Työttömän työ- ja toimintakyvyn hyvä
arviointikäytäntö terveydenhuollossa
Aki Vuokko,
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työlääketiedetiimi
TOIMIA/Toimintakyky työikäisillä –asiantuntijaryhmä, asiantuntijasihteeri
[email protected]
31.01.2013
kk
31.01.2013
TOIMIA/AV
1
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Kohti varhaista toiminta- ja työkykyarviota
- esimerkkinä työttömät
Luennon sisältö
•
Työttömyyden käsitteet
•
Mitä ajankohtaista
•
Esimerkkinä työttömät
• Työttömyys ja terveys
• Palveluiden muutostarpeita
• Arvioinnin aikaistaminen
• Työtön lääkärin vastaanotolla
• Menetetyn arvioinnista vahvuuksien edistämiseen
31.01.2013
TOIMIA/AV
2
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Työttömyyden käsitteitä on monia
kkk
Työnhakija
Työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto)
rekisteröity henkilö, jolla on työhakemus voimassa
Työtön
Työ- ja elinkeinohallinto määrittelee työnhakijaksi, joka
on ilman työtä ja on käytettävissä työhön, jonka työaika
on vähintään puolet alan normaalista työajasta tai joka
odottaa sovitun työn alkamista.
Luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet lomautetut.
Pitkäaikaistyötön
Työtön, joka on ollut yhtäjaksoisesti tai useammassa
työttömyysjaksossa yhteensä 12 kuukautta työnhakijana.
Vaikeasti
työllistyvä
Työmarkkinatukeen oikeutettu työtön työnhakija, joka on saanut
työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500
päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt.
Vajaakuntoinen
työntekijä
Mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä
ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman,
sairauden tai vajavuuden takia.
kkk
hhhhhhhhhhhhhh
TE-toimiston vajaakuntoiseksi määrittelemällä työnhakijalla on
mahdollisuus saada ammatillisen kuntoutuksen palveluja.
Lahti 9.11.2011 – Työttömien
toimintakyvyn arviointi – A. Vuokko
TOIMIA/AV
31.01.2013
3
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Mitä lähtökohtia voisi olla työttömien
toiminta- ja työkyvynarvioinnissa?
•
Työttömyyden uhka – työttömyyden alkuvaihe?
•
Pitkittyvä työttömyys?
•
Työelämään pyrkivä vajaakuntoinen henkilö?
•
Erikoisammatti?
•
Työttömyys ilman merkittäviä muita (esim. terveydellisiä) rajoitteita?
•
Epäselvä terveydentila?
•
Moniongelmaisuus?
•
Ammatillisen/lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet?
•
Eläkemahdollisuuksien arviointi?
31.01.2013
TOIMIA/AV
Työkyvyn lääketieteellinen arviointi
4
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Mihin työttömien toimintakykyä verrataan?
•
Työttömän työkyvyn arviointia vaikeuttaa
puuttuva työ, johon toimintakykyä suhteutetaan
•
Työ ja työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat
•
Työllistymistä suhteuttaessa vain aiempaan työhön
arvio todellisista mahdollisuuksista voi jäädä
Työn
puutteelliseksi
vaatimukset
•
Työeläkevakuutus kiinnittää huomiota myös tosiasiallisiin
työnsaantimahdollisuuksiin, joskin työkyvyn arvioinnin
edellytetään olevan riippumaton työllisyyssuhdanteen
vaikutuksista
•
Työnhakijan omassa arviossa (koettu työkyky) painottuu
työllistymiskyky työssä selviytymisen ohella
•
Ammatillinen vrt. yleinen työkyvyttömyys
Pitkäaikaistyöttömällä sovelletaan yleistä
työkyvyn määritelmää ammatillisen sijaan.
31.01.2013
TOIMIA/AV
5
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
"Yhä terveemmät hakevat työkyvyttömyyseläkkeelle"
Helsingin Sanomat 24.9.2012
•
Yhä useampi eläkehakemus hylätään - kriteerit eivät ole tiukentuneet
•
Työllisyystilanteessa eläkettä haetaan lievemmillä sairauksilla?
•
Työttömyydessä toimeentuloa ei voida korvata sairausperusteisesti
Työkykyä arvioidaan eri tavoin sairauspäivärahakaudella ja
työkyvyttömyyseläkettä mietittäessä.
Hylkäyspäätöksestä huolimatta moni hakee eläkettä yhä uudestaan
ilman päätöksen muuttumista.
Tärkeämpää olisi ohjata tehokkaammin työkyvyn edistämiseen eikä
eläkkeen hakemiseen.
31.01.2013
TOIMIA/AV
6
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Työvoimapula uhkaa koko Suomea 2020?
•
Työttömien osuus työvoimasta 10,7 %
(12/2012: 282 200 työtöntä työnhakijaa, joista yli vuoden työttömänä 66 000 ja
alle 25-vuotiaita 35 000)
Työttömyys kasvoi vuonna 2012
•
Uudet avoimet työpaikat vähenivät
•
Irtisanomisten määrä ja lomautukset kasvoivat
•
Nyt kolmannes 3,5 miljoonasta työikäisestä ei ole töissä,
työllisyysaste 69 % ja työttömyysaste 7,7% (12/2012)
•
Vuonna 2020 tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää (TEM)
•
Uudet työpaikat keskittyvät voimakkaasti yliopistopaikkakunnille ja
samaan aikaan työssäkäyntialueet laajenevat
•
Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kasvanut viime vuosina nopeasti
•
Työura pitenee etenkin korkeasti koulutetuilla. Myös työuran
alkupäästä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt tasaisesti
•
Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä
vain puolet. Kotoutuminen on yleensä muutaman vuoden prosessi
31.01.2013
TOIMIA/AV
7
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Nuorten työllisyys ja yhteiskuntatakuu
•
Suomalaisista 15–24 vuotiaista noin 19 % työttömiä
•
Syrjäytyneitä 15–29 -vuotiaista noin 5 %
(12/2012)
(51 300) vuonna 2010,
työnhakijoita 18 800 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 500. (EVA)
•
Vain peruskoulun varassa olevista syrjäytyneitä 12,5%
Syrjäytyneiksi luokitellaan työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret,
joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta (Myrskylä 2012)
Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen www.nuorisotakuu.fi
• Alle 25- ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan
työ/harjoittelu/opiskelu/työpaja/kuntoutuspaikka viimeistään 3 kk
kuluessa työttömäksi joutumisesta (Hallitusohjelma, TEM 2012)
31.01.2013
TOIMIA/AV
8
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Nuoret ja syrjäytyminen
- Ihan tavallisia asioita
www.tavallisia.fi
Presidentti Niinistön käynnistämä kampanja lasten ja nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseksi toi julkisen keskustelun asialistalle
ajatukset jokaisen vastuusta itsestään ja lähimmäisistään.
Ehdotuksia, jotka saattavat helpottaa arkea nuorilla ja heidän perheillään.
Vastuu ja varhainen puuttuminen ja 'tukihenkilönä' arjen pulmakohdissa
"Arjessa aika pienet asiat ja teot riittävät ihmeen pitkälle."
"… muistettava, että jokainen meistä on toimija. Nuoresta vanhaan voi
vaikuttaa omassa ympäristössään siihen, ettei joku lähellä ole ulkona."
