1. No category

RESTEL
VARHAISEN
puuttumisen
MALLI
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 1
1
17.1.2012 15.13
Varhaisen
puuttumisen malli
Restelillä
Johdanto
Henkilöstön hyvinvointi on meille tärkeä asia.
Varhaisen puuttumisen malli on osa työyhteisömme kulttuuria, välittämistä, toiminnan
edistämistä ja turvaverkkoa.
Varhaisen puuttumisen mallin tavoitteena on aktivoida jokaista työntekijää ja esimiestä huolehtimaan itsestään, työtoveristaan ja työyhteisönsä
toimivuudesta sekä puuttumaan työhyvinvoinnin
eri riskitekijöihin mahdollisimman aikaisessa
vaiheessa.
Jokaisella meistä on vastuu siitä, että jos havaitsemme työyhteisössämme ongelmatilanteen,
otamme sen puheeksi ja teemme asialle jotain
ennen kuin tilanne muodostuu vaikeammaksi
ratkaista.
Tutustu tähän varhaisen puuttumisen mallin
ohjeeseen hyvin ja noudata sen ohjeita.
Puheeksi ottaminen vahvistaa työkykyämme
ja työhyvinvointiamme!
Kenneth Rantala
talous- ja hallintojohtaja
2
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 2
17.1.2012 15.13
Mitä varhainen puuttuminen on?
Varhainen puuttuminen on työhyvinvointia edistävää,­
työkykyä ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa työ­
paikalla. Varhainen puuttuminen on osoitus aidosta
huolenpidosta ja välittämisestä työyhteisössä. Sen
avulla voidaan vaikeitakin asioita käsitellä ennen kuin
niistä syntyy suurempia ongelmia. Näin työyhteisössä
säilyy hyvä työilmapiiri, työtyytyväisyys ja motivaatio.
Se näkyy myös asiakastyytyväisyydessä sekä lopulta
tuloksissa.
Varhainen puuttuminen on yhdessä sovittu toiminta­
malli, jossa sovitaan käytännön menettelyistä ja rajaarvoista sekä huolehditaan siitä, että koko henkilöstö
tuntee ne ja toimii niiden mukaisesti.
Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan tilannetta,
jossa jokin asia työpaikalla uhkaa muuttua huonom­
maksi joko työyhteisössä tai yksittäisellä työntekijällä.
Tällaisia tilanteita voivat olla:
- työilmapiirin muuttuminen
- kuppikuntiin jakautuminen
- keskinäisten välien selvittelyyn menee liikaa aikaa
- työyhteisössä ilmenee kiusaamista
- tietoa pantataan
- keskinäinen kilpailu alkaa näkyä ulospäin
- eristäydytään omaan työhön
- toistuvat sairauspoissaolot
- myöhästelyt tai ylipitkät työpäivät
- työssä tapahtuvat virheet tai
työtehtävien hidastuminen
- käyttäytymismuutokset
- tapaturmien lisääntyminen
- alkoholin liikakäyttöön viittaavat merkit
- ilmenee työuupumusta ja
sairauspoissaolot lisääntyvät
- esimiehellä tai työkaverilla on tunne,
ettei kaikki ole hyvin
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 3
3
17.1.2012 15.13
Puheeksi ottaminen
Puheeksi ottaminen työyhteisössä on sekä jokaisen
työntekijän että esimiehen vastuulla. Asiat tuodaan esiin
mahdollisimman rakentavalla tavalla. Kun työyhteisössä on hyvä keskustelukulttuuri, jossa annetaan
riittävästi positiivista palautetta, mahdollistuu myös ongelmien varhainen
puheeksi ottaminen. Puheeksi ottaminen on normaalia esimiestyötä.
Kun työkykyä uhkaava tilanne johtuu työhön tai työ­
yhteisöön liittyvistä syistä, asioita lähdetään selvittämään työpaikalla yhdessä esimiehen ja työntekijöiden
kanssa keskustelemalla.
Työkykyä uhkaaviin terveydellisiin syihin paras apu
löytyy työterveyshuollosta. Hyvä esimies huolehtii
työntekijöidensä henkisestä ja fyysisestä työkyvystä.
Jos yhdenkin työntekijän työkyky on uhattuna, se vaikuttaa koko työyhteisöön. Esimiehen tehtävä on ottaa
tilanne­puheeksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Restelillä viimeistään silloin, jos työntekijällä on sairaus­
poissaoloja kolmen kuukauden aikana kolme lyhyttä
jaksoa tai vähintään 20 sairauslomapäivää. Puheeksi ottaminen on esimiehen tapa osoittaa tukea ja välittämistä
työn­tekijälleen. Esimies tukee ja ohjaa työntekijäänsä
hakeutumaan työterveyshuoltoon.
Esimies osoittaa välittämistä myös kysymällä sairaus­
lomalla olevan työntekijänsä vointia ja kuulumisia.
Restelillä yhteydenotto tapahtuu viimeistään silloin, kun
työntekijän sairauspoissaolo on jatkunut yli 20 päivää.
Jos sairausloma jatkuu pitkään, esimies pitää yhteyttä
työntekijäänsä vähintään kuukauden välein. Pitkältä
sairauslomalta työhön paluuta aloitetaan suunnittelemaan hyvissä ajoin (2 – 3 viikkoa) ennen arvioitua työhön
paluuta yhteistyössä työntekijän sekä työterveyshuollon
kanssa.
Tarvittaessa työhönpaluu voi tapahtua työterveyshuollon
tukemana osasairauslomana tai työkokeiluna. Työeläke­
laitoksen työkokeilu on mahdollista, jos työkyky on
uhattuna.
4
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 4
17.1.2012 15.13
Miten otan ongelmatilanteen puheeksi?
Esimiehenä
Esimiehen on hyvä sopia työntekijänsä kanssa
­henkilökohtainen, luottamuksellisen keskusteluaika
rauhallisessa tilassa, puhelimet kiinni.
- Esimiehenä toimit keskustelun vetäjänä ja
pidät sen työhön liittyvissä asioissa.
- Valmistaudu keskusteluun etukäteen:
kertaa faktat ja kirjoita itsellesi muistilista.
- Suunnittele etukäteen keskustelun
e
­­ tenemisjärjestys.
- Lähde keskusteluun ilman ennakko-oletuksia.
- Voit todeta, että saatat olla huomioissasi väärässä,
mutta haluat selvittää tilannetta.
- Osoita huolesi aidosti ja diplomaattisesti.
- Toimi kiireettömästi.
- Ole suora ja ystävällinen.
- Osoita arvostavasi työntekijääsi.
- Kuuntele.
- Varaudu tunteisiin, mutta hallitse omat tunteesi ja
vältä liiallista syiden ja selitysten vatvomista.
Ohjaa keskustelua ystävällisesti pysymään asiassa.
- Etsikää yhdessä hyviä asioita ja vahvuuksia.
- Sopikaa yhdessä miten toimitaan tästä eteenpäin.
- Tee keskustelusta muistio. Huomioi, että ­muistio
on luottamuksellinen. Säilytä muistio lukitussa
k
­ aapissa.
Työkaverina
Usein lähimmät työkaverit ovat
ensimmäisiä huomaamaan, jos
joku työyhteisössä ei voi hyvin.
Ota tällöin rohkeasti työkaverina­
asia puheeksi, mutta tee se kahden­
keskisesti ja luottamuksellisesti.
­Tärkeintä on hyvä tarkoitus ja aitous.
Voit aloittaa keskustelun esim. kysymällä­­
”mitä sinulle kuuluu”, ”onko kaikki hyvin” ­tai
­”voisinko auttaa sinua jotenkin”.
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 5
Onko kaikki
hyvin?
5
17.1.2012 15.13
Työterveyshuolto asiantuntijana ja tukena
Työterveyshuolto seuraa henkilöstön sairastavuutta
kolmen kuukauden jaksoissa. Mikäli sairauspoissaolojen hälytysrajat ylittyvät, työterveyshuolto selvittää
poissa­olojen vaikutusta työkykyyn ja ottaa yhteyttä
työn­tekijään.
Hälytysrajana on kolmen kuukauden aikana
­kolme erillistä sairauslomajaksoa tai vähintään 20
sairaus­lomapäivää. Tällä seurannalla ehkäistään
­sairauden ­pitkittymistä ja varmistetaan oikea hoito
­mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Säännöllisissä terveystarkastuksissa saa kattavasti
tietoa omasta terveydentilastaan.
Työterveyshuoltoon voi ottaa yhteyttä, jos tarvitset
henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Siellä ohjataan
tarvittaessa jatkotutkimuksiin sekä sovitaan työkyvyn
turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
Työterveyshuollossa käynnit ovat täysin luottamuksellisia. Terveydentilaa koskevia tietoja ei saa luovuttaa
kenellekään ilman asianomaisen työntekijän lupaa.
Työterveyshuolto toimii työn ja
terveyden­asiantuntijana ns. kolmi­
kantakeskusteluissa, joissa ovat
mukana työntekijä, esimies ja työ­
terveyshuolto. Työntekijällä on
halutessaan mahdollisuus kutsua­
keskusteluun ­mukaan myös
joko työsuojelu­valtuutettu tai
­luottamushenkilö.
6
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 6
17.1.2012 15.13
Huolehditaan omasta ja työkaverimme
hyvinvoinnista – se kannattaa
Omasta terveydestä huolehtimiseen kuuluvat:
ruokailu, elämän­tavat, lepo, uni, liikunta ja ystävät.
Kannetaan vastuuta omista tehtävistä sekä työn kehittämisestä, sitoutudutaan yhteisiin toimintatapoihin, kehitetään ja jaetaan omaa osaamista, noudatetaan hyviä
käytöstapoja, arvostetaan ja tuetaan työkavereita sekä
annetaan ja vastaanotetaan palautetta luontevasti.
Kun itse voin hyvin,
lähiympäristössänikin
voidaan paremmin.
Kun pysyn mahdollisimman terveenä, olen
vähemmän poissa
työstä.
Silloin myös
työkavereidenkin työt
sujuvat.
Jos huomaat, että kaikki ei sujukaan, ota tilanne
­rohkeasti puheeksi. Riittävän ajoissa toimiminen
­ehkäisee tilanteen mutkistumisen.
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 7
7
17.1.2012 15.13
Mitä on työkyky?
Työkyvyssä on kyse työntekijän voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta sekä tasapainosta. Työkyvyn
perustana ovat terveys ja toimintakyky. Työn suorittamisessa vaaditaan ammattitaitoa ja osaamista. Arvot,
asenteet ja motivaatio vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Nämä kolme tasoa kuvaavat työntekijän henkilökohtaisia voimavaroja, joista hän on itse pää­vastuussa.
Seuraava taso kuvaa itse työtä, johon kuuluvat työolot,
työn sisältö ja vaatimukset, työyhteisö sekä esimiestyö.
Tästä tasosta päävastuun kantavat esimies ja työnantaja.
Työkyky
YHTEISKUNTA
Työ
Työolot
Työn sisältö ja vaatimukset
Työyhteisö ja organisaatio
Esimiestyö ja johtaminen
PERHE
Asenteet
Motivaatio
AMMATILLINEN
OSAAMINEN
LÄHIYHTEISÖ
ARVOT
TERVEYS Toimintakyky
8
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 8
17.1.2012 15.13
Oikeus sairausajan palkkaan
Työntekijällä on oikeus saada sairausajan palkkaa­
­sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työ­
kyvyttömyyden sattuessa seuraavin edellytyksin:
- työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään
­kuukauden
- työntekijä on sairauden tai tapaturman
johdosta estynyt tekemästä työtä
- työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään
tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella
- työntekijä on määrätty tartuntatautilain
mukaiseen karanteeniin
Sairausajan palkkajakson pituus
Työehtosopimuksen mukaan palkallisen sairausjakson
pituus määräytyy työsuhteen kestoajan perusteella
seuraavasti:
Työsuhteen kesto
Palkallisen jakson
enimmäispituus
alle 1 kk
ei palkkaa
1 – 2 kk
10 kalenteripäivää
yli 2 kk
28 kalenteripäivää
yli 3 vuotta
35 kalenteripäivää
yli 5 vuotta
42 kalenteripäivää
yli 10 vuotta
56 kalenteripäivää
Jos sairaus jatkuu palkallisen jakson enimmäispituuden
tultua täyteen, työntekijällä on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan enintään siihen saakka, kun
sairaus on kestänyt 300 arkipäivää.
Myös työtapaturman sattuessa noudatetaan edellä mainittuja työsuhteen kestoon sidottuja palkallisia jaksoja.
Vaikka työsuhde on kestänyt alle kuukauden, maksaa
vakuutusyhtiö työtapaturmatilanteessa päivärahaa
­tapaturmavakuutuslain mukaisesti.
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 9
9
17.1.2012 15.13
Sairausajan palkan maksamistapa
Sairauskassan jäsenille ei makseta palkkaa sairauspoissaoloajalta. Kassa maksaa jäsenilleen täydennys­
päivärahaa ensimmäisestä poissaolopäivästä alkaen.­
Sitä maksetaan ajalta, jolta työnantajan tulee maksaa­
sairausajan palkkaa. Täydennyspäivärahan­päätyttyä
­jäsenillä on oikeus SVL-päivärahaan. Täydennys­
päiväraha ja SVL-päiväraha ovat veronalaista
tuloa,­­josta kassa suorittaa ennakonpidätyksen.
Täydennyspäivä­rahasta peritään työntekijän työ­
eläkemaksu. Työntekijälle, joka ei kuulu sairauskassaan,
sairausajan palkka maksetaan Tampereen palkka­
hallinnosta.
Menettely sairauden tai tapaturman sattuessa
Työntekijän tulee ilmoittaa esimiehelleen sairauden
tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestään
välittömästi.
Työkyvyttömyys tulee varmentaa lääkärintodistuksella.
Enintään kolmen (3) päivän työkyvyttömyyden varmentamiseksi riittää myös työterveyshoitajan tai terveyskeskuksen hoitajan antama todistus. Työkyvyttömyystodistus hankitaan ensisijaisesti omasta työterveyshuollosta.
10
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 10
17.1.2012 15.13
Esimiehen tulee huolehtia, että
työkyvyttömyystodistus ja sairaus­
kassan poissaoloilmoituslomake
lähetetään välittömästi palkan­
laskentaan.
Päivärahahakemuslomake on täytettävä ja lähetettävä palkanlaskentaan,
­mikäli sairaudesta johtuva työkyvyttömyys jatkuu yli kymmenen (10) päivää.
Sairauskassan poissaoloilmoituslomake on
hyvä täyttää, vaikkei työntekijä ole sairaus­kassan jäsen,
sillä sairausajan työtunnit merkitään myös palkkailmoituslomakkeeseen. Lisät maksetaan vain työssäoloajalta,
ei sairausajalta.
Jos tapaturmatilanteessa on kysymyksessä vapaaaikana sattunut tapaturma, on edellä sanotun lisäksi
täytettävä myös tapaturmailmoituslomake.
Mikäli kysymyksessä on työtapaturma, täytetään
t­ apaturmailmoituslomakkeen sijaan lomake ­
tapaturma/ammattitauti-ilmoitus.
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 11
11
17.1.2012 15.13
Työterveyshuolto
Yleistä
Työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä on tehty
­sopimus VITA-Terveyspalvelut Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaisesti VITA-Terveyspalvelut Oy huolehtii terveyspalvelujen hankinnasta koko maan osalta käyttäen
alihankkijoina suuremmilla paikkakunnilla työnantajien
yhteisiä työterveysasemia tai lääkäriasemia. Pienemmillä paikkakunnilla alihankkijoina käytetään yleensä
paikallisia terveyskeskuksia.
Työnantajien yhteisiltä työterveysasemilta hankitut
palvelut ovat ns. kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa,
johon sisältyy lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi
yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhoitoa sekä terveyden seurantatarkastuksia ja työkykyä
ylläpitävää toimintaa. Muualta hankittuihin työterveyspalveluihin kuuluu vain lakisääteinen työterveyshuolto.
Lakisääteisen työterveyshuollon piiriin kuuluvat
­seuraavat toimintamuodot:
12
- työpaikkaselvitykset, joiden avulla
selvitetään työhön ja työpaikkaan
liittyvät terveyden vaarat
- terveystarkastukset, ­­joita
­suoritetaan
- uudelle työntekijälle
- s ijoitettaessa työntekijää työhön,
josta voi aiheutua työntekijälle
­terveydellistä vaaraa tai haittaa
-e
rityistä sairastumisen vaaraa
­aiheuttavissa töissä
- k un on perusteltua epäillä, että työstä voi koitua terveydellisiä haittoja
- t arvittaessa terveydellisistä
­vaaroista tiedottaminen työn­
tekijöille ja tarpeellinen ohjaus
vaarojen välttämiseksi
- v ajaakuntoisen työntekijän työssä
selviytymisen seuraaminen
- ensiapuvalmiudesta huolehtiminen
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 12
17.1.2012 15.13
Työhöntulo- ja
terveystarkastus
Terve!
Jokaisen työsuhteen vakinaistamisen edellytyksenä
on hyväksytty työhöntulo­
tarkastus. Jos työtehtävät
muuttuvat oleellisesti työ­
suhteen kestäessä, tehdään
tulotarkastusta vastaava
työhönsijoitustarkastus.
Sairaanhoitopalvelut
Myös niillä paikkakunnilla, joissa
työnantaja on järjestänyt henkilökunnalleen mahdollisuuden sairaanhoitopalveluihin, on jokaisella
luonnollisesti mahdollisuus käyttää
myös ulkopuolisia terveydenhoitopalveluja. Kuluista palvelujen käyttäjä vasta tuolloin itse ja saa, mikäli
on sairauskassan jäsen, takaisin
­erikseen määrätyt palautukset.
Sairauskassa ei kuulu työterveys­
huoltoon, vaan se on erillinen
­henkilöstöetu.
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 13
13
17.1.2012 15.13
Kustannukset
potilaalle
Työterveysasemilla työ­
terveyshuoltona tapahtuva­
­toiminta on potilaalle maksutonta. Ulkopuolisten
lääkäreiden sekä tutkimus- ja hoitolaitosten perimät
palkkiot potilas joutuu kuitenkin maksamaan itse, ja saa
palautuksen kulloinkin voimassa olevan korvaustaksan
mukaisesti sairauskassasta (tai sairausvakuutuksesta,
mikäli ei ole sairauskassan jäsen).
Mikäli tutkiminen tapahtuu ulkopuolisilla lääkäreillä tai
tutkimuslaitoksissa työnantajan aloitteesta työkyvyn
selvittämiseksi, voidaan myös nämä kulut suorittaa
kokonaan työnantajan toimesta. Työterveyshuoltoon
tehdyn peruuttamattoman varauksen kustannukset
­peritään työntekijältä.
Kuntoutus ja vajaakuntoisten työhön sijoitus
Ennalta ehkäisevän kuntoutuksen tärkeimpänä tavoit­teena
on pyrkiä sijoittamaan kukin henkilö hänen terveyden­
tilaansa nähden sopivaan tehtävään. Työntekijän
terveydentila ei saisi huonontua työssä. Hänellä pitäisi
olla terveydelliset edellytykset selviytyä työstään myös
pidemmällä aikavälillä.
Vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoisen
­henkilön työssä selviytymistä pyritään seuraamaan ja tarvittaessa hänet voidaan ohjata hoitoon tai kuntoutukseen.
Tätä varten työterveyshuolto voi suorittaa
työterveyshuoltolain
13 § 2. kohdan mukaisen­
terveystarkastuksen
myös työnantajan
­aloitteesta.
14
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 14
17.1.2012 15.13
Salassapitovelvollisuus ja tietojen antaminen
Työterveyshenkilöstöllä on lain mukaan ehdoton vaiti­
olo­velvollisuus. Kaikki luottamukselliset tiedot jäävät
ainoastaan kyseisen henkilön ja häntä hoitavan lääkärin
tai hoitajan välisiksi.
Työnantajalla, työsuojelutoimikunnalla tai työsuojelu­
valtuutetulla on kuitenkin oikeus saada työterveys­
huoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia tietoja, joilla
on merkitystä työntekijäin terveyden sekä työpaikan­
olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta.
Lääkärintodistus
Sairausvakuutuksen todistukset, samoin kuin
­työ­tehtäviin välittömästi liittyvät todistukset ovat
­työn­tekijälle ilmaisia.
Varsinaiseen työterveyshuoltoon kuulumattomia
lääkärin­todistuksia, kuten todistuksia erilaisia oppilaitoksia varten, henkivakuutuksen saamiseksi, yksityis­
ajokorttia ym. varten ei kirjoiteta työterveyshuollossa.
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 15
15
17.1.2012 15.13
Restel Oy
Hämeentie 19
00500 Helsinki
PL 72, 00501 Helsinki
Copyright Restel Oy 2012
Yhteystiedot
restel.fi
16
201 Restel varhaisen tuen malli esite 110x210.indd 16
17.1.2012 15.13