Lataa koko dokumentti
Raisioagron asiakaslehti HAASTAJIA viime kauden Huippufarmareille ROBOTTIKARJAN TUOTOS NOUSUUN Raisioagron UUSI HIEHO 24™-OHJELMA M A K A S I I N I Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset. 2 • 14 VERKKOKAUPPA - helppo tapa toimia M A K A S I I N I Ajankuva Raisio-konserni täytti 75 vuotta............................... 4 Aurinkoiset Agropäivät.................. 6 Raisioagron uusi mobiilisovellus.. 7 17 Kasvinviljely Maissiseminaari Ikaalisissa.......... 8 Viljamarkkinakatsaus.................... 10 Vilja-alan työryhmä ennustaa....... 12 Rivikylvötekniikkaa härkäpavulle.. 13 Uusi Huippufarmari haussa.......... 14 Syyskylvösuunnitelmia.................. 15 Herne-vehnä-kokoviljasäilörehu... 16 Nurmen lannoittaminen................ 17 Nauta Robottikarjan ruokinta- ja hoitokäytännöt poikimisen aikaan........ 18 Benemilk-ruokintakokemuksia..... 20 Anttilan uusi robottinavetta........... 22 Uusi Hieho 24 -ohjelma................. 24 Hiehokasvatusta Hollannissa........ 26 Lehmät yöksi laitumelle................ 28 Maituri 25 vuotta............................ 30 Kannialan lehmille Maituria......... 31 Bakteerisäilönnän edut................. 32 Satatonnarit................................... 33 24 34 Sika Apu sikojen nestehukkaan............ 34 Katri Kaaro: Huolehdi emakoiden sorkkaterveydestä..... 36 Analysointipalvelu laajenee........... 38 Paavon niksinurkka....................... 39 Siipikarja Lisää kuitua siipikarjalle............... 41 Potkua partian aloitukseen........... 42 LSL-kanan ominaisuudet.............. 43 Verkossa Hyviä etuja verkossa asioijille....... 44 42 Välipala Herkullinen porkkanakakku......... 45 Uutiset Tapahtumia ja nimityksiä.............. 46 2 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Sähköposti: [email protected] www.raisioagro.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Timo Huhtamäki myynti- ja markkinointijohtaja Puh. 040 714 0705 TOIMITUSKUNTA Heikki Alastalo, tuotepäällikkö Juha Anttila, tuotantoneuvoja Ilmo Aronen, T&K johtaja Thomas Fagreholm, myyntijohtaja Merja Holma, kehityspäällikkö Marja Hongisto, kehityspäällikkö Jaakko Laurinen, kehityspäällikkö Minna Oravuo, asiakkuuspäällikkö Vesa Pursiainen, e-manager Tuomas Uusitalo, myyntipäällikkö Päivi Volanto, kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Anne Aura [email protected] Puh. 044 782 1246 TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUS JA TAITTO Marjo Keskikastari [email protected] Puh. 040 772 8828 KANSIKUVA Eila Mehtonen PAINATUS ForssaPrint ISSN 2323-2196 40. vuosikerta Maatalous on tulevaisuuden ala I lmastonmuutos ja väestön kasvu asettavat tulevaisuuden ruoantuotannolle täysin uusia haasteita. Tehokkuuden on noustava ja samanaikaisesti on varmistettava tuotannon yhteensopivuus kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Muuttuvassa toimintaympäristössä innovaatioiden merkitys korostuu. Tästä johtuen uskon, että ruoantuotannon innovaatioiden ympärille on syntymässä seuraava teknologinen vallankumous. Suomalaisella maataloudella on erinomainen mahdollisuus olla tämän kehityksen kärjessä. Tämän päivän maanviljelyssä korostuvat liiketaloudellinen osaaminen ja viimeisimmän tietämyksen soveltaminen. Hallittavien asioiden määrä kasvaa ja tuottavuuden merkitys korostuu. Onnistuminen edellyttää oikeiden kumppanien löytämistä ja näiden kumppaneiden osaamisen mahdollisimman laajaa hyödyntämistä. Raisioagron pitkät perinteet, ruokinta- ja viljelyosaaminen sekä uudet tavat toimia tarjoavat merkittäviä etuja suomalaiselle viljelijälle. Tässäkin lehdessä esittelemme runsaasti uutta tietoa ja useita uusia tuotteita. Raisioagro on edelläkävijä uuden ajan maatalouskaupassa. Maatalouden tuotantopanokset soveltuvat erityisen hyvin verkkokauppaan. Käyttäjäystävällinen verkkokauppa, josta tarvittava tieto löytyy helposti sekä toimiva logistinen järjestelmä mahdollistavat kustannustehokkaan tavan toimia ja tarjota palvelua asiakkaille. Verkon tuomien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen mahdollistaa sekä asiakkaidemme että meidän omien resurssien suuntaamista toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiin asioihin rutiinien hoituessa entistä helpommin ja nopeammin. Raisioagron asiantuntemus ja tuoteinnovaatiot auttavat asiakkaitamme tuottamaan kuluttajien tarpeiden mukaista ruokaa tehokkaasti, kannattavasti ja ympäristöystävällisesti samanaikaisesti eläinten hyvinvointia tukien. Muutoksen keskellä Raisioagro haluaa olla asiakkaidensa luotetuin kumppani. Tästä on kysymys myös Huippufarmari haussa –kilpailussa. Yhdistämällä tuottajan, Raisioagron ja yhteistyökumppaneidemme parhaan osaamisen, löydämme yhdessä ratkaisut myös huomisen haasteisiin. Raisioagro kasvaa kanssasi nyt ja tulevaisuudessa. Seuraava AgroMakasiini ilmestyy syyskuussa 2014. Jarmo Puputti toimitusjohtaja Raisioagro Oy 3 AJANKUVA AGRO makasiini • 2/14 Lounaisen Suomen vehnänviljelijät perustivat mylly-yhtiö Oy Vehnä Ab:n vuonna 1939 ja rakensivat Raisioon myllyn vuosina 1939-42. Rehujen, maltaiden ja kasviöljyjen valmistus alkoi vuosina 1948-50. A lkuun rehuseoksia valmistettiin myllyn sivutuotteista. Ensimmäinen varsinainen rehutehdas valmistui vuonna 1960, jolloin kahdessa tunnissa saatiin tehdyksi rehumäärä, jonka valmistamiseen oli kymmenen vuotta aikaisemmin tarvittu koko vuorokausi. Vuonna 1950 perustettiin Raisioon, Oy Vehnä Ab:n naapuriksi kasviöljytehdas, Oy Kasviöljy-Växtolje Ab. Tämän yhtiön voidaan sanoa tuoneen ja levittäneen rypsinviljelyn Suomeen. Yhtiö alkoi toimia kiinteässä yhteistyössä Oy Vehnä Ab:n kanssa. Vuonna 1987 yhtiöt fuusioitiin Raision Tehtaat Oy Ab:ksi, jonka nimi myöhemmin muutettiin Raisio Yhtymä Oyj:ksi. Vuonna 2005 Raision muutettiin Raisio Oyj:ksi. Kemianteollisuus sai alkunsa vuonna 1976 perustetusta vehnä- 4 tärkkelystehtaasta. Paperikemian osaamista hyödyntämällä tuotantoa laajennettiin Eurooppaan, Amerikkaan ja Kaukoitään. Raisio listautui Helsingin Pörssiin 1988-89. Raisiosta hyvinvoinnin erityisosaaja Benecol-innovaation julkistaminen herätti mittavan kansainvälisen kiinnostuksen vuonna 1996. Benecol-tuotteita myydään lähes 30 maassa ja Benecol on maailman tunnetuin kolesterolia alentavien elintarvikkeiden brändi. Vuonna 2006 Raision organisaatiorakenne uudistettiin ja perustettiin neljä tulosyksikköä: Elintarvike, Rehu & Mallas, Ainesosat ja Diagnostiikka. Marraskuun 2006 lopussa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin vuorineuvos Simo Palokangas ja toi- mitusjohtajaksi Matti Rihko. Vuoden 2007 tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin kannattavuuden parantaminen, toimintojen tehostaminen ja virtaviivaistaminen. Tämän myötä Raisio myi peruna- ja diagnostiikkaliiketoimintansa ja toteutti useita pienempiä rakenteellisia muutoksia. Vuonna 2009 Raisio myi margariini-liiketoimintansa. Toiminnassa korostuvat ekologisuus ja eettisyys Vuonna 2008 Raisio lisäsi tuotteen hiilidioksidipäästöt kertovan CO2e-merkin Elovena-kaurahiutaleisiin ja loi siten mittarin merkitsemiseen. Merkin käyttöä laajennetaan edelleen. Vuonna 2009 Raisio merkitsi ensimmäisenä maailmassa tuotteeseen sen kokonaisvedenkulutuksen kertovan H2O-merkin. Raisio-konserni 75 vuotta Merkki on Elovena-kaurahiutaleissa. Raisio loi itse merkin laskentamallin. Kasvustrategia Raision tavoitteena on kasvaa Pohjois-Euroopan johtavaksi ekologisten ja terveellisten välipalojen tarjoajaksi. Englantilaisen Glisten plc:n osto huhtikuussa 2010 oli ensimmäinen konkreettinen esimerkki Raision kasvustrategian toteuttamisesta. Big Bear Groupin osto helmikuussa 2011 täydensi erittäin hyvin Glisten-kauppaa ja antaa tarvittavan kriittisen massan jatkoa varten. Toteutettujen yritysostojen myötä Raisio on saanut tukevan jalansijan Ison-Britannian aamiais- ja välipalatuotteiden markkinoista. Maaliskuussa 2012 konsernin elintarvikeliiketoiminta Puolassa laajeni tavoitteiden mukaisesti, kun Raisio osti Sulman pasta- ja suurimoliiketoiminnan. Kauppa mahdollistaa kasvun ja tuotevalikoiman laajentamisen Puolassa. Marraskuussa 2012 Raisio osti tsekkiläisen Candy Plus -makeisyhtiön. Yritysosto täydentää Raision Isosta-Britanniasta hankkimaa, kannattavaa makeisliiketoimintaa. Huhtikuussa 2013 Raisio ja Intellectual Ventures perustivat Benemilk Oy -nimisen yhteisyrityksen Suomeen. Yhteisyrityksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa Benemilk®-keksintöön liittyvää immateriaalioikeuksien salkkua sekä kaupallistaa keksintö globaaleille markkinoille. Järjestelyn myötä Benemilk-keksintö on siirretty yhteisyritykselle, joka myöntää Raisiolle maksuttoman, yksinomaisen lisenssin keksintöön ja sen tuleviin sovelluksiin Suomessa. Raisio-konserni täytti 75 vuotta 3.2.2014. Konsernin toiminta sai alkunsa vuonna 1939 perustetusta mylly-yhtiöstä. TEKSTI: Anna Peuravaara Raisio on kehittänyt hiilidioksidipäästöistä kertovan merkin. Ensimmäinen Benecol-levite lanseerattiin vuonna 1996 ja Benemilkin maailmanvalloitus alkoi vuonna 2013. 5 AJANKUVA AGRO makasiini • 2/14 Iiris ja Reino Kallio Palvelupisteessä Sirke Mahkosen kanssa asioimassa Tapani Kattelus Koski TL:stä. Heidi Turpeinen (oik.), Mervi Puonti ja Samu Puonti Raision Agropäiviä voi jo sanoa perinteeksi. Kevät alkaa mainiosti, kun voi noukkia päiviltä mukaan hyvät ohjeet, tuotteet ja kuulumiset. Raisiossa Agropäiviä vietettiin 8.4. ja Ylivieskassa 10.4. 2014. Iloista hulinaa Raision Agropäivillä TEKSTIJ A KUVAT: Marjo Keskikastari V uodet eivät ole veljeksiä, sanotaan - ja tämän voi todeta myös Raision Agropäivillä. Jos viime vuonna lastattiin siemeniä peräkärryihin tihkusateessa, lumivallien keskellä, saatiin tänä vuonna hörppiä keitot ja kahvit auringon paisteessa, miltei kesäisissä tunnelmissa. Huvia ja hyötyä Raision kasvinsuojeluainevarastolla käy mukava puheensorina heti aamukymmenen jälkeen, kun ensimmäiset asiakkaat vaihtavat vilkkaasti ajatuksia niin tuotantopanoksista kuin muista kuulumisista. Raision omien ammattilaisten lisäksi tuotteita ovat esittelemässä Yaran, Nesteen ja Bernerin edustajat. Iiris ja Reino Kallio ovat lähteneet Pöytyältä liikkeelle jo aamutuimaan. He poikkesivat pojan perheen luona Raisiossa ennen tehtaalle tu- 6 loa. Mukavaa, kun voi yhdistää huvin ja hyödyn. – Olemme hankkineet rypsinsiemenet Pöytyän Vihervakasta jo pari viikkoa sitten. Täältä noudamme mukaan kasvinsuojeluaineita, kertoo Reino Kallio. Kallioiden lohkoille kylvetään kevätvehnää, kauraa ja mallasohraa. – Syysvehnä on jo kasvamassa. Nyt vaan seuraillaan tilannetta, miten lämpö ja kosteus vaikuttavat maaperään ja millä aikataululla päästään kylvöpuuhiin. Kiva tavata tuttuja Lämmin lihakeitto ja kahvi maistuvat kaupanteon lomassa. Pyhärantalaiset Mervi Puonti ja Heidi Turpeinen ovat hakeutuneet lounastamaan teltan ulkopuolelle,”aurinkoterassille” isäntien jutustellessa katoksen sisällä. – Onpa hauska yhteensattuma tava- ta oman kylän väkeä täällä Agropäivillä, naureskelevat Mervi ja Heidi. Sekä Puonnit että Turpeiset ovat rypsinsiementen noutoreissulla, mukana myös Puonnin tuleva isäntä Samu. Juttutuokiossa vilahtelevat myös maatilan tulevaisuuden suunnitelmat. – Samu ahertaa kanssamme maatilalla täyttä päivää, mutta nykyisen eläkepolitiikan myötä hän saattaa käydä jo neljääkymmentä ennen kun tila siirtyy hänelle. Ei tunnu ihan reilulta, pohtii Mervi. Mutta onneksi yhteistyö sujuu hyvin, se on pääasia. Vipinää varastolla Puolenpäivän jälkeen lastausovelle syntyy ajoittain jopa ruuhkaa. Varaston pojat pistivät parastaan ja trukit viuhuivat hyllyjen välissä. Marttilalainen Vesa Majuri on peruuttanut pakettiautonsa varaston oven eteen ja kohtapuolin auto täyt- Raisioagro – nyt mobiilisti mukana Lataa puhelimeesi uusi Tilausapuri-sovellus ja saat Raisioagron kätevästi kulkemaan mukanasi mobiililaitteessasi. Raisioagron kehittämä mobiilisovellus on asiakkailleen täysin ilmainen. TEKSTI: Vesa Pursiainen M obiilisovelluksen tilausapuri muistuttaa sinua Raisioagron tilaus- toimitusrytmistä. Samalla pystyt tilaamaan tarvitsemasi tuotteet joko soittamalla sovellutuksen pikavalinnasta asiakasvastaavallesi tai tekemään tilauksen verkkokauppaan. Sovelluksesta voit kätevästi tarkastaa Raisionagron maksamat viljelykasvien hinnat. Viljelykasvien hintanoteeraus on nopea ja helppo käyttää. Myös Raisioagron uusimmat uutiset löytyvät sovelluksesta. Lataa ilmainen sovellus ja tutustu Raisioagron tilausapuriin! tyy Bernerin ja Yaran tuotteista, taitaa muutama pänikkä Agropesuakin olla mukana. – Tämä on minulle jo perinne, olisiko toinen tai kolmas kerta, kun noudan kasvinsuojeluaineet Agropäiviltä, kertoo Majuri. Majurilla on sikatila ja peltoja viljellään neljän vuoden kierrolla. – Käytän omaa siementä ja kaikki vilja menee sikojen rehuksi. Nyt on viljelyssä rehuohraa, rehukauraa ja härkäpapua. Lastaamisen jälkeen Majuri pyöräyttää auton vielä parkkiin ja astelee verkkaisesti kahville. Mukavinta on huomata, että Agropäivillä kenelläkään ei ole kiire minnekään. TESTAA RAISIOAGRON UUTTA MOBIILISOVELLUSTA! Tilausapuri helpottaa tilausten organisointia, ja pääset ostoksille suoraan verkkokauppaan. Lisäksi saat puhelimeesi uusimmat uutisemme sekä ajankohtaiset tiedot viljan hinnoista. Lataa sovellus Windows Phone-, Google Play- tai App Store -kaupasta. EN LATAA ILMAIN SOVELLUS I! PUHELIMEES 7 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/14 Seminaarin satoa: MAISSI korvaa osan nurmialasta Maissi on varteenotettava vaihtoehto säilörehuntuotantoon. Kiinnostusta viljelyyn on, ja maissinviljelyala tullee tuplaantumaan tulevalle kasvukaudelle. Raisioagron seminaari keräsi parhaan tiedon maissinviljelystä yhteen maaliskuun alussa Ikaalisissa. TEKSTIJA KUVAT: Jaakko Laurinen M aissinviljely Suomessa on ollut melko pienen viljelijäryhmän toimintaa. Tieto viljelyyn on otettu voittopuolisesti ulkomailta, kuten Tanskasta ja Ruotsista. Nyt myös kotimaiset maatalousalan toimijat ovat aktivoituneet tutkimaan ja testaamaan maissiin liittyviä viljelyratkaisuja. Raisioagro on aina ollut kiinnostunut uusista kasveista ja lajikkeista, joten maissi sopii kuvioon hyvin. Berner Kasvinsuojelu on tehnyt sopivat kasvinsuojeluohjelmat ja lisäksi tuonut maahan Du Pontin omistaman Pioneerin maissilajikkeita. Boreal Kasvinjalostus on alkanut testata nykyään Borealin omistajiinkin lukeutuvan Limagrainin lajikkeita. Maissi suosittu Tanskassa Limagrain on ranskalainen viljelijöiden omistama osuuskunta, joka on yksi maailman suurimmista kasvinjalostajista. Limagrainin maissilajikkeita esitteli seminaarissa Ole Schmidt. Hänen kotimaassaan Tanskassa maissin viljely on lisääntynyt nykyiseen 185 000 hehtaariin, koska maissi tuottaa rehuyksiköitä tuplasti hehtaarilta verrattuna ohraan. Lypsylehmien määrä tanskalaisilla tiloilla on kaksinkertaistunut vuoden 2006 keskimäärin 85 lehmästä tämän vuoden noin 170 lehmään/tila. Tämä kehitys johtaa siihen, että hehtaarilta täytyy saada mahdollisimman paljon rehuyksiköitä irti. Hehtaarimäärää ei pystytä lisää- 8 mään johtuen pellon korkeasta hinnasta, joten nyt on vain tehostettava hallinnassa olevien hehtaarien tuotantoa. Ruotsissa maissia on viljelyssä jo 30 000 hehtaaria, josta Limagrainin lajikkeilla on yli 50 prosentin markkinaosuus. Suomessa tulevan kesän maissiala ylittänee 1 000 hehtaaria. Suomeen aikaisia lajikkeita Ole Schmidtin mukaan Limagrainin lajikkeiden etu on ollut hyvä kuidunsulavuus, jota viljelijät ovat arvostaneet. Myös varren ja lehtimassan soluseinien on oltava sulavaa. Tässä on lajikkeiden välillä suuria eroja ja Limagrain on panostanut tähän. Suomessa on pakko valita kaikkein aikaisimpia lajikkeita, jotta saadaan tärkkelyspitoisuus nousemaan. Raisioagron valikoimissa ovat Limagrainilta aikaisin Activate ja uutuuslajike Arcade. Pitkän kasvuajan vuoksi maissi täytyy saada nopeasti maan pinnalle ja kasvamaan. Limagrain on ainoa jalostaja, joka tekee siemenerilleen kylmätestauksen, jolla varmistetaan, että Suomen pohjoisimpiin maissinviljelyoloihin tuodaan vain siemeneriä, jotka ovat itäneet riittävän nopeasti kylmässä. Tarkka kylvö lämpimään (+ 8 astetta) maahan on kaiken perusta. Tanskan kokeissa on saatu 15 prosenttia parempi sato tarkkuuskylvökoneella kylvetystä verrattuna vaikkapa Rapidilla kylvettyyn. Starttityppi täytyy sijoittaa viisi senttimetriä sivuun ja viisi senttimetriä syvemmälle kuin siemen. Juha Anttila MAISSI OSANA SÄILÖREHUNTUOTANTOA Maissilla voi korvata osan nurmialasta. Näin tasataan työhuippuja ja saadaan ruokintaan monipuolisuutta. Raisioagron Juha Anttila kertoi seminaarissa olennaisia seikkoja maissisäilörehun laatutavoitteista. – Kuiva-aine, tärkkelys ja kuidun sulavuus ovat olennaisimmat seikat. Kuiva-ainetavoite on 26-30 prosenttia ja tärkkelystavoite 28-30 prosenttia. Ruokintaan halutaan maissin hitaammin hajoavaa tärkkelystä. Anttilan mukaan tärkkelystä voidaan maissisäilörehulla käyttää enemmän kuin viljalla. – Tärkkelysmäärä voidaan nostaa viidestä kilosta kuuteen kiloon/ lehmä/päivä. Säilöntäainetta täytyy käyttää, jotta ei synny homemyrkkyjä, kuten esimerkiksi aflatoksiinia, joka tekee säilörehusta käyttökelvotonta. Nurmi- ja maissisäilörehun suhde voi olla ruokinnassa on 2/3 nurmisäilörehua ja 1/3 maissia. Ole Schmidt Lasse Matikainen RIKKAKASVIEN TORJUNTA KAHDESTI Rikkakasvien torjunta on tärkeää maissilla, koska rikat peittävät maata ja maa on tällöin kylmempi. Tanskassa tehdään jopa kolme rikkaruiskutusta. Rivikylvö mahdollistaa myös harauksen. Lasse Matikainen Berneriltä kertoi, että Suomessa aineiden rekisteröinti sallii kaksi ruiskutuskertaa ja tämä lieneekin suositeltavaa. Ensimmäinen ruiskutus tehdään, kun rikkakasvit ovat sirkkalehtiasteella: Harmony 11,25 g + Titus 30 g + Sito 0,1 l/ha. Toinen ruiskutus sen jälkeen, kun uudet rikkakasvit ovat taimettuneet, mutta viimeistään maissin 6-lehtiasteella: Harmony 7,5 g + Titus 20 g + Sito 0,1 l/ha. Titus hoitaa seoksessa mataran ja juolavehnän. Pohjavesialueella ei saa käyttää Titusta. Biohajoavan muovin alle kylvettäessä käytössä pitäisi olla maavaikutteinen aine. URAKOINTIAPUA LÖYTYY JO Juha Kalistaja on maidontuottaja ja urakoitsija Valkeakoskelta. Hän viljeli viime kesänä 16 hehtaaria maissia Irlantilaisen Samco systemsin konseptin mukaan. Konseptiin kuuluva kylvökone kylvää siemenet biohajoavan muovin alle. Näin nostetaan maan lämpötilaa. Kalvon alla oli parhaimmillaan 43 astetta lämmintä, kun samaan aikaan ulkolämpötila oli 20 astetta vähemmän. Hallan torjunta ja kuorettuma saadaan torjuttua. Myös kevätkosteus saadaan paremmin käyttöön. Nelirivisellä koneella kylvää 1-1,5 hehtaaria tunnissa. Systeemiin kuuluu myös maavaikutteisen rikkakasviaineen ruiskutus muovin alle. Muitakin koneita löytyy jo. Esimerkiksi Christer Gustavsson Liljendalista on hankkinut tarkkuuskylvökoneen. Kalle Rönni Silmu Contracting Oy:stä kertoi maissin korjuusta. Sil- Juha Kalistaja mu on sadonkorjuupalveluihin erikoistunut yritys, joka on viimeisen kuuden vuoden ajan tehnyt maissinkorjuuta. Korjattava ala on ollut noin puolet Suomen maissihehtaareista ja yhtiöllä on potentiaalia lisätä sitä. Korjuukoneena on maissipöydällä varustettu Claas Jaguar ajosilppuri. Rönni kiinnitti huomiota lohkovalintaan sadonkorjuun kannalta: – Lohkon pitää olla sellainen, että märkänäkin syksynä voidaan mennä raskaalla kalustolla korjaamaan sato talteen. Myös liittymien ja peltoteiden on oltava hyväkuntoisia. Maissiseminaari 4.3. Ikaalisissa kiinnosti kovasti - sali oli täynnä kuunteilijoita, vauvasta vaariin. 9 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/14 Euroopassa peltotyöt alkoivat hyvissä olosuhteissa. Ukrainan KRIISI VAIKUTTAA viljamarkkinaan TEKSTI JA KUVA: Minna Oravuo U krainalle viljan tuotanto ja vienti ovat tärkeä osa taloutta. Ukrainassa tuotettiin viljaa viime kesänä 62,5 miljoonaa tonnia, josta kuluvan kauden aikana arvioidaan menevän vientiin 30 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi kannattaa huomioida, että vaikka EU:ssa tuotettiin viljaa viime kasvukautena lähes viisinkertainen määrä Ukrainaan verrattuna, eli 301 miljoonaa tonnia, arvioidaan tästä viljamäärästä menevän vientiä kolmansiin maihin 37 miljoonaa tonnia. Siis vain hieman enemmän kuin Ukrainasta. Ukrainalaisella viljalla on siis suuri merkitys sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen viljamarkkinaan. usnäkymiin ylipäätään. Nopeaa ja helppoa ratkaisua ei kriisiin ole, joten myös viljamarkkinaseurannassa sillä voi olla kauaskantoisetkin seuraukset. Kriisin pitkittyminen voi myös vaikeuttaa viljelyä tilatasolla, jos tuotantopanosten tai energian saanti häiriintyy tai viljelijöillä ei ole varaa niitä hankkia. Toisaalta, jos tilanne ei ajaudu merkittäviin talouspakotteisiin, voi uuden sadon viljakauppa käynnistyä ensi syksynä normaalisti, kuten se on jatkunut nyt keväälläkin sapelien heiluttelusta huolimatta. Siinä tapauksessa kasvukauden olosuhteilla ja viljelyn onnistumisella Ukrainassa voi olla paljon suurempi merkitys tulevaan viljamarkkinaan. Epävarmuutta talousnäkymissä Syksyllä kylvetty vehnä kasvaa ja kevätkylvöjä tehdään kriisistä huolimatta. Silti markkinoihin vaikuttaa yleinen epävarmuus siitä, miten mahdolliset pakotteet vaikuttavat EU:n ja Venäjän talouteen, vientiin ja tuontiin, maataloussektoriin ja talo- Uuden sadon näkymät hyviä Alkuvuoden aikana ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia uuden sadon näkymissä. Talvi on jatkunut leutona pohjoisella pallonpuoliskolla ja kasvukausi on käynnistymässä vähintäänkin normaalissa aikataulussa. Peltotyö ovat käynnistyneet Euroo- 10 passa hyvissä olosuhteissa maaliskuun aikana, ja huhtikuun alkuun mennessä kevätkylvöt ovat käynnissä varmaankin kaikkialla, Suomea lukuun ottamatta. Lunta ei juuri ole Euroopassa talven aikana satanut, mutta vettä on saatu paikoin runsaastikin. Toki kylvöjen jälkeen pellot tarvitsevat pikaisesti kosteutta ja sadetta. Euroopassa kosteutta on ollut normaalisti, mutta USA:ssa on paikoin satanut niukasti. Samoin Mustan meren alueella jo hieman odotellaan virkistäviä sateita. Viljan hintatasoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia alkuvuoden aikana, mutta Ukrainan kriisi on näkynyt maaliskuussa viljojen hintojen nousuna. Myös huoli kuivuudesta USA:ssa on hintojen vahvistumisen syynä. Viljavarastot ovat vahvistuneet kuluvan kauden aikana, mutta huonot olosuhteet ja sadon epäonnistuminen jollakin merkittävällä viljantuotantoalueella voi saada taseet näyttämään aivan eri näköisiltä kuin nyt. Vuoden alussa alkaneet suurmielenosoitukset johtivat vallan vaihdokseen Ukrainassa ja Venäjän miehitykseen Krimin niemimaalla. Samaan aikaan kun muu maailma on hämmästyneenä seurannut Venäjän liikkeitä, ovat viljojen hinnat vahvistuneet Euroopan viljapörsseissä. Kauran hinta vahvistunut maailmalla Yksi hyvä esimerkki kohtuullisen nopeista muutoksista markkinassa on kauranfutuurien vahvistuminen satokauden puolivälissä Chicagon viljapörssissä. Kanada on maailman merkittävin kauran tuottaja, ja suuri osa tästä kaurasta menee amerikkalaisten hevosten ja ihmisten ruokkimiseen. Kanadan viime kesän kaurasato oli suuri, mutta logistiset ongelma ovat vaikeuttaneet kauran siirtymistä etelään, joten amerikkalaiset ovat jääneet ilman kauraa, ja hinnat ovat reagoineet tähän voimakkaalla nousulla. Tämä taas on avannut ehkä hieman yllättäen vientimahdollisuuksia eurooppalaisille kauppiaille ja etenkin tietysti skandinaaviselle kauralle. Kauraa onkin kevään aikana lastattu myös Suomen satamista suuriin valtamerilaivoihin. Tulevaa markkinakautta silmällä pitäen kannattaa huomioida, että tilanne voi taas muuttua nopeasti. Ei viime vuoden suuri kanadalainen kaurasato ole minnekään hävinnyt se saattaa lähteä liikkeelle logististen ongelmien helpotuttua. Kotimaan viljavarastot kasvavat Hyvän viljasadon jälkeen niin maailmalla kuin kotimaassakin viljan määrät varastoissa vahvistuvat. Kotimaassa vilja on alkuvuonna liikkunut kohtuullisesti, mutta edelleen viljaa on paljon viljelijöiden varastoissa. Suomesta viljaa ei määrällisesti ole viety ajankohtaan nähden yhtä paljon kuin parina viime vuotena, mutta tokihan vielä on useita kuukausia aikaa tehdä kauppaa vanhan sadon osalta. Amerikkalaiset ovat jääneet ilman kauraa, jonka hinta on lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Viljamarkkinaan vaikuttavia tekijöitä: • • • • kevätkylvöjen eteneminen kevätviljojen viljelyalat meillä ja muualla kasvukauden olosuhteet vanhan sadon käyttö ja varastotasot satokauden vaihtuessa • Ukrainan kriisistä aiheutuvien talouspakotteiden vaikutukset raaka-ainemarkkinaan 11 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/14 Toteutuneet pellonkäytön pinta-alat 2013 ja ennuste 2014 Leudon talven jälkeen aikainen kevät vai pitkä kylmä kesä? Lähde: TNS Gallup /VYR Kylvöalaennuste 2014 Kylvökauden käynnistyminen on joka keväinen keskustelun ja spekuloinnin kohde – kuten myös tulevien kylvöalojen ennustaminen. Vilja-alan yhteistyöryhmä ennustaa: Viljan tuotantoala kasvaa Suomessa TEKSTI: Minna Oravuo V ilja-alan yhteistyöryhmä teetti alkuvuodesta perinteisen kyselyn viljelijöiden kylvösuunnitelmista. Kyselyn mukaan kokonaisvilja-ala kasvaa viimekesäisestä 1,16 miljoonaan hehtaariin, jolloin kasvua viimekesäiseen tuotantoalaan olisi 15 000 hehtaaria. Ohran kokonaisalan arvioidaan kasvavan, vaikka mallasohra-ala supistuu. Kauran viljelyala muuttuisi merkittävimmin, sillä ala näyttäisi pienevän lähes 30 000 hehtaaria. Myös kevätvehnäala näyttäisi supistuvan, mutta koska syysvehnää kylvettiin vastaavasti viime syksynä selvästi enemmän, kasvanee vehnän kokonaisala viime vuodesta 246 000 hehtaariin. Kylvöalakyselyssä selvitettiin myös muita viljelypäätöksiin vaikuttavia tekijöitä, kuten viljelysopimusten merkitys/tarpeellisuus ja kasvintuotannon kehittäminen. Viljelysopimusten määrissä tai tarpeellisuudessa ei ollut merkittäviä muutoksia viime vuosien vastauksiin. Kiinteähintaisten sopimusten kiinnostavuus ei ole 12 lisääntynyt, vaikka viime keväänä kiinteähintaisia sopimuksia tehneet viljelijät ovat hyötyneet sopimuksista useita kymmeniä euroa myytyä viljatonnia kohden. Mielenkiintoista tietoa saatiin kasvintuotannon kehittämisestä tulevaisuudessa. Viljelijöiden tavoitteena on nostaa tuotettuja hehtaarisatoja selvästi. Tärkeimmät keinot ovat suunnitelmallinen viljelykierto, pellonperusparannusinvestoinnit (mm. ojitus ja kalkitus) sekä lannoituksen ja kasvisuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaiseksi. Kysely paljasti myös sen, että kotieläintilat ovat panostamassa viljan tuotantoon enemmän kuin viljatilat. Viljan käyttäminen omassa tuotannossa näyttää siis olevan merkittävämpi kannustin kuin viljan tuottaminen teollisuuden tarpeisiin. Osittain tilannetta voi selittää se, että viljatilat ovat hieman edellä tuotantotavoissa. Toisaalta viljan kallis hankintahinta saattaa pakottaa kotieläintilat panostamaan omaan tuotantoon. Riviviljelystä uutta ajatusta härkäpavun kylvöön TEKSTI: Jaakko Laurinen KUVAT: Ilmari ja Seppo Hunsa H ärkäpavulle löytyy käyttöä niin kotoisena rehukasvina kuin rehuteollisuudessakin. Esimerkiksi Raisioagron rehutehtaille toivottaisiin selvästi nykytasoa enemmän härkäpapua. Yksi viljelyalaa rajoittavista tekijöistä on siemen, jota juuri tänä vuonna on saatavilla varsin rajoitetusti. Siemenkustannus on myös koettu hieman korkeanpuoleiseksi, varsinkin viljelyä aloitettaessa. Yllättäviä tuloksia Normaali härkäpavun kylvösuositus on 60-70 siementä neliölle, joka on käytännössä tarkoittanut 220-280 kiloa hehtaarille. Hunsan tilalla härkäpavun siemenmäärä pudotettiin alle sadan kilon. Alimmillaan mentiin 75 kiloon hehtaari, joka on vain reilu kolmasosa normaalista suosituksesta. Kokeita tehtiin Monosem-tarkkuuskylvökoneen 47 senttimetrin rivivälillä sekä Kongskilden tavallisella Flexidrillillä, josta käytettiin joka kolmatta siemenvannasta (riviväli 37,5 cm). Kummatkin mahdollistavat rikkojen harauksen. Parhaiten kasvoi noin 90 kiloa/hehtaari siemenmäärä. Alkuperäinen idea kokeiluihin tuli Borealilta, joka puolestaan toi idean Keski-Euroopasta. Tulokset ovat koealoilla hämmästyttävän hyviä. Kasvusto jäi lyhyemmäksi, mutta palkoja on pidemmällä matkalla ja pavut ovat suurempia. – Sadon tuhannen siemenen paino oli selvästi suurempi kuin esimerkiksi kylvösiemenen sertifikaattiin merkitty paino oli, toteaa Ilmari. Voisiko kylvötiheyttä pudottaa? Härkäpavun kylvötiheyttä ei ole valtavasti tutkittu. Se ei olisi ensimmäinen kasvi, jonka kylvötiheyttä lähdettäisiin laskemaan toiminnan kehittyessä. Hybridirukiin kylvöti- Rivikylvötekniikkaa rapsilla paljon käyttäneet Seppo ja Ilmari Hunsa Nousiaisista keksivät kokeilla rapsinviljelyssä testaamaansa rivikylvömenetelmää härkäpavulle. heyttä on tiputettu noin puoleen siitä, mitä se oli ensimmäisten hybridiruisviljelysten aikaan. Sekä syys- että kevätrapsin kylvötiheyssuositusta on myös pudotettu merkittävästi. Härkäpapu ei toki verso eikä haaroitu, kuten edellä mainitut kasvit. Palkojen kokoa ja määrää sekä siemenkokoa kasvattamalla se kuitenkin pystyy kompensoimaan matalampaa taimitiheyttä. Pienempi taimitiheys edellyttää kaikilla kasveilla tarkkaa kylvöä ja hyviä taimettumisolosuhteita, koska siemeniä ei ole varaa mennä yhtä paljon hukkaan. Maalajilla, hikevyydellä ja kasvukauden sademäärällä on luonnollisesti vaikutusta lopputulokseen. Rikkojen määrä lisääntyy, kun niille tulee lisää kasvutilaa. Tämä ei kuitenkaan saisi olla syynä ylitiheään kylvöön, vaan ratkaisuja rikkoihin pitää hakea kasvinsuojeluaineista ja harauksesta. Asiaa sietää siis tutkia eteenpäin tulevina vuosina. Seppo Hunsa rohkaiseekin härkäpavun kylvöille lähtijöitä kylvämään koealoina noin 100 kiloa per hehtaari siementä joka kolmannella vantaalla. Jos harausmahdollisuutta ei ole, on kasvinsuojeluun panostettava kaikki mahdollinen, sillä papu ei tykkää kilpailevista kasveista, kuten savikasta. Härkäpavun rivikylvössä valo pääsi paremmin kasvin alaosiin eivätkä yksilöt kilpailleet keskenään kohti valoa. Tämä piti korren lyhyenä ja lujana. Lisähyötynä oli tautivapaus ja tasaisempi valmistuminen. 13 13 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/14 HAASTAJIA viime kauden Huippufarmareille TEKSTI JA KUVA: Jaakko Laurinen Raisioagron Huippufarmari haussa –kilpailussa tavoitteena on tuottaa suuri sato ja hyvä taloudellinen tulos sekä samalla minimoida viljelyn ympäristövaikutus. Uutena kasvilajina mukana on herne. Suurimokaura tuo uuden näkökulman kauranviljelyyn. Ari Siivonen Huittisista on yksi tämän vuoden uusista kisaajista. 14 14 K ilpailuun on jälleen osallistumassa monipuolisesti osanottajia eri puolilta Suomea. Ensimmäisenä kisaan ilmoittautui Ari Siivonen Huittisista. Kipinä osallistumiseen syntyi kun Siivonen vertasi viimevuoden viljelytuloksiaan kilpailijoiden tuloksiin – Anniina-vehnän keskisato koko alalta oli noin 6 100 kiloa hehtaarilta ja valkuaiset olivat 15-16 prosenttia. Siivosen pelloista suurin osa sijaitsee Kokemäenjoen rantamailla ja maalajit vaihtelevat multamaasta liejusaveen. Multamaalta vapautuu typpeä kasvin käyttöön mukavasti, joten typpilannoitus vehnälle oli viime kaudella vain noin 50 kiloa per hehtaari. Toisaalta taas fosforia ja kalia tarvitaan runsaasti, joten YaraMila Pellon Y5 (22-6-6) on sopiva lannoite noin 250 kilon hehtaarimäärällä. Maalaji tuo etua typpilannoituksen vähäisyyden kautta, mutta toisaalta maasta vapautuva typpi huomioidaan Raision HiiliPlus -laskennassa hiilijalanjälkeä nostavana tekijänä. Kilpailulohkolle Siivonen valitsi lajikkeeksi uuden Lennox-vehnän. – Lajikekoetulokset näyttivät hyviltä, Anniinaan verrattuna satopotentiaalia on reilusti enemmän. Kasvuajan ja korrenlujuuden puolesta pitäisi onnistua multamaallakin. Maitotila mukaan suurimokauralla Kymenlaaksosta saatiin edustusta, kun mukaan ilmoittautui Maitokartano MTY:n Antti Tuomala. Kausalalaisten Tuomaloiden päätuotantosuunta on maidontuotanto, mutta myös kasvintuotantoa tehdään merkittävästi lähinnä kevätvehnän, kau- Syyskylvöt suunnitelmiin jo nyt TEKSTI JA KUVA: Jaakko Laurinen ran ja öljykasvien kanssa. Kilpailuun kasviksi valikoitui Raisiolle tärkeä kasvi eli suurimokaura. Viljelyyn otetaan kilpailulohkolle saksalainen Flocke. Satoisan Flocken valtit laatupuolella ovat iso jyvä, erittäin ohut kuori ja hyvä hehtolitrapaino. Saannon pitäisi siis suurimokaurantuotannossa olla paikallaan. Opistoja ja konkareita kisailemassa Kannuksesta kisaan tulee Keski-Pohjanmaan ammattiopisto. Opiskelijavoimin saadaan rehuohraviljelyksestä kaikki irti. Varsinais-Suomesta vastaavalla ajatuksella lähtee mukaan Tuorlan maaseutuopisto. Muun muassa edellä mainitut haastavat viimevuoden Huippufarmarit. Viimevuotisista kilpailijoista mukaan ovat tulossa jaetun voittosijan saavuttanut Kalle Eskola, pronssitilalle yltänyt Kalle Vanha-Perttula sekä Tuomas Levomäki, viime kauden jaettu viides sija. Levomäki tuo kisaan uuden kasvin eli rehuherneen. Typensitojakasvina herne tuo sekä talous että ympäristölaskelmaan uuden näkökulman. Seuraa kilpailijoita sekä heidän viljelysuunnitelmiaan netissä tai Facebookissa: www.huippufarmari.fi www.facebook.com/huippufarmari S yksyllä 2013 kylvettiin keskivertoa suurempi ala syysviljoja. Kahukärpäset vaivasivat jo syksyllä, ja erikoinen talvi pisti oraat koville. Talvesta selviytyessään syysviljat tarjoavat kuitenkin korkean satopotentiaalin ja tasausta työhuippuihin niin kylvön, kasvinsuojelun kuin sadonkorjuunkin osalta. Kuivana kasvukautena syysviljat peittoavat kevätviljat selkeimmin. Onnistunut syysviljan viljely lähtee liikkeelle jo keväällä oikean esikasvin ja lohkojen valinnasta. Hyviä esikasveja ovat aikainen ohra, öljy- ja palkokasvit ja kumina. Rukiin esikasviksi sopii myös ruis itse. Vesitaloudeltaan hyvät lohkot edesauttavat onnistumista. Pellolla seisova vesi on viime vuosina ollut pahimpia tuhojen aiheuttajia. Syysviljan on myös päästävä tekemään vahva juuristo syksyllä. Muokkaus ja esikasvi vaikuttavat tähän. Lumihometorjunta on hyvä löytyä keinovalikoimasta. Lajikkeissa riittää valinnanvaraa. Raisioagron uutuutena tälle kaudelle on syysvehnä Julius. Raisioagron syysviljalajikkeet Laji Syysvehnä Syysvehnä SyysRuis Ruis vehnä EvoloBOR BrassettoBOR Lajike Julius SW Magnifik Olivin KWS KWS RAGT Jalostaja KWS SW Seed Genetique Syysviljojen lannoitus Yara N-Sensorilla J aettu lannoitus antaa mahdollisuuden optimoida lannoitusta kasvukaudella. Se antaa mahdollisuuden säästää lannoitekustannuksissa, parantaa sadon laatua ja vähentää ympäristökuormitusta. Paras tapa jaetun lannoituksen toteuttamiseen on Yara N-Sensor -tekniikka, joka säätää lannoitusmäärää kasvuston tarpeen mukaan paikkakohtaisesti. Yara N-Sensor mittaa kasvien typpipitoisuutta niiden lehdistä heijastuvan valon perusteella. Laite mahdollistaa lannoitusmäärän säädön reaaliaikaisesti lannoituksen aikana. Hyviä kohteita Yara N-Sensorin käyttöön ovat esimerkiksi syysviljat, joille lannoitteiden pintalevitystä tehdään joka tapauksessa. Tarkista oman alueesi urakoitsija täältä: http://www.yara.fi/lannoitus/ tyokalut-asiakastakuut/n-sensor/urakoitsijat/ 15 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/14 Herne-vehnä-kokoviljasäilörehua Nurmen perustaminen HERNE-VEHNÄ -suojaviljaan Kokoviljasäilörehu on tärkeä osa seosrehutilan ruokintastrategiaa. Herne-vehnä -kokoviljasäilörehun ravintoarvot ja satotasot ovat selvästi paremmat kuin tavanomaisen kokoviljasäilörehun. Lisäksi lannoituskustannuksissa säästetään, kun voidaan pitäytyä karjanlannassa herneen typensidonnan ansiosta. TEKSTI JA KUVAT: Juha Anttila K äytännössä kokoviljasäilörehuun saadaan 10 megajoulea energiaa ja 14 prosenttia raakavalkuaista ja kuuden tonnin kuiva-ainesadot. Rehu sisältää tärkkelystä noin 20 prosenttia ja sitä voidaan käyttää hiehoille yksinomaisena rehuna ja lehmille osana karkearehua. Tilalla ei tarvita erityistä viljakalustoa. Työ helpottuu, kun olkia ei tarvitse korjata. Puimurin tallausvaurioita ja lakoviljaa ei tule, kun korjuu tapahtuu kesällä. Näin uudelle nurmelle luodaan parhaat mahdolliset perustamisolosuhteet. Herne-vehnäseos voidaan kylvää aikaisin, sillä se ei ole hallanarka. Normaali herneen kylvösyvyys on viisi senttimetriä, mutta se voidaan kylvää maan kosteudesta riippuen 3-7 senttimetriin. Raisioagron valmis herne-vehnäseos kylvetään siemenvantaiden kautta. Kun nurmi kylvetään samanaikaisesti, on seoksen kylvömäärä 100 kiloa hehtaarille. Puhtaana seosta voidaan kylvää 200 kiloa per hehtaari. Kylvön jälkeen herne-vehnämaa kannattaa jyrätä. Herne vaatii hyvärakenteisen hyvin ojitetun maan, koska se on arka liialle kosteudelle. PH:n on syytä olla vähintään luokassa tyydyttävä. Lannoitteeksi käytetään karjanlantaa. Starttityppeä kannattaa antaa 30-50 kiloa hehtaarille. Jos kasvinsuojelua tarvitaan, se tehdään Basagran SG -valmisteella. Sadonkorjuu tapahtuu heinä- elokuussa, kun vehnä on taikina-tuleentumisasteella ja herneen palot ovat täyttyneet. Kosteina syksyinä nurmesta voidaan saada vielä yksi sato. 16 TEKSTI JA KUVA: Juha Anttila Nurmen lannoittamisen ja täydennyskylvön aika on nyt Täydennyskylvö 10-15 kiloa hehtaarille varmistaa täystiheän ja hyvän nurmisadon. Parhaat tulokset saadaan aina kevätkylvöllä. Hitaasti kehittyvät siemenet, kuten apilat, on kylvettävä keväällä. T äydennyskylvö on yleensä tarpeen, jos lohkolla viljellään nopeita nurmikasveja, kuten englannin raiheinää ja rainataa. Niissä on aina jonkin verran talvituhoja. Niiden talvehtimisen edellytyksenä on myöhään tehty kolmas niitto, jolloin rehumassaa ei jää talveksi. Täydennyskylvö tulee suorittaa aina niin, että siemen saa maakosketuksen ja kosteus on riittävä. Hajakylvö kuloheinän päälle on tuhoon tuomittu yritys, kuten myös lietteen levittäminen juuri täydennyskylvetyn lohkon päälle. Täystiheää nurmea ei kannata täydennyskylvää. Vaikka nurmi olisikin täystiheä, se kannattaa aina harata. Nurmiäkeet ilmastavat juuret ja haraavat vanhan kuloheinän pois ja tasoittavat multakasat. Piikit myös tuovat sopivasti kosteata maata esiin, jolloin siemenen itävyys varmistetaan. Nurmiäkeen jälkeen kasvusto voidaan jyrätä, jolloin siemen painuu tiiviisti kosteaan maahan varmistaen itämisen. Myös mahdollisesti ylösnousseet kivet painetaan takaisin. Täydennyskylvöllä voidaan pidentää nurmen ikää, mutta käytännössä parhaat sadot saadaan kuitenkin nopealla kolmen vuoden nurmikierrolla ja täydennyskylvöllä. Tarkista kasvustot heti, talven jälkeen löytyy aina täydennettävää. Käytä täydennyskylvöön nopean kehityksen lajiketta tai seosta, esimerkiksi Vauhti 1-, Voimatai pikalaidunseosta. Integroidun kasvinviljelyn uudet pelisäännöt TEKSTI: Heikki Alastalo Integroitu viljely on jatkuvaa oppimista ja vanhojen toimintatapojen päivittämistä. Tärkeintä on uuden ajattelutavan omaksuminen, itse kasvinviljelyssä ei muutu oikeastaan mikään. I ntegroitu viljely eli IPM on kasvinsuojelua, jossa yhdistellään erilaisia torjuntamenetelmiä harkitulla tavalla. IPM kattaa periaatteessa kaikki tavanomaiset viljelytoimet, jotka parantavat viljelykasvien luontaisia mahdollisuuksia tuottaa satoa täysimääräisesti. Siihen kuuluvat kaikki ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten esimerkiksi viljelykierrosta ja maan kasvukunnosta huolehtiminen, kalkitus ja tasapainoinen lannoitus sekä maan vesitaloudesta huolehtiminen. Voidaan sanoa, että tavanomainen viljely on jo IPM-viljelyä. Kasvinsuojeluaineita saa käyttää kuten ennenkin, eikä sillä ole vaikutusta maataloustukiin. Tarkastajaa varten lohkokirjanpitoon kirjataan käytetyn valmisteen nimi, käyttömäärä ja ruiskutuspäivä, kuten tähänkin asti. Todetun tarpeen mukaan ja omiin kokemuksiin perustuen voidaan siis käyttää kaikkia hyväksyttyjä kemiallisia keinoja, ohjeistuksia noudattaen. Kasvinsuojelun osalta suositellaan havaintojen ja muistiinpanojen kirjaamista, joiden perusteella tulisi tarkistaa miten hyvin toteutetut kasvinsuojelutoimet ovat onnistuneet. Jatkossa integroitu torjunta sisältyy kasvinsuojeluaineiden käsittelyä ja käyttöä koskevaan koulutukseen. Koulutus itsessään on vapaaehtoinen, mutta kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto tulee pakolliseksi. Tutkinnolla testataan koulutusohjelma-asetuksessa mainittujen aihealueiden osaaminen. Tutkinto tulee uusia viiden vuoden välein. Vuoden 2014 alusta alkaen kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjien tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita, jotka on määritelty seuraavasti: • • • • • • ennakoivat kasvintuhoojien torjuntamenetelmät kasvintuhoojien seuranta torjuntapäätösten tekeminen käyttäen mahdollisuuksien mukaan torjunnan taloudellisia kynnysarvoja muiden kuin kemiallisten menetelmien harkitseminen torjunta-aineiden käytön rajoittaminen vain todettuun tarpeeseen pitäen mielessä resistenssin ehkäisemisen torjunnan onnistumisen seuranta 17 NAUTA AGRO makasiini • 2/14 Suomessa on jo lähes 1 000 lypsyrobottikarjaa. Moni tiloista on siirtynyt robottilypsyyn ja uuteen pihattoon suoraan parsinavetasta. TEKSTI JA KUVAT: Merja Holma L ypsykarjatilojen rakennemuutoksen ja tilakoon kasvun myötä suomalaislehmien maitomäärän kehitys tyrehtyi. Ennen vuotta 2007 totuttiin siihen, että lehmien tuotos kasvoi joka vuosi jalostuksen edetessä. Nyt meillä on useita robottikarjoja, joiden keskimaito jää 25 kilon tuntumaan ja jopa sen alle. Vaihtelu on suurta, ja parhailla tiloilla nähdään jopa 40 kilon ylittäviä lukemia. Karjakoko, ruokinta tai navettatyyppi ei siis yksin ratkaise tuotosta. Poikimisen ajan lehmä on aina yksilö Lähes jokainen lehmä pystyy lypsämään vähintään kymppitonnin vuosituotoksen, kun sille annetaan mahdollisuus pysyä terveenä poikimisen aika ja sen energian saanti varmistetaan poikimisen jälkeen. Valion navettaseminaarissa luennoineen Marina Von Keyserlinkin mukaan jopa puolet poikivista lehmistä sairastuu piilevästi muutaman viikon kuluessa vasikan syntymästä. Tämä alentaa maitotuotosta ja huonontaa tiinehtymistä. Tunnutettava ja vastapoikinut lehmä on aina yksilö, vaikka lehmiä olisikin useamman robotillisen verran. Se vaatii yksilöllistä seurantaa ja tarvittaessa erityishoitoa ja -ruokintaa. Uusien navetoiden suunnittelussa poikivien lehmien erityistarpeet tulisi ottaa huomioon ryhmittelyn ja ruokintamahdollisuuden osalta. Tunnutettaviin ja vastapoikineisiin lehmiin kannattaa panostaa. Syöntirauha vähentää stressiä Sosiaalinen stressi voi sairastuttaa 18 LYPSYROBOTTIKARJAN poikimisen ajan ruoki Mikäli poikiva lehmä joutuu kilpailemaan ahtaassa ryhmässä rehusta ja tilasta, näkyy se piilevinä sairauksina, huonona tiinehtymisenä sekä vaatimattomana maitomääränä. Panostamalla poikivaan lehmään ja ruokintaan voidaan tuotos saada nousuun. lehmän, vaikka hyvää rehua olisikin tarjolla. Stressiä voidaan vähentää, kun lehmille varmistetaan syöntirauha. Ruokintaparret vähentävät hätistelyä, kunhan niitä on enemmän kuin lehmiä. Takaportillinen ruokintakioski mahdollistaa rauhallisen syöntihetken ja helpottaa poikivan lehmän täsmäruokintaa. Poikiville lehmille pitää varata riittävästi tilaa ja pehmeä makuualusta. Liian täydessä tunnutusosastossa sairastumisen riski kasvaa, mikä voidaan nähdä syönnin vähentymisenä jo ennen poikimista. Kohtutulehdukset ja piilevä ketoosi on ennustettavissa jo viikkoa ennen poikimista lehmien syönnistä. Hyvä ruokahalu ennen poikimista edesauttaa poikimisen jälkeistä elämää. Väljät tilat vastapoikineille Poikimisen jälkeen ahtaaseen lyp- sävien ryhmään joutunut lehmä jää helposti alakynteen. Vahvemmat yksilöt vievät siltä usein ruokailupaikan, jolloin sen energiansaanti jää liian pieneksi. Lypsykauden alussa piilevä ketoosi johtaa tuotoksen alentumiseen ja huonoon tiinehtymiseen. Vastapoikineelle on mahdollista järjestää syöntirauha muiden joukossa myös pihattonavetassa. Lypsyrobotti ja takaportillinen ruokintakioski estävät muita häiritsemästä väkirehun syöntiä, joten robotin väkirehumäärä on hyvä nostaa nopeasti, jotta edes sitä kautta saadaan lisäenergiaa. Kun karjakoko kasvaa riittävän suureksi, kannattaa vastapoikineille järjestää oma erillinen ryhmä, jossa niiden tarkkailu, ruokinta ja hoito on helpompaa. Osittaisaperuokinta lisää ketoosin riskiä Lypsyrobotille kannattaa asentaa vähintään kaksi väkirehulinjaa, ainakin kun perusrehuna on osittaisape. Näin lypsykauden alun lehmille saadaan lisäenergiaa ja muita ravinteita sopivassa muodossa. Robottirehu houkuttelee lypsylle ja toimii lisäenergian lähteenä. uokinta- ja hoitokäytännöt Umpilehmät nauttivat pehmeistä olosuhteista Poikiva lehmä on aina yksilö, karjakoosta riippumatta. M atalan maitomäärän ja huonon tiinehtymisen taustalla on usein liian hidas väkirehun nosto robotilla. Tuoreessa eurooppalaistutkimuksessa selvitettiin ruokintakäytäntöjen vaikutusta piilevään ketoosiin. Tulokset osoittavat, että erillisruokinnassa on vähiten piilevää ketoosia, sen sijaan osittaisaperuokinta lisää ketoosin riskiä. Siksi on erityisen tärkeää, että robotin väkirehumäärää nostetaan riittävän nopeasti. Riittävästi väkirehua Robottikarjassa on oleellista, että ape on riittävän laihaa. Näin lehmät saadaan aktivoitumaan ja käymään riittävän usein lypsyllä. Tämä edellyttää, että robotin väkirehumäärät nousevat korkeimmillaan jopa yli kahdeksaan kiloon, kun maitotuotokset kohoavat 50 kilon päälle. Pienet väkirehumäärät lisäävät ketoosiriskiä. Väkirehun sopiva määrä poikimapäivänä on 2-3 kiloa, kolmen viikon kuluttua poikimisesta väkirehua annetaan jo 6-7 kiloa. Väkirehutaso pidetään samana 60-120 päivää, jonka jälkeen siirrytään tuotoksen mukaiseen ruokintaan. Varovasti viljaa Viljan osuutta tulee rajoittaa poikimisen jälkeen, jotta turvataan tehokas pötsin toiminta. Riittävä kuidun saanti vähentää hapanpötsin riskiä. Heruvan lehmän väkirehun tulee olla monipuolista. Propyleeniglykoli glukoosin lähteenä on erityisen tarpeellinen lypsykauden alussa. Maissi toimii myös glukoosin lähteenä ohitustärkkelyksen ansiosta. Rasvahapoilla on oma roolinsa energian hyväksikäytön kannalta. Aminohappojen oikeat suhteet kannattaa myös varmistaa. Benemilkit, Maituri 12 000 -rehut ja Robo-Maiturit sopivat mainiosti lypsykauden alun rehuksi, koska niissä on korkea energiataso. Lisäksi ne sisältävät maissia, joka tuo ohitustärkkelystä. Apuvälineitä lehmien seurantaan Uusi tekniikka mahdollistaa lehmien yksilöllisen seuranaan isossakin karjassa. Robottikarjassa on jo saatavilla monenlaisia apuvälineitä tiedon keruuseen. Märehtimismittarit, aktiivisuusmittarit, maidon koostumuksen seuranta, lämpötilan mittaus ja syönnin seuranta antavat kuvaa lehmän voinnista. Oleellista on, että lehmä voidaan hoitaa yksilönä, jos esimerkiksi sen syöntikäyttäytyminen äkillisesti muuttuu. Tavoite on tarttua ongelmaan riittävän ajoissa. 19 NAUTA AGRO makasiini • 2/14 TEKSTI: Merja Holma Poikiva lehmä on altis sairastumiselle. On tärkeää varmistaa, että lehmä saa kaikki tarvittavat ravinteet, jotka edesauttavat vastustuskykyä. Umpikauden alussa vanhempana korjattu säilörehu, kivennäiset ja vitamiinit riittävät lehmän ravinnoksi. Väkirehua harvemmin tarvitaan, ellei karkearehu ole tosi köyhää. Valkuaista voidaan joutua lisäämään, jos säilörehun raakavalkuainen jää alle 12 prosentin. Poikimisen lähestyessä lehmä totutetaan herutusväkirehuun. Määrä on maltillinen, poikimapäivänä 2-3 kiloa riittää. Robotin väkirehu sopii hyvin tunnutettavalle lehmälle. Poikimisen ajan ruokinta robottinavetassa Pihatossa on kätevä vaihtoehto laittaa umpiosastoon kioski, sen kautta voi annostella myös rakeisen kivennäisen ja vitamiinin. Tunnu-Melliä sekä Vita-Melliä 200 grammaa päivässä antaa poikivalle lehmälle riittävät hivenaineet, vitamiinit ja kivennäiset. Poikimisen jälkeen nostetaan robotin väkirehu riittävän nopeasti. Automaattitaulukot kannattaa tarkistaa, etteivät ne jarruta tiinehtymistä ja tuotosta. Osittaisappeen ohelle robotin väkirehumäärä tulee nostaa 5-6 kiloon kahden viikon kuluessa. Mattjuksella robotin keskimaito ylitti 40 kiloa Pedersöreläiset Håkan ja Karin Mattjus vaihtoivat tandem-lypsyaseman robottiin pari vuotta sitten, samoihin aikoihin ruokintaan otettiin Benmilk Amino Black. Mattjukset aloittivat Benemilk-ruokinnan, kun se vielä oli koevaiheessa Amino-Maituri 12 000 E -nimellä. Keskituotos on edennyt pitkin harppauksin näiden kahden vuoden aikana, vaikka jo tuolloin lähenneltiin kymppitonnia. Maitoa tulee nyt reilu 1 000 kiloa enemmän. Viime vuoden keskituotos kohosi jo 11 093 kiloon, energiakorjattuna lähes 11 500 kiloa. Mattjuksen yhden robotin karjassa on erillisruokinta. Säilörehua on aina vapaasti tarjolla. Ohran ja puolitiivisteen lehmät syövät kioskeista ja robotilla. Benemilk Amino Black on ollut koko ajan robottirehuna. Kioskilla oli vielä viime vuonna ohran kanssa hieman rypsiä. Nyt rypsi on vaihdettu Benemilk Amino Rediin. Robotin keskimaito on ollut noususuunnassa, maaliskuussa päästiin jo uudelle kymmenluvulle, kun päivämaito kohosi 40,9 kiloon. Merja Holma 20 Maja ja Mikael Sandbäckin yhteistyö Raisioagron asiakkuusvastaavaa Sten Häggblomin (oik.) kanssa on jatkunut jo pitkään. Kommunikointi on leppoisaa ja mukavaa. TEKSTI: Sten Häggblom KUVA: Bengt-Erik Rosin Benemilk-seurannan satoa Raisioagron asiakkuusvastaavat ovat erikoistuneet robottikarjan ruokintaan. Benemilk-seurannassa on mukana yhteensä noin 50 robottikarjaa. Joukossa on yhden, kahden sekä kolmen robotin tiloja. Benemilk-rehuista yleisin on Benemilk-Robo, mutta monella on käytössä myös muita Benemilk-rehuja kuten Benemilk Black ja Amino Red. Kun otetaan tarkasteluun tilat, joilla käytetään Benemilkiä suosituksen mukaan, nähdään selkeä maitotuotoksen nousu. Energiakorjattu maitotuotos on kohonnut peräti 2,2 kiloa. Myös pitoisuudet ovat kohonneet. Erityisesti maidon rasvapitoisuudessa näkyy parannusta. Monelta tilalta on saatu myös positiivisia havaintoja terveyden ja hedelmällisyyden osalta. Vaikka lehmät lypsävät enemmän, eivät ne laihdu samalla tavalla poikimisen jälkeen. Katri Virtanen Olemme suunnitelleet ruokintaa Suomen ensimmäisille robottitiloille jo vuodesta 2 000 lähtien. Kokeneet asiantuntijamme laativat sinulle ruokintasuunnitelman, joka mahdollistaa tuotoksen nousun Benemilk-rehujen avulla. Yhteystietomme löydät osoitteesta www.raisioagro.com - olemme palveluksessasi! Hyviä bonuksia Benemilk-ruokinnasta Maja ja Mikael Sandbäck Kruunupyystä ovat syöttäneet lehmilleen Benemilk Black -täysrehua jo kaksi vuotta. Kokemukset ovat erittäin myönteisiä, tuotoksen lisäksi maidon pitoisuudet ovat kohonneet. S andbäckit ovat jo pitkään olleet Raision asiakkaina. Aikaisemmin tilalla oli 30 lehmän parsinavetta ja peltoalaa oli tarpeeksi myös viljan viljelyyn. Väkirehu koostui viljasta ja Amino-Maiturista. Kesällä 2011 valmistui vanhan navetan jatkoksi rakennettu pihatto, jonka myötä lehmämäärä on vähitellen kasvanut 50 lehmään. Pihattoon siirtymisen jälkeen väkirehu vaihtui Opti-Maituri 21 -täysrehuksi, sillä peltoala käytetään karkearehun tuotantoon. Nurmen ohella kasvatetaan viljaa, joka korjataan kokoviljasäilörehuksi. Kevään kylvöihin on hankittu Raisioagron Voima-ruokonataseosta. – On mielenkiintoista nähdä, tarvit- seeko niittomurskainta ottaa pois koko kesänä, kun kuuluu tuo Voima olevan niin nopeakasvuista, Mikael Sandbäck pohtii. epäillä Benemilk-ruokinnan kannattavuutta, koska rehulasku oli selvästi suurempi kuin Opti-Maituri 21-täysrehulla. Niinpä he vaihtoivat takaisin entiseen täysrehuun. Yhden tavallisen rehuerän jälkeen vaihdettiin uudelleen Benemilkiin. – Meillä ei ole enää varaa käyttää muita rehuja, totesi Mikael. Benemilk Black -koeruokinta tuotti tulosta Toukokuussa 2012 Sandbäckit kiinnostuivat Raision Benemilk-innovaatiosta ja vaihtoivat täysrehuksi Maidon soluissa yllättävä lasku Benemilk Blackin, vaikka pitoisuudet olivat jo ennestään hyvällä taSandbäckin lehmillä oli maidon sosolla. Rasva peräti 4,75 prosenttia lut aikaisemmin jonkin verran koja valkuainen 3,60 prosenttia. Vuoholla. Mukavana bonuksena Benedenvaihteessa 1,5 vuoden Benemilkiin vaihtamisen myötä saatiin milk-käytön jälkeen rasva oli kosolut alas, jopa alle meijerin keskihonnut jo viiteen solujen. Saman seikan prosenttiin, valkuaiovat havainneet monet ”Meillä ei ole enää nen hienolla tasolla muut Benemilk-käytvaraa käyttää mui3,7 prosenttia. täjät. Tähän on myös ta rehuja.” Maitotuotoksesta luonnollinen selitys, on vaikea sanoa tarksillä Benemilkistä saa kaa arviota, koska lisäenergiaa ilman halehmäluku on kasvanut samaan aipanpötsin riskiä. kaan ja uusia ensikoita on saatu karJopa MTT:n kokeessa todettiin, jaan. Näyttää siltä, että keskituotos että Benemilk parantaa energian on noussut noin 200 kiloa. hyväksikäyttöä. Energiataseen koAika pian Benemilk Blackiin siirhentuminen lisää tuotosta ja maidon tymisen jälkeen Sandbäckit alkoivat pitoisuuksia sekä alentaa soluja. 21 NAUTA AGRO makasiini • 2/14 Anttila se ampaisee uudistettuun navettaan TEKSTI JA KUVAT: Juha Anttila K aikki alkoi syksyllä 2012, jolloin satoi kaatamalla koko ajan. Hyvä ettei evakkoon jouduttu, sillä ennätystulvat olivat todella pelottavia. Ensin teimme kylmäpihaton hiehoille konehallin jatkeeksi. Vasikoille tehtiin igluosasto. Sen jälkeen tehtiin uusi rehulato ja lieteallas sekä vanhan navetan kuivalantala. Kuningasajatus oli siirtää vasikat iglukasvatukseen ja hiehot kylmäpihattoon. Siitä ideasta luovuimme sadekesän jälkeen, kun kaikki rämpivät yltäpäältä savessa ja sonnassa. Hiehot laitoimme talveksi vanhaan navettaan. 2001 tehtyyn 46 lehmän ekonomy-navettaan laitoimme robotin rehulatoon. Ideana oli, että saisimme touhuta rauhassa ja sitten vain vetää esiripun auki ja toivottaa leidit tervetulleeksi uuteen elämään. Susanne työn touhussa. Appeen siirto on vielä käsipeliä, mutta ei enää kello viiden herätyksiä. Rehuladon laajennuosaan saatiin riittävän kokoinen poikimaosasto kestokuivikkeella. 22 Intoa uhkuen työn touhuun Rehuladon muutostyöt aloitettiin tammikuussa 2013. Vanhojen romujen ja valtavan pölymäärän poisto vei yllättävän kauan. Sen jälkeen tehtiin uusi runko ja eristettiin koko komeus. Seiniin tuli kaunis harmaa vanerilevy. Korkeutta ja ilmavuutta ainakin piis- On se paikoillaan ja lypsää se, nimittäin robotti. Saatiin edistystä meidänkin taloon, kun 12 vuoden asemalypsyn jälkeen emäntä ilmoitti, että nyt riittää - ja tilasimme robotin. Remonttia suunniteltiin monta vuotta ennen kuin ryhdyimme toimeen. Ei se niin yksinkertainen juttu sitten ollutkaan, kun vanhaa minimimittaista läävää ruvettiin restauroimaan. asi. Lisäksi tehtiin laajennus, johon tuli poikimaosasto kestokuivikkeella. Ikkunoiksi laitoimme Leppämäen Jussin itse tekemät kierrätyspleksi-ikkunat, myös navetan puolelle. Saatiin köyhän miehen kennolevyikkunat. Kun kuoret olivat valmiit, hajoitimme lattian. Sitten hiekat mäkeen ja toteuttamaan hienoa ideaani; syvät kuilut ja ritilät poikimaosastolle ja umppareille, joille vanhat avokäytävät jatkuisivat. Raappa sitten kätevästi liippaisi käytävät puhtaaksi ja sonta ihanasti ritilän välistä sujahtaisi. Kuiluista tuli vähän matalat, sillä kallio tuli vastaan. Siitä sitten räjäyttämään kalliota hienon uuden rehuladon sisällä. Se oli jännää aikaa se. Syyskuun 16. päivänä onni alkoi Lehmät ajettiin tasan kolme kertaa robolle, ja sen jälkeen ne menivät itse ja kone hoiti kaikki. Ei virheitä, ei paniikkia. Kaikki lypsettiin, ei poistoja. Syynä täytyy olla kyllä tuo Benemilk Robo, niin ahnaasti ne sitä kiskovat! Homma alkoi hienosti, kun tippamaitoset oli kaikki laitettu umpeen Parannukset navetan väljyyteen, juoma-altaisiin, käytävämattoihin, parsipeteihin, ilmastointiin ja valaistukseen vaikuttavat lehmien hyvinvointiin. ja aloitettiin vain 43 lehmällä. Keskimaidot huitelivat 40 kilon tuntumassa. Nyt on maidot on siinä 31 kiloa päivässä, eikä yhtään ajettavaa. Keskilypsyjä on 2,8 ja ohikulkuja 1,8. Lehmiä on lypsyssä nyt 51 ja seitsemän on ummessa. Nyt on laktaatiopäiviä 221, eli pian painaa poikimiset päälle. Utareterveys on parantunut ja soluttajat ovat saaneet jatkoaikaa. Apetta pöytään vanhaan malliin Rehunjakoon ei tehty muutoksia. Käytössä on Seko Mobil 15 kuution ajettava apevaunu. Seokseen tulee kaksi megapaalia säilörehua, puoli paalia kokoviljasäilörehua sekä kauraa/vehnää ja rypsiä, Pihatto-Melliä ja Vita-Melliä. Seos jaetaan kaksi kertaa päivässä. Seoksen teko ja jako kestää tunnin päivässä. Säilörehu on paaleissa. Melko kova duuni on säätää noiden paalien kanssa, kun lohkoja ja eri rehuja on niin paljon. Säilörehu on tosi hyvää (Safesilillä säilötty!) ja sitä saa jarruttaa nyt herne-vehnä kokoviljasäilörehulla. Ruokintapöytä on läpiajettava, mutta vain kolme metriä leveä, eli tarkka saa olla. Uudet pariovet ovat vielä yllättävän kliinisen näköiset! Ajan ja tilan puutteen vuoksi hiehoille ja umppareille jaetaan heiniä, olkia, tai kokoviljasäilörehua Varmolla. Niiden ruokintaan haetaan rypsilisällä raakavalkuaistasoksi 13-15 prosenttia. Robotille menee yksi linja, mutta toinen laitetaan pian. Benemilk Robo alkuun ja Opti-Maituri 23 loppulypsikeille on hyvä systeemi. Poikimaosasto ja robomaailma ovat emännän suunnittelemat, ja ne toimivatkin hienosti. Parsipaikkoja saatiin lypsypuolelle 63 ja robotin taakse 12. Osa niistä voi olla Juha ja Susanne Anttilan tila sijaitsee Kristiinankaupungissa. He aloittivat maidontuotannon vuonna 1997. Vanha 15 lehmän parsinavetta vaihtui pihattoon v. 2001 ja muutos robottinavetaksi syksyllä 2013. kaksoiskierrossa ja osa umppareille. Koko tila on nyt umppareilla. Kestokuivikepoikimaosasto on yhteensä 70 neliömetriä. Vanhassa navetassa on 15 hiehoa talvikauden. Niiden hoitoon perheen nuoriso osallistuu ilosta kiljuen. Uudella puolella vasikoille on neljä yksittäiskarsinaa ja kolme ryhmäkarsinaa. Ne riittävät juuri ja juuri. Hiehoille on 25 makuupartta. Kaikki tila on nyt käytössä. Lehmien hyvinvointia parannettiin uusimalla lamput, laittamalla ruokintakäytävälle kumimatot, lisättiin pari juoma-allasta ja laitettiin tuulettimia robotille ja ruokintapöydälle. Lypsyaseman paikalle tuli 15 parsipaikkaa. Parsipetejä laitettiin uusiin parsiin. Parret ovat avaraa mallia, ja lehmät näyttävät viihtyvän niissä hyvin, vaikka kaksi lehmää juoksikin niistä alussa läpi itsensä Honkajoki-kuntoon. Viimeistelyä vaille valmis Kiitokset projektin onnistumisesta Leppämäen Jussille, Rantalan Jormalle, Jormiran pojille ja velipojalle Jormalle. Vielä vähän lautaa puuttuu, ikkunanpieliä ja rehuladosta ovet ja ulkokatos, pari kattopellin palaa, pari väliaitaa, igluosaston katto… Kaikkiaan raskas projekti, kesti kauan ja maksoi saman verran kuin koko navetta vuonna 2001, mutta työn jaksamisen kannalta se oli välttämätön. Myös kannattavuus paranee eläinmäärän kasvun myötä. Suosittelen vanhan läävän muuttamista robottikäyttöön. Elämä on muuttunut totaalisesti, ainakin emännällä. Ei enää kello viiden herätyksiä, navettaan mennään klo 6.30. Saa harrastaa ja olla mukana lasten toiminnoissa. Taas jaksaa - ja nyt voikin jo sitten alkaa suunnitella uutta. 23 NAUTA AGRO makasiini • 2/14 HIEHO 24 ™ Hiehot poikimaan 24 kuukauden iässä TEKSTI JA KUVAT: Merja Holma Raisioagron Hieho 24TM -ohjelma parantaa tulosta yli 1 000 euroa ensikkoa kohden. H ieho, joka poikii 24 kuukauden iässä, tuottaa elämänsä aikana eniten. Se myös tiinehtyy paremmin ja pysyy karjassa kauemmin. Tehostetun ruokinnan avulla hieho saadaan tuottamaan aikaisemmin. Hieho-24TM –ohjelmaa on käytännössä testattu jo useamman vuoden ajan Hollannissa. Kokemuksen mukaan hiehojen poikimaikää voidaan hyvin alentaa 24 kuukauteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osa hiehoista tulee siementää jo 13 kuukauden iässä. Ilman tehostettua ruokintaa siemennysikää ei voida alentaa. Tehokas kasvuvaihe käyttöön Nuorisovaihe kahdeksan kuukauden ikään saakka on hiehon tehokkainta kasvun aikaa. Holsteinhieho saa kasvaa kilon päivässä. Tässä vaiheessa meillä on eniten kirittävää, kun halutaan hiehot poikimaan 24 kuukauden iässä. Lehden välissä olevan Hieho 24TM -oppaan taulukon ruokintaohjeet ja kasvutavoitteet sopivat holsteinhieholle. Ayrshirehieho rasvoittuu helpommin, joten päiväkasvutavoitteen tulee olla noin 100 grammaa pienempi. Väkirehuannosta voi myös tarvittaessa hieman vähentää. Hiehojen kasvua on helpompi säätää, kun karkearehu ja täysrehu annetaan erikseen eikä appeena ensimmäisen 12 kuukauden aikana. Oleellista on, että vasikat ja hiehot mitataan säännöllisesti ennen siemennystä. Tavoitteena on saada riittävästi korkeutta, pituutta sekä tilavuutta. Kuntoluokkaa seurataan tarkoin, jotta hieho ei rasvoitu. Kylkiluut ja selkälinja tulee erottaa, ne eivät saa peittyä rasvan alle missään vaiheessa. Utareen pitää olla kuiva, se ei saa kasvattaa rasvakerrosta, jonka voi tuntea kädellä. Säilörehun ohella annettu heinä tai säilörehu kasvattaa kapasiteettia eli tilavuutta. Hiehon kylkiluiden tulee erottua, selkälinjan tulee olla suora eikä se saa kadota rasvan alle. 24 Ympärysmitta yli 95 cm päättää juoton Ensimmäiset elinviikot vasikka kasvaa parhaiten, kun sille annetaan maitojauhepohjaista juomarehua tai vaihtoehtoisesti täysmaitoa. Kasvutavoite juottokaudella on 900-1000 grammaa päivässä. Väkirehuksi annetaan Vasikan-Herkku-Mysliä vapaasti. Raisioagron Hieho 24TM -ohjelman tavoitteena on saada uudistuseläimet poikimaan 24 kuukauden iässä. Poikimaiän laskun myötä kannattavuus paranee, vaikka ruokinnassa on täysrehu. Ruokintapanostus painotetaan ensimmäisen elinvuoteen, jossa kasvupotentiaalia on eniten. Toisen kuukauden aikana voidaan antaa jo edullisempaa herapohjaista juomarehua. Juoman määrä vähennetään toisen kuukauden aikana, jotta kuivan rehun syönti lisääntyy. Mysli korvataan vähitellen Pikku-Mullin-Herkulla. Puhdasta vettä ja heinää annetaan vapaasti koko juottokauden. Juotto voidaan lopettaa, kun vasikan rinnanympärys ylittää 95 senttimetriä ja se syö Pikku-Mullin-Herkkua 1,5-2 kiloa päivässä. Rinnanympärys yli 166 cm, korkeus 133 cm – valmis siemennykseen Vieroituksen jälkeen väkirehuksi vaihtuu vähitellen valkuaispitoinen Hieho-Maituri, joka riittää yksinomaiseksi väkirehuksi vuoden ikään saakka. Väkirehuannoksen pienentyessä, tarvitaan lisäksi Pihatto-Melli-kivennäistä ja tarvittaessa rypsiä, jos säilörehussa on matala valkuainen. Vuoden iässä kasvu saa hidastua. Kun rinnanympärys on yli 166 senttimetriä, korkeus 133 senttimetriä ja paino vähintään 370 kiloa, hieho on valmis siemennettävien osastoon. Huomattavaa on, että vuoden iän jälkeen väkirehua ei enää tarvita, jos säilörehussa on riittävästi valkuaista ja energiaa. Kivennäistä pitää antaa 50-90 grammaa päivässä. Valkuaisköyhän säilörehun ohella tarvitaan tiineyskaudellakin pieni lisä rypsiä. Tutustu Raisioagron Hieho 24TM -ohjelmaan netissä osoitteessa www.raisioagro.com tai kysy lisää omalta asiakkuusvastaavaltasi. Täsmäruokinta tuo tulosta Poikimisen aikaistaminen 27 kuukaudesta 24 kuukauteen nostaa Proagrian laskelmien mukaan maitotuloja C-alueella yli 1 150 euroa ensikkoa kohden. Tehokas ruokinta on siis todella kannattavaa. Täysrehuruokinta on helppoa ja edullista. Kasvatusaikana tarvitaan noin 100 kiloa vähemmän väkirehua kuin perinteisellä hiehon ruokinnalla. Raisioagron Hieho-24 -ohjelman mukaisesti ruokittu hieho tarvitsee kasvatuskauden aikana Hieho-Maituria vain noin 150 euron edestä, joten lisätuotto on yli 1000 euroa hiehoa kohden, kun kasvua tehostetaan. Juomarehun ja karkearehun ohella tarvittavat juottokauden ja hiehokauden täysrehut sekä kivennäiset maksavat yhteensä noin 200 euroa hiehoa kohden. 25 NAUTA AGRO makasiini • 2/14 HOLLANTILAISTILALLA 350 LEHMÄÄ - HIEHOJEN POIKIMAIKÄ KESKIMÄÄRIN 23,4 KUUKAUTTA Brink Van Donkelaar on perustanut yhteisyrityksen läheisen tilan kanssa, jossa lypsetään 350 lehmää. Donkelaarin tilalle rakennettiin pari vuotta sitten uusi kasvattamo vasikoille ja hiehoille. Uuden kasvattamon myötä tavoitteena oli saada hiehot poikimaan nuorempina. Paikallinen Raisioagron yhteistyökumppani suunnittelee ruokinnan ja toimittaa hiehoille kaikki väkirehut. Uusi konsepti toimii. Hiehot poikivat keskimäärin 23,4 kuukauden iässä. Hollantilaistilalla panostetaan hiehojen kasvatukseen TEKSTI JA KUVAT: Merja Holma Hollantilaistilan hiehot poikivat yli kolme kuukautta nuorempana kuin Suomessa keskimäärin. Täsmäruokinta kasvattaa raamia, joten siemennyskausi voidaan aloittaa jo 13 kuukauden iässä. Vaikka rehut ovat kalliimpia, panostus kannattaa. Hiehot saadaan tuottamaan nopeammin. 26 Juottovasikoista tehdään jo märehtijöitä Vasikat siirretään kuuden eläimen ryhmissä ternimaitokauden jälkeen lypsykarjanavetasta hiehonavettaan, jossa ne ovat ensimmäiset elinpäivät yksilökasvatuksessa. Ternimaidon ensimmäinen annos on neljä litraa, ja se annetaan tarvittaessa letkujuotolla. Donkelaarin navetassa vasikat pääsevät ryhmään. Olkipohjaisia juottoautomaatilla varustettuja karsinoita on neljä kappaletta. Niihin mahtuu yhteensä 60 vasikkaa. Juottovaiheessa kaksi karsinaa nuorimpia vasikoita saavat mysliä, jonka sekaan vähitellen lisätään rakeista vasikan täysrehua. Kuivan rehun syönti tekee vasikoista märehtijöitä. Vanhemmat juottovasikat saavat vain rakeista Pikku-Mullin-Herkku -tyyppistä rehua. Heinää on vapaasti tarjolla kaikille. Vasikat saavat ensin vapaasti mysliä ja myöhemmin sen sekaan lisätään rakeista vasikan täysrehua. Vasikka vieroitetaan 90 kiloisena Juoman määrää vähennetään toisen kuukauden aikana, ja vasikka vieroitetaan, kun se painaa 90 kiloa ja syö vasikkatäysrehua kaksi kiloa. Oleellista on, että vasikat mitataan. Pienemmät yksilöt juotetaan jopa 10 viikon ikään, jotta ne ehtivät kasvaa riittävän isoksi ennen vieroitettujen karsinaan siirtoa. Vieroitetut vasikat pidetään vielä olkipohjakarsinassa ja ne saavat samaa juottokauden täysrehua, jotta vieroitusstressi minimoidaan. Seuraavaan ikäryhmään kasvaneet vasikat pääsevät omaan parsiosastoonsa. Ruokintakäytävällä on ritiläpalkit, ja jokaiselle vasikalle on oma pieni makuuparsi pehmustettuna patjalla. Tässä vaiheessa täysrehu vaihtuu Hieho-Maituri -tyyppiseksi rehuksi, jonka päiväannos on 2-3 kiloa viiden kuukauden ikään asti. Oleellista on, että rehussa on riittävästi hyvälaatuista valkuaista ja rajoitetusti tärkkelystä. Maissisäilörehu tai vilja rasvoittaa hiehot, kertoo isäntä. Hiehojen karkearehuna käytetään nurmisäilörehua, heinää ja tarvittaessa olkea. Vasikat siirretään pois pikkuvasikoiden lämpöisemmästä osasta 5 -6 kuukauden iässä, kun ne painavat 200 kiloa. Väliseinällä erotettu osasto navettarakennuksen toisessa päädyssä on viileämpi, koska verhoseiniä pidetään auki. Ruokinta on edelleen sama, parret ovat mitoitukseltaan isompia. Hiehotäysrehua annetaan säilöre- Brink Van Donkelaar on tehostanut hiehon kasvatusta täysrehuruokinnalla. hun ohella noin kaksi kiloa päivässä. Siemennyskausi lähestyy Vuoden iän lähestyessä täysrehu jätetään vähitellen pois ja ruokinnassa on enää säilörehua, heinää ja kivennäistä. Tarvittaessa annetaan valkuaislisää, jotta raakavalkuaistaso pysyy noin 16 prosentin tuntumassa. Kun rinnanympärys on 166 senttimetriä ja korkeus 133 senttimetriä, hieho siirretään siemennettävien osastoon. Siemennyksiä tehdään tarvittaessa kaksi kertaa, jos ensimmäinen ei tärppää. Toisen siemennyksen jälkeen hieho siirretään tiineiden osastoon, jossa sonni tarvittaessa hoitaa homman, jos toinenkin siemennys oli huti. Tiineet hiehot saavat vain säilörehua, heinää ja kivennäistä. Tiineet hiehot siirretään noin kuusi viikkoa ennen laskettua aikaa lehmien umpiosastoon. Kun kasvatuskaudella on saatu riittävästi kokoa, ei hiehoilla ole poikimavaikeuksia, vaikka osa poikii jopa alle 23 kuukauden iässä. Tehokas ruokinta kannattaa Paikallisen laskentakeskuksen luvut osoittavat, että tehokas hiehojen täysrehuruokinta ja aikaisempi poikiminen nostavat kolmen ensimmäisen lypsykauden maitotuotosta 1500 kiloa. Hiehojen ruokintakustannus on samaa luokkaa kuin pienemmällä väkirehumäärällä ja pidemmällä kasvatuskaudella. Lisäetuna saadaan kolmen kuukauden maitotuotos, joka nostaa tehokkaan kasvatuksen etumatkaa. Dronkelaarin hiehonkasvatuksen onnistumista kuvaa myös se, että lypsykarjanavetan 350 lehmän keskituotos on 10 000 kiloa. Vieroitetut vasikat pidetään vielä olkipohjaisessa osastossa. 27 NAUTA AGRO makasiini • 2/14 LEHMÄT TERAPIAAN LAITUMELLE TEKSTI: Merja Holma N avetoiden kasvaessa moni on luopunut laiduntamisesta, vaikka eläinten hyvinvoinnin kannalta olisi eduksi, jos ne pääsisivät edes osaksi päivää ulos liikkumaan ja lepäämään. Ruokintaa ei nykylehmällä jätetä laidunruohon varaan, vaan lisäksi annetaan säilörehua ja väkirehua tuotoksen mukaan. Uusissa navetoissa lehmillä on hyvät olosuhteet ja rehua tarjolla, joten laidunnus ei aina innosta lehmääkään. Kanadalainen Von Keyserlink on tutkimuksissaan todennut, että valintatilanteessa lehmä jää usein päivällä mieluummin navettaan syömään kuin kävelee laitumelle. Laidunnus houkuttelee lehmää eniten yöaikaan, jolloin liika kuumuus ei rasita. Englantilainen Charlton on kokeissaan päätynyt samaan tulokseen kuin kanadalaiset. Yölaidunnus kiinnos- 28 28 taa lehmiä eniten. Lisärehukaan laitumella ei houkuta lehmiä ulos, jos apetta on tarjolla myös sisällä. 78 prosenttia lehmistä jäi aamulypsyn jälkeen sisälle syömään, illalla jo puolet käveli ulos. Sateisena päivänä suurempi osa vieroksui laidunta. Hollannissa moni suurikin tila päästää lehmät osittaislaitumelle. Meijeri maksaa maidosta 0,5 senttiä per litra enemmän, kun lehmiä laidunnetaan 160 vuorokautta vähintään kuusi tuntia vuorokaudessa. Terapialaidunnus sopii suomalaisillekin tiloille, joilla navetan lähettyvillä ei ole suuria laidunalueita. Benemilk vähentää lämpöstressiä Väkirehuruokintaa ei tarvitse muuttaa osittaislaidun- Jos lehmä saisi valita, se hakeutuisi mieluiten laitumelle yöksi. Laiduntava lehmä on kuitenkin yhä harvinaisempi näky suomalaisessa kulttuurimaisemassa. nuksen vuoksi. Maiturit ja Benemilkit sopivat yhtälailla kesäkäyttöön. Benemilkin suojattu rasva vähentää lehmien lämpöstressiä, jos kesästä tulee kuuma. Normaali magnesiumpitoinen lypsykivennäinen käy hyvin myös kesällä. Lypsy-Mellit ja Pihatto-Mellit käyvät hyvin laidunruokintaan. Nuolu-Melli Magnesium sopii myös ulos vietäväksi. Jos oma vilja käy vähiin kannattaa se korvata esimerkiksi Opti-Maiturilla, joka sopii myös laidunkäyttöön. Monipuolinen ja maittava täysrehu on helppo ratkaisu kesän kiireiden keskellä. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 0 1 2 3 4 5 6 7 Lehmien saadessa valita, ne pysyvät mieluummin aamulypsyn jälkeen sisällä ja laiduntavat yöllä (% lehmistä ulkona, alla kellonaika). (Legrand ym 2009) Starane XL - avain laadukkaaseen nurmisatoon TEKSTI: Heikki Alastalo Onnistunut torjunta muuttaa ongelmallisen voikukkapellon raikkaan vihreäksi ja eläimille hyvin maittavaksi rehuksi. Starane XL on valmiste leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan apilattomilla laidun- ja säilörehunurmilla, heinien siemenviljelyksillä, apilattomilla suojaviljoilla sekä syys- ja kevätviljoilla. Se tehoaa pelkästään lehtien kautta. Voikukka ja peltokankaali pitää torjua aikaisin keväällä, heti kun pelto kantaa ja käytettävän torjunta-aineen lämpötilavaatimus täyttyy. Kevätkäsittelyssä saadaan yleensä hyvä teho myös hevonhierakkaan ja leinikkeihin. Starane XL –valmistetta voi käyttää myös ensimmäisen tai viimeisen niiton jälkeen. Sillä on jo usean vuoden aikana saatu erinomaisia torjuntatuloksia nurmien rikkakasvientorjunnassa apilattomilla säilörehu- ja laidunnurmilla. On tärkeää muistaa,, että nurmet pitää ruiskuttaa ennen kevätmuokkausja kylvötöitä. Näin keltaiset nurmipellot ovat historiaa. 29 NAUTA AGRO makasiini • 2/14 Tuomo Suominen ja Matti Reponen tutustuvat uuteen pitkäaikasivalmentimeen Kouvolan rehutehtaalla vuonna 1989. Merja Holma kertoo uuden Maituri-rehun tehosta maatalousnäyttelyssä 25 vuotta sitten. Maituri toi kypsennyksen rehuihin 25 vuotta sitten Maituri-täysrehu täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Tämä suomalaislehmien kestosuosikki on vuosien saatossa kasvanut ja kehittynyt uusimman tietämyksen mukaisesti ja mahdollistanut tuotoksen huikean kohoamisen lähes 3 000 kilolla. TEKSTI: Merja Holma KUVAT: Rehuraision historiikki K ypsennetty rehuseos saatiin ensi kertaa suomalaislehmien ruokintapöydälle vuonna 1989, kun Kouvolan rehutehtaalle asennettiin valmennin. Valmennin on huoneen korkuinen lieriömäinen säiliö, jossa valmiiksi sekoitettua rehuseosta muhitetaan ennen rakeistusta. Laitteessa voidaan säädellä kosteutta, lämpötilaa sekä käsittelyaikaa. Lämpökäsittelyn ansiosta valkuaisen hyväksikäyttö paranee, kun pötsihajoavuutta saadaan hidastettua. Maiturilla lypsetty lukuisia Suomen ennätyksiä Maituri-täysrehun uusi prosessointi, monipuolinen raaka-ainepohja, glukoosia kohottava propyleeniglykoli, pötsin toimintaa tasoittava sooda ja maittava olomuoto saivat lehmät herumaan Suomen ennätyksiä vuosi 30 toisensa jälkeen. Vuoden 1990 tuotoskilpailuissa palkituista karjoista 80 prosenttia oli ruokittu Raision rehuilla, Maituri valloitti kärkisijat. Maiturin suosio kasvoi ja tuotesarjaa laajennettiin myöhemmin puolitiivisteisiin. Amino-Maiturin aminohappo-optimointi mahdollisti huipputulokset myös viljaruokinnalla. Lehmien tuotostason kohotessa ravitsemukselliset vaatimukset kasvoivat. Energiaa tarvittiin entistä enemmän. Huippulehmille kehitettiin Maituri 10 000 sekä Amino-Maituri 10 000, joihin lisättiin suojattua rasvaa. Biotiini tuli myös ensimmäisenä Maituri-rehujen kautta suomalaislehmien sorkkaterveyttä edistämään. Maituri-sarjaan syntyi vuonna 2 000 Robotti-Maituri, kun Mietoisiin asennettiin Suomen ensimmäinen lypsyrobotti. Lypsyrobottirehun nimi lyheni myöhemmin Robo-Maituriksi. Robotille on myös tarkoitettu Robo-Amino. Maissista ohitustärkkelystä Maituri 12000 -rehuihin Kun kaikkien Maituri 10 000 -tilojen keskituotos oli kohonnut jo 10 434 kiloon vuonna 2010, kehitettiin siitä uuden sukupolven Maituri 12 000. Suojattu metioniini, orgaaninen seleeni sekä korotettu E-vitamiinitaso täydensivät tätä korkeatuottoisten lehmien rehua. Viime syksystä lähtien Maituri 12 000 -rehujen ohitustärkkelyksen lähteeksi saatiin maissia, jonka lypsättävää vaikutusta tuottajat ovat kovasti kiitelleet. Parhailla Maiturija Amino-Maituri 12 000 tiloilla on tänä talvena nähty yli 40 kilon keskimaitoja lypsyrobotilla. K annialassa juhlittiin maaliskuussa kymmenettä satatonnaria. Lehmien kestävyys ja korkea tuotos kertovat isäntäväen osaamisesta aidosta kiinnostuksesta karjanhoitoa kohtaan. Kaiken pitää osua kohdalleen, myös ruokinnan. Kannialassa on syötetty Maitureita jo 25 vuoden ajan. Ari ja Maija Kannialan lehmät elävät keskimääräistä pidempään. Lehmät poikivat peräti 4,06 kertaa, mikä on harvinaista 50 lehmän pihatossa. Poikimaväli on vain 386 päivää, tiinehtyminen on erinomainen. Keskituotos oli viime vuonna 12 145 kiloa, elinikäistuotos nousee jo yli 45 000 kilon. Joskus on epäilty, että korkeatuottoinen lehmä ei kestä karjassa pitkään ja sillä on terveysja tiinehtymisongelmia. Kannialan karja osoittaa epäilyksen aiheettomaksi. Kestävyyden taustalla on syvä kiinnostus lehmiin. Hyvät olosuhteet, osaava karjanhoito ja tehokas ruokinta ovat kaiken taustalla. Yli-Iissä sijaitseva Kannialan tila on myös palkittu Walter Ehrström mitalilla maidon korkeasta laadusta. Viime vuonna keskisolut jäivät 51 tuhannen tasoon. – Lypsyjärjestys on oleellinen asia utareterveyden vaalimisessa, korostaa Maija. Eläinten hyvinvointia seurataan tarkoin Navetassa pitää viihtyä, jos haluaa päästä hyviin tuloksiin. Maijalle lehmien hoito on ollut toiveammatti jo pikkutyttönä. Hänelle myös jokainen lehmä on yksilö, vaikka karjakoko onkin kasvanut. Tunnutettavat lehmät saavat tarvittavat kivennäiset ja vitamiinit. Poikimisen yhteydessä annetaan pikaisesti kalkkia, jos lehmä näyttää sitä tarvitsevan. – Ongelmat pyritään ennakoimaan ja hoitamaan nopeasti, näin säästetään eläinlääkärikuluissa, korostaa Maija. Maituri 12 000-täysrehu on Kannialan lehmien ainut väkirehu. Arin mukaan ruokinta on ollut helppoa sen kanssa. – Pitoisuudetkin ovat hyvät, vaikka tuotos on noin korkea. Alkuvuosina yritettiin säästää väkirehukuluissa ja käytettiin viljaa, mutta myöhemmin korvasimme viljan täysrehulla. Yksilöllinen ruokinta mahdollistaa täysrehumäärän säädön tuotoksen, kuntoluokan ja terveyden Huippukarjalla pitää olla huippurehu mukaan. Väkirehuprosentti jää keskimäärin 43:een. Kun viljan viljely jäi pois, päästiin panostamaan nurmen laatuun. Hyvälaatuisilla karkearehuilla ja väkirehuilla karja voi hyvin. Maatalous on hieno ala. Näin uskoo myös Muhoksella opiskellut Maijan ja Arin poika Aki Kanniala, joka on myös tilalla töissä. Hän tulee aikanaan jatkamaan tilanpitoa. Tulevaisuudessa ruuan puhtauden ja tuotannon riittävyyden merkitys korostuu. TEKST I JA KUVAT: Heikki Ämmänpää Kannialan lehmät pääsevät ulos jaloittelutarhaan talvellakin lähes viikoittain. Ulkoilulla on myönteinen vaikutus karjan terveyteen. Maija ja Ari Kanniala tulivat 25 vuotta sitten mukaan Maituri-kokeeseen. Siitä lähtien on Maitureita syötetty. Maituri 12 000 on lehmien ainut väkirehu. 31 31 NAUTA AGRO makasiini • 2/14 TEKSTI JA KUVA: Juha Anttila Rehukäymistä edistävien maitohappobakteereiden käyttö säilönnässä on kasvanut tasaisesti koko ajan. Tuottajat haluavat säilönnällisesti hyvää säilörehua, jolla on hyvä tuotantovaikutus. Myös menetelmän edullisuus ja vaarattomuus lasketaan eduksi. Bakteerisäilönnän suosio kasvaa E sikuivaukseen siirtyminen on vähentänyt perinteistä säilörehun voihappo- ja muuta virhekäymisriskiä. Biologisella säilönnällä pystytään tuottamaan hygieenisesti ja säilönnällisesti hyvää rehua nykyaikaisilla korjuumenetelmillä. Oikeat menetelmät tärkeitä On tärkeää tietää miten eri biologisia säilöntäaineita käytetään. Paras tulos saadaan kun vältetään virheitä ja rehu tehdään samoilla periaatteilla kuin jo isoisät meitä opettivat. Esikuivatus, rehun oikea korjuuaste ja raaka-aineen riittävä sokeri varmistavat säilönnän onnistumisen. Siilotyöskentelyn hygienia, muovitus, säilöntäaineen annostelu, painotus ja siilon peittäminen ovat avainsanoja. Onnistuneessa säilönnässä, rehun pH laskee nopeasti stabiilille tasolle. Kun stabiili taso on saavutettu tai sokeri on käynyt loppuun, loppuu myös maitohappobakteerien toiminta. Hyviä tuloksia koetiloilta Raisioagron koetiloilta saamien säilörehuanalyysien mukaan SiloSolvella säilötyissä rehuissa on ollut keskimäärin maitohappoa 39 ja sokeria 60 grammaa kuiva-ainekilossa. Nämä ovat Artturi-analyysien tavoitealueella. Lisäksi rehujen säilönnällinen laatu on ollut erinomainen; haihtuvat rasvahapot ovat ol- 32 leet 14 (tavoite alle 20 g/kg ka) ja ammoniakkityppi on ollut 39 (tavoite alle 70 g/kg ka). Laura Puhakan tekemässä Pro Gradu -tutkielmassa todettiin, että kun nurmiraaka-aineessa on tarpeeksi sokeria, onnistuu biologisella säilöntäaineella myös kuiva-aineeltaan alle 25 prosentin rehun säilöntä hienosti. Asiakaspalautteiden ja omien kokemusten mukaan SiloSolvella säi- lötyt rehu ovat olleet erittäin maittavia ja maidontuotannossa on saavutettu positiivisia tuloksia. Tätä tukee myös Ruotsalaisen tutkijan Kjell Martinssonin vuonna 1992 julkaisema raportti. Kokeessa biologisella SiloSolve MC -tyyppisellä säilöntäaineella saavutettiin suurempi kuiva-ainesyönti ja maidontuotanto kuin painorehulla ja muurahaishapolla säilötyllä rehulla. SiloSolven maitohappobakteerit täydentävät toisiaan SiloSolve-tuotteiden teho perustuu kolmen eri maitohappobakteeriin yhteisvaikutukseen. Bakteerit on valittu ensisijaisesti perustuen niiden kykyyn tuottaa maitohappoa eri aikana eri kuiva-aine- ja pH-alueilla. K osteammille rehuille tarkoitettu SiloSolve MC parantaa rehun käymislaatua. Sen tärkein maitohappobakteeri on patentoitu Lactococcus Lactis sr 3,54. Se tuottaa tehokkaasti maitohapon lisäksi nisiiniä, joka estää virhekäymistä ja voihappobakteerien kasvun. Kuivemmalle säilörehulle ja murskeviljalle tarkoitettu SiloSolve AS 200:n ja luomuun sopivan AS 250:n tärkein maitohappobakteeri on Lactobacillus Buchneri. Tämä tehobakteeri estää tehokkaasti hiivojen ja homeiden synnyn. Se tekee säilörehusta stabiilia ja estää rehun jälkilämpenemistä. Säilöntäaineen annostelu SiloSolven 200 gramman pussi sekoitetaan 200 litraan vettä ja annostellaan 2 litraa tonnille. Jos tä- SiloSolvea on nyt saatavilla. Varaa omasi ja kokeile säilönnän helppoutta erityisen edullisesti. Kysy lisätietoja asiakkuusvastaavaltasi. mä määrä on liian pieni, voidaan 200 gramman pussi sekoittaa 400 litraan vettä ja annostella 4 litraa tonnille. Murskeviljalle on käyttömäärä neljä litraa per tonni. MTT:n tutkijan Mats Nysandin mukaan (Maito ja Me 3/2008) annosteluvaiheessa hukataan jopa kolmannes säilöntäaineesta. Sen takia älä koskaan sumuta säilöntäainetta karholle. Paalikoneessa ja noukinvaunussa suihkun suunta on kohti sullojaa, tarkkuussilppurissa torven alaosassa ja ajosilppurissa hakkurin jälkeen. Tarkista lisäksi suuttimen koot. Pienet suuttimet tekevät säilöntäainesuihkut liian hienojakoisiksi, ja suuri osa poistuu sumuna. Käytitpä mitä tahansa säilöntäainetta, älä pihistele määrissä äläkä alita alinta suositusta. Satatonnareita Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla. 100-tonnari Omistaja Paikkakunta Neiti Saila ja Janne Koljonen Viitasaari Odusoga Pirjo Kiurumäki Asikkala Ottan Christian Jensen Sipoo Papu Myllymäki Maatalousyhtymä Hattula Päivä Hannele Laurila-Suvanto ja Reino Suvanto Mynämäki Raida, Rosalinda Sointu ja Tella Maija ja Ari Kanniala Yli-Ii Ralli Tikka Asko, Mikko ja Seija Mty Kiuruvesi Rosita Tarja ja Jouko Pekonen Haapajärvi Ruusu Juha Muittari Saarijärvi Sira Erkki ja Matti Turunen Lieksa Soilikki Päivi ja Matti Paajanen Mikkeli Sointu Tarja ja Ilkka Väänänen Lapinlahti Soma Tuomo Latukka Jämsä Tahiti Raili ja Hannu Kukkonen Kiuruvesi Tellu Petri Hytönen Vesanto 33 SIKA AGRO makasiini • 2/14 TEKSTI: Päivi Volanto S olu on elämän perusyksikkö, ja kaikki elollinen tapahtuu vedessä. Vesi on sekä solunsisäisen että -ulkoisen ympäristön pääkomponentti. Jotta elintoiminnat tapahtuisivat häiriöttä, elimistö pyrkii pitämään solunulkoisen ja solunsisäisen nesteen määrän ja elektrolyyttikoostumuksen tasapainossa muun muassa osmoosin avulla. Elektrolyyteistä tärkeimpiä ovat natrium-, kalium- ja kloridi-ionit. Normaalisti sika saa näitä elektrolyyttejä rehun ja veden mukana. Nestehukan syitä Bakteerien ja virusten aiheuttamat ripulit ovat tunnetuimpia syitä nes- 34 34 Elektrolyyttiliuos auttaa p Kun porsas sairastuu, sen kunto heikkenee nopeasti nestehukan myötä. Nestehukan torjuntaan ja hoitoon sopii hyvin ReVital–elektrolyyttiliuos, jota voidaan käyttää myös antibiootin tukena sekä stressitilanteissa. tehukkaan. Suolen limakalvon vahingoittuessa sen läpäisevyys kasvaa ja vettä kulkeutuu normaalia enemmän suoleen, jolloin sonnasta tulee löysää. Bakteeriperäiset enterotoksiinit eivät tuhoa limakalvoa, mutta ne stimuloivat solupumppuja, jotka säätelevät elektrolyyttien määrää solujen sisällä ja ulkona. Tämän seurauksena solusta erittyy elektrolyyttejä, jotka vetävät vettä muka- naan ohutsuoleen. Vieroitetulla porsaalla suolinukka kärsii vieroituksen yhteydessä, mikä vähentää ravintoaineiden imeytymistä. Vettä erittyy normaalisti ruoansulatuskanavaan, mutta suolinukan heikentyneestä kunnosta johtuen ravintoaineet ja vesi eivät imeydy kunnolla takaisin. Imeytymättömiä ravintoaineita kulkeutuu paksusuoleen, jossa ne voivat ai- a porsaan nestehukkaan heuttaa bakteerien liikakasvua. Sen seurauksena osmoottinen tasapaino järkkyy ja vettä erittyy enemmän sontaan. ReVital -elektrolyytti nesteyttäjänä Valmisteita, joiden tarkoituksena on nestehukan korvaaminen sekä neste- ja suolatasapainon ylläpitäminen, sanotaan tavallisesti elektrolyyteiksi. Raisioagron tuoteuutuus on ReVital–elektrolyytti, joka sisältää elektorolyyttien (Na+, Cl-, K+) lisäksi maitohappobakteereita, joilla pyritään palauttamaan suoliston normaali mikrobifloora. ReVital sisältää myös glukoosia, josta porsas saa nopeasti imeytyvää energiaa. Ravintokuitujen, kuten pektiinin, tarkoitus on suojata suoliston limakalvoja. taa antaa ReVitalia antibioottikuuElektrolyyttiliuoksen annossa ei rin tukena nestetasapainon ylläpitäpidä aikailla. Ripuli heikentää ramiseksi. vintoaineiden imeytymistä, ja porsaan on käytettävä ylläpitoonsa omia Hyötyä myös stressitilanteissa energiavarastoja. Koska porsaiden energiavarastot ovat niukat, porsaan ReVitalia voidaan antaa myös stressitilanteissa puoliksi laimennettukunto heikkenee nopeasti nestehuna. Vieroitus ja kuljetus aiheuttavat kan myötä. ReVital on jauheinen valmiste, jo- porsaille stressiä. Kun tutkittiin porsaiden painon muutosta kuljetukka sekoitetaan lämpimään veteen. sen aikana, ennen kuljetusta elektVaikka elektrolyyttiliuos sisältää rolyyttiliuosta saaneet energiaa ja porsaat porsaat menettivät väjuovat sitä mielelReVital sisältää myös hemmän painoaan lään, se ei kuitenglukoosia, josta por- kuin pelkästään vetkaan korvaa rehua sas saa nopeasti tä saaneet. Tarvittaestai puhdasta vettä. sa ReVitalin antoa voiJos ripuloiva porsas imeytyvää energiaa. daan jatkaa 2-3 päivää on muutaman päivän vieroituksen jälkeen. vanha, voidaan ReVitalia annostella Jauheista ReVitalia voi hankkia OpticareMilkistä valmistetun maimainiosti varastoon, koska sen käytdon sekaan. Elektrolyyttiliuoksen kulutus riip- töikä on pitkä; kaksi vuotta valmistuspäivämäärästä. Sikojen lisäksi puu porsaiden iästä, pahnuekoostuote sopii erinomaisesti myös vasita ja ripulin vakavuudesta. Ripulin koille ja hevosille. vaatiessa antibioottikuurin kannat- ReVital Maitohappobakteereja sisältävä valmiste nestetasapainon hallintaan porsaille. Valmistaja R2 Agro Nutriscan, Tanska. Lisätietoja Raisioagron asiakkuusvastaavilta ja verkkokaupasta kaupp.raisioagro.com. • erikoisrehulisä ripulista kärsiville porsaille ja myös vasikoille • pysäyttää tehokkaasti ripulin ja suojaa suolen seinämää • neutraloi mahan happamuutta • pakkaus: 10 kg sanko 35 SIKA AGRO makasiini • 2/14 Emakoiden sorkkaviat aiheuttavat monenlaisia haittoja eläinten liikkumiseen, syömiseen, porsimiseen ja käyttäytymiseen liittyen. Siten on hyvin tärkeää huolehtia eläinten sorkkaterveydestä kaikin mahdollisin keinoin. Katri Kaaro ELL Huolehdi emakon sorkkaterveydestä E makoiden ja ensikoiden ehkä saiden imetyskykyyn. Seurauksena yleisin poistosyy on jalkavika. ovat kasvava porsaskuolleisuus ja Poiston yhteydessä tai eläintä heikot pahnueet. lääkittäessä ei aina ole ihan selvää, Lopullinen niitti tulee, kun vaionko kyse sorkka- vai jalkaviasta. On vainen emakko ei tule vierotuksen aivan mahdollista, että sorkkavika jälkeen kiimaan, uusii toistuvasjohtaa jalan kipeytymiseen tai päinti tai luo sikiöt. Parhaassa tapaukvastoin. Täsmällisen diagnoosin tesessa emakko porsii, mahdollisesti keminen ei ole helppoa - saati sitten pienehkön pahnueen, josta se vielä onnistuneen hoidon toteuttaminen. makaa kuoliaaksi osan. KokonaisuuSorkkavikojen ennaltaehkäisy on siis tena sorkkaviat johtavat emakoiden erityisen tärkeää. aikaiseen poistoon. Sorkan vioittuRakenteellisesti kanBiotiini muistetaan nattaa misen taustalla voi valita uusitusniin sanottuna olla useita eri tekieläimiksi vahvajalkaisorkkavitamiinina. sia ja -sorkkaisia ensikoijöitä. Perustan luo perimä, mitkä eväät ta. Sorkkien molempien eläin on saanut geneettisesti. Ympä- puoliskojen pitää olla mahdollisimristötekijöitä ovat ruokinta, karsinoi- man tasakokoiset. Jalka-asennon den ja käytävien materiaali ja kunpitää olla suora edestä ja takaa katto, eläinten ryhmäkäyttäytyminen ja soen, sillä jalka-asento vaikuttaa siieläinten käsittely. Kaikki osatekijät hen, miten paino jakautuu sorkkaon pidettävä mahdollisimman optipuoliskoille. maalisina, jotta emakoiden sorkkaRuokinta vaikuttaa ja jalkaterveys olisi hyvä ja mahdolsorkkien kuntoon listaisi hyvän tuotoksen. Ensikoiden ruokinnassa on huolehSorkkaviat voivat johtaa poistoon dittava paitsi energian, valkuaisaiKipeät sorkat haittaavat liikkumista. neiden, vitamiinien ja kivennäisten Emakko tai ensikko ei halua noussaannin lisäksi myös sopivasta rasta ylös, joten sen juominen ja syövan ja mikrokivennäisten saannista. minen vähenevät. Makaaminen lisää Kantavat ja imettävät eläimet lapavaurioiden riskiä. Ruokahalun tarvitsevat oman ylläpitonsa lisäkja syömisen heikkeneminen johtavat si ravinteita porsaiden kasvattamilaihtumiseen ja huonompaan porseen. Siksi on huolehdittava, että 36 emakot ja ensikot saavat tasapainoista ravintoa kaikissa tuotantovaiheissa. Edellä mainitsemistani mikrokivennäisistä sinkki, mangaani ja kupari unohtuvat helposti. Paremmin on hallinnassa A-, D- ja E-vitamiinin saanti ja biotiini muistetaan niin sanottuna sorkkavitamiinina. Harmi vaan, että sika on yksimahainen eläin ja joskus näen käytettävän märehtijöille tarkoitettuja vitamiineja ja kivennäisiä. Materiaalivalinnat myös tärkeitä Karsinoiden ja häkkien lattiamateriaaleilla ja kalusteiden sopivuudella sekä niiden kunnolla on suuri merkitys jalka- ja sorkkaterveydelle. Uusi betonilattia on useimmiten alussa liian karkea, jolloin näkyy sorkkavikoja ja hiertymiä, joista tulehdusta aiheuttavat bakteerit voivat päästä myös syvemmälle sorkan ja jalan rakenteisiin tai verenkierron kautta jopa laajemmalti elimistöön. Vähitellen betoni silottuu sopivaksi ja lopuksi se kuluu liian karkeaksi. Porsituskarsinoiden ritilät voivat olla ongelmallisia, jos ne ovat liukkaita. Liika märkyys ja likaisuus karsinassa kuin karsinassa pehmittävät sorkan pintarakenteita ja voivat aiheuttaa sorkan pohjan sarveisen liikakasvua. Kestokuivikkeella sorkat Kannattaa valita uusituseläimiksi vahvajalkaisia ja -sorkkaisia ensikoita. Emakon ylemmässä takasorkassa on pystyhalkeama, josta tullut verta ja alemmassa kantaosan keratinisaatio. KUVA: Katri Kaaro voivat hyvin, jos kuivike ei pääse vettymään ja emakot liikkuvat sen lisäksi betonilla, joka kuluttaa sorkkaa tasaisesti pitäen sen oikeassa kuosissa. Jos sorkat tai pikkukyntyset pääsevät kasvamaan liian pitkiksi, on vaara, että jossain vaiheessa ne tarttuvat lattianrakoihin ja repeävät. Emakoita ja ensikoita on käsiteltävä rauhallisesti, kun niitä siirretään karsinasta ja osastosta toiseen. Liian kiivas tahti lisää loukkaantumisriskiä. Jos vauhdikkaassa siirrossa säästetään aikaa, se voidaan menettää moninkertaisesti, kun joudutaan lääkitsemään ja poistamaan vaivaisia eläimiä. Sorkkavaurioiden lääkintä Sorkkavaurioiden lääkintä on vaikeaa. Kipulääkettä kannattaa käyttää 1–2 päivän jaksoina. Pitkät kipulääkekuurit lisäävät mahahaavariskiä. Antibiootteja käytetään, jos tulehdus on havaittavissa, mutta usein sorkkavaurion paraneminen vie pitkään ja jatkuva lääkitys on mahdotonta. Lääkitys on vain osa hoitoa. Sairaskarsina, jossa on riittävästi tilaa, kuiva lattia, sopivasti kuivikkeita ja pitävä lattiapinta, on oleellinen paranemisen kannata. 37 SIKA AGRO makasiini • 2/14 Analysointipalvelu voit tarkentaa sikojen ruokinlaajenee Nyt taa analysoimalla viljojen lisäksi TEKSTI: Jarmo Ikkala myös valmiin rehuseoksen, ja sitä kautta poistaa ruokintaan liittyviä epävarmuustekijöitä. R aisioagron palveluun on jo pitkään kuulunut viljojen analysointi. Silloin perinteisesti määritetään hehtolitrapaino, kuiva-aine ja raakavalkuainen. Näiden määritysten perusteella tehdään ruokintasuositukset eri sikaloiden ja sikojen tarpeisiin. Olemme lisänneet maksullisiin palveluihimme lisää vaihtoehtoja. Nyt on asiakkaalla mahdollisuus tutkituttaa lopullisen rehuseoksen koostumus, eli mikä on kuiva-aine, raakavalkuainen ja tuhkapitoisuus loppuseoksessa, eli ”ruuhessa”. Tällä perusanalyysillä saadaan pikaisesti selville se, että seos on sitä mitä sen pitää ollakin ja onko ruokkija säädetty oikein. Lisänä kivennäisanalyysi Jos haluaa lisää tietoa loppuseoksesta, kannattaa ottaa niin sanottu suppea kivennäisanalyysi, jolloin seoksesta tutkitaan myös kalsium, natrium ja fosfori (Ca, Na ja P). Tämä on tärkeä tieto, jos käyttää esimerkiksi heraa ruokinnassa, silloin on hyvä tietää mikä on natriumin määrä (g/ry). Tämän tiedon jälkeen kannattaa viimeistään tutkia juomanippojen toimivuus, eli raikkaan veden saanti osastoissa. On mahdollista teettää myös laaja kivennäisanalyysi, jolloin analysoidaan (Ca, K, P, Mg, Na, Cu, Mn, Zn, Fe) sekä paljon puhuttu seleenin määrä. Seleenin tarve on tiedossa, mutta onko sitä loppuseoksessa oikeasti tarpeeksi vai liikaa, tämä epävarmuustekijä poistuu, kun tutkitaan asia. Viljoista voidaan analysoida myöskin toksiinit (NON, T2/TH2). Näytteet pakastetaan Uutena yhteistyökumppaninam38 me on Seilab Oy Seinäjoelta, joka on erikoistunut erityisesti liemirehunäytteiden analysointiin. Näytteidenottoa varten on olemassa omat purkit ja lähetteet, mutta tarvittaessa siihen käy esimerkiksi siisti pakastusrasia. Näytteet olisi hyvä toimittaa aika nopeasti Seilabille, jolloin näyte vastaa mahdollisimman tarkasti sitä mitä se on. Pakastamisen avulla varmistetaan näytteiden säilyvyys, silloin saa myös lisää aikaa niiden toimittamiseen. Seilab tekee kaikkea rehun analysointiin liittyvää sekä Seinäjoella että Kauhajoen yksikössä, jossa on juuri aloitettu myös nautakarjan säilörehumääritykset. Käytä rohkeasti tätä uutta mahdollisuutta hyväksesi. Meiltä saat lisätietoa palvelun käytännön toteutuksesta, sekä hinnastot ja tietysti ruokintasuositukset entiseen malliin. Ollaan yhteydessä! Uusi palvelu Pähkinänkuoressa: • analysoidaan viljat • tehdään ruokintasuositus niiden pohjalta • otetaan näyte loppuseoksesta • pakastetaan näyte ja toimitetaan Seilab Oy:lle • verrataan tuloksia ruokintasuositukseen • tehdään korjaukset, jos on tarvetta PAAVON NIKSINURKKA Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen auttaa asiakastiloja havaitsemaan ja korjaamaan ongelmia sikalassa sekä neuvoo rehujen valinnassa ja käytössä. Pyydä Paavo tilakäynnille, puh. 040 869 6085. Uusia ajatuksia emakoiden ruokintaan E makko tarvitsee ennen porsimista enemmän rehua, jotta sikiöt ja utareet kehittyisivät tasapainoisesti. Ohjeistukset yleensä suosittelevat rehuannoksen laskua noin 3-4 päivää ennen porsimista, noin puoleen annoksen koosta. Juuri ennen porsimista rehuannosta lasketaan edelleen niin, että päiväannos on enää 1-1,5 kiloa. Raisioagrossa olemme kokeilleet ruokinnan säätöä niin, että päiväannos ei mene alle 2,5 kilon – ja lupaavalta vaikuttaa. Kun emakon ruokinta on kohdallaan, tuottaa se enemmän maitoa ja porsaat ovat virkeitä ja vahvoja. KUVA: Paavo Viitanen Ruokinta ennen porsimista Olemme muuttaneen joidenkin suurituottoisten emakkosikaloiden osalta rehustusta niin, että rehumäärä pysyy suurin piirtein samassa tasossa kuin tunnutusruokinnan ajan, aina päivään 114 asti. Vasta sitten rehumäärä laskee. Päivälle 115 emakoille annostellaan rehua noin 2,5 kiloa päivässä. Tavoitteena on jättää vain yksi ruokinta väliin. Näin emakko ei keskeytä porsimista, mikäli sillä on juuri ruokinnan aikaan porsiminen kesken. Tällä tavoin toimien näyttää siltä, että emakko tuottaa enemmän ternimaitoa ja vahvempia porsaita, koska energiaa riittää paremmin. Emakoilla ei ole esiintynyt ummetusta yhtä paljon kuin aikaisemmin. Tähän saattavat vaikuttaa myös rehun ominaisuudet. Potraimetys-rehu ja -puolitiiviste sisältävät runsaasti sulavia kuituja. Liemiruokinnalla kannattanee rehukäyrään laittaa 4-5 päivää vakiomäärää. Rehun määrää ei kan- nata laskea alemmaksi kuin 2,5 kiloon. Mikäli porsiminen viivästyy muutamalla päivällä, on rehumäärä vielä sellainen, ettei emakko mene niin helposti ummelle ja energiaa riittää paremmin porsimiseen ja porsaille. Porsimisen ajan ruokinta Porsimisen yhteydessä emakot siirretään joko toiselle käyrälle tai käyrällä eteenpäin, jolloin rehumäärä lähtee nousuun. Rehuannoksen nostossa pitäytyisin noin puolessa kilossa päivää kohden, mutta suosittelen nostamaan ruokintaa mahdollisimman nopeasti porsimisen jälkeen. Tässä vaiheessa on samalla mahdollisuus tehdä hienosäätöä, eli jos emakko on kaikin puolin virkeä, voidaan emakko heti laittaa yhtä päivää eteenpäin käyrällä. Mikäli porsivaa emakkoa on jouduttu auttamaan, sitä on lääkitty tai pitänyt komentaa syömään, kannattanee porsimispäivän ruokamäärä pitää noin kahdessa ja puolessa kilossa. Mikäli taas emakko on niin sanottu normaali tapaus, voidaan annosta heti nostaa noin kolmeen kiloon. Jos emakko on erityisen virkeä, voi ensimmäisen päivän annos olla jopa 3,5 kiloa. Tällä metodilla saavutetaan 4-5 kilon rehumäärä suurin piirtein samassa ajassa kuin vanhallakin systeemillä, mutta emakon maidontuotanto on parempi heti porsimisen jälkeen ja ummetusta on vähemmän. Lisäksi syntyvät porsaat ovat virkeämpiä. 39 SIIPI AGRO makasiini • 2/14 Karkeajakeinen kuituvalmiste kuivana. Kuitua, kuitua, lisää kuitua... Kuidun merkitys ihmisen terveydelle on kiistaton. Lehmän ruokavaliosta suuri osa on kuitua. Hevonen tarvitsee heinää pysyäkseen kunnossa. Emakolla riittävä kuidun saanti tietyissä elämänvaiheissa on tarpeellista. Entäpä kana, broileri ja kalkkuna? K uitu siipikarjanrehuissa on ollut aikaisemmin enemmänkin rasite kuin haluttu ominaisuus. On ajateltu, että kuitu on vienyt tilaa rehuseoksessa antamatta kuitenkaan mitään hyötyä tilalle. Pikkuhiljaa kuitenkin on käytännön kokemusten kautta huomattu, että kuidulla on myös paljon positiivia ominaisuuksia siipikarjan ravitsemuksessa. Kuidut sulavat eri tavalla Rehujen tuoteselosteessa on mainittava kuitupitoisuus. Tällöin puhutaan raakakuidusta. Raakakuidun määritystapa pohjautuu vuoteen 1864. Raakakuitu on pääasiassa kasvien seinämien selluloosaa ja ligniiniä. Se ei sula entsymaattisesti siipikarjan suolistossa. Suoliston bakteerit voivat hajottaa pieniä määriä raakakuitua muodostamalla siitä lyhytketjuisia haih40 tuvia rasvahappoja ja metaania. Eri raaka-aineista tuleva kuitu sulaa eri tavalla. Esimerkiksi vehnän kuitu on siipikarjalla paremmin sulavaa kuin kauran kuitu, joskin kaurassa on kuitua paljon enemmän kuin vehnässä. Kuitu voidaan jakaa myös vesiliukoiseen (hyytelöä muodostava eli geeliytyvä) ja ei-vesiliukoiseen fraktioon. Jos vesiliukoisia fraktioita (esimerkiksi beetaglukanit ja arabinoksylaanit) on siipikarjanrehussa paljon, ne aiheuttavat monia ongelmia: kiinnitarttuvaista lantaa, likaisia munia ja märkää pehkua. Ne myös heikentävät ravintoaineiden hyväksikäytettävyyttä. Meillä käytetyissä viljalajeissa on paljon enemmän vesiliukoisia fraktioita kuin esimerkiksi maississa. Ohrassa ja kaurassa niitä on vielä enemmän kuin vehnässä. Tämä johtuu siitä, että ohra ja kau- TEKSTI JA KUVAT: Marja Hongisto ra ovat kuorellisia viljoja ja vehnä on kuoreton. Vesiliukoisten fraktioiden negatiivisia vaikutuksia siipikarjan suolistossa voidaan vähentää lisäämällä rehuihin rehuentsyymejä. Rehuentsyymit ovat olleet käytössä jo 1990-luvun alusta lähtien rehuteollisuudessa. Tuotostasot nousevat jalostuksen myötä Meillä Suomessa kuitupitoisuudet siipikarjanrehuissa ovat yleisesti muuta Eurooppaa korkeammat, koska käytämme enemmän kauraa ja ohraa ja maissin tilalla vehnää. Ongelmana on, että tällöin vesiliukoisen kuidun osuus lisääntyy, mikä voi heikentää siipikarjan hyvinvointia ja tuotantotuloksia. Jalostuksen myötä tuotostasot ovat kuitenkin nousseet, varsinkin lihasiipikarjapuolella. Broilereiden parantunut kasvu taas aiheuttaa on- Kuituvalmisteen vedensitomiskapasiteetti on jopa 800 %. Myös kaurasta saadaan hyvää peruskuitua suomalaisiin rehuihin. gelmia emobroilereiden hyvinvoinnille. Kalkkunoiden suurimpia haasteita ovat suolistoterveyteen liittyvät ongelmat. Munivilla kanoilla on tullut käyttöön uusia tuotantomuotoja, jotka voivat lisätä kanojen kokemaa stressiä ja tuoda käyttäytymisongelmia. Edellä kuvattuihin ongelmiin ja haasteisiin voidaan vaikuttaa lisäämällä liukenemattoman kuidun osuutta rehustuksessa. Lignoselluloosaa siipikarjanrehuihin Lignosellulooosa on liukenematonta kasvin kuitua, joka koostuu selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä. Siinä selluloosa ja hemiselluloosa ovat tiukasti kiinni ligniinissä. Paras tapa lisätä liukenematonta kuitua siipikarjanrehuihin on käyttää konsentroitua valmistetta. Valmisteen raakakuitupitoisuus on 65 Liukenemattomalla kuidulla on monia hyviä ominaisuuksia: • toimii rakenteellisena kuituna • tehostaa lihasmahan toimintaa ja säätelee ruokasulan pääsyä suolistoon • lihasmahan ja ruuansulatuskanavan alkuosan pH laskee, mikä heikentää haitallisten bakteerien kasvua • lisää ruokasulan kulkunopeutta suolistossa • haitallisilla bakteereilla on vähemmän ”ruokaa” käytettävissä • lisää tärkkelyksen ja rasvan sulavuutta • kasvu ja rehuhyötysuhde paranee • stimuloi suolinukan muodostusta • vaikuttaa ravintoaineiden imeytymiseen • vähentää höyhenten nokkimista • lannan kuiva-ainepitoisuus nousee • pehku pysyy kuivempana • munat pysyvät puhtaampina • vähemmän ammoniakkia kanalailmaan prosenttia. Erityisen jauhatusteknologian avulla tuotteen olomuoto saadaan sellaiseksi, että se ei vahingoita herkkää suolistoa ja vedenimeytymiskapasiteetti on jopa 800 prosenttia. Valmisteen lisäystaso on alhainen ja rehun laimentuminen on vähäisempää. Etuna on myös se, että tällöin ei tule sivutuotteena mukana vesiliukoisia fraktioita. Suomessa tämä on tärkeää, koska meillä käytössä olevien viljojen vesiliukoisten fraktioiden taso on korkeahko jo luonnostaan. Uusi valmiste soveltuu erinomaisesti kalkkunoiden kasvatusrehuihin parantamaan pehkun kuntoa. Toinen selvä käyttöalue on emobroilereiden ruokinta, jossa kovan kasvun tuomat haasteet lintujen hyvinvoinnille lisääntyvät tulevaisuudessa. Liukenematon kuitu on hyvä lisä emobroilereiden ruokinnassa. 41 SIIPI AGRO makasiini • 2/14 TEKSTI: Terttu Koskela KUVAT: Terttu Koskela ja Iloinen Liftari Riittävän karkea rehuseos tukee kanan lihasmahan toimintaa ja sitä kautta vaikuttaa suoliston toimintaan. K anauorikkojen saapuessa munintakanalaan kannattaa rehustus miettiä huolella. Nuorikon pitää olla tarpeeksi painava aloittaakseen muninnan. Riittävästä painonkehityksestä pitää huolehtia alkumuninnan aikana, jotta munintaprosentti saadaan nousemaan nopeasti huippuun. Rehussa tulee olla riittävästi valkuaista ja energiaa. Kanojen tavoitepaino kannattaa tarkistaa jalostajan suosituksista. Rehu olisi hyvä koostaa niin, että alussa päästään painokäyrän yläreunalle. Yleensä painon kehitys notkahtaa, kun muninta alkaa. Nykykanoilla muninta nousee niin jyrkästi, ettei syöntikyky tahdo riittää painon nostamiseen muninnan noustessa. Liian kevyet kanat ovat myös herkkiä stressille ja taudeille. Stressi saattaa aiheuttaa muun muassa kannibalismia. POTKUA partian aloitukseen Kanojen kotoisessa ruokinnassa on tärkeää huolehtia siitä, että rehussa on riittävästi valkuaista ja energiaa. Erityisesti alkumunintavaiheen rehubuustaus tukee kanojen painon kehitystä ja munintakykyä. 42 42 Painonseuranta Painonseuranta kannattaa aloittaa heti kanojen saavuttua munituskanalaan. On myös hyvä saada painotietoa kanaerän osalta jo kasvatusajalta. Ensimmäinen punnitus olisi hyvä tehdä noin viikon päästä kanojen saapumisesta uuteen kanalaan. Siinä ajassa kanat ovat oppineet löytämään juomanipat ja rehukourut. Siirtostressin aiheuttama painon lasku tasaantuu viikon sisällä. Punnituksia on hyvä tehdä kahden viikon välein noin 30 ikäviikkoon asti, jotta mahdollisiin ongelmiin päästään tarttumaan heti. Nopea muninnan nousu vaikuttaa kanojen painokehitykseen, ja ongelmat on helpompi ratkaista, kun ne huomataan ajoissa. Punnituskertoja voi harventaa kanapartian kehityksen ja iän myötä. Syöntimäärä Kanojen syöntikyky määräytyy kasvatuskauden aikana, niinpä kasvattajan tekemän työn osuus on merkittävä. Hyvä syöntikyky on tärkeä, koska alkumuninnan aikana energian kulutus on suurta. Vähäinen syöntimäärä johtaa aminohappojen, vitamiinien ja kivennäisten liian pieneen saantiin. Aminohapoista erityisesti metioniinin puute aiheuttaa höyhenten nypintää ja rajoittaa munan koon kasvua. Liian pieni aminohappojen ja vitamiinien määrä tekee partian levottomaksi, aiheuttaa kannibalismia ja partian epätasaisuutta. Kaikki nämä yhdessä vaikuttavat myös partian kestävyyteen loppumuninnassa. Kaikkien kanojen ruoan saanti kannattaa turvata lisäämällä tarpeen mukaan ketjukiertoja. Alle 30 viikon ikäisillä kanoilla on hyvä pitää tasaiset ruokintavälit. En- Kantrimunan Minna Mustonen on tyytyväinen nykyisen LSL-kanapartian munintaprosenttiin. simmäinen rehu on hyvä olla kourussa aamulla ennen kuin valot syttyvät. Näin saadaan partia pysymään tasaisena ja helpommin hallittavana. Rehubuusteri Kotoisessa ruokinnassa on hyvä huolehtia siitä, että rehussa on riittävästi valkuaista ja energiaa. 20–23 viikkoisille kanoille kannattaa tehdä normaalia vahvempi rehu tukemaan muninnan nousua. Vahvemmassa seoksessa lisätään kaksi prosenttia tiivistettä ja yksi prosentti öljyä normaaliin suositukseen. Kanojen 23 ikäviikon jälkeen tarkkaillaan painoa, munanpainoa ja munintaprosenttia, jotta voidaan hallitusti ja oikea-aikaisesti laskea sekä tiivisteen että öljyn määrää puoli prosenttia kerrallaan, sopivin myllytysvälein. Näin palataan asteittain normaaliin ruokintasuositukseen, jotta saavutettu munintaprosentti ei lähde laskuun. Lisätyllä valkuaisella ja öljyllä on tarkoitus tukea muninnan nousua, painon kehitystä ja kanapartian tasaisuutta, kun kanan paino ja syöntikyky ovat vielä rajoittuneita. Käytännön kokemuksia Salossa sijaitsevan Kantrimuna Oy:n kanat ruokitaan Raision Kanatiiviste-Herkulla. Munimassa olevalla partialla on ollut käytössä myös rehubuusteri. Kanat ovat selvästi hyötyneet panostuksesta alkumuninnan rehustukseen. Rehubuustaus toteutettiin edellä kerrotulla tavalla Raisioagron asiakkuusvastaavan tekemän ruokintasuosituksen ja ohjeistuksen pohjalta. Kantrimunan isäntäväki, Minna ja Jukka Mustonen, korostavat viljojen laadun selvittämisen tärkeyttä kotoisessa ruokinnassa. Kanojen ruokintasuositus tehdäänkin aina analysoitujen viljanäytteiden perusteella. Kantrimunalla valkuaisen ja energian palauttaminen takaisin alkuperäiselle tasolle tehtiin puolen prosentin askelin. Kanat punnittiin, syöntimäärä ja munan paino tarkastettiin aina ennen uuden rehuerän tekoa. Energian vähentäminen rehusta lisäsi muutaman gramman syöntimäärää. Kanojen paino on pysynyt jalostajan suositusten mukaisena ja kanapartia on ollut tasaisempi kuin aiemmat partiat. Munintaprosentti nousi toivotulla tavalla ja munan paino on pysynyt sopivasti jalostajan ilmoittamissa painorajoissa. LSL - 25 vuotta Suomessa Valkoisen LSL-kanan tärkeimmät ominaisuudet ovat pitkä tuotantokausi ja korkea munintaprosentti yhdessä rauhallisen luonteen kanssa. Viimeisimmät muutokset kanan tuotannossa ovat koskeneet rehun kulutusta, munanpainoa ja pesäajan minimointia. TEKSTI: Sanna Muurama, LSK Poultry Oy LSL kanasta on kehittynyt huippumunija pitkä jalostuksen aikana. Tänä päivänä LSL munii 14 kuukauden tuotantokaudella noin 25 kiloa munia. Tuotantokautta on mahdollista jatkaa aina 90 viikon ikään asti, jolloin tuotantomäärä on 28-29 kiloa. Munintaprosentti on 80-viikkoisella kanalla noi 80-83 prosenttia. Viimeisen vuoden aikana on LSL-kanan päiväsyönti saman sisältöisellä rehulla laskenut noin viisi grammaa per päivä. Tällä hetkellä kanan päiväsyönti vaihtelee rehun sisällöstä riippuen 115-123 gramman välillä. Pienentynyt päiväsyönti on hidastanut munanpainon kasvua, mikä mahdollistaa entistä paremmin pitkät tuotantokaudet. Rauhallisuus tärkeä ominaisuus LSL-kanan rauhallisuus on noussut entistä arvokkaammaksi ominaisuudeksi uusissa tuotantomuodoissa. Virikehäkissä on tärkeää, että kanat jakaantuvat tasaisesti häkkiin. Mikäli kanat ovat säikkyjä ja tunkevat pesiin, on seurauksena likaantuneita munia. Kerroslattia- ja luomukanaloissa kanojen rauhallisuus lisää sekä erän että hoitajan hyvinvointia merkittävästi. Kerroslattiakanalat tuottavat nykyään suurimman osan vapaan kanan munista. Tässä tuotantomuodossa on tuotannon ensimmäinen edellytys, että munat munitaan pesiin. Lohmann Tierzucht, LSL-kanaa jalostava yhtiö, on jalostanut kanojaan vapaassa tuotannossa (ei yksilöhäkissä) jo useita vuosia ensimmäisenä ja ainoana maailmassa. Tällä jalostustavalla on onnistuttu jalostamaan LSL-kanasta erinomainen pesään munija. Uusimpana jalostuskohteena on ollut pesäajan minimointi. Kun kanojen vierailuaika pesässä lyhentyy, saadaan lisää pesäkapasiteettia sekä virikehäkki- että lattiakanaloiden pesäjärjestelmiin. Hyvällä kana-aineksella ja tasapainoisella ruokinnalla päästään parhaisiin tuotantotuloksiin. 43 VERKOSSA AGRO makasiini • 2/14 Verkkokaupan kevätkuulumisia Kli verkko kkaa kaupp kaupp aan: a.raisi o agro.c shop.r om aisioag ro.com TEKSTI: Vesa Pursiainen O letko jo tutustunut uuteen palveluumme - kaikille avoimeen verkkokauppan? Uuden palvelun kautta kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan ja tekemään ostoksia Raisioagron valikoimista. Tekemällä nopean rekisteröitymisen voit tehdä tilauksen Raisioagron tuotteista, ja maksun hoidat kätevästi pankkitunnuksilla tai luottokortilla. Uusi avoin verkkokauppa on helppo ja nopea käyttää. Tutustu kauppaan osoitteessa: kauppa.raisioagro.com. Tutustu tarjouksiin myös mobiilisovelluksella Kevään uutuutena olemme lisänneet verkkokauppaan tuotetarjouksia, jotka pystyt hyödyntämään vain ostamalla tuotteen verkkokaupasta. Esimerkiksi Melleistä saat lisäedun tilaamalla niitä verkossa. Tutustu myös muihin verkkokaupan tarjouksiin sekä kampanja- ja poistotuotteisiin. Nyt pääset tekemään ostoksesi verkkokaupasta myös Raisioagron mobiilisovelluksen kautta. Sovelluksesta pääset tarkastamaan uusimmat verkkokaupan tarjoukset nopeasti vain muutamalla painalluksella. Sovellus myös muistuttaa sinua Raisioagron tilaus- toimitusrytmistä haluamasi tuoteryhmän kohdalla. Näin muistat tilata tarvitsemasi tuotteet ajoissa. Tilaa verkkokaupasta omilla sopimushinnoillasi Kirjautumalla verkkokauppaan omilla henkilökohtaisilla tunnuksillasi varmistat, että ehtosi ovat samat kuin asiakkuusvastaavalta tilattaessa. Muista, että annamme 10 euroa alennusta kaikista verkkokauppatilauksista, joiden arvo ylittää 300 euroa. Tilaa verkkokaupasta ja säästä! Kirjaudu tiliasiakkaiden kauppaan käyttämällä omaa asiakasnumeroasi ja salasanaasi. Saat tunnukset ja salasanan ottamalla yhteyttä asiakasvastaavaasi tai voit tilata salasanan itse osoitteesta shop.raisioagro.com, painamalla linkkiä ”unohditko salasanasi”. Osta Mellejä verkossa! Saat kaikista verkkokaupassa tekemistäsi Melli-tilauksista alennusta 20 euroa per tonni. Tarjous on voimassa 15.5.2014 saakka. Toimi heti! MAKSUAIKAMUISTA KAMPANJA! TILINPÄÄTÖSOSTOT TILAA POLTTONESTEET NYT! 30.5.2014 ASTI TILAA POLTTONESTEET NYT, SAAT MAKSUAIKAA 44 VÄLIPALA Popsi popsi porkkanaa... Porkkana on kaksivuotinen, juureksena viljelty sarjakukkaiskasvi. Se on perunan jälkeen Suomen suosituin juures. Porkkanaa syödään jopa yhdeksän kiloa henkeä kohden vuodessa. TEKSTI: Anna Peuravaara A Mehevä porkkanakakku lalajeista ruokaporkkanan pääjuuri on mehevä ja väriltään useimmin oranssi. Porkkana sisältää runsaasti A-vitamiinin esiastetta beta-karoteenia, joka antaa sille oranssin värin. Alun perin viljeltiin porkkanaa, joka oli purppuranpunainen, keltainen tai valkoinen. Kuumilla alueilla keltaista ja punaista porkkanaa viljellään edelleen. Viileillä alueilla oranssi porkkana on yleisin. Suomessakin voidaan viljellä violettia, keltaista ja valkoista porkkanaa. Porkkanaa on tiedetty viljellyn jo 1 100-luvulla Espanjassa ja Vähä-Aasiassa. Useimmat nykyisin viljellyt lajikkeet polveutuvat Hollannissa 1 700-luvulla viljellyistä porkkanoista. Pohja Porkkanasta on moneksi Porkkanaa voi käyttää hyvin monella tavalla. Se maistuu sellaisenaan välipalana, raakaraasteena tai salaateissa. Porkkanoita käytetään lämpimien ruokien lisäkkeinä sellaisenaan tai maustettuna ja muun muassa wokkien, keittojen, kastikkeiden, laatikoiden, pataruokien ja muhennosten valmistuksessa. Porkkana antaa leivonnaisissa kosteutta, väriä ja makua. Se tuo lisämakua niin sämpylä- ja leipätaikinoihin kuin makeisiin leivonnaisiinkin. Porkkanasta voi tehdä myös hilloa. Täyte 5 kpl 2 1/2 dl 4 dl 1 tl 1 tl 2 tl 2 dl 2 tl 5 kpl 1 dl 1 prk 2 rs 2 rkl 1/2 tl 2 dl 1. 2. 3. 4. 5. munaa sokeria vehnäjauhoja suolaa ruokasoodaa kanelia rypsiöljyä vaniljasokeria raastettua porkkanaa hasselpähkinärouhetta ananasmurskaa Philadelphia tuorejuustoa voisulaa vaniljasokeria tomusokeria Vatkaa sokeri ja kananmunat kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita yhteen muut pohjan ainekset. Yhdistä ne varovasti muna-sokerivaahdon kanssa. Kaada taikina uunipellille ja paista n. 40-50 minuuttia 175 asteessa. Tee tällä välin kuorrute sekoittamalla ainekset keskenään. Kun pohja on jäähtynyt, lisää sen päälle tuorejuustokuorrute. RESEPTI JA KUVA: Anna Peuravaara VINKKI: Lisää herkullisia porkkanareseptejä (mm. porkkanakeitto) osoitteessa ruoka.fi. 45 UUTISET AGRO makasiini • 2/14 Ammattilaisten OKRA 2014 esittäytyy Keskikesä huipentuu OKRA–näyttelyyn, joka pidetään perinteiseen tapaan Oripään lentokentällä 2.-5.7.2014. Koko perheen OKRA tarjoaa nähtävää ja koettavaa kaikille. Koneet, laitteet ja alojensa ammattilaiset kohtaavat Okrassa, yhdessä Suomen suurimmista maatalousnäyttelyistä. Ammattilaisten suosima näyttely on odotettu tapahtuma. Näyttelyvieraat ja esittelijät pitävät Okraa parhaana alan näyttelyistä Suomessa. Näyttelypinta-ala on kasvanut jo 22 hehtaarin suuruiseksi. Okra rakentuu kuten aikaisemminkin monien vapaaehtoistyön voimin. Oripään Lions-klubilaiset vastaa järjestelyistä vuosien kokemuksella. Okra tuo uutena elementtinä hevospuolen laajalla sektorilla esille. Lisätietoa Okrasta löytyy sivuilta www.okramaatalous.fi. Me raisioagrolaiset olemme mukana Okrassa ja tarjoamme sinulle maatalousalan uusimpia tuote- ja palvelukonsepteja niin eläinten ruokintaan kuin kasvinviljelyyn liittyen. Tervetuloa tutustumaan monipuoliseen tuotevalikoimaamme sekä uuden avoimen verkkokaupan tuomiin mahdollisuuksiin ja tarjouksiin! Kimmo Kesälä Opintoretkeläisiä Raisiossa Raisioagro toivotti tervetulleeksi joukon sianlihatuottajia, jotka olivat Huomisen hämäläinen maatila –hankkeen järjestämällä opintoretkellä Raisiossa maaliskuussa. Hankkeen avulla kehitetään muun muassa hämäläisten sianlihaa tuottavien tilojen toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta kouluttamalla viljelijöitä. Vierailijat saivat kuulla Raisioagron asiantuntijoilta kattavan koosteen viljamarkkinoista, sopivista viljoista sikatiloille ja siitä, kuinka kotimaisia valkuaislähteitä käytetään sikojen ruokinnassa. Sikakoulutusosion vetäjän Kati Kastisen mielestä sikatilayrittäjä on moniosaaja, jonka on seurattava aikaansa nopeasti muuttuvassa markkinatilanteessa. Raisioagro onnittelee Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö tukee väitöskirjaopiskelijoiden työtä myöntämällä apurahoja, jotka mahdollistavat täysipäiväisen opiskelun. Raisiolla on ilo onnitella MMM Kirsi Muuttorantaa, joka väitteli eläinjalostuksen tutkimusalalta. Hän selvitti väitöstutkimuksissaan porojen jalostuvalinnan nykytilaa ja mahdollisuuksia parantaa porotalouden tuottavuutta valintajalostuksen avulla. 46 Tervetuloa osastollemme! Raisioagro on mukana Pohjanmaan Peltopäivässä Historian ensimmäinen Pohjanmaan Peltopäivä järjestetään Ylistarossa MTT Ylistaron tutkimusasemalla ja Perunantutkimuslaitoksen alueella tiistaina 29.7.2014. Tapahtuman järjestäjinä ovat ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Berner Oy ja Boreal Kasvinjalostus Oy. Tule tapaamaan meitä osastollemme! Tilaa Raisioagron uutiskirje! Kerro sähköpostiosoitteesi omalle asiakkuusvastaavallesi, niin lähetämme sinulle oman tuotantosuuntasi ajankohtaiset uutiset, tarjoukset ja kutsut ja muut viestit kätevästi sähköpostitse. Voit tilata uutiskirjeen myös netistä www.raisioagro.com etusivun linkistä. PALVELUKORTTI Jos haluat päivittää tietojasi tai peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kortti ja postita se Raisioon. Voit ilmoittaa samat tiedot myös netissä: www.raisioagro.com/anna-palautetta. Osoitteenmuutos Tilaan AgroMakasiinin En enää tarvitse lehteä Kotieläintuotanto lopetettu Jatkan kasvinviljelyä Postimaksu on maksettu puolestasi NimiPuh. Jakeluosoite Anne Aura Postinumero ja -toimipaikka Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköpostiosoite Huom! Jos olet kotieläntuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä > Uutta virtaa Raisioagron asiakkuusvastaavien tiimiin Olen Timo Oinonen (vas.) ja aloitin työt Raisioagrossa huhtikuussa. Toimin asiakkuusvastaavana Koillis-Savon ja Ylä-Karjalan alueella. Koulutukseltani olen Agrologi AMK. Asun Pohjois-Karjalassa Valtimolla. Toimin Jorma Hytösen työparina. Minut tavoittaa numerosta 044 782 1227 ja sähköpostitse [email protected]. Olen Tiina Marttila ja aloitin nautatila-asiakkuusvastaavana huhtikuun alussa. Toimin Jussi Kortelaisen työparina Keski-Suomen alueen tiloja palvellen. Toimipaikkani on Kouvolan toimipisteessä. Koulutukseltani olen Agrologi AMK, nyt keväällä valmistun myös merkonomiksi. Asun perheineni Kotkassa. Tavoitat minut numerosta 044 781 8918 ja [email protected]. Olen Marko Kiiveri (oik.) ja aloitin Raisioagrolla nautatilojen asiakkuusvastaavana 7.4.2014 Kymenlaakson alueella Jaana Frimodigin työparina. Kotoisin olen Lappeenrannasta. Nykyisin asun perheeni ja erinäköisten pientuotanto- ja lemmikkieläinten kanssa Hollolassa. Koulutukseltani olen agrologi AMK. Minut tavoitat numerosta 044 782 1355 ja [email protected]. 47 PRO2 - Itella Posti Oy TILAA MELLEJÄ, HYÖDYNNÄ ETU! Hanki nyt Mellit koko kesäksi. Saat 20 € alennusta/tonni. Katso hinnat ja tilaa verkkokaupasta tai asiakkuusvastaavaltasi. VEREN KALSIUMTASON LASKU? Lypsy-Melli • kaikille lypsäville ympäri vuoden • runsaasti magnesiumia ja kalsiumia • myös luomutuotantoon LYPSY MELLI 419,- 399,- /1 000 kg + alv + rahti VAPAASEEN KÄYTTÖÖN Pihatto-Melli • monipuolinen täyskivennäinen • myös nuorkarjalle, hiehoille ja lihanaudoille • sopii luomutuotantoon PIHATTO MELLI 289,- 269,- /1 000 kg + alv + rahti Tarjoustuotteet: Lypsy-Melli, Lypsy-Melli Plus, Tunnu-Melli, Mulli-Melli, Pihatto-Melli, Opti-Melli, Pihatto-Melli Plus, Pihatto-Melli P, Vita-Melli, Emo-Melli, Aseto-Melli, Seleeni-Melli, Melli-Suolakivi, Vasikan-Herkku-Mysli, Pikku-Mullin-Herkku. Kampanja-aika 1.3.–15.5.2014. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.raisioagro.com • kauppa.raisioagro.com Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet.
© Copyright 2024