VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa
ALANSA YKKÖNEN 1/2010 Kovia kokenut Kristiinankaupunki iloitsee uudesta uimahallista, Riitta 36 s. 36 El-Nemr sanoosivulla Uusikaupunki hyvää vauhtia hiilineutraaliksi Jätevesiselvitys tehostaisi neuvontaa sivu 14 sivu 43 Helsinki linjasi puistokasvien käytön sivu 24 Kuntatekniikan investoinneista ei tingitä sivu 49 Talviolympialaisten kisakylä noudattaa kestävyyden kriteerejä sivu 12 VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa sivu 6 MAAILMAN PARAS? ## ! ! " #' &$ & & %" &! & ""$'#$&" ! &% "%&" ! # ' &$!!!&"##' !' ' %& # % * $ " #'&& "# !,%&'##%&& &#'#*%&** %%&&(%&!!' (&$ %'" *&&' % & &'"&!!!%&'( '! $ ** & # ' # & $&'% & "&"& !# ! %'" ( ' " & !!'% !! % *%&*& # Maahantuoja: !!* &! ''$"' !& ' )))%! !!+ SISÄLTÖ 1 / 2010 t 2. helmikuuta 39 Australialainen Geelong rakensi laadukkaan skeitti- ja toimintapuiston ja sai rantaalueesta osan elävää kaupunkikeskustaa. 14 Uudestakaupungista on hyvää vauhtia 27 Nan Lian Garden on rauhan keidas Hong- 46 Maanmittaripulaan etsitään helpotus- tulossa hiilineutraali, Jouko Antola ja Kari Koski vahvistavat. kongissa. Puutarhan elementtejä ovat mm. vesi, suuret kivet ja ikivanhat puut. ta koulutuksella. Jussi Syväjärvi opiskelee maanmittausinsinööriksi Rovaniemellä. YHDYSKUNTA Helsinki linjasi viheralueidensa kasvien käytön TEKNISET PALVELUT Kestävän kehityksen Vancouver menestyy metropolivertailuissa 6 Puistot ovat Hongkongin ihme Matkailukylä Whistler on rakennettu kestävyyden kriteereillä 12 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME ILMASTONMUUTOS Kuntien Putkimestarit Ilmastotyö vahvistaa Uudenkaupungin imagoa Viisi kuntaa haluavat hiilineutraaleiksi 2030 mennessä Ilmastoa ei vielä saatu pelastettua Kööpenhaminassa 14 16 18 VIHERALUEET Suomen vanhin perhepuisto uudistuu Jyväskylässä Jyväskylä saa mittavan viherpalveluohjelman Valaistus sisustaa Kirkkopuiston 20 22 23 Suomen kuntatekniikan yhdistys UKTY 24 27 29 33 34 LIIKUNTAPAIKAT Uudesta YAMK-tutkinnosta etsitään ratkaisua maanmittaripulaan 46 Investoinnit jatkuvat vakaina, käyttömenoissa leikkauksia PALSTAT / KOLUMNIT 5 Pääkirjoitus Rytilät/Pekka Rytilä: Uusi elämä uusilla nimillä 19 41 Kristiinankaupunki rakensi asukkailleen toiveuimahallin 36 Kolumni/Mette Granberg: Hyvää tulevaisuutta Skeittipuisto istuu Geelongin yliopistokaupungin imagoon 39 Lukijoilta/Maila Herrala: Kunnallistekniikka, kenen bisnes? Uutisia VESIHUOLTO Haja-asutukseen kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa 43 Selvitysmies Tarastin ehdotusten vaikutukset kunnassa 44 49 Pakina/Eero Hiltunen: Sanasta miestä Palveluja 51 52 57 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2010 3 Mieti hankintojasi oikeassa Valintasi jättää jäljet moneen asiaan Laatua ja kestävyyttä Älä mene halpaan Valmistettu Suomessa Niemisen valimon laatusertifioidut kansistot ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia. Halpatuonti ei vastaa suomalaisia kriteerejä laadultaan, kantavuudeltaan, turvallisuudeltaan.... Suosimalla suomalaista tuet työllisyyttä ja pidät pyörät pyörimässä. Toimitukset läheltä säästävät ympäristöä. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Puh. 029 006 160 www.lining.fi Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi kedm.fi Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi lehti.kuntatekniikka.fi 1/2010 Kovia kokenut Kristiinankaupunki iloitsee uudesta uimahallista, Riitta 36 s. 36 El-Nemr sanoosivulla Uusikaupunki hyvää vauhtia hiilineutraaliksi Jätevesiselvitys tehostaisi neuvontaa sivu 14 sivu 43 Helsinki linjasi puistokasvien käytön sivu 24 Kuntatekniikan investoinneista ei tingitä sivu 49 Talviolympialaisten kisakylä noudattaa kestävyyden kriteerejä sivu 12 VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa sivu 6 MAAILMAN PARAS? Kannen kuva: Canadian Tourism Commission ALANSA YKKÖNEN KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI ■ Energia ■ Hankinnat ■ Ilmastonmuutos ■ Infra-IT ■ Jätehuolto ■ Kiinteistöt ■ Kunnossapito ■ Liikenne ja väylät ■ Liikuntapaikat ■ Maankäytön suunnittelu ■ Maarakennus ■ Rakentaminen ■ Turvallisuus ■ Uimahallit ja kylpylät ■ Vesihuolto ■ Viheralueet ■ Ympäristö TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 € Vuosikerta 79 € Irtonumero 8,50 € ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1238-125X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys Kuntatekniikka 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Helsingin Energian etukeno ” Pitkästä aikaa Etelä-Suomeenkin saatiin kunnon pakkastalvi. Ikään kuin sen kunniaksi Helsingin Energia julkisti kunnianhimoisen suunnitelman hiilettömästä Helsingistä. Suuri yleisö sai hyvän puheenaiheen ja valtuusto mitä tilasi. Merkittäviä uusia avauksia ja jätti-investointeja pursuava suunnitelma oli se, mitä maan johtavalta kunnalliselta energialaitokselta odotettiinkin. Nyt päästään keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä ja arvioimaan vaihtoehtoja. Perusteellista keskustelua ja arviointia laadittu kehityssuunnitelma edellyttääkin. Sen onnistuneeseen toteutukseen sisältyy valtavia teknisiä ja taloudellisia haasteita. Niitä ovat esimerkiksi hiilidioksidin talteenoton tekniikka ja kaukolämmön houkuttelevuus kiinteistöjen lämmitystapana. Jälkimmäinen on olennainen koko uudistuksen taloudellisten edellytysten täyttymiseksi. Lisäksi suunnitelma ulottuu niin pitkälle tulevaisuuteen, että sinne on vaikea nähdä. Joka tapauksessa se on tarpeellinen lähtölaukaus pääkaupunkiseudun energiatulevaisuuden hahmottamisessa. Kanadan Vancouver tunkee televisiosta maailman olohuoneisiin pariksi viikoksi helmikuussa. Olympiaisännyys on osaltaan vauhdittanut kaupunkia kestävän kehityksen tiellä, jolle se suuntasi jo 1990-luvulla. Se näkyy kaupunkikehityksen ohjauksessa ja myös kisojen toisen päänäyttämön Whistlerin hiihtokeskuksen kehityssuunnitelmissa. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat vahvasti esillä. Vancouver on arvioitu useissa kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoille asuinpaikkana kaupunkiympäristönsä vuoksi. Siitä huolimatta isossa kaupungissa riittää haasteita. Kaupunkikehityksessä yksityisen ja julkisen sektorin intressit on kenties Vancouverissa onnistuttu sovittamaan yhteen paremmin kuin monissa muissa kaupungeissa. Korkeaa, matalaa ja vihreää mahtuu samaan kaupunkiin. Töihin, töihin sano Lapatossu Lapatossu oli legendaarisen T. J. Särkän elokuvahahmo 1940-luvulta. Sen esikuvana oli nykyisen Hämeenlinnan Heinun kylässä syntynyt ratatyömies. Lapatossu oli laiska ja pulskanpuoleinen veijari, joka lennokkailla jutuillaan viihdytti työtovereitaan. Elokuvista jäi kansan suuhun elämään otsikon sananparsi. Viime viikkojen talvisäässä on tarvittu sekä lapasia että tossuja. Töitä puolestaan tarvitsevat tulevana kesänä kuntatekniikan tulevaisuuden toivot, jotka opiskelevat joko ammatillisissa oppilaitoksissa tai alan korkeakouluissa. Näyttää siltä, että useat kaupungit ja kunnat tarjoavat tiukasta taloudesta huolimatta esimerkillisesti kesätöitä tulevanakin kesänä. Siihen joukkoon on viisasta liittyä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 2/2010 12.2. 9.3. 3/2010 26.3. 20.4. 4/2010 7.5. 1.6. 5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos ■ Hankinnat 6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö ■ Virallinen messunumero ■ Liikenne ja väylät 7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT ■ Vesihuolto 8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus Vesihuolto ■ Jätehuolto ■ Jäähallit Ilmastonmuutos ■ Kiinteistöt ■ Liikenne ja väylät Rakentaminen ■ Asuntomessunumero ■ Maankäytön suunnittelu Olympiakaupunki on kirinyt kärkisijoille kansain City of Vancouver Aija Staffans VANCOUVER vahvis kestävästi 6 Kuntatekniikka 1/2010 YHDYSKUNTA välisissä vertailuissa taa kilpailukykyään Vancouver on sijoittunut kansainvälisille kärkisijoille sekä taloudellisen kehityksen vertailuissa että useissa elämänlaatua mittaavissa (quality of life) metropolitarkasteluissa. Taloudellinen kilpailukyky, erinomaiseksi arvioitu elämänlaatu ja menestyksellinen kestävän kehityksen politiikka ovat yhdistelmä, johon Vancouverin globaali maine perustuu. Kuntatekniikka 1/2010 7 YHDYSKUNTA City of Vancouver Kaupungin rantoja kiertää reitistö, joka on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Reitin varrella on mm. puistoja, leikki- ja pelikenttiä, venelaitureita ja taideteoksia. miljoonan asukkaan väestökasvua, mutta Vancouverin seudulla sen arvioidaan toteutuvan 25 vuodessa ja Helsingin seudulla 45 vuodessa. Vancouver Vancouverin kaupunki ja sitä ympäröivä Greater Vancouver Regional District Tyynen valtameren rannalla. © VANOC/COVAN Talviolympialaiset ovat yksi esimerkki Vancouverin ekotehokkuuden kunnianhimoisista tavoitteista. Richmond Olympic Oval on kisojen pikaluisteluareena. 8 Kuntatekniikka 1/2010 Living first – elämänlaatu etusijalla Vancouverin seudun suunnitelmissa toistuvat kasvu, kestävyys ja elämänlaadun turvaaminen. Tärkeimmät strategiset päätökset ovat 1990-luvun jälkipuoliskolta. Kuluneet 10– 15 vuotta osoittavat tehtyjen linjausten tuloksellisuuden. Tärkein seudullinen strategia on asuttavuutta koskeva Livable Region Strategic Plan vuodelta 1996. Sen tavoitteena on suojella viheralueita, rakentaa mahdollisimman valmiita yhteisöjä, luoda tiivis metropoliseutu ja lisätä valinnaisuutta seudun liikennejärjestelmässä. Seutustrategian toteutumista on sen hyväksymisen jälkeen seurattu vuosittain. Vancouverin kaupungin tärkein johtolause on pitkään ollut Living first, jolla on haluttu iskostaa elämänlaatukysymykset kaupunkipolitiikan kärkeen. Strategisena tulevaisuustyökaluna on ollut kaupunginvaltuuston 1995 hyväksymä ns. CityPlan, jonka valmisteluun osallistui hallinnon rinnalla tuhansia asukkaita. CityPlan käsittelee hyvin samoja asioita kuin seutustrategia, mutta tarkemmin. CityPlan-prosessin jälkeen kaupunki käynnisti 1997 Community Vision -ohjelman. Kaupunginosakohtaisten, kaksivuotisten prosessien tarkoituksena on ”jalkauttaa” CityPlan paikallisen tason toimintaohjeeksi. Valmistuneet visiot ovat kattavia paikallisia kuvauksia siitä, mihin suuntaan kyseisiä alueita tullaan kehittämään. Viimeisin paikallisvisio hyväksytään tämän vuoden aikana, minkä jälkeen visiot kattavat 240 000 asukkaan elinympäristön. Visioiden toteutusohjelma on käynnissä, ja sitä seurataan tiiviisti. EcoDensity edistää täydennysrakentamista Paikallisvisioiden rinnalla on viimeisen kahden vuoden ai- kana toteutettu myös täydennysrakentamista edistävä EcoDensity-ohjelma. Siihen liittyen elokuussa 2009 hyväksyttiin ns. Laneway Housing -ohjeisto, jonka perusteella myönnetään täydennysrakentamislupia pientaloalueiden takapihoilla sijaitsevien kujien varteen. EcoDensity-ohjelmaan sisältyi laaja yleisökonsultaatio, ja mallia kehitettiin yhteistyössä asukkaiden kanssa. Ohjeisto onkin saanut pääasiassa myönteisen vastaanoton, ja ensimmäisiä lupia on myönnetty eri puolille kaupunkia. Täydennysrakentamisessa korostetaan myös ekotehokasta rakentamistapaa; British Columbia on jo nyt edelläkävijä LEEDsertifioinnin soveltamisessa. Ekotehokkaat talviolympialaiset Vancouverin talviolympialaiset 12.–28. helmikuuta ovat yksi esimerkki ekotehokkuuden kunnianhimoisista tavoitteista. Kisojen taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristöllisestä kestävyydestä on tehty ennen- Aija Staffans >/E/E':E/D/^Es>/DK z,d/^dzP,PE Kaupunki edistää täydennysrakentamista EcoDensity-ohjelmalla yhteistyössä asukkaiden kanssa. LIVABLE REGION STRATEGIC PLAN Vancouverin metropolialueen (Greater Vancouver Regional District) strategisen suunnittelun tavoitteet on määritelty seuraavasti: ■ Suojella vihervyöhykkeitä Noin kaksi kolmasosaa seudun pinta-alasta on luontoympäristöä. Strategisessa suunnitelmassa luontoympäristöt on jäsennetty neljään erilaiseen vyöhykkeeseen, joiden säilyminen turvataan. Näitä ovat terveyden kannalta tärkeät vedenjakaja- ja tulva-alueet, ekologisesti tärkeät erämaat ja eläinten pesimäalueet, ulkoilun ja virkistäytymisen kannalta tärkeät maisemat ja puistot sekä maa- ja metsätalouden kannalta tärkeät uusiutuvat luontoalueet. ■ Rakentaa valmiita yhteisöjä Seudun eri osia kehitetään entistä paremmin vastaamaan asukkaiden arjen tarpeita. Suunnitelma nimeää seudullisen ydinalueen eli Vancouverin keskustan lisäksi 8 seudullista keskusta ja 13 kunnallista keskusta, joihin rakentamista keskitetään ja joiden palvelut turvataan. Näiden lisäksi kunnat voivat täydentää verkostoa muilla keskuksilla. ■ Luoda sĂůƵƌĂƵƚĂŬĂŶƐŝƐƚŽƚ ƚćLJĚĞŶƚćǀćƚ>ŝŶŝŶŐŝŶ ůĂĂƚƵƚƵŽƚƚĞŝĚĞŶƚĂƌũŽŶƚĂĂ ƌĂŬĞŶƚĂũŝůůĞ͕ ŬƵŶŶŝůůĞũĂŬĂƵƉƵŶŐĞŝůůĞ͘ dƵƚƵƐƚƵƚƵƌǀĂůůŝƐŝŝŶũĂůĂĂĚƵŬŬĂŝƐŝŝŶŬĂŶƐŝƐƚŽŝŚŝŶ ŶĞƚŝƐƐć͗ǁǁǁ͘ŶŝĞŵŝƐĞŶǀĂůŝŵŽ͘Ĩŝ ƚĂŝƉLJLJĚć ƚĂƌũŽƵƐϬϰϬϳϭϲϭϴϴϴ͘ >DE,>WE͊ ^hK^/^hKD>/^d>dh͊ ^ƵŽƐŝŵĂůůĂƐƵŽŵĂůĂŝƐƚĂƚƵĞƚƚLJƂůůŝƐLJLJƚƚćũĂƉŝĚćƚ ƉLJƂƌćƚƉLJƂƌŝŵćƐƐć͘ tiivis metropoliseutu Suunnitelmassa määritellään alue, jolle seudun kasvu keskitetään. Tällä halutaan vähentää vihervyöhykkeille kohdistuvia paineita ja toisaalta vahvistaa olemassa olevan urbaanin ympäristön palvelutaso. ■ Lisätä E/D/^Es>/DKE<E^/^dKdEzds/E >/E/E'/>d valinnaisuutta liikennejärjestelmässä ^ććƐƚćLJŵƉćƌŝƐƚƂćũĂǀĂƌŵŝƐƚĂĞƚƚćŬćLJƚƚćŵŝĞƐŝ ƚƵŽƚƚĞŝĚĞŶǀĂůŵŝƐƚƵƐŽŶŵLJƂƐĞĞƚƚŝƐĞƐƚŝŽŝŬĞĂůůĂ ƚŽůĂůůĂ͘ Seudun sisäisiä liikenneyhteyksiä vahvistetaan parantamalla kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia sekä lisäämällä valinnaisuutta eri kulkumuotojen suhteen. Seutustrategia on hyväksytty 1996, ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti. Seurantaa varten on jokaista pääkohtaa varten määritelty 6–10 indikaattoria, joiden kehitys raportoidaan vuosittain. Seutustrategia Livable Region Strategic Plan: www.metrovancouver.org/about/publications/Publications/LRSP.pdf Strategian vuosiraportti: www.metrovancouver.org/about/publications/ Publications/LRSP-AnnualReport-2005.pdf Kuntatekniikka 1/2010 9 City of Vancouver Kitsilano Beach on yksi Vancouverin upeista hiekkarannoista. näkemättömän kattava suunnitelma, jonka toteutumista monitoroidaan jatkuvasti. Olympialaisten markkina-arvo on valtava, ja hyvien tulosten odotetaan yltävän useiden uusien ratkaisujen läpimurtoon maailmalla. Tehokkaasti visioista toteutukseen Vancouverin seudun menestymistä siivittää visionäärinen poliittinen tavoitteenasettelu yhdistettynä avoimeen ja johdonmukaiseen valmisteluun. Selkeät seudulliset tavoitteet ja niiden rinnalla lähelle asukkaita menevät paikalliset toimintatavat vievät samaan suuntaan. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Kanadassa yhdistyvät vahva julkinen hallinto ja amerikkalainen ”developpaus” eli alueiden yksityinen kehittäminen. Poliittiset päätökset antavat tukevan selkänojan virkamiesten valmistelu- ja neuvottelutilanteisiin niin suuren yleisön kuin aluekehittäjien kanssa. Alueiden kehittämishakemusten käsittelyä ohjaavat paitsi selkeät vaatimukset (kriteerit) myös asiantuntijapaneelit ja asukastilaisuudet. Järjestelmän ehdoton vahvuus on kaupunkisuunnitteluprosessien pitkäjänteisyys, joka ulottuu tavoitteiden asettamisesta ohjaukseen, suunnitteluun ja toteu10 Kuntatekniikka 1/2010 tukseen. Ohjaus on kiinteässä yhteydessä toteutukseen, mikä tekee järjestelmästä tuloksellisen ja tehokkaan. Prosesseihin sisältyy myös systemaattinen seuranta ja raportointi niin päätöksentekijöille kuin asukkaille. Aluekehitysprosessit ovat selkeitä, ja niihin on ulkopuolisenkin helppo tutustua erinomaisten verkkoaineistojen avulla. Korkeaa ja matalaa, tiivistä ja vihreää Vancouverin maantieteelliset rajat ovat jyrkät, ja kaupunki on rakenteeltaan kompakti. Rakenne perustuu ruutukaavaan, jonka kortteleita keskustan alueella leimaavat 30-kerroksiset pilvenpiirtäjät (condominium, ”condo”) ja muilla alueilla eri etäisyyksillä toisistaan sijaitsevat erillispientalot. Kaupunkikuva on näin ollen paitsi selkeä, myös kaksijakoinen. Niemellä sijaitsevaa korkeaa keskustaa ympäröi matala ja vihreä rakenne. Tyypillisessä keskustakorttelissa on keskellä yksi tai kaksi hoikkaa tornia ja niiden tuntumassa katujen varsilla toisiinsa kytkettyjen kaupunkipientalojen (townhouse) rivistöjä. Ratkaisu takaa mittakaavallisesti miellyttävän maantasoympäristön. Vastakohtana muistuivat mieleen Wienin Donaustadtin koleat pil- ALUEIDEN KEHITTÄMISPROSESSI (CO-OPERATIVE PLANNING MODEL) VANCOUVERISSA PERIAATEPÄÄTÖS VIRALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MAANKÄYTÖN JA KAUPUNKISUUNNITTELUN OHJEISTUS KEHITTÄMISLUVAT ■ Rakennuslupahakemus ■ Kaupunkisuunnittelupaneeli ■ Kehittämislupalautakunta ■ Hyväksyminen/Ehdollinen hyväksyminen/ Hylkääminen RAKENNUSLUVAT Aluekehittämishankkeiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessin vaiheet Vancouverissa. YHDYSKUNTA lisäksi miellyttävän katukuvan. Ja korkeakin kutistuu yllättävän pieneksi, kun ympärillä on lumihuippuinen vuoristo. Kiitelty rantavyöhyke vilkkaassa käytössä Kaupungin rantavyöhykkeen kehittämiseksi on tehty paljon, ja lopputulosta on kiitelty ja palkittu. Rantoja kiertää reitistö, jo- Aija Staffans venpiirtäjäkorttelit, joiden tornit nousivat paljailta kansilta ja joissa tuuli ulvoi. Vancouverin positiivisen lopputuloksen varmistavat korkeatasoisesti suunnitellut ja toteutetut pihat sekä runsaat istutukset. Korkean ja matalan rakentamisen yhdistelmä on vaikuttava; korkea lisää tehokkuutta ja matala tarjoaa maantasoasumisen City of Vancouver Arkkitehti Graig Lane esittelee Vancouverin tyypillistä korttelitypologiaa. Kyösti Oasmaa Vancouver – korkeaa ja matalaa, vihreää ja vettä. Kaupunkipientalot ja asuintornit ovat rinnakkain. ka on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Reitin varrella on puistoja, leikki- ja pelikenttiä, laajoja nurmikko- ja istutusalueita, venelaitureita, taideteoksia jne. Vancouverin kaupunkikuva on erittäin vihreä. Vihreys huipentuu keskustan välittömässä läheisyydessä, kaupungin paraatipaikalla sijaitsevaan noin 400 hehtaarin laajuiseen Stanley Parkiin. Virkistävin vihreä havainto oli se, että maatalouskin voi olla osa kestävää metropolipolitiikkaa. Seudulla toimii lukuisia maatiloja, tuottajatorit ovat suosittuja ja viljelypalstoja välittävän cityfarmarin (city farmer) toiminta on vilkasta. Vancouver on alueensa ehdoton moottori Vancouverin kaupungin menestys on mielenkiintoinen yhdistelmä taloudellista kasvua, monikulttuurisuutta ja kaikesta päätellen myös aktiivista kaupunkipolitiikkaa, jolla tasapainoisesta kehityksestä pyritään huolehtimaan. Vancouver on oman alueensa ehdoton moottori, päinvastoin kuin esimerkiksi Toronton alue, jossa on rinnakkain monta suurta ja kasvavaa kaupunkia. Kasvun avain on ollut vilkas yhteys Aasiaan ja sieltä tullut merkittävä aasialaisväestö. Noin 45 prosenttia Vancouverin seudun asukkaista on Itä-Aasiasta, pääasiassa Kiinasta. Vancouver on myös nuori kaupunki, mikä näkyy kaupunkikuvassa: historiallisia rakennuksia ja muita urbaaneja kerrostumia on vähän. Monikulttuurisuus ruokkii luovuutta, mutta myös pakottaa ottamaan huomioon erilaisten ryhmien tarpeet ja pyrkimykset kaupungin kehittämisessä. Voimakas maahanmuutto ja ripeä kasvu ovat kuitenkin tuoneet myös suurkaupungeille tyypillisiä ongelmia. Perheiden ansiotaso on laskenut lisääntyneen työttömyyden seurauksena, ja myös huumeongelma on merkittävä. Vancouverissa tehdään esimerkillistä tulevaisuustyötä, jossa elämänlaadun ja kestävyyden vaatimuksia pyritään toden teolla LEED ■ LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on USA:ssa kehitetty sertifiointijärjestelmä rakentamisen energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden arviointiin. ■ LEED-sertifiointi voidaan myöntää eri käyttötarkoitusten mukaisille rakennuksille tai kokonaisille alueille. Kullekin näistä on määritelty oma pisteytysjärjestelmänsä, jonka mukaan arviointi tehdään. ■ LEED voidaan myöntää platina-, kulta-, hopea- ja ”sertifioitu”-tasolla sen mukaan, miten eri pisteitä kertyy. ■ Pisteytys kohdistuu kuuteen asiakokonaisuuteen: ■ Kestävän kehityksen mukainen rakennuspaikka ■ Vedenkäyttö ■ Energia ■ Materiaalit ■ Sisäilman ja luonnonvarat laatu ■ Innovaatiivisuus ja suunnitteluprosessi ■ Vancouverin kaupunki on 2005 hyväksynyt vihreän rakentamisen strategian (Green Building Strategy), jollaisen se vaatii myös erikseen kaikilta laajemmilta aluekehittämishankkeilta. Sekä Vancouver että British Columbian osavaltio ovat vihreän rakentamisen edelläkävijöitä. Niissä on toteutuneita LEED-kohteita eniten Kanadassa. yhdistämään taloudelliseen kehitykseen. Maailmanlaajuista huomiota herättäneelle ”vancouverismille” näyttäisi löytyvän hyvät perusteet. ® www.city.vancouver.bc.ca/commsvcs/ planning/cityplan/cityplan.htm www.city.vancouver.bc.ca/commsvcs/ planning/cityplan/Visions/index.htm vancouver.ca/commsvcs/planning/ cityplan/Visions/review/index.htm www.vancouver-ecodensity.ca/ www.cityfarmer.org/sharing_backyards/ index2.php Kuntatekniikka 1/2010 11 Tiukat kriteerit ohjanneet kisakylän rakentamista WHISTLER haluaa olla kestävä ma Vancouverin talviolympialaisten alppilajien kisapaikka Whistler on vajaan 10 000 asukkaan matkailuyhdyskunta, jolla on kestävän kehityksen tavoite. Tiukat kestävyyden kriteerit ovat ohjanneet myös olympiakylän rakentamista. ● Tiina Merikoski maisema-arkkitehti, tutkija Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos ®®Ê Talviolympialaisten alppila- jien kisapaikka Whistler sijaitsee noin 115 kilometriä Vancoucerista pohjoiseen. Whistlerin talviur12 Kuntatekniikka 1/2010 heilukeskuksessa kilpaillaan alppihiihdon lisäksi pohjoismaisissa hiihtolajeissa, ampumahiihdossa ja kelkkailussa. Whistler on kasvanut 30 vuodessa pienestä 600 asukkaan kyläyhteisöstä vajaan 10 000 vakituisen asukkaan matkailuyhdyskunnaksi, jossa vierailee vuosittain yli 2 miljoonaa kävijää. Whistlerin kunnianhimoisiin tavoitteisiin kuuluu nousta edelläkävijäksi kestävänä matkailuyhdyskuntana. Tätä visiota on pyritty toteuttamaan myös olympialaisten rakentamisessa. Whistlerin nopea kasvu 1970–80-luvuilla merkitsi investointeja maankäytön suunnitteluun, matkailupalveluihin ja -rakenteisiin. Kehitys ei kuitenkaan voinut jatkua ilman arvolatautunutta keskustelua sosiaalisesta hyvinvoinnista ja luonnonym- päristön kantokyvystä. 