Työryhmiä, Yt-neuvotteluja, Selvittelyjä

R a u t a t i e v i r k a m i e s
3 1 . 8 . 2 0 1 0
Työryhmiä, yt-neuvotteluja,
selvittelyjä
s. 4
Taashan myö tavattiin
– kesäpäivillä
s. 10
n : o 5
TÄSSÄ NUMEROSSA
Puheenjohtaja
Tarja Turtiainen
Puh. (09) 5422 1522
Varapuheenjohtajat
1. Juha Lahtinen
2. Ulla Riekkinen
Liittosihteeri
Seppo Juselius
Puh. (09) 5422 1533
Taloussihteeri
Eeva Pohjolainen
Puh. (09) 5422 1544
4 Työryhmiä, yt-neuvotteluja ja selvittelyjä
Syksy on alkanut työntäyteisesti: Tesneuvotteluissa sovitut työryhmät aloittavat toimintaansa. VR Cargon Kouvolan palvelukeskuksen toimintojen järjestelyistä keskustellaan. Myös henkilöliikenteen suunnitelmat osa-aikaisista työsuhteista puhuttavat.
Järjestösihteeri
Soile Olmari
Puh. (09) 5422 1555
Toimistosihteeri
Sini Mero
Puh. (09) 5422 1500
Toimisto avoinna
arkisin klo 8.15–15.25
Valtakunnallinen
pääluottamusmies
Henry Kulin
GSM 040 862 0951
Valtakunnallinen
työsuojelun
erityisvaltuutettu
Alpo Pietarila
Puh. 0307 20015
GSM 040 596 4776
6 Kari Kallio johtaa
työttömyyskassaa
Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa sai uuden vetäjän, kun Kari
Kallio aloitti kassanjohtajan työnsä heinäkuun alussa. Kallion mukaan kassan
toiminnassa haasteena on yleisellä tasolla muun muassa jatkuvan yhteiskunnallisen keskustelun aiheena oleva työttömyysturva. Hän korostaa, että kassan jäsenen asioiden hoito turvataan kaikissa
olosuhteissa.
RAUTATIEVIRKAMIES
Julkaisija
Rautatievirkamiesliitto r.y.
n:o 6 ilmestyy 26.10.10
Toimitusneuvosto
Tarja Turtiainen
Juha Lahtinen
Ulla Riekkinen
Marjatta Hakala
Mervi Ylitalo
Lehden toimitus
Kaisaniemenkatu 10
00100 Helsinki
Päätoimittaja
ja toimitussihteeri
Soile Olmari
Puh. (09) 5422 1555
Fax (09) 5422 1510
[email protected]
Lehden osoiteasiat
Sini Mero
Puh. (09) 5422 1500
Taitto ja kuvankäsittely
Esa Print Oy
www.esaprint.fi
ISSN
0781-5301
Painosmäärä
2300 kpl
Painopaikka
Esa Print Oy
10 Taashan myö tavattiin
Lähes 150 kesäpäivävierasta ”valloitti”
helteisen Lappeenrannan satama-alueen,
risteili Saimaalla ja vietti iltaa Kasinolla. Lappeenrannassa tehdyn kyselyn mukaan kesäpäiviä pidetään mukavana yhteisen tapaamisen muotona.
14 Yhteistoiminta-asiamies uskoo tiedon
voimaan
Syyskuussa aloittavan yhteistoiminta-asiamiehen Helena Lamposen tehtävä on valvoa, miten yt-laki yrityksissä toimii ja miten sitä
noudatetaan. Lamposen mukaan
tavoitteena on kehittää yrityksen
toimintaa yhteisymmärryksessä:
- Kaikkia neuvoteltavia asioita koskee sama vaatimus.
18 Lennokit
yhteisheitolla pilviin
Joensuun osastolaiset viettivät kesänavajaisia Turusen Reinon hevosranchilla. Osastolaisia oli mukana ihailtavan paljon ja hauskaa
5•2010
oli: Tiluksiin ja hevostalliin tutustuttiin, Elmeri- ja Tahvo-vuohia rapsutettiin, tikkaa ja lennokkeja heitettiin.
Reinon tytär Beda näytti mallia,
kuinka hevosella ratsastetaan ja ylitetään esteitä. Yhteenkuuluvuuden
tunne lisääntyi ja tapaaminen antoi
tsemppiä arkisiin askareisiin.
20 Junamatkalainen
Sotsissa
Riitta Lätti vieraili poikansa Oraksen kanssa Sotsissa edellisen kerran 29 vuotta sitten. Nyt he tekivät uuden matkan ja kävivät katsastamassa myös aiempia vierailukohteita. Junamatka oli mielenkiintoinen elämys itsessään kaikkine kommervenkkeineen.
Puistomaisen kaunis Sotsi on täynnä uusia ja mahtipontisia hotelleja.
Subtrooppinen puisto on 146 km
pitkän rannan lisäksi Sotsin ylpeys. Matka tarjoili monia elämyksiä,
kuten Sotsin valtaisan tuoretorin.
PÄÄKIRJOITUS
Muutosten puhureita
Niin mukava kuin lämmin kesä olikin, liika on aina liikaa. Itse huomasin pohtivani hetkittäin ilmastonmuutoksen merkitystä Suomen (yli)pitkälle hellekaudelle. Ja sitä, mitä voisin vielä itse tehdä ilmaston hyväksi.
Ja kuin varmemmaksi vakuudeksi meitä koettelivat tuhoisat myrskyt ja
sääilmiöt – myös junaliikenteessä.
Ystäväni matkusti junassa, jonka veturin päälle rojahti puita. Oli jo myöhäisilta ja juna seisoi jossain pöheikön keskellä. Hän mietti, miten tästä
päästään ehjin nahoin korvaavaan kulkupeliin.
Mutta kas, pelastuslaitos raivasi kävelyreitin linja-autoille ja matka jatkui
kohti Helsinkiä. Helsingissä linja-autokuski vielä kuljetti ystäväni miltei perille.
Hän oli majapaikassaan puoli kolmelta yöllä ja aamulla oli aikainen herätys. Päällimmäisenä hänellä oli kuitenkin positiivinen ihmetys siitä, kuinka hyvin kaikki oli sittenkin sujunut.
Hän oli sattumalta myös jututtanut veturinkuljettajaa, jonka tyyneys ja toimintakyky hankalassa tilanteessa tekivät vaikutuksen.
Edellä kertomani on osoitus siitä ammattitaidosta ja kyvystä, johon ihminen parhaimmillaan pystyy äkillisissäkin tilanteissa.
VR:n ammattilaisia on totisesti koeteltu tämän vuoden aikana. Luonnon
aiheuttamia tuhoja ei voi aina välttää, mutta omaan toimintaansa ihminen
voi vaikuttaa.
VR:n muutosvauhti on tuonut ja tuo äkäisiäkin ”puhureita” työyhteisöihin. Onko kaikkien muutosten toteutuksia varmasti harkittu riittävästi?
Töiden ja asiakaspalvelun sujuminen tai sujumattomuus vaikuttaa asiakkaiden lisäksi töiden tekijöihin. Olennaista onnistumisessa on paitsi työn
osaaminen myös mahdollisuus tehdä työnsä
niin hyvin kuin osaa.
Näiden mahdollisuuksien varmistaminen
on työnantajan tehtävä. Työnantajalla on
työjohto-oikeus ja -velvollisuus.
Asiantuntijoita eli työn tekijöitä kannattaa
kuunnella – asiakkaan parhaaksi.
[email protected]
Päätoimittaja
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
3
[email protected]
Puheenjohtaja
Puheenjohtajan päiväkirjasta
Työntäyteinen
syksyn alku
O
lipa ikimuistoiset kesäpäivät.
Koskaan historian aikana ei ole
hikoiltu sellaisessa helleaallossa kuin Lappeenrannassa. Iltajuhliin lähdettäessä lämpömittari oli vielä reilusti
yli 30 asteen.
Lappeenrannan Kasino oli aivan upea
paikka iltajuhlille, mutta kuten ei vanhoissa rakennuksissa yleensä, ei sielläkään ollut ilmastointia. Täytyy nostaa
hattua, että kukaan ei pyörtynyt.
Mukana oli lähes 150 kesäpäivävierasta.
Mielelläni olisin vaihtanut pari sanaa jokaisen kanssa, mutta osa jäi vain hätäisen vilkutuksen varaan.
RVL:n kesäpäiviä on nykymuotoisena
järjestetty vuodesta 1977 asti. Ensimmäiset pidettiin Vaasassa. Joskus ohjelmassa on ollut ns. virallinenkin osuus, jopa
paneelikeskustelu. Viime vuosina tilaisuudet on järjestetty vain rentoa yhdessä oloa varten.
Mahtaako joukossamme olla sellaisia,
jotka ovat käyneet kaikilla kesäpäivillä? Jos kolahti, niin ottaisitko yhteyttä.
Työryhmiä, yt-neuvotteluja ja
selvittelyjä
Kesäpäivien jälkeen syksyn toiminta
pyörähti täyteen vauhtiin. Tes-neuvot-
4
teluissa perustettiin useita työryhmiä
ja niihin RVL nimesi edustajansa ennen lomia.
Aikataulultaan kiireellisin työryhmä liittyy osa-aikatyöhön sovellettavien sääntöjen, sopimusmääräysten ja maksukäytäntöjen tarkistamiseen työaikaan suhteutettuna.
Työryhmän määräaika päättyy nyt syyskuun lopussa. Tämä työryhmä on vain
RVL:n ja VR:n välinen ja RVL:n edustajat ovat Henry Kulin, Seppo Juselius ja Ulla Riekkinen.
Toinen vain RVL:ää koskeva työryhmä
selvittää Columbus-palkkausjärjestelmän soveltuvuutta uudeksi palkkausjärjestelmäksi toimihenkilöillä sekä liikenteenohjaajien palkkausjärjestelmän kehittämistarpeita. Tähän työryhmään on
nimetty Seppo Juselius, Hannu Puustinen ja Tarja Turtiainen.
Näiden lisäksi on vielä 3 työryhmää,
joissa on kaikkien järjestöjen edustus.
RVL:n edustajat ovat Henry Kulin ja
Mirja Tirranen. Yksi työryhmä selvittää päiväpalkan määräytymistä kunkin
kuukauden työpäivien perusteella kalenteripäivien sijasta.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Toinen ryhmä selvittää vuosilomajärjestelmää, jossa lauantai ei ole enää vuosilomaa kuluttava päivä, jolloin luovutaan
ns. irtopäivälaskennasta. Kolmas ryhmä
selvittää keskeytyspäivälaskennasta johtuvista laskennallisista ylitöistä ja työajan takaisinteettämisestä luopumista.