31.01.2013
TOIMIA/AV
9
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Työttömyyden ja terveyden välillä on yhteys
Työttömyys vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja hyvinvointiin
Terveysongelmat ja vajaakuntoisuus heikentävät työllistymistä
Pitkittyvä työttömyys
terveysriskit kasvavat
hoito- ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta
riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa
Nopea työllistyminen tukee terveyttä ja työkyvyn säilymistä
Terveys ja aktiivinen työnetsintä tukevat työllistymistä
31.01.2013
TOIMIA/AV
10
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Pitkittyvä työttömyys ja terveys
(mm. Kerätär ym. 2010, Heponiemi ym. 2008, Pensola 2006)
Työllistymiskykyä heikentäviä terveysriskejä ja ongelmia
• mielialahäiriöt
• päihderiippuvuus ja myös kohde-elinvauriot
• TULES / rangan ja isojen nivelten sairaudet
Heikko opiskelu- ja työmenestys – taustalla voi olla
• lievä kehitysvammaisuus, heikkolahjaisuus
• oppimisen erityisvaikeus mm. lukivaikeus
• tarkkaavuushäiriö
Riskiryhmiä työttömyyden terveysvaikutuksille mm.
• keski-ikäiset miehet
• juuri koulunsa lopettaneet nuoret
• takaisin työelämään pyrkivät naiset
Työttömyys - köyhyys - puutteellinen koulutus
• kasautuvat, ovat syrjäytymisriskejä ja rajoittavat työkykyä
31.01.2013
TOIMIA/AV
11
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Työttömyys on monitekijäinen ilmiö
Työllistymiseen vaikuttavat mm.
•
•
•
•
•
•
•
terveydentila - jäljellä oleva toiminta- ja työkyky
ikä
sosiaaliset taidot
elämänhallinta, elämäntilanteeseen liittyvät tekijät
osaaminen, ammattitaito
työnsaantimahdollisuudet
työttömyyden kesto ja toistuvuus
Työttömien paluu avoimilla työmarkkinoille vaikeutuu jo
kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen
(Heponiemi 2008, Saikku 2010, TEM 2011)
Arviossa ja neuvonnassa huomioitava muutkin kuin terveystekijät
31.01.2013
TOIMIA/AV
12
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Nuoret ja osatyökykyiset -
Tärkeä voimavara työmarkkinoilla
Vuodessa noin 500 nuorta
masennuksen vuoksi
työkyvyttömyyseläkkeelle
NUORET
työttömyys, mielenterveys- ja alkoholiongelmat riski syrjäytymiselle
• tuen tarpeessa olevien tavoittaminen ja ohjaaminen
palveluihin toteutuu huonosti
OSATYÖKYKYISET
työllistyminen heikkoa (mm. STM, Lehto 2011)
• työkykyä jäljellä, eli työhön paluu ja työssä pysyminen mahdollista
• esteinä ennakkoluulot, luottamuksen ja tiedon puute
• haasteena työtehtävien muotoilu työkykyä vastaavaksi
Lahti 9.11.2011 – Työttömien
toimintakyvyn arviointi – A. Vuokko
TOIMIA/AV
31.01.2013
13
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Tarve kehittää työttömien terveyspalveluja
Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke 2007-2010 (Sinervo 2009, Saikku 2010)
•
•
työttömien terveyspalveluiden toimintamalleja
suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia toiminnan vakiinnuttamiseksi
Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut työryhmä (TEM 2011)
•
•
•
•
Terveydenhuolto – työttömien terveystarkastusten toteutus
Työterveyshuolto – kuntoutuksen suunnittelu irtisanotuille, joilla
työkyky pitkäaikaisesti alentunut
Työ- ja elinkeino (TE)-toimisto – varhainen tunnistaminen ja jatkoohjauksen varmistus
Kela – kuntoutuksen oikea-aikaistaminen ja verkostoyhteistyö
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) (1.5.2011)
•
kunnan järjestettävä terveystarkastukset nuorille ja työikäisille
työttömille
TEM ohje työttömien työkyvyn arvioinnista ja terveyspalveluihin
ohjaamisesta (voimaan 1/2012)
31.01.2013
TOIMIA/AV
14
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Toimintatapasuositus
(TOIMIA / Vuokko, Juvonen-Posti, Kaukiainen)
Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä
arviointikäytäntö terveydenhuollossa
•
Keskittyy työttömyyden alkuvaiheen arviointiin
•
Sisältää yksittäisiä arviointimenetelmiä helpottamaan arviointia
•
Suositus kohdennettu terveydenhuoltohenkilöstölle
Työttömyyden alkuvaiheen toimintakyvyn arviointiin ei
aiempaa yhtenäistä terveydenhuollon toimintatapasuositusta
31.01.2013
TOIMIA/AV
15
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Suositus perustuu lehtiartikkeliin
kk
kk
SLL 2011;66(48):3659-66
kkk
kk
kkkk
kkk
31.01.2013
TOIMIA/AV
16
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Suositus perustuu lehtiartikkeliin
kk
kk
SLL 2011;66(48):3659-66
k
k
k
k
k
k
k
k
k
k
k
k
k
kkk
kk
Tavoitteena
•
•
•
•
•
Edistää työ- ja toimintakykyä heikentävien tekijöiden tunnistamista
Estää vajaakuntoisuussyistä työttömyyden pitkittyminen
Tukea työelämään sijoittumista ja nopeaa työllistymistä
Toiminta- ja työkykyajattelu osaksi terveystarkastustoimintaa
Yhdenmukaistaa työ- ja toimintakyvyn arviointia
kkkk
kkk
31.01.2013
TOIMIA/AV
17
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
kkk
Arvion painopistettä siirrettävä
Terveydenhuollon ammattilaisen tulee arvioida toiminta- ja työkykyä sis.
kuntoutusarvion työterveyshuollossa jo irtisanomisaikana tai
terveyskeskuksessa työttömyyden alkutilanteessa.
Toiminta- ja työkyvyn arviointitarve tunnistettava (TE-toimistossa)
viimeistään työttömyyden kestettyä yhtäjaksoisesti kolme kuukautta.
Ohjaus terveystarkastukseen tai toiminta- ja työkyvyn arviointiin.
Työllistymisen tukitoimien suunnittelu ja käynnistys viiveettä
Irtisanomisaikana - Onko suora uudelleentyöllistyminen mahdollista
vai tarvitaanko työnhaun rinnalla kuntoutustoimenpiteitä?
Kuntoutussuunnitelma - Laaditaan tähdäten työllistymiseen.
Henkilö ohjataan tarvittaessa hoitoon tai kuntoutukseen.
Kuntoutussuunnitelma erityisesti jos työkyky pitkäaikaisesti alentunut
31.01.2013
TOIMIA/AV
18
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Työttömän ohjautuminen terveystarkastukseen ja työkyvyn arviointiin
(mukailtu: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut, 2011)
31.01.2013
TOIMIA/AV
19
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Terveydenhuollon lähete TE-toimistolle
(Mukailtu STM 2007, TEM 2011, STM 2011)
TE-toimisto tarvitsee tiedon miten työnhakijan työ- ja toimintakyky
vaikuttaa työllistämistoimenpiteisiin.
Miksi terveydenhuolto ohjaa henkilön TE-toimistoon
Henkilön perustiedot, koulutus ja työhistoria
Kuvaus ja arvio toiminta- ja työkyvystä mm.
•
•
•
viimeiset työtehtävät ja niissä suoriutuminen
tieto työpaikalla tehdyistä mahdollisista työjärjestelyistä
työllistymisessä huomioitavat mahd. terveyden/toimintakyvyn
rajoitukset
Jatkosuositukset mm.
•
•
•
•
arvio työkyvystä ja kuntoutustarpeesta
arvio oppimiskyvystä, ongelmaratkaisutaidoista, tuen tarpeesta jne
onko työkyvyttömyyden uhkaa selvitelty, jos on niin miten
arvio mahdollisesta oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen
Tuleeko TE-toimiston ottaa yhteyttä terveydenhuollon yksikköön
Terveydenhuollon yhteystiedot
Tietojen siirto tarvitaan henkilön lupa
04.02.2013
31.01.2013
TOIMIA/AV
20
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Työtön lääkärin vastaanotolla
(Vuokko, Juvonen-Posti, Kaukiainen. Lääkärilehti 2011)
Kysymyksiä avuksi
kkk
31.01.2013
TOIMIA/AV
21
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Terveydentilan selvitys – Toimintakyvyn arvio
Toimintakykyajattelu
kuuluu aina vastaanottotilanteeseen ja osaksi kaikkea päätöksentekoa.
