VR:n henkilöstö muutosten hullunmyllyssä
R a u t a t i e v i r k a m i e s s. 4 2 8 . 2 . 2 0 1 1 n : o 1 VR:n henkilöstö muutosten hullunmyllyssä Ismon elämässä swingiä työn ulkopuolella s. 18 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) 5422 1544 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimisto avoinna arkisin klo 9.00 - 15.00 Puh. (09) 5422 1500 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 2 ilmestyy 29.4.11 Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 [email protected] Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Esa Print Oy 4 VR:n henkilöstö muutosten hullunmyllyssä Tarja Turtiainen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan helmikuun alussa VR:n muutosohjelman vaikutuksista henkilöstöön. VR:n henkilöstöjohtaja Timo Koskinen totesi vastauksessaan muun muassa, että muutokset ovat väistämättömiä. Turtiainen kirjoittaa puheenjohtajan palstallaan, että muutosten väistämättömyyden RVL:n jäsenistökin varmasti ymmärtää ja hyväksyy: - Pointtini oli, miten ja millä aikataululla muutokset tehdään. Henkilöstön olisi oltava kehityshankkeissa mukana ja he tarvitsevat positiivisia viestejä ja konkreettista kannustusta. 6 Työsuojelun sopimusneuvottelut Työsuojelun yhteistoimintasopimusneuvotteluja on VR:llä käyty tiiviisti alkuvuoden aikana. Sopimuksen tekstiosuus on valmistumassa lopulliseen muotoonsa. Ongelmana on, että työturvallisuudelle asetetut tavoitteet ja toimintatapa tavoitteisiin pääsemiseksi joutuivat ristiriitaiseen tilanteeseen: - Työnantajan esitykseen sisältyi muun muassa eräiden työpaikkakäsitteiden muodostaminen valtakunnallisiksi. On selvää, ettei työsuojelun yhteistoimintaa ja laadukasta työturvallisuustoimintaa pystytä toteuttamaan kyseisen mallin mukaan, kirjoittaa RVL:n valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila. 8 Talvipäivillä ennätysmäärä keilailijoita Keilailu osoittautui RVL:n talvipäivien suosikkilajiksi; osallistujia oli 48. Tarkempikätisimmät huomioitiin palkintojen jaossa. Talvipäiviä vietettiin tutussa paikassa Vuokatissa helmikuun alussa. Keilailun lisäksi muun muassa heitettiin jääkolkkaa, tehtiin lumikenkäretki, laulettiin karaokea ja nautittiin Kaija Kärkisen ja Ile Kallion esityksistä. 12 Palvelualojen työnantajat yhdistivät liittonsa Vuoden alusta Suomeen syntyi uusi työnantajaliitto Palvelualojen työantajat PALTA. 1 700 palvelualan jäsenyritystä työllistää lähes 140 000 henkilöä. Hallituksen pu- heenjohtaja on DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi. Hänen mukaansa palvelujen laatu, sujuvuus ja työrauha, kuten hyvä osaaminen ja johtaminen ovat avainasioita, joiden parissa Paltalla on vaativa työmaa: - Tämä työsarka kertoo siitä, että Palta ottaa aiempia siihen liittyneitä työnantajaliittoja hieman laajemman roolin. 14 Eläkeputki on kutistunut, mutta edelleen käytössä Vanhempien työttömien pääsyä ns. eläkeputkeen on rajoitettu ja virta putkeen on heikentynyt. Vuoden 2006 alusta viime vuoden kesäkuun loppuun työttömyysturvan lisäpäiville siirtyi eri työttömyyskassoista kaikkiaan 21 600 ihmistä: - Heidät oli irtisanottu noin kahta vuotta ennen siirtymistä, sillä ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisraja täyttyy siinä ajassa, kirjoittaa Heikki Lehtinen. Vuonna 2009 lisäpäiville siirtyi vain 2 100 ihmistä. 18 Tanssihullu Ismo kuuntelee pariaan Mikkelin lipputoimistossa työskentelevän Ismo Jäntin elämä on swingiä työn ulkopuolella. Hän harrastaa lavatansseja avovaimonsa Päivin kanssa ja he kuuluvat Mikkelin Tanssihullut -yhdistykseen. Jäseniä on noin 400 ja yhdistys on yksi Suomen suurimmista lavatanssiseuroista. Itä-Suomessa on meneillään swingprojekti, jossa ta- 1•2011 voitteena on parantaa swingtanssien osaamista eri paikkakuntien ja seurojen välisen yhteistyön avulla. Lavatansseista kiinnostuneet saavat Ismolta hyviä vinkkejä niin pukeutumisesta kuin lavoilla käyttäytymisestä. 22 Tätä mieltä! Minne menet, VR? kysyy Ismo Reunamo kirjoituksessaan. Hän on huolissaan parin viimeisen vuoden aikana tapahtuneesta VR:n perinteisen, työntekijää arvostavan johtamistavan rajusta muutoksesta: - Uusi johtamistapa on samalla kertaa sysännyt sekä henkilökunnan jaksamisensa äärirajoille että koko yhtiön kansallisen vitsin asemaan, hän toteaa. Aira Rönkkö puolestaan kysyy vastuun ja huolenpidon perään sivulla 23: - VR:ltä löytyy hienoja organisaatiokaavioita, divisioonia ja nimikkeitä, mutta siihen se jääkin. Henkilöt on unohdettu. Esimiehetkään eivät aina tiedä alaisiaan tai kuka mitäkin tekee. Kun joku jää eläkkeelle, siirtyy muutospooliin tms., siirtyvät työt jollekin tai katoavat kokonaan. Tätä tietoa ei vain näe mistään. Pahoinvointi on jo selvästi lisääntynyt: - Näin ei voi jatkua; kato käy, ihmiset eivät jaksa. Olisi aika pysähtyä, rauhoittua ja katsoa asioita järjellä, kuunnella alaisia, käydä keskustelut ja hoitaa asiat kuntoon. Timo Alhainen kirjoittaa sivulla 24 Kaakon kauko-ohjaajien lisääntyneestä työmäärästä: - Ennestään täystyöllistettyyn kauko-ohjausalueeseen haluttiin liittää toinen, aivan erillään oleva alue yhden henkilön hoidettavaksi. Kouvolan seudun liikenteenohjaus on kokemassa melkoisia muutoksia tekniikan uudistamisen myötä: - Toivottavasti saamme jaettua työpisteiden kuormitukset suunnilleen tasapuolisesti. PÄÄKIRJOITUS Vastako kriisiytyminen tuo muutoksen? Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä on eletty vuosikymmeniä tilanteessa, jossa hallitsijat ovat pönkittäneet omaa ja läheistensä asemaa. Oppositio on tukahdutettu rajuilla otteilla ja kansalle tarjottu pikku porkkanoita lähinnä puheiden tasolla. Kansalaisten tyytymättömyys ja epäkohdat ovat kyteneet pinnan alla ja nyt roihu on syttynyt. Tätä kirjoitettaessa Libyan Gaddafi oli juuri pitänyt kauhistuttavan televisiopuheensa. Näitä tapahtumia seuratessa tuntee itsensä melko voimattomaksi. Me suomalaiset elämme niin erilaisessa maailmassa. Tyydymme ehkä kauhistelemaan Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tapahtumia ja kiittelemään oman demokratiamme toimivuutta. Mutta ihmisten mitta täyttyy täälläkin. Meillä tyytymättömyyttä ilmaistaan jopa mielenosoituksissa, jotka onneksi harvoin muuttuvat väkivaltaisiksi. Uusia protestiväyliä ovat sosiaaliset mediat. Niiden mahti kokonaisuudessaan tulee näkymään vasta myöhemmin. Huomattavasti yleisempää esimerkiksi työelämässä on, että ihmiset sairastuvat ja muuttuvat välinpitämättömiksi. Tämä on huolestuttavaa. Hyvinvointiyhteiskunnassamme ei osata kanavoida ihmisten osaamista tarpeellisten muutosten toteuttamiseen vaan työyhteisöt päästetään kriisiytymään. Tämäkin on johtamiskysymys. Tarpeellisiksi todetut muutokset tulisi tehdä riittävän ajoissa ihmisille sopivina annoksina yhdessä ihmisten kanssa. Jäsenistömme työyhteisöt ovat ”hyvää vauhtia” kriisiytymässä vauhdilla etenevien päällekkäisten muutosten keskellä. Tätä osoittavat osaltaan myös VR:llä tehdyn henkilöstötutkimuksen tulokset edellisiin verrattuina. Työtyytyväisyys oli romahtanut. Toivottavasti sairastuminen ei ole ainoa ulospääsy epätyydyttävästä tilanteesta. Näin uskon; tämän lehden Tätä mieltä -palstalla on erittäin painavaa tekstiä henkilöstön tuntemuksista. Niiden esille tuominen on yksi keino vaikuttaa. Toivottavasti löydämme rahan lisäksi ne inhimillisesti tärkeät arvot myös työelämässä. [email protected] Päätoimittaja RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 3 [email protected] puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta VR:n henkilöstö muutosten hullunmyllyssä V R:n liikennehäiriöistä puhutaan jatkuvasti, mutta muuttuneen henkilöstöpolitiikan vaikutukset ovat jääneet vähemmälle. Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet henkilöstölle lähes painajaismaisia, vuonna 2009 säästövaateiden ja 2010 jatkuvien yt-neuvottelujen takia. Niitä oli lähes 20. Samaan aikaan henkilöstö on tehnyt kaikkensa liikenteen ja toiminnan sujumiseksi, mutta ilman riittävää päivittäistä työn johtamista. Muutosohjelman läpivieminen vie väistämättä energiaa ja sitä aikaa, jota pitäisi kohdistaa työn ohjaamiseen. Hankalissa työtilanteissa esimiesten läsnäolo on äärettömän tärkeää. Kaikki muuttuu niin nopeasti, että esimerkiksi hallintohenkilöstön on vaikea tietää, mikä tehtävä on annettu kenenkin hoidettavaksi. Kehittämistä tarvitaan, mutta kaikkien pitää pysyä vauhdissa mukana. 4 Muutosten vaikutuksia ei ole harkittu loppuun saakka, mikä näkyy asiakkaille jopa palvelun heikentymisenä. Lipunmyyjille on aiheutettu myös turhia ristiriitoja väkisin tehdyillä työvuoromuutoksilla. Ne pidentävät työpäivää ja ruokatauot joudutaan pitämään ennalta määrättyinä aikoina asiakastilanteesta riippumatta. Ennen henkilöstö toimi asiakastilanteen mukaan. Rautatiekaluston vanhentuminen, matka-aikojen lyhentyminen ja junamäärien lisääntyminen aiheuttavat ongelmia, kun rata-infra on jäänyt 1980-luvulle. Tähän kun lisää henkilöstön käytön keskittämisen vaikeudet ja puutteet kaluston kunnossapidossa, liikenteenohjaaja väsyy ainaiseen häiriötilaan. Muutosohjelman myötä VR:lle perustettiin henkilöstöpooli, johon työtä vaille jääneet siirretään. Noin 40 on irtisanottu ja poolissa on noin 80 henkilöä, joita yritetään työllistää joko VR:lle tai muualle. Ns. irtisanoutumispaketin on ottanut vastaan noin 40. Tulossa on VR RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Trackin useiden satojen henkilöiden lomautukset. Pelko ennakoimattomista yt-iskuista näkyy väistämättä päivittäisessä työssä, ja työpaikkansa säilyttäneetkin ahdistuvat. Vuosikymmenten aikana VR:n henkilöstö on joutunut venymään erilaisissa työoloissa. Menneinä vuosikymmeninä henkilöstöpolitiikkakin oli joustavaa. Muutoksia ja kehittämistä tehtiin yhdessä inhimillisiä keinoja ja tarpeeksi pitkiä ajanjaksoja käyttäen. Nyt käydään YT-prosessi ja sen jälkeen yritys toteuttaa muutokset mielensä mukaan. Kaikkea tätäkö omistaja haluaa? H elsingin