Näiden työryhmien määräaika päättyy
31.3.2012. Uudistukset otetaan käyttöön
vain työryhmien yksimielisten esitysten
perusteella.
Kesän jälkeen on selvitelty myös yhtä tai
muutamaa henkilöä koskevia, mutta varsin periaatteellisia erimielisyyksiä työnantajan kanssa.
Selvittelyn alla on mm. ateriakorvauksen maksamiseen ja lomarahan määräytymiseen liittyvät erimielisyydet. Neuvottelujärjestyksen mukaan viime kädessä ratkaisuja on mahdollista hakea työtuomioistuimesta.
Palvelukeskuksen toiminta
alkoi
Tässä vaiheessa on hyvä tehdä välintilinpäätöstä VR Cargon tapahtumista ja
tämän hetken tilanteesta.
Kaikki muistanevat, että myynnin ja
markkinoinnin tehtävistä 6 RVL:n jäsentä siirrettiin pooliin ensimmäisten jou-
kossa. Näistä henkilöistä 1 on eläköitynyt, 1 ottanut irtisanoutumispaketin ja
muut ovat työllistyneet VR:llä.
Siirtymiseen liittyvät epäselvyydet pitää
joka tapauksessa tutkia, ettei työntekijöiden tarvitse huolehtia työnjohtoasioista.
koita sitä, etteikö VR valmistautuisi kilpailun tuloon ja siksi myyntivoimankin
tulee vastata kysyntää.
Kouvolan palvelukeskus aloitti toimintansa kesäkuun alussa, jolloin Vainikkalaan nimettiin alkuvaiheessa 14 henkilöä ja Kouvolaan 19 henkilöä. Heistä
osa oli jo töissä Kouvolassa, osa Kotkassa, osa Haminassa ja osa Imatralla. Tehtävät lakkasivat tietyillä Etelä-Suomen ja
Itä-Suomen paikkakunnilla.
Alueorganisaation nimeämiset
tehty
Cargon alueorganisaatio muodostuu neljästä palvelutuotantoalueesta. Vetäjien nimeämisvaiheessa saatiin myös uudet assistentin tehtävät Tampereelle ja
Ouluun.
- Hiljaisina aikoina pienempi panostus
myyntiin ja ruuhka-aikoina taas vahvistusta, Jaatinen kiteyttää.
Nyt palvelukeskuksessa Kouvolassa on
21 henkilöä ja Vainikkalassa 18. Vuoden vaihteessa tapahtuu vielä muutama
yksittäinen siirto. Alkuvaiheessa valitsematta jääneiden tilannekin on nyt ratkennut positiivisesti.
Yt-neuvotteluissa sovittiin siirtymäajoista siten, että Pori, Rauma ja Oulu
työllistyvät omilla paikoillaan 1.1.2011
asti ja Imatrankoski, Niirala, Kemi ja
Tampere työllistyvät omilla paikoillaan
1.6.2011 asti.
Palvelukeskuksen perustamista yritettiin
selvittää jo parin vuoden takaisissa työryhmissä, joissa järjestön edustajat toivat esiin epäilynsä tiettyjen tehtäväjärjestelyjen onnistumisesta. Näitä epäilyjä ei otettu silloin tosissaan.
Yt-neuvotteluissakin kumottiin epäilyt
toimintojen järjestelyjen onnistumisesta ja vakuutettiin asioiden olevan selvitettyjä ja toimintojen siirron olevan
mahdollista.
Jäsenet, työntekijät, kantavat syvää huolta asiakaspalvelusta ja toimintojen järjestelemisestä. Liiton edustajat ovat saaneet
voimakkaita viestejä siitä, että kaikkia
asioita ei ole selvitetty riittävästi. Näitä viestejä on välitetty eteenpäin työnantajalle.
Jos tilanne näyttää siltä, että on tehty
virhearvio aikataulussa, kannattaa ottaa
aikalisä. Jos paljastuu, ettei Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen tehtävien siirto
ole mahdollista tai edes järkevää, tulisi
palvelukeskukselle perustaa etäpisteitä.
Myöhemmin nimettiin 12 palvelupäällikköä ja ns. ala-asemien lukumäärän selvittely jäi kevääseen. Palveluesimiehet nimettiin 8 paikkakunnalle kesäkuun alusta alkaen, 1 nimetään vielä myöhemmin.
Cargon muutoksiin kuuluu myös kuljetussuunnittelun keskittäminen Helsinkiin. Tällä hetkellä yhtä lukuun ottamatta tähän ryhmään valitsematta jääneet on
pystytty työllistämään.
Elokuun alussa muutospoolissa oli 36
työnhakijaa, joista 15 RVL:n jäsentä. Irtisanoutumispaketin on ottanut kaikkiaan
yli 40 henkilöä. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä on poolissa irtisanottu koko VR:ltä n. 30 henkilöä.
Pooliin joutuneet saavat tiedon VR:llä
vapaista työpaikoista. Työpaikkaa kannattaa hakea, vaikka se ei olisikaan juuri sellainen työ mitä haluaa. Kukaan ei
voi tietää tulevaisuutta, ja uusia mahdollisuuksia voi taas ilmestyä jonkun ajan
kuluttua.
Uudistus läpi vapaaehtoisin
toimin
Henkilöliikenteen palveluksessa olevat
ovat saaneet kesäkuussa kirjeen, jossa
kerrotaan uuden myyntijärjestelmän tulosta maaliskuussa 2011.
Kirjeessä myös kumotaan huhu, jonka
mukaan VR olisi irtisanomassa sata henkilöä myynnistä:
- Tämä huhu ehdottomasti ei pidä paikkaansa, tällaista suunnitelmaa ei ole, lupaa Antti Jaatinen.
Lupaus on selkeä, ja siitä pidämme tietenkin kiinni. Lupaus ei kuitenkaan tar-
- Tavoitteemme on pystyä mahdollisimman pitkälle hoitamaan tämäkin muutos hyödyntäen luonnollista poistumaa
ja henkilöstön vapaaehtoisuutta osa-aikaisuuteen siirryttäessä. Työnantajalähtöistä osa-aikaistamista pyritään välttämään kaikin mahdollisin toimin.
Vapaaehtoisten osa-aikaisuuskartoituksen yhteydessä on noussut esiin osa-aikaeläkkeellä olevien tilanne. Heistä osa on
tehnyt sopimuksen, jonka mukaan eläkkeellä ollaan yksi jakso ja seuraava jakso taas töissä.
Tämän rytmin muuttamista on perusteltu sillä, että päivittäisen työajan lyhentäminen auttaisi jaksamaan em. rytmiä
paremmin. Tapaukset ovat yksilöllisiä,
mutta muutos voi johtaa myös ojasta allikkoon.
Kun aiemmin normaalimittaiseen päivään sisältyi sekä hektinen jakso että
myös vähän rauhallisempi jakso, niin
muutos johtaa siihen, että jokainen lyhyt työrupeama osuu hektisimpään vaiheeseen.
Kun kerran on lähdetty tekemään muutosta vapaaehtoisuuden periaatteella, linja kannatta viedä loppuun saakka.
Liiton kanta on se, että sopimuksia ei voi
yksipuolisesti muuttaa. Myös työntekijän
näkökantaa kannattaa kuunnella.
Osa-aikaisia on tulossa myös juniin naapuriliiton sopimuksen piiriin, kun 34 uutta junamyyjää aloittaa lokakuussa asiakaspalvelutehtävissä.
Ensimmäiset tulevat Helsingin lähiliikenteeseen ja kaukoliikenteeseen Kouvolaan, Tampereelle ja Turkuun.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
5
Kari Kallio johtaa
työttömyyskassaa
Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa sai uuden vetäjän, kun
Kari Kallio aloitti kassanjohtajan työnsä heinäkuun alussa.
Teksti ja kuvat: Soile Olmari
H
än toimi VR Koulutuskeskuksen päällikkönä loppuvuodesta
2006 alkuvuoteen 2010 ja sitä
ennen pitkään Rautatievirkamiesliiton
puheenjohtajana.
- Moni ajatteli, että lähdin nopeasti koulutuskeskuksen palveluksesta, mutta
työskentelin siellä kaikkiaan neljä ja puoli vuotta. Se ei ole niin lyhyt aika, Kallio toteaa.
henä: - Siellä työskentelee hyvä ja ammattitaitoinen porukka.
Koulutuksella lisää
mahdollisuuksia
Kallio ei alun perin ajatellut, että olisi
koulutuskeskuksen palveluksessa eläkkeelle asti. Hän suoritti 2009 – 2010 joh-
Mahdollisuus kehittyä
esimiehenä
Hän aloitti työnsä koulutuskeskuksessa
ajatuksella, että tulevat vuodet olisivat
kiihkeitä koulutusvuosia.
Koulutusmäärät lähtivätkin nousuun parin vuoden aikana: - Muun muassa veturinkuljettajia koulutettiin reippaaseen
tahtiin.
- VR:n muutostilanne aiheutti kuitenkin
sen, että rekrytointeja jälleen kerran lykättiin ja jäädytettiin.
- Siinä vaiheessa ajattelin, että seuraajalla olisi nyt hyvä tilaisuus valmistautua tulevaisuuden rekrytointeihin ja koulutuksiin.
Kaiken kaikkiaan VR Koulutuskeskuksessa työskentely oli Kalliolle hyvä kokemus ja mahdollisuus kehittyä esimie-
6
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
tamisen erikoisammattitutkinnon parantaakseen mahdollisuuksiaan siirtyä muihinkin johtamistehtäviin.
Lisäksi hän on suorittanut muun muassa oikeustieteellisiä, kuten työoikeuden
opintoja Turun yliopistossa.
Yhtenä vaihtoehtona Kalliota kiinnostivat järjestöpuolen tehtävät ja sattumalta loppukeväällä tarjoutui mahdollisuus
työttömyyskassan johtajan tehtäviin.
Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan toiminta oli hänelle pääpiirteissään tuttua; olihan hän toiminut aiemmin vuosia kassan hallituksessa.
telun aiheena oleva työttömyysturva. Siihen liittyy esimerkiksi keskustelut ja toimet työurien pidentämisestä.
- Niitä pitää seurata suurella tarkkuudella
ja pyrkiä vaikuttamaan sekä ammattijärjestöjen että Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön kautta, hän mainitsee.
- Tämä on kuitenkin sisällöltään uusi tehtävä ja kassan varsinaisessa toiminnassa
riittää uutta opittavaa.
- Työttömyysturvalakiin tuli vuodenvaihteessa runsaasti muutoksia eikä kaikkiin soveltamistilanteisiin ole vielä valmiita vastauksia.
