Kaupan ja ravintolan raja hämärtymässä
2 2011 manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään KIRJOITTAJAVIERAS Maakuntajohtaja Juho Savo: Meriklusterin yritykset kehittymässä määrätietoisesti globaaleiksii LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Tieinvestoinnit ykkösasia VarsinaisSuomen logistiselle kehittämiselle RAHAN VALTAKUNTA Yrityskaupan sudenkuopat voi välttää Citymarket-kauppias Hannu Aaltonen: Kaupan ja ravintolan raja hämärtymässä TOIMITILAVÄLITYS Toimitilavälityksemme hyvä paikallistuntemus sekä ammattitaitoinen ja luotettava toimintatapa tunnetaan toimialueellamme. Oletpa sitten etsimässä sopivaa toimitilaa tai käyttäjää omistamillesi tiloille, asiantuntijamme ovat käytettävissäsi. TOIMITILOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS o o o o Kohteen käyvän arvon määrittäminen Kohteen hoitaminen alusta loppuun Alueen kattavin markkinointi Tarpeellisten tietojen selvittäminen ja kaupan toteutumisen varmistaminen TOIMITILOJEN ARVIOINTI o Liike-, toimisto-, varasto- ja tuotantotilat o Esim. vakuusarvojen määrittäminen Ota yhteyttä alla oleviin numeroihimme, niin kerromme lisää palveluvalikoimastamme. Ilkka Teijula Kiinteistöasiantuntija, LKV AKA-auktorisoitu kiinteistöarvioija 010 2569 585 tai 0400 786 640 [email protected] 2 mania Ismo Koskinen Kiinteistöasiantuntija, LKV 010 2569 396 tai 0440 245 600 [email protected] Brahenkatu 11, 20100 Turku manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras – Juho Savo Näsäviisauksia – Riku Näsänen Uusiin asemiin Henkilö – Hannu Aaltonen Ajankohtaista 4 5 6 8 10 Logistiikan pyörät pyörittävät taloutta Työelämän tietoiskuja Teema: Liikenne & logistiikka 15 16 Teemantuntija – Lauri Railas Rahan valtakunta Salkunvartija – Jani Valtonen Liikenteessä Vapaalla – Jana Pullinen Tunnelmassa 19 22 23 24 26 27 mania K un kauppa käy, liikenne on vilkasta. Logistiikka-ala on herkkä suhdannemittari, joka nyt on ilahduttavasti osoittamassa ylöspäin, kun alalla ennen muuta talouselämää hiljeni jo vuoden 2008 lopussa. Viimeisen päälle viritetty logistinen koneisto perustuu huipputehokkuuden ajatukseen, joka vaatii toimiakseen nopeita yhteyksiä, erikoistunutta ammattitaitoa ja älykkäitä tietojärjestelmiä. Kuljetusten ja varastoinnin hallinnasta on kehittynyt oma toimiala, joka yhä useammin hoitaa yritysten ulkoistamana nämä kriittiset toiminnot. Logistiikan tehokkaalla hoidolla on suora yhteys yrityksen tuloksellisuuteen, kuten Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toteuttama tuore logistiikkaselvityskin (s. 20) todistaa. Kauppakorkeakoulusta lähti myös alkuperäinen ajatus Turun maantieteellisen sijainnin hyödyntämisestä luomalla logistiikkakeskittymä lentokentän läheisyyteen. Ajatuksen esitti reilut kaksi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt professori Jorma Taina ja sen tuloksena syntyi nyt LogiCitynä tunnettu alue. Tainan vuonna 1999 Turun kauppakamarin kokouksessa esittämä näkökulma lähti lintuperspektiivistä, josta Varsinaissuomalaisen liike-elämän sitoutumaton erikoislehti 8. vuosikerta Julkaisija Viestintämania Oy PL 299, 20101 Turku kustantaja Business to Business Mediat Oy PL 3, 02601 Espoo Päätoimittaja Anne Kortela, Ydinviesti, Puhelin 040 590 3860 Myyntipäällikkö Maritta Palmula-Kuloila Puhelin 050 323 7785 Kansikuva www.monsuuni.com Taitto BBM Oy / Tarja Pitkänen, Amasertek Oy Juttuvinkit [email protected] Painopaikka Botnia Print, Kokkola 2011 Painos ja jakelu Painos noin 11 500 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun kauppakamarin, Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan yrityksen nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin. etäisyydet Aasiaan ja Yhdysvaltoihin kulkevat suorinta tietä Turun kautta. Kun siihen liitettiin vielä ikiaikainen yhteys meritse Skandinaviaan ja sujuvat maantieyhteydet, olivat palikat valmiina. Tänään LogiCity on vielä kesken, mutta jo nyt voi nähdä, että ajatus oli onnistunut. Alueella toimivat yritykset ovat erittäin tyytyväisiä sijaintiin ja lähes kaikki kaavoitetut tontit on jo varattu. Erityisesti lentoliikenteen kansainväliset pikarahdit ovat kasvaneet - jopa paremmin kuin rohkeissa suunnitelmissa kaavailtiin! Globaaleista rahdinkuljettajista kauemmin Turussa toiminut TNT on keskittänyt kaikki lentopikarahtinsa Suomessa Turkuun, DHL:n liikenteessä Turku on ohittanut Helsingin ja terminaalin laajennus on alkamassa (s. 16–17). Maakuljetuksia hoitava Suomen Kaukokiito muutti sataman läheisyydestä lentokentän kupeeseen, koska kaikki päätiet kulkevat LogiCityn vierestä ja jokainen auto säästää aikaa 40 minuuttia. Vihdoin valmistunut moottoritie Helsinkiin on ehdoton etu kumipyöräliikenteelle. Kun vielä joskus saadaan valtatie 8 kuntoon (s. 18), hoituu liikenne myös pohjoiseen nopeasti ja turvallisesti. Satamaan asumaan? Merimaisemat ja uljaat laivat ovat aina houkuttaneet ihmisiä. Jos kaukokaipuun voi tyydyttää mukavasti omalla sohvalla istuen ja lähteviä laivoja ja laineiden liplatusta katsellen, etu on juuri sellainen joka mukavasti nostaa asunnon hintaa ja lisää sen houkuttelevuutta. Niinpä ei ole ihme, jos asukasta kismittää hänen herätessään joka-aamuiseen rekkaralliin, joka kuljettaa tavaraa niihin kauniisiin laivoihin. Asuntomainosten kauniisiin kuviin pitäisi myös liittää liikenteen ääni ja ruuhkat lähiristeyksessä. Voipa olla, että jättiläislaiva lähietäisyydeltä myös pimittää koko maiseman. Ainakin toimivan talouden realiteetit kannattaisi ottaa huomioon siinä vaiheessa, kun asumista vasta suunnitellaan. Kukaan ei varmaan kuitenkaan halua jarruttaa kehityksen kulkua, jota vilkas tavaraliikenne merkitsee. OSOITEMUUTOKSET Osoitemuutoksissa ja muissa jakelua koskevissa asioissa osoite on [email protected]. TILAUSHINTA Vuosikerta (7 numeroa) 36 euroa ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Seuraava numero ilmestyy 21.4.2011 TEEMA: Teollisuus & alihankinta www.manialehti.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Anne kortela, päätoimittaja [email protected] mania 3 kirjoittajavieras Teollinen tukijalkamme on muuttumassa – muutos on aina myös suuri mahdollisuus V arsinais-Suomen vahvuus on pitkään ollut monipuolinen elinkeinorakenne. Asiaa tarkemmin selvitettäessä on viime vuosikymmenenä helposti viitattu kolmeen teollisuuden huippuun: Nokian Salon päätehdas, Turun telakan risteilijät ja Uudenkaupungin Porschet. Nyt maailma on nopeasti muuttunut. Fisker tuo uuttakin loistoa Uuteenkaupunkiin, mutta muutoin talvi on ollut kova. RCCL:n viimeisimmän risteilijätilauksen meno Saksaan on vakava menetys STX Europen Turun telakalle. Jos ja kun kysymys on julkisuudessa arvioidusta tehokkuudesta ja työn tuottavuudesta Saksan ja Suomen välillä on asia erittäin vakava. Mitä ovat ratkaisut, joilla kilpailukykyämme parannetaan? Ellemme pärjää Euroopassa niin kuinka voisimme pärjätä globaalissa maailmassa? Voidaan hyvin myös ymmärtää, että mikään yhtiö ei voi montaa vuotta peräkkäin tehdä toiminnassaan tappiota. Vain kannattava yritystoiminta kestää. Tärkeimmät meriklusterin toimijat ovat jo monta vuotta systemaattisesti hakeutuneet globaaleiksi toimijoiksi. Viisastelu mediassa siitä, että Työ- ja Elinkeinoministeriössä (TEM) oltaisiin jo vuosia sitten tiedetty, ettei uusia risteilijätilauksia tule ja että toiminnat tulee suunnata uusille alueille on toisaalta totta, mutta toisaalta myös puhdasta käsienpesua ja jälkiviisastelua. Kaikki tiedämme, että esim. Vikingin alustilauksen ja toisen aluksen option syntyyn tarvittavia valtion tukitoimia ei TEM:stä olisi milloinkaan tullut ilman alueen voimakasta vaikuttamista asiaan. Kenellekään Varsinais-Suomessa ei ole jäänyt huomaamatta se tosiasia, että tärkeimmät meriklusterin toimijat ovat jo monta vuotta systemaattisesti hakeutuneet globaaleiksi toimijoiksi, joten yhden telakan toiminnan varassa ne eivät enää ole vuosiin olleetkaan. Siihen ei neuvontaa Helsingistä ole tarvittu. Kun toimitusjohtaja Martin Landtman jo lähes 2 vuotta sitten julkisesti ilmoitti, että telakka haluaisi ryhtyä hitsaamaan siltapalkkeja Nauvoon, ymmärsi kyllä viimeinenkin, että nyt eletään vakavaa aikaa. Se, että sen jälkeen on tehty hartiavoimin töitä uusien laivatilausten aikaansaamiseksi, ei ole minkäänlainen pilkanteon aihe. Kun on kysymys yritysten omista kehittämisratkaisuista ja tulevaisuuden ennakoinneista on luotettava myös siihen, että ne itse tietävät mikä niille on parasta. On varmasti realismia, että ko. yhteenliittymä aiheuttaa töiden loppumista ja tarvetta siirtyä uusiin tehtäviin, mutta pätevä ja osaava henkilöstö, joka on pärjännyt maailman johtavassa matkaviestinfirmassa osaa varmasti sopeutua myös siihen, että yritykselle tulee kumppaniksi toinen viestintäalan ehdoton valtias. Nokian Salon tehtaan henkilöstö onkin antanut asiasta harkitsevan maltillisia kommentteja. Kun on kysymys yritysten omista kehittämisratkaisuista ja tulevaisuuden ennakoinneista on luotettava myös siihen, että ne itse tietävät mikä niille on parasta. Seuraamme positiivisin odotuksin muutosten vaikutuksia Saloon ja koko VarsinaisSuomeen. Teollisten jättiläisten muutokset ravistelevat koko maakuntaa. Miten muutoin voisi ollakaan. Yhtä selvää on, että tällaisten murrosten kautta on aina syntynyt uutta ja kannattavaa elinkeinotoimintaa. Jos resursseja vapautuu, niin ne voidaan suunnata uusille kehittyville ja kasvaville aloille. Maakunnan toisen maailmanluokan yrityksen (Nokia Oyj) liittoutuminen Microsoftin kanssa älypuhelinten käyttöjärjestelmissä on aiheuttanut ehkä vielä laivanrakennusta rankemmankin synkistelijäjoukon. Monen ministerinkin voimin kiirehdittiin heti yhteenliittymäilmoituksen tultua kuvailemaan maassamme ennen kokemattomia henkilöstövähennyksiä. Yritys ei tällaisista ole julkisuudessa ilmoittanut? 4 mania Juho Savo Kirjoittaja on Varsinais-Suomen maakuntajohtaja. manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään näsäviisauksia YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Kuin vierasta sikaa N okialta ja toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuolta odotettiin lähes koko viime vuosi reseptiä yhtiön uudelle nousulle. Myös Kallasvuon tulevaisuutta ja kykyä johtaa Nokia takaisin matkapuhelimien ja mobiilipäätteiden suunnannäyttäjäksi epäiltiin. Syyskuussa Kallasvuon tilalle toimitusjohtajaksi nostettiin amerikkalainen, Microsoft-taustainen Stephen Elop. Häneltä odotettiin strategisia linjauksia heti valintansa jälkeen. Vihdoin helmikuussa amerikkalaisjohtaja kertoi käytännön toimenpiteistä, joista merkittävin on kumppanuus Microsoftin kanssa. Microsoftin kehittämästä Windows-käyttöjärjestelmästä tulee tämän vuoden lopulla tai ensi vuonna julkaistavien Nokian uusien älypuhelimien alusta. Stephen Elopin mustamaalaus tuntuu vastenmieliseltä ja käsittämättömältä Heti Elopin strategian julkistamisen jälkeen Suomessa heräsi pelko tuhansien työpaikkojen ja etenkin vanhojen symbian- ja Meego-osaajien tulevaisuudesta. On ymmärrettävää, että Suomen taloushistorian suurin yksittäinen menestystarina ja sen tulevaisuus herättävät tunteita. On myös luonnollista, että työpaikkojen menettäminen herättää pelkoa. Työttömien määrillä mässäily ja suomalaisen teknologiateollisuuden lippulaivan pelastajaksi palkatun Stephen Elopin mustamaalaus tuntuu kuitenkin vastenmieliseltä ja käsittämättömältä. Elopia on epäilty Microsoftin kätyriksi ja amerikkalaisjohtajaa sekä Nokiaa kohtaan tunnettua epäluottamusta revitelty medioissa uskomattomat määrät. Talouselämän 6/2011 kannessa helvetin lieskat siivittivät otsikoita ”Katkera pakkoavioliitto”, ”Helvetissä solmittu liitto” ja ”Stephen Elopista tulee Steve Ballmerin oppipoika”. Viikkoa myöhemmin samainen julkaisu (Talouselämä 7/2011) oli jo ehtinyt oikein Taloustutkimukselta ostetulla kyselyllä selvittää Elopin ja muutamien suomalaisjohtajien luottamusta kansan keskuudessa. Jälleen saatiin kanteen raflaava otsikko ”Yli puolet kansasta luottaa Ollilaan – Elopille murskaluvut”. Sisäsivuilla jutun kirjoittanut toimittaja Olli Ainola oli valinnut otsikoksi ”Ei tosiaankaan unelmavävy”. Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt. Mistä moinen suhtautuminen Elopiin ja Nokiaan? En- sin tuskaillaan Nokian näköalattomuutta ja pian uuden strategian julkistamisen jälkeen haetaan esiin kaikki riskit ja negatiiviset puolet, jotka tehtyihin päätöksiin liittyvät. Onko vahingon ilo jälleen osoittautunut parhaaksi iloksi, vai mistä on kyse? Kilpailu lukijoista ja huomiosta vaatii myös laatulehdiltä entistä myyvempiä näkökulmia. Kun siihen yhdistyy perisuomalainen kateus ja ikävillä asioilla mässäily, ei toisenlaisia näkökulmia varmaan kannata odottaakaan. 7.-19.6.2O11 ARto Noras Taiteellinen johtaja www.naantalinmusiikkijuhlat.fi Niinpä kovin vähälle huomiolle on jäänyt se tosiseikka, että Nokialta mahdollisesti työttömäksi jäävät ovat suurimmaksi osaksi ITammattilaisia, joilla taatusti on osaamista ja ideoita. Heidän osaamispääomansa hyödyntämiseksi tulisi nopeasti rakentaa malli, jolla sekä kokonaan uusien että etenkin jo toimivien IT-sektorin pk-yritysten olisi houkuttelevaa rakentaa uutta liiketoimintaa ja palkata uusia osaajia mahdollisimman pienellä riskillä. Tässä on nyt tuhannen euron paikka! Naantalissa aurinko ja tähdet kohtaavat Naantalin Musiikkijuhlat tarjoilee jälleen upean kattauksen kauneinta kamarimusiikkia, tuttuja suosikkeja ja uusinta uutta, orkesterivierailuja, illalliskonsertteja, puistokonsertin Kultarannan puutarhassa, musiikkiristeilyn Utön saarelle, Makuukamarioopperaa, huipputaiteilijoita läheltä ja kaukaa. Tervetuloa nauttimaan musiikin tähtihetkistä Naantalin auringon alla! Katso koko ohjelma osoitteesta www.naantalinmusiikkijuhlat.fi RIKU NÄSÄNEN [email protected] Liput Lippupisteestä Krzysztof Penderecki Arto Noras Elina Vähälä Okko Kamu Liput Lippupisteestä Naantalin Matkailusta puh. (02) 435 9800 Club for Five Ralf Gothóni Monica Groop Läsnäoloa ja konkreettisia tekoja. Fortum lahjoittaa Jean-Babtiste Vuillaume -arvoviulun sekä Noe Berke -jousen Sibelius Akatemian lahjakkaan opiskelijan käyttöön aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosina 2009-2010 viulua soittaa Anssi Koskela. FinnLink Fortum_JeanBabtiste_142x125_JI.indd 1 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] 5/14/10 12:11 PM mania 5 Uusiin asemiin » Toni Vanhala Keittiömestari Holiday Club Caribia Fläkt Woods Oy Yhtiön pääkonttorissa Turussa on tehty seuraavat nimitykset. Nina Järveläinen on aloittanut kotimaan myynnissä kanavatuotteiden,IVkoneiden ja -puhaltimien ilaustenkäsittelijänä 17.1.2011. Varsinais-Suomen yrityspankin johtajaksi on nimitetty Marko Lehtosalo (45). Yrityspankin toiminta käynnistyy toukokuussa 2011. Perjantai Markkinointiviestintä Yo-merkonomi Marje Laaksonen on nimitetty 1.2.2011 alkaen pääkirjanpitäjäksi. Insinööri Oskari Suomela on 24.2.2011 alkaen nimitetty järjestelmäasiantuntijaksi tietohallintoon. Kesko Lounais-Suomi Maskun K-marketin uusina kauppiaina aloittaa kauppiaspari Jarkko Wilén ja Hennariikka Järvinen. K-market Masku työllistää 9 ruokakaupan osaajaa, jotka siirtyvät uuden kauppiasparin palvelukseen. Uudenkaupungin keskustassa toimivan K-market Herkkusataman kauppias vaihtuu 28. maaliskuuta. Uutena kauppiaana aloittaa uusikaupunkilainen Irene Heininen. K-market Herkkusatama työllistää kauppiaan lisäksi kuusi ruokakaupan osaajaa. Liedon Säästöpankki Johtoryhmän jäseneksi ja henkilöstöjohtajaksi on nimitetty Päivi Nordin, joka on aikaisemmin toiminut pankin henkilöstöpäällikkönä. Kansanedustaja, VTM, Janina Andersson, 40, aloittaa huhtikuun lopussa yhteiskuntavastuuasiantuntijana. Hän osallistuu markkinointi- ja viestintästrategioiden suunnitteluun sekä toteutukseen yhdessä toimiston tiimien ja asiakkaiden kanssa. Yhteiskuntavastuu konseptoidaan osaksi yrityksen palvelua. Rautakesko Oy Rautia-ketjun Lounais-Suomen (Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Länsi-Pirkanmaa) aluepäällikkönä aloittaa myyntipäällikkö Pertti Saarikallio. Hänellä on vahva vähittäiskaupan kokemus K-rauta-maatalous -kauppiaana ja KMaatalouskaupat Oy:ssä vähittäiskaupan päällikkönä useissa eri toimipisteissä. Kylpylähotelli Caribian uusi keittiömestari Toni Vanhala vaihtoi Helsingissä työskentelyn takaisin Turkuun 7. helmikuuta. Uusi koti ei vielä ole valmiina, joten työmatkat ovat toistaiseksi hoituneet Espoosta käsin, pikapuolin koko perhe pääsee muuttamaan Lietoon. – Lähdimme vaimoni kanssa Helsinkiin hakemaan nostetta työkokemukseen. Takaisin oli tarkoituskin tulla, tärkein syy ovat lapset, sillä täällä on suurin osa sukulaisista ja ystävistä. Helsingissä Vanhala työskenteli sekä suurta yleisöä vetävien viihdekeskusten että yritys- ja kokoustilaisuuksien parissa, viimeiset kolme vuotta Linnanmäen keittiöpäällikkönä. Hänen alaisuuteensa kuului kolme alueen ravintolaa ja yksi kahvila. – Kesällä huvipuiston suuret ja eri päivinä vaihtelevat kävijämäärät sekä pätevän kausihenkilökunnan saaminen ja perehdyttäminen olivat haasteellisinta. Ravintoloissa työskenteli 20 kokkia ja noin sata muuta henkilökuntaa. Talvikaudella oli tilaustöitä Peacock-teatteriin ja yritysten tapahtumiin kaikkea mahdollista banketeista cocktail-tilaisuuksiin ja pikkujouluihin. Turun Caribiassa voi hyödyntää tätä kokemusta, sillä kokous- ja muut yritystilaisuudet luovat hyvän vastapainon hotellin ravintoloiden normaaliin toimintaan. – Halusin isoon taloon, jossa voi järjestää myös yritystilaisuuksia ja olen hyvin tyytyväinen. Tämä on mahdollisuuksien talo ja puitteet ovat hyvät ja monipuoliset oheispalveluineen. Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Olen opiskellut ensin kokiksi ja sitten palvelualan restonomiksi Turussa. Koulutusmahdollisuudet ovat kasvaneet niistä ajoista, mutta varmasti asiakaspalvelutyö ja ravintola-ala olisivat listan kärjessä. Kaupallista alaa tarvitaan aina, joten sitä miettisin lisäksi vakavasti ja selvittäisin työllistymismahdollisuudet eri aloilla. Unto Tuomisaari siirtyy RAKSA-projektiin kehittämään vähittäiskaupan toiminnanohjausjärjestelmää. Sampo Pankki Oyj Private Banking Turku Risk Controlleriksi on valittu Jonna Peltola. Log Master Oy KTM Janne Hongisto (42) on 1.2.2011 alkaen nimitetty projektipällikön tehtävään. Hänen pääasiallisena vastuualueenaan ovat asiakkaille toteutettavat kehitysprojektit sekä uusien ohjelmistotoimitusten käyttöönotot. Mainostoimisto Briiffi Oy Projektipäälliköksi on nimitetty KTM Eeva Lappalainen. Nordea Oyj Turun alueelle on nimitetty kaksi varajohtajaa, Ilkka Saari (55) ja Juha Aitos (34). Heidän tehtävänään on alueen konttoriverkoston johtaminen aluejohtajan alaisuudessa ja tukena. KTM Tuukka Karhu ja VTM Tuomas Saarinen on nimitetty Private Bankereiksi helmikuussa 2011. Vastuualueena heillä on yksityishenkilöiden, sijoitusyhtiöiden, säätiöiden ja yritysten varallisuudenhoito. Turun Osuuskauppa KTM Niko Toivanen (34 v.) on nimitetty 21.3.2011 alkaen Turun Osuuskaupan (TOK) talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Niko Toivanen siirtyy Turun Osuuskauppaan Keskimaa Osk:sta, jossa hän on vuodesta 2003 alkaen toiminut erilaisissa taloushallinnon esimiestehtävissä ja vuodesta 2008 alkaen talouspäällikkönä. Olet työskennellyt myös ulkomailla, missä ja millaista siellä oli? – Olen ollut Irlannissa ja Floridassa turistipaikoissa ja viihdyin molemmissa. Irlannissa syödään usein kotiruokaa ja käytetään lähiseudun tuotteita, kaikki tehdään itse. Floridassa tein kaikkea motellin asiakaspalveluun kuuluvaa. Mitä harrastat vapaa-aikanasi? – Joukkueurheilua, pelaan salibändyä ja suunnistan. Kesän kohokohta on Jukolan viesti, johon osallistun aina vanhojen lukiokavereiden kanssa joukkueena. VMP Group Oy Turun tiimiin henkilöstökonsultiksi on nimitetty psykologian maisteri Nelli Höglund. Nimitys on osa yrityksen rekrytointiliiketoiminnan vahvistamista. Nimitysuutiset [email protected] Suomalaisen työn asiantuntija ja apu kaikissa henkilöstötilanteissa. SUORAREKRYTOINTI PALVELURATKAISUT S Soita - kerromme lisää. TESTIREKRYTOINTI HENKILÖSTÖVUOKRAUS UUDELLEENSIJOITUSVALMENNUS KONSULTOINTI Eilakaisla Eil Ei lak kaiislla T Turku urk ku • Y Yliopistonkatu liopiisttonk li katu t 2 26 • 2 20100 0100 01 00 T Turku urk ku • p puh. uh h 03 030 0 60 6090 60900 900 90 0 6 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Tiia Nevalainen Petra Naavalinna Projektipäällikkö Briiffi Oy Research Consultant Oy Mercuri Urval Ab Jyväskylässä syntynyt Tiia Nevalainen tuli opiskelemaan Turun kauppakorkeakouluun ja jäi kaupunkiin pysyvästi. 2000-luvun alusta lähtien hän on toiminut puutarha-alan maahantuonnissa, viimeiset viisi vuotta Neslon Gardenilla myyntipäällikkönä vastaten myynnistä ja markkinoinnista. Monipuoliseen työhön kuului muun muassa myyntiä, markkinointia, lehdistösuhteiden hoitoa ja messujen järjestämistä. – Viihdyin hyvin. Tuotteet olivat kunnossa ja pidin asiakkaistani, mutta kaipasin jo jotain erilaisempaa. Kun sitten tuli mahdollisuus siirtyä markkinointiviestinnän pariin mainostoimistoon, päätös oli aika helppo. Joulukuun alussa alkanut työ projektipäällikkönä on ollut kiireistä, mutta kiinnostavaa. – Toimin asiakkaan ja mainostoimiston tiimin välisenä linkkinä ja pidän erityisesti siitä, että asiakkaat ovat hyvin erilaisia ja eri toimialoilta. Mainostoimiston sisälläkin on vaihtelua, sillä tiimit muodostuvat asiakkuuksien mukaan. Täällä on lahjakkaita ihmisiä, joiden kanssa on mukavaa työskennellä. Nevalainen ei ota paineita projektien hallinnasta, vaikka niissä toimitaan asiakkaiden aikataulujen mukaan. – Aikataulujen hallinta on haaste ja vastaan myös kustannuksista, mutta en pelkää haasteita vaan toivon niitä tulevaisuudessa lisääkin. Pidän erityisesti työn laaja-alaisuudesta ja siitä että ala muuttuu koko ajan. Asiakascaset ovat mielenkiintoisia ja pidän siitä, että kontakteja on paljon. Viihdyn täällä varmasti pitkään ja toivon pääseväni kehittymään vielä paljon. Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut kauppatieteiden maisteri Petra Naavalinna vaihtoi tutkimustyöstä henkilöstöalalle marraskuun puolivälissä. Uusi työpaikka löytyi työnhakuilmoituksen kautta. – Ehdin tehdä tutkimusta yhteensä seitsemän vuotta. Ensin tein kaksi vuotta markkinatutkimuksia Taloustutkimus Oy:lle Turun toimistossa, sitten viisi vuotta pääasiassa mediamyyntiä tukevaa tutkimusta Turun Sanomille. Henkilöstötoiminnot olivat kuitenkin kiinnostaneet minua jo pitkään. Kun sitten näin ilmoituksen ja työnantaja oli niin houkutteleva, en voinut olla hakematta paikkaa. Tuore lisä ansioluetteloon tuli psykologian perusopinnoista, jotka Naavalinna suoritti harrastuksenaan avoimessa yliopistossa viime talvena. – Mielestäni yrityksen menestyksen ratkaisee paljolti se, että siellä on oikeat ihmiset oikeissa paikoissa. Tässä työssä oppii myös erilaisista toimialoista ja pääsee tutustumaan monenlaisiin yrityksiin, se on hyvin kiinnostavaa. Aikaisemmin olen perehtynyt lähinnä kuluttajapuolen toimintaan, mutta nyt olen jo tutustunut moniin business to business -liiketoiminnan yrityksiin, joita en tuntenut ennestään. Mercuri Urvalin Turun toimistossa työskentelee kuusi henkilöä, joten henkilökemioiden yhteen sopiminen on myös tärkeää. Naavalinnan mukaan se on ollut helppoa. – Täällä on tosi loistavia ihmisiä töissä ja voin oppia heiltä paljon, sillä he ovat kaikki olleet pitkään talossa. Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Alan valinta on osunut oikeaan, en osaisi kuvitella itseäni muulle alalle kuin markkinointiin. Se selveni minulle jo lukiossa. Mitä uusia haasteita markkinoinnissa on tällä hetkellä? – Sähköisen median merkitys kasvaa ja siinä tietoturva on tärkeä kysymys. Sosiaalisessa mediassa on hyvin monipuolisia mahdollisuuksia, mutta opitaanko tätä mediaa hallitsemaan, on mielenkiintoinen kysymys. Miten vietät vapaa-aikaasi? – Perheen kanssa, pienten lasten ehdoilla mennään ja vietetään aikaa jääkiekkokaukalon reunalla, jota 6- ja 8-vuotiaat poikamme pelaavat. Vanhan ammatin myötä puutarhanhoito on myös jäänyt harrastukseksi. Rakensimme talomme Paimioon, josta oli mahdollista saada tarpeeksi isoja tontteja tähän harrastukseen. Aktia Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Olen ollut tyytyväinen kauppakorkean opintoihini, mutta lisäisin niihin varmaan psykologiaa. Olin siitä jo nuorena kiinnostunut, mutta kun pääsin suoraan opiskelemaan, en miettinyt sitä sen enempää. Miten olet aloittanut valmistautumisen suorahakukonsultin työhön? – Olen perehtynyt konsultin työparina hakuprosessiin. Tämä on Turussa uusi tehtävä, joten saan apua Helsingissä toimivilta kollegoiltani. Lisäksi on yrityksen sisäistä koulutusta ja tietysti talouselämää pitää seurata tarkkaan. Ehditkö tekemään muutakin kuin työtä? – Pidän luonnossa liikkumisesta ja kulttuurista. Erityisesti nyt kulttuuripääkaupunkivuoden aikana yritän ehtiä mahdollisimman moneen tilaisuuteen. Olen edelleen mukana myös partiossa ja pääsen luontoon sen puitteissa. Kesäisin käyn purjehtimassa. Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 7 Jatkuvasti eteenpäin Herkkä korva kulutusmuutosten heikoille signaaleille on vahva ponnahduslauta kaupan kehittämiseen. Amerikan opeista ja uuden kokeilusta on kasvanut Suomen ehkä menestyneimmän Citymarketin voima. K On selkeästi nähtävissä, että kaupan ja ravintolan yhdistäminen ei ole kaukana. auppias Hannu Aaltonen Turun Kupittaan Citymarketista on värikkään uransa aikana kokeillut temppua jos toistakin. Rohkeat kokeilut ovat usein onnistuneet, aina eivät, mutta uutuuksien kehittämisestä on tullut talon tapa. Kauppias on muokannut kaupan näköisekseen ja se muuttuu koko ajan. – Kaikki mikä ei ole kiellettyä, on sallittua. Koko ajan pitää seurata, mitä uutta on tulossa ja kokeilla rohkeasti. Yksi meidän tämän vuoden kolmesta tärkeimmästä kehittämiskohteestamme on uutuustuotteet. Kun jostain uutuudesta sitten alkaa tulla vahva trendi, siinä pitää jo olla mukana, Aaltonen sanoo. Hänen mukaansa uutuustuotteiden markkinointi kannattaa, koska kuluttajat ovat niistä kiinnostuneita ja haluavat kokeilla, eikä uutuuksien hintaa ole pilattu. Lisäksi kaupan myynti kasvaa suorassa suhteessa tuotteiden määrään. Yhtenä erikoisuutena hän kertoo ruskeasta intiaanisokerista, jota tuodaan Boliviasta. – Se on puhdasta sokeria, joka maistuu hyvältä esimerkiksi luomujugurtin kanssa tai leivonnassa. Sain maistaa sitä ja hain sitä aluksi itse autolla maahantuojalta. Kun ihmiset ovat tutustuneet siihen, sitä on tuotu tänne jo monia satoja kiloja. Suomeen ulkomailta muuttaneet ihmiset muuttavat myös kaupan valikoimaa, sillä he ostavat esimerkiksi tuontikaloja, kuten kultapääahventa ja pangasiusta. Aaltonen kehittää itseään jatkuvasti pysyäkseen mukana kaupan trendeissä. Hän kävi jo nuorena USA:ssa tutustumassa sikäläiseen vähittäiskauppaan Minneapolisissa ja on jatkanut Food Executive-ohjelmassa siitä lähtien. – Olen käynyt siellä noin viisitoista kertaa kaikkiaan. Eniten Amerikasta saa ideoita palvelun kehittämiseen, hän sanoo. Kupittaan Citymarketin elintarvikeosasto, joka on Aaltosen valtakuntaa, on merkittävä työllistäjä Turun alueella. Siellä ahkeroi kaikkiaan 95 ihmistä, koko marketissa henkilökuntaa on noin 250, mutta käyttötavaraosastot ovat ketjun tapaan Keskon omistuksessa. Elintarvikeosaston liikevaihto on yli 50 miljoonaan euroa vuodessa. Ruokatarvikkeissa tuotevalikoima sisältää reilut 22 000 EAN-koodia, joista aktiivisia on noin 15 000 kerrallaan, loput ovat vaihtuvia sesonkituotteita. Koko tavaravirran hallinta on kaupan onnistumisen edellytys, sillä hyllyissä ei saa olla aukkoja ja tiskien on täytyttävä tuoreesta tavarasta 8 mania aamuvarhain. Kaikki aikataulutetaan tarkkaan ja koordinointia hoitaa pääasiassa 11 osastonhoitajaa. – Kaupankäynti on periaatteessa yksinkertaista, mutta logistiikan hallinta tekee siitä todella haastavaa. Vaikka tavaran tilaustarpeet kulkevat automaattisesti tietojärjestelmiin kassoilta, saldojen tarkistamiseen ja hintamuutoksiin tarvitaan paljon myös käsityötä. Kun muutoksia voi olla kerrallaan jopa viitisensataa, on ymmärrettävää, että joskus sattuu virheitä. Ehkä vielä isompi haaste kauppiaalle on kuluttaja, jonka asenteet ja käyttäytymisen muutokset ohjaavat kaupan kehittämistä. – Haastattelen usein perjantaisin ostoksilla käyviä asiakkaita. Moni haluaisi syödä hyvin, mutta ei jaksaisi työviikon lopussa nähdä vaivaa. Arkipäivien kiireessä valmisruoat helpottavat, mutta viikonloppuisin haluttaisiin parempaa. On selkeästi nähtävissä, että kaupan ja ravintolan yhdistäminen ei ole kaukana. Niiden raja on hämärtymässä ja tulevaisuudessa kaupan yhteydessä voi hyvin toimia laadukas ravintola. Kauppiaan silmät syttyvät hänen herkutellessaan market kitchen -ajatuksella, jossa marketissa olisi oma ravintolatason keittiö ja sinne palkattaisiin ammattitaitoista ravintolahenkilökuntaa. Ihmiset voisivat ruokailla laadukkaasti ostoskäynnin yhteydessä. – Se olisi helppo järjestää ja työpaikka olisi alan ammattilaisille varmasti houkutteleva, koska työajat ovat kaupassa mukavammat kuin ravintola-alalla. Ruoan arvostus on muutenkin noussut viime aikoina. Se näkyy esimerkiksi luomutuotteiden kysynnän kasvussa. – Lisäaineeton, tuore ruoka kiinnostaa todella paljon. Meillä luomutuotteiden myynti kasvoi viime vuonna 22 prosenttia ja ne ovat tänä vuonna erityisenä kehityskohteena uutuustuotteiden ohella. Meillä on yksi Suomen suurimmista luontaistuotevalikoimista. Myös reilun kaupan tuotteiden ja lähiruoan kysyntä kasvoi. Samaan aikaan kevyttuotteiden myynti laski ensimmäisen kerran, Aaltonen sanoo. Kauppiaan mukaan kiinnostus puhtaaseen ruokaan on nostanut pienten valmistajien mahdollisuuksia pärjätä isoille kehittämällä laatua, jolla voi voittaa massatuotteen maussa. Myös Kupittaan Citymarketin valikoimissa on pienten tuottajien tuotteita, sillä kauppias voi itse vaikuttaa valikoimiin todella paljon. Toisin kun usein luullaan, ketju ei sido kauppiaan käsiä. – Meillä on esimerkiksi ostovapaus eli voimme hankkia tavaraa mistä haluamme. Perusvalikoima käsittää 8 000 manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään -9 000 tuotetta, mutta mitä isompi kauppa on, sitä suurempi osa tuotteista on omien päätösten takana. Kaupasta saa halutessaan hyvinkin omannäköisen, Aaltonen sanoo. Toisaalta ketjuun kuulumisesta on etua. Turun neljä Citymarketia ovat yhdistäneet voimansa markkinoinnissa ja päätyneet kampanjatuotteissa yhtenäiseen valikoimaan. – Yhteistyö sujuu todella hyvin. Sovimme tarjoukset yhdessä, sillä haluamme tehdä ostamisen asiakkaille helpoksi. Tämä onnistuu, vaikka marketit ovat samalla keskenään kilpailijoita. Kupittaan Citymarketin läheisyyteen kauppakeskus Skanssiin avattiin uusi Citymarket keväällä 2009. Se ei kuitenkaan vienyt asiakkaita Kupittaalta, jonka myynti Uudet kaupat eivät tapa vanhoja eivätkä isot pieniä vaan hyvät tappavat huonot. kasvoi samana vuonna kun Skanssi avattiin. – Olemme kilpailijoita, vaikka emme koe toisiamme kilpailijoiksi. Uusia kauppoja ei tietenkään toivo, mutta uudet eivät tapa vanhoja eivätkä isot pieniä, vaan hyvät tappavat huonot. Omaa toimintaansa pitää vain koko ajan kehittää. Siihen kuuluu muun muassa henkilökunnan jatkuva kouluttaminen. Aaltonen on ainoa Citymarket-kauppias Suomessa, joka on koko kauppiasuransa työskennellyt Citymarketeissa. – Se oli sattumaa niin kuin tavallaan kauppiasuranikin. Vaikka isäni ja isänäitini olivat kauppiaita, en suunnitellut uraa kaupassa vaan mainostoimistossa. Ajatukseni muuttuivat Yhdysvalloissa, jossa olin vuoden kansainvälisessä vaihdossa 1980-luvun puolivälissä. Urani alkoi Raumalla, jossa avautui paikka 1990 juuri ollessani Keskon kauppiaskoulutuksen lopussa. Citymarket-ketjussa kauppias ei voi itse valita kauppaansa, vaan ketju valitsee kauppiaan. Aaltonen oli Raumalla kaksi vuotta, minkä jälkeen tuli kutsu Lahteen. Kahdeksan Lahden vuoden jälkeen hän sai Keskolta ehdotuksen siirtyä Turkuun. – On aivan selvä asia, että en olisi päässyt Turkuun, jos en ensin olisi ollut muualla, vaikka isäni oli ollut Turussa kauppiaana. Paikat eivät periydy jälkeläisille ja minusta se on oikein hyvä periaate. Muuten hiljaisemmille paikkakunnille olisi vaikeaa saada kauppiaita. Ketjun näkemykset ovat tulleet tutuiksi lähes koko uran jatkuneessa ketjun kehittämistyössä. Aaltonen toimi muutaman vuoden ketjun puheenjohtajana ja on edelleen mukana kauppiasjohtokunnassa. – Tykkään kovasti olla siellä, on hyvä vähän tietää mitä on tulossa. Ketjupuheenjohtajana saattoi mennä jopa 30–40 työpäivää vuodessa ja se oli kyllä liikaa. Kupittaan Citymarket avattiin vuonna 1972. Aaltosen aloittaessa vuonna 2000 oli aika uudistaa toimintaa. – Marketin tiloja laajennettiin ja rakennettiin tilat myös muille kaupoille sekä pysäköintihalli. Remontin kustannukset olivat 30 miljoonaa euroa, mutta sen jälkeen myynnissä tapahtui tiikerin loikka. Myynti on kasvanut muutenkin koko 39 vuoden ajan remontin aikaa lukuun ottamatta. Viime vuonnakin ruokaa myytiin enemmän kuin koskaan, vaikka oli taantuma. Ei ihme, että kauppias on innostunut työhönsä. Hyvä kauppapaikka on kaiken lähtökohta, josta on hyvä rakentaa muuta menestystä. Sitä ei kuitenkaan tehdä muun elämän kustannuksella. – Työtä ei voi tehdä seitsemän päivää viikossa. Sitä paitsi veljeni on mukana tässä ja jaamme töitä keskenämme. Tosin en oikein osaa olla pois, jos kauppa on auki, tuntuu kuin olisi omenavarkaissa. Sunnuntaisin jään kuitenkin kotiin ja kesällä ehdin mökkeilemään ja veneilemään. Lauantaisin käyn täällä vähän harrastusmielessä tutkailemassa. Sitä en laske työksi. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Hannu Aaltonen, s. 1962 • • • • • • • • kauppias, Citymarket Kupittaa, Turku kauppiasura: 2000- Turku 1992–2000 Lahti 1990–1992 Rauma koulutus: kauppaopisto kaupan koulutusta USA: Food Executive program, Keskon kauppiaskoulutus, paljon kursseja ja seminaareja • kotipaikka: Turku, Hirvensalo • perhe: vaimo ja 2 poikaa, sekä tytär mania ANNE KORTELA KUVAT Monsuuni mania 9 Ajankohtaista » Meriteollisuusverkoston aktiivinen kehitys käynnissä Laivateollisuuden rakennemuutos ei ole jättänyt varsinaissuomalaisia passiivisiksi, vaan jatkuva uusien toimintamallien kehittäminen on jo pitkään ollut käynnissä. – Yrittäjät eivät jää odottamaan vaan toimivat. Meillä on erittäin vahva yhteinen tahtotila selvitä tilanteesta. Ensimmäisessä aallossa noin sata yritystä on jo toimenpiteidemme parissa ja tavoitteemme on lähiaikoina kasvattaa määrä 300:aan, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen yksikön päällikkö Kimmo Puolitaival sanoo. Yhteistyössä veturiyritysten kanssa on tarkoitus etsiä aktiivisesti uusia toimintamalleja. Puolitaival pitää täysin mahdollisena, että niiden avulla laivatoimialan yritysten liikevaihto nousee kymmenessä vuodessa samalle tasolle kuin se oli alan parhaimpana vuotena 2008 eli kahteen miljardiin euroon. Työ- ja elinkeinoministeriön rakennemuutosraha auttaa kehitystyön alkuun. – Liikevaihto tulee monista puroista. Siirrytään pois yhden päämiehen mallista. Uusia mahdollisuuksia osaavalle verkostolle löytyy esimerkiksi offshoreja arktisen merenkäynnin aluksista, laite- ja konevalmistuksesta, kunnossapidosta ja korjauksesta sekä pientelakoista. Nousevia trendejä ovat myös energiaja ympäristöratkaisut, joita monet yritykset ovat kehittäneet, Puolitaival sanoo. Meriteollisuuden veturiyritysten vahvuus on kansainvälinen osaaminen ja projektinhalllinta. Ne ovat tottuneet pitämään kiinni sovituista aikatauluista. – Brasilialaisilla on vahva luottamus suomalaiseen Turun yliopisto ja Neoxen kehittävät sähköistä oppimateriaalia Yksilöllisen oppimisen sähköisiä ratkaisuja aletaan kehittää Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSEn ja turkulaisen tiedonhallintaan erikoistuneen ohjelmistotalon Neoxen Systemsin yhteistyönä. – Tarkoitus on suunnitella oppimateriaalia, jota voidaan käyttää sähköisessä ympäristössä missä tahansa. Siinä pitää pystyä ottamaan oppilaiden erilainen oppiminen huomioon ja näin toivottavasti parannetaan oppimistuloksia. Perinteisessä luokkaopetuksessa yksilöllistä mahdollisuutta ei ole ja erityisesti heikoimmat ja lahjakkaimmat oppilaat kärsivät siitä. Pisa-tutkimuksen tuloksista huolimatta meillä on myös opetuksesta putoajia, koulutussosiologian tutkimuskeskuksen johtaja professori Osmo Kivinen sanoo. Hän pitää haasteita suurina ja edellyttävän paljon työtä. Tavoitteena on liittää myös opettajan arviointi osaamiseen ja tämä markkina on täysin potentiaalinen suomalaisille yrityksille. Ensi kesänä sieltä on jo tulossa offshore -laivojen neuvottelijoita Suomeen, Puolitaival sanoo. mania ANNE KORTELA Terveystalo laajentaa Turussa suoraan oppimisjärjestelmään. – Odotukset ovat kovat. Tietokoneiden käyttäminen oppimisen apuna innostaa toivottavasti myös niitä oppilaita, joita perinteinen kirjoista opiskelu ei ole kiinnostanut. On Ilahduttavaa, että yhteistyö on jo käynnistynyt oppikirjojen kustantajista ainakin Otavan ja WSOY:n kanssa. – Suomessa it-teknologian kehittäminen opetuskäyttöön on jäänyt lapsenkenkiin. Se pitää pystyä korjaamaan. Käyttötapojen pitää muuttua, sillä koululaisten hyötyohjelmien osaaminen on olematonta, vaikka tietokoneen käyttö on tuttua. He eivät käytä sovelluksia vaan tekevät vain tietokoneella asioita, Neoxen Systemsin toimitusjohtaja Esa Tervo sanoo. mania ANNE KORTELA Ortopedian sairaala Neo aloitti Turussa Uusi ortopediaan keskittynyt Sairaala Neo on vihitty käyttöön Turun Kupittaalla 1.3.. Sairaalan vihkivät käyttöön sairaalan johtava lääkäri Jussi Rantanen, Neon kirurgitiimin jäsen, professori Sakari Orava sekä ulkoministeri Alexander Stubb. Avajaistilaisuudessa puhunut ulkoministeri uskoo suomalaisen terveydenhuollon osaamisen mahdollisuuksiin vientivalttina. Sairaala keskittyy tuki- ja liikuntaelinvaivojen tutkimukseen ja hoitoon. Suurin osa toimenpiteistä on nivelten tähystyskirurgiaa, käsikirurgiaa sekä erilaisten – Varsinais-Suomen laivateollisuusyritykset löytävät uusia markkinoita esimerkiksi offshore-alusten ja energia- ja ympäristöosaamisen avulla, sanoo Kimmo Puolitaival. Terveystalo tekee mittavan laajennuksen Turun lääkärikeskussairaalaan ja vahvistaa asemaansa Turun alueen erikoislääkäri- ja työterveyshuollon palvelutuottajana. Tässä yhteydessä Turkuun, Puutorille ja Aninkaistenkadulle sijoittuvasta toimipaikasta tulee Terveystalon toiseksi suurin palveluyksikkö Suomessa. Siinä on 4500 neliön lääkärikeskussairaalayksikkö, jossa työskentelee yli 150 vastaanottavaa lääkäriä ja noin 150 muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä. – Tavoitteenamme on kehittää yksityistä terveydenhuoltoa ja sairaalapalveluita vastaamaan paremmin niin yksityisten potilaiden kuin julkisen sektorin tarpeita. Turussa yksityisten palvelutuottajien keskinäinen kilpailu on kovaa, mutta olemme pärjänneet hyvin. Käyntimäärämme ovat lisääntyneet tänä vuonna 30 % viime vuoteen verrattuna. Terveystalo Turussa tehdään vuosittain noin 50 000 kuvantamistutkimusta ja lääkäreillämme asioi noin 100 000 asiakasta, Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen sanoo. m urheiluvammojen korjaamista. Leikkaustoimenpiteet tehdään pääasiassa päiväkirurgisesti. Kaikki lääkärit ovat päätoimisesti Neossa työskenteleviä, mikä takaa sitoutumisen sairaalan potilaisiin ja mahdollistaa saumattoman potilas-lääkärisuhteen kehittämisen. Sairaala Neon kapasiteetti on noin 3 000 leikkausta ja 25 000 vastaanottokäyntiä vuodessa. Johtava lääkäri Jussi Rantanen uskoo, että jo ensi vuonna sairaalassa tehtäisiin vuositasolla 1 500 leikkausta ja vastaanottokäyntejä olisi 15 000. m Sairaala Neo sijaitsee Kupittaan rautatieaseman ja Helsingintien välittömässä läheisyydessä. TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2011 Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista! Kevään 2011 koulutustarjonnastamme voit valita ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta: taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi. Koulutuksissamme on • eri alojen huippuasiantuntijoita • viimeisimmät, päivitetyt tiedot • käytännönläheinen näkökulma • tuntuvasti edullisempi hinta jäsenyrityksille • monipuolinen tarjonta • erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet 10 mania 23.3. 28.3. 29.3. 5.4. 7.4. 13.4. 15.4. 19.4. 27.4. 28.4. 3.5. Matkalaskut Excelin hyötykäyttö Hankkeet hanskaan käytännönläheisellä projektinhallinnalla Sallitun ja kielletyn raja mainonnassa Miksi toisen markkinointi toimii, toisen ei? Tulli- ja arvonlisäverokoulutus Verosuunnittelua vai veronkiertoa? Työpaikan poissaolot Remburssit ja Trade Finance - tunnista riskit, hyödynnä mahdollisuudet INTRASTAT - sisäkaupan tilastoinnin perusteet Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Ilmoittaudu koulutuksiin mieluiten heti, mutta viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua. Kätevimmin ilmoittaudut netissä www.turku.chamber.fi > koulutus> koulutuskalenteri tai soittamalla puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta. manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Ajankohtaista » Kylpylähotelli Caribiaa uudistettiin Holiday Club Caribian kylpylän ravintolamaailma Turussa uudistui sisustukseltaan, ruokalistoiltaan ja keittiöltään. Ravintolamaailma käsittää 250 asiakaspaikka neljässä ravintolassa: kuubalaistyylinen Havanna ja Havanna Pub, italialaistyyppinen Pizzeria Angelo ja Hesburger. Ravintoloiden sisustussuunnittelusta vastasi Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy. Lisäksi kylpylän ja hotellin tekniikkaa uudistettiin ja henkilökuntaa koulutettiin järjestelmiin. Koko hotelli ja kylpylä olivat neljä viikkoa suljettuna miljoona euroa nielleen remontin ajan. – Olemme erityisen iloisia keittiön uudistamisesta, sillä sen ansiosta pystymme tehostamaan toimintaamme ja palvelemaan asiakkaitamme nopeammin. Uskallan sanoa, että tuoteprosessimme on yksi Turun tehokkaimpia, hotellinjohtaja Lorenz Salo sanoo. Uudistuksissa ajateltiin erityisesti kylpylän pääasiallista kohderyhmää, lapsiperheitä. Siksi entisen Club Havannan baaritiski siirrettiin nykyisen ravintola Havannan toiseen reunaan ja erotettiin ruokailutilasta. Uudistusten onnistumista testaamaan valitaan 25 kuluttajaryhmää, joiden palautetta hyödynnetään mahdollisessa jatkokehittämisessä. Caribian kylpylä on yksi Suomen suurimpia, sen kävijämäärä oli vuonna 2010 noin 250 000, kasvua sii- Myllyn myynti kasvoi Hansalla korkea tehokkuusluku Skanssi tukevoitti jalansijaansa Raision kauppakeskus Myllyn myynti oli 177 miljoonaa euroa vuonna 2010, kasvua oli 4,1 prosenttia. Myllyssä asioi noin 4,5 miljoonaa asiakasta. Asiakasmäärä kasvoi prosentin verrattuna edelliseen vuoteen. Eniten myynti kasvoi koti, asuminen ja vapaaaika - toimialoilla. Kasvuun vaikuttivat myös uudet liikkeet kuten muun muassa Sony Center. Myös päivittäistavara kasvatti myyntiään hyvin. Kasvua edelliseen vuoteen tapahtui kaikilla Myllyn toimialoilla. Keskiostos oli lähes 40 euroa suhteutettuna koko asiakasmäärään. Tällä suhdeluvulla laskettuna Mylly kuuluu Suomen tehokkaimpiin kauppakeskuksiin. Paras myyntikuukausi oli joulukuu jolloin Myllyssä asioi 500 000 asiakasta. Toiseksi paras asiointikuukausi oli heinäkuu ja silloin asiointeja kertyi 400 000. Myllyn parhaat myyntikuukaudet ajoittuvat kesään ja jouluun. Vuositasolla asiakkaista noin 70 prosenttia tulee Turun, Raision ja lähikuntien alueilta. Myllyssä avautuu tänä vuonna uusia liikkeitä. Myllyyn kovasti kaivattu Gina Tricot ja Suomessa uusi naisten vaatetusta myyvä norjalainen Cubus avaavat kumpikin kevään aikana. Tapas kenkäliike, uusiin tiloihin muuttanut Brothers myymälä, upeasti uudistunut JC ja Seppälä avautuivat juuri äskettäin. m Turun keskustan kauppakeskus Hansan myynti oli viime vuonna 220 miljoonaa euroa. Myynti kasvoi kahdeksan miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Parhaiten kehittyivät vapaa-ajan ja kodintuotteiden myynnit, jotka kasvoivat 7 prosenttia. Pukeutumis- ja muoti- sekä kauneuden- ja terveydenalan tuotteiden ja palveluiden myynti kasvoi 2 prosenttia. Ravintoloiden, kahvioiden ja päivittäistavaroiden myynnit kasvoivat yhdellä prosentilla. Kävijämäärissä mitattuna Hansa on edelleen yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista, kokonaiskävijämäärä on vuositasolla noin 13,5 miljoonaa kävijää. Keskiostos asiakasta kohden oli viime vuonna 16,30 euroa. Kauppakeskuksen tehokkuusluku oli 5997 euroa neliömetriä kohden. Hansan tilojen vuokrausaste pysyi hyvänä ollen vuoden aikana keskimäärin 98,7 prosenttia vuokrattavista neliöistä mitattuna. Vuonna 2011 Hansan myynnin kehityksen odotetaan pysyvän maltillisena Kultatalon saneerauksesta johtuen. Kultatalo uudistetaan tavaratalomaiseksi kokonaisuudeksi ja avataan keväällä 2012. Siihen asti kiinteistö on kokonaisuudessaan suljettu. m Kauppakeskus Skanssin viime vuosi ylitti reippaasti odotukset ja samalla kauppakeskus tiukensi otettaan Turun kauppakeskusmarkkinoista. Sekä kävijämäärille että myynnille asetetut ennusteet ylittyivät. Vuoden 2010 myynti oli Skanssissa 85,1 miljoonaa euroa. Viime vuoden heinä-joulukuussa myynti kasvoi noin 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Skanssissa kävi viime vuonna 2,7 miljoonaa asiakasta. Vuodelle 2010 asetettu ennuste ylittyi reippaasti ja heinä-joulukuun välisenä aikana asiakkaita kävi noin 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Hyvät luvut kertovat siitä, että Skanssin lanseeraus sekä liikevalikoiman kehittäminen ovat onnistuneet. Skanssin Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan kauppakeskus näyttäisi onnistuneen asiakkuuksiensa vakiinnuttamisessa. Puolitoista vuotta avajaistensa jälkeen Skanssi on noussut Turun talousalueen 18–69 -vuotiaiden asukkaiden keskuudessa Myllyn ja Hansan tasolle asiakasosuuksissa. Myös vakioasiakkaiden eli vähintään kahdesti viikossa Skanssissa asioivien määrä on tutkimuksen mukaan kasvanut erityisesti Skanssin lähialueella Turussa ja Kaarinassa. Vakioasiakkaiden määrä kasvoi lähes 60 prosenttia vuoden takaisesta. m Lorenz Salo (vas.), sisustusarkkitehti Hanna Gullstén ja ravintolatoimenjohtaja Petri Hoffrén avasivat uudistuneen ravintolamaailman ovet asiakkaille. nä oli yli 10 prosenttia. Hotellin käyttöaste kasvoi kolmella prosenttiyksiköllä ollen 64 prosenttia. mania ANNE KORTELA jätä kerääminen meille. Plockandet i rätta händer. Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] www.okperinta.fi [email protected] mania 11 Ajankohtaista » Saaristosatamista palvelukeskittymiä Saaristosatamien liiketoiminnan kehittämiseen paneudutaan kokonaisvaltaisesti FUTUMA-tutkimushankkeessa, joka on edennyt ensimmäisten alustavien tutkimusten analysointivaiheeseen. Kehitysprojektissa kartoitetaan mahdollisuuksia luoda uusia palveluja laajalla eri verkostojen yhteistyöllä ja pyritään luomaan toimiva malli, jota voi soveltaa kaikilla vesialueilla Suomessa. Saaristosatamilla tarkoitetaan laajaa palvelukokonaisuutta, joka koostuu liikenteen ja matkailun palveluista sekä satamassa että sen lähialueella. Vierassatamien palvelut ovat lähes tutkimatonta maaperää, josta hallitusti toimien on mahdollista kasvattaa koko saaristoa hyödyttävää elinkeinotoimintaa. Tällä hetkellä Suomessa on noin 737 000 venettä ja 1 600 venealan yritystä. Vierassatamien liikevaihto on viisi miljoonaa euroa vuodessa. 100 000 vuotuisen yöpymisvuorokauden tuotto on 35–200 euroa venekuntaa kohti. Taloudellisesti kannattavan toiminnan haasteena on ensisijaisesti lyhyt lomasesonki ja kilpailu ihmisten vapaa-ajasta sekä nykyisen toiminnan hajanaisuus. Paljon mahdollisuuksia on kuitenkin käyttämättä. – Esimerkiksi veneiden huolto- ja korjaustoiminnassa on iso potentiaali eikä palveluita ole riittävästi tuotteistettu. Markkinoinnissakin on keskitytty liikaa samankaltaiseen viestiin. Missä ovat matkailun tarinat: keskiyön aurinko, villi luonto, kulttuuriperintö, joita matkailijat ensisijaisesti hakevat, tutkija Tom Björkroth Turun ammattikorkeakoulusta kysyy. Pääasiallisesti veneilijöille kohdistetun, alustavan tutkimuksen mukaan saariston vetonaula on luonto ja puhtaat vedet, joista erityisesti ollaan huolissaan. Eniten veneilijät arvostavat vierassataman palveluita ja käyttävät rahaa ruokaostoksiin. Toivelistalla on tuoreen kalan ja vihannesten ostomahdollisuus. – Tutkimusta laajennetaan vielä. Aivan olennainen asia on ottaa kaikki käyttäjäryhmät huomioon, koska niillä on erilaisia tarpeita, Björkroth sanoo. Konsultti Jouni Vuorinen Aura Consulting Oy:stä listaa potentiaalisista kohderyhmistä neljä pääsegmenttiä, joita ovat vesitse tulevat ja muut matkailijat, yritystilaisuuksiin, tapahtumiin ja ohjelmiin liittyvä matkustus sekä pysyvämpi oleskelu eli vapaa-ajan asukkaat ja paikkakuntalaiset. – Näiden ryhmien matkailusesonkien eriaikaisuus voi pidentää saaristopalvelujen vuosittaista käyt- Konsultti Jouni Vuorinen (kesk.) ja tutkija Veijo Pönni (oik.) Turun yliopiston BID-keskuksesta vaihtoivat näkemyksiä saaristosatamien palvelujen kehittämisestä Future Marina projektin puheenjohtajan Olli Lehden kanssa. töaikaa. Nyt pitäisi luoda yhteinen käsitys siitä, miten kaikki tavoitetaan. Kasvupotentiaalia on lähivuosina valtavasti ja uusien kohderyhmien tunnistaminen on tärkeää, jotta palveluja ja verkostoa osataan kehittää oikeaan suuntaan, Vuorinen sanoo. Tekes-rahoitteista, yli kaksivuotista saariston kehitysprojektia vetää projektipäällikkö Piia Nurmi Turun ammattikorkeakoulusta. Tutkimuskumppanina on keskeisesti mukana myös Turun yliopiston BIDkeskus ja laaja yhteistyöverkosto käsittää muun muassa kuntien ja yritysten edustajia. mania ANNE KORTELA Document House osti X-Partner Turku Oy:n liiketoiminnan X-Partner Turku on toiminut Xerox-tuotteiden valtuutettuna edustajana Turun alueella sekä toimisto- että tuotantojärjestelmien osalta. Toimintojen siirryttyä tammikuun alussa osaksi Document Housea asiakkailla on käytettävissään kaikki asiakirjahallintaan ja Turun Document Housessa asiakkaita palvelevat aluejohtaja Marko Raikasniemi ja tarvikemyynnistä vastaava Mia Vaarapuro. 12 mania sen optimointiin liittyvät palvelut, jotka auttavat kustannustehokkaiden ja pitkäjänteisten ratkaisujen saavuttamisessa. Laajentuminen vahvistaa entisestään Pohjoismaiden suurimman Xerox-jälleenmyyjän markkina-asemaa. Document House Oy:llä on toimipisteet neljällä paikkakunnalla, Tampereella, Porissa, Espoossa ja Turussa. – Tuotamme asiakkaiden liiketoimintaa tehostavia ratkaisuja asiakirjahallinnan eri vaiheisiin ja nyt voimme tarjota entistäkin laajemmat palvelut yhä useammalla paikkakunnalla, Document House Oy:n toimitusjohtaja Jari Rinne sanoo. – Tulostuksen ja asiakirjahallinnan ollessa yhä kriittisempi osa nykyisiä toiminta- ja toimistoympäristöjä, asiakkaat haluavat että heitä palvellaan yhdestä numerosta. Liiketoiminnan jatkuvuus halutaan varmistaa kaikissa tilanteissa ja kokonaisratkaisujemme avulla asiakirjojen käsittelykustannuksista voidaan leikata lähes kolmannes pois. Samalla yrityksen ja työntekijöiden tuottavuus kasvaa, Rinne lisää. m Yrittäjät liittyvät vilkkaasti työttömyyskassaan Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT -kassa) on tullut alkuvuoden aikana ennätysmäärä jäsenhakemuksia. Sen jäsenmäärä ylittää tänä vuonna jo 20 000 jäsenen rajan. – Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus samantasoiseen työttömyysturvaan kuin muilla suomalaisilla. Alkuvuoden aikana on huomattu myös se, että yhä useampi siirtyy palkkatyöstä yrittäjäksi. Reilu kolmannes uusista jäsenistä tulee nimittäin suoraan palkansaajien työttömyyskassoista, sanoo SYT -kassan hallituksen puheenjohtaja, yrittäjäneuvos Lars Gästgivars. m manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Ajankohtaista » OPISKELIJAREKRYTOINNIN Kipakkaa kehittämiskeskustelua Raisiossa Raision aikuiskoulutuskeskus Timalin 40-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetty seminaari Martinsalissa Raisiossa keskusteli Varsinais-Suomen lähitulevaisuuden näkymistä talouden ja elinkeinoelämän, työllisyyden ja hallinnon sekä koulutuksen ja yrittäjyyden kannalta. Yrittäjyyden merkitys tunnustettiin tärkeäksi, mutta ristiriitaisia ajatuksia syntyi siitä, missä se näkyy. Maskun Kalustetalon ja Ideaparkin perustajan, yrittäjä Toivo Sukarin mukaan yrittäjien arvostus työllistäjinä ei ole sitä luokkaa kuin olisi paikallaan. Hän nosti esiin myös kuntien päätöksentekijöiden suhtautumisen merkityksen yritysten sijoittumiselle. – Kun itse aloitin yrittäjänä, minua ei otettu Aurassa lainkaan vastaan, mutta Maskussa otettiin. Kynnys saisi olla alempi, sillä yrittäjän ei aina ole helppo mennä päättäjien luo. Lempäälässä ollaan oltu erittäin joustavia, kun perustin Ideaparkin sinne. Tampere teki hyvin nopean päätöksen 25 miljoonan euron sillan rakentamisesta, jotta Ikea saatiin Tampereelle. Jos Raision kaupunginjohto ei olisi ollut niin hyvin mukana, Ohikulkutien varressa ei nyt olisi sellaista kauppakeskittymää kuin on. Kaupungin johdon asenteella on erittäin suuri vaikutus, Sukari sanoo. Yrittäjien koulutustarve tunnustettiin myös, mutta yrittäjien koulutus ja pkyrittäjät eivät helposti kohtaa. Se ei ole Timalin yrityskoordinaattorin ja kouluttajan Markku Mobergin mukaan onnistunut edes yrittäjäjärjestöjen kautta. – Moni olettaa, että koulutus on edelleen hyvin koulumaista, vaikka se on hyvin joustavaa ja pääosin yrityksen omissa tiloissa tapahtuvaa ja oman yrityksen kehittämiseen liittyvää. Meillä ei ole mahdollisuuksia käydä jokaisen yrittäjän luona kertomassa siitä, eikä heitä saada houkuteltua yhteisiin esittelytilaisuuksiin, Moberg toteaa. – En minäkään tiennyt tästä mitään ennen kuin siitä tultiin kertomaan. Yrittäjät ovat yksinäisiä susia, joille oma tuloksenteko on aina päällimmäisenä mielessä. Ei tällaisista tule otettua selvää, vaikka koulutusta varmasti tarvittaisiin, Sukari sanoo. Ongelman ratkaisuksi nousi tiiviimpi yhteistyö alueen lukuisten kouluttajien kesken. Yrittäjälle olisi helpompaa, kun kaiken tiedon saisi yhdestä palvelupisteestä. Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen kehottaa Timalia osallistumaan myös säännöllisiin tapaamisiin, joita on sovittu kaupungin ja yrittäjien kesken. mania ANNE KORTELA ASIAN T U N T I J AY R I T Y S | W W W. L E G I O O N A . F I HUOMISEN PARHAAT KYVYT YRITYKSEESI JO NYT. SOITA 040 510 8812. UUSI OSOITTEEMME 4.4. ALKAEN: BIOCITY, TYKISTÖKATU 6 A, 20520 TURKU. WWW.LEGIOONA.FI [email protected] Paikallista energiaa, sinun eduksesi Me Naantalin Energiassa haluamme olla asiakkaitamme lähellä ja palvella teitä paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Ammattitaitoisesti, luotettavasti ja iloisella asenteella – sinun eduksesi. Maariankatu 2, 21100 Naantali • Puh. 02 4362 900 • www.naantalinenergia.fi Toimitilaa Toimitilaa Toimistotilaa Paneelikeskustelun vetäjä, konsuli Jukka Wihanto (vas.), Ari Korhonen ja Toivo Sukari kuuntelevat yleisön kommentteja alueen kehittämisnäkymistä. Turku, Pitkämäenkatu 4, n. 1400 m² Turku, Pitkämäenkatu 4, n. 1400 m² Vuokrataan uokrataan liiketila Manhattanin liiketalossa K-Supermarket Yliopistonkatu 14 a, Turku, 718 m²K-Supermarket Vuokrataan uokrataan liiketila Manhattanin liiketalossa Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa. työnantaja, pidä pyörät pyörimässä π työterveydellisesti painotettu sairaanhoito ja erikoislääkärikonsultaatiot π moniammatilliset tiimit yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa sairauspoissaolojen ja eläkeriskien hallinnassa. Manhattanin yhteydessä. Kiinteistö sijaitsee näkyvällä paikalla Manhattanin yhteydessä. Kiinteistö sijaitsee näkyvällä paikalla erittäin vilkkaan Naantalin pikatien varrella. Vapautumassa jäähdytettyä erittäin vilkkaannykyaikaista, Naantalin pikatien varrella.toimistotilaa. Tiedustele myös toimisto- ja logistiikkatiloja. Tiedustele myös toimisto- ja logistiikkatiloja. Lisätiedot: Markku Markku Saarinen, Saarinen, puh. Lisätiedot: Lisätiedot puh. 020 020 431 431 3060 3060 Lisätiedot: Markku Saarinen, puh. 020 431 3060 Lisätiedot [email protected] markku.saarinen@sponda.fi markku.saarinen@sponda.fi SpondaOyj, Oyj, Yliopistonkatu 16 C 5.5.krs, Sponda 16 C krs,20100 20100Turku Turku Sponda Oyj,Yliopistonkatu Yliopistonkatu 166677 C 5. krs, 20100 Turku Asiakaspalvelu puh. 020 355 Valtakunnallinen asiakaspalvelu puh. 020 355 6677 Valtakunnallinen asiakaspalvelu puh. 020 355 6677 Soita ja kysy lisää puh. (02) 41400 mehiläinen työterveys, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 13 Ajankohtaista » Ålandsbankenin rahastot uuteen ennätykseen Nordean tulos Turun alueella kohtuullinen Ålandsbankenin rahastoilla on Suomen paras reittaus. Sen osoittaa riippumattoman rahastovertailuyhtiö Morningstarin® tekemä vertailu. Tammikuussa pankin 11 arvosteltua rahastoa saivat keskiarvoksi 4,5 tähteä viidestä mahdollisesta Morningstarin vertailussa. – Sillä keskiarvolla teemme uuden ennätyksen, ainakin niiden rahastoyhtiöiden joukossa, jotka tarjoavat laajahkon rahastovalikoiman. Seitsemällä Ålandsbankenin 11 rahastosta on viisi tähteä Morningstarin luokittelussa. Tammikuussa Emerging Markets rahasto ja Europe Valuerahasto saivat kumpikin uuden tähden, sanoo Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Tom Pettersson. Rahastojen ja rahasto-osuustyyppien valintaperusteet olivat yksinkertaisia: Morningstar tutki kasvuosuuksia Suomessa myytävissä ja suomalaisten rahastoyhtiöiden hoitamissa rahastoissa. Petterssonin mukaan rahastojen huippusuoritus on tulosta asiakkaiden pitkän aikavälin sijoitustarpeisiin sovitetun rahastovalikoiman systemaattisesta hoitoprosessista. Ålandsbankenin rahastot eivät ole indeksisuuntautuneita vaan koostuvat hoitajien tarkoin valitsemista sijoituskohteista. m Nordean Turun alueen vuoden 2010 koko vuoden tulos oli 12,1 M€. Rahoituskate oli 34,6 M€ ja luotonanto yrityksille ja henkilöasiakkaille oli 2,6 miljardia euroa. Tuotot yhteensä kasvoivat 2 prosenttia. Liikevoitto oli 12,1 M€. Vuonna 2010 uusia asuntolainoja nostettiin Nordeassa 16 prosenttia edellisvuotta enemmän ja Nordea kasvatti loppuvuonna markkinaosuuttaan asuntolainakannasta. Turun alueella asuntolainakanta kasvoi edellisvuodesta 8 prosenttia. Nordea käynnisti Suomessa vuoden 2010 alussa kasvuohjelman, jonka tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ja kasvaa kannattavasti. Viimeisellä neljänneksellä uusia avain- ja private banking -asiakkaita saatiin koko maassa 10 500 (vuositasolla kasvuvauhti 5 prosenttia), ja Turun alueella 1 267. Asiakkaat olivat viime vuonna myös entistä tyytyväisempiä Nordean palveluihin. Nordea kehittää palvelukanaviaan. Turun alueella konttoriverkoston kehitystyö on parhaillaan käynnissä. Talouden näkymien kohentuminen näkyi yritysasiakkaiden kohdalla vuoden 2010 lopulla pankkiluottojen kysynnän kasvuna. Myös yritystalletusmarkkinat kasvoivat ja Nordea haluaa vahvistaa asemaansa yritysten kumppanina. Nordean asiakkaat saivat vuonna 2010 erittäin hyvää tuottoa rahastosijoituksilleen. Suurin osa Nordean rahastoista tuotti vuonna 2010 vertailuindeksiään paremmin ja sijoittajat saivat varoilleen keskimäärin lähes 15 prosentin tuoton. Vahva vuosi näkyi myös markkinamenestyksessä. Nordea Rahastoyhtiön markkinajohtajan asema vahvistui, kun sen markkinaosuus kipusi vuoden lopulla 26 prosenttiin. Nordean rahastot saivat vuoden 2010 aikana yli 35.000 uutta osuudenomistajaa, ja miljoonan osuudenomistajan raja rikkoutui joulukuussa. m Taaleritehdas rakentaa tuulivoimaa Suomeen Taaleritehtaan uusin pääomarahasto rakennuttaa merkittävän määrän tuulivoimaa Suomeen. Rakennettavilla tuulipuistoilla lisätään Suomen tuulikapasiteettia nykyisestä tilanteesta puolella. Tällä hetkellä Suomessa on tuulivoimaa 197 MW, ja Taaleritehdas rakentaa tulevina vuosina 100 MW lisää. – Meille on tärkeää olla mukana Suomen kasvun edistämisessä. Tuulivoima on tulevaisuuden tärkeä energianlähde. Me haluamme tarjota sijoittajillemme mahdollisuuden osallistua tuulivoiman rakentamiseen, Taaleritehtaan toimitusjohtaja Juhani Elomaa kommentoi. Taaleritehtaan asiakkaat ovat lähteneet innolla mukaan tuulivoimahankkeeseen. Pääomarahasto sijoittaa 150 miljoonaa euroa, Suomen tuulivoimahankkeisiin. Tämä on osoitus siitä, että yksityiset suomalaiset sijoittajat ovat erittäin kiinnostuneita tukemaan tuulivoiman rakentamista, jos siihen vain on mahdollisuus. Suomen on EU:n velvoittamana kymmenkertaistettava tuulivoimansa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on 2500 MW tuulienergiaa. Tuulivoiman osuuden sähkönkäytöstä pitäisi Suomessa kasvaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 0,3 prosentista 6 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa kahden uuden tuulivoimalan rakentamista joka viikko. m 14 mania Yhdistelmärahastot kiinnostavat Tapiola Pankin näkemyksen mukaan sijoittajien kannattaa nykyisessä markkinatilanteessa sijoittaa hyviä osinkotuottoja jakavien, vakaiden yhtiöiden osakkeisiin. Tapiola Pankin pääanalyytikko Kim Gorschelnikin mukaan osakemarkkinoiden perustekijät ovat edelleen kunnossa ja parantunut yleinen taloustilanne kasvattaa yhtiöiden tuloksia. Hyvää kehitystä uhkaa kustannusten nousu. Tapiolan tarjoamat uudet sijoittamisen palvelut kiinnostavat myös varsinaissuomalaisia. Esimerkiksi vuonna 2010 yksityishenkilöt tekivät Tapiolan Varsinais-Suomen liiketoiminta-alueella kaksinkertaisen määrän varainhoitosopimuksia edelliseen vuoteen verrattuna. Sijoituksia tehtiin erityisesti yhdistelmärahastoihin. – Tapiolan yhdistelmärahastot ovat pärjänneet erittäin hyvin puolueettomien tahojen tekemissä vertailuissa. Esimerkiksi rahastoluokittaja Lipper valitsi Tapiola Maailma 20 -rahaston parhaaksi 20 pohjoismaisen rahaston keskuudesta, toteaa Tapiolan Varsinais-Suomen alueen paikallisjohtaja Matti Markkula. Tapiolan Maailma -rahastot ovat pärjänneet tiukassa taloustilanteessa hyvin. Vuonna 2010 Tapiola Maailma 20 -rahasto tuotti 10,23 prosenttia, kun vertailuindeksi samalla ajanjaksolla oli 5,7 prosenttia. Tapiola täydensi vuoden alusta pankki-, säästö- ja sijoituspalvelujaan arvopaperivälitystoiminnolla sekä omalla sijoitustutkimuksella. Tapiola hallinnoi jatkossa itse koko osakepalvelua sekä asiakkaiden arvopaperien ja arvo-osuustilien säilytystä. Osakkeiden lisäksi asiakkaita palvellaan korkotuotteissa, hyödykesijoituksissa (ETC) ja pörssinoteeratuissa rahastosijoituksissa (ETF). m Veritas Eläkevakuutus onnistui sijoituksissaan Liedon Säästöpankki kasvoi Liedon Säästöpankin 115. toimintavuosi sujui hyvin. Yritysten ja yhteisöjen luotot kasvoivat 21 prosenttia, kotitalouksien asuntolainat lisääntyivät 8,4 prosenttia. Liikevoitto oli 7,3 miljoonaa euroa. Oma pääoma oli 75,4 miljoonaa euroa. Pankin vakavaraisuusaste on 24,8 prosenttia. Se on säilynyt korkeana koko 2000-luvun. – Vältämme tarpeettomia riskejä tarjoamalla asiakkaillemme heidän mittoihinsa sopivia luototuksia, mikä näkyy luottotappioiden vähyytenä. Säätiömuotoisena pankkina meillä ei ole osingonjakovelvoitetta ja siksi voimme suunnata liikevoittomme palveluidemme ja organisaatiomme kehittämiseen. Liedon Säästöpankilla on 53 500 asiakasta ja 14 konttoria kahdeksan kunnan alueella. Markkinapeitto on 14 prosenttia. Henkilökuntaa on 110. Liedon Säästöpankki laajentaa kiinteistövälitystoimintaan perustamalla alueellista franchising-verkostoa. Se tulee olemaan osa Sp-Koti Oy (Sb-Hem) –ketjua, joka on säästöpankkien perustama kiinteistövälitysketju. m Veritas Eläkevakuutuksen sijoitukset tuottivat 11,5 prosenttia vuonna 2010. Osakesijoitukset tuottivat 23,8 ja kiinteistösijoitukset 7,4 prosenttia, korkosijoitukset 6,1 prosenttia. Korkeimman tuoton toivat noteeratut osakkeet: 24,6 prosenttia. Yhtiön sijoitussalkun arvo nousi n. 2,1 (1,9) miljardiin euroon vuoden 2010 lopussa. Veritas on myös pitkällä aikavälillä onnistunut sijoituksissaan hyvin. Viimeisten kymmenen vuoden keskituotto on yhtiössä ollut 5,6 prosenttia (reaalituotto 3,9 %). – Veritas Eläkevakuutuksen maksutulo nousi 380,4 miljoonaan euroon edeltävän vuoden 371,6 miljoonasta eurosta. Kasvua tuli siis 2,4 prosenttia. TyEL-palkkasumma kasvoi 1 429,2 miljoonaan euroon eli 4,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maksutulossa mitattuna yhtiön myynti lisääntyi TyEL-vakuutuksissa 6 ja YEL-vakuutuksissa 32 prosenttia vuonna 2010, toimitusjohtaja Jan-Erik Stenman sanoo. Veritas Eläkevakuutuksen vakavaraisuus vahvistui viime vuonna. Vakavaraisuusaste oli 27,3 prosenttia. Myös asiakkaat hyötyvät Veritas Eläkevakuutuksen hyvästä tuloksesta. Yhtiö maksaa 5,2 miljoonaa euroa asiakashyvityksiä vuodelta 2010, toisin sanoen 0,33 prosenttia vakuutetusta TyEL-palkkasummasta. m manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään TYÖELÄMÄN TIETOISKUT Työterveys ja -hyvinvointi Taloushallinto, tilintarkastus ja verotus Myynti, markkinointi ja johtaminen Liikejuridiikka ja saatavien hallinta Liikunta on lääke myös työhyvinvointiin Sukupolvenvaihdos vastikkeettomana tai vastikkeellisena Selkeät asiakaspalvelun pelisäännöt lisäävät myös myyntiä Osakassopimuksella osakasasiat kuntoon Liikunnan hyödylliset vaikutukset huomaa jokainen hyvänolontunteena. Liikunta kohentaa itsetuntoa, luo myönteistä mielialaa sekä vähentää masennusta ja ahdistuneisuutta. Tavallisella lääkkeellä on positiiviset vaikutuksensa sekä haittavaikutuksensa, jotka molemmat lisääntyvät annoksen kasvaessa. Liikuntalääkkeellä on samanlainen annosvaste: liikunnan määrän kasvaessa kohtuuttoman suureksi, lisääntyvät erilaiset haitat (esim. nivel- ja lihasvaivat). Säännöllisesti liikkuvilla on 50-60 % pienempi vaara sairastua sepelvaltimotautiin. Liikunta vaikuttaa taudin vaaratekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, korkeaan kolesteroliin, ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen. Hyvä lihaskunto ehkäisee niska-, selkä- ja nivelvaivoja. Liikunta tarjoaa myös keinon rentoutua, virkistyä ja kokea mielihyvää. – Ja koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa! Liikuntatavan voi itse valita, edellytys on, että sen tulee olla kohtuullisesti rasittavaa eli aiheuttaa puheen sallivaa hengästymistä (PPP= pitää pystyä puhumaan). Suurten ikäluokkien edustajien harteilla on edelleen suuri joukko yrityksiä. Näiden yritysten jatkuvuus on yhteiskunnalle tärkeä asia. Sukupolvenvaihdokseen tuleminen on haasteellista. Siinä aloitetaan omasta elämäntyöstä luopuminen. Sukupolvenvaihdos voidaan teknisesti jakaa kahteen tyyppiin: Vastikkeeton luovutus on lahjaa tai ennakkoperintöä, vastikkeellinen on kauppa. Myös vastikkeellisen ja vastikkeettoman yhdistelmä on mahdollinen. Vastikkeettoman vaihdoksen verotus on luovutuksen saajalle huojennettua perintö- ja lahjaverotusta. Mikäli luovuttaja pidättää itselleen tuotto-oikeuden, tämä alentaa lahjan arvoa. Vastikkeeton sukupolvenvaihdos edellyttää verojen rahoittamista, kauppana toteutetussa vaihdoksessa on rahoitettava kauppahinta. Rahoitus ja omistusrakenne suunnitellaan tapauskohtaisesti. Yritystä voidaan muokata rahoitustarpeen alentamiseksi. Yrityksen jatkuvuus on tärkeää silloinkin, kun perheessä ei ole jatkajaa. Jatkajaksi voi löytyä avainhenkilö tai saman toimialan osaaja, mutta myös asiakas, kumppani tai toimittaja, jopa kilpailija. Myynti suurempaa yritystä rakentavalle pääomansijoittajalle voi tarjota mahdollisuuden jatkaa liiketoiminnassa vaikuttamista hallituksen jäsenenä, neuvonantajana ja osarahoittajana. Myynti kilpailijalle tai ulkomaiselle alan yritykselle voi olla tilanteen sanelema ja usein myös taloudellisesti hyvä ratkaisu. Kun erään yrityksen työntekijät kävivät asiakkaan luona asentamassa, huoltamassa tai korjaamassa, kukin toimi omalla tavallaan. Asiakkaalta tuli kielteistä palautetta, kun asioita jäi välillä tekemättä tai jopa loppuun saattamatta. Toimitusjohtajan toimesta kaikki asianosaiset istahtivat miettimään asiakaspalvelua. Ensin tarkennettiin yrityksen tavoitteet. Sitten purettiin asennus- ja huoltoprosessi auki: mitä on tärkeää muistaa ennen lähtöä (mm. kootaan työkalut ja tarvikkeet hyvissä ajoin), miten toimitan asiakkaan luona (mm. ilmoittaudutaan, siivotaan omat jäljet, miten asioidaan puhelimessa) ja mitä tulee muista tehdyn työn jälkeen (mm. raportointi tehdystä työstä ja havainnoista, kehittämisideoita). Lopputuloksena saatiin selkeät asiakaspalvelun pelisäännöt, joiden avulla kaikille muodostui yhtenäinen käsitys siitä, miten asiakastilanteissa jatkossa toimitaan. Kaikki myös sitoutuivat toimimaan pelisääntöjen mukaan, koska olivat itse olleet niitä luomassa. Pelisäännöistä painettiin vielä taskuun sopiva ”Asiakaspalvelun käsikirja”, josta saattoi tarvittaessa tarkistaa asioita. Yritys nosti näin asiakaspalvelunsa tasoa merkittävästi. Mikä tärkeintä, asiakaspalvelukäsikirja ei ollut tässä tapauksessa se varsinainen tavoite, vaan yhdessä luodut ja sovitut pelisäännöt! Kun et voi erottua hinnalla tai tuoteominaisuuksien avulla, hio asiakaspalvelusi kuntoon. Se lisää myös myyntiä! Osakeyhtiön perustaminen on nykyisin helppoa. Netistä voi löytää ohjeita ja valmiita asiakirjapohjia tarvittavien dokumenttien tekemiseen. Valmiita pohjiakin käytettäessä osakkaiden tulee kuitenkin ymmärtää, mitä osakkuus tarkoittaa ja mitkä ovat osakkaiden keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet. Niihin ei ole saatavissa suoranaista apua yhtiön perustamisasiakirjoista, jotka säätelevät pääasiassa vain yhtiön ja osakkaan välistä suhdetta. Yhtiön muiden osakkaiden kannalta saattaa olla hyvinkin merkityksellistä, jos yksi osakkaista lopettaa osakeomistuksestaan huolimatta toimintansa yhteisen yhtiön hyväksi tai ryhtyy kaupittelemaan osakkeitaan. Toisen osakkaan myöhemmin aloittama kilpaileva toiminta voi tuhota hyvinkin alkaneen yhteisen yrityksen liiketoiminnan. Riitaa syntyy helposti varsinkin rahasta. Valitettavan usein osakkaiden väliset asiat jäävät yhtiötä perustettaessa sopimatta, vaikka se olisi helpompaa ja halvempaa ennen riitojen syntymistä. Vaikka yhteinen yritystoiminta vaatii aina osakkaiden välistä luottamusta, on yhteiset pelisäännöt syytä sopia etukäteen. Huolella mietityllä ja laaditulla osakassopimuksella voidaan ratkaista osakkaiden välisiä ristiriitoja ennalta. Parhaimmillaan osakassopimus onkin asiakirja, johon laatimisen jälkeen ei tarvitse palata. Tällöin jo kukin osakas tietää, mitkä ovat yhteiset tavoitteet ja odotukset, joiden mukaan tulee toimia. Veli-Matti Leinonen Ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri Timo Helle KHT Erica Selin Liikkeenjohdon konsultti LJK Yritysvalmentaja, coach Jari Suominen Asianajaja, varatuomari Senior Partner Kuntoutuskeskus Petrea Grant Thornton SelinSelin® Asianajotoimisto Astrea •Heikkokuntoinen: arkiliikunnan eli noin 5 000 askeleen lisäksi voi tavoitteena olla 3 kertaa viikossa vapaaajan liikuntaa: työmatkaliikuntaa, pyöräilyä, uintia, kävelyä, hölkkää, juoksua, hiihtoa tai soutua. Jokainen 30-minuuttinen tuo noin 2000 askelta lisää päivässä. • Kun tavoittelee hyvää kuntoa, voi asettaa tavoitteekseen 10 000–13 000 askelta 4–6 päivänä viikossa. Kuntoutuskeskus Petrea - Vaikuttavaa kuntoutusta Peltolantie 3, 20720 Turku Puh. 020 754 7200 www.petrea.fi Tilintarkastus • Yritystalouden konsultointi Verokonsultointi • Yrityskaupat ja –järjestelyt Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU Salorankatu 5-7, 24100 SALO Yhteyshenkilö: KHT Timo Helle 040 502 3423, [email protected] www.gtfinland.com Liikejuridiikka parasta paikallisesti Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Audit • Tax • Advisory A S I A N A J O T O I M I S T O www.astrea.fi mania 15 teema liikenne ja logistiikka Nopeaa kasvua LogiCityn alueella Turun lentokentän läheisyyteen kaavoitettu logistiikka-alan keskittymä on osoittautunut toimivaksi. Sekä lento- että maaliikenteen yritykset ovat tyytyväisiä sijaintiin. T NT Express siirtyi sataman läheisyydestä lentokentän kupeeseen jo vuonna 2003 ja pikarahtitoiminta lähti siellä hyvin käyntiin. Viisi vuotta toiminnan aloittamisesta terminaali laajennettiin kaksinkertaiseksi. Yhtiö on keskittänyt kaiken Suomen lentopikarahdin Turkuun, josta lennetään kerran päivässä Euroopan liikenteen solmukohtaan Belgian Liegeen. Lisäksi yhtiö kuljettaa pikarahtia rekkaliikenteessä Naantalin sataman kautta. – Olemme olleet todella tyytyväisiä. Sijainti on meille hyvä ja yhteydet ovat nopeat sekä satamaan että moottoriteille ja lennot Euroopasta ovat täällä jo puoli kahdeksalta aamulla valmiina jaettavaksi. Lisäksi kaikki tarvitsemamme palvelut ovat helposti saatavilla, aluejohtaja Petteri Aaltonen sanoo. TNT:llä on lentokenttäalueella omaa henkilökuntaa noin Suomen Kaukokiidon terminaalissa käy noin 350 autoa vuorokaudessa kellon ympäri lauantaita ja sunnuntaipäiviä lukuun ottamatta. 50, lisäksi työllistetään saman verran vuokratyövoimaa. Liikenne tiellä lisääntyy, kun naapuritonteilla aletaan rakentaa. (kuva: Suomen Kaukokiito) Lentorahtiyhtiö DHL Express sijoittui Logicityn alueelle syyskuussa 2008. Yhtiön pikarahtiliikenne hoidetaan Turun väksynnän terminaalimme laajentamissuunnitelmalle. Uusi terminaali kasvattaa sekä Helsinki Vantaan kautta, joihin lennetään omalla kalustolla. Turussa liikentilat moninkertaisiksi ja mahdollistaa entistä paremmat jako- sekä noutoajat asiakne on kasvanut nopeasti ja ohittanut tänä vuonna pääkaupunkiseudun liikenteen. kaillemme Turun alueella, myynti- ja markkinointijohtaja Peter Ervasalo sanoo. Yhtiön kasvu viimeisten kahden vuoden aikana on ollut markkinoita voimakHänen mukaansa Turun logistinen sijainti länsirannikolla on selvä etu pikakaampaa ja markkinaosuus on kasvanut noin 20 prosenttia. rahtitoiminnalle. – Kasvu on ollut huomattavasti voimakkaampaa kuin optimistisissa tavoitteis– Saamme tavarat Turkuun ja edelleen jakeluun jo ennen kahdeksaa aamulla. samme ajattelimme. Kokonaisvolyymeistä jo yli puolet eli 53–54 prosenttia tulee Myös noutoajat ovat hyvät, sillä esimerkiksi Vaasasta voidaan noutaa tavaraa vielä Turun liikenteestä. Nykyisen Turun terminaalin kapasiteetin oli tarkoitus riittää 16–17 aikaan ja saadaan se lähtemään samana iltana Suomesta. vuoteen 2012 asti, mutta nyt on jo selvää, että se ei riitä ja olemme saaneet juuri hyNopea kasvu on tuonut myös lisää työpaikkoja Turkuun. DHL aloitti 6-7 hengen voimin, kun nykyinen henkilöstön vahvuus on 35. Siitä puolet on omaa, puolet vain yhtiölle työskentelevää vuokratyövoimaa. Yhtiö on pystynyt lisäämään myös myyntihenkilökuntaa. – Aivan tuore päätös on hankkia Turkuun omaa kuljetuskalustoa ja kuljettajia jakeluliikenteeseen, kun tähän asti olemme käyttäneet alihankkijaa. Sinne hankitaan yhdeksän autoa, joista yksi on sähkökäyttöinen. Se on täysin päästötön auto ja toimii pilottina jakeluliikenteessämme, Ervasalo sanoo. Maaliikenteen puolella Suomen Kaukokiito siirsi toimintonsa satamasta lentokentän läheisyyteen vajaa vuosi sitten. Se on toistaiseksi ainoa uudelle alueelle jo sijoittuneista yrityksistä. Kymmenen hehtaarin tontille on noussut 10 000 neliön terminaali ja 2 000 neliön halli raskaan tavaran käsittelyä varten. Rakennusten sijoitus tontilla ottaa huomioon tulevaisuuden laajennustarpeet. – Muutos oli meille iso, mutta tarpeellinen. Satamassa ei ollut riittävän isoa tonttia ja suurin osa jakeluliikenteestämme jatkaa tähän suuntaan, joten ajansäästö on merkittävä. Edestakainen matka täältä tekee 40 minuuttia. Lisäksi päätökseen vaikuttivat kustannustaso ja ympäristöasiat, aluejohtaja Jarmo Lilja sanoo. Jarmo Lilja on tyytyväinen LogiCityn nopeisiin liikenneyhteyksiin ja pitää etuna tulevia yhteistyömahdollisuuksia alueella. www.vuokra-auto.fi KUORMA - JA PAKETTIAUTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Rydöntie 24, 20360 TURKU 0400-440 171 ● 0400-583 033 ● 02-210 5000 ● Fax 02-210 5050 www.mattila.com 16 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään teema liikenne ja logistiikka Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry järjestää liikennelupien anomiseen vaadittavia liikennelupakurssin Lilja pitää LogiCityn sijaintia maantieliikenteen risteyskohdassa suurena etuna ko- timaan liikenteen kuljettajalle. – Tästä pääsee suoraan ykköstielle, Hämeenlinna-Tampereen suuntaan ja Pohjoiseen valtatie 8:lle. E18-tien parannus auttaa tavoittamaan Länsi-Uudenmaan nopeasti Turun satamasta. Se on etu verrattuna Vuosaaren satamaan. Liljan tyytyväisyydelle löytyy myös taloudellista tosiasiaa. – 2010 oli historiamme paras vuosi, aika nopeasti nousimme talouden notkahduksesta, joka kuljetusalalla alkoi jo 2008 vuoden lopulla. Koko 2000-luku on ollut meille selvää kasvua. Kaukokiidolla on LogiCityn alueella terminaali-, liikenteenohjaus- ja myyntihenkilökuntaa noin 40. Yhtiön osakkaat ovat liikennöitsijöitä, jotka hoitavat kuljetukset omalla kalustollaan. – Kaupungin kanssa neuvottelut sujuivat hyvin ja kaava-asiat olivat kunnossa, joten pääsimme rakentamaan nopeasti. Kunnallistekniikka on vielä hieman kesken ja kylmä talvi on viivästyttänyt tietäitä, mutta kaikki toimii jo. Odotamme paljon tänne sijoittuvien yritysten yhteistyöltä, sillä tänne tulee monia meidän palvelujamme täydentäviä toimijoita, hän sanoo. Turun kaupungin osalta LogiCityn kehityksestä vastaa kiinteistöliikelaitos. – Taloudelliset suhdanteet ovat vähän hidastuttaneet yritysten päätöksentekoa, mutta hanke etenee suunnitelmallisesti. SRV Yhtiöiden hanke on lähdössä liikkeelle. He ovat vuokranneet 32 000 neliön tontin ja toteuttavat pk-yrityksille räätälöitäviä Smart Tech Center (STC) -konseptin mukaisia tiloja. Käymme neuvotteluja myös usean muun toimijan kanssa, liikelaitosjohtaja Jouko Turto sanoo. Lähes kaikkiin tontteihin on jo varaukset, parista tontista voidaan vielä neuvotella. Parhaillaan haetaan strategista yhteistyökumppania. 12 kandidaatin joukosta loppusuoralle on selviytynyt 2-3 toimijaa. – Eri neuvottelijoilla on omat vahvuutensa, mutta kaikki ovat logistiikka-alalla toimivia yrityksiä. Haemme nimenomaan pitkäaikaista yhteistyökuviota, Turto sanoo. Liikennelupakurssi T U R U S S A mania ANNE KORTELA Turun lentopikarahtiliikenteen kasvu on ylittänyt DHL:n optimistiset odotukset. (kuva: DHL) Trukit, varasto-, teollisuus- ja arkistokalusteet Turun Hylly- ja Trukkitalo Oy Tuijussuontie 6 21280 Raisio [email protected] Puh. (02) 431 0400 Faksi (02) 437 1422 www.thtt.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 17 teema liikenne ja logistiikka Tieverkon kehittäminen ykkösasia logistiikalle Suomen ja Skandinavian välisestä liikenteestä yli 80 prosenttia kulkee Turun seudun satamien kautta. Tieinvestoinnit eivät etene riittävän ripeästi tukemaan alueen logistiikkatarpeiden kasvua. V arsinais-Suomen logistinen asema on vahva, sillä Turku ja sen naapurisatama Naantali on luonnollinen linkki Skandinaviaan. Varsinais-Suomen kautta kulkee erityisesti arvokasta kappaletavaraa, joka on saatava nopeasti eteenpäin. Siinä tärkeä osuus on kumipyöräliikenteellä, jonka kehittymisen jarruna ovat investointien hitaat käynnistämiset. Turun kauppakamari esitti äskettäin hallitusohjelmatavoitteensa, joista yksi tärkeimpiä on valtatie 8:n parantaminen. – Liikenteen nykyinen välityskyky ei vastaa tien merkitystä osana Suomen tärkeimpiä ulkomaankaupan kuljetusreittejä. Valtatie 8:n suurinvestointi on koko läntisen Suomen kehityksen kannalta tulevan hallituksen merkittävimpiä päätöksiä, Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki totesi lausunnossaan. Kauppakamarin asiamies Jarkko Heinonen täsmentää tilannetta. Valtatie 8:n pitäisi olla jo viimeistelyvaiheessa, kaikki suunnitelmat ovat valmiina, mutta investoinnit odottavat päätöksiä. – Valtatie 8:n pitäisi olla jo viimeistelyvaiheessa, kaikki suunnitelmat ovat valmiina, mutta investoinnit odottavat päätöksiä. Suurin riski on, ettei parannusta ole lainkaan varaa toteuttaa. Tieparannukset pitäisi nähdä mieluummin investointeina Suomen kilpailukykyyn kuin vain kuluerinä. Kauppakamarit ovat merkittävin julkinen toimija, joka voi viedä elinkeinoelämälle tärkeää viestiä puolueettomasti eteenpäin. Suomen 19 kauppakamarin kuljetusvaliokunnissa asioita käsitellään elinkeinoelämän kanssa paikallisella tasolla. – Infrastruktuurikysymyksissä on tärkeää löytää laaja yhteinen näkemys ja välttyä aluepoliittisilta tai keskittämisen aiheuttamilta ylilyönneiltä. Helppoa se ei ole, se on kovaa vääntöä. Tunnen hyvin oman työni kautta tuskan, joka siihen liittyy, sillä Suomi on iso maa ja liikenneinvestoinnit ovat pieniä. Jotta asioita saataisiin eteenpäin, on kuitenkin pystyttävä poimimaan kaikkein olennaisin, Heinonen sanoo. Valtateiden lisäksi Turun satamaliikenteen sujuvuutta voisi parantaa myös kaupunkiliikenteen kehittämisellä. Suikkilantien suunniteltu parantaminen odottaa kuitenkin myös päätöksiä. – Infrarahoituksen rakenteellinen perusongelma on tällaisten pieninvestointien hoitaminen. Ne eivät koskaan pääse hallituksen liikennepoliittiseen ohjelmaan, mutta alueilla niihin ei ole riittävästi varoja. Kuitenkin kyseessä on erittäin Turun sataman liikennettä hidastaa Valtatie 8:n ja Suikkilantien parannusten viivästyminen. Uhkana on myös Linnakaupungin tulevan asumisen ja rekkaliikenteen sovittaminen. (kuva: Turun kaupunki) Kuudensadan rekan liikenne aamuin illoin ei asukkaille ole mukavaa, mutta satamaan ei ole muutakaan reittiä. kustannustehokas ratkaisu, Heinonen toteaa. Turussa on jo sovittu, että kaupunki tulee mukaan ja voisi jopa aikaistaa suunnitelman toteuttamista, mutta ensin tarvittaisiin valtiovallan päätös rahoituksesta. – Tämä on tosi harmillista ja olemme kauppakamareissa paljon keskustelleet, mitä tällaisissa hankkeissa voisi ylipäätään tehdä. Turussa on vielä toinenkin epäkohta, sillä valtion pitäisi rakentaa maantietason yhteydet satamiin, mutta Turku on ainoa merkittävä ulkomaankaupan satama, jossa näin ei ole tapahtunut. Myös sataman välittömään läheisyyteen suunnitellun Linnakaupungin asuntorakentaminen saattaa hankaloittaa sataman liikennevirtoja. – Kuudensadan rekan liikenne aamuin illoin ei asukkaille ole mukavaa, mutta satamaan ei ole muutakaan reittiä. Siksi sille olisi varattava puskurialue. Juhana Herttuan puistokatua pitäisi leventää, jotta raskas liikenne pääsee sujuvasti Pansiontielle. Vaarana on risteysalueen tukkeutuminen ja Juhana Herttuan puistokadun ruuhkautuminen, Heinonen sanoo. Joulukuussa 2010 Suomen kauppakamarit olivat luovuttamassa liikenneviraston pääjohtajalle Juhani Tervalalle kauppakamareiden yhteisen kannanoton Liikenneviraston vuoteen 2035 asti ulottuvasta pitkäntähtäimen strategiasta. Maanteiden lisäksi on tärkeää merkittävästi kehittää myös rautatieliikenteen edellytyksiä. Espoo-Salo -rautatieyhteyden parantaminen auttaisi muodostamaan laajemman työssäkäyntialueen, joka turvaisi työvoiman kysynnän ja tarjonnan tehokkaamman kohtaamisen. Sillä olisi suuri merkitys yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytysten kannalta. Jarkko Heinonen tuntee infrastruktuurin kehittämisen rajoitteet. 18 mania mania ANNE KORTELA manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään teemantuntija teema liikenne ja logistiikka Incoterms ® 2010 nyt käytössä – mikä muuttui? T avarakaupan kanssa toimivat omaksuivat jo satoja vuosia sitten tavan kuvata kauppatapojaan lyhyin sanallisin määrein, jotka kertoivat osapuolten velvoitteet. Lausekkeiden yhtenäistämiseksi Kansainvälinen kauppakamari ICC julkaisi ensimmäisen Incoterms-lausekekokoelman 1936. Kun ensimmäiset toimituslausekkeet heijastelivat sen ajan elinkeinoelämää, joka oli paljolti raaka-aineiden kauppaa, keskittyivät myös toimituslausekkeet merikuljetuksiin. Myöhemmissä lausekekokoelmissa myös muut kuljetusmuodot ja lopulta yhdistetyt ja konttikuljetukset tulivat katetuiksi. Vuodesta 1980 Incoterms on uudistettu aina kymmenen vuoden välein. Vuoden 1990 ja 2000 laitokset olivat lähes samansisältöiset. Lausekkeita oli 13 kappaletta, ja ne tuotiin esille toimitusketjun mukaisessa järjestyksessä lähtöpäästä tulopäähän. Vuonna 2006 ICC:n kauppakäytäntövaliokunta käynnisti varsin kiivaaksi muodostuneen keskustelun mahdollisesta tarkistuksesta. Tämän artikkelin kirjoittaja ajoi keskusteluissa uudistuksen käynnistämistä. Suomi sai kannalleen liittolaisia aluksi erityisesti Saksasta ja Itävallasta. Uusi laitos julkaistiin viime syksynä ja lausekkeisiin tuli mukaan ICC:n tavaramerkkiä ilmaiseva ®-merkki, jolla ei ole oikeudellista merkitystä sopimuksen kannalta. Uudet lausekkeet tulivat voimaan tämän vuoden alusta, mutta vanhoja voidaan toki edelleen käyttää ja soveltaa. Keskeisiä syitä uudistukselle olivat mm. syyskuun 11. päivän 2001 jälkeiset tapahtumien jälkeiset turvallisuusvaatimukset, terminaalimaksut (THC) sekä alati kehittyvät sähköiset menettelyt. Tärkeä poliittinen syy oli kuitenkin päästä Amerikan markkinoille lainsäädäntömuutoksen mahdollistamana. ICC halusi edistää Incotermsin soveltamista myös sisäisessä kaupassa Yhdysvalloissa ja samalla muualla. Lausekkeiden korvaaminen uusilla on muodostunut ongelmia tulleissa, koska nopeasti uudistetut tietokoneohjelmat ovat saattaneet hylkiä vanhoja lausekkeita, jotka oikeudellisesti ovat täysin käyttökelpoisia. Lauri railas Perinteiset merikuljetuslausekkeet FAS, FOB, CFR ja CIF on nyt ryhmitetty lop- puun omaksi osastokseen. Samalla kuitenkin FOB:tä, CFR:ää ja CIF:ää yhdistävä ja muista lausekkeista erottava tekijä – laivan parras riskin siirtymispisteenä – on korvattu tavaran toimittamisella alukseen. Sähköisiä asiakirjoja koskevat vaatimukset ilmaistaan nyt yleisesti kaikkia asiakirjoja koskevina vaatimuksina eli edellytetään sopimusta tai kauppatapaa sähköisten asiakirjojen käytölle. Sähköiset menettelyt korostuvat, kun EU:ssa siirrytään pakolliseen sähköiseen tullaukseen 2013. Turvallisuustarkastukset on nyt otettu nimenomaisesti huomioon lausekkeiden tekstissä ja ne rinnastetaan tulli- ym. muodollisuuksiin. THC-maksujen osalta pyritään siihen, etteivät ne tulisi kahta kertaa maksetuiksi. Sanamuodot johtavat kuitenkin siihen, että D-ryhmän lausekkeissa DAP ja DDP riski ja kustannukset eivät siirry ostajalle välttämättä enää samaan aikaan. Riski siirtyy näissä lausekkeissa siten, että ostajan velvollisuus on purkaa tavara. Kuitenkin myyjä saattaa kuljetussoopimuksen perusteella kantaa kulut purkauksesta, joka sisältyy rahtiin. Vakuutusmääräysten osalta ostajalla on nyt oikeus vaatia CIP- ja CIF-myyjältä A-ehtoista vakuutusta eli myös lastille esim. tavaran käsittelystä aiheutuneet vahingot korvataan. Asianajaja, OTT Lauri Railas Asianajotoimisto Krogerus Oy:stä oli kansainvälisen Incoterms ® 2010-valmistelyryhmän jäsen 2007 - 2010. Tästä uudistuksesta tuli lopulta laajempi kuin kummastakaan edellisestä. D-lausekkeet kokivat suurremontin. Kokoelmasta poistuivat Delivered at Frontier (DAF), Delivered Ex Ship (DES) ja Delivered Ex Quay (DEQ) sekä laajasti käytössä oleva Delivered Duty Unpaid (DDU). Näistä DAF:n, DES:n ja DDU:n korvaa uusi lauseke Delivered at Place (DAP), joka on käytännössä pitkälle DDU:n toisinto. Lausekkeiden korvaaminen uusilla on muodostunut ongelmia tulleissa, koska nopeasti uudistetut tietokoneohjelmat ovat saattaneet hylkiä vanhoja lausekkeita, jotka oikeudellisesti ovat täysin käyttökelpoisia. Samalla luotiin täysin uusi lauseke Delivered at Terminal (DAT), joka eroaa DAP:stä siinä, että myyjän tulee luovuttaa tavara purettuna kuljetusvälineestä. Suomen kanta asiaan oli, että toimituslausekkeiden tulisi vaieta siitä, purkaako myyjä vai ostaja, koska asiaa säännellään kuljetussopimuksessa. INCOTERMS ® 2010 Kaikille kuljetusmuodot Ex Works (EXW) nimetty toimituspaikka Free Carrier (FCA) nimetty toimituspaikka Carriage Paid To (CPT) nimetty määräpaikka Carriage and Insurance Paid To (CIP) nimetty määräpaikka Delivered at Terminal (DAT) nimetty terminaali Delivered at Place (DAP) nimetty määräpaikka Delivered Duty Paid (DDP) nimetty määräpaikka Vesitiekuljetukset Free Alongside Ship (FAS) nimetty laivaussatama Free On Board (FOB) nimetty laivaussatama Cost and Freight (CFR) nimetty määräsatama Cost, Insurance & Freight (CIF) nimetty määräsatama Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 19 teema liikenne ja logistiikka Logistiikan merkitys yrityksen kannattavuudelle suuri Logistiikan kustannukset on saatu hyvin hallintaan ja ulkoistaminen jatkuu. Kehittämistä on erityisesti pienten yritysten varastonhallinnassa. S uomalaisyritysten logistiikkakustannukset vuonna 2009 olivat keskimäärin 11,9 % liikevaihdosta. Vuonna 2008 vastaava osuus oli 14,2 %. Muutosta selittää erityisesti kuljetuskustannusten osuuden tuntuva lasku. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen kilpailukyky ja logistinen toimivuus on edelleen erittäin hyvät. Nämä tulokset selviävät liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemasta Logistiikkaselvitys 2010:stä. Yli 90 prosentille suurista ja keskisuurista yrityksistä logistiikan merkitys kannattavuudelle ja asiakaspalvelun tasolle oli suuri. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toteuttama tutkimus on aihepiirin kattavin maailmassa. Tutkimuksen vetäjä oli logistiikan professori Lauri Ojala. Tämän vuoden tutkimuksessa painopistealueina ovat teollisuuden ja kaupan logistiikan kustannukset, tunnusluvut, logistiikan ulkoistaminen sekä yrityksen sijainnin merkitys toiminnalle. Kyselytutkimukseen saatiin noin 1800 vastausta. Logistiikkakustannusten taso on kääntynyt laskuun erityisesti suurilla yrityksillä ja mikroyrityksillä. Sen sijaan pienten ja keskisuurten yritysten logistiikkakustannukset näyttävät nousseen hieman edellisen vertailuvuoden 2008 tasosta. Erityisesti pienissä yrityksissä varastoon sitoutuneen pääoman kustannukset ovat kohonneet. Logistiikkaprosessien tehokkuuden tunnusluvut ovat edelleen varsin hyvät ja henkilöstön logistiikkaosaaminen vastaa hyvin yritysten tarpeita. Tulevien vuosien uhkina yritykset näkevät kustannusten nousun, kilpailun kiristymisen ja osaavan henkilöstön saatavuuden. Vuonna 2008 vastaajat pitivät suurimpana uhkatekijänä kysynnän heikkenemistä. Myös logistiikkapalvelujen ulkoistaminen yleistyy edelleen; erityisesti logistisen tiedonhallinnan ulkoistaminen. Tyytyväisyys sijaintipaikkakunnan logistiseen toimivuuteen on kasvanut. Erojen toimintaedellytyksissä etelän ja muun Suomen välillä koettiin kasvaneen. Tyytyväisimpiä logistisiin edellytyksiin oltiin Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Tyytymättömimpiä puolestaan oltiin Lapissa, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kustannusten nousu, kilpailun kiristyminen ja osaavan henkilöstön saatavuus seuraavan 5 vuoden suurimmat uhkatekijät, huoli kysynnän heikkenemisestä vähentynyt 80 % Teollisuus 70 % Kauppa Logistiikkapalvelut 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Kustannusten nousu Kilpailun kiristyminen Osaavan henkilöstön saatavuus Tuottavuuden Kysynnän lasku heikkeneminen Tulokset tukevat havaintoa, että yritykset eivät koe logistiikkaa pelkästään kustannuksia aiheuttavana toimintona. Logistiikka on myös keskeinen tekijä yrityksen asiakaspalvelulle, kannattavuudelle ja kilpailukyvylle. mania ANNE KORTELA Lähde: Logistiikkaselvitys 2010, Lauri Ojala (http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/1199036) Uusi lossi Houtskarin Kivimon reitille toukokuussa S uomen lauttaliikenteestä vastaava Finferries aloittaa liikennöinnin Houtskarissa Kivimon reitillä toukokuussa uudella lossilla. Lossi on tilattu SPXMetallin Teijon telakalta ja se luovutetaan Kivimoon viikolla 18. Myös Mossalan reitille on tilattu uusi lossi, joka saadaan käyttöön viikolla 42. Uusien lossien pituus on noin 37 metriä ja kantavuus 60 tonnia, joten kapasiteetti kasvaa merkittävästi, sillä vanhat lossit olivat 27 metriä pitkiä ja kantavuus oli 44 tonnia. Uusilla lautoilla voi kuljettaa painavammatkin rahdit, kuten työkoneet ja talopaketit yhtenä osana ja yhden auton kyydissä. Kaiken kaikkiaan Finferriesin investointi on 4 miljoonaa euroa ja käsittää kolme lossia, joista yksi alkaa liikennöidä Saimaalla. m Finferries-nybyggen Klaff Ny typ av styrhytt Mellannivå & fot Sektion Styrhytten snett nerifrån Styrhytten snett uppifrån Maskin Drev Maskin Drev Lossijonot lyhenevät Houtskarin Kivimossa, kun uusi lossi otetaan käyttöön. Se on 10 metriä vanhaa pitempi. 20 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Voita 1000 €:lla polttoainett a! PAKETTI, JONKA KULJETTAMINEN KANNATTAA AINA. UUSI IF KULJETUSYRITTÄJÄ -VAKUUTUSPAKETTI SÄÄSTÄÄ SELVÄÄ RAHAA. Uusi If Kuljetusyrittäjä -vakuutuspaketti kattaa kaikki kuljetusyrityksen vakuutustarpeet ja huomioi hinnoittelussa jopa yrityksen autoilla ajettavat kilometrimäärät. Nyt saat uutena asiakkaana turvallisen ja taloudellisen ajon palvelun, jolla voit säästää polt- toainekuluissa jopa 10 %. Ja jos jotakin sattuu, saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Pyydä tarjous ja voita 1000 eurolla polttoainetta. if.fi/kuljetus if.fi/kuljetus 010 19 15 00 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 21 rahan valtakunta Yrityskaupan sudenkuopat voi välttää Yksityiskohtien unohtaminen voi tulla kalliiksi yrityskaupoissa, siksi kaikkien sovittujen asioiden tarkka määrittely kauppakirjaan maksaa vaivan. Y rityskauppa on iso päätös sekä ostajalle että myyjälle ja vaatii onnistuakseen oikean ajoituksen. Molempien osapuolten kannalta on tärkeää olla yhtä mieltä siitä, mitä sopiessa tarkoitettiin, siksi ehtojen kirjaamisessa on oltava huolellinen. Yksi merkittävimmistä sovittavista asioista on kauppahinta. – On kriittistä tiedostaa tarkoin, mistä tosiasiallisesti sovitaan. Vallitseva käytäntö on määritellä kauppahinta yrityksen velattoman arvon kautta, jota on vaikeinta manipuloida. Velattoman hinnan määrittämisen keskeisimpiä osatekijöitä ovat nettovelka ja nettokäyttöpääoma. Ne on määriteltävä kauppakirjassa, investointipankkitoiminnan johtaja Tommi Salunen Carnegie Investment Bankista korostaa. Myös osakas Sami Laine Asianajotoimisto Krogeruksen Turun toimistosta on velattoman arvon kannalla, vaikka se on sopimusteknisesti melko haasteellinen mekanismi. Antti Lehtimaja ja Sami Laine kehottavat huolellisuuteen kauppakirjan ehtojen laatimisessa. – Hintaehdot on kyettävä määrittelemään sopimuksessa tarkasti tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi. Kauppahintamekanismi on yksi kauppakirjan keskeisimmistä osista ja sen laatimiseen kannattaa käyttää riittävästi aikaa, Laine sanoo. Hinta voidaan määritellä myös kiinteäksi ja silloin määräytymisajankohta sidotaan yleensä viimeiseen vahvistettuun tilinpäätökseen. Kauppahintamekanismeihin liittyen on myös syytä edellyttää myyjän vakuutus muun muassa siitä, että kauppahinnan perusteena olevan taseen tiedot ovat paikkansa pitävät ja antavat yhtiön taloudellisesta tilanteesta oikean kuvan. – Kiinteässä kauppahinnassa on mahdollisuus manipulointiin, jos ei esimerkiksi ole sovittu, saako myyjä nostaa yhtiöstä varoja. Lisäksi kaupanteon jälkeen myyjän ja ostajan keskinäinen suhde muuttuu eikä kumpikaan yleensä ole halukas tinkimään eduistaan, jos sopimuksessa on epäselvyyttä, Laine toteaa. Salunen kehottaa myös siirtämään yhtiöstä pois sellaisen omaisuuden, jota ei ole tarkoitus myydä kaupassa. Tällaista omaisuutta ovat muun muassa lomamökit tai muut liiketoimintaan liittymättömät omaisuuserät. Yrityksen arvonmääritykseen on monia menetelmiä. Tommi Salunen on todennut, että ostetun yrityksen integrointi jää usein puolitiehen huonon suunnittelun takia. On tärkeää perehtyä yrityksen tulospolkuun ja kassavirtalaskelmiin ja selvittää luotettavasti myös nettovelkoamäärä. Määrittämiseen sisältyy kuitenkin aina epävarmuustekijöitä. – Yrityskauppa on epävarmuuden sietämistä. Suurin yksittäinen tekijä kaupan epäonnistumiseen on ennustamisen vaikeus. Toimialan vakiintuneita arvostusperiaatteita on hyvä käyttää, mutta hintaan vaikuttaa myös, onko ostajan vai myyjän markkinat. Kun viitekehys on arvioitu, hinta on neuvottelukysymys, Salunen sanoo. Asiantuntijoiden käyttäminen ja yksityiskohtainen tulospolkuun perehtyminen nostavat onnistumisen mahdollisuutta. Kauppaan on syytä valmistautua huolella ja suunnitella myös ostetun toiminnan integroiminen. Siinä yritysten avainhenkilöiden sitouttaminen on olennaisen tärkeää. Yrityskaupan jälkeistä toimintaa voivat hankaloittaa myös veroseuraamukset, mikäli niitä ei ole etukäteen osattu ottaa huomioon. – Henkilömyyjän myyntivoitto on verotettavaa pääomatuloa ja myynnistä aiheutuvat kulut hänen omia kulujaan. Yhtiölle myyntivoitto on lähtökohtaisesti veronalaista tuloa, mutta tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitto on yhden vuoden omistuksen jälkeen tietyin edellytyksin verovapaata, veroasiantuntija Antti Lehtimaja Krogeruksesta sanoo. – Jos osakekannan kaupassa käteisen sijaan annetaan osakkeita, verottaja tulkitsee sen verottomaksi osakevaihdoksi, mutta silloin käteisvastikkeen määrä voi olla korkeintaan 10 prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden nimellisarvosta. Ostaja maksaa 1,6 prosenttia varainsiirtoveroa kahden kuukauden kuluessa sitovasta kaupantekopäivästä. Jos lopullinen hinta määräytyy myöhemmin, on tässä vaiheessa maksettavan varainsiirtoveron määrä arvioitava sen hetkisen tiedon perusteella, mitä lopullisen kauppahinnan voidaan katsoa olevan. Kaupan kohteena olevalle yhtiölle voi koitua yllättäviä veroseuraamuksia vielä usean vuoden kuluttua kaupasta, joten niihin kannattaa varautua jo kauppakirjaa tehdessä. Yrityskaupan yksityiskohtiin perehdyttiin ensimmäisessä Krogeruksen Turun toimiston järjestämässä Yrityskauppapäivässä. Kaksoispiste vai puolipiste? Miten se nyt meni mania ANNE KORTELA Ilmoittaudu osoitteessa www.bbm.fi! kään? Pisteet, välimerkit ja yhdyssanat tuottavat joskus päänvaivaa. Tule virkistämään muistiasi kielenhuollon koulutuspäivään! Keskitymme käytännön kielenhuollon asioihin, joiden päivit täminen vapauttaa työaikaasi tärkeämpiin teh täviin ja antaa varmuutta työhösi. Oikeaoppinen Lisätietoa www.bbm.fi. Tutustu koulutustarjontaamme ja valitse niistä sinulle sopivin! kieli on osa yrityksesi asiakasviestintää. Kielenhuollon päivä 24.3.2011 Turku Business to Business Mediat Oy toteuttaa asiakas- ja koulutustapahtumia ammattitaidolla ja kokemuksella. 22 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään salkunvartija Varjoja markkinoiden syrjäisimmissä kolkissa A lkuvuonna sijoitusmarkkinoilla on ollut aistittavissa pientä epävarmuutta tulevasta, vaikka yritysten viimeisen neljänneksen tulosraportit olivat melko hyviä. Myös talouskasvuennusteita on hilattu ylöspäin ja teollisuuden sekä kuluttajien luottamus ovat jatkaneet paranemistaan. Suurimman varjon markkinoiden ylle tällä kertaa luovat Arabimaiden levottomuudet, jotka ovat nostaneet öljyn hintaa rajusti. Euroopan Brent-laadun hinta on noussut alkuvuodesta noin 25 prosenttia. Tällä hetkellä suurin riski öljyn hinnan suhteen on levottomuuksien leviäminen Saudi-Arabiaan, joka tuottaa noin 12 prosenttia maailman öljystä. Rauhattomuudet eivät kuitenkaan liiemmin ole hermostuttaneet sijoittajia päämarkkinoilla. Maailman osakemarkkinat (MSCI World) nousivat noin 5 prosenttia tammi-helmikuussa. Kehittyvillä markkinoilla ja joillakin reunamarkkinoilla, kuten Suomessa, osakemarkkinoiden kehitys ei ole ollut vastaavanlaista. Katkerinta kalkkia sijoittajat ovat syöneet Arabimaiden omissa pörsseissä ja joissakin Aasian maissa, joiden talouksien rattaat nojautuvat vahvasti öljyn tuontiin. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta maasta on Intia. Intia kärsii raaka-aineiden hinnan noususta ja rahapolitiikan kiristystoimista. Kiristystoimet ovat aiheuttaneet hermostuneisuutta myös muissa kehittyvien markkinoiden maissa. Yhdysvalloissa rahapolitiikan kiristyksestä ei ole vielä saatu viitteitä, mutta Euroopan keskuspankki antoi ymmärtää 0,25 prosenttiyksikön koronnoston olevan edessä lähikuukausina. Nouseeko aurinko idästä vai lännestä? Omat näkemykseni osakemarkkinoiden suhteen ovat tällä hetkellä positiiviset. Suomen osakemarkkinoilla hermostuneisuutta saattavat aiheuttaa tulevat vaalit, mutta ainakin molemmat naapurimaamme vaikuttavat houkuttelevilta. Venäjän talous on hyvin riippuvainen öljyn hinnan kehityksestä ja öljyn hinnan pysyessä näillä tasoilla arvostustaso näyttää houkuttelevalta. Ylimääräistä hyvää voi tuoda mahdollinen ruplan vahvistuminen. Myös Ruotsin talous näyttää nyt kilpailukykyiseltä ja arvostustasot pörssissä ovat mielenkiintoisia. Työllisyystilanne ja tuottavuus ovat länsinaapurissa matkalla oikeaan suuntaan ja bruttokansantuotteen kasvu oli viimeisellä kvartaalilla vuoden takaiseen verrattuna 7,3 prosentin nousussa. Uskon, että sijoittajia palkitaan riskinotosta loppuvuonna. Korkopuolelta on korkojen noustessa vaikeampi löytää mielenkiintoisia kohteita. Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto riskiä sietävälle sijoittajalle voisi olla Irlannin valtion obligaatiot. Irlannin tilanne on mielestäni jollakin tapaa rinnastettavissa Suomen tilanteeseen 90-luvun alkupuolella. Irlannilla ei ole mahdollisuuksia devalvoida valuuttaansa, mutta esimerkiksi työttömyystilanne on paljon parempi kuin Suomessa aikoinaan. Lainojen tuotot ovat tällä hetkellä niin korkealla tasolla, että ainakaan pidemmissä lainoissa kohtuulliset lainojen pääomien leikkauksetkaan eivät aiheuttaisi isompaa murhetta sijoittajille. Keskipitkien lainojen juoksevat tuotot ovat tällä hetkellä noin kahdeksan prosentin tasoilla. Irlannin talous on dynaaminen ja vaihtotase on parhaillaan kääntymässä positiiviseksi. Maaliskuun lopun huippukokouksessa EU:n päättäjät pyrkivät löytämään ratkaisua Irlannin ja muiden ongelmamaiden tilanteeseen. Tulokset siitä sekä tulevista stressitesteistä ja Arabimaiden tilanteen seuraaminen ovat suurennuslasin alla pohdittaessa loppukevään toimenpiteitä. Sijoitusjohtaja Jani Valtonen Nordea Private Banking Turku liikenteessä Suomalaiset sähkö- ja hybridiautot esillä Genevessä A utoteollisuudelle suunnittelu- ja valmistuspalveluja tarjoava Valmet Automotive esitteli Geneven autonäyttelyssä 1.-13. maaliskuuta osaamistaan sähköautojen valmistajana valmistautuessaan verkosta ladattavan hybridiloistoauto Fisker Karman tuotannon aloittamiseen. Premiumluokan hybridi Fisker Karman tuotanto aloitetaan Uudenkaupungin tehtaalla maaliskuun aikana. Ensimmäiset autot toimitetaan maahantuojien ja jälleenmyyjien käyttöön, asiakastoimitukset Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin alkavat huhtikuun lopulla. Tuotanto saadaan täyteen vauhtiin kesän jälkeen. Fisker Karmalla on tällä hetkellä yli 3000 ennakkotilaajaa, ja tavoitteena on toimittaa auto kaikille ennakkotilaajille mallivuoden 2011 aikana. ”Olemme ylpeitä voidessamme ilmoittaa, että Valmet Automotive aloittaa Fisker Karman tuotannon. Me edustamme vahvaa brändiä ja tuotetta, joka perustuu innovatiivisiin teknologioihin. Siksi me hyväksymme vain sellaiset kumppanit, jotka voivat vakuuttaa meidät referensseillään, kokemuksellaan ja osaamisellaan. Valmet Automotiven kanssa yhteistyömme on toiminut loistavasti”, kertoo Fisker Automotiven varatoimitusjohtaja Bernhard Koehler. Sähköautojen sarjatuotannon edelläkävijänä maailmanlaajuisesti ainutlaatuista osaamista yritys on kerännyt vuonna 2009 alkaneesta THINK Cityn Nissan Esflow urheilukonseptiauto N issan Esf low konseptiauto esiteltiin 3.– 13.3.2011 Geneven autonäyttelyssä. Se on täysin sähköllä toimiva auto, joka antaa viitteitä tulevaisuuden päästöttömästä urheiluautosta. Autossa hyödynnetään Euroopan Vuoden Autoksi valitun Nissan Leafin tekniikkaa. Leaf on ensimmäinen täysin sähköllä toimiva Vuoden auto. Sähköauto voi olla nykyisin tämän näköinen, Nissan Esflow esiteltiin Genevessä. (Kuva: Nissan) Sähköllä toimiva urheilukonseptiauto Nissan Esflow on lähtökohtaisesti päästöttömäksi suunniteltu urheiluauto. Sen voimansiirto ja akut on sijoitettu optimaalisesti auton käsittelyä, suorituskykyä ja ajomukavuutta ajatellen. Se näyttää urheiluautolta, käyttäytyy kuin urheiluauto, ja siinä on urheiluauton suorituskyky. Esflow-malli on takavetoinen, ja siinä on kaksi moottoria. Sähkömoottorit on sijoitettu takapyörien akselin päälle rungon keskivaiheille. Toinen moottoreista ohjaa vasemmanpuoleisia ja toinen oikeanpuoleisia pyöriä, jolloin vääntö on optimoitu niin, että auto pysyy vakaana ja helposti hallittavana ja voimansiirto toimii tehokkaasti. Tehokkaat moottorit saavat auton kiihtymään 100 km:n tuntinopeuteen alle 5 sekunnissa. Moottoreiden tehon tuottavat Nissan LEAF -mallissa käytetyt laminoidut litiumioniakut, jotka on sijoitettu etu- ja takapyörien akselin suuntaisesti. Tämä keskittää auton massan ja kääntöpisteen kuljettajan lantion tuntumaan. Auto kulkee yli 240 kilometriä yhdellä latauksella. m Helkamapyörän uusi runko helpottaa pysähtymistä P yöränvalmistaja Helkama Velox on kehittänyt uuden runkorakenteen, jonka ansiosta pyöräilijän ei tarvitse nousta pois pyörän istuimelta pysähtyessään. Helkaman Suomessa kehittämässä STOP//STEP -rungossa keskiötä on siirretty perinteisestä ratkaisusta poiketen muutama senttimetri eteenpäin. Myös pyörän istuinputkea on kallistettu perinteisestä hieman taaksepäin. – STOP//STEP-tekniikka tekee pyöräilystä helpompaa ja turvallisempaa, kun jalat ulottuvat tarvit- Liikennevaloissa ei tarvitse nousta pyörän selästä uuden runkokeksinnön ansiosta. (Kuva: Helkama) 24 mania taessa koko ajan maahan. Pyöräilijä istuu hieman perinteistä ajoasentoa pystymmässä ja havainnoi näin ympäristöä helpommin. Polkimet ovat tavanomaista hieman edempänä ajamisen säilyessä edelleen mukavana ja kevyenä, Helkama Velox Oy:n tuotekehityspäällikkö