Uutta Suomessa: BENEMILK®-REHUISSA
M A K A S I I N I Raisioagron asiakaslehti Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 1 • 13 UUSI SOPIMUSVILJELYKAUSI ALKAA EVÄÄT kasvinsuojeluun Uutta Suomessa: BENEMILK -REHUISSA TYYTYVÄISYYSTAKUU ® M A K A S I I N I Ajankuva Tuottajaristeilyllä...............................4 Maatalouden kehitysnäkymiä............6 Huippufarmari haussa.......................7 Kasvinviljely Viljamarkkinoilla korkeat hinnat........8 Agropäivät..........................................9 Oppia kasvitaudeista........................10 Uusi viljelykausi................................12 Vältä hometoksiiniriskiä...................14 Kasvinsuojelussa vesistörajoituksia 15 Nauta Uudet Benemilk®-rehut...................16 Benemilk toimii hyvin Mehtosella....18 Benemilk-tyytyväisyystakuu.............21 Benemilk seosruokintaan................21 Benemilk Blue Mikkolan tilalla.......22 Nurmisiemenuutuudet.....................24 Safesil suojaa säilörehua.................26 Nurmen rikkatorjunta......................27 Umpikauden ruokinta......................28 Herutuskausi haasteena..................30 Sukupolvenvaihdos päätökseen.......32 Satatonnarit ja 150-tonnarit.............33 18 Siipi Vuosi uutta aikaa takana..................34 Rehun lisäaineista............................36 Sika Sikojen täyshoitola...........................38 Paavon niksinurkka..........................39 Ensikosta vahva emakko..................40 Karjun asialla...................................42 Sikojen ruokintaopas.......................43 Verkossa Verkkokauppa kehittyy......................44 Välipala Keittoa ja bageleita...........................45 Uutiset..............................................46 4 2 15 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Faksi 02 443 2137 Sähköposti: [email protected] www.raisioagro.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh. 050 557 4323 TOIMITUS Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh. 040 772 8828 Viestintätoimisto Telegraafi Oy Toimituskunta Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Silvennoinen tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari [email protected] Puh. 040 772 8828 ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANSIKUVA Annika Fagerholm PAINATUS ForssaPrint ISSN 2323-220X 39. vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy huhtikuussa 2013. Kotimaisen toimijan vahva aloitusvuosi Raisioagro on ehtinyt yhden vuoden ikään. Tavoitteenamme oli yritysrakenteen muutoksen kautta uudistaa toimintatapaamme ja sitä kautta vahvistaa edelläkävijyyttämme maatalouden tuotantopanoskaupassa. Olemme onnistuneet hyvin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Muutokset toimintaympäristössä ja erityisesti kilpailutilanteessa edellyttävät meiltä herkkyyttä ja kykyä nopeisiin päätöksiin myös jatkossa. Pääkilpailijan siirtyminen tanskalaisomistukseen merkitsee sitä, että lähestulkoon puolet suomalaisen maatalouskaupan päätäntävallasta siirtyi ulkomaille. Raisioagro on nykyään ainoa kotimaisessa omistuksessa oleva valtakunnallinen rehunvalmistaja. Nähtäväksi jää, mitä muutoksia ulkomaalaisomistus tuo suomalaiseen maatalouskauppaan. Me Raisioagrossa jatkamme erittäin kevyeen kustannusrakenteeseen perustuvan tuotantopanoskaupan kehittämistä. Jo ensimmäisenä toimintavuotenamme onnistuimme osoittamaan kustannustehokkuuttamme useissa maatalouden päätuotantopanoksissa - muun muassa lannoitekaupassa volyymimme nousi tuntuvasti. Kilpailukyvyn vaaliminen edellyttää sopeutumista toimintaympäristöön ja ennen kaikkea aktiivista vaikuttamista omaan tulevaisuuteemme. Kyky luoda uutta on olemassaolon ehto. Vakiintuneiden toimintatapojen rinnalle tarvitaan edelläkävijyyttä ja innovatiivisuutta. Edelläkävijyyttä edustaa esimerkiksi ammattiviljelijöille kehittämämme profiloitu verkkokauppa, joka on mahdollistanut todella nopean kasvun myös tuotantopanoskaupan sähköisessä asioinnissa. Benemilk-rehut taas edustavat innovatiivisuutta. Innovaatiosta on jätetty kansainvälinen patenttihakemus, ja kaupallistaminen kotimaassa etenee kovaa vauhtia. Benemilk-rehu tuottaa enemmän maitoa ja parantaa maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta. Lisäksi energian ja valkuaisen hyötysuhde on parempi kuin tavanomaisilla rehuilla. Benemilkissä on ainekset kansainväliseksi menestystuotteeksi. Jo tässä vaiheessa se auttaa suomalaisia maidontuottajia saavuttamaan entistä parempia tuloksia. Olemme iloisia ja ylpeitä siitä, että innovaatio on syntynyt oman talomme kehitys- ja tutkimustoiminnan tuloksena. Kiitos kuuluu myös niille lukuisille käytännön tiloille, jotka ovat kokeilleet tuotetta sen kehitysprosessin aikana ja antaneet meille arvokasta käyttäjäpalautetta. Saimme yhdessä paljon aikaiseksi ensimmäisenä toimintavuotenamme. Tavoitteena on kehittyä entistä paremmaksi ja voimakkaammaksi kotimaiseksi toimijaksi. Työ jatkuu ja toivon, että voimme jatkaa sitä yhdessä teidän, hyvien asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme, kanssa. Bengt-Erik Rosin 3 AJANKUVA AGRO makasiini • 1/13 ”Ristus mikä risteily” Otsikon toteama on suoraan lainattu risteilypalautteesta, jonka eräs matkustajista oli kirjoittanut. Se kuvaa hyvin matkustajien tuntemuksia tuottajaristeilystä; toimivat järjestelyt, hyvä ohjelmatarjonta ja ennen kaikkea iloinen ja vapautunut fiilis. TEKSTI JA KUVAT Janita Virtanen Raisioagron asiakasristeily käynnistyi kirpeässä pakkassäässä tammikuun puolivälissä. Kohti Tukholmaa lähdettiin 1 300 maataloustuottajan voimin. Risteilyllä oli tarjolla ohjelmaa perinteiseen tapaan sekä tiedon että viihteen nälkään. Ensimmäisenä risteilypäivänä pääpaino oli viihteellä. Suvi Karjula tanssitti risteilyvieraita alkuillasta, ja myöhemmin illalla Vicky Rosti räjäytti potin. Vauhdikkaan rokkileidin yleisö oli haltioissaan ja show oli täydellinen päätös ensimmäiselle illalle. Tukholmassa tarjolla oli erilaisia 4 retkivaihtoehtoja, joista uutuutena vierailu Kaknäsin tv- ja radiotorniin sekä Spritmuseumiin eli viinamuseoon. Sillä välin laivalla viihdyttiin Elovena-bingon ja jo viime vuonna suosituksi todetun lavatanssikurssin merkeissä. Iltapäivällä huumoria tarjoili Simo Frangen. Kokoustiloissa oli mahdollisuus osallistua sika-, siipikarja-, vilja- ja kalaryhmien luennoille. Atlantis Palacessa nautaryhmän tilaisuudessa esiteltiin mm. Benemilk-uutuus, josta kerrotaan tämän lehden nautaaiheisilla sivuilla. Taivaallista retkeilyä Kaknäsin radio- ja tv-tornin huippu tarjoili risteilyvieraille uutena päiväretkikohteena visuaalisia elämyksiä. Tornista avautuu upeat näköalat yli Tukholman. Vaikka risteilypäivän sää ei ollut näköalaelämysten kannalta aivan onnistunein, riitti talvisessa Tukholmassa risteilyvierailla katseltavaa ja kuvattavaa. Asikkalassa asuva Matti Seppälä oli tänä vuonna kolmatta kertaa mukana Raision risteilyllä. Retkitarjonnasta hän valitsi Tukholma taivaalta -näköalaelämyksen. – Kyseessä on kuuluisa torni, jossa en ole aiemmin käynyt, joten arvelin sen olevan tutustumisen arvoinen paikka. Keli ei ollut paras mahdollinen, mutta näköala oli siltikin huima. Retket ovat mukava lisä risteilylle, vaikka toki laivalla samaan aikaan järjestetyt lavatanssikurssit olisivat olleet myös kiinnostavia, Seppälä hymyilee. Seppälä myöntää, että pikkuvapaa virkistää arkea. Hän yhdistää risteilyllä mielellään sekä työn että huvin. – Odotan risteilyltä hyviä keskusteluja tuttavien kanssa, minkä lisäksi yhteistyökumppanien luennot kiinnostavat. Esiintyjistä Virve Rosti tuntui kolahtavan jengiin täysillä. Se vuorovaikutteisuus oli hienoa katseltavaa. Koko yleisö, ja vielä enemmän artisti itse, oli aivan liekeissä. Tänään Finlanders saa varmasti porukan tanssimaan, Seppälä arvelee. Kalaväen neitsytristeily Raisioagron kalaosasto oli ensimmäistä kertaa mukana Raision risteilyllä. Asiakkaita oli matkassa mukana 34 henkeä. Kalaryhmälle oli järjestetty iltapäivällä oma seminaari, kuten maatilapuolen asiakkaillekin, mutta illalla kalankasvattajien antimista saivat nauttia kaikki risteilyvieraat. Näyttelytilaan oli katettu houkutteleva maistiaispöytä kylmäsavustetusta kirjolohesta ja siiasta. Tarjolla oli Kuhmon Ekokalan sekä Kalavaltasen Raisioagron rehuilla kasvatettua sataprosenttisesti kotimaista ja laadukasta kalaa. Ja kyllä maistui hyvältä. Luokkakokous risteilyllä Antti Airikki Nousiaisista (vas), Aarne Okkonen Kontiolahdelta sekä Matti Pennanen Tohmajärveltä ovat ottaneet tavaksi pitää luokkakokousta Raisioagron risteilyllä kerran vuodessa. Kaverukset ovat tutustuneet Ilomantsin maatalousoppilaitoksen vuosikurssilla 1979-81. Laivaristeily on mitä mainioin paikka päivittää kuulumiset ja muistella menneitä. Vaimot eivät yleensä ole mukana reissussa. ”Jonkun pitää tienatakin”, miehet myhäilevät. 5 AJANKUVA AGRO makasiini • 1/13 kymmenen prosenttia neljässä vuodessa. Tällä hetkellä ala tekee töitä kasvatushalukkuuden lisäämiseksi. Parempi näkymä lihapuolella lähtee siitä, että tuottajahinnat on saatu nousuun, Kallinen sanoo. Naudanlihan osalta tuotannon määrä kulutukseen nähden ei ole ollut riittävä vuosiin, ja lihan tuonti on kasvanut yhä enemmän. Ilmassa on kuitenkin toiveita määrän lisääntymisestä, mikäli lypsykarjan määrä pysyy nykytasolla ja keskipainokehitys saadaan nousemaan. Vaikka viljan suhteen syksy oli haasteellinen, satokilojen yhteenlaskettu määrä osoitti, että määrällisesti ja laadullisesti päädyttiin lopulta hyvään lopputulokseen. Yleisesti ottaen romahduksia ei ole tapahtunut millään tuotantosektorilla. Anne Kallinen urakoi laivalla neljä luentoa painottaen näkökulman kuulijakunnan mukaan.. Tuottajilla on yrittämisen intoa Viljelyhalukkuus jatkuu TEKSTI JA KUVA Janita Virtanen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toimitusjohtaja Anne Kallinen kertoi risteilyvieraille maatalouden markkinoiden nykytilanteesta sekä valotti tulevaisuuden näkymiä laajan tutkimuksen perusteella. Vuonna 2012 tehty, eri tuotantosektorit kattava tutkimus sisältää näkymät vuoteen 2020 asti ja perustuu 4 750 maatalousyrittäjän suunnitelmiin. Tilastot ja uutisointi antavat helposti turhan negatiivisen kuvan maataloustuotannon nykytilasta. – Koskaan ei ole niin synkkää, mitä voisi lehdistä lukemalla päätellä. Onhan yrittäjiä toki vähemmän kuin ennen; vuonna 1994 maatiloja oli 114 000 ja tänä vuonna 57 000. Jatkavia tiloja kuitenkin riittää, ja ennen kaikkea jaksamista sekä kovaa yrittämisen halua, Kallinen toteaa. Tuotantomäärien osalta tutkimukset osoittavat maitoa, naudanlihaa ja kananmunia tuotettavan hieman vähemmän, ja sianlihaa ja siipikarjalihaa enemmän kuin EU-ajan alussa. Yksikkökoot ovat kasvaneet ja tuotanto tehostunut, mutta jokaisella sektorilla säilyvät omat haasteensa. – Maidon osalta keskeinen haaste on keskituotoksessa. Emme tahdo millään päästä edes plusmerkkiseen kehitykseen. Kulutusta kotimaiselle maitotuotteelle olisi enemmän kuin tuotantoa. Sikapuolella suurimmat vastoinkäymiset alkavat olla takanapäin. Tutkimusten mukaan vireillä on uusia investointisuunnitelmia. – Tuotannosta on hävinnyt noin Kotieläintilojen väheneminen jatkuu - kasvintuotannossa jatkaa lähes nykyinen määrä vuonna 2016 Maatiloja, kpl Kotieläintiloja Kasvintuotantotiloja Yhteensä 6 2012 2016e 2020e 19 500 14 600 12 300 -4 900 kpl -2 300 kpl 37 600 33 500 -1 700 kpl -4 100 kpl 52 200 45 800 39 300 58 800 Pitkällä tähtäimellä tuotanto jatkuu kolmella neljästä tilasta. Pellot pysyvät pääosin omassa viljelyksessä, vaikka kotieläintuotanto loppuisi. Näin käy lähes poikkeuksetta sikataloudesta luopuvilla tiloilla. – Kolmen vuoden päähän katsottaessa kasvinviljelytilojen määrä näyttäisi pysyvän vakaana. Kotieläinpuolella viime vuosien kaltainen tilamäärän vähennys näyttää jatkuvan. Luopuvat tilat eivät luovu mielellään pellosta ja viljelystä, mutta toisaalta kotieläintilojen peltojen tarve kasvaa, kun tiloja halutaan kasvattaa ja kehittää. Tällä hetkellä tilojen keskikoko on neljäkymmentä hehtaaria, ja lähitulevaisuudessa se noussee viiteenkymmeneen. Suurin muutos tulee näkymään yli sadan hehtaarin tilojen joukossa. Suurimmat yksikkökoot ovat sikapuolella, kuten myös suurimmat tarpeet hehtaarien lisäämiseen. Vaikka haasteilta ei vältytä jatkossakaan, on tärkeää huomioida myös oma jaksaminen, joka suurena tekijänä vaikuttaa suunnitelmien toteutumiseen. – Terveyden eteen pitää tehdä töitä. Ihmissuhteista saamme voimaa, ja sieltä meidän täytyy ammentaa myös vaikeina aikoina, Kallinen muistuttaa. Seuraa ja opi: Huippufarmari haussa! Uusi kilpailumme on lähtöruudussaan valmiina odottamaan käskyä: Paikoillanne, valmiit, hep! TEKSTI Heidi Silvennoinen Julkaisimme marraskuussa Huippufarmari haussa -kilpailun asiakkaillemme. Haastoimme sopimusviljelijöitämme ja rehuasiakkaitamme leikkimieliseen kilpailuun, jossa etsimme viljelijöitä, jotka tavoittelevat vilja-, öljykasvi- ja nurmiviljelyssä mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta, ympäristöä kunnioittaen. Viljelyn onnistumista arvioidaan kolmella eri kriteerillä: sadon määrä ja laatu, sadon arvo sekä ympäristövaikutus. Satokilpailuja on vuosien saatossa ollut useita, mutta erityistä kilpailussamme on tosiaan se, että ympäristönäkökulmat otetaan huomioon tuloksia arvioitaessa. Haluamme todistaa mottomme ”Hyvä sato on parasta ympäristönsuojelua” todeksi myös käytännön esimerkein kilpailutiloillamme. Laskennassa käytämme hyödyksi Closed Circuit Cultivation CCC® -konseptimme EkoPlus , HiiliPlus ja VesiPlus -mittareita. Ympäristönäkökulmien huomioonottaminen ei tarkoita sitä, että tuotantopanoksissa aina säästellään. Tuotantopanoksia tulee käyttää tehokkaasti kunkin lohkon ja tilan tarpeen mukaisesti, satopotentiaali mahdollisimman hyvin huomioiden. viljelijöille. Uudet internetsivut julkaistaan maaliskuun alussa. Jutut alkavat kilpailutilojen esittelyistä sekä heidän viljelysuunnitelmiensa ja viljelysopimustensa teosta. Seuraa, osallistu ja opi! Kilpailuun hakeneita oli enemmän kuin pystymme ottamaan vastaan. Esikarsinta on juuri kirjoitushetkellä käynnissä ja voimme todeta vain, että ennakko-odotukset lupaavat todella tasaväkistä ja äärimmäisen mielenkiintoista kilpailua. Kilpailussa on edustettuna ainakin runsaasti öljykasvilohkoja, ohraa sekä vehnää. Alue-edustukset ovat varsin tasaisesti ympäri Suomea. Laita sivustomme www.huippufarmari.fi kirjainmerkkeihisi netissä ja seuraa, miten suosikkisi pärjää kilpailussa! Kilpailuun liittyy olennaisena osana interaktiiviset uudet verkkosivumme, www.huippufarmari.fi, jossa kerromme viikoittain kilpailutilojen kuulumisia. Samalla jaamme myös ajankohtaista viljelyneuvontaa, viljamarkkinatietoutta sekä seuraamme kasvukauden etenemistä eri alueilla. Sivuille tulee myös kommentoimismahdollisuuksia kävijöille, joten toivomme kaikkien asiakkaidemme jakavan siellä omia hyväksi todettuja viljelykäytäntöjään. Meillä on asiakkainamme tunnetusti Suomen parhaat viljelijät, joten miksipä emme yhdessä jakaisi tietoa myös toisille Kilpailusta takuulla mielenkiintoinen 7 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 1/13 Korkeat hinnat kannustavat tuotantoon Tilanne viljamarkkinoilla on säilynyt hyvin samankaltaisena koko kuluneen talven aikana. Hinnat ovat pysyneet poikkeuksellisen korkealla tasolla. Markkinaa vahvistavia tekijöitä on ollut enemmän kuin markkinatilannetta helpottavia. TEKSTI Minna Oravuo Vahvistuvien hintojen takana on se, että käyttö on tuotantoa suurempi. Suurimpien vientimaiden vientipotentiaali on pienempi kuin vastaavasti tuontimaiden ostotarve. Varsinkin USA:n viime kesän kuivuudesta johtuneen maissisadon määrän väheneminen on vaikuttanut koko talven viljamarkkinatilanteeseen. Kuivuus on jatkunut osassa maata myös kesän jälkeen ja syysvehnä on kärsinyt kuivuudesta niin paljon, että sen uskotaan heijastuvan myös vuoden 2013 USA:n vehnän kokonaistuotantomäärään. Etelä-Amerikan, Brasilian ja Argentiinan viljantuotannon odotetaan tasapainottavan markkinaa ja paikkaavan USA:n viime kesän tuotantoa. Viljelyhalukkuus onkin ollut suuri, mutta valitettavasti kylvöolosuhteet eivät olleet optimaaliset loppuvuoden 8 kylvöille. Brasiliassa oli liian kuivaa ja Argentiinassa vastaavasti satoi liikaa. Tammikuussa olosuhteet paranivat jonkin verran. Talvehtiminen sujunut hyvin Myös Euroopassa viljelyhalukkuus oli syksyllä korkealla. Syysrapsin kylvöaikana satoi osassa Eurooppaa liikaa, joka rajoitti kylvömahdollisuuksia, mutta vehnää päästiin kylvämään paremmissa olosuhteissa. Pohjoismaita ja Iso-Britanniaa lukuun ottamatta olosuhteet olivat hyvät. Talvi on Euroopassa ollut leuto, eikä talvituhoista ole raportoitu. Viljelyalan arvioidaan kasvavan Euroopassa selvästi viime kesään verrattuna. Koska olosuhteet ovat talven aikana olleet kohtuulliset, odotusarvo EU:n ensi kesän viljan tuotantomäärästä on selvästi viime kesää korkeampi. Kokonaistuotantomäärän arvioidaan kasvavan jopa 7 prosenttia. Globaali viljamarkkinatilanne on suosinut Eurooppaa ja eurooppalainen vilja oli syksyllä varsin kilpailukykyistä. Viljan vientiä helpotti myös Mustanmeren alueen vaatimattomampi viljasato. Viljaa vietiin syksyllä Euroopasta etupainotteisesti. Vuoden vaihteessa tilanne muuttui. Euron vahvistuessa eurooppalaisen viljan kilpailukyky heikkeni ja amerikkalaisen viljan vientimahdollisuudet paranivat. Venäjältäkin vietiin viljaa satokauden alussa, mutta talven edetessä arvailut viljan tuontitarpeesta ovat kiihtyneet. Kotimaan viljakauppa vilkastui Myöhään alkaneesta ja pitkäksi venyneestä sadonkorjuukaudesta johtuen viljakauppa käynnistyi poikkeuksellisen myöhään. Sadonkorjuuajan jälkeen markkina hiljeni selvästi. Myyntihalukkuutta vähensivät syystöiden pitkittyminen talvenalkuun saakka. Nouseva hintakehitys sai myyjät tarkkailemaan tilannetta. Myös osin aivan uudenlaiset laatuongelmat, kuten viljan korkeat hometoksiinipitoisuudet heikensivät myyntiaktiivisuutta. Vuoden vaihteen jälkeen kauppa kuitenkin vilkastui selvästi ja on jatkunut kohtuullisen vilkkaana. Viljojen hintataso oli nouseva loppuvuoteen saakka, minkä jälkeen hinnat ovat olleet vakaat. Hintataso on kuitenkin pysähdyksestä huolimatta ennätyksellisen korkealla. Myllyvehnän ja mallasohran hinta oli tammikuussa noin 230 euroa tonnilta. Rehuviljojen hintataso on ollut lähellä elintarvikeviljoja, mikä on herättänyt ihmetystä. Syynä rehuviljojen korkeaan hintatasoon on se, että markkina on hyvin tasapainoinen ja kysyntä hyvää. Rehuohran hintataso oli tammikuun lopulla 210 euroa tonnilta, rehuvehnän 220 euroa ja rehukauran 189 euron tasolla. Öljykasvien hinta kävi syksyllä ennätyksellisen korkealla noin 510 eurossa tonnilta, mutta laski siltä melko nopeasti 440 euron tasolle. Alkuvuodesta hinta taas vahvistui ja oli tammikuun lopussa 465 euron tasolla. ihmiset syövät joka päivä ja tuotannon pitää toimia koko ajan. Korkeammalla hinnalla kannustetaan tasaiseen myyntiin. Usein kuitenkin viljamarkkinaa seuraavat myyjät reagoivat nousevaan hintaan päinvastoin ja jäävät odottamaan kuinka kauan hinta jatkaa nousuaan. Tällöin myynti unohtuu. Hinnan käännyttyä laskuun, voi reaktio olla sama, odotetaan hinnan nousua uudelleen. Kansai nv viljama äliset rkkinat Tasaisesta viljavirrasta hyötyvät kaikki Viljan käyttäjä, teollisuus, kauppa tai kotieläintila, ei hyödy tilanteesta, jossa markkina hiljentyy liikaa. Raaka-ainetta tarvitaan ja se joudutaan hankkimaan muita reittejä tai korvaamaan vaihtoehtoisilla tuotteilla. Jos taas kauppa on hyvin epätasaista, konkreettiseksi ongelmaksi voi myös tulla viljan siirto ja vastaanotto huomattavasti normaalia lyhyemmässä ajassa. Myöskään vientikauppa ei hyödy voimakkaista tarjontamuutoksista. Se vaikeuttaa vientikauppojen tekemistä ja toisaalta konkreettisia toimituksia. Viljan myyjä onnistuu harvoin saamaan spekuloimalla huippuhintaa, vaan varminta on myyjänkin kannalta ajoittaa myynnit pitkin satokautta ja malttaa myydä, kun hinta on korkealla - ennen kuin hinta lähtee laskuun. Tasaisesta raaka-ainevirrasta hyötyvät kaikki viljaketjun toimijat. Minna Oravuo Toimivatko viljamarkkinat? Viljamarkkinoiden toimivuutta arvostellaan aika ajoin. Toimivuutta voidaan lähinnä arvioida sitä kautta, että onko konkreettisia esteitä kuten lainsäädäntöä, joka vaikeuttaa viljakauppaa. Kun tarjonta ylittää kysynnän tai päinvastoin, ei kyse ole markkinoiden toimimattomuudesta vaan normaalista muutoksista markkinoilla. Muutokset heijastuvat hintaan, joka tasapainottaa tilannetta joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Ääritilanteita lukuun ottamatta markkina toimii aina, mutta onko se ostajan vai myyjän kannalta suotuisampi tilanne on eri asia. Ostajan näkökulmasta korkea hintataso on toki haastava, mutta ei suurin ongelma. Tärkeää hyvin toimivan viljasektorin kannalta on tasainen raaka-ainevirta, sillä kotieläimet ja Tervetuloa Agropäiville! Raisioagron Agropäivät tarjoavat rautaista ammattiasiaa niin kasvinviljely- kuin kotieläintiloille. Tule hakemaan parhaat vinkit öljykasvien, nurmikasvien ja viljojen viljelyyn, lannoitukseen ja kasvinsuojeluun. Hyödynnä samalla hyvät noutotarjouksemme tuotantopanoksista ja -tarvikkeista. Tarjoamme lounaan ja kahvit. Merkitse sinulle sopivin päivä kalenteriisi jo nyt. Agropäivien aikataulu 2013: Ilmajoki 10.4. Raisio 12.4. Kouvola 16.4. Pöytyä 18.4. Ylivieska 19.4. Raisio 24.4. Saat tarkempaa tietoa päivien ohjelmasta sähköpostitse. Aikataulu löytyy myös netistä www.raisioagro.com. 9 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 1/13 Lajikkeen n ominaisuuksie n o tunteminen sa. avainasemas Oppia viime k Kasvukautta 2012 värittivät alueelliset, jopa lohkokohtaiset ääriolosuhteet. Kauden sää loi paikoin ihanteellisen ympäristön viljan kasvulle, kun taas paikoin kärsittiin ylenmääräisestä kosteudesta. TEKSTI JA KUVA Marja Jalli, MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvitautien esiintyminen on viime kädessä sidoksissa lämpötilaan ja kosteuteen. Viime kesälle oli olennaista taudinaiheuttajalajiston runsaus sekä esiintymisvoimakkuuksien suuret vaihtelut. Verkkolaikku kiusana Kylvösiemenen peittauksen merkitys korostui kevään maltillisessa alkukehityksessä. Peittauksesta hyötyi erityisesti ohra, sillä peittaus torjuu tehokkaasti ohran verkkolaikkua. Näyttäisi, että mallasohralajikkeet ovat alttiimpia siemenlevintäisen verkkolaikun etenemiselle kuin kasvujätteestä tulleelle tartunnalle. Ohrakasvustoissa, joissa kasvit eivät kärsineet liiasta kosteudesta, oireet olivat paikoin hyvin voimakkaat jo lippulehdelle tulon aikaan. Ohran rengaslaikku vikuutti kasvustoja kevyt- ja suorakylvetyillä monokulttuurilohkoilla. Rengaslaikku Mirador + Proline – pitkäkestoista tautitorjuntaa Kasvitaudit levisivät suotuisissa oloissa tähkään asti. Kuvassa ruskolaikkua vehnän tähkässä. 10 • Miradorin tehoaine on tuttu ja tehokas atsoksistrobiini eli se kuuluu strobiluriinien tehoaineryhmään • Proline markkinoiden parhaimpia triatsolivalmisteita • Pitkävaikutteista ja varmaa tautitehoa kesän kasvitaudeista etenee kasvustossa vain sadepisaroiden välityksellä ja tartunnat ovat hyvin paikallisia. Jollei taudinaiheuttajaa ole aiemmin lohkolla esiintynyt, on sen leviäminen lohkolle tuulen mukana epätodennäköistä. Rengaslaikun kestävyyden suhteen ohralajikkeiden välillä oli selviä eroja. Ruskolaikku väritti tähkät Vehnän tautilajisto poikkesi hieman edellisten lämpimien kesien taudeista. Pistelaikkua (DTR-laikkua) esiintyi jonkin verran vehnän monokulttuurilohkoilla viljan pensomisvaiheessa. Pian pistelaikku sai antaa kuitenkin sijan viileämpien kasvukausien ruskolaikulle. Sadekuurot edistivät sadepisaroiden avulla leviävää tautia. Kevätvehnälajikkeiden ruskolaikun kestävyydessä ei ole suuria eroja. Tauti levisi kasvukauden aikana vehnän tähkään asti värittäen sitä punertavan rusehtavilla laikuillaan. Vaikka kasvukausi oli yleisesti lehtilaikkutauteja suosiva, myös ruosteet saivat jalansijansa. Etelärannikolla esiintyi vehnässä sekä kelta- että ruskearuostetta. Ruosteista on kehittynyt uusia rotuja, jotka ovat entistä sopeutuvaisempia erilaisiin ilmasto-oloihin. Suhteessa viljojen kasvuasteeseen ruosteet rantautuivat Suomeen keskimääräistä aiemmin. Syynä tähän olivat Keski-Euroopan ja Tanskan voimakkaat ruoste-epidemiat, joista itiöt lensivät tuulien avulla pelloillemme. Punahomeitta ei vältytty Poikkeuksellista viime kesälle oli, että lumihomeena tunnettu Michrodochium nivale -sieni aiheutti laikkuja kevätvehnän lehdille. Sienen tiedetään hyötyvän viileästä ja kosteasta ja sen alkutartuntaa edesauttaa, jos lehti on kärsinyt esimerkiksi hyönteisen imentävioituksesta. Fusariumlaikkua esiintyi runsaasti rehevän kasvun lohkoilla, joilla oli etanavioituksia. Myöhemmin sama sieni eteni tähkään aiheuttaen siinä lohenpunaista pumpulimaista kasvustoa. Punahomeiden ja toksiinien määrissä on kesän jäljiltä suuria vaihteluja. Vehnässä pitoisuudet ovat alhaisimmat ja kaurassa korkeimmat. Aikaisin puidut kasvustot säästyivät tartunnalta muita paremmin. Olosuhteet ohjasivat Fusarium-lajistoa. DON-toksiineja tuottava F. graminearum on yleistynyt yhdeksi merkittäväksi Fusarium-lajiksi meillä aiemmin tunnettujen lajien rinnalle. Kasvinsuojelu kannatti Viime kasvukaudella taudinaiheuttajat olivat askeleen edellä viljelykasveja. Tilanne korostui myöhään kylvetyissä kasvustoissa. Torjunta toteutettiin kuitenkin pääsääntöisesti kasvin kasvuasteen mukaan ja viimeisiä kasvitorjuntoja tehtiin vielä heinäkuun loppupuolella. Useimmiten perusteet tarpeenmukaiselle torjunnalle olivat selkeät: rehevä kasvusto ja tunnistettavat kasvitautioireet. Aikaisten, rikkakasvitorjunnan yhteydessä tehtyjen, torjuntojen teho ei pitkäkestoisessa tautipaineessa kantanut tuleentumiseen saakka. Vastaavasti osassa myöhään tehdyissä torjunnoissa lehtilaikkutaudit olivat jo ehtineet pitkälle. Jaettu käsittely esti tehokkaimmin sadonmenetystä monokulttuurilohkoilla sekä peittaamattomalla kylvösiemenellä kylvetyllä ohralla. Sen sijaan kevätvehnällä tähkimisen alussa tehty torjunta antoi parhaimman tuloksen. Kasvitautien torjuntakokeissa torjunnalla saatu sadonlisä johtui käsittelemättömiä kasvustoja suuremmasta jyväkoosta. Perinteisten triatsoli-valmisteiden (Tilt, Sportak) teho ei yksinään riittänyt turvaamaan sadonmenetykseltä. Sekä ohralla että vehnällä eri strobiluriini-seosten välillä ei ollut merkittäviä eroja sadon määrään. Strobiluriini-seosten kanssa samassa tehokkuusluokassa ovat uusimmat triatsoli-valmisteet (Proline, Prosaro), kun käyttömäärä on riittävä. Kasvinsuojelutoimien ohella merkittävänä tekijänä sadon muodostuksen onnistumisessa on lajikkeen viljelyvarmuus. Kasvuaika ja lajikkeen sieto ympäristön stressiä vastaan korostuivat viime vuoden kaltaisissa oloissa. Kasvinsuojelutoimien suunnittelussa lajikkeen ominaisuuksien tunteminen on avainasemassa. Tehoratkaisu kevätviljojen rikkatorjuntaan: Cantor MegaPack Cantor MegaPack on erittäin laajatehoinen ja riittoisa kokonaisuus, joka sopii kevätviljojen rikkatorjuntaan sekä apilattomille suojaviljakasvustoille. Megapack on saatavilla vain Raisioagrosta. Cantor MegaPack sisältää kaksi kolmen litran Cantor-valmistetta ja Premium Classic SX (150 g) -valmisteen. Yhdessä ne vahvistavat toistensa tehoa. Kolme eri tehoainetta varmistavat hyvin laajan tehon kevätviljoilla esiintyviin siemenrikkakasveihin. Seos sopii käytettäväksi myös apilattomassa suojaviljakasvustossa. Kaikki tärkeimmät siemenrikkakasvit nujertuvat varmasti ja kustannustehokkaasti tällä paketilla myös viileissä ruiskutusolosuhteissa. Kummatkin valmisteet sopivat käytettäväksi pohjavesialueilla, eikä niillä ole olki- tai peräkkäiskäyttörajoituksia. Tankkiseossuositus: Cantor 0,4 l/ha + Premium Classic SX 12 g/ha + SitoPlus 0,1 l/ha 11 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 1/13 Viljelysopimukset voi tehdä kätevästi sähköisesti Viljalaarissa. Sopimusehdot ja uuteen sopimuskauteen liittyvää tietoa löydät verkkosivuilta www.raisioagro.com /Sopimuskausi 2013 Vahva markkinatilanne luo positiivista virettä Viime kesän hankalat olosuhteet huipentuivat poikkeuksellisen vaikeaan sadonkorjuukauteen. Keskimäärin kuitenkin kesä tuotti kohtuullisen hyvän ja laadukkaan sadon. TEKSTI Minna Oravuo Korkeat viljan hinnat ovat kompensoineet määrältään tai laadultaan alentuneen tuotannon tulosta ja taloudellinen tulos on ollut tyydyttävä. Vahva markkinatilanne luokin positiivista virettä uuteen kasvukauteen valmistauduttaessa. Riskit hallintaan Kun hintataso nousee ja panostus tuotantoon kasvaa, niin myös riskit kasvavat. Viljelyn riskejä ei voi poistaa, mutta sopimustuotanto on yksinkertaisuudessaan ja helppoudessaan erittäin käyttökelpoinen riskinhallintaväline. Sopimuksen kautta varmistetaan ostaja tuottavalla sadolle. Toinen riskien hallinnan keino on panostaa tuotantoon. Tärkeää on määrittää joko määrälliset tai laadulliset tavoitteet tuotannolle, ja kohdistaa riittävät viljelytoimenpiteet niiden saavuttamiseen. Kolmas riskinhallintaväline on markkinointisuunnitelman laatiminen. Suunnitelma alkaa tuotantokustannusten laskemisella ja myyntisuunnitelman laatimisella. Raisioagron 12 tarjoama kiinteähintainen tai keskihintainen sopimusmalli tarjoaa tähän tarpeeseen työkalut. Lisää luomuviljelykasveja Kaikki ennestään tutut viljelykasvit ovat edelleen Raisioagron sopimuskasvivalikoimassa. Mallasohran osalta lajikevalikoimasta jää pois hyvin pitkään viljelyssä ollut Scarlett-lajike. Sopimuslajikkeina säilyvät Barke, Tipple, Marthe, Fairytale, Xanadu, Charmay ja Cha Cha. Sopimuskasvivalikoima laajenee luomukasvien osalta. Myllyvehnän, suurimokauran ja rukiin lisäksi teemme tänä keväänä sopimuksia myös kaikista luomurehuviljoista sekä luomuhärkäpavusta, luomuherneestä ja luomuöljykasveista. Rypsistä rapsiin Öljykasvien viljelyala ja kokonaistuotantomäärä ovat laskeneet useamman vuoden ajan. Kiinnostavuutta ovat vähentäneet vaikeista olosuhteista johtuneet alhaiset sadot ja sitä kautta heikko taloudellinen tulos. Vastaiskuna heikkoon tilanteeseen on rypsin vaihtaminen rapsiin. Kolmena viimeisenä kasvukautena, jolloin rypsin satotasot ovat jääneet vaatimattomiksi, ovat rapsin satotasot olleet selvästi parempia. Uusien rapsilajikkeiden sadon laatu on ollut myös hyvä, vaikka tuleentuminen ja korjuu ovat siirtyneet myöhään syksyyn. Öljykasvien jatkojalostus ja varsinkin kasviöljymarkkina on ollut haasteellinen viime vuosina. Raisioagro on edelleen vahvasti bisneksessä mukana näin varmistaen kotimaisen valkuaisen saatavuuden rehujen valmistukseen. Olemme linjanneet toimintamalliamme siten, että keskitymme kotimaisen raaka-aineen käyttöön. Tämä tekee meille entistä tärkeämmäksi öljykasvien viljelyn elpymisen ja tuotannon kasvamisen Suomessa. Suurimokauralla kysyntää Suomalaiselle suurimokauralle on ollut hyvä kysyntä niin kotimaassa, kuin vientimarkkinoilla. Suurimo- kaura on ollut tärkein vientiviljamme jo usean vuoden ajan, ja osa eurooppalaisista kauramyllyistä tulee jatkossakin käyttämään suomalaista kauraa. Viime kesän kaura on ollut laadulta poikkeuksellisen painavaa, mutta hometoksiinit ovat osin heikentäneet sen laatua. Viime kesän laatuongelmien takia kauraa ei kannata kuitenkaan unohtaa viljelyvalikoimasta, sillä hyvälaatuiselle kauralle löytyy varmasti markkina. Sopimusviljelykasvit 2013 • Myllyvehnä, ruis, mallasohra, suurimokaura • Rypsi ja rapsi • Rehuvehnä, rehuohra ja rehukaura • Rehuherne ja härkäpapu • Luomumyllyvehnä, luomuruis, luomusuurimokaura • Luomurypsi ja luomurapsi • Luomurehuvehnä, luomurehuohra ja luomurehukaura • Luomurehuherne ja luomurehuhärkäpapu Kevätrapsilajikkeet • Smilla - aikainen hybridilajike - korkea satopotentiaali - hyvä korrenlujuus •Trapper - satoisa hybridilajike •Campino - laadukas kevätrapsilajike Kevätrypsilajikkeet • Cordelia - Suomen viljellyin rypsilajike - satoisa ja lujakortinen • Apollo - Savimaille sopiva lajike • Hohto - aikaisin peruslajike Viljelyopas 2013 ilmestynyt Menestyksellinen viljely vaatii osaamista ja ammattitaitoa. Uusi Viljelyopas 2013 tarjoaa viimeisimmät tiedot ja toimivat ratkaisut kasvinviljelyyn. Oppaassa on koottuna yksissä kansissa viljelyohjeet, vastaanottovaatimukset ja tuoteluettelo. Mukana ovat ajankohtaiset tiedot lajikkeista ja kasvinsuojeluaineista sekä Yaran kanssa yhteistyössä tehdyt lannoitusohjelmat. Kasvinsuojeluohjelmamme tiivistää tärkeimmät kasvinsuojelutoimenpiteet yksinkertaiseen muotoon. Uusina kasveina ovat syysöljykasvit. Sopimuskasvien peruslaatu- ja vastaanottovaatimukset löytyvät kootusti taulukoista sekä kasvikohtaisista viljelyohjeista. Laatuvaatimuksien tarkennuksiin ja laatuhinnoitteluun vaikuttavat käyttövaatimukset, mutta myös satokaudesta johtuvat erityispiirteet, joten ajantasaiset laatuhinnoittelutaulukot löytyvät verkkosivuiltamme. Viljelyopas 2013 on postitettu kattavasti Raisioagron asiakkaille ja se löytyy myös netistä osoitteesta www.raisioagro.com. Öljykasvisopimus kaudelle 2013 Öljykasvit ja niiden jalostus ovat olennainen osa Raisioagron tuotantoa myös seuravana satokautena. Toivomme, että öljykasvit ovat myös mahdollisimman monen tilan viljelysuunnitelmissa ensi kesän osalta. Öljykasvien viljelyala on laskenut kolme vuotta peräkkäin, nyt siihen ei ole enää varaa eikä tarvetta. Raisioagro tarjoaa öljykasvien viljelyyn hyvät lajikkeet ja kattavan paketin viljelytekniikan hallintaan sekä lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet. • Kun teet nyt öljykasvisopimuksen Raisioagron kanssa, saat 5 euroa per tonni sopimuspalkkiota jokaisesta toimitetusta rypsi- ja rapsierästä. • Kun teet viljelysopimuksen ja hankit kylvösiemenet sopimusalalle Raisioagrosta huhtikuun loppuun mennessä, saat << hienon Makita-radion. Minna Oravuo 13 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 1/13 Vältä hometoksiiniriskiä Fusarium-sienten aiheuttaman punahomeen ja hometoksiinien esiintyminen on ollut valitettava erityispiirre viime kesän viljasadossa. Hometoksiinien määrää, erityisesti deoksinivalenoli eli DON-pitoisuuksia, on mitattu Suomessa yli kymmenen vuotta. Lisätietoja viljojen hometoksiineista, rajoista ja niiden hallinnasta löytyy mm. Vilja-alan yhteistyöryhmän verkkosivuilta www.vyr.fi. TEKSTI Minna Oravuo Mittauksia ovat tehneet sekä tutkijat, viranomaiset että viljaa käyttävä teollisuus. Jo vuonna 2006 EU:ssa astui voimaan asetus, joka määrittää hometoksiinien enimmäismäärärajat. Sen jälkeen viljan ostajat ovat mitanneet pitoisuuksia käyttämästään viljasta johdonmukaisesti. Viljelijät eivät ole tätä välttämättä huomanneet, sillä hometoksiinien esiintyminen on ollut ylipäätään harvinaista, eikä viljaeriä ole toksiinien takia juuri hylätty. Pitoisuudet poikkeukselliset Viime kesä oli kuitenkin poikkeuksellinen ja korkeita hometoksiinipitoisuuksia on mitattu kaurasta, mutta myös vehnästä ja ohrasta. Raisioagron analysoimista kauran esinäytteistä noin neljännes ei ole täyttänyt suurimokauran laatuvaatimuksia, vaan kaura on ohjattu rehukäyttöön. Myös osa vehnän esinäytteistä, vaikkakin huomattavasti pienempi osuus, on ylittänyt sallitut enimmäisrajat. Elintarvikekäyttöön tarkoitetun raaka-aineen jatkojalostajilla tai viljan viejillä ei ole mahdollisuutta kompromisseihin, sillä kenelläkään ei ole mahdollisuutta joutua tilanteeseen, jossa hiutaleet jouduttaisiin vetämään kaupan hyllystä pois. Viljan laadun selvittäminen ei ole pelkästään suurten ostajien intressissä. Hometoksiinit ovat myrkkyjä ihmisten lisäksi myös kotieläimille. Vaikka suhteessa pienet määrät eivät 14 ole hengenvaarallisia, niin eläinten hyvinvointi laskee ja tuotantokapasiteetti voi alentua. Myös kotieläintuottajien pitäisi analysoida viljalaatu ja ottaa riskit huomioon viljelytekniikassa. Kohti uutta viljelykautta Hometoksiinien runsas esiintyminen viime kesän sadossa aiheuttaa pohdintaa siitä, miten vastaavanlainen tilanne voidaan välttää. Koska hometoksiinien esiintymiselle ei ole yksiselitteistä syytä, ei ole myöskään yhtä ratkaisua asian hallintaan. Käytännössä hometoksiiniriskin hallinnan keinot ovat huolellinen viljelytekniikka ja oikea lajikevalinta. Lajikkeiden kestävyyden osalta ei ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan kestäviä ja vähemmän kestäviä lajikkeita. Lähinnä alttiuserot liittyvät kasvuaikavaatimukseen, eli mitä pidemmän kasvuajan lajike vaatii, sitä suurempi on riski, että kasvutai korjuukauden olot muuttuvat huonoksi. Erittäin tärkeää on varmistaa kylvösiemenen laatu. Varsinkin omaa siementä käytettäessä siemeneksi tarkoitettu erä tulee lajitella ja peitata huolellisesti. Runsas kasvimassa kylvettävällä lohkolla lisää hometoksiinien riskiä, samoin yksipuolinen kauran viljelykierto. Viljojen hometoksiinipitoisuuden rajat Elintarvikekäyttö Myllyvehnä, ruis, mallasohra, suurimo-ohra Suurimokaura 1 250 1 750 Zearalenoni korkeintaan, µg/kg 100 100 Okratoksiini A korkeintaan, µg/kg 5,0 5,0 Aflatoksiini B1 korkeintaan, µg/kg 2,0 2,0 Aflatoksiinit B1+B2+G1+G2 yhteensä korkeintaan, µg/kg 4,0 4,0 Deoksinivalenoli (DON) korkeintaan, µg/kg Rehukäyttö Kaikki viljat Deoksinivalenoli (DON) korkeintaan, µg/kg 8 000 Zearalenoni korkeintaan, µg/kg 2 000 Okratoksiini A korkeintaan, µg/kg 250 Kasvinsuojeluaineiden vesistörajoitukset tarkastelun alla Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) arvioi uudelleen kasvinsuojeluaineiden vesistöriskejä uusin perustein, mikä johtaa muuttuviin suojakaistoihin vielä kevään 2013 aikana. TEKSTI Heidi Silvennoinen Kaikille kasvinsuojeluainevalmisteille asetetaan markkinoille hyväksymisen ja rekisteröinnin yhteydessä suojaetäisyys vesistöön. Suojakaistojen määrittämisessä tullaan jatkossa ottamaan huomioon kasvinsuojeluaineen myrkyllisyys, käyttömäärä hehtaarille ja arvioitu tuulikulkeuma. Tukesin ylitarkastaja Leona Mattsoffin mukaan sama menettely on käytössä jo useissa Euroopan muissa maissa. – Viljelijän kannalta hyvä uutinen on se, että valtaosalla ruiskutettavista kasvinsuojeluaineista suojakaistat pienenevät. Toisaalta joillakin valmisteilla, kuten tuholaisaineissa, ja joissakin käyttökohteissa, suojakaistat myös suurenevat, Mattsoff sanoo. avusteisia suuttimia. Ilma-avusteisilla suuttimilla ruiskutusnesteen pisarakoko on suurempi kuin tavallisilla suuttimilla, jolloin riski ruiskutusnesteen kulkeutumisesta vesistöön on pienempi. Joidenkin valmisteiden myyntietiketteihin tulee jatkossa käyttöohjeet, joissa edellytetään tietyntyyppisten suutinten käyttöä vesistöjen läheisyydessä. Viljelijä voi myös pienentää vaadittavaa suojakaistaa tiettyjen valmisteiden osalta käyttämällä tuulikulkeumaa alentavia suuttimia. Suurella osalla valmisteista riittää perusviuhkasuutin. Tukes listaa keväällä nettisivuillaan suuttimet, joille kerrotaan sallitut ajonopeudet sekä käyttöpaineet. Ilma-avusteiset suuttimet käyttöön Uudet etiketit viimeistään 2015 Tukesin mukaan tuulikulkeuman vähentämiseksi voidaan käyttää ilma- Tulevalle keväälle pakkausten myyntietikettejä ei ehditä vielä muuttamaan uusia vaatimuksia vastaaviksi, vaan valmistajat päivittävät ne viimeistään kasvukaudelle 2015. Mattsoff lupaa, että jos valmisteen suojaetäisyys vesistöön suurenee nykyisestä, niin viljelijä voi käyttää tuotteen etikettitekstin mukaista pienempää suojaetäisyyttä vielä kasvukausina 2013 ja 2014. Tukes suosittelee kuitenkin, että viljelijä omien lähivesistöjen vesieliöiden suojelemiseksi siirtyy käyttämään uusia suojaetäisyyksiä jo ensi kasvukaudella. Jos suojaetäisyys taas tuotteella pienenee, viljelijä voi käyttää uutta pienempää etäisyyttä tai jatkaa myös suuremmalla etäisyydellä. Suojaetäisyydet voi jatkossa aina varmistaa ajantasaisesta kasvinsuojeluainerekisteristä Tukesin internetsivuilta. Uusia vesistörajoituksia aletaan päivittää sivuille lähiaikoina ja Tukes tiedottaa, kun päivitykset ovat valmiit. Integroitu kasvinsuojelu Vuoden 2014 alussa siirrytään kasvintuotannossa noudattamaan integroidun kasvinsuojelun (IPM) periaatteita. IPM:ssä on tarkoitus yhdistellä erilaisia torjuntakeinoja, kuten viljelyteknisiä keinoja, ennaltaehkäisemistä, tarpeenmukaisuutta, tarkkailua, seurantaa sekä biologista ja mekaanista torjuntaa. Tavoitteena on pienentää ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä, mutta myös pitää kasvinsuojeluaineiden käyttö taloudellisesti perustellulla tasolla. Tulemme kertomaan integroidusta kasvinsuojelusta lisää tulevissa lehdissä. Lisäksi voit lukea lisää tietoa www.mtt.fi/pesticidelife. 15 NAUTA AGRO makasiini • 1/13 Rehuinnovaatioon perustuvat Benemilk -rehut ® parantavat pitoisuuksia ja tuotosta Raisioagron uudet Benemilk®-rehut nostavat lehmien maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia. Lisäksi Benemilk-rehut parantavat ravintoaineiden hyväksikäyttöä lehmien ruokinnassa. TEKSTI Merja Holma Viime vuoden alussa Raisio toi Suomen markkinoille maitotuotosta ja maidon pitoisuuksia parantavan täysrehun, joka tunnettiin nimellä Maituri 12 000 E. Vuodessa Raision oman innovaation pohjalta kehitetty täysrehu on saanut tuottajien keskuudessa vankan suosion. Nyt tuotesarjaa on laajennettu entistä monipuolisemmaksi. Uudella tuotevalikoimalla pystytään tarkemmin täydentämään lehmien ruokinnalliset tarpeet erilaisilla säilörehuilla. Benemilk®-tuoteperheeseen kuuluu kolme täysrehua ja yksi puolitiiviste. Rehut on helppo tunnistaa värien perusteella, sillä tunnusvärit Black, Red ja Blue liittyvät tuotteiden ominaisuuksiin. (voimakas, vahva ja mieto) Kaikille Benemilk-rehuille on yhteistä erittäin korkea energiasisältö ja tehokas vaikutus sekä maidon määrään että koostumukseen. Tuotoksen lisäksi hyvä terveys ja kestävyys Benemilk Black on sarjan voimakkain tuote ja se on tarkoitettu haastavaan käyttöön korkeatuottoisimmille lehmille. Benemilk Black sisältää maidon pitoisuuksiin ja tuotokseen vaikuttavien tekijöiden lisäksi terveyttä edistäviä aineksia, joilla voidaan vähentää lehmien metabolista stressiä. Benemilk Amino Black -puolitiiviste puolestaan tuo korkeatuottoisten lehmien viljaruokintaan Benemilk-tuotteiden edut sekä myönteiset terveysvaikutukset. Benemilk Red on vahva rehu varmaan tuotokseen. Sen teho riittää vanhaakin säilörehua käytettäessä. Jos tilalla on käytössä valkuaispitoinen säilörehu tai apilarehu, oikea valinta on Benemilk Blue, jonka valkuaissisältö on miedompi. Vahva, valkuaispitoinen Benemilk Red sekä valkuaistasoltaan miedompi Benemilk Blue ovat erittäin energiapitoisia täysrehuja, joilla saavutetaan vastaava maidon pitoisuuksien nousu kuin voimakkaalla Benemilk Black -täysrehulla. Kokemuksia yli 600 tilalta Useat sadat tuottajat ovat jo todenneet, että maitotankissa huomaa eron, kun tavallinen täysrehu vaihtuu Energiapitoinen Benemilk-tuotesarja Täysrehut Valkuaisrehu Benemilk Black Voimakas täysrehu huippulehmille vaativaan käyttöön Benemilk Red Vahva täysrehu varmaan tuotokseen myös vanhan säilörehun ohella Benemilk Blue Miedon valkuaistason täysrehu apilan/ valkuaispitoisen säilörehun oheen 16 Benemilk Amino Black Voimakas puolitiiviste vaativaan käyttöön Täydentää lehmien t ruokinnallise tarpeet. Benemilk-rehuun. Käyttökokemuksia on kertynyt jo yli 600 tilalta. Maidon pitoisuudet sekä tuotos kohoavat. Rasva kohoaa tyypillisesti noin kolme kymmenystä, parhaimmillaan on nähty yli viiden kymmenyksen nousuja. Valkuainen lisääntyy yleensä 1–3 kymmenystä. Paras vaste Benemilk-rehulle saadaan täysrehuruokinnalla, jossa koko väkirehuannos on valmistettu Benemilk-menetelmällä. Kun robottitilalla annetaan perusappeen lisäksi houkutusrehuna Benemilk-rehua, riippuu pitoisuuksien kehitys robotin väkirehun määrästä. Benemilk-rehut ovat todella maittavia ja energiapitoisia, joten niiden avulla on saatu useimmiten kiertoa lisättyä, vaikka pienen annoksen vuoksi vaikutukset maidon pitoisuuksiin eivät tulekaan esiin yhtä vahvasti kuin täysrehuruokinnalla. män täysrehua, hyvän säilörehun ohella pärjätään vähemmällä. Säilörehun D-arvo ei yksin ratkaise väkirehutasoa, sillä käymislaatu ja märkyys vaikuttavat syötyyn säilörehumäärään. Säilörehuerän vaihtuminen kannattaa ennakoida analysoimalla rehu, jotta tarvittavia säätöjä saadaan tehtyä ruokintaan ennen tuotoksen alentumista. Säilörehuerän vaihtuessa syönnin väheneminen, energiapitoisuuden tai valkuaispitoisuuden lasku ja pötsin olosuhteiden muuttuminen voivat vaikuttaa tuotokseen ja pitoisuuksiin merkittävästi, joten ne tulee ottaa huomioon ruokinnan suunnittelussa. Kannattaa pyytää oman säilörehun mukainen Benemilk-ruokintasuositus Raisioagron asiakkuusvastaavilta. vaihduttua Benemilk-rehuksi kl-arvo nousi huomattavasti. Myös valkuaisen hyväksikäyttö tehostui. Käytännössä Benemilk-rehun parempi tehokkuus voidaan hyödyntää joko alentamalla ruokintasuunnitelman väkirehuannosta puolisen kiloa kussakin tuotosluokassa tai pitämällä annos ennallaan ja hyödyntämällä parempi teho tuotoksen nousulla. Raisioagron ruokintasuunnitelmissa otetaan huomioon Benemilk-rehujen tehokkaampi hyväksikäyttö. Säilörehun laadulla on edelleen suuri merkitys Vaikka käytössä olisi Benemilk-rehu, on säilörehulla edelleen ratkaiseva rooli maidontuotannossa. Huonon säilörehun kanssa tarvitaan enem- Energian hyväksikäyttö (MTT 2012) Tutkitusti tehokas Benemilk MTT Maaningan tutkimusnavetassa tehtiin keväällä 2012 ruokintakoe, jossa Benemilk-täysrehu kohotti energiakorjattua maitotuotosta peräti 2,7 kiloa päivässä lehmää kohden verrattuna perusjakson viljatiivisteruokintaan. Rehujen kulutuksessa ei todettu eroa koeryhmien välillä, joten Benemilk-rehun energia käytettiin tehokkaammin maidonmuodostukseen. Tämä voidaan havaita oheisen kaavion kl-arvosta eli energian hyväksikäyttöluvusta. Vilja-tiivisteruokinnan 0,65 BENEMILK Black 0,6 0,55 VERTAILU VERTAILU 0,5 0,45 5 6 7 Aika poikimisesta kk 17 NAUTA AGRO makasiini • 1/13 assa Mehtosen karj nsi Benemilk para pitoisuuksia. Benemilk toimii hyvin ® myös sadekesän rehujen kanssa Eila Mehtosella on jo yli vuoden kokemus Benemilk-rehusta. Kohonneet pitoisuudet ovat nostaneet maidon tilityshintaa ja tuotoskin on noussut sadekesän haasteista huolimatta. TEKSTI Merja Holma I KUVAT Merja Holma ja Eila Mehtonen 18 J o vuosia sitten vieremäläinen Eila Mehtonen oli kysellyt rehumyyjiltä ruokinnan keinoja maidon pitoisuuksien parantamiseen, mutta silloin niitä ei löytynyt. – Tapani Vartiaisen kertoessa kokeesta, en aluksi edes oikein uskonut, että voisi oikeasti olla rehu, joka parantaa pitoisuuksia. Nyt sellainen rehu kuitenkin löytyi, sillä korkeimmillaan tankkimaidon rasvapitoisuus on käynyt lähellä viittä prosenttia, Eila kuvailee. Kiinnostus maitoanalyyseihin kasvoi – Oli todella mielenkiintoista nähdä, miten uusi rehu vaikutti. Perinteisesti olen tankkimaidon näytteistä tuijottanut vain soluja ja bakteereita, vaikka molemmat ovat olleet ihan hyvällä tasolla. Viime talvena katsoin aina ensin pitoisuudet ja vasta pitkän ajan jälkeen tuli mieleen palata katsomaan ne vanhat tutut, solut ja bakteerit. Kohonneet pitoisuudet ovat korjanneet mukavasti maidon tilityshintaa ylöspäin, kun aikaisemmalla rehulla pitoisuudet alensivat tilityshintaa, Eila kertoo. Mehtosen karjan energiakorjattu tuotos oli viime vuonna yli 10 000 ki- loa. Mittalypsytuloksista laskien lehmien päivätuotos nousi uuden rehun myötä keskimäärin 2,3 kiloa. Myös valkuaispitoisuus on kasvanut reilun kymmenyksen Benemilk-ruokinnan aikana. Rasva nousi uudelle tasolle. Rasvapitoisuudessa näkyy samansuuntainen vaihtelu kuin ennenkin, mutta nyt ollaan selvästi entisen yläpuolella (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Hyvä rehuhyötysuhde Korkeasta tuotostasosta huolimatta lehmien väkirehumäärä on erittäin maltillinen, sillä ruokinnassa halutaan käyttää mahdollisimman paljon omaa säilörehua. Heruvillekin lehmille annetaan vain 12 kiloa täysrehua ja kaksi kiloa tiivistettä. Rehuhyötysuhde on todella hyvä. Tammikuun mittalypsyn keskimaito oli 37 kiloa, joten joukkoon mahtuu myös erittäin runsasmaitoisia lehmiä. Väkirehulta vaaditaan enemmän ominaisuuksia, kun määrä jää noin pieneksi. Benemilk Blackin korkea energiataso sekä terveyttä edistävät komponentit vähentävät heruvien lehmien metabolista stressiä ja helpottavat tiinehtymistä, joten pienemmälläkin väkirehumäärällä pärjätään. Vaikka viime kesän jatkuvat vesisateet vaikeuttivat rehun tuotantoa ja laiduntamista, onnistui Mehtosen rehunkorjuu olosuhteisiin nähden hyvin. – Tapani tekee säilörehuanalyysien perusteella ruokintasuunnitelmat, joita olen soveltanut käytäntöön. Mitä ilmeisimmin olen siinä onnistunut. Benemilk toimii viime kesän säilörehujen kanssa hyvin, toteaa Eila. Ternimaidostakin tuhtia tavaraa Tapani Vartiainen on tehnyt Mehtosen karjan ruokintasuunnitelmat, joita Eila on soveltanut käytäntöön. Poikiva lehmä saa Benemilkiä kaksi kiloa ja hieho 1,5 kiloa päivässä. Tunnutus on jo vuosien ajan tehty varovasti, ja väkirehu tulee mukaan ruokintaan viikko ennen laskettua poikimista. Kivennäinen pitää tietysti huolehtia ennen ja jälkeen poikimisen. Matalasta tunnutusruokinnasta huolimatta ternimaito on ollut todella rasvaista. – Uunijuustostakin on tullut todella lupsakkata, ternimaito on totisesti 19 NAUTA AGRO makasiini • 1/13 tuhtia tavaraa, Eila kiittelee. ProAgrian vuosiraportissa poikimaväli oli vain 379 päivää, joka on todella hyvä saavutus. Eila tosin on sitä mieltä, ettei poikimaväliä kannata väkisin pitää noin alhaisena, jos lehmät jaksavat lypsää pitkään. – Turha niitä on isosta maidosta umpeen laittaa, siksi siemennysajankohta pitää miettiä lehmäkohtaisesti. Meilläkin on pari rouvaa, joiden poikimaväli on päälle 450 päivää, Eila kertoo. Aina ei myöskään tärppää ensimmäisellä, mutta keskimäärin Mehtosen lehmät ovat kiimansa hyvin näyttäneet ja tiineeksi tulleet. Kestävyys on ollut hyvä, sillä lehmien keskipoikimakerta on yli kolme. Jersey-rodun osuus kasvaa Eilan tavoitteena on saada hiehot poikimaan 24 kuukauden iässä. Viime vuonna keskipoikimaikä nousi aavistuksen ollen 24,9 kuukautta, koska Helmi-Orvokin huuhtelu viivästytti Tankkimaidon rasva % % 4,75 2011 2012 4,55 4,35 4,15 Koerehu käyttöön Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä sen poikimista parilla kuukaudella. Helmi-Orvokki on tilan ensimmäinen jerseylehmä. Se syntyi Kanadasta tuodusta alkiosta. Helmi-Orvokilta on nyt myös kaksi alkiovasikkaa Jade ET ja Jenny ET sekä oma vasikka JaloOrvokki. Ne kaikki kolme jäävät kasvamaan. Viime vuoden lopussa poikinut Helmi-Orvokki on Eilan silmäterä, joka saa emännän huomion nuolemalla ja nyhjäämällä kainaloon. Pienestä koostaan huolimatta se pitää puolensa isompien ayrshirelehmien välissä. Elo Syys Loka Marras Joulu – Helmi-Orvokki on ehkä vähän liiankin tietoinen omasta erilaisuudestaan ja se kostautuu nyt vanhempana. Se ei tottele mitään, vaan surutta syö vaikka viereisen lehmän liivit tai lypsykoneen letkuja. Liekö ollut Benemilkin vaikutusta vai rotuominaisuus, mutta ensimmäisessä mittalypsyssä Helmi-Orvokin maidossa oli 5,71 % rasvaa ja 4,29 % valkuaista. 2,3 kiloa lisää maito a! Karja kiittä ä lypsämällä hyvin. Helmi-Orvokki on tilan ensimmäinen jerseylehmä. 20 Benemilk®-rehuille ainutlaatuinen tyytyväisyystakuu Benemilk®-rehut eivät ole markkinoiden halvimpia, mutta tutkimusten mukaan ja käytännön tiloilta saadun palautteen perusteella Benemilkrehu nostaa maitotuotosta ja maidon pitoisuuksia. Lisäksi rehua kuluu vähemmän. Jotta kynnys kokeilla Benemilkrehuja olisi matala, Raisioagro tarjoaa uusille asiakkaille tyytyväisyystakuun. Takuu on käytössä kun asiakas siirtyy vastaavantyyppisestä ruokinnasta Benemilkiin (täysrehuruokinnasta Benemilk-täysrehuun tai puolitiivisteruokinnasta Benemilk-puolitiivisteeseen). Raisioagron väittämä on, että lisääntynyt maitotulo tasoittaa Benemilk-rehun ja aiemmin käytössä olleen väkirehun mahdollista hintaeroa. Jos näin ei tapahdu, asiakas voi vedota takuuseen ja saa hyvityksen seuraavan rehutoimituksen yhteydessä. Asiakkuusvastaaviltamme saat yksityiskohtaista tietoa Benemilk- rehujen eduista ja tyytyväisyystakuun novaatio ja Benemilk-tyytyväisyystaehdoista. He avustavat myös oikean kuu on ainutlaatuinen tilaisuus koBenemilk-tuotteen valinnassa ja ruo- keilla, miten uusi rehu toimii omassa kintasuunnitelmien tai karjassa. KYSYlaadinnassa LISÄÄ OMALTA YHTEYSHENKILÖLTÄSI hienosäädöissä. Bengt-Erik Rosin Benemilk on suomalainen rehuinAgromakasiini_Benemilk_takasivu.indd 1 30.1.2013 10.53 Benemilk® sopii myös seosruokintaan Benemilk®-rehut sopivat erinomaisesti myös seosrehuun. Seosruokinnassa pätevät samat säännöt kuin erillisruokinnassakin. 30 kilon tuotosluokassa hyvällä säilörehulla riittää 9 kiloa Benemilk-täysrehua. Tavallisen säilörehun kanssa tarvitaan Benemilk-täysrehua 10 kiloa / 30 kilon maitomäärä. Jos tilalla on käytössä täysape, on järkevää valita appeeseen Benemilk Red. Siinä on niin korkea raakavalkuainen, ettei varsinaista tiivistelisää enää tarvita. Saadaan tehokas ruokinta yhdellä tuotteella. Huomioitava on myös työn helpottuminen, seoksen tasalaatuisuus ja rehun hyväksikäyttö. Lisäksi ei tarvita kivennäis- eikä vitamiinilisää. Jos käytössä on apilatai sinimailassäilörehu tai säilörehun raakavalkuainen on korkea, voidaan pärjätä myös Benemilk Blue -rehulla. Kun tilalla täydennetään seosta joko kioskilla tai robotilla, voidaan appeeseen laittaa viljan lisäksi 3–4 kiloa Benemilk Blue -rehua ja tarvittaessa vähän rypsiä. Kioskilla tai robotilla annetaan täydennysrehuna Benemilk-rehua 4–5 kiloa 30 kilon luokassa. Oleellista on tässäkin ruokinnassa riittävä määrä Benemilkrehua tehon saavuttamiseksi. Benemilk on erittäin kilpailukykyinen rehuvaihtoehto kaikille niille maitotiloille, jotka haluavat korkeampia pitoisuuksia ja tuotosta. Benemilk-rehuilla voidaan oleellisesti parantaa tilan taloudellista tulosta helpolla tavalla. Benemilk sopii useimmille suomalaisilla tiloille. Nyt tarjoamme lisäksi ainutlaatuisen tyytyväisyystakuun tuotteelle. Ota yhteyttä meihin niin optimoimme sinulle tehokkaan ja tuottavan Benemilk-ruokinnan. Juha Anttila 21 NAUTA AGRO makasiini • 1/13 Mikkolan tila sijaitsee Yli-Iissä Oulussa. ® BenemilK BLUE Kannattavampaa maidontuotantoa parempien pitoisuuksien kautta Mikkolan tilalla on siirrytty viime marraskuussa käyttämään Benemilk® Blue -rehua. – Rehuvaihdoksen jälkeen poikineet heruvat nyt aiempaa paremmin. Rasvaisempi maito näkyy jopa maitosuodattimen vaihdon yhteydessä, isäntä Markus Mikkola sanoo. – Uusi rehu on maittavaa. Korkeampi rasvapitoisuus näkyy maidossa ihan käytännössäkin. Rasvakerros muodostuu jääkaapissa maidon pinnalle aiempaa selkeämmin, vanhaisäntä Mauno Mikkola lisää. Tilalla on parsinavetassa 38 lehmää, jotka ovat pääasiassa ayrshirelehmiä. Hiehot ja umpilehmät ovat navetan vieressä kestokuivikepohjaisessa hallissa, josta on vapaa ulos- 22 pääsy jaloittelutarhaan. Hiehoja tilalla on omaan tarpeeseen, ja sonnivasikat siirtyvät lihatiloille. Ruokintasuositukset tärkeitä Benemilk Blue -rehua täydennetään tarvittaessa Opti-Maituri 34 -rouhetiivisteellä. Umpilehmät ja hiehot saavat säilörehun päälle jaettuna TunnuMelliä ja Vita-Melliä. – Melli-Bolus Umpi ja Melli-Bolus Kasvu varmistavat lisäksi hivenaineiden ja vitamiinien riittävää saantia. Bolusten annostelu on helppoa, Markus sanoo. Markus käyttää Raisioagron ja maitotilaneuvojan ruokintasuosituksia. – Erilaisia säilörehuja syötetään yhtä aikaa Ämmänpään Heikin tekemien ehdotusten mukaisesti, jotta esimerkiksi D-arvo, kuitu- ja valkuaistasot saadaan mahdollisimman hyvälle tasolle, Markus korostaa. Tavoitteena terveempi lehmä Mikkolan tilalla on meneillään uudistus, jossa pyritään parempaan karjaainekseen. Kantavista lehmistä yli puolet on siemennetty liharotuisella sonnilla. – Tavoitteena on aiempaa terveempi sekä helppohoitoisempi lehmäaines ja sopivan kokoiset lehmät, Markus sanoo. Nuorkarjan ruokintaan on myös tullut muutoksia. Vasikoita juotetaan kolmen kuukauden ajan täysmaidolla, Tilan isännälle ja emännälle kotimaisuus on tärkeää tilan hankinnoissa. Kuvassa Elina ja Markus Mikkolan kanssa lapset Eetu, Ville ja Anna. Markus ja Elina Mikkolan tilalla Yli-Iissä Oulussa on huomattu Benemilk Blue -rehun positiiviset vaikutukset. ”Rehuvaihdoksen jälkeen poikineet heruvat nyt aiempaa paremmin”, sanoo Markus Mikkola. TEKSTI JA KUVAT Heikki Ämmänpää jonka lämpötila mitataan lämpömittarilla jokainen kerta. – Vasikat ja hiehot saavat nyt tarvittaessa Opti-Maituri 34 -lisävalkuaista ja vapaasti annosteltavaa Nuolu-Melli Kalsiumia. Lisärehut näkyvät parempana kasvuna, komeampana karvapeitteenä sekä yleisvoinnissa, emäntä Elina Mikkola sanoo. Hankinnoissa kotimaisuus tärkeää Mikkolan tila on ollut Raision kumppani pitkään, jo 1980-luvulta asti. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuoden 2012 alussa. – Hankinnoissa kotimaisuus ratkaisee paljon. Suomi tarvitsee oman vahvan elintarvikeketjun. Siksi kotimainen rehunvalmistaja ja maatalous- kauppa sopivat meille hyvin, Markus jatkaa. Pelloista halutaan maksimisato Mikkolan tila kehittää toimintaansa jatkuvasti. Esimerkiksi nurmella oleviin peltoihin satsataan. Jatkossa peltojen pinnamuotoihin, ojituksiin, kalkituksiin sekä ravinnetasoihin kiinnitetään huomiota uusintojen yhteydessä. Myös uusia nurmilajikkeita otetaan käyttöön. – Viime satokaudella nurmet puhdistettiin ensimmäisen kerran rikkaruohoista Starane XL:llä. Vanhat nurmet lopetetaan glyfosaatilla. Pelloista halutaan maksimisato ja laadusta hyvä, Markus korostaa. Maidon rasvapitoisuus tankkinäytteessä Mikkolan tilalla 2012 PäivämääräRasvapitoisuus 2.8. 3,92 % 8.8. 3,84 % 26.8. 3,94 % 13.9. 3,90 % 23.9. 4,11 % 9.10. 3,91 % 13.10. 4,17 % 21.10. 4,08 % 25.10. 4,14 % keskiarvo 4,00 % Maituri 20 Pro -rehu vaihtui Benemilk Blue -rehuun 8.11.2012 PäivämääräRasvapitoisuus 14.11. 4,49 % 22.11. 4,51 % 6.12. 4,39 % 17.12. 4,79 % keskiarvo 4,55 % Maidon rasvapitoisuuden kehittyminen yksilötasolla Päivämääräalinylin 30.8. 2,49 % 4,59 % 31.10. 2,33 % 5,50 % 6.12. 4,17 % 7,50 % Valkuaisessa ja maitomäärissä ei muutoksia. 23 NAUTA AGRO makasiini • 1/13 Maissi tulee oletko valm , is? Raisioagron uutuudet karkearehuntuotantoon: Maissi - rehukasvien kuningas Kynnys kokeilla maissia on madaltunut tietotaidon ja sopivien lajikkeiden lisääntyessä. Lisäksi urakoitsijoilla alkaa olla korjuukalustoa, jolloin yhä useampi harkitsee viljelyn aloittamista. Satovaihtelut ja lyhyt kasvukautemme kuitenkin pitävät vielä huolen siitä, ettei ihan jokaista peltohehtaaria kannata maissille laittaa. TEKSTI Juha Anttila I KUVAT Rodeo Oy ja Juha Anttila 24 Maissi on lämpösummaltaan vaativa kasvi ja sitä voi kokeilla parhaimmilla kasvualueilla Etelä-Suomessa. Maissille suositellaan kevätkyntöä ja hikeviä maita. Karjanlantaa voidaan käyttää lannoituksessa riittävästi, sillä kasvin typen tarve on iso. Kun viljely onnistuu, niin ka satoa saadaan 1015 tonnia hehtaarilta. Tosin viime satokaudella jäätiin tästä selvästi. Tilan maissiala mitoitetaan lehmien, käyttömäärän ja sadon mukaan. Maissisäilörehua käytetään ruokinnassa noin 3–4 kg ka / lehmä päivässä sisäruokintakaudella, jolloin tarvittava ala on noin 0,1 hehtaaria / lehmä. Siemen pitää saada ajoissa lämpimään maahan, että sato ehtii kasvaa korjuukelpoiseksi lokakuussa. Pikku halla ei sitä keväällä tapa, mutta 4–5 asteen pakkanen lopettaa pelin syksyllä. Maissisäilörehuun olisi saatava kuiva-ainetta 25–30 prosenttia ja tärkkelystä saman verran, jotta voidaan saada energiapitoista rehua. Tämä edellyttää, että tähkä on kehittynyt ja jyvät ovat taikina-asteella eikä tule puristenestetappioita. Tällöin rehussa on arvokasta ohitustärkkelystä. Onnistuneeseen tulokseen vaaditaan suotuisia kasvuoloja ja oikeata lajikevalintaa. Maissin lajikevalinnassa aikainen ja satoisa lajike on toimiva ratkaisu. Tällainen lajike on esimerkiksi Raisioagrolla myynnissä oleva tanskalainen Activate-maissi. Se on aikaisin maissilajike Tanskassa. Sen FAO-arvo on 150. Activate muodostaa keskikorkean kasvuston, jossa tähkän osuus on suuri, joten sadon tärkkelyspitoisuus on korkea. Myös kuitu on hyvin sulavaa. Maissia myydään yksiköissä. Yksi yksikkö sisältää 50 000 itävää siementä. Hehtaarille tarvitaan 1,5 yksikköä. Tuotetta on rajoitetusti tälle kaudelle. Activate on ollut lajikekokeessa Jokioisilla. Raisioagrolla on tarjota myös maissille sopivia kasvinsuojeluaineita. ettei tule tallausvaurioita. Sinimailanen on vaativampi kuin apila, mutta samat lainalaisuudet pätevät. Sillä on myös kasvupaikkarajoituksia. Se viihtyy parhaimmilla Etelä- ja KeskiSuomen kuivilla ja viettävillä pelloilla. Se ei kestä seisovaa vettä, tallausta tai alhaista pH:ta. Sinimailasseos Vauhti 2 tuo potkua maidontuotantoon Vauhti 2 -seoksen sinimailanen on ympätty ja siihen on valittu sinimailasta tukevia lajikkeita. Seoksessa yhdistyvät sinimailasen ja puna-apilan korkea valkuaispitoisuus sekä englanninraiheinän, rainadan ja ruokonadan hyvin voimakas rehumassan tuottokyky. Timotei ja nurminata tuovat tarpeellista ndf-kuitua rehuun. Vauhti 2 -seos ei vaadi keinolannoitteita kasvaakseen. Se sopii täydentämään esimerkiksi maissin alhaista valkuaistasoa. Myös Vauhti 1 -rainataseos on esimerkiksi maissin ohelle sopiva nurmiseos. Se vaatii intensiivisen lannoituksen. Siinä on sinimailasta lukuun ottamatta samoja lajikkeita kuin Vauhti 2 -seoksessa. Myös muut seokset tuottavat hyvän sadon Raisioagron nurmiseokset valitaan niittostrategian mukaan. Nurmiseoksilla on erilainen valmistumisajankohta, jolloin niitot voidaan synkronoida optimaalisen tekoajankohdan mukaan. Kun aloitetaan nopeista kolmen niiton lajikkeista ja lopetetaan kahden niiton apilaseoksiin, saadaan haluttua korkean satotason ja sulavuuden säilörehua kaikilta sadoilta ja lohkoilta. Raisioagron valikoimiin kuuluu yhdeksän erilaista seosta. Varma 1 ja 2 timotei -nurminataseokset on tarkoitettu pääasiassa kahden niiton järjestelmään koko Suomeen. Teho 1 ja 2 -apilaseoksista voi valita sopivamman seoksen apilapitoisuuden, lannoituksen tai niittostrategian perusteella. Vauhti 1 ja 2 sekä Voima -seokset ovat kolmen niiton seoksia. Laitumille tarvitaan kestäviä helppohoitoisia ja maittavia lajikkeita. Laidunseoksessa on timotein ja nurminadan lisäksi niittynurmikkaa ja valkoapilaa. Pikalaidunseosta käyttämällä voidaan laiduntaa jo kylvövuonna. Tässä seoksessa on timotein ja nurminadan lisäksi englanninraiheinää ja yksivuotista raiheinää. Sinimailanen on nurmien kuningatarkasvi Sinimailanen on erikoiskasvi edulliseen valkuaispitoiseen säilörehun tuotantoon. Sen siemen pitää ympätä ja sitä suositellaan seoksiin. Sinimailasesta saadaan kolme satoa ilman keinolannoitusta. Lietettä saa antaa mutta kohtuudella ja kuivana aikana, Vauhti 2 -sinimailaseos kasvaa rajusti. 25 NAUTA AGRO makasiini • 1/13 Safesil suojaa säilörehun luotettavasti ja turvallisesti Rehunsäilöntäaine Safesil on uutuustuote, jonka toimintamekanismi poikkeaa muista markkinoilla olevista säilöntäaineista. Safesil ei ole happo eikä biologinen valmiste, vaan kolmen elintarvikesäilöntäaineen suolaseos: kaliumsorbaatin, natriumbentsoaatin, ja natriumnitriitin. Safesilin ennakkomyynti on alkanut. TEKSTI Juha Anttila Tuottajat ovat vuoden alussa saaneet omalta meijeriltään ohjeen miten välttää voihappoitiöt ja maidon laatuvirheet. Valion alkutuotannon tiedotteen mukaan säilörehun korjuuta tehtiin viime kesänä monella tilalla haastavissa olosuhteissa ja rehuun on saattanut joutua maata ja jopa lantaa. Voihappobakteeri on maabakteeri ja 26 joutuessaan rehuun se muodostaa itiöitä, jotka kulkevat lehmän suoliston läpi muuttumattomina ja siten lannassa itiöpitoisuus voi olla jopa kymmenkertainen rehuun verrattuna. Epäonnistunut säilöntä lisää itiöriskiä. Itiöt vaarantavat etenkin juustojen valmistuksen mutta heikentävät myös hapanmaitotuotteiden laatua. Käyttämällä Safesil-säilöntäainetta saadaan tuotettua korkealaatuista maitoa ilman makuvirheitä ja voihappoitiöriskiä eikä rehu lämpene. Safesilin sisältämä natriumnitriitti alkaa toimia heti säilöntäaineen tullessa rehun pintaan. Se esiintyy kaasumuodossa, joka tappaa tehokkaasti voihappo- ja enterobakteerit antaen tilaa maitohappobakteereille ja luontaiselle maitohappokäymiselle. Maitohapon ansiosta hyvin tiivistetyssä siilossa tai paalissa pH alkaa laskea halutulla tavalla, jolloin natriumbentsoaatti ja kaliumsorbaatti alkavat toimia. Ne estävät hiivojen ja homeiden synnyn sekä viimeistelevät säilöntätuloksen. Kun käyminen on saatu hallituksi ja pH laskettua tarpeeksi alas, kaikki bakteeritoiminta loppuu rehussa. Tämä prosessi kestää Safesilillä säilötyllä rehulla kuusi viikkoa. Näin on saatu ruokinnallisesti arvokasta rehua, jossa on minimoitu voihappoitiöt ja ka hävikki. MTT:n Jokioisten koe osoitti, että saatu rehu on lisäksi erittäin stabiilia eli sen jälkilämpiämisen kesto on markkinoiden paras kosteassa säilörehussa. (Maataloustieteen päivät 10.–11.1. 2012) Tämä on erityisen tärkeää, kun tehdään seosrehua. Seosrehua voidaan tehdä isoja määriä ilman pelkoa seoksen lämpenemisestä vaunussa tai ruokintapöydällä. Lisäksi Safesilillä tehdyllä rehulla estetään rehun lämpeneminen syksyn ensimmäisten siilojen aukaisun yhteydessä sekä vaikeissa säilöntäolosuhteissa. Safesilrehunsäilöntäaineen edut: • turvallinen rehunsäilöntäaine • luo edellytykset rehun pH:n nopealle laskulle • ehkäisee tehokkaasti sienten ja homeiden sekä voihappobakteerien ja itiöiden kasvua • estää rehun jälkilämpenemisen tehokkaasti • sopii kaikille säilörehuille ka-välillä 15–50 % • hellävarainen koneille, ympäristölle ja käyttäjälle • edullinen käytössä: annostelu 3–5 l / tn olosuhteista riippuen • laaja käyttöalue, säilönnässä selvitään yhdellä tuotteella • kehitetty yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n kanssa • hyväksytty saksalaisessa DLG-testissä ja se on patentoitu Nurmen rikkatorjunta kannattaa. Vasemmalla puolella käsittelemätön nurmi, oikealla rikkatorjunta tehty. Nurmien rikkatorjunta tärkeä toimenpide Nurmien rikkatorjuntaa usein laiminlyödään. Paitsi että rikkakasvit vievät nurmilta kasvutilaa ja ravinteita, ne heikentävät nurmen ravitsemuksellista arvoa ja rehun maittavuutta. Tärkein syy torjua rikkakasvit nurmesta on niiden haitallinen vaikutus eläimen terveyteen ja tuotantoon. Useimmat rikkakasvit alentavat rehun D-arvoa. Voikukka ja hierakka ovat ongelmallisimpia, koska voikukka sisältää suhteellisen paljon tuhkaa ja hierakka hyvin kuitumaisena kasvina sulaa huonosti. Lisäksi voikukassa ja monessa muussa yleisimmässä rikkakasvissa on kaliumia ja kalsiumia kaksinkertainen määrä suosituksiin nähden. Näiden liian suuri saanti altistaa lehmiä poikimahalvaukseen. Nurmien kevätrikkatorjunnassa tärkeintä on aikainen aloitus. Peltokanankaali, voikukka ja muut nurmien rikkakasvit pitää torjua ajoissa. Kukinnan aikaan niitä ei enää kannata torjua. Toinen ajankohta nurmilla on niiton jälkeen, kun hierakka ja muut rikat ovat lehtevässä kasvussa. Starane XL:llä on lisäksi saatu hyvät kokemukset ruiskuttamalla se syksyllä viimeisen niiton jälkeen, kun rikat ovat alkaneet kasvaa. Huolehdi myös täydennyskylvöstä, sillä yhdistetty rikkakasvitorjunta ja täydennyskylvö antavat nurmilohkolle lisää laadukkaita satovuosia. Rehumaissille on markkinoille tullut myös uusi valmiste, Harmony SX. Heidi Silvennoinen Suosituksemme apilattoman nurmen rikkatorjuntaan satovuosille: Peltokanankaali Aikaisin keväällä Starane XL 1,8 l tai Primus 0,1–0,15 + Sito Plus 0,1 l Voikukka Voikukan nuppuasteella Starane XL 1,5–1,8 l Hevonhierakka Ruusukeasteella (korkeus 10–15 cm) Starane XL 1,5–1,8 l tai Gratil 40–60 g + Sito 0,1 l Ensimmäisen niiton jälkeen Rikkakasvit hyvässä kasvussa Starane XL 1,5–1,8 l tai Gratil 40–60 g + Sito 0,1 l Viimeisen niiton jälkeen Rikkakasvit hyvässä kasvussa Starane XL 1,5–1,8 l Torjunnassa kannattaa huomioida torjuttavat rikkakasvit. Yleisin torjunta-aika on aikaisin keväällä, mutta torjua voi vielä viimeisen niiton jälkeenkin. 27 NAUTA AGRO makasiini • 1/13 Huomiota umpikauden ruokintaan Metabolinen stressi on yhtenä syynä lehmien lyhyelle käyttöiälle, koska alttius erilaisille sairauksille kasvaa. Umpikauden kivennäisja vitamiiniruokintaan kannattaa panostaa enemmän. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Suomalaislehmät poikivat keskimäärin alle 2,3 kertaa, kun taas Hollannissa vastaava eläinaines 3,4 kertaa. Umpikauden ruokinnalla on suuri vaikutus poikimisen ajan piileviin sairauksiin. Sairauden vuoksi hoidettu lehmä on vain jäävuoren huippu, jota kohden karjassa on kymmenen piilevää tapausta. Piilevien sairauksien vuoksi tuotos laskee, hedelmällisyys heikkenee, kestävyys huonontuu ja poistot kasvavat. Umpikauden yliruokinnan välttäminen, oikea kivennäisrehu ja E-vitamiinivalmiste vähentävät monia ongelmia, jotka myöhemmin johtavat lehmän ennenaikaiseen poistoon. Kun tilalla on käytettävissä vanhana korjattua säilörehua tai kokoviljasäilörehua, voidaan sitä antaa umpilehmille vapaasti. Väkirehua ei tarvita ennen tunnutuskautta. Energiapitoista nuorena korjattua rehua joudutaan laimentamaan oljella tai heinällä sekä rypsillä, jos karkearehun valkuaispitoisuus jää alle 12–13 prosenttia. Näin toimitaan etenkin, jos poikivat hiehot ovat umpilehmien joukossa. Oleellista on umpikauden ruokinnan vaikutus kalsiumaineenvaihduntaan ja vastustuskykyyn. Kalsiumin, fosforin, kaliumin ja magnesiumin saannin tulee olla tasapainossa. Hivenaineiden ja vitamiinien saanti tulee myös varmistaa. Riistakivet ja suolakivet pois Umpilehmille pitää antaa oikeaa umpikauden kivennäistä. Niiden ei kuulu syödä riistakiviä tai muita suolakiviä, joiden korkea natrium lisää utarepöhön riskiä. Joissakin suolakivissä on myös hieman muita kivennäisiä ja hivenaineita, mutta niiden määrä ja suhteet ovat puutteelliset aiheuttaen häiriöitä kalsiumaineenvaihdunnassa. Umpilehmä syö liikaa Viikin kokeissa todettiin, että umpilehmät eivät osaa säätää syöntiään energiantarvettaan vastaavaksi vaan syövät helposti yli 1,5 kertaa tarpeeseensa nähden. Maailmalla tehdyt kokeet holsteinlehmillä osoittavat yliruokinnan haitallisen vaikutuksen, ja siksi poikivan lehmän kuntoluokaksi suositellaan alle 3,5. Ayrshirelehmät lihovat herkästi aperuokinnalla, mutta saattavat kestää poikiessaan hieman korkeamman kuntoluokan. Erillisruokinnassa lihomista on helpompi välttää jättämällä väkirehuannos pienemmäksi. 28 Umpilehmien kivennäisen korkea suolapitoisuus lisää utarepöhön riskiä. Suolakivet ja riistakivet kannattaa siirtää pois umpiosastosta. Poikivie n leh hyvät o mien lo vähent t ävät stressi ä. Käytännön ruokintaohjeita Umpikauden vitamiinit ja hivenaineet Veren kalsiumtason lasku jää usein huomaamatta tai sitä ei osata yhdistää moniin näkyviin ongelmiin, joita se aiheuttaa. Huono ruokahalu, pötsin liikkeiden väheneminen, jälkeisten jääminen, juoksutusmahan siirtymä, ketoosi, alentunut hedelmällisyys ja tuotoksen lasku ovat tyypillisiä piilevän poikimahalvauksen ilmenemismuotoja. E-vitamiinia liian vähän E-vitamiini ja seleeni ovat antioksidantteja, joilla on vastustuskyvyn lisäksi vaikutusta lisääntymistoimin- toihin. Jälkeisten jääminen on koelehmillä puolittunut E-vitamiinin saannin myötä. Hollannissa umpilehmille suositellaan lisättyä E-vitamiinia 1 000 milligrammaa E-vitamiinia päivässä. Schothorstin suositus Evitamiinin kokonaismäärälle on 150 milligrammaa syötyä kuiva-ainekiloa kohden, tämä on 10 kertaa suurempi kuin Suomen virallinen normi. Suomessa ei edelleenkään panosteta riittävästi umpikauden E-vitamiinin saantiin. Huomioitavaa umpikaudelle Umpikauden E-vitamiini ja jälkeiset (Miller, 1997) % 50 45 Kontrolli 40 Vitamiini E 35 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 Vuosi 6 7 Tunnu-Melli on suunniteltu umpikauden lehmien tarpeisiin myös hivenaineiden osalta. Se sisältää tarpeeksi magnesiumia jopa kaliumpitoisen säilörehun ohella. Pihatoissa kätevä vaihtoehto on maittava Nuolu-Melli Umpi. Käytännön tilojen kokemukset osoittavat, että Nuolu-Melliä syödään riittävästi. Poikimisen yhteydessä kannattaa antaa lisäksi kalsiumvalmisteita. Vita-Mellissä on E-vitamiinin lisäksi seleeniä ja maksan toimintaa tehostavaa niasiinia sekä biotiinia. Yleensä vitamiinivalmisteet ovat huonosti maittavia, mutta VitaMelliä on kehuttu sen maittavuuden vuoksi. Sitä voi antaa vaikka paljaaltaan, lehmät kyllä syövät sen. Total • Umpeen kuntoluokassa 3,5 • Vältetään yliruokintaa ummessa ollessa • Karkearehua + 200 g TunnuMelliä + 200 g Vita-Melliä • Pihatossa vaihtoehtona on Nuolu-Melli Umpi + Vita-Melli • Tunnutuskaudella väkirehu nostetaan 2-3 kiloon poikimiseen mennessä • Lehmille kannattaa antaa poikimisen aikaan Mellikalsiumbolus 29 NAUTA AGRO makasiini • 1/13 Herutuskausi haasteena Lypsykausi saa hyvän alun, kun poikivalle ja heruvalle lehmälle järjestetään pehmeä ja rauhallinen makuupaikka, josta on helppo päästä syömään ja juomaan. Rehujen koostumuksella ja maittavuudella on ratkaiseva rooli sairauksien ennaltaehkäisyssä. Holsteinlehmät ovat herkempiä metaboliselle stressille, etenkin jos ovat lihavia poikiessaan. Liika laihtuminen rasvoittaa maksaa, aiheuttaa ketoosia, sorkkaongelmia ja hedelmällisyyshäiriöitä poikimisen jälkeen. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Pihatoissa lehmät joutuvat poikimisen jälkeen yleensä liian pian muiden joukkoon kilpailemaan rehusta, lypsyvuoroista ja suosituimmista makuupaikoista. Jos ruokintapaikkoja on niukasti, etenkin ensikot joutuvat koville. Parsinavetassa vastapoikineiden seuranta ja ruokinta on helpompaa. Niille voidaan valikoida maittavimmat rehut ja antaa tarvittaessa yksilöllistä tukihoitoa erilaisilla terveysrehuilla. Vastapoikineelle pitää saada pötsiin rehua mahdollisimman pian vasikan syntymän jälkeen, joten sitä kannattaa rohkaista syömään. Kalsiumbolus ja kivun lievitys stimuloivat usein alakuloisen ja vaisun lehmän ruokintapöydän ääreen. Yksilöiden tarpeet huomioon Suuri ongelma etenkin aperuokinnalla on, että heruvat ja umpeen menevät lehmät joutuvat tyytymään samaan rehuun, joka on laskettu karjan keskimääräisen tarpeen mukaan. Lypsykauden lopun lehmät lihovat aperuokinnalla. Etenkin ayrshiret ovat taipuvaisia rasvoittumaan tuhdilla appeella. Kun samassa ryhmässä on sekä punaista että mustaa rotua, huomaa eron rotujen välisessä kuntoluokassa lypsykauden edetessä. Lypsykauden alussa holsteinit ovat 30 useimmiten niitä, jotka laihtuvat, ontuvat ja kärsivät ketoosista. Lypsyrobotti antaa mahdollisuuden täydentää vastapoikineiden ruokintaa terveyttä ja tiinehtymistä edistävällä rehulla, jos robotille on asennettu kaksi väkirehulinjaa. Suurin osa roboteista on kuitenkin vielä varustettu vain yhdellä väkirehulinjalla, jolloin ei välttämättä haluta panostaa kalliimpaan terveyttä tukevaan tuotteeseen koko karjalle. Kun lehmien keski-ikää halutaan nostaa, kannattaa robotille valita rehu, jossa on terveyttä edistäviä aineksia. Ensikoiden vahvempi ruokinta tärkeää Kun ruokintapöydällä on niukasti tilaa, jäävät ensikot odottelemaan väljempää ajankohtaa rehun jaon jälkeen. Saattaa käydä niin, että niille jää vain rippeet. Tämä on helppo huomata, kun katsoo mahan täyteisyyttä. Ensikoiden pötsit eivät pullota rehusta, jos ne ovat olleet vuorokauden syömättä. Tässä tilanteessa ensikoiden ryhmän keskimaito on huomattavasti alempi kuin vanhemmilla lehmillä. Ensikoiden yleisin poiston syy on huono hedelmällisyys. Lypsykauden alun niukka rehun saanti ei sitä lainkaan helpota. Suomalainen ongelma on myös hiehokauden puutteellinen ruokinta. Raamin kasvuun ei panosteta riittävästi. Ensikot poikivat meillä liian pienikokoisena ja joutuvat käyttämään runsaasti energiaa ja valkuaista kasvuunsa ensimmäisen lypsykauden aikana. Tämä näkyy huonona tiinehtymisenä. Jos robotilla annettaisiin ensikoille vahvempaa evästä, voisi se auttaa tiinehtymistä. Helpotetaan tiinehtymistä Jokaisella lehmällä on poikimisen jälkeen piilevää ketoosia, kun kudosrasvoja poltetaan ja rasvahappoja hapetetaan epätäydellisesti. Samalla vastustuskyky laskee. Voimakkaasti laihtuneita lehmiä joudutaan usein siementämään uudelleen, mikäli ne edes näyttävät kiimojaan. Erityisesti holsteinlehmät pudottavat helposti kuntoluokkaansa poikimisen jälkeen. Runsas painon pudotus näkyy myös ontumisena noin neljän kuukauden kuluttua poikimisesta, jolloin sorkkien rasvapatja on ohuimmillaan ja kävely sattuu. Vaikka kiimakierrot olisivat normaalit, ei lehmä jaksa hypellä kipeiden sorkkien kanssa. Veren glukoosia nostavat rehut vähentävät maksan rasvoittumista ja metabolista stressiä. Propyleeniglykoli on lisäksi aikaistanut kiimakierron käynnistymistä ja lyhentänyt poi- Aperuokinnalla lypsykauden lopun lehmät voivat helposti lihoa. kimaväliä. Propyleeniglykolin ohella niasiini, koliini ja suojattu metioniini tehostavat maksan toimintaa. E-vitamiini ja seleeni tukevat vastustuskykyä, kun lehmä laihtuu ja alttius terveysongelmille lisääntyy. Säännöllisestä biotiinin käytöstä on apua sorkille, sillä se vahvistaa sarveisaineen kasvua. Happamuus hallintaan Kun korkeatuottoinen lehmä saadaan syömään riittävästi, liittyvät sen terveysongelmat usein pötsin happamoitumiseen. Happokuorma voi lisätä sorkkavaivojen lisäksi maidon soluja, hedelmällisyysongelmia sekä ripulia. Soodan ja elävän hiivan yhdistelmä tasapainottaa pötsin pH:ta, varmistaa korkean tuotoksen ja tehokkaan rehujen hyväksikäytön. Puskurit ja elävä hiiva täydentävät toisiaan. Puskurit vaikuttavat suoraan happoihin neutraloiden pötsiä ja pitäen pötsin pH:n vakaana. Elävä hiiva vähentää maitohapon muodostusta pötsiin ja stimuloi maitohappoa käyttävien mikrobien kasvua nostaen samalla pötsin pH:ta. Opti-Melli sisältää sekä elävää hiivaa että puskureita. Sitä kannattaa lisätä kaikkien lehmien ruokintaan etenkin apetiloilla. Opti-Melli tasapainottaa pötsin toimintaa rehujen ja ruokinnan muu- toksissa. Robottikarjoissa vaikutus voidaan nähdä myös aktiivisuuden lisääntymisenä. Metabolinen stressi Raisioagron ruokintakonsepti tähtää lypsykauden alussa metabolisen stressin hallintaan, jolloin lehmien kestävyys paranee. Benemilk Black -rehuseokset tukevat maksan toimintaa, vahvempaa vastustuskykyä ja hedelmällisyyttä. Ne antavat robottitilalla mahdollisuuden panostaa terveyteen hyvän tuotoksen, maidon pitoisuuksien ja kierron ohella. Parsinavetassakin saadaan ruokintaa helpotettua energiapitoisen täysrehun avulla, vaikka siellä voidaan myös antaa yksilöllisesti tarpeen mukaan Aseto-Melliä, Opti-Melliä, Vita-Melliä ja Lypsy-Melliä. Investoivien tilojen kannattaa asentaa lypsyrobotille kahden eri rehuseoksen annostelulinjat, jolloin ainakin tiinehtymiseen saakka voidaan antaa terveyttä edistävää täysrehua. Hollannissa kahden väkirehulinjan asennus on jo yleinen käytäntö. Myöhemmin lypsykaudella ruokinta ei ole yhtä vaativaa, oleellista on estää lihominen ennen umpeenmenoa. Parsinavetoissa yksilöllinen ruokinta on mahdollista ilman investointeja. Käytännön ohjeita lypsykauden alkuun: • 0,5 kiloa Lypsy-Melli Plussaa kahden viikon ajan poikimisesta, sen jälkeen tarpeen mukaan • Poikimisen jälkeen Aseto-Melliä 1 kilo/päivä veren glukoosin nostoon • Lypsäville Opti-Melliä 200 grammaa/päivä, tehostaa pötsin toimintaa vähentämällä hapanpötsiä • Vita-Melliä vastustuskyvyn tukemiseen 100– 200 grammaa/päivä • Tiinehtymiseen asti terveyttä tukeva täysrehu; Benemilk Black E • Maksimoidaan karkearehujen syönti 31 NAUTA AGRO makasiini • 1/13 Koivulehdon tilalla jatketaan määrätietoista työtä lypsykarjan parissa. Hanna Kuokkasen sylissä on tilan neljäs sukupolvi, vajaan vuoden ikäinen Iida-tytär. Sukupolvenvaihdos päätökseen Syksyllä 2011 vierailimme valtimolaisen nuoren viljelijän Hanna Kuokkasen lypsykarjatilalla. Parin viimeisen vuoden aikana Koivulehdon tilalla on tapahtunut paljon. TEKSTI JA KUVA Satu Tanskanen Hanna Kuokkanen jatkoi kotitilansa viljelyä maatilayhtymänä, joka perustettiin vuonna 2009 Hannan ja hänen vanhempiensa Mauri ja Raili Pikkaraisen yhteiseksi. Marraskuussa 2011 vietettiin uuden parsinavetan avajaisia. Kesäkuussa 2012 sukupolvenvaihdos saatiin vietyä päätökseen. Heinäkuussa Hanna ja omassa maansiirto- ja konealan perheyrityksessä työskentelevä puoliso Janne saivat Iida-tyttären. Viihtyisä työympäristö Uudessa navetassa märehtii hännät vastakkain olevissa parsipaikoissa 40 lypsylehmää ja nuorikarja. Hanna kertoo olevansa tyytyväinen navettaratkaisuunsa: oma ja eläinten viihtyvyys on parantunut, työt sujuvat ja tuotokset ovat kasvusuunnassa. Äitiyslomalla olevan Hannan töitä tekevät lomittajat, ja apua antaa tarvittaessa Mauri-isä. Hanna on silti tiu- 32 kasti mukana navetan päivittäisissä tapahtumissa huolehtien muun muassa rehutilaukset ruokintarobotin hälyttäessä. Hanna on onnistunut saamaan navettansa jo lähes täyteen eläimiä, vain muutama hiehopaikka on vielä vapaana. Holstein- ja ayshirelehmät ovat sarvellisia, mutta uudet vasikat eläinlääkäri käy nupouttamassa työturvallisuuden parantamiseksi. Lehmävasikoita hankitaan käyttämällä hyvin tiinehtyville lehmille ja hiehoille sekstattua siementä. Jalostustavoitteena ovat kestävät, terveet ja hyvätuottoiset lehmät. Hanna haluaisi saada holsteinia tulevaisuudessa navettaansa hiukan enemmän. Täysrehulla jatketaan Koivulehdon tilan lehmät syövät säilörehun lisäksi täysrehua, sillä viljaa tilalla ei viljellä eikä osteta. Tällä hetkellä lehmät syövät Pihatto-Maituri Pro:ta ja se on sopinut asiakkuusvastaava Jorma Hytösen tekemiin ruokintasuunnitelmiin hyvin täydentäen urakoitsijan tekemää pyöröpaalirehua. Pihaan kurvaava RaisioAgron rekka jättää siiloon 9 000 kiloa rehua kerrallaan. – Rehutoimitukset ovat toimineet hyvin ja rehu tulee nopeasti. Olen tyytyväinen tämän hetkiseen ruokintaratkaisuun, Hanna toteaa. Kehitystyö jatkuu Hanna aikoo jatkaa kotitilansa kehittämistä määrätietoisesti yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa. Elämä tulee olemaan kiireistä perheenäidin ja viljelijän työsarkaa yhteen sovittaessa. – Jatkan urakoitsijan käyttämistä säilörehun teossa ja muissakin työvaiheissa. Ensi kesä on varmasti kiireinen, kun äitiyslomani päättyy huhtikuussa, Hanna kertoo. Miina on sinnikäs150-tonnari Nuorekas ja hyväkuntoinen Miina vietti ystävien ja yhteistyökumppaneiden kanssa 150-tonnarijuhliaan kotonaan Pertti ja Terhi Komu-Uotilan navetassa Vesilahdessa 20.12.2012. Kunnioitettavan tuotosmäärän Miina saavutti täytettyään juuri 14 vuotta ja elämänsä aikana se on ennättänyt poikimaan yhdeksän kertaa; viisi komeaa sonnipoikaa ja neljä lehmävasikkaa. Miina ei toki vieläkään ole eläkkeelle siirtymässä, vaan maaliskuussa poikivan Miinan toivotaan saavan terveen lehmävasikan. 150-tonnarin vuosituotos on keskimäärin ollut 13 118 kiloa ja parhaimpana kautena maitoa tuli 15 795 kiloa vuonna 2009. Tällä tuloksella Miina on 15. holstein, joka Suomessa on yltänyt yli 15 000 kilon vuosituotokseen. Pitkästä iästään Miina saa kiittää hyvää hoitoa, ensiluokkaisia rehuja, onnistunutta perimää sekä eläinlääkäriä, jonka tekemän verensiirron ansiosta tapaturmaisesti paljon verta menettänyt Miina saatiin 2005 kesällä pelastettua. Kirsi Mäenpää Sata- ja 150-tonnareita Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 150 000 tai 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla. 150-tonnari Miina Omistaja Paikkakunta Terhi Komu-Uotila Vesilahti 100-tonnarit Linda Raili ja Jari Haapasalo Muhos Pimu Heljä ja Ismo Mertanen Kuopio PinniIsmo JauhiainenKiuruvesi Rajalan Pelargunia Pekka Häyry Orimattila RamonaJaakko RäikkönenLappeenranta RilliKari NissiläKouvola Ripsa Hopeasaari Aarne ja Juho Mty Sysmä Taalia Mirja ja Jari Niskanen Sonkajärvi 33 siipi AGRO makasiini • 1/13 Vuonna 20 kanalo 12 keskiko iden k kaksink o lähes ertaistu edellis vuodes i ta. Vuosi uutta aikaa takana Kananmunantuotanto on kokenut maassamme voimakkaan rakennemuutoksen Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen. Vuonna 1999 voimaan astuneen häkkidirektiivin siirtymäaika päättyi vuoden 2012 alussa, ja varustelemattomista häkeistä luovuttiin tuotannossa. TEKSTI Oona Koivunen Rakennemuutos on jatkunut jo pitkään. Suomessa oli EU:hun liityttäessä noin 3 000 kanatilaa, joilla oli keskimäärin 1 000 kanaa. Vuoteen 2011 mennessä kanaloiden määrä oli vähentynyt viidennekseen tästä, ja kanaloiden keskikoko oli kasvanut 5 000 kanaan. Viime vuoden aikana kanaloiden keskikoko lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Tilojen määrä väheni 350:een kahdensadan tilan lopetettua munantuotannon perinteisistä häkeistä luovuttaessa. Jatkaneille tiloille muutos on tarkoittanut suuria investointeja. Investointeihin on käytetty 60 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 20 euron investointia kanaa kohti. Munantuotanto laski EU:ssa Viime vuoden alusta lähtien tuotetut munat tulevat lattia-, kerroslattia- tai virikehäkkikanaloista. Muutos johtuu lainsäädännöstä, jonka tarkoituksena on parantaa tuotantokanojen hyvin34 vointia tarjoamalla kanoille mahdollisuuden lajinomaiseen käyttäytymiseen. Tällaisen käyttäytymisen mahdollistaa virikehäkin varustelu, johon kuuluvat orret, kuopsutuspaikat ja pesät. Monilla kanatiloilla investoinnit olivat osittain kesken vielä alkuvuodesta. Tämän seurauksena munantuotanto laski Suomessa tammi– maaliskuussa 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suuntaus oli yleinen koko EU:n alueella. Syksyllä investointien valmistumisen myötä tuotannossa päästiin palaamaan normaalille tasolle. Tuotannon normalisoiduttua alan kannattavuutta aikaisempina vuosina heikentäneestä ylituotannosta ei silti ole huolta. me kokea jopa munapulan, kun tuotanto ei pystynyt vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Kananmunien kulutuksen lisääntymistä on edistänyt lisääntynyt tieto kananmunan ravitsemuksellisesta arvosta ja terveellisyydestä. Suomalaiskauppojen hyllyiltä löytyvät munat ovat kotimaisia, sillä Suomessa on muuta Eurooppaa tiukempi salmonellakontrolli. Häkkituotanto on edelleen yleisin tuotantomuoto, vaikka sen osuus tuotannosta on vähentynyt. Virikehäkeissä tuotetaan suomalaisista munista 63 prosenttia. Kolmannes munista tuotetaan lattiakanaloissa ja loput neljä prosenttia luomukanaloissa. Luomukanaloiden määrä nousi eniten muutoksen seurauksena. Kananmuna mielletään terveelliseksi Hoito haasteellisempaa Kananmunien kulutus on kasvanut viime vuosina neljän prosentin vuosivauhdilla. Viime kevään aikana saim- Suuremmat tilat ja kasvaneet eläinryhmäkoot ovat aiheuttaneet tiloille paitsi lisääntyneitä kustannuksia, myös työmäärän lisääntymistä. Esi- merkiksi kanojen kiinniotto punnitsemista varten isoista häkeistä tai lattialta on haasteellisempaa kuin perinteisistä häkeistä. Lisäksi lattiamunien määrä etenkin alkumuninnan aikaan saattaa aiheuttaa päänvaivaa tiloilla. Hoitotoimenpiteillä voidaan vaikuttaa näihin asioihin huomattavasti. Valon määrää vähentämällä kanoja kiinniotettaessa saadaan linnut rauhoittumaan, jolloin ne on helpompi saada punnittua. Valolla on iso merkitys myös kanojen opettamisessa munintapesille. Lattiakanaloissa valon määrää voidaan lisätä lattiatasossa, jolloin kanat hakeutuvat mieluummin pesiin munimaan. Lattian houkuttelevuutta voi vähentää myös poistamalla sieltä pehkua sekä lisäämällä ilmastointia. Nuorten lintujen aloittaessa munintaansa kannattaa illalla käydä nostamassa lattialle jääneet kanat orsille nukkumaan, sillä lattialla nuk- kuessaan ne jäävät myös mielellään munimaan sinne. Kokemukset ovat osoittaneet, että alkumuninnan aikaan kannattaa nähdä tämä vaiva, jotta ylimääräisiltä lattiamunilta vältytään myöhemmin. Tieto ja kokemus lisääntyneet Suuret ryhmäkoot ovat edistäneet kanoilla esiintyvää kannibalismia. Suomessa nokkien typistäminen ei ole lain mukaan sallittua, joten ongelma on ratkaistava elinoloja parantamalla. Nokkimista voi aiheuttaa esimerkiksi liiallinen valo tai ilmastointi sekä vääränlainen ruokinta. Tämä ongelma on kuitenkin jo vähentynyt lisääntyneen tiedon ja kokemuksen myötä. Toinen ryhmäkoon kasvamisesta johtuva ongelma liittyy loisiin. Sisäja ulkoloiset leviävät helpommin parvessa kanojen ollessa toisiinsa kontaktissa. Kanapunkkiongelmaa voi yrittää vähentää lisäämällä Antipic- valmistetta rehuun. Antipicin teho perustuu aromiaineisiin, joiden vaikutuksesta kanan veri muuttuu punkille epämiellyttäväksi. Se ei kuitenkaan tapa punkkeja. Loisten torjunnassa onkin ensiarvoisen tärkeää puhdistaa tilat huolellisesti kanalan ollessa tyhjillään. Uusi lainsäädäntö ja sen mukanaan tuomat uudistukset ovat vaikuttaneet myös kanojen ruokinnallisiin tarpeisiin. Kanat pääsevät liikkumaan vapaammin ja tarvitsevat siksi myös aiempaa enemmän energiaa. Ruokinnassa tasaisen energiansaannin turvaaminen on ollut käytössä jo vuodesta 2007. Myös suolistoterveyteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Suolisto-ongelmien riskit ovat lisääntyneet kanojen päästessä nokkimaan pehkua. Suoliston terveys ja erityisesti terve suolinukka ovat edellytyksenä sille, että kana saa hyödynnettyä ravintoaineet rehusta. 35 SIIPI AGRO makasiini • 1/13 Rehun lisäaineilla on monta vaikutustapaa EU:ssa saa tuoda markkinoille, käyttää tai prosessoida vain hyväksyttyjä rehun lisäaineita. Rehun lisäaineista säädetään EU:n lainsäädännössä. Lisäaineilta vaaditaan hyväksymistä varten osoitus niiden tehosta käyttötarkoituksessaan. TEKSTI Marja Hongisto Rehun lisäaineita lisätään tarkoituksellisesti rehuun, ja ne voivat olla kemiallisia yhdisteitä, entsyymejä tai mikro-organismeja, aineita tai valmisteita. Lisäaineiden täytyy olla myös haitattomia ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Rehun lisäaineita käytetään eläinten ruokinnassa 1. parantamaan rehun raakaaineiden tai eläintuotteiden ominaisuuksia 2. tyydyttämään eläinten ravitsemuksellisia tarpeita 36 3. edistämään eläintuotantoa vaikuttamalla erityisesti eläimen suoliston mikrobistoon tai rehujen sulavuuteen 4. tuomaan eläinten ravintoon aineita, jotka edistävät erityisiä ravitsemuksellisia tavoitteita 5. täyttämään ravitsemuksen hetkellisiä erityistarpeita 6. estämään tai vähentämään eläinten ulosteiden aiheuttamia haittoja 7. parantamaan eläimen ympäristöä Rehun lisäaineet sijoitetaan yhteen tai useampaan luokkaan niiden käyttötarkoituksen ja ominaisuuksien perusteella. Luokkien sisällä lisäaineet jaotellaan edelleen funktionaalisiin ryhmiin tärkeimpien käyttötarkoitusten mukaan. Teknologiset lisäaineet Teknologiset lisäaineet on laajin ryhmä ja siihen kuuluu hyvin erilaisia aineita. Ryhmään kuuluvat säilöntäaineet, jotka suojelevat rehuja mikro-organismien aiheuttamalta pilaantumiselta. Näitä ei yleensä siipi- karjanrehuihin lisätä. Rehut lämpökäsitellään ja ne syötetään melko nopeasti eläimille, joten pilaantumista ei ehdi tapahtua. Hapettumisenestoaineet pidentävät rehujen säilyvyyttä suojaamalla niitä hapettumiselta. Koska rehuihin lisätään rasvoja ja myös muista raaka-aineista tulee rasvaa, näitä aineita lisätään tarvittaessa rehuihin. Emulgointiaineilla voidaan tehdä tasainen seos kahdesta tai useammasta toisiinsa sekoittumattomasta olomuodosta rehuissa. Stabilointiaineet mahdollistavat rehun fysikaalis-kemiallisen tilan ylläpitämisen. Rakeistusaineet lisäävät rehun hiukkasten toisiinsa tarttumista, ja niillä voidaan parantaa rakeen laatua. Paakkuuntumisenestoaineet taas vähentävät rehun hiukkasten toisiinsa tarttumista. Tällaisia aineita käytetään yleensä mureisissa rehuissa estämään rehujen holvaantumista siilossa. Sensoriset lisäaineet Sensoriset lisäaineet antavat joko väriä tai makua rehuihin, eläimiin tai eläimistä saataviin tuotteisiin. Suomessa siipikarjanrehuissa käytetään väriaineita vain munivien kanojen rehuissa antamaan kananmunan keltuaiseen väriä. Aromiaineita ei siipikarjanrehuissa käytetä, koska rehujen maittavuus ei ole juurikaan ongelma siipipuolella. Sikapuolella näillä aineilla on kuitenkin laaja käyttö. Ravitsemukselliset lisäaineet Tämä on rehujen toimivuuden kannalta siipikarjanrehujen tärkein ryhmä. Tähän ryhmään kuuluvat vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot. Ilman näitä lisäaineita rehujen valmistaminen korkeatuottoisille kotieläimille on mahdotonta. Raaka-ainepohjamme on sellainen, että kaikkia näitä aineita on lisättävä, jotta voidaan turvata kotieläinten hyvinvointi ja terveys. Eläintuotantoon vaikuttavat aineet Hyvin tärkeä ryhmä on myös eläintuotantoon vaikuttavat aineet. Tähän kuuluvat ruuansulatusta edistävät aineet. Tärkeimmät tämän ryhmän aineista ovat entsyymit, sekä rehu- entsyymit että fytaasit. Näitä käytetään kaikissa siipikarjanrehuissa. Toinen suuri ryhmä on suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet, lähinnä probiootit. Tähän ryhmään kuuluu myös muita aineita, joista suurin osa on hyväksytty porsaille. Suolistoterveys on korkeatuottoiselle siipikarjalle erittäin tärkeä, mutta monet suolistoterveyteen vaikuttavat aineet eivät ainakaan toistaiseksi kuulu lisäaineisiin, vaan ne luokitellaan rehun raaka-aineiksi. Näiden valmisteiden uudelleenarviointi on kuitenkin EU:ssa käynnissä, ja tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua. Kokkidiostaatit Viimeisin ja kaikista yksinkertaisin ryhmä on kokkidiostaatit. Se on myös siipikarjapuolella tärkeä ryhmä, koska luomua lukuun ottamatta kaikki broilerin ja kalkkunan alkukasvatusrehut sisältävät kokkidiostaattia. Kokkidioosia voidaan ehkäistä myös rokotuksilla, mutta toistaiseksi ei ole vielä löydetty riittävän taloudellista tapaa korvata kokkidiostaatit rehuissa. Samalla lisäaineella monta roolia Vaikka EU-lainsäädäntö määrittelee lisäaineet melko tarkasti, niin on olemassa kuitenkin monia lisäaineita, joilla on muita vaikutuksia varsinaisen hyväksytyn vaikutuksen lisäksi. Ionoforiset kokkidiostaatit ovat tästä ehkä selvin esimerkki. Nämä aineet on hyväksytty kokkidioosin ehkäisyyn pääasiassa lihasiipikarjalla, mutta niillä on vaikutusta myös esimerkiksi kuolioiseen suolistotulehdukseen. Sepioliittiperäisillä aineilla on myös monta vaikutustapaa eläinten elimistössä ja tuotannossa. Sepioliitti on savimineraali, magnesiumsilikaattiyhdiste. Sillä on alhainen ominaispaino ja se on hyvin huokoista. Se voi jopa kellua vedessä. Sepioliitti on hyväksytty tekniseksi lisäaineeksi rehuissa käytettäväksi. Huokoisen rakenteensa ansiosta se toimii rakeistusaineena erityisesti kasviperäisissä ja paljon kuitua sisältävissä rehuissa. Samoin se vähentää mureisten rehujen holvaantumista siilossa. Sepioliitillä on kuitenkin myös vaikutusta siipikarjan terveyteen ja tuotantoon. Huokoisuutensa ansiosta sillä on hyvä vedensitomiskyky suolistossa, jolloin lanta on kuivempaa ja myös ammoniakkia vapautuu vähemmän kanalailmaan. Se hidastaa ruokasulan kulkunopeutta suolistossa ja parantaa näin ravintoaineiden käyttöä tuotantoon, jolloin ravinteita päätyy vähemmän haitallisten bakteerien käyttöön. Marja Hongisto 37 SIKA AGRO makasiini • 1/13 Nykyaikainen sikala on sikojen tä Mika ja Jaana Vuorinen Jalasjärven Koskuen kylältä ovat uskaliaita nuoria tuottajia, jotka eivät haasteita pelkää. Uuden sikalan suunnittelu ja ympäristölupahakemus olivat vireillä viisi vuotta, kunnes monien vaiheiden jälkeen myönteinen päätös tuli. TEKSTI Jarmo Ikkala ja Tarja Takala I KUVAT Jarmo Ikkala Maaliskuussa 2012 Vuoriset pääsivät etenemään tuhannen sikapaikan sikalan suunnittelussa ja rakentamisessa, ja kaivinkone kauhaisi ensimmäiset kauhalliset maata tulevan lietesäiliön paikalta. Huhti–toukokuussa varsinainen sikalan rakentaminen pääsi alkuun. Mika on tyytyväinen rakentamisen yllätyksettömyydestä. Kaikki toimitukset tapahtuivat ajallaan, ja kustannusarvio piti. Rakennuselementit toimitti Mestarifarmi. Pellon Group oli laitetoimittajana ruokinnassa, ilmastoinnissa ja lannan poistossa sekä tehokkaassa lämmön talteenottotekniikassa. Uusin tekniikka vaikuttaa eläinten hyvinvointiin Vuoriset ovat erittäin tyytyväisiä tekniikan toimivuuteen. Sikalassa ilman laatu on todella hyvä, ja possut ovat hyvinvoivia. Lattialämmitys pitää makuualustat kuivina. Virikkeinä on joka osastolla heiniä häkissä, kapulan pitimet sekä vähän turvetta. Uusi lämmön talteenottotekniikka on tänä talvena osoittanut tehokkuutensa. Pohjalaatassa kulkee lämmön talteenottoputkistoa, joka hyödyntää maan ja lietelannan lämmön ohjaten sen pumpun kautta sikalan lattialämmitykseen sekä tarvittaessa deltaputkistoon ja pattereille. Kesällä lämpö varastoidaan porakaivoihin, jolloin sikalan jäähdytys hoituu samalla tekniikalla ja hajusekä kärpäsongelmat minimoituvat. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on ohjata lämpöä vieressä olevan viljakuivurin lisälämmöksi. Lisäjäähdytyksenä osastoilla on vesisumuttimet, joita ohjataan tietokoneen välityksellä. Jokaisella osastolla on oma ilmastoinnin ja lämmön säätöyksikkönsä, jolloin olosuhteissa päästään suureen tarkkuuteen sekä säästöihin. Samassa sumutuslinjassa toimivat myös esikastelusuuttimet, joiden avulla voidaan liottaa osastot ennen varsinaista pesua. Täysi virikehäkillinen kestää viikon. Lämpöpumppu lämmön talteenottojärjestelmässä. Siisti karsina, tyytyväiset siat. 38 Lämmön ja ilmastoinnin säätö tapahtuu parhaiten osastokohtaisella säätöyksiköllä, kertoo Mika Vuorinen. PAAVON NIKSINURKKA äysihoitola Ruokintana Vuorisella on Tähkä OVR -liemirehu, oma vilja sekä Raisioagron Sian-Herkku OVR Mixer -tiiviste. Ruokinnan ohjaus hoituu Pellon Groupin ruokinta-automatiikalla. Automatiikka tekee seokset neljä kertaa päivässä. Aamulla kello seitsemältä on ensimmäinen ruokinta vanhimmilla sioilla. Sen jälkeen seos väkevöityy, ja kone jakaa sen pienimmille. Viimeinen ruokinta on puoli kymmeneltä illalla pienimmille sioille. Sikalassa on kolmivaiheinen ruokinta käytössä, ja seos muuttuu syötetyn ruokintakäyrän mukaan. Työtä riittää tulevaisuudessakin Sikalan avajaisia vietettiin 14.12.2012. Paikalla oli yhteistyökumppaneista muun muassa Raisioagro Oy, Pellon Group Oy ja Saarioinen Oy. Vierailijoita kävi ympäri Suomea yhteensä 550 henkeä. Tuottajilla on alaa kohtaan intoa, ja he seuraavat mielenkiinnolla siankasvatuksen kehitystä. Tulevaisuuden suunnitelmissa Vuorisilla on läheisen vanhan sikalan uudistaminen, jonne on mahdollista saada 500 paikkaa. Näin tuotannossa olisi kaikkiaan 1 500 sikapaikkaa. Vuorisilla on peltoa viljelyssä vuokramaiden kanssa yhteensä 180 hehtaaria ohraa, syysvehnää, kevätvehnää ja kauraa. Mika urakoi kesäisin turvenevalla neljän traktorin voimin. Töissä on yksi vakituinen työntekijä sekä isä-Pekka, joka Mikan mukaan tekee kahden miehen työt. Lisäksi on neljä kesätyöntekijää. Talvisin Mika tekee paikallisteiden talvihoitoa yhteistyökumppaninsa kanssa kahdella aura-autolla ja traktoreilla yhteensä 350 kilometrin matkalla. Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee tiloilla silmät ja korvat auki. Hänen tavoitteenaan on erilaisilla toimenpiteillä parantaa asiakastilojen tuotantotuloksia. Hygienian merkitys korostuu sikatiloilla Hygienian merkitys on kasvanut, kun sikatilojen tuotostasot nousevat vuosi vuodelta. Vaikka sikala ei olisikaan uudenaikainen ja osastoitu, on mahdollista päästä parempaan hygieniaan kohtuullisella työmäärällä keskittymällä oleellisiin kohtiin, kuten porsimishetkeen ja porsaiden vieroitukseen. Hygienian merkitys korostuu porsimisen aikaan, koska emakon vastustuskyky ei ole parhaimmillaan ja porsaat syntyvät ilman vasta-aineita, jotka ne saavat vasta ternimaidosta. Porsaiden vieroitushetkellä puolestaan maidon vasta-ainepitoisuus on jo alentunut ja porsaan oma immuniteetti on vasta kehittymässä. Vaikka hygienian parantaminen lisää työmäärää, niin loppujen lopuksi tavoitteena on tehdä vähemmän töitä myytävää yksikköä kohden. Pesu on tärkeimpiä yksittäisiä töitä huolehdittaessa sikalan hyvästä hygieniasta. Pesun jälkeen tila on huolellisesti desinfioitava ja kuivattava ennen käyttöönottoa. Eri eläinryhmien välinen liikenne osastojen välillä on minimoitava taudinaiheuttajien leviämisen estämiseksi. Lisäksi osaston sisällä karsinoiden välillä on syytä pitää mahdollisimman vähän yhteyttä. Rehut ja vesi raikkaana Sekä kuiva- että liemiruokinnassa ovat omat haasteensa, jotta rehu saadaan laadukkaana eläimille. Hyvässä rehuhygieniassa on tärkeää, että sii- lot tyhjentyvät aika ajoin. Jokaiselle rehulle olisi hyvä olla tuplasiilot, jolloin siilot saadaan tyhjäksi vuorotellen. Liemiruokinnassa on haasteellista pitää kurissa hiivojen aiheuttama rehun virhekäyminen. Hiivakäymisessä hiiva käyttää ravintonaan tärkkelystä ja sokereita, jolloin syntyy hiilidioksidia ja etanolia. Kun etanoli pääsee hapen kanssa tekemisiin, syntyy etikkahappoa. Käyneen rehun rehuarvo laskee, ja maku ei ole paras mahdollinen. Hapoilla on mahdollista pitää käymistä aisoissa. Pelkän muurahaishapon sijaan suositellaan happoseosten käyttöä. Jos rehusta halutaan tehdä mikrobiologinen analyysi, liemirehuseosnäyte pitää toimittaa mahdollisimman tuoreena ja viileänä laboratorioon. Rehunäytettä ei saa pakastaa, koska pakastus voi vaikuttaa analyysituloksiin. Viime aikoina on puhuttu paljon juomaveden laadusta. Vaikka sikalaan tulevan veden laatu olisi hyvä, voi osastoissa käytettävä vesi olla huonolaatuista. Vesilinjoihin muodostuu ajan mittaan niin sanottu biofilmi, mikä koostuu muun muassa bakteereista. Lämpimässä tilassa biofilmin kerääntyminen moninkertaistuu verrattuna kaivoveden lämpöön. Jos vesilinjoja ei ole huuhdeltu osaston tyhjennyksen jälkeen ennen uutta täyttöä, voi tulla ongelmia veden laadun suhteen. 39 SIKA AGRO makasiini • 1/13 Potraensikkorehun avulla ensikot pysyvät rauhallisina. Ensikosta pitkäikäinen emakko Ensikon kasvatus tähtää kestäväjalkaiseen emakkoon, joka tuottaa monta pahnuetta. Ensipahnueiden runsas määrä pienentää tilan porsastuotantotuloksia, koska pahnuekoko ja vieroitettujen määrä on pienempi kuin vanhemmilla emakoilla. TEKSTI Päivi Volanto Jalat ovat usein emakon heikko kohta ja yleinen poiston syy. Kasvunopeudella voidaan vaikuttaa eläimen kestävyyteen. Ensikon liian nopea kasvuvauhti aiheuttaa usein jalkaheikkoutta myöhäisemmässä elämänvaiheessa, mikä on todettu myös Raisioagron ja MTT:n yhteistyötutkimuksessa. Kun ensikoiden kasvua hidastetaan, 40 saadaan pahnueita enemmän kasvatettua ensikkoa kohti. Ensimmäisten neljän elinkuukauden aikana kehittyvät lisääntymiselimet ja kohtu. Siksi kasvun hidastaminen on syytä aloittaa vasta elopainon ollessa 45–50 kiloa. Kasvun hillitsemiseksi rehuannosta rajoitetaan, mikä voi aiheuttaa ensikkoryhmässä hännänpurentaa, jos rehumäärä jää liian pieneksi. Ensikoille tarkoitetun Potraensikko-rehun raaka-ainekoostumus on suunniteltu sellaiseksi, että se tuottaa kylläisyyden tunteen jo pienillä rehumäärillä, jolloin eläimet pysyvät rauhallisempina. Kivennäis- ja vitamiinikoostumus tavallista rehua korkeampi kuntoon varsinkin kun sitä annetaan jo ensikkoa kasvattaessa. Potraensikon kivennäis- ja vitamiinikoostumus tähtää kestävän luuston kehittymiseen. Luusto ja jalat joutuvat tiineysaikana entistä enemmän koetukselle, koska eläimet ovat vapaina ryhmissä. Potraensikko sisältää runsaammin kivennäisiä ja vitamiineja kuin vastaavaan kasvuajankohtaan tarkoitettu lihasikarehu. Kivennäislähteet on valittu niin, että ne ovat eläimen paremmin hyödynnettävissä. Se sisältää merilevästä prosessoitua luonnollista kalsiumia, joka sisältää kalsiitin lisäksi aragoniittia ja vateriittia. Kalsiumin käyttökelpoisuus on normaalia suurempi ja sillä on positiivinen vaikutus luun tiheyteen ja mineralisoitumiseen. Kalsiumin ohella rehun riittävä Dvitamiinipitoisuus on edellytys luun mineralisoitumiselle, sillä D-vitamiini turvaa luuston rakennusaineiden, kalsiumin ja fosfaatin imeytymisen. Toinen tärkeä vitamiini on biotiini, jolla on positiivinen vaikutus sorkkien Muista ensikon kiihotusruokinta Rajoitettu ruokinta vaatii kiihotusruokintaa, jotta irtoavien munasolujen määrä olisi runsas. Ensikon kiihotusruokinta aloitetaan 10–14 päivää ennen toista kiimaa Potrakiihotuksella. Potrakiihotus-rehua annetaan perusrehujen lisäksi 500 grammaa päivässä. Ensikko siemennetään 230–250 päivän iässä 140–160-kiloisena. Tällöin ensikko on ensimmäistä kertaa porsiessaan noin vuoden ikäinen. Kun siemennys tehdään toiseen tai kolmanteen kiimaan, ensikon kestävyys paranee ja ensipahnue on suurempi. Käytännössä porsimishetken selkäsilavan paksuus olisi hyvä olla noin 16–18 milliä. kompi. Siksi ensikko menettää helposti painoaan, joten se saa olla porsimishetkellä hieman tuhdimpi kuin useamman kerran porsinut emakko. Liian lihavaksi ensikkoa ei saa kasvattaa, koska silloin syönti imetyskaudella pienenee ja eläin menee helposti huonoon kuntoon. Lihavan ensikon maidontuotanto on lisäksi huonompi, koska utareeseen on kerääntynyt rasvaa. Liika rasva voi pienentää maitorauhasten tilavuutta jopa 20 prosenttia ja pienentää maidontuotantoa myös seuraavalla imetyskaudella. Mittaamalla ensikon selkäsilavan paksuus esimerkiksi siemennyksen ja porsimisen aikaan saadaan paras kuva ensikon kunnosta. Lihavan ensikon maidontuotanto laskee Ensikon maidontuotanto on miltei samansuuruinen kuin vanhemmalla emakolla, mutta syöntikyky on hei- Potrakiihotus – kiihotusrehu emakoille ja ensikoille Emakoiden hedelmällisyyteen ja porsaiden syntymäpainoon vaikuttavat monet tekijät. Yksi avaintekijöistä on emakoiden ruokinta vieroituksesta kiimaan. Kiihotusruokinnan tavoitteena on saada emakot nopeasti kiimaan, munasoluja irtoamaan runsaasti ja niistä mahdollisimman moni vielä hedelmöitettyä. Rajoitetulla ruokinnalla olevien ensikoiden kiihotusruokinta on tärkeää ison pahnuekoon turvaamiseksi. Liian vähäinen energian saanti ennen siemennystä pienentää seuraavan pahnueen kokoa ja porsaiden syntymäpainoa varsinkin emakoilla, jotka ovat menettäneet imetyskaudella paljon painoaan. Samoin käy ensikoille, joiden kiihotusruokintaan ei ole kiinnitetty huomiota. Potrakiihotus nostaa emakon veren insuliinitasoa, mikä stimuloi emakon lisääntymishormoneja ja emakot tulevat aikaisemmin kiimaan. Aikainen ja vahva kiima vaikuttaa positiivisesti seuraavan pahnueen porsaslukumäärään. Kiihotusrehu laskee myös virtsan happamuutta, jolloin virtsatietulehdusriski pienenee. Miten Potrakiihotusta käytetään? Porsitusosastolla emakoille annetaan vieroituspäivän aamuna 0,5 kiloa imetysrehua, jolloin emakot liikkuvat paremmin porsitusosastolta astutusosastolle. Kun emakot on siirretty siemennysosastolle, niille annetaan kilo Potrakiihotus-rehua. Vieroituspäivän iltana emakoille annetaan tiineysrehua ruokahalun mukaan. Seuraavina päivinä aina siemennykseen asti tiineysrehun lisäksi annetaan Potrakiihotusta kaksi kertaa päivässä 250 grammaa eli yhteensä 500 grammaa / päivä / emakko. Jos tiineysrehua ei voi antaa vapaasti, emakoille voidaan annostella lisäksi porsasrehua kunnon mukaan. Ensikoille Potrakiihotusta annetaan 10–14 päivää ennen oletettua kiimaa. Siemennyksen jälkeen emakoille tai ensikoille annetaan vain tiineysrehua ruokintaohjelman mukaisesti. Kun tilalla emakoiden tiinehtyvyys paranee ja tasakokoisia porsaita syntyy enemmän, taloudellinen tulos paranee. Päivi Volanto 41 SIKA AGRO makasiini • 1/13 Karjun asialla Hyvä karju on reipas liikkumaan, aktiivinen seurustelija ja yhteistyökykyinen myös ihmisten kanssa. Moni tila kasvattaa ns. hajukarjut itse, jolloin sikala ja ihmiset ovat karjuille alusta asti tuttuja. Ostettaessa karjua on vastaanottoon ja kotouttamiseen paneuduttava erikseen. Sopuisa karju on työkykyinen On suositeltavaa, että ostokarju viettää ensimmäiset neljä viikkoa karanteenissa, jonne sen seuraksi laitetaan nuoria sikoja. Osa karjuista on Karju on hyvin hoidettuna sopuisa työkaveri. 42 tullessaan hyvin arkoja uusille asioille, minkä vuoksi karjujen kanssa on seurusteltava ahkerasti. Ongelmia tuottavat ne karjupojat, jotka ovat perusluonteeltaan arkajalkoja. Niiden kanssa työskentely voi osoittautua täysin mahdottomaksi. Toivoisinkin, että karjuja tiloille myyvät tilat karsisivat sukulinjoja, joissa arkuus nousee voimakkaasti esille. Karjun käsittelyssä on muistettava olla rauhallinen, määrätietoinen, johdonmukainen ja varovainen. Jotkut karjut tulevat iän myötä kärttyi- siksi, jolloin karjusta on syytä luopua työturvallisuuden vuoksi. Kaikille karjujen kanssa työskenteleville on tähdennettävä, että karjua ei saa kiusata tai satuttaa. Ihmisen mielestä vähäinenkin asia voi karjusta olla loukkaavaa. Kiukkuisen karjun kanssa töistä ei tule mitään, ja vihaisen karjun kanssa jää aina toiseksi. Hyvin opetettu ja käsitelty karju tekee työnsä mukisematta ja parhaimmillaan toimii kuin kone. Karjun opettamiseen käytetty aika palkitsee tekijänsä sujuvana ihmisen ja karjun yhteistyönä. Karjun työ emakkosikaloissa on pikkuhiljaa vaihtunut pelkistä astutushommista kiimakontrollin ja siemennyksen tärkeäksi konsultiksi ja tilasiemenen tuottajaksi. Koska karju on oleellinen osa sikalan tuotannossa onnistumista, näistä arjen sankareista kannattaa pitää hyvää huolta. Katri Kaaro ELL TEKSTI JA KUVA Katri Kaaro Terveyden ylläpito kannattaa Karjujen karsinat ovat joissakin sikaloissa erillisessä karjuosastossa, toisissa rakennuksissa puolestaan siemennettävien tai kantavien emakoiden tilojen yhteydessä. Karjun karsina on pidettävä puhtaana. Karjuosastoissa olen tavannut silmiä kirveleviä ammoniakkipitoisuuksia. Perussyy on, että karjuosastoa ei lämmitetä riittävästi niin, että ilmanvaihtoa voitaisiin lisätä. Toinen syy on, että karjujen karsinoita ei siivota päivittäin. Osa karjuista voi olla todellisia suttupyttyjä, mutta valtaosa pitää yksiönsä siistinä ja jakaa lattiaalan makuualueeseen, ruokailutilaan ja vessaan. Karjuille on myös järjestettävä tonkimismateriaalia ja leluja, joiden kanssa voi puuhastella. Haastankin kaikki huolehtimaan karjujen hyvinvoinnista entistä paremmin. Likainen karsina lisää karjun sorkkaongelmien riskiä. Pienestäkin sorkan halkeamasta voi lähteä tulehdus leviämään sorkan sisällä. Ulospäin tulehdus näkyy, kun se nousee sorkan rajaan tai sorkkaväliin. Kipu puolestaan haittaa karjun liikkumista ja estää hyppäämisen usein kokonaan. Lääkinnällä tulokset ovat sangen laihoja, joten suosittelen ennaltaehkäisyä sekä karjun sorkkien ja jalkojen terveyden tarkkailua päivittäin. Kuume on siittiötuotannolle kohtalokasta. Sen vuoksi kannattaa suojata karjuja sellaisilta sairauksilta, jotka aiheuttavat lämmönnousua. Tavallisimmat ovat sikaruusu ja sikainfluenssa. Lisäksi rokottaisin karjut parvo- ja sirkovirusta vastaan. Sikaruusu- ja parvovirusrokote löytyvät yhdistelmärokotteena, sikainfluenssaa ja sirkoa vastaan on rokotettava erikseen. Kaikkia näitä ei kannata piikitellä kerralla, jotta elimistön puolustusjärjestelmä ei ylikuormittuisi. Lisäksi on muistettava, että rokotus voi aiheuttaa lämmönnousua päivän tai pari, jolloin karjun toimintakyky on alamaissa. Tämän vuoksi en rokottaisi tilan kaikkia karjuja samana päivänä. Näin sikalan hedelmällisyysluvuissa ei tule notkahdusta. Ruokinnassa on oltava maltillinen ja huolellinen. Karju joutuu olemaan koko elämänsä dieetillä, jotta siitä ei tulisi liian suuri ja painava. Liian raskaan karjun jalat ja sorkat joutuvat koville, ja työura voi joutua ennenaikaiselle katkolle. Vitamiinien ja hivenaineiden saannista on huolehdittava, jotta siementuotanto ja karjun elinvoimaisuus olisi hyvässä iskussa. Uusi Sikojen ruokintaopas on ilmestynyt Raisioagron uudistettu Sikojen ruokintaopas on ilmestynyt tammikuussa 2013. Oppaassa on paljon tietoa ja vinkkejä tilojen ruokintaratkaisuihin. Oikea ruokinta ja hyvä hoito ovat keskeisiä tehokkaan tuotannon tekijöitä niin emakoiden, porsaiden kuin lihasikojen kasvattamisessa. Opas on postitettu tiloille ja se löytyy myös netistä www.raisioagro.com. 43 VERKOSSA AGRO makasiini • 1/13 Raisioagron verkkokauppa kehittyy jatkuvasti Raisioagron verkkokauppa uudistuu kevään aikana. Päivityksillä haluamme tehdä palvelun entistä helppokäyttöisemmäksi ja selkeämmäksi. Kasvatamme jatkuvasti verkon kautta myytävää tuotevalikoimaa, jotta pystymme tarjoamaan mahdollisimman kattavan maatalouden verkkokaupan asiakkaillemme. Yaran lannoitteet verkkokaupasta Uutena tuotekategoriana tuomme Yaran lannoitteet verkkokauppaan kevään aikana. Lannoitteiden saaminen verkkokaupan valikoimaan on ollut jo pitkään työn alla, mutta järkevä rahdituksen luominen on ollut haastavaa. Uusimmassa päivityksessä lisäämme verkkokauppaan sekä lannoitteet että niiden rahdituksen. Raisioagron verkkokauppa on osoitteessa shop.raisioagro.com. Perehdytysvideolla helposti alkuun Verkkokaupasta sopimushinnoilla Teemme muutoksia myös verkkokaupan ilmeeseen. Uusi ulkoasu tulee olemaan selkeämpi ja yhtenäinen Raisioagron verkkosivujen kanssa. Jatkossa etusivulta löytyy lyhyt perehdytysvideo verkkokaupan käytöstä. Videosta saa helposti ohjeita, jos verkkokaupan toiminnot eivät vielä ole tuttuja. On myös hyvä muistaa verkkokauppaan talven aikana lisätty automaattinen salasanageneraattori, jolla voit luoda itsellesi uuden salasanan unohtuneen tilalle. Painamalla Unohtuiko salasanasi -painiketta ja lisäämällä kenttiin oman asiakastunnuksesi sekä sähköpostiosoitteesi automaatti lähettää uuden salasanan sähköpostitse. Muistathan, että verkkokaupasta tilaat tuotteet omilla sopimushinnoillasi. Henkilökohtaisilla tunnuksillasi kirjautumalla varmistat, että ehtosi ovat samat kuin asiakkuusvastaavalta tilattaessa. Voit myös tarkastaa oman ostohistoriasi kätevästi verkkokaupasta. Tapahtumat -osion alta paljastuu oma ostohistoriasi 12 viime kuukauden ajalta. Täältä näet nopeasti hinnat, toimituspäivämäärät sekä määrät. Tapahtumat -osiota tulemme myös päivittämään, jotta saat mahdollisimman paljon tietoa omista ostotapahtumistasi. Vesa Pursiainen Raisioagron verkkokauppaan kirjautuminen: 1. Siirry verkkokaupan aloitussivulle osoitteesta: shop.raisioagro.com 2. Kirjautuaksesi sisään verkkokauppaan sinun täytyy lisätä käyttäjätunnuksesi sekä salasanasi kirjautumissivun kenttiin. Käyttäjätunnuksena toimii oma asiakasnumerosi. Muista myös hyväksyä verkkokaupan ehdot. Uusi ilme verkko sa! kaupas 44 Huom. Otamme mielellämme palautetta ja ideoita verkkokauppamme kehittämiseksi osoitteeseen [email protected] 3. Jos sinulle on jo annettu aikaisemmin salasana, mutta olet unohtanut sen, saat uuden salasanan Unohtuiko salasanasi -painiketta painamalla. Täyttämällä ruudulle ilmestyvään kenttään asiakasnumerosi ja Raisioagron järjestelmään antamasi sähköpostiosoitteen saat tähän sähköpostiosoitteeseen automaattisesti uuden salasanan. Ongelmatilanteissa ota yhteyttä meihin sähköpostitse: [email protected] VÄLIPALA Kuumaa keittoa ja bageleita TEKSTI Pia Nieminen I KUVAT Raisio Oyj Höyryävä keitto maistuu herkulliselta ja lämmittää pakkaspäivänä. Maukkaista kasviksista, palvikinkkusuikaleista ja Torino Täysjyväohrasta teet maistuvan minestronekeiton. Keittoa valmistuu vaivattomasti isompikin määrä. Aidot ja oikeat bagelit ovat hyvänmakuisia leipiä, jotka sekä keitetään että paistetaan. Niiden leipominen on helppoa ja hauskaa. Täytetyt bagelit sopivat aamiaiseksi, lounaaksi ja välipalaksi. Ohrainen minestronekeitto (4-6 hengelle) Ainekset: 2 dl purjosuikaleita 2 porkkanaa suikaleina 3 dl palsternakkaa suikaleina (n. 100 g) 3 dl selleriä suikaleina (n. 100 g) 1 rkl rypsiöljyä 2 dl palvikinkkusuikaleita (150 g) Bagelit (noin 24 kpl) 1l vettä 1 lihaliemikuutio 2 dl Torino Täysjyväohraa 1 prk tomaattisosetta (70 g) 1 valkosipulinkynsi 0,5 tl suolaa 0,25 tl rouhittua mustapippuria hienonnettua persiljaa Ohje: Hienonna purjo. Kuori ja suikaloi juurekset. Kuumenna rypsiöljy kattilassa. Paista sekoittaen hienonnettu purjo ja kasvissuikaleet. Lisää kinkkusuikaleet paistamisen loppuvaiheessa ja paista vielä hetki. Lisää vesi, liemikuutio, täysjyväohra, tomaattisose, puristettu valkosipulinkynsi ja mausteet. Anna kiehua miedolla lämmöllä välillä sekoittaen noin 10 minuuttia. Lisää keittoon hienonnettu persilja. 5 dl vettä 0,5 dl siirappia 2 tl suolaa 1 rkl rypsiöljyä 2 ps Sunnuntai Kuivahiivaa (á 11 g) 13-14 dl Sunnuntai Erikois vehnäjauhoja Keittämiseen: 3l vettä 3 rkl sokeria Voiteluun ja koristeluun: 1 muna seesaminsiemeniä 1.Sekoita reilusti kädenlämpöiseen veteen (+42-asteiseen) siirappi, suola ja rypsiöljy. Sekoita pieneen jauhomäärään kuivahiivat ja vispilöi taikinanesteeseen. Lisää jauhoja vähitellen ja alusta taikina. Nosta taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa sitä vielä 5 minuuttia. 2.Nosta taikina takaisin kulhoon ja anna kohota liinalla peitettynä lämpimässä paikassa noin tunti. 3.Kaada kohonnut taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa ilmakuplat pois. Tee taikinasta tanko ja jaa se 24 yhtä suureen osaan. Pyöritä palat tangoiksi, joiden päät ovat hieman ohuemmat. Kierrä patukat rinkeleiksi ja kiinnitä päät hyvin yhteen. Nosta bagelit jauhotetulle leivinpaperille ja kohota noin 30 minuuttia. 4.Laita uuni päälle 225 asteeseen. Kiehauta vesi ja sokeri isossa kattilassa. Nosta 2-3 bagelia kerrallaan kattilaan ja keitä 2-3 minuuttia. Kääntele keittämisen aikana muutaman kerran. 5.Nosta bagelit reikäkauhalla. Valuta hyvin ja laita ne voidellun leivinpaperin päälle uunipellille. Voitele munalla ja ripottele päälle reilusti seesaminsiemeniä. 6.Paista uunin keskitasolla 12-15 minuuttia. lisää HERKULLISIA ohjeita www.raisionkeittokirja.fi 45 UUTISET AGRO makasiini • 1/13 Onko tilasi siilot merkitty ASIANMUKAISESTI? Vuonna 2011 kehitettiin yhtenäinen ohjeistus siilo- ja rehuvarastomerkintöihin. Tuottajia informoitiin uudesta siilojen merkintätavasta muun muassa tiloille jaetulla ohjevihkosella. Rehuvarastojen merkintäohjeiden taustalla on rehulakiin liittyvä rehualan toiminnanharjoittaja-asetuksen muutos, jossa alkutuottajalta edellytetään rehuvarastojen yksilöllistä merkintää. Rehuvarastojen merkintäohjeet ovat alan yhteinen suositus kotieläintiloille. Tavoitteena turvallisuus Maatilalla käytetyn jakelujärjestelmän on taattava, että oikea rehu ohjataan oikeaan kohteeseen. Rehuvarastot tulee alkutuotantotilalla merkitä yksiselitteisesti niin, että rehun toimittaja pystyy toimittamaan tuotteen tilaukselle ja rahtikirjalle merkittyyn varastoon. Tuottajat voivat tilata siilomerkit itse nettikaupasta saatuaan pitopaikkatunnuksen. Siilomerkin tilaaminen on helppoa, ja se maksaa muutamia kymppejä. Enää ei siis kannata asiassa viivytellä, vaan laittaa tilaus menemään, jos ei sitä vielä ole tehnyt. Pekka Ahonen HARJOTTELUTILOJA tarvitaan! • Harjoittelutilaksi voi käydä ilmoittautumassa: https://elomake.helsinki.fi/ lomakkeet/28748/lomake.html • Lisätietoja harjoittelusta: http://www.helsinki.fi/maatalous tieteet/maatalousharjoittelu/ index.html • Lisätietoja: Harjoittelunvalvoja Miika Kahelin [email protected], p. 050 323 4476 Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitos hakee harjoittelutiloja opiskelijoille. Maatalouden opiskelijoille kuuluu pakollisena kandivaiheen opintojaksona 85 työpäivän mittainen maatalousharjoittelu, joka suoritetaan kotimaassa tai ulkomailla päätoimisesti maataloutta harjoittavalla tilalla. Harjoittelu tehdään tyypillisesti palkallisena työsuhteisena harjoitteluna noudattaen esimerkiksi maaseudun työnantajaliiton työehtosopimusta. Jos kaipaatte tilallenne kasvukaudella työvoimaksi innokasta ja tiedonhaluista nuorta, nyt kannattaa ilmoittautua harjoittelutilaksi. TARJOUS! UUTUUSKAURAT NOUDA kasvinvain Raisioagrosta! suojeluaineet Raision varastolta! • Mirella Agro-Pyykinpesu on tehokas ja hellävarainen kotimainen pyykinpesuaine. Se ei sisällä zeoliittia, hajusteita eikä valkaisuaineita. Saatavana myös 20 kilon pakkauksissa. AgroPyykinpesu BOR Huippusatoa ja -laatua! • FlockeBOR Erinomaista myllylaatua, korkea hehtolitrapaino! 19 90 8 kg + vero + rahti Tervetuloa siemenkaupoille! 46 Öljykasvien siemenet ja kasvinsuojeluaineet voi noutaa Raision toimipisteen noutovarastosta, joka päivystää huhtikuun alusta alkaen arkisin klo 8-15. Tervetuloa ostoksille! PALVELUKORTTI Jos sinulle tulee ylimääräisiä AgroMakasiineja, osoite on virheellinen tai haluat peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita se Raisioagroon. Postimaksu on maksettu puolestasi. Osoitteenmuutos Tilaan AgroMakasiinin En enää tarvitse lehteä Vilja-ja kotieläintuotanto lopetettu Nimi Postimaksu on maksettu puolestasi. Puh. Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite Marjo Keskikastari Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä > NIMITYSUUTISIA Olen Kimmo Kukkonen, Raisioagron uusi Olen Kaisa Reunasalo, uusi nautatilojen nautatilojen asiakkuusvastaava. Toimin asiakkuusvastaava Satakunnan, Hämeen Pohjois- ja Etelä-Karjalan alueilla, Joenja läntisen Pirkanmaan alueella, jolla toisuun ja Imatran välillä. Kotoisin olen min Kirsi Mäenpään työparina. ToimipaikJoensuusta ja asun Liperin Ylämyllyllä. kani on Raision toimipiste. Olen ollut RaiToimipiste sijaitsee Joensuussa, josta sion palveluksessa lähes 20 vuotta, joista käsin hoidan kenttätyötä. Myynti- ja viimeiset 15 vuotta Viljakaupparyhmässä. asiakaspalvelutyöt ovat tuttuja jo vuosien Myyn naudanrehujen lisäksi myös lannoitajalta. Työparinani toimii Miina Tuominen. teita, kasvinsuojeluaineita, siemeniä ja Ota yhteyttä ruokinta- ja tarvikeasioissa! polttoaineita sekä ostan viljaa. GSM 044 781 9095, [email protected] Ollaan yhteydessä! GSM 044 782 1261, [email protected] Olen Anna Vuola ja toimin Loimaan seuOlen Vesa Pursiainen, Raisioagron uusi dun, Turunmaan saariston ja Raaseporin verkkokauppavastaava. Olen kotoisin viljatila-asiakkaiden asiakkuusvastaavaTurusta. Koulutukseltani olen tradenomi na yhdessä työparini Mikko Kosken kansja minulla on useamman vuoden kokemus sa. Viljan ja öljykasvien hankinnan lisäksi sähköisestä kaupankäynnistä. Olen aikaimyyn tuotantopanoksia. Aloitin vuodensemmin työskennellyt rakennustarvikevaihteessa, jota ennen olen toiminut naualalla myynti- ja verkkokauppatehtävissä. tatilojen asiakkuusvastaavana. Asun LaitiOlen aloittanut Raisioagron palveluksessa lassa kotitilallani, jossa tuotantosuuntana viime vuoden marraskuussa. Toimion peltoviljely. Ollaan yhteydessä! paikkani on Raision toimipisteen konttori. Satoisaa tulevaa viljelykautta! Ole minuun yhteydessä kaikissa Raisioagron verkkokauppaa GSM 044 782 1282, [email protected] koskevissa asioissa. GSM 044 770 6915 [email protected] tai [email protected] 47 MP2 Itella PRO2 - Itella PostiOyj Oy KYSY LISÄÄ OMALTA YHTEYSHENKILÖLTÄSI
© Copyright 2024