1990-luvulla kasvun rakentamisen politiikka alkoi vähitellen muuttua kasvun hallintaa etsiväksi strategiseksi suunnitteluksi. Whistler visio 2020 Whistlerin suunnittelua ja rakentamista ohjaamaan laadittiin lopulta Whistler 2020 visio, joka on pitkän tähtäimen strategiasuunnitelma sekä prosessin kuvaus kohti alueellista kestävyyttä ja menestystä matkailualueena. Vision lopullisena tavoitteena on, että Whistler kehittyy kestäväksi yhdyskunnaksi vuoteen 2060 mennessä. Whistlerin visio omasta tulevaisuudestaan ja sen avulla määritetyt käytännön tavoitteet perustuvat laajaan osallistumiseen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyöhön, sitoutu- neisuuteen sekä matkailutoiminnan vetovoimaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Yhdyskuntasuunnittelulle ja rakennushankkeille Whistler 2020 merkitsee jokaisen laaditun suunnitelman heijastamista visioon ja siinä asetettuihin prioriteetteihin ja tavoitteisiin: miten suunnitelma toteuttaa visiota. Whistler 2020 vision toteutuminen pyritään varmistamaan ensinnäkin sen roolilla kaikkea suunnittelua ja toimintaa ohjaavana työkaluna, mutta myös seurannan ja arvioinnin keinoilla. Visio toimii seurannan ja arvioinnin keskiössä: käytännön toiminnan vaikutukset arvioidaan suhteessa visioon, ja vision pohjalta on kehitetty indikaattoreita mittamaan kestävän yhdyskunnan muutosta. Seurannan ja arvioimisen to- YHDYSKUNTA ovat muun muassa maailmantalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset turismiin. Kasvava kilpailu matkailualueiden kesken samoin kuin vähenevät luonnonresurssit luovat paineen muuttaa matkailutoimintaa. Matkailutottumusten muutosta ohjaavat kasvavan ympäristötietoisuuden ja maailmantaloudellisten näkökulmien lisäksi sosiaalisten muutosten vaikutukset, kuten muutokset väestörakenteissa, globaali sosio-poliittinen epävarmuus ja kasvavat varallisuuserot. Whistler Olympic Park/sivun 13 kuvat © Somenice ©VANOC/COVAN WHISTLER 2020 Kestävän yhdyskunnan vision perustavoitteet ovat tkailuyhdyskunta teuttajina toimivat vision eri osaalueiden ohjausryhmät. Ohjausryhmissä yhteisön jäsenet ja asiantuntijat kehittävät yhdessä pitkän tähtäimen strategioita ja arvioivat vuosittain edellisen vuoden kehityksen ja mahdollisen edistyksen tilan. Arvion pohjalta ohjausryhmissä pyritään tunnistamaan fokusalueet sekä laaditaan suositukset ja toimintaehdotukset seuraavalle vuodelle. Tiukat tavoitteet Olympialaisten rakentamisessa Whistlerin kestävän matkailuyhdyskunnan vision toteutuminen näkyy tiukoissa rakennus- ja aluetason tavoitteissa. Urheilijoiden majoittamiseksi toteutettu olympiakylä Cheakamus Valley on ollut yksi LEED ND (neighborhood development) pilottiprojekteista ja siten osa alueta- son LEED-sertifioinnin kehittämistä. Alueen suunnittelulle ja rakentamiselle asetettiin tarkat tavoitteet sekä kriteerit, joilla tavoitteiden toteutumista pyrittiin varmistamaan. Kestävyyden kriteerit heijastuvat muun muassa harkittuun sijaintiin ja alueen energiajärjestelmään. Kylän rakentamiseen ei ole käytetty ennestään koskematonta maata, vaan se sijoittuu entiselle jättömaalle. Kaukolämpöverkosto puolestaan hyödyntää jäteveden käsittelylaitoksen tuottamaa hukkalämpöä. Kohti kestävää yhdyskuntaa Whistlerin vision taustalla vaikuttaa kasvava ymmärrys alueen kehittymiseen kytkeytyvien globaalien ja paikallisten haas- ■ minimoida ja lopulta eliminoida luonnonresurssien (kestämätön) hyödyntäminen (esim. siirtymällä energiantuotannossa uusiutuviin energialähteisiin), ■ minimoida ja lopulta eliminoida yhdyskuntien tuottamat (jäte)materiaalit ja päästöt (esim. luopumalla kemiallisista lannoitteista sekä 100 % kierrätyksen avulla), ■ minimoida ja lopulta eliminoida ympäristön fyysinen kuluminen (esim. kestävän metsänhoidon keinot) sekä ■ varmistaa ihmisten kyky ja mahdollisuudet tyydyttää perustarpeensa (esim. varmistaa kaikkien mahdollisuus koulutukseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen). teiden merkityksestä. Halu vaikuttaa alueen tulevaisuuteen synnytti tarpeen kehittää pitkän aikajänteen suunnitelmaa kohti kestävää yhdyskuntaa. Whistleriin matkailualueena kytkeytyviä globaaleja haasteita Huoli luonnon hyvinvoinnista kasvaa Globaalit haasteet heijastuvat paikalliselle tasolle. Whistleriin, kuten moniin muihinkin pohjoisiin matkailukeskuksiin, kohdistuu alueellisen kasvun, hintojen nousun (mm. asumisen ja rakentamisen kustannukset) sekä turismituotteiden ja -palveluiden kysynnän muutosten aiheuttamia paineita. Ilmastonmuutos merkinnee luonnonympäristöllisten vaikutusten lisäksi muutoksia talvilajien toteuttamiselle ja matkailusesongeille. Huoli luonnon hyvinvoinnista ja monimuotoisuuden säilymisestä kasvaa samalla, kun luonnonresurssit vähenevät ja niiden hyödyntäminen kallistuu. Terveys ja hyvinvointi ovat keskeisessä merkityksessä pohjoisilla luontomatkailualueilla, jolloin ilmaan, veteen ja maahan kerääntyvien haitta-aineiden vaikutuksilla on niin ikään suora yhteys matkailutoimintaan. Whistlerissä nähtiin perinteiset yhdyskuntasuunnittelun keinot riittämättömiksi ratkaisemaan moniulotteisia ongelmia aktiivisesti ennakoiden. Whistler 2020 visio onkin pyrkimys vastata sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin kokonaisvaltaisesti, eri osa-alueet ja -tekijät yhdistäen. ® www.whistler.ca www.whistler2020.ca www.whistlerblackcomb.com www.vancouver2010.com/venues/ www.usgbc.org/leed/nd/ Kuntatekniikka 1/2010 13 Sähköautoja, ekotuoleja, biodieseliä – ympäristöin UUDESTAKAUPUNGISTA hyvää Kun Uuttakaupunkia pari vuotta sitten kysyttiin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävään hankkeeseen, idea tuntui kaupunginjohtaja Kari Koskesta heti hyvältä: ilmastonsuojelu luo myönteistä julkisuutta, pienentää kaupungin sähkölaskua, parantaa ilmanlaatua ja voi vahvistaa työllisyyttä. – Tästä on ollut suurta imagohyötyä kaupungille, valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola sanoo. TEKSTIT Anni Turunen KUVAT Merja Ojala ®®ÊKohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen (HINKU) osallistuminen jatkaa Uudenkaupungin ilmastotyön pitkiä perinteitä. Kaupunki on ollut Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjassa mukana vuodesta 1998. Kaupunki solmi 2001 kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiansäästösopimuksen ja 2008 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Nykyinen sopimus tähtää yhdeksän prosentin energiansäästöön 2016 mennessä. – Kiinteistöihin on tehty energiakatselmuksia ja niiden energiatehokkuutta on peruskorjausten yhteydessä parannettu. Mittaamme energianku- lutusta esimerkiksi isoissa teollisuushalleissa, sairaalassa, terveyskeskuksessa ja uimahallissa, kaupunginjohtaja Kari Koski kertoo. Rakenteilla olevan Energiapuiston suurimman hallin käyttövesi lämpenee aurinkovoimalla. – Kaupungin rakennukset ovat myös pääsääntöisesti kaukolämpöverkossa, valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola sanoo. Kaukolämmöstä valtaosa, yli 85 prosenttia, on lannoitteita valmistavan Yara Suomen Uudenkaupungin tehtailla syntyvää prosessilämpöä, jota on syötetty kaukolämpöverkkoon vuoden 2000 lopulta lähtien. Lisää tuulivoimaa Uudessakaupungissa on kak- si 1999 valmistunutta 1 300 kilowatin tuulivoimalaa. Niiden tuottama energia riittää vuodessa kattamaan 2 500 kerrostaloasunnon sähköntarpeen. Kosken mukaan suunnitteilla on vielä viisi 3 000 kilowatin voimalaa lisää. – Maakuntakaavan uudistus on parhaillaan työn alla. Tuulivoimaloille on osoitettu alueita esimerkiksi Haiduksen ja Kirstan saarista sekä sataman läheisyydestä, Koski kertoo. Mikään läpihuutojuttu tuulivoiman rakentaminen ei ole. Maakuntakaavasta tehtiin lähes 60 muistutusta, joista suurin osa koski tuulivoimaloille varattuja alueita. Etenkään loma-asukkaat eivät halua muutoksia maisemaan. He pitävät myös meluvaikutuksia häiritsevinä. Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola (vas.) ja kaupunginjohtaja Kari Koski kertovat, että alueen yritykset ovat lähteneet ilmastotyöhön innokkaasti mukaan. 14 Kuntatekniikka 1/2010 Maakuntakaava tulee hyväksyttäväksi aikaisintaan keväällä. – Valtiolta toivoisimme lopultakin päätöstä uusiutuvan energian syöttötariffista, Koski sanoo. Vakka-Suomen Voima suunnittelee kaupunkiin biovoimalaitosta. Toimitusjohtaja Jarmo K. Lahtinen kertoo, että alustavan aikataulun mukaan voimala olisi tarkoitus ottaa käyttöön 2014. Lahtisen mukaan yhtiöllä on tonttivarauksia autotehtaan suunnalla. – Autotehtaan lämmöntuotanto siirtyi meille vuodenvaihteessa ja perustuu kokonaan raskaaseen polttoöljyyn. Öljynkäyttö pitäisi saada selvästi vähenemään, Lahtinen sanoo. ILMASTONMUUTOS novaatioista nostetta tavoitteelle vauhtia hiilineutraali Valmet Automotivessa on tarkoitus valmistaa tänä vuonna tuhansia THINK City -sähköautoja, mikä työllistää yli sata ihmistä. Norjalaisen sähköauton valmistus alkoi Uudessakaupungissa joulukuussa. Avainsana on koordinointi Kuntien ilmastotyön suurimpia esteitä ovat Kuntaliiton joulukuussa julkaiseman selvityksen mukaan ajan, voimavarojen ja rahan puute. Uudessakaupungissa näitä kaikkia on riittänyt. Uusikaupunki – uutta energiaa 2016 -strategiassa on sovittu, että kaupunkiin houkutellaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. Päätöksenteossa toteutetaan hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita. Konkreettisesti Uusikaupunki on panostanut ilmastotyöhön muun muassa palkkaamalla Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen koordinoijaksi projektipääl- likkö Reijo Laineen Senior & Sons Oy:stä. Laine vetää kaupungin viranhaltijoista koostuvaa vastuutyöryhmää, jossa on mukana virastojen johtajia ja asiantuntijoita. – Ryhmässä käsitellään kaavoitusta, jätehuoltoa, kaupungin hankintoja sekä kiinteistöjen korjausta ja lämmitystä. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi yritystilojen energiaratkaisuissa, Laine selvittää. Kuntalaisilta 1 500 ideaa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta viedään Uudessakaupungissa eteenpäin neljällä osa-alueella, joita ovat kaupungin omat toimet, Novoplastikin uusin keksintö on sataprosenttisesti biohajoava tuoli. Tuoleja valmistetaan tänä vuonna tuhansia kappaleita. COMPOS-nimiseen mallistoon sisältyvien tuolien istuimet ovat pellavasta ja maissisokerista polymeroitua luonnonkuitua. Jalat ovat terästä, ja ne voidaan käyttää uudestaan ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Malliston on muotoillut Samuli Naamanka. Kuntatekniikka 1/2010 15 Rami Salmisen yritys Rovina tekee biodieseliä kalanperkuujätteistä. Salminen on myös osakkaana yrityksessä, joka alkaa rakentaa Uuteenkaupunkiin keväällä biokaasulaitosta. yritykset, maatalous ja asukkaat. Kuntalaiset ja yritykset ovat lähteneet ilmastotyöhön hyvin mukaan. Uusikaupunki teetti keväällä 2009 kuntalaisille ja kesäasukkaille verkkokyselyn, johon osallistui lähes 2 000 henkilöä. Vastaajat tuottivat ilmastonmuutoksen torjumiseen yli 1 500 ajatusta. Eniten ideoita kertyi liikenteen ja liikkumisen järjestämisestä. Vastaajat toivoivat rautatielle henkilöliikennettä ja ehdottivat muun muassa, että kaupunki voisi vuokrata citypyöriä. – Verkkohaastattelussa kiinnitettiin erityistä huomiota jätteiden käsittelyyn. Kierrätystä pidettiin tärkeänä. Olemme parhaillaan selvittämässä, mihin jätteet tulisi toimittaa, jotta niiden Viiden kunnan tavoite: päästöt 80 % alas 2030 mennessä ■ Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa viisi kuntaa – Uusikaupunki, Mynämäki, Kuhmoinen, Padasjoki ja Parikkala – pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia nykytasosta 2030 mennessä. Suomen virallinen tavoite on päästä samaan 2050 mennessä. Kaksivuotinen hanke alkoi 16.6.2008 ja päättyy 1.6.2010. Hankkeeseen on saatu rahoitusta Suomen ympäristökeskukselta, Tekesiltä ja yrityksiltä runsaat 300 000 euroa. Hankkeen vastuuhenkilö Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta uskoo, että kaikilla viidellä hankekunnalla on hyvät mahdollisuudet hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Hiilineutraalia tilaa tavoitellaan näissä kunnissa osin samanlaisin toimin. Kuntien omistamissa kiinteistöissä on mitattu energiankulutusta; energian tuotantotavoiksi on valittu ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. – Merkittävin kunnan toimi on se, että kunnan kiinteistöt on saatu kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö tuotetaan nykyään puupelleteillä öljyn polton sijaan, Mynämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki kertoo. 16 Kuntatekniikka 1/2010 – Parikkalan keskustan ja Akonpohjan taajaman kaukolämpölaitoksissa on lisätty hakkeen käyttöä. Entisen Kiipolan koulun lämmityksessä siirryttiin syksyllä 2008 öljylämmityksestä puupellettilämmitykseen, sanoo Parikkalan elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn. – Merkittävä osa Padasjoen kunnan omistamista kiinteistöistä on siirtynyt hakelämpölaitoksen lämmön käyttäjiksi. Kunnan katuvalaistusta on pyritty muuttamaan energiaa säästävämmäksi. Led-valojen hankintaa on mietitty, kertoo Padasjoen ja Kuhmoisten yhteinen ympäristösihteeri Maria Virtanen. Energiaopas mökkiläisille Kuhmoisten keskustaajamaan suunnitellaan biopohjaista kaukolämpölaitosta. Padasjoen ja Kuhmoisten kunnissa toimii vapaa-ajan asukkaista koostuva ryhmä, joka työstää energiaopasta mökkiläisten käyttöön. – Padasjoki ja Kuhmoinen ovat suosittuja mökkikuntia. Hyvin varustellut vapaa-ajanasunnot tarvitsevat merkittävän määrän sähköä peruslämmön ylläpitoon. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa eri tavoista, joilla sähkölaskua saa pienemmäksi muka- vuuksista luopumatta, Virtanen sanoo. Mynämäellä mietitään maalämpöä Mynämäen keskustaan aletaan rakentaa tänä vuonna passiivikerrostaloa. Kunnan keskustaajamasta noin kilometrin päässä sijaitsevalla Raimelan asuinalueella suunnitellaan maalämpöpumppujen käyttöönottoa. Tällä hetkellä yleisin lämmitysmuoto on öljylämmitys. Mynämäki on myös pilottikohteena hankkeessa, jossa luodaan kimppakyydin palvelumallia. Ideana on räätälöidä kunnan tarpeisiin palvelu, jossa kimppakyytejä etsitään ja tarjotaan internetissä. Palvelumallia ja Kyydit.net -kimppakyytisivustoa kehittävät Turun ammattikorkeakoulu ja Anadium Group Oy. Parikkalassa tavoitteena on laskea peltojen typpilannoitustasoa kymmenen prosenttia. Kunnassa on niin ikään suunniteltu karjan lantaan ja muuhun maatalousjätteeseen perustuvaa bioenergian tuotantoa. Mynämäen Pekka Myllymäki ehdottaa, että palkkio kunnan onnistuneesta ympäristöpolitiikasta näkyisi valtionosuuksien määrässä. Hän huomauttaa, et- tä ilmastotyössä voivat tulla myös lain rajat vastaan. Kunnan toimintaa sanelee esimerkiksi hankintalaki. – Jos olemme saaneet selville, että Ukrainasta tai Argentiinasta tehtävien hankintojen ympäristövaikutukset ovat haitalliset, miten saamme äkkiä sellaisen lainsäädännön, että voimme valita hankintojen tuottajaksi jonkin muun maan? Kuinka paljon sopimukset joustavat ilmastonsuojelun nimissä, Myllymäki kysyy. Asukkaita herätellään Jyri Seppälän mukaan kaikkien HINKU-kuntien johto on selvästi sitoutunut hankkeen eteenpäin viemiseen. Päävastuu on kunnissa ympäristösihteerillä, teknisen toimen johtajalla ja elinkeinojohtajalla tai teknisen toimen johtajalla ja kunnanjohtajalla. Uudessakaupungissa hanketta vetämään on palkattu projektipäällikkö yrityksestä. Seppälän mukaan kuntalaisten herättelyyn on määrä panostaa tänä vuonna. – Tavalliset ihmiset ovat kuitenkin avainasemassa, kun katsotaan asumisen ja liikkumisen energiatehokkuutta, hän muistuttaa. ILMASTONMUUTOS energia voitaisiin parhaiten hyödyntää, Laine sanoo. Yritykset kantavat kortensa kekoon Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen on tähän mennessä tullut Uudessakaupungissa mukaan nelisenkymmentä yritystä. Laine on laskenut useimmille niistä oman hiilijalanjäljen, jota yritykset pyrkivät pienentämään. – Useiden yritysten energiataseisiin on tulossa suuria muutoksia, kun esimerkiksi raskaan polttoöljyn laitoksissa siirrytään bioenergiaan, Laine kertoo. Ajoneuvojen sisustusosia tekevä Novoplastik lähti viime vuonna mukaan huonekalubisnekseen suunnittelemalla sataprosenttisesti biohajoavan tuolin. Tänä vuonna yritys joutuu valmistamaan istuinosan tuhansiin ekotuoleihin kysynnän lähdettyä kasvuun maailmalla. – Tuoleja on myyty jo ainakin Japaniin ja Dubaihin, Novoplas- tikin toimitusjohtaja ja omistaja Johannes Heiskanen kertoo. Heiskanen ideoi työkseen uusia käyttötarkoituksia polylaktaatille, joka on maissisokerista polymeroitu muovi. Materiaali on sataprosenttisesti biohajoava. Novoplastik tekee yhteistyötä useiden autonvalmistajien kanssa. Yrityksen pääbisnestä ovat autojen kojelaudat ja sisäverhoilut. –Tämän vuoden aikana luonnonkuitua tulee volkkarien pikkubussien sisäpintoihin. Biohajoava aine tulee kantavaksi rakenteeksi, Heiskanen sanoo. Sähköautojen yleistyminen vaatii kannustimia Uudessakaupungissa valmistetaan myös ympäristöystävällisiä autoja. Valmet Automotive aloitti norjalaisen THINK City -kaupunkisähköauton ja sähköisen Garia-golfauton valmistuksen joulukuussa. Syksyllä tehtaalla alkaa neliovisen verkosta ladattavan Fisker Karma -luksushybridiauton valmistus. – Sähköiset ajoneuvot ovat vielä teknologian alkuvaiheessa ja kalliita muun muassa akkujen korkean hinnan vuoksi. Niiden yleistyminen vaatii hallituksilta kannustimia, kuten käytön ja hankinnan verohelpotuksia. Näitä on jo monissa maissa. Myös Suomessa on keskustelua, muttei päätöksiä, viestintäpäällikkö Teija Åhlman sanoo. Yritys on mukana Teknologiateollisuuden energiatehokkuussopimuksessa. – Valmet Automotive on sitoutunut ympäristöön vaikuttavien toimien jatkuvaan parantamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. ISO 14001 -ympäristösertifikaatti yrityksellä on ollut vuodesta 2001. Tehtaassa rakentaminen säästää ympäristöä Uusikaupunkilainen rakennusyritys Neapo alkoi käyttää energianaan tuulivoimaa tämän vuoden alusta. Noin kymmenen henkeä työllistävä yritys valmis- taa muun muassa hissitorneja ja moduuleista koostuvia rakennuksia. Rakennuksen kantavan rakenteen muodostavat suurmoduulit varustellaan valmiiksi tehtaalla ja viedään paikalleen yhtenä kappaleena. Neapon rakennuspäällikkö Pertti Rantanen pitää moduulirakentamista ympäristöä säästävänä. – Teemme moduulit ja hissitornit tehtaassa. Jos ne tehtäisiin rakennustyömaalla, kaikki osat toimitettaisiin sinne eri kuljetuksilla ja eri pakkauksissa. Kun rekka tuo osat tehtaalle, ne saadaan heti siirrettyä kuiviin oloihin, jolloin pakkaamista ei tarvita, Rantanen kertoo. Biodieseliä kalanperkuujätteistä HINKU-hankkeen erikoisimpia yrityksiä on Uudessakaupungissa kalanperkuujätteistä biodieseliä valmistava Rovina. Liikeidea sai alkunsa käytännön ongelmasta. – Olen ollut kalankasvattajaa Monipuoliset Lappset lähiliikuntapaikat aktivoivat liikkumaan yhdessä Tiesitkö, että voit hakea valtionavustusta lähiliikuntapaikan perustamiseen? Lisätietoja ja hakuohjeet löydät osoitteesta: www.lahiliikuntapaikat.fi Puh. 0207 750 100, Fax. 0207 750 101, S-posti: [email protected] ~ www.lappset.fi Kuntatekniikka 1/2010 17 ILMASTONMUUTOS koko ikäni ja miettinyt, mihin ne kalanperkeet oikein voisi laittaa, yrittäjä Rami Salminen kertoo. Lopulta ratkaisu löytyi. Rovina on jalostanut kalanperkuujätteitä biodieseliksi vuodesta 2005. Tätä nykyä yritys tuottaa biodieseliä vuosittain noin 300 tonnia. Öljyasiakkaita se ei voi ottaa tällä hetkellä yhtään lisää. – Kaikki menee. Kapasiteettia olisi tehdä huomattavasti enemmän, mutta raaka-ainetta ei ole tarpeeksi, Salminen harmittelee. – Biodieseliä ostavat kesäaikaan maansiirtourakoitsijat. He ovat suurin asiakasryhmä. Talviaikana biodiesel menee lämmityskäyttöön. – Biodieseliä on mahdollista käyttää myös auton polttoaineena. Salminen kertoo itse ajaneensa kalanperkuujätteistä tehdyllä biodieselillä jo usean vuoden ajan. Talvipakkasilla ainetta ei kuitenkaan kannata tankkiin laittaa. Kalanperkuujätteitä Rovina saa ympäri Suomea. Suurin osa tulee kuitenkin Saaristomeren alueelta. – Olemme kehittäneet esikäsittelylaitteen, joka murskaa ka- Greenpeace Finland Ilmastoa ei saatu vielä pelastettua Kööpenhaminassa Greenpeace-aktivistit osoittivat mieltään Bella Centerin ulkopuolella 19.12. 18 Kuntatekniikka 1/2010 lanperkeet. Murskaan sekoitetaan muurahaishappoa, minkä jälkeen aine menee putkea pitkin ulos tankkiin. Kun tankki on täynnä, se haetaan pois. Kalankasvattajan ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin ostaa esikäsittelylaite ja säiliö. Biokaasulaitos alkuun toukokuussa Monitoimimies Salminen on osakkaana myös Biolinja-nimisessä yrityksessä, joka alkaa rakentaa toukokuussa biokaasulaitosta Munaistenmetsän kaatopaikka-alueen yhteyteen. Biokaasun raaka-aineina käytetään jätevedenpuhdistamon lietettä, biojätettä, elintarviketeollisuuden sivujakeita ja levämassaa. Tuotannossa syntyvä massa kompostoidaan maanparannusaineeksi. Biokaasulaitoksen käyttöönoton myötä kaatopaikan päästöt vähenevät, kun kaatopaikkakaasun poltto loppuu. – Laitos on tarkoitus saada toimintaan vuoden päästä, Salminen kertoo. Biokaasu johdetaan läheiseen teollisuushalliin. Sinne siirtyy Rovinan lisäksi Salmisen toinen yri- ■ YK:n ilmastosopimuksen toistaiseksi suurin ja järjestyksessä 15. osapuolikokous (COP15) pidettiin Kööpenhaminassa 7.– 19.12.2009. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli sopia vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan jatkosta eli ilmastopäästöjen vähentämisestä 2012 jälkeen. Kokous päättyi toistaiseksi laihoin tuloksin huolimatta arvovaltaisesta ja laajasta osallistujajoukosta, erityisen suuresta järjestöjen osallistumisaktiviteetista ja tiedotusvälineiden kiinnostuksesta. Sopijaosapuolia todella sitovaan tavoitteeseen olisi tarvittu yksimielisyys ja rintamaan erityisesti Kioton pöytäkirjan ratifioimatta jättäneen USA:n mukaan saaminen. Päästöjen vähentämisen osalta saatiin sentään aikaan julistus, Copenhagen Accord, jossa ilmakehän lämpeneminen luvataan rajoittaa 2 asteeseen. Osapuolet listaavat tammikuun 2010 ai- tys Ramirakenne, joka valmistaa erilaisia elintarviketeollisuuden laitteita, kuten kalankäsittelylaitteita kalankasvattajien tarpeisiin. Tarkoitus on, että biokaasulaitos tuottaisi sähköä ja lämpöä myös myytäväksi. Yritysmyönteisyydestä kiitosta Uudenkaupungin yrittäjät kehuvat kilvan kaupunginjohtaja Kari Koskea. – Uusikaupunki on varmaan yrittäjäystävällisin paikka Suomessa. Mikään ei ole vaikeaa, jos haluaa vaikka laajentaa toimintaansa ja tarvitsee maata tai toimitiloja. Kaupungilla on myös riskipääomarahasto, josta voi saada lainaa, Novoplastikin omistaja ja toimitusjohtaja Johannes Heiskanen sanoo. Kari Kosken mukaan elinkeinorakenteen monipuolistaminen on ollut kaupungille elinehto. Autotehtaalla on ollut parhaillaan 2 600 työntekijää, nykyisellään vain 800. Muita elinkeinoja on ollut pakko luoda autotehtaan toiminnan hiipuessa. – Olemme joutuneet toteuttamaan poikkeuksellisen aktiivis- kana maakohtaiset päästövähennystavoitteensa. Tämä koskee sekä teollisuus- että kehitysmaita. Osapuolet ovat sinänsä varsin yksimielisiä ilmastonmuutoksen uhasta ja päästöjen leikkaamisen välttämättömyydestä. Kehitysmaiden taloudellisissa avustamispyrkimyksissä hillinnän ja sopeutumisen osalta edistyttiin. Puolen vuoden päästä Bonnissa pidettävässä kokouksessa tilannetta arvioidaan uudelleen ja hiotaan sopimustekstejä. Varsinainen uusi koitos pidetään 2010 lopulla Meksikossa. Kokouksen epäonnistumisen syistä on esitetty useita erilaisia tulkintoja aina järjestelyjä ja suurta osallistujamäärää myöten. Yhden selityksen mukaan Tanskan hallitus olisi pimittänyt 25 maan kesken sorvattua sopimusluonnosesitystä muilta ja erityisesti kehitysmailta liian pitkään. Toisen tulkinnan mukaan kehitysmaista erityisesti Sudan olisi toiminut öl- ta elinkeinopolitiikkaa viimeisten 15 vuoden ajan 1990-luvun vaikeuksien takia. Enää ei saa tehdä sellaista virhettä, että jättää kaupungin vain yhden tai kahden suuren työnantajan varaan, Koski varoittaa. Pahimmillaan 1993 koettu yli 30 prosentin työttömyys on saatu painettua noin kymmeneen prosenttiin. Pienille yrityksille kaupunki tarjoaa apua muun muassa verkostoitumisessa. – Bioenergia-alalla ja uusiutuvan energian alalla yritykset ovat pienehköjä. Ne tarvitsevat verkostoja, koska kukaan ei osaa yksin kaikkea. Tällaisia yrityksiä yritämme saada Energiapuistoon samoihin tiloihin, jolloin ne hyötyvät toisistaan, Koski sanoo. Uudenkaupungin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta 30 prosenttia 2015 mennessä ja 80 prosenttia 2020 mennessä. Suomen luovimmaksi kunnaksi valitulta kaupungilta tavoitteet näyttäisivät olevan hyvää vauhtia toteutumassa. ® jynviejistä erityisesti Saudi-Arabian pillin mukaan. Varmaa on kuitenkin ainoastaan se, että USA ei – suurista ennakko-odotuksista huolimatta – hievahtanut asemistaan eli jo ennakkoon ilmoittamastaan tavoitteesta vähentää päästöjä määrällä, joka vastaa enintään neljää prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. Luku on vaatimaton, kun muistetaan Kioton pöytäkirjakauden keskimääräinen teollisuusmaiden päästövähennys 5,2 prosenttia tai EU:n sitoumus 8 prosenttia. Ehkä odotuksissa USA:n presidentinvaihdoksen ja Barack Obaman Nobelin rauhanpalkinnon varaan oli laskettu liikaa. USAsta alkanut talouskriisi ilmeisesti selätti optimismin. ● Kalevi Luoma energiainsinööri Kuntaliitto Uusi elämä uusilla nimillä V uosi 2010 toi mukanaan uusia toimijoita Suomen valtion hallintoon. Esittelemme tässä AVI:n ja ELY-keskukset sekä Liikenneviraston. AVI tarkoittaa muuten myös Audio Video Interleavea ja Alvajärven rautatieasemaa. ELY on ennestään mm. Espoon seudun Lastentarhanopettajat ry ja Evankelinen Lähetysyhdistys. Se akronymeista. Aluehallintovirastot läänien pohjalta AVIen määrä säilyi samana kuutena kuin läänien. Niihin rinnastetaan seitsemäntenä Ahvenanmaan valtionvirasto. Ylijohtajiksi tulivat Turkuun, Hämeenlinnaan ja Rovaniemelle asianomaiset maaherrat Rauno Saari, Anneli Taina ja Timo E. Korva. Mikkeliin tuli terveysneuvos Elli Aaltonen, Vaasaan kehitysjohtaja Jorma Pitkämäki ja Ouluun valtiosihteeri Terttu Savolainen. Tehtäviksi AVIt saivat peruspalvelua, pelastustointa, oikeusturvaa, työsuojelua ja ympäristölupia. Tampere ei saanut nytkään läänintason statusta vaan joutui vaihteeksi Vaasan alaisuuteen. Koettakaa kestää. kin. Tiejohtaja Rita Piirainen sai ylennyksen Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtajaksi. M Pekka Rytilä on ELYt uusi yhdistelmä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin laitettiin yhteen tiepiirit, lääninhallitusten liikenneosastot, ympäristökeskukset ja TE-keskukset. Niitä tuli kaikkiaan 15. Yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1. Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri 2. Liikenne ja infrastruktuuri 3. Ympäristö ja luonnonvarat Elinkeinot ovat uutena tässä yhdistelmässä. Suomi lähestyy aluetasolla hiljakseen monissa maissa tunnettua talousministeriön mallia, joka jäi vielä ministeriötasolla liikennettä paitsi. Uudenmaan ELY kaappasi Hämeenmaasta liikenneasioiden osalta Kanta- ja Päijät-Hämeen eli siis Hämeenlinnan ja Lahden ympäristöineen. Mainituista kaupungeista tuli siis virallisestikin Helsingin lähiöitä, jollaisina ne ovat hyvien rata- ja motariyhteyksien ansiosta jo toimineet- Liikennevirastotkin saman katon alle Keskushallinnossa merenkulku, raideliikenne ja tiehallinto laitettiin samaan koriin liikennevirastoksi. Liikenteen turvallisuudesta huolehtimaan koottiin toinen virasto TraFi pääjohtajanaan Kari Wihlman. Liikenneviraston pääjohtajaksi tuli ministeriöstä ylijohtaja Juhani Tervala, joka suorasukaisella tyylillään varmaan paimentaa isoa laumaansa kurissa ja nuhteessa. 71-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Liikenneviraston logo tehtiin TAIKin opintoprojektina. ”Elementtien visuaalisuus on keskeistä, ei sanan luettavuus”, tiedote kertoo ja jatkaa, että ”viraston nimi kirjoitetaan oikeinkirjoitussääntöjä noudattaen”. Muut nimitykset menivät helposti siirtämällä Markku Mylly, Ossi Niemimuukko ja Jukka Hirvelä osastojen ylijohtajiksi. Pienen ja myönteisen yllätyksen tuotti liikennejärjestelmä-nimikkeen nousu neljänneksi osastoksi, jota johtaa Ratahallinnosta tullut samannimisen osaston johtaja Anne Herneoja. Vuosikymmenien unelmat toteutuivat Seitsemän AVIa (päätoimipaikka punainen ympyrä, muu toimipaikka sininen ympyrä) Viisitoista ELYä (päätoimipaikka värillinen ympyrä, muu toimipaikka pienempi musta ympyrä) Moni on ihmetellyt, mitä nyt taas myllätään, mutta totuus on, että mm. ”kulkulaitosten koordinoinnista” on puhuttu vuosikymmenet ilman tuloksia. Nyt tapahtui paljon kertaheitolla. Hallintoalamaisetkin ovat varmaan tyytyväisiä. Yhdeltä luukulta saavat nyt topisukarit ja kyöstikakkoset kaiken tarvitsemansa uutta valkoista valastaan varten: EU-avustukset, pari uutta moottoritieliittymää ja YVA-prosessit. Kuntatekniikka 1/2010 19 Timo Soini Surukuusimetsään on tulossa usvainen valo tehostamaan satumetsän vaikutelmaa (oikealla kuva valaistussuunnitelmasta). Mäki-Matin saneerauksessa säilyy tilava vehreys – Suomen vanhin perhepuisto Jyväskylän Mäki-Matin perhepuisto täytti viime vuonna 30 vuotta. Juhlan kunniaksi kaupunki aloitti puiston mittavan saneerauksen sen historiallista leimaa ja paikan henkeä, ”tilavaa vehreyttä” kunnioittaen. ● Leena Rapo rakennuttajahortonomi Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka ®®ÊLeikkipuistopalvelut ovat yksi Jyväskylän viherpalveluohjelman osioista. Leikkipuistopalveluille tehtyä kymmenvuotisinvestoin20 Kuntatekniikka 1/2010 tisuunnitelmaa on noudatettu viherpalvelujen toiminnan suunnittelussa jo viisi vuotta. Toiminnan kolme pääperiaatetta ovat vanhojen leikkipuistojen saneeraaminen, poistaminen sekä uusien rakentaminen. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt eri osaalueiden viherpalvelun verkoston laajuuden ja tason. Investointiohjelmasta päätetään kuitenkin vuosittain. Saneeraus alkoi 30-vuotisjuhlista Mäki-Matin perhepuiston saneeraus on ollut merkittävä Jyväskylän viherpalveluohjelmaan sisältyvä kohde. Lähes jokainen jyväskyläläinen on vieraillut puistossa joko itse lapsena tai lastensa sekä lastenlastensa kanssa. Kohteessa oli paljon valmiita puistomaisia elementtejä, jotka olivat käyttäji- en mielestä paikan hengen luoja: ”tilava vehreys”. Työ aloitettiin 2009 MäkiMatin perhepuiston viettäessä 30-vuotisjuhlaansa. Viherpalveluille myönnettiin kaupungin juhlarahoitusta 200 000 euroa yli normibudjetin. Suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä käyttäjien sekä Mäki-Matin perhepuiston tuki ry:n kanssa. Suunnittelutyön ohjauksessa olivat mukana myös KeskiSuomen museo sekä Jyväskylän Tilapalvelu, koska puistoalueella olevat rakennukset ovat suojeltuja, mutta edelleen aktiivisessa päivätoimintakäytössä. Historiallinen leima haluttiin säilyttää Puiston suunnitelma hyväksyttiin vuosi sitten. Uutuutena alueelle suunniteltiin vesileikkialue, muuten puiston historiallinen leima haluttiin säilyttää ja pitää tilajäsentely kutakuinkin ennallaan. Suunnitelman käytännön laadintatyöstä vastasi Ympäris- Merirosvolaiva toi puistoon kaivattua toimintaa hieman isommillekin lapsille. VIHERALUEET Timo Soini Puiston vanhat puut jäivät elämään Jokke Sivenin kantoveistoksina. Timo Soini LITE-designs valaistus luo sadun tunnelmaa uudistuu Jyväskylässä tösuunnittelu Soini Ky. Mäki-Matin perhepuisto on nimensä mukaisesti kaikenikäisille suunnattu vauvasta vaariin -puisto. Puisto koostuu erilaisista tilakokonaisuuksista. Sieltä löytyvät mm. grillauspaikka, terassoitu taso oleskeluun, pienemmille sekä isommille lapsille tarkoitetut leikkialueet, keinurivi, intiaanikylä aidonkokoisine hevosineen, esiintymislava katsomoiLITE-designs Timo Soini Laiva on valaistu aallokkorasteria tuottavalla valaisimella. Pylväisiin asennetaan myös kaiuttimet, jolloin äänimaisemaa voi käyttää mielikuvaleikkien tukena. neen, surukuusista koostuva satumetsä sekä erilaisia oleskelualueita. Puiston alueella on kenttä pelaamista ja luistelua varten. Saneeraustyön myötä alueen pysäköintimahdollisuuksia parannettiin ja käytäväverkostoa selkeytettiin. Valaistus loihtii satumetsän Valon kaupungissa kun ollaan, vihersuunnittelun yhteydessä tutkittiin tietysti myös alueen valaistustarpeet. Valaistussuunnittelun teki LITE-designs Siilinjärveltä. Valaistuksen lähtökohtana on turvallinen, häikäisemätön toimiva käyttövalo. Mukaan on haluttu kuitenkin myös esteettisiä ja hauskoja, lasten toimintaympäristöön sopivia yksityiskohtia. Rakennukset haluttiin valaista hienovaraisesti niiden historiaa kunnioittaen. Valaistuksen tuleKuntatekniikka 1/2010 21 Teemu Liimatainen Pekka Ilen Puistoon tehtiin muutama elävä pajumaja, jotka toteutettiin talkoovoimin. via yksityiskohtia ovat mm. satumetsän ”usvainen valo” sekä keskeisten puiden valaiseminen. Kustannukset noin 400 000 euroa Koko suunnitelman kustannusarvio on noin 400 000 euroa. Kohteen saneerausrakentaminen aloitettiin huhtikuussa talkoovoimin yhdessä käyttäjien kanssa. Keväällä tehtiin muun muassa pajumajoja ja kivistä koostu- Uusi esiintymispaviljonki rakennettiin viime vuonna. Katsomossa käytettiin vanhan veturin kääntöpaikan kiviä. Kivet hiekkapuhallettiin ja päälle asennettiin istuintaso. vaa, lasten visioimaa nallekarhua. Vanha esiintymislava ja katsomo purettiin. Varsinaisen saneeraustyön toteutti Jyväskylän yhdyskuntatekniikan vastuualueen tilauksesta Altek Aluetekniikka Liikelaitos. Ensimmäisen vaiheen saneerauksessa puistoa ympäröivät aidat uusittiin, tehtiin uusi esiintymispaviljonki ja sen uusi katsomo, asennettiin köysirata ja iso merirosvolaiva sekä uu- distettiin alueen vanhan intiaanikylän tiipii-majat. Rakennus- ja muutostöiden yhteydessä alueen vanhoja puita jouduttiin poistamaan. Osa niistä jatkaa nyt elämäänsä kantoveistoksina: puistosta voikin löytää mm. valaanpyrstön, kolostaan nousevalla karhulla ratsastavan pojan sekä Pikku-Matin puuveistokset. Valaistuksesta toteutettiin viime vuonna merirosvolaivan lipu- va rasterivalo sekä esiintymispaviljongin valaistus. Merirosvolaivan mastossa on kaiuttimet, joten sinne saadaan jatkossa myös aiheeseen liittyvää äänimaailmaa. ® Mäki-Matin perhepuiston kannatusyhdistys: http://pikku-matti.net Mäki-Matin perhepuiston saneeraussuunnitelma: www.jkl.fi/yhdyskuntatoimi/katujapuisto/viheralueet/suunnittelu/nahtavilla/makimatti Jyväskylä saamassa mittavan viherpalveluohjelman ● Vesa Lehtinen kaupunginpuutarhuri Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka ■ Jyväskylän viherpalveluohjelma on työn alla, ja aineistot ovat olleet nähtävillä Jyväskylän kirjastoissa ja palvelupisteissä loppuvuodesta 2009. Asukkaat ovat käyneet tutustumassa aineistoihin, ja kommenttejakin on tullut mukavasti. Jyväskylän kaupungilla on ollut oma viherpalveluohjelmansa jo pitkään. Nyt ohjelmaan sisällytetään myös entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden viherpalvelut. Viherpalveluilla tarkoitetaan kaupungin viheralueisiin liittyviä palveluita ja toimintoja. Viherpalveluohjelma toimii pitkän tähtäyksen toimintasuunnitelmana, kun palveluverkostoa suunnitellaan, rakennetaan ja pidetään yllä. Tekeillä oleva työ käynnistyi 2009 alussa leikkipuistoja, uimarantoja, lähikenttiä, skeittialueita, koirapalveluita sekä maton- 22 Kuntatekniikka 1/2010 pesupaikkoja käsittelevistä osaalueista. Näitä koskeva aineisto viedään näillä näkymin päätöskäsittelyyn helmikuussa. Koko viherpalveluiden 14 osa-aluetta sisältävä kokonaisuus valmistuu syksyllä 2011. Laatua, tasapuolisuutta ja selkeät vastuunjaot Viherpalveluohjelmassa tarkastellaan palvelujen nykymääriä ja laatua sekä esitetään pitkän tähtäyksen tavoitteet rakentamisesta, poistamisesta, saneerauksista sekä ylläpidon tasosta. Viherpalveluohjelmatyön päämääränä on turvata yhtenäinen viherpalveluiden laatutaso ja varmistaa, että palvelut jakautuvat alueille tasapuolisesti. Aiemmin kunnissa on ollut erilaisia käytäntöjä, luokituksia ja mitoitusperusteita, mutta laadittavan viherpalveluohjelman myötä ne yhtenäistyvät. Suunniteltuja toimenpiteitä tarkastellaan kymmenvuotisjaksolla 2010–20. Viherpalveluohjelmaa päivitetään jatkossa 3–5 vuoden välein siten, että tarkastelujakso säilyy kymmenen vuo- den mittaisena. Viheralueista ovat kunnissa vastanneet useat eri toimijat, joten asukkaan on ollut hankalaa hahmottaa monimutkaisia vastuualuejakoja. Nyt vastuut on tarkoitus yhtenäistää ja selkeyttää. Jatkossa viherpalveluiden pääasiallisena tuottajana toimii kaupunkirakennepalvelujen yhdyskuntatekniikka. Muita vastuutahoja ovat tonttituotanto, liikuntapalvelut, Tilapalvelu ja yksityiset toimijat. Neljätoista tarkasteltavaa osa-aluetta Viherpalveluohjelma esittelee palvelut osa-alueittain. Viherpalvelut ovat tiettyä toimintaa tai tarkoitusta varten ylläpidettyjä viheralueita. Kaikkiaan ohjelmointi sisältää 14 erilaista viherpalveluiden osa-aluetta. Toiminnallisia osa-alueita ovat leikki-, edustus-, oleskelu- ja teemapuistot, uimarannat, skeittausalueet, kentät, aukiot, matonpesupaikat sekä koirapalvelut. Muita osa-alueita ovat avoimet alueet kuten niityt, maise- mapellot ja laidunalueet. Erityisviheralueisiin lasketaan erilaiset kasvitieteelliset kohteet sekä yksittäiset, viheralueilla sijaitsevat erityispalvelut. Katuviheralueet ja niiden ylläpito muodostavat oman ohjelmakokonaisuutensa. Toimintaa tarkastellaan ja suunnitellaan vuoteen 2020 asti. Päivityksiä ohjelmaan tehdään kolmen–viiden vuoden välein. Viherpalveluohjelma toimii jatkossa talousarvion laadintaa ohjaavana dokumenttina. Ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden suunnittelusta ja rakentamisesta päätetään vuosittain kaupunkirakennelautakunnassa. Perimmäisenä tavoitteena on saada kaupunkiin toimiva, tutkittuun tietoon perustuva, oikein mitoitettu viherpalveluiden verkosto. Palvelujen tavoitetila ja se, miten siihen päästään, selviävät viherpalveluohjelmasta. www.jyvaskyla.fi/puistot/ viherpalveluohjelma VIHERALUEET Jyväskyläläiset tyytyväisiä ”taideteokseen” VALAISTUS sisustaa pimeän Kirkkopuiston Jyväskylän Kirkkopuisto sai uuden valaistuksen 2000-luvun alussa. Valaistu puisto on kaupunkilaisten mieleen: he kokevat sen kauniina, ”kuin taideteoksena” ja turvallisena. TEKSTI Anne-Marjut Rauhala ®®Ê Aurinkoinen puisto on par- Kirkkopuiston valaistus uusiksi 2000-luvun alussa Jyväskylän ydinkeskustassa sijait- sevaan Kirkkopuistoon rakennettiin 2000-luvun alun saneerauksessa myös uusi, valaistusammattilaisen suunnittelema valaistus. Vanhan punatiilikirkon lämminsävyisten julkisivujen vastakohtana kellotorni ja kattorakenteet saivat arvokkaan kylmän, valkoisen valaistuksen. Patsaat, puut ja kulkuväylät valaistiin siten, että ne muodostavat kukin oman pimeän tilan kokonaisuutensa. Kokonaistaideteoksen tavoin valaistun Kirkkopuiston voi ajatella olevan selkeimmin maisema niille keskusta-asukkaille, jotka voivat osallisen tavoin katsella sitä koti-ikkunastaan. Muille jyväskyläläisille Kirkkopuisto on paitsi osa kotiympäristöä myös maisemaa konkreettisemmin tila, koska heidän kokemuksensa puistosta syntyy lähinnä siellä fyysisesti liikkuen. yväskylän kaupunki/Antti Aarnio haimmillaan nautinnollinen, kokonaisvaltainen elämys. Kun hämärä laskeutuu ja valaistus syttyy, alkaa tunnelmakin muuttua. Pimeys antaa havainnoille, kokemuksille ja elämyksille hyvin toisenlaisen taustan kuin päivänvalo. Valaistus jo yleisestikin käsi- tettynä pyrkii parantamaan ihmisen havaitsemismahdollisuuksia pimeässä ja poistamaan pimeydessä piilottelevaa uhkan tunnetta. Nykyinen urbaani, esteettistekninen valaistuskulttuuri pyrkii visuaalisilla ratkaisuillaan vielä aikaisempia käytäntöjä voimakkaammin muokkaamaan pimeän ajan ympäristöstä mahdollisimman selkeästi hahmottuvan ja ihmisenkokoisesti jäsentyvän. Pimeässä jalkaisin kulkevalle erityisesti vertikaali valaistus tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa, mitä on ympärillä ja mitä tulee vastaan. Valaistuksen keinoin pimeän ajan ympäristö voidaan myös sisustaa jopa aivan uudenlaiseksi maailmaksi. Illan hämärtyvässä maisemassa syttyvät matalat valopollarit nostavat esiin Jyväskylän kaupunginkirkon portaille johtavan kävelytien. Kirkon vertikaali valaistus korostaa rakennuksen goottihenkistä ylväyttä ja sakraalia luonnetta. Pimeässä valaistus kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden hahmottaa puisto myös maisemana, johon mennään sisälle ja tullaan ulos: valo ikään kuin maalaa puistolle mentaalisesti mieltyvät seinät, piirtää kulttuuris-kollektiiviset käyttöohjeet ja luo tilan tunnun ja paikan hengen. Toiseksi suosituin valaistuskohde Kun Jyväskylän keskusta-asukkailta kysyttiin mielipidettä Kirkkopuiston valaistuksesta, saatiin näkyviin tyytyväinen joukko. 81 prosenttia vastaajista kokee Kirkkopuiston valaistuksen kauniina, 82 pitää puiston valaistusratkaisuja ja vanhaa kirkkoa hyvin yhteen sopivina, 61 toteaa valaistujen veistosten lisäävän puiston pimeän ajan kiinnostavuutta, 59 pitää valaistua puistoa ”kuin taideteoksena” ja 56 prosenttia kertoo joskus pysähtyneensä vain ihailemaan valaistua puistoa. 65 prosentin mielestä Kirkkopuistossa on pimeälläkin riittävän valoisaa, 60 prosenttia tuntee olonsa turvalliseksi kulkiessaan puistossa pimeään aikaan. Nimetessään suosikkinsa Jyväskylän yli 50:stä valaistuskohteesta asukkaat valitsivat Kirkkopuiston toiseksi useimmin, heti kaupungin maamerkin Kuokkalan sillan jälkeen. ® A-M. Rauhalan pro gradu ”Valaistus kaupunkitilan tekijänä. Jyväskylän matka pimeästä maalaiskylästä urbaanin valon kaupungiksi” osoitteessa jyvaskyla.fi/valo. Kuntatekniikka 1/2010 23 Puistokasveille enemmän arvostusta Helsinki linjasi viheralueidensa KASVIEN KÄYTÖN Helsinki on linjannut rakennettujen viheralueidensa kasvien käytön. Tavoitteena on vahvistaa puistokasvillisuuden arvostusta kaupungin toiminnassa. Linjauskokonaisuutta täydentää tämän vuoden aikana valmistuva kasviopas. ● Satu Tegel suunnitteluasiantuntija Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto ®®Ê Kasvit ovat rakennettujen viheralueiden näkyvin ja usein myös pitkäikäisin osa. Kasveilla on kaupunkiympäristössä erilaisia fysikaalisia ja biologisia tehtäviä, mutta ne myös edistävät asukkaiden henkistä hyvinvointia. Lisäksi ne ovat osa Helsingin kulttuurihistoriaa, tunnistettavuutta ja identiteettiä. Helsingin kaupungin rakennetun ympäristön kasvilajivalinnat tehdään katu- ja puisto-osastolla katu- ja puistosuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Vielä 1900-luvun lopulla Helsingissä – ja pienemmissä kaupungeissa tänä päivänäkin – kaupungin kasvillisuuden periaatteet olivat kaupunginpuutarhurin päässä ja puistosuunnitelmat tehtiin omana työnä. Organisaatiouudistusten ja toiminnan virtaviivaistamisen myötä ei Helsingissä ole enää 24 Kuntatekniikka 1/2010 kaupunginpuutarhuria, ja puistoja katuvihreäsuunnitelmat teetetään mammuttiorganisaatiossa ulkopuolisilla konsulteilla. Tähän saakka rakennusvirasto ei ole evästänyt kaupunkivihreää suunnittelevia konsulttisuunnittelijoita kasvien käytön tavoitteilla, sillä sellaisia ei ole ollut. Kasvien käytön linjaukset on tehty, jotta ison osaston kaikki toimijat edistäisivät omassa työssään samoja, tarkkaan harkittuja kasvillisuustavoitteita. Samoin toivotaan, että linjaus edistää insinöörivoittoisessa organisaatiossa ymmärrystä kasvien ja kasvillisuuden tärkeydestä ja itseisarvosta. Ainutlaatuista Suomessa Nyt tehdylle kasvien käytön linjaukselle ei ainakaan Suomesta löydy esikuvaa. Katu- ja puisto-osastolla on kuitenkin jo aiemmin tehty toimintaa ohjaavat linjaukset kausikasveista (2006), luonnonhoidosta (2007) ja kaupunkikalusteista (2009). Helsingin kasvien käytön linjaus on syntynyt katu- ja puistoosaston ns. kasviryhmän yhteistyönä. Kasvilinjaus koskee rakennusviraston vastuulla olevien rakennettujen julkisten ulkotilojen eli puistojen, torien, aukioiden, katujen ja teiden istutettua kasvillisuutta: puita, pensaita, perennoja, kukkasipuleita ja ryhmäruusuja. Kasviopas täydentää linjauskokonaisuuden Kasvilinjauksen laatimisen yhteydessä tehtiin myös laaja taustaselvitys (”Vaahteran varjossa, syreenin tuoksussa”). Taustaselvitykseen on koottu tietopaketti Helsingin rakennettujen katu- ja viheralueiden kasvillisuuden historiasta ja nykytilasta sekä kasvien käytössä huomioitavista ulkoisista tekijöistä. Työprosessin aikana pidettiin osaston asiantuntijoiden kesken läheteseminaari, jonka ryhmätöiden tulokset hyödynnettiin kasvilinjauksen keskeisiä sisältöjä muotoiltaessa. Toistaiseksi voimassa oleva Helsingin kasvien käytön linjaus on hyväksytty yleisten töiden lautakunnassa joulukuussa 2009. Kun taustaselvitystä ja linjausta täydentämään valmistuu tämän vuoden aikana vielä kolmaskin osa, ns. kasviopas, kasveja käsittelevä linjauskokonaisuus on valmis. Taustalla rikas kasvihistoria ja ilmastonmuutos Helsingin katu- ja viheralueiden istutettu kasvillisuus on nykyäänkin omaleimaista, monipuolista ja historiallisesti kerroksellista. Kasvillisuuteen ovat vaikuttaneet mm. puistokulttuurin eri aikakausien ihanteet, Suomen historian myllerrykset, kaupungin asema maamme pääkaupunkina, arvostettujen kaupunginpuutarhureiden tekoset ja viime kädessä Helsingin ilmasto-olot. Helsingin kulttuurikasviperintöä uhkaavat kuitenkin kasvien ikääntyminen ja vahingossa häviäminen sekä yleinen maailman muuttuminen. Helsingin viheralueille istutettu lajivalikoima on selvitysten mukaan yksipuolistumassa. Monia Helsingis- Vanha puistosyreeni (Syringa x henryi) ja koivunjalkapenkki ovat tyypillistä helsinkiläistä kaupunkikuvaa. VIHERALUEET Monilajisuutta pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista varautumisessa ilmastonmuutokseen ja uusien tautien ja tuholaisten invaasioihin. Erityisen tärkeää se on pitkäikäisillä puilla. Monilajisuus tuo mukanaan myös värikylläisyyttä, pitkäkestoista kukintaa ja maisemallista monimuotoisuutta. Kuva Bengt Schalinin suunnittelemasta Vähäkyrönpuistosta. VISIO 2050 ■ Vuonna 2050 Helsinki mielletään elämykselliseksi, kukkivaksi kaupungiksi. Kasvillisuuden painoarvo kaupunkirakenteen tärkeänä osana on ymmärretty. Helsingin kaupunki on tunnettu viheralueiden monipuolisesta, näyttävästä ja runsaasta kasvilajistosta, johon sisältyy myös Helsingin viheralueiden perinteistä tunnuslajistoa. ■ Kasvien käyttö Helsingissä ankkuroituu lännen ja idän kasvihistoriaan, on innovatiivista, monilajisuutta suosivaa ja ekologisesti ja ilmastollisesti kestävää – ei luontoa vastaan vaan yhdessä sen kanssa. ■ Valtakunnallisesti merkittävänä taimien käyttäjänä Helsinki on mukana kehittämässä taimistoalaa Suomessa. Istutettavat taimet ovat ilmastollisesti kestäviä, laadukkaita ja laji- ja lajikeaitoja. Kukkivien kasvien, myös puiden, istuttamista on tarkoitus lisätä Helsingissä. Kurilienkirsikka (Prunus nipponica var. kurilensis) kukkii Lauttasaaren Lahnalahden puistossa. Kuntatekniikka 1/2010 25 Uusia kasveja tullaan kokeilemaan ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja uusien kasviperinteiden luomiseksi. Valkopyökki (Carpinus betulus) on yleinen kaupunkipuu Suomea vastaavalla ilmastovyöhykkeellä Ruotsin Gävlessä. Lajia ei vielä ole kokeiltu Helsingissä. sä perinteisiä tunnuskasveja ei ole viime vuosina istutettu, eikä niitä ole aina saatavanakaan, vaan tilalle ovat tulleet kaikkialla Suomessa käytetyt virtaviivaiset peruskasvit. Kasvivalinnoissa on tehokkuusvaatimusten ja taloudellisten ja organisatoristen muutosten lisäksi osattava varautua myös ympäristön muutoksiin. Niitä ovat etenkin ilmastonmuutos kaikkine seurannaisvaikutuksineen sekä Helsingin korkeudella villikanien räjähdysmäinen lisääntyminen. Ilmastonmuutoksen seurauksena käytettävissä oleva kasvivalikoima tulee laajenemaan, mutta toisaalta tauti- ja tuholaisriskit kasvamaan. Helsingin kaupunki on Suomen suurin taimiostaja, joka istuttaa vuosittain yli satatuhatta puiden, pensaiden, perennojen ja köynnösten tainta. Kaupungin hankintapäätöksillä on merkittävä vaikutus kasvilajien saatavuuteen Suomessa. Kasvilinjaus pohjautuu siihen uskoon, että parantamalla yhteistyötä taimistojen kanssa ja sitoutumalla tiettyjen kasvien käyttöön, voidaan Helsingin kaupungin toivomien kasvilajien saatavuutta parantaa. Viisi kasvilinjausta ja visio 2050 Helsingin kasvilinjausten tavoitteita ovat mm. kasvillisuuden painoarvon kasvaminen katu- ja puisto-osaston toiminnassa, kasviperinteen kunnioittaminen, lajistollisen, geneettisen ja istutuksellisen monimuotoisuuden edistäminen, tietoiset ja onnistuneet kasvivalinnat ja mahdollisimman laadukkaan taimimateriaalin käyttäminen. Kasvilinjauksen perussisältö- nä ovat viisi laajaa ja pysyvää kasvien käytön yleisperiaatetta (alla) sekä kasvillisuuden Helsinkivisio (s. 25). Yleisperiaatteet ohjaavat toimintaa julkisissa ulkotiloissa kaikkialla kaupungissa. Koska Helsingin kaupunki on iso organisaatio ja kasvillisuus joiltakin osin hitaasti kukoistukseensa kehittyvää, Helsingin kasvillisuuden käytölle laadittu tavoitteellinen visio on tähdätty vuoteen 2050, jolloin Helsingin kaupunki täyttää 500 vuotta. Taustaselvitys, linjaus ja opas ovat kokonaisuus Toteutuakseen Helsingin kasvien käytön linjaus vaatii muutoksia sekä virkamiesten asenteissa että toiminnassa. Linjauksen jatkotoimenpiteisiin on kirjattu monen uuden toimintatavan kehittäminen. Yksi muutoksen edellytys on myös rakennusviraston taimihankintojen vastuuttaminen ja hankintaprosessin kehittäminen. Kasvilinjauksen perusperiaatteiden konkretisoimiseksi on tekeillä vielä Helsingin kaupunkikasviopas, ”kasvisuunnittelun työkalupakki”. Tähän täydentyvään ja päivitettävään oppaaseen on koottu kasvilajivalintoihin ja taimityyppeihin ja -kokoihin liittyviä suosituksia. Valmistumassa on myös 400 Helsingissä suositeltavan puuvartisen peruslajin lu- ettelo, josta on tehty listauksia eri käyttötarkoituksia ja aikakausia varten. Luettelo täydentyy myöhemmin perennoilla. Kasvioppaan ensimmäinen versio ilmestyy alkuvuodesta. Myöhemmin sitä täydennetään uusilla osuuksilla sitä mukaan kun ne valmistuvat. Opas julkaistaan lähinnä sähköisessä muodossa. Kasvien käytön taustaselvitys, linjaus ja opas muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka on tarkoitus pitkällä tähtäimellä ohjata sitä, minkälaista kasvillisuutta lapsenlapsemme tulevat näkemään Helsingissä. ® Kasvit ovat kaupungin vaatteet – Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus 2009:11 ja Vaahteran varjossa, syreenin tuoksussa – Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön taustaselvitys 2009:10 löytyvät pdfmuodossa osoitteesta www.hel.fi/hkr > Esitteet ja julkaisut > Julkaisusarja KASVIRYHMÄN JÄSENET Satu Tegel (kasvillisuuden suunnitteluasiantuntija) Ritva Keko (ylläpidon laatuvastaava) Lotta Kontula (viheraluesuunnittelun projektinjohtaja) Jussi Luomanen (aluesuunnittelija) Elina Nummi (asukasyhteistyön projektipäällikkö) Juha Raisio (puuasiantuntija) Tuuli Ylikotila (luontoasiantuntija) Kasvien käytön viisi yleislinjausta 1. Helsingin puistojen kasviperinteen ylläpitäminen ja kehittäminen Lajivalikoimaa monipuolistetaan erityisesti puiden osalta. Varmojen lajien lisäksi käytetään myös Helsingin vanhoja tunnuslajeja, Helsingistä lisäykseen otettuja kasvikantoja ja elämyksellisiä ”herkkukasveja”. Eri aikakausina rakennetuilla viheralueilla suositaan harkitusti kyseisen aikakauden lajistoa mutta uusilla alueilla käytetään monipuolisesti eri kasvilajeja. Kasveja hankitaan kokeiltavaksi järjestelmällisesti. 2. Kasvillisuuden arvostuksen lisääminen päätöksenteossa Tavoitteena on, että osaston työn- 26 Kuntatekniikka 1/2010 tekijät, asukkaat ja päättäjät ymmärtävät kasvit Helsingin kaupunkikuvaa muokkaavaksi imagotekijäksi ja kaupunkilaisten terveyden edistäjäksi. Kasvisuunnittelua tarkistetaan kasvillisuuden hyväksi ja kasvillisuus huomioidaan myös erilaisia lupia myönnettäessä. Asukkaiden ja vierailijoiden tietämystä kasvillisuudesta lisätään eri tavoilla. Ilmastonmuutokseen varaudutaan monilajisuuden ja geneettisen monimuotoisuuden avulla. Puulajivalinnoissa mukaillaan amerikkalaista ns. Santamourin ”kymmenen prosentin” sääntöä, jonka tavoitteena on puuistutusten monilajisuus. Haitallisten vieraslajien käyttöä vältetään tietoisesti. 3. Monimuotoisuuden ja ekologisen kestävyyden lisääminen Kasvien käytössä tavoitteena on runsauden periaate, elämyksellisyys ja kauneus, eli kasvikunnan rikkauden hyödyntäminen. Eri vuodenajat, myös kevät ja syksy, huomioidaan lajivalinnoissa. Havukasvien käyttöä lisätään. Kaupunkibiotoopin monipuolistamiseksi suunnitellaan ja ylläpidetään monilajista, monimuotoista ja kerroksellista kasvillisuutta, yhden lajin massaistutuksia välttäen. 