Sanomat julkaisi edellä olevan mielipidekirjoitukseni helmikuun alussa. Henkilöstöjohtaja Timo Koskinen vastasi siihen vielä saman viikon aikana. Hän totesi vastauksessaan muun muassa, että muutokset ovat väistämättömiä. Sen RVL:n jäsenistökin varmasti Osanottomme junaonnettomuudessa menehtyneen veturinkuljettajan läheisille, työtovereille ja muille asianosaisille. ymmärtää ja hyväksyy, mutta pointtini oli, miten ja millä aikataululla muutokset tehdään. Kritisoin myös sitä, että muutosohjelman kehityshankkeita viedään läpi ilman, että henkilöstö on niissä mukana. Henkilöstöllä on varmasti oma tietotaitonsa annettavana. Kysymys onkin, miten se saadaan nostettua esiin. Jos hankkeet aloitetaan siten, että ensimmäisenä on tiedossa nuppiluvun vähentyminen, kukaan ei halua olla itseään tai kaveria saneeraamassa työttömäksi. Tähän kaatui esimerkiksi Contact Centerin yhteisten työryhmien työ. Alkulähtökohdan pitäisi olla viesti, että kaikille löytyy työpaikka tai turvaverkko. Aikataulu pitäisi sitten laatia tämän mukaan. Utopiaako? Tarvitseeko vauhdin olla maksimissa, jos kuitenkin mennään oikeaan suuntaan? Jo vuosi sitten rautatiejärjestöt toivat julki huolensa siitä, ettei päivittäiseen johtamiseen jää riittävästi aikaa. Tämä- kin asia tulee nyt näkyviin henkilöstötutkimuksessa. Ei ole ollut aikaa käydä läpi muutosohjelman perusteluja joten työntekijät eivät tiedä eivätkä ymmärrä niitä. Muutosohjelmasta johtuen pitäisi olla tavallista enemmän keskustelua esimiesten ja työntekijöiden välillä. Silti elävästä elämästä kuulee kertomuksia, jossa ensimmäinen kontakti vuoteen on siirtoilmoitus pooliin. Muutosten johtaminen on kova haaste ja siinä on valitettavasti paikoin epäonnistuttu. Esimiehillä ei ole ollut riittävästi kokemusta muutosten johtamisesta. Olen yrittänyt useasti puhua siitä, että henkilöstölle tarvitaan positiivisia viestejä ja konkreettista kannustusta. Siihen tarvittaisiin kunnon sisäinen kampanja: Olet tärkeä ja Sinua tarvitaan. On masentavaa, että oikeastaan kaikki asiat, joista järjestöpuolelta on varoiteltu, näkyvät nyt henkilöstötutkimuksessa. Provosoidun nyt sanomaan senkin, että tutkimuksen tulokset eivät johdu ammattijärjestöjen kriittisestä ja negatiivissävytteisestä viestinnästä. Päinvastoin voisi sanoa, että esimerkiksi RVLlehden sivuilla muutosohjelmaan liittyviä työnantajapuolen haastatteluja on ollut useita. Meidän tehtävämme on välittää jäsenistön viestejä. Ehkä niitä olisi hyvä kuunnella tarkemmin. Toivottavasti nyt henkilöstötutkimuksen suora viesti otetaan vakavasti. Olen havainnut selvästi, että kyynisyys lisääntyy ja sitoutuminen yritykseen vähentyy. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 5 Työsuojelua [email protected], valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Työsuojelun sopimusneuvottelut Työsuojelun yhteistoimintasopimusneuvotteluja on käyty tiiviisti alkuvuoden aikana. Sopimuksen tekstiosuus on valmistumassa lopulliseen muotoonsa. Joitakin täsmennyksiä on vielä teksteihin tehtävä. S opimukseen tuleva liite työpaikkakäsitteistä, työsuojelutoimikunnista ja työsuojeluvaltuutetuista on nyt tarkempien neuvottelujen kohteena kuten myös työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä, ansionmenetyksen korvausta ja palkkioita koskevan erillisen pöytäkirjan liite. Työsuojelu on yhteistoimintaa Työpaikkakäsitteen määrittely on työsuojelun yhteistoiminnan onnistumisen kannalta eräs sen tärkeimmistä elementeistä. Työsuojelun valvontalaissa työpaikkakäsitteellä tarkoitetaan ”toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaa kokonaisuutta”. Valvontalaissa todetaan myös, että ”yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolli- 6 seksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn”. nen valtakunnallisiksi. On selvää, ettei työsuojelun yhteistoimintaa ja laadukasta työturvallisuustoimintaa pystytä toteuttamaan kyseisen mallin mukaan. Perusteluissa mainitaan, että työpaikkakäsite tulee määrittää siten, että yhteistoiminnan osapuolilla on tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tehtäviään. Työsuojeluorganisaation (työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupäällikkö, työsuojelutoiminta) on oltava lähellä työpaikan henkilöstöä ja työyhteisöjä. Onko kyseessä työsuojeluorganisaation alasajo? Työnantajan edustajat ovat useissa puheenvuoroissaan korostaneet työturvallisuuden olevan ykkösarvo ja tavoitteena olevan turvallinen ja terveellinen työ sekä työympäristö ja työyhteisö. Näin se voi parhaiten tukea linjaorganisaatiota ja työpaikalla tehtävää työtä työturvallisuusasioissa. Työtapaturmien ja sairastuvuuden ehkäisemiseksi tarvitaan riittävästi aktiivisia toimijoita. Sopimusneuvotteluissa järjestöjen edustajat joutuivat hämmentävään tilanteeseen. Työnantajan esitys tuleviksi työpaikkakäsitteiksi kyseenalaisti kaikki heidän aiemmin toteamansa asiat. Työturvallisuudelle asetetut tavoitteet ja toimintatapa tavoitteisiin pääsemiseksi, joutuivat ristiriitaiseen tilanteeseen. Esitykseen sisältyi muun muassa eräiden työpaikkakäsitteiden muodostami- RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Neuvottelutilanne Sopimusneuvottelujen viimeisimmässä kokouksessa 16.2.11 ei päästy yksimielisyyteen työpaikkakäsitteistä. Uutta neuvottelutapaamista ei sovittu. Uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus on tekstiosuudeltaan lähes valmis. Työsuojelun yhteistoiminnan muodoista on työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välisissä näkemyksissä edellä kerrotut eroavaisuudet. Luottamuksella Olipa kerran Vippi [email protected] Etelä-Suomen alueen pääluottamusmies O lipa kerran - näinhän kaikki sadut alkavat - paikka, jossa joku sai loistoidean: - Hankitaan meille Vippi! Ja niin tapahtui. Hankittiin Vippi-kone, joka ilmeisesti syö ihmisiä ja työtunteja. Pian se kai syö junia, vetureita, kiskoja, autoja, lumiauroja, tiekarhuja, laivoja, lentokoneita ja ties mitä. Vippi-vehje on hankittu helpottamaan työsuunnittelua, sanotaan. Ja vahtimaan, että työntekijä muistaa ilmoittaa, että täällä ollaan - jos sattuu koneet toimimaan. Ja mikäs sen parempaa; pianhan kaikki ongelmat katoavat. Ei tarvita kai kuin pari ihmistä (vai olisikos ne sitten robotteja?) jonkinmoista kampea kääntämään tai nappia painamaan - ja viuuh, sinne hävisivät ongelmat. Joskus silloin, kun ei vielä ollut kaikenmaailman vippejä, asiat tehtiin kai hitaasti ja tehottomasti. Niin ja kalliisti, mutta silloin ainakin tarvittiin vielä ihmisiä. Nyt samat ihmiset, ainakin osa heistä, lienee siirretty napinpainalluksella poistettaviksi. Samaan aikaan otetaan uusia napinpainajia. He eivät kai sitten pahemmin ihmettele tai kritisoi koneitten toimintaa tai toimimattomuutta? Rakennusten ovia ei saada auki tai jos on saatu, niitä joudutaan sulkemaan aiemmin. Ja niin joutuvat kulkijat värjöttelemään tuulessa, sateessa tai tuiskussa ulkosalla. Näin tarjotaan herkullista ruokaa maan tiedotusvälineille. Vika tietenkin on vain niissä työntekijöissä, jotka kuitenkin se Vippi on johonkin hukannut, tai on hyvää vauhtia saattelemassa sairauslomille loppuun palamisen vuoksi. Kun ihminen teki inhimillisen virheen, se myös mahdollisimman nopeasti korjattiin. Nyt kun kone tekee virheen, sitäpä ei enää korjata tuosta vaan. Työtuntien syöjänä kone kunnostautuu. Työntekijöille ei voi maksaa korvauksia tehdystä työstä, kun Vippi on syönyt sen työn. Ihmeellistä. Nyt ei eri kulkuneuvoja voida laittaa kulkuun, kun ei löydy henkilökuntaa: milloin puuttuu kuljettaja, milloin muu henkilökunta. Mikä kumma tässä oikein on vialla? Miksi moinen masiina ei toimi niin kuin hankkijat varmasti ovat uskoneet? Koska siellä sadun paikassa tajutaan, että näin ei voi jatkua? RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 7 Jääkolkkaa heitettiin lauantaiaamuna Vuokatinhovin pihan kentällä Makkosen Jyrkin vetämänä. Talvipäivillä ennätysmäärä keilailijoita Kuvat: Kaija Kajosmäki ja Aimo Nykänen K eilailu osoittautui RVL:n talvipäivien suosikkilajiksi; osallistujia oli 48. Jokainen osallistuja heitti kolme sarjaa ja hienoja suorituksia nähtiin kaikilla radoilla. Tarkempikätisimmät huomioitiin lauantai-illan palkintojen jaossa: Miesten sarjan paras oli Paavo Häkli 532 pisteellä, toinen oli Karri Peltola 516 pisteellä ja kolmas Jouko Hänninen 479 pisteellä. Naisista Kaija Kajosmäki korjasi potin 403 pisteellä, Marjo Siren oli toinen 388 pisteellä ja Anja Kaija kolmas 382 pisteellä. Talvipäiviä vietettiin 5.-6.2. tutussa paikassa Vuokatissa. Osallistujia riitti taas mukavasti joka tapahtumaan hiihtämisestä karaokeen. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Lumikenkäretken lähtövalmistelut käynnissä. Keskellä iloinen Sakari Meripaasi Oulusta. Illanvietossa mukavasta seurasta nauttivat Mervi Ylitalo, Jouko Hänninen ja Laina Kemppainen. Näillä keilailijoilla oli asenne kohdallaan: "Aina hauskaa olla pittää". Kaija Kärkisen ja Ile Kallion keikka kruunasi lauantai-illan. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 9 Yrittäjät ja työntekijäasemassa olevat palkansaajat ovat työkeskeisimpiä Työterveyslaitoksen Toiveita ja todellisuutta -hankkeen mukaan. Kokemukset ja asema työelämässä vaikuttavat elämisenhallintaan ja työn mielekkyyteen Mitä mielekkäämmäksi työ koetaan, sitä tärkeämpää työ ihmiselle on. Eri työntekijäryhmien kokemukset työn tärkeydestä ja mielekkyydestä vaihtelevat kuitenkin suuresti. Kuva: Soile Olmari Julkaisu: Toiveita ja todellisuutta. Työn ominaisuudet eri työntekijäryhmien näkökulmasta. Moilanen Liisa, Työterveyslaitos 2010. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Y rittäjät ja työntekijäasemassa olevat palkansaajat ovat työkeskeisimpiä. Vanhemmille työntekijöille työ on tärkeämpää kuin nuorille. Naiset ovat innostuneempia työstään kuin miehet. Työn mielekkyyttä lisäävät muun muassa vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työmäärään sekä esimiehen tuki. Työn mielekkyyttä vähentävät muun muassa kiire ja työn epävarmuus. Kun työ on mielekästä, eläkkeelle ei ole kii- re, kertovat Työterveyslaitoksen Toiveita ja todellisuutta -hankkeen tulokset. Useat viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet työn mielekkyyden laskua: - Vaikuttaakin siltä, että työn mielekkyyden lasku on saanut aikaan myös työn tärkeyden laskua, sanoo erikoistutkija Simo Virtanen Työterveyslaitoksesta. - Vaikka naisten työ oli muuttunut usein huonompaan suuntaan tasa-arvon ja vaikutusmahdollisuuksien suhteen verrattuna miehiin, niin naiset olivat siitä huolimatta innostuneempia työstään kuin miehet, kertoo tutkija Liisa Moilanen Työterveyslaitoksesta. - Ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien työ oli mielekkäintä. Työntekijöiden työ oli raskaampaa ja kuluttavampaa kuin muiden ryhmien työ. Toiveita ja todellisuutta - hankkeessa haluttiin katsoa keskiarvojen taakse ja tutkia työtä ja työelämää eri ryhmien näkökulmasta kuten työntekijöiden, toimihenkilöiden, vakinaisten, eivakinaisten sekä eri kieliryhmien näkökulmasta. - Suomalaiset eivät välttämättä näe työelämän ongelmia samalla tavalla kuin politiikan ja elinkeinoelämän päättäjät. Kansalaiset eivät ole aina valmiita muuttamaan käyttäytymistään päättäjien toivomalla tavalla, arvioi Antti Kasvio Työterveyslaitoksesta. - Siksi kannattaa pohtia tarkemmin, miten ihmisten käsitykset rakentuvat ja millaisista omakohtaisista kokemuksista ne kumpuavat. - Mielenkiintoista on esimerkiksi nähdä, jatkuuko suomalaisten naisten sitoutuminen ja sinnikkyys työelämässä pätkätöistä, heikommasta palkkauksesta, jatkuvista muutoksista ja osaamattomasta esimiestyöstä huolimatta. Mielekäskin pätkätyö haittaa elämisenhallintaa Perinteisestä poikkeavat työnteon muodot kuten vuokratyöt ovat lisääntyneet. Työ voi olla myös pätkätöissä mielekäs- tä ja työolosuhteet ja johtaminen hyvin järjestetty, mutta pätkätöissä epävarmuus toimeentulon jatkumisesta haittaa muun elämän hallintaa. Ihmisille on tärkeää tulevan suunnittelu, perhe-elämän järjestäminen ja vapaa-aika. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu määräaikaisten työsuhteiden lykkäävän lasten hankintaa. Säännöllisessä työssä ihmiset ovat usein tyytyväisempiä ja onnellisempia kuin epävarmassa työsuhteessa. Toiveita ja todellisuutta -hankkeessa tulevaisuuden suunnittelu, perheen perustaminen ja lasten elättäminen sekä terveydenhoito vaikeutuivat ei-vakinaisissa työsuhteissa olevilla ja yrittäjillä. Pätkätyöläiset ja yrittäjät tuntuvatkin kohtaavan samanlaiset yrittämisen riskit, jotka vaikeuttavat elämisenhallintaa. Työsuhteen laatu uhkaa jakaa suomalaiset työmarkkinat Jotta suomalainen työelämä ei jakaantuisi kaksiin työmarkkinoihin, on pyrittävä vähentämään epävakaita työsuhteita. Epävakaassa työssä on ongelmallista nimenomaan työsopimuksen ennakoimaton luonne ja tulojen jatkuvuuden epävarmuus ja sitoutuminen työpaikkaan ja työhön. - Työelämän muutos, joka sisältää joustavammat työajat ja ehdot työnteolle, voi lisätä hyvinvointia ja helpottaa perhe-elämän ja vapaa-ajan järjestämistä, mutta edellytyksenä on, ettei toimeentuloa ja ihmisen mahdollisuutta ajan käytön suunnitteluun aseteta vaakalaudalle, painottaa Moilanen. Suomessa on edetty viime vuosina kohti kasvavia tulo- ja terveyseroja. Myös erot työntekijäryhmien työehdoissa ja työolosuhteissa ovat kasvaneet. Nuorilla suomenruotsalaisilla on enemmän ystäväverkostoja kuin suomenkielisillä Tämän tutkimuksen mukaan suomenruotsalaiset eivät ole yhtenäinen, etuoikeutettu ryhmä, kuten usein oletetaan, vaan voimavarat ja elämänhallinnan haasteet jakautuivat samoin kuin suomenkielisten parissa. Kuitenkin ruotsinkielisillä nuorilla aikuisilla oli laajempi ystäväverkosto kuin suomenkielisillä. Tämä tulos tukee sosiaalisen pääoman keskeistä roolia hyvinvoinnin tukena, ovathan suomenruotsalaiset terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset. Mielenkiintoista olisikin jatkossa tutkia, jatkuuko ystävyysverkoston merkitys myös myöhemmin ja mikä vaikutus sillä on työllistymiseen, terveydentilaan ja elämäntapoihin, pohtii Liisa Moilanen. Ystävät valikoituvat sosiaalisen aseman mukaan Suomalainen yhteiskunta on hankkeen tulosten mukaan eriytynyt sosiaaliluokkien ja ammattien mukaan. Perhe- ja ystävyysverkostoihin valikoituvat samaan sosiaaliluokkaan kuuluvat. Toimihenkilöt ystävystyvät keskenään, työntekijät keskenään ja johtajat keskenään. Pätkätöissä tai työttömänä olevaa voi olla vaikeaa määritellä mihinkään ammattiryhmään kuuluvaksi, mikä hankaloittaa tärkeiden lähiverkostojen syntymistä. Luottamus työelämän ongelmien ratkaisijoihin vaihtelee Tutkimukseen osallistuneiden luottamus työelämän ongelmien ratkaisijoihin (julkinen valta, järjestöt ja tutkimuslaitokset, kansalaiset ja yritykset sekä markkinavallan toimijat) ei ollut kovin suurta. Eniten luotettiin ”ruohonjuureen” eli työpaikkoihin ja yrityksiin, vähiten kansainvälisiin järjestöihin ja EU:hun. Toimihenkilöt luottivat eniten julkiseen valtaan ja työntekijät järjestöihin, joihin esim. ay-liike kuului. Ei-vakinaisessa työsuhteessa luotettiin järjestöihin ja vakinaisessa työsuhteessa julkiseen valtaan. Naiset luottivat julkiseen valtaan ja järjestöihin, miehet taas yritysten kykyyn ratkaista työelämän ongelmat. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 11 Riitta Varpe ja Riitta Tiuraniemi Palvelualojen työnantajat yhdistivät liittonsa Tämän vuoden alusta Suomeen syntyi uusi työnantajaliitto Palvelualojen työnantajat PALTA. Liitto kokoaa 1 700 palvelualan yritystä samaan Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenliittoon. Jäsenyritykset työllistävät lähes 140 000 henkilöä. Lähde: Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n tiedote Kuva: Maarit Uusikumpu P 12 altasta tuli EK:n toiseksi suurin jäsenliitto yritysten henkilöstömäärällä mitattuna. Uusi liitto yhdistää Erityispalvelujen Työnantajaliiton, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat (LTY), Palvelualojen Toimialaliiton sekä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLin. Mikael Aro hallituksen varapuheenjohtaja Paltan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi ja varapuheenjohtajiksi VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro sekä Faba Oskin toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku. Paltan suurimmat jäsenyritykset ja -yhteisöt ovat Itella, VR, Finnair, Kela TeliaSonera, YLE, Elisa ja Securitas. - Järjestörakenteen tehostaminen on yksi, mutta ei suinkaan ainoa eikä edes tärkein syy Paltan perustamiseen, sanoo puheenjohtaja Tiuraniemi. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 - Hyvin tärkeää on, että saamme Suomen tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavaa palvelualan osaamista laajalti samaan liittoon. - Palvelujen laatu, sujuvuus ja työrauha, kuten myös hyvä osaaminen ja johtaminen ovat avainasioita, joiden parissa Paltalla on edessään vaativa, mutta lupaava työmaa, Tiuraniemi jatkaa. Miten näihin asioihin vaikutetaan? - Pyritään työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työmotivaation parantamiseen. Niihin kaikkiin vaikutetaan johtamisella samoin kuin osaamiseenkin. Tämä työsarka kertoo siitä, että Palta ottaa aiempia siihen liittyneitä työnantajaliittoja hieman laajemman roolin. Tästä on suunnittelu käynnistymässä ja osaamme paremmin vastata näihin kysymyksiin, kun strategia on laadittu ja suunnitelmat tehty, Tiuraniemi vastaa. Paltan toimitusjohtajana aloittaa 1.3. tekniikan lisensiaatti, eMBA Riitta Varpe. Hän siirtyy tehtävään Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtajan tehtävästä. Paltan työmarkkinajohtajaksi, toimitusjohtajan varahenkilöksi ja varatoimitusjohtajaksi on nimetty varatuomari Harri Hietala, joka aiemmin toimi Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn toimitusjohtajana. Rautatievirkamiesliiton työehtosopimus on neuvoteltu ja sovittu LTY:n kanssa. Nykyinen tes on voimassa 4.5.2010─31.3.2012. Liittojen yhdistyminen Paltaksi ei lyhyellä tähtäimellä vaikuta työehtosopimusrakenteisiin tai neuvottelusuhteisiin. Mitä tarkoitetaan lyhyellä tähtäimellä? - Neuvotteluja jatketaan aiemmalla mallilla, kunnes Palta on uudelleen organisoitunut ja laatinut strategiansa. Mitään radikaalia muutosta ei senkään jälkeen nopeasti tapahdu, mutta tavoitteena on kuitenkin vähentää Paltan nyt hallinnoimien 140 työehtosopimuksen määrää. Sitä, miten tämä tapahtuu ei ole päätetty, Tiuraniemi kertoo. Hyvä käytös sallittu Epäasiallista kohtelua ei pidä hyväksyä työpaikoilla. Eurooppalaisia työpaikkoja kehotetaan soveltamaan nollatoleranssia epäasialliseen kohteluun ja häirintään. Lähde:Työturvallisuuskeskus TTK:n tiedote Aineistoa: Hyvä käytös sallittu! -verkkosivut: www.ttk.fi/hyvakaytos Hyvä käytös sallittu - epäasiallinen kohtelu kielletty.TTK 2010 T yöturvallisuuskeskus TTK ja työmarkkinajärjestöt viestivät suomalaisille työpaikoille laajalla kiertueellaan 2010─2011, että hyvä käytös on sallittu. Kiertueen seminaariin 18.1. Vantaalla osallistui noin 180 työpaikkojen edustajaa. Yhteistyön perustana on häirintää ja väkivaltaa koskeva eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten puitesopimus, jossa tuomitaan häirinnän ja väkivallan kaikki muodot, kuten työpaikkakiusaaminen, seksuaalinen häirintä ja fyysinen väkivalta sekä vahvistetaan työnantajan velvollisuus suojata työntekijöitä niiltä. - Työpaikoilla on keinoja epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisyyn sekä tällaisten tilanteiden selvittämiseen ja niihin puuttumiseen - ja myös tukea on saatavilla, sanoo kiertueen koordinoija, asiantuntija Tarja Räty TTK:sta. Jokainen on vastuussa käyttäytymisestään työyhteisössä ja voi edistää hyvää työpaikkakulttuuria: - Työyhteisötaidot ovat nykypäivänä osa ammatillista osaamista, korostaa Räty. Työnantajalla velvollisuus puuttua Työnantajan