6.5. - Rautatievirkamiesliitto ry
RVL RAUTATIEVIRKAMIES r au tatie v ir k a miesliiton jä sen lehti Seppo Juseliuksesta RVL:n puheenjohtaja Kuva Aki Rask sivu sivu 66 Kouvolassa juhlittiin Ekonomistit laskevat 140-vuotiasta sivu 10 ja selvittävät sivu 12 2 2013 ►Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius (09) 5422 1533 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto (09) 5422 1500 Järjestösihteeri Soile Olmari (09) 5422 1555 Toimisto avoinna arkisin klo 9.00 - 15.00 (09) 5422 1500 Valtakunnalliset pääluottamusmiehet VR-Yhtymä Oy Henry Kulin 040 862 0951 Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä 040 866 3380 Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila 0307 20015 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy 17.6.13 Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari (09) 5422 1555 [email protected] Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi S amalla kun RVL sai uuden puheenjohtajan, saimme me liiton työntekijät uuden esimiehen. Aiemman työtoveruuden perusteella voin sanoa, että yhtä köyttä vedetään, toimeen tullaan ja huumoriakin viljellään. Entiselle puheenjohtajalle ja esimiehelle Tarjalle tässä julkiset kiitokset, henkilökohtaisemmat sitten myöhemmin. RVL:llä on edessään monia haasteita: Miten vahvistaa edunvalvontaa tai edes saada pysymään nykyisellä tasolla vähenevien resurssien tilanteessa? Tähän liittyy myös työttömyyskassan toiminnan muutokset, joista Turtiainen kirjoittaa sivulla 5. Myös VR:n muutostilanteissa on oltava tarkkana. Vappuaattona saimme tietää, että pitkään neuvoteltu rautatiealan koulutuksen keskittäminen Kouvolan seudun ammattiopistolle toteutuu. Siirto liittyy rautatiealan kilpailun avautumiseen; valtio halusi siirtää koulutuksen VR:stä riippumattomalle taholle. Koulutukset VR Koulutuskeskuksen nykyisissä tiloissa Pasilassa jatkuvat ainakin vuoden 2014 loppuun ja VR:n ilmoituksen mukaan nykyisestä 22:sta noin 15 henkilöä siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Sepon valinta puheenjohtajaksi osui RVL:n 140-vuotisjuhlakokoukseen. Perinnejuna Valtteri vei meidät juhlistamaan merkkivuotta Hämeenlinnaan ja meillä oli ilo saada vieraiksi lähes parikymmentä liiton veteraania. Menestyvä edunvalvonta vaatii aina tukevan perustuksen ja kivijalan. Vielä kerran kiitokset niin entisille kuin nykyisille aktiiveille. Osastot ja niiden jäsenet vielä juhlistavat 140 ayvuotta omilla tapahtumillaan. Mukavia juhlahetkiä, työ jatkuu. Kukin meistä juhlisti tai oli juhlistamatta myös kevään, työn ja ylioppilaiden juhlapäivää, vappua. Vappupuheita pidettiin eri puolilla Suomea. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly puhui Kotkassa ja Loviisassa. Hän nosti esiin tärkeän aiheen: - Yrittäjäriskin siirtäminen työntekijöiden harteille näkyy muun muassa lisääntyvinä työaika- ja palkkajoustoina, nollasopimuksina sekä osa-aika- ja vuokratyön teettämisenä. Raadollisimmillaan tilanne on se, että heti kun yrityksen talous tai toiminta sakkaa, työntekijöitä irtisanotaan tai toiminnat ulkoistetaan. Kysyä sopii, minkälaista työnantajapolitiikkaa valtio yritysten omistajana toteuttaa. Onko se toimillaan lisäämässä Lylyn esittämän kysymyksen aiheellisuutta? Lylyn mielestä on syytä todella pysähtyä sen kysymyksen ääreen, ollaanko työelämää viemässä yhä enemmän siihen suuntaan, että työntekijä tarvitsee palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukea tullakseen toimeen, elääkseen. ■ ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Soile Olmari päätoimittaja [email protected] ►Tässä numerossa 2 / 2013 Liittojuhlaan Valtterilla 8 Perinnejuna Valtteri kuljetti noin 90 juhlavierasta RVL:n 140-vuotisjuhlaan Hämeenlinnaan. Liikenneministeri Merja Kyllönen totesi tervehdyksessään muun muassa, että valtioneuvosto suhtautuu varsin kriittisesti henkilöliikenteen kilpailun avaamiselle rautatieliikenteessä. Komissio haluaa lisää rautatiekilpailua 15 Euroopan komissio antoi 30.1.13 ehdotuksen neljänneksi rautatiepaketiksi. Sen mielestä rautatieliikenteen henkilöliikennepalvelujen avaaminen kilpailulle tehostaisi rautatiemarkkinoiden toimintaa. Rataverkon haltijoiden on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumattomia liikenteenharjoittajista. Seinäjoen osasto kutsuu kesäpäiville 26 RVL:n kesäpäiviä vietetään PowerParkissa Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla 2. – 4.8. Ohjelmassa on muun muassa fiilistelyä Koop Arposen yhtyeen kanssa, kiertoajelua Häjyylyperinteen juurille ja Tanssii rautatieläisen kanssa -kisailua. Majoitusvaihtoehtoja on moneen makuun. Ilmoittaudu jo nyt! ►Muut jutut 16Trafi kehittää rautatieturvallisuutta Tavoitteena on rakentaa Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle. 18Rautatievirkamiesliitto 140 vuotta Vapaaherrattaren muistorahakokoelma oli rautatiemuseon lähtölaukaus. Helsingin osasto teki museon perustamisesta aloitteen 1898 pidetylle kokoukselle. 20Osastojen toimihenkilöitä 2013 Pääkonttorin osasto äänesti vuosikokouksessa osaston lakkauttamisen ja Helsingin osastoon yhdistämisen puolesta. Lopullinen päätös tehdään seuraavassa jäsenkokouksessa. 23Nyt hyvinvointia lisäämään! Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT tukee työikäisten terveyttä ja hyvinvointia järjestämällä 1. askel-hyvinvointijaksoja 30 kohteessa ympäri Suomea. ►Hyvä ajatus ►Palstat ”Koe muutokset, peistä taita. Näe menneen, näe tulevan jokainen raita. Nyanssit ymmärrä ja oikein kuule. Ota tarkkaan selvää, älä vain uskottele ja luule. Tee oikeuden perään retki, valvo ja vahdi joka hetki.” Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Luottamuksella 17 Jutunjuuri 30 Tarja Turtiainen sivulla 5 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 3 ►Puheenjohtajan päiväkirjasta Tarja Turtiainen puheenjohtaja 27.4. asti [email protected] Jäsenmaksun palautusosuuden muutos toteutui vihdoin RVL:n 140-vuotisjuhlaliittovaltuuston kokous on takanapäin. Vastaava tilaisuus on viimeksi ollut liiton 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Siksi kokouksella oli erityinen merkitys. L iiton 140-vuotisjuhlapäivä sopi erinomaisesti uuden puheenjohtajan valintahetkeksi. Jännitys tiivistyi, kun ääntenlaskijat kertoivat äänestyksen tuloksen. Jännitin tätä valintaa enemmän kuin aikoinaan omaa valintaani. Toivotan Sepolle onnea ja menestystä vaativassa tehtävässä. Tiedän työkaveruuden perusteella, että Seppo pystyy luotsaamaan teitä sujuvasti merikortteja lukien. Paitsi puheenjohtajakysymyksessä, RVL:n liittovaltuustossa tehtiin tärkeä päätös liiton talouden suhteen. Jo vuonna 2005 liittovaltuuston kokouksessa tehtiin esitys, jossa liiton hallitus velvoitettiin selvittämään ja muuttamaan osastoille palautuva jäsenmaksuosuus tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi eri osastojen kesken. Tällöin päätettiin asettaa työryhmä tekemään selvitys ja esitys vuoden 2007 talousarvioon. Työryhmä päätyi esittämään palautusosuuden rakennemuutosta. Tätä asiaa hallitus ei ole pystynyt tuomaan liittovaltuuston käsittelyyn, koska se herätti jo hallituksessa melkoisia ristiriitoja. Nyt oli korkea aika ottaa kissa pöydälle. 4 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 Jäsenen maksama 1,4 %:n suuruinen jäsenmaksu tulee liiton tilille ja liitto palauttaa osan siitä osastoille näiden toimintaa varten. Vuosikausien ajan RVL:n palautus on koostunut perusmaksusta, jonka suuruus on 4 205 € kullekin osastolle. Tämän lisäksi on palautettu 0,20 % osaston jäsenistön palkkasummasta. Tämä on johtanut siihen, että pienin osasto saa jäsentä kohti noin 200 € ja suurin noin 90 €. Jäsenmäärän pienentyessä jäsenmaksu tulotkin ovat suorastaan romahtaneet. Vuoden 2012 jäsenmaksutuloissa verrattuna edelliseen vuoteen on tapahtunut lähes 10 % pienentyminen. Osastopalautus sen rakenteesta johtuen pieneni vain 1 %: verran. Edellä mainitusta johtuen hallitus esitti valtuustolle, että osastojen palautusosuutena maksetaan kaikille osastoille jäsentä kohti sama summa, jolloin epäoikeudenmukaisuus poistuu. Summaksi esitettiin 90 € jäsentä kohti. Tämä on merkittävä muutos liiton talousarviossa, se merkitsee noin 25 000 € säästöä nykyiseen verrattuna. Uudistus takaa kaikille osastoille mahdollisuuden var- sinaiseen kovaan edunvalvontaan, mutta muiden toimintojen tärkeysjärjestys ja tarpeellisuus on tietenkin mietittävä uusiksi. Olen todella hyvilläni, että ehdotus meni nyt läpi, koska se helpottaa teidän tulevaisuuden toimintaanne. Vuosittaisen toiminnan kulut pitää suhteuttaa vuosittaisen toiminnan menoihin. Pahin uhkakuva oli, että ilman nyt tehtyä päätöstä jouduttaisiin keskustelemaan jäsenmaksun korottamisesta. Pohdinta käyntiin Käsittelin juhlaliittovaltuuston puheessa myös kuljetusliittojen tilannetta. Vertasin sitä ratarahoitukseen. Kaikki tunnustavat, että ratojen kunnossapito on tärkeää, mutta rahoitus puuttuu silti. Kaikki ovat olleet käsittääkseni varsin yksimielisiä kuljetusliittojen yhteistyön ja yhdistymisenkin tärkeydestä, mutta toteutus ontuu. Jättäydyimme itse ensimmäisenä yhdistymishankkeesta, oma uskoni asiaan ei kantanut pitemmälle. Joku aika sitten myös Veturimiesten liitto vetäytyi suunnitelmasta ja aivan hiljattain AKT totesi hankkeen tulleen tiensä päähän. Totesin jo vuosi sitten ja sanoin valtuustossa uudelleen, että RVL:n pitää pystyä vahvistamaan toimintaansa, siis resursseja. Yksi keino on liittyminen johonkin suurempaan. Järkeviä vaihtoehtoja on vain muutama ja niistä nyt kuljetusliittohanke on kariutunut. Yhdistyminen tähän ei siis enää ole edes mahdollista. Jäljelle jää yhdistyminen toiseen realistiseen vaihtoehtoon (joka ei aiemmin maistunut) tai pitää löytää toiminnan vahvistamiseksi muita tapoja. Tähän pohdintaan liittyy myös se päätös, palkataanko nyt vapaaksi jääneeseen liittosihteerin tehtävään henkilö. Jos palkataan, millä nimikkeellä, minkälaisella koulutustaustalla ja millä toimenkuvalla? Tulipalokiirettä tämän asian kanssa ei ole, mutta hallituksen jäsenten on syytä ryhtyä miettimään tätä asia. Kassan fuusioituminen RVL:n toimintaan liittyy myös työttömyyskassan toiminnan muutokset. Ilmailu- ja rautatiekuljetusalan työttömyyskassa on fuusioitumassa JHL:n työttömyyskassan kanssa 1.1.2014 alkaen ja tämän seurauksena työttömyyskassan jäsenmaksu tulee nousemaan 0,17 prosentista 0,28 prosenttiin. Fuusion selvittämiseen päädyttiin, kun yksi iso asiamiespiiri eli raideammattilaiset olivat joka tapauksessa oman yhdistymisensä myötä yhdistämässä myös työttömyyskassatoimintansa JHL:n työttömyyskassaan. RVL selvittää myös edullisempaa vaihtoehtoa, mutta oma noin 10 prosentin työttömyysaste vaikeuttaa neuvotteluasemaa. Veturimiesten, vankilavirkailijoiden ja tullilaisten työttömyysaste on meihin verrattuna hyvin alhainen ja siitä syystä nämä 3 asiamiespiiriä liittynevät muuhun työttömyyskassaan. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan fuusiopäätös tehdään toukokuun kokouksessa. ■ PS. Tämä kirjoitus kuulu sarjaan Puheenjohtajan päiväkirjasta, ja se on viimeinen kirjoitukseni tällä palstalla. Muuttuuko palstan nimi, se selviää seuraavassa lehdessä, mutta kirjoittaja vaihtuu vuorenvarmasti. Historiasarjaa jatkan vielä koko vuoden. PSS. Päätoimittaja pyysi tekemään tähän lehteen ”kirjallisen testamentin”. Supistin sen lyhyeen: Koe muutokset, peistä taita. Näe menneen, näe tulevan jokainen raita. Nyanssit ymmärrä ja oikein kuule. Ota tarkkaan selvää, älä vain uskottele ja luule. Tee oikeuden perään retki, valvo ja vahdi joka hetki. Knoppeja kokoustekniikasta V altuustossa tehdään aina silloin tällöin ponsiesitys, mutta mikä se oikeasti on? Ponsi on kokouksen tekemä päätösluonteinen toivomus, joka on tehty varsinaisen asian käsittelyn ulkopuolella. Ponsi ei ole kuitenkaan kokouksen varsinainen päätös, koska ponsi sisältää asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kokouksen tekemillä ponsilausumilla ei voida kiertää yhdistyslain ja sääntöjen velvoittavuutta mainita käsiteltävät asiat kutsussa. Ponsilausumassa jokin elin, esimerkiksi hallitus, velvoitetaan valmistelemaan, tutkimaan tai ottamaan huomioon jokin asia. Ponsiehdotus syntyy päätösasian yhteydessä, mutta se otetaan käsittelyyn vasta varsinaisen päätösasian käsittelyn jälkeen. Ponsi on kokouksen toivomus, joka tulee liittyä käsiteltävään asiaan. Se ei saa olla ristiriitainen tehdyn päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. Ponnen toivomusluonteen vuoksi sillä on pienempi velvoittavuus kuin kokouksen varsinaisella päätöksellä. Esimerkki ponnesta Hallitus on jakanut valmistelemansa seuraavan vuoden budjetin vuosikokouksessa. Osanottajien on budjetin käsittelyn yhteydessä vaikea verrata kuulemiaan tietoja kuluvan vuoden budjettiin, koska siitä ei ole jaettu vertailutietoja. Nyt voidaan tehdä ponsiesitys, että seuraavassa vuosikokouksessa hallituksen pitää jakaa myös kulumassa olevan vuoden budjetin vertailutiedot kirjallisesti. Toinen esimerkki ponnesta Hallitus velvoitetaan tekemään seuraavaan kokoukseen selvitys osastojen jäsenmaksuosuuden muutoksesta. Kokouksen puheenjohtaja jatkaa varsinaisen asian käsittelyä, kunnes se on saatu päätökseen. Tämän jälkeen otetaan ponsiesitys käsiteltäväksi. Tarvittaessa ponnen hyväksymisestä päätetään äänestämällä. Ponsi merkitään pöytäkirjaan. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu huolehtia, että kokouksissa kaikki tapahtuu omien sääntöjen ja yhdistyslain kirjausten mukaan. Kokoustekniikka ei ole itsetarkoitus sinänsä, vaan idea on se, että kaikki saavat ennakkoon samat tiedot ja pystyvät samalla tavalla vaikuttamaan asioihin. Jos säännöistä lipsutaan, on pelkona, että kokouksen päätökset voivat olla mitättömiä tai moitteenvaraisia, joista kummastakin voidaan nosta kanne. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 5 Seppo Juseliuksesta puheenjohtaja Teksti Soile Olmari Kuvat Soile Olmari ja Tarja Turtiainen Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto valitsi RVL:n 140-vuotisjuhlakokouksessa 27.4. uudeksi liiton puheenjohtajaksi Seppo Juseliuksen. P uheenjohtaja äänestettiin kolmen ehdokkaan joukosta: Kari Vähäuski sai 7, Karri Peltola 9 ja Seppo Juselius 14 ääntä. Juselius on toiminut vuodesta 2006 lähtien RVL:n liittosihteerinä ja toiminut edellisen puheenjohtajan Tarja Turtiaisen työparina esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluissa. Tarja Turtiainen siirtyy eläkkeelle ensi vuoden alusta. Osastoille palautettava vuosimaksu nyt samansuuruinen Liittovaltuustossa tehtiin myös toinen merkittävä päätös, kun se hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen osastoille palautettavan vuosimaksun suuruudesta. Päätöksen mukaan osastoille palautet- 6 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 tava jäsenmaksuosuus on 90 euroa maksavaa jäsentä kohti. Jäsenmäärä määräytyy edellisen vuoden viimeisen päivän mukaan ja palautukset maksetaan neljännesvuosittain. Jäsenmaksuna peritään edelleen 1,40 % jäsenen veronalaisesta palkkatulosta ja vuoden 2014 eläkeläisjäsenmaksuksi päätettiin 12 euroa. Valtuusto hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen ja liiton talousarvion tilikautta 2013 varten. Pääkonttorin osaston edustaja liiton hallituksessa vaihtuu. Osastoa edustaa jatkossa osaston puheenjohtaja Aira Rönkkö. Valtuusto hyväksyi Helsingin osaston ponnen, jonka mukaan liittovaltuusto kutsutaan koolle käsittelemään tulevaa, VR:n kanssa solmittavaa luottamusmiessopimusta. ■ Äänestyslippuja jakamassa Albert Seppälä. Äänestyslippuja jakamassa Harri Lahti. Aänestämässä Marianne Stenvall Helsingin osastosta. Harri Lahti Seinäjoen osastosta, Juha Torkkeli Kouvolan osastosta ja Albert Seppälä Tampereen osastosta laskivat puheenjohtajaäänestyksen tuloksen. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 7 Teksti Soile Olmari Kuvat Aki Rask Juhlia vietettiin Hotelli Vaakunassa ja musiikista vastasi Esa Nummelan trio. P erinnejuna Valtteri kuljetti noin 90 juhlavierasta RVL:n 140-vuotisjuhlaan Hämeenlinnaan. Vieraiden joukossa oli valtuutettujen lisäksi liiton entisiä ja nykyisiä aktiiveja. Liikenneministeri Merja Kyllönen toi tervehdyksen ja Tarja Turtiainen piti juhlapuheen. Otteita Turtiaisen puheesta on sivulla 8. Kyllönen muisteli RVL:n syntyhetkiä ja sitä, minkälaiseen yhteiskunnalliseen ympäristöön yhdistys perustettiin: - Rautateiden synty oli oman aikansa logistinen ja tiedonkulun vallankumous. Sillä oli yhteiskunnalle todella iso merkitys. Nykyajan toimintaan myös rautateillä vaikuttaa suuresti EU ja sen 4. rautatiepaketti: - Siinä on kuusi lainsäädännöllistä ehdotusta henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle rautateillä. Valtioneuvoston kanta tähän on varsin kriittinen. Huolena on muun muassa, että harvaan asutut seudut jäävät julkisen vallan hoitoon. Lopuksi Kyllönen kehotti RVL:n jäseniä olemaan ylpeitä omasta ammattitaidostaan: - Toivon liitolle vireyttä ja pitkää ikää. Olkoot seuraavat 140 vuotta vähintäänkin yhtä kunniakkaita kuin edeltäOsa kutsuvieraista vät 140 vuotta. ■ ehti tutustua myös Malja RVL:lle ja keväälle. Valtterin kyydissä Valtterin salonkiskoolasivat Karri Peltola, Harri Lindblom, vaunuun. Pirkko Haapsaari ja Marjatta Hildén. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 Liikenneministeri Merja Kyllönen kertoi valtioneuvoston kannan EU:n ehdotukseen kilpailun avaamisesta rautatien henkilöliikenteessä: - Me vaadimme, että kansalliset olosuhteet otetaan huomioon. Juhlassa oli esillä valokuvakooste RVL:n toiminnasta ennen 2000-lukua. Otteita Tarja Turtiaisen liittojuhlapuheesta Yhteistä toimintaa ja etujen ajamista tarvitaan edelleen Kuvat Aki Rask K un rautatievirkamiesten järjestötoiminta alkoi vuonna 1873, tarkoitukseksi määriteltiin yhdistää lujaan toveriliittoon kaikki Suomen Valtionrautateiden virkamiehet, koettaa yhteisin ponnistuksin edistää näiden yhteisetuja ja keskinäistä hauskuutta, herättää rautatievirkamiehissä halua saada korkeampia tietoja yleensä ja ammattitietoja erikoisesti perustamalla lainakirjasto ja julkaisemalla arvokkaita huomiota ja kokemuksia sekä siten koettaa edistää Suomen rautatielaitoksen kehitystä ja edistystä. Mitä yhteisetujen edistäminen on nykyään vai onko maailma jo tullut valmiiksi? Ei ole tullut, vaan yhteistä toimintaa ja etujen ajamista tarvitaan edelleenkin. Otan vain yhden esimerkin. Rautatievirkamiehet ovat olleet siinä onnellisessa asemassa, ettei yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja ole käyty kuin vasta aivan viime vuosina. Olemme itse asiassa havahtuneet siihen, että Suomen yhteistoimintalainsäädäntö ja muutosturva eivät pärjääkään vertailussa Euroopan maiden lainsäädäntöön. Tätä lainsäädäntöä ei RVL:n voimin saada paremmaksi, vaan siihen tarvitaan keskusjärjestöjen ponnisteluja. Olemme tottuneet olemaan vahvasti mukana Kun yhdistyksen perustajajäsenet olivat varsin korkea-arvoisia ja yhtenä puuhamiehenä oli VR:n ensimmäinen päätirehtööri, oli työnantajan kehitykseen vaikuttaminen itsestään selvää. Jos RVL tuntuu VR:n johdon mielestä hankalalta kumppanilta, on syytä muistaa ketkä olivat toiminnan alkuunpanijat. Ja edelleenkin haluamme olla mukana VR:n toiminnassa. VR sanoo kehittävänsä jatkuvasti toimintatapojansa yhdessä henkilöstön kanssa, mutta toimintatavoista meillä on selvä näkemysero nykyisen VR:n kanssa. Asiat valmistellaan viittä vaille valmiiksi, ja sitten esitellään suunnitelmat. Tällöin niihin ei enää juurikaan voi vaikuttaa ja joudutaan helposti vastakkaisasetelmaan. Historiasta johtuen olemme tottuneet olemaan niin vahvasti mukana että se, mikä on normaalia muualla työelämässä, tuntuu meistä ulkopuolelle jäämiseltä. Koulutusasiat tänäkin päivänä liiton listoilla Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin korkeampien tietojen saanti. Niinpä alusta pitäen tehtiin esityksiä, jotka tähtäsivät sivistyksen ja koulutustason nostamiseen. Tällainen oli muun muassa ajatus rautatieopiston perustamisesta. Koulutusasiat ovat olleet tänäkin päivänä liiton listoilla. Näin jälkeenpäin ajatellen, tuntuu oikeastaan käsittämättömältä, että ajauduimme 1988 VR:n kanssa konfliktiin koulutusasioissa. Vaatimuksemme oli, että tehtäviin nimetyillä pitää olla sekä ulkopuolista että VR:n sisältä saatua koulutusta. Mielestämme VR oli tuolloin koulutuskysymyksissä aivan liian liberaalilla linjalla. Tästä tuloksena syntyi kuuluisa ruutupaperisopimus, jolla asia ratkaistiin. Koulutuskysymys nousi aivan hiljattain elämää suuremmaksi asiaksi, kun raamisopimuksella sovitusta 3 päivän koulutusvapaan toteutuksesta ei tahtonut syntyä sopua. Työryhmätyöskentelyssä syntyi kompromissi toisensa perään ja koko asia oli jo lähes kaatumassa työnantajapuolen toimesta, kunnes neuvottelutulos saatiin aikaan. Tämänkin ajan työnantajapuolen suhtautumisessa on jotain samaa, mitä koimme 80-luvun lopussa. Valtio liian välinpitämätön yhtiöidensä henkilöstöpolitiikkaan Vuonna 2008 törmättiin aivan uuteen tilanteeseen, josta ei pehmeillä keinoilla selvitty. Alkoi VR:n muutosohjelma. Rautatievirkamiesliiton jäsenille muutosohjelma merkitsi Cargon puolella noin 40 henkilön lomautuksia, jotka jo pelkästään herättivät kuohuntaa ja kritiikkiä. Jatkona seurasi kymmeniä ja kymmeniä ytneuvotteluja ja ilmoituksia irtisanomisista ja osaaikaistamisista. Matkustajaliikenteessä työskentelevät kokivat kaikkein kovimman iskun, 40 irtisanottiin ja 60 pakotettiin osa-aikaiseksi. Lisäksi koettiin 2 liikkeen luovutusta, joista toinen koski palkanlaskijoita. Valtion omistajapolitiikkaa on haukuttu mediassa useasti ja monelta suunnalta. Nämä kriittiset arviot voi allekirjoittaa. Valtio suhtautuu liian välinpitämättömästi omistamiensa yhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan. Valtio-omistajan yrityksillä ei näköjään ole enää velvoitetta toimia esimerkillisesti eikä omistaja näytä haluavan asettaa muutosohjelmille minkäänlaisia reunaehtoja. Direktiivillä ei saa pakottaa kilpailuun Liikenneministeriö asetti vuonna 2011 selvitysmiehen tekemään kokonaistaloudellista selvitystä kilpailun avaamisen vaikutuksista. Selvitysmiehen esitys on vielä varsin maltillinen, mutta nykyaikaan kuuluu aivan uusi uhka eli EU. EU:n neljäs rautatiepaketti pyrkii vaikuttamaan matkustajaliikenteen rautatiekilpailun avaamiseen jopa niin, että puhutaan pakkokilpailusta, jossa ei olisi enää kansallisesti mahdollisuutta päättää asiasta. EU:n päättävät elimet eivät selvästikään tunnista eri jäsenmaiden erityisolosuhteita. On sanomattakin selvää, ettei tällaista tule sallia. Suomessa turvataan koko maan liikennöinti kannattavien yhteysvälien tuotoilla eikä tästä pidä luopua. Direktiivillä ei pidä pakottaa avaamaan kilpailua, vaan päätöksenteon on oltava jäsenmaiden käsissä. Tulevaisuudessakin pitää olla mahdollista tehdä niin sanottuja suoria sopimuksia ilman kilpailutusta. EU:n esitys tarkoittaisi myös kalustoyhtiön perustamista yhteiskunnan hoteisiin. Kalustoriskin on oltava kuitenkin yrittäjällä; mitä bisnestä sellainen on jossa ei ole riskiä? RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 9 Rautatievirkamiesliitto – edunvalvontaa vuodesta 1873 Kuvat Kouvolan osasto RVL:n nykyiset osastot (9) perustettiin syksyllä 1976 ja ne juhlistavat vuodesta 1873 jatkunutta aytoimintaa kukin tahoillaan jäsentensä kanssa. K ouvolan osasto kutsui jäsenensä seuralaisineen 6.4. Kouvolan Upseerikerhon tiloihin ja kutsua noudatti lähes 90 juhlijaa. Muista osastoista esimerkiksi Helsingin osastolaiset on kutsuttu 18.5. Järvenpäähän, Pieksämäen osasto risteilee 8.6. ja oululaiset järjestävät juhlaristeilyn 13.7. Sirkusryhmä Sikriksen nuoret jäsenet esittivät sirkustemppuja ja akrobatiaa 10 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 Illan juonsi taiteilija, taikuri Markku Purho. Hän myös esitti osaamistaan, avustajana Arja Mäkilä. Iloisissa tunnelmissa Johanna ja Taisto Heiskanen sekä Maija Koivula. Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtisen (oik.) pöytäseurana kunniavieras Heikki Karhu. Tarja Jäntti ja Lasse Linnasalo Työtoverukset Transpointilta Merja Lähteenmäki RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 11 Ekonomistit SAK:n taloudellisten analyysien tekijöinä Olli Koski vetää SAK:ssa viiden hengen tiimiä, joka tekee eri asioihin liittyviä taloudellisia analyyseja ja tarjoaa muita ekonomistipalveluja keskusjärjestön käyttöön. Teksti ja kuva Soile Olmari K oski on SAK:n pääekonomisti ja tiimin jäsenistä kaksi työskentelee Edunvalvontaosastolla, kolme Työllisyyden ja kestävän kasvun osastolla. Hän on myös SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö ja vastaa SAK:n elinkeinopolitiikasta Janne Metsämäen siirryttyä valtiosihteeriksi Lauri Ihalaisen johtamaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Työllisyyden ja kestävän kasvun osastolla työskentelee myös kolme elinkeinopoliittista asiantuntijaa. Koski on valmistunut Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi ja aloitti SAK:ssa syksyllä 2004 vakituisesti ekonomistina. Ekonomisti on titteli, joka tarkoittaa kansantalouden asiantuntijaa. 2010 Koski nimitettiin pääekonomistiksi. - Me ekonomistit tarjoamme taloudellisia analyyseja eri asioista SAK:n osastojen käyttöön. Esimerkiksi Edunvalvontaosasto valmistelee ja vastaa muun muassa sopimuspuolesta, palkka- ja työehtopuolen koordinaatiosta sekä sosiaalipuolen asioista. Työllisyys ja kestävä kasvu -osaston vastuulla ovat muun muassa työvoimapolitiikka, veropolitiikka ja elinkeinopolitiikka. Sosiaaliasioihin vaikuttaminen edellyttää koko ajan laskemista ja vertailua muun muassa siitä, mikä on palkansaajille käteen jäävä tulo eri vaihtoehdoissa: - Ekonomisteja tarvitaan, kun vaaditaan syvällistä perehtymistä etuuksien määrittämiseen. On osattava laskea verotuksen kanssa eri vaihtoehtojen vaikutuksia, jotta jäsenistöllemme löydetään fiksuin ratkaisu. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 Ekonomistit laskevat ja selvittävät Mikä on ekonomistin rooli keskitetyistä palkkaratkaisuista neuvoteltaessa? – Yleensä on niin, että tällaisissa neuvottelutilanteissa osapuolten apuna on ”puolivirallinen” keskusjärjestöjen ekonomistiryhmä. Puheenjohtajat antavat neuvottelujen kuluessa tälle porukalle laskemiseen ja selvittämiseen liittyviä toimeksiantoja, Koski kertoo. - Laadimme esimerkiksi taulukot ostovoima- ja työllisyysvaikutuksista. Tarvitaan yhteisiä numeroita, joiden vaikutuksista voidaan olla suurin piirtein samaan mieltä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi Suomen työmarkkina- ja taloudellinen tilanne. - Toki työntekijä- ja työnantajapuolilla on erilaisia painotuksia, joita neuvotteluissa yritetään sovittaa yhteen ja saada sopimus aikaiseksi. Aina se ei onnistu ja esimerkiksi tämän vuoden kehysriihen alla painetta sopimuksen syntyyn ei ollut riittävästi. Koski mainitsee, että hän yrittää olla myös mahdollisimman hyödyllinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylylle: - Käymme esimerkiksi neuvottelutauoilla läpi taktiikoita, joista syntyy uusia ideoita ja ratkaisumalleja. Yleensä neuvotteluissa on mukana myös SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa: - Hän miettii asioita työehtosopimusnäkökulmasta ja minun tehtäväni on miettiä niitä talouspolitiikan näkökulmasta. Yksinään kaikkea ei voi tehdä. Olli Koski kertoo, että SAK:n ekonomistien työhön kuuluu muun muassa muistioiden teko liiton puheenjohtajalle ja osastojen johtoryhmille: - Koska SAK yrittää vaikuttaa valtion budjettiin, teemme myös tavoitteet sitä varten. Akuuttien neuvottelutilanteiden aikana SAK:ssa on yleensä valmiustilassa neljä ekonomistia: - Tänä päivänä ei enää tarvitse päivystää toimistossa. Tekniikka auttaa yhteydenpidossa, joten päivystys onnistuu myös kotona, Koski sanoo. Lausuntopyyntöjä ja työryhmävalmistelua Neuvotteluissa tarvitaan tueksi paljon taloudellista taustamateriaalia esimerkiksi työllisyysnäkymistä: - Olemme mukana tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnassa, joka toimii valtioneuvoston kanslian alaisuudessa. - Puheenjohtaja on Jukka Pekkarinen ja siinä on mukana kaikkien keskusjärjestöjen ekonomisteja. Asiantuntijajäseniä ovat muun muassa Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin edustajat sekä Suomen Yrittäjien ja MTK:n edustajat. Tämä toimikunta tuottaa kaksi kertaa vuodessa virallisen raportin Suomen kilpailukyvyn ja ostovoiman kehityksestä. Valmistelu tehdään virkamiestyönä valtiovarainministeriössä. Ekonomistien työhön kuuluu myös valtionhallinnosta tulevien lausuntopyyntöjen valmistelu SAK:n kannanottoa varten. SAK on mukana erilaisten työryhmien, kuten Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyä uudistavan ryhmän valmistelutyössä. SAK:n kantoja Palkkaperintö on tilastollinen käsite. Palkan vuosimuutosta laskettaessa saadaan palkkojen nousun vuosikeskiarvo. Palkkaperintö on vuosikeskiarvon ja vuoden lopussa olevan palkan erotus. Usein korotus tulee myöhemmin kuin 1.1. ja se nostaa seuraavankin vuoden keskiarvoa. Tavallisen henkilön tilipussissa se ei näy. Liukuma on erotus joka saadaan, kun keskimääräisestä ansiotason noususta vähennetään sopimuskorotuksen vaikutus. Merkittävä osa liukumaa tulee tänä päivänä siitä, että tehtävärakenne on muuttunut ja matalamman palkkatason työntekijöitä on irtisanottu ja siirtynyt eläkkeelle. - Esimerkiksi teollisuudesta on vähentynyt matalapalkkaisia ammatteja, kun monella työpaikalla on ulkoistettu muun muassa kiinteistönhoito, kunnossapito ja siivous, Olli Koski kertoo. - Kun tällaisia ammattiryhmiä poistuu tilastopohjasta, se nostaa keskimääräistä ansiotasoa ja tilastoissa näkyy keskimääräisen ansiotason selvä nousu. Liukuma ei ole siis pelkästään sitä, että työpaikoilla on neuvoteltu jokin summa palkankorotusten päälle. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 ➞ 13 ➞ valmistellaan myös yhteistyössä liittojen kanssa. Koski itse toimii puheenjohtajana talous- ja elinkeinoasiantuntijoiden työryhmässä, joka koostuu SAK:n jäsenliittojen toimitsijoista. - Työmarkkinajärjestöt ovat mukana suomalaisen käytännön mukaan eläkepolitiikan, työttömyysturvan ja työlainsäädännön valmistelussa. Keskusjärjestön tavoitteena on palkansaajien ostovoiman turvaaminen: - Kun verrataan Suomen tilannetta muihin maihin, on hyvä tietää maakohtaisten tilastojen taustat. Esimerkiksi keskusjärjestö- ja liittotasollakin on ruotsalaisten kanssa hyvää yhteistyötä. Jonkin verran on keskusteluja käyty myös muiden pohjoismaiden ja saksalaisten kanssa. Tavoitteena ostovoiman turvaaminen Miten SAK:ssa päädytään palkkatavoitetta määriteltäessä tiettyihin prosentteihin? - Raamiratkaisun yhteydessä ei ollut virallisia palkkatavoitteita, mutta ajattelu lähtee palkkanormista, joka on käypä teoreettinen lähestymistapa palkankorotuksiin. - Työvoimakustannusten nousun tulisi olla pidemmän päälle yhtä kuin keskuspankin inflaatiotavoite lisättynä työn tuottavuuden nousulla, Koski toteaa. - Tämä on ns. jakovara, joka on käytettävissä sosiaalivakuutus maksujen nousuun ja työvoimakustannusten nousuun. Tästä lähtökohdasta palkkatavoitetta voidaan haarukoida. Toki tavoitteeseen vaikuttavat myös muut asiat. Esimerkiksi jos on hirveän huono työllisyystilanne, ei voitane vaatia niin paljon. Neuvotteluissa voidaan ottaa käyttöön myös lisäelementtejä: - Raamineuvotteluissa tällainen oli ns. kertaerä, jolla on pienipalkkaisille prosentuaalisesti suurempi merkitys kuin parempipalkkaisille. Liittokohtaisissa neuvotteluissa on eri näkökulma: - Silloin katsotaan kyseisen alan tuottavuuskehitystä. Keskusjärjestöneuvotteluissa asiaa lähestytään kansantalouden näkökulmasta. - SAK:n tavoite on saada kaikille aloille kehitys, joka korvaa reaaliansioiden kehityksen. Työnantaja haluaisi päättää korotuksista paikallisella tasolla, kuka saa korotuksen ja mitä saa. Tämä perusristiriita ei ratkea helpolla. On kuitenkin monta alaa, esimerkiksi metalliala, jossa paikallinen sopiminen toimii. Palkansaajat eivät ole vielä saaneet mitään Ostovoiman kannalta Koski pitää nykyistä akuuttia tilannetta Suomessa synkkänä: - Suomen kilpailukyvystä on huoli, mutta jonkin kokoiset palkankorotukset pitää tulla. Suomen tuottavuuskehitys on ollut aika heikkoa verrattuna parin vuoden takaiseen ennakointiin. - Valtio ei tekisi mielellään nyt edes inflaatiotarkistuksia ja veroja kiristetään. Viime vuonna inflaatioprosentti oli 2,8, josta yksi prosenttiyksikkö johtui pelkästään verotuksesta. Ansiotaso nousi viime vuonna ennakkotietojen perusteella 3,5 prosenttia. Ensi vuonna on sovittu aloitettavaksi eläkeneuvottelut, jotka pitäisi saada valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Esimerkiksi eläke-etuuksiin liittyvät maksut eivät ole sillä tasolla, mikä riittäisi. - Jatko näyttää huonolta; maailmantaloudessa kysyntä on heikkoa, Euroopassa on edelleen epävarma taloudellinen tilanne ja suhteessa Ruotsiin ja Saksaan meillä menee vähän heikommin, Koski toteaa. Vaikka tilanteet vaihtuvat tosi nopeasti, eivät perustelut raamisopimisen kaltaiselle jatkolle ole häipyneet mihinkään: - Työrauha ajaa työnantajat tekemään myönnytyksiä, joten syksyllä voi olla toinen ääni kellossa, kun metallilla on työehtosopimus katkolla. - Uskon, että syksyllä vielä yritetään jotain keskitettyä ratkaisua. Kehysriihessä palkansaajat eivät ole vielä saaneet mitään. Tarvitaan keskitetty ratkaisu, muuten hallituksen puolueilla voi olla edessä poliittisesti aika synkkä aika. ■ 14 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 Komissiolta ehdotuksia rautatieliikenteen kilpailun lisäämiseksi Lähde Liikenne- ja viestintäministeriö Euroopan komission tavoitteena on, että rautateiden kotimaan henkilöliikenne avataan kilpailulle. K omissio antoi 30. tammikuuta 2013 ehdotuksen Euroopan unionin neljänneksi rautatiepaketiksi. Pakettiin sisältyy lainsäädäntöehdotuksia koskien markkinoille pääsyn avaamista sekä rajat ylittävän rautatieliikenteen teknisten ja hallinnollisten esteiden poistamista turvallisuuden ja yhteentoimivuuden lisäämiseksi. Ehdotusten taustalla on rautatieliikenteen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen. Komissio katsoo, että rautatieliikenteen henkilöliikennepalvelujen avaaminen kilpailulle tehostaisi rautatiemarkkinoiden toimintaa. Lisäksi komissio on selvityksissään tullut siihen tulokseen, että rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevat vaatimukset poikkeavat edelleen huomattavasti jäsenvaltioittain vaikeuttaen rautatieliikenteen sujuvuutta. Komission ehdotusten tavoitteena on tehostaa viranomaisten lupien myöntämisprosessia ja poistaa turvallisuustodistusten myöntämisessä ja tunnustamisessa mahdollisesti esiintyvä syrjintä. Lisäksi kansallista rautatieturvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevaa sääntelyä esitetään yhtenäistettäväksi ja tarpeeton kansallinen sääntely poistettavaksi. Jatkossa Euroopan rautatievirasto myöntäisi EU-alueen rautatieyrityksille yhtenäiset turvallisuustodistukset ja rautatieyritysten käyttämälle kalustolle kalustopassin, jos kalustoa käytetään useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella. Lisäksi komissio katsoo, että rataverkon haltijoiden on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumattomia liikenteenharjoittajista. Ehdotus lähtee yleisesti siitä, että 1)institutionaalinen eriyttäminen on yksinkertaisin ja läpinäkyvin tapa saavuttaa tämä. 1) Institutionaalinen eriyttäminen: Esimerkiksi rataverkon haltijalla ja liikenteenharjoittajalla ei ole omistajuus- eikä määräysvaltasuhteita keskenään. 2) Vertikaalisesti integroitunut yritys tuottaa itse peräkkäiset teknisesti erilliset tuotantovaiheet tuotteen valmistamiseksi ja toimittamiseksi kuluttajalle. 3) Holdingyhtiön tarkoitus on toisen yhtiön tai yh tiöiden omistaminen, hallitseminen ja valvominen. Ko. yhtiö voi olla esimerkiksi jonkin konsernin emoyhtiö. Komissio tunnustaa kuitenkin, että 2)vertikaalisesti integroitunut yritys tai 3)holdingrakenne voi turvata tarvittavan riippumattomuuden, jos riittävä oikeudellinen, taloudellinen ja toiminnallinen eriyttäminen varmistetaan. Ehdotuksia työntekijöiden asemaan Komission ehdotus sisältää myös työntekijöiden asemaan liittyviä ehdotuksia. Ammattitaitoisesta työvoimasta todetaan muun muassa, että rautatiesektorin elinvoimaisuuden edellytys on ammattitaitoinen ja motivoitunut työvoima. Rautatiepaketilla varmistetaan, että jäsenvaltiot tekevät kaikkensa henkilöstön etujen suojelemiseksi, kun julkisen palvelun sopimuksia siirretään. Komissio katsoo, että niiden jäsenvaltioiden kokemuksen perusteella, joiden kansalliset rautatiemarkkinat on jo avattu, odotettavissa on uusia ja parempia työpaikkoja. Komission ehdottaman EU:n sääntelykehyksen turvin jäsenvaltioilla on mahdollisuus suojella työntekijöitä edellyttämällä, että uudet sopimuksentekijät ottavat nämä palvelukseensa, kun julkisen palvelun sopimuksia siirretään. Tämä vaatimus on komission mukaan tiukempi kuin yritysten luovutusta koskevat EU:n yleiset vaatimukset. Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt rautatieliikenteen henkilöliikenteen kilpailun avaamisen vaikutuksia. Selvitysmies dosentti Juha Honkatukian selvitys valmistui joulukuussa 2012. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee ehdotuksen valtioneuvoston kannaksi komission ehdotuksiin lähiviikkojen aikana. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 15 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Kehittää rautatieturvallisuutta Teksti Soile Olmari Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin nettisivut, www.trafi.fi Liikenteen turvallisuusvirastossa kehitetään liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistetään liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastataan liikennejärjestelmän viranomaispalveluista. L iikennejärjestelmä yleensä kattaa kaikki liikennemuodot. Järjestelmään kuuluvat ihmiset, elinkeinoelämä, liikennevälineet, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikennetieto ja -palvelut, infrastruktuuri sekä säädökset. Toinen viranomainen, Liikennevirasto vastaa Suomen liikenneväylistä ja omistaa valtion rataverkon eli 5 919 kilometriä rataa. Käytännössä Trafi antaa muun muassa tarvittavia lupia, hyväksyntöjä sekä toimialaa koskevia oikeussääntöjä. Trafin antamia lupia ovat esimerkiksi henkilöluvat, organisaatioluvat sekä liikenneväline- ja infraluvat. Trafi vastaa myös tutkintojen järjestämisestä, toimialan verotusja rekisteröintitehtävistä sekä luotettavista tietopalveluista. Esimerkiksi Trafin sähköisissä palveluissa voi poistaa auton liikennekäytöstä, tilata rekisteröintitodistuksen tai tarkistaa maksamattomat ajoneuvoverot, www.trafi.fi/sahkoisetpalvelut. Trafi valvoo myös liikennemarkkinoihin liittyviä tehtäviä sekä liikennejärjestelmää koskevien sääntöjen ja määräysten noudattamista. Se huolehtii liikennejärjestelmän toimivuudesta myös poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Trafin tehtävä on luoda edellytyksiä älyliikenteen kehittämiseen ja jakaa tietoa kansalaisille liikkumisen valinnoista. Parhaillaan on esimerkiksi käynnissä Trafisafe-tutkimushanke, jossa välittömän ajotapapalautteen avulla nuorten ajotavasta pyritään saamaan turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää. Lisäksi Trafi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön. Trafin tavoitteena on rakentaa Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle toimimalla aktiivisesti, ammattimaisesti, avoimesti, kehitysmyönteisesti ja yhteistyökykyisesti. Trafi myöntää turvallisuustodistukset Rautateillä kuljetaan Suomessa vuosittain noin 70 miljoonaa matkaa ja kuljetetaan rahtia kymmeniä miljoonia tonneja. Trafi myöntää rautatieyrityksille turvallisuustodistukset ja rautatiejärjestelmän osajärjestelmien käyttöönottoluvat sekä rataver- 16 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 kon haltijoille turvallisuusluvat. Se ylläpitää rautatiekalustorekisteriä ja hoitaa rautatiehenkilöstön kelpoisuus- ja koulutusasioita. Liikennevirastolla on voimassa oleva turvallisuuslupa rataverkon suunnittelua, rakentamista, kunnossapitämistä ja hallintaa varten. VR:lle on myönnetty turvallisuustodistus. Tavaraliikenteessä turvallisuustodistus on myönnetty myös VR:n kilpailijoille Proxion Train Oy:lle ja Ratarahti Oy:lle. Turvallisuustodistus on osoitus siitä, että ko. toimija on ottanut käyttöön vaaditun turvallisuusjohtamisjärjestelmän. Toiminnan aloittamiseen tarvitaan lisäksi toimilupa, myönnettyä ratakapasiteettia ja rataverkon käyttösopimus. Tavaraliikenne on avattu kilpailulle vuonna 2007 ja henkilöliikenteen kilpailun avaaminen on näköpiirissä. Trafissa säännellään markkinoiden toimivuutta Trafi tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan rautatieviraston, Euroopan komission ja muiden EU:n jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaisten kanssa. EU:n rautatieturvallisuusdirektiivissä edellytetään, että jokaisessa jäsenvaltiossa on rautatieturvallisuutta valvova viranomainen. Viranomaisen on oltava itsenäinen ja riippumaton rataverkon haltijasta ja rautatieliikenteen harjoittajista. Trafissa toimii rautatiealan sääntelyelin, joka huolehtii markkinoiden toimivuudesta ja siitä, että alan toimijoita kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tällaisia asioita ovat muun muassa rautatiepalvelujen saatavuus ja hinnoittelu, ratakapasiteetin jako, radan käyttömaksut ja hinnoittelu. Tämän vuoden alusta aloitti toimintansa VR:n tytäryhtiö Finrail Oy, jonka palveluksessa ovat liikenneohjaajat. Seuraavassa vaiheessa ohjausyhtiö siirretään valtion omistajaohjauksen alaisuuteen. Tarkoituksena on varmistaa tasapuolinen ja riippumaton liikenteenohjauspalvelu. Tausta-ajatuksena on kilpailijoiden tulo rautatiemarkkinoille. ■ ►Luottamuksella Avointa rehellistä pohdintaa K ävimme RVL:ssä muutama vuosi sitten keskustelua järjestöorganisaatiosta. Liiton hallitus ja johto olivat pitkään pohtineet yhteistyömahdollisuutta Rautatieläisten Liiton kanssa JHL:n yhteydessä. Asiaa käsiteltiin kuudessa hallituksen kokouksessa ja myös neuvottelupäivillä pääluottamusmiesten kanssa. Alustava suunnitelma käytiin läpi liittovaltuustossa ja esitettiin, että tarvittava selvitystyö tehdään loppuun saakka. Tilanne huipentui liittovaltuuston tiukkaan äänestykseen, jossa valtuusto ei antanut lupaa lähteä selvittämään uutta järjestörakennetta JHL: n suuntaan. Päätös oli ehkä ymmärrettävä siinä epävarmuuden tilanteessa, jossa VR:llä alkoivat massiiviset yt-neuvottelut. Sen jälkeen käännyimme itseemme ja pohdimme, mitä voisimme tehdä omalle organisaatiollemme. Tähän kuului myös liiton toimistossa tehty puolentoista henkilötyövuoden vähennys. Yt-neuvottelut VR:llä käytiin yt-menettelyn mukaisesti luottamusmiesten voimin. Käytännössä neuvotteluja johti liiton pääluottamusmies. Mukana olivat varapääluottamusmies ja aluepääluottamusmiehet. Liiton puheenjohtaja ja liittosihteeri toimivat taustatukena. He osallistuivat osittain myös itse neuvotteluihin ja kävivät muita asiaan liittyviä neuvotteluja. Yt-neuvottelujen kohteena olevaan VR:n muutosohjelmaan liittyi lukuisia kiperiä kysymyksiä, ja näissä juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä käytimme ostopalveluna lakitoimistoa. Keskittäminen synnyttänyt uusia tulkintoja Kolme vuotta on nyt kulunut ennen kuin sain aikaa pohtia mennyttä; kalenteriin tuli kaksi päivää, jolloin ei ollut varauksia. Muu aika on mennyt yt-neuvotteluissa ja juridisia kysymyksiä ratkoessa yhdessä liiton johdon ja juristin kanssa. VR on purkanut erillisen aluehallintonsa, jossa asioita on menneinä vuosina eri puolella Suomea tulkittu eri tavalla. Työnantaja on nyt keskittänyt valtaansa Helsinkiin ja pyrkii yhtenäiseen käytäntöön koko Suomessa. Tämä on synnyttänyt kitkaa ja myös uusia tulkintoja, joiden työehtosopimuksen mukaisuutta on selvitetty. Muutama asia on jäänyt erimielisyyteen, joista on tehty pöytäkirjat eteenpäin vietäväksi liittojen väliseen neuvotteluun tai oikeuskäsittelyyn. Edellä mainittu valtuuston päätös aiheutti sen, että edelleenkään RVL:ssä ei ole päätoimista henkilöä pohtimassa juridisia kysymyksiä yhdessä pääneuvottelijoiden kanssa. Kollegoilla Veturimiesten liitossa, VR:n Teknisillä ja Raideammattilaisten yhteisjärjestössä ovat lakipalvelut käytössä joko suoraan omilla palkkalistoilla tai isompaan liittoon liittymisen kautta. Henry Kulin Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy [email protected] RVL käyttää tiettyä asianajotoimistoa ja mahdollisuuksien mukaan myös SAK:n juristeja apunaan. Pitää muistaa, että heillä on omat varsinaiset työnsä ja niiden sovittaminen meidän tarpeisiin on työlästä ja aikaa vievää. Palveluja nykyaikaisella tavalla VR:n muutokset eivät jää tähän yhteen muutosohjelmaan, vaan muutoksia tapahtuu tulevaisuudessakin, esimerkiksi Finrail Oy:n asemaan sekä lähi- ja kaukoliikenteen kilpailun avaamiseen liittyen. RVL:n on tulevaisuudessa etsittävä laajempaa pohjaa, jotta edunvalvonta voidaan hoitaa tehokkaammin. Pohjaa, jossa yhteiskuntavaikuttaminen on myös osana. Kun haluamme pysyä SAK:n perheessä, vaihtoehdot ovat vähäiset. Kuljetusliittojen yhteistyö näyttää aina vain hankaloituvan. Veturi on irtautunut siitä jo aiemmin ja muutama viikko sitten siitä irtautui Posti- ja logistiikka-alan unioni. Yhtenä vaihtoehtona on edelleen JHL. Ei kirjaimien takia, vaan resursseiltaan paremman ja nykyaikaisemman edunvalvonnan mahdollistavan organisaation takia. JHL:ssä on tapahtunut organisaatiomuutos, jossa edunvalvontaan on tullut Yksityinen sektori myös valtioyhtiöiden neuvottelutoimintaa varten. Tärkeintä on saada palveluja nykyaikaisella tavalla ja hyvillä resursseilla. Suurella järjestöllä on varaa palkata enemmän väkeä edunvalvontaan. RVL:ssä on kolme ja puoli henkilöä ja esimerkiksi JHL:ssä 200. Tulevaisuudessa JHL kouluttaa luottamusmiehensä Helsingissä. Raseborg-opiston toiminnat siirretään Karjaalta JHL-taloon Sörnäisiin. Tärkeintä olisi, että saisimme hyvän edunvalvonnan ja hyvät koulutuspaikat tuleville aktiiveille. Liittymällä isompaan yhteisöön saisimme samalla hyvät lakimiehet avuksi niihin tilanteisiin, jolloin heitä tarvitaan. Neuvotellaanko laki ja sopimuspuoli edellä vai luotammeko vain järjestövoimaan? Itse näen, että Suomi on sopimusyhteiskunta, jolloin tarvitaan neuvotteluja lakikirja edellä eikä pelkästään järjestövoimaan luottaen. Eikö olisi hyvä, että liiton tes-neuvottelijat saisivat tukea tehtäväänsä? Eikö olisi hyvä, että liitto saisi koulutus- ja tiedotustoimintaan uutta potkua? Eikö olisi hyvä, että luottamusmiehet saisivat juridista apua toimintaansa? Eikö olisi hyvä, että RVL:n jäsenistökin saisi samalla jäsenmaksulla myös samanlaiset edut lomanviettopaikkoineen ja vakuutuksineen, joita RVL ei yksittäisenä toimijana pysty kustantamaan? ■ RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 17 Rautatievirkamiesliiton syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Se on kunnioitettava saavutus ja on ollut ilo olla pienen hetken historiassa mukana. Juhlan kunniaksi tämän vuoden lehdissämme julkaistaan paloja historian tapahtumista. Teksti Tarja Turtiainen Kuvat Työväen arkisto Vapaaherrattaren muistorahakokoelma Rautatiemuseon lähtölaukaus Aivan 1800-luvun lopussa Järnvägsmannaföreningen i Finland -yhdistyksessä suuri kysymys oli vaatimus varainkantotakuun poistamisesta. T uohon aikaan vaadittiin kassavastuussa olevilta vuosittain ilmoitusta, että heidän takaajansa olivat vielä elossa ja pystyivät vastaamaan takauksesta. Järjestelmä oli sekä nöyryyttävä että virkamiesten epäilyyn perustuva. Toinen iso ajatus oli rautatiemuseon perustaminen, se oli kytenyt jo jonkun aikaa. Innostus johti lopulta siihen, että Helsingin osasto teki asiasta aloitteen 1898 pidetylle kokoukselle. Perustettiin museotoimikunta ja museon lähtölaukaus oli lahjoituksena saatu muistorahakokoelma. Jäsenistöltä kerättiin esineitä ja rautatiehallitukselta anottiin museolle tiloja. Sivistyselämä kukoisti ja levisi kulovalkeana yli maan. Kalevalan sanat alkoivat vaikuttaa yhä voimakkaammin, Eino Leinon helkavirret ja Sibeliuksen sävellykset tehostivat suomalaisuuden henkeä. Savon rata jatkui Iisalmeen asti ja suora yhteys Helsingistä Turkuun syntyi. Venäläisten tulo herätti kritiikkiä Mutta sitten tuli helmikuun manifesti. Kenraalikuvernööri Bobrikov käytti hyväksi asemaansa ja valitsi rautatielaitoksen ensimmäiseksi venäläistämiskohteeksi. Päätirehtööri Georg Strömberg erosi virastaan 80-vuotiaana, joko sairauden tai poliittisen painostuksen takia. Viipurin aseman virkailijoita vuonna 1902. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 Rautatievirkamiesliitto 140 vuotta Vuodet 1893 – 1913 Rautatievirkamiesliitto on maalauttanut yhdistyksen perustajajäseniin kuuluneen rautatiepäällikkö, päätirehtööri Georg Strömbergin muotokuvan, joka on RVL:n toimistossa. Jäljennös on VR:n tiloissa. Yhdistyksessä ei vietetty vuosijuhlia pariin vuoteen ja tunnelmat olivat synkät. Yhdistyksen puheenjohtaja C. B. Federley totesi, että rautateiden tulevaisuudesta tulee olla huolestunut: ”Kiskoilta suistuminen on tapahtunut ja parhaista yrityksistä huolimatta sillä voi olla tuhoisat seuraukset.” Uudeksi pääjohtajaksi nimitettiin eversti Daniel Dratshevskij. Ei merkinnyt mitään, ettei hän ollut Suomen kansalainen, ei tuntenut rautateitämme, eikä puhunut suomea tai ruotsia. Noin 60 rautatievirkamiestä menetti paikkansa, heidän joukossaan yhdistyksen puheenjohtaja Federley ja 1. varapuheenjohtaja Fabritius. Sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsenten tuli olla rautateiden palveluksessa, nyt järjestö menetti toimihenkilönsä. Tapahtuma myös yhdisti rautatievirkamiehiä. Turun osasto laati seuraavan kirjeen Dratshevskijlle: ”Kunnollisia virkamiehiä ja palvelijoita on pakotettu eroamaan, onnenonkijat ovat päässet rehentelemään, salainen ilmiantojärjestelmä pääsi valtaan ja henkilöitä, joilla ei ole asetusten määräämiä kelpoisuusehtoja, on nimitetty virkoihin, vaikka he eivät osaa maamme kieltä.” Onneksi kirje jäi lähettämättä. Suomen kieli valtaa alaa Lokakuun 30 päivänä 1905 puhkesi suurlakko, jonka tarkoituksena oli palauttaa lailliset olot maahan. Se alkoi yleisellä rautatielakolla, mutta levisi nopeasti myös muihin piireihin. Muiden rautatieläisten aloittaessa palkkataistelun, pysyivät rautatievirkamiehet erillään näistä toimenpiteistä. Kuuden rautatiejärjestön kesken pidettiin yhteinen mammuttikokous, jossa asioita käsiteltiin kuuden päivän ajan. Lopulta päätettiin asettaa komitea laatimaan sääntöjä yhteistä keskusjärjestöä varten. Koko maan rautatieläisten nimissä oli kutsuttu yleinen kokous 3.11.1905 Kansallisteatteriin. Siihen osallistui kolmatta tuhatta rautatieläistä. Ennen tätä kokousta virkamiehet pitivät oman kokouksena, jossa he suunnittelivat laillisuutta noudattavia ponsia. Poliittisesti myrskyisässä kokouksessa virkamiesten perustuslaillinen kanta joutui niin selvästi tappiolla, että heidät ajettiin pois kokouksesta. Välit virkamiesten ja ns. palvelukunnan välillä katkesivat kokonaan. Puheenjohtajan paikalla kävi tuuletus. Vuonna 1905 puheenjohtajana oli ratatirehtööri August Granfelt, vuonna 1906 puutavarakonttorin esimies A. R. G. Stenius ja vuonna 1908 linjakasööri Th. Munck. Suurlakon vaikutus näkyi yhdistyksen jäsenmäärän nousuna ja nuorten virkamiesten aktivoitumisena. Turun ja Tampereen osaston nuoremmat virkamiehet saivat koolle ylimääräisen kokouksen, mikä oli lähes kapinaan nousu. Kokouksessa vaadittiin toimintaan puolueettomuutta ja oikeutta sekä yhdistyksen nimeä muutettavaksi suomenkieliseksi. Vuosikokouksessa kielikysymyksestä keskusteltiin kiivaasti ja yhdistys asetti sääntökomitean, jonka työn tuloksena 1907 hyväksyttiin uudet säännöt. Niiden mukaan nimeksi tuli Suomen Rautatievirkamiesyhdistys – Järnvägstjänstemannaföreningen i Finland. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset julkaistiin sillä kielellä millä ne oli kirjoitettu. Vuosina 1910 - 1912 oli jo joka neljäs kirjoitus suomeksi. Kun rautatievirkamiesten työ yhä enemmän erikoistui, oli tarve pohtia asioita ammattikunnittain. Vanhin ammattijakoon perustunut yhdistys, VR Lennätinteknikkoyhdistys syntyi 1900 ja Asemapäällikköyhdistys 1910. Suurlakon jälkeinen riitainen olotila ei voinut jatkua, vaan syntyi ajatus perustaa puolueista riippumaton rautatieläisten keskusjärjestö. Mukana oli asian alullepanija Konduktööriyhdistys, Rautatievirkamiesyhdistys ja 4 muuta, mutta ei Rautatieläisten Liitto eikä Kuljettaja- ja Lämmittäjäyhdistys. Tällä joukolla pidettiin 6 päivän mittainen mammuttikokous, jossa keskustelukysymyksiä oli 80. Yksi näistä sisälsi ajatuksen syrjäseutulisän tarpeellisuudesta. Keskusjärjestön perustamiseen meni vielä vuosia. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 19 Osastojen toimihenkilöitä 2013 Helsingin osasto: Puheenjohtajana jatkaa Irma Wiita, I va- Kouvolan osasto: Puheenjohtajana jatkaa Juha Lahtinen, I rapuheenjohtajana toimii Pekka Romu ja II:na Jarmo Haukkasalo. varapuheenjohtajana Mirja Tirranen ja II:na Mikko Roitto. Johtokunta (varahlöt suluissa): Jarmo Haukkasalo (Reijo Karppinen), Erja Melkko (Irmeli Hovi), Arja Peltonen (Nina Väyrynen), Pekka Romu (Sanni Rautavuo), Paula Sairo (Pirjo Kärnä), Marianne Stenvall (Kia Viskari), Kari Tervo (Marja Vihinen), Kari-Juha Virkola (uutena Pirjo Lindeman) ja uutena Sirkku Väyrynen (uutena Anne Kuosmanen). Johtokunta (varahlöt suluissa): Anne Huotari (Ulla Pensola-Villanen), Ilkka Kokkonen (Tommi Karte), uutena Hanna Kovanen (uutena Rauno Rantanen), Eija Majuri (Arto Karhu), Kimmo Mark (Teemu Salo), Anne Mömmö (uutena Mervi Kääriä), Anneli Palenius (Merja Kinnunen), Mikko Roitto (Juha Torkkeli), Mirja Tirranen (Arja Mäkilä) ja Eija Vainio (uutena Anne Lehtonen). Osasto- ja kokoussihteerinä, tiedottajana sekä jäsenrekisterin hoitajana toimii Paula Sairo, koulutussihteerinä Pirjo Kärnä ja taloudenhoitajana Maini Myyry. Sihteerinä toimii Anneli Palenius, tiedotussihteerinä ja jäsenasioiden hoitajana Mirja Tirranen ja taloudenhoitajana jatkaa Arja Mäkilä. Joensuun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Minna Raimo- Oulun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Mervi Ylitalo, I vara- Johtokunta (varahlöt suluissa): Jarmo Pankko (Mirja Papunen), Ahti Karppanen (Eero Moilanen), Markku Nenonen (Hannu Liimatta), Sinikka Rantonen (Arto Papunen), Sirkka Tuononen (uutena Leila Kovanen-Lievonen) ja Reino Turunen (Paavo Turunen). Johtokunta (varahlöt suluissa): Hannu Alaluusua (Lasse Malvalehto), Marjatta Hildén (Seppo Seppälä), Sami Puumalainen (Tuula Finni), Juha Kuukkanen (Jaana Ojakoski-Hautamäki), Reijo Lapinniemi (Esa Oikarinen), uutena Mika Kyröläinen (Arto Taimio), Raija Kuha (Satu Heikkinen) ja Pekka Tikkala (Matti Haapala). aho, I varapuheenjohtajana Jarmo Pankko ja II:na Ahti Karppanen. Osaston sihteerinä, tiedotussihteerinä, koulutussihteerinä ja jäsenrekisterin hoitajana toimii Sinikka Rantonen ja taloudenhoitajana Vesa Pekka Reponen. puheenjohtajana Reijo Lapinniemi ja II:na Juha Kuukkanen. Osaston sihteerinä ja koulutussihteerinä toimii Sami Puumalainen sekä taloudenhoitajana Matti Karvo. Pieksämäen osasto: Puheenjohtajana jatkaa Harri Lindblom, I varapuheenjohtajana Hanna Remes ja II:na Markku Markkanen. Johtokunta (varahlöt suluissa): Pirkko Haapsaari (Erkki Siloaho), Riitta Jääskeläinen (Paula Hyvönen), Matti Komulainen (Päivi Karjalainen), Markku Markkanen (Tuire Blomqvist), Aimo Nykänen (Pauli Eronen), Raili Nykänen (Reijo Tikkanen), Hanna Remes (Pekka Heiskanen) sekä Markku Hoffrén (uutena Olli Nissinen). Osaston sihteerinä toimii Hanna Remes, taloudenhoitajana Maija-Riikka Jämsä sekä tiedotussihteerinä, koulutus- ja jäsenasioiden hoitajana Päivi Karjalainen. Pieksämäen osaston vuosikokouksessa vieraili Tarja Turtiainen. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 Pääkonttorin osasto: Vuosikokouksessa 7.3. äänestettiin Pääkonttorin osaston lakkauttamisesta ja yhdistämisestä Helsingin osastoon. Lakkauttamisen puolesta äänesti 19 jäsentä, yksi äänesti tyhjää. Lopullinen päätös tehdään seuraavassa jäsenkokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin Aira Rönkkö, I varapuheenjohtajana toimii Rami Inkeri ja II:na Ulla Nyström. Johtokunta (varahlöt suluissa): Rami Inkeri (uutena Olli-Pekka Lappeteläinen), Pertti Jelekäinen (uutena Mirja Hyytiäinen), Maarit Joensuu (Markku Raunimaa), Eija Kautto (-), Leila Manninen (uutena Mirja Hynninen) ja Ulla Nyström (Marja-Leena Askolin). Sihteerinä ja taloudenhoitajana toimii Leila Manninen, tiedottajana Pertti Jelekäinen, koulutussihteerinä Eija Kautto ja jäsenrekisterin hoitajana Markku Raunimaa.. Tampereen osasto: uheenjohtaja jatkaa Veijo Keskinen, I varapuheenjohtajana aloitti Jorma Koiranen ja II:na jatkaa Kalle Kannisto. Johtokunta (varahlöt suluissa): Taina Hokkanen (uutena Saara Sairanen), Kalle Kannisto (Esa Renfors), Jorma Koiranen (Hannu Mäkinen), Katri Kurikka (Orvo Salmela), uutena Eero Päivärinta (Mikko Niemi), Keijo Salo (Jarmo Hemminki), Jyrki Virtanen (Jyri Juomoja), Simo Välimäki (Jukka Ahonen) ja Virve Wallenius (uutena Kirsi Pitkänen). Osaston sihteerinä ja tiedotussihteerinä jatkaa Taina Hokkanen, taloudenhoitajana toimii Katri Kurikka sekä jäsenasioiden hoitajana ja koulutussihteerinä Virve Wallenius. Seinäjoen osasto: Puheenjohtajana jatkaa Marjatta Hakala, I varapuheenjohtajana Teijo Vuorenpää ja II:na Jaakko Kalinko. Turun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Ismo Reunamo, I va- Johtokunta (varahlöt suluissa): Ari Jokela (Tiina Nisula), Jaakko Kalinko (Jukka Salo), Anssi Kortesoja (uutena Kimmo Kontiola), Riikka Kulju (Teijo Koivulahti), Harri Lahti (Tapio Anttila), Matti Nuolikoski (Pekka Heimovirta), Pekka Salmenkangas (Ismo Hakanen), Reijo Tuohisaari (Risto Lehtinen), Teijo Vuorenpää (uutena Elias Jokiranta) ja Leena Väisänen (Lasse Teerimäki). Johtokunta (varahlöt suluissa): Frej Reinholm (Niina Vilen), Heli Tyrväinen (Pirjo Tamminen), Terttu-Leena Pyyhtiä (-), Pirkko Ollila (-), Marjo Sauvula (-), Antero Uusitupa (-), Timo Virta (-) ja uutena Jaana Noström (-). Osaston sihteerinä aloitti Reijo Tuohisaari. Hän hoitaa myös tiedotus-, jäsenrekisteri- ja adressiasiat. Koulutussihteerinä toimii Tiina Nisula ja taloudenhoitajana Leila Manninen rapuheenjohtajana Antero Uusitupa ja II:na Marjo Sauvula. Sihteerinä toimii Terttu-Leena Pyyhtiä, taloudenhoitajana Eija Nieminen sekä opintoasioiden hoitajana Ismo Reunamo. . Seinäjoen osasto kiitti Jari Kruutia (takarivissä oikealla) pitkästä työrupeamasta osaston taloudenhoitajana. Puheenjohtaja Marjatta Hakala eturivissä kolmas vasemmalta. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 21 Ensimmäinen askel muutti meitä Teksti Outi Moilanen Useat meistä muistelevat kauhulla koululiikuntaa ja jäävät sohvansa vangiksi.Voisivatko uudet kokemukset päihittää vanhat muistikuvat? L eevi and the Leavings lauloi aikanaan: ” Minä lähden Pohjois-Karjalaan. Vaihdan farkut verkkarihousuun. Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. Juon kaljaa auringon nousuun.” Tälläkin kertaa vaihdettiin farkut verkkareihin, mutta jätettiin kaljan lipittäminen sikseen. Liminkalainen Jaakko Savola lähti kotiseudun sijasta hakemaan uutta motivaatiota liikkumiseen Arja-vaimonsa kanssa. - Ilmoitus pääsystä 1.askel-hyvinvointijaksollle oli mieleinen ja innostus lähteä jaksolle oli kova. Perämeren rannikolla asuvalle Pohjois-Karjalan Nurmeksessa järjestettävä hyvinvointijakso vaikutti kiinnostavalta. Kesälomalla oli myös mukava lähteä hieman kauemmaksi tutuista maisemista, sanoo Jaakko. Istumatyötä Rautaruukilla tekevä Jaakko kertoo, että kehon tuntemukset herättivät huolehtimaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista: - Huomasin, että aiempaa pienemmät fyysiset ponnistelut johtivatkin aiempaa suurempiin jälkituntemuksiin. Tuttu istuma-asento alkoi puuduttaa selkää ja kenkien jalkaan laittokaan ei aina suju kuin vettä vaan. Leppoisasti liikkeelle Jaakon ja Arjan mielestä 1.askel oli hyvin suunniteltu ja toteutettu. Leppoisasti liikkeelle -teemalla laadittu ohjelma sisälsi sopivassa suhteessa terveysaiheisia tietoiskuja, kuntotestejä, ohjattua liikuntaa ja kylpylässä pulikointia. Ohjelmasta jäi myös vapaa-aikaa, jonka pariskunta käytti henkisen hyvinvoinnin vaalimiseen: – Kävimme läheisessä kesäteatterissa katsomassa mainion Harmaat pantterit -huumorinäytelmän. Toisena iltana syvennyimme karjalaiseen kulttuuriin ja Bomban talon historiaan, mikä oli erityisen mielenkiintoista kuultavaa. Sääkin suosi pariskunnan aktiivista viikkoa: - Ilmatkin sattuivat olemaan lämpimät, vaikka muuten mennyt kesä jätti toisenlaisen kuvan itsestään. Tosin ei pieni sade estänyt suunniteltua ohjelmaa. Elämyksiä patikkaretkeltä Pariskunta kertoo oppineensa jaksolla, että liikunnan tulee olla monimuotoista. Koska se jos mikä edistää sopivassa suhteessa lihas- ja kestävyyskuntoa. Jaksolla tutustuttiin myös uusiin liikuntalajeihin: - Uusina lajeina tulivat tutuksi muun muassa geokätkeily, kahvakuula ja Asahi-terveysliikunta. Aika jaksolla hujahti vauhdilla ja tunnelma oli rento. Jokainen osallistui harjoitteisiin omien tuntemustensa mukaan: - Kouluaikojen voimisteluopettajamaista painostusta tai kilpailuttamista ei ollut. 22 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 - Liikunta tuntui oikeasti hauskalta ja kivalta niin vesijumpassa kuin lähialueelle suuntautuneella patikkaretkellä, jolla maistelimme yhdessä polunvarrelta löytyneitä metsämansikoita ja mesimarjoja. Kuntotestit motivoivat muutokseen Kotiin viemisinä pariskunnalla oli viiden päivän jälkeen uutta intoa ja tietoa. Jakson päätteeksi ryhmäläiset saivat kotiin mukaan kuntotestiraportin, jossa oli päivien aikana mitattua tietoa muun muassa kehonkoostumuksesta, lihasvoimasta ja peruskunnosta: - Seurantajaksolla olisi mukava nähdä kuntoraportin arvojen kehittyneen - siihen toivottuun suuntaan. Ennen syksyn aikana olevan kakkosjakson alkua pitäisi tehdä vielä kotitehtävä: - Saimme kotitehtäväksi kokeilla jotain uutta liikuntalajia ja tehdä jotain muuta uutta, mitä emme ole aikaisemmin tehneet. Vielä emme ole näitä läksyjä tehneet, mutta toteutamme ne varmasti ennen seurantajaksoa. Jaksojen välillä ei ole yksin Seurantajaksoa odotellessa ei ole tarvinnut jäädä yksin elämäntapamuutoksen kanssa. Jakson järjestäjältä on tullut tasaisesti tsemppiviestejä sosiaalisen median ja sähköpostin kautta. Lisäksi ryhmäläiset ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa facebookiin perustetun Rämpijät-ryhmän välityksellä. - Viestit ohjaajalta sisältävät tietoiskuja ja muistutuksia siitä, miten omaa hyvinvointia ja kuntoa voi parantaa monin menetelmin. Voimme myös esittää ohjaajalle mieltä painavia kysymyksiä. Miten elämä on jatkunut jakson jälkeen? Onko vanhoihin tapoihin palattu vai muuttuivatko elämäntavat? - 1.askel todella muutti meitä. Liikkumisemme aktivoitui ja kirjaamme liikuntasuoritukset Heiaheiaan. Kuntosalikortit on hankittu molemmille ja niitä on jopa käytetty. Kotoa löytyy myös kahvakuula, jota tulee välillä nosteltua. Mietimme myös huolellisemmin, mitä suuhun laitamme. ■ Heiaheia.fi = Sivusto, johon voi syöttää tietoa liikkumisesta, asettaa tavoitteita ja hakea kannustusta. Ilmainen. Asahi = Laji, joka yhdistää itämaisen terveysliikunnan ja länsimaisen lääketieteen. Nyt hyvinvointia lisäämään! Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry tukee työikäisten terveyttä ja hyvinvointia järjestämällä 1.askel-hyvinvointijaksoja noin 30 kohteessa ympäri Suomen. PHT ry on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestö, jonka palkansaajalomajärjestöt: A-lomat, SAL- lomat ja T-lomat perustivat vuonna 2011. Toiminta aloitettiin 1.1.2012. PHT ry on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n jäsenjärjestö. RAY rahoittaa PHT:n toimintaa. Kohde Paikkakunta Vuokatin Urheiluopisto Kunnonpaikka Liikuntakeskus Pajulahti Kylpylähotelli Rauhalahti BW Spahotel Casino Kylpylähotelli Levitunturi Kunnonpaikka Imatran kylpylä Kuortaneen Urheiluopisto Ikaalisten kylpylä Rokua Health & Spa Kylpylähotelli Levitunturi Vuokatin Urheiluopisto Kruunupuisto Ruissalon kylpylä Kylpylähotelli Levitunturi Rokua Health & Spa Vuokatti Siilinjärvi Nastola Kuopio Savonlinna Levi, Kittilä Siilinjärvi Imatra Kuortane Ikaalinen Utajärvi Levi, Kittilä Vuokatti Punkaharju Ruissalo Levi, Kittilä Utajärvi Ajankohta 4.-9.8.2013 6.-11.8.2013 11.–16.8.2013 18.–23.8.2013 19.–24.8.2013 25.–30.8.2013 3.-8.9.2013 8.-13.9.2013 8.-13.9.2013 9.-14.9.2013 15.–20.9.2013 22.–27.9.2013 22.–27.9.2013 22.–27.9.2013 29.–4.10.2013 6.-11.10.2013 6.-11.10.2013 Teema Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Haku päättyy 5.6.2013 7.6.2013 12.6.2013 19.6.2013 20.6.2013 26.6.2013 5.7.2013 10.7.2013 10.7.2013 11.7.2013 17.7.2013 24.7.2013 24.7.2013 24.7.2013 31.7.2013 7.8.2013 7.8.2013 Haku jaksoille: www.pht.fi/hakeminen, hinta: 150 e/aikuinen/5 vrk:n pääjakso, 60 e/aikuinen/2 vrk:n seurantajakso. Työttömät ja lomautetut puoleen hintaan (75 e ja 30 e – hakuhetken tilanne ja hakemuksessa ilmoitettu). RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 23 Hei, liikenneohjaaja! Tiesitkö, että meillä on oma yhdistys, VR Liikenteenhoitovirkamiehet ry (LHV), joka on Rautatievirkamiesliiton jäsenyhdistys? Nimi vaikuttaa melko vanhahtavalta, mutta yhdistyksen nimi- ja sääntömuutos on käsiteltävänä yhdistysrekisterissä ja odotamme muutoksen voimaantuloa kevään/kesän 2013 aikana. Uusi nimi tulee olemaan Rautatieliikenteenohjaajat ry. (Rauli). Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa rautatieliikenteen liikenteenohjaustehtävissä palvelevien yhdyssiteenä, edustaa heitä ja valvoa heidän yleisiä ja yhteisiä yhteiskunnallisia ja palkkauksellisia etujaan sekä toimia heidän ammatillisen tasonsa kohottamiseksi. Näiden toteuttamiseksi yhdistys tekee esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja, antaa lausuntoja ja järjestää jäsentilaisuuksia mahdollisuuksiensa mukaan. 24 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 Vuosikokouksessa 26.2. tehtiin seuraavat valinnat: Puheenjohtaja on Pertti Hyppänen ja varapuheenjohtajana toimii Timo Alhainen. Johtokunta (suluissa varat): Mari Helander (Sari Pukkanen), Esko Partanen (Mikko Roitto), Petri Salminen (Heikki Silvennoinen), Hannu Puustinen (Marja Vihinen), Juhani Kortesmaa (Matti Nuolikoski), Sauli Saunamäki (Eero Päivärinta) ja Juhani Jokela (Pekka Brunila). Tuleviin tapahtumiin kuuluu muun muassa yhdistyksen kesäpäivät 27. – 28.8. Lappeenrannan Pulsassa. Tervetuloa omaan yhdistykseemme! RVL:n eläkeläisten kuntolomatuet haussa Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsenille on tarjolla oma lomatuki Rautatievirkamiesten Vanhain kotisäätiön kautta. Lomatuen suuruus on 350,00 euroa. Mikäli sinulle myönnetään lomatuki, saat lomakohteeseen toi mitettavan maksusitoumuksen Vanhainkotisäätiöltä. Lomakohde laskuttaa maksusitoumuksen summan suoraan säätiöltä. Laskuun on merkittävä kuntoutuksen määrä ja laatu. Käyttämättä jääneestä tuesta ei palauteta rahaa eikä sitä saa käyttää toisen henkilön hyväksi. Tuen myöntämisperusteet Tuen saajien valintaperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön mukaiset. Tuki on voimassa yhden vuoden. • Tuen saajan tulee olla Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsen. • Kuntoutusajan tulee olla vähintään 5 vuorokauden mittainen. • Tukea myönnetään kuntoutus- ja majoituskustannuksista, ei pelkästään majoituksesta. • Kuntolomapaikan voi valita mieltymyksensä mukaan KOTIMAAN kohteista. Vanhainkotisäätiön hallitus käsittelee hakemukset kesäkuussa, jonka jälkeen kaikille hakijoille lähetetään ilmoitus päätöksestä. Lähetä hakemuksesi 31.5.2013 mennessä Anne Aallolle, Rautatievirkamiesliitto, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. Lisätietoja antaa Anne Aalto, puh. 040 5479 049. • Tuen saajan on itse hoidettava varaukset loma- paikasta. RAUTATIEVIRKAMIESTEN VANHAINKOTISÄÄTIÖN KUNTOLOMATUKI Lomatukihakemuksen käsittelyn kannalta on välttämätöntä, että täytät jokaisen kohdan huolellisesti. Niissä kohdissa, joissa on vaihtoehtoja, merkitse rasti valitsemaasi kohtaan. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Puhelinnumero: TALOUDELLINEN ASEMA Hakijan kuukausitulot ennen verotusta: LOMATUET Aikaisemmat lomatuet: en ole saanut lomatukea euroa Hakijan kuukausitulot verotuksen jälkeen: euroa olen saanut (vuosi ja järjestö): Muun lomatuen hakeminen kuluvana vuonna: En ole hakenut Olen hakenut (järjestö): Perustelut kuntolomatuen saamiseksi: Päiväys ________/_________ 2013 Hakijan allekirjoitus: H A K I J A Lähiosoite: T Ä Y T T Ä Ä HENKILÖTIEDOT Nimi:Henkilötunnus: Seinäjoen osasto kutsuu RVL:n Kesäpäiville 2. – 4.8. Kauhavan Alahärmään Etelä-Pohjanmaan Lakeuksille, Lapuanjoen rannalle! Kuvat Marjatta Hakala ja www.powerpark.fi Junalla Kauhavan asemalle, josta on 20 minuutin bussimatka PowerParkiin. Bussit lähtevät asemalta perjantaina klo 16.00, klo 17.00 ja klo 19.00. Paluubussit sunnuntaina lähtevät PowerParkista klo 10.30 ja klo 12.15. Huvipuiston Rio Grande Trainillä voit ajella oman aikataulusi mukaan. 26 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 Ohjelmassa Perjantai-iltana klo 19.00 alkaen fiilistelyä yhdessä Koop Arposen & Flute of Shamen kanssa tapahtumateltalla ja sen terassilla. Iltapalaa ja pienimuotoista kisailua. Lapsiperheille räätälöidään omaa ohjelmaa. Lauantaina klo 11.00 - 13.00 kiertoajelu Häjyylyperinteen juurille. Kauhavan mielenkiintoiseen historiaan kuuluvat niin häjyt ja jääkärit kuin puukot ja puntaritkin unohtamatta nykypäivän Knuuttilanraitin Juhani Palmu Galleriaa ja Hunurijärveä. Lauantain keittolounas klo 13.00 - 15.00 myös tapahtumateltalla. Iltajuhla ruokailuineen vietetään lauantaina klo 18.30 alkaen hotellin tyylikkäässä ja korkeatasoisessa ravintolamiljöössä. Tanssii rautatieläisen kanssa -kisassa pääsee viisi onnellista tähtioppilasta pyörähtämään kuumien latinalaisrytmien tahtiin. Paras tähtioppilas palkitaan unelmalomalla. Illan kruunaa tanssiaiset. T ämän vuosituhannen alussa toimintansa aloittanut PowerPark -elämysmatkailukohde alkoi rakentua Alahärmään omistajansa Jorma Lillbackan visioiden pohjalta yllättäväksi satumaiseksi elämysmaailmaksi keskelle Etelä-Pohjanmaan kaunista peltomaisemaa: - Pitää tohtia tehdä älyttömyyksiä. PowerPark on osa lapsuuteni unelmaa, Lillbacka toteaa. Huvipuiston ainutlaatuinen teemoitus vie sinut amerikkalaisen lännenkylän tunnelmista aina itävaltalaiseen tirolilaismiljööseen ja italialaisen pikkukaupungin kujalle. Kauppakadulla on putiikkeja, viehättäviä kahviloita, ravintoloita ja kauniita istutuksia. Tämän kesän uutuus on upeasti maisemoitu vesilaitealue Kwai-joen siltoineen. Viihdyt puistossa, vaikka et vauhdista ja pärskeistä piittaisikaan. Satumaan Röllikylä ja Kidiusfarmi ovat tutustumisen arvoisia kohteita kaikenikäisille. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 27 Anna tyylisi ratkaista ja valitse majoitus. Kerää porukka ja varaa juuri se teille sopivin vaihtoehto. Kaikki majoitusvaihtoehdot sijaitsevat kävelymatkan päässä huvipuistosta sekä kartingradasta ja muista palveluista. Koko alueen persoonallisten maalausten ja kylttien takaa löytyy mies Italiasta: Piero Signori. Hirsirakenteiset Huoneistohotellit San Marino ja Monza uimaaltaan reunalla: 2hh, 3hh tai 4hh. Park Hotel Härmä odottaa sinua: kelohonka, italialaiset maisemamaalaukset ja vanhanajan huvijahtitunnelma tekevät ilmapiiristä satumaisen. Osa 2-hengen hotellihuoneista tarjoaa näkymän omalta parvekkeelta suoraan kartingradalle. Fishermanin 4-hengen mökeissä kepeän merellistä kalastajakylän saaristolaistunnelmaa. Tirolin 5-hengen mökit huokuvat itävaltalaisuutta ja Silverstonen 6-hengen mökit suomalaisuutta. Entä wanhanajan vankkurit teille, jotka etsitte elämyksiä? Vessakin löytyy vasta nurkan takaa! Tai entäpä maja omassa puussa neljän metrin korkeudella, huikeilla näkymillä koko alueen ylle? Casa Rosina on alppitunnelmaa henkivä hulppea huvila 12-hengelle. Pöytä on katettu. Lämpimästi tervetuloa ainutlaatuiseen tunnelmaan toivottaa koko Seinäjoen osaston puolesta kesäpäivätoimikunta: Marjatta, Esko, Harri, Jaakko, Riikka ja Teijo. Kysy lisää: [email protected]. 150 ensimmäistä mahtuu mukaan, ole siis nopea. Ilmoittautumislomake tämän lehden takakannessa ja www.rvlry.fi -sivulla. 28 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 Pieksämäen osaston RVL:n 140vuotisjuhla 8.6.2013 Ohjelma Viiden kanavan risteily Jyväskylästä Suolahteen (sis. keittolounaan) Linja-autokuljetus Pieksämäen rautatieasemalta, lähtö klo 8.30. Suolahdesta on kuljetus klo 15.00 Pieksämäen Lomatriolle illalliselle alkaen klo 17.00. Illan aikana on myös live-musiikkia. Kunniavieraina ovat kaikki tänä vuonna 60 vuotta täyttävät osaston jäsenet. Lisätiedot/ilmoittautuminen 20.5. mennessä [email protected] tai 050 412 0638. Hinta: Risteily ja illallinen: jäsen 20 € / avec 50 €, risteily tai illallinen: jäsen 10 € / avec 25 €. Juhlavuosi VR URHEILUN VETERAANIT - VRUV R.Y. V R Urheilun Veteraanit tekevät kokousmatkan Tuusulaan 4. - 6.6.13. Majoitumme upeaan Gustavelundin Kokoushotelliin, josta teemme tutustumisretkiä Tuusulan kulttuurikohteisiin. Kokouspäivien hinta kahden hengen hotellihuoneessa on 220 euroa/hlö. Hintaan sisältyvät majoitus (2vrk) ja ruokailut saapumispäivän päivällisestä lähtöpäivän aamiaiseen eli kaksi aamiaista ja kaksi päivällistä sekä retket, kuljetukset ja sisäänpääsymaksut. Sääntömääräiset asiat käsitellään juhlavuosikokouksessa, joka on keskiviikkona 5.6.13 klo 10.00 Gustavelundin kokoustiloissa. Kokous ja kulttuuria 30 toimintavuoden kunniaksi Tulopäivänä tiistaina 4.6. on kokoontuminen Hyvinkään rautatieasemalla junien saavuttua klo 13.00. Tilauslinja-autolla lähdemme Suomen Rautatiemuseoon, johon tutustuminen alkaa klo 13.30. Klo 15.00 lähdemme kiertoajelulle maakuntajärveksi valitun Tuusulanjärven ympäri tutustuen sen maineikkaisiin maisemiin. Illalla pelataan petankia ja tanssitaan Yöbaarissa. Keskiviikkona aamulla kokoustamme ja juhlistamme yhdistyksemme 30-vuotista taivalta. Päivällä vierailemme Sibeliusten Ainolassa, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin kodissa Aholassa sekä Halosenniemessä. Iltaa vietämme Maurin salissa seurustellen ja käymme välillä tanssahtelemassa Gustavelundin Yöbaarissa. Torstaina pidetään arpajaiset ja palkitaan petankin voittajat. Kotimatkan alkajaisiksi tehdään valinnaiset tutustumiskäynnit Lotta- tai llmatorjuntamuseoon, josta jatketaan autolla Keravan rautatieasemalle, jossa ollaan klo 13.00. Sitova ilmoittautuminen 15.5. mennessä Soilelle, 040 551 9495 tai Ritvalle, 040 514 3993. Maksettava 20.5. mennessä pankkisiirtona VRUV:n tilille NORDEA FI10 1029 3000 3084 02 käyttäen samaa viitenumeroa, joka on jäsenmaksulomakkeessa. Tervetuloa! Hallitus RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 29 ►Jutunjuuri Liikenteenohjausten palkkausjärjestelmä tulisi neuvotella kokonaan uusiksi. Matti Nuolikoski liikenneohjaaja [email protected] Finrail O hjauspalveluiden henkilöstö on 1.1.2013 lähtien työskennellyt Finrail Oy:n palveluksessa. Henkilöstön osalta vielä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta sellaisia on edessä. Suunnitelmien mukaan tällä hetkellä VR Oy:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö Finrail Oy irrotetaan valtion omistajaohjauksen alaiseksi yhtiöksi 2015 tai 2016. Liikenteenohjauksien keskittämisen seurauksena osa keskuksissa työskentelevästä henkilöstöstä kulkee töissä pitkienkin matkojen päästä. Keskittämisen edelleen jatkuessa määrä vain kasvaa. Nykyisessä tilanteessa henkilökunta on pystynyt kulkemaan työmatkat VR:n henkilöstölipulla. Keskittämisen vaikutus henkilöstöön on siis ollut vain työmatkojen pidentyminen, mikä yksistään on jo henkilöstön kannalta haitallinen asia. Finrail Oy:n irtautuessa VR:stä mukana siirtyvä henkilökunta on vaarassa menettää vapaalippuoikeuden. Tämä asia on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, ja tuntuu että asia on ilmoitettu vain tapahtuvana tosiasiana. 30 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 Tämä on yksi asia joka pitää ratkaista edessä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Vapaalipun menetyksestä täytyy totta kai saada jokin euromääräinen korvaus. Tämä olisi korvaus menetetyistä vapaa-ajan matkoista. Lisäksi neuvotteluissa on otettava esille työsuhdematkaliput. Finrail tulisi velvoittaa tarjoamaan henkilöstölleen työsuhdematkalippua silloin kun henkilöstö joutuu kulkemaan töissä pitkiä matkoja. Näin toimittaessa henkilöstö ei joutuisi kestämättömään asemaan keskittämisen ja eriyttämisen seurauksena. Toinen asia joka olisi hyvä saada eriyttämisen yhteydessä selville, on palkkaus sinänsä. Liikenteenohjausten palkkausjärjestelmä tulisi neuvotella kokonaan uusiksi, nykyinen järjestelmä ei ole liikenteenohjaajille sopiva. Nämä kaksi asiaa ovat sellaisia, että niistä on pakko saada paperille mustaa valkoisella. Muutoin ei mielestäni ole mahdollista sopia uutta sopimusta, vaikka joku raami maahan sovittaisiinkin. ■ JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu 10 00100 HELSINKI Jäsenasiat: [email protected] puh.(09) 5422 1500 fax (09) 5422 1510 Henkilötiedot Nimi:___________________________________________________________________ Hetu: ________________________ Eläkkeelle siirtyminen Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika __/__ _____ – __/__ _____ Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013 31 RVL:n kesäpäivÄT 2. – 4.8.2013 Power Park Kauhavan Alahärmä Ilmoittautumislomake, ilmoittaudu 2.6.2013 mennessä. Osallistujan nimi ja osoite:____________________________________________________________________________ Puhelin ja sähköposti:________________________________________________________________________________ RVL:n osasto:______________________________________________________________________________________ Samaan 2hh Park Hotel Härmään majoittuu:______________________________________________________________ Samaan 2hh Huoneistohotelliin majoittuu:________________________________________________________________ Toiveet samaan Huoneistohotelliin/mökkiin (3, 4, 5, 6 tai 12 hengen) majoittujista:_______________________________ _________________________________________________________________________________________________ Erityistoiveet, ruokavaliot ym.:_________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________________________ Saapuminen kesäpäiville, valitse: Paluuvaihtoehdot sunnuntaina: Perjantaina, bussi Kauhavalta 16:00 Bussi PowerPark-Kauhava 10:30 Perjantaina, bussi Kauhavalta 17:00 Bussi PowerPark-Kauhava 12:15 Perjantaina, bussi Kauhavalta 19:00 En/emme tarvitse kuljetusta Bussimatkojen kesto n. 20 min. KESÄPÄIVÄPAKETIT/henkilö Jäsen Ei jäsen pe-supe-su Park Hotel Härmä 115 € 155 € Huoneistohotelli/mökki 100 € 140 € Mukana ______ lapsi/lasta. Ikä/iät __________ Lapsille räätälöimme hinnan ja ohjelman lasten tietojen perusteella. Lauantain kiertoajelu klo 11:00-13:00 Häjyylyperinteen juurille osallistuu _____ henkilöä. Majoituksissa saatetaan joutua muuttamaan esitettyjä toiveita. Majoitukset täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Täytä ilmoittautumislomake ja postita se os. RVL / Teijo Koivulahti, Liinakonkatu 5, 60320 Seinäjoki. Ilmoittautumislomake löytyy myös RVL:n nettisivuilta, jolloin voit täyttää sen sähköisesti. Tallenna lomake ja lähetä sähköpostin liitteenä: [email protected]
© Copyright 2024