UUSI AIKA ALKAA: MAITURI 12 OOO E
M A K A S I I N I Raisioagron asiakaslehti Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 3 • 12 UUSI AIKA ALKAA: MAITURI 12 OOO E UUTTA SATOA vastaanotetaan REHUTEOLLISUUS TASAA SATOVAIHTELUITA SIKOJEN elintärkeät hivenaineet HALLITSE VILJAKAUPAN MARKKINARISKIÄ M A K A S I I N I Ajankuva Raisioagro satsaa palveluun..............4 Uudet kujeet Okrassa........................5 Myrskyt tuhosivat satoja....................6 Rehuteollisuus ja satovaihtelut.........7 Luomurehut myyntiin.........................7 Koulutuspäivä pellonpientareella......8 Homeinen vilja on riski......................9 Muista analysoida viljasi ....................9 Kasvinviljely Hunsan tila Nousiaisissa.................10 Brasetto-ruis lisää taudinkestoa.....11 Viljamarkkinoilla vauhti kiihtyy........12 Voiko markkinariskiä hallita............13 Viljan vastaanotto vauhdissa............14 Puintien matalia valkuaisarvoja.......15 Täsmälannoituksella säästöjä..........16 Muutos lannoitemarkkinoilla...........18 Uusia lannoitteita.............................18 Lietteen levitys nurmille...................19 Uudet nurmiseokset.........................19 Nauta Maituri 12 000 E: koetuloksia...........20 Maidon huima kehitys......................22 Maituri 12 000 E: pitoisuudet ylös....24 Pitoisuuksien nousun etuja.............25 Lehmät eivät tarvitse soijaa.............26 Luomutilojen ruokintaan apua........28 Valkuaisruokinnan optimointi..........29 Täysrehu sopii appeeseen................29 Turvaa seleenin saanti.....................30 Estä piilevä poikimahalvaus.............31 Sonnit keskitetään Hollolaan...........32 Uudet 150- ja 100-tonnarit...............33 6 Sika Kivikylän kotipalvaamo.....................34 Kupari ja sinkki sianrehuissa...........36 Paavon niksinurkka..........................37 Sikojen hoitokäytännöistä................38 Siipi Broilerien IB-virustartunnat............40 Piian puntaroimaa............................41 Uutta tekniikkaa broileritiloilla........43 Raisioagron kalkkunarehut..............43 Verkossa Tilaukset kätevästi verkosta............44 11 2 20 Välipala Piirakka on helppo tarjottava...........45 Uutiset..............................................46 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Faksi 02 443 2137 Sähköposti: [email protected] www.raisioagro.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh. 050 557 4323 TOIMITUS Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh. 040 772 8828 Viestintätoimisto Telegraafi Oy TOIMITUSKUnTA Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Seitala tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEEnMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari [email protected] Puh. 040 772 8828 ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KAnSIKUVA Marjo Keskikastari Kannen kuvassa noora Kaukinen ohrapellolla nousiaisissa. PAInATUS ForssaPrint ISSn 1456-6826 38. vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy joulukuussa 2012. Ruokaketjumme tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa Ruoka kallistuu ja kysyntä kasvaa, mikä on lähtökohtaisesti hyvä uutinen ruokaketjussa toimiville. Niukkuudesta ja hintavaihteluista johtuen ruuan raaka-aineista on tullut kiinnostava peliväline myös johdannaismarkkinoilla. Mukaan on tullut sijoittajia, joiden intresseissä on vahvistaa näitä vaihteluita. G-20-maat sekä YK:n maatalousviranomaiset ovat järjestämässä hätäkokousta ruuan kallistumisen vuoksi. On esitetty jopa vaatimuksia johdannaiskaupan sääntelyyn. Viljatilojen osalta on hyvä, että työlle saadaan kohtuullinen korvaus. Kotieläintuottajille ja rehuteollisuudelle rajut raaka-aineen hinnannousut ovat vaikeita. Musta-Pekka jää käteen, kun lopputuotteen hinnanmuutoksia ei saada vietyä täysimääräisesti ja reaaliajassa kauppaan saakka. Kauppaketjut perustelevat neuvotteluvoiman käyttöä kuluttajien etujen ajamisella. Kysymys lienee myös tuoton maksimoinnista, jota teollisuuden kova kilpailu osuuksista tukee Jos nykyiset hinnoittelukäytännöt sen mahdollistavat, niin asiasta ei voida moittia pelkästään kauppaa. Tuottajien tilannetta on vaikeuttanut myös se, että maatilojen tuottavuuden kasvu ei ole jäänyt juurikaan omaksi hyödyksi. Merkittävä osa on valunut kaupalle. Olisiko kaupan päätöksissä ja hinnoittelussa jatkossa varaa enemmän arvovalinnoille, jotka pidemmän päälle vaikuttavat myös kotimaisen ruuantuotannon ja lähiruuan säilymiseen. Syyskuun alussa julkistetun yrityskaupan myötä S-ryhmän sidonnaisuus tuottajiin vähenee - mitkä tulevat olemaan sen vaikutukset? Kiireellisenä kehityskohtana pitäisin hinnoittelumallien uudistamisen, jotka herkemmin reagoisivat markkinahintojen nopeisiin muutoksiin. Molempiin suuntiin. Tuotantopanosten kallistuminen on lisännyt myös kotieläintilojen likviditeettiongelmia. Käyttöpääoman ja rahavirtojen suunnitteluun pitää tiloilla jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Tämä korostuu tuotantoa laajennettaessa. Olisiko tarve myös maataloustukien maksuaikataulujen muutoksiin. Vaikeuksista huolimatta uskon ruokaketjussa toimivien hyvään tulevaisuuteen. OECD:n ja FAO:n ennusteiden mukaan maataloustuotannon tulisi kasvaa 60 prosenttia seuraavan 40 vuoden aikana, kun samaan aikaan viljelyala voi kasvaa noin viisi prosenttia. Tämä ero on kurottava kiinni parantamalla tuottavuutta. Innovatiivisilla tuoteratkaisuilla voidaan parantaa merkittävästi muun muassa maidontuotannon hyötysuhdetta ympäristöä säästäen. Tässä kehittämistyössä me suomalaiset voimme olla edelläkävijöitä. Tervetuloa keskustelemaan keinoista syksyn Maituri-tilaisuksiin, joista löydät tietoa tässä lehdessä. Leif Liedes 3 AJANKUVA AGRO makasiini • 3/12 Raisioagro satsaa ammattitaitoiseen palveluun Raisioagro on yrityksenä nuori, ainoastaan kolmen kvartaalin ikäinen. Toki yrityksen perustana toimineet sopimusviljelytoiminta ja rehuteollisuus ovat suomalaisille viljelijöille tuttuja jo pian kolmen sukupolven ajalta. Raisiogro perustettiin palvelemaan maatalouden nykyrakennetta samalla haastaen maatalouskaupan perinteisen kauppatavan. TEKSTI Bengt-Erik Rosin | KUVA Kimmo Kesälä Tilakoon kasvu jatkuu ja tilojen lukumäärä laskee. Palvelutuottajan näkökulmasta tämä merkitsee entistä pienempää määrää, mutta sitäkin osto-voimaisempia asiakkaita. Asiakastarpeiden tyydyttäminen edellyttää ammattitaidon lisäksi tehokkuutta kaikissa työvaiheissa, aina raakaainehankinnasta rahoitusratkaisuihin. Siinä missä perinteinen maatalouskauppa laajentaa valikoimaansa yhä enemmän kuluttaja-asiakkaita puhuttelevaksi, meidän pyrkimyksenämme on toimia puhtaasti ammattituottajan asialla. Valikoimamme kattaa maatalouden pääostopanokset kuten rehut, lannoitteet, siemenet, kasvinsuojeluaineet ja polttoaineet. Yhteinen piirre näissä tuoteryhmissä on, että ostomäärät ja niihin käytetty rahasumma on tilan liikevaihtoon suhteutettuna melko suuri. Kun volyymit ja summat ovat suuria, jokainen tehostamistoimi muuttuu rahallisesti merkittäväksi. Toimintatapaamme kuuluu, että rahaa ei sidota liikekiinteistöihin ja suuriin tavara-varastoihin. Kiinteiden liikepaikkojen sijaan pyrimme hyödyntämään tietotekniikan ja nykyaikaisen logistiikan tarjoamia ratkaisuja. Tällä saavutetaan kevyt pääomarakenne ja selvää kustannussäästöä asiakkaillemme. Sen sijaan uskomme hyvään ja ammattitaitoiseen palveluun. Siksi jokaiselle suomalaiselle tuottajalle on organisaatiossamme nimetty asiakkuusvastaavat, joiden kautta kaikki asiointi kanssamme hoituu sujuvasti. Asiakkuusvastaavien ammattitaitovaatimus määräytyy asiakastilan päätuotantosuunnan mukaan. Siinä missä kotieläintiloja 4 palvelevat ruokinnan ammattilaiset, kasvinviljelytilojen yhteyshenkilönä toimivat viljelyneuvonnan ja viljakaupan erikoisosaajat. Lähtökohtaisesti kaikki asiointi kanssamme hoituu samasta luukusta, omien asiakkuusvastaavien kautta, oli sitten kyse myymisestä, ostamisesta tai vaikkapa rahoitusratkaisuista. Asiakkuuteen Raisioagron kanssa liittyy myös maksuton asiantuntija-apu, esimerkiksi ruokinnan suunnittelussa. Henkilökohtaista palvelua täyden- tämään on kehitetty verkkokauppa, joka palvelee ympärivuorokautisena osto- ja tilauskanavana. Verkkokauppa hyödyntää samaa tietokantaa kuin asiakkuusvastaavatkin. Näin ollen tuotteiden hinnat ovat verkkokaupassa myös samat. Nettitilausedun turvin verkkokauppa on itse asiassa asiakkaalle edullisin. Säännöllisesti tilauksia tekevä asiakas voi vuoden aikana säästää aikaa ja sievoisen summan rahaa. Verkkokaupan tunnukset saa kätevimmin oman asiakkuusvastaavan kautta. Asiakkuusvastaava Mikko Koski (oik) keskustelee asiakkaan kanssa Okra-näyttelyssä. Uudet kujeet Okrassa Raisioagro esittäytyi Oripään Okra 2012 -maatalousnäyttelyssä uusin ilmein ja tuottein heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Messuyleisöä hellinyt helle sai suupielet hymyyn ja loi hyvää näyttelytunnelmaa. TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari Nelipäiväisen näyttelyn aikana osastollamme pyörähti ennätykselliset 12 000 kävijää. Lannoitekauppaa tehtiin ahkerasti, mutta myös kasvinsuojeluaineet, paalausverkot ja -muovit ja muut tuotantopanokset herättivät mukavasti kiinnostusta. Yhteistyökumppanimme Neste Oil, Yara, Tama ja Trioplast esittelivät osastollamme omia tuotteitaan. Mukavaksi ja kiinnostavaksi ajanvietteeksi osoittautui messuladon pihalle tuotujen säilörehupaalien värittäminen. Lapset ja osa aikuisistakin päästi taiteilijan itsessään irti. Suosituin piirustusaihe taisi olla traktori, mutta myös kissoja ja hevosia kirmaili paaleissa paljon. Uutta muovia pyöritettiin paalien ympärille liki neljä kilometriä näyttelypäivien aikana, jotta kaikille halukkaille löytyi piirustustilaa. Agrobaarissa oli kilpailu, jossa arvottiin joka päivä viisi voittajaa. Voittajien nimet ovat nähtävissä sivuillamme www.raisioagro.com/ okra-maatalousnayttely. Palkintoina annetut Arabian Elovena-mukit on toimitettu voittajille. Elovena-hedelmäjuoma oli monelle uusi tuttavuus. Paalien väritys on mukavaa puuhaa! 5 AJANKUVA AGRO makasiini • 3/12 Myrskyt tuhosivat satoja Suomessa Useilla paikkakunnilla koettiin voimakkaita sademyrskyjä tänä kesänä. Heinäkuun alussa voimakas sade kasteli Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan alueita. Kahdessa päivässä satoi yli kaksisataa millimetriä vettä, joka nosti tulvan monen sadan hehtaarin alueelle tuhoten peruna-, vilja- ja nurmisatoja. TEKSTI Juha Anttila I KUVAT Jouko Lotvonen Noin kuukautta myöhemmin PohjoisPohjanmaalla koettiin tulvia vielä isommalla alueella. Viikon jatkuneet sateet peittivät alleen tuhansia hehtaareja peltoja Siikajoen vesistön varressa. Paikoin tulva koettiin jo toisen kerran samana vuonna. Osalla nautatiloista onkin nyt mietittävä rehustus uudelleen sadon mentyä pilalle. Pilaantunutta rehua ei voi syöttää eläimille ja rehussa ei saa olla raatoja. Botulismimyrkytys voi olla mahdollinen, kun eläin syö pilaantunutta rehua. Kuollut viljakasvusto kannattaa murskata tai niittää, ja paalata oljet pois, jos alla on elinvoimainen nurmikasvusto. Laitumet ovat tulvan takia pilalla, ja pellolle ei voi päästää eläimiä ilman puhdistusniittoa. Nurmi on kuitenkin yllättävän sitkeä ja se voi elpyä. Tulvan jälkeinen puhdistusniitto mahdollistaa kolmannen rehu- 6 sadon. Satoa kannattaa tehdä vaikka vielä lokakuunkin puolella. Mikäli karkearehusta on edelleen puutetta, kannattaa miettiä muiden tuottajien ylimääräisiä rehulohkoja ja luonnonhoitopeltoja. Myös olkia kannattaa paalata, jos niitä on saatavilla. Vilja on helpommin korvattavissa monipuolisilla väkirehuilla. Kuitupitoisia väkirehuja käytettäessä voidaan ruokinnan väkirehuprosentti nostaa turvallisesti yli 60 prosentin tasoon, karkearehusta riippuen. Myös kuitupitoisilla teollisuuden sivutuotteilla, esimerkiksi Raimix-perunarehulla, voidaan korvata viljaa ja säilörehua. Me Raisioagrossa voimme auttaa ruokinnan optimoinnissa. Eläinten poistoja harkittaessa on syytä priorisoida. Kannattaa miettiä voiko esimerkiksi hiehoja siirtää muille kasvatettavaksi. Rehuteollisuus satovaihtelujen tasaajana Ruoan hinnanmuodostuksen kannalta suurin yksittäinen tekijä on sää. Globaalit sääolot heiluttavat viljojen ja valkuaiskasvien hintoja. Tietoyhteiskunnassa nämä muutokset heijastuvat paikallisiin hintoihin ympäri maapallon. Suomalaisenkin viljelijän sadon rahallinen arvo määräytyy maailmanmarkkinoilla. Kun kotieläintuotannossa käytännössä on kysymys peltoviljelytuotteiden jatkojalostamisesta, vaikutukset tuotantokustannuksiin ovat välittömiä ja kerrannaisia. TEKSTI Bengt-Erik Rosin Kulunut kasvukausi oli kotimaassa haasteellinen ja aluekohtaiset satovaihtelut ovat poikkeuksellisen isoja. Yleisin kiusa oli tänä kesänä liialliset sateet ja kylmät kelit. Joillakin alueilla olosuhteet ovat kuitenkin olleet otolliset ja satopotentiaali sen mukainen. Tänä vuonna kotoisten rehujen määrissä ja laaduissa tuleekin olemaan poikkeuksellisen suuri hajonta. Siksi suositusten osumatarkkuus jäänee heikoksi. Sadon laatu- ja määrävaihteluista huolimatta kotieläinten ruokinnassa pitää kaikissa olosuhteissa tavoitella tasalaatuista ja ravitsemuksellisesti oikeaoppista rehustusta. Kotoisten rehujen analysointi ja riittävyyden arviointi on hyvän ruokintasuunnitelman perusta. Yksi rehuteollisuuden keskeisimmistä tehtävistä on auttaa asiakkaitaan ruokinnan suunnittelus- sa siten, että ruokinta ei muodostu pullonkaulaksi tuotannollisten tavoitteiden saavuttamisessa. Raaka-ainemarkkinan ennustetaan tällä satokaudella olevan tiukka. Kohoavien hintojen lisäksi tietyistä raaka-aineista voi ainakin alueellisesti syntyä alitarjontaa. Raisioagro on maan suurimpana peltotuotteiden jalostajana kokenut toimija raaka-ainemarkkinoilla. Kun kotimaisten raaka-aineiden hankinta pitkälti perustuu sopimusviljelyyn, pääraaka-aineiden hankinta on meillä turvattu. Omien rehutehtaiden ja valtakunnallisen logistiikkaverkostomme ansiosta tarjoamme laajan valikoiman ratkaisuja, joiden avulla tänäkin vuonna saadaan aikaan hyviä ruokintakonsepteja ja tuotantotuloksia. Luomurehut myyntiin Raisioagroon Luomutuotteiden myynti on kasvanut Suomessa viime vuosina. Tänä syksynä Raisioagro vastaa kysyntään tuomalla valtakunnalliseen myyntiin uuden luomutäysrehun ja -puolitiivisteen, jotka helpottavat luomutilan ruokintaa. Näin omilla pelloilla voidaan keskittyä karkearehun tuottamiseen. Lue lisää luomurehuista sivulta 28. 7 AJANKUVA AGRO makasiini • 3/12 Asiakkuusvastaavien koulutuspäivä pellonpientareella: ”Syyskylvettävät hyötyvät sateisesta vuodesta” Raisioagron asiakkuusvastaavat pääsivät alkukesästä hypistelemään kasveja pellonpientareelle ja saivat samalla aimo annoksen asiantuntevaa opastusta Bernerin Lasse Matikaisen johdolla. TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari Hyvien evästysten myötä on helpompi tunnistaa tilojen tarpeet ja avustaa asiakkaita valitsemaan sopivimmat kasvinsuojeluaineet, lannoitteet, siemenet sekä muut tuotantopanokset. Raision ja Ilmajoen myyntiväki teki peltokierroksen Turun kupeessa Liedossa kesäkuussa. Ensimmäinen kasvusto, jota tutkailtiin, oli Petri Tiaisen toukokuussa kylvetty Fairytale-ohra. Lasse Matikaisen mukaan kevät on ollut haastava, koska sekä huhti- että toukokuussa satoi paljon. – Näillä Varsinais-Suomen savimailla ongelma vielä korostuu. Jos pelto on kylvetty liian märkänä, kasvi ei hengitä ja satotasot kärsivät. Maan pitäisi antaa kuivua ennen kylvöä. Näkisin hyvänä vaihtoehtona lisätä syyskylvöjä, tänä vuonna esimerkiksi syysruis, -vehnä ja -rapsi ovat menestyneet paljon paremmin kuin kevätkylvetyt lajit, Lasse Matikainen korosti. Toinen tutustumiskohde oli Amaretto-vehnäpelto. Pellolla oli havaittavissa isoa saunakukkaa sekä juolavehnää. Viljelijä Petri Tiainen kertoi ruiskuttaneensa pellolle viikkoa aiemmin Tooler ja Primus torjunta-aineiden seosta, ja rikkakasvit olivatkin jo selvästi nuukahtamaan päin. – Peltojen kevytmuokkaus ja suorakylvö tuovat mukanaan rikkakasveja – erityisesti isot saunakukat ovat kasvava ongelma. Kynnetyillä pelloilla näitä ei juuri näy, valisti Matikainen. Raisioagron myymä Ally 50 ST on tehokkain tuote suuren saunakukan torjuntaan. Rypsi- ja rapsilohkoilla torjunta on tarkkaa Kolmannella pellolla tutustuttiin Tapio Lipposen rypsiviljelyksiin. 