velvollisuus on lain mukaan puuttua epäasialliseen kohteluun mahdollisimman pian siitä tiedon saatuaan. Epäasiallisen kohtelun tunnistamiseen tarvitaan joskus myös ulkopuolista apua. Ongelmatilanteen pitkittyessä kohteeksi joutuneen terveys voi vaarantua, työyhteisö kuormittua ja hyvinvointi työpaikalla heikentyä. Epäasiallinen kohtelu saattaa myös alentaa työyhteisön tuottavuutta ja aiheuttaa turhia kustannuksia muun muassa sairauspoissaolojen lisääntyessä. Epäasiallisen kohtelun ehkäisemisessä on tärkeää luoda avoin ja luottamuksellinen työilmapiiri, huolehtia työyhteisön toimivuudesta ja siitä, ettei työpaikalla esiinny kiusaamiselle altistavia työolosuhdetekijöitä. Tukea ja apua saatavilla Työpaikalla tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, miten luodaan ja ylläpidetään hyvää työilmapiiriä, edistetään myönteistä ja avointa vuorovaikutusta ja ehkäistään ristiriitoja. Lisäksi tarvitaan toimintatapoja ja -ohjeita. Pelisäännöt ja ohjeet valmistellaan ja käsitellään yhteistyössä työyhteisössä. - Ohjeissa on syytä selkeästi todeta, ettei työpaikalla hyväksytä epäasiallista kohtelua ja ongelmatilanteisiin puututaan ja selvitetään, korostaa Räty. VR:llä käytössä olevat pelisäännöt ja ohjeet löytyvät Verstaalta otsikoilla Työn tuki / Työturvallisuus / Henkinen työsuojelu / Työpaikkakiusaaminen. Tilanteet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan työyhteisössä. Tukena ongelmatilanteen selvittelyssä voivat toimia työsuojelu-, luottamus- ja työterveyshenkilöstö. Liitoista voi saada tarvittaessa oikeudellista apua ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Työsuojeluviranomainen valvoo häirintää ja epäasiallista kohtelua koskevien säännösten noudattamista työpaikoilla. Se antaa pyydettäessä neuvoja ja apua niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnoima Työturvallisuuskeskus TTK tarjoaa koulutus- ja kehittämispalveluja, aineistoja ja tiedotusta epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi yhteistyössä työyhteisöissä. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 13 Eläkeputki on kutistunut, mutta edelleen käytössä Teksti: UP/Heikki Lehtinen V anhempien työttömien pääsyä ns. eläkeputkeen on rajoitettu ja virta putkeen on heikentynyt. Finanssivalvonnan tiedot eläkeputkeen siirtyneistä viime vuosilta kertovat, että sitä on käytetty etenkin teollisuuden rakennemuutoksissa. Eläkeputkeen siirtyneet 12 kuukauden liukuva summa 10000 8000 Vuoden 2006 alusta viime vuoden kesäkuun loppuun työttömyysturvan lisäpäiville siirtyi eri työttömyyskassoista kaikkiaan 21 600 ihmistä. Heidät oli irtisanottu noin kahta vuotta ennen siirtymistä, sillä ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisraja täyttyy siinä ajassa. 6000 4000 2000 Rakennemuutoksen apuväline Lisäpäiville siirtyneiden määrä tänä aikana oli runsas prosentti suhteessa kahden miljoonan ihmisen jäsenmäärään, joka kassoilla oli vuoden 2009 lopussa. Mutta vaihtelu aloittain oli suurta. Terveydenhuoltoalan kassoissa määrät olivat suhteellisesti pieniä samoin kuin ylipäätään julkisen sektorin kassoissa JHL:n kassaa lukuun ottamatta. 14 0 1/07 Finanssivalvonta UP/HL 7/07 1/08 7/08 1/09 7/09 1/10 6/10 Lisäpäiville siirtyneiden määrä on laskenut ehtojen kiristyessä ja työllisyystilanteen parannuttua. Viime syksyltä saadaan todennäköisesti taas nousevia lukuja. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Eläkeputki Virta niin sanottuun eläkeputkeen osoittaa laskevaa suuntaa. Sen sijaan Paperiliiton kassassa lisäpäiville siirtyneitä oli runsaat neljä prosenttia suhteessa kassan jäsenmäärään, kaikkiaan yli tuhat. Metsäkonsernit ovat käyttäneet eläkeputkea saneerauksissa reippaasti. Puu- ja erityisalojenkin työttömyyskassassa luku oli vajaa kolme prosenttia. Toimihenkilöitäkin pantu putkeen Lähes samoihin lukuihin yllettiin murroksessa olevalla graafisella alalla. Entisessä Viestintäalan työttömyyskassassa (nyk. TEAM-kassa) lisäpäiville siirtyneitä oli neljässä vuodessa runsas kolme prosenttia suhteessa jäsenmäärään. Lähellä kolmea prosenttia olevia lukuja oli myös TEAM-kassaan nykyisin kuuluvalla Kemian työttömyyskassalla ja jatkuvaa saneerausta tekevässä elintarviketeollisuudessa. Lisäpäiviä on tarvittu toimihenkilöpuolellakin. Lähinnä STTK:laisen entisen Toimihenkilöunionin jäseniä kokoavassa Toimihenkilöiden työttömyyskassassa samoin kuin etenkin pankkien työntekijöitä turvaavassa Rahoi- tus- ja erityisalojen työttömyyskassassa lisäpäiville siirtyneiden suhteellinen osuus oli kaksinkertainen keskiarvoon verrattuna. Määrät ovat pudonneet paljon Kassoissa siirtyi lisäpäiville vuonna 2006 kaikkiaan 8 500 ihmistä. Seuraavana vuonna määrä oli pariatuhatta pienempi ja vuonna 2008 enää 3 500 ihmistä. Vuonna 2009 lisäpäiville siirtyi vain 2 100 ihmistä. Sinä vuonna lisäpäiviä maksettiin Työttömyysvakuutusrahaston mukaan kaikkiaan 14 700 ihmiselle. Viime vuonna ensimmäisen vuosipuoliskon aikana siirtyneitä oli enää 900. Määrä on pienentynyt sen vuoksi, että ennen talouskriisiä työllisyystilanne oli hyvä. Mutta lisäpäiville siirtymisen ehtoja on myös kiristetty nostamalla vaadittavia ikärajoja. Tarkkoja tietoja lisäpäiville siirtyneistä viime vuoden loppupuolelta ei ole vielä olemassa. Niistä alkaa näkyä se, miten eläkeputkea käytettiin talouskriisin iskiessä syksyllä 2008. Eläkeputkella eli työttömyysturvan lisäpäiväoikeudella tarkoitetaan työttömäksi jääneen oikeutta saada perus- ja ansiopäivärahaa senkin jälkeen eläkkeellesiirtymiseen asti, kun työttömyysturvan maksun enimmäismäärä eli 500 päivää on tullut täyteen, jos työtön on riittävän vanha ja hänellä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden ajalta. Vuosina 1950 – 1954 syntyneiden on oltava vähintään 59-vuotiaita ennen 500 päivän täyttymistä. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneillä ikäraja on 60 vuotta. EK:n silmätikku Lisäpäiväoikeuden poistaminen on ollut Elinkeinoelämän Keskusliiton tähtäimessä. Perustelu on ollut työhön osallistumisen lisääminen. EK:n sinnikkyyden taustalla voi olla myös se, että teollisuus on ehkä suurimmat saneerauksensa tehnyt. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 15 Eri aloilla on lisäpäiviä tarvittu eri tavoin Tilastotietoa Paperityöväen tk Viestintäalan tk (nyk. TEAM-kassa) Puu- ja erityisalojen tk 1058 Kemian tk (nyk. TEAM-kassa) 937 Suomen elintarviketyöläisten tk 666 Posti- ja logistiikka-alan tk 439 Rahoitus- ja erityisalojen tk 579 Toimihenkilöiden tk 1894 Metalliliiton tk 2456 Maa-, meri ja metsäalojen tk 243 Rakennusalan tk 909 500 948 Työttömyyskassa Normit 217 Palvelualojen tk 2172 Julkisten ja hyvinvointialojen tk 2379 Auto- ja kuljetusalan tk 489 Sähköalojen tk Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan tk Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten tk Erityisalojen toimihenkilöiden tk 255 Vakuutusväen tk 94 Suomen Merimies-Unionin tk Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden tk Yleinen työttömyyskassa YTK 77 231 260 349 405 2200 Valtion virkamiesten tk Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain tk (nyk. Super tk) Julkisten alojen teknisten tk 238 Journalistien ja esitt. taitelij. tk 50 IAET-kassa 641 Ansiosidonnaista päivärahaa maksettiin viime vuonna 72:lle Rautatievirkamiesliittoon kuuluvien osastojen jäsenelle. Vuoden lopulla työttömänä oli 51 jäsentä. Vuonna 2009 Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassasta maksettiin työttömyysturvan lisäpäivärahaa 166 henkilölle. Se on 14 % maksetuista päivärahoista. - Suunta on laskeva, sillä viime vuonna lisäpäivärahaa maksettiin alle 70 henkilölle, kertoo työttömyyskassan johtaja Kari Kallio. Lyhin käsittelyaika vuonna 2009 oli Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassassa, jossa ansiopäivärahapäätökset annettiin keskimäärin noin kahdeksassa päivässä. Myös Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassassa päätösten tekemiseen kului vain kahdeksan päivää. 46 158 Erityiskoulutettujen tk Ammatinharjoittajien ja yrittäjien tk Opettajien tk Lähi- ja perushoitajien tk (nyk. Super tk) Lakimiesten tk 141 keskiarvo 1,1 % 26 272 127 23 Suomen Yrittäjäin tk 30 Terveydenhuoltoalan tk 109 Lääkärien tk 1 0 1 2 3 4 % Pylväät kuvaavat työttömyysturvan lisäpäiville vuoden 2006 alusta viime vuoden kesäkuun loppuun mennessä siirtyneiden osuutta suhteessa kassojen vuoden 2009 jäsenmääriin. Luvut kertovat samalta ajalta kassassa lisäpäiville siirtyneiden kokonaismäärän. Lähde: Finanssivalvonta, TVR 16 Lähde: Finanssivalvonta (Fiva) RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Vuoden 2009 alusta suurimmat työnantajat ovat lisäksi joutuneet maksamaan jopa 80 prosenttia lisäpäivien tuomista kustannuksista enimmillään neljältä vuodelta. EK:sta huolimatta työnantajat ovat kyselleet Työttömyysvakuutusrahastosta vielä viime vuonnakin lähes edellisvuoden tahtiin arvioita siitä, millaisiksi heidän omakustannusosuutensa muodostuisi, jos putkeen ihmisiä laitettaisiin. Terveyttä ja toimintakykyä Terveyttä ja toimintakykyä - uudistuva kuntoremontti haastaa työikäiset Palkansaajalomajärjestöt kehittävät yhteistyössä terveyden ja liikunnan asiantuntijoiden kanssa vuoden 2011 aikana uutta kuntoremonttia työikäiselle väestölle. Kuntoremonttilomat ovat liikuttaneet ja edistäneet 100 000 suomalaisen työikäisen terveyttä reilun 20 vuoden aikana. Nykyisenlaisen kuntoremontin sisältöjä ja toteuttamistapoja on aika päivittää. Uudistuva kuntoremontti haastaa työikäiset - Sisältöön haetaan lisää motivointiin ja elämänhallintaan liittyviä elementtejä. Näin toivotaan saatavan pidempikestoisia vaikutteita, sanoo projektipäällikkö ja toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:stä. SAL-lomat hallinnoivat RAY:n rahoittamaa projektia. Kehittämistyön tavoitteena on saada kuntoremonttitoiminnasta nykyistäkin parempi terveyden ja Palkansaajalomajärjestöt kehittävät yhteistyössä hyvinvoinnin