5 2011 manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään torstaina 8. syyskuuta 2011 KIRJOITTAJAVIERAS Projektipäällikkö Ari Koski, Turun yliopisto: Yrityksiä kannustetaan mukaan aivovuodon estämiseen KOULUTUS JA OSAAMINEN Protomo auttaa osaajia yrittäjiksi ICT-Portti tuo tietotekniikkaa käytäntöön RAHAN VALTAKUNTA Epävarmuus leimaa sijoitusnäkymiä Pankki- ja vakuutusalalta yksityissairaalan toimitusjohtajaksi siirtynyt Matti Markkula: Terveydenhoitoala on hyvin kiinnostava, vaikka kilpailu on jo kovaa Pääosassa NaiNeN! Kolme messupäivää • 300 näytteilleasettajaa • monipuolista asiaa ja viihdettä • www.osaavanainen.fi Liput: päivälippu 12 €, monipäivälippu 18 €, ryhmät 9 € (väh. 10 hlöä). Avoinna: pe klo 10–18, la–su klo 10–17 AS OY TURUN FREGATTI · Helsinginkatu 13, 20500 Turku Kotosalla asut itsenäisesti, mutta et yksin. Kotosalla-asuminen on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön yhdessä kehittämä nykyaikainen ja ainutlaatuinen päivittäisen hyvinvoinnin mahdollistava asumismuoto yli 55-vuotiaille. Kotosalla-asuminen tarjoaa asukkaalle turvallisen kodin, toimivan ympäristön ja palveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien muodostaman laadukkaan kokonaisuuden. Kotosalla-kotien suunnittelussa huomioidaan myös ikäihmisen elämään liittyvät muuttuvat tarpeet, jotta elämä omassa kodissa olisi mahdollisimman vaivatonta. Ihmisten läheisyys, yhdessä toimiminen ja huolenpito ovat arkipäivää Kotosalla. Lisätietoa Fregatista antaa: Marjo Vahlsten, puh. 010 2273709 Johanna Jokinen, puh. 010 2273726 YH Länsi Oy Humalistonkatu 12, 20100 Turku www.yhkodit.fi | www.kotosalla.fi Aurajoen rannalla Pala turkulaista kulttuurimaisemaa on nyt saatavilla yli 55-vuotiaille uuden kodin etsijöille, kun Turun ensimmäinen Kotosalla-kortteli rakentuu Aurajoen rantamaisemaan, Tuomaansillan viereen. As Oy Turun Fregatin asunnot ovat nyt myynnissä. Fregatti valmistuu kesällä 2012 ja siihen on rakenteilla 27 eri kokoista, korkealaatuista ja viihtyisää Kotosalla-kotia. Kotosalla-kodissa asuminen jatkuu myös oman kodin ulkopuolella, sillä yhteiset oleskelutilat ja kauniit piha-alueet tarjoavat asukkaille puitteet viihtyisälle yhdessäololle tutussa ympäristössä. Kotosalla-korttelin sijainti on erinomainen Aurajoen rannan ja keskustan palvelujen läheisyydessä. Ne ovat myös Fregatissa asumisen ehdottomia valttikortteja korkealaatuisten asuntojen lisäksi. TYYLIÄ, TURVAA & TUNNELMAA Myyntihinta Velaton hinta alkaen alkaen 2h+kt+s 44,5 m2 57 904 € 192 700 € 2h+kt+s 57,0 m2 77 075 € 257 200 € 2-3 h+kt+s 72,0 m2 86 875 € 288 000 € 3h+kt+s 91,0 m2 111 255 € 371 100 € 103,0 m2 136 766 € 456 600 € 3-4 h+kt+s Puhelun hinta (sis alv 23%): lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min. TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras – Ari Koski Näsäviisauksia – Riku Näsänen Uusiin asemiin Henkilö – Matti Markkula Ajankohtaista lyhyesti Ajankohtaista Itämeri 4 5 6 8 10 12 Turun ja Pietarin ystävyyskaupunkisuhteet auttoivat Venäjän saamiseen mukaan Itämeriyhteistyöhön. Teema: Koulutus ja osaaminen •Teemantuntija – Antti Tuomisto Rahan valtakunta Salkunvartija – Veikko Karhulahti Pankki- ja vakuutusalan uutisia 16 19 20 21 22 Kilpailukyky kasvaa koulutuksesta O saaminen on taitolaji, jos mikään. Yritysten kilpailukyky on suoraan verrannollinen siihen, miten hyvin ne osaavat toimia suhteessa kilpailijoihinsa. – Ja menestystähän me kaikki niille haluamme pedata. Osaaminen ei kuitenkaan ole helposti määriteltävä eikä pysyvä olotila, vaan koko ajan pitäisi olla hereillä siinä, mitä ympärillä tapahtuu ja valmistautua myös tulevaisuuteen. Katse kääntyy koulutuksen suuntaan: kaikki koulutus on lisääntynyt, mutta tuottaako se toivottua tulosta? Vaikka tälläkin hetkellä Varsinais-Suomessa on vapaana työvoimaa, tuntuu hämmästyttävältä, että osa yrityksistä kokee kauppakamarien selvityksen mukaan (s. 13) ongelmallisena työvoiman löytämisen. Yksi syy näyttää olevan siinä, että haetaan kapean erikoistumisalueen osaajia. Siinäpä onkin koulutus- laitosten osaamisen paikka: kun yritykset erikoistuvat yhä pidemmälle ja työmarkkinat elävät jatkuvasti vaihtuvien suhdanteiden mukaan, miten tasapainoa voisi hallita? Työssä oppimisella on suuri merkitys, ja pitkään asiantuntijoina toimineet henkilöt ovat kullan arvoisia työnantajilleen. Tämä totuus korottaa nuorten ammattiin valmistuvien työllistymiskynnystä ja sitä kautta hidastaa heidän osaamisensa kehittymistä. Ongelman ratkaisu ei voi olla mikään muu kuin entistä tiiviimpi yhteistyö työelämän ja koulutuksen välillä. Opiskelunhan pitää tähdätä oikeaan työhön, siksi siihen pitää olla mahdollisuus linkittyä jo ennen valmistumista. Asiaan paneutuu myös kirjoittajavieraamme Ari Koski (s. 4), joka vetää Turun yliopiston koulutuskeskus Braheassa opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisprojektia. Jokaisen kannattaisi miettiä omaa panostaan osaamisen kehittämiseen, sillä pienistä teoista kasvaa parempi tulevaisuus – se jota me kaikki tavoittelemme. Osaamista hukataan toisesta päästä Ei voi kuin ihmetellä, että meillä on varaa työntää ennenaikaiselle eläkkeelle ihmisiä, joiden osaaminen on monen yrityksen peruspilari. Usein se ymmärretään vasta heidän lähdettyään. Vastenmielisestä ikäsyrjinnästä on tullut maan tapa, jolla kuvitellaan siistittävän yrityksen mainetta irtisanomistilanteissa. Siinä vain taitaa käydä toisinpäin – ja kun vielä työuriakin pitäisi pidentää. Vakuutusyhtiöt haluavat olla aktiivisia Suomen väestön ikääntymisen tuomille tarpeille palvelunkehityksessä. Työelämän tietoiskuja Liikenteessä Vapaalla Tunnelmassa 24 25 26 27 Anne kortela, päätoimittaja [email protected] N-Clean oli yksi Eurooppalaisen yrittäjyyden päivänä kasvua palkituista yrityksistä, toimitusjohtaja Rauno Nurmi otti palkinnon vastaan. mania Varsinaissuomalaisen liike-elämän sitoutumaton erikoislehti Mania-lehti Business Hotel Kalevantie 25 B, 20520 Turku kustantaja Business to Business Mediat Oy Piispantilankuja 4, 02240 Espoo Julkaisija Viestintämania Oy Päätoimittaja Anne Kortela, Ydinviesti, Puhelin 040 590 3860 [email protected] Naiset osaavat myös nauraa itselleen, todisti KPMG:n naispäättäjäseminaarin yleisö. Myyntipäällikkö Maritta Palmula-Kuloila Markkinointi Haagalund Puhelin 050 323 7785 ja 040 501 77 81 [email protected] Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Kansikuva www.monsuuni.com Taitto BBM Oy / Tarja Pitkänen, Amasertek Oy Juttuvinkit [email protected] Painopaikka Botnia Print, Kokkola 2011 Painos ja jakelu Painos noin 11 500 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun kauppakamarin, Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan yrityksen nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin. 8. vuosikerta OSOITEMUUTOKSET [email protected]. TILAUSHINTA Vuosikerta (7 numeroa) 36 euroa ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Seuraava numero 13.10.2011 TEEMA: Matkat ja kokousjärjestelyt www.manialehti.fi mania 3 kirjoittajavieras Estä aivovuoto – anna korkeakouluopiskelijoille mahdollisuus kehittää yritystäsi T Valmistunut opiskelija omaa yhteydet korkeakouluunsa, mikä voi avata yllättäviäkin mahdollisuuksia pienyrityksen kehittämiseen. urun kuudessa korkeakoulussa opiskelee 40 000 opiskelijaa, joista vuosittain valmistuu useita tuhansia työelämään. Jotta Turun ja alueen elinkeinoelämä kehittyisi tulevaisuudessakin suotuisasti, olisi tärkeää pitää mahdollisimman moni nuori osaaja täällä eikä päästää heitä karkaamaan pääkaupunkiseudulle. Turun kaupunki ja turkulaiset korkeakoulut ovat tarttuneet haasteeseen. Projektiässät-hankkeessa etsitään keinoja, joiden avulla voidaan tukea korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä maakuntaan alueen kehitystä vauhdittamaan. Usko on vahva siihen, että vastavalmistuneille opiskelijoille löytyy sopivia työtehtäviä sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Ne pitää vain kaivaa esiin. Töitä pitää tehdä sen eteen, että erityisesti pienissä yrityksissä nähdään valmistuneiden opiskelijoiden potentiaali. Tuoreen näkemyksen ja uusimman tiedon lisäksi valmistunut opiskelija omaa yhteydet korkeakouluunsa, mikä voi avata yllättäviäkin mahdollisuuksia pienyrityksen kehittämiseen. Korkeakoulut haluavat puolestaan kantaa vastuunsa opiskelijoiden työllistymisestä. Vaikka erityisesti yliopistot kouluttavat asiantuntijoita kansallisille ja kansainvälisille työmarkkinoille, on monen opiskelijan ensisijaisena toiveena työllistyminen omalle kotiseudulleen. Turun yliopistosta valmistuvien osalta tämä tarkoittaa varsin usein lounaista Suomea. Valmistuvien työllistymisen merkitystä on korostettu myös opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja se saattaakin tulevaisuudessa muodostua tavalla tai toisella myös rahoituksen jaon perusteeksi. Osaltaan hanke antaa panoksensa työurien pidentämisestä käytävään keskusteluun. Lienee pakon sanelemaa keskustella eläkeiän noston mahdollisuuksista, mutta vähintään yhtä tärkeää on löytää ratkaisuja, joiden ansiosta työurat pitenevät sieltä alkupäästä. Ari Koski Kirjoittaja on projektipäällikkö Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheassa Opiskelijoiden työelämävalmiuksia pyritään parantamaan todellisilla työtehtävillä, jotka he suorittavat ohjatusti ryhmätyönä yritysten toivomista aiheista. Pilottiyritysten ja kehittämistehtävien haku on parhaillaan käynnissä, joten aktiiviset yritykset voivat pian saada tuoreita ideoita käyttöönsä. Opiskelijaryhmä tarjoaa yritykselle ylimääräiset käsiparit ja verestä näkemystä tehtävissä, joihin yrityksillä itsellään ei ehkä ole aikaa paneutua riittävästi. Ne voivat liittyä vaikkapa jonkin tapahtuman järjestämiseen, viestinnän kehittämiseen, logistiikan tehostamiseen tai tuote- ja tuotannon kehitykseen. Tuttua ammattikorkeakouluopiskelijoille, mutta vielä melko uutta yliopistojen puolella. Opiskelijat pääsevät näyttämään kyntensä työelämän todellisten tehtävien parissa ja saavat jalkansa työelämän oven väliin. Ennen tätä opiskelijoiden työelämäosaamista ja -valmiuksia vahvistetaan muun muassa projektinhallintataitoja ja oman osaamisen tunnistamista kehittävällä valmennusjaksolla. Työelämävalmennus on vapaaehtoista lisäkoulutusta, joten mukaan tulevat opiskelijat ovat siihen hyvin motivoituneita. Työllistymiseen vaikuttavat erittäin paljon suhteet ja työkokemus, joita vastavalmistuneilla ei yleensä ole tarpeeksi. Projektiässät-hankkeessa luodaankin toimintamallia, jossa Turun kaupunki -konsernin yhtiöiden ja korkeakoulujen omat sidosryhmä- ja yritysverkostot valjastetaan nykyistä paremmin opiskelijoiden ja heitä palvelevien ura- ja rekrytointipalveluiden käyttöön. Yrittäjien ja työnantajien tulee nähdä tämä myös niiden korkeakouluyhteistyötä edistävänä palveluna. Mielenkiintoisena kokeiluna hankkeessa ovat monialaiset opiskelijaryhmät, joiden toivotaan tuovan työelämän peräänkuuluttamaa laaja-alaista näkemystä yritysten kehittämiseen. Pilottityönantajien antamia tehtäviä varten kootaan 2–4 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijan ryhmät eri oppiaineista. Vuosittain toistuvan valmennuksen piiriin toivotaan noin 20–30 työnantajaa ja heidän tarjoamaansa kehittämistehtävää sekä noin 100 opiskelijaa. Luvut ovat toki marginaalisia, mutta vuosittain toistettuna syntyy toivottavasti jo vaikuttavuuttakin. Nyt tarvitaan rohkeita ja avarakatseisia työnantajia, jotka haluavat lähteä talkoisiin mukaan! Miksi tehdä asioita puolella teholla? Asioiden hoitaminen tehokkaan keskitetysti vapauttaa voimavaroja olennaiseen. Ota yhteyttä niin rakennetaan yhdessä yrityksesi pankki- ja vakuutusasioista toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus. Lisää myös osoitteessa op.ﬁ/yritysratkaisut ja pohjola.ﬁ 4 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään näsäviisauksia Arvokeskustelun paikka J os pari vuotta sitten finanssikriisissä pankit ja rahalaitokset eivät luottaneet toisiinsa, kohdistuu epäluottamus nyt meneillään olevassa, jo liki kroonisessa kriisissä enemmän valtioihin ja julkiseen talouteen. 11 miljoonan asukkaan Kreikassa valtion 300–400 miljoonan euron velka vastaa noin 150 prosenttia BKT:sta, harmaa talous ja korruptio kukoistavat ja maa on vääristellyt tilastojaan taloudellisesta tilastaan. Ei siis ihme, jos muut euromaat ja pääomia liikuttelevat markkinavoimat alkavat epäröidä lisälainoihin suostumista. Kehittyvien markkinoiden kehitys on vienyt työpaikkoja ja paikoin jo osaamistakin länsimaiden ulkopuolelle. Tämä kehitys tulee jatkumaan, ja edessämme on hitaamman kasvun vuosia, joiden aikana velkaantumiskierre on kyettävä pysäyttämään. Kreikan ohella myös monessa muussa länsimaassa elintasoa on pidetty viime vuodet osin keinotekoisesti yllä. Kun se ei enää onnistu, on edessä arvokeskustelu ja päätöksiä yhteisistä varoista rahoitettavien toimintojen ja pal- velujen valitsemiseksi. Juustohöylä ei ole enää ratkaisu, sillä aivan kuten velkaantuneen kotitalouden, myös velkaantuneen kansantalouden on kyettävä luopumaan jostakin. Asuntoon ja opiskeluun investoimisesta päättänyt kotitalous tinkii muusta kulutuksestaan ja lykkää uuden ja turvallisemman auton ostamista, vaikka se varmasti olisi perheen hyvinvointia edistävä hankinta. Kilpailukyvystään ja tulevaisuuden menestyksestään huolestunut julkinen talous joutuu myös tinkimään jostakin. Onko se haave maksuttomista lukiokirjoista, kotona olevien vanhempien oikeus viedä lapsensa kokopäiväiseen päivähoitoon vai uuden sillan rakentaminen kaupunkia halkovan joen yli, sen ratkaisevat aina niin vastuuntuntoiset päättäjät. Hyvinvoinnin jatkaminen velkarahalla ei taida enää onnistua. Nopeasti vaurastuvissa maissa kuten Brasiliassa, Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa voidaan nyt panostaa hyvinvoinnin parantamiseen. On meidän vuoromme jakaa niukkuutta ja miettiä miten pysymme kehityksessä mukana. Vuosikymmenien saatossa saavutetun hyvinvoinnin jatkaminen velkarahalla ei taida enää onnistua, siitä pitävät markkinavoimat ja naapurimaat huolen. RIKU NÄSÄNEN Kirjoittaja on Manian julkaisija ja entinen päätoimittaja ja nykyinen Turku Science Parkin tiedottaja. KAARINA 200 – 7.500 m² TURKU Tammenmäenkatu 3. Uusi rakennettava kaupan ja palvelun sekä varasto- ja pientuotannon keskittymä Kaarinan Krossin pohjoispuolelle, TurkuHelsinki moottoritien ja Kaarinantien liittymän kohdalle. Kohteeseen voidaan sijoittaa erilaista liiketilakäyttöä sekä myös yhdistettyä tuotanto-, varasto- ja myymäläkäyttöä. TURKU PAIMIO | TURKU 2.440 m² Markulantie 1. Hyvällä paikalla Turun Kärsämäessä oleva tuotanto- ja varastokiinteistö, joka sopii myös myymälätilaksi. Voidaan jakaa, 720 2.440 m². Aamunkoitonkatu 1. Haarlan liikekeskuksessa vuokrattavissa mm. noin 221 m²:n ravintolatilaksi rakennettu liiketila, soveltuu hyvin ravintola- tai klubitoimintakäyttöön. Kiinteistössä vapaana myös muuta liike- ja toimistotilaa. ASIANTUNTI JAYRIT YS Karjakatu 37. Itäharjulla oleva teollisuuskiinteistö, joka saneerataan täysin uudeksi tuotanto-, varasto, liike- ja toimistokokonaisuudeksi. Eri kokoisia osioita varattavissa jo nyt. Kohde 612836 221 m² – 990 m² [email protected] OPISKELI JARE KRYT OINNIN 200 – 3.700 m² TURKU 187 m² 2 350 m² WWW.LEGIOONA.FI HUOMISEN PARHAAT KYVYT YRITYKSEESI JO NYT. SOITA 010 320 4180. UUSI OSOITTEEMME: BIOCITY, TYKISTÖKATU 6 A, 20520 TURKU. WWW.LEGIOONA.FI [email protected] Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Brahenkatu 14 E. Puutorin varrella, kahdessa kerroksessa oleva liike- ja toimistohuoneisto, jossa isot ikkunat molemmissa kerroksissa Puutorille Wattitie 3, Veneenvalmistuksen käytössä ole- päin. Katutaso 37 m², toinen kerros 150 m². va monikäyttöinen hallikiinteistö. Voidaan ostaa 83 m² osakkuus myös liiketoiminnasta. Oma 7.000 m²:n Turku Aninkaistenkatu 3. Siistikuntoinen läpitalon toitontti. mistohuoneisto 3h,k,et,kph/wc, keskeisellä paikalla Aninkaistenkadun varrella. Mh. 85.000 e. Kohde 612760 Muut toimitilakohteet www.opkk.fi/toimitilat Koskinen 0440 245 600 Metsäranta 050 3424 297 Teijula 0400 786 640 Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy, Brahenkatu 