4. Elämyksellisyyden ja kauneuden tavoitteleminen 5. Laadukkuuteen, pitkäikäisyyteen ja ylläpidettävyyteen panostaminen Istutusten toteutuksissa käytetään laadukkaita ja ylläpitoa helpottavia teknisiä ratkaisuja. Ne aiheuttavat rakentamisvaiheessa väistämättä lisäkustannuksia mutta maksavat itsensä takaisin helppohoitoisuutena ja korkeatasoisena kaupunkiympäristönä. Istutusten pitkäikäisyyteen ja kestävyyteen pyritään lajivalinnoilla, maanparannuksella, kerroksellisuudella ja laadukkaalla taimimateriaalilla. VIHERALUEET Tiiviissä miljoonakaupungissa 25 keidasta PUISTOT ovat Hongkongin ihme Puistoja ja tiheästi asuttua miljoonakaupunkia ei helposti miellä yhteen. Miten seitsemän miljoonan asukkaan ja noin tuhannen neliökilometrin maapläntille mahtuu viheralueita? ● Elina Nummi, projektipäällikkö Helsingin kaupungin rakennusvirasto, puisto-osasto ®®ÊHongkongin asukastiheys on 6 688 henkeä/km2, kun se Suomessa on 15,5 henkeä/km2. Sil- ti kaupungin yleisilme on myös vihreä, kansa asustaa hyvässä järjestyksessä korkeissa pilvenpiirtäjissä ja kaikki toimii. Miljoonakaupungin 25 puiston koot vaihtelevat 0,3:sta aina 20 hehtaariin, ja rakennettujen puistojen kokonaispuistopinta-ala on 223,78 ha. Hongkongin puistojen visio on tuottaa laadukkaita vapaaajan ja kulttuurin palveluita, jotka vastaavat Hongkongin tarpeita maailmanluokan kaupunkina ja tapahtumien pitopaikkana. Puistot eivät ole vain kasvikokoelmia vaan aktiivisuutta edistäviä paikkoja, joissa esteettisen vihreän keskelle on sijoitettu paljon urheilu- ja kulttuuritoimintoja sekä runsaasti taidetta. Henkilöstöä koulutetaan palveluhenkiseksi, sitoutuneeksi ja motivoitu- neeksi. Ympäristökasvatusta tarjotaan niin lapsille kuin aikuisillekin. Organisaatio tukee yhteistyötä Puistot sijoittuvat vapaa-aika ja kulttuuripalvelut -virastoon (Leisure and Cultural Services). Koska urheilu, kulttuuri ja viheralueet kuuluvat samaan hallintoon, se näkyy myös puistojen tarjonnassa. Viraston slogan on Laatupalveluita – puistot, virkistäytyminen ja turismi. Kulttuurilla on virastossa oma osastonsa ja vapaa-ajalla omansa, joka jakautuu kolmeen alueelliseen osastoon. Lisäksi organisaatioon kuuluvat hallinto-, talousja tiedotusosastot. Myös puistojen rakentaminen ja suunnittelu kuuluvat vapaa-ajan osastoon. Hongkongissa 1 500 vapaaehtoista osallistuu puistojen hoitoon. Yhteisöllisissä puutarhoissa, Community Gardens, voi ope- tella syötävien kasvien kasvatusta ja hoitoa. Vapaaehtoisille järjestetään vuosittain noin 30 tapahtumaa, joissa istutetaan tuhansia puita ja pensaita. Hongkongissa suositaan erityisesti elämyksellisiä puita, jotka kukkivat ja joissa on näyttävä syysväri. Vesi on Hong Kong Parkin kokoava elementti Kahdeksan hehtaarin Hong Kong Park rakennettiin entiselle brittiläiselle kasarmialueelle 35,2 miljoonalla eurolla 1991. Puistoa rakennettaessa pyrittiin olemassa oleva kasvillisuus, kuten vanhat puut, säilyttämään. Myös puiston rakennukset, joista vanhimmat ovat 1800-luvun puolivälistä, säilytettiin. Niissä on mm. taidemuseo, teeastiamuseo, opetuskeskus ja puiston hallinnollinen rakennus sekä avioliittorekisterikeskus. Puiston kokoava elementti on vesi. Se solisee suihkulähteissä, puroissa, putouksessa ja lammessa. Hong Kong Park on keidas pilvenpiirtäjien keskellä. Puistossa on keinotekoisia kallioita ja vesiputous, jonka alitse pääsee kulkemaan. Kuntatekniikka 1/2010 27 VIHERALUEET Keinotekoiset kivet ja kalliot ovat kiinalaisten erityisosaamista. Kauniiden istutusten ja vesielementtien lisäksi puistossa on 1 400 neliön kasvihuone, jossa esitellään trooppisen ilmaston kasveja, aavikon kasveja. Lintutarhat ovat myös osa aasialaista puistoperinnettä. Verkolla katetun Hong Kong Parkin lintutarhan koko on 3 000 m2, ja siellä voi tutustua 90 värikkääseen lintulajiin, jotka ovat kotoisin Malesian niemimaalta. Olympic Square -aukio on teatteri ja kulttuuriesitysten näyttämö ja näköalatornista voi katsella puistoa 30 metrin korkeudesta. Lapsille on kuuteen tasoon rakennettu leikkialue. Kussakin tasossa on leikkivälineitä eri-ikäisille lapsille. Puistossa on myös ravintola. Suurkaupungin melu ei häiritse tämän puistokeitaan siimeksessä. Nan Lian Garden on rauhan keidas Hongkongin siirryttyä briteiltä Kiinalle puistoissa alkoi näkyä kiinalaisen kulttuurin vaikutus. Tämä lienee ollut sysäys sille, että Nan Lian Garden – suomeksi Etelän Lootus puutarha – saatiin rakennettua kustannuksia säästämättä. Tämä Tang-dynastian tyylisuuntaa edustava, uskomattoman kaunis 3,5 hehtaarin rauhan keidas sijaitsee koristeellisten muurien sisällä, ruuhkaisten liikenneväylien keskellä. Sen esikuvana on ollut ainoa säilynyt Tang-kauden puutarha Jiangshouju Garden Kiinan Shanxi-provinssissa. Puutarhaa alettiin rakentaa 2003, ja se avattiin yleisölle mar- Kowloonin puistoon on yhdistetty liikunta ja urheilu. 28 Kuntatekniikka 1/2010 Nan Lian Gardenin kultainen temppeli ja punainen silta ovat tärkeä osa puiston symboliikkaa. raskuussa 2006. Se on siitä lähtien ollut suosittu kohde. Ihme kyllä, puutarhan suojassa rauhoittui ja mykistyi kauneudesta, vaikka olimme maailman vilkkaimmassa kaupungissa. Puutarhan vieressä oleva Chi Lin nunnaluostari vastasi puutarhan suunnittelusta, koska nunnat ovat Tang-dynastian aikaisen arkkitehtuurin asiantuntijoita. Kaupungin hallinnossa nähtiin viisaasti, että luostari ja puisto muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka esittelee taiteita suosineen Tang-dynastian aikaista kulttuuria. Tang-dynastia hallitsi Kiinaa vuosina 618–906. Kaupungin puisto-osasto rakensi puutarhan ja siihen liittyvän infrastruktuurin, mutta sen vaativa ylläpito ja kehittäminen on tilattu buddhalaisluostarilta. Puutarhan tunnuslause on ”Ihminen on tyytyväinen osaansa, kun pitää mielensä tyynenä ja elää sopusoinnussa luonnon kanssa”. Puutarhan elementtejä ovat vesi, kiinalaiset puurakennukset, keinotekoiset kalliot sekä koristeelliset, suuret kivet ja ikivanhat puut, jotka on siirretty puutarhaan eri puolilta Kiinaa. Kaksiosaisessa, kirkasvetisessä lootuslammessa uiskentelivat suuret ja kirjavat Koi Fish -kalat. Lammen vesi kierrätetään maanalaisen puhdistuslaitoksen kautta. Puiston kasvisravintola oli hauskasti piilossa vesiputouksen takana. Puistossa on paikat omien eväiden syöntiin. Roskaaminen ei ole ongelma. Virtuaalimatkalle puutarhaan pääsee osoitteessa www.nanliangarden.org. Kowloonin puiston veistospuisto on mukava ulkoilmagalleria. Kowloon Park on Hongkongin kansanpuisto Kowloonin puistoa voi kutsua Hongkongin kansanpuistoksi. 13,5 hehtaarin alueella on maauimala ja uimahalli, jalkapallokenttä ja juoksurata, urheiluhalli ja erilaisia teemapuutarhoja, lasten leikkikenttä, 20 veistoksen veistospuutarha, lintutarha ja lintulammikko. Kowloon Park on profiloitunut urheilun lisäksi erityisesti lintupuistoksi, koska siellä on nähty yli 100 vapaana lentävää lintulajia, myös muuttolintuja. Koko puisto on savuton vyöhyke. Myös tämän puiston alue oli aiemmin sotilasleirikäytössä, ja se tehtiin puistoksi 1970. Vuonna 1989 silloinen Royal HK Jockey Club rahoitti puiston uudelleenrakentamisen, joka maksoi 27 miljoonaa euroa. Kowloonissa on satsattu myös ympäristökasvatukseen. Siellä on pieni arboretum, jossa esitellään nimikyltein 35 kauniisti kukkivaa puulajia. Puulajipuiston keskellä on väripuutarha, ruusun mallinen kukkaryhmä. Puiston siimeksessä on myös labyrintti, kiinalainen puutarha ja kattopuutarha sekä kauniita vesialtaita ja suihkulähde. Kun ihailin eräälle puiston johtajalle, miten siistejä puistot ovat ja kerroin Suomen roskaamisongelmasta, hän katsoi minua kummissaan ja kysyi ”Why – miksi?” Kas siinä pulma. Olisiko 1 500 dollarin roskaamissakko meilläkin paikallaan? ® Kirjoitus perustuu tutustumiseen Hongkongin puistoihin elokuun lopulla 2009 matkalla kuntatekniikan maailmanjärjestö IFME:n kongressiin Melbourneen. Tutustumisen järjesti viheralan kansainvälisen järjestön IFPRAn (International Federation of Parks and Recreation Administration) Hongkongin-komissaari Paul Cheng. Hongkongin puistoista: www.lcsd.gov.hk Hyvä tilaisuus tutustua Hongkongin puistoihin ja aasialaiseen tapaan ajatella viheralueista on marraskuussa pidettävä IFPRAn konferenssi, www.ifpra2010.lcsd.gov.hk Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi Finlands kommuntekniska förening Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Jyrki Meronen Järvenpään kaupunki, tekninen toimi PL 41, 04401 Järvenpää puh. 050 550 2146 jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 050 376 7414 kyosti.oasmaa@hel.fi Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef Dan-Henrik ”Danne” Långström HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 050 462 7300 dan-henrik.langstrom@hel.fi Kokousmestari/Konferensmästare Jyrki Vättö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 050 559 1435 jyrki.vatto@hel.fi SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Kari Haapaniemi puh. 050 380 1022 kari.haapaniemi@hel.fi Kuntatekniikan päivät ovat 3.–5. kesäkuuta Joensuussa. Vaihdoksia hallituksessa, Joensuun päiviä valmistellaan... KIVAA TÄTÄ VUOTTA! ®ÊYhdistyksen hallitus piti linjaseminaarin ja vuoden viimeisen kokouksensa joulukuun alussa, ja samalla loppuivat Anu Näätäsen, Mikko Leppäsen ja Jouko Lehtosen kolmivuotiset hallituskaudet. Anu toimi ensimmäisenä varapuheenjohtajana, ja lehden edellisessä numerossa olikin hänen hallituskausimuistelmansa. Mikko oli ensimmäinen yksityispuolen edustaja hallituksessa ja esiintyi sen verran edukseen, että hänen seuraajallaan on isot saappaat täytettävinä. Jouko siirtyi hallituskautensa aikana Vantaalta Riihimäelle, ja hänen panoksensa hallitustyöskentelyssä (niin kuin kahden edellä mainitunkin) oli priimaa A-luokkaa. Kiitos teille, ja jatkossakin nähdään – ellei muuten, niin ainakin Kuntatekniikan päivillä! Samaan hengenvetoon voikin sitten toivottaa Hannu Virtasalon (1. varapuheenjohtaja) Helsingistä, Tuula Smolanderin Jyväskylästä ja Kimmo Laulan Turusta tervetulleiksi mukaan. Tammikuun lopulla on tämän vuoden ensimmäinen hallituksen kokous, ja siitä kolme vuotta eteenpäin… Hallitus pohti tulevia linjauksia. Päällimmäisenä oli ensi kesän Joensuun päivien ohjelmasisältö, mutta tietenkin oli myös muita asioita. Kuntatekniikan Foorumin tilanne oli vahvasti esillä, samoin talousasiat, kansainväliset asiat yms. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin seuraavat jäsenyyttä anoneet: Tommi Juurinen, Lahti, Jari Pitkänen, Helsinki, Simo Karhunkoski, Järvenpää, Ulla Tiilikainen, Tampere, Simo Kesti, Tampere, Ari Piispanen, Vantaa ja Joona Hartonen, Kirkkonummi. Tervetuloa mukaan! ● Danne Långström yhteyspäällikkö KARJALASSA KAJAHTAA! ®ÊMuista merkata Kuntatekniikan päivät Joensuussa kalenteriin, niin ovat kaikki muutkin tehneet! Päivät ovat 3.–5.6. ja tietysti ”MUST”-tilaisuus. Siellä nähdään! Kuntatekniikka 1/2010 29 Mikko Leppänen tiivistää päättyneen hallituskauden kolmeen teemaan: Verkottuminen, kumppanuus, kansainvälistyminen ®ÊVuosi on taas vaihtunut, ja hieman haikeilla mielin kirjoitan tunnelmistani kolmen vuoden hallituskaudelta. Minulla on ollut suuri ilo ja kunnia olla SKTY:n historian ensimmäinen ”ulkopuolinen” hallituksen jäsen, ts. yksityisen sektorin palveluksessa oleva. Toki työhistoriaan mahtuu myös lyhyt, mutta sitäkin antoisampi harjoittelijapesti 1980-luvulta Helsingin kaupungin geoteknisellä osastolla ennen Rambollin edeltäjään, Viatekiin siirtymistä. Tuolta kaudelta on vielä tänäkin päivänä monta läheistä ystävää ja kollegaa, joilta olen saanut arvokasta apua, tukea ja kannustusta. Kuvaavaa kuntapuolen ja SKTY:n toiminnalle onkin juuri se, että tiivis yhteydenpito ja kontaktit kollegoihin säilyvät vuosien kuluessa, ja aina on apua ja neuvoja saatavilla. Tämä piirre näkyy hyvin myös SKTY:n hallitustyöskentelyssä; yhteisiä asioita hoidetaan jäsenistön hyväksi pitkäjänteisesti, vastuuntuntoisesti ja uutta kehittäen – mutta myös perinteitä säilyttäen. SKTY:ssä helppo verkottua Hallituskaudeltani nostan esiin kol- me mielestäni tärkeää teemaa: verkottumisen, kumppanuuden ja kansainvälistymisen. SKTY:n piirissä on erinomainen mahdollisuus verkottua, tavata kollegoita, vaihtaa tietoja ja kokemuksia, oppia uutta ja kehittää yhdessä uutta. Kuntatekniikan päivät ja Kuntatekniikan Foorumi ovat hyviä kanavia vaikuttamiseen ja koko alan kehittämiseen. Kehotankin jäsenistöä tutustumaan toimintaan ja ottamaan aktiivisen roolin. Rohkeasti vaan mukaan – porukalla saadaan enemmän aikaiseksi! Julkisissa hankinnoissa aitoon kumppanuuteen Edellisestä onkin helppo jatkaa ”Kumppanuus”-teemaan, joka on ilahduttavasti ollut viime aikoina esillä useilla foorumeilla. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että myös julkisissa hankinnoissa päästäisiin konkreettisesti eteenpäin kohti aitoa kumppanuutta, jossa syntyy molemminpuolinen win-win -tilanne. Ei voi olla pitkällä tähtäimellä järkevää hankkia esimerkiksi suunnittelua pienimmällä tuntimäärällä ja halvimmalla tuntihinnalla. Kuiten- kin tiedämme sen, että suunnitteluvaiheen kustannukset ovat hankkeen kokonaiskustannuksiin nähden marginaaliset, mutta suunnitteluvaiheessa pystytään merkittävästi vaikuttamaan rakentamisvaiheen kustannuksiin ja ratkaisujen laatuun ja toimivuuteen. Ilmapiiri on nyt otollinen uusille hankintamalleille. Tätä asiaa vauhdittaa osaltaan myös se, että eläköitymisen ja resurssien supistumisen myötä teknisten palveluiden tarve kuntapuolella lisääntyy jatkuvasti. Ollaan yhdessä innovatiivisia, kehittäminen ei saa kadota Suomesta – vaan päinvastoin – lisätään sitä! Kansainvälisestä toiminnasta selkeitä hyötyjä Kansainvälisyydestä ja kansainvälistymisestä puhutaan paljon. Monet yritykset ovat toimineet jo pitkään kansainvälisesti, mutta myös kuntapuolella kansainvälisyys on arkipäivää. Kansainvälisestä toiminnasta on selkeitä hyötyjä esimerkiksi teknisten toimialojen kehittämiselle ja uusien käytäntöjen benchmarkingille. Meille kaikille tarjoutuu erinomainen mahdollisuus tavata kan- sainvälisiä kollegoja kesällä 2012, jolloin Kuntatekniikan maailmanjärjestö IFME (International Federation of Municipal Engineering) järjestää seuraavan maailmankonferenssin Helsingissä. Haastankin kaikki aktiivisesti mukaan konferenssia valmistelemaan ja sen onnistumista edesauttamaan. Tämä on meille upea näytön paikka. Viedään Suomi kertaheitolla maailmankartalle kuntatekniikan osaamisen suunnannäyttäjänä! Lopuksi haluan lämpimästi kiittää hallituskollegoja ja jäsenistöä mahdollisuudesta olla mukana SKTY:n toiminnassa ja hallitustyöskentelyssä. Monta mieleenpainuvaa kokemusta rikkaampana on motivoivaa jatkaa kuntatekniikan asioiden parissa yhteistyötä korostaen. Haluankin toivottaa kaikille menestyksekästä vuotta mielenkiintoisten haasteiden ja hankkeiden parissa. Tapaamisiin Kuntatekniikan päivillä Joensuussa! ● Mikko Leppänen Ramboll Finland Oy Vuonna 2011 suuntana Turku © Turun Satama ®ÊVuoden 2011 YT-näyttely ja Kuntatekniikan päivät pi® detään Turussa. Kun vuonna 2007 samat tilaisuudet pidettiin Turussa, kävi niin, että järjestivät sen verran hyvän näyttelyn ja mahtavat päivät ja pippalot, että päätettiin mennä sinne uudestaan. Tarkempaa tietoa seuraa näillä palstoilla… myöhemmin. Messut ovat 18.–20.5.2011 ja Kuntatekniikan päivät 19.–21.5.2011. Onneksi siis olkoon Eila, Outi, Kimmo, Esko ja kaikki muut, kohta se ”rumba” alkaa uudestaan! 30 Aurajoki ja vuoden 2011 YT-näyttelyn logo. Kuntatekniikka 1/2010 Lars Åke Holmkvist in memoriam ®ÊSurukseni kerron, että ystäväni Lars Åke Holmkvist on kuollut. Lars Åke oli 6.12. sunnuntaikävelyllä avovaimonsa kanssa, ja kotiin saavuttuaan he istuivat alas katselemaan televisiota. Hetken päästä Lars Åke haukkasi kerran voimakkaasti ilmaa, ja siihen hänen elämäntaipaleensa päättyi. Lars Åke toimi kahden kauden ajan Ruotsin kuntatekniikan yhdistyksen puheenjohtajana ja tämän jälkeen jatkoi kansainvälisten suhteiden yhdyshenkilönä. Teimme siis monet vuodet yhteistyötä – ja hyvää sellaista. Lars Åke jäi päivätyöstään, Jönköpingin kaupungin teknisen johtajan virasta eläkkeelle noin vuosi sitten. Lars Åke oli suuri Suomi-ystävä, ja oli monen monta kertaa mukana myös meidän vuosipäivillämme. Päällimmäisenä minulle (ja monelle muulle) on jäänyt mieleen tilanne, joka tapahtui Vantaan päivillämme – kun suuressa viisaudessani kaadoin hänen syliinsä seitsemän lasia kuohuviiniä. Joku toinen olisi voinut suuttua silmittömästi, mutta Lars Åke kertoi asiasta sekä Ruotsissa että kaikille muillekin ympäri maailmaa siihen tyyliin, että Danne Långström on ainut ihminen joka on tarjonnut hänelle samppanjakylvyn… ja antoi minulle vielä Ruotsin yhdistyksen kultaisen merkin. Lars Åke totesi viisaasti myös: ”Älä ota itseäsi liian vakavasti – kukaan muukaan ei sitä tee.” ®Ê®Ê® I början av december kom det sorliga nyheter från Sverige – Lars Åke Holmkvist hade avli- digt den 6.12. Nyheten kom som en stor chock, och jag känner mej väldigt sorgsen – idag, då jag skriver det här, blir han begraven. Lars Åke var en stor vän av Finland, och undertecknad hade den stora äran att få jobba ihop inom systerföreningarna i många år. Lars Åke fungerade som ordförande för SKTF i två perioder och fortsatte efter det som kordinator av den svenska föreningens internationella ärenden. Lars Åke blev pensionerad från sitt jobb som teknisk direktör i Jönköping för ett drygt år sedan. Lars Åke hade ett uttalande, han sade: ”Ta dej inte själv för allvarligt – ingen annan gör det heller.” Surullisena / Med saknad, Danne Långström Kuntatekniikan maailmanjärjestön jäsenmäärä kasvussa IFME tarjoaa todellisen foorumin tiedonvaihtoon Kuntatekniikan maailmanjärjestö, International Federation of Municipal Engineering (IFME) perustettiin vuonna 1960 UNESCO:n päämajassa Pariisissa. Kaikki kuntatekniikan ja julkisten töiden ammattilaiset ovat kansallisten kuntatekniikan yhdistysten kautta järjestön jäseniä. ®ÊJärjestön perustamiskokousta edelsi kaksivuotinen valmistelujakso, jonka aikana Belgian, Ranskan, Britannian ja Hollanin kansalliset kuntatekniikan yhdistykset kehittivät keskinäisiä kontaktejaan. Ajatus eri maiden kunnaninsinöörien yhdistämisestä oppimismahdollisuuksien edistämiseksi syntyi Ranskan ja Belgian kunnaninsinöörien yhdistyksissä vuonna 1957. IFME:n missiona on luoda kaikkialla maailmassa yhteyksiä kunnaninsinöörien, julkisten töiden ammattilaisten, julkisten laitosten ja liikeyritysten välille. Tavoitteena on edistää maailmanlaajuisen tietämys- ja kokemuspohjan jakamista ja julkisten töiden ja laajemman yhteisön palvelujen laadun jatkuvaa parantamista. IFME:ssä ovat nykyisin edustettuina Hollanti, Australia, eteläisen Afrikan yhdistys (Etelä-Afrikka, Zimbabwe, Botswana ja Namibia), Israel, Italia, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Uusi-Seelanti, Viro ja Britannia. Belgia ja San Marino ovat tätä nykyä kirjeenvaihtajajäseniä. Yhdysvallat osallistui järjestön hallituksen viimeisimpään kokoukseen Melbournessa ja harkitsee aktiivisesti IFME:n jäsenyyttä. Jäsenyyskeskusteluja käydään parhaillaan myös useiden muiden kiinnostuneiden maiden (mm. Liettuan ja Latvian) kanssa. IFME:llä on perustamisestaan vuodesta 1960 lähtien ollut 22 puheenjohtajaa seuraavista maista: Ranska, Hollanti, Belgia, Israel, Tanska, Ruotsi, Yhdysvallat, Espanja, Britannia, Kanada, Norja, Etelä-Afrikka, Italia ja viimeksi Australia. Tietoa parhaista käytännöistä maailmanlaajuisesti Nykyajan globaalistuvassa työyhteisössä tarvitaan enemmän mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen. Kuten kaikissa ammattijärjestöissä, jäsenyydestä voi hyötyä sekä osallistumalla että jakamalla omaa osaamistaan. IFME:n toimintasuunnitelmassa todetaan tarve määritellä projekteja ja aloitteita, jotka saattavat tuottaa kansainväliselle kuntatekniikan yhteisölle lisäarvoa ja joihin liittyviä kysymyksiä kaikki julkisten töiden ja kuntatekniikan alan toimijat joutuvat yleisesti ratkomaan. IFME tarjoaa todellisen foorumin näihin kriittisiin alueisiin liittyvän tiedon ja kokemuksen jakamiseen. Tämänhetkisiä haasteita ovat perinteisten kuntateknisten ongelmien lisäksi mm. mahdollisuudet vaikuttaa politiikan kehittämiseen, paikallistason strategiset yhteistyökumppanuudet, talouskehitys, diversiteetti, rikoksen pelko yhteisössä ja kaikki jatkuvasti muuttuvan yhteiskuntamme eri näkökohdat. IFME mahdollistaa maailmanlaajuisen parhaita käytäntöjä koskevan tiedonvaihdon, jonka avulla kunnaninsinöörit pääsevät etsimään ratkaisuja tavanomaisen tietämyksensä ja kokemuksensa ulkopuolelta. Tämä tehostaa heidän yhteiskunnallista vaikutustaan ja tarjoaa heille tilaisuuden ymmärtää ja tarvittaessa omaksua muiden maiden ratkaisujen niitä osatekijöitä, joita he voisivat soveltaa omissa maissaan. Lisähyötyjä ovat mm. maailmanlaajuiset ystävyyssuhteet, laajemmat kuntatekniikan alan kontaktit sekä tilaisuudet kansainväliseen opintomatkailuun ja henkilöstövaihtoon. Yhteisiä kysymyksiä IFME:n jäsenten yleisimmin esittämät kolme globaalia kysymystä ovat ● Ilmastonmuutoksen vaikutus ● Infrastruktuurin kestävä hallinnointi ja tarjonta Kuntatekniikka 1/2010 31 ● Alan ammattitaidon puutteet Muita yhteisiä kiinnostuksen kohteita ovat mm. liikenteen rauhoittaminen, kaupunkiympäristö ja suunnittelu, kuntaliitosten vaikutukset henkilöstömääriin, sopimushankinnan merkitys kuntatekniikan projekteissa, tarve kouluttaa nykyinfrastruktuurin ylläpitäjiä eikä uusien projektien luojia sekä valitettava taipumus suosia koulutusja terveydenhuoltopalveluja kansallisten ja paikallisten resurssien kohdennuksessa. IFME:n kolmivuotinen puheenjohtajakausi huipentuu maailmankonferenssiin, jonka puheenjohtajamaa järjestää joka kolmas vuosi. IFME:n puheenjohtajana toimii vuosina 2009–12 Jorma Vaskelainen, joka seurasi tässä tehtävässä IPWEA:n puheenjohtajaa Chris Championia IFME:n Melbournen-konferenssissa syyskuussa 2009. Vaskelainen on myös Suomen kuntatekniikan yhdistyk- sen puheenjohtaja. Suomen puheenjohtajakauden päättävä vuoden 2012 maailmankonferenssi on tarkoitus jakaa ensi kertaa kolmen maan (Suomen, Viron ja Ruotsin) välillä siten, että Suomi (SKTY) on vastuullisena pääjärjestäjänä ja kahdessa muussa maassa käydään yhden päivän vierailulla. Hallitus kokoontuu kaksi kertaa vuodessa IFME:n hallitus kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa järjestön jossakin jäsenmaassa. Yleensä kokouksen isäntämaa järjestää kokouksen lisäksi teknisiä tutustumiskäyntejä alueen tärkeisiin rakennusprojekteihin ja huolehtii myös siitä, että paikalliset kunnaninsinöörit pääsevät esittämään hallitukselle ajankohtaisia hankkeita. Viime aikoina hallituksen jäsenet ovat käyneet Rotterdamin tulvapadolla, tarkastaneet jalkapallon MM-kisoja varten Durbaniin nousseen stadionin rakennustyöt ja tutustuneet äskettäin Tel Avivin kaupunkisuunnitteluun Israelissa. Viime vuosina hallitus on kokoontunut Roomassa, Jerusalemissa, Lontoossa, Helsingissä, Firenzessä, Rotterdamissa, Durbanissa, Malmössä, Glasgow’ssa, Tel Avivissa ja Melbournessa. Vuonna 2010 kokoukset pidetään Tanskassa ja Yhdysvaltain Bostonissa. IFME:n nettisivuilta osoitteesta www.ifme.info saa lisätietoja järjestön toiminnasta. Sivustoa parannellaan parhaillaan samoin kuin monien muidenkin järjestöjen nettisivuja. Huomattavasti parannellun version toivotaan tulevan käyttöön tämän vuoden aikana. ● Neil Buchan IFME:n pääsihteeri ● Dan Långström IFME:n hallituksen jäsen Yhteinen kunnallistekninen työmaa -opintomatka Saksaan ®ÊKunFon matkapalvelut ® järjestää kuntatekniikan ammattilaisille opintomatkan Saksaan 21.–24.3.2010. Matkan aiheena on Yhteinen kunnallistekninen työmaa. Matkan aikana tutustutaan muutamaan työmaakohteeseen Münchenin lähialueella. Matkan alustava hinta (lennot, majoitukset, aamiaiset, bussikuljetukset, op- Styrelsen Styrelsen höll årets sista möte i början av december. Mötet var det sista för Anu Näätänen, Mikko Leppänen och Jouko Lehtonen. De har alla gjort ett mycket gott jobb inom styrelsen, och på föreningens vägnar ber jag om att få tacka alla tre för de tre senaste åren. Samtidigt önskar jag Hannu Virtasalo, Tuula Smolander och Kimmo Laula hjärtligt välkomna med till styrelsearbetet för de följande tre åren. Under mötet och seminariet behandlades framför allt detta års kommuntekniska dagar (Joensuu/i början av juni) pro- 32 Kuntatekniikka 1/2010 paan palvelut) on 1 800 euroa kahden hengen huoneessa ja 2 000 euroa yhden hengen huoneessa. Tarkempaa tietoa – aikataulut, kohteet, hotellit yms. – löytyy Kuntatekniikan Foorumista www.kuntatekniikka.fi > Premium > matkapalvelut. Ennakkoilmoittautumiset myös www.kuntatekniikka.fi kautta. gram och innehåll, men också den finansiella situationen, KunFo:s framtid, de internationella ärendena mm. Kommuntekniska dagar, utställning och annat dyligt att komma ihåg! Redan tidigare omnämnde jag att årets Kommuntekniska dagarna hålls i Joensuu. Datumen för detta är 3–5.6, och redan dagen innan har de Nordiska tidningarna sitt huvudredaktörsmöte där. Pricka in det i kalendern, alltså... År 2007 hade vi vår YT-utställning och egna årsdagar i Åbo. Åboborna gjorde ett SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 202, 15101 Lahti puh. (03) 814 2425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.fi 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. (09) 310 38806, 050 5591419 hannu.virtasalo@hel.fi 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Jouko Vehkakoski Espoon kaupungin tekninen keskus PL 41, 02070 Espoo puh. (09) 8162 5222, 050 5666030 jouko.vehkakoski@espoo.fi Muut jäsenet Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy, Insinöörirakentaminen PL 114, 00101 Helsinki puh. 020 719 2898, 040 8424804 tero.pyssysalo@skanska.fi Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki, tekninen toimiala PL 38, 53100 Lappeenranta puh. (05) 616 2433, 040 5215503 jussi.salo@lappeenranta.fi Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnitteluosasto PL 233, 40101 Jyväskylä puh. (014) 625 089, 040 7718867 leila.stromberg@jkl.fi Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere puh. (03) 5656 6250, 040 5068600 milko.tietavainen@tampere.fi Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. (014) 266 5137, 050 5901032 tuula.smolander@jkl.fi Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos PL 335, 20101 Turku puh. (02) 262 4610, 0500 789301 kimmo.laula@turku.fi så gott jobb, att vi beslöt att åka tillbaks i nästa år, och då kommer där att också vara både en mässa och de Kommuntekniska dagarna. Mässan hålls 18–20.5 och de Kommuntekniska dagarna 19–21.5.2011. 2012 är det dags för IFME-konferensen i Helsingfors, så det är allt spikat fram tills dess. Helsingfors kongressen, med avstickare till Tallinn och Stockholm kommer att vara mellan den 4 och 10 juni, så om er kalender sträcker sej så långt så prickar vi in det också. ● Danne Långström kommunikationschef Jäsenten tarpeet määrittävät TOIMINNAN SUUNNAN ®Ê:IEJTUZLTFNNFQJULÊBJLBJOFOKBBOTJPJUVOVUQVIFFO KPIUBKBReijo RosengrénTJJSUZJVVTJFOIBBTUFJEFOQB SJJOSBLFOOVUUBNBBOWFEFOQVIEJTUVTMBJUPTUB7JFUOBNJJO 6VUFOBQVIFFOKPIUBKBOBLJJUÊOLPLPKÊTFOJTUÚOQVPMFT UB3FJKPBLBJLFTUBTJJUÊFSJOPNBJTFTUBUZÚTUÊKPUBIÊOUF LJ,1.OKBLPLP4VPNFOWFTJIVPMMPOFUFFO"MBMMFN NFPMJTVVSJNFOFUZTKPVUVFTTBNNFMVPQVNBBO3FJKPT UBNVUUBKÊÊNNFTVVSFMMBNJFMFOLJJOOPMMBTFVSBBNBBO IÊOFOVVUUBQSPKFLUJBBO /JJOWFTJIVPMMPTTBLVJO1VULJNFTUBSJZIEJTUZLTFTTÊLJO POUBQBIUVOVUQBMKPOWJJNFWVPTJOB:NQÊSÚJWÊONBBJM NBOWBBUJNVLTFUNVVUUVWBULPLPBKBOKBUÊNÊPOWBJ LVUUBOVUNFJEÊOLBJLLJFOUZÚOUFLPPO.FWFTJIVPM MPOBNNBUUJMBJTFUFNNFLVJUFOLBBOLJMQBJMFUPJTUFNNF LBOTTBWBBOUFFNNFZIUFJTUÊUZÚUÊWFTJIVPMMPOFUFFO ZNQÊSJ4VPNFB5ÊTUÊTZZTUÊPMFNNFQÊÊUUÊOFFUPUUBB LÊZUUÚÚOOZLZBKBOWÊMJOFFUUVPNBBONFJEÊUMÊIFNNÊT UPJTJBNNFKBIFMQPUUBNBBOUZÚUÊNNF,PLPPOUVNJ TFNNFLBIEFTUJWVPEFTTBFJWÊUFOÊÊSJJUUÊWÊTUJBVUBBMB UJNVVUUVWBTTBNBBJMNBTTB Internet-sivustomme uusittu ,VOUJFOQVULJNFTUBSJFOJOUFSOFUTJWVTUPUXXXLVO UJFOQVULJNFTUBSJUm POVVTJUUVTJIUFFSJNNFVVUUFSBO UZÚOBOTJPTUB)JFOPJMMBVVTJMMBTJWVJMMBPOBKBOLPIUBJTUFO BTJPJEFOMJTÊLTJLFTLVTUFMVQBMTUB5ÊMMÊIFMQQPLÊZUUÚJTFMMÊ LFTLVTUFMVLBOBWBMMBWPJLZTZÊIFULFTTÊLPLPKÊTFOJTUÚMUÊ FTJNFSLJLTJOFVWPBBLVVUUJJOPOHFMNBBO:IEJTUZLTFO IBMMJUVTPOTJUPVUVOVUPNBMUBPTBMUBBOUVPUUBNBBOTJTÊM UÚÊLFTLVTUFMVLBOBWBMMFTFLÊTÊÊOOÚMMJTFTUJTFVSBBNBBO TJUÊ,PLPKÊTFOJTUÚOPOIFMQQPMJTÊUÊTJWVTUPTVPTJL LFJIJOTBUZÚKBLPUJLPOFFMMFTFLÊPUUBBUBWBLTJUBSLBT UBBLFTLVTUFMVQBMTUBLFSSBOLBLTJQÊJWÊTTÊoUBJBJOBLJO WJJLPTTB5VMFWBJTVVEFTTBLPVMVUVTQÊJWJFOMVFOUPNBUFSJ BBMFKBFJFOÊÊUJMBJTVVLTJTTBKBFUBWBBOOFMÚZUZWÊUOFU UJTJWVJMUBNNF +ÊMMFFOLFSSBOIJFOPTUJPOOJTUVOFJMMB1VULJNFTUBSJ QÊJWJMMÊ5VSVO$BSJCJBTTBVTFBUZIEJTUZLTFNNFKÊTFOFU FTJUUJWÊUUBSQFFOZIUFJTFMMFOTLSJJTJWBSBTUPJOUJMVFUUFMPM MF4FVSBBWBOBTVVOOJUFMNBOBPOMVPEBOFUUJTJWVJMMFN NFUÊMMBJOFOLSJJTJWBSBTUPJOUJMVFUUFMP-VFUUFMPPMJTJTFMWJ UZTPTJTUBFTJNWFTJKPIUPPTBUEOKBTVVSFNNBUKÊS LFWÊTUJMBKJUFMUVJOBKBNFSLJOOÊMMÊNJTUÊPTBMÚZUZZKBLF OFMMFWPJTPJUUBBLPPTBTUBLPTLBUBIBOTB0OIVPNBU UBWBOQBMKPOIBMWFNQBBKBOPQFBNQBBQJTUÊÊPTBUBLTJM MB3PWBOJFNFMUÊ5BNQFSFFMMFLVJOUJMBUBTFKPTUBJOVMLP NBJMUB5BWBSBOUPJNJUUBKJFNNFWBSBTUPUPWBUQBMWFMMFFU NFJUÊBJOBIZWJONVUUBFSJLPJTPTJTTBKPVUVWBUIFLJOKPT LVTNZZNÊÊOFJPPUB Koulutuspäivät vastaamaan jäsenistön tarpeita /ZLZQÊJWÊOLJJSFFUUVMJWBUNZÚTFTJJOVTFBBOPUUFFTFFO 5VSVO1VULJNFTUBSJQÊJWJMMÊ*SUBBOUVNJOFOLPMNFLTJQÊJ WÊLTJUZÚUFIUÊWJTUÊBMLBBPMMBKPMÊIFTNBIEPUUPNVVT NPOFMMFPTBMMJTUVKBMMF:IUFOÊBKBUVLTFOBPMJFUUÊ1VULJ NFTUBSJQÊJWÊUBMLBJTJWBULFTLJWJJLLPOBWBJOKPTIZWÊKB UVUVTUVNJTFOBSWPJOFOUZÚNBBLÊZOUJMÚZUZJTJ7ÊLJTJOFJ NJUÊÊOLBOOBUBKÊSKFTUÊÊ,BSUPJUBNNFKÊTFOJTUÚOOÊLF NZTUÊUBMWFOBJLBOB 4FMWJUÊNNFNZÚTKÊTFOJTUÚOOÊLFNZTUÊLPVMVUVT QÊJWJFOTJTÊMMÚOTVIUFFO)ZWÊÊLJOLPOTFQUJBLBOOBUUBB BJLBBKPJONVVUUBBKBFUFOLJOKÊTFOUFOUBSQFJEFOTVVO UBBO7JJNF1VULJNFTUBSJQÊJWJFOQFSKBOUBJBBNVOBWPJO LFTLVTUFMVUJMBJTVVTLFSÊTJTFMLFÊTUJTVVSJNNBOPTBMMJT UVKBKPVLPO.VVUBNBBMVTUFUUVLFTLVTUFMVSÚOTZJMJNV LBWBTUJKBLJJIUZJOJJOFUUFJTJJUÊNFJOBOOVUMPQQVBUVMMB 5PSTUBJOMVFOOPUPMJWBUNZÚTFSJOPNBJTJBNVUUBUVSIBO WÊIÊOPMJLVVMJKPJUBQBJLBMMBWBJLLBBKBOLPIUBJTJBBTJPJUB PMJFTJMMÊ+ÊTFOJTUÚOUBSQFFUNÊÊSJUUFMFWÊU1VULJNFTUBSJ ZIEJTUZLTFOUVMFWBJTVVEFOTVVOOBOKBTJTÊMMÚO Kuntien Putkimestarit ■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on noin 300. Kannattajajäsenistö koostuu alan laitetoimittajayrityksistä, joita on noin 80. Jäsenmaksu on 30 euroa. Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: sami.sillsten@hsy.fi puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: anders.ostrom@turku.fi www.kuntienputkimestarit.fi Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi ● Sami Sillstén yhdistyksen puheenjohtaja KPM RY:N KEVÄINEN LAIVASEMINAARI TALLINNAAN 19.00–19.10 Yhdistyksen puheenjohtaja alustaa koulutuspäivän Nyt on viimeiset hetket käsillä tehdä matkavaraus Kuntien Putkimestarit ry:n keväiseen koulutusseminaariin. Tarjolla on ajankohtainen ja mielenkiintoinen ohjelma vesihuoltoalan ”kuumista” aiheista. Laiva lähtee Helsingin Länsisatamasta. Koulutusseminaarin lippujen hinnat ovat t565 € / 1h hytti / hlö t455 € / 2h hytti / hlö Seminaari suuntautuu Tallinnaan 4.– 5.3.2010 M/S Baltic Princess -aluksella. Alustava ohjelma 19.30–20.00 Työturvallisuuslain muutos; työturvallisuuskoordinaattorin tehtävät Torstai 4.3.2010 20.00–20.30 Keskustelua ja kokemusten vaihtamista päivän aiheista Ilmoittautuminen tulee tehdä sähköpostilla sihteeri@kuntienputkimestarit.fi viimeistään 15.2. mennessä. Ilmoittautumisessa tulee olla seuraavat tiedot: tOsallistujien nimet ja syntymäajat tHyttijako (1h hytti vai 2hh hytti kenen kanssa) tLaskutusosoite tMahdolliset erityisruokavaliot tOsallistuuko päivällä järjestettävään yhdistyksen kevätkokoukseen. 14.00–16.00 Yhdistyksen kevätkokous Hotelli Radisson Blu Seasidessa Länsisatamassa 16.00–18.00 Lippujen jakoa Helsingin Länsisatamassa Tallink Siljan terminaalissa (laivaan siirtyminen klo 17.30 alkaen) 19.10–19.30 MVR-mittari ja sen hyödyntäminen verkostotöissä 21.00 Illallinen Perjantai 5.3.2010 07.00–10.00 Aamiainen 18.30 Laiva lähtee satamasta 08.30–12.00 Järjestettyä ohjelmaa Tallinnassa 18.30–19.00 Kokouksen aloituskahvibuffet kokousosastolla 12.30–13.30 Lounas laivan buffet-ravintolassa 14.00–16.00 Paneelikeskustelua mm. erilaisista työsuojeluohjeista; tunneliturvallisuus, pumppaamoissa / kaivoissa työskentely, yksin ja työparin kanssa tehtävät työt. Henkilökohtaisten suojaimien käyttö ja kaivantoturvallisuus. 16.30 Laiva saapuu Helsinkiin Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia. Viimeisin versio on näkyvillä yhdistyksen kotisivuilla. Luennoitsijat ja Tallinnan ohjelma (tutustumis- tai työmaakäynnit) päivitetään myöhemmin. Kuntatekniikka 1/2010 33 UIMAHALLIREKISTERI tämän vuoden suurin voimainponnistus Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty ■ Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 100. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Yhteystiedot Internet: www.ukty.net s-posti: [email protected] Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kalle Kallio s-posti: [email protected].fi puh. 0400 577 569 34 Kuntatekniikka 1/2010 ®ÊElämme nyt vanhan ajan talvea. Onhan elohopea ollut jo joulukuun puolivälistä miinuksella. Tämä on ollut hienoa talvea. Ulkoliikunta kuten hiihto on hieman kärsinyt joinakin päivinä, kun pakkasraja hiihtoon on rikkoutunut. Liikkujat ovat hakeutuneet silloin sisätiloihin. Uimahallitkin ovat olleet koko tammikuun hyvin kansoitettuja. Toivoa sopii, että liikkujat oppivat käyttämään uimahallien palveluja lisääntyvässä määrin. Silloinhan meidänkin työmme tuntuu hyvin motivoivalta. Tämä asettaa niin uimahallit kuin kylpylätkin haasteiden eteen, jotta uudet asiakkaat muuttuvat vakituisiksi asiakkaiksi. Näin se vuosi on alkanut uusilla haasteilla. Jos tarkastellaan, mitä yhdistyksemme rintamalla tapahtui viime vuonna, niin vuosi 2009 oli kohtuullisen tiivis vuosi. Toimintamme runkona oli kaksi pääasiaa. Valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät olivat menestys. Osallistujia oli enemmän kuin koskaan – 180. Päivien ohjelma on saatu pidettyä mielenkiintoisena. Järjestäjille onkin aina suuri haaste saada koulutusohjelma mielekkääksi ja antoisaksi. Osanottajilta saamiemme palautusten perusteella olimme siinä hyvin onnistuneet. Esitykset olivat mielenkiintoisia ja asiantuntevia. Päivien hyvä onnistuminen on paljolti ohjelman tehneen ryhmän aikaansaannos. Siitä haluan lausua lämpimän kiitoksen kaikille työhön osallistujille. Onhan huomioitavaa, että kaikki työt tehdään yhdistyksessämme talkoilla. Olkaamme ylpeitä siitä. Rakennuttamisoppaan päivitys liki valmis Toinen asia, johon yhdistyksemme voimavarat oli sidottu viime vuonna, oli Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttamisoppaan päivitys. Työ on tällä hetkellä viimeistelyä varten valmis. Päivitys ei ollutkaan niin helppoa kuin kuviteltiin. Perusrunko oli kunnossa, mutta täsmensimme ja laajensimme asioita – etenkin hankesuunnittelua – huomattavasti. Ohjeita tarkennettiin suunnitteluun, rakentamiseen, valvontaan ja työn vastaanottoon liittyvissä asioissa. Täsmennettiin nimenomaan niitä asioita, jotka poikkeavat normaalista rakentamisesta. Etenkin työn valvonnan ohjeistusta täsmennettiin ja laajennettiin. Onneksi meillä jo pelkästään jäsenistössä on erinomaisia erikoisosaajia, ja heidän panoksensa onkin ollut päivityksessä suuriarvoinen. Välillä tuntui siltä, että työ on liian valtava talkoilla tehtäväksi, mutta nyt se kuitenkin on valmis. Tällaisessa työssä tulee aina puhaltaa peli jostain kohdalta poikki ja saada työ päätökseen. Seuraava sukupolvi voi sitten taas tehdä paremman painoksen. Virheettömään ei kannata pyrkiä, eikä siihen kukaan pystyisikään. Rakennustietosäätiö tulee tämän oppaan julkaisemaan opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisujen sarjassa kevään kuluessa. Uimahallirekisteri on erittäin tarpeellinen Vuoden lopussa jäsenmäärämme oli 106, kun viime kokouksessa hallitus poisti ne jäsenet, jotka eivät olleet maksaneet jäsenmaksuaan vuonna 2009. Näin meillä on vain aktiivisia jäseniä yhdistyksessämme. Tämän vuoden suurimpana voimainponnistuksena tulee nähtävästi olemaan uimahallirekisterin aikaansaaminen. Siitä on puhuttu monta vuotta. Opetusministeriö lupasi jo muutama vuosi sitten sen toteuttaa, koska se olisi heidän organisaatiollaan ollut helppoa. Ministeriö ei sitä kuitenkaan pystynyt toteuttamaan, vaan se takertui byrokratian syövereihin. Yhdistyksemme on tarjoutunut tekemään ko. työn pientä korvausta vastaan. Toivottavasti rekisterin saaminen nyt onnistuu. Hallien määrähän on noin 200. Uimahallirekisteri on erittäin tarpeellinen monessa asiassa, mm. suunnittelun kehittämisessä, tilastoinnissa ym. Toivottavasti asia saadaan kuntoon nyt ajatelluin menetelmin. Itävallan kylpylät ja uimahallit kiinnostavat Keväällä jäsenille tarkoitettu opinto- ja koulutusmatka Itävallan kylpylöihin ja uimahalleihin on saanut hyvän suosion. Matka myytiin muutamassa viikossa melkein loppuun. On odotettavissa mielenkiintoinen koulutus- ja opintomatka, ovathan Keski-Euroopan kylpylät ja niiden kulttuuri eri luokkaa kuin meillä. Matkalla tullaan näkemään, mihin ne ovat kehittymässä. Tämän vuoden valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät näyttävät olevan hyvin suositut. Tätä kirjoitettaessa on osanottajia jo ilmoittautunut melkein yhtä paljon kuin viime vuonna. On odotettavissa mielenkiintoiset ja hyvät päivät. Tämä lehtihän ilmestyy jo valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien aattona. Näillä eväillä pyrimme viemään tämän vuoden vauhdilla eteenpäin. Kevättä kohti pakkasessa! Terveisin ● Pertti Kärpänen puheenjohtaja ® Vesimittari MULTICAL 61 – koska jokainen vesipisara on arvokas Vesi on kallisarvoinen luonnonvara, jota meidän kaikkien on suojeltava ja käytettävä huolella. Olemme kehittäneet ultraääni-periaatteeseen pohjautuvan kylmävesimittarin, joka pystyy rekisteröimään tarkasti vähäisenkin vedenkulutuksen. Vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin jo nyt ja vaihda perinteinen veden mittaus tarkkuusmittaukseen. Tällä tavoin voit varmistaa, että kukin maksaa tismalleen oman veden kulutuksensa mukaan eikä tippaakaan liian vähän. Kamstrup A/S · Lars Sonckin kaari 14 · FI-02600 Espoo · Tel: 09 2511220 · [email protected] · www.kamstrup.fi Kaupunki tote Uuden uimahallin julkisivu on väritystä myöten samaa tyyliä kuin viereisen koulurakennuksen. Suunnittelu on arkkitehti Marjatta Hara-Pietilän käsialaa. Uimahallin kuntoaltaassa on vasta pohjalla vettä, mutta helmi-maaliskuun vaihteessa altaat alkavat täyttyä. 36 Kuntatekniikka 1/2010 PIENI PA LIIKUNTAPAIKAT utti asukkaiden toiveita uudessa uimahallissa RATIISI Kristiinankaupungissa Tulipalo vei neljä vuotta sitten pikkukaupungin vanhan uimahallin. Uuteen halliin kysyttiin kaupunkilaisten toiveita. Erilaisia altaita, lasten liukumäki ja höyrysauna saatiin. Pian seitsemän miljoonan euron ihanuus avautuu keskustan kupeeseen. TEKSTI JA KUVAT Aune Waronen ®®Ê Tänä lumisena talvena länsi- rannikolla Vaasan ja Porin puolivälissä sijaitseva pikkukaupunki on kuin Topeliuksen sadusta. Vanhojen puutalojen ikkunoista tuikkivat joulun valot ja lapset viilettävät potkukelkoillaan pitkin kapeita katuja. Pian niinäkin talvina, jolloin vähälumisella rannikolla ei päästä hiihtämään tai potkuttelemaan, on lisää mahdollisuuksia liikuntaan. Reilun 7 000 asukkaan kaupunkia viimeiset viisi vuotta luotsannut kaupunginjohtaja Riitta ElNemr on mielissään uudesta uimahallista, joka avataan helmimaaliskuun vaihteessa. Kovia kokenut kaupunki Kaupungissa on viime vuosina jaettu samaa niukkuutta kuin muuallakin kasvukeskusten ulkopuolella. Seudulla on menetetty oma sairaala, ja monen teollisuushallin ovet on laitettu säppiin, vaikka myös uusia työpaikkoja on onnistuttu luomaan erityisesti palvelualoille. – Kaupunki on silti jo pitkään kokenut kovia. Kun uimahalli vielä paloi keväällä 2006, päättäjillä oli varmasti mielessä, että ilonaiheitakin pitää olla tarjolla, El-Nemr sanoo. Investointeja ei ole vuosiin tehty asukkaiden viihtyisyyttä lisääviin hankkeisiin. Siksikin halli haluttiin rakentaa. Myös pitkät välimatkat lähim- piin keskuksiin vaikuttivat siihen, että kaupunkilaisten ulottuville päätettiin rakentaa toimiva ja uudenaikainen uimahalli. Vanha halli maan tasalle Vapun jälkeisenä päivänä neljä vuotta sitten palo, joka oli alkanut kattilahuoneen ja kiukaiden viereltä seinärakenteista, tuhosi 1960-luvun lopulla rakennetun hallin käytännössä maan tasalle. Joulukuussa 2007 kaupunginvaltuusto päätti rakentaa uuden hallin, mutta täysimääräisiä vakuutuskorvauksia oli lopulta haettava vakuutuslautakunnan kautta. Myönteistä päätöstä uuden hallin rakentamisesta helpotti sekin, että veikkausvoittovaroja pitkään odotellut hanke ponkaisi palon myötä avustusjonon kärkeen. Valmistelutyötä tehtiin huolella. Suunnittelutoimikunnassa oli poliitikkojen ohella väkeä vapaaajan sektorilta ja tekniseltä puolelta. Myös käyttäjien edustaja istui toimikunnassa. Kaupunkilaisia pyydettiin ottamaan kantaa hallin paikkaan, toimintaan ja varustelun tasoon. – Toiveita saatiin paljon, esimerkiksi aikaisempaa pidempi kuntoallas, poreallas ja liukumäki sekä höyrysauna. Lähes kaikki toteutuivat, El-Nemr kertoo. Vanha uimahalli sijaitsi valtatien varressa. Opetusministeriön rahoitus tuli täysimääräisenä vain, jos halli rakennetaan muiden liikuntapaikkojen yhteyteen eli kaupungin keskustaan. Kuntatekniikka 1/2010 37 Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr iloitsee, kun lähes kaikki kaupunkilaisten uimahalliin kohdistamat toiveet toteutuivat. – Paikkaehdotuksia oli yli kymmenen, mutta tämä oli loppujen lopuksi aika selvä. Tontti oli kaavoitetettu koulua ja liikuntatiloja varten ja rakennusoikeutta oli olemassa. Jos halli olisi rakennettu muualle, olisimme joutuneet kaavoittamaan, tekninen johtaja Sven Söderlund sanoo. Terapia-allas ikääntyneille, liukumäki lapsille Uusi halli palvelee käyttäjiä selvästi monipuolisemmin kuin vanha. Erityisesti terapia-allas tuo mahdollisuuksia erityisryhmille kuten vammaisille ja ikääntyneille. Liikuntaesteisiä varten on omat pukuhuoneet, sauna ja peseytymistilat. Niissä on huomioitu esimerkiksi naulakoitten, peilien ja pesualtaiden korkeus sekä esteetön kulku. – Myös liukumäki tulee olemaan lapsille varmasti mielenkiintoinen paikka, Söderlund uskoo. Tekniset tilat eli ilmastointi ja lämmön talteenotto, sähkökeskus sekä valvonta- ja vedenkäsittelytilat täyttävät lähes kokonaan hallirakennuksen alakerran. Julkisivuiltaan halli soveltuu väritystä myöten 1990-luvulla rakennetun Kantakaupungin koulun rinnalle. Vaaleasävyisen hallin allashuoneen ikkunat avautuvat etelään, ja opetusaltaan pohjassa on tunnelmallisia led-valoja. Hyväksi havaittua tekniikkaa Uimahalli toimii Söderlundin mukaan hyväksi havaitulla uimahallin tekniikalla. Puhdistukseen käytetään aktiivihiilellä va- rustettuja hiekkasuodattimia sekä uv-säteilijöitä. – Mitään teknisiä tai rakenteellisia kokeiluja meillä ei ole esimerkiksi Porin tapaan. Siellähän uuteen uimahalliin rakennetaan esimerkiksi aurinkopaneeleja, Söderlund huomauttaa. Altaiden lämpötilat tulevat olemaan 27 ja 34 asteen välillä. Allashuoneiden lämpötila on 30 astetta, jolloin vedestä noustessa ilma ei tunnu iholla kylmältä. Merkittävin energiansäästö tulee ilmastoinnin myötä lämmön talteenotosta. Uimahalli liitettiin kaupungissa juuri rakennettuun kaukolämpöverkkoon, joka toistaiseksi toimii öljyllä. Tulevaisuudessa käyttöön otetaan biolämpölaitos, jossa kaukolämpöä tuotetaan hakkeella ja energiapuulla. Kaikenikäisten liikuntapaikka Kristiinankaupungissa yli 65-vuotiaiden osuus on 24,7 prosenttia väestöstä, kun se koko maassa on 16,7. Päättäjät tuumivat, että on parempi hoitaa terveyttä kuin sairautta. Toiveena on, että satsaus liikuntatilaan näkyy aikanaan vähäisempinä terveydenhoitomenoina. Lapsiakin paikkakunnalle syntyy, ja vauvauinteja järjestävä Folkhälsan tulee yhdeksi yhteistyökumppaniksi. Yksi kaupungin urheiluseuroista perusti jo kesällä uintijaoston. Vanhassa hallissa toiminut kuntosaliyrittäjä saa tilat alakerran sisääntuloaulan kupeesta. Myös hierojalle on kuntosalin vierellä toimitila. Uimahalli on mitoitettu 40 000 vuosittaiselle kävijälle. Ennätyskuukausina odotetaan jopa kuutta tuhatta kävijää noin 50 kilometrin säteellä kaupungista. Lähimmät hallit ovat Teuvalla ja Närpiössä. Molempiin on matkaa noin 30 kilometriä. – Uskomme, että varsinkin alkuvaiheessa muualtakin tullaan tänne, Söderlund sanoo. Urakat kilpailutettiin EU-hankintalain mukaisina, koska kyse oli yli 5,5 miljoonan euron hankkeesta. Aikataulut ovat pitäneet. Lopputarkastus on jopa päivää aikaisemmin kuin alunperin sovittiin. Uimahalli tuo tärkeän lisän kaupungin liikuntamahdollisuuksiin. Meri on vierellä, mutta käytännössä uimakausi kestää kesäkuusta elokuuhun – paitsi avantouimareilla. Siksi kylmävesiallas jätettiin rakentamatta halliin. Talviuimareille annettiin tontti, jolle he ovat rakentaneet pohjalaiseen tapaan talkoilla saunan. ® UUSI UIMAHALLI ■ Kokonaiskustannusarvio 7 milj. euroa, josta opetusministeriön rahoitus on 750 000 euroa ja vakuutusyhtiön korvaus tuhoutuneesta uimahallista 1 277 197 euroa. Loput rahoitetaan pankkilainalla. ■ Rakennuttaja Kristiinankaupun- gin kaupunki ■ Arkkitehti/pääsuunnittelu Pro-Ark Oy, arkkitehti Marjatta Hara-Pietilä ■ Pääurakoitsija Skanska Talon- rakennus Oy ■ Kokonaisala 2 672 m2 ■ Kuntoallas 271,3 m2, ratoja neljä, pituus 25 m ■ Opetusallas 35,4 m2, lastenallas 6,4 m , liukumäen allas 4,5 m2, poreallas 7,1 m2, terapia-allas 43,6 m2 2 Työmaan vastaava mestari Jarmo Markkila ja kaupungin tekninen johtaja Sven Söderlund puntaroivat tyytyväisinä uimahalliurakan edistymistä. Kaikki on sujunut ajallaan ja ongelmitta. 38 Kuntatekniikka 1/2010 ■ Lisäksi kuntosali, kahvio, toimistoja ja hierojan huone LIIKUNTAPAIKAT Convic – Wade Trevean Skeitti- ja toimintapuiston kokonaiskustannukset olivat runsaat miljoona euroa. Geelongin kaupunki rahoitti hankkeesta puolet. Australialaiskaupunki kasvaa yliopiston imussa MONIPUOLINEN SKEITTIPUISTO lisää Geelongin vetovoimaa TEKSTIT Paavo Taipale ®®Ê Geelongin kaupunki käyn- nisti 2003 hankkeen, jonka lopputuloksena kaupungin keskustaan, Deakin-yliopiston uuden kampuksen eteen, valmistui kuuden vuoden jälkeen moderni ja monipuolinen skeitti- ja toimin- Convic – Wade Trevean Melbournen kupeessa sijaitseva 212 000 asukkaan Geelongin yliopistokaupunki imee elinvoimansa korkean teknologian työpaikoista ja hyvistä liikenneyhteyksistä. Viime vuonna valmistunut monipuolinen skeitti- ja toimintapuisto istuu hyvin kaupungin nuorekkaaseen imagoon. Huolellisesti toteutettu kohdevalaistus tekee toiminta- ja skeittipuistosta näyttävän ja turvallisen kohteen myös pimeällä. tapuisto Geelong Youth Activity Area. Puisto tarjoaa korkeatasoiset suorituspaikat rullalautailuun ja -luisteluun, seinäkiipelyyn, katukoripalloon ja moneen muuhun liikuntaan ja ulkoiluun. Ranta-alueesta osa elävää kaupunkikeskustaa Kaavoituksesta ja esisuunnitte- lusta vastasi kaupunki. Tavoitteena oli kehittää ranta-alueesta osa elävää kaupunkikeskustaa, tarjota nuorille houkutteleva vapaa-ajanviettopaikka käyttämällä laadukkaita materiaaleja. Hankkeella tavoiteltiin välillisesti myös kaupunkiympäristön turvallisuuden parantamista ottamalla käyttöön osin joutomaata keskustan välittömässä läheisyydessä. Puiston arkkitehtisuunnittelusta ja tekniikasta vastasi Convic Design -niminen konsulttiyhtiö, joka on erikoistunut toimintapuistoihin. Keskeisenä suunnittelun lähtökohtana oli tarjota toimintaa ja viihtyisä vapaa-ajanviettopaikka myös muille kuin aktiiviskeittareille, jotka useimmiten ovat nuoria miehiä. Nuorten aktivoinnin ohella tavoitteena oli mahdollistaa eriikäisten kaupunkilaisten kohtaaminen puistossa. Näin voidaan lisätä yhteisöllisyyttä ja vähentää ikäryhmien välisiä epäluuloja. Haastava valmisteluprosessi Hankkeen valmistelu oli monivaiheinen ja haastava prosessi. Puiston alta jouduttiin purkamaan rakennus, ja uudisrakentaminen suojelukohteiden naapuriin vaati runsaasti neuvotteluja. Myös poliitikkojen ja alueen asukkaiden vakuuttaminen Kuntatekniikka 1/2010 39 Geelong houkuttaa Paavo Taipale Paavo Taipale Skeitti- ja toimintapuiston rakenteissa on käytetty korkealaatuisia materiaaleja, ja varustus on monipuolinen. hankkeen hyödyllisyydestä oli työlästä. Pelkoja nuorison kokoontumisen mukana tulevista häiriöistä eli täälläkin. Häiriöitä on kuitenkin ollut harvoin, ja ilkivalta on rajoittunut vähäisiin graffiteihin ja yksittäisiin kaiutinvaurioihin. Nuoriso kokee paikan omakseen ja arvostaa sitä. Omaperäistä arkkitehtuuria Puiston rakenteet ovat arkkitehtonisesti omaperäisiä. Varusteina ovat muun muassa äänentoistolaitteet, langaton internet sekä elokuvaesitys- ja kosketusnäyttövalmiudet. Alueella järjestetään säännöllisesti muun muassa skeittikilpailuja ja konsertteja. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös ulkoilmataidenäyttelyille, katuteatterille ja ryhmäliikunnalle. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat vajaat 1,8 miljoonaa australian dollaria eli runsaat miljoona euroa. Kaupunki rahoitti hankkeesta puolet. Toisen puolen rahoittivat Australian liittovaltio ja Victorian osavaltio puoliksi. Kaupunki vastaa alueen käyttökustannuksista. Toimintaa koordinoi kaupungin nuorisopalvelut ja puistopalvelut huolehtii kunnossapidosta. ® Mestariksi liikuntapaikalle LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla? Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedolliset ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen kunnossapidosta sekä niiden huolto- ja valvontatehtävistä. Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena alkaen elokuussa 2010. Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaa netistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai [email protected] www.vierum 40 Kuntatekniikka 1/2010 aki.fi Geelongin kaupunkisuunnittelujohtaja Felix Hemingwayn tavoitteena on laadukas kaupunkiympäristö. ■ Pinta-alaltaan 5 500 neliökilometrin suuruisen Geelong Regionin keskus City of Greater Geelong sijaitsee rannikolla noin 75 Melbournesta lounaaseen. Kaupunki lähiympäristöineen kuuluu Australian kasvuseutuihin. Elinkeinoelämän murroksen myötä kaupunkiin muuttavia korkeasti koulutettuja asukkaita halutaan palvella laadukkaalla kaupunkiympäristöllä. Kaupunki onkin satsannut viime vuosina kymmeniä miljoonia keskusta-alueen infrastruktuuriin. – Osavaltiohallinto ohjaa maankäytön suunnittelua varsin tiukasti. Paikallisten käytäntöjen tulee olla linjassa niiden kanssa. Osavaltio toisaalta tukee myös elinkeinoelämän houkuttelemista alueelle, Geelongin kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Felix Hemingway sanoo. – Kun alueen perinteisesti vahva villantuotanto ja konepajateollisuus ovat taantuneet pahoin, keskitymme osaamisintensiivisen teollisuuden saamiseen Geelongiin. Siinä arvostettu monialainen Deakin-yliopisto on suureksi avuksi, Hemingway tunnustaa. Yliopisto tuo kaupunkiin paljon nuoria asukkaita. Deakin-yliopiston Geelongin kampuksilla opiskelee noin 20 000 opiskelijaa. Asuntorakentaminen monipuolistuu Asuntorakenne on vahvas- ti omakotitalovaltainen australialaiseen tapaan. Keskusta-alueelle on kuitenkin viime aikoina rakennettu huomattava määrä korkeatasoisia kerrostaloasuntoja. Sosiaalinen asuntotuotanto on osavaltiohallinnon tehtävänä. Geelongissa se keskittyy kaupungin pohjoisosiin, ja viime vuosina näitä asuntoja on valmistunut aiempaa enemmän. – Sosiaalisen asuntotuotannon integrointi samoille alueille yksityisen asuntorakentamisen kanssa on lisääntynyt. Vastakkainasettelu ei nykyään ole erityisen voimakasta eikä ainakaan kovin pitkäaikaista. Erilaiset kulttuurit eivät enää täälläkään ole vieraita, vaikka Geelong on perinteisesti ollut esimerkiksi Melbourneen verrattuna huomattavasti vahvemmin englantilaisperäisen väestön asuinseutua. Joukkoliikenne haasteena Runsaasti työssä käyviä pendelöi Melbournen ja Geelongin välillä päivittäin molempiin suuntiin. Raideliikenneyhteys kaupunkien välillä on toimiva ja yhä suositumpi. Parhaillaan tosin parannetaan myös Geelongin sisääntuloväyliä ja rakennetaan ohitustietä. Joukkoliikennettä on pyritty kehittämään myös kaupungin sisällä tarjoamalla enemmän bussiyhteyksiä. Esteenä on kuitenkin vakava asenneongelma, ja bussit ajavat kovin tyhjinä. – Täkäläiset käyttävät bussia vain, jos heillä ei ole ajokorttia tai varaa omistaa autoa, Hemingway kiteyttää perusasetelman. Julkisen liikenteen suosiota on onnistuttu hänen mukaansa lisäämään useissa maakuntakaupungeissa. Myös Geelong kannustaa asukkaitaan julkisen liikenteen käyttöön, mutta hajanainen kaupunkirakenne ei tue vuoroväliltään tiheän ja siten kilpailukykyisen joukkoliikenteen järjestämistä. Hyvää tulevaisuutta ”O nko sinusta repivää olla menneisyyden ja tulevaisuuden liitoskohdassa? Sillä siinähän me olemme. Aina.” Näin toteaa Viivi Wagnerille sarjakuvassa. Wagner hämmentyy kysymyksestä. Samaistun sikaan. Uusi vuosi ja tällä kertaa peräti vuosikymmen on taas alkanut. Vuodenvaihde yleensä herkistää minut sekä menneiden että tulevien pohdinnalle, eikä tämäkään vuodenvaihde ole ollut poikkeus. Muistelin vasta kuuden vuoden takaista vuodenvaihdettani 2003– 04. Vaihdoimme tuolloin ystävieni kanssa käsityksiä siitä, mikä kustakin tuntui kaukaiselta tulevaisuudelta. ®Ê®Ê® Olimme kaikki sitä mieltä, että vuosi 2010 kuulosti science fictionilta. Kyse ei ollut niinkään kuudesta vuodesta – jo tuolloin ymmärsimme, että se tulee kulumaan vilauksessa – kuin vuosiluvun futuristisesta kaiusta. Yksi ystävistäni oli jopa vakuuttunut siitä, että vuonna 2010 autot lentävät. Hän pettyi suuresti, kun rohkenin väittää vastaan hänen ajatukselleen. ”No josko olisi edes jokunen lentävä skeittilauta?” hän tiedusteli toiveikkaana. Vielä en ole nähnyt ainuttakaan lentävää skeittilautaa, lentävästä autosta puhumattakaan, mutta edelleen olen sitä mieltä, että vuosi 2010 kuuluu tieteiskirjallisuuteen. Sen vuoksi samaistun Wagnerinkin hämmennykseen: en tunne olevani menneisyyden ja tulevaisuuden liitoskohdassa vaan ihan vain tulevaisuudessa. ®Ê®Ê® Tunteeni tulevaisuudessa olemisesta ei vähentynyt lueskeltua- ni työhuoneen muuton yhteydessä löytämääni raporttia: Ehkä siinä kävikin näin, näkökohtia työllisyyden ja elinkeinojen kehityksestä ja elintapojen muutoksesta pääkaupunkiseudulla vuoteen 2020 (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 1996:1). Raportin laati noin 14 vuotta sitten Osmo Soininvaara apunaan Pekka Saari, Ville Komsi ja Mikko Soininvaara, ja sen tarkoituksena oli hahmotella pääkaupunkiseudun elinkeinojen ja elämäntavan kehitystä pitkällä aikavälillä, vuoteen 2020 asti. Raportin alussa esitetään, mitä parikymmentä vuotta aiemmin uskottiin tapahtuvan 1990-luvun puoliväliin mennessä. Esimerkiksi Helsingin väkiluvun kehitys arvioitiin 1970-luvulla liian nopeaksi. Asumisväljyyden kasvua, kaupunkialueen hajoamista tai ruokakuntien pienenemistä ei osattu vielä riittävästi huomioida, vaikka ilmiöt periaatteessa olivatkin jo aluillaan. ®Ê®Ê® Raportissa viitataan myös kaaosteorioihin, joiden mukaan historia koostuu tasaisista ja helposti ennustettavista sekä kaoottisista vaiheista. Kaoottisten vaiheiden aikana hyvinkin sattumanvaraiset ja vähäpätöiset seikat saattavat osoittautua käänteentekeviksi. Soininvaara esittää, että 1990-luvun puoliväli olisi ollut tuollainen kaoottinen aika, jolloin visiointi ja valintojen tekeminen olisi ollut hedelmällisempää kuin pelkkä ennustaminen. Toivon, että useampi päättäjä olisi tuolloin ottanut raportista kopin ja vaikuttanut omalta osaltaan esimerkiksi yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Valitettavasti ihan niin ei voi sanoa käyneen, vaikka puheissa käsite on kulunut jo toistakymmentä vuotta. ®Ê®Ê® Tuntematon tulevaisuus on kiehtova aihe. Televisiossa käynnistyi tammikuun alussa tieteissarja FlashForward, jossa jokainen maapallon ihminen on nähnyt vilauksen puolen vuoden päässä odottavasta tulevaisuudestaan. Asetelma on kiintoisa: yhdellä tulevaisuus näyttäytyy kovin ruusuisena ankeaan nykyhetkeen verrattuna, toisella onnellinen perhe-elämä vaikuttaisi romuttuneen palasiksi. Jotkut eivät nähneet mitään mullistavaa, kun taas eräs sarjan henkilöistä ei nähnyt yhtään mitään ja epäilee siksi kuolevansa puolen vuoden sisällä. Yhdeksi sarjan kantavaksi teemaksi noussee kysymys siitä, voiko tulevaisuutta muuttaa vai onko se ennaltamäärätty. M Mette Granberg on 33-vuotias liikennetekniikan DI, joka työskentelee liikennesuunnittelijana HSL Helsingin seudun liikenteessä. . ®Ê®Ê® Itse en usko kohtaloon vaan valintoihin. ”Ehkä ihmiset kokevat aina elävänsä historian käännekohdassa, jossa vanhat trendit taittuvat ja uuden suunnan etsintä alkaa,” Soininvaara kirjoittaa. Uskon tähän ja vielä enempään: että Viiviä mukaillen tavallaan olemmekin historian käännekohdassa, jatkuvasti. Tulevaisuutta voi ja pitää muuttaa tekemällä valintoja joka hetki. Oli kyse sitten 1990-luvun puolivälistä tai tieteissarjavuodesta 2010, hyvistä poliittisista tai henkilökohtaisista ratkaisuista. Tulevaisuus on kirjoittamatta ja siinä kaikki on vielä mahdollista, jopa yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Kuntatekniikka 1/2010 41 201 0 Vesihuollon osto-oppaan 2010 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on 4.6.2010. Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. vers io le hti. VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT ✘ alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä ✘ kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen kun tate knii kka .fi OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti Suomen Business Viestintä Oy puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI ✘ linkki yrityksen kotisivuille ✘ päivitys ympäri vuoden Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan mm. Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi&Viemäri, Jäte&Kierrätys -messuilla 6.–9.10.2010. Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä hankinnoista päätettäessä. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, 00530 Helsinki VESIHUOLTO Tarastin selvitys pyyhkii pölyt nykysäädöksistä HAJA-ASUTUKSEEN kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Kiinteistökohtainen neuvonta, valtion rahoitustuen lisääminen ja yli 70-vuotiaiden kiinteistönhaltijoiden vapauttaminen jätevedenkäsittelyn tehostamistoimenpiteistä terävöittävät ja helpottavat hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa. Nykylainsäädännön suomat joustavat käytännöt tulisi ottaa kunnissa rohkeammin käyttöön. ● TEKSTI Paavo Taipale ®®Ê Ympäristöministerin aset- tama selvitysmies Lauri Tarasti luovutti Hajajätevesiselvitys -nimeä kantavan raporttinsa ministeriölle joulukuussa. Työn keskeisenä tavoitteena oli selvittää hajajätevesiasetuksen toimeenpanon nykytilaa ja siinä ilmenneitä ongelmia. Asetuksen mukainen määräaika jätevesien käsittelyn tehostamiselle päättyy 31.12.2013. Tähän mennessä vain vajaa viidennes asetuksen määräysten kohteina olevista ja ennen sen voimaantuloa rakennetuista kiinteistöistä on toteuttanut vaaditut tehostamistoimenpiteet. Neuvonta tärkeää Tarasti korostaa selvityksessään neuvonnan tehostamista. Hän pitää tärkeänä kiinteistökohtaista, paikan päällä kiinteistönomistajalle tarjottavaa neuvontaa ao. kiinteistölle sopivan jätevedenkäsittelymenetelmän valinnan perusteiksi. Neuvonnan tulisi olla kiinteistönomistajalle joko täysin maksutonta tai hyvin edullista. Selvitysmies teetti syksyllä kyselyn hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta kunnissa. Tuloksista selvisi muun muassa kuntien varsin kattava kiinteistönomistajien yleinen tiedottaminen asetuksen vaatimuksista mutta myös resurssipula yksityiskohtaisemman neuvonnan järjestämiseksi. Raportissaan Tarasti ehdottaakin kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttajiksi järjestöjä, joita vesiasiat ja kiinteistönomistajan vastuut kiinnostavat. Tällaisiksi järjestöiksi raportissa mainitaan esimerkiksi vesiensuojeluyhdistykset, Omakotiliitto ja MTK. Neuvonnan järjestäminen edellyttäisi valtion rahoitustukea. Sitä ehdotetaan varattavaksi valtion talousarvioon vuosittain 5–6 miljoonaa euroa vuosiksi 2011–14. Lisäksi ehdotetaan, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin nimettäisiin jätevesineuvojat. nin kohteeksi. Lisäksi saatetaan välttää hukkainvestointeja, sillä on odotettavissa, että suuri osa ikäihmisten nyt asuttamista haja-asustusalueen vanhoista kiinteistöistä jää tyhjilleen lähivuosikymmeninä. Investointien kustannustehokkuuden varmistamiseksi ehdotetaan myös, että alueilla, joille (kunnan tai yksityisen) vesihuoltolaitoksen on tarkoitus rakentaa viemäriverkko 2017 loppuun mennessä, ei edellytetä kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyn tehostamista. Jotta kiinteistönomistajilla olisi näistä hankkeista tarpeellinen tieto, edellytetään kunnilta viemäriverkoston piiriin suunniteltujen alueiden merkitsemistä vesihuollon kehittämissuunnitelmaansa 31.12.2010 mennessä. Jos suunnitelma päivitetään tämän jälkeen, vastaavat merkinnät tulee tehdä 2013 loppuun mennessä. Pidennystä ja lykkäystä Hajajätevesiasetuksen 12 § mahIkäihmisille vapautus dollistaa neljän vuoden pidenUutena avauksena selvitysra- nyksen parhaillaan meneillään portissa ehdotetaan vakituisessa olevaan 10 vuoden siirtymäaiasuinkäytössä olevien kiinteis- kaan jäteveden käsittelyn tehostatöjen vapauttamista asetuksen mistoimenpiteiden toteutuksessa. edellyttämistä toimenpiteistä, jos Edellytyksenä pidennykselle on kaikki kiinteistöllä asuvat henki- ympäristöön aiheutuvan kuormilöt ovat täyttäneet 70 vuotta 2013 tuksen vähäisyys ja vaadittavien loppuun mennessä. Edellytykse- toimenpiteiden kohtuuttomuus nä on, ettei maaperän ja pohjave- kiinteistönhaltijalle niiden korden pilaamiskieltoja rikota. keiden kustannusten tai poikkeEhdotuksella hälvennetään uksellisen teknisen vaativuuden epäilyjä vuoksi. ikäihmisPidenten jounyksen saatumisesta miseen riitlaitetoimittää kiinteistajien tartön haltijan peettoman perusteltu ilaggressiivi- Piirros on esitteestä ”Kuinka etenen jä- moitus kunsen mark- tevesien käsittelyn tehostamiseksi”. nan ympäkinoinristönsuojewww.ymparisto.fi/hajajatevesi luviranomaiselle 10 vuoden siirtymäaikana eli 31.12.2013 mennessä. Tarvittavien toimenpiteiden kustannusten kohtuullisuutta arvioitaisiin suhteessa sekä kiinteistön haltijan tuloihin että rakennuksen tai kiinteistön arvoon. Siirtymäajan pidennyksen ohella voidaan soveltaa ympäristönsuojelulain 18 §:ssä kuvattua toimenpiteiden toteutuksen lykkäystä. Sitä haetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, joka tekee asiassa päätöksen. Tämä lykkäys voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja se voidaan toistaa, jos hajajätevesiasetuksessa edellytetyt toimet kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat ja ympäristöön aiheutuva kuormitus vähäinen. Valvonnan kohdentaminen ja raportointi Hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanon valvonnassa ensisijainen huomio olisi kiinnitettävä kohteisiin, joissa jätevesien puutteellinen käsittely aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kiinteistöt, jotka sijaitsevat ranta- tai pohjavesialueilla tai joissa syntyvä jätevesi on määrältään tai laadultaan tavanomaista haitallisempaa. Kiinteistönhaltijalle esitetään raportointivelvoitetta viiden vuoden välein valvontaviranomaiselle siitä, että pienpuhdistamon kunnon ja toimivuuden tarkastamisen perusteella kiinteistön jätevesijärjestelmä edelleen täyttää asetuksen vaatimukset tai että tarvittaviin toimenpiteisiin niiden saavuttamiseksi on ryhdytty. Taloudelliset kannustimet avuksi Hajajätevesiasetuksen toimeenKuntatekniikka 1/2010 43 VESIHUOLTO pano on kiinteistönomistajille mittava taloudellinen panostus. Selvitysmies ehdottaa jätevesineuvonnan tukemisen ohella tukitoimenpiteitä myös varsinaisten investointien vauhdittamiseksi. Ehdotuksen mukaan kotitalousvähennyksen piiriin tulisi lukea jätevesisuunnitelman kustannukset, jotka nyt voidaan vähentää verotuksessa vain siltä osin kuin suunnitelman teko tapahtuu kiinteistöllä. Niin ikään jätevesijärjestelmän parantamiseen saatavan julkisen korjausavustuksen ei tulisi vastaisuudessa estää kotitalousvähennyksen saantia. Selvitysmies ehdottaakin tuloverolain 127 a §:n 3 momenttia muutettavaksi tältä osin. Samoin on tehty aiemmin pientalojen lämmitystapamuutoksiin myönnettävien energia-avustusten osalta. Lisäksi ehdotetaan valtion korjausavustuksen prosenttiosuuden nostamista köyhimmille kiinteistönhaltijoille 40 %:iin. Samalla tulisi varautua korjausavustusten määrärahojen nostoon valtion talousarviossa avustustarpeen kasvaessa. Myös valtion vesihuoltoavustuksia käytetään haja-asutuksen jätevesihuollon parantamiseen. Tähän tarkoitukseen on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kuluvan vuoden talousarvioissa varattu yhteensä lähes 10 miljoonaa euroa. Tuen avulla saadaan noin 5 000 kiinteistöä viemäriverkoston piiriin. Selvitysmies ehdottaa näihin vesihuoltoavustusmäärärahoihin 5,5 miljoonan euron tasokorotusta vuosiksi 2011–15. Näin arvioidaan saatavan viemäriverkoston piiriin yhteensä noin 42 000 haja-asutusalueiden kiinteistöä 2010–17. Tällöin viemäröitynä olisi jo varsin kattavasti ne kiinteistöt, joihin viemäriverkosto on teknistaloudellisesti kannattavaa rakentaa. ® Huhtikuussa 2009 järjestetyn jätevesiviikon logo 44 Kuntatekniikka 1/2010 Selvitysmies Tarastin ehdotusten VAIKUTUKSET KUNNASSA Erilaisia raportointi-, vapautus-, pidennysja lykkäysilmoituksia ja hakemuksia on luvassa kuntien käsiteltäviksi, jos hajajätevesiselvityksen ehdotukset toteutuvat. ● Vesa Valpasvuo ympäristöasiantuntija, Kuntaliitto ®®Ê Tiedotuksen ja neuvonnan tehostaminen ovat keskeinen osa selvitysmies Lauri Tarastin ehdotuksia. Valtion panostus hajajätevesiasetuksen vaatimusten yleiseen tiedottamiseen ja kiinteistökohtaiseen, paikan päällä kiinteistön omistajalle tarjottavaan neuvontaan tukee kunnan viranomaisten toimintaa ja mahdollistaa resurssien kohdentamista muuhun asiaan liittyvään viranomaistoimintaan. Kiinteistökohtaisten investointien taloudelliset tukitoimenpiteet samoin kuin vesihuoltoavustusmäärärahojen tasokorotus ja kohdentaminen osaltaan nopeuttavat asetuksen toimeenpanoa. Kiinteistökohtaisten korjausavustusten käsittelymäärien lisääntyminen ja vesihuoltohankkeisiin liittyvä suunnitelmien laa- dinta tai tarkentaminen edellyttävät joissain kunnissa lisäresurssien kohdentamista niihin. Vapautuksen edellytykset uuteen asetukseen Selvitysmies ehdottaa uuden hajajätevesiasetuksen toimeenpanoasetuksen säätämistä. Sen keskeisenä sisältönä olisi hajajätevesiasetuksen velvoitteista vapautumisen edellytysten määrittely. Ehdotuksen mukaan vapautuksen hajajätevesiasetuksen velvoitteista voivat saada 1. pysyvässä asuinkäytössä olevat kiinteistöt, jonka kaikki asukkaat 31.12.2013 ovat 70 vuotta täyttäneitä (syntymävuosi 1943 tai aiempi), tai 2. asuin- tai vapaa-ajan käytössä olevat kiinteistöt, jotka sijaitsevat alueella, jota koskee viimeistään 31.12.2017 aloitettavaksi tarkoitettu, toteuttamiskelpoinen viemäriverkkosuunnitelma. Molempien vapautusvaihtoehtojen edellytyksenä on, että kiinteistön olemassa olevasta jätevesien johtamisesta ja käsittelystä ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Ensimmäisen ehdon mukainen vapautus on voimassa niin kauan kuin kiinteistö on näiden vanhusten hallinnassa. Hallinnan siirtyessä muille vapautus raukeaa. Kaikkien kiinteistöjen on pi- tänyt viimeistään 2008 alkuun mennessä tehdä hajajätevesiasetuksen 6 §:n edellyttämä selvitys kiinteistön nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Tästä selvitysvelvoitteesta ei esityksessä ole ollut tarkoitus mitään kiinteistöjä takautuvasti vapauttaa. Jotta vapautusasia voitaisiin hoitaa mahdollisimman juohevasti, tulisi vapautukseen oikeutetun kiinteistön haltijan toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ilmoitus, josta käy ilmi seuraavat tiedot: ● Kiinteistön sijaintitiedot (kunta, kunnanosa, tilan nimi ja RNo sekä osoitetiedot) ● Kiinteistöllä pysyvästi asuvien henkilöiden nimet ja syntymäajat (vapautusvaihtoehto 1) ● Kuvaus kiinteistön sijaintialuetta koskevasta viemäriverkkosuunnitelmasta (vapautusvaihtoehto 2) ● Jäljennös hajajätevesiasetuksen 6 §:n mukaisesta kiinteistön nykyistä jätevesijärjestelmää koskevasta selvityksestä Pidennys ja lykkäys edelleen käytettävissä Pidennystä hajajätevesiasetuksen velvoitteiden toimeenpanoon neljäksi vuodeksi voi saada, jos asetuksen täytäntöön panemiseksi tarpeelliset toimet ovat kalleuden tai poikkeuksellisen tekni- Poliittista tahtoa tarvitaan ■ Mikäli poliittista tahtoa löytyy panostaa esitetyllä tavalla tiedotukseen ja neuvontaan sekä kehittää taloudellisia tukitoimenpiteitä, voidaan hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa selvästi tehostaa. Samalla voidaan jossain määrin vapauttaa kuntien resursseja käsittelemään erilaisia vapautus-, pidennys- ja lykkäysilmoituksia ja hakemuksia. Edellä esitetyn lisäksi varsinaisia uusia avauksia selvitysmies Lauri Tarastin esityksessä oli vanhusväestön vapauttaminen asetuksen velvoitteista ja asetuksen siirtymäsäännöspykälän (12 §) neljännen momentin uuteen elämään herättäminen. Sen oli laajasti katsottu väistyneen liki samaa asiaa koskevan ympäristönsuojelulain 18 §:n uuden 2 momentin voimaantullessa. Selvityksessä esitetyn täytäntöönpanoasetuksen osalta on varmaan tarpeen vielä tarkentaa eräiden seikkojen tulkintoja: ● Voiko yli 70-vuotiaiden kiinteistönhaltijoiden pysyvään asumiseen käytetty asunto olla loma-asunto? ● Miten suhtaudutaan maatilakiinteistön erilliseen vaarin- ja mummonmökkiin? ● Kuinka pitkiä aikoja vaarin- ja mummonmökissä voivat lapset ja lapsenlapset asua ilman, että se aiheuttaa jätevesikuormituksen merkittävää lisäystä? sen vaativuuden vuoksi kiinteistönhaltijalle kohtuuttomia ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä vähäisenä. Pidennyksen saaminen edellyttää hajajätevesiasetuksen 12 §:n 4 momentin mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2013 mennessä tehtyä ilmoitusta, josta tulee ilmetä seuraavaa: ● Kiinteistön sijaintitiedot (kunta, kunnanosa, tilan nimi ja RNo sekä osoitetiedot) ● Kiinteistöllä pysyvästi asuvien henkilöiden nimet ● Selvitys kiinteistöllä asuvan ruokakunnan varallisuudesta ● Selvitys jätevesijärjestelmän parantamisen kustannuksista ja/tai poikkeuksellisista teknisistä vaatimuksista perusteluineen ● Mahdolliset muut selvitykset, joilla perustellaan toimenpiteen kohtuuttomuutta tai ympäristökuormituksen vähäisyyttä ● Jäljennös hajajätevesiasetuksen 6 §:n mukaisesta kiinteistön nykyisestä jätevesijärjestelmää koskevasta selvityksestä Vapautus- tai pidennysilmoituksissa esitettyjen tietojen perusteella viranomaisella on mahdollisuus arvioida edellytysten täyttyminen. Mikäli edellytykset täyttyvät, kiinteistönhaltija vapautuu jätevesien käsittelyn tehostamistoimenpiteistä. Asiasta viranomainen ei tee päätöstä vaan lähettää ilmoituksen tekijälle tiedon vapautuksesta tai pidennyksestä. Mikäli edellytykset eivät täyty, tulee viranomaisen tiedottaa asiasta kiinteistön haltijalle. Tarvittaessa tulee ryhtyä asian edel- ● Kuinka pian vapautus raukeaa kiinteistön siirryttyä yli 70-vuotiaalta kiinteistönhaltijalta muulle haltijalle? Selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden lähtökohtana tulee olla se, että vastuu erilaisten vanhuutta, kohtuuttomuutta tai suunnitellun viemäriverkoston alueelle sijoittumista koskevien ilmoitusten tekemisestä on aina kiinteistönhaltijoilla. Jotta tämä saadaan toimimaan juohevasti ja lyttämiin valvontatoimenpiteisiin eli kiinteistön haltijan kuuleminen, mahdolliset tarkastukset ja päätös. Päätöksessä kerrotaan pidennyksen epäämisen peruste ja toimenpiteet, jotka kiinteistöllä tulisi toteuttaa määräaikaan mennessä. Edellä kuvatun pidennyksen jälkeen on mahdollista vastaavilla perusteilla hakea lykkäystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ympäristönsuojelulain 18 §:n 2 momentin mukaisesti enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Hakemukseen tulee liittää vastaavat selvitykset kuin pidennysilmoitukseenkin. Lykkäyshakemuksen viranomainen käsittelee normaalina päätösasiana. Valvonta ja raportointi Viranomaisvalvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti alueille tai kohteisiin, joilla ympäristönpilaantumisriskit ovat suurimmat, on normaalia viranomaistehtävien priorisointia, jota joudutaan tekemään kaikissa valvontaviranomaistehtävissä. Kiinteistönhaltijalle esitetty pienpuhdistamon asianmukaisen kunnon ja toimivuuden raportointivelvoite ei ole mitenkään uutta ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa. Raportointivelvoite korostaa pienpuhdistamon käytön ja huollon merkitystä sen toimivuuden kannalta. Raportointi-ilmoitusten saaminen viisivuotiskausittain kaikilta pienpuhdistamon haltijoilta aiheuttanee jatkossa lisääntyvää tiedotus- ja valvontatarvetta viranomaiselle. ® ¥ ¥ ¥ ¥ tasapuolisesti koko maassa, joudutaan laatimaan tarvittavat ohjeet ja ilmoituslomakkeet ja ehkäpä joitain uusia sähköisiä palvelujakin siten, että ne ovat käytettävissä viimeistään 2012 aikana. Tätä työtä sekä uuden toimeenpanoasetuksen valmistelua käynnistetään parhaillaan. ● Vesa Valpasvuo Kuntatekniikka 1/2010 45 TEKNISET PALVELUT Maankäytön merkitys lisääntyy – osaajien tarve kunnissa MAANMITTARIPULAAN helpotus Maanmittausinsinööriksi opiskeleva Jussi Syväjärvi kartoittaa laserkeilaimella Napapiirin matkailuympäristöä. Taustalla jäähirsistä rakennettu baari ja muuta matkailuympäristöä. Suomen noin 5 000 maanmittausinsinööriä työllistävät kunnat, valtio ja yksityissektori. Kysyntä on tarjontaa suurempi. Suomalaisinsinöörejä houkuttelevat Ruotsi ja Norjakin hyvillä palkoilla ja eduilla. Helpotusta vajeeseen haetaan uudella ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla, säädösmuutoksilla ja pitämällä alaa näkyvillä. 