edistäjä. Tätä työtä varten on perustettu pilottiprojekti, jonka aikana kokeillaan erilaisia sisältöjä ja toimintamuotoja. terveyden ja liikunnan asiantuntijoiden kanssa vuoden 2011 aikana uutta kuntoremonttia työ- Projektissa on mukana liikunta- ja terveysalan toimijoita. Asiantuntijaorganisaationa toimii Liikunnan- ja väestölle. kansanterveydenikäiselle edistämissäätiö LIKES. K - Tulevaisuuden kuntoremontin sisältöihin haetaan lisää yksilön motivointiin ja elämänhallintaan liittyviä toimintamuotoja. pyritään keventämään satsaamaan aikaa itsepilottihenkilöitä liikkumiseen ja untoremonttilomat Testauskokonaisuutta ovat liikut Projektissa on mukana liikunta- jajaterHaussa satoja liikuntakipinän löytämiseen, kertoo projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi LIKESistä. taneet ja edistäneet 100 000 veysalan toimijoita. AsiantuntijaorganiProjektissa kerätään sekä teoreettista suomalaisen työikäisen tervesaationa toimii Liikunnan- ja kansanterettä kokemuspohjaista tietoa pilottijakyttä reilun 20 vuoden aikana. Nykyisenveyden edistämissäätiö LIKES. soille osallistuvilta noin 500 henkilölHaussa satoja pilottihenkilöitä laisen kuntoremontin sisältöjä ja toteuttä ja pilottikuntoremontteja järjestävilProjektissa kerätään sekä teoreettista että kokemuspohjaista tietoa pilottijaksoille osallistuvilta noin 500 tamistapoja on aika ja päivittää. - Tulevaisuuden sisältä kohteilta. henkilöltä pilottikuntoremontteja järjestäviltä kuntoremontin kohteilta. töihin haetaan lisää yksilön motivoin- Sisältöön haetaan lisää motivointiin elämänhallintaan liittyviä Tällöin toimin- sisältö Tiedon perusteella määritellään uusi Tiedon perusteella määritellään tiin uusijakuntoremonttitoiminta. ja jopa nimi saattavat muuttua ja elämänhallintaan liittyviä elementtamuotoja. Testauskokonaisuutta pyrikuntoremonttitoiminta. Tällöin sisälnykyisestä. tejä. Näin toivotaan saatavan pidempitään keventämään ja satsaamaan aikaa tö ja jopa nimi saattavat muuttua nykestoisia vaikutteita, sanoo projektipäälitse liikkumiseen ja liikuntakipinän löykyisestä. Palkansaajalomajärjestöt likkö ja toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo tämiseen, kertoo projektipäällikkö Kai* Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjessa Koivuniemi LIKESistä. * Toimihenkilölomat - T-lomat ry tö SAL ry:stä. SAL-lomat hallinnoivat * Akava - järjestöjen RAY:n rahoittamaa projektia. lomayhdistys - A-lomat ry Kehittämistyön tavoitteena on saada kuntoremonttitoiminnasta nykyistäkin parempi terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä. Tätä työtä varten on perustettu pilottiprojekti, jonka aikana kokeillaan erilaisia sisältöjä ja toimintamuotoja. Palkansaajalomajärjestöt • Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry • Toimihenkilölomat - T-lomat ry • Akava - järjestöjen lomayhdistys - A-lomat ry RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 17 Tanssihullu Ismo kuuntelee pariaan Teksti ja kuvat: Soile Olmari ja Ismo Jäntti akin Mikkelin in a n o in ä N . aa uolella . Hän harrast iä työn ulkop ä g ll in ti n sw Jä n o o ä m Eläm uassa ällä Is työskentelev nssa muun m a a k ss in to iv is ä P im sa to on lippu llistuu avovaim sa o ja ja e ss n lavata gprojektiin. in sw n e m o u Itä-S Boleron eli lavarumban tunnelmia 80-sarjassa. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Ismo ja Päivi osallistuivat viime syksynä Mikkelin Tanssihullujen järjestämien lavalattarikisojen "jäökkien" (yli 45-vuotiaat) salsaan. Salsa on kisojen ns. lisälaji eli siitä ei saa pisteitä lavatanssicupiin. Suomen lavatanssicupissa on eri lajeissa kuusi osakilpailua. P rojektissa on tavoitteena parantaa swingtanssien osaamista Itä-Suomessa eri paikkakuntien ja seurojen välisen yhteistyön avulla. Swingtanssit ovat paritansseja, joita tanssitaan swing-tyyliseen musiikkiin, kuten lindy hop, boogie-woogie, jive ja fusku. Projektin pääpaino on ollut lindy hopin eri perusaskeleilla ja kuvioilla; lindy hop on "kaikkien swingtanssien äiti". Näitä ja muita lavatansseja voi harrastaa aktiivisesti esimerkiksi Mikkelin Tanssihullut yhdistyksessä, johon myös Ismo ja Päivi kuuluvat. Rekisteröityjä tanssihulluja Mikkelin yhdistyksessä on noin 400 ja se on yksi Suomen suurimpia lavatanssiseuroja. Mikkelin Tanssihullut järjestää eri tanssilajien harjoituksia viikoittain ja harjoituksiin voivat osallistua muutkin kuin yhdistyksen jäsenet. - Aktiivisia harjoituksissa kävijöitä on lajista ja tasosta riippuen noin 30─100. Jäseniämme löytyy muiltakin paikkakunnilta ja yksi asuu Ruotsissa asti, Ismo kertoo. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 19 Ismolla on tanssikenkiä moneen lajiin. Mukavat tanssilenkkarit ovat nykyään ahkerassa käytössä. Ismon ja lastenhoitajana työskentelevän Päivin tavoitteena on kehittyä tanssijoina koko ajan, toki hauskaa pitäen kuten lava- eli seuratanssin luonteeseen kuuluu. - Pyrimme harjoittelemaan kaikkia ohjelmassa olevia lajeja, mutta suosikkejamme swingtanssien lisäksi ovat lattarit. - Olemme oppineet hiu kan lavatyyliin argen jit ovat bolero eli lavarumba, cha cha, samba ja cupin ulkopuolisena lisälajina salsa. - Salsa on kaikessa iloudessaan ja rentoudessaan mielilajimme. Rasittavimman samban jätimme viimeksi väliin lievän puolikuntoisuuden takia, Ismo mainitsee. Kisaamista he eivät kuitenkaan ota tosissaan: - Yksi syy osallistumiseen on järjestävän seuran "velvoite". Toki kisoissa on oma jännittävä fiiliksensä, kun laittaa numerolapun selkään. Kilpailijoita on kiva tavata ja heitä tulee ympäri Suomea kaukaakin, kuten Oulusta: - He tulevat kisoihin yleensä isoin joukoin. - Oululaisilla on enemmän kuin muilla systemaattista valmennusta kisaamista varten ja se näkyy myös menestyksessä. He kiertävät kaikki kisat läpi. Oulun seutua voisi omalla tavallaan kutsua lavatanssin Mekaksi, Ismo sanoo. Talvella treenataan, kesällä tanssitaan Liikunnallinen Ismo arvostaa tanssimisessa monipuolisuutta ja sosiaalisuutta: - Seura on vähän kuin oma perhe ja tuo myös uusia tuttuja: - Tanssimisessa on niin paljon kaikkea myönteistä, ettei sitä voi sanoin kertoa. - Aloittelevan tanssijan ei pidä säikähtää, kaikkea ei heti tarvitse osata. Alussa pärjää muutamalla peruslajilla ja siitä voi alkaa kehittää taitojaan eteenpäin. Rohkeasti vaan mukaan! Ismo tekee jonkun verran myös ohjaustehtäviä pääasiassa naisohjaajan vetoparina, miesohjaajista kun on hiukan pulaa. Tyylien sekoittaminen on tulkintaa - Aloitin tanssiharrastuksen noin kolmekymppisenä, kun löytyi sopiva alkeiskurssi. Siitä se sitten lähti. Aikaisemmin olin vain suunnitellut opettelevani lavatansseja, naurahtaa nyt 46-vuotias Ismo. 20 tiinalaistakin tangoa, mikä on lajina kiehtova. Sekoitamme suomalaiseen tangoon argentiinalaista tangotyyliä. Sekin on sitä ns. musiikin tulkintaa, Ismo toteaa. Monia lajeja voi tanssia eri tavoin: - Itse tanssin usein valssia tangon askelin valssimusiikkia myötäillen, jos vaan daamille sopii. Se tuo aina hymyä vaihtelullaan, koska perinteinen valssi ei ole kaikkien suosikkilaji. Kisoissa oma jännittävä fiiliksensä Ismo ja Päivi osallistuvat myös Tanssihullujen vuosittain järjestämään Suomen lavatanssicupin osakilpailuun: - Lavalattarit on aiheena. Tanssila- RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Mikkeliläiset kiertävät tanssimassa porukalla aivan lähialueen lisäksi muun muassa Kouvolassa, Lahdessa ja Jyväskylässä: - Meiltä puuttuu oma kunnon talvikauden tanssipaikka. Kesällä on lavatarjontaa lähellä enemmänkin. - Sunnuntait ovat hyviä tanssi-iltoja, silloin lavoilla ei esimerkiksi juurikaan näy humalaisia, joita jossain määrin seassa välillä heiluu, Ismo mainostaa. Ismo ja Päivi käyvät talvella tansseissa keskimäärin kerran viikossa: - Harjoitusiltoja on viikoittain kolmesta neljään eri lajeissa ja mahdollista on osallistua myös ns. vapaaharjoituksiin. Kesällä lavatansseissa käydään kahdesta neljään kertaa viikossa. lipun maksaneen on mahduttava tanssimaan omalla tyylillään. Jokainen on hyvä omalla tavallaan, Ismo painottaa. Ismo Jäntti on myynyt lippuja Mikkelin asemalla vuodesta 1989. Sitä ennen hän työskenteli Helsingissä muun muassa matkatavarassa ja ratapihalla sekä lähiliikenteessä rahastajana. Tanssissa puhutaan viennistä ja seuraamisesta: - Se on oleellisimpia asioita perusaskeleiden oppimisen jälkeen ja sen oppii vain harjoittelemalla ja tanssimalla. - Haluaisin sanoa, että hyvin menee, mutta olen huomannut väsyväni: - Ei jaksaisi kestää enää yhtään poikkeustilannetta. On liikaa myöhästelyjä ja peruutuksia, jotka aiheuttavat paljon ylimääräistä työtä ja selitystä. Täytyy kuulla haukkuja ja nähdä asiakkaiden pahaa mieltä. - Joskus puhutaan kyvystä seurata vientiä. Silloin vientiä kuunnellaan koko keholla. Viennin seuraaminen on yksi treenimuoto, jota pitäisi harjoitella. Tanssissa se on oleellista, Ismo korostaa. - Myyntijärjestelmäuudistuksen pitäisi tuoda uutta piristystä, mutta ajatus siitä rasittaa jollain tavalla. Moni varmaan pelkää, kuinka se alkaa toimia, kun harjoittelujärjestelmäkin on puutteellinen ja monia asia on vielä keskeneräinen, Ismo kuvailee tuntemuksiaan. - Toiset oppivat paremmin ja toiset eivät ehkä niin hyvin. Tanssi ei saa kuitenkaan olla liian vakavaa, vaan aina hauskaa. Työtilat Mikkelissä ovat hyvät ja siellä työskentelee hyvähenkinen porukka, vaikka vuorouudistuskin tuli käyttöön: - Osa vuoroista on parempia ja osa aika rankkoja. - Muun muassa yksintyöskentelyajat ovat pidentyneet. Mikkelin asema joudutaan pitämään suljettuna henkilöstön taukojen aikana maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 11.15-12.15. Tanssi on parin välistä keskustelua Ismo kertoo erään suositun opettajan ajatuksista: - Naisen on opittava kuuntelemaan miehen vientiä ja myös miehen tulee kuunnella pariaan herkästi. Hyvä viejä ei enää vie naista liikkeisiin vaan ehdottaa hänelle liikkeitä. - Asiakkailta on tullut palautetta