Työttömyysturvasta jatkuvaa
keskustelua
Kallion mukaan kassan toiminnassa
haasteena on yleisellä tasolla muun muassa jatkuvan yhteiskunnallisen keskus-
Jäsenten asiat hoidetaan aina
Kallio toteaa, että oman kassan osalta syksyllä otetaan käyttöön uusi maksatusjärjestelmä, johon liittyy henkilökunnan kouluttautumista ja perehtymis-
Jos jäät työttömäksi
Työttömyyskassa maksaa työttömälle jäsenelle ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Päiväraha on verollinen.
Jos joudut työttömäksi, ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.
Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku
on ollut voimassa. Ota ensimmäisellä
kerralla mukaan työtodistukset sekä
koulu- ja opiskelutodistukset.
Päivärahahakemuksia saa työ- ja elinkeinotoimistoista (www.mol.fi) ja
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön
internetsivuilta www.tyj.fi.
Rautatievirkamiesliiton (www.rvlry.
fi) työtön jäsen lähettää ensimmäisen hakemuksen liitteineen liiton toimistoon Eeva
Pohjolaiselle (09) 5422 1544, RVL,
Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki.
Hän toimittaa sen edelleen työttömyyskassalle.
Jatkossa asioidaan suoraan Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan kanssa. Kassan osoite on
Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki.
Työttömyyskassan toimisto
on avoinna arkisin klo 9.00 –
14.00. Kassanhoitaja Paula Seppälä 809) 47857 200, kassanhoitaja Sari Meling (09) 47857 202,
kassanhoitaja Mirva Tuomi (09)
47857 203 ja kassanjohtaja Kari Kallio (09) 47857 201. Sähköposti: [email protected]
Vastauslähetysosoite
Työttömyyskassa maksaa etuuksien
hakemisesta aiheutuvat postituskulut. Hakemukset sekä muut etuuden
maksamiseen liittyvät selvitykset tulevat perille ilman postimerkkiä, kun
kirjekuoreen kirjoitetaan osoitteeksi:
ILMAILU- JA RAUTATIEKULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSA
TUNNUS 5009649
00003 VASTAUSLÄHETYS
- Kari Kallio tunsi ennestään ammattiyhdistystoimintaa
monelta kantilta: - Työttömyyskassan johtajan tehtävä
on minulle sisällöltään uusi vaikka olin kassan
hallituksessa vuosikaudet.
Kirje tulee perille ilman postimerkkiä ainoastaan em. osoitteella, posti kulkee 2. luokan mukaan 2 – 4 arkipäivää.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
7
tä: - Uskon, että käyttöönotto tulee menemään ihan hyvin.
- Asiakkaille tämä muutos mahdollistaa ainakin osittaisen sähköisen asioinnin työttömyysturvan jatkohakemuksissa. Tästä annetaan tarkempaa tietoa lähempänä vuodenvaihdetta.
Työttömyyskassaan kuuluvan seitsemän asiamiespiirin, Ilmailualan Unioni
IAU:n, Merivartioliiton, Rautatieläisten
Liiton, Rautatievirkamiesliiton, Tulliliiton, Vankilavirkailijain Liitto VVL:n ja
Veturimiesten liiton kautta kassassa on
19 000 jäsentä.
- Liitoilla on meneillään järjestörakenteisiin liittyviä kehittymishankkeita, jotka voivat muutaman vuoden sisällä tuoda myös muutoksia, kuten järjestöfuusioita ja sitä kautta kassojenkin fuusioita.
Kallio korostaa, että kassan jäsenen työttömyysturva ja asioiden hoito turvataan
kaikissa olosuhteissa.
- Jäsenen kannattaa pitää jäsenyytensä voimassa ja jäsenmaksuasiansa kunnossa.
- Meillä ei esimerkiksi hakemusten käsittelyajat ole venyneet sellaisiksi kuin
ne pahimmillaan ovat joissakin kassoissa viime aikoina olleet. Kassan toimialojen työllisyystilanne näkyy myös kassan suhteellisen alhaisena jäsenmaksuna, Kallio sanoo.
- Jos jäsen jää työttömäksi tai tulee lomautetuksi on tärkeätä noudattaa työttömyyskassan ja työ- ja elinkeinotoimiston
ohjeita. Työnhakijaksi on ilmoittauduttava välittömästi.
Hän kehottaa jäseniä tutkimaan aika
ajoin sekä työttömyyskassan (www.irkatk.fi), kassojen yhteisjärjestön (www.
tyj.fi) että työ- ja elinkeinoviranomaisten
(www.mol.fi) internetsivuja.
Suhteellisen hyvä
työllisyystilanne
- Huolimatta siitä, että kassan toimialoilla on ollut yhteistoimintaneuvotteluja ja voimakkaita muutoksia esimerkiksi VR:llä, Finnairilla ja valtiolla, työllisyystilanne on suhteellisen hyvä.
- Sivuilla on hyödyllistä yleistietoa, johon kannattaa tutustua viimeistään siinä
vaiheessa, jos tarvitsee kassan palveluja. Asiointi helpottuu, kun katsoo ohjeita etukäteen.
- Meillä on hyvä pieni toimisto ja olen saanut toimiston työntekijöiltä mukavasti apua,
Kari Kallio kiittää. Hänen lisäkseen toimistossa työskentelevät kassanhoitajat Paula
Seppälä, Sari Meling ja Mirva Tuomi.
8
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Työsuojelua
[email protected]
Valtakunnallinen työsuojelun
erityisvaltuutettu
VR irtisanoi
työsuojelusopimuksen
V
R-Yhtymä on irtisanonut sopimuksen VR:n työsuojeluorganisaatiosta ja sen tehtävistä.
Irtisanomisaika alkaa 1.10.2010 ja nykyinen sopimus päättyy 31.12.2010. Sopimuksen piti olla voimassa vuoden 2011
loppuun saakka.
Irtisanomisperusteina VR-Yhtymä ilmoittaa VR:n organisaatiomuutokset ja
uuden VR-konsernin työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimat sopimuksen uudistamistarpeet.
Neuvottelut uudesta sopimuksesta käynnistyvät elokuussa 2010. Työnantajan
tarkoituksena on saada uusi sopimus
neuvoteltua ennen irtisanomisajan päättymistä.
Sopimuksen uudistaminen tarkoittaa
myös sitä, että työsuojeluvaalien järjestäminen aikaistuu vuodella.
Konsernin työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmässä todetaan
mm., että työturvallisuuden ja hyvinvoinnin toteutumisen ja kehittämisen edellytyksenä on hyvä yhteistyö ja keskinäinen luottamus.
Toivottavasti sopimusneuvottelut toteutuvat tällä tavalla.
Vaalit on järjestettävä loppuvuoden 2010
aikana, jotta työsuojeluorganisaatio olisi toimintavalmis vuoden 2011 alusta.
Leikkeet
Talouselämä 25/13.8.2010
Helen Mosterin juttu Hyviä tyyppejä ei enää tarvita
Ylinopeus kuriin
V
R-Yhtymän logistiikkadivisioonan johtaja Erik Söderholm
toteaa Talouselämä-lehdessä,
että sosiaaliset taidot ovat aliarvostettuja Suomessa.
Söderholm jatkaa: - Suhtaudun rekrytointitilanteissa vakavasti siihen, millaisia ominaisuuksia tehtävä vaatii. Moni tekee virheen siinä, että palkkaa itsensä näköisiä ihmisiä.
Oman ylinopeuden tajuaminen on ollut Söderholmille tärkeä oivallus: - Joudun hillitsemään sitä. Pidän tuolinkarmista kiinni ja kuuntelen, jos toinen
on hitaampi.
- Tanskalaiset ja hollantilaiset ovat
niissä Euroopan mestareita. Siksi he
ovat menestyneet niin hyvin kaupankäynnissä.
- Olen oppinut sietämään erilaisuutta entistä paremmin. Nuorempana olin konservatiivisempi.
- Nuorena saatoin pitää tietokonetta
auki, puhua puhelimeen ja lukea Kauppalehteä yhtä aikaa ja pyytää henkilön
huoneeseen puhumaan asiastaan. Nyt
ymmärrän, että se oli loukkaavaa.
- Onneksi Suomessa on entistä vähemmän patruunahenkeä. Johtajien sosiaaliset taidot ovat parantuneet.
Söderholmin mielestä on tärkeätä osata lukea ihmisiä ja tilanteita: - Sellaisesta on hyötyä neuvotteluissa. Itse haluan
ymmärtää, mitä asiaa toinen ajaa.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
9
Taashan myö tavattiin
- kesäpäivillä
R
Teksti ja kuvat: Soile Olmari
VL:n kesäpäivillä unohdetaan
hetkeksi työmurheet, vietetään
mukavia hetkiä, tavataan pitkäaikaisia tuttuja ja tutustutaan uusiin.
Niin nytkin 7. – 8.8. helteisessä Lappeenrannassa, kun lähes 150 kesäpäivävierasta ”valloitti” satama-alueen.
Tosin RVL:läisten lisäksi liikkeellä oli
muutama tuhat Linnoituksen yö -tapahtumiin osallistuvaa.
Koomikko, taikuri J.P. Pirisen sut
Suuret kiitokset Kouvolan osaston järjestelijöille.
P.S. Vety on paikallinen lihapiirakka keitetyllä kananmunalla ja kinkulla ja Atomi joko kananmunalla tai kinkulla vai
onko se toisinpäin?
Joka tapauksessa huikopala maistui tanssin ja karaoken jälkeen.
Maisemat Saimaan rannoilla vaiht
Kimmo Mark vastaanotti
vieraita Kouvolan osaston
puolesta rakuunaksi pukeutuneena.
10
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Mälkiän sululla riitti kuvattavaa
tkaukset ja temput naurattivat risteily-yleisöä.
telivat vihreästä idyllistä Kaukaan tehtaisiin.
Hotellilta käveltiin joukolla kohti M/S Camillaa, jolla risteiltiin
Saimaan kanavalla.
Myös Sinikka Pastinen opasti
vieraita kesäpäivien ajan.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
11
Mukava yhteinen tapaaminen
K
esäpäiville osallistui ilahduttavan paljon ensikertalaisia, joista
muutama osui kohdalle, kun toimittaja kyseli kesäpäivien merkityksestä.
Iloinen nelikko Eija Liikkanan Avec ja
Ulla Pensola-Villanen Avec Kouvolasta
totesivat, että tapahtuma on mukava yhteinen tapaaminen kaikkien RVL:läisten
kesken.
- Tapaa muitakin kuin omia osastolaisia,
naiset sanoivat.
- Tällaiset vapaamuotoiset tapaamiset
ovat tarpeen, ikään kuin perustarpeita,
Avec täydensi.
Petteri Solasaari ja Kimmo Mark Kouvolasta sekä Antti Sopanen Helsingistä paistattelivat päivää risteilyaluksen
kannella.
