1. No category

Matkaraportti
Museolehtori Janina Ahlfors
Museolehtori Mari Jalkanen
Museolehtori Jaana Ylänen
Tampereen kaupunki, Museopalvelut, Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE
2013
Konferenssipaikka Cidade das Artes
ICOM CECA 2013 Rio de Janeiro 10.-17.8.2013
23. General Conference of the International Council of Museums (ICOM)
CECA 2013 Annual Conference
Osallistuimme ICOM CECAn vuosikonferenssiin ja ICOMin 23. yleiskonferenssiin. CECA, joka on yksi
suurimmista ICOMin alajaostoista, keskittyy museoiden opetus- ja yleisötoimintaan. Konferenssien aiheena
oli ”Museums (memory + creativity = social change)”. CECAn ohjelma oli laaja ja sisälsi runsaasti erilaisia
esimerkkejä tutkimuksen, hyvien käytänteiden ja tapauskohtaisten projektien saralta. Luennoitsijoita ja
esittelijöitä oli ympäri maailmaa, vaikka painotus olikin hieman Etelä-Amerikassa.
CECAn ohjelma lyhyesti:
11.8. Pre-Conference workshops
12.–15.8.Erilaisia luentoja ja case-esittelyjä
16.8. Ekskursiopäivä
Koko ohjelma liitteenä (liite 1).
Kokosimme raporttiin mielestämme kiinnostavimmat aiheet ja teemat.
Poliittisuus ja museon yhteiskuntavastuu
Useat puhujat edustivat museota, joka toimii meidän kotoisesta yhteiskunnastamme hyvin poikkeavassa
ympäristössä. Tässä on muutamia esimerkkejä museoiden reaktioista yhteiskuntaansa.
Dominikaanisessa tasavallassa toimii museo, joka esittelee vastarintaliikkeen historiaa. Museon johtaja
Luisa De Penã Díaz kertoi museon tavoitteesta ”kasvattaa vastuullisia kansalaisia”. Maan historia on
diktatuurin ja korruption värittämää, joten demokratian pelisääntöjen oppiminen on yksi opittava
kansalaistaito. Tätä varten museo järjesti lasten vaalit, jossa lapset ottivat vaalitarkkailijoiden, ehdokkaiden
sekä äänestäjien rooleja. Roolileikin avulla lapset törmäsivät oikean poliittisen taistelun ilmiöihin ja oppivat
miten tilanteet ratkeavat demokratiassa. Toiminta koettiin hyvin tärkeäksi, eräskin isä oli tuonut lapsensa
toisesta kaupungista osallistumaan tapahtumaan, koska ei itse osannut selittää parhaillaan käynnissä
olevien presidentinvaalien tuottamia uutisia lapselleen.
Jerusalemin vanhassa kaupungissa on ”Daavidin torni” -museo,
jonka käsittelee Israelin historiaa niin palestiinalaisesta kuin
juutalaisestakin näkökulmasta. Vanhassa kaupungissa on
maallistuneiden juutalaisten, ortodoksijuutalaisten, kristittyjen ja
islamilaisten yhteisöjä ja kuten tiedetään, nämä yhteisöt eivät
juuri kohtaa toisiaan. Museon pedagogisen osaston kuraattori
Tal Zor kertoi itse, että tutustui ensimmäisen kerran
palestiinalaisen myöhään teini-iässä. Museossa on järjestetty
päiväkoti-ikäisille lapsille kierroksia, joilla he tapaavat rabbin,
imaamin ja papin. Jokainen kertoo uskontonsa juhlaperinteistä
ja lapset huomaavat, miten paljon yhteistä kaikilla on. Tämän
toiminnan palautteena museo sai lapsen kirjoittaman kirjeen:
”Naapurissani asuu palestiinalainen tyttö. vihasin häntä ennen,
mutta nyt en enää vihaa.”
Amsterdamin merimuseon meneillään olevasta projektista
kertoi museopedagogi Ernst van Keulen. Museo on valinnut
aiemmasta linjasta poikkeavan aiheen näyttelyssä The Dark
Chapter. Näyttely kertoo Hollantilaisten osallisuudesta
orjakauppaan sekä orjuutettujen että eurooppalaisten
näkökulmasta. Näyttely käsittelee historiaa jota Hollannissa on
ehkä vaikea tunnustaa. Niinpä orjakaupan uhrien
jälkeläisilläkään ei ole ollut mahdollisuutta kertoa tai tutustua
omaan tarinaansa. Tämä näyttely on tuonut museoon uusia
ja uudenlaisia kävijöitä. Näyttely on vedonnut tunteisiin ja tähän
Tiivistelmä työpajassa esitellystä
valmistauduttiin henkilökunnan koulutuksilla, joissa puhuttiin
esimerkistä
mm. siitä, miten suhtautua museovieraiden reaktioihin näyttelyssä.
Näyttelyä tehtäessä sekä sen avauduttua tavoitteena on ollut vahvistaa
orjuutettujen jälkeläisten identiteettiä ja tehdä sekä heidän että esi-isiensä osa hollantilaisessa
yhteiskunnassa näkyväksi. Toisaalta näyttely kysyy: Onko orjuus todella vain menneisyyden ilmiö?
Erilaiset yhteiskunnalliset tilanteet ja historiat tulivat selkeästi esiin mm. etelä-afrikkalaisen Wandile Kasiben
(Iziko Museums of South Africa) esityksessä missä hän toi esiin ihmisten muistojen kipeät puolet. Me emme
aina pidä siitä mitä muistamme ja mitä voimme valita unohtavamme. Emme ole koskaan täysin vapaita
muistoistamme, muisti taistelee unohtamista vastaan. Tämä tuntui hyvin erilaiselta näkökulmalta
pohjoismaiselle museolaiselle, jonka yhteiskunnassa yksi isoin ongelma alkaa olla iäkkäiden
dementoituminen. Tähän ovat myös museot reagoineet erilaisilla ”muistelutuokioillaan”. Kasiben mukaan
tulisi museoissa tarkkaan miettiä mitkä ovat sellaisia muistoja, jotka vievät sen museon yhteisöä eteenpäin,
muistoja joilla on todellista merkitystä myös yhteisön tulevaisuutta ajatellen.
Museo ja yhteisö
Konferenssien puheenvuoroissa oli voimakkaasti esillä ajatus siitä, että museoiden pitäisi tuntea yleisönsä ja
yhteisönsä erittäin hyvin. Näyttelyt tulisi rohkeasti suunnata jollekin valitulle, rajatulle ryhmälle ja toteuttaa se
kauttaaltaan heitä ajatellen. Ernst van Keulen esitteli Scheepvaartmuseumin linjaa, jossa eri kohderyhmille
(tässä tapauksessa iän ja kiinnostuksen mukaan jaettu) on museon eri osissa eri näyttelyt. Näyttelyt ovat eri
tiimien suunnittelemat, jokainen erilainen ja omalle ryhmälleen räätälöity. Näyttelyissä on otettu huomioon
kohderyhmän erilaiset fyysiset tarpeet, tiedot ja taidot sekä mietitty koukkuja kohderyhmän tavoittamiseksi
(esim. nuorille sosiaalisen median ja iPadien käyttö).
Oman yhteisön tuntemus tuli esiin myös mm. Gabriela Aidarin työpajassa, jossa hän kertoi esimerkkejä
omasta työpaikastaan. Sao Paulon Pinacoteca do Estadossa yhteisö on museon lähialueilla asuvat ihmiset.
Museo sijaitsee alueella, jossa on paljon vähävaraisia ihmisiä. Museo haluaa olla osa yhteisöä ja haluaa,
että yhteisö on osa sitä, joten työskentelyä alueen kodittomien ja narkomaanien kanssa jatkettu vuosia.
Aidarin työpajassa esiteltiin myös projekti, jossa vapaaehtoiset kiersivät museon läheisyydessä olevalla
asuinalueella ovelta ovelle kertoen alueen historiasta. Tällä motivoitiin ihmisiä tulemaan museoon ja
näkemään historian kautta myös tulevaisuuteen. Mottona oli, että ei ole mitään järkeä säilöä historiaa jos ei
käytä sitä tulevaisuuden parantamiseen.
Yhteisöjen osallistaminen näyttelyiden ja toimintojen
suunnittelussa oli konferenssissa useaan kertaan esillä.
Näyttelyiden teemoista ja aiheista tietävät todella
ihmiset, jota aihe koskettaa jokapäiväisesti (esim.
vammaisuus, homoseksuaalisuus), niinpä heidän tulisi
olla mukana suunnittelussa alusta loppuun. Richard
Sandell (Leicesterin yliopisto) tosin tarkensi terävästi
luennossaan, että museoiden tulisi muistaa, että kaikille
ryhmille näyttelyn tekemiseen osallistuminen ei
suinkaan ole innostavaa, vaan jotakin mikä ei
välttämättä kosketa tai kiinnosta millään tavalla.
