Lataa koko dokumentti

M A K A S I I N I
Raisioagron asiakaslehti
SÄÄSTÖÄ
hakekuivauksella
Tolosen karjassa
MAITURI 12 000 E
NOSTAA TUOTOSTA
Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 4 • 12
MUUTOKSIA
KANOJEN
RUOKINTASUOSITUKSIIN
M A K A S I I N I
Ajankuva
Ruokintaseminaarin satoa.................4
Koneagrian kuulumisia......................5
Ajankohtaista rehualalta....................6
Jääkö korkea hintataso? ....................7
Arvonlisäverokanta nousee................8
Luomurehutoimitukset.......................9
Luomurehuraaka-aineet....................9
Kasvinviljely
Ojamäen ohran tie olueksi...............10
Sateet pilasivat osan viljasta............10
Ohrat pilasivat osan viljasta.............11
Viljan laatu hyvä................................12
Säästöä hakekuivauksella................14
Viljelysuunnitelmat ajoissa..............16
Vinkit kasvinsuojeluun......................17
Hivenpuutokset hoitoon....................17
Nauta
Enemmän irti Maituri 12 000 E:stä 18
Tolosen keskimaito nousuun............19
Maituri 18 E -uutuusrehu.................20
Tehokas valkuaisruokinta.................22
10 syytä Maituri 12 000 E:hen...........23
Annatko lehmien pöydän tyhjentyä? 24
Ongelmia sadekesän rehuista..........26
Säilörehun laadulla väliä..................28
Uuden ajan säilöntäaine...................30
Uudet 150- ja 100-tonnarit...............32
24
Siipi
Vehnän laatu
siipikarjan ruokinnassa...................34
Kanahavaintoja kirja ilmestynyt.......35
Kivennäisten maailma......................36
Uusia tuulia rehumyynnissä.............37
Sika
Tiineet emakot ryhmiin....................38
Paavon niksinurkka..........................39
Uusien porsaiden syntymä...............40
Kinkku tekee joulun..........................42
Verkossa
Tilaukset kätevästi verkosta............44
Välipala
Joulun makeat herkut......................45
Uutiset..............................................46
34
2
38
PÄÄKIRJOITUS
JULKAISIJA
Raisioagro Oy
PL 101, 21201 Raisio
Puh. 02 443 2111
Faksi 02 443 2137
Sähköposti:
[email protected]
www.raisioagro.com
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Bengt-Erik Rosin
kaupallinen johtaja
Puh. 050 557 4323
TOIMITUS
Marjo Keskikastari
markkinointiviestinnän asiantuntija
Puh. 040 772 8828
Viestintätoimisto Telegraafi Oy
TOIMITUSKUnTA
Juha Anttila
tuotepäällikkö
Ilmo Aronen
T&K johtaja
Merja Holma
kehityspäällikkö
Marja Hongisto
kehityspäällikkö
Jaakko Laurinen
kehityspäällikkö
Minna Oravuo
asiakkuuspäällikkö
Heidi Silvennoinen
tuotepäällikkö
Päivi Volanto
kehitys-/tuotepäällikkö
OSOITTEEnMUUTOKSET JA TILAUKSET
Marjo Keskikastari
[email protected]
Puh. 040 772 8828
ULKOASU JA TAITTO
Mainostoimisto Uusimäki
KAnSIKUVA
Merja Holma
Kannen kuvassa Matti ja Maija Tolonen
Kalajoelta yhdessä lastensa Riinan,
Henriikan ja Emmiinan kanssa virittäytyvät
joulun tunnelmaan.
PAInATUS
ForssaPrint
ISSn 2323-220X
38. vuosikerta
Tutkimukseen
kannattaa panostaa
Elintarvikesektorin kilpailu on kovaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tuotannon tehokkuus on yksi kilpailussa menestymisen edellytys, lisäarvon tuottaminen toinen. Tutkimuksesta ammennetaan eväitä
näihin molempiin.
Tutkimusta tehdään monella tasolla. Perustutkimuksessa mennään
syvälle käytännössä havaittujen ilmiöiden taustoihin ja yksityiskohtiin.
Soveltavassa tutkimuksessa sovelletaan teoriatietoa käytäntöön, ja koetoiminnassa vertaillaan sovelluksia keskenään. Kaikkia näitä osa-alueita tarvitaan.
Raisioagro panostaa tutkimukseen tosissaan, ja etenemme monella
rintamalla. Meillä on toimivat yhteydet kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin. Tällä hetkellä meillä on menossa kymmenen tieteellistä
tutkimusta, valtaosa niistä kotimaassa. Lisäksi olemme mukana useissa julkisissa kotimaisissa tutkimushankkeissa.
Teemme laajaa koetoimintaa myös käytännön tiloilla. Kokemuksesta
tiedän, että tutkimuksiin kannattaa panostaa monestakin syystä. Kestävät ratkaisut voivat perustua vain tutkitun tiedon varaan. Lisäksi tutkimustyö edistää teollisuudessa toimivien asiantuntijoiden osaamisen
kehittymistä. Teollisuuden ja tutkimuksen tiivis vuoropuhelu antaa intoa
ja uusia ajatuksia myös tutkijoille. Aktiivinen tutkimustoiminta kasvattaa siten kansallista osaamispääomaa.
On tärkeää, että uutta tietoa haetaan myös eri tutkimusalojen rajapinnoilta. Tällä tavalla pystytään yhdistämään eri tieteenalojen tuottama
tieto ja löytämään kenties aivan uusia näköaloja. Näin kävi aikanaan
Benecol-keksinnön kohdalla ja tästä on kyse myös Maituri-innovaatiossa.
Poikkitieteellisen tutkimuksen varaan rakentuva vahva osaaminen
tekee mahdolliseksi sen, että pystytään
yhdistelemään asioita ja siten tuottamaan
jotain kokonaan uutta - sellaista, jota ei
ennen tiedetty olevan olemassakaan.
Suomessa maatalousalan tutkimus on
korkeatasoista. Toivon, että valtionhallinnon kustannuspaineissa kotimaiselle
alkutuotannon ja elintarvikealan tutkimukselle turvataan riittävä panostus.
Ovathan nämä tulevaisuuden kasvualoja.
Raisio suomalaisena yrityksenä on linkki
tutkimuksen ja viljelijän välillä ja ammentaa tutkimuksesta tykötarpeita tuotekehitykseensä, yhteiseksi hyväksi.
Ilmo Aronen
Seuraava AgroMakasiini
ilmestyy maaliskuussa 2013.
3
AJANKUVA
AGRO makasiini • 4/12
Ruokintaseminaarien
satoa
Raisioagron naudanrehutiimi on kiertänyt syksyllä Suomea
kertomassa uudesta rehukeksinnöstä kehityspäällikkö
Merja Holman johdolla. Syys-marraskuun aikana on
pidetty 15 ruokintaseminaaria, joiden pääteemana on
ollut ”Tehokas ruokinta – kestävät lehmät”.
Merja Holma ei peittele innostustaan, kun hän
paneutuu kertomaan lehmän hyvinvoinnista.
TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari
Raision pääkonttorin sunnuntaisaliin
kerääntyi 18.10.2012 liki 60 maidontuottajaa ja muuta asiasta kiinnostunutta väkeä. Konsernin toimitusjohtaja Matti Rihko kertoi heti tilaisuuden
alussa, että Maituri 12 000 E -rehuinnovaatiossa on mahdollisuuksia
myös kansainväliseen menestystarinaan, kunhan vain ensin maltamme
odottaa patenttihakemuksen käsittelyä.
Maidon kysyntä kasvaa koko ajan
niin meillä kuin maailmalla, ja maitovalmisteiden hintakehityskin on nousussa. Koska tilojen määrä vähenee,
on maidontuotantoa tehostettava.
Meillä ollaan jo hyvässä suunnassa.
- Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä noin 9 300 maitotilaa
eli reilu kuusi prosenttia vähemmän
kuin viime vuonna. Kuitenkin meijerimaitomääräksi arvioidaan 2 195 miljoonaa litraa, eli lisäystä 0,2 prosenttia, luettelee Raisioagron kaupallinen
johtaja Bengt-Erik Rosin lukuja TNSGallupin tekemästä markkinatutkimuksesta.
tenttihakemuksen vuoksi en voi kertoa muuta kuin sen, että rehu tehostaa lehmän aineenvaihduntaa, jolloin
maidon pitoisuudet ja tuotos nousevat, vaikka rehun syöntimäärä pysyy
ennallaan. Rehun energiahyötysuhde on siis erinomainen, Holma painottaa.
Käyttäjäkokemuksia tiloilta
Raisioagron asiakkuusvastaava Kirsi
Mäenpää esittelee tilaisuuden lopuksi monia käytännön esimerkkejä,
joissa asiakastilan tuottavuus on
kasvanut, vaikka tilalla on siirrytty
käyttämään kalliimpaa Maituri
12 000 E -rehua.
- Ylöjärvellä 120 lehmän tilalla
maitomäärä on noussut peräti viisi
litraa per eläin per päivä. Rasvan ja
valkuaisen nousu viime kesään verrattuna on vaikuttanut litrahintaan
0,94 senttiä, joka tuo oman lisänsä
maitotiliin. Amino-Maituri 12 000 E:n
avulla eräs sastamalalainen 35 lehmän tila on päässyt 9 000 litran keskituotoksella 513 euron lisäykseen
Kirsi Mäenpää muistuttaa, että uusilla Maituri
E-rehuilla nousevat myös tuotetut litramäärät
maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien lisäksi.
kuukauden maitotilissään, joka tekee
jo yli 6 000 euroa vuodessa. Ja tässä
laskelmassa on jo huomioitu kalliimpi rehu!
Yleisössä nyökytellään tyytyväisen
näköisenä. Muutama asiakas haluaa
kertoa omista kuulumisistaan ja
myöntää olleensa alkuun epäilevällä
kannalla, mutta uskaltauduttuaan
kokeilemaan, ovat tulokset olleet lupaavia.
Mikä on uuden rehun salaisuus?
Uusi rehuinnovaatio herättää hämmästystä tuottajien joukossa. Raision
tilaisuudessa moni lypsykarjatilallinen kertoo kokeilleensa rehua ja
huomanneensa maidon rasva- ja
valkuaispitoisuuksien nousun välittömästi. Merja Holma saakin kiperiä
kysymyksiä tuottajilta siitä, missä piilee rehun teho ja miksei tällaista ole
huomattu aikaisemmin.
- Tätä innovaatiota on kehitelty jo
pitkään, mutta vasta viime vuoden
voipula antoi sykäyksen tuoda tämä
rehu markkinoille. Valitettavasti pa-
4
Ruokintaseminaarissa Raisiossa oli yleisölläkin kokemuksiaan kerrottavana
Maituri 12 000 E-rehusta.
Koneagrian
kuulumisia
TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari
Koneagria-näyttely pidettiin Jyväskylässä lokakuun lopulla. Raisioagron
osasto oli C2-hallissa koneiden keskellä, mutta mukavasti siellä pyörähti
väkeä neljän päivän aikana.
Raisioagro on tehnyt Salinity Agron
kanssa sopimuksen Safesil-nurmirehun säilöntäaineen myynnistä ja
markkinoinnista 23.10.2012 alkaen
eli juuri Koneagrian kynnyksellä. Tätä
uutuustuotetta esiteltiin näyttelyssä,
samoin kuin uusia Melli-boluksia ja
Maituri 12 000 E -rehua.
Myös siemenkauppa avattiin näyttelyssä. Tänä vuonna hyvälaatuisesta
siemenestä tulee olemaan pulaa, joten Raisioagron viljojen ja nurmien
uudet lajikkeet ja siemenkauppa herättivät messuilla paljon kiinnostusta.
Oli selvästi nähtävissä, että pitkälle
venyneet puinnit saivat asiakkaat kysymään erityisesti aikaisia viljalajikkeita.
Asiakkuusvastaavat
Pauliina
Seikola (vas),
Oona Koivunen ja
Kirsi Mäenpää sekä
muut raisioagrolaiset
kiittävät asiakkaita
käynnistä osastollamme!
Arvoimme kisaan osallistuneiden
kesken 20 tuotepalkintoa. Palkinnot
on toimitettu voittajille.
Arvonnan voittajat:
Marko Sankari, Yläne
Juha Olkkonen, Parkkila
Sini Ryymin, Iisalmi
Salla Aarre, Äänekoski
Anne Mattila, Pälkäne
Jussi Rauhala, Helsinki
Kari Aikasalo, Paimela
Ville Kavander, Yläne
Irene Salmu, Kalajoki
Heidi Mertanen, Kuopio
Kari Vaismaa, Isokyrö
Markku Niemi, Ähtärinranta
Veijo Hellberg, Onkamaa
Virpi Tirkkonen, Kaavi
Väinö Viljakainen, Virtasalmi
Panu Ovaska, Lemi
Tomi Ahonen, Uurainen
Oskari Lahtinen, Kintaus
Eija Niskala, Kantti
Heli Räsänen, Lieksa
Onnea voittajille!
5
AJANKUVA
AGRO makasiini • 4/12
Kansainväliset rehualan kuulumiset
Valvonta tiukentunut EU:ssa
Tänä vuonna ei Euroopassa ole sattunut isompia rehuihin ja
eläintuotteisiin liittyviä laatuhäiriöitä. Viime vuonna oli iso kohu
Saksan dioksiinilöydöksistä, mikä johti merkittäviin sianlihan
käyttökieltoihin Keski-Euroopassa.
TEKSTI Pekka Heikkilä
Ulkomailla esiintyvät rehuskandaalit muistuttavat kotimaisen elintarvikehuollon tärkeydestä. Usein ne
kuitenkin johtavat tuotemarkkinan
huonontumiseen myös meillä, koska
kyseisen tuotteen kulutus romahtaa,
ja kansainvälisillä markkinoilla ylijäämien hintavaikutus heijastuu valitettavasti myös Suomeen.
Viime vuoden dioksiinitapaus johti
tiukentuneeseen sääntelyyn EU-tasolla, ja nyt syksystä alkaen erityisesti
kaikki rasvaperäiset raaka-aineet on
otettu mukaan pakolliseen ja erittäin
tarkkaan dioksiinitestausohjelmaan.
Uuden dioksiiniskandaalin todennäköisyys on siten entistä pienempi.
Raisioagro on tehnyt vapaaehtoista
dioksiinitestausta jo pitkään.
Raisioagron
rehutehdas
Raisiossa.
6
Luomulla tiukemmat raja-arvot
Nurinkurista kyllä, EU:ssa ongelmia
on viime aikoina esiintynyt eniten luomuraaka-aineissa. Tämä ei johdu
siitä että ne olisivat epäpuhtaampia,
vaan enemmänkin tiukemmista rajaarvoista ja tarkemmasta kontrollista.
Myös uutisarvo on niitä koskien suurempi.
Analysoitavissa olevien ominaisuuksien lisäksi luomussa on valvottava tuotantotapaa jo itsessään. Luomun yleistyessä ja taloudellisten arvojen kasvaessa ketjun haasteeksi
näyttää nousevan luotettava alkuperävarmistus.
Kustannusten nousu puhuttaa
Suomessa ja muissa maissa tärkein
puheenaihe on ollut nopeatahtinen
rehuraaka-aineiden hintojen nousu.
Nousu on ollut nopeinta valkuais-
raaka-aineissa ja etenkin soijassa.
Soijan hinta on ennenkin vaihdellut,
mutta nyt samaan aikaan myös viljan
hinta on vahva.
Asialle ei ole paljoa tehtävissä,
koska EU:ssa operoidaan nykyisin
suoraan maailmanmarkkinahintatasolla. Esimerkiksi tulleja tai tuontikiintiöitä vapauttamalla ei kevennystä
hintoihin ole saatavilla. Rehunvalmistaja tietysti tekee kaikkensa edullisimpien raaka-aineyhdistelmien löytämiseksi, laadusta tinkimättä.
Ainoa ratkaisu on siirtää alkutuotannon nousseet kustannukset kuluttajille asti. Tämä ei lopulta merkitse
länsimaiselle kuluttajalle kovin isoa
ruokalaskun nousua, kun puhutaan
pitkälle jalostetuista elintarvikkeista.
Liha-, maito- ja munatuotteiden kulutustrendi on pysynyt vahvana Suomessa ja muualla.
Lihajauhon käyttö sallitaan
ensi vuodesta
Lihajauhojen käytön uudelleen salliminen on ottanut ensi askeleensa
Euroopassa, ja uuden säädöksen mukaan ensi vuodesta alkaen lihajauhoa
saa alkaa käyttää kalarehujen raakaaineena. Kalarehuissa lihajauhoa
otetaan tuskin kovin laajasti käyttöön.
Jatkossa odotetaan, että käyttö voitaisiin tietyin rajoituksin sallia uudelleen myös sian- ja siipikarjan rehuihin. Tähän menee vielä jonkin aikaa,
ja jää nähtäväksi, ovatko käyttöehdot
sellaiset, että Suomessa siihen kannattaa investoida. Vaatimuksena tulee olemaan muun muassa se, että
sika- ja siipikarjajauhon linjat erotetaan täysin teurasjätteen käsittelystä
alkaen.
Jääkö korkea hintataso
pysyväksi?
Viljojen ja öljykasvien hinnannousun seurauksena rehuseosten
hinnat nousevat, koska valtaosa hinnasta koostuu raaka-ainekustannuksista. Rehuseosten lisäksi hinnat ovat nousujohteisia
monissa muissakin maatalouden ostopanoksissa.
TEKSTI Bengt-Erik Rosin
Lähihistoria on opettanut, että hintamuutokset voivat olla nopeita ja
ennustajan rooli on käynyt entistä
vaikeammaksi. Juuri tällä hetkellä
yleinen tuntuma markkinoilla on,
että hintataso pysyy korkeana tämän
satovuoden aikana.
Kustannus- tai kysyntävetoinen
hinnanmuodostus?
Toimivilla markkinoilla hinnan pitäisi
kuvata kysynnän ja tarjonnan välistä
suhdetta. Tarjonnan ylittäessä kysynnän hinta laskee ja päinvastoin. Maailmassa on kuitenkin erittäin vähän
vapaasti toimivia markkinoita. Yleensä hinnanmuodostukseen vaikuttavat
myös muut tekijät, kuten lainsäädäntö, politiikka ja spekulointi.
Viljojen hinnanmuodostus on pääsääntöisesti kysyntävetoinen eli kulutus kasvaa tuotantoa nopeammin.
Korkea viljanhinta kannustaa viljeli-
jöitä tuottamaan enemmän ja tehokkaammin. Tämä johtaa vuorostaan
tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden, kysynnän kasvuun ja sitä kautta niiden hintojen nousuun. Hinnankorotusten
taustalla ei siis läheskään aina ole
tuotantokustannusten tai raaka-ainehintojen nousu, vaan markkinatilanteen tarjoama mahdollisuus parempaan businekseen valmistajalle tai
jakelijalle.
Hyvä esimerkki kustannusperustaisesta hinnanmuodostuksesta on
rehu. Rehumarkkina on pääsääntöisesti kansallinen ja Suomessa on ylimääräistä tuotantokapasiteettia - ja
lisää rakennetaan. Tarjontaa on siis
enemmän kuin kysyntää, mutta silti
hinnat ovat nousseet. Jalostusmarginaalin edustaessa murto-osaa
lopputuotteen hinnasta joustovara on
olematon, ja raaka-aine ja energia-
kustannusten nousu heijastuu nopeasti hintoihin.
Saman logiikan pitäisi periaatteessa toimia myös kotieläintuotteiden kohdalla. Hinnoitteluketju kuluttajalle on kuitenkin pitkä ja mutkikas
sisältäen monia jäykistäviä tekijöitä.
Näitä ovat muun muassa useamman
kuukauden mittaiset kiinteät hinnat,
joista kaiken lisäksi sovitaan niin paljon etukäteen, että tuotantokustannukset eivät ole tiedossa. Pitkällä
aikavälillä hinnoilla on kuitenkin taipumus heijastaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa.
Koska ketju pellosta pöytään on
pitkä ja toimijoiden määrä suuri, olisi hintatason stabiloituminen ketjun
yhteinen etu. Näin voi tietysti toivoa,
mutta viisaampaa lienee varautua siihen, että nopeat hintavaihtelut ovat
tulleet jäädäkseen.
7
AJANKUVA
AGRO makasiini • 4/12
Arvonlisävero nousee vuodenvaihteessa
Hoida ennakkomaksut
hyvissä ajoin
Arvonlisävero nousee vuodenvaihteessa
kaikissa luokissa yhdellä prosenttiyksiköllä. Useimmissa tuotantopanoksissa verokanta on ensi vuoden
alusta alkaen 24 prosenttia.
Rehuissa ja peittaamattomassa
viljassa se on 14 prosenttia.
TEKSTI Bengt-Erik Rosin
Vastaava korotus koskee myös myyntituloja, joten vaikutus vuositasolla
lienee useimmissa tapauksissa neutraali. Tilan likviditeettiin muutos sitä
vastoin saattaa vaikuttaa, varsinkin
jos menojen ja tulojen välillä on huomattavia ajoituseroja.
Rahoitus- ja ennakkomaksupalvelut
Raisioagrolta
Tulojen ja menojen eriaikaisuus on
yksi maatalouden taloudenpidon
haasteista. Tätä silmällä pitäen Raisioagro tarjoaa asiakkailleen niin rahoitus- kuin ennakkomaksupalveluita.
Rahoituspalvelu on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin normaali 14 päivän
maksuaika ei riitä. Agrorahasopimus
tarjoaa joustoa riippumatta siitä,
onko tarve pidemmälle maksuajalle
tilapäinen tai jatkuva. Palvelusta ei
aiheudu asiakkaalle korkokuluja, jos
maksuaikaa ei hyödynnetä.
Ennakkomaksupalvelu on tarkoitettu helpottamaan asiakkaiden maksuliikennettä. Varsinkin jos ostoja
on tiheästi, voi yksittäisten laskujen
8
maksaminen ”käydä työstä”. Kun asiakkaalla on ennakkomaksutili, laskut
kuitataan sieltä. Ennakon loppuessa
lähetetään normaali lasku auki jääneestä summasta.
Ennakkomaksu tasaa verotusta
Ennakkomaksupalvelu on myös oiva
keino tasata tulo- ja arvonlisäverotusta. Vuodenvaihde on ennakkomaksujen vilkkain aika, ja usein maksut
ovat venähtäneet jopa vuoden viimeiselle pankkipäivälle.
Tänä vuonna toivoisimme mahdollisten ennakkomaksujen suorittamista jo ennen joulua, kuitenkin viimeistään 28.12.2012. Tämä johtuu ennen
kaikkea arvonlisäverokannan muutoksesta. Uusi laki astuu voimaan
1.1.2013, ja siihen asti joudumme
toimimaan vanhalla verokannalla.
Vuonna 2012 suoritettu ennakko pitää sisällään joko 13 tai 23 prosenttia
arvonlisäveroa. Vuoden 2013 ensimmäisinä päivinä sisällä olevat ennakot muunnetaan uuden verokannan
mukaisiksi.
Ennakot käyttötarkoituksen mukaan
Ennakkomaksuissa on huomioitava
tuoteryhmien väliset erot verokannassa. Mikäli tilalla on tarvetta maksaa sekä rehuja että muita tuotantopanoksia ennakkoon, on järkevintä
tehdä kaksi erillistä ennakkoa. Mahdollisen ennakkomaksun suorittaminen kannattaa aloittaa keskustelemalla oman asiakkuusvastaavan
kanssa. Hän neuvoo ennakkoon liittyvissä käytännön asioissa ja huolehtii
siitä, että tulevat veloitukset kohdistuvat ennakkomaksutilille.
Oman asiakkuusvastaavasi yhteystiedot löydät lehden takakannesta
osoitetietojesi vierestä tai netistä
www.raisioagro.com.
Luomurehutoimitukset
pyörähtivät käyntiin
Raisioagron päätös aloittaa luomurehutuotanto omalla tuotemerkillään
Osuuskunta Itämaidon tehtaalla Liperin Myllyssä on otettu luomutiloilla
tyytyväisenä vastaan. Raision omat
kuljetukset varmistavat luomurehun
saannin joka puolelle Suomea.
Erikoisrehujen osuus Raisioagron
tuotannossa on vielä pieni, noin kaksi
prosenttia, mutta päätös luomurehujen valmistuksesta syntyi selkeästä
tarpeesta.
- Kuluttajien kiinnostus luomutuotteisiin on lisääntynyt. Me toivomme,
että maidontuottajien on nyt helpompaa tehdä päätös luomutuotantoon
siirtymisestä, kun luomurehua on
saatavilla, toteaa Raisioagron kaupallinen johtaja Bengt-Erik Rosin.
Ensimmäiset Raisioagron luomurehut purettiin Myrskylään Arja
Peltomäen tilan siiloon 24. lokakuuta 2012.
- Robottilypsyssä rehun maittavuus on tärkeää. Ruokinnalla on suora vaikutus lehmien hyvinvointiin ja
maidon laatuun, kertoo Peltomäki.
Paikallislehtien toimittajat kuvaavat Raisioagron ensimmäistä luomurehutoimitusta
Peltomäen tilalla Myrskylässä.
Raisioagro ostaa raaka-aineita luomurehuihin
Luomurehujen valmistus on Raisioagrolle uusi aluevaltaus, mutta
luomuraaka-aineiden hankinta on
tuttua. Raisio on hankkinut luomuviljoja jo muutaman vuoden ajan
elintarvikekäyttöön Raision ja
Nokian myllyille.
Luomuviljojen käyttö rehuissa
täydentää ja parantaa luomuviljelijän mahdollisuuksia myydä viljaa.
Se pienentää myös viljan myynnin
kustannuksia, koska voimme nyt
ohjata viljat helpommin laadultaan
oikeaan käyttökohteeseen.
Raisioagro vastaanottaa luomuviljoja seitsemällä paikkakunnalla.
Näin luomuviljelijä löytää aikaisempaa helpommin ja edullisemmin vastaanottopisteen.
Luomuvalkuaisen riittävyys
ongelmana
Alhainen valkuaisomavaraisuus on
ongelma myös luomutuotannossa,
ja valkuaisen riittävyys on merkittävä haaste. Raisioagro ostaa sen
vuoksi kotimaista luomurypsiä rypsipuristeen saannin varmistamiseksi.
Tulevana satovuonna luomuvalkuaista jouduttaneen myös tuomaan, koska luomuhärkäpavun
saanti huonon syksyn takia on
haasteellista.
Teksti: Raimo Rantanen
9
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 4/12
Ojamäen tilan
mallasohrasta jouluolutta
Raisioagro, Viking Malt ja Sinebrychoff järjestävät vuosittain
kilpailun, jossa etsitään viljelijää, jonka mallasohrasta
valmistetaan Sinebrychoffin jouluolut. Tämän vuoden jouluolut
valmistetaan Ojamäen tilan Barke-mallasohrasta.
TEKSTI JA KUVA Antti Jaakkola
Kilpailun tavoitteena on nostaa kotimaisen mallasohran tunnettuutta ja
arvostusta sekä korostaa lähellä tuotetun suomalaisen mallasohran laatua. Nyt kaupoissa oleva jouluolut on
kesän 2011 Barke-satoa Ari ja Maarit
Ojamäen tilalta. Ohran markkinointi
on hoidettu Raisioagron viljelysopimuksella.
Ohran esinäytteet ovat valmistuneet vuosi sitten syksyllä ja mallasohra on vastaanotettu Raisioagron
vastaanottopisteessä Hämeenlinnassa viime talven aikana. Toimituksen yhteydessä eristä on otettu vielä
vastaanottonäyte, jolla varmistetaan
vastaanotettavan mallasohran laatu.
Sama näyte määrittää myös viljelijäl-
Ari ja Maarit Ojamäen tilalla Lammilla
Hämeenlinnassa vieraili elokuussa parikymmentä toimittajaa, joille isäntäväki
kertoi mallasohran viljelystä ja
maataloudesta.
10
le maksettavan mallasohran perushinnan ja laatulisät.
Koko erä on pidetty erillään muista
mallasohrista ja siirretty mallastamolle viime elokuussa. Mallastusprosessin jälkeen erä oli valmis lähetettäväksi panimolle, ja lopulta eteenpäin
jouluoluena kaupan hyllylle.
Kokeilussa Fairytale-mallasohra
Kuluneen kesän aikana Ojamäen
tilalla on viljelty perinteisen Barken
lisäksi pienempi ala kaksitahoista
Fairytale-mallasohraa. Fairytale on
kasvuajaltaan samaa luokkaa kuin
Barke, mutta uudempana lajikkeena
sillä on korkea sadontuottokyky, matala valkuainen ja hyvä taudinkestä-
vyys. Tärkkelyspitoisuus on Fairytaleohrassa korkea, mikä suosii tarvittaessa ohran käyttöä myös muussa
kuin mallaskäytössä.
Lammilla kylmä alkukesä ja liiallinen vesisade aiheuttivat hankaluuksia kuluneen kesän aikana. Ohrasta
saatiin kuitenkin hyvä sato niiltä lohkoilta, jotka saatiin puitua. Lopulta
puintiajan sateiden vuoksi peltoon jäi
vain pieni osa.
- Ensi kesän osalta on vielä mietinnässä, siirrytäänkö noin 50 hehtaarin ohra-alalla kokonaan Fairytaleen, koska se yllätti hyvällä sadolla
tämän vuoden huonoissakin olosuhteissa, kommentoivat Ari ja Maarit
Ojamäki.
Viljan kokonaissato
kohtuullinen
Pitkä ja poikkeuksellisen sateinen sadonkorjuukausi venyi
marraskuulle saakka. Haasteellisista olosuhteista huolimatta
sekä vehnää että kauraa on tuotettu selvästi
kotimaan kulutusta enemmän.
TEKSTI Minna Oravuo
Puimattomia lohkoja on koko maassa, mutta määrä kasvaa pohjoiseen
mentäessä. Satovahinkoilmoituksia
on tehty poikkeuksellisen paljon, ja
niiden lopullinen määrä selviää vasta
ensi vuoden puolella. Satovahingoista
huolimatta viljelijät ovat raportoineet
myös huippusadoista. Viljojen kokonaistuotantomäärän arvioidaan olevan noin 3 850 miljoonaa kiloa.
Sekä vehnää että kauraa on tuotettu selvästi kotimaan kulutusta
enemmän, mutta ohratase tulee olemaan tiukka jo kolmatta vuotta peräkkäin. Haasteellisin ohratilanne
on Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Alueilla ohran käyttö ylittää
normaalinakin vuotena paikallisen
tuotannon, ja tänä vuonna pahimmat
tulvat ja satovahingot ovat osuneet
juuri kyseiselle alueelle.
Kotimaan viljakauppa käynnistyi
poikkeuksellisen myöhään
Sadonkorjuuaikana viljakauppa kävi
vilkkaana, jonka jälkeen tahti hiljeni
loppusyksyn tapaan. Viljan hinnat
ovat nousseet tasaisesti koko syksyn
ajan. Lokakuun lopussa hinnat olivat
korkeimmalla tasolla sitten vuoden
2007. Hintakehityksen ennustaminen
on vaikeaa, mutta ainakaan marraskuun alussa ei maailman viljamarkkinoilla ole sellaisia merkkejä, jotka
ennustaisivat hintoihin selvää laskusuuntaa.
Kuluvalle satovuodelle ominaista
on myös se, että elintarvikelaatuisen myllyvehnän ja rehuvehnän sekä
mallasohran ja rehuohran hintaerot
ovat poikkeuksellisen kapeita. Tämä
taas johtuu markkinatilanteesta ja
rehuviljojen hyvästä kysyntätilanteesta.
Euroopassa korjattiin hyvä viljasato
Euroopassa korjattiin kohtuullisen
hyvä viljasato, vaikka tietyillä alueilla,
kuten Suomessa, sadonkorjuuajan
sääolosuhteet vaikeuttivat puinteja.
EU:n viljojen kokonaistuotanto on
noin 270 miljoonaa tonnia, mikä on
vuoden 2011 satoon verrattuna noin
5 prosenttia vähemmän.
Syyskylvöjen etenemistä ovat
EU:ssa hidastaneet toisaalla sateet ja
toisaalla kuivuus. Mahdollinen kylvöaika on kuitenkin suhteellisen pitkä,
joten todennäköisesti suunnitellut
alat saadaan kylvettyä. Myös ensimmäiset arviot ensikesän viljojen tuotantoalasta on tehty. Vehnän ja öljykasvien tuotantoalan arvioidaan kasvavan, kun taas maissin ja kevätohraalan supistuvan.
Vehnää
on tuotettu
Suomessa
tänä vuonna
runsaasti.
Hinnat nousivat korkealle tasolle
Suomea aiemmin ja ovat säilyneet
korkealla tasolla. Merkittävin muutos
alkusyksyn tilanteeseen on vehnämarkkinan vahvistuminen.
Olosuhteet syyskylvöille eivät ole
olleet optimaaliset. USA:ssa kevään
ja kesän jatkunut kuivuus ei ole
kaikkialla hellittänyt vieläkään. Myös
paikoin Mustanmeren alueella syyskylvöjen edistyminen on viivästynyt.
Rehuviljojen kysyntä on tuotantoa
suurempaa, mutta tämä on ollut tiedossa jo kesästä saakka. Tiukkaan
rehumarkkinatilanteeseen helpotusta toivotaan Etelä-Amerikasta ja
Australiasta. Kylvöhalukkuutta on
korkean hintatason innoittamana,
mutta Argentiinan sateet ja Brasilian
kuivuus ovat hidastaneet kylvöjen toteuttamista.
Olosuhteet syyskylvöille haastavat
Maailman viljamarkkinat ovat jatkaneet syksyn aikana vahvistumistaan.
11
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 4/12
Viljan esinäytteet analysoitu Raisioagrossa:
Viljan laatu pysynyt hyvänä
haasteista huolimatta
Raisioagro on analysoinut syksyn aikana tuhansia viljan
esinäytteitä ja sitä kautta kuva sadon laadusta on
tarkentunut. Yleisesti ottaen viljojen laatu on erittäin hyvä.
TEKSTI Minna Oravuo
Pitkäksi venynyt korjuukausi, hankalat olosuhteet ja puimattomat lohkot
jäivät kaudesta päällimmäisenä mieleen, mutta analyysitulokset kertovat,
että monin paikoin viljely onnistui hyvin. Normaalisti kuivuudesta kärsivillä alueilla saavutettiin huippusatoja
riittävän kosteuden ansiosta. Kasvitautiriski oli korkea ja hyöty tautitorjunnasta on selvä.
Vehnän satotaso korkea
Kevätvehnän valkuaispitoisuus on
kohtuullisen hyvä, vaikka se onkin
edellisen kesän huipputasoa alhaisempi. Riittävä kosteus mahdollisti
korkean satotason muodostumisen,
mutta valkuaistason nousuun kasvien
käytettävissä oleva typpi ei enää riittänyt. Nykyisten kevätvehnälajikkeiden sakoluvut kestävät sateita hyvin,
mutta tämän syksyn jatkuva sade oli
laadulle osittain liikaa.
Alhainen sakoluku onkin valkuaispitoisuuden lisäksi yleisin syy siihen,
että vehnäerä ei ole täyttänyt myllyvehnän laatuvaatimuksia. Raisioagron sopimusviljelijöiden ilmoitta-
mat satotasot ovat yleensä maan
keskisatoja korkeampia, ja niin on
ollut myös tänä vuonna.
Mallasohran valkuaispitoisuus
poikkeuksellisen alhainen
Mallasohran laatu on hyvä ja hyväksymisprosentti korkea. Riittävä kosteus kasvatti hehtaarisadot varsin
kohtuullisiksi. Jyväkoko on suuri ja
viimevuotista ongelmaa alhaisesta
lajitteluasteesta ei ole. Tyypillistä
sateisen kesän mallasohrasadolle
on alhainen valkuaispitoisuus. Kesän sadosta onkin löytynyt erityisen
alhaisia, jopa 8 prosentin valkuaispitoisuuksia. Mallasohran hygieeninen
laatu on kohtuullinen, sillä punahomeisten jyvien määrä on olosuhteisiin nähden alhainen.
RAISIOAgRON KEVäTVEHNäESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN
Amaretto
Marble
Zebra
KWS Scirocco
Kruunu
Quarna
Keskiarvo,
kaikki lajikkeet
Valkuainen
2012
2011
12,0
13,1
11,4
13,7
12,0
13,7
13,5
14,8
12,1
13,8
14,2
16,0
12,6
14,3
Sakoluku
2012
246
258
290
229
319
284
280
2011
226
287
305
214
324
302
293
HLP, kg
2012
81,9
82,1
81,7
82,7
80,0
82,1
81,7
2011
81,2
81,4
81,3
82,6
78,8
81,5
80,9
Sato, kg/ha
2012
2011
4830
4750
4770
4600
4730
4600
4550
4650
4500
4400
4360
4200
4630
4450
RAISIOAgRON MALLASOHRAESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN
Fairytale
Marthe
Tipple
Cha Cha
Charmay
Scarlett
Barke
Keskiarvo
12
Itävyys- %
2012
2011
97,3
97,5
97,2
97,7
97,3
97,0
94,3
96,2
96,5
97,4
98,3
98,0
97,4
97,8
97,2
97,3
Valkuainen %
2012
2011
10,0
11,0
10,4
11,3
9,8
11,0
9,9
11,4
10,6
11,9
10,9
11,9
10,9
12,1
10,5
11,6
Lajite I+II %
2012
2011
86,6
73,7
93,5
78,9
93,0
85,6
91,1
81,3
91,8
83,1
92,8
77,9
91,7
82,7
91,6
81,7
Sato kg/ha
2012
2011
4920
4600
4620
4200
4450
4450
4430
4500
4300
4250
4080
3600
4060
3950
4420
4200
Suurimokauran
hyvää teknistä laatua
heikentävät hometoksiinit
Huippufarmari haussa -kilpailu
Suurimokauran laatu on ollut yleisesti
erittäin hyvä. Näytteissä on ollut suuri jyväkoko, korkea hehtolitrapaino ja
hyvä satotaso. Sateinen kesä loi kuitenkin otolliset olosuhteet Fusariumsienille muodostaa hometoksiineja.
Suurimokauran esinäytteistä neljännes on jouduttu hylkäämään korkean
DON-hometoksiinipitoisuuden vuoksi
(yli 1 750 µg/kg) ja se on ollut tällä
satokaudella pääasiallinen hylkäyssyy. Myös vastaanotossa on jouduttu
hylkäämään yksittäisiä suurimokaurakuormia korkean hometoksiinipitoisuuden takia.
Ilmoittaudu mukaan Huippufarmari haussa –kilpailuun. Tähän leikkimieliseen kilpailuun voivat osallistua kaikki Raisioagron sopimusviljelijät/rehuasiakkaat, jotka tavoittelevat vilja-, öljykasvi- ja nurmenviljelyssä mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta ympäristöä
kunnioittaen.
Kilpailuun voi osallistua kevätvehnällä,
suurimokauralla, mallasohralla, rehuohralla,
kevätrypsillä, kevätrapsilla ja säilörehunurmella.
Viljelyn onnistumista arvioidaan
kolmella eri kriteerillä:
• Sadon määrä ja laatu
• Sadon arvo
• Ympäristövaikutus
Rehuviljojen
hehtolitrapainot
korkeita
Rehuviljojen hehtolitrapainot ovat
viime vuosia selvästi korkeampia.
Toisaalta, kuten muillakin viljoilla,
valkuaispitoisuudet ovat jääneet alhaisiksi. Hankalimmilla alueilla satotasot ja laatu jäivät keskiarvoja selvästi heikommiksi. Myös korjaamattomia
lohkoja on rehuviljoilla eniten suhteessa muihin viljoihin.
Hulppeat palkinnot
Kilpailussa palkitaan kolme parasta
viljelijää. Palkintoina on 5 000, 3 000 ja
1 000 euron arvosta Raisioagron myymiä
tuotantopanoksia. Lisäksi kaikki osallistujat
saavat yhden vapaavalintaisen YaraVita-tuotteen käyttöönsä kyseiselle
kilpailulohkolle.
Ilmoittaudu kilpailuun viimeistään 17.12.2012 mennessä omalle
asiakkuusvastaavallesi. Otamme kilpailuun rajoitetun määrän
osallistujia, joten ole nopea.
Lue lisää kilpailusta nettisivuiltamme www.raisioagro.com
Raisioagro varaa oikeuden tarkentaa sääntöjä kilpailun edetessä.
RAISIOAgRON SUURIMOKAURAESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN
SW Ingeborg
Belinda
Mirella
Viviana
Ivory
Peppi
Marika
Keskiarvo
HLP, kg
2012
59,6
59,2
58,2
58,2
58,6
60,8
58,9
59,1
2011
56,6
55,5
55,4
56,0
57,8
56,1
56,2
Jyväkoko, < 2mm
2012
2011
2,1
3,0
3,5
4,8
3,6
5,3
5,0
1,8
2,1
5,9
6,6
4,0
4,9
4,0
5,0
Saanto, %
2012
2011
70,2
70,2
72,7
70,1
72,9
72,0
70,9
73,4
72,0
73,2
71,8
71,9
70,8
72,6
70,4
Sato, kg/ha
2012
2011
5460
5000
5100
4600
5030
4900
4900
4310
4750
3870
4000
4000
4000
4720
4500
RAISIOAgRON REHUVILJOJEN VASTAANOTTONäyTTEIdEN TULOKSET
Rehuvehnä
Rehuohra
Rehukaura
HLP, kg
Raisio
81,3
67,9
58,7
Kouvola
79,4
65,4
57,3
ylivieska
78,9
63,9
57,5
Valkuaispitoisuus %
Raisio
Kouvola ylivieska
12,5
13,1
13,3
11,4
11,6
11,4
12,1
12,5
13,0
13
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 4/12
SÄÄSTÖÄ
energiakustannuksiin
hakekuivauksella
Öljyn hinnannousu on tehnyt viljankuivauksesta entistä
kalliimpaa. Tämä korostui tänä syksynä, kun kuivausöljyn
hinnan ohella myös puintikosteudet nousivat ennätyslukemiin.
TEKSTI Aki Finer ja Jaakko Laurinen I KUVAT Jaakko Laurinen
Mika ja Elina Suomi viljelevät maata
Vehmaalla ja Askaisissa. Heidän poikansa Juhani opiskelee kolmatta
vuotta agrologiksi Mustialassa ja
osallistuu opiskelun ohella tiiviisti
tilan töihin. Viljelyssä tilalla on syysja kevätvehnää, ruista, ohraa, kevätrapsia, kuminaa, heinää ja hernettä.
Keväällä on tarkoitus kylvää aikaista
ohraa syysrapsin esikasviksi. Koneurakointia, kuten lietteenlevitystä,
tehdään tilanhoidon ohella. Viljelypinta-alaa on vuosien mittaan kasvatettu mahdollisuuksien mukaan.
Suomien tilalla kuivauskapasiteettiin oli tarpeellista investoida täk-
Juhani Suomi (vas.) opiskelee agrologiksi ja auttaa opintojen ohella isäänsä
Mika Suomea tilan töissä.
14
si vuodeksi ja he valitsivat ratkaisuksi
450 hehtolitran Mepu-kuivurin. Hake
valikoitui lämmönlähteeksi, vaikka
se nostikin hintaa öljypolttimeen verrattuna. Säätötuli Oy:n 650 kilowatin
lämpökeskus toimii hakkeen lisäksi
tarvittaessa myös pelleteillä tai turpeella.
Kalliimpi investointi
tulee halvemmaksi
Nykyisellä öljyn hinnalla hankintahintaero öljy- ja hakepolttimien
välillä pitäisi kuoleentua muutamassa vuodessa. Kuivauksessa hakkeen
kustannusten pitäisi nykyisillä hinnoilla jäädä kolmannekseen öljyn
kustannuksesta. Kuutio haketta vastaa noin 100 litraa öljyä.
- Jos ajatellaan kuivurin koko
käyttöikää, niin pelkällä energian hintasäästöllä maksetaan jo merkittävästi koko kuivuri-investointia. Emme
myöskään usko öljyn hinnan tästä
laskevan vaan jatkavan nousuaan,
toteaa Mika Suomi.
Uusi kuivuri saatiin käyttöön sadonkorjuun loppuvaiheessa. Viimeiset kevätvehnät saatiin puitua lokakuun alussa. Puintikosteus oli ajankohdan mukainen ja ulkolämpötilat
olivat matalat. Kuivuri tuli testattua
heti ääriolosuhteissa. Esimerkiksi
hakkeen sekaan ajettu esipuhdistajajäte oli huomattavan märkää, mutta
sekin paloi lämmityskattilassa hyvin.
- Tämän syksyn jälkeen systeemin
Uuden hakekuivurin myötä esimerkiksi rukiin
hiilijalanjälki pienenee kuusi prosenttia.
toimivuus tavallisena syksynä ei huoleta, Mika Suomi sanoo.
Säästöä monelta kantilta
Energiansäästöä on tilalla mietitty
myös laajemmin. Esimerkiksi kuivurin tuloilman esilämmitystä auringonlämmöllä on harkittu, mutta varsinaista järjestelmää tuplakattoineen
ei lähdetty rakentamaan. Silti vieläkin on mahdollista esimerkiksi johtaa lämmintä ilmaa kuivurin ylisiltä ja
pannuhuoneesta tuloilmaksi.
- Oli esimerkiksi yllätys kuinka
paljon pääpuhaltimen sähkönkulutusta voi pienentää taajuusmuuntajalla. Traktoripuolella polttoaineenkulutuksia vertaillaan tarkkaan ja ne
vaikuttavat investointipäätöksiin. Erot
merkkien ja mallien välillä ovat huomattavia. Ajotapa vaikuttaa myös paljon kulutukseen, Mika Suomi toteaa.
Hakkeen käyttö
pienentää hiilijalanjälkeä
Hakkeen käytön ympäristöhyötyjä
arvioitaessa Raision CCC-konseptilla
keskeisimmäksi tekijäksi nousee
polttoaineen poltosta syntyvät päästöt, jotka vaikuttavat HiiliPlus-indeksiin. Nykyisen teorian mukaan puupolttoaineen hiilidioksidipäästöt
lasketaan nollaksi. Energiaa kuivauksessa tarvitaan haketta käyttämällä
yhtä paljon, tai hyötysuhteet huomioon ottaen jopa hieman enemmän,
kuin öljylämmitystä käyttäessä.
Suomen tilan laskelmassa ei ollut
käytettävissä tietoja hakkeen tuotannon energiankulutuksesta, joten laskenta tehtiin perustuen suomalaisista tutkimuksista saatuihin tietoihin.
Hakkeen osalta kasvihuonekaasupäästöjä syntyy hakkeen tuotannosta
sekä kuljetuksesta tilalle.
Hakkeen käytön vaikutusta tilan
viljojen hiilijalanjälkeen tarkasteltiin
yhden ruislohkon avulla. Ruislohkolla
oli viljelty Palazzo-ruista ja satotasoksi oli saatu erittäin hyvä 6 500 kiloa hehtaarilta. Syyskylvöisen rukiin
puintikosteus oli 19 %, joten kuivausenergian tarve oli kohtuullinen. Rukiin kuivauksessa käytettiin vielä tänä
vuonna öljylämmitteistä kuivuria. Uuden hakelämmitteisen kuivurin myötä Suomien tilan Palazzo-rukiin hiilijalanjälki vastaavilla viljelypanoksilla
ja satotasoilla on tulevaisuudessa
6 prosenttia alhaisempi.
Yara N-Sensor -kokeilu
kiinnosti Suomen tilalla
TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen
Osana Yara Suomi Oy:n ja Raisiokonsernin Sadon ja ympäristön
parhaaksi -yhteistyöprojektia
Suomen tilalla kokeiltiin kesällä
yhdelle vehnälohkolle lisätyppilannoitusta Yara N-Sensorilla. Jo
aiemmin oli huomattu, että lohkoilla on mahdoton paljaalla silmällä erottaa kasvustojen vaihtelua.
Tilalla tutkittiin N-Sensorin
piirtämiä biomassa- ja lannoituskarttoja mielenkiinnolla. Seuraavaksi hankittavaan puimuriin Suomet ovat jo suunnitelleet hankittavaksi satokartoituslaitteistoa,
jolla voitaisiin kartoittaa rakenne-, ravinne- ja kosteusongelmat.
Ongelmiin voitaisiin vaikuttaa perusparannuksin. Tilalla on esimerkiksi jatkuvasti toteutettu pieniä lisäojituksia ongelmakohtiin.
Ajokertoja tehdään paljon myös
hyvin painavalla kalustolla, joten
siirtyminen kiinteän ajouravälin
systeemiin olisi tarpeellista.
- Kyntäessä huomaa, kuinka
tiiviiksi maa menee ajourien kohdalta, joten olisi parempi jos kaikki ajokerrat menisivät vuodesta
toiseen täsmälleen samoja uria,
sanoo Juhani Suomi.
Sinustako Yara N-Sensorin omistaja?
Osana Yara Suomi Oy:n ja Raisio-konsernin Sadon ja ympäristön
parhaaksi -yhteistyöprojektia etsimme omistajaa projektin omalle Yara N-Sensor -täsmäviljelylaitteelle. Jos olet kiinnostunut
täsmäviljelystä ja projektitoiminnasta sekä omistat pintalevityskaluston, jossa on valmiudet N-Sensorin asennukseen, niin
ota yhteyttä ja kerromme lisää mahdollisuudesta, osoitteeseen
[email protected]. Katso myös video N-Sensorin
käytöstä Raisioagron sivuilta www.raisioargo.com.
15
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 4/12
VILJELYSUUNNITELMAT
syytä tehdä ajoissa
Syystyöt ovat takana ja ajatukset on suunnattava jo
seuraavaan kasvukauteen. Eri kasvilajien suhde
kylvösuunnitelmassa kannattaa päättää pääpiirteissään nopeasti,
jotta pääsee miettimään tuotantopanosten hankintaa.
TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen
Vuosi ei ole ollut suosiollinen siementuotannolle ja viime vuonna varastot myytiin loppuun. Ostosiemenestä tulee siis pula ennen kevättä.
Nyt kannattaakin kartoittaa tilan siementarpeet. Jos aikoo käyttää omaa
siementä, sen itävyys kannattaa selvittää nopeasti, ettei asiassa tule ikäviä yllätyksiä.
topotentiaali on paljon korkeampi.
Kasvuaikaeroa voi osittain kompensoida aikaisemmalla kylvöllä, sillä
rapsi itää kylmemmässä maassa
kuin rypsi. Rapsi on myös lujakortisena pienempiriskinen, jos kasvukausi
venyy myöhäiseksi. Smillaa kannattaa harkita rypsin asemasta I-II -vyöhykkeillä.
Uutuuslajikkeita valikoimassa
Monipuolisilla valinnoilla
tasataan riskejä
Sertifioidun siemenen tilaukset kannattaa tehdä nyt, kun niissä on vielä
valinnanvaraa. Uutuuslajikkeista löytyy esimerkiksi laadukas myöhäinen
kauralajike Flocke, josta elintarvikekauraa tuotetaan helposti. Viimekauden uutuuskaura Mirellaa on jo saatavilla reilummin. Kaksitahoinen
grace-ohra on sadoltaan ja kasvuajaltaan suosituksi yleislajikkeeksi
nousseen Fairytalen veroinen, mutta
isojyväisempi. Grace on saksalainen
mallasohralajike, joka on ehdolla
mallasohraksi myös Suomessa. Toistaiseksi siitä ei kuitenkaan tehdä
mallassopimuksia.
Keväthybridirapsi Smillaa oli
rajoitetusti saatavilla viime vuonna,
mutta nyt sen siementä on paremmin
saatavilla. Smillan kasvuaika on vain
10 päivää rypsejä pidempi, mutta sa16
Viljelyssä kannattaa olla tasapainoisesti eri kasveja, jotta on mahdollista
tasata markkinoista ja sääoloista
aiheutuvia riskejä sekä työhuippuja.
Syyskylvöisille kasveille suotuisilla
seuduilla kannattaa pitää eri syyskylvöisiä kasveja kierrossa. Syysrapsiin
on ollut kovasti kiinnostusta, mutta
valitettavasti tänä syksynä monen viljelijän siemenet jäivät säkkiin, kun
maata ei saatu ajoissa vapaaksi. Seu-
raavaan syksyyn kannattaakin varautua kylvämällä keväällä riittävän aikainen esikasvi syysrapsille tai syysviljalle.
Mahdollisimman aikainen monitahoinen ohralajike on yksi parhaista
esikasveista. Lajikekehitys niissä
on ollut nopeaa. Uutuuslajike Wolmari on kasvuajaltaan jopa kymmenen päivää aikaisempi kuin esimerkiksi keskimyöhäinen kaksitahoinen
Fairytale. Wolmari-ohraa päästäneen siis Etelä-Suomessa puimaan
elokuun alkupäivinä ja aikaa jää
syysrapsin kylvölle. Aikainen elonkorjuu ei Wolmarin kohdalla tule
sadon kustannuksella, sillä huippusatoisalle Fairytalelle se häviää sadossa vain 4 prosenttia. Wolmarin
verkkolaikunkestävyys on aivan uudella tasolla monitahoisten lajikkeiden joukossa. Lakoriskikin on keskimääräistä pienempi.
Raisioagron ehdotus viljelykierroksi tuleville vuosille (vyöhykkeet I-II):
1. vuosi: Aikainen ohra: Wolmari
2. vuosi: Syyshybridirapsi: Alabaster, Thorin, Pioneer Maximus tai Vectra
3. vuosi: Ruis tai syysvehnä: Brasetto tai SW Magnifik
4. vuosi: Kaura: Mirella tai Flocke
Tilaa kasvinsuojeluaineet ennakkoon
– säästät rahaa!
TEKSTI Heidi Silvennoinen
Kasvinsuojeluaineiden ennakkokauppa alkaa joulun alla ja kestää helmikuun loppuun asti. Hintaportaat nousevat kevään käyttökautta kohden.
Tilaamalla ennakkokaudella varmistat itsellesi parhaan hinnan ja uusien
tuotteiden saatavuuden.
Hintakorotukset käyttökauteen
mennessä vaihtelevat tuotteista riippuen viidestä kahdeksaan prosenttia.
Kattavan kasvinsuojeluainevalikoiman näet tämän lehden liitteenä olevasta tuoteluettelostamme.
Vinkit kasvinsuojeluun - Valitse ratkaisu ongelman mukaan
1 Syksyllä glyfosaattiruiskutuksia
tehtiin ennätysmäisen vähän.
Suosittelemme pahoin juolavehnän
saastuttamille lohkoille ensisijaisesti
kevätöljykasveja, koska öljykasveista
juolavehnän torjunta on helppoa ja
edullista. Raisioagron resepti: Targa
Super 2 l/ha + Sito Plus 0,2 l/ha.
2 Viljele kevätvehnää ja hillitse juolavehnää ammattilaisten ylistämällä
Broadwaylla. Broadwaylla on markkinoiden laajin teho, sillä yhdellä
Broadway-torjunnalla torjut lohkon
kaikki tavallisimmat rikat, mutta samalla saat hallintaan myös heinä-
mäiset rikat, kuten juolavehnän ja
hukkakauran. Aineella on myös hyvä
matarateho ja kortta lyhentävä vaikutus. Raisioagron resepti kevätvehnälle: Broadway 150 g/ha + Dassoil-kiinnite 0,5 l/ha.
3 Resistenssi pihatähtimö eli vesiheinä, joka kestää gramma-aineita.
Se tarkoittaa, että edullisilla pienannosaineilla ei tehoa enää saada vesiheinään. Se on kasvava ongelma, jonka ehkäisyyn suosittelemme aina
gramma-aineiden joukkoon seoskumppania. Kestävän vesiheinän syntyminen kaventaa merkittävästi viljelijän ainevaihtoehtoja sekä nostaa
kasvinsuojelun kustannuksia. Pelkkä
MCPA seoskumppanina ei ehkäise
kestävien vesiheinäkantojen syntyä.
Raisioagron resepti kevätviljoille:
Classic Premium SX 12 g/ha + Cantor
0,5 l/ha* + Sito Plus 0,1 l/ha. Cantor
MegaPack vain Raisioagrosta!
(* Normaali suositus Cantor 0,4 l/ha,
ehkäistessä kestävää vesiheinää suosittelemme 0,5 l/ha). Resistenssin jo
synnyttyä oikea ainevalinta on peltojen tehopuhdistaja Ariane S.
YaraVitaTUOTTEILLA
hivenpuutokset
hoitoon
Kasvinsuojeluainetarpeita miettiessä
kannattaa muistaa myös lehtilannoitteet, jotka saat Raisioagrosta kätevästi samassa tilauksessa. Menneellä
kasvukaudella toteutimme sopimusviljelijöiden kanssa muutamia demokokeita, joissa YaraVita-sarjan lehtilannoitteita käytettiin pelloilla, joissa
oli viljavuustutkimuksen mukaan syytä olettaa hivenainepuutteita.
Lehtilannoituksen vaikuttavuutta
tutkittiin ruiskutuksen jälkeen kasvustonäytteen avulla, josta Yara Megalab -kasvianalyysi kertoi ravinnetilanteen nollaruudulla ja ruiskutetulla
alueella. Erityisen selvästi tehot saatiin näkyviin mangaanin osalta, kun
yaraVita Mantrac Pro:ta ruiskutettiin kauralle. Nollaruudulla Megalab
näytti selvää puutetta ja ruiskutetulla
alueella mangaanitaso kasvissa oli
normaali. Mangaanin liukenevuus
maasta vaikeutuu pH:n noustessa
ja kaura on puutokselle erityisen
herkkä. YaraVita Mantrac Pro:sta on
syystäkin tullut melko yleinen tuote
kauranviljelyssä, mutta sitä käytetään
paljon myös muille viljoille, jos mangaaninpuutosta on havaittu viljavuustutkimuksessa.
Megalab-analyyseissä näkyi myös
boorin puute erityisesti öljykasveilla.
Boorin puute on hoidettavissa yaraVita Bortrac 150 -tuotteella. Boorianalyysejä tehdään valitettavan harvoin viljavuustutkimuksen yhteydessä. Megalab-analyysi ottaa kuitenkin
kantaa myös boorin tarpeeseen ja antaa osviittaa niin meneillään olevaan
kuin seuraaviin kasvukausiin.
Teksti: Jaakko Laurinen
17
NAUTA
AGRO makasiini • 4/12
Enemmän irti Maituri 12 000 E:n
energiasta ja valkuaisesta
Maituri 12 000 E parantaa
ravintoaineiden hyväksikäyttöä lehmien ruokinnassa.
Pienemmällä väkirehutasolla ja maltillisella valkuaisruokinnalla päästään
totuttua suurempaan tuotokseen ja korkeampiin maidon
pitoisuuksiin. Tuotannon
kannattavuus paranee, kun
rehujen hyväksikäyttö
tehostuu.
Pienempi
annos
säästää rehukustannuksissa.
TEKSTI JA KUVA Merja Holma
Säilörehun laadulla on merkitystä myös Maituri 12 000 E -ruokinnalla.
Useat sadat tuottajat ovat jo todenneet, että maitotankissa huomaa
eron, kun tavallinen väkirehu vaihtuu
Maituri 12 000 E -rehuun. Maidon
pitoisuudet sekä tuotos kohoavat.
Valkuainen nousee 1–3 kymmenystä,
rasva voi kohota 3–5 kymmenystä,
parhaimmillaan on nähty jopa 8 kymmenyksen nousuja.
MTT:n kokeessa Maaningalla Maituri 12 000 E -ruokinnalla energian
hyväksikäyttö oli 13 prosenttia parempi kuin perusruokinnalla. Käytännössä Maituri 12 000 E -rehun parempi tehokkuus voidaan hyödyntää
alentamalla ruokintasuunnitelman
väkirehuannosta 0,5–1 kiloa kussakin
tuotosluokassa. Esimerkiksi 30 kilon
tuotostasolla normaali väkirehuannos on 10 kiloa, kun käytössä on normaali säilörehu. Nyt väkirehuannos
voidaan alentaa 9–9,5 kiloon. Koska
12 000 E -ruokinta parantaa myös
valkuaisen hyväksikäyttöä, voidaan
tiivistelisä jättää pois Maituri 12 000
E -ruokinnalla. Raisioagron ruokintasuunnitelmissa otetaan huomioon
12 000 E -rehujen tehokkaampi hyväksikäyttö.
Säilörehun laadulla on edelleen
suuri merkitys
18
Vaikka käytössä olisi Maituri 12 000 E
-rehu, on säilörehulla edelleen
ratkaiseva rooli maidontuotannossa.
Huonon säilörehun ohella tarvitaan
enemmän täysrehua, hyvän säilörehun ohella pärjätään vähemmällä.
Esimerkiksi 30 kiloa lypsävän lehmän
Maituri 12 000 E -täysrehuannos on
noin 8 kiloa, kun säilörehun D-arvo
on yli 700. D-arvon jäädessä 600:aan,
nousee täysrehuannos jo 12 kiloon.
Säilörehun D-arvo ei yksin ratkaise väkirehutasoa, sillä käymislaatu
ja märkyys vaikuttavat syötyyn säilörehumäärään. Säilörehuerän vaihtuminen kannattaa ennakoida analysoimalla rehu, jotta tarvittavia säätöjä
saadaan tehtyä ruokintaan ennen
tuotoksen alentumista. Säilörehuerän vaihtuessa syönnin väheneminen, energiapitoisuuden lasku ja pötsin olosuhteiden muuttuminen voivat
vaikuttaa tuotokseen merkittävästi,
joten ne kannattaa ottaa huomioon
ruokinnan suunnittelussa.
Energian hyväksikäyttö
(MTT 2012)
Maituri 12 000 E:n tarve
on pienempi
Esim. 30 kg tuotos eri säilörehuilla
Kl-arvo
0,65
MAITURI
12 000 E
0,6
0,55
VERTAILU
VERTAILU
0,5
0,45
5
6
7
Aika poikimisesta kk
13
12
11
10
9
8
7
6
Maituri 12 000 E
Maituri 12 000
Perustäysrehu
D 600
D 660
D 720
Tolosen robottikarjassa
keskimaito lähes 40 kiloa päivässä
Maija ja Matti Tolosen
robottikarjassa vanhempien
lehmien keskimaito nousi jo
päälle 40 kilon, mikä on
hieno saavutus ja merkki
siitä, että ruokinta toimii.
Kalajoella sijaitsevan karjan
60 lehmää syövät Maituri
12 000 E -täysrehua sekä
robotilla että kioskin kautta.
Säilörehua on vapaasti
tarjolla.
TEKSTI JA KUVAT Merja Holma
Tolosen tila on päätynyt erillisruokintaan, vaikka moni laajentanut tila
on siirtynyt appeeseen. Erillisruokinta on helpompaa, sillä appeen tekeminen vaatii aikaa. Aperuokintaa ei
myöskään voi perustella edullisemman hinnan vuoksi, koska lypsykauden lopussa energiaa haaskataan.
– Lomittajienkin on helppo hoitaa
ruokinta, kun on vain säilörehun jako,
Matti painottaa.
Tolosen pihatto rakennettiin vuonna 2006, siihen asennettiin aluksi lypsyasema, joka vuosi sitten vaihdettiin
robottiin. Tolosen karjan hoito käy
helposti omin voimin, kun väkirehuna
on täysrehu ja lypsäjänä on robotti.
Säilörehun jako sujuu kätevästi rehunjakovaunulla.
Matti ja Maija ovat todella tyytyväisiä Maituri 12 000 E -rehuun. Ruokinnallisia häiriöitä ei ole ollut sen
jälkeen, kun uusi rehu tuli viime
maaliskuussa käyttöön. Ei ole myöskään ollut tyypillisiä poikimisen jälkeisiä ongelmia. Rehu maittaa todella hyvin. Kierto toimii erinomaisesti,
sillä lehmät ovat aktiivisia, lypsyjen
määrä on keskimäärin 3,1. Kaikkien
lehmien keskimaito on pysytellyt 38
kilon tuntumassa.
Matti Tolonen on tyytyväinen helppoon ruokintaratkaisuun. Maituri 12 000 E -täysrehu kioskista
ja robotilta varmistaa myös korkean tuotoksen.
Raisioagron Tuomas Kuusinen tekee navettakierroksen ja tutkii myös lehmien sontaa tilojen
ruokintaa suunnitellessaan. Toloset ovat olleet
tyytyväisiä Tuomaksen ruokintasuosituksiin.
– On se ajoittain lähestynyt 40 kiloakin, iloitsee Maija. Vanhemmilla
lehmillä 40 kiloa on jo ylittynytkin.
Maituri 12 000 E oli vielä uusi tuote markkinoilla, kun Raisioagron
Tuomas Kuusinen kertoi siitä maaliskuussa Tolosille.
– Päätimme kokeilla uutta rehua,
eikä sen jälkeen ole entiseen palattu.
Tuotos on noussut huikeasti ja navettatyöt sujuvat helposti, kun homma
toimii myös robotilla, Maija kertoo.
Maija kehuu Tuomas Kuusisen tekemien ruokintasuunnitelmien tuottavan maitoa. Ennen uuteen rehuun
siirtymistä viimeisen 12 kuukauden
tuotos oli 9 637 kiloa, nyt se on noin
1 200 kiloa korkeampi.
Lehmät alkoivat hanakasti
syödä väkirehua säilörehun
päältä, kun testasimme
Maituri 12 000 E:n
maittavuutta.
19
NAUTA
AGRO makasiini • 4/12
Maituri 18 E
uutuusrehu
tehokkaaseen E-sarjaan
Maituri 18 E on kauan odotettu uutuus E-sarjaan.
Siinä on matalampi valkuaistaso kuin Maituri 12 000 E:ssä,
mutta muuten hyvä peruskoostumus ilman propyleeniglykolia ja suojattua metioniinia.
TEKSTI Merja Holma I KUVAT Merja Holma ja Tapani Vartiainen
Maituri 18 E:ssä maidon koostumukseen vaikuttavat elementit ja prosessointi vastaavat Maituri 12 000 E:tä,
joten pitoisuudet kohoavat kuten
Maituri 12 000 E:lläkin. Hinta on edullisempi, joten se mahdollistaa
pitoisuuksien nousun niilläkin tiloilla,
jotka eivät halua panostaa kaikkiin
niihin ominaisuuksiin, joita Maituri
12 000 E sisältää.
Maituri 18 E on ollut ruokintakokeissa kuluneen syksyn ajan useilla
kymmenillä tiloilla, joiden maidon
pitoisuudet ovat nousseet erittäin
vakuuttavalla tavalla. Myönteistä
palautetta on saatu myös robottitiloilta, joilla se on parantanut kiertoa
parempien pitoisuuksien lisäksi.
Kari ja Minna Herranen, Kiuruvesi: Maituri 18 E houkutusrehuna robotilla
Kari ja Minna ottivat Maituri 18 E:n
ruokintaan 130 lehmän robottikarjallensa syyskuun lopulla. Kahden robotin navetassa haetaan hyvää kiertoa
ja yli 30 kilon keskimaitoa. Uusi pihatto rakennettiin vuonna 2005. Lehmäpaikkoja on yhteensä 140. Lypsyssä on nyt 114 lehmää. Vanhempien
lehmien keskimaito on 33–35 kiloa,
ensikoilla noin 25–26 kiloa. Tavoitteena on saada etenkin ensikoiden tuotosta kasvamaan. Keskimäärin maitoa tulee päivässä lehmää kohden
31–33 kiloa, joten kokonaisuudessaan ollaan tavoitetasolla. Vanhemmilla lehmillä on lypsyjä keskimäärin
2,7 ja ohikulkuja 1,5. Ensikot ovat innokkaampia, ja ohikulkuja kertyy yli
kolme.
Robotilla annetaan täysrehua
ensimmäisen 90 päivän ajan vanhemMinna ja Kari Herranen ovat todenneet, että Maituri 18 E sopii mainiosti houkutusrehuksi robotille. mille lehmille 7 kiloa ja ensikoille
20
5 kiloa. Sen jälkeen täysrehua annetaan tuotoksen mukaan. Minnan ja
Karin mukaan Maituri 18 E -rehu
maittaa hyvin ja houkuttelee lehmät
robotille, vaikka aiemmin käytössä
ollut Robo-Maiturikin toimi hyvin.
Syyskuun puolivälissä rasva oli
vielä 4,03 ja valkuainen 3,44. Kuukautta myöhemmin rasva oli jo 4,49 ja
valkuainen 3,54. Vaikka robotin väkirehumäärät ovat puolet normaalista
täysrehuruokinnan väkirehumäärästä, nähdään silti vaikutus tankkimaidossa. Appeessa on vehnä-kaura
-seosta sekä rypsiä, vitamiinia ja
kivennäistä. Säilörehu on nuorena
korjattua, ja sen D-arvo on peräti 705.
Roboteille on kaksi väkirehulinjaa,
joka mahdollistaa kahden eri rehun
antamisen robotille. Minnan ja
Karin suunnitelmissa on, että
alkulypsykaudelle otettaisiin
Maituri 12 000 E -täysrehu
ja tiinehtymisen jälkeen
jatkettaisiin edullisemmalla vaihtoehdolla.
Minnan ja Karin robottikarjassa
nähtiin maidon pitoisuuksien nousu
muutamassa viikossa, kun Maituri
18 E otettiin houkutusrehuksi.
Arto ja Merja Vornanen, Vieremä: Maituri 18 E-täysrehu kioskista
Koiraharjun tilan pihattokarjassa
Maituri 18 E ruokitaan kioskista normaalin täysrehun määrillä. Lisäksi
annetaan Amino-Maituria, koska säilörehussa on matalahko valkuainen.
Aikaisemmin käytössä oli PihattoMaituri ja Amino-Maituri, joilla on
päästy erinomaiseen tuotokseen.
12 viimeisen kuukauden tuotos on
10 500 kiloa.
Karjasta on puolet holsteinlehmiä
ja toinen puoli ayrshirelehmiä. Ennen
rehunvaihdosta tankkimaidon rasva
oli lokakuun alun mittauksessa 4,18
prosenttia ja valkuainen oli 3,33 prosenttia. Kuukautta myöhemmin rasva oli jo 4,46 prosenttia ja valkuainen
3,42 prosenttia. Uusi rehu ehti siis
olla käytössä vain muutaman viikon,
kun rasva kohosi lähes kolme kymmenystä ja valkuainenkin kymmenyksen verran. Vaikutus näkyy nopeasti,
koska rehumäärä on riittävä.
Merja ja Arto ovat tyytyväisiä
rehun maittavuuteen. Lehmät syövät
sen erittäin mielellään. Koska Vornasen karjalla on korkea tuotos, kiinnostaisi nyt kokeilla Maituri 12 000 E
-rehua, jossa on mukana myös maksan toimintaa ja hedelmällisyyttä
edistäviä elementtejä. Innostus he-
räsi, kun Maituri 18 E jo nosti pitoisuuksia näin nopeasti. Maituri 18 E
on pitänyt tuotokset hyvin, vaikka valkuaispitoisuus ruokinnassa hieman
aleni.
Merja ja Arto Vornasen
pihatossa Maituri 18 E
maittaa lehmille hyvin.
21
NAUTA
AGRO makasiini • 4/12
Rypsirouheen
aminohappokoostumus
on parempi kuin
palkokasveilla.
Tehokas valkuaisruokinta
vähentää tiivisteen tarvetta
Kun valkuaisrehujen hinnat ovat korkealla, kannattaa pohtia
entistä tarkemmin, paljonko valkuaista ruokintaan pitää
lisätä. Monipuolisuus on eduksi valkuaisruokinnassa.
TEKSTI Merja Holma
Rypsirouhe sekä kuumennettu härkäpapu ja herne sopivat hyvin lehmien
valkuaisraaka-aineiksi. Soijan käyttö
on korkean hinnan vuoksi hyvin vähäistä naudoilla, mutta sen tiedetään
Viljan ja Amino-Maituri 12 000 E:n
määrä 30 kg tuotostasossa
eri säilörehuilla
14
12
10
8
6
4
2
0
Seosvilja
D 600
D 660
AM 12 000 E
D 720
Kaaviossa nähdään seosviljan ja Amino-Maituri 12 000 E:n käyttötarve erilaisten säilörehujen
ohessa. Kun ruokinnassa on hyvin sulava
säilörehu, riittää 30 kiloa lypsävälle lehmälle
reilu 8 kilon väkirehuannos, josta puolet on
Amino-Maituri 12 000 E:tä.
22
tehostavan mikrobiproteiinisynteesiä.
Amino-Maituri 12 000 E mahdollistaa
ruokinnan valkuaistason alentamisen
tehokkaan hyväksikäytön vuoksi.
Ureavalmisteilla ei korvata aminohappovalkuaista, vaikka niidenkin
käytölle saattaa ääritilanteissa löytyä
perusteita.
Palkoviljat kannattaa kuumentaa
Herneen ja härkäpavun aminohappokoostumus on huonompi kuin rypsillä. Niiden valkuainen on myös hyvin
nopeasti hajoavaa ilman kuumennuskäsittelyä. Herneessä ja härkäpavussa on hitaammin hajoavaa tärkkelystä, joka monipuolistaa viljan tärkkelystä. Palkoviljojen käyttöarvo lehmien ruokinnassa paranee kuumennettaessa, joten ne sopivat hyvin
ruokittavaksi rakeistettujen kypsen-
nettyjen rehujen kautta. Kokeissa
pötsin ammoniakkipitoisuus on alentunut, kun palkoviljoja on kuumennettu. Valkuaisen hyväksikäyttö paranee prosessoitaessa.
Rypsipitoisen valkuaisrehun ruokinnasta on saatu etua kaikissa tuotosvaiheissa. Rypsivalkuainen nostaa
tuotosta, vaikka säilörehu olisi nuorena korjattua ja siinä olisi korkea
sulavuus ja valkuaispitoisuus. Rypsivalkuaisen hyvä tuotantovaikutus johtuu sen aminohappokoostumuksesta.
Rypsissä on runsaasti histidiiniä, josta tulee helposti puutetta suomalaislehmien ruokinnassa.
Urea ei ole oikeaa valkuaista
Rehu-urea tai hitaasti vapautuvat
ureavalmisteet kuten esimerkiksi
Optigen eivät ole oikeaa valkuaista
vaan niin sanottua ei-valkuaistyppeä.
Rehujen raakavalkuainen määritetään typpipitoisuuden perusteella eli
6,25 x typpi. Ureassa ei ole lainkaan
OIV:tä, kaikki sen valkuainen on
PVT:tä. Lypsylehmien ruokinnassa on
varsin harvoin tilanteita, joissa
ureasta olisi hyötyä. Lihanaudoille
sen sijaan voi olla etua hyvin valkuaisköyhän säilörehun kanssa, koska niille
annetaan vähemmän valkuaisrehuja.
Veren mukana virtaava urea ja
ammoniakki vaikuttavat negatiivisesti
elimistön immuunijärjestelmiin, kohdun olosuhteisiin sekä lisääntymishormoneihin. Käytännössä on usein
havaittu, että lehmät tiinehtyvät huonommin, jos ruokinnassa on erittäin
valkuaispitoinen säilörehu. Vastaava
vaikutus saadaan urean lisäyksellä.
Tehokasta valkuaisruokintaa
Amino-Maituri 12 000 E:n avulla
Amino-Maituri 12 000 E:n käyttäjät
ovat havainneet kohonneiden pitoisuuksien lisäksi tiinehtymisen parantuneen, minkä selityksenä on osittain
puolitiivisteen korkea energiapitoisuus sekä toisaalta valkuaisen parempi hyväksikäyttö. Amino-Maituri
12 000 E:n avulla mikrobivalkuaisen
tuotanto tehostuu. Siinä on myös pötsin ohittavaa valkuaista ja pötsisuojattua metioniinia.
Tehokkaan valkuaisruokinnan
kannalta on oleellista, että tarjolla on
hyvin sulavaa säilörehua. Rakenteellista kuitua tulee olla riittävästi, jotta
pötsi toimii mahdollisimman hyvin.
Opti-Mellin sooda ja elävä hiiva tehostavat mikrobien toimintaa, jos
karkearehun kuituvaikutus ei riitä.
Näin maksimoidaan syönti, maitotuotos sekä mikrobivalkuaisen tuotanto.
Amino-Maituri 12 000 E täydentää
sopivasti pötsimikrobien peptidien
sekä aminohappojen saantia, sillä se
sisältää myös soijarouhetta. Riittävä
määrä pötsissä hajoavaa hyvälaatuista valkuaista on välttämätöntä mikrobivalkuaisen tehokkaaseen tuotantoon. Urea ei korvaa hyvälaatuista
pötsissä hajoavaa valkuaista. Soijarouhe on todettu erinomaiseksi mikrobisynteesin tehostajaksi. Jos hyvälaatuisesta valkuaisesta on vajausta,
eivät mikrobit kykene lisääntymään,
vaikka energiaa olisikin käytössä. Tämän voi havaita siitä, että lehmä syö
hyvin, mutta maitoa ei tule odotusten
mukaan.
KYMMEnEn SYYTÄ
ruokkia lehmiä uusilla
12 000 E -rehuilla
1. Rehu sopii kaikkiin ruokintamalleihin.
Maituri 12 000 E sopii täysrehuksi niin parsinavetassa kuin pihaton kioskeissakin sekä houkutusrehuksi robotille aperuokinnan lisäksi. Kierto paranee
uuden rehun voimalla. Amino-Maituri 12 000 E täydentää omaa viljaa tai
perustäysrehua sekä valkuaisen että energian osalta.
2. Ruokinta on yksinkertaista ja tehokasta.
Lehmä pitää rutiineista ja samoista aikatauluista ympäri vuoden. Täysrehuruokinta on helppoa ja antaa tuottajalle mahdollisuuden käyttää aikaa
tehokkaasti navetan muihin askareisiin ja lehmien tarkkailuun.
3. Lehmä saa riittävästi energiaa ja valkuaista.
Lehmä tarvitsee alkulypsykaudella paljon energia- ja valkuaispitoista rehua.
Suositus on, että vähintään kolme kuukautta poikimisesta lehmälle annetaan Maituri 12 000 E -täysrehua. Riittävä energia estää lehmän laihtumisen
ja se saadaan tiineeksi.
4. Lehmä tuottaa paljon maitoa.
Alkulypsykaudella annettu Maituri 12 000 E sekä puolitiiviste Amino-Maituri
12 000 E takaavat korkeat valkuaispitoisuudet ja maitomäärät. Loppulypsykaudella annetaan valkuaispitoista niukemmin energiaa sisältävää rehua,
joka pitää lehmät aktiivisina, maitokäyrän pitkänä ja estää lehmien lihomisen.
5. Lehmä voi hyvin.
Maituri 12 000 E –rehuissa on maksan toimintaa, vastustuskykyä, sorkkaterveyttä, pötsin hyvinvointia ja hedelmällisyyttä tukevia elementtejä.
6. Rehu maittaa lehmille.
Uudet 12 000 E-rehut ovat markkinoiden energiapitoisimpia rehuja. Niiden
maittavuus on erinomainen, joten rehunvaihdosta ei tule ongelmaa.
7. Rehu sulaa erinomaisesti.
Lehmä käyttää hyväkseen täysrehun energian täydellisesti,
eikä sonnasta löydy jyvän jyvää. Myös kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
8. Rehua kuluu vähemmän.
Maituri 12 000 E -rehu on perusrehua kalliimpaa, mutta sitä kuluu vähemmän.
Laskelmat osoittavat, että maidon pitoisuudet ja tuotos kasvavat suhteessa
enemmän kuin rehukustannukset, joten
rehunvaihto on kannattavaa.
9. Tilan kannattavuus paranee.
Kun annetaan oikea rehu oikeaan
aikaan, saadaan säästöjä rehukustannuksiin. Unohtaa ei sovi
ajan säästöä, työn helppoutta
ja sujuvuutta.
10. Onnistumisen iloa ruokintaan.
Uudet 12 000 E -rehut tuovat
onnistumisen iloa sekä uutta
puhtia tuottajan arkeen.
23
NAUTA
AGRO makasiini • 4/12
Maitotuotos ei nouse,
jos ruokintapöytä on tyhjä
Lehmät eivät lypsä ilman rehua, vaikka olisi kuinka hieno
ja uusi navetta. Hyvä eläinaines ei myöskään riitä, jos
ruokintapöytä on tyhjä.
TEKSTI JA KUVAT Merja Holma
Karjakoon kasvaessa ja perinteisen
parsinavetan lehmäkohtaisen ruokinnan muuttuessa ryhmäruokinnaksi
kohdataan toisinaan haasteellisia
tilanteita. Robottinavetassa käynnit
hiipuvat, lehmien tuotos heilahtelee ja
maitomäärä ei ole odotetun mukainen.
Jos tilanne jatkuu pitkään, maitotili ei
riitä kuluihin ja lainan lyhennyksiin.
Joskus voidaan pienillä muutoksilla
korjata tilannetta ja saada merkittäviä
parannuksia aikaan.
Säilörehua tai apetta pitää olla vapaasti tarjolla, sillä muuten lehmät
eivät maksa kallista navettainvestointia takaisin. Robotilla annettava houkutusväkirehu ei pelasta tilannetta,
jos pääruoka puuttuu.
Annetaanko lehmien
puhdistaa pöytä?
Monella visiiripöytätilalla on yleistynyt käytäntö rajoittaa appeen määrää
siten, että ruokintapöytä on aamulla
tyhjä, koska kaukalo on hankala
puhdistaa. Ei tarvitse puhdistaa tai
lakaista pöytää, kun lehmät ovat
nuolleet viimeisenkin korren pätkän.
Kun ruokintapöytä on aamusta toiseen tyhjä, saatetaan asialle tulla sokeaksi. Rehu on saattanut loppua jo
aamuyöstä tai pahimmassa tapauksessa vieläkin aikaisemmin.
Kun säilörehun kuiva-ainepitoisuus vaihtelee, ei riitä että apevaunuun punnitaan tietty kilomäärä.
Kuiva-aineeksi laskettuna todellinen
seoksen karkearehun määrä voi
jäädä liian niukaksi. Väkirehun osuus
annoksesta kasvaa, ja pötsi happa-
Asiakkuusvastaavat Tero Jokelainen ja Essi Vainio tarkentavat ruokintasuunnitelmaa
muun muassa sonnan koostumuksen ja karkearehun laadun perusteella.
24
moituu kuidun puutteesta niillä lehmillä, joille rehu on riittänyt. Kun appeessa on arvioitua märempää säilörehua, rehu loppuu liian aikaisin.
Vahvemmat lehmät syövät ensin pötsin täyteen ja voivat saada jopa liikaa
väkirehua, jolloin ne menevät löysälle. Osa lehmistä saa puolestaan nuolla tyhjää pöytää. Kun tuotokset laskevat, robotin väkirehuannos vähenee
automaattisesti, jos se on sidottu
maitomäärään. Koska robotilla ei ole
riittävästi väkirehua, käynnit hiipuvat.
Ollaan jouduttu oravanpyörään, joka
pitää katkaista nopeasti tai seuraukset käyvät kalliiksi.
Rutiiniksi päivittäinen
pöydän puhdistus
Lehmien ruokintapöytä tai kaukalo
pitää siivota joka päivä ennen uuden
ape-erän jakamista. Pöydällä pitää
siis olla syötävää jäljellä. Ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista ja taloudellista haaskata rehua, niin että
kymmeniä prosentteja joudutaan
puhdistamaan pois päivittäin. Riittää,
että jäljellä on edes vähän rehua.
Näin nähdään, että ruokaa on ollut
riittävästi koko yöksi ja säilörehun
kuiva-aine on vastannut analyysiä.
Rehumäärän kertyminen voi myös
johtua oletettua kuivemmasta säilörehusta, jolloin väkirehun osuus vähenee ja rehua alkaa jäädä. Tämä
johtaa myös tuotoksen alenemiseen.
Appeen tekeminen on taitolaji,
joka vaatii huomattavasti enemmän
tarkkuutta kuin erillisruokinta. Haastavinta on eri säilörehujen kuivaaineen tunteminen, koska sen muuttuessa seoksen väkirehuprosentti
Raisioagron asiakkuusvastaavat tutkivat myös
apevaunujen sisältöä.
vaihtelee jopa päivittäin aiheuttaen
lehmille pötsihäiriöitä ja ripulia. Erikseen annettava väkirehumäärä on
helppo kontrolloida kioskin tai robotin kautta, jolloin väkirehuannos pysyy vakiona kunkin lehmän tarpeen
mukaisesti. Jos huolehditaan, että
säilörehua on aina pöydällä, ei sen
märkyys tai kuivuus aiheuta vastaavaa ongelmaa kuin appeessa.
Apesatsi on hyvä tehdä aina samaan aikaan, jolloin vuorokausimäärä on helpompi kontrolloida ja resep-
tin tarvittava säätö voidaan tehdä nopeasti, jos rehu ei riitä tai sitä alkaa
jäädä enemmän. Oleellista on, että
pöydällä on rehua vapaasti, on se sitten apetta tai säilörehua.
Tavoitteena nostaa
keskimaito yli 30 kiloon
Kun rehun saanti on vapaa ja appeen
koostumus on tasainen, eivät maitomäärät ja robottikäynnit sahaa edestakaisin. Robotin maittava houkutusrehu varmistaa riittävän kierron, kun
appeesta ei tehdä liian vahvaa. Keskimaidon saa nousemaan yli 30 kiloon,
kun lehmälle annetaan mahdollisuus
tuottaa se. Parhailla tiloilla keskimaito lähentelee 40 kiloa, kun rehun
koostumus on tasapainossa ja ruokaa
on riittävästi tarjolla.
Jos kierto tökkii ja tuotokset laahaavat, kannattaa kutsua ajoissa
apua. Raisioagron asiakkuusvastaavat
tekevät tiloille ruokintasuunnitelman,
jolla tuotos ja kannattavuus saadaan
nousuun.
Lehmien visiiriruokintapöytä on hankala puhdistaa, mutta siivous on hyvä tehdä päivittäin ennen uuden ape-erän ajamista. Pöytää ei saa päästää
tyhjäksi missään vaiheessa.
25
NAUTA
AGRO makasiini • 4/12
Silloin kun perusrehut ovat hyviä,
niin appeesta saa toimivaa ja
eläimet syövät hyvin, vakuuttaa
asiakkuusvastaava Juha Ossi.
Sadekesän rehut
lisäävät ruokinnallisia ongelmia
Sadekesä on mitä ilmeisimmin huuhdellut ravinteita säilörehusta. Raakavalkuaiset, kivennäiset ja hivenaineet
näyttävät olevan jonkin verran alhaisempia kuin viime vuonna. Vitamiineja ei analysoida, mutta oletettavasti
niiden osalta on sama tilanne. D-arvo
on kuitenkin enimmäkseen hyvällä
tasolla. Vaihtelua tosin on melkoisesti. Osalla tiloista syksyn sato jäi tulvien alle tai märkyys muutoin vaan esti
korjuuta. Osalla rehut ovat märkiä ja
huonosti maittavia.
Märkyys haittasi rehunkorjuuta
Pehmeillä pelloilla korjatuissa paaleissa saattaa olla maata mukana,
joka vaikuttaa säilörehun laatuun ja
maittavuuteen. Varastoinnin aikana
maaperän bakteerit ja homeet voivat
lisääntyä rehussa ja muodostaa jopa
26
toksiineita. Homeiset ja pilaantuneet
kohdat säilörehussa lisäävät ripulitapauksia ja alentavat tuotosta. Laakasiilojen mahdollinen huonolaatuinen
pintakerros kannattaa kuoria pois,
sillä appeeseen lisättynä se voi aiheuttaa ripulia isolle joukolle lehmiä.
Erillisruokinnassa lehmien on helpompi jättää huonot kohdat syömättä.
Aperuokinnassa säilörehun kuivaaineen hallinta on haaste, seoksen
väkirehuprosentti voi vaihdella huomattavasti säilörehun kuiva-aineen
vaihdellessa.
Tunkkaista viljaa ei kannata syöttää
Märän kesän jälkeen myöhäiseen
syksyyn siirtynyt viljankorjuu lisää
myös ruokintaongelmien riskiä. Mikäli jyvien pinnalla näkyy punertavaa
rihmastoa, kannattaa olla tarkkana,
sillä vilja voi sisältää homemyrkkyjä.
Mitä myöhemmäksi syksyyn puinti
viivästyi, sitä suuremmaksi homemyrkkyjen riski kasvaa. Voimakkaat
lämpötilavaihtelut laukaisevat myrkkyjen tuotannon. Siksi pakkasjakson
jälkeen puidut viljat kuuluvat suurimpaan riskiryhmään. Kuluneen syksyn
märissä olosuhteissa osa tiloista
odotteli pakkasia, jotta pellot kestävät.
Kaura on usein viimeisenä puitava
vilja, joten siitä myös yleensä löytyy
eniten homemyrkkyjä. Myrkkyä voi
muodostua myös myöhemmin, jos
viljan kuivaus on jäänyt puutteelliseksi. Epäilyttävän näköiset ja pahan
hajuiset viljat on edullisempaa jättää
syöttämättä, vaikka märehtijä kestääkin hieman paremmin lieviä toksiinipitoisuuksia kuin yksimahaiset.
Säilörehusiilon homeinen
pintakerros voi pilata
apesatsin ja aiheuttaa
lehmille ripulia sekä
tuotoksen alentumista.
Homeista viljaa
ei kannata syöttää,
sillä siinä voi olla
homemyrkkyjä.
Säilörehun laatu on
syytä tarkastaa myös
aistinvaraisesti, toteaa
asiakkuusvastaava
Heikki Ämmänpää.
Sateisen kesän jälkeen kotoisten rehujen laadussa voi ilmetä
erilaisia ongelmia, jotka saattavat aiheuttaa ajoittaista ripulia
ja tuotoksen alentumista. Maidon solut voivat nousta, pötsin
toimintahäiriöt yleistyvät ja sorkatkin aristavat entistä
herkemmin. Tasapainoisen ruokinnan varmistamiseksi
kotoisista rehuista kannattaa ottaa riittävästi analyysejä.
TEKSTI JA KUVAT Merja Holma
Loppusyksyn aikana on vastaan
tullut tavanomaista enemmän omituisia ajoittaisia ripulitapauksia, jotka
alentavat tuotosta. Osalla tiloista
myös solut ovat lisääntyneet ja hapanpötsiin liittyviä sorkkaongelmiakin ilmennyt, vaikka ruokinta näyttäisi laskelmien mukaan olevan
tasapainossa. Joissakin tapauksissa
homemyrkkyjen sitoja on vähentänyt
ruokinnallisia ongelmia. Homemyrkkyanalyysit ovat kalliita, joten harvat
tilat niitä teettävät kotoisista rehuistaan.
Lisävitamiinit ja kunnon kivennäisrehu ovat tänä talvena tarpeen
Kotoisen rehun täydennys alkaa analyyseista. Säilörehusta kannattaa tehdä jopa normaalia enemmän analyyseja ja myös vilja on hyvä tutkia.
Täysrehuruokinnalla on helpointa
saada ruokinta tasapainoon. Valittavana on säilörehun laadun mukaan
eri valkuaistason ja tärkkelyspitoisuuden omaavia täysrehuja. Robottitiloille appeen ohelle kannattaa valita
maittava ja energiapitoinen rehu,
jolla kierto saadaan varmistettua.
Tämän syksyn rehuille sopii mainiosti
Maituri 12 000 E, joka tasaa myös
kotoisten rehujen vaihtelua. Oman
viljan täydennyksessä Amino-Maituri
12 000 E tuo lisäenergiaa myös kevyen viljan ohelle.
Nyt on syytä panostaa tasapainoisen hivenaineita sisältävän kivennäisrehun ja vitamiinilisän antamiseen, vaikka normaalisti niistä olisi
tingitty korvaamalla monipuolinen
kivennäinen kalkilla ja suolalla.
Umpilehmille on syytä antaa säilö-
rehun ohella 200 grammaa Vita-Melliä ja 200 grammaa Tunnu-Melliä
päivässä, jotta varmistetaan hyvä
vastustuskyky poikivalle lehmälle.
Lypsävien appeeseen kannattaa myös
lisätä Pihatto-Mellin ohella Vita-Melliä sekä pötsin tasapainottajaa OptiMelliä, joka estää tehokkaasti hapanpötsiä.
Älä anna
eläimillesi
epäilyttävän näköistä
tai pahanhajuista
viljaa.
27
NAUTA
AGRO makasiini • 4/12
Säilörehun
laadulla on väliä
Valitse
nurmis
e
niittoke os
rtojen
mukaa
n.
Maaningan tutkimusasemalla tehdyssä Karjatilan kannattava
peltoviljely -hankkeen (KARPE) ruokintakokeessa vertailtiin
sulavuudeltaan erilaisia säilörehuja ja väkirehutasoja.
Kokeen tulokset osoittivat, että säilörehun laadulla on
suuri merkitys maitotulokseen.
TEKSTI Juha Anttila I KUVA Kirsi Mäenpää
Kokeessa D-71-säilörehu lypsätti
niukalla täysrehumäärällä viisi kiloa
enemmän maitoa kuin samalla väkirehumäärällä syötössä ollut D-62rehu. Vanhana korjattua rehua joudutaan täydentämään suuremmalla
väkirehumäärällä, jotta päästään
samaan tuotokseen.
Maaningan kokeen perusteella
voidaan todeta, että 35 kilon tuotokseen tarvitaan 9, 12 tai 15 kiloa täysrehua, jos ruokinnassa on eri kasvuasteilla korjatut säilörehut D-71,
D-66 tai D-62 (kuvio 1). Tavoiteltaessa samaa tuotosta on rehujen käyttömäärissä huima 67 prosentin ero.
Tämä tarkoittaa vuositasolla jopa
2 000 kilon väkirehumäärän eroa.
Käytännössä korkea väkirehutaso
eli yli 15 kiloa päivässä voi tuoda terveysriskejä: sorkkaongelmia, hapanpötsiä, juoksutusmahaongelmia ja
dieetin matalaa NDF-pitoisuutta.
Kun halutaan pitää korkeaa väkirehutasoa, on syötettävän rehun oltava korkealaatuista, monipuolista ja
tärkkelystasoltaan rajoitettua. Huonon säilörehun kanssa on usein vain
tyydyttävä huonompaan tulokseen.
Säästö rehulaskussa on melkoinen,
jos onnistutaan tekemään hyvää
säilörehua. Väkirehujen kustannus-
Kuvio 1.
ero lehmää kohti D-62-täydennyksellä verrattuna D-71:een on jopa 600
euroa vuodessa.
Kolmella sadolla parasta rehua
MTT:ssä Maaningalla ja Ruukissa toteutetussa KARPE-hankkeessa tutkittiin nurmirehun eri niittoaikastrategioita. Vaihtoehdot olivat kolme eri ajankohtaa ensimmäiselle niitolle sekä
kolmen niiton strategia. Kolmen niiton
strategia tuotti keskiarvoltaan korkeimman D-arvon ja sen energiasadon
määrä (GJ/ha) oli paikkakunnasta riippuen joko sama tai suurempi kahteen
niittokertaan verrattuna (kuvio 2).
Kuvio 2.
Maitoa 35 kiloa erilaisilla
säilörehuilla (Maaninka 2011)
140
Sato GJ/ha
120
100
Säilörehun d-arvo Väkirehua kg
D 620
D 660
D 710
15
12
9
80
60
40
20
0
2 niittoa
tavanomainen
2 niittoa
myöhästetty
2 niittoa
myöhäinen
3 niittoa
Kolmen niiton strategialla saadaan joko samansuuruinen tai suurempi sato (GJ/ha) kuin kahden
niiton strategialla (Auvo Sairanen, Perttu Virkajärvi, Kirsi Pakarinen, Maito ja Me 2/2012 )
28
Säilörehun sulavuuteen vaikuttaa
korjuuaste ja käytetyt nurmilajikkeet.
Säilörehun sulavuuteen vaikuttaa
oleellisesti korjuuaste ja käytetyt
nurmilajikkeet. Pyrittäessä kolmeen
satoon kannattaa valita siihen suunniteltuja nurmiseoksia. Nurmilajikkeista pelkkä timotei on selvästi parhaimmillaan kahden sadon tekniikassa.
Raisioagron nurmiseokset
valitaan niittokertojen mukaan
Raisioagron nurmiseoksilla on erilainen valmistumisajankohta, jolloin
niitot voidaan synkronoida optimaalisen tekoajankohdan mukaan. Kun
aloitetaan nopeista kolmen niiton lajikkeista ja lopetetaan kahden niiton
apilaseoksiin, saadaan korkean satotason ja sulavuuden säilörehua kaikilta sadoilta ja lohkoilta. Varma 1 ja
2 timotei -nurminataseokset on tarkoitettu pääasiassa kahden niiton järjestelmään koko Suomeen. Teho 1 ja
2 -apilaseoksista voi valita seoksen
sen apilapitoisuuden, lannoituksen
tai niittostrategian perusteella.
Kolmen niiton erikoisseoksia ovat
Voima- ja Vauhti-seokset. Voima-ruokonataseos on tarkoitettu aina 4 vyöhykkeelle saakka. Siinä on kotimaista
Karoliina-ruokonataa, joka on sulavuudeltaan huippuluokkaa. Vauhti-
seokset ovat seoksia intensiiviseen
nurmituotantoon. Niitä suositellaan
1-3 vyöhykkeille. Valikoimiin kuuluu
Vauhti 1 -rainataseos sisältää englanninraiheinää, nurminataa, ruokonataa, puna-apilaa ja timoteita. Uutuusseos kolmeen niittoon on Vauhti
2 -sinimailasseos. Se sisältää 50 prosenttia sinimailasta, jolloin 25 kilon
siemenmäärällä saadaan 12,5 kiloa
sinimailasta hehtaarille. Seoksessa
on lisäksi englanninraiheinää, rai- ja
ruokonatataa, timoteita, nurminataa
ja puna-apilaa.
Siemenen hinnalla ei merkitystä,
mutta sadon laadulla on
Jos seoksen hinta on kolme tai neljä
euroa/kilo, ja nurmen käyttöikä on kolme vuotta, on hehtaarikohtainen kustannus kahdeksan euroa. Jos toisella
seoksella saadaan 10 000 kiloa/ka
hehtaarilta ja toisella seoksella
6 000 kiloa, niin silloin puhutaan eri
summista puhumattakaan sadon
sulavuudesta. Kannattaa siis vaihtaa
satoisimpiin uuden ajan seoksiin.
Laitumille erikoisseokset
Laitumille tarvitaan kestäviä, helppohoitoisia ja maittavia lajikkeita. Laidunseoksessa on timotein ja nurmi-
nadan lisäksi niittynurmikkaa ja valkoapilaa. Laidunseos on kestävä, monipuolinen ja helppohoitoinen sekä
luonnollisen kaunis. Seos kasvaa
vaatimattomallakin lannoituksella.
Uudella Pikalaidunseoksella saadaan
laidunnettava nurmi jo kylvövuonna.
Se sisältää maittavaa, sulavaa ja nopeakasvuista timoteita, nurminataa,
englannin raiheinää sekä italian raiheinää.
Activate-maissi myyntiin
Myynnissämme on aikainen Activatemaissi, jonka FAO-arvo on 150. Tanskalaissa kokeissa sen sadontuottokyky, tärkkelyksen osuus ja kuidun
sulavuus ovat olleet hyviä. Se on ollut Suomessa lajikekokeissa ja tuottaa parhailla kasvupaikoilla huippusadon. Lisäksi Raisioagro myy puhtaana
italian raiheinää, puna-apilaa ja timoteitä.
Edullinen toimitus
Nurmisiementen ennakkokauppa on
käynnistynyt. Suomen ja KeskiEuroopan heikoista sadoista johtuen
siemenistä voi tulla pulaa. Siemeniä
toimitetaan Kouvolasta koko maahan.
Kuljetukset hoituvat kätevästi pienellä rahdilla rehukuormien mukana.
29
NAUTA
AGRO makasiini • 4/12
SAFESIL
on uuden ajan älykäs säilöntäaine
korkealuokkaisen säilörehun tuotantoon
Safesil on uutuustuote rehunsäilöntään Suomessa.
Tuotteen valmistaja on ruotsalainen Hanson & Möhring Ab.
Safesil on saanut vahvan jalansijan Ruotsissa, jossa
se on markkinoiden toiseksi myydyin säilöntäaine.
TEKSTI JA KUVA Juha Anttila
Safesil ei ole happo eikä biologinen
valmiste, vaan kolmen elintarvikesäilöntäaineen suolaseos; kaliumsorbaatin, natriumbentsoaatin ja natriumnitriitin.
Säilörehun säilöntähävikki
Säilörehun nopea maitohappokäyminen on avainasemassa pyrittäessä
hyvään käymislaatuun. Samalla estetään haitallisten mikro-organismien
kasvu ja rehun säilöntähävikkiä.
Safesil edistää maitohappobakteerien
lisääntymistä ja pudottaa nopeasti
rehun pH:n alas.
Safesil estää tehokkaasti haitallisten bakteerien, hiivojen ja homeiden
kasvua sekä ehkäisee voihappokäymistä ja itiöiden muodostumista merkittävästi. Tuloksena saadaan korkealuokkaista ja hyvin maittavaa rehua,
jolla turvataan hyvä maitotuotos ja
maidon laatu. Käyminen ei kuluta rehun energiavarastoja, joten rehuarvo
pysyy hyvänä.
Voihappoitiöt
Voihappoitiöt ovat uhka korkealaatuiselle juustontuotannolle. Nurmen
korjuu puhtaana on perusasia rehun
voihappokäymisen estämisessä. Voihappobakteereita on mullassa, sänkikasvustossa ja pellon pintaan levitetyssä lannassa. Bakteerit siirtyvät re-
30
huun korjuu- tai varastointivaiheessa.
Säilörehun riittämätön happamuus ja rehun kuumeneminen luovat
edellytykset rehun voihappokäymiselle. Siksi säilöntäaineen käyttö ja rehun huolellinen tiivistäminen ovat tärkeitä rehun laadun kannalta (MTT:n
Itiöt hallintaan -julkaisu 2007). Voihappoitiöt lisääntyvät voimakkaasti ja
siirtyvät sontaan ja sitä kautta maitoon. Safesil-rehunsäilöntäaine pystyy
tehokkaasti vähentämään voihappobakteerien kasvua säilörehussa.
Säilöntävarmuus
Onnistuneen sadonkorjuun ja rehunsäilönnän jälkeen rehumassa pitää
painottaa hyvin ja peittää nopeasti.
Näin estetään haitallisten bakteerien
kasvu. Jos ne pääsevät lisääntymään,
rehumassan pH nousee ja rehu alkaa
lämmetä. Safesil pystyy estämään
haitallisten bakteerien kasvua ja rehumassan lämmönnousua. Safesilsäilörehun täydellinen valmistuminen
kestää kuusi viikkoa. Rehua voidaan
syöttää kuitenkin jo kahden viikon
kuluttua.
Safesil testattu Jokioisilla
MTT:llä tehdyssä kokeessa tutkittiin
säilöntäaineen vaikutusta säilörehun
ja seosrehun lämpenemisherkkyyteen. Kokeessa kevätsadon nurmisäi-
lörehua säilöttiin erilaisilla säilöntäaineilla. Säilöntäaineina oli viisi eri
biologista valmistetta, kaksi muurahaishappopohjaista tuotetta ja Safesil-suolaliuos. Kokeessa oli kahden
tyyppisiä rehuja; 220 g/kg ka ja 540 g/
kg ka. Rehujen aerobinen stabiilisuus määritettiin sekä rehuista
sellaisenaan että kyseisistä rehuista
tehdyistä seosrehuista, joihin oli
lisätty myös väkirehukomponentteja.
Kosteammassa Safesilillä tehdyssä
säilörehussa lämpenemisenkesto
seosrehussa oli paras ja kuivemmassa rehussa toiseksi paras.
Kokeessa 220 g/kg ka sisältävällä
Safesilillä tehdyllä säilörehulla lämpeneminen alkoi 336 tunnin kuluttua
ja seoksen 34 tunnin kohdalla.
Useimmilla biologisilla tuotteilla
seoksen lämpeneminen alkoi jo
viiden tunnin kuluttua.
Safesilillä säilötyillä rehuilla lämpenemisriski on matala. Säilörehun
lämpeneminen on ongelma varsinkin
kuivissa säilörehuissa ja lämpimänä
kautena avatuissa siiloissa. Rehun
leikkauskohdasta ja pinnasta alkavaa
pilaantumista voidaan ehkäistä käyttämällä Safesiliä. Seosruokinnassa on
varsinkin kesäaikana ongelmana seoksen lämpeneminen joko jo vaunussa tai viimeistään ruokintapöydällä.
Lämpenemisongelman välttämi-
seksi käytetään usein kalliita happoja
tai erikoisvalmisteita. Lisäksi joudutaan tekemään pienempiä annoksia
ja jakamaan rehu useammin kuin talviaikaan. Safesilillä tehdyllä säilörehulla saavutetaan hyvä stabiilisuus
seosrehussa, eikä muutoksia ruokintajärjestelmiin tarvitse tehdä kesäaikana.
Hellävarainen tuote käyttäjälle
ja koneille
Safesil ei ole syövyttävää, joten se
ei ruostuta koneita eikä polta ihoa.
Ärsyttäviä kaasuja ei myöskään synny, jolloin suutinten ja hapottimien
sekä tynnyreiden käsittely on turvallista. Suuttimet eivät tukkeudu, ja
tarvittaessa osat on helposti pestävissä vedellä. Safesil on nestemäinen
ruskehtava tuote. Tuote voidaan varastoida ulkotiloissa ja sen säilyvyydeksi taataan kaksi vuotta. Se jäätyy
pakkasella, mutta on taas käyttökelpoinen sulana.
Safesil on turvallinen rehunsäilöntäaine, joka sisältää kolmea tehoainetta: kaliumsorbaattia, natriumbentsoaattia ja natriumnitriittiä.
Safesil
• laskee rehun pH-arvon nopeasti
• ehkäisee tehokkaasti sienten ja homeiden kasvua
• estää rehun jälkilämpenemisen
• sopii kaikille säilörehuille ka-välillä 15–50 %
• hellävarainen koneille, ympäristölle ja käyttäjälle
• edullinen käytössä: annostelu 3 l/tn
• pakkauskoot: 200 l ja 1 000 l
• valmistusmaa Ruotsi
• kehitetty yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n kanssa
Käy kaikille säilörehuille
Safesilin käyttöalue on laaja, joten
säilönnässä pärjätään yhdellä
tuotteella. Safesil käy kaikille säilörehuille ka välillä 15–50. Safesiliä
annostellaan 3 litraa/rehutonni.
Vaikeissa olosuhteissa rehun ollessa
märkää suositellaan annostelua
lisättäväksi 1–2 litraa/tonni. Hyvin
kuiville paalirehuille kuten esimerkiksi hevosheinälle suositellaan
5 litraa Safesiliä + 5 litraa vettä/rehutonni. Suuttimet suositellaan suuntaamaan paalaimissa ja noukintavaunuissa kohti sullojaa ja tarkkuussilppurissa ennen roottoria. Näin
saavutetaan täydellinen annostelu
ilman säilöntäainehävikkiä.
Safesil suojaa säilörehusi
Säilörehu on nautatilan arvokkain
rehu. Sen onnistumisella on suuri
vaikutus tilan kannattavuuteen.
Hyvää säilörehua on todella vaikeaa
tuottaa ja varastoida. Safesilin käytöllä voidaan varmistaa rehun ruokinnallinen ja hygieeninen laatu myös
vaikeissa olosuhteissa. Eläimet saavat syödäkseen enemmän hyvää säilörehua ja tuottavat edullisemmin maitoa ja lihaa.
Safesilin
ennakkomyyn
ti
on alkanut.
Kerromme
mielellämme
lisää
tuotteesta.
31
NAUTA
AGRO makasiini • 4/12
150-tonnari Lyhty
loistaa ominaisuuksillaan
Kiuruvedellä kymmenen vuotta tilaa
pitäneet Marja-Liisa ja Ari Tenhunen
ovat saaneet karjaansa jo nimelläänkin loistavan yksilön. 150-tonnarin
tittelin saavutti Tenhusten omistama
ayshire-lehmä Lyhty. Lyhdyn isä on
Ristitien Johde ja emä on Iinu. Lehmä
on poikinut 13 kertaa ja paras tuotos
on ollut 14 960 kiloa. Keskimäärin
Lyhty on tuottanut 11 822 kiloa, ja
maidon rasvaprosentin keskiarvo
13 tuotantokaudelta on ollut 4,55 ja
valkuaisprosentin keskiarvo puolestaan on ollut 3,39.
Tenhusten tilalla on 50 lehmää
sekä nuorta karjaa. Ruokintamuotona on omavilja (ohra/kaura 70-30)
sekä Aminomaituri Pro ja säilörehu.
Säilörehu jaetaan jakovaunulla lehmille. Kesäisin lehmät laiduntavat
päivällä ja syövät yöllä säilörehua
navetassa. Säilörehu korjataan nou-
Sata- ja 150150-tonnari
Lyhty
Suomeen on taas saatu
uusia lehmien kuninkaallisia,
kun 150 000 tai 100 000 kilon
maitotuotos on tullut täyteen.
nämä huipputuotokset on
lypsetty Raisioagron rehuilla.
32
100-tonnarit
Haralan Berit
Nasta
Nekku
Omena
Onikki
Pamela
Para
Peppi ja Opelia
Pisara
Pulmu
Omistaja
Marja-Liisa ja Ari Tenhunen
Paikkakunta
Kiuruvesi
Kuortti Mty
Aki Kylliäinen
Sanna ja Juha Kangas
Taneli Pajunen
Arja Heino
Mty Eero ja Ville Jussila
Pauli Kohvakka
Merja ja Mauri Kaappola
Sulo Putkonen
Keski-Uudenmaan
koulutuskuntayhtymä
Ikaalinen
Savitaipale
Joutsa
Mikkeli
Hollola
Kouvola
Kangasniemi
Kauhajoki
Iisalmi
Mäntsälä
Luppa näyttää
nuoremmille mallia
kintavaunulla ja varastoidaan laakasiiloihin.
Lyhty on Tenhusen karjan kiistaton valtias. Lehmä saa rauhassa
kulkea laitumella ja se on isäntäväen
mukaan helppohoitoinen persoona.
Ruokinnasta isäntä Ari toteaa, että
yksinkertainen on usein paras ratkaisu. Tenhusen karjalle omavilja ja
Aminomaituri Pro toimivat erinomaisesti, ja tulokset kertovat ruokinnan
onnistumisesta.
– 150 000 maitokilon saavuttamiseen tarvitaan hyvää karjaonnea sekä
kestävää rakennetta lehmillä, mihin
jalostustyöllä on pyritty vuosien saatossa, Marja-Liisa pohtii tyytyväisenä
Lyhdyn saavutusta.
Teksti: Tapani Vartiainen
Kertaalleen Varsinais-Suomen kauneimmaksi valitulla maitotiellä Heisalan saaressa Paraisilla asustaa
Sonja ja Andreas Johanssonin navetassa Luppa 150-tonnari. 11 kertaa
poikinut Luppa on synnyttänyt karjaan neljä lehmävasikkaa, joista kaksi
lypsää karjassa edelleen. Lisäksi
Luppa on sekä sonnin emä että
sonnin emänemä.
Tänä kesänä Luppa siirtyi tilan
muun karjan mukana uuteen aikakauteen, kun Johanssonit siirtyivät
asemalypsystä automaattilypsyyn.
Jotakin 150-tonnarin luonteesta kertoo jo se, että monet nuoremmista
lehmistä vierastelivat ensi alkuun
uutta lypsyrobottia, mutta Luppa hoksasi heti, mistä on kysymys ja meni
robottiin sen enempää tuuppimatta.
Automaattilypsyyn siirtymisen jälkeen myös ruokinta muuttui hieman.
Kioskilta aiemmin saadun erillisruokinnan sijasta lehmät saavat ruokintapöydältä apetta, jossa säilörehun
lisäksi on Raision täysrehu ja Raimix
Rouhe. Robotilta lehmät saavat houkutusrehuna Robo-Maituria.
Teksti: Kirsi Mäenpää
-tonnareita
100-tonnari
Pumpuli Raili
Rapsodia
Rimpula
Rose
Rusina
Rusotar
Ruusu
Ruusunen
Rypäle
Summa
Omistaja
Ulla ja Seppo Riihimäki
Maarit ja Antti Kerkelä
Mty Jarkko ja Jari Pirinen
Pauliina Pippuri ja Vesa Lång
Tuula ja Erkki Laitinen
Erkki ja Matti Turunen
Uudispiha Mty
Vuokko ja Esko Kulju
Marko Huttunen
Johanna ja Jarkko Salonen
Liisa Myllylä ja Eero Mikkonen
Paikkakunta
Hämeenlinna
Kemijärvi
Iitti
Hartola
Kiuruvesi
Lieksa
Sonkajärvi
Tornio
Kiuruvesi
Hausjärvi
Haapajärvi
33
SIIPI
AGRO makasiini • 4/12
Vehnän laatu ja käyttö
lihasiipikarjan
ruokinnassa
Uusi satovuosi on alkanut. Viljan käyttö siipikarjan
ruokinnassa vaatii jälleen päivitystä. Viljan laatu eroaa
viimevuotisesta sen verran, että se täytyy ottaa huomioon
ruokintasuosituksia tehdessä.
TEKSTI Marja Hongisto
Hehtolitrapainot ovat pääsääntöisesti korkeampia ja valkuaistasot matalampia kuin viime vuonna. Sateisesta
syksystä johtuen myös homeinen
vilja saattaa aiheuttaa jonkin verran
ongelmia. Vehnä on määrällisesti
tärkein viljalaji siipikarjalle johtuen
lihasiipikarjasta. Mutta muniville kanoille ohra ja kaura ovat pääviljalajit.
Pirkanmaalla paras vehnä
Kevätvehnän keskihehtolitrapaino,
80,7 kiloa, on sama kuin vuosi sitten.
Syysvehnä on noin puoli kiloa painavampaa viime vuoteen verrattuna.
Lihasiipikarjan päätuotantoalueilla
Varsinais-Suomessa hehtolitrapaino
on vajaan kilon korkeampi (81,3/80,6)
ja Satakunnassa jopa 1,5 kiloa korkeampi kuin viime vuonna (81,6/80,1).
Suurin ero hehtolitrapainossa
on kuitenkin Pirkanmaalla. Tämän
vuoden kevätvehnä on peräti kolme
kiloa painavampaa kuin vuosi sitten
(82,9/79,9). Pohjanmaalla poikkeuksellisesti painot ovat jopa hieman
alempia kuin vuosi sitten (80,2/80,7).
Korkeammat hehtolitrapainot tarkoittavat sitä, että tärkkelystä eli energiaa on tämän syksyn viljoissa enemmän kuin viime vuonna.
34
Valkuainen selvästi alempi
Suurin ero viljan laadussa on valkuaispitoisuuksissa. Ne ovat selvästi
alemmat kuin vuosi sitten. Suurimmillaan ero on Pirkanmaalla, 2,4
prosenttiyksikköä. Tämä on tietysti
loogista, kun tärkkelyspitoisuus (hehtolitrapaino) nousee, niin valkuaispitoisuus laskee. Pienin valkuaistason
lasku on Pohjanmaalla, jossa se on
vain yksi prosenttiyksikkö. VarsinaisSuomessa lasku on kaksi ja Satakunnassa 1,5 prosenttiyksikköä.
Viime vuoden korkeat valkuaistasot olivat ehkä liiankin korkeita broilereille. Vehnän valkuaispitoisuuden
noustessa niin sanotun varastovalkuaisen osuus valkuaisesta nousee.
Tämän valkuaisen aminohappokoostumus ei ole kasvun kannalta optimaalinen. Tällöin linnun täytyy poistaa turha valkuainen elimistöstään.
Tämä kuluttaa energiaa ja lisää
veden juontia.
Märän kesän takia kuiviketurpeen
saanti on erittäin vaikeaa, ja turpeen
vedensitomiskyky on normaalia huonompi. Talven suurimpia haasteita
varsinkin lihasiipikarjapuolella on
pehkun pitäminen hyvässä kunnossa.
Tähän tilanteeseen vehnän matalam-
pi valkuaispitoisuus on itse asiassa
hyvä asia.
Rikkapitoisuus pienempi
Viime satokautena jonkin verran ongelmia broilereille aiheuttivat vehnän
suuret rikkasiemenpitoisuudet. Rikkasiemenet kertyivät lihasmahaan ja
heikensivät broilereiden kasvua. Tänä
vuonna näyttäisi siltä, että pitoisuudet ovat alentuneet.
Muutokset ruokintasuosituksiin
Broilereiden viljaruokinnassa ei ole
tarvetta suuriin muutoksiin. Viljojen
käyttöprosentit voivat olla tuoteselosteissa ilmoitetuissa rajoissa, mutta
ylilyönteihin ei kannata sortua. Viljarehujen kokonaisvalkuaistasoja ei ole
nostettu, mutta valkuaisen laatua on
parannettu puhtailla aminohapoilla.
Tällä pystytään kompensoimaan viljojen alhaisempia valkuaistasoja. Tällä
on vaikutusta myös pehkun laatuun,
kun vedenjuonti pysyy kurissa.
Munivan kanan ruokintasuositukset
Munivalle kanalle täytyy tehdä suurempia muutoksia ruokintasuosituksiin kuin lihasiipikarjalle. Tämä johtuu siitä, että viljan käyttöprosentit
ovat eri tasolla. Kun broilereille käytetään viljaa noin 20 prosenttia koko
rehumäärästä, niin munivilla kanoilla
viljaprosentti on 70 prosentin tasolla.
Suurin ero viime vuoteen verrattuna on kauran ja ohran huomattavasti
korkeammat hehtolitrapainot. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella
kaura on neljä kiloa painavampaa
(59/55), mutta Pohjanmaalla vain
vajaa kaksi kiloa (57,7/56,0). Kotisekoitukseen saa tällä satokaudella
enemmän energiaa, ja se näkyy
parempana rehuhyötysuhteena.
Valkuaispitoisuuksissa ero on noin
yksi prosenttiyksikkö sekä kauralla
että ohralla. Käytännössä tämä merkitsee, että tiivistettä on käytettävä
1,5 prosenttiyksikköä enemmän
valkuaispitoisuuden pitämiseksi
ennallaan. Varsinkin munintakauden
alussa on kiinnitettävä huomiota
rehun riittävään valkuaistasoon, jotta
munintaanlähtö onnistuu eikä kanalle aiheudu turhaa stressiä muutenkin
herkässä vaiheessa.
Kanahavaintoja-kirja on valmistunut
Lokakuussa 2012 on vihdoin ilmestynyt suomenkielinen Kanahavaintojakirja, joka on käännös alkuperältään hollantilaisesta opaskirjasta.
Kirjaa on jo käännetty mm. englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi.
Oppaan ovat kirjoittaneet yhteistyössä siipikarjatutkijat Monique Bestman ja Marko Ruis sekä eläinlääkäri Jos Heijmans ja käytännön neuvontatyötä tekevä Koos van Middelkoop. Suomeksi sen on kääntänyt Päivi
Heikkilä. Kirjassa on käsitelty niin munivia kanoja kuin broilereitakin; koko
lintujen elinkaari untuvikosta tuotannon loppuun, hyvinvointia ja terveyttä
painottaen.
Kirjan hinta on 40 euroa + lähetyskulut. Tilaa omasi ensimmäisten
joukossa Siipikarjaliitosta, puh. 03 438 4737 tai sähköpostitse:
[email protected].
KANAHAVA
INTOJ
KÄ YT
ÄN NÖ
NL ÄH
EIN EN
OPAS
SII PIK
AR JA
NP ITO
ON , JO
SS A
LIN TU
PÄ ÄO
A
SA SS A
35
SIIPI
AGRO makasiini • 4/12
KIVEnnÄISTEn
kiehtova maailma
Kivennäisaineet ovat alkuaineita, jotka jäävät tuhkaan,
kun rehu poltetaan. Välttämättömiä kivennäisaineita ovat
ne, jotka eläimen tulee saada rehusta aineenvaihdunnan
pysymiseksi normaalina. Myös juomavedestä voidaan
saada pieni osa kivennäisaineista.
TEKSTI Marja Hongisto
Kivennäisaineet jaetaan makrokivennäisiin ja hivenaineisiin sen mukaan,
kuinka suuria määriä elimistö niitä
tarvitsee. Monet välttämättömät kivennäisaineet voivat muuttua hyödyllisistä haitallisiksi, jos niitä joutuu
elimistöön liian suuria määriä.
Kivennäisillä
kolmenlaisia tehtäviä
Elimistö käyttää kivennäisaineita kolmenlaisiin tehtäviin:
1. kudosten rakennusaineiksi
(kalsium, fosfori, magnesium ja rikki)
2. kudosten ja kudosnesteen osmoottisen paineen (solujännitteen) ja
kalvojen läpäisevyyden säätelyyn
(natrium, kalium, kloridi, kalsium ja
magnesium)
36
3. katalysaattoreiksi entsyymi- ja
hormonisäätelyyn (rauta, kupari,
sinkki, mangaani, koboltti, molybdeeni ja seleeni)
Tunnetuimpia kivennäisaineita elimistössä ovat luuston kalsium ja fosfori, hemoglobiinin rauta ja kilpirauhashormonin jodi.
Alkuperällä merkitystä
käyttökelpoisuuteen
Kivennäisaineen alkuperällä on
merkitystä sen käyttökelpoisuuteen ja
siihen, miten paljon niitä poistuu ulosteiden mukana. Valitsemalla kivennäisaineita, joiden käyttökelpoisuus
eläimillä on mahdollisimman hyvä,
edesautetaan eläinten terveyttä,
hyvinvointia ja parempia tuotanto-
tuloksia.
EU:ssa saa käyttää vain hivenaineyhdisteitä, jotka on hyväksytty lisäainedirektiivissä. Monille hivenaineille on määritetty maksimimäärä, jonka eläimille saa antaa. Tällä hetkellä
hivenaineet on hyväksytty vain rehun
mukana annettaviksi, joten juomaveden mukana niitä ei saa antaa
toistaiseksi.
Useimmat hivenaineista
sulfaattimuodossa
Rehuun lisättäviä hivenaineita ovat:
kupari, sinkki, mangaani, natrium,
kloridi, rauta, jodi ja seleeni. Osa
hivenaineista lisätään orgaanisessa
muodossa, esimerkiksi seleeni on
luultavasti yleisin orgaaninen hiven-
aine Suomessa rehuseoksissa. Suomen maaperä on seleeniköyhää, joten hyvälaatuinen seleenilähde on
tärkeä.
Hivenaineet ovat yleensä kahta
eri olomuotoa, oksidi- tai sulfaattimuotoa. Sulfaattimuoto on yleensä
paremmin hyväksikäytettävä kuin
oksidimuoto, mutta hinnallisesti sulfaattimuoto on kalliimpaa. Tämän
takia hivenaineista mangaani ja sinkki, joita lisätään hivenaineista eniten,
ovat monesti lisätty rehuihin oksidimuodossa. Rehujen ravitsemuksellista laatua voidaan parantaa vaihtamalla oksidimuotoiset hivenaineet
sulfaattimuotoisiksi.
Mangaani
1930-luvulla löydettiin siipikarjalla
mangaanin puutteesta johtuva sairaus: peroosi eli akillesjänteen luiskahdus pois paikoiltaan. Tuon löydön
jälkeen mangaania on lisätty siipikarjan rehuihin rutiininomaisesti.
Korkeatuottoisella siipikarjalla
mangaanin merkitys on kuitenkin
lisääntynyt jalostuksen myötä.
Mangaani osallistuu kalsiumin
aineenvaihduntaan ja täten luuston
kehitykseen. Kalsiumin kautta mangaanilla on vaikutusta munantuotantoon ja munankuoren laatuun. Se
osallistuu myös veren hyytymiseen ja
rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaan. Mangaani suojaa soluja vapaiden radikaalien hyökkäykseltä.
Lisäksi kanojen ja kukkojen lisääntymisjärjestelmät tarvitsevat mangaania.
UUSIA TUULIA
munivan kanan
rehumyynnissä
Tänä syksynä Raisioagron kanarehujen myynti on kokenut henkilömuutoksia Piia Hännisen jäätyä äityslomalle lokakuun alussa.
Tapion Luhtalan kanssa saimme yhteiseksi työpariksemme Oona
Koivusen. Hän on siipiryhmässämme Piian mammaloman ajan. Oona
on valmistunut agrologiksi Mustialasta kaksi vuotta sitten ja on ehtinyt
toimia puolitoista vuotta Raisioagrolla nautarehujen myynnissä. Itse jätin vanhat tehtäväni Oonalle ja siirryin uuteen jännittävään ympäristöön
Asiakkaat ovat minulle tuttuja, sillä olenhan ehtinyt olla kahdeksan
vuotta Raisiolla töissä siipikarjan rehuissa. Eikä tiloilla käynti ole
vierasta, sillä olen kulkenut myös Piian matkassa. On mukavaa käydä
erilaisissa kanaloissa ja tutkia eri-ikäisten kanojen elämää. Ensimmäiselle punnituskäynnille tulen mieluiten, kun kanat ovat olleet jo viikon
uudessa kodissaan ja tottuneet tilaan sekä oppineet ruoka- ja juomapaikat. Punnitsemalla voimme seurata kanan kehitystä. Varsinkin alussa, kun kana vielä kasvaa ja muninta nousee, kannattaa seurantaan
panostaa
Punnitustulosten kanssa kirjataan ylös myös munintaprosentti ja
munanpaino. Lisäksi syöntimäärät ja ruokintakerrat kertovat paljon
kanojen elämästä. Kaiken kerätyn tiedon pohjalta pystymme yhdessä
isäntäväen kanssa säätämään ruokintaa ja erityisesti kotoisessa ruokinnassa rehun laatua toivottujen tuotantotulosten saavuttamiseksi.
Mukavaa joulunodotusta kaikille. Tavataan tilakäynneillä!
Terttu Koskela
P.S. Oona Koivunen vastaa numeroon 044 782 1264, joka oli aiemmin
minun numeroni. Nykyisin minut tavoittaa aiemmin Piialle kuuluneesta
numerosta 050 556 4870.
Sinkki
Sinkin tehtävät elimistössä ovat hyvin
moninaiset. Se osallistuu monien
entsyymien toimintaan. Sillä on
vaikutusta luun ja ruston muodostukseen ja kehitykseen, sukupuolikehitykseen ja lisääntymiseen, höyhennykseen, ihotulehduksiin ja munankuoren laatuun.
Sinkin erittäin suuresta merkityksestä johtuen sitä lisätään monien
kotieläinten rehuihin myös orgaanisessa muodossa. Tällaisia eläimiä
ovat erityisesti jälkeläisten tuotantoon käytettävät eläimet. Siipikarjapuolella emobroilerit ja kalkkunat
ovat sellaisia, joille osa sinkistä kannattaa antaa sulfaattimuodon lisäksi
orgaanisessa muodossa.
37
SIKA
AGRO makasiini • 4/12
TIINEET EMAKOT
ryhmiin vuonna 2013
Vuoden 2013 alusta lähtien EU-direktiivin mukaan tiineitä
emakoita on pidettävä ryhmässä neljän viikon kuluttua
siemennyksestä, kunnes aikaa oletettuun porsimiseen on
yksi viikko. Tavallisesti, kun emakot saatetaan yhteen,
alkaa kinastelu ryhmän hierarkiasta. Tämä aiheuttaa stressiä
eikä vammoiltakaan säästytä.
TEKSTI JA KUVA Päivi Volanto
Emakot muodostavat ryhmässä
hierarkian. Arvoasteikon alapäähän
sijoittuvat pienet, nuoret, laihat tai
heikot kuten esimerkiksi ontuvat
emakot. Ryhmiä muodostettaessa
kannattaa huomioida emakoiden
aggressiivinen käyttäytyminen toisiaan kohtaan. Omat ryhmät tulisi
tehdä ensikoille, laihoille, normaaleille ja isoille emakoille. Ryhmän kokoonpanoa ei tulisi muuttaa sen jälkeen, kun hierarkia on muodostunut.
Emakoiden nahistelu aiheuttaa
usein sorkkavaurioita. Hoitamattomana eläimelle kehittyy pahimmassa
tapauksessa pysyvä jalkavamma, jonka vuoksi se joudutaan poistamaan.
Ensikoiden ruokinnassa kasvatuskaudella pitää tähdätä luuston kestävyyteen, sillä emakoiden jalat joutuvat koetukselle enemmän, kun
eläimet pääsevät liikkumaan tiineyskaudella. Huonojalkaiset ensikot
kannattaa poistaa ajoissa, jos eläinmäärää sen sallii.
38
Ruokinnalla vaikutusta
käyttäytymiseen
Emakot ovat rauhallisempia, kun ryhmä muodostetaan ruokailun jälkeen.
Tosin siirto voi viedä enemmän aikaa,
koska täydellä vatsalla eläimet eivät
liiku kovin reippaasti. Käytösongelmia
ja stressiä voidaan vähentää antamalla emakoille täyttävää tiineysrehua, jolloin emakko tuntee itsensä
kylläiseksi pienilläkin rehumäärillä.
Kun tiineysrehu sisältää fermentoituvaa kuitua, näläntunne pysyy pitkään
poissa ja eläimet ovat rauhallisia.
Oljen tai heinän saaminen erillisestä
ruokintahäkistä antaa emakoille tekemistä ja vatsantäytettä. Eläimille
pitää olla myös aina puhdasta vettä
saatavilla.
EU-direktiivin
toteutumisaikataulua
Tanskassa arvioidaan, että tiloilla
emakoiden pitäminen ryhmissä tiineyskaudella toteutuu heti vuoden
2013 alussa. Osa tiloista jättää investoimatta ja ne lopettavat, mikä aiheuttaa noin viiden prosentin alenemisen emakoiden määrässä. Ranskalaiset eivät osaa sanoa tarkkoja
lukuja, mutta arvio on että 50 prosenttia emakkotiloista ei ehdi tekemään tarvittavia muutoksia ensi vuoden alkuun mennessä. Saksassa
arvioidaan, että 80 prosenttia emakkotiloista on valmiina kuluvan vuoden
lopulla. Muutoksia on tekemättä
pienillä tiloilla, ja osa niistä lopettaa
tai aloittaa lihasikojen pitämisen.
Hollannissa arvioidaan, että yli 90
prosenttia emakkotiloista on valmiina
uuden vuoden alussa ja osa pienistä
tiloista lopettaa emakoiden pidon.
Suomessa suurimman osan tiloista
odotetaan olevan valmiina vuoden
2012 lopussa, mutta pienten tilojen
kohdalla voi olla viivettä.
PAAVON NIKSINURKKA
Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee tiloilla
silmät ja korvat auki. Hänen tavoitteenaan on erilaisilla
toimenpiteillä parantaa asiakastilojen tuotantotuloksia.
Vastasyntyneelle porsaalle lämpöä
Tällä kertaa niksinurkassa pyritään
ehkäisemään syntyneiden porsaiden
jäähtymistä. Talvipakkasten tullessa
on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä lämmöstä porsimisen yhteydessä. Syntyessä porsaiden ruumiinlämpö on noin 39 astetta. Synnyttyään porsas on märkä, ja kun eläin
alkaa kuivua, se myös jäähtyy voimakkaasti. Tästä syystä vastasyntyneen porsaan lisälämmön tarve on
moninkertainen verrattuna esimerkiksi kaksi viikkoa vanhaan porsaaseen.
Syntymän jälkeen jäähtyessään
porsas menettää energiaa, jota se kipeästi tarvitsee ternimaidon hankkimiseen. Jokainen asteen kymmenys
vähentää energiavarantoa. Lämmön
laskiessa muutamia asteita porsas
menettää suuntavaistonsa ja hortoilee sinne tänne ja lopuksi vain hytisee paikallaan. Mikäli osaston lämpötila on vain noin 20 astetta, ja porsaat
syntyvät metallisen ritilän päälle, on
tilanne lähes pahin mahdollinen.
da parhaat mahdolliset olosuhteet,
jotta porsas selviäisi itse riittävän voimakkaana nisälle.
Mikäli emakon taakse laitetaan
niin sanottu porsimismatto, saadaan
veto ritilästä estettyä ja kylmä ritilä
saadaan eristettyä. Tähän tarkoitukseen myydään rullatavarana kierrätyskankaasta valmistettua liinaa.
Rulla voidaan laittaa telineeseen esimerkiksi porsitusosaston seinään.
Myös samasta materiaalista valmistettu puhdistusliina käy tähän tarkoitukseen. Jotkut käyttävät eristämiseen sanomalehtiä. Sanomalehden
huono puoli on se, että se vettyy viimeistään silloin, kun jälkeiset tulevat
sanomalehden päälle. Sanomalehti
on tietysti siinä vaiheessa tehnyt tehtävänsä, mutta sen siivoaminen ei ole
kovin kätevää. Lisäksi sanomalehti
tarrautuu kiinni varsinkin valurautaritilään.
Jotta hieman kylmettynyt porsas
ei ajaudu takanurkkaan hytisemään,
oli eräällä tilalla ongelma ratkaistu
niin, että karsinan taakse oli pingotettu taipuisa levy, jolloin takaosa oli
puolipyöreä. Näin karsinan takaosassa ei ollut kulmia lainkaan.
Lisäämällä lämpölamppu porsimisen ajaksi saadaan merkittävästi
vähennettyä porsaan lämpöhukkaa.
Lamppu pitää muistaa poistaa tai
siirtää sivulle heti, kun porsiminen on
ohi, jotta porsaat eivät ota karsinan
takaosaa makuupaikaksi. Sopiva teho
emakon takana on kenties 150 wattia
ja kulmauksessa 250 wattia Mikäli
makuualueella on lattialämmitys ja
katos, niin porsimisen jälkeen voidaan laskea lämmitystehoa nopeasti.
Normaalisti lampun teho puolitetaan
jo viimeistään tasauksen yhteydessä,
ja muutaman päivän päästä voidaan
lamppu ottaa kokonaan pois.
Mitä mahdollisuuksia meillä on?
Isommissa osastoiduissa sikaloissa
on mahdollista nostaa osaston lämpötilaa porsimisten ajaksi, mikä
osaltaan auttaa tilanteeseen. Koska
porsaalle sopiva lämpötila on ensimmäisinä elintunteina selvästi yli
30 astetta, niin käytännössä osaston
lämmöllä ei voi tehdä kovin paljon.
Porsimisten valvonta, jossa porsaat
kuivataan ja siirretään lämpölampun
alle heti synnyttyään, auttaa asiaa
merkittävästi. Mikäli porsimisia ei
käynnistetä, on porsimisten valvonta
yleensä satunnaista. Silloin pitää luo-
< Porsimismaton avulla saadaan eristettyä
kylmä ritilä. Kun porsiminen on ohi,
voidaan lämmitystehoa laskea.
39
SIKA
AGRO makasiini • 4/12
Alkuräjähdyksestä
uusien porsaiden
syntymään
Uusi porsas sisaruksineen saa alkunsa, kun siittiö hedelmöittää emakon
munasarjan munarakkulasta vapautuvat munasolut. Munasarjat alkavat
tuottaa munasoluja, kun ensikko saavuttaa noin viiden, kuuden kuukauden iän.
Munasoluja vapautuu ensimmäisessä kiimassa vähemmän kuin toisessa ja kolmannessa. Jos sikalanhoitaja haluaa ensikoiden tiinehtyvän
hyvin ja siemennyksen tuloksena hyvänkokoisen pahnueen, hän seuraa
ensikoiden kiimojen alkamista ja kiimakiertoa ja ajoittaa ensimmäisen tiineytyksen vasta toiseen, mieluummin
kolmanteen kiimaan. Toki lisäkriteerejä ovat ensikon ikä ja riittävä koko.
Kun ensikkoa ei siemennetä liian varhain, nuori äiti saa aikaa myös omaan
kehitykseensä ja kasvuunsa. Se voi
olla elintärkeää niin syntyville porsaille kuin emakon jatkoelämällekin.
Hedelmöittyminen tapahtuu munatorvessa, jonne siittiöt ovat uineet
ryhmänä, parhaimmillaan kohdun lihaksiston aaltomaisen liikkeen avustamana. Tyypillisesti munasoluja
vapautuu enemmän kuin niitä hedelmöittyy. Hedelmöittyneet munasolut
lähtevät jatkamaan matkaa kohdun
sarviin. Perillä ne ovat hedelmöittymisestä lukien kolmantena päivänä.
40
Uusien porsaiden syntymää edeltää monta vaihetta, joissa
kaikissa on omat karikkonsa. Emakon tiinehtyminen,
sikiöiden kehitys ja koko tiineysaika vaativat tarkkaa
suunnitelmallisuutta emakoiden hoidossa.
Katri Kaaro
ELL
TEKSTI Katri Kaaro
Sikiönkehityksen alkuvaihe tärkeä
Seuraavan viikon aikana alkiot alkavat
kiinnittyä kohtuun. Jos alkioita on vähän, tiineys ei jatku, vaan emakko uusii. Alkioiden kiinnittyminen kohtuun
johtaa istukan muodostumiseen. Alkion ja myöhemmin sikiön elämä ja
kehitys ovat tyystin riippuvaiset istukasta, sillä sen kautta sikiö saa kaikki
tarvitsemansa rakennuspalikat ja elämälle niin tärkeän hapen. Alkutiineydessä ruokintaa ei kannata rajoittaa
liikaa, jotta istukat kehittyisivät hyvin.
Kuitenkaan kaikki hedelmöittyneet
munasolut eivät välttämättä saa paikkaa kohdussa, sillä kohdun kapasiteetti on rajallinen.
Kiinnittymisen jälkeen sikiössä
tapahtuu uskomaton kehitys ja vähitellen se alkaa muistuttaa porsasta.
Sikiön kasvu on voimakkaimmillaan
lopputiineydessä. Jos sikalan emakoille syntyy kovin paljon pienenpieniä porsaita, kannattaa käydä läpi
tiineysajan ruokinta. Kun siemennämme emakon, emme tiedä tarkkaa
hedelmöittymishetkeä, mutta siemennyksestä porsimiseen kuluu
tavallisimmin 115-116 päivää.
Emakon tiinehtymistä, sikiön kehitystä ja koko tiineysaikaa uhkaavat
muutamat sudenkuopat, joista osa
on meidän ihmisten kaivamia. Alussa
mainitsin jo ensikkoa koskevat toivomukset: riittävä koko, ikä ja toivottavasti vähintään kolmas kiima.
Tiedosta kiimaan tulon vaatimukset
Porsinut, vierotettava emakko on sikäli mukava kaveri, että jos sillä on
kaikki asiat hyvin, vierotusta seuraa
kiima viikon sisällä. Mikäli emakko on
laihtunut syystä tai toisesta, sen kiimaan tulo voi viivästyä päiviä tai jopa
pari viikkoa. Ruokinnasta ja emakon
terveydestä huolehtimalla voidaan
vaikuttaa vierotuskiimaan. Jos emakon energiatase on alhainen, on mahdollista, että se tulee vierotuskiimaan,
mutta munasoluja vapautuu vähän.
Kuten edellä mainitsin, vähäinen
alkioiden määrä johtaa kiiman uusimiseen. Vierotuksen jälkeen käytetään yleisesti kiihotusruokintaa, jotta
munasoluja vapautuisi runsaasti.
Siemennyksen ajoitus on tärkeä.
Selvässä seisontakiimassa oleva
emakko kertoo sopivan siemennysajan, joka eri sikaloissa voi olla erilainen ilman, että tuotannon hedelmällisyysluvut erityisesti poikkeavat
toisistaan. Hyvin yleistä on, että emakot ovat siemennettävissä 4–5 päivän
kuluttua vierotuksesta.
Stressittömyys tärkeää
Siemennystapahtuman aikaan emakkoa ei saa suututtaa tai säikäyttää,
koska siittiöt siirtyvät kohdussa osittain kohdun lihaksiston liikkeiden
avustamana. Lihaksien supistumiseen vaikuttaa oksitosiini-hormoni,
jonka vaikutuksen estää ”pakohormoni” eli adrenaliini.
Tavallista on, että emakot siemennetään siemennyshäkeissä ja päästetään vapaaksi vasta tiineystarkastuksen jälkeen. Näin halutaan varmistaa,
etteivät emakoiden riidat, tappelut ja
niiden aiheuttama stressi aiheuta
tiineyden varhaista keskeytymistä.
Jos emakot on päästettävä vapaaksi
aiemmin, paras ajankohta on neljä
vuorokautta siemennyksestä.
Tiineysaikana emakko voi sairastua, jolloin esimerkiksi korkea kuume
voi aiheuttaa luomisen. Kohdussa
sikiöitä voivat infektoida parvo- ja sirkovirus. Parvovirusta vastaan ensikot
ja emakot rokotetaan rutiinisti. Emakoiden sirkorokotukset ovat vielä tällä hetkellä tilakohtaisia toimenpiteitä.
Yleisesti ottaen emakoiden stressiä
kannattaa ennaltaehkäistä kaikissa
tiineysvaiheissa, jotta emakko pysyisi
terveenä ja kehittäsi hyvin vastaaineita ternimaitoon.
41
SIKA
AGRO makasiini • 4/12
Kinkku tekee
sikahyvän joulun
Hanki
kotimainen kin
kku
ajoissa,
ettet jää ilma
n!
Jouluun valmistautuminen alkaa jo joulukuun alussa,
ja jotkut aloittavat jo ennenkin. Tämän odotetun juhlan
yksi tärkeimpiä perinteitä on jo vuosikausia ollut kinkku,
joulupöydän kruunaamaton herkku.
TEKSTI Pauliina Seikola I KUVAT Marjo Keskikastari ja HK Ruokatalo
Joulupöydän tärkeimpiä ostoksia on
kinkku. Kyseistä herkkua on löytynyt
joulupöydästä jo 1950-luvulta lähtien.
Perinteisesti harmaasuolattu kinkku
paistetaan valmiiksi jouluateriaa
edeltävänä yönä, tosin siinäkin on
muodostunut erilaisia tapoja riippuen
siitä, jaksaako paistaja valvoa koko
yön miettien kinkun lämpötilaa. Kalkkunakin on vakiinnuttanut paikkansa
42
jouluruokana, mutta kinkku pitää silti
asemansa. Luuton tai luullinen kinkku
- se on mielipidekysymys, kumpi jouluaterialta löytyy.
Rypsipohjaisilla rehuilla makua
Vaikka jouluun liittyy vahvoja perinteitä, niin kinkkuakin halutaan muokata nykypäivän muotoon. Raisioagro
ja HK Ruokatalo kehittivät uuden ruo-
kintakonseptin, jonka avulla sianlihan
rasva pystytään muuttamaan ravitsemussuosituksien mukaiseksi, kun
käytetään sikojen ruokinnassa rypsiöljyä. Vuonna 2011 HK lanseerasi
markkinoille Rypsiporsas®-tuotteet.
Rypsiporsas®-kinkku on tästä hyvä
esimerkki. Osa tiloista käyttää ruokinnassa rypsipohjaisia rehuja, jolloin
lihaan saadaan erilainen koostumus
Rypsiporsas®-joulukinkun valmistus
ja maku. Ruokinnan suunnitteluun ja
rehumäärien analysointiin käytetään
aikaa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Rypsiporsas®-joulukinkun rasvan
laatu on ravitsemussuositusten
mukainen. Sen rasvasta alle 1/3 on
kovaa rasvaa. Tämän vuoksi pellille
irronnut rasva ei jähmety samalla
tavoin kuin tavallisessa kinkussa.
Rypsiporsas®-joulukinkku on myös
omega-3-rasvahappojen lähde.
Esimerkiksi 150 grammasta Rypsiporsas®-joulukinkkua saa omega-3rasvahappoja noin puolet päivän tarpeesta.
Kotimaisuus painaa vaakakupissa
Kauppojen lihatiskiltä ja pakastealtaista löytyy kotimaisen lihan lisäksi
myös ulkomaista lihaa. Joka joulu
kaupat mainostavat tanskalaista
kinkkua. Koska jouluun ruokiin ja niiden laatuun ollaan muutenkin valmiita
panostamaan, on hyvä pohtia, minkälaista kinkkua joulupöydässä tarjoillaan. Kotimaisesta kinkusta tiedämme,
että se on kasvatettu laillisesti ja
direktiivien vaatimusten mukaan.
Sulatus
Ota Rypsiporsas®-pakastekinkku ajoissa sulamaan kylmiöön tai jääkaappiin. Sulata kinkku pakkauksessaan. Sulamisajat kylmiössä tai
muussa kylmässä tilassa:
– iso, noin kymmenen kilon kinkku 3–5 vuorokautta
– noin kuuden kilon kinkku 2–3 vuorokautta
– juhlakinkku ja kinkkurulla noin 1–2 vuorokautta
Nosta kinkku muutama tunti ennen paistamista huoneenlämpöön.
Ihanteellisinta on, jos kinkun sisälämpötila on noin +10 astetta uuniin
laitettaessa.
Paistolämpötilat
Suositeltava paistolämpötila isoille kinkuille on noin 100–125 astetta,
alle kolmen kilon kinkun voi paistaa 150 asteessa.
Rypsiporsas®-joulukinkun paisto-ohje
Laita huoneenlämpöinen kinkku uunipellille. Kaada pellin pohjalle
noin yksi senttimetri vettä. Voit valella kinkkua vedellä myös paiston
aikana.
Jos käytät paistopussia, niin vettä ei tarvita. Leikkaa paistopussin
ylin kulma auki. Työnnä paistomittari kinkun paksuimpaan kohtaan,
mutta ei luuhun asti.
Paista noin 125 asteessa. Jos haluat kinkusta mehevän, se kannattaa ottaa uunista 73-asteisena. Jos pidät ylikypsän kinkun mausta,
anna sisälämpötilan nousta 78 asteeseen. Paistoaika on noin
70 minuuttia kinkkukiloa kohti.
Kuorruttaminen
Ennen kuorrutusta kinkun on syytä antaa levätä ja jäähtyä muutama
tunti. Kuori kamara ja halutessasi myös rasva pois, sivele pinta sinapilla.
Ripottele päälle korppujauhoja tai hapankorpuista tehtyä raastetta. Koristele neilikoilla. Ruskista kuorrutusta noin 15 minuutin ajan
225–250 asteessa. Anna jäähtyä.
Lähde: HK Ruokatalo
43
VERKOSSA
AGRO makasiini • 4/12
Raisioagron verkkokauppa on
henkilökohtainen
ostoskanavasi
Raisioagron
verkkokauppa
on osoitteessa
shop.raisioagro.com.
Tiesitkö, että Raisioagron verkkokauppa on palvelukanava, jossa voit
tehdä tilauksia omilla sopimushinnoillasi ja samoilla ehdoilla, jotka olet
sopinut oman asiakkuusvastaavasi
kanssa?
Jos sinulla ei vielä ole kokemusta
Raisioagron verkkokaupasta, nyt on
sopiva hetki kokeilulle – uuden tilaajan edut ovat voimassa tämän vuoden
loppuun saakka!
Miksi tilaisin verkkokaupasta?
1. Henkilökohtaisten tunnusten
avulla kirjaudut samaan tietokantaan, jota asiakkuusvastaavasi
käyttävät, kun tilaat tuotteita
heiltä. Saat siis tilattua rehut
omilla sopimushinnoillasi ja
toimitusehdoillasi.
2. Voit tilata verkkokaupasta rehut,
nurmi-, viljan- ja öljykasvinsiemenet, muut tuotantopanokset ja
-tarvikkeet sekä Neste Oilin
polttonesteet. Valikoima laajenee
kaiken aikaa.
3. Näet verkkokaupassa oman ostohistoriasi – palvelu on veloituksetta
käytössäsi.
4. Verkkokaupasta saat enemmän
tuotetietoa kuin Raisioagron julkisilta nettisivuilta www.raisioagro.
com – esimerkiksi kaikkien rehujen
tuoteselosteet ovat nähtävissä
verkkokaupassa shop.raisioagro.
com
5. Verkkokaupan etusivun linkistä
pääset SMHI:n maataloussääpalveluun, josta näet kahdeksan vuorokauden yksityiskohtaisen ennusteen
tarkkoine sade-, tuuli-, ilmankosteus- ja lämpötilaennusteineen.
Palvelusta löydät myös ruiskutusja haihduntaennusteet sekä satolaskurin.
6. Tilaaminen on helppoa ja nopeaa.
7. Kauppa on aina auki, joten voit
asioida juuri silloin, kun haluat.
44
Miten tilaan verkkokaupasta?
Verkkokauppaa voivat käyttää kaikki
Raisioagron suoralaskutusasiakkaat.
• Pyydä käyttäjätunnus ja salasana
asiakkuusvastaavaltasi tai sähköpostitse [email protected].
Katso oma ostohistoriasi
kirjautumalla verkkokauppaan!
• Kirjaudu verkkokauppaan
osoitteessa shop.raisioagro.com
• Vaihda salasana ensimmäisen
kirjautumisen yhteydessä.
• Valitse tuotteet ostoskoriin.
• Anna halutessasi ohjeita toimituspalvelulle ja kuljettajalle.
• Valitse ”Laske hinta” ja ”Tilaa”.
Osta verkkokaupasta – saat Raisioagron
haalarit veloituksetta!
Lähetämme kaikille verkkokaupassamme
yli 300 euron tilauksen tehneille
Raisioagron haalarit veloituksetta.
Tutustumisetu on voimassa tilauksille,
jotka on tehty 1.3.–31.12.2012
välisenä aikana. Etu koskee vain
ensimmäistä verkkokauppatilausta. Saat haalarit
postitse kotiisi
I Skampanjan jälkeen.
STUMyy –
U
T
TU ääTT
Toimi nopeasti ja
P
i!
ETU ilaus het
hyödynnä haalarietu!
t
e
e
t
VÄLIPALA
Makea
aateloi joulun
TEKSTI Pia nieminen I KUVAT Raisio Oyj
Makeat herkut kuuluvat juhlaan. Raikas, kirpeän
makea karpalolla täytetty ja kinuskilla kuorrutettu
täytekakku maistuu joulun kahvipöydässä.
Täytekakkupohjaan saat jouluista makua maustamalla pohjataikinan piparkakkumausteella. Pohjan
voit leipoa hyvissä ajoin pakastimeen. Jouluna on lupa
herkutella hyvillä mielin!
KATSO LISää KAKKUOHJEITA
www.raisionkeittokirja.fi
Tutustu Raision
uuteen keittokirjaan!
Kinuskikuorrutettu karpalotäytekakku
(10-12:lle)
Pohja:
4
munaa
1½ dl sokeria
1½ dl Sunnuntai
AnniHelena
Kakkuvehnäjauhoja
½ dl
perunajauhoja
1tl
leivinjauhetta
(1 rkl piparkakkumaustetta)
Kostutus:
1½ dl punaista glögijuomaa
Raision maistuvat ja monipuoliset reseptit
löydät uudistuneesta nettikeittokirjasta osoitteesta www.raisionkeittokirja.fi. Palvelusta on
helppo etsiä vinkkejä erilaisiin tilanteisiin ja
ruokavalioihin.
Kaikki reseptit ovat ammattilaisten kehittämiä ja testaamia. Reseptejä voi myös kommentoida ja suositella ystävilleen. Lisäksi palvelusta
löytyvät resepteissä käytettyjen Elovena-,
Sunnuntai-, Torino-, Nalle-, Nordic- ja Provenatuotteiden tuotetiedot. Tervetuloa tutustumaan!
Vinkit:
Kakkuvuoan voitelu ja
jauhotus riippuvat kakkuvuoan materiaalista,
joka vaikuttaa myös kakun
paistoaikaan. Kun käytät
silikonivuokaa, tutustu
tarkkaan vuoan käyttöohjeisiin!
Väliin:
4 dl
1½-2 dl
2 dl
1 prk
1 rkl
karpaloita (200 g)
sokeria
kuohukermaa
Sunnuntai Vanilja
Rahkavalmistetta
sokeria
KinusKiKuorrutus
3 dl
kuohukermaa
2 dl
fariinisokeria
1 tl
Sunnuntai
Leivontamargariinia
1. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.
2. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet
keskenään ja lisää siivilän läpi muna-sokerivaahtoon.
Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun, jauhotettuun kakkuvuokaan. Paista uunin keskitasossa noin 30
minuuttia. Kumoa kypsä kakkupohja jäähtyneenä.
3. Soseuta karpalot sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa.
Mausta sokerilla. Vatkaa täytettä varten kerma ja Sunnuntai
Vanilja tasaiseksi. Mausta sokerilla.
4. Halkaise kakkupohja. Kostuta pohjalevy. Levitä päälle
karpalosose ja kermaseos. Nosta toinen levy täytteen
päälle ja kostuta levy. Peitä kakku kelmulla ja nosta
kylmään maustumaan vähintään muutamaksi tunniksi
mielellään seuraavaan päivään.
5. Mittaa kuorrutusta varten kerma ja fariinisokeri kattilaan.
Kuumenna kiehuvaksi. Keitä seosta miedolla lämmöllä
välillä sekoittaen 15-20 minuuttia. Lisää margariini ja
sekoita tasaiseksi.
6. Nosta kakku tarjoiluvadille. Laitan kakun reunojen alle
leivinpaperisuikaleet estämään tarjoiluvadin likaantuminen.
Kaada kinuski kakun päälle ja anna valua reunoille.
Anna kinuskin jäähtyä. Poista leivinpaperisuikaleet.
7. Koristele kakku tomusokerissa pyöritetyillä karpaloilla.
45
UUTISET
AGRO makasiini • 4/12
Raisioagron
TILAUS-TOIMITUSRYTMI TEHOSTUU
Olemme siirtyneet uuden tilaus-toimitusrytmin käyttöön
marraskuussa 2012. Rehut toimitetaan tiloille aikaisintaan kahden päivän päästä tilauksesta. Toimitusajan
voi sopia myös tietylle päivälle kuten ennenkin, mutta
vieressä olevan toimitusrytmin ehdoilla.
Muutoksella pyritään siihen, että rehut valmistetaan
tuotantotehokkaasti pitkinä ajosarjoina ja kuljetukset hoidetaan suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti aikasäädösten puitteissa.
Huomioithan, että joulukuussa on normaalia vähemmän toimituspäiviä, koska joulunpyhät osuvat arkipäiville.
Mitä aikaisemmin tilaus on meidän järjestelmissämme,
sitä varmemmin saat rehutoimituksen haluamallesi
päivälle.
Pekka Ahonen
Tilaus jätetty
Klo mennessä
Lastaus aikaisintaan
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
11
11
11
11
11
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Maanantai
Tiistai
MELLI-BOLUKSET
varmistavat lehmien hivenaineiden saannin
• Pitkävaikutteinen Melli-Bolus Umpi turvaa E-vitamiinin
ja kaikkien umpilehmän tarvitsemien hivenaineiden
saannin. Sopii myös luomulehmille.
• Veren tyypillinen kalsiumtason lasku poikimisen aikaan
voidaan ehkäistä Melli-kalsiumbolusten avulla.
• Seleenin puutteessa lehmän vastustuskyky heikkenee,
maidon solupitoisuus nousee ja tulehdusriski kasvaa.
Melli-Bolus Seleenin hivenaineet vapautuvat hitaasti
puolen vuoden aikana ja turvaavat näin karjan seleenin
saannin.
• Melli-Bolus Kasvu sopii sekä lypsylehmille, emolehmille
että kasvaville hiehoille. Sen ravinteet vapautuvat
tasaisesti kahdeksan kuukauden aikana.
Tilaa lannoitteet
MEILTÄ!
Kysyntä kasvaa,
varmista omat
lannoitetoimituksesi
kätevästi
Raisioagrosta.
Nyt saat Melli-Bolukset edullisemmin isoissa
pakkauksissa:
• Melli-Bolus Kasvu
74,-/20 kpl
• Melli-Bolus Umpi
74,-/20 kpl
• Melli-Bolus Seleeni
77,-/20 kpl
• Melli-kalsiumbolus
69,-/16 kpl
Hintoihin lisätään alv ja rahti.
Raisioagron risteily 16.-18.1.2013
Raisioagron risteily Helsingistä Tukholmaan seilataan 16.–18.1.2013.
Vielä mahdut mukaan risteilylle, tarkista tämän hetken hyttitilanne
Matka-Vekasta , puh. 020 120 4851 (ma-pe klo 9–17)
tai omalta asiakkuusvastaavaltasi.
Lisätietoa risteilyn ohjelmasta löydät netistä
www.raisioagro.com.
yaran
uudistuneesta
lannoitevalikoimasta
löytyy kaikkiin
tarpeisiin sopivat
lannoiteratkaisut.
iPad arvottu >
46
Kaikkien Raisioagrosta Neste Oilin polttonesteitä 30.9.2012 mennessä tilanneiden kesken
on arvottu uusi iPad. Arvonnassa onni suosi jalasjärveläistä Jari Filppulaa. Onnittelut!
PALVELUKORTTI
Jos sinulle tulee ylimääräisiä AgroMakasiineja, osoite on virheellinen
tai haluat peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita
se Raisioagroon. Postimaksu on maksettu puolestasi.
Osoitteenmuutos
Tilaan AgroMakasiinin
En enää tarvitse lehteä
Vilja-ja kotieläintuotanto lopetettu
Nimi
Postimaksu
on maksettu
puolestasi.
Puh.
Jakeluosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Sähköpostiosoite
Marjo Keskikastari
Tunnus 5010718
Info: 2255
00003 VASTAUSLÄHETYS
Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä >
nIMITYSUUTISIA
Olen Teemu Pietilä, Raisioagron uusi,
kentällä toimiva asiakkuusvastaava.
Koulutukseltani olen maaseutuyrittäjä ja
minulla vuosien kokemus maatalouden
alalta. Tulen toimimaan Jussi Seppäsen
työparina, alueenamme Keski-Pohjanmaa
Kokkolasta alaspäin, Etelä-Pohjanmaan
pohjoisia kuntia sekä pohjoisen KeskiSuomen kuntia. Ole yhteydessä, kun
haluat tietoa ruokinnasta, rehuista tai
muista tuotteistamme.
gSM 040 827 3190, [email protected]
Olen Jenny Henriksson, uusi asiakkuusvastaava Lounais- ja Länsi-Uudenmaan
rannikkoseudulla. Kotoisin olen Turun
saaristosta ja minulla on useamman
vuoden kokemus myynti- ja asiakaspalvelutehtävistä. Olen palveluksessasi
yhdessä Kirsi Mäenpään kanssa ja toimipaikkani on Raision toimipisteen konttori.
Betjäning även på svenska!
gSM 044 782 1353
[email protected]
Olen Marie Haavisto, Raisioagron uusi
Olen Miina Tuominen, Pohjois-Karjalan
asiakkuusvastaava. Olen kotoisin Kannukalueen nautatilojen asiakkuusvastaava.
sesta lypsykarjatilalta, jolla olen työskenKotoisin olen Satakunnan Lapin kylästä
nellyt ennen tätä työtehtävää. Aiempaan
ja tällä hetkellä asun Kymenlaaksossa ja
työkokemukseeni kuuluu myös asiakastyöskentelen Raisioagron Kouvolan toimipalvelutehtäviä. Toimin Tapani Vartiaisen
pisteessä. Työn ohessa suoritan lopputyöparina Pohjois-Savon alueella ja minut
metrejä agrologi AMK –tutkinnon parissa.
tavoittaa Kokkolan myyntitoimistolta.
Olen opiskeluissani keskittynyt kotiOta yhteyttä, kun rehutilaus on ajankoheläimiin ja intresseihini kuuluukin kotitainen tai kun tarvitset ruokintasuunniteleläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi,
maa. Myös muita tuotantopanoksia ja –tarvikkeita voit tilata jossa eläinten tasapainoinen ruokinta esittää merkittävää
kauttani. Olen palveluksessanne!
osaa. Aikaisemmin olen työskennellyt mm. kotieläinten
gSM 044 781 8956, [email protected]
hoitajana sekä maatalouslomittajana. Ota yhteyttä, kun
tarvitset nautamaista palvelua!
gSM 044 781 8917, [email protected]
47
MP2 Itella Oyj
HYVÄ
JOULUMIELI
2012
-KERÄYKSESSÄ
MUKANA
LÄMMINTÄ JOULUMIELTÄ JA
MENESTYSTÄ VUODELLE 2013!
Raisioagron väki kiittää kotieläintuottajia, viljelijöitä ja muita
kumppaneita hyvästä yhteistyöstä vuonna 2012.
Raisio-konserni lahjoittaa joulumuistamisiin tarkoitetut varat Hyvä Joulumieli -keräykseen
suomalaisten vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi.
www.raisioagro.com
Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet.