Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti
2 • 2012 26.4. 2012 Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti Meriteollisuuden rakennemuutos: Ympäristöosaamisella kansainvälisen kaupan kasvua TEOLLISUUS JA ALIHANKINTA Sormat Oy kasvanut Venäjän-kaupan osaajaksi TERVEYS JA HYVINVOINTI Sairaala Neon ortopedian osaamisesta vientituote Toimitusjohtaja Maarit Nenonen, Interdialogi Oy: manialehti.fi Yrittäjän motivaatio ei säily itsestään, sen vähenemiseen kannattaa reagoida Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 1 2 mania TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras – Niko Kyynäräinen Näsäviisauksia – Riku Näsänen Ajankohtaista 4 5 6 Panostusta pieniin P Kuva: Meriaura itkälti suuryritysten kasvuun perustunut hyvinvointimme on murenemassa, kun isot yritykset jatkavat supistuksiaan. Voimakas rakennemuutos on käynnissä monella alalla yhtä aikaa ja pienten yritysten merkitys kasvaa, sillä työpaikat siirtyvät niihin. Toisaalta pienetkin yritykset tarvitsevat isoja markkinoita. Kansainväliseen toimintaan kasvaminen on pienelle iso ponnistus, mutta apua on nyt tarjolla enemmän kuin koskaan. Pk-yrityksiä kannustetaan verkostoitumaan toistensa kanssa ja koko maakunta on täynnä niiden tueksi järjestettyjä hankkeita ja koulutuksia. Tässäkin lehdessä kerrotaan meri- ja ict-alojen mahdollisuuksista ja kansainvälistymisvalmennuksesta. Kansainvälistyminen kannattaa. Onnistuneitta STX Finlandin Turun telakalta luovutettiin Meriauran monitoimialus. yritysesimerkkejä ei ollut vaikeaa löytää teollisuus ja alihankinta -teemaamme. Ruskolaisesta Sormatista on tullut rakennusalan Venäjän-kaupan osaaja, jonka liikevaihdosta kertyy tänä vuonna suurin osa itänaapuristamme. Laitilalaisen Coreplastin uusi elämä alkoi toimivan johdon ostettua sen taiwanilaiselta Foxconnilta. Suomalaisessa omistuksessa muovialan yritys on kasvanut viennin ansiosta. Teemantuntijamme Teknologiateollisuus ry:n Teppo Virta toteaa, että pk-yritysten osaaminen ratkaisee tulevaisuudessa viennin onnistumisen ja patistaa kouluja kehittämään opetustaan yhteistyössä yritysten kanssa, jotta se joustaa muuttuviin tarpeisiin ja uusia osaajia saadaan. Yhteen hiileen puhaltamalla tulevaisuudesta tulee hyvä. Peiliin katsominen Tyylikäs ihminen kertoo lehdissä ostaneensa paidan Pariisista, kengät italiasta, laukun Kiinasta… Yhtään Suomesta ostettua taminetta ei mainita. Turussa, kuten Salossa ja Uudessakaupungissakin on herätty keskustakauppojen autiuteen. Toriparkkeja tärkeämpää on avata kaupan ovi. – Keskustan kaupat ovat oikeasti lähellä. Ainakin vielä. S- ja K-ryhmän kilpailu kovenee Turun Länsikeskuksen päivittäistavarakaupassa. Uusiin asemiin Henkilö – Maarit Nenonen Teema: Teollisuus ja alihankinta 12 14 16 Laitilalainen Coreplast on kasvanut kansainvälistymällä. •Venäjän kauppa 16 •Teemantuntija – Teppo Virta 19 Rahan valtakunta 20 Salkunvartija – Christian Holmqvist 21 Rahoitusalan uutisia 22 Työelämän tietoiskuja 24 Liikenteessä 25 Terveys ja hyvinvointi 26 Anne kortela, päätoimittaja [email protected] mania Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti Julkaisija Viestintämania Oy, TURKU kustantaja Business to Business Mediat Oy Piispantilankuja 4, 02240 Espoo TOIMITUS Päätoimittaja Anne Kortela Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU Puhelin 040 590 3860 [email protected] NaisDay hemmotteli naisia trendimuotinäytöksessä mm. salolaisen Maleenan asuin. Tunnelmassa 27 MYYNTI Myyntipäällikkö Maritta Palmula-Kuloila Markkinointi Haagalund Puhelin 040 501 7781 [email protected] Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Kansikuva Monsuuni Taitto BBM Oy / Tarja Salonen, Sininen Arkki Oy Juttuvinkit [email protected] Painopaikka Botnia Print, Kokkola 2012 Painos ja jakelu Painos 13 000 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun kauppakamarin, Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien, Turun Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan yrityksen nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin. 9. vuosikerta OSOITEMUUTOKSET [email protected] TILAUSHINTA Vuosikerta (6 numeroa) 36 € ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Seuraava numero 7.6.2012 TEEMA: Rakentaminen ja asuminen www.manialehti.fi mania 3 kirjoittajavieras Monipuolinen elinkeinorakenne tulevaisuuden turvana K ulttuuripääkaupunkivuosi oli kiistatta menestystaival alueellemme: upeita tapahtumia, paljon matkailijoita, merkittävää näkyvyyttä kansainvälisissä julkaisuissa ja pysyviä panostuksia kaupunkimme infrastruktuuriin. Ennen kaikkea imagomme kohentui. Hyvää täällä on ollut pitkään, eikä tulevaisuuteenkaan kannata suhtautua pessimistisesti. Ei suinkaan Turulla huonosti mene. Turku on eurooppalainen kulttuurikaupunki. Samaan aikaan kun vietettiin kulttuuripääkaupunkivuotta, oli taloutemme vielä taantumassa. Monipuolinen yritysrakenne jälleen kerran piti Turun seudun suhdannevaihtelut vertailualueita maltillisempina. Yhtään ei kuitenkaan pidä vähätellä kasvanutta työttömyyttä tai yritysten konkursseja. On kuitenkin hyväksyttävä, että rakennemuutos on käynnissä koko ajan. Voimme panostamalla yrittämisen edellytyksiin ja luomalla vahvaa monipuolista yrityskenttää taata sen, että alueemme suhdannevaihtelut vastaisuudessakin pysyvät suhteellisen maltillisina. Mikäli äkillisiä rakennemuutoksia ei kyetä ennakoimaan, on niiden tukitoimiin kyettävä reagoimaan mahdollisimman nopeasti ja riittävin resurssein. Näin on pyritty toimimaan niin meri- ja metalliteollisuuden kuin Nokian tilanteiden osalta. Parannettavaa on varmasti ja oppi on kyettävä hyödyntämään tulevaisuudessa. Vielä kymmenen vuotta sitten yrittäjyyttä pidettiin jopa viimeisenä vaihtoehtona uravalintoja pohdittaessa. Asenneilmasto yrittäjyyttä kohtaan on muuttunut näistä ajoista merkittävästi posi- Niko Kyynäräinen vt. elinkeinojohtaja Turun Seudun Kehittämiskeskus TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2012 Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista! Kevään 2012 koulutustarjonnastamme voit valita ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta: taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi. Koulutuksissamme on • eri alojen huippuasiantuntijoita • viimeisimmät, päivitetyt tiedot • käytännönläheinen näkökulma • tuntuvasti edullisempi hinta jäsenyrityksille • monipuolinen tarjonta • erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet 4 mania tiiviseen suuntaan. Viime vuosina Yrityspalvelukeskus Potkurin kautta perustettujen yritysten määrä on ollut koko ajan kasvussa, samaan aikaan on todistettavissa perustettujen yritysten hyvän selviytymisprosentin osalta, että hyvällä neuvonnalla saadaan aikaan hyvää yritystoimintaa. Yritystoimintaa syntyy, mutta onko niistä liian usea kasvuhaluton? Taloustieteilijä Joseph Alois Schumpeterin (1883–1950) mukaan jokaisen innovatiivisen yrityksen kohtalona on se, että ennen pitkää markkinoille ilmaantuu kilpailija, joka toimii vielä innovatiivisemmin ja paremmin. Talous elää jatkuvasti eräänlaisen luovan tuhon tilassa, jossa yritysten konkurssi- ja perustamisaallot seuraavat toisiaan. On siis kyettävä uudistumaan, tunnistamaan yrityksen muutosvoimia, yksinkertaistamaan tarvittaessa toimintaa ja keskittymään uusiin mahdollistajiin. Omasta organisaatiosta on varmasti löydettävissä muutoksen hetkillä uutta, mutta samalla on kyettävä poistamaan jäykkyyksiä. Uudistumisen tukemisessa on näkemykseni mukaan myös julkisella sektorilla oma roolinsa. Suomalaisten yritysten keskikoko on 5,7 henkilöä. Suurin osa yrityksistämme on pieniä: 86 prosenttia on alle viiden hengen yrityksiä. Trendi pysyy varmasti tulevaisuudessa samana, on siis panostettava pienten yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kansakuntamme elää jatkossakin viennistä. Luovan talouden keskus, Logomo, tarjoaa tulevaisuudessa hyvät puitteet verkostomaiselle, kansainväliselle yritystoiminnalle. Julkisen sektorin yhtenä roolina keskuksessa voisi olla eräänlaisen Luovan tuhon edistämisen arviointityökalun toteuttaminen. Verkossa toimiva arviointityökalu tarkastelisi yrityksen tuottavuutta, ja samalla kehittäminen linkitettäisiin laajasti olemassa oleviin tai alkaviin KIBS (osaamisintensiiviset yrityspalveluyritykset) -yrityksiin. Uudistumiskykyisten yritysten tunnistaminen varmasti kiinnostaisi sijoittajia. Viimeistelen kirjoitustani matkalla Kiinaan, Tianjinin kaupunkiin, joka on Turun kaupungin ystävyyskaupunki. Alueella on noin 13 miljoonaa asukasta ja se on yksi Kiinan vauhdikkaimmin kasvavista kaupungeista. Omaamme erinomaiset suhteet kaupungin johtoon ja yritysyhteisöihin. Keskeinen kysymys yhteistyölle on kuitenkin se, millä tavalla kykenemme konkretisoimaan hyvät suhteet yritystoiminnan kehittymiseen Turun seudulla, on sitten kyse viennistä tai investoinneista alueellemme. Turun seudun yrityksillä on varmasti paljon tarjottavaa Kiinan markkinoille, joka voi olla yksi kasvun alusta. 7.5. Osakeyhtiön verokurssi 2012 8.5. Excelin hyötykäyttö 8.5. ja 22.5. 15.5. Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus käytännössä 29.5. Velkojan asema ja toiminta maksukyvyttömyystilanteissa 10.10. Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssi syksy 2012 1. jakso ke 10.10.2012 klo 13 - 17.15 2. jakso ti 16.10.2012 klo 13 - 17.15 3. jakso ke 24.10.2012 klo 13 - 17.15 4. jakso ti 30.10.2012 klo 13 - 19 Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. HHJ -kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta sekä ryhmätyöstä ja lukupaketista. Lisätiedot: [email protected], puh. (02) 274 3423/Maria Lindbom Ilmoittaudu netissä www.turku.chamber.fi > koulutus> koulutuskalenteri tai puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI näsäviisauksia Turusta lentäen maailmalle Suomen lentokenttäverkostoa ylläpitävä Finavia hallinnoi tällä hetkellä 25 lentokenttää, joista Helsinki-Vantaa on ylivoimaisesti suurin. Suomen kenttiä viime vuonna käyttäneistä 19 miljoonasta matkustajasta liki 15 miljoonaa kirjattiin Helsinki-Vantaalle. Loput neljä miljoonaa muilta kentiltä matkustanutta olivat lähinnä syöttöliikennettä Helsinki-Vantaalle, josta monen matka jatkui kansainvälisiin kohteisiin. Esimerkiksi maamme kakkoskenttä Oulu keräsi lähes miljoona matkustajaa, joista 850 000 matkusti kotimaan reittilennon ja 30 000 ulkomaan reittilennon. Loput eli runsas 120 000 lensi lomalennon ulkomaille. Turussa tilanne on tilastojen valossa tasapainoisempi: noin kaksi kolmannesta kentän 377 000 matkustajasta lensi kansainvälisen reittilennon. Tukholma ja Kööpenhamina ovat KeskiEurooppaan matkaavalle luontevampia vaihtokenttiä kuin Helsinki. Kansainvälisistä yhteyksistä meidän käy kiittäminen ennen kaikkea valtiollisen lentoyhtiömme kilpailijoita. SAS/Blue1 huolehtii yhteyksistämme Tukholmaan ja Kööpenhaminaan, Wizz Air Gdanskiin ja Budapestiiin, Ryanair Brysseliin, Lontooseen, Barcelonaan ja Malagaan, AirBaltic Riikaan ja Turku Air Tallinnaan. Finnairin yhteistyökumppani Flybe lensi syksyllä pienen hetken Turus- Johtava markkinapaikka ta Tallinnaan. Matkustajia ei yhtiön mukaan kuitenkaan kertynyt riittävästi. Vaikka itse en työn puolesta kovin montaa lentomatkaa vuodessa tee, tuntui Tallinnan yhteys erityisen hienolta lisältä. Päivän tai parin palaveri Turusta Tallinnaan on lyhyestä maantieteellisestä välimatkastaan huolimatta mahdollisimman työlään matkustamisen takana. Suora runsaan puolen tunnin lento voittaa kyllä siirtymiset Helsinkiin, siellä satamaan ja edelleen laivamatkan Tallinnaan. Kansainvälisistä yhteyksistä meidän käy kiittäminen ennen kaikkea valtiollisen lentoyhtiömme kilpailijoita. ARVIOINTI Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys. Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija. Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun. TOIMITILAVÄLITYS Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin. Mitä haastavampi kohde, sitä paremmin asiantuntemuksemme tulee esille. Sami Matara Myyntipäällikkö KTM, LKV puh. 0500 408 667 Riku Lehtimäki Myyntipäällikkö KTM, LKV puh. 050 370 6530 Mari Rouvali Nuorempi arviointiasiantuntija Toimitilajohtamisen Restonomi (AMK), LKV puh. 050 911 6110 Catella Property Oy (LKV) Kauppiaskatu 11C, 20100 Turku Lisätietoja palveluistamme: www.catella.fi Nyt kaivataan oikeastaan vain kahta asiaa. Ensinnäkin, lentoyhtiöiden on riittävän paikallisesti markkinoitava uusia yhteyksiään. Uskon, että Flyben lennot katkesivat lyhyeen paljolti siksi, että moni turkulainen ei koko yhteyden avautumisesta edes tiennyt – ehkä viesti Tallinnasta jäi valtakunnallisen ja brändi edellä edenneen markkinoinnin alle. Toivottavasti yhteyden uudelleen avannut Turku Air saa viestin paremmin perille. Toinen ja tärkein on meidän kaikkien varsinaissuomalaisten tehtävä: käytämme Turun kenttää ja sieltä operoivia yhtiöitä. Pidetään huoli siitä, että Turusta on jatkossakin suoria lentoyhteyksiä myös muualle kuin ItäSuomeen. RIKU NÄSÄNEN Kirjoittaja on Manian julkaisija ja entinen päätoimittaja, joka nykyisin työskentelee Turku Sciece Parkin tiedottajana. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 5 ajankohtaista Kasvu tähtäimessä Salossa Salon seudulla on kerätty voimat yhteen kaupungin elinkeinoyhtiön, Yrityssalon johdolla rakennemuutosta vastaan ja tuloksia alkaa jo näkyä. Viimeisen puolen vuoden aikana Saloon on perustettu 166 uutta yritystä, joista ex-nokialaisten startup-yrityksiä on 20–30. Uusille liikeideoille nähdään mahdollisuuksia muun muassa peli- ja sovelluskehityksessä. Ideoita kehitetään yhteisöllisesti Protomossa, johon on jo liittynyt yli 120 jäsentä. Verkostoitumiseen kannustetaan muutenkin ja esimerkiksi teknologia-yrityksillä on vilkkaassa käytössä Salo-Tech-foorumi. Yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita on yritysten kansainvälistyminen. Yrityssalossa esitellään keväällä Venäjän mahdollisuuksia ja pk-yritysten kansainvälistymisohjelma Saksaan käynnistyy. Uusia vientikohteita ovat Irak ja Vietnam. Irakilaiset ovat käyneet jo tutustumassa salolaisiin yrityksiin ja ensimmäistä projektia käynnistetään. Ilkka Heinilän (oik.) idea joustotoimistosta voitti IdeaSALO-kilpailun, Antero Nurmen idea umpiseinän ikkunasta palkittiin rohkeasta innovaatiosta ja Kari Lottosen idea vammaiskahvilasta inhimillisestä innovaatiosta. Huhtikuussa ovat vuorossa vietnamilaiset. Yhteistyö näiden alueiden kanssa perustuu kaupunginjohtaja Antti Rantakokon henkilökohtaisiin suhteisiin. Astrum-keskuksessa järjestettiin maaliskuun lopussa Askeleen edellä Salossa -tapahtuma, jonka suuri suosio kertoo asian tärkeydestä Salon seudulle. Lähes 400-päinen yleisö verkostoitui ja vaihtoi mielipiteitä vilkkaasti ja kuunteli mielenkiinnolla menestyneiden yrittäjien esimerkkejä. Monialainen liikemies Hjallis Harkimo kertoi oman yrittäjätarinansa. – Olen oppinut, että pystyn tekemään sen, mitä päätän tehdä, jos teen kaikkeni sen hyväksi. Siinä tarvitaan yrittäjähenkeä, paloa ja halua tehdä se. Tärkeintä on tietää, mitä ei tiedä ja keskittyä siihen, mitä osaa. Olen osannut hankkia oikeita ihmisiä tekemään niitä asioita, joita en itse osaa. Toinen tärkeä asia on muistaa, että ihmisellä ja yrityksellä on vain yksi nimi, siksi uskottavuus pitää säilyttää, Harkimo opastaa. Kansainvälistymisen esimerkkejä tarjosivat salolainen Ledil ja Marine Alutech Teijosta sekä kuopiolainen Weego Software. 70 prosentin vuosivauhdilla kasvavan Ledilin led-valai- simien muovilinsseistä 99 prosenttia menee ulkomaille. – Asiakaslähtöisyys on tärkeintä. Kaikki tuotteemme suunnitellaan asiakastarpeisiin. Suomalaiseen insinööriin luotetaan ja he käyvät tapaamassa asiakkaita pysyäkseen perillä heidän toiveistaan, toimitusjohtaja Rami Huovinen korostaa. Marine Alutech on kehittänyt niche-tuotteen, huippuvarustellun Watercat-veneen, jota viedään ympäri maailmaa viranomaiskäyttöön. – Tuotteen on oltava hyvä ja riskinottokykyä tarvitaan. Sitä voi vahvistaa verkostoitumalla esimerkiksi osatoimittajien kanssa. Aloitimme vientimme Ruotsista, mutta nousukiito alkoi, kun saimme kaupat Malesiaan. Se nosti selvästi uskottavuuttamme, toimitusjohtaja Niko Haro kertoo. Weego Softwaren perusti kaksi vuotta sitten Digian ohjelmistokehitystiimi, joka jäi ilman töitä Symbianin kehittämisen lopettamisen takia. Nyt yritys työllistää Suomessa 15 ja Espanjassa kaksi työntekijää. – Alussa oli vaikeuksia ja kassa ai- na tyhjä. Sitten mietittiin, mihin maailma on menossa ja tehtiin markkinatutkimusta. Ryhdyimme suunnittelemaan videovuokrauspalveluja mobiilinäyttöihin ja lähdimme hakemaan yhteistyökumppania ulkomailta. Teimme pari työnäytettä Samsungille, joka on isoin laitevalmistaja. Pian pääsimme mukaan tarjouskilpailuun jalkapallojoukkue Real Madridille. Omakin usko oli välillä kovalla koetuksella, mutta viikon kulutta meillä oli sopimus heidän kanssaan ja saimme myös Euroopan laajuisen kehityspartneri-sopimuksen Samsungin kanssa. Se on auttanut todella paljon myynnissä ja sopimus myös Barcelonan kanssa on jo neuvoteltu. Urheilun lisäksi markkinoita löytyy esimerkiksi viihde- ja vanhuspalveluista toimitusjohtaja Pasi Ollikainen kertoo. Tilaisuudessa palkittiin myös yhdessä Turun yliopiston BID-keskuksen kanssa järjesteyn IdeaSALO 2012-kilpailun voittajat. Ideoiden kehittäminen kaupallisiksi jatkuu BIDin New Venture Labissä, johon muutkin ideat ovat tervetulleita. m Salossa pienyritykset työllistävät ja investoivat Tutkimuslaitos Iro Research selvitti Yrityssalon ja Salon TE-toimiston toimeksiannosta salolaisten yritysten tulevaisuudensuunnitelmia. 