Kohderyhmien tulee tuntea, että heistä ollaan aidosti
kiinnostuneita ja että heidän panostaan ja näkemystään
tarvitaan vastedeskin. Luottamus yhteisöön täytyy
rakentaa ensin ja sitä tulee vaalia. Uskottavaa näyttelyä
Richard Sandell
ei voi tehdä jos museolla ei ole luottamuksellisia suhteita
ryhmään, josta näyttely kertoo. Sandell käytti termiä
vakuumi kuvaillessaan sitä, miten useat museot ovat eristäneet itsensä ympäröivästä yhteisöstä ja kaikesta
siitä mikä elää museon ulkopuolella.
Ruotsalaisten esimerkki osallistamisesta liittyi Viikinkinäyttelyn uuteen näkökulmaan, johon haluttiin miehisen
kuvan lisäksi myös naisnäkökulma sekä poistaa viikinkeihin liittyviä stereotypioita. Historiska Museet teki
yhteistyötä paikallisen lukioluokan kanssa ja nämä nuoret pääsivät osallistumaan myös näyttelyn
toteutukseen. Nuorten myötä huomattiin mm. naisten vaatimaton kuvaaminen alkuperäisessä näyttelyssä
suhteessa viikinkimiehiin. Yhteisö ja sen osallistaminen toi siis arvokkaita, uusia näkökulmia.
Myös hyvä esimerkki sekä museon
yhteiskuntavastuusta että yhteisön
osallistamisesta tuli Englannista. Filipa Alves de
Sousa kertoi V&A Museumin nuorten ohjelmasta,
joka oli saanut alkunsa muutamia vuosia sitten
Lontoon mellakoista. Myös museossa
ymmärrettiin että ympäröivässä yhteisössä on
valtava määrä työttömiä ja toimettomia nuoria.
Miten museo voi olla mukana heidän
elämässään? Perustettiin The Great Voice –
ryhmä, jossa toimii erilaisia ”alajaostoja”
keskittyen erilaisiin toimintoihin. Osa nuorista
järjestää tapahtumia ja festivaaleja ja hoitaa
sosiaalisen median ylläpidon. Toiset heistä
opastavat omilla kierroksillaan. Toiminta pyrkii
Filipa Alves de Sousa esitelmöimässä
kohentamaan yhteisönsä tilannetta ja kannustamaan nuoria aktiivisuuteen saaden samalla asiantuntevia ja
innostuneita työntekijöitä.
Oleilu, keskustelu, omaehtoinen tekeminen ja hengailu museossa
”Onko museon tarkoitus olla liikenteen vai olemisen paikka?” Näin
kysyy Ricardo Rubiales, Museo Nacional de Arte Mexico –museon
pedagogisen osaston johtaja. Hän vastaa, että usein vaikuttaa siltä,
että näyttelyihin on sisäänrakennettu reitti, jonka vieraat marssivat
ripeästi alusta loppuun. Ricardo kuitenkin toivoo, että museot olisivat
oleilun ja keskustelun paikkoja. Hän kertoi useita esimerkkejä siitä,
miten näyttelyä voi ”rikkoa” tarjoamalla kävijöille mahdollisuuden
leikkiä, levätä, ajatella, keskustella ja tehdä jotain omaa. Yksinkertaisin
ratkaisu on antaa kävijöille riittävästi riittävän mukavia istuimia. Tilan
lisäksi voi antaa jotakin tekemistä, sillä keskustelu alkaa usein luistaa,
kun tarjolla on jotakin käsin kosteltavaa tai tehtävää. Rubiales esitteli
muutaman esimerkin omasta museostaan. Heillä oli esimerkiksi
työpaja, jossa asiakkaat voivat itsenäisesti tehdä käsitöitä. Työpajan
tavoite ei niinkään ollut opettaa kävijöitä käsityön tekniikkaan, kertoa
sen historiasta tai valmistaa ompelusta, vaan saada vanhemmat ja
lapset keskustelemaan keskenään. Toisessa esimerkissä museo oli
tehnyt esillä olevista valokuvista myös kuva-albumeita, joita kävijät
saivat selailla rauhassa istuen pöytien ääressä. Tarkoituksena oli
tarjota mahdollisuus istahtaa alas, katsella kuvia ja keskustella niistä.
Ylipäänsä Rubiales totesi kuinka yksinkertaisesti lisäämällä tuoleja ja
pöytiä saadaan asiakkaat viihtymään ja keskustelemaan.
Ricardo Rubiales
Omaehtoisesta tekemisestä ja tiedonhankinnasta pohti myös Ayumu Ota (National Museum of Japanese
History). Hän kertoi museonsa työpajamallista, joka lähti kysymyksestä voiko historialliset museot tarjota
mahdollisuuksia luovuudelle vai pelkästään faktoja? Japanin historiallisessa kansallismuseossa asia
ratkaistiin perheille suunnatuin työpajoin, joissa mm. tutustutaan ruokaan keskiajan Japanissa. Työpajassa
voi tutustua toiminnallisesti esimerkiksi siihen miten keskiajalla syötiin ja valmistettiin ruoka sekä mitä syötiin
ja mitä ei. Ruoka- ja välinereplikoiden avulla perheet saivat kokeilla, tutkia ja tehdä omia päätelmiä sekä
vastaanottaa tietoa itselle sopivan määrän. Ota kysyi esityksessään sitä kuinka paljon informaatiota pitää
asiakkaalla olla saatavilla ja kuinka paljon voimme sallia asiakkaiden ”luoda” itse informaatiota heidän omilla
tavoillaan? Miten voimme yhdistää työpajojen kokemukset museon näyttelytiloissa, eli miten jatkaa luovuutta
myös faktapainotteisessa näyttelytilassa?
Mitä kävijälle jää käteen museovierailusta?
Mitä me museoissa haluamme, että kävijä on kokenut museossa? Millä mielellä hän on lähtiessään
museosta? Jorge Melguizon (Medellin Chair – Barcelona) mielestä kävijät ovat poistuessaan yleensä vain
väsyneitä! Hänen mukaansa kokoelmalla/näyttelyllä ja yleisöllä on oltava oikea yhteys. Hän esitti jopa niin
suoraviivaisen kommentin, että kuraattorit tietävät vain kokoelmat, eivät elämää niiden ulkopuolella.
Kuraattorien tulisi tuntea museota ympäröivä yhteisö paremmin kuin kokoelmat.
Melguizo myös korosti puheenvuorossaan sitä kuinka veronmaksajat ovat jo maksaneet museoiden
sisäänpääsyt veroissaan. Kommenttina tähän voisi ajatella kuinka paljon Suomessa veronmaksaja maksaa
museoiden ylläpidosta jo veroissaan ja suhteuttaa siihen, että jos hän vielä haluaa nähdä näyttelyt, hän
yleensä joutuu siitä maksamaan. Maksuton sisäänpääsy mahdollistaa mm. yhden teoksen katsomisen per
päivä ja samalla pääsyn niiden tunteiden ja muistojen pariin, jotka ovat ihmisille tärkeitä. Ihmisten tulee
tuntea että he omistavat museon, heillä on oikeus käyttää sitä ja sen asiantuntemusta. Melguizon mukaan
kulttuuria ei niinkään ole se, mitä laitetaan esille tai tarjotaan, vaan se, mitä saadaan liikkeelle ja jalostumaan
mielissä ja ajatuksissa. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yleisölle mahdollisimman avoin pääsy kokoelmien ja
museon koko kapasiteetin luo.
Konferensissa tuli esiin useaan otteeseen saavutettavuus. Museoissa on totuttu ajattelemaan
saavutettavuutta siten miten museoon pääsee ja miten siellä voi liikkua. Miten ”luettavat” ovat nettisivut ja
ovatko luiskat kunnossa. Useat puhujat kuitenkin ottivat esiin näyttelyiden sisällön saavutettavuuden. Onko
näyttely tehty siten, että sen viesti on saavutettava? Miten museo ottaa huomioon erityisryhmät, esimerkiksi
näkövammaiset ja heidän kokemuksensa? Tämän otti esille myös romanialainen Rodica Silvia Pop joka oli
toteuttanut museossaan (Maramures County Museum of History and Archeology) näyttelyn, jossa sai koskea
teoksiin. Tämä oli yksi tapa saada veistotaiteen näyttely saavutettavaksi näkövammaisille. Näyttely
mahdollisti kokemuksen kahdella tasolla; taiteen kokemisen äärelle päästiin mahdollistamalla fyysinen
kosketus ja näyttelyn viestinä oli myös toivottaa vähemmistönä olevat museon asiakkaiksi yhtä arvokkaina
kuin muukin yleisö.
Kehon ja muidenkin kuin näköaistin käyttöön viittasi myös Manon Blanchette (Pointe-à-Callière Musée
d’Archéologie et d’Histoire de Montréal), joka kertoi esimerkkejä, joissa hyödynnettiin immersiota
museokokemuksen vahvistuksessa ja pedagogisena strategiana. Kehon kokemukset ovat tärkeitä
muistijälkien luomisessa sekä tunteiden ja muistojen herättämisessä. Tunne-elämyksen tuottaminen
näyttelyn yhteydessä nousi muissakin puheenvuoroissa tärkeäksi tavoitteeksi.
