Uutta Suomessa: BENEMILK®-REHUISSA

M A K A S I I N I
Raisioagron asiakaslehti
Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 1 • 13
UUSI
SOPIMUSVILJELYKAUSI ALKAA
EVÄÄT
kasvinsuojeluun
Uutta Suomessa:
BENEMILK -REHUISSA
TYYTYVÄISYYSTAKUU
®
M A K A S I I N I
Ajankuva
Tuottajaristeilyllä...............................4
Maatalouden kehitysnäkymiä............6
Huippufarmari haussa.......................7
Kasvinviljely
Viljamarkkinoilla korkeat hinnat........8
Agropäivät..........................................9
Oppia kasvitaudeista........................10
Uusi viljelykausi................................12
Vältä hometoksiiniriskiä...................14
Kasvinsuojelussa vesistörajoituksia 15
Nauta
Uudet Benemilk®-rehut...................16
Benemilk toimii hyvin Mehtosella....18
Benemilk-tyytyväisyystakuu.............21
Benemilk seosruokintaan................21
Benemilk Blue Mikkolan tilalla.......22
Nurmisiemenuutuudet.....................24
Safesil suojaa säilörehua.................26
Nurmen rikkatorjunta......................27
Umpikauden ruokinta......................28
Herutuskausi haasteena..................30
Sukupolvenvaihdos päätökseen.......32
Satatonnarit ja 150-tonnarit.............33
18
Siipi
Vuosi uutta aikaa takana..................34
Rehun lisäaineista............................36
Sika
Sikojen täyshoitola...........................38
Paavon niksinurkka..........................39
Ensikosta vahva emakko..................40
Karjun asialla...................................42
Sikojen ruokintaopas.......................43
Verkossa
Verkkokauppa kehittyy......................44
Välipala
Keittoa ja bageleita...........................45
Uutiset..............................................46
4
2
15
PÄÄKIRJOITUS
JULKAISIJA
Raisioagro Oy
PL 101, 21201 Raisio
Puh. 02 443 2111
Faksi 02 443 2137
Sähköposti:
[email protected]
www.raisioagro.com
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Bengt-Erik Rosin
kaupallinen johtaja
Puh. 050 557 4323
TOIMITUS
Marjo Keskikastari
markkinointiviestinnän asiantuntija
Puh. 040 772 8828
Viestintätoimisto Telegraafi Oy
Toimituskunta
Juha Anttila
tuotepäällikkö
Ilmo Aronen
T&K johtaja
Merja Holma
kehityspäällikkö
Marja Hongisto
kehityspäällikkö
Jaakko Laurinen
kehityspäällikkö
Minna Oravuo
asiakkuuspäällikkö
Heidi Silvennoinen
tuotepäällikkö
Päivi Volanto
kehitys-/tuotepäällikkö
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET
Marjo Keskikastari
[email protected]
Puh. 040 772 8828
ULKOASU JA TAITTO
Mainostoimisto Uusimäki
KANSIKUVA
Annika Fagerholm
PAINATUS
ForssaPrint
ISSN 2323-220X
39. vuosikerta
Seuraava AgroMakasiini
ilmestyy huhtikuussa 2013.
Kotimaisen toimijan
vahva aloitusvuosi
Raisioagro on ehtinyt yhden vuoden ikään. Tavoitteenamme oli yritysrakenteen muutoksen kautta uudistaa toimintatapaamme ja sitä kautta vahvistaa edelläkävijyyttämme maatalouden tuotantopanoskaupassa.
Olemme onnistuneet hyvin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Muutokset toimintaympäristössä ja erityisesti kilpailutilanteessa edellyttävät
meiltä herkkyyttä ja kykyä nopeisiin päätöksiin myös jatkossa.
Pääkilpailijan siirtyminen tanskalaisomistukseen merkitsee sitä, että
lähestulkoon puolet suomalaisen maatalouskaupan päätäntävallasta
siirtyi ulkomaille. Raisioagro on nykyään ainoa kotimaisessa omistuksessa oleva valtakunnallinen rehunvalmistaja. Nähtäväksi jää, mitä muutoksia ulkomaalaisomistus tuo suomalaiseen maatalouskauppaan.
Me Raisioagrossa jatkamme erittäin kevyeen kustannusrakenteeseen
perustuvan tuotantopanoskaupan kehittämistä. Jo ensimmäisenä toimintavuotenamme onnistuimme osoittamaan kustannustehokkuuttamme useissa maatalouden päätuotantopanoksissa - muun muassa lannoitekaupassa volyymimme nousi tuntuvasti.
Kilpailukyvyn vaaliminen edellyttää sopeutumista toimintaympäristöön ja ennen kaikkea aktiivista vaikuttamista omaan tulevaisuuteemme.
Kyky luoda uutta on olemassaolon ehto. Vakiintuneiden toimintatapojen
rinnalle tarvitaan edelläkävijyyttä ja innovatiivisuutta. Edelläkävijyyttä
edustaa esimerkiksi ammattiviljelijöille kehittämämme profiloitu verkkokauppa, joka on mahdollistanut todella nopean kasvun myös tuotantopanoskaupan sähköisessä asioinnissa.
Benemilk-rehut taas edustavat innovatiivisuutta. Innovaatiosta on jätetty kansainvälinen patenttihakemus, ja kaupallistaminen kotimaassa
etenee kovaa vauhtia. Benemilk-rehu tuottaa enemmän maitoa ja parantaa maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta. Lisäksi energian ja valkuaisen
hyötysuhde on parempi kuin tavanomaisilla rehuilla.
Benemilkissä on ainekset kansainväliseksi menestystuotteeksi. Jo
tässä vaiheessa se auttaa suomalaisia maidontuottajia saavuttamaan
entistä parempia tuloksia. Olemme iloisia
ja ylpeitä siitä, että innovaatio on syntynyt
oman talomme kehitys- ja tutkimustoiminnan tuloksena. Kiitos kuuluu myös
niille lukuisille käytännön tiloille, jotka
ovat kokeilleet tuotetta sen kehitysprosessin aikana ja antaneet meille arvokasta käyttäjäpalautetta.
Saimme yhdessä paljon aikaiseksi ensimmäisenä toimintavuotenamme. Tavoitteena on kehittyä entistä paremmaksi ja
voimakkaammaksi kotimaiseksi toimijaksi. Työ jatkuu ja toivon, että voimme jatkaa
sitä yhdessä teidän, hyvien asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme, kanssa.
Bengt-Erik Rosin
3
AJANKUVA
AGRO makasiini • 1/13
”Ristus mikä risteily”
Otsikon toteama on suoraan lainattu risteilypalautteesta,
jonka eräs matkustajista oli kirjoittanut. Se kuvaa hyvin
matkustajien tuntemuksia tuottajaristeilystä; toimivat
järjestelyt, hyvä ohjelmatarjonta ja ennen kaikkea iloinen
ja vapautunut fiilis.
TEKSTI JA KUVAT Janita Virtanen
Raisioagron asiakasristeily käynnistyi
kirpeässä pakkassäässä tammikuun
puolivälissä. Kohti Tukholmaa lähdettiin 1 300 maataloustuottajan voimin.
Risteilyllä oli tarjolla ohjelmaa perinteiseen tapaan sekä tiedon että viihteen nälkään.
Ensimmäisenä risteilypäivänä
pääpaino oli viihteellä. Suvi Karjula
tanssitti risteilyvieraita alkuillasta, ja
myöhemmin illalla Vicky Rosti räjäytti potin. Vauhdikkaan rokkileidin yleisö oli haltioissaan ja show oli täydellinen päätös ensimmäiselle illalle.
Tukholmassa tarjolla oli erilaisia
4
retkivaihtoehtoja, joista uutuutena
vierailu Kaknäsin tv- ja radiotorniin
sekä Spritmuseumiin eli viinamuseoon. Sillä välin laivalla viihdyttiin Elovena-bingon ja jo viime vuonna suosituksi todetun lavatanssikurssin
merkeissä. Iltapäivällä huumoria tarjoili Simo Frangen.
Kokoustiloissa oli mahdollisuus
osallistua sika-, siipikarja-, vilja- ja
kalaryhmien luennoille. Atlantis Palacessa nautaryhmän tilaisuudessa
esiteltiin mm. Benemilk-uutuus,
josta kerrotaan tämän lehden nautaaiheisilla sivuilla.
Taivaallista retkeilyä
Kaknäsin radio- ja tv-tornin huippu
tarjoili risteilyvieraille uutena päiväretkikohteena visuaalisia elämyksiä.
Tornista avautuu upeat näköalat yli
Tukholman. Vaikka risteilypäivän sää
ei ollut näköalaelämysten kannalta
aivan onnistunein, riitti talvisessa
Tukholmassa risteilyvierailla katseltavaa ja kuvattavaa.
Asikkalassa asuva Matti Seppälä
oli tänä vuonna kolmatta kertaa mukana Raision risteilyllä. Retkitarjonnasta hän valitsi Tukholma taivaalta
-näköalaelämyksen.
– Kyseessä on kuuluisa torni, jossa en ole aiemmin käynyt, joten arvelin sen olevan tutustumisen arvoinen
paikka. Keli ei ollut paras mahdollinen, mutta näköala oli siltikin huima.
Retket ovat mukava lisä risteilylle,
vaikka toki laivalla samaan aikaan
järjestetyt lavatanssikurssit olisivat
olleet myös kiinnostavia, Seppälä hymyilee.
Seppälä myöntää, että pikkuvapaa
virkistää arkea. Hän yhdistää risteilyllä mielellään sekä työn että huvin.
– Odotan risteilyltä hyviä keskusteluja tuttavien kanssa, minkä lisäksi
yhteistyökumppanien luennot kiinnostavat. Esiintyjistä Virve Rosti tuntui kolahtavan jengiin täysillä. Se
vuorovaikutteisuus oli hienoa katseltavaa. Koko yleisö, ja vielä enemmän
artisti itse, oli aivan liekeissä. Tänään
Finlanders saa varmasti porukan
tanssimaan, Seppälä arvelee.
Kalaväen neitsytristeily
Raisioagron kalaosasto oli ensimmäistä kertaa mukana Raision risteilyllä. Asiakkaita oli matkassa mukana 34 henkeä.
Kalaryhmälle oli järjestetty iltapäivällä oma seminaari, kuten maatilapuolen asiakkaillekin, mutta illalla
kalankasvattajien antimista saivat
nauttia kaikki risteilyvieraat. Näyttelytilaan oli katettu houkutteleva
maistiaispöytä kylmäsavustetusta
kirjolohesta ja siiasta. Tarjolla oli
Kuhmon Ekokalan sekä Kalavaltasen
Raisioagron rehuilla kasvatettua sataprosenttisesti kotimaista ja laadukasta kalaa. Ja kyllä maistui hyvältä.
Luokkakokous risteilyllä
Antti Airikki Nousiaisista (vas), Aarne
Okkonen Kontiolahdelta sekä Matti Pennanen
Tohmajärveltä ovat ottaneet tavaksi pitää
luokkakokousta Raisioagron risteilyllä kerran
vuodessa. Kaverukset ovat tutustuneet
Ilomantsin maatalousoppilaitoksen vuosikurssilla 1979-81. Laivaristeily on mitä mainioin
paikka päivittää kuulumiset ja muistella
menneitä. Vaimot eivät yleensä ole mukana
reissussa. ”Jonkun pitää tienatakin”, miehet
myhäilevät.
5
AJANKUVA
AGRO makasiini • 1/13
kymmenen prosenttia neljässä vuodessa. Tällä hetkellä ala tekee töitä
kasvatushalukkuuden lisäämiseksi.
Parempi näkymä lihapuolella lähtee
siitä, että tuottajahinnat on saatu
nousuun, Kallinen sanoo.
Naudanlihan osalta tuotannon
määrä kulutukseen nähden ei ole ollut riittävä vuosiin, ja lihan tuonti on
kasvanut yhä enemmän. Ilmassa on
kuitenkin toiveita määrän lisääntymisestä, mikäli lypsykarjan määrä pysyy
nykytasolla ja keskipainokehitys saadaan nousemaan.
Vaikka viljan suhteen syksy oli
haasteellinen, satokilojen yhteenlaskettu määrä osoitti, että määrällisesti
ja laadullisesti päädyttiin lopulta hyvään lopputulokseen. Yleisesti ottaen
romahduksia ei ole tapahtunut millään tuotantosektorilla.
Anne Kallinen urakoi
laivalla neljä luentoa
painottaen näkökulman
kuulijakunnan mukaan..
Tuottajilla
on yrittämisen intoa
Viljelyhalukkuus jatkuu
TEKSTI JA KUVA Janita Virtanen
Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n
toimitusjohtaja Anne Kallinen kertoi
risteilyvieraille maatalouden markkinoiden nykytilanteesta sekä valotti
tulevaisuuden näkymiä laajan tutkimuksen perusteella. Vuonna 2012
tehty, eri tuotantosektorit kattava tutkimus sisältää näkymät vuoteen 2020
asti ja perustuu 4 750 maatalousyrittäjän suunnitelmiin.
Tilastot ja uutisointi antavat helposti turhan negatiivisen kuvan maataloustuotannon nykytilasta.
– Koskaan ei ole niin synkkää,
mitä voisi lehdistä lukemalla päätellä. Onhan yrittäjiä toki vähemmän
kuin ennen; vuonna 1994 maatiloja
oli 114 000 ja tänä vuonna 57 000.
Jatkavia tiloja kuitenkin riittää, ja
ennen kaikkea jaksamista sekä kovaa
yrittämisen halua, Kallinen toteaa.
Tuotantomäärien osalta tutkimukset osoittavat maitoa, naudanlihaa ja
kananmunia tuotettavan hieman vähemmän, ja sianlihaa ja siipikarjalihaa enemmän kuin EU-ajan alussa.
Yksikkökoot ovat kasvaneet ja tuotanto tehostunut, mutta jokaisella sektorilla säilyvät omat haasteensa.
– Maidon osalta keskeinen haaste
on keskituotoksessa. Emme tahdo
millään päästä edes plusmerkkiseen
kehitykseen. Kulutusta kotimaiselle
maitotuotteelle olisi enemmän kuin
tuotantoa.
Sikapuolella suurimmat vastoinkäymiset alkavat olla takanapäin.
Tutkimusten mukaan vireillä on uusia
investointisuunnitelmia.
– Tuotannosta on hävinnyt noin
Kotieläintilojen väheneminen jatkuu - kasvintuotannossa jatkaa lähes
nykyinen määrä vuonna 2016
Maatiloja, kpl
Kotieläintiloja
Kasvintuotantotiloja
Yhteensä
6
2012
2016e
2020e
19 500
14 600
12 300
-4 900 kpl
-2 300 kpl
37 600
33 500
-1 700 kpl
-4 100 kpl
52 200
45 800
39 300
58 800
Pitkällä tähtäimellä tuotanto jatkuu
kolmella neljästä tilasta. Pellot pysyvät pääosin omassa viljelyksessä,
vaikka kotieläintuotanto loppuisi.
Näin käy lähes poikkeuksetta sikataloudesta luopuvilla tiloilla.
– Kolmen vuoden päähän katsottaessa kasvinviljelytilojen määrä
näyttäisi pysyvän vakaana. Kotieläinpuolella viime vuosien kaltainen tilamäärän vähennys näyttää jatkuvan.
Luopuvat tilat eivät luovu mielellään
pellosta ja viljelystä, mutta toisaalta
kotieläintilojen peltojen tarve kasvaa,
kun tiloja halutaan kasvattaa ja kehittää.
Tällä hetkellä tilojen keskikoko on
neljäkymmentä hehtaaria, ja lähitulevaisuudessa se noussee viiteenkymmeneen. Suurin muutos tulee näkymään yli sadan hehtaarin tilojen
joukossa. Suurimmat yksikkökoot
ovat sikapuolella, kuten myös suurimmat tarpeet hehtaarien lisäämiseen.
Vaikka haasteilta ei vältytä jatkossakaan, on tärkeää huomioida myös
oma jaksaminen, joka suurena tekijänä vaikuttaa suunnitelmien toteutumiseen.
– Terveyden eteen pitää tehdä töitä. Ihmissuhteista saamme voimaa,
ja sieltä meidän täytyy ammentaa
myös vaikeina aikoina, Kallinen muistuttaa.
Seuraa ja opi:
Huippufarmari haussa!
Uusi kilpailumme on lähtöruudussaan valmiina odottamaan
käskyä: Paikoillanne, valmiit, hep!
TEKSTI Heidi Silvennoinen
Julkaisimme marraskuussa Huippufarmari haussa -kilpailun asiakkaillemme. Haastoimme sopimusviljelijöitämme ja rehuasiakkaitamme
leikkimieliseen kilpailuun, jossa
etsimme viljelijöitä, jotka tavoittelevat vilja-, öljykasvi- ja nurmiviljelyssä
mahdollisimman hyvää taloudellista
tulosta, ympäristöä kunnioittaen.
Viljelyn onnistumista arvioidaan kolmella eri kriteerillä: sadon määrä ja
laatu, sadon arvo sekä ympäristövaikutus.
Satokilpailuja on vuosien saatossa
ollut useita, mutta erityistä kilpailussamme on tosiaan se, että ympäristönäkökulmat otetaan huomioon tuloksia arvioitaessa. Haluamme todistaa
mottomme ”Hyvä sato on parasta
ympäristönsuojelua” todeksi myös
käytännön esimerkein kilpailutiloillamme. Laskennassa käytämme
hyödyksi Closed Circuit Cultivation
CCC® -konseptimme EkoPlus , HiiliPlus ja VesiPlus -mittareita.
Ympäristönäkökulmien huomioonottaminen ei tarkoita sitä, että
tuotantopanoksissa aina säästellään.
Tuotantopanoksia tulee käyttää tehokkaasti kunkin lohkon ja tilan tarpeen mukaisesti, satopotentiaali
mahdollisimman hyvin huomioiden.
viljelijöille. Uudet internetsivut julkaistaan maaliskuun alussa. Jutut
alkavat kilpailutilojen esittelyistä
sekä heidän viljelysuunnitelmiensa ja
viljelysopimustensa teosta.
Seuraa, osallistu ja opi!
Kilpailuun hakeneita oli enemmän
kuin pystymme ottamaan vastaan.
Esikarsinta on juuri kirjoitushetkellä
käynnissä ja voimme todeta vain, että
ennakko-odotukset lupaavat todella
tasaväkistä ja äärimmäisen mielenkiintoista kilpailua. Kilpailussa on
edustettuna ainakin runsaasti öljykasvilohkoja, ohraa sekä vehnää.
Alue-edustukset ovat varsin tasaisesti ympäri Suomea. Laita sivustomme
www.huippufarmari.fi kirjainmerkkeihisi netissä ja seuraa, miten suosikkisi pärjää kilpailussa!
Kilpailuun liittyy olennaisena osana
interaktiiviset uudet verkkosivumme,
www.huippufarmari.fi, jossa kerromme viikoittain kilpailutilojen kuulumisia. Samalla jaamme myös ajankohtaista viljelyneuvontaa, viljamarkkinatietoutta sekä seuraamme kasvukauden etenemistä eri alueilla.
Sivuille tulee myös kommentoimismahdollisuuksia kävijöille, joten
toivomme kaikkien asiakkaidemme
jakavan siellä omia hyväksi todettuja
viljelykäytäntöjään. Meillä on asiakkainamme tunnetusti Suomen parhaat viljelijät, joten miksipä emme
yhdessä jakaisi tietoa myös toisille
Kilpailusta
takuulla mielenkiintoinen
7
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 1/13
Korkeat hinnat
kannustavat tuotantoon
Tilanne viljamarkkinoilla on säilynyt hyvin samankaltaisena koko kuluneen talven aikana. Hinnat ovat pysyneet
poikkeuksellisen korkealla tasolla. Markkinaa vahvistavia tekijöitä
on ollut enemmän kuin markkinatilannetta helpottavia.
TEKSTI Minna Oravuo
Vahvistuvien hintojen takana on se,
että käyttö on tuotantoa suurempi.