Työttömillä voidaan tarvita enemmän diagnostisia tutkimuksia
ja ohjausta jatkohoitoon kuin työssä käyvillä.
Arviointi on haastavaa – moniongelmaiset tilanteet ja
pitkäaikaistyöttömillä selvitykset ja jatkotoimet voivat vaatia laajempaa
ja tiiviimpää yhteistyötä eri palvelutahojen kanssa, verkostoyhteistyötä.
Motivointi henkilön omaan vastuuseen on tärkeää!
Parhaimmillaan
moniammatillisena ja
verkostoyhteistyössä
Terveydentilan
selvitys vähintään
hoitajan tarkastus
Nimetyt terveystarkastusten
tekijät tulisi olla TE-toimiston
tiedossa.
kkkk
kkk
Lahti 9.11.2011 – Työttömien
toimintakyvyn arviointi – A. Vuokko
TOIMIA/AV
31.01.2013
22
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk kkk
Kartoitus ja yksittäiset arviointimenetelmät
Toiminta- ja työkykyyn liittyvää tietoa kartoitettava eri tavoilla
kyselyt ja lomakkeet helpottavat ja tehostavat tiedon keruuta
verkostoyhteistyö antaa lisätietoa toimintakyvystä
Keskeiset toimintakyvyn osa-alueet – sairausryhmät ja oireet, joilla
suurin merkitys työkyvyn ja pitkittyvän työttömyysriskin kannalta
ennustavat toiminta- ja työkyvyn kehittymistä
Lähtötilanne ja kartoitus vaikuttavat arviointimenetelmien valintaan.
Arviota täydennetään tarvittavilla mm. kliinisillä tutkimuksilla.
Työttömyyden kesto huomioitava kuntoutussuunnitelmassa
Kartoitettavat terveydelliset ja sosiaaliset riskitekijät/ongelmat:
•
•
•
•
•
terveydelliset riskitekijät (mm. päihteet, samanaikainen päihdeongelma)
somaattinen ja psyykkinen terveydentila
sosiaalinen toimintakyky
palveluiden käyttö
yhteistyökumppaneilta saatava tieto toimintakyvystä
Lahti 9.11.2011 – Työttömien
toimintakyvyn arviointi – A. Vuokko
TOIMIA/AV
31.01.2013
23
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Esimerkkejä -
Kartoitus ja yksittäisiä arviointimenetelmiä
"Tyypillisen päivän kuvaus" –haastattelu
(SLL, taulukko 3)
•
•
haastatella arkipäivän toimintoihin osallistumista ja niistä selviytymistä
.. päivittäinen elämä, kotiasioiden hoito, uni ja sairauden vaikutusta niihin
Sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueiden kartoitus
(SLL, taulukko 4)
•
•
•
Ei yksittäistä testiä
verkosto, aktiivisuus, osallistuminen, sosiaaliset taidot
tärkeää tunnistaa sosiaalinen passiivisuus, vetäytyminen ja
vaikeus huolehtia asioista
tunnistettava tilanne, jolloin voimavarat liian vähäiset
työllistämistoimenpiteisiin
Oppimisen erityisvaikeuksien kartoitus
•
•
•
•
seulontamenetelmät apuna tunnistamisessa ja kartoittamisessa
haastattelulla täsmennetään mm. haittaa ja selviytymiskeinoja
sekoittavat tekijät tulee huomioida
lisätietoa www.opioppimaan.fi
Lahti 9.11.2011 – Työttömien
toimintakyvyn arviointi – A. Vuokko
TOIMIA/AV
31.01.2013
24
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Työllistymistä ja kuntoutumista tukevien
palveluiden käyttö (SLL, taulukko 4)
Palveluiden käyttöä tulee arvioida suhteessa toimintakykyarvion
pohjalta syntyvään hoito- ja kuntoutustarpeeseen.