Melguizo pohti myös miten saada ihmiset toisen kerran museoon, mikä on huomattavasti tärkeämpää kuin
saada heidät sinne ensimmäistä kertaa. Meidän tulisi keskittyä ensikertalaisten museokävijöiden kohdalla
siihen miten saada heidät tulemaan toiste. Miksi, minkälaisen kokemuksen ja millaisten syiden vuoksi, he
tulisivat? Toinen keynote speaker, Jorge Wagensberg (University of Barcelona), esitti ajatuksen että kävijän
täytyisi lähteä museosta päässään enemmän kysymyksiään kuin tullessaan. Ehkä tämä, uteliaisuus, tunneelämys, vapaan oleilun mahdollisuus ja aito osallisuuden tunne saattaisivat houkutella kävijän museoon
uudestaan ja uudestaan?
Loppusanat
Kokonaisuutena Rion konferenssi oli mielestämme antoisa. Se antoi ideoita ja vinkkejä omaan työhömme,
vahvistusta ajatuksillemme pedagogisessa työssämme ja perspektiiviä siitä missä menemme
kansainväliseen kenttään suhteutettuna. Konferenssi herätti myös paljon kysymyksiä, joita voimme esittää
itsellemme sekä koko työyhteisöllemme. Parasta antia oli CECAlaisten tapaaminen ja kontaktien luonti
ympäri maailmaa. Yhteistyötä viritellään jo tämän vuoden puolella.
Kiitämme matkakulutuesta ja aiomme jatkossakin osallistua mahdollisuuksien mukaan ICOM:n tapahtumiin.
August, 10th – 17th/ Aôut, 10 – 17/ Agosto, 10 - 17
23ª GENERAL CONFERENCE OF
COUNCIL OF MUSEUMS (ICOM)
THE INTERNATIONAL
23ª CONFÉRENCE GÉNÉRAL DU CONSEIL INTERNATIONAL
DE MUSÉES (ICOM)
23ª CONFERENCIA GENERAL DEL CONSEJO INTERNACIONAL
DE MUSEOS (ICOM)
23ª CONFERÊNCIA GERAL DO CONSELHO INTERNACIONAL
DE MUSEUS (ICOM)
CECA 2013 ANNUAL CONFERENCE
CECA 2013 CONFÉRENCE ANNUELLE
CECA 2013 CONFERENCIA ANUAL
CECA 2013 CONFERÊNCIA ANUAL
1
MUSEUMS (MEMORY + CREATIVITY = SOCIAL CHANGE)
MUSÉES (MÉMOIRE + CRÉATIVITÉ = CHANGEMENT SOCIAL)
MUSEOS (MEMORIA + CREATIVIDAD) = CAMBIO SOCIAL
MUSEUS (MEMÓRIA + CRIATIVIDADE) = MUDANÇA SOCIAL
Conference Venue
2
MUSEUMS (MEMORY + CREATIVITY = SOCIAL CHANGE)
Museums wish and work to promote change. The mathematical equation
inspiring the 23rd General Conference of the International Council of Museums
suggests that this work arises from a composition between creative freshness and the
memory constructed and entrusted to these museums. Behind this equation there are
numerous individuals strengthened each day: professionals and especially the public,
full of aspirations, acting as engines of this movement. It is the memory activated by
creativity in the museum environment reverberating in the society and promoting social
change.
Ever since its creation, the International Council of Museums has been the stage
for essential debates, actions, documents and propositions to make museums what they
are today: bridges between cultures, instruments for transformations in micro and macro
scales.
In this trajectory, the American continent has granted a memorable contribution
registered in meetings and documents, such as the pioneering UNESCO Regional
Seminar held in 1958 in Rio de Janeiro, in which the educational and transforming role
of museums was by then highlighted. In the following seminars organized around the
world, the meeting irrefutably deemed the most important contribution of Latin
America to the international Museology was held: the Santiago of Chile Round Table. It
was then that the model adopted to seminars was broken off, Spanish was elected as
working language and highlight was given to the speech of Latin-American scholars.
This rupture is expected to inspire the first General Conference of the International
Council of Museums to take place in Brazil, only the 2nd in South America.
Brazilian educator Paulo Freire was firstly entrusted with the chair of the Round
Table held in Chile, then under the Popular Unit government. However, Brazil lived
under a dictatorship, and our delegate at UNESCO vetoed this representation, leaving
Argentinean urbanist Jorge Enrique Hardoy in charge of the discussions. When the
Round Table on the Role of Museums in Latin America finally took place in May,
1972, a great and new contribution was put forward: consideration on the social role of
museums, its insertion in cities undergoing a population boom, the ideal of a whole (or
integrated) museum tuned into society’s problems and capable of acting as a
developmental tool.
Nonetheless, it is generally agreed that the Santiago of Chile Declaration took
long to be incorporated as a reference to the rest of the world, despite the fact that
ecomuseums, territory museums, community museums and several other models
situated in the so-called New Museology – or in its youngest sibling, the
Sociomuseology – have been grounded on it. We still have a log to drive forward in
order to achieve our ideal equation. Even though another emblematic document, the
Quebec Declaration (1984) took inspiration in the New Museology for the creation of
the International Movement for a New Museology, and that the Caracas Declaration
(1992) celebrates its 20 years reasserting the principles and museums as a means of
communication, it is essential to consider what really was left from the Santiago
aspirations 40 years after.
3
Therefore, the thought about museums and social changes has been built in the
American continent for decades. Brazil brings this legacy up to date in a very vigorous
way. We see growing numbers of museums and museum public, with some of the
world’s largest visitation numbers in recent exhibits, opposing reductive views of
Brazilian blindness to culture and museums in particular. We have a National Museums
Policy grounded on new legal milestones, such as the Statute of Museums and
guidelines created especially for a continental-size country, an almost incomparable
challenge. We have learned about unique features in our professional background with
over ten undergraduate courses in Museology, in addition to graduate and technical
courses, and scientific production in rapid progress. We have witnessed an exponential
increase of territory museums and community museums, notably slum [favela]
museums. Our experience allows us to state that we share the concerns and challenges
common to museums worldwide, whereas we have particularities to present and discuss.
We are open and look forward to this meeting.
Looking back, we realize how much the field has gained since the meeting in
Santiago. With an eye in the future, we hope that the 23rd General Conference of the
International Council of Museums will notice the particularities of our cities, our
people, our musealization process, our museum experiences. May the international
committees, aware of this reality, contemplate students, communities and other
individuals interested in promoting a dialogue with ICOM in this passage by Brazil, and
may our blow of creativity and boldness resonate and distinguish this conference from
all others that have already taken place.
Manuelina Maria Duarte Cândido
In name of the Sub-Comission of the Contents of the Organizer
Committee
Goiânia, Goiás/Brazil, October 21, 2012.
4
MUSÉES (MÉMOIRE + CRÉATIVITÉ = CHANGEMENT SOCIAL)
Les musées souhaitent le changement et y travaillent. L’équation mathématique
qui sert d’inspiration à la 23ème Conférence générale de l’ICOM montre que ce travail
de changement est une combinaison entre la fraîcheur créative et la mémoire construite
confiée aux musées. Derrière cette équation se trouvent de nombreux individus que cet
objectif unit : les professionnels et plus encore le public, plein d’aspirations, qui
constituent le moteur de ce mouvement. La mémoire, que sublime la créativité des
musées, agit sur la société et encourage le changement social.
Depuis sa création, le Conseil international des musées est la source de débats,
d’actions, de propositions et de documents essentiels à l’existence des musées tels qu’on
les connaît aujourd’hui, de ponts entre les cultures, d'instruments de transformation à
tous les niveaux.
Au long de cette trajectoire, le continent américain a apporté une contribution
mémorable, ponctuée de réunions et de documents à l’instar du séminaire précurseur de
l’UNESCO de 1958, également à Rio de Janeiro, où le rôle éducatif et transformateur
des musées était déjà à l’ordre du jour. Dans la séquence des séminaires qui
s’ensuivirent à travers le monde eût lieu la réunion que l’on peut sans le moindre doute
considérer comme la plus importante contribution de l’Amérique latine à la muséologie
mondiale: la Table Ronde de Santiago du Chili. C’est là que fut brisé le modèle
jusqu’alors adopté pour les séminaires; les réunions se tinrent en espagnol et les
interventions d’intellectuels latino-américains occupèrent le devant de la scène. Et nous
n’en espérons pas moins de la première conférence générale de l’ICOM au Brésil, la
deuxième à peine en Amérique du Sud.
C’est au pédagogue brésilien Paulo Freire qu’avait été initialement confiée la
coordination de la Table ronde du Chili, alors sous gouvernement d’unité populaire.
Toutefois, le Brésil vivant déjà sous une dictature militaire, notre délégué à l’UNESCO
y opposa son véto. Ce fut donc l’urbaniste argentin Jorge Enrique Hardoy qui prit les
rênes de la réunion. Quand elle eût enfin lieu, en mai 1972, la table ronde consacrée au
rôle des musées en Amérique latine apporta une grande et nouvelle contribution: la
réflexion sur la fonction sociale des musées, sur leur insertion dans des villes en pleine
explosion démographique, sans oublier l’idée du musée intégral (ou intégré), en
syntonie avec les problèmes de la société et à la hauteur de son rôle d’instrument de
développement.
