VARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
ARVIOINTIRAPORTTI VARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN VARHAISKASVATUKSESSA Kirsi Alila Kehitysjohtaja Ediva Oy 13.10.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN 7 3 ARVIOINNIN TULOKSET 8 3.1 Varhainen tuki päiväkotien yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa 3.1.1 Kasvattajan käsikirja talovasujen laatimisen runkona 3.1.2 Talovasujen Kasvattajan käsikirjan mukaiset varhaisen tuen kirjaukset 3.1.3 Johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia yksikkövasujen analyysin pohjalta 3.2 Varhaisen tuen toteutuminen lapsiryhmissä 3.2.1 Varhaisen tuen toteutuminen lapsiryhmissä: yleistulos 3.2.2 Varhainen tuki varhaiskasvatuksen perustoimintana I Kasvatuskumppanuus II Kasvatustiimin toiminta III Turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri IV Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö sekä monipuolinen toiminta kasvun, kehityksen ja oppimisen mahdollistajana V Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen 3.2.3 Varhaisen tuen toimintakäytännöt VI Kasvattajatiimin vaiheittainen toiminta kun 8 8 9 32 34 36 36 37 39 41 44 49 60 2 lapsi tarvitsee varhaista tukea VII Toiminnan mukauttaminen kasvattajatiimin tehtävänä VIII Kuntouksellisten elementtien aloittaminen ja toteuttaminen IX Yhteistyön aloittaminen ja toteuttaminen päivähoidon ulkopuolisten tukipalvelujen kanssa 3.2.4 Varhaisen tuen toteutuminen lapsiryhmissä: johtopäätökset ja kehittämisuositukset 3.2.5 Varhaisen tuen toteutumisen päiväkotihavainnoinnit 3.3 Varhainen tuki tiimisopimuksissa 3.3.1 Tiimisopimusten sisältö 3.3.2 Tiimisopimusten varhaisen tuen kirjaukset LIITTEET LIITE 1. Kasvattajan Käsikirjan sisällysluettelo LIITE 2. Arvioinnin tulosten koonti ja arviointiprofiili LIITE 3. Kuopiolaisen varhaiskasvatuksen tiimisopimuspohja 60 62 64 66 70 79 83 83 93 95 96 100 3 1 JOHDANTO Kuopion kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu kaksiosaiseksi. Varhaiskasvatussuunnitelman toinen osa käsittelee kaupungin hallintoa, suunnittelua ja kehittämistä. Toinen osa varhaiskasvatussuunnitelmaa on pedagogisen työn ohjausasiakirja nimeltään Kasvattajan käsikirja. Varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstön käytössä on myös moniammatillisessa yhteistyössä sähköiseen muotoon tuotettu Varhaisen tuen käsikirja. Käsikirjassa avataan sekä kasvatuksellisia että varhaiseen ja erityiseen tukeen liittyviä käsitteitä. Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa- osiossa on laspen kehitysympäristöön, havainnointiin ja dokumentointiin liittyvää materiaalia. Lapsen suotuisan kehityksen tukemista ja havainnointia on kuvattu mm. puheen, liikkumisen, havaintotoimintojen ja tunne-elämän osa-alueilta. Kun huoli herää- materiaalissa on kuvattu päivähoidon ja sosiaalityön yhteistyö sekä muu moniammatillinen yhteistyö varhaisen tuen näkökulmasta. Käsikirja ohjaa henkilöstöä varhaisen tuen työmenetelmien käyttöönottossa ja niiden arvioimisessa. Varhaiskasvatussuunnitelman kehittämistyön tavoitteena on ollut, että Kasvattajan käsikirja ja Varhaisen tuen käsikirja ovat työntekijöiden konkreettisia työvälineitä ja ne muodostavat pohjan ja rakenteen toimintayksiköiden sekä ryhmien varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnalle. Varhaiskasvatussuunnitelmien yhtenäisellä rakenteella ja yhdenmukaisilla linjauksilla pyritään varhaiskasvatuspalvelun tasalaatuisuuteen päivähoitopalvelusta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämä arviointiraportti sisältää kuvauksen Kasvattajan käsikirjaan liittyvien arviointien toteuttamisesta. Tämä kuvaus löytyy raportin luvusta kaksi. Raportin luvussa kolme esitetään arvioinnin tulokset kolmen pääluvun kautta. Ensin esitetään päiväkotikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien (jatkossa talon vasut/yksikkövasut) arvioinnin tuloksia (luku 3.1), jonka jälkeen tulostetaan ryhmäkohtaisten varhaisen tuen toteutumisen arvioinnin tuloksia (luku 3.2). Ryhmäkohtaisten vasujen analyysien osana esitetään myös arvioinnin tulokset päiväkotikohtaisista havainnoinneista (luku 3.2.4). Tiimisopimusten arviointien raportointi tehdään luvussa 3.3. Tuloksien yhteenvetona voidaan todeta, että varhainen tuki on osattu hienosti purkaa käytännön toiminnoiksi. Varhainen tuki on keskeinen sisältö ja toimiva käytäntö kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa, kiitos Varhaisen tuen käsikirjan ja Kasvattajan käsikirjan sekä varhaista tukea käytännössä toteuttavan ammatillisen henkilökunnan (ryhmien henkilöstö, johtajat, erityislastentarhanopettajat). Pääsääntöisesti varhainen tuki toteutuu hyvin niin suunnitelmatasolla kuin käytännössäkin. Arviointi osoitti kuitenkin myös kehittämiskohteita varhaisen tuen parempaan toteuttamiseen. Seuraavassa esitellään erikseen jokaisen arvioinnin neljän osa-alueen tulokset tiivistelmänä. Talon vasut. Kaikki analysoidut talovasut ovat Kasvattajan käsikirjan mukaisia ja siten noudattavat myös sen varhaisen tuen sisältöjä. Talovasuissa näkyy yksiköiden omaleimaisuus ja kirjaamisen 4 erilaiset tyylit. Kirjaukset voidaan sisällöllisesti jakaa kahteen luokkaan; päiväkodin erilaisiin käytäntöihin, järjestelyihin ja toiminnan rakenteisiin ja pedagogisiin varhaiskasvatustoiminnan linjauksiin liittyviin. Käytäntöjä ja sopimuksia oli kirjauksissa enemmän, pedagogiikan perusteluja ja käsikirjan syvällisiä oman talon kasvatusta pohtivia ja linjaavia kirjauksia vähemmän. Talovasut näyttävät antavan erinomaisen työvälineen varhaisen tuen toteuttamiseen ja vasukytköksien synnyttämiseen talon vasun, lapsen vasujen ja ryhmävasujen välillä. Pohdittavaksi jää kysymys talovasujen käytöstä käytännön työssä eli miten laajasti ja syvällisesti talovasuja käytetään henkilöstön toimesta tai johtajan työn lähtökohtana niin toiminnan arvioinnissa kuin kehittämisessäkin. Ryhmävasut. Yleistuloksena arvioinnista voi todeta, että varhainen tuki toteutuu henkilöstön itsearvioinnin perusteella erittäin hyvin kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa. Suurin osa (51/56) arviointimallin sisältämistä kriteeristä toteutuu vastaajien mukaan kokonaan. Koko arviointimallin osalta kaikkiaan 78 % kriteereistä toteutuu kokonaan, kun 21 % kaikista kriteereistä toteutuu osittain ja yksi % ei toteudu ollenkaan. Arviointimalli jakautuu kahteen pääluokkaan, jotka mittaavat varhaista tukea varhaiskasvatuksen perustoiminnoissa (pääluokka 1) ja toisaalta varsinaisia varhaisen tuen toimintakäytäntöjä (pääluokka 2). Pääluokittaisen arvioinnin tulosten mukaan varhaisen tuen toimintakäytännöt (pääluokka 2) toteutuvat paremmin kuin varhaisen tuen varhaiskasvatuksen perustoimintoja mittaava pääluokka 1. Varhaisen tuen varhaiskasvatuksen perustoimintojen toteutumiseen tuleekin kiinnittää painotetummin huomiota, varhaisen tuen toimintakäytäntöjen sujuessa vahvemmin. Arvioinnissa jaettiin varhaisen tuen toteutumisen kriteerit erinomaisesti, hyvin, kohtalaisesti, välttävästi ja heikosti toteutuviin. Varhaisen tuen kehittämiskohteiksi nostettiin kaikki kohtalaisesti, välttävästi tai heikosti toteutuneet kriteerit ja niiden mukainen toiminta (ks. luku 3.2.4). Kehittämiskohteista muodostui 15 kriteerin joukko (/ 56 kriteeriä), osuudeltaan 27 prosenttia kaikista vastauksista. Arvioinnin osa-alue ”Kasvattajatiimin vaiheittainen toiminta kun lapsi tarvitsee varhaista tukea” toteutuu niin hyvin, että se ei sisällä lainkaan kehittämiskohteiksi nousevia kriteerejä. Kasvattajien toiminta tältä varhaisen tuen toimintakäytäntöjen osalta on siis erittäin vahvaa. Osa-alueista kaikkein haasteellisimmiksi kehittämiskohteiksi näyttävät muodostuvan varhaiskasvatuksen perustoimintoihin kuuluvat perushoito ja toiminnan suunnittelu ja oppimiseen innostavan ympäristön rakentaminen. Havainnoinnit viiden päiväkodin lapsiryhmissä avasi varhaisen tuen toteutumista konkreeteissa tiloissa ja tilanteissa. Yleisenä johtopäätöksenä tiloista niin ulkona kuin sisälläkin varhaisen tuen toteutumisen näkökulmasta voi todeta, että tilat olivat pääosin hyviä ja toimivia, jopa erinomaisia. Joissakin ryhmissä tosin oli pienet wc-tilat ja ahtautta ryhmähuoneissa suuren lapsi- ja aikuismäärän vuoksi. Huomion kiinnitti kuopiolaisen päivähoidon selkeiltä vaikuttavat työ- ja tehtäväkuvat. Henkilökunta vaikutti ammatillisilta ja motivoituneilta työhönsä sekä heidän suhtautumisensa ja vuorovaikutuksensa lapsiin lämpimältä ja kannustavalta sekä lapsia kunnioittavalta. Aikuiset toimivat pääsääntöisesti lasten kanssa aktiivisesti sitoutuneesti. 5 Kasvatuskumppanuus näyttäytyi kasvattajien puheessa vahvana, vanhemmista puhutaan kunnioittaen ja yhteisiä kasvatuskäytäntöjä löytyy. Kasvatustoiminta oli pääosin lapsilähtöistä, toiminnallisesti lapsille sopivan haastavaa ja monipuolista. Mietyttämään jäi päivien ”ohjelmatäytteisyys” lapsen jaksamisen ja omaehtoisen toiminnan mahdollistamisen kannalta, varsinkin kun leikin osuus olisi voinut yleisesti olla suurempi. Siirtymätilanteet oli pääosin hoidettu joustavasti ja pienryhmätoimintaa soveltaen Pienryhmätoiminta olikin varsin kattavaa, mutta ei kaikilta osin. Ryhmävasu ei ole vielä asettunut arjen työvälineeksi eivätkä lapsen vasut kytkeydy toivottavalla tasolla toiminnan suunnitteluun. Kehitettävää löytyi joissakin kohdin myös kasvattajan ja lapsen henkilökohtaisen vuorovaikutuksen laatuun ja määrään sekä ryhmän eri-ikäisten lasten huomiointiin. Sisäliikunnan monipuolisen määrää tulisi lisätä havainnoinnin mukaan. Lisäksi päivän tilanteiden katkelmallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Tiimisopimusten arviointi näytti sen, että tiimisopimuksia laaditaan laajasti ja tiimityö päiväkodeissa on vahva työkäytäntö. Nyt tutkitut tiimisopimukset olivat kirjavia sisällöltään ja perustuvat vain osin annettuun pohjaan. Mietittäväksi jää, onko tarpeen tehdä yhtenäisempi linjaus tiimisopimuksen rungosta ja sen laatimisen käytännöistä? Tiimisopimusten osalta tärkeä ja olennainen kysymys on tietysti se, miten hyvin yhdessä keskustellut ja tiimisopimukseen kirjatut sopimukset ryhmän toiminnasta ohjaavat tiimien toimintaa. Onko tiimisopimus sellainen asiakirja, jonka sopimuksiin sitoudutaan, sisältöön palataan toimintakauden edistyessä ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti? Mikä on siis tiimisopimusten vaikuttavuus työn kannalta? Tiimisopimusten sisällöstä voi todeta, että analysoiduissa tiimisopimuksissa on hyvin kirjattu tiimin jäsenten väliseen vuorovaikutukseen ja ilmapiirin luomiseen liittyviä tavoitteita. Kirjausten mukaan yhteisten kasvatusperiaatteiden ja linjausten muodostaminen koetaan tärkeäksi tiimin tavoitteeksi. Kovin vähän on kuitenkin konkreettisia kirjauksia ja tavoitteenasettelua tiimin pedagogiseen toimintaan ja kasvatuksellisiin linjauksiin. Tiimin jäsenten vastuualueet ja tehtävät on kattavasti kuvattu, esimerkiksi pedagogiikan osalta kasvatustoiminnan sisältöalueisiin ja orientaatioihin sekä menetelmiin. Voi myös sanoa, että henkilökunnan erilaiset osaamisen alueet on hyvin huomioitu ja hyödynnetty. Huomion kiinnittää se, ettei yhdessäkään tiimisopimuksessa ole pedagogisen oppimisympäristön muokkaamiseen liittyvää mainintaa. Myöskään leikin ohjaaminen ei näy vastuualuekirjauksina. Tiimin tiedonkulkua tulisi arvioinnin tulosten mukaan kuvata yksityiskohtaisemmin ja eritellymmin. Arvioinnin osuus ja kirjaukset ovat tiimisopimuksissa hyvin ”ohuita”. Tästä syystä raportissa esitetään tiimisopimuksen muiden kehittämissuositusten lisäksi myös luonnos tiimisopimuksiin liitettävästä arviointimallista. 6 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN Varhaiskasvatussuunnitelmien arviointi kuuluu osaksi Kuopion kaupungin Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessin hallinnoimaa LapsiKuopio II –hankkeen1 toimintaa. Hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on kehittää lasten ja perheiden palveluja vastaamaan heidän tarpeisiinsa joustavasti ja vaikuttavasti. Pääpaino on vanhempien osallisuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa sekä moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa. LapsiKuopio II -hankkeessa keskitytään siihen, että lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa toimitaan varhaisen tuen uusien ja entisiä täydentävien työ- ja toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa varhainen tuki osaksi moniammatillisen ja alueellisen yhteistyön toimintakäytäntöjä. Tarkoituksena on, että hankkeen jälkeen varhaisen tuen työ- ja toimintatapoja lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa sekä moniammatillisessa ja alueellisessa yhteistyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Arvioinnin tarkoituksena oli tutkia miten varhainen tuki näkyy kuopiolaisen varhaiskasvatuksen yksikkösuunnitelmissa ja käytännön toiminnassa lapsiryhmissä. Tästä syystä arvioinnin kohteena olivat neliosaisesti 1) 14 päiväkodin2 ”talovasut” ja 2) näiden 14 päiväkodin 29 lapsiryhmän lastentarhanopettajan itsearviointi ”Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa” – arviointimallilla (katso tarkemmin luku 3.2). Talojen vasujen arviointi suoritettiin sähköisesti lähetettyjen talovasujen kirjauksia analysoimalla. Ryhmän toimintoja koskevassa arvioinnissa oli tarkoitus analysoida näkyvätkö Varhaisen tuen käsikirjan ja Kasvattajan käsikirjan varhaisen tuen määritykset lapsiryhmien toiminnassa ja missä määrin. Lisäksi haluttiin arvioitavan 3) lapsiryhmien tiimisopimuksia, joiden arvioinnin tarkoituksena oli tarkastella sitä näkyykö tiimisopimuksissa varhaisen tuen kirjauksia sekä myös millaisia tiimisopimukset sisällöltään ovat. Arviointiin kuului edelleen lapsiryhmien varhaisen tuen 1 LapsiKuopio II -hanke on osa kansallista Kaste –ohjelmaa. Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (sosiaali- ja terveysministeriö), jossa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2008 - 2011. 2 Jönköping, Kurkimäki, Melalahti, Minna, Neulanen, Niirala, Paimenpoika, Petosenmutka, Pölläkkä, Rauhalahti, Saarikello, Sinikello, Tukkipoika, Tuomikuja. 7 toteutumisen osalta 4) päiväkotikohtaiset havainnoinnit viiteen lapsiryhmään. Havainnointien tarkoituksena oli arvioida miten varhaisen tuen työote näyttäytyy päiväkotien arkipäivässä. Arvioinnit ja analyysit on toteutettu kevään ja kesän 2011 aikana. Arvioinnin osioiden yksityiskohtaisempi toteuttaminen aikatauluineen ja vastaajatahoineen esitetään aina kyseisen luvun alussa. Arviointiprosessi on suunniteltu yhteistyössä Lapsi Kuopio II – hankkeen ja Edivan kehitysjohtaja Kirsi Alilan kanssa. Arviointiraportin tuottamisesta on vastannut Kirsi Alila. Arviointihanke tuotti kuopiolaiseen varhaiskasvatukseen pysyvän ja muunneltavan arviointimallin ”Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa”, jonka laatimisesta on vastannut kehitysjohtaja Kirsi Alila Ediva Oy:sta. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään varhaisen tuen mukaisen toiminnan kehittämisessä edelleen. 8 3 ARVIOINNIN TULOKSET Tässä raportin luvussa esitetään arvioinnin tulokset kolmen alaotsikon kautta. Luku 3.1 käsittelee varhaisen tuen kirjausten analyysia yksikkökohtaisissa vasuissa, luku 3.2 puolestaan keskittyy varhaisen tuen toteutumiseen lapsiryhmissä. Luvussa 3.3 tuodaan esiin tiimisopimuksiin liittyvät arvioinnin tulokset. 3.1 Varhainen tuki päiväkotien yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa Arvioinnin ensimmäinen osa oli varhaisen tuen kirjausten tarkasteleminen päiväkotien yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Päiväkotien vasuja eli varhaiskasvatussuunnitelmia kutsutaan tässä arvioinnissa ”talovasuiksi”. Arviointiin valitut 14 päiväkotia lähettivät talojensa vasut Kirsi Alilalle joko sähköisesti tai paperiversiona 13.5.2011 mennessä. Talojen vasuja tarkastellaan Kasvattajan käsikirjan sisältämien varhaisen tuen kirjausten valossa. Talon vasut analysoitiin niin, että ensin tarkasteltiin talovasujen yleistä Kasvattajan käsikirjan mukaisuutta. Sen jälkeen perehdyttiin talojen vasujen kirjauksiin Kasvattajan käsikirjan luku kerrallaan. 3.1.1 Kasvattajan käsikirja talovasujen laatimisen runkona Valtakunnalliseen varhaiskasvatuksen suunnitelma-asiakirjaan3 perustuvaa Kuopion kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa kutsutaan nimellä ”Kasvattajan käsikirja”. Se on laadittu Varhaiskasvatuksen kehittämisryhmän toimesta vastuuhenkilönään palvelualuepäällikkö Pirjo Valkonen. Kasvattajan käsikirjan tarkoituksena on toimia kaikkien varhaiskasvatuksen yksikköjen 3 Stakes, 2003 ja 2005: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 9 omien talovasujen laatimisen pohjana. Kasvattajan käsikirja perustuu Kuopion päivähoitopalvelun ja varhaiskasvatuksen tavoitteisiin ja toiminta-ajatuksiin: - Päivähoito tarjoaa yhdessä perheiden kanssa lapselle turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön - Päivähoidossa toteutettava varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua luottavaksi, yhteistyökykyiseksi ja vastuuntuntoiseksi ihmiseksi - Päivähoidon lähtökohtina ovat palveluhenkisyys, luottamuksellisuus, kasvatuskumppanuus ja lapsilähtöisyys. Käsikirjassa todetaan, että laadukas varhaiskasvatus edellyttää yhteistyötä niin perheiden kuin muidenkin lasta ja perhettä palvelevien tahojen kanssa. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on varhaisen tuen tarjoaminen riskitilanteissa. Käsikirjan rakenne4 muodostuu edellä esitellyistä toiminta-ajatuksista ja siinä kuvataan niin henkilöstölle kuin vanhemmille mitä toimintaajatusten lähtökohtien palveluhenkisyyden, luottamuksellisuuden, kasvatuskumppanuuden ja lapsilähtöisyyden toteuttaminen edellyttää kasvatushenkilöstöltä. Käsikirjan ideana talotasolla on, että yksiköt keskustelevat kunkin kohdan edellytykset läpi ja lisäävät kuhunkin sisällysluettelon kohtaan kunkin periaatteen toteutumisen edellytyksien kuvaamisen yhteyteen oman talonsa lisäykset ja toimintojen kuvaukset. Sähköisessä kasvattajan käsikirjassa on jätetty tila näille yksikkökohtaisille lisäyksille. Yksikköjen on tarkoitus päivittää ja uudistaa talovasuja vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa useamminkin. Kasvattajan käsikirjaa täydentävät lisäksi henkilöstön toimintaa ohjaavat muut kuopiolaiset asiakirjat eli Monikulttuurisuus Kuopion päivähoidossa, Varhaisen tuen käsikirja, Pienet lapset liikkeelle -käsikirja ja Kasvatuskumppanuuden kulmakivet. Kaikki tarkastellut talojen vasut on tehty Kasvattajan Käsikirjan pohjaan kuten on tarkoituskin. Muutamassa päiväkodissa (3) Kasvattajan Käsikirjan mukaiset talokohtaiset lisäykset on tehty erilliseen tiedostoon, mutta niiden rakenne noudattaa kuitenkin Kasvattajan Käsikirjan ohjeistusta otsikkoineen. Käsinkirjoitettuja vasuja lähetettiin yksi kappale. Joihinkin talovasuihin on laadittu erillisiä liitteitä, joissa kuvataan muun muassa talon arvoja, toiminnan rakenteita (pedagogisen johtamisen ja talon palaverien käytäntöjä), piha- ja ruokailusääntöjä, lapsen aloitukseen sekä vuoro- ja iltahoitoon liittyviä käytäntöjä. Lisäksi liitteissä oli kuvattu talon vasuprosessia ja vasun arvioinnin toteuttamista. 3.1.2 Talovasujen Kasvattajan käsikirjan mukaiset varhaisen tuen kirjaukset Tässä luvussa avataan talovasujen kirjauksia Kasvattajan käsikirjan rakenteen mukaisesti pää- ja alaluku kerrallaan. Käsikirjan pääluvut on oheiseen tekstiin merkitty isoilla kirjaimilla ja niiden alaotsikot tummennetulla perustekstillä. Tekstiin on lisätty suoria lainauksia talovasujen 4 katso liite 1 Kasvattajan Käsikirjan sisällysluettelo 10 kirjauksista elävöittämään tekstiä ja toisaalta osoittamaan tekstin autenttisuutta. Lainausten sisältämistä hyvistä käytännöistä voi olla myös hyötyä jollekulle lukijalle. YHDESSÄ PERHEIDEN KANSSA on Kasvattajan käsikirjan ensimmäinen luku, joka jakaantuu kolmeen alalukuun: Palveluhenkisyys (1.1), Luottamuksellisuus (1.2) ja Kasvatuskumppanuus (1.3). Näiden kohtien talokohtaisia kirjauksia tarkastellaan seuraavassa. Palveluhenkisyys. Talojen kirjauksissa tuodaan esiin talokohtaisia aukioloaikoja sekä tietoa siitä, miten henkilökunnan työajoissa joustetaan vanhempien tarpeiden mukaan. Vuorohoitoyksiköiden talovasuissa kerrotaan lisäksi juhlapyhien aukioloajoista ja talojen vuorottelusysteemistä. Vuorohoidon osalta kerrotaan myös vuorohoitoon liittyvästä työvuorosuunnittelusta. Joissakin talovasuissa kuvataan työyhteisöpäivien pitämiseen liittyviä järjestelyjä sekä miten palvelu tuolloin järjestetään ja ilmoitetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Tärkeänä pidetään sitä, että vanhemmille kerrotaan lapsen päivästä ja toiminnoista hakutilanteissa. Tiedonvaihtoa tukemassa monella on käytössä myös reissuvihko ja erilaisia käytäntöjä, joita vastauksissa kuvataan. Vanhempien opastamiseen varhaiskasvatuspalveluissa löytyy myös kirjauksia (mm. tiedotteiden jakaminen). - Vuorohoidon työvuorosuunnittelusta: Vanhempien on ilmoitettava seuraavan viikon hoitoajat viimeistään edellisen viikon keskiviikkoon mennessä. Torstaisin pidettävä työvuoropalaveri ja henkilöstön joustava asenne työvuoromuutoksiin takaavat, että työvuorot on suunniteltu perheistä lähtevien tarpeiden mukaan. - Toivomme vanhempien käyttävän hoitoaikojen ja muutosten ilmoittamiseen tekstiviestejä puheluiden sijaan, jotta voimme taata lapsille rauhallista, häiriintymätöntä toimintaa. - Jotta henkilökunta osaa opastaa vanhempia varhaiskasvatuspalveluihin, jokaisen ryhmän vasukansioon on liitetty varhaiskasvatussuunnitelman suunnittelu, hallinto ja kehittämisosa sekä päivähoitomaksut Kuopiossa -esite ja toimintakauden ensimmäisessä iltapalaverissa käymme kertauksenomaisesti toimintaamme säätelevät asiat läpi. - Päiväkodin henkilökunnasta jokaisella on vastuu perheiden opastamisesta. Palveluhenkisyyttä pyritään viestittämään henkilökunnan asenteella ja tavalla vastata vanhempien kysymyksiin. Päivittäisten kohtaamisten hoitamista ystävällisesti ja kiinnostuneesti tuodaan esiin. Henkilökunnan aktiivinen rooli asioiden selville ottamisessa vanhempien esittämiin kysymyksiin tuodaan esiin. Perheen kanssa tehtävää yhteistyötä korostetaan. - Jo ensimmäisessä kohtaamisessa, kun vanhemmat tuovat päivähoitohakemusta/ ottavat puhelimitse yhteyttä päiväkotiin, viestitetään palveluhenkisyyttä omalla asenteella ja tavalla vastata perheen kysymyksiin. Mikäli johonkin perhettä askarruttavaan kysymykseen ei osata vastata, ohjataan vanhempaa ottamaan yhteyttä päiväkodin johtajaan tai palataan asiaan, kun on itse ensin otettu asiasta selvää. 11 - Perheen kanssa tehtävä yhteistyö tärkeää. - Toimimme päivittäisissä kohtaamisissa ystävällisesti ja aidon kiinnostuneesti. Kaikki asiakkat ovat meidän yhteisiä tärkeitä asiakkaita. Palveluista ja toiminnasta sekä sen muutoksista informoidaan vanhempia. Yhteishuoltajuus tilanteissa molemmat vanhemmat saavat tiedotteet. Palveluhenkisyyden näkökulmasta tärkeää on huomioida perheen saapumis- ja lähtötilanteet henkilökohtaisesti. Myös perheiden yksilöllisyyttä kunnioitetaan ja tarpeita huomioidaan sekä pyritään palvelemaan kiireettömästi. Päiväkodissa jokainen vaikuttaa siihen millaisen kuvan omasta yksiköstään antaa. Lähtökohtaisesti pidetään tärkeänä kohdata ihmiset kuten toivoisimme itsemme kohdatuksi. Kasvattajan käsikirjan palveluhenkisyyden nimissä sen liitteeksi laitetaan yhteistyökumppaneiden yhteystietoja sekä tietoja toimintatavoista jos lasta ei haeta. - - Palveluista kerrotaan vanhemmille asianmukaisesti. Perheen saapumistilanteet ja lähtötilanteet huomioidaan henkilökohtaisesti. Perheiden yksilöllisyyden ja tarpeiden huomiointi sekä kunnioittaminen. Kiireettömyys ja aikaa vanhemmille ts. tilannetajua. Ensivaikutelma päiväkodista tulee jo esim. ensimmäisen puhelinsoiton tai päiväkodissa käynnin perusteella; meistä jokaisella on siis mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisen kuvan päiväkodista annamme. Lähtökohtana on kohdata ihmiset niin kuin toivomme itsekin tulevamme kohdatuiksi. Kasvattajan käsikirja-kansion väliin tulee liitteeksi ajantasalla oleva lista eri yhteistyökumppaneiden puhelinnumeroista. Sekä myös ohjeet sen varalle, miten toimitaan, jos lasta ei haeta päiväkodista. Luottamuksellisuus yhdistetään kirjauksissa usein vaitiolovelvollisuuden ja erilaisiin lupiin (esim. valokuvaus, tiedonsiirto) liittyvien käytäntöjen aukikirjoittamiseen. Myös uskonnolliset ja vakaumukselliset asiat on kirjattu luottamuksellisuuden alle. Luottamuksellisuuteen katsotaan kuuluvaksi se, ettei henkilökunta arvostele vanhempia omien arvojensa mukaan ja toimii hienovaraisesti ja kunnioittavasti. - - - Henkilökunta muistaa kaikissa tilanteissa vaitiolovelvollisuutensa sekä lupakäytännöt. Koska päiväkodissa on paljon ulkomaalaisia lapsia, uskonnolliset ja muut vakaumukselliset asiat keskustellaan vanhempien kanssa ja huomioidaan toiminnassa. Vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia päiväkodissa työskenteleviä (myös mahdolliset opiskelijat/ harjoittelijat). Muistutetaan henkilökuntaa asiasta aina tarvittaessa. Päiväkodinjohtaja tekee vaitiolositoumuslomakkeen kaikkien niiden kanssa, joille hän tekee työpopimuksen. Ryhmien henkilökunta huolehtii lomakkeen muille esim. opiskelijat ja koululaiset. Kirjallisen luvan pyytäminen tiedonsiirtoon: aina, kun tietoa siirretään yhteistyökumppaneille, pyydetään vanhemmilta kirjallinen lupa, joka kirjataan vasuun. 12 Päivähoidon sisäiseen tiedonsiirton riittää suullinen lupa. Suullinen lupa myös kirjataan vasuun. Luottamuksellisuuteen kuuluu myös, ettemme arvostele vanhempia omien arvojemme mukaan, vaan kohtaamme vanhemmat ammatillisesti, ihmisinä. - - Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että lasten kuullen emme puhu lapsista ja perheistä, vaan kirjaamme asiat vihkoihin tai puhumme asiat muissa tiloissa. - Toimimme hienovaraisesti ja perheitä kunnioittavasti. Vuorohoidossa vanhemmille kerrotaan, että kaikki työntekijät eri vuoroissa saavat lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta tarpeelliset tiedot itselleen. Vanhemmille korostetaan kirjausten mukaan sitä, että lapsen asioista puhutaan vain hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille, eivätkä tiedot leviä. Vanhempien kanssa keskustellaan asioista niin, etteivät sivulliset kuule keskustelua. Luottamusta tuo myös se, että suhteessa vanhempiin sovitut asiat hoidetaan. Avoin ja kannustava vuorovaikutus on luottamuksen edellytys. Tulkkia käytetään tarvittaessa. - - - Koska vuorohoidossa lasta hoitavat kaikki työntekijät vuorollaan esim. öissä ja viikonlopuissa, lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta tarpeelliset asiat ovat kaikkien tiedossa. Tästä kerrotaan vanhemmille jo alkukeskustelun yhteydessä. Keskustelemme lasten asioista vain heidän hoitoon, kasvatukseen, opetukseen tai kuntoutukseen kuuluvien henkilöiden kanssa. Tuemme ja autamme vanhempia heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. Vanhemmille varmuus, että tiedot eivät leviä (edes talon sisällä). Vanhempien ja henkilöstön keskustelun tietosuojan turvaaminen; henkilöstö ohjaa rauhalliseen paikkaan keskustelemaan. Vanhempien kanssa sovitut asiat hoidetaan. Tulkkia käytetään aina tarvittaessa. Talovasuissa on luottamuksellisuuden osalta kirjauksia myös tiimitoimintaan liittyen. Tiimeissä asiat keskustellaan ja tiimien säännöllisiä toteutumisia pidetään tärkeinä henkilökunnan jaksamisen kannalta. Luottamukselliset asiat jäävät tiimin sisäiseksi keskusteluksi. - Tiimissä keskustellaan asiat halki. - Tiimipalaverien säännöllinen toteutuminen auttaa henkilökuntaa jaksamaan ja tuo luottamusta perheiden kohtaamiseen. - Luottamukselliset tiedot pysyvät tiimin sisällä. Kasvatuskumppanuuden kohdalla on paljon kirjauksia liittyen lapsen hoidon aloitukseen, omahoitajasysteemiin ja palvelusopimuksen laatimiseen. Näiden aukikirjoittaminen tarkasti kuvaa sen ymmärtämistä miten tärkeä vaihe lapselle ja perheelle päivähoidon aloitus on ja miten asiaan on panostettu kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa. Eräässä talovasussa oli myös 13 määritelty kasvatuskumppanuus seuraavasti: Kasvatuskumppanuus merkitsee meille tiedostettua kasvatuskulttuuria, omahoitajuutta sekä tiimin kasvatuskumppanuutta. - Alle 3v. lasten ryhmälle annetaan mahdollisuus rauhalliseen toimintakauden aloitukseen. Opiskelijoita ei oteta ryhmään syyskauden alussa. Kaikkea ylimääräistä liikettä pyritään välttämään ja jokainen ymmärtää, miksi toimitaan niin kuin toimitaan. Vanhempia tuetaan ja rohkaistaan kasvattajina. - Varsinkin pienten ryhmässä pyritään järjestämään lapsen päivähoidon aloitus niin, että ennen hoidon aloitusta pidetään aloituskeskustelu. Aloituskeskustelussa tutustutaan lapseen, perheeseen, heidän tapoihinsa ja arvoihinsa sekä kuunnellaan perheen odotukset päivähoidolle. Perheille mahdollistetaan riittävän pitkä tutustuminen päiväkotiin, omahoitajaan ja toimintaan. - Hoidon alussa omahoitaja ottaa yhteyttä perheeseen ja sopii tutustumiset. Yhteisesti on sovittu aloituskeskustelun sisällöstä ja muista aloitukseen liittyvistä toimistamme. (kuvattu tarkemmin liitteissä) - Lapsen hoidon aloitusta pyritään helpottamaan omahoitajan työvuorojärjestelyillä ja lapsen ja vanhempien kiintymyssuhdetta tuetaan pienten ryhmissä laminoidulla taululla, jossa on vanhempien ja muiden rakkaiden kuvia. - Tutustumisen aikana vanhemmilla on mahdollisuus ruokailla 2 kertaa yhdessä lapsensa kanssa ja tutustumisjakson lopussa on mahdollista jättää lapsi muutamaksi tunniksi yksin hoitoon. Meillä on yhdessä sovittu lista asioista, joita jokaisen työntekijän on muistettava käydä läpi vanhempien kanssa tutustumisjakson aikana. - Meillä tehdään pienimmille lapsille aloituskeskustelun yhteydessä ns. käyttöohjeet, joissa sovitaan hoidon kannalta tärkeät asiat (tutit, vaipat jne) ja varsinainen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään vähän myöhemmin. - Hoidon alkuvaiheessa jokaiselle lapselle nimetään vastuuhenkilö, omahoitaja. Hän perehtyy lapsen hoitoon. Omahoitaja tapaa lapsen vanhemmat ensimmäisen kerran mieluiten ilman lapsen läsnäoloa. Hän esittelee kasvattajatiimin muut jäsenet, ryhmän ja päiväkodin tilat. Vanhemmat tutustuttavat lapsensa omaan hoitajaan joko päiväkodissa tai lapsen kotona. Omahoitaja kuuntelee vanhempia ja kyselee heiltä ohjeita lapsen hoitamiseen. Tutustumisjakson aikana omahoitaja näkee vanhempien tavan toimia lapsensa kanssa. - Johtajalta perhe saa postitse päätöksen päivähoitopaikasta, Tervetuloa päivähoitoon -esitteen, kunnalliset päivähoitomaksut Kuopiossa -ohjeen, tuloselvityslomakkeen ja hoitoaikasopimuksen. Henkilöstöltä perhe saa palvelusopimuksen, vanhempien työaikailmoitus- ja erityisruokavaliolomakkeen, aloituskeskustelulomakkeen. Oman ryhmän henkilökunta tai omahoitaja ottaa yhteyttä vanhempiin, jolloin sovitaan hoidon aloittamisesta tai asteittaisesta tutustumisesta päivähoitopaikkaan. - Päivähoidon alkaessa alle 3-vuotiaan lapsen omahoitaja työskentelee lapsen kanssa samoissa vuoroissa kahden viikon ajan. Perheen tutustuessa päiväkodin tai lapsiryhmän toimintaan sovitaan vastuuhenkilö. 14 - Omahoitajakäytäntöä toteutetaan kaikissa alle esiopetusikäisten ryhmissä perushoitotilanteissa. Vertaisryhmätoiminta keskeistä muussa toiminnassa. Esiopetuksessa omahoitajakäytäntö ei enää käytössä, mutta myös siellä toimitaan tilanteiden mukaan 2-3 pienryhmässä. - Omahoitaja/ vastuu aikuinen-käytäntö toteutuu kaikissa ryhmissä, vanhemmille järjestetään ns hakukahveja, kaikissa ryhmissä panostetaan hoitosuhteen aloitusvaiheeseen, vanhemmille tiedotetaan "puhelinajasta"; ennen klo 8.30 ja 10 jälkeen, aloituskeskustelu joko lapsen kotona tai päiväkodissa. - Alle 3-vuotiailla on oma hoitaja- työtapa. Yhtä oma hoitaa kohden on 4 tai 5 lasta 3-5v. lapset on jaettu kolmeen pienryhmään ja jokaiselle ryhmälle on nimetty vastuuaikuinen. Esiopetusryhmissä lapsille on nimetty vastuuaikuinen lastentarhanopettajista. - Kasvatuskumppanuuden/ omahoitajuuden vaihtumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lapsen siirtyessä päiväkodin sisällä ryhmästä toiseen, hänen omahoitajansa esittelee tulevan omanhoitajan mieluiten ensin lapsen vanhemmille ja sitten vasta lapselle. Lapsen siirtyessä perhepäivähoidosta päiväkotiin omahoitaja ottaa yhteyttä ensin lapsen vanhempiin ja sopii heidän kanssaan lapsen tutustumisesta tulevaan omahoitajaan ja tulevaan ryhmään. - Palvelusopimukset vuorohoitolasten vanhemmat tekevät yhdessä päiväkodinjohtajan kanssa. Joissakin talovasuissa oli kirjauksia kasvatuskumppanuuden kohdalla talon vasun antamiseen vanhemmille ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. Yhdessä talon vasussa oli kirjoitettu myös siitä kuinka toimitaan, jos vanhemmat eivät suostu tulemaan lapsen vasukeskusteluun. - Jotta osaamme kertoa konkreettisia asioita lapsen päivästä vanhemmille, meillä on käytössä päivälistat, joihin on kirjattu asioita lapsen päivän kulusta. - Varhaiskasvatuskeskustelut käydään kaksi kertaa vuodessa. - Vasukeskustelut toteutuvat kaksi kertaa vuodessa: syksyllä n. 1-1,5 tunnin keskustelu ja keväällä n. 15- 45 min arviointikeskustelu. - Lasten asioita pohditaan yhdessä vanhempien kanssa, lasta arvostaen ja yksilöllisesti vasukeskusteluissa ja aina tarvittaessa vanhemmilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa vasujen tekoon(kaupungin, talojen) sekä toiminnan suunnitteluun. Vanhemmat voivat tuoda ehdotuksiaan esille esim. päivittäisissä keskusteluissa, vanhempainilloissa, vasukeskusteluissa tai kyselyjen ja palautteiden kautta. - Mikäli vanhemmat eivät suostutteluista huolimatta halua tulla lapsensa Vasu-keskusteluun, perheen vastuuaikuinen täyttää vasun omalta osaltaan, näyttää vanhemmille ja ottaa allekirjoitukset. Vasuun liitetään teksti, että vanhempi ei ole ollut keskustelussa mukana. 15 - Päiväkodissa tarjotaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma vanhempien luettavaksi aina lapsen ensimmäisen varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. - Omahoitaja laatii yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman. Suunnitelmassa sovitaan lapsen hoitamiseen liittyvät konkreettiset tavoitteet ja menetelmät. Suunnitelma "elää" jatkuvasti ja sitä muutetaan aina, kun tehdään uusia sopimuksia, sovitaan uusista käytännöistä jne. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan ajankohta, jolloin on sovittu muuttuneista käytännöistä. Laajemmat lapsen kehitykseen liittyvät keskustelut oman hoitajan kanssa käydään kaksi kertaa vuodessa. - Syyskaudella, ennen syyslomaa ja kevätkaudella helmi-maaliskuusta alkaen. - Ryhmässä olevien lasten varhaiskasvatussuunnitelmat sekä omahoitajilta saatu tieto, toimii perustana koko kasvattajatiimin yhteiselle kasvatuskumppanuudelle. Omahoitaja tuntee vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen sekä omien havaintojensa pohjalta parhaiten oman pienryhmänsä lasten lähikehityksen alueet, lapsen yksilölliset tarpeet, vireystilan ja tavan oppia. Kaiken tämän omahoitaja tuo koko tiimin tietoon ja näiden tietojen pohjalta sovitaan yhteisistä kasvatus- ja ohjauskäytännöistä ja niitä tukevista toimista koko ryhmässä. Ryhmän lastentarhanopettaja huolehtii siitä, että tiimipalavereissa säännöllisesti käsitellään ajankohtaiset koko ryhmän toimintaan vaikuttavat ajankohtaiset asiat. Ryhmän lasten varhaiskasvatussuunnitelmat sekä Kasvattajan käsikirja sekä siihen liitetyt yksikkökohtaiset sopimukset ja tarkennetut käytänteet toimivat RYHMÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN perustana. Lastentarhanopettajalla on vastuu ryhmävasun tekemisestä ja ajan tasalla pitämisestä. Jotkut talovasut olivat kirjanneet muun muassa tiedotuskäytännöistä (päivälistat) ja erilaisista yhteistyökäytännöistä vanhempien kanssa. Myös tapa, jolla erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista puhutaan vanhemmille päivittäin mainitaan eräässä talovasussa. Vanhempien asiantuntijuutta arvostetaan ja hyvään vuorovaikutukseen panostetaan vanhempien kanssa. Eräässä talovasussa todettiin toimintavuoden aikana 1-2 kasvattajan osallistuvan kasvatuskumppanuuskoulutukseen. - Kiinnitämme huomiota siihen, että erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja huolilasten vanhemmille emme joka päivä kerro lapsen päivästä samoja negatiivisia asioita vaan pyrimme positiivisuuden avulla luomaan hakutilanteista vanhemmillekin mukavampia. - Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Toimimme yhdessä lapsen parhaaksi. Yhteistyömuotoina ovat: vasukeskustelut, päivittäiset keskustelut, puhelinkeskustelut, reissuvihkot ja vanhempainillat. - Yhteistyömuotojamme ovat tiedotusilta uusille perheille päivähoidon ja päiväkodin toiminnasta, ryhmäkohtaiset vanhempainillat syksyllä, "hakukahvit" kaksi kertaa toimintavuoden aikana, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus keskusteluun ajankohtaisista asioista henkilökunnan ja muiden vanhempien kanssa sekä juhlat ja tapahtumat. - Päiväkodissa toimii vanhempaintoimikunta, joka muodostuu lasten vanhemmista. Toimikunnassa vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin toimintaan, järjestää retkiä/tapahtumia ja kerätä varoja lasten toiminnan tukemiseen. 16 - Kuuntelemme perheiden yksilöllisiä tarpeita/toiveita ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Toimimme joustavasti, jotta yhteiset käytännöt löytyvät. - Työmme perusta on lapsen vanhempien ja kasvatukseen osallistuvien ammattilaisten jatkuva vuorovaikutus. Vanhempien kuuleminen ja kunnioittaminen ovat edellytys luottamuksellisen kumppanuussuhteen syntymiselle. Yhteinen ymmärrys lapsen parhaaksi löydetään yhdistämällä vanhempien tietämys lapsestaan päivähoidon henkilökunnan ammatilliseen tietämykseen. TURVALLINEN, KEHITYKSELLE JA OPPIMISELLE SUOTUISA KASVUYMPÄRISTÖ on Kasvattajan käsikirjan toinen pääluku, joka jakaantuu kahteen alalukuun; Turvallinen ja myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri (2.1) sekä Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö (2.2). Talovasujen kirjauksia tämän luvun osalta tarkastellaan oheisena. Turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Tämän luvun alla olevat päiväkotien kirjaukset liittyivät neljään teemaan. Kirjauksia oli paljon tiimikäytäntöihin ja työyhteisöön liittyen. Kaikista eniten kirjauksia oli aikuisten suhtautumisesta lapsiin, lapsen ryhmäsiirtymiin ja kiusaamistilanteisiin. Seuraavassa tuodaan esiin joitakin lainauksia talovasujen kirjauksista kuhunkin teemaan liittyen. Aikuisen toiminnassa suhteessa lapseen tai lapsiryhmään tuodaan esiin esimerkiksi aikuisen suhtautuminen lapseen kuten yksilöllisyys, hyväksyntä, tunnetiloihin vastaaminen, turvallisuus, myönteisyys, kiireettömyys, empaattisuus, lapsen kuunteleminen ja kunnioittaminen. Myös lapselle annettavasta hellyydestä, sylistä ja läheisyydestä on kirjauksia. Aikuinen tukee lapsen kehitystä ja on kokonaisvaltaisesti läsnä lasta varten. Kiusaamiseen puututaan. - - - Aikuinen on ryhmässä kokonaisvaltaisesti läsnä lapsia varten. Vastataan lapsen tunnetiloihin, nimetään niitä lapselle, opetellaan tunteiden ilmaisua myönteisellä tavalla (esim. sadut apuna tunteiden käsittelyssä, samoin talon käytössä oleva Mututoukka/ Tunnemuksu-materiaali). Lapsi kokee olevansa hyväksytty; lapsi saa olla sellainen kuin on, ei tarvitse "skarpata" Tuemme lapsen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvamista ja kehittymistä kannustavassa, turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Huolehdimme, että lapsi voi hyvin sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Tämän turvaamme, sillä että ryhmissä on riittävästi aikuisia, niin että lapsi kokee, että välittävä aikuinen on aina saatavilla. Aikuinen asettaa lapselle rajat ja toimii tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Säännöllinen päivärytmi, merkitykselliset kokemukset ja onnistumisen elämykset takaavat lapselle turvallisen ja monipuolisen kasvuympäristön. Aikuinen ohjaa omalla hyvällä käytöksellään ja esimerkillään lasten käyttäytymistä. Hyväksyvä ja empaattinen suhde lapseen luo positiivisen ilmapiirin, joka heijastuu koko päiväkodin toimintaan. Toisten huomioimista opettelemme kaikissa arjen tilanteissa. 17 - Ollaan aidosti läsnä lapselle ja kuunnellaan häntä. Pyritään kiireettömyyteen ja tuetaan lasta yksilöllisesti. Vanhempien kanssa sovimme yhteisistä linjoista ja päämääristä lapsen itsenäisyyden tukemisessa. - Lapsille annetaan mahdollisimman paljon syliä, hellyyttä ja läheisyyttä. Aikuiset ovat aidosti läsnä vuorovaikutustilanteissa. - Kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutukseen: "Jos kosketat minua pehmeästi ja hellästi, jos katsot minua ja hymyilet minulle, jos kuuntelet minua joskus ennen kuin itse puhut, minä kasvan, kasvan todella." Bradley 9v. - Kiusaamistilanteiden hoito sovitaan tiimissä. Sovitaan myös yhdessä siitä, miten koko toimintayksikössä menetellään mahdollisissa kiusaamistapauksissa. Päiväkodissa on laadittu ohjelma kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja tilanteisiin puuttumissopimus. - Lapsen ryhmäsiirtymistä on joitakin kirjauksia. Ryhmävaihdoksia suunnitellaan huolellisesti ja mahdollisuuksien mukaan tuttua henkilöstöä siirtyy lapsen mukana. - Kun lapset siirtyvät ryhmästä toiseen, siirtyy työntekijä mahdollisuuksien mukaan lasten mukana. Jos näin ei voida tehdä, lapsi / lapset siiirretään sattaen toiseen ryhmään ja vanhemmat ovat mahdollisuuksien mukaan mukana. Asiasta voidaan pitää myös vanhempainilta. - Ryhmävaihdokset, joita vuorohoidossa tulee kesken vuottakin, suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti, vaihdos tehdään saattaen. - Aina ei voida toimia siten, että jokaisen lapsen oma aikuinen siirtyy ryhmävaihdoksen myötä lapsen mukana, mutta kaverisuhteiden merkitys huomioidaan ryhmävaihdoksissa. Tiimitoimintaan liittyvissä kirjauksissa tuodaan esiin tiimin toiminnan käytäntöjä (milloin, miten pystytään järjestämään tiimipalavereja, arviointi ja tiimisopimuksen päivitys, suunnittelupäivä jne) ja erityisesti korostetaan jokaisen tiimin jäsenen sitoutumista yhteisiin sopimuksiin. Tiimin jäsenten keskinäistä tukea toisilleen pidetään tärkeänä ja yhteisten sopimusten kirjaamista tiimisopimukseen. Esiin tuodaan tiimien välisen yhteistyön korostuminen vuorohoidossa. Johtajan rooli sekä jokaisen tiimiläisen vahvuuksien hyödyntäminen tulevat esiin myös kirjauksissa. - - Tiimivastaavan rooli korostuu ja tiimivastaavien koulutukseen panostetaan toimintakauden alussa. Jokainen tiimin jäsen toimii yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaan. Tiimeissä sovitaan yhteiset tavoitteet hoidon, kasvatuksen ja opetuksen osalta. Vuorohoidossa tiimien välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. Tiimien käytännöt ja keskeiset periaatteet on puhuttava auki tiimien kesken. Tiimisopimuksia käydään johtajan kanssa läpi syys-lokakuussa. 18 - Tiimi tukee jäseniään, mikä auttaa myös työssä jaksamista. Tiimeissä sovitaan kullekin lapselle omahoitaja. Kaikki yhteiset sopimukset kirjataan tiimisopimukseen. Toimintaa suunnitellaan koko tiimi yhdessä, käyttäen hyödyksi jokaisen tiimiläisen vahvuudet. Sitoudumme yhdessä tehtyihin päätöksiin ja toimintalinjoihin sekä työyhteisössä että omassa tiimissä. Työyhteisötoimintaan liittyvissä kirjauksissa kommentoidaan työyhteisön tukea jäsenilleen ja muun muassa luottamuksellisuutta, turvallisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasavertaisuutta ja toisten kunnioittamista. Vuorohoidon osalta korostetaan erityisesti tiedottamisen tärkeyttä. - Työyhteisö tukee toisiaan kaikessa. Luottamuksellisuus on tärkeää. - Kunnioitamme ja arvostamme toinen toisiamme. Jokainen meistä on yhtä arvokas ja tasavertainen työyhteisössä. - Päiväkotimme on kasvattajayhteisö, jossa on tärkeää: huumori ja ilo, rajat ja rakkaus, empatiataitojen opettelu, että kaikista arjen asioita voi keskustella turvallisesti - Vuorovaikutus hoidon, kasvatuksen ja opetuksen välillä ohjaa kaikkea toimintaamme. - Varsinkin vuorohoidossa korostuvat päivälistojen ja viestivihkojen merkitys. Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö. Toiminnan rakenne ja ympäristö tuottivat talovasujen kirjauksia, jotka käsittelivät ulkotiloja, tilojen käyttöä, lapsen tarpeiden huomioimista toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, toiminnan kiireettömyyttä ja turvallisuutta sekä leikkiä ja pienryhmätoimintaa. Ulkotilojen ja ympäristön osalta kuvataan lähiympäristön hyödyntämistä retkeilyssä ja talviurheilussa sekä mm. kirkon, kirjaston, museoiden ja liikuntapaikkojen käyttöä. Toisaalta tuodaan esiin päiväkodin oman pihan monipuolisuutta. Sisätilojen käytössä pyritään kirjausten mukaan hyödyntämään monipuolisesti kaikkia saatavilla olevia tiloja (ml. erityistilat). Tiloja pyritään muokkaamaan luovasti ja toimintaan innostavasti. Sisätiloja käyttöä porrastetaan ja tehdään joustavasti yhteistyötä eri ryhmien kesken. Näin mahdollistetaan esimerkiksi lapsihavainnointi. - Lähiympäristö on erilaiseen liikuntaan houkutteleva: lähellä pururata (talvisin ladut), laavu, leikkikenttä, koulun kenttä, ranta (talvisin mäenlaskupaikka). - Tilojen ja henkilöstön joustava käyttö toteutuu esim. alakerran osastojen yhteenpelaamisella vaikkapa liikuntatuokioiden osalta. Kummastakin ryhmästä otetaan ikätasoisesti lapsia tuokiolle ja kun myös henkilökuntaa on kummastakin ryhmästä, toteutuu avustava ohjaus ja havainnointi, jolloin tuokion vetäjä voi keskittyä rauhassa omaan tehtäväänsä. - Ryhmät tekevät yhteistyötä ja porrastavat toimintaa ja siirtymisiä. 19 - Järjestämme motivoivia ja toimivia tiloja niin, että tavarat ovat lapsille helposti saatavilla ja innostavasti esillä. - Tiloja käytetään joustavasti, vaihtelevasti ja luovasti. Huomioiden lapsen kehityksen tukeminen. Sisätiloissa luodaan erilaisia toimintapisteitä, joissa on saatavilla tiettyyn toimintaan tarvittavat välineet. Toiminnan rakenteessa ja ympäristön muokkaamisessa tärkeäksi asiaksi nostetaan lasten tarpeiden, kehitystason ja mielenkiinnon kohteiden huomioiminen. Toiminnan rakenne ja erilaiset käytäntöihin liittyvät ratkaisut tuo lapsille myös turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden osalta tuodaan esiin myös esimerkiksi pihatilojen tarkistaminen. Turhia sääntöjä on pyritty välttämään, vaan säännöt laaditaan lasten turvallisuuden näkökulmasta. - Toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon lapsen mielenkiinnon kohteet. - Kaikki tilanteet ovat oppimistilanteita. Toiminta on tavoitteellista huomioiden lapsiryhmässäyksittäisten lasten taidot, joiden pohjalta edetään koko ryhmän toimintasuunnitelmaan. Mitä pienempi lapsi sen tärkeämpi päivärytmi ja tapahtumien ennakointi perusturvallisuuden kehittymisen kannalta. - Jokainen tiimi muokkaa oman toimintaympäristön sen hetkisen ryhmän tarpeita ajatellen. - Suunnittelussa otetaan huomioon toiminnan ja ympäristön monipuolisuus, haasteellisuus, selkeys ja lasten ikätaso. - Ryhmästä toiseen siirtyvät lapset toimivat vastuuaikuisen kanssa ns. pikkuhuoneessa - se tuo turvaa lapsille. - Piha-alue tarkistetaan päivittäin ennen ulkoilua ( portit, mahd. ilkivalta, tupakantumpit, ruiskut yms. - Säännöt laadittu lapsen turvallisuuden takaamiseksi, ei turhia sääntöjä. - Kasvatusympäristön turvallisuudessa havaittuihin epäkohtiin puututaan heti, tehdään niistä ilmoitus huoltoyhtiölle. Toimintaan tuo rakennetta myös kuvahjaus ja selkeät päiväjärjestykset sekä pienryhmätoiminta. Kaikki nämä löytyvät myös varhaisen tuen toimintakäytännöistä. - Lasten päiväjärjestys on esillä kuvina. Erityisryhmässä on jokaiselle lapselle oma päiväohjelma kuvina. Päiväjärjestys on selkeä mutta joustava. Lähimetsää ja puistoa hyödynnetään toimintaympäristönä. 20 - Vuorohoidossa ääripäät (aamut/illat) ja viikonloput vaativat erityistä yhteisvastuullisuutta ja suunnitelmallisuutta, jotta tilojen käyttö ja lasten ryhmiin jakaminen tapahtuvat lapsilähtöisesti. - Pienryhmät toimivat hyvin, tuo säännöllistä rytmiä lasten päivään. - Kaikissa ryhmissä lapset jakautuvat pienryhmiin toimimaan puuhapajoissa. Porrastamme toimintamme kaikissa arjen tilanteissa. - Tiimit ottavat omissa suunnitelmissaan pienryhmätoiminnan huomioon, mutta sen lisäksi on sovittu, että illoissa ja viikonlopuissa toimitaan myös mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä. - Pienryhmätoimintojen suunnittelussa huomioidaan lasten yksilölliset ja kehitykselliset tarpeet. Ryhmärajat ylittävää toimintaa mm. koko talon yhteiset lauluhetket, juhlat ja retket. LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN löytyy Kasvattajan Käsikirjasta kolmannen luvun kohdalta. Luku jakautuu kolmeen alaotsikkoon, joissa käsitellään lapsilähtöisyyttä (3.1), hyvää perushoitoa (3.2) ja monipuolista toimintaa (3.3). Seuraavassa listataan näiden kohtien talojen vasuista löytyneitä kirjauksia. Lapsilähtöisyys – lapsen yksilöllisten tarpeiden, taustan ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen. Kasvattajan Käsikirjan alaluvun 3.1 kohdalla talojen vasuissa löytyy paljon kirjauksia. Asiaa on pohdittu moninaisesti. Paljon on kirjauksia lapsen vasujen tekemiseen liittyen, lähinnä on sopimuksia milloin ja montako kertaa vuodessa lapsen vasu tehdään (esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa, ennen syyslomaa), kuka lapsen vasun tekemisestä vastaa ja miten lapsen vasujen tekemiseen valmistaudutaan tiimeissä. - Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekee esiopetuksessa lastentarhanopettaja. - Pienempien lasten kohdalla suunnitelman tekee oma vastuuhenkilö, jos lapsen asioissa ei ole huolta, lastentarhanopettajan mukanaolo mahdollinen. - Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja huolilasten kohdalta aina lastentarhanopettaja. - Ennen vasu-keskustelua lapsen asioista keskustellaan tiimin kanssa samoin keskustelun jälkeen. - Lapsen vasulomake voidaan antaa vanhemmille tutustuttavaksi ensimmäisellä kerralla, mutta vastuuhenkilö kirjaa asiat, ei vanhemmat. - Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään alkusyksystä ja arvointi suoritetaan toimintakauden jälkeen keväällä. Tarvittaessa pidetään muita palavereja toimintakauden aikana. 21 - Lapsen vasukeskustelua ennen omahoitaja perehtyy lasten ikäkausikuvauksiin, käy läpi lapsesta tehdyt havainnot, keskustelee lapsesta tiimin kanssa ja vasukeskustelun jälkeen käyty keskustelu puretaan tiimin kanssa ja siinä sovitut asiat tulevat kaikkien tietoon. Lapsilähtöisyyteen liittyy kirjauksissa myös käytäntöjä, jossa lasta osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen kysymällä hänen/heidän mielipiteitään, toiveitaan ja kiinnostuksen kohteitaan toiminnan sisällöstä ja leikistä. Lapset saavat tuoda leluja, pelejä ja kirjoja päiväkotiin (esim kerran viikossa, joissakin vaikka joka päivä). Lasten toiveiden mukaan voidaan myös lasten ryhmärajoja rikkoa, eli eri ryhmien lapset voivat leikkiä yhdessä. Lasten oppimisen tukemiseen liittyvät kirjaukset kertovat mm. leikin keskeisyydestä osana oppimista, lasten kehitystasolle sopivista haasteista ja tehtävistä ja lapsen kannustamisesta ja rohkaisemisesta kokeilemaan ja oppimaan. Lapsille välitetään onnistumisen elämyksiä. Monessa kohtaa mainittiin, että lapsille tehdään kasvunkansiot. - Lapsilta kysytään heidän mielenkiinnon kohteita mm. haastattelussa. - Oppiminen suhteessa lapsen taitoihin, ei vaadita lapsilta liian vaikeita asioita - Haastavimpien asioiden oppimisesta tehdään mukavaa - Leikin avulla oppiminen - Ohjataan, tuetaan ja kannustetaan lapsia itsenäisiin ratkaisuihin. - Havainnointikansiot ja havainnointilomakkeet ovat käytössä. - Kannustamme ja motivoimme taitojen harjaannuttamiseen ja vahvistamiseen, itse oivaltamiseen ja uusien asioiden oppimiseen. Oppimisprosessi on tärkeämpi kuin tulos/tuotos. Jokaiselle tehdään kasvunkansio. - Pyrimme löytämään jokaisesta lapsesta hyvän asian ja ottamaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet. - Suodaan lapselle ilo oppia omassa rytmissä kokemusten ja elämysten kautta. - Lapselle annetaan sopivasti haasteita ja onnistumisen elämyksiä kehitystason mukaan. Oppimista tarjotaan kaikille aisteille ja hyödynnetään erilaisia oppimistyylejä. - "Kun onnistuu niin innostuu, kun innostuu niin onnistuu", sekä lapset, että aikuiset. Lapsilähtöisyyden kirjauksissa on mainintoja myös yhteistyöstä vanhempien kanssa. Lähinnä niissä tuodaan esiin päivittäisten keskustelujen merkitys lapsen tarpeiden huomioimisessa ja lapsilähtöisyyden toteuttamisessa. Vähän erikoiselta kuulosti aluksi ”lapsen käyttöohje” –käytäntö, mutta ajatuksenahan se on hyvin lapsilähtöisyyden tavoitteita toteuttava. Myös reissuvihko ja puhelinkeskustelut mainitaan. Lapsesta tehtyjä havaintoja välitetään vanhemmille suullisesti lähes 22 päivittäin. Vanhempien kanssa käytävä aloituskeskustelu nousee myös esiin ja vasukeskustelut. Vasukeskusteluissa nousseita vanhempien toiveita pyritään toteuttamaan pitkin toimintakautta. Tärkeäksi koetaan luottamuksellinen ilmapiiri vanhempien kanssa. Myös omahoitaja- tai vastuuaikuinen -systeemit tuovat lapsilähtöisyyttä toimintaan. - Pienimmistä lapsista ja erityistä huomiota tarvitsevista lapsista tehdään yhdessä vanhempien kanssa ns. käyttöohjeet, joilla taataan, että lapsen yksilöllinen hoito on turvattu kaikissa hoitovuoroissa. - Jo ensimmäisessä keskustelussa kartoitetaan lapsen yksilölliset tarpeet, taustat ja kiinnostuksen kohteet. Lapsen taidot otetaan huomioon. Hyvä perushoito kasvun tukemisen edellytyksenä ja välineenä saa myös paljon kirjauksia osakseen. Päiväkodit korostavat lähtökohtana sitä, että perushoitotilanteita pidetään oppimistilanteina, ei vain siirtymähetkinä. Myös sitä korostetaan, että vanhempien kanssa pyritään löytämään yhteneväiset käytännöt perushoidon toteuttamisessa. Perushoidon lisäksi tuodaan esiin hoivan merkitys. Lasta halutaan tukea perushoitotilanteissa kunnioittaen, ohjaten ja omatoimisuuteen kannustaen. Perushoitotilanteissa panostetaan vuorovaikutukseen lasten kanssa; rupatellaan ja keskustellaan ja annetaan positiivista palautetta. Perushoito nähdään hyvin toteutettuna ja suunniteltuna myös vahvasti lapselle perusturvallisuutta tuottavana asiana. Aikuisten oma toiminta ei saisi tuottaa kiireen tunnetta perushoitotilanteisiin. Eri perushoitotilanteiden osalta kirjaukset ovat paitsi kyseisen perushoitotilanteen merkityksen korostamista niin myös erilaisista järjestelyistä ja käytännöistä sopimista ja niiden kirjaamista. Kirjaukset liittyvät nukkumiseen, ruokailuun, ulkoiluun, wc-toimintoihin ja lääkkeiden antoon (lääkehoitosuunnitelmat, reseptilääkkeet annosteltuina) ja säilytykseen liittyviä. Lisäksi kirjauksia on pihavalvontaan ja tapaturmailmoituksiin liittyen sekä lasten pieniin perushoidollisiin tehtäviin liittyen. Ruokailuun pyritään luomaan hyväksyvää ilmapiiriä ja rauhallisuutta. Aikuiset istuvat lasten kanssa samoissa pöydissä ja keskustelevat lasten kanssa. Ruokailussa jotkut käyttävät pienryhmätoimintaa eli kaikki lapset eivät syö yhtäaikaa. Lapsia totutellaan pikkuhiljaa uusiin makuihin, erityisruokavaliot huomioidaan. Joku kirjaa, että lasten ruokailuun liittyvät taidot kirjataan lapsen vasuun. Näistä kirjauksista on apua kun lapsi siirtyy ryhmästä toiseen. Vuorohoidon kirjauksissa kommentoidaan koko talon yhteisistä ja perustelluista käytännöistä. Nukkuminen pyritään järjestämään niin, ettei pitkitetä valveilla olevan lapsen olemista lepotiloissa. Nukkumaan ja ruokailemaan pitäisi myös kirjausten mukaan päästä kukin omassa rytmissään muun toiminnan joustaessa. Lepohetkestä ja sen merkityksestä keskustellaan lasten vanhempien kanssa. Pukemistilanteiden rauhallisuus taataan porrastuksilla ja pienryhmätoiminnalla. Ulkoilussa pyritään siihen, ettei lasten tarvitse odotella ulkovaatteissa aikuista kohtuuttoman pitkään. Mainintoja on myös ulkoilujen porrastuksista oman ryhmän ja toisten ryhmien kesken. Aikuinen on lasta varten myös ulkoilutilanteissa. Joku kirjaa perushoitotoiminnan kehittämistarpeena sen, että isojen lasten mahdollisuutta lepoon pitää pohtia, koska nyt lapset joutuvat nukkumahuoneeseen kaikki oli päiväunitarvetta tai ei. Lapsia varten ei ole nykykäytännöissä riittänyt henkilökuntaa. 23 Monipuolinen toiminta toiminnan kasvun, kehityksen ja oppimisen mahdollistajana. Tähän Kasvattajan Käsikirjan lukuun (3.3) liittyy keskeisesti valtakunnan vasussa määritelty neljä lapsen ominaista tapaa toimia; liikkuminen, leikkiminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä sisällölliset orientaatiot5. Analysoiduista 14 talonvasusta vain muutama sisälsi tarkasti eritellyn kuvauksen kyseisen yksikön linjauksista sisällöllisten orientaatioiden osalta. Nämä kuvaukset olivat hyvin yksityiskohtaisesti mietittyjä ja avasivat hyvin sitä, miten päiväkodissa on mielletty kunkin sisällöllisen orientaation toteutumisesta käytännössä. Muilta osin monipuolisen toiminnan osalta kirjaukset esittelevät esimerkiksi erilaisten ohjelmien ja menetelmien käyttöä; Kidware, kaverileikki, käsitekartat, tietokoneet, Kili, PCS -kuvat ja kuvakortit. Lisäksi tuodaan esiin lasten vertaisoppiminen osana monipuolista toimintaa ja projektit, aamupiirit sekä puuhapajat. Monipuolisen toiminnan toteuttamisessa kirjataan tilojen luova käyttäminen, pienryhmätoiminta ja henkilökunnan osaamisen hyödyntäminen yli ryhmärajojen. Kirjauksissa on mainintoja lapsen kokonaisvaltaisesta oppimisprosessista ja sen huomioimisesta toiminnassa. Monipuolisen toiminnan suunnitteluun kuuluu lasten kuunteleminen ja havainnoiminen sekä dokumentointi. Kielellinen kehitys ja sen toteuttaminen saa osakseen runsaasti kirjauksia. Yhdessä kirjauksessa tuodaan esiin oppimisympäristön muokkaaminen osana monipuolista toimintaa. Toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi mainitaan lapsen vasusta nousseet tavoitteet. - Päiväkodissa jokaisessa ryhmässä pidetään lapsen ikätason mukainen strukturoitu aamupiiri pienryhmissä. Ryhmän toiminta tapahtuu pääsäntöisesti puuhapajoissa. Päiväkodissa järjestetään vuosittain vähintään yksi isompi projekti. Ryhmien välistä yhteistyötä lisätään erilaisten teemojen ja projektien kautta. - Lasten kiinnostuksen kohteita nostetaan esille kuuntelemalla lasten toiveita, havainnoimalla lasten toimintaa ja käsitekartan avulla. - Päiväkodissa on lasten käytössä kolme tietokonetta, joita käyttää 4-6 vuotiaat lapset. Tietokone on yksi toimintaväline puuhapajoissa ja vapaassa toiminnassa. - Lapsen kielellisiä taitoja kehitämme leikeissä ja arjen toiminnoissa. Päivittäin kieltä kehitämme lauluin, lorutteluin ja tarinoin, tukena käytämme myös kuvia ja viittomia. Pienryhmissä opettelemme kuuntelemista ja keskustelemista. Lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta tuemme ja kannustamme lasta kertomaan toiveensa ja tunteensa. Opettelemme ratkaisemaan ristiriitoja keskustellen, hyväksymään erilaisuutta ja kunniottamaan toisiamme sekä anteeksipyytämisen ja -antamisen merkityksen ymmärtämistä. 5 Valtakunnan vasu sisältää seuraavat sisällölliset orientaatiot: matemaattinen, luonnontieteellinen, esteettinen, eettinen, historiallis-yhteiskunnallinen, uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. 24 - Aikuinen havainnoi lasten tuntemuksia ja kiinnostuksen kohteita ja tekee johtopäätöksiä niiden pohjalta toiminnan kehittämiseksi lasten tarpeita vastaavaksi. - Oppimisympäristöjen vaihtaminen lasten kiinnostuneisuuuden mukaan. Kasvattajien on huolehdittava siitä, että sama lapsi ei ole toistuvasti samassa opppimisympäristössä. - Havainnointi ja dokumentointi ovat mainioita työvälineitä. - Orientaatio-alueet nivoutuvat kaikkeen toimintaan ja painottuvat eri ryhmissä eri tavoin lasten kiinnostusten ja ikätason mukaan. Lapsi oppii leikkiessään. Leikkiin liittyviä kirjauksia oli paljon ja ne olivat kattavia sisällöltään sekä kuin ”suoraan oppikirjasta”. Kirjauksissa korostetaan leikin arvostamista ja yhdistymistä kaikkeen opetukseen, hoitoon ja kasvatukseen. Tältä pohjalta voisi todeta, että jos kaikki talot toteuttavat toimintaansa kirjaustensa mukaan niin kuopiolainen varhaiskasvatus on erittäin laadukasta leikin osalta. Leikille annettavaa aikaa ja leikkitilaa (rauhalliset leikit, äänekkäät leikit) painotetaan. Aikuisen rooli leikin edistäjänä, havainnoijana, mahdollistajana ja rikastuttaja tuodaan esiin lähes jokaisessa kirjauksessa. Aikuisen läsnäolon leikissä merkitys tuodaan selkeästi esiin. Leikkivälineet pyritään laittamaan esille lasta innostavasti. Leikin merkitys on moninainen lapselle; kirjauksissa mainitaan esimerkiksi, että lapsi voi käsitellä leikin avulla erilaisia asioita. Leikin merkitystä halutaan perustella myös vanhemmille. - Leikinomaisuus kaikessa opetukseen, hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä tilanteissa on tärkeää. Leikille annetaan aikaa. Tilojen käyttö suunnitellaan mahdollistamaan monipuolinen ja mielikuvitusta rikastuttava leikki huomioiden ikätaso. Välineet tukevat leikkiä ja antavat ideoita erilaisista leikkimahdollisuuksista. Leikkiä arvostetaan ja lasten ideoita kuunnellaan. - Aikuinen on läsnä leikkitilanteissa ja lapsen saavutettavissa. Leikkiä vahvistetaan havainnoimalla sitä ja tehtyjen havaintojen pohjalta voidaan leikkiä kehittää tai mahdollisesti ottaa uusia leikkimuotoja käyttöön. Ympäristöstä luodaan leikkiä aktivoiva ja kehitystä tukeva. - Leikin avulla lapselle luodaan mahdollisuus erilaisten asioiden läpikäymiseen. - Järjestämme mahdollisuuden pitkäkestoiseen leikkiin, myös paikan äänekkäälle ja vauhdikkaalle leikille. - Leikki on arvokasta ja sen merkitystä lapsen monipuolisella kehitykselle perustellaan myös vanhemmille. Kasvattajan tehtävä on tarvittaessa opettaa lasta leikkimään. Lapsi 25 voi tarvita aikuisen apua leikin käynnistämisessä. Lapsi tarvitsee myös aikuisen aitoa osallistumista leikkiin. Kiinnitetään huomiota päiväkodin tilojen käyttöön ja jo olemassa olevia leikkivälineitä käytetään monipuolisesti. Lapsille annetaan mahdollisuus leikkiä myös toisten ryhmien lasten kanssa. Aikuinen havainnoi lasten leikkiä. - Leikkikokonaisuudet osin laatikoissa, kuvat päällä (esim. barbileikki, rakentelu jne.) tai ympäristönä osastossa (esim. kotileikki) ja mattoja käytetään rajaamaan leikkialuetta. - Pääasiallisesti leikkivälineet on jaettu ryhmiin ja osa säilytetään alakerran leluvarastossa. Pajalaatikot ja pelit säilytetään keskikerroksen keskihuoneessa. Leikkivälineitä vaihdellaan ryhmien kesken. - Hyvät liikuntavälineet ovat käytössämme, ohjausta niiden käyttöön kuitenkin tarvitaan. Leikin päivittäisyyttä korostetaan ja pienryhmissä toimimista. Leikkiympäristöjen muokkaamiseen ja vaihtelemiseen panostetaan. Lasten leikeistä saadut ideat hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. - Leikkijät jaetaan pieniin ryhmiin ja leikkitila rauhoitetaan kyseiselle leikille. Tähän soveltuvat hyvin leikkipajat. Pajatoiminnassa lapset voivat itse valita haluamansa leikin esillä olevista pajoista tai aikuinen on luomassa leikkiryhmiä. Aikuisen tehtävä on huolehtia, että lapset saavat tasapuolisesti leikkiä eri pajoissa. Leikkivaihtoehtoja pajoissa muutetaan tarpeen mukaan. - Päiväkodissa leikitään päivittäin sekä sisällä että ulkona. Järjestämme motivoivia ja toimivia tiloja niin, että leikkivälineet ovat lapsille helposti saatavilla ja innostavasti esillä. Teemme oikeita asioita leikisti ja leikinomaisesti. - Leikkiympäristöjä kehitetään ja vaihdellaan monipuoleisesti. - Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat lasten leikeistä saadut ideat ja lasten mielenkiinnon kohteet. - Leikille rauhalliset tilat, jotta leikkiin voi rauhoittua sekä aikuiset että lapset. - Leikki tapahtuu pienryhmissä, lapset joko jaetaan ryhmiin tai he jakautuvat pajamerkkien avulla ja myös aikuiset jakautuvat. Aikuisen läsnäolo on tärkeää, hän rikastuttaa leikkiä, on mukana, mutta ei leiki puolesta. Aikuinen kertoo, sanoittaa ja nimeää ja leikin avulla harjoitellaan vuorovaikutusta. Aikuinen puuttuu tarvittaessa leikin kulkuun ja esim. mahdollisiin kiusaamistilanteisiin. (Leikin roolijaotkin voivat olla kiusaamista ja syrjimistä) Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkumisen osa-alueelta oli lapsen ominaisista tavoista eniten kirjauksia. Kirjauksia oli talon liikuntaan liittyvistä 26 järjestelyistä, tilojen listausta ja vuorottelusta sekä välineiden säilyttämisestä. Liikunta nostetaan retkeilyn kanssa tärkeäksi toimintatavaksi, jonka kautta lapset oppivat. Liikunnassa on tärkeintä lapsen onnistumisen elämykset ja lasten omaehtoista liikuntaa pyritään tukemaan ja kannustamaan. Lähiympäristöä käytetään hyväksi liikkumisessa ja erilaisiin liikuntatapahtumiin pyritään osallistumaan. Joissakin kirjauksissa kerrotaan, että liikuntavälineiden hankintaan ja monipuolisuuteen on panostettu. - - Päivittäin hyödynnämme lähiympäristöä liikkumiseen kaikkina vuodenaikoina (hiihtäminen, luitelu, luontoretket, mäenlasku, luonnonmateriaalin hakeminen, tutkiminen ja ihmettely). Päiväkotimme osallistuu Nuori-Suomen liikuntatapahtumiin. Lasten omaehtoista liikuntaa tuetaan ja kannustetaan, liikuntavälineitä otetaan majoihin ja käytäville. Isot palapatjat, peitot ja penkit ovat jokapäiväisessä käytössä. Trampoliinit, tunnelit, erilaiset pallot, hernepussit, vanteet, korkeushyppyteline, kartio, mahalaudat sekä muut liikuntavälineet ovat kaikkien ryhmien käytössä ja mahdollistavat monipuolisen liikunnan sisätiloissa. Liikuntavastaavan tasolla on päivittää muuta henkilöstöä uusimmista koulutuksista ja jakaa materiaalia. Tiedon päivitys tapahtuu talon palavereissa. Henkilökunta käyttää apunaan liikkumisen ja liikunnan suunnittelussa Pienet Lapset liikkeelle -käsikirjaa, Liikuntasäkkejä ja Nuori Suomen materiaaleja. Henkilökunnan koulutuksiin on panostettu ja koko henkilöstö on sitoutunut lapsen liikunnan kehittämiseen. Kasvattajan roolia korostetaan liikunnan edistäjänä. Kasvattajat muun muassa yhdistävät leikkiä siirtymätilanteisiin ja opettavat ulkoilutilanteissa ulkopelejä. Liikuntaa yhdistetään muihin oppituokioihin esim. matematiikkaan. - Päiväkodissa on yhteisesti sovitut liikuntasäännöt sekä ulos että sisälle. Salivuorot on jaettu. Lähiympäristöä hyödynnetään- liikkuminen laajenee päiväkodin pihan ulkopuolelle. Liikuntavälineitä on käytössä myös ryhmätiloissa. Jokainen kasvattaja miettii omalla kohdallaan, miten liikunnan rajoittajasta voisi tulla liikunnan mahdollistaja. On hyvä muistaa kasvattajan oma esimerkki. Yksilölliset erot lasten taidoissa otetaan huomioon. - Liikunnan suunnittelun pohjana käytetään Pienet lapset liikkeelle-materiaalia ja Nuoren Suomen kansiota. Periaatteena on mahdollistaa lasten päivittäinen liikunta, esim. ulkoilun yhteydessä. Päiväkodissamme on hyvä piha ja puisto aidan takana. Liikuntavälineitä pidetään myös osastoissa, mahdollisuus rakentaa liikuntaratoja. - … päiväkodissa liikunta on painopistealueena. Kaikissa ryhmissä on liikuntasäkit lasten käytössä. Päiväkodissa on viisi erilaista liikuntasäkkiä, joita vaihdetaan kuukausittain. Jokaisessa ryhmässä on oma tramboliini, hernepusseja, muotopalat ja palloja. - Odotus-ja siirtymätilanteita hyödynnetään liikunnan keinoin. - Aikuinen opettaa ulkoilutilanteissa yhteisiä ulkopelejä. 27 - Liikunta yhdistetään myös muihin oppituokioihin; matematiikka, äidinkieli ja vaikkapa käyttäytymisen säätelyyn. Joissakin kirjauksissa tuodaan esille, että myös vanhemmille järjestetään liikuntatapahtumia. Liikunnasta kerrotaan myös syksyn vanhempainilloissa. erilaisia Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu kehittävät lasta. Talovasujen kirjauksissa oli jonkin verran kirjauksia siitä, milloin päiväkodissa on ryhmäkohtaiset tai talon yhteiset lauluhetket. Kirjojen lukemista, satuja, riimejä, loruja ja lauluja tuodaan esiin taiteellisen ilmaisun perustoimintoina varhaiskasvatuksessa. Erilaisen kulttuuritarjonnan hyödyntämistä tehdään taiteellisten kokemusten tarjoamiseksi lapsille (Kulttuurikuriirin kautta tietoa.) Kirjaston palveluja käytetään hyväksi. Oheisessa tekstissä on liitettynä yhden päiväkodin varsin mallikelpoinen ja monipuolinen kuvaus kyseisen talon taiteellisen kokemisen ja ilmaisun toteuttamisesta. - Päiväkodissa järjestetään lauluhetkiä koko päiväkodille sekä omille ryhmille. Pidetään erilaisia kirjoja esillä ja vaihdellaan kirjoja säännöllisin väliajoin. Käytetään kirjaston palveluja hyödyksi. - Kulttuurikuriiri huolehtii ajankohtaisesta tiedottamisesta henkilökunnalle. - Sadut, tarinat, lorut, laulut ja riimit ovat päivittäin käytettäviä asioita. - Hyödynnämme kulttuurikellon ja pakkaspäivien tapahtumia. Ympäristön kulttuuritarjontaa valitessa täytyy muistaa, että jokainen lapsi pääsisi osallistumaan edes johonkin tapahtumaan eli on huolehdittava aikaisesta ilmoittamisesta. - Jokainen tiimi vastaa oman ryhmätilan esteettisyydestä. - Eri taiteen alojen vierailijoita päiväkotiin. Kädentaidoissa rohkaistaan lapsia uusien taitojen opetteluun, huomioidaan lasten yksilölliset valmiudet. Lapsilähtöisyys toiminnan suunnittelussa lähtökohtana. - ….päiväkoti antaa tiloiltaan mahdollisuuden monipuoliseen oppimiseen ja luovuuteen myös taiteen saralla. Lasten innostuksen ja mielenkiinnon ohjaamana aikuinen auttaa lapsia toteuttamaan ja kokemaan erilaisia taiteellisia elämyksiä. Toteutettuja projekteja ja tapahtumia dokumentoidaan valokuvien avulla. Laulut kuuluvat jokaiseen päivään ja soittimien käyttöä harjoitellaan jo pienestä pitäen. Esikoulussa korostuu soittimien monipuolinen käyttö. Kulttuurikellon tarjoamiin elämyksiin osallistutaan ahkerasti. Kulttuuriyhdyshenkilö osallistuu yhteisiin tapaamisiin ja tuo sitä kautta lisää informaatiota Kulttuurikellon tapahtumista ja niihin liittyvistä käyttömahdollisuuksista esim. teatterilaatikko. Elokuvat, teatteri, musiikkikeskus, kirkko sekä kirjasto tarjoavat elämyksiä joihin jokainen lapsiryhmä osallistuu mahdollisuuksien mukaan. Läheinen metsä antaa aikuisille mahdollisuuden tarjota lapsille oppimisen ilon kokemuksia ja aistielämyksiä esim. suurennuslasien läpi tarkastellaan kasveja ja eläimiä. Yhdessä lasten kanssa tuodaan 28 tuliaisina luonnonmateriaaleja jatkotyöskentelyä varten. Aikuinen tarjoaa lapsille esteettisyyttä asettamalla lasten töitä esille sekä tekemällä ympäristöstä viihtyisän vuodenajat huomioiden. Tutkiminen ja ihmettely oppimisen ilon lähteinä. Lapsille ominaisista toiveista tutkiminen ja ihmettely kirvoitti kaikista vähiten kirjauksia tarkastelun alla olleissa talovasuissa. Monet kommentoivat tässä kohtaa retkillä6 (metsä-/kaupunkiretket) käymisestä, joiden yhteydessä havainnoidaan luonnonilmiöitä ja rakennettua ympäristöä. Kaksi muuta oheen laitettua kirjausta kertovat kasvattajan roolista tutkimisen ja ihmettelyn edistämisessä ja toisaalta näiden ominaisten tapojen yhdistämistä aivan tavallisiin varhaiskasvatuksen käytäntöihin ja toimintoihin. - Tehtävämme on löytää lapsen tapa tutkia, nähdä ja oppia asioita. Lapsille ei tarjota valmiita ratkaisuja asioihin vaan heitä kannustetaan itse löytämään ne. Aikuinen tukee ja auttaa lapsia tarvittaessa. - Tutkimisen ja ihmettelyn kokemiseen oivallisia mahdollisuuksia tarjoavat retket, luonto ja esim. iltaulkoilut, jotka on mahdollista toteuttaa pienryhmissä. Uima-altaan käyttömahdollisuus iltaisin ja viikonloppuisin ja kesällä ulkona kilpikonna-allas tarjoavat vesileikkimahdollisuuksia. Hiekka-allas; taikahiekka. Leivonta sekä oikeilla taikinoilla että taikataikinalla. Lapsilla on myös mahdollisuus osallistua aikuisen mukana siistimis- ja kotitöihin. LAPSEN JA PERHEEN TUKENA TOIMIVIEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ on nimeltään Kasvattajan Käsikirjan neljäs pääluku. Luvussa mainitaan, että päivähoidon henkilöstön tulee tuntea lapsille ja perheille suunnattujen palvelujen sisältö sekä toimintaa suunnitellessaan kartoittaa yhteistyömahdollisuudet. Lisäksi päivähoidon henkilöstön tulee toimia aloitteellisesti yhteistyön käynnistämiseksi. Suurin osa tämän kohdan kirjauksista listaa yhteistyötahoja, joita onkin lukuisa määrä, kuten oheinen taulukointi (taulukko 1) osoittaa. Neuvola ja muu terveydenhuolto (mielenterveys-, kuntoutus- ja terapiapalvelut, KYS) Koulu (mm. elat. psykologi, S2opettaja) Lastensuojelu ja sosiaalitoimi Poliisi Seurakunta Kulttuuritoimi: kulttuurikuriiri Kirjasto Vapaa-ajankeskus Oppilaitokset Kuopion Ateria Työ- ja elinkeinokeskus Pakolaiskeskus Taulukko 1. Varhaiskasvatushenkilöstön kirjaamia lapsen ja perheen tukena toimivia 6 Lukuvinkki raportin kirjoittajalta: Raija Raittilan väitöskirja vuodelta 2008. Retkellä. Lasten ja kaupunkiympäristön kohtaaminen. Jyväskylän yliopisto. 29 yhteistyötahoja. Muiden palvelujen kanssa toteutettavasta yhteistyöstä kirjataan yhteistyötahojen listauksen lisäksi myös yhteistyön tekemiseen liittyviä käytäntöjä, esimerkiksi kuinka paljon yhteistyöpalavereja on ja miten niiden koollekutsu tapahtuu sekä kuka osallistuu palavereihin. Neuvola -yhteistyön kohdalta mainitaan usein yhteistyösopimus. Kulttuurikuriirit tuovat tietoa lastenkulttuuritapahtumista ja tuottavat Kulttuurikello esitettä 1-2 kertaa vuodessa. - Esiopetuksen ja koulun välisessä yhteistyössä korostuu se, että vuorohoidon esikoululaiset tulevat laajalta alueelta, joten yhteistyökoulujen määrä on suuri. - Yhteistyöpalaverit n. 5x/v. Tarvittaessa kutsutaan koolle moniammatillinen palaveri, jos pk:n henkilökunnalla, vanhemmilla tai neuvolassa herää huoli jostain lapsen kehitykseen liittyvästä ongelmasta (palaverissa mukana lapsen vanhempi/ vanhemmat, omahoitaja, terveydenhoitaja ja kelto). Kirjauksista välittyy tieto yhteistyön merkityksen ymmärtämisestä lapsen ja perheen tukemiseksi. Henkilökunnalla on positiivinen asenne yhteistyön tekemistä kohtaan. Lisäksi kirjauksia on siitä, että yhteistyökumppanit ja heidän yhteystietonsa on kaikkien tiedossa ja vastuuhenkilöt on sovittu. Päivähoidon henkilöstö myös osallistuu muiden palvelujen kanssa yhteisen toiminnan suunnitteluun. Yhteistyön kautta koetaan saatavan muiden palvelujen osaamista omaan käyttöön. - Sinikellon päiväkodin aloitteellinen ja innostunut henkilökunta tekee mielellään yhteistyötä eri tahojen kanssa. Koulun kanssa tehtävällä yhteistyöllä pitkät ja hyvät perinteet, joita vaalitaan esim. yhteisillä juhlilla yms. - Yhteistyökumppanit on koko henkilökunnan tiedossa ja vastuuhenkilöt eri toimijatahojen kanssa on sovittu. - Teemme yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa, jolloin voimme hyödyntää opiskelijoiden erityisosaamista, esim. tanssiopiskelijat. VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA. Viides Kasvattajan käsikirjan luku jakautuu neljään alalukuun, jotka käsittelevät huolen heräämistä (4.1), toiminnan mukauttamista (4.2), kuntoutuksellisia elementtejä varhaiskasvatuksessa (4.3) ja yhteistyötä päivähoidon ulkopuolisten tukipalvelujen (4.4) kanssa. Huomion kiinnitti se, että moneen muuhun käsikirjan kohtaan verrattuna tässä luvussa oli huomattavasti vähemmän kirjauksia. Aika paljon oli joukossa myös talojen vasuja, joissa ei omia kirjauksia perustekstin lisäksi ollut lainkaan. Tätä kirjausten vähäisyyttä voi selittää se, että monia samantyyppisiä asioita oli jo kirjattu talojen vasujen muihin lukuihin. 30 Varhaisen tuen merkitystä tuodaan esiin useissa talovasuissa. Erään päiväkodin vasussa oli kirjattu varhaisen ja erityisen tuen lähtökohdaksi seuraavan lainauksen mukainen ajatus: - Perheiden kunnioitus ja perheiden yksilöllisyys korostuu työssämme. Perustehtävämme on perheiden ja lasten tukeminen sekä yksilöllisten tarpeiden huomioiminen jokapäiväisessä arjessa. Kirjauksissa painotetaan omahoitaja/vastuuaikuinen -systeemien ja erityislastentarhanopettajien työpanoksen merkitystä varhaisen ja erityisen tuen toteuttamisessa. Esiopetuksen kohdalla mainitaan esiopetuksen kellomalli. - Omahoitajuus/vastuuaikuinen – työtavan kautta lasten tarpeet tulee paremmin huomioiduksi. - Päiväkodissa toimii ohjaava erityislastentarhanopettaja (=oelto). Ryhmien henkilöstö suunnittelee yhdessä oelton kanssa tuen tarpeen toteuttamisesta ja havainnoimisesta sekä arvioimisesta. Pienryhmät toimivat sovitusti ja säännöllisesti esim. Kili, Kaverileikki, Sanasäkki. Perheiden kanssa toimitaan avoimesti ja tiiviissä yhteistyössä. Tarvittaessa oelto on mukana varhaiskasvatussuunnitelma- keskusteluissa ja palavereissa eri yhteistyötahojen kanssa. Oelto osallistuu tiimipalavereihin sekä lapsen kehityksen arviointiin (esim. neuvolalomakkeet ja Kettuarvio) yhdessä henkilöstön kanssa. Esikouluikäisten kohdalla yhteistyötä määrittää ja jaksottaa kellomalli. - Päiväkodinjohtaja ja oelto keskustelevat, suunnittelevat ja arvioivat säännöllisesti tulevaa toimintaa. Kelto osallistuu palavereihin sovitusti. Huolen herääminen. Talovasujen kirjauksissa kerrotaan varhaisen puuttumisen merkityksestä ja lastensuojelulain velvoitteista. Lisäksi tuodaan esiin erityislastentarhanopettajan/kelton työpanos eli ryhmässä vieraileminen ja lasten havainnoiminen. Elto/kelto myös ohjaa henkilökuntaa varhaisen ja erityisen tuen toimintatavoissa. - Ymmärrämme varhaisen puuttumisen merkityksen lapsen suotuisan kehityksen turvaajana. Olemme tietoisia lastensuojelulain velvoitteista ja toimimme sen mukaisesti. - Päiväkodissa työskentelevä ohjaava erityislastentarhanopettaja vierailee säännöllisesti ryhmissä havainnoimassa lapsia ja keskustelee tiimin aikuisten kanssa toimintatavoista, joilla arjen toiminnassa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea lapsen kehittymistä. - Kelto käy kaikissa ryhmissä ainakin yhden kerran syksyllä ja yhden kerran keväällä. Varhaisen ja erityisen tuen työvälineistä mainitaan mm. Sinetti, jossa on tietoa mm. yhteistyötahoista Kuopiossa, varhaisesta tuesta kasvatuksessa eli mitä tehdä, kun kasvattajilla herää huoli lapsen kehityksestä. Lisäksi mainitaan Varhaisen tuen käsikirja ja lapselle tarpeen mukaan laadittava erityisen tuen suunnitelma. Vuorohoito tuo esiin henkilökunnan keskinäisen keskustelun tärkeyden. Neuvolapalaveria pidetään työvälineenä, jonka kautta voi lapsen asioista keskustella eri tahojen 31 kanssa. Johtajien osallistumista tiimipalavereissa pidetään myös merkittävänä varhaisen ja erityisen tuen toteutumisen edistämisessä. - Vuorohoidossa lapsen asioista keskustellaan yli osastorajojen, vaihdetaan havaintoja, miten lapsi on illoissa, öissä ja viikonlopuissa ja tieto päivittäisessä toiminnassa tarvittavasta tuesta on tultava kaikkien tietoon, jotta hoito ja kasvatus jatkuu yhdenmukaisena vuoroista toisiin. - Neuvolapalaveri on työväline, jossa huolilapsen asioista voidaan keskustella terveydenhoitajan ja kelton kanssa. Vanhemmat voivat olla mukana tai heiltä on lupa. - Johtaja osallistuu tiimipalavereihin vähintään 2 krt/lukukausi. Toiminnan mukauttaminen. Kirjausten mukaan toiminnan mukauttamisen lähtökohtana ovat lasten yksilölliset tarpeet ja pienryhmätoiminta. Erilaisista ohjauskäytännöistä mainitaan muun muassa KILI (kielen ja liikunnan tukeminen), kuvaohjaus, tukiviittomat, vuorovaikutusleikkiryhmä, sadutus ja Kidware. Toiminnan mukauttamisessa kiinnitetään huomiota lasten onnistumisiin ja lapsia myös kannustetaan omatoimisuuteen päivittäisissä toiminnoissa kuten pukeminen, riisuminen, ruokailu, lelujen kerääminen. Vuorohoidon osalta tuodaan esiin omia käytäntöjä oheisten kirjauslainausten mukaisesti. - Vuorohoidossa lasten yksilölliset tarpeet otetaan aina automaattisesti huomioon johtuen jo lasten ja perheiden hyvin erilaisista päivärytmeistä. - Lapset jaetaan aina mahdollisuuksien mukaan pienryhmiin ja monesti esim. illoissa lapsia voi olla paikallakin vain pienen ryhmän verran ja aikuisia olla käytössä huomattavasti suhdelukuja paremmassa suhteessa. - Lapsen yksilöllisten tarpeiden turvaamiseksi meillä on käytössä ns. käyttöohjeet pienistä lapsista, tiedonsiirto sisäisesti lapsen erityistarpeista ja päivälistat, joiden avulla kuulumiset päivän kulusta välittyvät sekä seuraavaan vuoroon, että ennen kaikkea vanhemmille. Kuntoutukselliset elementit varhaiskasvatuksessa -kohta sai osakseen vain muutaman kirjauksen analysoiduissa talojen vasuissa. Kirjauksissa listataan kuntoutuksellisia työmenetelmiä ja lisäksi miten niitä käytetään päivittäin ja viikoittain. - Käytetään kuntoutuksellista toimintaa päivittäin ja viikottain. Tällaisia ovat selkeä päivästruktuuri, kuvat, koritehtävät, hoivaleikki, Kili-kerho, Sanasäkki ja Halinalle-kerho. Kirjauksissa tuodaan esiin jälleen elton/kelton työpanos ja heidän asiantuntemuksensa hyödyntäminen. Lisäksi mainitaan puhelinkonsultaatio kuntoutustoiminnan apuvälineenä. Joku kertoo, että ongelmaperheitä on alueella vähän. 32 - Sovitaan kelton kanssa käynnit päiväkotiryhmiin sekä pyydetään keltoa ryhmään aina tarvittaessa. Hyödynnetään päiväkodissa erityisryhmässä olevan erityislastentarhanopet-jan ammattitaitoa. - Tarvittaessa voimme käyttää puhelinkonsultaatiota mm. puhe- ja toimintaterapiaan, perheneuvolaan, päivystävään sosiaalityöntekijään. Konsultaation voi pyytää nimettömänä tai nimellä vanhempien luvalla. - Konsultaatiosoiton mahdollisuus on hyvä asia. - Oma keltomme on suurena tukena arjessamme. - Alueellamme erityispiirteenä ongelmaperheiden vähäinen määrä. Samoin lapsissa vain vähän tuen tarvitsijoita. Yhteistyö päivähoidon ulkopuolisten palvelujen kanssa -kohta saa osakseen vain yhden kirjauksen arvioiduissa talovasuissa. Sen mukaan tarvittaessa voidaan käyttää puhelinkonsultaatiota mm. puhe- ja toimintaterapiaan, perheneuvolaan, päivystävään sosiaalityöntekijään. Konsultaation voi pyytää nimettömänä tai lapsen nimeä käyttäen vanhempien luvalla. 3.1.3 Johtopäätöksiä ja kehittämisuosituksia yksikkövasujen analyysin pohjalta Yksikkökohtaisten vasujen analysointi 14 päiväkodin osalta johti seuraaviin yhteenvedonomaisiin johtopäätöksiin. Kasvattajan käsikirja on Kuopion kaupunkin varhaiskasvatussuunnitelmana erinomainen osoitus siitä, miten varhainen tuki saadaan sisälletyksi kaikkeen laadukkaana pidettyyn varhaiskasvatustoimintaan. Kasvattajan käsikirja noudattaa valtakunnallisen vasun päälinjoja vahvasti mutta omaperäisesti toteutettuna sekä yhdistettynä kuopiolaisen päivähoidon toiminta-ajatuksiin. Erinomaista on se, että Kasvattajan käsikirjan tukena on useita muita ohjaavia käsikirjoja, jotka muodostavat henkilöstölle työn toteuttamiseen monipuolisen tukirangan ja laajan ohjeistuksen. Kasvattajan käsikirja näyttää ohjaavan talovasujen laatimista voimakkaasti, kuten tarkoitus on ollutkin. Arvioidut yksikkövasut ovat lähes kaikki Kasvattajan käsikirjan pohjaan tehtyjä tai sen rakennetta hyödyntäviä. Tämä vahva ohjaavuus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten varhainen tuki linkittyy yksiköiden ja tiimien työhön. Käsikirja sisältää kuopiolaiset pedagogiset linjaukset, joita yksiköissä ja niiden ryhmissä tulee noudattaa. Tästä seuraa myös se, että käsikirjaan kirjatut arvot ja toiminta-ajatukset yhdistyvät varhaiskasvatuksen perus- ja erityiskäytäntöihin. Tällöin ne eivät jää ”kuolleiksi kirjaimiksi” vaan siirtyvät todelliseksi toiminnaksi. 33 Arvioinnin suorittajaa miellytti se, että käsikirjan pääluvuista ensimmäiseksi on nostettu perheen kanssa yhdessä toimiminen. Se tuo hyvin esiin varhaiskasvatustyön keskeisen tavoitteen ja lähtökohdan ja linkittää lapsen kaksi tärkeää kaksi kasvuympäristöä tiiviisti yhteen. Lapsen kasvuympäristöä ja lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista (perustyö, varhainen tuki, erityinen tuki) käsitellään kattavasti mutta kuitenkin tiiviisti, jotta asiakirja olisi arjessa käyttökelpoinen työväline. Lisäksi käsitellään tärkeää aihealuetta eli yhteistyötä muiden lapsen ja perheen tukena toimivien palvelujen kanssa. Yksikkövasujen kirjaukset osoittavat, että osalla taloista on laajempia tarkennuksia kyseessä olevaan asiaan, toisilla hyvin lyhyitä ja ytimekkäitä kirjauksia. Joissakin kohdin vasua oman talon kirjauksia ei ole ollenkaan. Erilaisia tyylejä näyttäytyi; suurin osa noudatteli käsikirjan runkoa hyvin ortodoksisesti kun muutamilla oli enemmän sovelluksia esimerkiksi otsikoinneissa. Yhdellä päiväkodilla oli kirjauksissaan päivämäärät. Se vaikutti hyvältä työtavalta, koska se tuo esiin kirjausten ajankohdan ja myös kirjausten sisällöllistä ja pedagogista prosessointia. Talon vasujen tarkoituksena on pohtia Kuopion vasun (Kasvattajan käsikirja) sisältämiä asioita ja pedagogiikan linjauksia oman talon näkökulmasta ja tuoden esiin yksittäisen talon omaleimaisuutta. Tämä näkyi kirjauksissa erityisesti vuorohoidon osalta, jonka kirjaukset kertoivat siitä, miten vuorohoito on päivähoitomuotona hyvin omanlaisia ratkaisujaan vaativa monia perusvarhaiskasvatuksen käytäntöjä ajatellen. Ehkä myös esiopetuksesta ja kaupunki/maaseutualueella olevat kirjaukset kertoivat yksikköjen omaleimaisuutta parhaiten. Lisäksi jonkun yksikön tietty pedagoginen painopistealue näkyi kirjauksissa, kuten kuuluukin. Kirjaukset talovasuissa voidaan analyysin perusteella jakaa karkeasti kahteen pääluokkaan. Kirjaukset olivat ensinnäkin sen päiväkodin erilaisiin käytäntöihin, järjestelyihin ja toiminnan rakenteisiin liittyviä. Toiseksi kirjaukset olivat pedagogisia varhaiskasvatustoiminnan linjauksia. Käytäntöjä ja sopimuksia oli kirjauksissa enemmän, pedagogiikan perusteluja ja käsikirjan syvällisiä oman talon kasvatusta pohtivia ja linjaavia kirjauksia jonkin verran vähemmän. Silti joissakin talovasuissa oli laajoja pohdintoja ja sopimuksia esimerkiksi lapsilähtöisyydestä, perushoidon järjestämisestä, kasvattajan roolista, kasvatuskumppanuudesta, sisällöllisten orientaatioiden käytännöistä sekä leikin ja liikunnan toteuttamisesta. Toisaalta voi ajatella, että pedagogiset linjaukset on vahvasti kirjattu jo talovasujen pohjana olevaan käsikirjaan ja siitä syystä niitä ei pohdita enää kovin laajasti, tai ei ainakaan kirjata. Kehittämiskohteita jonkun tietyn asian osalta oli kirjattu vain kahteen talovasuun, talovasua ei ilmeisesti pidetä kovin paljon arvioinnin ja kehittämistarpeiden areenana, ainakaan kirjausten näkökulmasta. Enemmän talovasu näyttäytyy tavoite- ja sopimustasoisena asiakirjana. Talovasut toimivat käyntikorttina vanhempiin ja miksei myös muihin yhteistyökumppaneihin päin. Talovasujen tekstejä esittelemällä ja läpikäymällä vanhempien kanssa heille tarkentuu ja selkiytyy keskeisiä varhaiskasvatuksen peruselementtejä ja toimintatapoja. Jotkut talovasujen 34 tekstit olisivatkin toimineet kuin suoraan vanhemmille annettavana talon toiminnan esitteenä tai mainoksena. Talovasujen kirjaukset nostavat esiin varhaiskasvatustyön moninaisuuden ja henkilöstöltä vaadittavan osaamisen. Henkilökunnan on hallittava monenlaisia kokonaisuuksia työssään ja osattava yhdistää valtakunnan ja kaupungin linjaamat tavoitteet osaksi omassa yksikössä tehtävää työtä. Talovasut näyttävät kuitenkin antavan erinomaisen työvälineen varhaisen tuen toteuttamiseen ja vasukytköksien synnyttämiseen talon vasun, lapsen vasujen ja ryhmävasujen välillä. Yhteenvedon päätteeksi on syytä kuitenkin nostaa esiin kysymys talovasujen käytöstä käytännön työssä. Vaikka tämä teema ei ollut arvioinnin kohteena, herää kysymys siitä, miten laajasti ja syvällisesti talovasuja käytetään henkilöstön toimesta tai johtajan työn lähtökohtana niin toiminnan arvioinnissa kuin kehittämisessäkin. Varhaiskasvatuksen laadukkaan toteuttamisen näkökulmasta käsikirja ja talovasut antavat siihen erinomaisen mahdollisuuden. Kehittämisuositukset: kirjausten päivämäärien merkitseminen talovasuihin pedagogisen toiminnan linjausten vahvempi kirjaaminen talovasujen merkityksen selkiyttäminen myös ”käyntikorttina” vanhemmille ja muille yhteistyökumppaneille. arvioinnin ja kehittämistoiminnan nivominen selkeämmin osaksi talovasuprosessia. 3.2 Varhaisen tuen toteutuminen lapsiryhmissä Varhaisen tuen toteutuminen lapsiryhmissä arviointi toteutettiin niin, että 14 valitun päiväkodin7 osalta pyydettiin 1-3 lapsiryhmän8 lastentarhanopettajaa (tai lastentarhanopettajia) itsearvioimaan oman ryhmänsä varhaisen tuen toteutumista toimintakauden 2010-2011 osalta. Arvioinnissa käytettiin apuna Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa -arviointimallia, jonka kysymyksiin ryhmän lastentarhanopettaja vastasi toukokuun aikana 2011. Vastatut arviointilomakkeet lähetettiin arvioinnista vastanneelle Kirsi Alilalle postitse. Lisäksi arviointilomakkeen lisäksi pyydettiin lähettämään kopio ryhmän tiimisopimuksesta. Tiimisopimusten analyysi löytyy tämän raportin luvusta 3.3. Kirsi Alila suoritti myös viiteen päiväkotiin puolen päivän mittaisen havainnoinnin kevään 2011 aikana samaisen arviointimallin avulla. Päiväkotihavainnointien analyysia esitellään tämän raportin luvussa 3.2.5. 7 Päiväkodit on lueteltu raportin luvussa Arvioinnin suorittaminen. 8 Lapsiryhmät oli valinnut konsultoiva erityislastentarhanopettaja Tiina Mikkilä niin, että joukossa oli eri-ikäisten lasten ryhmiä ja vuorohoitoryhmiä. Koska osa arviointilomakkeista palautui nimettöminä, arvioinnin tulostus tehdään yleisenä tulostuksena. 35 Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa arviointimalli kehitettiin Edivan kehitysjohtajan Kirsi Alilan toimesta9 Kuopion varhaiskasvatuspalveluissa käytössä olevien Kasvattajan käsikirjan ja Varhaisen tuen käsikirjan pohjalta. Ryhmän toimintoja koskevassa arvioinnissa oli tarkoitus analysoida näkyvätkö kyseisten asiakirjojen varhaisen tuen määritykset lapsiryhmien toiminnassa ja missä määrin. Varhaisen tuen toteutumista arvioiva työkalu on tarkoitettu varhaiskasvatuksen henkilöstön10 käyttöön, apuvälineeksi varhaisen tuen itsearviointiin, mutta malli sopii myös vertaisarviointiin ja/tai ulkopuolisen tahon suorittamaan arviointiin. Arvioinnin työkalua voi käyttää osina tai kokonaisuutena työyksikössä tai lapsiryhmässä keskustelun suuntaajana kun suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään varhaisen tuen näkökulmaa. Menetelmä soveltuu erinomaisesti myös kokonaisvaltaiseen ja systemaattiseen varhaisen tuen arviointiin sovittuina seurantajaksoina. Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa arviointimalli sisältää kaksi pääluokkaa ja niiden alle sijoittuviin yhdeksään osa-alueeseen11. Pääluokat ovat ”Varhainen tuki varhaiskasvatuksen perustoimintana” ja ”Varhaisen tuen toimintakäytännöt”. Jälkimmäinen tarkoittaa varhaiskasvatuksen toimintakäytäntöjä silloin kun huoli lapsesta on jo herännyt. Yhteensä arviointimallissa on 56 arviointikriteeriä (tai arviointilauseketta). Malli sisältää jokaisen kriteerin kohdalta kolmiportaisen arviointiasteikon: toteutuu kokonaan – toteutuu osittain – ei toteudu ollenkaan. Arviointiskaala on helposti vaihdettavissa halutunlaiseksi. Malliin sisäänrakennettuna ideana on pohtia perusteluja miksi varhainen tuki ei jonkun kriteerin kohdalla toteudu tai toteutuu vain osittain ja mahdollisesti tehdä suunnitelmia kyseisen kriteerin osalta varhaisen tuen toteutumisen kehittämiseksi. Siksi arviointimallissa on myös jokaisen kriteerin kohdalla Perusteluja / Kehittämissuunnitelma -kohta. Arviointimalli on tarkoitus jäädä Kuopion varhaiskasvatukseen pysyväksi arvioinnin työkaluksi syksystä 2011 alkaen12. Arviointimalli sisältää myös arvioinnin profiilikartan. Arviointiprofiili tarkoittaa arviointimallin taulukoinnin luomaa havainnollista kuvaa varhaisen tuen toteutumisasteesta kriteerikohtaisesti, osa-alueittain ja koko mallin osalta. Profiilia tarkastelemalla saadaan helposti selville esimerkiksi ne varhaisen tuen käytännöt, jotka edellyttävät pikaisinta 9 Erityisesti LapsiKuopio II –hankkeessa työskentelevä konsultoiva erityislastentarhanopettaja ja varhaisen tuen asiantuntija Tiina Mikkilä osallistui arviointimallin sisällön tuottamiseen ja suunnitteluun. 10 Arviointimalli toimii erinomaisesti myös varhaiskasvatuksen esimiesten ja muiden pedagogiikasta vastaavien (esim. eltot, keltot) suorittaman arvioinnin ja varhaisen tuen toteutumisen ohjaamisen tukena 11 Osa-alueet esitellään arvioinnin tulostusluvuissa 3.2.2 ja 3.2.3 12 Arviointimallin toimimista kokeiltiin toteutetun arvioinnin aikana. Arviointimalliin tehdään vain pieniä korjauksia ennen sen luovuttamista pysyvään käyttöön. 36 kehittämistä. Arviointiprofiili on merkitty tässä raportissa muun muassa osa-aluekohtaisiin taulukoihin harmaalla värityksellä. Ryhmäkäytäntöjen mukaisen toiminnan arviointilomakkeita palautui toukokuun 2011 loppuun mennessä 29 kappaletta. Yksi lomake palautui reilusti kesäkuun puolella, jolloin aikaisemmin tulleista lomakkeista oli jo tehty frekvenssijakaumat. Tästä syystä lomakkeen arviointia ei sisällytetty arviointikoontiin, mutta lomakkeen sisältämät perustelut sijoitettiin kriteerikohtaisten perustelujen listaukseen. Ryhmävasujen osalta arviointimallin palautusten vastausprosentti oli 100. Tässä luvussa esitetään arvioinnin tulokset Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa arviointimallin rakenteen mukaisesti niin, että ensin luodaan katsaus arvioinnin yleisiin tuloksiin ja sen jälkeen pureudutaan arviointimallin kahteen pääluokkaan sekä jokaiseen yhdeksään osaalueeseen erikseen. Lapsiryhmien varhaisen tuen toteutumista koskevan arvioinnin yleinen koonti ja arviointiprofiili on sijoitettu liitteeseen 2. 