46 Kuntatekniikka 1/2010 TEKSTI JA KUVAT Hilkka Jankkila ®®ÊAalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu (TKK) vetää opiskelijoita kauempaakin valmistuvien jäädessä usein pääkaupunkiseudulle. AMK-insinöörikoulutukseen Rovaniemen ammattikorkeakouluun (RAMK) ja Metropolia ammattikorkeakouluun Espooseen sekä ruotsinkieliseen Noviaan Vaasaan tullaan lähialueilta ja usein töihinkin jäädään lähelle. Heikoin tilanne on Väli-Suomessa Mikkelin ammattikorkeakoulun lopetettua koulutuksen. Sen saaminen uudelleen Väli-Suomeen on epävarmaa, kun koulutuspaikkoja yleensä karsitaan. TKK:n maanmittaustieteiden laitoksella vuosittainen sisäänotto lisäyksen jälkeen on kaikkiaan 100 opiskelijaa. Geoinformatiikkaa voi myös opiskella Tampereen teknillisessä yliopistossa ra- kennustekniikan osastolla. Metropoliaan ja RAMK:iin molempiin otetaan vuosittain 40 opiskelijaa ja Noviaan 10. Valmistumisprosentti on hyvä. Kartoittajia kouluttaa kuusi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen ammatillinen oppilaitos eri puolilla Suomea. Virkojen pätevyysvaatimuksissa jo joustettu – Diplomi-insinöörejä valmistuu vuosittain noin 40, joista puolet menee yksityispuolelle, minkä vuoksi koulutussisältöön on tullut lisää taloutta ja johtamista, professori Arvo Vitikainen TKK:sta kertoo. AMK-insinööritarve on noin 60–80 vuodessa. Nousukausina vetää voimakkaimmin yksityissektori, laman aikana valtion ja kuntienkin leipä kiinnos- – YAMK-insinöörien toiminta uusissa tehtävissä vaatii vielä lainsäädäntömuutoksia, RAMK:n lehtori Veijo Lievonen kertoo. Antti-matonpesualtaat ja -mattomankelit kasvaa ta koulutuksella taa. Maanmittareita työllistävät myös maakuntaliitot. Virkoja tulee auki eläköitymisen ja osin uusien tehtävien ja laatutavoitteiden vuoksi. Kaavoitusmonopolin haltijat, kunnat, ovat jo joutuneet joustamaan virkojen pätevyysvaatimuksissa. Toisaalla purevat valtion tuottavuusohjelma ja kuntaliitokset. Kaikkien maanmittareiden sijoittumisesta ei ole tarkkaa tietoa. Maanmittausneuvos Risto Nuuros Maanmittauslaitokselta (MML) arvioi jakauman olevan kolmannes kuntiin, kolmannes valtiolle ja kolmannes yksityisille. – Maanmittausalan yrittäjyys on aika vähäistä, kertoo RAMKn lehtori Veijo Lievonen, jolla itsellään on yrittäjyystausta. Ruotsin ja Norjan maanmittausalan koulutusjärjestelmät ovat Suomea huonompia, ja sinne houkutellaankin suomalaisia. Etenkin Norja vetää hyvillä palkoilla ja eduilla. Diplomi-insinööreillä on kysyntää kansainvälisissä kehitysapu- ja konsulttitehtävissä. YAMK-tutkinnosta helpotusta Ensi syksynä RAMK:ssa ja Metropoliassa alkaa maanmittausinsinöörikoulutus (YAMK), joka antaa valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativiin maanmittausalan kehittämis- ja johtamistehtäviin ja tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin tiedekorkeakoulun ylempi korkeakoulututkinto. YAMKkoulutus kestää 1–2 vuotta. – YAMK-insinöörien toiminta uusissa tehtävissä, kuten geodeettina, kiinteistöinsinöörinä tai toimitusinsinöörinä maanmittaustoimituksissa, edellyttää myös säädösmuutoksia. Ne pyritään saamaan voimaan ensimmäisten YAMK-insinööri- en valmistumiseen mennessä, Veijo Lievonen ja Metropolian koulutuspäällikkö Vesa Rope sanovat. Kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon liittyy yli 20 lakia ja muuta säädöstä. Lievosen mukaan säädösmuutosvalmistelulle ovat näyttäneet vihreää valoa maanmittauspolitiikkaa ohjaava maa- ja metsätalousministeriö, ammattiliitot sekä MML, joka oli pitkään kolmiportaisen mallin – ammatillinen peruskoulutus, AMK ja tiedekorkeakoulu – kannalla. Opetusministeriön ja Kuntaliiton kanssa aloitetaan neuvottelut. TKK:ssa, jossa AMK-insinöörit voivat jatkaa opintojaan DI-tutkintoon, toivotaan YAMK-koulutuksen sisällön turvaavan riittävän osaamisen uusiin tehtäviin. P u h da s t a mu ka v u u t t a ma t on pe s u u n . - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Kys y lis ä t i e to j a ja pyydä t arj o u s ! Koskentie 89, 25340 KANUNKI puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 [email protected] www.antti-teollisuus.fi Kuntaliitossa odotetaan sisältöjä Myös Kuntaliiton maankäyttöinsinöörin Matti Holopaisen mukaan YAMK-koulutuksen sisällöstä riippuu, mihin tehtäviin YAMK-insinöörit sijoittuvat. Kaavan pohjakartan hyväksyminen on mahdollista AMKinsinööreille nykyäänkin, mutta tonttijaon hyväksyminen ei ole. Holopaisen mukaan maankäytön merkitys yhteiskunnan toiminnassa lisääntyy ilmastonmuutoksen haasteiden myötä ja osaajia tarvitaan, mutta ei monimutkaisia koulutusmekanismeja. Kunnan näkökulmasta maanmittareiden koulutuksen vahvuus on laaja-alaisuus. Nykyisellään opinnot eriytyvät liian varhain. – Kunnissa pitää ymmärtää maankäytön kokonaisuus maankäyttöpolitiikasta suunnitteluun ja toteutukseen. Maapolitiikasta vastaava maanmittari ohjaa kunnan maankäytön toteuttamista kokonaisuutena. Maanmittarin Kuntatekniikka 1/2010 47 on hallittava maankäytön kytkentä kuntatalouteen ja elinkeinopolitiikkaan sekä osattava paikkatietotekniikkaa, Holopainen listaa muita osaamisalueita. Uusia vaatimuksia on tuonut INSPIRE-direktiivi, jonka mukaan tietyt viranomaisten hallinnassa olevat sähköiset paikkatiedot on oltava jäsenmaiden käytettävissä. Suomessa se koskee useita kymmeniä aineistoja hallinnoivia viranomaisia, myös kuntia. Jäsenmaiden pitää kehittää ja ylläpitää verkkopalvelukokonaisuutta, jonka avulla aineistojen kuvaustiedot ovat löydettävissä ja analysoitavissa (hakupalvelu) ja aineistot ovat tarkasteltavissa yhtäaikaisesti (katselupalvelu), ovat siirrettävissä toisen viranomaisen käyttöön (latauspalvelut), ja ovat muunnettavissa teknisesti yhteensopivaan muotoon (muunnospalvelut). Vanha, pieni ala Maanmittaustoimintaa on Suo- 48 Kuntatekniikka 1/2010 messa ollut lähemmäs 400 vuotta, ja MML on toiminut pari sataa vuotta, mutta pieni ala jää helposti isompien jalkoihin. Edellisen laman jälkeen on toiminut imagoryhmä, joka osallistuu koulutuksen yhteismarkkinointiin ja pitää alaa aktiivisesti esillä. – Maanmittareiden koulutus on aina ollut laaja-alainen, monipuolinen tutkinto, Vesa Rope kuvaa. Veijo Lievosen mukaan RAMK:n koulutus on perinteisempi ja vastaa maaseudun ja pienten kuntien tarpeisiin. Metropolia on enemmän maankäyttöön ja ympäristönsuunnitteluun painottuva ”citymaanmittareiden” kouluttaja. Myös TKK:n opiskelijoiden aineyhdistelmät ohjaavat valmistuvia kaupunkiseudun töihin ja bisnekseen. Alan opiskelijoiden enemmistö on miehiä, mutta naisten määrä lisääntyy. Suomalainen kiinteistöjärjestelmä on omanlaisensa, joten sitä palvelevasta tasok- kaasta koulutuksesta ei ole suoraan vientituotteeksi. Maanmittausteknologia on 1990-luvulta lähtien kehittynyt harppauksin ja on kansainvälistä kärkeä. Työnantajaedustaja Risto Nuuros arvioi koulutuksen pysyneen ”ajassa”. Päteviä opettajia on saatavilla ja työnantajat ovat mu- kana kehittämässä opetussuunnitelmia. Perusta luodaan koulussa, ja työtehtäviin koulutetaan työpaikoilla. ® Koulutuksen koordinaatiovastuusta puhutaan maanmittauspäivillä Rovaniemellä 25.–26.3. www.maanmittauspaivat.org Kiinteistökirja nyt MML:lla ■ Suomessa kiinteistörekisterin ylläpito on MMM:n hallinnonalan vastuulla. Varsinaisista maanmittaustehtävistä huolehtii Maanmittauslaitos (MML) maanmittausalan yleisviranomaisena ja Geodeettinen laitos kartastoalan tutkimuslaitoksena. Yhteiskunnan perusrekistereihin kuuluva kiinteistötietojärjestelmä muodostuu kartasta, kiinteistörekisteristä ja kiinteistökirjasta. Kartta kertoo kiinteistöjen rajat ja tilusten sijainnin ja on valtakunnallisesti kattava. Kiinteistörekisteriin merkitään kiin- teistöt ja niissä tapahtuvat muutokset. Kiinteistörekisteriin perustuva kiinteistökirja sisältää puolestaan kiinteistöihin kohdistuvien oikeuksien luettelon. Kiinteistörekisteritietoja tuottaa MML ja kiinteistörekisteriä pitävät kunnat. Kiinteistörekisteriä ylläpidetään maanmittaustoimituksilla, joita ovat esimerkiksi lohkominen, halkominen, uusjako ja tilusvaihto. Kiinteistökirjan eli lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ylläpitovastuu siirtyi vuoden vaihteessa käräjäoikeuksilta MML:lle. TEKNISET PALVELUT Turun kaupunki/Esko Keski-Oja Turku tinkii tänä vuonna jonkin verran infrapuolen kunnossapidon tasosta. Aurajoen rannoilla se ei vielä näy. Kuntatekniikan investoinnit jatkuvat vakaina KÄYTTÖMENOISSA LEIKKAUKSIA TEKSTI Paavo Taipale ®®Ê Investointitason pitäminen vakaana valmistaa kaupunkeja myös aikanaan alkavaan noususuhdanteeseen. Silloin pitää olla tarjolla tontteja ja tiloja niin yrityksille kuin asukkaillekin. – Me päinvastoin lisäämme kaupungin elinvoimaa tukevia investointeja viime vuodesta. Hyödynnämme suhdannetilanteen hintatasoa ja tuotamme mahdollisimman paljon sekä yritystontteja että asuntoja, jotta valmius nousuun olisi hyvä, Turun ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen sanoo. Turussa käytettiin viime vuon- naan voi luopua, Virtanen huomauttaa. Turun kaupunki/Roni Lehti Kuntien teknisen sektorin investoinnit eivät viime vuoden heikosta verotulokertymästä huolimatta olennaisesti vähene tänä vuonna. Ainakin suuremmat kaupungit elvyttävät ja samalla hyödyntävät tarjoushintojen tasaantumisen. Käyttömenoja sen sijaan syynätään suurennuslasin kanssa. Turun ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen pitää tärkeänä, että matalasuhdanteessa investoidaan tonttituotantoon, jotta nousun alkaessa ollaan iskussa. na henkilöstön talkoovapaita käyttötalouden tasapainottamiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuva haaste otettiin hyvin vastaan ja vain pieni määrä työntekijöitä jouduttiin lomauttamaan. Tänä vuonna ei lomautuksia tai irtisanomisia Turussa ole odotettavissa. Uuden henkilöstön rekrytoinnissa ollaan kuitenkin hyvin pidättyväisiä, ja kesätyöntekijöitäkin palkataan hieman edellisvuosia nihkeämmin. – On kuitenkin muistettava, että kesätyötekijöitä palkkaamalla varaudutaan tulevaan työvoimapulaan, joten siitä ei koko- Turku tinkii kunnossapidosta ja myy asuntojaan Turussa joudutaan Virtasen mukaan tänä vuonna jonkin verran tinkimään infrapuolen kunnossapidon tasosta. Ostopalvelujen ja oman tuotannon suhteeseen ei tämä suhdannetilanne vaikuta. Kaupunki uudistaa pitkäjänteisesti omaa palvelutuotantoaan koko konsernin osalta, ja palvelutuotantoa ollaan asteittain siirtämässä osakeyhtiömuotoon. Taantuma on kiristänyt prosessin aikataulua noin vuodella. Tässä yhteydessä Turussa tarkastellaan myös tasapainoa oman tuotannon ja ostopalvelujen välillä. – Omaisuuden myynnin saralla on nostettu tavoitteita selvästi. Uutena toimenpiteenä on valtuuston päätös myydä tänä vuonna yhtenä kokonaisuutena 450 kaupungin omistamaa vapaarahoitteista asuntoa. Toimitilojen osalta selvitetään vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä välilliseen omistukseen ja sale and leaseback -malleihin siirtymistä eräiden kiinteistöjen osalta, Virtanen kuvaa tulonhankinnan keinoja. Oulu elvyttää taloilla Oulussa on käynnissä muutamia suuria koulu- ja palvelutalohankkeita, jotka viedään suunnitelmien mukaisesti loppuun. Kaupungin kokonaisinvestoinnit tänä vuonna, liikelaitokset mukaan lukien, ovat noin 140 miljoonaa euroa. – Talonrakennusinvestoinnit ovat tänä vuonna Oulussa korkealla tasolla, mutta infrarakentamisessa on tultu noin neljännes alaspäin, Oulun teknisen keskuksen johtaja Matti Matinheikki sanoo. Kaupungin keskustan pysäköintiluolahanke siirtyi osittain taloustilanteen vuoksi. Luottamuselimet ratkaisevat pysäköintiluolan tulevaisuuden aikanaan. Palveluhankintoja yksityissektorilta ei erityisesti ole rajoitettu eikä esimerkiksi kunnossapidon tasoa alennettu. – Meillä on talouden tasapainottamisohjelma muiden suurten kaupunkien tapaan. Viranhaltijoiden esitykset asian osalta on tehty, ja lisäksi käymme kuntalaiskeskustelua säästöjen painottamisesta. Tarkoitus on, että valtuusto päättäisi asiasta huhti-toukokuussa. Henkilöstön lomautuksia ei kuluvalle vuodelle ole suunnitelmissa, ja kesätyöpaikkoja tarjotaan tulevana kesänä suunnilleen aiempien vuosien tapaan, Matinheikki lupaa. Palvelumaksuja on tälle vuoKuntatekniikka 1/2010 49 TEKNISET PALVELUT delle korotettu kautta linjan kolme prosenttia. Palveluverkkoa on tarkasteltu kaikilla toimialoilla. Lisäksi arvioidaan mahdollisuuksia kiinteistöjen tai maaomaisuuden myyntiin. Toistaiseksi on esitetty kaupungin lomakiinteistöistä luopumista. Joensuussa infrasaneeraukset kärsivät Joensuun kaupungin tekninen johtaja Anu Näätänen kertoo, että investointitaso säilyy yhdyskuntatekniikan osalta myös Joensuussa viimevuotisella 9,5 miljoonan euron tasolla. Suurena erillishankkeena on käynnissä Penttilänrannan maaperän puhdistusoperaatio, johon on varattu runsaat kuusi miljoonaa euroa. Talonrakennusinvestoinnit jopa kasvavat hieman ja ovat tänä vuonna 10 miljoonaa euroa. Merkittävimpänä hankkeena on viiden miljoonan euron koulusaneeraus. – Muutamat käynnissä olevat suuremmat hankkeet aiheuttavat sen, ettei kaikkia infran peruskorjauksia voida tehdä toivotussa aikataulussa. Käyttötaloutta puolestaan kiristettiin jo viime vuonna. Tänä vuonna teknisen sektorin käyttömenot eivät saa kasvaa lainkaan, vaikka koko kaupungin tasolla sallittiin puolentoista prosentin kasvu, Näätänen sanoo. Normaaliolotila on nykyään jatkuvaa muutosta. Lisääntyvä eläköityminen yhdistettynä tuottavuusohjelmaan tekee tilanteen haastavaksi. Täyttölupien saaminen vakansseille ja toisaalta hyvien hakijoiden saaminen avautuviin vakansseihin teettää töitä. Alkaneelle vuodelle ei Joensuussakaan ole suunnitelmissa henkilöstön lomautuksia. Viime vuonna lomarahojen vaihto vapaisiin oli erittäin suosittua. Kesätyöpaikkojakin tullaan tarjoamaan. Näätäsen mukaan kaupungin työnantajaimagon pa- rantamisessa kesätyöpaikkojen tarjoaminen on tärkeää. Kehyskunnissa kireää Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa eletään kireän talouden aikaa. Useita vuosia jatkuneen verotulojen kasvun hyydyttyä talousarvioiden kehyksiä tarkistettiin. – Järvenpäässä käyttötalouden kasvu puristettiin nollaan ja investointeja leikattiin parikymmentä prosenttia. Teknisen toimialan tämän vuoden investoinnit ovat noin 16 miljoonaa euroa. Vain aivan välttämättömimmät investoinnit toteutetaan. Pari suurempaa kouluhanketta on näiden joukossa, tekninen johtaja Jyrki Meronen kuvaa kaupungin tilannetta. Omaa henkilöstöä vähennetään pitkäjänteisesti henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on kymmenen prosentin henkilöstövähennys valtuus- Made in Finland • AVANTtia ohjataan etupenkiltä Kuljettajalla paras näkyvyys ja tuntuma työhön • Jäykkä runkonivel - Turvallisen koneen peruslähtökohta • Jatkopuomi - Kuorma turvallisesti lähellä konetta, tarvittaessa suuri ulottuma • Ajo kahdella jalkapolkimella - Nopeat suunnanvaihdot, helppokäyttöinen ja tarkka Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 www.avanttecno.com 50 Kuntatekniikka 1/2010 tokauden aikana. Tämä edellyttää Merosen mukaan uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Lomautuksia ei ole Järvenpäässä kuluvalle vuodelle kaavailtu ja kesätyöpaikkoja tarjotaan valikoidusti. – Toimitilojen käyttäjien kanssa sovitaan tapauskohtaisesti palvelujen laadusta, ja jossakin vaiheessa se saattaa laskeakin. Katujen kunnossapidossa meillä on jo kohtuullisen alhainen laatutaso, joten sillä pyritään pärjäämään, Meronen lohkaisee. Tulojen lisäämiseksi tehtiin toimialan taksojen kattava tarkistus. Vesihuoltomaksuihin tehtiin myös korjausvelan kestävän hoitamisen mahdollistava tasokorotus. Liittymismaksuja korotettiin kerralla keskimäärin 40 prosenttia ja käyttömaksujakin 5–10 prosenttia. ® Kaikki verkostot tarvitsevat uusia ratkaisuja rahoituksen turvaamiseksi KUNNALLISTEKNIIKKA – KENEN verkostojen, kuten teiden ja vesihuolBISNES? Teknisten tolaitosten, toiminnan tehostaminen on ajankohtainen asia sekä kuntien että käyttäjien kannalta. Kuntien katutuotannossa kamppaillaan oman tuotannon tehokkuuden parantamiseksi ja mietitään, kuinka paljon toimintaa voidaan ulkoistaa. Vesihuoltosektorilla suurimmiksi haasteiksi nousevat kohonneet laatu- ja ympäristövaatimukset. ■ Kunnat ja valtio pohtivat aktiivisesti uusia tapoja organisoida infrastruktuuriverkostojen toimintaa ja rahoitusta. Oulun yliopiston, VTT:n ja Aalto-yliopiston Tekes-rahoitteinen C-Business-hanke ottaa kantaa näihin ajankohtaisiin asioihin. Hankkeessa havaittiin, että eri tekniset verkostot painivat samanlaisten haasteiden kanssa: t Kaikki verkostot tarvitsevat uusia ratkaisuja rahoituksen turvaamiseen. t Pitkän aikavälin suunnittelu on monissa kuntien organisaatioissa ongelmallista. t Poliittinen kontrolli ja byrokratia ohjaavat ja tavallisesti rajoittavat toimintaa. t Henkilöstön eläköityminen voi aiheuttaa ydinosaamisten katoamista. Tekniset verkostot todennäköisesti säilyvät julkisen sektorin omistuksessa niiden peruspalveluluonteen takia. Siksi on tärkeää miettiä, miten palvelut voidaan tuottaa luotettavammin, turvallisemmin ja tehokkaammin. Kuinka kunnat voivat hyödyntää innovatiivisia toimintatapoja ja yksityisen sektorin osaamista palveluntarjonnassa? Kasvata hankintaosaamista Kuntien liikenneväylät ovat pääosin kunnallisessa omistuksessa, ja niistä huolehtivat perinteiset kunnanvirastot. Tämä on perusteltua, koska katujen rakentamisesta ja ylläpidosta on vaikeaa tehdä liiketoimintaa. Yhdeksi tulevaisuuden avaintekijäksi nousee kuntien hankintaosaaminen. Jos kunnat käyttäisivät monipuolisempia ja innovatiivisempia hankintamenetelmiä, ne pystyisivät jo tarjouspyyntövaiheessa varmistamaan halutun laatutason. Riittävällä suunnittelu- ja hankintaosaamisella, oikeanlaisilla tarjouspyynnöillä ja kilpailutuksella kunnat voisivat saavuttaa sekä hyvän laadun että kohtuullisen hinnan. Anna liikkumatilaa Suomen hajanainen vesihuoltosektori sisältää monia, pääasiassa kunnallisia toimijoita. Muutaman vuosikymmenen ajan etenkin suurissa kunnissa kunnallisia vesihuoltolaitoksia on liikelaitostettu ja viime vuosina myös yhtiöitetty. Tulevaisuudessa vesihuoltolaitosten toiminnassa ovat avainasemassa pitkän aikavälin toiminta- ja investointisuunnitelmat, kustannusten kattaminen maksutuloilla sekä riittävä läpinäkyvyys. Kunnallinen omistus koetaan yhä erittäin tärkeäksi, mutta laitoksille tulisi antaa riit- tävästi liikkumatilaa. Ammattimaista omistajaohjausta vahvistamalla kunnat pystyisivät valvomaan toimintaa ja turvaamaan vesihuollon palvelutason myös tulevaisuudessa. Poliitikkojen puuttumista operatiiviseen toimintaan tulisi välttää. ■ Kuntatekniikan toimitus Entä sitten? kirjoitukset, enintään Uudet toimintamallit aiheuttavat usein perusteetonta vastarintaa, väärinymmärrystä ja kritiikkiä. Kuntalaiset voivat pelätä muutoksen tuovan mukanaan esimerkiksi palvelun laadun heikkenemistä tai irtisanomisia. Ilman muutoksia ylätason rakenteissa, omistus- ja hallintomalleissa, on kuitenkin vaikea löytää ratkaisuja edellämainittuihin ongelmiin. Ensisijaisena ajurina toimintatavan muutokselle tulisi olla palvelun laadun parantaminen asiakkaan näkökulmasta ja toiminnan tehokkuus. noin 3 000 merkkiä. ottaa mielihyvin tälle palstalle lukijoidensa mielipiteitä, palautetta, keskustelunherätyksiä tai pohdintoja ajankohtaisista ja ajattomista aiheista. Toiveena ovat tiiviit Lähetä kirjoituksesi sähköpostiosoitteeseen [email protected] Maila Herrala tutkija Oulun yliopisto Tuotantotalouden osasto Kirjoittaja vastaa C-Businesshankkeesta Oulun yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa aiheesta. Kuntatekniikka 1/2010 51 Työryhmä pohtii Paras-selonteon kaupunkiseutulinjauksia Lemminkäinen Voittajaehdotuksessa normaalikerrosten halkaistu runko antaa tehokkaan lähtökohdan pienten asuntojen suunnitteluun ja muunteluun. Kattokerroksen suuremmissa huoneistoissa läpitalon ulottuva olohuoneen, ruokailutilan ja niihin molemmin puolin runkoa liittyvien terassien vyöhyke luo avaruutta ja selkeyttä asuntoihin. JÄTKÄSAAREEN ekovuokratalo ● Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Saukonpaaden uuden asuinalueen toinen arkkitehtuurikilpailu on ratkennut. Vuokraasuntokohteen kutsukilpailuun saapuneista neljästä ehdotuksesta voittajaksi valittiin nimimerkki ”Lee”. Ehdotuksen tekivät Arkki- Suomeen kuusi hätäkeskusaluetta ● Valtioneuvosto päätti 21.1. uusista hätäkeskusalueista. Hätäkeskusalueita on jatkossa kuusi (ks. kartta). Sisäministeriö päättää hätäkeskusten sijaintipaikoista, kun valtioneuvoston päätös on lainvoimainen. Hätäkeskusalueita muutettaessa myös toimintamalleja ja johtamista kehitetään ja yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Väestön turvallisuuden edistämiseksi tavoitteena on lyhentää hätäpuheluiden jonotusaikoja. Hätäkeskukset verkotetaan ja sen mahdollistamiseksi hätäkeskustietojärjestelmä uudistetaan. Uudet hätäkeskusalueet noudattavat poliisitoimen, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen aluerajoja. Uusia toimitiloja ei hätäkeskuksil- 52 Kuntatekniikka 1/2010 tehtiryhmä A6 Oy ja LOCI Maisema-arkkitehdit Oy. Arkkitehtuurikutsukilpailun järjesti aluetta rakentava Lemminkäinen Talo Oy Pääkaupunkiseutu yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun tavoitteena oli löytää korkeatasoinen ja toteutuskelpoinen ratkaisu vuokra-asuntokohteeksi, jossa toiminnalliset, esteettiset, tekniset ja talou- delliset vaatimukset on ratkaistu tasapainoisesti. Kilpailulla haettiin ratkaisua, joka on taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ja jossa huomioidaan energiataloudelliset ja ekologisesti kestävät ratkaisut. Voittaneessa ehdotuksessa on 120 asuntoa. Rakennustyöt pyritään aloittamaan 2010. le aluejaon muuttamisen yhteydessä rakenneta. Hätäkeskuspalvelut turvataan sekä suomen että ruotsin kielillä. Kiinteistöalalle uusi energiatehokkuussopimus Hätäkeskuslaitokselle uusi toimintamalli 2015 Hätäkeskuslaitos on käynnistämässä hätäkeskustoimintaa ohjaavaa muutoshanketta. Hankkeessa on tavoitteena suunnitella ja toteuttaa Hätäkeskuslaitokselle uusi toiminta- ja johtamismalli 2015 mennessä. Viranomaisten johtamisprosessit sovitetaan Hätäkeskuslaitoksen prosesseihin käynnissä olevassa hätäkeskustoiminnan kehittämis- ja tietotekniikan uudistamishankkeessa (TOTI). Tavoitteena on, että uusi hätäkeskusjärjestelmä ja viranomaisten johtamista tukeva johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön samaan aikaan. ● Ministerit Mari Kiviniemi ja Jan Vapaavuori ovat asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan selonteon edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia ja toimeenpanoa kaupunkiseutuja koskevien linjausten osalta. Työryhmän toimikausi on lokakuun loppuun saakka. Työryhmän tehtävänä on selvittää ja valmistella selvityshenkilömenettelyn edellyttämät lainsäädäntömuutokset kesäkuun loppuun mennessä. Lisäksi työryhmän tehtävänä on selvittää ja arvioida lokakuun loppuun mennessä vaihtoehdot sille, miten suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edellytyksiä parannetaan lainsäädäntöä kehittämällä. Lisäksi työryhmän tulee laatia kesäkuun loppuun mennessä ehdotus Tampereen ja Turun seuduilla kokeiluluontoisesti käyttöön otettavasta seudun kuntien ja valtion välisestä aiesopimusmenettelystä. 6 4 5 3 2 1 UUDET HÄTÄKESKUSALUEET 1. Uudenmaan hätäkeskusalue 2. Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusalue 3. Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalue 4. Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalue 5. Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalue 6. Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalue ● Uusi kiinteistöalan energiatehokkuussopimus 2010–16 on allekirjoitettu. Rakennusten energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen tähtäävän sopimuksen ovat allekirjoittaneet ympäristöministeriö, työja elinkeinoministeriö sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. 2010 alusta astui voimaan myös vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma, johon sitoutuu ensivaiheessa yhdeksän toimijaa. Toimenpideohjelmaan ovat liittyneet Asuntosäätiö, Espoonkruunu, Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöt, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS, Mikalo Oy, SATO, Suomen Asumisoikeus, VAV ja VVO. Seuraavaksi selvitetään mahdollisuutta kehittää toimenpideohjelma toimitiloille. Lutakon muutos kirjaksi ● Lutakon muutos -kirjan on kirjoittanut kaupungin kaavoituksessa työskennellyt projektipäällikkö Martti Päivänsalo, jonka päätehtäviin Lutakon kehittäminen kuului. Kirja perustuu Päivänsalon vuosien saatossa kokoamaan suunnitelma-aineistoon, muistioihin ja arkistomateriaaliin. Wilh. Schauman -yhtiö julkisti kesäkuussa 1986 suuren maailman vision siitä, millaiseksi Jyväskylän Lutakko voisi kehittyä, jos keskustan vieressä Jyväsjärven rannalla sijainnut Suomen ensimmäinen vaneritehdas lopetetaan. Tehtaalla oli parhaimmillaan 1 400 työntekijää. Raflaava ”Manhatta- niksi” nimetty kuva herätti voimakkaan keskustelun Lutakon tulevaisuudesta. Päivansalon mukaan Lutakon muutoksen keskeinen perusta oli kaupungin ja maanomistajien välinen sopimusjärjestelmä. Vastaavantyyppistä runkosopimusta ei ollut muualla Suomessa. Tästä edettiin vilkkaan keskustelun siivittämänä askel askeleelta arkkitehtikilpailuun ja osayleiskaavaan. Kun Pekka Kettunen tuli kaupunginjohtajaksi, hän muutti pian aiemman toimintakulttuurin ja organisaation sekä messuhallit pysyviksi keskelle Lutakkoa. Huomattava osa kokonaissuunnitelmaa meni uusiksi. Syksyllä 2009 Lutakkoa on rakennettu 14 vuotta. On myllerretty tehdasmaaperää, vanhoja rakennuksia ja liejuista Jyväsjärveä. Uusi Lutakko on keskustan laajenemisalue, jossa on uudisrakennusten rinnalla vanhoja muistumia. Siellä asuu 2 500 ihmistä, työpaikkoja on 1 000 ja opiskelupaikkoja 1 500. Keskellä on messu- ja kongressikeskus Jyväskylän Paviljonki. Lutakon tarinaan kietoutuu myös Säynätsalon kuntaliitos 1993. Kaupungin keskustalle on tullut Lutakon avulla laajen- Joensuun seudun yleiskaava vahvistettu KULUTTAJIEN energianeuvontaan liki 2 miljoonaa ● Joensuun seutua koskeva viiden kunnan yhteinen yleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Yleiskaavassa kunnat ovat suunnitelleet toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttöä kokonaisuutena. Joensuun seudun yleiskaava 2020 koskee Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien koko aluetta. Kaava-alueen pinta-ala on 6 472 neliökilometriä. ● Kuluttajien energianeuvonta aktivoituu eri puolella Suomea 2010– 11 toteutettavissa hankkeissa, joita rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. TEM rahoittaa kuluttajien energianeuvonnan koordinaatioprojektia ja 10 hanketta yhteensä 1 345 000 eurolla, Sitra neljää muuta hanketta yhteensä 555 000 eurolla. Hankkeet kohdistuvat uudis- ja korjausrakentamiseen, asumiseen ja kiinteistöihin sekä nuorten liik- tumismahdollisuus. Schauman osasi vetää oikeasta narusta jo Manhattan-idean perusteluissa. Mihin Jyväskylä olisi voinut laajentaa kaupungin keskustaa ilman Lutakkoa? Olisiko kaupunki edes kasvukeskus? Martti Päivänsalo: Lutakon muutos – Jyväskylän keskustaa tehtaan pohjille 1985–2009. Julkaisija Jyväskylän kaupunki. 344 sivua, hinta 50 euroa. www.jyvaskyla.fi/ kaavoitus/lutakkokirja Finlaysonin tehdasalueesta opaskirja ● Finlaysonin puuvillatehtaan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 190 vuotta. Teollisuustuotanto alueella päättyi 1990-luvun puolivälissä. Finlaysonin tehdasalue on nykyään kulttuurin ja liike-elämän keskus ja osa Tammerkos- ken kansallismaisemaa. Finlaysonin alueella on noin 30 rakennusta, joista suurin osa on rakennettu 1800-luvulla. Finlaysonin tehdas oli tuolloin Suomen suurin teollisuuslaitos ja se muodosti oman kaupunkinsa kaupungissa. Tehtaalla oli oma koulu, kirkko ja sairaala. Opaskirja esittelee vanhat tehdasrakennukset sekä alueeseen liittyvät palatsit, kirkon ja tehtaan rakennuttamia asuintaloja. Opaskirja kertoo tehtaan ja alueen vaiheista, mutta myös työstä tehtaalla eri aikoina, ihmisistä tehtaalla sekä puuvillan jalostamisesta langoiksi ja kankaiksi. Ulla Rohunen: Finlaysonin alue. Opas. Työväenmuseo Werstaan julkaisuja 2009:2. 160 sivua, teksti suomeksi ja englanniksi. Hinta Werstaan museokaupassa 12 euroa. www.tyovaenmuseo.fi Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto Finlaysonin Puuvillatehtaankadun puoleinen portti 1920-luvulla työpäivän päättyessä. kumiseen. Hankkeiden toteuttajat ovat kuntia, maakuntaliitto, alueellisia energiatoimistoja ja valtakunnallisia järjestöjä. Hankekokonaisuuden kustannusarvio toimijoiden omarahoitusosuudet mukaan laskien on lähes 3,5 miljoonaa euroa. www.motiva.fi/kuluttajaneuvonta RAKEVA-palkinto Skanskalle ● Rakennustietosäätiö RTS on myöntänyt vuoden 2009 RAKEVApalkinnon Skanska Oy:lle ja toimitusjohtaja Juha Hetemäelle. Perusteluina on mm. Skanska Oy:n viiden nollan (5 zero) visio, jolla yhtiö on siirtynyt aivan uuteen toimintamalliin: nolla tappiollista hanketta, nolla työpaikkatapaturmaa, nolla ympäristöhaittaa, nolla eettistä rikettä ja nolla virhettä. Taipalsaaressa 2012 loma-asuntomessut ● Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Taipalsaaren kunta järjestävät 2012 loma-asuntomessut Saimaalla, Taipalsaaren Sarviniemen alueella. Messualueen pinta-ala on 30 hehtaaria. Aikaisemmin alue on toiminut muun muassa lomakylänä. Alueella on kunnan omistama laivasatama. Kuntatekniikka 1/2010 53 Arno de la Chapelle Viime vuonna valmistunut Social- och kommunalhögskolan edustaa taitavaa täydennysrakentamista. Rakentamisen Ruusu Juha Leiviskälle ● Akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä on saanut Helsingin rakennuslautakunnan Rakentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnon 2009. Leiviskän suunnittelemista kohteista nousi esiin viime vuonna Kruununhakaan valmistunut Socialoch kommunalhögskolan, jo- Jyväskylän Laajavuoreen VESIPUISTO? ● Jyväskylän kaupunginhallitus on hyväksynyt aiesopimuksen Jukupark Oy:n kanssa vesipuiston toteuttamisesta Laajavuoren alueelle 2012. Jukupark Oy omistaa vesipuiston Kalajoella ja rakentaa toista Turkuun ensi kesäksi. Vesipuisto sijoitetaan Laajavuoren caravan-alueelle tai hiihtostadionin läheisyyteen. – Paikka tarkentuu asemakaavaprosessin edetessä ja sovitaan lopullisesti myöhemmin tehtävällä esisopimuksella, Jy- ka edustaa esimerkillisen taitavaa ja korkealuokkaista täydennysrakentamista historiallisesti vaativassa ympäristössä. Leiviskä on suunnitellut monia muitakin tunnettuja rakennuksia, mm. Vallilan kirjaston ja päiväkodin, Kulttuuritalo Sandelsin ja historiallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointeja. Hänen tuotannolleen leimallista on mestarillinen valon ja tilan käyttö. väskylän apulaiskaupunginjohtaja, Laajavuori Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Koivisto kertoo. MALLI kunnan ja teleyrityksen yhteistoimintasopimukselle ● Kunnan ja teleyrityksen yhteistoimintasopimusta varten on valmistunut malli. Kuntaliitto ja FICOM suosittelevat sitä käytettävän tehtäessä kuntakohtaisia sopimuksia teleyritysten kanssa. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan kunnan ja teleyrityksen kesken menettelytavoista, oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät yrityksen johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon kunnan omistamilla tai hallitsemilla yleisillä alueilla sekä laitteiden siirtämiseen ja siirroista aiheutuvien kustannusten jakamiseen. Tavoitteena on selkeyttää yhteistoimintaa ja kehittää televerkkojen yhteensovittamista muiden verkostojen kanssa, vähentää ympäristölle ja asukkaille aiheutuvia haittoja sekä saavuttaa säästöjä. www.kunnat.net/yty Uusiutuvan energian KUNTAKILPAILU 2010 ● Energiateollisuus, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö järjestävät yhteistyössä kunnille kevään aikana kilpailun Uusiutuvan energian kunta 2010. Kilpailun tarkoituksena on edistää uusiutuvan energian käyttöä kunnissa ja tuoda esille myönteisiä esimerkkejä edistyksellisesti uusiutuvaa energiaa käyttävistä kunnista. Kilpailulla tähdätään siihen, että kuntiin syntyy uusia yritysmahdollisuuksia uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Kilpailussa on neljä sarjaa, joista kaksi on lämpölaitoskohtaista. Kunta voi osallistua yhteen tai useampaan sarjaan. Kilpailuesitykset tulee toimittaa kilpailun johtoryhmälle 1.6.2010 mennessä. Kilpailun tulokset julkistetaan Kuntamarkkinoilla Helsingissä 15.–16.9. Hakemuslomakkeita ja tarkempia tietoja kilpailusta: www.yrittajat.fi/fi-FI/ yritystoiminnanabc/ Jukupark Kalajoen Hiekkasärkillä. Ympäristövaikutuksiltaan vähäiset toiminnot pois lupamenettelystä ● Valtioneuvosto on muuttanut ympäristönsuojeluasetusta siten, että luvanvaraisten toimintojen määrää vähennetään poistamalla osa aiemmin luvanvaraisista toiminnoista kokonaan lupamenettelystä, nostamalla joidenkin toimintojen osalta luvanvaraisuuskynnyksiä ja asettamalla joillekin toiminnoille aikaisemmasta poiketen luvanvaraisuuskynnys. Muutos tuli voimaan 1.1.2010. 54 Kuntatekniikka 1/2010 Muutoksen myötä ilmakaasutehtaat, pintavettä käyttävät raakaveden puhdistuslaitokset, voiteluöljytehtaat ja kuitusementtilevytehtaat eivät enää ole luvanvaraisia. Luvanvaraisuuskynnysten asettaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että vain luvanvaraisuuskynnyksen ylittävälle toiminnolle on haettava ympäristölupa. Esimerkiksi maataloudessa tapahtuva biopolttoaineen valmistus ei tarvit- se ympäristölupaa, jos toiminta on pienimuotoista (alle 3 000 tonnia vuodessa) eikä toiminta sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Asetuksella valtiolta kuntien lupatoimivaltaan siirrettiin joitakin pieniä ja vähän haittaa aiheuttavia toimintoja, jotka ovat prosesseiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan samantyyppisiä kuin kunnassa aiemmin käsitellyt toiminnot. Kunnan toimival- lasta valtiolle siirtyivät puolestaan kaikki pilaantumisen yhdennettyä torjuntaa koskevan IPPC-direktiivin mukaiset luvanvaraiset laitokset. Valtion aluehallinnon uudistuksen myötä ympäristölupavirastojen tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoihin ja alueellisten ympäristökeskusten tehtävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Launosten päiväkoti Lopella sai laajennuksen yhteydessä tonttikohtaisen hulevesien käsittelyjärjestelmän. LOPELLA päiväkodin hulevedet kasetteihin ● Lopella on valmistunut Launosten päiväkodin laajennus. Lopen kunta investoi päiväkodin laajennusprojektiin 1,74 miljoonaa euroa. Sekä päiväkodin vanhan osan että laajennuksen lämmitys hoidetaan maalämmöllä. Päiväkodin alue on vanhaa Sähköautoille helppokäyttöisiä LATAUSPISTEITÄ ● Porvoolainen Ensto on ollut ensimmäisten joukossa kehittämässä sähköautojen latauspisteitä. – Kaupunkikuvaan sopivaksi muotoiltu, helppokäyttöinen ja Enstolle tilattiin oma sähköauto latauspisteen päivittäisen käytön testaamiseksi. Hannu Keinänen lataamassa uutta autoa. omakotialuetta, jossa ei ollut sadevesiviemäröintiä. Hulevesien käsittelyssä käytettiin Uponorin hulevesikasetteja. Kasetteja tarvittiin päiväkodin alueella 90. Yksi kasetti imeyttää vettä kolmeen suuntaan ja päällekkäin voidaan asentaa jopa kymmenen kasettikerrosta. – Uponor teki alueella maaperäkokeet ja imeytyskokeita. Maaperätutkimuksessa todettiin maalajin olevan imeytykseen sopivaa, ja pohjavesi oli niin syvällä, ettei se vaikuttanut rakentamiseen, LVI-teknikko Pasi Träff Lopen kunnasta kertoo. Kasetit asennettiin suodatinkankaan päälle kolmimetriseen kaivantoon. Kaivannon pohjalla oli 30 sentin sepelikerros. Kasetit vuorattiin suodatinkankaalla. Päälle kauhottiin jälleen sepelikerros ja edelleen eri maalajit erottava sepelikerros. Maantäyttö tehtiin hiekalla ja kaiken päälle rakennettiin asfaltoitu parkkialue. helposti muunneltava latauspiste löytää ostajansa, Enston liiketoimintajohtaja Hannu Keinänen uskoo. Sähköauto ladataan sähköverkosta, ja akuissa jäljellä olevan latauksen määrän näkee helposti tolpan korkeudesta aivan kuten kännykässä. Täydellä akulla voi ajaa noin 100 km. Siihen tarvittavan sähkön hinta on noin kaksi euroa. – Useimmille riittää koko päivän kulutukseen 3–4 tunnin lataus yksivaihevarauksella. Täyden latauksen akku saa kolmivaiheisella 3 x 16A -virralla neljässä tunnissa, Keinänen sanoo. TEM on asettanut sähköautoilun tavoitteet korkealle: Suomen autokannasta tulisi vuonna 2020 olla 25 prosenttia sähköautoja, ja niistä 40 prosenttia toimisi ainoastaan sähköllä. www.ensto.com/www/finnish Nokialla kerrostalo vaihtoi MAALÄMPÖÖN ● Nokian Taivalkunnantiellä sijaitseva kerrostaloyhtiö vaihtoi maalämpöön. Nyt kahden talon 62 kotia ja käyttövesi lämmitetään maalämmöllä. – Talo on maan suurimpia maalämpöön kytkettyjä kohteita, työnjohtaja Mika Hytönen Green Heat maalämpöurakoinnista kertoo. Näkyvin vaihe työssä kesti puolitoista viikkoa, jolloin talon pihaan porattiin 18 kappaletta 200 metrin syvyistä lämpökaivoa. Seuraavan pa- rin viikon aikana asennettiin putkistot ja huoltokaivot. Siirtymä kaukolämpöverkosta omaan järjestelmään syyskuun puolivälissä sujui päivässä melkein ilman lämmityskatkoksia. Lämpöremontin taloyhtiö rahoitti lähes yksinomaan lainarahalla. Vaikka lainaa lyhennetään vastikkeissa, asumiskustannukset ovat aikaisempaa pienemmät. Varovaistenkin laskelmien mukaan investointi maksaa itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. www.greenheat.fi Arkkitehtitoimisto Lassila & Co. Oy Kankaanpään uusi päiväkoti avaa ovensa elokuussa. Kankaanpäähän energiatehokas PÄIVÄKOTI ● Energiatehokas, 840 neliön päiväkoti valmistuu keväällä Kankaanpään koulukeskuksen läheisyyteen. Sen rakennuttaa Kankaanpään kaupungin omistama Kankaanpään Yrityspalvelu Oy ja rakentaa Casatino Oy. Päiväkoti on Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushanke, jossa seurataan koko rakennuksen energiankulutusta ja rakennusfysiikan toimivuutta. Päiväkodin tavoitteena on kuluttaa vähän energiaa hoitopaikkaa kohden, joten myös tilan käytön tehokkuus on huomioitu. Rakennuksessa on tehokas lämmön talteenotto. Hiilidioksidiantureiden ansiosta ilmanvaihto optimoidaan vastaamaan tarvetta. Valo-ohjauksessa käytetään tun- nistimia. Jatkuva kulutusseuranta tuo käyttäjän vaikutukset esiin. Päiväkodin väki saa ”päiväkodin käyttöohjeet” ja käytönopastuksen. www.casatino.fi Tehokkaampia lämmöneristeitä ● Energiatehokkuuteen liittyvät uudet rakennusmääräykset näkyvät lämmöneristeiden valmistaja Isoverin toiminnassa. Isover toi uudet vihreästä pakkausväristään erottuvat KL 33 eristeensä markkinoille sopivasti uusien rakennusmääräysten voimaantulon alla. Isover on mukana Tekesin, ympäristöministeriön ja Sitran Tee Parannus -ohjelmassa, jonka tavoitteena on edistää taloyhtiöiden toimia energiatehokkuuden parantamiseksi. www.saint-gobain.com Kuntatekniikka 1/2010 55 Suomen Kuntaliitto t4VPNFO,VOUBMJJUPO varatoimitusjohtajaksi on nimitetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja, filosofian maisteri Kari Nenonen, 56. Tehtävä täytettiin 31.12.2016 asti. Nenonen on toiminut HUS:n toimitusjohtajana vuodesta 2007 ja sitä ennen muun muassa Oulun kaupunginjohtajana, elinkeinotoimenjohtajana ja kansainvälistymispäällikkönä sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton eri tehtävissä. Hän on ollut myös Oulun kaupunginvaltuutettuna ja Kuntaliiton valtuustossa. Kuntien eläkevakuutus t,VOUJFOFMÊLFWBLVV tuksen toimitusjohtajaksi on valittu oikeustieteiden kandidaatti Merja Ailus. Hän siirtyy Kuntien eläkevakuutukseen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n johtajan tehtävistä. Hänellä on työkokemusta myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palveluksesta. Satamaliitto t-JJLFOOFWJSBTUPONFSJ osaston ylijohtaja, merikapteeni Markku Mylly on valittu Suomen Satamaliiton toimitusjohtajaksi. Markku Mylly, 58, on työskennellyt Merenkulkulaitoksen palveluksessa vuodesta 1987, viimeksi Merenkulkulaitoksen pääjohtajana 2004–09. FCG Finnish Consulting Group Oy 56 Kuntatekniikka 1/2010 neet -liiketoiminta-alueelle. Säynäjäkangas siirtyy tehtävään UPM Kymmene Oyj:stä. Ekokem-Palvelu Oy t-JJLFOOFKBWJFTUJOUÊNJ nisteriön osastopäällikkö, ylijohtaja Juhani TervalaPOOJNJUFUUZ-JJLFOOFWJ raston pääjohtajaksi. Tervalan viisivuotiskausi alkoi WVPEFOBMVTTBKPMMPJO-JJ kennevirasto aloitti toimintansa. Juhani Tervala (s. 1951) on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on ollut vuodesta 1992 liikenneja viestintäministeriön palveluksessa. t5ZÚNBBQÊÊMMJLÚLTJPOOJ mitetty Ismo Salmela ja projekti-insinööriksi Teppo Tuomanen. t)BVTKÊSWFO,VVMPKBOLÊ sittelykeskuksen käyttöpäälliköksi on nimitetty Matti Hänninen. t.BBTUPUVULJKBLTJPOOJ mitetty Hannu Immonen. Keravan kaupunki t.FSLPOPNJMari Tontti on nimitetty johdon sihteeriksi Koulutus ja konsultointi -liiketoimintaryhmään Helsinkiin. t:PNFSLPOPNJTytti Vainikka on nimitetty johdon sihteeriksi Infra ja talo -liiketoimintaryhmään Helsinkiin. Museovirasto t.VTFPWJSBTUPOQÊÊ johtajaksi on nimitetty filosofian tohtori, museotoimenjohtaja Juhani Kostet 1.1.2010– 31.12.2014. Juhani Kostet siirtyi tehtävään Turun museokeskuksen museotoimenjohtajan virasta. Teuvo Heinonen vastaa Ekokem-konsernin markkinoinnista ja viestinnästä. t0TUPBTTJTUFOUJLTJPOOJ mitetty Riitta Kollin ja myyntisihteeriksi Aino Aromaa. t.ZZOUJKBQBMWFMVUZL sikköön on nimitetty materiaalipäälliköksi Juuso Lehti ja myyntisihteeriksi Susanna Okkolin. t)40TJIUFFSJSirkku Koivisto on nimitetty johdon sihteeriksi Vesi ja ympäristö -liiketoimintaryhmään Helsinkiin. Ekokem Oy Ab t&LPLFN0Z"COUVULJ muspäälliköksi on nimitetty Toni Andersson. t.BSLLJOPJOUJQÊÊMMJLLÚ Liikennevirasto t'.Anne Mäkynen on nimitetty suunnitteliKBLTJ&TQPP)PMMPMBO:N päristökonsultointiyksikössä toimipaikkanaan Tampere. t:IEZTLVOUBUFLOJJLBO ins. Jukka Niilo-Rämä on nimitetty suunnitteluJOTJOÚÚSJLTJ5BNQFSFFO-JJ kenneväylät -yksikköön. Liikenteen turvallisuusvirasto t,FSBWBOLBVQVOHJOLF hitysjohtajaksi on valittu %*Pekka Kauranen. Kauranen vastaa muun muassa Keravan strategisesta suunnittelusta, kaupungin toimintojen kehittämisestä, laatupolitiikan johtamisesta, konserniin kuuluvien liikelaitosten ja yhtiöiden ohjaamisesta, kaupungin elinkeino- ja omistajapolitiikan kehittämisestä sekä asuntoasioista. Kauranen on tehnyt pitkän työuran kansainvälisissä yritysjohdon ja konsultoinnin tehtävissä. Hän on työskennellyt myös Suomen Kansallisoopperan säätiön hallintojohtajana sekä viimeksi asiakkuuskonsulttina. Vapo Oy t...NFUTÊOIPJUB ja Mika Säynäjäkangas on nimitetty puuenergiajohtajaksi Vapo Oy Paikalliset polttoai- t%*Eetu Elohaka on nimitetty suunnittelijaksi Porin Infrayksikköön. NCC Roads Oy t-JJLFOUFFOUVSWBMMJTVVT viraston pääjohtajan virkaan on nimitetty varatuomari Kari Wihlman. Wihlman siirtyy virkaan Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) ylijohtajan tehtävästä. Ramboll Finland Oy KTM Jyri Salonen on niNJUFUUZ/$$3PBET0ZO vt. toimitusjohtajaksi yrityksestä lähteneen Heikki Röngän tilalle. Salonen on tähän asti toiminut yhtiön talousjohtajana. Lahden Talot Oy t3BLFOOVTJOTJOÚÚSJ"., Toni Wasenius on nimitetty projektipäälliköksi Tammisaaren Taloyksikössä. t,JJOUFJTUÚOIPJEPOPI jaajaksi on nimitetty Jan Rättö. Hänet valittiin tehtävään yhtiön sisältä. WSP Finland Oy Sanasta miestä K t4VVOOJUUFMVIPSUPOP NJ"., Piritta Kivimäki ja tTVVOOJUUFMVIPSUPOPNJ "., Ainikki Laine on nimitetty ympäristösuunOJUUFMJKPJLTJJOGSBUPJNJBMBM le Ouluun. t%*Mauri Möttönen ja t3*Juha Tapper on nimitetty suunnittelijaksi katu- ja aluesuunnitteluykTJLLÚÚO*OGSBUPJNJBMBMMF Helsinkiin. t3* Hanna Keskimäki on nimitetty suunnittelijaksi tie- ja ratasuunnitteMVZLTJLLÚÚOJOGSBUPJNJBMBM le Helsinkiin. t"SLLJUFIUJSusanna Anttila on nimitetty suunnittelutehtäviin YmQÊSJTUÚKB"SLLJUFIUVVSJ -toimialalle Helsinkiin. tJOTHerkko Torssonen POOJNJUFUUZ5FDIOJDBM%J SFDUPSFJLTJWJFOUJZLTJLLÚÚO Helsinkiin. t5FLOZP'.Cecilia Halsti on nimitetty suunnittelijaksi liikenteen konsultointiyksikköön Helsinkiin. t%*Elissa Pesonen ja tJOTAnja Sipi on nimitetty geosuunnittelijoiksi 1PIKBSBLFOOVTKBLBMMJP toimialalle Helsinkiin. t5FLOZPEero Kulmala POOJNJUFUUZ-7*BTJBOUVO tijaksi tutkimustoimialalle Helsinkiin. t1JJSUÊKÊAnu-Irene Damski on nimitetty suunnitteluavustajaksi siltatoimialalle Helsinkiin. otimaisten kielten tutkimuskeskus on kiinnittänyt huomiota, aivan aiheesta, huonoon virkakieleen. Viimeksi se on puuttunut aluehallintouudistuksessa käyttöön otettuihin kömpelöihin nimikkeisiin ja kielenvastaisiin lyhenteisiin. Käytetty kieli elää, ja sitä voi tarkastella vakavasti – tai hieman kieli poskessa. Byrokratian kielessä on aina omat muotisanansa ja ilmaisunsa. Niitä pitää käyttää puheessa ja kirjoituksissa, jotta antaa itsestään kuvan ajan tasalla olevana asiantuntijana. Vielä jokin aika sitten, kun haluttiin korostaa jonkin asian tärkeyttä, sanottiin sen olevan keskiössä. Nyt on loitonnuttu keskiöstä. Uusi muoti-ilmaisu on rajapinta. Vähän väliä tarkastellaan eri asioiden rajapintoja. ¬Ê¬Ê¬ Näin talviaikaan saamme kuulla uutisista, miten huono keli on aiheuttanut liikenteessä QFMUJLPMBSFJUB1FMUJLPMB rilla tarkoitetaan vähemmän vakavaa autolle sattunutta liikenneonOFUUPNVVUUB*MNBJTVM la halutaan kertoa, että ei ole tullut henkilövahinkoja, ainoastaan auton pellit ovat menneet SVUUVVO*MNBJTVPOLJFM tämättä aika kuvaava. 5PTJOOZLZJTUFOBVUP jen niin sanotut puskurit ja muut yhteentörmäyksessä ensimmäiseksi vaurioituvat osat ovat usein muovia. Oikeampi termi olisikin muovikolari, mutta se kuulostaa IVWJUUBWBMUB1FMUJLPMBSJ on sanana hieman keksimällä keksityn tuntuinen, vai oletteko kuulleet joskus jonkun sanovan, että ajoin tuossa peltikolarin? ¬Ê¬Ê¬ Joensuuhun rakennettiin muutama vuosi sitten komea urheiluhalli ja paikallisesti järjestettiin kilpailu hallin nimeämiseksi. Voi sitä mielikuvituksen runsautta, kun hallin nimekTJUVMJ+PFOTVVO"SFFOB Voitteko kuvitella, että aikaisemmin hersyvästä ja monipuolisesta suomen kielestä tunnetut karjalaiset, jotka ovat synnyttäneet sellaisen kielellistä ilottelua pursuavan eepoksen kuin Kalevala, eivät keksi urheilupaikalle muuta niNFÊLVJOBSFFOB 5PUUB kai areena, kun kaikissa muissakin kunnissa on areena. ¬Ê¬Ê¬ Joskus jotkin sanat tuntuvat liian arkisilta ja niiden asemesta käytetään fiinimpää vastinetta. Jos mainoksessa luvataan, että jostain ei tarvitse maksaa, niin sitä ei saa ilmaiseksi vaan WFMPJUVLTFUUB.BJOPT miehet ovat tykästyneet tähän veloituksetta ilmaisuun. Kyllähän sen ymmärtää, mutta kuulostaa silti jotenkin vieraalta. On kyllä siinä mielessä hyvä mainossana, että on tällä tavalla jäänyt minunkin mieleeni. Kun jotain asiaa kiirehditään, sanotaan, että se pitää tehdä välittömästi. Suomen kielessä on tähän tarkoitukseen sopiva lyhyt ja iskevä sa- pakina M Eero Hiltunen on 62-vuotias erityisasiantuntija. na heti. Sitä ei vaan jostain syystä haluta käyttää, ehkä se on lyhyydessään jotenkin liian käskevä. Hassua on, että välittömästi ei tarkoita samaa kuin heti. Välittömästi-sanan vastakohta on välillisesti. Ei-välillisesti ei tarkoita samaa kuin heti. Välillisesti ja välittömästi adverbeillä ei itse asiassa ole mitään tekemistä ajan kanssa, vaan ne kuvaavat sitä, tekeekö joku jotain itse vai onko siinä joku välissä. ¬Ê¬Ê¬ Kieliasioihin puuttuvaa pidetään niuhottajana, tekipä sen sitten tosissaan tai puolitosissaan. Kieli on kuitenkin tärkeä, koska ajattelu ja ihmisten välinen kommunikointi perustuu sen varaan. Sen vuoksi on huolestuttavaa, jos sanojen merkitys hämärtyy ja kielelliset ilmaisut köyhtyvät. Kuntatekniikka 1/2010 57 tapahtumakalenteri Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. 2010 Asuntomessut Putkimestaripäivät 16.7.–15.8.2010 Kuopio www.asuntomessut.fi 4.–5.3.2010 Helsinki-Tallinna-Helsinki www.kuntienputkimestarit.fi Habitare-messut Valo-tapahtuma 3rd Nordic Biogas Conference Vihreällä teknologialla kohti tuottoisampaa huomista 1.–5.9.2010 Helsinki www.habitare.fi 10.– 12.3.2010 Oslo http://nordicbiogass.ezpublish.no/2010/ conference/ CAVIA – Kavitaatio yksikkö Lisää biokaasua! Jätehuollon neuvottelupäivät Turvallisuus-, Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messut 23.–24.3. Helsinki www.fcg.fi 8.–10.9.2010 Tampere www.tampereenmessut.fi Jäähallipäivät 2010 Kuntamarkkinat 23.–25.3.2010 Helsinki-Tukholma-Helsinki www.finhockey.fi 15.–16.9.2010 Helsinki www.kuntamarkkinat.fi Alueidenkäytön tietojärjestelmät FinnBuild-messut 24.3.2010 Helsinki leena.kopperoinen@ymparisto.fi www.ymparisto.fi 6. – 9.10.2010 Helsinki www.finnbuild.fi Vähemmän jäännöslietettä! Soveltuu sekä suunniteltaviin että olemassa oleviin mädätysprosesseihin! Maanmittauspäivät Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys 2010 25.–26.3.2010 Rovaniemi www.maanmittauspaivat.org 6.–9.10.2010 Helsinki www.ymparistotekniikkamessut.fi www.dewaco.fi sales@dewaco.fi Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.–6.5.2010 Tampere www.kunnat.net/ilmastoenergia Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella Public10 – International Fachmesse für Stadtplanung und öffentliche Raumgestaltung www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r 18.–19.5.2010 Stuttgart www.public10.de International Passive House Conference Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. 28.–29.5.2010 Dresden www.passivhaustagung.de ICLEI Resilient Cities 2010 ÖN EN 1/2010 ALA NSA YKK 28.–30.5.2010 Bonn www.iclei.org/bonn2010 1.6.–4.6.2010 Moskova www.ecwatech.com s Jätevesiselvity ki Uusikaupun tehostaisi hyvää vauhtia i neuvontaa hiilineutraaliks sivu 43 Vesihuolto 2010 -päivät sivu 14 si Helsinki linja puistokasvien käytön sivu 24 kan Kuntateknii ista investoinne 49 ei tingitä sivu noudattaa aisten kisakylä Talviolympial 12 kriteerejä sivu kestävyyden 2010 2.–3.6.2010 Vaasa www.vvy.fi Kuntatekniikan päivät 3.–5.6.2010 Joensuu www.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2010 sivu 6 mänlaadussa udessa ja elä Oppaan ARAS? MAAILMAN P talo kärkisijoilla VANCOUVER kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] Tilaa Kuntatekniikka! t Kovia kokenu nki Kristiinankaupu iloitsee uudesta Riitta a, uimahallist sivulla 36 s. 36 El-Nemr sanoo ECWATECH-2010 58 DEWACO Oy sähköinen versio leh ti.kuntat ekniikka.fi Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 70 euroa. Saat kaupan päälle syyskuussa 2010 ilmestyvän Vesihuollon osto-oppaan. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa 79 euroa, irtonumero 8,50 euroa. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen voi hoitaa kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. (09) 771 2442. Tarkat laitos ja kunta sääasemat, ukkostutkaimet, tuulimittarit. FCG – Hyvän elämän tekijät SITO on liikenteen, ympäristön ja infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja tuottava moniosaaja. www.sito.fi Palvelutarjontamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen ja tietotekniikan. Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa www.fcg.fi YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere OTA PROSESSITIEDOT HYÖTYKÄYTTÖÖN! RAP Joustava työkalu raportointiin ja kunnossapitoon Tutustu automaation ja sähköistyksen kokonaisratkaisuihin Golder Associates Oy Helsinki · Oulu · Tampere · Turku puh. (09) 5617 210 www.golder.fi • Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkiminen ja kunnostus • Jäteluokitukset • Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit • Hyötykäyttöarvioinnit maanrakentamisessa • Vesistöjen ja ranta-alueiden sedimenttitutkimukset ja kunnostus • Ympäristöriskien arvioinnit • Vanhojen kaatopaikkojen kunnostussuunnittelu Kotimaiset, energiaa säästävät www.apexautomation.fi AIRIT™-ilmastimet MIXIT™-sekoittimet Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja tarvittaessa vuokraus. Terminaalikatu 3, 67700 Kokkola, p.0207 288 288 WWW.WATERIX.COM VESIHUOLTOPALVELUA &%!&' %! #' !"( )))( +(%'""! #$"&& +"%'&"%& +#('! #'&& !! +$%!!&%''!!& & +* #,$%&-'(& .DUWWDSRKM DL VHW ), .6 8RKM HO PL VWRW .XQQLOOH 6XXQQLWWHOXWRLPLVWRLOOH (QHUJLDODLWRNVLOOH 7HROOLVXXGHOOH 6 HO DL QNl\WW|L VHW ), .6 8VRYHO O XNVHW 9HVL , QI R YHVLODLW RNVLOOH 9HUNRVW R , QI R HQHUJLDODLW RNVLOOH . DDYD , QI R NDDYRLW W DMLOOH 7HKGDV,QIRWHROOLVXXVODLWRNVLOOH ZZZEDVHSRLQWIL SXK Kuntatekniikka 1/2010 59
© Copyright 2024