11 G, Turku mania 5 uusiin asemiin Minna Knifsund Toimitusjohtaja Restatop Oy Aktia Oyj KTM Taru Narvanmaa (48) on nimitetty varatoimitusjohtajaksi. Aktian konserninjohdossa Narvanmaan vastuualueina ovat henkivakuutustoiminta, kortit ja maksaminen sekä konserniviestintä ja IR. Hän on vuodesta 2007 alkaen toiminut Aktia Henkivakuutus Oy:n toimitusjohtajana ja Aktian konserninjohdon jäsenenä. Tradenomi Sauli Jalonen on valittu Liedon konttorin konttorinjohtajaksi 25.5.2011 lukien. Canon Business Center Turku KTM Janne Mäkelä on nimitetty varainhoitajaksi OP-Private Turkuun. FM Pasi Mattila on nimitetty 8.8.2011 asiantuntijamyyjäksi. Hän vastaa Turun Canon Business Centerin sovellusmyynnistä ja työskentelee osana kansallista asiantuntijamyyjäryhmää. Kesko, Lounais-Suomi Tradenomi Jaana Kaarilahti on nimitetty asiakkuuspäälliköksi OP-Private Turku -yksikössä. OTM Juho Kallio on valittu lakimieheksi Lakipalvelut-yksikköön. KTM Gitta Nirhamo on nimitetty yrityspalveluasiantuntijaksi Yritysasiakaspalvelut-yksikössä. KTM Jarno Pihlava on nimitetty sijoitusjohtajaksi OP-Private Turku -yksikössä. Kemiön K-market Rosmariinin uutena kauppiaana aloitti 15.8. kemiöläinen Tobias Eriksson. Tradenomi Riikka Pohjanpiiri on valittu Verkko- ja puhelinpalveluyksikön palvelupäälliköksi. Someron K-supermarket Härkätien uutena kauppiaana aloitti 1.7. Minna Lundén. Kauppat.yo Kaj-Erik Ramstedt on valittu asiakkuuspäälliköksi Yrityspankkiin. Taalintehtaan K-market Matkompiksen uutena kauppiaana aloittaa Oscar Nylund. RT-Interiors Oy Toimitusjohtajaksi on kutsuttu 1.6.2011 alkaen MBA Jyrki Rantala. Rantala on toiminut aikaisemmin Restatop Oy:n toimitusjohtajana, ja jatkaa Restatopin hallituksen jäsenenä. Sokos Hotel Caribia Hotellipäälliköksi ja hotellinjohtajan sijaiseksi on nimitetty 1.8.2011 alkaen Tarja Jalonen. Hän vastaa myös hotellin myyntipalvelusta. Oy Turku Energia - Åbo Energi Sähkönmyyntiyksikön ja sähkönmyyntiliiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi on nimitetty FM Ari Saukkonen (s. 1960). Ennen Turku Energiaa Saukkonen on työskennellyt Savon Voimassa. Hän raportoi Turku Energian toimitusjohtajalle Risto Vaittiselle. Turun Osuuskauppa Turun Osuuskaupan (TOK) sisäisen tarkastuksen päälliköksi on nimitetty 1.8.2011 alkaen fil.yo. Karoliina Similä (33). Hän on suorittanut Turun Osuuskaupassa S-ryhmän kaupallisen kenttäkoulutuksen ja toiminut tulosvastuullisissa esimiestehtävissä TOK:n Sale- ja ABC-ketjussa. Turun Seudun Osuuspankki OTK Santeri Heikkilä on nimitetty asiakkuuspäälliköksi Yritysasiakaspalvelut-yksikössä. Riitta-Leena Rautee on valittu palvelupäälliköksi Yrityspalvelut-yksikön rahoitus- ja vakuusryhmään. Minna Knifsund nimitettiin toimitusjohtajaksi ravintola- ja hotellialan kalusteisiin ja valaisimiin keskittyneen Restatop Oy:n myynti- ja markkinointijohtajan paikalta kesäkuun alussa. Hänen isänsä Lars Knifsund perusti yrityksen Topi Maineksen kanssa 1990-luvulla, mutta tyttären ura yrityksessä on enemmän sattumaa kuin suunnittelun tulos. – Olin täällä kesätöissä kouluaikoina, mutta en koskaan ollut ajatellut tulevani tänne töihin. Aloitin työurani Lidlin aluepäällikkönä valmistumiseni jälkeen ja siirryin sitten tuotepäälliköksi Domukseen ikkunapuolelle. Kun siellä toteutettiin rakennemuutoksia, aloin hakea uutta työtä vuonna 2006. Silloin minulta kysyttiin, voisinko ajatella tulevani tänne. Minna Knifsund pitää alaa mielenkiintoisena. Se edellyttää muun muassa sisustustrendien seuraamista ja hyvää logistiikan hallintaa, sillä asiakkaiden sisustuskokonaisuudet kootaan eri tehtaiden tuotteista, joiden toimitukset on pystyttävä koordinoimaan optimaalisesti. – Mallistoja tarkastetaan parin vuoden välein, painotus on perusmallistossa, koska monet asiakkaat haluavat täydentää hankkimaansa sisustusta myöhemmin. Eniten tuomme huonekaluja Italiasta, Espanjasta, Saksasta ja Ranskasta. On tärkeää seurata trendejä, sillä meidät tunnetaan juuri uutuuksien tuojana. Restatopin liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilökuntaa Turussa on noin 15. – Markkinatilanne on haasteellinen, mutta yrityksessä on tehty jo rakennemuutoksia, joten tästä tilanteesta on aika hyvä ponnistaa. On hyvä, että pystymme tarjoamaan myös sisustusurakointia toisen yhtiömme RT-Interiorsin kautta. Tradenomi Salla Saarinen on nimitetty OP-yhteyshenkilöksi, rahoitusasiantuntijaksi Kauppatori-Kupittaan konttorissa. Yo-merkonomi Tiina Snellman-Saarinen on nimitetty asiakkuuspäälliköksi OP-Private Turku -yksikössä. Yo-merkonomi Jaana Tenko on nimitetty yrityspalveluasiantuntijaksi KaarinaPiikkiön konttorissa. OTK, VT Sanna Tähkäpää on valittu lakimieheksi Lakipalvelut-yksikköön. Yo-merkonomi Nina Vähätalo on valittu OP-yhteyshenkilön, sijoitusasiantuntijan tehtävään henkilöasiakkaiden sijoituspalvelujen alueelliseen asiantuntijaryhmään. SSP Yhtiöt Oy Yrityspalveluita tarjoavassa NET Ratkaisut –yksikössä: NET Ratkaisuiden johtajaksi on nimitetty 8.8.2011 alkaen Antti Riikonen. Yksikön ICT-asiantuntijaksi on nimitetty Janne Laasio. Mitä asioita aiot kehittää työssäsi lähiaikoina? – Asiakkaat haluavat yhä enemmän palveluja, niitä pitää kehittää. Lisäksi nettisivujen visualisointiohjelmien kehittäminen on tärkeää, sillä niiden kautta saamme usein ensi kontaktin asiakkaaseen. Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Valmistuin kauppatieteen maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta enkä näe vieläkään itselleni muita vaihtoehtoja. Olen kasvanut kaupankäyntiin pienestä pitäen. Mitä harrastat vapaa-aikanasi? – Kahden pienen lapsen äitinä harrastukset ovat vähän jääneet. Juoksemista olen aloitellut uudestaan, vaikka juoksin viimeksi maratonin vuonna 2006. Kun on jokin tavoite, juokseminen tuntuu mielekkäämmältä. SSP-konserni Kiinteistöpäälliköksi on nimitetty Hannu Martti. IT-projektipäälliköksi on nimitetty Marko Tuominen. Insinööri, tietohallintojohtaja Johanna Heinilä on nimitetty konsernin johtoryhmään. Nimitysuutiset [email protected] Suomalaisen työn asiantuntija ja apu kaikissa henkilöstötilanteissa. SUORAREKRYTOINTI PALVELURATKAISUT S Soita - kerromme lisää. TESTIREKRYTOINTI HENKILÖSTÖVUOKRAUS UUDELLEENSIJOITUSVALMENNUS KONSULTOINTI Eilakaisla Eil Ei lak kaiislla T Turku urk ku • Y Yliopistonkatu liopiisttonk li katu t 2 26 • 2 20100 0100 01 00 T Turku urk ku • p puh. uh h 03 030 0 60 6090 60900 900 90 0 6 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Tita Vapaavuori Tommi Lahdensivu Kehityspäällikkö, Voimavara Akatemia VMP Group Toimitusjohtaja Paramet Oy Tita Vapaavuorelle kesäkuun kuudes päivä oli askel toiveiden työhön. Hän aloitti silloin VMP Groupin kehityspäällikkönä ketjun pääkonttorissa Turussa. Uusi tehtävä sisältää perustettavan Voimavara Akatemian kehittämistä ja ensi vuoden puolella alkavaa toteuttamista. Vapaavuori siirtyi tehtävään Staffpointin palvelupäällikön paikalta. – Sain tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä, ja alku näyttää lupaavalta. Työ on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Pääsen kehittämään aivan uutta ja voin soveltaa siinä 20 vuoden laajaa kokemustani henkilöstöpalvelualalta. VMP on edelläkävijä sekä vastuullinen toimija alalla, ja olen seurannut sivusta sen kehittymistä, joten oli todella mielenkiintoista päästä mukaan. Voimavara Akatemia on toimintamalli, jolla pyritään sitouttamaan työnhakijoita ja työntekijöitä yritykseen heidän elämänsä eri vaiheissa. – Perusajatuksena on vahvistaa kilpailukykyä osaavan henkilökunnan saamisessa. Odotukset työelämää kohtaan ovat muuttuneet ja nuorten mielestä työn pitäisi tukea elämää eikä päinvastoin eikä sitoutuminen työnantajaan ole itsestään selvää. Toisaalta ei voi unohtaa ikääntyviä ammattiosaajia, joista on jo pulaa tietyillä aloilla. Haasteena on työntekijän ja työelämän tarpeiden sovittaminen ja hyvien asiakkuuksien sitouttaminen houkuttelevuutta lisäämällä. Akatemian yksityiskohdat hioutuvat vielä, mutta Vapaavuoren mukaan ainakin täsmäkoulutuksella ja työntekijöiden hyvinvointiasioilla on siinä iso rooli. – Ensimmäisten viikkojen aikana on syntynyt paljon ideoita. Suuri pohjatyö projektille oli myös tehty jo ennen tuloani tänne. Tommi Lahdensivu oli jo hetken miettinyt uusia mahdollisuuksia 15 vuoden yhtenäisen työrupeaman jatkoksi, vaikka viihtyi erinomaisesti kansainvälisessä työssään kaivoskoneiden parissa Sandvikilla. Länsi-Turunmaan Paraisilla sijaitsevan Parametin toimitusjohtajuus oli riittävän houkutteleva tilaisuus vaihtaa työpaikkaa. Se tapahtui 16. toukokuuta. – Päätös ei ollut helppo, mutta tuntui että voisin jo tehdä muutakin. Kehittäminen kiinnostaa kovasti, ja siihen toimitusjohtajana on paljon mahdollisuuksia. Lisäksi henkilöstöasiat ja investointien sekä prosessien suunnittelu kuuluvat toimenkuvaan. Voin hyödyntää myös tuotanto- ja myyntikokemustani. Lahdensivu on asunut ulkomailla useissa maissa ja matkustanut jatkuvasti ympäri maailmaa työssään. Myös Parametilla kansainvälinen toiminta on arkipäivää. Yritys valmistaa raskaita teräsrakenteita maailmanlaajuisesti toimiville asiakkaille, kuten ABB ja Metso Papers. Telakkateollisuuden hiljenemisen seurauksena yrityksen liikevaihto lähes puolittui. – Meriteollisuus on meille todella tärkeä, ja jonkin verran saamme sieltä taas kyselyitä. Meillä on asiakkaita myös kaivos-, paperi- ja puunjalostusteollisuudessa, ja aktivoimme suhteita heihin sekä haemme uusia asiakkaita. Työtilanne on kohtuullinen, ja haemme joitain uusia työntekijöitä tuotantoon. Hyödynnämme hiljaisempaa aikaa myös investoimalla koneisiin ja tehostamalla prosessejamme. Kehittämisideoita uudella toimitusjohtajalla on paljon. Yksi niistä on sisäisen tiedonkulun parantaminen. – Pyrin lisäämään keskustelua ja tiedottamista asioista. Olet toiminut pitkään henkilöstöpalvelualalla, miten se on muuttunut? – Palvelut ovat monipuolistuneet valtavasti ja kilpailu on todella kovaa. Lainsäädäntö on kehittynyt, eikä työnantajavelvoitteissa ole enää eroa vuokra- ja vakituisen työsuhteen välillä, mutta se ei ole vielä yleisesti tiedossa. Siinä on vielä kehittämistä. Mikä työssäsi on haasteellisinta? – Työelämä muuttuu koko ajan ja palveluja pitäisi kehittää vähän etukenossa ja pystyä vahvistamaan kumppanuutta asiakasyrityksiin ja työntekijöihin. Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Minulla on yo-merkonomin koulutus ja ajauduin alalle onnekkaiden sattumien kautta. Nyt voisin tähdätä juridiikkaan, joka on sydäntä lähellä. Olen opiskellut sitä työn ohessa ammattikorkeakoulussa. Aktia Parametilla ei taideta pelätä Kiina-ilmiötä, teillä on oma edustustokin Shanghaissa? – Kiinalaiset eivät ole kiinnostuneita pienistä sarjoista, vaan he panostavat massatuotantoon. Me toteutamme vaativia, asiakkaille räätälöityjä ratkaisuja, joten emme kilpaile suoraan heidän kanssaan. On hyvä pitää yhteyksiä sinne, se on minulle ennestäänkin tuttua. Vaikutat hyvin innostuneelta työstäsi, ehditkö viettää myös vapaaaikaa? – Työ vie vähän mukanaan, mutta ehdin pelata lätkää ja kaukalopalloa sekä nelinpeliä sulkapallossa. Lisäksi juoksen ja pyöräilen sekä kuljetan kahta poikaani urheiluharrastuksiin. Jos olisit ny t 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Olen diplomi-insinööri ja pääsin heti valmistuttuani mielenkiintoisiin töihin Tamrockille, joten lähtisin edelleen opiskelemaan insinööriksi. Se ei rajaa mahdollisuuksia, ja nykyään osaamista voi kartuttaa läpi työelämän hyvinkin monipuolisesti. Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 7 Motiivina uudet mahdollisuudet Pankki- ja vakuutusalan vaihtaminen terveysalaan ja siirtyminen isosta yhtiöstä pieneen 21 vuoden jälkeen voi vaikuttaa suurelta loikalta työuralla. Se toi kuitenkin mahdollisuuden kehittää jotain aivan uutta. M Kun itse antaa paljon, saa myös jotain itselleen, ja osaaminen kehittyy. 8 mania atti Markkulan rauhallinen olemus ei helposti järkähdä talouden tuulissa. Hänen koko pitkä uransa pankki- ja vakuutusalalla on ollut yhtä suhdanteiden keikahtelua alusta pitäen, joka ajoittui juuri 1990-luvun laman kynnykselle. – Urani alussa oltiin heti suorassa pudotuksessa ja sen jälkeen on ollut kaikenlaisia suhdanteita. Ne vaihtuvat ja hinnat heittelevät ja korot pomppivat, siihen olen tottunut. Omaan ratkaisuuni tämänhetkiset talousnäkymät eivät vaikuttaneet millään lailla. Terveydenhoitoalan uusi konsepti kiinnosti kovasti ja päätin ottaa toimitusjohtajan paikan vastaan Sairaala Neossa, kun siihen tuli tilaisuus, Markkula sanoo. Juristin ura ei muutenkaan ole edennyt ammatille tyypilliseen tapaan, sillä lakiasiat ovat jääneet vähemmälle ja eteen on tullut yhtä hyvin myynti- kuin varainhoitotehtäviäkin. Mieluista hänelle onkin ollut, että työssä on ollut paljon uuden luomista. Hän on 1990-luvulla rakentanut perintäyksikköä ja myöhemmin suhdanteiden parantuessa varainhoitoyksikköä sekä viimeksi pankkitoimintoja vakuutusryhmittymälle. Työrooliksi onkin muodostunut eniten kehittäjän rooli. Markkula viihtyi rahoitusalalla yli 21 vuotta, joista vii- meiset neljä vuotta sisälsivät myös vakuutustoimintaa. Syy viihtymiseen ei niinkään ollut itse alassa, vaan siinä, että siellä tapahtui näinä vuosina paljon. Koko ala muuttui ja muutokset toivat aina uusia houkuttelevia tilaisuuksia. – Minulla ei koskaan ole ollut urasuunnitelmaa enkä ole tavoitellut eläkepaikkaa, vaan urani on edennyt enemmän fiiliksen mukaan. Luonteelleni sopii hyvin, että voin pikkudetaljeista lähtien miettiä uusia kokonaisuuksia. Antamisen ja saamisen pitäisi olla työssä tasapainossa. Kun itse antaa paljon, saa myös koko ajan jotain itselleen ja osaaminen kehittyy. Jos alkaa tuntua, ettei näin käy, mietin, opinko enää mitään, Markkula sanoo. Pankkimaailmaan hän päätyi alun perinkin sattuman kautta, vuonna 1990 siellä oli vielä vastavalmistuneille työpaikkoja, pari vuotta myöhemmin hän olisi ehkä päätynyt kokonaan toiselle alalle. – En ollut varsinaisesti tähdännyt pankkialalle, mutta Suomen Yhdyspankissa oli Salossa tarjolla lakimiehen paikka, johon päädyin. Pian lama iski, ja toimenkuvani muuttui perinteisestä pankkijuridiikasta perintäyksikön vetämiseen. Kun asiakkaiden maksukyky heikkeni, jouduttiin myymään vakuutena ollutta tai ulosmitattua omaisuutta, Markkula muistelee uransa alkua. Tuoreena pankkilaisena työ tuntui työltä siinä missä mikä tahansa, mutta vanhempien kollegoiden kohdalla tilanne oli hänen mukaansa erittäin vaikea, koska suhteet asiakkaisiin olivat usein olleet pitkiä ja ikävien asioiden kertominen tuntui varmasti raskaalta. – Se oli todella opettavaista aikaa. Rahoitusalalla tuli eteen monenlaisia juridisia ongelmia. Lisäksi vaikeiden asioiden perusteleminen asiakkaille valmensi myyntityöhön. Siihen ei pankkialalla ollut totuttu Suomessa, vaikka tosiasiahan on, että myyntiä tarvitaan joka alalla. Kaikkien pitää hakea uusia asiakkaita ja myydä ideoita, vaikka myymisestä ei suoraan puhuta. Pankkialan mullistukset jatkuivat useita vuosia pankkien rakenteiden horjuessa ja toimintatapojen muuttuessa monien uudistusten ja talouden muutosten takia. Suomen Yhdyspankki (SYP) ja Kansallis-Osakepankki (KOP) fuusioituivat ja pankin nimi vaihtui Meritan ja MeritaNordbankenin kautta Nordeaksi. Konttorien määrä vähennettiin vähitellen kolmasosaan. Matti Markkulalla oli kuitenkin onni olla mukana kehittyvässä varainhoidossa. – Pankki perusti varallisuudenhoitoyksiköitä ja pääsin rekrytoimaan ja kasvattamaan toimintaa. Siirryin ensin Saloon omaisuuspalveluyksikön johtoon ja sieltä palasin parin vuoden kuluttua Turkuun yksityispankin johtajaksi. Oli mielenkiintoista päästä mukaan yksityispankkitoimintaan varhaisessa vaiheessa, sillä toimintaa kehitettiin jatkuvasti ja uusia tuotteita ja palveluita tuotiin tarjolle runsaasti, hän miettii. Varallisuudenhoidon kehittyessä myös Markkulan yksikkö kasvoi alun kolmesta hengestä 16 ihmisen yksiköksi, vaikka välillä oli ”minilamoja”, jotka tekivät kuoppia kasvukäyrälle. – Työ oli hyvin antoisaa eikä työpaikkaa tarvinnut vaih- manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään taa saadakseen vaihtelua, kun pankkiala kehittyi