Il est toutefois de notoriété publique que la Déclaration de Santiago du Chili a
tardé à devenir une référence dans le reste du monde, même si elle a servi de base aux
écomusées, aux musées de territoire, aux musées communautaires, ou encore à bien
d’autres modèles se réclamant de la Nouvelle Muséologie ou de sa sœur cadette, la
Sociomuséologie. Il reste encore beaucoup à faire pour atteindre notre équation idéale.
Encore qu’un autre document emblématique, la Déclaration de Québec (1984), s’en soit
inspiré pour la création du Mouvement international pour une nouvelle muséologie, ou
que la Déclaration de Caracas, avec la réaffirmation des musées comme moyen de
communication, fête ses 20 ans. Il n’en est pas moins indispensable, 40 ans plus tard, de
réfléchir sur ce qui nous est finalement resté des aspirations de Santiago.
5
Il existe donc depuis plusieurs dizaines d’années sur le continent américain une
réflexion autour des musées et du changement social. Et c’est avec vigueur que le Brésil
entend pérenniser cet héritage. Nous constatons un nombre toujours croissant de musées
et de publics, avec des fréquentations parmi les plus élevées du monde de certaines
expositions récentes, démentant ainsi les visions réductrices d’un certain hermétisme
brésilien à la culture et aux musées en particulier. Nous sommes aujourd’hui dotés
d’une Politique nationale des musées s’appuyant sur de nouvelles normes légales,
comme le Statut des musées et autres directives s’appliquant à un pays aux dimensions
continentales, de la taille du défi qui s’offre à nous. Notre formation professionnelle
offre des caractéristiques singulières, avec plus d’une dizaine de programmes de licence
universitaire en Muséologie, ainsi que des programmes de deuxième et troisième cycles
et des formations techniques; le tout agrémenté d’une production scientifique en pleine
expansion. Nous assistons à une augmentation exponentielle du nombre des musées sur
le territoire national, où figurent de nouveaux types d'institutions comme les musées
communautaires situés dans des favelas. Notre expérience nous permet d’affirmer que
nous partageons des préoccupations et des défis communs avec les musées du monde
entier, sans pour autant être exempts de particularités dont nous souhaitons débattre.
C’est dans cet esprit d’ouverture que nous attendons la 23e Conférence de l'ICOM avec
la plus grande impatience.
Si l’on regarde en arrière, on peut voir combien notre domaine a subi de
transformations dynamisantes initiées à Santiago. Et, avec un œil sur l’avenir, nous
souhaitons que cette 23ème Conférence générale de l’ICOM s’inspire des spécificités de
nos villes, de nos peuples, de nos pratiques muséologiques et de nos expériences
muséales. Que les comités internationaux, conscients de cette réalité, mobilisent
étudiants, communautés et autres individus intéressés à ce dialogue avec l’ICOM lors de
son passage au Brésil, que notre souffle créatif et notre audace résonnent et distinguent
cette conférence de tout ce qui a déjà été fait. C’est là notre plus cher souhait !
Manuelina Maria Duarte Cândido
Au nom de la Sous-commission des contenus du Comité organisateur
Goiânia, Goiás/Brésil, le 21 octobre 2012
6
MUSEOS (MEMORIA + CREATIVIDAD) = CAMBIO SOCIAL
Los museos desean el cambio y trabajan con él. La ecuación matemática que
inspira la 23ª. Conferencia General del ICOM señala que este trabajo surge de una
composición entre el frescor creador y la memoria construida y confiada a estos museos.
Por detrás de esta ecuación hay innumerables sujetos cada vez más fortalecidos: los
profesionales y especialmente el público, llenos de aspiraciones, actuando como
motores de este movimiento. Es la memoria activada por la creatividad en el ambiente
del museo que repercute en la sociedad y promueve el cambio social.
Desde su creación, el Consejo Internacional de Museos ha sido escenario de
debates, acciones, documentos y propuestas esenciales para hacer de los museos lo que
ellos son hoy: puentes entre culturas, instrumentos para transformaciones en micro y en
macro escalas.
En esta trayectoria, el continente americano realizó una contribución memorable
puntuada en reuniones y documentos como el precursor Seminario Regional de la
UNESCO realizado en 1958 también en Río de Janeiro, en el cual el papel educativo y
transformador de los museos ya estaba en destaque. En la secuencia de seminarios
organizados alrededor del mundo, vino la reunión que tiene el título innegable de la más
importante contribución de América Latina para la Museología Internacional: la Mesa
Redonda De Santiago de Chile. En ella se rompió el modelo hasta entonces adoptado
para los seminarios, eligiendo como lengua el español y dando un papel de destaque a
las declaraciones de los intelectuales latinoamericanos. Una ruptura que no sería
exagerado esperar que inspirara la primera Conferencia General del ICOM que se
realizará en Brasil, la 2ª. en América del Sur.
Inicialmente se le confió al educador Paulo Freire la dirección de la Mesa
Redonda a ser realizada en Chile, que estaba bajo el gobierno de la Unidad Popular. Sin
embargo, Brasil vivía una dictadura militar y nuestro delegado en la UNESCO vetó tal
representación, cabiéndole al urbanista argentino Jorge Enrique Hardoy dirigir las
discusiones. Cuando finalmente se realizó, en el mes de mayo de 1972, la Mesa
Redonda sobre el Papel de los Museos en América Latina presentó una nueva y gran
contribución: la reflexión sobre la función social de los museos, su inserción en la
ciudades en contexto de explosión demográfica y la idea de museo íntegro (o integrado),
sintonizado con los problemas de la sociedad y capaz de actuar como instrumento del
desarrollo.
No obstante, es voz corriente que la Declaración de Santiago de Chile tardó en
incorporarse como una referencia en el resto del mundo, aunque eco-museos, museos de
territorio, museos comunicativos y diversos otros modelos situados en la llamada Nueva
Museología o en su hermana menor, la Sociomuseología, tenga en ella sus bases.
Todavía hay mucho impulso que dar hasta que alcancemos la ecuación ideal. Aunque
otro documento emblemático, la Declaración de Quebec (1984) se haya fundamentado
en ella para la creación del Movimiento Internacional para una Nueva Museología y que
la Declaración de Caracas (1992) conmemores sus 20 años reafirmando principios y el
museo como medio de comunicación, es imprescindible pensar, transcurridos ahora 40
años, sobre lo que realmente permaneció de las aspiraciones de Santiago.
7
Por lo tanto, existe desde hace décadas un pensamiento sobre museos y cambio
social construido en el continente americano. Brasil actualiza ese legado de una manera
muy vigorosa. Vemos números crecientes de museos y de público de museos, con
algunas de las mayores cifras de visitas del mundo en exposiciones recientes,
desmintiendo visiones reduccionistas de una ceguera brasileña en relación a la cultura y
a los museos en particular. Tenemos una Política Nacional de Museos apoyada en
nuevos marcos legales, como el Estatuto de Museos y en directrices enfocadas hacia un
país de dimensiones continentales, desafío casi incomparable. Conocemos
características singulares en nuestra formación profesional con más de una decena de
cursos de graduación en Museología, además de cursos de post-grado y técnicos y una
producción científica que se consolida y amplía a grandes pasos. Presenciamos el
aumento exponencial de museos de territorio y museos comunitarios, específicamente
los museos de villas-miseria. Nuestra experiencia permite afirmar que compartimos
preocupaciones y desafíos comunes con los museos del mundo entero, al mismo tiempo
en que tenemos particularidades para presentar y discutir. Estamos abiertos a este
encuentro y muy deseosos de realizarlo.
Mirando hacia atrás, percibimos cuanto ha ganado el campo con las distensiones
proporcionadas en Santiago. Con la mirada puesta en el futuro, esperamos que la 23ª
Conferencia General del ICOM observe las especialidades de nuestras ciudades,
nuestras gentes, nuestros procesos de musealización, nuestras experiencias museales.
Que los comités internacionales, sabedores de esta realidad, incluyan a estudiantes,
comunidades y otros sujetos interesados en dialogar con el ICOM en este paso por
Brasil, que nuestro soplo de creatividad y audacia resuene y distinga esta conferencia de
todo lo acontecido anteriormente.
Manuelina Maria Duarte Cândido
En nombre de la Sub-comisión de Contenido del Comité Organizador
Goiânia, Goiás/Brasil, 21 de octubre 2012
8
MUSEUS (MEMÓRIA + CRIATIVIDADE) = MUDANÇA SOCIAL
Os museus desejam e trabalham para a mudança. A equação matemática que
inspira a 23a Conferência Geral do ICOM aponta que este trabalho surge de uma
composição entre o frescor criativo e a memória construída e confiada a estes museus.
Por trás desta equação há inúmeros sujeitos cada vez mais fortalecidos: os profissionais
e especialmente o público, cheios de aspirações, agindo como motores deste
movimento. É a memória ativada pela criatividade no ambiente do museu que repercute
na sociedade e promove mudança social.
Desde sua criação o Conselho Internacional de Museus tem sido palco de
debates, ações, documentos e proposições essenciais para fazer dos museus o que eles
são hoje: pontes entre culturas, instrumentos para transformações em micro e em macro
escalas.
Nesta trajetória, o continente americano deu uma contribuição memorável
pontuada em reuniões e documentos como o precursor Seminário Regional da
UNESCO realizado em 1958 também no Rio de Janeiro, no qual o papel educativo e
transformador dos museus já estava em destaque. Na seqüência de seminários
organizados ao redor do mundo, veio a reunião que tem o título irrefutável de mais
importante contribuição da América Latina para a Museologia internacional: a MesaRedonda de Santiago do Chile. Nela romperam-se o modelo adotado até então para os
seminários, elegendo como língua o espanhol e colocando em papel de destaque a fala
de intelectuais latino-americanos. Ruptura esta que não é demais esperar que inspire a
primeira Conferência Geral do ICOM a ocorrer no Brasil, apenas a 2ª na América do
Sul.
Ao educador brasileiro Paulo Freire foi confiada inicialmente a direção da MesaRedonda a ser realizada no Chile, então sob o governo da Unidade Popular. Entretanto,
o Brasil vivia uma ditadura militar, e nosso delegado na UNESCO vetou esta
representação, cabendo ao urbanista argentino Jorge Enrique Hardoy conduzir as
discussões. Quando finalmente se realizou, em dias de maio de 1972, a Mesa-Redonda
sobre o Papel dos Museus na América Latina apresentou uma grande e nova
contribuição: a reflexão sobre a função social dos museus, sua inserção nas cidades em
contexto de explosão demográfica, e a idéia de museu integral (ou integrado),
sintonizado com os problemas da sociedade e capaz de atuar como instrumento do
desenvolvimento.
Entretanto, é voz corrente que a Declaração de Santiago do Chile tardou a ser
incorporada como uma referência no resto do mundo, ainda que ecomuseus, museus de
território, museus comunitários e diversos outros modelos situados na chamada Nova
Museologia ou em sua irmã caçula, a Sociomuseologia, tenham nela suas bases. Muito
ainda deve ser impulsionado para alcançarmos nossa equação ideal. Mesmo que outro
documento emblemático, a Declaração de Quebec (1984), tenha bebido naquela para a
criação do Movimento Internacional para uma Nova Museologia, e que a Declaração de
Caracas (1992) celebre seus 20 anos reafirmando princípios e o museu como meio de
comunicação, é imprescindível pensar, passados agora 40 anos, sobre o que realmente
ficou das aspirações de Santiago.
9
Existe, portanto, há décadas, um pensamento sobre museus e mudança social
construído no continente americano. O Brasil atualiza este legado de uma maneira
muito vigorosa. Vemos números crescentes de museus e de público de museus, com
algumas das maiores visitações do mundo em exposições recentes desmentindo visões
reducionistas de uma cegueira brasileira para com a cultura e os museus em particular.
Temos uma Política Nacional de Museus apoiada em novos marcos legais, como o
Estatuto de Museus e em diretrizes voltadas para um país de dimensões continentais,
desafio quase incomparável. Conhecemos características singulares em nossa formação
profissional com mais de uma dezena de cursos de graduação em Museologia, além de
cursos de pós-graduação e técnico, e uma produção científica que se consolida e amplia
a passos largos. Presenciamos o aumento exponencial de museus de território e museus
comunitários, notadamente os museus de favela. Nossa experiência permite afirmar que
partilhamos preocupações e desafios comuns aos museus do mundo todo, ao mesmo
tempo em que temos particularidades a apresentar e discutir. Estamos abertos e muito
desejosos por este encontro.
Olhando para trás, percebemos o quanto o campo ganhou com as distensões
proporcionadas em Santiago. Com o olho no futuro, esperamos que a 23ª Conferência
Geral do ICOM observe as especificidades de nossas cidades, nossas gentes, nossos
processos de musealização, nossas experiências museais. Que os comitês internacionais,
sabedores desta realidade, contemplem estudantes, comunidades e outros sujeitos
interessados em dialogar com o ICOM nesta passagem pelo Brasil, que nosso sopro de
criatividade e ousadia ressoe e distinga esta conferência de tudo que já aconteceu.
Manuelina Maria Duarte Cândido
Em nome da Subcomissão de Conteúdo do Comitê Organizador
Goiânia, Goiás/Brasil, 21 de outubro de 2012
10
PROGRAMME/PROGRAMA
AUGUST, 10th - 10 AOÛT - 10 de AGOSTO - 10h/13h
CECA Board Meeting in the Arts’ City Venue/Réunion du CECA à la
Cité des Arts/Reunión de La Junta Directiva del CECA en la Ciudad de las
Artes/Reunião da Direção do CECA na Cidade das Artes
AUGUST, 11th - Le 11 AOÛT - 11 de AGOSTO
Pre-Conference Workshops in the Arts’City Venue/Pré-Conférence
Séminaires à la Cité des Arts/Pre-Conferencia Talleres en la Ciudad de las Artes/
Pré-Conferência Oficinas na Cidade das Artes
Morning 10-13h:
workshop 1 in English,
Afternoon 14-17h: workshop 2 in English,
workshop 2 in Spanish
workshop 1 in Portuguese
AUGUST, 12th - 12 AOÛT - 12 de AGOSTO
13:25 – Opening Ceremony/ Cérémonie d’Ouverture/ Ceremonia de Apertura/
Cerimônia de Abertura
Emma Nardi, CECA President
Adriana Mortara Almeida, CECA–Brazil Co-ordinator
Magaly Cabral, Conference Organization Co-ordinator
14:00 – Museum Education in Brazil/ L’éducation muséale au Brésil/ La
Educación Museale en Brasil / A Educação Museal no Brasil
Chair: Sonia Guarita, Independent Museum Educator, CECA Co-opted
Member for Relationship among continents & Organisation of CECA
Conference 2013
Adriana Mortara Almeida, Diretora do Museu Histórico do Instituto
Butantan, Coordenadora do CECA Brasil
Educação em museus no Brasil: criatividade e mudança social
14:30 – Keynote Speech/Conférence Spéciale/Sesión Principal/ Sessão
Principal
Chair: Lucimara Letelier, Assistant Director Arts, British Council – RJ,
Brasil
Dra. Viv Golding, Director of PhD Research and Lecture, University of
Leicester, School of Museum Sudies, UK
Memory and Forgetting: Learning and Creativity at the Museum Fronti
15:00 – Discussion/Debate
11
15:20 - 15:40 – Coffee/ Café
15:40 – Research Session/ Session de Recherche/ Sesión de Los
Investigadores/Sessão de Pesquisa
Chair: Colette Dufresne-Tassé, Professeur Titulaire Université de
Montréal, Canada/CECA Co-opted Member for Research
15:40-16:00 – – Marie-Claude Larouche, Professeure, Département des
Sciences de l’éducation, Université du Québec à Trois Rivières, Canada.
Intégrer les Technologies Mobiles dans l’action éducative muséale:
Pourquoi? Comment? Pour quels bénéfices?
16:00 - !6:20 - Berit Ljung, Senior Lecturer, Centre of Teaching and
Learning in the Humanities, Stockholm University
Educations – Museum – Social Change
16:20 - 16:30 – Discussion/Debate
AUGUST, 13rd - 13 AOÛT - 13 de AGOSTO
08:50 - CECA GENERAL ASSEMBLY, Elections/ASSEMBLÉE
GÉNÉRALE DU CECA, Élections/ASAMBLEA GENERAL DEL
CECA, Elecciónes/ASSEMBLEIA GERAL DO CECA, Eleições
10:05 - Best Practices Session/ Session sur les Pratiques Exemplaires/ Sesión de
Buenas Prácticas/ Sessão de Melhores Práticas
Chair: Nicole Gesche-Koning, Lecturer, Royal Art Academy &
Université Libre de Bruxelles, Belgique/CECA Co-opted Member for
Relationship among International Committee
10:05 – 10:20 – Ricardo Rubiales Garcia Jurado, Head of Education, Museo
Nacional de Arte de Mexico, Mexico
Portal para Maestros: Un Espacio de Encuentro con el Arte
10:20 – 10:35 – Fotini-Fay Tsitou, Museum Learning Manager, Athens
University Museum
Museum Puppetry for Old Ages: “Why on Earth Would You Study
Science
10:35 – 10:50 – Paola Autore, Coopculture, Rome, Italy
Roma Caput Mundi - A trip into the past to rediscover the origins of
integration
10:50 – 10:55 – Discussion/Debate
12
10:55 / 11:10 – Coffee/Café
11:10 – Research Session/ Session de Recherche/ Sesión de
Investigadores/Sessão de Pesquisa
Chair: Arja van Veldhuizen, Head of Education, Landschap Erfgoed
Utrecht, The Netherlands/CECA Co-opted Member for Professional
Development
11:10 – 10:30 - Colette Dufresne-Tassé,Anne-Marie Émond, Dominique
Marin, Isabelle Boisvert, Annie Varvaricos, Professeur Titulaire Université
de Montréal, Canada.
Examen de deux façons dont des visiteurs adultes de type grand
public deviennent créateurs dans um musée d’histoire. Importance et
signification
11:30 – 11:50 – Clarisse Duarte Magalhães Cancela, Universidade Federal
do Estado do Rio de Janeiro, Brasil
Museu, informação e formação inicial de profesores
11:50 - 12:00 – Discussion/Debate
13:20 – Theme Session/Exposés Thématiques/Artículos Temáticos/Artigos
Temáticos
Chair: Gabriela Aidar, Educadora, Coordenadora do Programa de
Inclusão Sociocultural, Pinacoteca do Estado de São Paulo
13:20 - 13:40 – Therese Quinn, Associate Professor of Art History and
Director of Museum and Exhibition Studies, University of Illinois at
Chicago, US.
Challenging Museums: Social Media, Pop-Up Galleries, and Cultural
Relevance in the 21st Century
13:40 – 14:00 – Arja van Veldhuizen, Landschap Erfgoed Uthrecht,
Netherlands
Out-of-the-box? – creativity through heritage education in museums
14:00 – 14:20 – Natalia Portugueis, Coordinadora Mediación y
Educación/Yocelyn Valdebenito, Museo Nacional de Bellas Artes, Santiago,
Chile
Retratos de la Memoria: la participación ciudadana al centro
14:20 – 14:30 - Discussion/Debate
14:30 –– Market of Ideas/ Marché aux Idées/Mercado de Ideas/ Mercado de
Ideias
Chair: Aparecida Rangel, Museóloga, Educadora, Museu Casa de Rui
Barbosa/Fundação Casa de Rui Barbosa
13
14:30 – 14:40 – Camila Azevedo de Moraes Wichers, Gestão e Mediação
Museológica do Projeto de construção do Museu do Alto Sertão da Bahia,
Zanettini Arqueologia, São Paulo, Brasil
A Construção Coletiva do Museu do Alto Sertão da Bahia: o planejamento
museológico como processo educativo e de mudança social
14:40 – 14:50 – Marina Sartori de Toledo, Coordenadora do Núcleo
Educativo, Museu da Língua Portuguesa, São Paulo, Brasil
Dengo – O Museu Vai aos Hospitais
14:50 – 15:00 – Pang-Yen Cheng, Assistant Register, Nacional Palace
Museum, Taipei, Taiwan
Exhibition Curating as Praxis of Social Resonance: Three Case Studies in
Taiwan
15:00 – 15:10 – Maria Terezinha Resende Martins, Ecomuseu da Amazônia,
Fundação Escola Bosque Professor Eidorfe Moreira, Belém, Pará
Programa de Capacitação dos Atores do Desenvolvimento Local
15:10 – 15:20 – Amanda Tojal, Museóloga, Consultora em Acessibilidade e
Ação Educativa em Museus e Centros Culturais, Sócia-Diretora da Empresa
Arteinclusão Consultoria, São Paulo, Brasil.
Acessibilidade em Exposições de Arte: Novos Paradigmas da Comunicação
Museológica
15:20 / 15:40 – Coffee/Café
15:40 – Research Session/ Session de Recherche/ Sesión de
Investigadores/Sessão de Pesquisa
Chair: Cingia Angelini, Researcher in Museum Education, educational
research, assessment and evaluation at the University of Roma Tre, Italy
and Co-Director of the Post-Graduate Course in Museum Education/
new CECA Board Member (Secretary)
15:40 – 16:00 – Luciana Magalhães Monaco, Coordenadora do Núcleo de
Difusãodo Conhecimento/Centro de Difusão Cultural, Instituto
Butantan/Martha Marandino, Professora, Faculdade de Educação da
Universidade de São Paulo, Brasil
O Setor Educativo de um Museu de Ciências sob a Ótica das Comunidades
de Práticas
16:00 – 16:20 – Idanise Sant’Ana Azevedo Hamoy, Professora
Assistente/Bianca Cristina Ribeiro Vicente, Bolsista, Universidade Federal do
Pará
Conhecer para Promover: Estudo de Público no entorno do Museu de Arte
Sacra
16:20 – 16:40 – Roser Calaf Masachs, Prof. Titular Universidad de Oviedo,
I.P. Proyecto ECPEME/J.L. San Fabian, Universidad de Oviedo/M.Martin
14
(Universidad de Huelva), España
Evaluación Cualitativa de Programas Educativos en Museos de España.
Proyecto ECPEME, en Plan Nacional del Ministerio de Ciencia y Innovación
2012-2013
16:40 – 17:00 – Discussion/Debate
17:00 - Memorial Lectures for Stephen E. Weil and Alma S.
Wittlin, in the Conference Venue
AUGUST, 14th - 14 AOÛT - 14 de AGOSTO
08:50 - 09:30 – Keynote Speech/Conférence Spéciale/ Sesión Principal/ Sessão
Principal
Chair: Dr. Giuseppe (Pino) Monaco, Director of Program
Evaluation and Audience Research, Smithsonian Center for
Education and Museum Studies -Smithsonian Institution/CECA
Board Member (USA and Canada Regional Coordinator)
Mário Chagas, Poeta, Museólogo, Doutor em Ciências Sociais.
Professor da Escola de Museologia e do Programa de PósGraduação em Museologia e Patrimônio da UNIRIO, Professor
Convidado da ULHT, de Lisboa e Assessor do Museu da
República/IBRAM/MinC
Museu (Memória + Criatividade) = Mudança Social":
a Poematemática da Equação
09:30 – 09:40 – Discussion/Debate
09:40 – 10:00 - Best Practices Session/ Session sur les Pratiques Exemplaires/
Sesión de Buenas Prácticas/ Sessão de Melhores Práticas
Chair: Adriana Mortara Almeida, Diretora do Museu da
História do Butantan, Coordenadora do CECA - Brasil
09:40/10:00 – Rodica Silvia Pop, Curator at Maramures County
Museum of History and Archeology, Romania
10:00 – JOINT SESSION WITH THE COMMITTEE AVICOM/SESSION
CONJOINTE AVEC LE COMMITÉ AVICOM/SESIÓN
CONJUNTA CON EL COMITÉ AVICOM/ SESSÃO CONJUNTA
COM O COMITÊ AVICOM
Chair: Emma Nardi, Professor in Educational Sciences, Università degli
Studi Roma Tre, Dipartimento di Progettazione Educativa e
Didattica/CECA President
15
Manon Blanchette, PH.D, Directrice Exploitation, Pointe-à-Callière
Musée d’Archéologie et d’Histoire de Montréal, Canada and AVICOM
President
Immersion as a Means of Social Changes
Ernst van Keulen, Educator, National Maritime Museum, Amsterdam,
The Netherlands
Visitor experience and the use of media
10:50 / 11:10 – Coffee/Café
13:20 – Theme Session/Exposés Thématiques/Artículo Temáticos/Artigos
Temáticos
Chair: Daniel Castro, Director Casa Museo Quinta de Bolivar y Museo
de La Inconfidencia, Bogota, Colombia/ CECA Regiomal Coordinator
for South America and the Caribbean
13: 20 – 13:40 – Wandile Kasibe, Public Programme Co-ordinator, Iziko
Museums of South Africa
Museums and Cultural Diplomacy: memory, museum education as catalysts
for socio-cultural and political change
13:40 – 14:00 – Marília Xavier Cury, Docente, Museu de Arqueologia e
Etnologia da Universidade de São Paulo, Brazil
Museus em Transformação – Educação, Participação e Inovação
14:00 – 14:20 – Katherine Hauptman, Ph.D., Project Manager/Li Kolker,
Research & Development Co-ordinator, The Swedish History Museum
Vikings – battling past stereotypes to change the present
14:20 - 14:30 – Discussion/Debate
14:30 – Market of Ideas/ Marché aux Idées/ Mercado de Ideas/ Mercado de
Ideias
Chair: Ayumu Ota, Education Coordinator National Museum of
Japanese History, CECA Regional Coordinator for Asia Pacific and
Australia
14:30 –14:40 – Filipa Alves de Sousa, Assistant Programme Manager, Young
People’s Programme, Victoria & Albert Museum, Londres, UK
CreateFutures and CreateVoice
14:40 – 14:50 – Lucia Astudillo, Directora, Museo de los Metales, Cuenca,
Ecuador
16
No al Trabajo Infantil
14:50 – 15:00 – Ayumu Ota, Education Co-ordinator, National Museum of
Japanese History, Chiba, Japan
Family Learning Space - Encouraging Creativity in Young Visitors: The
Family Discovery Room at the National Museum of Japanese History
15:00 – 15:10 – Macarena Ruiz Balart, Museo Artequin Viña del Mar, Chile
¿Cómo Somos?: Diversidad Cultural em Latinoamérica
15:10 – 15:20 – Vanessa Fernandes Guimarães, Coordenadora do Serviço de
Educação em Ciências e Saúde, Museu da Vida/Casa de Oswaldo
Cruz/FIOCRUZ, Rio de Janeiro, Brasil
Produzindo Cultura e Cidadania com os Jovens em Manguinhos
15:20 / 15:40 – Coffee/Café
15:40 – Book Presentation/ Présentation de Livres/ Presentación de Libros/
Apresentação de Livros
Chair: Aparecida Rangel, Museóloga, Educadora, Museu Casa de Rui
Barbosa, Fundação Casa de Rui Barbosa
15:40 – 15:45 - Odalice Miranda Priosti, Coordenadora de Estudos e Projetos,
NOPH/Ecomuseu de Santa Cruz, Rio de Janeiro, Brasil
Ecomuseu, Memória e Comunidade: Museologia da Libertação e Piracema
Cultural em Santa Cruz, de Odalice Priosti e Walter Priosti
15:45 – 15:50 - Leah M. Melber, Senior Director, Hurvis Center for Learning
Innovation and Collaboration, Lincoln Park Zoo
Putting Theory into Practice: Tools for Research in Informal Settings
Editors: Doris B. Ash, Jrene Rahm, and Leah M. Melber
Sense Publishers: 2012
15:50 - Research Session/ Session de Recherche Sesión de
Investigadores/Sessão de Pesquisa
Chair: Gabriela Aidar, Educadora, Pinacoteca do Estado de São Paulo
15:50 – 16:10 – Carla Gruzman, Educadora e Pesquisadora do Serviço de
Educação em Ciências e Saúde/Museu da Vida/FIOCRUZ, Rio de Janeiro e
GEENF, Faculdade de Educação da Universidade de São Paulo, Brasil
O Discurso Expositivo como Objeto de Pesquisa em Educação em Museus de
Ciências: Contribuições da Abordagem Sócio-histórica da Linguagem
16:10 – 16:30 – Nicole Gesche-Koning, Lecturer, Royal Art Academy &
Université Libre de Bruxelles
How Creative Museum Education May Help Facing Changes
16:30 – 16:40 – Discussion/Debate
17
AUGUST, 15th - 15 AOÛT – 15 de AGOSTO
11:10 – Best Practices Session/ Session sur les Pratiques Exemplaires/ Sesión de
Buenas Prácticas/ Sessão de Melhores Práticas
Chair: Nicole Gesche-Koning, Lecturer, Royal Art Academy &
Université Libre de Bruxelles, Belgique/CECA Co-opted Member for
Relationship among International Committee
11:10 – 11:25 – Tanya Lindkvist, Curator and Head of Education, Sorø
Kunstmuseum, Denmark
DESTINATION: ART (KUNSTREJSEN) - On the trail of
reality
11:25 – 11:40 – Narine Khachaturyan, Hovaness Toumanian Museum,
Yerevan, Armenia
Three Apples Fell from the Heaven…
11:40 – 11:55 – Tine Seligman, Curator and Project Manager, Museum of
Contemporary Art, Denmark
Learning Museum: Learning and Creative Partnerships between Cultural and
Educational Institutions
11:55 – 12:00 – Discussion/Debate
13:20 – Visit Museums/ Visite de Musées/Visita a Museos/ Visita a Museus
Technical Visit to MAR; presentation of the
Educational Project of the Escola do Olhar
Visite Technique au MAR; présentation du
Projet Éducatve de la Escola do Olhar
Visita Técnica a el MAR; presentación del
Proyecto Educativo de la Escola do Olhar
• Visita Técnica ao MAR; apresentação do
Projeto Educativo da Escola do Olhar
18
• The visit to the Museum finish in Museu da República, where we’ll
have the Ceremony of the Best Practice Award, a concert
(children’orchestra) and a cocktail/Les visites se terminent au Museu da
República, où a lieu la Cérémonie de Remise du Prix CECA pour la
Meilleure Pratique Exemplaire, un concert (Orchestre d’enfants) et un
cocktail./Las visitas a los Museos se terminan al Museu da República, donde
teremos la Ceremonia del Premio CECA de Buenas Prácticas, un concierto
(Orquesta de Niños) y un cocktail/As visitas aos Museus terminam no
Museu da República, onde teremos a Cerimônia de entrega do Prêmio
CECA Melhores Práticas, um concerto (Orquesta de Crianças) e um
coquetel.
Kommentti [mC1]:
AUGUST, 16th – 16 AOÛT – 16 de AGOSTO
ICOM Excursions/ Excursions de l’ICOM/ Excursiónes del ICOM/ Excursões
do ICOM
AUGUST, 17th - 17 AOÛT – 17 de AGOSTO
09:30/12:00 – Researchers Meeting in Arts’City Venue/Rencontre des
Chercheurs à la Cité des Arts/Reunión de Investigadores en la
Ciudad de las Artes/Reunião dos Pesquisadores na Cidade das
Artes
14:00/15:00 – CECA Board Meeting in Arts’City Venue/Réunion du Conseil
du CECA à la Cité des Arts/Reunión de La Junta Directiva del
CECA en la Ciudad de las Artes/Reunião da Direção do CECA na
Cidade das Artes
17h – ICOM Farewell Party in Mangueira School of Samba/Fête d’ Adieu
de l’ICOM à l’École de Samba Mangueira/Fiesta de
despedida del ICOM en la Escuela de Samba Mangueira/Festa de
despedida do ICOM na Escola de Samba Mangueira
19
POSTER SESSION/SÉANCE DE POSTERS/SESIÓN DE CARTELES
Alice Bemvenuti, Mestranda PPG Interunidades em Museologia da Universidade de
São Paulo e Mestre em História, Teoria e Crítica de Arte,/Marília Xavier Cury, Doutora
em Comunicação, Universidade de São Paulo, Brasil
Proposições Lúdicas e Interpretação do Patrimônio: Estudo de Caso do Programa de
Ação Educativa do Museu do Trem – São Leopoldo/RS
Alice Registro da Fonseca, Universidade Federal de Uberlânia/ Luciana Mourão
Arslan, Museu Universitário de Arte (MUnA, Uberlândia, Minas Gerais
To see Architecture in an Art Museum
Ana Carolina de Souza Gonzalez e Paulo Henrique Colonese, Mediadores, Museu da
Vida/Fundação Oswaldo Cruz, Rio de Janeiro, Brasil
Ateliê de Ciência e Arte (ACA) no Museu da Vida: Espaço para Colaboração,
Investigação e Exercício da Criatividade
Andrea Alexandra do Amaral Silva e Biella, Responsável pelo Programa Educativo e
Suplente da Chefia da Divisão Técnico-Científica de Educação e Arte, Museu de Arte
Contemporânea da Universidade de São Paulo
Programa de Inclusão Socioeducativa e Cultural Viva Arte! do MAC USP
Andrea Fernandes Costa, Educadora, Sessão de Assistência ao Ensino, Museu
Nacional/Professora Assistente, Universidade do Rio de Janeiro/Guilhermina Guarabira
Ribeiro, Educadora, Chefe da Sessão de Assistência ao Ensino, Museu Nacional/Flávia
Requeijo, Pesquisadora, Coordenação de Educação em Ciências, Museu de Astronomia
e Ciências Afins (MAST), Rio de Janeiro, Brasil
Levantamento de Perfil, Expectativas e Opiniões dos Educadores que Promovem visitas
ao Museu Nacional – Construindo a Colaboração Museu-Escola
Andréia Menezes De Bernardi, Coordenadora, Museu Mineiro SUMAV/SEC-MG,
Belo Horizonte, Minas Gerais, Brasil
Memória + Criatividade + Diálogo – Educação museal para a liberdade
Anna Feineis, Museologist, Leipzig, Germany
How to Connect New Media with Museum Education? An evaluation on Media
Perception and Appropriation of Media in Museums
Aparecida Rangel, Museóloga e Educadora, Fundação Casa de Rui Barbosa/MinC
A Casa e o Museu Mediando Relações
Aparecida Rangel, Museóloga e Educadora, Fundação Casa de Rui Barbosa/Bárbara
Harduim, Arte-Educadora, Museu do Ingá/FUNARJ/Iloni Seibel, Pedagoga, Museu da
Vida/Fiocruz (aposentada), Coordenadoras da Rede de Educadores em Museus – RJ
(REM-RJ)
Rede de Educadores em Museus e Centros Culturais/RJ
Aprille P. Tijam, Manager, Exhibitions and Collections, Ayala Museum, Makati City,
Philippines
20
REVOLUTION REVISITED: A Photography Exhibition by Kim Komenich – Ayala
Museum’s Travelling Exhibition Program
Barbara Mara Pereira Harduim, Coordenadora de Educação, Museu de História e de
Arte do Estado do Rio de Janeiro (Museu do Ingá)
Travessias – Diálogos entre Cultura e Educação no Museu do Ingá e as Instituições de
Ensino do seu Entorno
Camila Azevedo de Moraes Wichers, Diretora, REMAAE
Rede de Museus e Acervos Arqueológicos (REMAAE): Elos e Pontes para a
Comunicação da Arqueologia no Brasil
Carolina Vasconcellos Vilas Boas, Coordenadora do Núcleo de Museologia,
EXPOMUS, São Paulo, Brasil
Boroma – Patrimônio e Transformação
Cátia Rodrigues Barbosa, Doutora em Museologia pelo MNHN/Paris, Mestre em
Educação- UFMG, Coordenadora do Grupo de pesquisa MUSAETEC (UFMG), Profa.
Adjunta da Escola de Ciência da Informação-UFMG/ Renata Maria Abrantes Baracho,
Coordenadora da Pós-Graduação em Ciência da Informação PPGCI/UFMG, Doutora
em Ciência da Informação ECI/UFMG, Mestre em Ciência da Computação, Arquiteta Bacharel em Ciência da Computação, Profa. AQdjunta da Escola de Ciência da
Informação- UFMG, Minas Gerais, Brasil
Criar Atividade: Museus – Mudança Social
Creusa Aparecida Claudino, Socióloga e Educadora, Museu Histórico e Cultural de
Jundiaí, São Paulo, Brasil
Exposição Colaborativa “Jundiaí, nostra África: memória e cultura como meios de
resistência”
Frederike van Ouwerkerk, Senior Lecturer Culture – Tourism – Communication,
NHVT Breda University of Applied Aciences, The Netherlands
Usable Pasts: Edutainment as a Managerial Tool to Create Memories which can be used
for Social Cohesion
Hadwig Kraeutler, Professor, Department of Contemporary History, University of
Vienna, Austria
Mentee and Mentor: Augmented Conference Experiences or Tracking and Timing Alma
S. Wittlin on Another Level
Heloisa Helena Queiroz, Gerente do Ecomuseu do Quarteirão Cultural do Matadouro
de Santa Cruz/Secretaria Municipal de Cultura da Prefeitura do Rio de Janeiro, Brasil
Requalificação do Ecomuseu do Quarteirão Cultural do Matadouro de Santa Cruz
Iratxe Guillate, Professora Universidad Pais Vasco/Alex Ibañez, Miguel Suarez,
Universidad Oviedo
Implementación del proyecto Evaluación Cualitativa de Programas Educativos en
Museos de España ECPEME
Jaana Ylänen, Museum Educator, Tampere City Museums, Finland
21
Cultural Education Unit TAITE
Jacqueline Sarmiento, Ayudante Diplomado, Servicio de Guias, Museo de La Plata,
Facultad de Ciencias Naturales y Museo, UNLP/Germán Schierff/Maria Eugenia
Martins
Museos: conversaciones en torno y a través de objetos
Jorge Arturo Albuja Tutivén, Coordinador del Museo Colegio Americano de
Guayaquil, Ecuador
Museo Itinerante de la Diversidad Cultural Colegio Americano de Guayaquil (MUDIC)
Josefina Pardo (DEAC: Museo C.N. Jovellanos), Sué Gutiérrez Berciano
(Universidad de Oviedo) y Roser Calaf (Universidad de Oviedo), España
Museo C. N. Jovellanos. Evaluación de la acción educativa del Museo piloto del
Proyecto ECEPME. (Programa: Museo constelado).
Proyecto financiado por el Ministerio de Economía y Competitividad de España (Ref.:
MICINN-12-EDU2011-27835). Investigadora Principal: Roser Calaf (Universidad de
Oviedo).
Ksenia Novokhatko, ICOM Russia Project Director
“Living in a Country Estate: Routes to Roots” – Intermuseum Family Guide by ICOM
Russia
Leah Melber, Ph.D., Senior Director, Hurvis Center for Learning Innovation and
Collaboration, Lincoln Park Zoo, Chicago, US
Connecting Cross Culturally Through “Museums Connect”
Leah Melber, Ph.D., Senior Director, Hurvis Center for Learning Innovation and
Collaboration, Lincoln Park Zoo, Chicago, US
There’s an App for That: Balancing Creativity and Authenticity
Luc Eekhout, Eindhoven Museum, The Netherlands
Confronting Post-modern Youth with a pre-industrial life
Luciana Conrado Martins, Maria Paula Correia de Souza, Djana Contier, Sócias
Diretoras da Percebe, pesquisa, consultoria e treinamento educacional, São Paulo, Brasil
Formando para a Democratização da Memória: uma Reflexão sobre os Saberes
Necessários ao Educador de Museus e Centros Culturais
Lucimara Letelier, Assistant Director Arts e João Guarantani, Projects Manager Arts,
British Council – RJ, Brasil
Transform - Museum Development Programme Brasil – UK
Maria Belissa Ramirez de Zaiek, Centro Cultural Eduardo León Jimenes, Santiago,
República DominicanaCiudad Reciclada: Una Experiencia de Cambio Social
Maria Terezinha Resende Martins, Professora, Doutora em Gestão Integrada de
Recursos Naturais, Coordenadora do Ecomuseu da Amazônia/Fundação Escola Bosque
Prof. Eidorfe Moreira/Durval França da Costa, Professor e Engenheiro de Pesca do
22
Curso Técnico em Meio Ambiente da Escola Bosque Prof. Eidorfe Moreira, Belém,
Paraá, Brasil
Aquicultura Sustentável na Região Insular de Belém
Maria Terezinha Resende Martins, Professora, Doutora em Gestão Integrada de
Recursos Naturais, Coordenadora/Vinícius de Araújo Pacheco, Professor, Arte
Educador e Técnico, Ecomuseu da Amazônia/Fundação Escola Bosque Prof. Eidorfe
Moreira, Belém, Paraá, Brasil
Estudo Etnográfico de Produção de Canoas
Marília Xavier Cury, Docente, Museu de Arqueologia e Etnologia da Universidade de
São Paulo (USP), Brasil
Exposição – Modelos e Abordagens Educacionais
Marta Mabel Pérez, Gerente del Programa de Asistencia Al Artista, Museo de Arte de
Puerto Rico, Santurce, Puerto Rico
Estudio de la Condición del Artista Visual en Puerto Rico
Michihiro Kojima, Ayumu Ota, Education Co-ordinator, National Museum of
Japanese History
ICOM CECA Asia-Pacific Regional Meeting 2012
Mirian Midori Peres Yagui e Cristiane Batista Santana, Técnicas, Unidade de
Preservação do Patrimônio Museológico, Secretaria de Estado da Cultura de São Paulo,
Brasil
Setores Educativos em Rede: Os desafios para uma Política Cultural Pública junto aos
Museus do Estado
Myriam Springuel, President of Springuel ConsultingTania Said Schuler, David
Owsley Museum of Art, Ball State University, USA
Interpretive Plan to Guide Exhibitions and Programs at the David Owsley Museum of
Art, Ball State University/ Plan Interpretative pour guider Expositions et Programmes
dans le Musée d’Art David Owsley, Ball State University/ Plano Interpretativo para
Guiar Exposicions y Programas en el Museo de Arte David Owsley, Ball State
University
Natalia Portugueis, Coordinadora Mediación y Educación, Museo Nacional de Bellas
Artes (MNBA) y Yocelin Valdebenito
Difusión Educativa
Natalia Portugueis, Coordinadora Mediación y Educación, Museo Nacional de Bellas
Artes (MNBA) y Yocelin Valdebenito
Diálogos con la Obra
Normanda de Freitas Lira, Pedagoga, Assessora Técnica e Coordenadora do Setor
Educativo, Museu da República/IBRAM/MinC, Rio de Janeiro, Brasil
Publicações Pedagógicos do Museu da República
23
Silvilene de Barros Ribeiro Morais, Mestranda do Programa de Pós-Graduação em
Eeducaç
Universidade Federal do Rio de Janeiro (UFRJ), Brasil
Museus de Ciências e o Diálogo com as Diferenças
Tal Zor, Curator of the Educational Department, The Tower of David Museum of the
History of Jerusalem, Israel
Memory and Creativity Promote Social Change in the Multi-Cultural City of Jerusalem
Tania de Souza Rivitti, Coordenadora de Cursos, Centro Universitário Maria Antonia
– CEUMA/USP, São Paulo, Brasil
O Conhecimento em Transformação: Experiências de um Centro Universitário em
Diálogo com a Metrópole
Tine Seligmann, Curator and Project Manager, The Museum of Contemporary Art,
Denmark
Knowledge Sharing Across Institutional Borders Develop Creative Educational
Synergies
Viviane Panelli Sarraf, Curadora, e Juliane Suemy Rega, Educadora, Centro de
Memória Dorina Nowill, Fundação Dorina Nowill para Cegos, São Paulo, Brasil
“E Tudo Começou Assim: Ações, Projetos e Histórias que Mudaram a Vida das Pessoas
com Deficiência Visual” – Uma Exposição Construída com Diversas Mãos, Cabeças e
Corações
Yara Mattos, Prof. Adjunta, Departamento de Museologia, Universidade Federal de
Ouro Preto, Minas Gerais, Brasil
Ecomuseu da Serra de Ouro Preto: Relações entre Lugar, Comunidades, Educação e
Patrimônio
24
CREDITS
SCIENTIFIC COMMITTEE
Adriana Mortara Almeida
Aparecida Rangel
Gabriela Aidar
Mila Milene Chiovatto
Magaly Cabral (Co-ordinator)
Sonia Guaritta do Amaral
We would like to thank Idanise Hamoy e Zita Possamai for their help in the early
work of the Scientific Committe.
ORGANIZING COMMITTEE
Adriana Mortara Almeida
Aparecida Rangel
Gabriela Aidar
Magaly Cabral (Co-ordinator)
Sonia Guarita
PRE-CONFERENCE WORKSHOPS ORGANIZERS
Adriana Mortara Almeida
Arja van Veldhuizen
25