Bioferme Oy:n toimitusjohtaja Merja Scharlin:
1 2011 manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään KEHITTYVÄ TYÖYHTEISÖ Avotoimiston hyvä suunnittelu lisää työn tuottavuutta Videoneuvottelut eduksi hajauteutun tiimin johtamisessa Kasitien yrityspuisto laajeni: Laitilasta lasertekniikan osaamiskeskittymä Bioferme Oy:n toimitusjohtaja Merja Scharlin: Kauralle on luomutuotteena paljon mahdollisuuksia Johtava markkinapaikka ARVIOINTI Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys. Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija. Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun. TOIMITILAVÄLITYS Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin. Mitä haastavampi kohde, sitä paremmin asiantuntemuksemme tulee esille. Antti Tunturi Myyntipäällikkö ekonomi, LKV puh. 010 5220 405 Sami Matara Myyntipäällikkö KTM puh. 010 5220 402 Riku Lehtimäki Myyntipäällikkö KTM puh. 010 5220 403 Catella Property Oy (LKV) Kauppiaskatu 11C, 20100 Turku Lisätietoja palveluistamme: www.catella.fi 2 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras – Risto Vaittinen Uusiin asemiin Henkilö – Merja Scharlin Ajankohtaista 4 6 8 10 Myönteisiä merkkejä Teema: Kehittyvä työyhteisö Teemantuntija: Harri Seikola Rahan valtakunta Salkunvartija: Veikko Karhulahti Liikenteessä Vapaalla – Antti-Pekka Niemi Tunnelmassa 16 19 22 23 24 26 27 V uosi 2011 on alkanut Varsinais-Suomessa hienoisessa nousuvireessä. Moni kehitystä heijastava käyrä on kääntynyt laskun sijasta nousuun. Tuoreimmat tiedot esimerkiksi Finnveran rahoituksen kehityksestä, avoimien työpaikkojen määrästä ja pk-yrittäjien odotuksista vahvistavat tietoa talouden piristymisestä, vaikka telakalla edelleen on hiljaista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikka rakennemuutos on käynnissä, telakan osaavan alihankintaverkoston pääosa on osannut myös muuntautua muille markkinoille. Teollisuudessa ja konepajoillakin on alkanut piristyä. Ja mikä ilahduttavinta, monelta suunnalta kantautuu tietoa siitä, että yritysten taseet ovat kauttaaltaan vahvistuneet, huonompiin aikoihin on osattu varautua. Kauan odotettu Turun avaus Euroopan Kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 hengästytti jo ensimmäisenä viikkona runsaalla tarjonnallaan: kansanjuhlaa avajaisspektaakkelin muodossa, näyttelyä, konserttia, taideteosten paljastuksia ja niin edelleen. Vaikka kritiikilläkin on oikeutuksensa, nyt kansalaisia hemmotellaan. Jos vain haluaa ottaa omansa, valikoimaa riittää. Mielestäni on hienoa, että tapahtumia on niin monella tasolla: ei vain isosti ja näyttävästi vaan myös pienesti ja arjen elämässä, kuten kaupunkimaisemassa, päiväkodeissa ja kouluissa. Jos ei niistä välitä, mukaan ei tarvitse mennä, mutta ennakkoasenteista huolimatta suosittelen kokeilemaan – silloin voi jopa saada itselleen jotain ja ainakin totuuspohjaa arvosteluilleen. Talouden näkökulmasta voi odottaa vuoden vaikutuksia kaupungin ja koko Varsinais-Suomen houkuttelevuuteen ainakin matkailun, mutta toivottavasti myös muiden elinkeinojen virkistykseksi ja mielellään pysyvästi, vaikka alueen pk-yritykset eivät tuoreen kyselyn mukaan kovin toiveikkaita olekaan. Joka tapauksessa kulttuuritarjonnan valmistelu on vahvistanut merkittävästi eri toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä, jotka varmasti kantavat hedelmää myöhemminkin. Avajaisten kansainvälinen mediaedustus oli ilahduttavan runsasta, ja se tuo alueelle kaivattua tunnettuutta ja sitä aitoutta, jota kaupungin brändäämiseen matkailuvaltiksi tarvitaan. Ainakin tieto aikaisemmista kulttuuripääkaupungeista kertoo, että nousuvaikutukset ovat näkyneet vielä pitkään varsinaisen kulttuurivuoden jälkeen. Toivokaamme, että näin käy myös Turun kohdalla. Tarvitaan veturi, joka tuo vaikutukset koko alueen hyödyksi. mania Varsinaissuomalaisen liike-elämän sitoutumaton erikoislehti 8. vuosikerta Julkaisija Viestintämania Oy PL 299, 20101 Turku kustantaja Business to Business Mediat Oy PL 3, 02601 Espoo Päätoimittaja Anne Kortela, Ydinviesti, Puhelin 040 590 3860 Myyntipäällikkö Maritta Palmula-Kuloila Puhelin 050 323 7785 Kansikuva www.monsuuni.com Taitto BBM Oy / Tarja Pitkänen, Amasertek Oy Juttuvinkit [email protected] Painopaikka Botnia Print, Kokkola 2011 Painos ja jakelu Painos noin 11 500 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun kauppakamarin, Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan yrityksen nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin. Lumen ja pakkasen voittajat Talven mittaan on ihmetelty ulkomaiden uutisia totaalisesta lamaannuksesta, jota runsas lumentulo ja pakkaset ovat aiheuttaneet. Koulut sulkeutuvat ja lentokentät seisovat, liikenteestä puhumattakaan. Onpa eräs tunnettu kännykkävalmistaja kirjannut takuuehtoihinsa, että käyttöongelmat pakkasella eivät kuulu takuun piiriin. – Aiheellista kyllä, sillä vakuutusyhtiön tietojen mukaan ongelmia on riittänyt, kun korvausvaatimukset ovat sitten suuntautuneet heille. Nyt olisi aika viedä Suomesta osaamista, joka näkyy ”talvilogistiikan” suvereenissa hallinnassa. Yhteiskunta pyörii, pyrytti tai pakasti, vaikka täällä rutistaan heti myöhästymisistä. Tiet ovat keskimäärin ajokunnossa, eikä koulujen sulkemisesta ole edes puhuttu. Kännykät ja pankkiautomaatit toimivat, vaikka miinuslukemat pyörivät 20 asteessa. Siitä vain tuotteistamaan palveluita nykyaikaisella tavalla, yhdistettyinä ei vain teknisiin laitteisiin, vaan myös tietojärjestelmiin, joilla kaikkea hallitaan. OSOITEMUUTOKSET Osoitemuutoksissa ja muissa jakelua koskevissa asioissa osoite on [email protected]. TILAUSHINTA Vuosikerta (6 numeroa) 36 euroa ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Seuraava numero ilmestyy 17.3.2011 TEEMA: Liikenne & logistiikka www.manialehti.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Anne kortela, päätoimittaja [email protected] mania 3 kirjoittajavieras Turun seudun energiaomavaraisuutta rakennetaan yhdessä T Koska maakaasun mahdollista uutta tulemista on riskialtista odottaa, on katseet käännetty muihin energiamuotoihin. urun seudulle on etsitty uutta, seudulliseen yhteistyöhön perustuvaa energiantuotantomallia jo vuosien ajan. Alueen suurimmat energiatoimijat Turku Energia, Fortum ja alueen kunnat ovat vuodesta 2000 etsineet ratkaisua yhteisen tuotantoyhtiön, Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n (TSME) puitteissa. Seudullisen energiahuollon uudistamisessa maakaasuvoimalaitos näytti lähes koko 2000-luvun ajan sekä energian hinnan että ympäristöystävällisyyden näkökulmasta lupaavimmalta vaihtoehdolta. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti, kun päätöksen lähestyessä aluksi talouden taantuma ja sen jälkeen erityisesti maakaasua rasittanut energiaveroratkaisu saivat kaasuputken pysähtymään kauas Turun porteilta. Koska maakaasun mahdollista uutta tulemista on riskialtista odottaa, on katseet käännetty muihin energiamuotoihin. Koska merkittävä osa seutukunnan sähköstä ja kaukolämmöstä tuotetaan elinkaarensa loppupäässä olevassa Fortumin Naantalin kivihiilivoimalaitoksessa, on korvaavista energiaratkaisuista päätettävä parin lähivuoden aikana. Onnistuneella ratkaisulla turvataan seudun asukkaille energiansaanti tuleviksi vuosikymmeniksi ympäristöllisesti kestävällä tavalla maakaasun aikanaan lupaamista eduista tinkimättä. Kaiken keskiössä on alueen kuntien ja energiayhtiöiden sitoutuminen yhteiseen, sähkön ja lämmön omavaraisuuden varmistavaan ratkaisuun. Kyse ei ole pienestä päätöksestä, ja tästä syystä myös sitä koskeva suuri mielenkiinto on perusteltua. Julkisuudessa on esitetty useita vaihtoehtoja tulevaisuuden energiantuotannon järjestämiseksi, mutta useimmat niistä ovat luonteeltaan vain kaukolämmön tuotantoon keskittyneitä osaratkaisuja, eivätkä ne näin ole täyttäneet niitä kriteerejä, joita seutukunnalliselle parhaalle ratkaisulle on esitetty. Tämän energian käyttäjien ja ympäristön näkökulmasta parhaan ratkaisun hakeminen tarkoittaa kolmen merkittävän ja kauaskantoisen tavoitteen tasapainottamista. Nämä kolme ovat sekä tuotetun sähkön että lämmön hinta, ympäristöystävällisyys ja toimitusvarmuus. Turun seutu tarvitsee energiaa päivin ja öin vuodenajasta riippumatta. Paras keino tämän varmistamiseksi on korvata nykyistä kivihiilituotantoa korkeaan hyötysuhteeseen perustuvalla monipolttoainelaitoksella, joka vastaa Turun seudulla tarvittavasta sähkön ja lämmön perustuotannosta. Mikäli haluamme taata mahdollisimman suuren energian toimitus- 4 mania Ilmastotavoitteiden ja energian hinnan näkökulmasta on perusteltua huolehtia myös siitä, että voimalaitos voi käyttää useita eri polttoainetta saatavuuden ja hinnan mukaan. varmuuden ja kilpailukykyisen hinnan, ei meillä ole varaa jättäytyä pelkästään kaukolämpöä tuottaviin laitoksiin eikä muualta Suomesta tai pohjoismaisesta sähköpörssistä tuotavan sähkön varaan. Ilmastotavoitteiden ja energian hinnan näkökulmasta on perusteltua huolehtia myös siitä, että voimalaitos voi käyttää useita eri polttoainetta saatavuuden ja hinnan mukaan. Kivihiilipohjaista energiantuotantoa rasittava päästökauppa ja polttoaineverot huolehtivat osaltaan siitä, että uusiutuvia energialähteitä hyödynnetään niin paljon kuin se on mahdollista. Vaikka Turku ei välttämättä ole näyttäytynyt unelmakumppanina seudun muille kunnille muissa kysymyksissä, on yhteistyö energiahuollossa ollut tiivistä aina seudullisen lämmönsiirtoyhtiön Turun Seudun Kaukolämmön perustamisesta lähtien. Myös Fortum on jo vuosien ajan TSME:n kautta sitoutunut tiiviisti seutukunnan energiaratkaisuun. Nyt yhteistyössä ollaan harppaamassa uudelle tasolle, kun Fortum, Turku Energia ja alueen kunnat ryhtyvät kehittämään seudullista perustuotantoratkaisua yhdessä. Tällä ratkaisulla turvataan energiantuotannon omavaraisuuden kehittyminen, taloudellisuus ja kilpailukykyisyys sekä myös ympäristöystävällisyys. Risto Vaittinen Kirjoittaja on Turku Energia Oy:n toimitusjohtaja manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään näsäviisauksia Uudet upeat loma-asunnot Levin Koutalaella Kehitys kehittyy, miten käy elämänlaadun? T ekniikan ja teknologian voittokulkua, mitä kaikkea se sitten sisältääkin, pidetään yleisesti ihmisen elintasoa parantaneena ilmiönä. Auto on helpottanut ihmisen liikkumista, puhelin, radio ja televisio tiedonkulkua. Talouskasvu vaatii joka hetki uusia innovaatioita, joten mainittujen keksintöjen osalta ei muutokselle ole näkyvissä päätepistettä – ainakaan niin kauan kuin ihminen kykenee alati uusiutuvia sovelluksia omaksumaan. Telefoonista ja näköradiosta on tultu muutamassa vuosikymmenessä aikaan, jos- sa ”sormitietokoneet” tai ”tabletit” ovat pian se väline, jonka turvin olemme maailmanlaajuisessa verkossa joka hetki ”online”. Puhelin, kartta, televisio, radio ja kirjat taitavat olla vain pieni osa välineistä, jotka henkilökohtainen päätelaitteemme tulevaisuudessa korvaa. Sormella pyyhkäisystä on vauhdilla tulossa Nokian tekstiviesti-piippaukseen verrattavissa oleva universaali, kaikkien tunnistama visuaalinen efekti. Ihmisen elämänlaatu ja tekninen kehitys ovat jo ohittaneet optiminsa. Kehitys on tuonut paljon hyvää, mutta nauttisimmeko sittenkin elämästä enemmän ilman joka paikassa tarvittavia salasanoja ja itsepalvelutunnuksia? Ihmisen elämänlaatu ja tekninen kehitys ovat jo ohittaneet optiminsa, käppyrät kasvavat vastakkaisiin suuntiin. Esimerkiksi työssä jaksamisesta, nuorten ja työikäisten mielenterveysongelmista ja jopa päiväkoti-ikäisten levottomuudesta puhutaan paljon. Mitä enemmän elämäämme hallitsevat erilaiset digiajan vempaimet ja palvelut, ja niihin perustuva tehokkuus ja tuottavuus, sitä levottomammaksi ja vaativammaksi elämämme käy. Useimmat ihmiset kuluttavat erilaisten teknisten viestintä- välineiden parissa jo enimmän osan hereillä oloajastaan. Työn tuottavuutta nostetaan tietotekniikan turvin. Iso osa työajasta kuluu silti tietokoneiden päivittämiseen ja muuhun teknologian mukanaan tuomaan säätöön. Illalla surffaamme kotikoneen ääressä päivittäen milloin ohjelmia, milloin Facebook-statusta. Ennen ja jälkeen kuntosalin pitää tarkistaa onko joku tavoitellut puhelimesta tai sähköpostista. Television keskusteluohjelmaa katsoessakin pitäisi olla inter- ja hyperaktiivinen ja lähettää viestejä lähetykseen. Meistä on tullut levottomia, eikä se ole ihmiselle yleensä hyväksi. Elämänlaatua on tänä päivänä se, että ei jatkuvasti tarvitse päivittää itseään tai jotain digikapistusta. Koko ajan jokin arkea helpottamaan ajateltu laite vaatii meiltä huomiota. Muuten sen toiminta käy epävarmaksi ja ennemmin tai myöhemmin se pimenee kokonaan. Tälle lähtökohdalle voi kääntää selkänsä vain rahalla – jos kohta enää edes sillä. Kun kiire, suorittaminen ja sopeutuminen teknologian kehitykseen ovat jatkuvaa niin työssä kuin vapaalla, ei ole ihme, että downshiftaaminen ja erilaiset slow-aatteet kiinnostavat yhä useampia. Elämänlaatu karkaa ja jossain vaiheessa ihminen alkaa kaivata yksinkertaisempaa elämää. Jokaisesta liikkeestään raportoiminen Facebookissa viehättää kaikesta huolimatta aidosti vain pientä osaa ihmisistä. Levi Chalets 1 loma-asunnot valmistuvat 18.2. laskettelurinteeseen Levin Koutalaen huipulle. Sisäkäytäväyhteyden kautta käytössäsi on Hotelli Levi Panoraman kattavat palvelut. Kiinteistö-, avain,- ja liinavaatepalveluiden lisäksi sinulla on mahdollisuus myös vuoratuloon. Helppoa loma-asumista! Levi Chalets 1 Tunturitie 205 | 99130 Sirkka mh. alk. 2 h+alkovi+kt+s 45,0 m2 71 200 2 h+alkovi+kt+s 50,0 m2 78 400 2 h+alkovi+kt+s 65,0 m2 96 800 Velaton hinta sisältää sisustuspaketin. vh. alk. 195 000 213 500 262 000 Turvallisen asuntokaupan takaa YIT Osta loma-asunto 40 %:n alkupääomalla. Lopulle 60 %:lle tarjoamme edullista taloyhtiölainaa. MYYNTI JA ESITTELY YIT Asuntomyynti Suosiolankatu 2, 96100 Rovaniemi Ossi Lehtinen, puh. 040 170 4869 Jari Alaiso, puh. 040 519 5900 [email protected] Soita ja Sovi esittely RIKU NÄSÄNEN [email protected] Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 5 Uusiin asemiin » Fläkt Woods Oy Turku Olli Aaltonen Marja Jakola on nimitetty Rakennuseristeiden pohjoismaiden aluejohtajaksi 11.10.2010 alkaen. Hänen toimipaikkanaan on Helsinki. PCAS Finland Oy FM Minna Laine on nimitetty laboratoriopäälliköksi QC-laboratorioon. KTM Dorota Bracha on nimitetty myyntiassistentiksi. DI Tuomo Järvinen on nimitetty 1.1.2011 alkaen toimitusjohtajaksi. Validointiteknikko Juha Kuru on nimitetty kunnossapitopäälliköksi. DI Jussi Kolivuori on nimitetty 1.1.2011 alkaen Ilmastointipuhaltimet -yksikön tuotantojohtajaksi. Insinööri Pasi Haaslahti on nimitetty työnjohtajaksi varastoihin. Insinööri, eMBA Rainer Knuts on nimitetty 1.1.2011 alkaen Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevien kanavatuotteita valmistavien tehtaiden tuotantojohtajaksi. Hänen toimipaikkansa on Turku. Insinööri Jari Liukas on nimitetty 1.1.2011 alkaen myynti-insinööriksi kotimaan myyntiosastolle. Piikkiön Osuuspankki Henrik Rentola on nimitetty controlleriksi 1.11.2010 alkaen, vastuualeina budjetointi, talouden seuranta, sijoitustoiminta ja hinnoittelu. SSP Yhtiöt Oy Teknikko Kimmo Häkkänen on nimitetty työnjohtajaksi Turun kanavatehtaalle. Fondia Petteri Tenhunen on aloittanut lakimiehenä 1.12.2010 Turun toimistossa. Kesko Lounais-Suomi Hannu Viitanen aloittaa Raision K-supermarket Kuninkojan kauppiaana 31. tammikuuta. Kaupan nykyinen kauppias Pasi Kalliala siirtyy kauppiaaksi Mynämäen K-supermarketiin. Jukka Tervonen on nimitetty ICT-asiantuntijaksi yritysmyyntiyksikköön. Hänen toiminta-alueenaan ovat NET Ratkaisuiden Turun ja Salon alueet. Toimitusjohtaja Legioona Oy 15 vuoden työkokemus B2B-markkinoinnista ja esimiestehtävistä toivat Olli Aaltoselle toimitusjohtajan paikan henkilöstövuokrausyritys Legioonassa. Se on TuKy ry:n eli Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden omistama yhtiö, joka on toiminut vuodesta 1986. Työvoima tulee kauppakorkeakoulun lisäksi yliopiston kaikista tiedekunnista ja pian myös ammattikorkeakoulusta. – Toimintaan haetaan uutta tapaa, minulla on aika pitkälle kehittäjän rooli. Rakennamme rekrytointiin elinkaarimallia, jossa työtehtävien vaativuus kasvaa opintojen edistymisen myötä. Hoidan myös myynnin ja markkinoinnin. Legioonan työvoimapotentiaali on noin 30 000 opiskelijaa, joten isonkin joukon rekrytoiminen esimerkiksi messuille onnistuu helposti. – Korkeakouluopiskelijat oppivat nopeasti ja heillä on hyvä kielitaito. Pidemmälle edenneet opiskelijat voivat tehdä oman alansa tietoa soveltavaa työtä, kuten ICT-kartoituksia tai suunnitella logistiikkaa tai markkinointia, Aaltonen sanoo. Hänen tehtävänsä on hankkia yritysasiakkaita, joiden kanssa pyritään pidempään yhteistyöhön, vaikka työkeikat olisivat lyhyitä. Nyt tarjolla on eniten logistiikka- ja pakkaustöitä sekä ICT-projekteja. – Emme pyri voiton maksimointiin, vaan siihen, että sekä työnantaja että työntekijä hyötyvät. Yrityksille opiskelijatyövoiman käyttö on riskitöntä. Opiskelijat voivat luottaa siihen, että palkka maksetaan ja kaikki asiat hoidetaan. Noudatamme Henkilöstöpalveluyritysten liiton eettisiä sääntöjä ja palkat ovat työehtosopimusten mukaisia. Aaltonen näkee myös yhteiskunnallisen ulottuvuuden. Opiskelijoiden kautta tuore tutkimustieto saadaan yritysten käyttöön. Hän opiskelee itsekin kauppatieteen maisterin tutkintoa työn ohessa. Pääaine on johtaminen ja organisointi. – Henkilöstöala on kiinnostanut minua jo vuosia. Aikaisemmin olen työskennellyt logistiikka- ja palvelualoilla, viimeksi DHL:ssä, Blue1:ssa ja Celectus Oy:ssä. Turun Messu- ja Kongressikeskus Marko ja Marjut Visti aloittavat kauppiasuransa Turun Jäkärlän uudessa K-marketissa. Tampereen moottoritien varrella sijaitseva Valintatalo uudistetaan K-marketiksi vuoden ensimmäisten viikkojen aikana. Marko ja Päivi Koistinen aloittavat kauppiasuransa Nousiaisten K-extra liikenneasema-kauppiaana helmikuun alussa 2011. Turun Runosmäessä toimivan K-market Runoksen kauppias vaihtuu helmikuun alussa. Uutena kauppiaana aloittaa Juha Kuusela. Sari Hopponen ja Mari Siirilä on nimitetty messu- ja näyttelytoiminnan myyntineuvottelijoiksi. Paroc Oy Petri Heikura on nimitetty messupalvelutoiminnan myyntineuvottelijaksi. Johanna Fagerlund on nimitetty Rakennuseristeiden markkinointijohtajaksi 3.11.2010 alkaen. Hänen toimipaikkanaan on Parainen. Nimitysuutiset [email protected] Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Päätyisin kaupalliselle alalle, kyllä se oli alusta asti selvä valinta. Mitään esikuvaa minulla ei tosin siihen ollut. Millaisena näet opiskelijatyövoiman vuokrauksen parhaimmillaan? – Opiskelijoita voi työllistää hyvin lyhyeksikin ajaksi tai toisaalta löytää uuden avainhenkilön valmistumisvaiheen opiskelijasta. Koska opiskelijaresurssien mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, voimme rakentaa aivan uudenlaisia ratkaisuja yritysten henkilöstötarpeisiin. Työtä voi tehdä joustavasti opiskeluiden mukaan ja opintojen edetessä tehtävät ovat omalta alalta. Ihannetapauksessa opiskelija voi valmistuttuaan työllistyä vuokratyönantajalle. Mitä kuuluu vapaa-aikaasi? – Opiskelu ja perhe, johon kuuluu vaimo ja kolme poikaa, iältään 15-, 8- ja 6-vuotiaat, vievät suurimman osan vapaa-ajasta. Lisäksi kokkaan, juoksen ja purjehdin. Suomalaisen työn asiantuntija ja apu kaikissa henkilöstötilanteissa. SUORAREKRYTOINTI PALVELURATKAISUT S Soita - kerromme lisää. TESTIREKRYTOINTI HENKILÖSTÖVUOKRAUS UUDELLEENSIJOITUSVALMENNUS KONSULTOINTI Eilakaisla Eil Ei lak kaiislla T Turku urk ku • Y Yliopistonkatu liopiisttonk li katu t 2 26 • 2 20100 0100 01 00 T Turku urk ku • p puh. uh h 03 030 0 60 6090 60900 900 90 0 6 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Olli Intonen Marina Seligson Markkinointipäällikkö Suomen Kaukokiito Oy Kehityspäällikkö Turun Messu- ja Kongressikeskus Olli Intonen vaihtoi työpaikkaa pitkän harkinnan jälkeen viihdyttyään peräti 22 vuotta Kiitolinjan palveluksessa, viimeiset vuodet osana saksalaista Schenker-konsernia. – Olin oikein tyytyväinen työpaikkaani, mutta olin miettinyt jo pidemmän aikaa, että voisin tehdä muutakin, jopa vaihtaa alaa. Aloitin täällä 16. joulukuuta ja täytyy sanoa, että olen saanut muutoksesta lisää energiaa, Intonen sanoo. Hän kertoo olevansa hyvin työorientoitunut ja haluavansa vaikuttaa asioihin omassa työssään. – Uskon sen olevan täällä mahdollista. Tämä on tiiviimpi kokonaisuus kuin Schenkerillä ja kaikki tuntuvat viihtyvän hyvin. Pidän myös siitä, että yrityksellä on kasvot. Kaukokiidon omistavat yksityiset suomalaiset liikennöitsijät. Heidän kanssaan yhteistyö sujuu. Kun myydään palveluita, on tärkeää, että oma arvomaailma on sama kuin yrityksen. Intosen vastuualue markkinointipäällikkönä on kotimaan kuljetusten ja logistiikkapalvelujen myynti. Siihen kuuluu paljon matkustamista Kaukokiidon eri toimipaikkojen välillä. Terminaaleja on 29, työntekijöitä noin 2000. Lisäksi on yhteistyökumppaneita. Kaukokiidolla on pitkä historia ja tunnettuus sen mukainen. Yritys on perustettu vuonna 1953. Turun terminaali muutti keväällä satamasta lentokentän lähelle Logicityn alueelle. – Sijainti on todella hyvä, sillä yhteydet ovat nopeat joka suuntaan. Lähistöllä on myös muita alan toimijoita, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Intonen asuu Littoisissa vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Koulutukseltaan hän on yo-merkonomi. Lisäksi hän on työn ohessa suorittanut MKT- tutkinnon Markkinointi-Instituutissa sekä osallistunut johtamiskoulutuksiin. Matkailualan yo-merkonomiksi kouluttautunut ja alalla yli viisitoista vuotta viihtynyt Marina Seligson siirtyi 25. lokakuuta messualalle. Hyvin edennyt matkailu-ura katkesi taantumaan keväällä 2010, kun Blue1:ssa alkoivat saneeraustoimet. Niiden tuloksena Turkuun ei jäänyt myyntipäällikköä, joten työ loppui kesäkuussa. – Se harmitti, koska oletin, että työ jatkuu pidempään, mutta ainakin sain kunnon kesäloman. Syksyllä aloin katsella muita töitä ja Messukeskuksen kehityspäällikön paikka kiinnosti kovasti. Vaikka ala on uusi, työssä on paljon yhteistä. Voin myös hyödyntää kontaktejani ja alueen tuntemusta, Seligson sanoo. Kehityspäällikön tehtävään Messukeskuksessa kuuluu kehittää uusia messukonsepteja ja miettiä uudistuksia olemassa oleviin omiin messutapahtumiin, joita on tällä hetkellä 10–15 vuodessa. Tarkoitus on kehittää myös yhteistyökuvioita ja mahdollisia sponsorointikohteita. – Turun Messukeskuksessa on 150 tapahtumaa ja kävijöitä noin 350 000 vuodessa, joten mahdollisuuksia sponsorointiin on. Kehittäminen on kuitenkin hidasta puurtamista, kovin nopeita tuloksia ei voi saada. Marina Seligson asuu Hirvensalossa avopuolisonsa ja 10-vuotiaan tyttärensä kanssa. Toinen tytär on SM-tason koripalloilija ja käy Mäkelänrinteen urheilulukiota Kauniaisista isänsä luota. – Helsingissä on paremmat mahdollisuudet harjoitteluun. Toivon todella, että Turun palloiluhalliasia pian ratkeaa, sillä toinen tytär pelaa Turun Riennossa. Itselläni ei koripalloäitinä ole juuri omia harrastuksia. Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – En vaihtaisi alaa. Logistiikka-ala tarjoaa nuorelle ylioppilaalle erittäin mielenkiintoisen kokonaisuuden. Logistiikan ja kuljetusten merkitys kasvaa koko ajan, sillä olemme linkki kaikkeen muuhun toimintaan. Tietotekniikan kehitys on lisäksi tuonut hyvät seurantajärjestelmät ja ajoneuvopäätteet. Mihin asioihin suuntaat energiaasi ensimmäisinä työkuukausina? – Tärkeintä on tutustua asiakkaisiin ja luoda kontaktiverkosto sekä hyvät suhteet liikennöitsijöihin. Pyrin myös kehittämään työtäni. Aloitan lisäksi myyntimiehille räätälöidyn koulutuksen Rastorissa. E hd it kö tekemä ä n muutakin kuin työtä? – Kuntoilu on minulle tärkeää. Toin tänne mukanani 15-vuot isen per i nteeni, tiistaiaamuisen kuntoklubin, johon kuuluu asiakkaita. Lisäksi opin viime vuonna 48-vuotiaana juoksemaan ja innostuin siitä kovasti. Sain kipinän siihen vaimoltani, joka kävi juoksukoulun. Aktia Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Lähtisin samantapaiselle uralle ja alalle, mutta opiskelisin korkeakoulututkinnon. Millaisia uusia tapahtumia Turun Messukeskukseen tarvittaisiin? – Täällä on paljon hyviä kuluttajatapahtumia, mutta toivon, että saisimme tänne lisäksi hyviä ammattimessuja. Taantuman tultua ne jäivät vähemmälle eivätkä vielä ole oikein käynnistyneet. Mitkä ovat parhaita puolia työssäsi? – Nopea päätöksenteko on vahvuus, sillä teemme kaiken pienesti täällä. Mielestäni on myös kivaa, että työ ei ole pelkkää myyntiä, vaan pääsen myös ideoimaan ja kehittämään asioita. Nyt myyn enemmän ideoita ja tuen tapahtumista vastaavien projektipäälliköiden työtä. Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 7 Omien polkujen kulkija Kasvit ja luonnonmukainen tuotanto ovat olleet Merja Scharlinin koko kolmikymmenvuotisen liiketoiminnan lähtökohta. Niistä ei ole koskaan tarvinnut tinkiä, mutta viimeinen vuosikymmen on tuonut lisäksi uraauurtavia terveysvaikutteita. B ioferme Oy:n tehtaalla Kaarinassa pakataan miljoonia jugurttipurkkeja vuosittain. Hygieenisessä tuotantolaitoksessa suodatetun ilman ympäröimänä valmistetaan maailmallakin ainutlaatuisia tuotteita, joiden raaka-aineena ei käytetä mitään eläinperäistä. Ei edes maitoa, joka on yleensä jugurtin raaka-aine. Hihnaa pitkin pakkauskoneeseen vilahtavat purkit sisältävät kauravalmistetta, joka on puhdas, lisäaineeton luonnontuote. 2000-luvulla ympäristöajattelu on noussut niin merkittäväksi suuntaukseksi, että varsinkin nuoria voi ihmetyttää, kuinka lyhyt sen historia on. Vielä 1970-luvulla luomutuotannosta ei juuri puhuttu. Sen sijaan pelloilta haettiin parempaa satoa surutta kemikaalien voimin. Jopa DDT oli kasvinsuojeluaineena 50-luvulla yleisessä käytössä, sillä sen ”myrkyllisyydestä” ei tiedetty. Biofermen toimitusjohtaja Merja Scharlin tutustui maanviljelyyn jo lapsena kotitilallaan Rymättylässä ja päätyi opiskelemaan Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteelliseen tiedekuntaan Viikkiin. Opintojen aikana kriittisyys tehomaataloutta kohtaan alkoi nousta muutaman professorin ansiosta, jotka ohjasivat kyseenalaistamaan yleisesti käytettyjä keinoja. – Siihen aikaan se oli todella harvinaista. Meistä opiskelijoistakin vain viisi-kuusi innostui asiasta. Maanviljelyn tehoa oli parannettu sodan jälkeen kaikin mahdollisin keinoin, mikä oli hyvin ymmärrettävää, koska ruoan omavaraisuutta piti nostaa, Scharlin sanoo. Hänen mukaansa mitään ohjeistuksia kasvinsuojeluaineiden käyttäjille ei ollut tai sitten niistä ei piitattu ollenkaan. Vähitellen tietämys kuitenkin lisääntyi. - Oli pakko ajatella, että on oltava jokin vaihtoehto. Näin ei voi jatkua. Uskoni luonnonmukaiseen viljelyyn oli niin voimakas, että päätin ryhtyä tekemään jotain liiketoimintaa sen parissa. Vuonna 1977 aloitin pistämällä pystyyn mehuaseman, sillä Suomeen oli alettu tuoda appelsiinituoremehua eikä kukaan ollut enää kiinnostunut kotimaisista omenoista, Scharlin muistelee. Uudet koneet hankittiin Kaarinaan Piispanristille, jossa Scharlinien uuden omakotitalon kahdelle autolle mitoitettu autotalli hyväksytettiin elintarviketilaksi. Tieto Merjan mehuasemasta levisi nopeasti ja sillä oli vuosien ajan pari–kolmesataa vakioasiakasta. Pian toiminta laajeni, sillä Suomessa alkoi paastobuumi, joka kasvatti mehujen kysyntää. Scharlin 8 mania Joko lopetan tai haen uutta ideaa. Jos jää paikoilleen, ei kehity. ryhtyi tavarantoimittajaksi Reformikeskukselle, joka levitti tuotteet kauppoihin eri puolelle Suomea. 