niin voimakkaasti. Kuitenkin ajatus siitä, että voisin tehdä jotain muutakin, alkoi vähitellen kypsyä. Vuonna 2005 Matti Markkula siirtyi varainhoidosta yrityspalveluyksikön yhteyshenkilöksi. Headhunterin ehdotus Tapiolan Turun paikallisjohtajan paikasta katkaisi kuitenkin yrityspankkiiriuran jo parin vuoden jälkeen. Tapiolassa houkutteli muun muassa vasta perustettu pankki, joka kaipasi pankkiosaamista. Markkulaa kiinnosti myös mahdollisuus laajentaa omaa osaamistaan vakuutusalalle. Hän vastasi alueella henkilö- ja pienyritysasiakkaiden vakuutus- ja pankkipalveluista. – Vaikka Tapiola on pankkina uusi, varainhoitokokemusta yhtiössä on jo 150 vuoden ajalta omien eläkevarojen sijoittamisesta. Vuonna 2009 aloitettiin private banking -toimintaa, ja jatkuvasti kehitettiin uusia säästämisen tuotteita. Viihdyin Tapiolassa erinomaisesti. Työ oli monipuolista ja painottui paljon myyntityön johtamiseen, alaisia oli useita kymmeniä alueen eri toimistoissa, Markkula kertoo. Työ Tapiolassa päättyi syyskuun alussa reilun neljän vuo- den jälkeen, kun tarjolle tuli uusi vaihtoehto. Turkuun oli maaliskuussa perustettu uusi yksityissairaala, Sairaala Neo, jonka takana on joukko yhdessä työskentelemään tottuneita erikoislääkäreitä. Ydinryhmä on perehtynyt ortopediaan professori Sakari Oravan johdolla, joka on myös mukana sairaalan toiminnassa. Yksityissairaalassa on neljä leikkaussalia ja se on erikoistunut urheiluvammoihin, olkapään ja polven tähystyskirurgiaan, nilkan ja jalkaterän kirurgiaan sekä käsikirurgiaan. – En ollut aktiivisesti etsinyt mitään, mutta tartuin tilaisuuteen, kun tuli mahdollisuus ryhtyä Neon toimitusjohtajaksi. Uuden yksityissairaalan kiinnostavuusarvo oli sen verran korkea. Terveydenhoitoala on minulle tavallaan tuttua kodin perintönsä, sillä molemmat vanhempani ovat hammaslääkäreitä ja suvussa on myös lääkäreitä. Lisäksi tyttäreni opiskelee lääkäriksi ja toinen sairaanhoitajaksi. Markkula ei pidä millään tavalla ongelmallisena sitä, ettei ole aikaisemmin toiminut alalla. Koska johtava lääkäri Jussi Rantanen vastaa Sairaala Neon lääketieteellisestä puolesta, toimitusjohtajalle jäävät henkilöstöhallinto, myynti ja Matti Markkula Ala on tietysti hyvin kilpailtu, mutta suurin osa tarjoaa yleispalvelua. markkinointi sekä talous ja toiminnan kehittäminen – juuri hänen omia vahvuusalueitaan. – Yksityisen terveydenhoidon markkinat ovat mielestäni hyvin kiinnostavat. Ala on tietysti hyvin kilpailtu, mutta suurin osa toimijoista tarjoaa yleispalvelua. Uskon, että kilpailu pitää huolen siitä, että osa poistuu alalta. Tilanne on aivan sama myös vakuutus- ja pankkialalla. – Uskon Sairaala Neon palvelukonseptiin vahvasti. Perustajat ovat lähteneet siitä ajatuksesta, että voimakkaasti erikoistumalla ja keskittymällä voi saavuttaa huippuyksikön aseman. Se tulee kyllä raivaamaan itselleen markkinaosuuden, Matti Markkula toteaa. Hän näkee oman roolinsa toimitusjohtajana talon ”ykkösmyyntitykkinä” sekä henkilöstöjohtajana ja asiakaspalvelun kehittäjänä ja taloushallinnosta vastaavana. Ensimmäisinä työtehtävinään hän pyrkii tekemään taloa tunnetuksi ja käy tapaamassa mahdollisia yhteistyökumppaneita sekä yksityisellä että julkisella puolella. – Lähiajan työnä myös asiakkaiden palvelukokemuksen kehittäminen on erittäin tärkeää. Pyrin hyödyntämään siinä myös niitä synergiaetuja, joita samassa talossa toimivat yhteistyökumppanit muilta terveydenhuollon aloilta tarjoavat. Pidemmässä suunnittelussa on myös mietittävä strategisia tavoitteita. Toimintamalliin on jo osoitettu kiinnostusta ammattipiireissä jopa ulkomaita myöden, Markkula sanoo. Kaiken kaikkiaan hänellä on edessään mielenkiintoinen tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia, mutta myös paljon uusia asioita. Se selittänee myös innostuneen kiillon silmissä kehittäjä pääsee tarttumaan lempityöhönsä. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] • s. 1964 • koulutus: oikeustieteen kandidaatti (OTK), Turun yliopisto • 1.9.2011 lähtien toimitusjohtaja, Sairaala Neo • Ura pankki- ja vakuutusalalla: »» 1990–1995 Suomen Yhdyspankki/ Merita, lakiasiat, Salo ja Turku »» 1995–1998 Nordea, omaisuuspalveluyksikön johtaja, Salo »» 1998–2005 Nordea, yksityispankin johtaja, Turku »» 2005–2007 Nordea, yrityspalveluyksikön asiakasvastuullinen johtaja »» 2007–2011 Tapiola Ryhmä, VarsinaisSuomen paikallisjohtaja • asuinpaikka: Turku • perhesuhteet: uusperheessä vaimo ja 3 tytärtä, joista kaksi on muuttanut pois, nuorin lukiolainen vaihto-oppilaana ulkomailla • harrastukset: purjehdus, laskettelu, ulkoilu, omakotitalon remontointi • luottamustoimet: Turun kauppakamari, valtuuston jäsen ja Turunmaan Rotaryt, rahastonhoitaja mania ANNE KORTELA KUVAT Monsuuni mania 9 lyhyesti Kauppakamarit kampanjoivat uusien työpaikkojen saamiseksi – Turun alueen osuus 14 200 Euroopan nopein työikäisen väestön määrän lasku ja räjähdysmäinen tarve ikääntyneiden terveydenhuoltopalveluille on luonut uhan, että Suomi syöksyy 1990-luvun laman kaltaiseen kriisiin. Kauppakamarit vastaavat haasteeseen ja ovat käynnistäneet kampanjan, jolla haetaan keinoja luoda Suomeen 150 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Kaikki julkiset palvelut saavat rahoituksensa verotuloista. Kauppakamarien näkemyksen mukaan Suomeen tarvitaan nopeasti lisää työpaikkoja, työvoimareservien hyödyntämistä ja mittavaa tuottavuuden parantamista julkisella sektorilla, jotta totuttu hyvinvoinnin taso voidaan säilyttää. Turun kauppakamarin alueella kampanjatavoite tarkoittaa 14 200 työpaikkaa. – Lähdemme alueellamme yhteistyössä työskentelemään tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki. Käsittelemme teemaa eri tilaisuuksissamme, valiokunnissamme ja muissa tapaamisissa. Otamme palloja vastaan yhteisen ideaportaalimme välityksellä ja kehitämme niitä avoimesti yhdessä eteenpäin ja viemme viestiä päättäjille. Haastamme kaikki alueemme yritykset ja asukkaat kertomaan meille ideansa ja osallistumaan keskusteluun. m Turun kumppaniksi Namutehdas Satumaalle kultaa KIAF-mainoskilpailussa Turun kaupunki on tehnyt Mainostoimisto Namutehtaan kanssa sopimuksen mainostoimistopalveluiden tuottamisesta kevääseen 2014 asti. Sopimus kattaa monipuolisia viestintä- ja markkinointitehtäviä graafisesta suunnittelusta, lehdistä ja esitteistä laajoihin viestinnällisiin projekteihin. Turku edellytti uudelta palveluntuottajaltaan kykyä löytää yhteisiä kuvallisia ja sanallisia viestejä kaupungin moninaisuudesta, oli sitten kyse kulttuuripalveluista, joukkoliikenteestä tai terveydenhuollosta. Mainostoimistolta vaadittiin lisäksi valmiutta suunnitella ja toteuttaa mittavia kampanjoita eri medioissa. m Turkulainen Mainostoimisto Satumaa on menestynyt kansainvälisessä KIAFmainoskilpailussa. Rakennusosakeyhtiö Hartelalle toteutettu Koe Logomo -työ voitti kaupallisten internetsivujen sarjassa kultaa. Kilpailun tulokset julkistettiin 28.5. palkintogaalassa Odessassa, Ukrainassa. Interactive-sarja oli tänä vuonna erittäin kovatasoinen. – Koe Logomon toteutuksessa haluttiin tuoda esiin vanhan konepajan omaleimaisuus. Katsoja haluttiin ottaa mukaan tekemisen ja kokemisen riemuun, toimitusjohtaja Marko Edfelt sanoo. Koe Logomo on palkittu myös Vuoden Huiput -kilpailun Digital Design -sarjassa. Palvelun toteutuksessa olivat mukana myös Also Starring Oy sekä Viidakkorumpu 2.0. Logomon voi kokea osoitteessa: www.logomo.fi/koe. m STX Turun telakalla alkoi erikoislastialuksen tuotanto STX Finland Oy:n Turun telakalla on aloitettu Meriaura Oy:n tytäryhtiölle Oy Gaiamare Ab:lle rakennettavan erikoislastialuksen tuotanto. NB 1379 on ympäristöystävällinen monitoimialus, joka luovutetaan tilaajalleen keväällä 2012. Laiva antaa työtä tuotannon eri vaiheissa yhteensä noin 300 henkilölle. Innovatiivinen laiva on suunniteltu vaativien ja raskaiden projektilastien kuten offshore-tuulipuistojen rakenteiden kuljettamiseen. Alus soveltuu erinomaisesti myös Itämeren alueen energiapuu-kuljetuksiin ja öljyntorjuntatehtäviin. Laivan monipuolista käyttöä tukeva dieselsähköinen koneisto on energiataloudellinen ja vähäpäästöinen. – Tämä teknisesti erittäin edistyksellinen alus on hyvin tärkeä Turun telakalle. Projektilla ajetaan ylös Turun telakan tuotantoa. Syksyn aikana aloitamme myös Viking Linen risteilylautan tuotannon, telakanjohtaja Jari Anttila kertoo. m Ammatillista koulutuksen järjestäjäverkkoa halutaan tehostaa ja järkeistää Varsinais-Suomessa Miten ammatillinen koulutus kannattaa järjestää Varsinais-Suomessa vuonna 2015? Koulutuksen järjestäjiä on maakunnassamme runsaasti, joten tilanne on haastava. ”Ammatillinen koulutus VarsinaisSuomessa 2015” -hanke pyrkii luomaan mallin maakunnan järjestäjäverkoksi, jotta maakunnan monen koulutuksen järjestäjän toimintaa voidaan koordinoida ja tehostaa. Näin esimerkiksi vähennetään päällekkäistä koulutusta ja löydetään oikeaa koulutusta oikeille ihmisille. Tavoitteena on selvittää, miten seudullisesti kattava ja palvelukykyinen sekä taloudellisesti vahva ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkko voidaan maakunnassa organisoida. Hanke tuottaa vuoden loppuun mennessä 1-3 konkreettista toteuttamismallia. m Työssä oppiminen tukee työllistymistä Suomalaista ohraa Raision sopimuksella Pohjoismaihin Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista yli 60 prosentilla on työpaikka tiedossa jo ennen valmistumista. Opintojen aikainen työssä oppiminen tukee työllistymistä, sillä kaksi kolmasosaa heistä aloittaa työuransa oppimispaikassaan. Suurin osa työpaikoista on määräaikaisia. Niistä valmistuneista, joilla ei vielä ole työpaikkaa, viidesosa on hakeutunut jatko-opintoihin. Varusmiespalvelukseen suuntaa noin joka kolmas. Täysin ilman työ- tai koulutuspaikkaa näyttäisi jääneen 16 prosenttia kaikista valmistuneista. Tiedot käyvät ilmi MAST-hankkeen keväällä teettämästä kyselystä, johon vastasi yli 800 Varsinais-Suomen ammatillisista oppilaitoksista valmistunutta nuorta. m Raisio-konserni ja Viking Malt ovat allekirjoittaneet monivuotisen yhteistyösopimuksen mallasohran hankinnasta. Sopimuksen myötä Raisio toimittaa suomalaista mallasohraa kaikkiin Viking Maltin tuotantolaitoksiin Itämeren alueella. Viking Malt on Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja ja Itämeren alueen suurin mallasohran käyttäjä. Raision ja Viking Maltin kumppanuus varmistaa suomalaisen mallasohran viljelyn kehittämisen mallastamojen ja panimoiden tarpeiden mukaisesti myös jatkossa. Raisiolla on vahva, useiden vuosikymmenten kokemus mallasohran viljelyn kehittämisestä. Raisio on tuonut viljelyyn uusia lajikkeita sekä luonut viljelykonsepteja yhteistyössä sopimusviljelijöidensä kanssa. m TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA SYKSYLLÄ 2011 Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista! Syksyn 2011 koulutustarjonnastamme voit valita ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta: taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi. Koulutuksissamme on • eri alojen huippuasiantuntijoita • viimeisimmät, päivitetyt tiedot • käytännönläheinen näkökulma • tuntuvasti edullisempi hinta jäsenyrityksille • monipuolinen tarjonta • erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet 10 mania 15.9. 19.9. 22.9. 26.9. 27.9. 4.10. 5.10. 11.10. 13.10. 14.10. 19.10. Työsuhteen lyhyt oppimäärä Excelin perusteet Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Excelin hyötykäyttö (3.10.) Ulkomaankaupan asiakirjat Myynnin valmentava johtaminen (8.11.) Ajankohtaista yritysten tietoturvasta Hyvällä johtamisella parempaan tulokseen Omistajayrittäjän yritysjärjestelypäivä Osaavat Naiset Mediassa Työpaikan ongelmatilanteet Ilmoittaudu koulutuksiin mieluiten heti, mutta viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua. Kätevimmin ilmoittaudut netissä www.turku.chamber.fi > koulutus> koulutuskalenteri tai soittamalla puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta. manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään ajankohtaista Saammeko esitellä: Keijo on uusi kaverisi Facebookissa Ymmällä yrittäjyydestä? Kysy Keijolta! Keijo on Facebookin virtuaaliasiamies, joka neuvoo yrittäjiä tai yrittäjäksi aikovia ja auttaa oikean tiedon luokse. Keijo on myös nopea. Saat vastauksen kysymyksiisi ruuhkaRami Huovinen esittelee Turun messuilla Vuoden varsinaissuomalaisena tuotteena palkittuja Rose LED-linssejä. Varsinais-Suomen Yrittäjien, Viestintä-Harjun ja Turun Messukeskuksen muodostaman raadin kriteereinä oli muun muassa tuotteen ajankohtaisuus ja tunnettuus. Valoisa tulevaisuus LEDeillä Salosta ponnistaa uusi korkean teknologian yritys Ledil Oy, joka kasvaa 70 prosentin vuosivauhdilla. Uusia työntekijöitä palkataan muutama joka kuukausi, tällä hetkellä henkilökuntaa on 43, joista Salossa 34 ja loput maailmalla. Liikevaihdon odotetaan kasvavan 6,4 miljoonasta 11 miljoonaan euroon tällä tilikaudella. Kahden insinöörin, Tomi Kuntzen ja Hannu Hukkasen vuonna 2002 perustama yritys suunnittelee LED-valon suuntaamiseen tarkoitettuja linssejä, joista on ehditty kehittää jo yli tuhat standardituotetta 50 tuoteperheeseen. Tänä vuonna yritys arvioi myyvänsä noin 40 miljoonaa linssiä, joita valmistetaan alihankkijoiden tehtailla Somerolla ja Porvoossa sekä Kiinassa. Turun messuilla elokuussa yrityksen Roselinssi palkittiin Vuoden varsinaissuomalaisena tuotteena. Ledil Oy on itse keräämiensä kilpailijatietojen mukaan maailman suurin LED-linssien toimittaja valitse- millaan ammattimarkkinoilla, joilla tuotteet ovat vaativampia ja tuotoltaan parempia kuin kulutusmarkkinoiden massatuotteet. Markkinat kasvavat arviolta 40–50 prosenttia vuodessa. – Olemme osanneet yhdistää tuotekehityksen valmistukseen asiakkaiden korkeiden vaatimusten mukaisesti. Todellinen hittituote Rose-linsseistämme tuli niiden neliskulmaisen muodon ansiosta. Ne on helpompi sijoittaa erilaisiin koneisiin kuin perinteinen pyöreä linssi, toimitusjohtaja Rami Huovinen sanoo. Yritys ei ole suojannut teknologiaansa patentein, vaan se on valinnut nopeuden strategian. – Pyrimme olemaan edellä kilpailijoitamme kehittämällä uutta koko ajan. Se toimii, kun markkinat muuttuvat koko ajan. Patentointi olisi tässä vaiheessa liian hidasta, mutta myöhemmin sitä tullaan harkitsemaan uudelleen. m aikoinakin aina vuorokauden kuluessa. Keijo Facebookissa www.facebook.com/ Virtuaaliasiamies Keijo Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkurin yrittäjyysneuvojat ovat apunasi, kun tarvitset yksityiskohtaisempia neuvoja yrittämisestä. Varaa aika tapaamiseen numerosta 040 488 2000. Pienistä virroista Många bäckar små Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] www.okperinta.fi [email protected] mania 11 ajankohtaista Venäjä mukaan Itämeri-yhteistyöhön Turun ja Pietarin ystävyyssuhteiden avulla Pietarin alueella on suuri merkitys Varsinais-Suomelle. Yhteistyömahdollisuudet niin talouden kuin Itämerenkin parissa ovat molemminpuolisen kiinnostuksen kohteena. I tämereen liittyvät kehittämistoimet tuottavat tulosta vasta silloin, kun kaikki ympäröivät valtiot sitoutuvat toimintaan. Venäjän liittäminen mukaan on pitkään edennyt hitaasti, mutta asia sai vauhtia, kun lähestyminen on tapahtunut Moskovan sijasta Pietarin kautta. Avuksi on otettu Turun kaupungin pitkät yhteistyösuhteet ystävyyskaupunkiin. Turku-prosessiksi nimetty kehitys eteni pitkän askeleen, kun Pietarissa Turun ystävyyskaupunkipäivien yhteydessä järjestetyn avoimeen seminaariin, Baltic Sea Corporation Forumiin saatiin korkean tason edustajat Turun, Hampurin ja Pietarin kaupungeista sekä Euroopan komission aluepääosaston pääjohtaja Dirk Ahner. – EU:n Itämeristrategiassa on useita muun muassa ympäristönsuojeluun, logistiikkaan, koulutukseen ja kilpailukykyyn liittyviä asioita, joihin Venäjä on saatava mukaan. Turun ja Pietarin välisten pitkäaikaisten yhteistyösuhtei- den avulla voimme edistää vuoropuhelua, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell sanoo. Ensimmäistä kertaa Pietarissa vieraillut Euroopan komission Ahner korostaa Venäjän mukaantulon strategista merkitystä. Hän näkee Turun ja Pietarin välisen alueellisen, pitkäaikaisen yhteistyön merkityksen suurena siinä, että koko Itämeren alueen yhteistyön kehittämistä voidaan jatkaa kaikkien ympäröivien maiden kesken. – Kehitystyö tapahtuu neljän peruspilarin ympärillä. Ne ovat ympäristöasiat, taloudellinen kehitys, kuljetusmahdollisuuksien kehittäminen ja turvallisuuden varmistaminen sekä maa- että merialueella. Sen lisäksi, että asioista sovitaan paperilla, on hyvin tärkeää, että yhteistyö johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin, Ahner painottaa. Varsinais-suomen maakuntajohtaja Juho Savo pitää Venäjän ja EU:n Ahnerin mukaantuloa merkittävänä edistyksenä. – Nyt oikeat tahot on saatu mukaan ja otettu erittäin pitkät askeleet eteenpäin. Aikaisemmin EU ei ole päässyt samaan pöytään Venäjän kanssa. Prosessi alkoi Turussa, ja se on mennyt erinomaisen hyvin. Kun Venäjä saadaan mukaan, saadaan myös vastuuta mukaan. EU:ssa Dirk Ahner on keskeinen virkamies, joka voi vaikuttaa myönnettäviin määrärahoihin. m Puhdas ruoka kiinnostaa Pietarissa Turun Yrittäjänaisten ryhmä osallistui Pietarissa naisyrittäjyys-seminaariin ja kartoitti mahdollisuuksia liiketoimintaan. Sorrin puutarhan Nina Sorri sai apua vuodesta 1998 alueella kontakteja solmineelta konsultilta, Hanna Aanilalta. Sorri halusi selvittää, löytyisikö Pietarista markkinoita puhtaalle, pakatulle salaatille. Kaksikko kävi tutustumassa paikalliseen kilpailuun ja liikkeeseen, joka vaikutti mahdolliselta jälleenmyyntikanavalta. – Se oli gourmet-luokan elintarvikeliike, jonka omistaja innostui kovasti, kun kerroin tuotteestamme, hänellä ei ollut vastaavaa valikoimissaan. Hän haluaa tulla paikan päälle tutustumaan toimintaamme ja piti kovasti siitä, että tämä on perheyritys, Sorri sanoo. Aanilan mukaan alueella on kova kilpailu, mutta puhdas ruoka on erittäin korkeassa kurssissa. Venäläisille yrityksille on myös tärkeää tuntea yhteistyökumppaninsa taustat ja toimintatavat. – Täällä voi menestyä, kun asenne on oikea. On tultava paikan päälle itse etsimään kontakteja ja odotusten on oltava realistiset. Perheyritysten kanssa tehdään mielellään yhteistyötä, Aanila kertoo. m Nina Sorri kartoitti Hanna Aanilan avustuksella mahdollisuuksia viedä salaattia Pietariin. 12 mania Dirk Ahner ja Aleksi Randell korostavat yhteistyön tärkeyttä Venäjän kanssa Itämeren alueen kehittämisessä. Itämerestä yrityksille kotimarkkinameri –Itämeren alueen tarjoamat mahdollisuudet ovat omissa käsissämme. Mahdollisuuksia on paljon, suurin uhka on oma saamattomuutemme, Turun World Trade Centerin tilaisuudessa saaristossa vieraillut, yritysten kehittämiseen erikoistuneen Econtact Oy:n senior partner, VTT Sampsa Saralehto, patistaa. Hänen mukaansa Itämerestä on tullut EU:n sisämeri, jossa on Venäjällä rantatontteja. – Tämä on pitkän ja kivuliaan historian tulos. Kaikessa Itämeritohinassa ovat yritykset unohtuneet. Kuvitellaan, että EU- maissa ei tarvita erityisiä toimenpiteitä. Vaikka EU:n sisämarkkinat ovat olemassa, jokainen maa vaatii omanlaisensa lähestymisen. Aivan erityistä huomiota vaatii Venäjä. Valtiojohdon on ylläpidettävä kiinteää yhteyttä Itämeren rantavaltioihin, Saralehto huomauttaa. Hän on todennut, että Suomesta lähdetään helposti kauas etsimään uusia markkinoita, vaikka niitä olisi myös lähellä, Itämeren alueella. Lähimarkkinat sopivat erityisen hyvin pienille yrityksille. Saralehto peräänkuuluttaa tavoitteeksi yritysten kotimarkkinameren. Sen saavuttaminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Hän toivoo, että irrallisten projektien sijaan päästäisiin pitkäjänteisiin kokonaisuuksiin. Koordinaatiota ja tavoitteita selkiyttämällä voitaisiin tehdä yhteistyötä, kun nyt Itämeri-teeman parissa toimii erillään lukuisia eri organisaatioita. – Kansainvälistymistä ja vientiä edistävien järjestöjen on otettava tosissaan Itämeren tarjoamat mahdollisuudet. Yrityksille on tarjottava räätälöityjä palveluita. EU:n Itämeri-strategia on ihan kelpo paperi. Siinä yhdistyvät turvallisuus, elinkeinoelämä, kulttuuri ja kanssakäyminen sekä ympäristö. Itämeristrategian teemoja on kuitenkin selkiytettävä, tavoitteita kirkastettava, rahoitusta kehitettävä ja tästä kaikesta on vielä tiedotettava paremmin, Saralehto kannustaa. m Suomalainen tutkimusryhmä mukaan maailmanlaajuiseen meribiologiseen tutkimukseen Åbo Akademin dosentti Christoffer Boströmin johtama tutkimusryhmä osallistuu maailmanlaajuiseen meribiologiseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää rehevöitymisen, lajiston monimuotoisuuden sekä laidunnuksen merkitystä rannikkoekosysteemeille. Tutkimusverkosto käsittää 12 aluetta kattaen Tyynen valtameren, Atlantin ja Itämeren. T utkimushank keet suoritetaan vuosina 2011–2012 meriajokasniityillä. Meriajokas (Zostera marina) on maailman laajimmalle levinnyt meressä kasvava siemenkasvi, joka muodostaa tärkeitä elinympäristöjä kaloille ja erilaisille selkärangattomille merieläimille. Ihmisen toiminnan, kuten vesistöjen rehevöitymisen, rannikkoalueiden laajamittaisen hyväksikäytön sekä liikakalastuksen, vaikutuksesta meriajokkaan maailmanlaajuinen levinneisyys on pienentynyt noin 30 prosentilla. Tämä on hälyttävää, sillä meriajokasniityt vastaavat monista tärkeistä ekosysteemitoiminnoista. Ne muun muassa sitovat ilmakehän hiiltä ja veden ravinneaineita, vakaannuttavat rannikonläheistä merenpohjaa sekä tukevat suurta lajiston monimuotoisuutta. Tutkimus aikoo selvittää järjestelmällisesti ja yhdenmukaisesti kuinka rannikkoekosysteemien tärkeät kontrollimekanismit eroavat eri biomaantieteellisten alueiden välillä. Tutkimushankkeen Suomen osa suoritetaan Saaristomerellä Åbo Akademin Korpoströmin tiloista käsin. Tutkimus edistää kansainvälistä opiskeluvaihtoa sekä tuo yhteen laajan verkoston merentutkijoita. m manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Koulutuksen vastattava työelämän tarpeita Peräti 66 prosenttia suomalaisista yrityksistä pitää tärkeimpänä sijoittautumis- ja toimintaedellytyskriteerinään yritykselle sopivan työvoiman saatavuutta kauppakamarien tuoreen Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan. Myös Turun kauppakamarin alueella eli Varsinais-Suomessa tämä seikka nostettiin merkityksellisimmäksi 62 prosentilla. Lisäksi alueen yritykset nostivat viiden merkityksellisen seikan joukkoon ammattikorkeakoulun sijaitsemisen alueella, mikä kertoo koulutuksen arvostuksesta. Kyselyssä kartoitettiin myös eri koulutasojen yhteistyön onnistumista yritysten kanssa. – Yritysten mukaan ammattikoulutuksen painopisteitä tulisi muuttaa nopeammin työelämän tarpeita vastaaviksi. Lähes joka kolmannella alueemme vastaajayrityksellä oli vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa, asiamies Tomi Virtanen Turun kauppakamarista kertoo. Ammattiin valmistavista koulutustasoista ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet Varsinais-Suomessa parhaiten yritysyhteistyössä, sillä 43 prosenttia alueen yrityksistä piti sitä hy- vänä tai erittäin hyvänä. Yliopistot ylsivät 40 prosenttiin, joka on yli valtakunnallisen, toki melko vaatimattoman keskiarvon (31 %), mutta suurin vaje yritysten mielestä näyttää olevan ammattikouluissa, jotka eivät 30 prosentillaan päässeet edes keskiarvoon, joka oli 39. Keskiarvoihin verrattuna voi todeta varsinaissuomalaisten koululaitosten pärjänneen melko hyvin, mutta esimerkiksi Pohjanmaa voisi toimia esimerkkinä, sillä alueen ammattikorkeakoulujen toimintaa 56 prosenttia yrityksistä piti hyvänä tai erittäin hyvänä ja ammattikoulujen panosta 57 prosenttia. Myös yliopistot onnistuivat saavuttamaan 43 prosentin tyytyväisyyden. Yritysten vaikeudet löytää sopivaa työvoimaa tulivat esiin myös keväällä julkaistussa kauppakamarien ICT-barometrissa. Sen mukaan ammattitaitoisen työvoiman saanti on ollut vaikeaa viidenneksessä ICT-alan yrityksistä. Isot, yli 250 työntekijän yritykset näkevät työvoiman saannin heikoimpana. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Reima Suomen Yritykset ovat kokeneet vaikeuksia työvoiman löytämisessä myös Varsinais-Suomessa. arvion mukaan kysymys saattaa olla rakennemuutoksesta, joka tuo uudentyyppisiä osaamisvaatimuksia IT-alalle. Hänen mukaansa tarpeisiin vastataan kehittämällä jatkuvasti uusia maisteriohjelmia. m ILMOITUS Palvelut paranevat ja henkilökunnan viihtymiseen panostetaan Hiljainen kausi satamassa on jo kääntynyt uuteen nousuun ja kehitystyö Vapaavarastossa jatkuu. T urun Vapaavaraston huippuvuoden 2009 jälkeen meriteollisuuden ja autokaupan hiljeneminen leikkasi ison osan liikevaihdosta, mutta nyt näyttää jo paremmalta. Hiljaisempi aika on hyödynnetty toiminnan kehittämiseen. – Autopuolella on yhteistyössä maahantuojien kanssa parannettu muun muassa huoltotilojen puitteita ja laatua. Varastonhallintapalvelumme ovat hyvin monipuoliset ja hoidamme yhä enemmän asiakkaiden 3PL-palveluita eli tavaroiden käsittelyä, keräämistä ja lähettämistä varastoinnin lisäksi. Varastointiin on sekä kylmää että lämmintä ja kosteusvalvottua tilaa, toimitusjohtaja Stefan Lindström sanoo. Myös sataman eri toimijoiden välinen yhteistyö on pysynyt vahvana. – Ehkä oli hyväkin, että oli välillä hiljaisempaa, silloin varsinkin huomaa, kuinka tärkeää on tehdä yhteistyötä. Se toimii Turussa erittäin hyvin ja kaikki alueen yritykset sekä satamaorganisaatio ovat siinä mukana. Kaikki siitä myös hyötyvät, vaikka olemme osittain toistemme kilpailijoita. Turun Vapaavaraston alueelle nousee uutukainen toimistorakennus, ja vanha, matala rakennus pure- taan. Samalla saadaan saapuville rekoille lisää tilaa. Uusi toimisto saadaan käyttöön joulukuun alussa, rakentamisen rahoitus hoidetaan kokonaan itse. Uuden talon etuihin kuuluu nykyaikainen monikäyttöisyys ja muunneltavuus ja näköala yläkerrasta Ruissaloon. Talven tullen iloa tuottaa myös ajanmukainen rakennus, sillä vanhat tilat ovat olleet kylmät. – Pian voimme tarjota henkilökunnallemme nykyaikaiset tilat, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti toimivuuteen. Saamme sinne myös erillisen neuvottelutilan ja viihtyvyyteen panostetaan. Sinne tulee esimerkiksi lepotiloja. Mielestäni on tärkeää, että henkilökunta viihtyy hyvin, silloin ilmapiirikin on hyvä. Lisäksi työskentely täällä vaatii erikoisosaamista, jota kertyy pitkien työsuhteiden aikana, siksikin on tärkeää, että vaihtuvuus on pientä. Tarjoamme myös laajoja terveydenhuoltopalveluita, ja sairauspoissaolot ovatkin olleet todella minimaalisia. Uusien tilojen myötä on mahdollista myös tarjota harjoittelupaikkoja logistiikka-alan opiskelijoille useammin. Kunhan taloudellinen tilanne sallii, tullaan myös rekrytoimaan yksi uusi työntekijä. – Asiakkaille päin tärkein työkalu on nettisivustomme, sillä suurin osa yhteydenotoista tulee meille sitä kautta. Olemme uudistaneet sivut täysin ja niiden palveluja on parannettu. Nykyisin lähes kaik- Turun Vapaavaraston henkilökunta saa lisää tilaa joulukuun alussa valmistuvasta toimistorakennuksesta. Talon viihtyisyyteen panostetaan erityisesti. ki muukin hoituu sähköisesti, ja kehitämme tietojärjestelmiämme, samoin kuin muuta toimintaamme koko ajan. Pystymme tarjoamaan asiakkaillamme räätälöityjä, monipuolisia palveluita kustannustehokkaasti, Lindström sanoo. Tuontikatu 7 • 20200 TURKU • puhelin 075 3267 999 • www.turunvapaavarasto.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 13 Turun Seudun Ekonomit hyvällä asialla Hyväntekeväisyyttä vanhusten parissa T urun Seudun Ekonomit ry on SEFE ry:n (Suomen Ekonomiliitto - Finlands Ekonomförbund) jäsenyhdistys, joka toimii kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden yhdyssiteenä Turun seudulla. Yhdistys järjestää jäsenilleen monipuolisesti erilaisia tapahtumia ja koulutustilaisuuksia sekä tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaisen yhteysverkoston rakentamiseen. Turun Seudun Ekonomit (TSE ry) haluaa olla monella tapaa aktiivinen yhdistys. Jäsenistönsä lisäksi se haluaa toimia myös muiden hyväksi. Yhdistyksen johtokunta on tänä keväänä käynnistänyt hyväntekeväisyystoiminnan vanhusten hyväksi yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia vanhuspalveluiden piirissä tehtävään hyväntekeväisyystyöhön selviteltiin kevään 2011 kuluessa. Alusta alkaen Turun kaupunki oli erittäin innostunut yhteistyömahdollisuuksista ja ideasta tuli totta nopeammin kuin osattiin odottaa. Kaupungin ehdotuksesta yhteistyökumppaniksi valikoitui Kerttulin vanhuskeskus. Yhteistyö Kerttulissa aloitettiin ke- vättempauksella. Eräänä toukokuisena iltana TSE ry:n johtokunnan jäsenet sekä työryhmäaktiivit kokoontuivat Kerttulin vanhuskeskukseen hyvän asian puolesta. Illan tarkoituksena oli tarjota vanhuksille parin tunnin ulkotapahtuma. Vanhainkodin takapihalle koottiin puitteet pientä kevätjuhlaa varten. Kukin sai omien voimiensa mukaan osallistua pihapeleihin, maistella vohveleita kahvin kera tai vain nauttia leppoisasta yhdessäolosta. Ulkoilemaan avustettiin parisenkymmentä ympärivuorokautisessa hoidossa olevaa vanhusta. Monelle asukkaalle tempaus oli yksi kevään en- Kerttulin vanhuksille pihajuhla oli varsinainen elämys ja muutama heistä kuvaili tapahtumaa jopa kesän kohokohdaksi. simmäisistä ulkoilumahdollisuuksista. Mukana oli sekä pyörätuolilla, rollaattorin avulla että vielä omin jaloin liikkuvia. Tempaukseen osallistuneet hyväntekijät muun muassa ohjasivat pihapelejä, paistoivat vohveleita, toimivat tarjoilijoina, auttoivat vanhuksia ruokailussa sekä seurustelivat heidän kanssaan. Illan huipensi kovasti odotettu mölkkykisa. Vanhukset innostuivat pelistä aidosti ja toinen toisiaan kannustaen kaatoivat kilpaa mölkkypalikoita. ”Saisinko minäkin heittää vielä kerran” -pyyntö ehti kuulua monen suusta kun peli oli jo lopuillaan. Tempaukseen osallistuneille jäi ta- pahtumasta erittäin iloinen mieli. Kerttulin vanhuksille pihajuhla oli varsinainen elämys ja muutama heistä kuvaili tapahtumaa jopa kesän kohokohdaksi. Jo pelkästään ulos pääseminen oli monelle valtavan iso asia. Hymy oli juhlaan mukaan päässeillä herkässä. Hyväntekijät olivat siis onnistuneet tavoitteessaan! On ilahduttavaa huomata, miten niin pienellä panostuksella kuin antamalla pari tuntia omasta ajastaan voi tehdä paljon hyvää niin monelle. Monet vanhainkodeissakin asuvista vanhuksista kärsivät yksinäisyydestä ja pelkkä seura, erikoistapahtumista puhumattakaan, toisi heille paljon iloa elämään. ”Turussa ei ole perinteitä yhteistyöstä vapaaehtoisten kanssa kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla; tarvetta ja yhteistyöhalua toki olisi”, kertoo Kerttulin vanhuskeskuksen johtaja Virve Kultanen. Vanhuskeskuksen omat resurssit ovat rajalliset esimerkiksi ulkotapahtumien järjestämiseen. Turun Seudun Ekonomit haluaa tulevaisuudessa jatkaa hyväntekeväisyystyötä Kerttulin vanhuskeskuksen kanssa haastamalla mukaan kaikki jäsenensä. Seuraava hyväntekeväisyystempaus järjestetään Kerttulin vanhuskeskuksessa lokakuussa. Tämän jutun myötä Turun Seudun Ekonomit ry haastaa hyväntekeväisyystyöhön myös sisaryhdistyksensä Ekonomföreningen Merkur r.f.:n. Lisäksi jutun toivotaan innoittavan mahdollisimman monta muuta alueen yhdistystä mukaan vastaavaan hyväntekeväisyystyöhön Turun seudulla. Hyväntekeväisyydessä ilo on molemminpuolista! Teksti: Ringa Masalin ja Maija Sormunen Kuvat: Ville Niukko 14 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään ajankohtaista Lokakuun Mania ilmestyy 13.10. 