kiinnioloista. Koko lipunmyyntihenkilöstö ympäri Suomea on huolissaan: ennakoiko tämä uudistus sitä, että meidät vähennetään minimiin? Palvelua se ei ainakaan paranna. Mikkeli toimi myös puhelinpalvelun ns. sivuasemana 19.1. asti: - Puhelinpalvelu oli hyvä työllistäjä. Meitä työskentelee asemalla nyt kaksi kokoaikaista ja kolme osa-aikaeläkeläistä, Ismo kertoo. Kesällä on useita ns. tanssileirejä: - Itse olemme olleet muutamana kesänä Joensuun leirillä kolmesta neljään päivää. Tanssihulluilla on kesällä harjoitukset kerran viikossa. Yleensä talvella enempi treenataan, kesällä tanssitaan, Ismo kiteyttää. Viennin seuraamistakin harjoitellaan Lavatanssiharrastajista tulevat mieleen heiluvat kukkahelmat, prässihousut, kauluspaidat ja erityiset tanssikengät. Miten on? - Pukeudumme hyvin rennosti, varsinkin kesällä. Monet moittivat, että tanssijat eivät osaa enää pukeutuakaan. Voihan sitä olla tyylikäs ja samalla rento, Ismo nauraa. - Pääasia on, että materiaali toimii. Esimerkiksi polyesteri on hyvin toimiva. Toki niitä kukkamekkojakin näkyy ja prässihousuja kauluspaitoineen. Nehän tuovat vain silmäniloa ja arvokkuutta lisää. Kun eräs aloittelija mietti, että mistä tietää, osaako herra tanssia, häntä neuvottiin katsomaan miesten kenkiä: - Tanssikengät eivät kuitenkaan todista vielä mitään, vaikka voivat antaa jotain suuntaa osaamisesta. - Esimerkiksi jos lavalla naisella on piikkikorot ja käsilaukku olalla, niin hän ei varmasti ole aktiiviharrastaja. - Itse olen ostanut tanssikenkäni tanssitarvikeliikkeestä, josta löytyy myös suosikkikenkäni eli tanssilenkkarit. Kenkiin kannattaa panostaa. Minkälainen on hyvä tanssija? - Vaikka olisi mielestään taidokaskin, täytyy ottaa muut huomioon; jokaisen tanssi- - Jos nainen haluaa tehdä jotain vartalollaan, mies tuntee sen ja muuttaa aikeitaan. Viejä alkaa ikään kuin seurata naista. Kyseessä on parin välinen keskustelu, joka tulkitsee tai muuttaa rytmitystä. Viejä ottaa kuitenkin päävastuun askelten suunnittelusta. Tämä tanssimestari kertoi kurssillaan miehen "jumalaisesta kosketuksesta naiseen". Vienti on vain hienovarainen vihje tai pyyntö naiselle: - Annan sinulle tilaisuuden, haluaisitko mennä tuonne... Kun ilmassa on kevään merkkejä, alkaa vähemmän tanssineellakin siintää mielessä ajatus kesäisistä lavatansseista. Ismo antaa muutaman vinkin lavakäyttäytymisestä, jotka pätevät talvikaudenkin paikoissa. - Lavan ulkoreunalla tanssitaan nopeammin, keskemmällä hitaammin. Lattian keskellä tanssivat ns. kädenalitanssijat esimerkiksi swingiä ja lattareita. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 21 T Ä T Ä M I E LT Ä ! Minne menet,VR? A Ismo Reunamo, RVL:n Turun osaston puheenjohtaja Kuva: Frej Reinholm loittaessani työurani VR:llä 1974 uskoin pääseväni sieltä myös eläkkeelle. Uskoni valtion kapeaan, mutta pitkään leipään on säilynyt näihin päiviin asti. Parin viimeisen vuoden aikana VR:n perinteisen, työntekijää arvostavan johtamistavan raju muutos on kuitenkin herättänyt omat ja lukuisten työtovereideni epäilykset oman työuran kestävyydestä yhtiössä. Uusi johtamistapa on samalla kertaa sysännyt sekä henkilökunnan jaksamisensa äärirajoille että koko yhtiön kansallisen vitsin asemaan. Voidaan väittää, että VR rypee tällä hetkellä pahimmassa kriisissä miesmuistiin. Yhtymän viettäessä toista talvea Mikael Aron johdossa, se on myös toisena talvena peräkkäin myöhästymisten ja muiden ongelmien tiimoilta jatkuvan kielteisen julkisuuden sekä voimakkaan kritiikin kohteena. Työntekijän kannalta muutokset tuntuvat konkreettisina työpaikoilla: työkentän ilmapiirissä on aistittavissa huolta ja pelkoa, keskusteluvälit työntekijöiden ja johdon välillä ovat heikentyneet. Erityisen huolestuttavaa on irtisanomisten, hankalien työpisteen siirtojen ja varhaistetun eläköitymisen nouseminen yhä keskeisempään asemaan yhtiön henkilöstöpolitiikassa. Lyhytnäköistä henkilöstöpolitiikkaa Myös valtion omistajaohjauksen näkökulmasta VR:n tämänhetkinen johtamistapa tuntuu vähintäänkin ristiriitaiselta. Hallituksen tavoittelemaa työllisyyden parantamista tuskin ainakaan edistää satojen ihmisten asettaminen irtisanomisuhan alle. 22 RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Samoin puheet työurien pidentämisen tarpeesta tuntuvat jäävän pelkiksi sanoiksi, kun valtion omistamassa yrityksessä työntekijöitä painostetaan osa-aikatyöhön ja osa-aikaeläkkeelle jopa selvästi alle 60 vuoden iässä. Lyhytnäköinen henkilöstöpolitiikka näkyy jo nyt työhyvinvointikyselyiden ennätyksellisen huonoina tuloksina ja tulevaisuudessa todennäköisesti myös yhä lisääntyvinä taloudellisina ja imagollisina tappioina. Työn kuormittavuuden jatkuva kasvu lisää työterveydenhuollon kuluja, myöhästymiskorvaukset nousevat talvisin miljooniin, eikä yhtiöllä ole edes ympäristöarvoja ajatellen varaa menettää yhtään matkustajaa tien päälle tai ilmaan. Vastuunkantajia tarvitaan Nykyisessä tilanteessa on niin valtiovallan kuin yhtiön johdon ja työntekijöidenkin aika kantaa vastuuta. Valtiovallan on tiedostettava VR:n rooli nykyaikaisena ja toimivana yrityksenä, joka parhaimmillaan voisi toimia tehokkaan ja työntekijää arvostavan henkilöstöpolitiikan malliyhtiönä. VR:n nuorentuneessa nykyjohdossa olisi tervettä myöntää, että on tehty vääriä valintoja, oppia niistä ja elvyttää olennaiset osat yhtiön lähes 150-vuotisesta positiivisesta rautatietyön kulttuurista. Meille työntekijöille toiminnan ja vaikuttamisen aika koittaa viimeistään huhtikuun eduskuntavaaleissa. Tuolloin jokaisella on mahdollisuus ottaa kantaa siihen, onko ollut vain sattumaa, että merkittävimmät VR:ään kohdistuneet supistustoimet ovat tapahtuneet juuri nykyisen hallituksen aikana. Me olemme tänään päättämässä siitä, millaisella työpaikalla huomisen rautatiealan ammattilainen työskentelee. T Ä T Ä M I E LT Ä ! Vastuu ja huolenpito? Aira Rönkkö, luottamusmies,VR-Yhtymä, Etelä-Suomen alue V R-konserni on yhtäkkiä muuttunut joksikin muuksi kuin mitä se on vuosikymmeniä ollut. Myös VR-Yhtymän talousyksikkö on kokenut muutoksia. Ongelmia ei siis ole vain raiteilla vaan myös täällä hallinnossa, toimistossa. Koneet eivät toimi (skannaus, tulostin tai oma tietokone), sähköposti takkuilee jne. Muutoksia on vuosien varrella toki ollut - milloin parempia, milloin huonompia. Nyt tuntuu siltä, että parempaan suuntaan ei ainakaan muututa; on liikaa töitä ja liian vähän väkeä niitä hoitamassa. Pahoinvointi on jo selvästi lisääntynyt. Tässä kiireisessä työelämässä pitäisi jaksaa pitää huolta itsestä ja noudattaa työaikoja, mutta se on vaikeaa. Tuuraajat puuttuvat, joten älä ole lomalla, älä sairasta, äläkä missään nimessä "ehdi" pitää ruokataukoa tai mitään muutakaan hengähdystaukoa. Löytyy hienoja organisaatiokaavioita, divisioonia ja nimikkeitä, mutta siihen se jääkin. Henkilöt on unohdettu. Mistä löytyvät yhteystiedot, kun nimeä ei edes tiedä/muista tai henkilö on vaihtunut? Miten heidät tavoittaa? Ainako pitäisi kysellä jonkun ison pomon tai esimiehen kautta, kuka hoitaa mitäkin tehtävää? Esimiehetkään eivät aina tiedä alaisiaan tai kuka mitäkin tekee. Ihmiset kyselevät toisiltaan, mistä löytyy tietoja tai miten niitä voi hakea. Ennen Verstaaltakin löytyi sentään yksiköt, tehtävät ja niitä hoitavien nimet. Nyt ne puuttuvat ja kaikki on hakusessa, hukassa. Vie suuren ajan metsästää tarpeellisia tietoja, lähetellä kyselyjä ja pompotella niitä ihmiseltä toiselle. Ihmiset eivät jaksa Kun joku jää työstä pois eläkkeelle, muutospooliin tms., siirtyvät työt jollekin tai katoavat kokonaan. Tätä tietoa ei vain näe mistään. Voiko tämä olla näin hankalaa? Olemme ymmärtäneet, että kaiken pitäisi olla paremmin tai ainakin tulla paremmaksi. Entisten hyvin toimivien ohjelmien tilalle otetaan uusia ohjelmia, joita muutetaan vähän väliä. Kaiken pitäisi olla siis selvempää, mutta näin ei ole. Kaaos, ihmisten väsymys ja työt vain lisääntyvät. Väki vähenee. Ennen töihin oli mukava tulla. Nyt moni sanoo, ettei enää tunnu samalta; into puuttuu. Ihmetellään mitä tänään tapahtuu, mitä tästä vielä tulee. Näin ei voi jatkua; kato käy, ihmiset eivät jaksa. Sairauslomat lisääntyvät, työntekijät hakeutuvat muualle pakoon tätä myllerrystä. Tätäkö työnantaja haluaa - laittaa osaavan väen pihalle? Aika rauhoittua Valitusta, valitusta. Mutta missä on työnantajan tuki, huolenpito ja ymmärrys, työhyvinvointi? Miksi asian tätä ongelmallista, inhimillistä puolta ei nähdä? Vanhassa vara parempi vai onko? Aika entinen ei enää palaa. Näin se on. Mutta ihan tällä vauhdilla ei tarvitsisi asioiden mennä vai mennäänkö ilman jarruja vaikka asemasta läpi? Olisi aika pysähtyä, rauhoittua ja katsoa asioita järjellä, kuunnella alaisia, käydä keskustelut ja hoitaa asiat kuntoon. Nyt näyttää hyvin pahalta. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 23 T Ä T Ä M I E LT Ä ! Kuormitus Timo Alhainen, varatyösuojeluvaltuutettu, Kouvolan liikenteenohjauskeskus K irjoitukseni aiheena on kauko-ohjaajien lisääntynyt työmäärä. Omalta osaltani purnaan Kaakon kaukon ylityöllistämistä, kun Iitin kauko liitettiin meidän työpisteeseemme. Ennestään täystyöllistettyyn kauko-ohjausalueeseen haluttiin liittää toinen, aivan erillään oleva alue yhden henkilön hoidettavaksi. Mikä lienee oikea tapa mitata työn kuormittavuutta? Siitä toivottavasti saadaan joskus selvyys työtaakkojen jakamiseen. Kouvolan seudun liikenteenohjaus on kokemassa melkoisia muutoksia lähiaikoina tekniikan uudistamisen myötä. Toivottavasti saamme jaettua työpisteiden kuormitukset suunnilleen tasapuolisesti. Kuvat: Soile Olmari Muutaman viikon kokemuksen perusteella ratkaisun voi todeta vääräksi. Varsinkin näin talviaikaan 15 liikennepaikkaa ongelmineen - muistaen myös Kaipiaisten, Taavetin, Luumäen ja Lappeenrannan päivystäjien palvelun - on liian paljon yhden ihmisen hoidettavaksi. Pakkanen jäädyttää niin junia kuin asemia ja kylmää on kyyti nyt myös VR:n henkilökunnalla. 24 RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 T Ä T Ä M I E LT Ä ! RVL:lle uusi organisaatio RVL:n organisaation tulee perustua jäsenistön ja toiminnan tarpeisiin Hannu Laukkanen, Pääkonttorin osasto S ääntöjen mukaan RVL:n osastoilla on kaksi perustehtävää, toimia toiminta-alueella jäsenien yhdyssiteenä ja valvoa jäsenistön etuja. Liittovaltuusto on hyväksynyt maantieteellisin alueisiin perustuvat osastojen toiminta-alueet, joiden mukaan myös pääluottamusmiehet toimivat. Nykyiset toiminta-alueet eivät enää vastaa tarpeita RVL:n toiminta-alueet on aikoinaan määritelty VR:n liiketoiminnan organisaation pohjalta. VR:n liiketoiminta on muuttunut ja muuttuu yhä enenevässä määrin alueellisesta organisaatiorakenteesta ala(divisioona)kohtaiseen rakenteeseen. Perusongelma on, että RVL:n organisaatio ei aluekohtaisena enää kykene tarjoamaan jäsenilleen edunvalvonnassa riittävän asiantuntevia palveluja. Alueellisilla pääluottamusmiehillä ei ole eikä voikaan olla edellytyksiä kaikkien alueensa jäsenien työolojen, käytäntöjen ja liiketoimintojen jatkuvien muutosten tuntemiseen. Nykyisten alueellisten osastojen yhdistäminen ei ratkaise ongelmia Osastojen yhdistäminen ei puutu edunvalvonnan perusongelmaan ja aiheuttaa lisää ongelmia. Jäsenmäärältään pienemmillä alueilla etäisyys jäsenien ja edunvalvojien välillä entisestään kasvaa, mutta siitä huolimatta ne jäävät jäsenmäärältään kovin pieniksi. Toisaalta Helsingin ja Pääkonttorin osastojen yhdistäminen loisi RVL:n ylivoimaisen keskittymän, jossa olisi noin puolet kaikista RVL:n jäsenistä. nen, asiantuntemus sekä yhdistää siihen työtehtäväaluekohtaiset pääluottamusmiehet. Osastojen alueellisesta jaosta tulisi siirtyä työtehtävälähtöiseen (työehtosopimusten mukaan), koko maan kattavaan, kolmen osaston malliin erityisesti edunvalvonnan toteuttamisessa: liikenteenohjaus - asiakaspalvelu - toimistoväki. Kolmen koko maan alueella toimivan osaston mallista voidaan siirtyä melko vaivattomasti kahden osaston malliin, kun liikenteenohjaajat siirtyvät pois VR:ltä. Se antaa myös liikenteenohjaajien tulevalle edunvalvonnalle hyvät lähtökohdat - kun koko maan kattava organisaatio on jo valmiina ja toimivana. Alueellista toimintaa ei kannata lopettaa. Siinä voidaan keskittyä RVL:n sääntöjen määrittelemään toiseen perustehtävään - jäsenten yhdyssiteenä toimimiseen lähialueillaan, osastorajojen yli. Jäsenten yhdyssiteenä toimiminen alueilla on nostettava yhtä tärkeään asemaan kuin edunvalvonta ja se on huomioitava myös talouden suunnittelussa. Vastaväite Kuulen jo korvissani vastaväitteen: - Tuohan on jo vanha, moneen kertaan hylätty juttu eikä sitä kannata yrittää. Joskus on yritetty mutta ei siitä mitään hyvää seurannut. Tällä "argumentilla" voi minkä tahansa ajatuksen hylätä ilman, että tarvitsee miettiä itse asiaa nykyisessä tilanteessa vallitsevien olosuhteiden kannalta. Uusi organisaatio Jäsenien edunvalvontaa voitaisiin parantaa kokoamalla yhteen jäsenien työtehtävä- ja tes-kohtainen käytännön osaami- RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 25 RVL:n koulutusohjelma 2011 Seuraavat koulutustilaisuudet ovat avoimia RVL:n osastojen jäsenille (työsuhteessa olevat ja työttömät). RVL maksaa koulutuspaketin, joka sisältää koulutuksen, majoituksen, täysihoidon ja matkakulut julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Koulutuksiin ilmoittaudutaan RVL:n toimiston kautta joko puhelimitse (09) 5422 1555, sähköpostitse osoitteella [email protected] tai liiton internetsivuilla (www.rvlry.fi) olevalla lomakkeella viimeistään neljä viikkoa ennen koulutuksen alkua. Koulutuksiin hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos perut osallistumisesi, ilmoita siitä viimeistään 14 päivää ennen kurssin alkua. Myöhemmin perutuista kursseista joudut itse maksamaan mahdollisesti tulevat kulut, ellei sinulla ole lääkärintodistusta tai todistusta muusta voittamattomasta esteestä. TSL www.tsl.fi Työhyvinvointi ja hyvä elämä -kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä hyvinvoinnista omassa elämässä ja työssä sekä keinoja edistää hyvinvointia. 17.-18.9. Ikaalinen tai 19.-20.11. Oulu Totta vai tarua? - Medialukutaito -kurssin tavoitteena on tutustua mediavälineisiin ja oppia ymmärtämään, mikä on median merkitys tänä päivänä, miten media toimii. 24.9. Mikkeli Kohtaa ja kuuntele – iloa yhteisöön -kurssin tavoitteena on pohtia ja parantaa omia vuorovaikutustaitoja, saada valmiuksia kohtaamisiin erilaisissa ryhmissä ja ryhmätilanteissa. Erilaisten harjoitusten avulla opitaan paremmiksi kuuntelijoiksi. Lisäksi harjoitellaan arvostavan palautteen antamista. 22.-23.10. Riihimäki, 2.-3.4. Joensuu, 8.-9.10. Jyväskylä tai 29.-30.10. Oulu Eläkkeelle siirtymisen valmennus -kurssilla annetaan valmiuksia eläkkeelle siirtymiseen ja selviytymiseen uudessa elämäntilanteessa. 29.-30.10. Lahti Aikaa itselle - Ajankäytön valinnat elämässä -kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka potevat ajan puutetta ja tahtovat tehdä asialle jotakin. Kiireettömyyttä lähestytään yksilön näkökulmasta. Liikkeelle lähdetään jokaisen omasta elämästä, omista valinnoista ja ennen kaikkea omista arvoista. 2.-3.4. Riihimäki, 14.-15.5. Mikkeli tai 16.-17.4. Nokia Nyt, kun aikaa on - Kurssi liittojen työttömille ja lomautetuille jäsenille. Tavoitteena on oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä löytää keinoja, miten toimien itse kukin voi vaikuttaa omaan aktiivisuuteensa. 24.-25.5. Karjaa tai 9.-10.11. Nokia 26 RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Pipo kiristää - vai kiristääkö? Työssä jaksamisen kurssin tavoitteena on löytää työyhteisön vuorovaikutukseen keinoja välittävän ja toiset huomioivan tunnelman luomiseksi. 1.-2.10. Oulu Ennakkoluuloista kohtaamisiin! Tavoitteena on keskustella kokemuksista kulttuurien välisissä kohtaamisissa ja oppia toimimaan viisaasti niin työtilanteissa, asiakaspalvelussa kuin työhön perehdyttämisessä. 22.-23.10. Tampere Ay-koulu verkossa on tarkoitettu kaikille ja kaiken ikäisille SAK:laisten liittojen jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita ammattiyhdistysliikkeen perusasioista ja osallistumaan ayliikkeen toimintaan. Muut opiskeluryhmäsi jäsenet voivat olla eri liitoista ja heidät tapaat verkon oppimisympäristössä. Ryhmän opintoja ohjaa sekä verkko-opiskeluun että opiskeltaviin kysymyksiin perehtynyt tutor. Opiskelun kautta opit tuntemaan paikallisia ja alueellasi toimivia ay-vaikuttajia ja päätät ehkä lähteä itse mukaan ay-toimintaan. Opit myös monenlaisia tiedonhaun, vaikuttamisen ja kanssakäymisen tapoja verkon ja kurssille laaditun oppimisympäristön välityksellä. Avoin haku: Opiskeluryhmä käynnistetään aina kun siihen on ilmoittautunut vähintään kahdeksan osanottajaa. Kiljavan opisto www.kiljavanranta.fi Nuorisokurssi – toiminta tutuksi ja aktiiviseksi toimijaksi: Tavoitteena on saada uutta voimaa nuorisotoimintaan. Kurssilla hankitaan osaamista nuorisotoiminnan järjestämisestä ammattiosastossa. 6.-8.6. Nurmijärvi Myönteistä palautetta www.positiivarit.fi/Kiitospalsta VR:n asiakaspalvelu, Helsinki Pikaisesti sain palautuksen tilaamastani virheellisestä E-lipusta. Sisareni miehensä kanssa meni kaiken lisäksi väärään junaan väärään aikaan. Lipun hintaa ei välttämättä olisi enää tarvinnut palauttaa. VR: n lipunmyynti, Helsinki Haen viikoittain paikkalipun sarjalippuuni Helsingin rautatieasemalta. Henkilökunta lipunmyynnissä saa minut lähtemään matkalle paremmalla mielellä kuin millä tulin asemalle. Siellä on oikeat ihmiset heille sopivassa työssä! - Maija Henkilökunta VR, Oulu, Helsinki, Hanko Käytämme paljon VR:n palveluita ja lähes poikkeuksetta palvelu, opastus ja tiedonsaanti lipunmyyntiä (puhelinmyyntikin) myöten on ollut suurenmoista, kiitos on todella paikallaan. - Jussi VR:n lipunmyynti, Järvenpää Ostin loman jälkeen 30 päivän lippua ja kysyin samalla, käykö lippuni tiettyyn Pendoon. Asia ei selvinnyt ihan heti, vaan virkailija joutui selvittämään asiaa vähän pitkemmän kaavan mukaan, mutta asia selvisi. Olen ennenkin saanut erittäin hyvää palvelua samaiselta virkailijalta. - Hyvää palvelua saanut VR:n lipputoimisto,Ylivieska Lomapassin oston yhteydessä sain todella hyvää opastusta sen käytöstä, ihan ilman tinkaamista. Kaunis kiitos! Loma onnistui hyvin, olipa alkukin lupaava. - Riitta VR:n lipunmyynti, Pori Lähdin pitkästä aikaa junalla lasten kanssa mummolaan. Ystävällinen virkailija järjesti meille viiteen junaan erittäin hyvät paikat ja vieläpä pyytämättä. Erittäin hyvä mieli jäi sekä minulle että lapsille. Kiitos! - Sirpa i t h o k ä t t ä Ke v ! a s s i t a Vuok RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 27 SAK haluaa nostaa työelämän kysymykset vaalikeskusteluun Tavoitteena hyvä työelämä Teksti: Pirjo Pajunen • Kuva: SAK S AK:n vaalitavoitteissa esitetään muun muassa muutoksia työaikalakiin, lain säätämistä työaikapankeista ja tasa-arvolain uudistamista. Eurooppalaisen työolotutkimuksen mukaan suomalaiset ovat tällä hetkellä työaikajoustoissa EU:n kärjessä: - Työajat ovat tärkeä osa työelämän laatua. On välttämätöntä, että työaikoja räätälöidään nykyistä enemmän ihmisten tarpeista lähtien. Konkreettinen keino on työaikapankki, josta olisi aika saada kirjaus lakiin, Antila sanoo. - Näillä esityksillä tähdätään siihen, että työelämästä tulisi entistä laadukkaampaa. Ilman työhyvinvoinnin parantamista on turha haikailla pidempiä työuria, sanoo vt. kehittämispäällikkö Juha Antila SAK:sta. Keskeisin suomalaisten työuria lyhentävä tekijä on ennenaikainen työkyvyttömyys. Työelämää ja työterveyshuoltoa kehittämällä on mahdollista saada työkyvyttömyyseläkkeiden määrä alenemaan. Juha Antila Työterveyshuollon kattavuutta ja laatua on parannettava ja varmistettava, että myös määräaikaisissa työsuhteissa, osa-aikatöissä tai vuokratyössä olevat työntekijät pääsevät työterveyshuollon piiriin. kannut työsuojeluhallinnon resursseja, vaikka se samalla on luvannut lisätä työsuojelutarkastusten määrää 50 prosentilla. Seuraavan hallituksen on lisättävä pysyvästi työsuojelutarkastajien ja työsuojeluhallinnon toimintamäärärahoja. Laatukriteerit työterveyshuollolle SAK perää kansallisia laatukriteereitä työterveyshuollolle. Työsuojeluviranomaisten on myös valvottava nykyistä tehokkaammin sitä, että työnantajat huolehtivat työterveyshuollon järjestämistä. Valvonnan tehostaminen on työsuojeluhallinnon nykyresursseilla vaikeaa. Joustoja elämäntilanteen mukaan Tutkimukset osoittavat, että työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta on tullut Suomessa yhä hankalampaa. Juha Antilan mukaan näyttääkin siltä, että työaikajoustot hyödyttävät ensisijaisesti työnantajia. Hallitus on valtion tuottavuusohjelman nimissä viime vuosina käytännössä lei- 28 Työaikapankin lisäksi SAK ajaa hallitusohjelmaan kirjauksia työntekijän oikeuksista työaikajoustoihin elämäntilanteen mukaan. Työaikalakia olisi muutettava siten, että työntekijä voisi halutessaan siirtyä sosiaalisista tai terveydellisistä syistä helposti osa-aikatyöhön. Työntekijät joutuvat mukautumaan koveneviin vaatimuksiin, mutta eivät voi itse juurikaan vaikuttaa työaikoihinsa. Joustojen pitäisi kuitenkin toimia molempiin suuntiin. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen samapalkkaisuusohjelma edellyttää naisten ja miesten välisen keskimäärin 20 prosenttiyksikön palkkaeron kutistamista viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Toistaiseksi etenemistä on tapahtunut vain yhden prosenttiyksikön verran. Ohjelman muutkaan tavoitteet kuten määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen ja isien perhevapaiden käytön lisääminen eivät ole edistyneet toivottua vauhtia. Myös työpaikkojen tasaarvosuunnittelussa on edelleen puutteita. Koska tavoitteita ei ole saavutettu, samapalkkaisuusohjelman on tärkeää olla mukana seuraavan hallituksen ohjelmassa. Leikkeet STTK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n lehti 1/2011 Henkilöstöllä oltava päärooli organisaatiomuutoksissa M etsäalan Asiantuntijat ry. METO puolustaa henkilöstön asemaa metsäalan organisaatioiden uudistushankkeissa. - Kun metsäalan organisaatioita uudistetaan, kysymys on paitsi yrityksen toimivuudesta ja tehokkuudesta, myös ihmisten työpaikoista ja toimeentulosta. Henkilöstön on oltava aina pääroolissa, painottaa Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand. Nystrandin mukaan koko muutosprosessin kannalta on välttämätöntä, että henkilöstö otetaan mukaan suunnittelu- ja kehitystyöhön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. - Yleensä henkilöstöllä on tuorein käytännön tieto siitä, mitkä asiat toimivat ja missä kohtaa on parannettavaa. Heitä kannattaa kuunnella, jos haluaa säästää aikaa, rahaa ja voimavaroja, Nystrand toteaa. STTK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n lehti 1/2011 Palkkaus nousuun nordealaiset saivat oman ammattiliiton N Erityisesti palkkauksen oikeudenmukaisuus puhuttaa työpaikoilla: - Nykyisiä vastaavat tehtävät olivat ennen ihan eri palkkaluokassa. - Ihmisistä otetaan nyt kaikki irti. Yhä pienemmällä määrällä ihmisiä pitäisi pystyä tekemään yhä suurempaa tulosta. Niin puheenjohtajaa kuin työntekijöitä närästävät erityisesti pankkialan johdon palkkiot: - Voi vain kysyä, onko oikeudenmukaista, että ylimmän johdon an- ordea Unioni Suomen puheenjohtajan Kari Aholan mukaan Nordean työntekijöiden ongelmat ovat hyvin samanlaisia kuin muillakin työpaikoilla. siot voivat olla satakertaisia toimihenkilöihin verrattuna. Tästä asiasta pitäisi käydä enemmän julkista keskustelua, Ahola toteaa. Motiivi 1/2011 Perusväylänpidon laiminlyönnit on korjattava J taan käyttämään lisäliikennerajoituksia. Palveluiden käyttäjille tärkeä turvallisuus heikkenee, matka-ajat pitenevät ja aikataulujen luotettavuus kärsii. - Noin kymmenesosa radoista on niin huonossa kunnossa, että niillä joudu- - Tilanteen korjaamiseksi ei riitä, että liikennöitsijöiltä pyydetään selvityksiä viivästysten syistä. Poliitikoilta vaaditaan myös valmiutta panostaa perusväylänpi- ulkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori kirjoittaa Motiivi-lehdessä, että yhteiskunnan teknisen infrastruktuurin ylläpitoa ja kehittämistä on laiminlyöty aivan liian pitkään. toon ja uusiin liikennehankkeisiin. Rahoituskehykset eivät saa olla esteenä valtiontalouden kannalta edullisten liikenneinvestointien toteuttamiseen. RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 29 JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Jäsenasiat: [email protected] puh.(09) 5422 1500 fax (09) 5422 1510 Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu 10 00100 HELSINKI Henkilötiedot Nimi:___________________________________________________________________ Hetu: ________________________ Eläkkeelle siirtyminen Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika __/__ _____ – __/__ _____ Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus 30 RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 Jutunjuuri [email protected] liikenneohjaaja M Poikkeustilanne? ietin nukkumapäivänä valvotun yön jälkeen, mitä oikeastaan tarkoittaa poikkeustilanne. Ajattelen asiaa luonnollisesti liikenneohjaajan näkökulmasta, koska se on tämänhetkinen ammattini. Liikenneohjaaja-kurssilla harjoiteltiin aikoinaan toimintamalleja erilaisiin poikkeustilanteisiin, ja kertauskoulutuksissa on aina toivottu poikkeustilannekoulutusta. Poikkeustilanteessahan jokin asia/tapahtuma aiheuttaa ongelmia, jonka selvittämiseksi joudutaan poikkeamaan ennalta suunnitellusta. Tällaisessa tilanteessa toimintaohjeet ja kokemus samankaltaisista tilanteista ovat suureksi avuksi. Poikkeustilanteisiin voidaan siis varautua laatimalla suunnitelmia ja harjoittelemalla, mutta paras lääke olisi niiden ennalta ehkäisy. Kuinka sitten poikkeustilanteita ehkäistään ennakolta? Rautatieliikenteessä keinot ovat kaikkien liikenteen parissa päivittäin työtä tekevien tiedossa. Pidetään kalusto, turvalaitteet ja itse ratainfra viimeisen päälle kunnossa ja varaudutaan poikkeaviin sääoloihin riittävällä miehityksellä. Lumisateetkin voidaan nykyään ennustaa muutaman tunnin tarkkuudella. Aika yksinkertaista. Näinhän rautatieliikenteessä tulee toimia kaiken aikaa. Joten asia on hoidossa. Vai onko sittenkään? V iimeisen parin vuoden aikana poikkeustilanteet ovat päässeet rautateillä jostain syystä vallitsevaksi tilaksi. Toki voidaan syyttää kahta runsaslumista talvea, mutta Suomihan sijaitsee napapiirillä joten lunta saattaa talvisin sataa. Muutama leuto talvi ei merkitse, että lumeen tai radan routimiseen ei tarvitse enää varautua. Jos ratainfra olisi pidetty kunnossa, olisi routiminenkin vähäistä. Riittävällä huollolla ja kunnossapidolla kalustokin toimii ja kestää. Eli jokin tai kaikki näistä ennaltaehkäisytoimista on laiminlyöty ja nyt kärsitään seurauksista. Rautatieliikenteessä työskenteleville jatkuva poikkeustilanne aiheuttaa stressiä ja uupumusta. Jokaisella on omassa perustyössään jaksamista työmäärän kokoajan lisääntyessä. Nyt aletaan olla jaksamisen rajoilla; yksittäisten ihmisten työkuormaa ei juurikaan voida lisätä. Ja kun äärirajoillaan jo normaalitilanteessa työskentelevä kohtaa jatkuvan poikkeustilanteen, alkaa kuormitus olla liikaa. Tilannetta ei ainakaan helpota, että tällä työtaakan alle uupuneella ei ole varmuutta edes omasta työstään. Työssä jaksamista ei helpota jatkuva epävarmuus työpaikasta ja siitä, missä se saattaa muutaman vuoden päästä olla, jos sitä on ollenkaan. Eli työntekijälläkin on vaivanaan oma poikkeustilanne. N gelmia. o, nyt olen saanut aikaiseksi jo kaksi poikkeustilannetta päällekkäin. Pitää varmaan mennä hetkeksi nukkumaan. Sitten jaksaa taas murehtia ja ratkaista on- RAUTATIEVIRKAMIES 1 • 2011 31 RVL:n eläkeläisten kuntolomatuet haussa Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsenille on tar jolla oma lomatuki Rautatievirkamiesten Vanhain kotisäätiön kautta. Lomatuen suuruus on 350,00 euroa. Tuen myöntämisperusteet • TuensaajantuleeollaRautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsen. • Kuntoutusajantuleeollavähintään5vuorokauden mittainen. • Tukeamyönnetäänkuntoutus-jamajoituskustannuksista,eipelkästäänmajoituksesta. • Kuntolomapaikanvoivalitamieltymyksensä mukaanKOTIMAANkohteista. • Tuensaajanonitsehoidettavavarauksetloma- paikasta. Mikäli sinulle myönnetään lomatuki, saat lomakohteeseentoimitettavanmaksusitoumuksenVanhainkotisäätiöltä.Lomakohdelaskuttaamaksusitoumuksensummansuoraansäätiöltä.Laskuunonmerkittäväkuntoutuksenmääräjalaatu. Käyttämättä jääneestä tuesta ei palauteta rahaa eikä sitä saakäyttäätoisenhenkilönhyväksi. Tuen saajien valintaperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriönmukaiset.Tukionvoimassayhdenvuoden. Vanhainkotisäätiönhallituskäsitteleehakemuksetmaaliskuussa,jonkajälkeenkaikillehakijoillelähetetäänilmoituspäätöksestä. Lähetä hakemuksesi 14.3.2011 mennessä Eeva Pohjolaiselle, Rautatievirkamiesliitto, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. LisätietojaantaaEevaPohjolainen,puh.(09) 5422 1544. RAUTATIEVIRKAMIESTEN VANHAINKOTISÄÄTIÖN KUNTOLOMATUKI Henkilötunnus: Lähiosoite: Puhelinnumero: TALOUDELLINEN ASEMA Hakijan kuukausitulot ennen verotusta: LOMATUET Aikaisemmat lomatuet: en ole saanut lomatukea euroa Hakijan kuukausitulot verotuksen jälkeen: euroa olen saanut (vuosi ja järjestö): Muun lomatuen hakeminen kuluvana vuonna: En ole hakenut Olen hakenut (järjestö): Perustelut kuntolomatuen saamiseksi: Päiväys ________/_________ 2011 Hakijan allekirjoitus: H A K I J A HENKILÖTIEDOT Nimi: T Ä Y T T Ä Ä Lomatukihakemuksen käsittelyn kannalta on välttämätöntä, että täytät jokaisen kohdan huolellisesti. Niissä kohdissa, joissa on vaihtoehtoja, merkitse rasti valitsemaasi kohtaan. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä.
© Copyright 2024