Suurimpien vientimaiden vientipotentiaali on pienempi kuin vastaavasti
tuontimaiden ostotarve. Varsinkin
USA:n viime kesän kuivuudesta johtuneen maissisadon määrän väheneminen on vaikuttanut koko talven
viljamarkkinatilanteeseen. Kuivuus
on jatkunut osassa maata myös kesän jälkeen ja syysvehnä on kärsinyt kuivuudesta niin paljon, että sen
uskotaan heijastuvan myös vuoden
2013 USA:n vehnän kokonaistuotantomäärään.
Etelä-Amerikan, Brasilian ja Argentiinan viljantuotannon odotetaan
tasapainottavan markkinaa ja paikkaavan USA:n viime kesän tuotantoa.
Viljelyhalukkuus onkin ollut suuri,
mutta valitettavasti kylvöolosuhteet
eivät olleet optimaaliset loppuvuoden
8
kylvöille. Brasiliassa oli liian kuivaa ja
Argentiinassa vastaavasti satoi liikaa.
Tammikuussa olosuhteet paranivat
jonkin verran.
Talvehtiminen sujunut hyvin
Myös Euroopassa viljelyhalukkuus oli
syksyllä korkealla. Syysrapsin kylvöaikana satoi osassa Eurooppaa liikaa,
joka rajoitti kylvömahdollisuuksia,
mutta vehnää päästiin kylvämään
paremmissa olosuhteissa. Pohjoismaita ja Iso-Britanniaa lukuun ottamatta olosuhteet olivat hyvät. Talvi on
Euroopassa ollut leuto, eikä talvituhoista ole raportoitu.
Viljelyalan arvioidaan kasvavan
Euroopassa selvästi viime kesään
verrattuna. Koska olosuhteet ovat
talven aikana olleet kohtuulliset,
odotusarvo EU:n ensi kesän viljan
tuotantomäärästä on selvästi viime
kesää korkeampi. Kokonaistuotantomäärän arvioidaan kasvavan jopa 7
prosenttia.
Globaali viljamarkkinatilanne on
suosinut Eurooppaa ja eurooppalainen vilja oli syksyllä varsin kilpailukykyistä. Viljan vientiä helpotti myös
Mustanmeren alueen vaatimattomampi viljasato. Viljaa vietiin syksyllä
Euroopasta etupainotteisesti. Vuoden
vaihteessa tilanne muuttui. Euron
vahvistuessa eurooppalaisen viljan
kilpailukyky heikkeni ja amerikkalaisen viljan vientimahdollisuudet paranivat. Venäjältäkin vietiin viljaa satokauden alussa, mutta talven edetessä
arvailut viljan tuontitarpeesta ovat
kiihtyneet.
Kotimaan viljakauppa vilkastui
Myöhään alkaneesta ja pitkäksi
venyneestä sadonkorjuukaudesta
johtuen viljakauppa käynnistyi poikkeuksellisen myöhään. Sadonkorjuuajan jälkeen markkina hiljeni selvästi.
Myyntihalukkuutta vähensivät syystöiden pitkittyminen talvenalkuun
saakka. Nouseva hintakehitys sai
myyjät tarkkailemaan tilannetta.
Myös osin aivan uudenlaiset laatuongelmat, kuten viljan korkeat hometoksiinipitoisuudet heikensivät myyntiaktiivisuutta. Vuoden vaihteen jälkeen kauppa kuitenkin vilkastui selvästi ja on jatkunut kohtuullisen
vilkkaana.
Viljojen hintataso oli nouseva loppuvuoteen saakka, minkä jälkeen hinnat ovat olleet vakaat. Hintataso on
kuitenkin pysähdyksestä huolimatta
ennätyksellisen korkealla. Myllyvehnän ja mallasohran hinta oli tammikuussa noin 230 euroa tonnilta.
Rehuviljojen hintataso on ollut
lähellä elintarvikeviljoja, mikä on
herättänyt ihmetystä. Syynä rehuviljojen korkeaan hintatasoon on se,
että markkina on hyvin tasapainoinen
ja kysyntä hyvää. Rehuohran hintataso oli tammikuun lopulla 210 euroa
tonnilta, rehuvehnän 220 euroa ja
rehukauran 189 euron tasolla.
Öljykasvien hinta kävi syksyllä
ennätyksellisen korkealla noin 510
eurossa tonnilta, mutta laski siltä
melko nopeasti 440 euron tasolle.
Alkuvuodesta hinta taas vahvistui
ja oli tammikuun lopussa 465 euron
tasolla.
ihmiset syövät joka päivä ja tuotannon pitää toimia koko ajan. Korkeammalla hinnalla kannustetaan tasaiseen myyntiin. Usein kuitenkin viljamarkkinaa seuraavat myyjät reagoivat nousevaan hintaan päinvastoin ja
jäävät odottamaan kuinka kauan hinta jatkaa nousuaan. Tällöin myynti
unohtuu. Hinnan käännyttyä laskuun,
voi reaktio olla sama, odotetaan hinnan nousua uudelleen.
Kansai
nv
viljama äliset
rkkinat
Tasaisesta viljavirrasta
hyötyvät kaikki
Viljan käyttäjä, teollisuus, kauppa tai kotieläintila, ei hyödy tilanteesta,
jossa markkina hiljentyy liikaa. Raaka-ainetta tarvitaan ja se joudutaan
hankkimaan muita reittejä tai korvaamaan vaihtoehtoisilla tuotteilla. Jos taas kauppa on hyvin epätasaista, konkreettiseksi ongelmaksi
voi myös tulla viljan siirto ja vastaanotto huomattavasti normaalia lyhyemmässä ajassa. Myöskään vientikauppa ei hyödy voimakkaista tarjontamuutoksista. Se vaikeuttaa vientikauppojen tekemistä ja toisaalta
konkreettisia toimituksia.
Viljan myyjä onnistuu harvoin saamaan spekuloimalla huippuhintaa,
vaan varminta on myyjänkin kannalta ajoittaa myynnit pitkin satokautta
ja malttaa myydä, kun hinta on korkealla - ennen kuin hinta lähtee laskuun. Tasaisesta raaka-ainevirrasta hyötyvät kaikki viljaketjun toimijat.
Minna Oravuo
Toimivatko viljamarkkinat?
Viljamarkkinoiden toimivuutta arvostellaan aika ajoin. Toimivuutta voidaan lähinnä arvioida sitä kautta, että
onko konkreettisia esteitä kuten lainsäädäntöä, joka vaikeuttaa viljakauppaa. Kun tarjonta ylittää kysynnän tai
päinvastoin, ei kyse ole markkinoiden
toimimattomuudesta vaan normaalista muutoksista markkinoilla. Muutokset heijastuvat hintaan, joka tasapainottaa tilannetta joko lyhyellä
tai pitkällä aikavälillä. Ääritilanteita
lukuun ottamatta markkina toimii
aina, mutta onko se ostajan vai myyjän kannalta suotuisampi tilanne on
eri asia.
Ostajan näkökulmasta korkea hintataso on toki haastava, mutta ei suurin ongelma. Tärkeää hyvin toimivan
viljasektorin kannalta on tasainen
raaka-ainevirta, sillä kotieläimet ja
Tervetuloa Agropäiville!
Raisioagron Agropäivät tarjoavat rautaista ammattiasiaa niin kasvinviljely- kuin kotieläintiloille. Tule hakemaan parhaat vinkit öljykasvien,
nurmikasvien ja viljojen viljelyyn, lannoitukseen ja kasvinsuojeluun.
Hyödynnä samalla hyvät noutotarjouksemme tuotantopanoksista ja
-tarvikkeista. Tarjoamme lounaan ja kahvit. Merkitse sinulle sopivin
päivä kalenteriisi jo nyt.
Agropäivien aikataulu 2013:
Ilmajoki 10.4.
Raisio 12.4.
Kouvola 16.4.
Pöytyä 18.4.
Ylivieska 19.4.
Raisio 24.4.
Saat tarkempaa tietoa päivien ohjelmasta sähköpostitse.
Aikataulu löytyy myös netistä www.raisioagro.com.
9
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 1/13
Lajikkeen
n
ominaisuuksie
n
o
tunteminen
sa.
avainasemas
Oppia viime k
Kasvukautta 2012 värittivät
alueelliset, jopa lohkokohtaiset ääriolosuhteet. Kauden
sää loi paikoin ihanteellisen
ympäristön viljan kasvulle,
kun taas paikoin kärsittiin
ylenmääräisestä kosteudesta.
TEKSTI JA KUVA
Marja Jalli, MTT Kasvintuotannon tutkimus
Kasvitautien esiintyminen on viime
kädessä sidoksissa lämpötilaan ja
kosteuteen. Viime kesälle oli olennaista taudinaiheuttajalajiston runsaus sekä esiintymisvoimakkuuksien
suuret vaihtelut.
Verkkolaikku kiusana
Kylvösiemenen peittauksen merkitys
korostui kevään maltillisessa alkukehityksessä. Peittauksesta hyötyi
erityisesti ohra, sillä peittaus torjuu
tehokkaasti ohran verkkolaikkua.
Näyttäisi, että mallasohralajikkeet
ovat alttiimpia siemenlevintäisen
verkkolaikun etenemiselle kuin
kasvujätteestä tulleelle tartunnalle.
Ohrakasvustoissa, joissa kasvit eivät
kärsineet liiasta kosteudesta, oireet
olivat paikoin hyvin voimakkaat jo
lippulehdelle tulon aikaan.
Ohran rengaslaikku vikuutti kasvustoja kevyt- ja suorakylvetyillä monokulttuurilohkoilla. Rengaslaikku
Mirador + Proline –
pitkäkestoista tautitorjuntaa
Kasvitaudit levisivät
suotuisissa oloissa
tähkään asti.
Kuvassa ruskolaikkua
vehnän tähkässä.
10
• Miradorin tehoaine on tuttu ja
tehokas atsoksistrobiini eli se
kuuluu strobiluriinien tehoaineryhmään
• Proline
markkinoiden
parhaimpia
triatsolivalmisteita
• Pitkävaikutteista
ja varmaa
tautitehoa
kesän kasvitaudeista
etenee kasvustossa vain sadepisaroiden välityksellä ja tartunnat ovat hyvin paikallisia. Jollei taudinaiheuttajaa ole aiemmin lohkolla esiintynyt,
on sen leviäminen lohkolle tuulen
mukana epätodennäköistä. Rengaslaikun kestävyyden suhteen ohralajikkeiden välillä oli selviä eroja.
Ruskolaikku väritti tähkät
Vehnän tautilajisto poikkesi hieman
edellisten lämpimien kesien taudeista. Pistelaikkua (DTR-laikkua) esiintyi
jonkin verran vehnän monokulttuurilohkoilla viljan pensomisvaiheessa.
Pian pistelaikku sai antaa kuitenkin
sijan viileämpien kasvukausien ruskolaikulle. Sadekuurot edistivät sadepisaroiden avulla leviävää tautia.
Kevätvehnälajikkeiden ruskolaikun
kestävyydessä ei ole suuria eroja.
Tauti levisi kasvukauden aikana vehnän tähkään asti värittäen sitä punertavan rusehtavilla laikuillaan.
Vaikka kasvukausi oli yleisesti
lehtilaikkutauteja suosiva, myös
ruosteet saivat jalansijansa. Etelärannikolla esiintyi vehnässä sekä kelta- että ruskearuostetta. Ruosteista
on kehittynyt uusia rotuja, jotka ovat
entistä sopeutuvaisempia erilaisiin
ilmasto-oloihin. Suhteessa viljojen
kasvuasteeseen ruosteet rantautuivat
Suomeen keskimääräistä aiemmin.
Syynä tähän olivat Keski-Euroopan ja
Tanskan voimakkaat ruoste-epidemiat, joista itiöt lensivät tuulien avulla pelloillemme.
Punahomeitta ei vältytty
Poikkeuksellista viime kesälle oli,
että lumihomeena tunnettu Michrodochium nivale -sieni aiheutti laikkuja kevätvehnän lehdille. Sienen tiedetään hyötyvän viileästä ja kosteasta
ja sen alkutartuntaa edesauttaa, jos
lehti on kärsinyt esimerkiksi hyönteisen imentävioituksesta. Fusariumlaikkua esiintyi runsaasti rehevän
kasvun lohkoilla, joilla oli etanavioituksia. Myöhemmin sama sieni eteni
tähkään aiheuttaen siinä lohenpunaista pumpulimaista kasvustoa.
Punahomeiden ja toksiinien määrissä on kesän jäljiltä suuria vaihteluja. Vehnässä pitoisuudet ovat alhaisimmat ja kaurassa korkeimmat.
Aikaisin puidut kasvustot säästyivät tartunnalta muita paremmin. Olosuhteet ohjasivat Fusarium-lajistoa.
DON-toksiineja tuottava F. graminearum on yleistynyt yhdeksi merkittäväksi Fusarium-lajiksi meillä aiemmin tunnettujen lajien rinnalle.
Kasvinsuojelu kannatti
Viime kasvukaudella taudinaiheuttajat olivat askeleen edellä viljelykasveja. Tilanne korostui myöhään kylvetyissä kasvustoissa. Torjunta toteutettiin kuitenkin pääsääntöisesti kasvin kasvuasteen mukaan ja viimeisiä
kasvitorjuntoja tehtiin vielä heinäkuun loppupuolella.
Useimmiten perusteet tarpeenmukaiselle torjunnalle olivat selkeät:
rehevä kasvusto ja tunnistettavat
kasvitautioireet. Aikaisten, rikkakasvitorjunnan yhteydessä tehtyjen, torjuntojen teho ei pitkäkestoisessa tautipaineessa kantanut tuleentumiseen
saakka. Vastaavasti osassa myöhään
tehdyissä torjunnoissa lehtilaikkutaudit olivat jo ehtineet pitkälle. Jaettu käsittely esti tehokkaimmin sadonmenetystä monokulttuurilohkoilla
sekä peittaamattomalla kylvösiemenellä kylvetyllä ohralla. Sen sijaan
kevätvehnällä tähkimisen alussa tehty torjunta antoi parhaimman tuloksen.
Kasvitautien torjuntakokeissa
torjunnalla saatu sadonlisä johtui käsittelemättömiä kasvustoja suuremmasta jyväkoosta. Perinteisten triatsoli-valmisteiden (Tilt, Sportak) teho
ei yksinään riittänyt turvaamaan sadonmenetykseltä. Sekä ohralla että
vehnällä eri strobiluriini-seosten välillä ei ollut merkittäviä eroja sadon
määrään. Strobiluriini-seosten kanssa samassa tehokkuusluokassa ovat
uusimmat triatsoli-valmisteet (Proline, Prosaro), kun käyttömäärä on
riittävä.
Kasvinsuojelutoimien ohella merkittävänä tekijänä sadon muodostuksen onnistumisessa on lajikkeen
viljelyvarmuus. Kasvuaika ja lajikkeen
sieto ympäristön stressiä vastaan
korostuivat viime vuoden kaltaisissa
oloissa. Kasvinsuojelutoimien suunnittelussa lajikkeen ominaisuuksien
tunteminen on avainasemassa.
Tehoratkaisu kevätviljojen rikkatorjuntaan: Cantor MegaPack
Cantor MegaPack on erittäin laajatehoinen ja riittoisa kokonaisuus, joka sopii
kevätviljojen rikkatorjuntaan sekä apilattomille suojaviljakasvustoille. Megapack on saatavilla vain Raisioagrosta.
Cantor MegaPack sisältää kaksi kolmen litran Cantor-valmistetta ja
Premium Classic SX (150 g) -valmisteen. Yhdessä ne vahvistavat toistensa
tehoa.
Kolme eri tehoainetta varmistavat hyvin laajan tehon kevätviljoilla esiintyviin siemenrikkakasveihin. Seos sopii käytettäväksi myös apilattomassa
suojaviljakasvustossa. Kaikki tärkeimmät siemenrikkakasvit nujertuvat
varmasti ja kustannustehokkaasti tällä paketilla myös viileissä ruiskutusolosuhteissa.
Kummatkin valmisteet sopivat käytettäväksi pohjavesialueilla, eikä niillä
ole olki- tai peräkkäiskäyttörajoituksia.
Tankkiseossuositus:
Cantor 0,4 l/ha + Premium Classic SX 12 g/ha + SitoPlus 0,1 l/ha
11
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 1/13
Viljelysopimukset
voi tehdä kätevästi
sähköisesti Viljalaarissa.
Sopimusehdot ja uuteen
sopimuskauteen liittyvää
tietoa löydät verkkosivuilta
www.raisioagro.com
/Sopimuskausi 2013
Vahva markkinatilanne
luo positiivista virettä
Viime kesän hankalat olosuhteet huipentuivat
poikkeuksellisen vaikeaan sadonkorjuukauteen. Keskimäärin
kuitenkin kesä tuotti kohtuullisen hyvän ja laadukkaan sadon.
TEKSTI Minna Oravuo
Korkeat viljan hinnat ovat kompensoineet määrältään tai laadultaan
alentuneen tuotannon tulosta ja
taloudellinen tulos on ollut tyydyttävä. Vahva markkinatilanne luokin positiivista virettä uuteen kasvukauteen
valmistauduttaessa.
Riskit hallintaan
Kun hintataso nousee ja panostus
tuotantoon kasvaa, niin myös riskit
kasvavat. Viljelyn riskejä ei voi poistaa, mutta sopimustuotanto on yksinkertaisuudessaan ja helppoudessaan
erittäin käyttökelpoinen riskinhallintaväline. Sopimuksen kautta varmistetaan ostaja tuottavalla sadolle.
Toinen riskien hallinnan keino on
panostaa tuotantoon. Tärkeää on
määrittää joko määrälliset tai laadulliset tavoitteet tuotannolle, ja kohdistaa riittävät viljelytoimenpiteet niiden
saavuttamiseen.
Kolmas riskinhallintaväline on
markkinointisuunnitelman laatiminen.
Suunnitelma alkaa tuotantokustannusten laskemisella ja myyntisuunnitelman laatimisella. Raisioagron
12
tarjoama kiinteähintainen tai keskihintainen sopimusmalli tarjoaa tähän
tarpeeseen työkalut.
Lisää luomuviljelykasveja
Kaikki ennestään tutut viljelykasvit
ovat edelleen Raisioagron sopimuskasvivalikoimassa. Mallasohran osalta lajikevalikoimasta jää pois hyvin
pitkään viljelyssä ollut Scarlett-lajike.
Sopimuslajikkeina säilyvät Barke,
Tipple, Marthe, Fairytale, Xanadu,
Charmay ja Cha Cha.
Sopimuskasvivalikoima laajenee
luomukasvien osalta. Myllyvehnän,
suurimokauran ja rukiin lisäksi
teemme tänä keväänä sopimuksia
myös kaikista luomurehuviljoista
sekä luomuhärkäpavusta, luomuherneestä ja luomuöljykasveista.
Rypsistä rapsiin
Öljykasvien viljelyala ja kokonaistuotantomäärä ovat laskeneet
useamman vuoden ajan. Kiinnostavuutta ovat vähentäneet vaikeista olosuhteista johtuneet alhaiset sadot ja
sitä kautta heikko taloudellinen tulos.
Vastaiskuna heikkoon tilanteeseen on rypsin vaihtaminen rapsiin.
Kolmena viimeisenä kasvukautena,
jolloin rypsin satotasot ovat jääneet
vaatimattomiksi, ovat rapsin satotasot olleet selvästi parempia. Uusien
rapsilajikkeiden sadon laatu on ollut
myös hyvä, vaikka tuleentuminen ja
korjuu ovat siirtyneet myöhään syksyyn.
Öljykasvien jatkojalostus ja varsinkin kasviöljymarkkina on ollut
haasteellinen viime vuosina. Raisioagro on edelleen vahvasti bisneksessä mukana näin varmistaen kotimaisen valkuaisen saatavuuden rehujen
valmistukseen. Olemme linjanneet
toimintamalliamme siten, että keskitymme kotimaisen raaka-aineen
käyttöön. Tämä tekee meille entistä
tärkeämmäksi öljykasvien viljelyn
elpymisen ja tuotannon kasvamisen
Suomessa.
Suurimokauralla kysyntää
Suomalaiselle suurimokauralle on
ollut hyvä kysyntä niin kotimaassa,
kuin vientimarkkinoilla. Suurimo-
kaura on ollut tärkein vientiviljamme
jo usean vuoden ajan, ja osa eurooppalaisista kauramyllyistä tulee jatkossakin käyttämään suomalaista
kauraa. Viime kesän kaura on ollut
laadulta poikkeuksellisen painavaa,
mutta hometoksiinit ovat osin heikentäneet sen laatua. Viime kesän laatuongelmien takia kauraa ei kannata
kuitenkaan unohtaa viljelyvalikoimasta, sillä hyvälaatuiselle kauralle löytyy varmasti markkina.
Sopimusviljelykasvit 2013
• Myllyvehnä, ruis,
mallasohra, suurimokaura
• Rypsi ja rapsi
• Rehuvehnä, rehuohra ja
rehukaura
• Rehuherne ja härkäpapu
• Luomumyllyvehnä, luomuruis,
luomusuurimokaura
• Luomurypsi ja luomurapsi
• Luomurehuvehnä, luomurehuohra ja luomurehukaura
• Luomurehuherne ja luomurehuhärkäpapu
Kevätrapsilajikkeet
• Smilla
- aikainen hybridilajike
- korkea satopotentiaali
- hyvä korrenlujuus
•Trapper
- satoisa hybridilajike
•Campino
- laadukas kevätrapsilajike
Kevätrypsilajikkeet
• Cordelia
- Suomen viljellyin rypsilajike
- satoisa ja lujakortinen
• Apollo
- Savimaille sopiva lajike
• Hohto
- aikaisin peruslajike
Viljelyopas 2013 ilmestynyt
Menestyksellinen viljely vaatii osaamista ja ammattitaitoa. Uusi Viljelyopas 2013 tarjoaa viimeisimmät
tiedot ja toimivat ratkaisut kasvinviljelyyn.
Oppaassa on koottuna yksissä
kansissa viljelyohjeet, vastaanottovaatimukset ja tuoteluettelo. Mukana ovat ajankohtaiset tiedot lajikkeista ja kasvinsuojeluaineista
sekä Yaran kanssa yhteistyössä
tehdyt lannoitusohjelmat.
Kasvinsuojeluohjelmamme
tiivistää tärkeimmät kasvinsuojelutoimenpiteet yksinkertaiseen muotoon. Uusina
kasveina ovat syysöljykasvit.
Sopimuskasvien peruslaatu- ja vastaanottovaatimukset löytyvät
kootusti taulukoista sekä kasvikohtaisista viljelyohjeista.
Laatuvaatimuksien tarkennuksiin ja laatuhinnoitteluun vaikuttavat käyttövaatimukset, mutta myös satokaudesta johtuvat
erityispiirteet, joten ajantasaiset laatuhinnoittelutaulukot löytyvät verkkosivuiltamme.
Viljelyopas 2013 on postitettu kattavasti Raisioagron asiakkaille ja se löytyy myös netistä osoitteesta www.raisioagro.com.
Öljykasvisopimus
kaudelle 2013
Öljykasvit ja niiden jalostus ovat olennainen osa Raisioagron tuotantoa
myös seuravana satokautena. Toivomme, että öljykasvit ovat myös mahdollisimman monen tilan viljelysuunnitelmissa ensi kesän osalta. Öljykasvien viljelyala on laskenut kolme vuotta peräkkäin, nyt siihen ei ole
enää varaa eikä tarvetta.
Raisioagro tarjoaa öljykasvien viljelyyn hyvät lajikkeet ja kattavan
paketin viljelytekniikan hallintaan sekä
lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet.
• Kun teet nyt öljykasvisopimuksen
Raisioagron kanssa, saat 5 euroa
per tonni sopimuspalkkiota
jokaisesta toimitetusta rypsi- ja
rapsierästä.
• Kun teet viljelysopimuksen ja
hankit kylvösiemenet sopimusalalle Raisioagrosta huhtikuun
loppuun mennessä, saat
<< hienon Makita-radion.
Minna Oravuo
13
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 1/13
Vältä hometoksiiniriskiä
Fusarium-sienten aiheuttaman punahomeen ja hometoksiinien esiintyminen on ollut valitettava erityispiirre
viime kesän viljasadossa. Hometoksiinien määrää,
erityisesti deoksinivalenoli eli DON-pitoisuuksia,
on mitattu Suomessa yli kymmenen vuotta.
Lisätietoja
viljojen hometoksiineista, rajoista
ja niiden hallinnasta
löytyy mm. Vilja-alan
yhteistyöryhmän
verkkosivuilta
www.vyr.fi.
TEKSTI Minna Oravuo
Mittauksia ovat tehneet sekä tutkijat,
viranomaiset että viljaa käyttävä teollisuus. Jo vuonna 2006 EU:ssa astui
voimaan asetus, joka määrittää
hometoksiinien enimmäismäärärajat.
Sen jälkeen viljan ostajat ovat mitanneet pitoisuuksia käyttämästään viljasta johdonmukaisesti. Viljelijät eivät
ole tätä välttämättä huomanneet,
sillä hometoksiinien esiintyminen on
ollut ylipäätään harvinaista, eikä viljaeriä ole toksiinien takia juuri hylätty.
Pitoisuudet poikkeukselliset
Viime kesä oli kuitenkin poikkeuksellinen ja korkeita hometoksiinipitoisuuksia on mitattu kaurasta, mutta
myös vehnästä ja ohrasta. Raisioagron analysoimista kauran esinäytteistä noin neljännes ei ole täyttänyt
suurimokauran laatuvaatimuksia,
vaan kaura on ohjattu rehukäyttöön.
Myös osa vehnän esinäytteistä, vaikkakin huomattavasti pienempi osuus,
on ylittänyt sallitut enimmäisrajat.
Elintarvikekäyttöön tarkoitetun
raaka-aineen jatkojalostajilla tai viljan viejillä ei ole mahdollisuutta
kompromisseihin, sillä kenelläkään
ei ole mahdollisuutta joutua tilanteeseen, jossa hiutaleet jouduttaisiin vetämään kaupan hyllystä pois.
Viljan laadun selvittäminen ei ole
pelkästään suurten ostajien intressissä. Hometoksiinit ovat myrkkyjä
ihmisten lisäksi myös kotieläimille.
Vaikka suhteessa pienet määrät eivät
14
ole hengenvaarallisia, niin eläinten hyvinvointi laskee ja tuotantokapasiteetti
voi alentua. Myös kotieläintuottajien pitäisi analysoida viljalaatu ja ottaa riskit
huomioon viljelytekniikassa.
Kohti uutta viljelykautta
Hometoksiinien runsas esiintyminen
viime kesän sadossa aiheuttaa pohdintaa siitä, miten vastaavanlainen
tilanne voidaan välttää. Koska hometoksiinien esiintymiselle ei ole yksiselitteistä syytä, ei ole myöskään yhtä
ratkaisua asian hallintaan.
Käytännössä hometoksiiniriskin
hallinnan keinot ovat huolellinen
viljelytekniikka ja oikea lajikevalinta.
Lajikkeiden kestävyyden osalta ei ole
yksiselitteisesti pystytty osoittamaan
kestäviä ja vähemmän kestäviä lajikkeita. Lähinnä alttiuserot liittyvät
kasvuaikavaatimukseen, eli mitä
pidemmän kasvuajan lajike vaatii,
sitä suurempi on riski, että kasvutai korjuukauden olot muuttuvat
huonoksi.
Erittäin tärkeää on varmistaa
kylvösiemenen laatu. Varsinkin omaa
siementä käytettäessä siemeneksi
tarkoitettu erä tulee lajitella ja peitata huolellisesti. Runsas kasvimassa
kylvettävällä lohkolla lisää hometoksiinien riskiä, samoin yksipuolinen
kauran viljelykierto.
Viljojen hometoksiinipitoisuuden rajat
Elintarvikekäyttö
Myllyvehnä, ruis,
mallasohra, suurimo-ohra
Suurimokaura
1 250
1 750
Zearalenoni korkeintaan, µg/kg
100
100
Okratoksiini A korkeintaan, µg/kg
5,0
5,0
Aflatoksiini B1 korkeintaan, µg/kg
2,0
2,0
Aflatoksiinit B1+B2+G1+G2
yhteensä korkeintaan, µg/kg
4,0
4,0
Deoksinivalenoli (DON) korkeintaan, µg/kg
Rehukäyttö
Kaikki viljat
Deoksinivalenoli (DON) korkeintaan, µg/kg
8 000
Zearalenoni korkeintaan, µg/kg
2 000
Okratoksiini A korkeintaan, µg/kg
250
Kasvinsuojeluaineiden
vesistörajoitukset tarkastelun alla
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) arvioi uudelleen
kasvinsuojeluaineiden vesistöriskejä uusin perustein, mikä
johtaa muuttuviin suojakaistoihin vielä kevään 2013 aikana.
TEKSTI Heidi Silvennoinen
Kaikille kasvinsuojeluainevalmisteille
asetetaan markkinoille hyväksymisen
ja rekisteröinnin yhteydessä suojaetäisyys vesistöön. Suojakaistojen
määrittämisessä tullaan jatkossa
ottamaan huomioon kasvinsuojeluaineen myrkyllisyys, käyttömäärä
hehtaarille ja arvioitu tuulikulkeuma.
Tukesin ylitarkastaja Leona Mattsoffin mukaan sama menettely on
käytössä jo useissa Euroopan muissa maissa.
– Viljelijän kannalta hyvä uutinen
on se, että valtaosalla ruiskutettavista kasvinsuojeluaineista suojakaistat
pienenevät. Toisaalta joillakin valmisteilla, kuten tuholaisaineissa, ja joissakin käyttökohteissa, suojakaistat
myös suurenevat, Mattsoff sanoo.
avusteisia suuttimia. Ilma-avusteisilla
suuttimilla ruiskutusnesteen pisarakoko on suurempi kuin tavallisilla
suuttimilla, jolloin riski ruiskutusnesteen kulkeutumisesta vesistöön
on pienempi. Joidenkin valmisteiden
myyntietiketteihin tulee jatkossa
käyttöohjeet, joissa edellytetään
tietyntyyppisten suutinten käyttöä
vesistöjen läheisyydessä.
Viljelijä voi myös pienentää vaadittavaa suojakaistaa tiettyjen valmisteiden osalta käyttämällä tuulikulkeumaa alentavia suuttimia. Suurella
osalla valmisteista riittää perusviuhkasuutin. Tukes listaa keväällä
nettisivuillaan suuttimet, joille kerrotaan sallitut ajonopeudet sekä käyttöpaineet.
Ilma-avusteiset suuttimet käyttöön
Uudet etiketit viimeistään 2015
Tukesin mukaan tuulikulkeuman
vähentämiseksi voidaan käyttää ilma-
Tulevalle keväälle pakkausten myyntietikettejä ei ehditä vielä muuttamaan
uusia vaatimuksia vastaaviksi, vaan
valmistajat päivittävät ne viimeistään
kasvukaudelle 2015. Mattsoff lupaa,
että jos valmisteen suojaetäisyys
vesistöön suurenee nykyisestä, niin
viljelijä voi käyttää tuotteen etikettitekstin mukaista pienempää suojaetäisyyttä vielä kasvukausina 2013
ja 2014. Tukes suosittelee kuitenkin,
että viljelijä omien lähivesistöjen
vesieliöiden suojelemiseksi siirtyy
käyttämään uusia suojaetäisyyksiä jo
ensi kasvukaudella.
Jos suojaetäisyys taas tuotteella
pienenee, viljelijä voi käyttää uutta
pienempää etäisyyttä tai jatkaa myös
suuremmalla etäisyydellä. Suojaetäisyydet voi jatkossa aina varmistaa
ajantasaisesta kasvinsuojeluainerekisteristä Tukesin internetsivuilta. Uusia vesistörajoituksia aletaan päivittää sivuille lähiaikoina ja Tukes tiedottaa, kun päivitykset ovat valmiit.
Integroitu
kasvinsuojelu
Vuoden 2014 alussa siirrytään
kasvintuotannossa noudattamaan
integroidun kasvinsuojelun (IPM)
periaatteita. IPM:ssä on tarkoitus
yhdistellä erilaisia torjuntakeinoja,
kuten viljelyteknisiä keinoja,
ennaltaehkäisemistä, tarpeenmukaisuutta, tarkkailua, seurantaa
sekä biologista ja mekaanista
torjuntaa.
Tavoitteena on pienentää ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä, mutta myös pitää
kasvinsuojeluaineiden käyttö taloudellisesti perustellulla tasolla.
Tulemme kertomaan integroidusta kasvinsuojelusta lisää tulevissa lehdissä. Lisäksi voit lukea
lisää tietoa
www.mtt.fi/pesticidelife.
15
NAUTA
AGRO makasiini • 1/13
Rehuinnovaatioon perustuvat
Benemilk -rehut
®
parantavat pitoisuuksia ja tuotosta
Raisioagron uudet Benemilk®-rehut nostavat lehmien maitotuotosta
ja kohentavat pitoisuuksia. Lisäksi Benemilk-rehut parantavat
ravintoaineiden hyväksikäyttöä lehmien ruokinnassa.
TEKSTI Merja Holma
Viime vuoden alussa Raisio toi Suomen markkinoille maitotuotosta ja
maidon pitoisuuksia parantavan täysrehun, joka tunnettiin nimellä Maituri
12 000 E. Vuodessa Raision oman innovaation pohjalta kehitetty täysrehu
on saanut tuottajien keskuudessa
vankan suosion. Nyt tuotesarjaa on
laajennettu entistä monipuolisemmaksi. Uudella tuotevalikoimalla pystytään tarkemmin täydentämään lehmien ruokinnalliset tarpeet erilaisilla
säilörehuilla.
Benemilk®-tuoteperheeseen kuuluu kolme täysrehua ja yksi puolitiiviste. Rehut on helppo tunnistaa värien perusteella, sillä tunnusvärit
Black, Red ja Blue liittyvät tuotteiden
ominaisuuksiin. (voimakas, vahva ja
mieto) Kaikille Benemilk-rehuille on
yhteistä erittäin korkea energiasisältö ja tehokas vaikutus sekä maidon
määrään että koostumukseen.
Tuotoksen lisäksi hyvä terveys
ja kestävyys
Benemilk Black on sarjan voimakkain
tuote ja se on tarkoitettu haastavaan
käyttöön korkeatuottoisimmille lehmille. Benemilk Black sisältää maidon pitoisuuksiin ja tuotokseen vaikuttavien
tekijöiden lisäksi terveyttä edistäviä aineksia, joilla voidaan vähentää lehmien
metabolista stressiä. Benemilk Amino
Black -puolitiiviste puolestaan tuo korkeatuottoisten lehmien viljaruokintaan
Benemilk-tuotteiden edut sekä myönteiset terveysvaikutukset.
Benemilk Red on vahva rehu varmaan tuotokseen. Sen teho riittää
vanhaakin säilörehua käytettäessä.
Jos tilalla on käytössä valkuaispitoinen säilörehu tai apilarehu, oikea
valinta on Benemilk Blue, jonka
valkuaissisältö on miedompi. Vahva,
valkuaispitoinen Benemilk Red sekä
valkuaistasoltaan miedompi Benemilk Blue ovat erittäin energiapitoisia
täysrehuja, joilla saavutetaan vastaava maidon pitoisuuksien nousu kuin
voimakkaalla Benemilk Black -täysrehulla.
Kokemuksia yli 600 tilalta
Useat sadat tuottajat ovat jo todenneet, että maitotankissa huomaa
eron, kun tavallinen täysrehu vaihtuu
Energiapitoinen Benemilk-tuotesarja
Täysrehut Valkuaisrehu
Benemilk Black
Voimakas täysrehu huippulehmille
vaativaan käyttöön
Benemilk Red
Vahva täysrehu varmaan tuotokseen
myös vanhan säilörehun ohella
Benemilk Blue
Miedon valkuaistason täysrehu apilan/
valkuaispitoisen säilörehun oheen
16
Benemilk Amino Black
Voimakas puolitiiviste
vaativaan käyttöön
Täydentää
lehmien
t
ruokinnallise
tarpeet.
Benemilk-rehuun. Käyttökokemuksia
on kertynyt jo yli 600 tilalta. Maidon
pitoisuudet sekä tuotos kohoavat.
Rasva kohoaa tyypillisesti noin kolme
kymmenystä, parhaimmillaan on
nähty yli viiden kymmenyksen nousuja. Valkuainen lisääntyy yleensä 1–3
kymmenystä.
Paras vaste Benemilk-rehulle
saadaan täysrehuruokinnalla, jossa
koko väkirehuannos on valmistettu
Benemilk-menetelmällä. Kun robottitilalla annetaan perusappeen lisäksi
houkutusrehuna Benemilk-rehua,
riippuu pitoisuuksien kehitys robotin
väkirehun määrästä. Benemilk-rehut
ovat todella maittavia ja energiapitoisia, joten niiden avulla on saatu
useimmiten kiertoa lisättyä, vaikka
pienen annoksen vuoksi vaikutukset
maidon pitoisuuksiin eivät tulekaan
esiin yhtä vahvasti kuin täysrehuruokinnalla.
män täysrehua, hyvän säilörehun
ohella pärjätään vähemmällä. Säilörehun D-arvo ei yksin ratkaise väkirehutasoa, sillä käymislaatu ja märkyys
vaikuttavat syötyyn säilörehumäärään.
Säilörehuerän vaihtuminen kannattaa ennakoida analysoimalla rehu,
jotta tarvittavia säätöjä saadaan tehtyä ruokintaan ennen tuotoksen alentumista. Säilörehuerän vaihtuessa
syönnin väheneminen, energiapitoisuuden tai valkuaispitoisuuden lasku
ja pötsin olosuhteiden muuttuminen
voivat vaikuttaa tuotokseen ja pitoisuuksiin merkittävästi, joten ne tulee
ottaa huomioon ruokinnan suunnittelussa. Kannattaa pyytää oman säilörehun mukainen Benemilk-ruokintasuositus Raisioagron asiakkuusvastaavilta.
vaihduttua Benemilk-rehuksi kl-arvo
nousi huomattavasti. Myös valkuaisen hyväksikäyttö tehostui.
Käytännössä Benemilk-rehun parempi tehokkuus voidaan hyödyntää
joko alentamalla ruokintasuunnitelman väkirehuannosta puolisen kiloa
kussakin tuotosluokassa tai pitämällä annos ennallaan ja hyödyntämällä
parempi teho tuotoksen nousulla.
Raisioagron ruokintasuunnitelmissa
otetaan huomioon Benemilk-rehujen
tehokkaampi hyväksikäyttö.
Säilörehun laadulla
on edelleen suuri merkitys
Vaikka käytössä olisi Benemilk-rehu,
on säilörehulla edelleen ratkaiseva
rooli maidontuotannossa. Huonon
säilörehun kanssa tarvitaan enem-
Energian hyväksikäyttö (MTT 2012)
Tutkitusti tehokas Benemilk
MTT Maaningan tutkimusnavetassa
tehtiin keväällä 2012 ruokintakoe,
jossa Benemilk-täysrehu kohotti
energiakorjattua maitotuotosta peräti 2,7 kiloa päivässä lehmää kohden
verrattuna perusjakson viljatiivisteruokintaan.
Rehujen kulutuksessa ei todettu
eroa koeryhmien välillä, joten Benemilk-rehun energia käytettiin tehokkaammin maidonmuodostukseen.
Tämä voidaan havaita oheisen kaavion kl-arvosta eli energian hyväksikäyttöluvusta. Vilja-tiivisteruokinnan
0,65
BENEMILK
Black
0,6
0,55
VERTAILU
VERTAILU
0,5
0,45
5
6
7
Aika poikimisesta kk
17
NAUTA
AGRO makasiini • 1/13
assa
Mehtosen karj
nsi
Benemilk para
pitoisuuksia.
Benemilk toimii hyvin
®
myös sadekesän rehujen kanssa
Eila Mehtosella on jo yli vuoden kokemus Benemilk-rehusta.
Kohonneet pitoisuudet ovat nostaneet maidon tilityshintaa
ja tuotoskin on noussut sadekesän haasteista huolimatta.
TEKSTI Merja Holma I KUVAT Merja Holma ja Eila Mehtonen
18
J
o vuosia sitten vieremäläinen
Eila Mehtonen oli kysellyt rehumyyjiltä ruokinnan keinoja
maidon pitoisuuksien parantamiseen, mutta silloin niitä ei löytynyt.
– Tapani Vartiaisen kertoessa kokeesta, en aluksi edes oikein uskonut, että voisi oikeasti olla rehu, joka
parantaa pitoisuuksia. Nyt sellainen
rehu kuitenkin löytyi, sillä korkeimmillaan tankkimaidon rasvapitoisuus
on käynyt lähellä viittä prosenttia,
Eila kuvailee.
Kiinnostus maitoanalyyseihin kasvoi
– Oli todella mielenkiintoista nähdä,
miten uusi rehu vaikutti. Perinteisesti
olen tankkimaidon näytteistä tuijottanut vain soluja ja bakteereita,
vaikka molemmat ovat olleet ihan
hyvällä tasolla. Viime talvena katsoin
aina ensin pitoisuudet ja vasta pitkän
ajan jälkeen tuli mieleen palata katsomaan ne vanhat tutut, solut ja bakteerit. Kohonneet pitoisuudet ovat
korjanneet mukavasti maidon tilityshintaa ylöspäin, kun aikaisemmalla
rehulla pitoisuudet alensivat tilityshintaa, Eila kertoo.
Mehtosen karjan energiakorjattu
tuotos oli viime vuonna yli 10 000 ki-
loa. Mittalypsytuloksista laskien lehmien päivätuotos nousi uuden rehun
myötä keskimäärin 2,3 kiloa. Myös
valkuaispitoisuus on kasvanut reilun
kymmenyksen Benemilk-ruokinnan
aikana. Rasva nousi uudelle tasolle.
Rasvapitoisuudessa näkyy samansuuntainen vaihtelu kuin ennenkin,
mutta nyt ollaan selvästi entisen yläpuolella (ks. kuvio seuraavalla sivulla).
Hyvä rehuhyötysuhde
Korkeasta tuotostasosta huolimatta
lehmien väkirehumäärä on erittäin
maltillinen, sillä ruokinnassa halutaan käyttää mahdollisimman paljon
omaa säilörehua. Heruvillekin lehmille annetaan vain 12 kiloa täysrehua ja kaksi kiloa tiivistettä.
Rehuhyötysuhde on todella hyvä.
Tammikuun mittalypsyn keskimaito
oli 37 kiloa, joten joukkoon mahtuu
myös erittäin runsasmaitoisia lehmiä. Väkirehulta vaaditaan enemmän
ominaisuuksia, kun määrä jää noin
pieneksi. Benemilk Blackin korkea
energiataso sekä terveyttä edistävät
komponentit vähentävät heruvien
lehmien metabolista stressiä ja helpottavat tiinehtymistä, joten pienemmälläkin väkirehumäärällä pärjätään.
Vaikka viime kesän jatkuvat vesisateet vaikeuttivat rehun tuotantoa
ja laiduntamista, onnistui Mehtosen
rehunkorjuu olosuhteisiin nähden
hyvin.
– Tapani tekee säilörehuanalyysien perusteella ruokintasuunnitelmat,
joita olen soveltanut käytäntöön. Mitä
ilmeisimmin olen siinä onnistunut.
Benemilk toimii viime kesän säilörehujen kanssa hyvin, toteaa Eila.
Ternimaidostakin tuhtia tavaraa
Tapani Vartiainen on tehnyt Mehtosen
karjan ruokintasuunnitelmat, joita Eila
on soveltanut käytäntöön.
Poikiva lehmä saa Benemilkiä kaksi
kiloa ja hieho 1,5 kiloa päivässä. Tunnutus on jo vuosien ajan tehty varovasti, ja väkirehu tulee mukaan
ruokintaan viikko ennen laskettua
poikimista. Kivennäinen pitää tietysti huolehtia ennen ja jälkeen poikimisen. Matalasta tunnutusruokinnasta
huolimatta ternimaito on ollut todella rasvaista.
– Uunijuustostakin on tullut todella lupsakkata, ternimaito on totisesti
19
NAUTA
AGRO makasiini • 1/13
tuhtia tavaraa, Eila kiittelee.
ProAgrian vuosiraportissa poikimaväli oli vain 379 päivää, joka on todella hyvä saavutus. Eila tosin on sitä
mieltä, ettei poikimaväliä kannata väkisin pitää noin alhaisena, jos lehmät
jaksavat lypsää pitkään.
– Turha niitä on isosta maidosta
umpeen laittaa, siksi siemennysajankohta pitää miettiä lehmäkohtaisesti.
Meilläkin on pari rouvaa, joiden poikimaväli on päälle 450 päivää, Eila kertoo.
Aina ei myöskään tärppää ensimmäisellä, mutta keskimäärin Mehtosen lehmät ovat kiimansa hyvin näyttäneet ja tiineeksi tulleet. Kestävyys
on ollut hyvä, sillä lehmien keskipoikimakerta on yli kolme.
Jersey-rodun osuus kasvaa
Eilan tavoitteena on saada hiehot poikimaan 24 kuukauden iässä. Viime
vuonna keskipoikimaikä nousi aavistuksen ollen 24,9 kuukautta, koska
Helmi-Orvokin huuhtelu viivästytti
Tankkimaidon rasva %
%
4,75
2011
2012
4,55
4,35
4,15
Koerehu
käyttöön
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
sen poikimista parilla kuukaudella.
Helmi-Orvokki on tilan ensimmäinen
jerseylehmä. Se syntyi Kanadasta
tuodusta alkiosta. Helmi-Orvokilta on
nyt myös kaksi alkiovasikkaa Jade ET
ja Jenny ET sekä oma vasikka JaloOrvokki. Ne kaikki kolme jäävät kasvamaan.
Viime vuoden lopussa poikinut
Helmi-Orvokki on Eilan silmäterä,
joka saa emännän huomion nuolemalla ja nyhjäämällä kainaloon. Pienestä koostaan huolimatta se pitää
puolensa isompien ayrshirelehmien
välissä.
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
– Helmi-Orvokki on ehkä vähän
liiankin tietoinen omasta erilaisuudestaan ja se kostautuu nyt vanhempana. Se ei tottele mitään, vaan surutta syö vaikka viereisen lehmän
liivit tai lypsykoneen letkuja. Liekö
ollut Benemilkin vaikutusta vai rotuominaisuus, mutta ensimmäisessä
mittalypsyssä Helmi-Orvokin maidossa oli 5,71 % rasvaa ja 4,29 % valkuaista.
2,3 kiloa
lisää maito
a!
Karja kiittä
ä
lypsämällä
hyvin.
Helmi-Orvokki on tilan
ensimmäinen jerseylehmä.
20
Benemilk®-rehuille
ainutlaatuinen tyytyväisyystakuu
Benemilk®-rehut eivät ole markkinoiden halvimpia, mutta tutkimusten
mukaan ja käytännön tiloilta saadun
palautteen perusteella Benemilkrehu nostaa maitotuotosta ja maidon
pitoisuuksia. Lisäksi rehua kuluu
vähemmän.
Jotta kynnys kokeilla Benemilkrehuja olisi matala, Raisioagro tarjoaa
uusille asiakkaille tyytyväisyystakuun.
Takuu on käytössä kun asiakas siirtyy
vastaavantyyppisestä ruokinnasta
Benemilkiin (täysrehuruokinnasta
Benemilk-täysrehuun tai puolitiivisteruokinnasta Benemilk-puolitiivisteeseen). Raisioagron väittämä on, että
lisääntynyt maitotulo tasoittaa Benemilk-rehun ja aiemmin käytössä olleen
väkirehun mahdollista hintaeroa. Jos
näin ei tapahdu, asiakas voi vedota takuuseen ja saa hyvityksen seuraavan
rehutoimituksen yhteydessä.
Asiakkuusvastaaviltamme saat
yksityiskohtaista tietoa Benemilk-
rehujen eduista ja tyytyväisyystakuun
novaatio ja Benemilk-tyytyväisyystaehdoista. He avustavat myös oikean
kuu on ainutlaatuinen tilaisuus koBenemilk-tuotteen valinnassa ja ruo- keilla, miten uusi rehu toimii omassa
kintasuunnitelmien
tai
karjassa.
KYSYlaadinnassa
LISÄÄ OMALTA
YHTEYSHENKILÖLTÄSI
hienosäädöissä.
Bengt-Erik Rosin
Benemilk on suomalainen rehuinAgromakasiini_Benemilk_takasivu.indd 1
30.1.2013 10.53
Benemilk® sopii myös seosruokintaan
Benemilk®-rehut sopivat erinomaisesti myös seosrehuun. Seosruokinnassa pätevät samat säännöt kuin
erillisruokinnassakin. 30 kilon tuotosluokassa hyvällä säilörehulla
riittää 9 kiloa Benemilk-täysrehua.
Tavallisen säilörehun kanssa tarvitaan Benemilk-täysrehua 10 kiloa /
30 kilon maitomäärä.
Jos tilalla on käytössä täysape, on
järkevää valita appeeseen Benemilk
Red. Siinä on niin korkea raakavalkuainen, ettei varsinaista tiivistelisää
enää tarvita. Saadaan tehokas ruokinta yhdellä tuotteella. Huomioitava
on myös työn helpottuminen, seoksen
tasalaatuisuus ja rehun hyväksikäyttö. Lisäksi ei tarvita kivennäis- eikä
vitamiinilisää. Jos käytössä on apilatai sinimailassäilörehu tai säilörehun
raakavalkuainen on korkea, voidaan
pärjätä myös Benemilk Blue -rehulla.
Kun tilalla täydennetään seosta
joko kioskilla tai robotilla, voidaan
appeeseen laittaa viljan lisäksi 3–4
kiloa Benemilk Blue -rehua ja tarvittaessa vähän rypsiä. Kioskilla tai
robotilla annetaan täydennysrehuna
Benemilk-rehua 4–5 kiloa 30 kilon
luokassa. Oleellista on tässäkin ruokinnassa riittävä määrä Benemilkrehua tehon saavuttamiseksi.
Benemilk on erittäin kilpailukykyinen rehuvaihtoehto kaikille niille
maitotiloille, jotka haluavat korkeampia pitoisuuksia ja tuotosta. Benemilk-rehuilla voidaan oleellisesti
parantaa tilan taloudellista tulosta
helpolla tavalla. Benemilk sopii
useimmille suomalaisilla tiloille.
Nyt tarjoamme lisäksi ainutlaatuisen
tyytyväisyystakuun tuotteelle. Ota
yhteyttä meihin niin optimoimme
sinulle tehokkaan ja tuottavan Benemilk-ruokinnan.
Juha Anttila
21
NAUTA
AGRO makasiini • 1/13
Mikkolan tila sijaitsee Yli-Iissä Oulussa.
®
BenemilK BLUE
Kannattavampaa maidontuotantoa
parempien pitoisuuksien kautta
Mikkolan tilalla on siirrytty viime
marraskuussa käyttämään Benemilk® Blue -rehua.
– Rehuvaihdoksen jälkeen poikineet heruvat nyt aiempaa paremmin.
Rasvaisempi maito näkyy jopa maitosuodattimen vaihdon yhteydessä,
isäntä Markus Mikkola sanoo.
– Uusi rehu on maittavaa. Korkeampi rasvapitoisuus näkyy maidossa
ihan käytännössäkin. Rasvakerros
muodostuu jääkaapissa maidon pinnalle aiempaa selkeämmin, vanhaisäntä Mauno Mikkola lisää.
Tilalla on parsinavetassa 38 lehmää, jotka ovat pääasiassa ayrshirelehmiä. Hiehot ja umpilehmät ovat
navetan vieressä kestokuivikepohjaisessa hallissa, josta on vapaa ulos-
22
pääsy jaloittelutarhaan. Hiehoja
tilalla on omaan tarpeeseen, ja sonnivasikat siirtyvät lihatiloille.
Ruokintasuositukset tärkeitä
Benemilk Blue -rehua täydennetään
tarvittaessa Opti-Maituri 34 -rouhetiivisteellä. Umpilehmät ja hiehot saavat säilörehun päälle jaettuna TunnuMelliä ja Vita-Melliä.
– Melli-Bolus Umpi ja Melli-Bolus
Kasvu varmistavat lisäksi hivenaineiden ja vitamiinien riittävää saantia.
Bolusten annostelu on helppoa, Markus sanoo.
Markus käyttää Raisioagron ja
maitotilaneuvojan ruokintasuosituksia.
– Erilaisia säilörehuja syötetään
yhtä aikaa Ämmänpään Heikin tekemien ehdotusten mukaisesti, jotta
esimerkiksi D-arvo, kuitu- ja valkuaistasot saadaan mahdollisimman
hyvälle tasolle, Markus korostaa.
Tavoitteena terveempi lehmä
Mikkolan tilalla on meneillään uudistus, jossa pyritään parempaan karjaainekseen. Kantavista lehmistä yli
puolet on siemennetty liharotuisella
sonnilla.
– Tavoitteena on aiempaa terveempi sekä helppohoitoisempi lehmäaines ja sopivan kokoiset lehmät,
Markus sanoo.
Nuorkarjan ruokintaan on myös
tullut muutoksia. Vasikoita juotetaan
kolmen kuukauden ajan täysmaidolla,
Tilan isännälle ja emännälle kotimaisuus on tärkeää tilan
hankinnoissa. Kuvassa Elina ja Markus Mikkolan kanssa lapset
Eetu, Ville ja Anna.
Markus ja Elina Mikkolan tilalla Yli-Iissä Oulussa on
huomattu Benemilk Blue -rehun positiiviset vaikutukset.
”Rehuvaihdoksen jälkeen poikineet heruvat nyt aiempaa
paremmin”, sanoo Markus Mikkola.
TEKSTI JA KUVAT Heikki Ämmänpää
jonka lämpötila mitataan lämpömittarilla jokainen kerta.
– Vasikat ja hiehot saavat nyt tarvittaessa Opti-Maituri 34 -lisävalkuaista ja vapaasti annosteltavaa Nuolu-Melli Kalsiumia. Lisärehut näkyvät
parempana kasvuna, komeampana
karvapeitteenä sekä yleisvoinnissa,
emäntä Elina Mikkola sanoo.
Hankinnoissa kotimaisuus tärkeää
Mikkolan tila on ollut Raision kumppani pitkään, jo 1980-luvulta asti. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuoden 2012 alussa.
– Hankinnoissa kotimaisuus ratkaisee paljon. Suomi tarvitsee oman
vahvan elintarvikeketjun. Siksi kotimainen rehunvalmistaja ja maatalous-
kauppa sopivat meille hyvin, Markus
jatkaa.
Pelloista halutaan maksimisato
Mikkolan tila kehittää toimintaansa
jatkuvasti. Esimerkiksi nurmella oleviin peltoihin satsataan. Jatkossa
peltojen pinnamuotoihin, ojituksiin,
kalkituksiin sekä ravinnetasoihin
kiinnitetään huomiota uusintojen yhteydessä. Myös uusia nurmilajikkeita
otetaan käyttöön.
– Viime satokaudella nurmet puhdistettiin ensimmäisen kerran rikkaruohoista Starane XL:llä. Vanhat nurmet lopetetaan glyfosaatilla. Pelloista
halutaan maksimisato ja laadusta
hyvä, Markus korostaa.
Maidon rasvapitoisuus tankkinäytteessä Mikkolan tilalla 2012
PäivämääräRasvapitoisuus
2.8.
3,92 %
8.8.
3,84 %
26.8.
3,94 %
13.9.
3,90 %
23.9.
4,11 %
9.10.
3,91 %
13.10.
4,17 %
21.10.
4,08 %
25.10.
4,14 %
keskiarvo
4,00 %
Maituri 20 Pro -rehu vaihtui
Benemilk Blue -rehuun 8.11.2012
PäivämääräRasvapitoisuus
14.11.
4,49 %
22.11.
4,51 %
6.12.
4,39 %
17.12.
4,79 %
keskiarvo
4,55 %
Maidon rasvapitoisuuden
kehittyminen yksilötasolla
Päivämääräalinylin
30.8.
2,49 % 4,59 %
31.10.
2,33 % 5,50 %
6.12.
4,17 % 7,50 %
Valkuaisessa ja maitomäärissä
ei muutoksia.
23
NAUTA
AGRO makasiini • 1/13
Maissi tulee
oletko valm ,
is?
Raisioagron uutuudet karkearehuntuotantoon:
Maissi - rehukasvien kuningas
Kynnys kokeilla maissia on madaltunut tietotaidon
ja sopivien lajikkeiden lisääntyessä. Lisäksi urakoitsijoilla alkaa
olla korjuukalustoa, jolloin yhä useampi harkitsee viljelyn aloittamista.
Satovaihtelut ja lyhyt kasvukautemme kuitenkin pitävät vielä huolen siitä,
ettei ihan jokaista peltohehtaaria kannata maissille laittaa.
TEKSTI Juha Anttila I KUVAT Rodeo Oy ja Juha Anttila
24
Maissi on lämpösummaltaan vaativa
kasvi ja sitä voi kokeilla parhaimmilla
kasvualueilla Etelä-Suomessa. Maissille suositellaan kevätkyntöä ja hikeviä maita. Karjanlantaa voidaan käyttää lannoituksessa riittävästi, sillä
kasvin typen tarve on iso. Kun viljely
onnistuu, niin ka satoa saadaan 1015 tonnia hehtaarilta. Tosin viime satokaudella jäätiin tästä selvästi. Tilan
maissiala mitoitetaan lehmien, käyttömäärän ja sadon mukaan. Maissisäilörehua käytetään ruokinnassa
noin 3–4 kg ka / lehmä päivässä
sisäruokintakaudella, jolloin tarvittava ala on noin 0,1 hehtaaria / lehmä.
Siemen pitää saada ajoissa lämpimään maahan, että sato ehtii kasvaa
korjuukelpoiseksi lokakuussa. Pikku
halla ei sitä keväällä tapa, mutta 4–5
asteen pakkanen lopettaa pelin syksyllä. Maissisäilörehuun olisi saatava
kuiva-ainetta 25–30 prosenttia ja
tärkkelystä saman verran, jotta
voidaan saada energiapitoista rehua.
Tämä edellyttää, että tähkä on kehittynyt ja jyvät ovat taikina-asteella eikä
tule puristenestetappioita. Tällöin rehussa on arvokasta ohitustärkkelystä.
Onnistuneeseen tulokseen vaaditaan
suotuisia kasvuoloja ja oikeata lajikevalintaa.
Maissin lajikevalinnassa aikainen
ja satoisa lajike on toimiva ratkaisu.
Tällainen lajike on esimerkiksi Raisioagrolla myynnissä oleva tanskalainen
Activate-maissi. Se on aikaisin maissilajike Tanskassa. Sen FAO-arvo on
150. Activate muodostaa keskikorkean kasvuston, jossa tähkän osuus on
suuri, joten sadon tärkkelyspitoisuus
on korkea. Myös kuitu on hyvin sulavaa. Maissia myydään yksiköissä.
Yksi yksikkö sisältää 50 000 itävää
siementä. Hehtaarille tarvitaan 1,5
yksikköä. Tuotetta on rajoitetusti tälle kaudelle. Activate on ollut lajikekokeessa Jokioisilla. Raisioagrolla on
tarjota myös maissille sopivia kasvinsuojeluaineita.
ettei tule tallausvaurioita. Sinimailanen on vaativampi kuin apila, mutta
samat lainalaisuudet pätevät. Sillä
on myös kasvupaikkarajoituksia. Se
viihtyy parhaimmilla Etelä- ja KeskiSuomen kuivilla ja viettävillä pelloilla.
Se ei kestä seisovaa vettä, tallausta
tai alhaista pH:ta.
Sinimailasseos Vauhti 2
tuo potkua maidontuotantoon
Vauhti 2 -seoksen sinimailanen on
ympätty ja siihen on valittu sinimailasta tukevia lajikkeita. Seoksessa
yhdistyvät sinimailasen ja puna-apilan korkea valkuaispitoisuus sekä
englanninraiheinän, rainadan ja ruokonadan hyvin voimakas rehumassan
tuottokyky. Timotei ja nurminata tuovat tarpeellista ndf-kuitua rehuun.
Vauhti 2 -seos ei vaadi keinolannoitteita kasvaakseen. Se sopii täydentämään esimerkiksi maissin alhaista
valkuaistasoa. Myös Vauhti 1 -rainataseos on esimerkiksi maissin ohelle
sopiva nurmiseos. Se vaatii intensiivisen lannoituksen. Siinä on sinimailasta lukuun ottamatta samoja lajikkeita kuin Vauhti 2 -seoksessa.
Myös muut seokset
tuottavat hyvän sadon
Raisioagron nurmiseokset valitaan
niittostrategian mukaan. Nurmiseoksilla on erilainen valmistumisajankohta, jolloin niitot voidaan synkronoida optimaalisen tekoajankohdan
mukaan. Kun aloitetaan nopeista kolmen niiton lajikkeista ja lopetetaan
kahden niiton apilaseoksiin, saadaan
haluttua korkean satotason ja sulavuuden säilörehua kaikilta sadoilta
ja lohkoilta. Raisioagron valikoimiin
kuuluu yhdeksän erilaista seosta.
Varma 1 ja 2 timotei -nurminataseokset on tarkoitettu pääasiassa
kahden niiton järjestelmään koko
Suomeen. Teho 1 ja 2 -apilaseoksista
voi valita sopivamman seoksen apilapitoisuuden, lannoituksen tai niittostrategian perusteella. Vauhti 1 ja 2
sekä Voima -seokset ovat kolmen niiton seoksia. Laitumille tarvitaan kestäviä helppohoitoisia ja maittavia lajikkeita. Laidunseoksessa on timotein
ja nurminadan lisäksi niittynurmikkaa ja valkoapilaa. Pikalaidunseosta
käyttämällä voidaan laiduntaa jo kylvövuonna. Tässä seoksessa on timotein ja nurminadan lisäksi englanninraiheinää ja yksivuotista raiheinää.
Sinimailanen
on nurmien kuningatarkasvi
Sinimailanen on erikoiskasvi edulliseen valkuaispitoiseen säilörehun
tuotantoon. Sen siemen pitää ympätä
ja sitä suositellaan seoksiin. Sinimailasesta saadaan kolme satoa ilman
keinolannoitusta. Lietettä saa antaa
mutta kohtuudella ja kuivana aikana,
Vauhti 2 -sinimailaseos kasvaa rajusti.
25
NAUTA
AGRO makasiini • 1/13
Safesil suojaa säilörehun
luotettavasti ja turvallisesti
Rehunsäilöntäaine Safesil on uutuustuote, jonka
toimintamekanismi poikkeaa muista markkinoilla olevista
säilöntäaineista. Safesil ei ole happo eikä biologinen
valmiste, vaan kolmen elintarvikesäilöntäaineen
suolaseos: kaliumsorbaatin, natriumbentsoaatin,
ja natriumnitriitin.
Safesilin
ennakkomyynti
on alkanut.
TEKSTI Juha Anttila
Tuottajat ovat vuoden alussa saaneet
omalta meijeriltään ohjeen miten välttää voihappoitiöt ja maidon laatuvirheet. Valion alkutuotannon tiedotteen
mukaan säilörehun korjuuta tehtiin
viime kesänä monella tilalla haastavissa olosuhteissa ja rehuun on saattanut joutua maata ja jopa lantaa.
Voihappobakteeri on maabakteeri ja
26
joutuessaan rehuun se muodostaa
itiöitä, jotka kulkevat lehmän suoliston läpi muuttumattomina ja siten
lannassa itiöpitoisuus voi olla jopa
kymmenkertainen rehuun verrattuna.
Epäonnistunut säilöntä lisää itiöriskiä.
Itiöt vaarantavat etenkin juustojen
valmistuksen mutta heikentävät myös
hapanmaitotuotteiden laatua.
Käyttämällä Safesil-säilöntäainetta saadaan tuotettua korkealaatuista
maitoa ilman makuvirheitä ja voihappoitiöriskiä eikä rehu lämpene. Safesilin sisältämä natriumnitriitti alkaa
toimia heti säilöntäaineen tullessa
rehun pintaan. Se esiintyy kaasumuodossa, joka tappaa tehokkaasti
voihappo- ja enterobakteerit antaen
tilaa maitohappobakteereille ja luontaiselle maitohappokäymiselle. Maitohapon ansiosta hyvin tiivistetyssä
siilossa tai paalissa pH alkaa laskea
halutulla tavalla, jolloin natriumbentsoaatti ja kaliumsorbaatti alkavat toimia. Ne estävät hiivojen ja homeiden
synnyn sekä viimeistelevät säilöntätuloksen. Kun käyminen on saatu
hallituksi ja pH laskettua tarpeeksi
alas, kaikki bakteeritoiminta loppuu
rehussa. Tämä prosessi kestää Safesilillä säilötyllä rehulla kuusi viikkoa.
Näin on saatu ruokinnallisesti arvokasta rehua, jossa on minimoitu
voihappoitiöt ja ka hävikki. MTT:n Jokioisten koe osoitti, että saatu rehu
on lisäksi erittäin stabiilia eli sen jälkilämpiämisen kesto on markkinoiden paras kosteassa säilörehussa.
(Maataloustieteen päivät 10.–11.1.
2012) Tämä on erityisen tärkeää, kun
tehdään seosrehua. Seosrehua voidaan tehdä isoja määriä ilman pelkoa
seoksen lämpenemisestä vaunussa
tai ruokintapöydällä. Lisäksi Safesilillä tehdyllä rehulla estetään rehun
lämpeneminen syksyn ensimmäisten siilojen aukaisun yhteydessä sekä
vaikeissa säilöntäolosuhteissa.
Safesilrehunsäilöntäaineen edut:
• turvallinen rehunsäilöntäaine
• luo edellytykset rehun pH:n
nopealle laskulle
• ehkäisee tehokkaasti sienten ja
homeiden sekä voihappobakteerien ja itiöiden kasvua
• estää rehun jälkilämpenemisen
tehokkaasti
• sopii kaikille säilörehuille
ka-välillä 15–50 %
• hellävarainen koneille,
ympäristölle ja käyttäjälle
• edullinen käytössä: annostelu
3–5 l / tn olosuhteista riippuen
• laaja käyttöalue, säilönnässä
selvitään yhdellä tuotteella
• kehitetty yhteistyössä Ruotsin
maatalousyliopiston SLU:n
kanssa
• hyväksytty saksalaisessa
DLG-testissä ja se on patentoitu
Nurmen rikkatorjunta kannattaa.
Vasemmalla puolella
käsittelemätön nurmi,
oikealla rikkatorjunta tehty.
Nurmien rikkatorjunta
tärkeä toimenpide
Nurmien rikkatorjuntaa usein laiminlyödään. Paitsi että rikkakasvit
vievät nurmilta kasvutilaa ja ravinteita, ne heikentävät nurmen ravitsemuksellista arvoa ja rehun maittavuutta. Tärkein syy torjua rikkakasvit nurmesta on niiden haitallinen vaikutus eläimen terveyteen ja
tuotantoon. Useimmat rikkakasvit
alentavat rehun D-arvoa. Voikukka
ja hierakka ovat ongelmallisimpia,
koska voikukka sisältää suhteellisen paljon tuhkaa ja hierakka hyvin
kuitumaisena kasvina sulaa huonosti. Lisäksi voikukassa ja monessa muussa yleisimmässä rikkakasvissa on kaliumia ja kalsiumia
kaksinkertainen määrä suosituksiin
nähden. Näiden liian suuri saanti
altistaa lehmiä poikimahalvaukseen.
Nurmien kevätrikkatorjunnassa
tärkeintä on aikainen aloitus. Peltokanankaali, voikukka ja muut nurmien rikkakasvit pitää torjua ajoissa. Kukinnan aikaan niitä ei enää
kannata torjua. Toinen ajankohta
nurmilla on niiton jälkeen, kun hierakka ja muut rikat ovat lehtevässä
kasvussa. Starane XL:llä on lisäksi
saatu hyvät kokemukset ruiskuttamalla se syksyllä viimeisen niiton
jälkeen, kun rikat ovat alkaneet
kasvaa. Huolehdi myös täydennyskylvöstä, sillä yhdistetty rikkakasvitorjunta ja täydennyskylvö antavat
nurmilohkolle lisää laadukkaita
satovuosia. Rehumaissille on
markkinoille tullut myös uusi
valmiste, Harmony SX.
Heidi Silvennoinen
Suosituksemme apilattoman nurmen rikkatorjuntaan satovuosille:
Peltokanankaali
Aikaisin keväällä
Starane XL 1,8 l tai
Primus 0,1–0,15 + Sito Plus 0,1 l
Voikukka
Voikukan nuppuasteella
Starane XL 1,5–1,8 l
Hevonhierakka
Ruusukeasteella
(korkeus 10–15 cm)
Starane XL 1,5–1,8 l tai
Gratil 40–60 g + Sito 0,1 l
Ensimmäisen niiton jälkeen
Rikkakasvit
hyvässä kasvussa
Starane XL 1,5–1,8 l tai
Gratil 40–60 g + Sito 0,1 l
Viimeisen niiton jälkeen
Rikkakasvit
hyvässä kasvussa
Starane XL 1,5–1,8 l
Torjunnassa kannattaa huomioida torjuttavat rikkakasvit. Yleisin torjunta-aika on aikaisin
keväällä, mutta torjua voi vielä viimeisen niiton jälkeenkin.
27
NAUTA
AGRO makasiini • 1/13
Huomiota
umpikauden ruokintaan
Metabolinen stressi on yhtenä syynä lehmien lyhyelle käyttöiälle,
koska alttius erilaisille sairauksille kasvaa. Umpikauden kivennäisja vitamiiniruokintaan kannattaa panostaa enemmän.
TEKSTI JA KUVAT Merja Holma
Suomalaislehmät poikivat keskimäärin alle 2,3 kertaa, kun taas Hollannissa vastaava eläinaines 3,4 kertaa.
Umpikauden ruokinnalla on suuri
vaikutus poikimisen ajan piileviin sairauksiin. Sairauden vuoksi hoidettu
lehmä on vain jäävuoren huippu, jota
kohden karjassa on kymmenen piilevää tapausta. Piilevien sairauksien
vuoksi tuotos laskee, hedelmällisyys
heikkenee, kestävyys huonontuu ja
poistot kasvavat. Umpikauden yliruokinnan välttäminen, oikea kivennäisrehu ja E-vitamiinivalmiste vähentävät monia ongelmia, jotka myöhemmin johtavat lehmän ennenaikaiseen
poistoon.
Kun tilalla on käytettävissä vanhana korjattua säilörehua tai kokoviljasäilörehua, voidaan sitä antaa umpilehmille vapaasti. Väkirehua ei tarvita
ennen tunnutuskautta. Energiapitoista nuorena korjattua rehua joudutaan
laimentamaan oljella tai heinällä
sekä rypsillä, jos karkearehun valkuaispitoisuus jää alle 12–13 prosenttia.
Näin toimitaan etenkin, jos poikivat
hiehot ovat umpilehmien joukossa.
Oleellista on umpikauden ruokinnan vaikutus kalsiumaineenvaihduntaan ja vastustuskykyyn. Kalsiumin,
fosforin, kaliumin ja magnesiumin
saannin tulee olla tasapainossa.
Hivenaineiden ja vitamiinien saanti
tulee myös varmistaa.
Riistakivet ja suolakivet pois
Umpilehmille pitää antaa oikeaa
umpikauden kivennäistä. Niiden ei
kuulu syödä riistakiviä tai muita suolakiviä, joiden korkea natrium lisää
utarepöhön riskiä. Joissakin suolakivissä on myös hieman muita kivennäisiä ja hivenaineita, mutta niiden
määrä ja suhteet ovat puutteelliset
aiheuttaen häiriöitä kalsiumaineenvaihdunnassa.
Umpilehmä syö liikaa
Viikin kokeissa todettiin, että umpilehmät eivät osaa säätää syöntiään
energiantarvettaan vastaavaksi vaan
syövät helposti yli 1,5 kertaa tarpeeseensa nähden. Maailmalla tehdyt
kokeet holsteinlehmillä osoittavat yliruokinnan haitallisen vaikutuksen, ja
siksi poikivan lehmän kuntoluokaksi
suositellaan alle 3,5. Ayrshirelehmät
lihovat herkästi aperuokinnalla, mutta saattavat kestää poikiessaan hieman korkeamman kuntoluokan. Erillisruokinnassa lihomista on helpompi
välttää jättämällä väkirehuannos pienemmäksi.
28
Umpilehmien kivennäisen korkea suolapitoisuus lisää utarepöhön riskiä.
Suolakivet ja riistakivet kannattaa siirtää pois umpiosastosta.
Poikivie
n leh
hyvät o mien
lo
vähent t
ävät
stressi
ä.
Käytännön
ruokintaohjeita
Umpikauden vitamiinit
ja hivenaineet
Veren kalsiumtason lasku jää
usein huomaamatta tai sitä ei osata
yhdistää moniin näkyviin ongelmiin,
joita se aiheuttaa. Huono ruokahalu,
pötsin liikkeiden väheneminen, jälkeisten jääminen, juoksutusmahan
siirtymä, ketoosi, alentunut hedelmällisyys ja tuotoksen lasku ovat tyypillisiä piilevän poikimahalvauksen ilmenemismuotoja.
E-vitamiinia liian vähän
E-vitamiini ja seleeni ovat antioksidantteja, joilla on vastustuskyvyn
lisäksi vaikutusta lisääntymistoimin-
toihin. Jälkeisten jääminen on koelehmillä puolittunut E-vitamiinin
saannin myötä. Hollannissa umpilehmille suositellaan lisättyä E-vitamiinia 1 000 milligrammaa E-vitamiinia
päivässä. Schothorstin suositus Evitamiinin kokonaismäärälle on 150
milligrammaa syötyä kuiva-ainekiloa
kohden, tämä on 10 kertaa suurempi
kuin Suomen virallinen normi. Suomessa ei edelleenkään panosteta
riittävästi umpikauden E-vitamiinin
saantiin.
Huomioitavaa
umpikaudelle
Umpikauden E-vitamiini ja jälkeiset (Miller, 1997)
%
50
45
Kontrolli
40
Vitamiini E
35
30
25
20
15
10
5
0
1
2
3
4
5
Vuosi
6
7
Tunnu-Melli on suunniteltu umpikauden lehmien tarpeisiin myös
hivenaineiden osalta. Se sisältää
tarpeeksi magnesiumia jopa
kaliumpitoisen säilörehun ohella.
Pihatoissa kätevä vaihtoehto on
maittava Nuolu-Melli Umpi. Käytännön tilojen kokemukset osoittavat, että Nuolu-Melliä syödään
riittävästi. Poikimisen yhteydessä
kannattaa antaa lisäksi kalsiumvalmisteita.
Vita-Mellissä on E-vitamiinin
lisäksi seleeniä ja maksan toimintaa tehostavaa niasiinia sekä biotiinia. Yleensä vitamiinivalmisteet ovat
huonosti maittavia, mutta VitaMelliä on kehuttu sen maittavuuden
vuoksi. Sitä voi antaa vaikka paljaaltaan, lehmät kyllä syövät sen.
Total
• Umpeen kuntoluokassa 3,5
• Vältetään yliruokintaa ummessa
ollessa
• Karkearehua + 200 g TunnuMelliä + 200 g Vita-Melliä
• Pihatossa vaihtoehtona on
Nuolu-Melli Umpi + Vita-Melli
• Tunnutuskaudella väkirehu
nostetaan 2-3 kiloon poikimiseen
mennessä
• Lehmille kannattaa antaa
poikimisen aikaan Mellikalsiumbolus
29
NAUTA
AGRO makasiini • 1/13
Herutuskausi
haasteena
Lypsykausi saa hyvän alun, kun poikivalle ja heruvalle
lehmälle järjestetään pehmeä ja rauhallinen makuupaikka,
josta on helppo päästä syömään ja juomaan. Rehujen
koostumuksella ja maittavuudella on ratkaiseva rooli
sairauksien ennaltaehkäisyssä.
Holsteinlehmät ovat herkempiä
metaboliselle stressille, etenkin jos ovat
lihavia poikiessaan. Liika laihtuminen
rasvoittaa maksaa, aiheuttaa ketoosia,
sorkkaongelmia ja hedelmällisyyshäiriöitä poikimisen jälkeen.
TEKSTI JA KUVAT Merja Holma
Pihatoissa lehmät joutuvat poikimisen
jälkeen yleensä liian pian muiden
joukkoon kilpailemaan rehusta, lypsyvuoroista ja suosituimmista makuupaikoista. Jos ruokintapaikkoja on
niukasti, etenkin ensikot joutuvat koville. Parsinavetassa vastapoikineiden seuranta ja ruokinta on helpompaa. Niille voidaan valikoida maittavimmat rehut ja antaa tarvittaessa
yksilöllistä tukihoitoa erilaisilla terveysrehuilla.
Vastapoikineelle pitää saada pötsiin rehua mahdollisimman pian vasikan syntymän jälkeen, joten sitä
kannattaa rohkaista syömään. Kalsiumbolus ja kivun lievitys stimuloivat usein alakuloisen ja vaisun lehmän ruokintapöydän ääreen.
Yksilöiden tarpeet huomioon
Suuri ongelma etenkin aperuokinnalla on, että heruvat ja umpeen menevät lehmät joutuvat tyytymään samaan rehuun, joka on laskettu karjan
keskimääräisen tarpeen mukaan.
Lypsykauden lopun lehmät lihovat
aperuokinnalla. Etenkin ayrshiret
ovat taipuvaisia rasvoittumaan tuhdilla appeella. Kun samassa ryhmässä
on sekä punaista että mustaa rotua,
huomaa eron rotujen välisessä kuntoluokassa lypsykauden edetessä.
Lypsykauden alussa holsteinit ovat
30
useimmiten niitä, jotka laihtuvat,
ontuvat ja kärsivät ketoosista.
Lypsyrobotti antaa mahdollisuuden täydentää vastapoikineiden ruokintaa terveyttä ja tiinehtymistä
edistävällä rehulla, jos robotille on
asennettu kaksi väkirehulinjaa. Suurin osa roboteista on kuitenkin vielä
varustettu vain yhdellä väkirehulinjalla, jolloin ei välttämättä haluta panostaa kalliimpaan terveyttä tukevaan tuotteeseen koko karjalle. Kun
lehmien keski-ikää halutaan nostaa,
kannattaa robotille valita rehu, jossa
on terveyttä edistäviä aineksia.
Ensikoiden vahvempi ruokinta
tärkeää
Kun ruokintapöydällä on niukasti tilaa, jäävät ensikot odottelemaan väljempää ajankohtaa rehun jaon jälkeen. Saattaa käydä niin, että niille
jää vain rippeet. Tämä on helppo huomata, kun katsoo mahan täyteisyyttä.
Ensikoiden pötsit eivät pullota rehusta, jos ne ovat olleet vuorokauden
syömättä. Tässä tilanteessa ensikoiden ryhmän keskimaito on huomattavasti alempi kuin vanhemmilla lehmillä.
Ensikoiden yleisin poiston syy on
huono hedelmällisyys. Lypsykauden
alun niukka rehun saanti ei sitä lainkaan helpota. Suomalainen ongelma
on myös hiehokauden puutteellinen
ruokinta. Raamin kasvuun ei panosteta riittävästi. Ensikot poikivat meillä
liian pienikokoisena ja joutuvat käyttämään runsaasti energiaa ja valkuaista kasvuunsa ensimmäisen lypsykauden aikana. Tämä näkyy huonona
tiinehtymisenä. Jos robotilla annettaisiin ensikoille vahvempaa evästä,
voisi se auttaa tiinehtymistä.
Helpotetaan tiinehtymistä
Jokaisella lehmällä on poikimisen
jälkeen piilevää ketoosia, kun kudosrasvoja poltetaan ja rasvahappoja
hapetetaan epätäydellisesti. Samalla
vastustuskyky laskee. Voimakkaasti
laihtuneita lehmiä joudutaan usein
siementämään uudelleen, mikäli ne
edes näyttävät kiimojaan. Erityisesti
holsteinlehmät pudottavat helposti
kuntoluokkaansa poikimisen jälkeen.
Runsas painon pudotus näkyy myös
ontumisena noin neljän kuukauden
kuluttua poikimisesta, jolloin sorkkien rasvapatja on ohuimmillaan ja kävely sattuu. Vaikka kiimakierrot olisivat normaalit, ei lehmä jaksa hypellä
kipeiden sorkkien kanssa.
Veren glukoosia nostavat rehut
vähentävät maksan rasvoittumista ja
metabolista stressiä. Propyleeniglykoli on lisäksi aikaistanut kiimakierron käynnistymistä ja lyhentänyt poi-
Aperuokinnalla lypsykauden
lopun lehmät voivat
helposti lihoa.
kimaväliä. Propyleeniglykolin ohella
niasiini, koliini ja suojattu metioniini
tehostavat maksan toimintaa. E-vitamiini ja seleeni tukevat vastustuskykyä, kun lehmä laihtuu ja alttius
terveysongelmille lisääntyy. Säännöllisestä biotiinin käytöstä on apua sorkille, sillä se vahvistaa sarveisaineen
kasvua.
Happamuus hallintaan
Kun korkeatuottoinen lehmä saadaan
syömään riittävästi, liittyvät sen terveysongelmat usein pötsin happamoitumiseen. Happokuorma voi lisätä sorkkavaivojen lisäksi maidon
soluja, hedelmällisyysongelmia sekä
ripulia. Soodan ja elävän hiivan yhdistelmä tasapainottaa pötsin pH:ta,
varmistaa korkean tuotoksen ja
tehokkaan rehujen hyväksikäytön.
Puskurit ja elävä hiiva täydentävät toisiaan. Puskurit vaikuttavat suoraan happoihin neutraloiden pötsiä ja
pitäen pötsin pH:n vakaana. Elävä hiiva vähentää maitohapon muodostusta pötsiin ja stimuloi maitohappoa
käyttävien mikrobien kasvua nostaen
samalla pötsin pH:ta. Opti-Melli sisältää sekä elävää hiivaa että puskureita. Sitä kannattaa lisätä kaikkien
lehmien ruokintaan etenkin apetiloilla. Opti-Melli tasapainottaa pötsin
toimintaa rehujen ja ruokinnan muu-
toksissa. Robottikarjoissa vaikutus
voidaan nähdä myös aktiivisuuden lisääntymisenä.
Metabolinen stressi
Raisioagron ruokintakonsepti tähtää
lypsykauden alussa metabolisen
stressin hallintaan, jolloin lehmien
kestävyys paranee. Benemilk Black
-rehuseokset tukevat maksan toimintaa, vahvempaa vastustuskykyä
ja hedelmällisyyttä. Ne antavat robottitilalla mahdollisuuden panostaa
terveyteen hyvän tuotoksen, maidon
pitoisuuksien ja kierron ohella. Parsinavetassakin saadaan ruokintaa helpotettua energiapitoisen täysrehun
avulla, vaikka siellä voidaan myös
antaa yksilöllisesti tarpeen mukaan
Aseto-Melliä, Opti-Melliä, Vita-Melliä
ja Lypsy-Melliä.
Investoivien tilojen kannattaa
asentaa lypsyrobotille kahden eri
rehuseoksen annostelulinjat, jolloin
ainakin tiinehtymiseen saakka voidaan antaa terveyttä edistävää täysrehua. Hollannissa kahden väkirehulinjan asennus on jo yleinen käytäntö.
Myöhemmin lypsykaudella ruokinta
ei ole yhtä vaativaa, oleellista on estää lihominen ennen umpeenmenoa.
Parsinavetoissa yksilöllinen ruokinta
on mahdollista ilman investointeja.
Käytännön ohjeita
lypsykauden alkuun:
• 0,5 kiloa Lypsy-Melli Plussaa kahden viikon ajan poikimisesta,
sen jälkeen tarpeen mukaan
• Poikimisen jälkeen Aseto-Melliä 1 kilo/päivä
veren glukoosin nostoon
• Lypsäville Opti-Melliä 200 grammaa/päivä,
tehostaa pötsin toimintaa vähentämällä hapanpötsiä
• Vita-Melliä vastustuskyvyn tukemiseen 100– 200 grammaa/päivä
• Tiinehtymiseen asti terveyttä tukeva täysrehu; Benemilk Black E
• Maksimoidaan karkearehujen syönti
31
NAUTA
AGRO makasiini • 1/13
Koivulehdon tilalla jatketaan
määrätietoista työtä lypsykarjan parissa.
Hanna Kuokkasen sylissä on
tilan neljäs sukupolvi,
vajaan vuoden ikäinen Iida-tytär.
Sukupolvenvaihdos
päätökseen
Syksyllä 2011 vierailimme valtimolaisen nuoren viljelijän
Hanna Kuokkasen lypsykarjatilalla. Parin viimeisen
vuoden aikana Koivulehdon tilalla on tapahtunut paljon.
TEKSTI JA KUVA Satu Tanskanen
Hanna Kuokkanen jatkoi kotitilansa
viljelyä maatilayhtymänä, joka perustettiin vuonna 2009 Hannan ja hänen
vanhempiensa Mauri ja Raili Pikkaraisen yhteiseksi. Marraskuussa 2011
vietettiin uuden parsinavetan avajaisia. Kesäkuussa 2012 sukupolvenvaihdos saatiin vietyä päätökseen.
Heinäkuussa Hanna ja omassa maansiirto- ja konealan perheyrityksessä
työskentelevä puoliso Janne saivat
Iida-tyttären.
Viihtyisä työympäristö
Uudessa navetassa märehtii hännät
vastakkain olevissa parsipaikoissa 40
lypsylehmää ja nuorikarja. Hanna kertoo olevansa tyytyväinen navettaratkaisuunsa: oma ja eläinten viihtyvyys
on parantunut, työt sujuvat ja tuotokset ovat kasvusuunnassa.
Äitiyslomalla olevan Hannan töitä
tekevät lomittajat, ja apua antaa tarvittaessa Mauri-isä. Hanna on silti tiu-
32
kasti mukana navetan päivittäisissä
tapahtumissa huolehtien muun muassa rehutilaukset ruokintarobotin
hälyttäessä.
Hanna on onnistunut saamaan
navettansa jo lähes täyteen eläimiä,
vain muutama hiehopaikka on vielä
vapaana. Holstein- ja ayshirelehmät
ovat sarvellisia, mutta uudet vasikat
eläinlääkäri käy nupouttamassa työturvallisuuden parantamiseksi.
Lehmävasikoita hankitaan käyttämällä hyvin tiinehtyville lehmille ja
hiehoille sekstattua siementä. Jalostustavoitteena ovat kestävät, terveet
ja hyvätuottoiset lehmät. Hanna haluaisi saada holsteinia tulevaisuudessa
navettaansa hiukan enemmän.
Täysrehulla jatketaan
Koivulehdon tilan lehmät syövät säilörehun lisäksi täysrehua, sillä viljaa
tilalla ei viljellä eikä osteta. Tällä hetkellä lehmät syövät Pihatto-Maituri
Pro:ta ja se on sopinut asiakkuusvastaava Jorma Hytösen tekemiin ruokintasuunnitelmiin hyvin täydentäen
urakoitsijan tekemää pyöröpaalirehua. Pihaan kurvaava RaisioAgron
rekka jättää siiloon 9 000 kiloa rehua
kerrallaan.
– Rehutoimitukset ovat toimineet
hyvin ja rehu tulee nopeasti. Olen tyytyväinen tämän hetkiseen ruokintaratkaisuun, Hanna toteaa.
Kehitystyö jatkuu
Hanna aikoo jatkaa kotitilansa kehittämistä määrätietoisesti yhteistyössä
alan sidosryhmien kanssa. Elämä
tulee olemaan kiireistä perheenäidin
ja viljelijän työsarkaa yhteen sovittaessa.
– Jatkan urakoitsijan käyttämistä
säilörehun teossa ja muissakin työvaiheissa. Ensi kesä on varmasti
kiireinen, kun äitiyslomani päättyy
huhtikuussa, Hanna kertoo.
Miina on
sinnikäs150-tonnari
Nuorekas ja hyväkuntoinen Miina
vietti ystävien ja yhteistyökumppaneiden kanssa 150-tonnarijuhliaan kotonaan Pertti ja Terhi Komu-Uotilan
navetassa Vesilahdessa 20.12.2012.
Kunnioitettavan tuotosmäärän Miina
saavutti täytettyään juuri 14 vuotta
ja elämänsä aikana se on ennättänyt
poikimaan yhdeksän kertaa; viisi komeaa sonnipoikaa ja neljä lehmävasikkaa.
Miina ei toki vieläkään ole eläkkeelle siirtymässä, vaan maaliskuussa poikivan Miinan toivotaan saavan
terveen lehmävasikan. 150-tonnarin
vuosituotos on keskimäärin ollut
13 118 kiloa ja parhaimpana kautena
maitoa tuli 15 795 kiloa vuonna 2009.
Tällä tuloksella Miina on 15. holstein,
joka Suomessa on yltänyt yli 15 000
kilon vuosituotokseen. Pitkästä iästään Miina saa kiittää hyvää hoitoa,
ensiluokkaisia rehuja, onnistunutta
perimää sekä eläinlääkäriä, jonka tekemän verensiirron ansiosta tapaturmaisesti paljon verta menettänyt Miina saatiin 2005 kesällä pelastettua.
Kirsi Mäenpää
Sata- ja 150-tonnareita
Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun
150 000 tai 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen.
Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla.
150-tonnari Miina
Omistaja Paikkakunta
Terhi Komu-Uotila
Vesilahti
100-tonnarit
Linda
Raili ja Jari Haapasalo Muhos
Pimu
Heljä ja Ismo Mertanen
Kuopio
PinniIsmo JauhiainenKiuruvesi
Rajalan Pelargunia
Pekka Häyry
Orimattila
RamonaJaakko RäikkönenLappeenranta
RilliKari NissiläKouvola
Ripsa
Hopeasaari Aarne ja Juho Mty Sysmä
Taalia
Mirja ja Jari Niskanen
Sonkajärvi
33
siipi
AGRO makasiini • 1/13
Vuonna
20
kanalo 12
keskiko iden
k
kaksink o lähes
ertaistu
edellis
vuodes i
ta.
Vuosi
uutta aikaa
takana
Kananmunantuotanto on kokenut maassamme
voimakkaan rakennemuutoksen Euroopan Unioniin
liittymisen jälkeen. Vuonna 1999 voimaan astuneen
häkkidirektiivin siirtymäaika päättyi vuoden 2012 alussa,
ja varustelemattomista häkeistä luovuttiin tuotannossa.
TEKSTI Oona Koivunen
Rakennemuutos on jatkunut jo pitkään. Suomessa oli EU:hun liityttäessä noin 3 000 kanatilaa, joilla oli keskimäärin 1 000 kanaa. Vuoteen 2011
mennessä kanaloiden määrä oli
vähentynyt viidennekseen tästä, ja
kanaloiden keskikoko oli kasvanut
5 000 kanaan. Viime vuoden aikana
kanaloiden keskikoko lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Tilojen
määrä väheni 350:een kahdensadan
tilan lopetettua munantuotannon
perinteisistä häkeistä luovuttaessa.
Jatkaneille tiloille muutos on tarkoittanut suuria investointeja. Investointeihin on käytetty 60 miljoonaa euroa,
mikä tarkoittaa 20 euron investointia
kanaa kohti.
Munantuotanto laski EU:ssa
Viime vuoden alusta lähtien tuotetut
munat tulevat lattia-, kerroslattia- tai
virikehäkkikanaloista. Muutos johtuu
lainsäädännöstä, jonka tarkoituksena
on parantaa tuotantokanojen hyvin34
vointia tarjoamalla kanoille mahdollisuuden lajinomaiseen käyttäytymiseen. Tällaisen käyttäytymisen mahdollistaa virikehäkin varustelu, johon
kuuluvat orret, kuopsutuspaikat ja
pesät.
Monilla kanatiloilla investoinnit
olivat osittain kesken vielä alkuvuodesta. Tämän seurauksena munantuotanto laski Suomessa tammi–
maaliskuussa 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suuntaus oli
yleinen koko EU:n alueella. Syksyllä
investointien valmistumisen myötä
tuotannossa päästiin palaamaan
normaalille tasolle. Tuotannon normalisoiduttua alan kannattavuutta aikaisempina vuosina heikentäneestä
ylituotannosta ei silti ole huolta.
me kokea jopa munapulan, kun tuotanto ei pystynyt vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Kananmunien
kulutuksen lisääntymistä on edistänyt lisääntynyt tieto kananmunan
ravitsemuksellisesta arvosta ja terveellisyydestä. Suomalaiskauppojen
hyllyiltä löytyvät munat ovat kotimaisia, sillä Suomessa on muuta Eurooppaa tiukempi salmonellakontrolli.
Häkkituotanto on edelleen yleisin
tuotantomuoto, vaikka sen osuus
tuotannosta on vähentynyt. Virikehäkeissä tuotetaan suomalaisista
munista 63 prosenttia. Kolmannes
munista tuotetaan lattiakanaloissa ja
loput neljä prosenttia luomukanaloissa. Luomukanaloiden määrä nousi
eniten muutoksen seurauksena.
Kananmuna mielletään
terveelliseksi
Hoito haasteellisempaa
Kananmunien kulutus on kasvanut
viime vuosina neljän prosentin vuosivauhdilla. Viime kevään aikana saim-
Suuremmat tilat ja kasvaneet eläinryhmäkoot ovat aiheuttaneet tiloille
paitsi lisääntyneitä kustannuksia,
myös työmäärän lisääntymistä. Esi-
merkiksi kanojen kiinniotto punnitsemista varten isoista häkeistä tai
lattialta on haasteellisempaa kuin
perinteisistä häkeistä. Lisäksi lattiamunien määrä etenkin alkumuninnan
aikaan saattaa aiheuttaa päänvaivaa
tiloilla.
Hoitotoimenpiteillä voidaan vaikuttaa näihin asioihin huomattavasti.
Valon määrää vähentämällä kanoja
kiinniotettaessa saadaan linnut rauhoittumaan, jolloin ne on helpompi
saada punnittua. Valolla on iso merkitys myös kanojen opettamisessa
munintapesille. Lattiakanaloissa
valon määrää voidaan lisätä lattiatasossa, jolloin kanat hakeutuvat
mieluummin pesiin munimaan. Lattian houkuttelevuutta voi vähentää
myös poistamalla sieltä pehkua sekä
lisäämällä ilmastointia.
Nuorten lintujen aloittaessa munintaansa kannattaa illalla käydä
nostamassa lattialle jääneet kanat
orsille nukkumaan, sillä lattialla nuk-
kuessaan ne jäävät myös mielellään
munimaan sinne. Kokemukset ovat
osoittaneet, että alkumuninnan aikaan kannattaa nähdä tämä vaiva,
jotta ylimääräisiltä lattiamunilta vältytään myöhemmin.
Tieto ja kokemus lisääntyneet
Suuret ryhmäkoot ovat edistäneet
kanoilla esiintyvää kannibalismia.
Suomessa nokkien typistäminen
ei ole lain mukaan sallittua, joten
ongelma on ratkaistava elinoloja
parantamalla. Nokkimista voi
aiheuttaa esimerkiksi liiallinen valo
tai ilmastointi sekä vääränlainen ruokinta. Tämä ongelma on kuitenkin jo
vähentynyt lisääntyneen tiedon ja
kokemuksen myötä.
Toinen ryhmäkoon kasvamisesta
johtuva ongelma liittyy loisiin. Sisäja ulkoloiset leviävät helpommin parvessa kanojen ollessa toisiinsa kontaktissa. Kanapunkkiongelmaa voi
yrittää vähentää lisäämällä Antipic-
valmistetta rehuun. Antipicin teho
perustuu aromiaineisiin, joiden vaikutuksesta kanan veri muuttuu punkille epämiellyttäväksi. Se ei kuitenkaan tapa punkkeja. Loisten torjunnassa onkin ensiarvoisen tärkeää
puhdistaa tilat huolellisesti kanalan
ollessa tyhjillään.
Uusi lainsäädäntö ja sen mukanaan tuomat uudistukset ovat vaikuttaneet myös kanojen ruokinnallisiin
tarpeisiin. Kanat pääsevät liikkumaan
vapaammin ja tarvitsevat siksi myös
aiempaa enemmän energiaa. Ruokinnassa tasaisen energiansaannin
turvaaminen on ollut käytössä jo vuodesta 2007. Myös suolistoterveyteen
on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Suolisto-ongelmien riskit ovat
lisääntyneet kanojen päästessä nokkimaan pehkua. Suoliston terveys ja
erityisesti terve suolinukka ovat edellytyksenä sille, että kana saa hyödynnettyä ravintoaineet rehusta.
35
SIIPI
AGRO makasiini • 1/13
Rehun lisäaineilla
on monta vaikutustapaa
EU:ssa saa tuoda markkinoille, käyttää tai prosessoida
vain hyväksyttyjä rehun lisäaineita. Rehun lisäaineista
säädetään EU:n lainsäädännössä. Lisäaineilta vaaditaan
hyväksymistä varten osoitus niiden tehosta käyttötarkoituksessaan.
TEKSTI Marja Hongisto
Rehun lisäaineita lisätään tarkoituksellisesti rehuun, ja ne voivat olla
kemiallisia yhdisteitä, entsyymejä
tai mikro-organismeja, aineita tai
valmisteita. Lisäaineiden täytyy olla
myös haitattomia ihmisille, eläimille
ja ympäristölle.
Rehun lisäaineita käytetään
eläinten ruokinnassa
1. parantamaan rehun raakaaineiden tai eläintuotteiden
ominaisuuksia
2. tyydyttämään eläinten
ravitsemuksellisia tarpeita
36
3. edistämään eläintuotantoa
vaikuttamalla erityisesti eläimen
suoliston mikrobistoon tai
rehujen sulavuuteen
4. tuomaan eläinten ravintoon
aineita, jotka edistävät erityisiä
ravitsemuksellisia tavoitteita
5. täyttämään ravitsemuksen
hetkellisiä erityistarpeita
6. estämään tai vähentämään
eläinten ulosteiden aiheuttamia
haittoja
7. parantamaan eläimen
ympäristöä
Rehun lisäaineet sijoitetaan yhteen tai useampaan luokkaan niiden
käyttötarkoituksen ja ominaisuuksien
perusteella. Luokkien sisällä lisäaineet jaotellaan edelleen funktionaalisiin ryhmiin tärkeimpien käyttötarkoitusten mukaan.
Teknologiset lisäaineet
Teknologiset lisäaineet on laajin
ryhmä ja siihen kuuluu hyvin erilaisia aineita. Ryhmään kuuluvat
säilöntäaineet, jotka suojelevat rehuja
mikro-organismien aiheuttamalta
pilaantumiselta. Näitä ei yleensä siipi-
karjanrehuihin lisätä. Rehut lämpökäsitellään ja ne syötetään melko nopeasti eläimille, joten pilaantumista
ei ehdi tapahtua.
Hapettumisenestoaineet pidentävät rehujen säilyvyyttä suojaamalla
niitä hapettumiselta. Koska rehuihin
lisätään rasvoja ja myös muista raaka-aineista tulee rasvaa, näitä aineita
lisätään tarvittaessa rehuihin. Emulgointiaineilla voidaan tehdä tasainen
seos kahdesta tai useammasta toisiinsa sekoittumattomasta olomuodosta rehuissa.
Stabilointiaineet mahdollistavat
rehun fysikaalis-kemiallisen tilan ylläpitämisen. Rakeistusaineet lisäävät
rehun hiukkasten toisiinsa tarttumista, ja niillä voidaan parantaa rakeen
laatua. Paakkuuntumisenestoaineet
taas vähentävät rehun hiukkasten
toisiinsa tarttumista. Tällaisia aineita
käytetään yleensä mureisissa rehuissa estämään rehujen holvaantumista
siilossa.
Sensoriset lisäaineet
Sensoriset lisäaineet antavat joko
väriä tai makua rehuihin, eläimiin tai
eläimistä saataviin tuotteisiin. Suomessa siipikarjanrehuissa käytetään
väriaineita vain munivien kanojen rehuissa antamaan kananmunan keltuaiseen väriä.
Aromiaineita ei siipikarjanrehuissa käytetä, koska rehujen maittavuus
ei ole juurikaan ongelma siipipuolella. Sikapuolella näillä aineilla on kuitenkin laaja käyttö.
Ravitsemukselliset lisäaineet
Tämä on rehujen toimivuuden kannalta siipikarjanrehujen tärkein ryhmä. Tähän ryhmään kuuluvat vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot. Ilman
näitä lisäaineita rehujen valmistaminen korkeatuottoisille kotieläimille
on mahdotonta. Raaka-ainepohjamme on sellainen, että kaikkia näitä aineita on lisättävä, jotta voidaan turvata kotieläinten hyvinvointi ja terveys.
Eläintuotantoon vaikuttavat aineet
Hyvin tärkeä ryhmä on myös eläintuotantoon vaikuttavat aineet. Tähän
kuuluvat ruuansulatusta edistävät
aineet. Tärkeimmät tämän ryhmän
aineista ovat entsyymit, sekä rehu-
entsyymit että fytaasit. Näitä käytetään kaikissa siipikarjanrehuissa.
Toinen suuri ryhmä on suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut
aineet, lähinnä probiootit. Tähän
ryhmään kuuluu myös muita aineita,
joista suurin osa on hyväksytty porsaille. Suolistoterveys on korkeatuottoiselle siipikarjalle erittäin tärkeä,
mutta monet suolistoterveyteen vaikuttavat aineet eivät ainakaan toistaiseksi kuulu lisäaineisiin, vaan ne
luokitellaan rehun raaka-aineiksi.
Näiden valmisteiden uudelleenarviointi on kuitenkin EU:ssa käynnissä,
ja tulevaisuudessa tilanne saattaa
muuttua.
Kokkidiostaatit
Viimeisin ja kaikista yksinkertaisin
ryhmä on kokkidiostaatit. Se on myös
siipikarjapuolella tärkeä ryhmä,
koska luomua lukuun ottamatta kaikki broilerin ja kalkkunan alkukasvatusrehut sisältävät kokkidiostaattia.
Kokkidioosia voidaan ehkäistä myös
rokotuksilla, mutta toistaiseksi ei ole
vielä löydetty riittävän taloudellista
tapaa korvata kokkidiostaatit rehuissa.
Samalla lisäaineella monta roolia
Vaikka EU-lainsäädäntö määrittelee lisäaineet melko
tarkasti, niin on olemassa kuitenkin monia lisäaineita, joilla on muita vaikutuksia varsinaisen hyväksytyn vaikutuksen lisäksi. Ionoforiset kokkidiostaatit
ovat tästä ehkä selvin esimerkki. Nämä aineet on hyväksytty kokkidioosin ehkäisyyn pääasiassa lihasiipikarjalla, mutta niillä on vaikutusta myös esimerkiksi
kuolioiseen suolistotulehdukseen.
Sepioliittiperäisillä aineilla on myös monta vaikutustapaa eläinten elimistössä ja tuotannossa. Sepioliitti on savimineraali, magnesiumsilikaattiyhdiste.
Sillä on alhainen ominaispaino ja se on hyvin huokoista. Se voi jopa kellua vedessä.
Sepioliitti on hyväksytty tekniseksi lisäaineeksi
rehuissa käytettäväksi. Huokoisen rakenteensa
ansiosta se toimii rakeistusaineena erityisesti
kasviperäisissä ja paljon kuitua sisältävissä
rehuissa. Samoin se vähentää mureisten
rehujen holvaantumista siilossa.
Sepioliitillä on kuitenkin myös vaikutusta siipikarjan terveyteen ja tuotantoon. Huokoisuutensa
ansiosta sillä on hyvä vedensitomiskyky suolistossa,
jolloin lanta on kuivempaa ja myös ammoniakkia
vapautuu vähemmän kanalailmaan. Se hidastaa ruokasulan kulkunopeutta suolistossa ja parantaa näin
ravintoaineiden käyttöä tuotantoon, jolloin ravinteita
päätyy vähemmän haitallisten bakteerien käyttöön.
Marja Hongisto
37
SIKA
AGRO makasiini • 1/13
Nykyaikainen sikala on sikojen tä
Mika ja Jaana Vuorinen Jalasjärven Koskuen kylältä ovat
uskaliaita nuoria tuottajia, jotka eivät haasteita pelkää.
Uuden sikalan suunnittelu ja ympäristölupahakemus
olivat vireillä viisi vuotta, kunnes monien vaiheiden
jälkeen myönteinen päätös tuli.
TEKSTI Jarmo Ikkala ja Tarja Takala I KUVAT Jarmo Ikkala
Maaliskuussa 2012 Vuoriset pääsivät
etenemään tuhannen sikapaikan
sikalan suunnittelussa ja rakentamisessa, ja kaivinkone kauhaisi ensimmäiset kauhalliset maata tulevan lietesäiliön paikalta. Huhti–toukokuussa
varsinainen sikalan rakentaminen
pääsi alkuun.
Mika on tyytyväinen rakentamisen
yllätyksettömyydestä. Kaikki toimitukset tapahtuivat ajallaan, ja kustannusarvio piti. Rakennuselementit
toimitti Mestarifarmi. Pellon Group
oli laitetoimittajana ruokinnassa,
ilmastoinnissa ja lannan poistossa
sekä tehokkaassa lämmön talteenottotekniikassa.
Uusin tekniikka vaikuttaa
eläinten hyvinvointiin
Vuoriset ovat erittäin tyytyväisiä tekniikan toimivuuteen. Sikalassa ilman
laatu on todella hyvä, ja possut ovat
hyvinvoivia. Lattialämmitys pitää makuualustat kuivina. Virikkeinä on joka
osastolla heiniä häkissä, kapulan pitimet sekä vähän turvetta.
Uusi lämmön talteenottotekniikka
on tänä talvena osoittanut tehokkuutensa. Pohjalaatassa kulkee lämmön
talteenottoputkistoa, joka hyödyntää
maan ja lietelannan lämmön ohjaten
sen pumpun kautta sikalan lattialämmitykseen sekä tarvittaessa deltaputkistoon ja pattereille.
Kesällä lämpö varastoidaan porakaivoihin, jolloin sikalan jäähdytys
hoituu samalla tekniikalla ja hajusekä kärpäsongelmat minimoituvat.
Tulevaisuudessa suunnitelmissa on
ohjata lämpöä vieressä olevan viljakuivurin lisälämmöksi. Lisäjäähdytyksenä osastoilla on vesisumuttimet, joita ohjataan tietokoneen välityksellä. Jokaisella osastolla on oma
ilmastoinnin ja lämmön säätöyksikkönsä, jolloin olosuhteissa päästään
suureen tarkkuuteen sekä säästöihin. Samassa sumutuslinjassa toimivat myös esikastelusuuttimet, joiden
avulla voidaan liottaa osastot ennen
varsinaista pesua.
Täysi virikehäkillinen kestää viikon.
Lämpöpumppu lämmön talteenottojärjestelmässä.
Siisti karsina, tyytyväiset siat.
38
Lämmön ja ilmastoinnin säätö tapahtuu parhaiten
osastokohtaisella säätöyksiköllä, kertoo Mika Vuorinen.
PAAVON NIKSINURKKA
äysihoitola
Ruokintana Vuorisella on Tähkä
OVR -liemirehu, oma vilja sekä
Raisioagron Sian-Herkku OVR Mixer
-tiiviste. Ruokinnan ohjaus hoituu
Pellon Groupin ruokinta-automatiikalla. Automatiikka tekee seokset
neljä kertaa päivässä. Aamulla kello
seitsemältä on ensimmäinen ruokinta vanhimmilla sioilla. Sen jälkeen
seos väkevöityy, ja kone jakaa sen
pienimmille. Viimeinen ruokinta on
puoli kymmeneltä illalla pienimmille
sioille. Sikalassa on kolmivaiheinen
ruokinta käytössä, ja seos muuttuu
syötetyn ruokintakäyrän mukaan.
Työtä riittää tulevaisuudessakin
Sikalan avajaisia vietettiin 14.12.2012.
Paikalla oli yhteistyökumppaneista
muun muassa Raisioagro Oy, Pellon
Group Oy ja Saarioinen Oy. Vierailijoita
kävi ympäri Suomea yhteensä 550
henkeä. Tuottajilla on alaa kohtaan
intoa, ja he seuraavat mielenkiinnolla
siankasvatuksen kehitystä.
Tulevaisuuden suunnitelmissa
Vuorisilla on läheisen vanhan sikalan
uudistaminen, jonne on mahdollista
saada 500 paikkaa. Näin tuotannossa
olisi kaikkiaan 1 500 sikapaikkaa.
Vuorisilla on peltoa viljelyssä
vuokramaiden kanssa yhteensä 180
hehtaaria ohraa, syysvehnää, kevätvehnää ja kauraa. Mika urakoi kesäisin turvenevalla neljän traktorin voimin. Töissä on yksi vakituinen työntekijä sekä isä-Pekka, joka Mikan
mukaan tekee kahden miehen työt.
Lisäksi on neljä kesätyöntekijää. Talvisin Mika tekee paikallisteiden talvihoitoa yhteistyökumppaninsa kanssa
kahdella aura-autolla ja traktoreilla
yhteensä 350 kilometrin matkalla.
Raisioagron tuotantoneuvoja
Paavo Viitanen kulkee tiloilla
silmät ja korvat auki. Hänen
tavoitteenaan on erilaisilla
toimenpiteillä parantaa asiakastilojen tuotantotuloksia.
Hygienian merkitys
korostuu sikatiloilla
Hygienian merkitys on kasvanut, kun
sikatilojen tuotostasot nousevat vuosi vuodelta. Vaikka sikala ei olisikaan
uudenaikainen ja osastoitu, on mahdollista päästä parempaan hygieniaan kohtuullisella työmäärällä keskittymällä oleellisiin kohtiin, kuten
porsimishetkeen ja porsaiden vieroitukseen.
Hygienian merkitys korostuu porsimisen aikaan, koska emakon vastustuskyky ei ole parhaimmillaan ja
porsaat syntyvät ilman vasta-aineita,
jotka ne saavat vasta ternimaidosta.
Porsaiden vieroitushetkellä puolestaan maidon vasta-ainepitoisuus on
jo alentunut ja porsaan oma immuniteetti on vasta kehittymässä. Vaikka hygienian parantaminen lisää
työmäärää, niin loppujen lopuksi tavoitteena on tehdä vähemmän töitä
myytävää yksikköä kohden.
Pesu on tärkeimpiä yksittäisiä töitä huolehdittaessa sikalan hyvästä
hygieniasta. Pesun jälkeen tila on
huolellisesti desinfioitava ja kuivattava ennen käyttöönottoa. Eri eläinryhmien välinen liikenne osastojen välillä on minimoitava taudinaiheuttajien
leviämisen estämiseksi. Lisäksi osaston sisällä karsinoiden välillä on syytä pitää mahdollisimman vähän yhteyttä.
Rehut ja vesi raikkaana
Sekä kuiva- että liemiruokinnassa
ovat omat haasteensa, jotta rehu saadaan laadukkaana eläimille. Hyvässä
rehuhygieniassa on tärkeää, että sii-
lot tyhjentyvät aika ajoin. Jokaiselle
rehulle olisi hyvä olla tuplasiilot, jolloin siilot saadaan tyhjäksi vuorotellen. Liemiruokinnassa on haasteellista pitää kurissa hiivojen aiheuttama
rehun virhekäyminen. Hiivakäymisessä hiiva käyttää ravintonaan tärkkelystä ja sokereita, jolloin syntyy hiilidioksidia ja etanolia. Kun etanoli
pääsee hapen kanssa tekemisiin,
syntyy etikkahappoa. Käyneen rehun
rehuarvo laskee, ja maku ei ole paras
mahdollinen. Hapoilla on mahdollista
pitää käymistä aisoissa. Pelkän
muurahaishapon sijaan suositellaan
happoseosten käyttöä.
Jos rehusta halutaan tehdä mikrobiologinen analyysi, liemirehuseosnäyte pitää toimittaa mahdollisimman tuoreena ja viileänä laboratorioon. Rehunäytettä ei saa pakastaa,
koska pakastus voi vaikuttaa analyysituloksiin.
Viime aikoina on puhuttu paljon
juomaveden laadusta. Vaikka sikalaan tulevan veden laatu olisi hyvä,
voi osastoissa käytettävä vesi olla
huonolaatuista. Vesilinjoihin muodostuu ajan mittaan niin sanottu biofilmi,
mikä koostuu muun muassa bakteereista. Lämpimässä tilassa biofilmin
kerääntyminen moninkertaistuu verrattuna kaivoveden lämpöön. Jos
vesilinjoja ei ole huuhdeltu osaston
tyhjennyksen jälkeen ennen uutta
täyttöä, voi tulla ongelmia veden laadun suhteen.
39
SIKA
AGRO makasiini • 1/13
Potraensikkorehun avulla
ensikot pysyvät
rauhallisina.
Ensikosta
pitkäikäinen emakko
Ensikon kasvatus tähtää kestäväjalkaiseen emakkoon,
joka tuottaa monta pahnuetta. Ensipahnueiden runsas
määrä pienentää tilan porsastuotantotuloksia, koska
pahnuekoko ja vieroitettujen määrä on pienempi kuin
vanhemmilla emakoilla.
TEKSTI Päivi Volanto
Jalat ovat usein emakon heikko kohta
ja yleinen poiston syy. Kasvunopeudella voidaan vaikuttaa eläimen kestävyyteen. Ensikon liian nopea kasvuvauhti aiheuttaa usein jalkaheikkoutta myöhäisemmässä elämänvaiheessa, mikä on todettu myös Raisioagron
ja MTT:n yhteistyötutkimuksessa.
Kun ensikoiden kasvua hidastetaan,
40
saadaan pahnueita enemmän kasvatettua ensikkoa kohti.
Ensimmäisten neljän elinkuukauden aikana kehittyvät lisääntymiselimet ja kohtu. Siksi kasvun hidastaminen on syytä aloittaa vasta elopainon
ollessa 45–50 kiloa. Kasvun hillitsemiseksi rehuannosta rajoitetaan,
mikä voi aiheuttaa ensikkoryhmässä
hännänpurentaa, jos rehumäärä jää
liian pieneksi. Ensikoille tarkoitetun
Potraensikko-rehun raaka-ainekoostumus on suunniteltu sellaiseksi, että
se tuottaa kylläisyyden tunteen jo
pienillä rehumäärillä, jolloin eläimet
pysyvät rauhallisempina.
Kivennäis- ja vitamiinikoostumus
tavallista rehua korkeampi
kuntoon varsinkin kun sitä annetaan
jo ensikkoa kasvattaessa.
Potraensikon kivennäis- ja vitamiinikoostumus tähtää kestävän luuston
kehittymiseen. Luusto ja jalat joutuvat tiineysaikana entistä enemmän
koetukselle, koska eläimet ovat vapaina ryhmissä. Potraensikko sisältää runsaammin kivennäisiä ja vitamiineja kuin vastaavaan kasvuajankohtaan tarkoitettu lihasikarehu.
Kivennäislähteet on valittu niin, että
ne ovat eläimen paremmin hyödynnettävissä. Se sisältää merilevästä
prosessoitua luonnollista kalsiumia,
joka sisältää kalsiitin lisäksi aragoniittia ja vateriittia. Kalsiumin käyttökelpoisuus on normaalia suurempi ja
sillä on positiivinen vaikutus luun tiheyteen ja mineralisoitumiseen.
Kalsiumin ohella rehun riittävä Dvitamiinipitoisuus on edellytys luun
mineralisoitumiselle, sillä D-vitamiini turvaa luuston rakennusaineiden,
kalsiumin ja fosfaatin imeytymisen.
Toinen tärkeä vitamiini on biotiini, jolla on positiivinen vaikutus sorkkien
Muista ensikon kiihotusruokinta
Rajoitettu ruokinta vaatii kiihotusruokintaa, jotta irtoavien munasolujen
määrä olisi runsas. Ensikon kiihotusruokinta aloitetaan 10–14 päivää
ennen toista kiimaa Potrakiihotuksella. Potrakiihotus-rehua annetaan
perusrehujen lisäksi 500 grammaa
päivässä. Ensikko siemennetään
230–250 päivän iässä 140–160-kiloisena. Tällöin ensikko on ensimmäistä
kertaa porsiessaan noin vuoden ikäinen. Kun siemennys tehdään toiseen
tai kolmanteen kiimaan, ensikon
kestävyys paranee ja ensipahnue on
suurempi. Käytännössä porsimishetken selkäsilavan paksuus olisi
hyvä olla noin 16–18 milliä.
kompi. Siksi ensikko menettää helposti painoaan, joten se saa olla
porsimishetkellä hieman tuhdimpi
kuin useamman kerran porsinut
emakko.
Liian lihavaksi ensikkoa ei saa
kasvattaa, koska silloin syönti imetyskaudella pienenee ja eläin menee
helposti huonoon kuntoon. Lihavan
ensikon maidontuotanto on lisäksi
huonompi, koska utareeseen on
kerääntynyt rasvaa. Liika rasva voi
pienentää maitorauhasten tilavuutta
jopa 20 prosenttia ja pienentää maidontuotantoa myös seuraavalla imetyskaudella. Mittaamalla ensikon
selkäsilavan paksuus esimerkiksi
siemennyksen ja porsimisen aikaan
saadaan paras kuva ensikon kunnosta.
Lihavan ensikon
maidontuotanto laskee
Ensikon maidontuotanto on miltei
samansuuruinen kuin vanhemmalla
emakolla, mutta syöntikyky on hei-
Potrakiihotus – kiihotusrehu emakoille ja ensikoille
Emakoiden hedelmällisyyteen ja porsaiden syntymäpainoon
vaikuttavat monet tekijät. Yksi avaintekijöistä on emakoiden
ruokinta vieroituksesta kiimaan.
Kiihotusruokinnan tavoitteena on saada emakot
nopeasti kiimaan, munasoluja irtoamaan runsaasti
ja niistä mahdollisimman moni vielä hedelmöitettyä.
Rajoitetulla ruokinnalla olevien ensikoiden kiihotusruokinta on tärkeää ison pahnuekoon turvaamiseksi.
Liian vähäinen energian saanti ennen siemennystä
pienentää seuraavan pahnueen kokoa ja porsaiden
syntymäpainoa varsinkin emakoilla, jotka ovat menettäneet imetyskaudella paljon painoaan. Samoin käy
ensikoille, joiden kiihotusruokintaan ei ole kiinnitetty
huomiota.
Potrakiihotus nostaa emakon veren insuliinitasoa,
mikä stimuloi emakon lisääntymishormoneja ja
emakot tulevat aikaisemmin kiimaan. Aikainen ja vahva kiima vaikuttaa positiivisesti seuraavan pahnueen
porsaslukumäärään. Kiihotusrehu laskee myös virtsan
happamuutta, jolloin virtsatietulehdusriski pienenee.
Miten Potrakiihotusta käytetään?
Porsitusosastolla emakoille annetaan vieroituspäivän
aamuna 0,5 kiloa imetysrehua, jolloin emakot liikkuvat
paremmin porsitusosastolta astutusosastolle. Kun
emakot on siirretty siemennysosastolle, niille annetaan
kilo Potrakiihotus-rehua. Vieroituspäivän iltana emakoille annetaan tiineysrehua ruokahalun mukaan. Seuraavina päivinä aina siemennykseen asti tiineysrehun
lisäksi annetaan Potrakiihotusta kaksi kertaa päivässä
250 grammaa eli yhteensä 500 grammaa / päivä /
emakko. Jos tiineysrehua ei
voi antaa vapaasti, emakoille
voidaan annostella lisäksi
porsasrehua kunnon mukaan.
Ensikoille Potrakiihotusta annetaan 10–14 päivää ennen
oletettua kiimaa.
Siemennyksen jälkeen
emakoille tai ensikoille annetaan vain tiineysrehua ruokintaohjelman mukaisesti. Kun
tilalla emakoiden tiinehtyvyys
paranee ja tasakokoisia porsaita syntyy enemmän, taloudellinen tulos paranee.
Päivi Volanto
41
SIKA
AGRO makasiini • 1/13
Karjun asialla
Hyvä karju on reipas liikkumaan, aktiivinen seurustelija ja yhteistyökykyinen myös ihmisten kanssa. Moni tila
kasvattaa ns. hajukarjut itse, jolloin
sikala ja ihmiset ovat karjuille alusta
asti tuttuja. Ostettaessa karjua on
vastaanottoon ja kotouttamiseen
paneuduttava erikseen.
Sopuisa karju on työkykyinen
On suositeltavaa, että ostokarju viettää ensimmäiset neljä viikkoa karanteenissa, jonne sen seuraksi laitetaan nuoria sikoja. Osa karjuista on
Karju on
hyvin hoidettuna
sopuisa työkaveri.
42
tullessaan hyvin arkoja uusille asioille, minkä vuoksi karjujen kanssa on
seurusteltava ahkerasti. Ongelmia
tuottavat ne karjupojat, jotka ovat
perusluonteeltaan arkajalkoja. Niiden kanssa työskentely voi osoittautua täysin mahdottomaksi. Toivoisinkin, että karjuja tiloille myyvät tilat
karsisivat sukulinjoja, joissa arkuus
nousee voimakkaasti esille.
Karjun käsittelyssä on muistettava olla rauhallinen, määrätietoinen,
johdonmukainen ja varovainen. Jotkut karjut tulevat iän myötä kärttyi-
siksi, jolloin karjusta on syytä luopua
työturvallisuuden vuoksi. Kaikille karjujen kanssa työskenteleville on tähdennettävä, että karjua ei saa kiusata
tai satuttaa. Ihmisen mielestä vähäinenkin asia voi karjusta olla loukkaavaa. Kiukkuisen karjun kanssa töistä
ei tule mitään, ja vihaisen karjun kanssa jää aina toiseksi. Hyvin opetettu ja
käsitelty karju tekee työnsä mukisematta ja parhaimmillaan toimii kuin
kone. Karjun opettamiseen käytetty
aika palkitsee tekijänsä sujuvana ihmisen ja karjun yhteistyönä.
Karjun työ emakkosikaloissa on pikkuhiljaa vaihtunut
pelkistä astutushommista kiimakontrollin ja siemennyksen
tärkeäksi konsultiksi ja tilasiemenen tuottajaksi. Koska
karju on oleellinen osa sikalan tuotannossa onnistumista,
näistä arjen sankareista kannattaa pitää hyvää huolta.
Katri Kaaro
ELL
TEKSTI JA KUVA Katri Kaaro
Terveyden ylläpito kannattaa
Karjujen karsinat ovat joissakin sikaloissa erillisessä karjuosastossa,
toisissa rakennuksissa puolestaan
siemennettävien tai kantavien emakoiden tilojen yhteydessä. Karjun
karsina on pidettävä puhtaana.
Karjuosastoissa olen tavannut silmiä
kirveleviä ammoniakkipitoisuuksia.
Perussyy on, että karjuosastoa ei
lämmitetä riittävästi niin, että ilmanvaihtoa voitaisiin lisätä. Toinen syy on,
että karjujen karsinoita ei siivota
päivittäin. Osa karjuista voi olla todellisia suttupyttyjä, mutta valtaosa
pitää yksiönsä siistinä ja jakaa lattiaalan makuualueeseen, ruokailutilaan
ja vessaan. Karjuille on myös järjestettävä tonkimismateriaalia ja leluja,
joiden kanssa voi puuhastella. Haastankin kaikki huolehtimaan karjujen
hyvinvoinnista entistä paremmin.
Likainen karsina lisää karjun
sorkkaongelmien riskiä. Pienestäkin
sorkan halkeamasta voi lähteä tulehdus leviämään sorkan sisällä. Ulospäin tulehdus näkyy, kun se nousee
sorkan rajaan tai sorkkaväliin. Kipu
puolestaan haittaa karjun liikkumista
ja estää hyppäämisen usein kokonaan. Lääkinnällä tulokset ovat sangen laihoja, joten suosittelen ennaltaehkäisyä sekä karjun sorkkien ja jalkojen terveyden tarkkailua päivittäin.
Kuume on siittiötuotannolle kohtalokasta. Sen vuoksi kannattaa suojata karjuja sellaisilta sairauksilta,
jotka aiheuttavat lämmönnousua.
Tavallisimmat ovat sikaruusu ja sikainfluenssa. Lisäksi rokottaisin karjut
parvo- ja sirkovirusta vastaan. Sikaruusu- ja parvovirusrokote löytyvät
yhdistelmärokotteena, sikainfluenssaa ja sirkoa vastaan on rokotettava
erikseen. Kaikkia näitä ei kannata piikitellä kerralla, jotta elimistön puolustusjärjestelmä ei ylikuormittuisi.
Lisäksi on muistettava, että rokotus
voi aiheuttaa lämmönnousua päivän
tai pari, jolloin karjun toimintakyky on
alamaissa. Tämän vuoksi en rokottaisi tilan kaikkia karjuja samana päivänä. Näin sikalan hedelmällisyysluvuissa ei tule notkahdusta.
Ruokinnassa on oltava maltillinen
ja huolellinen. Karju joutuu olemaan
koko elämänsä dieetillä, jotta siitä ei
tulisi liian suuri ja painava. Liian raskaan karjun jalat ja sorkat joutuvat
koville, ja työura voi joutua ennenaikaiselle katkolle. Vitamiinien ja hivenaineiden saannista on huolehdittava, jotta siementuotanto ja karjun
elinvoimaisuus olisi hyvässä iskussa.
Uusi Sikojen ruokintaopas
on ilmestynyt
Raisioagron uudistettu Sikojen ruokintaopas on ilmestynyt tammikuussa 2013. Oppaassa on paljon tietoa ja vinkkejä tilojen ruokintaratkaisuihin. Oikea ruokinta ja hyvä hoito ovat keskeisiä tehokkaan
tuotannon tekijöitä niin emakoiden, porsaiden kuin lihasikojen
kasvattamisessa.
Opas on postitettu tiloille ja se löytyy myös netistä www.raisioagro.com.
43
VERKOSSA
AGRO makasiini • 1/13
Raisioagron verkkokauppa
kehittyy jatkuvasti
Raisioagron verkkokauppa uudistuu
kevään aikana. Päivityksillä haluamme tehdä palvelun entistä helppokäyttöisemmäksi ja selkeämmäksi. Kasvatamme jatkuvasti verkon kautta
myytävää tuotevalikoimaa, jotta pystymme tarjoamaan mahdollisimman
kattavan maatalouden verkkokaupan
asiakkaillemme.
Yaran lannoitteet verkkokaupasta
Uutena tuotekategoriana tuomme
Yaran lannoitteet verkkokauppaan kevään aikana. Lannoitteiden saaminen
verkkokaupan valikoimaan on ollut jo
pitkään työn alla, mutta järkevä rahdituksen luominen on ollut haastavaa.
Uusimmassa päivityksessä lisäämme
verkkokauppaan sekä lannoitteet että
niiden rahdituksen.
Raisioagron
verkkokauppa
on osoitteessa
shop.raisioagro.com.
Perehdytysvideolla helposti alkuun
Verkkokaupasta sopimushinnoilla
Teemme muutoksia myös verkkokaupan ilmeeseen. Uusi ulkoasu tulee olemaan selkeämpi ja yhtenäinen
Raisioagron verkkosivujen kanssa.
Jatkossa etusivulta löytyy lyhyt perehdytysvideo verkkokaupan käytöstä.
Videosta saa helposti ohjeita, jos
verkkokaupan toiminnot eivät vielä
ole tuttuja.
On myös hyvä muistaa verkkokauppaan talven aikana lisätty automaattinen salasanageneraattori,
jolla voit luoda itsellesi uuden salasanan unohtuneen tilalle. Painamalla Unohtuiko salasanasi -painiketta
ja lisäämällä kenttiin oman asiakastunnuksesi sekä sähköpostiosoitteesi
automaatti lähettää uuden salasanan
sähköpostitse.
Muistathan, että verkkokaupasta tilaat tuotteet omilla sopimushinnoillasi. Henkilökohtaisilla tunnuksillasi
kirjautumalla varmistat, että ehtosi
ovat samat kuin asiakkuusvastaavalta tilattaessa.
Voit myös tarkastaa oman ostohistoriasi kätevästi verkkokaupasta.
Tapahtumat -osion alta paljastuu
oma ostohistoriasi 12 viime kuukauden ajalta. Täältä näet nopeasti hinnat, toimituspäivämäärät sekä määrät. Tapahtumat -osiota tulemme
myös päivittämään, jotta saat mahdollisimman paljon tietoa omista
ostotapahtumistasi.
Vesa Pursiainen
Raisioagron verkkokauppaan kirjautuminen:
1. Siirry verkkokaupan aloitussivulle
osoitteesta: shop.raisioagro.com
2. Kirjautuaksesi sisään verkkokauppaan sinun täytyy lisätä
käyttäjätunnuksesi sekä salasanasi kirjautumissivun kenttiin.
Käyttäjätunnuksena toimii oma
asiakasnumerosi. Muista myös
hyväksyä verkkokaupan ehdot.
Uusi
ilme
verkko
sa!
kaupas
44
Huom.
Otamme mielellämme palautetta ja ideoita
verkkokauppamme kehittämiseksi
osoitteeseen [email protected]
3. Jos sinulle on jo annettu
aikaisemmin salasana, mutta olet
unohtanut sen, saat uuden salasanan Unohtuiko salasanasi
-painiketta painamalla.
Täyttämällä ruudulle ilmestyvään
kenttään asiakasnumerosi ja
Raisioagron järjestelmään
antamasi sähköpostiosoitteen saat
tähän sähköpostiosoitteeseen
automaattisesti uuden salasanan.
Ongelmatilanteissa ota yhteyttä
meihin sähköpostitse:
[email protected]
VÄLIPALA
Kuumaa keittoa
ja bageleita
TEKSTI Pia Nieminen I KUVAT Raisio Oyj
Höyryävä keitto maistuu herkulliselta ja lämmittää
pakkaspäivänä. Maukkaista kasviksista, palvikinkkusuikaleista ja Torino Täysjyväohrasta teet maistuvan
minestronekeiton. Keittoa valmistuu vaivattomasti
isompikin määrä. Aidot ja oikeat bagelit ovat hyvänmakuisia leipiä, jotka sekä keitetään että paistetaan.
Niiden leipominen on helppoa ja hauskaa. Täytetyt
bagelit sopivat aamiaiseksi, lounaaksi ja välipalaksi.
Ohrainen minestronekeitto
(4-6 hengelle)
Ainekset:
2 dl purjosuikaleita
2
porkkanaa
suikaleina
3 dl palsternakkaa
suikaleina
(n. 100 g)
3 dl selleriä
suikaleina
(n. 100 g)
1 rkl rypsiöljyä
2 dl palvikinkkusuikaleita
(150 g)
Bagelit
(noin 24 kpl)
1l
vettä
1
lihaliemikuutio
2 dl Torino
Täysjyväohraa
1 prk tomaattisosetta
(70 g)
1
valkosipulinkynsi
0,5 tl suolaa
0,25 tl rouhittua
mustapippuria
hienonnettua persiljaa
Ohje:
Hienonna purjo. Kuori ja suikaloi juurekset.
Kuumenna rypsiöljy kattilassa. Paista sekoittaen
hienonnettu purjo ja kasvissuikaleet. Lisää kinkkusuikaleet paistamisen loppuvaiheessa ja paista vielä
hetki. Lisää vesi, liemikuutio, täysjyväohra, tomaattisose, puristettu valkosipulinkynsi ja mausteet.
Anna kiehua miedolla lämmöllä välillä sekoittaen
noin 10 minuuttia. Lisää keittoon hienonnettu persilja.
5 dl vettä
0,5 dl siirappia
2 tl suolaa
1 rkl rypsiöljyä
2 ps Sunnuntai
Kuivahiivaa
(á 11 g)
13-14 dl Sunnuntai
Erikois
vehnäjauhoja
Keittämiseen:
3l
vettä
3 rkl sokeria
Voiteluun ja
koristeluun:
1
muna
seesaminsiemeniä
1.Sekoita reilusti kädenlämpöiseen veteen
(+42-asteiseen) siirappi, suola ja rypsiöljy.
Sekoita pieneen jauhomäärään kuivahiivat ja
vispilöi taikinanesteeseen. Lisää jauhoja vähitellen
ja alusta taikina. Nosta taikina jauhotetulle pöydälle
ja vaivaa sitä vielä 5 minuuttia.
2.Nosta taikina takaisin kulhoon ja anna kohota
liinalla peitettynä lämpimässä paikassa noin tunti.
3.Kaada kohonnut taikina jauhotetulle pöydälle ja
vaivaa ilmakuplat pois. Tee taikinasta tanko ja jaa
se 24 yhtä suureen osaan. Pyöritä palat tangoiksi,
joiden päät ovat hieman ohuemmat. Kierrä patukat
rinkeleiksi ja kiinnitä päät hyvin yhteen. Nosta
bagelit jauhotetulle leivinpaperille ja kohota
noin 30 minuuttia.
4.Laita uuni päälle 225 asteeseen. Kiehauta vesi ja
sokeri isossa kattilassa. Nosta 2-3 bagelia kerrallaan
kattilaan ja keitä 2-3 minuuttia. Kääntele keittämisen
aikana muutaman kerran.
5.Nosta bagelit reikäkauhalla. Valuta hyvin ja laita ne
voidellun leivinpaperin päälle uunipellille. Voitele
munalla ja ripottele päälle reilusti seesaminsiemeniä.
6.Paista uunin keskitasolla 12-15 minuuttia.
lisää HERKULLISIA ohjeita
www.raisionkeittokirja.fi
45
UUTISET
AGRO makasiini • 1/13
Onko tilasi siilot merkitty ASIANMUKAISESTI?
Vuonna 2011 kehitettiin yhtenäinen
ohjeistus siilo- ja rehuvarastomerkintöihin. Tuottajia informoitiin uudesta
siilojen merkintätavasta muun muassa tiloille jaetulla ohjevihkosella.
Rehuvarastojen merkintäohjeiden
taustalla on rehulakiin liittyvä rehualan toiminnanharjoittaja-asetuksen
muutos, jossa alkutuottajalta edellytetään rehuvarastojen yksilöllistä
merkintää. Rehuvarastojen merkintäohjeet ovat alan yhteinen suositus
kotieläintiloille.
Tavoitteena turvallisuus
Maatilalla käytetyn jakelujärjestelmän on taattava, että oikea rehu
ohjataan oikeaan kohteeseen.
Rehuvarastot tulee alkutuotantotilalla merkitä yksiselitteisesti niin,
että rehun toimittaja pystyy toimittamaan tuotteen tilaukselle ja rahtikirjalle merkittyyn varastoon.
Tuottajat voivat tilata siilomerkit
itse nettikaupasta saatuaan pitopaikkatunnuksen. Siilomerkin tilaaminen
on helppoa, ja se maksaa muutamia
kymppejä. Enää ei siis kannata asiassa viivytellä, vaan laittaa tilaus menemään, jos ei sitä vielä ole tehnyt.
Pekka Ahonen
HARJOTTELUTILOJA tarvitaan!
• Harjoittelutilaksi voi käydä
ilmoittautumassa:
https://elomake.helsinki.fi/
lomakkeet/28748/lomake.html
• Lisätietoja harjoittelusta:
http://www.helsinki.fi/maatalous
tieteet/maatalousharjoittelu/
index.html
• Lisätietoja:
Harjoittelunvalvoja Miika Kahelin
[email protected],
p. 050 323 4476
Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitos hakee harjoittelutiloja
opiskelijoille. Maatalouden opiskelijoille kuuluu pakollisena kandivaiheen opintojaksona 85 työpäivän
mittainen maatalousharjoittelu, joka
suoritetaan kotimaassa tai ulkomailla päätoimisesti maataloutta harjoittavalla tilalla. Harjoittelu tehdään
tyypillisesti palkallisena työsuhteisena harjoitteluna noudattaen esimerkiksi maaseudun työnantajaliiton työehtosopimusta.
Jos kaipaatte tilallenne kasvukaudella työvoimaksi innokasta ja tiedonhaluista nuorta, nyt kannattaa ilmoittautua harjoittelutilaksi.
TARJOUS!
UUTUUSKAURAT NOUDA kasvinvain Raisioagrosta! suojeluaineet
Raision varastolta!
• Mirella
Agro-Pyykinpesu on tehokas ja hellävarainen kotimainen pyykinpesuaine.
Se ei sisällä zeoliittia, hajusteita eikä
valkaisuaineita. Saatavana myös
20 kilon pakkauksissa.
AgroPyykinpesu
BOR
Huippusatoa ja -laatua!
• FlockeBOR
Erinomaista myllylaatua,
korkea hehtolitrapaino!
19
90
8 kg
+ vero + rahti
Tervetuloa siemenkaupoille!
46
Öljykasvien siemenet ja kasvinsuojeluaineet voi noutaa Raision
toimipisteen noutovarastosta, joka
päivystää huhtikuun
alusta alkaen
arkisin klo 8-15.
Tervetuloa ostoksille!
PALVELUKORTTI
Jos sinulle tulee ylimääräisiä AgroMakasiineja, osoite on virheellinen
tai haluat peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita
se Raisioagroon. Postimaksu on maksettu puolestasi.
Osoitteenmuutos
Tilaan AgroMakasiinin
En enää tarvitse lehteä
Vilja-ja kotieläintuotanto lopetettu
Nimi
Postimaksu
on maksettu
puolestasi.
Puh.
Jakeluosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Sähköpostiosoite
Marjo Keskikastari
Tunnus 5010718
Info: 2255
00003 VASTAUSLÄHETYS
Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä >
NIMITYSUUTISIA
Olen Kimmo Kukkonen, Raisioagron uusi
Olen Kaisa Reunasalo, uusi nautatilojen
nautatilojen asiakkuusvastaava. Toimin
asiakkuusvastaava Satakunnan, Hämeen
Pohjois- ja Etelä-Karjalan alueilla, Joenja läntisen Pirkanmaan alueella, jolla toisuun ja Imatran välillä. Kotoisin olen
min Kirsi Mäenpään työparina. ToimipaikJoensuusta ja asun Liperin Ylämyllyllä.
kani on Raision toimipiste. Olen ollut RaiToimipiste sijaitsee Joensuussa, josta
sion palveluksessa lähes 20 vuotta, joista
käsin hoidan kenttätyötä. Myynti- ja
viimeiset 15 vuotta Viljakaupparyhmässä.
asiakaspalvelutyöt ovat tuttuja jo vuosien
Myyn naudanrehujen lisäksi myös lannoitajalta. Työparinani toimii Miina Tuominen.
teita, kasvinsuojeluaineita, siemeniä ja
Ota yhteyttä ruokinta- ja tarvikeasioissa!
polttoaineita sekä ostan viljaa.
GSM 044 781 9095, [email protected]
Ollaan yhteydessä!
GSM 044 782 1261, [email protected]
Olen Anna Vuola ja toimin Loimaan seuOlen Vesa Pursiainen, Raisioagron uusi
dun, Turunmaan saariston ja Raaseporin
verkkokauppavastaava. Olen kotoisin
viljatila-asiakkaiden asiakkuusvastaavaTurusta. Koulutukseltani olen tradenomi
na yhdessä työparini Mikko Kosken kansja minulla on useamman vuoden kokemus
sa. Viljan ja öljykasvien hankinnan lisäksi
sähköisestä kaupankäynnistä. Olen aikaimyyn tuotantopanoksia. Aloitin vuodensemmin työskennellyt rakennustarvikevaihteessa, jota ennen olen toiminut naualalla myynti- ja verkkokauppatehtävissä.
tatilojen asiakkuusvastaavana. Asun LaitiOlen aloittanut Raisioagron palveluksessa
lassa kotitilallani, jossa tuotantosuuntana
viime vuoden marraskuussa. Toimion peltoviljely. Ollaan yhteydessä!
paikkani on Raision toimipisteen konttori.
Satoisaa tulevaa viljelykautta!
Ole minuun yhteydessä kaikissa Raisioagron verkkokauppaa
GSM 044 782 1282, [email protected]
koskevissa asioissa. GSM 044 770 6915
[email protected] tai [email protected]
47
MP2 Itella
PRO2 - Itella
PostiOyj
Oy
KYSY LISÄÄ OMALTA YHTEYSHENKILÖLTÄSI