Myös Hanna Kovanen (kansikuva)
Pieksämäeltä osallistui ensimmäistä kertaa: - Tapahtumasta jäi todella positiivinen kuva.
Kimmo kertoi osallistuneensa aiemmin
liiton talvipäiville, mutta kesäpäiville
nyt ensimmäistä kertaa: - Olin kuullut, että nämä ovat kivoja juhlia.
- Oli mukava nähdä tuttuja pitkästä aikaa
ja jutustella työajan ulkopuolella rennoissa merkeissä.
Antin mielestä kesäpäivät ovat mukavia reissuja: - Päivillä näkee kollegoita, joita ei muuten tapaa.
Heli Tyrväinen Turusta oli mukana
ensimmäistä kertaa: - Työkaveri houkutteli osallistumaan. Täällä tutustuu
muihinkin liittolaisiin.
12
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Illallista odotellessa oli aikaa asettua ryhmäkuvaan.
Kansantanssiryhmä Kirjavat nostattivat juhlatunnelmaa tanssillaan Nostatus.
Paula Sairo ja Tarja Turtiainen saapuivat iloisella mielellä illastamaan.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
13
Yhteistoimintalaki tunnetaan yrityksissä huonosti
Uusi asiamies uskoo
tiedon voimaan
Teksti: UP/Petra Sneck • Kuva: Pekka Sipola
Pari vuotta sitten uudistetun yhteistoimintalain
käytäntö on yhä hämärän peitossa monessa yrityksessä.
-I
so ongelma on, että
lakia ei tunneta,
eikä sitä siksi välttämättä osata soveltaa käytännössä, kertoo syyskuun
alussa työnsä aloittava yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen.
jen käsitteestä ja yhteistoimintalain käytännön hyödyistä. Tutkimusten mukaan neuvotteluja pidetään
vain työvoiman vähentämistilanteissa käytävinä
irtisanomisneuvotteluina,
Lamponen kertoo.
Lamposen tehtäväksi tulee
valvoa, miten yt-laki yrityksissä toimii ja miten sitä
noudatetaan. Aikaisemmin
työpaikan yhteistoimintaa
koskevien lakien valvonta
kuului työ- ja elinkeinoministeriölle.
Yhteistoimintalain uudistuksen myötä henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet pitää käsitellä ytneuvotteluissa vuosittain.
Ministeriön tutkimuksen
mukaan tämä toteutuu vain
joka toisessa yrityksessä.
Työsarkaa riittää, sillä ministeriön alkuvuodesta julkaisemassa tutkimuksessa ilmeni, että työnantajista 67 prosenttia ja henkilöstöstä 64 prosenttia koki tuntevansa lain vain tyydyttävästi tai välttävästi.
Lamponen korostaa, että
yrityksissä tulisi olla keskeistä pitää henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet ajan tasalla.
Neuvotteluja pitkälti
vain irtisanomisista
Koska lakia ei tunneta hyvin, se ei ole saanut aikaan
olennaisia muutoksia yritysten toiminnassa.
- Yrityksissä ei ole tietoa
yhteistoimintaneuvottelu-
14
Yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen uskoo, että tietoa
levittämällä yritykset saadaan noudattamaan yt-lakia myös
käytännössä.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
- Hyödyt koskevat sekä yrityksen toimintaa että henkilöstöä. Lähtökohtana on,
että yrityksissä huomioidaan ennakoitavissa olevat
muutokset ja niiden vaikutukset esimerkiksi henkilöstön määrään tai ammatilliseen osaamiseen.
Erittäin tärkeänä Lamponen pitää myös neuvotte-
lujen toteuttamisen tapaa: - Ne käydään
yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi.
- Tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa yhteisymmärryksessä. Kaikkia
neuvoteltavia asioita koskee sama vaatimus, hän muistuttaa.
Pehmeitä ja kovia keinoja
Yt-lain valvontapyynnöt tulevat pääasiassa työpaikoilta: asiamies antaa neuvoja pyydettäessä ja tarvittaessa sekä työntekijöille että työnantajille.
Myös työsuojeluviranomaisella on velvollisuus ilmoittaa viipymättä yt-asiamiehelle, jos hän epäilee, että yhteistoimintalakia ei ole noudatettu.
Asiamiehellä on myös oikeus suorittaa
tarkastus yrityksessä, jos hän epäilee laiminlyöntejä. Tarkastuksesta on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ennalta.
Yhteistoiminta-asiamiehen kovempaan
keinovalikoimaan kuuluvat valtuudet antaa työantajalle kirjallinen kehotus lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi tai uusimisen estämiseksi. Hän voi viedä asian esitutkintaan, jos tekoon liittyy sakkorangaistus.
Jos henkilöstösuunnitelmaa tai koulutustavoitteita ei saada käsitellyiksi yhteistoimintamenettelyissä, asiamies voi vaatia
tuomioistuinta asettamaan työnantajalle
uhkasakon. Lamponen uskoo kuitenkin,
että suurin osa ongelmista ratkeaa ohjeilla ja neuvonnalla.
- Keskeistä on tiedon levittäminen ytlainsäädännön sisällöstä, samoin koulutus. Kun saadaan lainsäädäntöä tunnetuksi, luodaan edellytyksiä myös lain noudattamiselle. Pidän ykköshaasteena juuri tietoisuuden lisäämistä.
Valvonnan piirissä 8 000
yritystä
Yhteistoimintalakia sovelletaan entistä
useammalla työpaikalla. Laki on laajennettu koskemaan yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20
työntekijää.
Yhteistoimintalain valvonta on jaettu
yt-asiamiehen ja työntekijä- sekä työnantajapuolen yhdistysten kesken työpaikoilla, joilla valtakunnallisia työehtosopimuksia sovelletaan työehtosopimuslain nojalla.
Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös lain
toteutumisen seuranta ja arviointi sekä
yt-lain toimintaa koskevien lakialoitteiden tekeminen.
Vaikka lain toteutuminen kangertelee,
Lamponen on toiveikas sen tulevaisuudesta.
- Haluan todella uskoa, että kunhan lain
velvoitteet ja säädökset tiedetään, yritykset ja työntekijät hyötyvät. Kun hyödyt
oivalletaan, se on moottori, jonka kautta lainsäädäntö tulee toimimaan myös
käytännössä.
Uudistuksen myötä mukaan tuli myös
kolmannen sektorin työnantajia, kuten
säätiöitä ja järjestöjä riippumatta siitä,
tavoittelevatko ne voittoa. Nyt yhteistoiminta-asiamiehen valvonnan piirissä on noin 8 000 yritystä ja runsaat 800
000 työntekijää.
Yhteistoiminta VR-konsernissa
Teksti: Soile Olmari
-V
R:n eri divisioonien yhteistoimintaryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Niissä käsitellään informatiivisesti
taloudellista, tuotannollista ja henkilöstötilannetta sekä junaturvallisuuteen liittyviä asioita, kertoo RVL:n
valtakunnallinen pääluottamusmies
Henry Kulin.
- Vuosittain niissä käsitellään myös
henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat.
Kulin toteaa, että VR:n valtio-omistajan uuden henkilöstöpolitiikan aikana ovat alkaneet myös VR:n muutosohjelmaan liittyvät yhteistoimintalain
8. luvun mukaiset ns. irtisanomisneu-
vottelut, jotka perustuvat 15 kehityshankkeeseen sekä yrityksen strategisiin muutoksiin.
- Kehitystyötä on tehty aiemminkin
yhteistoiminnassa, mutta irtisanomisia välttäen.
Yhteistoimintalaki löytyy osoitteesta www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070334
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
15
ITF:n 42. kokous
Meksikossa
Teksti ja kuvat: Seppo Juselius
I
Ay-toiminta ja sen edellytykset vaihtelevat hyvinkin paljon eri maissa. Meillä
toiminta ja kuuluminen ammattiyhdistykseen ovat päivän selviä asioita.
ITF:n kokous pidetään joka neljäs vuosi
ja edellisen kerran kokoonnuttiin EteläAfrikassa Durbanissa.
Sen sijaan monissa kehittyvissä maissa
ay-toiminta on luokiteltu jopa rikokseksi ja aktiiveja on pahimmissa tapauksissa murhattu.
TF:n (International Transport Workers’ Federation) 42. kokous oli Mexico Cityssä 6. - 12.8. Kokouksen
pääteema oli Vahvat liitot – kestävän kehityksen kuljetusala.
ITF edustaa noin 4,6 miljoonaa kuljetustyöntekijää ympäri maailmaa 155 maassa. Se edistää oikeudenmukaisten, sosiaalisten, taloudellisten ja ihmisoikeusasioiden kehittymistä jäsenmaissaan.
Kokouksen pääsisällöksi ympäristöasioiden lisäksi nousi eri liikennemuotojen yksityistäminen sekä liberalisaation ja globalisaation vaikutusten vähentäminen.
Näin eurooppalaisesta ja pohjoismaalaisesta näkökulmasta tarkastellen kokoukseen osallistuminen on pitkälti solidaarisuuden osoitus kehittyvien maiden ammattiyhdistystoiminnalle.
ITF:n toiminta on jaettu kuljetusmuotojen mukaan eri sektoreihin. Kokouksessa
valittiin myös seuraavan neljävuotiskauden hallinto. Rautatiesektorin puheenjohtajana jatkaa norjalainen veturimiesten edustaja Öystein Aslaksen.
Suomesta rautatiesektorin kokoukseen
osallistuivat RVL:n edustajan Seppo Juseliuksen lisäksi edustajat Rautatieläisten
Liitosta ja Veturimiesten liitosta.
Tarkempaa tietoa ITF:n toiminnasta ja
Meksikon kokouksesta saa parhaiten
osoitteesta www.itfglobal.org
Paikalliset kuljetustyöntekijät järjestivät mielenilmaisun samanaikaisesti ITF:n kokouksen kanssa.
16
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Uusia vetureita
Rautatiemuseolla
Teksti ja kuva: Soile Olmari
M
Lähde: Suomen Rautatiemuseon Rautatieuutisia 23.6.2010
ärkähöyryveturi ”Leena” valloitti Rautatiemuseon ystävät
Hyvinkäällä, kun se ja Dv16sarjan dieselveturi numero 2026 julkistettiin 17.6.
Molemmat uutuusveturit on kunnostettu
ajokuntoon ja niihin voi tutustua Rautatiemuseon perusnäyttelyssä.
”Leena” kunnostettiin Rautatiemuseon
säätiön toimeksiannosta Minkiössä, Jokioisten museorautatien korjaushalleilla
vuonna 2009.
Kunnostustyötä tuettiin VR:n entisen pääjohtajan Henri Kuitusen 50-vuotisjuhlarahaston lahjoituksella.
