Tästä voit tulostaa

EK:n EU‐uutiskirje 7/2013 joulukuu 2013 (12.12.2013)
Hyvä lukija, Europarlamenttivaalien lähestyessä keskustelu EU:n tulevaisuudesta voimistuu. Suomen kannalta keskeinen kysymys kuuluu, miten EU:sta luodaan paras paikka työlle, työpaikoille ja yrityksille. Tästä teemasta kuultiin suomalaismeppien puheenvuoroja tilaisuudessa, jonka EK järjesti suomalaisille toimittajille marraskuussa Brysselissä. Vastausten skaala oli laaja. Keskustelu kulki vielä näin puoli vuotta ennen vaaleja hienotunteista rataa, vaikka yksittäisten meppien, tulevien meppiehdokkaiden, kannat eroavat toisistaan monissa kysymyksissä. Puheenvuoroissa sivuttiin talouskysymyksiä yllättävän vähän, vaikka ne ovat edelleen arkipäivää Brysselin keskusteluissa. Poliitikot eivät luo työpaikkoja, vaan yritykset. Tämä unohtuu usein keskusteluissa, mutta ei onneksi silloin, kun iso joukko suomalaisia meppejä on koolla. Jotkut heistä olivat sitä mieltä, ettei ole ihme, että eurooppalaiset yritykset ja varsinkin kasvuyritykset siirtävät toimintaansa muualle kankeiden rakenteiden Euroopasta. Energian hinta vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön keskeisesti. Pari suomalaismeppiä totesi, että eurooppalainen energiapolitiikka perustuu liikaa tuille eikä EU:n pidä tehdä yksipuolista ilmastopolitiikkaa. Tästäkin teemasta olisi varmasti kehkeytynyt tiukka keskustelu jossakin toisessa tilaisuudessa. Euroopan komissio on käynyt läpi REFIT‐ohjelmallaan koko EU‐lainsäädännön kartoittaakseen sääntelytaakkaa, epäjohdonmukaisuuksia sekä tehottomia säädöksiä. Lisäksi arvioitiin mahdollisuuksia yksinkertaistaa tai kumota lainsäädäntöä. Näkemykset siitä, mikä on turhaa sääntelyä, vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, keneltä asiaa kysytään. Mepit olivat yksimielisiä siitä, että sääntelyä tarvitaan sisämarkkinoiden kehittämiseen ja vahvistamiseen. Kilpailukyky‐sanaa käytetään paljon EU:n tavoitteista puhuttaessa. Joidenkin mielestä kilpailukyvylle pitäisi antaa enemmän painoarvoa EU‐päätöksenteossa, toisten mielestä kilpailukyky ei ole ongelma Euroopassa. Toimittajat saivat myös kuulla, etteivät suomalaiset tunne parlamenttia ja ole tietoisia sen vallan kasvusta. Ehkäpä tämäkin asia tulee selväksi ennen vaaleja käytävissä keskusteluissa! EK:n Brysselin toimisto toivottaa uutiskirjeen lukijoille rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2014. Seuraava EU‐uutiskirje ilmestyy helmikuussa 2014. ‐‐‐‐‐‐‐ Tässä uutiskirjeessä: 










Eurostat mittasi edistymistä Eurooppa 2020 ‐strategian tavoitteissa Komissio huolissaan Suomen ikääntymisestä, kannustaa myös kuntarakenteen uudistamiseen Komissio: sisämarkkinoilla edelleen käyttämätöntä potentiaalia EU:n tietosuojasääntelyn uudistuksen valmistelu jatkuu Sääntelyä kulutustavaroiden turvallisuudesta ja markkinavalvonnasta uudistetaan – uhkana ylisääntely Tavaramerkkisääntelyn uudistaminen etenee EU:ssa Tupakkatuotedirektiiviehdotuksen käsittely loppusuoralla EU:ssa EU–USA‐vapaakauppaneuvottelut etenivät hyvässä hengessä toisella kierroksella EU:n koulutuskatselmus kiittelee ja kehottaa Suomea EU:n ilmanlaatupolitiikka uudistuu Kreikka keskittyy EU‐puheenjohtajakaudellaan kasvuun ja talouden ohjaukseen 2
‐‐‐‐‐‐ Eurostat mittasi edistymistä Eurooppa 2020 ‐strategian tavoitteissa Eurooppa 2020 ‐strategian tavoitteena on edistää kasvua, hyvinvointia ja työllisyyttä parantavia uudistuksia jäsenmaissa ja koko EU:ssa. Strategia hyväksyttiin vuonna 2010. Sen puolivälitarkastelu on agendalla Eurooppa‐neuvoston kevään huippukokouksessa. Eurostatin tuore julkaisu tarjoaa tilastotietoa strategian seurantaan. Julkaisu ei pyri ennustamaan tavoitteiden saavuttamista, vaan avaa sitä, millaisia muutoksia tavoitteita mittaavissa indikaattoreissa on havaittavissa. EU:n yhteisten tavoitteiden lisäksi jokaiselle jäsenmaalle on vahvistettu strategiassa omat tavoitteet. Suomen tavoitteita ovat: 1. Nostaa 20–64‐vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin (EU:n tavoite 75 prosenttia). 2. Kasvattaa t&k‐panostusten osuutta vähintään 4 prosenttiin bkt:sta (EU:n tavoite 3 prosenttia). 3. Sitoutua ilmastonmuutoksen torjumisessa aiemmin sovittuihin 20/20/20 ‐tavoitteisiin. 4. Nostaa koulutustasoa vähentämällä koulupudokkaiden määrää alle 8 prosenttiin ja kasvattamalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta nuorista ikäluokista 42 prosenttiin (EU:n vastaavat tavoitteet 10 ja 40 prosenttia). 5. vähentää köyhyyden ja syrjäytymisen uhan alla olevien määrää 100 000:lla (koko EU:ssa 20 miljoonalla). Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi koordinoidaan EU:n talouden ohjausjärjestelmällä. Keväisin julkistettavat maakohtaiset suositukset linkitetään näin strategian toteuttamiseen. Työllisyys juuttunut alas, päästövähennyksissä edistystä Eurostatin mukaan työllisten osuus kasvoi vuosina 2005–2008, mutta kääntyi laskuun vuonna 2009 ja juuttui 68,5 prosentin tasolle seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Naisten työllisyys kasvoi seurantajaksolla nopeammin kuin miesten, mikä pienensi sukupuolten välisiä eroja työllisyysasteessa. Pitkällä aikavälillä väestökehitys aiheuttaa työvoiman vähenemistä, minkä vuoksi työllisyyden lisääminen ja työurien pidentäminen on entistäkin tärkeämpää. Talouskriisistä huolimatta EU:ssa panostettiin kasvuun vahvistamalla julkisia t&k‐panostuksia. Kokonaispanostukset vakiintuivat 2 prosenttiin bkt:stä vuosina 2009–2011, mikä haastaa strategian tavoitteen saavuttamisen varsinkin, kun EU:n pitäisi vielä kuroa umpeen eroa kilpailijamaihinsa, muun muassa USA:han, Kiinaan, Japaniin ja Etelä‐Koreaan. Hiilidioksidipäästöjä vähennettiin EU:ssa vuoteen 2011 mennessä 17 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna, mikä jää vain 3 prosenttiyksikön päähän 2020‐tavoitteesta. Suurimmat vähennykset saavutettiin teollisuudessa ja energiateollisuudessa. EU:n päästökauppasektori saavuttaa joka tapauksessa vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet. EU on saavuttanut 70 prosenttia energiatehokkuustavoitteesta 9 vuotta ennen sovittua määräaikaa. Taloustilanne selittää osan päästöjen ja energiakulutuksen vähenemisestä. Koulupudokkaiden määrä on vähentynyt EU:ssa vuodesta 2005 lähtien. Naiset ovat lähempänä EU:n 10 prosentin tavoitetta kuin miehet. Myös korkeakoulututkintojen tavoitteessa on edistytty: naiset saavuttivat 40 prosentin tavoitteen jo vuonna 2012. 2
3
Eurostatin selvitys havainnollistaa maakohtaisten tavoitteiden saavuttamista erillisillä maaprofiileilla. Suomi on jo ylittänyt korkea‐asteen koulutuksen tavoitteen. Muissa indikaattoreissa olemme pääsääntöisesti lähempänä tavoitetta kuin EU‐maat keskimäärin. Elinkeinoelämä: Menestyvät yritykset ovat avain tavoitteiden saavuttamiseen Suomalaisen elinkeinoelämän mielestä EU:n on keskityttävä kasvua ja työllisyyttä lisääviin toimiin. Tarvitaan lisää konkreettisia tekoja yrityksille suotuisan toimintaympäristön ja globaalin kilpailukyvyn varmistamiseksi. Menestyviä yrityksiä, tuottavuutta ja kasvua tarvitaan, jotta on mahdollista luoda työpaikkoja, investoida, parantaa julkisen talouden tilaa ja turvata eurooppalaista hyvinvointia. Kilpailukyvyn edistämisen on ohjattava EU:n toimia sanoissa ja teoissa. Eurooppa 2020 ‐tavoitteita on tärkeä seurata ja Euroopan talouden ohjausjärjestelmää ja jäsenmaiden talouspolitiikan koordinaatiota vahvistaa. EU‐tason seurannassa on mitattava nimenomaan jäsenmaiden makrotaloudellista suoriutumista sekä joustaviin ja toimiviin työmarkkinoihin perustuvaa, työpaikkoja luovaa kasvua. Lue lisää: Komission Eurooppa 2020 ‐sivut http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm Eurostatin julkaisu http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS‐02‐13‐238/EN/KS‐02‐13‐238‐EN.PDF Suomen maaprofiili http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Europe_2020_indicators_‐_Finland Lisätietoja: Asiantuntija Eeva Kolehmainen ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula ‐‐‐‐‐ Komissio huolissaan Suomen ikääntymisestä, kannustaa myös kuntarakenteen uudistamiseen Euroopan komissio julkisti marraskuussa vuotuisen kasvuselvityksensä. Komission kasvuselvitys on osa uudistunutta Euroopan unionin talouspoliittista sääntelyä, joka on tiivistynyt vuonna 2011 annetun ns. six pack ‐lainsäädäntöpaketin, vuonna 2012 tehdyn finanssipoliittisen sopimuksen ja vuonna 2013 annettujen ns. two pack ‐asetusten myötä. Keskipitkän aikavälin ensisijaiset toimet ovat edelleen samat:  eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen,  talouden luotottamisen palauttaminen,  nykyisen ja tulevan kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen,  työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen sekä  julkishallinnon nykyaikaistaminen. 3
4
Osana kasvuselvitystä komissio teki myös katsauksen maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon edistymiseen jäsenvaltioittain. Suomelle komissio esittää huolestumisensa väestön erittäin nopeasta ikääntymisestä ja sen aiheuttamista kustannuksista. Kustannustehokkuuden lisäämiseksi myös kuntarakennetta kannustetaan uudistamaan: Suomessa on suuri määrä itsenäisesti toimivia kuntia, joiden talous joutuu lähivuosina kovaan paineeseen. Ja koska työikäisten määrä laskee Suomessa koko ajan voimakkaasti, komissio kehottaa pidentämään työuria. Suomessa suurin muutos talouspolitiikassa tulee siitä, että tulevaisuudessa hallitus vastaa entistä selvemmin myös kuntataloudesta. Se on loogista, sillä suurin osa julkisen sektorin henkilöstöstä ja siten myös menoista toteutuu käytännössä kunnissa. Jos kuntien menoja kasvatetaan, hallituksen on vastaisuudessa osoitettava nykyistä selvemmin, miten menolisäykset rahoitetaan. Suomessa pitkään voimassa ollut valtiontalouden kehysmenettely laajenee koskemaan myös kuntataloutta. EK pitää myönteisenä kehysmenettelyn laajenemista kuntiin. Suurimmat virheet kuntataloudessa on tehty hyvinä aikoina, kun rahaa on esimerkiksi yhteisöveron äkillisen nousun takia tullut kunnan kassaan ja pysyviä menoja on paisutettu. Komission tiedonanto: vuotuinen kasvuselvitys 2014: http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/2014/ags2014_fi.pdf Katsaus maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon edistymiseen jäsenvaltioittain: http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/2014/csrimpl2014_swd_fi.pdf Lisätietoja: Vastaava ekonomisti Simo Pinomaa ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula ‐‐‐‐‐‐‐ Komissio: sisämarkkinoilla edelleen käyttämätöntä potentiaalia Euroopan komissio julkaisi marraskuussa järjestyksessään toisen raportin sisämarkkinoiden integraatiosta. Siinä arvioidaan, miten hyvin EU:n sisämarkkinat toimivat ja millaista edistymistä EU‐maat ovat saavuttaneet sisämarkkinoiden esteiden poistamisessa. Komissio keskittyy aloihin, joilla se arvioi kasvun edellytykset suurimmiksi eli ‐ palvelumarkkinoihin, ‐ rahoitusmarkkinoihin, ‐ energiamarkkinoihin sekä ‐ liikenteeseen ja digitaalisiin markkinoihin. Palveludirektiivistä jopa yli kahden prosentin kasvuruiske Raportin mukaan palvelujen sisämarkkinoilla on edelleen suurta kasvupotentiaalia eivätkä palvelujen sisämarkkinat ole yhtä kehittyneet kuin tavaroiden. Komissio arvioi, että esimerkiksi palveludirektiivin kunnianhimoisella täytäntöönpanolla olisi saavutettavissa 0,6–2,6 prosentin lisäys EU‐alueen bkt:hen. Rahoitusmarkkinoista komissio toteaa markkinoiden sirpaloituneen finanssikriisin seurauksena. Energiamarkkinoilla taas olisi erittäin tärkeää panna täytäntöön ns. kolmas energiapaketti. Energiainfrastruktuuriin tarvitaan edelleen investointeja. Liikennepalvelujen sisämarkkinat ovat toteutuneet tähän mennessä vain rajoitetusti, ja raportti kehottaa jäsenmaita ponnistelemaan vahvemmin sisämarkkinoiden eteen. Hankkeita asetetaan eri jäsenmaissa 4
5
tärkeysjärjestykseen eri tavoin ja myös liikennemarkkinat ovat sirpaloituneet. Ne heikentävät liikennepalvelujen laatua. Digitaalisista markkinoista raportti toteaa, että hyvin toimivien digitaalisten markkinoiden taustalla ovat lukuisat toisiinsa vaikuttavat tekijät. Esimerkiksi kiinteät laajakaistayhteydet ovat yleistyneet EU:n jäsenmaissa maltillisesti, mutta tasaisesti. Elinkeinoelämä: esteet pois, mutta ilman turhaa sääntelytaakkaa Myös EK:n mielestä sisämarkkinoissa on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia. On tärkeää arvioida sisämarkkinoiden toimivuutta ja suunnata EU:n toimia sellaisten esteiden poistamiseen, jotka heikentävät eniten yritysten kasvumahdollisuuksia. Samalla on välttämätöntä huolehtia siitä, että esteiden poistaminen ei johda raskaaseen ja yksityiskohtaiseen EU‐sääntelyyn. Raportti komission sivuilla: http://eur‐lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2013:0785:FIN:FI:PDF Lisätietoja: Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Eeva Kolehmainen ‐‐‐‐‐ EU:n tietosuojasääntelyn uudistuksen valmistelu jatkuu Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2012 ehdotuksen yleiseksi tietosuoja‐asetukseksi. Uudella asetuksella on tarkoitus uudistaa EU:n tietosuojalainsäädäntöä. Euroopan parlamentissa ehdotuksesta vastaava kansalaisvapauksien ja oikeus‐ ja sisäasioiden valiokunta LIBE äänesti ehdotuksesta lokakuussa. Ehdotuksesta on neuvoteltu tiiviisti myös neuvostossa, mutta sisällöstä ei ole saavutettu jäsenmaiden kesken yhteisymmärrystä. EK pitää tärkeänä, että EU:n tietosuojalainsäädännön uudistus valmistellaan huolellisesti. Kyse on laajasta ja yritysten kannalta erittäin tärkeästä uudistuksesta – hosumalla ei synny laadukasta lainsäädäntöä. Uudistuksen vaikutukset laajoja, komission ehdotus ja parlamentin muutokset ongelmallisia Komission ehdottamassa asetuksessa on käytännössä kyse EU:n tietosuojaa koskevan yleislainsäädännön uudistamisesta kokonaan. Jos asetus hyväksyttäisiin komission ehdottamassa muodossa, kansallisten henkilötietolakien sijaan eri tahot – esimerkiksi yritykset ja kunnat – soveltaisivat toiminnassaan suoraan EU‐asetusta. Henkilötietojen suojasta säädettäisiin myös yksityiskohtaisemmin kuin Suomessa nykyisin. Komission ehdotuksen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut yksityisyyden suojan parantaminen. Se näkyy muun muassa siinä, että henkilötietojen käsittelyä rajoitettaisiin nykyisestä ja käsittelyyn liittyviä velvollisuuksia lisättäisiin. Myös seuraamusjärjestelmä muuttuisi ankarammaksi: komissio haluaisi esimerkiksi antaa tietosuojaviranomaisille oikeuden sakottaa. EK:n mielestä komission ehdotus on paitsi vaikutuksiltaan erittäin laaja, myös hyvin ongelmallinen. Vaarana on, että henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen nykyisestä vaikeuttaisi tietojen järkevää ja tehokasta hyödyntämistä yhteiskunnassa ja velvollisuuksien lisääntyminen aiheuttaisi lisäkustannuksia sekä yrityksille että esimerkiksi kunnille. 5
6
EK katsoo, että komission ehdotusta on parannettava merkittävästi ehdotuksesta käytävien neuvottelujen aikana. Sitä vasten LIBEn äänestystulos on pettymys: valiokunta muun muassa lisäisi henkilötietojen käsittelyyn liittyviä velvollisuuksia enemmän kuin komissio oli ehdottanut. Lainsäädännön laatua ei pidä riskeerata hätiköinnillä Komissio ja parlamentti ovat pyrkineet vauhdittamaan lainsäädännön uudistuksesta sopimista. Komissio on tavoitellut jopa sitä, että neuvosto ja parlamentti sopisivat uudistuksesta ennen ensi kevään parlamenttivaaleja. EK pitää selvänä, että komission ehdotuksen vaatimien merkittävien parannusten valmistelu vaatii paljon työtä ja aikaa. Hätiköityjä ratkaisuja ei pidä tehdä eikä lainsäädännön laatua riskeerata. Tiukkojen aikataulutavoitteiden sijaan neuvotteluissa pitää EK:n mielestä keskittyä siihen, että uudistusprosessissa saavutetaan laadukasta ja toimivaa lainsäädäntöä, joka takaa hyvän tasapainon henkilötietojen suojan ja tietojen käsittelemisestä yhteiskunnassa saatavien hyötyjen välillä. Ehdotus tietosuoja‐asetukseksi: http://ec.europa.eu/justice/newsroom/data‐protection/news/120125_en.htm Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien ja oikeus‐ ja sisäasioiden valiokunnan mietintö: http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=‐%2f%2fEP%2f%2fTEXT%2bREPORT%2bA7‐2013‐
0402%2b0%2bDOC%2bXML%2bV0%2f%2fEN&language=FI Lisätietoja: Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Eeva Kolehmainen ‐‐‐‐‐ Sääntelyä kulutustavaroiden turvallisuudesta ja markkinavalvonnasta uudistetaan – uhkana ylisääntely Euroopan parlamentin sisämarkkina‐ ja kuluttajansuojavaliokunta äänesti lokakuussa sääntelyuudistuksesta, joka koskee kulutustavaroiden turvallisuutta ja markkinavalvontaa EU:ssa. Neuvotteluja kulutustavaroiden turvallisuuden ja markkinavalvonnan sääntelyn uudistamisesta on käyty tänä vuonna ahkerasti myös neuvostossa, mutta yhteisymmärrystä jäsenmaiden kesken ei ole saavutettu. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa sääntelyä, mutta elinkeinoelämän mielestä uhkana on pikemminkin sääntelyn muuttuminen yrityksille entistä raskaammaksi. Kiristyksiä kiristysten perään Euroopan komissio julkisti ehdotuksensa sääntelyn uudistamiseksi helmikuussa 2013. Uudella asetuksella kulutustavaroiden turvallisuudesta säädettäisiin muun muassa yleisestä turvallisuusvaatimuksesta, yritysten velvollisuuksista sekä kulutustavaroiden jäljitettävyydestä ja alkuperämerkinnöistä. Asetusta, joka korvaisi tällä hetkellä voimassa olevan yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin, sovellettaisiin käytännössä lähes kaikkiin vähittäiskaupassa kuluttajille myytäviin tavaroihin (poikkeuksena elintarvikkeet). Asetuksella tuotteiden markkinavalvonnasta puolestaan säädettäisiin EU:n markkinavalvonnan puitteista sekä EU:ssa olevien ja EU:hun tulevien tuotteiden valvonnasta. 6
7
Komissio esitti jo omassa ehdotuksessaan yrityksille entistä kattavampia ja siten raskaampia velvollisuuksia, mutta parlamentin sisämarkkina‐ ja kuluttajansuojavaliokunta kiristi niitä vielä lokakuun äänestyksessään. Valiokunta halusi tiukentaa esimerkiksi yritysten velvollisuuksia testata kulutustavaroita. Elinkeinoelämä: sääntelyyn tasapainoa ja oikeasuhtaisuutta EK korostaa, että neuvotteluissa on varmistettava yksinkertainen, selkeä ja tasapainoinen sääntely kulutustavaroiden turvallisuudesta ja markkinavalvonnasta. Valitettavasti parlamentin sisämarkkina‐ ja kuluttajansuojavaliokunnan äänestystulos ei johda siihen. On tärkeää pyrkiä varmistamaan, että markkinoilla kuluttajille tarjottavat tuotteet ovat turvallisia. Yrityksille asetettavien velvollisuuksien on kuitenkin oltava tarpeellisia ja oikeasuhtaisia. Ylisääntelyä on vältettävä. Ehdotukset komissio sivuilla: http://ec.europa.eu/consumers/safety/psmsp/ Lisätietoja: Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Eeva Kolehmainen ‐‐‐‐‐‐‐‐ Tavaramerkkisääntelyn uudistaminen etenee EU:ssa EU:n tavaramerkkipaketti eli tavaramerkkiasetuksen ja ‐direktiivin uudistaminen on edennyt syksyn aikana sekä neuvostossa että Euroopan parlamentissa. EU:n puheenjohtajamaa Liettua on laatinut kompromissiehdotuksen, jonka käsittely käynnistynee joulukuun puolivälissä. Neuvostossa merkittävimmät kysymykset ovat liittyneet Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston OHIMin (The Office of Harmonization for the Internal Market) hallintoon ja rahoitukseen sekä yhteistyöhön jäsenmaiden virastojen kanssa, kansallisten järjestelmien säilymiseen elinvoimaisena harmonisointitavoitteen rinnalla sekä kauttakulkuliikenteen tavaramerkkikysymysten ratkaisemiseen. Viisitoista jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, on muodostanut Friends of Trademark ‐taustaryhmän, joka pyrkii löytämään kompromisseja avoinna oleviin kysymyksiin neuvoston työn edistämiseksi. Asiaa puitiin myös joulukuun kilpailukykyneuvostossa. Suomessa on käyty avoimesti keskustelua kotimaisten sidosryhmien kanssa muun muassa elinkeinoelämälle keskeisistä kysymyksistä. Parlamentissa uudistusta on käsitelty huomattavasti nopeammin. Oikeudellisten asioiden valiokunnassa raportöörinä toimii ruotsalaismeppi Cecilia Wikström, joka teki omat ehdotuksensa jo viime kesänä. Sidosryhmillä oli mahdollisuus kommentoida niitä lokakuun loppupuolelle. Elinkeinoelämälle keskeiset kysymykset liittyvät parlamentissa samoihin teemoihin kuin neuvostossa. Valiokunta äänestänee asiasta joulukuun puolivälissä. Tavoitteena kahden järjestelmän rinnakkaiselo Elinkeinoelämä seuraa aktiivisesti uudistuspaketin käsittelyä sekä neuvostossa että parlamentissa. Pyrkimyksenä on vaikuttaa niin, että kansallisten tavaramerkkijärjestelmien ja EU‐tavaramerkin rinnakkaiselo pystytään toteuttamaan tarkoituksenmukaisesti ja suomalaisen elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottaen. OHIM ylijäämän siirtämistä EU:n budjettiin elinkeinoelämä ei kannata, vaan raha pitäisi voida käyttää vastaisuudessakin immateriaalioikeuksia hyödyttäviin sekä OHIMin ja kansallisten virastojen yhteistyön edistämistä tukeviin hankkeisiin. 7
8
Lue lisää: * Komission ehdotukset direktiivin ja asetuksen muutokseksi (liite) * Wikströmin raporttiluonnos http://www.europarl.europa.eu/committees/en/juri/draft‐reports.html#menuzone * EK:n kanta Suomen eduskunnalle TM‐pakettiin (liite) * Joulukuun kilpailukykyneuvoston edistymisraportti neuvottelujen etenemisestä neuvostossa (liite) Lisätietoja: Asiantuntija Riikka Tähtivuori ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula ‐‐‐‐‐‐‐‐ Tupakkatuotedirektiiviehdotuksen käsittely loppusuoralla EU:ssa Euroopan parlamentti äänesti tupakkatuotedirektiiviehdotuksesta täysistunnossa lokakuun alkupuolella. Tavaramerkkioikeuden näkökulmasta tulos oli tyydyttävä, sillä pakottavat säännökset logottomista pakkauksista jäivät hyväksymättä lukuun ottamatta direktiiviehdotukseen sisältyvää kansallista mahdollisuutta ottaa käyttöön tiukemmat säännökset eli käytännössä logottomat pakkaukset (plain packaging). Suomi kannatti valtioneuvoston kirjelmässä tätä tiukinta mahdollista vaihtoehtoa. Äänestyksen lopputuloksena terveysvaroitusten suuruudeksi (kuva‐ ja tekstivaroitukset) hyväksyttiin 65 prosenttia pakkauksen etu‐ ja takakannesta. Se on sama määrä, jonka neuvosto linjasi pakkauksista. Sen sijaan parlamentin äänestyksen lopputulos terveysvaroitusten sijainnista pakkauksen takakannessa on tavaramerkkien käytön näkökulmasta huononnus. Neuvosto nimittäin linjasi, että terveysvaroitusten sallitaan lähtevän pakkauksen yläosasta alaspäin, kun taas parlamentin äänestyksessä päätettiin päinvastoin eli varoitusmerkinnät lähtevätkin alhaalta ylöspäin. Jos parlamentin näkemys päätyy direktiiviin, se tarkoittaa käytännössä logottomuutta, koska terveysvaroitusten yläpuolelle ei saa sijoittaa tavaramerkkejä, vaan ainoastaan viranomaisten vero‐ ja muita merkintöjä. Suomessa ei ole käytössä veromerkkejä, mutta muun muassa savukkeiden hinta, viivakoodi ja valmistajan/maahantuojan nimi, jotka ovat pakollisia, vievät pakkauksessa tilaa. Elinkeinoelämä: immateriaalioikeudet turvattava Direktiiviehdotuksen käsittely on edennyt nyt jäsenmaiden pysyvien edustajien komiteaan (Coreper). Tavoitteeksi on esitetty, että neuvottelut saataisiin valmiiksi vielä tänä vuonna. Parlamentti äänestäisi direktiivistä todennäköisesti ensi vuoden helmi‐huhtikuussa ja neuvosto syyskuuhun mennessä. Lopullisen hyväksymisen jälkeen jäsenmailla olisi 18 kuukautta aikaa muuttaa omat säädöksensä direktiivin mukaisiksi. Tavoitteena on saada ehdotus voimaan vuosina 2015–2016 tietyt siirtymäajat huomioiden. Elinkeinoelämä pitää täytäntöönpanon haasteena Suomessa valtioneuvoston tiukkaa näkemystä kansallisen option käyttämisestä. IPR‐suojan näkökulmasta eduskunnan lausunnossa nostetaan kuitenkin hyvin esille, ettei Suomen pitäisi tukea neuvotteluissa kantaa, joka johtaisi kokonaan logottomiin vähittäispakkauksiin ja ettei immateriaalioikeuksien suojaa eikä tavaramerkin haltijan oikeuksia pidä unohtaa tässä hankkeessa. Logottomuus lisäsi laittoman tupakan suosiota Australiassa 8
9
Australiassa tuli vuosi sitten voimaan laki logottomista tupakkatuotepakkauksista. Pakkausten käyttöönotosta on teetetty KPMG:llä tutkimus, jossa hyödynnettiin Euroopassa yleisesti käytettävää metodia, jonka muun muassa Euroopan komissio ja sen väärentämisen vastainen toimisto OLAF ovat hyväksyneet. Tutkimuksen mukaan tuotemerkkien poisto ei ole vähentänyt tupakkatuotteiden kulutusta. Osa kulutuksesta on siirtynyt laittomaan kauppaan: laittoman tupakan kulutus oli Australiassa 11,8 prosenttia kokonaiskulutuksesta kesäkuussa 2012, mutta kesäkuussa 2013 jo 13,3 prosenttia. Suosiotaan ovat kasvattaneet erityisesti laittomat, tuotemerkillä varustetut tuotteet, joiden kulutus kasvoi 154 prosenttia. Logottomien pakkausten yhtenä merkittävänä haittana pidetään nimenomaan tuoteväärennösten ja laittoman kaupan lisääntymistä ja tutkimus Australiasta osoittaa, ettei huoli ole aiheeton. Parhaillaan selvitetään, onko Australian laki yhdenmukainen WTO‐sopimusten kanssa ja rikkooko se muun muassa kansainvälistä TRIPS‐sopimusta. Tapauksesta aikanaan annettava päätös on tärkeä ennakkopäätös. Lue lisää: Tutkimus Australiasta http://www.pmi.com/eng/media_center/Documents/KPMG%20Report%20on%20Illicit%20Trade%20Australia
.pdf Talousvaliokunnan lausunto (pdf, liite) EK:n muistio talousvaliokunnalle (pdf, liite) Valtioneuvoston U‐kirjelmä (pdf, liite) Katso myös EK:n aiemmat nettiuutiset: Ehdotus uudeksi tupakkatuotedirektiiviksi heikentäisi tavaramerkkien käyttöä pakkauksissa http://www.ek.fi/ek/fi/eu/listaussivut/ehdotus_uudeksi_tupakkatuotedirektiiviksi_heikentaisi_tavaramerkkie
n_kayttoa_pakkauksissa‐11307 Logottomia pakkauksia ajetaan tupakkatuotedirektiiviin http://www.ek.fi/ek/fi/eu/listaussivut/logottomia_pakkauksia_ajetaan_tupakkatuotedirektiiviin‐10817 Lisätietoja: IPR‐asiantuntija Riikka Tähtivuori ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula ‐‐‐‐‐‐‐ EU–USA‐vapaakauppaneuvottelut etenivät hyvässä hengessä toisella kierroksella Marraskuussa käytiin toinen kierros neuvotteluista, jotka tähtäävät Euroopan ja Yhdysvaltojen väliseen kauppa‐ ja investointikumppanuussopimukseen (TTIP). Pöydällä olivat muun muassa palvelukauppa, energia ja raaka‐aineet, kysymykset sääntelystä, julkiset hankinnat sekä tekniset kaupanesteet. Myös paljon julkisuutta saaneesta investointien suojasta keskusteltiin. Neuvottelujen toinen kierros oli alun perin tarkoitus käydä lokakuussa, mutta Yhdysvaltojen hallinnon työsulku viivästytti prosessia. Viiveestä huolimatta marraskuussa edettiin tehokkaasti ja jatkettiin siitä, mihin oli päästy ensimmäisellä kierroksella heinäkuussa. 9
10
EU‐puolen pääneuvottelija, kauppakomissaari Karel De Gucht kiitteli yhteistyötä ja poliittista tahtoa. Hän kehotti suuntaamaan katseen neuvottelujen ”pääpalkintoon”: enemmän työtä eurooppalaisille ja enemmän kasvua Euroopan talouteen. Eteenpäin sidosryhmiä kuunnellen EU on tiedottanut avoimesti, että se pyrkii saamaan kaikkiin sopimuksiinsa kirjaukset, joiden tavoitteena on estää investointisuojapykälien väärinkäyttö, toisin sanoen yritysten perusteettomat vaatimukset. Keskusteluissa vahvistettiinkin erikseen molempien osapuolten sääntelyautonomian säilyttäminen. Myös EK:n kanta on, että omaisuuden suoja kuuluu oikeusvaltion periaatteisiin. Mahdollisuudet väärinkäytöksiin pitää kuitenkin minimoida. Neuvotteluja on käyty poikkeuksellisen avoimessa ilmapiirissä, mikä on ollut myös elinkeinoelämän tavoite. Pääneuvottelijat kutsuivat keskusteluihin yli 350 edustajaa kansalaisjärjestöistä, kuluttajien edustajista, liike‐
elämästä sekä ammattiliitoista. Vuoropuhelua jatketaan myös tulevaisuudessa. Kolmas neuvottelukierros käydään joulukuun puolivälissä Washingtonissa. Ennen sitä käytiin myös erillisiä keskusteluja muun muassa IPR‐kysymyksistä, kilpailupolitiikasta sekä pk‐yrityksistä ja ympäristökysymyksistä. Lue lisää komission sivuilta: http://ec.europa.eu/trade/policy/in‐focus/ttip/ Lisätietoja: Asiantuntijat Heidi Marttila ja Saila Turtiainen ‐‐‐‐‐‐‐ EU:n koulutuskatselmus kiittelee ja kehottaa Suomea Euroopan komissio julkaisi lokakuussa vuosittaisen koulutuskatselmuksen, joka tarkastelee EU:n ja jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien kehitystä. Suomi kuuluu edelleen koulutuksessa monin osin EU‐maiden kärkikastiin. Suomen julkisten koulutusmenojen osuus oli 6,4 prosenttia bkt:stä vuonna 2011. EU:ssa se oli keskimäärin5,3 prosenttia. 15‐vuotiaiden osaamista mittaavassa Pisa‐vertailussa Suomi on sijoittunut EU‐maista parhaiten lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä siitä huolimatta, että kehityksessä on ollut viime vuosina jonkinlaista pysähtyneisyyttä. Vain joka kolmas suomalainen 18–64‐vuotias kokee omaavansa yrittäjyydessä tarvittavia tietoja ja taitoja, mikä on alle EU:n keskiarvon. Koulunkäynti keskeytyy harvemmin kuin EU:ssa keskimäärin Suomessa koulunkäynnin keskeyttämisaste oli 9 prosenttia vuonna 2012, EU:ssa osuus oli keskimäärin 13 prosenttia. Maahanmuuttajilla keskeyttäminen oli huomattavasti yleisempää kuin kantasuomalaisilla. Erityisen riskiryhmän muodostavat Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa saapuneet nuoret. Huomiota kiinnitettävä korkea‐asteen koulutuksen tehokkuuteen Suomessa korkea‐asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 46 prosenttia vuonna 2012, EU:ssa keskiarvo oli 36 prosenttia. Katselmuksessa Suomea kehotetaan kiinnittämään huomiota julkisrahoitteisen koulutuksen tehokkuuteen. Sillä viitataan OECD‐maiden pisimpiin lukeutuviin valmistumisaikoihin. 10
11
Myös kansainvälistyminen ja suomalaisen korkeakoulutuksen houkuttelevuuden vahvistaminen ovat haasteita, joiden eteen on edelleen tehtävä töitä. Nuorten pääsyä työelämään helpotettu monin tavoin Osana nuorten yhteiskuntatakuuta Suomessa on käynnistetty useita toimenpiteitä nuorten työelämään pääsyn helpottamiseksi. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriä on lisätty ja opiskelijavalintakriteerejä on uudistettu siten, että perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat ovat etusijalla koulutukseen. Raportissa ammatillisen koulutuksen 1 700 lisäpaikkaa pidetään kuitenkin pienenä verrattuna arvioon, jonka mukaan Suomessa on 40 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Korkeakouluista valmistuneiden työllisyysaste oli Suomessa 81 prosenttia vuonna 2012, kun EU:n keskiarvo oli 76 prosenttia. Selityksenä saattaa olla matemaattis‐luonnontieteellisiltä ja teknisiltä aloilta valmistuneiden korkeat osuudet. Muualla Euroopassa opiskellaan useammin taloustieteitä, oikeustiedettä ja yhteiskuntatieteitä, jotka reagoivat herkemmin talouden suhdanteisiin. Osaamista kehitetään myös työuran aikana Kansainvälinen PIAAC‐aikuistutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten (16–65‐vuotiaat) luku‐ ja numerotaito edustavat EU‐maiden huippua. Suurella osalla väestöstä on myös hyvät tai erinomaiset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Suomalaiset olivat EU‐maista kolmanneksi aktiivisimpia (25 prosenttia) osallistumaan aikuiskoulutukseen. Myös ikääntyneiden ja vähemmän koulutettujen osallistumisaste oli korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Katselmuksen mukaan Suomessa olisi hyödyllistä kohdentaa ikääntyneille työntekijöille toimia, joilla heitä autetaan pysymään aktiivisina työmarkkinoilla nykyistä pidempään. Haasteena on myös kuroa kiinni meneillään olevan rakennemuutoksen aiheuttamaa kuilua olemassa olevan ja tarvittavan uuden osaamisen välillä. Lue lisää: Komissio tiedote Education and Training Monitor highlights impact of budget cuts and skills mismatch Suomen raportti Education and Trainin Monitor ‐ Finland Lisätietoja: Asiantuntijat Satu Ågren, Marita Aho ja Eeva Kolehmainen ‐‐‐‐‐‐‐ EU:n ilmanlaatupolitiikka uudistuu Brysselissä uudistetaan määräyksiä, joiden tavoitteena on vähentää ilman epäpuhtauksia Euroopassa. Suomalaisen elinkeinoelämän mielestä tavoitteeseen päästään kustannustehokkaimmin, kun jäsenmaille annetaan riittävästi liikkumavaraa kansallisista toimista päättämiseen. Euroopan komission antaa ehdotuksen uudesta EU:n ilmanlaatupaketista vielä tämän vuoden aikana. Paketti ei koske hiilidioksidipäästöjä, joita säännellään ilmasto‐ ja energiapolitiikalla (ns. 202020‐tavoitteet). Ilmanlaatupaketti sisältää muun muassa 11
12


komission tiedonannon ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian tarkistamisesta, kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin tarkistamisen (ammoniakki‐, typpi‐, rikki‐, VOC‐, metaani‐ ja hiukkaspäästöt) sekä pieniä, alle 50 MW:n polttolaitoksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen. 
Euroopassa ilmanlaatuongelmien tasot vaihtelevat paljon jäsenmaittain, mikä johtuu muun muassa kunkin maan ilman epäpuhtauksien nykytasosta sekä väestötiheydestä. Suomessa on tehty paljon töitä päästöjen vähentämiseksi jo pitkään. Tulokset näkyvät ja ilmanlaatu on Suomessa pääosin hyvällä tasolla. (Katso tietografiikka: Päästöt ilmaan ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa vuodesta 1990) Päästöjä ilmaan rajoitetaan EU:ssa tällä hetkellä jo useilla eri mekanismeilla:  Göteborgin pöytäkirja määrittelee epäpuhtauksille maakohtaiset maksimitasot, jotka on toimeenpantu EU:n jäsenmaissa kansallisia päästörajoja koskevalla direktiivillä.  Liikenteen päästöjä rajoitetaan ajoneuvokohtaisilla (Euro‐)standardeilla.  Teollisuuslaitosten päästöjä rajoitetaan teollisuuspäästödirektiivillä ympäristöluvituksen kautta. EK:n näkemyksen mukaan EU:n ilmanlaatupolitiikan uudistamisessa pitää korostaa kustannustehokkuutta. Keskeisintä on välttää päällekkäiset ohjauskeinot sekä tehostaa olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoa. Pieniä polttolaitoksia koskevassa EU‐lainsäädännössä tulee ottaa huomioon jo olemassa oleva ja hyvin toimiva kansallinen lainsäädäntö. Jäsenmaille täytyy jättää riittävästi liikkumavaraa kansallisesti toimivimpien ohjauskeinoja etsimiseen. Lue lisää: 

Review of the EU Air policy ‐ Environment ‐ European Commission SYKEn sivusto ilman epäpuhtauksien päästöistä Suomessa Lisätietoja: Asiantuntijat Anna Virolainen ja Saila Turtiainen ‐‐‐‐‐‐‐ Kreikka keskittyy EU‐puheenjohtajakaudellaan kasvuun ja talouden ohjaukseen EU:n neuvoston puheenjohtajuus siirtyy vuoden 2014 alussa seuraavaksi puolivuotiskaudeksi Kreikalle. Kausi on poikkeuksellinen erityisesti siksi, että toukokuun lopussa järjestetään europarlamenttivaalit. Kreikka keskittyy kaudellaan tärkeiden hankkeiden lainsäädäntötyöhön, jotta niistä saavutettaisiin sopu neuvoston ja parlamentin kesken vielä ennen kevään vaaleja. Puheenjohtajakauden keskeiset tavoitteet kattavat seuraavat kokonaisuudet: 1. Kasvun, työllisyyden ja yhteenkuuluvuuden edistäminen Kasvun luominen ja vahvistaminen ovat Kreikalle itsestään selvä tavoite nykytilanteessa, jossa työttömyysluvut ovat kivunneet ennätyskorkealle monissa jäsenmaissa ja laskusuhdanne haastaa jatkuvasti Euroopan taloutta. Konkreettiset painopisteet liittyvät muun muassa nuorten työllisyyden parantamiseen, vapaakauppasopimuksiin ja pk‐yritysten rahoituksen saatavuuteen. Kreikka haluaa arvioida myös Euroopan talous‐ ja rahaliitto EMUn sosiaalisia seurauksia. 2. Euroopan talous‐ ja rahaliitto EMUn syventäminen 12
13
Euron vakauden turvaaminen edistämällä EMU:n syventämistä sekä jäsenmaiden kansallisen finanssi‐ ja talouspolitiikan etukäteiskoordinaatiota on yksi Kreikan painopisteistä puheenjohtajamaana. Tavoitteena on löytää sopiva tasapaino vakavaraisuuden ja solidaarisuuden välille. Yksi merkittävä konkreettinen pyrkimys on sovun saavuttaminen pankkiunionin toisesta pilarista eli yhteisen kriisinratkaisumekanismin luomisesta. Kreikan tavoitteena on edistää EMUn seuraavia askelia Eurooppa‐
neuvostossa joulukuussa tehtävien päätösten pohjalta. Kreikka haluaa myös puuttua veropetoksiin ja veronkiertoon sekä edistää finanssitransaktioveron valmistelua. 3. Muuttoliike ja rajojen hallinta Epävakaat olot Euroopan lähialueilla ja niihin liittyvät maahanmuuttovirrat aiheuttavat ylimääräistä taakkaa erityisesti Etelä‐Euroopalle. Kreikan tavoitteena on luoda strateginen visio, jonka avulla taistellaan laitonta muuttoliikettä vastaan mutta turvataan samalla ihmisoikeudet. 4. EU:n merenkulkupolitiikka Kreikka pyrkii luomaan EU:lle uuden merenkulkupolitiikan, joka hyväksyttäisiin Eurooppa‐neuvostossa kesäkuussa 2014. Suomalaiselle elinkeinoelämälle Kreikan prioriteettilistan tärkeimmät osat liittyvät kahteen ensimmäiseen kokonaisuuteen. Niiden lisäksi EK pitää tärkeänä aloitetta EU:n energia‐ ja ilmastopaketista vuodelle 2030 (ml. päästökaupan kehittäminen). Komissio antanee siitä tiedonannon vuoden 2014 alussa. Lisäksi EK vaikuttaa elinkeinoelämälle keskeisiin sisämarkkinoiden kehittämishankkeisiin, jotka koskevat tietosuojasääntelyä, tekijänoikeussääntelyä ja ‐käytäntöjä sekä EU:n yhtiöoikeudellista sääntelyä. Kreikan puheenjohtajuuden nettisivut www.gr2014.eu Lisätietoja: Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula ‐‐‐‐‐‐ Katso myös EK:n nettiuutiset: 



Lähetetyistä työntekijöistä direktiivi http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/lahetetyista_tyontekijoista_direktiivi‐11580 Hankerahaa jaossa yrityksille EU:n kassasta http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/uutiset/hankerahaa_jaossa_yrityksille_eun_kassasta‐11564 EK:n Jyri Häkämies: Balin WTO‐sovusta kaivattu piristysruiske http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/tiedotteet/ekn_jyri_hakamies_balin_wtosovusta_kaivattu_pi
ristysruiske‐11557 Aiesopimuksella tavoitellaan jatkoa energiatehokkuustyölle http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/uutiset/aiesopimuksella_tavoitellaan_jatkoa_energiatehokk
uustyolle‐11563 13
14





EU pohjustaa jätepolitiikan uudistamista http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/eu_pohjustaa_jatepolitiikan_uudistamista‐11553 Yrityskylä palkittiin eurooppalaisen yrittäjyyden edistämisestä http://www.ek.fi/ek/fi/eu/listaussivut/yrityskyla_palkittiin_eurooppalaisen_yrittajyyden_edistamis
esta‐11528 Brittien yritykset: Kyllä EU:lle! http://www.ek.fi/ek/fi/eu/listaussivut/brittien_yritykset_yes_for_eu‐11516 Verkkokaupan kuluttajansuojaan tulossa muutoksia http://www.ek.fi/ek/fi/eu/listaussivut/verkkokaupan_kuluttajansuojaan_tulossa_muutoksia‐11438 Kiirehtiminen ennen EU‐vaaleja ei saa heikentää lainsäädännön laatua http://www.ek.fi/ek/fi/eu/listaussivut/kiirehtiminen_ennen_euvaaleja_ei_saa_heikentaa_lainsaad
annon_laatua‐11421 Terveisiä Brysselistä ‐blogit:  Vaalit, joiden tuloksia koko EU odotti http://www.ek.fi/ek/fi/blogit/bryssel/vaalit_joiden_tuloksia_koko_eu_odotti‐11561  Mikä mättää Norjan mallissa? http://www.ek.fi/ek/fi/blogit/bryssel/mika_mattaa_norjan_mallissa‐11554  Rauhaa, rajattomuutta ja robotiikkaa vuonna 2050? http://www.ek.fi/ek/fi/blogit/bryssel/rauhaa_rajattomuutta_ja_robotiikkaa_vuonna_205
0‐11518  Miksi EU:ssa tarvitaan sosiaalidialogia? http://www.ek.fi/ek/fi/blogit/bryssel/miksi_eussa_tarvitaan_sosiaalidialogia‐11502  Urkintakohu tiivistää Saksan ja Ranskan välejä http://www.ek.fi/ek/fi/blogit/bryssel/urkintakohu_tiivistaa_saksan_ja_ranskan_valeja‐
11439 14