2011 Perheyrittäjyys palkittiin Lehmuskosken perhe on keskeinen turkulainen vaikuttaja. Jo kolmatta polvea jatkuneen, ajan vaatimusten mukana muuttunen, sinnikkään yrittäjyyden merkitys on huomattu myös Turun Yrittäjien yhdistyksessä ja palkittu Vuoden Yrittäjäperhe 2011 -tunnustuksella. Perheen muuntautumiskyky näkyy hyvin heidän nykyisin luotsaamassaan yrityksessä, joka on Turun Tietokeskus Oy. Tietokoneista ei ollut vielä edes aavistusta, kun yrityksen perustajat, Timo Lehmuskosken äiti Sylvi ja isä Verneri Lehmuskoski perustivat sen, toki aivan toiselle toimialalle. Nykyisin Tietokeskusta luotsaavat hallituksen puheenjohtajana Lehmuskoskien tytär Reetta Kaukinen sekä toimitusjohtajana Tuomas Kaukinen. Perheen yrittäjät ovat aikojen muuttuessa uskaltaneet lähteä uudelle alalle. Alkuperäinen toimiala oli käsityöliike, joka 1920-luvulla oli luonteva aikansa edustaja. Edistyksellistä sen sijaan oli, että sen perusti vasta 20-vuotias nainen. −Äitini Sylvi Lehmuskoski perusti käsityöliike Sylvi Salosen vuonna 1926 ja 1955 vanhempani perustivat yhdessä lanka- ja käsityötarvikkeiden tukkuliike Kä-Ty Oy:n. Sisareni Riitta Suomi jatkoi Sylvi Salosen johdossa ja minä puolestani Kä-Ty Oy:n ohjaksissa, 55 vuotta yrittäjänä toiminut Timo Leh- muskoski kertoo. Kä-Ty Oy muutti toimialaa vuonna 1989 ja vaihtoi nimekseen Turun Tietokeskus Oy. Timo ja Sirpa Lehmuskoski perustivat myös 1976 kodinsisustus- ja lahjatavaraliike Seistopin, ja vuonna 1983 tietotekniikka-alan yrityksen, Toptronics Oy:n yhdessä poikansa Petri Lehmuskosken kanssa. Lehmuskoskien yrityksissä tehtiin hallittu sukupolvenvaihdos vähitellen vuosina 2000–2004. Lehmuskoskien yritykset ovat olleet vakavaraisia ja lamavuodet ovat vain kasvattaneet niitä. Reetta ja Tuomas Kaukisen aloittaessa Turun Tietokeskuksen johdossa vuonna 2004 työntekijöiden määrä oli yhdeksän. Nykyisin yrityksen palveluksessa on 60 työntekijää ja se on laajentunut Raumalle, Tampereelle, Saloon ja Helsinkiin. Liikevaihto oli edellisellä tilikaudella 10 miljoonaa ja tänä vuonna odotetaan arvioitu 15 miljoonan euron liikevaihtoa. − Lehmuskoskien perheyrityksissä henkilökunnan vaihtuvuus on ollut todella pientä. Olemme halunneet ottaa työntekijät mukaan yrittäjyyteen ja osakkeenomistajiksi, sillä haluamme pitää hyvistä työntekijöistä kiinni, Turun Tietokeskus Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Kaukinen kertoo. m Teema: Matkat ja kokousjärjestelyt ja pikkujoulut/joulujuhlat/yritysjuhlat Ilmoitustilavaraukset lokakuun lehteen 28.9. mennessä (valmiiden varattujen aineistojen toimitus 5.10. mennessä) Advertoriaali- eli yritysesittelyvaraukset jo 19.9. mennessä myynti puh. 050 323 7785 [email protected] mania manialehti.fi NÄKÖKULMIA TYÖ- JA TALOUSELÄMÄÄN Johtava markkinapaikka ARVIOINTI Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys. Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija. Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun. TOIMITILAVÄLITYS Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin. Mitä haastavampi kohde, sitä paremmin asiantuntemuksemme tulee esille. Antti Tunturi Myyntipäällikkö ekonomi, LKV puh. 010 5220 405 Lehmuskoskien yrittäjäperheen kaksi sukupolvea palkittiin Vuoden yrittäjäperheenä 2011 Suomalaisen yrittäjyyden kevätjuhlassa. Perheen jäseniä on ollut yrittäjinä Turussa jo vuodesta 1926 lähtien. (Kuva: Turun Yrittäjät) Sami Matara Myyntipäällikkö KTM, LKV puh. 010 5220 402 Riku Lehtimäki Myyntipäällikkö KTM, LKV puh. 010 5220 403 Mari Laine Nuorempi arviointiasiantuntija Toimitilajohtamisen Restonomi (AMK), LKV puh. 010 5220 401 Catella Property Oy (LKV) Kauppiaskatu 11C, 20100 Turku Lisätietoja palveluistamme: www.catella.ﬁ Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 15 teema koulutus ja osaaminen Uusia osaajayrityksiä ponnistaa Protomosta Digitaalisen elinympäristön luominen ja sosiaalista mediaa hyödyntävä kehitysyhteisö ovat esimerkkejä varsinaissuomalaisista liiketoimintaideoista, jotka jalostuvat yrityksen perustamisvaiheeseen Protomossa. V ajaat kaksi vuotta sitten Salossa aloitettu Protomo on joustava malli kehittää alkuvaiheen liiketoimintaideoita. Yrityssalon Tanja Kiviniemi ja Jukka Pulkkinen ohjaavat kehitysprojekteja Salossa ja Turussa. Mukaan voi lähteä yksin tai valmiin tiimiin kanssa. Se onnistuu ottamalla heihin yhteyttä tai menemällä jokaviikkoisiin ideakahvitilaisuuksiin. – Tänne voi tulla aivan alkuvaiheessa eikä mitään toimialarajoituksia ole. Mukaan pääsyn ratkaisee idean uutuusarvo ja mahdollisuudet liiketoimintaan. Erityisesti haemme korkea- koulutettujen kasvuyritysaihioita, jotka voivat myöhemmin työllistää muitakin. Yrityksiä ei vielä perusteta täällä, vaan ideaa kehitetään rauhassa ilman yritystoiminnan riskiä. Voimme myös auttaa kehittäjäkumppanin löytämisessä, Kiviniemi sanoo. Idean arvioi 5-6 asiantuntijan raati, jossa on myös Tekesin edustaja. Jos se katsotaan kehityskelpoiseksi, sille aloitetaan ohjattu kehitysprojekti, jossa idea voi muuttua vielä paljonkin. Kun se alkaa kypsyä, aletaan valmistaa liiketoimintaideaa ja tehdä taloudellisia laskelmia. – Protomo on yhteisöllistä ja osanottajille ilmaista toimintaa. Tarjoamme tilat tiimityöhön ja neuvottelutiloja sekä Salossa että Turussa. Käyttöön saa kannettavan tietokoneen ja työtiloissa on muita välineitä. Lisäksi voimme kustantaa asiantuntijapalveluita. Protomolaiset käyvät myös ulkopuolisen yrityksen järjestämän 14 päivän koulutuksen, jossa käydään läpi yritystoimintaa ja taloudellisia asioita, Kiviniemi valottaa. Protomolla on tiivis yhteistyö myös julkisten rahoittajien ja yksityisten pääomasijoittajien kanssa, joten myös alkurahoituksen järjestäminen voi läh- teä sieltä käyntiin. Lisäksi tehdään hyvin tiivistä yhteistyötä uusyrityskeskusten ja yrityshautomoiden kanssa. Kiviniemen mukaan kokemukset Protomosta ovat olleet hyviä. – Täällä ollaan keskimäärin puoli vuotta, sen jälkeen yritys perustetaan ja ohjaamme sen joko hautomon kautta tai suoraan itsenäiseen toimintaan. Tähän mennessä lähes kaikki aloitetut ideat ovat joko muuttuneet liiketoiminnaksi tai ne ovat vielä vireillä. Lisätietoja: www.protomo.fi mania ANNE KORTELA Kehonmittaus helpoksi Yhä useampi suomalainen on kiinnostunut hyvinvoinnistaan ja ryhtyy kohentamaan sitä ruokailu- ja liikuntatapojaan muuttamalla. Muutoksen seuraaminen nettipalvelusta voi pian toteutua uuden turkulaisyrityksen palvelulla. V uosia omissa yrityksissään Oulussa työskennelly t aviopari Mannelin, ravitsemusterapeutti Marjo ja diplomi-insinööri Jyrki, tulivat viime syksynä kumpikin vaiheeseen, jossa edellinen työ loppui. He alkoivat miettiä yhteisen yrityksen perustamista. Ideoinnin tuloksena syntyi palvelu, joka yhdistää terveydenhoidon tekniikkaan. Perustetun yrityksen, Hipvain Oy:n liikeidea on kaupallistaa kehon koostumuksen mittaus. Kaupallistamiseen liittyy olennaisesti palvelu, sen helppokäyttöisyys ja saatavuus. Erilaisia mittauslaitteita on jo paljon tarjolla. Kehon koostumus mitataan vaakaa muistuttavalla laitteella kehon sähkönjohtavuuden eli bioimpedanssin avulla. Käsissä pidetään antureita, jotka mittaavat lihasten, luiden, veden ja rasvan osuuden painosta vartalon eri osissa. Mannelinien kehittämän Figunet-palvelun lähtötiedoiksi syötetään henkilön pituus, ikä, sukupuoli ja urheilullisuus. Raportista näkee yksityiskohtaisesti kehon koostumuksen ja tasapainon. Havainnollisuutta on kehitetty muun muassa mallifiguurien kuvilla. – Mittaustulos analysoidaan satojen eri sääntöjen mukaan, jotta raportti on mahdollisimman yksilöllinen. Paino ei kerro kaikkea vaan tärkeämpää on kiinnittää huomio lihasten ja rasvan määrään. Olemme työstäneet raporttia useita kuukausia, siinä on myös kan- 16 mania nustavia kommentteja ja ravintosuosituksia, Marjo Mannelin sanoo. Mittauksesta on eniten hyötyä, jos se toistetaan aika ajoin. Siksi yrittäjien ajatuksena on perustaa Figunet-kioskeja, joita voi sijoittaa vaikka työpaikoille, kauppakeskukseen tai kuntosalille. – Kun mittaus on tehty helpoksi, sen voi tehdä itse. Palveluun liittyy nettiseuranta, jossa saa tarkempaa tietoa tuloksistaan ja voi seurata kehitystään trendikäyrällä, Jyrki Mannelin kertoo. Ohjelmointia ei ole sidottu tiettyyn tekniseen laitteeseen, vaan sitä voidaan vaihtaa. Tällä hetkellä on päädytty japanilaiseen versioon, jonka myös Jyväskylän yliopisto on testannut hyvin tuloksin. Tie ideasta liiketoimintaan sai avioparin muuttamaan Oulusta Turkuun, jotta markkinat olisivat mahdollisimman lähellä. Liikkeelle lähdettiin Potkurin kautta, josta pariskunta ohjattiin keksintöasiamies Tapio Järvensivun luo. Hänen kauttaan saatiin neuvojen lisäksi alkurahoitusta keksintösäätiöltä ja kontakti Protomoon. – Protomon toiminta on hyvin yhteisöllistä ja tutustuimme toisiin aloittaviin yrityksiin. Koulutus talousasioista oli hyödyllistä ja saimme rahoitusapua asiantuntijapalveluihin sekä ensikontakteja rahoittajiin ja vinkkejä yhteistyökumppaneista, Jyrki Mannelin sanoo. Yritys perustettiin huhtikuussa, nyt Marjo ja Jyrki Mannelin markkinoivat kehonkoostumusmittausta helppona palveluna. Tulosten ymmärtämiseen on erityisesti panostettu ja niihin liittyy nettiseuranta. se on aloittamassa Turku Science Parkin yrityshautomossa toimintaansa. Samalla kun palvelua kehitetään edelleen, etsitään myös mahdollisia jakelukanavia ja rahoittajia. – Finnveran ja Tekesin kautta voi saada rahoitusta, mutta myös muuta rahoittajaa tarvittaisiin, tähän asti olemme kehittäneet palvelua omalla kustannuksella. Tämä ongelma näyttää olevan useimmilla alkuvaiheen yrityksillä, Mannelin jatkaa. manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään teemantuntija Tietotekniikka työssä – IT-alan koulutuksen haasteet IT -alan korkeakoulutuksessa on haastetta. Tietotyö ja työmarkkinoiden jakautuminen IT-palveluntarjoajiin ja IT:tä hyödyntäviin organisaatioihin ovat alan ominaispiirteitä. Tietotyö on nykymuodossaan uudehko ilmiö, jonka vaikutuksia on huomioitu muun muassa työterveyspuolella. Diginatiiveista (eli tietokoneisiin lapsesta asti tottuneista) ja heidän vaikutuksistaan yhteiskuntaan keskustellaan runsaasti. Tietotyön vaikutuksia yksilöön, työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen sekä tuottavuuteen osataan tutkia ja ymmärtää paremmin. Hy vää ja laadukasta ei saada 24/7-toiminnalla, vaan ihmiset ryhtyvät vastaiskuun. Koulutuksessa ajattelu, pähkäily, monimutkaisten ajatusrakennelmien ymmärtäminen ja tuottaminen sekä yhteistyö korostuvat uuden ajan työ- ja opiskelumaailmassa. Opiskelija on siis keskiössä. Mutta kysymys kuuluu: mitä se tarkoittaa? Miten se näkyy käytännössä? Yksi seuraus on, että tietotekniikka ei ole keskiössä. Ja vastaavasti: jos tietotekniikka ei tue toimintaa, niin sitten sitä ei käytetä, jos vain on vaihtoehtoja. Ja usein vaihtoehtoja on. Tähän haasteeseen on ICT-portti hanke pyrkinyt vastaamaan. Opiskelija on tasavertainen oppija, kokija, hyötyjä tilanteissa, joissa on oikeita toimijoita todellisine tarpeineen, kokonaisvaltaisesti. Tämä vaatii paljon kaikilta ja vie resursseja, mutta pilottimme ovat osoittaneet lähestymistapamme edut. Hyödyt kertautuvat koko opiskelun ajan, ja lopputulos on positiivinen. Toinen haaste syntyy kysynnästä ja tarjonnasta. Kaikissa organisaatiossa on kehitettävää tietotekniikkaa hyötykäytössä osana työtä ja liiketoimintaa. Ongelma on se, että erityisesti pk-yritysten IT-investointitarpeet eivät kohtaa palvelun tarjoajia. Tarvetta olisi, mutta IT-investointihalut ovat vähissä. Silti tietotekniikka ja liiketoiminta voidaan saada toimimaan yhteen siten, että työ on sujuvaa. Ongelmiin täytyy puuttua, koska vaihtoehto on huono: yritys juoksee pyörän vierellä, kun ei ole aikaa pysähtyä ja nousta pyörän selkään. Pysähtyminen tarvitaan. Kokemustemme mukaan monet IT-palveluntarjoajat ovat ymmärtäneet tämän haastavan hyötykäyttöproblematiikan. ICT-portin ja IT-alan korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden näkökulmas- Antti tuomisto ta tämä tarkoittaa sitä, että ensiksi on saatava luottamus pk-yrityksiin. Luottamus saavutetaan toteuttamalla yhteistyössä opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden sekä alueen IT-toimijoiden kanssa konkreettinen, pienehkö kehitysprojekti. Projekti, jonka lopputuloksena jokin asia saatiin kuntoon siten, että osaamiseen ja oman työn muutokseen kiinnitettiin riittävästi huomiota. Kun asiakkaan arki muuttui paremmaksi, heillä on enemmän henkistä ja toiminnallista pääomaa tehdä seuraavia, isompia IT-investointeja. Ja tässä kuvaan tulevat IT-palveluntarjoajat. Tietotyössään uudestisyntyneet asiakkaat lähestyvät sankoin joukoin palveluntarjoajia, jotka joutuisivat myymään ei-oota resurssipulassaan, ellei ICT-portti olisi valmistellut työelämälähtöisesti innokkaita nuoria uusia lupauksia ICT-alan monenlaisiin asiantuntijatehtäviin. Pyörä pyörii, case closed. Kaikki tämä vaatii lisätyötä alan korkeakoulutukselta ja etenkin opettajilta. Mutta ICT-portti on ymmärtänyt asian siten, että vaihtoehtoja ei ole. Siitä on osoituksena muun muassa hankkeen rahoitus kumppaneineen. Tulokset puhuvat puolestaan: ”kaikki oppivat, kaikki hyötyvät” ICT-portin tunnuslauseen mukaisesti. Kirjoittaja on ICT-portti -hankkeen vetäjiä. ICT-portti on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Park Oy:n yhteishanke alueen pk-yritysten, IT-yritysten ja IT-alan korkeakoulujen yhteistyön kehittämiseksi. (Rahoitus ESR, VS ELY-keskus ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ym). Antti Tuomisto, lehtori, ICT-portti, Work Informatics, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto HRV-palvelut on työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöpalveluihin erikoistunut maanlaajuinen asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa yrityksille apua haasteellisissa henkilöstötilanteissa. Palvelumme yrityksille • hakujahaastattelupalvelu • henkilöstövuokraus • soveltuvuudenarviointi • uudelleensijoittumisvalmennus • johdonjaesimiestenvalmennus • työhyvinvointiatukevatpalvelut • ammatillinenkuntoutusProfessi TURKU • HRV-palvelut Linnankatu 50 • PL 836 • 20101 TURKU puh. 010 19 4391 • faksi 010 60 43185 [email protected] Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Espoo, Jyväskylä, Kouvola, Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori, Seinäjoki, Tampere, Vaasa mania 17 teema koulutus ja osaaminen Verkostoituminen, asiakaspalvelu ja henkilöiden profiloituminen on entistä helpompaa sosiaalisen median avulla. V iestintä on nykyisin entistä monikanavaisempaa ja Internetissä kuka tahansa voi kertoa mielipiteensä sekä tuotteista että palveluista. Sosiaalisen median keskusteluja eivät edes yritykset voi hallita. Sosiaalisen median kannattaa siksi olla strateginen osa yrityksen viestintää, eli toimintaa tulee suunnitella. Sosiaalinen media ei kuitenkaan tuo yrityksen viestintään ja sidosryhmäsuhteisiin ainoastaan haasteita vaan myös uusia mahdollisuuksia. Sosiaalisessa mediassa aktivoituessaan yrityksen kannattaa aluksi miettiä, mitä se haluaa ja sen perusteella valita käyttöönotettavat välineet. – Liian montaa välinettä ei kannata ottaa kerralla käyttöön. Aluksi pitää opetella, miten kussakin välineessä käyttäydytään, sanoo sosiaalisen median asiantuntija Laura Johansson Lvngroom oy:sta. Vaikka Facebook onkin meillä tunnetuin ja suosituin sosiaalisen median väline, Johansson ei suosittele sitä ainoaksi paikaksi näkyä sosiaalisessa mediassa. – Facebookissa on kätevää levittää tietoutta esimerkiksi yrityksen nettisivusta tai blogista, joissa asioihin syvennytään tarkemmin. Tällä tavoin yrityksen nettisivulle voi hankkia lisää kävijöitä, Johansson kertoo. Yrityksen kannattaa miettiä, onko sosiaalinen media sille strategisesti välttämätöntä – etenkin jos sosiaalisessa mediassa toimiminen ei johtoa kiinnosta. Toisin sanottuna: onko yrityksellä asiakkaita jo tarpeeksi tai vaativatko asiakaskunta ja sidosryhmät osallistumista? www.turunakk.fi ”Kaikkien ei tarvitse olla aktiivisia sosiaalisessa mediassa.” 18 mania Sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita sosiaalisessa mediassa Kuvan kuvaaja: Tom Bagge – Kaikkien ei tarvitse olla aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Toisaalta sosiaalinen media tukee yrityksen kasvua ja on oiva keino saada lisää näkyvyyttä, Johansson toteaa. Yksi sosiaalisen median olennaisimmista hyödyistä on siis mahdollisuus laajentaa tietoutta yrityksen toiminnasta. Näin voi löytää yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. – Esimerkiksi Twitterin kautta voi verkostoitua oman alan ihmisten kanssa. Blogin avulla taas voi syventää yrityksen toiminnasta tiedottamista. Näin voi tulla tutuksi asiakkaille ja yhteistyökumppaneille, Johansson sanoo. ”Yritystietoa voi tuoda esille ihmisiä kiinnostavalla tavalla.” – Monet pienyrittäjät hyöty vät mahdollisuudesta tehdä toimintaansa tunnetuksi sosiaalisen median avulla. Yritystietoa voi tuoda esille rennolla, ihmisiä kiinnostavalla tavalla. Puolestapuhujia löytyy verkosta helposti, ja sanomaa jaetaan eteenpäin. Facebookin keskeisin mahdollisuus yrityksille on asiakaspalvelu. Informaatiota voi kerralla jakaa isolle massalle. – Asiakaspalveluun tulee usein samantyylisiä kysymyksiä, joten on kätevää vastata niihin Facebookissa. Muut asiakkaat voivat samalla esittää lisäkysymyksiä tai auttaa toisia asiakkaita, Johansson sanoo. Videopalvelujen avulla voi saada laajaa levikkiä, kunhan video onnistuu herättämään tunteita. – YouTubea Suomessa hyödynnetään varsin vähän. Sen avulla on kuitenkin helppo löytää heidät, joita lukeminen tai vaikka Facebook ei kiinnosta. Tosin videon täytyy olla joko hauska tai koskettava, jotta sitä katsotaan. Kun Johansson itse aikanaan lähti Facebookiin, hän ei ottanut silloista esimiestään Facebook-kaverikseen. Nykyisin yrittäjällä on kuitenkin kavereinaan myös yhteistyökumppaneita. – Minun mielestäni on positiivista kertoa myös työkavereille, kuka oikeasti on, eikä rajata heitä pois. OSAAMISEN OIKEA OSOITE Laura Johansson on sosiaalisen median asiantuntija, joka näyttää yhteistyökumppaneilleen, kuka hän oikeasti on. Sosiaalisessa mediassa toimiessaan Johansson haluaa herättää keskustelua. – Kirjoitan yleensä blogissani asioista provosoivalla tavalla. Parhaat keskustelut syntyvät, kun asioita nostaa esille kärkevästi. Verkko ja sosiaalinen media kehit- ”Parhaat keskustelut syntyvät, kun asioita nostaa esille kärkevästi.” tyvät jatkuvasti. Aina tulee uusia välineitä, joita kokeillaan, mutta vain osa niistä vakiinnuttaa asemansa. Tällä hetkellä paikannuspalvelut ja Google+ ovat Johanssonin mielestä kiinnostavimpia uutuuksia. – Paikallisuus ja omassa yhteisössä toimiminen ovat ylipäätään nousseet mielestäni esille, vaikka itse välineet olisivatkin maailmanlaajuisia. mania Minna Valtari turunakk.fi manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään ILMOITUS HUIPPUOSaaMISTa HYVäSSä ILMaPIIRISSä Innostuneen turkulaisen lääkärijoukon toteuttama unelma omasta ortopediaan erikoistuneesta yksiköstä näyttää jo ensimmäisen puolen vuoden aikana menestyksen merkkejä. Kun tekee vain sitä, minkä osaa todella hyvin, siinä kehittyy aina vain paremmaksi. Se on jo huomattu myös maamme rajojen ulkopuolella. S airaala NEO syntyi tämän vuoden maaliskuussa Kupittaalle, aivan Helsingintien ja rautatieaseman viereen. Ortopedien vastaanottotilojen lisäksi talossa on sairaala leikkaussaleineen ja vuodeosastoineen sekä yhteistyökumppanien fysioterapiaan, hammashoitoon, työterveyshuoltoon ja apuvälineisiin keskittyneet yksiköt. – Meidän konseptimme on hyvin erilainen verrattuna useimpiin lääkäritaloihin. Olemme rajanneet toimintamme ortopediseen hoitoon ja päiväkirurgiaan, isona osana siitä urheiluvammat. Olemme todella tyytyväisiä siitä, miten meidät on otettu vastaan. Puolessa vuodessa meillä on käynyt jo 5 200 vastaanottopotilasta ja leikkauksia on tehty 650. Näillä luvuilla alamme olla kaupungin isoin yksityinen ortopedian yksikkö, johtava lääkäri Jussi Rantanen toteaa. Euroopan huippu tavoitteena Koko ei kuitenkaan ole ainut menestyksen mittari, vaan Sairaala NEOn ydinjoukon kunnianhimo kohdistuu erityisesti laadun kehittämiseen. Yksikkö tähtää vakavasti eurooppalaiseen huippuun muutaman vuoden kuluessa ja on siihen jo hyvässä vauhdissa. Potilaita tulee kaikkialta Suomesta, mutta jo nyt paljon myös ulkomailta. Sairaalan ainutlaatuinen toimintakonsepti on herättänyt kiinnostusta myös ulkomaisissa ammattipiireissä, ja sille nähdään tulevaisuuden mahdollisuuksia laajemminkin vientituotteena. Idea omasta sairaalasta lähti kehittymään pitkään yhdessä työskennelleen lääkäriryhmän ajatuksissa. Ortopedit ovat heistä tunnetuimman, professori Sakari Oravan johdolla kehittyneet ortopedian eri alojen huippuosaajiksi. Pitkälle erikoistuneelle toiminnalle uskottiin olevan kysyntää. Jussi Rantanen on NEOn johtava lääkäri. Olemme itse päätoimisesti NEOssa yrittäjäpohjalta mukana. Sairaalan lääkärit ovat pitkälle erikoistuneita ja kokemus on karttunut useiden vuosien tai vuosikymmenien ajan. Perinteet kyseenalaistettiin – Rohkeutta kyllä tarvittiin, koska lähdimme isosti liikkeelle. Täällä on neljä leikkaussalia ja olemme itse päätoimisesti NEOssa yrittäjäpohjalta mukana. Koska suunnittelimme kaiken itse, halusimme tehdä tästä mahdollisimman hyvän, unelmiemme työpaikan. Ydinajatuksena oli miettiä kaikki toiminnot alusta lähtien uudestaan, Rantanen kertoo. Yksi keskeisimmistä periaatteista oli päästä pois potilaan ”hospitalisoinnista” ja antaa hänelle aktiivisempi rooli. – Olemme oikaisseet monia perinteitä ja pyrkineet säilyttämään potilaat vireinä. Ortopediset leikkaukset tehdään lähes aina päiväkirurgiana. Heräämössämme olemme ottaneet käyttöön Suomessa suunnitellut erikoistuolit, joissa voi heräillä leikkauksen jälkeen sängyssä makaamisen sijasta istuvassa asennossa pelaten pelejä, netissä surfaten tai vaikka kuuntelemalla musiikkia. Pitkälle erikoistunut Sairaala NEOn yhdeksän kirurgia ovat erikoistuneet urheiluvammojen hoitoon, olkapään ja polven tähystyskirurgiaan, nilkan ja jalkaterän kirurgiaan sekä käsikirurgiaan. Lisäksi sairaalassa toimii yksi päätoiminen anestesialääkäri. Parhaillaan ollaan aloittamassa myös selkäkirurgian kevyempiä hoitoja, kuten välilevytyrän hoitoa. – Kaikkia potilaita ei suinkaan leikata, vaan ainoastaan noin joka viides tai kuudes päätyy leikkaussaliin. Usein vaivaa voidaan hoitaa muilla toimenpiteillä ja suuri osa lääkärien työstä on tutkimusta, konsultointia ja neuvontaa. Fysikaalista hoitoa ja leikattujen potilaiden kuntoutusta voimme tarjota yhteistyökumppa- nimme Kuntoutus Orton kautta samassa talossa, Rantanen sanoo. Nopeus valttia – Vastaanotolle voi tulla ilman toisen lääkärin lähetettä varaamalla aika suoraan vaikkapa netistä. Potilas ei vastaanotolta pois lähtiessään aina saa mukaansa päätöstä leikkauksesta, koska sitä ei useimmiten kannata tehdä aivan heti. Jotkut vaivat paranevat itsekseen, ja niitä kannattaa seurata ensin Ydinajatuksena hetken aikaa. Mutta jos oli miettiä kaikki leikkaus tarvitaan, on tärtoiminnot alusta keää tehdä se oikeaan ailähtien uudestaan. kaan. Vaikka suuri osa asiakkaista tulee hoitoon omasta aloitteestaan, on vakuutusyhtiöiden rooli hoidon kustantajana keskeinen useimmissa tapauksissa. Myös vakuutusyhtiöt ovat ottaneet uuden sairaalan hyvin vastaan ja näkevät hoidon sairaala NEOssa kustannustehokkaana ja laadukkaana vaihtoehtona. Kun asiakas saadaan nopeammin takaisin työkuntoon, sairauslomapäivät ja sitä kautta korvattavat kustannukset vähenevät. – Olemme siitä onnellisessa asemassa, että usein pystymme parantamaan asiakkaidemme elämisen laatua. Koko henkilökuntamme on erittäin motivoitunutta työskentelemään täällä ja toivomme, että avoin ja välitön ilmapiirimme välittyy myös asiakkaillemme ja saa heidät viihtymään paremmin, Jussi Rantanen sanoo hymyillen leveästi. Ja aivan epäilemättä innostuneen lääkäriomistajajoukon positiivinen energia tarttuu muihinkin. Sairaala NEO, NEO-talo | Joukahaisenkatu 6 | 20520 TURKU | www.sairaalaneo.fi | ajanvaraus: 010 380 8080 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 19 rahan valtakunta Epävarmuustekijät sekoittavat sijoitusmarkkinoita Niin kauan kuin reaalitaloutta leimaa epätietoisuus tulevasta, rahoitusmarkkinat sahaavat. N äinä päivinä pitkän ennusteen saaminen sijoitusten tuottokehityksestä on kiven takana. Juuri kukaan asiantuntija ei pysty sanomaan, miten ja millä aikataululla maailmantalous kehittyy. Pääasiallisia epävarmuustekijöitä on Ålandsbanken Asset Management Ab:n toimitusjohtajan Stefan Törnqvistin mukaan neljä: Yhdysvaltain velkakatto, euroon liittyvä epävarmuus, Kiinan talous ja korkotason alhaisuus. – Rahamarkkinat kyllä asettuvat nopeasti, jos taloutta koskevat päätökset saadaan vietyä loppuun. USA:ssa velkakaton nostosta tuli presidenttipeliä, jonka ratkaisu oli kompromissi. Tilanne on taloudellisesti kestämätön eikä kasvua näy, sillä hankkeita lykätään. Se nosti taantuman todennäköisyyden 50 prosenttiin vuonna 2012, Törnqvist arvioi. Euroon liittyvä matalapaine on syvenemässä, sillä niin kauan kuin euron ympärillä on epävarmuutta, sijoittajat reagoivat välttämällä euroalueen kohteita, joiden kehitystä on vaikea ennustaa, varsinkin sen reuna-alueita, kuten Suomea. – Kiinan taloudella on suuri vaikutus maailmantalouteen ja se voisi auttaa taantuman jarruttamisessa. Kaikille olisi helpotus, jos se antaisi lopultakin valuuttansa vahvistua, mutta se jarruttaa inflaatiotaan, Törnqvist sanoo. Länsimaissa korkotaso pysyy alhaalla ja Euroopan korkomarkkinoilla vallitsee luottamuspula, kun EKP on nostanut korkoja ja toisella kädellä lisännyt pankkimaailman likviditeettiä ja ostanut obligaatioita. – Epävarmuus näkyy erityisesti suurten investointien lykkäämisenä. Suomen pörssi on laskenut muita maita enemmän, syklinen pörssi laski rajusti. Se vie sijoituksia pois Suomesta, sillä tilanne on katastrofi sijoittajalle, jolla on vain suomalaisia sijoituksia. Talouskehitystä leimaa myös niiden valuuttojen vahvistuminen, jotka ovat spekulaatioiden ulkopuolella. Tilanteesta ovat hyötyneet esimerkiksi Japanin jeni ja Sveitsin frangi. Myös kullan hinta on noussut jyrkästi. Törnqvist ei kuitenkaan kehota sijoittamaan kultaan tai vaihtamaan valuuttaa, vaan luottaa tällä hetkellä osakkeisiin. – Kukaan ei tiedä varmuudella, mi- Stefan Törnqvist kehottaa sijoittajia olemaan aktiivisia ja seuraamaan taloustilanteen kehittymistä. ten millekin valuutalle käy. Jos ostaa osakkeita yrityksistä, jotka tuntee, tietää ainakin, mitä omistaa. Osakkeet ovat kuitenkin osia yrityksistä, niillä on todellista arvoa, jos yhtiö on hyvä. Euromaiden obligaatioita en suosittele, sillä olen pessimisti sen suhteen, miten 17 parlamentin päätöksiä voi ennustaa. Suomella ei hänen näkemyksen- sä mukaan ole hätää niin kauan kuin maan talous on kunnossa. – Inflaatio lienee ainoa varteenotettava ratkaisu länsimaailman velkaongelmiin. Eurokriisi tulee huipentumaan talven aikana ja euroalueen korko- ja osakemarkkinat rauhoittuvat vasta, kun osaamme hahmottaa eurokriisin lopputulemaa, Stefan Törnvist toteaa. m Handelsbanken Private Banking – nyt Turussa Vahvat kansainväliset varainhoitoresurssit käytössäsi paikallisesti Ota yhteyttä meihin, kerromme mielellämme lisää. Handelsbankenin hoidossa on noin 66 miljardin euron varallisuus. Isona kansainvälisenä pankkina voimme tarjota sinulle kattavan valikoiman varallisuudenhoitoon liittyviä palveluja nyt paikallisesti. Käytössäsi on Turun Private Banking -yksikkömme varainhoitajien vahvan osaamisen ja pitkän kokemuksen lisäksi konsernimme mittavat tutkimus- ja analyysiresurssit. Handelsbanken Private Banking Turku Tyytyväiset asiakkaat vuodesta toiseen Meillä asiakkaan etu tulee ensin. Tutkimuksen* mukaan Handelsbankenin asiakkaat ovat jo useamman vuoden ajan olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Yliopistonkatu 17, www.handelsbanken.fi/kauppatori Varainhoitajamme palveluksessasi: Antti Kanervisto, puh. 010 444 3171 Jeri Matikainen, puh. 010 444 3166 Tommi Rouna, puh. 010 444 3173 [email protected] *EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus Puheluiden hinta 8,28 snt/puh.+12,00 snt/min 20 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään salkunvartija Myrskyn silmässä? Miten tähän on tultu? Vuosi 2011 on jo tähän mennessä ollut todella tapahtumarikas vuosi. Japanissa maaliskuun puolivälissä tapahtunut maanjäristys, siihen liittynyt tsunami ja ydinvoimalaonnettomuus aiheuttivat suurta tuhoa Japanin sekä koko maailman reaalitaloudelle. Globaali talouskasvu hidastui sen seurauksena hetkellisesti. Toinen merkittävä tapahtumasarja oli Lähi-idässä, missä kansannousut levisivät maasta toiseen. Koska Lähi-itä on alueena maailman tärkein öljyntuottaja, kriisi on aiheuttanut epävarmuutta pääomamarkkinoilla. Öljyn hinta on heilahdellut näiden tapahtumien seurauksena voimakkaasti kevään ja kesän aikana. Näiden lisäksi ehkä eniten markkinoita on hermostuttanut koko vuoden agendalla ollut Euroalueen velkakriisi. EKP, Euroopan Komissio sekä IMF ovat yrittäneet tehdä kaikkensa, jotta kriisi ei leviäisi Espanjaan ja Italiaan. Toistaiseksi EKP:n toimenpiteet (matala korkotaso sekä kriisimaiden joukkovelkakirjalainojen ostot) ovat rauhoittaneet markkinoita ja kriisimaiden korot ovat laskeneet huipputasoiltaan. Pitkäaikaisen ratkaisun löytyminen on kuitenkin vielä epävarmaa ja siksi on todennäköistä, että Euroalueen velkakriisi pysyy otsikoissa vielä pitkään. Kesällä ylimääräisen mausteen jo ennestään hauraaseen markkinaan toi Yhdysvaltojen sisäpoliittinen köydenveto koskien maan velkakattoa. Kyseessä oli ennen kaikkea poliittinen peli, jolla republikaanit yrittävät vaikeuttaa muun muassa presidentti Obaman uudelleenvalintaa. Poliittiset erimielisyydet myötävaikuttivat lopuksi siihen, että yksi luottoluokittaja laski USA:n luottokelpoisuutta. Kriisien vaikutus osakemarkkinoille Elokuun toisella viikolla OMXHelsinki Cap indeksi laski pahimmillaan vuoden alusta 32,1 prosenttia. Tätä kirjoittaessani Suomen pörssi oli korjannut jo lähes 10 prosentin pohjilta. Suomen osakemarkkinat ovatkin olleet yksi huonoimmista osakemarkkinoista maailmassa. Vertailun vuoksi S&P 500 indeksi on laskenut vuoden alusta vain 4 prosenttia, Saksan DAX 30 on laskenut 17 prosenttia ja Japanin Nikkei 225 on laskenut 12 prosenttia. Epävarmasta tunnelmasta kertoo myös se, että Helsingin pörssissä on nähty useampana päivänä merkittäviä suunnanvaihtoja kesken päivän. Aamupäivän 2 prosentin lasku on vaihtunut iltapäivään mennessä 2 prosentin nousuun ja pörs- sin sulkeutuessa indeksi on päätynyt yli 4 prosentin laskuun. Kansainväliset osakemarkkinat ovat kaiken kaikkiaan kestäneet yllättävän hyvin kaikki nämä kriisit. Maailmantaloudessa on paljon riskejä, ja niitä ei käy kiistäminen, mutta mihinkään paniikkiin mielestäni ei ole aihetta. Talouden näkymien tuntuva heikkeneminen yhdessä rahoitusmarkkinoiden voimakkaan reagoinnin kanssa on tuonut monelle mieleen tuoreessa muistissa olevat tapahtumat vuonna 2008, jotka kärjistyivät Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen erittäin syväksi ja äkilliseksi globaaliksi taantumaksi. Mielestäni koetun finanssikriisin toisinnon näkeminen on äärimmäisen epätodennäköistä. Tässä tilanteessa on tärkeää huomioida, että maailmantalouden kasvuvauhti on vain hidastunut, mutta jatkaa kuitenkin kasvuaan nykyennusteiden valossa. Veikko Karhulahti Turun Seudun Osuuspankki KUINKA VAURASTUA, OSA 21: Nordea Pankki Suomi Oyj Parhailla varallisuudenhoitajilla on yksi erityistaito – varmistaa käyttöösi parhaat asiantuntijat. Nordean Private Banking -palvelua on rakennettu Suomessa jo vuodesta 1987. Henkilöstön ja palvelun kehittämisessä olemme alan edelläkävijöitä. Tutustu meihin: www.nordeaprivatebanking.fi Sabina Peltonen, sijoitusjohtaja, Private Banking Nordea Private Banking Turku Kauppiaskatu 9 B 20100 Turku Puhelin: 020 724 8120 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 21 Vakuutusyhtiöt kehittävät Suomen ikärakenteen muutokseen liittyviä palveluita Ihmisten elinikäodotusten jatkuvasti noustessa monet yhteiskunnan rakenteet kaipaavat uutta ajattelua, jotta ne kestäisivät myös tulevina vuosikymmeninä. Vakuutusyhtiöt ovat ottamassa aktiivista roolia ja kartoittavat näkymiä omalta osaltaan. Äskettäin Pohjola Vakuutuksen tytäryhtiö Excenta Oy ja Henki-Tapiola ovat tuoneet julkisuuteen tuoretta tietoa. Ikää ei osata Suomessa arvostaa tarpeeksi –S uomessa iäkkäiden ihmisten syrjintää ei tiedosteta ja se on piilotettuna yhteiskunnan rakenteisiin, joten siihen on vaikea puuttua. Ikää ei osata arvostaa, vaikka juuri ikä tuo erilaisen ja laajemman näkökulman elämään. Lisäksi senioriväestö on suuri voimavara Suomelle. Heillä on varallisuutta, he hoitavat lapsenlapsia ja tekevät vapaaehtoistyötä, Turussa Tapiola-Akatemiassa puhunut Senioriliikkeen hallituksen puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kivelä korostaa. Ratkaisuna syrjintään hän näkee varsinkin suurten ikäluokkien yhdessä toimimisen, vanhusten äänen esilletuonnin ja sen, että tulevaisuudessa eri aloilla voi työllistyä entistä enemmän vanhuusiän palveluihin. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Jarna Heinonen näkee Suomen harmaantumisen liiketoiminnan mahdollisuutena. – Ikääntyvä yhteiskunta luo mahdollisuuksia erilaisille innovaatioille esimerkiksi hoivapalvelualalla, asumisessa ja kaavoituksessa. Toimivat vanhuspalvelut ja niihin liittyvät innovaatiot voisivat olla Suomen tulevaisuuden vientituote. Vanhuspalveluiden organisointi pitäisi ajatella ihan uudelta kan- nalta. Iso osa tulevista eläkeläisistä on aiempaa varakkaampia ja he voisivat myös itse maksaa saadakseen haluamaansa palvelua kuin haluavat. Yksityiset palvelut voivat joustavammin täydentää julkisia ja näin koko ala kasvaisi, Heinonen sanoo. Tutkijatohtori Minna Kaarakainen Kuopion yliopistosta on Vakuutetut vanhuspalveluiden vaihtoehdot -tutkimuksessaan kartoittanut, miten eri-ikäiset suomalaiset haluaisivat asua vanhuudessaan. Alustavissa tuloksissa esille on noussut suomalaisten halu asua kotona mahdollisimman pitkään ja vastata itse hoidostaan tai pyytää hoiva-apua omaisilta. Hoivapalveluiden rahoitus toivotaan hoidettavan veroperusteisesti, mutta nuoremmat vastaajat olivat valmiita säästämään myös itse etukäteen sitä varten. Henki-Tapiolan toimitusjohtaja Minna Kohmon mukaan heidän asiakkaansa odottavat Tapiolalta ratkaisuja vanhuusiän varautumiseen. – Eläkesäästämiseen tarkoitettu PSsäästötili ei ole toiminut, vaan säästäminen on sen voimaan tultua romahtanut. Tarvitaan kannustavampia vaihtoehtoja turvata tulojaan, tähän tarpeeseen pyrimme vastaamaan kehittämällä uusia palveluja, Kohmo sanoo. m Vyönkiristyksiä, mutta vain pykälän verran ennakoi POP Pankki POP Pankin Kansalaissuhdanne-ennusteessa arvioidaan, että bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna vain 1,8 prosenttia, kun tälle vuodelle odotetaan vielä 3,2 prosentin kasvua. – Asuntovelkaisille kotitalouksille on myönteistä, että korkotaso säilyy kireän taloustilanteen vuoksi edelleen poikkeuksellisen alhaisena. Ennusteidemme mukaan myös bensiinin hinta kääntyy laskuun raakaöljyn markkinahinnan alentuessa ja korkealle kohonnut inflaatio hidastuu ensi vuonna, POP Pankin johtaja Timo Hulkko kertoo. POP Pankki ennakoi 12 kuukauden Euriborin olevan vuoden lopussa 2,0 prosenttia ja säilyvän samalla tasolla myös ensi vuonna. Suomalaisille kotitalouksille talouskasvun hidastuminen 22 mania on suurempi uhka kuin euromaiden takausvastuiden mahdollinen toteutuminen. Työttömyys kääntyy lievään kasvuun ensi vuoden aikana, sillä valtioiden velkakriisistä johtuva luottamuspula rajoittaa kysyntää. Viennin hiipuminen uhkaa erityisesti teollisuuden työpaikkoja. Kotitalouksien ostovoima säilyy ensi vuonna ennallaan tai laskee, koska palkkatulojen odotetaan kasvavan vain hintojen verran. Yrittäjien reaalitulot nousevat tänä vuonna selvästi enemmän kuin palkansaajilla ja eläkeläisillä. Ensi vuonna tuotannon hiipuminen kääntää tulot selvään laskuun. Tilanne on hankala myös säästäjä- ja sijoittajakotitalouksille matalan korkotason ja sakanneen pörssin vuoksi. m Yritysten panostus työurien pidentämiseen laski selvästi V uonna 2011 työnantajat käyttävät strategisen hyvinvoinnin kehittämiseen 2,1 miljardia euroa. Työterveyslaitoksen asiantuntijan, Guy Ahosen mukaan summa on hyvinvoinnin tavoitteisiin suhteutettuna melko pieni, mutta on myönteistä, että se on kasvanut viime vuodesta. Pohjola Vakuutuksen tytäryhtiö Excenta Oy:n ja Työterveyslaitoksen toteuttaman Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011 -tutkimuksen mukaan rahaa työurien pidentämiseen käytetään kuitenkin viime vuotta vähemmän. Kun koko hyvinvointipotti oli keskimäärin 861 euroa henkilöä kohden vuodessa, siitä 327 euroa käytetään koulutukseen ja työterveyshuoltoon 293 euroa. Kokonaisuutena työurien pidentämiseen käytettävä rahamäärä on pienentynyt lähes kymmenen prosenttia viime vuodesta. Hyvinvoinnin johtamisen peruselementit eli määritetyt tavoitteet sekä niitä vastaavat mittarit ovat yleistyneet pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suurissa yrityksissä tilanne sen sijaan on hieman heikentynyt. – Tämä tutkimustulos on huolestuttava, koska työurien pidentäminen on tällä hetkellä yksi yhteiskunnan merkittävimmistä haasteista. Työurat pitenevät vain, mikäli työntekijöillä on intoa jatkaa työssään sekä hyvä henkinen ja fyysinen terveys. Tämä edellyttää, että työnantajat panostavat entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin, hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön, professori Juhani Ilmarinen sanoo. Pohjola Terveys Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Qvintus näkee välttämättömänä saada kansallista trenditietoa, jotta alaa voidaan kehittää, ja lupaa yhtiön olevan mukana tässä työssä. m Tapiola kasvatti jalansijaansa Vuoden Lähivakuutusyrittäjien vakuuttajana yhdistys -palkinto Tapiolan yrittäjien eläkevakuutusten myyn- Varsinais-Suomeen nin euromääräinen kasvu oli tammi - kesäkuussa 73 prosenttia Varsinais-Suomen alueella. TyEL-vakuutusten kappalemääräinen myynti kasvoi 23 prosenttia. Vakuutusten kokonaismyynti kasvoi alueellisesti euroissa mitattuna reilu 10 prosenttia vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tapiola on perinteisesti ollut vahva yksityishenkilöiden eläkevakuuttaja. Nyt jalansijaa kasvatetaan aktiivisesti myös yrittäjien vakuutusturvan parantamisessa. Myös lakisääteisten tapaturmavakuutusten myynti kasvoi euroissa mitattuna neljänneksen Varsinais-Suomessa. Tapiolan vakuutusten kokonaismyynti kasvoi Varsinais-Suomessa vuoden ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 13 prosenttia. m Varsinais-Suomen Lähivakuutus palkittiin Lähivakuutus-ryhmän vuosikokouksessa Vuoden 2010 Lähivakuutuksena. Valinta tehtiin 57 itsenäisen Lähivakuutuksen joukosta, jotka muodostavat Lähivakuutusryhmän. Palkinnon perusteeksi listattiin muun muassa reippaasti ryhmän tavoitteen ylittäneen maksutulon ja kannattavuuden kasvun. Varsinais-Suomen Lähivakuutuksen toimitusjohtaja Olli Aakulan mukaan onnistuminen on ennen kaikkea tulosta yhdistyksen sisäisestä yhteisymmärryksestä ja päämäärätietoisuudesta sekä tuloksekkaasta yhteistyöstä alueen säästöpankkien kanssa. m manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Liedon Säästöpankilla vahva vakavaraisuus Yrityskonttorissa tehdään tiimityötä avotoimistossa, mutta palveluneuvottelut hoidetaan erillisissä neuvotteluhuoneissa, Pertti Saarinen sanoo. Nordealle yrityskonttori Raisioon Nordean valtakunnallinen linjaus tarjota keskitettyjä palveluita yrityksille näkyy Raision keskustassa 5.9. avattuna yrityskonttorina. Siellä työskentelee 16 yritystoiminnan eri osa-alueisiin erikoistunutta henkilöä, joista valtaosa siirtyi Raisioon Turun alueen muista konttoreista. – Toimialueenamme ovat Turun ympäristökunnat, mutta yrityksen sijainnilla ei ole suurta merkitystä, koska asiakasvastuulliset liikkuvat ja sähköiset palvelut ovat kattavat. Tarjoamme yritysasiakkaille neuvonta- ja asiantuntijapalveluita kaikissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa, myös sijoitus- ja private banking -palveluita. Vakuutuspuolella ovat saatavilla Nordean henkivakuutukset ja Trygin vahinkovakuutukset. Teemme myös läheistä yhteistyötä Finnveran, uusyrityskeskus Potkurin ja yrittäjäyhdistysten kanssa, konttorinjohtaja Pertti Saarinen sanoo. m Liedon Säästöpankin vakavaraisuus oli kesäkuun lopussa 24 prosenttia. Pankki sai 12 kuukauden aikana lähes 1 100 uutta asiakasta ja kotitalouksien asuntoluottojen määrä kasvoi 7,6 prosenttia pankin puolivuotiskatsauksen mukaan. Asiakasvarojen lisäys oli 30 miljoonaa euroa eli 4,8 prosenttia. Liikevoittoa kertyi 4,8 miljoonaa euroa. Kotitalouksien asuntoluottojen määrä oli kesäkuun lopussa 416 miljoonaa euroa, jossa vuoden aikana oli kasvua 30 miljoonaa euroa eli 7,6 prosenttia. – Kasvumme oli siten edelleen markkinoita nopeampaa, kokonaistuotannon kasvu oli 42 miljoonaa euroa, eli 7,3 prosenttia ja sen määrä oli kesäkuun lopussa 612 miljoonaa euroa. Oman pääoman ja varausten yhteismäärä oli kesäkuun lopussa 76,5 miljoonaa euroa, mikä luo hyvän pohjan vakavaraisuuden ylläpitämiselle edelleen korkealla tasolla, toimitusjohtaja Jussi Hakala sanoo. m Turun Seudun Osuuspankilla vahvaa kasvua asuntoluotoissa ja yritysten talletuksissa Turun Seudun Osuuspankin yksityisasiakkaiden uusien asuntoluottojen määrän kasvu oli erityisen voimakasta. Uusia asuntoluottoja nostettiin lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahoitustoiminta yhteensä kesäkuun lopussa oli 2 321 miljoonaa euroa. Uusia luottoja nostettiin yhteensä 330 miljoona eli 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Talletukset yhteensä kasvoivat 12 kuukauden aikana 6,7 prosenttia 1 657 miljoonaan euroon. Yritysasiakkaiden talletusten kasvu oli vahvaa, 16 prosenttia 12 kuukauden aikana. Asiakasvarat yhteensä kasvoivat 12 kuukauden aikana 8,9 prosenttia. Korkokate nousi 32,8 prosenttia vuoden takaisesta. Muut tuotot kasvoivat vahvasti ja tuotot yhteensä kasvoivat 18,4 prosenttia. Pankin vakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 14,7 prosenttia, kun se vuodenvaihteessa oli 15,1. m ILMOITUS Hyvällä yhteistyöllä liiketoiminta sujuu Kun hankitaan uutta tekniikkaa tai kuljetetaan sitä maailman ääriin, on hyvä olla taustatuki, joka varmistaa rahoituksen ja kartoittaa riskit. K olmiopalvelu Oy on lietolainen tapahtumatekniikkaan erikoistunut perheyritys, jota veljekset Antero ja Antti Nuutinen ovat hoitaneet jo vuosia suvereenisti. Yrityksen rekat kuljettavat massiivista kalustoarsenaalia pitkin Suomea ja muuta Eurooppaa. Kerran vuodessa pakataan myös valtamerikontit Amerikan messuille. Yrityksen toiminta perustuu valo-, ääni- ja kuvateknologiaan, joilla asiakkaiden tilaisuuksiin luodaan haluttua tunnelmaa ja tehostetaan viestiä. Tapahtumat ovat usein yritysten juhlia, lanseeraustilaisuuksia, tuote-esittelyjä tai messuja. Kolmiopalvelun henkilökunta myös vastaa tilaisuuden aikana tekniikan toiminnasta ja huolehtii kuljetuksista. Tapahtumia on yhtä hyvin Suomessa kuin Saksassakin, ja kalustoa on oltava riittävästi jokaiseen lähtöön. Lisäksi sen on kilpailukyvyn takia oltava aina viimeisintä tekniikkaa. – Me voimme käyttää ainoastaan ammattikäyttöön tarkoitettua elektroniikkaa, koska laitteet ovat jatkuvasti käytössä ja joutuvat alttiiksi myös sään vaihteluille. Sitä eivät kotitalouksiin tarkoitetut koneet kestäisi. Ammattilaitteiden hinnatkin ovat aivan toista luokkaa. Ostimme esimerkiksi juuri 55-tuuman LED-näyttöjä, joiden kappalehinnat olivat useita tuhansia euroja, Antero Nuutinen sanoo. Osuuspankissa investointeihin on totuttu, sillä pankin kanssa on asioitu jo vuosia. Tuttu yhteyshenkilö tavataan vähintään kerran vuodessa. Pankin tehtäväksi jää varmistaa, että rahoitus on hyvin järjestetty. – Investointeja suunnitellaan etukäteen ja vuositapaamisessa käymme tilannetta läpi. Tärkeää on, että suunnitelmat ovat innovatiivisuudestaan huolimatta realistisia ja kassavirtavaihtelut otetaan huomioon. Koska olemme jo oppineet tuntemaan Kolmiopalvelun, on helppo toimia ja hoitaa ajankohtaiset asiat sähköpostilla tai puhelimitse. Omistajat ovat aidosti innostuneita yrityksensä kehittämisestä, Heidi Lähteenmäki-Riivari Turun Seudun Osuuspankista sanoo. Kun laitteissa on paljon rahaa kiinni, ja kaikki toiminta perustuu niiden käyttöön, niiden tuhoutuminen tai varastaminen on suuri riski. Riskien kartoituksessa luotetaan Pohjolan Leena Eskosen asiantuntemukseen. – On hienoa, ettei tarvitse itse tutkia joka maan pykäliä, vaan joku ammattilainen perehtyy niihin, ja itse voi luottaa, että kaikki on kunnossa. Laitteita voi rikkoutua ja suurten messujen rakentamisaikana ulkomailla niitä varastetaan helposti. Onneksi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Kolmiopalvelun toimintaa tukee tiivis yhteistyökolmio: Osuuspankki, Pohjola ja yritys itse. Vasemmalta: Heidi Lähteenmäki-Riivari, Antti Nuutinen, Antero Nuutinen ja Leena Eskonen. tiedämme, että sinne on syytä hankkia vartijat, Antti Nuutinen sanoo. – Avoimuus on kaiken a ja o. On hienoa kun voi puhua kaikista asioista ja Osuupankin ja Pohjolan välillä tieto kulkee tarvittaessa, Antero Nuutinen tiivistää. www.op.fi • www.pohjola.fi mania 23 TYÖELÄMÄN TIETOISKUT Työterveys ja -hyvinvointi Taloushallinto, tilintarkastus ja verotus Kuntoutuskeskus Petrea ja Diversey yhteistyössä kohti parempaa työhyvinvointia. Yritysten ja yrittäjien Kasvata myyntiä verotuksen uudistusnäkymät tuotteistamalla palvelusi - lyhyt katsaus hallitusohjelmaan oikein Panostus työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin on investointi myös yrityksen hyvinvointiin. Tämän totuuden on yritysmaailmassa kirkkaasti sisäistänyt muun muassa Diversey. Kuntoutuskeskus Petrean asiantuntijatiimi ja Diverseyn yhteyshenkilöt suunnittelivat yhteistyössä reilun vuoden kestävän työhyvinvointiohjelman, jossa tällä kertaa keskitytään painonhallintaan ja liikuntakipinän löytämiseen. Toukokuussa 2011 joukko diverseyläisiä Turusta, Helsingistä ja Lahdesta aloitti matkansa kohti parempaa hyvinvointia tukenaan Petrean työfysioterapeutti, ravitsemusterapeutti sekä psykologi. Kullekin osallistujalle asetettujen yksilöllisten tavoitteiden toteutumista seurataan ryhmätapaamisilla noin kahden kuukauden välein Petreassa. Tällöin ohjelmassa on muun muassa liikuntaa, ravitsemustietoutta, rentoutumisharjoituksia sekä tavoiteja motivaatiokeskusteluja. Lisäksi tavoitteiden suuntaisia muutoksia seurataan tekemällä matkan varrella erityyppisiä mittauksia ja testauksia. Oman ryhmän vertaistukea sekä yhteyttä ryhmäläisten ja petrealaisten välillä ylläpidetään myös verkossa, Petrean Kunnonpankissa. Hyvinvointiprosessia on vielä reilusti jäljellä, mutta hienoja tuloksia on jo havaittavissa. Ryhmähenki on loistava ja kannustava - yhteistyössä on voimaa! Yhteisövero ja omistajien verotus Yhteisöverokantaa on tarkoitus laskea 25 prosenttiin (nyt 26 prosenttia muutos - 3,8 prosenttia). Hallitus lupaa seurata yhteisöveron muutoksia kilpailijamaissa ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin verokilpailukyvyn säilyttämiseksi. Pääomatulojen vero nousee 30 prosenttiin 28:sta ja tulee progressiiviseksi: vero 50 000 euroa ylittävistä pääomatuloista on 32 prosenttia. Tämä merkitsee 7,1 - 14,3 prosentin korotusta. Korkotulon lähdevero nostetaan vastaavasti 30 prosenttiin (nousua 7,1 prosenttia). Perintö- ja lahjaverotukseen tulee uusi 16 prosentin 200 000 euron kohdalle. Sukupolvenvaihdoksen verotus kiristyy tämän myötä selvästi. Linjakysymykset Elinkeinoverotusta uudistetaan erillisen selvityksen perusteella, kilpailukyvyn ja veropohjan turvaamiseksi. Selvitys koskee mm. konserniverojärjestelmää, tulolähdejaon poistamista, korkojen vähennyskelpoisuutta, yritysten tappiontasausta, vähennysten käyttömahdollisuuksia ja tuotannollisten investointien korotettujen poistojen jatkoa. Listautumattomissa yrityksissä saajalle verovapaan osingon raja laskee 60 000 euroon. Tuottoprosentin muuttamista nykyisestä 9 prosentista ei ole mainintaa. Lisäksi hallitus lupaa selvittää toimenpiteitä, jolla yritysten listautumiskynnystä voidaan madaltaa. Mitä pitäisi tehdä? Osakeyhtiön omistajan tulee analysoida tilanne ja tehdä muutosten vaatimat toimenpiteet vuoden loppuun mennessä. Myynti, markkinointi ja johtaminen Liikejuridiikka ja saatavien hallinta Suulliset sopimukset liiketoiminnassa Myynnin haasteena on myyvien tuote-/ palveluesitysten tekeminen siten, että asiakas innostuu niistä ja tietää tarkalleen, mitä on ostamassa. Tuotteistaminen on monissa yrityksissä vieras käsite. Monet myyjät uskovat, että kertomalla tuotteen ominaisuudet, asiakas innostuu ostamaan. Valitettavasti näin ei ole asian laita. Vielä haastavammaksi myynti menee, kun myydään palveluja, jotka eivät ole konkreettisia ja näkyviä ”tuotteita”. Tuotteistaminen tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että tuotteet ja palvelut on koottu ”paketiksi” ja paketti esitetään asiakaslähtöisellä tavalla, joka auttaa asiakasta ostamaan. Asiakas oivaltaa, mitä olet myymässä ja miksi hänen kannattaa ostaa. Tuotteistaminen on prosessi, joka soveltuu kaikille toimialoille. Seuraavia asioita kannattaa muun muassa huomioida tuotteistamisessa: valitse haluttu kohderyhmä sen tarpeiden pohjalta. Mieti kohderyhmän ongelmia, joita tuotteesi ja palvelusi ratkaisee, tai mitä todellista hyötyä tuotteesi tarjoaa. Kerro tuotteesi tarina, eli miksi se on tehty ja mihin se on tarkoitettu. Anna tuotepaketillesi selkeä, erilainen ja mieleenpainuva nimi. Mieti myös asiakkaan mahdollisia oston esteitä ja huomioi ne, kun listaat hyötyjä. Sisällytä sitten edellä mainitut asiat myyntiesitykseesi, esitteisiisi, nettisivuillesi, demovideoihin ja niin edelleen. Oikeanlainen tuotteistaminen auttaa asiakasta ostamaan ja myyjää esittelemään tuotteet ja palvelut asiakaslähtöisesti. Myös myyjä itse saa varmuutta omiin esityksiinsä ja tuote-esittelyihinsä, kun asiat on selkeästi jäsennelty. Tämä näkyy suoraan myynnin kasvuna. Ovatko suullisesti tehdyt sopimukset ’sopimuksia’ ensinkään? Sitovatko suulliset välipuheet liikkeenharjoittajia heidän keskinäisessä suhteessaan? Pohjana kaikille sopimuksille on Oikeustoimilaki (228/1929). Sen perusperiaatteena on, että kun tilaaja pyytää toimittajalta tehtävän suorittamista tai toimittamaan tuotteen, antaa toimittaja tilaajalle siitä tarjouksen. Toimittajan tulee sisällyttää kaikki toimitusehtonsa hintoineen antamaansa tarjoukseen. Jos tilaaja hyväksyy tarjouksen ehdoitta, syntyy osapuolien välille sopimus, joka sitoo heitä kumpaakin. Jos tilaaja hyväksyy tarjouksen vain osittain ja tekee joltain osin oman esityksensä toimittajalle, katsotaan tämä asiakkaan esittämäksi vastatarjoukseksi. Sopimus synty vasta, jos toimittaja hyväksyy tarjouksen. Edellä kuvatulla tavalla syntyy siis osapuolia sitova sopimus, vaikka kaikki edellä mainittu olisi suullista. Mitään kirjallista tilausvahvistusta ei lain mukaan tarvita, eikä sellaisella voi yksipuolisesti muuttaa enää jo syntynyttä sopimusta. Ongelma on käsillä, jos osapuolet ovat erimielisiä sopimuksen sisällöstä, eikä mitään kirjallista dokumenttia sopimuksen sisällöstä ole. Näyttövaikeudet sopimuksen sisällöstä eivät tee sopimusta mitättömäksi tai pätemättömäksi. Siksi huonokin kirjallinen sopimus on usein parempi, kuin suullisesti sovittu. Kuluttajakauppaan soveltuu runsaasti muutakin lainsäädäntöä, jolla kuluttajan asemaa suhteessa elinkeinoharjoittajaan on turvattu ja vahvistettu. Camilla Lindström, Arja-Riitta Leino ja Tarja Himberg Timo Helle KHT Jarmo Selin Liikkeenjohdon konsultti LJK Yritysvalmentaja, coach Juha Sumentola Senior Partner, asianajaja, varatuomari Kuntoutuskeskus Petrea Grant Thornton SelinSelin® Asianajotoimisto Astrea Kuntoutuskeskus Petrea – Mukana arjessa tuomassa työhyvinvointia – Peltolantie 3, 20720 Turku puh. 020 754 7200, [email protected]  Tilintarkastus • Yritystalouden konsultointi Verokonsultointi • Yrityskaupat ja –järjestelyt Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU Salorankatu 5-7, 24100 SALO Yhteyshenkilö: KHT Timo Helle 040 502 3423, [email protected] www.gtfinland.com  Liikejuridiikka parasta paikallisesti    24 mania Audit • Tax • Advisory A S I A N A J O T O I M I S T O www.astrea.ﬁ manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Autojen turvallisuus- ja materiaalikehitys vaatii uutta osaamista korjaajilta liikenteessä Monen telakalta vapautuneen metallimiehen uusi ammatti on pian autonkorikorjaaja. Uusi koulutus kiinnostaa ja työllisyysnäkymät ovat hyvät. K olarivaurioiden korjaaminen ei uusissa autoissa onnistu vanhoin menetelmin. Autoissa nykyisin käytettävä suurlujuusteräs ja eri materiaalien, kuten alumiinin ja muovin liitokset sekä turvatyynyjen laukeaminen asettavat kolarikorjaukselle uusia taitovaatimuksia. Lisäksi autoalaa on jo pidempään vaivannut ammattitaitoisten korjaajien puute Varsinais-Suomessa, sillä monet ammattilaiset ovat lähellä eläkeikää. Turun Aikuiskoulutuskeskus on jo pidempään tutkaillut autoalan tilannetta ja ryhtyi todenteolla kartoittamaan sitä viime syksynä. Yhteistyössä autoalan ja ELY-keskuksen kanssa todettu puute johti päätökseen uuden koulutuksen tarpeellisuudesta. Asiaa vauhditti vielä havainto, että autonkorikorjaus voisi sopia telakalta vapautuneille metallialan ammattilaisille uudeksi ammatiksi. Varsinais-Suomessa autoalan aikuiskoulutuksessa on ollut aukko, sillä täydennyskoulutusta on pitänyt hakea Rajamäeltä tai Jalasjärveltä asti. – Saimme ELY-keskukselta tarjouspyynnön marraskuussa ja kun se hyväksyttiin, pistimme heti töpinäksi, sillä työelämän tarpeisiin reagointi on juuri ominta osaamistamme. Helmikuussa ensimmäinen ryhmä pääsi aloittamaan autoalan ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen uudessa huippuyksikössämme täysin uusin laittein Artukaisissa. Koulutuspäälliköksi saimme teknisen päällikön Vehosta ja harjoituskappaleeksi uusia autokoreja myös Vehon kautta, rehtori Harri Seikola kertoo tyytyväisenä. Ensimmäinen kurssi osoitti heti itsensä oikeutetuksi, sillä työvoimakoulutuksena toteutettava koulutus kiinnosti peräti 130 hakijaa. 14 kurssille hyväksyttyä opiskelijaa on nyt edennyt teoriaosuuden jälkeen käytännön harjoitteluun, ja he valmistuvat uuteen ammattiinsa ensi keväänä. Iso osa kurssilaisista on telakalta vapautuneita metallialan ammattilaisia. Uusi kurssi käynnistettiin syyskuun alussa omaehtoisena koulutuksena ja hakijoita riitti siihenkin 50. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Turun Artukaisissa on upouudet tilat harjoitella vaativien, nykyaikaisten autonkorien korjausta, johon Joakim Liewendahl (vas.) ja Olli Visuri kouluttautuvat. (kuva: Turun AKK/Tuomas Tuomi-Nikula) – Opiskelijat ovat pitäneet alaa oikeana ja koulutusta hyvänä. Täältä saatava tieto on todella tuoretta ja tarvetta tälle osaamiselle on, joten työllisyysnäkymät ovat hyvät. Harjoittelupaikkoja ei myöskään ollut vaikeaa löytää, sillä alueella on paljon autokorikorjaamoita ja moni korjaamo haluaa myös laajentaa osaamistaan tähän puoleen, koulutuspäällikkö Ossi Rosten arvioi. Autoalan koulutuksesta tulee pysyvä osa Turun Aikuiskoulutuskeskuksen tarjontaa joka vielä laajenee. Perustutkinnon lisäksi lähiajan suunnitelmissa on täydennyskoulutusta lyhytkursseina ja myös autonasentajan koulutusta, johon kuuluu muun muassa autosähkötekniikka sekä moottori- ja vaihteistotekniikka. mania ANNE KORTELA mania 25 vapaalla nainen osaava Suuret purjelaivat jättivät jäähyväiset messut & seminaari 14.– 16.10.2011 Kulttuurikesä huipentui yleisöryntäykseen K auniissa säässä vietetty Kulttuurikesän huipennusviikonloppu keräsi neljän päivän aikana Aurajoen rannoille yhteensä 350 000 kävijää, mikä ylitti odotukset. Suurin yksittäinen tapahtuma oli Culture Tall Ships Regatta, jota höystivät useat muut kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumat. Yksi viikonlopun kohokohdista oli lauantain The Elements -esitys, jossa tulitaide ja ilma-akrobatia yhdistyivät kauniiksi kokonaisuudeksi Aurajoella ja sen yllä. Esitystä seurasi Teatterisillan liepeillä peräti 20 000 katsojaa ja ihastunut tunnelma oli käsin kosketeltava. Upeasta visuaalisesta elämyksestä vastasi Versus Circus -ryhmä. Viikonlopun aikana yleisölle tarjoiltiin myös muita herkkupaloja. Urheilupuiston alueella esiteltiin uutta Unelmapuisto-aluetta koko perheen ohjelman merkeissä, linnan pihalla nähtiin kansanooppera Henrik ja Noitavasara ja linnan puistossa konsertoi Karita Mattila viimeisessä Viva la Diva! -konsertissaan. Tapahtumien järjestely t sujuivat suunnitelmien mukaan ja pahoilta ruuhkilta vältyttiin. Poliisilta ja turvallisuusryhmältä saatujen tietojen mukaan tapahtumien yhteydessä ei myöskään esiintynyt vakavia järjestyshäiriöitä. Kulttuurikesän huipennuksen tapahtumat kiinnostivat laajasti myös mediaa. Lähes 150 Turussa vierailleesta toimittajasta noin kolmasosa oli ulkomailta. Tiedotusvälineiden edustajia saapui erityisesti Keski-Euroopan maista, Venäjältä ja Iso-Britanniasta, mutta myös muun muassa Italiasta ja Espanjasta. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi purjehditun Regatan matka jatkui kohti Puolan Gdyniaa. Sunnuntain epävakaisesta säästä huolimatta Airistolla ja Ruissalon rannoilla alusten lähtöä seurasi tuhansia ihmisiä. m Paula Heinonen (pe) Mirja Pyykkö (la) Bettina Sågbom (pe) kolmeunurs päivänhtuma! tapa Tuottavia ideoita Varsinais-Suomesta Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueiden Nuorkauppakamarit palkitsivat ansioituneita Etelä-Suomen yrityksiä Tuottava Idea -kilpailussa. Sen tavoitteena on nostaa esiin yhteiskunnan menestyjiä sekä korostaa yrittämisen ja innovoinnin merkitystä yhteiskunnassa. VarsinaisSuomen sarjan voittajaksi nousi Dewaco Ltd:n idea biotuotannon tehostamisesta. Kunniamaininnan sai Punomo Networks käsityöalan verkkopalvelusta ja yhdyskuntasarjan voittajaksi valittiin verkkopalvelu perustayritys.fi, joka mahdollistaa yrityksen perustamisen 15 minuutissa. Jurmolaisen matkailualan yrittäjän Klas Mattsonin ehdotus saariston liikenteen parantamisesta sai erityismaininnan. Aluevoittajat kisaavat valtakunnallisesti vielä 15. lokakuuta Nuorkauppakamarien vaalikokouksessa Jyväskylässä. m Helena Lindgren (pe) Pääosassa NaiNeN! Osaava Nainen -messuilla on tarjolla monipuolista asiaa ja viihdettä suomalaisen naisen makuun 300 näytteilleasettajan voimin. Ohjelmassa on mm. upea 40+ muotinäytös, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä luentoja ja erilaisia kädentaitajia. Loistavaa viihdettä tarjoavat mm. Helena Lindgren, Miss Divet ja Carmeninae. MessUoHJeLMa: www.osaavanainen.fi Tervetuloa ystävän kanssa tai vaikka tyttöporukassa: messuilta löydätte hyödyllistä tietoa, viihdettä ja loistavia messuostoksia. MessUkLUbista LisäetUJa! Liity Osaava Nainen -messuklubiin ja saat hyödyllistä tietoa messuista sähköpostiisi ja voit voittaa 500 € matkalahjakortin. LiPUt: avoiNNa: Vas. Tuottava idean aluepäällikkö Pasi Hotti, Hannu Turunen (Dewaco), Juha Rantanen (perustayritys.fi), Pirjo ja Turkka Sinervo (Punomo) ja Eero Laaksonen (Turun saaristoliikenne). (kuva: Turun kauppakamari/Jaana Mäkikalli) 26 mania Nainen 40+ päivälippu 12 €, monipäivälippu 18 €, ryhmät 9 € (väh. 10 hlöä). pe klo 10–18, la–su klo 10–17 Lisätietoa ja ohjelma: www.osaavanainen.fi manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Työelämän porkkanoita Lähetä kuvia iloisesta yritystapahtumasta: [email protected] Emäntä, kamreeri, työmies, kantaja, päällikkö, timpuri, puhuja, paimen, myyjä, päivystäjä, renki, hitsaaja. Mikä on teidän tarpeenne? tunnelmassa Osaavia työntekijöitä oikeisiin töihin! Carrot Henkilöstöpalvelut Oy, Puistokatu 8, 20100 TURKU Juha Oksanen p. 0400-946 007 Kesän tunnelmia Yrittäjyyden edistäminen verkostoitumalla oli EDE-päivän anteja, iltajuhlassa palkittiin jo menestyneitä yrityksiä. Aurajoen rannalla eläydyttiin Turun lähihistoriaan vanhan Bore-laivan uumenissa ja Suomen joutsenella. Rahoitusalan yritys Greenstep Oy rantautui keväällä Turkuun. Aluetoimiston vetäjä Kirsi Orava verkostoitui yrityskonsultti Antti Lehtimäen kanssa Coneadvisor Oy:stä. EDE-päivä Eurooppalaisen Yrittäjy yden Päivän aikana luotiin kontakteja ja kuunneltiin onnistuneita yritysesimerkkejä. Iltajuhlassa palkittiin ansioituneita yrityksiä Entrepreneurial Spirit of Turku -palkinnoilla. Ne luovutettiin Trafotek Oy:lle Born Global - sarjassa (Syntynyt kansainväliseksi) ja N-Clean Oy:lle (Growth in Sight -sarjassa (kasvua edessä). Lisäksi kunniamaininnan sai Perusta yritys Suomi Oy, joka on helpottanut byrokratiaa netissä toimivalla yritysten perustamispalvelulla. m Samu Salminen p. 0400-462 452 Nosturilahjoitus Forum Marinumille Turkulainen Meriaura Group lahjoitti Aurajoen itärannalla sijaitsevan, omistamansa satamanosturin Forum Marinum -säätiölle yrityksen 25-vuotisjuhlan kunniaksi. 1960-luvun nosturi oli alun perin telakan varustelunosturi, mutta vielä 2000-luvun puolivälissä sillä lastattiin Wärtsilä Dieselin voimalaitosmoottoreita laivoihin. m Konsernijohtaja Jussi Mälkiä (oikealla) luovutti nosturin Forum Marinumin johtajalle Jaakko Tikalle. (Kuvat: Meriaura / Esko Pettay) Kaarinalainen Trafotek Oy palkittiin kansainvälisyydestään, toimitusjohtaja Pertti Arvonen vastaanotti huomionosoituksen elinkeinojohtaja Kalle Eurolta. Kuvassa vasemmalla Megami Hayashi (Turun seudun kehittämiskeskus) ja Hanna Munter (Varsinais-Suomen yrittäjät). Päättäjänaisia Borella Höyrylaiva Boren sali täyttyi päättäjänaisilla tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluja tarjoavan KPMG Oy:n Turun toimiston kutsumana. Seminaarissa kuultiin Suomen Kansallisoopperan pääjohtajan Päivi Kärkkäisen ja KPMG Oy:n toimitusjohtajan Raija- Leena Hankosen näkökulmia johtajuuteen ja perehdyttiin ajankohtaisiin talousasioihin. Tilaisuuden suolan tarjosi miesvieras, Linnateatterin näyttelijä Valtteri Roiha, joka irrotti naurun oivaltavilla esimerkeillään naisten ja miesten maailmojen eroista. m (vas.) Eeva Haikio, Kirsi Adamsson ja Raija-Leena Hankonen kertoivat KPMG:n toiminnan kehittyneen suotuisasti kaikilla toimialoilla ja uusien rekrytointien olevan käynnissä. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 27 PAALUPAIKKA • PAALUPAIKKA • PAALUPAIKKA • PAALUPAIKKA Nyt puhtaasti parempi Nyt 1098,-1098, 1199,-1199, 899,-899, 1599,- Nyt MIELE XXL ASTIANPESUKONE Malli G 5505 Scu XXL • Suora ohjaustaulu • Yksirivinen opastava näyttö • ComfortClose- luukunsulkeutumismekanismi • 14 hengen astiasto • Ainutlaatuinen, muunneltava 3D pesutaso aterimille • Jäljellä olevan ohjelma-ajan näyttö • 24 h ajastin • Turbo • Pesuainetunnistinautomatiikka • Tehopesu alakorille • SensorDry- kuivaustuloksen säätö • Pesuohjelmat: Automatic, Kevyt 50°C, Pika 40°C, Tehopesu 75°C • Vain 10 litraa vettä • Hiljainen 44 dB(A) • Energialuokitus: A++ A A 1495,- MIELE PYYKINPESUKONE 1295,- 1399,1399,- Malli W 600 EcoCare • Patentoitu kennorumpu • Linkous 4001200 kierr/min • Täyttömäärä 5,5 kg • Pehmeä ComfortLift luukun avaus • Siirtämistä helpottavat pyörät • Monipuoliset ohjelmat mm. 20°C pesulämpötila • Energiatehokkuus A+ • Pesutulos A Nyt MIELE JÄÄKAAPPI 1098,-1098, Malli K 13820 SD • Uutuus! Tilavuus 390 litraa • Dynacool pikakylmennys • Ovihyllyissä tyylikäs teräksinen metallireunus • Energialuokitus: A+ • Mitat: 185x60x63 cm (KxLxS) MIELE INDUKTIOTASO 1495,- MIELE KENNOPESUKONE Malli KM 6311 LPT • 3- paikkainen induktiokeittotaso • Suurin keittoalue Ø280mm • LightPrint- kuviointi • Fasetti sivut, suora etu- ja takaosat • DirectControl- ohjaus • Keittoalueiden päälläoloajan ajastus (max.9 h) • Stop&Go- taukotoiminto Malli W 5000 EkoCare • Patentoitu hellävarainen kennorumpu • Linkous 400-1400r/min • Täyttömäärä 7 kg • Jäljellä olevan ohjelma-ajan näyttö • 24 h ajastin • Itsepuhdistuva pesuainelokero • Energialuokitus A+++A Nyt 899,-899, 1795, 1795,349,-349, MIELE IMURI 1349,- Malli S 6760 • HEPA–suodatus • Kätevä XXL teleskooppiputki 52-111 cm • Comfort-kahva kaukoohjauksella ja automaattisella tehonsäädöllä • Suodattimen vaihdon merkkivalo • Lattia/mattosuulake • Toimintasäde 10m • 1200 W • Kokonaispaino 5,8 kg • Väri: Rubiininpunainen (Velvetviimeistely) Nyt MIELE TERÄS KALUSTEUUNI Malli H 5241 BP • Pyrolyysipuhdistus • Isokokoinen Plusnäyttö • Täydellinen ajastus • Paistolämpömittari • Toiminnot: Kiertoilma plus, ylä/alalämpö, kosteuspaisto, alalämpö, iso grilli, grilli, kiertoilmagrilli, tehopaisto, pikalämmitys, sulatus • Energialuokitus: A • Väri: Clean Steel- teräs 399,- MIELE NO FROST KAAPPIPAKASTIN Malli FN 12827 S • Uutuus! Easy Open –kahva • Erittäin tilava 261 litraa • Elektroninen lämpötilan säätö ja näyttö LED-valoilla • NoFrost automaattisulatus • Pakastusteho 20 kg/vrk • Pikapakastustoiminto automaattisella palautuksella (65 h) • Energialuokitus A+ • Mitat: 185x60x63 cm (KxLxS) PAALUPAIKKA Satakunnantie 102, TURKU Palvelemme: MA-PE 10-19 LA 10-15 Viihde-elektroniikka puh. 5151 540 Kodinkoneet puh. 5151 550 Valaisimet puh. 5151 560 Tarjoukset voimassa 17.9.2011 asti. päälle Kaupan akuu ja nt 5 -vuode lypusseja ! pö reilusti