16.1.–5.3.2012 välisenä aikana puhelinhaastattelulla. Vastanneista 2 173 yrityksestä 85 prosenttia oli mikroyrityksiä, yli kymmenen hengen yrityksiä oli 163 kpl. Yrityksistä kolmasosa ilmoittaa olevansa kasvuhaluisia tai hakevansa erittäin voimakasta kasvua. Positiivista virettä on erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa, informaatio- ja viestintäalalla, koulutuksessa sekä kaupan alalla. Näillä aloilla myös kannattavuusodotukset ovat hyvät. 230 yritystä suunnittelee rekrytointia Salossa välittömästi tai tulevien kuuden kuukauden aikana. Erityisen halukkaita rekrytoimaan ovat nuoret, 2-4 hengen kasvuhakuiset yritykset. Yrityksillä on tutkimuksen mukaan merkittäviä investointisuunnitelmia lähimmän kahden vuoden aikana. Tämä merkitsee myös sitä, että yrityksiin syntyy pysyvästi uusia työpaikkoja. – Investointitukia on Salossa käytetty ahkerasti. Kahden viime vuoden aikana on käynnistetty 79 hanketta, joihin on annettu investointitukea. Yritykset ovat aidosti kehittämässä toimintaansa, sillä investointituen määrä on enintään 20 prosenttia, Yrityssalon toimitusjohtaja Kari Vähä toteaa. m 6 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Viking Linen Gracen köli laskettiin maaliskuussa. Laivasta tulee maailman ympäristöystävällisin suuri risteilyalus. Toimitilaa Toimitilaa Turku, Pitkämäenkatu 4, n. 1400 m² Turku, Pitkämäenkatu 1400 m² Lemminkäisenkatu 464,a,n.Turku STX Turun telakalla uuden teknologian merkkitapauksia Turkulaisten laivanrakentajien ympäristöosaaminen kasvaa biopolttoainetta ja maakaasua käyttävien alusten valmistuksessa. Torstaina 1.3.2012 STX Finland Oy:n Turun telakalla suoritettiin Oy Gaiamare Ab:lle rakennettavan erikoislastialuksen vesillelasku. Uudisrakennus 1379 on 105,4 metriä pitkä ja 18,8 metriä leveä monikäyttöinen alus, joka luovutetaan tilaajalleen loppukeväällä 2012. Maailmanlaajuiseen liikenteeseen suunniteltu moderni ja ympäristöystävällinen erikoislastisalus soveltuu käytettäväksi monipuolisesti erilaisiin tehtäviin. Valmistuttuaan se soveltuu erinomaisesti esimerkiksi vaativien projektilastien kuten offshore-tuulipuistojen rakenteiden kuljettamiseen sekä Itämeren alueen energiapuukuljetuksiin. 1A jääluokan alus operoi tehokkaasti jääolosuhteissa myös perä edellä. Aluksen pääkoneisto voi käyttää polttoaineena ympäristöystävällis- tä bioöljyä. Aluksella on myös valmius toimia öljyntorjuntatehtävissä. Tiistaina 6.3.2012 STX Finland Oy:n Turun telakalla suoritettiin Viking Line ABP:lle rakennettavan ympäristöystävällisen uuden sukupolven risteilylautan, M/S Viking Gracen kölinlasku. Uudisrakennus 1376 on valmistuttuaan kaikkien aikojen ympäristöystävällisin suuri risteilylautta. Se käyttää polttoaineenaan LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua ja sen päästöt mereen on eliminoitu kokonaan ja päästöt ilmaan ovat merkittävästi pienemmät kuin muissa aluksissa. Tilaajalleen Turun telakalta vuoden 2013 alussa luovutettavan 218 metriä pitkän risteilylautan työllistävä vaikutus on noin 2600 henkilötyövuotta. – Projekti on edennyt hyvin ja runsaasti uusia teknisiä innovaatioita sisältävä laiva on herättänyt jo rakennusvaiheensa aikana paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti, mikä on erittäin positiivista STX Finlandille sekä yleisesti suomalaiselle laivanrakennukselle, STX Turun telakanjohtaja Jari Anttila toteaa. m Vuokrataan uokrataanliiketila Manhattanin liiketalossa K-Supermarket Vuokrataan uokrataanliiketila Manhattanin liiketalossa K-Supermarket Manhattanin yhteydessä.jäähdytettyä Kiinteistö sijaitsee näkyvällä paikalla Vuokrataan nykyaikaista, toimistotilaa. Manhattanin yhteydessä. Kiinteistö sijaitsee näkyvällä paikalla Piha-alueella runsaasti pysäköintitilaa. erittäin vilkkaan Naantalin pikatien varrella. erittäin vilkkaan Naantalin pikatien varrella. Tiedustele myös muita toimistoja logistiikkatiloja. Tiedustele vapaana olevia toimitiloja. Tiedustelemyös myös toimistoja logistiikkatiloja. Lisätiedot : Markku Saarinen, puh. 020 431 3060 Lisätiedot : Markku Lisätiedot: MarkkuSaarinen, Saarinen,puh. puh.020 020431 4313060 3060 [email protected] [email protected] Sponda Yliopistonkatu 16 C 5. 5. krs, krs, 20100 20100Turku Turku SpondaOyj, Oyj,Yliopistonkatu Yliopistonkatu 165.C Sponda Oyj, 16 C krs,puh. 20100 Turku Valtakunnallinen asiakaspalvelu 020 355 6677 Valtakunnallinen asiakaspalvelu puh. 020 355 6677 Asiakaspalvelu puh. 020 355 6677 TOIMITILAVÄLITYS Toimitilavälityksemme hyvä paikallistuntemus sekä ammattitaitoinen ja luotettava toimintatapa tunnetaan toimialueellamme. Oletpa sitten etsimässä sopivaa toimitilaa tai käyttäjää omistamillesi tiloille, asiantuntijamme ovat käytettävissäsi. TOIMITILOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS o o o o Kohteen käyvän arvon määrittäminen Kohteen hoitaminen alusta loppuun Alueen kattavin markkinointi Tarpeellisten tietojen selvittäminen ja kaupan toteutumisen varmistaminen TOIMITILOJEN ARVIOINTI o Liike-, toimisto-, varasto- ja tuotantotilat o Esim. vakuusarvojen määrittäminen Ota yhteyttä alla oleviin numeroihimme, niin kerromme lisää palveluvalikoimastamme. Ilkka Teijula Kiinteistöasiantuntija, LKV AKA-auktorisoitu kiinteistöarvioija 010 2569 585 tai 0400 786 640 [email protected] Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Ismo Koskinen Kiinteistöasiantuntija, LKV 010 2569 396 tai 0440 245 600 [email protected] Juha Metsäranta Kiinteistöasiantuntija, LKV 010 2569 143 tai 050 3424 297 [email protected] Brahenkatu 11, 20100 Turku mania 7 ajankohtaista Soijaproteiinilla hyvät hyötynäkymät Uuteenkaupunkiin nousee soijajalostamo, joka valmistuttuaan käsittelee noin 400 000 tonnia soijapapuja vuodessa. Tehtaasta tulee erittäin ympäristöystävällinen. Alkuvaiheessa se tuottaa noin 100 000 tonnia soijarouhetta vuosittain lähinnä porsaiden rehuksi, myöhemmin jalostusaste nousee ja tehdas jalostaa myös elintarviketeollisuuden tuotteita. Finnprotein työllistää alkuvaiheessa 50–80 henkilöä, lopuksi arviolta 130. Tehtaan ylösajo alkaa kevään mittaan ja jos kaikki menee nappiin, soijarouheen tuotanto pääsee täyteen vauhtiin vuoden 2013 elo-syyskuussa. – Rehuteollisuuden päämarkkinat ovat lähialueella. Olemme jo tehneet yhteistyötä suomalaisten rehutehtaiden kanssa ja Ruotsiin on oltu myös yhteydessä. Vastaanotto on ollut innostunutta, sillä modernissa tehtaassa hygieniataso pystytään pitämään korkeana. Tulemme korvaamaan lähinnä tuontia Keski-Euroopan soijamurskaamoista, toimitusjohtaja Mikko Nordberg sanoo. Finnprotein on myös tuonnin varassa, sillä soijapavut tulevat pääasiassa Etelä- ja Pohjois-Amerikasta. Suomessa soijan laajamittainen viljely ei Nordbergin mukaan onnistu, koska kasvi vaatii pimeän yön kasvaakseen. – Soijan valkuaisainepitoisuus on erittäin korkea ja se on hyvälaatuista. Soijapavussa valkuaisaineita on 38 prosenttia, ja kun se kuoritaan ja murskataan soijarouheeksi, siitä poistuu rasvaa ja valkuaisainepitoisuus nousee noin 49 prosenttiin. Soijaproteiini sisältää kaikki aminohapot, joita eläimet tarvitsevat kasvamiseen, eikä soijalle ei ole näköpiirissä korvaajaa. Härkäpavussa on myös paljon valkuaisaineita, mutta sitä viljellään Suomessa niin vähän, että rehuun ei saada riittäviä määriä, Nordberg sanoo. Finnproteinin lopullinen tavoite on jalostaa soijaa myös pidemmälle ja tuottaa korkeimpana jalostusasteena soijaisolaattia elintarviketeollisuuden käyttöön. Tavoite on, että tehtaan kolmen rakennusvaiheen valmistuttua vuonna 2016 tuotannosta enää puolet menee rehuteollisuuden käyttöön. Liikevaihtoa odotetaan alkuvaiheessa noin 110 miljoonaa ja loppuvaiheessa 230 miljoonaa euroa vuodessa. Viimeisessä vaiheessa rehusoijan osuus olisi liikevaihdosta alle puolet ja katteesta kolme neljäsosaa tulisi elintarvikesoijasta. – Soijan jalostuksessa siitä poistetaan rasvoja, kuituja ja hiilihydraatteja ja jokaisessa vaiheessa valkuaisaineiden osuus kasvaa. Viimeisessä jalostusasteessa siitä saadaan valkoista soijajauhetta, isolaattia, jonka valkuaisainepitoisuus on lähes 90 prosenttia. Olemme jo suunnitteluvaiheessa tehneet yhteistyötä israelilaisen teknologiatoimittajan kanssa, joka on perehtynyt jalostusmenetelmiin ja Turun yliopiston kanssa on alustavasti keskusteltu tulevasta yhteistyöstä, Nordberg kertoo. Uudenkaupungin soijatehtaasta tulee Euroopan suurin. Nordbergin mukaan liikeidean ydin on tehokkuudessa ja korkeassa jalostusasteessa. Jalostusastetta nostamalla saa paremman tuoton kuin rehuteollisuuden raaka-aineesta. Finnproteinista 60 prosenttia omistaa kansainvälinen Renaissance Group, jonka pääkonttori on Moskovassa. Renaissance Groupin pääomistaja on uusiseelantilainen Stephen Jennings. Finnprotein Oy:n hallituksen puheenjohtaja on norjalainen Hans Jochum Horn. 40 prosenttia omistuksesta on Suomessa. Tehtaan kokonaisinvestointi on noin 130 miljoonaa euroa. Valmistuttuaan se työllistää noin 130 henkilöä. mania ANNE KORTELA Parviainen Arkkitehdit Soijatehtaan ensimmäiset rekrytoinnit alkavat syksyllä ja soijarouheen tuotantoa käynnistetään loppukesällä 2013.Tehtaan viimeisin vaihe valmistuu vuonna 2016. USKO Perspektiivikuva 2 Kesäkuun Mania ilmestyy 7.6.2012 Teema: Rakentaminen ja asuminen Ilmoitustilavaraukset kesäkuun lehteen 23.5. mennessä Advertoriaali- eli yritysesittelyvaraukset jo 16.5. mennessä myynti puh. 040 501 7781 [email protected] mania manialehti.fi 02.11.2011 SYYSKUUN Mania ilmestyy 13.9. Ilmoitustilavaraukset 29.8. mennessä Advertoriaalivaraukset jo 22.8. mennessä Teema ” Osaaminen ja työura”. LOKAKUUN Mania ilmestyy 25.10. Ilmoitustilavaraukset 10.10. mennessä Advertoriaalivaraukset jo 3.10. mennessä Teema ”IT ja taloushallinto”. JOULUKUUN Mania ilmestyy 13.12. Ilmoitustilavaraukset 28.11. mennessä Advertoriaalivaraukset jo 21.11. mennessä Teema ” Ympäristö, energia ja rakentaminen” VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI 8 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI ajankohtaista TOK hakee markkinaosuuden kasvua Turussa Turun Osuuskauppa avasi Länsikeskuksessa kolmannen Prisma-tavaratalonsa kaupungin alueella. Tavoitteena on kuroa S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus kaupungissa ryhmän valtakunnalliselle tasolle, joka on 37 prosenttia. Länsikeskuksen kilpailutilanne on tiukka, sillä viereinen Citymarket kävi vastikään läpi suuren uudistuksen. – Yksi syy, miksi tulimme tänne, on K-ryhmän markkinajohtajuus Turussa. Länsikeskuksen lähialueella asuu 30 000 asukasta, joista asiakasomistajiamme on noin 60 prosenttia. Heiltä on tähän saakka puuttunut oma kauppa. Odotamme useita tuhansia asiakkaita joka päivä ja myyntitavoitteemme on kymmeniä miljoonia euroja, TOK:n toimitusjohtaja Harri Koponen sanoo. TOK remontoi Prisman tilat entiseen Euromarketiin ennätysajassa, neljässä kuukaudessa. Kokonaispinta-ala on 13 700 m 2 , josta Prisman käytössä on 10 500 m2, Länsikeskuksen Citymarketilla on 20 000 m2:n rakennuksesta omassa käytössään 12 000 m 2. Tietääkö alueen kiristyvä kilpailu kuluttajille edullisempia ostoksia, jää nähtäväksi. TOK luottaa asiakasomistajiinsa, mutta Citymarketilla on ollut neljä kuukautta aikaa haalia entisen Euromarketin asiakkaita itselleen. K-ryhmän Plussa-kortti löytyy myös monen S-ryhmän asiakasomistajan kukkarosta. Länsikeskuksen Prismassa on noin sata S-ryhmän työpaikkaa ja rakennuksen erikoisliikkeissä 30. Uusia rekrytointeja TOK:n on noin puolet, loput siirtyivät ryhmän muista toimipaikoista. Heidän tilalleen tullaan tekemään uusia rekrytointeja, joten kaikkiaan uusia työpaikkoja syntyy noin sata. m Kesko hakee kilpailuetua keskittämällä Orikedolle Turun Orikedolla avattiin 8.3. uusi rauta- ja maatalouskaupan keskittymä, johon yhdistyivät aiemmin Pollenkujalla toimineet K-maatalous ja Konekesko sekä Ravattulan Rautia. Kauppiaaksi Rauvattulasta siirtyi Atte Räsänen. Kolmen liikkeen keskittymän kokonaisliikevaihdoksi kaavaillaan 30 miljoonaa euroa, josta Konekeskon osuus on noin neljännes eli 7–8 miljoonaa euroa. – Ravattulassa ammattikaupan osuutemme oli 60 prosenttia, nyt odotamme kuluttajamyynnistä useiden kymmenten prosenttien kasvua, ammattimyynti on meillä jo ennestään ollut vahvaa. Saamme toivottavasti myös maatalousasiakkaista rautakaupan asiakkaita, Atte Räsänen arvioi. Liikkeen 25 hengen henkilökunta siirtyi uuteen pisteeseen kahdesta aiemmasta liikkeestä, lisäksi Konekeskon henkilökuntaa on 10 henkilöä. Uusia rekrytointeja ei tarvittu. Rautakauppa- ala kasvoi 4,6 prosenttia vuonna 2011. Rautia-ketju on kolmanneksi suurin alan ketju K-Raudan ja Starkin jälkeen. Se kasvoi alan kasvua nopeammin eli 6,7 prosenttia. Maatalouskauppa kasvoi ainoastaan kohonneiden hintojen verran, ja maatalouden rakennemuutoksen takia tason arvioidaan säilyvän samana. Konekaupassa viljan kohonnut hin- ta on laukaissut investointitarpeita ja nousua odotetaan 20–30 prosenttia. – Tiedostamme, että Turun alueella on armottoman kova kilpailu, mutta uskomme Rautian konseptiin. Rautian 103 liikkeestä jo 50:ssä kauppias toteuttaa yhdistettyä rautakaupan ja maatalouskaupan konseptia, johtaja Kimmo Vilppula Rautia- ja K-maatalousketjuista toteaa. m Atte ja Milla Räsänen uskovat, että hyvä sijainti ja lisääntyneet asennuspalvelut tuovat lisää kauppaa kuluttajamyyntiin. PIENISTÄ VIRROISTA MÅNGA BÄCKAR SMÅ Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] www.okperinta.fi www.okdebtcollect.ee mania 9 ajankohtaista Putiikkiviikot tuovat väriä keväiseen Turkuun Turun ydinkeskustan yrittäjät järjestävät huhti-toukokuun vaihteessa Putiikkiviikot-kampanjan. Tempauksen tarkoituksena on elävöittää Turun keskustaa ja tuoda esille keskustassa toimivia yrityksiä. Turun Yrittäjät ja Turun Ydinkeskustayhdistys ovat jo pidemmän aikaa olleet huolissaan Turun ydinkeskustan tilasta ja alkuvuodesta Turun Yrittäjien toimistopäällikkö Anne Aholainen ja Turun Ydinkeskustayhdistyksen Sten Erik Lundsten lähtivät ideoimaan Turkuun vastaava tempausta kuin Helsingin kivijalkaliikkeiden Poikkea Putiikkiin -kampanja. Ideasta innostui myös Viidakkorummun Jari Liitola, joka on luonut pienyrityksille edullista digitaalista mainospalvelua, Osulaa. Ideointitiimi kutsui maaliskuun lopussa koolle keskustan alueen yrittäjiä ja ensimmäiset Putiikkiviikot järjestetään jo huhti-toukokuun vaihteessa. – Kampanja on tuonut ihanaa kuhinaa keskustan yrittäjin ja pääsimme Putiikkiviikot Turun keskustassa 23.4. -6.5.2012 erottuvat katukuvassa oransseista ostoskasseista. Slogan on: Kiva käydä keskustassa! Torstaisin putiikeissa on pidennetty aukioloaika. nopeasti yksimielisyyteen kampanjan nimestä, väristä ja mainonnan suuntaviivoista. Monet yrittäjät ovat olleet todella innostuneita Putiikkiviikoista, Anne Aholainen kertoo. Putiikkiviikoista kaavaillaan kaksi kertaa vuodessa toistuvaa tapahtumaa. Putiikkiviikot.fi nettisivut ja Facebooksivu on avattu. Nettisivuille tulee tiedot mukana olevista yrityksistä sekä niiden sijainti kartalla. m Offshore-alihankintatyöstä 250 henkilötyövuotta Turun telakalle STX Finland Oy on saanut tilauksen kahden suuren offshore-moduulin rakentamisesta. Moduulit valmistuvat STX Turun telakalta vuoden 2012 lopulla. Projektin työllistävä vaikutus on noin 250 henkilötyövuotta. Moduulien rakentaminen alkaa keväällä 2012. Moduulit ovat mitoiltaan noin 63 x 52 x 47 metriä ja 40 x 45 x 13 metriä ja niiden yhteispaino on yli 5 000 tonnia. Vaativa projekti sisältää terästöiden lisäksi moduulien pintakäsittelyä sekä kuumavarustelua. Valmistuttuaan moduulit kuljetetaan proomulla Norjaan loppukokoonpanoa, varustelua ja käyttöönottoa varten. m Laitilan verkostopäiville jatkoa – yrityspuiston laajennus suunnitteilla Hesburgerin kampanja palkittiin Turkulaisen mainostoimisto Satumaan Hesburgerille suunnittelema Vuoden Herkku -kampanja palkittiin parhaiten sosiaalista mediaa hyödyntäneenä toteutuksena valtakunnallisessa Grand One -digimediakilpailussa. Kampanjan avulla Hesburgerin Facebook-fanien määrä kaksinkertaistui ja nämä lähettivät lähes 18 000 hampurilaisehdotusta. Voittajahampurilainen nousi yhdeksi hampurilaisketjun kaikkien aikojen myydyimmäksi kampanjatuotteeksi. Facebookin organisaatio Yhdysvalloista on nostanut kampanjan ehdolle myös heidän kansainväliseen kilpailuunsa, Facebook Studioon. m Innolink lisää omistustaan Place Marketingista Innolink Research Oy on kasvattanut omistusosuutensa turkulaisesta Place Marketing Oy:stä viidenneksestä 45 prosenttiin. Yritykset voittivat Turun seudun kehittämiskeskuksen tarjouskilpailun rakennemuutosprojektissa toteutettavasta alueellisesta vetovoima- ja kilpailuetuselvityksestä. Place Marketing on erikoistunut markkinointi- ja viestintäpalveluihin kunta- ja seutukunta-asiakkaille. Sen liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa vuonna 2011. Innolink Research Oy:llä on henkilökuntaa Tampereella ja Helsingissä yhteensä noin 70. m Logistiikan professori Lauri Ojala palkittiin elämäntyöstään Deutsche Post DHL jakoi innovatiivisten logistiikkaratkaisujen kehittäjille DHL Innovation Award -tunnustuspalkintoja DHL Innovation Day -tapahtumassa 15.3..Tunnustuspalkinnot jaettiin neljässä luokassa: innovatiivisin asiakas: Renault, innovatiivisin nuori tiedemies: Tobias Reggelin, Fraunhofer Institute, elämäntyöpalkinto: professori Lauri Ojala, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, innovatiivisin työntekijä – DHL:n innovaatiotoiminnoista lähtöisin olevan spin off -yrityksen Agheera GmbH:n tekninen johtaja Frank Josefiak. Professori Lauri Ojala sai Senior Scientist Award -palkinnon tunnustuksena elämäntyöstään logistiikka-alan kehittäjänä. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan professorina toimiva Ojala on kehittänyt Logistics Performance Indexin, interaktiivisen benchmarking-työkalun, joka auttaa maita tunnistamaan ulkomaankauppansa logistisen kilpailukyvyn haasteet ja kehitysmahdollisuudet globaaleilla markkinoilla. m Miljoonan ilmoittautumisen raja rikki Lyyti-palvelussa Tapahtumahallintaan kehitetty suomalainen Lyyti-palvelu on ohittanut miljoonan ilmoittautumisen rajapyykin. Lyytin avulla yritykset pystyvät hallinnoimaan tapahtumakokonaisuuksia verkossa. Palvelu automatisoi kutsuprosessin ja sovittaa yhteen ilmoittautumistietoja. – Miljoonan ilmoittautumisen raja rikkoutui maaliskuun lopussa. Se tuli vastaan jopa nopeammin kuin odotin, noin viisi vuotta toimineen yrityksen toimitusjohtaja Petri Hollmén kertoo. Seuraava etappi saattaa olla miljoonan loppukäyttäjän rajan rikkoutuminen jossain muussa maassa. Lyytin tavoite on kansainvälistyä ja viedä palvelu myös muihin maihin. m asp r o.fi Laitilan kaupunki järjestää yhteistyössä Länsirannikon koulutus Oy Winnovan kanssa Fokus Piste verkostopäivät 7. kesäkuuta Winnovan toimitiloissa. Viime vuonna Fokus Piste-hankkeen järjestämä tilaisuus sai niin hyvää palautetta, että siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen tapahtuma yrityksille. Fokus Piste -hankkeessa edistettiin uuden teknologian, erityisesti robotiikan ja lasertekniikan käyttöönottoa ja edistettiin alueen yritysten verkostoitumista. Yritysten kehittymiseen toivotaan lisää vauhtia Kasitien Yrityspuiston laajennushankkeesta, joka toisi viereisen kahdeksan hehtaarin alueen yritysten käyttöön. – Toivomme alueesta Laitilan ”näyteikkunaa”, joka näkyisi valtatie kahdeksalle ja houkuttelisi yrityksiä. Alueen vahva metalliteollisuus voisi kehittyä erityisesti laserleikkauksessa ja laserhitsauksessa yhteistyössä Winnovan Laserpro koulutustehtaan ja täällä jo olevien yritysten kanssa, elinkeinopäällikkö Esa Buri kertoo. Laajennukselle on haettu VarsinaisSuomen Ely-keskuksen toimintaympäristön tukea, ja päätöksiä odotetaan kevään mittaan. Kokonaisbudjetti on 400 000, ja tonttien pitäisi olla käytössä syksyllä 2013. m RAKENNUSSANEERAUKSEN AMMATTILAINEN Rakennustoimisto Aspro Oy, Niemeläntie 3, Kaarina 10 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Laivanrakentajat kansainvälistyvät nopeasti Kuntoutuspalveluille on kysyntää, sillä työikäiset haluavat pitää itsestään huolta, Tarja Jalonen (vas.) ja Päivi Dahl sanovat. Sokos Hotel Caribia ja Kuntoutuskeskus Petrea yhteistyöhön Turkulainen Sokos Hotel Caribia ja Kuntoutuskeskus Petrea ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on tarjota kuntoutuspalveluja julkisen ja yksityisen sektorin kuntoutusasiakkaille, S-ryhmän asiakasomistajille sekä työhyvinvointipalveluja S-ryhmän henkilöstölle. – Tämä on meille merkittävä sopimus, sillä olemme jo jonkin aikaa etsineet strategista kumppania työikäisten kuntoutuspalveluihin. Kehitämmme yhdessä tämän vuoden aikana Caribian kanssa vapaa-aika ja hyvinvointipalvelukonsepteja S-ryhmän asiakasomistajille. Toivomme, että voimme aloittaa myös S-ryhmän henkilöstön työhyvinvointipalvelut mahdollisimman pian, toimitusjohtaja Päivi Dahl Kuntoutus- keskus Petreasta kertoo. S-r yhmässä henkilökuntaa on 40 000. Määrä on niin suuri, että kuntoutusten alkaessa Petrealle saattaa Dahlin mukaan tulla tarvetta lisähenkilökunnalle. Tällä hetkellä henkilökuntaa 120 ja kuntoutettavia noin 3 000 vuodessa. Liikevaihto on 8,2 miljoonaa euroa. – Hotelli Caribialle hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä. Olemme tehneet jo pitkään yhteistyötä Paavo Nurmi -keskuksen kanssa ja hotellissamme toimii myös Sport Science Lab. Nämä palvelut täydentävät hyvin toisiaan ja tuovat meille lisää majoittuvia asiakkaita, hotellipäällikkö Tarja Jalonen iloitsee. m Suomalaiset meriteollisuusyritykset ovat lähteneet nopeasti hakemaan kasvua kansainvälistymällä laivanrakennuksen painopisteen siirryttyä Aasiaan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Finpron uudessa meriteollisuusyritysten kansainvälistymisohjelmassa tuetaan alan pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistä menestystä. – Meriteollisuudelle kansainvälistyminen tuo tervetulleita mahdollisuuksia ja suomalaisilla yrityksillä on halua ja kykyä tarttua niihin. Haluamme tarjota kaiken mahdollisen avun ja madaltaa riskejä, meriteollisuuden rakennemuutoksen johtoryhmän puheenjohtaja ja ELY-keskuksen yksikön päällikkö Kimmo Puolitaival toteaa. Nyt käynnistyvä ohjelma on viides meriteollisuusohjelma, jolla avustetaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä. Niitä tuo esimerkiksi merenkulun ympäristösäännösten ja turvallisuusvaatimusten tiukentuminen. – Suomalaisten vahvuudet ovat laivan käyttökustannuksia säästävissä ratkaisuissa, kuten polttoaineen kulutuksen alentamisessa ja mittaamisessa. Erotumme kilpailijoistamme myös ääriolosuhteiden osaamisella. Esimerkiksi arktisten alueiden kaasuvarantojen hyödyntäminen ja Koillisväylän mahdollinen avautuminen meriliikenteelle lisäävät kysyntää erikoisosaamiselle, seniorikonsultti Ulla Lainio Finprosta kertoo. Laivanrakennuksessa suomalaisyritysten mahdollisuudet liittyvät risteilyalusten uudistuotantoon ja kauppalaivojen uudistus- ja korjaustoimintaan. Öljyn ja kaasun offshore-tuotannossa Brasilian lisäksi Venäjän ja Norjan arktisten alueiden kaasuesiintymät ovat avanneet kiinnostavia mahdollisuuksia tuotantoalusten rakentamiseen vientimaissa. Laivanrakennuksen lisäksi suomalaisten osaaminen merenkulun turvallisuudessa ja erikoisohjelmistoissa on ainutlaatuista. – Suomalaisten vahvuutena on toimitusvarmuus, joustavuus ja korkea teknologia. Suomen meriklusterin yritysten keskinäisen yhteistyön ansiosta Suomesta pystytään tarjoamaan kokonaisratkaisuja. Esimerkiksi risteilyaluksiin toimitetaan kokonaisia hytti- ja ravintola-alueita, Lainio sanoo. m ILMOITUS • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Nappaa nuori töihin oppisopimuksella Nuorten työllistämiseen on tartuttu toden teolla Turun oppisopimustoimistossa. Yritys voi saada oppisopimuksella pysyvän työntekijän ja nuori itselleen ammatin. N appaa nuori töihin -kampanjan tavoitteena on saada tänä vuonna 120 varsinaissuomalaiselle nuorelle työtä oppisopimuksen avulla, mutta maaliskuun lopulla sopimuksia oli pelkästään Turussa tehty jo 70. Oppisopimuskoulutuksessa nuori tekee täysipainoista työtä ja saa työkokemusta sekä itselleen ammatin ja usein vakinaista työtä koulutuksen jälkeen. Työnantaja saa nuoren töihin ja parhaassa tapauksessa hänestä voi tulla pitkäaikainen työntekijä yritykseen. Rakennuspalvelu J. Martti & Co Oy:ssä Ravattulassa 20-vuotias Joe Simonen aloitti työnsä armeijan jälkeen Oppisopimuksen YLEISINFOT: 19.3. oppisopimuksella. – Joe oli ollut meillä työharjoittelussa tiistai klo 14ennen armeijaa ja asenne työhön oli kohdallaan. Hän on käsistään torstai klo 16.30 taitava, mutta koulu ei ole kiinnostunut, joten käytännön työssä opittava ammatti sopii hänelle hyvin, toimitusTURUNOPPISOPIMUSTOIMISTO johtaja Janne Martti sanoo. Yliopistonkatu 31 Janne Martilla on myös aikaisem20100 TURKU paa kokemusta oppisopimuksista ja hän on saanut sitä kautta työntekiwww.oppisopimus.turku.fi jöitä yritykseensä. Rakennuspalvelu J. Martissa samat ihmiset tekevät sekä saneerauksia että uudiskohteita alusta loppuun asti, joten opiskelija oppii kaikki työvaiheet. – Motivaatio on kaiken a ja o. Jos on innokas oppimaan, työn oppii hyvin. Sitoudun oppilaaseen kahdeksi vuodeksi, mutta jos yhteistyöstä ei tule mitään, sen voi lopettaa. Luulen, että moni yrittäjä ei uskalla sitoutua, mutta se voi olla tilaisuus löytää hyvä tyyppi töihin. Joe Simonen osallistuu työn lisäksi teoriakoulutukseen, joka on myös käytännönläheistä. Hän saa valmistuttuaan todistuksen rakennusalan perustutkinnosta. Työstä hänelle maksetaan rakennusalan sopimuspalkkaa ja työnantaja saa koulutuskorvauksen. – Tämä on tosi mukavaa, olen päässyt tekemään jo monenlaista työtä. Työkaverit ovat ottaneet hyvin porukkaan. Ja kysymällä selviää, jos ei tiedä mitä pitäisi tehdä, Joe Simonen sanoo. Työnjohtaja Aku Pesonen jakaa työt niin, että Joe pääsee oppimaan Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] työvaiheita aina jonkun kokeneemman työntekijän kanssa. – Vanhemmilta oppii ja saa oikean ammatin. Se on paljon parempi kuin mennä vain rakennuksille apupojaksi, jos koulu ei kiinnosta. Apupoikana voi olla vielä 40-vuotiaanakin, hän sanoo. Janne Martti sanoo työnantajana arvostavansa paljon oppisopimuksella saatua ammattitaitoa. – Täällä tehdään todellista työtä ammattilaisten kanssa ja työstä kannetaan vastuu. Valmistuessaan nuorella on jo kaksi vuotta todellista työkokemusta, hän toteaa. Joe Simonen (oik.) haluaa rakennusalan ammattilaiseksi. Aku Pesonen (vas.) ja Janne Martti (kesk.) pitävät oppisopimuskoulutusta hyvänä . Oppisopimuksen YLEISINFOT: tiistai klo 14 torstai klo 16.30 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO Yliopistonkatu 31 20100 TURKU www.oppisopimus.turku.fi mania 11 uusiin asemiin Marko Markkanen Asianajotoimisto Astrea teeriksi Jaana Murtonen. Tuotannon työnjohtajaksi on nimitetty Arto Mäkinen ja logistiikkatoimintojen työnjohtajaksi on nimitetty Mauri Kauti. Tekniseksi suunnittelijaksi on nimitetty Hanna Pietilä. Hän vastaa myös laadunvalvonnasta. Place Marketing Oy Auli Tikka on nimitetty planneriksi ja copywriteriksi. Ioanna Mavromichalis on nimitetty copywriteriksi. LL.M. Akseli Purhonen on nimitetty lakimieheksi 15.2.2012 lukien. Hän on toiminut kansainvälisen suuryrityksen in-house lakimiehenä sekä vakuutusalalla ja valmistunut oikeustieteen maisteriksi kansainvälisessä kauppaoikeudessa Tilburgin yliopistosta Hollannista. Tilikeskus-Yhtiöt Tradenomi Mirva Knaapi on nimitetty Turun Tilikeskuksen palkkahallinnon palvelupäälliköksi 1.2.2012 alkaen. Merkonomi, KLT Suvi Heinonen on nimitetty Raision Tilikeskuksen kirjanpitopäälliköksi 1.1.2012 alkaen. Turun Messukeskus Oy OTT Matti Urpilainen on nimitetty lakimieheksi 5.3.2012 lukien. Turun yliopistossa tutkijana työskentelevä Urpilainen on julkaissut useita vero-oikeudellisia asiantuntijakirjoituksia. Fläkt Woods Oy Markku Marttala on 1.2.2012 alkaen nimitetty vientijohtajaksi Ventilation Solutions yksikköön. Niclas Mehtonen on 1.1.2012 alkaen nimitetty markkinointiassistentiksi kotimaan myyntiosastolle. Insinööri Eetu Koskimäki on 12.3.2012 alkaen nimitetty tuotekehitysinsinööriksi. Kaikkien toimipaikka on Turku. Turun Messu- ja Kongressikeskuksen tilojen vuokrauksen liiketoimintayksikön uudeksi myyntipäälliköksi on nimitetty KTM Kirsi Virta. Hän vastaa messukeskustilojen myynti- ja markkinointitoimenpiteistä, uusasiakashankinnasta ja tapahtumien toteutuksesta. Ravintolapäällikkö TOK Ravintola Aurora Restonomi Marko Markkanen nimitettiin 16.3. lähtien ravintolapäälliköksi turkulaisen hotellin Radisson Blu Marina Palacen ravintola Auroraan. Talo on hänelle tuttu jo viiden vuoden ajalta. Hän aloitti työharjoittelun hotellin kokousosastolla opiskellessaan Turun ammattikorkeakoulussa ja on toiminut valmistuttuaan myös vuoropäällikkönä sekä Aurorassa että kokousosastolla. Uuteen tehtäväänsä hän siirtyi apulaisravintolapäällikön paikalta. – Tämä on mahtava paikka, hotellilla ja ravintolalla on niin hieno historia Turussa 1970-luvulta lähtien. Kuusi vuotta sitten se avattiin uudestaan peruskorjauksen jälkeen Sokotelin omistamana Radisson SAS -hotellina. Turun Osuuskaupan omistukseen se siirtyi viime vuoden helmikuussa. Nyt toteutettiin myös TOK:n muissa hotelleissaan käyttämä toimintatapa. Aiemmin koko hotellin ravintolapalveluista vastanneen yhden ravintolapäällikön sijasta uudessa toimintamallissa on 16.3. alkaen kaksi hotellin johtoryhmään kuuluvaa osastopäällikköä, jotka osallistuvat myös operatiiviseen tarjoilutyöhön. Uusi toimintatapa tuntuu mielekkäältä ja Marko Markkanen uskoo ehtivänsä tehdä noin kaksi päivää viikossa operatiivista työtä hallinnoinnin ja suunnittelutyön lisäksi. Alkuvaiheessa paljon aikaa on kulunut tulevan kevään ja kesän suunnitteluun liittyvissä palavereissa. – Helmikuun alussa tuli uudet ruokalistat, huhtikuussa alkoivat parsaviikot ja vappuna jatkamme Dancing Marina -ideaa lontoolaisella glamour-teemalla. Kesäkaudella aiomme luoda terasseille hiekkarantatunnelmaa ja ohjelmaa on neljänä iltana viikossa. Marko Markkasella on tulosvastuu ravintolatoiminnasta ja kymmenen alaista ravintolassa. Hän kiittelee TOK:n ketjuohjausta ja yhteistyötä muiden hotellien ja ravintoloiden kanssa. Omaa ideointia ja toteutusta tarvitaan kuitenkin paljon. Marko Markkanen on kotoisin Keminmaalta. Hän muutti kolme vuotta sitten Rymättylään Turun keskustasta. Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi pientä lasta, 2,5-vuotias poika ja 10-kuukautinen tyttö. Vaadin Oy Kesko Lounais-Suomi Turun K-market Pernon uusina kauppiaina kauppiasuransa aloittavat Marko Mondolin ja Kaisa Lahtovaara-Mondolin. Palin Granit Oy Yritysjärjestelyn myötä Palin Granit Oy:n Vampulan sisustuskiviyksikössä on tehty seuraavat nimitykset 1.1.2012 alkaen. Uudeksi yksikönjohtajaksi on nimitetty KTM Ari Valkki. Hän jatkaa myös Palin Granit Oy:n kehitysjohtajana. Myyntijohtajaksi on nimitetty MKT Mervi Perttu ja myyntisih- FM Rolf Smeds, 32 v, on aloittanut Vaadin Oy:ssä Vaadin Developerina Services-yksikössä erityisesti käyttöliittymäsuunnittelun ja -toteutuksen parissa. DI Samuli Penttilä, 31 v, on aloittanut Vaadin Oy:ssä Vaadin Developerina Servicesyksikössä asiakasprojekteissa. Nimitysuutiset [email protected] KESKITYMME IHMISIIN 12 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Teppo Laaksonen Anu Suuniitty Business Development Manager Turku Science Park Oy Henkilöstöpäällikkö Tilikeskus-Yhtiöt Maaliskuun alussa Turku Science Park otti entistä aktiivisemman roolin Turun alueen bio- ja ict-alojen kansainvälisen yritystoiminnan ja työllisyysnäkymien vahvistamiseksi palkkaamalla uuden liiketoiminnan kehityspäällikön invest in -toimintoihinsa. FM Teppo Laaksosen tavoitteena on etsiä ja houkutella ulkomaalaisia yrityksiä sijoittumaan Turun alueelle ja luomaan uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja näille aloille. Hänellä on laaja kokemustausta yritystoiminnasta ja Life Sciences-tuotteiden kaupallistamisesta, markkinoinnista ja myynnistä maailmanlaajuisesti. – Tämä on äärimmäisen tärkeää tulevaisuuden kannalta, koska perinteinen liiketoiminta on vähentynyt alueelta. Päätavoite on saada tänne uutta toimintaa, mutta myös sijoittajien ja tutkimuslaitosten kiinnostusta pyritään herättämään. Täällä jo oleville yrityksille voi näin myös syntyä uusia yhteistyömahdollisuuksia. Laaksonen hyödyntää Science Parkin kansainvälisiä tiede- ja yritysmaailman sekä suoria kontakteja a verkostoja sekä henkilökohtaisia yhteyksiään. – Mahdollisuudet ovat hyvät, kun oikeat kohderyhmät löytyvät. Suomi eurooppalaisena valtiona, Turun maantieteellinen ja logistinen sijainti ja kaupungin hyvät suhteet Pietariin ovat selviä etuja yrityksille, jotka suunnittelevat Euroopan tai Venäjän markkinoille laajentumista. Turku voi toimia välietappina, sillä täällä lainsäädäntö vastaa EU:n vaatimuksia, yhteiskunta ja talous ovat vakaita ja alueella on runsaasti tarvittavaa tietotaitoa. On myös alalla jo menestyneitä yrityksistä, kuten Perkin Elmer Wallac ja Bayer Oy. Alkuvaiheessa lähestytään erityisesti voimakkaasti kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla, kuten Venäjällä ja Aasiassa toimivia kansainvälisyyshakuisia yrityksiä. – Venäjällä Pietari on innovatiivinen lääketeollisuuden keskittymä, Moskovan yliopisto modernisoi toimintojaan uuden yritystoiminnan edistämiseksi. Aasiassa painopiste on Kiinassa, jossa erityisesti sisämarkkinat kehittyvät ja EteläKoreassa, joka tähtää voimakkaasti maailmanmarkkinoille. Alussa tavoite on herättää kiinnostus ja luoda neuvotteluyhteys, seuraava tavoite on konkreettinen yhteistyö. Bioaloilla yritysten etabloitumiseen voi mennä vuosia, mutta ICT-alan dynaamisuuden takia markkinoille tähdätään nopeasti. Tilikeskus-Yhtiöt on Suomen suurimpia yksityisiä tilitoimistoja, ja Varsinais-Suomen alueellinen markkinajohtaja. Lähes 50 vuotta sitten perustetulla yrityksellä on henkilökuntaa noin 90 yhteensä neljässä toimipisteessä Turussa, Raisiossa ja Kaarinassa. Henkilökunnan kasvettua näin suureksi ja henkilöstöasioiden strategisen merkityksen kasvettua konserniin perustettiin henkilöstöpäällikön toimi. VTM Anu Suuniitty nimitettiin tehtävään talon sisältä henkilöstöasiantuntijan paikalta, jossa hän aloitti vuosi sitten. – Henkilöstön urasuunnittelun merkitystä ja sisäisen urapolun ja laaja-alaisen asiantuntijuuden kehittämistä halutaan vahvistaa. Aikaisemmin viisi esimiestä ovat hoitaneet henkilöstöasiat muiden töidensä ohella, nyt teemme sitä tiiminä yhdessä. Anu Suuniityn toimenkuvaan kuuluu myös sidosryhmäyhteistyön kehittäminen, HR-strategian suunnittelu ja sisäisten prosessien ja työkalujen kehittäminen, kuten ilmapiirin kehittäminen ja kartoitukset sekä henkilöstön koulutus- ja työhyvinvointiasiat. Lisäksi hän hoitaa muun muassa rekrytointeja ja työsuhdeasioita. – Tehtävä on monitahoinen ja äärimmäisen mielenkiintoinen, koska kyseessä on koko konsernin henkilöstöasiat. Työ on vaihtelevaa ja saan olla paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Välillä kehitetään suuria linjoja ja suunnitellaan tulevaisuutta, välillä paneudutaan pieniin yksityiskohtiin, kuten lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin liittyviin asioihin. Anu Suuniitty sai kipinän henkilöstöasioihin työskenneltyään ensin matkailualalla yhdeksän vuotta. – Henkilöstöasioissa yhdistyy moni asia, joista pidän ja siirryin toiselle uralle. Olin kuusi vuotta henkilöstöpalvelualalla myynnillisissä tehtävissä ja opin tuntemaan paljon alueen yrityksiä. Myös tilitoimistoissa myydään ulkoistettuja palveluita, joten siitä on hyötyä myös täällä. Tilitoimistoalan mielenkiintoa lisää myös alan viimeaikainen kehitys sähköisten palveluiden lisääntyessä ja paikallisten toimistojen rinnalle tulleiden valtakunnallisten ketjujen yleistyessä. Moni toimisto erikoistuu tietylle toimialalle tai tiettyihin palveluihin. TilikeskusYhtiöillä on myös valtakunnallisia asiakkaita erityisesti säätiötoiminnan erikoisosaamisensa kautta. Aktia Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Suomalaisen työn asiantuntija ja apu kaikissa henkilöstötilanteissa. SUORAREKRYTOINTI PALVELURATKAISUT S Soita - kerromme lisää. TESTIREKRYTOINTI HENKILÖSTÖVUOKRAUS UUDELLEENSIJOITUSVALMENNUS KONSULTOINTI Eilakaisla Eil Ei lak kaiislla T Turku urk ku • Y Yliopistonkatu liopiisttonk li katu t 2 26 • 2 20100 0100 01 00 T Turku urk ku • p puh. uh h 03 030 0 60 6090 60900 900 90 0 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 13 Rohkeita irtiottoja Mitä yrittäjä voi tehdä, jos työstä ei saa enää kipinää, vaikka yrityksellä menee hyvin? Liiketoiminnasta luopuminen voi olla parempi vaihtoehto kuin odottaa lopullista turhautumista. M aarit Nenonen tunnetaan omien polkujensa tallaajana, joka on luonut menestyvää liiketoimintaa itse keksimistään ideoista. Hän on muun muassa kehittänyt messutapahtumia, joista tunnetuimpia ovat Häät, Relax, Naisday, Sisäpiiri sekä BB&Kidz. Lisäksi hänen yrityksensä, Interdialogi Oy, on myynyt tapahtuma- ja markkinointipalveluja sekä koulutuksia muille yrityksille. Hän on ollut edelläkävijä tapahtumillaan, jotka ovat perustuneet kohderyhmäajatteluun. – Valitsin kohderyhmämarkkinoinnin, kun se ei ollut vielä rantautunut Suomeen. Perustin Interdialogin 1995 ja juuri päättynyt lamakin vakuutti minut opettamaan ja myymään markkinoille ideaa siitä, että on kannattavampaa ampua jousipyssyllä kuin konekiväärillä, hän sanoo. Yrittäjyydestä tuli elämäntapa. Ideoiden työstäminen toimiviksi konsepteiksi vaatii määrätietoisuutta, riskinottoa ja tinkimätöntä työtä ennen kuin satoa voi alkaa korjata. – Haasteet ja sopiva stressi ovat minulle energianlähde. Joko olen mukana tai en, mielestäni on turha mennä johonkin mukaan, jos siihen ei ole paljon annettavaa. Tavoitteet tarvitaan aina, mutta niiden täytyy olla realistisia ja läpinäkyviä sekä mitattavissa koko organisaatiossa. Uudelle tapahtumalle voi parina ensimmäisenä vuotena odottaa sadasta asiakaskontaktista vain noin kymmentä onnistunutta. Tekemiseen pitää sitoutua, sillä investointeja voi odottaa takaisin vasta 2-3 vuoden kuluttua. Nenonen on pitänyt tärkeänä myös, että henkilökunnassa on vastuunkantajia, mutta jonkun sairastuessa yrittäjä on usein venynyt paikkaajaksi. Mikrokokoisissa asiantuntijaorganisaatioissa ei vuokratyövoimasta ole apua. Lomista ei kuitenkaan ole tingitty. – Olen aina sanonut, että sinä päivänä, jos en itse pystyisi lomiani pitämään, olen johtajana epäonnistunut. Olen itse vastuussa myös itsestäni, asioiden ja töiden oikeanlaisesta kuormituksesta ja organisoinnista. Pitkät kesälomat Turun saaristossa ja talvisin pari-kolme viikkoa Aasiassa antavat asioihin etäisyyttä. Maarit Nenosen lunki työkaveri on kääpiösnautseri Martta, joka seuraa kääpiömäyräkoira Kertun kanssa usein työpaikalle. 14 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Maarit Nenonen on oppinut lomien tärkeyden kantapään kautta. Hän oli ennen Interdialogi Oy:n perustamista kahdeksan vuotta palkkatyössä luetteloliiketoiminnassa rakentamassa TeleMedia Finlandin maaorganisaatiota, josta tuli myöhemmin Eniro. Henkilökunta kasvoi nopeasti 20:stä satoihin ja hän laskee haastatelleensa yli tuhatta työnhakijaa, joista noin puolet hän koulutti myyntityöhön. Työnteko oli jo siellä yrittäjämäistä. – Tein siellä niin paljon töitä, että se meni jo työnarkomanian puolelle. Huomasin, että en enää erottanut linnunlaulua. Havahduin myös siihen, että en enää tuntenut kaikkia työntekijöitä. Työ oli ollut mielenkiintoista, mutta olin jo saanut paljon ja sieltä oli helppo lähteä. Irtiotto oli rohkea, sillä uudesta työstä ei ollut mitään tietoa. Maarit Nenonen vietti paljon aikaa mökillä saaressaan ja neljän kuukauden kuluttua uusia ajatuksia alkoi tulla. – Halusin pistää pystyyn yrityksen ja pitää sen sellaisena, että tunnen kaikki ihmiset. Työ ja yrittäjyys ovat upeita asioita. Saa olla mukana jossain suuremmassa ja kokea yhteisöllisyyttä. Itse olen lisäksi saanut kokea myös ainutlaatuisia onnistumisia työssäni – läpilyöntejä. Silloin tietää tehneensä asioita oikein. Onnistumista olen myös aina mitannut työntekijöiden kehityksen ja kasvun myötä. Sen näkeminen palkitsee, Maarit Nenonen toteaa. Riskit ja vastuu toimivat hänelle positiivisina kannustimina, mutta menestyksen myötä mieleen alkoi vaivihkaa hiipiä tunne, että työssä ei enää ole riittävästi haastetta. – Elämässäni on aina ollut tärkeimpinä sisäisinä arvoina itsenäisyys, intohimo ja kehitys. Kun huomasin intohimoni työtä kohtaan kadonneen ja oman kehitykseni pysähtyneen, koin että on aika astua mukavuusalueen ulkopuolelle ja muuttaa elämääni ja työn sisältöä. Luovuus ja intohimo eivät ole pysyviä, vaan niitä tulee ruokkia. Uudistushakuisuus on ainakin minulle tärkeä edellytys jaksamiselle. Vuoden verran kului muutoksen toteuttamistavan mietinnässä. Yrittäjä kartoitti myös henkilökunnan kykyä ja halua ottaa vastuuta. Kykyjä oli, mutta ei haluja, joten yhdeksi vaihtoehdoksi nousi yrityksen myyminen. Yrittäjä valitsi kuitenkin toisen tien. – Vuonna 2008 kirjasin tahtotilani ja päätökseni ja tein neljävuotissuunnitelman muutoksista ja toiminnan hallitusta alasajosta. Päätin kasvattaa yritykseni taseen niin vahvaksi, että yritys voisi niin sanotusti itse ostaa itsensä. Asiat etenivät kuitenkin suunniteltua nopeammin ja syksyllä 2010 olin jo tavoitteessani. Lopuksi vielä, tosin ei suunnitellusti, tapasin Turun Messukeskuksen johtoa. He olivat kiinnostuneita ostamaan tapahtumiani ja BB&Kidz sekä NaisDay Turku ja Tampere tavaramerkit siirtyivät heille. Oli todella hyvä, ettei hyviä tapahtumia tarvinnut jättää pöytälaatikkoon, Maarit Nenonen kertoo. Muut tapahtumansa hän tallensi sinne. Vain Häämessuja hän organisoi edelleen itse. – Kun olin tehnyt päätökseni, toimin läpinäkyvästi, joten henkilökunnalla oli aikaa valmistautua. Muutos ei ollut heille toivottu, mutta kerroin irtisanomisista noin puoli vuotta etukäteen ja kaikki tekivät töitä sitoutuneesti loppuun asti. Järjestin meille myös yhteiset läksiäiset, joissa mielestäni oli hyvä tunnelma. Maarit Nenosen ratkaisua voi pitää rohkeana ja ainutlaatuisena. Toiminnan alas ajaminen on yrittäjälle vaikea päätös eikä sitä juuri tehdä, jos yritys on kannattava. – Jos työntekijä kaipaa muutosta työhönsä, hän voi vaihtaa työpaikkaa. Yrittäjälle muutos on paljon vaikeampi, mutta olisi hyvä muistaa, että ei tarvitse epäonnistua tehdäkseen muutoksia. Vapaaehtoisesti ja suunnitellusti tehdyt muutokset ovat varsin paljon mukavampia kuin pakotetut tai vääjäämättömät ratkaisut, kuten konkurssi tai sairaseläke tai pahimmillaan kuolema. Yrittäjän turhautumisen tunteisiin ja niihin liittyviin oireisiin olisi syytä reagoida heti, sillä kun innostus ja energia katoavat, syntyy pysähtynyt tila ja alamäki alkaa nopeasti. Maarit Nenonen vietti liiketoimintansa alasajon jälkeen sapattivuoden, mutta se ei ollut syy alasajoon, vaan hän halusi pysyvän muutoksen. Sapattivuodelle ainoa suunnitelma oli pitkään haaveiltu kuntoloma Thaimaassa. – Kahden viikon kuntolomalla ihaninta oli, kun olin täysin toisten ohjailtavana eikä itse tarvinnut päättää mitään. Olin myös iloinen löydettyäni vielä itsestäni entisen urheilijan. Suomeen palattuani opettelin myös syömään säännöllisesti ja otin usein päivätorkkuja. Luin kymmeniä kirjoja ja vietin aikaa saaristossa. Jos mieleen tuli jokin työhön liittyvä idea, kirjoitin sen paperille ja laitoin saman tien laatikkoon ja laatikon kiinni. Ihan helppoa tällainen toimettomuus ei aina liikkeellä olleelle yrittäjälle ollut. Syksyllä 2011 hän aloitti kauppakamarin Hyvä hallitusammattilainen (HHJ) -koulutuksen ja alkoi hahmotella uutta liikeideaansa, Yritysklinikkaa. – Olen koko urani opettanut organisaatioita ja nyt se voi nousta päätyökseni. Uskon, että minulla on myös paljon annettavaa muille yrittäjille. Minulle voi tulla puhumaan asioista, jotka painavat yrittäjän mieltä. Ulkopuolisena tilanteen näkee usein selvemmin kuin asioita yksin miettiessä. Uskon sen olevan hyödyllisempää kuin puhua puolisolle tai terveydenhoitajalle, jotka eivät osaa ratkaista ongelmaa. Maarit Nenonen on palannut töihin vähitellen ja hän uskoo työtahdin säilyvän jatkossa maltillisena. – Täytän ensi vuonna 50 vuotta ja tiedän tehneeni jo 25 vuodessa 40 vuoden työt. Energiataso laskee iän myötä, mutta know-how lisääntyy. Olen ajatellut, että kolmisen päivää viikossa kello 10–19 on minulle sopiva tahti, hän suunnittelee. Aika näyttää, miten suunnitelma etenee. Uteliaisuus elämään on säilynyt, eikä aina voi tietää, mitä se tuo mukanaan. – Never say never, hän toteaa hymyillen. mania ANNE KORTELA kuva monsuuni Luovuus ja intohimo eivät ole pysyviä, vaan niitä tulee ruokkia. Maarit Nenonen Toimitusjohtaja, Interdialogi Oy, Turku • Syntynyt 24.8.1963 Turussa, Heidekenillä • Asuinpaikka: Littoinen, Lieto • Harrastukset: Turun saaristo, matkailu, avantouinti, sienestys ja vespailu Koulutus: Järjestötoiminta: Interdialogi Oy • Merkonomi, Raision Kauppaopisto 1982 • Swedish Institute of Management, Stockholm 1990–1991 • Toimitusjohtajakoulutus, KTM Yrityspalvelu 1995–1996 • HHJ-kurssi, Kauppakamari 2011 Turun Palloseura 1975–1989 • jalkapalloilija SM-sarjassa1975–1986 • joukkueenjohtaja 1987–1989 Suomen Markkinointiliitto, Turun jaosto 1997–2000 • hallituksen jäsen 1997–1998 • hallituksen puheenjohtaja 1999–2000 Turun Liikemiesyhdistys 2002– Turun kauppakamari 2005– • Kauppavaliokunnan jäsen 2007–2010 Turun Yrittäjänaiset 2012– • Perustettu 1.8.1995 • Myynnin, markkinoinnin ja johtamisen asiantuntijayritys • Henkilökuntaa 6–12 vuosina 1995–2010, 2012: 1 - Yritysklinikka: strategiasuunnittelu, johdon valmennus, myynnin sparraus. - Turun Häämessut -tapahtuman organisointi. - Karkki: tapahtuma- ja markkinointipalvelut yrityksille. • Taloudelliset tiedot: Quick Ratio, Gearing -% ja omavaraisuusaste: erinomainen. Rating: AAA (2005–2010), AAA-Gold 2011 Työura: • Bel Air Motel, New York 1983 • Mainostoimisto Finnad-Bates, Turku 1984–1986 • TeleMedia Finlad Oy Ab, Turku 1987–1994 • Interdialogi Oy, Turku (oma yritys) 1995– Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 15 teema Teollisuus ja alihankinta PK-yritykset tähtäävät Venäjän markkinoille WTC:n kansainvälistymisohjelman avulla. V enäjän markkinat kiinnostavat yrittäjiä, mutta aloittaminen siellä koetaan usein vaikeaksi. Nyt siihen saa apua WTC (World Trade Center) -organisaation hallinnoimasta Kestävää myynnin kasvua Venäjälle -hankkeesta. – Viennin kumppanuushanke on tarkoitettu pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisen toiminnan käynnistämiseen ja pysyvän markkina-aseman saavuttamiseen Venäjällä. Kiinnostus siihen on ollut suurta, sillä jouduimme jättämään noin hyvää 20 yritystä ohjelman ulkopuolelle. Se jatkuu kuitenkin kolme vuotta, joten mukaan voi päästä seuraavilla kierroksilla, WTC Turun päällikkö Mirja KärkäsLainio kertoo. Yrityksiä valmennetaan vuoden Kestävää kauppaa Venäjälle ajan Venäjän kauppaan, avustetaan kontaktien luomisessa ja markkinoiden kartoittamisessa sekä valmistetaan niille omaa markkinointimateriaalia. Konsulttiyrityksiksi valittiin kilpailuttamalla naantalilainen Lumo Consulting Oy Hanna Aanila yhteistyössä pietarilaisen Zet Group Ky Peter Zashevin kanssa. Kriteereinä olivat pitkäaikainen, yritysten etabloitumista paikallisille markkinoille avustanut toiminta, jolla on saavutettu tuloksia sekä toimipiste Venäjällä. Mukaan valitut seitsemän yritystä ovat eri aloilta, yli puolet on mikroyrityksiä. Konsulttiyritykset laativat yhteistyössä yritysten kanssa niille tavoitteet ja toteuttamissuunnitelman. Kohdealue märitellään alkuvaiheen jälkeen. Turkulainen mikroyritys PE-Product lähtee hakemaan kasvua Venäjältä. Vuonna 2009 perustettu yritys on kolmessa vuodessa kehittänyt sairaalakäyttöön anatomisesti muotoillun tyynyn, jonka materiaali on patentoitu. Tuote on saanut kaikki tarvittavat Ismo Paananen saa apua Venäjän-toimintojensa käynnistämiseen Hanna Aanilalta ja Mirja Kärkäs-Lainiolta pk-yritysten kansainvälistymisohjelmassa. 