Mahdollinen vähäinen palveluiden käyttö voi johtua joko todellisesta
vähäisestä tarpeesta tai passivoitumisesta ja syrjäytymisestä.
Palveluiden käyttö esim.
•
•
•
•
•
terveyskeskus, työterveyshuolto, sairaala
mielenterveystoimisto, päihdepalvelut
TE-toimisto, sosiaalitoimisto
liikuntapalvelut
jne.
Verkostoneuvottelussa palveluverkostosta saatava
tieto esim. havaitusta tukitarpeesta tuo näkökulmia
toimintakykyarvioon.
Lahti 9.11.2011 – Työttömien
toimintakyvyn arviointi – A. Vuokko
TOIMIA/AV
31.01.2013
25
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Huomio jäljellä olevaan toimintakykyyn
SIC FIT
Ajattelumalliksi "Työttömän Fit Note", menetetyn arvioinnista
siirrytään mahdollisuuksien arvioon ja voimavarojen tukemiseen.
(vrt. Statement of Fitness for Work, www.dwp.gov.uk/fitnote)
•
•
valmiuksien, vahvuuksien ja selviytymiskeinojen kartoittaminen
työkykyä ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja
toteutus
Tunnistus ohjaus kartoitus ja toimintakykyarvio varhainen
kuntoutussuunnitelma
Jäljellä olevan toimintakyvyn yksittäisten arviointimenetelmien
käytettävyydestä tarvitaan lisätietoa.
31.01.2013
TOIMIA/AV
26
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Työttömien terveyspalvelujen haasteita
Terveydenhuollon resurssit ja palvelujen kysyntä
Yksinomaisen terveystarkastustoiminnan vaikuttavuus voi olla
puutteellinen työllistymisessä ilman työllistymiseen tähtäävää toimintaa
Terveyden edistämisinterventiot työllistymiseen
tähtäävän toiminnan rinnalla
Kannustus omaan vastuuseen terveyden ja työkyvyn ylläpidossa
Työttömien kuntoutustarvearvioinnin ja kuntoutuksen kehittämisen
sisällyttäminen terveydenhuollon tehtäviin
Lahti 9.11.2011 – Työttömien
toimintakyvyn arviointi – A. Vuokko
TOIMIA/AV
31.01.2013
27
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
kkk
Työttömän varhainen toiminta- ja työkyvynkkarviointi
kk
Edistää terveyttä – toimintakykyä ja nopeaa työllistymistä, estää syrjäytymistä
kkk
Arviointi jo irtisanomisvaiheessa tai työttömyyden alkutilanteessa
Työllistymisen tukitoimien suunnittelu ja käynnistys viiveettä
kk
Varhainen kuntoutussuunnitelma edistämään terveyttä ja työllistymistä
Tunnistus ohjaus kartoitus ja toimintakykyarvio kuntoutussuunnitelma
Arviointi haastavaa – Työttömyys on monitekijäinen ilmiö
Erilaiset kyselyt ja arviointimenetelmät apuna arvioinnissa
Vastaanotolla henkilökohtainen keskustelu ja vuorovaikutus on tärkeintä
Jäljellä olevan toimintakyvyn arvio
Mitä pystyy tekemään, miten voimavaroja tuetaan ja edistetään työllistymistä
Moniammatillisuus ja verkostoyhteistyö
Erityisesti moniongelmaisissa tilanteissa voidaan tarvita usean toimijan yhteistyötä
Motivaatio Kannustus omaan vastuuseen terveyden ja toimintakyvyn ylläpidossa
kkkk
kkk
31.01.2013
TOIMIA/AV
28
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Kiitos!
Aki Vuokko, erikoislääkäri
TTL, Työlääketiede
Topeliuksenkatu 41 a A
00250 Helsinki
030 474 2148
[email protected]
31.01.2013
TOIMIA/AV
29
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi