• Kääntäjä on asiantuntija, joka ei toimi tyhjiössä • Organisaatiomuutoksen ei tarvitse pelottaa VESA A JUNTTILA • Kääntäjienpäivässä pohdittiin käännösalan tuotantoverkoston toimintaa Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Lakiasiat ja työsuhdeneuvonta (Akavan Erityisalat) Maistraatinportti  A, .krs,  Helsinki [email protected] www.kaj.fi Sähköposti: [email protected] Tuire Torvela, lakimies, yksityissektori, ammatinharjoittajat 1   Kari Eskola, lakimies, yksityissektori 1   Linda Viitala, lakimies, yksityissektori 1   Harri Ikonen, lakimies, kunta- ja valtiosektori 1   Maarit Leppänen, lakimies, julkinen sektori 1   Jaakko Korpisaari, asiamies, kuntasektorin sopimukset 1   Kalevi Juntunen, asiamies, valtiosektorin sopimukset 1  1 Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin Sähköposti   1 [email protected] vt. toiminnanjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta Puhelin 1   Sähköposti [email protected] Jäsentietojen muutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: [email protected] Palvelunumero 1   Jaana Honni Katja Kosonen Mary Luokkamäki Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset 1   Työttömyysturva-asiat Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin ()   Puhelinajat ma–to klo 1–1 Asemamiehenkatu  C,  Helsinki www.erko.fi Jäsenmaksut Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 1 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 1 tuntia viikossa tai opetusalalla  tuntia viikossa. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on  euroa vuodessa. Kajawa Käännösalan ammattilaisten ja opiskelijoiden järjestölehti Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittajat: Hanna Gorschelnik/Elena Gorschkow-Salonranta Toimitus: Henriikka Hakkala, Jenny Jeskanen, Ritva Siikamäki Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Libris Oy, Helsinki. Painos:  kpl Lehti ilmestyy  kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 11. Aineistopäivä 11..11. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa www.kaj.fi/jasenmaksu. MUISTA ILMOITTAA MUUTTUNEET JÄSENTIETOSI! Tässä lehdessä Verkostoyhteistyö tärkeä tuki ministeriöiden kääntäjille ja kieliasiantuntijoille .....................................................  Puheenjohtajalta ...................................................................................................................................  Lyhyet ........................................................................................................................................................ 1 Raportti kansainvälisen kääntäjienpäivän seminaarista  Näkökulmia organisaatiomuutokseen Elena aloitti toiminnanjohtajana Terveiset Kölnistä .......................................................................... ..............................................................................................................................   ....................................... 1 Teknisen viestinnän alalla kysyttiin palkoista ja työoloista ......................................................................................................................... 1  KAJAWA •1 Oikotien, hesarin ja mollin paikkoihin on —  hakijaa. Kysymys kuuluukin: miten erottautua näinä sähköisten hakemusten aikana joukosta? Siinäpä pähkinä purtavaksi jollekin kurssille! HS:n artikkelissa työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan huomattavalla osalla työttömistä ei ole pääsyä ”normaaleihin töihin”. Mikä tätä työmarkkinaa riivaa? Toisaalta puhutaan työurien pidennyksestä ja ihmisten jaksamisesta työssään. Ja sitten meillä on joukko nuoria, koulutettuja ihmisiä, joista ei kukaan ole kiinnostunut, ei edes haastatteluun asti. Tässä yhteydessä haluan erityisesti mainita, että työtön tai työttömyysuhan alaisena on mahdollista saada henkilökohtaista valmennusta työelämän muutostilanteissa liitostamme. Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenilleen urapalveluja yhteistyössä CareerStorm Urapalvelut -valmennusyrityksen kanssa. Urapalvelu tarjoaa neuvontaa työnhakuun, urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. (www.akavanerityisalat.fi) Toiminnanjohtajamme vanhempainvapaan sijaisena aloitti .1.1 Elena Gorschkow-Salonranta – toivotamme Elenan sydämellisesti tervetulleeksi joukkoomme! Syksy on tullut, ja niin myös KAJ:n syyskokous pidetään Helsingissä .11. klo 1.. Tervetuloa joukolla kokoukseen. Kokouksessa valitaan järjestölle mm. uusi puheenjohtaja, sillä minun on nyt aika jättää puheenjohtajan nuija nuorempiin käsiin! S atuitko lukemaan sunnuntain .1. Hesarista artikkelin työttömyydestä? On pysähdyttävää lukea nuorten ihmisten työkohtaloita. Suomella pyyhkii hyvin – mutta työttömien määrä on edelleen liki   henkeä. Korkeasti koulutettujen eli vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on heikentynyt muuhun väestöön verrattuna voimakkaasti. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys alkaa olla kaikkien aikojen ennätystasolla, noin 1  henkilöä. Alemman korkeakouluasteen suorittaneita työttömiä löytyy tilastoissa noin 1  henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman uusimman tutkimuksen mukaan yli puolet työttömistä ei palaa työelämään. Työpaikkoja on liian vähän. Yrityksissä tehostetaan organisaatioita ja ulkoistetaan toimintoja. Samoin on helppo palkata määräaikaisia työntekijöitä, jotka määräaikansa jälkeen voi heittää pois kuin kuluneen rukkasen. Organisaatio- ja toimintamallimuutosten tuoksinassa irtisanotaan ihmisiä, ja jäljelle jääneet tekevät töistä sen mitä jaksavat. Työttömiksi jääneet kiertävät työttömyysviikkojen, erilaisten työllisyyskurssien ja harjoitteluaikojen kehää. Näitä kursseja ja harjoitteluaikoja kutsutaan aktivoinniksi. Hetkellinen aktivointi – sitten lopahdus – kun niitä avoimia työpaikkoja ja oikeita töitä ei ole! KAJAWA •1 Anita Tuohino puheenjohtaja  Puheenjohtajalta Mikä tätä työmarkkinaa riivaa? HANNA GORCHELNIK Kansainvälinen kääntäjienpäivä 1: Laadukasta käännöstä etsimässä Kääntäjienpäivän seminaarissa laadukkaan käännöksen syntyprosessista keskustelivat Susanne Väisänen (vas.), Kirsi Kemppainen, Kristiina Abdallah ja Lea HeinonenEerola. K män aikaa omaan työhön. Projektipäällikkö kerää kääntäjälle käännöspaketin, joka sisältää käännettävät tekstit, käännösmuistin, viitemateriaalin ja ohjeet. Lisäksi projektipäällikkö voi auttaa ratkomaan mm. työkaluongelmia, sillä hänellä voi olla erilaisista työkaluista enemmän kokemusta kuin yksittäisellä kääntäjällä. Alalle vasta tuleville esityksistä oli varmasti paljon hyötyä, sillä molemmat esitykset kartoittivat vaatimuksia, joita käännösalan projektipäällikölle voi olla: projektipäälliköltä odotetaan asiakaspalveluasennetta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, ryhmätyökykyä, sosiaalisia taitoja, järjestelmällisyyttä, priorisointitaitoja, reagointinopeutta ja paineensietokykyä. Kemppainen painotti, että laadukas käännös on osapuolten yhteistyön tulosta. Usein se, ettei asiakas saa haluamaansa, on kiinni metatiedosta, joka ei koskaan päädy kääntäjälle. Tämä voidaan katsoa yhdeksi tuotantoverkoston negatiivisista puolista. äännösalan asiantuntijat KAJ, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ja Suomen käännöstoimistojen liitto järjestivät yhteistyönä kansainvälisen kääntäjienpäivän seminaarin 1.1. Tampereen yliopistolla. Seminaarin aiheena tänä vuonna oli Laadukas käännös: kääntäjän, kielenhuoltajan ja koordinaattorin yhteistyön tulos. Yhteistoiminta kääntäjän työssä Tutkija Kristiina Abdallah tarkasteli esityksessään kääntäjän odotuksista käännösalan tuotantoverkostoissa, joissa työtä pitkälti nykyisin tehdään. Tuotantoverkostolla hän viittaa siihen, että nykyisin käännösala on melko hierarkkinen; käännöstoimeksiannot annetaan suurille käännöstoimistoille, joista ne siirtyvät ketjussa alaspäin keskisuurille toimistoille ja lopulta – ehkä monenkin välikäden kautta – yksittäiselle kääntäjälle. Abdallahin mukaan tuotantoverkoston toiminta perustuu yhteistoimintaan, joka edellyttää luottamusta ja sitä, että toimijat kunnioittavat toisten osapuolten osaamista ja asiantuntemusta. Jos toimijoilla on eri päämääriä, tällöin todellista yhteistoimintaa ei ole. Kielentarkistaja käännösprosessissa Kääntäjä Lea Heinonen-Eerola puolestaan puhui kielentarkistajan tärkeydestä käännösprosessissa. Kielentarkistaja lukee tekstin kokonaisuutena, tuorein silmin, ja usein havaitsee jotain, mikä kääntäjältä on jäänyt huomaamatta hänen pähkäillessään eri tapoja sanoa kyseinen asia. Heinonen-Eerola myös muistutti, että laatu näkyy sekä prosessissa että lopputuloksessa; myös aikataulussa pysyminen on osa laatua. Heinonen-Eerolan esitys sai aikaan keskustelua laadun ja hinnan välisestä suhteesta. Keskustelussa Käännöskoordinaattorin/ projektipäällikön rooli Käännöskoordinaattorin tai käännöstoimiston projektipäällikön roolista kertoivat tiiminvetäjä Susanne Väisänen AAC Global Oy:stä sekä projektipäällikkö Kirsi Kemppainen Translatum Oy:stä. Heidän mukaansa projektipäällikkö antaa kääntäjälle enem-  KAJAWA•1 •1 KAJAWA huomautettiin, että alalle kaivataan laatuperustaista hinnoittelua. Tällä hetkellä oletus tuntuu olevan, että kääntäjän laatu on yhtä hyvää, olipa sanahinta  senttiä tai 1 senttiä. Heinonen-Eerola kuitenkin huomautti, että kääntäjähän aina myy periaatteessa aikaansa, joten tällöin pienemmän sanahinnan pitäisi luonnollisesti johtaa siihen, että aikaa käytetään käännökseen vähemmän – eli käytännössä huonompaan laatuun, jonka asiakas siis sallii huonolla palkkiolla. Käännöstöiden ensimmäinen suuri kilpailutus julkisella sektorilla Ilkka Sihvola valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:stä kertoi kokemuksia valtionhallinon käännöstöiden ensimmäisestä suuresta kilpailutuksesta, joka toteutettiin syksyllä . Kilpailutuksen aikana kohdattiin monia haasteita, joista suurimmiksi osoittautuivat kielikohtainen osaaluejako sekä valittavien toimittajien määrä, asiakaskohtaiset käännöstarpeet ja näiden huomioimi- K ristiina Abdallah mainitsi kääntäjienpäivän esityksessään, että -luvulla käännösalalla alkoi murroskausi, jonka kärsijöitä ovat ne, jotka eivät olleet asettuneet alalle sitä ennen. Itselleni jäi kuitenkin viimeisenä mieleen tunne, että käännöstoimistot katsotaan nykyisin isoksi pahaksi, jotka riistävät kääntäjiä viimeiseen pisaraan asti. Ehkä tämä johtuu siitä, että olen itse aloittanut alalla vasta tämän murroskauden jälkeen, eli -luvulla, mutta itse en näe käännöstoimistoja isona pahana. Käännöstoimistot helpottavat freelancer-kääntäjän arkea siinä mielessä, että tiedostot on yleensä käsitelty valmiiksi ja muistit, viitemateriaalit ja ohjeet ovat yhdessä siistissä paketissa. Kielentarkistajaa ei tarvitse hankkia itse, sillä useimmat käännöstoimistot hoitavat sen. Kääntäjä voi keskittyä nimenomaan Jenny Jeskanen siihen osaan prosessista, josta itse pidän eniten: kääntämiseen. Entä huonot palkkiot? Seminaarissa esitettiin, että 1 senttiä sanalta on huono palkka. Pieni laskutoimitus kertoo, että  sanaa päivässä1 1 senttiä sanalta tekee  euroa päivässä.  päivää kuukaudessa – mikä ei siis ole edes joka arkipäivä – tekee  euroa kuussa. Yrittäjällä tästä jää karkeasti ottaen käteen  euroa päivässä. Minkä mittapuun mukaan tämä on huonosti? On totta, ettei kaikilla kääntäjillä ole  sanaa käännettävää läheskään joka päivälle, jolloin tulot ovat pienemmät. Mutta onko se sitten käännöstoimistojen syy? Pitäisikö käännöstoimistojen maksaa siitä, ettei kääntäjällä ole tarpeeksi töitä syystä tai toisesta? Asia on toki eri suorien asiakkaiden kohdalla. Silloin kääntäjä joutuu selvittelemään itse asiakkaalta ohjeet ja hankkimaan kielentarkistajan. Käännökseen menee siis enemmän aikaa, kuin jos toimeksianto olisi käännöstoimistolta. On selvää, että silloin palkkionkin täytyy olla suurempi. Varsinkin, kun suorien asiakkaiden kohdalla myös riski maksamatta jäävästä laskusta on suurempi; käännöstoimistoilta on helpompi periä saatavansa, ainakin Suomen alueella. Myös käännöstoimistojen sisäiset työntekijät ovat eri asia; yksikään tiedossani oleva käännöstoimisto ei maksa in-house-kääntäjilleen suositusten mukaista palkkaa, joka vastaa yrittäjänä saatavia tuloja. Mielestäni huonojen palkkojen ja palkkioiden keskustelun pitäisikin keskittyä niihin käännösalan ryhmiin, joiden kohdalla se on totta; av-kääntäjiin, kirjallisuuden kääntäjiin, käännöstoimistojen henkilöstöön. Jenny Jeskanen Oletko kirjoittajan kanssa samaa mieltä tai eri mieltä? Kerro meille! Lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected]. 1 sanaa päivässä on käännöstoimistojen yleisesti edellyttämä käännösmäärä. KAJAWA •1  KOMMENTTIPUHEENVUORO Käännöstoimistot isoja pahoja (susia)? nen tarjousten vertailussa, sekä erityisesti toimialan rakenne ja sopimusehdot kokonaisuudessaan. Sihvola kertoi, että kilpailuun lähetetyt tarjoukset olivat yleisesti varsin laadukkaita. Hanselin asiakkaat olivatkin pääsääntöisesti kilpailutukseen tyytyväisiä ja markkinaoikeusvalituksilta vältyttiin, mitä voidaan tulkita kilpailutuksen kohtuullisena onnistumisena. Nykyinen sopimuskausi on voimassa vuoden 1 loppuun asti, eikä kilpailutuksen uusimisesta ole tehty vielä päätöksiä, mutta sitä tullaan varmasti harkitsemaan puitejärjestelyn volyymien kehityttyä ennakko-oletuksia paremmin. Seuraavassa mahdollisessa kilpailutuksessa on mietittävä erityisesti laadunarvioinnin haasteita. Sihvolan mielestä alan kannattaisi myös itse miettiä mielekkäitä ja ennen kaikkea mitattavia laatukriteereitä kuten tutkintoja ja sertifikaatteja. hän muistutti erityisesti freelancereita, että mikään ei estä tarjoamasta palveluita useiden kilpailuun osallistuvien yritysten kautta. Elena aloitti KAJn toimistolla valvonta. Elena huolehti myös liiton kansainvälisestä järjestöyhteistyöstä, seurasi eurooppalaista koulutuspolitiikkaa ja suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymistä. Lisäksi hän vastasi liikkuvuuskysymyksistä ja jäsenjärjestöjen kouluttamisesta. – Kansainvälinen verkottuminen on globaalissa maailmassa tärkeää ja toivon voivani vaikuttaa siihen, että KAJ hakisi ja saisi tarkkailijajäsenen aseman kääntäjien ja tulkkien kansainvälisissä kattojärjestöissä, sanoo Gorschkow-Salonranta. Aikaisempina vuosina KAJ ei ole vielä täyttänyt kattojärjestöjen jäsenyyskriteereitä, mutta kun järjestön toimintaa on kehitetty, hakemuksen jättäminen on nyt ajankohtaista. Elena on opiskellut pääaineenaan venäjän kieltä ja kirjallisuutta Joensuun yliopistossa sekä englantia aineenopettajan linjalla Helsingin yliopistossa. Sivuaineenaan hän opiskelee sosiaalipolitiikkaa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on paria tenttiä vaille valmis. Vahvana päämääränä on valmistua maisteriksi parin vuoden sisällä. – Elämä on vienyt mennessään aina mielenkiintoisiin tehtäviin, ja opintoni ovat siksi edenneet hissuksiin, miettii Elena. Helsingistä kotoisin olevan Elenan perheeseen kuuluu mies ja -vuotias poika. M arraskuun alusta Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n toimintaa on vetänyt Elena Gorschkow-Salonranta (), kun toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik jäi perhevapaalle. – KAJ on pieneksi yhdistykseksi varsin elinvoimainen. Kun puitteet ovat kunnossa, on helpompi astua puikkoihin, sanoo Gorschkow-Salonranta. – Vuoden sijaisuudessa ei tehdä ihmeitä, mutta toivon voivani kehittää edunvalvontaa siten, että KAJ on hieman näkyvämpi sekä ottaa aktiivisemman roolin tiedottamisessa ja julkisessa keskustelussa, hän jatkaa. Tähän työhön Elenalla on oivallinen tausta. Hän on toiminut jo vuosikymmenen luottamushenkilönä erilaisten järjestöjen hallituksissa, ja työskenteli vuosituhannen alkupuolella neljän vuoden ajan kansanedustaja ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan eduskunta-avustajana. KAJ:n palvelukseen Elena Gorschkow-Salonranta siirtyi Suomen ylioppilaskuntien liitosta SYL:stä, jossa hän työskenteli vuodesta  kansainvälisten asioiden sihteerinä. Keskeisiin tehtäviin kuului kansainväliseen koulutuspolitiikkaan liittyvä edun- Lisää keskustelua alan haasteista JAANA PARKKOLA Gorschkow-Salonranta on jo ehtinyt perehtyä käännösalaan ja sen moninaisiin haasteisiin. – Alan suurimpia kysymyksiä on ehdottomasti hajanainen kenttä ja se, että työsuhteessa olevat ja ammatinharjoittajana toimivat kokevat aivan erilaisia haasteita työelämässään. Tärkeää olisi saada kaikki mahdolliset kääntäjät ja käännösalalla työskentelevät järjestäytymään "saman katon" alle ja käymään keskustelua yhteisesti alan olosuhteiden parantamisesta. Yksi kääntäjä työpaikalla tai yksittäinen ammatinharjoittaja on aika soolona, joten erityisesti tällaisella alalla yhdessä toimiminen olisi äärimmäisen tärkeää, sanoo Elena GorschkowSalonranta. – Toivonkin, että ammattijärjestö KAJ ja aatteellisempi sisarjärjestö Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry voisivat vahvistaa yhteistyötään entisestään ja löytää synergia-etuja, hän pohtii. Elenan tavoitteena on myös kasvattaa KAJ:n jäsenmäärää entisestään ja houkutella uusia aktiiveja mukaan järjestön toimintaan. Hanna Gorschelnik  KAJAWA •1 Teoriasta käytäntöön: Kolumni Työharjoittelu ulkomailla J okainen kielten opiskelija tietää, että juuri itselle sopivan työharjoittelupaikan löytäminen voi olla suoranainen mahdottomuus. Itse eksyin sattumalta joululomalla Speak & Fun Kielimatkojen kotisivuille ja huomasin, että tarjolla on harjoittelupaikka Kölnin toimistossa. Ennen kuin huomasinkaan sai sana Erasmus työharjoitteluvaihto konkreettisen merkityksen elämässäni. Asunnon löytäminen Kölnin kokoisesta suurkaupungista ei ollut vaikeaa, ja muutenkin valmistelut paperitöitä myöten sujuivat ongelmitta. Aloitin työt 1..1 saksalaisessa omistuksessa olevassa, mutta Suomen markkinoilla toimivassa yrityksessä, Speak & Fun Kielimatkat, joka tarjoaa kansainvälisiä kielikursseja aikuisille ja nuorille eri puolilla maailmaa. Työnkuvaani kuuluu monipuolisesti markkinoinnin ja asiakaspalvelun tehtävät, mutta ennen kaikkea kääntäminen ohjaajani opastuksella. Yritys on alunperin saksalainen, joten kaikki materiaalit ovat saksaksi. Tässä kohdassa kuvaan astuu kääntäjä tai minä, maisterivaiheessa oleva, saksan opiskelija. Materiaalit valmistellaan keskitetysti saksan kielellä, jonka jälkeen eri toimistot kääntävät tekstit kohdekieleen esimerkiksi suomeen ja hollantiin sekä työstävät ne omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Luulin aina, että kääntäminen ei ole minua varten, sillä yliopiston käännöskursseilta mieleen oli jäänyt vain tekstien loputon muokkaaminen ja kääntämisen haastavuus. Olen oppinut työharjoitteluni aikana, että juuri sitä kääntäminen on, mutta myös paljon muuta. Kääntäjän arki yrityksessä on monipuolista, sillä tekstejä käännetään useisiin tarkoituksiin, kuten kotisivuille, esitteisiin ja asiakkaille lähetettäväksi. Työharjoitteluni on lisäksi erittäin kansainvälinen, sillä yrityksellä on useita toimipisteitä, kielikouluja ja yhteistyökumppaneita eri maissa. Kääntäminen tapahtuu saksasta suomeen ja kommunikointi eri toimistojen välillä on saksaksi, mutta kielikoulujen kanssa kommunikoidaan pääasiassa englanniksi. Kansainvälisessä ympäristössä työskennellessä oppii erilaisia kommunikointitaitoja kuin suomalaisessa työyhteisössä, joten harjoittelu ulkomailla kannattaa varmasti. KAJAWA •1 Tietystikään työharjoitteluni ei ole pelkkää työntekoa. Sen lisäksi olen päässyt tutustumaan Saksan neljänneksi suurimpaan kaupunkiin ja kaikkien tuntemaan Kölnin tuomiokirkkoon. Kaupungin kansainvälisyys ja tapahtumien loputon määrä tekee siitä mielenkiintoisen paikan asua. Sen lisäksi on sijainti keskieurooppalaiseen tapaan loistava eli useat mielenkiintoiset kaupungit ovat vain muutaman tunnin matkan päässä. Harjoittelua on vielä jäljellä ja odotan jo innolla tulevia työtehtäviä. Tällä hetkellä esitetekstien ja kotisivujen sisällön kääntäminen jatkuvat, sillä käännettäväähän riittää. Sen lisäksi edessä on eri maiden toimistojen tapaaminen Kölnissä, mikä tarkoittaa kansainvälisyyttä! Oman kokemukseni pohjalta suosittelen kaikille työharjoittelua, sillä se antaa teoreettisen osaamisen tueksi käytännön näkemystä. Suosittelen oma-aloitteisuutta harjoittelupaikan etsintään ja periksiantamattomuutta juuri oikean harjoittelupaikan löytämiseen. Titta Laitinen HuK Kirjoittaja opiskelee saksan kieltä ja kirjallisuutta Vaasan yliopistossa  Verkostoyhteistyö tärkeä tuki ministeriöiden kääntäjille ja muille kieliasiantuntijoille M inisteriöiden kääntäjien – Verkosto tarjoaa kollegaverVerkoston juuret juontakoston, joka on merkittävä amvat Suomen ensimmäiseen yhteistyöverkosto on toimatillinen sekä henkinen voiEU-puheenjohtajakauteen minut kymmenen vuotta mavara. Yhteistyö edistää työsvuonna 1. Taru Virtanen valtioneuvoston kieliasiantuntijoisä jaksamista, kuvailee ylikieoli tuolloin tuore valtionhalden yhteistyöfoorumina. Toiminta lenkääntäjä Taru Virtanen vallinnon virkamies, joka valtioon muuttunut vuosien mittaan, tioneuvoston kanslian käänneuvoston kanslian EU-yksimutta perusidea vapaamuotoisesnöstoimistosta. Verkoston toikön käännöskoordinaattorina ta verkostosta on säilynyt. minta perustuu kiertävään pukohtasi työssään usein tilanheenjohtajuuteen ministeriöiteita, joissa oli tarpeen tarkisden kääntäjien kesken. Verkostolla ei siis ole varsitaa muiden ministeriöiden vastuualueen asioita. naista ”kotipesää”, mikä sitouttaa toimijoita ja pitää – Aloite kieli-ihmisten keskinäisen yhteistyön toiminnan kentän avoimena. tiivistämisestä syntyi Pirjo Kuismasen kanssa, joka – Kynnys osallistua verkoston työskentelyyn on toimi ylikielenkääntäjänä silloisessa kauppa- ja teolalhainen ja vältämme muutenkin turhaa byrokralisuusministeriössä. Mukana oli sattumaakin, sillä tiaa, korostaa Virtanen. Kaikki kielten ja kääntämitunsin Pirjon entuudestaan, kertoo Virtanen. sen parissa työtään tekevät ministeriöiden virkaYhteistyöverkosto sai alkunsa valtioneuvoston miehet ovat tervetulleita toimintaan mukaan. Toikielipalvelun terminologia-iltapäivän yhteydessä keminnan piirissä on edustettuna koko kieliasiantunsäkuussa , jolloin Virtanen ja Kuismanen ehtemuksen kirjo – perinteisestä kääntämisestä ja dottivat ”kevyellä rakenteella toimivan yhteistyötulkkauksesta termiyhteistyöhön. verkon muodostamista ministeriöiden kääntäjien  KAJAWA •1 enemmän konsultointia muun muassa kilpailutusten ja erilaisten kannanottojen yhteydessä. Euroopan unionin jäsenyys on tuonut oman lisänsä erikoisaloihin ja kieliin. Nopeus ja työn vaativuus ovat korostuneet viime vuosina. – Teknistymisen myötä käytössä on nyt monenlaisia uusia työvälineitä, mutta mikään tekninen prosessi kääntäminen ei tietenkään ole. Erikoistuminen ja yhteistyö tekstin laatijoiden ja eri asiantuntijoiden kanssa ovat olennaisia. Usein on tärkeää tietää myös se, mitä ei sovi sanoa, huomauttaa Virtanen. Virtanen painottaa, että yhtenä verkoston tärkeänä tavoitteena on ollut parantaa tietoisuutta kieliasiantuntijoiden työnkuvasta ministeriöissä. Verkosto on tehnyt kääntäjien ja muiden kieliasiantuntijoiden työtä entistä näkyvämmäksi esimerkiksi kovassa rutistuksessa alueellistamiskysymyksessä. Välitilinpäätös tässä asiassa on käännösalan ammattilaisten näkökulmasta suotuisa, sillä tämän hallituskauden aikana ei alueellista kielipalvelukeskusta perusteta, mitä käännösalan toimijat, sekä heidän kanssaan yhteistyötä tekevät tahot, vastustivat pontevasti ja perustellusti. Verkostolla on työn alla sen ensimmäinen varsinainen toimintasuunnitelma, mutta se aikoo silti pysyä ketteränä foorumina, jotta se voi edelleen tarttua nopeasti ajankohtaisiin kysymyksiin niin kuin ennenkin. Ritva Siikamäki kesken”. Tuohon tapahtumaan osallistui  valtionhallinnon kielialan ammattilaista 1 ministeriöstä sekä  virastosta. Nykyisin mukana on varsin kattavasti ministeriöiden kieliasiantuntijoita ja kääntäjiä, yhteensä melkein sata henkilöä. Verkosto kokoontuu joka toinen kuukausi. Kokousten välillä pienryhmät kuitenkin työskentelevät eri teemojen parissa. Tiedottaminen kattaa verkoston jäsenten lisäksi myös muut valtionhallinnon kieliasiantuntijat. Merkittävä tiedotuskanava on myös verkoston Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL:n) jäsenlehdessä Kääntäjässä ylläpitämä julkishallinnon palsta, jolla pyritään tiedottamaan hallinnon ulkopuolelle ministeriöiden ajankohtaisista kieli- ja sanastoasioista. Toimintaan kuuluu myös yhteisiä koulutustapahtumia. – Verkosto luo työyhteisön ja kollegaverkoston kääntäjille ja kieliasiantuntijoille, jotka tyypillisesti tekevät työtään melko yksin ministeriöissä. Henki on kannustava ja innostava. Eipä juuri muualla voi paneutua vaikkapa käsitellä-verbin eri vastineita koskevaan keskusteluun samalla innolla kuin oman alan ammattilaisten joukossa. Hektistä ja monipuolista työtä SHUTTERSTOCK Kääntäjän työnkuva ministeriöissä on laajentunut ja useimmat toimivat enemmänkin kieliasiantuntijoina kuin ”pelkästään” kääntäjinä. Työhön kuuluu kääntämisen ja kielentarkistuksen ohella entistä KAJAWA •1  STA • LYHYESTI • AJANKOHTAISTA • LYHYESTI • AJAN Tule Tule mukaan mukaan mukaan toimintaan! toimintaan! toimintaan! KAJ puoltaa oikeustulkin erikoisammattitutkintoa E O tsimme jäsenlehtemme Kajawan toimituskuntaan luottamustoimisia jäseniä vuoden 11 alusta. Kajawa-lehden toimituskunnan tehtävänä on suunnitella ja kehittää lehden sisältöä ja rakennetta sekä kirjoittaa juttuja. Toimituskunta kokoontuu neljästi vuodessa. Lisäksi haemme KAJ:n opiskelijajäseniä KAJ:n opiskelijatyöryhmään. Ryhmän tavoitteena on ideoida KAJ:n kehittyvää opiskelijatoimintaa. Mitä sinä toivoisit ammattijärjestöltäsi jo opiskeluaikana tai valmistumisen kynnyksellä? Kiinnostuitko? Ilmianna itsesi lähettämällä viesti KAJ:n toiminnanjohtajalle vuoden loppuun mennessä osoitteeseen [email protected]. Lisätietoja voit kysyä vt. toiminnanjohtaja Elena Gorschkow-Salonrannalta sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 1  . 1 petushallituksen alainen asioimistulkin tutkintotoimikunta esittää oikeustulkin erikoisammattitutkinnon perustamista näyttötutkintona nykyisen asioimistulkin ammattitutkinnon yhteyteen. Toteutuessaan tutkinto voisi olla myös yksi mahdollinen oikeustulkkien auktorisointiväylä. Oikeustulkin erikoisammattitutkintoa toimikunta perustelee sillä, että oikeustulkkaus on kansainvälisestikin tunnustettu omaksi tulkkauksen erikoisalakseen, mutta Suomessa ei ole olemassa alan tutkintoja eikä opiskelumahdollisuuksia yliopistojen irrallisia opintojaksoja lukuun ottamatta. Tulkeille tarvitaan kipeästi oma keinonsa osoittaa pätevyytensä oikeudellisten asioiden tulkkaamisessa. Erikoisammattitutkinto olisi erinomainen tapa tarjota muodollinen pätevöitymisväylä, sillä se ei vaadi pysyvän koulutusohjelman perustamista. Oikeustulkki työskentelee maahanmuuttovirastossa, oikeuslaitoksissa, vankeinhuoltolaitoksissa sekä rajavartioviranomaisten, tullin ja poliisin kanssa. KAJ:n hallitus päätti kokouksessaan /1 puoltaa oikeustulkin erikoisammattitutkinnon perustamista. KAJAWA •1 KOHTAISTA • LYHYESTI • AJANKOHTAISTA • LYHYESTI Av-kääntäjien työehtosopimusluonnos tekstiryhmässä Komissio huolissaan käännöstieteen koulutuksesta A v-kääntäjien sekä SDI Median ja Pre-Textin välisissä neuvotteluissa työn tekemisen ehdoista on edetty työryhmävaiheeseen. Kääntäjien ja toimistojen edustajien pienryhmässä käytiin syyskuun lopussa läpi tulevan työehtosopimuksen rakennetta ja työtä jatketaan marraskuussa. Sopimusluonnos on rakennettu Ylen ja MTV:n Yhtyneet-sopimuksen pohjalle. Siinä on kuitenkin huomioitu käännöstoimistojen toimintaympäristö. Sopimustekstejä koskevan työn jälkeen neuvottelukunnat aloittavat keskustelut vähimmäispalkoista ja -palkkioista. Neuvottelujen tavoitteena on rakentaa alalle työehtosopimus ja luoda av-käännösalalle yhteiset ehdot, jotka takaavat työntekijöille kohtuullisen ja säännöllisen toimeentulon. Samalla pitkään jatkunut holtiton hintakilpailu on tarkoitus saada katkeamaan, jolloin käännöstoimistot voivat kilpailla muullakin kuin hinnalla, ja asiakkaat tietävät hankkivansa laadukkaita käännöksiä, joiden tekijöille on maksettu asianmukainen korvaus. Neuvottelujen edistymistä voi seurata KAJ:n verkkosivuilla osoitteessa www.kaj.fi. KAJAWA •1 E uroopan komissio on huolissaan siitä, että Euroopassa ei kouluteta riittävästi ammattitaitoisia kääntäjiä ja tulkkeja. – Monessa maassa kuka tahansa voi sanoa olevansa kääntäjä ilman, että ammatillisesta pätevyydestä on mitään takeita, toteaa koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou komission tiedotteessa. Käännöspalvelujen tarve on kasvanut räjähdysmäisesti kaikkialla maailmassa. Euroopan unionin kielitoimialasta vuonna  tehdyn tutkimuksen mukaan alan liikevaihto kasvaa lähivuosina vähintään 1 prosentin vuosivauhtia. Arvion mukaan liikevaihto kasvaa jopa  miljardiin euroon vuoteen 1 mennessä. Komissio toivoo, että useampi eurooppalainen yliopisto tarjoaisi entistä laadukkaampaa koulutusta ja liittyisi viime vuonna perustettuun European Master’s in Translation -verkostoon. EMT on paitsi yhteistyöverkosto, myös tunnustettu laatumerkki käännöstieteen koulutukselle. EMT-projektin tavoitteena onkin nostaa kääntäjien koulutuksen tasoa, joka on euroopanlaajuisesti varsin kirjavaa. Suomalaisista käännöstieteen koulutusta tarjoavista oppilaitoksista Tampereen yliopiston monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma on hyväksytty EMT- verkoston jäseneksi. 11 Näkökulmia organisaatiomuutokseen Muutoskitkaa ja voiteluaineita U Tunnustaisitko omaisen tai poliittisena päätöksenä. Tutusi ja tuntematon pelottaa sinäkin pyöritelleesi tuja esimerkkejä ovat toimintojen alumeistä useimpia. Tulossa olesilmiäsi, kun kuulit eellistaminen, tuottavuuden lisäämiva muutos herättää joukon organisaatiosi tai sen nen ja suurten ikäluokkien eläköityoikeutettuja kysymyksiä: Mitä yksitoimintatapojen misen aiheuttama tehtävien uusjako. kölleni tapahtuu, hajoavatko nykyimuuttamisaikeista? Organisaatiot ja yhteisöt kuitenkin set yhteistyösuhteet, miten käy totuttarvitsevat muutosta. Komentoketjut ovat tujen menettelytapojen. Entä jos saan koordinoidun toiminnan koeteltuja välineitä. esimiehekseni vieraan ihmisen? Otetaanko Vastustus pelkän vastustuksen vuoksi ei edistä keminun tarpeeni ja näkökantani huomioon? Osaanko nenkään asiaa. minä, pärjäänkö? Osaat sinä, ja pärjäät varmasti, kunhan tieto siirtyy Ensin tunteella sitten tiedolla riittävän liukkaasti sekä sinusta ulos että sinuun. RatIhmiset reagoivat turvallisuuttaan ja mukavuuttaan kaisut löytyvät, kun niitä etsitään aidosti ja sitoutuuhkaavaan tilanteeseen ensin tunteella. Limbiseen eli neesti. Niin työntekijän kuin organisaation olisi kuitahdosta riippumattomaan järjestelmäämme kuulutenkin muistettava, että sopeutuminen ottaa oman va mantelitumake syvällä kummassakin aivopuolisaikansa. kossamme antaa yleishälytyksen. Muista tähytä riittävän kauas Mantelitumakkeesta alkava reaktio on välitön ja dramaattinen. Harkitsevammat ja rationaalisemmat Uuden tehtävän, välineen tai yhteistyökuvion hahaivokuoren osat käynnistyvät hitaammin. Ne käyttämottumis- ja opetteluvaiheessa kaikki hidastuu. Tuvät päätöksenteon raaka-aineena tietoa ja mitattavia loksia voidaan joutua odottamaan. Heti alkuvaiheestosiasioita, joita löytyy tutkimalla ja kysymällä. sa kannattaa miettiä, mitkä olisivat ne askeleet, jois- ta alkuun lähteneen muutoksen tunnistaa. Tavoiteltuja lisätehoja saa, ja kannattaa, arvioida vasta siirtymävaiheen muutoskitkan hiouduttua pois rattaista. Toteuttamisen arvoisessa suunnitelmassa tämä viive on laskettu mukaan. Keskipitkän ja pitkän aikavälin hyötyjen tulisi aina paikata ja ylittää muutosta seuraava tehokkuuden heikkeneminen. Kolme ämmää Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointiohjelmassa listataan organisaatiomuutoksen kolme keskeistä ämmää: • Miten minun käy? • Miksi tämä muutos on tehtävä? • Mihin olemme organisaationa menossa? Hyviä kysymyksiä kaikki kolme. Vastaamalla ämmiin avoimesti ja heti, muutoksen kohtaava organisaatio voi ehkäistä epäluulon sävyttämiä käytäväpuheita. Näin saadaan tilaa niille käytännön askelille, jotka jokaisessa muutoshankkeessa on otettava. Omin ehdoin vai käskystä? Omasta kokemuksesta nousevaa muutoksen tarvetta ei tarvitse kyseenalaistaa. Muutosta haluavan on suostuttava itsekin muuttumaan. Oman työergonomia, ruokavalion tai liikuntatottumusten muuttaminen voi toki olla vaivalloista, mutta jos tavoite on itselle kirkas, on helpompi painaa sitkeästi sitä kohden. Hankalampaa on motivoitua muutokseen, jonka syyt ja tahti sanellaan ulkopuolelta johdon, viran- Sulata, muuta, jäädytä Yksilön tai ryhmän muuttuminen on syvällinen psykologinen tapahtuma. Ajatukset, tunteet ja asenteet on järjestettävä uudelleen. 1 KAJAWA •1 TOJA: Organisaatiopsykologian ja ryhmädynamiikan pioneeri Kurt Lewin (s. 1) kuvasi muutoksen läpiviemistä yksinkertaistetun vaihemallin avulla. Unfreeze–change–refreeze -malli kelpaa hahmotusavuksi edelleen. Anteeksi, myydäänkö täällä perspektiiviä? Tieto ja ymmärrys ovat parhaat lääkkeet muutostuskaan. Suhteuttaminen on tärkeää, ja siinä avuksi voi olla muutoksen eri ulottuvuuksien pohdinta vastaparin mikä pysyy – mikä muuttuu avulla. 1. Kyseenalaistetaan vanha järjestys ja luodaan mielentila, jossa muutos nähdään tarpeellisena. Olennaista muutoksen myymisessä henkilöstölle on, että johto on kirkastanut itselleen sen, mitä tavoitellaan, miksi ja millä aikavälillä. Vasta sitten ajatus muutoksesta voidaan jalkauttaa organisaatioon. Tämä tehdään perustelemalla tarve henkilöstölle hyvin ja esittämällä selkeä suunnitelma tarpeeseen vastaamiseksi. Tämä suunnitelma on kuitenkin vasta esitys. Jotta organisaatio voidaan sitouttaa muutosprosessiin ja sen tavoitteisiin, sen on saatava osallistua suunnitelman hiomiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näennäisdemokratia – jo valmiin päätöksen näennäinen muodon vuoksi keskusteluttaminen – rapauttaa muutoshalukkuutta tehokkaasti ja herättää kielteisiä tunteita. Ylikävelty väkisinmuuttuja ei lisää tuottavuutta millään aikavälillä. Valtiokonttorin Kiekuhankkeen Työhyvinvointi muutoksessa -oppaassa muutoksen kokonaisuus on jaettu viiteen osaalueeseen. Pohtimalla vastaukset näihin kysymyksiin päästään jo pitkälle sekä itse muutoksen että sen herättämän tunnereaktion hallinnassa. • Muutoksen Muutoksen laajuus laajuus––kuinka kuinkasuuri suuriosa toiminnoistamme osa toiminnoistamme todella todella muuttuu muut- ja mikäjaosa tuu mikä säilyy osa ennallaan? säilyy ennallaan? • Muutoksen Muutoksen kesto kesto – kuinka kuinkakauan kauan arvioimme muutokseen arvioimme muutokseen kuluvan? kuluvan? • Muutoksen Muutoksen vaikutus vaikutusorganisaatioon organisaatioon– –mitkä mitkätoiminnot toiminnotmuuttuvat muuttuvat ja ja mitkä mitkä säilyvät? säilyvät? . Toteutetaan muutos vaiheittain, otetaan käyttöön uudet välineet ja toimintatavat. Tärkeää on säilyttää hallittavuuden tunne. Selkeästi määritellyt aikataulut, vastuuhenkilöt ja osatavoitteet auttavat. Näin toimittaessa voidaan myös tarpeen tullen puhaltaa pilliin, keskeyttää prosessi ja korjata sen kurssia. Yhteisöt ja yksilöt voivat päästä samaan tavoitteeseen useaa eri reittiä. • Muutoksen Muutoksen syy syy – mitä tapahtuisi, tapahtuisi,jos jos muutosta ei tehtäisi? • Muutoksen Muutoksen laatu laatu––täyskäännös, täyskäännös, kehitys vai poikkeustila? kehitys vai poikkeustila? Lisätietoa: Työhyvinvointi muutoksessa -kirja on Kaikutyöhyvinvointipalvelujen monitahoisessa yhteistyössä toimittama kompassi muutoksen karikoihin. Kirja on vapaasti ladattavissa pdfmuodossa osoitteesta: www.valtiokonttori.fi/vakuutus/tyohyvinvointi/muutosjohtaminen . Vakiinnutetaan uusi ja muuttunut osaksi päivittäistä toimintaa. Jälkihoitoa ei sovi unohtaa. Venymään joutunut työyhteisö palaa helposti vanhaan muotoonsa, jos muutosta ei juurruteta perusteellisesti. Organisaatiota on järjestelmällisesti kannustettava uudenlaiseen toimintaan, kunnes se vakiintuu. Tietoa muutoksella saavutetuista eduista ja hyödyistä on jaettava niille, jotka ovat muutoksen toteuttaneet. Organisaatiot rakentuvat ihmisistä, jotka haluavat osata ja pärjätä. Lisää tietoa mantelitumakkeen toiminnasta pelkoreaktion ja muistijälkien syntymisessä löytyy artikkelista ”Tunteiden neurobiologiaa” (Asla Pitkänen, Duodecim ;11, ss.11–) Henriikka Hakkala KAJAWA •1 1 Käännösalan asiantuntijat KAJ kysyi yhdessä Akavan neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt YTN:n ja Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen kanssa teknisen viestinnän tehtävissä työskenteleviltä palkasta ja työsuhteen ehdoista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään tulevassa edunvalvonnassa. Lisäksi tavoitteena on saada aikaan alalle vähimmäispalkkasuositus ja suositus työn tekemisen ehdoista. Teknisen viestinnän alalla työskentelee kokeneita asiantuntijoita K ysely lähetettiin kaikille sellaisille akavalaisille työntekijöille, joiden tehtävänimike liittyi teknisen viestinnän alaan. Tutkimukseen vastasi niin humanistisen taustan omaavia kuin ekonomeja ja insinöörejä. Tutkimukseen vastasi 1 henkilöä, joista suurin osa on järjestäytynyt Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksiin. Vastanneista  %:a oli naisia ja  %:a miehiä. Vastanneiden keski-ikä oli , vuotta, mikä kertoo siitä, että koko teknisen viestinnän ala on melko nuori. Teknisen viestinnän alalla työskentelevistä suurimmalla osalla on yliopistotutkinto taustallaan. Peräti  %:a vastaajista on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon jostakin yliopistosta. 1 prosentilla on alempi korkeakoulututkinto. Filosofian maistereita vastaajista oli  %:a, diplomi-insinöörejä ja insinöörejä vastaajista oli  %:a. Kaupallinen loppututkinto oli noin  %:lla vastaajista. Suurimmalla osalla eli  %:lla vastaajista ei ole taustallaan teknisen viestinnän koulutusta, mikä kertoo siitä, että teknistä viestintää on voinut opiskella esim. yliopistossa vasta suhteellisen vähän aikaa. Noin 1 %:a vastaajista on hankkinut alan koulutusta osana opintojaan ja  %:a on suorittanut aiheeseen liittyviä yksittäisiä kursseja. Yli puolet vastaajista työskentelee teknisen kirjoittamisen tai dokumentoinnin parissa. Kymmenesosa ilmoitti työskentelevänsä pääasiassa projektinhallinnassa ja  %:a lokalisoinnin tai internationalisoinnin parissa. Vain vajaat  %:a työskentelee kääntäjänä. Yli  %:a katsoi olevansa asiantuntija ja  %:a kertoi työskentelevänsä toimihenkilön asemassa. Johtoon tai keskijohtoon vastaajista kuului vain reilut  %:a. Perinteinen savupiipputeollisuudesta peräisin oleva jako ylempiin toimihenkilöihin ja toimihenkilöihin ei siis tunnu istuvan tälle alalle. Vastaajien työnantajien toimialat olivat jakaantuneet suhteellisen tasaisesti:  %:a yrityksistä tarjoaa teknisen viestinnän palveluja,  %:a toimii ohjelmistotuotannon parissa ja noin  prosentin päätoimiala oli koneet ja laitteet. Työnantajien kotipaikat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ( %) ja vähintään 1  asukkaan kaupunkeihin. Suurimman osan ( %) työnantajat työllistivät 1— työntekijää. Yli 1 henkeä työllistävissä yrityksissä työskenteli reilut  %:a vastaajista. 1 %:a vastaajista käy työssä pienissä alle 1 henkeä työllistävissä yrityksissä. Alalla viihdytään pitkissä työsuhteissa Ylipitkät päivät eivät vaivaa valtaosaa vastaajista Teknisen viestinnän alalla työskentelee kokeneita asiantuntijoita: peräti  %:a on työskennellyt teknisen viestinnän tehtävissä yli 1 vuotta ja runsaat  %:a neljästä kymmeneen vuotta. 1 %:a vastaajista on viihtynyt nykyisen työnantajan palveluksessa pitkään — yli 1 vuotta.  prosenttia vastaajista on työskennellyt nykyisen työnantaja palveluksessa neljästä kymmeneen vuotta, mikä kertoo työsuhteiden pysyvyydestä. Vain kuusi sadasta vastaajasta työskenteli vastaushetkellä määräaikaisessa työsuhteessa. Kysely osoitti sen, että alalla ei tehdä ylipitkiä päiviä. Keskimääräiseksi todelliseksi viikkotyöajaksi muodostui , tuntia, mikä on akavalaisittain vähän. Keskimäärin yksityisellä sektorilla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden todellinen viikkotyöaika on , tuntia. Puolella vastaajista on kiinteä työaika, jolloin työssä tulee olla mahdollisesta liukumajärjestelmästä huolimatta. Selvästi yli puolet ei joudu työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella esimerkiksi toisella mantereella sijaitsevan yhteistyökumppanin aikatau- 1 KAJAWA •1 luista johtuen. Niistä vastaajista, jotka joutuvat venymään, vain puolelle korvataan säännöllisen työajan ulkopuolella työskentely. Kyselyn perusteella noin kolmannes vastaajista ei joudu tekemään ylitöitä. Niille, jotka ylitöitä joutuvat paiskimaan, ylityö korvataan useimmiten vapaana tunti tunnista -periaatteella. Seuraavaksi yleisimmin ylityö korvattiin rahassa työaikalain mukaan korotettuina tunteina. Vain neljälle prosentille ylitöitä ei korvata tai niiden oletetaan sisältyvän peruspalkkaan. Akavalaisittain tilanne on hyvä, sillä  %:lle ylemmistä toimihenkilöistä ylitöitä ei korvata tai ne sisältyvät peruspalkkaan. set jonkin työehtosopimuksen mukaan. Ammattiliitolle haastetta tuo se, että peräti puolet vastaajista ei koe pystyvänsä neuvottelemalla vaikuttamaan palkkaansa. Vain  %:a vastaajista oli neuvotellut viimeksi kuluneen vuoden aikana työnantajansa tai esimiehensä kanssa palkasta. Keskimääräinen kuukausipalkka vastaajilla oli 1 euroa. Se, oliko vastaajalla taustallaan teknisen viestinnän koulutusta, ei heijastunut palkkaan. Toisaalta tämä kertoo siitä, että teknisen viestinnän koulutus on nuorta ja alalla pitkään olleet ovat ehtineet pätevöityä työssään. Kokemus tuo paremman ansion. Pääkaupunkiseudulla maksetaan hiukan parempaa palkkaa (ka.  euroa/kk) verrattuna muuhun Suomeen (ka.  euroa/kk). Tulospalkkiosta on päässyt tai pääsee nauttimaan  %:a vastaajista. Tulospalkkio, joka maksetaan henkilökohtaisesta, tiimin tai työyhteisön hyvästä suoriutumisesta on keskimäärin noin , %:a vuosiansioista tai euroiksi muutettuna noin 1 euroa. Huomattavaa on, että yrityksissä, jotka toimivat teknisen viestinnän tai käännöspalvelujen parissa, eivät juuri tulospalkkioita jaa. Sen sijaan yrityksissä, joiden päätoimiala on ohjelmistotuotanto tai koneet ja laitteet, henkilökunnan palkitseminen on tavallista. Matkapäivät vähäisiä Teknisen viestinnän asiantuntijat eivät juuri joudu matkustelemaan työssään. Päivärahaan oikeuttavia kotimaan matkapäiviä tehdään keskimäärin , vuodessa ja ulkomaan matkatyöpäiviä 1,. Noin  %:a ei matkusta työasioissa lainkaan säännöllisen työajan ulkopuolella. Jos matka-aika osuu säännöllisen työajan ulkopuolelle, vain noin 1 %:a vastaajista ei saa minkäänlaista korvausta matka-ajasta. Päiväraha ja kilometrikorvaus eivät ole matkaajan korvauksia vaan ne korvaavat työmatkasta syntyneitä kuluja, mutta eivät työmatkaan käytettyä vapaa-aikaa. Noin puolet vastaajista katsoi, että oma työmäärä on sopiva. Lähes  %:n työmäärä on ajoittain liian suuri.  %:a vastaajista oli sitä mieltä, että työtaakka on jatkuvasti liian suuri, kun taas toiset  %:a oli sitä mieltä, että työtä on aivan liian vähän. Etenkin käännöspalveluita tarjoavissa yrityksissä työtaakka koettiin jatkuvasti liian suureksi. Hanna Gorschelnik Keskimääräiset kuukausipalkat tehtäväalueen mukaan HR tekniset ratkaisut lokalisointi, internationalisointi editointi projektinhallinta tekninen kirjoittaminen julkaiseminen kääntäminen Palkka jäi pieneksi käännöspalveluissa Vastaajista  %:a ei saa mielestään toimenkuvaansa vastaavaa kuukausipalkkaa. Tyytymättömimpiä palkkatasoonsa olivat vastaajat, jotka työskentelivät käännöspalveluita ja teknisen viestinnän palveluita tuottavissa yrityksissä. Toisaalta  %:n mielestä palkka vastasi toimenkuvaa. Tyytyväisimmät työntekijät olivat yrityksissä, joiden päätoimiala oli ohjelmistotuotanto. Jäljelle jäänyt osuus ei osannut arvioida palkan ja työtehtävien vastaavuutta. Suurimman osan palkka määräytyy sopimuksen mukaan, ja  %:a vastaajista saa palkankorotukKAJAWA •1     1    Keskimääräiset kuukausipalkat työnantajan päätoimialan mukaan ohjelmistotuotanto koneet ja laitteet käännöspalvelut teknisen viestinnän palvelut muu 1  1 1   KOKOUSKUTSU Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina .11.1 klo 1. alkaen Akavan Erityisalojen toimistolla (Maistraatinportti  A,  Helsinki). Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: • • • • • • • Kokouk sen aluk si profe Jaakko sso Hämee n-Anttil ri puhuu k a äännök sestään ”Tuhat ja y jälkeen ksi yötä”, jonka on vapaam mahdollisuus uotoise en kesk teluun. us- Toimintasuunnitelma vuodeksi 11 Talousarvio vuodeksi 11 Jäsenmaksu vuodeksi 11 Yhdistyksen puheenjohtajan palkkio vuodeksi 11 Hallituksen jäsenten kokouspalkkiot vuodeksi 11 Hallituksen puheenjohtajan vaali Hallituksen jäsenten vaalit erovuoroisten tilalle vuosiksi 11–1 ja hallituksen varajäsenten vaali vuodeksi 11 • Tilitarkastajien ja varatilitarkastajien valinta vuodeksi 11 TERVETULOA! Helsingissä, .1.1 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Hallitus Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen tiistaihin .11. mennessä osoitteeseen toimisto(at)kaj.fi. Kokouskutsu ja kokousmateriaali on saatavilla osoitteessa www.kaj.fi.