16 mania hyväksynnät ja rekisteröinnit ja sen myynti alkoi viime vuoden lopulla Suomessa. Kysyntä alkoi räjähdysmäisesti, ja tälle vuodelle liikevaihtotavoite on jo miljoona euroa. – Tyyny on kehitetty oman 15-vuotisen leikkaussalikokemukseni pohjalta. Sen etu on isot kustannussäästöt. Tuote kestää käytössä 50 tuntia ja materiaalin voi kierrättää biopolttoaineeksi. Vielä tärkeämpää on, että tyyny estää potilaille leikkauksesta aiheutuvia haittoja, kuten hiertymiä ja rakkuloita, jotka pidentävät usein sairaalahoitoa. Muotoiltuja tyynyjä valmistetaan kaikille 20 kirurgian osa-alueelle ja erikokoisille potilaille, toimitusjohtaja Ismo Paananen kertoo. Kysyntä on yllättänyt jopa hänet itsensä, vaikka alkuun pääsyä nopeuttivat hänen omat suhteensa sairaaloihin. Suomessa lähes kaikki sairaalat on jo käyty läpi ja kaupankäynti on viriämässä muihin Pohjoismaihin. Paananen on avannut yhteydet Tanskaan ja Ruotsiin ja Düsseldorfissa lokakuussa järjestettäville ammattimessuille on jo sovittu tapaamiset 12 potentiaalisen asiakkaan kanssa, jotka ovat itse ottaneet yhteyttä. – Työ on haastavaa, mutta nyt kannattaa toimia, koska kilpailevia tuotteita ei ole. Venäjällä on paljon potentiaalia ja sinne tuntuu mielekkäältä lähteä heti. Aion katsoa loppuun asti, minne siellä päästään. Pietarista lähdetään liikkeelle ja Moskovasta on jo soitettukin pari kertaa, Paananen sanoo. Hän ei ole venäjänkielentaitoinen, mutta Lumo Consultingin Hanna Aanilan mukaan se ei haittaa. – Suurin osa ei puhu venäjää. Minulla on asiakkaita, jotka ovat toimineet menestyksekkääsi Venäjällä jopa 17 vuotta, eivätkä puhu venäjää. Uskon, että Ismo Paanasellekin löytyy pian neuvottelukumppani, jonka kanssa voi puhua englantia. Venäläiset ovat myös tottuneet tulkin käyttöön. Nyt on paras mahdollinen hetki mennä Venä- jälle tällaisella tuotteella, sillä siellä panostetaan paljon hyvinvointiin, Aanila sanoo. Hän korostaa, että tärkeintä Venäjälle suuntaavalle yritykselle on kärsivällisyys. – Venäjällä kaupankäynti on ihmisten välistä toimintaa ja kun on oikea asenne, saavuttaa etuja. Suomalaisilla yrityksillä on joskus ongelmia sitoutua asiakkaaseen, mutta henkilökohtaisten suhteiden kehittäminen ja palveleva asenne ovat tärkeitä. Yrittäjän pitää uskoa tuotteeseensa, ja sen on ehdottomasti oltava täysin kunnossa, varsinkin jos tähtää terveydenhuoltoalalle. Markkinat ovat suuret, mutta kilpailu on kovaa. Aanilan mukaan terveydenhuoltoala ei ole selkeä kokonaisuus, vaan se on pirstaloitunut sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. PE-Productin kannattaa siksi aloittaa Pietarista, jossa on esimerkiksi Moskovaa helpompi löytää oikeat kanavat ja päästä alkuun. Sen jälkeen voisi toisena vuotena edetä Moskovaan ja sieltä muihin miljoonakaupunkeihin, joita on yli 10. – Ohjelmassa mukana oleville yritykselle räätälöidään tämän vuoden lopussa alkukartoitusten jälkeen vientistrategia. Jos he tarvitsevat apua vielä toisena vuotena, he voivat vielä jatkaa ohjelmassa, Mirja Kärkäs-Lainio sanoo. – Tuotteemme my ynnissä korostuu asiantuntijuus. Siihen kuuluu myös koulutus, joka annetaan tuotteita ostaneen sairaalan henkilökunnalle. Tyynyjä tehdään NMC:n tehtaalla Laitilassa ja kapasiteettimme riittää Pohjoismaihin. Olemme myös harkinneet Itävallassa olevan tehtaan hankkimista ja sopimusneuvottelut siitä ovat pitkällä. Se olisi myös lähellä Keski-Euroopan markkinoita, Ismo Paananen toteaa. mania ANNE KORTELA manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Kansainvälisyys kasvattaa Rakennusalan osaajan tie kansainväliseen menestykseen perustuu laadun lisäksi suunnitelmalliseen etenemiseen. M etallituotteiden alihankkijana reilut 40 vuotta sitten aloittanut Sormat Oy on kasvanut hallitusti. 1980-luvulla kasvua lähdettiin hakemaan Skandinaviasta, 1991 avattiin markkinoita myös Venäjälle. Nyt vientiä on myös Baltiaan sekä Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Metallin lisäksi tehdas hallitsee myös muovituotteet ja on Pohjois-Euroopan ainoa rakennusten kiinnitysankkureiden valmistaja. Lähes kaikki valmistus on Suomessa Ruskon tehtaalla. Teknisille tuotteille tärkeät laatukriteerit on varmistettu useilla sertifioinneilla. – Liikevaihdostamme yli 70 prosenttia tulee ulkomailta. Venäjä on tärkein alue, tänä vuonna Venäjän myyntimme ylittää jo kotimaan kaupan. Noin 20 miljoonan euron liikevaihdostamme 6,2 miljoonaa tulee Venäjältä, toimitusjohtaja Ismo Laitakari toteaa. Hänen mukaansa kohdemaiden ja paikallisten tarpeiden tunteminen on kansainvälisessä kaupassa tärkeää. Saksan-, ranskan- ja venäjänkielen taitoisia henkilöitä onkin hyvä olla useampia. Venäjällä kauppaa käydään paikallisten jakelukanavien kautta. Alkuun lähdettiin Pietarista, nyt yrityksellä on kaksi strategista kumppania: Partner Pietarissa ja F-Expert Moskovassa. Viime vuonna aloitettiin Sormat Center-hanke, jonka avulla yrityksen tuotevalikoimaa viedään suurten liikkeiden sisälle omana kokonaisuutena. Lisävauhtia toi Suomessa vuonna 2011 solmittu sopimus Rautakeskon kanssa. Samaa mallia pyritään laajentamaan myös Venäjän K-Rautoihin. Sormat osallistuu myös Venäjän ammattimessuille, joilla pyritään lisäämään tunnettuutta yrityksen turvallisuusajattelulle. Moskovan lähellä on tontti rakennuslupineen tehtaalle ja varastolle, mutta toistaiseksi suunnitelma on jäissä. – Olemme premium-brändi ja olennaista asiakkaille ovat lisäarvopalvelumme. Tarjoamme ilmaisena etuna koulutusta, jossa painotamme ankkurointitekniikan osaamista. Koulutamme kaikkia asiakasryhmiä: suunnittelutoimistoja, jakelukanavia ja loppukäyttäjiä, jotta asiakaskunnan tietotaitotaso saataisiin vastaamaan yhä vaativampia kiinnityshaasteita, Laitakari sanoo. Sormatilla on omia patentteja, mutta kaikkia tuotteita ei pysty patentoimaan. – Kopioita näkee tämän tästä. Testaamme niiden kestävyyttä, joka on yleensä osoittautunut ala-arvoiseksi. Oma tuotekehitys on vahvuus ja kehitämme myös omia niche-tuotteita, kuten matalaenergiatalon kiinnitysjärjestelmiä Skandinavian markkinoille. Sormat selvisi vuoden 2008 lopulla alkaneen finanssikriisin pudotuksesta nopeasti. Henkilökuntaa on noin 75, joista 45 työskentelee tuotannossa. Laitekanta on uutta ja kapasiteettia riittää, sillä yritys on investoinut paljon pakkaus-, kokoonpano- ja varastologistiikan automaatioon. Tällä hetkellä tilauskan- Venäläinen asiakasryhmä Pietarista koulutuksessa Sormatilla. Ismo Laitakari seuraa koulutusta, joka hoidetaan oman henkilökunnan tulkkaamana. ta on hyvä ja yritys on palkkaamassa yhtä uutta tuotekehitysinsinööriä sekä kausityövoimaa kesäsesongille. Sormat on hakemassa kasvua myös uusilta alueilta. Viennin aloitus Saksaan on käynnissä, mutta alan kilpaillummalta alueelta ei odoteta nopeaa tulosta. – Olemme pärjänneet Sveitsissä, joten miksei myös Saksassa. Sveitsissä aloitimme 2007 ja nyt se on jo merkittävää kauppaa. Täytyy asennoitua siihen, että 2–3 vuoteen ei uudella alueella vielä tapahdu paljon, Laitakari sanoo. mania ANNE KORTELA ILMOITUS • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Petteri Reunanen ja Aki Toivio esittelevät kartonkipakkauksia Newprintin modernissa painosalissa. Painotyöt joustavasti ja kustannustehokkaasti Tilaatpa painotöitä usein tai harvoin, voit hyötyä Newprintin asiantuntevista ja monipuolisista palveluista. Moderni painotalo on viime vuosina kehittänyt töiden tilaamista, sekä asiointia helpottavia palveluita ja ratkaisuja erikokoisille yrityksille. N ewprint on monipuolinen painotalo, jonka palvelut joustavat kaikenkokoisten yritysten tarpeisiin. Erityisesti kiinnitetään huomiota painopalveluiden sujumiseen helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. – Jos asiakkaalla on usein toistuvia painotöitä, kuten käyntikorttien, julisteiden, lomakkeiden ja esitteiden tilauksia, on joustavinta sopia painotöiden yksityiskohdat ja tilausprosessi valmiiksi, jotta niiden tilaaminen käy helposti. Asiakas voi luottaa, että tulos on aina sovitun mukainen ja hänelle nimetään oma vastuuhenkilö, jonka kanssa asiat hoituvat jouhevasti, myyntijohtaja Aki Toivio toteaa. Newprint pystyy hoitamaan myös vaativat erikoispainotyöt, kuten kampanjamateriaalit, pakkaukset, myymäläsomisteet ja kirjojen painamisen sekä yksilöityjen suoramainosten tai asiakaslehtien postituksen. Joillekin asiakkaille myös painotuotteiden varastointi- ja logistiikkapalvelut ovat hyödyllisiä lisäpalveluita. Silloin Newprint pitää huolta, että painotuotteita on aina saatavilla, ja asiakasta pystytään näin palvelemaan hyvinkin joustavasti. – Olemme halunneet kehittää erikokoisille yrityksille painopalveluiden hankintaa ja tilaamista nopeuttavia ratkaisuja ja palveluita. Pk-yritykset voivat ostaa www.painokone.fi verkkokaupan kautta perustuotteita, ku- ten kirjekuoret, julisteet, lomakkeet ja esitteet helposti ja edullisesti. Palvelu on auki kellonajasta tai päivästä riippumatta ja tilaaminen on tehty todella helpoksi. – Mainostoimisto-asiakkaille pyritään tuomaan uusia tuotteita ja ratkaisuja, jotka auttavat mainonnan suunnittelijoita erottumaan painotuotteilla massasta. – Suuremman kokoluokan yrityksille meillä on tarjota hyvinkin pitkälle vietyjä kokonaisratkaisuja ja palveluita, jotka tuovat huomattavia kustannussäästöjä vuositasolla. Newprintin rooli onkin näissä tapauksissa konsultoida yritystä painotöiden hankinnoissa ja samalla tehostaa yrityksen tilaus/toiminta prosessia, toimitusjohtaja Petteri Reunanen toteaa. Newprint on varmistanut toimintansa korkean laadun sekä ISO 9001-laatusertifikaatilla että ISO 14001-ympäristösertifikaatilla yhtenä harvoista painotaloista. Yrityksellä on myös pohjoismaisen ympäristömerkin, Joutsenmerkin käyttöoikeus. Halutessaan asiakas saa merkin myös omiin painotuotteisiinsa. – Haluamme olla asiakkaillemme laadukas ja joustava yhteistyökumppani, jonka kanssa asiointi on mahdollisimman vaivatonta ja sujuvaa, myyntijohtaja Aki Toivio tiivistää. Newprint Oy • Tuijussuontie 1 • 21280 RAISIO Puhelin 010 231 2600 • www.newprint.fi • www.painokone.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 17 teema Teollisuus ja alihankinta Coreplast valmistaa vaativia teknisiä muovituotteita teollisuuden eri aloille ja heijastimia kuluttajille. Hän korostaa myös kansainvälisen toiminnan merkitystä. Yritys on kasvanut nimenomaan viennin ansiosta. – Nykyisin pitäisi ajatella, että EU on kotimarkkinat ja lähteä senkin ulkopuolelle. Meillä on vientiä noin 35 maahan. Pelkästään Suomessa toimien markkinat ovat pienet. Monta tukijalkaa Entinen ulkomaalaisomisteinen muoviteollisuuden alihankkija on seisonut vuodesta 2004 lähtien tukevasti omilla suomalaisilla jaloillaan. M uovitehdas Coreplast Laitila Oy kävi reilut kolme vuotta sitten läpi mittavan investointiohjelman, jonka tuloksena tehdasta laajennettiin kahdella tuhannella neliöllä 9 500 neliömetriin ja talon konekanta täydentyi uusilla ruiskuvalukoneilla. Kolmen hehtaarin tontilla on vielä tilaa ja laajentumaan mahtuu vielä viereisillekin tonteille, jos tarvetta on. Tehdas pyörii viitenä päivänä viikossa kolmessa vuorossa ja valmistaa kymmeniä miljoonia muoviesineitä vuodessa. Tuotannosta yli 40 prosenttia menee ulkomaille. – Uusien koneiden ansiosta meillä on nyt valmistuksessa erittäin laaja skaala, sillä pystymme tekemään sekä äärimmäistä tarkkuutta vaativia pieniä, jopa 0,01 gramman muovituotteita että isompia, jopa 9,5 kilon teknisiä muovituotteita ja yhdistämään niihin jopa useita eri komponentteja. Tehdas on skandinaavista kärkeä ruiskuvalutekniikassa, toimitusjohtaja Mikko Koivisto sanoo. Hän on yksi yrityksen neljästä suomalaisesta omistajasta, jotka ostivat tehtaan sen taiwanilaiselta omistajalta Foxconnilta vuonna 2004. Koivisto ja toinen omistaja, nykyinen myyntijohtaja Kauko Kämäräinen olivat työskennelleet yrityksessä pitkään, tuotantojohtaja Keijo Parviainen tuli omistajaksi ulkopuolelta vahvalla muovialan taustalla. Toimiva johto omistaa yrityksestä 75 prosenttia, neljäs omistaja on suomalainen pääomasijoittaja 18 mania Aboa Venture Oy, jonka edustaja osallistuu hallitustyöskentelyyn. Foxconn oli ostanut vuonna 1968 perustetun Eimo Oyj:n Laitilan tehtaan vain vuotta aiemmin. Tehdas toimi pääasiassa kotimaan markkinoilla. Se oli aiemmin valmistanut kännykän kuoria, mutta vuonna 2000 kännyköiden alihankinta jäi pois Laitilan tehtaalta, kun se päätti keskittyä muihin tuotteisiin. Tehdas toimi itsenäisenä osana Eimo-konsernin sisällä. – Yrityskauppa oli meille suuri askel siirtyä työntekijästä omistajaksi, mutta tärkeintä oli siinä vaiheessa tehdä perusteelliset suunnitelmat. Tavoitteena oli saada yritykselle useita tukijalkoja, jotta emme olisi riippuvaisia vain yhdestä alasta. Suomalaiseen omistukseen siirtyminen toi yritykselle kasvot pörssiyhtiön omistukseen verrattuna. Olemme pystyneet hyödyntämään tätä etua ja paljon on tapahtunut kaupan jälkeen. Liikevaihto on kasvanut noin seitsemästä miljoonasta 12 miljoonaan ja henkilömäärä 85:een. Kasvu on tullut viennistä, Koivisto kertoo. Kauppa oli mieleinen päätös työntekijöille ja myös Laitilan kaupungille, joka on tehnyt parhaansa tukeakseen työpaikkojen säilymistä paikkakunnalla. Koivisto arvostaa kaupungin myötämielistä tukea, joka on merkinnyt yritykselle paljon. Kaupunki on auttanut tontin saamisessa ja taannut muun muassa Coreplastin lainoja uusimman laajennuksen alkaessa. Coreplast on nykyisin merkittä- vä sopimusvalmistaja monelle teollisuuden alalle, kuten ajoneuvo- ja elektroniikkateollisuudelle, sekä terveydenhuoltoon ja liikuntaan liittyvälle teollisuudelle. Yritys valmistaa esimerkiksi työkoneiden ja ajoneuvojen osia ja monitorien koteloita sairaalakäyttöön. Kaikki tuotanto on sertifioitua ja laatu ja toimitusvarmuus ovat tärkeimpiä kilpailukeinoja. – Olennaista on, että olemme pystyneet laajentamaan omaa osaamistamme ja oppineet käyttämään erilaisia tekniikoita, kuten kaasuavusteista ruiskuvalua ja eri painatus- ja pinnoitusmenetelmiä sekä toteuttamaan kohtalaisen vaativia kokoonpanoja. Erityisen tärkeä alue meille on tuotekehitys ja projektinhallinta, jotka ovat vaativia ja edellyttävät asiakkaiden toimialojen syvää tuntemista. Monta eri toimialaa on meille haaste, koska joka alalla on omat erityispiirteensä, mutta se on myös mahdollisuus, Koivisto sanoo. Uusimpana toiminta-alueena Coreplast aloitti oman heijastimien tuotannon, jonka se osti Salosta Hella Lighting Oy:ltä vuonna 2006. – Hella tarjosi heijastimia meille ja päätös tehtiin nopeasti. Yhtään työntekijää emme onnistuneet Salosta saamaan Laitilaan, joten työtä riitti aluksi. Uudistimme samalla koko liiketoiminnan brändiä ja jakeluorganisaatiota myöten, Koivisto kertoo. Heijastimet ovat siitä mielenkiintoinen tuote, sillä niiden tunnettuus on Pohjoismaiden ulkopuolella vähäinen. Niinpä niiden markkinoimiseksi on kehitetty muun muassa myymälätelineitä, joissa pyörii video siitä, miten heijastin toimii liikenteessä pimeällä. Coreplast päätti astua askeleen vielä paremman tunnettuuden kehittämiseen ja valjasti käyttöönsä Angry Birds -hahmot. Vihaisten lintujen suosiolla on tarkoitus herättää kiinnostus myös heijastimiin. – Ajattelimme yhdistää tässä markkinoinnissa kaksi suomalaista originaalia ja maailman isointa tuotetta. Coreplast on suurin heijastimien valmistaja ja Rovio on eniten ladattu peli. Meillä on hyvä yhteistyösopimus Rovion kanssa. Tuotamme myös You tubeen Angry Birds -heijastinvideon, jolle toivomme miljoonia katsojia, Mikko Koivisto kertoo. Heijastinkauppa on lähtenyt hyvin käyntiin ja jo kymmeniä miljoonia Coreplastin heijastimia on viety ympäri maailmaa. Linnut toivottavasti lennättävät luvut vielä korkeammalle. mania ANNE KORTELA Kohdataan EDE:ssä! Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä Logomossa 6.6.2012. Varmista paikkasi vuoden parhaassa yrittäjätapahtumassa! Ilmoittautuminen on avoinna osoitteessa www.edeturku.fi manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI teemantuntija Vientiteollisuus kasvaa kehittämällä pk-yritysten osaamista T eknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna, mutta se oli silti selvästi alhaisempi kuin ennen talouskriisiä vuonna 2008. Suomen viennin tasopudotus finanssi- ja talouskriisin seurauksena on paljastumassa jopa suuremmaksi kuin pelättiin. Riskinä on, että se jää pysyväksi. Vastaavaa ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa. Tavara- ja palveluvienti on tällä hetkellä koko vuoden tasolla vajaat 20 miljardia euroa pienempi kuin mitä se oli ennen talouskriisiä. Jos vientiteollisuuden kilpailukykyä ei palauteta, hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen käy ylivoimaiseksi. Suomessa tehtävien päätösten on tuettava uudistumista ja kasvun lähteitä. Tulevaisuutemme kannalta vientiteollisuus on aivan keskeisessä asemassa. Vienti tuo arviolta puolet suomalaisten hyvinvoinnista ja teknologiateollisuuden osuus viennistä on yli 60 prosenttia. Suomen viennin kasvattaminen tulee vaatimaan lisää kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Jatkossa vientimme ei voi olla niin riippuvaista suurista yrityksistä kuin aiemmin on ollut. Pk-yritykset tulevat menestymään kansainvälisessä kilpailussa vain osaamisellaan. Kasvuun tarvitaan erityisesti investointeja huipputuotteiden ja -palveluiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Hallitus onkin maaliskuisessa kehysriihessään päättänyt tuotekehitys-verokannustimen käyttöönotosta. Mallissa yritys saa yhteisöverosta veronhyvityksen, joka riippuu tuotekehityksen palkkakustannuksista. Yksityiskohdat ovat sopimatta, mutta uudistus pyritään saamaan voimaan jo vuoden 2013 alusta. Kannustimen käyttöönotto tuleekin varmasti aktivoimaan erityisesti pk-yrityksiä lisäämään panostuksiaan tuotekehitykseensä. Yrityksen henkilöstön korkeatasoinen osaaminen on toinen keskeinen tekijä tavoiteltaessa menestystä kansainvälisessä kilpailussa. Kannattaa muistaa, että Suomessa myös maan eri alueet kilpailevat yritysten sijoittumisesta osaavan henkilöstön saatavuudella. Onkin mielenkiintoista nähdä miten Varsinais-Suomi me- nestyy tässä kisassa. Koulutuspuolella on viime vuosina tapahtunut paljon positiivista kehitystä: yliopistouudistus on jo nyt selvästi lisännyt tutkijoiden ja yritysten välistä vuoropuhelua, Turun ammattikorkeakoulukin ollaan vihdoin osakeyhtiöittämässä, Turussa toimii oppilaitosten yhteisenä oppimisympäristönä ajanmukainen koneteknologiakeskus, muutamia mainitakseni. Haasteita riittää tulevaisuuteenkin. Uskalletaanko osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu myös organisoida joustavaksi työ- ja elinkeinoelämää palvelevaksi nykyaikaiseksi koulutusorganisaatioksi? Se edellyttää muun muassa osakeyhtiölle vahvaa hallitusta, jossa työ- ja elinkeinoelämän edustajilla on enemmistö. Kyetäänkö Varsinais-Suomessa tarttumaan selvitysmiehen vastavalmistuneessa raportissa esittämiin ehdotuksiin hajanaisen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi? Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen edustajat ovat yksissä tuumin kannustaneet oppilaitosten ylläpitäjiä tarttumaan haasteeseen, jotta maakuntaan lähdettäisiin rakentamaan teppo virta muutamaa taloudellisesti riittävän vahvaa, joustavasti muuttuviin vaatimuksiin vastaavaa tehokasta ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Näin on jo aiemmin rohjettu tehdä esimerkiksi Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija Lounais-Suomen alueella Moni herkku olisi vähemmän tuore ilman Turun Satamaa. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 19 rahan valtakunta Lama ei näy kotimaan venekaupassa Kotimaan venekaupan hiljaiselo on kääntynyt positiiviseen vireeseen. Alkuvuoden kaupan perusteella venealalle odotetaan kymmenen prosentin kasvua. V aikka venemessujen kävijämäärät ovat laskeneet, kävijät ovat ostoaikeissa. Venealalla odotetaan noin 10 prosentin myynnin kasvua. Viime vuonna Suomessa myytiin Finnboat ry:n tilastojen perusteella 131,3 miljoonalla eurolla pien- ja moottoriveneitä. 6-8 metrin veneiden kokoluokassa oli pientä kasvua, mutta muissa myynti väheni selvästi. Purjeveneiden kappalemääräinen myynti kasvoi 15 prosenttia, 90 veneeseen, mutta moottoriveneiden yli 8 400 kappalemyyntiin verrattuna sillä ei ole suurta vaikutusta alalle. Molempiin alkuvuoden messutapahtumiin, Helsingin Vene 2012 ja Turun Meri Kutsuu -messuille osallistuneet Astrum Vene ja Kone-Wuorio onnistuivat ylittämään myyntitavoitteensa. – Helsingissä myimme 22 venettä, kun vuosi sitten myytiin 15, joten kasvua oli reilut 40 prosenttia. Turussa tehtiin kaupat viidestä veneestä. Sen lisäksi osa kaupoista päätetään vielä myöhemmin. Erityisen ilahduttavaa oli, että 27–35-jalkaisissa matkaveneissä 150 000 euron hintaluokassa kävi kauppa, myyntijohtaja Henri Jokinen sanoo. Hänen mukaansa kaupan ratkaisee sopiva tuote. Monet arvostavat hyviä varusteita, koska veneilykaudesta halutaan pidempi. Kotimaisuus näyttää olevan entistä tärkeämpi asia. – Olemme erittäin iloisia, siitä että suomalaiset moottoriveneet pärjäävät kilpailussa ja töitä riittää nyt pitkäksi aikaa. Grandezzan kapasiteetti tälle kesälle on jo lähes täynnä. Ennakkokauppa on alalla erittäin tärkeää, koska Jos haluaa ylellisyyttä, voi sijoittaa 964 000 euroa Meri kutsuu -messujen kalleimpaan veneeseen, 48-jalkaiseen Sunseeker Portofinoon. A-Laiturit Oy:n kelluvat laiturit kiinnostivat Meri kutsuu -messuilla, lisäetuna siihen voi valita haluamansa värin, kuten punamullan. 20 mania veneitä ei enää tehdä varastoon. Nyt myydään jo ensi vuottakin, Jokinen lisää. Turun Venemaailma osallistui Meri Kutsuu -messuille, joilla kauppa kävi hyvin. – Hiljaiselo on päättynyt, vaikka kaikkia kauppoja ei ole vielä päätetty. Viime vuotta ollaan edellä joka tapauksessa, jopa 30–40 prosentin kasvu on mahdollinen. 6-8 metristen 40 000 – 100 000 euron hintaluokka myy eniten, mutta myös isoissa on kasvua. Jopa kalliimmat Bavaria-moottoriveneet kävivät kaupaksi messuilla kokoluokassa 28–31 jalkaa, myyntipäällikkö Jirka Sottinen sanoo. Hänen mukaansa talouden parantuminen näkyy myös siinä, että veneet ostetaan useimmiten omalla rahalla, vaikka yritys on lisännyt kiinteäkor- 6-8 metrin moottoriveneet kiinnostavat eniten ostajia, mutta myös isommista matkaveneistä on tehty kauppaa alkuvuoden venemessuilla. koisen rahoitusmahdollisuuden palveluihinsa. Raisiolainen A-Laiturit odottaa ennätyskevättä laiturikaupassa Tapanimyrskyn vaurioiden takia. – Saimme Turun messuilla tilauksia ja tarjouskantamme on jo nyt todella iso. Moni on herännyt siihen, että kelluva laituri kestää myrskyjä arkkulaituria paremmin, myyntijohtaja Raimo Koskinen sanoo. mania ANNE KORTELA Rahastopääoma jatkoi kasvua maaliskuussa Sijoitusrahastojen pääoma kasvoi Finanssialan keskusliiton tietojen mukaan maaliskuussa 59,6 miljardista eurosta 59,9 miljardiin euroon. Hienoinen kasvu perustui sekä vakaaseen markkinakehitykseen että positiivisiin nettomerkintöihin. Vuoden alusta rahastopääoma on kasvanut 8,2 prosenttia eli 4,5 miljardia euroa. Osakerahastojen pääoma laski maaliskuussa 200,2 miljoonaa euroa päätyen 21,2 miljardiin euroon. Uutta pääomaa osakerahastoihin sijoitettiin 14,6 miljoonaa euroa, josta suurin osa Pohjois-Amerikan rahastoihin. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin maaliskuussa 139,8 miljoonaa euroa. Eniten varoja sijoitettiin euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin sekä globaaleiksi luokiteltuihin yrityslainoihin. Euroalueen valtionriskiä sisältävistä rahastoista sen sijaan lunastettiin 283,8 miljoonaa euroa. Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin maaliskuussa uutta pääomaa 84,4 miljoonaa euroa. Erityisesti rahamarkkinarahastot ja muut lyhyen koron rahastot kiinnostivat sijoittajia. Käteisrahastoista sen sijaan nostettiin pääomia 37,4 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lyhyen koron rahastoista on lunastettu yhteensä 951 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastot keräsivät maaliskuussa uutta pääomaa 26 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoiset sijoitusrahastot (vipu-, raaka-aine ym. rahastot) puolestaan menettivät pääomia 25,2 miljoonaa euroa. Kuukauden tuottoisin rahastoluokka oli teknologiaan ja telekommunikaatioon sijoittavien rahastojen luokka 3,5 prosentin kuukausituotolla. Vuoden tarkasteluvälillä parhaiten tuottanut rahastoluokka oli terveydenhoitoalalle sijoittavien osakerahastojen luokka. Tähän luokkaan kuuluvat rahastot tuottivat keskimäärin 16 prosenttia. Viiden vuoden tarkastelujaksolla tuottoisin rahastoluokka on ollut kehittyvien markkinoiden Latinalainen Amerikka -luokka 5,9 prosentin vuotuisella tuotolla. Sharpen luvulla mitattuna paras rahastoluokka on ollut pitkän koron rahastojen Euroalueen valtionriski (Sharpe 1,3). m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI salkunvartija Maailmanloppu peruutettu K esällä 2011 alkanut Euro-alueen talousodotusten syöksykierre pysähtyi tammi-helmikuussa. Sen jälkeen Saksan, Ranskan, Englannin ja jopa Espanjan ennusteita on korjattu positiiviseen suuntaan. Tunnelman muutoksen takana on suuri joukko tärkeitä päätöksiä. Kansallisella tasolla tehdyt päätökset Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa olivat ennakkoehto etenemiselle. Ne tekivät mahdolliseksi Kreikan velkasaneerauksen. Yhteisötasolla päätettiin tukimekanismien vahvistamisesta ja finanssipolitiikan toimintatapoja koskevista parannuksista. Ne loivat tilanteen, jossa Euroopan Keskuspankin likviditeettiä lisäävät ratkaisut rauhoittivat markkinoiden epäluuloja. Vaikka markkinat haluavat edelleen testata tilanteen kestävyyttä aggressiivisesti, tulevaisuuden miinakentässä on turvallisempi edetä kuin vielä muutama kuukausi sitten näytti mahdolliselta. Nyt näyttää siltä, että eurokriisin aiheuttama eurotaantuma jää kohtuullisen lieväksi siitäkin huolimatta, että kriisimaissa alamäki jatkuu ja kasvun käynnistyminen on kaukana. Eri maiden tilanne on hyvin erilainen. Se, että pahin on takana, ei tarkoi- ta sitä, että velkaongelma olisi ratkaistu. Nyt velkavuorten sulattamiseen on kuitenkin helpompi keskittyä pitkän tähtäimen projektina eikä lyhyen tähtäimen kriisipäätösten sarjana. Velkaongelmien ratkaiseminen on monissa maissa ainakin kahden olympiadin mittainen savotta. Velkataakan sulattamisen tärkein tekijä on pitkän aikavälin talouskasvu. Hätäiset, paniikissa tehdyt päätökset vaikeuttavat ongelman ratkaisemista silloin, kun ne vahingoittavat talouden kasvupotentiaalia siinä mitassa, etteivät verotulot kasva toivotulla tavalla ja työttömyysmenot jäävät pitkäkestoisesti suuriksi. Kiristämispolitiikan kilpajuoksu, jossa naapurivaltiot kiristävät kilpaa toistensa kanssa, tekee mahdottomaksi maakohtaisten budjettitavoitteiden toteutumisen. Kun erilaisessa tilanteessa olevat euromaat käyttäytyvät kaikki samalla tavoin, budjettien tasapainottamisesta koituvat hyvinvointitappiot maksimoituvat. Vielä muutama viikko sitten näytti siltä, että Suomi on menossa kiihkokiristäjien letkaan. Pahimmillaan ilmassa roikkui 5 miljardin euron säästöpaketti. Siksi hallituksen toissa vii- kolla tekemä päätös 2,5 miljardin euron säästöistä oli suurten linjojen osalta positiivinen yllätys. Ensinnäkin, hallitus ei lähtenyt ylisäästämisen tielle. Toiseksi, veronkorotusten rinnalla päätettiin tehdä merkittäviä menosäästöjä. Vahvan tutkimusevidenssin mukaan menoleikkauksilla velkatrendi korjautuu vähemmillä hyvinvointitappioilla nopeammin ja kestävämmin kuin veronkorotuksilla. Suomen hallituksen paketti ei ole optimaalinen, mutta kaukana pahimmista peloista. Euroalueen taantuma alkoi viime vuoden lopulla. Silti näkyvissä on jo vihreitä versoja eli merkkejä talouden vakautumisesta. Tämä kertoo uskosta siihen, että Italian, Espanjan, Portugalin ja Kreikan säästöpäätökset, euroalueen yhteiset ratkaisut ja Euroopan Keskuspankin toimet ovat katkaisseet kriisin syvenemisen. Suomen BKT-luvut loka-joulukuulta kertoivat maamme välttäneen taantuman pienimmällä mahdollisella marginaalilla, kun talous kasvoi edellisestä neljänneksestä 0.1 prosenttia. Työllisyystilanne on pysynyt siinä määrin vakaana, että talouden syöksykierteen alkamisesta ei enää ole pelkoa, vaikka BKT todennäköisesti supistui päätty- neen kevään aikana. Notkahdus on jäänyt sen verran vähäiseksi, että vuoden jälkipuoliskolla tapahtuva elpyminen pitää BKT:n vuosikasvun 2012 nollilla tai jopa marginaalisesti plussalla. Vuodelle 2013 Aktia odottaa runsaan 1,5 prosentin kasvua. Christian Holmqvist Konttorinjohtaja Aktia Pankki, Turku Kauppatori AssetMaster – Joustava ja helppo tapa investoida Yritykset tarvitsevat toimintansa pyörittämiseen monenlaisia laitteita ja koneita sekä myös muuta irtainta käyttöomaisuutta. Tämän laitekannan tarve muuttuu kaiken aikaa ja sen hallinnointi aiheuttaa sekä työtä että kustannuksia. Nordean AssetMaster on yrityksen kaikkien laitehankintojen rahoitus- ja hallintapalvelu. Se yhdistää joustavan leasingrahoituksen ja käyttöomaisuuden hallinnan rutiinit helposti toimivaksi kokonaisuudeksi aikaa ja kustannuksia säästäen. AssetMasterin avulla yrittäjä pääsee toteuttamaan hankintojaan ilman rahoitusneuvotteluja ja voi keskittyä itse liiketoimintaan. Hankittava kohde toimii vakuutena eikä lisävakuuksia näin tarvita. ”AsserMaster on toiminut joustavasti ja nopeasti yrityksen investointitarpeissa. Lisäksi aina käytössä oleva limiitti tukee investointien suunnittelussa. Myös asiakaspalvelun ripeys on ollut erittäin positiivinen kokemus.” kertovat Teija Stade ja Petri Vainio. Tervetuloa Nordeaan juttelemaan sinulle tärkeistä yritysasioista. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121, ma–pe 8–18 (pvm/mpm) ja varaa aika meille. Lisätietoja saat yrityskonttoreistamme tai osoitteesta nordea.fi Nordea Pankki Suomi Oyj Kuvassa Rakenneverkko Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teija Stade ja toimitusjohtaja Petri Vainio, Asiakasvastuullinen myyntijohtaja Tommi Tuomi Nordea Rahoituksesta sekä Asiakasvastuullinen johtaja Arja Nevasalo Nordeasta. nordea.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 21 Liedon Säästöpankille hyvä tulos Liedon Säästöpankin liikevoitto viime vuodelta oli 8,3 miljoonaa euroa, joka on 1,3 prosenttia taseen vuosikeskiarvosta. Vakavaraisuus oli 23 prosenttia ja taseesta myönnetyt luotot ovat vain 85 prosenttia talletuksista. – Olemme äärimmäisen tyytyväisiä tulokseen. Vakavaraisuus on lähes kolminkertainen lain vaatimuksiin verrattuna. Lisäksi henkilöasiakkaiden asuntoluottojen markkinaosuutemme on kasvanut markkinoita nopeammin. Kasvumme oli 7,6 prosenttia, kun markkinat kasvoivat 6,6. Luotot yrityksille kasvoivat 11,6 prosenttia, toimitus- johtaja Jussi Hakala sanoo. Liedon Säästöpankilla on yhteistyökumppanina Turun Lähivakuutusyhdistys, jonka kanssa pankilla on myös yhteinen toimitalo Turussa kauppatorin laidalla. Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistyminen ensi vuoden alussa asettaa asian uuteen harkintaan. – Olemme luonnehtineet kumppanuutta strategiseksi ja olemme olleet hyvin tyytyväisiä yhteistyöhömme. Yhteistyösopimus on vuoteen 2016 asti, ja se voi jatkuakin, mutta siinä tapauksessa yhteistyö tulee olemaan enemmän kaupallista. Koemme olevamme vahvoilla, sillä pankkisuhde on asiakkaille vakuutussuhdetta voimakkaampi. Vahinkovakuutusyhtiö voi tuottaa pankille vakuutuspalveluja alihankkijana, Hakala toteaa. Hän ei kritisoi Lähivakuutuksen ratkaisua, vaan sanoo ymmärtävänsä sen hyvin, koska Tapiola oli pilkkomassa rakennettaan. Liedon Säästöpankin kannalta merkittävää mahdollisen tulevan yhteistyön kannalta on se, miten Tapiola Pankille käy. – Suhtaudumme tilanteeseemme luottavaisesti, vaikka tulisi pankkikilpailija, sillä olemme alueellisesti vah- voja. Vahinkovakuutusyhtiöt ovat tällä hetkellä kovassa puserruksessa, kun korkotaso on ollut niin alhaalla pitkään. Meille hyvä vakuutuskumppani on sellainen, joka pystyy kilpailemaan pohjoismaisella tasolla vahinkovakuutuksissa, hän jatkaa. m Tapiola vahva Varsinais-Suomessa Tapiolan henkivakuutusten maksutulo kasvoi vuonna 2011 lähes 28 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. VarsinaisSuomessa kasvu on ollut selvästi muuta maata kiivaampaa: valtakunnallisesti koko Tapiolassa henkivakuutusten maksutulo kasvoi hieman alle 9 prosenttia. Eläkevakuutusten maksutulo kasvoi alueella hieman yli 11 prosenttia, kun valtakunnallinen nousu oli reilu 6 prosenttia. – Kasvumme on kovempaa kuin Tapiola-ryhmässä valtakunnallisesti. Olemme erityisesti pystyneet kasvattamaan osuuttamme yrityksissä, sillä lakisääteisten eläkevakuutusten maksutulo kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia. Tämä kertoo osittain myös siitä, että paikalliset yritysasiakkaamme ovat kehittyneet ja menestyneet hyvin, Tapiolan Varsinais-Suomen paikallisjohtaja Kristian Nygrén kertoo. Vahinkovakuutusten maksutulo kasvoi Varsinais-Suomessa vuonna 2011 hieman yli kolme prosenttia. Maksutu- lo suhteessa maksettuihin korvauksiin pysyi suhteellisesti samalla tasolla kuin vuonna 2010. Tapiola Pankki kasvatti VarsinaisSuomessa asiakasmääräänsä viime vuonna 10 prosenttia. Varsinais-Suomessa laina- ja tiliasiakkaita on kolmanneksi eniten Tapiolan paikallisalueisiin verrattuna ja noin kolmannes vakuutusasiakkaista käyttää myös pankkipalveluita. Nygrenin arvion mukaan vuoden 2013 alussa toimintansa aloittava Lähivakuutus-Tapiola tulee ottamaan alueellisen markkinajohtajan aseman vahinkovakuuttajana lähes 35 prosentin markkinaosuudella. Asiakkaita muodostettavalla yhtiöllä on noin sata tuhatta ja työntekijöitä noin 150. m Kuva: Valtteri Kantanen saimi Hoyer Kesän HuipputapaHtuma! Varaa paikkasi www.bbm.fi Mukana menossa: Patr ik B or g Ke 6.6.2012 Lasipalatsin Bio Rex, Helsinki Heli sutela Kesähappening ohjelma klo 13.30 – n. 19.30 KouLutus • Alkudrinkki ja ilmoittautuminen • Saimin avaimet menestykseen, saimi Hoyer • Syötkö jaksamistasi? Patrik Borg ILtA-oHjeLmA • Kesäinen buffet, 2 drinkkikuponkia/ osallistuja • Stand up -esitys, Heli Sutela • Iki-ihana Scandinavian Hunks • Arvonta ja lahjakassien jakaminen Ilmoittaudu heti! Tule S & A -lehden järjestämään, kaikille avoimeen kesäiseen iltapäivään! Luvassa mielenkiintoista asiaa ja hulvatonta hauskaa! hinta Hinta 95 euroa + alv Paikka: Lasipalatsi, Helsinki Aika: 6.6.2012 klo 14.00 – n. 19.30 Business to Business Mediat Oy | Y-tunnus 1794727-6 | Piispantilankuja 4, FI-02240 Espoo | p. +358 9 5421 0100 | [email protected] | www.bbm.fi 22 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Liedon Osuuspankki ylsi kohtuullisen tulokseen POP Pankki -ryhmään kuuluva Liedon Osuuspankki saavutti viime vuonna kohtuullisen hyvän tuloksen huolimatta siitä, että kansantalouden alkuvuoden kasvu hidastui loppuvuotta kohden. Liedon Osuuspankin vakavaraisuus oli 20,33 prosenttia ja luotonannon kokonaismäärä kasvoi 7,4 prosenttia. Kotitalouksien osalta kasvu oli 11 prosenttia, kun kaikkien pankkien keskiarvo oli 5,2 prosenttia. Asuntolainojen kasvu oli vastaavasti 14 prosenttia, kun muiden pankkien kasvuprosentti oli 6,6 prosenttia. Vaikka maatalouden luotonannoissa tapahtuikin laskua, yritysten luotonannot kasvoivat 9 prosenttia. Talletukset kasvoivat viime vuonna kolme prosenttia ja 383 000 euron liikevoitossa oli kasvua yksi prosentti. – Talletusten kasvussa oli nähtävissä asiakkaiden turvahakuisuus. Tal- letukset kiinnostivat, vaikka tuotto ei kovin korkea ollutkaan. Korkokatteeseen tuli parannusta 4,5 prosenttia ja tuottoja kasvatettiin 7 prosenttia. Kulut kasvoivat 7,8 prosenttia, mihin pääosin vaikuttivat kehittämiseen liittyvät toimenpiteet eli henkilöstölisäys, uuden markkinointinimen käyttöönotto ja mittava arkistointijärjestelmän uusiminen., Liedon Osuuspankin toimitus- johtaja Juha Niemelä kertoo. Pankki viettää tänä vuonna 110vuotisjuhlavuottaan ja Turun konttori muuttaa Hämeenkadulta Kauppatorin laidalle alkukesällä. Liedon Osuuspankilla on Liedon keskustassa toimivan pääkonttorin ja Turun toimipisteen lisäksi konttori myös Liedon asemalla. m Esitykset Lähivakuutus-Tapiolan Varsinais-Suomen alueen johtoryhmään selvillä Tapiolan ja Lähivakuutuksen yhdistyessä uudeksi keskinäiseksi finanssiryhmäksi keskusyhtiön lisäksi muodostetaan 19 keskinäistä alueyhtiötä. Varsinais-Suomeen muodostuu vuodenvaihteessa 2013 alueyhtiö, joka tarjoaa omalla toimialueellaan kokonaispalvelua vakuutuksissa, pankkipalveluissa ja sijoittamisessa. Alueyhtiön henkilöstömäärä on noin 140 ja sillä on asiakkaita noin 100 000. Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistymisen ohjausryhmä esittää Varsinais-Suomen alueen uuden keskinäisen vakuutusyhtiön johtoryhmään seuraa- via henkilöitä: Toimitusjohtajaksi varatuomari Olli Aakula, joka on toiminut toimitusjohtajana Varsinais-Suomen Lähivakuutuksessa. Henkilöasiakkaista vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi KTM Olli Alho, joka on toiminut Tapiola-ryhmän paikallisjohtajana Salo-Lohjan alueella. Yritys- ja maatila-asiakkaista vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi MMM Pasi Aakula, joka on toiminut myynti- ja markkinointijohtajana Varsinais-Suomen Lähivakuutuksessa. Hallintojohtajaksi sosionomi Juha Ant- Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] tila, joka on toiminut Tapiola-ryhmän yksityisasiakasliiketoiminnassa liiketoimintaryhmän suunnittelupäällikön tehtävässä. Korvausjohtajaksi agrologi Marko Erkkilä, joka on toiminut Varsinais-Suomen Lähivakuutuksen vakuutustoimenjohtajana. Varsinais-Suomen alueen uuden keskinäisen vakuutusyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi esitetään varatuomari Ulla-Maija Moisiota. Moisio toimii lakiasiainpäällikkönä Teollisuuden Voima Oyj:ssä ja on VahinkoTapiolan hallintoneuvoston jäsen. Toi- minnallisen organisaation nimitykset edellyttävät yhdistymisen hyväksymistä Lähivakuutuksen ja Tapiolan toukokuun yhtiökokouksissa, joiden jälkeen alueyhtiön hallitus vahvistaa nimitykset. Vakuutuksenottajina asiakkailla on oikeus osallistua alueyhtiön yhtiökokoukseen. m mania 23 Deltamarinin irtolastialusten rakentaminen käyntiin Kiinassa Raisiolainen meriteollisuuden suunnittelutoimisto Deltamarin on saanut sopimuksen kymmenen 180-metrisen irtolastialuksen (4 + 4 +2) rakentamisesta Chengxin telakalla Kiinassa singaporelaiselle The China Navigation Companylle (CNCo). – Suunnittelutyön arvo on noin 35 miestyövuotta. B.Delta-irtolastialuksissa on erittäin alhainen polttoaineen kulutus, joka on herättänyt monen varustamon kiinnostuksen. Parannukset on saatu aikaan runkomuodon, potkurin, peräsimen ja pääkoneratkaisujen uudenlaisella yhdistämisellä, myyntijohtaja Markku Kanerva kertoo. Deltamarin hoitaa alusten perus- ja työkuvasuunnittelun sekä teknisen ostotoiminnan ja lähettää oman tiimin telakalle avustamaan suunnittelun koordinoinnissa tuotantoon. Suunnittelutyö tehdään Deltamarinin toimistoissa Euroopassa ja Kiinassa ja myös Deltamarinin partneriverkostoa hyödynnetään. Toinen kiinalainen telakka, Tianjin Xingang Shipbuilding Heavy Industries Co. rakentaa parhaillaan B.Delta37 “handysize” bulkkereita kahdelle varustamolle: ranskalaiselle Louis Dreyfus Armateursille (LDA) ja singaporelaiselle M.T.M. Ship Management Pte Ltd./Strategic Shipping Inc:lle. Lisäsopimuksia bulkkereista odotetaan lähikuukausien aikana. Parhaillaan käydään keskusteluja B.Delta-sarjan muiden aluskokojen rakentamisesta. B.Delta37-sarjaa on myös edelleen kehitetty useissa vaihtoehtoisissa järjestelyissä ja erittelyissä, joiden erityispiirteinä ovat muun muassa laatikkomallinen lastiruuma, avoin lastiluukkujärjestely, jääluokka, puutavarakansi. m Turku on Suomen toiseksi suosituin kongressikaupunki Matkailun edistämiskeskuksen Finland Convention Bureaun uusimman tilaston mukaan Turku on Suomen toiseksi suosituin kansainvälisten kongressien kaupunki heti Helsingin jälkeen. Vuonna 2011 Turkuun saapui 68 kongressiin yhteensä 8 633 osanottajaa. Kongressien määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Delegaattien määrä on ollut korkeampi vain kerran, vuonna 2007. Kansainvälisten kongressien mukanaan tuoma matkailutulo on Turun alueelle noin 14,1 miljoonaa euroa. – Vuosi 2011 oli pienten ja keskisuurten kongressien vuosi, suurimmassa osassa kongresseista oli 100–400 osanottajaa. Mutta kongresseja oli lukumääräisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin kymmenvuotisen toimintamme aikana. Muutamalla kongressilla oli suora sisällöllinen kytkös kulttuuripääkaupunkivuoteen, mutta kaikki tieteellisetkin kongressit halusivat kulttuuripitoista sisältöä joko iltajuhliinsa tai oheisohjelmiinsa, Turku Touringin kongressiyksikön kongressipäällikkö Sari Ruusumo kertoo. Hän iloitsee erityisesti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tuomasta kansainvälisestä medianäkyvyydestä, josta on merkittävää etua tulevaisuuden kongressimarkkinoinnille. – On laskettu, että Turussa vuonna 2011 käyneiden kansainvälisten toimittajien kirjoittamien Turku-artikkeleiden media-arvo oli 19,7 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa kongressiyksikön 82 vuoden budjetin verran näkyvyyttä kaupungillemme, hän toteaa. Kongressikaupunki Turun valttikortteja ovat persoonalliset kokoustalot, 2100 hotellihuonetta ydinkeskustassa sekä historialliset juhlatalot, kuten VPKtalo, Turun linnan juhlahuoneisto, ravintola Samppalinna sekä Aboa Vetus & Ars Nova -museo. Myös Naantali ja Turun saaristo liitetään usein kongressiohjelmaan. m TYÖELÄMÄN TIETOISKUT YMPÄRISTÖHUOLTO YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Tutustu uuteen jätelakiin ympäristöakatemiassa Salo nousuun yrittäjyydellä Toukokuun alussa voimaanastuva uusi jätelaki johtaa moniin muutoksiin paitsi yritysten jätehuollossa myös kuntapuolella. Laki edellyttää, että vanhat sopimusperusteiset jätteenkuljetukset käsitellään uudelleen uuden lain perusteiden mukaisesti. Uusi päätös on tehtävä vuoden kuluessa lain voimaan tulosta. Kunnat voivat edelleen jatkaa ns. sopimusperusteista (uudessa laissa kiinteistön haltijan järjestämä) kuljetusjärjestelmää vastuullaan olevan jätteen kuljetuksissa. Tällöin sopimus jätteen kuljetuksesta solmitaan suoraan kiinteistön ja jätehuoltoyrityksen välille, jolloin kunnan tai kunnallisen jätehuoltoyhtiön ei tarvitse ottaa aktiivista roolia kuljetusten järjestämisessä. Turun seudulla useat kunnat ovat päätyneet sopimusperusteiseen kuljetusjärjestelmään. Hyvin toimivaa järjestelmää ei ole tarpeen muuttaa. Nyt myös niillä kunnilla, jotka ovat aikaisemmin valinneet kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetuksen, on mahdollisuus harkita päätöstään uudelleen. Kunnan vastuulla olevien jätteiden kuljetuksen säilyminen vapailla markkinoilla auttaa jätehuoltoyrityksiä kehittämään palveluitaan paikallisiin tarpeisiin. Se turvaa jatkossakin valinnan vapauden jätehuollon palveluiden ostamisessa ja kilpailuttamisessa. Parhaimmillaan Turun seutu vahvistaa asemaansa kierrätysyhteiskunnan ja materiaalitehokkuuden suunnannäyttäjänä, mikä tukee myös muuta yritystoimintaa alueella. Tähän liittyen kannattaakin ilmoittautua Turun Ympäristöakatemiaan kuulemaan lisää jätelaista: www. ymparistoakatemia.com. Ilmoittauduthan viimeistään 27.4. Elektroniikkateollisuuden rakennemuutos ravistelee Salon talousaluetta kovalla kouralla. Nokian tuoreiden irtisanomisten lisäksi tuhansia työpaikkoja hävisi jo aikaisemmin. Mutta Salossa usko huomiseen on aito ja ratkaisu on erittäin selkeä! Uudet työpaikat syntyvät liikevaihtoaan kasvattaviin ja kannattaviin yrityksiin ja yritysten menestys parantaa alueen elinvoimaa. Kaikki siis hyötyvät! Salo palkittiin syksyllä EK:n yritysilmapiiritutkimuksessa Suomen yrittäjämyönteisimmäksi seutukunnaksi. Yrittämisen ”hulluus” on toisinaan käsin kosketeltavaa ja kaikkia kannustavaa. Sitä sopii tulla ihmettelemään kauempaakin! Salon rakennemuutosstatus mahdollistaa monipuoliset kehittämis- ja investointituet pk-yrityksille vuoden 2013 loppuun saakka. Yrittäjyyden ja innovatiivisuuden katalysaattorina toimii kaupungin elinkeinoyhtiö Yrityssalo. Moni yritys on jo lähtenyt toteuttamaan investointejaan tai ryhtynyt pohtimaan uutta suuntaa liiketoiminnalleen. Uusia yrityksiä syntyy lähes joka päivä: viime vuonna 329, tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana jo 80. Kaikista ei kuitenkaan voi leipoa yrittäjiä. Tarvitaan ideaa, tahtoa ja riskinottokykyä, jossain määrin myös hyvää päättely- ja ongelmanratkaisukykyä sekä uusien tilanteiden hallintaa ja omaksumista. Yritysten kasvulle täytyy antaa hyvät mahdollisuudet. Turha byrokratia on poistettava ja monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia, yrityshautomoita ja sparraajia on innovatiivisesti järjestettävä. Avarakatseisuus on valtti kasvuyritykselle, kun kilpaillaan parhaista tulevaisuuden markkina-alueista. Riikka Kinnunen Ympäristöhuollon asiantuntija Maija Pirvola Kehittämispäällikkö Lassila & Tikanoja Yrityssalo Oy Me huolehdimme, jotta sinä voisit olla huoleton. Turun linna on yksi kaupungin vetovoimaisimmista juhlapaikoista kongresseille. 24 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI liikenteessä Kauan jatkunut yhteistyö kasitien parantamiseksi tuotti vihdoin tulosta. Taloudellinen ajotapa säästää energiaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien välinen yhteistyö ja Turun kauppakamarin tukema tiehanke on vihdoin saavuttanut tuloksia. Kummallekin maakunnalle tärkeän valtatie 8:n parannustyöt päästään aloittamaan, sillä hallitus on osoittanut kehysriihessä kehittämiselle sata miljoonaa euroa. Se on vajaa puolet hankkeen kokonaisbudjetista, joka on 210 miljoonaa. – Tämä on alku tien kehittämiselle ja iloitsemme myönnetyistä varoista. Työtä on kuitenkin vielä paljon edessä. Rahoituksen elinkaarimalli ei toimi kuin Turun ja Nousiaisten välillä. Muut osat on hoidettava budjettirahoituksella. Meille kriittinen kohta on Masku, jonka ympäristölupa on voimassa vuoteen 2014 asti. Asialla on kiire, kun ottaa huomioon tarjouskilpailun ja mahdollisten valitusten vaatiman ajan, maakuntajohtaja Juho Savo totesi Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen yhteiskokouksen tiedotustilaisuudessa. Maakuntahallituksen puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan työn aloitus on mahdollista saada vuoden 2013 budjettiin. – Liikennevirasto tekee suunnitelman ja esityksen liikenneministeriölle. Tavoitteena on saada se hallituksen budjettiriihen käsittelyyn elokuussa. Julkisuudessa on ollut esillä, että nyt saatavat varat käytettäisiin RaisioNousiainen -tieosuuden parantamiseen. Maakuntien yhteiskokouksessa kuitenkin todettiin kiireellisiä tarpeita olevan myös Satakunnan puolella, joten on mahdollista, että osa varoista osoitetaan sinne. m Autoveron korotus aiheutti myyntipiikin maaliskuussa Uusia henkilöautoja rekisteröitiin Autoliiton keskusliiton mukaan maaliskuussa 22 924 kappaletta, mikä on 82,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Rekisteröintipiikki johtuu 1.4.2012 voimaantulleesta autoveron muutoksesta. Kaikkien niiden henkilö- ja pakettiautojen autovero nousi, joiden CO2 -päästöt ylittävät 110 g/km. Vastaavasti alle 110 g/km päästävien autojen autovero laski, mutta tällaisten autojen osuus tarjolla olevista autoista on tällä hetkellä vain 10 eniten rekisteröityä henkilöautomerkkiä 03/2012 10 eniten rekisteröityä henkilöautomerkkiä 03/2012 Merkki 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. TOYOTA VOLKSWAGEN FORD SKODA AUDI VOLVO NISSAN MERCEDES-BENZ KIA OPEL YHTEENSÄ Muut KAIKKI YHTEENSÄ MATKAILUAUTOT Henkilöautot yhteensä Markkina03/2012 osuus (%) 3 096 2 328 1 777 1 723 1 681 1 502 1 298 1 125 1 090 898 16 518 6 264 22 782 142 22 924 13,6 10,2 7,8 7,6 7,4 6,6 5,7 4,9 4,8 3,9 72,5 27,5 100,0 Taulukko ei sisällä Ahvenanmaalla rekisteröityjä ajoneuvoja. noin viisi prosenttia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkilöautoja on rekisteröity 47 818 kappaletta, mikä on 34 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Maaliskuun myyntipiikki ei aiheuta muutoksia kuluvan vuoden myyntiennusteeseen, joka on edelleen 110 000 uutta henkilöautoa. Pakettiautojen rekisteröinti kasvoi vielä enemmän kuin henkilöautojen. Maaliskuussa niitä rekisteröitiin 2 686, mikä on 100,1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa ja yli puolet alkuvuoden rekisteröinneistä. Tammi-maaliskuussa pakettiautokauppa on kasvanut 47,7 prosenttia viime vuodesta ja uusia pakettiautoja ensirekisteröity 5 190. Uusien kuorma-autojen rekisteröinti sen sijaan väheni. Niitä rekisteröitiin maaliskuussa 297 kappaletta, mikä on 0,7 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Alkuvuoden rekisteröinnit kuitenkin lisääntyivät viime vuoteen verrattuna kahdella prosentilla viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Ensirekisteröintejä oli 871. Linja-autoja on rekisteröity tänä vuonna 85 kappaletta, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin viime vuonna tammimaaliskuussa. m Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Taloudellisen ajotavan vinkit: 1. Hyödynnä auton liike-energia. 2. Aja tasaisesti ja vältä liian korkeita kierroksia. 3. Vaihda ajoissa suuremmalle vaihteelle. 4.Tarkista rengaspaineet vähintään kerran kuukaudessa. 5. Käytä ilmastointia ja auton sähkölaitteita harkiten. EU-yhdistetty ajosykli on laskettu siten, että kaupunkiajoa on 36,8 % ja maantieajoa 63,2 % New European Driving Cycle "EC2000" 140 ajoaika 1180 sekuntia, ajomatka 11,087 km, max. nopeus 120 km/h 120 ajonopeus [km/h] Vihreää valoa kasitielle Koeajon suorittaa koulutuettu testikuljettaja tai siinä voi käyttää ajorobottia. Olosuhteet on vakioitu. EU-kulutustiedon saa esimerkiksi auton energiamerkinnästä, jonka voi tulostaa Trafin Ekoautoilu-verkkopalvelusta. Vähän kuluttavan auton hankinta on monessa mielessä kannattavaa. Sen polttoainekustannukset ja päästöt alenevat, ja jälleenmyyntiarvon parempi säilyminen alentaa myös pääomakustannuksia. Täyden hyödyn saamiseksi taloudellisen ajotavan omaksuminen on välttämätöntä. Ennakoiva ajotapa ja liian korkeiden kierrosten ja ajonopeuksien välttäminen voivat alentaa polttoaineenkulutusta 10–20 prosenttia. Ilmastointi nostaa keskikulutusta kesäaikaan jopa 1–2 l/100 km. Talvella taas lämpötila, keli ja istuinten ja takalasin lämmitys nostavat kulutusta. Sitä nostavat myös ylimääräinen kuorma ja liian pienet rengaspaineet. m Ajotapa ja olosuhteet aiheuttavat eroja autolehtien testien kulutuslukemien ja laboratorio-olosuhteissa saatuihin EUkulutuslukemien välillä. Niitä selittävät olosuhteiden ja ajotavan aiheuttamat erot. – Hyvissä olosuhteissa sykliä muistuttavassa ajossa on mahdollista päästä ilmoitettuun EU-yhdistettyyn kulutukseen. Jos oma ajo painottuu enemmän kaupunkiin, kulutus on suurempi kuin EU-yhdistetty kulutus, samoin jos päivittäiseen liikkumiseen liittyy pätkäajoa. Maantiellä taas päästään helposti alle ilmoitetun yhdistetyn kulutuksen, johtava asiantuntija Vesa Peltola Motivasta sanoo. EU-kulutustieto auttaa vertailemaan eri automalleja ja saman automallin eri versioita. Se perustuu EC 2000 -ajosykliin (European Driving Cycle). Mittaustapa on pakollinen osa autojen tyyppihyväksyntää ja sama kaikille autoille. Se perustuu EU:n CO2-asetukseen, jonka tavoite on saada myytyjen henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö laskemaan 130 g/km vuonna 2016 ja 95 g/km vuonna 2020. EU-kulutuslukemat mitataan dynamometrissä noin 11 kilometriä pitkällä lenkillä, josta kolmasosa on kaupunkiajoa ja loput maantie- ja moottoritieajoa. 4052 m, 18,7 km/h 100 6955 m, 62,8 km/h kaupunkiajovaihe = urban 80 maantieajo = extra-urban näytteenotto alkaa välittömästi moottorin käynnistyttyä 60 40 20 0 0 20.5.2010 200 400 EU-yhdistetty kulutus: - 11 007 m, 33,6 km/h 600 800 1000 1200 aika [s] Vesa Peltola, Motiva Oy Ryanair aloitti lennot Turusta Ryanair avasi Suomen kesäkautensa Turussa 27. maaliskuuta avaamalla kolmannen Suomen lentokenttänsä. Ryanair, Turun lentoasema ja Turku Touring järjestivät juhlallisuudet ensimmäisen lennon kunniaksi. Ryanair aloitti Turun lentoasemalta neljä uutta reittiä. Lontoon Standstediin ja Brysselin Charleroihin lennetään kolme kertaa viikossa: tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Espanjaan Barcelonan Gironaan lennetään maanantaisin ja perjantaisin ja Malagaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kesäkaudella. – Näiden neljän reitin myötä enna- koimme kuljettavamme Turun reiteillä yli 100 000 matkustajaa vuodessa, uusia työpaikkoja matkailusektorille Turun alueella syntyy noin 100, Ryanairin Pohjoismaiden myynti- ja markkinointijohtaja Elina Hakkarainen sanoo. Turun neljän reitin lisäksi Ryanair aloitti myös kaksi uutta kesäreittiä Tampereelta Budapestiin ja Palma de Mallorcalle. Kesäkauden aikana Ryan-air lentää yhteensä 12 reittiä Tampereelta ja kaksi reittiä Lappeenrannasta. Ryanair ennakoi kuljettavansa lähes 700 000 matkustajaa vuodessa kaikkien kolmen Suomen lentokenttänsä kautta. m mania 25 terveys ja hyvinvointi Ortopedian osaamisesta vientituote Röntgenhoitajat Heli Kanttikoski ja Rami Rauttamo esittelevät Sairaala Neon uusinta investointia, magneettikuvausyksikköä, joka sisään käden tai jalan voi asettaa kuvattavaksi sen sijaan, että asiakkaan pitäisi maata kuvauslaitteen sisällä. Ortopediaan erikoistuneen turkulaisen yksityissairaala Neon kapean toimialan syvällä osaamisella on hyvät näkymät vientituotteeksi. Jo sairaalan ensimmäisenä toimintavuotena asiakaskunnasta ulkomaalaisia on ollut noin seitsemän prosenttia ja neuvottelut laajemmasta yhteistyöstä ovat jo pitkällä Dubain, Romanian ja Pietarin kanssa. Johtava lääkäri Jussi Rantanen pitää mahdollisena, että viennin osuus lähivuosina olisi jo 20 prosenttia liikevaihdosta. – Voimme viedä ulkomaille toimintamalliamme, sillä olemme noin 15 vuotta edellä esimerkiksi Itä-Euroopan osaamistasosta. Yhteistyösopimus Romanian kanssa on tekeillä lähiviikkoina. Aluksi potilaita tuodaan Turkuun leikattavaksi, myöhemmin suunnittelemme yhdessä yksikön perustamista Bukarestiin ja koulutamme sinne henkilökunnan Turussa. Dubaihin on ta- voitteena perustaa oma yksikkö vuoden 2013 aikana, hän kertoo. Ensimmäisenä toimintavuotenaan Sairaala Neo on omien arvioidensa mukaan saavuttanut 30–35 prosentin markkinaosuuden alueella, toiselle toimintavuodelle tavoite on nostaa osuus 40 prosenttiin. Asiakkaista kaksi kolmasosaa tulee Varsinais-Suomesta. – Taloudellinen tulos ei vielä ollut positiivinen, sillä investoinnit ovat olleet suuria, mutta määrälliset tavoitteet ylittyivät noin 15 prosenttia. Toiselta vuodelta odotetaan jo positiivista tulosta. SairaalaNeossa on ollut 11 500 vastaanottokäyntiä ja leikkauksia on tehty 1 450. Hammas-Neossa oli 11 500 asiakaskäyntiä. Sairaalan bruttomyynti oli noin 5,6 miljoonaa euroa kymmenessä kuukaudessa, toimitusjohtaja Matti Markkula sanoo. m Allergiaa niskasta kiinni Kannusta työpaikkasi työpyöräilemään! Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energian palvelutoimisto Valonia haastaa työpaikat pyöräilemään. Työpaikoille lainataan kuukaudeksi kerrallaan taiteilijoiden tuunaamia pyöriä, jotka on tarkoitettu työajoon lyhyillä ajomatkoilla toukokuusta lokakuun loppuun (ei heinäkuussa). Lainausjakson aikana työpaikkaan tehdään neuvontakäynti, johon sisältyy parin tunnin infotilaisuus henkilökunnalle kestävien kulkutapojen merkityksestä. Samalla katsotaan pyöräpaikat ja sosiaalitilat sekä keskustellaan kestäviin kulkumuotoihin kannustavista käytännöistä ja mahdollisuuksista ja tehdään työmatkaliikkumiskysely. Kampanjaan osallistuminen edellyttää työpaikalta pyörän käyttöä sekä kokemusten jakamista vähintään kerran viikossa Facebookissa kampanjan sivulla. Lisäksi lainaajia voidaan haastatella eri medioihin. m Allergiaa aiheuttavan tekijän täydellinen välttäminen ei terveydenhoidon nykysuuntauksen mukaan ole tarpeen, mikäli oireilu ei ole voimakasta. Ainoastaan kontakti- eli kosketusallergiassa sekä ammattiallergioissa allergeenin välttäminen on tärkein hoitokeino. – Allergian hoidosta pyritään siirtymään vahvemmin ennaltaehkäisyn suuntaan. Ohjattu omahoito on tärkeää. Allergiaa ei kannata liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Suurin osa pystyy elämään oikean lääkityksen avulla suhteellisen normaalia elämää allergiasta huolimatta, erikoislääkäri, professori Erkka Valovirta Terveystalosta sanoo. Hänen mukaansa kaikkien allergeenien välttäminen on mahdotonta ja oireilu voi rauhoittua, kun allergeenille altistutaan säännöllisesti. – Ihmisiä tulisi rohkaista immuunipuolustusta vahvistavaan toimintaan, kuten luonnossa liikkumiseen ja siedätyshoitoihin. Vaikka perheessä olisi allergiaa, oireet eivät välttämättä estä hankkimasta lemmikkieläintä, Valovirta muistuttaa. Luontaisen immuniteetin kehitys jää vaajaksi liian hygieenisessä ympäristössä. Sietokykyä voi lisätä eri keinoin. 3–5 vuotta kestävällä pistos- ja kielenalussiedätyshoidoilla on saavutettu hyviä tuloksia: allergiset oireet ja lääkkeiden tarve vähenevät jopa 80–90 prosentilla. Siitepölyallergikon siedätyshoito kannattaa aloittaa ajoissa ennen seuraavaa siitepölykautta, eli usein jo syksyllä. – Kielenalussiedätyshoito alkaa valvotusti lääkärin vastaanotolla. Sen jälkeen asiakas jatkaa hoitoa päivittäin kotona. Allergiset oireet lieventyvät vähitellen. Pistossiedätyshoito toteutetaan aina terveydenhuollon toimipisteessä, Valovirta kertoo. m Terveyttä apteekista Kasken, Nummenmäen ja Kaarinan apteekit erottuivat Turun Messukeskuksen NaisDayssä yhteisellä osastollaan. Tarjolla oli terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tuotteita, joista monet ovat luonnontuotteita. Esimerkiksi kaviaarivoiteen luontaisten ravintoaineiden pitäisi parantaa silmänympärysihon nestekiertoa, jonka heikkeneminen tuo turvotusta ja tummia silmänalusia. Temppelikäärmeseerumin puolestaan pitäisi silottaa kasvoja rentouttamalla pintalihaksia. Laihdutusvalmisteiden oheen apteekit suosittelevat omegahappoja ja vitamiineja. m Työpaikka voi saada iloista julkisuutta lainaamalla pyörän lyhyitä työajoja varten ja jakamalla kokemuksia Facebookissa (www. valonia.fi/tyopyoraile ). Proviisori Ingrid Sandberg (vas.) Kaarinan apteekista ja apteekkari Leena Hellén Kasken apteekista esittelivät hiuksia ja kynsiä vahvistavaa biotiinia ja ihoa silottavaa etanaseerumivoidetta NaisDayssä. 26 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI tunnelmassa Kevään ensi merkit Retail Awards Turkulainen Citymarket Kupittaa sai suomalaisen vähittäiskaupan Retail Awards 2012 -palkintogaalassa Helsingin Messukeskuksesssa kunniamaininnan vuoden myymälä –kategoriassa. Kaupan Maailma -lehti ja tapahtumanjärjestäjä EasyFairs myöntävät palkinnot vuosittain Myymälä -tapahtuman yhteydessä, tänä vuonna kolmannen kerran. Kunniamaininta tuli Market Kitchen –konseptista. Palkinnon perusteluina olivat muun muassa rohkeus tehdä ketjussa poikkeavia tekoja ja ruokakulttuurin arvostaminen sekä konseptin taloudellinen menestys. Kauppias Hannu Aaltonen palkintoineen Market Kitchen -miljöössä kokki Tuomo Näsen ja keittiömestari Katja Vuorisen kanssa. Top Management Forum Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exe valitsi 30-vuotisjuhlalseminaarissaan 16.3. vuoden johtajaksi yrittäjä Mauri Konnun. Kontu on kasvattanut Vahterus Oy:n pienestä kalantilaisesta perheyrityksestä kansainväliseksi teknologiayritykseksi. Turun kauppakorkeakoulun yleisliikkeenjohdolliseen JOKO-ohjelmaan on osallistunut 30 vuodessa yli 700 henkilöä, eMBA Turku -ohjelmasta valmistuneita on 167. Tilaisuudessa palkittiin myös kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko vuoden johtamiskouluttajana. Pia Jalkanen Alkukevään tapaamiset sujuivat iloisissa merkeissä tunnustusten ja palkintojen parissa. Myös ensimmäiset kevään väriläikät ilahduttivat ja toivat uutta energiaa. Palkintoraati arvostaa Mauri Konnun visionäärisyyttä ja verkostoitumistaitoja. Muotokuva tunnustukseksi Huippukirurgi Sakari Oravan muotokuva paljastettiin 1.3. Sairaala Neossa Turussa tunnustuksena mittavasta elämäntyöstä ortopedina, urheilukirurgina, opettajana ja tutkijana. Kokkolassa syntynyt Orava on Oulun ja Turun yliopiston dosentti ja espanjalaisen Murcian yliopiston kun- niaprofessori. Hän sai professorin arvonimen vuonna 2001 ja on kirjoittanut yli 700 tieteellistä artikkelia sekä suorittanut yli 25 000 kirurgista toimenpidettä. Kuuluisimpia hänen operoimistaan huippu-urheilijoista ovat Haile Gebrselassie, Merlene Ottey ja David Beckham. Sakari Oravan muotokuvan maalasi taidemaalari Pentti Pullinen. Askel kesään Kevään kepeät helmat hurmasivat turkulaisen Muotikuun näytöksessä. Jaana Varkki-Terhon yritys on tänä vuonna toiminut 20 vuotta. Muotikuussa työskentelee 35 ihmistä, sillä on oma tehdas Turussa ja seitsemän myymälää eri kaupungeissa. Muotinäytöksessä nähtiin Varkki-Terhon suunnittelemia juhla- ja arkiasuja, joihin vaikutteita oli saatu 1960-, 1970- ja 1980-luvuilta. Kesän värejä ovat hiekan ja veden sävyt, puhdas valkoinen ja punainen. Kesän muoti on naisellista ja kevyttä. Pitsiä näkyi sekä arki- että juhla-asujen somisteena. Puutarhan Kevät Puutarhan Kevät -messujen 22.–25.3. järjestelyissä oli mukana satoja talkoolaisia ja puutarha-alan ammattilaisia. Siksi yleiskoristelu oli poikkeuksellisen runsas ja koristeellinen. Messuihin tutustui noin 16 500 kävijää, johon järjestäjät olivat tyytyväisiä. Näytteilleasettajia oli yli 120 ja kauppa kävi mukavasti. Turun Messu- ja Kongressikeskus järjesti messukokonaisuuden yhdessä Kauppapuutarhaliiton V-S piiri ry:n, Aura Trädgårdsvänner rf:n, Lounais-Suomen Puutarhayhdistys ry:n ja Suomen Kukkakauppaliiton V-S piiri ry:n kanssa. Väri-iloa ja huumaavaa tuoksua alkukevään harmauteen. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 27 LUOTETTAVAA VENEKAUPPAA YLI 100:N VAIHDOKIN VALIKOIMASTA LÖYTYY! Tutustu: WWW.MASIMP.FI Sea Ray 400 Sundancer 166.000 € 2 x Caterpillar a`350 hv -98. Yksilöllinen ja hieno. PERHEVENEET/JAHDIT dieselkoneella Masmar 47J 243.000 € 14 x 3,20 m.- 98 Caterpillar 800 hv (juuri remontoitu) Sea Ray 370 DA 134.000 € 2 x Cat 425 hv AIVAN UUDET, vene -97. Hieno. Masmar 33 129.600 € Volvo Penta D6, 350 hv -06. 1.omistajalta. TEE TARJOUS! Sea Ray 390 Express Cruiser 98.000 € 12, 34 x 4,24 m -88, 2 x Cat 420 hv - 97. Sunseeker Tomahawk 41, 2 x Mercruiser 300 hv Birchwood 37 Commando, 2 x VP KAD 44,a`260 hv Chris Craft 400 EC, 2 x Volvo Penta a`305 hv Masmar 33, Volvo Penta D6, 350 hv Lady Cruiser 9003,Volvo Penta TAMD31P,150 hv Sunmar Midnine, Cummins 300 hv Sun Cruiser 333 , 2 x Volvo Penta 200 hv Sunmar Midnine, Yanmar 230 hv Sea Ray 340 DA , 2 x Volvo Penta 200 hv Tresfjord 303 Ultra, 2 x 200 hv Volvo Penta Triton 36, Volvo 190 hvT 100 Princess Riviera 266, Volvo Penta KAD44, 260 hv M/S Gabriella,teräsketsi, MB 55 hv Albatross 32,Perkins 73 hv Wellcraft 28 Monte Carlo, Volvo Penta 300,285 hv Nordic 77, Volvo Penta KAD 32, 170 hv Yamarin 850 Big Game, Mercruiser 180 hv Marino 8000, Volvo Penta 200 hv Bayliner 2556 FB, Volvo Penta 230 hv M/S White Star, 2 x 140 hv Ford Finmar Commodore,Yanmar 250 hv Bella 655 Mecruiser 2,8, 165 hv + Bravo III Regal 265 Commodore, 2 x Mercruiser a`150 hv Chaparral 278, Volvo Penta 165 hv Bella 685, Volvo Penta 150 hv Bella 7500, Volvo Penta 130 hv Finmar Family, Volvo Penta 110 hv Flipper 700, FNM 155 hv Flipper 700, Volvo Penta 130 hv Koskelo 25,Nanni Kubota 30 hv Marino 725, Yanmar 77 hv Moottorivene 8,35 x 2,95 m, Mersu 132 hv Haiveli 900, Kaspia 23 hv Caprice, Mercruiser 150 hv Caprice. Volvo 170 hv Fiskari 25(venev.Valkonen)Ford 82 hv PERHEVENEET/JAHDIT bensakoneella Bavaria 32 Sport HT, 2 x Volvo 4,3 a`225 hv Bayliner 285, Mercruiser 320 hv Monterey 270/295, Volvo Penta 270 hv/DP Sea Ray 260,Mercruiser 5.0 EFI , 260 hv Bayliner 2556 Ciera, Mercruiser 6,2 MPI, 320 hv Chaparrall 29 Signature, 2 x Mercr. 5.0 a`245 hv Yamarin 850 BG, Mercruiser 5.0 MPI 260 hv MV Marin 6600 FC, Mercury Optimax 135 hv Slickcraft 279 SC, OMC 260 hv(makeavesi) Four Winns 245, OMC 260 hv Four Winns 245, OMC 260 hv, (makeavesi) Yamarin 5800 BC, Honda 90 4-tahti Bayliner 2155, OMC 230 hv(peruskorjattu -10) Sea Ray 21 Midcabin, Mercruiser 175 hv Finnsport 700 AC, Volvo Penta AQ 250 SP(sisäp.) Bayliner 2155,OMC 150 hv Seven 7, Chrysler 224 hv(makeav.) Belmar 575 CA, Yamaha 80 hv TAKAHYTTIVENEET Haiveli 900, Kaspia 23 hv dsl. Atlantic Fisherman 670, Suzuki 100 hv HT JA DC MALLIT Wellcraft 32 St.Tropez 63.600 € 10,10 x 3,56 m. 2 x Volvo Penta 200 hv-90 Upeasti varusteltu. Nimbus 21 DC, GM 5,7 l, 300 hv(makeavesij.) Cranchi 224 Clipper, Volvo Penta 200 hv Sea Ray 19 Cuddy Cabin, Mercruiser 135 hv Belmar 755 HT, Evinrude 140 hv Fjord 21 HT, Volvo Penta(makeav.) 151B/290 Sterna 600 HT, Volvo 146 hv Sea Ray 19 Seville CC, Mercruiser 130 hv Scantic Bella 600 HT, Mercury 80 hv Terhi 520 HT ,Mercury 60 hv Scantic 575, Johnson 70 hv Marino 14 Sport, Mercury 40 hv Flipper 470 GT, Johnson 30 hv PULPETTI- JA AVOVENEET Sea Doo Islandia, Mercury XR 200 jetti Nimbus 19 Nova, Johnson 115 hv Sea Ray 195 Bowrider, Mercuiser 135 hv Scand 29 Baltic 43.600 € Volvo TAMD41B -85, moottori -91. Hyvät varusteet. PURJEVENEET Melges 24(ready to race) H-vene, Bayliner 4087 169.000 € 2 x Cummins 330 hv -00. Tilava ja hieno jahti. -96/04/06 -01 -90 -06 -02 -02 -91 -00 -89/90 -90 -81 -99/01 -76 -79 -88/03 -84/99 -92 -87/93 -89/96 -71 -75/01 -01(02) -90 -85/84 -85/00 -89 -77/85 -81/04 -76/86 -84/88 -81/88 -81/70 -82 -72/92 -68/86 -83 Huom.tekniikka 159.000 € 146.000 € 129.000 € 129.600 € 88.700 € 88.600 € 84.000 € 79.600 € 79.000 € 76.700 € 69.500 € 54.000 € 53.800 € 55.600 € 47.800 € 47.500 € 43.900 € 43.300 € 41.900 € 39.800 € 38.900 € 37.800 € 34.800 € 27.800 € 26.500 € 24.800 € 21.800 € 19.900 € 18.500 € 18.000 € 17.900 € 16.500 € 15.400 € 14.400 € 9.900 € 9.900 € -06 -05 -04 -01 -90/08 -99 -94/09 -09 -88 -90 -88 -96/97 -88(-10) -88 -82/92 -89/93 -75/86 -88/89 109.000 € 78.000 € 58.700 € 49.500 € 49.300 € 48.000 € 44.600 € 43.600 € 23.900 € 23.600 € 21.900 € 17.800 € 14.900 € 13.800 € 13.800 € 13.600 € 10.800 € 9.200 € -82 -83/95 15.400 € 13.800 € -86/11 -87 -85/11 -83/85 -72/88 -86 -87 -88 -75/-92 -78/86 -61/85 -87 18.900 € 12.800 € 12.400 € 11.900 € 10.500 € 9.900 € 9.900 € 8.600 € 6.900 € 6.800 € 3.300 € 2.700 € -01/02 -97 -95/99 24.800 € 18.900 € 9.800 € -95 -75 20.000 € 5.900 € Sea Ray 335 DA 149.500 € Penta D4 , a`260 hv -06. vain 260 t. TEE TARJOUS! Flipper 999 133.000 € Volvo KAD 300 -03. Vene kuin uusi. Lähes täydelliset varusteet. Suncruiser 32 109.000 € Volvo Penta TAMD 63, 370 hv, -99. Kotimainen akselivetoinen. Sea Ray 310 DA 89.500 € 2 X MERCR. 250 HV DIESEL- 99. SUOMI VENE, VARUSTELTU. Nidelv 690 Sport 59.900 € 7,14 x 2,5 m, paino n. 2000 kg, Volvo Penta 270 hv GXI. Vain 196 t., 1 om. Imperial Rappallo 38.800 € 8 x 3,05 m, TÄYSREMONTOIDULLA Volvo Penta 200 hv dieselillä. TERVETULOA HYVILLE VENEKAUPOILLE! Meillä on joustavat palvelut, hinnat ja maksuehdot VENEKAUPPIAASI • OSTAMME VENEITÄ • TEHOKASTA VENEVÄLITYSTÄ Puh.0400-222 256 • Fax 02-4355 686 Venevarikot: Härjänkurkuntie 26, 21250 Masku [email protected] • www.masimp.fi • VAIHTO (myös kalliimpaan, autot, jetit ja mp:t) • RAHOITUS JÄRJESTYY
© Copyright 2024