikka varsinkin kiiretilan­
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
– ring
– Käännöspalvelu X, kuinka voin auttaa?
– tässä Matti hei. Minulla olisi 20 sivun pdf,
josta tarvittaisiin käännös, kuinkahan
paljon se maksaisi?
– … no tuota…
maksaa?
teessa, ja niin perustuu hinta usein sillä hetkellä
parhaaksi tai helpoimmaksi todettuun kaavaan.
Erilaisten hintaan vaikuttavien kriteerien ja
hintaperusteiden selkiyttäminen auttaa asiakas­
ta tekemään nopeita päätöksiä. Jos esimerkiksi
kiirelisää sovelletaan kovin vaihtelevasti, on
asiakkaan vaikea hahmottaa, miten aikataulut
vaikuttavat hintaan. Selkeiden määrittelyjen ole­
massaolo helpottaa myös käännöstoimiston pro­
jektipäällikön työtä. Jos esimerkiksi sanahintoja
on kovin monta erilaista samallekin kieliparille,
joutuu projektipäällikkö hankalaan tilanteeseen
yrittäessään kiireessä selvittää eri alihankkijoi­
den kustannuksia.
HINTANSA VÄÄRTI
Millä asiakas sitten saadaan vakuuttuneeksi siitä,
että työ on hintansa arvoinen? Koko prosessin
helppous ja laadukas palvelu ovat asioita, joilla
saattaisi saada koukkuun siinä missä erinomai­
sella ja asiantuntevalla käännöksellä. Kukapa ei
haluaisi päästä helpommalla? Monet eivät ole
valmiita maksamaan muusta kuin sanoista, jol­
loin hinnanmäärittely pelkistyy helposti siihen,
mikä on pienin summa, jolla kääntäjä vielä joten­
kin saa laskunsa maksettua. Mutta sitten on ne
kaikki muut.
Asiantuntijuuttaan ei kai voi koskaan mainos­
taa liikaa. Asiakkaalle on tärkeää, että käännök­
sessä on ymmärretty sisältö. Mitä paremmin
kääntäjä tuntee tekstin erikoisalan, sitä tarkempi
käännös ja sitä nopeampaa myös työ, oli erikois­
ala sitten ydinfysiikkaa tai organisaatioviestintää.
Turha vaatimattomuus nurkkaan. Kääntäjien
yleissivistys on usein ensiluokkaista ja erikoisala­
viestinnän tuntemus syvää ja laajaa. Kuinka mo­
ni tulee riittävästi painottaneeksi näitä? Sanoja
voi pyöritellä kuka vain, mutta laadukasta ei syn­
ny taskurahalla.
Kääntäjän yksi haastavimmista tehtävistä voi­
kin olla asiakkaan saaminen vakuuttuneeksi siitä,
että sen halvemman käännöksen takana ei lähes­
kään aina ole pienemmät katteet, vaan se mikä
on pois hinnasta, on myös pois käännöksen laa­
dusta. Laadusta ja laadun määrittelystä voisi kes­
kustella loputtomasti ja on keskusteltukin, hyvä
niin. Laatu ja sen määrittely on tärkeässä roolissa
sellaisten palveluiden myymisessä, josta ei näe
kuin urheiluautosta, mikä maksaa. Sillä näinhän
se menee: tarjouskaupasta saa halvemmalla
kuin erikoisliikkeestä, mutta kummasta saa laa­
dukkaampaa? Monesti asiakkaille vain käännös
on käännös. Kääntäjän tehtäväksi jää selventää,
mitä kaikkea työhön sisältyy ja miksi tämä työ on
hintansa väärti.
•
11
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Teksti: Vanessa Sjögren
Käännösmarkkinoilla hinnoittelu
on yksi tärkeimmistä tekijöistä –
ja isoimmista päänsäryistä.
Freelancerin ääni –
hinnoittelun helvetissä
K
ääntäminen on intohimoni, siitä ei pääse
yli eikä ympäri. Jokainen uusi toimeksian­
to on omalla tavallaan haastava, omalla
tavallaan kiinnostava. Joskus juuri se
homma, jota pelkäsi ennen aloittamista, sujuu
kuin rasvattu, kun taas yksi sana siinä helpossa
pikkunakissa, jossa ei pitänyt mennä kuin muuta­
ma hetki, johtaa tuntikausien miettimiseen, tut­
kimiseen ja vatvomiseen. Jos kääntäjän elämä oli­
si vain kääntämistä, olisi kaikki vallan mainiosti.
Mutta kun. Varsinkin freelancerin työelä­
mään kuuluu melkoisesti muutakin, ja
hinnoittelu on yksi tärkeimmistä teki­
jöistä. Ja isoimmista päänsäryistä.
Aivan ensimmäiseksi pitää siis
päättää, mikä on hyvä vähimmäis­
hinta. Se hinta, jonka alle ei mennä
muuten kuin erittäin hyvästä syystä ja
sittenkin todella pitkin hampain. Se hin­
ta, johon lisätään sopivasti päälle, jotta saa­
daan perushinta, jolla lähdetään liikkeelle. Hel­
pommin sanottu kuin tehty. Mutta sitten kun se
on selvillä, niin hommahan on helppo, eikö?
Ja kattia kanssa! Mihin vetää rajan erikoisalo­
jen osaamisen suhteen? Milloin on sopivaa pyy­
tää kiirelisää? Kuinka paljon käännöksen viilaamis­
ta ja tiedostojen käsittelyä ja kuvakäsittelyä hinta
sisältää? Sopiiko pyytää korkeampaa hintaa, kun
on kyse suorasta asiakkaasta, ja hyväksyä alempi
hinta, kun asiakas on käännöstoimisto? Ja jos näin
(kyllä!), mitkä hinnat sitten pätevät kenellekin? Sa­
nahinta, tuntihinta, sivuhinta…
Kun sitten sekaan heitetään varsinaiset asiak­
kaat, menevät kuviot vielä enemmän sekaisin.
Suorien asiakkaiden kanssa saa olla vääntämässä
rautalankaa siitä, mikä on ja ei ole osa käännös­
palvelua, mikä kaikki kuuluu kääntäjän osaami­
seen ja sovittuun hintaan ja mistä pitäisi maksaa
12
erikseen. Monesti kun he ovat aivan ulapalla ha­
luamatta sitä edes itselleen myöntää.
Isommat käännöstoimistot taas latelevat mie­
lellään hinnat alihankkijalle eteen, ota tai jätä. Ja
sittenkin tulee vääntämistä. Moneen kertaan olen
saanut selittää ulkomaalaisille yhteistyökumppa­
neille, että yksi syy mukamas korkeaan dollarihin­
taan on se, että siitä katoaa kurssista riippuen jopa
neljännes, kun rahat vaihdetaan euroiksi. Ja että
juuri sillä hetkellä parempi kurssi ei sittenkään oi­
keuta asiakasta olettamaan, että alen­
nan hintoja samantein ja jätän itse­
ni kärvistelemään alehinnan
kanssa, kun kurssit taas muuttu­
vat.
Entä sitten käännösmuistit.
Rakastan käännösmuistiohjel­
mia. Oikeasti. Jos itse saan valita,
en edes yritä tehdä mitään toimeksi­
antoa ilman jotain muistia. Vaan se hin­
noittelu. Alan käytäntö on antaa alennuksia muis­
tin tarjoamasta tuesta. Siinä ei sinällään ole mi­
tään vikaa. Kun vain alalla olisi vielä jokin käytäntö,
jonka perusteella alennukset määriteltäisiin. Me­
nee kiinnostavaksi laskea yksittäisen projektin
tuottavuutta edes jälkikäteen, saati sitten tarjous­
vaiheessa, kun pitäisi tietää mikä on tämän puljun
tapa laskea alennuksia. Joidenkin käännöstoimis­
tojen laskentakaaviot eivät edes ole kääntäjälle lä­
pinäkyviä, joten homma menee täydeksi arvailuk­
si. Yhteneväisiä ne eivät ole alalla lainkaan.
Jokainen uusi toimeksianto on oma pieni päh­
kinänsä ratkaistavaksi. Ja vaikka siihenkin kehittyy
yrityksen ja erehdyksen kautta oma rutiininsa, se
ei tarkoita, että kyseessä olisi erityisen mieluisa
puuha. Onneksi tämä kaikki johtaa sentään vii­
mein yhteen mielipuuhistani itse kääntämisen jäl­
keen: laskuttamiseen!
•
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Teksti: Birgitta Suorsa, UP­uutispalvelu
Kuva: Johanna Kannasmaa
Palkasta pitää puhua
Palkan rakentuminen
tunnetaan suomalaisilla
työpaikoilla heikosti.
– Kehityskeskustelussa kannattaa
kysyä, mitä voi tehdä toisin, jotta
palkka nousisi, vinkkaavat tutkijat
Elina Moisio (vas.) ja Anu Hakonen.
13
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
J
oka kolmas suomalainen palkansaaja ei tiedä,
miksi hänen tehtävänsä on sijoitettu nykyisel­
le vaatimustasolle. Puolelle suomalaisista on
epäselvää, miten heidän työsuorituksensa
vaikuttaa palkkatasoon.
Asia paljastui Palkkatietämys Suomessa
­tutkimushankkeessa. Siihen osallistui kaikkiaan
5 200 työntekijää 20 organisaatiosta eri sektoreil­
ta ja eri toimialoilta. Niissä on käytössä yhteensä
31 erilaista palkkausjärjestelmää.
– Mitä paremmin työntekijä tietää, miten hä­
nen palkkansa rakentuu, sitä tyytyväisempi hän
on, sanoo tutkija Elina Moisio.
Moisio kertoo, että palkkatietämys vaikuttaa
paitsi palkkatyytyväisyyteen myös sitoutumiseen,
työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja suoritukseen.
OMA TOIMINTA VAIKUTTAA
Moisio huomauttaa, että miltei kaikilla työpaikoil­
la palkat perustuvat jollain tavalla tehtävien ar­
viointiin ja henkilön suoriutumiseen.
– Aiemmin palkat olivat taulukkopalkkoja tai
puhtaasti työnantajan harkinnassa. Nyt palkkaus­
järjestelmät kannustavat ihmisiä toimimaan tie­
tyllä tavalla. Kannustavuus jää heikoksi, jos ihmi­
nen ei tiedä, mikä hänen palkkaansa vaikuttaa,
Moisio toteaa.
– Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että ih­
minen ymmärtää palkan perusteet, prosessit ja
sen, miten hänen oma toimintansa vaikuttaa palk­
kaan. Pelkkä työtovereiden palkan tietäminen
saattaa johtaa tyytymättömyyteen, jos ei tiedetä,
miksi palkka on tietyn suuruinen.
ESIMIES ON AVAINASEMASSA
Perustuipa palkkausjärjestelmä työehtosopimuk­
seen tai yrityskohtaiseen sopimukseen, tulisi työn­
antajan kertoa palkkakriteereistä työntekijöille.
– Isossa organisaatiossa esimies tulkitsee, mitä
kriteerit tarkoittavat henkilön työtehtävässä, Moi­
sio toteaa.
Vaikka suomalaisten palkkatietämyksessä on
rutkasti kehitettävää, suoritustietämys ja tulos­
palkkaustietämys ovat paremmalla tolalla. Kolme
neljästä uskoi tuntevansa tulospalkkiomittarit,
ylemmät toimihenkilöt useammin kuin muut.
Tutkija Anu Hakonen kertoo, että nykyisin tu­
lospalkkiojärjestelmistä keskustellaan työpaikoilla
14
ja henkilöstö pääsee vaikuttamaan niiden perus­
teisiin.
– Näyttää siltä, että esimiehen asema on hyvin
keskeinen. Jos esimies jaksaa keskustella tuloksel­
lisuudesta useaan otteeseen vuoden mittaan ja
ohjaa suoritusta oikein, järjestelmät vaikuttavat
suoritukseen.
Mitä likemmin tulospalkkiotavoitteet liittyvät
työhön, sitä selvemmin ne vaikuttavat suorituk­
seen. Mikäli tavoitteet ovat hyvin yleisluontoiset,
kuten yrityksen voitto, järjestelmä helposti unoh­
tuu, eikä ohjaa jokapäiväistä työskentelyä.
– Tulospalkkion selkeä kytkös yrityksen strate­
giaan lisää sen hyväksyttävyyttä, Hakonen muis­
tuttaa.
– Esimerkiksi kuntaliitoksissa uuden strategian
suuntaa voi ohjata tulospalkkiolla, koska palkkaus­
järjestelmien yhteen sovittaminen vie aikaa.
Moisio tähdentää, etteivät peruspalkan ja tu­
lospalkkion perusteet saisi olla keskenään ristirii­
dassa.
– Kummankin pitäisi ohjata samaan suuntaan.
Joskus peruspalkan suoritusarviointikriteerit eivät
vastaa enää yrityksen tarpeita ja tulospalkkiolla
kannustetaan johonkin muuhun.
KOKONAISPALKKAKIN ON AVATTAVISSA
Myös kokonaispalkassa tai sopimuspalkassa on
usein tehtävään ja suoritukseen liittyviä kriteerejä.
– Kriteereistä ei ehkä keskustella avoimesti. Yri­
tykset vielä hakevat linjaa, missä määrin niistä pi­
täisi puhua. Palkan kannustavuus on heikko, jos kri­
teerejä ei tunneta, Moisio sanoo.
On toki tilanteita, joissa on vaikea toimia avoi­
mesti. Yritysfuusioiden jälkeen käytössä voi olla sa­
manaikaisesti useampi palkkausjärjestelmä. Täl­
löin työnantajan etu on varata aikaa palkkausjär­
jestelmien muuttamiseen.
Henkilöstön luottamus toiminnan oikeuden­
mukaisuuteen on tärkeää.
– Se ennakoi hyvin henkilöstön sitoutumista.
Systeemi ja suoritusarviointi pitää tuntea, samoin
se, kuinka suuria korotuksia on odotettavissa.
Moisio huomauttaa, että esimiesten tulee käyt­
tää palkankorotuksiin yhtenäisiä kriteerejä.
Henkilöstölläkin on Moision mukaan vastuun­
sa. Tietoa palkkausjärjestelmistä on usein saatavil­
la, kunhan näkee jonkin verran vaivaa.
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Anu Hakonen antaa vinkin, että esimerkiksi ke­
hityskeskustelussa kannattaa kysyä, mitä voi tehdä
toisin, jotta palkka nousisi. Tällä tavoin yrityksen
strategia ja palkkauksen perusteet tulevat näky­
viksi.
– Suomessa ollaan turhan häveliäitä puhumaan
palkasta. Palkasta keskustelemiseen pitää luoda
omia foorumeita.
•
Lisätietoa:
Palkkatietämys Suomessa ­tutkimushanke 2010 –2012, Aalto­yliopisto,
Perustieteiden korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä.
Anu Hakonen: Ei ainoastaan rahaa – Ryhmäperusteisten tulospalkkioiden
merkitykset reflektioteorian näkökulmasta. Aalto­yliopisto. Helsinki 2012.
ESIM E R KKINÄ EKONOMIT:
Palkkausjärjestelmistä kerrottava avoimesti
E
konomit eivät juuri puhu palkoista työpaikoil­
laan, tietää Suomen Ekonomiliiton SEFEn
edunvalvontajohtaja Lotta Savinko.
– Ensisijaisesti välitetään siitä, paljonko makse­
taan. Palkan rakentuminen on sivuseikka.
Provisiopalkkalaisilla asia on tietysti toisin.
Savingon mielestä palkkausjärjestelmien avoi­
muudessa on paljon parannettavaa. Yrityksen kaik­
kien työntekijöiden tulisi tietää, miten palkat raken­
tuvat, miten palkkaan voi itse vaikuttaa ja millä pe­
rustein palkkoja korotetaan.
– Palkanosista, kuten ylitöiden ja matka­ajan
korvattavuudesta ei monesti ole sovittu, vaikka yli­
töistä on selkeät kirjaukset työaikalaissa.
Joissakin yrityksissä palkkausjärjestelmä on
"vain yhden henkilön päässä". Osa palkkausjärjes­
telmistä on puolestaan ymmärrettäviä ja avoimia.
Savinko huomauttaa, että sekään ei takaa, että jär­
jestelmiä käytettäisiin suunnitellulla tavalla.
– On kaikkien kannalta turhauttavaa, että luo­
daan järjestelmiä, jotka jäävät pölyttymään ylälaa­
tikkoon.
Savinko kertoo, että peruspalkasta sovitaan
yleensä yhdessä, mutta tulospalkkaus on tavallises­
ti työnantajan luoma järjestelmä.
– Oleellisinta on, että tulospalkka ei ole palkan
isoin osa.
Kokonaispalkalla olevien on pidettävä itse huoli
palkkakehityksestä. Jollei esimies kerro kehittymis­
tarpeita, niistä on Savingon mukaan kysyttävä.
Palkkakeskustelu olisi käytävä joko kehitys­ tai
palautekeskustelussa tai sitten erillisenä keskuste­
luna.
– Tavoitteiden tulee olla selvät molemmilla osa­
puolille. Lisäksi olisi sovittava, milloin palkasta neu­
votellaan seuraavan kerran.
TASA-ARVOSUUNNITELMASTA APUA
Samanarvoisesta työstä ei vieläkään makseta nai­
sille ja miehille samaa palkkaa. Nais­ ja miesekono­
mien välillä on 12,5 prosentin selittämätön palkka­
ero. Kaiken kaikkiaan yksityissektorilla työskente­
levillä ylemmillä toimihenkilöillä on naisten ja mies­
ten välillä suurempi palkkaero kuin muilla henkilös­
töryhmillä.
Savinko sanoo, että huolella tehdystä tasa­ar­
vosuunnitelmasta voi olla hyötyä. Tasa­arvosuun­
nitelman tulee sisältää tietoa työpaikan tilanteesta
ja toimenpiteet, joilla epäkohtia pyritään korjaa­
maan.
– Suuri askel olisi jo se, että tasa­arvosuunnitel­
mat ylipäätään tehtäisiin kaikilla työpaikoilla ja il­
menneisiin ongelmiin puututtaisiin, Savinko muis­
tuttaa.
•
15
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Teksti: Jaana Parkkola, Akava
Asiantuntijuudella
ei ole parasta ennen ­päivää
S
uomella on mahdollisuus olla
edelläkävijä eri­ikäisten osaamisen
hyödyntämisessä, uskovat
Työterveyslaitoksen asiantuntijat.
Euroopassa vietetään tänä vuonna aktiivisen
ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaari­
suuden teemavuotta. Suomessa teemavuoden
painopisteeksi on valittu eri­ikäisten asema työ­
elämässä. ”Aina on oikea ikä” on teemavuoden
tunnuslause Suomessa.
– Suomella on teemavuoden suhteen parem­
mat lähtökohdat moniin muihin maihin verrattu­
na. Esimerkiksi Puolassa ja Tsekeissä vanhusten
asema yhteiskunnassa on huomattavasti hei­
kompi kuin meillä, joten siellä on lähdettävä liik­
keelle aivan perusasioista, kertoo teemavuoden
sihteeri, erikoistutkija Marjo Wallin Työterveys­
laitoksesta.
Wallinin mukaan Suomi on edelläkävijä työ­
hyvinvoinnin tutkimuksessa. Hän pitää työpaik­
kojen, työmarkkinajärjestöjen ja tutkimuslaitos­
ten yhteistyötä poikkeuksellisena kansainväli­
sessä mittakaavassa. Työkyky nähdään meillä
yhteisenä etuna.
– Suomessa työhyvinvoinnin tutkimus on hy­
vällä tasolla ja sitä arvostetaan. Asioita voidaan
täällä tutkia ja – mikä tärkeintä – tuloksista voi­
daan kertoa. Hyvä tutkimus antaa pohjan kehit­
tämistyölle.
HUOMIO IÄSTÄ YKSILÖÖN
Työterveyslaitoksen osaamiskeskuksen johtajan
Anneli Leppäsen mielestä eri­ikäisten tarpeisiin
on kiinnitettävä työelämässä huomiota. Samalla
16
hän kuitenkin varoittaa liian kapea­alaisesta nä­
kökulmasta.
– Kärjistäen voisi kysyä, onko edes olemassa
mitään ikäongelmaa? Eliniän pidentymisen
myötä ihmisten työkyky paranee. Toki fyysisessä
työssä ikä tuo aina omat rajoitteensa, mutta esi­
merkiksi Akavan jäsenistössä, asiantuntija­am­
mateissa asiantuntijuus kasvaa iän myötä, Lep­
pänen muistuttaa.
Ikää ei Leppäsen mukaan pidä nähdä yleistä­
vänä tekijänä. Leimojen lyömisen sijaan on mie­
tittävä, mitä tarpeita työntekijällä on kussakin
elämänvaiheessa.
– On täysin harhaluulo, että kaikkien iäkkäi­
den tarpeet olisivat samanlaisia. Pikemminkin
päinvastoin. Vanhemmitenhan ominaisuutem­
me kiteytyvät: nuorena tyhmä, vanhana tyh­
mempi. Nuorena fiksu, vanhana vielä fiksumpi,
Leppänen karrikoi.
Leppänen kannustaa työpaikkoja hyödyntä­
mään erilaisuutta nykyistä rohkeammin.
– Eri­ikäisiä pitäisi laittaa työskentelemään
ennakkoluulottomammin yhdessä erilaisissa ti­
lanteissa. Eri­ikäisten kanssa työskentely kehit­
tää osaamista, ja yhteistyöllä voidaan saada ai­
kaan innovaatioita, joita ei muuten syntyisi.
IKÄJOHTAMINEN ON OSAAMISEN
JOHTAMISTA
Väestön ikääntyessä ihmisiä tarvitaan jatkamaan
ja jaksamaan työelämässä yhä pidempään. Mo­
net ikääntyvät joutuvat kuitenkin kohtaamaan
kielteisiä asenteita. Ne ilmenevät muun muassa
syrjintänä rekrytointitilanteissa sekä työpaikalla
koulutuksen kieltämisenä ja eläkkeelle painosta­
misena.
– Niin sanottu ”hyvän ikäisten haarukka” on
työelämässä kaventunut. Tämä on erittäin huo­
lestuttava piirre, Leppänen toteaa.
MARKKU OJALA
Työterveyslaitoksen Marjo Wallinin (vas.) ja
Anneli Leppäsen mielestä eri­ikäisten yhteis­
työllä voidaan saada aikaan innovaatioita,
joita ei muuten syntyisi.
Nuorena liian kokematon, kolmekymppise­
nä arvaamattomassa lisääntymisiässä ja yli viisi­
kymppisenä kehäraakki. Onko todellakin niin, et­
tä olemme haluttua työvoimaa vain 35–45­vuo­
tiaina?
– Ikää pitäisi pohtia osaamiskysymyksenä.
Ikäjohtaminen on osa strategista johtamista: on
mietittävä mitä ollaan tekemässä ja millaista
osaamista tarvitaan. Iäkkäämmillä työntekijöillä
on usein sellaista osaamista, jota nuoremmilla
ei ole.
Osaamisen kehittäminen läpi työuran – elä­
keiän kynnykselläkin – on Leppäsen mielestä
Suomen valttikortti tulevaisuudessa.
– Osaamisen kehittämisestä puhutaan nyt
kovasti. Muissa maissa tätä ei ole vielä niin hyvin
ymmärretty. Asiasta kannattaisi ottaa meillä ri­
peästi koppi ja viedä eteenpäin.
HILJAINEN TIETO SIIRTYY PUHUMALLA
Vaikka osaamisesta puhutaan paljon, osaamisen
ja hiljaisen tiedon tunnistamisessa on Suomessa
Leppäsen mukaan paljon kehitettävää.
– Työpaikoilla ei ymmärretä, mistä kaikesta
työntekijän osaaminen muodostuu. Kehnoim­
massa tapauksessa kokemuksen tuoma hiljai­
nen tieto, tai pikemminkin sen katoaminen, huo­
mataan vasta asiantuntijan jäätyä eläkkeelle.
Wallin nostaa esiin Aalto­yliopiston ELSA­
projektin, jossa selvitettiin osaamisen tunnista­
mista ja siirtämistä eläköitymisten yhteydessä.
– Tiedon jakamisen kulttuuri sekä mahdolli­
suudet ja keinot jakaa tietoa eri­ikäisten välillä
vaikuttavat merkittävästi siihen, miten osaami­
nen siirtyy. Kahvipöytäkeskusteluilla on tässä tär­
keä tehtävä, Wallin muistuttaa.
Wallinin mielestä työntekijöiden eläköitymis­
tä olisi käsiteltävä työpaikoilla osaamisen näkö­
kulmasta. Tässä henkilöstöhallinnolla ja erityi­
sesti esimiehillä on tärkeä asema.
– HR­tasolla on mietittävä, miten osaamista
iän myötä siirretään. Esimiesten huolehdittava,
että ikään liittyvät menettelyt ovat läpinäkyviä.
Eläköitymisaikeiden utelu koetaan herkästi pai­
nostuksena. Tällöin auttaa, jos kaikille on selvää,
että asia käydään järjestelmällisesti läpi esimer­
kiksi kaikkien yli 55­vuotiaiden kanssa.
OMAN OSAAMISEN OIVALTAMINEN
TÄRKEÄÄ
Wallin muistuttaa, että asenne on yksi ikäänty­
vien osaamisen kehittämisen esteistä.
– Monet kokevat epävarmuutta osaamises­
taan, eivätkä välttämättä ymmärrä omaa hiljai­
sen tiedon määrää. Tällaisessa tilanteessa on
lähdettävä liikkeelle oivalluttamisesta ja autetta­
va työntekijää huomaamaan, kuinka paljon hän
jo osaa ja mitkä ovat kehitettäviä asioita.
– Motivaatio löytyy helpommin, kun asioita
tarkastellaan omien vahvuuksien kautta. Koke­
mukset osoittavat, että osallistavasta oivallutta­
misesta on eniten hyötyä niille, jotka sitä myös
eniten tarvitsevat. Näin pystytään ehkäisemään
tilanteita, joissa iäkkäämmät työntekijät putoa­
vat vauhdista, Leppänen lisää.
17
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
YHTEISTYÖLLE
TILAUSTA
Teemavuosi on edennyt jo yli puolen välin ja
paljon on jo ehtinyt tapahtua. Tapahtumiin voi
tutustua teemavuoden sivustolla www.ttl.fi/
activeaging. Sivuille on kerätty myös puhuja­
pankki, josta eri tilaisuuksien järjestäjät voivat
etsiä sopivia esiintyjiä.
Wallin toivoo, että vuoden aikana hyvin alka­
nut yhteistyö eri toimijoiden kesken jatkuu tule­
vaisuudessa. Muun muassa Jyväskylässä järjes­
tetty Ilolla ei ole ikää ­tilaisuus, joka kokosi eri
toimijoita yhteen, on tästä hyvä esimerkki.
– Suomesta ei puutu asiantuntemusta tai
osaamista. Asioita vain tehdään turhan usein
yksin.
•
Yli 55­vuotiaat naiset
kokevat eniten ikäsyrjintää
Tutkija Niina Viitasalo Tampereen
yliopistosta, miten ikäsyrjintä yleensä
ilmenee?
prosenttia on kokenut ikäsyrjintää. Syrjintää
kokeneet työskentelevät todennäköisimmin
ylempinä toimihenkilöinä ja valtiosektorilla.
Ikäsyrjintä on epäoikeudenmukaista kohte­ Lisäksi heidän työpaikallaan työskentelee ta­
lua iän vuoksi. Se voi ilmetä kykyjen aliarvioi­ saisesti molempia sukupuolia, mikä osoittaa,
misena, kehittymismahdollisuuksien rajoit­ että naispalkansaajien kokemaan ikäsyrjin­
tamisena tai haluttomuutena nähdä iän yk­ tään saattaa liittyä jonkin verran sukupuoles­
silöllisyyttä. Ikäsyrjintä ilmenee työelämässä ta johtuvaa syrjintää.
useimmiten siten, että työpaikan saaminen,
koulutukseen pääseminen tai uralla etene­ Miten ikääntyviin kohdistuvaa
minen vaikeutuu. Lisäksi se voi näkyä ikään­ syrjintää voitaisiin ehkäistä?
tymisen arvostuksen puutteena ja ikäänty­ Ikääntyneiden tai ainakin työttömyyseläke­
viin työntekijöihin kohdistuvina irtisanomisi­ putkeen yltävien työntekijöiden irtisanomi­
na. Työpaikan muutostilanteet ovat tyypilli­ nen on kulttuurinen tapa, jota ei aina edes
siä tilanteita ikäsyrjinnälle. Lisäksi tyytymät­ mielletä syrjiväksi käytännöksi. Tästä ajatte­
tömyys työpaikan johtoa kohtaan lisää ikä­ lutavasta on päästävä eroon. Työurien piden­
syrjinnän riskiä.
täminen edellyttää työpaikoilta ikämyönteis­
tä kulttuuria, jossa eri­ikäisten tarpeet ote­
Kuinka paljon ikäsyrjintää esiintyy?
taan huomioon. Jokaisella on oltava mahdol­
Keneen se kohdistuu?
lisuus hyödyntää työssä omaa osaamistaan
Suomalaiset työpaikat ovat keskimäärin mel­ ikään katsomatta. Johtamisessa on kiinnitet­
ko ikäystävällisiä ja eri­ikäisiä kohdellaan pää­ tävä huomiota siihen, että kaikilla työnteki­
piirteittäin tasa­arvoisesti. Yli neljäsosa pal­ jöillä on mahdollisuus vaikuttaa riittävästi
kansaajista kuitenkin katsoo, että eri­ikäisten oman työnsä suunnitteluun.
kykyjä ei hyödynnetä työpaikalla tasapuoli­
Tutkija Niina Viitasalo valmistelee väitös­
kirjaa ikääntymiseen liittyvästä ikäsyrjin­
sesti. Noin joka kymmenes on havainnut tai
nästä. Vastaukset on koottu Viitasalon
kokenut ikäsyrjintää. Ikäsyrjintäkokemuksia
haastattelusta ja hänen artikkelistaan
Työelämän tutkimus ­lehdessä 3/2011.
on eniten yli 55­vuotiailla naisilla, joista 7,5
18
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Teksti: Katri Blomster
–L
iioitelkaa ässiänne, opettaja käskee ja
huone täyttyy määrätietoisesta suhinasta.
Shake shake shake.
– Vielä enemmän! hän kannustaa. – Vaikka
teistä tuntuu mielipuoliselta, se kyllä kuulostaa
ihan englannilta.
Shake sshhake sssshhhake.
– Upeaa, hän riemuitsee ja kirjoittaa sen jäl­
keen fläppitaululle Jack went to Radio Shack.
– Ja kaikki yhdessä, hän sanoo ja taas ässät su­
hahtelevat.
ÄÄNTELE JA KUUNTELE
Lindsey arvelee, että kaikki englannin opiskelijat in­
hoavat fonetiikkaa, ja kurssiaineistoon tutustuessa
on helppo ymmärtää, miksi. Monisteissa vilisevät
villinnäköiset foneettiset aakkoset ja termit kuten
bilabiaali, aspiraatio ja takavokaali.
Kurssipäivän päätteeksi kurkkua kuivaa ja leuka
väpättää harjoitusten uuvuttamana. Kun Lindsey
käskee vielä laittamaan kaksi sormea suuhun oikea­
oppisen І­äänteeen löytämiseksi, mieleen nousee
väkisinkin epäilys. Kannattaako tähän oikeasti pa­
nostaa?
ASIANTUNTIJAN OPISSA
– Englannin opetuksessa
Kello lähestyy neljää, syysau­
keskitytään aivan liian vähän
rinko pilkahtelee ikkunassa ja
ääntämiseen, Lindsey muistut­
istun kahdeksan muun tulkin
taa. – Ja jos tulkin englannissa on
kanssa Sanas Oy:n järjestä­
paljon muiden kielten vaikuttei­
mällä englannin ääntämisen
ta, hän tulee helposti väärinym­
kurssilla. Opettajamme on toh­
märretyksi.
Geoff Linds
tori Geoff Lindsey: mies, joka
Varoittavia esimerkkejä riittää
ey kuuntele
e
korvat hörö
on opettanut aksentteja näyt­
sekä
työtilanteista että vapaa­ajal­
llä äänteitä
telijöille, avustanut Lontoon
ta. Lindsey kuvaa, miten hänen vi­
ja puheen ry
tmiä.
rikospoliisia murteiden tun­
rolainen kollegansa osoitti hänen
Ja
n
ii
n
p
itäisi
nistamisessa ja puhunut kie­
leivostaan kahvilassa ja sanoi ”It’s
monen mu
listä BBC:n radio­ohjelmassa
Oonas”. Siitä Lindsey päätteli, että
unkin.
itsensä Stephen Fryn haastattele­
Oonas on leivoksen vironkielinen ni­
mana.
mi. – Oikeasti hän sanoi ”It’s on us”,
Ei siis ole epäilystäkään, ettemmekö työstäisi
tosin ilman painotusta sanojen alussa.
ässiämme alan huipun ohjauksessa.
Tulkeille tyypillinen ongelma on intonaatio, tai
– Minkä sanan kuulette tässä? Geoff Lindsey
pikemminkin sen puute. Tulkkausta on Lindseyn
kysyy ja soittaa pätkän erään suomalaisen euro­
mukana hyvin stressaavaa kuunnella, jos tulkin pu­
parlamentaarikon englanninkielisestä haastatte­
he on tasaista papatusta eikä hän ilmaise äänen­
lusta. – Sanooko hän ”white” vaiko ”wide”?
painoillaan, milloin kokonaisuus loppuu ja toinen
Oikeaa vastausta on vaikea arvata, mutta seu­
alkaa. – Ääninäytteitä kuunnellen voi oppia paljon,
raavasta, Karita Mattilan lausumasta kielinäyt­
hän neuvoo. – Sitäkin tärkeämpää on harjoitella it­
teestä saamme helposti selvää. – Hän lausuu
se ja nauhoittaa omaa puhetta, vaikka se voi tuntua
englantia upeasti, Geoff Lindsey huokaa, ennen
alkuun pelottavalta. Eikä koskaan ei ole liian myö­
kuin äänneharjoitukset jatkuvat.
häistä oppia uutta.
K
i
e
l
i
so
lmuun
•
Geoff Lindseyn nettisivut ja blogi äännenäytteineen:
www.englishspeechservices.com
19
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Teksti: Katri Blomster
D
iakonia ammattikorkeakoulu DIAK aloitti puhuttujen
kielten tulkkauskoulutuksen syksyllä 2011. Kauan
kaivatussa ohjelmassa kielten kirjo ulottuu kurdista
kiinaan, eikä tunneilla ole koskaan hiljaista.
Lujien luonteiden koulu
– Haasteita riittää, naurahtaa Nina Isolahti, Diako­
nia ammattikorkeakoulu DIAKin puhuttujen kiel­
ten tulkkauksen yliopettaja.
Takana Isolahdella on ensimmäinen vuosi
asiointitulkkien koulutusohjelmaa. Vuosi on his­
toriallinen siinä mielessä, ettei Suomessa ole ai­
emmin tarjottu korkeakoulutusta puhuttujen kiel­
ten asioimistulkeille – ei vaikka tarve on suuri ja la­
ki edellyttää tulkkauspalveluja moneen lähtöön.
– Erityisen vaikeaa oli opettajien ja arvioijien
löytäminen eri kielten tarpeisiin, Isolahti lisää.
Häntä on helppo uskoa, sillä viime syksynä työ­
kieliin kuuluivat suomen lisäksi arabia, kurdi, per­
sia, somali ja vietnam, ja tästä vuodesta alkaen vie­
lä turkki, thai ja mandariinikiina. Valikoimaa on tar­
koitus laajentaa entisestään.
Kielten määrän lisäksi haastavaa on, ettei kor­
keakoulutason tulkkikoulutusta ole Suomessa laa­
jasti tarjolla. Oman mausteensa opetukseen tuo­
vat myös erilaiset kulttuuritaustat.
– Eri maiden välillä on suuria eroja sen suhteen,
kuinka paljon on yleensäkin totuttu opiskelemaan,
Isolahti huomioi. – Mutta hauskaa on, että näillä
tunneilla kommentit lentävät, eikä luokka ole kos­
kaan hiljaa, kuten Suomessa yleensä.
OPETUKSESTA ETIIKKAAN
Syksyllä 2011 koulutukseen otettiin yhteensä 48
opiskelijaa, ja tänä vuonna aloittajia on 22. Isolah­
den mukaan vuosikurssien väliset erot yllättivät
opettajatkin. Siinä missä viime vuoden opiskeli­
joista monet olivat toimineet asioimistulkkeina jo
vuosikausia, tänä syksynä koulutukseen hakeutui
huomattavasti enemmän nuoria – osa jopa suo­
raan lukiosta. Mahtuu sekaan vielä yksi yliopiston
jatko­opiskelijakin.
20
Opetus toteutetaan monimuotokoulutukse­
na, jossa lähijaksoja järjestetään kuukauden vä­
lein, ja niiden lomassa panostetaan etä­ ja ryhmä­
työhön. Oppilaat paneutuvat tulkkaukseen ter­
veys­ ja sosiaalialalla, opetuksessa, poliisi­ ja oi­
keusalalla sekä maahanmuuttotilanteissa. Lisäksi
käännetään, opiskellaan äidinkieltä, mietitään
omien asenteiden vaikutusta tulkin työhön sekä
käsitellään ammattietiikkaa, suomalaista yhteis­
kuntaa ja identiteettiä. Aiheita riittää.
Tärkeänä osana koulutusta nähdään myös tul­
kin psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen. Iso­
lahden mukaan DIAKin viittomakielen lehtorit oli­
vat tässä suureksi avuksi, sillä heiltä saatiin kallis­
arvoisia näkökulmia esimerkiksi tulkin ammatin
stressaavuuteen.
KUKA KOULUUN?
Opetusohjelma on niin monipuolinen, että siitä
luulisi löytyvän jotain kaikille kieli­ihmisille. Min­
kälainen ihminen siis sopii asioimistulkiksi? Riittää­
kö hyvä kielikorva tai halu auttaa?
Nina Isolahti nimeää kolme tärkeintä kriteeriä:
Ensinnäkin tarvitaan sosiaalista luonnetta, sillä jos
ei kestä olla ihmisten kanssa tekemisissä, ei kestä
työtäkään. Toiseksi vaaditaan yleistä kielellistä lah­
jakkuutta. Ei riitä, että sattuu osaamaan kahta
kieltä, sillä tulkkaustilanteet ovat erittäin haas­
tavia.
Viimeiseksi Isolahti mainitsee mielen lujuu­
den. Työ on henkisesti raskasta ja välillä tulkki
joutuu todistamaan arkojakin tilanteita. Koskaan
ei voi ottaa kantaa, mutta välillä on vaikea olla
ottamatta. – Tulkkaustilanteet pyörivät väistämät­
tä päässä vapaa­ajallakin, ja purkamismahdolli­
suuksia on vähän. Pitää oppia pääsemään yli.
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Asioimistulkkipalvelujen tarve kasvaa samaan
tahtiin Suomessa asuvien maahanmuttajien mää­
rän kanssa. Alalla on paljon toimijoita, ja kun en­
simmäiset asioimistulkit valmistuvat vuonna
2014, monet tutkinnon suorittaneet kilpailevat
täysin kouluttamattomien kanssa. Siksi koulussa
toivotaankin sertifiointijärjestelmää asiointitul­
keille. – On käsittämätöntä, ettei lainsäädäntö vaa­
di ammattitaitoa palveluista, joita viranomainen
tilaa, Isolahti huokaa.
– Pätevyyttä vaaditaan niin opettajilta, sairaan­
hoitajilta kuin lääkäreiltä. Sen sijaan tulkki, joka vä­
littää heidän sanomansa, voi olla kuka vaan. Vaik­
ka lapsi tai lähisukulainen. Ei sellainen toimi.
•
Lisätietoa puhuttujen kielten koulutusohjelmasta:
www.diak.fi/hakijalle/Koulutusohjelmat/Puhuttujen%20kielten%20tulkkauksen%20ko/Sivut/default.aspx
”Sain päähäni erinomaisen ajatuksen”
ja sitten mennään.
O
lgan elämästä ei kommelluksia puutu. Milloin tyttären hevosharrastus saa
sanotaanko erikoisen käänteen, milloin railakkaat ystävät tempaisevat. Mies­
seikkailut ovat sellaista luokkaa, ettei yhtään ihmetytä takakannen viittaus
Bridget Jonesiin. Kuten Olga itse toteaa: ”Heidän joukostaan puuttuu enää
palkkamurhaaja, joka vetää oman toimen ohella koruompelukurssia lähikoulussa.”
Tulkkauskeikkojen asiakkaat tuovat lisähöysteen elämään ja Olga löytääkin itsensä
mitä erilaisimmista tilanteista venäläis­suomalaisen liike­elämän pyörteissä. Rennolla
elämänasenteella ja huumorilla niistäkin selvitään, vaikka välillä Olga miettiikin, että
vähän normaalimpikin elämä voisi olla ihan jees. Osaa hän kyllä itsekin järjestää vaikka
mitä: ”Sain päähäni erinomaisen ajatuksen” ja sitten mennään.
Tulkissa vauhti on päällä ja tarina pitää otteessaan. Tokaisevaan tyyliin Olga esittää
humoristisia huomioita maailmasta ja sen menosta saaden lukijan kihertämään. Sival­
luksitta eivät jää ainakaan liike­elämä, naiseus, mieheys tai luokkajaot. ”Turmeltuneet
aristokraatit”, miettii Olga ihmetellessään golfkärrybägin moninaisia pullotaskuja.
Parhaan naurut saa suomalaisista ja venäläisistä stereotypioista ja ennakkoluuloista,
jotka näyttäytyvät kaikessa (tragi)koomisuudessaan keskellä arkipäivää.
Kirjassa on onnistuneesti kuvattu erilaisten maailmojen kohtaami­
nen: kaksi erilaista kulttuuria, mies ja nainen, rikas ja köyhä. Tulkin työ
ei ole mitenkään pääroolissa, mutta on osaltaan nivomassa tapahtumia
yhteen ja tarjoaa raikkaan tavan tarkastella kulttuurieroja. Vaikka ker­
ronnassa on humoristinen, välillä hyvinkin karikatyyrimäinen ote, tulee
kirjaa lukiessa varmasti monelle tulkkausalaa täysin tuntemattomallekin
selväksi, ettei se tulkkaaminen taidakaan olla vain sitä, että yksi puhuu
ja toinen sitten sanoo saman toisella kielellä…
Käännös vaikuttaa sujuvalta, tosin venäjää taitamattomana sitä ei
kovin syvällisesti voi arvioida. Hyvän käännöksen merkki on kuitenkin se,
ettei se töki tai kiinnitä huomiota itseen­
sä ja siinä on Salla Pyykkönen onnistu­
Irina Patrakova: TULKKI
nut. Sivaltava, paikoin suorastaan kyyni­
Ajatuskirjat, 2010. Sivuja 300
nen tyyli on luontevaa, sujuvaa ja osuvaa.
Suomentanut Salla Pyykkönen
21
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Teksti: Heidi Mittler
Haastattelussa Elina Valta
Kieli
on enemmän
kuin työväline
A
jatuksenvaihtoa kääntäjä Elina Vallan kanssa
leimaa pirteys, jolla hän Tukholmasta käsin
kertoo työskentelystään suomalaisessa
käännöstoimistossa Lingoneerissä. Oma 5­vuotias
poika käy pilotista arkikielen rikastuttamisessa.
Elina Valta, 35. v., kääntää pääasiassa ruotsin kielel­
le, ja hän on yksi toimiston neljästä in­house­kään­
täjästä. Toimistolla on yhteensä 13 työntekijää. Lin­
goneer on Tampereelta käsin nykyaikaistanut kaikki
toimintonsa: työtä tehdään pääasiassa verkon väli­
tyksellä. Toimisto on viidessä vuodessa kasvanut
pienestä isoksi, mutta se vaatii yhä, että projekti­
päälliköt puhuvat suomea. Se rajoittaa maantieteel­
lisesti esim. jalkautumista Aasiaan.
ERILAISTEN TYÖMALLIEN HAUTOMO
Toiminnan laajentumisen ja kielten määrän lisään­
tymisen myötä Lingoneerin työntekijöille on tarjot­
tu mahdollisuutta työskennellä tilapäisesti ulkomai­
sista toimipisteistä. Tätä Elinakin on käyttänyt hyväk­
seen, ja hän on tehnyt joitain työpäiviä Tallinnassa
tavatakseen kollegoita, joiden kanssa muuten pide­
tään yhteyttä sähköpostitse. Elina on kokenut erilai­
set työmallit ainoastaan rikastutta­
vina.
Elinan arkipäivän sitoo nykyään
Tukholmaan 5­vuotias poika. Ensim­
mäisen vuoden Elina työskenteli ko­
toa käsin, mutta siirsi syksyn alussa
työpisteensä jaettuun toimistoon,
jossa työskentelee muiden alojen ih­
misiä kuten graafinen suunnittelija,
elokuvaohjaaja ja pari stylistiä. Hei­
dän ruotsin kieltään Elina häpeile­
mättä hyödyntää kieliasioissa.
22
SUKUPUOLISOITUNUT KIELI
JA ’HEN’ PRONOMINI
Elina pystyy hyödyntämään arkipäivän kokemuksi­
aan oppiakseen uusia ulottuvuuksia kielessä. Esi­
merkiksi näistä sopii sukupuolineutraali pronomini
hen, jonka käytettävyydestä ruotsin kielessä han­
ja hon­pronominien rinnalla, tai jopa niiden korvaa­
vana pronominina, on esitetty erilaisia kantoja.
Alkujaan 1960­luvulla alkanut keskustelu on viime
aikoina virinnyt uudelleen. Henin kannattajat ovat
mm. haukkuneet Dagens Nyheterin taantumuksel­
liseksi, kun lehti kieltäytyi uuden pronominin käy­
töstä.
Taannoin Elina käänsi suomesta ruotsiin teks­
tin, jossa esiintyivät kuvitteelliset lääkäri, hoitaja,
sairaalan päätöksentekijä, myyjä ja ostaja. Kaikista
puhuttiin suomenkielisessä tekstissä sukunimellä.
Viimeisellä oikolukukierroksella Elina havahtui huo­
maamaan, että hän oli viitannut lääkäriin, sairaalan
päätöksentekijään, myyjään ja ostajaan maskulii­
nisella hän­pronominilla. Hoitajan hän oli korvan­
nut feminiinisellä hän­pronominilla. Omaan kielen­
käyttöön heijastunut asenteellisuus oli mietityttä­
nyt koko viikonlopun, ja asiaa oli myös puitu toimis­
tokavereiden kanssa.
Lentoyhtiö Norwegian on alkanut käyttää hen­
pronominia mainoksissaan ja haluaa iskostaa mie­
liin lauseen "The businesshen's airline". Ruotsin
vihreä puolue on puolueohjelmassaan myös otta­
nut sen käyttöön: Människan är fantastisk. Hen är
medkännande, skapande och kreativ. Hen kan
drömma och har viljan att försöka omsätta sina
drömmar i verklighet."
Pragmaattisuus leimaa Elinan
kantaa: hen on hänen mielestään
sen verran latautunut, että sen
neutraali käyttö tuskin on mahdol­
lista vielä vähään aikaan.
Elina Valta asuu ja työskentelee
Tukholmassa.
Text: Ted Forsström
Nu ska allt, också sagor, vara politiskt korrekta.
Rödluvan är det inte, men till all tur har Ted
från X3M författat en pk­version.
Vilken­färg­som­helst­luvan
D
et var en gång, eller vid upprepade till­
fällen, ett helt normalt barn med fördel­
aktigt utseende. Majoriteten som såg
hen tyckte om hen.
Men mest, eller egentligen helt lagom, tyckte
hens mormor, eller morfar, eller egentligen vilken
person som helst som tagit hand om hens för­
äldraenhet, om hen.
Denna person gav barnet en väldigt attraktiv
luva, eller vilket klädesplagg som helst som varken
signalerar överdriven feminitet, manlighet eller
gängtillhörighet, och som dessutom var vilken
färg som helst.
Luvan passade barnet så bra att hen ville inte
ha något annat på sig (givetvis hade hen heltäck­
ande könsneutrala kläder förutom luvan som var
vilken färg som helst) och barnet började kallas
Vilken­färg­som­helst­luvan.
En morgon sa hens mamma (eller pappa, eller
andra mamma, bonuspappa eller annan form av
målsman eller vårdnadshavare), att hens mormor,
eller morfar, var i behov av stöd och att barnet bor­
de gå till hen med en flaska vätska och något ät­
bart.
Detta ville Vilken­färg­som­helst­luvan, och
traska genast iväg till skogen (eller stan) där mor­
mor, eller morfar, bodde.
Medan Vilken­färg­som­helst­luvan spats­
erade på vägen blev hen stannad av en varg, eller
vilket annat djur som helst.
”Vart är ni på väg?”, frågade det odefinierade
djuret artigt av barnet.
”Till den som agerat målsman för hen eller de
som agerar målsman för mig”, svarade Vilken­färg­
som­helst­luvan.
”Jaha...” svarade djuret, ”...var nånstans i sko­
gen, eller staden, bor hen eller de då?”
”En helt lagom bit bort”, svarade Vilken­färg­
som­helst­luvan, och fortsatte färden.
Efter en stund såg Vilken­färg­som­helst­luvan
några vackra könsneutrala växter som hen tänkte
skulle bli en fin bucket att ge (eller få) som present
och började plocka dessa, vilket var fullständigt
lagligt.
Under tiden sprang det odefinierade djuret till
Vilken­färg­som­helst­luvans vårdnadshavares f.d.
målsmans stuga och lyckades på något sätt byta
plats med sig själv och personen som fött upp Vil­
ken­färg­som­helst­luvans föräldraenhet.
Efter en stund kom Vilken­färg­som­helst­lu­
van fram och presenterade sina gåvor, men hen
tyckte att personen som låg i sängen såg misstänk­
sam ut. Då sa Vilken­färg­som­helst­luvan:
”Men min vårdnadshavares f.d. målsman,
vilka lagom stora öron du har!”
”Det är för att jag ska kunna höra dig helt
normalt,” svarade djuret.
”Men min vårdnadshavares f.d. målsman, vil­
ka lagom stora ögon du har!”
”Det är för att jag ska kunna se dig helt norm­
alt,” svarade djuret.
”Men min vårdnadshavares f.d. målsman, vil­
ka lagom stora tänder du har!”
”Det är för att jag... är född på det viset,” svar­
ade djuret, och gjorde precis ingenting åt Vilken­
färg­som­helst­luvan.
Och ingenting konstigt eller oroväckande hän­
de sen, utan allt var lugnt och vanligt och alla hade
fördomsfria åsikter.
Snipp, snapp, snut (egentligen polis), så var
sagan slut. Fast du kan få läsa den igen precis
närsomhelst.
•
Artikeln har publicerats på Yle X3M:s nätsidor på address http://yle.fi/extrem/artikel/musiknoje/45675­Vilken­
farg­som­helst­luvan. Skribenten har samtyckt till publicering i Kajawa.
23
KOKOUSKUTSU
KAJ:n syyskokouksessa:
Ergonomiaa pään sisään
Aika: Maanantai 26.11.2012 kello 17.00
Paikka: Scandic Simonkenttä, Simonkatu 9, 00100, Helsinki
E
rgonomia ymmärretään yleensä työtuolin asentona,
rullahiirenä tai näyttöpäätelaseina. Kun ergonomia
tulee pään sisään, kyse on tiedon käsittelystä, keskitty­
misestä ja ajan käytöstä – informaatioergonomiasta. Tieto­
tulva ja ähky pääkopassa ja työpäivien venyminen viittaavat
informaatioergonomian ongelmiin.
Tampereen yliopistossa haetaan keinoja päänsisäisen tieto­
tulvan osittamiseen ja prosessointiin. Sitä varten tutkijat ovat
kehittämässä ravintosuosituksia muistuttavaa lautasmallia,
jonka avulla työntekijä voi rytmittää työhönsä liittyviä teh­
täviä.
Tampereen yliopiston informaatioergonomian tutkija Jussi
Okkonen kertoo miten informaatioergonomia auttaa hallit­
semaan työelämän tietotulvaa.
Tule kuuntelemaan!
Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen
osoitteessa www.kaj.fi. Kokouskutsu ja kokousmateriaali
ovat saatavilla samassa osoitteessa.
Esityksen jälkeen noin
klo 18 alkaen pidetään
Käännösalan asiantunti­
jat KAJ:n syyskokous,
jossa käsitellään seuraa­
vat asiat:
• Jäsenmaksu vuodeksi
2013
• Yhdistyksen puheen­
johtajan palkkio
vuodeksi 2013
• Hallituksen jäsenten
kokouspalkkiot
vuodeksi 2013
• Toimintasuunnitelma
vuodeksi 2013
• Talousarvio vuodeksi
2013
• Hallituksen puheen­
johtajan vaali
• Hallituksen jäsenten
vaalit erovuoroisten
tilalle vuosiksi 2013–
2014 ja hallituksen
varajäsenten vaali
vuodeksi 2013
• Tilitarkastajien ja
varatilitarkastajien
valinta vuodeksi 2013
• KAJ:n sääntöjen
muutokset
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki
www.kaj.fi