8 Taimet olivat juuri ja juuri pinnalla. Lasse kertoi, että tänä keväänä erityisesti kirpat ovat olleet öljykasvien kiusana. – Suosittelen ruiskuttamaan pienessä taimivaiheessa kirppatorjunnan öljykasvilohkoille päiväsaikaan. Rikka-aine Galera ja erityisesti valikoivat juolavehnä- ja hukkakauraaineet, kuten Targa Super, on paras ruiskuttaa aikaisin aamulla, kun ilmankosteus on yli 70 prosenttia. Myös torjuttavan rikkakasvin kasvua on hyvä tarkkailla ja ajoittaa ruiskutus otollisimpaan hetkeen. Kuoriaisruiskutuksia voi tehdä illalla klo 21 jälkeen, kun kuoriaiset ovat laskeutuneet kasvustoon tai aamulla, jos haluaa yhdistää käsittelyn esim. Targaruiskutukseen. Rapsi on saavuttanut yhä suuremman suosion viljelijöiden keskuudessa johtuen sen myöhemmästä korjuuajankohdasta ja suuremmasta satopotentiaalista. Näin muut peltotyöt ehditään tekemään rauhassa alta pois. Viimeisen tutustumiskohteen isäntä Heikki Jaakkola viljelee toista vuotta rapsia ja on tyytyväinen tilanteeseen kesäkuun alussa. – Taimet ovat hyvin pinnalla ja rikkakasveja ei ole näkyvissä. Ensimmäinen tuholaisruiskutus on jo tehty ja toinen on vielä tarkoitus tehdä viikon sisällä, Jaakkola kertoo. Kouvolan ja Kokkolan asiakkuusvastaaville järjestettiin vastaava koulutus myöhemmin kesäkuussa. Kimmo Kesälä, Jaakko Laurinen ja Vesa Kaitanen tutkivat, josko rypsikasvustosta löytyisi kirppoja. Lasse Matikaisen mukaan paras kasvinsuojeluaine monien rikkakasvien valloittamalle vehnäpellolle on Broadway. Jos pellolla on lisäksi hukkakauraa, sille kannattaa käyttää erityisesti juuri hukkakauraan tarkoitettua ainetta, esimerkiksi Swipeä tai Puma Extraa, jotta lopputulos on hyvä. Muista analysoida viljasi Homeinen vilja on riski eläinten ruokinnassa Sateisen kesän jälkeen homepitoisuudet voivat nousta viljassa etenkin korjuun viivästyessä. Mikäli jyvien pinnalla näkyy punertavaa rihmastoa, kannattaa olla tarkkana, sillä vilja voi sisältää homemyrkkyjä. TEKSTI Merja Holma Mitä myöhemmäksi syksyyn puinti viivästyy, sitä suuremmaksi homemyrkkyjen riski kasvaa. Voimakkaat lämpötilavaihtelut laukaisevat myrkkyjen tuotannon. Siksi pakkasöiden jälkeen puidut viljat kuuluvat suurimpaan riskiryhmään, etenkin jos jyvien pinnalla näkyy punahometta tai vilja on kosteahkoa ja tunkkaisen tuoksuista. Homemyrkkyjensitoja voi vähentää ruokinnallisia ongelmia, jos kotoisessa viljassa on toksiineita. Kylmäilmakuivatus lisää riskiä Kaura on usein viimeisenä puitava vilja, joten siitä myös yleensä löytyy eniten homemyrkkyjä. Mikäli viljat on puitu ennen pakkasia, on riski pienempi. Myrkkyä voi tosin muodostua myöhemmin, jos viljan kuivaus on jäänyt puutteelliseksi. Kylmäilmakuivaus lisää toksiiniriskiä sateisen syksyn jälkeen. Raisioagron viljan vastaanotossa tutkitaan viljojen homemyrkkypitoisuudet, jotta voidaan varmistaa elintar- vikkeiden ja rehujen puhtaus. Kun tilat lähettävät Raisioon kotoisen viljanäytteen analysoitavaksi ruokintasuositusta varten, siitä määritetään raakavalkuainen, kosteus sekä hehtolitrapaino. Homemyrkkyanalyysejä tilojen viljoista ei tehdä. Normaalin näköiset, ennen pakkasia puidut ja huolella kuivatut viljat ovat todennäköisimmin turvallisia syöttää eläimille. Mikäli punahometta sisältävä vilja on jäänyt kosteaksi, voi siihen muodostua varastoinnin aikana myrkkyä, vaikka puintiaikana sitä ei vielä olisikaan. Epäilyttävän näköiset ja pahan hajuiset viljat on edullisempaa jättää syöttämättä. Yksimahaiset eläimet ovat herkimpiä homemyrkkyjen vaikutuksille, mutta myös naudalle niistä voi koitua ongelmia, etenkin korkeilla tasoilla. Sääolosuhteet ja viljelytoimenpiteet vaikuttavat mm. viljojen hehtolitrapainoon, valkuais- ja kuitupitoisuuteen. Viljojen valkuaispitoisuudet ovat viime vuotta alhaisemmat. Laatuerot voivat olla suuria, joten viljan analysointi kannattaa. Raakaainehintojen noustessa analysoinnin merkitys korostuu. Ota yhteyttä Raisioagron asiakkuusvastaavaan, kun haluat analysoida viljasi. 9 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 3/12 Hunsan tilalla uusia erikoiskasveja pellolle joka vuosi Marja ja Seppo Hunsa ovat viljelleet maata molempien kotitiloilla nousiaisissa jo kolme vuosikymmentä. Perheen kuopus, 21-vuotias Ilmari, ottaa ohjat käsiinsä lähivuosina. Hän pitää mielen avoinna uusille kehitysideoille. TEKSTI JA KUVA Janita Virtanen Hunsat ovat olleet sopimusviljelyyhteistyössä Raision kanssa jo vuosikymmeniä. Heillä on viljeltävänä yhteensä noin 170 hehtaaria peltoa. Omien tilojen lisäksi peltoa on myös ostettu ja vuokrattu lisää lähiseudulta. Pelloilla kasvaa tällä hetkellä ruista, mallasohraa, kevätvehnää, härkäpapua, syys- ja kevätrapsia, rypsiä, kuminaa ja sokerijuurikasta. Hunsat laajentavat osaamistaan uusien erikoiskasvien viljelyyn lähes vuosittain. Marja, Seppo ja Ilmari ovat käyneet ahkerasti Raision järjestämissä tapahtumissa ja ulkomaanmatkoilla. Niillä saa hyödyllistä tietoa sekä kuulee kokemuksia ja vinkkejä. Hybridiruismatkalla vuonna 2007 tuli idea viljellä rapsia sokerijuurikkaan tekniikalla. Tätä ideaa on kehitelty myös tavallisiin kylvökoneisiin sopivaksi, ja lupaavalta näyttää. – Olemme erityisesti isän kanssa kiertäneet tapahtumia. On kiinnostavaa tutustua uusiin lajikkeisiin ja lähteä sitten toteuttamaan niitä omalla tilalla. Viimeisimpiä kokeilujamme ovat olleet esimerkiksi hybridijuhannusruis sekä kaistaviljellyt härkäpapu, syysrapsi ja kumina. Hybridiruista ja hybridikevätrapsia on viljelty viitisen vuotta. Myös ulkomailta voi soveltaa lähes mitä tahansa ideaa, vaikkakin Suomen ilmaston ehdoilla, Ilmari pohtii. Osaamista kotoa ja koulusta Kolmen hengen perheyrityksessä töitä riittää jokaiselle. Ilmari on kerännyt maatalousosaamistaan lapsuudestaan asti, mutta varsinainen palo työhön syntyi maatalousalan peruskoulutuksessa Tuorlassa. – Ajelin koneita jo yläasteella, mutta opiskelun myötä heräsi kiin- nostus myös työn teoriapuoleen. Yhtäkkiä oli tärkeää tietää, miksi laitetaan juuri tuon verran lannoitetta tai miksi ruiskutetaan juuri tuota ainetta. Ilmari valmistui vuonna 2010 maatalousyrittäjäksi ja piti sen jälkeen vuoden armeijatauon. Nyt takana on ensimmäinen vuosi agrologiopintoja Mustialassa. – Tuorlassa oppi käytäntöä, kun taas Mustialassa tietämykseen lisätään myös talous- ja markkinointipuolta. Kyllä minä mietin jonkin aikaa, että jos opiskelen maataloutta yhteensä seitsemän vuotta, olen kyllä jo melkoinen tosijuntti, Ilmari nauraa. Vinkkejä Virosta Ilmari on tällä hetkellä työharjoittelussa Virossa. Työt suomalaisomistajan 1 200 hehtaarin tilalla jatkuvat syyskuun loppuun asti. – Yritän ammentaa Virosta jotakin Ilmari Hunsa (vas.) on harrastanut kansantanssia 3-vuotiaasta asti. 15-vuotiaana hän osti moporahoilla haitarin, ja harrastus vei nopeasti mukanaan. Myös Seppo ja Marja harrastavat kansantanssia. Raision asiakkuusvastaava Marianne Leskinen (oik.) on tehnyt Hunsan perheen kanssa yhteistyötä monia vuosia. ”Ennen sai rahaa, mutta nyt Marianne laskuttaa kaiken takaisin….. eli tulee jotain ostettuakin, ”myhäilee Seppo 10 myös kotiin, totta kai! Varsinkin kasvinsuojelusta ja lannoituksesta aion ottaa paljon irti. Ilmari hyödyntää kaikki mahdollisuudet lähteä oppiin ulkomaille. – Mielestäni nuorena on tärkeää reissata vielä kun voi, ja mennä tutustumaan, miten asioita hoidetaan Suomen rajojen ulkopuolella. Kyllä sitä savea ehtii kääntää sen neljäkymmentä vuotta, Ilmari hymyilee. Kiinnostusta erikoiskasveihin Ilmari pitää silmät ja korvat avoinna uusille lajikkeille. – Meillä ei viljely mene ainakaan tylsäksi. Melkein kaikkea on paitsi kauraa. Olemme kokeilleet vaikka mitä camelinasta öljypellavaan ja syysrapsiin. Jos lähden johonkin suuntaan laajentamaan, kiinnostukseni on erityisesti erikoiskasveissa. Kasvinviljely on vaan niin kivaa! – Ihannetilanne olisi se, että kaikki lajikkeet olisivat selkeästi omilla alueillaan. Sitten kun jokaisella pellolla on hieman jotakin, ja kaikki menevät viljelykierrollisesti hieman eri aikaa, puidaan välillä siksakkia pitkin peltoa, Ilmari naurahtaa. Aina uutta ideoiville nousiaislaisille maanviljely tarjoaa omat haasteensa. – Rahapula, Hunsat toteavat ja remahtavat nauruun. – Kyllä koko tämän kolmenkymmenen vuoden aikana suurin muutos on ollut EU:hun liittyminen. Se muutti alaa todella paljon, Marja pohtii. ”Maanviljelijät ovat ikuisia optimisteja” Marjan mielestä viime vuosina erityisesti öljykasvit ovat olleet Ilmarin ja Sepon haastavin kiinnostuksenkohde. – Kyllähän vehnää ja ohraa on viljelty meillä jo kolmekymmentä vuotta, joten se luonnistuu vaikka silmät kiinni. Haasteita on kiva hakea, ja pohtia, mihin se apulanta laitetaan tänä vuonna, Marja hymyilee. Ilmat ovat maanviljelijöiden ikuinen riesa tai helpotus. – Maanviljelijät ovat ikuisia optimisteja. Kun on todella vaikeat olosuhteet, pohditaan, mitä järkeä tässä on, ja miksi me tällaista teemme. Sitten tulee taas kevät, ja samalla hullulla innolla mennään jälleen. Tämä on ikuinen oravanpyörä, jossa yritetään aina oppia jotakin edellisistä vuosista, Hunsat pohtivat. KWS:n Claus Nymand (vas.) arvioi Brasetto-ruiskasvustoa Pellonpiennarpäivänä Nousiaisissa. Jaakko Laurinen, Ilmari Hunsa, Seppo Hunsa ja Teppo Laakso kuuntelevat Nymandin mietteitä. Brasetto-ruis tuo lisää taudinkestoa ja versontaa Hunsan pelloilla järjestettiin heinäkuun alussa peltopäivä, jossa nähtiin uusia hybridirukiin ja hybridikevätrapsin lajikkeita. Tapahtuman järjesti Pro Ruis -yhdistys yhteistyössä Borealin ja Raisioagron kanssa, joten tärkein nähtävyys oli uusi hybridiruislajike Brasetto. Sitä oli tänä vuonna kylvössä Suomessa vain kahdessa paikassa. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVAT Marjo Keskikastari Tilaisuudessa paikalla ollut hybridirukiin jalostaja KWS:n asiantuntija, tanskalainen Claus Nymand, kertoi Brasetto-lajikkeesta mielenkiintoisia seikkoja, jotka eivät Suomen lajikekoetulosten kautta olleet vielä tiedossa. – Braseton versomiskyky on selvästi esimerkiksi Evoloa parempi. Tämä tarkoittaa, että Braseton kylvötiheyttä voidaan laskea aikaisemmistakin suosituksista. Esimerkiksi tämän vuoden siementavaralla tämä tarkoittaa hyvissä olosuhteissa vain 65–70 kiloa siementä hehtaarille. Hunsan sinänsä erinomainen kasvusto voisi olla vieläkin parempi, jos siemenmäärä olisi ollut pienempi kuin käytetty 83 kiloa per hehtaari. Tärkeää on, että siementä ei kylvetä yli kahden sentin syvyyteen, Nymand korosti. Taudinkestoltaan Brasetto päihittää ruosteelle hieman her- kän Evolon. Lisäksi lajikkeeseen on jalostettu Pollen Plus -geeni, joka parantaa pölyyntymistä ja ehkäisee näin torajyvää. Braseton sakoluku ei ole yhtä korkea kuin Evololla, mutta se on kuitenkin kestävä, eli pikkusateet eivät romauta sakolukua. Raisioagro kuuluu Pro Ruis ry:n perustajajäseniin. Aino Sipilä toimii Pro Rukiin viljelyn kehitysohjelman koordinaattorina. 11 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 3/12 Viljamarkkinoilla vauhti kiihtyy Heikot sadot tärkeimmillä viljan ja soijan tuotantoalueilla sekä kasvava kysyntä ovat saaneet hinnat reippaaseen nousukiitoon. TEKSTI Pasi Lähdetie Pitkä kuivuus viime talvena nipisti Etelä-Amerikan soija- ja maissisadosta lähes viidenneksen. Kesän kuivuus vie saman verran Yhdysvaltain soija- ja maissisadosta. Lisäksi Mustanmeren maiden, kuten Venäjän, Kazakstanin ja Ukrainan vehnä-, ohra- ja auringonkukkasadosta kuivuus on vienyt parhaan terän. Samanaikaisesti maailman väkiluvun kasvaessa ja elintason noustessa Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa viljojen sekä erityisesti öljy- ja valkuaiskasvien kysyntä kasvaa. Kiina imee maailmanmarkkinoiden soijan Soijarouheen hintakehitys €/tn Chicagossa 2011-2012 USA:n kuivuus USA:n sadonkorjuu 12 Brasilian sadonkorjuu EteläAmerikan kuivuus ©Douglas Hockman Dreamstime.com Soijarouhe on ylivoimaisesti suurin ja tärkein täydennysvalkuainen kotieläintaloudessa. Käytännössä sen osuus on yli 80 prosenttia kaikesta kotieläinten ruokinnassa käytetystä valkuaisesta. Kasvava kotieläintuotanto tarvitsee lisää soijavalkuaista. 2000-luvun alussa maailman soijantuotanto oli 175 miljoonaa tonnia, josta maailmanmarkkinoilla vietiin ja tuotiin runsaat 50 miljoonaa tonnia. Nykyään soijaa tuotetaan runsaat 250 miljoonaa tonnia, maailmankauppa runsaat 90 miljoonaa tonnia ja Kiinan osuus tuonnista yli 60 prosenttia. Kiina on panostanut voimakkaasti oman maataloustuotantonsa kehittämiseen 2000-luvulla, mutta samanaikaisesti sekä maissin että erityisesti soijan tuonti on kasvanut vauhdilla. Kiina ostaa maailmamarkkinoilta joka vuosi 5-10 prosenttia enemmän soijaa kuin edellisenä vuonna. Bruttokansantuotteen kasvu Kiinassa on hieman hidastunut parin viime vuoden aikana, mutta 7-8 prosentin vuosittainen bruttokansantuotteen kasvu pitää huolen lihan ja maitotaloustuotteiden kulutuksen vakaasta lisääntymisestä. Brasilia ja Argentiina ovat 10 vuodessa kaksinkertaistaneet soijantuotantonsa, millä on kyetty vastaamaan kasvavaan kysyntään. Viime joulukuussa alkanut kuivuus verotti pahasti Brasilian ja Argentiinan keväällä puituja soijasatoja, ja tänä kesänä Yhdysvaltojen syys-lokakuussa puitavalle soijasadolle on käymässä samoin. Tämä tarkoittaa käytännössä, että keväällä 2013 korjattavan EteläAmerikan soijasadon pitää olla ennätyssuuri, jotta maailman kasvava tarve saadaan tyydytettyä. Soijamarkkina tulee jatkumaan hyvin hermostuneena pitkälle alkuvuoteen 2013 ja hintojen heilunta on suurta. Viljatase tiukkenee Yhdysvaltain keskilännen kuivuus ja maissi ovat olleet otsikoissa heinäkuusta alkaen. Elokuussa alettiin puhua Venäjän kuivuudesta ja vehnästä. Yhdysvallat vastaa lähes puolesta maailmanmarkkinoilla liikkuvasta maissista. Heikko sato tarkoittaa käytännössä vähemmän vietävää, ja tuontimaiden pitää etsiä rehuviljansa muista maista. Maissia voidaan korvata muilla viljoilla kuten rehuvehnällä ja ohralla tai vaikka hirssillä ja kauralla. Siinä mielessä rehuviljamarkkina on erityyppinen kuin rehuvalkuaismarkkina. Venäjän kuivuus vaikuttaa erityisesti satovuoden alun vehnämarkkinoihin. Venäjä on pohjoisella pallonpuoliskolla ensimmäisenä vientimarkkinoilla ennen EU-maita ja Yhdysvaltoja. EU:n sadonkorjuun ollessa 1-2 viikkoa tavanomaista myöhemmässä on markkinoilla paljon enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Ruokamarkkinoiden tiukentuessa poliittinen epävarmuus kasvaa, mikä lisää hermostuneisuutta markkinoilla. Vilja ei ole loppumassa maailmasta Maailman viljantuotannon ennustetaan olevan kulutusta suurempaa satovuonna 2012/13, mutta varastotasot pysyvät edelleen kohtuullisen vahvoina. Soijan tiukka tilanne heijastuu viljoihin, mikä lisää hintojen vaihtelua myös viljamarkkinoilla. Markkinat ovat vielä kaukana vuosien 2007 ja 2008 ruokakriisin tilanteesta. Vilja ei ole maailmasta loppumassa, vaan ruokaa maailmassa riittää. Se on vain kalliimpaa. Voiko markkinariskiä hallita voimakkaasti muuttuvilla markkinoilla? Raisioagron hinnoittelumallit ovat markkinahintainen, keskihintainen tai kiinteähintainen sopimusmalli. Riskinhallintamielessä kannattaa käyttää useita malleja. Jos sadon määrä, laatu ja tilan muut tarpeet antavat mahdollisuuden, viljakauppoja kannattaa jakaa eri sopimusmalleihin ja ajankohtiin. TEKSTI Minna Oravuo Nyrkkisääntönä voidaan edelleen suositella mallia 1/3+1/3+1/3 eli osasta satoa tekee kiinteähintaisen sopimuksen jo keväällä, osasta tekee kauppaa syksyllä ja osasta keväällä. Korkeimman hinnan tavoittelu koko myytävälle sadolle on suurinta mahdollista riskinottoa. Vain harvoin käy sellainen tuuri, että pystyy ennustamaan oikein kauden korkeimman hinnan vuodesta toiseen. Kauppaa tehdessä täytyy myös muistaa, että päätökset tekee aina viljelijä käytettävissä olevan tiedon perusteella. Markkinahintainen kauppa Myytäessä vilja- tai öljykasvierä markkinahintaan, hinnan kiinnittämisessä on viljelijällä useita vaihtoehtoja. Kaupantekohetkellä hinta voidaan kiinnittää päivähintaan saman tien. Tämä on tällä hetkellä yleisin tapa. Jos toimitus tapahtuu kuukauden sisällä, eikä hintaa ole kiinnitetty, perushinta määräytyy toimituspäivän mukaan. Toisaalta hinnan voi jättää myös auki, ja sen voi kiinnittää seuraavan kuukauden aikana milloin tahansa. Tarvitaan vain soitto tai sähköposti-ilmoitus ostajalle hinnan kiinnittämisestä. Jos toimitusaika on sovittu yli kuukauden päähän ja hinta jätetty auki, eikä viljelijä ole hintaan reagoinut, niin hinta lukkiutuu automaattisesti 30 vuorokauden ku- luttua kaupantekohetkestä. Jos hinta kiinnitetään kaupantekohetkellä, sitä ei voi enää muuttaa. Keskihintasopimus Keskihintamallissa perushinta määräytyy hintajakson keskiarvona eli hintajakso I on 1.10.– 15.12.2012 ja hintajakso II on 2.1.– 30.4.2013. I-jaksolle sopimuksia voi tehdä syyskuun loppuun asti ja II-jaksolle vuoden loppuun asti. Keskihintamalli on turvallinen vaihtoehto voimakkaasti vaihtelevassa hintatilanteessa. Näin voi varmistua, että toimitushetkestä riippumatta saa aina kauden keskihinnan eli ei koskaan kauden huonointa hintaa. Kiinteähintainen sopimus Kiinteähintaisia sopimuksia voi tehdä ainoastaan keväällä uudelle sadolle. Sopimusmallissa lajin, lajikkeen ja sopimusmäärän lisäksi sovitaan myös perushinta seuraavana talvena toimitettavalle sadolle. Kiinteähintainen sopimus on yksi riskinhallintaväline. Markkinoiden vaihtelusta riippumatta viljelijä tietää saavansa tietyn tulon sadostaan jo kylvövaiheessa, jos viljely onnistuu. Kiinteähintaisen sopimuksen tarkoituksena ei ole kauden huippuhinnan varmistaminen, vaan turvata tietty tulotaso markkinatilanteesta huolimatta. 13 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 3/12 Viljan vastaanotto täydessä vauhdissa Sateisen ja viileän kesän jälkeen viljojen ja öljykasvien sadonkorjuu alkoi elokuun loppupuolella. Puintien jälkeen alkoivat viljan toimitukset. Toimituspaikkoja on lisätty viime vuodesta, jotta toimitukset sujuisivat ilman suurempia ruuhkia. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Pasi Eskola Perinteisten Raisioagron tehdaspaikkakuntien lisäksi vastaanotamme viljaa useilla muilla paikkakunnilla Suomen Viljava Oy:n vastaanottopisteissä. Käytössä olevat vastaanottopisteet selviävät verkkosivuiltamme Viljelykasvien hinnat -sivulta. Esinäyte antaa ennakkotietoa viljaerän laadusta Esinäyte kannattaa toimittaa heti puintien jälkeen, vaikka myynti on suunnitelmissa myöhemmin talvella. Esinäyte kannattaa toimittaa mylly- vehnästä, mallasohrasta, rukiista ja suurimokaurasta, myös luomulaatuisesta. Lisäksi öljykasveista ja rehuviljoista voi lähettää näytteen, jos epäilee, että laatu ei täytä vastaanottovaatimuksia. Tietoa hinnoista ja laadusta verkkosivuilta Perushinnat ja laatuhinnoittelutaulukot löytyvät verkkosivuiltamme. Sieltä löytyvät myös tarkat ohjeistukset viljan toimituksista. Laatuvaatimuksia tai -hinnoittelua voidaan joutua syk- Viljelykasvien vastaanottopaikat satokaudella 2012-2013 2012-2013 Myllyvehnä Ruis Suurimokaura Suurimo-ohra Mallasohra Rehuvehnä Rehuohra Rehukaura Rypsi ja rapsi Camelina Härkäpapu Rehuherne Luomuvehnä Luomuruis Luomusuurimokaura Luomurehuvehnä Luomurehuohra Luomurehukaura Luomuhärkäpapu Luomurehuherne 14 Vastaanottopisteet Raisio, Ylivieska, Kouvola Nokia Nokia, Rauma Nokia Raisio/Naantali, Hämeenlinna Raisio, Ylivieska, Kouvola, Iisalmi Raisio, Ylivieska, Kouvola, Iisalmi Raisio, Ylivieska, Kouvola Raisio, Ylivieska, Kouvola, Kokemäki, Seinäjoki Turenki Raisio, Ylivieska, Kouvola Raisio, Ylivieska, Kouvola Raisio, Nokia Nokia Nokia Loimaa, Koria, Kuopio, Liperi Loimaa, Koria, Kuopio, Liperi, Ylivieska Loimaa, Koria, Kuopio, Liperi, Ylivieska Loimaa, Koria, Kuopio, Liperi Loimaa, Koria, Kuopio, Liperi syn aikana muuttamaan, kun sadon kokonaislaatu selviää. Päivitämme ajantasaiset laatuvaatimukset verkkosivuille. Viljaa ostetaan kaikilta suorilta toimittajilta Viljelysopimuksia tehtiin viime vuosien tapaan. Sopimusviljelijät voivat varata toimitusaikoja Viljalaarin kautta. Viljalaarissa näkyvät myös esinäytteiden analyysitulokset, kun analyysit valmistuvat. Viljalaarin tunnukset saa asiakkuusvastaavalta, jos niitä ei entuudestaan ole. Ensisijaisesti ostamme viljan ja öljykasvit sopimusviljelijöiltä, mutta ostamme viljaa myös ilman sopimusta. Kannattaa siis ehdottomasti tarjota viljaa, vaikka sopimusta ei olisikaan. Yleiset toimitusohjeet Toimituskäytäntöihin ei ole tullut muutoksia. Toimitusaikoja saa varata Viljalaarista ja asiakkuusvastaavilta. Toimitusajat kannattaa varata hyvissä ajoin, ja ruuhkien välttämiseksi sovittuja toimitusaikoja on noudatettava. Mahdollisista peruutuksista ja muutoksista tulee aina ilmoittaa. Satovahingot kasvukauden aikana Valitettavasti hankalat olosuhteet kesän aikana ovat pilanneet kasvustoja. Sateiden, tulvien tai kuivuuden seurauksena kasvustolle tapahtuneesta satovahingosta tulee aina ilmoittaa ostajalle. Etenkin kiinteähintaisen sopimuksen tai keskihintasopimuksen osalta sopimuksen purun ja toimittamatta jättämisen edellytyksenä on satovahinkoilmoituksen toimittaminen ostajalle 31.12.2012 mennessä. Lisätietoja asiasta voi kysyä asiakkuusvastaavalta. Matalia valkuaisarvoja alkukauden puinneissa Viileä kesä ja pitkälle ajalle venyneet kylvöt lykkäsivät puintikauden aloitusta noin kaksi viikkoa. Eroa näkyy myös syysviljoissa, joihin ei kylvöaika merkittävästi vaikuta. Kasvitautitorjunta on ollut tarpeellista, vaikka se siirtäisi puintiaikaa. TEKSTI Jaakko Laurinen Syyskuun alussa syysviljojen puinti on loppusuoralla, mutta kevätviljojen puinti vasta alussa. Saapuneiden esinäytteiden perusteella on nähtävissä, että valkuaistaso on matala syysvehnällä, rukiilla ja ohralla. Näiden kasvien sadonkorjuu on keskittynyt Etelä-Suomeen ja ohrasta suurin osa on mallasohralajikkeita. Mallasohrien valkuaistaso on 1,5 prosenttia vuoden takaista matalampi eli vain vähän yli 10 prosenttia. Kasvitaudit ja heikommat sivuversot näkyvät hieman pitkän ajan keskiarvoa heikompana lajitteluasteena, mutta ei samassa mittakaavassa kuin viime vuonna. Syysvehnän ja rukiin sakoluvut ovat lähes poikkeuksetta korkeita, vaikka eivät ihan viime vuoden tasolle ylläkään. Hehtolitrapaino on näillä kasveilla erittäin korkea, selvästi vuoden takaista parempi. Syysvehnän keskivalkuaisarvo jää alle 12 prosentin, joka on ainoa laatua heikentävä tekijä. Rukiilla esiintyy joissain erissä torajyvää. Ensimmäisten kauranäytteiden hehtopainot ovat olleet korkeita. Puintikauden venyessä pitkälle syksyyn saattaa homeiden ja toksiinien merkitys lisääntyä. Tärkeää on, että kosteana puitava vilja kuivattaisiin riittävän nopeasti, jolloin homeiden kasvu pysähtyy. 15 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 3/12 Ilma suosi peltokierrokselle lähtenyttä viljelijäväkeä. Iltapäivän aikana tutustuttiin kevätvehnä- ja syysrapsilohkoihin Mietoisissa. Raision Elonkierros -peltopäivässä asiantuntijaluentoja: Täsmälannoituksella merkittäviä säästöjä Ketarsalmen Kievariin Taivassaloon kerääntyi elokuussa 125 viljelijää Raisioagron Elonkierrokselle. Aamukahvin lomassa kuultiin ajankohtaista viljamarkkina-asiaa ja esityksiä MTT:n asiantuntijoilta, ja iltapäivän peltokohteissa päästiin näkemään n-Sensorin avulla lannoitettuja lohkoja. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVAT Minna Oravuo Raisio organisoi kesäkuun lopussa Mietoisiin neljälle tilalle Yara N-Sensor™ -typpilisälannoituksen. Levityksiä tehtiin kevätvehnä- ja kevätrapsipelloilla urakoitsija Mikko Lindemanin toimesta. Yara N-Sensor™ määrittää typentarpeen mittaamalla kasvien heijastaman valon reilun 50 neliömetrin alalta. Optimaaliset levitysmäärät lasketaan typentarpeen perusteella valittu kasvi ja sen kasvuaste huomioon ottaen. Tiedot lähetetään lannoitteen levityskoneelle, joka muuttaa lannoitteen annostelua. Lannoituksesta Yara N-Sensor™ -tekniikalla kuvattiin video Juha Mettalan tilalla. Videoon kannattaa tutustua osoitteessa www.raisioagro.com. Yara N-Sensor™ -tekniikkaa on kokeiltu muun muassa Ravean Maatalousyhtymän ja Oskari Virtasen 16 lohkoilla Mietoisissa. Ravean Marblekevätvehnälohkolla esikasvi oli ollut juurikas, jolta oli odotettavissa vaikutusta typen saatavuuteen. Kylvön yhteydessä typpimäärä olikin ollut vain 100 kiloa hehtaarilla. N-Sensorille tavoitekeskiarvotyppimääräksi asetettiin 25 kiloa typpeä hehtaarille. N-Sensor vaihteli levitysmäärää kasvuston biomassan ja lehtivihreän perusteella, ja keskiarvoksi saatiin 15 kiloa hehtaarille. Kolme neljäsosaa pellosta sai vain 10–20 prosenttia lisätyppeä. Lannoitetta säästyi merkittävästi ja samalla sato- ja laatupotentiaali parani. Oskari Virtasen Marble-kevätvehnälohkolla peruslannoituksessa oli annettu selvästi yli 100 kiloa typpeä hehtaarille. Rehevälle vehnäkasvustolle N-Sensor lannoitti keskimäärin 31 kiloa typpeä. Levitys oli kuitenkin voimakkaasti painottunut pellon toiseen päähän. Reilu viidennes pellon alasta sai jopa 60 kiloa lisätyppeä hehtaarille, koska potentiaalia oli biomassan perusteella paljon. Virtanen selitti kasvuston jakautumista muokkauserolla eli toinen pää pellosta oli kynnettyä ja toinen kevytmuokattua. Kuoriaistorjuntaan on lähdettävä aikaisessa vaiheessa Integroidussa kasvinsuojelussa (IPM) ideana on erilaisten keinojen yhdistely kasvintuhoajien torjumiseksi, niin että se on taloudellisesti järkevää. Kasvinsuojeluaineita pitäisi käyttää vain todettuun tarpeeseen ja oikealla annostuksella. Kasvinsuojeluun kuuluvat myös ennaltaehkäisevät keinot, Oskari Virtanen ja Anne Kerminen tutkivat syysrapsisatoa. Tunnethan jo runsasrikkiset lannoitevaihtoehdot? YaraBela Sulfan sisältää typpeä 26 prosenttia ja rikkiä 14 prosenttia. YaraVita Thiotrac on rikkipitoinen lehtilannoite, joka sisältää 100prosenttisesti kasveille käyttökelpoista sulfaattirikkiä ja ylläpitää kasveille tärkeää oikeaa typpirikki-suhdetta. kuten viljelykierto, lannoitus ja terve kylvösiemen mahdollisimman taudinkestävästä lajikkeesta. Raisio on sidosryhmäkumppanina MTT:n Pesticide Life -hankkeessa, joka keskittyy integroituun kasvinsuojeluun. Torjuntakynnykset ovat tärkeitä IPM:n työkaluja. Tuomikirvojen määristä on mahdollisuus tehdä ennusteita, ja tälle vuodelle määrä oli ennakkoon arvioitu erittäin suureksi. Pesticide Life -hankkeen tiloilla tuomikirvojen siirtymistä viljapelloille seurattiin kelta-ansoilla. Torjuntakynnykset ylittyivät lähinnä Uudellamaalla, jossa kirvoja oli pahimmillaan yli 100 kasvia kohden. Tuomikirvojen osalta IPM toimi siis hyvin, sillä valtaosassa maata torjuntaruiskutuksia ei tarvittu, vaikka ennusteen perusteella näin olisi voinut luulla. Tänä vuonna kirvoja pahemman paineen muodostivat rapsikuoriaiset öljykasveille. Myös kirpoista oli vaivaa aikaisessa taimivaiheessa. – Näiden tuholaisten määrän ennustaminen on vaikeampaa kuin tuomikirvojen. Sadon kannalta haitallisinta on nuppuvaiheen vioitus, joka vähentää pääverson satoa. Kuoriaistorjuntaan on siis lähdettävä hyvinkin aikaisessa vaiheessa. Vanhemman polven pyretroideille resistenttejä kuoriaiskantoja on toki jo löytynyt, mutta suurimmalla osalla saadaan vielä tehokasta tulosta, MTT:n Erja Huusela-Veistola ja Jarmo Ketola valottavat tuholaistorjuntaa. MTT:n suositusten mukaan torjunta aloitetaan pyretroideilla. Pitkävaikutteisia Biscayaa ja Mospilania kannattaa käyttää myöhemmässä käsittelyssä. Ensikaudeksi odotetaan myös Avaunt-torjunta-ainetta, joka edustaa kokonaan uutta tehoaineryhmää. Rikin puute näkyi kasvukaudella Rikin puute on tällä kasvukaudella näkynyt erityisesti pelloilla, joissa rikki on käynyt vähiin eikä sitä ole lannoituksella lisätty. Kotkanniemen tutkimusasemalla on tehty ruutukoetestausta, jossa kevätvehnän satotasoa nostettiin 4,5 tonnista 5,5 tonniin lisäämällä 30 kiloa rikkiä hehtaarin lohkolle, jossa rikki on viljavuustutkimuksessa punaisella. Jo 15 kilon rikkilannoitus nosti sadon yli 5 tonnin eli noin 15 prosenttia. Tarvittava 15 kilon rikkilannoitus hehtaarille kertyy jo kevätvehnälle tyypillisellä YaraMila Pellon Y1 -lannoitteella, kun tähdätään reilun 130 kilon typpimäärään. – Tänä vuonna nostimme Pellon Y1 -lannoitteen fosforimäärää 2 prosentista 3 prosenttiin, koska fosforilannoitus on monilla lannoitteen valinneilla jäänyt vuodesta toiseen vajaaksi. Typpi-rikkilannoitteiden YaraBela -sarjaan tuli uutuutena YaraBela Axan. YaraBela Sulfan N26, S14 -lannoite sopii parhaiten kasvukauden täydennyslannoitukseen, kun rikkitila on punaisella, Yaran Anne Kerminen kertoi tuloksista. 0m 50 m 100 m Yara N-Sensor -levityksen kartta kuvaa typpimäärän jakaumaa pellolla. Ravean lohkolla tummin väri tarkoittaa yli 20 kg/ha typpimäärää. Tällaista osuutta pellosta on ollut 12 %. Seuraavaksi tummin väri kuvaa 10–20 kg/ha määrää ja tätä on ollut 74 % alasta. Loput 14 % alasta on saanut alle 10 kg typpeä hehtaarille. kg N/ha N-Sensor <10 Nitrogen As-Applied Map (Target Rate) Customer Field Size Calibration Type of crop Date of Application Measurement (14.2%) Ravea approx. 7.9 ha Winter Wheat vehna June 27, 2012 EC 32 File 1103253_120627_05.log Date August 7, 2012 Minimum 0 kg N/ha Maximum 45 kg N/ha Mean 15.0 kg N/ha Standard deviation 5.2 kg N/ha Total amount of 380 kg fertiliser used N in fertiliser 27.0 % 10-20 (73.5%) >20 (12.4%) 0m 50 m 100 m Oskari Virtasen pellolla tummin väri kuvaa aluetta, joka on saanut yli 60 kg/ha typpeä NSensor levityksessä. Tällaista alaa on yli viidennes lohkosta. Haalein väri kuvaa aluetta, joka on saanut alle 10 kg/ha typpeä. Tätä aluetta on lähes puolet lohkosta, joten vaihtelu lohkon sisällä on ollut erittäin suuri. kg N/ha N-Sensor <10 Nitrogen As-Applied Map (Target Rate) (47.8%) 10-20 ( 9.5%) 20-30 ( 4.8%) Customer Field Size Calibration Type of crop Date of Application Measurement Oskari 2 approx. 5.2 ha Winter Wheat vehna June 27, 2012 EC 32 File 1103253_120627_09.log Date August 7, 2012 Minimum 0 kg N/ha Maximum 139 kg N/ha Mean 30.7 kg N/ha Standard deviation 26.7 kg N/ha Total amount of 548 kg fertiliser used N in fertiliser 27.0 % 30-40 ( 5.3%) 40-50 ( 3.8%) 50-60 ( 6.6%) >60 (22.2%) 17 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 3/12 Lannoitemarkkinat kysyntävetoisiksi Lannoitekausi avattiin Suomessa kesäkuun lopussa, ja se alkoi vauhdikkaasti. Erityisesti viljatilat EteläSuomessa olivat ajoissa liikkeellä. Hinnat laskivat viime keväästä noin 10–15 prosenttia. Eniten laskivat typpilannoitteiden hinnat, noin 10 prosenttia. TEKSTI Heidi Seitala I KUVA Marjo Haverinen Lannoitteiden kysyntä hiipui lievästi puintikaudelle mentäessä. Kysynnän odotetaan lisääntyvän viimeistään loka-marraskuussa. Euroissa laskettuina lannoitteiden raaka-aineet ovat kallistuneet maailmalla. Esimerkiksi ammoniakin hinta on noussut tasaisesti viime keväästä alkaen. Viljan hinnannousu vaikuttaa välillisesti lannoitteiden hintaan. Hinnan noustessa viljelijät haluavat satsata viljelyyn ja käyttävät enemmän lannoitteita. Kasvava kysyntä nostaa lannoitteiden hintoja. Lannoitemarkkinat ovatkin muuttuneet viime vuosina kysyntävetoisiksi, kun lannoitteiden maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti on matala kasvaneeseen kysyntään nähden. Seleeniä tehokkaasti lannoitteen kautta Suomalainen maaperä on poikkeuksellinen seleeniköyhä. Lannoitteisiin lisätty seleeni parantaa rehuviljan ja nurmen seleenipitoisuutta. Seleeni on antioksidantti, ja siten tärkeä osa eläinten solujen toimintaa. Seleeniä tarvitaan lihaskunnon, sydämen ja verisuonten terveyden ylläpitoon. Yaran kehittämispäällikkö Minna Toivakan mukaan seleenin puute on tullut viime vuosina yhä enemmän esille karjatiloilla. – Karjatiloilla on esimerkiksi lisääntynyt poikimisenaikaiset ongelmat. Vasikat voivat olla heikkoja ja vasikkakuolleisuutta on esiintynyt. Syy näihin on löydetty seleenin puutteesta. 18 Seleenin puute voi lisätä myös karjan tulehdussairauksia ja lisääntymishäiriöitä. Seleenipitoisella lannoitteella vähennetään seleeninpuutosongelmia helposti, edullisesti ja tehokkaasti. Kivennäisrehuihin suoraan lisätyn epäorgaanisen seleenin hyväksikäyttö on huonompaa kuin orgaanisen seleenin. Etuna seleenin lisäämiseen lannoitteen kautta on se, että kasvit ottavat maasta epäorgaa- nista seleeniä ja pystyvät muuntamaan sen orgaaniseen, eläinten parhaiten hyödyntämään muotoon. Myös rehuihin voidaan lisätä orgaanista seleeniä, mutta se on kalliimpaa kuin epäorgaaninen. – Seleeni pitää antaa erikseen joka sadolle. Viljelykasveille käyttökelpoinen seleeni ei varastoidu maaperään, Minna Toivakka kertoo Yaran järjestämistä peltokokeista. UUSIA LANNOITTEITA Karjatiloille suosittelemme YaraBela Suomensalpietari Se+ -lannoitetta, jolla voi varmistaa seleenin saannin. YaraMila-tuotesarjan moniravinteiset lannoitteet, Hiven Y2:ta lukuun ottamatta, sisältävät myös seleeniä. Uutuus YaraBela Axan on rikkipitoinen typpilannoite, joka sisältää typpeä 27 prosenttia ja rikkiä 4 prosenttia. Axan sopii parhaiten viljatiloille öljykasvien, myllyvehnän ja rukiin lisälannoituksiin. Markkinoille tuotiin myös Yara CAN 27 + mg, joka on edullinen lannoitevaihtoehto sisältäen vain typpeä ja hieman magnesiumia. Siinä ei kuitenkaan ole rikkiä, hivenravinteita eikä seleeniä. LIETTEEN LEVITYS NURMELLE SYKSYLLÄ Työhuippujen tasoittamiseksi sekä nurmen paremman kasvuunlähdön takia kannattaa monella tilalla miettiä lannan syyslevitystä nurmille. Lantaa voidaan ajaa nurmiin multaimella varustetulla lietekalustolla 15.11. asti, jos maa on sula. Lantaa saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. saakka. Enimmäiskäyttömäärät syksyllä ovat 20 tonnia hehtaarille naudan lietelantaa. Lisäksi on muistettava typpidirektiivin sallima 170 kiloa typpeä per hehtaari karjanlannasta. Syyslevityksessä kannattaa muistaa järki, isoilla koneilla ei kannata mennä märkää maata tallaamaan. Uria ei saa tulla eikä apila- ja sinimailaskasvustoja kannata uhrata sen takia. Useat viljelijät kertovat, että myöhäinen syyslevitys on maalle nurmille hyvää hoitoa. Ravinteet auttavat peltoa talvehtimaan hyvin, ja kevään kasvuunlähtö on todella napakkaa. Kasvustot ovat keväällä silmämääräisesti katsottuina selkeästi vihreämpiä kuin ilman lietettä olevat. Teksti: Juha Anttila Uusilla nurmiseoksilla parempi sato Raisioagron nurmiseokset sekä uusi eri niittokertoihin perustuva nurmistrategia ovat saaneet hyvän vastaanoton. Sadat viljelijät ympäri Suomea ovat perustaneet nurmia uusilla seoksillamme. Innovatiiviset ja monipuoliset seokset antavat mahdollisuuden synkronoida rehuntekoaikaa sekä parantavat sadon laatua ja määrää. Yhteistyö meijerikentän kanssa tuo toimintaan vaivattomuutta. Nurmisiementen kuljetukset hoituvat kätevästi pienellä rahdilla rehukuormien mukana. Siementen lähetys tapahtuu Raisioagron Kouvolan tehtaalta koko maahan. Valikoimiimme kuuluvat edelleen kahden niiton Varma 1 ja 2 -nurmisiemenseokset, kahden ja kolmen niiton Teho 1 ja 2 -apilanurmiseokset sekä kolmen ja neljän niiton Voima-ruokonata- ja Vauhti-rainataseokset. Laidunseos on laitumien erikoisseos. Siinä on kestävää niittynurmikkaa ja valkoapilaa. Lisäksi Raisioagrolta on tulossa uusia seoksia, esimerkiksi pikalaidunseos. Siinä on englanninraiheinää ja yksivuotista raiheinää. Sinimailasseos on myös tulevan kauden uutuuksia. Vauhti 2 -sinimailasseos on kokeiltavana MTT:n Ylistaron ja Ruukin koeasemilla sekä lisäksi useilla tiloilla ympäri Suomea. Myös muita seoksiamme on kasvamassa Ruukin ja Ylistaron koekentillä. Näistä kuulemme lisää ensi kasvukaudella. Tulevan satokauden avaamme KoneAgriassa Jyväskylässä lokakuussa. Tervetuloa tutustumaan! Teksti: Juha Anttila TEHO 1 VAUHTI 1 VAUHTI 2 19 NAUTA AGRO makasiini • 3/12 Maituri 12 000 E - tehokkuutta rehun hyväksikäyttöön Lehmien tuotos on viime vuosikymmenten aikana moninkertaistunut, mutta energian hyväksikäyttö maidontuotantoon ei ole parantunut. Maituri 12 000 E on osoittanut, että energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä on mahdollista tehostaa. TEKSTI Merja Holma Ruokinnan tehokkuutta voidaan lisätä muun muassa parantamalla rehujen sulavuutta. Lehmän aineenvaihduntaa tehostamalla saadaan samalla rehulla enemmän maitoa. Maituri 12 000 E -rehu on tutkitusti tehostanut energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä. Maituri 12 000 E tuotti samalla rehun syönnillä 2,7 kiloa enemmän energiakorjattua maitoa MTT:n kokeessa. Maidonmuodostus on hormonien säätelemä monimutkainen prosessi, joka vaatii solutasolla runsaasti energiaa ja sopivia lähtöaineita. Maidon pääkomponentit laktoosi, valkuainen ja rasva syntetisoidaan utareen soluissa. Sen lisäksi, että Maituri 12 000 E tuottaa sopivia lähtöaineita maidon muodostukseen, se tehostaa energian hyväksikäyttöä. MTT:n kokeessa Maituri 12 000 E nosti tuotosta ja pitoisuuksia Maituri 12 000 E on osoittanut toimivuutensa tiloilla jo viime helmikuusta lähtien, kun uusi rehu tuotiin markkinoille. Nyt myös kontrolloiduissa koeolosuhteissa on osoitettu rehun toimivuus. Ravintoaineiden hyväksikäyttö on parantunut. Maitotuotos ja rasvapitoisuus nousivat selvästi, ja valkuaispitoisuudessakin havaittiin positiivinen kehitys. MTT Maaningan tutkimusnavetassa tehtiin keväällä 2012 ruokintakoe, Koetäysrehujakson tuotoslisä verrattuna perusjaksoon EKM kg/pv Rehu A Rehu B = Maituri 12 000 E Tilastollinen merkitsevyys +0,9 +2,7 Tilastollisesti merkitsevä ero Maidon pitoisuudet Maaningan kokeessa Rasva % Valkuainen % Rehu A Rehu B = Maituri 12 000 E Tilastollinen merkitsevyys 3,94 3,52 4,31 3,57 Tilastollisesti merkitsevä ero Erotus maidon pitoisuuksissa koetäysrehut vs. perusjakso Rasva % Valkuainen % 20 Rehu A Rehu B = Maituri 12 000 E Tilastollinen merkitsevyys -0,09 -0,05 +0,23 +0,01 Tilastollisesti merkitsevä ero jossa verrattiin kahta samalla reseptillä valmistettua täysrehua vilja-tiivisteruokintaan. Täysrehut A ja B olivat samalla reseptillä valmistettuja, mutta prosessointi ja rasvahappokoostumus poikkesivat hieman toisistaan. Rehu B vastasi Maituri 12 000 E:tä. Säilörehuna oli toisen sadon timotei-nurminataseos, jonka D-arvo oli keskimäärin 63 ja raakavalkuainen 15,8 prosenttia. Koe sisälsi kolme perättäistä jaksoa. Ensimmäisellä jaksolla kaikki lehmät olivat samalla vilja-tiivisteruokinnalla. Koejaksolla lehmät saivat pelkästään koetäysrehuja. Kolmannella jaksolla palattiin takaisin vilja-tiivisteseokseen. Koejaksolla ensikot saivat täysrehua 10 kiloa ja vanhemmat lehmät 13 kiloa. Energiakorjattu maitotuotos oli Maituri 12 000 E -rehulla korkeampi kuin vertailutäysrehulla. Myös maidon pitoisuudet nousivat korkeimmaksi Maituri 12 000 E -rehulla. Kun koejakson tulosta verrataan perusjaksoon, nosti Maituri 12 000 E -täysrehu energiakorjattua maitotuotosta peräti 2,7 kiloa. Rasvapitoisuuden ja valkuaispitoisuuden kehitys olivat myös merkitsevästi parempia kuin vertailurehulla A. Rehujen kulutuksessa ei ollut eroa ryhmien välillä, joten Maituri 12 000 E -rehulla energia käytettiin tehokkaammin maidonmuodostukseen kuin toisella rehulla. Myös valkuaisen hyväksikäyttö tehostui. 2012 TUTKIT USTI TE MAITUR HOKKAAT I 12 000 Maituri 12 000 E kasvattaa suosiotaan 12 000 E -täysrehu sekä -puolitiiviste ovat saaneet suuren suosion. Nyt jo useat sadat tilat käyttävät joko Maituri 12 000 E -täysrehua tai Amino-Maituri 12 000 E -puolitiivistettä. Tilahaastattelut osoittavat, että rehun positiivinen teho havaitaan maitotankissa. Toukokuussa lähetettiin laaja tilakysely Maituri 12 000 E ja AminoMaituri 12 000 E -käyttäjille. Kyselyssä kartoitettiin tankkimaidon pitoisuuksien kehitystä kevään aikana, kun tilat olivat siirtyneet uuteen rehuun. Vertailuna käytettiin alkuvuoden pitoisuuksia aiemmin syötössä olleen rehun aikana sekä valtakunnan maidon pitoisuuksien kehitystä. Tiloilta saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että 12 000 E -täysrehu ja -puolitiiviste nostavat maidon pitoisuuksia. Täysrehulla vaikutukset ovat keskimäärin hieman suuremmat kuin puolitiivisteellä. Vaikka seurantajakson aikana maan keskimääräiset tankkimaidon pitoisuudet laskivat alaspäin, 12 000 E -käyttäjillä pitoisuudet nousivat. Tilastokeskuksen mukaan maidon keskimääräinen rasvapitoisuus laskee yleensä tammikuulta kesäkauteen kaksi kymmenystä. Täysrehujen käyttäjien palautteita saatiin lähes 50 tilalta. Näiden tankkimaidon rasvapitoisuus kohosi kesäkuuhun mennessä 4,53 prosenttiin, nousua oli keskimäärin kolme kym- menystä. Pääosalla tiloista nousu oli selkeä ja voimakas. Valkuaispitoisuuden keskimääräinen nousu oli vajaa kymmenys. Puolitiivisteellä suunta oli sama. Kaavioissa nähdään Maituri 12 000 -tilojen rasvapitoisuuden kehitys kevään aikana sekä koko maan rasvapitoisuuden kehitys samana ajanjaksona. Toisessa kaaviossa on kuvattu Maituri 12 000 E -tilojen rasvapitoisuuden kehitystä suhteessa rehun vaihdon ajankohtaan eli ennen ja jälkeen rehun vaihdon. E -REH UT EN MAITO EMMÄN RASV A, ENEMM AA, EN ÄN EMM VALK UAIST ÄN A Uusi Maituri 12 000 E –esite postitetaan tiloille syksyn aikana. Maidon rasva-% koko maassa (Tike) ja 12 000 E -rehulla Maituri 12 000 E -tilojen rasva-% ennen ja jälkeen rehun vaihtoa, kk 21 NAUTA AGRO makasiini • 3/12 Haapalan tilan maidossa huima kehitys Maituri 12 000 E:n avulla Haapalan tilalla koettiin positiivinen muutos maidon valkuaisainepitoisuuksissa, kun tila siirtyi keväällä 2012 käyttämään Maituri 12 000 E -täysrehua. Isäntä Kauko Sieppi on tyytyväinen tekemäänsä ruokintasuunnitelmaan ja pohtii paikkojen lisäämistä lypsykarjalleen. TEKSTI JA KUVAT Heikki Ämmänpää Muoniolainen Kauko Sieppi jäi isännäksi kotitilallensa Haapalan tilalle 1987. Uutta navettaa alettiin rakentaa saman tien, ja tilat valmistuivat 1990. Tila piti aloittaa käytännössä alusta alkaen, koska vanhemmat olivat lopettelemassa karjanpitoa. Kauko hoitaa tilaa pääasiassa yksin ja vaimo käy tilan ulkopuolella töissä. Kaukon parikymppiset pojat Mauri ja Matias auttelevat tilan töissä ja lomituksissa tarpeen mukaan. Lähiaikoina Kauko on uusinut vasikkatiloja. Suunnitelmissa on myös muutama lisäpaikka lypsykarjalle. Vuokrakiintiöiden saaminen ja ostamisen mielekkyys mietityttävät. Tilalla on muutenkin tehty pientä remonttia ja uusimisia mm. varastotiloihin. Muutos ruokinnassa kannatti Haapalan tilan karja ruokitaan nurmisäilörehulla ja Maituri 12 000 E -täysrehulla. Nurmi säilötään pyöröpaaleihin. Rehut tehdään yhdessä yhteistyötilan kanssa. Säilörehut jaetaan eläimille dieselkäyttöisellä Varmolift-rehunjakovaunulla. Väkirehut jaetaan käsin neljästi päivässä. Lisäenergiaa annetaan tarvittaessa, ja Raimix-suolakivillä hoidetaan suolan riittävä saanti. Pieniä määriä Mellejä ja Nuolukiviä 22 saa meijereiden varastosta maitoautotoimituksella koko Pohjois-Suomessa. - Keskituotos on ollut jo jonkin aikaa päälle 10 000 kiloa. Varsinkin rasvan heikot pitoisuudet olivat olleet pitkään harmina. Sen takia lähdin kokeilemaan rehun muutosta, Kauko kertoo. Uusi Maituri 12 000 E -rehu otettiin käyttöön helmikuun lopulla. Muutos näkyi välittömästi parempina pitoisuuksina. -Mukava yllätys oli, että etenkin maidon valkuainen nousi. Rehun vaihtaminen kävi helposti ja ilman ongelmia, Kauko toteaa. Ruokintasuunnitelmiin tukea Tällä hetkellä on menossa poikimaruuhka ja sonnivasikoiden vuosi. Kymmenestä poikimisesta vain kolme ovat olleet lehmävasikoita. Heruvien tähänastiset maitomäärät ovat vaikuttaneet lupaavilta. Väkirehumäärät eivät ole muuttuneet rehun vaihdoksen myötä. Kauko on suunnitellut ruokinnan tähän mennessä itse oman kokemuksen pohjalta, ja suuntaa on tarkistettu ProAgrian suunnitelmasta. Syksyllä Kauko on ajatellut pyytää ruokintasuosituksen Artturi-analyysin pohjalta myös Raisioagrolta. Kauko Sieppi, Haapalan tila • Liepimäjärven kylä, Muonio • 17 lehmää + hiehot, kaikki Holsteineja • Sonnit terninä välitykseen • Aiempi väkirehu toisen valmistajan täysrehu 3 • Yli 20 ha viljelyksiä, pääasiassa Timotei-nurmea • Lisäksi metsää Maidon pitoisuuksien kehitys Kesä 2010 Kesä 2011 Kesä 2012 Rasva 3,52 3,94 4,00 Valkuainen 3,16 3,46 3,56 Siepin tilalle maidosta maksettiin parantuneiden pitoisuuksien ansiosta tänä kesänä 3,75 senttiä litralta enemmän kuin kesällä 2010. 23 NAUTA AGRO makasiini • 3/12 Kesällä maidon pitoisuudet voivat laskea yllättävän alas. Maituri 12 000 E -rehuilla on saatu pitoisuudet nousuun. Maituri 12 000 E -rehut kohentavat pitoisuuksia Maidon rasvat alenevat yleensä kevään edetessä. Kesällä pitoisuudet saattavat laskea hyvinkin alas. Käytännössä on tullut vastaan jopa alle 3,5 prosentin tankkimaidon rasvoja. näillä tiloilla vaihto 12 000 E -rehuihin on antanut hämmästyttävän suuria pitoisuuden nousuja. TEKSTI Merja Holma Kesän alun pitoisuuksien lasku koskee monia tiloja. Käytössä on vielä edelliskesän säilörehusiilojen loput, joiden laatu ei vuoden säilytyksen jälkeen parane. Säilörehu saattaa maittaa huonosti, joten karkearehun syönti voi jäädä laskettua pienemmäksi. Osalla tiloista laidunnus tuo muutoksen ruokintaan. Tilanne kääntyy yleensä parempaan suuntaan, kun ruokintaan saadaan uuden sadon rehut. Äärimmillään tankkimaidon rasvat ovat laskeneet lähes kokonaisen prosenttiyksikön. Valkuainenkin on 24 yleensä alentunut. Maidon hinta voi helposti alentua 2 senttiä litralta kesän matalien pitoisuuksien vuoksi. Eron huomaa maitotilissä. 60 lehmän karjassa kuukauden tiliin tulee reilu 1 000 euron miinus. Esimerkkinä eräs korkeatuottoinen holsteinkarja, jonka kesäkuun tankkimaidon rasva jäi vain 3,15 prosenttiin. Tila vaihtoi puolitiivisteeksi Amino-Maituri 12 000 E:n ja pitoisuudet lähtivät tasaiseen nousuun. Heinäkuussa päästiin 3,75 prosenttiin. Elokuussa saavutettiin vihdoin neljä prosenttia. Kesän matala t rasvat verottivat maitotiliä. Rehun ominaispaino vaihtelee punnitse ja kalibroi Rehuissa käytettävien raakaaineiden, kuten viljan ja rypsin, ominaispainon vaihtelu vaikuttaa myös eri rehuerien ominaispainoihin. Tämän takia jokaisesta toimitetusta rehuerästä punnitaan rehun ominaispaino ja kalibroidaan ruokinta-automaatit. Tällä tavoin varmistetaan, että lehmä saa oikean määrän väkirehua. Ruokinnan tarkkuudella vaikutetaan myös ruokintakustannuksiin. Teksti: Ari Vilppola Pitoisuuksien nousu kompensoi rehukustannukset Lammilaiset Marjut ja Ville Marttila ovat olleet Maituri 12 000 E -rehuun todella tyytyväisiä. Pitoisuuksien huikea nousu kompensoi kohonneet rehukustannukset. Tuotoksen lisäys tulee vielä kaupan päälle. TEKSTI JA KUVA Essi Vainio Marttiloiden 40 lehmän keskituotos on päälle 10 000 kiloa. Parempien maidon pitoisuuksien toivossa Maituri 12 000 vaihdettiin E-versioon. Uuden rehun teho on nähty pitoisuuksien nousun ohella kasvaneena maitomääränä. Vanhemmat lehmät heruvat 55–65 kiloon, ensikotkin 36–45 kiloon. Tuotokset myös pysyvät tasaisena pitkään. Lehmien kestävyyden esimerkkeinä voidaan pitää erityisesti Omenaa, Syreeniä ja Tamaraa. Omena lähentelee jo 150-tonnarin merkkipaalua, jos kuluva lypsykausi menee nappiin. Syreenillä ja Tamaralla lähestyvät 100-tonnarijuhlat. Kesäkuussa poikinut Omena herui elokuun mitassa päälle 70 kiloa, joten vanha rouva todella innostui Maituri 12 000 E:stä. Marttilan kahdessa navetassa pidettävien lehmien maidon rasvapitoisuus nousi keskimäärin 4 kymmenystä ja valkuainen 3,1 kymmenystä. Pitoisuuksien vaikutus maidon hintaan on noin 3 senttiä/litra. 40 lehmän korkeatuottoisessa karjassa vuoden maitotili kasvaa lähes 12 000 euroa, kun pitoisuuden nousu lasketaan koko vuodelle. Marttiloiden mukaan pitoisuuksien nousu on kompensoinut rehukustannusten nousua hyvin. Vaihto Maituri 12 000 E:hen on kannattanut. Tuotoksen lisäys on tullut vielä bonuksena päälle. Marttilan pitoisuuksien vaikutus • Rasva nousi 4 kymmenystä; vaikutus maidon hintaan 4 x 0,24 = 0,96 snt • Valkuainen nousi 3,1 kymmenystä; vaikutus maidon hintaan 3,1 x 0,65 = 2,015 snt • Maidon hinnan nousu yhteensä 2,975 snt / litra = + 11 900 €/vuosi • 30 kilon tuotoksella maidosta jää päivässä 2,975 snt x 30 l = 89,25 snt enemmän / lehmä • 30 kiloa lypsävä lehmä syö 10 kg täysrehua /pv -> pitoisuuksia nostava rehu saisi maksaa 89,25 €/tn enemmän kuin entinen rehu. Lisäetuna tulee vielä tuotoksen nousu. Talon emäntä Marjut Marttila ja tytär Kaisa iloitsevat tilan tuottavista lehmistä. Maituri 12 00 0E – lupausten veroinen rehu 25 NAUTA AGRO makasiini • 3/12 Lehmät eivät tarvitse soijaa Kansainvälisissä rehutaulukoissa soijarouheen valkuaisarvo eli ohutsuolesta imeytyvä valkuainen (OIV) on rypsirouhetta parempi, paitsi korkeamman valkuaispitoisuuden, myös valkuaisen alemman pötsihajoavuuden ja ohitusvalkuaisen paremman sulavuuden vuoksi. Tuotantokokeissa soijan parempaa arvoa ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan. Kun märehtijöiden rehujen valkuaisarvoa ruvettiin mittaamaan OIV:na, valkuaisen pötsihajoavuuden merkitys korostui. Kun pötsimikrobien tarve on tyydytetty, lehmän kudoksiin imeytyvän valkuaisen määrää voidaan lisätä ainoastaan syöttämällä lisää valkuaisrehuja ja/tai vähentämällä niiden pötsihajoavuutta. Valkuaisrehuja on vertailtu monissa tuotantokokeissa, mutta yksittäisten kokeiden perusteella ei aina pystytä tekemään johtopäätöksiä. Satunnaisvaihtelusta johtuen pienet erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Luotettavampi 26 arvio rehujen tuotantovaikutuksista saadaan analysoimalla useiden kokeiden tuloksia niin sanotulla metaanalyysillä. Tällöin voidaan käyttää hyväksi myös sellaisten kokeiden tuloksia, joissa on käytetty ainoastaan yhtä valkuaisrehua eri tasoilla. Ruotsin maatalousyliopistossa Uumajassa tehtiin analyysi, jossa vertailtiin soijarouheen, rypsirouheen ja suojauskäsitellyn rypsirouheen/puristeen tuotantovaikutuksia. Tutkimusaineisto oli varsin laaja käsittäen noin 250 erilaista ruokintaa lypsylehmillä (rypsirouhe 120, käsitelty rypsi 82, soijarouhe 46). Koska valkuaisrehuja käytettiin vaihtelevia määriä, vertailut perustuivat valkuaisen saannin muutoksella saatuihin vasteisiin. Tilastollisessa analyysissä vaihtelusta poistettiin kokeiden väliset erot, esimerkiksi tuotostaso, väkirehun määrä ja säilörehun D-arvo, eli vertailut tapahtuivat kokeen sisällä. Valkuainen lisää säilörehun syöntiä Kaikki valkuaisrehut lisäsivät säilörehun syöntiä, mutta muutos oli rypsirehuilla selvästi suurempi kuin soijalla (kuvio 1). Valkuaisrehujen tuotosta lisäävä vaikutus perustuukin osaksi säilörehun syönnin lisäykseen, osin myös rehun sulavuuden parantumiseen. Muutokset ovat käyräviivaisia eli suurilla rehuannoksen valkuaistasoilla muutokset ovat pienempiä. Yksiselitteistä syytä rypsin soijaa parempaan syöntivasteeseen ei ole. Osittain muutos voi johtua siitä, että lehmät kompensoivat rypsin pienempää energiapitoisuutta syömällä enemmän säilörehua. Todennäköisempi vaihtoehto on se, että rypsin parempi valkuainen lisää tuotosta, mikä puolestaan lisää syöntiä. Rypsin valkuainen lisäsi maitotuotosta enemmän kuin soija (kuvio 2). Tulokset on esitetty kiloa kohti, mutta on syytä huomata, että kilon lisäys valkuaisen saannissa vastaa noin neljän viljakilon korvaamista rypsillä. Myös yksittäiset kokeet tukevat johtopäätöstä. Esim. MTT:ssä tehdyssä tutkimuksessa rypsipuristeen ja soijarouheen tuotosvasteet olivat rehukiloa – ei valkuaiskiloa – kohti yhtä suuria. Suojatun rypsin valkuainen tuotti maitoa hieman enemmän kuin käsittelemätön rypsi. Energiakorjatussa maitotuotoksessa ero oli päinvastainen, sillä käsitelty rypsi vähensi rasvapitoisuutta ja lisäsi valkuaispitoisuutta vähemmän kuin käsittelemätön. Valkuaistuotosta rypsirehut lisäsivät selvästi enemmän kuin soija, mutta rypsirehujen erot olivat pieniä (kuvio 3). Amerikkalaisessa vastaa- Soija on tärkein valkuaisrehu maailmassa, sitä on lähes 70 prosenttia valkuaisrehuista. Rypsi seuraa perässä 14 prosentin osuudella. Soijaa on pidetty rypsiä parempana lypsylehmien valkuaisrehuna. Rypsin huonompi maine johtuu osittain vanhoista glukosinolaatteja ja erukahappoa sisältävistä lajikkeista, joiden maittavuus oli huono. Kasvijalostuksella näistä rypsin ongelmista on päästy eroon. TEKSTI Pekka Huhtanen Professori Pekka Huhtanen, Ruotsin maatalousyliopisto, Uumaja Suomessa käytiin 1990-luvulla kiistaa valkuaisen pötsihajoavuuden merkityksestä. Tutkimuksella oli jo silloin epäilys siitä, että nailonpussimenetelmään perustuvien hajoavuuksien suora soveltaminen johtaa käsiteltyjen rehujen vaikutusten yliarviointiin. Myöhempi tutkimus on osoittanut, että epäilyt olivat perusteltuja. Edellä mainittu nailonpussimenetelmä yli- Syönnin lisäys(kg/% RV) 0,40 0,30 0,20 0,339 0,299 0,109 0,10 0,00 Rypsirouhe Suojattu rypsi Soijarouhe Kuvio 1. Valkuaisrehujen vaikutus kuiva-aineen syöntiin (syönnin lisäys, kun rehunnoksen valkuaispitosuus lisääntyy %-yksikön korvattaessa energiarehua valkuaisrehulla) aisen saanti on suorassa suhteessa energiansaantiin, kun taas rehuvalkuaisen saantia voidaan lisätä hajoavuutta alentamalla, ilman että energiansaanti muuttuu. Tutkimuksen mukaan hajoavuuden alentamisesta peräisin olevan OIV:n hyväksikäyttö on vain 6–8 prosenttia, kun energian ja valkuaisen saanti pysyvät ennallaan. Energiansaanti voi selittää erot valkuaistuotoksessa jopa paremmin kuin OIV. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei rehujen välillä olisi eroja hajoavuudessa. Erojen yliarviointi voi kuitenkin johtaa suurempaan virheeseen kuin vakioarvot. Laajaan aineistoon perustuva analyysi osoitti, että rypsi on soijaa parempi lehmien valkuaisrehu. Se on ympäristöystävällisempi ja taloudellisempi vaihtoehto. Tutkimus on selkeästi osoittanut, että niin sanotun ohitusvalkuaisen merkitystä on yliarvioitu. Soijan käyttö huonolla hyötysuhteella lehmille (10 %) ja lihanaudoille (<3 %) voidaan kyseenalaista monestakin syystä. 5,0 4,0 3,0 160 3,4 3,7 3,7 3,3 2,1 2,2 2,0 1,0 Syönnin lisäys(kg/% RV) Onko hajoavuus harhaa? arvioi rehujen väliset erot. Tämä johtuu siitä, että liukoisen valkuaisen hajoavuudeksi mallit olettavat 100 prosenttia. Useilla eri menetelmillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että liukoisesta fraktiosta osa virtaa pötsistä hajoamattomana. Huonontunut ohitusvalkuaisen sulavuus ohutsuolessa pienentää suojauskäsittelystä saatavaa hyötyä. Rypsirouheesta peräisin olevan lisävalkuaisen todellinen sulavuus oli 94 prosenttia, kun vastaava luku suojatulla rypsillä oli 85 prosenttia. Vertailu perustui yhteensä lähes 150 ruokintaan. Tämä ero selittää ainakin osaksi sen, miksi suojauskäsittelyt eivät ole lisänneet tuotosta. Jos käsittelyt ovat liian voimakkaita, niin jotkut aminohapot voivat tuhoutua. Lysiini on herkin, mutta se ei ole suomalaisella ruokintatyypillä rajoittava. Laajaan eurooppalaiseen ja amerikkalaiseen aineistoon (yli 1700 ruokintaa) perustuvassa tutkimuksessa mikrobivalkuaisen tuotosta lisäävä vaikutus oli viisinkertainen rehuvalkuaiseen verrattuna. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että mikrobivalkuTuotoksen lisäys(kg/kg RV) vassa tutkimuksessa soijan valkuainen lisäsi tuotosta täsmälleen saman verran eli vain noin 10 prosenttia valkuaislisästä käytettiin maitovalkuaisen tuotantoon. Soijan syöttäminen lehmille on maailman ruokahuollon kanssa kyseenalaista, sillä soijaa voidaan käyttää suoraan ihmisravintona ja sioilla se tuottaa 5-6 kertaa enemmän valkuaista kuin lehmillä. Soijan tuotanto on ympäristöongelma tuotantoalueilla ja Suomessa se lisää ympäristön typpikuormitusta. Uusien tutkimustulosten ansioista Suomi onkin edelläkävijä lehmien soijaruokinnan vähentämisessä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. 136 120 133 98 80 40 0 0,0 Rypsirouhe Suojattu rypsi Soijarouhe Kuvio 2. Valkuaisrehujen vaikutus maitotuotokseen (tuotoksen lisäys, kun valkuaisen saanti lisääntyy kilon korvattaessa energiarehua valkuaisrehulla; vasen puoli pylväästä kuvaa maitotuotosta ja oikea puoli EKM-tuotosta). Rypsirouhe Suojattu rypsi Soijarouhe Kuvio 3. Valkuaisrehujen vaikutus valkuaistuotokseen (tuotoksen lisäys, kun valkuaisen saanti lisääntyy kilon korvattaessa energiarehua valkuaisrehulla) 27 NAUTA AGRO makasiini • 3/12 Uudet Raisioagron luomurehut tuovat helpotusta luomutilojen ruokintaan Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut Suomessa. Raisioagro tarjoaa nyt kätevän ruokintavaihtoehdon luomutiloille. Uusi luomutäysrehu ja puolitiiviste helpottavat luomutilan ruokintaa, kun omilla pelloilla voidaan keskittyä karkearehun tuottamiseen. TEKSTI Merja Holma Luomumaidontuotantoon siirtyminen vie tilalta kolme vuotta, jos pellot eivät ole lähtötilanteessa luomuviljelyssä. Maidontuotantoon lehmät voivat siirtyä puolen vuoden kuluessa. Luomutuotannon kustannukset ovat tavanomaista tuotantoa korkeammat, joten tukea tarvitaan. Ilman luomulisää ei tuotanto kannata. Kustannuksia lisäävät mm. velvoitteet eläinten hoidosta, ruokinnasta, rehuista, eläinlääkinnästä ja olosuhteista. Tuotannon pitää olla myös ekologisesti kestävää ja luonnon monimuotoisuutta edistävää. Maidon parempi hinta lisää tuottajie n kiinnostusta luomuun. Luomurehut noudattavat ravintoainevaatimuksia Raisioagron luomutäysrehu sekä luomupuolitiiviste on valmistettu korkealaatuisista luomuraaka-aineista samojen ravintoainevaatimusten periaatteita noudattaen kuin tavanomaiset Maiturit. Raision luomurehujen avulla eläimen ravinnontarve on helppo tyydyttää. Energian ja valkuaistarpeen lisäksi niissä huomioidaan kivennäisten, hivenaineiden ja vitamiinien saanti. Raision luomurehut ovat rakeisia ja maittavia. Luomurehujen energiakoostumus perustuu kotimaiseen luomuviljaan. Valkuaislähteenä käytetään pääosin luomurypsipuristetta sekä luomuhärkäpapua. Kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit riittävät myös korkeatuottoisten luomulehmien tarpeeseen. Erityisesti seleenin tarve tulee huomioitua, sillä orgaaninen seleeni on tehokkaammin hyödynnettävissä eläinten tarpeisiin. Kivennäisten saantia voidaan myös täydentää luo- 28 muruokinnassa sallittujen Mellikivennäisten avulla. Seleeni-Melli sopii erityisesti luomutilojen kivennäiseksi Luomutilat voivat käyttää tavanomaisia kivennäisrehuja, joiden raakaaineet ovat sallittuja luomussa. Umpilehmille voidaan antaa TunnuMelliä, lypsäville ja kasvaville sopivat Pihatto-Mellit sekä Lypsy-Melli. Erityisesti luomutiloille soveltuva uusi Seleeni-Melli varmistaa tiukassakin tilanteessa seleenin saannin. Uusien Melli-Bolusten avulla on mahdollista tyydyttää myös luomutilojen hivenainesaanti. Bolusten käyttö on rajoitettu kahteen annokseen vuodessa. Raisioagron luomurehut helpottavat luomutilojen ruokintaa. VALKUAISRUOKInnAn optimointi kannattaa Rehujen hintojen noustessa rehustusta mietitään entistä tarkemmin. Moni harkitsee varsinkin rypsin käytön vähentämistä hinnan noustessa. On kuitenkin muistettava, että kotimaisissa tutkimuksissa maitomäärä on noussut kilon lehmää kohti päivässä, kun viljakilo korvataan rypsillä. Suomalaisen säilörehuruokinnan ohelle rypsi on paras valkuaislähde. TEKSTI Juha Anttila Tämän vuoden raaka-ainenäytteiden perusteella säilörehussa näyttäisi olevan melko matala raakavalkuainen. Tällöin ruokintaan riittää mainiosti noin 15 prosentin raakavalkuaistaso. Raisioagron tiivisteistä ja puolitiivisteistä löytyy sopiva vaihtoehto erilaisten kotoisten rehujen täydennykseen. Esimerkiksi Opti-Maituri 34 käy hyvin ruokintaan, kun säilörehussa on matala valkuainen. AminoMaiturit tuovat ruokintaan lisäksi energiaa, kun säilörehujen D-arvot ovat matalat. Maituri 12 000 E:llä riittää vähempikin valkuaisruokinta Koska pitoisuuksilla on todella tärkeä merkitys maidon hinnoittelussa, kannattaa huomioida Raisioagron uudet Maituri 12 000 E -rehut. Niillä on tutkitusti pitoisuuksiin ja maitomäärin positiivisesti vaikuttava teho. Lisäksi Maituri 12 000 E -rehuilla voidaan valkuaisruokintaa vähentää merkittä- västi rehujen paremman hyötysuhteen ansiosta. Jos tilalla on käytössä härkäpapua tai hernettä, niitä voidaan käyttää 1-2 kg/lehmä/päivä. Näistä tuotteista ei kannata maksaa rypsin valkuaiskilon hintaa, sillä niiden ohitusvalkuaisen osuus on varsin pieni. Ruokinnallisesti herneellä ja härkäpavulla on suurempi merkitys suojatun tärkkelyksen tuojana ruokintaan. Apila- ja sinimailasrehujen kanssa on syytä tarkkailla ruokinnan ndf-arvoa ja muistaa, että myös näiden valkuainen on pääosin pötsissä hajoavaa. Ureaa voidaan myös käyttää, jos säilörehun raakavalkuaisen taso on matala. Myynnissämme on Alltechin Optigen® -suojattua ureaa. Ureaa suositellaan annettavaksi enintään 100 g/päivä. Ruokinnassa on vain muistettava, että rypsin määrän vähentyessä ruokinta yksipuolistuu ja tärkkelys nousee. KOTISEOKSEN JA OPTI-MAITURI 18:N HINTAVERTAILU % ka:sta Ohra >54 kg 61 Jauhatus euro/tn Rypsi 23 Melassileike 8 Suojattu rasva 2,5 Kivennäinen 3 Se E-vitamiini 3 Kotiseoksen hinta Opti-Maituri 18 hinta (alv 0%), kotona euroa/tonni 220 15 380 330 860 300 500 298 euroa/tonni 275 euroa/tonni + alv + rahti (hinta 14.9.) Kummassakin raakavalkuainen 18 % kuiva-aineessa, OIV 109, energia 12,5 MJ Täysrehu sopii appeeseen Mitä parempi perusrehu on, sitä vähemmän väkirehua tarvitaan. Lisäksi apilapitoisilla säilörehuilla on syöntiä ja pitoisuuksia nostava vaikutus. Tilakoon suurentuessa monella tilalla väkirehu ostetaan. Näissä hintatilanteissa on täysrehun kilpailukyky erityisen hyvä (katso laskelma). Esimerkiksi Opti-Maituri 18 on monipuolinen täysrehutyyppinen tuote, joka ei pölyä ja helpottaa oleellisesti työtä. Se sekoittuu appeeseen tasaisesti ja sulaa nopeasti seokseen. Lisäksi Opti-Maiturin vilja on jauhettu, joten sonnasta ei löydy kokonaisia jyviä. Opti-Melli seosrehuun Raimix Leikkeellä ja Raimix-perunarehulla täydennetään tärkkelyspitoista dieettiä ja saadaan sulavaa kuitua ruokintaan. Opti-Melli on jokaisen seostilan pakollinen lisävaruste. Sooda toimii puskurina, estää hapanpötsin ja turvaa tuotannon korkeallakin tärkkelysmäärällä. Elävä hiiva parantaa pötsiolosuhteita ja karkearehun hyväksikäyttöä sekä maitotuotosta ja pitoisuuksia. Toinen pakollinen lisävaruste seostilalla on Vita-Melli. Se on Se E -vitamiinivalmiste ympärivuotiseen käyttöön. Vita-Melliä suositellaan kaikille naudoille 100 g päivässä kaikissa elämän vaiheissa. Vita-Melli laskee maidon solupitoisuutta, parantaa vastustuskykyä, ehkäisee jälkeisten jäämistä ja valmistaa maksaa vastaanottamaan kovan rasituksen lypsykauden alkuvaiheessa. 29 NAUTA AGRO makasiini • 3/12 SELEEnI-MELLI turvaa seleenin saannin Seleenin puutos huonontaa eläinten tuotosta, kasvua ja vastustuskykyä sekä lisää hedelmällisyysongelmia ja nostaa maidon solulukua. Uusi Seleeni-Melli varmistaa riittävän seleenin saannin myös luomutiloilla, joiden viljassa ja nurmessa Uudessa Seleeni-Mellissä on niukasti seleeniä. TEKSTI Merja Holma Riittävä seleenin saanti on syytä varmistaa täydennysruokinnan avulla. Joensuun Yliopistossa tutkittiin orgaanista seleeniä sisältävän Mellin vaikutusta luomumaidon seleenipitoisuuteen. Epäorgaanista seleeniä saavien lehmien maidon seleenipitoisuus oli vain 0,012 mg/kg. Kun kivennäisessä oli puolet orgaanista ja toinen puoli epäorgaanista seleeniä, maidon seleenipitoisuus nousi 0,023 mg:aan. Puhdasta orgaanista seleeniä sisältävää Melliä syövien lehmien maidon seleenipitoisuus kohosi 0,028 mg:aan. Seleeni-Mellissä on 50 % enemmän seleeniä kuin muissa Melleissä. Puolet siitä on orgaanisessa muodossa. Seleenin kokonaismäärä on 30 mg/kg. Seleeni-Melliä voidaan antaa kaikille naudoille myös luomutuotannossa. on 50 % enemmän seleeniä kuin muissa Melleissä. KIVENN ÄISET, NAUTATTÄYDENNYSREHUT JA BOLU KSET ILOJEN MELLIOPAS TAVO HYVÄ ITTEENA TERV KEST EYS JA ÄVYY S Uudessa Melli-oppaassa kerrotaan ruokinnan vaikutuksesta terveyteen ja kestävyyteen. nopeimmille Raimix-perunarehua Energian lisäksi perunarehu on hyvä liima-aine seoksessa. Perunarehu sisältää arvokasta sulavaa kuitua, on maittavaa, lisää kuiva-aineen syöntiä ja monipuolistaa ruokintaa. Rekallinen eli 36 tonnia perunarehua vastaa 6 000 kiloa ohraa. Kuuden tonnin ohrakuorma maksaa 1 320 euroa + alv + rahti + jauhatus. Perunarehurekka 150 kilometrin säteellä 540 euroa + alv eli huomattavasti vähemmän. Perunarehu säilyy sellaisenaan, ja sitä voidaan käyttää kosteiden raaka-aineiden kattamiseen. Perunarehua toimitetaan tiloille Kokemäeltä ja Lapualta. 30 2012 Piilevä poikimahalvaus voidaan estää ruokinnalla Tasapainoinen umpikauden kivennäisruokinta vähentää piilevän poikimahalvauksen riskiä. Poikivalle lehmälle voidaan antaa kivennäisten lisäksi kalsiumvalmisteita poikimahalvauksen estoon. Melli-Kalsiumbolus on turvallinen kalsiumlisä kaikille poikiville lehmille. TEKSTI Merja Holma Piilevä poikimahalvaus on erityisesti hyvien karjojen ongelma. Piilevän poikimahalvauksen oireita ovat huono ruokahalu ja pötsin liikkeiden väheneminen. Jälkeisten jäämisen, juoksutusmahan siirtymän ja ketoosin riski kasvaa. Ummessaolokauden ruokinta vaikuttaa kalsiumaineenvaihduntaan. Kalsiumin, fosforin, kaliumin ja magnesiumin saannin tulee olla tasapainossa. Suurin ongelma on nurmirehujen korkea kaliumpitoisuus. Runsas kaliumin saanti estää magnesiumin imeytymistä. Kun ummessa oleva lehmä saa vapaasti nurmisäilörehua, on syytä varmistaa riittävä magnesiumin saanti. Tunnu-Melli sisältää tarpeeksi magnesiumia myös MelliKalsiumbolus varmistaa vere n kalsiumtason kaliumpitoisen säilörehun ohella. Pihatoissa kätevä vaihtoehto on NuoluMelli Umpi. Bolusmuoto on turvallinen Melli-Kalsiumbolusten avulla myös vanhemmille lehmille voidaan varmistaa häiriötön tuotoskauden alku. Melli-Kalsiumbolus annostellaan suoraan lehmän pötsiin. Selluloosakuori liukenee pötsinesteessä, jolloin kalsium vapautuu. Näin ruokatorven limakalvoja ei ärsytetä. Bolusmuodossa kalsiumvalmiste on myös turvallisempaa antaa, sillä sitä ei pysty annostelemaan henkitorveen. Nestemäisten valmisteiden ja pastojen osalta riski on olemassa, jos lehmä alkaa jo halvaantua. Uusi Melli-Kalsiumbolus ennaltaehkäisee piilevää poikimahalvausta ja korjaa akuuttia veren kalsiumtason laskua. 31 NAUTA AGRO makasiini • 3/12 VIKInG GEnETICS keskittää sonnit Hollolaan Pohjoismaiden yhteinen jalostusyritys Viking Genetics tuottaa siementä kolmessa maassa. Suomessa keinosiemennyssonnit keskitetään lokakuun alussa Hollolaan, johon valmistuvat uudet toimivat tilat siemenen otolle ja laboratoriolle. Sonnipojille tulee lisää karsinatiloja, vaikka genominen valinta vähentää perinteisesti testattavien sonnien määrää. Genominen valinta vähentä ä perinteisen testauksen tarvetta. TEKSTI Merja Holma välaatuista. Väkirehuksi Hollolan sonnit saavat Raisioagron täysrehua. Täysrehu on monipuolista eikä siinä ole liikaa tärkkelystä. Hollolassa on kaksi uudehkoa karanteeninavettaa, johon vasikat saapuvat syntymätiloilta. Puolen vuoden jälkeen ne siirtyvät ryhmäkasvattamoon, jossa ne odottelevat pääsyä siemenen tuotantoon. Aikaisemmin nuorsonnit siirrettiin Pieksämäelle siemenen keruuta varten, jatkossa kaikki toiminnot keskitetään Hollolaan. Genomisen valinnan ansiosta perinteisesti testattavia sonneja ei tarvita yhtä paljon kuin ennen. Osa sonnivasikoista voidaan karsia jo syntymän jälkeen tehtävien testien perusteella. Kun nuorsonneilta on kerätty riittävästi siemenannoksia, ne siirtyvät odottelemaan jälkeläisarvostelua odotusaikanavettaan, joka rakennettiin jo aiemmin Hollolaan. Sonni on noin 4,5-vuotias, kun se saa ensimmäisen arvostelun. Jos se saa hyvän arvostelun, pääsee se valiosonniksi siementuotantoon. Navetan esimies Tuula Nyström esittelee Hollolan uusia tiloja. Sonneille asennettiin MelliBolukset varmistamaan siemenen tuotannossa välttämättömien hivenaineiden saantia. Faba omistaa 25 % Viking Geneticsistä, joka on yksi maailman suurimmista jalostusyrityksistä. Vuosittain yli 400 sonnia saa jälkeläisarvostelun. 32 Sonnin pitää pysyä hyppykunnossa Valiosonnit pääsevät Hollolassa uusiin tilaviin yksilökarsinoihin, joista niitä kuljetetaan 1-2 kertaa viikossa hyppypaikalle siemennesteen keruuseen. Yli tuhatkiloisten sonnien jalat joutuvat koville, kun ne pudottautuvat hypyltä takaisin maahan. Sorkat onkin pidettävä hyvässä kunnossa. Hyvät olosuhteet sekä tasapainoinen ruokinta pitää sonnit hyppykunnossa useiden vuosien ajan. Joskus sonnit laiskistuvat eivätkä aina tahdo hypätä, niitä joudutaan toisinaan houkuttelemaan pukille. Sonni ei saa päästä lihomaan. Sillä on erityistarpeet tiettyjen hivenaineiden ja muiden ravinteiden osalta. Säilörehun tulee olla ehdottoman hy- Hedelmällisyysneuvonta on yksi Faban palveluista Tiinehtymisongelmien aiheuttamia poistoja pyritään vähentämään tarjoamalla tuottajille hedelmällisyysneuvontaa, jossa tärkeä osa-alue on kiimojen seuranta. Kiiman tarkkailun avuksi voidaan ottaa helppokäyttöinen Heattime-järjestelmä. Poikineille lehmille asennetaan kaulapanta, josta lähtee hälytys erilliselle käyttöpaneelille, kun lehmä on kiimassa. Laite tunnistaa myös epäsäännöllisen kiimakierron ja auttaa ajoissa puuttumaan mahdollisiin terveysongelmiin. Faban neuvojilta saa lisätietoa laitteesta. 150-tonnari nuuka ei nuukaile Huhtikuussa 1999 syntyi Lappeenrannan kupeeseen lehmävasikka, joka sai nimen Nuuka. Nuukan emä on Lola ja isä Lapskallion Varjo. Riitta ja Ari Kirvesniemi hankkivat tämän lehmävasikan tilalleen Taipalsaarelle arvaamatta, millaisen helmen he olivat saaneet. Ei nimi lehmää pahenna - 10 kertaa poikinut lehmä on lypsänyt keskimäärin reilut 40 kiloa maitoa päivässä ja noin 15 000 kilon vuosivauhtia. Keskimääräinen rasvapitoisuus on ollut 3,56 prosenttia ja valkuaispitoisuus 3,19 prosenttia. Paras tuotoskausi on ollut kuudennen poikimisen jälkeen 17 835 kiloa. Sadan tonnin rajapyykille Nuuka ehti seitsemäntenä tuotosvuotenaan ja nyt 11. kauden ollessa meneillään kiloja oli kesäkuuhun mennessä kertynyt yli 158 000. Onko Nuuka peräti Suomen nuorin 150-tonnari? Nuuka on esimerkillinen karkearehunsyöjä kokoonsa nähden ja myös väkirehun syöntikyky on omaa luokkaansa. Jaana Frimodig Bambi, Ranskatar ja Rusoposki triplajuhlissa Pohjois-Savossa Jarmo ja Tiina Hukkasen tilalla oli juhlan aihetta kesäkuun 9. päivänä, kun satatonnareita oli juhlittavina kerralla peräti kolme kappaletta. Hukkasten tila sijaitsee vahvalla maidontuotantoalueella Vieremällä. Tilan saavutukset puhuvat puolestaan karjan omistajien korkeasta ammattitaidosta ja kiinnostuksesta maidontuotantoon. Tilalla on edellisiä satatonnareita jo kaksi kappaletta . Tapani Vartiainen Sata- ja 150-tonnareita Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 150 000 tai 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla. 150-tonnari Luppa Omistaja Andreas Johansson Paikkakunta Parainen 100-tonnarit Bambi, Ranskatar ja Rusoposki Lulla Neito Malva Misteli Natta Nelli Oma Omena Omena ja Rusko Onnetar Opri ja Runo Orvokki Otsaniemen Ohvi Pamela Patti Pella Pilvi Pipsa Pjyyti Pojo Poo Rentukka ja Reppana Riitu Riipinen Riippa Roima Santra Tiina ja Jarmo Hukkanen Heidi ja Jukka Huuho Tiina ja Jussi Iistamo Lyytikäinen Mty Jari Salo Helvi ja Eero Kananen Anne ja Kari Alander Minna ja Kari Herranen Sanna ja Juha Suni Marko Honkatukia Maarit ja Timo Hakola Johanna ja Jarkko Salonen Arto Kettunen Annina ja Jari Laitinen Anne ja Jorma Mattinen Piia ja Kari Kivikärki Keijo Hämeenniemi Maija ja Ari Kanniala Kirsi ja Timo Makkonen Veli Tapio Leinonen Kirsti ja Hannu Puttonen Kaija ja Jukka Rummukainen Eija ja Arto Humalajoki Karhu S, Tiilikka L, Tiilikka Mty Virpi ja Antti Haapaniemi Kalevi Hernesniemi Merja ja Veli-Matti Repka Kivelä Mty Vieremä Tohmajärvi Jyväskylä Enonkoski Kaustinen Sotkamo Mäntsälä Kiuruvesi Orimattila Savitaipale Kauhajoki Hausjärvi Juankoski Hankasalmi Lappeenranta Jalasjärvi Posio Yli-Ii Rääkkylä Vaala Jyväskylä Liperi Perho Mikkeli Pälkäne Lappajärvi Kiuruvesi Hamina 33 SIKA AGRO makasiini • 3/12 Toimitusjohtaja Jari Laihonen perusti Kivikylän Kotipalvaamon 1990-luvun alussa entiseen Lapin kuntaan Satakunnassa. Kivikylän Kotipalvaamo: Savusaunasta suosikkibrändiksi Kaikki sai alkunsa Jari Laihosen kotitilan savusaunasta. Jarin isä oli opetellut savustuksen saloja kotipihassa sijainneessa 1920-luvun savusaunassa. Rauhanturvaajavuoden jälkeen Jari tuli takaisin kotitilalle ja päätti jatkaa perinnettä ajatellen, että siitä saisi joku päivä elantonsa. Eivät varmaan ymmärtäneet savusauna, Jari tai ympärillä olijat, millaisen tulevaisuuden palvaamo tuo tullessaan ja kuinka suureksi bisnes lopulta muodostuu. Ensimmäisen sian Jari kävi ostamassa Laitilan Padon kylästä, savusti sen ja lähti kauppaan myymään Kivikylän savupalvia. Valmistuksessa kunnioitetaan perinteitä – Vuonna 1995, muutaman toimintavuoden jälkeen, Kivikylään palkattiin 34 ensimmäinen työntekijä. Työntekijöiden määrä on vuosien varrella kasvanut huimasti, ja tällä hetkellä Kivikylä työllistää 180 työntekijää, toimitusjohtaja Jari Laihonen kertoo. Noista ajoista Kivikylä on kasvattanut markkinaosuuttaan, ja vauhti on ollut kova. Tuotteita on tullut paljon lisää: Wanhanajan nakki, Palvarin lihapyörykkä, Huiluntuhti, palvikinkku, Palvarin ryynimakkara ja monta muuta tuotetta. Tuotekehitystä ja suunnitelmia uusista tuotteista tehdään koko ajan kuunnellen asiakkaiden mieltymyksiä. – Lihan valmistus Kivikylässä toimii samalla tavalla kuin alussakin. Vanha savusauna on vaihtunut uudenlaiseksi tuotantotilaksi, jonka toimintaperiaate on kuitenkin täysin sama kuin savusaunassa. Seinät on rakennettu hirrestä ja tulipesässä käytetään ainoastaan harmaaleppää, jotta voidaan taata lihaan ainutlaatuinen ja oikea aromi, Laihonen korostaa. Puhtaasti suomalaista lihaa Eläimet ostetaan sopimustuottajilta, joita Kivikylällä on noin 150. Tilat sijaitsevat Satakunnan alueella ja Huittinen-Uusikaupunki -sektorilla Varsinais-Suomessa. Teurastuspaikkana on HK:n Mellilän teurastamo. Kivikylässä käytetään ainoastaan kotimaista lihaa. Liikevaihdon kehitys vuosina 1993– 2001 oli maltillista, mutta vuoden 2001 jälkeen liikevaihto on kasvanut 20–50 prosenttia vuoteen 2006 asti. Tästä eteenpäin liikevaihdon kasvu on ollut melko tasaista. Vuonna 2011 liikevaihtoa kertyi jo 31 miljoonaa euroa. Matka tuotteeksi on lyhyt, kun se valmistetaan lähellä tuotetusta sianlihasta. Kotimaisuusaste on suuri, kun sika on syönyt suomalaista rehua. Alussa oli sika, sauna ja Jari. näin voi kiteyttää myös satakuntalaisen menestystarinan synnyn. Muutakin tarvittiin, mutta noihin kolmeen sanaan tiivistyy parhaiten Kivikylän Kotipalvaamon tunnettavuus. TEKSTI JA KUVAT Pauliina Seikola Omistussuhteissa on tapahtunut viime vuosina muutoksia, ja nyt HK omistaa Kivikylästä alle puolet. – Kivikylä itsessään on brändi. Kuluttaja ei välttämättä muista juuri tuotteen nimeä, vaan kuulee puhuttavan Kivikylän makkarasta tai lihasta. Tämä takaa sen, että kaikilla tuotteillamme on kysyntää. Itse opiskeltu ja kokeiltu markkinointi on ollut kannattavaa. Nykyäänkin markkinointi toteutetaan jossakin määrin samalla tavalla kuin silloin alkuvaiheessa, sanoo Jari Laihonen. Kivikylällä on toistakymmentä myyntiautoa, jotka kiertävät ympäri Suomea. Markkinointi hoidetaan pitkälti autoista. Isosti teipatut myyntiautot eri tapahtumissa luovat näkyvyyttä. Sponsorointityötä tehdään myös laajalti. Lisäksi Kivikylällä on oma jäähalli eli Kivikylä Areena Raumalla, jossa Rauman Lukko pelaa kotiottelunsa. – Areenassakin on loppujen lopuksi kyse markkinoinnista, ei niinkään pakkomielteestäni jääkiekkoon. Yrityksen oma aitio areenalla luo hyvät puitteet viedä vaikka työntekijöitä katsomaan jääkiekkoa, Laihonen sanoo. mukana. Oma talo sijaitsee samalla pihalla palvaamon kanssa, ja lapset on kasvatettu ”työpaikalla”. Jari kertoo joskus vapaa-ajalla poikkeavansa kylän paikalliseen Jokipub-ravintolaan. – Mikäli sinne menee ennen joulua, niin voi saada vaikka kinkkutilauksenkin taskuunsa, Jari nauraa. Perhe mukana toiminnassa Kivikylässä sijaitsee myös myymälä. Upea hirsinen rakennus istuu maaseutumiljööseen, ja parkkipaikka on täynnä autoja. Kunniakirjat myymälän seinällä kertovat asiakkaiden tyytyväisyydestä. Lounasaikaan Kivikylässä on mahdollisuus myös ruokailla. Jari ja vaimo Sirpa ovat molemmat yrityksen toiminnassa täysillä 35 SIKA AGRO makasiini • 3/12 KUPARI JA SInKKI -tärkeät hivenaineet sianrehussa Rehuihin on lisättävä kivennäisiä ja hivenaineita, jotta lihasika kasvaisi nopeasti ja emakko synnyttäisi terveitä porsaita sekä tuottaisi runsaasti maitoa. noin viisi prosenttia sian painosta koostuu kivennäisistä ja hivenaineista. Sialle ne ovat elintärkeitä. TEKSTI Päivi Volanto Kuparia tarvitaan punasolujen ja plasman valkuaisen valmistukseen sekä useiden entsyymien aktivoimiseen. Kuparin puute heikentää raudan mobilisointia ja aiheuttaa epänormaalia verenmuodostusta. Heikentyneen syönnin takia sian kasvu heikkenee, ja äkillisiä luun murtumia voi esiintyä. Liian suuret kuparimäärät aiheuttavat verisiä ulosteita, anemiaa, keltatautia ja hemoglobiinipitoisuuden laskua. Sinkki osallistuu ihon muodostumiseen ja mahdollistaa monen aineenvaihdunnassa tarvittavan entsyymin toiminnan. Sinkin puutosoireita ovat ruokahaluttomuus, heikentynyt kasvu ja huonontunut rehuhyötysuhde. Seksuaalinen kehittyminen voi 36 heikentyä, ja eläimellä esiintyy iho-oireita ja karvattomuutta. Ylimäärin annettuna sinkki alentaa kasvua, aiheuttaa niveltulehduksia ja mahakatarria. Lainsäädäntö asettaa maksimirajat rehujen kupari- ja sinkkipitoisuuksille, koska ihmisten saama hivenaineiden määrä lopputuotteista halutaan ennakoida. Sian rehuseoksessa saa olla kuparia korkeintaan 25 mg/kg ja alle 12 viikon ikäisten porsaiden rehujen kuparimäärä voi olla maksimissaan 170 mg/kg. Vastaavasti sinkkiä rehussa saa olla enintään 150 mg/kg. Kyseessä on siis kokonaispitoisuus, joka muodostuu lisätystä ja raaka-aineista peräisin olevasta hivenaineesta. Hyväksikäyttöä voidaan tehostaa Hivenaineen hyväksikäyttöön vaikuttavat mm. eläimen ikä, terveys, stressi, tuotantovaihe tai muiden kivennäisaineiden määrät. Jos rehussa on ylimäärin kalsiumia, sinkkiä tai rautaa, niin kuparin imeytyminen heikkenee. Sinkin imeytymistä haittaavat liiallinen kupari, rauta, kalsium, magnesium ja fosfori. Lisäksi sinkin käyttökelpoisuutta vähentää raakaaineiden sisältämä fytiinihappo. Fytaasin käytöllä voidaan fosforin ohella parantaa myös sinkin imeytymistä. Raisioagron sianrehuissa käytetään hyvin imeytyviä kupari- ja sinkkilähteitä kuten sulfaatteja ja orgaanisia hivenaineita. Oma esiseosvalmistus mahdollistaa erilaisten yhdisteiden käytön. Kun käytetään hyvin imeytyviä hivenaineita, niitä ei tarvitse lisätä niin paljon. Emakoiden rehuihin lisätään enemmän kuparia ja sinkkiä, koska ne tuottavat paljon maitoa yhä suuremmille pahnueille ja kivennäisten tarve on suuri. Lihasikojen rehuissa pitoisuudet voivat olla alhaisemmat kasvutulosten heikentymättä. PAAVON NIKSINURKKA Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee tiloilla silmät ja korvat auki. Hänen tavoitteenaan on erilaisilla toimenpiteillä parantaa asiakastilojen tuotantotuloksia. Porsaskuolleisuus ALLE 10 % Vierailin elokuun alussa eräällä tilalla, jossa on päästy vain noin 10 prosentin porsaskuolleisuuteen. Tilaraportin mukaan vieroitettuja porsaita emakkoa kohti vuodessa oli noin 30. Porsaiden kuolleisuus oli noin 10 prosenttia. Elävänä syntyneitä oli keskimäärin 13/ pahnue ja kuolleena syntyneitä yksi. Tilan porsitusosaston oven vieressä on desinfiointiallas, jonka kautta astutaan osastolle. Lämpölamput ovat porsimisen aikaan emakon takana. Kun porsiminen on ohi, lamppu siirretään sivulle ja sammutetaan muutaman päivän päästä. Karsinoina on muovipintainen kokoritilä, jossa lämpölevy on kulmassa. Lämpölevyn päälle on rakennettu kunnollinen porsaspesä. Ilmanvaihtona on ns. läpivirtauskatto toteutettuna siten, että ilmavirta tulee alas osaston laidoilta emakon pään päälle. Mikäli syntyneissä porsasmäärissä on suurta vaihtelua, niin illalla tehdään edellisenä yönä syntyneille ns. esitasaus. Varsinainen tasaus tehdään vasta seuraavana päivänä. Yleensä on tapana tehdä apuemakko edellisellä viikolla porsineesta emakosta, jonka porsaita tulee puolestaan hoitamaan vieroitettava emakko. Tilan toisella osastolla on edellisellä viikolla porsineita emakoita. Porsaita on emakoilla tasauksen jälkeen 11–14, mutta nälkäisiä porsaita ei juuri esiinny. Osalle porsaista annetaan Opticaremilk-maidonkorviketta ja Hevipossu-erikoisrehua. Lopuille porsaille syötetään Rentopossu 1-2 -täysrehua mureisena. Viimeisellä vii- kolla ennen vieroitusta kaikille porsaille annetaan lämmintä puuroa, joka on tehty Rentopossu 1-2 -rehusta. Kehityskohteita jatkoon Tilalla on pohdittu myös useita tulevaisuuden kehityskohteita. Hygienian parantamiseksi suunnitelmissa on järjestää käsien desinfiointi ainakin porsivien osastolle. Lisäksi porsaiden ensimmäisenä elinpäivänä tapahtuvalla vaiheimetyksellä saataisiin varmistettua paremmin, että kaikki saavat ternimaitoa. Tarkoitus on myös tarkentaa rehustusta. Arvioitiin, että talvella porsitusmatoista voisi olla hyötyä, jotta porsaiden lämpö laskisi vähemmän. Ruokinnan monet keinot Ruokintana tilalla käytetään Potraimetys- ja Potratiineys -puolitiivisteillä tehtyjä seoksia. Imettävien seokseen laitetaan myös rypsiöljyä. Lisäksi kaukaloon jaetaan muutamina päivinä ennen porsimista monokalsiumfosfaattia. Rehustus on muuten toteutettu kuivaruokintana, mutta rehun tullessa kaukaloon rehukone lisää siihen myös vettä. Nykykäytännön mukaan porsimisia autetaan tilalla suhteellisen runsaasti. Porsaiden hampaita ei hiota. Lämpölamput ovat porsimisen aikaan emakon takana. 37 SIKA AGRO makasiini • 3/12 Kuulumisia sikojen HOITOKÄYTÄnnÖISTÄ Vieroitus maanantaiksi Englantilaiset John Carr ja Jenny Smith kyseenalaistivat esityksessään tavanomaisen torstaivieroituksen. Heidän mukaansa noin 70 prosenttia vieroituksista tehdään torstaina ja loput keskiviikkona. Näin tuntuu tilanne olevan myös Suomessa. Peruste torstain vieroitukselle on se, että siemennykset saadaan osumaan arkipäiville maanantaista keskiviikkoon. Lähtökohtana on ollut astutusten suuri osuus joskus aiemmin. Lisäksi karjuasemien mahdollisuudet toimittaa spermaa parhaiten keskellä viikkoa ja sperman säilyvyyteen liittyvät kysymykset ovat vaikuttaneet asiaan. Nykyisillä siemennysosastoilla käytetään karjua seisontakiiman stimulointiin, eikä aika kulu astutuksiin. Niin sanottu handsfree-siemennys on yleistynyt, ja spermalähetysten kuriiripalvelut ovat kehittyneet. Siten voisi olla mahdollista ajatella, että vieroituspäivä olisikin maanantai. Siemennysosastolle jäisi hyvä mahdollisuus huolehtia emakoiden tiineyttämisestä viikonloppuna, jolloin porsastuotantoa ei vaarannettaisi. Mitä muutos vaatii? Jos vieroitus tehdään maanantaina, emakot tulevat vieroituskiimaan 4–5 päivän kuluttua. Mikäli tiineysaika on 115 päivää, porsimiset kohdistuisivat maanantaille ja tiistaille. Tällöin porsimiset, niiden valvonta ja vastasyntyneistä huolehtiminen tapahtuisi keskellä työviikkoa, jolloin vierasta työvoimaa käyttävällä sikalalla on yleensä täysi miehitys. Nyt torstain vieroitus tuo porsimiset loppuviikoksi, 38 ja lauantaina on paljon huolta porsineiden emakoiden hoidossa ja pikkuporsaiden hyvinvoinnissa. Vieroitetut porsaat vaativat myös oman huomionsa. Eläinten siirtyessä porsitusosastolta tarvitaan huolellista ympäristöolosuhteiden seurantaa sekä terveystilan havainnointia. Virheet osaston lämmityksessä ja ilmanvaihdossa kostautuvat vastavieroitetuilla moninkertaisina. Lisäksi on valvottava, että possut oppivat juomaan uudessa ympäristössä ja että ne alkavat syödä hyvin. Välikasvatusosastolla eläinten huono lähtötilanne Carrin mukaan voi johtaa porsaiden kasvun hidastumiseen niin, että teuraaksi lähtö viivästyy jopa kymmenen päivää. Onko viikonloppusiemennys pullonkaula vai ei? Jos tila ottaa itse siementä, mitään ongelmaa ei pitäisi syntyä. Nykyisin siementä voi tilata perjantaiksi, ja se säilyy käyttökelpoisena viikonlopun ajan. Toki kannattaa käyttää mikroskooppia erien tarkistamiseen. Työvuoroissa tämä tarkoittaisi sitä, että sikalan siemennysspesialisti työskentelisi viikonloppuisin, mutta siemennyksen taidot pitää joka tapauksessa olla useamman kuin yhden ihmisen käsissä isossa sikalassa. Joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen sikaeläinlääkäreiden kongressi oli tänä vuonna Etelä-Koreassa. Kongressissa oli runsaasti luentoja, joista jotkut olivat melko tieteellisiä, mutta olipa joukossa käytännönläheisiä aiheitakin. TEKSTI Katri Kaaro I KUVAT Pauliina Seikola Katri Kaaro ELL Kohtuus paikallaan kuivikkeiden käytössä Ruotsalaiset ovat tutkineet porsaskuolleisuutta ja runsasta kuivikkeiden käyttöä vapaassa porsituksessa (R. Westin, N. Holmgren, A. Linder, K. Ortman, B. Algers: Causes of piglet mortality in relation to extensive supply of straw as nest building material to loose-housed sows). Lähtökohtana tutkimuksessa oli 6,5 m² porsituskarsina, jossa oli osa ritilää. Puolet emakoista sai kaksi päivää ennen oletettua porsimista karsinaansa 15 kiloa pätkittyä olkea, ei siis olkisilppua. Olki sai olla karsinassa, kunnes porsaat olivat neljän päivän ikäisiä. Sen jälkeen olkea lisättiin päivittäin puoli kiloa. Toinen puoli emakoista sai porsimisen yhteydessä 1–2 kiloa samanlaista olkea ja päivittäin olkea annettiin lisää puoli kiloa. Tulokset ohjaavat maltillisuuteen Kokeessa menehtyi ensimmäisten viiden päivän aikana 781 porsasta (361 porsimista), mikä tarkoitti 16,8 prosentin kuolleisuutta. Tärkeimmät syyt olivat nälkiintyminen 34,2 prosenttia, ruhjoutuminen 28,2 prosenttia ja äkillinen ripuli 23,3 prosenttia. Kuolleisuus kokonaisuutena ei ollut erilainen eri emakkoryhmien välillä. Esille tuli, että runsaan oljen ryhmässä porsaita kuoli vähemmän nälkiintymiseen, mutta niitä kuoli enemmän ruhjoutumisen vuoksi. Lisäksi runsaan oljen pahnueissa oli ripulitapauksia 26,3 prosenttia verrattuna vähäisen oljen ryhmän 19,5 prosenttiin. Loppupäätelmässä todettiin, että olki muodostaa porsaille sopivan mikroilmaston, minkä vuoksi ne eivät kylmety. Runsas olki on hyväksi emakoille: ne saavat tehdä pesää ja ilmeisesti niiden maidontuotanto on sen vuoksi alusta asti hyvällä tasolla. 15 kiloa olkea oli kuitenkin porsaille liian haastavaa, ne eivät pääse makuulle käyvän tai liikkuvan emakon jaloista pois, mikä johtaa ruhjoutumiseen. Runsaan oljen ja ripulin yhteyttä selitetään heikommalla hygienialla. Järkevä olkimäärä on vähemmän kuin 15 kiloa ja olki kannattaa olla lyhyemmäksi pätkittyä. 39 SIIPI AGRO makasiini • 3/12 ”Luultavasti terveimmät broilerit, jotka olen koskaan nähnyt” ”Meidän tulisi näyttää nämä broilerit ihmisille, jotka puhuvat negatiivisesti nopeakasvuisten eläinten hyvinvoinnista. Linnut kasvavat lähellä niiden maksimaalista kasvupotentiaalia ja näyttävät hyvinvoivilta.” näin lausui hollantilainen eläinlääkäri Goossen van den Bosch, kun hän oli avannut toukokuussa Raisiossa broilereita IB-kartoitukseen liittyen. TEKSTI Marja Hongisto I KUVAT Piia Hänninen Varsinainen broilereiden kokkidioosija terveysmonitorointi tehtiin viime maaliskuussa (AgroMakasiini 2/2012). Tuolloin oli havaittavissa joitakin mahdollisesti IB:hen liittyviä oireita. Monitoroinnin tekijä hollantilainen eläinlääkäri Johanna van der Stroom halusi tulla uudestaan kartoittamaan tilannetta eläinlääkärikollegansa Goossen van den Boschin kanssa. IB eli tarttuva keuhkoputkentulehdus alkoi meillä yleistyä siipikarjan tuotantoyksiköissä kevään 2011 jälkeen. Terveitä lintuja jälleen Tällä kertaa avattiin ”vain” 24 lintua, koska nyt jokaisen linnun tutkimiseen ja keskusteluun löydöksistä käytettiin paljon aikaa. Pääsääntöisesti linnut olivat hengitystiesairauksien suhteen terveitä, joitakin yksittäisiä löydöksiä oli: yhdellä linnulla oli keuhkotulehdus, ilmapussintulehdus ja sydämen vajaatoiminta, yhdellä ilmapussintulehdus ja yhdellä keuhkoputken yläosassa ärsytystä. 40 Eläinlääkäri Goossen van den Bosch etsii IB-taudin oireita. Seuraamassa Raisiosta Terttu Koskela ja Marja Hongisto, HK Agrista eläinlääkäri Eija Kaukonen ja oikealla eläinlääkäri Johanna van der Stroom. Kuudella linnulla oli nenäaukkojen ympärillä kuivunutta rehupölyä. Tästä voitiin päätellä, että linnut olivat mahdollisesti sairastaneet hengitystieinfektion noin viikkoa aikaisemmin. Näin terveillä linnuilla ei pitäisi olla keuhko- tai ilmapussintulehduksia. Goossen van den Boschin mukaan Suomessa ei ole tarvetta rokottaa broilereita IB:tä vastaan. Jos kuitenkin talviaikana kasvut heikkenevät ja hylkäykset teurastamolla lisääntyvät, niin hänen mukaansa broileritiheillä alueilla rokotuksia voitaisiin harkita. Minkälainen virus IB on IB-virus on pääasiallisesti vain kanoilla ja broilereilla. Luonnonlinnut eivät ole riski ja esimerkiksi kalkkunat eivät ole herkkiä tälle coronavirukselle. IB on talviaikana esiintyvä tauti, koska virus on hyvin herkkä korkeille lämpötiloille. Talvikautena virus voi kulkeutua pölyn mukana pitkiäkin matkoja esimerkiksi autojen mukana ja ilman mukana noin viisi kilometriä. IB-tartunta ei ole sellaisenaan kovin paljon vahinkoa aiheuttava (riippuu toki virustyypistä, meillä nyt esiintyvä D274-tyypin rokoteviruksen kaltainen virus ei ole kovin aggressiivinen). Toissijaisena infektioina tulevat taudit lopettavat seitsemän päivän kuluttua värekarvojen liikkeen hengitysteissä. Mitä oireita IB-virus aiheuttaa Munivilla kanoilla IB aiheuttaa munankuoren heikkenemistä. Siitoskanoilla tästä on seurauksena haudontatuloksen huononemista ja untuvikkojen laadun heikkenemistä (kuivuminen). Siitoskanoilla ja munivilla kanoilla kahden ensimmäisen viikon aikana sairastettu IB aiheuttaa munimattomuutta. Toinen kausi, jolloin IB on erittäin haitallinen, on muninnan alku. Emobroilereilla 25-30 viikon ikä ja munivilla 20-30 viikon ikä: muninnan huippua ei saavuteta lainkaan. Broilerikasvattamon hyvän puhdistuksen ja desinfioinnin sekä alku- PIIAN PUNTAROIMAA Raisioagron asiakkuusvastaava Piia Hänninen on tällä palstalla kertonut näkemyksiään ja kokemuksiaan, joihin on törmännyt päivittäisessä työssään. Palstan pitäjän jäädessä äitiyslomalle on tullut aika kiittää lukijoita. Ajat muuttuvat IB aiheutt -tauti aa jälk it muutok auteina s ia henkito rveen ja ilmapu sseihin . kasvatuksessa käytettävän pienemmän ilmastoinnin takia broilerit eivät sairastu ennen kolmen viikon ikää. Esimerkiksi Tanskassa broilereita ei rokoteta kesäaikana pienemmän tautipaineen takia (korkea lämpötila). Siitä on jo yli yksitoista vuotta, kun tulin Raision rehun ilmavoimiin töihin. Olin aiemmin hoitanut lypsykarjaa ja juuri kun oli oppinut joikumaan lehmiä navettaan laitumelta, piti opetella olemaan hissukseen kanalassa! Oli kuitenkin hienoa saada jatkaa maatalousalalla, vaikka siipikarja olikin uusi tieteenala minulle. Tässä vuosien varrella on ollut ilo havaita, kuinka mielenkiintoista ja vaihtelevaa siipikarjan kanssa työskentely on. Paljon on muuttunut vuosien saatossa. Kun tulin taloon vuonna 2001, oli kanaloita yli puolet enemmän kuin nykyään eli noin tuhat yli sadan kanan kanalaa. Tilojen keskikoko oli vastaavasti pienempi. Häkkidirektiivistä puhuttiin, mutta se tuntui vielä kovin kaukaiselta. Perinteiset häkit ovat siis jo historiaa, ja lattiatuotannon ohella virikehäkit ja monikerroskanalat ovat tätä päivää. Kanajalosteisiin on tullut muutoksia: osa on poistunut ja uusia tullut tilalle. Paljon on saanut oppia - ensimmäisenä ehkä sen, ettei yksikään kanapartia ole samanlainen. Toimintatapojaan ja ajatuksiaan joutuu päivittämään jatkuvasti. Uusia haasteita tulee koko ajan niin ruokinnan kuin managementin suhteen. Tällä hetkellä yksi isoimpia haasteita kotieläintaloudessa on raakaainehintojen kehitys ylöspäin hurjaa vauhtia. Varsinkin valkuaisen osalta nousu on ollut ennätysmäistä eikä sitä ole osattu täysin ennakoida. Voidaan vain toivoa, että rehuhintojen nousu saataisiin vietyä riittävästi läpi myös tuottajahintoihin. Taloudellisesti ajatellen aletaan olla jo kestämättömässä tilanteessa eikä se ole kenenkään etu. Ilman teitä tuottajia ei olisi meitä rehutehtaalla eikä kotimaassa tuotettua laadukasta ruokaa. Arkipäivää on nyt myös pitkä munintakausi. Kehitystyö niin kanojen jalostuksen kuin rehustuksen suhteen on mahdollistanut sen, että kanojen muninnassa hätyytellään jo 90 ikäviikkoa. Muutamassa vuodessa on munintakausi kasvanut kymmenisen viikkoa. Eikä kehitys varmasti jää tähän. ”Pidentynyt munintakausi” näyttää olevan tätä päivää myös meidän ihmisten keskuudessa. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut koko ajan. Niinpä minäkin iloisesti kiitän kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista ja siirryn hetkeksi takavasemmalle, kun jään mammalomalle lokakuun alussa. Pian minun tekemät ruokintasuunnitelmat sisältävät pääasiassa maitomäärien ja soseruokien laskentaa. Punnituksetkin hoituvat neuvolassa! Minun onkin mukava jäädä ”lomalle”, kun jatkossa tehtäviäni hoitaa teidän kaikkien tuttu Terttu Koskela. Teidän kanssanne on ollut ilo työskennellä ja toivottavasti nähdään taas pian! 41 SIIPI AGRO makasiini • 3/12 Uutta tekniikkaa HOLLAnnIn BROILERTILOILLA Raisioagro on tehnyt vuoden verran rehukehitysyhteistyötä hollantilaisen Cees van der Welin kanssa. Tämän yhteistyön pohjalta järjestimme asiakasmatkan Hollantiin 5.-7.6.2012. Matkalla tutustuimme hollantilaisiin broileritiloihin, joilla oli käytössä uudenlaista tekniikkaa broilerikasvattamoissaan. TEKSTI Tapio Luhtala I KUVAT Veli-Matti Reunasalo Ensimmäinen kohteemme Hollannissa oli 140 000 broilerin tila, jossa oli käytössä Terra Sea -ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä. Hallissa oli maalämmön talteenottojärjestelmä ja lisäksi aurinkopaneelit. Maalämpöputkia oli yhteensä 40 km. Maalämpö liittyi oleellisesti ilmanvaihtojärjestelmään, koska tuloilman lämpötilaa säädettiin ennen kuin ilma meni halliin. Uusi halli oli ns. parihalli eli kantava seinä sijaitsi hallin keskellä. Ilmastointi oli alipaineinen. Kanalassa oli tavallaan kaksi ulkoseinää vierekkäin sillä puolella, mistä ilma otettiin sisään halliin. Ulkoseinässä oli lämmönvaihtimet, missä maalämmön 42 vesi kiersi ja jäähdytti ja lämmitti tuloilmaa vuodenajasta riippuen. Toinen sisempi seinä oli kanojen ulkoseinä, joissa oli normaalit tuloilmaluukut. Seinien väli oli noin metrin ja seinien väliin muodostui huoltokäytävä, jossa oli mm. putkilinjat. Poistoilmanpuhallus oli hallin toisella reunalla eli keskiseinällä. Ylhäällä katossa oli noin kaksi metriä korkea keskuskäytävä, jossa mahtui hyvin kulkemaan ja siivoamaan. Hallissa oli poistohormit, jotka johtivat tähän keskuskäytävään. Hormien korkeutta voi säätää, ja hormeissa ei ollut ollenkaan moottoreita. Halliin alipaineen tekevät moottorit olivat Kertaus on opintojen äiti. Tilavierailun asiat käytiin läpi seminaaritilassa, jolloin mieltä askarruttavista asioista oli mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä. ylhäällä olevan keskuskäytävän päässä, jotka painoivat ilman ulos vesipesurien kautta. Hallissa oli lattialämmitys, jossa käytettiin lattiasta talteen otettua lämpöä. Erikoista tässä ratkaisussa oli ilmastoinnin pieni tarve. Maksimi ilmanvaihto oli vain 5 kuutiota/lintu. Suomessa vastaava luku on yli 10 kuutiota/lintu. Kesällä tällä järjestelmällä 30-asteinen tuloilma pystytään jäähdyttämään 18 asteeseen ennen kuin se menee halliin. Bioenergian tuotannosta hyötyä Toinen kohteemme oli Tsjep Jorritsman broileritila, jossa oli yhteensä 420 000 broileria. Tilalla oli noin kymmenen vuotta sitten ryhdytty pohtimaan bioenergian tuottamista. Kolme vuotta sitten laitokselle oli saatu luvat, ja nyt biokaasulaitos oli ollut käytössä kaksi vuotta. Laitos oli erittäin iso, teho yhteensä kolme megawattia. Tila myi sähköä 1,2 megawattia, mikä riittää noin 2 700 kotitalouteen. Lopulla tuotetulla energialla tila lämmitti ja sähköisti kaikki hallit sekä kuivatti biokaasu- Raisioagron tuotevalikoima täydentyi KALKKUNAREHUILLA Raision rehutehtaalla valmistetaan pienen tauon jälkeen kalkkunarehuja. Rehujen toimivuudesta saadut asiakaspalautteet ovat olleet rohkaisevia. Rehut maistuvat ja kalkkunat näyttävät hyviltä. Raisioagron tavoitteena on valmistaa korkealaatuisia rehuja kilpailukykyiseen hintaan. Terra Sea -kasvattamossa ilman poisto tapahtui rakennuksen keskelle sijoitettujen ilmavaihtohormien kautta rakennuksessa ylhäällä olevalle keskikäytävälle ja pesurin kautta ulos. prosessin jälkeen tulevaa lantaa. Hollannissa saa paremman tuen, kun prosessissa on huolehdittu myös jälkikuivatuksesta. Lisäksi kuivatulla lannalla on jälkimarkkina-arvoa. Biokaasulaitos oli kaksivaiheinen. Esikäsittelyosassa seos käsitellään tasalaatuiseksi, ennen kuin se menee varsinaiseen prosessiin. Tasalaatuisella seoksella saadaan paremmin kaasua irti. Laitos oli ns. normaali märkälaitos. Raaka-aineina olivat broilerinlanta, naudan lietelanta, sipulit sekä juurikasperäiset raakaaineet. Lisäksi prosessiin lisättiin glyseriiniä. Varsinaiset kaasukellot eli betoniset altaat, joissa on kupu päällä, olivat tilavuudeltaan 2 000 kuutiota ja 4 500 kuutiota. Koko prosessi kestää noin 60–70 vuorokautta. Tilan isännän suunnitelmissa oli pidentää prosessin kestoa 150 vuorokauteen, jotta muodostuva kaasu saataisiin paremmin talteen. Päivittäin prosessiin lisättiin 120 tonnia tavaraa esikäsittelyaltaan kautta. Investointina laitos oli kolmen miljoonan euron luokkaa. Sähkön myynnistä saa 18,5 snt/kWh, tuki oli 12,5 snt/kWh ja markkinahinta 6 snt/ kWh. Energiantuotto on Hollannissa muutenkin maatalousyrittämisessä vahvasti mukana. Tämä näkyi matkan varrella esimerkiksi suurena tuulivoimaloiden määränä. LED-valot broilerihallissa Tutustuimme matkalla myös LEDvalaistukseen broilerikasvatuksessa. Vierailimme kasvattamossa, jossa oli LED-valot käytössä. Tämä valaisinratkaisu oli valmis paketti, joka oli varta vasten suunniteltu kotieläintalouteen. Siinä oli joustava valospektri, ja valon väri oli noin 3 000 kelvinin luokkaa. LED-valot voi liittää säätimiin. Valoa himmennettäessä myös kelvinien määrä eli valkoisen väri muuttuu. Kokemukset käytännössä LEDvaloista olivat myönteiset. Linnut olivat rauhallisia, hyvähöyhenisiä ja olivat sijoittuneita tasaisesti koko lattiaalalle. Valojen säätömahdollisuus oli 20 lux-1 lux himmennyksellä. Lisäksi merkittävänä etuna on myös pieni energiankulutus. Kaikissa Raisioagron rehuissa rehujen toimivuudella on suurempi painoarvo kuin matalalla raaka-ainehinnalla. Jos tuotantotulokset eivät ole hyvällä tai erinomaisella tasolla, nykyisen erittäin kovan kilpailun aikana tuottajan on mahdotonta tehdä riittävää taloudellista tulosta. Me Raisioagrossa haluamme vastata haasteeseen, ja valmistaa mahdollisimman korkealaatuisia rehuja. Teksti: Veli-Matti Reunasalo 43 VERKOSSA AGRO makasiini • 3/12 Tilaukset kätevästi Raisioagron VERKKOKAUPASTA Raisioagron uusi verkkokauppa on osoitteessa shop.raisioagro.com. Verkkokaupasta tilaat kätevästi rehut, nurmi-, viljan- ja öljykasvinsiemenet, muut tuotantopanokset ja -tarvikkeet sekä myös neste Oilin polttonesteet. Kauppa on aina auki, joten voit asioida juuri silloin kun haluat. Verkkokauppaa voivat käyttää kaikki Raisioagron suoralaskutusasiakkaat. Käyttäjätunnuksen ja salasanan saat asiakkuusvastaavaltasi. Kun kirjaudut verkkokauppaan omilla henkilökohtaisilla tunnuksillasi, saat tilattua rehua ja tuotteita omilla sopimushinnoillasi. TOIMI NÄIN: 1. Pyydä käyttäjätunnus ja salasana asiakkuusvastaavaltasi. 2. Klikkaa verkkokauppaan osoitteessa shop.raisioagro.com 3. Vaihda salasana ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä. 4. Valitse tuotteet ostoskoriin. Uuteen verkkokauppaan kannattaa tutustua. Saat ylimääräisen edun yli 300 euron tilauksesta! 5. Anna halutessasi ohjeita toimituspalvelulle ja kuljettajalle. 6. Valitset ”Laske hinta” ja ”Tilaa”. VERKKOKAUPAN VALIKOIMA ON LAAJENTUNUT Sääpalvelu on nyt verkkokaupassa Raisioagron sääpalvelu on veloituksetta käytössäsi. Palveluun pääset verkkokaupan etusivulla olevan linkin kautta, kun olet kirjautunut kauppaan omilla tunnuksillasi. SMHI-sääpalvelusta näet kahdeksan vuorokauden yksityiskohtaisen ennusteen tarkkoine sade-, tuuli-, ilmankosteus- ja lämpötilaennusteineen. Palvelusta löydät myös ruiskutus- ja haihduntaennusteet sekä satolaskurin - käytä palvelua hyväksesi! Osta verkkokaupasta - saat haalarit veloituksetta Lähetämme kaikille verkkokaupassamme yli 300 euron tilauksen tehneille Raisioagron haalarit veloituksetta. Tutustumisetu on voimassa tilauksille, jotka on tehty 1.3.-31.12.2012 välisenä aikana. Etu koskee vain ensimmäistä verkkokauppatilausta. Saat haalarit postitse kotiisi kampanjan jälkeen. Nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen! 44 Mycosorbia eläimille oman viljan lisäksi Mycosorb on Euroopan eniten myyty homemyrkkyjen sitoja. Se on hiivapohjainen valmiste, joka auttaa hallitsemaan toksiineita. Se rajoittaa homemyrkkyjen imeytymistä eläimeen ja siten niiden haitallista vaikutusta eläimen terveydelle. Mycosorbia voi tilata kätevästi maatilapakkauksena Raisioagron verkkokaupasta. Tuote on pakattu 25 kilon säkkiin. Kun Mycosorb säilytetään kuivassa ja viileässä paikassa, voidaan sitä syöttää vielä seuraavana syksynäkin, sillä säilymisaika on 18 kuukautta. Uutuutena Melli-Kalsiumbolus Melli-Kalsiumbolus on turvallinen kalsiumlisä kaikille poikiville lehmille. Bolus on pakattu selluloosakuoreen, joka annostellaan suoraan sellaisenaan lehmän pötsiin. Selluloosa liukenee pötsinesteessä, jolloin kalsium vapautuu. Näin ruokatorven limakalvoja ei ärsytetä. Melli-Kalsiumboluksen hinta on 69 €/16 kappaletta + toimituskulut. VÄLIPALA Piirakka on helppo ja mutkaton tarjottava Syksyllä maistuu suolainen piirakka. Yhden peruspohjan avulla voit tehdä useita erilaisia piirakoita täytettä vaihtamalla. Käyttämällä taikinassa täysjyväviljaa ja pehmeää kasvirasvaa saat leivonnaisista maukkaita ja terveellisiä. TEKSTI Pia nieminen I KUVAT Raisio Oyj Piirakan täytteen voit valita mieltymyksesi mukaan. Erilaiset sipulit ja pekoni täydentävät sienipiirakan makua. Suomalaista kirjolohta voi puolestaan käyttää täytteeseen sellaisenaan, kypsennettynä, graavattuna tai eri tavoin savustettuna. Kotimaiset kasvikset ja juurekset ovat syksyllä meheviä. Hauduta raastetut kasvikset kevyesti pannulla, saat niistä paremmin maun irti. Täytteen päälle riittää pelkkä juustoraaste, mutta mehevämmän lopputuloksen saat sekoittamalla Sunnuntai Maustamatonta Rahkavalmistetta, kermaa ja munaa. Mausta seos täytteeseen sopivalla tuoreyrttisilpulla. Peruspohja 1½ dl Sunnuntai Erikoisvehnäjauhoja 1 dl Sunnuntai Hienoja Täysjyväruisjauhoja 1 tl leivinjauhetta ½ tl suolaa 100 g Sunnuntai Leivontamargariinia ½ dl vettä 1. Sekoita pohjataikinan kuivat aineet keskenään. Nypi joukkoon huoneenlämpöinen margariini. Lisää vesi ja vaivaa taikina tasaiseksi. 2. Anna taikinan vetäytyä jääkaapissa täytteen teon ajan. 3. Painele taikina pyöreän piirakkavuoan tai irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille (halkaisija 26 cm). Lisää täyte. Uunipellilliseen (30 cm x 38 cm) pohjataikinan ohje kannattaa tehdä kaksinkertaisena. Sieni-pekonipiirakka (8:lle) 1 annos pohjataikinaa Täyte: 1 pkt pekonia (170 g) 1½ l tuoreita kantarelleja tai suppilovahveroita 2 sipulia 1 dl hienonnettua ruohosipulia ½ tl suolaa ½ tl rouhittua mustapippuria ½ tl paprikajauhetta 2 dl juustoraastetta 1. Suikaloi pekoni ja hienonna sipuli. Paista kuumassa paistinpannussa pekonia ja sipulia, kunnes neste on haihtunut. Lisää pannulle hienonnetut sienet ja ruohosipuli ja jatka paistamista 3-4 minuuttia. Mausta täyte. 2. Levitä täyte esipaistetulle pohjalle. Ripottele pinnalle juustoraaste. 3. Jatka paistamista 200 asteessa uunin keskitasossa noin 15 minuuttia. 45 UUTISET AGRO makasiini • 3/12 Uusi veikkauslaji POROKISOISSA Kilpaporoveikkaajakisassa veikataan porojen sijoituksia kuudessa eri osakilpailussa Suomessa ja Norjassa. Osallistujia on kymmeniä. Kisassa veikataan yleisestä sekä kuumasta sarjasta kuusi parasta. Veikkaukseen voi osallistua kuka tahansa. Vuoden aikana parhaiten veikannut saa Raisioagron lahjoittaman pokaalin. Kolme voittoa peräkkäisinä vuosina saanut saa kiertopokaalin omakseen. Kesäkuun alussa Yli-Iissä palkittiin parhaiten veikanneet Juho Matti Päkkilä ja Janne Kyrönniemi. Janne Kyrönniemi oli ykkönen myös viime vuonna. Teksti ja kuva: Heikki Ämmänpää TILAA POLTTOÖLJYT JA DIESELIT Raisioagrolta Raisioagro Oy sekä Neste Oil Oyj ovat tehneet sopimuksen polttonesteiden markkinoinnista ja myynnistä 15.6.2012 alkaen. Valikoimaan kuuluvat sekä polttoöljyt että dieselit. Laadukkaat ja puhtaat polttoöljyt soveltuvat kaikki myös moottorikäyttöön. Minimitilaus polttoöljyissä on 1 000 litraa ja dieseleissä 1 500 litraa. Polttoöljyä voi tilata myös vähemmän, mutta silloin toimitukseen lisätään pientoimituslisä. Kuntakohtaiset hinnat muuttuvat päivittäin, ja ne sisältävät kuljetuksen, purun sekä veron. Hinta määräytyy tilauspäivän mukaan. Toimitukset onnistuvat Neste Oilin tehokkaan ja nopean logistiikan ansiosta koko Suomeen. Nyt saat siis omalta tutulta myyjältä myös polttonesteet edullisesti tilallesi. Ota heti yhteyttä asiakkuusvastaavaasi, joka auttaa tuotteen valinnassa sekä antaa sinulle päivän huipputarjouksen polttonesteistä. Tilaa rehut AJOISSA! Raisioagro on mukana KOnEAGRIASSA Ajoissa annetut tilaukset varmistavat oikea-aikaiset toimitukset ja parantavat koko ketjun kustannustehokkuutta. Rehut voidaan valmistaa pitemmissä sarjoissa, mikä alentaa valmistuskustannuksia ja varmistaa rakeen hyvän laadun. Lisäksi rehukuormat pystytään suunnittelemaan paremmin, mikä alentaa rahtikustannuksia. Tilauksen ja toimituksen välissä tulisi olla vähintään yksi arkipäivä. Tilauksen yhteydessä kannattaa sopia 2-3 päivän toimitusvälistä, jonka aikana rehut voidaan toimittaa tilalle. 46 Raisioagron myyntivalikoima on laajentunut korkealaatuisilla tuotantopanoksilla. Hankimme tuotantopanokset isoina erinä edullisesti ja tehokkaasti. Kumppaneinamme ovat alan parhaat toimijat, ja tuotevalikoimaamme kuuluvat muun muassa Trioplastin auma- ja käärintämuovit sekä Taman käärintäverkot. Olemme mukana KoneAgria-näyttelyssä yhdessä kumppaniemme kanssa. Näyttely järjestetään 24.-27.10.2012 Jyväskylän Paviljongissa. Näyttely on avoinna keskiviikosta perjantaihin klo 9-17 ja lauantaina 9-16. Tervetuloa Raisioagron osastolle! PALVELUKORTTI Jos sinulle tulee ylimääräisiä AgroMakasiineja, osoite on virheellinen tai haluat peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita se Raisioagroon. Postimaksu on maksettu puolestasi. Osoitteenmuutos Tilaan AgroMakasiinin En enää tarvitse lehteä Vilja-ja kotieläintuotanto lopetettu Nimi Postimaksu on maksettu puolestasi. Puh. Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite Marjo Keskikastari Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä > TARJOA SATOASI MEILLE! Uuden sadon vastaanotto on käynnistynyt. Vastaanotamme viljaa, öljykasveja ja valkuaiskasveja Raision, Kouvolan ja Ylivieskan tehtaiden lisäksi myös useilla muilla paikkakunnilla. Ostamme myös luomuviljoja ja -valkuaiskasveja. Yhteyshenkilöt: Jari Eeva, 0500 271 523 Jouko Lotvonen, 050 363 6580 Ari Vilppola, 0500 391 673 Tervetuloa mukaan vuoden suosituimmalle tuottajaristeilylle: Raisioagron tuottajaristeily 16.-18.1.2013 Raisioagron perinteinen tuottajaristeily Helsingistä Tukholmaan seilataan ke-pe 16.-18.1.2013 m/s Silja Symphonylla. Risteily tarjoaa mahdollisuuden kuunnella monipuolisia asialuentoja, osallistua retkille Tukholmassa sekä heittäytyä vapaalle ystävien ja muiden tuottajien seurassa. Risteilyn viihde on huippuluokkaa myös tällä kerralla. Ensimmäisenä iltana lavalle nousee Tangomarkkinoiden tähti Suvi Karjula sekä Virve Rosti & Toyboys. Toisen illan tanssittajana on yleisön pyynnöstä viime vuoden suosikki, Tanssiorkesteri Finlanders. Lisäksi laivalla nähdään muita hyviä viihdetaiteilijoita. Luvassa on myös lavatanssikurssia ja muuta mukavaa päiväohjelmaa, jos haluat viettää aikaasi laivalla retkien sijasta. Lisätietoa ohjelmasta, retkistä ja esiintyjistä saat sähköpostitse lokakuussa. Tarkkaile myös sivujamme www.raisioagro.com - tilanne päivittyy nettiin sitä mukaa kun ohjelma valmistuu. Matka-Vekka ottaa varauksia vastaan 1.10.2012 alkaen puh. 020 120 4851, toimisto avoinna ma-pe klo 9 –17. Varaa paikkasi nopeasti, edellisinä vuosina laiva on myyty parissa kuukaudessa täyteen. 47 MP2 Itella Oyj SIISPÄ ROKKI SOI! OSTA MELLEJÄ, SAAT TYÖMAARADION Syksyn Melli-tarjous kannattaa hyödyntää! Kun tilaat 2 000 kg, saat kaupan päälle kestävän Makita-radion (arvo 109 €). 4 000 kilon tilauksesta tarjoamme tehokkaan Makita-akkuporakoneen (arvo 199 €). Tarjous on voimassa 1.9.–30.11.2012. Lahjat postitetaan kampanja-ajan loputtua ennen joulua. Tarjoustuotteet: Lypsy-Melli, Lypsy-Melli Plus, Tunnu-Melli, Pihatto-Melli, Pihatto-Melli Plus, Mulli-Melli, Emo-Melli, Aseto-Melli, Vita-Melli, Opti-Melli, SeleeniMelli, Nuolu-Melli Umpi, Nuolu-Melli Kalsium, Nuolu-Melli Magnesium, Melli-Bolus Umpi, Melli-Bolus Kasvu, Melli-Bolus Seleeni, Melli-Kalsiumbolus, MelliSuolakivi, Vasikan-Herkku-Mysli, Pikku-Mullin-Herkku, Triowrap, Trioplus 1900 RS, Tama Marathon, Tama Pro-Tec 3600M, Correct-pastat, Agro-Pyykinpesu. www.raisioagro.com • shop.raisioagro.com Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet.
© Copyright 2024