VR osti ”Leenan” 1945 Pietarsaaren Selluloosa Oy:ltä ja veturia käytettiin Kuopion konepajan sisäisessä liikenteessä.
Hylkäyksensä jälkeen vuonna 1967 veturi
varattiin Suomen Rautatiemuseolle, mutta
sitä säilytettiin viime vuoteen saakka Kuopion satamamakasiineilla museoveturina.
Dv16-sarja hylättiin vuoteen 2008 mennessä, ja kahta lukuun ottamatta kaikki veturit on joko romutettu tai odottamassa romutusta Hyvinkään konepajalla.
VR tilasi Dv16-sarjan (aiemmin Vv16)
vetureita vaihtovetureiksi Dv15-sarjan
jatkoksi. Vetureita tilattiin Lokomolta ja Valmetilta yhteensä 28 kappaletta, ja niitä käytettiin vaihtotöiden lisäksi linja-ajossa.
Hyvinkään konepajalla kunnostettu Dv16
numero 2026 valmistettiin Valmetin tehtaalla vuonna 1962, ja se palveli vielä tammikuussa 2008 Pasilassa. Hylkäyksen jälkeen se varattiin Rautatiemuseolle.
Museolla voi tutustua myös syyskuun loppuun saakka näyttelyyn Kahdeksan vuoden urakka – Suomen sotakorvaukset.
Näyttely kertoo metalliteollisuudesta toisen maailmansodan jälkeisinä sotakorvausvuosina 1944 – 1952.
Museo, Hyvinkäänkatu 9, on avoinna
1.9.2010 – 31.5.2011 ti - la klo 12 - 15
ja su klo 12 - 17. Museo on suljettu jouluaattona, joulupäivänä ja uudenvuoden
aattona.
”Leenan” eli Vk4 numero
68:n valmisti saksalainen Borsig vuonna 1910. Se hankittiin alun perin linnoitustyöveturiksi Inon rannikkolinnoitukseen ensimmäisen maailmansodan aikana.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
17
Paperista taiteltuja lentokoneita liiteli kesäillassa. Taittelutyyli oli vapaa ja kaarrokset sen mukaisia.
Joensuun kesänavajaisissa
Lennokit
yhteisheitolla pilviin
Teksti: Anne Teräs • Kuvat: Vesa Pekka Reponen ja Anne Teräs
Joensuun osastolaiset viettivät kesänavajaisia toukokuisena
perjantaina Turusen Reinon hevos-ranchilla.
T
eimme kierroksen tiluksilla ja
tutustuimme hevostalliin. Talon
ympäristössä ekologisina ruohonleikkureina toimivat Elmeri- ja Tahvo-vuohet saivat rapsutuksia osakseen.
18
Reinon tytär Beda näytti mallia, kuinka
hevosella ratsastetaan ja ylitetään esteitä. Kesäistä iltaa viettäville RVL:läisille
olisi voinut tulla sairaalareissuja, jos samalla tyylillä ja vauhdilla olisi joku edes
yrittänyt hevosen selässä pysyä.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Liimatan Hannu ja Nenosen Markku
uskaltautuivat kuitenkin kokeilemaan talutusratsastusta.
Kiemuraisia mahalaskuja
Reposen Vee Pee oli ahkeroinut myös
muuta ohjelmaa. Heitettiin tikkaa ja rahaa, mutta paras kilpailuista oli lennokkien yhteisheitto.
Tärkeintä oli yhdessäolo
Illan mittaan nautiskeltiin ulkosaunan
makoisista löylyistä, hyvästä ruuasta, ja
perinteiseen kesäiseen tapaan grillattiin
myös makkaraa.
Jokainen sai taiteilla A-nelospaperista
omanlaisensa lennokin, jotka lähetettiin
yhteisheitolla pilviin liitelemään.
Ruokailun lomassa ihmeteltiin, miten
VR on muuttunut aikojen saatossa.
Kaiholla muisteltiin aikoja, jolloin henkilöstöstä pidettiin
hyvää huolta.
Täytyy todeta, ettei Finnairin tai muiden
lentoyhtiöiden suunnittelijoiden tarvitse olla huolissaan. Kenelläkään ei tainnut lennokki lentää kauas ennen kuin se
jysähti erilaisten kiemuroiden jälkeen
maaperään.
Minunkin lennokkini teki täydellisen mahalaskun noin kolmen metrin päähän.
Eivät kerinneet alastulopyörät avautua
ja moottorikin taisi puuttua. Miehethän
sen kisan voittivat.
Palkintojen jakojen aikaan odottelimme
jännittyneinä, mitä kukin saa. Niin vain
oli, että kaikki saivat samanlaiset palkinnot. Toki kokonaiskilpailujen voittaja
Nenosen Markku pokkasi hymyssä suin
aplodien kera parhaimman palkinnon.
No, eihän sitä tietysti aivan synkkyyteen vajottu,
kun hauskaa oltiin tultu pitämään. Kertoiltiin
mitä kaikkea mukavaa
ja erikoista kenenkin
töissä on kerinnyt vuosien varrella tapahtua.
Kesänavajaiset onnistuivat yli odotusten.
Osastolaisia oli mukana ihailtavan paljon ja hauskaa oli.
Tärkeintä oli tietenkin yhdessäolo; emmehän näe toisiamme töissä tai ole yhteydessä toisiimme edes viikoittain.
Tikanheitto kuului luonnollisesti
ohjelmaan. Mirja Papunen tähtäilee.
Yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyi ja
tapaaminen antoi tsemppiä arkisiin askareisiin. Ja mikä tärkeintä, kaikille jäi
hyvä mieli yhdessäolosta.
Kiitokset Turusen Reinolle, Bedalle, puheenjohtajallemme Minnalle ja järjestelytoimikunnan vetäjälle VeePeelle
todella hyvistä järjestelyistä.
Beda ja Viki-hevonen
näyttivät mallia esteratsastuksesta. Muutama
rohkea uskalsi kokeilla
Bedan opastuksella talutusratsastusta.
Matkalainen
Käytiin
TAAS Sotsissa
Teksti: Riitta Lätti • Kuvat: Riitta Lätti ja Oras Tynkkynen
H
Junalla matkustaminen Sotsiin on helppoa: Yön yli Helsingistä
Moskovaan, pari tuntia vaihtoaikaa ja vuorokaudessa Sotsiin.
Vaihtoasemakin, Kazanskiy vakzal, on aivan Leningradskajan
lähellä.
elppoa - kyllä, jos veli venäläinen ei olisi järjestänyt yllätystä.
Konduktöörin mielestä vapaalippuni oli vaihdettava Viipurin asemalla varsinaiseen matkalippuun.
Asemalla lipuista keskusteltiin kiihkeästi 20 minuuttia. Yksi neljästä ”lakanalapuistani” kelpasi virkailijalle ja konduktööri maksoi toista sataa ruplaa.
Sain ”junadokumentin”, jolla voin jatkaa matkaa. Hytissä pelottelu jatkui, että
matka voi keskeytyä jos en maksa laka-
noista tai ainakin niin, että MoskovaSotsi paikkojamme ei ole ja/tai ne ovat
vaihtuneet.
lua tuo asemilla pysähtymiset. Asemapalvelujen käyttämiseen on aikaa 12, 15
tai jopa 23 minuuttia.
Moskovan rautatieasemalla kolmannen
luukutuksen ja pitkän keskustelun jälkeen selvisi, että kansainvälinen vapaalippuni on ok. Sen jälkeen lipun kanssa
ei ollut mitään ongelmia.
Asemilla babuskat myyvät kaikkea mahdollista: kuumia perunoita, kurkkuja, kalapihvejä, maissia, marjoja, jäätelöä, suolaisia ja makeita piirakoita.
Asemien babuskoilta prodykti
Alkumatkan maisemia peittää tylsä puusuojavyöhyke taajama- ja kaupunkialueita lukuun ottamatta. Mieluista vaihte-
Vaunupalvelijat huolehtivat, että emme
myöhästy junasta. Joskus juoksimme
vaunupalvelijamme Irinan kanssa ylikulkusillat ylös alas ostamaan kioskilta prodykti.
Ihanaa ja taas oli herkullinen ateria jälkiruokineen ilmastoidussa hytissämme.
Ravintolavaunun anti on kasvissyöjille
vaatimaton; menu supistuu tattikeittoon.
Junassa on rytmiä
Matkalla olo junassa saa kestää kauan.
Se antaa kutkuttavan jännittävyyden ja
vapauden tunteen. Junassa on rytmiä.
Vessan lattiassa oleva aukko antaa hyvän kaikupohjan rytmitykselle.
Tulee mieleen Shostakovitsin vallankumousmusiikki tai Tsaikovskin viidennen sinfonian patarumpujen jylinä, jota
pikkurummut matkivat. On mukava nukahtaa sibeliaanisten viulujen vaimeaan
suhinaan.
Krasnodarskin alueelle tultaessa maisemat muuttuvat vuoristomaisen kauniiksi
ja näkyy jo viitteitä subtrooppisesta vyö-
20
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Matkalainen
Rata Sotsiin seuraa Mustan meren rantaa ja toisen puolen rinteillä näkyy taajamia datsoineen ja pienine puutarhoineen.
hykkeestä. Kaiken kruunaa loppumatka Tuapsesta Sotsiin.
Rata seuraa tiiviisti Mustan meren
rantaa. Toisella puolella näkyy kyliä ja taajamia datsoineen ja pienine
puutarhoineen. Rinteillä näkyy myös
linnamaisia luksusdatsoja.
Toisella puolella on vilkasta rantaelämää auringossa kylpevän meren
kivikkoisilla rannoilla.
Puistomaisen kaunis Sotsi
”Sotsin nykyiset kasvot ovat muovautuneet neuvostovallan aikana.
Neuvostoliiton perustaja V.I. Lenin
allekirjoitti vuonna 1919 asetuksen
yleisvaltakunnallisen merkityksen
omaavista terveyspaikoista. Sellaisiin katsottiin kuuluvan myös Sotsi-Matsestan”, kirjoitettiin 80-luvun
matkaesitteessä.
Nykyinen Sotsi on täynnä uusia ja
mahtipohtisia hotelleja, joukossa
vanhoja neuvostoaikaisia gastinizoja
kuten meidän halpa Moskva. Parhaat
Mustan meren rannalle palattiin 29 vuoden jälkeen. Ainakin ”pyöreäkulmaiset” kivet
olivat paikallaan.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
21
Matkalainen
aikansa nähnyt hotellimme oli ihan
toimiva lattiatuulettimineen.
denkin takia; V.I. on kuitenkin merkittävä osa Neuvostoliiton historiaa.
Sotsi on puistomaisen kaunis runsaiden lajiensa vuoksi: on monenlaisia
palmuja, sypressejä, seetripuita, magnolioita, ruusuja, dodorendumeja ja
mitä niitä onkaan.
Aika on nyt toinen. Junan ravintolavaunun seinäkellossakin komeilee vasemmalle katsovien Putinin
ja Medvedevin kasvot.
Kurotny prospekt on Sotsin pääkatu.
Numerossa 91 aivan Mustan meren
rannalla sijaitsi aristokraattisen kaunis hotelli Intourist, jossa yövyimme 29 vuotta sitten. Tiesimme, että
se on kaput.
Intourist-hotellissa oli silloisen tavan
mukaan joka kerroksen isossa aulassa
virkailijababuska, joka luovutti huoneen avaimen.
Voi sitä kultahampaista hymyä, kun
alle nelivuotias lapsi oppi sanomaan
cetyre, cetyre, p´ät! Siitä hyvästä hän
sai kultaisen suklaaruplan gosbodin
säestyksellä.
Kyrotnyn varrella on myös sirkus,
jossa esiintyivät vain naiset ja eläimet. Ei, ei enää sirkusta, jossa rääkätään eläimiä.
Liikaa oli sekin, kun kadun varrella
törmäsimme valokuvattavaksi tarkoitettuun papukaijaan, jonka siivet oli
tehty lentokyvyttömiksi sekä kahteen
apinaan, joista toinen oli puettu tytön
vaatteisiin ja toinen pojan.
Sen sijaan nousimme hissillä ylös
dendrariumiin, subtrooppiseen puistoon, kuten vuonna -81. Puisto on 146
km pitkän rannan lisäksi Sotsin ylpeys. Siellä on kirjaimellisesti ”kaikenmaailman” kasveja noin 1 600 lajia.
Leninin patsas ja naisellista
poseerausta
Leninin patsaissa on kummallinen viehtymys, jota nuorempi polvi ei ymmärrä. Sellainen patsas on
myös Sotsissa. Ja sitä pitää tietenkin kuvata.
Leninin patsas kuuluu ehdottomiin
kuvauskohteisiin.
22
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Leninin patsaita hävitettiin vapauden
huumassa ympäri Venäjää. Niitä olisi tärkeää säilyttää turistinähtävyy-
Oli tragikoomista seurata, kun äiti
kuvasi kännykkäkamerallaan 7-8
-vuotiaita tyttöjä: - Asetu näin, jalat
noin, pää kallellaan, rinta rottingille
ja sitten smile, äiti ohjeisti lapsiaan.
Kuvauksen jälkeen kuin sormia napsauttamalla tytöt palautuivat pikkutytöiksi. Noin nuorestako alkaa se naisellisuuden korostaminen?
Balettilippuja oli vaikea
löytää
Tsaikovskin Joutsenlampi on aina
yhtä ihana vielä kymmenennenkin
katsomisen jälkeen: vaikka musiikki tuli nauhalta, volyymia piti käydä pyytämässä lisää, viuhka unohtui
hotelliin ja kuumuudessa yksi valonheitin sanoi poks.
Juuri ennen väliaikaa siivoojamammat tulivat harjoineen ja kihveleineen yhtä aikaa tanssijoiden kanssa
vastaanottamaan aplodit.
Sali oli etelän ilmastoon sopiva, molemmilta seiniltä avoin. Toisella puolella siinsi Cornoe more ja kahvilaterassi avautui merelle. Väliajalla tunsin ihollani illan pehmeyden jäätelöstä ja maisemasta nauttien.
Huviveneitä lipui hämärtyvässä illassa utuiselta mereltä Morskoi vokzaliin, venesatamaan. Joutsenlammen
loppunäytös traagisine rakkauksineen sydäntä särkevän musiikin kera
odottivat minua.
Sydämessäni liikahti lämpimästi:
- Olenpa minä onnenpekka, kun saan
kokea tämän, ajattelin.
Postivirkailija suutahti
”Vaikka matkailija ei osaisikaan venäjää, hänen ei tarvitse pelätä joutuvansa pulaan. Neuvostoliitossa puhutaan tosin vähän vieraita kieliä; van-
Matkalainen
hempi väki osaa jonkin verran saksaa tai ranskaa, nuoremmat englantia, mutta asioista selvitään muutenkin, käsiä käyttäen tai piirtäen”, kuvailee Juhani Hyvärisen Matkailijan Neuvostoliitto.
Pyysin suuressa postitoimistossa venäjäksi 25 postimerkkiä Eurooppaan,
Suomeen ja viisi USA:han. Eivät auttaneet kädet, eivät piirrokset.
Tympeä virkailija huusi toiselle virkailijalle jotain ja sama litania minulle: paljon puhetta nopeasti. Otettiin kynä ja paperi avuksi. Ei auttanut, virkailija lähti suuttuneena pois
ja toinen tuli ”palvelemaan”.
Viimein minulle tuikattiin postimerkit käsittämättömän selityksen kera.
Tilanteelle ei voinut enää kuin nauraa. Aloin puhua sujuvasti ja nopeasti: - Ymmärtäisitkösinäjosminäpuhunsinullenäinjanopeastija… Vähän helpotti.
Venäläisillä on tapana odottaa vuoroaan rivissä. Niinpä nuori nainen seurasi huvittuneena vieressä ja alkoi nitoa postimerkkejä yhteen: 21 ruplan
merkit aina yhteen korttiin. Bolsoje
spasiba. Vaihtorahat heitettiin ilman
kohteliaisuuksia.
Seuraavana päivänä poika ajatteli
hoitaa lisäpostimerkkien ostot suit
sait. Silloin postimerkit maksoivatkin 24 ruplaa. Ja taas kului aikaa ja
paperia.
Mama vuorostaan istui valtavalla
sohvalla ja seurasi huvittuneena asioitten etenemistä. Jos kortti työpaikalle ei tule koskaan perille, nitsevoo, eta normalniy.
Osaan venäjää enemmän kuin ”tsut
tsut”. Välillä tuntui, että siitä oli
enemmän haittaa kuin hyötyä. Siitä
huolimatta tai sen vuoksi aion jatkaa
venäjän kielen opiskeluani.
Palvelun taso Venäjällä, joitakin
poikkeuksia lukuun ottamatta, on
edelleen huonoa, epäkohteliasta,
tiuskivaa, jopa äkäistä. Kiitokseksi
sai joskus epämääräisen ”höh”, josta saimmekin hyvän vitsin aiheen.
Parasta palvelua saa tavallisilta ihmisiltä.
Tuoretori oli elämys
Uimarannallakin käytiin vaikka
emme auringonpalvojia olekaan. Aurinkotuoleille istuuduttuamme tuli
rahastaja. Myös suihkussa käynnistä piti maksaa.
Sotsin rannat ovat kivisiä. ”Pyöreäkulmaisia” kiviä on tasaisena mattona erikokoisina ja -värisinä. Halusin tuoda niitä 20 kiloa mökille. Niin
kauniita ne ovat.
Ostokset jäivät vähiin. Ylikansalliset
tuotteet ovat valloittaneet Venäjänkin
kaupat kyrillisin tekstein lisättynä.
Rantakadun putiikista löysin silkkisen hellemekon, jossa on Vincent van
Goghin auringonkukkia ja helmassa
”aito” Vincent-signeeraus.
Oli elämys käydä Sotsin valtaisalla tuoretorilla hedelmiä ostamassa.
Myyjät näyttivät olevan vielä syvemmältä Venäjältä kuin missä olimme.
Kieli oli muuta kuin ”tuttua” venäjää
ja ihon värikin muuta kuin auringon
ruskettamaa.
Sotsissa on paljon tehtävää, jotta
kaupunki saadaan edustavaan kuntoon vuoden 2014 talviolympialaisiin
mennessä. Tavalliset venäläiset ihmiset ovat parasta: sydämellisyys ja
auttamishalu ovat mieleen painuvia.
Vaikka hankaluuksia oli huvittavuuteen asti, niin mikäpä oli matkustaessa umpirauhallisen poikani kanssa. Oli ihana syntymäpäivälahja.
Venäläisten naisten poseeraaminen valokuvatessa on ainutlaatuista.
Mitä viehkompaan ja naisellisempaan asentoon itsesi saat, sen parempi.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
23
Henkilökohtaisen
tsempparin avulla
kilot karisevat
Teksti ja kuva: Tapani Rautio
Jouluna "mopo karkasi" ja painoni nousi huomaamatta
uuteen ennätykseen, noin 89 kiloon. Koska pituuteni on
184 cm, tavoitepainoni on 84 kiloa.
V
yötärön ympärys oli 101 cm, kun
ihanne meille miehille on alle 90
cm. Painoa olisi pudotettava siis
lähemmäksi 80 kiloa, jotta saadaan vyötärö Maailman Terveysjärjestön WHO:n
suositusten mukaiseksi.
Elämässä on hyvä olla myös pieniä haasteita ja tavoitteita, joita kohti ponnistella.
Ruista nautiskellen
Asetin tavoitteeksi olla juhannukseen
mennessä 82 kilon ja 95 cm:n muotissa. Löysin sattumalta mukavan henkilökohtaisen tsempparin ja niin alkoi hyvä
yhteistyömme.
Jätin ruokavaliostani pois yksinkertaisesti kaikki vaaleat leivät ja sämpylät, nautiskelin vain ruista. Kaikki makeat menivät kiellettyjen aineiden listalle eli nautin mustan kahvilitkun ilman pullaa. Illalla nautin pari näkkileipää ja maitoa.
Juustot jäivät aluksi pois ja muuten jatkoin normaaliin tapaan ruokailuja. Ns.
pisteiden laskuun en tuhlannut aikaa,
vaan senkin ajan olin Puijolla lenkillä kuluttamassa kaloreita.
24
Tuijota omaan napaasi: miehille vyötärön ympäryssuositus on alle 90 cm ja naisille alle 80 cm mitattuna 2 cm navan yläpuolelta uloshengityksen loppuvaiheessa.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Samalla vahvistui käsitys, että tarvittaessa ihmisestä löytyy voimavaroja siirrellä vaikka vuoria. Nyt ei vuoria siirrelty, mutta outo kumpu hiottiin pois ja näköyhteys alakertaan parani.
Takana on 32 vuoden putki liikenteenohjaustyötä kolmivuorotyönä ja edessä olisi vielä 14 vuotta ennen oloneuvokseksi siirtymistä - jos Luoja suo. Siinä on
taas yksi haaste ja tavoite.
Intoni kasvoi, kun hän antoi kannustavaa
palautetta. Yksin olisi ollut ankeampaa;
onhan jaettu ilo aina moninkertainen.
Unenlaatukin parani
Elokuun alussa pyöräilykilometrejä oli
noin 1 200 ja paino 80 kilon tuntumassa. Pitkäkestoiset 40 km:n lenkit ovat
tulleet tutuiksi kesähelteilläkin. Silloin
on tärkeää muistaa nauttia kivennäisvettä vartin välein. Janontunne ei saa yllättää lenkillä.
Onnistuminen tuottaa
mielihyvää
Kirjoituksen tarkoitus ei ole missään tapauksessa paukutella henkseleitä, vaan
suosittelen kaikille painonhallinnasta
kiinnostuneille henkilökohtaista tsempparia, joka voi löytyä ihan läheltäkin ystävä- ja tuttavapiiristä.
Keväällä oli aika vaihtaa sukset kolmivaihteiseen Nopsa Mondoon vuodelta
1991. Pyöräilykausi alkoi toukokuussa
20 - 30 km:n lenkeillä. Yhteensä kilometrejä kertyi kuukaudessa 260.
Omaan napaan on hyvä tuijottaa aina silloin tällöin. Nyt on vartioitava, että paino pysyy kurissa. Herkutteluakin voi
taas jatkaa ja nautiskella kahvin kanssa
marjapiirakoita hyvällä omallatunnolla.
Näin projektista tulee mielekäs harrastus ja mukaan tulee ripaus ns. näyttämisen halua. Onnistuminen ja tavoitteeseen
pääseminen on paras palkinto, joka tuottaa mielihyvää.
Kesäkuussa paino oli jo 82 kg ja vyötärön ympärys 95 cm. Me teimme sen!
Vyöhön oli tehtävä yksi uusi reikä ja vireystilakin on parempi. Unenlaatu parani
ja virtaa riittää viisikymppisenä.
Liikunnan aikana aivot erittävät endorfiinia ja sen ansiosta rankan lenkin jäl-
Hiihtoa kertyi liistereiden kera kolmen
kuukauden aikana noin 660 km. Tuossa vaiheessa paino oli 83,5 kg eli viitisen kiloa lähti kättelyssä.
Näköyhteys alakertaan parani
Tsemppari toimi projektissa erittäin merkittävänä kannustajana. Raportoin hänelle liikunnasta ja ruokailuistani ja annoin väliaikatietoina strategiset lukemat.
Vain pysyvillä muutoksilla on merkitystä
V
artalolle painottuva liikarasva on pahasta niin miehelle kuin naiselle. Vartalolihavuutta potee yli puolet suomalaista.
- Sen myötä tulevat sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja valtimotaudit, kuten sepelvaltimo- ja aivovaltimotaudit, toteaa professori
Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta.
- Suomalainen aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimus osoitti, että jo
noin 5 kg:n painon lasku, terveellinen ruokavalio ja liikunta ehkäisevät
tehokkaasti aikuistyypin eli tyypin 2
diabetesta.
teen tai tyypin 2 diabetekseen altistavia ”riskigeenejä”.
- Ne korjaavat myös valtimotaudin
keskeisiä riskitekijöitä, kohonnutta
verenpainetta, veren rasva-arvoja ja
veressä olevia tulehdustekijöitä.
- Pitää muistaa kuitenkin maltti
myös liikkuessa ja laihduttaessa.Vain
pysyvillä muutoksilla on merkitystä, professori Matti Uusitupa toteaa lopuksi.
- Vastikään on todettu, että diabetesta voi ehkäistä myös perusterveydenhuollossa.Yli 5 %:n painon lasku
vähensi diabeteksen ilmaantuvuutta
peräti 69 %:lla.
- Elämäntavat toimivat myös, vaikka
olisi perinyt vanhemmiltaan lihavuu-
Hän on vuosikymmeniä tutkinut ravinnon terveysvaikutuksia ja diabeteksen ehkäisymahdollisuuksia. Hän
on myös suomalaisen Diabeteksen
ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman seurantaryhmän puheenjohtaja
ja Sydänliiton puheenjohtaja.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
25
keen liiteleekin auvoisena pari metriä
maan pinnan yläpuolella
tään ja kunnostaan huolehdittava entistä enemmän.
Terveys on elämässä tärkein asia ja joskus sen huomaa vasta kun sen on menettämässä.
Samalla kun kunto nousee, jaksaa henkisestikin paremmin ja on voimia tässä kovassa ja kylmässä maailmassa.
Työkykyasiat kiinnostavat minua ja varsinkin kun porukka ikääntyy, olisi itses-
Nykymaailmassa tarvittaisiin myös
enemmän entisenkaltaista toisista välittä-
Suositukset vyötärön ympärysmitoista
vaihtelevat lähteestä riippuen. Vieressä olevat luvut ovat pyöristettyjä lukuja valkoihoisille ja riski merkitsee sairastuvuus-/kuolleisuusriskin
suurentumista. Pääosa riskistä selittyy sydän- ja verisuonitaudeilla.
mistä. Mottoni on lainaus psykiatri Claes
Anderssonilta: - Puhutaan toisistamme
hyvää selän takana.
.
Miehet
Naiset
Ei riskiä: alle 90 cm
alle 80 cm
Riski suurentunut lievästi: 90 - 100 cm
80 - 90 cm
Huomattava riski: > 100 cm
> 90 cm
Työttömien kuntoremonttilomat vuonna 2010
Katinkulta Vuokatti
Kisakallio
Yyterin kylpylä
3. - 8.10.
18. - 23.10.
20. - 25.9.
Työttömien Perhekuntolomat
Katinkulta Vuokatti
Santasport Rovanniemi
Kisakallio
Yyterin kylpylä
Imatran kylpylä
Holiday Club Oulun Eden
10. - 15.10.
3. - 8.10.
21. - 26.12.
18. - 23.10.
26.9. - 1.10.
21. - 26.12.
Kuntoremonttilomissa ja Perhekuntolomissa 5 vuorokauden loman omavastuu on yli 16-vuotiailta 50
euroa, 6 - 16-vuotiailta 25 euroa ja loma on ilmainen alle 6-vuotialle.
Lomat sisältävät täysihoidon, majoituksen ja kuntoremonttiohjelman. Voit hakea kurssille, jos et ole saanut
lomatukea tai ollut tuetulla lomalla 24 kuukauteen tai jos olet työttömänä työnhakijana/lomautettuna.
Perhekuntolomat on tarkoitettu ainoastaan lapsiperheille.
Hakuaika päättyy kahta viikkoa ennen loman alkua, mikäli muuten ei ole erikseen ilmoitettu. Hakemus
löytyy osoitteesta www.salry.net/hakemukset/avustushakemus.
Hakemus tulee täyttää huolellisesti ja palauttaa osoitteeseen: Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry,
Hakaniemenranta 1 A 3.krs, 00530 Helsinki.
26
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Hallitusti
Hallitusti-palstalla kerrotaan lyhyesti RVL:n hallituksessa käsitellyistä asioista. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa.
Kokous 15.6.
Kuultiin selvitys
•
•
•
syksyllä 2010 VR-Radalla käyttöön otettavasta uudesta organisaatiosta
VR-Yhtymän palkkahallinnon
tehostamissuunnitelmasta
liikenneviraston liikenteenohjauksen
kehittämishankkeista Itä-, Länsija Pohjois-Suomessa
•
VR Henkilöliikenteen, kunnossapidon ja kiinteistöyksikön yt-neuvotteluista: Henkilöliikenteessä on
käyty yt-neuvottelut 29.4. ja 14.6. Neuvottelujen viimeinen päivä on 27.8.
Yt-ryhmä jatkaa seurantaryhmänä tämänkin jälkeen.
Yt-kokouksessa sovittiin, että
seurantaryhmään osallistuu
myös Kari Vähäuski.
Kunnossapitopalvelujen yt-neuvottelut on pidetty 25.4. ja 14.6.
Seuraava neuvottelu on elokuun 3. viikolla. RVL on painottanut kunnossapitopalvelujen muutosohjelmaan liittyen riittävän ajankäytön merkitystä.
Työnantaja aikoo ulkoistaa kiinteistömanageroinnin ja huollon. Liitot tekivät 4.6. infotilaisuudessa esityksen henkilöstön muutosturvasta.
• VR:n muutospoolin seurantaryhmän
kokouksesta toukokuun puolessa
välissä
• järjestöyhteistyöhön ja yhteiskunta vaikuttamiseen liittyvistä keskuste luista.
Rautatiejärjestöjen edustaja Timo Tanner jätti eriävän mielipiteen
liikenne- ja viestintäministeriön
selvitykseen henkilöliikenteen
kilpailun avaamisesta. 18.5. oli
aiheesta järjestöjen yhteinen
tiedotustilaisuus.
SAK:n omistajapolitiikkaryhmän ja ministeri Kari Häkämiehen tapaaminen oli 28.5. SAK:n kuljetusalojen
neuvottelukunta tapasi liikenneministeri Anu Vehviläisen 1.6.
aiheena oli ratarahoitus ja VR:n
rahoituspäätös.
Järjestöt esittivät toiveen rauhoittaa keskustelua kilpailun avaamisesta, koska VR:ssä on käynnissä muutos
ohjelma ja pitkäaikaiset työehtosopimukset on juuri solmittu.
SAK:n kuljetusalan neuvottelukunta
tapasi Juhani Tervalan kutsusta
liikenneviraston johtoa 2.6.
•
Nimettiin tes-neuvotteluissa sovittuihin a), b) ja c) -työryhmiin RVL:n edustajiksi Henry Kulin ja Mirja Tirranen.
d) -työryhmään nimettiin Seppo
Juselius, Tarja Turtiainen ja
Hannu Puustinen.
e)-työryhmään nimettiin Henry
Kulin, Seppo Juselius ja Ulla
Riekkinen. Työn määräaika
on 30.9.2010.
Työryhmien tehtävistä tarkemmin
sivulla 4.
•
Pohjoismainen kurssi pidetään
Norjassa 23. – 25.9. Päätettiin
lähettää kolme edustajaa. Nimettiin Marjatta Hakala, Marja Ahokas
ja Karri Peltola.
•
Päätettiin selvittää Pieksämäen
osaston esityksestä lentäjien lupakirjavakuutuksen kaltaista korvausta tai toimintamallia liikenteenohjaajien terveydentilan muuttumisesta
tilanteessa, jossa TEV 1 ei täyty.
Työryhmien määräaika on 31.3.2012.
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
27
Tervetuloa nauttimaan upeasta syksystä!
RUSKAPAKETTI alk. 34,42 €
hlö/vrk puolihoidolla
Hinta sis. majoituksen Säätiön tuella Vuokatinhovin
saunallisessa loma-asunnossa (min. 2 hlö/asunto),
aamiaisen ja päivällisen runsaasta noutopöydästä,
kuntosalin käytön, kahden tunnin lipun Katinkullan
kylpylään ja kävelysauvojen tai polkupyörän vuokran.
Hinta 1.-30.9.2010 34,42 €/hlö/vrk, singlelisä 8,40 €/vrk
ja 1.-31.10.2010 41,28 €/hlö/vrk, singlelisä 12,60 €/vrk
koskien vain uusia varauksia. Mainitse viite VRruska10.
YLLÄSRAUDUN 3 VRK SYYSTARJOUS
Isomus 146 €/3 vrk, lisävrk 38,40 €
69 m2 loma-asunnot 116,40 €/3 vrk, lisävrk 30,40 €
52 m2 loma-asunnot 92,40 €/3 vrk, lisävuorokausi 26,40 €
Hinnat voimassa viikoilla 40-45. Varaukset Vuokatinhovista.
Puh. 08 669 8111, fax 08 669 8100 E-mail: [email protected]
Vuokatinhovintie 15, 88610 Vuokatti
28
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Teboil
korottaa
jäsenkorttialennusta
T
eboil korottaa
liiton jäsenkortilla
saatavan bensiinija dieselöljy-alennuksen
2,2 senttiin/litra
1.9. -30.11.2010
väliseksi ajaksi.
Sopimuksen mukainen
alennus on 1,7 senttiä/
litra.Voiteluaineista jäsenkortilla saa alennusta 10 %
(ei yli 10 litran astioista).
Polttoainealennuksen saa
kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta
lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia.
RVL-lehden ilmestyminen
R
VL:n lehden painopaikan muutoksesta
johtuen lehti ilmestyy loppuvuonna kaksi
kertaa, 26.10. ja 14.12.
Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään 19
päivää ja ilmoitusaineisto 10 päivää ennen ko. lehden
ilmestymispäivää osoitteella [email protected]
tai Soile Olmari/RVL, Kaisaniemenkatu 10,
00100 Helsinki.
K
ouvolan kaupunginmuseon ja Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian yhteisnäyttely Yksipunttiset – Naisia rautateillä kertoo esinein, tekstein,
valokuvin ja liikkuvan kuvan avulla naisista rautateiden miehisessä maailmassa.
Näyttely juhlistaa myös 140-vuotiasta Pietarin rataa kertomalla radan vaiheista valottaen samalla Kouvolan kaupungin historiaa. Ensimmäiset naiset palkattiin rautateiden palvelukseen juuri Pietarin radalle.
Kuvassa Mirja Silpiö,
junanlähettäjä Perälässä, 1920-luku.
Näyttely on avoinna Kouvolan Taidemuseossa, Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo 2.9. - 28.11. ti ja to klo 11 - 18, ke 11 - 19,
pe 10 - 17, la 11 - 16 ja su 12 - 16. www.kouvola.fi/museot.
VR-konsernin henkilöstörahasto hr.
on perustettu 19.4.2007.
Jäsenyys rahastossa alkaa sen jälkeen kun työsuhde on yhdessä tai
useammassa jaksossa kestänyt yhteensä 6 kuukautta.
Hallinnointia hoitaa Silta Oy:n henkilöstörahastopalvelut.
VR-konsernin henkilöstörahasto hr.
Jäsenten
puhelinpalvelu:
on
perustettu
19.4.2007. 020 7595 645 (arkisin 8 - 16)
Jäsenpalvelun sähköpostiosoite: [email protected]
Jäsenpalvelun postiosoite:
PL 59, 00301 Helsinki
Jäsenyys rahastossa alkaa sen jälkeen kun työsuhde on yhdessä tai useammassa jaksossa kestänyt yhtee
Rahaston sähköinen jäsenkirje luettavissa henkilökohtaisilla pankkikuukautta.
tunnuksilla: www.silta.fi kohdasta Eläke- ja henkilöstörahastopalvelut, Kirjaudu jäsenpalveluun.
Hallinnointia hoitaa Silta Oy:n henkilöstörahastopalvelut.
Jäsenten puhelinpalvelu:
020 7595 645 (arkisin 8 - 16)
Jäsenpalvelun sähköpostiosoite: [email protected] RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Jäsenpalvelun postiosoite:
PL 59, 00301 Helsinki
29
Jutunjuuri
Jäsenneltyjä olotiloja
E
nnen puhuttiin töissä käymisestä,
nyt ollaan työelämässä - pitkinä
tai pätkinä jaksoina. VR:llä pieni lahjomaton muovilätkä annostelee sisään- ja uloskulkemiset.
Luterilaisen työkäsityksen mukaan kukaan ei ole pelkästään se ja se ammattilainen vaan samaan tai eri aikaan myös
isä, äiti, perheenjäsen, ystävä tai työkaveri. Jossakin vaiheessa eteen tulee uusi
vaihe, pitkä vapaa. Työn antama asema jää pois.
Keväällä posti toi kirjekuoren, jossa oli
saate: - Oheisena eläkeläiskorttinne. Olin
hämilläni. Tässä on nyt minun kulunvalvontakorttini. Mihinhän tämä vaikuttaa
ja mitä tällä tehdään?
Seuraavalla kaupunkireissulla kaivoin
bussiin noustessani kortin esille hieman
arastellen: - Rouva hyvä, matkanne on
liian lyhyt. Matkan tulee olla 70 km yhteen suuntaan, jotta se oikeuttaisi alennukseen.
Kiitos, yksi pieni yksityiskohta on opittu. Oikeasti työelämästä pois jääminen,
joko eläkkeelle tai muuten vapaalle jo
nuorempanakin on iso käännekohta ja
virstanpylväs.
Siitä puhutaan yllättävän vähän. Vaikka
asiaa olisikin miettinyt enemmän tai vähemmän ennakoiden, se herättää yllättäviä kysymyksiä ja tilanteita.
Miltä tuntuu oma paikka yhteiskunnassa,
miten mukautua uuteen? Mitä kirjoittaa
kansalaisopiston ilmoittautumislomakkeen kohtaan ammatti?
O
stin Merete Mazzarellan kirjan
Matkalla puoleen hintaan. Leppoisa, mutta kantaa ottava teos
eläkkeellä olemisen taidosta. Lueskelen
silloin tällöin.
Laatikoihin kertyneiden valokuvien, kirjeiden, korttien ja muun sitten joskus jär-
30
Tuula Jakonen
Pitkällä vapaalla eläkeläisenä
jestelen - aineiston lajittelu kuuluu tähän vaiheeseen.
lenpidostanne, työkaverit - muistuttaa
ajankulusta.
Se on tapa katsoa elämäänsä taakse ja
eteen ja päästä tilanteen tasalle myös
omassa pääkopassa. Toimintamalli on
kuulemani mukaan yleinen.
Oppia ikä kaikki
Kesällä mökkinaapuriksi muutti hevosineen ja muine eläimineen saksalainen
nuori pari. Nyt me kaikki lähinaapurit innolla kertaamme ja harjoittelemme kielitaitoamme.
Kesällä kävin Keskeneräisten käsitöiden
näyttelyssä. Näytillä oli sekä miesten että
naisten loppuun viemättömiä tuotoksia
varustettuna mitä erilaisimmin selityksin. Mitenhän niin tutulta tuntuivatkin.
Jos sopivia sanoja ei vielä löydy, piirrämme kepillä maahan kuvia, puhumme käsillämme ja meillä on hauskaa.
Hyvin on helteinen, upea kesä mennyt eläkeläisenä. Oli aikaa tehdä arjen askareet omaan tahtiin ja malliin. Ruohonleikkuukin on ollut mieluista kuntoilua.
Tapahtui aktivoiva verkostoituminen:
löydämme itsessämme uusia ilmaisun
lahjoja, eri-ikäisinä ja erikielisinä. Tulemme kaikki paremmin ymmärretyiksi.
Naapurin kysyessä, monennellako nykäisyllä tuo kovia kokeneen näköinen leikkurisi lähtee käyntiin, vastaan jo viisaasti: - Viimeisellä.
Elokuussa kukkivat runsaimmin keltaiset
kukat ja kypsyvät punaiset marjat. Luonto on viisas, keltainen näkyy hyvin. Pihlajissakin on runsas sato. Pakastettu pihlajanmarjakranssi on upea lahjaksi tai koristeeksi kesän mentyä.
Välillä tavoitan itseni kuulostelemasta ohi menevän junan ääntä: koliseeko
malmi vai onko matkustajajuna? Vilkaisu asemankelloon - kiitos vieläkin huo-
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
Värikästä syksyä!
JÄSENILMOITUS
PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen
Rautatievirkamiesliitto ry
Jäsenasiat
Kaisaniemenkatu 10
00100 HELSINKI
Jäsenasiat: Sini Mero
[email protected]
puh.(09) 5422 1500
fax (09) 5422 1510
Henkilötiedot
Nimi: ___________________________________________________________________
­­Hetu: ________________________
Eläkkeelle siirtyminen
Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen
(mille)
Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys
RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa.
Jäsenmaksun keskeytysaika
Keskeytyksen syy:
__/__ _____ – __/__ _____
Työttömyys
Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa.
Hoitovapaa
Kuntoutustuki
Opiskelu Palkaton sairausloma
Muu palkaton vapaa, mikä?___________________________________________
___________________________________________________________________________________
Päiväys ja allekirjoitus
"
RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2010
31
RVL:n kesäpäivät 2010
Taashan myö tavattiin
ja mieleen jäi juhlan tunnelma lämmin.
Kiitos kesäpäivävieraille!
Kouvolan osasto
RVL:n kesäpäivät 2011
Stadi tutuksi
P
ääkonttorin osasto järjestää kesäpäivät ensi vuonna Helsingissä eli Stadissa.
Ihan Helsingissä ei kesäpäiviä ole vietettykään yli kymmeneen
vuoteen. Niinpä päiviemme teemana on Stadi tutuksi. Haluamme esitellä kaupunkiamme hieman tarkemmin.
Järjestelyt ovat käynnissä ja ajankohta on vanha tuttu elokuun
ensimmäinen viikonloppu. Vietämme lauantaipäivää ja asumme
ja juhlimme aivan ydinkeskustassa rautatieaseman tuntumassa.
Liikumme kaupungilla dallaillen, ehkäpä myös spåralla ja dösällä rundaillen omaa murrettamme eli stadin slangia tietysti hieman jutskaillen.
Emme kerro nyt enempää, vaan tervetuloa kaikki ensi kesänä
Helsinkiin ja mukaan Stadin fiiliksiin.
Lopuksi haluamme vielä kiittää Kouvolan osastoa tämän kesän
upeasti onnistuneista kesäpäivistä ihanassa ja kuumassa Lappeenrannassa. Hikeä pyyhkien me siellä loistavasti viihdyimme.
Terveisin, Pääkonttorin osasto
Leila Manninen ja Marjut Pykälä-aho (kuvassa)
kutsuivat Lappeenrannassa RVL:läiset ensi kesänä Stadiin