1980-luvun alussa tilaa tarvittiin jo lisää. Kaikeksi onneksi sitä saatiin läheltä, omakotitalon viereiseltä kahden hehtaarin tontilta. Vuosi 1981 on jäänyt erityisesti mieleen, sillä elokuussa tehdas muutti uusiin tiloihin ja heti perään hoidettiin ehkä vuosisadan suurin omenasato, jota riitti marraskuulle asti. Tehtaan laajennus ei jäänyt viimeiseksi, sillä määrätietoisella toimitusjohtajalla oli koko ajan kasvu tähtäimessä. – Haluan kulkea omia polkuja ja olen seurannut tiiviisti biodynaamisen viljelyn ja ylipäätään luomutuotannon kehitystä. Koko ajan kehitetään jotain uutta. Jos jää paikoilleen, ei kehity. Joko lopetan tai haen uutta ideaa. Kasvun olen kuitenkin halunnut pitää hallittuna. Kun 1990-luvun alun lama heikensi näkymiä, Scharlin suunnitteli uutta liiketoimintaa luomuviinituotannosta. Hehtaarin ala marja-aroniapensaita oli jo hankittuna, kun suunnitelmat muuttuivat vuonna 1994 uuden idean johdosta. Siitä kertoi Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen professori Seppo Salminen. – Helsingin yliopiston tutkimuksessa oli löytynyt tutkimusidea kauran fermentoinnista eli hapattamisesta maitohappobakteereilla, mutta se ei ollut saanut yhtään isoista elintarvikeyrityksistä kiinnostumaan. Koska minulla oli pitkä kokemus vihannesten fermentoinnista, ymmärsin idean ja sytyin sille heti, muistelee Scharlin. Alkoi sinnikäs puurtaminen mikrobiologian tutkimusten ja tuotekokeilujen parissa. Bakteereista piti löytää sopiva yhdistelmä, joka toimisi kauran kanssa. Avuksi saatiin kyllä amerikkalaista tutkimustietoa kauran betaglukaanista, mutta ei kasviperäisten maidonkaltaisten tuotteiden hapattamisesta oikeastaan mitään. Myös yliopistot ja Tekes kiinnostuivat hankkeesta. – Mietin, miten ikinä selviän, kun mitään laitteistoa ja tietoa menetelmistä ei ollut, piti vain yrittää ja kokeilla eri vaihtoehtoja. Uskoa täytyi olla, eteenpäin mentiin aina pieniä askeleita. Turun yliopistolla on vahvaa bifidotutkimusta ja laudaturtyötkin auttoivat. manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Vaikka Tekes tuki ja yliopistot tekivät tutkimusta, tuotekehitys vei paljon aikaa ja rahaa. Varsinainen tuotantomenetelmien ja tuotteiden kehitys jäi yritykselle itselleen. Enimmillään tuotekehityskulut olivat noin kuusi prosenttia liikevaihdosta, keskivertovuotena 1-3 prosentin luokkaa. – Into ja sisäinen palo olivat kovat ja päätin, että en anna periksi. Oppi tulee vain tekemällä, lopulta oikeat bakteeriyhdistelmät löytyivät itse kokeilemalla. Kyseiselle yhdistelmälle on saatu patenttikin, Scharlin sanoo. Uuden tuotteen julkistus ajoittui vuoden 1995 syksyyn, jolloin Suomessa esiteltiin peräti kolme uutta edistyksellistä elintarvikealan tuotetta: Valion lactobacillukseen perustuva Gefilus, Raision stanoliesteriin pohjautuva Benecol ja Biofermen bifidobakteereihin perustuva Yosa. Se oli ensimmäinen tuote maailmassa, joka valmistettiin fermentoimalla kauraa probioottisilla maitohappo- ja bifidobakteereilla. – Meillä oli onnea. Tällaisia uraauurtavia uutuuksia tu- Into ja sisäinen palo olivat kovat ja päätin, että en anna periksi. lee ehkä vain uskallanko sanoa kerran viidessäkymmenessä vuodessa ja kiinnostus niihin oli todella suurta. Pääsimme mukaan isojen yritysten imuun. Silloin laktoosi-intotolerantteja oli jo paljon Suomessa, joten maitoa sisältämätön kauravalmiste oli tervetullut tulokas. Yosan terveysvaikutukset perustuvat probiootteihin eli bifido- ja maitohappobakteereihin, jotka ovat eläviä, ihmisen luonnollisia bakteereita. – Vuonna 2004 saimme Yosalle Suomessa virallisen terveysväittämän käyttöoikeuden perustuen tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin. Sen perusteella voimme nyt luvalla sanoa, että se nostaa hyödyllisten bakteerien määrää suolistossa ja tasapainottaa vatsan toimintaa sekä tehostaa suoliston vas- tustuskykyä. Tulevaisuutta näiden väittämien osalta ei tiedä, eli miten laajoja ja kalliita tutkimuksia vaaditaan ja miten pieni yritys niissä pärjää, sanoo Merja Scharlin. Biofermen raaka-aineissa toteutuu eettisten periaatteiden mukainen läpinäkyvyys, sillä niiden alkuperän pystyy jäljittämään hyvin pitkälle. – Aluksi käytimme pelkästään kotimaisia raaka-aineita, mutta tuotevalikoiman laajentuessa luonnollisesti hedelmät tulevat ulkomailta. Omenoitakaan ei enää viljellä niin paljon, että niitä riittäisi tai että esim. omenakuutioiden hinta-laatu suhde olisi oikea. Raaka-aineiden alkuperä on luomutuotteissa kuitenkin aina tarkoin selvillä, esimerkiksi kotimaisista metsämarjoista pystytään jopa kertomaan, mistä päin Suomea ja mistä sertifioidusta metsälohkosta ne on poimittu, Scharlin selvittää. Hän on mukana yrityksensä tuotteiden ja tuotannon kehityksessä koko sydämellään. Ala kiinnostaa niin paljon, että sen seuraamiseen kuluu iso osa vapaa-aikaakin. Kehitys ei loppunut perus-Yosan syntyyn, uusia sovelluksia ja tuoteryhmiä ja pakkauksia kehitetään jatkuvasti. Mahdollisimman ympäristöystävällinen pakkaus löydettiin aikoinaan Sveitsistä. Vaikka liikevaihdosta yli 90 prosenttia tulee Yosasta, myös muita tuotteita kehitetään. – Kilpailua on tullut valtavasti ja uusia kasviperäisiä, erityisesti soijatuotteita on tuotu markkinoille. Näen kauralle paljon mahdollisuuksia, sillä soijaan verrattuna se on esimerkiksi sulavampi parempi vaihtoehto, Merja Scharlin sanoo. Tällä hetkellä Bioferme on hakemassa yhteistyökumppaneita kansainvälistymiseen. Vientiä on ollut Ruotsiin jo vuosia, mutta myös muut Euroopan maat ja Venäjä kiinnostavat. – Joka maahan pitäisi kehittää omia tuotteita, sillä vaatimukset vaihtelevat. Olemme niin pieni yritys, että tarvitsemme siihen lisää voimavaroja. Lähiruoka, luonnonmukainen viljely ja terveyden ja hyvinvoinnin tärkeyden korostuminen ovat niin voimakas maailmanlaajuinen kehityssuunta, että suomalaiselle tuotteelle uskoisi olevan kysyntää ja yhteistyöhön halukkaita tahoja. Neuvotteluja saattaa auttaa Elintarviketeollisuuden liiton Vuoden tähtituote 2009 -tunnustus. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Merja Scharlin • Toimitusjohtaja Bioferme Oy • Maa- ja metsätaloustieteen maisteri • Syntynyt Rymättylässä, kotipaikka Kaarina • Perhe, aviomies ja kaksi aikuista lasta • Harrastukset: oman alan kehityksen seuraaminen, puutarhanhoito, entisöinti, lukeminen Bioferme Oy, Kaarina • • • • perustettu 1977 liikevaihto 3,1 milj. euroa henkilökuntaa 14 päätuote kasvipohjainen probioottinen, jugurttityyppinen Yosa • elintarviketeollisuusliiton valitsema vähittäiskauppasarjan Vuoden Tähtituote 2009 tunnustus Probiootti: elävä mikrobi, joka tasapainottaa ruoansulatuskanavan mikrobistoa. Elintarvikkeissa liitetään usein hapatettuihin elintarvikkeisiin kuten jugurttiin, piimään, hapankaaliin sekä maitoihin, juustoihin ja mehuihin. Elintarvikkeissa yleisimmät probiootit edustavat laktobasilli- ja bifidobakteerisukuja. Yosa: Nimen alkuosa tulee jugurtti-sanan kansainvälisestä kirjoitusasusta, lopputavu karjalaisen perinteen mukaisesta kaurakiesasta eli liukoisesta kaurakuidusta, jonka terveysvaikutuksista on paljon perinnetietoa. mania ANNE KORTELA KUVAT Monsuuni mania 9 Ajankohtaista » Treston sai Varsinais-Suomen vientipalkinnon Turun kauppakamarin ulkomaankauppavaliokunta on 11.1.2011 myöntänyt Treston Oy:lle Varsinais-Suomen vientipalkinnon. Palkitsemisen perusteita ovat viennin merkittävä osuus yhtiön liikevaihdosta sekä ulkomaankaupan aktiivinen ja ennakkoluuloton kasvattaminen. Alallaan Euroopan johtaviin toimijoihin lukeutuva Treston Oy on erikoistunut vaativien teollisten ja teknisten ympäristöjen kalusteisiin ja säilytystilaratkaisuihin. Pääosa yhtiön tuotannosta menee vientiin. Tuotanto on Suomessa. – Olemme erittäin iloisia saamastamme huomionosoituksesta. Se kannustaa meitä jatkamaan valitsemallamme tiellä. Vaikean vuoden 2009 jälkeen liikevaihtomme on kasvanut yli 30 prosenttia ja kasvu näyttäisi jatkuvan vahvana, sanoo Treston Oy:n toimitusjohtaja Leo Saarikallio. Treston on pyrkinyt jatkuvasti parantamaan kilpailukykyään. Siihen tähtäävät muun muassa tuotannon tuottavuusprojekti ja täysin uusi terveydenhuollon kalusteet -tuoteryhmä. Henkilökunnan määrää on pystytty lisäämään. Konsernin palveluksessa on tällä hetkellä noin 180 henkilöä. m - Yrjö Kukkapuron kanssa yhteistyössä suunniteltu ergonominen työtuoliperhe on menestynyt hyvin, Leo Saarikallio sanoo. Vuoden 2010 matkailuhenkilöksi Turku Touringin Anne-Marget Niemi Turku Touring Oy:n matkailujohtaja Anne-Marget Niemi vastaanotti Vuoden 2010 matkailuhenkilö -tunnustuksen Matka 2011 messuilla Helsingin messukeskuksessa. Palkinnon myöntäneen Matkailutoimittajien killan mukaan matkailujohtaminen on taitolaji, joka vaatii onnistuakseen runsaasti ideointi- ja yhteistyökykyä, loputonta kekseliäisyyttä, positiivista energiaa ja lehmän hermoja, jotka kaikki palkinnon saajalla on. Killan mukaan Anne-Marget Niemi on toiminnallaan onnistunut lähes mahdottomassa: Saattanut yhteen Turun seudun yksityisen ja julkisen sektorin, yritykset, poliitikot ja virkamiehet ja luonut toimivan ja energisen kokonaisuuden. Turku Touringin toimintamalli on 10 vuoden aikana levinnyt myös muualle Suomeen. Anne-Marget Niemen innokas, innovatiivinen ja ammattitaitoinen työ alueensa nostamiseksi maailman kartalle on tuottanut tulokseksi muun muassa sen, että amerikkalainen media valitsi Turun maailman parhaiden matkailukohteiden joukkoon, Curacaon, Islannin ja New Yorkin rinnalle. Matkailutoimittajien kilta on jakanut tunnustuksia vuodesta 1972. m Matkailutoimittajien Kilta /Tim Bird Anne-Marget Niemi palkittiin Matka 2011 –messuilla Vuoden matkailuhenkilönä. Ympäristöteknologia toi voiton MetGenille eurooppalaisessa sijoittajakilpailussa Selluteollisuudelle entsyymejä kehittävä turkulainen MetGen on voittanut eurooppalaisen sijoittajakilpailun ympäristöteknologiayritysten sarjan. Eurecan European Venture Contest 2010 -sijoittajakilpailussa oli yhteensä 987 kilpailevaa vaihtoehtoa 449 yrityksestä 24 eri maasta. Kilpailijoita arvioi yli 120 asiantuntijaa eri puolilla Eurooppaa henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä verkon kautta. Voittajiksi valittiin sijoittajien kannalta mielenkiintoisimmat yritykset. MetGenin entsyymejä käytetään sellu- ja paperiteollisuudessa nopeuttamaan ja tehostamaan prosesseja sekä vähentämään niissä syntyvää jätettä ja selluteollisuuden jätevesien puhdistukseen. MetGen on kehittänyt tavan muuttaa luonnon entsyymejä niin, että ne kestävät myös teollisen tuotannon kovissa olosuhteissa. Entsyymien avulla selluteollisuuden jätteistä voidaan myös tehdä polttoaineeksi sopivaa bioetanolia. – Menestyksemme ei olisi ollut mahdollista ilman Tekesiä ja Finnveraa. Tämä vauhdittaa tavoitettamme aloittaa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, joilla on strategisia tavoitteita ympäristöteknologian alueella, toimitusjohtaja Alex Michine sanoo. m TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2011 Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista! Kevään 2011 koulutustarjonnastamme voit valita ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta: taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi. Koulutuksissamme on • eri alojen huippuasiantuntijoita • viimeisimmät, päivitetyt tiedot • käytännönläheinen näkökulma • tuntuvasti edullisempi hinta jäsenyrityksille • monipuolinen tarjonta • erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet 10 mania 11.2. Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus 16.2. Kun työ vähenee – lomauttaminen ja irtisanominen työn vähentyessä sekä YT-menettely 17.2. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen erityiskysymyksiä 18.2. Yritysjärjestelyjen verosuunnittelu 1.3. HHJ 1.jakso (lisäksi 8.3., 16.3. ja 21.3.) 2.3. Suuri palkkapäivä 11.3. Perintö- ja lahjaverotus käytännössä 15.3. Osa-aikaiset työsuhteet 15.3. Vuosilomat erilaisissa työsuhteissa 22.3. Pörssi-ilta Ilmoittaudu koulutuksiin mieluiten heti, mutta viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua. Kätevimmin ilmoittaudut netissä www.turku.chamber.fi > koulutus> koulutuskalenteri tai soittamalla puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta. manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Ajankohtaista » Telakan tilanteen vaikutus Varsinais-Suomen pk-yrityksiin odotettua vähäisempää Onnistunut sopeutus ja uusien toimialojen etsiminen on tuottanut tulosta. Tulevaisuus näyttää pienten ja keskisuurten varsinaissuomalaisten yritysten arvioissa ensimmäistä kertaa pariin vuoteen hyvältä. Edes telakan hiljeneminen ei ole vaikuttanut niin kohtalokkaasti kuin ennalta uumoiltiin. Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Osuuspankkien yhdessä keräämän Maakuntaennusteen tiedot osoittavat, että vain kolmasosa yrityksistä kokee telakan vaikeuksien vaikuttavat suoraan niiden toimintaan, kun 57 prosenttia yrityksistä ei koe vaikutuksia. Telakan vaikutuksia on kyselyn mukaan vähennetty pääasiassa (57 %) suuntaamalla liiketoimintaa uusille toiminta-alueille. Osa (38 %)on sopeuttanut toimintaansa karsimalla sitä ja keskittymällä ydintoimintaansa. – Yritykset ovat hyvin muuntautumiskykyisiä nykyisin, lisäksi niiden taloudellinen kestokyky on aivan toinen kuin edellisen laman aikana. Yritysten taseet ovat kauttaaltaan vahvistuneet, matala korkotaso on auttanut siinä, Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Risto Korpela sanoo. Kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksia liiketoimintaan yrittäjät eivät pidä kovin merkittävinä. Neljäsosa yrityksistä arvioi sen tuovan lisää liikevaih- VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAENNUSTE 2011 Tulevatko Turun telakan vaikeudet vaikuttamaan omaan liiketoimintaasi lähitulevaisuudessa? vaikuttaa 29 % 57 % ei vaikuta en osaa sanoa 14 % Telakan vaikutus näkyy suoraan vain osalla alihankkijoita. toa, mutta lähinnä vain Turussa ja Kaarinassa. Muissa kunnissa arviot olivat varovaisempia. Yrittäjien päätavoitteet uudelle hallitukselle kohdistuvat yrittäjän sosiaaliturvan parantamiseen (49 %) ja työnantajamaksujen pienentämiseen (46 %). Sen sijaan työurien pidentämistä piti vain viisi prosenttia yrittäjistä tärkeänä. Yritysten parantuneet näkymät heijastuvat ennusteen kasvuodotuksissa. Liikevaihdon kasvua ennakoi yli puolet yrityksistä, kun liikevaihdon lasku näytti todennäköiseltä vain 10 prosentin mielestä. Investointien todennäköisyys on suurin teollisuusyrityksillä, investointien kasvua ennakoi 22 prosenttia yrityksistä. – Tulokset ovat erittäin myönteiset, nyt ollaan palaamassa vuoden 2008 tasolle. Erityisen ilahduttavaa on kannattavuuden kasvun odotus. Peräti 43 prosenttia uskoo sen paranevan, mistä voi päätellä, että kysyntä voimistuu, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom sanoo. Myös työllisyysnäkymät ovat parantuneet. Henkilökuntaa uskoo lisäävänsä 17 prosenttia yrityksistä, työpaikoiksi muutettuna se tarkoittaa noin 3 000 uutta työpaikkaa. Henri Wibomin mukaan työpaikkaennusteet ovat varsin hyvin toteutuneet jopa niin että ne ovat yleensä olleet pienempiä kuin toteutunut määrä. Yrittäjien kokema yrittäjyysilmapiiri vaihteli kunnittain ja seutukunnittain. Kunnista ykköseksi nousi Kaarina, jossa ilmapiiriä piti hyvänä tai erittäin hyvänä 78 prosenttia yrityksistä. Myös Lieto ja Raisio saivat hyviä arvioita, kun Turku piti häntäpaikkaa 39 prosentilla. Vakka-Suomi sai alueena parhaat arviot, siellä 61 prosenttia yrittäjistä antoi hyvän tai erinomaisen arvion. – Kaarinaan perustettu Kaarinan Kehitys Oy, jossa yrittäjät ovat mukana, on varmasti yhtenä asiana vaikuttanut kunnan hyvään menestykseen. Turulla on isona kaupunkina vaikeampaa saavuttaa yhtä hyviä tuloksia, mutta tyytymättömyyteen on osaltaan vaikuttanut asioiden käsittelyn hitaus. Turun osalta kiinnittyy huomio siihen, että huonon arvosanan antajia oli enemmän (22 %) kuin hyvän arvosanan antajia (18 %), Wibom sanoo. 7 Toimitilojen ja tonttien saatavuudessa pärjäsi parhaiten Lieto 73 prosentilla, Raision asema puolestaan oli dramaattisesti heikentynyt viime vuoden 62 prosentista 29 prosenttiin. Varsinaissuomalaisten yritysten näkemyksiä kartoitettiin liikevaihdon, investointien ja henkilöstön määrän kasvuodotusten kautta alueen Osuuspankkien ja Yrittäjäjärjestöjen teettämässä kyselyssä 12. kerran. Ensimmäistä kertaa netissä toteutettu kysely on tuloksiltaan sangen luotettava, sillä se keräsi 1101 vastaajaa. mania ANNE KORTELA STX Europe Telakan alihankkijat ovat pääosin onnistuneet suuntaamaan toimintaansa uusille markkinoille. jätä kerääminen meille. Plockandet i rätta händer. Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] www.okperinta.fi [email protected] mania 11 Ajankohtaista » Radisson Blu Marina Palace Hotellin liiketoiminta Turun Osuuskaupalle Hyvinvointiprofessuuri lahjoituksena Turun yliopistolle Turun kaupunki lahjoittaa Turun yliopistolle kulttuurisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen professuurin. Poikkitieteellinen professuuri, joka yhdistää humanistisen, kasvatustieteellisen, yhteiskuntatieteellisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen, on ainutlaatuinen Suomessa, mahdollisesti koko Euroopassa. Rahoituspäätös on tehty viideksi vuodeksi. Vuosittaisista kustannuksista Turun kaupungin osuus on Tapio Rönnemaa (vas.) ja Keijo Virtanen Turun yliopistosta ja Maija Kyttä Turun kaupungista odottavat uuden professuurin edistävän niiden keinojen löytämistä, joilla alueen hyvinvointia 80 000 euroa, sosiaali- ja terveysmivoidaan parantaa. nisteriön vuosipanostus on 30 000 euroa. Professuuri tukee Turun kauja Kyttä. punginvaltuuston hyväksymien hyvinvointiohjel– Uuden professorin tärkein tehtävä on koordinoimien toteuttamista ja seurantaa. Sen avulla on myös da eri tiedekuntien toimintaa. Erityisesti lapsi- ja nuotarkoitus tutkia kulttuuripääkaupunkihanketta ja sen risotutkimukseen kohdistuu suuret odotukset, sanoo pitkäaikaisia vaikutuksia turkulaisten hyvinvointiin. rehtori Keijo Virtanen. – Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkiProfessuuri pyritään täyttämään mahdollisimman mus tulee vaikuttamaan voimavarojen suuntaamipian. Eniten valinnassa painotetaan monitieteellistä seen tulevaisuudessa. Myös kulttuurisen terveyskatsantokantaa. tutkimuksen tutkimusalueen luominen on pysyvää, mania ANNE KORTELA sanoo palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Mai- Abacus sai myyntiluvan MRSA-testille Eurooppaan Turku Science Parkissa sijaitseva diagnostiikkayritys Abacus Diagnostica Oy on saanut kehittämälleen GenomEra CDX™ laboratoriotestille eurooppalaisen CE-merkinnän, joka takaa luotettavuuden ammattimaisessa terveydenhuollossa ja mahdollistaa myynnin aloituksen Euroopassa. Sairaala-bakteerina tunnetun MRSA:n nopea testaus auttaa ehkäisemään epidemioita. Abacus on kehittänyt menetelmäänsä vajaat kaksi vuotta keräämänsä sijoituspääoman ja Tekes-rahoituksen turvin. Nyt lanseeratun automatisoidun laboratoriotestausjärjestelmän avulla DNA-perustainen mikrobitunnistus antaa luotettavat tulokset jo tunnissa ja testaus voidaan suorittaa tavanomaisissa laboratoriotiloissa. Järjestelmä perustuu Turun yliopiston biotekniikan laitoksella tehdyn tutkimuksen tuloksena syntyneeseen ja Abacuksen patentoimaan määritysteknologiaan. – Olemme allekirjoittaneet Suomen ja Viron osalta jakelusopimuksen Triolab Oy:n kanssa. Sen lisäksi jakelijaneuvotteluja on jo käynnissä erityisesti EteläEuroopan maissa, missä MRSA on iso ongelma, toimitusjohtaja Tom Palenius sanoo. m Åbo Akademille mittava tutkimusrahoitus teollisten palveluiden ja uuden yrityslogiikan kehittämiseen Åbo Akademin tuotantotalouden laboratoriolle on myönnetty kolmen miljoonan euron tutkimusrahoitus teollisten palveluiden ja uuden yrityslogiikan tutkimiseen ja kehittämiseen. Viisivuotinen tutkimusprojekti on osa tieteen, teknologian ja innovaation strategista keskittymää (SHOK). Turun Osuuskauppa (TOK) ostaa Radisson Blu Marina Palace hotellin liiketoiminnan SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy:ltä. Liiketoimintakaupan myötä TOK haluaa palvella asiakkaitaan entistä paremmin tarjoamalla laajemman valikoiman erilaisia hotelli- ja ravintolapalveluita Turun keskustassa. Kauppa toteutuu 1.2.2011. Radisson Blu Marina Palace hotellin liikevaihto vuonna 2010 oli noin 6,7 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 60 henkilöä. Marina Palace hotelli on tarjonnut Turun keskustassa Aurajoen rannalla tasokkaita hotelli- ja ravintolapalveluita jo vuodesta 1974 lähtien. Vuonna 2005 kiinteistö koki täydellisen peruskorjauksen ja hotellin liiketoiminta siirtyi osaksi SOK:n liiketoimintaa. – Radisson Blu Marina Palace hotelli on laadukas ja hyvin hoidettu hotellikokonaisuus. S-ryhmässä on lähtökohtana, että alueosuuskaupat harjoittavat liiketoimintaa omalla toimialueellaan niillä liiketoimintaalueilla, joilla alueosuuskaupat muutoinkin toimivat. Tämä liiketoiminnan siirtopäätös selkeyttää S-ryhmän majoitus- ja ravitsemuskaupan vastuuta Turussa. Liiketoimintakauppa myös tehostaa toimintaa. Sokos Wiklundin ja Myllyn liiketoiminnan siirtyminen 1.1.2007 SOK:lta osaksi TOK:n liiketoimintaa on alueella aiemmin toteutunut vastaava liiketoimintakauppa, TOK:n toimitusjohtaja Harri Koponen kertoo. Radisson Blu Marina Palace hotellin koko henkilökunta siirtyy liikkeenluovutuksessa ns. vanhoina työntekijöinä Turun Osuuskaupan palvelukseen. m Suomen teollisuus panostaa uusiin kehittyneisiin teollisten palveluiden liikemalleihin, jotka uudet informaatiotekniset ratkaisut mahdollistavat. Teollisten palveluiden tarjoaminen muodostaa yhä merkittävämmän osan teollisuuden innovaatioista ja on samalla myös tuottavuuden edellytys ja mahdollistaja. – Muutos on haastava ja edellyttää pitkäjänteistä tutkimus- ja kehityspanosta. Tutkimme mitä nämä uudet palvelut ovat ja miten niitä voidaan tuottaa laajamittaisesti sekä myös maailmanlaajuisesti. Tähän asti teollisia palveluja tutkittaessa on keskitytty itse palvelutarjontaan. Sen sijaan miten näitä palveluita tuotetaan, mikä on niiden tuoma lisäarvo tai miten niitä tuotetaan teollisella skaalalla edullisesti sekä laadukkaasti, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämä on uuden tutkimusohjelmamme keskeinen osa, toteaa tutkimusta johtava professori Kim Wikström. Tutkimukseen osallistuvat useat yritykset ja kansainväliset tutkijatahot. m Paikallista energiaa, sinun eduksesi Me Naantalin Energiassa haluamme olla asiakkaitamme lähellä ja palvella teitä paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Ammattitaitoisesti, luotettavasti ja iloisella asenteella – sinun eduksesi. Maariankatu 2, 21100 Naantali • Puh. 02 4362 900 • www.naantalinenergia.fi 12 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Ajankohtaista » Keittiöjätti Oy nousee kolmen suurimman joukkoon Maniaa luetaan Vuoden 2010 viimeisen numeron yhteydessä suoritettu lukijatutkimus kertoo ketkä Maniaa lukevat ja mikä siinä kiinnostaa. RIKU NÄSÄSEN syksyllä 2004 perustama Mania-lehti on saanut kuudessa vuodessa vakiintuneen paikan varsinaissuomalaisten yritysten lukemistossa. Näin voi sanoa, sillä 61 prosenttia lukijatutkimukseemme vastanneista sanoo lukevansa lehteä säännöllisesti ja 24 prosenttia silloin tällöin. iinnostavinta sisältöä ovat paikalliset talous- ja yritysuutiset, ne kiinnostavat kaikkia lukijoita, sillä 92 prosenttia vastaajista ne kiinnostavat paljon ja 8 prosenttia jonkin verran. Muusta sisällöstä nousivat esiin erityisesti henkilöhaastattelut ja teemakokonaisuudet sekä asiantuntijakirjoitukset. Kaiken kaikkiaan lehden sisältöä kuvaavat lukijoiden mukaan parhaiten sanat, ajankohtainen, luotettava ja asiapitoinen. Kouluarvosanoilla sisällön keskiarvoksi tuli 8. Tutkimuksen mukaan lukijoita on myös lehden jakelua suurempi määrä, sillä useimmissa yrityksissä lehteä lukee useampi kuin yksi henkilö. Tämän vuoden ensimmäisen numeron sisällössä on jo painotettu ajankohtaisia yritysuutisia hieman entistä enemmän. Lukijapalautteen mukaan tätä suuntausta kannattaa vahvistaa. Mielellämme otamme myös vastaan juttuvinkkejä ja ideoita sekä kommentteja julkaistuista jutuista. Näin voimme kehittää Maniaa vielä paremmaksi. Lukijatutkimus toteutettiin marras-joulukuussa sähköposti- ja nettikyselynä. mania ANNE KORTELA [email protected] Lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Innojokin kirkasvalolamppu Rondo, jonka voitti Seija Hummelin-Uusilehto Nurminen Logisticsilta. Onnea voittajalle! TNC-Group Oy ja Keittiöjätti Oy ovat allekirjoittaneet sulautumissopimuksen jonka mukaan TNC-Group sulautuu 30.4.2011 Keittiöjättiin. Sulautumisvastikkeena TNC:n omistajat saavat 60% osuuden Keittiöjätti Oy:stä. Sopimuksen myötä Keittiöjätti Oy nousee Suomen kolmen suurimman keittiökalusteiden vähittäismyyjän joukkoon, Keittiöjätin toiminta laajenee fuusion myötä myynnin lisäksi myös keittiökalusteiden ja huonekalukomponenttien valmistukseen. Nyt muodostuvan konsernin liikevaihto on noin 45 miljoonaa euroa vuodessa. Konsernissa työskentelee jatkossa noin 230 työntekijää. – Olemme jatkossa merkittävä toimija myös projektikauppojen, kuten isojen kerrostalokohteiden toimittamisessa. Sen myötä liikevaihtomme voi kasvaa vielä 10-20 miljoonaa euroa arvioitua enemmän, toteaa Keittiöjätti Oy:n toimitusjohtaja Timo Leppänen. Keittiöjättiin yhdistyvä TNC-Group Oy (www.tnc.fi) omistaa Virossa sijaitsevan TNCComponents Oy:n vientitehtaan. Lisäksi yhtiö omistaa puolet hämeenlinnalaisesta Suomen Ovimarket Oy:stä sekä enemmistön pääkaupunkiseudun Keittiö.net:istä (www. keittio.net), porilaisesta Keittiö-Kartano Oy:stä (www.kareliakeittiot.fi) sekä kotimaisiin tarpeisiin runkoja tuottavasta Tiwi Oy:n tehtaasta Keuruulla. Paikalliset toimijat jatkavat omilla markkinointinimillään. Keittiöjätin tuotevalikoimaan kuuluvat keittiö- ja kylpyhuonekalusteet sekä komerot ja säilytysjärjestelmät. Jakeluketju kattaa koko Suomen ja tuotteita viedään kaikkiin Pohjoismaihin sekä Venäjälle. Lisäksi yhtiö panostaa keittiökalusteiden maahantuontiin. m Nova Solutionista Suomen Ohjelmistopalvelu.fi Vuonna 2000 perustettu Nova Solutions Oy vaihtaa nimensä Ohjelmistopalvelut fi:ksi . - Edustamamme ohjelmistot ovat vaihtuneet markkinoiden kehittyneimpiin, joten vanhaa taakkaa ei haluta kantaa harteilla, toimitusjohtaja Riku Aho sanoo. Uusi nimi Suomen Ohjelmistopalvelu.fi tarkoittaa myös sitä, että toiminnan painopiste siirtyy vahvemmin koko maan kattavaksi ja myös kattobrändin alle kehitetään lisää uusia palveluita. Yritysilme on muuttunut vastaamaan uutta nimeä ja erityisfocus on laitettu toimialakohtaiselle erikoistumiselle. Tästä esimerkkinä tilitoimistoalan palvelutuotteistus Asure.fi Ohjelmistopalvelu.fi on monipuolinen Lemonsoft-Online palvelukeskus. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluvat mm. kattavat laskutuksen sähköistyspalvelut, Microsoftin Office365 sekä F-Securen tietoturvaohjelmistot. Lemonsoft Oy on vuonna 2006 perustettu suomalainen ohjelmistotalo. Lemonsoft ohjelmisto on kokonaisvaltainen toiminnan- ja taloudenohjauksen järjestelmä, joka huomioi myös toimialojen erityispiirteet. m ILMOITUS Yhtä aikaa paikallinen ja kansainvälinen – vahva kumppani pienelle ja isolle yritykselle Kun kaksi vakaata yhtiötä yhdistää voimansa, niin asiakkaat voittavat. tatapoja. Olemme ottaneet tämän haasteen vastaan ja kehittäneet palveluita, jotka auttavat muutoksessa. Henkilökunta pystyy perehdyttämisen ansiosta opastamaan yrityksiä ja toimimaan asiakkaiden tukena, sanoo Tammenniemi. P ankin ja vakuutusyhtiön yhteistyö toteutuu OPPohjolassa ihanteellisimmillaan, molemmilla on juurensa syvällä Suomen historiassa. Se on kypsyttänyt osaamisen korkealle asiantuntijatasolle. Vahvan paikallistuntemuksen lisäksi OP-Pohjolalla on tarjota myös laajat kansainväliset palvelut. Asiakkaalle se tarkoittaa vaihtoehtoja: apua on saatavissa yhtä hyvin pieneen paikalliseen kuin monikansalliseen laajaan toimeksiantoon. Se näkyy myös joustavana toimintatapana ja erityisen laajana palveluvalikoimana, joista yritys kuin yritys löytää itselleen sopivat. Pankin ja vakuutusyhtiön yhteenliittymä tuo pitkäjänteistä, laaja-alaista näkemystä asiakkaiden tulevaisuuden kannalta olennaisten palvelujen kehittämiseen. Yksi keskeisimmistä periaatteista on asiakkaalle tarjottava hyöty asioidensa hoidon keskittämisestä OP-Pohjolaan. – Yhteistyö toimii hienosti ja se on erityisen tiivistä ja luontevaa, kun toimintamme on yhdistetty samoihin tiloihin. Voimme hyödyntää toistemme ammattiosaamista ja vaihtaa helposti näkemyksiä kulloinkin käsiteltävästä asiasta, toteavat yrityspalvelujohtaja Lauri Tammenniemi Turun Seudun Osuuspankista ja myyntijohtaja Petteri Laurila Pohjolasta. Yritysten vakuutusturvan entistä parempi kohdistaminen juuri yritysten kannalta olennaisiin seikkoihin, on apu, jonka antamiseen Pohjolassa on kiinnitetty huomiota. – Yrityksen vakuutustarpeet voiPankki ja vakuutusyhtiö tekevät tiivistä yhteistyötä, joka koivat muuttua liiketoiminnan muuttutuu asiakkaiden eduksi, vas. Lauri Tammenniemi ja Ilona Helle misen myötä eivätkä ne silloin kata Osuuspankista, Eija Korpela ja Petteri Laurila Pohjolasta. riittävästi suurimpia riskejä. Huolellinen riskinkartoitus asiantuntijamme avulla voi avata silmät huomaamaan vakuutusPankkialalla suuri uudistus on SEPA, joka on edellyttänyt pankin asiantuntijoiden huolellista perehturvassa kehittämisen tarvetta. Kun vakuutukset dyttämistä aiheeseen. mitoitetaan oikein, ei makseta turhasta, mutta saa– Yritykset joutuvat uusimaan taloushallinnon daan riittävä suoja mahdollisten riskien varalta, totietojärjestelmiään ja opettelemaan uusia toiminteaa Laurila. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] www.op.fi • www.pohjola.fi mania 13 Ajankohtaista » Ortopedian yksityissairaala ja muita terveydenhuollon palveluita Kupittaalle Nordea vahvistaa yritysasiakkaiden palveluja Turkuun avataan uusi terveydenhuollon palvelujen yksikkö maaliskuun alussa. Lokakuussa julkistettu ortopedinen sairaalahanke on täydentynyt muilla terveydenhuollon yrityksillä. Kupittaan rautatieaseman vieressä remontoitu entinen Euromarket, nyt nimeltään Neo-talo, tulee käsittämään Sairaala Neoksi nimetyn sairaalan lisäksi yksityisen hammaslääkäriaseman Hammas Neon, Suomen johtavan apuvälinealan yrityksen Respecta Oy:n Turun toimipisteen, fysioterapiapalveluja tarjoavan Kuntoutus Orton sekä työterveysaseman, Lääkäriasema Sinulle Oy:n. Noin puolet remontoitavasta 4600 neliömetrin rakennuksesta tulee sairaalan käyttöön. Kiinteistön omistaa eläkevakuutusyhtiö Varma. Koko taloon tulee 50–60 työpaikkaa, joista noin 30 sairaalaan. Sairaalasta 80 prosenttia omistaa kahdeksan turkulaista erikoislääkäriä ja neljä muuta yksityishenkilöä perheineen. 20 prosenttia omistaa Orto-Lääkärit Lääkäriasema, joka on osa helsinkiläistä Lääkärikeskusyhtymää. Taloon sijoittuva Kuntoutus Orton on yrityksen ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen toimipiste. Sairaalan toiminta-ajatus perustuu tehokkuuteen, jota toivotaan saatavan suuressa mittakaavassa suoritettavista toimenpiteistä ja kapeasta erikoistumisalasta. Toiminnasta suuri osa tulee olemaan nivelten tähystyskirurgiaa, käsikirurgiaa sekä erilaisten urheiluvammojen korjaamista päiväkirurgisina toimenpiteinä. Toimintakonsepti on johtavan lääkärin Jussi Rantasen mukaan jo herättänyt kiinnostusta ulkomailla. Ainakin Romaniassa saatetaan aloittaa yhteistyötä parin vuoden kuluessa. Sairaalaan tulee neljä leikkaussalia, joista aluksi on käytössä kolme. Rantasen arvion mukaan potilaita on aluksi 15 000 vuodessa, näistä kymmenisen prosenttia on leikkauspotilaita, 75–80 prosenttia tulee vakuutusyhtiöiden lähettäminä. – Sairaalan perustamisessa kotimaisuus ja yrittäjyys olivat tärkeitä arvoja ja haluamme että toiminnasta päättävät lääkärit. Yhteistyöstä Lääkäri- Johtavan lääkärin Jussi Rantasen arvion mukaan potilaat tulevat pääasiassa Turku–Vaasa -akselilta, pääkaupunkiseutua ei tavoitella. keskuksen kanssa saamme tehokkuutta talous- ja tietohallintoon. Ketjuuntumista emme ole suunnitelleet, vaikka tietenkään koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, Rantanen toteaa. Sairaalan perustaneet turkulaiset erikoislääkärit ovat pääasiassa ortopedejä, jotka ovat muun muassa urheiluvammojen leikkauksista tunnetun professori Sakari Oravan pitkälti kouluttamia. Myös Oravan vastaanotto tulee uuteen sairaalaan. Lisäksi hän aloittaa vastaanoton sekä tutkimus- ja koulutusyhteistyön Helsingissä Orto-Lääkärit Lääkäriaseman kanssa ja jatkaa vastaanottojaan Madridissa ja Roomassa. Vastaanotto sairaala Mehiläisessä päättyy. Taloon sijoittuvat muut toimijat on valittu sillä perusteella, että niillä on synergiaetuja sairaalan kanssa. Hammaslääkäriasema Hammas Neo on neljän turkulaisen hammaslääkärin perustama uusi osakeyhtiö. – Tarkoitus on hakea tänne lisäksi ammatinharjoittajina toimivia kumppaneita kokeneista kollegoista, sillä vastaanottohuoneita on kahdeksan ja aloitamme myös päivystyksen. Anestesiavalmiuksien ansiosta myös hammaskirurgia on mahdollista, sanoo hammaslääkäri Riikka Vahtera. mania ANNE KORTELA Nordea perustaa Suomeen seitsemän alueellista yrityspankkia, jotka keskittyvät suurten alueellisten yritysasiakkaiden palvelemiseen. Turkuun perustetaan Varsinais-Suomen yrityspankki, jonka toimialue on Varsinais-Suomi ja Länsi-Uusimaa. Sen toiminta käynnistyy toukokuussa 2011. Turun talousalueen pk-yrityksiä palvelemaan perustetaan kaksi toimipistettä, Turun itäinen yrityskonttori ja Turun läntinen yrityskonttori. Turun läntinen yrityskonttori tulee sijaitsemaan Raisiossa. Varsinais-Suomen yrityspankki ja Turun yrityskonttorit ovat osa Nordean Turun aluetta ja ne raportoivat Turun aluejohtajalle Jan Söderholmille. - Uskomme että kasvua syntyy erityisesti alueen yrityssektorilla ja haluamme panostaa asiantuntijapalveluiden kehittämiseen, sanoo Söderholm. m Lounais-Suomen teollisuudelle uusia ympäristöpalveluja Saloon Ekokem-Palvelu Oy rakentaa Saloon kuntaomisteisen jätehuoltoyhtiö Rouskis Oy:n jäteasemalle uuden teollisuusjätteiden ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelykeskuksen. Ekokem-Palvelu toteuttaa käsittelykeskuksen vaiheittain, mutta toiminta on jo alkanut. Ekokem-Palvelu vuokraa Rouskiksen Korvenmäen jäteaseman alueelta yhteensä noin 3 hehtaaria teollisuusjätteiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten varastointiin ja käsittelyyn. Alkavan yhteistyön myötä alueella on entistäkin parempi mahdollisuus palvella jätteiden materiaali- ja energiahyötykäytössä. Vain hyödyntämiskelvottomat jätteet käsitellään ja loppusijoitetaan turvallisesti. – Yhteistyö mahdollistaa myös muuta uutta yhteistyötä ja yritystoimintaa Korvenmäelle sekä jäteaseman naapurille Metsäjaanun teollisuusalueelle. Elinkeinopoliittisesti tällä päänavauksella voi olla suuri merkitys koko Salon seudulle, sanoo Rouskiksen toimitusjohtaja Jukka Heikkilä. m Turun yliopiston keksinnöistä liiketoimintaa BID-keskuksen avulla BID (Business and Innovation Development) -yksikkö aloitti 1.1.2011 Turun yliopiston innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -keskuksena. Keskuksen muodostavat BID-yksikön aiempi asiantuntijaryhmä sekä osa Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksen asiantuntijoista. Se auttaa kehittämiskonseptiensa, kuten yrityskehityslaboratorion, avulla tutkijoita hyödyntämään keksintöjään liiketoimintana. Uuden aseman myötä yksikön innovaatio- ja yrityskehityspalvelut ovat helpommin koko yliopiston tavoitettavissa ja ne profiloivat Turun yliopistoa selkeämmin. – Keskuksen tavoitteena on tiivistää yhteistyötä myös muiden tieteenalojen kanssa. Erityisesti ITala on tarkoitus integroida entistä tiiviimmin liiketoimintaosaamiseen. Tavoitteena on jatkossa luoda kontaktipinta myös bioalan sekä ihmistieteiden välille, BID-keskuksen johtaja, professori Antti Paasio sanoo. m Anestesialääkäri Timo Miettinen arvioi, että 15 leikkauspotilaan hoitaminen päivässä on mahdollista, kun kaikki neljä leikkaussalia ovat käytössä. 14 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Kaupunkilaiset ja matkailijat, pysykää hereillä! Ajankohtaista » Kulttuurin aika on koittanut Euroopan Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 lähti Turussa näyttävästi käyntiin. Avajaisspektaakkeli, näyttelyiden avajaiset ja taideteosten paljastukset, joista paikalle kerääntynyt kansainvälinen media on välittänyt tietoa, luovat kaupungista kuvaa maailmalle. Kuvan ei ole tarkoitus olla vain väliaikainen, sillä iso osa valmistelluista projekteista johtaa myös pysyvämpiin toimintatapoihin. Logomo on tapahtumien keskipisteenä mielenkiintoinen osa Turun vanhaa historiaa. Valinta tuntuu oikeaan osuneelta, vaikka tila ei vielä tänä vuonna olekaan kokonaan käytössä ja kulku- ja pysäköintijärjestelytkin ovat osin väliaikaisia. Se tukee ohjelmajohtaja Suvi Innilän avajaispuheen toteamusta siitä, että tapahtumalla, vaikka se kestää kokonaisen vuoden, on hyvä olla sydän, jokin keskipiste, johon se yhdistetään. Logomo on avoinna joka päivä. Siellä voi tutustua pysyviin näyttelyihin tai käydä tapahtumissa. Kävelemällä sinne rautatien ylittävää jalankulkusiltaa pitkin voi samalla tutustua Tommi Nisulan ja Petteri Grönholmin ääni- ja valotaideteoksen, Punasiirtymän, luomaan vaihtuvaan ääni- ja valomaailmaan, joka ympäröi kävelijän. Parhaimmin se tulee esiin illan hiljaisina hetkinä. Näyttelyt ovat avoinna 16.1.-18.12. klo 11-19 joka päivä. mania ANNE KORTELA Valokuvataidetta: Suomen suurin nykyvalokuvataiteen näyttely Liisa Ihmemaassa on koostettu hyvin kansainvälisellä yhteistyöllä. Kamera on kaninkolo, josta moni asia näyttää ihmeelliseltä, vas. Suomen vlokuvataiteen museon intendentti Anna-Kaisa Rastenberger, taiteilija Hyun-doo Park (Korea), ja kuraattori, päätoimittaja Sheyi Bankale (Next Level, Iso-Britannia). Videotaidetta: Logomon viimeistelemättömät seinät luovat taustan kansainvälisille toimittajille, jotka kuuntelevat Kiasman johtajan Pirkko Siitarin esittelyä Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatiosta. Teos herättää ajatuksia sodan mielettömyydestä lasten silmin. Piirroksia: Tom of Finland (Touko Laaksonen) syntyi Kaarinassa ja vaikutti taitelijana Yhdysvalloissa ja Helsingissa. Hänen nimeään kantava näyttely sisältää 70 homoeroottisista piirrosta vuosilta 1944-1989. Näyttelyä esittelee Homotopia-festivaalin kuraattori Gary Everett Liverpoolista. Suurnäyttely tulesta: Tuli on irti! näyttelyssä yhdistyy tiede ja historia. Yhteistyössä mukana tiedekeskus Heureka. Turun palo on yksi keskeisistä teemoista. Näyttelyyn on rakennettu palon aikainen kadun pätkä ja paloa esitellään 10 minuutin näytöksissä pienoismallin avulla. Urheilukulttuuria: Only a Game? -näyttely sopii koko perheen käyntikohteeksi. Siinä sukelletaan jalkapallokulttuurin maailmaan ja ihaillaan kuuluisuuksien pelipaitoja ja pelataan erilaisia pelejä. Näyttelyn avasi Uefan puheenjohtaja Michel Platini. Siihen on vapaa pääsy. Positiivista virettä Finnveran alueellinen vuosikatsaus 2010 antaa merkkejä elinkeinoelämän elpymisestä Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Uusia työpaikkoja syntyi viime vuonna 704. Rahoitusta tarvittiin eniten teollisuudessa. – Viime aikoina on selvästi ollut positiivista virettä. Rahoitusta on tarvittu eniten käyttöpääomaan, mikä on tosi hyvä asia. Se tarkoittaa liikevaihdon kasvua, joka luonnollisesti sitoo rahaa, aluejohtaja Seija Pelkonen sanoo. Pääosa Finnveran alueellisista rahoituspäätöksistä on kohdistunut takauksiin, jotka ovat pysyneet edellisten vuosien tasolla. Vientitakuiden ja lainojen määrät ovat vähentyneet, mikä johtuu pitkälti laivateollisuuden ja konepajojen hiljentyneestä toiminnasta. Kaikkiaan rahoitusta on myönnetty 85,5 miljoonaa euroa. – Korkotukilainoilla ei ole ollut tässä mitään roolia. Suhdannerahoitusta eli finanssikriisin aiheuttaman tilanteen aiheuttamaa rahoitustarvetta ei ole ollut niin paljon kuin kriisin alettua ennakoitiin. Sitä on varatuista yhdeksästä miljoonasta eurosta käytetty vain 5,8 miljoonaa. Se kertoo siitä, että yritykset ovat selviytyneet vahvojen taseidensa turvin, Pelkonen arvioi. Hänen mukaansa laivateollisuusalan yritykset ovat osanneet pääosin sopeuttaa toimintaansa. – Toiset toimivat ”puolivaloilla”, toiset hakevat raivoisasti uusia mahdollisuuksia markkinoilta. Konepajateollisuudessa on jo näkyvissä kasvun merkkejä. Yrityskaupat eivät vielä ole lähteneet käyntiin, vaikka alueella on paljon sukupolven vaihdosta lähestyviä yrityksiä. – Myyjät myyvät hyvää historiaa ja kokevat usein luopumisen tuskaa, ostajat taas ostavat epävarmaa tulevaisuutta, kun suhdanteet ovat olleet matalalla. Toivottavasti tämä kaupanteko elpyy, sillä on sääli, jos hyvien yritysten toiminta loppuu, Pelkonen miettii. m Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Rahoitusmäärä euroittain ja liiketoimintaaloittain, yht. 85,5 m€ 1 13 % 31 % Pienyritykset Alueelliset yritykset Kasvu ja kvyritykset 56 % Turun aluekonttori 26.1.2011 1 Rahoituksesta yli puolet kohdistui vuonna 2010 vain kotimaassa toimiville yrityksille, mutta jo kolmasosa kansainvälistyville kasvuyrityksille. mania 15 teema Kehittyvä työyhteisö Avotoimiston äänet kuriin – työteho paranee Lasia ja kiveä talon seinissä ja lattioissa ja suuri maisemakonttori, jossa työpisteet on sijoitettu neliapilan muotoon matalien seinäkkeiden erottamina – nykyaikaista ja tyylikästä, mutta miten sujuu työnteko? A votoimisto yleistyy, mutta sen haittoihin ei aina riittävästi paneuduta. Kovat materiaalit saavat äänet kaikumaan ja työnteko kärsii hälystä. Tutkimusten mukaan työn tuottavuus vähenee noin kymmenellä prosentilla avokonttoreissa, jos akustiikka ei ole kunnolla toteutettu. Avotiloissa työskentelyyn päädytään niiden joustavuuden ja kustannustehokkuuden takia. Myös tiedon kulun helppoudella on merkitystä. Toisaalta, kun työpisteet ovat pienentyneet litteiden tietokonenäyttöjen ja vähentyneen paperin arkistoinnin takia, ihmiset istuvat entistä lähempänä toisiaan. Siinä on vaikea välttää kuulemasta, mitä naapuri puhuu ja lähes yhtä vaikeaa on keskittyä omaan työhönsä. Ylimääräinen häly lisää työntekijöiden kuormitusta ja stressiä, kun nämä joutuvat pinnistelemään voidakseen keskittyä kunnolla työhönsä. Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan, dosentti Valtteri Hongiston mukaan ylimääräinen häly lisää työntekijöiden kuormitusta ja stressiä, kun nämä joutuvat pinnistelemään voidakseen keskittyä kunnolla työhönsä. Se laskee työtehoa. Osa vie töitä mukanaan kotiin tai käyttää kuulonsuojaimia, osa joutuu tinkimään työn laadusta. Hongiston mukaan tilaratkaisuissa pitäisi ottaa huomioon työn vaativuus. Paljon keskittymistä vaativa työ, kuten ohjelmointi, lukeminen, kirjoittaminen ja puhelinneuvonta on parempi sijoittaa äänieristettyihin huonetiloihin. Myös henkilöt joilla on usein luottamuksellisia keskusteluja, kuten esimiehet, henkilöstöasioiden hoitajat ja palkanlaskijat tarvitsevat useimmiten työpisteen, josta puheäänet eivät kuulu muualle ja asiakirjat pysyvät luottamuksellisissa käsissä. Konttori voidaan suunnitella monitoimitilaksi niin, että avokonttorin yhteydessä on vetäytymishuoneita suurempaa keskittymistä vaativia töitä varten tai luottamuksellisten puheluiden soittamiseen. Työterveyslaitoksen suositus on keskimäärin yksi huone 10–15 henkilöä kohden riippuen työn luonteesta. Myös neuvottelutilojen tulisi olla jossain muualla kuin avokonttorissa. – Vetäytymishuoneet pitäisi myös todella rauhoittaa. Turhan usein näkee, että Puheenpeittolaite voi olla piilotettuna kattorakenteisiin. Sen taustaääni häivyttää häiritsevää puhetta. niihin on sijoitettu esimerkiksi tietokoneen servereitä tai niitä on muutettu varastoiksi, Hongisto sanoo. Työskentelyolosuhteet voidaan saada toimiviksi avokonttorissa, kun sisäympä- ristö on asianmukaisesti toteutettu. Työterveyslaitos on tehnyt lukuisia tutkimuksia, joiden tulosten avulla työtiloja voi parantaa. Laitokselta voi myös tilata melun mittauspalvelun, jotta voi kartoittaa tarpeet. Suurin todettu haitta on puheäänen kuuluminen. Se häiritsee noin puolta avokonttoreissa työskentelevistä. Lisäksi puhelimen soittoäänet ja kenkien kopina häiritsevät. Erittäin hyvä ratkaisu on myös tekstiilimatto, joka häivyttää askelten äänet. – Materiaaliratkaisuilla voi vaikuttaa jo paljon. Kattoon ja seiniin voidaan asentaa akustisia levyjä. Myös työpisteiden väliseinäkkeet ja kaapistot voivat olla ääntä vaimentavia. Erittäin hyvä ratkaisu on myös tekstiilimatto, joka häivyttää askelten äänet. Tekstiilimatto sai 1970–80-luvuilla huonon maineen allergisoivana ja pölyä keräävänä. Nykyisin on Hongiston mukaan kehitetty M1-luokiteltuja tekstiilimattoja, jotka jopa parantavat sisäilmaa sileään lattiaan verrattuna, koska pöly imeytyy niihin eikä jää leijumaan. Huolellista imurointia ne kyllä vaativat. Puheenpeitto voi olla hyvä ratkaisu häivyttämään häiritseviä ääniä. Sillä tarkoitetaan tilaan syötettävää ääntä, joka peittää puheäänet alleen. Parhaat tulokset on saatu ilmastointilaitteen hurinaa muistuttavalla äänellä. Myös luontoäänet toimivat hyvin. Musiikki ei ole tutkimusten mukaan hyvä ratkaisu, varsinkaan jos siinä on laulua. Puheenpeiton voi toteuttaa joko yksilöllisesti suoraan työpisteeseen tai keskusohjatulla äänellä. Hongisto muistuttaa myös yrityksen käyttäytymisetiketistä, jolla työrauhaan ja viihtyvyyteen voidaan paljon vaikuttaa. Toisten työrauhaa pitää kunnioittaa muun muassa vaimentamalla puhelinten soittoäänet, välttämällä seinäkkeiden yli puhumista ja pitämällä neuvottelut erillisissä huoneissa sekä hiljentämällä puheääntään. mania ANNE KORTELA TOTI-hanke 2009-2011 Testaamme täällä työntekijöiden kokemuksia avotoimistossa työskentelystä mm. erilaisilla akustisilla vaihtoehdoilla ja eri lämpötiloissa. Tilaan esimerkiksi syötetään puhetta taustalle ja tutkitaan, miten se vaikuttaa työn tekemiseen, sanoo Valtteri Hongisto. 16 mania Työterveyslaitoksen tutkimus akustiikan, lämpötilan, ilmanlaadun, sisustuksen ja koko sisäympäristön vaikutuksista työntekijöiden työsuoritukseen, keskittymiskykyyn, kuormittumiseen, viihtyvyyteen ja tyytyväisyyteen. Tutkimus toteutetaan Turun toimipisteessä. Tavoite on saada täsmällistä tietoa, jolla voidaan edistää työhyvinvointia. manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään teema Kehittyvä työyhteisö Automaatio parantaa kilpailukykyä Uusia tekniikoita tarjotaan pienten ja keskisuurten konepajojen käyttöön. Työn tuottavuus* teknologiateollisuudessa Labour Productivity* in the Technology Industries 300 P k- yritysten kynnystä hyödyntää robotiikkaa on madallettu koulutuksen ja yritysten yhteistyönä Tekes-rahoitteisessa Panoste-hankkeessa, joka päättyi vuodenvaihteessa. Turun ammattikorkeakoulun johdolla on tutkittu ja kehitetty robotisoituja koneistettavien aihioiden käsittelymenetelmiä ja niiden käyttöönottoa. Mukana kehitystyössä on ollut Koneteknologiakeskus Turku Oy ja useita alueen yrityksiä. Kilpailussa kiinalaisen teollisuuden valtavaa tuotantopotentiaalia vastaan suomalainen konepajateollisuus tarvitsee uusia keinoja. Alan tuottavuus ei ole Teknologiateollisuus ry:n tilastojen mukaan juuri kehittynyt vuoden 1995 jälkeen. Koska suomalaisten pienten ja keskisuurten konepajojen tuotanto koostuu usein pienistä, toistuvista sarjoista, työprosessin tehostamisella on mahdollista parantaa niiden tuottavuutta. Turussa kahden ja puolen vuoden aikana kehitetty osaaminen on suunnattu pienten ja keskisuurten konepajojen tuottavuuden parantamiseen. Projektissa kehitettiin panostamista ja kappaleille tehtävien viimeistelyjen automatisointia, jotta yritykset saisivat automaattisista koneistusjärjestelmistä täyden hyödyn. Automatisoinnilla voidaan lyhentää tuotteiden läpimenoaikaa tuotannossa ja saavuttaa tuotteiden viimeistelyyn tarkkuutta. Projektin päätavoite oli kehittää robotisoitu, konfiguroitava tuotantosolu kustannustehokkaasti. Koneistavalta laitteelta on siirretty kaikki avustavat ja viimeistelevät toiminnot pois suoritettavaksi robotilla ja projektissa kehitetyillä ratkaisuille. Projektissa tutkittiin neljää aihealuetta: panostus, jäysteenpoisto, merkkaus ja mittaus. – Kehitystyöstä ovat hyötyneet kaikki mukana olleet tahot. Kaikki opinnäytetyöt tukivat kokonaisuutta ja tutkimusalueet on haettu yrityksiltä. Opiskelijat ovat kehittäneet ja testanneet opinnäytetöinään yritysten käyttöön soveltuvia tekniikoita ja samalla saaneet arvokasta automaatiokokemusta työelämää varten. Muutama yritys on puolestaan jo ottanut projektin aikana kehitettyjä innovaatioita käyttöön, projektipäällikkö Tero Reunanen sanoo. Olennaista projektissa on, että koska tutkimusta on tehty julkisella rahoituksella, kaikki sen aikana kehitetyt innovaatiot ovat avoimia: ne ovat kaikkien yritysten vapaasti saatavilla. – Pk-yrityksillä on nyt hyvä tilaisuus nostaa tuottavuuttaan ja parantaa kilpailukykyään. Ne voivat saada käyttöönsä menetelmiä pelkillä materiaalikustannuksilla, jotka ovat vain noin kymmenen prosenttia kaikista kuluista valmiiseen ratkaisuun verrattuna, Reunanen toteaa. 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 2000 2001 2002 2003 2004 Metallien jalostus / Metals Industry Elektroniikka- ja sähköteollisuus / Electronics and electrotechnical industry 2005 2006 2007 2008 2009 Kone- ja metallituoteteollisuus / Mechanical engineering Tietotekniikka-ala / Information technology industry *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. *) Productivity is measured as real value added produced per hours worked. When productivity grows (the curve rises) value added grows more than hours worked. Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland 18.11.2010/mp 1 Konepajateollisuuden tuottavuuden heikkoa kehitystä voi parantaa automaation hyödyntämisellä. Projektissa on löydetty todella hyviä panostustapoja. Projektin tavoitteena oli muuttaa ”mies ja sorvi ”-ajattelutapaa ”mies ja 5 robotisoitua tuotantosolua” -ajatusmalliksi. – Projektissa on löydetty todella hyviä panostustapoja. Niitä on esitelty muun muassa seminaareissa ja alihankintamessuilla, Reunanen sanoo. Hel mi kuu n a i k a na projektin tuloksista tulee pk-yritysten ja oppilaitosten käyttöön tarkoitettuja käsikirjamaisia julkaisuja, joissa on esitelty vertailuja, testituloksia ja esimerkkejä. mania ANNE KORTELA Robotin työn tarkkaa jälkeä tutkitaan huolella. www.turunakk.fi (kuva 12) Projekti-insinööri Sakari Koivunen ohjelmoi robottia Koneteknologiakeskuksessa. OSAAMISEN UUSI OSOITE Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Projekti-insinööri Sakari Koivunen (vas.) ja projektiasiantuntija Pekka Törnqvist esittelevät kehitettyjä tekniikoita lähialueen pk-yrittäjille ja oppilaitosten edustajille. turunakk.fi mania 17 teema Kehittyvä työyhteisö Tiimin jäsenet etäällä - miten kehittyy ilmapiiri? Alainen siellä, toinen täällä plus kiireinen esimies on nykyisin hyvin tavallinen tiimi. Tilanne on vaativa, mutta ei mahdoton, todistaa tuore tutkimus. T yö ei enää ole samalla tavalla sidottua yhteen paikkaan kuin ennen. Kun haetaan keinoja saavuttaa parempi tehokkuus, ja nykyaikainen tekniikka tekee sen mahdolliseksi, hoidetaan yhteisiä asioita yhä enemmän etätyönä. Lisäksi esimiehillä voi olla alaisia useilla paikkakunnilla, joten kasvokkain tapaaminen voi olla harvinaista. Harri Virolainen tutki johtamiseen ja organisointiin liittyvää väitöskirjaansa varten virtuaalisten tiimien ilmaiiriä. Väitöskirja tarkastettiin joulukuussa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. Virtuaalisella eli hajautetulla tiimillä tarkoitetaan tiimiä, jonka jäsenistä osa työskentelee eri paikkakunnalla kuin muut tiimin henkilöt. Vaikka hajautetut tiimit ovat yleistyneet, on niistä, erityisesti ilmapiiristä tutkimustietoa yhä melko vähän. Virolaisen tutkimuksessa oli mukana kymmenen tiimiä viidestä eri yrityksestä. Osa tiimien jäsenistä oli fyysisesti esimiehen kanssa samalla paikkakunnalla, osa kauempana. Kasvokkain osa tiimeistä tapasi toisiaan noin kerran kuukaudessa, osa 3-4 kertaa vuodessa. Tutkimuksen mukaan eripaikkaisen tiimin ilmapiirissä korostuu asiakeskeisyys. – Ilmapiiri on asia- ja työkeskeinen. Yhteydenotto tiimin etäjäsenten kanssa perustuu aina työasiaan, mutta oli erittäin mielenkiintoista havaita, että vaikka ihmiset harvoin näkivät toisiaan, myös kaveruus- ja ystävyyssuhteita muodostui. Tämä oli hiukan yllättävää. On aika luonnollista, että esimerkiksi nettikeskusteluissa harrastusyhteisöissä näitä suhteita syntyy, mutta tutkimus osoitti, että näin voi käydä myös työasioissa. Tiimin hajauttaminen ei vaikutakaan niin paljon viihtymiseen kuin olin olettanut, Virolainen sanoo. Myös yhteisöllisyys, me-henki, muodostui tiimin sisällä. – Me-hengen muodostaminen on haasteellista, mutta se syntyy, kun tehdään yhteisen tehtävän parissa työtä. Usein siinä jutellaan samalla paljon muutakin, mikä vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Kuitenkin kasvokkain tapaaminen ainakin silloin tällöin koetaan tärkeäksi. Hajautetussa työskentelyssä on kuitenkin haasteita. Toisella paikkakunnalla työskentelevien tiimin jäsenten kynnys yhteydenottoon muihin kuin oman tiimin jäseniin yrityksen sisällä on hyvin korkea, varsinkin jos on ongelmia, joihin haluaisi apua. Lisäksi tiimin etäjäsenet kaipasivat selvästi enemmän palautetta työstään. Tässä korostuu esimiehen toiminta. Erityisesti arvostetaan sitä, että esimies myös käy paikan päällä ainakin kerran, pari vuodessa tapaamassa alaisiaan. – Esimiehen yhteydenottoja pidetään tärkeinä. Esimiesten toivotaan ainakin soittavan silloin tällöin, mutta erityisesti arvostetaan sitä, että esimies myös käy paikan päällä ainakin kerran, pari vuodessa tapaamassa alaisiaan, Virolainen sanoo. Tiimin jäsenten työtapa on hyvin pitkälle itseohjautuvaa hajautetuissa tiimeissä. Palautteen saaminen työstä koettiin kuitenkin tärkeäksi. Siinä yrityksillä on Videoneuvotteluja hyödynnetään vielä yllättävän vähän, vaikka tiimityötä tehdään yhtä enemmän etänä ja hajautetuissa organisaatioissa. paljon kehitettävää. Usein tiimin jäsenet kokivat, että palautetta tulee aivan liian vähän ja vain silloin kun se on kielteistä. Raportteja lähetettiin säännöllisesti, mutta useimmiten niistä ei tullut mitään palautetta. Kasvokkain tapaamisia tarvitaan myös koko tiimin ja esimiehen välillä. Ne ovat välttämättömiä esimerkiksi isojen asioiden, kuten strategian, toimintatapojen tai organisaation muutosten käsittelemiseen ja yritysten arvojen välittämiseen. Jos tapaamisia on harvoin, on vaarana että niihin kerätään niin paljon asiaa, ettei niiden sulatteluun jää juuri aikaa. – Yhteinen keskustelu on todella tärkeää asioiden ymmärtämiseksi ja perille viemiseksi ja tärkeitä asioita pitää toistaa usein. Sitä helpottaa, jos tiimin tapaamisissa on myös jotain epämuodollisempaa, kuten yhteinen päivällinen tai jokin toiminnallinen tuokio, Virolainen sanoo. Hajautetun tiimin toiminnassa käytetään avuksi vasta vähän uusia sähköisiä apuvälineitä. Käytännössä yhteydenpito tutkimusyrityksissä perustui sähköpostiin ja puhelimeen. Videoneuvotteluja ei juuri käytetty. Useimmissa yrityksissä oli videoneuvottelulaitteet, mutta niitä ei hyödynnetty. – Tämä oli aika yllättävää. Useimmissa yrityksissä oli videoneuvottelulaitteet, mutta niitä ei hyödynnetty. Esimerkiksi yhteinen kahvihetki chat-keskusteluna olisi helppo järjestää, mutta tuntui että se kiinnosti hyvin vähän. Osa oli kokeillut yksittäin, mutta jokin tekninen vika oli saanut innostuksen lässähtämään. – Itse näkisin kyllä mahdollisuuksia tässä, suosittelisin videoneuvotteluja, sillä non-verbaalinen viestintä antaa oman lisänsä keskusteluihin ja laitteetkin ovat jo korkeatasoisia. Ehkä nuorempien ikäpolvien asenteet ovat myönteisempiä ja niitä aletaan pikku hiljaa hyödyntää, Virolainen miettii. mania ANNE KORTELA TULE OPISKELEMAAN TULKKAUKSEN AMMATTILAISEKSI DIAKISTA! Puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma ja Viittomakielen tulkin koulutusohjelma yhteishaussa 7.3. – 12.4.2011. www.turku.diak.fi/hakeminen ILMOITTAUDU DIAKIN TÄYDENNYSKOULUTUKSIIN Viittomakielen alkeet ja kuurojen kulttuuri (6op) alk. 5.3.2011 Seminaari paritulkkauksesta 10.3.2011 Adobe InDesign ja julkaisun taittaminen (3op) Huom! Uusi aika, alk. 8.4.2011 www.turku.diak.fi/lisa_ja_taydennyskoulutukset Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa. työnantaja, pidä pyörät pyörimässä π työterveydellisesti painotettu sairaanhoito ja erikoislääkärikonsultaatiot π moniammatilliset tiimit yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa sairauspoissaolojen ja eläkeriskien hallinnassa. Soita ja kysy lisää puh. (02) 41400 mehiläinen työterveys, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 18 mania www.diak.fi manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään teemantuntija kehittyvä työyhteisö Harri seikola Aikuiskoulutus - merkittävä työelämän kehittäjä V arsinais-Suomessa, etenkin Turun työssäkäyntialueella, heijastuu meriteollisuuden tilanne kovin vaikeana. Lomautukset ja irtisanomiset niin telakan oman henkilöstön kuin alihankkijoiden kohdalla ovat lisänneet työttömien lukumäärää suuresti. Tämä on luonnollisesti lisäämässä myös koulutusten kysyntää. Meriteollisuuden vaikea tilanne asettaa todella suuria haasteita koulutuksen järjestäjille. Aikuiskoulutuksen merkittävä rooli elinkeinoelämän kumppanina ja kehittäjänä tulee selkeästi esille, kun tarvitaan nopeaa reagointikykyä ja joustavuutta koulutusmäärien kasvattamisessa ja uusien koulutustuotteiden kehittämisessä. Kehittämällä yhdessä yritysten kanssa uusia koulutustuotteita, lisäämällä täyden- nyskoulutustarjontaa sekä tarjoamalla aivan uutta koulutusta ammatinvaihtajille aikuiskoulutus tarjoaa mahdollisimman paljon erilaisia vaihtoehtoja vahvan ammatillisen osaamisen säilyttämiseksi talousalueella. Tarjolla on monia uusia mahdollisuuksia, joihin aiemman osaamisen myötä on jopa melko helppo siirtyä. Metallialan ammattilaiselle siirtyminen vaikkapa autokorikorjaajaksi tai LVI-asentajaksi on väylä, jossa aiemmasta osaamisesta on huomattavasti hyötyä. Toisaalta moniosaajakoulutukset tai jopa siirtyminen aivan uuteen ammattiin, saattaa monelle olla mielenkiintoinen haaste. Yritysten näkökannalta pidän henkilöstön lisäja täydennyskoulutusta erittäin merkittävänä mahdollisuutena lomautusten ja irtisanomisten sijaan. Yritysten näkökannalta pidän henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutusta erittäin merkittävänä mahdollisuutena lomautusten ja irtisanomisten sijaan. Yrityksen ja kouluttajan yhdessä räätälöimällä koulutuksella taataan, että koulutus kohtaa todelliset tarpeet. Nykyiset rahoitusjärjestelmät mahdollistavat valtion mukaan tulon yrityksen koulutuskustannuksiin hyvinkin merkittävässä määrin. Tällä pyritään huolehti- maan siitä, että osaaminen säilyy ja meillä on ammattitaitoisia huippuosaajia käytettävissä jatkossakin. Toivon, että yritykset käyttäisivät tätä mahdollisuutta huomattavasti nykyistä enemmän. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että osattaisiin käyttää etsikkoaika ja kouluttaa henkilöstöä tulevia aikoja ajatellen. Kaikki muistamme muutaman vuoden takaisen tilanteen, kun osaavaa työvoimaa oli esim. meriteollisuuteen lähes mahdoton löytää. Silloin puhuttiin osaamispulasta, ei niinkään työvoimapulasta. On aivan varmaa, että sama tilanne, kohtaanto-ongelma, tulee taas jonkun ajan kuluttua toistumaan. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että osattaisiin käyttää etsikkoaika ja kouluttaa henkilöstöä tulevia aikoja ajatellen. Suomalainen elinkeinoelämä pystyy kilpailemaan kansanvälisillä markkinoilla ainoastaan osaavan työvoiman avulla ja siihen on nyt panostettava. Yhteiskunnan rahoitusinstrumentit mahdollistavat mitä moninaisimpien koulutusten samoin kuin yritysten kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamisen. On hyvä muistaa se vanha totuus, että tämän päivän kehittäjät ovat tulevaisuuden voittajia. Lisätietoja ja neuvontaa niin ammatilliseen koulutukseen kuin yritysten kehittämistoimintaan liittyvissä kysymyksissä voi tiedustella sekä alueen aikuiskoulutuskeskuksista että Te-toimistoista tai Ely-keskuksesta. Harri Seikola Kirjoittaja on Turun aikuiskoulutuskeskuksen rehtori ILMOITUS YrITYSLäheInen OperaaTTOrI Oma yhteyshenkilö ja yrityksen tarpeisiin mitoitetut palvelut ovat ainaComin tärkeimpiä periaatteita. Puhelimena. Palvelut kattavat neljä aluetta: mobiilija puhelinpalvelut, IT, Internet ja laitteet. Näistä mobiili- ja kiinteän verkon puheen yhdistävä Aina CTX Puhepalvelin on tällä hetkellä selvästi ykköstuote. A AinaComin yhteydet toimivat sekä TeliaSoneran että DNA:n verkossa. Ne takaavat hyvän kuuluvuuspeiton sekä Suomessa että ulkomailla. Yrityksen ei tarvitse investoida puhelinvaihteeseen ja asiakas voi halutessaan sisällyttää myös päätelaitteet palvelun hintaan. – Neljänneksi suurin on meille operaattorina oikein hyvä asema, sillä olemme tarpeeksi suuria mutta riittävän pieniä voidaksemme palvella asiakkaitamme hyvin, sanoo turkulainen myyntijohtaja Kimmo Kavander, joka vastaa koko Suomen myynnistä. Aikaisemmin hän toimi yrittäjäpohjalta Turussa, mutta siirtyi pari vuotta sitten yhtiön osakkaaksi. inaCom on palveluoperaattori, joka toimii nopeasti ja joustavasti. Keskimääräinen puhelun vastausaika on virallisen tutkimuksen mukaan alle 50 sekuntia. Joustavuus tarkoittaa yritysasiakkaille sitä, että oman sopimuksensa voi neuvotella juuri omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Yhtään ylimääräistä osaa ei tarvitse ottaa, vaan sopimus tehdään valituista palveluista. AinaCom on Suomen neljänneksi suurin operaattori, jolla on yli 125 vuoden takaiset juuret Hämeen Jyri Karppanen (vas.) ja Ville Salkoranta ovat Turun alueen yritysten vastuuhenkilöitä. Kummallakin on pitkä kokemus operaattorialalta. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Myyntijohtaja Kimmo Kavander 075 755 2381 045 7730 2253 Yritysasiakkaalle nimetään aina henkilökohtainen vastuumyyjä, johon voi ottaa suoraan yhteyttä. Turussa on yritysasiakkaita varten kaksi myyntipäällikköä, joilla kummallakin on pitkä kokemus operaattorialalla. Jyri Karppanen on hoitanut Turun aluetta jo vuodesta 2007. – Joustava toimintatapa on asiakkaille hyvä asia. Hinnoittelu on siitä yksi esimerkki. Emme ole sidottuja listahintoihin, vaan asiakas saa oman hintansa ja vain yhden laskun, jonka sisältö on helppo ymmärtää, Karppanen sanoo. Ville Salkorannalla on 12 vuoden kokemus operaattorialalta. Hän tuli taloon reilu vuosi sitten isommasta pienempään. – Halusin palvella asiakkaitani parhaalla mahdollisella tavalla ja täällä se onnistuu. Pystyn vaikuttamaan asioihin ja saan koneiston toimimaan, Salkoranta toteaa. Myyntipäällikkö Jyri Karppanen 075 755 2125 045 7731 2230 Myyntipäällikkö Ville Salkoranta 075 755 2164 0400 181 666 mania 19 teema Kehittyvä työyhteisö Lasertekniikasta Vakka-Suomen valtti Laitilassa yritysten osaaminen on kehittynyt verkostoitumalla sekä toisten yritysten että kaupungin ja koulutuksen kanssa. K asitien yrityskeskus Laitilassa pulppuaa oivaltavia ideoita ja sinnikästä työtä niiden eteen. Tuloksia on tullut keskittämällä pääosa panoksista lähialueen metalliteollisuuden osaamisen kehittämiseen. Strategia on osoittautunut toimivaksi, sillä alueelle on syntynyt jopa koko valtakunnan huippuosaamisen keskittymä vielä melko vähän käytetyssä lasertekniikassa. Olennaista onnistumisessa on kaupungin, koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö. Tammikuun 21. päivänä yrityskeskuksessa vietettiin avoimien ovien päivää keväällä valmistuneen 2 700 neliön laajennuksen ja yrityskeskuksen 8-vuotisen toiminnan johdosta. Samalla esiteltiin viereisen Länsirannikon Koulutus Oy Winnovan ylpeyttä, Lasepro-yksikköä, joka kouluttaa laserhitsauksen osaajia ja kehittää osaamista koetuotannon avulla. Tähtäimenä on toiminnan kehittäminen edelleen kansainvälisen yhteistyön avulla. – Meillä on jo nyt yhteyksiä muihin toimijoihin Euroopassa. Seuraavalla EU:n kuusivuotiskaudella vuodesta 2013 lähtien pyrimme keskittymään laserhybridihitsaukseen, joka on vielä hyvin uutta, osaajia on vasta kourallinen. Laserhitsaus on muutenkin vasta vähän käytössä, lähinnä sitä on hyödynnetty autoteollisuudessa. Konepajoillekin sillä on käyttöä, vaikka erilaiset materiaalit tuovat siihen haasteita. Koulutusta tarvitaan paljon, projektipäällikkö Juho Isotalus arvioi. Yrityskeskuksen laajentuneissa tiloissa toimii metalliteollisuuden yrityksiä. Metal Welding Works Oy on erikoistunut robottihitsaukseen ja sen kehittämiseen. Se työstää pääasiassa laserleikkeitä, joita naapuri Laserkeskus Oy tuottaa. Laserkeskus työllistää 30 henkilöä. – Tänne on investoitu paljon, mutta olemme jo maksaneet ison osan lainoista pois. Lisäksi olemme nostaneet käyttöastetta ja kustannuksia on alennettu. Olemme päässeet toimittamaan tuotteita ympäri Suomea, sillä laserleikkauksen osaajia ei vielä ole paljon. Myös kansainvälinen kilpailukykymme on hyvä, toimitusjohtaja Kalle Airisto sanoo. Kaupunginjohtaja Jussi Alkio paistoi tyytyväisyyttä kertoessaan alueen pitkäjänteisen kehitystyön tuloksista. – Viidentoista vuoden takaisiin näkymiin on saatu merkittävä parannus. Alueen veturin, metalliteollisuuden näkymät eivät olleet silloin lupaavat. Nyt Kehitys on kääntynyt suotuisaksi, me annamme toinen toisillemme. tilanne on toinen, kun on opittu verkostoitumaan. Kehitys on kääntynyt suotuisaksi, me annamme toinen toisillemme, sanoi Alkio tervetulopuheessaan. Elinkeinoasiamies Esa Buri konkretisoi viime vuosien kehitystä luvuilla. – Olemme investoineet elinkeinoelämän kehittämiseen kymmenessä vuodessa kymmenen miljoonaa euroa. Sillä on saatu noin 200 uutta työpaikkaa ja pelastettu 100–150. Metallialan kehittäminen on ollut tärkeimmällä sijalla, sillä lähiseudun työpaikoista noin kaksi kolmasosaa on sillä alalla. Erityisen iloisia olemme lasertekniikan osaamisen kehittymisestä. Lähialueen yrityksissä on käytössä jo 16 metallin työstämiseen soveltuvaa laseria, mikä on Suomessa huippuluokkaa, Buri sanoo. Burin mukaan pitkän tähtäimen suunnitelmissa tähdätään siihen, että Kasitien varteen muodostuu yrityspuisto. Tavoite olisi saada sinne yksi uusi laserhitsausyritys. Kaupungin ja yrittäjien laatiman elinkeinopoliittisen ohjelman 2010–2015 ykköshanke on Fokus-ohjelma. Sillä kerätään tietoa uuden teknologian käyttöönottoon liittyvistä tarpeista alueen yrityksissä ja siirretään uusinta tutkimusta ja osaamista yrityksiin, joita rohkaistaan myös verkostoitumaan. Pääpaino on lasertekniikassa. FokusPisteen toimintaa vetää projektipäällikkö Esko Pekkanen. mania ANNE KORTELA Laserhitsauksella on käyttöä konepajoissa. Winnovan Lasepro kouluttaa osaajia ja testaa materiaaleja. Laserleikkaus tuottaa nopeasti täsmällistä särmää. Laserkeskuksen työntekijät ovat nuoria osaajia, keski-ikä on alle 30 vuotta. Esko Pekkanen (vas.) ja Esa Buri testaavat puoliautomaattisen robotin toimintaa, josta Pekkanen teki diplomityönsä. Messuilla osasto A 67 Suunnittelemme ja valmistamme Kartano-portaat aina yksilöllisesti käytettävän tilan mukaan modernin tietotekniikan avulla. Ota pohjakuvat mukaan ja tule tutustumaan malleihimme! Turun Puujaloste Ky Kasitien yrityskeskuksen tilat laajenivat niissä toimivien yritysten kasvettua. 20 mania Rykmentintie 4, 20810 Turku e-mail: [email protected] puh. (02) 235 0998 www.puujaloste.com manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään TEEMAILLAT KEVÄT 2011 Lisätiedot www.kiitorata.fi Lähiruokateemailta Pete Poskiparta & SHOW & DINNER Heikki Hilander SHOW & DINNER Enrique Iglesias Illallinen & konsertti Sami Hedberg SHOW & DINNER Eteläafrikkalainen teemaviikko Illallinen & teatteri Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] ti 1.2.2011 Keittiömestarimme luoma aitojen makujen Menu lähituottajien puhtaista raaka-aineista ke 16.03.2011 Koe taikuutta ja kauneutta illallisen yhteydessä to 24.03. ja ke 20.4.2011 Huumormiäs, Imitaattori, Viihdetaiteilija ke 6.4.2011 Ravintola Kasinon latinotunnelmainen Menu ja karismaattisen tähden konsertti HK- Areenalla ke 11.5.2011 Stand Up parhaimmillaan Sami Hedberg Mies, vartalo, ääni 16.5. - 20.5.2011 Teemalounas ma - pe Ohjelmallinen Á la carte to - pe ke 22.6.2011 Musikaalikomedia yhteistyössä Samppalinnan kesäteatterin kanssa mania 21 rahan valtakunta Finanssialan keskusliitto Kotitalouksien pankeista nostamat uudet asuntolainat Talous elpyy vähitellen Vuosi 2011 näyttää merkkejä paremmista talousnäkymistä. E ri tahoilla julkaistut taloudelliset ennusteet luovat kuvaa elpyvästä taloudesta. Kasvavilla markkinoilla, kuten Kiinassa nousu alkoi jo aiemmin, mutta nyt alkaa Eurooppakin päästä mukaan. Pelätyn kaksoistaantuman varjo näyttää ennusteiden mukaan väistyneen ja työllisyyskehityskin on kääntynyt parempaan suuntaan. Turussa vieraillut OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ennakoi maailmantalouden vahvaa kasvua tänä vuonna. Se perustuu muun muassa raaka-ainehintojen kehitykseen, joka näyttää jatkuvan lupaavana seuraavan puolen vuoden ajan. – Teollisuusmaissa kasvuun lähteminen on ollut hitaampaa, mutta kesällä päästäneen sille tasolle, josta lähdettiin finanssikriisin alkaessa alaspäin. Tämän ja ensi vuoden aikana kehittyvien talouksien osuus kasvusta alkaa supistua ja teollisuusmaiden kasvaa, Heiskanen sanoo. Hänen mukaansa vuoden 2011 aikana kasvu asettunee noin 4,5 prosenttiin. Lähde: Suomen Pankki Kotitalouksien luottojen kysyntä on ollut maltillista, vaikka korot ovat olleet alhaalla. Säästäminen on lisääntynyt. Euroalueella hämmennystä ovat aiheuttaneet reunamaiden ongelmat, jotka alkoivat Kreikan kriisistä, mutta Heiskasen mukaan näyttää siltä, että esimerkiksi Portugali on jo saanut rahoitusta muualta, joten tilanne on normalisoitumassa vähitellen. – Nyt riskivaihtoehto on väistymässä ja luottamus poliittisiin päättäjiin on kasvanut. Kasvunäkymät ovat jo kohtalaiset reunamaissakin tänä ja ensi vuonna, Heiskanen arvioi. MacGregor Taantuman peikko näyttäisi himmenneen maailman taloudesta. Yhdysvalloissa työttömyys on jo vähentynyt, mutta Euroopassa työttömyysaste on vielä korkea. Korkojen kehitys on verkkaisella nousu-uralla. – Tämän vuoden alussa kolmen kuukauden Euribor-korko on yli kahden prosentin, mutta vuoden 2012 lopussa se saattaa olla 3–3,5 prosentin luokkaa. Toivon, että keskuspankki aloittaa koron noston riittävän ajoissa, Heiskanen sanoo. Suomessa viime aikojen talouskehitys on ollut myönteistä ja ekonomisti arvioi sen pysyneen Ruotsin kehityksen kannoilla eri valuutasta huolimatta. – Kehityskäyrä on aivan samansuuntainen, emme ole paljon Ruotsia jäljessä. Vienti olisi voinut kehittyä paremmin verrattuna kehittyvien maiden suoran tavaraviennin määrään. Sen kehityksestä olen eniten huolissani, sillä vienti on taloutemme selkäranka. Siinä ratkaisevaa on kilpailukyvyn kehittyminen eli kustannusten ja työvoiman suotuisa kehitys. Inflaatio pysyy ennusteen mukaan korkealla eli lähellä kolmea prosenttia. Heiskasen mukaan inflaatiopaineet voivat jopa olla sitkeämpiä kuin on ajateltu. – Palkkojen kehitys syö ostovoimaa. Reaalipalkat alenevat tämän ja ensi vuoden aikana ja kotitalouksien luottojen kysyntä kasvaa maltillisesti. Säästäminen on ollut korkealla viime aikoina eivätkä luotot ole kasvaneet, vaikka korot ovat olleet matalalla. – Kaiken kaikkiaan, Suomen talous kasvaa hyvin, mutta inflaatio on ikävän korkealla ja pidemmän ajan huolet vaivaavat, tiivistää Heiskanen. mania ANNE KORTELA Vientiteollisuuden kilpailukyvyn kehittyminen on tärkeää Suomen taloudelle. Kaksoispiste vai puolipiste? Miten se nyt meni Ilmoittaudu osoitteessa www.bbm.fi! kään? Pisteet, välimerkit ja yhdyssanat tuottavat joskus päänvaivaa. Tule virkistämään muistiasi kielenhuollon koulutuspäivään! Keskitymme käytännön kielenhuollon asioihin, joiden päivit täminen vapauttaa työaikaasi tärkeämpiin teh täviin ja antaa varmuutta työhösi. Oikeaoppinen Lisätietoa www.bbm.fi. Tutustu koulutustarjontaamme ja valitse niistä sinulle sopivin! kieli on osa yrityksesi asiakasviestintää. Kielenhuollon päivä 24.3.2011 Turku Business to Business Mediat Oy toteuttaa asiakas- ja koulutustapahtumia ammattitaidolla ja kokemuksella. 22 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään salkunvartija Vuosi 2010 - hyvä pörssivuosi V uosi 2010 muodostui sijoitusmarkkinoilla kokonaisuutena vahvaksi. Maailman osakemarkkinoiden kehitystä laajasti kuvaava MSCI-World indeksi nousi 9,6 % viime vuoden aikana. Erityisen suotuisaksi vuosi muodostui Suomeen ja kehittyville markkinoille sijoittaneelle osakesijoittajalle. Helsingin pörssin painorajoitetun OMX Helsinki Capped indeksin nousuksi kirjattiin huimat 29,7 %. OMX Helsinki yleisindeksin nousu rajoittui 23,4 %:iin Nokian vaisun kurssikehityksen painamana. Myös korkomarkkinoilla yrityslainojen vahva kehitys jatkui yrityslainojen riskipreemioiden laskiessa tasaisesti. Lähtökohdat vuodelle 2010 olivat varovaisen positiiviset. Mittavat valtiolliset elvytyspaketit yhdistettynä keskuspankkien määrätietoisiin toimiin käänsivät maailmantalouden takaisin kasvu-uralle. Luottamus palautui pankkisektorille ja sijoittajien riskinottohalukkuus normalisoitui. Tummia pilviä taivaalle toivat lähinnä pelot korkotason nopeasta noususta ja epäilyt orastavan talouskasvun taipumisesta elvytystoimien hiljalleen hiipuessa vuoden loppupuolella. Alkuvuoden positiivisen talouskehityksen jälkeen sijoittajien luottamusta koeteltiin kuitenkin yllättävästä suunnasta. Kun Kreikan valtiotalouden heikko tilanne tuli julki maalis-huhtikuussa, kärjistyi Etelä- Euroopan velkakriisi. Tämän jälkeen sijoittajat alkoivat epäillä myös perinteisesti turvallisina pidettyjen valtioiden kykyä suoriutua velvoitteistaan. EU:n johdolla Kreikan pelastamiseksi suunniteltu massiivinen rahoituspaketti rauhoitti akuutimmat pelot kriisin leviämisestä. Varsinaista ongelmaa paketti ei kuitenkaan ratkaissut. Valtionvelka on edelleen huolestuttavan suuri ja kasvava erityisesti useissa Euroopan reunavaltioissa. Mistä alkaneen vuoden sijoitustuotot? Näkymät vuodelle 2011 ovat tätä kirjoittaessani myönteiset. Talouskasvu sekä Yhdysvalloissa että Euro-alueella on osoittanut viime aikoina kiihtymisen merkkejä ja kehittyvien maiden talouskasvu on pysynyt vahvana. Yritystulokset ovat parantuneet ja korkotaso pysynyt toistaiseksi maltillisena. Vaikka osakekurssit nousivat melkoisesti maailman pörsseissä vuonna 2010, niin tälläkin hetkellä osakkeiden hinnat suhteessa yritysten tuloksiin ovat edelleen kiinnostavalla tasolla. Osakemarkkinoilla suosin ensisijaisesti defensiivistä osinkostrategiaa ja yrityksiä, jotka hyötyvät kehittyvien markkinoiden vahvasta kasvusta. Rahastosijoituksissa suosin edelleen kehittyviä markkinoita ylipainottaen Venäjää ja Aasiaa. Velkakriisin leviäminen on kuitenkin suurin riskitekijä tälle positiiviselle näkemykselleni. Portugalin ajautuminen EU:n koordinoiman avustuspaketin piiriin on ymmärtääkseni vain ajan kysymys. Sen sijaan kriisin leviäminen voimallisemmin myös esimerkiksi Espanjaan tai Italiaan aiheuttaisi haasteita koko Euroopalle ja suurta epävarmuutta sijoitusmarkkinoille. Mielestäni ”osta ja pidä” -tyyppiset sijoitusstrategiat tuskin antavat salkulle parasta tulosta tulevaisuudessa. Tilanteet sijoitusmarkkinoilla muuttuvat nykyään nopeasti ja salkun aktiivinen allokointi on yhä tärkeämpää. Veikko Karhulahti Turun Seudun Osuuspankki Hyvä kumppani kaikkina aikoina Ei ole yhdentekevää minkä pankin asiakkaana olet. Nordean yritysasiakkaana saat oman yhteyshenkilön, jonka kautta saat käyttöösi koko pankin asiantuntemuksen, monipuoliset tuotteemme ja osaamisemme sekä laajan yhteistyöverkostomme tarjoamat edut. Oletpa sitten perustamassa, laajentamassa tai myymässä yritystäsi, saat meiltä täyden tuen kaikissa yritysasioissa. Toisen ruokaravintolan Aurajoen rantaan perustaneet ravintola Smörin yrittäjät ovat tyytyväisiä pitkäaikaiseen kumppanuuteen Nordean kanssa. ”Myös eri rahoitusratkaisut hoituivat uuteen ravintolaamme hienosti taloussuhdanteista riippumatta” kertoo yrittäjä Mika Lövgren. Kuvassa vasemmalla yrittäjä Mikko Leminen, Kirsi Korhonen Nordeasta, Tommi Tuomi Nordea Rahoituksesta sekä yrittäjät Mika Lövgren ja Janne Suvanto. Tervetuloa Nordeaan juttelemaan sinulle tärkeistä yritysasioista. Teemme sen mahdolliseksi Soita Yrityspalveluumme 0200 2121, ma-pe 8-18 (pvm/mpm) ja varaa aika meille. nordea.fi liikenteessä Tiehallinto Valtatie 8 kehittämistarpeiden kärjessä Pahasti ruuhkautunut 8-tie hidastaa liikennettä ja tavaravirtaa. V arsinais-Suomen ja koko Länsi-suomen tärkein kehittämistavoite on valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen aloittaminen seuraavalla hallituskaudella Turun kauppakamarin kannanoton mukaan. Valtatie 8 muodostaa tärkeimmän tavara- ja henkilöliikenneväylän yhdistäen kaikki Länsi-Suomen satamat Turusta Tornioon. Tien nykyinen välityskyky ei vastaa sen merkitystä osana Suomen tärkeimpiä ulkomaankaupan kuljetusreittejä. Liikenteen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, mutta tien heikko taso ruuhkauttaa liikennettä. Tien heikko kunto suhteessa kokonaisliikenteeseen näkyy erityisesti onnettomuustilastoissa, minkä vuoksi Tur- Tavaran liikkuminen on tärkeää taloudelle. Valtatie 8 parannukset on saatava käyntiin nopeasti. ku – Rauma – Pori -yhteys on tällä hetkellä Suomen vaarallisimpia tieosuuksia. Suomen kauppakamarit ja niiden yhteiselimenä toimiva Keskuskauppakamari ovat laatineet yhteisen kannanoton koskien Liikenneviraston vuoteen 2035 ulottuvaa pitkän tähtäimen strategialuonnosta. Kauppakamarit katsovat, että lyhyellä tähtäimellä valtion tiukka rahoitustilanne rajoittaa mahdollisuuksia lisätä liikennejärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon käytettäviä varoja. Pitkän tähtäimen strategiassa on kuitenkin tavoitteeksi asetettava liikenneinfrastruktuuriin käytettävien resurssien lisääntyminen. Kannanoton mukaan vaon näin voidaan riittävästi kehittää liikennejärjestelmää ja huolehtia jo olemassa olevan infrastruktuurin ylläpidosta. Kauppakamarit ehdottavat liikennejärjestelmän kehittämiseen käytettävän aluetason rahoitusta, jotta ELY-keskuksilla on mahdollisuus nopeasti reagoida alueen kannalta tärkeisiin tarpeisiin. Aluetason tietämyksen hyödyntäminen tehostaa investointien vaikuttavuutta. m Liikenneturvallisuus parani vuonna 2010 E nnakkotietojen mukaan turvallisuus tieliikenteessä parani vuonna 2010. Liikennekuolemia, henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia ja onnettomuuksissa loukkaantuneita on edellistä vuotta vähemmän. Tilastokeskuksen ennakkotietojen ja Liikenneturvan keräämien lehtitietojen mukaan liikenteessä kuoli vuonna 2010 noin 270 henkeä. Näin ollen menehtyneitä olisi 10 vähemmän kuin vuonna 2009, joka oli paras liikenneturvallisuusvuosi 50 vuoteen. Vuonna 2010 erityisesti autojen ulosajoissa kuolleiden määrä vähentyi. Sen sijaan jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden pitkään jatkunut hyvä turvallisuuskehitys pysähtyi. Tammi-marraskuun loppuun 45 40 39 35 t e le l o u K 30 25 20 24 22 21 15 10 32 31 19 25 31 24 26 28 25 23 19 24 21 16 11 13 5 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä Tieliikenteessä kuolleet kuukausittain. 24 mania elo syys loka mennessä menehtyi 13 jalankulkijaa ja polkupyöräilijää enemmän kuin vuonna 2009 (50/63). Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on laskenut selvästi, lähelle 6 000 vuosittaisen onnettomuuden rajaa. Lisäksi loukkaantuneiden määrä jää tänä vuonna todennäköisesti alle 8000:n. – Kulunut vuosi on ollut tieliikenteessä hyvä. Liikennekuolemien ohella onnettomuuksien ja loukkaantuneiden määrä on vähentynyt tuntuvasti, Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen toteaa. Taloudellinen taantuma on vähentänyt liikennettä ja altistusta onnettomuuksille. Myös poliisin tehostetun valvonnan myötä nopeudet ovat laskeneet. Kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on laskenut erityisesti vuoden 2008 lopusta lähtien. Vuoden 2010 loppuessa tieliikenteessä loukkaantuneita oli 1000 ja kuolleita 80 henkeä 2009 2010 vähemmän, kuin vuoden 2008 lopka 06-08 puessa. Hyvästä kehityksestä huolimatta on valtioneuvoston vuonna 2006 linjaamasta tavoitteesta jääty. Tielii23 kennekuolemia ei ole saatu vähennet19 tyä alle 250:n. Uudesta vuodesta 2011 alkaen liikenneturvallisuustavoite ko11 venee. Euroopan unioni haluaa puolittaa jäsenmaidensa liikennekuolemat vuoteen 2020 mennessä. Suomi oli marras joulu ETSC:n tilastojen mukaan Euroopan yhdeksänneksi turvallisin liikenneturvallisuusmaa. m Uusi 95-oktaaninen E10-bensiini tullut markkinoille U usi 95-oktaaninen E10-bensiini on tullut jakeluun huoltoasemille eri puolilla maata Öljyalan keskusliiton mukaan. Muutos entiseen on se, että aiemmin 95-oktaanisessa bensiinissä oli enintään viisi tilavuusprosenttia etanolia ja nyt tämän bensiinin etanolipitoisuus on enintään 10 tilavuusprosenttia. Yli viiden tilavuusprosentin etanolipitoisuudet bensiinissä rajoittavat sen soveltuvuutta eri moottoreihin, joten 95-oktaanisen bensiinin käyttäjien on tarkistettava E10-bensiinin sopivuus omaan ajoneuvoonsa tai muuhun bensiinikäyttöiseen laitteeseensa. Etanolin enimmäispitoisuuden nousu muuttaa 95 E10 -bensiinin täysin uudeksi laaduksi aikaisempaan verrattuna. 98-oktaanisessa bensiinissä etanolipitoisuus on edelleen enintään viisi tilavuusprosenttia. Tietoa uuden bensiinin soveltuvuudesta saa verkkosivuilta www.e10bensiini.fi ja asiaa voi myös tiedustella kunkin ajoneuvomerkin vähittäismyyjältä. Mitään nyrkkisääntöä E10-bensiinin soveltuvuudesta ei ole, joten asia kannattaa jokaisen tarkistaa oman auton osalta. Moottorin oktaanilukuvaatimus on aina ensisijainen bensiinin soveltuvuudessa: jos oktaanivaatimus on korkeampi kuin 95, ei 95 E10 sovellu käyttöön, vaan tulee käyttää 98 E5 -bensiiniä. 98 E5 -bensiini tulee olemaan Suomen markkinoilla vielä useita vuosia. Vuosi 2013 ei ole mikään takaraja, vaan ainoastaan EU:n polttoainedirektiivissä asetettu vähimmäisvaatimus E5-bensiinin tarjonnalle. E5-bensiiniä voidaan pitää markkinoilla myös tämän jälkeen, jos tarve vaatii. Suomessa autokanta on niin iäkästä, että tämä tarve on olemassa vielä pitkään. m VTT: nettisivuilla on julkaistu 26.1.2011 vastauksia yleisimpiin kysymyksiin E10-bensiinistä osoitteessa: http://www.vtt.fi/ news/2011/topicals/01262011_e10.jsp m manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 25 vapaalla Lähetä vinkki mielenkiintoisen henkilön harrastuksesta: [email protected] Hienoja elämyksiä ja upeita ystäviä Kuka: Antti-Pekka Niemi, kauppias, Gigantti, Salo Harrastus: basson soitto A P Niemi on tehnyt töitä kodintekniikan parissa 31 vuotta. Saloon hän kotiutui perheineen pääkaupunkiseudulta vuosituhannen alussa ostettuaan Radio-Laxell-nimisen liikkeen kaupungin keskustasta. Ura jatkui uudessa Retail Parkissa Halikossa, jossa hän on toiminut Gigantti-ketjun kauppiaana pian kaksi vuotta. Musiikkiharrastus on ollut osa elämää paljon kauemmin kuin kodintekniikka, se alkoi jo pikkupoikana. Nuorena hän tuli tunnetuksi huimaan suosioon nousseen rockabilly-teinibändin, Teddy and the Tigersin basistina. Kerro miten, milloin ja miksi aloitit soittoharrastuksen? – Sain ekan oman soittimen, harmonikan jo kuusivuotiaana. Isäni, joka soitti muun muassa Dallapéorkesterissa, opetti minua soittamaan sillä. Sitten koulussa 14-vuotiaana Keravalla aloin soittaa bassoa koulubändissä. Menin myöhemmin vielä Pop Jazz -opistoon opiskelemaan soittoa useiksi vuosiksi. Miten Teddy and the Tigers syntyi? – Tuosta Fancy Dan -koulubändistä syntyi sitten Teddy and the Tigers, jonka löysi Poko Recordsille managerimme Kari Heimonen. Ensimmäiset tuolla bändillä tehdyt keikat tehtiin jo 1976. Siitä vuoteen 1980 teimme neljä LP-levyä, useita singlejä ja todella paljon keikkoja, enimmillään yli 200 vuodessa. Bändin levyjä on myyty noin 150 000 kappaletta, mikä oli tuona aikana huikea määrä. Bändin levy Baby Blue Rockabilly sai Levyraadissa 40 pistettä ja voitti sen. Vuonna 1980 lopetimme bändin. sa yhdessä Jerry Lee Lewiksen ja Baseballs-yhtyeen kanssa. Tigers siis jatkaa edelleen ”yleisön pyynnöstä” ja keikkailee silloin tällöin. Se on aika uskomatonta! Bändistä saa lisää tietoa nettisivuiltamme www. teddyandthetigers.com. Kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen osasimme vielä soittaa kappaleet, joten harjoituksia ei ole tarvittu. Soitat myös toisessa bändissä, miten paljon aikaa käytät harrastukseesi? – Muita soittokuvioita tällä hetkellä on Lee Kerslake Band, jossa soittaa Uriah Heep -bändin pitkäaikainen rumpali Lee Kerslake ja muut bändin jäsenet ovat Suomesta. Jay to Ray Band on hieno seitsemän hengen soulbändi, jossa olen myös mukana. Soittohommiin menee vuositasolla ehkä 20–30 päivää, joten sellaisen panostuksen pystyy tällä hetkellä musahommiin antamaan. Kerro, mitä soittaminen antaa sinulle? – Musiikki harrastuksena on antanut paljon hienoja elämyksiä ja todella paljon upeita ystäviä, joiden kanssa voi kisaan liittyviä ajatuksia jakaa. Soittoharrastusta voi totta kai suositella kaikille. Itselleni se on aina ollut tärkeää, eikä siitä halua luopua. mania ANNE KORTELA Teddyt nousivat uudestaan suosioon 30 vuoden jälkeen, miten siinä niin kävi? – Vuonna 2008 julkaistiin dvd-dokumentti Dancin Shoes, joka kertoo bändin tarinan. Olemme sen jälkeen esiintyneet eri puolella Suomea muun muas- Tavoitehakuista verkostoitumista J okainen yritys tarvitsee asiakkaita, mutta niiden löytäminen ei aina ole helppoa. Turussa kootaan parhaillaan ryhmää, joka pyrkii auttamaan siinä toinen toisiaan 25 vuoden aikana hiottujen kansainvälisten oppien mukaan. BNI-verkosto perustuu suositusten antamisen filosofiaan. Kun verkoston jäsenet tutustuvat toistensa liiketoimintaan, he voivat suositella sitä edelleen ja kaikki hyötyvät toiminnasta. BNI on peräisin Yhdysvalloista, mutta toimii 50 maassa. Jäseniä on noin 140 000 ja annettujen 6,5 miljoonan suosituksen rahallinen arvo on 1,95 miljardia euroa. – Suomessa verkosto on toiminut kolme vuotta, Turussa ryhmän kokoaminen on nyt puolivälissä. Tavoitteena on saada 20 hengen joukko kokoon maaliskuun alkuun mennessä. Sitten aloitamme koulutukset ja pidämme ison kick-off tilaisuuden, maajohtaja Jussi Rasa sanoo. Ryhmän toiminta on hyvin aikataulutettua ja koordinoitua. Kokoontumisissa keskitytään uusien 26 mania kontaktien suunnitelmalliseen luomiseen. Ryhmä tapaa kerran viikossa aikaisen aamiaisen merkeissä ja käy läpi 18 kohdan asialistan tarkan aikataulun mukaan. Asiakkaita ei haeta suoraan ryhmän jäsenistä, vaan heidän välittämiensä suositusten kautta. Ideaan kuuluu, että samalla alalla toimivia ei ryhmässä ole, mutta ryhmiä voidaan kullekin paikkakunnalle perustaa useita. Jäseneksi voi liittyä vasta sitten kun on käynyt ainakin yhdessä kokouksessa vieraana tutustumassa toimintaan. Kokouksissa on aina mukana myös jäsenten tuomia vieraita, jotka laajentavat omalta osaltaan verkostoa. – Liityin jäseneksi, koska henkilöstön rekrytointi on kasvava ala ja toiminta perustuu luottamuksellisiin suhteisiin. Niiden luomiseksi tarvitaan tapaamisia kasvokkain ja uskon löytäväni tämän verkoston kautta sekä asiakkaita että rekrytoitavia henkilöitä, aluepäällikkö Juha Oksanen Carrotista sanoo. mania ANNE KORTELA Aamiaistapaamisen aluksi tutustutaan kahvikupin ääressä, vas. Juha Oksanen (Carrot), Juha Elo (Mainostoimisto Moods), Toni Saarinen (Sofokus), Jarmo Kuljukka (Sampo Pankki), Toni Teräväinen (Elite Pankkiiriliike), Erik Luovula (Tapiola), Matias Mäenpää (Pappila & Penkkala). manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään tunnelmassa Lähetä kuvia iloisesta yritystapahtumasta: [email protected] Koulutuksen ja kulttuurin merkeissä Vuosi 2011 lähti Turussa käyntiin kahden merkkivuoden tiimoilta. Turun Kauppakorkeakouluseura vietti 40-vuotisjuhlaansa ja Turun kaupunki Euroopan Kulttuuripääkaupunkivuotensa avajaisia. Turun Kauppakorkeakouluseura 40 vuotta Terry Laakson näyttely Turun Kauppakorkeakouluseuran toiminta on neljän vuosikymmenen aikana vakiintunut yhdistämään korkeakoulun ja liike-elämän suhteita. Ehkä eniten näkyvä osa toiminnasta on joka toinen vuosi järjestettävä Merkuriuksen Karnevaali, jonka tuotolla kerätään varoja kauppakorkeakoulun väitöskirjarahastoon. Tapahtuman suosiota kuvaa hyvin tieto, että 8.10.2011 järjestettävän juhlan liput on jo tammikuussa myyty loppuun. Jonottamalla paikan voi toki vielä onnistua saamaan. Syntyjään turkulainen taiteilija Terry Laakso on palannut perheineen kotiseudulleen asuttuaan vuodesta 1995 lähtien Espanjassa ja vuodesta 2004 ajoittain myös Meksikossa. Hän piti näyttelyn Galleria Galileissa 6.1-23.1.2011 nimellä: Mitä on realistinen rakkaus. Seuran hallituksen jäseniä,vas. Heikki Ketonen, Mirja Junkola, Harri Koponen, Martti Oksa, Heikki Pylkkänen, Nina Honkaranta, Kaisa Leiwo ja Taru Narvanmaa. 40-vuotisjuhla keräsi runsaan yleisön kauppakorkeakouluun 40-vuotisjuhlan kunniaksi myönnettiin seuran ansiomerkki seuraaville: Antti Aarnio-Wihuri, Sirpa-Liisa Hast, Tuula Korte, Marko Lehtosalo, JuhaMatti Mikkola, Johanna Oras ja Olli-Pekka Saario. Björn Wahlroos puhui värikkääseen tyyliin finanssiasioista ja taloudesta. Kauppakorkeakouluseuran kuvat: Turun yliopisto, viestintä, Taru Suhonen Turun kulttuuripääkaupunkivuoden avajaiset Logomo Party kutsui turkulaisia avajaisillan viettoon. Tilaisuudessa kulttuuripääkaupunkivuoden avasivat Turku 2011 ohjelmajohtaja Suvi Innilä ja apulaiskaupunginjohtaja Jouko Virtanen. Illan esiintyjäkaarti oli mittava, paikalla nähtiin muun muassa Paleface, Tommi Läntinen, Michael Monroe, Hector… Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 27 vuotta YLE IS L A UIL S S E M ovat kävijät ita ne kiinnostu ta! s uutuuksi 18.–22.8. Uutuuksia ja elämyksiä jo vuodesta 1961 Turun Messut on mainio kauppapaikka kaikkien alojen yrityksille, yhteisöille ja palveluntarjoajille. Kahden vuoden välein järjestettävä suurtapahtuma täyttää Turun Messu- ja Kongressikeskuksen hallit sekä valtaa uudistuneen piha-alueen koko perhettä houkuttelevalla tarjonnalla. VARAA PAIKKASI HETI! Turun Messu- ja Kongressikeskus Markku Into, p. 040 516 6985 ja Pirjo Peltonen, p. 040 519 1984 www.turunmessut.fi Isäntäyritykset 2011: Me tarjoamme riittävät raamit myös suuriin juhliin – jopa 800 henkilölle! Uusi huipputasoinen ravintolamme on nyt valmis! www.turunmessukeskus.fi VIISI A ST A K O TEH ÄÄ V I Ä P I T MYYN avoitat –t nsia a h u t ä i n kymme jia! osta
© Copyright 2024