UUSI AIKA ALKAA: MAITURI 12 OOO E

M A K A S I I N I
Raisioagron asiakaslehti
Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 3 • 12
UUSI AIKA ALKAA: MAITURI 12 OOO E
UUTTA SATOA
vastaanotetaan
REHUTEOLLISUUS
TASAA
SATOVAIHTELUITA
SIKOJEN
elintärkeät
hivenaineet
HALLITSE
VILJAKAUPAN
MARKKINARISKIÄ
M A K A S I I N I
Ajankuva
Raisioagro satsaa palveluun..............4
Uudet kujeet Okrassa........................5
Myrskyt tuhosivat satoja....................6
Rehuteollisuus ja satovaihtelut.........7
Luomurehut myyntiin.........................7
Koulutuspäivä pellonpientareella......8
Homeinen vilja on riski......................9
Muista analysoida viljasi ....................9
Kasvinviljely
Hunsan tila Nousiaisissa.................10
Brasetto-ruis lisää taudinkestoa.....11
Viljamarkkinoilla vauhti kiihtyy........12
Voiko markkinariskiä hallita............13
Viljan vastaanotto vauhdissa............14
Puintien matalia valkuaisarvoja.......15
Täsmälannoituksella säästöjä..........16
Muutos lannoitemarkkinoilla...........18
Uusia lannoitteita.............................18
Lietteen levitys nurmille...................19
Uudet nurmiseokset.........................19
Nauta
Maituri 12 000 E: koetuloksia...........20
Maidon huima kehitys......................22
Maituri 12 000 E: pitoisuudet ylös....24
Pitoisuuksien nousun etuja.............25
Lehmät eivät tarvitse soijaa.............26
Luomutilojen ruokintaan apua........28
Valkuaisruokinnan optimointi..........29
Täysrehu sopii appeeseen................29
Turvaa seleenin saanti.....................30
Estä piilevä poikimahalvaus.............31
Sonnit keskitetään Hollolaan...........32
Uudet 150- ja 100-tonnarit...............33
6
Sika
Kivikylän kotipalvaamo.....................34
Kupari ja sinkki sianrehuissa...........36
Paavon niksinurkka..........................37
Sikojen hoitokäytännöistä................38
Siipi
Broilerien IB-virustartunnat............40
Piian puntaroimaa............................41
Uutta tekniikkaa broileritiloilla........43
Raisioagron kalkkunarehut..............43
Verkossa
Tilaukset kätevästi verkosta............44
11
2
20
Välipala
Piirakka on helppo tarjottava...........45
Uutiset..............................................46
PÄÄKIRJOITUS
JULKAISIJA
Raisioagro Oy
PL 101, 21201 Raisio
Puh. 02 443 2111
Faksi 02 443 2137
Sähköposti:
[email protected]
www.raisioagro.com
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Bengt-Erik Rosin
kaupallinen johtaja
Puh. 050 557 4323
TOIMITUS
Marjo Keskikastari
markkinointiviestinnän asiantuntija
Puh. 040 772 8828
Viestintätoimisto Telegraafi Oy
TOIMITUSKUnTA
Juha Anttila
tuotepäällikkö
Ilmo Aronen
T&K johtaja
Merja Holma
kehityspäällikkö
Marja Hongisto
kehityspäällikkö
Jaakko Laurinen
kehityspäällikkö
Minna Oravuo
asiakkuuspäällikkö
Heidi Seitala
tuotepäällikkö
Päivi Volanto
kehitys-/tuotepäällikkö
OSOITTEEnMUUTOKSET JA TILAUKSET
Marjo Keskikastari
[email protected]
Puh. 040 772 8828
ULKOASU JA TAITTO
Mainostoimisto Uusimäki
KAnSIKUVA
Marjo Keskikastari
Kannen kuvassa noora Kaukinen
ohrapellolla nousiaisissa.
PAInATUS
ForssaPrint
ISSn 1456-6826
38. vuosikerta
Seuraava AgroMakasiini
ilmestyy joulukuussa 2012.
Ruokaketjumme
tulevaisuuteen
voidaan vaikuttaa
Ruoka kallistuu ja kysyntä kasvaa, mikä on lähtökohtaisesti hyvä uutinen ruokaketjussa toimiville. Niukkuudesta ja hintavaihteluista johtuen
ruuan raaka-aineista on tullut kiinnostava peliväline myös johdannaismarkkinoilla. Mukaan on tullut sijoittajia, joiden intresseissä on vahvistaa näitä vaihteluita. G-20-maat sekä YK:n maatalousviranomaiset ovat
järjestämässä hätäkokousta ruuan kallistumisen vuoksi. On esitetty
jopa vaatimuksia johdannaiskaupan sääntelyyn.
Viljatilojen osalta on hyvä, että työlle saadaan kohtuullinen korvaus.
Kotieläintuottajille ja rehuteollisuudelle rajut raaka-aineen hinnannousut ovat vaikeita. Musta-Pekka jää käteen, kun lopputuotteen
hinnanmuutoksia ei saada vietyä täysimääräisesti ja reaaliajassa
kauppaan saakka.
Kauppaketjut perustelevat neuvotteluvoiman käyttöä kuluttajien etujen ajamisella. Kysymys lienee myös tuoton maksimoinnista, jota teollisuuden kova kilpailu osuuksista tukee Jos nykyiset hinnoittelukäytännöt
sen mahdollistavat, niin asiasta ei voida moittia pelkästään kauppaa.
Tuottajien tilannetta on vaikeuttanut myös se, että maatilojen tuottavuuden kasvu ei ole jäänyt juurikaan omaksi hyödyksi. Merkittävä osa
on valunut kaupalle. Olisiko kaupan päätöksissä ja hinnoittelussa jatkossa varaa enemmän arvovalinnoille, jotka pidemmän päälle vaikuttavat myös kotimaisen ruuantuotannon ja lähiruuan säilymiseen. Syyskuun alussa julkistetun yrityskaupan myötä S-ryhmän sidonnaisuus
tuottajiin vähenee - mitkä tulevat olemaan sen vaikutukset?
Kiireellisenä kehityskohtana pitäisin hinnoittelumallien uudistamisen, jotka herkemmin reagoisivat markkinahintojen nopeisiin muutoksiin. Molempiin suuntiin. Tuotantopanosten kallistuminen on lisännyt
myös kotieläintilojen likviditeettiongelmia. Käyttöpääoman ja rahavirtojen suunnitteluun pitää tiloilla jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.
Tämä korostuu tuotantoa laajennettaessa. Olisiko tarve myös maataloustukien maksuaikataulujen muutoksiin.
Vaikeuksista huolimatta uskon ruokaketjussa toimivien hyvään tulevaisuuteen. OECD:n ja FAO:n ennusteiden
mukaan maataloustuotannon tulisi kasvaa 60 prosenttia seuraavan 40 vuoden
aikana, kun samaan aikaan viljelyala voi
kasvaa noin viisi prosenttia. Tämä ero on
kurottava kiinni parantamalla tuottavuutta. Innovatiivisilla tuoteratkaisuilla
voidaan parantaa merkittävästi muun
muassa maidontuotannon hyötysuhdetta
ympäristöä säästäen. Tässä kehittämistyössä me suomalaiset voimme olla edelläkävijöitä.
Tervetuloa keskustelemaan keinoista
syksyn Maituri-tilaisuksiin, joista löydät
tietoa tässä lehdessä.
Leif Liedes
3
AJANKUVA
AGRO makasiini • 3/12
Raisioagro satsaa
ammattitaitoiseen palveluun
Raisioagro on yrityksenä nuori, ainoastaan kolmen kvartaalin
ikäinen. Toki yrityksen perustana toimineet sopimusviljelytoiminta
ja rehuteollisuus ovat suomalaisille viljelijöille tuttuja jo pian
kolmen sukupolven ajalta. Raisiogro perustettiin palvelemaan
maatalouden nykyrakennetta samalla haastaen maatalouskaupan perinteisen kauppatavan.
TEKSTI Bengt-Erik Rosin | KUVA Kimmo Kesälä
Tilakoon kasvu jatkuu ja tilojen lukumäärä laskee. Palvelutuottajan näkökulmasta tämä merkitsee entistä
pienempää määrää, mutta sitäkin
osto-voimaisempia asiakkaita. Asiakastarpeiden tyydyttäminen edellyttää ammattitaidon lisäksi tehokkuutta
kaikissa työvaiheissa, aina raakaainehankinnasta rahoitusratkaisuihin.
Siinä missä perinteinen maatalouskauppa laajentaa valikoimaansa
yhä enemmän kuluttaja-asiakkaita
puhuttelevaksi, meidän pyrkimyksenämme on toimia puhtaasti ammattituottajan asialla. Valikoimamme kattaa maatalouden pääostopanokset
kuten rehut, lannoitteet, siemenet,
kasvinsuojeluaineet ja polttoaineet.
Yhteinen piirre näissä tuoteryhmissä
on, että ostomäärät ja niihin käytetty
rahasumma on tilan liikevaihtoon
suhteutettuna melko suuri. Kun volyymit ja summat ovat suuria, jokainen tehostamistoimi muuttuu rahallisesti merkittäväksi.
Toimintatapaamme kuuluu, että
rahaa ei sidota liikekiinteistöihin ja
suuriin tavara-varastoihin. Kiinteiden liikepaikkojen sijaan pyrimme
hyödyntämään tietotekniikan ja
nykyaikaisen logistiikan tarjoamia
ratkaisuja. Tällä saavutetaan kevyt
pääomarakenne ja selvää kustannussäästöä asiakkaillemme.
Sen sijaan uskomme hyvään ja
ammattitaitoiseen palveluun. Siksi
jokaiselle suomalaiselle tuottajalle
on organisaatiossamme nimetty
asiakkuusvastaavat, joiden kautta
kaikki asiointi kanssamme hoituu
sujuvasti. Asiakkuusvastaavien
ammattitaitovaatimus määräytyy
asiakastilan päätuotantosuunnan
mukaan. Siinä missä kotieläintiloja
4
palvelevat ruokinnan ammattilaiset,
kasvinviljelytilojen yhteyshenkilönä
toimivat viljelyneuvonnan ja viljakaupan erikoisosaajat.
Lähtökohtaisesti kaikki asiointi
kanssamme hoituu samasta luukusta, omien asiakkuusvastaavien
kautta, oli sitten kyse myymisestä,
ostamisesta tai vaikkapa rahoitusratkaisuista. Asiakkuuteen Raisioagron
kanssa liittyy myös maksuton asiantuntija-apu, esimerkiksi ruokinnan
suunnittelussa.
Henkilökohtaista palvelua täyden-
tämään on kehitetty verkkokauppa,
joka palvelee ympärivuorokautisena
osto- ja tilauskanavana. Verkkokauppa hyödyntää samaa tietokantaa kuin
asiakkuusvastaavatkin. Näin ollen
tuotteiden hinnat ovat verkkokaupassa myös samat. Nettitilausedun turvin verkkokauppa on itse asiassa
asiakkaalle edullisin. Säännöllisesti
tilauksia tekevä asiakas voi vuoden
aikana säästää aikaa ja sievoisen
summan rahaa. Verkkokaupan
tunnukset saa kätevimmin oman
asiakkuusvastaavan kautta.
Asiakkuusvastaava Mikko Koski (oik) keskustelee asiakkaan kanssa Okra-näyttelyssä.
Uudet kujeet Okrassa
Raisioagro esittäytyi Oripään Okra 2012 -maatalousnäyttelyssä uusin ilmein ja tuottein heinäkuun ensimmäisellä
viikolla. Messuyleisöä hellinyt helle sai suupielet hymyyn ja
loi hyvää näyttelytunnelmaa.
TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari
Nelipäiväisen näyttelyn aikana osastollamme pyörähti ennätykselliset
12 000 kävijää. Lannoitekauppaa tehtiin ahkerasti, mutta myös kasvinsuojeluaineet, paalausverkot ja -muovit
ja muut tuotantopanokset herättivät
mukavasti kiinnostusta. Yhteistyökumppanimme Neste Oil, Yara, Tama
ja Trioplast esittelivät osastollamme
omia tuotteitaan.
Mukavaksi ja kiinnostavaksi ajanvietteeksi osoittautui messuladon pihalle tuotujen säilörehupaalien värittäminen. Lapset ja osa aikuisistakin
päästi taiteilijan itsessään irti. Suosituin piirustusaihe taisi olla traktori,
mutta myös kissoja ja hevosia kirmaili paaleissa paljon. Uutta muovia
pyöritettiin paalien ympärille liki neljä kilometriä näyttelypäivien aikana,
jotta kaikille halukkaille löytyi piirustustilaa.
Agrobaarissa oli kilpailu, jossa
arvottiin joka päivä viisi voittajaa.
Voittajien nimet ovat nähtävissä
sivuillamme www.raisioagro.com/
okra-maatalousnayttely. Palkintoina
annetut Arabian Elovena-mukit on
toimitettu voittajille.
Elovena-hedelmäjuoma oli monelle
uusi tuttavuus.
Paalien väritys on mukavaa puuhaa!
5
AJANKUVA
AGRO makasiini • 3/12
Myrskyt tuhosivat satoja
Suomessa
Useilla paikkakunnilla koettiin voimakkaita sademyrskyjä
tänä kesänä. Heinäkuun alussa voimakas sade kasteli
Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan alueita. Kahdessa
päivässä satoi yli kaksisataa millimetriä vettä, joka nosti
tulvan monen sadan hehtaarin alueelle tuhoten peruna-,
vilja- ja nurmisatoja.
TEKSTI Juha Anttila I KUVAT Jouko Lotvonen
Noin kuukautta myöhemmin PohjoisPohjanmaalla koettiin tulvia vielä
isommalla alueella. Viikon jatkuneet
sateet peittivät alleen tuhansia hehtaareja peltoja Siikajoen vesistön varressa. Paikoin tulva koettiin jo toisen
kerran samana vuonna. Osalla nautatiloista onkin nyt mietittävä rehustus
uudelleen sadon mentyä pilalle. Pilaantunutta rehua ei voi syöttää eläimille ja rehussa ei saa olla raatoja.
Botulismimyrkytys voi olla mahdollinen, kun eläin syö pilaantunutta
rehua.
Kuollut viljakasvusto kannattaa
murskata tai niittää, ja paalata oljet
pois, jos alla on elinvoimainen nurmikasvusto. Laitumet ovat tulvan takia
pilalla, ja pellolle ei voi päästää eläimiä ilman puhdistusniittoa. Nurmi
on kuitenkin yllättävän sitkeä ja se
voi elpyä. Tulvan jälkeinen puhdistusniitto mahdollistaa kolmannen rehu-
6
sadon. Satoa kannattaa tehdä vaikka
vielä lokakuunkin puolella. Mikäli
karkearehusta on edelleen puutetta,
kannattaa miettiä muiden tuottajien
ylimääräisiä rehulohkoja ja luonnonhoitopeltoja. Myös olkia kannattaa
paalata, jos niitä on saatavilla.
Vilja on helpommin korvattavissa
monipuolisilla väkirehuilla. Kuitupitoisia väkirehuja käytettäessä voidaan ruokinnan väkirehuprosentti
nostaa turvallisesti yli 60 prosentin
tasoon, karkearehusta riippuen. Myös
kuitupitoisilla teollisuuden sivutuotteilla, esimerkiksi Raimix-perunarehulla, voidaan korvata viljaa ja säilörehua. Me Raisioagrossa voimme
auttaa ruokinnan optimoinnissa.
Eläinten poistoja harkittaessa on
syytä priorisoida. Kannattaa miettiä
voiko esimerkiksi hiehoja siirtää
muille kasvatettavaksi.
Rehuteollisuus
satovaihtelujen tasaajana
Ruoan hinnanmuodostuksen kannalta suurin yksittäinen tekijä
on sää. Globaalit sääolot heiluttavat viljojen ja valkuaiskasvien hintoja.
Tietoyhteiskunnassa nämä muutokset heijastuvat paikallisiin
hintoihin ympäri maapallon. Suomalaisenkin viljelijän sadon
rahallinen arvo määräytyy maailmanmarkkinoilla.
Kun kotieläintuotannossa käytännössä on kysymys peltoviljelytuotteiden jatkojalostamisesta, vaikutukset tuotantokustannuksiin
ovat välittömiä ja kerrannaisia.
TEKSTI Bengt-Erik Rosin
Kulunut kasvukausi oli kotimaassa
haasteellinen ja aluekohtaiset satovaihtelut ovat poikkeuksellisen isoja.
Yleisin kiusa oli tänä kesänä liialliset
sateet ja kylmät kelit. Joillakin alueilla olosuhteet ovat kuitenkin olleet
otolliset ja satopotentiaali sen mukainen. Tänä vuonna kotoisten rehujen määrissä ja laaduissa tuleekin
olemaan poikkeuksellisen suuri hajonta. Siksi suositusten osumatarkkuus jäänee heikoksi.
Sadon laatu- ja määrävaihteluista
huolimatta kotieläinten ruokinnassa
pitää kaikissa olosuhteissa tavoitella
tasalaatuista ja ravitsemuksellisesti
oikeaoppista rehustusta. Kotoisten
rehujen analysointi ja riittävyyden
arviointi on hyvän ruokintasuunnitelman perusta. Yksi rehuteollisuuden
keskeisimmistä tehtävistä on auttaa
asiakkaitaan ruokinnan suunnittelus-
sa siten, että ruokinta ei muodostu
pullonkaulaksi tuotannollisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Raaka-ainemarkkinan ennustetaan tällä satokaudella olevan tiukka.
Kohoavien hintojen lisäksi tietyistä
raaka-aineista voi ainakin alueellisesti syntyä alitarjontaa.
Raisioagro on maan suurimpana
peltotuotteiden jalostajana kokenut
toimija raaka-ainemarkkinoilla. Kun
kotimaisten raaka-aineiden hankinta pitkälti perustuu sopimusviljelyyn,
pääraaka-aineiden hankinta on meillä turvattu.
Omien rehutehtaiden ja valtakunnallisen logistiikkaverkostomme ansiosta tarjoamme laajan valikoiman
ratkaisuja, joiden avulla tänäkin
vuonna saadaan aikaan hyviä ruokintakonsepteja ja tuotantotuloksia.
Luomurehut
myyntiin
Raisioagroon
Luomutuotteiden myynti on
kasvanut Suomessa viime
vuosina. Tänä syksynä Raisioagro vastaa kysyntään tuomalla
valtakunnalliseen myyntiin
uuden luomutäysrehun ja
-puolitiivisteen, jotka helpottavat luomutilan ruokintaa. Näin
omilla pelloilla voidaan keskittyä karkearehun tuottamiseen.
Lue lisää luomurehuista sivulta 28.
7
AJANKUVA
AGRO makasiini • 3/12
Asiakkuusvastaavien koulutuspäivä pellonpientareella:
”Syyskylvettävät hyötyvät
sateisesta vuodesta”
Raisioagron asiakkuusvastaavat pääsivät alkukesästä
hypistelemään kasveja pellonpientareelle ja saivat
samalla aimo annoksen asiantuntevaa opastusta Bernerin
Lasse Matikaisen johdolla.
TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari
Hyvien evästysten myötä on helpompi tunnistaa tilojen tarpeet ja avustaa
asiakkaita valitsemaan sopivimmat
kasvinsuojeluaineet, lannoitteet, siemenet sekä muut tuotantopanokset.
Raision ja Ilmajoen myyntiväki teki
peltokierroksen Turun kupeessa
Liedossa kesäkuussa. Ensimmäinen
kasvusto, jota tutkailtiin, oli Petri
Tiaisen toukokuussa kylvetty Fairytale-ohra. Lasse Matikaisen mukaan
kevät on ollut haastava, koska sekä
huhti- että toukokuussa satoi paljon.
– Näillä Varsinais-Suomen savimailla ongelma vielä korostuu. Jos
pelto on kylvetty liian märkänä, kasvi ei
hengitä ja satotasot kärsivät. Maan pitäisi antaa kuivua ennen kylvöä. Näkisin hyvänä vaihtoehtona lisätä syyskylvöjä, tänä vuonna esimerkiksi syysruis,
-vehnä ja -rapsi ovat menestyneet paljon paremmin kuin kevätkylvetyt lajit,
Lasse Matikainen korosti.
Toinen tutustumiskohde oli Amaretto-vehnäpelto. Pellolla oli havaittavissa isoa saunakukkaa sekä juolavehnää. Viljelijä Petri Tiainen kertoi
ruiskuttaneensa pellolle viikkoa aiemmin Tooler ja Primus torjunta-aineiden seosta, ja rikkakasvit olivatkin
jo selvästi nuukahtamaan päin.
– Peltojen kevytmuokkaus ja suorakylvö tuovat mukanaan rikkakasveja – erityisesti isot saunakukat ovat
kasvava ongelma. Kynnetyillä pelloilla
näitä ei juuri näy, valisti Matikainen.
