Raisioagron asiakaslehti • 3/14
Raisioagron asiakaslehti • 3/14 18 Pitoisuusindeksi mittaa maidon koostumusta 20 Uudistunut ja tehokas Benemilk-tuotesarja 44 Johtava ammattilaisen verkkokauppa 2 AgroMakasiini 3/14 Benemilk kansainvälistyy 5 Tilaseurannan tuloksia 25 Näyttelykesän antia 6 Managementtia USA:ssa 26 Raisio ostaa ja myy viljaa 9 Mellejä ja Maitureita 30 Sadon laatu 2014 10 Hieho 24 -ohjelma 32 Huippufarmareiden toimia 12 Hirvisten 10 satatonnaria 36 Maissia Pohjanmaalla 14 Nurmi- ja säilörehun laatu 38 Uudet nurmisiemenseokset 16 Sikatilojen tuotevalikoima 42 Uusi pitoisuusindeksi 18 Nimitysuutisia 43 Lisää tehoa Benemilkeihin 21 Verkossa ja Välipala 44 JULKAISIJA: Raisioagro Oy, PL 101, 21201 Raisio, 02 443 2111, raisioagro.com • PÄÄTOIMITTAJA: Timo Huhtamäki • TOIMITUSSIHTEERI: Juha-Matti Mäkelä • TOIMITUSKUNTA: Heikki Alastalo, Juha Anttila, Ilmo Aronen, Merja Holma, Mikko Koski, Jaakko Laurinen, Vesa Pursiainen ja Päivi Volanto • TOIMITUS JA TAITTO: Marjo Keskikastari • PAINO: Forssaprint Oy, ISSN 2323-2198 • KANNEN KUVA: Mika Vahtera • OSOITTEENMUUTOKSET: Anne Aura, [email protected], 044 782 1246 • Seuraava numero ilmestyy keväällä 2015 • 6 10 21 PÄÄKIRJOITUS AgroMakasiini 3/14 Raisioagro - maailmanluokan kasvun innostaja Maailma muuttuu, niin myös Raisioagro. Uudistetun strategian ohjaamana Raisioagrossa keskitytään maatalouden osa-alueisiin, joissa menestys perustuu ruokinnan ja kasvinviljelyn erikoisosaamiseen ja innovaatioihin. Olemme tekemässä asiakkaidemme kanssa innovaatiovallankumousta, jolla elintarvikeketju ottaa seuraavan askeleen entistä tuottavammaksi ja ekologisesti kestävämmäksi. Uudistetun strategiamme teema on Kasvun innostaja. Tämä näkyy kaikessa toiminnassamme. Keskitymme asiakkaisiimme, erityisosaamiseemme ja innovaatioihin. Uudistettu strategiamme luo kasvavaa arvoa asiakkaillemme. Keskittyminen tarkoittaa myös tutkimus- ja tuotekehityspanosten sekä koko toimitusketjun kohdentamista. Tämän hyöty asiakkaillemme näkyy jo tänä syksynä. Tässä numerossa esittelemme uudistetun Benemilk-tuotesarjan. Kaikkiin Benemilk-tuotteisiin on nyt lisätty korkeatasoiset lehmien työuraa pidentävät hyvinvointikomponentit, joilla on todellinen tuottavuutta kasvattava arvo. Uudistetut Benemilk-rehut on myös entistä helpompi kytkeä osaksi tilakohtaisesti optimoitua ruokintaratkaisua. Julkistamme myös uuden Pitoisuusindeksin. Se on Raisioagron kehittämä mittari, joka kertoo kuinka tehokkaasti rehun energian laatu vaikuttaa maidon koostumukseen. Benemilkin osalta voin jo nyt luvata tämän olevan vasta alkusoittoa - tulet näkemään vielä paljon. Benemilk otti merkittävän askeleen kansainvälisessä menestystarinassaan elokuussa, kun ensimmäinen kuorma Benemilkiä suuntasi Venäjälle. Kesällä saimme myös amerikkalaisasiantuntijoita vahvistamaan Benemilkin kehitystä ja kansainvälistymistä, ja tulimme vakuuttuneeksi, että meillä on todellinen maailmanluokan tiimi tukenamme. Samalla vahvistui käsityksemme, että Suomi voi toimia maatalouden maailmanlaajuisen tuottavuuskehityksen innovaatioalustana. Uudistuessamme tähtäämme myös digitaalisen kehityksen kärkeen. Etsimme uusia innovaatioita tietotekniikan hyödyntämisestä ja uuden teknologian tuomista mahdollisuuksista. Raisioagro on edelläkävijä maataloustuotteiden verkkokaupassa ja uudistunut verkkokauppamme on nyt avattu asiakkaillemme. Tätä kirjoittaessani julkinen keskustelu maailmantilanteen vaikutuksista suomalaiseen maatalouteen käy kuumana. Muuttuneessa toimintaympäristössä työmme ytimessä on asiakkaidemme tulevaisuuden näkymien parantaminen. Siihen meillä on filosofia ja metodit. Kysypä vaikka omalta asiakasvastaavaltasi. Käsissäsi on ensimmäinen uudistunut AgroMakasiini, hyviä lukuhetkiä! Timo Huhtamäki 3 4 AJANKUVA Raisioagron ilme uudistuu Raisioagrolle vuosien aikana kertynyt ruokinnan erikoisosaaminen ja uusien innovaatioiden markkinoille tuominen ovat Raisioagron ylivoimainen kilpailuetu. Tämän kilpailuedun varaan on rakennettu uusi strategia. Se kiteytyy lupaukseen Raisioagro - kasvun innostaja. Uusi lupaus tulee esille syksyn aikana Raisioagron kaikessa viestinnässä. Ruokinnan edelläkävijyys ja uuden kehittämisen kulttuuri näkyvät uusina kuvakulmina ja visuaalisen ilmeen raikastumisena. Muutoksen myötä Raisioagron yritysilme sekä Benemilk-tuotemerkki muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka välittää asiakkaillemme halumme ja kykymme innostaa kasvuun. • Lataa puhelimeesi Tilausapuri Raisioagron Tilausapuri on helppokäyttöinen mobiilisovellus, jonka avulla pystyt tekemään tilauksen verkkokaupassa tai soittamaan tilauksesi asiakkuusvastaavallesi suoraan sovelluksen pikavalinnasta. Sovelluksesta voit kätevästi tarkastaa Raisioagron maksamat viljelykasvien hinnat. Viljelykasvien hintanoteeraus on nopea ja helppo käyttää. Tilausapuri myös muistuttaa sinua tilaus-toimitusrytmistä. Sovellukseen on nyt kehitetty uutena ominaisuutena työkalu nurmisiemenen valintaan. Valitsemalla käyttötarkoitus ja oma viljelyvyöhykkeesi työkalu valitsee sinulle parhaan seoksen Raisioagron laajasta nurmisiemenvalikoimasta. Samalla saat lisätietoa Raisioagron nurmisiementen käytöstä. Sovellus löytyy Windows-, Android- sekä Apple-laitteiden sovelluskaupoista. Linkit sovelluksen lataamiseen löydät myös osoitteesta www.raisioagro.com/mobiiliapplikaatio. • Raisioagro aina mukanasi Verkkokauppa, viljan hinnat, uusimmat uutiset – kaikki kätevästi puhelimessasi. Lataa Raisioagron mobiilisovellus ja asiointi on entistä helpompaa. Tätä kannattaa kokeilla! Lataa kätevä sovellus Windows-, iPhone- ja Android-puhelimeen AgroMakasiini 3/14 5 Benemilk-tutkimusta johdetaan edelleen Suomesta, mutta kansainvälisen kaupallistamisen varmistamiseksi Benemilk-joukkuetta on vahvistettu. Henkilöt vasemmalta oikealle: Ilmo Aronen, Connie Wan, Merja Holma, Mark Handfelt ja Tim Londergan. BENEMILK® kansainvälistyy V TEKSTI: ILMO ARONEN KUVA: MARIKA KELOKARI Suomalaisten maitotilojen kiinnostus Benemilk-rehuihin jatkuu ja tilaseurannan tulokset vahvistavat tieteellisten kokeiden tuloksia Benemilkin tehosta. Innovaatio herättää suurta kansainvälistä kiinnostusta ja tavoitteena on Benemilk-rehujen kansainvälinen kaupallistaminen. uosi sitten perustettiin Benemilk Oy, jonka enemmistöomistajana on Raisio Oyj ja vähemmistöomistajana amerikkalainen Intellectual Ventures. Yhtiön tärkeimpänä tehtävänä on Benemilk-innovaation kansainvälinen kaupallistaminen. JOHTO USA:N SEATTLESSA Voidakseen vastata kansainväliseen kiinnostukseen Benemilk Oy:lle perustettiin kesällä pysyvä organisaatio, jonka toimitusjohtajaksi nimitettiin orgaanisen kemian tohtori Tim Londergan, jolla on laaja kokemus eri teollisuuden aloilta vaativista liiketoiminnan kehitystehtävistä. Teknologiajohtajaksi nimitettiin orgaanisen kemian tohtori Connie Wan, jolla on lisäksi lääketieteen ja juridiikan tutkinnot ja vahvat näytöt keksintöjen kaupallistamisesta. Lakiasioista vastaavaksi johtajaksi nimitettiin Mark Handfelt, jolla on juristin tutkinto ja 25 vuoden kokemus useista kasvuyrityk- sistä. Kansainväliseen menestykseen tähtäävää kaupallista toimintaa johdetaan USA:n Seattlesta. Benemilk-rehujen tutkimusta ja kehitystä johdetaan edelleen Suomesta, ja valtaosa tutkimuksista tehdään täällä. Tutkimustyötä tehdään myös useissa ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Elokuun alussa edellä mainitut Tim, Connie ja Mark viettivät viikon Suomessa perehtyen Benemilk-tutkimuksiin ja myös käytännön lypsykarjatiloihin. Tim ja Connie ovat olleet tekemisissä Benemilkin kanssa jo pitkään, nyt heidän roolinsa vahvistui entisestään. Connieta ilahdutti erityisesti Benemilkin tukena oleva vahva tutkimusnäyttö. Maidontuotannon lisäksi rehuhyötysuhteen paraneminen on ekologisen kestävyyden kannalta maailmanluokan asia. Mark totesi ykskantaan, että on todella innostavaa lähteä esittelemään keksintöä maailmalle, koska näytöt Suomessa ovat niin hyvät ja tulokset ovat tieteellisesti vahvalla pohjalla. • 6 AJANKUVA Okrassa huvia ja hyötyä O 1. TEKSTI JA KUVAT: MARJO KESKIKASTARI ripään maatalousnäyttely Okra lisää suosiotaan vuosi vuodelta. Tänäkin vuonna tehtiin uusi yleisöennätys, 82 000 kävijää. Myös Raisioagron osastolla pyörähti neljän päivän aikana mukavasti väkeä vaihtamassa kuulumisia ja tutustumassa uusiin palveluihimme. Raisioagron Elovena-baariin oli rakennettu verkkokauppa, jossa asiakkaille kerrottiin verkossa asioinnin eduista. Uusi avoin verkkokauppamme palvelee monia tarpeita, siellä voi etsiä tuotetietoja, selata valikoimaa, hyödyntää maataloussääpalvelua sekä tilata tuotteita kellon ympäri. Monille asiakkaillemme verkkokauppa on vielä uusi tuttavuus – mutta kiinnostus herää vähitellen. OIVA KOHTAAMISPAIKKA 2. 1. 2. 3. Juha Anttilan messuille tuomat säilörehu ja seosnäytteet herättivät mielenkiintoa, samoin maissi- ja hernekasvustot. Kajanderin perhe, Tony ja Kati sekä lapset Iivari, Einari, Tenho ja Elina ottivat ilon irti messupäivästä. Tuottajia perehdytettiin muun muassa avoimen verkkokaupan tuomiin mahdollisuuksiin ja hyvistä messutarjouksista saattoi tehdä tilauksen verkossa saman tien. Verkkokauppatiimimme Vesa Pursiainen (vas) ja Kimmo Kesälä kehittävät järjestelmää ja opastavat sen käytössä. Maatalousnäyttelyyn tullaan perinteisesti viettämään kiireetöntä, mukavaa päivää ja tapaamaan tuttuja. Moni kävijä löysikin osastoltamme oman tutun asiakkuusvastaavansa. Merikarvialaiset karjatilalliset Seija Latva ja Kari 3. Mäkelä olivat varanneet perjantain 5.7. messupäiväksi ja Marko Hakasen kanssa jutustellessa vierähti tovi jos toinenkin. - Ei tämä matka tästä kovin vauhdikkaasti etene, mutta väliäkö sillä, tänne messuille ollaan tultu lomaa viettämään ja tuttuja tapaamaan. Toki rehuasioitakin tässä sivussa puntaroidaan, kertoi Mäkelä. Kati ja Tony Kajanderin kotieläintila sijaitsee Paimiossa, heidän pelloilla kasvaa heinää, viljaa ja härkäpapua. Koko kuuden hengen perhe oli lähtenyt yhdessä messuille ja lapsille olikin kertynyt rekvisiittaa jo monelta eri osastolta. Raisioagron Elovena-baarista löytyi heille tuttu mies, Kimmo Kesälä. Kimmo kyseli Tonylta, onko hänellä jo kokemuksia Raisioagron verkkokaupasta. - Olen tutustunut, onhan tuo helppo ja kiinnostava palvelu. Teen tilaukseni yleensä puhelimitse, mutta ei ole mitään estettä siirtyä verkkoon – erityisesti kun sieltä saa 10 euron edun ja tilauksen voi tehdä vaikkapa illalla, pohti Tony. • AgroMakasiini 3/14 Antoisa päivä Pohjanmaan pellolla Pohjanmaan Peltopäivä järjestettiin Ylistarossa 29.7.2014. Viljelijät, kauppa, alan tutkimus ja neuvonta kohtasivat koeruutujen äärellä. Ammattilaisille suunnattu näyttely osoitti heti tarpeellisuutensa. Näyttelypäiväksi luvattiin ukkosrintamaa ja myrskyä, mutta onneksi saatiin vain pieni ripaus sadetta. Näyttelypäivä oli kaikin puolin onnistunut iloitsevat Juha Anttila, Mikko Koski ja Heikki Alastalo. T TEKSTI: MIKKO KOSKI KUVAT: KIMMO KESÄLÄ apahtumassa oli 39 näytteilleasettajaa. Viljaruutuja näyttelykentällä oli 140 ja perunaruutuja 50. Kävijöitä oli noin 1 500 ympäri Suomen. Viljelijät olivat tyytyväisiä Pohjanmaan Peltopäivän antiin. Esittelyruutujen kautta oli mahdollisuus verrata eri lajikkeita sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia viljelmiin. KUIVUUS KIUSASI KOEVILJELMIÄ Raisioagrollakin oli oma osastonsa tapahtumassa. Koeruutumme olivat kärsineet aika lailla kuivuudesta. Tosin yhden kerran ruutuja oli kesän aikana sadetettu. Se ei tietystikään riittänyt, mutta vertailuja pystyi ainakin tekemään kasvien kuivuudenkestävyydestä. Raision koeruuduissa oli maissilajikkei- ta eri kylvötekniikoilla. Oli eri rivi- ja taimiväleillä ja kylvetty biohajoavan muovin alle tai ilman. Bernerin koeruuduissa oli kokeiltu eri kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia. Maissin lisäksi kokeessa oli seosviljoja, kuten vehnä-vihantaherneseos, vehnä-härkäpapuseos ja erityyppisiä nurmiseoksia. Valkuaiskasveja sisältävät seokset kiinnostavat, sillä sadosta saa valkuaiskasvipalkkion ja lisäksi sadossa on runsaasti valkuaista ja energiaa. Kasvusto sopii joko rehuksi tai viherlannoitukseen. Näyttelypäällikkö Henri Honkala iloitsi viljelijöiden runsaasta osallistumisesta tapahtumaan. – Niin kävijät kuin näytteilleasettajatkin antoivat hyvää palautetta. Sen innoittamana uskon Pohjanmaan Peltopäivän saavan jatkoa kahden vuoden kuluttua. • 7 8 KASVINVILJELY AgroMakasiini 3/14 9 Raisio ostaa ja myy viljaa Raisioagro on merkittävä viljan ostaja Suomessa. Oman käytön lisäksi välitämme viljaa myös eteenpäin. Olemme vuosien saatossa kerryttäneet vankan kokemuksen viljanvälityksestä ja kansainvälisestä viljakaupasta, jonka pohjalta viljan välitys ja vienti ovat jatkossakin yksi panostusalueistamme. R TEKSTI: MIKKO KOSKI aisioagrossa on viime keväänä Ryhdymme entistäkin aktiivisem- tetaan suoraan viljelijöiltä Mildolaan tehty syvällinen analyysi osa- min tekemään rehuviljoista vientikaup- Kirkkonummelle tai Suomen Viljavan na strategiatyötä ja sen loppu- poja ja tulemme keräämään rehuviljoja Naantalin ja Ylivieskan toimipisteisiin. tuloksena olemme päättäneet vientisatamiin. Sopimusviljelijämme keskittyä vahvuuksiimme ja erikoistua eivät jää pulaan rehuviljojensa kanssa, TUOTANTOPANOKSET ydinosaamiseemme. Käytännössä tämä vaan hoidamme heidän sopimusviljan- VILJELYN TUKENA tarkoittaa poikkeuksellisen vahvaa pa- sa kuten tähänkin saakka, ja jatkossa Tarjonnassamme on myös kattava valinostusta nimenomaan entistäkin tehok- koima sopimusviljelyä tukevia tuotankaammin. niihin asiakasryhmiin, topanoksia. Yaran lannoitteista löytyy Pa lvelem me laadukkaat lannoitteet joka käyttötarjoissa tuottajan meRaisioagron tietysti edelleen koitukseen. Lisäksi alati kasvavassa vanestyminen perustuu uudistuminen tarkoittaa myös sika- ja sii- likoimassamme on useiden eri valmiserikoistuneeseen ruomyös viljanhankinnan pikar jankasvat- tajien kasvinsuojeluaineita. kinta- ja kasvinviljejatkuvuuden turvaamista. tajia. Toivomme lyosaamiseen. Alkutuotannon kehitys on aina ollut kaupankäynnin Raisiossa sydämen asia ja sen innoittaRuok intaosaamista kehitetään erityisesti lypsykarjan ja jatkuvan niin viljakaupan kuin tuotan- mana olemme kehittäneet tehokkaita kalankasvatuksen osalta, mutta Rai- topanostenkin osalta kuten ennenkin. kasvinsuojeluohjelmia eri viljelykassioagron uudistuminen tarkoittaa myös veille, viimeisimpänä maissin kasvinviljanhankinnan jatkuvuuden turvaa- MALLASOHRA JA ÖLJYKASVIT suojeluratkaisua ja kasvuohjelmaa. mista. Mallasohran ja öljykasvien tuotanto Siemenet kuuluvat myyntiartikkeleitiloilla on jatkossakin turvattu, vaikka himme ja kehittyvään osaamiseemme. REHUVILJAA VIENTIIN Raisio on luopunut omista tuotantolai- Olemme Suomen suurin maissinsieYksimahaisten rehujen valmistuksen toksistaan näiden kasvien osalta. Toi- menten myyjä. lopettaminen tarkoittaa sitä, että kym- mitamme esimerkiksi Viking Maltin Raisioagrolla on käyttäjäystävällimenille miljoonille kiloille rehuviljaa tehtaille Suomeen ja ulkomaille suuren sessä maataloustuotteiden verkkokaupitää löytää uusi koti. Osa rehuviljasta määrän lajikkeellisia mallasohria. passaan johtavat kasvinviljelyyn tarsaadaan siirrettyä Kouvolan ja YliviesAiemmasta käytännöstä poiketen koitetut tuotantopanokset ja tarvikkeet kan rehutehtaille. Toki näihin tehtaisiin öljykasvien puristus tapahtuu Mildo- – käy tutustumassa osoitteessa kauppa. hankitaan rehuviljat ensisijaisesti nii- lan öljynpuristamossa Kirkkonummel- raisioagro.com. • den lähialueelta. la. Jatkossa kaikki öljykasvierät toimi- 10 Puinnit aloitettiin elokuussa hyvissä olosuhteissa. Kuun lopulla matalapaine muutti sadonkorjuun luonteen ja tämä näkynee myös sadon laadussa. KASVINVILJELY Valkuaistaso kohdallaan alkupään puinneissa E TEKSTI : JAAKKO LAURINEN lokuun loppuun mennessä esinäytteitä on jo analysoitu jonkun verran. Hellekauden vaikutukset jyväkokoon näkyvät tuloksissa. Mallasohran lajitteluasteet ovat keskivertoa heikompia. Valkuaiset ovat kuitenkin pysyneet matalina, sillä keskivalkuainen on tässä vaiheessa optimitasolla 10,5 prosentissa. Runsaat sateet saattavat aiheuttaa homeongelmia jatkossa. SYYSVILJAT PUITIIN HYVÄN SÄÄN AIKANA Syysviljojen puinnit ehtivät pisimmälle ennen elokuun sadekauden alkua, joten niiden laadussa on vähiten moitteen sijaa. Syysvehnän keskivalkuainen on toki vain reilut 12 prosenttia, mutta se on satoisalle syysvehnälle melko hyvä lukema. Raisioagron uutuuslajike Julius selvisi vaurioitta talvesta ja tuotti ensimmäisissä viljelyksissä hyvän sadon. Kyseessä on KWS:n jalostama isojyväinen HEHTOLITRAPAINO JA ja korrenluja laatulajike, joka tulee tänä VALKUAISTASO KORKEITA Hehtolitrapaino on alkupään tuloksissa vuonna ensimmäistä kertaa laajempaan varsin hyvä niin mallas- kuin rehuoh- viljelyyn. Rukiin sakoluvun keskiarvo on perallakin. Hellekausi lienee tässä avustanut, sillä usein kuivan vuoden sato on räti 300, mutta hehtolitrapaino jää lajikkeesta riippumatta painavaa. Suurimokauselvästi alle 80 kilon ralla hehtolitrapaino on ollen keskiarvoltaan pysynyt viime vuoden Uutuuslajike Julius vain 77,5 kiloa. Tämä tasolla 56 kilossa ja piktuotti ensimmäisessä ei toki vaikuta kaupkujyvääkään ei ole kesviljelyssä hyvän palaatuun. Rukiin kimääräistä enempää. sadon. toteutunut satotaso Kevätvehnäesinäytsaattaa kuitenkin jääteiden valkuaispitoisuus on alkupään analyyseissä selvästi dä köykäisyyden vuoksi arvioitua piekeskiarvovuotta korkeampi. Keskiarvo nemmäksi. Kotimaiselle rukiille on vahva kyon alkupään puinneissa tasolla 13,6 prosenttia. Korkea valkuainen ja sakoluku syntä, joten toivottavasti mahdollisimovat sadon markkinoinnissa ehdotto- man moni onnistui haastavissa oloissa mia etuja varsinkin kun vehnäsato sekä myös kylvämään uudet rukiin siemenet maahan. • koti- että vientimarkkinoilla on suuri. AgroMakasiini 3/14 Syksyn tärkeimmät kasvinsuojelutoimenpiteet Tarpeenmukainen kasvinsuojelu voi tarkoittaa useita toimenpiteitä myös syksyllä. Älä siis laita kasvinsuojeluruiskuun pakkasnesteitä ennen kuin olet miettinyt onko kaikki tarpeellinen jo tehty. TEKSTI: JAAKKO LAURINEN NURMEN RIKKATORJUNTA VIIMEISEN NIITON JÄLKEEN KUVA: LASSE MATIKAINEN KAHUKÄRPÄSRUISKUTUS SYYSVILJOILLE Nurmen rikkatorjuntaa tehdään Suomessa liian vähän. Tämän voi jokainen todeta kesän mittaan jo auton ikkunasta, sillä voikukka, peltokanankaali ja hevonhierakka näkyvät kauas. Yksi syy rikkatorjunnan laiminlyömiseen saattaa olla kevään kylvö, joka osuu juuri kevätruiskutuksen ajanhetkeen. Hämmästyttävän hyviä tuloksia on kuitenkin saavutettu myös tekemällä rikkatorjunta myöhään syksyllä viimeisen niiton jälkeen. Aineiksi käyvät samat Starane XL ja Gratil kuin kevät- ja kesäkäytössäkin. Kahukärpänen yllätti viime syksynä syysviljanviljelijät. Myöhään kylvetty syysvehnä saattaa selvitä kahukärpäsestä ilmojen kylmetessä. Ruista ei voi kuitenkaan kylvää myöhään, joten ruiskutustarvetta on arvioitava tarkasti liima-ansoilla tai yksinkertaisesti havainnoimalla kärpästilannetta maan rajassa viljan 1-4 lehtiasteella. Ainekustannus (Decis 0,15 l/ha) on alle kuusi euroa hehtaari, joten käytännössä ruiskutus maksaa vain vaivan. LUMIHOMETORJUNTA SYYSVILJOILLE JUOLAVEHNÄN TORJUNTA Varsinkin rukiilla, kuin myös syysvehnällä, lumihometorjunta on usein ratkaissut pelin. Lumihome etenee tuhoisimmin tiheissä, hyvin versoneissa kasvustoissa. Lumisilla seuduilla tautia esiintyy useammin. Talven olosuhteista ei etukäteen tiedä, joten yleensä ruiskutuspäätös täytyy tehdä lokakuun puolenvälin tienoilla, jolloin ruiskutuskelejä vielä on ja todennäköisyys talven tuloon alkaa olla suuri. Parhaat koetulokset on saatu suhteellisen edullisella seoksella Proline 0,4 l + Topsin 200 g/ha. Syystorjunta on tehokasta. Vasen puoli nurmesta on ruiskutettu edeltävänä syksynä Starane XL -valmisteella, käyttömäärä 1,8 l/ha. Viimeisenä vaan ei vähäisempänä on tietenkin muistettava juolavehnän torjunta glyfosaatilla. Juolavehnä valmistautuu talvea vastaan ilmojen kylmetessä ja virtaukset käyvät juuristoon päin. Näin se vetää myös glyfosaatin juuristoon ja teho on siksi kevätkäsittelyä parempi. Ruiskutuksia voi tehdä syksyllä niin kauan kuin lämpötila nousee päivällä riittävästi sulattaakseen kasvuston. Rodeo 3 l + Sito Plus 0,5 l/ha on sopiva annos torjuntaan. • 11 12 KASVINVILJELY Huippufarmari Haussa –kilpailussa ympäristövaikutukset puntariin TEKSTI JA KUVAT JAAKKO LAURINEN Elokuun loppuun mennessä kaksi Huippufarmari– lohkoa oli puitu mahtavin satotasoin. Lisäksi toki nurmilohkolta oli kolmesta sadosta kaksi jo korjattu. Kilpailu tuo uutta tietoa myös ympäristövaikutuksista eri kasvien välillä. H uippufarmari Haussa –kilpailua käydään tänä vuonna toista kertaa. Kyseessä on ensimmäinen satokilpailu, jossa sadon ja viljelyn talouden lisäksi myös viljelyn ympäristövaikutus otetaan tuloslaskennassa huomioon tasavertaisesti muiden tekijöiden kanssa. Mittarina toimii Raision CCC-konsepti. Mukana on monipuolisesti kasveja, joten myös niitä voidaan vertailla keskenään. LAAJA KASVIVALIKOIMA Tämän vuoden kilpailussa uusina yrittäjinä ovat Ari Siivonen Huittisista Lennox-kevätvehnällä, Maitokartano MTY Kausalasta Flocke–kauralla, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kannuksesta Severi –rehuohralla, Antti Uusi-Rauva Sastamalasta Vauhti 2 –sinimailasnurmella ja Tuorlan Maaseutuopisto Piikkiöstä kasvinaan maissi. Haastajilla on vastassaan viime vuoden kisassa menestyneet Loimaalaiset Kalle Eskola (Amaretto–kevätvehnä) ja Kalle Vanha-Perttula (Marthe– mallasohra), joiden viljelysuunnitelma on melko lähellä viimevuotista. Lisäksi viimevuoden kisan viidenneksi sijoittunut Tuomas Levomäki on vaihtanut vehnän rehuherneeseen, koska halusi osoit- AgroMakasiini 3/14 2. 3. Seuraa blogeja ja Facebookia 1. Huippufarmari Haussa on toki kilpailu, mutta tässä kilpailussa matka on tärkeämpi kuin määränpää. Sadonkorjuutuloksista ja muista ajankohtaisista asioista löytyy blogeja osoitteesta www.huippufarmari.fi. Facebook-sivulta www.facebook.com/huippufarmari löytyy esimerkiksi runsaasti peltokuvia. Kilpailun tulokset selviävät vuoden loppuun mennessä. taa herneen mahdollisuudet kotimaisen valkuaisen tuotannossa. HERNE PUITIIN ENSIMMÄISENÄ Tuomas Levomäen urakka päättyi ensimmäisenä, sillä hän ehti puimaan rehuherneen jo 11.8 helleputken viimeisinä tunteina. Satomäärä hehtaarin koealalta oli 4 641 kiloa. Kilpailussa totuttuun tapaan tämäkin sato on lähes kaksinkertainen TIKE:n 10 vuoden tilastolliseen keskisatoon verrattuna. Valkuaistaso oli 21,1 prosenttia, eli kotimaista valkuaista korjattiin hehtaarilta 979 kiloa. Sekä ympäristö- että tuotantokustannuslaskelmassa auttaa typensitojakasvin matala typpilannoitus, joka tässä tapauksessa tarkoitti YaraMila Pellon Y6 -lannoitetta 200 kiloa per hehtaari. Herneen ilmasta sitomaa typpimäärää voidaan arvioida typpitaseella. Raisio-Konsernin kestävän kehityksen asiantuntija Aki Finér kertoo typpitaseen olevan Levomäen viljelyksessä noin -100 kiloa per hehtaari, joka on linjassa ”Tehoa maatalouden vesiensuojeluun” eli TEHO- hankkeessa laskettuihin herneen ravinnetaseisiin. . Herneen hieman yli 22 prosentin puintikosteus 1. 2. 3. Levomäen rehuherne puitiin erinomaisissa olosuhteissa 11.8. Kaste laskeutuu Vanha-Perttulan ohrapellolle 26.8. klo 21. Viimeinen puolitoistakierrosta koealasta teki tiukkaa. Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Severi –ohra Kannuksessa alkaa näyttää tuleentumisen merkkejä 28.8. myöhäisestä kylvöajasta huolimatta. Uutuuslajike Severi kylvettiin 3.6. ja tilanhoitajien mielestä se on tilan parhaan näköinen ohra. tarkoittaa sitä, että herneen kuivauksessa rehuherneen 14,5 prosentin maksimivastaanottokosteuteen tullaan kuluttamaan runsaasti energiaa. Finér muistuttaa, että Levomäen tilalla osa lämmöstä tuotetaan kuitenkin hakkeella, jolloin kuivauksen osuutta herneen hiilijalanjälki eli HiiliPlus tuloksissa saadaan pienennettyä. Herne saattaakin olla vahvoilla kilpailun ympäristöosiossa. MALLASOHRALLA SATO VIIMEVUOTISTA PAREMMAKSI Kalle Vanha-Perttula pääsi puimaan kilpailulohkonsa 23.8.. Viime vuonna sato oli 6 537 kiloa hehtaarilta ja tuloksena oli kolmas sija. Erinomaisesti kotiutetut panokset toivat myös viime vuonna parhaat pisteet ympäristöosiosta. Tällä kertaa odotusarvo sadon suhteen oli jopa korkeammalla. Odotukset myös toteutuivat kun kosteuskorjatuksi sadoksi muodostui 6 845 kiloa per hehtaari. Tuotantopanoksissa eroa syntyy lähinnä kuivauksesta, sillä tämän vuoden puintikosteus oli 25,8 prosenttia, kun viime vuonna ohra saatiin talteen 19 prosentin kosteudessa. Tulos osoittaa, että viime vuosi ei ollut onnenkantamoinen vaan sama viljelyresepti toimii erilaisina vuosina. • 13 14 KASVINVILJELY Maissi kasvaa jo Pohjanmaalla TEKSTI: JUHA ANTTILA KUVA: SARI PERÄLÄ Suotuisten olosuhteiden, kehittyneeen viljelytekniikan ja uusien entistä aikaisempien lajikkeiden ansioista maissin viljely siirtyy yhä pohjoisemmaksi. Y ksistään Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on tällä kasvukaudella Raisioagron välittämiä Activate- ja Pioneer-lajikkeita viljelyssä noin 150 hehtaarin alueella. Kasvukausi tosin on ollut kaikkea muuta kuin helppo. päivää. Lisäksi lämmin maa parantaa fosforin hyväksikäyttöä ja tekee vahvemmat juuret. Työ myös yksinkertaistuu, sillä maissin kylvön yhteydessä ruiskutetaan maavaikutteiset kasvinsuojeluaineet. TAKAPAKKIA ALKUKESÄLLÄ KYLVÖ MUOVIN ALLE Muovi nopeuttaa maissin kehitystä, koska muovi lämmittää maata jopa 14 astetta. Muovin alle kylvetyllä alalla maissi nousee pintaan 4-5 päivässä, kun se muuten tarvitsee noin 10 päivää. Muovin avulla maissi voidaan kylvää kahta viikkoa normaalia aiemmin ja kylmempään maahan. Tämä nopeuttaa kasvua merkittävästi ja tärkkelyksen muodostumiseen saadaan 30-40 lisä- Maissin kehitys oli vielä toukokuussa muovin suojissa ripeää, mutta kesäkuussa tuli kylmä kausi ja kasvu hidastui. Kasvilla ei ollut mitään ongelmaa läpäistä muovia. Ongelmia sen sijaan tuli siinä, kun muovi ei pysynyt paikoillaan rajujen myrskyjen riepotellessa lakeuksia. Hallaakin oli reipaasti parina yönä ja rikkakasvit, lähinnä jauhosavikka, pääsi rehoittamaan huolimatta maa- Maan hyvällä muokkauksella on suuri merkitys maissin kylvön onnistumiseen käytettäessä biohajoavaa kalvoa. AgroMakasiini 3/14 Kasvustonäkymiä Härmästä TEKSTIJA KUVA: JUHA ANTTILA vaikutteisesta Stomp-aineesta. Maissin taimi kesti hallaa hyvin. Toki kasvustot ottivat nokkiinsa ja jurottivat pitkään vaaleanvihreinä. Mutta kun heinäkuun helteet alkoivat, alkoi kasvukin rytinällä. Ja ne jauhosavikat hoidettiin ”salaisella reseptillä”. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Nyt voidaan jo todeta, että kylvö biohajoavan muovin alle mahdollistaa rehumaissin viljelyn pohjoisilla alueilla. Siemenet voi kylvää muovin alle heti toukokuun alussa, jos maa on kunnossa. Kahden viikon etumatka kylvöajankohtaa tekee jo lähes kuukauden etumatkan syksyllä sadonkorjuuaikaan. Näin syntyy märehtijälle monipuolista rehua, jossa on tarpeeksi kuiva-ainetta ja tärkkelystä. Kävimme Mty Pitkämäen ja Ville Huhtalan maissipelloilla 21.8.2014. Kummallakin on viljelyksessä reilu 10 hehtaarin maissiala. Pitkämäellä on yli 100 lehmää ja Huhtalalla 600 mullia, jotka todellakin tarvitsevat purtavaa talveksi, silä loppukesä on ollut Härmässä hyvin kuiva ja kuuma. Säilörehun toinen sato jäi tämän vuoksi pieneksi. Activate-maissikasvustot näyttivät vahvoilta ja elinvoimaisilta. Kasvustojen pituus oli noin 2,80 senttimetriä. Muovin alle kylvetyillä maisseilla oli selvä etumatka ja ne olivatkin juuri tulossa maitotuleentumisasteelle, kun taas avomaalla kasvaneet olivat vasta tekemässä tähkää. Jos kasvustot selviävät kuukauden ilman hallaa, alkavat kasvustot tuleentua ja saavuttaa taikinatuleentumisasteen, jopa jyväasteen. Tällöin saataisiin tavoitteen mukainen sato (12 tn/ha ja ka 30 % sekä 30 % tärkkelystaso). Nyt kuiva-ainesato oli parhaimillaan noin 10 tonnia per hehtaari ja kuiva-aine 20 prosenttia. • UUTEEN SATOKAUTEEN Ensi satokaudelle otamme erityiseen tarkkailuun pellon muokkauksen. Siinä olisi parantamisen varaa, koska matala ja huonosti muokattu maa lämpenee hitaasti ja vaikeuttaa kylvöä. Tänä vuonna harauksia ei tehnyt juuri kukaan. Maissin juurille on saatava multaa ja rivivälit on pidettävä puhtaana, että kaikki lämpö saadaan käytettyä. Monokultturi sopii maissille, eli ensi kaudella nyt viljelyssä olevat maat muokkautuvat jo helpommin ja päästään mättäistä eroon. Ensi kaudella kannattaa miettiä myös typpitasoja tarkasti. Jos aiotaan saada kasvusto tuleentumaan, on lannoitustason oltava järkevä. Luvassa on myös mielekiintosia maissiuutuuksia. • Marko Hakanen (vas) ja Ville Pitkämäki toteavat, että muovin alla kasvanut maissi on selvästi kehityksessä edellä verrattaessa avomaalla kasvaneeseen. 15 16 Panosta nurmisiemenen valintaan S TEKSTI: MIKKO KOSKI äilörehun huippusato saavutetaan panostamalla nurmen perustamiseen, seosvalintoihin, lannoitukseen ja rikkakasvitorjuntaan. Nurmet tulee uusia riittävän usein, kolmen vuoden välein. Toki täydennyskylvöillä saadaan elvytettyä nurmia, mutta paras sato saadaan uudesta, täystiheästä nurmesta. Nurmisiemenen valintaan kannattaa panostaa. VALITSE OIKEA NURMISIEMEN Nurmisiemenen valintaan liittyy kaksi olennaista kriteeriä. Ensiksi viljelijän on mietittävä niittokertojen lukumäärä; aikooko hän niittää säilörehusadon kaksi vai kolme kertaa. Toisena kriteerinä on seoksen viljelyvyöhykkeet. Pohjoisessa toimivat paremmin eri seokset kuin etelässä. Molempiin strategisiin valintoihin löytyy omat parhaiten juuri siihen strategiaan soveltuvat seokset tai puhtaat siemenlajikkeet. Myös lannoitteen käyttö ohjaa oikean seoksen valintaa. Normaali typpilannoitus vai alennettu typpilannoitus riippuen siitä, onko seoksessa typensitojakasveja, kuten sinimailasta tai apilaa. SEOKSET ENSI KAUDELLE Tulevalla kaudella Raisioagron nurmisiemenenvalikoimassa on 10 erilaista seosta sekä muutamia puhtaita lajikkeita, muun muassa timoteistä, englanninraiheinästä, italianraiheinästä ja puna-apiloista. Mukana valikoimassa on myös vanhoja tuttuja seoksia, joiden sisältöä on viilattu vieläkin monipuolisemmaksi ja soveltuvammaksi eri olosuhteisiin. Uusi seos on tullut suosituimpaan Vauhti–sarjaan. Vauhti 3 on varsinkin kuiville savimaille suunnattu seos. Seokseen on lisätty valkoapilaa ja ruokonataa, jotka kestävät kuivuutta ja ovat maittavia kasveja. TÄYDENNYSKYLVÖ RUTIINIKSI Täydennyskylvö on asia, johon viljelijöiden tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vanhoissa nurmissa aukkoisuus ja rikkakasvit lisääntyvät. Vanhaa nurmea voi ja pitää elvyttää täydennyskylvöllä. Täydennyskylvö kannattaa tehdä joka kevät - tai periaatteessa milloin vain kasvukauden aikana. Täydennyskylvöön suosittelemme seoksia Vauhti 1, Voima ja Pikalaidun tai puhdasta englanninraiheinää. • KASVINVILJELY AgroMakasiini 3/14 17 1. 1. 2. 2. Ari Reitin seosvilja on nyt tuubissa, ensi keväänä saamme kuulla kokemuksia ruokinnasta. Kaura-vehnä –seosviljan sato oli noin 5 t/ha, puintikosteus oli 25. Jyvän koko kaurassa oli aavistuksen pientä, mikä tuotti ongelmia murskauksessa, kokonaisia meni läpi. Seosviljojen suosio yllätti Käyttäjäkokemukset seosviljoista kuluneen kauden aikana ovat olleet varsin hyviä ja kiinnostus niitä kohtaan kasvaa jatkuvasti. T TEKSTI: MIKKO KOSKI KUVA: MARKO KIIVERI ämän kauden peittaamattomat kaura-vehnä, ohra-kaura ja vihantaherne-vehnä –seokset ovat menestyneet hyvin ja uuttakin on luvassa tulevalle kaudelle. Tilaolosuhteissa ei ole kovinkaan helppo sekoittaa suuria määriä viljoja keskenään siten, että seos olisi tasalaatuinen vielä kylvökoneenkin laatikossa. Pieni pelko oli, että vihantaherne-vehnä seos lajittuisi kylvökoneessa ja pelloilla näkisi vaillinaisen lopputuloksen, mutta huoli oli turha. Seos ei lajittunut ja kasvustot olivat tasalaatuisia. KOKEMUKSIA MÄNTSÄLÄSTÄ Mäntsäläläinen Ari Reitti kylvi pelloilleen kaura-vehnä –seosta toukokuussa. Kylvö sujui hyvin. – Helppoa oli laittaa säkistä seos suoraan kylvökoneeseen, ei ollut mitään ongelmia. Kasvustossa oli joissakin paikoissa enemmän kauraa ja toisissa enemmän vehnää, mutta pääsääntöisesti kasvusto oli sekoittunut hyvin, Reitti kertoo. Vilja tuleentui tasaisesti. Elokuun alussa olisi päässyt jo puimaan, mutta sateet siirsivät puinnit loppukuulle. UUTTA TULOSSA Tulevalle kaudelle on Raisioagron valikoimaan tulossa myös yksi uusi seosvilja, härkäpapu-vehnä. Tämänkin kehittely lähti asiakkaan tarpeesta liikkeelle. Viljelijä voi helpottaa työtään ja säästää aikaansa merkittävästi ostamalla valmiin erän tasalaatuista seosviljaa. Lisäksi esimerkiksi vihantaherne-vehnä –kasvustosta saa reilusti arvokasta ohitustärkkelystä ja seoksen kylvöalalta kertyy valkuaiskasvipalkkiota. Kysy asiasta lisää Raisioagron asiakkuusvastaavilta. • 18 NAUTA Uusi pitoisuusindeksi mittaa maidon koostumusta TEKSTI: MIERJA HOLMA PITOISUUSINDEKSI MUKANA RUOKINTAOHJELMASSA Raisioagron uudessa ruokintaohjelmassa on nyt mukana pitoisuusindeksi, jonka avulla voidaan arvioida maidon koostumusta, kun siirrytään väkirehusta toiseen. Ruokintaohjelmassa myös säilörehu saa omat indeksiluvut. Karkearehujen vaihtuminen aiheuttaa usein pitoisuuksiin voimakkaita muutoksia, vaikka ruokinnassa olisi Benemilk-rehu. Toki myös lypsykauden vaihe sekä vuodenaika vaikuttavat maidon koostumukseen. PITOISUUSINDEKSI PALJASTAA: ENERGIAMUODOLLA ON VÄLIÄ Pitoisuusindeksi on Raisioagron kehittämä uusi mittari, joka kertoo kuinka tehokkaasti rehun energia vaikuttaa maidon koostumukseen. Pitoisuusindeksin laskennalle on jätetty kansainvälinen patenttihakemus. L ehmän ruokinnalla on suuri vaikutus maidon koostumukseen. Riittävä energian saanti on välttämätöntä, jotta maidon pitoisuudet saadaan nousuun. Energia ei kuitenkaan kaikissa muodoissaan tehoa. Pitoisuusindeksi on uusi mittari, joka kertoo miten rehun energia vaikuttaa maidon koostumukseen. ENERGIAMUODOLLA ON VÄLIÄ Lehmille voidaan tarjota kahta eri rehuseosta, joissa on aivan sama rehuanalyysi ja identtiset laskennalliset energia-arvot. Toisella rehulla saadaan kuitenkin vahvempaa maitoa, jossa pitoisuudet ovat korkeammalla ja rehu kohottaa merkittäväsi energiakorjattua maitotuotosta. Benemilk-rehuissa on käytetty energianlähteenä tehokkaita suojattuja rasvahappoja, jolloin sen pitoisuusindeksi on korkea ja energia on tehokkaammassa muodossa kuin vertailurehussa, jossa on käytetty öljymäistä rasvaa. Tämä on osoitettu useissa tieteellisissä kokeissa. Suomalaisessa rehuarvojärjestelmässä kaikki rehun rasvahappolähteet pidetään samanarvoisina. Todellisuudessa on suuri ero lisätäänkö rehuun öljymäistä rasvaa vai Benemilkin suojattua rasvahappoa. Rehuihin lisätyt kasviöljyä sisältävät puristeet alentavat maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta. Samalla energiakorjattu maitotuotos alenee. Tyydyttymättömät rasvahapot ovat haitallisia pötsin mikrobeille, jotka pyrkivät muokkaamaan rasvasta tyydyttynyttä. Mikrobeiden toiminnan Rehu MJ/ kgka Pitoisuusindeksi EKM kg Valkuais% Rasva% REHU C 13,2 25 31,4 3,32 3,60 BENEMILK 13,2 65 34,08 3,53 4,03 AgroMakasiini 3/14 Raisioagro laskee rehuille pitoisuusindeksin, joka kuvastaa rehun vaikutusta maidon koostumukseen. Benemilk-rehuilla on korkea pitoisuusindeksi, joka kertoo Benemilkin kohottavan maidon pitoisuuksia. välimuodot ovat trans-rasvahappoja, jotka estävät maitorauhasen rasvasynteesiä. Samalla maitovalkuaisen tuotos alenee. PITOISUUSINDEKSI PALJASTAA TEHOTTOMAN REHUN Rehuille saadaan laskettua rasvahappokoostumuksen perusteella pitoisuusindeksi, joka kuvastaa rehun energian tehoa. Jos rehun energia koostuu pääosin öljymäisestä rasvasta, pitoisuusindeksi on matala ja lehmän tuotos jää alemmaksi kuin laskennallinen energia-arvo antaa olettaa. Maidon pitoisuudet alenevat ja maitotili jää vaatimattomaksi verrattuna saman energian rehuun, jossa pitoisuusindeksi on korkea. Esimerkiksi voidaan ottaa rypsirehu, jossa rasvapitoisuus voi nousta kymmenen prosentin tasolle tai toisinaan jäädä viiteen prosenttiin. Pitoisuusindeksi jää rasvaisella rypsillä nollan tuntumaan, kun vähemmän rasvaa sisältävän rypsin indeksi kohoaa viiteenkymmeneen. BENEMILKILLÄ ON KORKEA PITOISUUSINDEKSI Benemilk-ruokinnalla maidon pitoisuudet kohoavat. Rasvapitoisuus nousee keskimäärin kolme kymmenystä ja valkuainen kymmenyksen verran, nousu riippuu edeltävän rehun pitoisuusindeksistä. Parhaimmillaan päästään jopa yli 0.5 prosenttiyksikön nousuun. Esimerkkinä Ruotsin yliopistossa tehty koe, jossa oli mukana kaksi samalla reseptillä valmistettua rehua. Toinen oli tyypillinen suomalainen rypsin rasvaa sisältävä tuote, toinen oli Benemilk Black. Kokeen rehuilla oli siis sama energia-arvo, mutta prosessi ja rasvahappokoostumus olivat erilasia. • 19 20 NAUTA Benemilkiä säilörehun täydentäjäksi Uudistuneet Benemilk-rehut täydentävät säilörehua entistä paremmin. Lypsykarjatilan on nyt helppo valita sopivin Benemilk-rehu oman säilörehun rinnalle sen laadun perusteella. TEKSTI: PÄIVI VOLANTO TÄYSREHU D-ARVON MUKAAN Säilörehun laatu ratkaisee, mikä Benemilk-rehu sopii parhaiten sitä täydentämään. Lehmän energian saanti heikkenee, jos säilörehun D-arvo eli sulavuus on alhainen. Lehmä syö säilörehua vähemmän ja lisäksi syödyn säilörehun energiapitoisuus on matala. Korkean D-arvon omaavalla säilörehulla tilanne on päinvastainen. Jos säilörehu on erittäin hyvälaatuista, rinnalle sopii parhaiten Benemilk Black. Benemilk Red sopii hyvin keskilaatuiselle säilörehulle ja Benemilk Blue on paras vaihtoehto heikolle säilörehulle. PUOLITIIVISTE VALKUAISPITOISUUDEN MUKAAN Jos ruokinnassa halutaan käyttää viljaa, huomioidaan puolitiivisteen valinnassa säilörehun raakavalkuainen. Säilörehun valkuaisen ollessa matala viljan täydentäjäksi valitaan runsaasti valkuaista sisältävä Benemilk-Amino Red. Benemilk-Amino Black puolestaan sopii normaalille valkuaispitoisuudelle. Mikäli viljaa käytetään niukasti, on hyvä valita Benemilk-Amino Blue. Sitä voidaan käyttää myös täysrehuna, jos säilörehun D-arvo on korkea ja valkuaispitoisuus matala. Aperuokinnalla tehoaineet saadaan käyttöön Benemilk-Amino TMR:llä. BENEMILK-REHUJEN ANNOSTELU 30 KILOA PÄIVÄSSÄ LYPSÄVÄLLE LEHMÄLLE SÄILÖREHUN D-ARVO SOPIVIN BENEMILK-REHU ANNOS (KG/PV) > 690 BENEMILK BLACK 8-9 650-700 BENEMILK RED 9-10 < 600 BENEMILK BLUE 10-11 AgroMakasiini 3/14 Uudistetut Benemilk-tuotteet sisältävät hedelmällisyyttä ja vastustuskykyä edistäviä komponentteja. Niissä on myös glukoosin esiasteita. Lisää tehoa Benemilkeihin J TEKSTI: MERJA HOLMA okaisessa Benemilk-rehussa on erittäin korkea energiataso, joten lypsykauden alussa lehmän ei tarvitse käyttää kudosrasvoja tuottaakseen runsaasti maitoa, jossa on hyvät pitoisuudet. Benemilk-rehujen korkea energiataso edesauttaa eläimen vastustuskykyä. Energiaa saadaan rasvahappojen lisäksi glukoosista, jonka tuotantoa tehostavat propyleeniglykoli ja maissin ohitustärkkelys. Kun lehmä laihtuu poikimisen jälkeen, se sairastuu helposti piilevään ketoosiin. Vastustuskyky huonontuu ja hedelmällisyys heikkenee. Energian lisäksi muun muassa metioniinilla, E-vitamiineilla sekä seleenillä on selkeä yhteys vastustuskykyyn. Immuniteetin laskun myötä erilaiset infektiot yleistyvät, jolloin myös maidon solut voivat nousta. Benemilk-ruokinnalla on nähty solujen laskevan. METIONIINILLA ELINTÄRKEÄ ROOLI Kaikissa Benemilk-rehuissa on nyt mukana myös suojattu metioniini, jonka vaikutuksista on saatu uutta näyttöä tuoreissa tutkimuksissa. Sen lisäksi että metioniini tehostaa maksan toimintaa ja toimii muun muassa maitovalkuaisen komponenttina, sen on todettu parantavan lehmän vastustuskykyä. Metioniinia tarvitaan metyyliryhmän luovuttajaksi elimistössä. Jos eläimellä on tiineyden aikana voimakas vajaus metioniinista, ei perintötekijöiden metylaatioon riitä raaka-ainetta, jolloin jälkeläisistä ei kehity odotuksen mukaisia. VAIKUTUS GEENIEN TOIMINTAAN Metylaatiotapahtumilla säädellään geenien toimintaa. Tämä voi myös selittää sen, miksi eläimille tehdyt genomitestit eivät aina kerro todellista tuotantokykyä. Suojattua metioniinia on hyvä antaa jo ennen poikimista tunnutusruokinnassa. Poikimisen aikaan annettu metioniini on stimuloinut lehmän syöntikykyä poikimisen jälkeen, joka edesauttaa tuotosta sekä vastustuskykyä ja vähentää energiavajausta. 21 22 NAUTA SUOJATUN METIONIININ VAIKUTUS VASTUSTUSKYKYYN (Loor 2014) KONTROLLI TULEHDUSTILAA KUVAAVAT ARVOT Seruloplasmiini ymol/L Seerumin amyloidi A, yg/mL OKSIDATIIVINEN STRESSI ORAC, mol/L (kyky sitoa haitallisia radikaaleja) SUOJATTU METIONIINI 3,02 61 2,68 40,7 11,9 12,9 MUISTA ANALYSOIDA SÄILÖREHUSI BENEMILK-REHUJEN TEHOAINEITA: Säilörehun analysointi varmistaa, että lehmät saavat rehuseoksesta riittävästi energiaa ja valkuaista maidontuotantoon. Säilörehun laadun tunteminen auttaa suunnittelemaan kullekin tilalle tuottoisimman rehuseoksen. • • • • • • • • • • Uusilla Benemilk-rehuilla on helppo täydentää erilaatuisia säilörehuja. Raisioagro on kehittänyt rehuseoksen optimointiin erityisen pitoisuusindeksin, joka tuo aivan uuden ulottuvuuden ruokinnan suunnitteluun. Suojatut rasvahapot Propyleeniglykoli Maissin ohitustärkkelys Histidiiniä rypsistä Peptidejä mikrobeille soijasta Sooda Suojattu metioniini Korotettu E-vitamiini Biotiini Seleeni, sinkki ja muut hivenaineet AgroMakasiini 3/14 Rehun vaihtaminen voi tuntua vaivalloiselta ja vaatia pitkää harkintaa. Jari Lintukangas mietti yli vuoden rehun vaihtoa ennen kuin päätti kokeilla Benemilkiä. Päätöstä ei ole tarvinnut katua. Jari Lintukankaan lehmät nauttivat kesälaitumella olosta samoin kuin isäntänsä. Maitomäärät nousuun Benemilk-ruokinnalla TEKSTI: ARI-PEKKA VAINIO J ari Lintukankaan tila sijaitsee Ypäjän kunnassa, aivan Loimaan rajalla. Tila siirtyi Jarille vanhemmiltaan vuonna 2007, jota ennen hän oli työskennellyt Jokioisilla MTT:n tutkimusnavetassa Lintupajussa ja Lamminkylän kesälypsypaikassa. Tilan historia on pitkä, jo alkaen vuodesta 1906, ja Jari jatkaa perinteitä nyt neljännessä polvessa. Tällä hetkellä tilalla on 38 lehmää, 34 Ayshirea ja neljä Holsteinia. tuplattava tankin tilavuus 3 200 litraa vetäväksi entisen 1 600 litraisen tankin tilalle. Jarin mukaan eläimet ovat terveitä. Aiemmin vaivanneista utaretulehduksista on päästy täysin eroon, niihin ei ole 2,5 vuoteen tilalla törmätty. Kiitosta tuli myös maittavuudesta. Eläimet eivät ole enää keväisin laihtuneet, kuten ennen Benemilk-ruokintaa, ja niiden yleiskuntokin on parempi. HYVÄ SÄILÖREHU KESKIÖSSÄ Lintukankaan tilalla keskitytään säilörehuun jatPITKÄN HARKINNAN TULOS kossa tarkemmin kuin koskaan ennen. Tilalla on 38 Kiinnostus Benemilkiin heräsi lokakuussa 2012, hehtaaria viljelysmaata, joissa viljellään nykyisin kun Jari kävi Raisiossa kuuntelemassa Bene- ohraa naapurin käyttöön ja nurmia omaan käyttöön. milk-esitelmää. Siirtyminen Benemilkin käyttäjäkTänä vuonna ensimmäistä kertaa Jarilsi tapahtui kuitenkin vasta 2013 la on viljelyssä ohra, kaumarraskuussa. Tuolloin käyttöön ra, herne, raiheinäseos. otettiin Benemilk Red -täysrehu. Maitotankin koko – Pidän säilörehuun keskittymis– Heti rehun vaihdon jälkeen maitä tärkeänä, koska huonoa säilöei enää riittänyt, oli tomäärät nousivat räjähdysmäirehua ei pysty täysin paikkaatuplattava tilavuus. sesti, myös rasva ja valkuainen maan hyvilläkään väkirehuilla, nousivat mukavasti. Jari tuumaa. Kovat lypsäjät pysyivät marVielä ei ole saatavilla tarkraskuusta aina kesäkuuhun asti tasaisesti maidos- kaa tietoa säilörehusta, mutta lupaavalta näyttää ja sa. Konkreettisesti Jari huomasi hyvät tulokset, kun odotukset ovat korkealla. Hyvillä mielillä jatketaan maitotankin koko ei enää riittänyt, vaan hänen oli kohti sisäruokintakautta 2014-2015. • 23 24 NAUTA Lypsyrobotille tehokasta lisäenergiaa Vastapoikinut lehmä on altis energian puutteelle. Sen vastustuskyky alenee ja infektioherkkyys kasvaa. Poikimisen jälkeen on tärkeää, että robotin väkirehumäärää lisätään nopeasti, jotta vältytään piilevältä ketoosilta. L TEKSTI: MERJA HOLMA ypsyrobotille kannattaa asentaa Robottikarjassa on oleellista, että vähintään kaksi väkirehulinjaa, ape on riittävän laihaa. Näin lehmät ainakin kun perusrehuna on saadaan aktivoitumaan ja käymään osittaisape. Näin lypsykauden riittävän usein lypsyllä. Tämä edellytalun lehmille saadaan lisäenergiaa ja tää, että robotin väkirehumäärät nousemuita ravinteita sopivat korkeimmillaan vassa muodossa. Majopa yli kahdeksaan talan maitomäärän ja Benemilk Robolla kiloon, kun maitotuotokset kohoavat huonon tiinehtymion saatu erinomaisia 50 kilon päälle. Piesen taustalla on usein tuloksia käytännön net väkirehumäärät liian hidas väkirehun tiloilla. lisäävät ketoosirisnosto robotilla. kiä. Runsaasti energiVäkirehun sopiva määrä poikimaaa sisältävä Benemilk Robo täydentää osittaisapetta erityisesti lypsykauden päivänä on 2-3 kiloa. Kolmen viikon alussa. Benemilk Robolla on saatu erin- kuluttua poikimisesta väkirehua anneomaisia tuloksia käytännön tiloilla. Tuo- taan jo 6-7 kiloa. Väkirehutaso pidetään tos ja pitoisuudet lisääntyvät, ja myös samana 60-120 päivää, jonka jälkeen hedelmällisyydestä on saatu hyvää pa- siirrytään tuotoksen mukaiseen ruokintaan. lautetta. PIILEVÄ KETOOSI LISÄÄ POISTOJA Tuoreessa eurooppalaistutkimuksessa selvitettiin ruokintakäytäntöjen vaikutusta piilevään ketoosiin. Tulokset osoittavat, että erillisruokinnassa on vähiten piilevää ketoosia. Sen sijaan osittaisaperuokinta lisää ketoosin riskiä. Onkin erityisen tärkeää, että robotin väkirehumäärä nostetaan riittävän nopeasti. SEURANNASTA HYVIÄ KOKEMUKSIA Benemilk-seurannassa robottikarjoilla on saatu erinomaisia tuloksia. Maidon pitoisuudet ovat kohonneet ja tuotos on lisääntynyt. Monelta tilalta on saatu myös positiivisia havaintoja terveyden ja hedelmällisyyden osalta. Vaikka lehmät lypsävät enemmän, eivät ne laihdu samalla tavalla poikimisen jälkeen. • AgroMakasiini 3/14 Tilaseuranta osoittaa – Benemilk on huippurehu TEKSTI: KATRI VIRTANEN T ällä seurantajaksolla mukana oli 36 tilaa ja 1760 lehmää, joista 20 pihattoa ja 16 parsinavettaa. Lypsyasemapihatoissa oli keskimäärin 45, robottipihatoissa 79 ja parsinavetoissa 29 lehmää. Mukana olleiden tilojen tuotostietoja kerättiin 12-24 kuukauden ajan, joten havaintoja on aiempaa pidemmältä jaksolta. Pitkäaikaisessa tilaseurannassa voidaan eliminoida monien muiden muuttujien, kuten vuodenajan ja karkearehun vaihtelun vaikutusta. MAIDON PITOISUUDET NOUSIVAT Pitkäaikaisen Benemilk-ruokinnan seurannassa nähtiin erittäin positiivinen muutos maidon pitoisuuksissa. Rasvapitoisuus kohosi keskimäärin yli kolme kymmenystä verrattuna Benemilkiä edeltävään aikaan. Jokaisella tässä seurannassa mukana olleella tilalla rasvapitoisuuden muutos oli pitkällä aikavälillä tuottajalle positiivinen. Paitsi rasvan, myös valkuaisen pitoisuudet nousivat selvästi Benemilkin myötä. Valkuaispitoisuus nousi keskimäärin kymmenyksen verran. Tämä tarkoittaa selvää lisäystä myös maidon tilityshintaan. ENERGIAKORJATTU MAITOTUOTOS KOHOSI Maitotuotoksen vaihteluihin vaikuttavat monet seikat kuten esimerkiksi ensikoiden osuus karjasta, kg 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Benemilk-tilaseurannan uusimmat tulokset vahvistavat aiemmat havainnot, jossa pitoisuuksien kohoamisen ohella maitomäärä on noussut. Keskimäärin tilat saivat 2,6 kiloa enemmän energiakorjattua maitoa. karjan keskimääräinen aika poikimisesta ja mahdollisesti sairaat eläimet. Mitä suurempi karja on ja mitä pidempään seuranta-aika on kestänyt, sitä luotettavampia tuloksia saadaan. Tämän pitkäaikaisen tilaseurannan tulokset tukevat hyvin aiemmin tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia ja kokeita, sillä keskimäärin energiakorjattu maitotuotos kasvoi yli 2,5 kiloa. • ENERGIAKORJATUN MAITOTUOTOKSEN MUUTOKSET BENEMILK-RUOKINNAN AIKANA 2,2 Parsinavetat 3,3 Pihattonavetat 2,1 Robottinavetat 2,6 Kaikki navetat Tule mukaan Benemilk-seurantaan Benemilk®-rehuja käyttäville tiloille on laadittu oma seurantajärjestelmä. Pitkäaikaisessa seurannassa todennetaan rehun vaikutus maidon pitoisuuksiin ja maitomäärään edellisen vuoden tuloksiin verrattuna. Liity joukkoon – näet, miten rehu auttaa sinua saavuttamaan kasvavia lukuja. . Kysy lisää Katri Virtaselta, [email protected], 044 782 1363. 25 26 1. 1. 2. 2. Pikkuvasikat kasvatetaan eristetyissä valkoisissa vasikkataloissa USA:n suurtilalla Liete varastoidaan laguuneissassa. NAUTA AgroMakasiini 3/14 Amerikkalainen megatila panostaa poikimisen ajan hoitoon TEKSTI JA KUVAT: MERJA HOLMA 1. Minnesotalaisen Davisin perheen karjassa poikii vuosittain 9 000 lehmää. Silti jokainen poikiva lehmä valvotaan ja hoidetaan yksilönä. Näin vähennetään poikimisen ajan piileviä sairauksia ja saadaan lehmät tiinehtymään korkeasta maitomäärästä huolimatta. D avisin perheen lypsykarjatila jalostaa omassa tuotantolaitoksessaan erilaisia juustoja ja pitkälle jalostettuja fraktioituja maitotuotteita. Juustojen valmistuksessa maidon hyvät pitoisuudet ovat eduksi. Siksi tila on päätynyt jersey-rotuun, jonka maidon rasva- ja valkuaispitoisuus on korkeampi kuin USA:n valtarodulla holsteinilla. Davisin 9 000 jerseylehmää lypsetään kolmessa eri yksikössä, joissa kussakin on noin 3 000 lypsävää. Kaikki 9 000 lehmää tuodaan umpikaudeksi ja poikimisen ajaksi New Sweden Dairy -yksikköön, jossa on erikoisosaamista tunnutukseen, poikimisiin ja herutukseen. SYNNYTYSLAITOS TYÖLLISTÄÄ KELLON YMPÄRI Kiireisimpään aikaan vasikoita syntyy jopa 40 eläimen päivävauhdilla. Tunnutettavien ja poikivien yksikössä on ympärivuorokautinen päivystys. Poikimisten hoitajat ovat keskittyneet valvomaan poikimiset, lypsämään ternimaidon ja juottamaan vasikalle ternimaitoa tunnin sisällä syntymästä. Nämä työntekijät eivät tee mitään muita tilan töitä. Yksi 27 28 NAUTA ” Jokainen lehmä saa poikimisen aikaan yksilöllisen seurannan. henkilö voi 12 tunnin työpäivän aikana hoitaa yli 20 poikimista. Tunnutettavien ryhmissä on 250 lehmää osastoa kohden. Kaikilla on hiekkapedit makuuparsissa, ja ruokintapöydällä on lukkoaita. Lehmät siirretään olkipohjaisiin karsinoihin poikimaan. Poikimakarsinassa lehmiä pidetään mahdollisimman lyhyt aika. Tavoitteena on, että lehmä saadaan siirrettyä eteenpäin vastapoikineiden ryhmään kahden tunnin sisällä. Vasikka otetaan heti pois, ja lehmä viedään lypsyparteen ternimaidon lypsyä varten tunnin sisällä poikimisesta. KÄTILÖT HOITAVAT SYNNYTYKSET Tunnutusosastossa kierretään puolen tunnin välein tarkistamassa mahdolliset aluillaan olevat poikimiset ympäri vuorokauden. Harjaantuneet ”kätilöt” osaavat arvioida poikima-ajan hämmästyttävän hyvin. Jerseylehmien poikimiset sujuvat varsin helposti. Kun lehmä tuodaan poikimakarsinaan, tutustuu se hetken ympäristöönsä, pöyhii petiään ja käy makuulle. Hetken päästä vasikka pyörähtää pehkuille. Hoitajien mukaan synnytysapua tarvitaan vain harvoin. TERNIMAITOA TUNNIN SISÄLLÄ SYNTYMÄSTÄ Ternimaidon lypsy-asemalla vastapoikineen lehmän vedinten puhdistus tehdään erityisen huolella. Nänninpäät putsataan tarkoin ennen lypsyä. Lypsyn jälkeen poikineet lehmät viedään vastapoikineiden osastoon kolmen viikon ajaksi. Ternimaitoa kerätään useammalta poikineelta lehmältä samaan astiaan, ja se pastöroidaan 10-30 litran satseissa. Jokaiselle lehmävasikalle annetaan pastöroitua ternimaitoa kolme litraa letkulla. Ensin kokeiltiin neljää litraa, mutta jerseyvasikka on niin pieni, ettei sille voida antaa kuin kolmen litran verran. Kun useamman lehmän maito yhdistetään, tasaantuu laatu ja toisaalta vasikat saavat laajemman vastustuskyvyn. Ylimääräinen ternimaito pakastetaan steriileissä foliopusseissa 24 tunnin sisällä lypsystä. TERNIMAITO FOLIOPUSSEIHIN Ennen ternimaito säilytettiin muovikannuissa, mutta ripuliongelmien vuoksi siirryttiin steriileihin foliopusseihin. Muoviastiat jäivät helposti huonolle pesulle, jolloin niihin pesiytyi pöpöjä. Nyt ripuleista on päästy eroon lähes kokonaan. Nykyisin alle viisi prosenttia vasikoista sairastuu ripuliin. Vasikkakuolleisuus on erittäin pieni. Vasikoille annetaan myös E-vitamiini- ja seleenipiikki. Ternimaitoruokinnan jälkeen vasikat viedään erilliseen vasikkataloon. Puhtaus on vasikkatiloissa erityisen tärkeää. Kesäaikana osa vasikoista on ryhmäigluissa ulkona. Minnesotan talvi on liian ankara pienille jerseyvasikoille, siksi talvikauden ulkokasvatuksesta luovuttiin. VASTAPOIKINEILLA LEHMILLÄ OMA RYHMÄ Jokaisesta poikimisesta pidetään kirjaa. Jos poikiminen on vaatinut avustusta, merkitään se korttiin. Vastapoikineiden lehmien osastossa on samanaikaisesti kolme hoitajaa. Päivittäin rehujaon yhteydessä lehmät lukitaan ruokintapöytään. Yksi henkilö kulkee lehmien etupuolella ja seuraa lehmien olemusta ja syöntikäyttäytymistä. Kaksi henkilöä kulkee lehmien takana, mittaa päivittäin kuumeen ja tarkistaa mahdolliset valuttelut, pötsin täyteisyyden ja kuuntelee juoksutusmahan ”kilinät” eli mahdollisen juoksutusmahan siirtymän. 1. LIITUMERKINTÄ LEHMÄN SELKÄÄN Lehmän selkään merkitään liidulla viiva jokaisena tarkastuspäivänä, kun sillä on kaikki kunnossa. Kun ongelmattomia päivä on kymmenen, saa lehmä vihreän viivan. Jos lehmällä on utaretulehdus, saa se siitäkin liitumerkinnän selkäänsä. Kussakin vastapoikineiden osastossa on noin 250 lehmää. Hiehoilla on oma osasto. Vaikka karjakoko on valtava, saa jokainen lehmä poikimisen aikaan yksilöllisen seurannan ja tarpeen mukaan kalkkia ja propyleeniglykolia. Kun lehmien hyvinvointi ja syönti ovat varmistuneet, pääsevät ne lypsykauden lehmien osastoon noin kolmen viikon kuluttua poikimisesta. Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä. Ruokinnassa käytetään neljää erilaista seosrehua, jotta ravinnon saanti vastaa eri vaiheissa lypsävien eläinten tarvetta. • 2. AgroMakasiini 3/14 1. 3. 2. 1. 2. 3. Kesäaikana pikkuvasikoita pidetään myös ryhmäigluissa ulkona. Amerikkalaisella suurtilalla on yhteensä 9000 lehmää, joten ruokintapöydilläkin on pituutta. Lehmät tuodaan poikimaan olkipohjaisiin karsinoihin. 29 30 Mellit – sisäruokinnan tehokkaat täydentäjät Lehmä tarvitsee riittävästi kivennäisiä, hivenaineita ja vitamiineja pysyäkseen terveenä ja hedelmällisenä pitkän pimeän talven yli. Melli-rehuista löytyy ratkaisu moneen erikoistarpeeseen ja tuotantovaiheeseen. L TEKSTI: PÄIVI VOLANTO ehmien sisäruokintakauden alkaessa on hyvä pysähtyä miettimään, mitä erikoisrehuja ja kivennäisiä tarvitaan ruokinnan täydentämiseen. Ongelmien välttämiseksi kannattaa miettiä uudenlaisia ratkaisuja umpilehmien ja vastapoikineiden lehmien ruokintaan. Melli-erikoisrehut auttavat erityisesti erikoistilanteissa, kuten poikimisen tai korkean maidontuotannon aikana. Tavoitteena on terve lehmä, jolla on hyvä vastustuskyky, tehokkaasti toimiva pötsi ja vahvat kiimat. Vita-Melli sisältää aineita, jotka lisäävät vastustuskykyä, energiapitoinen Aseto-Melli stimuloi hedelmällisyyttä ja hapanpötsin estoon auttaa Opti-Melli. MELLI-KIVENNÄISIÄ JOKA TUOTANTOVAIHEESEEN Lehmien tasapainoinen kivennäisruokinta sekä umpi- että lypsykaudella on ehdoton edellytys hyvään maitotuotokseen ja lehmän terveyteen. Maittavat Melli-kivennäiset täydentävät perusrehujen kivennäisvajetta, sillä ne sisältävät kalsiumia, magnesiumia ja natriumia sekä tarvittavia hivenaineita ja vitamiineja. Melli-kivennäisissä on vaihtoehto joka tuotantovaiheeseen nuorkarjaa unohtamatta. Umpikaudella lehmä saa tarvittavat kivennäiset Tunnu-Mellistä ja maidontuotantovaiheessa Lypsy-Mellistä. Molemmat kivennäiset sopivat myös luomutuotantoon. Kasvavalle nuorkarjalle sopii mainiosti kalsiumpitoinen Mulli-Melli, joka on myös luomukelpoinen tuote. Tavanomaiseen tuotantoon sopiva Seleeni-Melli on hyvä vaihtoehto, jos rehustukseen kaivataan erityisesti seleeniä. Kivennäisiä valittaessa kannattaa huomioida omaan navettaan sopiva olomuoto. Esimerkiksi lypsykaudelle appeen sekaan sopii hyvin jauheinen Pihatto-Melli. Tämä monikäyttöinen täyskivennäinen sopii myös nuorkarjalle, hiehoille ja lihanaudoille. TUTUSTU MELLI-TUOTESARJAAN VERKKOKAUPASSA Melli-tuotesarjan valikoimaan voit tutustua helposti Raisioagron verkkokaupassa. Lokakuun loppuun asti saat Melli-tuotteita erikoishintaan. Lisäksi voit hyödyntää erikoisedun, jos teet tilauksen verkkokaupasta. Mikä parasta, voit tehdä tilauksen aina kuin sinulle sopii. • NAUTA AgroMakasiini 3/14 31 Maituri on suomalaisten kestosuosikki S uomalaislehmien keskituotos on noussut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana lähes 2 500 kiloa. Joka seitsemäs tarkkailukarja lypsää jo yli kymppitonnin tuotoksen. Tuotoksen nousu edellyttää entistä suurempaa panostusta lehmien hyviin olosuhteisiin ja kestävyyttä edistävään ruokintaan. TEKSTI: MIERJA HOLMA Maituri 12 000-sarja tähtää korkean tuotoksen lisäksi parempaan lehmien kestävyyteen. Tänä syksynä Maituri 20 ja Pihatto-Maituri ovat uudistuneet Maituri 10 000:ksi. Vanha tuttu Amino-Maituri on uudistunut Amino-Maituri 10 000:ksi. Maituri-10 000 rehut varmistavat hyvän tuotoksen ja huolettoman ruokinnan säilörehun laadun vaihdellessa. MAITURI-SARJA UUDISTUU Raisioagron Maituri-sarja on vuosien saatossa kasvanut ja kehittynyt uusimman tietämyksen mukaisesti. Maituri sisältää tuotteet viljan täydennykseen sekä täysrehuruokintaan eri navettatyypeissä. Robottitilalle on omat Robo-Maiturit. MAITUREILLA HUIPPUTULOKSIA Maituri-täysrehun prosessointi, monipuolinen raaka-ainepohja, glukoosia kohottava propyleeniglykoli, pötsin toimintaa tasoittava sooda ja maittava olomuoto ovat saaneet Maiturilla ruokitut lehmät herumaan Suomen ennätyksiä vuosi toisensa jälkeen. Amino-Maituri -puolitiivisteet ovat mahdollistaneet huipputulokset myös viljaruokinnalla. Lehmien tuotostason kohotessa rehujen ravitsemukselliset vaatimukset ovat kasvaneet. Energiaa ja terveyttä edistäviä ainesosia tarvitaan yhä enemmän. Huippulehmille kehitetyt Maiturit ovat vastanneet haasteeseen. Maituri 12 000-rehuissa on mukana maissia ohitustärkkelyksen lähteenä. Lisäksi niissä on korotettu E-vitamiinitaso. Maituri 12 000-rehujen lypsättävä vaikutus on tullut useille tuottajille tutuksi. Parhailla Maituri- ja Amino-Maituri 12 000 tiloilla on viime kuukausien aikana nähty yli 40 kilon keskimaitoja lypsyrobotilla. • MAITURI TOI KYPSENNYKSEN REHUIHIN 25 VUOTTA SITTEN Juhlavuoden kunniaksi Maiturituotesarja on uudistunut. Rehuvalikoimasta on entistä helpompi poimia nykylehmän geneettistä potentiaalia vastaava tuote. 32 Tehokkaasti ruokitut hiehot ovat usein siemennyskelposia jo 13 kuukauden iässä. Raisioagron hiehomitalla on helppo havaita sopiva siemennyskoko rinnaympäryksestä, joka ay-hieholla on 160 ja holsteinilla 166 senttimetriä. NAUTA AgroMakasiini 3/14 33 Hieho 24 -ohjelma tuo lehmälle lisää työvuosia Hieho, joka poikii 24 kuukauden iässä, tuottaa elämänsä aikana eniten. Se myös tiinehtyy paremmin ja pysyy karjassa kauemmin. H ieho 24 -ruokintaohjelman avulla hiehot saadaan tuottamaan nopeammin. Ne myös kestävät karjassa paremmin. Riittävä valkuaisruokinta pitää utareen kiinnitykset kunnossa, orgaaninen sinkki auttaa tulevan lehmän sorkkaterveyteen. Oleellista on ruokinnan tehostus alkukasvatuksessa sekä siemennysten aloittaminen entistä aikaisemmin. Hiehon ruokintapanostus painottuu ensimmäiseen elinvuoteen, jossa kasvupotentiaalia on eniten. Poikimaiän alentaminen tarkoittaa sitä, että osa hiehoista tulee siementää jo 13 kuukauden iässä. Ilman tehostettua ruokintaa siemennysikää ei voida alentaa. HIEHO LYPSÄÄ ENEMMÄN, JOS SEN ENSIMMÄINEN VASIKKA ON LEHMÄ Hiehojen varhaisempaa siemennystä pelätään toisinaan vaikean poikimisen vuoksi. Poikiminen onnistuu iästä huolimatta, jos hieho on riittävän kokoinen ja tarpeeksi raamikas siemennyshetkellä. Synnytys on todennäköisesti vielä helpompi, jos ensimmäinen vasikka on lehmä, joka on kooltaan pienempi kuin sonni. Hieho kannattaa siementää sukupuolilajitellulla siemenellä, mikäli halutaan saada lehmävasikoita. Tästä TEKSTI: MERJA HOLMA on muutakin hyötyä kuin helpompi poi- sonnien jälkeläisillä. Osalla tiloista utakiminen. re repsahtaa jo nuorilla lehmillä. UtaAmerikkalainen Kati Hinde kokosi reen kiinnitys on periytyvä ominaisuus, lypsylehmien tarkkailuaineisosta tiedot mutta välillä pohditaan voisiko vasikyli kahdesta miljoonasta lypsykaudesta kakauden ruokinnalla olla myös osuutta ja lähes 1,5 miljoonalta lehmältä. Tulok- asiaan. set näyttävät siltä, että hiehoista tulee Utareen ripustus on hitaasti uudisparempia lypsylehmiä, jos ne kantavat tuvaa sidekudosta, joka koostuu valensimmäisestä tiineydestä lehmäva- kuaisesta. Mikäli vasikalla ja nuorella sikkaa. Kun kaksi ensimhieholla on puumäistä tiineyttä oli lehtetta tietyistä mävasikoita, nousi näiden Oleellista on aminohapoista, lypsykausien tuotos 445 voi sidekudos ruokinnan tehostus kiloa korkeammalle kuin kehittyä heialkukasvatuksessa sonnivasikoita kantavilla kommin. sekä siemennysten lehmillä. K ä y t ä n n ön aloittaminen entistä Erityisen tärkeä on kokemuksen aikaisemmin. ensimmäinen tiineys, se mukaan vasiikään kuin pohjustaa maikalle kannattaa torauhasen kehitystä ja tulevia tuotan- antaa ensi viikkoina täysmaitoa tai katokausia. Mihin sitten perustuu lehmä- seiinipohjaista juomarehua ja sen livasikan lypsättävämpi vaikutus? Syynä säksi vasikan täysrehua. Monipuolinen on pidetty hormonaalisia tekijöitä. Leh- valkuaispitoinen täysrehu kasvattaa mäsikiö tuottaa enemmän estrogeeniä hieholle raamia, jolloin se voidaan siekuin sonnisikiö. Estrogeeni läpäisee mentää nuorempana ilman poikimavaiistukan ja vaikuttaa kantavan hiehon keuksien pelkoa. maitorauhasen kehitykseen. TERNIMAIDON LAATU VAIHTELEE VALKUAISRUOKINNAN VAIKUTUS UTAREEN KESTÄVYYTEEN Käytännön tiloilla nähdään eroja lehmien utareen kestävyydessä samojen Emän umpikauden ruokinnalla on vaikutusta vasikan vasta-aineiden saantiin. Tunnutusruokintaan kannattaa siis panostaa. Kesto-hankkeessa tiloilta kerä- 34 NAUTA tyt ternimaitonäytteet osoittavat, että ensikoiden ja toisen kerran poikineiden lehmien ternimaito jää vasta-aineiden osalta keskimäärin alle suositustason. Ternimaidon ensimmäinen annos on 3-4 litraa, se tulee antaa heti poikimisen jälkeen. Pienikin viivytys ternimaidon saannissa lisää sairauksien riskiä ja huonontaa tulevan lehmän tuotosta, etenkin jos ternimaito on laihaa. Ternimaidossa on vasta-aineiden lisäksi myös muita kasvutekijöitä, joten korvikkeilla ei saada yhtä hyviä tuloksia kuin laadukkaalla ternimaidolla. VAHVAT SORKAT KEHITTYVÄT JO HIEHOKAUDELLA Sorkka-alueen ihotulehdus eli DD (Digital Dermatitis) on maailmalla kasvava ongelma. Se on merkittävimpiä lehmien ontumisen syitä aiheuttaen turhia poistoja sekä alentaen tuotosta ja hedelmällisyyttä. DD tarttuu erittäin helposti eläimestä toiseen ja kulkeutuu karjasta toiseen usein ostoeläinten mukana. Ulosteperäiset Treponema-bakteerit aiheuttavat kyseisen tulehduksen. Taudin hoitaminen on haastavaa; apuna käytetään muun muassa sorkkakylpyjä, paikallisantibiootteja ja ulkoilutusta. Kroonikot on syytä poistaa, sillä ne levittävät bakteeria terveisiin. Taudin ennaltaehkäisy kannattaa aloittaa hiehokaudesta. Jos hiehoa on hoidettu taudin vuoksi, on erittäin suuri todennäköisyys, että tauti uusiutuu heti poikimisen jälkeen. Ritiläpalkkien välistä nousevat ammoniakkikaasut lisäävät riskiä. Stressaantuneet eläimet sairastuvat helpommin. Hyvä hygienia on perusedellytys - hiehojen jalkojen pitää pysyä kuivina. Hiehoille annettu orgaaninen sinkki edesauttaa sorkkaterveyttä. Kokeissa on todettu, että orgaaniset hivenaineet ovat puolittaneet tulehdusongelman. Samalla tuotos on kohonnut. HIEHO-MAITURISSA MYÖS ORGAANINEN SINKKI Valkuaispitoinen Hieho-Maituri -täysrehu riittää yksinomaiseksi väkirehuksi vuoden ikään saakka. Se varmistaa raaminkasvun ja sidekudoksen kehityksen ilman rasvoittumisen pelkoa. Uudistetussa Hieho-Maiturissa, samoin kuin Pikku-Mullin-Herkussa, on mukana myös orgaaninen sinkki, joka edesauttaa tulevan lehmän sorkkaterveyttä. Ruokinnan tehostaminen ja poikimisen aikaistaminen 27 kuukaudesta 24 kuukauteen nostaa maitotuloja yli 1000 euroa ensikkoa kohden. Raisioagron Hieho-24 -ohjelman mukainen ruokinta on todella kannattavaa. • Hieho 24™ -ohjelman ruokinta: Ikä kk Pikkuvasikka 0–2,5 Juottokausi KasvuRV-% Täysrehu tavoite g/pv tavoite *) Pihatto- Karkearehu Melli g 900– 1 000 20 Mysli, PMH vapaasti - heinä Pikkuvasikka Vieroitetut 2–5 900– 1 000 18 HM vapaasti max 3 kg - heinä ja säilörehu Nuoriso 5–8 900– 1 000 17 HM 2 kg 20 säilörehu ja heinä/olki Puberteetti 8–12 900 16 HM 1 kg 40 säilörehu ja heinä/olki Siemennys 12–15 850 16 - 40-50 säilörehu ja heinä/olki Tiineys 15–24 800 15 - 50–90 säilörehu ja heinä/olki *) Mysli = Vasikan-Herkku-Mysli, PMH = Pikku-Mullin-Herkku, HM = Hieho-Maituri Säilörehuanalyysi ratkaisee, tarvitaanko lisäksi hieman rypsiä 8 kuukauden iästä alkaen. Tämän taulukon kasvutavoitteet sopivat holsteinhiehoille, ay-hiehoille noin 100 g pienemmät kasvut. Lue lisää Hieho 24 -ohjelmasta sivuiltamme raisioagro.com. AgroMakasiini 3/14 Kestävä lehmä on arvokas TEKSTI: KATRI VIRTANEN S uomalaisessa navetassa hieho poikii keskimäärin 26,8 kuukauden ikäisenä ja lehmä poistetaan karjasta 2,3 poikimakerran jälkeen. Ensikot tuottavat keskimäärin 7 808 kiloa maitoa vuodessa, mikä on yli 1 500 kiloa vähemmän kuin kolmannen kerran poikineet lehmät. Tilastojen mukaan nuorena poikivat hiehot pysyvät karjassa pidempään ja saavuttavat korkeamman elinikäistuotoksen. Raisioagron Hieho24 –ohjelma antaa eväät siihen, miten saavuttaa tuottoisat, 24 kuukauden iässä poikivat eläimet. Lehmän vuotuinen maitotuotos kasvaa poikimakerran mukaan. Jos ensikko lypsää keskimäärin alle 8 000 kiloa maito vuodessa, saadaan viidettä kertaa poikivalta jo yli 10 000 kilon vuotuinen tuotos! Energiakorjattuna maitomääränä tämä tarkoittaa 2 132 kilon vuotuista eroa. • kg/vuosi 10500 10000 9500 9000 8500 8000 7500 7000 MAITOTUOTOS POIKIMAKERROITTAIN 7808 1 8924 2 9383 9392 3 4 Poikimakerta Lähde: ProAgria Kannattavan tuotannon peruspilareita ovat hyvin tiinehtyvät, terveet ja kestävät eläimet. 10022 5 35 36 Lehmien työura huipussaan NAUTA AgroMakasiini 3/14 37 TEKSTI JA KUVAT: TUOMAS KUUSINEN Työuran pidentäminen on monellakin tapaa ajankohtainen asia. Hirvisten tilalla Toholammilla panostetaan lehmien kestävyyteen. Siinä sivussa myös karjanhoitajan työura pitenee – kuin huomaamatta. Juha ja Tarja Hirvisen satatonnarit 1. Hymy 1976 2.Siro 1985 3. Nyyrikki 1995 4. Ilokki 2004 5. Lupiini 2005 6. Loistokas 2008 7. Nomaparelli 2009 8. Odelma 2010 9. Onerva 2013 10. Tuuri 2014 J uha ja Tarja Hirvinen ovat aloit- soo vuosiraporttia. Eläinlääkärin hoitotaneet tilan pitämisen vuonna ja on yhteensä seitsemän kappaletta. 1996. Sitä ennen tilaa hoitivat Tarjan ja Juhan kanssa jutellesJuhan vanhemmat Erkki ja Kaa- sa nouseekin esille monta tärkeää rina Hirvinen. Hirvisen karjaan saatiin ja kestävyyteen vaikuttavaa tekijää. nyt loppukesästä jo kymmenes sataton- – Meillä kaikki poikimiset valvotaan, nari. ja heti poikimisen jälkeen annamme lehmälle kipulääkettä ja kalsiumia. SATATONNAREITA LIKI 40 VUOTTA Eristämme ummessa olevat lehmät ja Hirvisten kymmenestä satatonnarista annamme niille energiaa ja valkuaista kolme on saavuttanut sadantuhannen sekä umpilehmien kivennäistä. litran mahtavan maitomäärän Erkki ja Kaikki vasikat, hiehot, umpKaarinan pitäessä tilaa. Hymy-niminen parit ja lehmät saavat Vita-Melliä lehmä saavutti merkkipaalun jo vuonna koko ajan. Vasikoille annetaan mys1976 kuudentoista poikimisen jälkeen. liä alkuun ja ne totutetaan mahHymyn paras tuotosvuosi oli kymme- dollisimman nopeasti väkirehuun. nes, jolloin maitoa kertyi 7 535 kiloa. – Toki pitää muistaa perusasiat, kuten Hymy oli Keski-Pohjanmaan ensimmäi- riittävä ulkoilu ja huippulaadukas säinen satatonnari. lörehu. Lehmien hyvinvointi ja tuottaErkin ja Kaarinan pitäessä tilaa tilal- vuus on monen asian summa, miettivät le tuli myös kaksi muuta satatonnaria, Hirviset. Siro 14 poikimisen jälkeen vuonna 1985 ja Nyyrikki vuonna 1995. PITKÄJÄNTEISTÄ YHTEISTYÖTÄ Juhalla ja Tarjalla olikin navetas- Hirviset ovat olleet uskollisia yhteissaan hyvä karja millä aloittaa. He ovat työkumppaneita Raisiolle. Maituri-sarja jatkaneet tilanpitoa samalla kehittävällä täyttää tänä vuonna 25 vuotta, ja ainaja sitoutuneella otteella kuin vanhempi kin saman verran on kestänyt katkeasukupolvikin. Siitä osoituksena seitse- maton yhteistyö Hirvisten kanssa. män uutta satatonnaria, joista viimeisin Nykyään Hirvisten tilalla on käytänä vuonna. Hirvisillä on Suomen en- tössä Benemilk Amino Red ja oma simmäinen ayshirerotuinen karja, jossa vilja. Lehmien keskituotos on 11 438 on 10 satatonnaria. kiloa, rasva 4,69 prosenttia, valkuainen 3,70 prosenttia ja energiakorjattu maito HYVÄN SATATONNARIN AINEKSET 12 666 kiloa. Tulokset ovat hienoa katHirvisten tilalla eläimet ovat terveitä ja seltavaa. • voivat hyvin. Sen näkee hyvin, kun kat- 38 NAUTA Kolmas kerta toden sanoo 1. TEKSTI JA KUVAT: JUHA ANTTILA Ensimmäinen nurmisato on sekä laadultaan että määrältään keskimääräistä parempi raaka-ainenäytteiden perusteella. Toinen sato jäi monin paikoin mitättömäksi kuivuuden takia. Mutta kolmannesta sadosta on tulossa hyvä. V uodet eivät ole veljeksiä. Vaikka kuinka lannoitettiin ja täydennyskylvettiin, niin aivan täydellistä säilörehuvuotta tästä ei tullut. Kakkossadon korjuussa ei kannattanut odotella, vaan korjata sato nopeasti ennen sateita. Sateiden jälkeen kannatti odottaa, kunnes nurmi alkoi vihertää, ja sen jälkeen vasta levittää lannoitteet. Vanha kansa sanoo, että apilakasvustot pitää tehdä elokuussa, mutta kolmannen sadon voi ihan hyvin tehdä syyskuun lopullakin tai lokakuussa. Tärkeintä on, että sadonkorjuu saadaan tehtyä kuivissa olosuhteissa. Tämä pätee etenkin sinimailaseen, jota ei haittaa vaikka talveksi jäisikin pitkä kasvusto. SIIRRY KOLMEEN NIITTOON Kolmella niitolla saadaan aina rehua ja sadon laatu on hyvin tasainen. Korkea sulavuus ja raakavalkuainen mahdollistavat tehokkaan ja taloudellisen ruokinnan. Kolme niittoa onnistuu parhaiten juuri niihin suunnitelluilla nurmiseoksilla. Raisioagron kolmen niiton seoksissa on mukana muun muassa englanninraiheinää. Se on hyvin maittava ja lehtevä rehukasvi, joka tuottaa huippusadon. Kuivina vuosina, kuten tänä vuonna, huomataan timotein heikko jälkikasvukyky. Koiranheinä, ruoko- ja rainadat sekä sinimailanen seoksissa varmistavat sadon laadun kuivinakin vuosina. HALLITSE SÄILÖNTÄPROSESSI Paraskaan nurmisato ei takaa vielä parasta säilörehua. Sadon määrän lisäksi säilörehun maittavuus, sulavuus sekä säilönnällinen laatu ovat tärkeitä kriteerejä. Esikuivattamalla rehu ja valitsemalla oikea säilöntäaine sekä tekemällä säilörehu teknisesti oikein voidaan tuottaa hyvää säilörehua. Raisioagron markkinoimat kemiallinen Safesil ja biologinen SiloSolve ovat toimineet säilörehun ja murskeviljan säilönnässä hyvin. Kesän huimista helteistä huolimatta Safesilillä säilötty säilörehu ei alkanut lämpenemään vuorokauden aikana appeessa. Jos säilörehu lämpenee, muodostuvat ruokintahävikit todella suuriksi. Säilörehua menetetään ja väkirehun määrää on nostettava, jotta saavutettaisiin haluttu tuotostaso. Nyt on Safesilistä ja SiloSolvesta ennakkohintakausi meneillään – käytä etu hyväksesi. PANOSTA RUOKINTAAN Siilossa olevan säilörehun tuottamiseen on uponnut kustannuksia, ja ne voidaan saada takaisin ainoastaan tuottamalla maitoa. Säilörehun hintaan ja laatuun ei nyt enää voida vaikuttaa. Nyt on panostettava lehmien ruokintaan. Monelle voi tulla mieleen lähteä optimoimaan lypsylehmien ruokintaa minimoimalla lehmien väkirehukustannusta. Tästä voidaan joutua ojasta allikkoon rehuhyötysuhteen heikentyessä, kuiva-ai- AgroMakasiini 3/14 1. 1. 2. 3. nesyönnin lisääntyessä ja tuotosten laskiessa. Lehmien tiinehtyvyys ynnä muut ruokinnalliset sairaudet seuraavat vasta kuukausien päästä. Ruokintojen kannattavuuksia laskettaessa lasketaan luonnollisesti koko dieetin hinta sekä maitotuotto - rehukustannus. Pelkkä väkirehukustannus ei kerro maidontuotannon kannattavuudesta mitään. Tuotoksen ja panoksen optimi löydetään Raisioagron Ruoksu-ruokintaohjelmalla. MUISTA SÄILÖREHUANANLYYSI Olemme valmiit syksyn toimenpiteisiin; etsitään yhdessä tilallesi tehokkain ja taloudellisin ruokinta lehmien terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtien. Säilörehusta kannattaakin ottaa nyt analyysit, jotta päästään suunnittelemaan ruokinnat. Säilörehun ensimmäisen sadon Artturi-raaka-ainenäytteiden perusteella tulevan sisäruokintakauden säilörehu on hyvin sulavaa ja valkuaispitoista. Tämä mahdollistaa ruokinnan optimoinnin alhaisille väkirehutasoille, kun käytetään energiapitoisia Benemilk-rehuja. 2. VALITSE BENEMILK Benemilk-rehuilla saadaan kiistattomasti lisää maitoa ja paremmat pitoisuudet maitoon. Lisäksi rehuhyötysuhde paranee. Lisääntyneen energiansaannin ansiosta lehmän energiatasapaino on hallinnassa poikimisen jälkeen, ruokinnalliset sairaudet minimoidaan, laihtuminen vähenee ja tiinehtyminen varmistetaan. • Raisioagrolta on tulossa mielenkiintoisia nurmiseosuutuuksia kaudeksi 2015 - tutustu valikoimaan verkkosivuilla raisioagro.com 3. Safesilillä säilötty säilörehu ei lämpene. Varma 2 -timotei-nurminataseos kovassa kasvussa elokuun lopulla. Teho 1 -apilaseos elokuun lopulla. 39 40 Palkoviljoilla joustoa rehuntuotantoon Valmis Raisioagron Hubal-vihantaherneseos + Anniina-vehnä tuottivat kuivanakin vuonna 5000 kg/ka-sadon. Seos kylvettiin 4.5. ja sato korjattiin 27.7.. Seoksen alle kylvetty uutuusseos Vauhti 3 on itänyt täydellisesti. Nurmen uusiminen on perinteisesti tehty kylvämällä se suojaviljaan. Monella tilalla on kuitenkin tarve saada monipuolista karkearehua ruokintaan, jolloin vilja korjataan kokoviljana. Tämä takaa täystiheälle nurmelle hyvät kasvuolosuhteet. TEKSTI JA KUVAT: JUHA ANTTILA T ämä korjuutapa tasoittaa työhuippuja, sillä sadon korjuu on loppu kesällä. Viljakalustoinvestointeja ei tarvita, ja lisäksi pellon tallaus ja jäljet vähenevät, kun ei syksykeleillä tarvitse puida eikä kerätä olkia. Usein kuitenkin pelkästä viljasta tehdyn kokoviljarehun sato sekä sadon laatu ovat heikkoja. Järkevää onkin kylvää yksivuotisia palkoviljoja seoksena vehnän kanssa. NAUTA AgroMakasiini 3/14 150 JA 100 TONNARIT SEOKSEN KÄYTTÖ ON HELPPOA Raisioagro toi markkinoille valmiin vihantaherne-vehnä -seoksen keväällä. Valmis seos kylvetään siemenvantaiden kautta. Käyttö on helppoa, eikä tarvita kuin karjanlantaa lannoitteeksi. Starttityppeä voidaan antaa jos halutaan. Lisäksi kannattaa muistaa, että seokselle saa valkuaiskasvipalkkion. Seoksesta saadut tulokset ovat hyviä. Rehuntuotantoon tarkoitettu herne-vehnä -seos kannattaa kylvää mahdollisimman aikaisin, jolloin myös rehun korjuu saadaan tehtyä ajoissa. Maan tulee olla toki kunnossa, ja palkokasvien tapaan herneellä pitäisi olla pH kunnossa. Korjuuseen suositellaan suoraan niittäviä rehusysteemejä, mutta sadonkorjuu onnistuu mainiosti myös niittäen ja paalaimella. Tosin satotappioita luonnollisesti tulee jonkin verran. HERNE-VEHNÄ –SEOS TUOTTAA HYVIN Herne on jatkuvan kasvutyypin kasvi, eli se kasvaa koko syksyn. Siinä mielessä herneen sadonkorjuulla ei ole niin kiirettä, sillä sen D-arvo laskee varsin hitaasti. Sato kannattaa kuitenkin korjata heti, kun palot ovat täyttyneet ja vehnä on taikinatuleentumisasteella, jolloin alla olevalla nurmella on optimaaliset kasvuolosuhteet. Kun seoksessa on palkokasvia, sadon tuottokyky ja laatu kasvavat merkittävästi. Vehnä-herne -seoksesta saadaan helposti 5 000-6 000 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta, jopa yli kertakorjuulla. Energiaa saadaan yleensä noin 9,5-10 megajoulea ja sadon raakavalkuainen on 14-15 prosenttia. Tämä on hyvää jarrua aperuokintaan täydentämään hyvin sulavia säilörehuja tai sellaisenaan hiehoille ja umpilehmille. • Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 150 000 ja 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla. 150-tonnari Kuortin Peroxid Mty Kuortti Ikaalinen 100-tonnarit Haralan Bertta Mty Kuortti Ikaalinen Kaunotar Seija ja Seppo Hakala Köyliö Kuortin Suxee Mty Kuortti Ikaalinen ManteliMty PoikselkäAkaa Omppis Alli ja Kari Keinänen Tuusniemi Opeli Tuula ja Juha Isokoski Ylivieska Pandora Mty Asko, Mikko ja Seija Tikka Kiuruvesi Patruuna Taina Sysmä ja Antti Mäentalo Sysmä Pimu Anu ja Timo Väänänen Muhos Pipsa Pauliina ja Ville-Veikko Kavander Pöytyä Prinsessa Eija ja Juha Jämsä Ii Raha Leena ja Juha Hakkarainen Juankoski RahkaMty Pasianssi Halsua RamsteinJukka HiljanenMaaninka Rasti Ikonen Esa ja Anssi Mty Joroinen Reflex Tarja ja Pekka Saarinen Ruovesi Rellu Liisa ja Olli-Pekka Huostila Orivesi Rossi Tiina ja Mika Mehtonen Vieremä RuusuAri PeräkyläLappeenranta SagaVeli RuotsalainenJuva SallaMikko LihavainenLiperi Sandi Tarja ja Juha Hurvi Kokemäki Sanelma Tiina ja Kari Kiljunen Hämeenkoski SeireeniPoikolainen MtyPieksämäki SettiIlkka ValkilaYlöjärvi SiniMikko ImmonenRääkkylä SisuArto KettunenJuankoski Sitso Tanja ja Harri Lehto Pyhäjärvi TahraMty KujansuuJämijärvi Tonni Merja, Jarmo ja Veijo Laine Siikajoki Tuuli Hilja ja Markku Raappana Siikajoki Tuulia Tiina ja Jarmo Hukkanen Vieremä TähkäTerhi Komu-UotilaVesilahti 41 42 SIKA Nautaa, kalaa ja vähän sikaakin Raisioagrosta TEKSTI: PÄIVI VOLANTO Raisioagron uudessa toimintamallissa keskitytään vahvuuksiin ja ydinosaamiseen. Tämän myötä sian- ja siipikarjanrehujen valmistus lopetetaan Raision tehtaalla lokakuussa lukuun ottamatta muutamia erikoisrehuja. J atkossa Raisioagro keskittää toimintansa naudan- ja kalanrehuihin sekä kasvinviljelyyn. Päätökseen on vaikuttanut muun muassa se, että Suomeen on viime vuosina rakennettu uutta kapasiteettia sian- ja siipikarjanrehujen valmistukseen ja liiketoimintamalli on muuttunut enemmän teurastamovetoiseksi. Emme ole kuitenkaan kokonaan jättämässä sikatiloja, sillä valikoimissamme on edelleen pienten porsaiden ja emakoiden erikoisrehuja kuten Opticaremilk, Hevipossu ja Potrakiihotus. Erikoisrehuvalikoimalla haluamme edistää emakkotilojen porsastuotantoa myös jatkossa. RAISIO OSTAA JA MYY VILJAA Raisioagron uudistuminen tarkoittaa viljanhankinnan jatkuvuuden turvaamista. Olemme jatkossakin merkittävä viljanostaja, ja haluamme myös kehittää tätä liiketoimintaa. Raisioagro hankkii viljaa omaan käyttöönsä ja edelleen myytäväksi niin kotimaahan kuin vientiin. Sopimusviljelijämme eivät jää pulaan rehuviljojensa kanssa vaan hoidamme heidän sopimusviljansa kuten tähänkin saakka ja jatkossa entistä tehokkaammin. Sen lisäksi, että ostamme viljaa rehun valmistukseen, osallistumme tulevaisuudessa entistä voimakkaammin rehuviljojen vientikauppaan keräämällä viljaa vientisatamiin. TUOTANTOPANOKSET KASVINVILJELYN TUKENA Kiitämme kaikkia sika- ja siipikarjatilaasiakkaitamme hyvästä rehuyhteistyöstä vuosien varrella ja haluamme palvella teitä jatkossakin sekä viljanhankintaan että tuotantopanoksiin liittyvissä asioissa. Alkutuotannon kehitys on ollut aina Raisiossa sydämen asia ja sen innoittamana olemme kehittäneet tehokkaita kasvinsuojeluohjelmia eri viljelykasveille. Viimeisin aluevaltaus on maissin kasvuohjelman kehittäminen suomalaisiin olosuhteisiin mukaan lukien maissille sopivat kasvinsuojeluratkaisut. Tarjonnassamme on kattava valikoima sopimusviljelyä tukevia tuotantopanoksia. Viljan ja nurmisiementen lisäksi välitämme laadukkaita lannoitteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Eri valmistajien kasvinsuojeluaineet sopivat peltojen uudistamiseen ja kunnostukseen. Alati kasvavaan tuotantopanosvalikoimaan kannattaa tutustua Raisioagron verkkokaupassa. • NIMITYSUUTISET AgroMakasiini 3/14 Uudet henkilöt vasemmalta oikealle: hankintajohtaja DI, eMBA Peter Lindberg, markkinointipäällikkö KTM Juha-Matti Mäkelä, talousjohtaja KTM Perttu Eerola ja tuotannon kehityspäällikkö DI Teppo Alinikula. Uusia henkilöitä ja nimityksiä Raisioagrossa K evään ja kesän aikana Raisioagron palveluksessa ovat aloittaneet tuotannon kehityspäällikkö Teppo Alinikula, talousjohtaja Perttu Eerola, hankintajohtaja Peter Lindberg sekä markkinointipäällikkö Juha-Matti Mäkelä. Runsaasti aiempaa kokemusta monipuolisista tehtävistä eri toimialoilla omaavat henkilöt vahvistavat osaamisellaan Raisioagron markkinointia, taloushallintoa, tuotantoa ja hankintatoimintaa. MUUTOKSIA ASIAKASPALVELUTIIMEISSÄ Jatkossa asiakkaita palvellaan kolmen tiimin voimin. Uutta kesällä muodostettua ja valtakunnallista avainasiakkuustiimiä vetää Thomas Fagerholm. Ryhmän muodostavat nautatilapuolen asiantuntijat Juha Anttila, Tuomas Kuusinen, Tiina Mattila sekä Jussi Kortelainen. Peltopuolen osaamisesta huolehtii Terttu Koskela, erikoisrehuista Heikki Kannisto ja asiakkaiden tilauksista Jari Eeva. Viljan ostosta vastaavat asiakkuusvastaavat ovat jatkossa osa Etelä-Suomen ja Pohjois-Suo- men alueellisia asiakaspalvelutiimejä, joiden johdossa jatkavat Petri Huttunen ja Ari Vilppola. Myynnistä ja logistiikasta kokonaisuudessaan vastaa johtaja Veli-Matti Reunasalo. Asiakaspalvelutiimien uudelleenjärjestelyjen myötä joidenkin asiakkaiden asiakkuusvastaava tulee vaihtumaan. Näiden muutosten osalta tiedotamme asiakkaitamme erikseen. MUUTOKSIA MARKKINOINNISSA Markkinointijohtaja Timo Huhtamäen luotsaamassa markkinointitiimissä Päivi Volanto on nimitetty nauta- ja erikoisrehujen tuotepäälliköksi. Monille aiemmista työtehtävistä tuttu tuotepäällikkö Mikko Koski vastaa jatkossa myös sopimusviljelystämme ja tähän liittyvästä yhteistyöstä. Raisioagron verkkokauppa saa Kimmo Kesälän vahvistuksena tiimiinsä. Kimmon uutena tehtävänä on auttaa asiakkaita verkkokauppaan liittyvissä käytännön haasteissa, kerätä palautetta käytettävyydestä ja kehittää verkkokauppaa asiakkaidemme haluamaan suuntaan. • 43 44 VERKOSSA Raisioagron verkkosivut saivat uuden ulkoasun. Samalla sivuston käytettävyys parani merkittävästi ja sisältö laajeni uusilla tuotteilla ja palveluilla. Astu uudistettuun verkkokauppaan S TEKSTI: VESA PURSIAINEN ähköinen kaupankäynti kasvaa voimakkaasti ja Raisioagro on vahvasti mukana kehityksessä. Uusi teknologia avaa mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia palveluja myös maataloudessa. Raisioagron uusi verkkokauppa on avannut ovensa – astu sisään! RAISIOAGRO.COM Uudistuksen keskeinen tavoite oli yhdistää Raisioagron kaikki sähköiset palvelut samalle sivustolle. Niinpä avoin verkkokauppamme kauppa.raisioagro.com liittyyiosaksi raisioagro.com-sivustoa. Molemmat web-osoitteet toki toimivat jatkossakin. Nyt löydät samalta sivustolta Raisioagron tuotteet, palvelut, uutiset, blogit, verkkolehdet ja sovellukset. Mikä parasta, löydät tarjoukset ja uutuustuotteet kätevästi pääsivulta. Myös sivuston sisältö uudistuu merkittävästi ja tulee palvelemaan asiakasta monella eri tavoin. Samalla kaupankäynti helpottuu. Panostamme digitaalisten työkalujen kehittämiseen, josta hyvänä esimerkkinä on Raisioagron Tilausapuri-sovellus. Tilausapuri saa syksyllä päivityksen, jossa tuodaan nurmisiementen valintaohjelma osaksi sovellusta. Ilmaisen sovelluksen löydät sovelluskaupastasi. Muista myös Raisioagron verkkokaupan kuukausittain vaihtuvat verkkokauppatarjoukset. Nämä tarjoukset pystyt hyödyntämään vain verkkokaupassa. Verkkokaupasta löydät myös kaikki sesonkikampanjat, kuten syksyn sisäruokintakampanjan. SHOP.RAISIOAGRO.COM Tiliasiakkaidemme verkkokaupasta tilaat tuotteet omilla sopimushinnoillasi. Henkilökohtaisilla tunnuksillasi verkkokauppaan kirjautumalla varmistat, että ehtosi ovat samat kuin asiakkuusvastaavalta tilattaessa. Verkkokauppa on auki 24/7, joten pystyt asioimaan silloin kun sinulle parhaiten sopii. Muista että annamme 10 euron alennuksen kaikista verkkokauppatilauksista, joiden arvo ylittää 300 euroa. Tilaa verkkokaupasta ja säästä! • AgroMakasiini 3/14 VÄLIPALA 45 Pirteyttä puolukasta Syksyinen metsä kutsuu poimimaan vitamiineja ja kuituja talven varalle. Puolukassa on paljon kivennäis- ja hivenaineita, ja se on erinomainen lisä erilaisille ruuille ja leivonnaisille. P TEKSTI: MARJO KESKIKASTARI uolukassa – samoin kuin mustikassa, aroniassa ja tyrnissä - on huomattavia määriä meille tärkeitä rasvahappoja, kuten linolihappoa ja alfalinoleenihappoa. Näitä rasvahappoja saamme jokapäiväisessä ravinnossamme aivan liian vähän. Kaikki marjat ovat myös hyviä kuitujen lähteitä. Puolukka on lääkinnällisessäkin mielessä erinomainen marja. Sitä alettiin tutkia lääketieteellisesti jo 1800-luvun loppupuolella. Puolukan havaittiin tappavan tehokkaasti virtsatien bakteereja. Puolukan sanotaan edistävän myös vatsan, sapen ja maksan toimintaa. Puolukan erinomaisuus tulee esille myös sen säilyvyydessä. Puolukka on niin hapan marja, että se säilyy viileässä ilman säilöntäaineita. Säilyminen perustuu puolukan sisältämiin sitruuna- ja bentsoehappoihin. Vispipuuro lienee yksi suosituimmista puolukkaherkuista. Monet ruuat, kuten kaalilaatikko ja -kääryleet, veriletut ja maksalaatikko suorastaan vaativat puolukkasurvoksen tai puolukkahillon kaverikseen. Myös riistalle tai lihalle syntyy mainio lisäke puolukasta ja sipulista. • Kaurapuolukkasämpylät 3 dl 5 dl 1/2 dl 2 tl 1 dl 1 ps 12-14 dl 1/2 dl puolukoita vettä siirappia suolaa pellavansiemeniä Sunnuntai Kuivahiivaa Sunnuntai Kaurainen Sämpyläjauhoja Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta 1. Sulata puolukat. 2. Sekoita kuivahiiva jauhojen joukkoon. 3. Mittaa reilusti kädenlämpöinen vesi, suola, siirappi ja pellavansiemenet kulhoon. 4. Lisää jauhoseos ja vaivaa taikina tasaiseksi. 5. Lisää Sunnuntai Juokseva ja puolukat. Taikina saa jäädä pehmeäski. 6. Anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin 40 minuuttia. 7. Leivo taikinasta pitkä tasapaksu tanko. Jaa tanko 25-30 palaan. Pyöritä paloista sämpylöitä. Kohota sämpyliä vielä 20 minuuttia liinan alla. 8. Laita uuni lämpenemään 225-asteeseen. 9. Voitele kohonneet sämpylät vedellä ja ripottele pinnalle siemeniä ja kaurahiutaleita. 10. Paista sämpylöitä noin 10-12 minuuttia uunin keskitasolla. Lisää herkullisia reseptejä osoitteessa raisionkeittokirja.fi 46 TULEVAA Syksyn Ruokinta 360 -seminaari ja Benemilk Akatemia Järjestämme erityisesti lypsyrobottitiloille suunnatun asiantuntijaseminaarin Lappajärvellä Kylpylä Kivitipussa 30.-31.10.2014. Seminaarin teema Ruokinnan 360˚ havainnollistaa uutta Kasvun innostaja -strategiaamme ja esittelee Raisioagron laajan osaamisen aina nurmenviljelystä kokonaisruokinnan ja tuoton optimointiin saakka. Torstain esiintyjät edustavat kukin oman alansa huippua. Raisioagron omien asiantuntijoiden lisäksi paikalla ovat myös ProAgrian ja Valion edustajat sekä eläinlääkäri. Asiapitoisen ja sisällöltään monipuolisen päivän kruunaa illallinen ja viihteestä vastaa tanssiorkesteri Finlanders. Olemme varanneet osallistujille mahdollisuuden yöpyä Kylpylä Kivitipussa varsin edulliseen omakustannushintaan. Jos tilaisuus kiinnostaa sinua, ota yhteyttä omaan asiakkuusvastaavaasi ja kysy lisää. Tervetuloa seminaariin! Muistathan ilmoittautua 13.10. mennessä! BENEMILK AKATEMIA Laatuaan ensimmäisen Ruokinta 360 -seminaarin sisältö jalkautetaan maakuntiin uuden Benemilk Akatemian muodossa. Myyntialueidemme asiakkuusvastaavat sekä nurmenviljelyn ja ruokinnan asiantuntijamme esittelevät uuden Ruokinnan 360˚ -teemamme idean ja kertovat samalla viimeisimmät Benemilk-tutkimusten tulokset. Roadshow-tyyppinen kiertue alkaa loppuvuoden aikana ja kukin tilaisuus kestää muutaman tunnin. Raisioagron tuottajaristeily 3.-5.2.2015 Tervetuloa Raisioagron perinteiselle tuottajaristeilylle Helsingistä Tukholmaan 3.-5.2.2015 uudistetulla ja upealla m/s Silja Symphonylla. Risteily tarjoaa mahdollisuuden kuunnella monipuolisia asialuentoja, osallistua retkille Tukholmassa sekä heittäytyä vapaalle ystävien ja muiden tuottajien seurassa. Viihdyttäjinä laivalla ovat Suomen tähtiartistit, Ilkka Alanko ja Neljä Ruusua, Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani sekä Marita Taavitsainen orkestereineen. Lisätietoa ohjelmasta, retkistä ja esiintyjistä saat sähköpostitse ja kirjeitse lokakuussa. Tarkkaile myös sivujamme raisioagro.com – tilanne päivittyy nettiin sitä mukaa kun ohjelma valmistuu. Matka-Vekka ottaa varauksia vastaan 13.10. alkaen numerossa 020 120 4851, toimisto avoinna ma-pe klo 9 – 17. Voit ilmoittautua myös omalle asiakkuusvastaavallesi. Tule mukaan vuoden suosituimmalle tuottajaristeilylle ja tuo kaverisikin! Heinän siemenviljelijäksi? Viljan monokulttuuriviljelyn vaihtoehdoksi olisi hyvä viljellä välillä heinäkasveja. Heinäkasvit vähentävät tehokkaasti tautipainetta ja tekevät hyvää maan rakenteelle. Viljojen ja öljykasvien sadonmuodostus heinän jälkeen on aivan toista luokkaa kuin viljanviljelystä tiivistyneessä maassa. Lisäksi viljan ylituotantoa saadaan vähennettyä ja sen tuomana etuna voidaan odottaa viljelyn kannattavuuden paranemista, varsinkin pitkällä aikajänteellä. Lisäksi heinänviljely tasoittaa mukavasti maatilan työhuippuja. Tarvitsemme timotein ja nurminadan siemenviljelijöitä. Tilan pitää olla vapaa hukkakaurasta. Mikäli olet kiinnostunut asiasta, ota yhteyttä: [email protected]. AgroMakasiini 3/14 PALVELUKORTTI Jos haluat päivittää tietojasi tai peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kortti ja postita se Raisioon. Voit ilmoittaa samat tiedot myös netissä: www.raisioagro.com/anna-palautetta. Osoitteenmuutos Tilaan AgroMakasiinin En enää tarvitse lehteä Kotieläintuotanto lopetettu Jatkan kasvinviljelyä Nimi Postimaksu on maksettu puolestasi Puh. Jakeluosoite Anne Aura Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite Hyödynnä ennakkokauden edut! Tilaa Safesil-säilöntäainetta 2 x 1 000 litraa, saat 48 kpl Melli-suolakiviä kaupan päälle! Safesil 1 000 litran kontin hinta on 1 280 € + alv + rahti. Safesil-kustannus on 3,84 €/rehutonni (käyttömäärä 3 l/tn). Safesil on kolmivaikutteinen kemiallinen säilöntäaine. Yksi tuote kaikille rehukasveille 15-50 % kuiva-aineille. Valmis liuos. Tilaa SiloSolve-säilöntäainetta vähintään 2 pakkausta, saat kaupan päälle kylmälaukun. Vähintään 8 pakkausta tilanneet saavat lisäksi Chr. Hansenin takin. SiloSolve 200 g pakkaus riittää 100 tonnniin tuoretta rehua. Pakkauksen hinta on 149 € + alv + rahti. SiloSolve on edullinen biologinen säilöntäaine kaikille rehukasveille 25-50 % kuiva-aineille. Tee tilauksesi lokakuun aikana, tuotteet toimitetaan 31.3.2015 mennessä. Laskutus toimituksen jälkeen. 47 PRO2 - Itella Posti Oy Kätevästi verkkokaupasta www.raisioagro.com Sisäruokintakausi alkaa! Tilaa koko talven Mellit: etusi −20 €/tonni Hyödynnä tarjous ja hanki sisäruokintakauden Melli-tuotteet kerralla. Saat 20 euron alennuksen/tonni ja säästät myös rahtikustannuksissa. Verkkokaupasta tilatessasi saat lisäetuna vielä 10 euron alennuksen. Tarjous koskee 1.9.–31.10.2014 tehtyjä tilauksia. Toimitukset voivat olla yhdessä tai useammassa erässä. Tarjoustuotteet: Lypsy-Melli, Lypsy-Melli Plus, Tunnu-Melli, Mulli-Melli, Pihatto-Melli, Opti-Melli, Pihatto-Melli Plus, Pihatto-Melli P, Vita-Melli, Emo-Melli, Aseto-Melli, Seleeni-Melli, Melli-Suolakivi HYÖDYNN ÄV KAUPAN L ERKKOISÄETU: -10 €
© Copyright 2024