3.2.1 Varhaisen tuen toteutuminen lapsiryhmissä: yleistulos Yleistuloksena voi todeta, että varhainen tuki toteutuu henkilöstön itsearvioinnin perusteella erittäin hyvin kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa. Arviointimallin 56 arviointikriteeristä suurin osa (51/56 = 91 %) toteutuu vastaajien mukaan täydellisesti. ”Toteutuu kokonaan” vastauskohtien saamien vastausmäärien vaihteluväli oli 2-29 vastauksen välillä. Kriteereistä viisi (9 %) sai suurimman frekvenssin (eli vastausmäärän) ”toteutuu osittain” vastausvaihtoehdon kohdalla. ”Toteutuu osittain” vaihtoehdon vastausmäärien kriteerikohtainen vaihteluväli oli 0-27 vastauksen välillä. Arviointiasteikon ”ei toteudu ollenkaan” -vaihtoehto sai vain muutamia mainintoja eri kriteerien kohdalla. Tämän vaihtoehdon vastausmäärät vaihtelivat 0-5 vastauksen välillä, joka oli maksimissaan 4 prosenttia kyseisen osa-alueen vastausmääristä. Seuraavaksi tarkastellaan varhaisen tuen arviointimallin tuottamia tuloksia arviointimallin pääluokka ja kukin yksittäinen osa-alue kerrallaan. Raportointiin on kattavasti sisällytetty vastaajien arviointilomakkeeseen kirjoittamia perusteluja kriteerin toteutumista kuvaaville valinnoilleen. 3.2.2 Varhainen tuki varhaiskasvatuksen perustoimintana Varhaisen tuen toteutumista varhaiskasvatuksessa mittaavassa arviointimallissa oli kaksi pääluokkaa. Näistä luokista ensimmäisen ”Varhainen tuki varhaiskasvatuksen perustoimintana” 37 tuloksia tarkastellaan tässä luvussa. Pääluokka sisältää kaikkiaan viisi osa-aluetta13 (I-V) joista jokaisen sisällä on 3-10 arviointilauseketta (tai arviointikriteeriä). Yhteensä pääluokassa yksi on arviointilausekkeita 35. Kaikki arviointimallin viisi korkeimman vastausmäärän saanutta ”toteutuu osittain” -kriteeriä sijaitsevat tällä varhaisen tuen perustoiminta pääluokan alueella. Pääluokan 1 kriteereistä kaikkiaan 75.5 % toteutui kokonaan, 24.1 % osittain ja puoli prosenttia (0.5) ei ollenkaan. I Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuutta osana varhaisen tuen työmuotoa ja toteuttamista mitattiin kolmen arviointilausekkeen kautta. Niistä kaksi ensimmäistä arvioitiin toteutuvan kokonaan. Kaikista kasvatuskumppanuuden arviointikriteereistä toteutuu kokonaan lähes 80 prosenttia (taulukko 1). Vastausten mukaan näyttää siltä, että varhaiskasvatuksen perustoimintana vanhemmille kerrotaan konkreettisia ja päivittäisiä havaintoja heidän lapsestaan (kriteeri 1). Erään perustelun mukaan asia on ollut painopistealueena arviointia koskevana toimintakautena ja asiasta on paljon keskusteltu tiimissä. Kirjallisten havaintojen tekemistä opetellaan vielä, mutta ryhmässä on huomattu kirjausten edesauttavan konkreettisten esimerkkien tuomista keskusteluun. Tämä on ollut painopistealue ryhmässämme tänä vuonna. Kirjallisten havaintojen tekeminen edesauttaa konkreettisten esimerkkien esiintuomista. Opettelemme tätä vielä, mutta alkaa jo onnistuakin hyvin. Olemme paljon keskustelleet asiasta keskenämme sekä vanhempienkin kanssa. Vastausten perusteluiden mukaan käytössä ovat päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa sekä ”päiväntouhulaput” ja reissuvihot. Huolen aiheet tuodaan vanhemmille esiin kertomalla konkreettisia havaintoja. Lapsen vahvuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota ja kerrotaan niistä vanhemmille päivittäisissä ja lapsen vasuun liittyvissä keskusteluissa (kriteeri 2). Eräässä perustelussa tuodaan esiin miten päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa toteutuvat jo tällä hetkellä hyvin, mutta aina on kuitenkin vastauksen mukaan parantamisen varaa. Kommentin mukaan ”lapsen vahvuuksien esilletuominen myös edesauttaa hyvän hoitosuhteen kehittymistä. Jokaiselle lapselle on omat vahvuutensa. Vahvuuksien kautta on myös parempi ymmärtää lapsen kehittämisen alueita/taitoja.” Ei toteudu ollenkaan Toteutuu osittain KASVATUSKUMPPANUUS Toteutuu kokonaan I 13 Tämän raportin kirjoittamisessa käytetään osa-alueiden tulosten alaotsikoinnissa arviointimallissa käytetyn käytettyä numerointia (I-IX). 38 1 Vanhemmille kerrotaan konkreettisia päivittäisiä havaintoja lapsesta. Huolen 28 1 0 26 3 0 14 15 0 68/ 78% 19/ 22% 0/ 0% aiheet tuodaan vanhemmille esiin kertomalla konkreettisia havaintoja 2 Lapsen vahvuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota ja kerrotaan niistä 3 vanhemmille päivittäisissä ja lapsen vasuun liittyvissä keskusteluissa Lapsille pyritään turvaamaan pysyvät ihmissuhteet toiminnan suunnittelun lähtökohtana ja ryhmävaihdoksissa Yhteensä 87/100 (f/%) Taulukko 1. Kasvatuskumppanuuden arvioinnin koonti Taulukosta yksi voi todeta, että kasvatuskumppanuutta mittaavien kriteerien vastauksista 22 prosenttia löytyy ”toteutuu osittain” sarakkeesta. Vastausmäärät ovat pieniä kahdessa ensimmäisessä kriteerissä. Huomion kiinnittää kohdan kolmas kriteeri, jossa suurin vastausmäärä (15) on ”toteutuu osittain” -vastausvaihtoehdon kohdalla. Lähes yhtä suuri määrä (14) on kuitenkin ”toteutuu kokonaan” -vaihtoehdon kohdalla. Tuloksen mukaan on ilmeistä, että lapsille ei pystytä kaikissa tilanteissa turvaamaan pysyviä ihmissuhteita toiminnan suunnittelun lähtökohtana ja ryhmävaihdoksissa. Millaisia perusteluja tälle arviolle lomakkeista löytyi? Vastauslomakkeiden perusteluiden (10 perustelua) mukaan lapsille ei pystytä turvaamaan pysyviä ihmissuhteita toiminnan suunnittelun lähtökohtana ja ryhmävaihdoksissa (kriteeri 3) kuin osittain, koska esimerkiksi lapsen vaihtaessa ryhmää, henkilökuntaa ei välttämättä siirry mukana. Erääksi syyksi henkilökunnan siirtymättömyyteen mainitaan henkilökunnan työrajoitteet työskennellä esimerkiksi pienten ryhmässä. Myös henkilökunnan työvuorojärjestelyt, eläkkeelle jääminen, sairauslomat ja virkavapaudet sekä paikkakunnalta muutot vaikuttavat ihmissuhteiden vaihtuvuuteen ja pysyvyyteen. Erään vastauksen mukaan ryhmän lastenhoitaja vaihtuu viikoittain, mutta syytä tälle vaihtumiselle ei kerrota. Myös vastaus, jonka mukaan eskarivuonna opettaja vaihtuu usein jää mietityttämään, miksi näin on? Ryhmävaihdoksissa ei välttämättä siirry oman ryhmän aikuista mukaan. Varsinkin alussa ja pienten hoidossa myöhemminkin omahoitaja vastaa omasta pienryhmästään. Työvuorot, sairaslomat ja virkavapaudet vaikuttavat ihmissuhteiden pysyvyyteen. Ryhmässämme on ollut tänä toimintavuotena poikkeuksellisen paljon sairauslomia, mikä on aiheuttanut paljon vaihtuvuutta henkilökunnassa. Lastenhoitaja vaihtuu viikottain. Esiopetuksesta lapset siirtyvät kouluun. Sairaus- ja vuosilomien aikana ryhmämme lastenhoitaja sijaistaa siellä missä tarve on. Useasti eskarivuonna opettajat/opettaja vaihtuu. Pyritään turvaamaan, mutta vaihtumisia tapahtuu olosuhteiden pakosta: muutot, äitiyslomat yms. Pysyvät ihmissuhteet ei aina ole mahdollisia toteuttaa. 39 Joskus ns. luonnolliset kierrot rytmissä ei mahdollisia, jos on ns. työrajoitteisia työntekijöitä, eli jos eivät voi olla pienten ryhmissä, vaan aina isoilla. Tarkoituksena kuitenkin pysyvät ihmissuhteet. Olosuhteiden pakosta ei aina toimi. Omassa tiimissämme on vaihtuvuutta, aikuisten puolella ollut paljon sairauslomia, eläkkeelle jäänti yms. Yleensä ei ainakaan koko aikuisten tiimi vaihdu kerralla ja lapsia myös saattaen tutustutetaan uuteen. II Kasvatustiimin toiminta Kasvatustiimin toimintaa mittasi neljä arviointilauseketta oheisen taulukon 2 mukaisesti. Kaikki osa-alueen arvioitavat kohdat toteutuvat suurelta osin kokonaan eli lähes 80 prosenttia tämän osa-alueen vastauksista oli merkitty tähän sarakkeeseen. Kolmannes (29 %) vastauksista löytyy ”toteutuu osittain” -sarakkeesta ja yksi vastaus (1 %) kertoo, ettei asia toteudu ollenkaan. Toteutuu osittain Ei toteudu ollenkaan KASVATUSTIIMIN TOIMINTA Toteutuu kokonaan II 18 10 1 22 7 0 3 Tiimin jäsenet sitoutuvat noudattamaan yhteisiä sopimuksia 26 3 0 4 Tiimi hyödyntää kaikkien jäsentensä taitoja ja osaamista 25 3 0 91/ 79% 23/ 29% 1/ 1% 1 Tiimin yhteinen toiminnan suunnittelu ja arviointi tapahtuu säännöllisesti 2 sovittuina aikoina Yhteiset tiimisopimukset kirjataan Yhteensä 115/100% (f/%) Taulukko 2. Kasvatustiimin toiminnan arvioinnin koonti Ensimmäinen kriteeri, joka mittaa tiimin yhteisen toiminnan suunnittelun ja arvioinnin toteutumista säännöllisesti sovittuina aikoina saa kuitenkin myös 10 vastausta, jossa toteutuminen on osittaista. Perustelut (5) kertovat pääsyyn tiimin osittaisille säännöllisille kokoontumisille olevan henkilöstön poissaolot (henkilöstövaje). Erään perustelun mukaan tiimit eivät aina voi kokoontua, koska haastavien lasten vuoksi aikuiset eivät aina voi irroittautua ryhmästä. Tiimit eivät aina pääse kokoontumaan, jos esim. ihmisiä on poissa. Joskus poissaolojen vuoksi tiimipalaveria ei ole voitu pitää. Henkilökuntavajauksen vuoksi tiimipalaveri peruuntuu toisinaan. Henkilökuntavaje Haastavat lapset tarvitsevat aikuisen läsnäolon, jolloin yksi aikuinen valvonnassa on liian vähän. Tässä kohdassa on myös yksi vastaus, jossa todetaan ettei tiimien yhteinen toiminnan suunnittelu ja arviointi säännöllisesti toteudu ollenkaan. Perusteluna on haasteelliset lapset, joiden luona 40 henkilöstön on oltava. Tiimejä on koettu järjestää tästä syystä iltapäivisin tai iltaisin, mutta niiden järjestämisessä on vastauksen mukaan omat rajauksensa. Toinen ”ei toteudu ollenkaan” -vastaus tulee arviointilomakkeesta, joka ei ehtinyt vastausmäärien laskentaan mukaan, mutta vastauslomakkeen perustelut on kirjattu osa-alueittaisiin perusteluihin. Tämän kommentin mukaan tiimisijaistukset eivät ole sopimuksesta huolimatta toimineet ja palaveria ei ole pystytty pitämään yli puoleen vuoteen. Vastaaja pitää asiaa pahana ja merkittävänä puutteena tiimin toiminnassa. Lapset ovat haasteellisia, ei pystytä pitämään tiimiä päiväaikaa, koska tarvittaisiin useampi aikuinen muista ryhmistä valvomaan/hoitamaan lapsia. Olemme pitäneet muutaman iltapäivä- / ilta-tiimin, mutta niitäkään ei ole mahdollista järjestää usein. Syksyllä tiimisijaistukset sovittiin, mutta systeemi ei ole toiminut meillä. Varsinaista tiimipalaveria aikuisten kesken ilman lasten valvontaa emme ole pystyneet pitämään reiluun puoleen vuoteen. PAHA JA MERKITTÄVÄ PUUTE! Yhteisiä tiimisopimuksia ei kaikissa tapauksissa kirjata (kriteeri 2), koska 7 vastaajaa on merkinnyt vastauksensa toteutuu osittain -kohtaan. Syynä on perustelujen mukaan muun muassa se, että sopimuksia tehdään myös suullisesti ja tiimipalavereiden asioista ei tehdä muistiinpanoja. Yhden vastauksen mukaan kirjauksia ei tehdä koska tiimipalaverejaan ei pystytä pitämään. Erään vastauksen mukaan tämän kyselyn jälkeen tiimisopimusten kirjaamisen kiinnitetään nyt huomiota. Yhteisiä sopimuksia tehdään myös suullisesti. Tiimisopimus ja uudet käytännöt kirjataan, mutta tiimipalavereista ei kirjata yleensä muistiinpanoja tiimivihkoon. Asiaan kiinnitetään nyt huomiota. Toimii osittain koska tiimipalavereja ei pysty pitämään. Ei ole aikaa eikä tilaisuutta. Pääsääntöisesti tiimin jäsenet sitoutuvat noudattamaan yhteisiä sopimuksia ja hyödyntävät kaikkien jäsentensä taitoja ja osaamista. Näissä arviointilausekkeissa 3 ja 4 oli 26 ja 25 vastausta ”toteutuu kokonaan” -kohdissa ja molemmissa kolme vastausta ”toteutuu osittain” vastaussarakkeessa. Perusteluissa (4) tuodaan julki, että tiimin jäsenet eivät sitoudu yhteisiin sopimuksiin vaikka tiimisopimuksia on tarkennettu ja avattu joidenkin käytännön asioiden osalta. Tarkennuksista huolimatta käytännöt eivät silti toimi, esimerkkinä mainitaan uloslähdöt. Vastauksessa pohditaan sitä, mitä tilanteelle voi tehdä (mitä tilalle?). Perusteluissa tuodaan esiin myös se, että lojaalisuus muita tiimin jäseniä kohtaan estää vaatimaan yhteisten sopimusten noudattamista. Sitoutuminen voi myös kehittyä parempaan suuntaan ajan kanssa kuten todetaan yhdessä vastauksessa. Eräässä vastauksessa avataan sitä, miten ryhmän kasvattajien osaamisista ja taidoista on keskusteltu yhdessä, ja melko hyvin ryhmässä hyödynnetään kunkin taitoja mutta osaavaa henkilökuntaa joutuu kuitenkin työskentelemään siivous- ja keittiötehtävissä. 41 Tiimisopimuksia on tarkennettu ja avattu esim. joidenkin käytännön asioiden tiimoilta, esim. uloslähdöt tällä tyylillä eivät toimi -mitä tilalle? Lojaalisuus tiimin muita jäseniä kohtaan. Keväällä sitoutuminen on ollut ok. Tiimipalaverivihkoon kirjataan yhteiset sopimukset ja asiat, joista on sovittu ja keskusteltu. Kaikki eivät kuitenkaan sitoudu niihin. Syytä en tiedä ja se on aiheuttanut keskusteluja tiimissä ja myöskin esimiehen kanssa. Melko hyvin hyödyntää. Jokainen pääsee ohjaamaan tilanteita. Osaamisesta ja taidoista on keskusteltu yhdessä. Tiimissä on kuitenkin osaava avustaja siivous- ja keittiöhommissa! Lto huolehtii vasukeskusteluista. III Turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri / kasvattajan toiminta Turvallisen, myönteisen ja hyväksyvän ilmapiirin toteutumista kasvattajan toimintana tarkasteltiin kahdeksan arviointilausekkeen kautta (taulukko 3). Vastausten mukaan 84 prosenttisesti pystytään toteuttamaan täydellisesti varhaisen tuen toteutumista tukeva ilmapiiri. Vastauksista 16 prosenttia oli ”toteutuu osittain” -vaihtoehtosarakkeen sisällä. 1 Ei toteudu ollenkaan Toteutuu osittain TURVALLINEN, MYÖNTEINEN JA HYVÄKSYVÄ ILMAPIIRI / KASVATTAJAN TOIMINTA Toteutuu kokonaan III Aikuiset osoittavat olevansa paikalla lasta varten, lapsen etu on toiminnan lähtökohtana Aikuinen osoittaa ilahtuvansa lapsen tapaamisesta lapsen tullessa päivähoitoon Aikuiset kuuntelevat lasta keskittyen ja vastaavat lapsen kysymyksiin ja pyyntöihin Aikuiset vastaavat lapsen tunnetiloihin 22 6 0 27 1 0 14 14 0 26 3 0 22 7 0 29 0 0 7 Aikuiset antavat päivittäin jokaiselle lapselle myönteistä palautetta, huomio kiinnitetään ensisijaisesti lapsen onnistumisiin Aikuiset ohjaavat lapsia keskinäiseen hyväksyntään ja toistensa kunnioittamiseen Aikuiset järjestävät toimintoja, joissa erilaiset lapset voivat toimia yhdessä 24 5 0 8 Aikuiset puuttuvat kiusaamistilanteisiin välittömästi 29 0 0 193/ 84% 36/ 16% 0/ 0% 2 3 4 5 6 Yhteensä 229/100% (f/%) Taulukko 3. Ilmapiiriä koskevan arvioinnin koonti Kun tarkastelee arviointilausekekohtaisesti tuloksia huomataan, että aikuiset eivät aina kuuntele lasta keskittyen, eivätkä vastaa lapsen kysymyksiin ja pyyntöihin (kriteeri 3). Tässä kriteerissä sekä ”toteutuu kokonaan” ja ”toteutuu osittain” -kohdat saivat molemmat 14 vastausta. ”Toteutuu osittain” -vaihtoehto sai osakseen perusteluja (7), joiden mukaan aikuiset eivät aina kuuntele lasta 42 keskittyen ja vastaa lapsen kysymyksiin sekä pyyntöihin koska paikalla on paljon lapsia suhteessa aikuisten määrään. Myös pienet lapset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset vaativat aikaa ja se rajoittaa muihin ryhmän lapsiin keskittymistä. Aikuisten poissaolot myös rajoittavat lasten huomioimista. Eräässä vastauksessa pohditaan sitä, että jos lasta ei voi juuri silloin huomioida kun lapsi sitä toivoo, on kysyvälle lapselle luvattava paneutua hänen asiaansa heti kun se on mahdollista. Yhdessä vastauksessa korostetaan lapsen huomioimisen ensisijaisuutta. Ontuu, kun paikalla on lapsia paljon suhteessa läsnä oleviin aikuisiin. Mahdollisuuksien mukaan kyllä, mutta suuret lapsiryhmät asettavat omat rajoituksensa. Tilanteiden mukaan -> Iso ryhmä + aikuisten poissaolot vaikuttavat. Pienet lapset vaativat aikaa. Lapsi ja lapsen huomioiminen on etusijalla. Aikuisten asiat eivät mene edelle. Leikeissä osallistumme niihin lattiatasolla ja milloin missäkin. Jos useampi lapsi samaan aikaa vailla huomiota täytyy vuoroja jakaa. Voi olla haastava tilanne esim. toisen lapsen kanssa kesken. Kysyvälle lapselle luvattava paneutua hänen asiaansa heti kun pystyy. Pyritään mahdollisuuksien mukaan (henkilöstötilanne, ryhmä 1-5v, erityislapset jotka vaativat välitöntä läsnäoloa jolloin ei voi aina keskittyä yhteen lapseen). Aikuisten antama päivittäinen myönteinen palaute jokaiselle lapselle ja lapsen onnistumisiin huomion kiinnittäminen (kriteeri 5) saavat osakseen seitsemän ”toteutuu osittain” -vastausta. Vastauksissa ei kuitenkaan ollut yhtään perustelua näille valinnoille. Sen sijaan ”toteutuu kokonaan” -vaihtoehto sai osakseen kolme perustelua, joiden mukaan lasta kiitetään yrittämisestä mutta lapsi on kuitenkin arvokas omana itsenään vaikkei onnistuisikaan yrityksessään. Kahden vastauksen mukaan päivittäin yritetään antaa lapselle myönteistä palautetta mutta aina ei onnistuta isojen lapsiryhmien ja hoitajien vähäisyyden vuoksi. Erityisesti kiltit ja hiljaiset lapset tahtovat jäädä vaille huomiota. Toinen perustelu kertoo siitä, miten asiaan on erityisesti panostettu, mutta lasten vilkkauden vuoksi myös muunlaista palautetta on lapselle annettava. Kiitetään yrittämisestä, mutta ensisijaisesti lapsi on arvokas omana itsenään. Yritetään kyllä, mutta ihan päivittäin ei välttämättä näin tule tehtyä (kiltit ja hiljaiset tahtovat unohtua). Panostamme tietoisesti myönteisen palautteen antamiseen, mutta kun ryhmässä on kuusi ”rajatonta”, vilkasta lasta palaute on paikoin muunkinlaista. Tähän pyritään mutta valitettavasti en ole varma saako jokainen lapsi päivittäin myönteistä palautetta. Asia on tärkeä ja siitä olemme usein tiimissä keskustelleet. Isot lapsiryhmät, hoitajien vähäisyys yms. Aikuiset eivät kaikissa tilanteissa myöskään osoita olevansa paikalla lasta varten eikä lapsen etu ole toiminnan lähtökohtana (kriteeri 1), koska kuusi vastaajaa on rastittanut ”toteutuu osittain” vaihtoehdon. Perustelujen (4) mukaan päivän aikana on paljon keskeytyksiä, kirjallisia töitä ja palavereja ettei aina pystytä olemaan paikalla lasta varten eikä lapsen etu toimi toiminnan lähtökohtana. Myös henkilökunnan sairaslomat ja muut poissaolot vaikuttavat asiaan. Erään 43 vastauksen mukaan lapsen hoitoaikojen vaihtelut myös vaikuttavat. Joillakin aikuisilla on vielä opiskeltavaa siinä, miten ollaan paikalla lapsia varten ja miten toimintaa suunnitellaan. Kirjalliset työt, palaverit yms. vievät paljon aikaa. Keskeytyksiä on paljon päivän aikana. Esim. jos henkilökuntaa sairaana/poissa. Tämä on ollut painopistealueena tänä vuonna erityisesti tiimin uusiuduttua. On se kyllä ollut painopistealueena ennenkin. Joillakin uusilla aikuisilla on vielä opettelemista asiassa esim. omien töiden suunnittelulla on tärkeä rooli, omat asiat (esim. s-posti tai henkilökoht.asiat) hoidetaan kun lapset nukkuvat. Lasten hoitoaikojen muutokset. Aikuiset eivät myöskään aina järjestä toimintoja, joissa erilaiset lapset voivat toimia yhdessä (5 vastausta ”toteutuu osittain”). Perustelujen mukaan kevätkaudella tähän on kiinnitetty huomiota ja on onnistuttu enenevässä määrin. Toisen perustelun mukaan aikuisten on mietittävä tarkkaan ketkä lapset voivat olla yhdessä muun muassa lasten erityistarpeista johtuen. Kolmannen perustelun mukaan ryhmän toiminta on monipuolista mahdollistaen lasten yhdessä toimimisen. Kevätkaudella enenevässä määrin. Pitää miettiä tarkkaan, ketkä lapset voivat olla yhdessä. Kaikki ryhmän lapset tarvitsevat erityistä tukea. Monilla on samantyyppisiä vaikeuksia, heidän yhteistyönsä ei suju. Hei eivät voi toimia yhdessä. Järjestämme paljon erilaista toimintaa. Säännöllisesti teemme metsäretkiä, kädentaitoja ja pajatoimintaa, lisäksi paljon muuta. Tähän kohtaan löytyi perustelu myös ”toteutuu kokonaan” -kohtaan. Sen mukaan eri-ikäisten ja eri sukupuolta olevien lasten keskenään leikkimisessa on haasteena yksityisyyden kunnioittaminen. Eri-ikäiset ja eri sukupuolta olevat leikkivät keskenään -> haasteena yksityisyyden kunnioittaminen. Joissakin vastauksissa (3 vastausta ”toteutuu osittain”) ilmoitetaan, etteivät aikuiset aina vastaa lapsen tunnetiloihin (kriteeri 4). Perustelussa tuodaan ilmi, että lapsen tunnetiloihin vastataan aina, mutta joskus se tapahtuu viiveellä. Toinen perustelu kertoo varsin myönteisestä ja lasta rohkaisevasta suhtautumisesta lapsen tunnetilojen ilmaisuun. Aina vastataan, mutta joskus valitettavasti viiveellä riippuen tilanteesta. Kaikki tunnetilat voi vapaasti näyttää. Turvallisuus ja lapsen hyväksyntä on tärkeää esim. vihanpurkauksissa. Kaikki tunteet on sallittuja ja niihin jopa rohkaistaan esim. avun pyytäminen tai omista muista tunteista kertominen. Yksi vastaaja kertoo, ettei aikuinen aina osoita ilahtuvansa lapsen tapaamisesta lapsen tullessa päivähoitoon. Perustelu löytyy tämän kriteerin ”toteutuu kokonaan” -kohdasta. Toisen perustelun 44 mukaan aamuihin ja lapsen henkilökohtaiseen vastaanottamiseen on satsattu henkilökunnan määrällä ja toimintakäytännöillä, joissa lasta kutsutaan nimellä ja myös vanhempien kanssa keskustellaan. Toinen perustelu (”toteutuu osittain” -vastaus) kertoo miten aamutervehtimisiin on satsattu ryhmän toiminnassa. Aamuun laitettu miehitystä niin, että aina yksi aikuinen ottaa jokaisen lapsen yksilönä vastaan; ”Hyvää huomenta Siiri, kiva kun tulit” ja vaihtaa kuulumiset myös lapsen vanhempien kanssa. Aikuiset käyvät tervehtimässä jokaisen lapsen aamulla erikseen. Painotamme hyvän huomenen sanomista puolin ja toisin. Aamulla on syliä ja läheisyyttä. Vaihdamme kuulumiset vanhempien kanssa. Menemme eteiseen kaikkia vastaan. Kaikki vastaajat kertovat, että aikuiset ohjaavat lapsia keskinäiseen hyväksyntään ja toistensa kunnioittamiseen (kriteeri 6) sekä puuttuvat kaikissa tilanteissa kiusaamistilanteisiin välittömästi (kriteeri 8). Eräässä vastauksessa tuodaan esiin, että pajatoiminta yhdistää lapsia ja tutustuttaa paremmin heitä toinen toisiinsa ja ehkäisee näin kiusaamista. Samainen vastaus kertoo lasten keskinäiseen hyväksyntään ja toisten kunnioittamiseen ohjaamisen olevan ryhmässä hyvällä mallilla pienryhmä- ja pajatoiminnan ansiosta. IV Tämän koen meillä olevan hyvällä mallilla. Meillä on pienryhmä- ja pajatyöskentelyä. Aikuinen jakaa välillä (2 x vko) lapset pajoihin, joissa opitaan työskentelemään ja leikkimään kaikkien kanssa erilaisia leikkejä. Tämä lisää suvaitsevuutta ja yhteistoimintaa kaikkien kesken. Myös muuten toiminnassa puututaan heti esimerkiksi kiusaamiseen tai kaveriasioihin. Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö sekä monipuolinen toiminta lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen mahdollistajana Seitsemän arviointilauseketta pohti hyvin suunnitellun, oppimiseen innostavan toiminnan rakennetta ja ympäristöä sekä monipuolista toimintaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen mahdollistajana (taulukko 4). Erona edellä esitettyihin osa-alueiden arviointikoonteihin, tämä osa-alue saa selkeästi vähemmän mainintoja ja pienemmän kokonaisprosentin toimintojen kokonaan toteutumista osoittavaan sarakkeeseen. Aiemmin tarkastelluissa osa-alueissa kokonaisprosentti ”toteutuu kokonaan” -vaihtoehdossa on liikkunut noin 80 prosentin paikkeilla, tässä osa-alueessa se on 69 prosenttia. Tämä näkyy luonnollisesti myös siinä, että suurempi määrä eli lähes kolmannes vastauksia on toiminnan osittaisen toteutumisen kohdalla (29 %). Lähtökohtaisesti näyttää siltä, että hyvin suunniteltu ja oppimiseen innostavan toiminnan rakenne ja ympäristö sekä lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista mahdollistava 45 monipuolinen toiminta on vaikeampi asia toteuttaa kuin esimerkiksi kasvatuskumppanuus tai kasvatustiimin toiminta. Toteutuu osittain Ei toteudu ollenkaan HYVIN SUUNNITELTU, OPPIMISEEN INNOSTAVA TOIMINNAN RAKENNE JA YMPÄRISTÖ / MONIPUOLINEN TOIMINTA KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA Toteutuu kokonaan IV 1 Toiminnan suunnittelu perustuu pienryhmien käyttöön 18 11 0 2 Toimintaa mukautetaan pienryhmiä käyttäen niin, että kukin lapsi voi toimia omaan kehitykseensä ja oppimiseensa sopivalla tasolla (lähikehityksen vyöhyke) Päivittäin toistuvien tilanteiden järjestys on selkeä, mutta tarvittaessa joustava Kuvaohjauksella autetaan lasta ennakoimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu 18 11 0 29 0 0 13 12 4 26 3 0 6 Aterioiden, ulkoilun, liikunnan, levon ja leikin päivittäinen vuorottelu on suunniteltu lasten tarpeita vastaavaksi Erilaisille toiminnoille on varattu oma alueensa 19 10 0 7 Aikuinen havainnoi lapsen/lasten leikkiä, ohjaa ja rikastaa sitä 18 11 0 141 / 69% 58/ 29% 4/ 2% 3 4 5 Yhteensä 203/100% (f/%) Taulukko 4. Toiminnan rakennetta ja ympäristöä koskevan arvioinnin koonti Päivittäin toistuvien tilanteiden järjestys on selkeä, mutta tarvittaessa joustava on ainut kriteereistä (kriteeri 3), joka on kaikissa vastauksissa kokonaan toteutuva. Perusteluissa on yksi vastaus kriteerin ”toteutuu kokonaan” -kohtaan, jonka mukaan jotkut kellonajat ovat tiukkoja (esim. ruokailu) ja joista joustaminen ei ole mahdollista. Sama perustelu löytyy kahdesti myös ”toteutuu osittain” -vaihtoehdon kohdalta. Muut perustelut keskittyvät siihen, että pyritään mahdollisimman hyvin kuuntelemaan lapsen tarpeita nukkumisessa ja syömisessä sekä lapsen tarpeiden pohjalta muuttamaan päiväjärjestystä. Myös lepoaikojen vaihtelevat tarpeet ja valvovien lasten liian pitkä lepotauko mietityttävät. Samassa vastauksessa tuodaan esiin myös henkilöstöresussit suhteessa lasten vaihteleviin tarpeisiin. Esikoulussa esim. ruokailuajat ovat koulun määrittämät. Tietty järjestys määräytyy ulkopuolelta esim. lounaan saapuminen pääkeittiöltä. Mahdollisimman paljon kuunnellaan lapsen tarpeita nukkumisessa+syömisessä. Nukkari/lepoaika -> vaihtelevat tarpeet/resurssit lisäksi valvoville lapsille lepotunti saattaa olla joskus pitkä. 46 Päiväjärjestys on myös kuvina seinällä (kuvaohjaus), seiltä lapset voivat vielä tarkistaa sen päivittäin. Päiväjärjestys ja –rytmi on lapselle tärkeä. Lapsia kuunnellaan ja tarvittaessa järjestys voi myös muuttua. Muutoksetkin kuuluvat jossain määrin elämään. Myös aterioiden, ulkoilun, liikunnan, levon ja leikin päivittäinen vuorottelu on hyvin toteutuvaa varhaiskasvatustoiminta (kriteeri 5; 26 toteutuu kokonaan, 3 toteutuu osittain). Eräässä ”toteutuu osittain” -vastauksen perustelussa avataan miten toiminta on painottunut ulkoiluun ja liikkumiseen erilaisissa maastoissa. Tästä johtuen lapsilla on hyvä ruokahalu. Monet vanhemmat toivoisivat vastauksen mukaan päiväunien poisjättämistä, mutta päiväkodissa levätään noin 45 minuuttia rauhoittuen ja kirjan lukua kuunnellen. Kuvaohjaus kaivannee useassa ryhmässä parempaa toteutusta, koska vastauksista vain 13 ilmoittaa asian toteutuvan kokonaan ja lähes yhtä usein, 12 kertaa kuvaohjaus toteutuu osittain ja neljässä tapauksessa ei ollenkaan. Silloin kun kuvaohjaus toteutuu kokonaan sen perusteluna tuodaan kuvaohjauksen käytöllä viikko-ohjelmissa ja päivästruktuurin kuvaajana. Samoja perusteluja löytyy myös silloin kun kuvaohjaus toteutuu osittain. Viikko-ohjelma käytössä. Kuvat tarvittaessa lapsella. Päivästruktuuri seinällä ohjaamaan arkea. Myös PCS-kuvat käytössä. Kuvaohjauksen toteutumista osittain perustellaan sillä, että ryhmässä ei ole varsinaista kuvaohjausta tarvitsevia lapsia tai kuvaohjaus ei vain ole aktiivisessa käytössä. Kahdessa vastauksessa tuodaan esiin, että leikkialueet ja muitakin tiloja on merkitty kuvin. Toisessa vastauksessa kerrotaan aika kattavasta kuvaohjauksen käytöstä. Kuvaohjausta toteutetaan yksilöja ryhmätasolla. Yksi vastaus kertoo, että kuvaohjaus ei käytäntönä ole vielä tuttu ja asiaan kaivattaisiin koulutusta. Päiväohjelma on näkyvillä aamupiirissä, jossa käymme sen läpi. Varsinaista kuvaohjausta ei ole käytössä kellään lapsista, mutta palaamme yleiseen päiväohjelmaan kuvien avulla aina tarvittaessa. Leikkialueet on merkitty kuvin, samoin osa muistakin tiloista. Päivärytmiä näkyvillä kuvaohjauksena. Päiväjärjestys kuvina. Ryhmäohjauskuvia käytössä. Tarvittaessa yksilöohjaus kuvina samoin pukemistilanne. WC:ssä kuvat ja käsienpesussa. Kukaan ei ole tarvinnut henkilökohtaista kuvaohjausta. Seinällä on päiväjärjestys. Ei ole ollut aktiivisessa käytössä. Kuvaohjaus viikko-ohjelmassa ja päiväohjelmassa. Ei yksittäisissä tilanteissa. Kuvaohjaus käytössä koko ryhmällä yhteisesti; päivän ohjelma, viikon ohjelma, tunnekuvat. Vaatekuvat tarvittaessa. Kellään ei henk.koht. kuvaohjausta säännöllisesti. Asia ei ole vielä sisäistynyt kokonaan miten kuvaohjaus toteutetaan (koulutusta kaivataan) Osittain kuvaohjausta käytetään (leikkipisteet, päiväjärjestys) mukana myös tukiviittomat. Eräässä perustelussa ”ei toteudu ollenkaan” -vaihtoehdon osalta vastauksessa tuodaan esiin, että kuvaohjaus saattaa olla hankalaa pienten ryhmässä, koska kuvat revitään seiniltä. 47 Pienten ryhmässä kuvaohjauksen käyttö on mielestämme hankalaa (kuvat revitään seinältä). Kolmen arviointikriteerin kohdalla jokaisen vastauksissa löytyy 11 mainintaa, joissa asia toteutuu osittain. Toiminta ja sen suunnittelu ei näissä tapauksissa siis perustu pienryhmien käyttöön (kriteeri 1) eikä toimintaa mukauteta pienryhmiä käyttäen niin, että kukin lapsi voi toimia omaan kehitykseensä ja oppimiseensa sopivalla tasolla (lähikehityksen vyöhyke)(kriteeri 2). Lisäksi aikuinen ei aina havainnoi lapsen/lasten leikkiä, ohjaa ja rikasta sitä (kriteeri 7). Erilaisille toiminnoille on pääosin varattu oma alueensa (19), mutta kymmenen vastausta on ilmoittanut että näin tapahtuu vain osittain (kriteeri 6). Vastausten perusteluissa kerrotaan toiminnan suunnittelun perustumisesta pienryhmien käyttöön seuraavaa. Pienryhmien käyttöä perustellaan eräässä vastauksessa ”toteutuu kokonaan” kohdassa niin, että lapset on jaettu jokaiselle aikuiselle (omahoitajuus). Vastaus tuo esiin myös, että koko ryhmän pedagoginen vastuu on lastentarhanopettajilla. Lapset jaettu niin, että jokaisella aikuisella 4 omaa lasta. Pedagoginen ”ns. koko ryhmän vastuu” lastentarhanopettajalla. Pienryhmätoiminta toteutuu vain osittain, koska esimerkiksi leikkitilanteissa toimitaan pienissä ryhmissä, mutta lapset saavat itse valita leikkinsä muussa pienryhmätoiminnassa. Henkilökunnan poissaolot ja vähäisyys aiheuttavat sen, ettei pienryhmätoiminta aina toteudu. Osittain toteutumista perusteellaan myös sillä, että osa toiminnoista toteutetaan kuitenkin koko ryhmällä, muun muassa retket ja musiikkihetket. Yhdessä vastauksessa todetaan, että pienryhmissä toimitaan suurimmilta osin, mutta vieläkin enemmän voisi ryhmiä jakaa turhan odottelun välttämiseksi. Leikkitilanteissa toimimme pienissä ryhmissä, mutta lapset saavat itse valita leikkinsä muussa pienryhmätoiminnassa Henkilökuntaa jos on pois niin ei toteudu. Esiopetusryhmässä 26 lasta, toimimme 13 lapsen ryhmissä välillä koko porukka lähtee esim. retkelle. Välillä toimitaan suunnitellusti myös isossa ryhmässä esim. musiikkihetket. Jotkut toiminnot teemme tarkoituksella 14 ryhmänä, koska suurin osa menee >20 oppilaan luokkiin. Suurimmilta osin. Vielä enemmän voisi miettiä ryhmän jakamista ettei tulisi jonottamista ja odottelua. Välillä jakaminen mahdotonta henkilökunnan vähäisyyden vuoksi. Toiminnan mukauttaminen pienryhmää käyttäen niin, että kukin lapsi voi toimia omaan kehitykseensä ja oppimiseensa sopivalla tasolla eli lähikehityksen vyöhykkeellä (kriteeri 2) toteutuu kokonaan 18 vastaajan mukaan. Tähän kohtaan tuli yksi perustelu, jonka mukaan tarvitsijoilla on tällöin henkilökohtainen tuki. Silloin kun toimintaa pystytään muokauttamaan vain osittain lapsen lähikehityksen vyöhyke huomioiden, perustelut liittyvät muun muassa kouluun 48 lähtevien lasten tarvittavaan kehitystasoon. Eräässä vastauksessa tuodaan esiin, että aikuinen jakaa lapset ikä- ja kehitystason mukaisiin ryhmiin. Toisessa vastauksessa taas korostetaan ettei lasten tasoryhmiä ole muodostettu, koska sen mittaamiseksi ei ole sopivaa testistöä. Myös pienryhmissä lasten ikähaitari voi olla suuri ja siitä syystä ei aina voi olla kaikilla omalle kehitystasolle sopivaa virikettä. Viimeinen lainaus vastauksien perusteluista kertoo havainnoinnin tärkeydestä jotta lapsen kehitystaso ja lähikehityksen taso voidaan havaita. Huomioidaan lasten kehitystaso, mutta esikoulussa on myös tietyt asiat, jotka lapsen tulisi hallita ennen kouluunlähtöä. Kaikilta lapsilta ei kuitenkaan voi vaatia samoja asioita Aikuinen jakaa lapset iän ja kehitystason mukaan. Emme kulje tiivisti omahoitajaryhmissä. Ruokailut tapahtuvat omahoitajan pöydässä. Emme ole muodostaneet tasoryhmiä. Meiltä puuttuu testistö, joilla lasten tasoa mitataan luotettavasti. Pienryhmässä ikähaitari on 1-3.5v. Aina eivät kaikki lapset saa toiminnasta juuri kehitystasolleen parasta virikettä, täytyy tehdä kompromissejä. Havainnoimme lapsia kirjaten ylös päivittäin havaintojamme lapsia. Se auttaa näkemään lapsen kehityksen, vahvuudet ja kehittymisen haasteet. Toiminnan suunnittelulla pyrimme vastaamaan tähän. Toisaalta vertaisoppiminen on tärkeää, mutta liian isot haasteet voivta lannistaa. Hyvän itsetunnon rakentaminen on tärkeää, jolloin on otettava huomioon lapsen oma kehitysvaihe. Onnistumisen elämykset ja postiivinen palaute kannustavat lasta. Miksi aikuinen ei vastausten perustelujen mukaan aina havainnoi lapsen/lasten leikkiä, ohjaa tai rikastuta sitä (kriteeri 7)? Silloin kun näin tapahtuu vain osittain perustelut liittyvät siihen ettei kaikkea kirjata ylös ja lapset eivät aina myöskään halua aikuisia paikalle. Ajan puute mainitaan eräänä syynä yksityiskohtaisen kirjaamisen puuttumiseen. Myös resursseihin vedotaan eli jotkut lapset vaativat aikuisten aikaa enemmän ja kaikkien lasten systemaattinen havainnointi ei ole mahdollista. Erään vastauksen mukaan leikkipisteitä on niin monta, että havainnointi onnistuu vain osittain. Viimeisessä perustelulainauksessa korostetaan aikuisten konkreettista ”laskeutumista” lasten tasolle ja leikeissä mukana oloa. Esikoululaiset eivät aina halua aikuista paikalle. Emme kirjaa kaikkea ylös. Silloin tällöin ajan puute vaikeuttaa yksityiskohtaista paneutumista/kirjaamista. Tietyt lapset vaativat enemmän aikuisen tukea ja apua, joten resurssit eivät aina riitä kaikkien muiden systemaattiseen havainnointiin, vaan havainnointia esim. sovitusti enemmän, esim. leikin tai jumpan havainnointi. Resurssit. Leikkipisteitä monta jolloin havainnointi onnistuu vain osittain. Aikuiset ovat matoilla lattialla yleensä lapsen tasolla mukana leikeissä. Leikkiä ohjataan, seurataan, havainnoidaan ja kannustetaan. Erilaisille toiminnoille on varattu oma alueensa -kriteerin (kriteeri 6) kohdalla vastauksista löytyi seitsemän perustelua miksi asia toteutuu vain osittain. Oheisia perusteluja tarkastelemalla voi havaita, että eri toimintojen (liikunta, musiikki, rakentelu, askartelu, leikki, lukeminen) omat alueet 49 toteutuvat aika hyvin, mutta selkeyttämistä voisi vielä tehdä enemmän. Joku vastaajista kokee hankalaksi sen ettei ryhmällä ole käytössä kuin yksi huone. V Samassa huoneessa on eri alueet, mutta äänet kantautuvat alueelta toiselle. Yksi yhteinen iso huone vaikeuttaa käytännössä. Ryhmässämme on käytössä 2 erillistä huonetta joihin olemme pyrkineet mahdollisuuksien mukaan tekemään erilaisia leikkialueita. Leikkialueet on ryhmitelty tekemisen mukaan. tavaroilla on omat paikkansa. pajatoiminnassa tietyillä pajoilla on omat paikkansa. usein pajat ovat teityillä matoilla eli matto on pajan raja. Liikunnalle, musiikille ja rakentelulle omat alueet. Pelipaikkaa ei ole selvästi merkitty. Tietyt toiminnot tapahtuvat aina samoissa paikoissa. Askartelut, leikit, lukeminen jne. voivat tapahtua monissa eri paikoissa. Vielä voi selkeyttää lisää. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen Viides osa-alue Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen sisältää yhteensä 16 arviointilauseketta jakautuen kolmeen teemalliseen alakohtaan; A. Lapsilähtöisyys (lapsen yksilöllisten tarpeiden, taustan ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen: laadukas lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja laadukas suunnittelu) B. Hyvä perushoito kasvun tukemisen edellytyksenä ja C. Lapsen ja perheen tukena toimivien palvelujen yhteistyö. Näitä kolme teemaa käsitellään oheisena. A. Lapsilähtöisyys - lapsen yksilöllisten tarpeiden, taustan ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen: laadukas lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) ja laadukas suunnittelu Lapsilähtöisyyden toteutumista katsottiin peräti kymmenen arviointilausekkeen toteutumisen kautta (taulukko 5). Yleistuloksena voi todeta, että kriteerien kokonaan toteutumisen aste on jälleen lähellä 80 prosenttia. Mikään kriteereistä ei saa yhtään ”ei toteudu ollenkaan” mainintaa. Kaksi kriteereistä (6 ja 8) saavat kuitenkin suurimman vastausmäärän ”toteutuu osittain” vastauskohtaan. Nämä kriteerit mittaavat sitä onko lapsen vasun laatimisen pohjana ja arkipäivän toiminnan perustana lapsen tuntemusta syventävä keskustelu lapsen kanssa, lapsen kuunteleminen, havainnoiminen ja havaintojen kirjaaminen. Toinen kriteeri, joka toteutuu pääosiltaan vain osittain liittyy lapsen vasun päivittämiseen henkilökunnan toimesta koko ajan toimintakauden edetessä. V LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN A. LAPSILÄHTÖISYYS 50 Jokaiselle lapselle on laadittu vasu yhdessä vanhempien kanssa 2 Lapsen vasun laatimisesta ja säännöllisestä arvioinnista vastaa nimetty, lapsesta ensisijaisesti vastaava aikuinen Vanhempien näkemykset, kasvatustavoitteet ja oman lapsensa tuntemus ovat lapsen vasun laatimisen perusta Lapsen vasuun on kirjattu seuraavia asioita: mitä lapsi jo osaa ja mihin tarvitsee aikuisen tai vertaisryhmän tukea, lapsen mielenkiinnon kohteet, lapselle ominaiset tavat toimia Tieto lapsen osaamisen ja kehityksen tasosta, ominaisista tavoista toimia ja oppia sekä kiinnostuksen kohteista ohjaa toiminnan suunnittelua (ryhmävasu) Lapsen vasun laatimisen pohjana ja arkipäivän toiminnan perustana on lapsen tuntemusta syventävä keskustelu lapsen kanssa, lapsen kuunteleminen, havainnoiminen ja havaintojen kirjaaminen Lapsen vasun toteutumisen arvioinnista on sovittu yhdessä vanhempien kanssa (vähintään kerran vuodessa) Lapsen vasua päivitetään henkilökunnan toimesta koko ajan toimintakauden edetessä Toiminnan suunnittelussa tieto lapsesta ilmenee lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtevänä päivän rytmityksenä, toiminnan sisältönä ja aikuisen antamana tukena ja yksilö- ja pienryhmäohjauksena Toiminnan suunnitelma on joustava ja sitä muutetaan, kun lapsen yksilöllisistä tarpeista saadaan uutta tietoa 3 4 5 6 7 8 9 1 0 Yhteensä 292/100% (f/%) Ei toteudu ollenkaan Toteutuu osittain Toteutuu kokonaan 1 29 29 0 0 0 0 26 4 0 28 1 0 20 9 0 12 17 0 28 1 0 13 16 0 20 10 0 25 4 0 230/ 79% 62/ 21% 0/ 0% Taulukko 5. Lapsilähtöisyyttä koskevan arvioinnin koonti Taulukosta 5 voi huomata, että lapsen vasuun liittyvistä käytännöistä jotkut toteutuvat erinomaisesti tai hyvin. Jokaiselle lapselle laaditaan lapsen vasu yhdessä vanhempien kanssa ja lapsen vasun laatimisesta ja säännöllisestä arvioinnista vastaa nimetty, lapsesta ensisijaisesti vastaava aikuinen. Lapsen vasuun on myös kirjattu sovittuja asioita (mitä lapsi jo osaa ja mihin tarvitsee aikuisen tai vertaisryhmän tukea, lapsen mielenkiinnon kohteet, lapselle ominaiset tavat toimia). Lisäksi lapsen vasun toteutumisen arvioinnista on sovittu yhdessä vanhempien kanssa vähintään kerran vuodessa. Vanhempien näkemykset, kasvatustavoitteet ja oman lapsensa tuntemus ovat pääosin lapsen vasun laatimisen perusta (26/4). Lisäksi toiminnan suunnitelma on pääosin ryhmissä joustava ja sitä muutetaan, kun lapsen yksilöllisistä tarpeista saadaan uutta tietoa (25 toteutuu kokonaan -vastausta). Toiminnan suunnittelussa on osittain myös kehittämisen varaa arvioinnin tulosten pohjalta. Toiminnan suunnittelussa tieto lapsesta ei aina ilmene (10 vastausta toteutuu osittain) lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtevänä päivän rytmityksenä, toiminnan sisältönä ja aikuisen antamana tukena ja yksilö- ja pienryhmäohjauksena. Tieto lapsen osaamisen ja kehityksen tasosta, ominaisista tavoista toimia ja oppia sekä kiinnostuksen kohteista ei aina myöskään ohjaa toiminnan suunnittelua eli ryhmävasun tekemistä (9 vastausta toteutuu osittain). Tämän yleisen 51 lapsilähtöisyyttä kuvaavan teeman tulosten tarkastelun lisäksi seuraavassa ryhdytään katsomaan mitä perusteluja vastaajat antoivat vastauksille arviointilausekekohtaisesti. Jokaiselle lapselle vasun laatiminen yhdessä vanhempien kanssa toteutuu erinomaisesti, kuitenkin yhdessä vastauksessa on perustelu (”toteutuu osittain” –kohta), jonka mukaan kaikki vanhemmat eivät pyynnöistä huolimatta osallistuneet vasu-keskusteluun, vaikka sen tärkeydestä ja lakisääteisyydestä on ollut puhetta. Selityksiä on monenlaisia, mutta MIKSI? Eikö sen tärkeyttä ymmärretä?” Lapsen vasun laatimisesta ja säännöllisestä arvioinnista vastaa nimetty, lapsesta ensisijaisesti vastaava aikuinen -arviointikriteerin (kriteeri 2) kohdalta löytyy yksi kommentti ”toteutuu kokonaan” -vaihtoehdosta. Sen mukaan lapselle nimetty vastuuaikuinen (silloin kun ei ole lastentarhanopettaja) laatii lapsen vasun yhdessä lastentarhanopettajan kanssa. Toinen kommentti löytyy ”toteutuu osittain” -kohdasta. Lisävastauksen mukaan ennen vasukeskustelua käydään tiimin kanssa vielä havaintoja ja ajatuksia yhteisesti läpi, ajatuksena, että eri aikuiset huomaavat lapsesta myös erilaisia asioita. Vanhempien näkemykset, kasvatustavoitteet ja oman lapsensa tuntemus ovat lapsen vasun laatimisen perusta -kriteeri (kriteeri 3) sai osakseen 26 ”toteutuu kokonaan” vastausta ja yhden perustelun. Perustelussa tuodaan esiin se, että vanhempien ja henkilökunnan näkemykset voivat olla erilaisia. Henkilökunta tuo omat näkemyksensä esiin, siitä huolimatta vanhempien näkemyksiä kunnioitetaan. Vanhempien ja henkilökunnan näkemykset voivat joskus olla kovinkin erilaisia. Vanhempien näkemyksiä kunnioitetaan, mutta omatkin näkemykset tuodaan esiin. Silloin kun vanhempien näkemysten, kasvatustavoitteiden ja oman lapsen tuntemus ovat lapsen vasun laatimisen perustana (kriteeri 3) vain osittain, perustelut (4) kiinnittyvät esimerkiksi vanhempien vaikeuteen määritellä lapsensa kasvatustavoitteita. Lisäksi kommenteissa mainitaan, että vanhempien ja henkilökunnan yhteiset näkemykset lapsesta muodostavat lapsen vasun perustan. Muutamassa kommentissa tuodaan esiin se, että vanhempien ajatukset otetaan huomioon ja niitä kunnioitetaan lapsen vasun laatimisessa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta tietoja lapsen vasun pohjaksi saadaan myös muilta asiantuntijoilta, esimerkiksi sairaalasta tai lastensuojelusta. Joissakin tapauksissa vanhemmat tarvitsevat paljon päiväkodin henkilökunnan tukea lapsensa kasvatusasioissa. Vanhemmat eivät aina itsekään osaa määritellä tavoitteita. Niitä pyritään kyselemään, mutta monesti vanhemmat kuuntelevat mielellään pk.hlö-kunnan asioita. Vanhempien näkemykset yhdessä päiväkodin henkilöstön näkemysten kanssa muodostavat vasun perustan (=yhteistyö) Vanhempien ajatukset otetaan huomioon ja niitä kunnioitetaan vasun laatimisessa. Usein erityistä tukea tarvitsevaa lasta on tutkittu esim. sairaalan poliklinikalla, sieltä saadaan tietoa lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeesta -> tavoitteet vasuun. Usein lapsen vanhemmat 52 tarvitsevat paljon tukea PK:n henkilökunnalta lapsensa kasvatusasioissa sekä käytännön asioissa. Lastensuojeluasiakkaat (jolloin sosiaalityöntekijöiden kanssa sovitaan tavoitteista ja hoidosta). Kriteerissä neljä kysyttiin onko lapsen vasuun kirjattu se, 1) mitä lapsi jo osaa itsenäisesti ja mihin tarvitsee aikuisen tai vertaisryhmän tukea, 2) lapsen mielenkiinnon kohteet ja 3) lapselle ominaiset tavat toimia ja oppia. Muutamassa tähän kriteeriin tulleessa kommentissa (toteutuu osittain kohta) kerrotaan, ettei näin selvää jaottelua ole aina käytetty kirjauksiin. Lisäksi mainitaan, ettei jaottelua ole käyty läpi vanhemman kertomana. Näin selvä jaottelu ei aina ole kirjattu. Ei ole käyty vanhemman kertomana. Viiden kriteeri Tieto lapsen osaamisen ja kehityksen tasosta, ominaisista tavoista toimia ja oppia sekä kiinnostuksen kohteista ohjaa toiminnan suunnittelua (ryhmävasu) -arviointilauseke sai osakseen 20 vastausta ”toteutuu kokonaan” -kohtaan ja yhdeksän vastausta ”toteutuu osittain” vastausvaihtoehtoon. Jälkimmäisen vastausvaihtoehdon osalta vastausta perusteltiin neljä kertaa. Vastausten perustelujen mukaan myös esiopetusmateriaali ohjaa osittain toimintaa. Mietityttämään jää, kuinka vahva toiminnan suunnittelun ohjaava tekijä esiopetusmateriaali on verrattuna lapsen osaamisen ja kehityksen tason havainnointiin tai ominaisten tapojen ja mielenkiinnon kohteiden selvittämiseen verrattuna? Mielenkiintoinen vastaus on se, jossa todetaan, ettei toiminnan suunnittelu ole ollut suunnitelmallista pitkällä aikavälillä. Ryhmävasusta kerrotaan sen olevan vielä luonnosvaiheessa koska yhteistä aikaa sen tekemiseen ei ole ollut. Ryhmäkohtaisen vasun tekemistä pidetään kuitenkin ehdottoman tärkeänä. Viimeisessä vastauksessa osittain toteutumista perustellaan sillä, että paljon erityistä tukea tarvitsevien lasten osaamisen tason arviointi onnistuu vain muiden kuin varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden avulla. Esiopetusmateriaali ohjaa osittain toimintaa. Meillä ryhmävasu on vasta irtolehtinä kansion välissä. Yhteistä aikaa ei ole ollut. Vasua ei tehdä 2 tunnissa, jos siihen paneudutaan. Mutta ehdottomasti se tehdään. Meidän talossa sama tilanne muissakin ryhmissä. Vaikka oman ryhmän vasua ei ole, toiminnan suunnittelun lähtökohtana on mainitut asiat. Havainnoimme lapsia hyvin aktiivisesti. Toiminnan suunnittelu ei ole ollut suunnitelmallista pitkällä aikavälillä. Osittain toteutuu - paljon eritystä tukea tarvitsevia jolloin arviointi onnistuu vain asiantuntijoiden avulla (psykologi, toim. terapeutti, puheterapeutti, neurologi). Lapsen vasun laatimisen pohjana ja arkipäivän toiminnan perusta on lapsen tuntemusta syventävä keskustelu lapsen kanssa, lapsen kuunteleminen, havainnoiminen ja havaintojen kirjaaminen kriteerin (kriteeri 6) osalta vastausvaihtoehdot jakautuvat niin, että asia toteutuu kokonaan 12 vastaajan mielestä. Suuremman osan eli 17 vastaajan mielestä toteutuminen on osittaista. ”Toteutuu osittain” -vastaus sai osakseen kymmenen perustelua. Perustelujen mukaan lapsiryhmän suuruutta esitetään syyksi, miksi yksittäisen lapsen kanssa ei aina ehditä keskustella ja kuunnella eikä havainnoida sekä tehdä havainnoinnista kirjauksia. Myös lapsen ikää (alle 3 v) tuodaan keskustelua ehkäisevänä tekijänä esiin. Eräässä vastauksessa todetaan, että lapsen 53 kanssa keskustellaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Yksi vastaus tuo esiin, että lapsen kanssa keskustellaan ja havainnoidaan häntä erilaisissa tilanteissa päivittäin. Vastaus, jossa kerrotaan että vanhemmat kyllä tuntevat lapsensa mutta työntekijät eivät vielä tunne kunnolla lasta hoidon alussa ja vasua laatiessa tuottaa muutaman pohdittavan asian. Onko lapsen vasun laatimisen aikataulu liian aikaisin lapseen tutustumisen kannalta? Toisaalta on hienoa, että henkilökunnan toimesta luotetaan vanhempien asiantuntemukseen omasta lapsesta ja heidän kauttaan saatua tietoa käytetään lapseen tutustumisessa. Havainnointien kirjaamisen vähäisyyden osalta perusteluissa tuodaan esiin kiire ja lapsiryhmässä kiinnioleminen. Osassa vastauksista kommentoidaan, että havainnointia ja kirjaamista voisi olla enemmän (”parantamisen varaa on”) tai sitä voisi tehdä erilaisissa tilanteissa kattavammin ja useammin, esimerkiksi leikkitilanteissa. Myös erilaisia havainnointi- ja kirjauskäytäntöjä tuodaan perusteluissa esiin, esimerkiksi erillinen havainnointivihko tai reissuvihko, johon kirjataan tehtyjä havainnointeja. Havainnoinneista keskustellaan tiimipalavereissa ennen lapsen vasujen tekemistä. Ryhmässämme on havainnointivihko, jossa havaintoja on kirjattu jälkikäteen. Olisi kuitenkin hyvä jos havaintoja olisi mahdollista kirjoittaa esim. leikkitilanteissa. Havainnoista keskustellaan tiimipalavereissa ennen lasten vasuja. Iso ryhmä Lapsen kanssa käytävää keskustelua käydään kun ollaan lapsen kanssa vuorovaikutuksessa. Havaintojen kirjaamisen tapa / toimivuus -> siinä on parantamisen varaa. Yksittäisen lapsen havainnointiin ei ole ollut aikaa tänä toimintakautena johtuen ryhmän erittäin suuresta lapsimäärästä (23 lasta). Kirjaamme vain osan. Vanhemmat tuntevat kyllä lapsensa, työntekijät eivät hoidon alussa/vasua laatiessa vielä tunne lasta kunnolla. Alle 3v. lapsen kanssa ei syventävä keskustelu onnistu. Kuuntelemme lasta ja keskustelemme paljonkin hänen omista toiveistaan, mutta näitä havaintoja emme aktiivisesti kirjaa ylös vain pääpiirteet+kohdat. Päivittäin keskustellaan ja havainnoidaan lapsen kanssa eri tilanteissa. Havaintojen kirjaaminen on tiimissämme vähäistä, mm. siksi, että olemme niin kiinni lapsiryhmässä. Yritämme jutella havainnoistamme aina kun on mahdollista (jos on tiimipalaveri, kun lapset ovat lähteneet pois PK:sta, toiminnan lomassa - lapset eivät ole kuuloetäisyydellä). Kirjaamme havainnot lapsen päivästä, toiminnoista, vahvuuksista ja tuen tarpeesta lapsen reissuvihkoon. Kirjaaminen jää joskus kiireen takia tekemättä. Osittain - arkipäivässä ja toiminnassa havaitut tilanteet, keskustelut myös tiimin toisten jäsenten kanssa havainnoista. Lapsen vasun toteutumisen arvioinnista vähintään kerran vuodessa on pääosin sovittu yhdessä vanhempien kanssa (kriteeri 7; 28 vastausta toteutuu kokonaan). Vastausvaihtoehto sai yhden perustelun, jossa kerrotaan siitä, miten syksyllä henkilökunta ja vanhemmat keskustelevat ja asiat kirjataan ylös. Keväällä lapsesta vastaava aikuinen päivittää vasun ja antaa vanhemmille luettavaksi. Toinen perustelu on kriteerin ”toteutuu osittain” -vastausvaihtoehdosta. Sen mukaan 54 kaikkien vanhempien kanssa arvioinnista sopiminen ei onnistu. Tällöin pyritään kuitenkin pitämään vuodessa ainakin yksi vasukeskustelu vanhempien kanssa. Syksyllä keskustellaan ja kirjataan, keväällä lapsesta vastaava aikuinen ”päivittää” vasun -> antaa vanhemmille luettavaksi. Kaikkien vanhempien kanssa ei onnistu. Pyritään edes pitämään tuolloin 2 vasukeskustelu vuodessa. Kun kahdeksannessa kriteerissä kysyttiin päivitetäänkö lapsen vasua henkilökunnan toimesta koko ajan toimintakauden edetessä niin vastauksissa tulee jakauma, jossa suurin vastausmäärä on ”toteutuu osittain” -kohdassa (16 vastausta). Vastausvaihtoehdon perustelujen mukaan osittain toteutuminen johtuu muun muassa siitä, että vasu-kansioihin tehdään merkintöjä vain vasukeskustelussa. Muuten lapsen asioista puhutaan tiimipalavereissa. Tiimikeskustelusta mainittiin myös muissa perusteluissa ja kerrotaan, että lapsen asioita kirjataan ryhmävasuun sekä lapsen tai henkilökunnan omiin havainnointivihkoihin. Muutaman vastauksen mukaan erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta toimitaan kriteerin mukaisesti, mutta kaikkien lasten osalta ei lapsen vasua päivitetä toimintakauden edetessä. Suullisesti lapsen vasun liittyvää kommentointia tehdään yhden perustelun mukaan koko ajan. Yhdessä vastauksessa kerrotaan käytännöstä, jossa ryhmän erityislastentarhanopettaja päivittää vasuja, koska muilla ei ole siihen aikaa. Ryhmän muut jäsenet antavat erityislastentarhanopettajalle omat tietonsa lapsesta ja lapsen vasut päivitetään ennen arviointipalaveria. Vasu-kansioihin tehdään merkintöjä vain vasu-keskusteluissa. Muuten lapsen vasuun liittyvistä asioista keskustellaan tiimipalavereissa. Yhteydenotot kohtaan kirjataan kuitenkin akuutit asiat. Joidenkin lasten (esim. erityistä tukea tarvitsevien lasten) osalta kyllä, mutta ei kaikkien. Keskustellaan kyllä tiimissä -> havainnointivihkoon merkintöjä. Päivitys tehdään ryhmävasuun. Suullisesti koko ajan. Työntekijät tekevät enemmän muistiinpanoja omiin havaintovihkoihinsa. Ryhmän elto päivittää vasut, muilla ei ole siihen aikaa. Elto saa arvokasta tietoa vasuihin tiimin jäseniltä. Pääsääntöisesti vasut päivitetään ennen arviointipalavereita. Asioista keskustellaan ja niitä havainnoidaan päivittäin. Kirjaaminen vasuun tapahtuu yleensä puolivuosittain. Osittain - Pyritään tiimipalavereissa käymään läpi jokainen lapsi. Erityislasten yhteistyötahojen arvioinnit (neuvola, sos.työntekijät, lastensuojelu, puheterapeutti, psykologi, perheneuvola). Vasua päivitetään lähinnä, jos on jotain lapsen kehitykseen liittyvää huolta tai esimerkiksi yhteydenottoja lapsen asioissa. Havainnointivihkoon kirjaamme lapsen asioita aktiivisesti. Yksi perustelu tuli kohtaan ”toteutuu kokonaan”. Sen mukaan kriteerin mukaista lapsen vasujen päivittämistä henkilökunnan toimesta tehdään viikoittain. Tätä tehdään viikottain. 55 Eräs varhaisen tuen kriteeri (kriteeri 9) varhaiskasvatuksen perustoiminnassa on se suunnitellaanko toiminnan sisältöä sekä rytmitetäänkö toimintaa lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lisäksi kriteerin mukaan aikuisten tulisi antaa tukea lapselle ja ohjata häntä yksilö- ja pienryhmäohjauksen avulla. Tämä arviointilauseke toteutuu kokonaan 20 vastaajan mukaan, kun kymmenen vastaajaa ilmoittaa asian toteutuvan osittain. Perusteluissa tuodaan esiin lasten ikä- ja kehitystason huomiointi vauvasta 3-vuotiaaseen. Ilmeisesti kommentilla tarkoitetaan sitä, että lasten suuren ikä- ja kehitystason vaihtelun vuoksi kriteeri ei aina toteudu toivotusti. Kiinnostava perustelu on listauksen toinen, jossa kerrotaan ettei pienryhmätoimintaa voi toteuttaa kuin osittain koska ryhmäkoko on niin suuri. Kiinnostavaksi kommentin tekee se, että yleensä pienryhmätoiminnan tarkoituksenmukaisuutta perustellaan juuri suurten ryhmien aiheuttamien toiminnallisten hankaluuksien estämisessä. Jotkut lapset vaativat myös välillä niin paljon yksilöllistä huomiota ettei pienryhmätoiminta ole mahdollista kaikissa tilanteissa. Toisessa vastauksessa taas tuodaan esiin, että haastavien lasten osalta toiminnan sisältöä suunnitellaan ja rytmitetään kattavasti, mutta tämä aiheuttaa sen että muiden lasten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen jää vähemmälle. Lasten ikä- ja kehitystason huomiointi (vauva tai 3-vuotias) Pienryhmätoimintaa on ollut lähes mahdotonta toteuttaa, koska ryhmäkoko on niin suuri. Välillä joku/jotkut lapset saattavat kaivata enemmänkin yksilöllistä, aikuisen jakamatonta huomiota kuin on mahdollista aina. Haastavien lapsien kohdalla toteutuu täysin -> tämän takia kaikkien kohdalla ei voi toteutua täysin, valitettavasti. Kymmenes ja viimeinen tämän osa-alueen arviointilauseke koski toiminnan suunnitelman joustavuutta ja suunnitelman muuttamista lapsen yksilöllisistä tarpeista saatavan uuden tiedon perusteella. Kriteeri toteutuu pääosin kokonaan (25 vastausta), vastaajista neljä kommentoi joustavan toiminnan toteutumisesta osittain. Tähän kohtaan tuli vain yksi perustelu, jonka mukaan toiminnan suunnitelman joustava toteuttaminen ja suunnitelman muuttaminen lapsen tarpeista käsin ei toteudu erityistä tukea tarvitsevien lasten vuoksi joilla ei ole henkilökohtaisia avustajia. Välillä asian toteutumista estää työvoimaresurssipula. Välillä puute jos ryhmässä ns. erityistä tukea tarvitseva lapsi, ei saada henkilökohtaisia avustajia, välillä näissä asioissa työvoimaresurssit eivät aina valitettavasti riitä. B. Hyvä perushoito kasvun tukemisen edellytyksenä ja välineenä Viidennen osa-alueen B -kohta kuvaa kolmen arviointilausekkeen kautta hyvän perushoidon tasoa kasvun tukemisen edellytyksenä ja välineenä (taulukko 6.) Arvioinnin yhteistulos yllättää, koska perushoidon ”toteutuu kokonaan” -sarake saa vain 51 prosentin kokonaistuloksen. Se on huomattavasti alempi kuin arviointimallin minkään muun seitsemän ”toteutuu kokonaan” -osaalueen kokonaisprosenttimäärä. Tämä prosenttilukema tarkoittaa sitä, että ”toteutuu osittain” - 56 sarake on lähes yhtäsuuri (49 %) kuin ”toteutuu kokonaan” -vastausvaihtoehto. Kukaan ei rastittanut ”ei toteudu ollenkaan” -vaihtoehtoa. 1 2 3 Perushoitotilanteiden tunnelma on rauhallinen ja kiireetön Tilanteesta toiseen siirrytään joustavasti pienryhmiä käyttäen ja porrastaen Perushoitotilanteille on laadittu hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet, jotka näkyvät toiminnassa Yhteensä 87/100% (f/100%) Ei toteudu ollenkaan Toteutuu osittain Toteutuu kokonaan B. HYVÄ PERUSHOITO KASVUN TUKEMISEN EDELLYTYKSENÄ JA VÄLINEENÄ 2 18 24 27 11 5 0 0 0 44/ 51% 43/ 49% 0/ 0% Taulukko 6. Hyvää perushoitoa koskevan arvioinnin koonti Suurin ”syy” tähän tulokseen löytyy ensimmäisen kriteerin kohdalta. Vastausten mukaan perushoitotilanteet eivät ole tunnelmaltaan rauhallisia ja kiireettömiä. Vain kaksi vastaajaa ilmoittaa kiireettömyyden ja rauhallisuuden toteutuvan kokonaan, kun 27 vastaajaa ilmoittaa asian toteutuvan vain osittain. Tämän kriteerin kohdalla on paljon perusteluja (18 kpl). Perushoitotilanteiden kiirettömyyden ja rauhallisuuden toteutumista pidetään vastauksissa haastavana mutta erittäin tärkeänä. Perushoitotilanteiden osittainen rauhaton ja kiireinen tunnelma johtuu siitä, että vaikka rauhallisuuteen ja kiireettömyyteen pyritäänkin niin henkilöstöresurssit (henkilökuntaa poissa) aiheuttavat se, ettei kriteeri toteudu täysin. Myös tilojen huonoutta tuodaan kiireen ja rauhattomuuden syynä esiin. Tällöin pyritään kuitenkin toimintojen porrastuksiin. Suurta lapsiryhmää ja lapsista johtuvia syitä (itsesäätelyn puute, omatoimisuus, lapsen vireys- ja tunnetilat) tarjotaan myös syyksi perushoitotilanteiden rauhattomuudelle ja kiireelle. Iltapäivän ulosmenot ja kurasäät sekä yllättävät tilanteet näyttäytyvät ”hoppuisina” ja myös levottomina, varsinkin jos aikuisia on paikalla vain muutama ja lapsiryhmässä kaikki paikalla. Vain yhdessä vastauksessa pohditaan itsekriittisesti sitä, luoko henkilökunta itse kiireen omilla toiminnoillaan ja sanomisillaan. Kiireettömyydestä tavoitteena keskustellaan paljon ja tavoista saavuttaa se. Tilanteiden rauhallisuuteen pyritään. Tilanteissa, joissa henkilöresursseja puuttuu rauhallinen tunnelma kärsii. Eteis- ja wc-tilat huonot. Porrastetaan kuitenkin perushoitotilanteen. Paljon lapsia. Henkilökuntaa poissa. Ei aina rauhallinen ja kiireetön, koska ryhmän monella lapsella on itsesäätelyn ongelmaa/jumittumista. Pyrimme rauhallisiin ja kiireettömiin perushoitotilanteisiin, mutta käytännössä se on ollut hyvin haasteellista. Riippuu päivistä, jos henkilökuntaa poissa/sairaana. Suuri esiopetusryhmä ja lapset omatoimisia, ääni ainoa häiriötekijä. 57 Syksyllä onnistui hyvin. Keväällä pienryhmien koko on kasvanut ja rauhattomuus lisääntynyt. Ei aina - iltapäivän ulosmenot esim. kurasäällä -> 2 aikuista ja 20 lasta ulos menossa. Aina ei riitä henkilökuntaa erityistä tukea tarvitsevien lasten henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi muualle -> muiden on melko omatoimisesti silloin selvittävä. Se on tavoite, mutta aina ei resurssit ole riittävät esim. iltapäivällä. Pyrimme rauhallisuuteen ja kiireettömyyteen. Porrastamme ja jaamme toimintoja. Silti välillä tilanne on levoton, tulee hoppu (tilanteen vievät aikaa, lapsen vireys- ja tunnetilat vaihtelevat). Resurssien puute; vaihtelevat, yllättävät tilanteen hankaloittavat tätä tavoitetta. Välillä kun sijaisia ei saa ja jos henkilökunnasta vajetta -> voi kiirus yllättää, mutta pääsääntöisesti perushoitotilanteet rauhallisia ja kiireettömiä. Ruokailu koululla ja käytävillä kulku norm. koulun melu. Pyritään, kun resurssit on riittävät (poissaolot ja sijaispula vaikuttavat). Kiire on puhututtanut meitä paljon. Mistä se tulee, luommeko sitä itse, miten tehdä toiminnastamme kiireetöntä? Ruokailutilanteet ja -ajat ovat joustavia, pyrimme luomaan rauhallisen ilmapiirin. Mutta huomaamme myös sanovamme usein että ”jouduhan nyt”. Perushoitotilanteille on varsin usein (24 toteutuu kokonaan) laadittu hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet, jotka myös vastaajien mukaan näkyvät toiminnassa. Viisi vastaajaa kertoo kuitenkin, että perushoidolle on laadittu tavoitteet vain osittain. Tähän kohtaan saatiin kaksi perustelua. Toisessa vastauksessa todetaan, että tavoitteita ei ole erikseen kirjattu, koska Kasvattajan käsikirjassa on kirjalliset tavoitteet, joita sovelletaan käytäntöön. Toisen kommentin mukaan asiassa on parantamista vaikka suhteellisen hyvin asia toteutuukin. Tavoitteita ei ole kirjattu. Kasvattajan käsikirjassa on kirjallisina tavoitteet ja sovellamme niitä käytäntöön. Parannettavaa on, mutta toteutuu suht hyvin (esim. omatoimisuun 5-vuotiaille ruokailussa, pukemisessa ja oman toiminnan säätelyssä). Tilanteesta toiseen siirtymisessä joustavasti pienryhmiä käyttäen ja siirtymisiä porrasten on myös parannettavaa, koska 11 vastaajaa ilmoittaa ettei näin aina tapahdu. Perusteluista voi lukea syyksi osittaiselle toteutumiselle muun muassa sen, että toimiminen pienryhmissä onnistuu paremmin, jos käytössä on avustavaa henkilökuntaa. Porrastamiseen pyritään aina kun se mahdollista ja lapset on jaettu toimintoihin ja siirtymisiin ikä- ja kehitystason mukaisesti. Syiksi osittaiselle toteutumiselle kerrotaan myös lasten paljous (isot ryhmäkoot) ja henkilökunnan poissaolot sekä se, etteivät kaikki kasvattajat sitoudu sovittuihin käytäntöihin pienryhmiin ja porrastuksiin liittyen. Erään vastauksen mukaan pienryhmiin ja toimintojen porrastuksiin liittyviä kokeiluja on ollut hyvällä menestyksellä mutta enemmänkin toimintoja (ja muitakin kuin ulkoilutilanteita) voisi porrastaa. Omissa pienryhmissä toimiminen onnistuu paremmin, jos käytössä on avustavaa päivähoitohenkilökuntaa. Lasten siirtyminen ja toimintoihin jakaminen toteutetaan ikä- ja kehitystason mukaan. Porrastamiseen pyritään aina kun mahdollista. 58 Paljon lapsia. Henkilökuntaa poissa. Ryhmäkoon takia porrastaminen vaikeaa. Pyritään ko. asiaan, mutta jos henkilökuntaa liian vähän niin joudutaan siirtymään isommissa ryhmissä. Näin toimitaan aina kun henk.kuntaa riittävästi. Kokeiluja on tehty ja kokemukset ovat olleet hyviä. Meillä ei ole omaa pihaa, lapsia ei voi laittaa pihalle yksitellen. Talvella tosin pihalla oli iso lumikasa, joka mahdollisti sen, kun tekemistä siinä riitti toisia ulos odotellessa. Oma piha auttaisi asiaa osittain. Enemmän voisimme pohtia porrastamista muussakin kuin ulkoilutilanteissa. Kaikkien tulisi myös sitoutua siihen, että se toimisi. Tällä hetkellä näin ei ole. Vastaajista 18 ilmoittaa (toteutuu kokonaan -vastauksia), että tilanteesta toiseen siirrytään pääosin joustavasti pienryhmissä ja toimintoja porrastaen. Ainoan perustelun mukaan ”Kokeilun ja erehdysten kautta on päästy hyvään lopputulokseen.” C. Lapsen ja perheen tukena toimivien palvelujen yhteistyö Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista kuvaavan osa-alueen teemallinen C-kohta arvioi lapsen ja perheen tukena toimivien palvelujen yhteistyötä kolmen arviointilausekkeen avulla (taulukko 7.) Kriteereistä kaikki toteutuvat pääosin kokonaan (72 %). Yhtään vastausta ei tullut kohtaan jossa vastauksena olisi ollut ”ei toteudu ollenkaan”. Vajaa kolmannes kaikista vastauksista kertoo kriteerin toteutuvan osittain (28 %). 3 Yhteensä 87/100% (f/%) Toteutuu osittain 2 Päivähoidon henkilöstö tuntee lapsille ja perheille suunnattujen palvelujen sisällön (esim. neuvola, alkuopetus, liikuntatoimi, lasten kulttuuritoimi, lastensuojelu) Yleinen ja/tai lapsikohtainen yhteistyö päivähoidon ja muiden lasta/perhettä tukevien palvelujen välillä on suunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista Päivähoidon henkilöstö toimii aloitteellisesti yhteistyön käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi muiden lapsen ja perheen tukena toimivien palvelujen kanssa Toteutuu kokonaan 1 Ei toteudu ollenkaan C. LAPSEN JA PERHEEN TUKENA TOIMIVIEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ 19 10 0 19 10 0 25 4 0 63/ 72% 24/ 28% 0/ 0% Taulukko 7. Lapsen ja perheen tukena toimivien palvelujen yhteistyötä koskevan arvioinnin koonti Päivähoidon henkilöstö tuntuu oman arvionsa mukaan pääosin toimivan aloitteellisesti yhteistyön käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi muiden lapsen ja perheen tukena toimivien palvelujen kanssa (kriteeri 3; 25 toteutuu kokonaan -vastausta). ”Toteutuu osittain” -vastausvaihtoehtoon tuli neljä vastausta. Tähän kriteeriin jätetty yksi perustelu kertoo, että henkilöstö toimii aloitteellisesti 59 yhteistyön käynnistämiseksi silloin kun huoli lapsesta herää. Jos perhe on jo aloittanut tukitoimet muiden asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa niin päivähoidon henkilökunta on vanhempien tukena tarvittaessa. Jos huoli herää päivähoidossa, näin toimimme. Jos perhe on aloittanut oma-aloitteisesti tai muiden tahojen lähettämänä ko. palveluja olemme tukena niin vaatiessa. Pääosin voidaan sanoa, että päivähoidon henkilöstö tuntee kriteerin yksi mukaisesti lapsille ja perheille suunnattujen palvelujen sisällön (esim. neuvola, alkuopetus, liikuntatoimi, lasten kulttuuritoimi, lastensuojelu). Myös yleinen ja/tai lapsikohtainen yhteistyö päivähoidon ja muiden lasta/perhettä tukevien palvelujen välillä on valtaosiltaan suunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista (kriteeri 2). Molemmissa tapauksissa oli 19 vastausta ”toteutuu kokonaan” kohdassa. Tosin tämä tarkoittaa, että kymmenen vastaajaa on myös kertonut asian toteutuvan vain osittain. Päivähoidon henkilöstö tuntee lapsille ja perheille suunnattujen palvelujen sisällön vain osittain koska osaan muista palveluista (esimerkiksi kulttuuripalvelut) ja varsinkin niiden muutoksiin olisi syytä perehtyä tarkemmin. Muiden yhteistyötahojen palveluja ei tunneta koska muita palveluja, esimerkiksi lastensuojelua ei ole tarvittu. Muihin palveluihin perehtyminen tehdäänkin vastausten perusteella tapauskohtaisesti. Henkilökunta ilmoittaa myös osaavansa tarvittaessa etsiä tarpeelliset tiedot muun tiimin avustuksella. Erään vastauksen mukaan erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelut tunnetaan paremmin kuin ”tavallisten” lasten ja perheiden palveluja. Henkilöstö tuntee palvelut, mutta olisi hyvä, jos esim. kulttuuritoimen palveluihin olisi aikaa perehtyä paremmin. Muutokset ohjelmistoissa/palveluissa ei aina ole ajan tasalla. Lastensuojelua ei ole tarvittu. Toisiamme tiimissä tukien osaamme etsiä tarkemmat tiedot niitä tarvittaessa. Monesti asioihin perehdytään perusteellisemmin niiden kohdalle tultaessa. Tunnemme osan erilaisten palvelujen sisällöistä. Lähinnä niiden jotka koskettavat erityistä tukea tarvitsevaa lasta ja hänen perhettään. Usein ns. ”tavallisten” lasten ja perheiden käyttämistä palveluista ei ole niin tarkkaa tietoa. Toinen kriteeri Yleinen ja/tai lapsikohtainen yhteistyö päivähoidon ja muiden lasta/perhettä tukevien palvelujen välillä on suunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista sai kuusi perustelua toteutuu osittain -vastauskohtaansa. Perustelujen kommentit kertovat lupakäytäntöjen kokemisesta yhteistyön suunnitelmallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta rajoittavana. Osaan muista palveluista on säännölliset yhteistyökäytännöt (varsinkin neuvola), kun taas osa palveluista on sellaisia ettei yhteistyöhön ole ollut tarvetta tai yhteistyö ei muuten pelaa toivotulla tavalla (sosiaalityö). Yhteistyötä hankaloittaa yhden vastauksen mukaan se, että muut lasta tutkivat tahot eivät välttämättä ymmärrä päivähoidon huolta lapsesta, koska lapsi toimii eri tilanteissa eri tavalla. 60 Muutama vastaus pohtii terapiaresurssien puutetta silloin kun lapsella on jo päivähoidon näkökulmasta paljon hoidon tarpeita. Lupakäytännöt rajoittavat. Tällä hetkellä ei ole ollut tarvetta tehdä yhteistyötä neuvolan, toimintaterapian tms. tahojen kanssa. Neuvolayhteistyö toimii säännöllisesti. Emme ole olleet mukana perheiden esim. sosiaalityön kanssa tehtävissä palavereissa. Ei ole pyydetty, emme koe, että olisi ollut tarvetta. Lasta tutkivat tahot eivät välttämättä näe/ymmärrä päiväkodin huolta esim. lapsen tunneelämän ja sosiaalisten taitojen osalta. Lapsi toimii eri tavalla PK:n ryhmätilanteissa kuin tutkimustilanteissa yhden aikuisen kanssa. Muuten, mutta terapiaresurssien vähyys ihmetyttää kovin graavienkin tarpeiden kohdalla. Neuvolalomakkeet kulkevat hyvin neuvolan, kodin ja päivähoidon välillä. neuvolayhteistyöpalaverit ovat toimineet ja kokoontuneet säännöllisesti. Sosiaalityö tekee päivähoidon kanssa yhteistyötä varsin ”sosiaalityölähtöisesti”. Tiedonsiirtoluvat huomioitava. Hoitoon / tutkimuksiin pääsy vaikeaa, pitkät jonot. Aina ei tiedetä lapsen elämään vaikuttavien tahojen näkemyksiä. Yhteistyö ei aina toimi parhaalla mahdollisella tavalla. 3.2.3 Varhaisen tuen toimintakäytännöt Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa -arviointimallin toinen pääluokkaa keskittyy varhaisen tuen toimintakäytäntöjen mittaamiseen. Pääluokka sisältää neljä osa-aluetta (VI-IX14), joissa arviointilausekkeiden määrä vaihtelee kolmen ja seitsemän kriteerin välillä. Yhteensä pääluokassa on arviointilausekkeita 21 kappaletta. Pääluokan II kriteereistä kaikkiaan 83 % toteutui kokonaan, 24 % osittain ja vajaa kaksi % ei toteutunut ollenkaan. (Kts. liite 2) VI Kasvattajatiimin vaiheittainen toiminta kun lapsi tarvitsee varhaista tukea Osa-alue viisi sisältää kolme kriteeriä oheisen taulukon 8 mukaisesti. Vastaussarakkeiden yhteistulosten tarkastelu näyttää sen, että suurin osa vastauksista (94 %) löytyy ”toteutuu kokonaan” -vastausvaihtoehdon osalta ja vain muuta kommentti (6 %) on sijoitettu ”toteutuu osittain” -vastauskohtaan. Kohtaan ”ei toteudu ollenkaan” ei tullut yhtään vastausta. Kasvattajatiimin kokonaan toteutuva vaiheittainen toiminta saa kaikista arviointimallin osaalueista suurimman vastausmäärän ja prosenttiosuuden. Myös kahden muun tämän pääluokan osa-alueiden täydellistä toteutumista kuvaavat vastausmäärät ja prosenttiosuudet ovat korkeita, 86 ja 85 prosenttia. Tämän perusteella voi vetää johtopäätöksen, jonka mukaan varhaisen tuen toimintakäytännöt toteutuvat paremmin kuin perustoiminnan käytännöt. 14 osa-alueet esitetään raportissa arviointimallin mukaisella numeroinnilla 61 1 2 3 Ei toteudu ollenkaan Toteutuu osittain KASVATTAJATIIMIN VAIHEITTAINEN TOIMINTA KUN LAPSI TARVITSEE VARHAISTA TUKEA Toteutuu kokonaan VI Kasvattajatiimi keskustelee tiimin jäsenten kesken ja oman esimiehensä kanssa huolta herättäneistä havainnoista. Yhdessä varmennetaan, ilmentävätkö havainnot normaalin kehityksen vaihtelua vai onko huoli aiheellinen Kasvattajatiimi sopii huolen puheeksiottamisesta vanhempien kanssa 27 2 0 29 0 0 Kasvattajatiimi etsii ratkaisuja huoliin yhdessä vanhempien kanssa, esimerkiksi tarkastellen vanhempien kanssa havaintoja lapsen toiminnasta erilaisissa ympäristöissä: tarkennetaan lapsen vasua, muodostetaan käsitys lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista ja tuen liittämisestä päivittäiseen toimintaan päivähoidossa ja kotona, sovitaan tuen vaikutusten seurannasta 26 3 0 82/ 94% 5/ 6% 0/ 0% Yhteensä 87/100% (f/%) Taulukko 8. Kasvattajatiimin vaiheittainen toiminta kun lapsi tarvitsee varhaista tukea koskevan arvioinnin koonti Arvioinnin tulosten osalta näyttää siltä, että kasvattajatiimin vaiheittainen toiminta toteutuu erittäin hyvin kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa silloin kun lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta tukea. Kasvattajatiimit keskustelevat tiimin jäsenten kesken ja oman esimiehensä kanssa huolta herättäneistä havainnoista. Yhdessä varmennetaan, ilmentävätkö havainnot normaalin kehityksen vaihtelua vai onko huoli aiheellinen (27 ”toteutuu kokonaan” -vastausta). Kasvattajatiimit myös sopivat huolen puheeksiottamisesta vanhempien kanssa (29 ”toteutuu kokonaan” -vastausta). Kirjallisia perusteluja ei saatu näihin kahteen kriteeriin. Kasvattajatiimit myös etsivät pääosin ratkaisuja lapseen liittyviin huoliin yhdessä vanhempien kanssa. Näin tehdään esimerkiksi tarkastellen vanhempien kanssa havaintoja lapsen toiminnasta erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä sekä tarkentaen lapsen vasua. Lisäksi muodostetaan yhteistä käsitystä lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista sekä tuen liittämisestä päivittäiseen toimintaan päivähoidossa ja kotona. Myös tuen vaikutusten seurannasta sovitaan. Erään kommentin mukaan (toteutuu kokonaan -osiossa), ”Joidenkin vanhempien kanssa asiat jäävät keskustelun tasolle.” Toteutuu osittain -kohtaan saatiin muutama perustelu, jonka mukaan yhteistyötä haittaa se, että 62 vanhemmat saattavat olla haluttomia yhteistyöhön. Kommentoinnissa tuotiin esiin myös, että tarkennukset yhteisen keskustelun jälkeen tehdään ryhmävasuun. Vanhempien haluttomuus yhteistyöhön. Tarkennukset keskustelun jälkeen ryhmävasuun. VII Toiminnan mukauttaminen kasvattajatiimin tehtävänä Seitsemäs osa-alue Toiminnan mukauttaminen kasvattajatiimin tehtävänä sisältää kaikkiaan viisi kriteeriä (taulukko 9). ”Toteutuu kokonaan” -sarakkeeseen tulleet vastaukset ovat reilusti yli 80 prosenttia (86 %). Vastausmäärä ”toteutuu osittain” -vastausvaihtoehdossa on tästä seurauksena paljon vähäisempi, 14 prosenttia kaikista vastauksista löytyy tästä vastausluokasta. Tässäkään osaalueessa ei kukaan ollut vastannut ”ei toteudu ollenkaan” -kohtaan. 2 3 4 5 Kasvattajatiimi mukauttaa arjen toimintaa ja ympäristöä heti, kun lapsen tuen tarve on havaittu, esim. tehostamalla pienryhmätoimintaa tai toimintaa kahden kesken lapsen kanssa tuen tarpeesta riippuen Kasvattajatiimi tukee lapsen mahdollisuuksia kykyjensä mukaiseen kommunikointiin, liikkumiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja omatoimisuuteen Kasvattajatiimi auttaa lasta hienovaraisesti harjaannuttamaan perustaitojaan niin, että hän selviytyy mahdollisimman itsenäisesti päivittäisistä toimista (itsenäinen toiminta vahvistaa lapsen itsetuntoa) Kasvattajatiimi kannustaa lasta ja huomaa lapsen onnistumiset Kasvattajatiimi ohjaa lasta tunnistamaan omat vahvuutensa Yhteensä 145/100% (f/%) Toteutuu osittain 1 Ei toetudu ollenkaan TOIMINNAN MUKAUTTAMINEN KASVATTAJATIIMIN TEHTÄVÄNÄ Toteutuu kokonaan VII 17 12 0 26 3 0 26 3 0 29 27 125 / 86% 0 2 20/ 14% 0 0 0/ 0% Taulukko 9. Toiminnan mukauttaminen kasvattajatiimin tehtävänä koskevan arvioinnin koonti Taulukosta voi havainnoida, että kriteeri neljä toteutuu täydellisesti (29 vastausta ”toteutuu kokonaan”) eli kasvattajatiimi kannustaa lasta ja huomaa lapsen onnistumiset. Eräs vastaus muistuttaa miten tärkeästä asiasta lapsen kannustamisessa ja onnistumisten huomaamisessa on kysymys. ”Lapsen ei tule aistia tai huomata aikuisen harmistumista, kiirettä tai väsymistä. Virheisiin kiinnitetään joskus liikaa huomiota. Aikuisen huono päivä ei ole lapsen huono päivä.” Hyvin toteutuu myös kriteeri viisi, jonka mukaan kasvattajatiimi ohjaa lasta tunnistamaan omat 63 vahvuutensa (27 vastausta ”toteutuu kokonaan”). Tähän kriteeriin löytyi perustelu ”toteutuu osittain” -vastauksen osalta. Perustelun mukaan ”Parantamisen varaa on huomioida enemmän.” Kriteeri kaksi arvioi sitä, tukeeko kasvattajatiimi lapsen mahdollisuuksia kykyjensä mukaiseen kommunikointiin liikkumiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja omatoimisuuteen. Lähes kaikki vastaajat arvioivat, että näin tapahtuu (”toteutuu kokonaan” 26 vastausta) ja kolme vastausta totesi kriteerin toteutuvan osittain. Perustelut, kertovat toteutumattomuuden syiksi lapsien ja henkilökunnan määrän sekä erityislasten määrän. Yksi vastaus tuo esiin sen, miten kasvattajien suorittama havainnointi ja arviointi on tärkeää toiminnan suunnittelun ja lapsen edistymisen havaitsemisen kannalta. Lapsien määrä + henkilökunnan määrä. Erityislasten määrä. Riittämättömyyden tunne. Tiimissä jokaisella tietoisuus yhteisesti mihin pyrimme ja millä tavoin. Havainnointi ja arviointi tärkeää suunnittelun kannalta kuten myös lapsen edistymisen havaitseminen. Kolmannen kriteerin mukaan kasvattajatiimin tulee auttaa lasta hienovaraisesti harjaannuttamaan perustaitojaan niin, että hän selviytyy mahdollisimman itsenäisesti päivittäisistä toimista. Vastaajista 26 toteaa, että kriteeri toteutuu kokonaan ja kolme, että toteutuminen on osittaista. Osittainen toteutus sai osakseen yhden kirjallisen perustelun, jonka mukaan avustajan ja harjoittelijan kanssa yritetään löytää kulloisellekin lapselle sopivin tapa auttaa häntä harjaannuttamaan perustaitojaan. Avustajan ja harjoittelijoiden kanssa yritämme löytää kulloisellekin lapselle yhteisin/suotuisan tavan auttaa. Eniten tämän osa-alueen kriteerien vastauksista on hajontaa ensimmäisen arviointilausekkeen kohdalla. Kasvattajatiimin tulee kriteerin mukaan mukauttaa arjen toimintaa ja ympäristöä heti, kun lapsen tuen tarve on havaittu, esimerkiksi tehostamalla pienryhmätoimintaa tai toimintaa kahden kesken lapsen kanssa tuen tarpeesta riippuen. Seitsemäntoista (17) vastaajaa oli sitä mieltä, että kriteeri toteutuu täydellisesti, tosin yhden perustelun mukaan henkilöstöpula silloin kun ei saada sijaisia aiheuttaa välillä hankaluuksia toiminnan mukauttamiseen lapsen tuen tarpeen mukaisesti. Välillä henkilöstöresurssipula kun sijaisia ei saa. Kasvattajatiimi pystyy vain osittain mukauttamaan toimintaansa ja arjen ympäristöä heti lapsen tuen tarpeen havaittuaan 12 vastauksen mukaan (kriteeri 1). Kohdan perusteluissa kerrotaan suuren lapsiryhmän tuomasta mahdottomuudesta toteuttaa pienryhmätoimintaa ja lasten yksilöllistä ohjausta. Kuitenkin toisessa vastauksessa kerrotaan, että koko ajan toimitaan pienryhmissä. Kahdenkeskinen aika lapsen kanssa tuntuu onnistuvan kuitenkin vain ennakkoon suunnittelemalla. Henkilökuntavaje on myös syy, miksi asia toteutuu vain osittain. Eräässä vastauksessa pohditaan myös henkilökunnan osaamista lapsen oikeanlaisessa tukemisessa. 64 Vastauksen mukaan arjen toiminta ja sen suunnittelu auttavat toiminnan ja ympäristön mukauttamisessa. Ryhmäkoon takia pienryhmätoiminta / yksilöohjaus on ollut lähes mahdotonta. Pyrimme vastaamaan meille annettuihin haasteisiin. Henkilökuntavaje on usein esteenä. Mukautetaan toimintaa mahdollisimman nopeasti. Toimimme koko ajan pienryhmissä (6-9 lasta), mutta kahdenkeskinen aika lapsen kanssa onnistuu vain ennakkoon suunnittelemalla -> ei välttämättä heti mahdollista, suuri lapsiryhmä huomioon ottaen, joskus ajanpuutettakin. Resurssit antavat toiminnalle tietyt puitteet -> toimitaan niiden antamien mahdollisuuksien mukaan. Pyritään resurssien puitteissa (poissaolot, sijaiset) 1-5v-ryhmä aiheuttaa omia, erityisiä haasteita resurssipulan takia (toteutuu vain perushoito silloin). Toimenpiteisiin ryhdytään lapsen tukemiseksi ja auttamiseksi. Joskus aina hetkittäin tulee tunne, että osaanko/osaammeko tukea lasta juuri oikealla tavalla. Usein kuitenkin arjen toiminta ja sen suunnittelu auttaa. Riittämättömyyden tunne vaivaa… VIII Kuntoutuksellisten elementtien aloittaminen ja toteuttaminen Kahdeksas osa-alue mittaa kuuden kriteerin avulla kuntoutuksellisten elementtien aloittamista ja toteuttamista varhaiskasvatuksessa. Kuten taulukossa 10 esitetään ”toteutuu kokonaan” sarakkeen saama vastausmäärä on 85 prosenttia kaikista tämän osa-alueen vastauksista. Neljätoista prosenttia vastauksista sijoittuu ”toteutuu osittain” -sarakkeeseen. Muutama vastaus (1 %) löytyy myös kohdasta ”ei toteudu ollenkaan”. Ei toteudu ollenkaan Toteutuu osittain KUNTOUTUKSELLISTEN ELEMENTTIEN ALOITTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN Toteutuu kokonaan VIII 1 Kasvattajatiimi konsultoi tarvittaessa keltoa 26 2 0 2 Kasvattajatiimi sopii vanhempien kanssa yhteydenotosta muihin palveluihin 28 0 0 3 Kasvattajatiimi kokoaa ennen yhteistapaamista havaintoja lapsen tuen tarpeesta ja päivittäisen toiminnan mukauttamisesta Kasvattajatiimi laatii yhdessä vanhempien, päiväkodin johtajan/esimiehen ja tarvittaessa kelton kanssa lapsen varhaisen ja erityisen tuen suunnitelman Kasvattajatiimi sisällyttää suunnitelmaan kirjatut kuntoutukselliset elementit päivittäiseen toimintaan Kasvattajatiimi tarkistaa varhaisen ja erityisen tuen suunnitelma ja sen toteutumisen säännöllisesti vanhempien kanssa 27 1 0 20 8 0 19 8 1 22 5 1 142 / 85% 24/ 14% 2/ 1% 4 5 6 Yhteensä 168/100% (f/%) 65 Taulukko 10. Kuntoutuksellisten elementtien aloittamista ja toteuttamista koskevan arvioinnin koonti Kun tarkastelee tämän osa-alueen kohdalta niitä kriteerejä, jotka toteutuvat vastausten mukaan kokonaan tai lähes kokonaan (26-28 vastausta ”toteutuu kokonaan”) niin voidaan todeta, että vastauksensa antaneissa ryhmissä kasvattajatiimi sopii vanhempien kanssa yhteydenotosta muihin palveluihin (kriteeri 2). Lisäksi kasvattajatiimi kokoaa ennen yhteistapaamista havaintoja lapsen tuen tarpeesta ja päivittäisen toiminnan mukauttamisesta (kriteeri 3). Ainut perustelu tähän kohtaan löytyy yhdestä ”toteutuu osittain” -vastauksesta. Perustelu tuo esiin, ettei ryhmässä ole kenelläkään lapsella erityisen tuen suunnitelmaa. Toimiva käytäntö näyttää olevan myös se, että kasvattajatiimit konsultoivat tarvittaessa keltoa (kriteeri 1). Ainoassa perustelussa tuodaan esiin, että jos lapsiryhmässä olisi lapsi, joka tarvitsee varhaisen ja erityisen tuen suunnitelmaa, toimittaisiin Kasvattajan käsikirjan ja Varhaisen tuen käsikirjan mukaan. Kuluvana toimintavuotena ryhmässämme ei ole yhtään lasta, jolle olisimme tehneet varhaisen ja erityisen tuen suunnitelmaa. Jos olisi, toimisimme kasvattajan ja varhaisen tuen käsikirjojen mukaan. Kriteereissä 4-6 on muita kriteerejä enemmän hajontaa eri vastausvaihtoehtojen kohdalla. Käytäntö, jonka mukaan kasvattajatiimin tulee laatia yhdessä vanhempien, päiväkodin johtajan ja tarvittaessa kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) kanssa lapsen varhaisen ja erityisen tuen suunnitelma toteutuu kokonaan 20 vastauksen mukaan ja kahdeksan vastauksen mukaan osittain. Perusteluissa tuodaan esiin, että varhaisen ja erityisen tuen suunnitelma laaditaan yhteistyönä vanhempien, päiväkodin ja ohjaavan erityislastentarhanopettajan kanssa tai lastentarhanopettaja laatii suunnitelman tiiminsä/lapsen omahoitajan kanssa. Suunnitelman laatimisessa ovat mukana myös lasta kuntouttavat tahot kuten terapeutit, sairaala, sosiaalitoimi jne. Muutaman vastauksen mukaan johtaja tai kelto eivät ole mukana suunnitelman laatimisessa mutta tarvittaessa voidaan heitäkin pyytää mukaan ja hakea konsultointia. Kasvattajatiimin tulee sisällyttää suunnitelmaan kirjatut kuntoutukselliset elementit päivittäiseen toimintaan -kriteeri toteutuu kokonaan 19 vastauksen mukaan ja osittain kahdeksassa vastauksessa. Perusteluissa, joita oli kirjattu ”toteutuu osittain” vastausvaihtoehdon kohdalle viitataan syyksi kuntoutuksellisten elementtien osittaiselle toteutumiselle henkilökunnan määrään ja paikallaoloon. Erään perustelun mukaan päivittäisessä toiminnassa käytetään BZW – kuntoutusohjelmaa apuna, myös toimintaterapeutin ohjeita noudatetaan mahdollisuuksien mukaan. Eräässä vastauksessa tuodaan esiin riittämättömyyden tunne ja omaa toimintaa reflektoivasti arvioiva kysymys siitä, tarjoaako päivä lapselle näitä tarvittavia kuntoutuksellisia elementtejä? Toisaalta vastaus korostaa arjen hyvin toimivia kuntoutuksellisia elementtejä. Henkilökunnan määrä Toteutuu osittain silloin kun koko tiimiä vähän paikalla. Jos ei ole riittävästi henkilökuntaa ei kaikkea voi toteuttaa. 66 Käytetty BZW kuntoutusohjelmaa15, toim. terapeutin ohjeita jne mahdollisuuksien mukaan. Riittämättömyyden tunne välillä…tarjoaako päivä näitä elementtejä? Mutta sitten muistaa ne pienetkin asiat, jotka siinä tavallisessa arjessa toimii hyvin kuntoutuksellisessa mielessä. Kuudennessa kriteerissä haluttiin tarkastella sitä tarkistaako kasvattajatiimi varhaisen ja erityisen tuen suunnitelmaa ja sen toteutumista säännöllisesti vanhempien kanssa. Viisi vastaajista kertoo, että näin tapahtuu vain osittain ja yksi, ettei asia toteudu ollenkaan. Sen sijaan 22 vastaajista kertoo, että suunnitelmaa ja sen toteutumista tarkistetaan säännöllisesti yhdessä vanhempien kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Syksyllä ja keväällä vähintään tarvittaessa välilläkin. Asian ollenkaan toteutumista ei perustelu arviointilomakkeissa. Osittain toteutumista perusteltiin sillä, että lapsen kehitys kulkee oletettua hyvää suuntaa, useita tarkistuksia ei tällöin tarvitse tehdä. Toisen kommentin mukaan tarkistuksia tehdään aina tarpeen tullen ja vanhempien niin halutessa. Kolmas perustelu kertoo, että suunnitelman ja sen toteutumisen tarkistamisessa on parantamisen varaa ja keskusteluja suunnitelman tarkistamiseksi tulisi ehkä käydä säännöllisemmin. Jos lapsen kehitys kulkee hyvään suuntaan, ei useita tarkistuksia välttämättä tarvitse. Tarpeen tullen ja vanhempien niin halutessa aina tarkastetaan. Parantamisen varaa, keskustelua käyty, mutta ei säännöllisesti. IX Yhteistyön aloittaminen ja toteuttaminen päivähoidon ulkopuolisten tukipalvelujen kanssa Koko arviointimallin viimeinen osa-alue liittyy yhteistyön aloittamiseen ja toteuttamiseen päivähoidon ulkopuolisten tukipalvelujen kanssa sisältäen yhteensä seitsemän kriteeriä. Muihin varhaisen tuen toimintakäytäntöjen pääluokan osa-alueisiin verrattuna tämä kahdeksas osa-alue saa ”toteutuu kokonaan” -vastausvaihtoehtoonsa vähemmän vastauksia. ”Toteutuu kokonaan” kohta saa taulukon 11 ilmoituksen mukaan osakseen 76 prosenttia kaikista vastauksista kun prosenttiosuus muissa tämän pääluokan osa-alueissa on 85-94 prosentin välillä. Vastausvaihtoehdoista ”toteutuu osittain” vastausmäärä on 20 prosenttia. ”Ei toteudu ollenkaan” -sarake saa osakseen tämän vastausvaihtoehdon osalta kaikista osa-alueista suurimman vastausja prosenttimäärän (4 %). IX YHTEISTYÖN ALOITTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN PÄIVÄHOIDON ULKOPUOLISTEN TUKIPALVELUJEN KANSSA 15 Ilmeisesti viitataan Breuen Weuffen kuntoutusohjelmaan. Breuer Weuffen on lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien diagnosointia. Breuer-Weuffenin erottelukokeella tutkitaan lasten erottelukykyä seuraavilla havaintoalueilla: 1. fonemaattinen alue, 2. optinen alue, 3. kinesteettinen alue, 4. melodinen alue ja 5. rytminen alue. 67 2 3 4 5 6 7 Lastentarhanopettaja ohjaa vanhempia hankkimaan erityisasiantuntijan arvion lapsen tarvitsemasta tuesta Päivähoidosta toimitetaan neuvolaan sovitulla tavalla päivähoidossa laadittu kuvaus lapsesta ja toteutetusta tuesta Lastentarhanopettaja kutsuu koolle palaverin, jossa erityisen tuen suunnitelmaa tarkennetaan yhdessä vanhempien kanssa ja lapsen tuen tarvetta arvioineiden asiantuntijoiden kanssa Lastentarhanopettaja huolehtii siitä, että kasvattajatiimi tietää, kuinka suunnitelmaan kirjatut kuntoutukselliset elementit sovitetaan päivittäiseen toimintaan Kasvattajatiimin jäsenet hankkivat mahdollisuuksien mukaan lapsen tukemisen edellyttämää lisäkoulutusta sekä kelton tai erityistyöntekijöiden konsultaatiota itselleen ja tiimille (esim. puhelinkonsultaatio) Kasvattajatiimin jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan erityistyöntekijöiden lapselle antamiin terapioihin ja siirtävät terapioiden toimintoja soveltuvin osin päivittäiseen toimintaan Lastentarhanopettaja huolehtii vanhempien luvalla tiedonsiirrosta uuteen hoitopaikkaan tai alkuopetukseen Yhteensä 195/100% (f/%) Ei toteudu ollenkaan Toteutuu osittain Toteutuu kokonaan 1 22 6 0 26 2 0 21 6 1 19 8 1 22 6 0 14 8 5 24 3 1 148 / 76% 39/ 20% 8/ 4% Taulukko 11. Yhteistyön aloittamista ja toteuttamista päivähoidon ulkopuolisten tukipalvelujen kanssa koskevien arviointien koonnit Arviointilausekekohtaisessa tarkastelussa voi tehdä huomion, että päivähoidosta toimitetaan neuvolaan sovitulla tavalla päivähoidossa laadittu kuvaus lapsesta ja toteutetusta tuesta (kriteeri 2, ”toteutuu kokonaan” 26 vastausta). Lastentarhanopettajat myös huolehtivat kattavasti vanhempien luvalla tiedonsiirrosta uuteen hoitopaikkaan tai alkuopetukseen (kriteeri 7; 24 ”toteutuu kokonaan” vastausta). Kolmea osittaista toteutumista selvitetään lisävastauksissa niin, että lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja huolehtivat tiedonsiirrosta. Toisessa kommentissa tuodaan esiin, tiedonsiirto toteutuu osittaisena, koska aina ei ennen kesää ole tiedossa mihin esiopetuspaikkaan lapsi sijoittuu. Lto ja elto huolehtivat. Mahdollisuuksien mukaan, mutta ei aina tietoa esim. mihin esiopetuspaikkaan lapsi sijoittuu ennen kesää. Hyvin toteutuvat myös ne varhaisen tuen käytännöt, joissa lastentarhanopettaja ohjaa vanhempia hankkimaan erityisasiantuntijan arvion lapsen tarvitsemasta tuesta ja kasvattajatiimin jäsenet hankkivat mahdollisuuksien mukaan lapsen tukemisen edellyttämää lisäkoulutusta, ja kelton tai erityistyöntekijöiden konsultaatiota itselleen ja tiimille (esim. puhekonsultaatio). Molemmissa kriteereissä (kriteerit 1 ja 5) ”toteutuu kokonaan” -sarake ilmoittaa 22 vastauksesta ja ”toteutuu osittain” vastauksia on kuusi kappaletta. Yhden perustelun mukaan lastentarhanopettajat eivät 68 aina ohjaa vanhempia erityisasiantuntijan luo hakemaan arviota lapsen tuesta koska lapsella saattaa jo tullessaan olla arvioita tuen tarpeesta. Uusien huolten aiheiden osalta pyydetään vanhemmilta lupa ottaa yhteyttä erityisasiantuntijoihin. Toisessa vastauksessa lastentarhanopettaja antaa tietoa mahdollisista konsultaatiotahoista. Usein jatkotutkimuksiin mennään neuvolan lähetteellä. Vastauksen mukaan on tärkeää korostaa vanhemmille varhaisen tuen tärkeyttä ja tutkimuksia lapsen edun toteutumisen näkökulmasta. Erityisryhmässä olevilla lapsilla on yleensä aina ryhmään tullessaan erityisasiantuntijoiden arvioita ja mahdollisia tukitoimia. Usein tiimi/elto juttelee vanhempien kanssa mahdollisista uusista huolenaiheista/tuen tarpeesta ja pyytää luvan ottaa yhteyttä erityisasiantuntijoihin. Lto antaa tietoa erilaisista mahdollisuuksista ja tahoista esim. konsultaatioista. Usein neuvolan lähetteellä jatkotutkimuksiin (th tai lääk). Korostetaan vanhemmille varhaisen tuen tärkeyttä ja lapsen etua. Viidennen kriteerin perusteluissa tuodaan esiin, että kasvattajatiimin on mahdollista saada konsultaatiota aina tarvittaessa, koska ohjaava erityislastentarhanopettaja on aina paikalla. Koulutusta on saatu viittomien käyttöön. Toisaalta todetaan, että koulutukseen osallistuminen on rajallista määrärahojen vähäisyydestä johtuen, eikä sopivaa koulutustakaan ole aina saatavilla. Koulutukseen ei myöskään aina pääse koko tiimi vaan mahdollisesti vain yksi henkilö. Ohjaava elto paikalla koko ajan -> konsultaatiomahdollisuus aina. Käyty viittomakurssilla, koska käytämme ryhmässämme päivittäin tukiviittomia. Koulutukseen osallistuminen rajallista (määrärahat). Aina ei sopivaa koulutusta ole saatavilla. Mahdollisuuksien mukaan (esim. aina ei pääse kuin yksi kurssille). Arviointilauseke kolme, jonka mukaan ryhmän lastentarhanopettaja kutsuu koolle palaverin, jossa erityisen tuen suunnitelmaa tarkennetaan yhdessä vanhempien kanssa ja lapsen tuen tarvetta arvioineiden asiantuntijoiden kanssa toteutuu kokonaan 21 tapauksessa. Lisävastauksissa mainitaan, että näin tehdään aina tarpeen mukaan, tosin kutsu palaveriin tulee yleensä muilta asiantuntijatahoilta. Joissakin tapauksissa koollekutsuja on ryhmässä toimiva erityislastentarhanopettaja. Aina tarpeen mukaan. Kutsu yleensä tulee muun tahon tutkimus-, terapiajakson päätyttyä muulta taholta (kys, puh.ter., toim.ter.) Tarvittaessa myös LTO voi tehdä aloitteen Toteutuu usein asiantuntijoiden kutsumina (toim. terapeutti, lastensuojelu, psykologi, neurologi). Ryhmässä toimiva elto kokoonkutsujana. Yleensä esim. toimintaterapian arviointikeskustelussa erityisen tuen suunnitelmaa tarkennetaan tai sitten sen jälkeen vanhempien kanssa. 69 Lastentarhanopettajan tehtäväksi on vastuutettu huolehtia siitä, että kasvattajatiimi tietää kuinka suunnitelmaan kirjatut kuntoutukselliset elementit sovitetaan päivittäiseen toimintaan (kriteeri 4). Näin tapahtuukin 19 vastauksen mukaan, sen sijaan kahdeksan vastausta kertoo, että asia toteutuu osittain tai yhdessä tapauksessa ei ollenkaan. Näiden vastausten perustelut ilmaisevat muun muassa, että erityislastentarhanopettaja huolehtii asiasta. Käytäntönä voi olla myös, että lastentarhanopettajat informoivat toisiaan, tällöin toinen ”vaihtuvista” lastenhoitajista voi jäädä joskus tiedon ulkopuolelle. Eräässä vastauksessa tuodaan esiin, että lapselle sovituista kuntoutuksellisista elementeistä pitäisi pystyä puhumaan tiimin kanssa mutta mahdollisuutta ei ole tänä vuonna asiaan ollut. Sen sijaan ryhmän erityislastentarhanopettaja on pikaisesti kertonut käyttöön otettavista uusista menetelmistä. Vasujen lukemiseen ei aika riitä työpäivän aikana, näin kommentoidaan yhdessä vastauksessa. Joku kommentoi kertomalla, että asioista kyllä keskustellaan, mutta syvempää keskustelua pitäisi olla enemmän. Lastentarhanopettajat informoivat toisiaan, mutta toinen vaihtuvista lastenhoitajista saattaa jäädä joskus tiedon ulkopuolelle. Elto huolehtii. Pitäisi pystyä puhumaan tiimin kanssa vasukeskustelujen jälkeen palaverissa käsitellyt asiat, lapsen tavoitteet ja kuntoutuksen keinot. Siihen ei ole ollut tänä vuonna mahdollisuutta. Elto on kertonut pikaisesti toiminnan lomassa/väljempänä hetkenä pääasioita palaverista sekä käyttöön otettavista uusista keinoista. Vasut ovat luettavissa lasten kansioissa, mutta niiden lukemiseen ei riitä aika työpäivän aikana. Asioista keskustellaan, mutta pitäisi syventää enemmän. Kasvattajatiimin jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan erityistyöntekijöiden lapselle antamiin terapioihin ja siirtävät terapioiden toimintoja soveltuvin osin päivittäiseen toimintaan kriteerin (kriteeri 6) kohdalla vastaukset jakautuvat kaikkien vastausvaihtoehtojen osalle. Kriteeri toteutuu kokonaan 14 vastaajan mielestä (”Tällä hetkellä ei muita kuin puheterapiakäyntejä”) ja osittain kahdeksan vastaajan mukaan. Terapioihin ei osallistuta tai terapioiden toimintoja ei siirretä päivittäiseen toimintaan ollenkaan viiden vastaajan mielestä. Mikä selittää osittain toteutumista tai sitä, ettei asia toteudu ollenkaan? Perustelujen kautta saadaan tieto, että joissakin tapauksissa lapsen terapia tapahtuu päiväkodissa, terapiakäynteihin ei ole tarvetta tai henkilökuntaa ei ole pyydetty osallistumaan terapioihin. Lapsen yksilöllisiin terapioihin ei myöskään usein pysty irroittautumaan päiväkodista silloin kun ne ovat päiväkodin ulkopuolella. Ryhmätoimintaterapiaan osallistuvat ryhmän lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja, joiden kautta siirtyy tietoja päivittäisen toiminnan mukauttamiseksi. Muutaman vastauksen mukaan terapeuteilta saa monisteita, ohjeita ja hyviä esimerkkejä käytännön toimintaan vietäväksi. Terapeuteille voi yleensä myös soittaa tarvittaessa. Yhden lapsen kanssa terapian toteutunut joskus päiväkodissa. Ryhmämme kukaan lapsista ei tällä hetkellä tarvitse mitään terapiaa. Ei ole pyydetty mukaan 70 Ryhmätoimintaterapian osallistuvat ryhmän elto ja lto. Sieltä siirretään tarvittaessa tietoa/toimintoja päivittäiseen toimintaan. Lapsen yksilölliseen terapiaan emme ole osallistuneet (ei ole pyydetty, ei ole useinkaan mahdollista irrottautua ryhmästä). Mielellään kyllä, mutta resurssipula estää sen. Ei ole mahdollista lähteä ryhmästä pois. Terapioihin emme ole osallistunut. Ei toteudu ollenkaan, koska terapiat toteutuvat muualla kuin päiväkodissa. Ei tällä hetkellä yhtään lasta, joka kävisi jossain terapiassa. Ei ole ollut ko. tilannetta. Pyynnöstä varmaan saisi osallistua. Puheterapeutilta ja toim.terapeutilta saa kyllä monisteita. Yleensä ei terapioihin ole osallistuttu. Toimintataterapeuteilta saa yleensä tarkat ohjeet ja esimerkkejä siirrettäväksi päivittäiseen toimintaan. Heille voi myös soittaa tarvittaessa. 3.2.4 Varhaisen tuen toteutuminen lapsiryhmissä: johtopäätökset ja kehittämissuositukset Edellä luvuissa 3.2.1 - 3.2.3 on esitetty lapsiryhmiä koskeneen arvioinnin tulokset Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa -arviointimallin avulla toteutettuna. Tämän luvun tarkoituksena on tehdä yhteenvetoa edellä esitetyistä tuloksista. Lisäksi tarkoituksena on esittää tulosten pohjalta nousevia johtopäätöksiä ja mahdollisia kehittämissuosituksia. Tulosten johtopäätökset ja kehittämissuositukset esitetään niin, että ensin luodaan lyhyt katsaus arvioinnin yleistulokseen, sen jälkeen tarkastellaan arvioinnin tuloksia pääluokkien keskinäisenä vertailuna ja osa-aluettaisina tuloksina. Johtopäätöksiä tehdään myös arviointikriteerikohtaisesti. Arviointi kohdistui 14 päiväkotiin ja niiden 29 lapsiryhmään. Arvioinnin tuloksia voidaan pitää yleisesti suuntaa-antavina ja kohtuullisen yleistettävinä. Lapsiryhmistä palautuneet vastauslomakkeet oli täytetty pääsääntöisesti erittäin huolellisesti. Suurimmassa osassa vastauslomakkeista oli vastauksia perusteltu hyvinkin laajasti. Tästä välittyi tunne siitä, että kehitetty arviointimalli toimii hyvin reflektoivana työmuotona silloinkin kun sitä käytetään sisäisessä arvioinnissa. Malli herättää keskustelemaan varhaisen tuen toteutumisen astetta ja kunkin arvioijan perusteluja näkemykselleen. Yleistulos. Yleistuloksena arvioinnista voi todeta, että varhainen tuki toteutuu erittäin hyvin kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa henkilöstön itsearvioinnin perusteella16. Suurin osa (51/56, 94 %) arviointimallin sisältämästä kriteeristä toteutuu vastaajien mukaan kokonaan. Kriteereistä viisi17 sai suurimman frekvenssin (eli vastausmäärän) ”toteutuu osittain” vastausvaihtoehdon kohdalla. Arviointimallin ”ei toteudu ollenkaan” -vastausvaihtoehto sai vain muutamia erillisiä mainintoja. Koko arviointimallin osalta (pääluokat I ja II yhteenlaskettujen tulosten summafrekvenssit) kaikkiaan 78 % kriteereistä toteutuu kokonaan. Vajaa 21 prosenttia kaikista kriteereistä toteutuu osittain ja alle yksi prosenttia ei toteudu ollenkaan (Ks. liite 2). 16 Arvioinnissa mukana olleet 14 päiväkotia (29 lapsiryhmää) edustavat Kuopion 42 päiväkodeista noin reilun kolmanneksen määrää. Arvioinnin tulosta voidaan pitää kohtuullisen yleistettävänä. 17 9 % kaikista kriteereistä. 71 Pääluokittainen vertailu ja osa-aluekohtaiset tulokset. Pääluokittainen arvioinnin tulosten summafrekvenssien mukainen vertailu johtaa johtopäätökseen, että varhaisen tuen toimintakäytännöt toteutuvat paremmin kuin varhaisen tuen varhaiskasvatuksen perustoimintoja mittaava pääluokka. Varhaisen tuen toimintakäytännöistä 83 prosenttia toteutuu kokonaan, kun taas varhainen tuki varhaiskasvatuksen perustoimintana toteutuu kokonaan 76 prosentin edestä. Kehittämisuositus: Varhaisen tuen varhaiskasvatuksen kiinnitetään huomiota. perustoimintojen toteutumiseen Varhainen tuki varhaiskasvatuksen perustoimintana -pääluokka muodostui viidestä osa-alueesta (I-V), joista viiden osa-alue jakaantui A, B ja C- kohtiin. Oheiseen taulukkoon 12 on koottu arviointimallin pääluokkien saamat prosenttiosuudet osa-aluekohtaisesti ”toteutuu kokonaan” ja ”toteutuu osittain” -vastausvaihtoehtojen osalta. Taulukosta huomataan, että kaikissa osaalueissa ”toteutuu kokonaan” -vaihtoehto saa korkeamman prosenttimäärän kuin ”toteutuu osittain” -vastausvaihtoehto. Korkein prosenttiosuus (84 %) löytyy kolmannen osa-alueen kohdalta tarkoittaen sitä, että varhaisen tuen perustoimintojen toteutumisen osalta parhaiten toteutuu turvallisen, myönteisen ja hyväksyvän ilmapiirin (kasvattajan toiminta) luominen. Lähelle 80 prosenttista toteutumista pääsevät myös osa-alueet II Kasvatustiimin toiminta (79 %), I Kasvatuskumppanuus (78 %) ja V / A Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen / Lapsilähtöisyys eli lapsen yksilöllisten tarpeiden, tausta ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen sekä laadukas lapsen vasu ja toiminnan suunnittelu (78 %). Pääluokka Vastausvaihtoehto I II III IV V/A V/B V/C VI VII VIII IX Varhainen tuki varhaiskasvatuksen perustoimintana toteutuu kokonaan 78% 79% 84% 69% 78% 51% 72% - - - - toteutuu osittain 22% 20% 16% 29% 21% 49% 28% - - - - toteutuu kokonaan - - - - - - - 94% 86% 85% 76% toteutuu osittain - - - - - - - 6% 14% 14% 20% Varhaisen tuen toimintakäytännöt Taulukko 12. Varhaisen tuen toteutumisen arviointimallin pääluokkien saamat vastausten prosenttiosuudet eri vastausvaihtoehtojen kohdalla 72 ”Toteutuu osittain” -vastausvaihtoehdon korkein prosenttimäärä löytyy osa-alueelta, joka mittasi hyvää perushoitoa kasvun tukemisen edellytyksenä ja välineenä (V/B, 49 %). Prosenttiluku on melkein yhtäsuuri kuin ”toteutuu kokonaan” -vastausvaihtoehdon (51 %). Perushoidon laadukkaan toteutumisen voidaan sanoa olevan suurimman kehittämiskohteen tämän pääluokan osalta. Kaksi seuraavaksi suurinta prosenttimäärää ovat kohdissa IV ja V/C, molemmissa lähellä kolmannesta kaikista vastausmääristä. Neljäs kriteeri mittasi hyvin suunniteltua, oppimiseen innostavaa toiminnan rakennetta ja ympäristöä sekä monipuolista toimintaa lapsen kasun, kehityksen ja oppimisen mahdollistajana. Viidennen kriteerin C-kohta puolestaan tarkasteli lapsen ja perheen tukena toimivien palvelujen yhteistyötä. Kehittämisuositus: Hyvää perushoitoa kasvun tukemisen edellytyksenä ja välineenä tulee kehittää Toiminnan suunnittelua, rakennetta ja monipuolisuutta sekä ympäristöä tulee kehittää Lapsen tukena toimivien palvelujen yhteistyötä tulee kehittää. Varhaisen tuen toimintakäytännöt -pääluokkaan sijoittuivat arviointimallin osa-alueista neljä (VIIX). Myös tämän pääluokan osalta kaikissa kohdissa (katso taulukko 12) ”toteutuu kokonaan” vaihtoehto saa korkeammat prosenttiosuudet kuin ”toteutuu osittain” -vastausvaihtoehto. Erittäin hyvän ja itseasiassa koko arvioinnin parhaan prosenttiosuuden (94 %) saa kuudes osa-alue, joka arvioi kasvattajatiimin vaiheittaista toimintaa silloin kun lapsi tarvitsee varhaista tukea. Kuopiolainen varhaiskasvatus voi ansaitusti olla ylpeä kasvattajatiiminsä toiminnasta lapsen tarvitessa varhaista tukea. Korkean, yli 80 prosentin tuloksen (ja paremman kuin yksikään varhaiskasvatuksen perustoimintojen osalta) saavat myös osa-alueet VII ja VIII. Ne mittasivat toiminnan mukauttamista kasvattajatiimin tehtävänä (86 %) ja kuntoutuksellisten elementtien aloittamista ja toteuttamista varhaiskasvatuksessa (85 %). Varhaisen tuen toimintakäytännöistä matalimman prosenttiosuuden (76 %) saa kahdeksas osa-alue. Tämän perusteella voisi sanoa, että yhteistyön aloittaminen ja toteuttaminen päivähoidon ulkopuolisten tukipalvelujen kanssa kaipaa jonkin verran kehittämistä. Arviointikriteerikohtaiset tulokset. Osa-alueittaiset tulokset vedetään yhteen johtopäätösten näkökulmasta niin, että arviointikriteerien ”toteutuu kokonaan” -sarake on otettu erityiseen tarkasteluun. ”Toteutuu kokonaan” -vastausvaihtoehto on jaettu viiteen arvioinnin toteutumisen luokkaan, jotka ovat erinomainen, hyvä, kohtalainen, välttävä ja heikko. Oheinen taulukko 13 kertoo miten ”toteutuu kokonaan” -vastausvaihtoehdon saamat vastausmäärät (vaihteluväli = minimimäärä vastauksia 0 – maksimimäärä vastauksia 29) on jaettu kehittämiskohteiden 73 kartoittamiseksi. Kehittämiskohteiksi määritellään myöhemmin tässä luvussa kohtalaisesti, välttävästi tai heikosti toteutuvat varhaisen tuen toiminnot. Arviointikriteerin toteutumisen taso Arviointikriteerin saaman vastausmäärän ylin ja alin arvo Vastausluokkien määrä ja prosenttiosuus Arviointikriteerin tason osuus kaikista kriteereistä (yhteensä 30 vastausluokkaa / 100%) (max 56 kriteeriä) Erinomainen 29 – 25 5 / 17 % 28 / 56 = 50 % Hyvä 24 – 20 5 / 17 % 13 / 56 = 23 % Kohtalainen 19 – 14 6 / 20 % 10 / 56 = 18 % Välttävä 13 – 7 7 / 23 % 4 / 56 = 7 % Heikko 6-0 7 / 23 % 1 / 56 = 2 % Taulukko 13. Arviointikriteerien toteutumisen tason vastausmäärien mukaan jaoteltuna Erinomainen toteutuminen edellyttää yksittäiseltä arviointikriteeriltä oheisen taulukon 13 osoittamalla tavalla vähintään 25 vastauksen määrää kun maksimivastausmäärä on 29. Hyvä toteutuminen edellyttää puolestaan yksittäisen arviointikriteerin osalta vähintään 20 vastausta 29 vastauksesta. Kaikista arviointilausekkeista tai -kriteereistä yhteensä 28 täyttyivät erinomaisesti. Näistä kriteereistä kahdeksan oli sellaisia, joihin vastattiin jokaisessa vastauslomakkeessa (N=29) ”toteutuu kokonaan.” Kriteereistä 13 sai varhaisen tuen toteutumista kuvaavaksi arvosanakseen ”hyvä”. Kaikkiaan erinomaisesti (50 %) ja hyvin toteutuvia kriteerejä (23 %) oli arviointimallin kaikista kriteereistä (N=56) suurin osa, yhteensä 73 prosenttia. Seuraavassa listauksessa on koottuna arviointimallin 56 kriteerin joukosta ne, jotka täyttävät erinomaisen ja hyvän varhaisen tuen toteutumisen edellytykset. Listaus on tehty arviointimallin osa-alueiden mukaisesti. Osa-alueista vain yksi sai jokaiseen kriteeriinsä erinomaisesti toteutuvan arvioin. Tämä on varhaisen tuen toimintakäytännöistä (pääluokka 2) osa-alue kuusi eli ”Kasvattajatiimin vaiheittainen toiminta kun lapsi tarvitsee varhaista tukea”. Kannattanee mainita myös osa-alue VII samaisesta pääluokasta. ”Toiminnan mukauttaminen kasvattajatiimin tehtävänä” -osa-alue sai osakseen neljä erinomaisesti toteutuvaa kriteeriä ja yhden kohtalaisesti toteutuvan arviointikohdan. PÄÄLUOKKA 1: VARHAINEN TUKI VARHAISKASVATUKSEN PERUSTOIMINTANA I KASVATUSKUMPPANUUS Erinomainen 1. Vanhemmille kerrotaan konreettisia ja päivittäisiä havaintoja lapsesta. Huolen aiheet tuodaan vanhemmille esiin kertomalla konkreettisia 74 (28) Erinomainen (26) II III IV V havaintoja 2. Lapsen vahvuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota ja kerrotaan niistä vanhemmille päivittäisissä ja lapsen vasuun liittyvissä keskusteluissa. KASVATUSTIIMIN TOIMINTA Hyvä (22) 2. Yhteiset tiimisopimukset kirjataan Erinomainen (26) 3. Tiimin jäsenet sitoutuvat noudattamaan sopimuksia Erinomainen (25) 4. Tiimi hyödyntää kaikkien jäsentensä taitoja ja osaamista TURVALLINEN, MYÖNTEINEN JA HYVÄKSYVÄ ILMAPIIRI Hyvä (22) 1. Aikuiset osoittavat olevansa paikalla lasta varten, lapsen etu on toiminnan lähtökohtana Erinomainen (27) 2. Aikuiset osoittavat ilahtuvansa lapsen tapaamisesta lapsen tullessa päivähoitoon Erinomainen (26) 4. Aikuiset vastaavat lapsen tunnetiloihin Hyvä (22) 5. Aikuiset antavat päivittäin jokaiselle lapselle myönteistä palautetta, huomio kiinnitetään ensisijaisesti lapsen onnistumisiin Erinomainen (29) 6. Aikuiset ohjaavat lapsia keskinäiseen hyväksyntään kunnioittamiseen Hyvä (24) 7. Aikuiset järjestävät toimintoja, joissa erilaiset lapset voivat toimia yhdessä Erinomainen (29) 8. Aikuiset puuttuvat kiusaamistilanteisiin välittömästi ja toistensa HYVIN SUUNNITELTU, OPPIMISEEN INNOSTAVA TOIMINNAN RAKENNE JA YMPÄRISTÖ / MONIPUOLINEN TOIMINTA KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA Erinomainen (29) 3. Päivittäin toistuvien tilanteiden järjestys on selkeä, mutta tarvittaessa joustava Erinomainen (26) 5. Aterioiden, ulkoilun, liikunnan, levon ja leikin päivittäinen vuorottelu on suunniteltu lasten tarpeita vastaavaksi LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN 75 A. LAPSILÄHTÖISYYS Erinomainen (29) 1. Jokaiselle lapselle on laadittu vasu yhdessä vanhempien kanssa Erinomainen (29) 2. Lapsen vasun laatimisesta ja säännöllisestä arvioinnista vastaa nimetty, lapsesta ensisijaisesti vastaava aikuinen Erinomainen (26) 3. Vanhempien näkemykset, kasvatustavoitteet ja oman lapsensa tuntemus ovat lapsen vasun laatimisen perusta Erinomainen (28) 4. Lapsen vasuun on kirjattu mitä lapsi jo osaa ja mihin tarvitsee aikuisen tai vertaisryhmän tukea, lapsen mielenkiinnon kohteet ja lapselle ominaiset tavat toimia. Hyvä (20) 5. Tieto lapsen osaamisen ja kehityksen tasosta, ominaisista tavoista ja oppia sekä kiinnostuksen kohteista ohjaa toiminnan suunnittelua (ryhmävasu) 7. Lapsen vasun toteutumisen arvioinnista on sovittu yhdessä vanhempien kanssa (vähintään kerran vuodessa) Erinomainen (28) Hyvä (20) 9. Toiminnan suunnittelussa tieto lapsesta ilmenee lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtevänä päivän rytmityksenä, toiminnan sisältönä ja aikuisen antamana tukena ja yksilö- ja pienryhmäohjauksena Erinomainen (25) 10. Toiminnan suunnittelma on joustava ja sitä muutetaan, kun lapsen yksilöllisistä tarpeista saadaan uutta tietoa B. HYVÄ PERUSHOITO KASVUN TUKEMISEN EDELLYTYKSENÄ JA VÄLINEENÄ Hyvä (24) 4. Perushoitotilanteille on laadittu hoidolliset, kasvatukselliset opetukselliset tavoitteet, jotka näkyvät toiminnassa ja C. LAPSEN JA PERHEEN TUKENA TOIMIVIEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ Erinomainen (25) 3. Päivähoidon henkilöstö toimii aloitteellisesti yhteistyön käynnistämiseksi ylläpitämiseksi muiden lapsen ja perheen tukena toimivien palvelujen kanssa PÄÄLUOKKA 2: VARHAISEN TUEN TOIMINTAKÄYTÄNNÖT VI KASVATTAJATIIMIN VAIHEITTAINEN TOIMINTA KUN LAPSI TARVITSEE VARHAISTA TUKEA Erinomainen (27) 1. Kasvattajatiimi keskustelee tiimin jäsenten kesken ja oman esimiehensä kanssa huolta herättäneistä havainnoista. yhdessä varmennetaan, ilmentävätkö havainnot normaalin kehityksen vaihtelua vai onko huoli aiheellinen 76 VII Erinomainen (29) 2. Kasvattajatiimi sopii huolen puheeksiottamisesta vanhempien kanssa Erinomainen (26) 3. Kasvattajatiimi etsii ratkaisuja huoliin yhdessä vanhempien kanssa, esimerkiksi tarkastellen vanhempien kanssa havaintoja lapsen toiminnasta erilaisissa ympäristöissä: tarkennetaan lapsen vasua, muodostetaan käsitys lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista ja tuen liittämisestä päivittäiseen toimintaan päivähoidossa ja kotona, sovitaan tuen seurannasta TOIMINNAN MUKAUTTAMINEN KASVATTAJATIIMIN TEHTÄVÄNÄ Erinomainen (26) VIII 2. Kasvattajatiimi tukee lapsen mahdollisuuksia kykyjensä mukaiseen kommunikointiin, liikkumiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja omatoimisuuteen Erinomainen (26) 3. Kasvattajatiimi auttaa lasta hienovaraisesti harjannuttamaan perustaitojaan niin, että hän selviytyy mahdollisimman itsenäisesti päivittäisistä toimista (itsenäinen toiminta vahvistaa lapsen itsetuntoa) Erinomainen (29) 4. Kasvattajatiimi kannustaa lasta ja huomaa lapsen onnistumiset Erinomainen (27) 5. Kasvattajatiimi ohjaa lasta tunnistamaan oman vahvuutensa KUNTOUTUKSELLISTEN ELEMENTTIEN ALOITTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN Erinomainen (26) 1. Kasvattajatiimi konsultoi tarvittaessa keltoa Erinomainen (28) 2. Kasvattajatiimi palveluihin Erinomainen (27) 3. Kasvattajatiimi kokoaa ennen yhteistapaamista havaintoja lapsen tuen tarpeesta ja päivittäisen toiminnan mukauttamisesta Hyvä (20) vanhempien kanssa yhteydenotosta muihin 5.Kasvattajatiimi laatii yhdessä vanhempien, päiväkodin johtajan/esimiehen ja tarvittaessa kelton kanssa lapsen varhaisen ja erityisen tuen suunnitelman 6. Hyvä (22) IX sopii Kasvattajatiimi tarkistaa varhaisen ja erityisen tuen suunnitelman ja sen toteutumisen säännöllisesti vanhempien kanssa YHTEISTYÖN ALOITTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN PÄIVÄHOIDON ULKOPUOLISTEN TUKIPALVELUJEN KANSSA Hyvä (22) 1. Lastentarhanopettaja ohjaa vanhempien hankkimaan erityisasiantuntijan arvion lapsen tarvitsemasta tuesta Erinomainen (26) 2. Päivähoidosta toimitetaan neuvolaan sovitulla tavalla päivähoidossa 77 laadittu kuvaus lapsesta ja toteutetusta tuesta Hyvä (21) 3. Lastentarhanopettaja kutsuu koolle palaverin, jossa erityisen tuen suunnitelmaa tarkennetaan yhdessä vanhempien kanssa ja lapsen tuen tarvetta arvioineiden asiantuntijoiden kanssa Hyvä (22) 5. Kasvattajatiimin jäsenet hankkivat mahdollisuuksien mukaan lapsen tukemisen edelyttämää lisäkoulutusta sekä kelton tai erityistyöntekijöiden konsultaatiota itselleen ja tiimille (esim. puhelinkonsultaatio) Hyvä (24) 7. Lastentarhanopettaja huolehtii vanhempien luvalla tiedonsiirrosta uuteen hoitopaikkaan tai alkuopetukseen Seuraavassa taulukoinnissa tuodaan esiin arviointikriteereistä kohtalaisesti (19-14 vastausta) tai välttävästi (13-7 vastausta) toteutuvat. Myös ainut heikosti toteutuva (6-0 vastausta) kriteeri raportoidaan tässä kohdassa. Nämä taulukossa esitettävät kohdat ovat samalla myös kriteerejä, jotka nousevat arviointilausekkeiden joukosta varhaisen tuen toteutumisessa kehittämissuositusten kohteeksi. Kuten listauksesta voi huomata kohtalaisesti toteutuu 10 kriteeriä, joka on 18 prosenttia kaikista vastauksista (ks. taulukko 13). Välttävästi toteutui kaikista kriteereistä neljä (7 %) ja heikosti yksi kriteeri (2 %), joka yksittäisenäkin heikosti toteutuvana ansaitsee erityisen huomion kehittämisen näkökulmasta. Nämä arvioinnin tasot muodostavat vajaan kolmanneksen eli 27 prosentin osuuden kaikista vastauksista. Huomioita kiinnittää listauksessa se, että osa-alue ”Kasvattajatiimin vaiheittainen toiminta kun lapsi tarvitsee varhaista tukea” toteutuu niin hyvin, että se ei sisällä ollenkaan kohtalaisesti, välttävästi tai heikosti toteutuvia kriteerejä. Osa-alueista eniten kohtalaista, välttävää tai heikkoa varhaisen tuen toteutumista saa osakseen osa-alue V / B, joka mittasi perushoitoa. Sen kolmesta kriteeristä yksi oli heikko, yksi kohtalainen ja yksi hyvä. Lisäksi yhden muun osa-alueen voi tuoda esiin tässä yhteydessä. Osa-alue IV ”Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö” sisälsi seitsemän kriteeriä. Näistä neljä toteutui kohtalaisesti ja yksi välttävästi. Joukossa oli myös kaksi erinomaisesti toteutuvaa kriteeriä. Nämä osa-alueet sijoittuvat kaikki ensimmäiseen pääluokkaan; varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksen perustoimintana. Kehittämisuositukset: PÄÄLUOKKA 1: VARHAINEN TUKI VARHAISKASVATUKSEN PERUSTOIMINTANA I KASVATUSKUMPPANUUS Kohtalainen (14) 3. Lapsille pyritään turvaamaan pysyvät ihmissuhteet toiminnan suunnittelun lähtökohtana ja ryhmävaihdoksissa 78 II KASVATUSTIIMIN TOIMINTA 1. Kohtalainen (18) III TURVALLINEN, MYÖNTEINEN JA HYVÄKSYVÄ ILMAPIIRI 3. Aikuiset kuuntelevat lasta keskittyen ja vastaavat lapsen kysymyksiin ja pyyntöihin Kohtalainen (14) IV HYVIN SUUNNITELTU, OPPIMISEEN INNOSTAVA TOIMINNAN RAKENNE JA YMPÄRISTÖ Kohtalainen (18) 1. Toiminnan suunnittelu perustuu pienryhmien käyttöön Kohtalainen (18) 2. Toimintaa mukautetaan pienryhmiä käyttäen niin, että kukin lapsi voi toimia oman kehitykseensä ja oppimiseensa sopivalla tasolla (lähikehityksen vyöhyke) 4. Kuvaohjauksella autetaan lasta ennakoimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu Välttävä (13) V Tiimin yhteinen toiminnan suunnittelu tapahtuu säännöllisesti sovittuina aikoina LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN A. LAPSILÄHTÖISYYS Välttävä (12) 6.Lapsen vasun laatimisen pohjana ja arkipäivän toiminnan perustana on lapsen tuntemusta syventävä keskustelu lapsen kanssa, lapsen kuunteleminen, havainnoiminen ja havaintojen kirjaaminen Välttävä (13) 8.Lapsen vasua päivitetään henkilökunnan toimesta koko ajan toimintakauden edetessä B. HYVÄ PERUSHOITO KASVUN TUKEMISEN EDELLYTYKSENÄ JA VÄLINEENÄ Heikko (2) 1. Perushoitotilanteiden tunnelma on rauhallinen ja kiireetön Kohtalainen (18) 2. Tilanteesta toiseen siirrytään joustavasti pienryhmiä käyttäen ja porrastaen C. LAPSEN JA PERHEEN TUKENA TOIMIVIEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ 79 Kohtalainen (19) 1. Päivähoidon henkilöstö tuntee lapsille ja perheille suunnattujen palvelujen sisällön (esim. neuvola, alkuopetus, liikuntatoimi, lasten kulttuuritoimi, lastensuojelu) Kohtalainen (19) 2. Yleinen ja/tai lapsikohtainen yhteistyö päivähoidon ja muidden lasta/perhettä tukevien palvelujen välillä on suunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista PÄÄLUOKKA 2: VARHAISEN TUEN TOIMINTAKÄYTÄNNÖT VI KASVATTAJATIIMIN VAIHEITTAINEN TOIMINTA KUN LAPSI TARVITSEE VARHAISTA TUKEA ei lainkaan kohtalaisesti, välttävästi tai heikosti toteutuvia kriteerejä VII TOIMINNAN MUKAUTTAMINEN KASVATTAJTIIMIN TEHTÄVÄNÄ Kohtalainen (17) VIII Kasvattajatiimi mukauttaa arjen toimintaa ja ympäristöä heti kun lapsen tuen tarve on havaittu, esim. tehostamalla pienryhmätoimintaa tai toimintaa kahden kesken lapsen kanssa tuen tarpeesta riippuen KUNTOUTUKSELLISTEN ELEMENTTIEN ALOITTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN Kohtalainen (19) IX 1. 5.Kasvattajatiimi sisällyttää suunnitelmaan kirjatut kuntoutukselliset elementit päivittäiseen toimintaan YHTEISTYÖN ALOITTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN PÄIVÄHOIDON ULKOPUOLISTEN TUKIPALVELUJEN KANSSA Kohtalainen (19) 4.Lastentarhanopettaja huolehtii siitä, että kasvattajatiimi tietää, kuinka suunnitelmaan kirjatut kuntoutukselliset elementit sovitetaan päivittäiseen toimintaan Välttävä (14) 6.Kasvattajatiimin jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan erityistyöntekijöiden lapselle antamiin terapioihin ja siirtävät terapioiden toimintoja soveltuvin osin päivittäiseen toimintaan 3.2.5 Varhaisen tuen toteutumisen päiväkotihavainnoinnit 80 Varhaisen tuen toteutumista koskevaan arviointikokonaisuuteen kuului myös viisi18 huhtitoukokuussa 2011 suoritettua päiväkotihavainnointia. Havainnointien tarkoituksena oli arvioida miten varhaisen tuen työote näyttäytyy päiväkotien arkipäivässä. Havainnoitavat päiväkodit olivat Kurkimäki (1-5v), Neulanen/Pihkapolku (esiopetusryhmä), Minna (alle 3v), Pölläkkä (esiopetusryhmä) ja Sinikello (4-5v). Havainnoinnit kestivät joko aamu- tai iltapäivän eli noi 3-4 tuntia. Ennen havainnoinnin toteutumista yksiköiden johtajalle ja ryhmien henkilökunnalle lähetettiin tiedote havainnoinnin tavoitteesta ja toteuttamisesta. Havainnointien suorittaja Kirsi Alila myös soitti päiväkoteihin ja sopi kullekin sopivan päivämäärän. Havainnointia varten oli toivottu mahdollisimman normaalia ryhmän toimintaa. Henkilökuntaa oli toivottu kertomaan etukäteen ryhmän lapsille ja vanhemmille havainnoinnista. Havainnointi suoritettiin niin, että havainnoija oli lapsiryhmän kanssa samassa tilassa ja seurasi sivusta toimintaa sekä kirjasi päivän kulkua ja havaintojaan vihkoonsa. Pääsääntöisesti havainnoija ei puuttunut eikä osallistunut tilanteisiin eikä hakenut kontaktia lapsiin tai aikuisiin. Jos lapsi tai lapset tulivat juttelemaan ja kyselemään jotain niin silloin havainnoijan vuorovaikutus oli osallistuvaa. Havainnoinnin jälkeen kirjoitettiin jokaisesta havainnoinnista kirjallinen kuvaus (3-5 sivua), jossa oli seuraava rakenne - päiväkoti ja ryhmä (kuvausta esim. päiväkodista, ryhmien ja hlökunnan määrästä, havainnoitavasta ryhmästä ja sen lapsista) - henkilökunta - tilat - havainnointi - yhteenveto ja pohdintaa. Apuna havainnoinnissa oli myös osa Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa arviointimallista, josta oli valittu ulkopuoliseen arviointiin sopivat kriteerit havainnoitaviksi. Havainnointi kohdistui täten osittain samoihin asioihin kuin lastentarhanopettajien suorittama arviointi oman ryhmänsä varhaisen tuen toteutumisen asteesta (ks. luku 3.2). Joiltakin osin havainnointilomakkeen täyttö tapahtui välittömästi varsinaisen havainnoinnin jälkeen, joiltakin osin samantien. Havainnoinnin kohteena olleet lapsiryhmät ja päiväkodin johtajat ovat saaneet arvioijan havainnointipäiväkirjan itselleen. Havainnoinnin jälkeen Kirsi Alila kävi henkilökunnan kanssa lyhyen palautekeskustelun (15-45 minuuttia), jossa käytiin vielä lyhyesti läpi havainnoinnin tarkoitus ja keskeiset sekä päällimmäiset huomiot ja havainnoinnit sekä kysyttiin joitakin tarkentavia kysymyksiä. Samalla kysyttiin myös havannoitavien kokemuksia havainnoinnista. Kirsi Alila tutustui havainnointien aikana myös talojen ja ryhmien vasuihin. 18 Päiväkodit oli valittu kelto Tiina Mikkilän toimesta niin, että edustettuna oli päiväkoteja eri alueilta ja erilaisista lapsiryhmistä. 81 Tässä luvussa raportoidaan päiväkoteihin kohdistuneet havainnoinnit. Raportointi toteutetaan niin, että ensin tarkastellaan havainnointeja yleisellä tasolla. Sen jälkeen luodaan katsaus havainnointien varhaisen tuen arviointimallin tuottamaan tulokseen. Lopuksi käydään läpi päiväkotikohtaisia havaintoja kasvattajan ja kasvatustoiminnan näkökulmista ja tehdään havainnoinneista yhteenvetoa. Havainnoinneista yleisesti Havainnoinnit sujuivat erinomaisesti. Kaikissa päiväkodeissa ja lapsiryhmissä havainnoijan vastaanotto oli erittäin positiivista, kohteliasta ja huomioivaa. Osa henkilökunnasta kertoi oikein odottaneensa havainnoijaa, osaa taas jännitti havainnoijan saapuminen. Havainnoija. Havainnoijan on aina hyvä miettiä omaa rooliaan ja vaikutustaan lapsiryhmään, varsinkin lapsiin. Yleensä vaikutus lapsiin oli se, että lapset tuijottivat kiinnostuneina ensin vähän aikaa, mutta alkoivat pian kysellä tai ottaa aktiivisesti kontaktia vieraaseen aikuiseen. Osa lapsista ei reagoinut juuri mitenkään. Jotkut lapsista tuntuivat reagoivan aluksi ”esittämällä” mutta tämä käytös loppui nopeasti. Yksi lapsi tuntui vierastavan kovasti ja lopetti jopa aamupalan syömisen vieraan aikuisen tultua tilaan. Tällaisissa tapauksissa aina jää miettimään tutkimuksenteon vaikutusta lapsiin. Toisessa tapauksessa pieni poika peruutti itsensä vapaaehtoisesti syliini ja viihtyi siinä pitkän tovin yhdessä kirjaa lukien. Myös eteistilanteissa jotkut lapset tulivat spontaanisti hakemaan apua pukemiseen. Havainnointijaksojen aikana sain osakseni myös itseäni koskevia kommentteja lapsilta; minua kutsuttiin ”vanhaksi” ja ”mummoksi”. Itselleni havainnoinnit olivat erittäin hyvä kokemus monestakin syystä. Havainnointien kautta sai taas tuntuman päivähoidon arkeen ja lasten maailmaan. Havainnointien kautta myös korostui erityisesti henkilökunnan ja lasten välisen vuorovaikutuksen laadun äärimmäisen tärkeä merkitys ja esimerkiksi varhaisen tuen toteutumisen kytkeytyminen osaksi varhaiskasvatuksen kaikkia toimintoja sekä henkilökunnan ammatillisuutta ja osaamista. Tilat. Pääsääntöisesti päiväkotien tilat olivat hyvät ja toimivat, samoin pihatilat. Muutamassa ryhmässä kiinnitti huomion todella pienet wc-tilat, jotka hankaloittavat siirtymätilanteita. Pienet wc-tilat tuntuivat erityisen hankalilta silloin kun ryhmässä oli paljon pieniä ”pottalaisia” tai ”vaippalaisia”. Joissakin tapauksissa niissä ryhmissä, joissa aikuisia ja lapsia oli lisätty ryhmään, pienryhmätilat tuntuivat ahtaita. Yhden päiväkodin osalta jäin miettimään tilojen viihtyvyyttä sekä aikuisten että lasten kannalta sekä myös tilojen ja käytössä olevien huoneiden monipuolisempaa käyttöä. Lasten määrä ja henkilökunta. Lähes poikkeuksetta lapsia oli ryhmissä todella paljon. Kaikissa kolmessa isompien ryhmässä lapsia oli kirjoilla 23, pienten ryhmässä 16. Yhdessä ryhmässä oli ”vain” 11 lasta, mutta monta erityisen tuen tarvitsijaa. Pienten ryhmään, jossa suurin osa lapsista oli alle 1.5 -vuotiaita oli lisätty neljä lasta yhden kasvattajan kera. Vaikka aikuisia oli ryhmässä monta avustajineen ja harjoittelijoineen niin pohdittavaksi jää niin pienten lasten oleminen isossa 82 lapsiryhmässä ja monen aikuisen kanssa. Vuorovaikutussuhteiden määrä on valtava. Isompienkin lasten ryhmissä lasten suuri määrä tuntui vaikuttavan kasvattajien kykyyn huomioida kutakin lasta yksilöllisesti. Henkilökunta tuntui erittäin ammatillisilta ja motivoituneilta työhönsä ja kasvatus lapsilähtöiseltä. Kiinnitin huomiota kuopiolaisen päivähoidon selkeisiin työ- ja tehtäväkuvauksiin, ryhmissä tuntui olevan ”selvät sävelet” kuka tekee mitäkin. Henkilökunta myös esitteli itsensä minulle nimellään ja tittelillään. Kasvattajien toiminta / varhaiskasvatustoiminta. Yleisenä huomiona voi todeta, että aikuisten vuorovaikutus ja suhtautuminen lapsiin oli lämmintä, lempeää ja iloista. Aikuiset tuntuivat olevan selkeästi lapsia varten. Lapsille puhuttiin kannustavasti, rohkaisevasti ja arvostaen. Erityisesti eräässä ryhmässä lapsia syliteltiin ja halailtiin sekä huomioitiin erityisen paljon. Myös erään nukkumatilanteen hoitaminen äärimmäisen rauhallisesti, lempeästi ja yksilökohtaisesti suuresta lapsimäärästä huolimatta jäi mieleen hienosti hoidettuna tilanteena. Monissa kohdin aikuiset touhusivat paljon lasten kanssa. Kasvattajista jäi ammatillinen ja lasta kunnioittava työote päällimmäisenä mieleen. Kasvatustoiminta oli pääosin lapsilähtöistä, toiminnallisesti lapsille sopivan haastavaa ja monipuolista sekä sopivasti huumoria sisältävää. Päivän toiminnoista muodostui monessa kohdin mukava kokonaisuus, joskin jäin miettimään myös päivien ”ohjelmatäytteisyyttä” lapsen jaksamisen ja omaehtoisen toiminnan mahdollistamisen kannalta. Kasvatustoiminnan osalta kiinnitin huomiota leikkiin ja sen määrään päivissä. Vaikka monessa kohtaa lapsille oli varattu aikaa myös leikille, tulin kuitenkin johtopäätökseen, että joko lasten omaehtoista leikkiä tai leikkiä, jossa aikuiset ovat mukana tulisi olla enemmän. Nyt jäi tunne, että leikki on täyteohjelmaa muulle ja usein aikuisen suunnittelemalle toiminnalle. Usein kuuli lasten kysyvän mm. ”Keretäänkö tänään leikkiä?”, ”Kuinka kauan voidaan leikkiä?” Minkä mahtavan havainnointiareenan leikki muodostaisikaan kasvattajalle silloin kun hän osallistuu siihen itse tai seuraa lasten leikkiä sivusta! Kasvatuskumppanuus näyttäytyi vahvana, vanhemmista puhutaan kunnioittaen ja yhteisiä kasvatuskäytäntöjä oli kehitetty. Siirtymätilanteet oli pääosin hoidettu joustavasti ja pienryhmätoimintaa soveltaen. Joissakin kohdin tosin lapsia tunnuttiin odotuttavan isommissa ryhmissä havainnoitsijan näkökulmasta turhaan, pienryhmätoiminnassa tuntui osittain siis olevan vielä kehitettävää. Oikeastaan jokaisen havainnoinnin osalta johtopäätöksenä oli se, ettei ryhmävasu ole vielä kattavasti käytössä eivätkä ryhmävasu ja lapsen vasut vielä kytkeydy osaksi toiminnan suunnittelua ja arjen toteuttamista. Joissakin kohdin jäin pohtimaan, että henkilökohtaisella tasolla vuorovaikutusta lasten ja aikuisten välillä olisi voinut olla enemmän. Myös ryhmän eri-ikäisten lasten huomiointiin olisi voinut erään ryhmän kohdalla kiinnittää enemmän huomiota. Liikuntaa oli monessa havainnointijaksossa sisätiloissa vähän. Havainnoijan näkökulmasta tämä on harmi, koska näiden havainnointien 83 perusteella voi sanoa, että suurimmat riemun ja ilon ilmaisut näin lapsilta erilaisen liikunnan toiminnoissa! Kiinnitin myös huomiota havainnointien aikana siihen, miten katkelmallisia päivän eri tilanteet ovat, esimerkiksi lasten aamupalan ohjaaminen keskeytyy usein kun vanhempia, lapsia tai henkilökuntaa tulee sisään. Miten pystyisi kiinnittämään huomiota tilanteiden rauhoittamiseen jatkuvalta katkaisemiselta? Jäin pohtimaan henkilöstön työergonomiaa varsinkin pienten ryhmässä. Työ on myös ergonomisesti kuluttavaa ja fyysisesti raskasta varsinkin silloin kun työasennot ovat jatkuvasti haastavia. Yhteenvetoa päiväkotikohtaisista havainnoista voidaan todeta, että ryhmissä oli - kohteliasta, ystävällistä, herttaista puhetta lapsille - lapsilähtöistä, lapset huomioivaa toimintaa - paljon pienryhmätoimintaa, mutta enemmänkin voisi olla - monipuolista toimintaa lasten kanssa - ohjattua toimintaa paljon, lasten vapaaehtoista leikkiä lisää! - liikuntaa yleisesti vähän, paitsi ulkona - vasutyö vielä heikohkoa, ainakin ryhmävasujen osalta - päiväjärjestykset selkeitä, perushoitoon satsattu - ryhmätiloissa paljon eri toiminnoille omia nurkkauksia. 3.3 Varhainen tuki tiimisopimuksissa Vuoden 2010 keväällä (25.3.2010) Kuopion varhaiskasvatuksen kehittämisryhmässä päätettiin muuttaa tiimisopimus Kasvattajan käsikirjaan perustuvaksi niin, että tiimisopimuksen laatiminen edellyttäisi työnjaoista sopimisen lisäksi enemmän arvokeskustelua. Tiimisopimuspohjaan liitettiin Kasvattajan käsikirjasta lasta, perhettä ja kasvattajia koskevaa tematiikkaa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja Tiina Mikkilän koulutti henkilöstöä tiimisopimuksen käyttöönottoa talo- ja ryhmävasujen koulutusten yhteydessä. Myös varhaiskasvatuksen kehittämisryhmän alueedustajat jalkauttivat uutta tiimisopimusta alueensa muille johtajille ja he taas omalle henkilöstölleen. Tiimisopimuspohja (liite 3) on ollut käytössä vuodesta 2010, nyt tiimisopimuksia haluttiin arvioida osana LapsiKuopio II –hankkeen arviointeja. Kuinka tiimisopimusten arviointi toteutettiin? Lapsiryhmien toimintaa varhaisen tuen toteutumisen näkökulmasta arvioineita lapsiryhmiä oli pyydetty lähettämään arviointilomakkeen yhteydessä kopio oman ryhmänsä tiimisopimuksesta. Arvioinnin tarkoituksena oli kaksitahoisesti tarkastella sitä näkyykö tiimisopimuksissa varhaisen tuen kirjauksia ja millaisia tiimisopimukset sisällöltään ovat. Tiimisopimuksia tuli analysoitavaksi ja arvioitavaksi kaikkiaan 18 kappaletta eli 11 lapsiryhmää jätti tiimisopimuksensa lähettämättä. Noin puolet tiimisopimuksista palautui nimettöminä, tästä syystä tiimisopimusten arviointi on suoritettu yleisenä tulostuksena. Tässä luvussa luodaan ensin katsaus tiimisopimusten sisältöön yleisesti ja sen jälkeen tarkastellaan niiden varhaisen tuen mukaisia kirjauksia. 84 3.3.1 Tiimisopimusten sisältö Yleisinä huomioina tiimisopimuksista voi kertoa muun muassa sen, että ne olivat sisällöltään eritasoisia ja yksityiskohdiltaan erilaajuisia. Tiimisopimuksissa näyttää selkeästi olevan tietty yleinen pohja19, jossa on kolme osaa. Tiimisopimus pohjautuu Kasvattajan Käsikirjaan ja Päivi Pihlajan kontekstianalyysin pohjalta Kuopioon muokattuun analyysirunkoon sekä entiseen tiimisopimusrunkoon. Ensimmäinen osa Tiimin toiminta-ajatus/pelisäännöt -kohdassa neuvotaan tiimiä keskustelemaan ja kirjaamaan keskeisimmät toimintatavat, joilla varmistetaan lasta, perhettä ja kasvattajia koskevien kirjattujen periaatteiden toteutuminen ryhmässä. Periaatteita on kussakin kohdassa useita, jotka joissakin tiimisopimuksissa on kopioitu sopimuspohjaan sellaisenaan tai lähes sellaisenaan niitä sen kummemmin kommentoimatta oman ryhmän osalta. Joissakin tiimisopimuksissa on poimittu periaatteista jotkut tietyt kohdat lähempään tarkasteluun ja sen jälkeen kirjattu yhdessä sovittuja käytäntöjä oman ryhmän osalta. Yksi tiimisopimus oli esimerkillinen, koska siinä oli tarkkaan avattu ja kirjattu kukin periaate lasten, perheen ja kasvattajien toiminnan osalta. Tästä tiimisopimuksesta huokui tunne, että tiimissä oli tarkkaan pohdittu omat toimintakäytännöt suhteessa pohjassa annettuihin periaatteisiin. Tiimisopimus oli yksityiskohtainen ja sen olettaisi ohjaavan hyvin ryhmän kasvattajien toimintaa. Vaikka tiimisopimuksen pituus sinänsä ei ole laadun tae, tässä tapauksessa välittyi tiimisopimuskirjausten kautta niiden taustalla oleva laaja keskustelu tiimin yhteisistä pelisäännöistä. Toinen kohta tiimisopimuksen pohjaa on vastuualueista sopiminen. Vastuualueiden alla on kohdat työvuorosuunnittelija, tiedottaja ja muut vastuualueet. Muiden vastuualueiden kirjauksessa ohjeistetaan luettelemalla esimerkiksi musiikkivastaava, liikuntavastaava, kuvaohjauksen kuvien tekijä jne. Kolmas kohta on Arviointi, jonka kohdalla lukee ainoastaan lisäohjeena ”arviointipäivämäärä”. Tätä edellä kuvattua runkoa ei kuitenkaan ole arvioitavissa tiimisopimuksissa kattavasti käytetty, vaan tiimisopimuksissa on erilaisia versioita samasta pohjasta. Lisäksi näyttää olevan peruspohjasta eroavia sopimuspohjia. Ilmeisesti sitovaa ”määräystä” tai linjausta tietyn pohjan käyttämiseen ei ole vaan yksiköt ja ryhmät voivat käyttää omia pohjiaan vapaasti. Mietittäväksi jää halutaanko tiimisopimuksen kirjaamista ohjeistaa kattavammin kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa muun muassa yhtenäistämällä tiimisopimuspohjan runkoa. Nyt tiimisopimukset ovat ”kaikenkirjavia”, niin hyvässä kuin pahassakin. Osa tiimisopimuksista oli käsin-, osa koneellakirjoitettuja, osa siistejä ja helposti avautuvia, osa suttuisia (saattaa johtua myös kopioinnista) ja vaikeasti luettavia. Vaikka tiimisopimus ajateltaisiinkin tulevan vain oman tiimin käyttöön, niin tiimisopimuksen ulkonäköön, siisteyteen ja tekstin luettavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Yhdessäkään tiimisopimuksessa ei ollut kuvia, piirustuksia tai valokuvia, joka 19 Katso liite 3: Tiimisopimuspohja 85 olisi voinut keventää ja piristää tiimisopimuslomakkeita. Osassa tiimisopimuksista näkyi selkeästi ”ryhmän oma kädenjälki”, osa oli aika pelkistettyjä kopiointeja valmiista pohjasta. Yleisen tiimisopimusten ulkonäön ja sisällön tarkastelun pohjalta voi esittää seuraavat kehittämissuositukset: tiimisopimuksesta tulisi löytyä seuraavat asiat: o päiväkodin tai päivähoidon yksikön nimi o lapsiryhmän nimi o lapsiryhmän kuvaus (lasten määrä, iät, ryhmän nimi) o tiimin jäsenten nimet ja työtehtävät (tittelit) o tiimisopimuksen kausi (esimerkiksi toimintakausi 2010-2011) o (kuva, valokuva tmv) o allekirjoitukset o esimiehen ”kuittaus” -kohta (+ ehkä tila kommenteille) o tiimisopimuksen arvioinnin20 ja/tai seurannan ajankohta. Nämä edellä mainitut asiat toteutuivat osassa nyt tarkastelun alla olevissa tiimisopimuksissa, mutta paljon oli myös näihin perusasioihin liittyviä puutteita. Kyseisten asioiden relevantiutta voi myös kyseenalaistaa, jos tiimisopimusta ajattelee tiiminjäsenten keskinäisen yhteistyön ja työ- ja toimintakäytäntöjen sopimuksena, jota säilytetään esimerkiksi ryhmävasukansiossa. Listauksen mukaisten asioiden lisääminen tiimisopimuksen runkoon toisi kuitenkin tiimisopimukseen tiettyä ryhtiä ja yhdistäisi sopimuksen helposti tiettyyn ryhmään. Esimiehen kuittaus tarkoittaa sitä, että lomakkeessa voisi olla kohta, johon esimies merkitsee nähneensä/arvioineensa tiimisopimuksen ja sen lisäksi kohta esimiehen mahdollisille merkinnöille tiimisopimukseen liittyen toimintakauden aikana. Sovittavat asiat ja teemat. Mistä asioista tiimisopimuksissa sovitaan näiden 18 tiimisopimuksen arvioinnin perusteella? Yleisimmät asiat, jotka löytyvät melkein kaikista tai useimmista tiimisopimuksista ovat - tiimisopimuksen tavoitteet ja toiminta-ajatus tiimille (toimivan tiimin periaatteet) - tiimin jäsenten vastuualueet - tiedonkulku - päätöksenteko - ristiriitojen ratkaisu - arviointi - tiimin jäsenet. Harvemmin tai yksittäisinä sovittavina asioina tiimisopimuksissa oli seuraavia asioita: 20 Tiimisopimuksen arvioinnista lisää myöhemmin tässä luvussa 86 - - tiimin arvot lapsi, perhe, kasvattajat -jaottelulla tiimin toiminta-ajatukset ja pelisäännöt. Tämän teeman osalta jotkut olivat nostaneet erillisesti sopimusten kohteeksi muun muassa kiusaamisen, havainnoinnin, dokumentoinnin ja keskustelun lapsen kanssa. ruokailu aamuvastaanotto päiväjärjestys, vuorovaikutus, leikki, lepo, yhteistyö, lapsiryhmän toiminta (kasvattajat) tiimisopimuksen päivitys yhteistyö, toimintaympäristö ja toimintamallit, pedagogiikka ja toiminnan sisältö. Seuraavassa avataan joitakin näistä kohdista analyysin näkökulmasta. Tavoitteet. Tiimisopimuksissa lähes kaikissa on määritelty tiimin tavoitteet. Joissakin tiimisopimuksissa tiimin tavoitteet ovat lapsiin, perheeseen ja kasvattajien kasvatustehtäviin liittyviä. Tässä analyysissa tiimisopimusten kirjauksista on kuitenkin poimittu suoraan tiimin toiminnan tavoitteisiin liittyvät kommentit. Muut kirjaukset käsitellään jäljempänä osana tiimisopimusten varhaisen tuen kirjauksia vaikka yhteneväisyyksiä kirjausten välillä löytyykin ja varhaisen tuen periaatteita löytyy myös tiimin tavoitteista. Tiimin toiminnan tavoitteina pidetään yleisesti tiimin toimivuutta ja hyvän ilmapiirin luomista tiimin jäsenten kesken. Tavoiteltavaa ilmapiiriä tiimissä kuvataan adjektiiveilla rauhallinen, turvallinen, positiivinen vuorovaikutus, luottamuksellisuus, avoimuus, kannustavuus ja toisten huomioon ottaminen, kuunteleminen ja kunnioittaminen. Lisäksi tiimin halutaan toimivan jokaisen omat rajat tunnistaen, sopuisasti, hyviä tapoja korostaen ja yhteistyön hengessä; ”yhteen hiileen puhaltaen”. Yhteisten kasvatusperiaatteiden ja linjausten muodostaminen koetaan tärkeäksi tiimin tavoitteeksi. Tiimille kirjatut tavoitteet liittyvät kasvattajien keskinäisen vuorovaikutuksen lisäksi myös tiimin toimintaan muuten. Tiimisopimuksissa on kirjauksia aikuisten olemisesta läsnä lapsia varten ja perushoidon tärkeyden korostamisesta. Jotkut yksittäiset tiimisopimukset kirjaavat tavoitteeksi tiimipalaverin pitämisen kerran viikossa ja että tiimin tarkoituksena on suunnitella lyhyen ja pitkänvälin ajanjakson toimintaa, arvioida ja asettaa uusia tavoitteita lapsiryhmälle. Muutamassa tiimisopimuksissa tavoitteeksi on asetettu lapsihavainnoinnin aloittaminen tai tehostaminen. Myös ryhmän vasukansion käyttöönotto on kirjattu tiimin tavoitteeksi. Yhdessä tiimisopimuksessa kerrotaan, että tavoitteena on vasujen ajantasalla pitäminen ja niiden kytkeminen osaksi arkityötä. Oppimisympäristön järjestäminen mainitaan yhdessä tiimisopimuksessa tavoitteena. Eräs tiimisopimus ilmoittaa, että annetut toiminta-ajatukset ja tiimin pelisäännöt on läpikäyty, mutta asiaan liittyviä omia kirjauksia ei sopimuspohjassa ole. Kaikenkaikkiaan analysoiduissa 87 tiimisopimuksissa on hyvin kirjattu tiimin jäsenten väliseen vuorovaikutukseen ja ilmapiirin luomiseen liittyviä tavoitteita. Hyvin paljon vähemmän on kirjauksia ja tavoitteenasettelua tiimin pedagogiseen toimintaan ja kasvatuksellisiin linjauksiin. Vastuualueet. Tiimisopimuksista löytyi suuri määrä (yli 60) erilaisia vastuualueita. Tiimisopimus näyttääkin vahvasti olevan tarkoituksensa mukaisesti kirjallinen tiimissä työskentelevien eri henkilöiden vastuualueiden määrittäjä. Seuraavassa taulukoinnissa (taulukko 14) tuodaan esiin erilaisten vastuualueiden analyysia ja niiden luokittelua (8 luokkaa). Taulukointi havainnollistaa hyvin myös päivähoidon henkilöstön monipuolisia työtehtäviä. Toisaalta herää myös kysymyksiä. Opiskelijoiden ohjaus oli sovittu vain yhdessä tiimisopimuksessa. Tulisiko sen olla selkeämmin esillä myös muissa sopimuksissa? Yhdessä tiimisopimuksessa oli liitteenä Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksessa sovitut tehtäväkuvaukset, joihin viitattiin kunkin työntekijän perustyö- ja vastuutehtävien osalta. Tämä vaikutti hyvältä viittaukselta muiden yksityiskohtaisempien vastuualueiden sopimisien lisäksi. Tilojen osalta näyttää olevan joissakin tiimisopimuksissa tapana, että tietyillä tiloilla on oma vastuuhenkilö, esimerkiksi kirjasto, eteinen, tv-huone tai tiettyjen tavaroiden huolehtiminen kuuluu jollekulle henkilölle; lelut, askartelutarvikkeet, lokerot. Oppimisympäristön siisteydestä on yksi maininta mutta yhdessäkään tiimisopimuksessa ei ole pedagogisen oppimisympäristön muokkaamiseen liittyvää mainintaa vastuualueesta. Selityksenä voi tietysti olla se, että ympäristön suunnittelu ja muokkaaminen lasten tarpeita vastaavaksi on kaikkien tiimin jäsenten tehtävä. Pedagogiikan osalta vastuualueita on liittyen kasvatustoiminnan sisältöalueisiin ja orientaatioihin (kuten musiikki ja liikunta) ja menetelmiin (esimerkiksi Kili ja Kidware). Näiden osalta voidaan todeta, että vastuualueet on aika kattavasti jaettu tiimisopimuksissa. Voi myös sanoa, että henkilökunnan erilaiset osaamisen alueet on hyvin huomioitu ja hyödynnetty. Huomion kiinnitti kuitenkin se, että leikkiin viitataan vain yhdessä tiimisopimuksessa (”kaverileikki”). ATK-OHJELMAT YHTEISTYÖ PALAVERIT TYÖTEHTÄVÄT Effica Koulu Koulun opettajien palaveri Varajohtaja Rondo Esiopettajien ryhmä Päiväkodin palaveri Avustaja Titania Keittiö Kuntoutuspalaverit Opiskelijoiden ohjaus Esi- ja alkuopetus Essu-palaveri Tiimivastaava Seurakunta Pedagogiikasta vastaava Tehtäväkuvausten mukaiset tehtävät HENKILÖSTÖ TILAT, TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT PEDAGOGIIKKA Työhyvinvointi Eteinen Vaatehuolto, lääkehoito, hygienia, ruokailijat ja Musiikki, liikunta, kuvataide, kädentaidot, 88 Työvuorot Kirjasto ruokatilaus Kahvivastaava TV-huone Läsnäololistat (lasten), päiväkirjat, lasten hoitoajat Lelut, lokerot Juhlat Askarteluhylly Ympäristötiimi Oppimisympäristön siisteys Turvallisuus Tiedotus (sis. myös vanhemmille tiedottaminen) Viikko-ohjelma Synttärikortit askartelu, kulttuuri, leivonta, valokuvaus, kaverileikki, retket Toiminnan suunnittelu, aamupiiri, esiopetus, esiopetussuunnitelmat, kuntoutus (palaverit), erityinen ja varhainen tuki (lausunnot) Kili, BW, 5vuotishavainnoinnit, Sanaleikki, Kidware, Kellomalli, kuvaohjaus Taulukko 14. Tiimisopimuksen vastuualueiden ryhmittelyä Tiedonkulku. Tiedonkulku on tiimisopimuksissa kuitattu lyhyesti. Lähinnä sopimuksissa kirjataan tiedonkulun menetelmiä päivittäisten suullisten kuulumisten ja tiedonvaihdon lisäksi. Seuraavassa on lista tiedonkulun menetelmistä, joista tiimisopimuksissa on sovittu: - viestivihko - ilmoitustaulu - tiimipalaveri ja sen pöytäkirja - ryhmän oma kalenteri - vasu-kansio - talon palaverivihko - muistilaput pukukaapin oveen (akuutit asiat). Tiimisopimuksen kirjauksista jää kevyt vaikutelma tiedonkulun kirjauksista. Olisiko tarpeen eritellä vielä tiedonkulku esimerkiksi a) tiimin jäsenten välillä, b) esimiehen ja mahdollisesti kelton suuntaan, c) suhteessa vanhempiin sekä d) yhteistyötahoihin? Ristiriitojen käsittely. Ristiriitojen käsittelyn kirjaukset olivat hyvin samansisältöisiä. Lähes jokaisessa korostetaan eri sanoin rakentavan ja avoimen keskustelun merkitystä ristiriitatilanteissa. Rakentavuus tarkoittanee sitä, ”ettei luulla ja oleteta mitään” vaan puhutaan asioista suoraan. Ei myöskään puhuta toisen päälle eikä suututa. Keskustelu suoritetaan tiimissä viikoittain. Kirjauksissa tehdään sopimuksia siitä, että asiat otetaan rohkeasti ja välittömästi (”sanotaan heti kun ärsyttää”) esiin ja yhteiseen keskusteluun ”kissa pöydälle” -periaatteen mukaisesti. Esiin tuodaan myös palautteen antamisen ja vastaanottamisen tärkeys. Ristiriitojen tavoitteena on kirjausten mukaan yhteisen linjan löytäminen. Jos ristiriitoihin ei kuitenkaan löydetä tiimissä ratkaisua niin apuun pyydetään esimiestä. On hyvä, että ristiriitojen selvittämisestä ja esiin tuomisesta sovitaan tiimisopimuksessa. Periaatteessa tiimisopimusten ristiriitojen käsittelytavat ovat oikeansuuntaiset. Avoin ja rakentava 89 keskustelu sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen tuodaan esiin. Myös ristiriitojen käsittely yhdessä viikoittain tai tarvittaessa välittömämmin (”niin pian kuin mahdollista”) tiimipalaverissa on hyvä runko. Esimiehen roolin mainitseminen tarvittaessa on myös hyvä asia. Miten tämä sitten käytännössä toteutuu, tulevatko ristiriidat käsittelyyn tiimipalavereissa ja miten tiimipalaveri toimii ristiriitojen käsittelyn areenana? Lapsiryhmäkohtaisissa varhaisen tuen arvioinneissa tuli muutaman kerran esiin se, että tiimisopimuksissa (tai tiimissä) on sovittu tietyistä käytännöistä ja kuitenkaan kaikki eivät noudata sovittuja sopimuksia. Arviointi. Arviointi on omana osionaan melkein kaikissa tiimisopimuksissa, tämä on lähtökohtaisesti erittäin hyvä asia. Arviointiin ei anneta valmiissa tiimisopimuspohjassa juurikaan lisänuotteja tai neuvota, mitä arvioinnista tulisi tiimisopimukseen kirjata. Ehkä tästä johtuen arvioinnin kirjaukset ovat tiimisopimuksissa hyvin ”ohuita”, joissakin tiimisopimuksissa arviointi – kohtaan ei ole kirjattu mitään (4 tiimisopimusta). Suurin osa arvioinnin kirjauksista liittyy siihen MILLOIN arvioidaan. Arvioinnin kirjauksissa kerrotaan, että arviointia suoritetaan lukukausittain (4 tiimisopimusta) joulukuussa ja toukokuussa. Niin ikään neljässä tiimisopimuksessa kerrotaan, että syyskuussa tai kaksi kertaa vuodessa arviointia tehdään kontekstianalyysin avulla. Kontekstianalyysi on ainut suora tiimisopimusten maininta tiettyyn arvioinnissa käytettyyn menetelmään tai työkaluun. Muita yksittäisiä arvioinnin kirjattuja aikoja ovat tiimipalaverissa kerran viikossa ja ”tietoisesti” kerran kuukaudessa, tarvittaessa, joulun jälkeen, keväällä tarvittaessa tai lastentarhanopettajien palaverissa joka toinen viikko. Yhdessä tiimisopimuksessa mainitaan arvioinnin olevan omaa toimintaa reflektoivaa päivittäistä toimintatapojen ja -käytäntöjen itsearviointia (”teinkö oikein? periaate”). Kolmessa tiimisopimuksessa on maininta ”jatkuva arviointi”, jota ei kuitenkaan enempää avata. Jatkuvalla arvioinnilla saatetaan viitata edellä kuvattuun päivittäin tapahtuvaan arviointiin. Kahdessa tiimisopimuksessa on ilmoitettu arvioinnin osalta vain päivämäärä, milloin arviointia aiotaan seuraavaksi suorittaa. Muutamassa tiimisopimuksessa tuodaan esiin MILLÄ TAVALLA arviointitieto saadaan. Konteksianalyysi mainittiin jo aiemmin. Yhdessä tiimisopimuksessa kerrotaan, että arviointia tehdään esiopetuspalaverissa saadun palautteen perusteella. Toisessa tiimisopimuksessa tuodaan esiin, että arviointia tehdään havainnointiin ja omiin kokemuksiin perustuen. Arvioinnin VAIKUTUS tulee esiin kahdessa tiimisopimuksessa, joista toisessa kerrotaan, että arvioinnin kautta muokataan tarpeen mukaan tiimisopimusta. Tiimisopimuksen täydentämisen kerrotaan olevan helppoa, koska tiimisopimus on tallennettu tietokoneelle. Toisessa tiimisopimuksessa on kirjattu arvioinnin yhteys toiminnan kehittämiseen ja ettei arvioinnin ole tarkoitus olla arvostelua. Tämä on hyvä kirjaus varsinkin, jos asia on keskusteltu tiimissä auki. Eräässä tiimisopimuksessa mainitaan, että toiminnan arviointia kirjataan vanhemmille kerran kuussa lähetettävään tiedotteeseen. 90 Tiimisopimusten arviointi -osuuden analyysin perusteella tuli ensisijaisesti selväksi milloin arviointia tehdään. Epäselvempää kirjausten osalta on, miten arvioidaan, koska hyvin vähän tiimisopimuksista löytyy kirjauksia arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja työtavoista sekä arvioinnin vaikutuksista. MITÄ arvioidaan jää kirjauksissa hyvin ohueksi, koska vain yhdessä tiimisopimuksessa mainitaan, että arviointi kohdistuu ryhmän vasun toteutumiseen. Mistä tiimisopimukseen kuuluvassa arvioinnissa sitten pitäisi sopia? Keskeinen arvioinnin teema ja fokus pitäisi olla tiimisopimuksen mukaisen toiminnan toteutumisessa. Arvioinnin tarkoitus eli MITÄ ARVIOIDAAN ja MIKSI on hyvä miettiä ja kirjata osana tiimisopimuksia! Arviointiin osallistuneiden 18 tiimisopimuksen pohjalta voi todeta, että tiimisopimuksen arviointi kaipaa ehdottomasti kohdentamista (KUKA ja MITÄ), arvioinnin tarkoituksen selkiyttämistä (MIKSI) ja selkeämpää menetelmistä sopimista (MITEN). Tärkeää on toki sopia myös arvioinnin ajankohdista kunkin arvioitavan asian osalta (MILLOIN). Tulisi myös sopia, mihin tiimisopimuksen arviointi kirjataan (onko tiimisopimuksessa tila tälle?) ja miten arvioinnin tuloksia hyödynnetään sekä koska asiaan palataan seuraavan kerran. Arvioitavia asioita on tiimisopimuksen osalta niin paljon, että ”jatkuva arviointi” on edelleenkin tarkoituksenmukainen ilmaisu. Tämä tarkoittaa sitä, että on edelleen hyvä systeemi pitää vaikkapa kaksi kertaa vuodessa ”isompi” arviointi(keskustelu), mutta arviointi kannattaa pitää aktiivisena ja avoimena kaikkien teemojen osalta koko toimintavuoden. Seuraavassa on esitys kuopiolaisen tiimisopimuspohjalta tehty arvioitavien asioiden/teemojen listaus tämän raportin kehittämisuosituksena, jota voi tarpeen mukaan täydentää. Näistä teemoista voi myös rakentaa arviointitaulukon tiimisopimukseen liitettäväksi seuraavaan tapaan. TIIMIN TOIMINNAN ARVIOINTIMALLI Arvioitava asia/teema Arvioinnin joulukuu) Tiimin tavoitteiden saavuttaminen Arviointi: (miten toteutunut) Arviointi: (miten toteutunut) Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: Seuranta (milloin): Seuranta (milloin): Arviointi: (miten toteutunut) Arviointi: (miten toteutunut) Onko tavoitteet saavutettu? Onko syytä asettaa uusia tavoitteita? Tiimin kasvatustoiminta ja ajankohta (esim. Arvioinnin toukokuu) ajankohta (esim. 91 periaatteet Ovatko sovitut periaatteet toteutuneet suhteessa 1) lapseen, 2) perheeseen ja 3) kasvattajiin? Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: => toteutumattomien tai osin toteutuneiden tavoitteiden osalta toiminnan tehostaminen Seuranta (milloin): Seuranta (milloin): Arviointi: (miten toteutunut) Arviointi: (miten toteutunut) Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: Seuranta (milloin): Seuranta (milloin): Arviointi: (miten toteutunut) Arviointi: (miten toteutunut) Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: Seuranta (milloin): Seuranta (milloin): Arviointi: (miten toteutunut) Arviointi: (miten toteutunut) Onko toiminta mukaista? ryhmän vasun Vastuualueet Ovatko vastuualueet toimineet, tulisiko jakaa jotenkin muuten? Tiedonkulku Kulkeeko tieto tarvittavassa määrin tarvittaville tahoille? Ovatko tiedonvälityksen menetelmät olleet riittäviä? Päätöksenteko ja ristiriitojen käsittely Ovatko tiimiläiset tyytyväisiä ryhmän päätöksentekoon ja jäsenten sitoutumiseen yhdessä tehtyihin päätöksiin? Onko ristiriidat käsitelty sovitulla tavalla? Arviointi Onko tiimisopimuksen arviointia 92 suoritettu muokattu mukaisesti? ja tiimisopimusta arvioinnin tulosten Ovatko muut tiimisopimukseen kirjatut ryhmässä suoritettavat arvioinnit toteutuneet? Onko arvioinnin tulokset kirjattu ja hyödynnetty kehittämisessä? Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: Seuranta (milloin): Seuranta (milloin): Arviointi: (miten toteutunut) Arviointi: (miten toteutunut) Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: Kehittäminen arvioinnin pohjalta /muutokset toimintaan / uudet sopimukset: Seuranta (milloin): Seuranta (milloin): Onko tiimissä annettu ja vastaanotettu rakentavaa palautetta kasvattajien toiminnasta? Tiimipalavereiden toteutuminen ja dokumentointi Ovatko tiimipalaverit toteutuneet suunnitellusti? Ovatko kaikki päässeet osallistumaan sovitusti? Onko tiimipalavereiden aiheet ja käsiteltävät teemat etukäteen kaikkien tiedossa ja suunniteltuja sekä hyvin ”johdettuja”? Onko tiimipalavereiden muistiot tehty ja kaikkien saatavilla? Ovatko tiimipalaverit vuorovaikutteisia ja keskustelu avointa ja rakentavaa? Tiimisopimuksessa oleva arviointi voi viitata moneen asiaan, esimerkiksi tiimisopimuksen mukaisten työkäytäntöjen toteutumisen tarkasteluun, ryhmän toiminnan arviointiin tai vaikkapa lapsen tilanteen arviointiin. Näitä arviointeja voi ja tuleekin tiimipalavereissa tehdä, mutta on tarpeen erottaa monenlaiset tiimissä suoritettavat arvioinnit toisistaan ja kirjata arvioitavat asiat kohdennetusti. Tiimisopimuksessa voidaan ryhmän yhteisenä sopimuksena listata asioita, joita tiimissä aiotaan vuoden aikana arvioida, niin tiimitoiminnan, henkilöstön, lasten, kasvatustoiminnan tai vaikkapa yhteistyön osalta. Tällöin tiimisopimukseen liittyvänä arviointina arvioidaan näiden toteutumista sopimuksen mukaisina toimintoina. 93 Liitteet. Joissakin, tosin vain muutamassa tiimisopimuksessa oli liitteitä. Niissä, joissa oli liitteet olivat tiimin toiminta-ajatus/pelisäännöt, tiimivastaavan tehtävät ja tehtäväkuvaukset. Kehittämissuositukset: Tiimisopimusrungon ja -käytäntöjen yhtenäisempi linjaus. Tiimin pedagogiseen toimintaan ja kasvatuksellisiin linjauksiin liittyvien tavoitteenasettelujen kirjausten lisääminen. Pedagogisen ympäristön muokkaamisen ja leikin ohjaamisen nostaminen vastuualueiksi. Tiimin tiedonkulun parempi erittely. Esimiehen roolin nostaminen näkyviin tiimisopimuksessa. Tiimissä suoritettavien arviointien kohdentaminen ja yksityiskohtaisempi kirjaaminen. - arvioinnin tarkoituksen selkiyttäminen - arvioinnin menetelmistä sopiminen - arvioinnin aikatauluttaminen - arvioinnin tulosten kirjaaminen ja käsittely (hyödyntäminen kehittämisessä). 3.3.2 Tiimisopimusten varhaisen tuen kirjaukset Kuten edellä on todettu, tiimisopimusten tavoitteet -kohdista löytyi jo varhaisen tuen mukaisia kirjauksia (mm. kasvattajien keskinäinen ilmapiiri, perushoidon tärkeyden korostaminen, tiimin jäsenten erilaisen osaamisen hyödyntäminen) , jotka ovat yhdenmukaisia Kasvattajan käsikirjan ja Varhaisen tuen käsikirjan kanssa. Tässä luvussa luodaan katsaus tiimisopimusten kohtiin Lapsi, perhe ja kasvattaja, joiden sisältöä katsotaan varhaisen tuen näkökulmasta. Kaikista arvioiduista 18 tiimisopimuslomakkeesta puolessa (9) löytyi tiimisopimuspohjassa annetun mukainen jaottelu tiimin toiminta-ajatuksesta; lapsi, perhe ja kasvattaja. Lisäksi joissakin tiimisopimuksissa oli annetun pohjan mukaisesti kirjattu asioita ylös ilman selkeää otsikointia ja niin, että omaan tiimisopimukseen oli annetusta pohjasta poimittu joitakin asioita kirjattavaksi. Osa tiimisopimuspohjan valmiista keskusteltavista asioista oli omin sanoin aukaistu oman ryhmän toiminnan kuvaukseksi. Osassa oli suora kopio tiimin toiminta-ajatuksista, jonka perään oli ilmoitettu, että asioista on keskusteltu. Yhdessä lomakkeessa oli tiimisopimuspohjan tekstien lisäksi laitettu lisälehti, jossa oli tehty lisäyksiä jokaiseen kohtaan. Toisessa lomakkeessa oli jokainen kohta tiimisopimuspohjan toiminta-ajatuksista nostettu omaksi käsiteltäväksi asiakseen ja niiden alla oli sitä kohtaa koskevat sopimukset. Tämä tiimisopimus oli pitkä, neljä sivua koneellakirjoitettua tekstiä sekä yksityiskohtainen. Tiimisopimus vaikutti siltä, että asioiden pohtimiseen oli uhrattu tiimissä aikaa, myös tiimisopimuksen dokumentointiin oli satsattu. Eräässä tiimisopimuksessa oli valittu kirjaustapa, jossa valmiin pohjan ranskalaiset viivat oli kirjoitettu omaan tyyliin lauseiksi ja helposti luettavaksi muutaman sivun pituiseksi tekstiksi. Toisessa 94 esimerkissä taas tiimisopimuksessa oli vajaaseen puoleen sivuun saatu mahdutettua olennaiset asiat lapseen, perheeseen ja kasvattajiin liittyen. Tiimisopimusten kirjaukset ovat pitkälti varhaisen tuen mukaisia, jos esimerkiksi vertaa edellä esitellyn Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa -arviointimallin sisältöjä. Voi myös todeta, että valmiiksi annetut toiminta-ajatukset ovat ohjanneet ryhmien keskustelua ja tiimisopimuksen kirjauksia, joskaan ei kaikissa tapauksissa. Kirjauksissa puhutaan muun muassa kiireettömyydestä, kiusaamiseen puuttumisesta, lapsen kehumisesta ja kannustamisesta sekä vastaanotosta aamuisin. Lisäksi paljon oli kirjauksia havainnoinnista, dokumentoinnista ja lasten kanssa keskustelusta sekä lasten kanssa olemisesta. Leikistä oli jonkin verran kirjauksia, mutta ei kovin paljoa. Kaikki varhaisen tuen mukaisia toimintatapoja. Perheen kanssa toimimisen pelisäännöt noudattelivat myös varhaisen tuen mukaisia käytäntöjä. Jonkin verran tiimisopimuksissa oli tarkkoja sääntöjen kirjauksia, joiden relevanttiutta ja pedagogista merkitystä jää pohtimaan. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi unileluihin liittyvät käytännöt ja ruokailun osalta leivän, näkkärin ja ruuan syömisen järjestyksistä sopiminen tai ruokakärryn poisviemiseen tai pöytien pyyhkimiseen liittyvät järjestelyt. Ei niin, etteivätkö ne olisi tärkeitä asioita päivittäisen toiminnan sujuvuuden kannalta, mutta eivät ehkä kaikkein keskeisin asia lapsen saaman kasvatuksen osalta tai kasvattajien toiminnan linjaamisessa. Joissakin tiimisopimuksissa kerrotaan, että yhteiset kasvatuslinjaukset ja/tai -periaatteet ovat tärkeä asia tiimissä. Näissä tapauksissa kasvatusperiaatteita ei kuitenkaan oltu avattu ja kirjattu. Vasuihin (ryhmä / lapsi) liittyviä kirjauksia oli vain muutamassa tiimisopimuksessa. Yhteenvetona voi todeta, että tiimisopimuksia tehdään ilmeisesti hyvin kattavasti ja tiimityö päiväkodeissa on vahvaa. Nyt tutkitut tiimisopimukset olivat kirjavia sisällöltään ja perustuvat vain osin annettuun pohjaan keskusteltavasti tiimin pelisäännöistä ja toiminta-ajatuksista. Mietittäväksi jää, halutaanko tähän yhtenäisemmän pohjan kirjavuuteen tehdä jotain muutoksia jatkossa vai annetaanko ”kaikkien kukkien kukkia”. Tiimisopimusten osalta tärkeä ja olennainen kysymys on tietysti se, miten hyvin yhdessä keskustellut ja tiimisopimukseen kirjatut sopimukset ryhmän toiminnasta ohjaavat toimintaa. Onko tiimisopimus oikeasti sellainen asiakirja, jonka sopimuksiin sitoudutaan, sisältöön palataan toimintakauden edistyessä ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti? Mikä on siis tiimisopimusten vaikuttavuus työn kannalta? Joissakin havainnoiduissa päiväkodeissa tiimisopimus oli laitettu ryhmän seinälle, vaikkapa ilmoitustaululle kaikkien nähtäväksi, ikään kuin muistutukseksi. Se on jo hyvä lähtökohta sille, että yhteisesti sovitut asiat ovat esillä ja nähtävillä kaiken aikaa. Kehittämissuositukset: Toiminnan sääntöjen pedagogisten merkitysten pohtiminen. Kasvatusperiaatteiden tarkempi kuvaaminen. Tiimisopimuskirjausten yhteyden rakentaminen vahvemmin vasuihin (ryhmä/lapsi). 95 Lopuksi erään tiimisopimuksen tekstistä lainaus, jossa tiivistyy hyvin tiimityön olennaiset asiat ja merkitys sekä tiimisopimuksessa sovitut käytännöt. ”Toimintaa suunnitellaan yhdessä tiimipalaverissa. Myös toiminnan valmisteluun osallistuvat kaikki sovitusti. Tiimipalaveria varten esityslista VASU-kansiossa. Jokainen voi merkitä esityslistaan asioita, joita haluaisi tiimissä käsiteltävän. Tiimipalaverissa jokainen on vuorollaan puheenjohtaja ja sihteeri. Jokainen sitoutuu noudattamaan yhteisiä sopimuksia. Jokainen huolehtii pääsääntöisesti oman pienryhmänsä toiminnasta. Tiimipalaverissa arvioidaan toimintaa ja annetaan palautetta toisillemme sekä tuodaan esille näkökantoja jos esimerkiksi olisi toiminut jossain tilanteessa toisin.” 96
© Copyright 2024