Raisioagron myymä Ally 50 ST on
tehokkain tuote suuren saunakukan
torjuntaan.
Rypsi- ja rapsilohkoilla torjunta
on tarkkaa
Kolmannella pellolla tutustuttiin
Tapio Lipposen rypsiviljelyksiin.
8
Taimet olivat juuri ja juuri pinnalla.
Lasse kertoi, että tänä keväänä erityisesti kirpat ovat olleet öljykasvien
kiusana.
– Suosittelen ruiskuttamaan pienessä taimivaiheessa kirppatorjunnan öljykasvilohkoille päiväsaikaan.
Rikka-aine Galera ja erityisesti valikoivat juolavehnä- ja hukkakauraaineet, kuten Targa Super, on paras
ruiskuttaa aikaisin aamulla, kun
ilmankosteus on yli 70 prosenttia.
Myös torjuttavan rikkakasvin kasvua
on hyvä tarkkailla ja ajoittaa ruiskutus otollisimpaan hetkeen. Kuoriaisruiskutuksia voi tehdä illalla klo 21
jälkeen, kun kuoriaiset ovat laskeutuneet kasvustoon tai aamulla, jos haluaa yhdistää käsittelyn esim. Targaruiskutukseen.
Rapsi on saavuttanut yhä suuremman suosion viljelijöiden keskuudessa johtuen sen myöhemmästä korjuuajankohdasta ja suuremmasta
satopotentiaalista. Näin muut peltotyöt ehditään tekemään rauhassa alta
pois. Viimeisen tutustumiskohteen
isäntä Heikki Jaakkola viljelee toista
vuotta rapsia ja on tyytyväinen tilanteeseen kesäkuun alussa.
– Taimet ovat hyvin pinnalla ja rikkakasveja ei ole näkyvissä. Ensimmäinen tuholaisruiskutus on jo tehty
ja toinen on vielä tarkoitus tehdä viikon sisällä, Jaakkola kertoo.
Kouvolan ja Kokkolan asiakkuusvastaaville järjestettiin vastaava koulutus myöhemmin kesäkuussa.
Kimmo Kesälä, Jaakko Laurinen ja Vesa Kaitanen
tutkivat, josko rypsikasvustosta löytyisi kirppoja.
Lasse Matikaisen mukaan paras kasvinsuojeluaine monien rikkakasvien valloittamalle vehnäpellolle on Broadway. Jos pellolla on lisäksi hukkakauraa, sille kannattaa käyttää erityisesti juuri
hukkakauraan tarkoitettua ainetta, esimerkiksi Swipeä tai Puma Extraa, jotta lopputulos on hyvä.
Muista
analysoida
viljasi
Homeinen vilja on riski
eläinten ruokinnassa
Sateisen kesän jälkeen homepitoisuudet voivat nousta
viljassa etenkin korjuun viivästyessä. Mikäli jyvien pinnalla
näkyy punertavaa rihmastoa, kannattaa olla tarkkana,
sillä vilja voi sisältää homemyrkkyjä.
TEKSTI Merja Holma
Mitä myöhemmäksi syksyyn puinti
viivästyy, sitä suuremmaksi homemyrkkyjen riski kasvaa. Voimakkaat
lämpötilavaihtelut laukaisevat myrkkyjen tuotannon. Siksi pakkasöiden
jälkeen puidut viljat kuuluvat suurimpaan riskiryhmään, etenkin jos jyvien
pinnalla näkyy punahometta tai vilja
on kosteahkoa ja tunkkaisen tuoksuista. Homemyrkkyjensitoja voi
vähentää ruokinnallisia ongelmia, jos
kotoisessa viljassa on toksiineita.
Kylmäilmakuivatus lisää riskiä
Kaura on usein viimeisenä puitava
vilja, joten siitä myös yleensä löytyy
eniten homemyrkkyjä.
Mikäli viljat on puitu ennen
pakkasia, on riski pienempi. Myrkkyä
voi tosin muodostua myöhemmin,
jos viljan kuivaus on jäänyt puutteelliseksi. Kylmäilmakuivaus lisää toksiiniriskiä sateisen syksyn jälkeen.
Raisioagron viljan vastaanotossa tutkitaan viljojen homemyrkkypitoisuudet, jotta voidaan varmistaa elintar-
vikkeiden ja rehujen puhtaus.
Kun tilat lähettävät Raisioon kotoisen viljanäytteen analysoitavaksi
ruokintasuositusta varten, siitä määritetään raakavalkuainen, kosteus
sekä hehtolitrapaino. Homemyrkkyanalyysejä tilojen viljoista ei tehdä.
Normaalin näköiset, ennen pakkasia
puidut ja huolella kuivatut viljat ovat
todennäköisimmin turvallisia syöttää
eläimille.
Mikäli punahometta sisältävä vilja
on jäänyt kosteaksi, voi siihen muodostua varastoinnin aikana myrkkyä,
vaikka puintiaikana sitä ei vielä olisikaan. Epäilyttävän näköiset ja pahan
hajuiset viljat on edullisempaa jättää
syöttämättä. Yksimahaiset eläimet
ovat herkimpiä homemyrkkyjen vaikutuksille, mutta myös naudalle niistä voi koitua ongelmia, etenkin korkeilla tasoilla.
Sääolosuhteet ja viljelytoimenpiteet vaikuttavat mm. viljojen
hehtolitrapainoon, valkuais- ja
kuitupitoisuuteen. Viljojen valkuaispitoisuudet ovat viime
vuotta alhaisemmat. Laatuerot
voivat olla suuria, joten viljan
analysointi kannattaa. Raakaainehintojen noustessa analysoinnin merkitys korostuu.
Ota yhteyttä
Raisioagron asiakkuusvastaavaan, kun haluat
analysoida viljasi.
9
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 3/12
Hunsan tilalla uusia
erikoiskasveja pellolle joka vuosi
Marja ja Seppo Hunsa ovat viljelleet maata molempien kotitiloilla nousiaisissa
jo kolme vuosikymmentä. Perheen kuopus, 21-vuotias Ilmari, ottaa ohjat käsiinsä
lähivuosina. Hän pitää mielen avoinna uusille kehitysideoille.
TEKSTI JA KUVA Janita Virtanen
Hunsat ovat olleet sopimusviljelyyhteistyössä Raision kanssa jo vuosikymmeniä. Heillä on viljeltävänä
yhteensä noin 170 hehtaaria peltoa.
Omien tilojen lisäksi peltoa on myös
ostettu ja vuokrattu lisää lähiseudulta. Pelloilla kasvaa tällä hetkellä
ruista, mallasohraa, kevätvehnää,
härkäpapua, syys- ja kevätrapsia,
rypsiä, kuminaa ja sokerijuurikasta.
Hunsat laajentavat osaamistaan uusien erikoiskasvien viljelyyn lähes
vuosittain. Marja, Seppo ja Ilmari ovat käyneet ahkerasti Raision järjestämissä
tapahtumissa ja ulkomaanmatkoilla.
Niillä saa hyödyllistä tietoa sekä kuulee kokemuksia ja vinkkejä. Hybridiruismatkalla vuonna 2007 tuli idea
viljellä rapsia sokerijuurikkaan tekniikalla. Tätä ideaa on kehitelty myös
tavallisiin kylvökoneisiin sopivaksi, ja
lupaavalta näyttää.
– Olemme erityisesti isän kanssa
kiertäneet tapahtumia. On kiinnostavaa tutustua uusiin lajikkeisiin ja lähteä sitten toteuttamaan niitä omalla
tilalla. Viimeisimpiä kokeilujamme
ovat olleet esimerkiksi hybridijuhannusruis sekä kaistaviljellyt härkäpapu, syysrapsi ja kumina. Hybridiruista
ja hybridikevätrapsia on viljelty viitisen vuotta. Myös ulkomailta voi soveltaa lähes mitä tahansa ideaa,
vaikkakin Suomen ilmaston ehdoilla,
Ilmari pohtii.
Osaamista kotoa ja koulusta
Kolmen hengen perheyrityksessä töitä riittää jokaiselle. Ilmari on kerännyt maatalousosaamistaan lapsuudestaan asti, mutta varsinainen palo
työhön syntyi maatalousalan peruskoulutuksessa Tuorlassa.
– Ajelin koneita jo yläasteella,
mutta opiskelun myötä heräsi kiin-
nostus myös työn teoriapuoleen. Yhtäkkiä oli tärkeää tietää, miksi laitetaan juuri tuon verran lannoitetta tai
miksi ruiskutetaan juuri tuota ainetta.
Ilmari valmistui vuonna 2010
maatalousyrittäjäksi ja piti sen jälkeen vuoden armeijatauon. Nyt takana on ensimmäinen vuosi agrologiopintoja Mustialassa.
– Tuorlassa oppi käytäntöä, kun
taas Mustialassa tietämykseen lisätään myös talous- ja markkinointipuolta. Kyllä minä mietin jonkin aikaa, että jos opiskelen maataloutta
yhteensä seitsemän vuotta, olen kyllä
jo melkoinen tosijuntti, Ilmari nauraa.
Vinkkejä Virosta
Ilmari on tällä hetkellä työharjoittelussa Virossa. Työt suomalaisomistajan 1 200 hehtaarin tilalla jatkuvat
syyskuun loppuun asti.
– Yritän ammentaa Virosta jotakin
Ilmari Hunsa (vas.) on harrastanut
kansantanssia 3-vuotiaasta asti.
15-vuotiaana hän osti moporahoilla haitarin,
ja harrastus vei nopeasti mukanaan.
Myös Seppo ja Marja harrastavat
kansantanssia. Raision asiakkuusvastaava
Marianne Leskinen (oik.) on tehnyt Hunsan
perheen kanssa yhteistyötä monia vuosia.
”Ennen sai rahaa, mutta nyt Marianne laskuttaa kaiken takaisin….. eli tulee jotain
ostettuakin, ”myhäilee Seppo
10
myös kotiin, totta kai! Varsinkin kasvinsuojelusta ja lannoituksesta aion
ottaa paljon irti.
Ilmari hyödyntää kaikki mahdollisuudet lähteä oppiin ulkomaille.
– Mielestäni nuorena on tärkeää
reissata vielä kun voi, ja mennä tutustumaan, miten asioita hoidetaan
Suomen rajojen ulkopuolella. Kyllä
sitä savea ehtii kääntää sen neljäkymmentä vuotta, Ilmari hymyilee.
Kiinnostusta erikoiskasveihin
Ilmari pitää silmät ja korvat avoinna
uusille lajikkeille.
– Meillä ei viljely mene ainakaan
tylsäksi. Melkein kaikkea on paitsi
kauraa. Olemme kokeilleet vaikka
mitä camelinasta öljypellavaan ja
syysrapsiin. Jos lähden johonkin
suuntaan laajentamaan, kiinnostukseni on erityisesti erikoiskasveissa.
Kasvinviljely on vaan niin kivaa!
– Ihannetilanne olisi se, että kaikki lajikkeet olisivat selkeästi omilla
alueillaan. Sitten kun jokaisella pellolla on hieman jotakin, ja kaikki menevät viljelykierrollisesti hieman eri
aikaa, puidaan välillä siksakkia pitkin
peltoa, Ilmari naurahtaa.
Aina uutta ideoiville nousiaislaisille maanviljely tarjoaa omat haasteensa.
– Rahapula, Hunsat toteavat ja remahtavat nauruun.
– Kyllä koko tämän kolmenkymmenen vuoden aikana suurin muutos
on ollut EU:hun liittyminen. Se muutti
alaa todella paljon, Marja pohtii.
”Maanviljelijät
ovat ikuisia optimisteja”
Marjan mielestä viime vuosina erityisesti öljykasvit ovat olleet Ilmarin ja
Sepon haastavin kiinnostuksenkohde.
– Kyllähän vehnää ja ohraa on viljelty meillä jo kolmekymmentä vuotta, joten se luonnistuu vaikka silmät kiinni. Haasteita on kiva hakea,
ja pohtia, mihin se apulanta laitetaan
tänä vuonna, Marja hymyilee.
Ilmat ovat maanviljelijöiden ikuinen riesa tai helpotus.
– Maanviljelijät ovat ikuisia optimisteja. Kun on todella vaikeat olosuhteet, pohditaan, mitä järkeä tässä
on, ja miksi me tällaista teemme. Sitten tulee taas kevät, ja samalla hullulla innolla mennään jälleen. Tämä
on ikuinen oravanpyörä, jossa yritetään aina oppia jotakin edellisistä
vuosista, Hunsat pohtivat.
KWS:n Claus Nymand (vas.) arvioi Brasetto-ruiskasvustoa Pellonpiennarpäivänä
Nousiaisissa. Jaakko Laurinen, Ilmari Hunsa, Seppo Hunsa ja Teppo Laakso kuuntelevat
Nymandin mietteitä.
Brasetto-ruis tuo lisää
taudinkestoa ja versontaa
Hunsan pelloilla järjestettiin heinäkuun alussa peltopäivä, jossa nähtiin uusia hybridirukiin ja hybridikevätrapsin lajikkeita. Tapahtuman järjesti Pro Ruis -yhdistys
yhteistyössä Borealin ja Raisioagron kanssa, joten tärkein nähtävyys oli uusi hybridiruislajike Brasetto. Sitä oli
tänä vuonna kylvössä Suomessa vain kahdessa paikassa.
TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVAT Marjo Keskikastari
Tilaisuudessa paikalla ollut hybridirukiin jalostaja KWS:n asiantuntija, tanskalainen Claus Nymand,
kertoi Brasetto-lajikkeesta mielenkiintoisia seikkoja, jotka eivät
Suomen lajikekoetulosten kautta
olleet vielä tiedossa.
– Braseton versomiskyky on
selvästi esimerkiksi Evoloa parempi. Tämä tarkoittaa, että Braseton kylvötiheyttä voidaan laskea
aikaisemmistakin suosituksista.
Esimerkiksi tämän vuoden siementavaralla tämä tarkoittaa hyvissä olosuhteissa vain 65–70 kiloa
siementä hehtaarille. Hunsan sinänsä erinomainen kasvusto voisi
olla vieläkin parempi, jos siemenmäärä olisi ollut pienempi kuin
käytetty 83 kiloa per hehtaari. Tärkeää on, että siementä ei kylvetä
yli kahden sentin syvyyteen,
Nymand korosti.
Taudinkestoltaan Brasetto
päihittää ruosteelle hieman her-
kän Evolon. Lisäksi lajikkeeseen on
jalostettu Pollen Plus -geeni, joka
parantaa pölyyntymistä ja ehkäisee
näin torajyvää. Braseton sakoluku
ei ole yhtä korkea kuin Evololla,
mutta se on kuitenkin kestävä,
eli pikkusateet eivät romauta sakolukua.
Raisioagro kuuluu Pro Ruis ry:n perustajajäseniin. Aino Sipilä toimii Pro Rukiin viljelyn
kehitysohjelman koordinaattorina.
11
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 3/12
Viljamarkkinoilla
vauhti kiihtyy
Heikot sadot tärkeimmillä
viljan ja soijan tuotantoalueilla sekä kasvava
kysyntä ovat saaneet hinnat
reippaaseen nousukiitoon.
TEKSTI Pasi Lähdetie
Pitkä kuivuus viime talvena nipisti
Etelä-Amerikan soija- ja maissisadosta lähes viidenneksen. Kesän kuivuus vie saman verran Yhdysvaltain
soija- ja maissisadosta. Lisäksi Mustanmeren maiden, kuten Venäjän,
Kazakstanin ja Ukrainan vehnä-,
ohra- ja auringonkukkasadosta
kuivuus on vienyt parhaan terän. Samanaikaisesti maailman väkiluvun
kasvaessa ja elintason noustessa Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa viljojen
sekä erityisesti öljy- ja valkuaiskasvien kysyntä kasvaa.
Kiina imee maailmanmarkkinoiden
soijan
Soijarouheen hintakehitys €/tn Chicagossa 2011-2012
USA:n
kuivuus
USA:n
sadonkorjuu
12
Brasilian
sadonkorjuu
EteläAmerikan
kuivuus
©Douglas Hockman Dreamstime.com
Soijarouhe on ylivoimaisesti suurin
ja tärkein täydennysvalkuainen kotieläintaloudessa. Käytännössä sen
osuus on yli 80 prosenttia kaikesta
kotieläinten ruokinnassa käytetystä
valkuaisesta. Kasvava kotieläintuotanto tarvitsee lisää soijavalkuaista.
2000-luvun alussa maailman soijantuotanto oli 175 miljoonaa tonnia,
josta maailmanmarkkinoilla vietiin
ja tuotiin runsaat 50 miljoonaa tonnia. Nykyään soijaa tuotetaan runsaat
250 miljoonaa tonnia, maailmankauppa runsaat 90 miljoonaa tonnia
ja Kiinan osuus tuonnista yli 60 prosenttia.
Kiina on panostanut voimakkaasti
oman maataloustuotantonsa kehittämiseen 2000-luvulla, mutta samanaikaisesti sekä maissin että erityisesti soijan tuonti on kasvanut vauhdilla.
Kiina ostaa maailmamarkkinoilta
joka vuosi 5-10 prosenttia enemmän
soijaa kuin edellisenä vuonna.
Bruttokansantuotteen kasvu Kiinassa
on hieman hidastunut parin viime
vuoden aikana, mutta 7-8 prosentin
vuosittainen bruttokansantuotteen
kasvu pitää huolen lihan ja maitotaloustuotteiden kulutuksen vakaasta
lisääntymisestä.
Brasilia ja Argentiina ovat 10 vuodessa kaksinkertaistaneet soijantuotantonsa, millä on kyetty vastaamaan
kasvavaan kysyntään. Viime joulukuussa alkanut kuivuus verotti pahasti Brasilian ja Argentiinan keväällä puituja soijasatoja, ja tänä kesänä
Yhdysvaltojen syys-lokakuussa puitavalle soijasadolle on käymässä samoin. Tämä tarkoittaa käytännössä,
että keväällä 2013 korjattavan EteläAmerikan soijasadon pitää olla ennätyssuuri, jotta maailman kasvava
tarve saadaan tyydytettyä. Soijamarkkina tulee jatkumaan hyvin hermostuneena pitkälle alkuvuoteen 2013 ja
hintojen heilunta on suurta.
Viljatase tiukkenee
Yhdysvaltain keskilännen kuivuus ja
maissi ovat olleet otsikoissa heinäkuusta alkaen. Elokuussa alettiin puhua Venäjän kuivuudesta ja vehnästä. Yhdysvallat vastaa lähes puolesta
maailmanmarkkinoilla liikkuvasta
maissista. Heikko sato tarkoittaa
käytännössä vähemmän vietävää, ja
tuontimaiden pitää etsiä rehuviljansa
muista maista. Maissia voidaan korvata muilla viljoilla kuten rehuvehnällä ja ohralla tai vaikka hirssillä ja
kauralla. Siinä mielessä rehuviljamarkkina on erityyppinen kuin rehuvalkuaismarkkina.
Venäjän kuivuus vaikuttaa erityisesti satovuoden alun vehnämarkkinoihin. Venäjä on pohjoisella pallonpuoliskolla ensimmäisenä vientimarkkinoilla ennen EU-maita ja
Yhdysvaltoja. EU:n sadonkorjuun ollessa 1-2 viikkoa tavanomaista myöhemmässä on markkinoilla paljon
enemmän kysyntää kuin tarjontaa.
Ruokamarkkinoiden tiukentuessa poliittinen epävarmuus kasvaa, mikä lisää hermostuneisuutta markkinoilla.
Vilja ei ole loppumassa maailmasta
Maailman viljantuotannon ennustetaan olevan kulutusta suurempaa
satovuonna 2012/13, mutta varastotasot pysyvät edelleen kohtuullisen
vahvoina. Soijan tiukka tilanne heijastuu viljoihin, mikä lisää hintojen vaihtelua myös viljamarkkinoilla.
Markkinat ovat vielä kaukana vuosien 2007 ja 2008 ruokakriisin tilanteesta. Vilja ei ole maailmasta loppumassa, vaan ruokaa maailmassa
riittää. Se on vain kalliimpaa.
Voiko markkinariskiä hallita
voimakkaasti muuttuvilla
markkinoilla?
Raisioagron hinnoittelumallit ovat markkinahintainen,
keskihintainen tai kiinteähintainen sopimusmalli. Riskinhallintamielessä kannattaa käyttää useita malleja.
Jos sadon määrä, laatu ja tilan muut tarpeet antavat
mahdollisuuden, viljakauppoja kannattaa jakaa eri
sopimusmalleihin ja ajankohtiin.
TEKSTI Minna Oravuo
Nyrkkisääntönä voidaan edelleen
suositella mallia 1/3+1/3+1/3 eli
osasta satoa tekee kiinteähintaisen sopimuksen jo keväällä,
osasta tekee kauppaa syksyllä
ja osasta keväällä. Korkeimman
hinnan tavoittelu koko myytävälle
sadolle on suurinta mahdollista
riskinottoa. Vain harvoin käy sellainen tuuri, että pystyy ennustamaan oikein kauden korkeimman
hinnan vuodesta toiseen. Kauppaa tehdessä täytyy myös muistaa, että päätökset tekee aina viljelijä käytettävissä olevan tiedon
perusteella.
Markkinahintainen kauppa
Myytäessä vilja- tai öljykasvierä
markkinahintaan, hinnan kiinnittämisessä on viljelijällä useita vaihtoehtoja. Kaupantekohetkellä hinta
voidaan kiinnittää päivähintaan saman tien. Tämä on tällä hetkellä
yleisin tapa. Jos toimitus tapahtuu
kuukauden sisällä, eikä hintaa ole
kiinnitetty, perushinta määräytyy
toimituspäivän mukaan.
Toisaalta hinnan voi jättää
myös auki, ja sen voi kiinnittää
seuraavan kuukauden aikana milloin tahansa. Tarvitaan vain soitto tai sähköposti-ilmoitus ostajalle hinnan kiinnittämisestä. Jos
toimitusaika on sovittu yli kuukauden päähän ja hinta jätetty
auki, eikä viljelijä ole hintaan reagoinut, niin hinta lukkiutuu automaattisesti 30 vuorokauden ku-
luttua kaupantekohetkestä. Jos
hinta kiinnitetään kaupantekohetkellä, sitä ei voi enää muuttaa.
Keskihintasopimus
Keskihintamallissa perushinta
määräytyy hintajakson keskiarvona eli hintajakso I on 1.10.–
15.12.2012 ja hintajakso II on 2.1.–
30.4.2013. I-jaksolle sopimuksia
voi tehdä syyskuun loppuun asti
ja II-jaksolle vuoden loppuun asti.
Keskihintamalli on turvallinen
vaihtoehto voimakkaasti vaihtelevassa hintatilanteessa. Näin voi
varmistua, että toimitushetkestä
riippumatta saa aina kauden keskihinnan eli ei koskaan kauden
huonointa hintaa.
Kiinteähintainen sopimus
Kiinteähintaisia sopimuksia voi
tehdä ainoastaan keväällä uudelle sadolle. Sopimusmallissa lajin, lajikkeen ja sopimusmäärän
lisäksi sovitaan myös perushinta
seuraavana talvena toimitettavalle sadolle.
Kiinteähintainen sopimus on
yksi riskinhallintaväline. Markkinoiden vaihtelusta riippumatta viljelijä tietää saavansa tietyn tulon
sadostaan jo kylvövaiheessa, jos
viljely onnistuu. Kiinteähintaisen
sopimuksen tarkoituksena ei ole
kauden huippuhinnan varmistaminen, vaan turvata tietty tulotaso
markkinatilanteesta huolimatta.
13
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 3/12
Viljan vastaanotto
täydessä vauhdissa
Sateisen ja viileän kesän jälkeen viljojen ja öljykasvien
sadonkorjuu alkoi elokuun loppupuolella. Puintien jälkeen
alkoivat viljan toimitukset. Toimituspaikkoja on lisätty
viime vuodesta, jotta toimitukset sujuisivat ilman
suurempia ruuhkia.
TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Pasi Eskola
Perinteisten Raisioagron tehdaspaikkakuntien lisäksi vastaanotamme
viljaa useilla muilla paikkakunnilla
Suomen Viljava Oy:n vastaanottopisteissä. Käytössä olevat vastaanottopisteet selviävät verkkosivuiltamme Viljelykasvien hinnat -sivulta.
Esinäyte antaa ennakkotietoa
viljaerän laadusta
Esinäyte kannattaa toimittaa heti
puintien jälkeen, vaikka myynti on
suunnitelmissa myöhemmin talvella.
Esinäyte kannattaa toimittaa mylly-
vehnästä, mallasohrasta, rukiista ja
suurimokaurasta, myös luomulaatuisesta. Lisäksi öljykasveista ja rehuviljoista voi lähettää näytteen, jos
epäilee, että laatu ei täytä vastaanottovaatimuksia.
Tietoa hinnoista ja laadusta
verkkosivuilta
Perushinnat ja laatuhinnoittelutaulukot löytyvät verkkosivuiltamme. Sieltä
löytyvät myös tarkat ohjeistukset viljan toimituksista. Laatuvaatimuksia
tai -hinnoittelua voidaan joutua syk-
Viljelykasvien vastaanottopaikat satokaudella 2012-2013
2012-2013
Myllyvehnä
Ruis
Suurimokaura
Suurimo-ohra
Mallasohra
Rehuvehnä
Rehuohra
Rehukaura
Rypsi ja rapsi
Camelina
Härkäpapu
Rehuherne
Luomuvehnä
Luomuruis
Luomusuurimokaura
Luomurehuvehnä
Luomurehuohra
Luomurehukaura
Luomuhärkäpapu
Luomurehuherne
14
Vastaanottopisteet
Raisio, Ylivieska, Kouvola
Nokia
Nokia, Rauma
Nokia
Raisio/Naantali, Hämeenlinna
Raisio, Ylivieska, Kouvola, Iisalmi
Raisio, Ylivieska, Kouvola, Iisalmi
Raisio, Ylivieska, Kouvola
Raisio, Ylivieska, Kouvola, Kokemäki, Seinäjoki
Turenki
Raisio, Ylivieska, Kouvola
Raisio, Ylivieska, Kouvola
Raisio, Nokia
Nokia
Nokia
Loimaa, Koria, Kuopio, Liperi
Loimaa, Koria, Kuopio, Liperi, Ylivieska
Loimaa, Koria, Kuopio, Liperi, Ylivieska
Loimaa, Koria, Kuopio, Liperi
Loimaa, Koria, Kuopio, Liperi
syn aikana muuttamaan, kun sadon
kokonaislaatu selviää. Päivitämme
ajantasaiset laatuvaatimukset verkkosivuille.
Viljaa ostetaan kaikilta
suorilta toimittajilta
Viljelysopimuksia tehtiin viime vuosien tapaan. Sopimusviljelijät voivat varata toimitusaikoja Viljalaarin kautta.
Viljalaarissa näkyvät myös esinäytteiden analyysitulokset, kun analyysit
valmistuvat. Viljalaarin tunnukset saa
asiakkuusvastaavalta, jos niitä ei entuudestaan ole.
Ensisijaisesti ostamme viljan ja öljykasvit sopimusviljelijöiltä, mutta ostamme viljaa myös ilman sopimusta.
Kannattaa siis ehdottomasti tarjota
viljaa, vaikka sopimusta ei olisikaan.
Yleiset toimitusohjeet
Toimituskäytäntöihin ei ole tullut
muutoksia. Toimitusaikoja saa varata
Viljalaarista ja asiakkuusvastaavilta.
Toimitusajat kannattaa varata hyvissä
ajoin, ja ruuhkien välttämiseksi sovittuja toimitusaikoja on noudatettava.
Mahdollisista peruutuksista ja muutoksista tulee aina ilmoittaa.
Satovahingot kasvukauden aikana
Valitettavasti hankalat olosuhteet kesän aikana ovat pilanneet kasvustoja.
Sateiden, tulvien tai kuivuuden seurauksena kasvustolle tapahtuneesta
satovahingosta tulee aina ilmoittaa
ostajalle. Etenkin kiinteähintaisen sopimuksen tai keskihintasopimuksen
osalta sopimuksen purun ja toimittamatta jättämisen edellytyksenä on
satovahinkoilmoituksen toimittaminen ostajalle 31.12.2012 mennessä.
Lisätietoja asiasta voi kysyä asiakkuusvastaavalta.
Matalia valkuaisarvoja
alkukauden puinneissa
Viileä kesä ja pitkälle ajalle venyneet kylvöt lykkäsivät
puintikauden aloitusta noin kaksi viikkoa.
Eroa näkyy myös syysviljoissa, joihin ei kylvöaika
merkittävästi vaikuta. Kasvitautitorjunta on ollut
tarpeellista, vaikka se siirtäisi puintiaikaa.
TEKSTI Jaakko Laurinen
Syyskuun alussa syysviljojen
puinti on loppusuoralla, mutta
kevätviljojen puinti vasta alussa.
Saapuneiden esinäytteiden perusteella on nähtävissä, että valkuaistaso on matala syysvehnällä, rukiilla ja ohralla. Näiden
kasvien sadonkorjuu on keskittynyt Etelä-Suomeen ja ohrasta
suurin osa on mallasohralajikkeita.
Mallasohrien valkuaistaso on
1,5 prosenttia vuoden takaista
matalampi eli vain vähän yli
10 prosenttia. Kasvitaudit ja
heikommat sivuversot näkyvät
hieman pitkän ajan keskiarvoa
heikompana lajitteluasteena,
mutta ei samassa mittakaavassa
kuin viime vuonna.
Syysvehnän ja rukiin sakoluvut ovat lähes poikkeuksetta
korkeita, vaikka eivät ihan viime
vuoden tasolle ylläkään. Hehtolitrapaino on näillä kasveilla
erittäin korkea, selvästi vuoden
takaista parempi. Syysvehnän
keskivalkuaisarvo jää alle
12 prosentin, joka on ainoa laatua heikentävä tekijä. Rukiilla
esiintyy joissain erissä torajyvää.
Ensimmäisten kauranäytteiden
hehtopainot ovat olleet korkeita.
Puintikauden venyessä pitkälle syksyyn saattaa homeiden
ja toksiinien merkitys lisääntyä.
Tärkeää on, että kosteana puitava vilja kuivattaisiin riittävän nopeasti, jolloin homeiden kasvu
pysähtyy.
15
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 3/12
Ilma suosi peltokierrokselle
lähtenyttä viljelijäväkeä.
Iltapäivän aikana tutustuttiin
kevätvehnä- ja syysrapsilohkoihin
Mietoisissa.
Raision Elonkierros -peltopäivässä asiantuntijaluentoja:
Täsmälannoituksella
merkittäviä säästöjä
Ketarsalmen Kievariin Taivassaloon kerääntyi elokuussa 125
viljelijää Raisioagron Elonkierrokselle. Aamukahvin lomassa
kuultiin ajankohtaista viljamarkkina-asiaa ja esityksiä MTT:n
asiantuntijoilta, ja iltapäivän peltokohteissa päästiin näkemään n-Sensorin avulla lannoitettuja lohkoja.
TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVAT Minna Oravuo
Raisio organisoi kesäkuun lopussa
Mietoisiin neljälle tilalle Yara N-Sensor™ -typpilisälannoituksen. Levityksiä tehtiin kevätvehnä- ja kevätrapsipelloilla urakoitsija Mikko Lindemanin toimesta. Yara N-Sensor™ määrittää typentarpeen mittaamalla kasvien heijastaman valon reilun 50
neliömetrin alalta. Optimaaliset levitysmäärät lasketaan typentarpeen perusteella valittu kasvi ja sen kasvuaste huomioon ottaen. Tiedot lähetetään lannoitteen levityskoneelle, joka
muuttaa lannoitteen annostelua.
Lannoituksesta Yara N-Sensor™ -tekniikalla kuvattiin video Juha Mettalan
tilalla. Videoon kannattaa tutustua
osoitteessa www.raisioagro.com.
Yara N-Sensor™ -tekniikkaa on
kokeiltu muun muassa Ravean Maatalousyhtymän ja Oskari Virtasen
16
lohkoilla Mietoisissa. Ravean Marblekevätvehnälohkolla esikasvi oli ollut
juurikas, jolta oli odotettavissa vaikutusta typen saatavuuteen. Kylvön yhteydessä typpimäärä olikin ollut vain
100 kiloa hehtaarilla. N-Sensorille
tavoitekeskiarvotyppimääräksi asetettiin 25 kiloa typpeä hehtaarille.
N-Sensor vaihteli levitysmäärää kasvuston biomassan ja lehtivihreän
perusteella, ja keskiarvoksi saatiin
15 kiloa hehtaarille. Kolme neljäsosaa pellosta sai vain 10–20 prosenttia lisätyppeä. Lannoitetta säästyi
merkittävästi ja samalla sato- ja laatupotentiaali parani.
Oskari Virtasen Marble-kevätvehnälohkolla peruslannoituksessa oli
annettu selvästi yli 100 kiloa typpeä
hehtaarille. Rehevälle vehnäkasvustolle N-Sensor lannoitti keskimäärin
31 kiloa typpeä. Levitys oli kuitenkin
voimakkaasti painottunut pellon toiseen päähän. Reilu viidennes pellon
alasta sai jopa 60 kiloa lisätyppeä
hehtaarille, koska potentiaalia oli
biomassan perusteella paljon. Virtanen selitti kasvuston jakautumista
muokkauserolla eli toinen pää pellosta oli kynnettyä ja toinen kevytmuokattua.
Kuoriaistorjuntaan
on lähdettävä aikaisessa vaiheessa
Integroidussa kasvinsuojelussa (IPM)
ideana on erilaisten keinojen yhdistely kasvintuhoajien torjumiseksi, niin
että se on taloudellisesti järkevää.
Kasvinsuojeluaineita pitäisi käyttää
vain todettuun tarpeeseen ja oikealla
annostuksella. Kasvinsuojeluun kuuluvat myös ennaltaehkäisevät keinot,
Oskari Virtanen ja
Anne Kerminen
tutkivat syysrapsisatoa.
Tunnethan jo
runsasrikkiset
lannoitevaihtoehdot?
YaraBela Sulfan sisältää typpeä
26 prosenttia ja rikkiä 14 prosenttia.
YaraVita Thiotrac on rikkipitoinen
lehtilannoite, joka sisältää 100prosenttisesti kasveille käyttökelpoista sulfaattirikkiä ja ylläpitää
kasveille tärkeää oikeaa typpirikki-suhdetta.
kuten viljelykierto, lannoitus ja terve
kylvösiemen mahdollisimman taudinkestävästä lajikkeesta. Raisio on sidosryhmäkumppanina MTT:n Pesticide Life -hankkeessa, joka keskittyy
integroituun kasvinsuojeluun.
Torjuntakynnykset ovat tärkeitä
IPM:n työkaluja. Tuomikirvojen määristä on mahdollisuus tehdä ennusteita, ja tälle vuodelle määrä oli ennakkoon arvioitu erittäin suureksi.
Pesticide Life -hankkeen tiloilla tuomikirvojen siirtymistä viljapelloille
seurattiin kelta-ansoilla. Torjuntakynnykset ylittyivät lähinnä Uudellamaalla, jossa kirvoja oli pahimmillaan yli 100 kasvia kohden. Tuomikirvojen osalta IPM toimi siis hyvin, sillä
valtaosassa maata torjuntaruiskutuksia ei tarvittu, vaikka ennusteen perusteella näin olisi voinut luulla.
Tänä vuonna kirvoja pahemman
paineen muodostivat rapsikuoriaiset
öljykasveille. Myös kirpoista oli vaivaa
aikaisessa taimivaiheessa.
– Näiden tuholaisten määrän ennustaminen on vaikeampaa kuin tuomikirvojen. Sadon kannalta haitallisinta on nuppuvaiheen vioitus, joka
vähentää pääverson satoa. Kuoriaistorjuntaan on siis lähdettävä hyvinkin
aikaisessa vaiheessa. Vanhemman
polven pyretroideille resistenttejä
kuoriaiskantoja on toki jo löytynyt,
mutta suurimmalla osalla saadaan
vielä tehokasta tulosta, MTT:n Erja
Huusela-Veistola ja Jarmo Ketola
valottavat tuholaistorjuntaa.
MTT:n suositusten mukaan torjunta aloitetaan pyretroideilla. Pitkävaikutteisia Biscayaa ja Mospilania
kannattaa käyttää myöhemmässä
käsittelyssä. Ensikaudeksi odotetaan
myös Avaunt-torjunta-ainetta, joka
edustaa kokonaan uutta tehoaineryhmää.
Rikin puute näkyi kasvukaudella
Rikin puute on tällä kasvukaudella
näkynyt erityisesti pelloilla, joissa
rikki on käynyt vähiin eikä sitä ole
lannoituksella lisätty. Kotkanniemen
tutkimusasemalla on tehty ruutukoetestausta, jossa kevätvehnän satotasoa nostettiin 4,5 tonnista 5,5 tonniin
lisäämällä 30 kiloa rikkiä hehtaarin
lohkolle, jossa rikki on viljavuustutkimuksessa punaisella. Jo 15 kilon rikkilannoitus nosti sadon yli 5 tonnin eli
noin 15 prosenttia. Tarvittava 15 kilon
rikkilannoitus hehtaarille kertyy jo
kevätvehnälle tyypillisellä YaraMila
Pellon Y1 -lannoitteella, kun tähdätään reilun 130 kilon typpimäärään.
– Tänä vuonna nostimme Pellon
Y1 -lannoitteen fosforimäärää 2 prosentista 3 prosenttiin, koska fosforilannoitus on monilla lannoitteen
valinneilla jäänyt vuodesta toiseen
vajaaksi. Typpi-rikkilannoitteiden
YaraBela -sarjaan tuli uutuutena
YaraBela Axan. YaraBela Sulfan N26,
S14 -lannoite sopii parhaiten kasvukauden täydennyslannoitukseen, kun
rikkitila on punaisella, Yaran Anne
Kerminen kertoi tuloksista.
0m
50 m
100 m
Yara N-Sensor -levityksen kartta kuvaa typpimäärän jakaumaa pellolla. Ravean lohkolla
tummin väri tarkoittaa yli 20 kg/ha typpimäärää. Tällaista osuutta pellosta on ollut 12 %.
Seuraavaksi tummin väri kuvaa 10–20 kg/ha
määrää ja tätä on ollut 74 % alasta. Loput
14 % alasta on saanut alle 10 kg typpeä
hehtaarille.
kg N/ha
N-Sensor
<10
Nitrogen As-Applied Map (Target Rate)
Customer
Field Size
Calibration
Type of crop
Date of Application
Measurement
(14.2%)
Ravea
approx. 7.9 ha
Winter Wheat
vehna
June 27, 2012
EC 32
File
1103253_120627_05.log
Date
August 7, 2012
Minimum
0 kg N/ha
Maximum
45 kg N/ha
Mean
15.0 kg N/ha
Standard deviation 5.2 kg N/ha
Total amount of
380 kg
fertiliser used
N in fertiliser
27.0 %
10-20 (73.5%)
>20
(12.4%)
0m
50 m
100 m
Oskari Virtasen pellolla tummin väri kuvaa
aluetta, joka on saanut yli 60 kg/ha typpeä NSensor levityksessä. Tällaista alaa on yli viidennes lohkosta. Haalein väri kuvaa aluetta, joka
on saanut alle 10 kg/ha typpeä. Tätä aluetta
on lähes puolet lohkosta, joten vaihtelu lohkon
sisällä on ollut erittäin suuri.
kg N/ha
N-Sensor
<10
Nitrogen As-Applied Map (Target Rate)
(47.8%)
10-20 ( 9.5%)
20-30 ( 4.8%)
Customer
Field Size
Calibration
Type of crop
Date of Application
Measurement
Oskari 2
approx. 5.2 ha
Winter Wheat
vehna
June 27, 2012
EC 32
File
1103253_120627_09.log
Date
August 7, 2012
Minimum
0 kg N/ha
Maximum
139 kg N/ha
Mean
30.7 kg N/ha
Standard deviation 26.7 kg N/ha
Total amount of
548 kg
fertiliser used
N in fertiliser
27.0 %
30-40 ( 5.3%)
40-50 ( 3.8%)
50-60 ( 6.6%)
>60
(22.2%)
17
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 3/12
Lannoitemarkkinat
kysyntävetoisiksi
Lannoitekausi avattiin Suomessa kesäkuun lopussa,
ja se alkoi vauhdikkaasti. Erityisesti viljatilat EteläSuomessa olivat ajoissa liikkeellä. Hinnat laskivat viime
keväästä noin 10–15 prosenttia. Eniten laskivat
typpilannoitteiden hinnat, noin 10 prosenttia.
TEKSTI Heidi Seitala I KUVA Marjo Haverinen
Lannoitteiden kysyntä hiipui lievästi
puintikaudelle mentäessä. Kysynnän
odotetaan lisääntyvän viimeistään loka-marraskuussa. Euroissa laskettuina lannoitteiden raaka-aineet ovat
kallistuneet maailmalla. Esimerkiksi
ammoniakin hinta on noussut tasaisesti viime keväästä alkaen.
Viljan hinnannousu vaikuttaa välillisesti lannoitteiden hintaan. Hinnan
noustessa viljelijät haluavat satsata
viljelyyn ja käyttävät enemmän lannoitteita. Kasvava kysyntä nostaa lannoitteiden hintoja. Lannoitemarkkinat ovatkin muuttuneet viime vuosina
kysyntävetoisiksi, kun lannoitteiden
maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti on matala kasvaneeseen kysyntään nähden.
Seleeniä tehokkaasti
lannoitteen kautta
Suomalainen maaperä on poikkeuksellinen seleeniköyhä. Lannoitteisiin
lisätty seleeni parantaa rehuviljan ja
nurmen seleenipitoisuutta. Seleeni
on antioksidantti, ja siten tärkeä osa
eläinten solujen toimintaa. Seleeniä
tarvitaan lihaskunnon, sydämen ja
verisuonten terveyden ylläpitoon.
Yaran kehittämispäällikkö Minna
Toivakan mukaan seleenin puute on
tullut viime vuosina yhä enemmän
esille karjatiloilla.
– Karjatiloilla on esimerkiksi lisääntynyt poikimisenaikaiset ongelmat. Vasikat voivat olla heikkoja ja
vasikkakuolleisuutta on esiintynyt. Syy näihin on löydetty seleenin puutteesta. 18
Seleenin puute voi lisätä myös
karjan tulehdussairauksia ja lisääntymishäiriöitä. Seleenipitoisella lannoitteella vähennetään seleeninpuutosongelmia helposti, edullisesti ja
tehokkaasti. Kivennäisrehuihin suoraan lisätyn epäorgaanisen seleenin
hyväksikäyttö on huonompaa kuin orgaanisen seleenin. Etuna seleenin lisäämiseen lannoitteen kautta on se,
että kasvit ottavat maasta epäorgaa-
nista seleeniä ja pystyvät muuntamaan sen orgaaniseen, eläinten parhaiten hyödyntämään muotoon. Myös
rehuihin voidaan lisätä orgaanista seleeniä, mutta se on kalliimpaa kuin
epäorgaaninen. – Seleeni pitää antaa erikseen
joka sadolle. Viljelykasveille käyttökelpoinen seleeni ei varastoidu maaperään, Minna Toivakka kertoo Yaran
järjestämistä peltokokeista.
UUSIA LANNOITTEITA
Karjatiloille suosittelemme YaraBela Suomensalpietari Se+ -lannoitetta,
jolla voi varmistaa seleenin saannin. YaraMila-tuotesarjan moniravinteiset
lannoitteet, Hiven Y2:ta lukuun ottamatta, sisältävät myös seleeniä.
Uutuus YaraBela Axan on rikkipitoinen
typpilannoite, joka sisältää typpeä 27
prosenttia ja rikkiä 4 prosenttia. Axan sopii
parhaiten viljatiloille öljykasvien, myllyvehnän ja rukiin lisälannoituksiin.
Markkinoille tuotiin myös Yara CAN 27 + mg,
joka on edullinen lannoitevaihtoehto
sisältäen vain typpeä ja hieman magnesiumia.
Siinä ei kuitenkaan ole rikkiä, hivenravinteita
eikä seleeniä.
LIETTEEN LEVITYS NURMELLE SYKSYLLÄ
Työhuippujen tasoittamiseksi sekä nurmen paremman kasvuunlähdön takia kannattaa monella tilalla
miettiä lannan syyslevitystä nurmille. Lantaa voidaan ajaa nurmiin multaimella varustetulla lietekalustolla 15.11. asti, jos maa on sula. Lantaa saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. saakka.
Enimmäiskäyttömäärät syksyllä ovat 20 tonnia
hehtaarille naudan lietelantaa. Lisäksi on muistettava typpidirektiivin sallima 170 kiloa typpeä per hehtaari karjanlannasta. Syyslevityksessä kannattaa
muistaa järki, isoilla koneilla ei kannata mennä märkää maata tallaamaan. Uria ei saa tulla eikä apila- ja
sinimailaskasvustoja kannata uhrata sen takia.
Useat viljelijät kertovat, että myöhäinen syyslevitys on maalle nurmille hyvää hoitoa. Ravinteet auttavat peltoa talvehtimaan hyvin, ja kevään kasvuunlähtö on todella napakkaa. Kasvustot ovat keväällä
silmämääräisesti katsottuina selkeästi vihreämpiä
kuin ilman lietettä olevat.
Teksti: Juha Anttila
Uusilla nurmiseoksilla parempi sato
Raisioagron nurmiseokset sekä uusi eri niittokertoihin
perustuva nurmistrategia ovat saaneet hyvän vastaanoton. Sadat viljelijät ympäri Suomea ovat perustaneet
nurmia uusilla seoksillamme. Innovatiiviset ja monipuoliset seokset antavat mahdollisuuden synkronoida rehuntekoaikaa sekä parantavat sadon laatua ja määrää.
Yhteistyö meijerikentän kanssa tuo toimintaan vaivattomuutta. Nurmisiementen kuljetukset hoituvat kätevästi
pienellä rahdilla rehukuormien mukana. Siementen lähetys tapahtuu Raisioagron Kouvolan tehtaalta koko maahan.
Valikoimiimme kuuluvat edelleen kahden niiton Varma
1 ja 2 -nurmisiemenseokset, kahden ja kolmen niiton
Teho 1 ja 2 -apilanurmiseokset sekä kolmen ja neljän niiton Voima-ruokonata- ja Vauhti-rainataseokset. Laidunseos on laitumien erikoisseos. Siinä on kestävää niittynurmikkaa ja valkoapilaa.
Lisäksi Raisioagrolta on tulossa uusia seoksia, esimerkiksi pikalaidunseos. Siinä on englanninraiheinää ja
yksivuotista raiheinää. Sinimailasseos on myös tulevan
kauden uutuuksia. Vauhti 2 -sinimailasseos on kokeiltavana MTT:n Ylistaron ja Ruukin koeasemilla sekä lisäksi useilla tiloilla ympäri Suomea. Myös muita seoksiamme on kasvamassa Ruukin ja Ylistaron koekentillä. Näistä
kuulemme lisää ensi kasvukaudella. Tulevan satokauden
avaamme KoneAgriassa Jyväskylässä lokakuussa. Tervetuloa tutustumaan!
Teksti: Juha Anttila
TEHO 1
VAUHTI 1
VAUHTI 2
19
NAUTA
AGRO makasiini • 3/12
Maituri 12 000 E
- tehokkuutta
rehun hyväksikäyttöön
Lehmien tuotos on viime vuosikymmenten aikana
moninkertaistunut, mutta energian hyväksikäyttö
maidontuotantoon ei ole parantunut. Maituri 12 000 E
on osoittanut, että energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä
on mahdollista tehostaa.
TEKSTI Merja Holma
Ruokinnan tehokkuutta voidaan lisätä
muun muassa parantamalla rehujen
sulavuutta. Lehmän aineenvaihduntaa tehostamalla saadaan samalla
rehulla enemmän maitoa. Maituri
12 000 E -rehu on tutkitusti tehostanut energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä. Maituri 12 000 E tuotti
samalla rehun syönnillä 2,7 kiloa
enemmän energiakorjattua maitoa
MTT:n kokeessa.
Maidonmuodostus on hormonien
säätelemä monimutkainen prosessi,
joka vaatii solutasolla runsaasti energiaa ja sopivia lähtöaineita. Maidon
pääkomponentit laktoosi, valkuainen
ja rasva syntetisoidaan utareen soluissa. Sen lisäksi, että Maituri 12 000 E
tuottaa sopivia lähtöaineita maidon
muodostukseen, se tehostaa energian hyväksikäyttöä.
MTT:n kokeessa Maituri 12 000 E
nosti tuotosta ja pitoisuuksia
Maituri 12 000 E on osoittanut toimivuutensa tiloilla jo viime helmikuusta
lähtien, kun uusi rehu tuotiin markkinoille. Nyt myös kontrolloiduissa koeolosuhteissa on osoitettu rehun toimivuus. Ravintoaineiden hyväksikäyttö on parantunut. Maitotuotos ja
rasvapitoisuus nousivat selvästi, ja
valkuaispitoisuudessakin havaittiin
positiivinen kehitys.
MTT Maaningan tutkimusnavetassa tehtiin keväällä 2012 ruokintakoe,
Koetäysrehujakson tuotoslisä verrattuna perusjaksoon
EKM kg/pv
Rehu A
Rehu B =
Maituri 12 000 E
Tilastollinen merkitsevyys
+0,9
+2,7
Tilastollisesti merkitsevä ero
Maidon pitoisuudet Maaningan kokeessa
Rasva %
Valkuainen %
Rehu A
Rehu B =
Maituri 12 000 E
Tilastollinen merkitsevyys
3,94
3,52
4,31
3,57
Tilastollisesti merkitsevä ero
Erotus maidon pitoisuuksissa koetäysrehut vs. perusjakso
Rasva %
Valkuainen %
20
Rehu A
Rehu B =
Maituri 12 000 E
Tilastollinen merkitsevyys
-0,09
-0,05
+0,23
+0,01
Tilastollisesti merkitsevä ero
jossa verrattiin kahta samalla reseptillä valmistettua täysrehua vilja-tiivisteruokintaan. Täysrehut A ja B olivat samalla reseptillä valmistettuja,
mutta prosessointi ja rasvahappokoostumus poikkesivat hieman toisistaan. Rehu B vastasi Maituri 12 000
E:tä. Säilörehuna oli toisen sadon timotei-nurminataseos, jonka D-arvo
oli keskimäärin 63 ja raakavalkuainen 15,8 prosenttia.
Koe sisälsi kolme perättäistä jaksoa. Ensimmäisellä jaksolla kaikki
lehmät olivat samalla vilja-tiivisteruokinnalla. Koejaksolla lehmät saivat pelkästään koetäysrehuja. Kolmannella jaksolla palattiin takaisin
vilja-tiivisteseokseen. Koejaksolla
ensikot saivat täysrehua 10 kiloa ja
vanhemmat lehmät 13 kiloa.
Energiakorjattu maitotuotos oli
Maituri 12 000 E -rehulla korkeampi
kuin vertailutäysrehulla. Myös maidon pitoisuudet nousivat korkeimmaksi Maituri 12 000 E -rehulla. Kun
koejakson tulosta verrataan perusjaksoon, nosti Maituri 12 000 E -täysrehu energiakorjattua maitotuotosta
peräti 2,7 kiloa. Rasvapitoisuuden
ja valkuaispitoisuuden kehitys olivat
myös merkitsevästi parempia kuin
vertailurehulla A.
Rehujen kulutuksessa ei ollut
eroa ryhmien välillä, joten Maituri
12 000 E -rehulla energia käytettiin
tehokkaammin maidonmuodostukseen kuin toisella rehulla. Myös valkuaisen hyväksikäyttö tehostui.
2012
TUTKIT
USTI TE
MAITUR HOKKAAT
I 12 000
Maituri 12 000 E
kasvattaa suosiotaan
12 000 E -täysrehu sekä -puolitiiviste
ovat saaneet suuren suosion. Nyt jo
useat sadat tilat käyttävät joko Maituri
12 000 E -täysrehua tai Amino-Maituri 12 000 E -puolitiivistettä. Tilahaastattelut osoittavat, että rehun positiivinen teho havaitaan maitotankissa.
Toukokuussa lähetettiin laaja tilakysely Maituri 12 000 E ja AminoMaituri 12 000 E -käyttäjille. Kyselyssä kartoitettiin tankkimaidon pitoisuuksien kehitystä kevään aikana,
kun tilat olivat siirtyneet uuteen rehuun. Vertailuna käytettiin alkuvuoden pitoisuuksia aiemmin syötössä
olleen rehun aikana sekä valtakunnan maidon pitoisuuksien kehitystä.
Tiloilta saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että 12 000 E
-täysrehu ja -puolitiiviste nostavat
maidon pitoisuuksia. Täysrehulla vaikutukset ovat keskimäärin hieman
suuremmat kuin puolitiivisteellä.
Vaikka seurantajakson aikana maan
keskimääräiset tankkimaidon pitoisuudet laskivat alaspäin, 12 000 E
-käyttäjillä pitoisuudet nousivat. Tilastokeskuksen mukaan maidon keskimääräinen rasvapitoisuus laskee
yleensä tammikuulta kesäkauteen
kaksi kymmenystä.
Täysrehujen käyttäjien palautteita
saatiin lähes 50 tilalta. Näiden tankkimaidon rasvapitoisuus kohosi kesäkuuhun mennessä 4,53 prosenttiin,
nousua oli keskimäärin kolme kym-
menystä. Pääosalla tiloista nousu oli
selkeä ja voimakas. Valkuaispitoisuuden keskimääräinen nousu oli vajaa
kymmenys. Puolitiivisteellä suunta
oli sama. Kaavioissa nähdään Maituri
12 000 -tilojen rasvapitoisuuden kehitys kevään aikana sekä koko maan
rasvapitoisuuden kehitys samana
ajanjaksona. Toisessa kaaviossa on
kuvattu Maituri 12 000 E -tilojen rasvapitoisuuden kehitystä suhteessa
rehun vaihdon ajankohtaan eli ennen
ja jälkeen rehun vaihdon.
E -REH
UT
EN
MAITO EMMÄN
RASV A, ENEMM
AA, EN
ÄN
EMM
VALK
UAIST ÄN
A
Uusi Maituri 12 000 E –esite
postitetaan tiloille syksyn aikana.
Maidon rasva-% koko maassa (Tike) ja 12 000 E -rehulla
Maituri 12 000 E -tilojen rasva-% ennen ja jälkeen rehun vaihtoa, kk
21
NAUTA
AGRO makasiini • 3/12
Haapalan tilan maidossa
huima kehitys
Maituri 12 000 E:n
avulla
Haapalan tilalla koettiin positiivinen muutos maidon
valkuaisainepitoisuuksissa, kun tila siirtyi keväällä 2012
käyttämään Maituri 12 000 E -täysrehua. Isäntä Kauko
Sieppi on tyytyväinen tekemäänsä ruokintasuunnitelmaan ja pohtii paikkojen lisäämistä lypsykarjalleen.
TEKSTI JA KUVAT Heikki Ämmänpää
Muoniolainen Kauko Sieppi jäi isännäksi kotitilallensa Haapalan tilalle
1987. Uutta navettaa alettiin rakentaa
saman tien, ja tilat valmistuivat 1990.
Tila piti aloittaa käytännössä alusta
alkaen, koska vanhemmat olivat lopettelemassa karjanpitoa. Kauko hoitaa tilaa pääasiassa yksin ja vaimo
käy tilan ulkopuolella töissä. Kaukon
parikymppiset pojat Mauri ja Matias
auttelevat tilan töissä ja lomituksissa
tarpeen mukaan.
Lähiaikoina Kauko on uusinut vasikkatiloja. Suunnitelmissa on myös
muutama lisäpaikka lypsykarjalle.
Vuokrakiintiöiden saaminen ja ostamisen mielekkyys mietityttävät. Tilalla on muutenkin tehty pientä remonttia ja uusimisia mm. varastotiloihin.
Muutos ruokinnassa kannatti
Haapalan tilan karja ruokitaan nurmisäilörehulla ja Maituri 12 000 E
-täysrehulla. Nurmi säilötään pyöröpaaleihin. Rehut tehdään yhdessä
yhteistyötilan kanssa.
Säilörehut jaetaan eläimille dieselkäyttöisellä Varmolift-rehunjakovaunulla. Väkirehut jaetaan käsin
neljästi päivässä. Lisäenergiaa annetaan tarvittaessa, ja Raimix-suolakivillä hoidetaan suolan riittävä saanti.
Pieniä määriä Mellejä ja Nuolukiviä
22
saa meijereiden varastosta maitoautotoimituksella koko Pohjois-Suomessa.
- Keskituotos on ollut jo jonkin
aikaa päälle 10 000 kiloa. Varsinkin
rasvan heikot pitoisuudet olivat olleet
pitkään harmina. Sen takia lähdin kokeilemaan rehun muutosta, Kauko
kertoo.
Uusi Maituri 12 000 E -rehu otettiin käyttöön helmikuun lopulla. Muutos näkyi välittömästi parempina
pitoisuuksina.
-Mukava yllätys oli, että etenkin
maidon valkuainen nousi. Rehun
vaihtaminen kävi helposti ja ilman
ongelmia, Kauko toteaa.
Ruokintasuunnitelmiin tukea
Tällä hetkellä on menossa poikimaruuhka ja sonnivasikoiden vuosi.
Kymmenestä poikimisesta vain kolme
ovat olleet lehmävasikoita. Heruvien
tähänastiset maitomäärät ovat vaikuttaneet lupaavilta.
Väkirehumäärät eivät ole muuttuneet rehun vaihdoksen myötä. Kauko
on suunnitellut ruokinnan tähän mennessä itse oman kokemuksen pohjalta, ja suuntaa on tarkistettu ProAgrian suunnitelmasta. Syksyllä Kauko on
ajatellut pyytää ruokintasuosituksen
Artturi-analyysin pohjalta myös Raisioagrolta.
Kauko Sieppi, Haapalan tila
• Liepimäjärven kylä, Muonio
• 17 lehmää + hiehot,
kaikki Holsteineja
• Sonnit terninä välitykseen
• Aiempi väkirehu
toisen valmistajan täysrehu 3
• Yli 20 ha viljelyksiä,
pääasiassa Timotei-nurmea
• Lisäksi metsää
Maidon pitoisuuksien kehitys
Kesä 2010
Kesä 2011
Kesä 2012
Rasva
3,52
3,94
4,00
Valkuainen
3,16
3,46
3,56
Siepin tilalle maidosta maksettiin parantuneiden pitoisuuksien ansiosta
tänä kesänä 3,75 senttiä litralta enemmän kuin kesällä 2010.
23
NAUTA
AGRO makasiini • 3/12
Kesällä maidon
pitoisuudet
voivat laskea
yllättävän alas.
Maituri 12 000 E
-rehuilla on
saatu pitoisuudet
nousuun.
Maituri 12 000 E -rehut
kohentavat pitoisuuksia
Maidon rasvat alenevat yleensä kevään edetessä.
Kesällä pitoisuudet saattavat laskea hyvinkin alas.
Käytännössä on tullut vastaan jopa alle 3,5 prosentin
tankkimaidon rasvoja. näillä tiloilla vaihto 12 000 E
-rehuihin on antanut hämmästyttävän suuria
pitoisuuden nousuja.
TEKSTI Merja Holma
Kesän alun pitoisuuksien lasku koskee monia tiloja. Käytössä on vielä
edelliskesän säilörehusiilojen loput,
joiden laatu ei vuoden säilytyksen jälkeen parane. Säilörehu saattaa maittaa huonosti, joten karkearehun
syönti voi jäädä laskettua pienemmäksi. Osalla tiloista laidunnus tuo
muutoksen ruokintaan. Tilanne
kääntyy yleensä parempaan suuntaan, kun ruokintaan saadaan uuden
sadon rehut.
Äärimmillään tankkimaidon rasvat ovat laskeneet lähes kokonaisen
prosenttiyksikön. Valkuainenkin on
24
yleensä alentunut. Maidon hinta voi
helposti alentua 2 senttiä litralta kesän matalien pitoisuuksien vuoksi.
Eron huomaa maitotilissä. 60 lehmän
karjassa kuukauden tiliin tulee reilu
1 000 euron miinus.
Esimerkkinä eräs korkeatuottoinen holsteinkarja, jonka kesäkuun
tankkimaidon rasva jäi vain 3,15 prosenttiin. Tila vaihtoi puolitiivisteeksi
Amino-Maituri 12 000 E:n ja pitoisuudet lähtivät tasaiseen nousuun. Heinäkuussa päästiin 3,75 prosenttiin.
Elokuussa saavutettiin vihdoin neljä
prosenttia.
Kesän matala
t
rasvat
verottivat
maitotiliä.
Rehun
ominaispaino
vaihtelee punnitse ja
kalibroi
Rehuissa käytettävien raakaaineiden, kuten viljan ja rypsin,
ominaispainon vaihtelu vaikuttaa
myös eri rehuerien ominaispainoihin. Tämän takia jokaisesta
toimitetusta rehuerästä punnitaan rehun ominaispaino ja
kalibroidaan ruokinta-automaatit. Tällä tavoin varmistetaan, että
lehmä saa oikean määrän väkirehua. Ruokinnan tarkkuudella
vaikutetaan myös ruokintakustannuksiin.
Teksti: Ari Vilppola
Pitoisuuksien nousu
kompensoi rehukustannukset
Lammilaiset Marjut ja Ville Marttila ovat olleet
Maituri 12 000 E -rehuun todella tyytyväisiä. Pitoisuuksien
huikea nousu kompensoi kohonneet rehukustannukset.
Tuotoksen lisäys tulee vielä kaupan päälle.
TEKSTI JA KUVA Essi Vainio
Marttiloiden 40 lehmän keskituotos
on päälle 10 000 kiloa. Parempien
maidon pitoisuuksien toivossa Maituri
12 000 vaihdettiin E-versioon. Uuden
rehun teho on nähty pitoisuuksien
nousun ohella kasvaneena maitomääränä. Vanhemmat lehmät heruvat 55–65 kiloon, ensikotkin 36–45
kiloon. Tuotokset myös pysyvät tasaisena pitkään. Lehmien kestävyyden
esimerkkeinä voidaan pitää erityisesti
Omenaa, Syreeniä ja Tamaraa. Omena lähentelee jo 150-tonnarin merkkipaalua, jos kuluva lypsykausi menee nappiin. Syreenillä ja Tamaralla
lähestyvät 100-tonnarijuhlat. Kesäkuussa poikinut Omena herui elokuun mitassa päälle 70 kiloa, joten
vanha rouva todella innostui Maituri
12 000 E:stä.
Marttilan kahdessa navetassa pidettävien lehmien maidon rasvapitoisuus nousi keskimäärin 4 kymmenystä ja valkuainen 3,1 kymmenystä.
Pitoisuuksien vaikutus maidon hintaan on noin 3 senttiä/litra. 40 lehmän korkeatuottoisessa karjassa
vuoden maitotili kasvaa lähes 12 000
euroa, kun pitoisuuden nousu lasketaan koko vuodelle. Marttiloiden mukaan pitoisuuksien nousu on kompensoinut rehukustannusten nousua
hyvin. Vaihto Maituri 12 000 E:hen on
kannattanut. Tuotoksen lisäys on tullut vielä bonuksena päälle.
Marttilan
pitoisuuksien
vaikutus
• Rasva nousi 4 kymmenystä;
vaikutus maidon hintaan
4 x 0,24 = 0,96 snt
• Valkuainen nousi 3,1
kymmenystä; vaikutus maidon
hintaan 3,1 x 0,65 = 2,015 snt
• Maidon hinnan nousu
yhteensä 2,975 snt / litra =
+ 11 900 €/vuosi
• 30 kilon tuotoksella
maidosta jää päivässä
2,975 snt x 30 l = 89,25 snt
enemmän / lehmä
• 30 kiloa lypsävä lehmä syö
10 kg täysrehua /pv ->
pitoisuuksia nostava rehu
saisi maksaa 89,25 €/tn
enemmän kuin entinen rehu.
Lisäetuna tulee vielä
tuotoksen nousu.
Talon emäntä
Marjut Marttila ja
tytär Kaisa iloitsevat tilan
tuottavista lehmistä.
Maituri 12 00
0E
– lupausten
veroinen
rehu
25
NAUTA
AGRO makasiini • 3/12
Lehmät
eivät tarvitse soijaa
Kansainvälisissä rehutaulukoissa
soijarouheen valkuaisarvo eli ohutsuolesta imeytyvä valkuainen (OIV)
on rypsirouhetta parempi, paitsi korkeamman valkuaispitoisuuden, myös
valkuaisen alemman pötsihajoavuuden ja ohitusvalkuaisen paremman
sulavuuden vuoksi. Tuotantokokeissa
soijan parempaa arvoa ei kuitenkaan
ole pystytty osoittamaan.
Kun märehtijöiden rehujen valkuaisarvoa ruvettiin mittaamaan OIV:na,
valkuaisen pötsihajoavuuden merkitys korostui. Kun pötsimikrobien tarve on tyydytetty, lehmän kudoksiin
imeytyvän valkuaisen määrää voidaan
lisätä ainoastaan syöttämällä lisää
valkuaisrehuja ja/tai vähentämällä
niiden pötsihajoavuutta. Valkuaisrehuja on vertailtu monissa tuotantokokeissa, mutta yksittäisten kokeiden
perusteella ei aina pystytä tekemään
johtopäätöksiä. Satunnaisvaihtelusta
johtuen pienet erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Luotettavampi
26
arvio rehujen tuotantovaikutuksista
saadaan analysoimalla useiden kokeiden tuloksia niin sanotulla metaanalyysillä. Tällöin voidaan käyttää
hyväksi myös sellaisten kokeiden tuloksia, joissa on käytetty ainoastaan
yhtä valkuaisrehua eri tasoilla.
Ruotsin maatalousyliopistossa
Uumajassa tehtiin analyysi, jossa vertailtiin soijarouheen, rypsirouheen ja
suojauskäsitellyn rypsirouheen/puristeen tuotantovaikutuksia. Tutkimusaineisto oli varsin laaja käsittäen
noin 250 erilaista ruokintaa lypsylehmillä (rypsirouhe 120, käsitelty
rypsi 82, soijarouhe 46). Koska valkuaisrehuja käytettiin vaihtelevia määriä, vertailut perustuivat valkuaisen
saannin muutoksella saatuihin vasteisiin. Tilastollisessa analyysissä
vaihtelusta poistettiin kokeiden väliset erot, esimerkiksi tuotostaso, väkirehun määrä ja säilörehun D-arvo, eli
vertailut tapahtuivat kokeen sisällä.
Valkuainen lisää säilörehun syöntiä
Kaikki valkuaisrehut lisäsivät säilörehun syöntiä, mutta muutos oli rypsirehuilla selvästi suurempi kuin soijalla (kuvio 1). Valkuaisrehujen tuotosta
lisäävä vaikutus perustuukin osaksi
säilörehun syönnin lisäykseen, osin
myös rehun sulavuuden parantumiseen. Muutokset ovat käyräviivaisia
eli suurilla rehuannoksen valkuaistasoilla muutokset ovat pienempiä.
Yksiselitteistä syytä rypsin soijaa parempaan syöntivasteeseen ei ole.
Osittain muutos voi johtua siitä, että
lehmät kompensoivat rypsin pienempää energiapitoisuutta syömällä
enemmän säilörehua. Todennäköisempi vaihtoehto on se, että rypsin
parempi valkuainen lisää tuotosta,
mikä puolestaan lisää syöntiä.
Rypsin valkuainen lisäsi maitotuotosta enemmän kuin soija (kuvio 2).
Tulokset on esitetty kiloa kohti, mutta
on syytä huomata, että kilon lisäys
valkuaisen saannissa vastaa noin
neljän viljakilon korvaamista rypsillä.
Myös yksittäiset kokeet tukevat johtopäätöstä. Esim. MTT:ssä tehdyssä
tutkimuksessa rypsipuristeen ja
soijarouheen tuotosvasteet olivat rehukiloa – ei valkuaiskiloa – kohti yhtä
suuria. Suojatun rypsin valkuainen
tuotti maitoa hieman enemmän kuin
käsittelemätön rypsi. Energiakorjatussa maitotuotoksessa ero oli päinvastainen, sillä käsitelty rypsi vähensi
rasvapitoisuutta ja lisäsi valkuaispitoisuutta vähemmän kuin käsittelemätön.
Valkuaistuotosta rypsirehut lisäsivät selvästi enemmän kuin soija,
mutta rypsirehujen erot olivat pieniä
(kuvio 3). Amerikkalaisessa vastaa-
Soija on tärkein valkuaisrehu maailmassa, sitä on lähes 70
prosenttia valkuaisrehuista. Rypsi seuraa perässä 14 prosentin
osuudella. Soijaa on pidetty rypsiä parempana lypsylehmien
valkuaisrehuna. Rypsin huonompi maine johtuu osittain
vanhoista glukosinolaatteja ja erukahappoa sisältävistä lajikkeista,
joiden maittavuus oli huono. Kasvijalostuksella näistä rypsin
ongelmista on päästy eroon.
TEKSTI Pekka Huhtanen
Professori Pekka Huhtanen,
Ruotsin maatalousyliopisto,
Uumaja
Suomessa käytiin 1990-luvulla kiistaa
valkuaisen pötsihajoavuuden merkityksestä. Tutkimuksella oli jo silloin
epäilys siitä, että nailonpussimenetelmään perustuvien hajoavuuksien
suora soveltaminen johtaa käsiteltyjen rehujen vaikutusten yliarviointiin.
Myöhempi tutkimus on osoittanut,
että epäilyt olivat perusteltuja. Edellä
mainittu nailonpussimenetelmä yli-
Syönnin lisäys(kg/% RV)
0,40
0,30
0,20
0,339
0,299
0,109
0,10
0,00
Rypsirouhe Suojattu rypsi Soijarouhe
Kuvio 1. Valkuaisrehujen vaikutus kuiva-aineen
syöntiin (syönnin lisäys, kun rehunnoksen valkuaispitosuus lisääntyy %-yksikön korvattaessa energiarehua valkuaisrehulla)
aisen saanti on suorassa suhteessa
energiansaantiin, kun taas rehuvalkuaisen saantia voidaan lisätä hajoavuutta alentamalla, ilman että energiansaanti muuttuu. Tutkimuksen
mukaan hajoavuuden alentamisesta peräisin olevan OIV:n hyväksikäyttö
on vain 6–8 prosenttia, kun energian
ja valkuaisen saanti pysyvät ennallaan. Energiansaanti voi selittää erot
valkuaistuotoksessa jopa paremmin
kuin OIV. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei rehujen välillä olisi eroja
hajoavuudessa. Erojen yliarviointi voi
kuitenkin johtaa suurempaan virheeseen kuin vakioarvot.
Laajaan aineistoon perustuva
analyysi osoitti, että rypsi on soijaa
parempi lehmien valkuaisrehu. Se on
ympäristöystävällisempi ja taloudellisempi vaihtoehto. Tutkimus on selkeästi osoittanut, että niin sanotun
ohitusvalkuaisen merkitystä on yliarvioitu. Soijan käyttö huonolla hyötysuhteella lehmille (10 %) ja lihanaudoille (<3 %) voidaan kyseenalaista
monestakin syystä.
5,0
4,0
3,0
160
3,4 3,7
3,7
3,3
2,1
2,2
2,0
1,0
Syönnin lisäys(kg/% RV)
Onko hajoavuus harhaa?
arvioi rehujen väliset erot. Tämä johtuu siitä, että liukoisen valkuaisen
hajoavuudeksi mallit olettavat 100
prosenttia. Useilla eri menetelmillä
tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet,
että liukoisesta fraktiosta osa virtaa
pötsistä hajoamattomana.
Huonontunut ohitusvalkuaisen sulavuus ohutsuolessa pienentää suojauskäsittelystä saatavaa hyötyä.
Rypsirouheesta peräisin olevan lisävalkuaisen todellinen sulavuus oli 94
prosenttia, kun vastaava luku suojatulla rypsillä oli 85 prosenttia. Vertailu perustui yhteensä lähes 150 ruokintaan. Tämä ero selittää ainakin
osaksi sen, miksi suojauskäsittelyt
eivät ole lisänneet tuotosta. Jos käsittelyt ovat liian voimakkaita, niin
jotkut aminohapot voivat tuhoutua.
Lysiini on herkin, mutta se ei ole suomalaisella ruokintatyypillä rajoittava.
Laajaan eurooppalaiseen ja amerikkalaiseen aineistoon (yli 1700 ruokintaa) perustuvassa tutkimuksessa
mikrobivalkuaisen tuotosta lisäävä
vaikutus oli viisinkertainen rehuvalkuaiseen verrattuna. Tämä johtuu
pääasiassa siitä, että mikrobivalkuTuotoksen lisäys(kg/kg RV)
vassa tutkimuksessa soijan valkuainen lisäsi tuotosta täsmälleen saman
verran eli vain noin 10 prosenttia valkuaislisästä käytettiin maitovalkuaisen tuotantoon. Soijan syöttäminen
lehmille on maailman ruokahuollon
kanssa kyseenalaista, sillä soijaa voidaan käyttää suoraan ihmisravintona
ja sioilla se tuottaa 5-6 kertaa enemmän valkuaista kuin lehmillä. Soijan
tuotanto on ympäristöongelma tuotantoalueilla ja Suomessa se lisää
ympäristön typpikuormitusta. Uusien
tutkimustulosten ansioista Suomi
onkin edelläkävijä lehmien soijaruokinnan vähentämisessä esimerkiksi
Ruotsiin verrattuna.
136
120
133
98
80
40
0
0,0
Rypsirouhe Suojattu rypsi Soijarouhe
Kuvio 2. Valkuaisrehujen vaikutus maitotuotokseen
(tuotoksen lisäys, kun valkuaisen saanti lisääntyy
kilon korvattaessa energiarehua valkuaisrehulla;
vasen puoli pylväästä kuvaa maitotuotosta ja oikea
puoli EKM-tuotosta).
Rypsirouhe Suojattu rypsi Soijarouhe
Kuvio 3. Valkuaisrehujen vaikutus valkuaistuotokseen (tuotoksen lisäys, kun valkuaisen saanti lisääntyy kilon korvattaessa energiarehua valkuaisrehulla)
27
NAUTA
AGRO makasiini • 3/12
Uudet Raisioagron luomurehut
tuovat helpotusta luomutilojen ruokintaan
Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut Suomessa.
Raisioagro tarjoaa nyt kätevän ruokintavaihtoehdon
luomutiloille. Uusi luomutäysrehu ja puolitiiviste
helpottavat luomutilan ruokintaa, kun omilla pelloilla
voidaan keskittyä karkearehun tuottamiseen.
TEKSTI Merja Holma
Luomumaidontuotantoon siirtyminen
vie tilalta kolme vuotta, jos pellot eivät ole lähtötilanteessa luomuviljelyssä. Maidontuotantoon lehmät voivat siirtyä puolen vuoden kuluessa.
Luomutuotannon kustannukset ovat
tavanomaista tuotantoa korkeammat,
joten tukea tarvitaan. Ilman luomulisää ei tuotanto kannata. Kustannuksia lisäävät mm. velvoitteet eläinten
hoidosta, ruokinnasta, rehuista,
eläinlääkinnästä ja olosuhteista.
Tuotannon pitää olla myös ekologisesti kestävää ja luonnon monimuotoisuutta edistävää.
Maidon
parempi hinta
lisää tuottajie
n
kiinnostusta
luomuun.
Luomurehut noudattavat
ravintoainevaatimuksia
Raisioagron luomutäysrehu sekä luomupuolitiiviste on valmistettu korkealaatuisista luomuraaka-aineista
samojen ravintoainevaatimusten
periaatteita noudattaen kuin tavanomaiset Maiturit. Raision luomurehujen avulla eläimen ravinnontarve on
helppo tyydyttää. Energian ja valkuaistarpeen lisäksi niissä huomioidaan
kivennäisten, hivenaineiden ja vitamiinien saanti. Raision luomurehut
ovat rakeisia ja maittavia.
Luomurehujen energiakoostumus
perustuu kotimaiseen luomuviljaan.
Valkuaislähteenä käytetään pääosin
luomurypsipuristetta sekä luomuhärkäpapua. Kivennäiset, hivenaineet ja
vitamiinit riittävät myös korkeatuottoisten luomulehmien tarpeeseen.
Erityisesti seleenin tarve tulee huomioitua, sillä orgaaninen seleeni
on tehokkaammin hyödynnettävissä
eläinten tarpeisiin. Kivennäisten
saantia voidaan myös täydentää luo-
28
muruokinnassa sallittujen Mellikivennäisten avulla.
Seleeni-Melli sopii erityisesti
luomutilojen kivennäiseksi
Luomutilat voivat käyttää tavanomaisia kivennäisrehuja, joiden raakaaineet ovat sallittuja luomussa.
Umpilehmille voidaan antaa TunnuMelliä, lypsäville ja kasvaville sopivat
Pihatto-Mellit sekä Lypsy-Melli. Erityisesti luomutiloille soveltuva uusi
Seleeni-Melli varmistaa tiukassakin
tilanteessa seleenin saannin. Uusien
Melli-Bolusten avulla on mahdollista
tyydyttää myös luomutilojen hivenainesaanti. Bolusten käyttö on rajoitettu kahteen annokseen vuodessa.
Raisioagron luomurehut helpottavat
luomutilojen ruokintaa.
VALKUAISRUOKInnAn
optimointi kannattaa
Rehujen hintojen noustessa rehustusta mietitään entistä
tarkemmin. Moni harkitsee varsinkin rypsin käytön
vähentämistä hinnan noustessa. On kuitenkin muistettava,
että kotimaisissa tutkimuksissa maitomäärä on noussut
kilon lehmää kohti päivässä, kun viljakilo korvataan rypsillä.
Suomalaisen säilörehuruokinnan ohelle rypsi on paras
valkuaislähde.
TEKSTI Juha Anttila
Tämän vuoden raaka-ainenäytteiden
perusteella säilörehussa näyttäisi
olevan melko matala raakavalkuainen. Tällöin ruokintaan riittää mainiosti noin 15 prosentin raakavalkuaistaso. Raisioagron tiivisteistä ja
puolitiivisteistä löytyy sopiva vaihtoehto erilaisten kotoisten rehujen täydennykseen. Esimerkiksi Opti-Maituri
34 käy hyvin ruokintaan, kun säilörehussa on matala valkuainen. AminoMaiturit tuovat ruokintaan lisäksi
energiaa, kun säilörehujen D-arvot
ovat matalat.
Maituri 12 000 E:llä riittää
vähempikin valkuaisruokinta
Koska pitoisuuksilla on todella tärkeä
merkitys maidon hinnoittelussa, kannattaa huomioida Raisioagron uudet
Maituri 12 000 E -rehut. Niillä on tutkitusti pitoisuuksiin ja maitomäärin
positiivisesti vaikuttava teho. Lisäksi
Maituri 12 000 E -rehuilla voidaan
valkuaisruokintaa vähentää merkittä-
västi rehujen paremman hyötysuhteen ansiosta.
Jos tilalla on käytössä härkäpapua tai hernettä, niitä voidaan käyttää
1-2 kg/lehmä/päivä. Näistä tuotteista
ei kannata maksaa rypsin valkuaiskilon hintaa, sillä niiden ohitusvalkuaisen osuus on varsin pieni. Ruokinnallisesti herneellä ja härkäpavulla
on suurempi merkitys suojatun tärkkelyksen tuojana ruokintaan. Apila- ja
sinimailasrehujen kanssa on syytä
tarkkailla ruokinnan ndf-arvoa ja
muistaa, että myös näiden valkuainen
on pääosin pötsissä hajoavaa. Ureaa
voidaan myös käyttää, jos säilörehun
raakavalkuaisen taso on matala.
Myynnissämme on Alltechin Optigen®
-suojattua ureaa.
Ureaa suositellaan annettavaksi
enintään 100 g/päivä. Ruokinnassa
on vain muistettava, että rypsin määrän vähentyessä ruokinta yksipuolistuu ja tärkkelys nousee.
KOTISEOKSEN JA OPTI-MAITURI 18:N HINTAVERTAILU
% ka:sta
Ohra >54 kg
61
Jauhatus euro/tn
Rypsi
23
Melassileike
8
Suojattu rasva
2,5
Kivennäinen
3
Se E-vitamiini
3
Kotiseoksen hinta
Opti-Maituri 18
hinta (alv 0%), kotona euroa/tonni
220
15
380
330
860
300
500
298 euroa/tonni
275 euroa/tonni + alv + rahti (hinta 14.9.)
Kummassakin raakavalkuainen 18 % kuiva-aineessa, OIV 109, energia 12,5 MJ
Täysrehu sopii appeeseen
Mitä parempi perusrehu on, sitä vähemmän väkirehua tarvitaan. Lisäksi
apilapitoisilla säilörehuilla on syöntiä
ja pitoisuuksia nostava vaikutus. Tilakoon suurentuessa monella tilalla
väkirehu ostetaan. Näissä hintatilanteissa on täysrehun kilpailukyky erityisen hyvä (katso laskelma). Esimerkiksi Opti-Maituri 18 on monipuolinen
täysrehutyyppinen tuote, joka ei pölyä
ja helpottaa oleellisesti työtä. Se sekoittuu appeeseen tasaisesti ja sulaa
nopeasti seokseen. Lisäksi Opti-Maiturin vilja on jauhettu, joten sonnasta
ei löydy kokonaisia jyviä.
Opti-Melli seosrehuun
Raimix Leikkeellä ja Raimix-perunarehulla täydennetään tärkkelyspitoista dieettiä ja saadaan sulavaa kuitua
ruokintaan. Opti-Melli on jokaisen
seostilan pakollinen lisävaruste. Sooda toimii puskurina, estää hapanpötsin ja turvaa tuotannon korkeallakin
tärkkelysmäärällä. Elävä hiiva parantaa pötsiolosuhteita ja karkearehun
hyväksikäyttöä sekä maitotuotosta ja
pitoisuuksia.
Toinen pakollinen lisävaruste
seostilalla on Vita-Melli. Se on Se E
-vitamiinivalmiste ympärivuotiseen
käyttöön. Vita-Melliä suositellaan
kaikille naudoille 100 g päivässä kaikissa elämän vaiheissa. Vita-Melli
laskee maidon solupitoisuutta, parantaa vastustuskykyä, ehkäisee jälkeisten jäämistä ja valmistaa maksaa
vastaanottamaan kovan rasituksen
lypsykauden alkuvaiheessa.
29
NAUTA
AGRO makasiini • 3/12
SELEEnI-MELLI
turvaa seleenin saannin
Seleenin puutos huonontaa eläinten tuotosta, kasvua ja
vastustuskykyä sekä lisää hedelmällisyysongelmia ja
nostaa maidon solulukua. Uusi Seleeni-Melli
varmistaa riittävän seleenin saannin myös
luomutiloilla, joiden viljassa ja nurmessa
Uudessa
Seleeni-Mellissä
on niukasti seleeniä.
TEKSTI Merja Holma
Riittävä seleenin saanti on syytä varmistaa täydennysruokinnan avulla.
Joensuun Yliopistossa tutkittiin orgaanista seleeniä sisältävän Mellin
vaikutusta luomumaidon seleenipitoisuuteen. Epäorgaanista seleeniä saavien lehmien maidon seleenipitoisuus
oli vain 0,012 mg/kg. Kun kivennäisessä oli puolet orgaanista ja toinen
puoli epäorgaanista seleeniä, maidon
seleenipitoisuus nousi 0,023 mg:aan.
Puhdasta orgaanista seleeniä sisältävää Melliä syövien lehmien maidon
seleenipitoisuus kohosi 0,028 mg:aan.
Seleeni-Mellissä on 50 % enemmän
seleeniä kuin muissa Melleissä. Puolet
siitä on orgaanisessa muodossa. Seleenin kokonaismäärä on 30 mg/kg. Seleeni-Melliä voidaan antaa kaikille naudoille myös luomutuotannossa.
on 50 % enemmän
seleeniä kuin
muissa
Melleissä.
KIVENN
ÄISET,
NAUTATTÄYDENNYSREHUT JA BOLU
KSET
ILOJEN
MELLIOPAS
TAVO
HYVÄ ITTEENA
TERV
KEST EYS JA
ÄVYY
S
Uudessa Melli-oppaassa
kerrotaan ruokinnan vaikutuksesta
terveyteen ja kestävyyteen.
nopeimmille Raimix-perunarehua
Energian lisäksi perunarehu on hyvä liima-aine seoksessa. Perunarehu
sisältää arvokasta sulavaa kuitua, on maittavaa, lisää kuiva-aineen syöntiä ja
monipuolistaa ruokintaa. Rekallinen eli 36 tonnia perunarehua vastaa
6 000 kiloa ohraa. Kuuden tonnin ohrakuorma maksaa 1 320 euroa + alv +
rahti + jauhatus. Perunarehurekka 150 kilometrin säteellä 540 euroa + alv
eli huomattavasti vähemmän. Perunarehu säilyy sellaisenaan, ja sitä
voidaan käyttää kosteiden raaka-aineiden kattamiseen. Perunarehua
toimitetaan tiloille Kokemäeltä ja Lapualta.
30
2012
Piilevä poikimahalvaus
voidaan estää ruokinnalla
Tasapainoinen umpikauden kivennäisruokinta vähentää
piilevän poikimahalvauksen riskiä. Poikivalle lehmälle
voidaan antaa kivennäisten lisäksi kalsiumvalmisteita
poikimahalvauksen estoon. Melli-Kalsiumbolus on
turvallinen kalsiumlisä kaikille poikiville lehmille.
TEKSTI Merja Holma
Piilevä poikimahalvaus on erityisesti
hyvien karjojen ongelma. Piilevän
poikimahalvauksen oireita ovat huono
ruokahalu ja pötsin liikkeiden väheneminen. Jälkeisten jäämisen, juoksutusmahan siirtymän ja ketoosin
riski kasvaa.
Ummessaolokauden ruokinta vaikuttaa kalsiumaineenvaihduntaan.
Kalsiumin, fosforin, kaliumin ja magnesiumin saannin tulee olla tasapainossa. Suurin ongelma on nurmirehujen korkea kaliumpitoisuus.
Runsas kaliumin saanti estää magnesiumin imeytymistä. Kun ummessa
oleva lehmä saa vapaasti nurmisäilörehua, on syytä varmistaa riittävä
magnesiumin saanti. Tunnu-Melli sisältää tarpeeksi magnesiumia myös
MelliKalsiumbolus
varmistaa vere
n
kalsiumtason
kaliumpitoisen säilörehun ohella. Pihatoissa kätevä vaihtoehto on NuoluMelli Umpi.
Bolusmuoto on turvallinen
Melli-Kalsiumbolusten avulla myös
vanhemmille lehmille voidaan varmistaa häiriötön tuotoskauden alku.
Melli-Kalsiumbolus annostellaan
suoraan lehmän pötsiin. Selluloosakuori liukenee pötsinesteessä, jolloin
kalsium vapautuu. Näin ruokatorven
limakalvoja ei ärsytetä.
Bolusmuodossa kalsiumvalmiste
on myös turvallisempaa antaa, sillä
sitä ei pysty annostelemaan henkitorveen. Nestemäisten valmisteiden ja
pastojen osalta riski on olemassa, jos
lehmä alkaa jo halvaantua.
Uusi Melli-Kalsiumbolus ennaltaehkäisee
piilevää poikimahalvausta ja korjaa akuuttia
veren kalsiumtason laskua.
31
NAUTA
AGRO makasiini • 3/12
VIKInG GEnETICS
keskittää sonnit Hollolaan
Pohjoismaiden yhteinen jalostusyritys Viking Genetics
tuottaa siementä kolmessa maassa. Suomessa keinosiemennyssonnit keskitetään lokakuun alussa Hollolaan,
johon valmistuvat uudet toimivat tilat siemenen otolle ja
laboratoriolle. Sonnipojille tulee lisää karsinatiloja,
vaikka genominen valinta vähentää perinteisesti
testattavien sonnien määrää.
Genominen
valinta vähentä
ä
perinteisen
testauksen
tarvetta.
TEKSTI Merja Holma
välaatuista. Väkirehuksi Hollolan
sonnit saavat Raisioagron täysrehua.
Täysrehu on monipuolista eikä siinä
ole liikaa tärkkelystä.
Hollolassa on kaksi uudehkoa karanteeninavettaa, johon vasikat saapuvat syntymätiloilta. Puolen vuoden
jälkeen ne siirtyvät ryhmäkasvattamoon, jossa ne odottelevat pääsyä
siemenen tuotantoon. Aikaisemmin
nuorsonnit siirrettiin Pieksämäelle
siemenen keruuta varten, jatkossa
kaikki toiminnot keskitetään Hollolaan. Genomisen valinnan ansiosta
perinteisesti testattavia sonneja ei
tarvita yhtä paljon kuin ennen. Osa
sonnivasikoista voidaan karsia jo syntymän jälkeen tehtävien testien perusteella.
Kun nuorsonneilta on kerätty riittävästi siemenannoksia, ne siirtyvät
odottelemaan jälkeläisarvostelua
odotusaikanavettaan, joka rakennettiin jo aiemmin Hollolaan. Sonni on
noin 4,5-vuotias, kun se saa ensimmäisen arvostelun. Jos se saa hyvän
arvostelun, pääsee se valiosonniksi
siementuotantoon.
Navetan esimies Tuula Nyström esittelee
Hollolan uusia tiloja. Sonneille asennettiin MelliBolukset varmistamaan siemenen tuotannossa
välttämättömien hivenaineiden saantia.
Faba omistaa 25 % Viking Geneticsistä, joka on yksi maailman suurimmista jalostusyrityksistä.
Vuosittain yli 400 sonnia saa jälkeläisarvostelun.
32
Sonnin pitää pysyä hyppykunnossa
Valiosonnit pääsevät Hollolassa uusiin tilaviin yksilökarsinoihin, joista
niitä kuljetetaan 1-2 kertaa viikossa
hyppypaikalle siemennesteen keruuseen. Yli tuhatkiloisten sonnien jalat
joutuvat koville, kun ne pudottautuvat
hypyltä takaisin maahan. Sorkat onkin pidettävä hyvässä kunnossa. Hyvät olosuhteet sekä tasapainoinen
ruokinta pitää sonnit hyppykunnossa
useiden vuosien ajan. Joskus sonnit
laiskistuvat eivätkä aina tahdo hypätä, niitä joudutaan toisinaan houkuttelemaan pukille.
Sonni ei saa päästä lihomaan. Sillä on erityistarpeet tiettyjen hivenaineiden ja muiden ravinteiden osalta.
Säilörehun tulee olla ehdottoman hy-
Hedelmällisyysneuvonta
on yksi Faban palveluista
Tiinehtymisongelmien aiheuttamia
poistoja pyritään vähentämään tarjoamalla tuottajille hedelmällisyysneuvontaa, jossa tärkeä osa-alue on
kiimojen seuranta. Kiiman tarkkailun
avuksi voidaan ottaa helppokäyttöinen Heattime-järjestelmä. Poikineille
lehmille asennetaan kaulapanta,
josta lähtee hälytys erilliselle käyttöpaneelille, kun lehmä on kiimassa.
Laite tunnistaa myös epäsäännöllisen kiimakierron ja auttaa ajoissa
puuttumaan mahdollisiin terveysongelmiin. Faban neuvojilta saa lisätietoa laitteesta.
150-tonnari nuuka ei nuukaile
Huhtikuussa 1999 syntyi Lappeenrannan kupeeseen lehmävasikka, joka sai
nimen Nuuka. Nuukan emä on Lola ja isä Lapskallion Varjo. Riitta ja Ari
Kirvesniemi hankkivat tämän lehmävasikan tilalleen Taipalsaarelle
arvaamatta, millaisen helmen he olivat saaneet.
Ei nimi lehmää pahenna - 10 kertaa poikinut lehmä on lypsänyt keskimäärin reilut 40 kiloa maitoa päivässä ja noin 15 000 kilon vuosivauhtia.
Keskimääräinen rasvapitoisuus on ollut 3,56 prosenttia ja valkuaispitoisuus
3,19 prosenttia. Paras tuotoskausi on ollut kuudennen poikimisen jälkeen
17 835 kiloa.
Sadan tonnin rajapyykille Nuuka ehti seitsemäntenä tuotosvuotenaan ja
nyt 11. kauden ollessa meneillään kiloja oli kesäkuuhun mennessä kertynyt
yli 158 000. Onko Nuuka peräti Suomen nuorin 150-tonnari? Nuuka on esimerkillinen karkearehunsyöjä kokoonsa nähden ja myös väkirehun syöntikyky
on omaa luokkaansa.
Jaana Frimodig
Bambi, Ranskatar ja Rusoposki triplajuhlissa
Pohjois-Savossa Jarmo ja Tiina Hukkasen tilalla oli juhlan aihetta kesäkuun 9.
päivänä, kun satatonnareita oli juhlittavina kerralla peräti kolme kappaletta.
Hukkasten tila sijaitsee vahvalla maidontuotantoalueella Vieremällä. Tilan
saavutukset puhuvat puolestaan karjan
omistajien korkeasta ammattitaidosta ja
kiinnostuksesta maidontuotantoon.
Tilalla on edellisiä satatonnareita jo
kaksi kappaletta .
Tapani Vartiainen
Sata- ja 150-tonnareita
Suomeen on taas saatu
uusia lehmien kuninkaallisia,
kun 150 000 tai 100 000 kilon
maitotuotos on tullut täyteen.
nämä huipputuotokset on
lypsetty Raisioagron rehuilla.
150-tonnari
Luppa
Omistaja
Andreas Johansson
Paikkakunta
Parainen
100-tonnarit
Bambi, Ranskatar
ja Rusoposki
Lulla
Neito
Malva
Misteli
Natta
Nelli
Oma
Omena
Omena ja Rusko
Onnetar
Opri ja Runo
Orvokki
Otsaniemen Ohvi
Pamela
Patti
Pella
Pilvi
Pipsa
Pjyyti
Pojo
Poo
Rentukka ja Reppana
Riitu
Riipinen
Riippa
Roima
Santra
Tiina ja Jarmo Hukkanen
Heidi ja Jukka Huuho
Tiina ja Jussi Iistamo
Lyytikäinen Mty
Jari Salo
Helvi ja Eero Kananen
Anne ja Kari Alander
Minna ja Kari Herranen
Sanna ja Juha Suni
Marko Honkatukia
Maarit ja Timo Hakola
Johanna ja Jarkko Salonen
Arto Kettunen
Annina ja Jari Laitinen
Anne ja Jorma Mattinen
Piia ja Kari Kivikärki
Keijo Hämeenniemi
Maija ja Ari Kanniala
Kirsi ja Timo Makkonen
Veli Tapio Leinonen
Kirsti ja Hannu Puttonen
Kaija ja Jukka Rummukainen
Eija ja Arto Humalajoki
Karhu S, Tiilikka L, Tiilikka Mty
Virpi ja Antti Haapaniemi
Kalevi Hernesniemi
Merja ja Veli-Matti Repka
Kivelä Mty
Vieremä
Tohmajärvi
Jyväskylä
Enonkoski
Kaustinen
Sotkamo
Mäntsälä
Kiuruvesi
Orimattila
Savitaipale
Kauhajoki
Hausjärvi
Juankoski
Hankasalmi
Lappeenranta
Jalasjärvi
Posio
Yli-Ii
Rääkkylä
Vaala
Jyväskylä
Liperi
Perho
Mikkeli
Pälkäne
Lappajärvi
Kiuruvesi
Hamina
33
SIKA
AGRO makasiini • 3/12
Toimitusjohtaja Jari Laihonen perusti
Kivikylän Kotipalvaamon 1990-luvun alussa
entiseen Lapin kuntaan Satakunnassa.
Kivikylän Kotipalvaamo:
Savusaunasta
suosikkibrändiksi
Kaikki sai alkunsa Jari Laihosen kotitilan savusaunasta. Jarin isä oli opetellut savustuksen saloja kotipihassa
sijainneessa 1920-luvun savusaunassa. Rauhanturvaajavuoden jälkeen
Jari tuli takaisin kotitilalle ja päätti
jatkaa perinnettä ajatellen, että siitä
saisi joku päivä elantonsa. Eivät varmaan ymmärtäneet savusauna, Jari
tai ympärillä olijat, millaisen tulevaisuuden palvaamo tuo tullessaan ja
kuinka suureksi bisnes lopulta muodostuu. Ensimmäisen sian Jari kävi
ostamassa Laitilan Padon kylästä, savusti sen ja lähti kauppaan myymään
Kivikylän savupalvia.
Valmistuksessa kunnioitetaan
perinteitä
– Vuonna 1995, muutaman toimintavuoden jälkeen, Kivikylään palkattiin
34
ensimmäinen työntekijä. Työntekijöiden määrä on vuosien varrella kasvanut huimasti, ja tällä hetkellä Kivikylä
työllistää 180 työntekijää, toimitusjohtaja Jari Laihonen kertoo.
Noista ajoista Kivikylä on kasvattanut markkinaosuuttaan, ja vauhti
on ollut kova. Tuotteita on tullut paljon lisää: Wanhanajan nakki, Palvarin
lihapyörykkä, Huiluntuhti, palvikinkku, Palvarin ryynimakkara ja monta
muuta tuotetta. Tuotekehitystä ja
suunnitelmia uusista tuotteista tehdään koko ajan kuunnellen asiakkaiden mieltymyksiä.
– Lihan valmistus Kivikylässä toimii samalla tavalla kuin alussakin.
Vanha savusauna on vaihtunut uudenlaiseksi tuotantotilaksi, jonka
toimintaperiaate on kuitenkin täysin
sama kuin savusaunassa. Seinät on
rakennettu hirrestä ja tulipesässä
käytetään ainoastaan harmaaleppää,
jotta voidaan taata lihaan ainutlaatuinen ja oikea aromi, Laihonen korostaa.
Puhtaasti suomalaista lihaa
Eläimet ostetaan sopimustuottajilta,
joita Kivikylällä on noin 150. Tilat sijaitsevat Satakunnan alueella ja Huittinen-Uusikaupunki -sektorilla Varsinais-Suomessa. Teurastuspaikkana on
HK:n Mellilän teurastamo. Kivikylässä
käytetään ainoastaan kotimaista lihaa.
Liikevaihdon kehitys vuosina 1993–
2001 oli maltillista, mutta vuoden 2001
jälkeen liikevaihto on kasvanut 20–50
prosenttia vuoteen 2006 asti. Tästä
eteenpäin liikevaihdon kasvu on ollut
melko tasaista. Vuonna 2011 liikevaihtoa kertyi jo 31 miljoonaa euroa.
Matka tuotteeksi on lyhyt,
kun se valmistetaan lähellä tuotetusta
sianlihasta. Kotimaisuusaste on suuri,
kun sika on syönyt suomalaista rehua.
Alussa oli sika, sauna ja Jari. näin voi kiteyttää myös
satakuntalaisen menestystarinan synnyn. Muutakin tarvittiin,
mutta noihin kolmeen sanaan tiivistyy parhaiten
Kivikylän Kotipalvaamon tunnettavuus.
TEKSTI JA KUVAT Pauliina Seikola
Omistussuhteissa on tapahtunut
viime vuosina muutoksia, ja nyt HK
omistaa Kivikylästä alle puolet.
– Kivikylä itsessään on brändi.
Kuluttaja ei välttämättä muista juuri
tuotteen nimeä, vaan kuulee puhuttavan Kivikylän makkarasta tai lihasta.
Tämä takaa sen, että kaikilla tuotteillamme on kysyntää. Itse opiskeltu ja
kokeiltu markkinointi on ollut kannattavaa. Nykyäänkin markkinointi
toteutetaan jossakin määrin samalla
tavalla kuin silloin alkuvaiheessa, sanoo Jari Laihonen.
Kivikylällä on toistakymmentä
myyntiautoa, jotka kiertävät ympäri
Suomea. Markkinointi hoidetaan pitkälti autoista. Isosti teipatut myyntiautot eri tapahtumissa luovat näkyvyyttä. Sponsorointityötä tehdään
myös laajalti. Lisäksi Kivikylällä on
oma jäähalli eli Kivikylä Areena Raumalla, jossa Rauman Lukko pelaa kotiottelunsa.
– Areenassakin on loppujen lopuksi kyse markkinoinnista, ei niinkään pakkomielteestäni jääkiekkoon.
Yrityksen oma aitio areenalla luo hyvät puitteet viedä vaikka työntekijöitä
katsomaan jääkiekkoa, Laihonen sanoo.
mukana. Oma talo sijaitsee samalla
pihalla palvaamon kanssa, ja lapset
on kasvatettu ”työpaikalla”. Jari kertoo joskus vapaa-ajalla poikkeavansa kylän paikalliseen Jokipub-ravintolaan.
– Mikäli sinne menee ennen joulua, niin voi saada vaikka kinkkutilauksenkin taskuunsa, Jari nauraa.
Perhe mukana toiminnassa
Kivikylässä sijaitsee myös myymälä.
Upea hirsinen rakennus istuu maaseutumiljööseen, ja parkkipaikka on
täynnä autoja. Kunniakirjat myymälän
seinällä kertovat asiakkaiden tyytyväisyydestä. Lounasaikaan Kivikylässä
on mahdollisuus myös ruokailla.
Jari ja vaimo Sirpa ovat molemmat yrityksen toiminnassa täysillä
35
SIKA
AGRO makasiini • 3/12
KUPARI JA SInKKI
-tärkeät hivenaineet sianrehussa
Rehuihin on lisättävä kivennäisiä ja hivenaineita, jotta
lihasika kasvaisi nopeasti ja emakko synnyttäisi terveitä
porsaita sekä tuottaisi runsaasti maitoa. noin viisi prosenttia
sian painosta koostuu kivennäisistä ja hivenaineista.
Sialle ne ovat elintärkeitä.
TEKSTI Päivi Volanto
Kuparia tarvitaan punasolujen ja
plasman valkuaisen valmistukseen
sekä useiden entsyymien aktivoimiseen. Kuparin puute heikentää raudan
mobilisointia ja aiheuttaa epänormaalia verenmuodostusta. Heikentyneen
syönnin takia sian kasvu heikkenee,
ja äkillisiä luun murtumia voi esiintyä.
Liian suuret kuparimäärät aiheuttavat
verisiä ulosteita, anemiaa, keltatautia
ja hemoglobiinipitoisuuden laskua.
Sinkki osallistuu ihon muodostumiseen ja mahdollistaa monen aineenvaihdunnassa tarvittavan entsyymin toiminnan. Sinkin puutosoireita
ovat ruokahaluttomuus, heikentynyt
kasvu ja huonontunut rehuhyötysuhde. Seksuaalinen kehittyminen voi
36
heikentyä, ja eläimellä esiintyy iho-oireita ja karvattomuutta. Ylimäärin annettuna sinkki alentaa kasvua, aiheuttaa niveltulehduksia ja mahakatarria.
Lainsäädäntö asettaa maksimirajat rehujen kupari- ja sinkkipitoisuuksille, koska ihmisten saama hivenaineiden määrä lopputuotteista
halutaan ennakoida. Sian rehuseoksessa saa olla kuparia korkeintaan
25 mg/kg ja alle 12 viikon ikäisten
porsaiden rehujen kuparimäärä voi
olla maksimissaan 170 mg/kg. Vastaavasti sinkkiä rehussa saa olla
enintään 150 mg/kg. Kyseessä on siis
kokonaispitoisuus, joka muodostuu
lisätystä ja raaka-aineista peräisin
olevasta hivenaineesta.
Hyväksikäyttöä voidaan tehostaa
Hivenaineen hyväksikäyttöön vaikuttavat mm. eläimen ikä, terveys, stressi, tuotantovaihe tai muiden kivennäisaineiden määrät. Jos rehussa on
ylimäärin kalsiumia, sinkkiä tai rautaa, niin kuparin imeytyminen heikkenee. Sinkin imeytymistä haittaavat
liiallinen kupari, rauta, kalsium,
magnesium ja fosfori. Lisäksi sinkin
käyttökelpoisuutta vähentää raakaaineiden sisältämä fytiinihappo. Fytaasin käytöllä voidaan fosforin ohella parantaa myös sinkin imeytymistä.
Raisioagron sianrehuissa käytetään hyvin imeytyviä kupari- ja sinkkilähteitä kuten sulfaatteja ja orgaanisia hivenaineita. Oma esiseosvalmistus mahdollistaa erilaisten yhdisteiden käytön. Kun käytetään hyvin
imeytyviä hivenaineita, niitä ei tarvitse lisätä niin paljon.
Emakoiden rehuihin lisätään
enemmän kuparia ja sinkkiä, koska
ne tuottavat paljon maitoa yhä suuremmille pahnueille ja kivennäisten
tarve on suuri. Lihasikojen rehuissa
pitoisuudet voivat olla alhaisemmat
kasvutulosten heikentymättä.
PAAVON NIKSINURKKA
Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee
tiloilla silmät ja korvat auki. Hänen tavoitteenaan on
erilaisilla toimenpiteillä parantaa asiakastilojen
tuotantotuloksia.
Porsaskuolleisuus
ALLE 10 %
Vierailin elokuun alussa eräällä tilalla, jossa on päästy vain noin 10 prosentin porsaskuolleisuuteen. Tilaraportin mukaan vieroitettuja porsaita
emakkoa kohti vuodessa oli noin 30.
Porsaiden kuolleisuus oli noin 10
prosenttia. Elävänä syntyneitä oli
keskimäärin 13/ pahnue ja kuolleena
syntyneitä yksi.
Tilan porsitusosaston oven vieressä on desinfiointiallas, jonka kautta
astutaan osastolle. Lämpölamput
ovat porsimisen aikaan emakon takana. Kun porsiminen on ohi, lamppu
siirretään sivulle ja sammutetaan
muutaman päivän päästä. Karsinoina
on muovipintainen kokoritilä, jossa
lämpölevy on kulmassa. Lämpölevyn
päälle on rakennettu kunnollinen
porsaspesä. Ilmanvaihtona on ns.
läpivirtauskatto toteutettuna siten,
että ilmavirta tulee alas osaston laidoilta emakon pään päälle.
Mikäli syntyneissä porsasmäärissä
on suurta vaihtelua, niin illalla
tehdään edellisenä yönä syntyneille
ns. esitasaus. Varsinainen tasaus
tehdään vasta seuraavana päivänä.
Yleensä on tapana tehdä apuemakko
edellisellä viikolla porsineesta emakosta, jonka porsaita tulee puolestaan hoitamaan vieroitettava emakko.
Tilan toisella osastolla on edellisellä viikolla porsineita emakoita.
Porsaita on emakoilla tasauksen jälkeen 11–14, mutta nälkäisiä porsaita
ei juuri esiinny. Osalle porsaista annetaan Opticaremilk-maidonkorviketta ja Hevipossu-erikoisrehua. Lopuille
porsaille syötetään Rentopossu 1-2
-täysrehua mureisena. Viimeisellä vii-
kolla ennen vieroitusta kaikille porsaille annetaan lämmintä puuroa, joka
on tehty Rentopossu 1-2 -rehusta.
Kehityskohteita jatkoon
Tilalla on pohdittu myös useita tulevaisuuden kehityskohteita. Hygienian
parantamiseksi suunnitelmissa on
järjestää käsien desinfiointi ainakin
porsivien osastolle. Lisäksi porsaiden
ensimmäisenä elinpäivänä tapahtuvalla vaiheimetyksellä saataisiin varmistettua paremmin, että kaikki saavat ternimaitoa. Tarkoitus on myös
tarkentaa rehustusta. Arvioitiin, että
talvella porsitusmatoista voisi olla
hyötyä, jotta porsaiden lämpö laskisi
vähemmän.
Ruokinnan monet keinot
Ruokintana tilalla käytetään Potraimetys- ja Potratiineys -puolitiivisteillä tehtyjä seoksia. Imettävien
seokseen laitetaan myös rypsiöljyä.
Lisäksi kaukaloon jaetaan muutamina päivinä ennen porsimista monokalsiumfosfaattia. Rehustus on muuten toteutettu kuivaruokintana, mutta
rehun tullessa kaukaloon rehukone
lisää siihen myös vettä.
Nykykäytännön mukaan porsimisia autetaan tilalla suhteellisen runsaasti. Porsaiden hampaita ei hiota.
Lämpölamput ovat porsimisen aikaan emakon takana.
37
SIKA
AGRO makasiini • 3/12
Kuulumisia sikojen
HOITOKÄYTÄnnÖISTÄ
Vieroitus maanantaiksi
Englantilaiset John Carr ja Jenny
Smith kyseenalaistivat esityksessään
tavanomaisen torstaivieroituksen.
Heidän mukaansa noin 70 prosenttia
vieroituksista tehdään torstaina ja
loput keskiviikkona. Näin tuntuu tilanne olevan myös Suomessa. Peruste torstain vieroitukselle on se, että
siemennykset saadaan osumaan arkipäiville maanantaista keskiviikkoon.
Lähtökohtana on ollut astutusten
suuri osuus joskus aiemmin. Lisäksi
karjuasemien mahdollisuudet toimittaa spermaa parhaiten keskellä viikkoa ja sperman säilyvyyteen liittyvät
kysymykset ovat vaikuttaneet asiaan.
Nykyisillä siemennysosastoilla
käytetään karjua seisontakiiman stimulointiin, eikä aika kulu astutuksiin.
Niin sanottu handsfree-siemennys on
yleistynyt, ja spermalähetysten kuriiripalvelut ovat kehittyneet. Siten voisi
olla mahdollista ajatella, että vieroituspäivä olisikin maanantai. Siemennysosastolle jäisi hyvä mahdollisuus
huolehtia emakoiden tiineyttämisestä
viikonloppuna, jolloin porsastuotantoa ei vaarannettaisi.
Mitä muutos vaatii?
Jos vieroitus tehdään maanantaina,
emakot tulevat vieroituskiimaan 4–5
päivän kuluttua. Mikäli tiineysaika on
115 päivää, porsimiset kohdistuisivat
maanantaille ja tiistaille. Tällöin porsimiset, niiden valvonta ja vastasyntyneistä huolehtiminen tapahtuisi
keskellä työviikkoa, jolloin vierasta
työvoimaa käyttävällä sikalalla on
yleensä täysi miehitys. Nyt torstain
vieroitus tuo porsimiset loppuviikoksi,
38
ja lauantaina on paljon huolta porsineiden emakoiden hoidossa ja pikkuporsaiden hyvinvoinnissa.
Vieroitetut porsaat vaativat myös
oman huomionsa. Eläinten siirtyessä
porsitusosastolta tarvitaan huolellista ympäristöolosuhteiden seurantaa
sekä terveystilan havainnointia.
Virheet osaston lämmityksessä ja
ilmanvaihdossa kostautuvat vastavieroitetuilla moninkertaisina. Lisäksi
on valvottava, että possut oppivat juomaan uudessa ympäristössä ja että
ne alkavat syödä hyvin. Välikasvatusosastolla eläinten huono lähtötilanne
Carrin mukaan voi johtaa porsaiden
kasvun hidastumiseen niin, että teuraaksi lähtö viivästyy jopa kymmenen
päivää.
Onko viikonloppusiemennys pullonkaula vai ei? Jos tila ottaa itse siementä, mitään ongelmaa ei pitäisi
syntyä. Nykyisin siementä voi tilata
perjantaiksi, ja se säilyy käyttökelpoisena viikonlopun ajan. Toki kannattaa
käyttää mikroskooppia erien tarkistamiseen. Työvuoroissa tämä tarkoittaisi sitä, että sikalan siemennysspesialisti työskentelisi viikonloppuisin,
mutta siemennyksen taidot pitää joka
tapauksessa olla useamman kuin yhden ihmisen käsissä isossa sikalassa.
Joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen sikaeläinlääkäreiden
kongressi oli tänä vuonna Etelä-Koreassa. Kongressissa oli
runsaasti luentoja, joista jotkut olivat melko tieteellisiä, mutta olipa
joukossa käytännönläheisiä aiheitakin.
TEKSTI Katri Kaaro I KUVAT Pauliina Seikola
Katri Kaaro
ELL
Kohtuus paikallaan kuivikkeiden käytössä
Ruotsalaiset ovat tutkineet porsaskuolleisuutta ja runsasta kuivikkeiden käyttöä vapaassa porsituksessa
(R. Westin, N. Holmgren, A. Linder,
K. Ortman, B. Algers: Causes of
piglet mortality in relation to
extensive supply of straw as nest
building material to loose-housed
sows).
Lähtökohtana tutkimuksessa oli
6,5 m² porsituskarsina, jossa oli osa
ritilää. Puolet emakoista sai kaksi
päivää ennen oletettua porsimista
karsinaansa 15 kiloa pätkittyä olkea,
ei siis olkisilppua. Olki sai olla karsinassa, kunnes porsaat olivat neljän
päivän ikäisiä. Sen jälkeen olkea
lisättiin päivittäin puoli kiloa. Toinen
puoli emakoista sai porsimisen yhteydessä 1–2 kiloa samanlaista olkea ja
päivittäin olkea annettiin lisää puoli
kiloa.
Tulokset ohjaavat maltillisuuteen
Kokeessa menehtyi ensimmäisten
viiden päivän aikana 781 porsasta
(361 porsimista), mikä tarkoitti 16,8
prosentin kuolleisuutta. Tärkeimmät
syyt olivat nälkiintyminen 34,2 prosenttia, ruhjoutuminen 28,2 prosenttia ja äkillinen ripuli 23,3 prosenttia.
Kuolleisuus kokonaisuutena ei ollut
erilainen eri emakkoryhmien välillä.
Esille tuli, että runsaan oljen ryhmässä porsaita kuoli vähemmän nälkiintymiseen, mutta niitä kuoli enemmän ruhjoutumisen vuoksi. Lisäksi
runsaan oljen pahnueissa oli ripulitapauksia 26,3 prosenttia verrattuna
vähäisen oljen ryhmän 19,5 prosenttiin.
Loppupäätelmässä todettiin, että
olki muodostaa porsaille sopivan
mikroilmaston, minkä vuoksi ne eivät
kylmety. Runsas olki on hyväksi emakoille: ne saavat tehdä pesää ja ilmeisesti niiden maidontuotanto on sen
vuoksi alusta asti hyvällä tasolla.
15 kiloa olkea oli kuitenkin porsaille
liian haastavaa, ne eivät pääse makuulle käyvän tai liikkuvan emakon
jaloista pois, mikä johtaa ruhjoutumiseen. Runsaan oljen ja ripulin yhteyttä selitetään heikommalla hygienialla. Järkevä olkimäärä on vähemmän
kuin 15 kiloa ja olki kannattaa olla
lyhyemmäksi pätkittyä.
39
SIIPI
AGRO makasiini • 3/12
”Luultavasti terveimmät broilerit,
jotka olen koskaan nähnyt”
”Meidän tulisi näyttää nämä
broilerit ihmisille, jotka
puhuvat negatiivisesti nopeakasvuisten eläinten hyvinvoinnista. Linnut kasvavat
lähellä niiden maksimaalista
kasvupotentiaalia ja näyttävät
hyvinvoivilta.” näin lausui
hollantilainen eläinlääkäri
Goossen van den Bosch, kun
hän oli avannut toukokuussa
Raisiossa broilereita
IB-kartoitukseen liittyen.
TEKSTI Marja Hongisto I KUVAT Piia Hänninen
Varsinainen broilereiden kokkidioosija terveysmonitorointi tehtiin viime
maaliskuussa (AgroMakasiini 2/2012).
Tuolloin oli havaittavissa joitakin
mahdollisesti IB:hen liittyviä oireita.
Monitoroinnin tekijä hollantilainen
eläinlääkäri Johanna van der Stroom
halusi tulla uudestaan kartoittamaan
tilannetta eläinlääkärikollegansa
Goossen van den Boschin kanssa. IB
eli tarttuva keuhkoputkentulehdus
alkoi meillä yleistyä siipikarjan tuotantoyksiköissä kevään 2011 jälkeen.
Terveitä lintuja jälleen
Tällä kertaa avattiin ”vain” 24 lintua,
koska nyt jokaisen linnun tutkimiseen
ja keskusteluun löydöksistä käytettiin
paljon aikaa. Pääsääntöisesti linnut
olivat hengitystiesairauksien suhteen
terveitä, joitakin yksittäisiä löydöksiä
oli: yhdellä linnulla oli keuhkotulehdus, ilmapussintulehdus ja sydämen
vajaatoiminta, yhdellä ilmapussintulehdus ja yhdellä keuhkoputken yläosassa ärsytystä.
40
Eläinlääkäri Goossen van den Bosch etsii IB-taudin oireita. Seuraamassa Raisiosta Terttu Koskela
ja Marja Hongisto, HK Agrista eläinlääkäri Eija Kaukonen ja oikealla eläinlääkäri Johanna van der
Stroom.
Kuudella linnulla oli nenäaukkojen ympärillä kuivunutta rehupölyä.
Tästä voitiin päätellä, että linnut olivat
mahdollisesti sairastaneet hengitystieinfektion noin viikkoa aikaisemmin.
Näin terveillä linnuilla ei pitäisi olla
keuhko- tai ilmapussintulehduksia.
Goossen van den Boschin mukaan
Suomessa ei ole tarvetta rokottaa
broilereita IB:tä vastaan. Jos kuitenkin talviaikana kasvut heikkenevät ja
hylkäykset teurastamolla lisääntyvät,
niin hänen mukaansa broileritiheillä
alueilla rokotuksia voitaisiin harkita.
Minkälainen virus IB on
IB-virus on pääasiallisesti vain kanoilla ja broilereilla. Luonnonlinnut
eivät ole riski ja esimerkiksi kalkkunat eivät ole herkkiä tälle coronavirukselle. IB on talviaikana esiintyvä
tauti, koska virus on hyvin herkkä
korkeille lämpötiloille. Talvikautena
virus voi kulkeutua pölyn mukana pitkiäkin matkoja esimerkiksi autojen
mukana ja ilman mukana noin viisi
kilometriä.
IB-tartunta ei ole sellaisenaan kovin paljon vahinkoa aiheuttava (riippuu toki virustyypistä, meillä nyt
esiintyvä D274-tyypin rokoteviruksen
kaltainen virus ei ole kovin aggressiivinen). Toissijaisena infektioina tulevat taudit lopettavat seitsemän päivän kuluttua värekarvojen liikkeen
hengitysteissä.
Mitä oireita IB-virus aiheuttaa
Munivilla kanoilla IB aiheuttaa munankuoren heikkenemistä. Siitoskanoilla tästä on seurauksena haudontatuloksen huononemista ja
untuvikkojen laadun heikkenemistä
(kuivuminen). Siitoskanoilla ja munivilla kanoilla kahden ensimmäisen
viikon aikana sairastettu IB aiheuttaa
munimattomuutta. Toinen kausi, jolloin IB on erittäin haitallinen, on muninnan alku. Emobroilereilla 25-30
viikon ikä ja munivilla 20-30 viikon
ikä: muninnan huippua ei saavuteta
lainkaan.
Broilerikasvattamon hyvän puhdistuksen ja desinfioinnin sekä alku-
PIIAN PUNTAROIMAA
Raisioagron asiakkuusvastaava
Piia Hänninen on tällä palstalla
kertonut näkemyksiään ja
kokemuksiaan, joihin on törmännyt
päivittäisessä työssään. Palstan
pitäjän jäädessä äitiyslomalle
on tullut aika kiittää lukijoita.
Ajat muuttuvat
IB
aiheutt -tauti
aa jälk
it
muutok auteina
s
ia
henkito
rveen ja
ilmapu
sseihin
.
kasvatuksessa käytettävän pienemmän ilmastoinnin takia broilerit eivät
sairastu ennen kolmen viikon ikää.
Esimerkiksi Tanskassa broilereita ei
rokoteta kesäaikana pienemmän tautipaineen takia (korkea lämpötila).
Siitä on jo yli yksitoista vuotta, kun tulin Raision rehun ilmavoimiin töihin.
Olin aiemmin hoitanut lypsykarjaa ja juuri kun oli oppinut joikumaan lehmiä navettaan laitumelta, piti opetella olemaan hissukseen kanalassa!
Oli kuitenkin hienoa saada jatkaa maatalousalalla, vaikka siipikarja olikin uusi tieteenala minulle. Tässä vuosien varrella on ollut ilo havaita,
kuinka mielenkiintoista ja vaihtelevaa siipikarjan kanssa työskentely on.
Paljon on muuttunut vuosien saatossa. Kun tulin taloon vuonna 2001,
oli kanaloita yli puolet enemmän kuin nykyään eli noin tuhat yli sadan kanan kanalaa. Tilojen keskikoko oli vastaavasti pienempi. Häkkidirektiivistä
puhuttiin, mutta se tuntui vielä kovin kaukaiselta.
Perinteiset häkit ovat siis jo historiaa, ja lattiatuotannon ohella virikehäkit ja monikerroskanalat ovat tätä päivää. Kanajalosteisiin on tullut muutoksia: osa on poistunut ja uusia tullut tilalle. Paljon on saanut oppia - ensimmäisenä ehkä sen, ettei yksikään kanapartia ole samanlainen. Toimintatapojaan ja ajatuksiaan joutuu päivittämään jatkuvasti. Uusia haasteita
tulee koko ajan niin ruokinnan kuin managementin suhteen.
Tällä hetkellä yksi isoimpia haasteita kotieläintaloudessa on raakaainehintojen kehitys ylöspäin hurjaa vauhtia. Varsinkin valkuaisen osalta
nousu on ollut ennätysmäistä eikä sitä ole osattu täysin ennakoida. Voidaan
vain toivoa, että rehuhintojen nousu saataisiin vietyä riittävästi läpi myös
tuottajahintoihin. Taloudellisesti ajatellen aletaan olla jo kestämättömässä
tilanteessa eikä se ole kenenkään etu. Ilman teitä tuottajia ei olisi meitä
rehutehtaalla eikä kotimaassa tuotettua laadukasta ruokaa.
Arkipäivää on nyt myös pitkä munintakausi. Kehitystyö niin kanojen jalostuksen kuin rehustuksen suhteen on mahdollistanut sen, että kanojen
muninnassa hätyytellään jo 90 ikäviikkoa. Muutamassa vuodessa on munintakausi kasvanut kymmenisen viikkoa. Eikä kehitys varmasti jää tähän.
”Pidentynyt munintakausi” näyttää olevan tätä päivää myös meidän ihmisten keskuudessa. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut koko ajan.
Niinpä minäkin iloisesti kiitän kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita
kuluneista vuosista ja siirryn hetkeksi takavasemmalle, kun jään mammalomalle lokakuun alussa. Pian minun tekemät ruokintasuunnitelmat sisältävät pääasiassa maitomäärien ja soseruokien laskentaa. Punnituksetkin
hoituvat neuvolassa!
Minun onkin mukava jäädä ”lomalle”, kun jatkossa tehtäviäni hoitaa teidän kaikkien tuttu Terttu Koskela.
Teidän kanssanne on ollut ilo työskennellä ja
toivottavasti nähdään taas pian!
41
SIIPI
AGRO makasiini • 3/12
Uutta tekniikkaa
HOLLAnnIn
BROILERTILOILLA
Raisioagro on tehnyt vuoden verran rehukehitysyhteistyötä
hollantilaisen Cees van der Welin kanssa. Tämän yhteistyön pohjalta järjestimme asiakasmatkan Hollantiin
5.-7.6.2012. Matkalla tutustuimme hollantilaisiin broileritiloihin, joilla oli käytössä uudenlaista tekniikkaa broilerikasvattamoissaan.
TEKSTI Tapio Luhtala I KUVAT Veli-Matti Reunasalo
Ensimmäinen kohteemme Hollannissa
oli 140 000 broilerin tila, jossa oli käytössä Terra Sea -ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä. Hallissa oli maalämmön talteenottojärjestelmä ja lisäksi
aurinkopaneelit. Maalämpöputkia
oli yhteensä 40 km. Maalämpö liittyi
oleellisesti ilmanvaihtojärjestelmään,
koska tuloilman lämpötilaa säädettiin
ennen kuin ilma meni halliin.
Uusi halli oli ns. parihalli eli kantava seinä sijaitsi hallin keskellä. Ilmastointi oli alipaineinen. Kanalassa
oli tavallaan kaksi ulkoseinää vierekkäin sillä puolella, mistä ilma otettiin
sisään halliin. Ulkoseinässä oli lämmönvaihtimet, missä maalämmön
42
vesi kiersi ja jäähdytti ja lämmitti
tuloilmaa vuodenajasta riippuen. Toinen sisempi seinä oli kanojen ulkoseinä, joissa oli normaalit tuloilmaluukut. Seinien väli oli noin metrin ja
seinien väliin muodostui huoltokäytävä, jossa oli mm. putkilinjat.
Poistoilmanpuhallus oli hallin toisella reunalla eli keskiseinällä. Ylhäällä katossa oli noin kaksi metriä
korkea keskuskäytävä, jossa mahtui
hyvin kulkemaan ja siivoamaan. Hallissa oli poistohormit, jotka johtivat
tähän keskuskäytävään. Hormien
korkeutta voi säätää, ja hormeissa ei
ollut ollenkaan moottoreita. Halliin
alipaineen tekevät moottorit olivat
Kertaus on opintojen äiti. Tilavierailun asiat
käytiin läpi seminaaritilassa, jolloin
mieltä askarruttavista asioista oli
mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä.
ylhäällä olevan keskuskäytävän päässä, jotka painoivat ilman ulos vesipesurien kautta. Hallissa oli lattialämmitys, jossa käytettiin lattiasta
talteen otettua lämpöä.
Erikoista tässä ratkaisussa oli
ilmastoinnin pieni tarve. Maksimi
ilmanvaihto oli vain 5 kuutiota/lintu.
Suomessa vastaava luku on yli 10
kuutiota/lintu. Kesällä tällä järjestelmällä 30-asteinen tuloilma pystytään
jäähdyttämään 18 asteeseen ennen
kuin se menee halliin.
Bioenergian tuotannosta hyötyä
Toinen kohteemme oli Tsjep Jorritsman broileritila, jossa oli yhteensä
420 000 broileria. Tilalla oli noin kymmenen vuotta sitten ryhdytty pohtimaan bioenergian tuottamista. Kolme vuotta sitten laitokselle oli saatu
luvat, ja nyt biokaasulaitos oli ollut
käytössä kaksi vuotta.
Laitos oli erittäin iso, teho yhteensä kolme megawattia. Tila myi sähköä
1,2 megawattia, mikä riittää noin
2 700 kotitalouteen. Lopulla tuotetulla
energialla tila lämmitti ja sähköisti
kaikki hallit sekä kuivatti biokaasu-
Raisioagron
tuotevalikoima
täydentyi
KALKKUNAREHUILLA
Raision rehutehtaalla
valmistetaan pienen
tauon jälkeen kalkkunarehuja. Rehujen toimivuudesta saadut asiakaspalautteet ovat olleet
rohkaisevia. Rehut
maistuvat ja kalkkunat
näyttävät hyviltä. Raisioagron tavoitteena on
valmistaa korkealaatuisia
rehuja kilpailukykyiseen
hintaan.
Terra Sea -kasvattamossa ilman poisto tapahtui rakennuksen keskelle sijoitettujen ilmavaihtohormien kautta rakennuksessa ylhäällä
olevalle keskikäytävälle ja pesurin kautta ulos.
prosessin jälkeen tulevaa lantaa.
Hollannissa saa paremman tuen, kun
prosessissa on huolehdittu myös jälkikuivatuksesta. Lisäksi kuivatulla
lannalla on jälkimarkkina-arvoa.
Biokaasulaitos oli kaksivaiheinen.
Esikäsittelyosassa seos käsitellään
tasalaatuiseksi, ennen kuin se menee
varsinaiseen prosessiin. Tasalaatuisella seoksella saadaan paremmin
kaasua irti. Laitos oli ns. normaali
märkälaitos. Raaka-aineina olivat
broilerinlanta, naudan lietelanta,
sipulit sekä juurikasperäiset raakaaineet. Lisäksi prosessiin lisättiin
glyseriiniä.
Varsinaiset kaasukellot eli betoniset altaat, joissa on kupu päällä, olivat tilavuudeltaan 2 000 kuutiota ja
4 500 kuutiota. Koko prosessi kestää
noin 60–70 vuorokautta. Tilan isännän suunnitelmissa oli pidentää prosessin kestoa 150 vuorokauteen, jotta
muodostuva kaasu saataisiin paremmin talteen. Päivittäin prosessiin lisättiin 120 tonnia tavaraa esikäsittelyaltaan kautta.
Investointina laitos oli kolmen
miljoonan euron luokkaa. Sähkön
myynnistä saa 18,5 snt/kWh, tuki oli
12,5 snt/kWh ja markkinahinta 6 snt/
kWh. Energiantuotto on Hollannissa
muutenkin maatalousyrittämisessä
vahvasti mukana. Tämä näkyi matkan
varrella esimerkiksi suurena tuulivoimaloiden määränä.
LED-valot broilerihallissa
Tutustuimme matkalla myös LEDvalaistukseen broilerikasvatuksessa.
Vierailimme kasvattamossa, jossa oli
LED-valot käytössä. Tämä valaisinratkaisu oli valmis paketti, joka oli
varta vasten suunniteltu kotieläintalouteen. Siinä oli joustava valospektri, ja valon väri oli noin 3 000
kelvinin luokkaa. LED-valot voi liittää
säätimiin. Valoa himmennettäessä
myös kelvinien määrä eli valkoisen
väri muuttuu.
Kokemukset käytännössä LEDvaloista olivat myönteiset. Linnut olivat rauhallisia, hyvähöyhenisiä ja olivat sijoittuneita tasaisesti koko lattiaalalle. Valojen säätömahdollisuus oli
20 lux-1 lux himmennyksellä. Lisäksi
merkittävänä etuna on myös pieni
energiankulutus.
Kaikissa Raisioagron rehuissa
rehujen toimivuudella on suurempi painoarvo kuin matalalla
raaka-ainehinnalla. Jos tuotantotulokset eivät ole hyvällä tai
erinomaisella tasolla, nykyisen
erittäin kovan kilpailun aikana
tuottajan on mahdotonta tehdä
riittävää taloudellista tulosta. Me
Raisioagrossa haluamme vastata
haasteeseen, ja valmistaa mahdollisimman korkealaatuisia
rehuja.
Teksti: Veli-Matti Reunasalo
43
VERKOSSA
AGRO makasiini • 3/12
Tilaukset kätevästi Raisioagron
VERKKOKAUPASTA
Raisioagron
uusi verkkokauppa
on osoitteessa
shop.raisioagro.com.
Verkkokaupasta tilaat kätevästi rehut, nurmi-, viljan- ja öljykasvinsiemenet, muut tuotantopanokset ja -tarvikkeet sekä myös
neste Oilin polttonesteet. Kauppa on aina auki, joten voit asioida
juuri silloin kun haluat.
Verkkokauppaa voivat käyttää kaikki
Raisioagron suoralaskutusasiakkaat.
Käyttäjätunnuksen ja salasanan saat
asiakkuusvastaavaltasi.
Kun kirjaudut verkkokauppaan
omilla henkilökohtaisilla tunnuksillasi, saat tilattua rehua ja tuotteita
omilla sopimushinnoillasi.
TOIMI NÄIN:
1.
Pyydä käyttäjätunnus ja salasana asiakkuusvastaavaltasi.
2. Klikkaa verkkokauppaan osoitteessa shop.raisioagro.com
3. Vaihda salasana ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä.
4. Valitse tuotteet ostoskoriin.
Uuteen verkkokauppaan
kannattaa tutustua.
Saat ylimääräisen edun
yli 300 euron tilauksesta!
5. Anna halutessasi ohjeita toimituspalvelulle ja kuljettajalle.
6. Valitset ”Laske hinta” ja ”Tilaa”.
VERKKOKAUPAN VALIKOIMA ON LAAJENTUNUT
Sääpalvelu on nyt verkkokaupassa
Raisioagron sääpalvelu on veloituksetta käytössäsi.
Palveluun pääset verkkokaupan etusivulla olevan linkin
kautta, kun olet kirjautunut kauppaan omilla
tunnuksillasi. SMHI-sääpalvelusta näet kahdeksan
vuorokauden yksityiskohtaisen ennusteen tarkkoine
sade-, tuuli-, ilmankosteus- ja lämpötilaennusteineen.
Palvelusta löydät myös ruiskutus- ja haihduntaennusteet
sekä satolaskurin - käytä palvelua hyväksesi!
Osta verkkokaupasta - saat haalarit veloituksetta
Lähetämme kaikille verkkokaupassamme
yli 300 euron tilauksen tehneille Raisioagron
haalarit veloituksetta. Tutustumisetu on
voimassa tilauksille, jotka on tehty
1.3.-31.12.2012 välisenä aikana.
Etu koskee vain ensimmäistä verkkokauppatilausta. Saat haalarit postitse
kotiisi kampanjan jälkeen.
Nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen!
44
Mycosorbia eläimille oman viljan lisäksi
Mycosorb on Euroopan eniten myyty homemyrkkyjen
sitoja. Se on hiivapohjainen valmiste, joka auttaa
hallitsemaan toksiineita. Se rajoittaa homemyrkkyjen
imeytymistä eläimeen ja siten niiden haitallista vaikutusta
eläimen terveydelle.
Mycosorbia voi tilata kätevästi maatilapakkauksena
Raisioagron verkkokaupasta. Tuote on pakattu 25 kilon
säkkiin. Kun Mycosorb säilytetään kuivassa ja viileässä
paikassa, voidaan sitä syöttää vielä seuraavana
syksynäkin, sillä säilymisaika on 18 kuukautta.
Uutuutena Melli-Kalsiumbolus
Melli-Kalsiumbolus on turvallinen kalsiumlisä kaikille
poikiville lehmille. Bolus on pakattu selluloosakuoreen,
joka annostellaan suoraan sellaisenaan lehmän pötsiin.
Selluloosa liukenee pötsinesteessä, jolloin kalsium
vapautuu. Näin ruokatorven limakalvoja ei ärsytetä.
Melli-Kalsiumboluksen hinta on 69 €/16 kappaletta
+ toimituskulut.
VÄLIPALA
Piirakka
on helppo ja
mutkaton
tarjottava
Syksyllä maistuu suolainen piirakka.
Yhden peruspohjan avulla voit tehdä
useita erilaisia piirakoita täytettä
vaihtamalla. Käyttämällä taikinassa
täysjyväviljaa ja pehmeää kasvirasvaa saat
leivonnaisista maukkaita ja terveellisiä.
TEKSTI Pia nieminen I KUVAT Raisio Oyj
Piirakan täytteen voit valita mieltymyksesi mukaan.
Erilaiset sipulit ja pekoni täydentävät sienipiirakan
makua. Suomalaista kirjolohta voi puolestaan käyttää
täytteeseen sellaisenaan, kypsennettynä, graavattuna tai
eri tavoin savustettuna. Kotimaiset kasvikset ja juurekset
ovat syksyllä meheviä. Hauduta raastetut kasvikset
kevyesti pannulla, saat niistä paremmin maun irti.
Täytteen päälle riittää pelkkä juustoraaste, mutta
mehevämmän lopputuloksen saat sekoittamalla
Sunnuntai Maustamatonta Rahkavalmistetta, kermaa ja
munaa. Mausta seos täytteeseen sopivalla tuoreyrttisilpulla.
Peruspohja
1½ dl Sunnuntai Erikoisvehnäjauhoja
1 dl
Sunnuntai Hienoja Täysjyväruisjauhoja
1 tl
leivinjauhetta
½ tl
suolaa
100 g Sunnuntai Leivontamargariinia
½ dl
vettä
1. Sekoita pohjataikinan kuivat aineet keskenään.
Nypi joukkoon huoneenlämpöinen margariini.
Lisää vesi ja vaivaa taikina tasaiseksi.
2. Anna taikinan vetäytyä jääkaapissa täytteen
teon ajan.
3. Painele taikina pyöreän piirakkavuoan tai irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille (halkaisija 26 cm).
Lisää täyte.
Uunipellilliseen (30 cm x 38 cm) pohjataikinan ohje
kannattaa tehdä kaksinkertaisena.
Sieni-pekonipiirakka
(8:lle)
1 annos pohjataikinaa
Täyte:
1 pkt pekonia (170 g)
1½ l
tuoreita kantarelleja tai suppilovahveroita
2
sipulia
1 dl
hienonnettua ruohosipulia
½ tl
suolaa
½ tl
rouhittua mustapippuria
½ tl
paprikajauhetta
2 dl
juustoraastetta
1. Suikaloi pekoni ja hienonna sipuli. Paista kuumassa
paistinpannussa pekonia ja sipulia, kunnes neste on
haihtunut. Lisää pannulle hienonnetut sienet ja
ruohosipuli ja jatka paistamista 3-4 minuuttia.
Mausta täyte.
2. Levitä täyte esipaistetulle pohjalle.
Ripottele pinnalle juustoraaste.
3. Jatka paistamista 200 asteessa uunin keskitasossa
noin 15 minuuttia.
45
UUTISET
AGRO makasiini • 3/12
Uusi veikkauslaji
POROKISOISSA
Kilpaporoveikkaajakisassa veikataan porojen
sijoituksia kuudessa eri osakilpailussa Suomessa ja
Norjassa. Osallistujia on kymmeniä.
Kisassa veikataan yleisestä sekä kuumasta sarjasta
kuusi parasta. Veikkaukseen voi osallistua kuka tahansa.
Vuoden aikana parhaiten veikannut saa Raisioagron lahjoittaman pokaalin. Kolme voittoa peräkkäisinä vuosina
saanut saa kiertopokaalin omakseen. Kesäkuun alussa
Yli-Iissä palkittiin parhaiten veikanneet Juho Matti
Päkkilä ja Janne Kyrönniemi. Janne Kyrönniemi oli
ykkönen myös viime vuonna.
Teksti ja kuva: Heikki Ämmänpää
TILAA POLTTOÖLJYT JA
DIESELIT Raisioagrolta
Raisioagro Oy sekä Neste Oil Oyj ovat tehneet sopimuksen polttonesteiden markkinoinnista ja myynnistä
15.6.2012 alkaen.
Valikoimaan kuuluvat sekä polttoöljyt että dieselit.
Laadukkaat ja puhtaat polttoöljyt soveltuvat kaikki myös
moottorikäyttöön. Minimitilaus polttoöljyissä on 1 000
litraa ja dieseleissä 1 500 litraa. Polttoöljyä voi tilata myös
vähemmän, mutta silloin toimitukseen lisätään pientoimituslisä.
Kuntakohtaiset hinnat muuttuvat päivittäin, ja ne sisältävät kuljetuksen, purun sekä veron. Hinta määräytyy tilauspäivän mukaan. Toimitukset onnistuvat Neste Oilin
tehokkaan ja nopean logistiikan ansiosta koko Suomeen.
Nyt saat siis omalta tutulta myyjältä myös polttonesteet edullisesti tilallesi. Ota heti yhteyttä asiakkuusvastaavaasi, joka auttaa tuotteen valinnassa sekä antaa
sinulle päivän huipputarjouksen polttonesteistä.
Tilaa rehut AJOISSA!
Raisioagro on mukana
KOnEAGRIASSA
Ajoissa annetut tilaukset varmistavat oikea-aikaiset toimitukset ja parantavat koko ketjun kustannustehokkuutta.
Rehut voidaan valmistaa pitemmissä sarjoissa, mikä
alentaa valmistuskustannuksia ja varmistaa rakeen hyvän
laadun. Lisäksi rehukuormat pystytään suunnittelemaan
paremmin, mikä alentaa rahtikustannuksia.
Tilauksen ja toimituksen välissä tulisi olla vähintään
yksi arkipäivä. Tilauksen yhteydessä kannattaa sopia 2-3
päivän toimitusvälistä, jonka aikana rehut voidaan toimittaa tilalle.
46
Raisioagron myyntivalikoima on laajentunut korkealaatuisilla tuotantopanoksilla. Hankimme tuotantopanokset
isoina erinä edullisesti ja tehokkaasti. Kumppaneinamme
ovat alan parhaat toimijat, ja tuotevalikoimaamme kuuluvat
muun muassa Trioplastin auma- ja käärintämuovit sekä
Taman käärintäverkot.
Olemme mukana KoneAgria-näyttelyssä yhdessä
kumppaniemme kanssa. Näyttely järjestetään
24.-27.10.2012 Jyväskylän Paviljongissa. Näyttely on
avoinna keskiviikosta perjantaihin klo 9-17 ja lauantaina
9-16. Tervetuloa Raisioagron osastolle!
PALVELUKORTTI
Jos sinulle tulee ylimääräisiä AgroMakasiineja, osoite on virheellinen
tai haluat peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita
se Raisioagroon. Postimaksu on maksettu puolestasi.
Osoitteenmuutos
Tilaan AgroMakasiinin
En enää tarvitse lehteä
Vilja-ja kotieläintuotanto lopetettu
Nimi
Postimaksu
on maksettu
puolestasi.
Puh.
Jakeluosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Sähköpostiosoite
Marjo Keskikastari
Tunnus 5010718
Info: 2255
00003 VASTAUSLÄHETYS
Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä >
TARJOA
SATOASI
MEILLE!
Uuden sadon vastaanotto
on käynnistynyt.
Vastaanotamme viljaa, öljykasveja
ja valkuaiskasveja
Raision, Kouvolan ja Ylivieskan
tehtaiden lisäksi myös
useilla muilla paikkakunnilla.
Ostamme myös luomuviljoja ja
-valkuaiskasveja.
Yhteyshenkilöt:
Jari Eeva, 0500 271 523
Jouko Lotvonen, 050 363 6580
Ari Vilppola, 0500 391 673
Tervetuloa mukaan vuoden suosituimmalle tuottajaristeilylle:
Raisioagron tuottajaristeily
16.-18.1.2013
Raisioagron perinteinen tuottajaristeily Helsingistä Tukholmaan
seilataan ke-pe 16.-18.1.2013 m/s Silja Symphonylla. Risteily
tarjoaa mahdollisuuden kuunnella monipuolisia asialuentoja,
osallistua retkille Tukholmassa sekä heittäytyä vapaalle ystävien ja
muiden tuottajien seurassa.
Risteilyn viihde on huippuluokkaa myös tällä kerralla.
Ensimmäisenä iltana lavalle nousee Tangomarkkinoiden tähti
Suvi Karjula sekä Virve Rosti & Toyboys. Toisen illan tanssittajana on
yleisön pyynnöstä viime vuoden suosikki, Tanssiorkesteri Finlanders.
Lisäksi laivalla nähdään muita hyviä viihdetaiteilijoita.
Luvassa on myös lavatanssikurssia ja muuta mukavaa päiväohjelmaa, jos haluat viettää aikaasi laivalla retkien sijasta. Lisätietoa ohjelmasta, retkistä ja esiintyjistä saat sähköpostitse lokakuussa.
Tarkkaile myös sivujamme www.raisioagro.com - tilanne päivittyy
nettiin sitä mukaa kun ohjelma valmistuu.
Matka-Vekka ottaa varauksia vastaan 1.10.2012 alkaen
puh. 020 120 4851, toimisto avoinna ma-pe klo 9 –17. Varaa paikkasi
nopeasti, edellisinä vuosina laiva on myyty parissa kuukaudessa
täyteen.
47
MP2 Itella Oyj
SIISPÄ
ROKKI
SOI!
OSTA MELLEJÄ,
SAAT TYÖMAARADION
Syksyn Melli-tarjous kannattaa hyödyntää! Kun tilaat 2 000 kg, saat kaupan päälle kestävän Makita-radion
(arvo 109 €). 4 000 kilon tilauksesta tarjoamme tehokkaan Makita-akkuporakoneen (arvo 199 €).
Tarjous on voimassa 1.9.–30.11.2012. Lahjat postitetaan kampanja-ajan loputtua ennen joulua.
Tarjoustuotteet: Lypsy-Melli, Lypsy-Melli Plus, Tunnu-Melli, Pihatto-Melli, Pihatto-Melli Plus, Mulli-Melli, Emo-Melli, Aseto-Melli, Vita-Melli, Opti-Melli, SeleeniMelli, Nuolu-Melli Umpi, Nuolu-Melli Kalsium, Nuolu-Melli Magnesium, Melli-Bolus Umpi, Melli-Bolus Kasvu, Melli-Bolus Seleeni, Melli-Kalsiumbolus, MelliSuolakivi, Vasikan-Herkku-Mysli, Pikku-Mullin-Herkku, Triowrap, Trioplus 1900 RS, Tama Marathon, Tama Pro-Tec 3600M, Correct-pastat, Agro-Pyykinpesu.
www.raisioagro.com • shop.raisioagro.com
Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet.