Lataa koko dokumentti
M A K A S I I N I Raisioagron asiakaslehti Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 4 • 13 HUIPPUFARMARIkisan voitto ratkesi ® BENEMILK -uutuudet on otettu hyvin vastaan Tuotantopanosten ennakkokauppa vauhtiin Uuden sadon RUOKINTASUOSITUKSET M A K A S I I N I Ajankuva Jarmo Puputti Raisioagron johtoon...4 Öljykasvituotannon haasteet..............4 Jättirehuautot ovat kohta ovellasi.....5 Koneagria ja Ruokintaseminaarit......6 Tule ennakkokaupoille.......................7 Kasvinviljely Huippufarmarikisan voittajat.............8 ja kisan tulokset................................11 Viljamarkkinakatsaus......................12 Lämpimän kesän sadon laatu..........14 Sopimuskausi 2014..........................15 Mikä on AgroVisu?...........................16 Suunnittele lannoitus etukäteen.....17 Nauta Uutta nurmituotantoon.....................18 Safesil ja Silosolve rehunsäilöntään...............................19 Benemilk-uutuusrehuvalikoima......20 Benemilk auttaa stressiin................21 Lövstan koetila Ruotsissa................22 Benemilk Robo toimii Wennströmin tilalla...............24 Benemilk Black käytössä Kaustisella........................25 Kioskista Benemilk Amino TMR:ää 26 Raappanan uusi navetta ihastuttaa 27 Mellit maittavat myös Venäjällä.......29 Uudet 100-tonnarit...........................30 20 Poro Panostus porotalouteen kannattaa 32 Sika Syntymäpainolla on merkitystä.......34 Haapasen tilalla vahvaa yrittäjyyttä 36 Keuhkotulehdukset kuriin................38 Paavon niksinurkka..........................39 Siipi Kuulumisia Ilmajoelta......................40 Analysoi viljat ja päivitä ruokintasuositus...............41 Uusi kasvipohjainen rehu toimii hyvin.......................................42 Verkossa Tilaukset kätevästi verkosta.............44 32 2 34 Välipala Porosta herkkuja ruokapöytään.......45 Uutiset..............................................46 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Faksi 02 443 2137 Sähköposti: [email protected] www.raisioagro.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh. 050 557 4323 Toimituskunta Heikki Alastalo, tuotepäällikkö Juha Anttila, tuotepäällikkö Ilmo Aronen, T&K johtaja Thomas Fagerholm, myyntijohtaja Merja Holma, kehityspäällikkö Marja Hongisto, kehityspäällikkö Jaakko Laurinen, kehityspäällikkö Minna Oravuo, asiakkuuspäällikkö Päivi Volanto, kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Anne Aura [email protected] Puh. 044 782 1246 TOIMITUS Team Keskikastari Tmi ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANSIKUVA Marjo Keskikastari PAINATUS ForssaPrint ISSN 2323-220X 39. vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy helmikuussa 2014. Kiitos yhteistyöstä! Minulla on ollut ilo ja etuoikeus työskennellä 35 vuotta teidän tuottajien kanssa. Matkan varrella on ollut tuhansia tuottajatapaamisia tiloilla, tupailloissa, maatalousnäyttelyissä, risteilyillä ja missä milloinkin. Enpä arvannut vuonna 1978, kun aloitin Keski-Pohjanmaalla Rehuraision rehukonsulenttina, millainen työrupeama iloineen ja joskus murheineenkin oli odottamassa. On myönnettävä, että rakennemuutoksen nopeus on välillä hirvittänyt. Huoli maaseudun tyhjenemisestä, edunvalvonnan riittävyydestä ja kotimaisen ruuan tulevaisuudesta on saanut mielen epävarmaksi. Esimerkiksi lypsykarjatilojen määrä on näiden vuosien aikana pudonnut noin 100 000 tilasta alle 9 000 tilaan. Tuottavuutta on kuitenkin kaikilla tuotantosuunnilla pystytty kehittämään. Meillä on edelleen elinvoimainen, kestävästi hoidettu ja perheviljelmiin perustuva ruuan alkutuotanto. Toisin kuin eräät poliittiset päättäjät, pidän omavaraisen ruuantuotannon varmistamista yhtenä itsenäisen valtion tärkeimmistä peruspilareista. Lisäksi meillä on mahdollisuus ja jopa moraalinen velvollisuus tuottaa ruokaa vientiin. Yhä suppeamman tuottajajoukon harteilla olevaa ruuantuotantoa ei tule jättää pelkästään markkinatalouden tai EU:n armoille. Yhteisen maatalouspolitiikan ja markkinatalouden nimissä tehdään helposti päätöksiä, joiden vaikutukset voivat olla arvaamattomat tuotannon säilymiselle pidemmällä aikavälillä. Poliittisen päätöksenteon lisäksi korostan suomalaisen kaupan ja kuluttajien vastuuta. Tuottajien ja maaseutuväestön äänellä ei tulevaisuudessa kyetä varmistamaan riittävää edunvalvontaa, vaan tarvitaan laajempi kansallinen yhteisymmärrys. Haluan esittää parhaat kiitokseni teille tuottajille, emännille ja isännille siitä, että olen saanut tehdä työtä teidän parissanne. Työ on ollut mieluisaa, koska olen tunnistanut teidän arvomaailmanne omakseni ja vuosien varrella tämä tunne on vain vahvistunut. Työ aitojen, suorien, tulevaisuuteen uskovien ihmisten kanssa on ollut palkitsevaa. Toivotan tekemisen iloa ja menestystä vaativassa ammatissanne! Onnea ja menestystä myös Raisioagron uudelle toimitusjohtajalle, Jarmo Puputille. Hän saa johdettavakseen hyvän yrityksen, sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilöstön - sekä hienot asiakkaat. Konsta Pylkkäsen sanoin, ”pysykää käpsäkästi olemisen syrjässä kiinni”. Leif Liedes 3 AJANKUVA AGRO makasiini • 4/13 Jarmo Puputti Raisioagron johtoon Diplomi-insinööri Jarmo Puputti on nimitetty 1.11.2013 alkaen Raisioagro Oy:n toimitusjohtajaksi ja Raisio-konsernin johtoryhmän jäseneksi. Jarmo Puputti siirtyy Raision palvelukseen Nokian Raskaat Renkaat Oy:n liiketoiminta- ja toimitusjohtajan tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Raisioagron nykyinen toimitusjohtaja Leif Liedes siirtyy Benemilk-projektin neuvonantajaksi ja jatkaa konsernin johtoryhmän jäsenenä. Öljykasvituotannon haasteet vuonna 2014 Öljykasvien viljely on kohdannut monenlaisia vaikeuksia viime vuosina. Olosuhteiltaan kasvukaudet ovat olleet vaikeita ja tuholaiset ovat teettäneet paljon työtä. Haasteita on edessä myös tulevalle kasvukaudelle. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Marjo Keskikastari Neonikotinoideja sisältävien peittausaineiden käyttö on kielletty vuoden 2014 alusta lähtien. Suomen olosuhteisiin ei ole ainuttakaan hyväksyttyä vaihtoehtoa meillä käytettyjen aineiden tilalle. Kansallisesti on kartoitettu vaihtoehtoja tuotannon jatkamiseksi kiel- losta huolimatta. On perustettu tutkimushankkeita, joilla pyritään selvittämään, onko kielletyillä tehoaineilla todellista vaikutusta pölyttäjiin meidän olosuhteissamme ja nimenomaan kun aineet käytetään peittausaineena. Lisäksi on selvitetty niin sanotun poikkeuspykälän käyttöä, joka mahdollistaisi peittausaineiden käytön sallimista ensi kesänä. Tästä poikkeusluvan käyttämisestä päätetään kansallisesti ja päätöstä odotetaan vasta ensi vuoden puolella. Kesän sadon vastaanotto jatkuu Viime kesän rypsi- ja rapsisadot onnistuivat kohtalaisen hyvin. Tuholaiset eivät rokottaneet kasvustoja kohtuuttomasti ja lämmin, aurinkoinen kesä kasvatti kohtuullisen hyvän sadon. Myös puintiolosuhteet olivat erinomaiset. Proteinoilin henkilöstön lomautuksesta huolimatta rypsin ja rapsin ostot sekä vastaanotto jatkuvat normaalisti. Nyt on hyvä hetki toimittaa tehtaalle viime kesän sato. Vastaanottopisteitä ovat kaikki tehdaspaikkakunnat ja tämän lisäksi Kokemäki ja Seinäjoki. Päivän hintanoteeraus löytyy tuttuun tapaan Raisioagron verkkosivuilta. 4 Vyöryvätkö jättirekat tiloille? Ajoneuvoyhdistelmien uudet kokonaispainot astuivat voimaan 1.10.2013. Huikeimmillaan yhdistelmään voidaan jatkossa lastata yli 50 tonnia rehua. TEKSTI Pekka Ahonen Tähän asti 7-akselisen yhdistelmän suurin kokonaispaino on ollut 60 tonnia. Uusi asetus antaa nyt viiden vuoden siirtymäajalla näille yhdistelmille mahdollisuuden 64 tonnin kokonaispainoon. 8-akselinen yhdistelmä voi saavuttaa 68 tonnin ja 9-akselinen jopa 76 tonnin kokonaispainon. Yhdistelmään voidaan siis jatkossa lastata jopa yli 50 tonnia rehua. Todellisuudessa lopputulos tulee olemaan varsin kirjava, koska kantavuuden nousuun vaikuttaa siis akseleiden määrä, ajoneuvon tyhjäpaino, konttien/säiliöiden paino ja renkaat. Jättirehuautojen määrään vaikuttaa myös luonnollisesti kuormia vastaanottavien asiakkaiden määrä, minkälaisen tien takana asiakas asuu ja osuuko matkalle painorajoitettuja siltoja. Irtorehuissa autojen täyttöaste on myös merkittävä tekijä. Pudotuseräkoot ohjaamaan täyttöasteen parantumista Rahtitaulukkomme on rakennettu nykyisille autoille sopiviksi. Uudet superrekat tulevat väistämättä muuttamaan rahtitaulukoitamme. Rahtitaulukkomme maksipudotuserä on tällä hetkellä 30 tonnia ja irtorahdeissa 35 tonnia. Näitä tulee luonnollisesti nostaa, ja irtorahdeissa pudotusrajat on järkevä päivittää neljällä jaolliseksi. Päivitämme irtorehun rahtitaulukoita vuoden vaihteeseen mennessä. Nykyiseen irtorehutaulukkoon tulee kaksi uutta isoa pudotuseräkokoa; yli 42 tonnia ja suurin yli 46 tonnia. Lisäksi muita pudotuseräkokoja tullaan muuttamaan siten, että autojen täyttöaste paranee. Kantavuutta siis saadaan autoihin lisää uudella voimaan tulleella asetuksella, mutta konttien/säiliöiden tilavuus ei kasva, joten täyttöasteen merkitys korostuu jatkossa. Irtorehuauton yhteen lokeroon mahtuu pääosin noin neljä tonnia rehua. Näin ollen täyttöasteen kannalta olisi järkevintä tilata esimerkiksi kuuden tonnin sijaan kahdeksan tonnia kerralla. Myös 15 tonnin tilaus kannattaa jatkossa muuttaa 16 tonnin tilaukseksi. Tällä tavoin kaikki käytettävissä oleva tilavuus saadaan käyttöön. Perusrahteihin korotuksia vuoden vaihteessa Kuljetusalan kustannusindeksin muutokset ovat olleet viime vuosina todella vähäisiä, joten olemme pystyneet säilyttämään rahtitasomme ennallaan kahden vuoden ajan. Tämän vuoden syksystä alkaen on kuitenkin ollut nähtävissä kustannusten nousua, johon valitettavasti joudumme reagoimaan. Tulemme korottamaan perusrahteja vuoden vaihteessa, ja samassa yhteydessä pyrimme huomioimaan yllä olevat muutokset niin, että korotus olisi mahdollisimman minimaalinen täyttöastetta tehostaville määrille. 5 AJANKUVA AGRO makasiini • 4/13 KoneAgria tarjosi ammattiasiaa KoneAgria-näyttely pidettiin Jyväskylässä 9.-12.10.2013. Tunnelmat olivat hyvät ja näyttelyn anti koettiin kiinnostavaksi ja hyödylliseksi. Raisioagrollakin oli tänä vuonna kävijöille paljon uutta tarjottavaa. TEKSTI JA KUVA Kimmo Kesälä Laajentunut Benemilk-rehuvalikoima on Raisioagron pääteema syksyllä, joten tuotteista käytiin näyttelyssä vilkasta keskustelua. Tuotevalikoiman laajentuminen koettiin hyvänä asiana. Asiakkaita kiinnosti erityisesti uusien tuotteiden pienempi annostelutarve. Paviljongin auditoriossa järjestettiin myös kaksi ruokintaseminaaria, jossa valotettiin Benemilk-keksinnön taustoja. Kumppanit mukana Neste Oil, Tama ja Trioplast olivat menossa mukana Raisioagron osastolla ja täydensivät vilkkaana käynyttä tuo- tantopanoskauppaa näyttelypäivien aikana. Tama tarjoaa maailman pisimmät ja vahvimmat käärintäverkot – moni tarttuikin verkkoon ja hyödynsi näyttelytarjouksen. Myös Trioplastin tunnetut ja toimintavarmat pyöröpaalikalvot sekä uudet aumakalvot tekivät kauppansa näyttelyssä. Neste Oilin tuotteilla saatiin öljyvarastoja täytettyä talven varalta. Siemenkauppa aluillaan Katseet olivat myös jo keväässä, jonne tehtiin siemenvarauksia valmiiksi hyvissä ajoin. Uutuuslajikkeita halutaan perinteisten lajikkeiden rinnalle ja ne olivat tälläkin kertaa kysyttyjä. Muun muassa Salome ja Toria –lajikkeet osoittautuivat suosituiksi. Osastollamme arvontaan osallistuneiden kesken arvottiin kaksi Makita työmaaradiota. Onnetar suosi Tero Nikulaista Haukivuorelta ja Antero Toivoa Kalkkiselta. Onnittelut voittajille! Raisioagron väki kiittää kaikkia osastolla käyneitä ja toivottaa hyvää loppuvuotta! Ruokinnan vuosi -seminaarikiertue 2013 Lehmien tuottavuutta parantava ruokinta on aihe, joka kiinnostaa ja saa ihmiset liikkeelle. Raisioagron ja yhteistyökumppaneiden järjestämä seminaarikiertue poimi yhteensä 14 paikkakunnalle mukavasti väkeä, parhaimmillaan marraskuun alussa Lahdessa oli yli 100 maidontuottajaa. Ensimmäiset seminaarit pidettiin Koneagrian yhteydessä lokakuun alkupuolella. Tuottajat ja sidosryhmät saivat kuulla uusinta tietoa lehmien ruokinnasta ja Benemilk-innovaation taustoista. Tilaisuuksissa annettiin myös vinkkejä siitä, miten kuluneen satokauden säilörehua kannattaa täydentää. Seminaarikiertue päättyy Iisalmeen 28.11.2013. Teksti ja kuvat: Petri Huttunen 6 Raisioagron asiantuntijat Merja Holma ja Juha Anttila luennoivat lehmien ruokinnasta ja asiakkuusvastaavat kertoivat alueen ajankohtaisista asioista. Osassa seminaareista oli myös yhteistyökumppaneita esitelmöimässä muun muassa maitomarkkinoista ja säilörehuasioista. Tule ennakkokaupoille hyvissä ajoin Tulojen ja menojen eriaikaisuus on yksi maatalouden taloudenpidon haasteista. Raisioagron ennakkomaksupalvelu on oiva keino tasata tulo- ja arvonlisäverotusta. Ennakk varmis okaupalla tat halu tuottee amasi säästät t ja rahaa! TEKSTI Mikko Koski Raisioagro tarjoaa asiakkailleen ennakkomaksupalveluja eli perinteisiä tilinpäätöskauppoja. Ennakkomaksut kannattaa suunnitella jo nyt ja hoitaa alta pois hyvissä ajoin ennen vuodenvaihteen ruuhkaa. Ennakkomaksut verokannan mukaan Ennakkomaksuissa on huomioitava tuoteryhmien väliset erot verokannassa. Mikäli tilalla on tarvetta maksaa sekä 14 että 24 prosentin verokannan mukaisia tuotantopanoksia ennakkoon, on järkevintä tehdä kaksi erillistä ennakkolaskua. Ennen vuodenvaihdetta voi tilata ja maksaa etukäteen nimettyjä tuotantopanoksia. Toinen vaihtoehto on maksaa tietty summa kohdistamatta sitä tarkemmin mihinkään tuotteeseen. Ennakon eli etukäteismaksun loppuessa lähe- tetään normaali lasku ennakon ylittäneestä summasta. Ota yhteyttä asiakkuusvastaavaasi Mahdollisen ennakkomaksun suorittaminen kannattaa aloittaa keskustelemalla oman asiakkuusvastaavan kanssa. Hän neuvoo ennakkoon liittyvissä käytännön asioissa ja huolehtii siitä, että tulevat veloitukset kohdistuvat ennakkomaksutilille. Kasvinsuojeluaineet ennakkoon Kasvinsuojeluaineiden osalta ennakkokauppa pyörähtää käyntiin joulun tienoilla ja kestää helmikuun lopulle asti. Kasvinsuojeluainehankinnat kannattaa tehdä ennakkokauden aikana, sillä käyttökauden hinnat voivat olla useita prosentteja kalliimpia kuin ennakkokauden hinnat. Tilaamalla ennakkoon varmistat haluamasi tuotteiden saatavuuden, sillä joidenkin tuotemerkkien kohdalla valmistajat eivät enää myy tuotetta käyttökauden aikana. Siementen ennakkokauppa jo käynnissä Ennakkoon maksettua rahaa ei tarvitse kohdistaa tiettyyn tuotteeseen, mutta siementilauksissa kohdistus tietylle lajikkeelle ja tilausmäärälle kannattaa tehdä. Siemenerien saldot ovat rajalliset ja uutta tavaraa ei tule tuotantolinjalta kuten esimerkiksi rehuja. Nyt on siis oikea ajankohta miettiä ensi vuoden kylvösuunnitelmat ja varata siemenet sitä varten. Tutustu lehden liitteeseen Raisioagron kattavasta tuotantopanos- ja tarvikeluettelosta löydät ratkaisut kaikkiin tilanteisiin. Voit tutustua valikoimaamme tämän lehden liitteenä olevasta tuoteluettelostamme. 7 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 4/13 Jännittävän kisan voitto jaettiin Huippufarmari haussa –kilpailu on saatu päätökseen. Kisan palkintokolmikko erottui selvästi muista. Kärkikaksikon välille ei kuitenkaan saatu eroa tarkistuslaskennassakaan. Iso-Eskolan ja Mäenpään tilat jakavat voiton ja saavat kumpikin 4000 euron arvosta Raisioagron tuotantopanoksia. Iso-Hulmin tila kuittaa kolmannesta sijasta 1 000 euron tuotantopanokset. TEKSTI JA KUVAT Aki Finer, Jaakko Laurinen ja Tuomas Uusitalo Iso-Eskolassa korkein sato Yli seitsemän tonnin vehnäsadolla viljely kannattaa, vaikka tonnihinta onkin vuoden takaista alempi. Tuula ja Kalle Eskola saavat täydet 10 pistettä sekä sadosta että taloudesta. Ympäristöpisteissä Eskolan sijoitus on viides, mutta ympäristötuloksissakaan ei ole varsinaisesti valittamista kun esimerkiksi fosforitase on -19,1 kiloa. Satotason ollessa näin korkea tulee myös fosforilannoitukseen kiinnittää tulevaisuudessa huomiota, kun maan fosforivaranto alenee. Kylvölannoitukseen jälkeen lisätyppeä on annettu kaksi kertaa raemaisena ja kerran typpiliuoksena. Vehnälle on käytetty jaettua typpilannoitusta jo useamman vuoden ajan. Typpilannoitus on osalla lohkoista jaettu kahteen kertaan, ensimmäinen lisälannoitus annetaan pensomisvaiheessa ja toinen lisälannoitus tähkien tullessa esiin. Jaettua lannoitusta on kokeiltu myös ohralla, Kalle Eskola kertoo. Lannoituksen jakaminen kannatti Eskolan mukaan lannoituksen jakamisesta saa hyödyn sadonlisän ja val- 8 kuaisen noston kautta, vaikka siitä työtä tuleekin. Myös kevään kiireet helpottuvat ja laonuhka pienenee, kun ei anna kaikkea typpeä kerralla. Kokonaistyppimääräksi vehnälle on annettu 148 kiloa hehtaarille, ja näin myös valkuaispitoisuus on saatu nostettua 13,6 prosenttiin, joka on Amaretolle korkea. Voittotulos osoittaa, että korkeaan satotasoon ja laatuun kannattaa aina panostaa, jos osaa työnsä hyvin. Hehtaarikohtainen tulos on tätä kautta paras, niin korkea- kuin matalahintakaudellakin. - Olen kyllä tyytyväinen tähän tulokseen. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt mennä pari päivää aikaisemmin kylvöille ja kylvää hieman syvempään, kun oli kuiva kevät. Rikkakasviruiskutus Broadwaylla yhdessä korrensääteiden kanssa oli hieman kova seos, olisi voinut olla parempi valita joku toinen rikka-aine, Kalle Eskola miettii. Mäenpään tila ainoa hinnankinnittäjä Petri Holman jaettu ykköstila on seurausta useista onnistuneista tekijöistä. Niistä vähäisin ei ole sadon myyntihinta. Holma oli kiinnittänyt osan satonsa perushinnasta jo keväällä hintaan 188 euroa per tonni, jolla hinnoiteltiin ensimmäiset kaksi tonnia hehtaarisadosta. - Hinnan kiinnittäminen on sitä riskien hallintaa, joskus siinä tekee tappiota, mutta tällaisena vuonna se kannatti. Ja se hyvä puoli siinä on, että tietää etukäteen mitä viljasta tulee saamaan. Jälkiviisaana voi todeta, että enemmänkin olisi pitänyt kiinnittää, Holma tuumaa. Lisäksi Holma sai siemensopimuksen perusteella siemenlisän. Lopullinen tilityshinta nousi 187,9 euroon tonni. Hehtaarin tuotot olivat lähes 300 euroa korkeammat kuin päivän hintaan myydyn suurimokauraerän olisivat olleet. Kustannuspuolella Holman tilaa auttoi äärimmäisen matala puintikosteus sekä Eskoloita vähäisempi tuotantopanosten käyttö. Tässäkin tapauksessa kaikkein tärkein tekijä oli kuitenkin korkea satotaso. Yli kuusi tonnia aikaisesta Akseli-kaurasta kuivana vuonna on kelpo suoritus. - Jos vettä olisi tullut hieman enemmän, olisi sato ollut vieläkin parempi, Holma toteaa. Holma hävisi hiuksen hienosti Eskolalle sato- ja talousosiossa, mutta oli ympäristöosiossa Eskolaa parempi. - Tulokseen täytyy olla tyytyväinen, ja aion jatkossakin viljellä kauraa, ensimmäistä vuottaan kauraa viljelevä Holma kertoo. Iso-Hulmille 10 pistettä ympäristöosiosta Vanha-Perttuloiden tasainen suoritus ylsi kolmanteen tilaan. Tuotantopanosten hyötysuhteesta kertova EkoPlusindeksi, hiilijalanjäljestä kertova HiiliPlus-luku sekä ravinnetaseet antoivat ympäristön kannalta parhaan lopputuloksen. Ravinteet kotiutettiin erinomaisella hyötysuhteella. Hyvässä kasvukunnossa oleva maa sai kylvölannoituksena 300 kiloa Suomensalpietaria. Yhtään enempää ei olisi tarvittu, sillä paikoin oltiin lakoviljan rajamailla. Yli kuuden ja puolen tonnin hehtaarisatoa edesauttoi kasvinsuojelupuoleen panostaminen. - Tautitorjunnan merkitys on tärkeä, kun haluaa tuottaa hyvälaatuista viljaa ja saada korkean sadon. Ja laadukkaan viljan kanssa on helpompi käydä kauppaa, Kalle Vanha-Perttula toteaa. Laadultaan Marthe -mallasohra oli erinomaista. Valkuaistaso oli 10,9 prosenttia, lajitteluaste I+II 98 prosenttia ja itävyys 98,5 prosenttia. - Oli mielenkiintoista olla kilpailussa mukana ja olen tulokseeni tyytyväinen. Mielestäni kaikki tehtiin niin kuin piti, eikä tule mieleen mitään, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, VanhaPerttula miettii. 9 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 4/13 Suikinsillan tila neljänneksi Petri Kuokka viljeli Eskolan tavoin Amaretto-vehnää. Taktiikka erosi ainakin typpilannoituksen osalta, joka oli tasolla 110 kg N/ha jaettuna. Tälläkin määrällä päästiin yli kuuden tonnin satotasoon ja leipävehnän peruslaatu täyttyi valkuaistasolla 12,7 prosenttia. Typpitase oli miinuk- sella ja fosforitase ryhmän paras. Ympäristötulokset nostivat sijoitusta mutta palkintopallille pääsemiseksi olisi vaadittu tätäkin korkeampi sato. Jaettu vitossija Hunsalle ja Levomäelle Tasaisessa kisassa Hunsan tilan hybridikevätrapsi Tapper ja Levomäen Marble-kevätvehnä jakavat viidennen sijan. Kummankin satotasot ovat erittäin hyviä ja laatukin kohdallaan. Levomäkeä auttaa niin kustannusten kuin HiiliPlus-hiilijalanjälkiindek-sin osalta 75 prosenttisesti hakkeeseen perustuva kuivaus. Lan- noitusta on optimoitu jaetulla typpilannoituksella, joka on tehty Yara NSensor -tekniikalla. Hunsalla etuna on esimerkiksi erittäin pieni siemenkustannus, joka on saatu aikaan tarkkuuskylvöllä. Kuitenkaan hieno, lähes kolmen tonnin hehtaarisato rapsista ei riittänyt kärkikolmikkoon nousemiseksi. Kaikki kilpailijat onnistuivat Seitsemäs sija meni Ilkka Matinollille. Aikaisen Wolmari-rehuohran sato ylitti kuusi tonnia, kuten kisan muilla- kin viljakilpailijoilla. Niin kustannuskuin tulopuolikin asettui kuitenkin tässä kisassa sellaiseksi, että kärkeen ei ylletty. Kahdeksanneksi tuli Rabbe Fagerströmin Krokbyn tila, joka kilpaili Smila-keväthybridirapsilla. Päällepäin hyvännäköinen kasvusto antoi satoa 2200 kiloa, joka oli menestystä ajatellen liian tavanomainen tulos. Syynä oli möhöjuuri, joka verotti sadosta parhaan terän. Tästä huolimatta viljely kannatti hyvin. Kaiken kaikkiaan kilpailu oli siis kovatasoinen, ja kaikki viljelijät onnistuivat kilpailussa hyvin. Hyvää onnistumista kuvaa se, että kilpailijoiden satotasot olivat reilusti valtakunnan keskisatoa korkeammat. Kyseessä lienee ensimmäinen kerta, kun myös ympäristövaikutuksia arvioidaan satokilpailussa peräti neljän eri mittarin avulla. Tuloksissa riittää esiteltävää, pohdittavaa ja pureskeltavaa vielä moniin yhteyksiin. Eri kasveilla eri taktiikat Kilpailun osallistujajoukko osoitti, että kaikilla kasveilla voi päästä hyvään tulokseen. Kärkikolmikkoon päästiin leipävehnällä, kauralla ja mallasohralla. Eri kasvit vaativat erilaisia toimenpiteitä huipputulokseen pääsemiseksi. Iso-Eskolan tilalla taktiikkana oli panostaa kunnolla korkean satopotentiaalin lajikkeeseen. Niin lannoitekuin kasvinsuojeluainekäyttö oli runsasta, ja viljelytoimenpiteitä tehtiin reilusti. Mäenpään tilalla taas kasvina oli kaura, joka ei ole niin vaativa lannoituksen ja kasvinsuojelun suhteen. Holma käytti lannoitetta ympäristötuen sallimissa rajoissa, ja huolehti myös kasvinsuojelusta, mukaan lukien tautitorjunnasta. Iso-Hulmin tilan mallasohralla 10 ravinnekäyttö jäi matalahkoksi, mutta kuitenkin riittäväksi. Heillä keskityttiin kasvinsuojeluun ja se tehtiin huolella, toimenpiteistä tinkimättä. Yhtä kaikki, kilpailun osallistujat osoittivat toimenpiteillään ja tuloksillaan, että hyvään satoon ei päästä ilmaiseksi. Huipputuloksiin pääseminen edellyttää huolellisia viljelytoimenpiteitä, kasvilajin ja -lajikkeen tarvitseman panoskäytön sekä huolehtimista maan kasvukunnosta. Huippufarmari haussa -kilpailun tulokset TEKSTI Aki Finer, Jaakko Laurinen ja Tuomas Uusitalo Huippufarmari haussa –kilpailu oli erittäin tasainen. Voitto jaettiin kahden tilan kesken molempien tilojen kerätessä 26 sijalukupistettä. Voiton kilpailussa veivät Mäenpään tilan Petri Holma ja Iso-Eskolan tilan Kalle Eskola. Kolmannelle sijalle tämän vuoden kilpailussa sijoittui Iso-Hulmin tilan Kalle Vanha-Perttula 23 pisteellä. Huippufarmari haussa –kilpailussa kilpailijoiden suoriutumista arvioitiin kolmessa osa-alueessa. Kilpailun lopputulokset on laskettu sato-, talous- ja ympäristöosa-alueiden summana (taulukko 1). Jokaiselta osa-alueelta kilpailijoille annettiin suorituksen mukaiset sijalukupisteet, ensimmäinen sai 10 pistettä ja kahdeksas 3 pistettä. Taulukossa 2 on eritelty kilpailijoiden tulokset eri osa-alueilta. Näiden tulosten perusteella kilpailijoille annettiin sijalukupisteet. Sadon suhdeluvun laskennassa on vertailulukuna käytetty Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus TIKE:n valtakunnallista 10 vuoden keskisatoa eri kasvilajeille. Talouslaskennassa on käytetty tuotantopanosten hinnoissa lannoitteiden osalta syyskuun lannoitehintoja, jotka ovat vastaavalla tasolla kuin viime kesänä. Kasvinsuojeluaineiden hinnat ovat Raisioagron hinnaston mukaiset. Kaikki hinnat ovat verottomia. Sadon hinnoittelussa on käytetty viikon 41 hintoja, ellei satoa ole myyty aikaisemmin tai hintaa ole kiinnitetty. Kiinnitetty hinta edustaa Raisioagron sopimuksissa maksimissaan 50 prosenttia sadon määrästä. Hinnoittelussa on otettu huomioon myös mahdolliset laatuhyvitykset ja sopimuslisät. Ympäristöpisteiden laskennassa on käytetty neljää osa-aluetta, joissa kilpailijat saivat sijalukupisteet suoriutumisensa mukaisesti. Jokaisen osa-alueen sijalukupisteet laskettiin yhteen, ja yhteispistemäärän perusteella määräytyi ympäristöosion paremmuusjärjestys. Kilpailun tuloslaskenta on käyty läpi Satafood Kehittämiskeskus ry:n asiantuntijoiden kanssa Ympäristöministeriön rahoittaman Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle hankkeen puitteissa. Laskentamenettelyn todettiin olevan johdonmukainen. Taulukko 1. Osa-alueiden sijalukupisteet ja lopputulokset sijoitus 1. 1. 3. 4. 5. 5. 7. 8. kilpailija sato Holma Petri 9 Eskola Kalle 10 Vanha-Perttula Kalle 8 Kuokka Petri 4 Levomäki Tuomas 5 Hunsa Seppo 7 Matinolli Ilkka 6 Fagerström Rabbe 3 talous ympäristö pisteet yhteensä 26 9 8 26 10 6 23 5 10 6 9 19 8 5 18 7 4 18 3 7 16 4 3 10 Taulukko 2. Kilpailijoiden tulokset eri osa-alueissa Sato 10 v. keskisato Laji Lajike kg/ha kg/ha Eskola Kalle Holma Petri Vanha-Perttula Kalle Hunsa Seppo Matinolli Ilkka Levomäki Tuomas Kuokka Petri Fagerström Rabbe vehnä kaura ohra rapsi ohra vehnä vehnä rapsi Amaretto Akseli Marthe Trapper Wolmari Marble Amaretto Smilla 7265 6112 6537 2870 6140 6258 6045 2255 3690 3230 3490 1600 3490 3690 3690 1600 Sadon suhdeluku Talous EUR/ha 1,969 1,892 1,873 1,794 1,759 1,696 1,638 1,409 759 758 510 642 363 737 528 455 Ympäristövaikutukset EkoPlus HiiliPlus N tase P tase 10 14,13 12,07 7,44 10,51 8,95 13,18 6,86 525 366 410 999 394 541 432 1173 12,3 -13 -17 15,1 1,1 4,1 -5,8 31,5 -19,1 -8,1 -23 -13,8 -12,6 -17,1 -23,4 -19,3 Osion paras arvo on lihavoitu taulukossa. 11 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 4/13 Toimiva viljamarkkina tarvitsee sitoutumista Kotimaisen viljan tarjonnan määrä vaikuttaa aina kotimaan hintatasoon. Globaaleilla markkinoilla paikallisen markkinan vaikutus on kuitenkin marginaalinen. Sitkeässä on käsitys, että kotimaan tuotantoa tai tarjontaa rajoittamalla saadaan hintataso selvästi lähialueita korkeammaksi. Teoriassa näin voisi käydä, jos tarjonta olisi ainoa tekijä, joka hintatasoon vaikuttaa. Mutta markkinatilanteet vaihtelevat monilta osin, ja hintatason määräytyminen on useiden tekijöiden summa. Miksi hintojen ennakoiminen on vaikeaa? Viime talvena hintataso oli korkealla sekä meillä että muualla. Kotimaan tuotanto oli noin 3,7 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna kokonaistuotannon arvioidaan olevan 3,9 miljoonaa tonnia, ja hintataso on tällä hetkellä 50-70 euroa per tonni alhaisempi kuin viime vuonna. 12 Kannattaa selvittää oman tekemisen Selvää on, ettei 200 000 tonnin kustannukset ja tavoitteet, valita yhtuotannon kasvulla ole näin suurta teistyökumppanit ja suojata omaa toivaikutusta hintatasoon, vaan hintatamintaa esimerkiksi viljelysopimusson lasku johtuu hintatason alentuten kautta. misesta kaikkialla maailmassa. Suomen kaltaisen pienen tuotantoalueen Hyötyykö ostaja hintataso määräytyy hintojen laskusta? muun maailman tilanteen mukaan. Osta halvalla ja myy ”Osta halvalla Hintojen suuri mahdollisimman ja myy mahdollisimman vaihtelu aiheuttaa kalliilla. Perusperikalliilla.” haasteita sekä myyaate pitää edelleen jille että ostajille. paikkansa. Viljan Kaikkien toimijoiden käyttäjän kannalta kannalta suhteellisen vakaa hintakevoi äkkiseltään tuntua hienolta, kun hitys ja kohtuullisen korkea hintataso hinnat laskevat ja raaka-aine halpetuo vakautta, suunnitelmallisuutta ja nee. Periaatteessa näin onkin, mutta uskoa markkinaan. jos muutokset tapahtuvat hyvin nopeMuutosten voimakkuutta ja suunasti, ei lopputulos olekaan välttämättaa ei kuitenkaan voi ennustaa kovin tä ennakko-odotusten mukainen. pitkälle tulevaisuuteen, joten tulevaiLopputuotteiden osalta hintapaisuuden hintojen arvailua hyödyllineet lisääntyvät kun tiedetään raakasempää on panostaa omaan tekemiaineen halventuneen, mutta varasseen, tuotannon laatuun ja määrään. tossa olevan raaka-aineen arvo ei Yksittäinen toimija ei pysty muuttamaan viljamarkkinoiden suuntaa - edes kotimarkkinoilla. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja muutoksiin reagointi on haasteellista. Keskittyminen omaan tekemiseen ja hyvän yhteistyökumppanin valintaan antavat perustan selviytymiselle markkinamuutoksissa. TEKSTI JA KUVA Minna Oravuo muutu välittömästi, vaan tietyllä viiveellä. Hintojen nopea lasku vaikuttaa tarjontaan, ja riittävän suuri lasku voi jopa tyrehdyttää tarjonnan. Näin kävi kuluvanakin syksynä. Viljan tarjonta hiipui puintikauden jälkeen. Myyjät jäivät seuraamaan tilanteen kehittymistä ja siirsivät viljan myyntejä. Viljan käyttäjä tarvitsee kuitenkin tasaisen raaka-ainevirran. Myös kansainvälistä kauppaa käyvät toimijat tarvitsevat tasaisen viljavirran, jotta vientikauppoja voidaan tehdä ja varmistua siitä, että sitoumukset voidaan myös toteuttaa. Tarjonnan hiljentyminen voi hetkellisesti saada hinnat nousemaan, mutta tarjonnan lisääntyessä pudotus voi olla nopea, jos tarjonta ruuhkautuu. Näin voi käydä, jos normaali määrä viljaa myydään normaalia lyhyemmässä ajassa. Kuka hyötyy viljelysopimuksista? perinteisen markkinahintaisen sopimuksen. Perushinnat voivat toki Viime vuosina sopimusmäärät ovat vaihdella eri toimijoiden välillä ajanolleet laskussa. Tilanne ei kosketa kohdasta riippuen, mutta todennävain Raisioagroa, vaan trendi on yleinen. Sopimuksille ei nähdä lisäarvoa. köisesti myyntiajankohdalla on paljon suurempi vaikutus Markkinat ovat saatavaan kokovetäneet kaikki naistulokseen. viljelijöiden tarMarkkinoilla ”Viljelijä ei voi hävitä mitään, joamat erät ja kutoimiminen ilman jos hän tekee perinteisen takuinkin myyjän mitään sitoutuhaluamaan ajan- markkinahintaisen sopimuksen.” mista on suurimkohtaan. Kuluvaman mahdollina talvena tilanne simman riskin voi olla toinen. Jos viljan tarjonta ottamista. Raisioagro tarvitsee sopisiirtyy keväälle hiljaisen syksyn jälmusviljelijöitä turvatakseen raakakeen ja ruuhkautuu, ovat sopimusaineen hankinnan ja pyrkii myös viljelijät silloin selvästi paremmassa kehittämään sopimustoimintaa niin, asemassa. Sopimuksen tarkoituksena on var- että se palvelisi mahdollisimman hyvin molempia osapuolia. mistaa tuotettavalle viljalle ostaja ja halutessa jopa lopullinen hinta. Myös ruuhkatilanteessa. Viljelijä ei oikeastaan voi hävitä mitään, jos hän tekee 13 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 4/13 Lämmin kesä kasvatti laadukkaan sadon Kasvukaudella 2013 viljojen ja öljykasvien kylvöt ja puinnit saatiin tehtyä lähes normaaliin aikaan ja ihanteellisissa olosuhteissa. Myös kasvukauden olosuhteet olivat hyvät, joskin osin satotasot jäivät jälkeen optimisadosta vähäisen sademäärän vuoksi. TEKSTI Minna Oravuo Vehnän laatu on muodostunut erinomaiseksi hyvien olosuhteiden ansiosta. Kevätvehnän esinäytteiden valkuaispitoisuus on keskimäärin 13,2 prosenttia, mikä on selvästi viime vuoden laatua korkeampi. Merkittävimpien lajikkeiden valkuaispitoisuudet ovat pääsääntöisesti viime vuotta parempia. Vehnän sakoluku on keskimäärin Suurimokauran esinäytteiden analyysitulokset Kaura SW Ingeborg Belinda Mirella Viviana Ivory Peppi Keskiarvo HLP, kg Jyväkoko, < 2mm Saanto, % Sato, kg/ha 20132012201320122013201220132012 58,8 51,6 3,2 2,1 70,8 70,2 4 824 5 460 57,9 59,2 9,3 3,5 70,0 72,7 4 637 5 100 56,4 58,2 10,5 3,6 74,0 72,9 4 689 4 930 56,7 58,2 7,0 5,3 69,0 72,0 4 960 4 730 58,1 58,6 2,1 1,8 72,2 73,4 4 881 4 220 58,9 60,8 8,8 5,9 70,6 73,2 3 979 3 910 57,4 59,1 7,3 4,0 70,6 72,6 4 620 4 667 Mallasohran esinäytteiden analyysitulokset Ohra Barke Tipple Charmay Cha Cha Marthe Fairytale Keskiarvo Itävyys- %Valkuainen % Lajite I+II % Sato kg/ha 20132012201320122013201220132012 97,9 97,4 10,9 10,9 93,6 91,7 4 250 4 000 97,7 97,3 10,3 9,8 95,2 93,0 4 650 4 450 97,5 96,5 11,0 10,6 93,6 91,8 4 450 4 270 95,8 94,3 10,7 9,9 92,1 91,1 4 770 4 480 97,6 97,2 10,9 10,4 94,1 93,5 4 380 4 580 97,4 97,3 10,1 10,0 90,4 86,6 4 880 4 910 97,5 97,2 10,7 10,5 94,7 91,6 4 520 4 390 Kevätvehnän esinäytteiden analyysitulokset Vehnä Amaretto Anniina Demonstrat Kruunu Marble Quarna Zebra Wellamo Keskiarvo 14 Valkuainen Sakoluku HLP, Kg Sato, kg/ha 20132012201320122013201220132012 12,4 12,0 276 246 83,8 81,9 4 700 4 830 14,4 14,0 316 263 82,7 82,8 4 090 4 130 13,0 11,9 333 259 82,9 81,9 4 580 5 500 12,0 12,1 327 319 80,0 80,0 4 330 4 530 12,5 11,4 316 258 82,9 82,1 4 430 4 800 14,5 14,2 339 284 82,3 82,1 4 170 4 260 12,4 12,0 330 290 82,3 81,7 4 470 4 720 12,8 12,6 323 245 82,8 81,7 4 650 4 670 13,2 12,6 320 280 82,2 81,7 4 430 4 600 320, kun viime vuonna se oli liian kosteista olosuhteista johtuen vain 280. Hehtolitrapaino on 82,2, mikä kertoo hyvästä jyväkoosta, vaikka kasvustot osin kärsivätkin kuivuudesta. Kaiken kaikkiaan tavanomaista suurempi osa vehnästä täyttää myllyvehnän laatuvaatimukset ja vastaavasti rehuvehnälaatuista vehnää on niukemmin tarjolla. Korkeita hometoksiinipitoisuuksia ei vehnällä juuri ole esiintynyt. Suurimokauran laatu kohtuullinen Suurikauran hehtolitrapaino on Raisioagron saamien esinäytteiden mukaan keskimäärin 57,4 kiloa, kun se viime vuonna oli 59,1 kiloa. Vastaavasti pienten (alle 2 mm) jyvien osuus on suurempi kuin viime vuonna. Viime vuonna merkittävin suurimokauranäytteiden hylkäämisen syy oli liian korkeat hometoksiinipitoisuudet. Tänä vuonna hometoksiineja esiintyi huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna. Sopimusviljelijöiden ilmoittama suurimokauran keskimääräinen sato on 4 620 kiloa per hehtaari. Viime vuonna satotaso oli 50 kiloa alhaisempi. Mallasohran laatu erinomainen Kuivista olosuhteista huolimatta mallasohran esinäytteiden valkuaispitoisuus on hyvinkin maltillinen, lähestulkoon ihanteellinen. Keskimäärin valkuaispitoisuus on 10,7 prosenttia, mikä on hieman edelliskesää korkeampi, mutta hyvä niin. Itävyys on hyvä, keskimäärin 97,5 prosenttia ja lajittelu I+II -aste keskimäärin 95 prosenttia. Rehuviljojen laatu tyydyttävä Rehuviljojen hehtolitrapainot ovat lähes vuoden 2012 tasoa, eli laatu on tyydyttävä. Valkuaispitoisuus voisi toki olla korkeampi. Nyt sekä kotoisten että teollisten rehujen valkuaispitoisuutta pitää täydentää valkuaiskasveilla. Sopimuskauteen 2014 luottavaisin mielin Suotuisan kasvukauden jälkeen on taas mukava suunnitella tulevaa. Uuteen sopimuskauteen valmistautuminen käynnistyy viljelysuunnitelmia sekä tuotantopanoshankintoja tehden. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Sofia Hellgren Kasvukaudesta 2013 jäi pääsääntöisesti hyvät kokemukset ja onnistumisia tuli sekä sadon määrän että laadun suhteen. Sato saatiin korjattua erinomaisissa olosuhteissa ja syystyötkin glyfosaattiruiskutuksineen ja muokkauksineen onnistuivat hyvin. Pellonparannustöitäkin saatiin vuoden tauon jälkeen taas jatkettua. Toivottavasti tuleva talvi tuo pelloille sen verran pakkasta ja routaa, että myös kalkituksia saadaan tehtyä. Asiantuntijoiden mukaan pelloillamme on vuosikymmenten kalkitusvaje ja peltojen kasvukunnon parantamisen lisäksi myös lannoitteiden hyväksikäyttö paranee kalkitusten kautta. Tämä tuo myös kustannussäästöjä. Mitä viljelyyn ensi kesänä? On taas se aika vuodesta, jolloin tehdään suunnitelmat uudelle sopimuskaudelle. Monilla onkin tehtynä viiden tai jopa kymmen vuoden viljelysuunnitelmat, joita päivitetään ja täydennetään uusien kokemusten, olosuhteiden ja markkinatilanteen mukaan. Hyvälaatuisille elintarvikeviljoille on edelleen kysyntää. Myllyvehnän ja suurimokauran sopimuksia tehdään entiseen malliin. Erityisesti suurimokauran sopimusmäärässä on kasvun varaa. Mallasohrasopimuksia tehdään seuraavista lajikkeista: Barke, Tipple, Fairytale, Marthe, Charmay ja Cha cha. Barken ja Tipplen sopimusmääriä halutaan kasvattaa, mutta Cha cha -lajikkeen osalta sopimusvuosi 2014 on tällä tietoa viimeinen. Öljykasvien sopimuksia tehdään tulevallekin kasvukaudelle sekä rypsistä että rapsista. Ruista kylvettiin runsaasti syksyllä, joten myös rukiin tuotanto kannattaa vahvistaa sopimuksella. Härkäpavun ja rehuher- neen sopimusalaa halutaan kasvattaa, samoin luomusuurimokauran. Myös muita luomuviljasopimuksia tehdään entiseen tapaan. Rehuviljojen sopimusmäärät kasvuun Rehuviljojen osalta tilanne on sama kuin useana vuonna. Satokautena 2012/13 Suomessa tuotettavasta viljasta meni lähes 2 000 miljoonaa tonnia eli 67 prosenttia rehukäyttöön. Kyseisestä määrästä käytettiin 67 prosenttia tiloilla, mutta 33 prosenttia eli 635 miljoonaa tonnia tulee myös markkinoille. Valitettavasti rehuviljojen sopimuskulttuuri on huono. Nyt on taas mahdollisuus korjata tilanne. Etenkin rehuvehnää tarvitaan paljon, ja mielellään näkisimme osan viljelijöistä nimenomaan keskittyvän rehuvehnän sopimusviljelyyn. Viljelyhalukkuuskysely ja tulevan kauden sopimusehdot lähetetään tutustuttavaksi tuttuun tapaan tammikuussa 2014. Kyselyyn vastaaminen ja sopimusten teko tapahtuu tammimaaliskuun aikana. 15 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 4/13 AgroVis AgroVisu helpottaa kasvinsuojelusuunnittelua u Asiakas Etunim i Sukunm 12345 i etunim i.suk Yritysnim unimi@maa tila.com i Lähiosoi te 21490 M ARTTILA 06.05.20 OHRA ko konaisp Erittely inta-ala toimen piteittäin 20 ha. . Rikkaruis kutus1 Nimike 10 ha Oh ra Tuotteen Perusri 13 Raisioa gro Oy Etunim i Sukuni mi Puh Etunim i Sukuni mi Puh Perusrika nimi kkatorjun t, matar 42452 a, savik ta+Man Cantor kaa ym gaanila 3L 42496 Käyttöm nnoitus Premium (korkea ää Classic pH tai mu rä / ha 43803 SX50, 15 Yks. Ko YaraVita uten ma 0g ko alalle Mantrac ngaanin yhteensä Pro ME puute) 0,4 2x5L L G L 12 1 ra Tuotteen Valvatti , ohdake nimi seos va 42451 lvattiin Ariane S ja ohda 5L kkeeseen Käyttöm : Ariane äärä / ha S Tautito rjunta1 2 Nimike 10 ha Oh ra Tuotteen Tehokk nimi ain taut 42501 iaine+T Mirador ehokas 5L korrens 42463 Käyttöm Proline äädekä äärä / ha 5L sittely 4250 Rikkaruis kutus2 Nimike 10 ha Oh Kasvinsuojeluaineiden hankinnat ensi vuodelle ovat alkamassa. Raisioagro on tehnyt hankinnan suunnitteluun uuden sähköisen työvälineen nimeltä Agrovisu. Agrovisu tuottaa tankkiseokset ja hehtaarikäytöt kasveittain sisältävän kasvinsuojelusuunnitelman, jonka saat omalta asiakkuusvastaavaltasi kasvinsuojeluainehankintojen ja tarjousten yhteydessä. 2 Sonis 5 Glyfosa atti Nimike L 0,4 0,25 0,25 20 ha Oh ra Tuotteen Glyfosa nim atti+Kiinn 42495 ite juolav i Ranger 360 20 ehnän to 42480 Käytt L rjuntaa Sito Plu n ja nurm ömäärä / ha s5L en lopetu kseen 3 Korrens ääde1 0,5 Nimike 20 ha Oh ra 42466 Tuotteen Cerone nimi 5L Koko ala 10,3 6,6 14,0 30,9 lle yhte L ensä € / ha 20 Yhteensä Yks. Koko ala 19,6 19,6 lle yhte L L L ensä € / ha 4 2,5 2,5 Yhteensä 15,2 13,2 12,5 40,9 Kysy Agrovisusta asiakkuusvastaavaltasi samalla kun tiedustelet kasvinsuojeluaineita uudelle kaudelle. Käyttöm äärä / ha 0,2 Hehtaa rikustann Tarkat tuotehin ukset (€/ha) ov at nat ovat Tarjouk laskettu ilman sessa. määräale nn Yks. € / ha 4 120 10 Yhteensä Valmis Yks. L L Yks. L Koko ala lle yhte ensä 60 10 Yhteensä € / ha 9,5 2,1 11,6 Koko ala lle yhte ensä 4 Yhteensä € / ha 4,3 4,3 uksia, ra htia ja alv :ta. TEKSTI Jaakko Laurinen Agrovisua tehdessä kartoitetaan ensin eri kasvien hehtaarit, jotka asiakkuusvastaava merkitsee Agrovisuohjelmaan. Kun pinta-alat ovat selvillä, siirrytään ensimmäiseen kasviin, esimerkiksi ohraan, ja käydään läpi kaikki kasvin kasvinsuojelutoimenpiteet kasvukauden aikana. Jokaisessa vaiheessa valitaan parhaiten sopiva ratkaisu asiakkaan lohkoilla vallitsevaan tilanteeseen. Kun kaikki tarpeelliset kasvinsuojelutoimenpiteet on käyty läpi, siirrytään seuraavaan kasviin kunnes kaikki on päästy läpi. Tuloksena saa- daan pdf-tiedostona sähköpostitse lähetettävä kasvinsuojelusuunnitelma, joka syntyy normaalin kaupankäynnin yhteydessä, ylimääräistä aikaa sen tekoon ei kulu. Tarvittavan kokonaistuotemäärän hintoineen ohjelma laskee toiseen pdf-liitteeseen. AgroVisusta hyödyt irti Asiakas saa hyötyä Agrovisusta monella tavalla. Muistiinpanojen tarve vähenee, koska kaikki puhuttu kirjataan suunnitelmalle. Usein aineiden käyttöhetki on kuukausien päässä ja käyttöhetkellä voi olla vaikea muistel- la mille lohkoille tietty rikka-aine olikaan hankittu, mikä olikaan sen käyttömäärä ja mitä muita aineita tankkiseokseen oli ajateltu. Agrovisu-suunnitelman voi pitää mukana ruiskutustyössä ja todeta helposti mitä tankkiin pitää laittaa. Toisaalta tarpeiden järjestelmällinen läpikäynti kaupantekovaiheessa pitää myös huolta, että mikään aine ei unohdu ostaa. Kun aineet loppuvat kesken tai niitä ei ole ensinkään, tulee kiireessä käyttöaikana noudetuille purkeilla hintansa jo vaivannäönkin vuoksi. Raisioagron suosituksia rikkakasvien torjuntaan Suosittelemme kevätvehnän ja rukiin ruiskutuksiin laajatehoista Broadwayta, jolla saat kuriin niin tavalliset kuin heinämäisetkin rikat, kuten juolavehnän ja hukkakauran. Kaikki yhdellä ajokerralla! Käyttömäärä: Broadway 150 g/ha + Dassoil-kiinnite 0,5 l/ha Syysviljojen kylvöpinta-ala kasvoi huomattavasti viime vuodesta. Ehdotuksemme syysviljojen torjuntaan on Ally 50 ST 1 tabl./ha + Primus 0,075 l/ha + Sito Plus 0,1 l/ha. Tällä seoksella torjut varmasti syysitoiset saunakukat sekä kevätitoiset rikkakasvit. Hyvä vaihtoehto myös suorakylvetyille pelloille! Yksinkertaisin vaihtoehto kaikkien kevätviljojen torjuntaan on Cantor MegaPack, jolla saadaan erittäin laaja teho yleisimpiin rikkakasveihin. Paketti sisältää 2 x 3l Cantoria ja 1 x 150 g Premium Classicia. Käyttömääräksi suosittelemme Cantor 0,4 l/ha + Classic Premium SX 12 g/ha + Sito Plus 0,1 l/ha. 16 Yara N-Sensor säätää typpilannoitusmäärää kasvuston vaihtelun mukaan. Lannoituksen suunnittelulla parempiin satoihin Lannoituksen suunnittelulla on tärkeä merkitys, kun tähdätään hyvään ja laadukkaaseen satoon. Lannoitteiden käyttösuunnitelma kannattaa aina tehdä kasvien todellisten ravinnetarpeiden mukaan. Suunnittelussa on otettava huomioon myös lannoituksen määrä sekä oikea-aikaisuus. TEKSTI Heikki Alastalo I KUVA Jaakko Laurinen Lannoitus voidaan tehdä nykyään hyvin tarkasti, sillä suunnittelun apuna voidaan käyttää viljavuustutkimusta, kasvianalyysia, lohkon aikaisempia satoja sekä tietoa kasvin ravinnetarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Taloudellisesti kannattava ja ympäristöystävällisesti tehokas lannoitus saadaan toteutettua, kun hyödynnetään kaikki olemassa oleva tieto suunnitelmaa tehdessä. Sadon määrän mukaan tarkennetulla lannoituksella ravinteet käytetään myös tehokkaasti, eikä ravinteita kerry tarpeettomasti maahan tai huuhtoudu vesistöön. Jaettu lannoitus yleistyy Valtaosa Suomessa tehdystä lannoituksesta tehdään kokonaisuudessaan kylvön yhteydessä, mutta yhä kasvavissa määrin yleistyy myös jaettu lannoittaminen. Kasvukauden aikana annetussa lisälannoituksessa on otettava huomioon lannoitteen levitystasaisuus ja käytettävien lannoitteiden laatu. Jaetun lannoituksen avulla voidaan parantaa satomääriä ja valkuaispitoisuutta huomattavasti. Tutkimustulokset todistavat, että jaetulla lannoituksella voidaan saada selvästi parempi tuotto hehtaarilta verrattuna kertalannoitukseen. Lisälannoitus kannattaa Lisälannoitukseen suosittelemme YaraBela Axania rikin tarpeen ollessa pieni tai YaraBela Sulfania, jos kasvusto puolestaan kärsii rikin puutteesta. Nestemäisistä vaihtoehdoista suosittelemme typpiliuosta, jonka seoskumppaniksi voi laittaa rikkipitoista YaraVita Thiotrac –hivenlannoitetta (5 l/ha). Lannoitusta suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon myös Raisioagron valikoimasta saatavat lehtilan- noitteet, joiden avulla hivenravinteet saadaan kasvin käyttöön juuri oikeaan aikaan. Lehtilannoitteiden käyttö on yksinkertaista, koska ne voidaan sekoittaa useimpien kasvinsuojeluaineiden kanssa ja näin säästetään ajokertoja. Selvitä ravinnepuutokset Yara Megalab kasvianalyysi on erittäin hyvä tapa selvittää ravinnepuutokset kasvukauden aikana ja se, millä tuotteilla ravinnepuutos kannattaa hoitaa. Huippusatoon tähdättäessä hyvä vaihtoehto on useita hivenravinteita sisältävä YaraVita Gramitrel 2 l/ ha + Mantrac Pro 0,5 l/ha. Raisioagron laajasta lannoitevalikoimasta löydät ratkaisut eri tarpeisiin ja asiantuntevien asiakkuusvastaaviemme avulla lannoitesuunnitelmat onnistuvat helposti ja järkevästi. 17 NAUTA AGRO makasiini • 4/13 Nurmisiemen ten ennakkokaus i on alkanut - varaa omas i! Vauhtia ja voimaa nurmituotantoon MTT:n koetilalla Ruukissa viljeltiin Raisioagron nurmilajikkeita, hyvin tuloksin kuumasta kesästä huolimatta. Vuoden 2013 kasvukausi oli hyvin lämmin ja paikoitellen kuiva, varsinkin rannikkoalueilla. Kun nurmiseokset valitaan kahden tai kolmen niiton niittostrategian mukaan ja seokset ovat monipuolisia, saadaan haluttua korkean sulavuuden rehua joka sadolta myös kuivina kesinä. Kauden 2014 perusprinsiipit Raisioagron ykkösnyrkki tehokkaaseen nurmituotantoon on Varma 2 -timotei-nurminataseos. Siinä on 70 prosenttia Nuutti-timoteitä ja 30 prosenttia Inkeri-nurminataa. Tämä hyvin satoisa ja laadukasta rehua tuottava seos sopii koko Suomeen ja tuottaa kolme satoa. Edullisempi versio on kahden niiton Varma 1 -seos, jossa on 80 prosenttia timoteita ja 20 prosenttia nurminataa. Englannin raiheinä on Euroopan viljellyin rehukasvi. Hyvien tulosten perusteella olemme lisänneet sen 18 Viime kesä oli oikea maissikesä. Maissia oli Suomessa viljelyssä ennätysala ja sadot ovat olleet hyviä. Suotuisan kesän ansiosta myös myöhäisemmät lajikkeet ehtivät kehittyä. TEKSTI JA KUVAT Juha Anttila TEKSTI Juha Anttila I KUVA Raija Suomela, MTT Raisioagron nurmiseoksilla on saatu huipputuloksia MTT Ruukin kokeissa. Seokset talvehtivat hyvin ja olivat täystiheitä keväällä. Kasvustot lannoitettiin ympäristötuen mukaisesti, pois lukien apilaseokset, joissa typpitaso oli matalampi. Vauhti 1 ja 2-, Voima- sekä Teho 1 ja 2 -seoksilla saatiin kolmen niiton strategialla yli 12 000 kiloa kuiva-ainetta/hehtaarisatoja. Activatemaissista huippusatoja osuutta seoksiimme. Vauhti 2:ssa ja Vauhti 1:ssä on lisäksi, rainadan ja puna-apilan osuutta lisätty ja timotein vähennetty. Näillä seoksilla on erinomainen jälkikasvukyky. Varsinkin toisessa ja kolmannessa sadossa ne ovat lyömättömiä. Vauhti 2 –sinimailaseos ei tarvitse typpilannoitusta, sillä sen Plato-sinimailanen on ympätty. Englannin raiheinää on lisätty myös Laidunseokseen, Voima-ruokonataseokseen ja Teho 1 -apilaseokseen. Voima on intensiivisen viljelyn kolmen niiton seos. Siinä on kotimaista Karoliina-ruokonataa, joka on sulavuudeltaan ja maittavuudeltaan nurminatojen luokkaa. Se pystyy tuottamaan hyvän sadon myös kuivissa olosuhteissa. Hyvän jälkikasvunsa ja kokeiden perusteella lisäsimme myös Teho 1 -apilaseokseen englannin raiheinää. Teho 1 sisältää lisäksi puna-apilaa, timoteitä ja nurminataa . Näillä seoksilla onnistut saamaan huippusatoja ja –rehua eläimillesi. Maissin jyvät ovat täyttyneet, ennakkonäytteen kuiva-aine hulppeat 30 prosenttia! Activate-maissia Kuhmoisissa ihailevat Ari-Pekka Vainio ja Arto Helin. Olennaista maissisäilörehussa on kuiva-aine, tärkkelys ja kuidun sulavuus. Jos tärkkelystä ei tule, jää rehuun liikaa sokeria, joka on nopeasti hajoavaa ja happamoittaa pötsiä voimakkaasti. Ruokintaan halutaan nimenomaan maissin suojattua tärkkelystä, jonka hajoamisnopeus on vain yhdeksän prosenttia per tunti pötsissä. Silloin voidaan oikeasti ruokkia turvallisesti vaikka tärkkelystasot näyttäisivätkin korkeilta. Kuiva-ainetaso yllätti Suomessa oli tänä vuonna muutama sata hehtaaria maissia viljelyssä. Ruotsissa pidetään maissisäilörehussa tavoitteena 28-30 prosentin kuivaaine- ja noin 30 prosentin tärkkelystasoa. Suomessa on totuttu aiemmin noin13-19 prosentin kuiva-ainetasoon ja alle 20 prosentin tärkkelykseen maissisäilörehuilla. Activate-maissilla päästiin meillä tänä vuonna jopa tuohon maagiseen 30 prosentin kuiva-ainetasoon. Ahvenanmaalla päästiin huikeaan 42 prosentin kuiva-aineeseen ja pe- räti 37-39 prosentin tärkkelykseen! Activate on markkinoiden aikaisin maissi, jossa FAO-luku on 150. Se muodostaa keskikorkean kasvuston, jossa tähkän osuus on suuri ja kuidun sulavuus hyvä. Sen D-arvot ovat olleet luokkaa 67-74. Raisoagrolta saat maissin viljelyyn siemenet, viljelyohjeet, kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet. Ota yhteyttä asiakkuusvastaaviin tai Juha Anttilaan 050 569 1446, [email protected]. Hyviä säilörehuja Safesil-ja SiloSolve -säilöntäaineilla Viime kesänä Safesilsäilöntäainetta oli käytössä yli 200 tilalla ja SiloSolvea 20 tilalla ensimmäistä kertaa. Käyttäjäkokemukset ja tulokset ovat olleet hyviä. Safesilin ja SiloSolven turvallisuutta ja helppoa käytettävyyttä on kiitelty. Safesilin säilöntäominaisuudet perustuvat luonnolliseen maitohappokäymiseen ja SiloSolven lisättyihin maitohappobakteereihin. SiloSolve - uusi biologinen säilöntäaine SiloSolvea Raisioagrolle toimittaa maailman suurin bakteeritalo, tanskalainen CHR Hansen. Silosolven teknologia perustuu CHR Hansenin tutkimiin ja osin patentoimiin heteroja homofermentativiisiin maitohappobakteerikantoihin. Ne parantavat erityisesti rehun käymislaatua ja rehun aerobista kestävyyttä. Näin rehun jälkilämpenemistä sekä voihappobakteerien lisääntymistä ehkäistään tehokkaasti. Valikoimissamme on kolme tuotetta: • Silosolve AS 200, kuivalle rehulle, estää hiivat ja homeet • SiloSolve AS 200, luomutuotantoon • SiloSolve MC, kostealle rehulle, estää voihappobakteerit. SiloSolvea on helppoa ja edullista käyttää. Yksi 200 gramman pussi sekoitetaan 200 litraan vettä. Käyttömäärä on 2 l/tn. Yhdellä pussilla tehdään siis 100 tonnia rehua. Kummankin rehun säilönnällinen laatu on huippuluokkaa, kuten myös rehujen maittavuus. Rehuissa on ammoniakkityppi ollut alle 50, haihtuvat rasvahapot alle 15 ja sokeria on rehuissa mukavasti. Kun nämä ovat kunnossa, on rehu hyvin säilynyttä. Varaa oma SiloSolve- ja Safesilsäilöntäaineesi asiakkuusvastaaviltamme. Saat tuotteet edulliseen ennakkohintaan. Safesilin ja SiloSolven säilörehuanalyysit 2013 ja lisätietoa säilöntäaineista löydät nettisivuiltamme www.raisioagro.com/safesil sekä www.raisioagro.com/silosolve Juha Anttila 19 NAUTA AGRO makasiini • 4/13 Uudet Benemilk -rehut on otettu innolla vastaan ® Benemilk Robo parantaa energian saantia Syksyllä markkinoille tulleet uudet Benemilk®-rehut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Uusi valikoima kattaa entistä paremmin eri ruokintatilanteet. TEKSTI Merja Holma Lypsyrobotin houkutusrehu Benemilk Robo sekä seosrehuruokintaan tarkoitettu Benemilk Amino TMR on mahdollistanut Benemilk-ruokinnan entistä laajemmalle tilajoukolle. Myös muut uudet sekä entiset Benemilkit ovat nostaneet yhä useamman tilan maidon pitoisuuksia. Benemilk Black -rehut ovat löytäneet tiensä korkeatuottoisten karjo- jen ruokintaan. Useilta tiloilta saadun palautteen mukaan Benemilk Black -täysrehu sekä Benemilk Amino Black -puolitiiviste ovat tukeneet terveyttä sen lisäksi, että pitoisuudet ja tuotokset ovat nousseet. Poikimaväli on lyhentynyt, siemennysten määrä vähentynyt ja solut alentuneet. Näistä voit lukea käytännön tilakokemuksia lehtemme sivuilta 22-27. Benemilk Robo on tuonut aivan uudentyyppisen energialisän houkutusrehun muodossa robottikarjoille. Pitoisuudet nousevat jo vajaan parin viikon käytön jälkeen, tuotoksessakin havaitaan positiivinen suunta ja kierto piristyy. Rehu on hämmästyttävän maittava noin vahvaksi rehuksi, Benemilk Robossa on energiaa peräti 13,5 megajoulea. Ensikot saavat robotilla käydessään kaivattua lisäenergiaa, jolloin tiinehtyminenkin sujuu helpommin. Erityisesti aperuokinnalla, ruokintapöytätilan jäädessä niukaksi, ensikot joutuvat usein kärsimään negatiivisesta energiataseesta, mikä valitettavasti vaikeuttaa tiinehtymistä. Lähes kaikkia Benemilk-rehuja voidaan pitää lypsyrobotilla houkutusrehuna, mutta erityisesti Benemilk Robo sopii ruokintaan silloin, kun erikseen annetun väkirehun määrä jää vain viiteen kiloon 30 kilon tuotosluokassa. Monipuolinen valkuaisrehuvalikoima Benemilk Amino Red on tehokas puolitiiviste, jossa käyttömääräksi riittää 5 kiloa 30 kilon maitotuotoksessa. Se sopii erityisesti tiloille, jotka haluavat päästä pienemmällä annoksella hyviin pitoisuuksiin. Tuote sopii hyvin erillisruokintaan sekä parsinavetoissa että pihatoissa. 20 Puolitiivisteen ja täysrehun välimaastoon sijoittuvaa Benemilk Amino Blue -rehua käytetään normaalisti pienen viljamäärän kanssa. Jos tilalla on 30 kilon tuotosluokassa vain 2-3 kilon päiväannos viljaa käytössä, päästään huikeisiin pitoisuuksiin 7,58 kilon Benemilk Amino Bluen käyttömäärällä. Jos tilalla on käytössä erittäin nuorena korjattu säilörehu, jonka Darvo on 720 tuntumassa ja valkuainen on matala, voidaan Benemilk Amino Blueta käyttää täysrehuna. Väkirehun päiväannokseksi riittää tällöin 8 kiloa 30 kilon tuotoksessa. Benemilk auttaa selviytymään stressistä Benemilk Amino TMR on energiapitoisin tiiviste, jota lehmille on nykyisin saatavissa. Sen kanssa ei tarvitse antaa erillistä rasvalisää. Energiaa on peräti 13,6 megajoulea. Se tuo appeeseen tarpeellista lisä- energiaa oikeassa muodossa erityisesti, kun säilörehujen sulavuus jää alhaiseksi. Viljan lisäys happamoittaa pötsiä, laiskistaa lehmiä ja lisää infektioiden riskiä. Erityisesti lehmiä stressaavissa muutostilanteissa kannatta panostaa oikeaan energialisään. Kun siirrytään uuteen navettaan, uuteen lypsytekniikkaan tai uuteen ruokintamuotoon, joutuu lehmän puolustusjärjestelmä koville. Solut voivat nousta ja muidenkin infektioiden määrä voi lisääntyä. Myös hellestressiin Benemilkin energia tuo helpotusta. Benemilkin rasvahappojen energia ei häiritse pötsiä, vaan tuo aineenvaihduntaan tarpeellista polttoainetta. Kaikilla Benemilkeillä on stressinsietokykyä tukeva vaikutus. Erityisesti seosrehutiloille suunniteltu valkuaisrehu Benemilk Amino TMR toimii myös erillisruokinnassa kioskien kautta annosteltuna. Käytännön tiloilta on saatu hyviä kokemuksia tuotteen maittavuudesta ja pitoisuuksien noususta. Käyttömääräksi riittää noin 3.5-4 kiloa 30 kiloa lypsäville lehmille. Uusi Benemilk® -opas ja verkkosivusto Uusi Benemilk-rehuopas on ilmestynyt syksyllä 2013. Se on lähetetty postitse lypsykarjatiloille ja sen löytää pdf-muodossa myös uusilta Benemilk-verkkosivuilta, jotka aukeavat joulukuun alussa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tutustu sivustoon osoitteessa www.benemilk.fi. Oikea käyttömäärä optimoidaan ruokintasuosituksella Oleellista on, että Benemilkrehuja käytetään sopiva määrä. Jos käyttömäärä on liian pieni, ei saada haluttua vastetta. Liian suuri annostelu ei myöskään kannata, se on turha kustannus. Raisioagron uudistetuissa ruokintasuosituksissa on huomioitu Benemilk-optimointi, jonka avulla eri tyyppisiä Benemilkrehuja tulee juuri oikea annos lehmien ruokintaan. Useissa maissa tehdyt tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että Benemilkin avulla saadaan huomattava lisäys energiakorjattuun maitomäärään sekä pitoisuuksiin. Energian hyväksikäyttö tehostuu Benemilk-rehuilla. 21 NAUTA AGRO makasiini • 4/13 Lövsta on Ruotsin maatalousyliopiston uusi moderni koetila. Raisioagrolaiset tutustuivat laitokseen keväällä 2013. Lövstan koetilalla Ruotsissa panostetaan moderniin teknologiaan Ruotsin maatalousyliopiston kokeissa painotetaan eläinten ja ympäristön hyvinvointia. Erityispiirteenä on uusimman teknologian hyödyntäminen lehmien lypsyn, ruokinnan ja seurannan osalta. AMR eli automaattinen karuselliasema on ollut koekäytössä Lövstassa. Jokaisella lehmällä on oma ruokintakaukalo Lövstan koeasemalla. Näin voidaan mitata lehmäkohtaiset säilörehun syönnit. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Lehmät lypsetään karusellilypsyrobotilla eli AMR-lypsyjärjestelmällä, jonka avulla suurtenkin karjojen lypsy voidaan helpommin automatisoida. Karuselliin mahtuu kerrallaan 24 lehmää lypsettäväksi. Lehmät ajetaan odotustilaan, josta ajolaite ohjaa ne eteenpäin. Lövstan lehmät ohjataan robotille kahdesti päivässä. AMR riittää jopa yli 500 lehmän lypsämiseen, joten Lövstassa ei robotin kapasiteetti rajoita lypsyjä. Lövstan nautojen kokonaismäärä kasvaa Ruotsin mittapuun mukaan keskikokoa suuremmaksi. 600 eläi22 men pääluvusta puolet koostuu lypsävistä, toinen puoli nuoresta karjasta. Karjan keskituotos nousee jo noin 11 000 kilon tuntumaan. Lypsylehmien hyviin olosuhteisiin on panostettu parsipihatossa, jossa on täysin automatisoitu ruokinta. Kokeita varten tarvitaan monta eri ruokintamahdollisuutta. Mittapuuna lehmän hyvinvointi Viime vuosina on panostettu entistä enemmän hyvinvointitutkimuksiin. Eläinten käyttäytymisen ja tarpeiden syvällisemmässä kartoituksessa voi- daan hyödyntää navetan modernia teknologiaa. Tavoitteena on kehittää uusia eläin- ja ympäristöystävällisiä tuotantomuotoja. Tutkimusalue kattaa koko tuotantoketjun rehusta elintarvikkeeksi. Eläinten tuotos, rehun- ja vedenkulutus, käyttäytyminen, lisääntymistoiminnot ja terveys rekisteröidään automaation avulla. Tämä mahdollistaa kokeen aikaisen kontrolloinnin ja seurannan entistä nopeammin. Lövstan koetilan tutkija Bengt-Ove Rustas (vas) kertoi Raisioagron tutkimus- ja kehitysjohtaja Ilmo Aroselle, että myös Benemilk-kokeen lehmät lypsetään takana näkyvällä karusellirobotilla. Benemilk siivitti ruotsalaislehmät huikeisiin tuloksiin Benemilk Black nosti EKM tuotosta yli kolme kiloa per päivä Ruotsin maatalousyliopiston kokeessa Lövstassa. Benemilkillä on tehty tieteellisiä kokeita useissa eri maissa. Tulokset ovat kaikissa kokeissa osoittaneet, että Benemilk-prosessi tehostaa rehun hyväksikäyttöä ja kasvattaa energiakorjattua maitotuotosta. Ruotsin lisäksi Benemilkillä on tehty tieteellisiä kokeita Hollannissa, Ranskassa sekä Suomessa. Kaikissa kokeissa on saatu tilastollisesti merkitsevä parannus energiakorjattuun maitotuotokseen. Keskimäärin lisäys on ollut kokeissa yli 2,5 kiloa. Energian hyväksikäyttö on myös kasvanut lähes 10 prosenttia. Merja Holma Energiakorjatun maitotuotoksen nousu kg/pv (kokeet maittain) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Suomi Hollanti Ruotsi Ranska 23 NAUTA AGRO makasiini • 4/13 Wennströmin navetassa lehmät ruokitaan appeella, jossa säilörehun lisäksi Raimixrehuja ja kivennäisiä. Robotilla annetaan täydennyksenä Benemilk Robo –rehua. Benemilk Robolla lisää energiaa robottinavettaan Toholammilla sijaitseva Ilpo ja Tiina Wennströmin kahden robotin navetta valmistui vuonna 2009. Vanhan parsinavetan lehmämäärä nelinkertaistui. Maitomäärät saatiin heti alussa tavoitellulle tasolle, sillä kierto saatiin toimimaan onnistuneen ruokinnan avulla. TEKSTI JA KUVAT Tuomas Kuusinen Tiina ja Ilpo Wennström ostivat tilan 17 vuotta sitten. Alkuvaiheessa maatyöt hoidettiin sivutoimisesti, sillä molemmat kävivät töissä tilan ulkopuolella. Nykyisin tilan töissä on mukana Tiinan ja Ilpon lisäksi tytär Marjo, joka on agrologi. Perheeseen kuuluvat myös Minna, Pipsa ja Saara. Lisäksi koira ja lukematon määrä hevosia. Navetassa oli vain seitsemän lehmää, kun Tiina ja Ilpo tulivat tilalle. Ensimmäinen laajennus tehtiin vuonna 1998, jolloin navettaa jatkettiin ja tilat tehtiin 31 lehmälle + nuorkarjalle ja sonneille, jotka myös kasvatettiin tilalla itse. Tämän piti olla viimeinen laajennus, tai niin ainakin silloin mietittiin, vaan kuinkas kävikään. Uusi navetta pikavauhdilla Uusi kahden robotin navetta raken24 nettiin ennätysajassa kesällä 2009 ja jo lokakuussa se otettiin käyttöön. Käyttöönotto sujuikin todella mallikkaasti ja maitomäärät saatiin oikeastaan heti alusta asti tavoitellulle tasolle. - Tästä voisikin antaa neuvon kaikille tiloille, jotka ottavat uuden navetan käyttöön: Panostakaa käyttöönottoon ja siihen, että ruokinta on suunniteltu hyvin ja siinä on otettu uuden navetan asettamat vaatimukset huomioon, Tiina ja Ilpo korostavat. Ruokinnan suunnittelu on tehty alusta lähtien yhdessä Raision kanssa. Tilalla käytännön työt on jaettu niin, että Ilpo ja Marjo vastaavat ruokinnasta ja lypsypuolesta. Tiinan vastuulla on vasikat, nuorkarja ja umpparit. Toki kaikki osaavat tarpeen tullen paikata toisiaan. Benemilk Robo täydentää apetta Wennströmin navetassa ape valmistetaan kiinteällä sekoittimella ja jaetaan mattoruokkijalla. Appeeseen käytetään säilörehun lisäksi mureista täysrehua Raimix Täysseosta ja valkuainen säädetään Raimix Rouheella. Lisäksi annetaan tarpeen mukaan kivennäisiä. Apereseptin onnistunut suunnittelu perustuu säilörehuanalyyseihin. Ilpo huolehtiikin, että jokaiselta lohkolta ja kaikista sadoista on otettu näytteet. Wennströmmin tilalla on kova usko ja halu kehittää tilaa tulevaisuudessa. Tästä syystä myös tilalla päädyttiin ottamaan Benemilk Robo robotille. Benemilkin myötä maidon pitoisuudet ovat nousseet uudelle tasolle ja eläinliikenne on parantunut entisestään. Ruokinnan hienosäätö kannattaa Mäkipellon tilalla käyskentelee 50 tyytyväistä lehmää. Ne pääsevät kesällä vapaasti ulos jaloittelemaan. Mäkipellon tilalla tulee tammikuussa vuosi täyteen Benemilk-elämää. Lehmien tiinehtyvyys on parantunut, maidon solupitoisuus on alentunut ja myös rehun maittavuus ja koostumus ovat olleet ilahduttavan hyviä. TEKSTI JA KUVA Teemu Pietilä ”Arjen ilot syntyvät lasten kanssa yhdessä puuhastelemisesta”, hymyilee Ilpo Wennström. RasvaValk. Päivä % % 22.10.2013 06.10.2013 18.09.2013 02.09.2013 25.08.2013 11.08.2013 4,71 4,55 4,16 4,19 4,07 4,06 3,72 3,65 3,54 3,42 3,41 3,31 Ensimmäinen erä Benemilk Roboa tuli tilalle syyskuun puolessa välissä ja kehitys parempaan on kiistatonta, kuten oheiset luvutkin osoittavat. Mika Vintturi ja Teemu Mustala isännöivät Mäkipellon tilaa Kaustisella. Lehmiä heidän pihatossaan on tällä hetkellä noin 50, mutta ajatuksissa on pääluvun nosto 65:een lähitulevaisuudessa. Lehmien päärodut ovat Ayrshire ja Holstein, mutta navetasta löytyy myös Suomen karjan ja Jerseyn edustus. Kun Benemilk Black otettiin käyttöön lehmien ruokinnassa, lähtivät maitotuotos sekä maidon pitoisuudet heti nousuun. - Alhaisemmalla väkirehuruokinnalla on päästy parempaan ja tasaisempaan tuotokseen, lisäksi eläinten tiinehtyvyys on parantunut huomattavasti. Myös maidon solupitoisuus on selvästi alempi aiempaan verrattuna, Mika Vintturi toteaa. Kalliimpaan rehuun panostus on siis kannattanut, mihin tilalla ollaan erittäin tyytyväisiä. Lisäksi positiivisia piirteitä rehussa ovat sen maittavuus ja koostumus. Myös hiehoille Benemilkiä Lehmät saavat Benemilk Black -annoksensa kioskeista, lisäksi lypsyasemalla on käytössä houkutusrehuna Opti-Maituri 34, jolla saadaan säädettyä ruokintaa tarpeen mukaan. Myös hiehojen ruokintaa säädettiin vuoden alussa. Hiehoja ruokitaan pääsääntöisesti HiehoMaiturilla, joka vaihtuu tunnutuskaudella Benemilk Blackiin. - Hiehot ovat nyt silminnähden parempikuntoisia. Poikimisen jälkeen ne heruvat nopeasti ja pitävät maidon erittäin hyvin, Teemu Mustala kertoo. Mäkipellon tilalla säilörehu tehdään pyöröpaaleihin, jossa myös pyritään tasaiseen ja hyvään laatuun. 25 NAUTA AGRO makasiini • 4/13 Kioskista tehotiivistettä lehmille Jani Välilä ja Jaana Järvinen ovat uuden sukupolven tuottajia, jotka keksivät kokeilla Benemilk Amino TMR:n annostelua lehmille kioskista. Kokeilu osoittautui jo kahdessa viikossa varsin onnistuneeksi ratkaisuksi. TEKSTI JA KUVA Kirsi Mäenpää Välilän tilalla Köyliössä suhtaudutaan asioihin ennakkoluulottomasti. Hiehot muuttivat kesäkuussa kanalaan, traktorin tankkiin laitetaan polttoöljyn sijaan omalla tilalla puristettua rypsiöljyä, siemennys tehdään itse ja pian lypsyaseman tilalla on lisää lehmäpaikkoja ja robotti hoitaa lypsyn. On siis vain luonnollista, että myös ruokinnassa tehdään omannäköisiä ratkaisuja. Pieni annos riittää Benemilk Amino TMR suunniteltiin alunperin appeeseen, mutta Jani ja Jaana halusivat siitä huolimatta kokeilla sitä erillisruokinnassa. Ja tulokset ovat niin vakuuttavia, että tämäkin päätös oli sangen onnistunut. Tilalla oli ennen rehunvaihdosta käytössä Amino Benemilk Black, joka muuten toimi isäntäparin mukaan hyvin, mutta alhaisen ostorehun käyttömäärän takia (max 4 kg) ei sillä saatu yhtä näkyviä tuloksia kuin Benemilk Amino TMR -rehulla, jolla saadaan täysi benemilktehoaineen määrä ruokintaan huomattavasti pienemmällä käyttömäärällä. Kaikki tunnusluvut hyviä Jani ja Jaana ovat ruokkineet Raision rehuilla jo pitkään ja heidän mukaansa Maitureilla ruokittaessa ovat lehmät olleet terveempiä , sorkat ja vastustuskyky ovat hyvässä kunnossa. EKM viimeisten 12 kuukauden ajalta on 9242, poikimaväli 387 (1,5 siemennyksellä/tiinehtyminen), keskipoikimakerta 2,9. Myös solutaso on aivan poikkeuksellisen hyvä, viime kokeessa 56, ja käytännössä melkein kaikki maito menee meijeriin. - Suurin ansio matalasta soluluvusta on kiistattomasti Jaanan, tarkan lypsytyön seurauksena, mutta kyllä sillä rehullakin on asiaan merkitystä, kun miettii utareterveyden kehitystä oman työsarkani aikana, Jani toteaa. Uudet hiehotilat on rakennettu naapurilta ostettuun kanalaan, ja lopputuloksena on eläinten hyvinvoinnin maksimointi yhdistettynä helppohoitoisuuteen. rasva 4,50 ja valkuainen 3,52 Jani Välilä ja Jaana Järvinen Venla-tyttären kanssa uuden hiehonavetan takana, taustalla jaloittelutarha ja uusi rehuvarasto. 26 U uden robottinavetan avajaisia vietettiin Takalon tilalla Siikajoella lokakuun alussa. Lehmät saivat pannat kaulaansa ja totuttelu uuteen navettaan ja robottilypsyyn alkoi. Hilja ja Markku tekivät ensimmäisinä viikkoina ympäripyöreää päivää, kun vanhan parsinavetan lehmät siirtyivät uuteen lypsyjärjestelmään. Käytävät puhdistettiin ensin käsivoimin, kun puhdistusrobottien tulo viivästyi. Muitakin käynnistysvaiheen pieniä ongelmia kohdattiin, mutta huoltomiehen avulla niistäkin selvittiin. - Alussa pelkäsin, että uusi navetta olisi umpeenpanolaitos, kun lehBenemilk Amino TMR mät pidättivät maitoaan. Pian oli kuiotettiin ruokintaan 6.9.13 tenkin uskottava, että kyllä se tästä • Maidon pitoisuudet 4.9.2013: lähtee rullamaan, kun maidot alkoirasva 4,27 ja valkuainen 3,39 vat palautua, Hilja huokaa. • Maidon pitoisuudet 20.9.13: Olosuhteisiin huikea parannus Raappanan korkeatuottoinen karja kasvoi ulos parsinavetasta. Vanhaa navettaa oli jatkettu ja remontoitu vuosien mittaan, mutta tilaa oli sen verran niukasti, ettei täydellisiä olosuhteita lehmille saatu. Parsista pääosa oli ahtaita isoille lehmille, vaikka osaan olikin saatu jo väljemmät mitoitukset. - Nyt on mukavaa katsoa, kun lehmät makaavat tyytyväisinä pehmeissä makuuparsissa, joissa on Dairytechin Raappanan navetalla vietettiin avajaisia 4.10.2013. Tilan lypsykarja siirrettiin onnistuneesti parsinavetasta uuteen robottipihattoon. Uusi navetta on unelmien täyttymys Ensi viikkojen jälkeen väsynyt mutta onnellinen Hilja Raappana ihmettelee, miten lehmät niin lyhyessä ajassa tottuivat uusiin tiloihin ja lypsyrobottiin. Navetassa on rauhallista ja lehmät selvästi viihtyvät mukavissa ja tilavissa parsissa. Benemilk Amino TMR sopii erinomaisesti appeeseen. TEKSTI Heikki Ämmänpää ja Merja Holma I KUVAT Heikki Ämmänpää pedit. Vanha navetta kunnostetaan myöhemmin nuoren karjan tilaksi. Vanhassa navetassa oli tilaa 56 lypsävälle. Etukäteen oli jo hankittu tarhaan loppusyksystä poikivia hiehoja, jotta karjamäärä saataisiin kasvamaan mahdollisimman nopeasti. Lopettavilta tiloilta on myös ostettu eläimiä. Hankinnat jatkuvat edelleen, sillä uudessa pihatossa on tilat 122 lypsävälle. Apetta pöytään pihatossa Säilörehu ja väkirehu jaettiin parsinavetassa erikseen. Oma vilja täydennettiin Amino-Maituri 12 000 -puolitiivisteellä. Lisäksi annettiin AsetoMelliä heruville lehmille. Ruokinta oli automatisoitu, joten väkirehun kertaannokset olivat maltillisia. Keskituotos on ollut 11 000 kilon tuntumassa jo useita vuosia. Pihaton myötä siirryttiin osittaiseen aperuokintaan. Robotin houkutusrehuna annetaan Maituri 12 000 -täysrehua enimmillään 7-8 kiloa, jotta ape voidaan pitää riittävän laihana kierron varmistamiseksi. Ape jaetaan navetan keskellä olevalle ruokintapöydälle. Ape on varsin yksinkertainen; se koostuu nurmisäilörehusta, tuoresäilötystä viljasta sekä Benemilk Amino TMR -valkuaisrehusta. Lisäksi annetaan Melli-kivennäistä ja Vita-Melliä. Ruokinta on suunniteltu yhteistyössä maatilan yrittäjien, ProAgrian ja Raisioagron kanssa. Keskimaidon nopea nousu ja hyvät maidon pitoisuudet kertovat ruokinnan toimimisesta. Kun siirryttiin uuteen navettaan, rasva oli 4,42 ja valkuainen 3,64 prosenttia. Kaksi viikkoa myöhemmin Benemilk Amino TMR:n vaikutus on nähtävissä pitoisuuksissa; rasva 4,72 ja valkuainen 3,73 prosenttia, solut 117, bakteerit 2 ja urea 28. - Olen tosi iloinen, että pitoisuudet ovat näin hyvät tällä hetkellä. Ruokinta on todella kohdallaan ja lehmät ovat tyytyväisiä – ja myös me karjanomistajat, Hilja vakuuttaa. 27 NAUTA AGRO makasiini • 4/13 Lehmien hedelmällisyys nousuun Lehmien kohtutulehdukset ovat yhä useammin huonon tiinehtymisen taustalla. Vastustuskykyä tukeva umpikauden ruokinta vähentää infektioiden riskiä. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Maamme lehmäkanta vaihtuu liian tiheään. Tuottajan tappiot kasvavat, kun poikimiset vähenevät. Elinikäistuotosta rasittaa utaresairauksien lisäksi huono hedelmällisyys. Poikimaväli on pidentynyt yhden kiimakierron verran reilussa kymmenessä vuodessa. Viime vuonna se oli jo 418 päivää. Tiineyttä kohden tarvittiin yli kaksi siemennystä. Huonon hedelmällisyyden tausta juontaa varsin usein poikimisen ajan vastustuskyvyn laskuun, jolloin bakteerit pääsevät aiheuttamaan kohtuun tulehduksen. Umpilehmille oikeat eväät Umpikauden ruokinnalla on suuri vaikutus poikimisen ajan vastustuskykyyn ja sairauksiin. Umpikauden yliruokinnan ja kalsiumaineenvaihdunnan häiriöiden välttäminen, poikimiseen valmentava kivennäisrehu ja E-vitamiinivalmiste vähentävät monia ongelmia, jotka myöhemmin saattaisivat näkyä myös huonontuneena hedelmällisyytenä. Umpilehmille pitää antaa umpikauden kivennäistä, jossa pääkivennäiset ovat oikeissa suhteissa poiki- van lehmän tarpeisiin. Näin voidaan pienentää piilevän poikimahalvauksen riskiä. Veren kalsiumtason lasku jää usein huomaamatta tai sitä ei osata yhdistää ongelmiin, joita se aiheuttaa. Ruokahalun alentumisen lisäksi kohdun supistukset vähenevät, jolloin jälkeisten jääminen lisääntyy. Kaksoset, vaikea poikiminen, jälkeisten jääminen sekä huono vastustuskyky altistavat kohdun tulehduksille ja huonontuneelle tiineystulokselle. Tärkeä E-vitamiini E-vitamiini ja seleeni ovat antioksidantteja, joilla on vastustuskyvyn lisäksi vaikutusta lisääntymistoimintoihin. Jälkeisten jääminen on koelehmillä puolittunut E-vitamiinin saannin myötä. Euroopan maitomaissa umpilehmille suositellaan lisättyä E-vitamiinia tyypillisesti 1000 milligrammaa päivässä, tätä myös Raisioagro käyttää ruokintasuosituksissaan. Suomen virallinen suositus on edelleen Evitamiinin kokonaismäärältä 15 milligrammaa syötyä kuiva-ainekiloa kohden. Bolukset eivät korvaa kivennäisiä Umpibolukset ovat hyviä hivenainelisiä, mutta ne eivät korvaa kivennäisiä. Kestobolukset ovat niin pieniä, ettei niihin saada mahtumaan kuukausien tarvetta pääkivennäisiä. Laidunkaudella ja umpeen laiton yhteydessä bolus on hyvä lisä varmistamaan seleenin ja muiden hivenaineiden saantia. Lisäksi tarjolle laitetaan esimerkiksi kivennäissanko. Kalsiumbolus ei ole kestobolus, siinä on hetkelliseen kalsiumvajeeseen tarkoitettu annos, jonka avulla vähennetään poikimahalvauksen riskiä. 28 Hyvä vastustuskyky edesauttaa jälkeisten irtoamista. Jos lehmä valuttelee poikimisen jälkeen tummahkoa limaa, voi se olla merkkinä kohdun tulehduksesta. Kohdun sairaudet alentavat lehmän hedelmällisyyttä. Vastustuskykyä tukeva ruokinta vähentää valuttelevien lehmien määrää, jolloin tiinehtyvyys paranee. Päivittäinen 200 gramman annos Tunnu-Melliä ja Vita-Melliä varmistaa poikivalle lehmälle vitamiinit ja kivennäiset. Mellit maittavat myös Venäjän lehmille Useimmat suomalaislehmät ovat vuosien mittaan todenneet Mellien maittavan ja edesauttavan tasapainoista ruokintaa. Melli-kivennäiset ja erikoisrehut ovat tuttuja myös maamme rajojen ulkopuolella. Venäjälle viedään vuosittain useita rekkakuormia Melli-tuotteita. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Raisoagron vientipäällikkö Marina Hämäläinen kertoo, että kivennäisistä erityisen suosittuja ovat TunnuMelli, Lypsy-Melli Plus, Pihatto-Melli ja Opti-Melli. Myös Aseto-Melliä, Vita-Melliä ja Mulli-Melliä käytetään yleisesti. Aikaisemmin Venäjälle vietävät Mellit pakattiin erikseen ja niissä oli venäjänkielinen tuoteseloste. Nyt toimitukset hoidetaan pääosin samasta säkkivarastosta kuin muut Mellit, joten Mellien tuoteselosteisiin on lisätty myös venäjänkielinen teksti. Melli-kivennäiset ja muut Melli-täydennysrehut valmistetaan Raisioagron Kouvolan tehtaalla. läistilat kasvattavat juottovasikat igluissa. Juoton jälkeen siirrytään ryhmäkarsinoihin. Haasteena ovat samat ongelmat kuin muissakin suurten karjojen maissa. Tartuntapaine on kova ja hengitys- tieinfektiot sekä tarttuvat ripulit kiusaavat, siksi vasikat halutaan pitää alussa omissa ”yksiöissään”. Vasikoiden väkirehuista Pikku-Mullin-Herkku on kestosuosikki Mullin-Herkku 1:n kanssa. Keskituotokset noususuunnassa Venäjän maidontuotanto on kokenut suuren rakennemuutoksen viime vuosina ja muutos jatkuu yhä. Vuonna 1990 Venäjällä oli yli 20 miljoonaa lehmää, nyt lypsävien määrä on pienentynyt kolmannekseen. Tuotanto on tehostunut ja keskituotokset nousseet, vaikka edelleen koko maan keskituotos on vain puolet Suomen tuotostasosta. Venäjällä on kuitenkin kasvava joukko uudenaikaisia monisatapäisiä maitotiloja, joilla tuotos lähentelee Suomen lukemia. Eräs näistä tehokkaista karjoista on Lugan alueella sijaitseva Raptin tila, jossa on todettu, että Mellit maittavat appeen päälle ripoteltuna eli Top-dressing -tapaan syötettynä. Leningradin alueella on useita tuhatpäisiä karjoja, joissa parhaimmilla keskituotos ylittää jo 10 000 kiloa. Vasikat omiin yksiöihin Kansainväliseen tapaan monet venä- Raisioagron vientipäällikkö Marina Hämäläinen (edessä valkoisessa haalarissa) keskustelee Mellien käytöstä Raptin tilan pääeläinhoitaja Semenova Ljubovin kanssa. Taustalla on Danilova Natalia Profcormista. Venäjän moderneilla tiloilla vasikat kasvatetaan juottokauden ajan igluissa tartuntapaineen vähentämiseksi. 29 NAUTA AGRO makasiini • 4/13 Terhi Kuortti esittelee yhtä uusista tilan satatonnareista, Haralan Berit-lehmää. Satatonnarijuhlien järjestelyt on hiottu viimeisen päälle teeman mukaiseksi – kakkua myöden > Kuortin karjassa on jo 11 satatonnaria Kuortin karjassa Ikaalisissa juhlittiin alkusyksyllä kolmea uutta satatonnaria, kun holsteinlehmä Novelli, ayrshirelehmä Haralan Berit sekä suomenkarjan lehmä Kirsikka saavuttivat tämän kunnioitettavan tuotosmäärän. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Kestäviä lehmiä on ollut muitakin, sillä yhteensä sadantuhannen maitokilon ylittäjiä on jo 11 kappaletta. Karjassa on myös muutamia vuosia sitten satatonnariksi päässyt Kirjaimen tytär Peroksid, jolla on jo lähes 140 000 kiloa maitoa lypsettynä. Tilan keskipoikimakerta on kolmen tuntumassa, kun maassamme keskimäärin jäädään alle 2,3 poikimisen. 30 Novelli Terhi ja Raimo Kuortin ensimmäistä satatonnaria juhlittiin jo 20 vuotta sitten, kun holsteinlehmä Nelli saavutti tämän rajan. Nyt Nellin tyttären tytär Novelli ylsi isoäitinsä tasolle. Nellin maitoisaa sukua on karjassa useampia yksilöitä. Muun muassa Novellin tyttären tytär Akvarelli on jo kolmen poikimisen jälkeen 50-tonnari ja yltä- nyt jopa yli 17 000 kilon tuotokseen (305 päivää). Keinosiemennyksessä ansioitunut Kuortin Uranus on Nellin poika. Haralan Berit Terhi ja Raimo ostivat Haralan huutokaupasta elokuussa 2002 edellisvuonna syntyneet hiehokolmoset, joista Berit on ehtinyt tuottamaan jo yli 100-tonnia. Bertta saattaa vielä yltää samaan, jos kaikki menee hyvin. Kolmas Haralan hiehoista oli Birre, joka sekin ehti poikia 4 kertaa ja tuotti yli 45 tonnia elämänsä aikana. Kirsikka Kuortin ensimmäinen suomenkarjan satatonnari Kirsikka on jo 17-vuotias. Kirsikka on kiertänyt useita näyttelyitä ja saavuttanut runsaasti menestystä kehässä. Utare on vieläkin hämmästyttävän hyvän näköinen. Ensimmäisen näyttelykokemuksensa Kirsikka sai toisen poikimisen jälkeen, jolloin siitä tuli heti Champion. Kirsikalta on mennyt kaksi sonnivasikkaa keinosiemennykseen. Kirsikka pyöräytti vielä heinäkuussa vasikan. Ikä alkaa hieman painaa niveliä, mutta ruokahalu on edelleen hyvä. Kirsikka on ostettu kahden vuoden ikäisenä hiehona eräästä lopettavasta karjasta Juupajoelta. Kuortin tytär Kirsikka oli tuolloin neljän vuoden iässä sanonut äidilleen: ”Osta se, kun sen nimi on Kirsikka”. Kirsikkalehmästäkin on tullut lähes perheenjäsen, jota ei laiteta teurasautoon, vaan se saa viettää elämänsä loppuun asti kotona. Kuortin koko perhe on ollut innostunut karjanäyttelyistä. Lapset harjoittivat aikoinaan vasikoista kehässä menestyneitä kulkijoita. Tilan poika Kari-Pekka on henkeen ja vereen karjamies ja tuleva Kuortin tilan jatkaja. Novelli on Kuortin ensimmäisen satatonnarin tyttären tytär. Kirsikka-lehmä on Kuortin tyttären kaima ja 17-vuotiaana jo lähes perheenjäsen. Satatonnareita Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla. 100-tonnarit OmistajaPaikkakunta NastaJenni JankkariKankaanpää Onnetar Jenna ja Jukka Salama Kyyjärvi Pampi Marita ja Jukka Kinnunen Kinnula PilkkuAri KomuPyhäjärvi PistePetri HytönenVesanto PopinaPekka TorppaToivakka RoosaMika TiikkainenVieremä Ruustinna Alli ja Kari Keinänen Tuusniemi Sinipiika Jaana ja Mikko Niskanen Pyhäjärvi 31 PORO AGRO makasiini • 4/13 Poikajärven paliskunta Talviaikana poroja ruokitaan mm. Poron-Herkku -rehulla, jota löytyy vajan sisällä olevasta siilosta, kertoo poromies Seppo Riskilä. Panostus porotalouteen kannattaa Nykytekniikka on mahdollistanut porojen tarkan paikantamisen maastosta, koneet helpottavat liikkumista ja ruokkimista. Tarhaus talvella on parantanut porokarjan elinvoimaa. Porotalouden kehitys on hyvällä mallilla. Poikajärven paliskunta sijaitsee Rovaniemeltä Kittilän ja Sodankylän suuntaan. Pääosa Poikajärven poroista tarhataan talvisin. Tarhaus alkaa yleensä joulukuun lopulla, kun ravintoa ei enää luonnosta hevin löydy. Tarhaus loppuu kun lumet alkavat sulaa ja pälviltä löytyy ruokaa, huhtikuun lopulla. Jos kesä on sääoloiltaan hyvä, löytyy poroille tärkeitä sieniä Poikajärven maastosta paljon. Silloin porot voivat hyvin ja myös teuraspainot ovat hyviä. TEKSTI JA KUVAT Heikki Ämmänpää Seppo Riskilä on ollut poromies aivan lapsuudestaan saakka. Sepon kotona ei ollut poroja. Porohommiin veti sen sijaan poroja omistava Ilpo-setä sekä Sepon lapsuuskodissa majoittuneet poromiehet. Seppo on omistanut poroja vuodesta 1978 alkaen. Nykyään hän saa toimeentulonsa täysin porotalousyrittäjänä Rovaniemellä. Aiempaa työtaustaa löytyy lihanleikkaajana 80- ja 90-luvuilla. Seppo on saanut hoidettavakseen paliskunnan luottamustoimia. Tällä hetkellä hän on alueensa työnjohtaja, aiempia toimia ovat olleet varaporoisäntä ja rahastonhoitaja. Lehtikerppuja ja säilörehua Porotöiden kiertoon kuuluu vapun jälkeen syntyvien vasojen ”vasanleikko” eli merkitseminen juhannuksen seutuvilla, ensimmäisen säilörehu- 32 sadon teko heti sen perään ja lehtikerppujen sitominen heinäkuun puolivälissä. Lehtikerput ovat koivunoksista tehtäviä nippuja, joita syötetään poroille talvella. Toinen säilörehusato korjataan elokuussa. Säilörehuun Seppo panostaa uusimalla pellot noin neljän vuoden kierrolla ja lannoittamalla tasapainoisesti NPK-lannoitteilla sekä viljelemällä timoteita ja nurmiseoksia. Syyskuussa laitetaan erotus- ja tarha-aidat kuntoon. Lokakuussa alkavat ”ettotyöt, eli porot kerätään aitauksiin, joissa luetaan eloporot ja erotellaan teurasporot. Työ jatkuu joulukuulle, joskus tammikuun puolellekin. Teurasporot suoraan kuluttajille Teurasporot ovat pääasiassa keväällä syntyneitä vasoja. Siksi ne ovatkin kasvaneet ainoastaan emän maidolla ja ja luonnosta löytämällään ravinnolla. Aiemmin kaikki porot myytiin liha-alan yrityksille, mutta isot lihaalan yritykset laskivat lihan hinnan kannattamattomaksi. Tänä päivänä iso osa teurasporoista myydään suoraan kuluttajille tai pienjalostamoille. Lihan tuottajahinta ja sen myötä porotalouden kannattavuus ovat parantuneet merkittävästi. Sepolla on vakiintunut ”puskaradion” avulla syntynyt ostajakunta. Suoramyynnin lisäksi osa paliskunnan poroista menee noin 10 porotalousyrittäjän yhdessä omistamalle osuuskunnalle Kotaporolle jalostettavaksi. Porojen talvitarhaus tuottaa Talvitarhauksen avulla poronvaatimet ovat merkittävästi tuottavampia, syn- Porot ovat tarhassa turvassa petoeläimiltä ja liikenteeltä. tyvät vasat ovat elinvoimaisempia ja porot ovat hoitajan valvovan silmän alla poissa petoeläinten ulottuvilta, liikenteeltä ynnä muilta uhilta. Sepon tarhalla poroille on jatkuvasti tarjolla pyöröpaalisäilörehua, lisäksi ne saavat kerran vuorokaudessa jäkälää ja kerppuja. Raisioagron Poron-Herkku-rehua annetaan noin kilo poroa kohti päivässä, pakkasilla enemmänkin. - Poron-Herkku on ollut laadukas ja ravitseva rehu. Suoralaskutus on myös hyvä asia, turhat kulut ovat poissa ja palautekanava valmistajalle on suora, Seppo mainitsee. Uhkia ja mahdollisuuksia Riskilä harmittelee porotöiden muuttumista aiempaa kiireellisemmäksi. Porohommissa ei ole enää omistajien vähetessä riittävästi työväkeä. Koneet ovat tuoneet paljon kuluja, mutta toisaalta työn fyysinen kuormittavuus on helpottanut. Tarhaukseen ajoi omalta osaltaan metsätalouden muutos. Talvilaidunnukseen soveltuvien alueiden määrä on romahtanut riittämättömäksi. Uhkana Riskilä näkee ennakoimattoman EU-politiikan ja petomäärien runsastumisen. Mahdollisuuksia ovat poronlihan erikoisuuden laajempi hyödyntäminen. Poronliha on ympäristöystävällinen, puhdas, ravitseva ja herkullinen vaihtoehto ruokapöytään. Poronlihaa haluava löytää myyjän helposti esimerkiksi netin kautta. Lisäruokinta tukee porojen sopeutumista Porojen ruokinnan tarkoituksena on auttaa poroja selviytymään ankarimpien talvikuukausien yli. Kannattava porotalous perustuu aina kuitenkin luonnonlaitumiin, joita tuetaan ainoastaan lyhyen osan vuotta kestävällä lisäruokinnalla. TEKSTI Karoliina Majuri, projektisuunnittelija, Rovaniemen ammattikorkeakoulu I KUVA Veikko Maijala Isojen tokkien parissa työskenneltäessä on lisäruokinta kannattavinta hoitaa säilörehulla ja teollisesti valmistetuilla täysrehuilla, tai muulla väkirehuseoksella. Poroille suunnattu säilörehu on korjattava riittävän nuorena, eikä valkuaispitoisuus saa nousta liian korkeaksi. Porojen ruokintaolosuhteet huomioiden säilörehu voi olla tarpeen korjata esikuivattuna. Porot eivät pysty syömään jäätynyttä rehua, eikä mahdollisesti kaukanakin sijaitseville maastoruokintapaikoille ole kannattavaa kuljettaa säilörehuun sitoutunutta nestettä. Lisäruokinta nostaa porotalouden kustannuksia, joten sen toteuttaminen tulee suunnitella huolellisesti kannattavuuden varmistamiseksi. Yliruokinta, poroille soveltumattomat rehunkorjuuajat ja tehoton säilörehunviljely lisäävät osaltaan tarpeettomasti porojen lisäruokinnan kustannuksia. Lisätietoja porojen ruokinnasta on saatavilla osoitteessa: www.porotaku.fi. Vaadin lisää lihakiloja Poromiesten eurot tulevat pääosin syyserotuksien teurasvasoista. Vasojen kasvu riippuu vahvasti niiden emistä. Hyväkuntoinen emä saa suuren vasan ja tuottaa paljon maitoa, jolloin vasa saa hyvän alun kasvuunsa. Vaatimen kunto vaikuttaa vasan alkukasvuun ja näkyy vasojen painoissa vielä syksylläkin. Vaatimet hyötyvät ruokinnasta ja siihen sijoitettuja euroja siirtyy plussiksi teurastiliin. Yliruokkiminen ei paranna tuottoa, vaan optimoitu ruokinta on kannattavinta. Ruokinnan lisäksi siitosporojen valinta on tehokas tapa parantaa eläintuotannon kannattavuutta. Siitosporojen valintaa ei ole aikaisemmin juuri selvitetty, mutta nyt, Raisio Oyj:n tutkimussäätiön tuella, on valmistumassa väitöskirja porojen valintajalostuksesta (Current state and prospects in reindeer husbandry). Tutkimuksessa selvitettiin siitosporojen valinnan nykytilaa ja valinnan tehostamista. Uusi tieto auttaa parantamaan porotalouden kannattavuutta. Kirsi Muuttoranta, tutkija, MTT. 33 SIKA AGRO makasiini • 4/13 Painonhallintaa heti syntymästä alkaen Porsaan korkea syntymäpaino on hyvä lähtökohta eläimen nopealle kasvulle. Panostus rehun laatuun porsaan ensimmäisinä elinviikkoina sekä heti vieroituksen jälkeen kannattaa, sillä se nopeuttaa teuraspainon saavuttamista lihasikalassa. TEKSTI JA KUVA Päivi Volanto Sikojen nopea kasvu ja eläinten saaminen samanaikaisesti teuraspainoon ovat tärkeitä tekijöitä lihasikalassa. Kiertonopeus vaikuttaa taloudelliseen tulokseen merkittävästi, samoin kuin alhainen rehuhyötysuhde, mikä on seuraus nopeasta kasvusta. Syntymäpainot ovat alentuneet Suurentuvien pahnueiden myötä porsaiden keskimääräinen syntymäpaino on alentunut. Yhden porsaan lisäys pahnueessa vähentää syntymäpainoa noin 33-35 grammaa per porsas. Porsaat, jotka painavat syntyessään yli 1,2 kiloa, ovat selvästi isompia vieroitettaessa kuin lajitoverinsa, joiden syntymäpaino on ollut alle kilon. Huonompi kasvu seuraa pieniä porsaita vieroituksen jälkeenkin, sillä pienikokoiset porsaat eivät kykene kompensoimaan paremmalla kasvulla 34 alhaista syntymäpainoaan. Lihasikalassa tällaiset porsaat saadaan viimeiseksi teuraaksi. Syntymäpaino ei yksin selitä sitä, millaiseksi porsaan vieroituspaino kehittyy. Mitä pienempi on syntymäpainon vaihtelu pahnueen sisällä, sitä paremmin porsaat kasvavat ennen vieroitusta. Painoeroja voidaan pienentää Porsaiden painoeroja voidaan tasata antamalla niille lisärehua imetyskaudella. Vastasyntyneelle porsaalle ternimaidon saanti on tärkeää energiansaannin ja terveyden kannalta. Jos emakolla on suuri pahnue hoidettavanaan, hyvä ravinnonlisä porsaille on Opticare Milk –maidonkorvike, jonka antaminen aloitetaan vuorokauden kuluttua syntymästä. Emakon maidontuotanto alkaa olla kasvua rajoittava tekijä 8-10 päi- vän jälkeen porsimisesta. Viikon iästä lähtien porsaille kannattaa antaa hyvälaatuista Rentopossu 1_2-prestarteria. Pahnueessa on kuitenkin aina porsaita, joiden lisärehunsyönti on heikkoa. Tällaisten porsaiden rehunsyöntiä on rohkaistava antamalla niille Hevipossua ennen prestarteria. Hevipossu on erinomainen linkkirehu maidonkorvikkeen ja prestarterin välillä. Se sisältää runsaasti hyvin sulavia maitoperäisiä raaka-aineita, mutta samalla se totuttelee porsaita jo kasvisperäiseen ravintoon. Etukäteen porsaiden syntymäpainon vaihtelua pahnueen sisällä voidaan pienentää Potrakiihotus-erikoisrehulla, jota annetaan emakoiden kiihotukseen vieroituksen jälkeen ennen siemennystä. Sen sisältämät raaka-aineet nopeuttavat myös kiimaan tuloa ja saavat aikaan vahvemmat kiimat. Porsaan syntymäpaino vaikuttaa eläimen kasvun kehitykseen koko eliniän. Vieroituksen jälkeen lisäenergiaa Lihasikojen kasvuerojen vaihtelusta noin 30 prosenttia selittyy sillä, kuinka hyvin porsaat ovat kasvaneet heti vieroituksen jälkeen. Siksi porsaiden rehunsyöntiin ja hoitoon on panostettava vieroituksen jälkeen. Vieroitus on vaikeaa aikaa porsaalle, minkä seurauksena syönnissä ja kasvussa tapahtuu aina taantumaa. Muutokset ruoansulatuselimistössä alkavat tapahtua jo muutaman tunnin jälkeen vieroituksesta. Akuutti vaihe kestää noin 5-7 päivää vieroituksesta. On iso haaste saada porsas syömään ensimmäisinä päivinä edes ylläpitoon tarvitsemansa energiamäärä. Koska porsaat syövät niukasti heti vieroituksen jälkeen, rehussa täytyy olla runsaasti energiaa. Rehun sisältämien raaka-aineiden on oltava hyvin sulavia, koska porsaan kyky käyttää hyväksi rehua on alentunut vieroituksesta johtuen. Rehun valkuais- ja aminohappopitoisuus mitoitetaan porsaan iän mukaan, joten vieroitusikä tulee huomioida rehua valittaessa. Muutama päivä vieroituksen jälkeen porsaille annetaan samaa rehua kuin ne ovat saaneet emakon luona. Jos välikasvattamossa on kuivaruokinta, porsaille kannattaa antaa lisäksi rehua puurona ensimmäisinä päivinä. Liemiruokinnalla oleville porsaille käsin tehtävä puuro 3-4 päivää vieroituksen jälkeen parantaa ruokintatarkkuutta. Syönnin kehittymistä edesauttaa se, että porsaat mahtuvat kaikki kerralla syömään eli ruoansaanti tehdään helpoksi. Valojen päällä pitäminen ympäri vuorokauden muutamana päivänä vieroituksen jälkeen lisää syöntiä, samoin kuin vaivaton vedensaanti, varsinkin kuivaruokinnalla. Porsaan korkea syntymäpaino ennustaa hyvää kasvua jatkossa Syntymäpaino kg Vieroituspaino kg Päiviä teurastukseen 1,04 5,48 159,3 1,35 6,30 154,9 1,59 7,04 152,3 1,93 7,68 149,6 Lähde: Beaulieu, A.D. ym. 2010 35 SIKA AGRO makasiini • 4/13 Innostus maatalouteen sydämen asiana Reijo Haapasen pappa muutti vuonna 1932 Kalannista Pöytyän Karinaisten kylään viljelmään maatilaa. Tila oli silloin valtion sotilasvirkatalo, isännäksi pääsi ainoastaan tilan vuokraamalla. Toisen maailmansodan loputtua 1940-luvun loppupuolella pappa sai valtiolta luvan lunastaa tilan itselleen. Maatila oli aikoinaan suuri vaikuttaja lähiympäristössä, mutta sodan jälkeinen siirtolaisten asuttaminen pienensi kokonaispinta-alaa merkittävästi. Muutoksen tuulia Reijo ja Outi Haapanen alkoivat isännöidä tilaa vuonna 1994, jolloin tilalla oli peltoa runsas 30 hehtaaria sekä 20 lypsävää. Opiskelu Hyvinkään maatalousopistossa ja opiskelun jälkeinen työskentely Sikatalouden tutkimusasemalla herätti Reijon mielessä kehityssuunnitelmia omalle maatilalle. Peltoja viljeltiin ja lehmiä lypsettiin muutama vuosi kotitilalla, mutta Haapasen maatilan juuret ulottuvat aina 1800-luvulle. 36 navetta alkoi käydä vanhaksi ja kuluneeksi sekä suuritöiseksi. Tuli tarve pohtia tulevaisuutta ja sitä, mitä isona halutaan tehdä. Rakentaako uusi navetta vai muuttaako tuotantosuuntaa? Lähtökohtana oli kuitenkin työskentely yhdessä isäntäparina kotitilalla maatilaa kehittäen. Innostus satelliittiin 1990-luvun lopulla emakkorenkaat yleistyivät ja Haapasille tuli mahdollisuus lähteä porsittamaan emakkoja 40 emakon satelliitissa Jaakkolan emakkorenkaassa. Vuonna 2001 lehmät myytiin pois ja saman vuoden syksyllä ensimmäiset emakot tulivat uuteen porsitussikalaan porsimaan kahdeksan viikon kierrolla. - Emakkorengastoiminnassa porsittaja tietää etukäteen, milloin uudet emakot tulevat ja millä viikolla on työhuippu, milloin taas rauhallisempaa. Oman ajan hallinta sekä tilalta irtautumisen suunnittelu tuli hel- pommaksi, Reijo kertoo. Muutama vuosi mentiin näin, ja kun omat porsaat olivat jo olemassa, aloitettiin lihasikalan suunnittelu. Lihasikala valmistui vuonna 2006. Seuraavana vuonna heräsi mahdollisuus tuplata porsitusosasto. Se toteutettiin, ja vielä seuraavana vuonna rakennettiin uudet vieroitusosastot. Painopiste lihasikoihin Emakkorengastoiminnan hiipuessa tuli tarve miettiä sikalan toimintaa uudesta näkökulmasta. Tehdäänkö joutilas- ja astutusosastot vai keskitytäänkö lihasikojen kasvattamiseen? Mahdollisuus saada porsaat yhdestä paikasta, Tuittulan Pekonista, ratkaisi asian. Porsitusosasto purettiin lihasikapaikoiksi vuonna 2012. Uusi porsaserä tulee vieroitettuina porsaina vieroitusosastoon, josta ne siirretään loppukasvatukseen 30 kilon painoisina. Jokainen huone tyhjennetään ja pestään sekä desinfioidaan joka erän Vahva tarve vaalia kotitilaa motivoi Haapasen perhettä luomaan uusia toimintamalleja, jotta tila kehittyy ja pysyy elinvoimaisena. Se vaatii asennetta, ahkeruutta ja uskoa tulevaan. TEKSTI JA KUVAT Seppo Lindstén välillä, koska Haapaset haluavat varmistaa tautisuojauksen sekä puhtaan ympäristön uusille possuille. Porsaiden tulo samasta paikasta helpottaa tautisuojausta. Kun porsaat ovat tasakokoisia ja hyvälaatuisia, on alkuunlähtö sujuvaa. Maasta lämpöä Haapaset rakensivat tilalle uuden kotitalon vuonna 2003. Talon lämmitysjärjestelmäksi valittiin maalämpö. Päätös vaati syvällisen asian selvittämisen ja pohdinnan. Maalämpö oli silloin vielä harvinainen maatiloilla, mutta päätöstä ei ole tarvinnut katua. Sikalan lietekuiluissa sekä myös sikalan viereen pellolle on vedetty lämmitysjärjestelmän putket, kaiken kaikkiaan maalämpöputkea on Haapasilla yhteensä 3,5 kilometriä. Maalämpöjärjestelmä lämmittää nyt kaikki maatilan rakennukset edullisesti ja vaivattomasti. Ruokinnasta ei tingitä Hygieniasta ja lämmöstä ei Haapasen tilalla tingitä, kuten ei myöskään porsaiden ruokinnasta. Näin halutaan varmistaa hyvä startti ennen siirtymistä lihasikavaiheeseen. Sikojen ruokinta toteutetaan ovr-pohjaisena liemiruokintana. Tavoitteena ovat korkeat lihakkuusprosentit sekä ruokintapäivien määrän vähyys. Sikojen pysyminen ruokintakäyrällä on kaiken a ja o. Sikalassa käytetään ykkösvaiheessa lihasioille Power 1 -tiivistettä varmistamaan hyvää lihakkuusprosenttia ja kakkosvaiheessa ovr:lle tehtyä ovr-tiivistettä. Tulosten perusteella ratkaisut ovat olleet oikeita. Perheestä voimaa Haapasen perheeseen kuuluu myös 9-, 11-, 16- ja 18-vuotiaat pojat, jotka ovat kaikki innostuneita maatilan arjesta ja ovat töissä mukana aina kun vaan on mahdollista. - Siksi kai meidänkin innostus maatalouteen on Outin kanssa säilynyt ja tilan kehittäminen on kummankin sydämen asia edelleen, Reijo pohtii. Vuosien mittaan tilalla on rakennettu paljon ja peltoakin ostettu ja vuokrattu lisää. Haapasten tavoitteena on säilyttää elinkelpoinen maatila, jossa kaikki saavat tehdä mielekästä työtä ja kokea onnistumisen riemua. Onnistumisia tulee, kunhan kaikki työt tehdään huolella eikä tingitä vääristä kohdista. Täytyy uskaltaa panostaa, jos aikoo saada tuloksia. Töistä pitää muistaa myös irtautua, viettää iltaa perheen parissa kotona tai lähteä kaveriporukassa tuulettumaan. Reijo ja Outi käyvät silloin tällöin yhdessä myös lomamatkoilla hakemassa etäisyyttä arkeen. Outi ja Reijo Haapanen sekä Antero-poikansa vaihtavat asiakkuusvastaava Heikki Kanniston kanssa kuulumisia niin ammatti- kuin muistakin ajankohtaisista asioista. 37 SIKA AGRO makasiini • 4/13 Keuhkokalvontulehdukset kuriin APP on bakteeri, jota on käytännössä kaikissa sikaloissa. Joissakin tapauksissa liian suuri eläintiheys laukaisee taudin. Näin syksyisin osaston lämpötila voi laskea yöllä niin alas, että possut kylmettyvät, vastustuskyky laskee ja bakteeri iskee. Katri Kaaro ELL Actinobacillus pleuropneumoniae (APP) on bakteeri, joka aiheuttaa sikojen paiseista keuhkotulehdusta ja keuhkokalvontulehdusta. Perakuutissa muodossa eläin ei ehdi sairastaa, kun se jo kuolee. Akuutissa taudissa sika sairastuu vakavasti: se on syömätön, kuumeinen ja sillä on hengitysvaikeuksia. Mitä huonommin sian keuhkot toimivat, sitä paremmin näkyy ihon muuttuminen sinertäväksi raajoista, korvista ja mahanaluksesta. Ilman lääkitystä tällainen possu kuolee jokseenkin varmasti. Taistelu tartuntaa vastaan Pikkuporsas voi saada APP-bakteeritartunnan emakon alla jo kahden päivän iästä alkaen. Useimmiten emakot ovat itse sairastaneet tai altistuneet bakteerille elämänsä aikana ja siten ne tuottavat vasta-aineita ternimaitoon. Vastasyntynyt porsas saa aluksi hyvän suojan, mutta emältä saadut vasta-aineet vähenevät ajanoloon ja loppuvat noin 18 viikon ikään mennessä. APP:a vastaan voidaan rokottaa. Ensisijaisesti rokote on tarkoitettu 38 lihasikojen suojaksi siten, että porsaat rokotetaan kahdesti, kuuden ja kymmenen viikon välein. Eräällä asiakastilallani APP alkoi karsia välikasvatusporsaita jo kuuden viikon iässä, joten aloitimme emakoiden rokotukset (ns. off-label eli EI, rokotteen valmisteyhteenvedon mukaisesti) ja saimme välikasvattamon APPtartunnan rauhoittumaan. Lääkitystä sairastuneille Mikäli siat sairastuvat APP-oirein, ne on pikimmiten lääkittävä. Sairastuneista, mutta ei lääkityistä eläimistä kannattaa lopettaa kolme tyypillisesti oireilevaa possua ja toimittaa ne patologin tutkimuksiin, jotta diagnoosi varmistetaan ja saadaan selville lääkeherkkyys. Yksilölääkityksenä penisilliini toimii yleensä hyvin, joissakin sikaloissa taas trimetopriimi-sulfalla on hyvä teho. Vaikeasti sairaille yksilöille kipulääkityksestä on huomattava apu. Aina välillä käy niin, että tartunta leviää sikalassa kulovalkean tavoin ja injektiohoidossa menisi lääkitsijän ikä ja terveys. Silloin on siirryttävä rehun mukana annettaviin mikrobi- lääkkeisiin. Tavallisimmin on käytetty klooritetrasykliiniä, mikäli bakteerikanta on sille herkkä. Muitakin valmisteita löytyy, jos lääkeherkkyys niin vaatii. APP lisääntyy huolestuttavasti Olosuhteilla on oma vaikutuksensa APP:n puhkeamiseen. Ongelmasikaloita ovat jatkuvatäyttöiset yksiköt, yhdistelmät sekä lihasikalat, joihin tulee porsaita useasta emakkosikalasta. Hyvä ratkaisu ei ole myöskään välikasvattamon ja lihasikalan yhteiselo samassa rakennuksessa tai ihan lähekkäin. APP on lisääntynyt muutaman vuoden aikana. Maailmalla oli saatu APP vähenemään, kun sirkorokotukset alkoivat, mutta Suomessa vastaavaa ilmiötä ei ole koettu. Helsingin yliopisto tekee hengitystiesairauksista tutkimusta, johon edelleen otetaan sikaloita mukaan. Jos sikalassasi puhkeaa yskä tai on muita hengitystieoireita, ota yhteyttä Saaren klinikalle Mari Heinoseen. PAAVON NIKSINURKKA Miten saan emakot syömään? Kriittisimmät hetket emakon syömättömyydelle ovat yleensä porsituskarsinaan siirto sekä heti porsimisen jälkeen. Erityisesti silloin kannattaa panostaa rehujen laatuun ja annosteluun sekä olosuhteisiin. Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen auttaa asiakastiloja havaitsemaan ja korjaamaan ongelmia sikalassa sekä neuvoo rehujen valinnassa ja käytössä. Pyydä Paavo tilakäynnille, puh. 040 869 6085. Rehun koostumukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Tiineys- ja porsitusrehun olomuotojen pitäisi olla sama, eli molemmat rehut liemiä tai jauhoja. Molempien rehujen pitäisi olla joko täysrehuja tai molemmat tiivisteiden avulla tehtyjä. Näin syöntihäiriöitä tulee vähemmän. Jos emakko ei lähde suosiolla syömään, voi antaa lisäksi ”herkkuja”, esimerkiksi porsasrehua. Potrakiihotus on hyvä lisärehu huonosti syövälle emakolle, koska se on erittäin maukas ja siinä on pienessä määrässä runsaasti helposti sulavaa energiaa ja paljon vitamiineja. Hyvät raaka-aineet Jos rehu ei maistu emakolle, voi syy olla rehun raaka-aineessa tai varastoinnissa. Viljan rikkakasvit maistuvat kitkeriltä ja myös hometoksiininit heikentävät maittavuutta. Raaka-aineiden varastoinnin lähtökohtana on, että varastot menevät säännöllisesti tyhjäksi ja uusi erä tulee varmasti tyhjään siiloon. Vain kunnon raakaaineista on mahdollista tehdä hyvää ja maittavaa rehua. Liemiruokinnassa on omat riskinsä, muun muassa toisessa linjastossa voi olla rehukäymistä, mikä vaikuttaa rehun makuun. Happoannostelijat kannattaa myös tarkastaa ja huolehtia siitä, että rehun vaihdon yhteydessä kummankin rehun happamuus on sama. sittelen antamaan emakolle rehua noin kolme kiloa, ja vasta juuri ennen porsimista rehumäärää voi laskea kahteen tai 2,5 kiloon. Tällä tavoin saadaan paljon energiaa syntyville porsaille, enemmän maitoa utareisiin, eikä emakko mene niin helposti ummelle, kun suolistossa on liikkuvaa massaa riittävästi. Mikäli tilalla on maitokuumeita, kannattanee rehumäärää vähentää ennen porsimista. Näin maitokuumeen riskiä saadaan pienennettyä. Toisaalta, kun rehumäärää joudutaan alentamaan paljon, pitää emakoille antaa lisärehuksi kuitua, esimerkiksi melassileikettä. Mainittakoon, että tiloilla, jotka ovat alkaneet noudattaa parempaa hygieniaohjelmaa, ovat maitokuumeet vähentyneet. Stressi hallintaan Olen pannut merkille, että eläinten kohtelu vaikuttaa niiden stressitasoon, mikä taas vaikuttaa emakoiden vastustuskykykyyn ja syömättömyyteen. Eläinten siirrot on yksi selkeä riskipaikka lisätä niiden stressiä. Asia kyllä tiedostetaan, mutta monesti siirroissa hosutaan ja silloin emakon pinna saattaa palaa. Huolehdi, että rakennuksessa on riittävästi ajolevyjä ja kunnollisia portteja, jotta eläinten siirtely onnistuu kohtuullisesti. Emakko ei myöskään halua mennä pimeään, eli valaistuksen pitää olla kunnossa koko siirtomatkan. Myös liukkaat lattiat pahentavat asiaa. Ja kaikkein tärkeimpänä - maltti on valttia. Tarkka annostelu Rehun annostelua ei kannata pudottaa kovin alas ennen porsimista. Suo39 SIIPI AGRO makasiini • 4/13 Keitto maistui myös perheen pienimmille ja syömisen lomassa keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Ammattipäivä veti väkeä Ilmajoelle Raisioagro ja Munakunta järjestivät lokakuussa perinteisen ammattipäivän siipikarjantuottajille Ilmajoella. Tapahtumassa yhdistyy Munakunnan tarvike- ja Raisioagron vilja-analyysipäivä. Tuottajille tämä tarjoaa oivallisen tilaisuuden keskustella molempien toimijoiden kanssa ja vaihtaa kuulumisia keskenään. Tietoa rehuista, tuotantopanoksista ja Raisioagron toiminnasta annettiin myös kirjallisesti. Tuottajat saivat mukaansa kansion, johon voi myös kerätä lisätietoa oman tilan tarpeiden mukaan niin, että se löytyy helposti yhdestä paikasta. Kuvassa Pasi Pärnänen ja asiakkuusvastaava Terttu Koskela. TEKSTI JA KUVAT Oona Koivunen Aamu valkeni Pohjanmaalla harmaana ja lämpimänä. Syyskiireet alkoivat jo olla takana, joten kävijöitä riitti. Tarjolla oli ammattiasiaa rennoissa puitteissa. Lämmin keitto houkutteli syömään lounasaikaan ja kahvia ja pullaa pääsi santsaamaan koko päivän ajan. Verkossa asiointi kiinnostaa Kahvikupin ääressä keskusteltiin tuottajille tärkeistä aiheista ja tehtiin kauppoja. Keskustelua herätti niin verkkokauppa kuin laaja tuotevalikoimakin. Monet olivat jo tutustuneet verkkokauppaan ja kertoivat kokemuksistaan. 40 Tuottajat olivat tyytyväisiä siihen, että voivat tutustua Raisioagron valikoimaan verkossa silloin kun heille sopii. Toisaalta monelle on tärkeää keskustella tuotteista, tilauksista ja toimituksista oman asiakkuusvastaavan kanssa henkilökohtaisesti. Tarjousten ja kampanjoiden löytyminen verkkokaupasta koettiin positiivisena. Tuotevalikoiman laajeneminen sai myös kiitosta. Se, että samalla kerralla voi tilata rehut, lannoitteet ja polttoöljyt, helpottaa toimintaa tilalla. Joku mainitsi myös humoristisesti, ettei itse tarvitse muistaa tarkistella säiliöitä ja varastoja, kun ”sieltä Raisiolta sitten muistutellaan”. Viljanäytteet analysoitavaksi Tuottajat olivat valmistautuneet tilaisuuteen ja saimmekin paluukuormana Raisioon vietäväksi viljanäytteitä. Kun viljat on analysoitu, tuottajat saavat tulokset ja halutessaan myös ruokintasuosituksen. Ruokinnan suunnittelussa viljojen laadun tunteminen on tärkeää, jotta ravintoaineiden saanti voidaan optimoida eläinten tarpeen mukaan. Analyysien avulla selvitetään viljojen ruokinnallinen laatu, johon ruokintasuositus perustuu. Ruokintasuositusten päivittäminen Uuden satokauden viljojen laatu ei paljoakaan eroa viime kaudesta. Mahdolliset muutokset ovat pääsääntöisesti parempaan suuntaan. Esimerkiksi viljojen valkuaispitoisuudet ovat tänä vuonna lähes poikkeuksetta korkeammat kuin viime vuonna. Pyydä ruokintasuositus omalta asiakkuusvastaavaltasi! TEKSTI Marja Hongisto Broilerin ja kalkkunan päävilja on kevätvehnä. Viljan tärkein tehtävä ruokinnassa on toimia energianlähteenä. Yksinkertaisin tapa on katsoa viljojen hehtopainoa, kun halutaan tietää energiasisältö. Kevätvehnän hehtopaino, 81,2 kiloa, on reilu puoli kiloa viimevuotista korkeampi. Lihasiipikarjan päätuotantoalueella Varsinais-Suomessa hehtopaino on hieman korkeampi kuin vuosi sitten (81,7/81,4). Positiivinen asia on, että rikkapitoisuus on nyt selvästi alempi kuin aikaisemmin (2,4 %/3,4 %). Koko maan rikkapitoisuuden keskiarvo on 4,7 prosenttia, joten varsinaissuomalainen vehnä on ruokinnalliselta laadultaan maan parasta. Broilereiden ja kalkkunoiden viljaruokinnassa ei ole tarvetta suuriin muutoksiin. Viljojen käyttöprosentit voivat olla tuoteselosteissa ilmoitetuissa rajoissa. Parantuneen rehuhyötysuhteen takia linnut pystyvät käyttämään paremmin hyväkseen viljan korkeamman valkuaispitoisuuden. Munivat kanat Munivilla kanoilla päävilja kotoisessa ruokinnassa on edelleen ohra. Ohran hehtopaino oli jo viime vuonna korkea, mutta tänä vuonna se on vielä korkeampi (65,0/63,4). Varsinais-Suomen ohran laatu nyt todella hyvää. Hehtopaino on maan korkein 68,1 kg ja valkuainenkin maan keskiarvoa korkeampi. Myös ohran, kuten vehnänkin, rikkapitoisuus ja surkastuneet jyvät ovat selvästi maan keskiarvon alapuolella. Siipikarjan toiseksi tärkein viljalaji on kaura. Kauranäytteiden keskimääräinen hehtopaino on 56,2 kiloa, joka on hyvää tasoa, mutta ei kuitenkaan yllä edellisvuoden huippulaatuun 57,9 kiloon. Kauran laatua heikentää, varsinkin Varsinais-Suomessa, erittäin korkea rikkapitoisuus ja surkastuneiden jyvien määrä. Munivan kanan ruokintasuosituksissa on ehkä mahdollista pienentää vähän tiivisteen käyttöä, koska viljojen valkuaispitoisuudet ovat lähes poikkeuksetta viimevuotista korkeammat. Energiatasossa ei suuria muutoksia tule, koska ohran ja kauran laatu kompensoivat toisiaan. Jos käytetään myös vehnää, nousee energiataso hieman verrattuna viime vuoteen. Viljoista tulevan energiatason lievä nousu saattaa mahdollistaa sen, että kasviöljyn määrää pystyy vähentämään 0,1-0,2 prosenttiyksikköä. Lähde: Eviran viljasadon laatuseuranta (29.10.2013) S iipikarjatilan omat viljat tai ostoviljat ovat harvoin keskilaadun mukaisia. Varmistaakseen omalle siipikarjalleen parhaan mahdollisen kotoisen ruokinnan, on viljojen analysointi ja sen perusteella tehty ruokintasuositus välttämätöntä, jos halutaan tuotantotulokset sille tasolle kuin jalostuksellisesti on mahdollista päästä. 41 SIIPI AGRO makasiini • 4/13 Purolan tilan virikehäkkikanala valmistui vuonna 2009. Purolan tilan emäntä Ulla Huittinen on tyytyväinen munankuoren laatuun. Kasviperäinen Munitus-Herkku sekä Siipi-Melli –rehut toimivat tilalla erinomaisesti. Onnistunut munintakausi kasviperäisellä tiivisteellä Kananjalostajilla on omat suositukset kanojen painon kehitykselle, munanpainolle ja eri ravintoaineiden saannille. Raisioagron ruokintasuosituksissa nämä ohjeet otetaan huomioon yhdistettynä suomalaisiin olosuhteisiin ja käytännön kokemuksiin. Tällä tavalla ruokinnalla pyritään pääsemään parhaisiin mahdollisiin tuotantotuloksiin. TEKSTI Oona Koivunen I KUVAT Terttu Koskela Munitus-Herkku on munivien kanojen kasviperäinen tiivisterehu, jonka valkuaisen lähteenä on soijarouhe. Tiivisteruokinnassa toteutetaan kolmivaiheista ruokintaohjelmaa, kuten täysrehuillakin ruokittaessa. Tilalle tehtävässä reseptissä tiivisteen, viljojen ja muiden rehukomponenttien suhteet optimoidaan vastaamaan kanojen tarpeita tuotantovaiheen ja iän mukaan. Viljojen analysointi kannattaa Purolan tilalla Salossa on käytetty Munitus-Herkkua partian alusta asti. Kasviperäinen tiiviste on toiminut tilalla hyvin ja siihen ollaan oltu tyytyväisiä. Rehuseoksen teossa käytetään Raisioagron ruokintasuositusta. Suunnittelussa on tärkeää tuntea rehun ravintoainesisältö. Sen vuoksi myös seoksessa käytettävät viljat 42 tulee analysoida. Analyysejä tehdäänkin vilkkaasti syksyllä puintien valmistuessa. Painonseurannassa säännöllisten punnitusten merkitys korostuu. Mikäli kanoja punnitaan riittävän usein, huomataan myös poikkeamat nopeasti ja niihin on helppo reagoida heti. Erityisesti nuorten, vielä kasvavien kanojen painonkehitystä on syytä tarkkailla. Purolan tilalla kanojen paino kehittyi alusta saakka jalostajan suositusten mukaisesti ja elopainon kehityksen hallinta on ollut helppoa. Alipainoisia kanoja on ollut alusta asti vähän, ja partia on kehittynyt tasaisesti. Tärkeä aktiivikausi Ruokinnan onnistuminen on erityisen tärkeää muninnan alkuvaiheessa. Kanat tarvitsevat ravinteita sekä munantuotantoon että omaan kasvuun ja kehitykseen. Energian ja valkuaisen saannin lisäksi kanoille tulee taata riittävä kalkin saanti luuston kasvuun ja munankuoren muodostukseen. Tämän aktiivikauden onnistuminen vaikuttaa kanojen kestävyyteen ja munintakauden pituuteen. Kun kanat ovat kehittyneet hyvin, ne kestävät paremmin myös loppumunintakauden haasteet. Profit-vaihe, joka alkaa noin 29 viikon iässä, on tasaisen tuotannon aikaa. Kanat ovat tällöin kehittyneet aikuisiksi ja niiden ravinnontarve tasaantuu. Tärkeää on säilyttää munintaprosentti korkealla ja huolehtia munien laadusta. Munanpainon noustessa noin kuuteenkymmeneen grammaan voidaan tiivisteen osuutta rehussa vähentää ja viljan määrää lisätä. Rehuseoksesta saatavan ener- Siipi-Mellille uusi käyttöalue gian määrä pidetään tasaisena, jotta syöntimäärä pysyy tasaisena, mutta valkuaisen määrää vähennetään. Siipi-Mellillä kuori kuntoon Seniorikaudella kanojen ja munien painonhallintaan on jälleen syytä kiinnittää huomiota. Liiallisen energiansaannin seurauksena voi olla rasvoittuminen, joka heikentää munintaa. Myös munan paino nousee kohti loppumunintaa. Valkuaisen määrää vähennetään edelleen. Kauran osuuden lisääminen rehussa helpottaa painojen hallintaa, ja sillä on vaikutusta myös kanojen rauhallisuuteen. Loppumuninnassa munankuoren laatu saattaa heikentyä. Loppumunintaan suositellaan Siipi-Mellin lisäämistä ruokintaan. Sen tarkoituksena on tarjota tiivisteruokintaan täydennys, jollainen täysrehuruokinnassakin toteutuu seniorivaiheessa. Purolan tilalla kanat lähtivät munintaan tavoitteiden mukaan. Munintaprosentti nousi huipputasolle tavoiteajassa ja oli 95 prosenttia vielä 45 viikkoisilla kanoilla. Samalla munan paino kehittyi toivotusti ja on pysynyt hallinnassa loppumunintaa kohti. Tilalla pohdittiin muutoksen ajoituksen onnistumista. Tiivisteen määrää olisi voinut laskea jo hieman aikaisemmin, mutta toteutuneellakaan ruokinnalla paino ei noussut liikaa. Tilalla otetaan Siipi-Melli käyttöön loppumunintakauden ruokinnassa. valssimyllyllä. Se sopii kanojen ruokintaan hyvin, sillä rehun olomuoto jää karkeaksi ja karkea rehu sopii parhaiten kanan ruoansulatukselle. Osa viljasta lisätään seokseen myllyn ohi kokonaisina jyvinä. Erityisesti kuiva vehnä jauhautuu myllyssä helposti hienommaksi kuin kanan kannalta on tarpeen. Kanalan lämpötila pidetään 23 asteessa. Lämmin elinympäristö helpottaa muninnan onnistumista ja edistää kanojen hyvinvointia. Energiaa säästyy munintaan, kun sitä ei tarvitse käyttää lämpimänä pysymiseen. Höyhenpeite on myös pysynyt hyvänä ja kanat ovat rauhallisia. Kasviperäisen tiivisteen käyttö ei ole myöskään aiheuttanut ongelmia lannan koostumuksessa. Lanta on pysynyt kuivana ja helposti käsiteltävänä. Munitu s-H ja Siipi erkulla -Melli hyvään llä tulokse en Siipi-Melli on ollut markkinoilla jo neljä vuotta. Se on toimivuudellaan vakiinnuttanut paikkansa loppumuninnassa. Tiivisteen käyttömäärän vähentyessä loppumuninnassa siinä olevien munankuorta ja munintaa tukevien hivenaineiden ja vitamiinien saanti vähenee, vaikka tilanteen pitäisi olla toisinpäin. Lisäämällä kotisekoitukseen Siipi-Melliä voidaan näiden munankuoren laadun kannalta tärkeiden ravintoaineiden saanti varmistaa. Uuden kanaerän ylösajo on aina haasteellinen tehtävä. Nykykanoilla muninta nousee erittäin nopeasti yli 95 prosentin. Samaan aikaan kana jatkaa vielä kasvuaan ja myös rehun syönti saattaa olla pienempää kuin kanan todellinen tarve olisi. Kasvatuskaudella on lisäksi voinut tapahtua sellaisia asioita, jotka stressaavat nuoria kanoja. Jos kanoilla ilmenee ongelmia 22-26 viikon iässä tuotannossa, käyttäytymisessä tai terveydessä, voi kotoisessa ruokinnassa antaa Siipi-Melliä puolesta kilosta kiloon 2–3 viikon ajan. Näin voidaan auttaa kanaa sen elämän kriittisimmässä vaiheessa. Toki ongelmien taustalla voi olla myös sellaisia syitä, joihin Siipi-Mellikään ei auta, joten ongelmien todellisten syiden etsiminen on tärkeää. Teksti: Marja Hongisto Osa viljasta kokonaisena Purolan tilalla rehuseos valmistetaan 43 VERKOSSA AGRO makasiini • 4/13 Kohta aukeaa uusi avoin verkkokauppa Raisioagron verkkokauppa on osoitteessa shop.raisioagro.com. Raisioagron verkkokauppa uudistuu. Verkkokauppaan ovat aikaisemmin päässeet vain Raisioagron asiakkaat, mutta nyt kaikille avoimen verkkokaupan rakentaminen on jo loppusuoralla. TEKSTI Vesa Pursiainen Vielä tämän vuoden puolella avautuvassa verkkokaupassa ostokset voi suorittaa kätevästi pankkitunnuksilla tai luottokortilla, eikä kauppa vaadi kirjautumista. Uusi avoin verkkokauppa tuo Raisioagron kanssa asioimisen mahdolliseksi muillekin kuin laskutusasiakkaille. Uutuustuotteita Syksyn uutuutena verkkokauppaan ovat tulleet hiirien ja rottien torjuntaan tarkoitetut tuotteet, Rotanmyrkky 342, Cooper pro tahnasyötti sekä näille sopiva syöttilaatikko. Näillä Bernerin tuotteilla torjut tehokkaasti jyrsijöiden aiheuttamat tuhot. Benemilk sarjan uutuusrehut ovat nyt myös tulleet verkkokaupan valikoimaan. Voit nyt tilata kaikkia Benemilk-sarjan tuotteita verkkokaupasta. Myös Raisioagron uudet ohralajikkeet löytyvät verkkokaupasta. Uudistuneen verkkokaupan lanseerauksen yhteydessä tulemme lisäämään suuren määrän uutuustuotteita verkkokauppaamme myyntiin. Tutustu valikoimaan osoitteessa shop.raisioagro.com. Sopimusasiakkaiden edut säilyvät ennallaan! Verkkokaupasta tilaat tuotteet omilla sopimushinnoillasi. Kirjautumalla verkkokauppaan omilla henkilökohtaisilla tunnuksillasi varmistat, että ehtosi ovat samat kuin asiakkuusvastaavilta tilattaessa. Muista, että annamme 10 euroa alennusta kaikista verkkokauppatilauksista, joiden arvo Tilaa ylittää 300 €. verkkokaupasta stä! ja s ä ä 44 VÄLIPALA Poroherkkuja arkeen ja juhlaan TEKSTI Marjo Keskikastari I KUVA Vastavalo Poronliha on mureaa, nopeasti kypsyvää ja se soveltuu erinomaisesti niin arkiruokien kuin myös juhlavimpien aterioiden raakaaineeksi. Kokeile rohkeasti tätä pohjoisen luonnon raaka-ainetta. Poro valitsee ravintonsa erittäin tarkkaan, joten on luonnollista, että myös sen liha on erinomaista. Poronliha sisältää runsaasti rautaa, proteiinia, seleeniä ja vitamiineja. Se on ympäristöystävällinen, puhdas, ravitseva ja herkullinen vaihtoehto ruokapöytään. Maamme tunnetuimpia perinneruokia ja ylivoimaisesti eniten syöty pororuoka on tietysti poronkäristys. Käristys onkin syntynyt olosuhteiden ohjaamana. Poromiehet olivat menneinä vuosisatoina porojen mukana metsissä ja tuntureilla. Kun talviaikaan poro teurastettiin ruokatarpeiksi, ensimmäisestä ateriasta yli jäänyt liha jäätyi pakkasessa. Kun siitä lohkaistiin seuraava kimpale ruoanlaittoa varten, lihan kypsymistä nopeutti sen siivuttaminen puukolla ohueksi. Lehtemme sivulla 32 poromies Seppo Riskilä kertoo poroelinkeinon harjoittamisesta. Tässä hänen suosittelemansa poronkäristysresepti lukijoillemme. Lapin ukon juhlakeiton reseptin on tähän muotoon tuunannut raisiolainen Macce Taanila, joskin alun perin hänkin on ainekset ylös kirjannut Lapissa syntyneeltä emännältä. Poronkäristys (4-5 annosta) 1 kg poronlihaa vuoltuna (lapa, paisti) 150 g voita 1,5 tl suolaa 0,5 l vettä (1 kpl sipuli) Vuolla liha ohuiksi suikaleiksi kohmeisena. Sulata voi padassa ja lisää liha pienissä erissä. Lisää vesi ja mausteet. Hauduta tarpeen mukaan 1-2 tuntia. Poronkäristyksen kanssa tarjotaan perinteisesti pottuvoita (perunamuusia) sekä puolukkahilloa. Lapin ukon juhlakeitto (4-5 annosta) 300 g 1tl 75 g 7-8 dl 1 250 g 250 g 125 g 2 dl 1dl 5 ml 2 ml poronkäristyslihaa suolaa sipulia vettä lihaliemikuutio perunoita kasvissuikaleita Koskenlaskijaa (viherpippuri) kermaa persiljaa ruohosipulia rakuunaa hiven pippuria 1. Ruskista liha, lisää noin litra vettä (niin että lihat peittyvät), puolet rakuunasta ja hauduta lihaa kannen alla hiljaa 1,5-2 tuntia. Lisää suola ja lihaliemet. 2. Kuullota sipuli ja lisää sipulit sekä paloiteltu juusto sulamaan lihojen sekaan. Kun juusto on sulanut, lisää loput vedestä ja kuutioidut perunat. 3. Keitä niitä pari minuuttia. Laita nyt jäiset pakastekasvikset sekaan. Lopuksi joukkoon kerma, persilja, ruohosipuli, pippuri ja loput rakuunasta. 4. Varmista kypsyys ja nestemäärä. Tarkista maku ja nauti. 45 UUTISET AGRO makasiini • 4/13 Ajoita tuotantopanosten ostot järkevästi Monen tuotantopanoksen hinta on edullisimmillaan kaukana tuotteen käyttökaudesta. Näin valmistava teollisuus pyrkii ohjaamaan ostoja tuotantokapasiteetin mukaan. Ostot kannattaa tehdä kussakin tuoteryhmässä heti kun myynti alkaa, silloin hinta on yleensä halvin. Myynti alkaa Toimitukset alkaen • Aumamuovit marraskuu • Heinänsiemenet joulukuu • Torjunta-aineet joulukuu • Käärintämuovit lokakuu Säilöntäaineet lokakuu maaliskuu maaliskuu huhtikuu sitä mukaan, kun tulee tilauksia asiakkaan toivomuksen mukaan Saat tietoa tuotantopanosten ennakkomyynnistä uutiskirjeellä ja tekstiviestillä. Myös oma asiakkuusvastaavasi ohjaa ja neuvoo tuotteen valinnassa ja osto-ajankohdassa. Niputa tuotteet ja säästä rahdissa Raisioagrolla on Kouvolassa yli 3000 neliön varasto, josta löytyy lähes kaikkea nautatiloilla tarvittavaa. Toimitukset päivittäin kaikkialle Suomeen. Kun tilaat kivennäisiä tai muita säkkirehuja, sinun kannattaa niputtaa samaan toimitukseen muitakin tuotantopanoksia (muoveja, verkkoja, säilöntäaineita, torjunta-aineita, pesupulveria, pastaa, boluksia, jne). Kun kokonaistoimitus kasvaa, koko rahti siirtyy halvempiin rahtiluokkiin. On hyvää muistaa, että rahti määräytyy toimitusosoitteen mukaan. Jos pystyt sopimaan naapurisi kanssa kappaletoimituksesta samaan osoitteeseen, rahtinne puolittuu ja voitte saada myös määräedun. Thomas Fagerholm Kalsiumbolukselle uusi annostelija Kalsiumbolukselle on tullut myyntiin uusi vahva, kestävä, metallinen annostelija. Voit tilata tuotteen asiakkuusvastaavaltasi tai Raisioagron verkkokaupasta hintaan 84 € + vero + rahti. Annostelija on Suomessa testattu ja hyväksi havaittu. 84,- ................. Tervetuloa Raisioagron risteilylle! Raisioagron risteily seilataan Silja Symphonylla 4.-6.2.2014. Vauhdikasta menoa on luvassa, sillä viihteestä vastaavat Lauri Tähkä, Saija Tuupanen, Neljänsuora, Martti Koivisto, Jukka K jne. Myös ammattiasiaa on runsaasti tarjolla samoin kuin retkiä Tukholmassa. Varaa paikkasi nopeasti, jos mielit mukaan. Lehden mennessä painoon (18.11.) oli myynnissä enää 400 paikkaa. Risteilyn ohjelma on nähtävissä nettisivuillamme www.raisioagro.com /raisioagron risteily 2014. 46 + alv + rahti Nimitysuutiset Olen Katri Virtanen ja aloitin Raisioagrossa marraskuun alussa Krista Ketosen äitiyslomasijaisena, tehtävinäni Benemilkrehun tilaseurannan raportointi ja seurannan kehittäminen. Koulutukseltani olen pian valmistuva maatalous- ja metsätieteiden maisteri, pääaineenani olen opiskellut kotieläinten ravitsemustieteitä. Positiivisin odotuksin siirryn jatkamaan Kristan aloittamaa työtä hyvän tuotteen parissa! GSM 044 782 1363, [email protected] PALVELUKORTTI Jos haluat päivittää tietojasi tai peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita se Raisioon. Voit ilmoittaa samat tiedot myös netissä: www.raisioagro.com/anna-palautetta Osoitteenmuutos Tilaan AgroMakasiinin En enää tarvitse lehteä Kotieläintuotanto lopetettu Postimaksu on maksettu puolestasi. Jatkan kasvinviljelyä Nimi Puh. Jakeluosoite Anne Aura Postinumero ja -toimipaikka Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköpostiosoite Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä > Raisio toivottaa hyvää joulua! Lahjoitimme joulumuistamisiin tarkoitetut varat suomalaisille lapsille - uudelle lastensairaalalle. uusilastensairaala2017.fi LÄMMINTÄ JOULUMIELTÄ JA MENESTYSTÄ VUODELLE 2014 Raisioagron väki kiittää kotieläintuottajia, viljelijöitä ja muita kumppaneita hyvästä yhteistyöstä vuonna 2013. Raisio-konserni lahjoittaa joulumuistamisiin tarkoitetut varat suomalaisille lapsille - uudelle lastensairaalalle 2017. www.raisioagro.com Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet. 47 MP2 Itella PRO2 - Itella PostiOyj Oy TUTKITUSTI ISOMPI MAITOTILI Nyt maitotiliä voidaan kasvattaa yhä useammalla ruokintasuunnalla: Raisioagron Benemilk®-täysrehut ovat saaneet rinnalleen valkuais- ja robottirehut. SI UU BENEMILK BLACK Huippulehmille vaativaan käyttöön BENEMILK RED Teho riittää myös vanhan säilörehun rinnalla SI SI UU UU BENEMILK AMINO BLACK Puolitiiviste vaativaan käyttöön BENEMILK BLUE Valkuaispitoisen säilörehun rinnalle BENEMILK AMINO RED Tehokas puolitiiviste erillisruokintaan BENEMILK AMINO BLUE Käytetään pienen viljamäärän kanssa BENEMILK ROBO Suunniteltu lypsyrobottiruokintaan SI UU BENEMILK AMINO TMR Seosrehutilojen oma Benemilk-tiiviste Kysy Benemilk®-rehuista ja ruokintasuunnitelmasta asiakasvastaavaltasi. www.raisioagro.com
© Copyright 2024