Kaavaselostus
Asemakaavaselostus Asemakaava ja asemakaavan muutos Leikolanlaakso, Kolava 23.3.2015 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Kaavoitusarkkitehti Päivi Airas Suunnittelualue osoitekartalla SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 2 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 23. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2580 SEKÄ KAAVAN MUKAISIA TONTTIJAKOJA JA TONTTIJAON MUUTOKSIA M-15-37 - M-15-44) (Kariston Leikolanlaakso) 1 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: KOLAVAN (18.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2001 TONTTIA 15, KORTTELIN 2006 TONTTIEN 1 JA 8 OSAA SEKÄ TONTTIA 15, TILAN RN:O 398-405-16-6 OSAA JA MÄÄRÄALAA 18-2001-15-M500 Asemakaavan muutos koskee JÄRVENPÄÄN (17.) KAUPUNGINOSAN LÄHIVIRKISTYS- JA KATUALUETTA Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: JÄRVENPÄÄN (17.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 17327 - 17335, LÄHIVIRKISTYS- JA KATUALUEET Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaupunginosan rajan muutos. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuosien 2014 ja 2015 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 3.3.2014 ja 4.3.2015 kaavoituskatsauksista tiedottamisen yhteydessä. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Kolavan (18.) kaupunginosassa Kankaanpäänkadun koillispuolella rajautuen lännessä Purolaakson asuinalueeseen ja koillisessa Mustaojaan. Suunnittelualueen pinta-ala on 8,24 ha. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 3 Ortokuvakartta. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Tarkoituksena on lisätä Lahden omakotitonttitarjontaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti ja olemassa olevien omakotikiinteistöjen liittäminen osaksi taajamarakennetta. Kaava-alue käsittää yhteensä 43 omakotitonttia. Kaupungin luovutettaviksi tulevat 41 tonttia tontit ovat kooltaan keskimäärin 800 m² ja niille on osoitettu rakennusoikeutta yksikerroksisina 220 k-m². Osa tonteista on mahdollista toteuttaa 2-kerroksisina, jolloin toiseen kerrokseen voidaan rakentaa lisäksi 100 k-m². Tonteista kolme on muodostettu olemassa olevista pihapiireistä. Yleiskaavan tavoitteiden mukainen asukasluku on 120…125 asukasta (15 as/ha). Kortteleita ympäröivät metsät ja entiset peltoalueet kaavoitetaan viheralueiksi virkistysalueena ja hulevesipuistona. Tarkoituksena on varmistaa ulkoilureittien jatkuvuus, riittävät yhteydet viherkäytävien välillä sekä varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmasto-olosuhteisiin. Osoitetaan varaus Kankaanpäänkadun levittämiselle kaava-alueen kohdalla. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaavatyön avulla voidaan edistää seuraavia Lahden kaupungin strategian tavoitteita: A Lahti on kasvava ja elinvoimainen A7: Kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä erinomaista julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmää. A8: Konserni edistää ekologisen, resurssitehokkaan rakennetun ympäristön sekä siihen liittyvien edelläkävijäalueiden ja –kohteiden syntymistä. B Kaupunki turvaa edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille B5 Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki. B6 Konserni tukee ja auttaa asukkaita tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja E Lahti houkuttelee erityisesti työikäistä väestöä ja lapsiperheitä Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS 1.5 1 2 3 4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT ...................................................................................................................... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT ............................................................................................................................... 2 1.2 KAAVA‐ALUEEN SIJAINTI .................................................................................................................... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS .......................................................................................................................... 3 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA .................................................................................................................... 3 1.5 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO ..................................................................................................... 4 1.6 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA ................................................................................... 5 TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET ............................................................................................................... 6 2.2 ASEMAKAAVA .................................................................................................................................... 6 2.3 TOTEUTTAMINEN .............................................................................................................................. 6 LÄHTÖKOHDAT .......................................................................................................................................... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 7 3.1.1 Yleiskuvaus ................................................................................................................................ 7 3.1.2 Luonnonympäristö..................................................................................................................... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................................................... 9 3.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................... 10 3.2 SUUNNITTELUTILANNE .................................................................................................................... 10 3.2.1 4 A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 Kaava‐aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .............................................. 10 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .............................................................................................. 12 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ......................................................................................... 12 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET .............................................. 12 4.2.1 Aloite ....................................................................................................................................... 12 4.2.2 Sopimukset .............................................................................................................................. 12 4.2.3 Pohjakartan tarkistaminen ...................................................................................................... 12 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ..................................................................................................... 12 4.3.1 Osalliset ................................................................................................................................... 12 4.3.2 Vireilletulo ............................................................................................................................... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö ................................................................................................................ 12 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ........................................................................................................... 13 4.4.1 Lähtökohta‐aineiston antamat tavoitteet ............................................................................... 13 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ..................................................................................... 13 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS 4.5 A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET .............................................................. 13 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ........................................................................... 13 Vaihtoehtoja ........................................................................................................................................... 13 5 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ............................... 15 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta ..................................................................................... 15 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet .............................................................................. 16 KUVAUS ................................................................................................................................................... 18 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE ............................................................................................................... 18 5.1.1 Kokonaisrakenne ..................................................................................................................... 18 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset ........................................................................................................ 18 5.1.3 Palvelut .................................................................................................................................... 19 5.2 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN .............. 19 5.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ............................................. 19 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET .................................................................................................................... 19 5.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen ............................................................ 19 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................ 19 5.4.3 Muut vaikutukset ..................................................................................................................... 20 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT .......................................................................................................... 20 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET ............................................................................................. 20 5.7 NIMISTÖ ........................................................................................................................................... 22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ..................................................................................................................... 22 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ............................................. 22 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ......................................................................................................... 23 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA ............................................................................................................... 23 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS ...................................................................................................................... 23 8 SEURANTALOMAKE ................................................................................................................................. 23 1.6 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. 2. asemakaavakartta A-2580 tilastot Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS 2 2.1 A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 6 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu Lahden kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 11.11.2014. Kaavan / kaavamuutoksen alustava aloituskokous pidettiin 7.11.2013 ja toinen aloituskokous 10.11.2014. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 18.11.2014 ja luonnosvaiheen kuuleminen 11.11.–26.11.2014, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Kaavaluonnoksesta saatiin kuulemisaikana 7 lausuntoa ja 1 mielipide. 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaava koskee uutta omakotialuetta (AO, erillispientalojen alue), joka sijaitsee Kankaanpäänkadun koillispuolella välittömästi Kariston Purolaakson alueen jatkeena. Kaavaalueelle on sijoitettu 8 korttelia, joilla on yhteensä 43 omakotitonttia. Kolme tonteista on muodostettu olemassa olevista pihapiireistä, joista kaksi on yksityisomistuksessa. Loput 40 tonttia ovat rakentamattomia. Tontit ovat kooltaan keskimäärin 800 m². Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta yksikerroksisina 220 k-m². Osa tonteista on mahdollista toteuttaa 2-kerroksisina, jolloin toiseen kerrokseen voidaan rakentaa 100 k-m². Alueen rakennustapa jatkaa Kariston rakentamisperiaatteita, jotka on kirjattu asemakaavamerkinnöin ja –määräyksin. Alueen julkisivujen tulee olla puuta ja julkisivujen vähimmäiskorkeus 4,5 metriä, kattomuoto on harja ja kattokaltevuus 1:3. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Katuverkon selkäranka on nykyinen Leikolantie ja siihen liittyvät Kankaanpäänkadun suuntaiset poikkikadut. Leikolankadun liittymä Kankaanpäänkadulle säilyy ja toinen liittymä alueelle Kankaanpäänkadulta on osoitettu poikkikatuja yhdistävän katulenkin eteläpäästä. Katuverkko perustuu osittain alueen kunnallistekniikan ja hulevesien hallintaan, vesitalouteen ja alueen pinnanmuotoon. Rakennetun alueen ympärille on osoitettu virkistysalue (VL-hv), joka liittyy aiemmin kaavoitettuihin Purolaakson virkistysalueisiin. Virkistysalueelle on merkitty ohjeellisena sen kautta järjestettävät ulkoilureitit. Rakennettavan alueen (AO-korttelit) koko on yhteensä 3,86ha, virkistysalueita (VL-1, VL-hv) on kaavassa yhteensä 3,09 ha ja katualuetta 1,28ha. Asemakaavan muutos koskee pientä osaa (163 m²) Kankaanpäänkadun eteläpuolista puistoaluetta (Havurinne). Muutoksella liitetään pieni osa puistoa Kankaanpäänkadun katualueeksi, jotta katu voidaan toteuttaa ilman omakotikiinteistön (Kankaanpäänkatu 40) rajojen muuttamista. Kaavatyön yhteydessä muutetaan kaupunginosan rajaa niin, että Leikolanlaakso on Järvenpään kaupunginosaa kuten muutkin Kariston osat. 2.3 TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa Lahden kaupunki, Lahti Aqua ja Lahti Energia kunnallistekniikan osalta ja omakotirakentamisesta kaupungin tonteilla niiden haltijat, jotka valitaan yleisen hakumenettelyn avulla sekä yksityiset maanomistajat. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS 3 3.1 A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 7 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Yleiskuvaus Kaava-alueella on 3 omakotitaloa, yksi Leikolantien ja kaksi Kankaanpäänkadun varrella. Muuten kaava-alue on rakentamaton, entistä peltoa ja metsää. Aluetta rajaa lounaassa Kariston alueelta Nastolan suuntaan johtava Kankaanpäänkatu, lännessä Purolaakson rakenteilla oleva asuinalue, koillisessa Mustaoja ja sen takana olevat pellot ja kaakossa metsäinen kaavoittamaton alue. 3.1.2 Luonnonympäristö ks myös OAS Alue sijaitsee Kymijärveen laskevan Mustaojan laaksossa, Salpausselän reunamuodostuman ja suurmaisemassa havaittavan Karistonmäen välissä. Topografia. Kaava-alueen korkein kohta, +98,7, on Kankaanpäänkadun varressa, Leikolantien risteyksessä. Risteyksestä maanpinta laskee kaava-alueella kaikkiin suuntiin. Matalin kohta on alueen koillisrajalla Mustapurossa, jonka vesipinnan korkeus on noin +94. Mustaoja. Kuusikkoa kaava-alueen keskellä. Maaperä. Maaperän laatu vaihtelee alueen sisällä. Kankaanpäänkadun varressa on moreenia ja soramoreenia sekä hiekkaa. Matalammalle siirryttäessä maaperä muuttuu hienojakoisemmaksi. Rakennettavan alueen maaperää on tutkittu ja se on arvioitu hyvin kantavaksi. Luonnon monimuotoisuus Alue on rehevää korpea. Kankaanpääkadusta koilliseen on noin 200 metriä leveä metsäinen vyöhyke, jonka Kankaanpäänkadun viereisellä osalla on tehty joku vuosi sitten aukkohakkuu. Metsän ja Mustapuron välissä on umpeen kasvanutta peltoa. Kankaanpäänkadun koillispuolella, Purolaakson alueen ja kaava-alueen välissä Mustapuronpuistossa on kivikkoinen puropainanne. Alueella on muutama poikkeuksellisen suuri siirtolohkare sekä runsaasti pienempiä irtokiviä ja kivikkoja. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 8 Puropainanne Mustapuronpuistossa. Vasemmalla perkattua osaa, oikealla lohkareikkoja. Sammaleen peittämä siirtolohkare Mustaojanpuistossa lähellä Kankaanpäänkatua. Lepakkoselvityksen mukaan (yleiskaavan selvitys, s.10) lepakkoja on havaittu Kolavan/Kariston alueen kaakkoisilla metsäalueilla sekä pohjois- ja koillisosan omakoti- ja mökkiympäristöissä. Tästä on oletettu, että lepakot viihtyvät koko Kariston alueella. Lintuatlas II 2009-2011 mukaan suunnittelualueen ruudussa on tavattu 50 lintulajia. Pohjavesi, vesistöt, vesitalous Kaava-alue on Kankaanpäänkadun rajaaman pohjavesialueen ulkopuolella. Kaava-alue kuitenkin sijaitsee Salpausselän reunavyöhykkeellä ja siksi alueella on pohjaveden tai orsiveden aiheuttamaa tihkupintaa. Mustaojan pinnan korkeus on lähellä Kymijärven pintaa, joten virtaus purossa on vähäistä. Kaava-alueen eteläosassa on valtaoja, joka purkaa pintavesiä Kankaanpäänkadun varrelta ja sen yläpuolisilta alueilta. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 9 Maa- ja metsätalous Alue on vanhaa maa- ja metsätalousaluetta, mutta toiminta on loppunut. Mustaojan vastarannalla alkavat Karistonmäen viljelyalueet, jotka ovat toistaiseksi talouskäytössä. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Leikolantien varrella oleva omakotitalo Mustaojanpuiston puolelta. Näkymä kaava-alueelta luoteeseen, Mustaojanpuiston yli Purolaaksoon. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 10 Kaava-alueella on kolme omakotitaloa ja ne ovat asuttuja. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on Purolaakson pientaloalue, jonka rakentaminen on alkanut vuonna 2009 ja jatkuu edelleen. Kankaanpäänkatu on entinen paikallistie, joka on yksi Kariston pääkaduista. Kariston alueen keskukseksi suunnitellussa Rantakylässä sijaitsevat alueen koulu ja päiväkoti ja pallokenttä. Kaupalliset palvelut ovat Kymijärven liittymässä valtatie 4:n varrella. Karistoa toteutetaan tiivis ja matala –periaatteen mukaisena puukaupunkina. Alueen ekosysteemipalvelut (virkistys, liikunta, luonto, vesistöt) on turvattu asemakaavoin. Tekninen huolto (kunnallistekniikka, vesi- ja energiahuolto) ulottuu kaava-alueen rajalle. Alueeseen ei sisälly rakennetun kulttuuriympäristön arvoja eikä tiettävästi myöskään muinaismuistoja. Alueella ei ole erityisiä ympäristönsuojeluarvoja eikä ympäristöhäiriöitä. Kariston alueen työpaikat ovat tällä hetkellä Kymijärvenliittymän kaupallisissa palveluissa, mutta tulevaisuudessa myös Karistonportin toimitila-alueella. Lähin julkisen liikenteen linja-autopysäkki on Karistonkadulla. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on pääosin Lahden kaupungin omistuksessa. Poikkeuksena ovat kaksi yksityisomistuksessa olevaa omakotikiinteistöä. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistamassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa kaavoitettava alue on Taajamatoimintojen aluetta A (A79). Alue sivuaa veden hankintaan suunniteltua pohjavesialuetta (pv 41) ja ympäristöön kohdistuu viheryhteystarpeita (vy 12, vy 13, vy15). Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS).sivu 2. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 14.5.2012 Lahden yleiskaavan 2025 ja se on saanutlainvoiman 6.10.2014. Yleiskaava oikeusvaikutteinen. Yleiskaavatyön tarkistus on käynnissä ja siihen tehdään muutoksia myös kaava-alueen osalla. Voimassa olevassa yleiskaavassa kaava-alue on asuinaluetta (A). Alue on varattu pääasiassa asumiselle. Ote oikeusvaikutuksellisesta Lahden yleiskaavasta 2025 on OAS:ssa, sivu 3. Yleiskaavaluonnoksessa ( 2014) kaava-alue on varattu edelleenkin asuinalueeksi (A13). Ote seuraavalla sivulla. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 11 Ote yleiskaavaluonnoksesta 2014. Kaava-alue rajattu puneella.. Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lännessä alue rajautuu Purolaakson asemakaavaan (A-2313). Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Lahden kaupungin osalta voimaan 1.5.2013. ohjakartta Pohjakartta on tarkistettu kaavatyön alkaessa. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat tai ohjelmat Kariston kaavarunko Kariston alueen suunnittelun pohjaksi on laadittu kaavarunko (14.2.3003). Kaavarungossa suunnittelualueelle on esitetty asumista (A) sekä virkistysaluetta (V). Tarkastelualueen eteläosaan on esitetty Kariston uuden kehäkadun liittymä. Ote Kariston kaavarungosta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS).sivu 5. Kaavarungon tarkistustyö on vuoden 2015 kaavatyöohjelmassa. Kumottu asemakaava Aluetta aiemmin koskeneet asemakaavat on kumottu kaupunginvaltuuston päätöksellä 17.2.1992 (Hämeen Lääninhallitus 28.4.1992). Alueella oleva Leikolantien katualue ja joitakin tontteja on peräisin kumotusta kaavasta. Tontti 398-18-2006-15 on kumotun kaavan mukainen ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 200 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,11. Kiinteistö 398-18-2001-15-M500 on erotettu määräalaksi kumotun kaavan mukaisesta tontista 15. Laaditut selvitykset Yleiskaava 2025:n selvitykset soveltuvin osin: - Lahden maisemarakenne - Lahden viheralueiden arvottaminen - Lahden ekologinen verkosto - Lahden lepakkoselvitys, raportti - Lahden lintuatlas Maaperäselvitykset Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS 4 4.1 A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 12 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan tarkoituksena on lisätä Lahden kaupungin omakotitonttitarjontaa. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 4.2.1 Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille Lahden kaupungin aloitteesta. 4.2.2 Sopimukset Asemakaavatyö ei edellytä maankäyttösopimusta. 4.2.3 Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisten lista on OAS:n liitteenä. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 §, 2 mom. mukaisesti 3.3.2014 ja 4.3.2015 julkaistuissa Lahden kaupungin kaavoituskatsauksessa, vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa kohde 23. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 11.11.2014. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 18.11.2014. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 11.11. – 26.11.2014. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen ensimmäinen aloituskokous pidettiin Karistonportin kaavatyön aloituskokouksen yhteydessä 7.11.2013 ja toinen 10.11.2014 kaavatyön edettyä luonnosvaiheeseen. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 11.11. – 26.11.2014, jolloin viranomaisille toimitettiin OAS ja kaavaluonnosvaihtoehdot ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot. Kaavatyön sisältö on esitelty ELY-kaavaneuvottelussa. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS 4.4 A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 13 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan tarkoituksena on lisätä Lahden kaupungin omakotitonttitarjontaa. Maankäytön tulostavoite kaavoitukselle vuonna 2014 oli kaavoittaa 100 omakotitonttia, joista Leikolanlaaksoon kaavoitettavien tonttien osuus olisi merkittävä. Ylemmän asteisissa kaavoissa suunnittelualue on asumisen aluetta, jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös virkistysalueiden ja kevyen liikenteen yhteystarpeet. Tavoitteena on olemassa olevien pihapiirien huomioiminen osana omakotialuetta sekä alueella olevien luonnonmuistomerkkien (siirtolohkareet) huomioiminen mahdollisuuksien mukaan. Alueen hulevesien hallinnan tavoitteet ovat merkittävä osa alueen suunnittelua. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Prosessin aikana ei syntynyt suunnittelualueeseen kohdistuvia uusia tavoitteita. 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtoja - VE0 nykytilan pysyttäminen on vastoin kaupungin tavoitteita kaavoittaa omakotitontteja kaupungin omistamille maille - VE1 kaavaluonnoksen maankäyttö. Luonnoksen lähtökohtana on ollut talojen optimaalinen suhde ilmansuuntiin sekä näkymät kadulla ja maisemaan. - VE2 valmisteluvaiheen aikana laadittu Luonnos 2 Luonnosvaiheen (valmisteluvaihe) asemakaavaluonnoksena esitettiin vaihtoehtoa, jossa on 42 omakotitonttia. Rakennetun alueen rajaus perustui luonnosvaiheessa tiedossa olleisiin maaperätietoihin. Katuverkossa on pyritty huomioimaan kunnallisteknisten verkostojen rakennettavuus ja hulevedet. Luonnos alla. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 14 Kartta. Valmisteluvaiheen kuulemisessa esitetty kaavaluonnos A-2580, Luonnos 1. Valmisteluvaiheen aikana selvitettiin lisää alueen maaperän ominaisuuksia ja vapaan veden korkeusasemia. Selvitykset osoittivat, että rakennettava alue voi sijoittua muutenkin kuin kuin VE 1:ssä on esitetty. Koska myös katuverkon rakenne kaipasi jatkosuunnittelua, tehtiin jo ennakkokuulemisen aikaan uusi vaihtoehtoehto. Tässä vaihtoehdossa oli 35 omakotitonttia. Vaihtoehto (VE2) esiteltiin myös asukkaille yleisötilaisuudessa. Kartta. Valmisteluvaiheen yleisötilaisuudessa esitetty vaihtoehto, Luonnos 2. Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen, alueen kunnallistekniikan toimivuuden ja taloudellisuuden sekä tonttien rakennettavuuden vuoksi on kaavaehdotukseksi laadittu vaihtoehto, jossa on yhdistetty molempien edellä esiteltyjen vaihtoehtojen ratkaisuja. Kaavan rajausta on tarkistettu ottaen huomioon luonnos ja kaupunginosan rajan muutos. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 15 Kaikissa vaihtoehdoissa on jätetty omakotialueen ympärille laajat viheralueet virkistysalueeksi sekä hulevesien järjestämiseksi. Lisäksi on Kankaanpääkadun varteen muodostettu puistoalue suurimman siirtolohkareen ympärille. Kankaanpäänkatua on näissä vaihtoehdoissa suunniteltu jatkettavaksi samanlaisena kuin se on toteutettu Purolaakson kohdalla (ajoradat + viherkaistalla erotettu kevyen liikenteen väylä). Olemassa olevien omakotitalojen (Kankaanpäänkatu 38 ja 40) piha-alueet on huomioitu Kankaanpäänkadun katualuevarauksessa. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Valmisteluvaiheen kuulemiseen valmisteltiin yksi kaavaluonnosvaihtoehto, joista pyydettiin lausunnot ja mielipiteet. Vaihtoehtojen suhde kaavan tavoitteisiin Kaavatyön päätavoite on valmistella omakotitontteja. Tästä näkökulmasta ennakkokuulemisessa esitelty vaihtoehto (Luonnos 1) on parempi, koska siinä on enemmän tontteja. Luonnos 2:ssa on viheraluetta laajemmin, mutta molemmissa luonnoksissa on silti hyvät mahdollisuudet osoittaa reitit virkistykselle ja hulevesien hallinnalle. Olemassa olevat omakotitontit on huomioitu molemmissa luonnoksissa. Vaihtoehtojen vertailua ja arviointia Molempien luonnosten tonttikoko on keskimäärin yleiskaavan tavoitteiden mukainen. Rakennettavan katuverkon/kunnallisteknisen verkoston kokonaispituudessa ei ole oleellisesti eroa. Kankaanpäänkadun hulevesien hallinnan kannalta Luonnos 1:n liittymäjärjestely on toivottavampi. Muuten Luonnos 2 katuverkkoa on pidetty luontevampana. Kummassakin luonnoksessa on esitetty Kankaanpäänkadun rinnakkaisväylälle osuus ainoastaan kevyelle liikenteelle. Tätä ei jatkotyön aikana pidetty toivottavana. Kaavatyön aikana on osoittautunut, että rakennettava alue voi ilman kohtuuttomia perustamiskustannuksia ulottua laajemmalle kuin Luonnos 2:ssa. Luonnos 1:n rajaus on mahdollinen. Vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön on ympäristön muutos metsämaasta asuinalueeksi ja lähiympäristön tiivistyminen. Kaava-alueella tulee myös olevien kiinteistöjen liittyä kunnallisteknisiin verkostoihin, mistä on niille suoranaista hyötyä (joskin rakennusvaiheessa myös kustannuksia). Myös luonnonympäristö hyötyy, kun mahdolliset jätevesikuormat ovat hallinnassa. Maanpinta tulee sulkeutumaan vähintäänkin katujen/ajoratojen osalla. Pihojen suunnittelua tullaan ohjaamaan vettä läpäisevien materiaalien käyttöön. Virkistysalueelle tullaan toteuttamaan viivyttäviä rakenteita hulevesiohjelman mukaisesti. Vaihtoehtojen vertailua on tapahtunut koko suunnitteluprosessin ajan kaupungin ja Lahti Aquan asiantuntijoiden kanssa. Valmisteluvaiheessa vaihtoehtojen vertailuun osallistui myös yksi alueen asukas (ks. kohta 4.5.2 ). Luonnoksissa Orakaskadun nimellä merkitty katu on muutettu Valmuskakaduksi tulevan kuntaliitoksen vuoksi. Nastolassa on Orakaskatu. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Kaavatyön aikana ei ole teetetty erillisiä selvityksiä. Pohjavesi- ja maaperätietojen hyödyntämisessä on käytetty kaupungin omaa ja Lahti Aquan asiantuntemusta, samoin katu- ja liikennesuunnittelu on tehty kaupungin omana työnä. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 16 Kaavatyön pohjana on Yleiskaavan 2025 selvitysaineisto, ei aikoina tehdyt maaperäselvitykset sekä selvitys valtaojan (Mustaoja) vesimääristä (Ristola 31-7-2001). 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valmisteluvaiheen kuulemisessa pyydettiin lausunnot Päijät-Hämeen liitolta, Hämeen ELY-keskukselta, Uudenmaan Ely-keskukselta/liikenne ja Lahden kaupunginmuseolta sekä erityistehtäviä hoitavilta yhteisöiltä: Lahti Energia Oy/ lämpö, LE-Sähköverkko Oy/siirtoverkko ja muuntamot, Lahti Aqua Oy, Päijät-Hämeen Pelastuslaitos, Itella Oy, DNA Oy, TeliaSonera Oyj ja Elisa Oy. Lausunto pyydettiin myös yhdistyksiltä, jonka toimialaa käsitellään: Kolava-Kujala-Karisto oky ja Salpausselän Luonnonystävät ry. Saadut lausunnot (7 kpl): 1. HAMELY/ Räihä, 14.11.2014: Asemakaavan tavoitteena on laajentaa pientaloaluetta. Keskeiset kaavassa ratkaistavat asiat ovat rakentamisen määrä sijoittumisen suhteessa luonnonympäristöön ja eri verkostoihin. Asemakaavaluonnos on 11.3.2008 vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2008 ja 6.10.2014 lainvoiman saaneen yleiskaavan (Yleiskaava 2025) mukainen. Kunnallistekniikan suunnittelun tulisi edetä rinnan alueen kaavoituksen kanssa. ELYkeskuksella ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta. VASTAUS: Kaavatyön aikana on pidetty useita yhteistyöpalavereita liikenteen, kunnallisteknisten verkostojen ja hulevesijärjestelmän sekä tonttien korkeusasemien yhteensovittamiseksi TEKY:n ja Lahti Aquan (LA) asiantuntijoiden kanssa. 2. Lahden kaupunginmuseo/ Simanainen,Niskanen: Museolla ei ole huomautettavaa asiasta. 3. Lahden kaupunginmuseo/ Takala: Ilmoitan, että kaavaan ei ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. 4. Lahden seudun ympäristöpalvelut (LSYP)/ Karu-Hanski: Asemakaavoitettavan alueen itä- ja koillisosat ovat alavaa ja kosteaa. Lähialueen sade- ja hulevedet kulkeutuvat alueelle ja edelleen Kymijärveen. Kaavaa tulisikin työstää niin, että huomioidaan vielä tarkemmin hule- ja sadevesien luontaiset kulkureitit. Etenkin kaava-alueen itäisen osan rakennuspaikkojen sijoittelussa tulee huomioida korkeustaso- ja maaperäolosuhteet. VASTAUS: Kaavatyön aikana on pidetty useita yhteistyöpalavereita TEKY:n ja Lahti Aquan (LA) asiantuntijoiden kanssa.liikenteen, kunnallisteknisten verkostojen ja hulevesijärjestelmän sekä tonttien korkeusasemien yhteensovittamiseksi. Kaavaehdotuksessa on huomioitu hulevesien luontaiset kulkureitit yhdessä asiantuntijoiden kanssa. 5. Lahti Aqua/ Milen, lausuntona sähköpostiketju ajalta 10.11.- 2.12.2014 20.11.2014: ”Olimme maastossa tänään asian tiimoilta Tarja Tolvanen-Valkeapään ja Anna-Liisa Pulkkisen kanssa. Yhteinen mielipiteemme onm että aikataulun puitteissa emme voi antaa lausuntojamme. Kohde on vaativa ja vaatisi tarkempaa suunnittelua maastomallin pohjalta. 21.11.2014: ”Niin kuin totesit, että Karistoon kaivataan uusia tontteja ja maat ovat kaupungin. Kannattaa siis tutkia ennen kuin suoralta kädeltä lausuu, ettei kannata kaavoittaa. Viereinen alue Pohjoinen Purolaakso on alemmilta kohdin noin metrin korkeammalla kuin Leikolanlaakson alueen alimmat kohdat. Pohjoisen Purolaakson alue oli jo haastava rakentaa. Kymijärven pinta on n. +92.40 tasossa. Laskuojien päässä ennen järveä olevat tekolammet ovat sitä ylempänä. Matkaa lammille on n. 700m ja alimmat korot ko. kaava-alueella on n. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 17 +95.40. Salaojien kuivattaminen on siis haastavaa, siksi kannattaa ko. alue suunnitella tarkempien lähtötietojen kanssa kunnallistekniikan, kaavoittajan ja meidän kanssa yhdessä. On hyvä saada kadun tasaus riittävällä tarkkuudella, jotta voimme määrittää kiinteistöjen alimmat viemäröitävät tasot perusvesien kuivaamiseksi ja jäteveden padotuskorkeuksien tarkastelemiseksi. 2.12.2014: ”Tässä on tämmöinen luonnos, millä saataneen vesihuolto pelaamaan. Maastomallia odotellessa. VASTAUS: Kaavatyön aikana on pidetty useita yhteistyöpalavereita TEKY:n ja Lahti Aquan (LA) asiantuntijoiden kanssa katuverkon, kunnallisteknisten verkostojen ja hulevesijärjestelmän sekä tonttien korkeusasemien yhteensovittamiseksi. Kunnallistekniikka on yhdessä LA:n ja kaavoittajan kanssa määritellyt katujen paikat ja tasaukset niin, että tarpeelliset kiinteistöjen alimmat viemäritasot voidaan määrittää jo kaavavaiheessa. Yhteistyö vaikutti lopullisen kaavaehdotuksen muotoutumiseen myös siten, että Kankaanpäänkadulle varattavaa katualuetta on levitetty luonnoksen mukaisesta korttelialueiden suuntaan, jolloin muodostuu tilaa, missä kaava-alueen ulkopuolella muodostuvia hulevesiä voidaan hallita ja ohjata pintavesinä olemassa olevaan valtaojaan, uuden katuliittymän rinnalle. 6. P-H Liitto/Väänänen 20.11.2014: Lahden kaupungin maankäyttö on varannut Päijät-Hämeen liitolle mahdollisuuden antaa lausunto aiheessa mainitusta asemakaavan muutosluonnoksesta. Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta, koska sitä ohjaa lainvoimainen yleiskaava ja kaavahanke toteuttaa maakuntakaavaa. 7. Salpausselän luonnonystävät ry/ Honkanen Kiitos lausunnonantomahdollisuudesta! Hienoa, että Kankaanpääntien varressa oleva iso siirtolohkare on huomioitu ja sen ympärille on merkitty VL- alue. Tietämämme mukaan lähellä on toinen pienempi siirtolohkare, jonka päällä kasvaa kauniisti kalliokasveja, sekin tulisi sisällyttää VL-alueeseen, koska luultavasti koko alue on jääkauden aikaista rantamuodostumaa kivikkoineen, joiden päällä suuret siirtolohkareet ovat. Tällaiset kivikot saattavat antaa monille aroille eläinlajeille piilo- ja pesintäpaikkoja. Mielestämme asiaa pitäisi tutkia perusteellisemmin ja mahdollisesti säilyttää pari viherkäytävää suuremmille luontoalueille. VASTAUS: Kuten lausunnossa todetaan, kaava-alue on osa jääkauden muodostamaa Salpausselkää ja sen reunavyöhykettä, josta myös suuret siirtolohkareet kertovat. Siirtolohkareita ja suuria irtokiviä on kaava-alueen virkistysalueella enemmänkin, erityisesti Mustaojanpuiston puronotkelman alueella. Siksi esitetyn toisen siirtolohkareen säilyttämistä ei pidetty tarpeellisena, vaan se jää rakennettavalle alueen osalle. Mustaojanpuistossa sijaitsevat siirtolohkareet muodostavat laajemman kokonaisuuden osana metsäluontoa, jolloin päällyskasvien ja pieneliöiden lajirunsauden säilyminen ja leviäminen on todennäköisempää kuin asutuksen keskellä ja kadun läheisyydessä. Sekä VL-alueella olevan siirtolohkareen että SSLY:n mainitseman toisen siirtolohkareen päällyskasvusto on jo jossakin määrin kärsinyt alueella tehdyistä metsänhoitotöistä niin, että niillä on suurempi merkitys kiipeilypaikkana kuin biodiversiteettipankkina. Mielipide(1kpl): Lauri Töldsepp, Metsälähteenkatu 3, 22.11.2014: ”Se luonnos 2, jossa Pakurikatua on lyhennetty (päiväys 18.11.), näyttää paljon paremmalta, kuin ensimmäinen versio. Netissä on esillä vaan vielä se vanhempi versio. Mustaojanpuisto ilman allasta on ok, mutta jonkinlaiset polut, ilman valaistusta, olisi hyvä olla, koska se luo viihtyvyyttä, että pääsee lenkille kodin läheisyydessä.” VASTAUS: Kaavaehdotukseksi on laadittu yhdistelmä esitetyistä vaihtoehdoista. Töldsepp on paneutunut asuinympäristön suunnitteluun ilahduttavasti ja kannattaa Mustaojanpuiston kehittämistä hulevesipuistona ilman keinotekoista hulevesiallasta, joka sisältyi aiempaan Maa ja Veden suunnitelmaan. Asiasta kerrottiin asukastilaisuudessa. Toteutustavan muutos metsäpolkuineen huomioidaan asemakaavaehdotuksessa. Luonnos 2 on ollut nähtävillä kotisivulla, osana asukasillan aineistoa. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 SELOSTUS 5 5.1 18 KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE 5.1.1 Kokonaisrakenne Suunnittelualue sijaitsee Kankaanpäänkadun koillispuolella välittömästi Kariston Purolaakson alueeseen liittyen. Kaava-alueelle on Kankaanpäänkadulta kaksi katuliittymää. Leikolankadun nykyinen liittymä Kankaanpäänkadulle säilyy. Leikolankadun jatkeena olevat uudet kadut tekevät lenkin, jonka toisessa päässä on toinen liittymä Kankaanpäänkadulle. Muut kadut ovat Kankaanpäänkadun suuntaisia poikkikatuja. Katuverkko perustuu osittain alueen kunnallistekniikan ja hulevesien hallintaan, vesitalouteen ja alueen pinnanmuotoon. Asemakaava-alue jakautuu omakotikortteleihin (AO, erillispientalojen alue), niille johtaviin katualueisiin sekä omakotialuetta ympäröiviin virkistysalueisiin, jotka liittyvät edelleen aiemmin kaavoitettuihin viheralueisiin. Kaava-alueella on 8 korttelia, joilla on yhteensä 43 omakotitonttia. Kolme tonteista on muodostettu olemassa olevista pihapiireistä, joista kaksi on yksityisomistuksessa. Loput 40 tonttia ovat rakentamattomia. Tontit ovat kooltaan keskimäärin 800 m². Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta yksikerroksisena 220 k-m². Osa tonteista on mahdollista toteúttaa 2-kerroksisina, jolloin toiseen kerrokseen voidaan rakentaa 100 k-m². Rakennusalat ja muut rakentamista ohjaavat määräykset on laadittu niin, että pääosalle tontteja muodostuisi aurinkoinen etelä-lounaispiha. Alueen rakennustapa jatkaa Kariston rakentamisperiaatteita ja ne on kirjattu asemakaavamerkinnöin ja –määräyksin. Alueen julkisivujen tulee olla puuta ja julkisivujen vähimmäiskorkeus 4,5 metriä, kattomuoto on harja ja kattokaltevuus 1:3. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Hulevesijärjestelmä on hajautettu niin, että osa pintavesistä johdetaan putkeen, mutta puretaan pintavedeksi läheisyysperiaatteella. Perusvedet johdetaan sadevesiviemäriin. Pihoille edellytetään hulevesirakenteita, esim painanteita. Rakennetun alueen ympärille on osoitettu laaja virkistysalue, joka liittyy aiemmin kaavoitettuihin Purolaakson virkistysalueisiin. Alueelle tulee laatia erillinen suunnitelma hulevesien hallitsemiseksi ja virkistysreittien rakentamiseksi. 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset Erillispientalojen korttelialueet (AO): - tonttien pinta-ala yhteensä 38634 m2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 12460 k-m2 - tehokkuus etontti = 0,32 - asuntoja (laskettuna 1 as/tontti) 43 kpl - asukkaita (laskettuna 1 as / 40 k-m2) n. 300* - autopaikkoja (2 ap/asunto) 86 kpl *yleiskaavan mukaisella laskutavalla 15as/ha noin 120 asukasta Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 19 5.1.3 Palvelut Kariston alueen nykyiset palvelut palvelevat myös Leikolanlaakson asukkaita. Itse alueelle ei ole suunniteltu sijoitettavaksi palveluja. Alueen koulu ja kunnallinen päiväkoti sijaitsevat Kariston Rantakylässä (noin 700m) ja kaupalliset palvelut Kymijärven liittymässä valtatie 4:n varrella (2,5 km). Karistonkadun ja Kankaanpäänkadun risteykseen on rakenteilla uusi päiväkoti (500m). Kariston alueen virkistys- ja ulkoliikunta Paikat, lähiluonto ja rannat on turvattu asemakaavoin. Lähin julkisen liikenteen linja-autopysäkki on Karistonkadulla (500m). 5.2 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) asiakokonaisuuksista aluetta koskevat seuraavat asiat: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, luonnonperintö, virkistyskäyttö sekä toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Asiakokonaisuudet on huomioitu asemakaavassa kaavahankkeen edellyttämässä laajuudessa. Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 §:n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaava/asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2008 mukainen. 5.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavassa on huomioitu tarpeellisten viheralueiden ja –yhteyksien säilyminen sekä hulevesien käsittely. Asemakaavan rakennetta ja rakennustapaa koskevissa määräyksissä on pyritty huomioimaan Lahden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (APOLI) toimenpideohjeet maiseman, kaupunkikuvan ja yksityiskohtien laadusta. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Lahden ja Kariston yhdyskuntarakenne kasvaa kaavahankkeen myötä, mutta kasvu on yleiskaavan mukaista ja kasvattaa Kariston alueen palvelujen asukaspohjaa. Rakennettua ympäristöä on kaava-alueella on vähän ja ympäristö muuttuu maaseutumaisesta alueesta omakotiasutukseksi, jolla kuitenkin säilyy välitön yhteys luontoon. Liikenne alueelle kasvaa. Kankaanpäänkadulle tulee uusi katuliittymä nykyisen Leikolantien liittymän lisäksi. Liikenteen sujuvuutta on tarkasteltu katu- ja liikennesuunnittelussa, joita on tehty rinnan asemakaavatyön kanssa. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan. Alavassa laaksossa sijaitsevan kaava-alueen rakentamisella ei ole suurta vaikutusta maisemaan. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon. Rakennetussa ympäristössä maaperä umpeutuu ja läpäisevyys vähenee. Alueen luontaiset pinnanmuodot muuttuvat rakennettavilla alueen osilla tonttien täyttöjen myötä. Vaikutuksia vesistöön (Kymijärvi) pyritään vähentämään hulevesipuiston (VL-hv) avulla. Vaikutukset ilmanlaatuun ovat vähäisiä, kun ympäröivä metsäluonto säilyy virkistysalueilla. Pienilmastossa muutos voi tuntua tuulisuuden lisääntymisenä. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 20 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Rakennettavilla alueilla kasvillisuus vaihtuu luonnonmukaisesta puutarhakasvillisuudeksi. Virkistysalueiden ja rakennetun ympäristön rajalle kehittyy vähitellen uusi reunavyöhyke, joka voi mahdollistaa eliölajien monimuotoisuuden uudessa tilanteessa. Hulevesipuiston suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuus toiminnallisen ympäristön osana. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen. Alue muuttuu kaupunkiympäristöksi, missä maa- ja metsätalouden harjoittaminen ei ole enää mahdollista. 5.4.3 Muut vaikutukset Alueen asukasmäärä moninkertaistuu nykyisestä, mikä mahdollistaa uuden sosiaalisen yhteisön muodostumisen. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen. Alueen kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Se tehostaa verkostojen käyttöä ja vähentää lämmityksestä ja kiinteistökohtaisesta tekniikasta aiheutuvaa kuormitusta luonnolle. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Merkinnät kattavasti kaavakartan liitteenä, erityismerkinnät ja niiden perustelu avattu tässä tarkemmin: AO ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. VL-1 LÄHIVIRKISTYSALUE, JOSSA OLEVAA SIIRTOLOHKARETTA JA SEN YMPÄRISTÖÄ EI SAA MUUTTAA. VL-hv LÄHIVIRKISTYSALUE, JOTA HOIDETAAN JA RAKENNETAAN PINTAVESIEN IMEYTYKSEEN JA VIIVYTYKSEEN SOVELTUVANA VIHERALUEENA. ALUEELLE RAKENNETTAVA KUNNALLISTEKNIIKKA ON TOTEUTETTAVA MAISEMAN EHDOILLA. ALUEELLE TULEE LAATIA ERILLINEN SUUNNITELMA HULEVESIEN HALLITSEMISEKSI JA VIRKISTYSREITTIEN RAKENTAMISEKSI. Pääkäyttötarkoitukset I ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN KERROSLUVUN. I/220 LUKUSARJA, JOSSA ROOMALAINENNUMERO OSOITTAA KERROSLUVUN JA JÄLKIMMÄINEN LUKU KERROSTA VASTAAVAN RAKENNUSOIKEUDEN KERROSALANELIÖMETREINÄ. Edelliset kaksi määräystä kertovat, että osalla kortteleita on kerrosluku yksi, jolloin rakennusoikeus tontilla on 220 k-m ². Osalla kortteleita on mahdollista rakentaa kaksikerroksinen omakotitalo, jolloin kaksikerroksisen omakotitalon rakennusoikeus on 220+100 k-m². Toiseen kerrokseen osoitettua rakennusoikeutta ei saa käyttää maan tasossa. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 21 ALIMMAN VIEMÄRÖITÄVÄN LATTIAPINNAN LIKIMÄÄRÄINEN KORKEUSASEMA. Suositeltava alin lattiakorko on merkitty niille tonteille, joilla rakentaminen edellyttää täyttöä oikean viemäröintikorkeuden saavuttamiseksi. Muuten rakennetaan rakennusjärjestyksen määräysten mukaan. tE RAKENNUSALA, JOLLE VOIDAAN ULOTTAA TALOUSRAKENNUS, JONKA NAAPURITONTIN VASTAISET RAKENTEET ON OSASTOITU MOLEMMINPUOLISTA PALOA VASTAAN EI60-VAATIMUKSEN MUKAISESTI. Merkintä, joka mahdollistaa talousrakennuksen rakentamisen tEI -rakennusalalla 1,5 metrin päähän naapurin rajasta. Tällöin tontin rakennus tai rakennusosa on suojattava omalla tontilla paloa vastaan niin, että lähelle rakentaminen ei rasita vastaisen naapurin rakentamista muutoin kuin mahdollista pääikkunan sijoittamista ko. rakennusalan rajan suuntaan. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA, JONKA TULEE MUODOSTAA SUOJAVYÖHYKE PIHAPIIRILLE. ALUEELLE TULEE ISTUTTAA KOTIMAISIA PUITA JA PENSAITA. TONTTI ON AIDATTAVA KANKAANPÄÄNKATUA VASTAAN 120-150 cm KORKEALLA PUUAIDALLA. Tontit kortteleissa 17328, 17329 ja 17330 Kankaanpäänkadun varrella. hu TONTIN KUIVATUKSESTA ON LAADITTAVA SUUNNITELMA, JOSTA KÄY ILMI MITEN TONTILLA KERÄÄNTYVÄT HULEVEDET IMEYTETÄÄN JA / TAI OHJATAAN SIIHEN TARKOITUKSEEN ERIKSEEN SUUNNITELTUUN KÄSITTELYPAIKKAAN TAI SADEVESIVIEMÄRIIN. Tonttia koskeva yleismääräys. ALUEEN OSA, JOLLE TULEE TEHDÄ HULEVESIPAINANNE. PAINANTEEN TULEE OLLA LOIVAREUNAINEN, MAASTON KALTEVUUDEN TULEE OLLA ENINTÄÄN 1:3. ALUEELLE SAA ISTUTTAA KOSTEISSA OLOISSA VIIHTYVIÄ MARJA- TAI KORISTEPENSAITA JA KORISTEKASVEJA. PENSAAT VOIDAAN MYÖS LEIKATA PENSASAIDAKSI. PAINANTEEN PUHDISTUKSEN JA HUOLLON VUOKSI PUITA TAI PENSAITA EI SAA ISTUTTAA 1 m LEVYISELLE VYÖHYKKEELLE PAINANTEEN POHJALLE. ALUETTA VOIDAAN HOITAA MYÖS KOKONAAN LEIKATTUNA NURMENA. Kortteleissa 17331 ja 17332 on tonttien takaosaan merkityt alueen osat, joissa tulee järjestää painanne hulevesien ajoittaista keräämistä varten tonttikohtaisesti.. OHJEELLINEN LÄJITYSPAIKKA. Mahdollinen paikka alueella muodostuva maa-aineksen varastointiin alueen rakentamisen aikana. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK SELOSTUS 5.7 A-2580 - D/3711/10.02.03.00.04/2013 22 NIMISTÖ Alueen nimistö perustuu nimistötoimikunnan esityksiin (sieniaihe, Purolaakson nimistö) ja alueen vanhaan nimistöön (Hallakorvenpuisto). 6 6.1 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kaavan antamia rakennusmahdollisuuksia on tutkittu havainnekuvin. Havainnollistava perspektiivikuva etelälounaasta alueelle. Havainnekuva, projektio. Aamuaurinko, jolloin varjot lankeavat vielä pihoille. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI PA/RK Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi 398 Lahti 24.03.2015 Täyttämispvm ASEMAKAAVA KOSKEE: KOLAVAN (18.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2001 TONTTIA 15, KORTTELIN 2006 TONTTIEN 1 JA 8 OSAA SEKÄ TONTTIA 15, TILAN RN:O 398-405-16-6 OSAA JA MÄÄRÄALAA 18-2001-15-M500. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: JÄRVENPÄÄN (17.) KAUPUNGINOSAN LÄHIVIRKISTYS- JA KATUALUETTA. ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: JÄRVENPÄÄN (17.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 17327 – 17335, LÄHIVIRKISTYS- JA KATUALUEET 23.03.2015 Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm 398A2580 Kunnan kaavatunnus Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta8,2404 ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 8,0475 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1929 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Omarantaiset Ei-omarantaiset Rakennuspaikat [lkm] Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 8,2404 100,0 12460 0,15 8,0475 12460 A yhteensä 3,8634 46,9 12460 0,32 3,8634 12460 3,0929 37,5 3,0767 1,2841 15,6 1,1074 Aluevaraukset Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-] m² +/-] P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 8,2404 100,0 12460 0,15 8,0475 12460 A yhteensä 3,8634 46,9 12460 0,32 3,8634 12460 AO 3,8634 100,0 12460 0,32 3,8634 12460 V yhteensä 3,0929 37,5 3,0767 VL-1 0,0540 1,7 0,0540 Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-] m² +/-] P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä VL-15 VL-hv -0,0162 3,0389 98,3 3,0389 L yhteensä 1,2841 15,6 1,1074 Kadut 1,2841 100,0 1,1074 R yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
© Copyright 2024