Markku Autero kertoo. STOP//STEP-tekniikka on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen keksintö. Auteron mukaan uusi runkogeometria on saanut testiryhmiltä innostuneen vastaanoton. – STOP//STEP helpottaa polkupyöräilyä erityisesti kaupungeissa, joissa joutuu usein ruuhkien tai liikennevalojen vuoksi pysähtymään. Pyöräalalla esitellään harvoin isoja uutuuksia, ja siksi uusi runkogeometriamme puhuttaa myös ulkomaalaisia jälleenmyyjiämme, Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Jari Elamo lisää. Helkaman kevään aikana julkistettavista uutuuspyöristä neljässä mallissa on STOP//STEP-runko. Valikoimassa on omat mallinsa niin naisille, miehille kuin nuorillekin. m Premiumluokan hybridiauto Fisker Karman tuotanto alkaa maaliskuussa. (kuva: Valmet Automotive) sekä Garia-golfauton valmistuksesta. Pian alkavan hybridiauto Fisker Karman tuotannon myötä sähköautojen valmistus nousee Uudenkaupungin tehtaalla teknisesti ja määrällisesti uudelle tasolle. Valmet Automotive esitteli Geneven autonäyttelyssä myös ensimmäistä kertaa osaamistaan avoautojen kattojärjestelmissä. Osastolla olivat esillä avoautot Renault Mégane Coupé Convertible E95 ja Mercedes E Class convertible A207. Vuodenvaihteessa toteutunut saksalaisen Karmannin kattoliiketoiminnan osto oli tärkeä strateginen askel Valmet Automotivelle ja yhtiö on noussut maailman kolmen suurimman avoautojen kattojärjestelmien valmistajan joukkoon. m Garia-golfauton myynti aloitettu Suomessa V almet Automotive on allekirjoittanut jälleenmyyntisopimuksen Green Eagle Oy:n kanssa Garia-golfautojen jälleenmyynnistä Suomessa. Yhtiö kuuluu yritysryhmään, jossa on myös 50 vuotta toiminut täyden palvelun konepaja Oy Kart Ab. Kart valmistaa ja myy muun muassa edistyksellisiä ympäristöteknologian ratkaisuja. Green Eagle Oy keskittyy toiminnassaan golf- ja kentänhoitokaluston myyntiin, markkinointiin ja huoltoon. ”Edustamme vahvoja golf-maailman brändejä, ja tarjoamme Suomessa uusia tuotteita. Painotamme tarjonnassamme huippulaatua ja pitkälle vietyä tekniikkaa”, kertoo Green Eagle Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mononen. Valmet Automotive toimii liiketoimintapalvelujensa kautta tanskalaisen Garia A/S:n edustajana Suomessa ja Garia-golfautot valmistetaan Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla. Sähköllä toimiva Garia-golfauto edustaa alansa huippua ja se tulee Suomessa markkinoille alkavan golfkauden kynnyksellä. Auto esiteltliin GoExpo. fi messuilla/ Golf 11.-13.3.2011 Helsingin Messukeskuksessa. m Sähkökäyttöinen golfauto Garia valmistetaan Uudenkaupungin autotehtaalla. (kuva: Valmet Automotive) manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Tasoita tahtia tietoisesti Pää ei kestä eikä sielu siedä ”sata lasissa” -tahtia jatkuvasti. Luovuus lisääntyy ja jatkuvan tehokkuuden tavoite täyttyy parhaiten, kun oppii huokoistamaan työtään hallitusti. H ektisen työelämän paineet ovat johtaneet jatkuvan huipputehon vaatimuksiin, jotka syövät ihmistä pidemmän päälle. – Jos ihmiset polttavat itseään jatkuvasti liikaa, uusia ideoita ei enää synny, vaan toistetaan vanhoja rutiineja. Se on kuin ravihevonen juoksisi vain samaa rataa katsomatta sivuilleen. Se on varmin tapa tuhota kilpailuasemiaan, jos kilpailijat samaan aikaan kehittävät toimintaansa, Työterveyslaitoksen tutkija Tomi Hussi sanoo. Jos ihmiset polttavat itseään jatkuvasti liikaa, uusia ideoita ei enää synny, vaan toistetaan vanhoja rutiineja. Mielipidettä tukevat laajat tutkimukset, joissa on todettu fysiologisia haittavaikutuksia psykologisten vaikutusten lisäksi. – Stressiä ja työuupumusta on tutkittu paljon, mutta tulokulmia on viime aikoina laajennettu ja neurologisissa tutkimuksissa on havaittu muutoksia aivojen toiminnassa. Kognitiivinen suorituskyky heikkenee jatkuvan paineen alaisena. Havainnointi vähenee jo yksinkertaisissa laboratoriokokeissa. Vaativassa, muuttuvassa työympäristössä vaikutukset näkyvät aivan varmasti, Hussi toteaa. Hänen mukaansa työn huokoistaminen parantaisi ihmisten hyvinvointia ja suorituskykyä. Sillä tarkoitetaan työn sopivaa rytmittämistä vaativien ja rutiininomaisempien tehtävien välillä. Myös pienillä tauoilla on suuri merkitys. – Pohjimmiltaan asia on yksinkertainen. Kukaan ei jaksa tehdä töitä jatkuvasti ylikierroksilla, vaan voisi ajatella, että normaaliteho on noin 80 prosenttia, josta sitten tarvittaessa voi nostaa tehoa sataan prosenttiin. Olennaista on työn sisällöllinen rytmittäminen haastavan ja helpomman työn vuorottelemisella. Ihminen tarvitsee onnistumisen tunteita. Kun on saanut vaativan työn valmiiksi, voi hakea vauhtia seuraavaan tekemällä välillä jotain helpompaa, turvallista työtä. Olennaista on työn sisällöllinen rytmittäminen haastavan ja helpomman työn vuorottelemisella. Huokoistaminen ei tarkoita, ettei välillä pitäisi rutistaa huipputehoja, mutta ylitöiden paiskominen ei voi olla sääntö, vaan poikkeus. Sen jälkeen pitäisi voida hiukan hellittää. Sopiva suhde vaativien ja vähemmän vaativien tehtävien kesken on Hussin mukaan yksilöllinen asia, mutta neljä viidesosaa tai kaksi kolmasosaa työajasta on aika sopiva arvio vaativimmille töille. Vain muutaman sähköpostin lukeminen viikonloppuna voi viedä ajatukset pitkäksi ajaksi työasioihin ja katkaista omien voimavarojen lataamisen. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Jatkuva huipputehon ylläpitäminen ei ole ihmisille mahdollista. Tuore stressi- ja työuupumustutkimus on havainnut neurologisia muutoksia aivojen toiminnassa. Huokoistaminen ei myöskään tarkoita, että työpäivän mittaan pidettäisiin ylimääräisiä taukoja. – Lakisääteiset tauot riittävät, mutta on vähän myytti, että taukojen pitäminen olisi tehotonta. Mielestäni niihin liittyvä sosiaalinen toiminta on todella tärkeää, sillä se rakentaa yhteisöllisyyttä. Jos kiritetään koko ajan, kaikki ovat kuin viulun kieliä, Hussi sanoo. Eikä tässäkään pidä olla liian mustavalkoinen. Joskus lounaallakin voi puhua työasioista, jos siltä tuntuu. Avustavissa työtehtävissä työn huokoistaminen ei ole vain omissa käsissä, kun tehtäviä voi tulla monelta taholta. – Työn näkyväksi saaminen on iso haaste, siinä hyvä esimiestyö on tärkeintä. Esimiehen pitäisi olla täysivaltainen henkilö, joka yksiselitteisesti kantaa kokonaisvastuun ja tuntee työn sisällön. Silloin hän voi antaa ohjeita päällekkäisten työtehtävien tärkeysjärjestyksestä, Hussi sanoo. Työpaikalla voi hyvin esittää aloitteita keskustelusta laajemminkin yhteisistä pelisäännöistä, kuten jatkuvasta tavoitettavuudesta ja sähköpostikäytännöistä. – Palautumista tarvitaan ja lyhytkin työtehtävä viikonloppuna voi viedä ajatukset työasioihin pidemmäksi aikaa. Jos esimiehen oma työn tekemisen maailma hämärtyy, kerrannaisvaikutukset voivat kaatua alaisille. Yhteiset pelisäännöt auttaisivat tässä, Hussi sanoo. Työterveyslaitos suosittelee, että sähköpostiviesteihin vastataan keskitetysti vain muutaman kerran päivässä. – Sähköposteja on kätevä lähettää milloin vain, mutta niihin pitäisi myös voida vastata milloin vain. Jos saa kymmeniä viestejä päivässä ja säpsähtää aina sähköjäniksenä vastaamaan, työhön voi keskittyä vain muutaman minuutin kerrallaan. Kiireellisissä asioissa voi käyttää puhelinta, Hussi sanoo. Kaiken kaikkiaan huokoistaminen hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää. Kun yhteisiä voimavaroja käytetään oikein, ihmiset voivat paremmin ja jaksavat kehittää yritystä, joka saavuttaa hyviä tuloksia pitkällä tähtäimellä. mania ANNE KORTELA mania 25 vapaalla Lähetä vinkki mielenkiintoisen henkilön harrastuksesta: [email protected] Tanssia voi suositella kenelle vaan Kuka: Jana Pullinen, tuntiopettaja, tietojenkäsittely, Turun ammattikorkeakoulu Harrastus: kilpatanssi J ana Pullinen tuli Kokkolasta opiskelemaan tietotekniikkaa Åbo Akademiin. Työelämässä hän hyödynsi oppejaan monessa yrityksessä, viimeksi ElanIT:ssä, kunnes parisen vuotta sitten siirtyi opettamaan ammattikorkeakoulussa. Viikonloppuisin bitit häipyvät mielestä, kun urheilullinen nainen vetää satiinikengät jalkaansa ja lähtee kimaltavissa vaatteissaan kilpailemaan tanssiparketille. Milloin ja miksi aloitit tanssiharrastuksen? – Tutustuin nykyiseen mieheeni, joka oli ehtinyt tanssia jo parikymmentä vuotta. Hän sai minut innostumaan ja aloitimme kilpailemisen kymmenen vuotta sitten suoraan aikuisten seniori 1 -sarjassa (yli 35-vuotiaat). Olin aikaisemmin kilpaillut diskotanssissa ja tanhunnut Kokkolassa sekä hiihtänyt kilpaa. Muuten tuttuja olivat vain lavatanssit. Voiko aikuisena vielä oppia hyväksi tanssijaksi? – Minulla oli harhakuva, että täytyy aloittaa nuorena, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä. Jos haluaa menestyä kilpailussa, täytyy kyllä harjoitella paljon. Me tanssimme ensimmäiset viisi vuotta vakiotansseja. Vasta sitten siirryimme latinalaistansseihin. Edelleen pärjäämme kilpailuissa paremmin vakioissa. Millainen harrastus kilpatanssi on? – Meillä se on pitkälti koko perheen harrastus. Myös tyttäreni tanssivat, tällä hetkellä vain toinen. Kuulumme tanssiseura Boleroon, joka toimii Raisiossa ja Turussa ja on Suomen isoin tanssiseura, siihen kuuluu noin 60 kilpailevaa paria. Ikähaitari on laaja, nuorimmat aloittavat noin viisivuotiaina, vanhimmat ovat eläkeläisiä. Seuran ydinjoukko hitsautui tiiviiksi ryhmäksi kun remontoimme porukalla harjoittelusalimme Raisiossa. Henki on todella hyvä, tämä ei ole ollenkaan tiukkapipoista! Sama pätee myös muihin harrastajiin, joihin olemme tutustuneet kilpailuissa. Paljonko aikaa ja rahaa harrastukseen kuluu? – Alkuun pääsee pienellä rahalla ja alkeiskurssia pidetään kerran viikossa. Jos alkaa harjoitella enemmän ja ottaa yksityistunteja, aikaa ja rahaa alkaa kulua. Me harjoittelemme viitenä päivänä viikossa puolitoista-kaksi tuntia, lisäksi on yksityistunteja ja viikonloppuisin kilpailuja. Rahanmenoa emme laske, toisaalta emme kyllä ehdi käymään ravintoloissa tai muissa huvituksissa. Puvut ostamme käytettyinä, naisten lattaripuvut maksavat noin 200–700, miesten 150 euroa käytettyinä, vakiopuvut 500:sta alkaen, miesten frakki 800–900, mutta sitä voi käyttää useamman vuoden. Kilpailukenkiä menee 1-2 paria vuodessa, harjoituksissa käytetään kisakenkien lisäksi tossukoita. Onko kilpaileminen välttämätöntä? – Ei ole, mutta siinä voi mitata, onko mitään kehitystä tapahtunut. Ja minusta on tosi kivaa pukeutua hienoihin pukuihin ja laittautua kisoihin. Alussa tuomarointi joskus harmitti, mutta sitten alkoi ymmärtää, että he katsovat asioita omalta kannaltaan. Mikä kilpatanssissa viehättää? – Jotain urheilua pitää harrastaa, olen aina harrastunut ja tämä on tosi monipuolista. Kroppa pysyy kunnossa ja lihakset kehittyvät. Jos on vähänkään kilpailullinen, sen saa myös tyydytettyä. Parasta on, kun muut ajatukset katkeavat koreografioita miettiessä. Voin suositella kilpatanssia ihan kenelle vaan! mania ANNE KORTELA Suoria lentoja Kreetalle Huhtikuun Mania ilmestyy 21.4. 2011 Teema: Teollisuus ja alihankinta Ilmoitustilavaraukset huhtikuun lehteen 6.4. mennessä Advertoriaali- eli yritysesittelyvaraukset jo 28.3. mennessä myynti puh. 050 323 7785 [email protected] mania manialehti.fi NÄKÖKULMIA TYÖ- JA TALOUSELÄMÄÄN 26 mania Apollomatkat aloittaa suorat lennot Turusta Kreetalle. Kesäkuussa on kaksi lähtöä Kreetan Haniaan. Lennot operoi laadukas espanjalainen tilauslentoyhtiö Iberworld. Vaasa ja Turku ovat uusia kaupunkeja Apollomatkoille. Aikasempia lähtökaupunkeja ovat Helsinki ja Oulu. - Olemme saaneet paljon kyselyjä kyseisten kaupunkien alueelta ja haluamme näin osaltamme vastata asiakkaidemme tarpeisiin. Lennot operoidaan moderneilla Airbus A320 lentokoneilla, kertoo maajohtaja Eva Torra. Apollomatkat on osa maailman suurimpiin matkajärjestäjiin kuuluvaa sveitsiläistä Kuonia. Kuoni Scandinaviaan kuuluu Apollomatkat Suomessa, Apollo, Kuoni ja Golf Plaisir Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, Falk Lauritsen Tanskassa sekä lentoyhtiö Novair. Apollolla on myös Pohjoismaiden kattavin lomavalikoima: yli 1600 hotellia, 150 matkakohdetta ja 28 eri maata. Suomessa Apollomatkojen valikoimaan kuuluvat kesällä 2011 Kroatia, Kreikka ja Tunisia. m manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Lähetä kuvia iloisesta yritystapahtumasta: [email protected] Työelämän porkkanoita Emäntä, kamreeri, työmies, kantaja, päällikkö, timpuri, puhuja, paimen, myyjä, päivystäjä, renki, hitsaaja. Mikä on teidän tarpeenne? tunnelmassa Osaavia työntekijöitä oikeisiin töihin! Carrot Henkilöstöpalvelut Oy, Puistokatu 8, 20100 TURKU Juha Oksanen p. 0400-946 007 Samu Salminen p. 0400-462 452 Valoisia aikoja kohti Messut Kulttuuri ja kauneus kiinnostavat yhtä hyvin matkailun kuin sisustuksenkin yhteydessä. Kauppakeskus heräsi varhaiseen kevääseen kukkien ja kauniiden kuosien voimin. Matkailun Oskari Turku Touringin vuosittainen Matkailun Oskari vuoden parhaasta matkailuteosta 2010 myönnettiin teatteriesitykselle Les Misérables , jonka tuotti Åbo Svenska Teater. - ÅST:n ja Turku Touringin markkinointiyhteistyö on jatkunut jo vuosia. Korkealuokkainen ja koskettava musikaaliesitys on matkailun kannalta hieno paketoida myös kansainväliseen markkinointiin, sanoo Turku Touringin matkailujohtaja Anne-Marget Niemi. Rakentaminen & Sisustaminen -messut Turussa keräsivät 21 200 kävijää ja yli 450 yritystä. Tapahtuma on yksi Suomen suurimmista alan tapahtumista. Starkkihallin paneelikeskustelut auditoriossa olivat erittäin suosittuja, ja yleisöä kiinnostivat myös turkulaisen Sisustuksen Koodi -liikkeen yrittäjän, sisustussuunnittelija Tomi Kouvolan luennot ja sisustusvinkit. ÅST:n markkinointipäällikkö Sanna-Maria Sarelius, näyttelijä Lasse Fagerström ja teatterinjohtaja Joachim Thibblin ottivat vastaan Matkailun Oskarin 4.2.2011. (kuva: Miia Alhanen) Kuvateksti: Tomi Kouvola antoi vinkkejä ja ratkoi yleisön sisustusongelmia Rakentaminen & Sisustaminen -messuilla. (Kuvaaja: Arto Takala) Kevään Kukka 2011 -näyttely Top Management Forum Yrityssuhteiden ja aikuiskoulutuksen johtaja Pirjo Vuokko muistutti Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exen kutsuseminaarissa, että paras tulos tulee yhdistämällä jotain uutta, vanhaa, sinistä ja lainattua. - Sinisiä ajatuksia tarvitaan kun lähdetään ”siniselle merelle” eli hakemaan yritykselle uusia mahdollisuuksia. Kaikkea ei kuitenkaan pidä uudistaa, vaan vanhaa aineistoa voi aktivoida välillä, Vuokko sanoo. Raisio Jokilaakson Rotaryklubi järjestää yhteistyössä Suomen Kukkakauppiasliitto Varsinais-Suomen piirin ja taiteilija Jukka Rintalan kanssa Kevään Kukka 2011 näyttelyn Myllyntorilla, Kauppakeskus Myllyssä. Näyttelyssä on esillä yli 3.000 kukkaa ja teemaan on yhdistetty ainutlaatuisella tavalla taiteilijan kankaat ja juhla-asut. Näyttelyn loputtua 20.3. kukat myydään ja varat lahjoitetaan SPR nuorten turvatalolle. Turku 2011 säätiön puheenjohtaja, ministeri Christoffer Taxell korosti, että myönteisen talouskehityksen ja vahvan kulttuurin välillä on aina ollut selvä yhteys. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 27
© Copyright 2024