Uusia BENEMILK®- kokemuksia
Raisioagron asiakaslehti M A K A S I I N I Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset. 1 • 14 Uusia BENEMILK®kokemuksia VINKIT ALKAVALLE SOPIMUSVILJELYKAUDELLE SINUSTAKO VUODEN 2014 HUIPPUFARMARI? RAISIOAGRON RISTEILYN PARHAAT HETKET TAVOITTEENA LAADUKAS NURMISATO M A K A S I I N I Ajankuva Raisioagron painopisteet uuden toimitusjohtajan silmin.................. Raision kalanrehuja maailmalle.... Uusi avoin verkkokauppa............... Ristelykuulumisia.......................... 4 5 6 7 Kasvinviljely Huippufarmari 2013-katsaus ja uusi kisa 2014 käynnistymässä..... 8 Viljamarkkinakatsaus.................... 10 Kasvitaudit kuriin...........................11 Uusi sopimuskausi alkaa...............12 Lehtilannoitteiden hyödyt.............. 14 Vinkkejä kauranviljelijöille.............15 Torjunta-aineet kevään kylvöille....16 Tilaa siemenet hyvissä ajoin..........18 Nauta Maitoasiamiehen katsaus..............18 Benemilk-tuotantoseuranta.......... 20 Sorvon ja Kiurumäen tilan ensivaikutelmat Benemilkistä............. 22 Salmelat tyytyväisiä Benemilk Red -rehuun.................. 24 Nuorkarjan vuosi........................... 26 Välilän uusi hiehonavetta...............28 Luomuun sopivat tuoteet...............29 Suomen maidontuotannossa käänne parempaan v. 2013............30 Nurmiseokset ja säilöntä...............32 Satatonnarit................................... 33 24 Siipikarja Kokemuksia kanatiivisteruokinnasta Tapion tilalla........................ 34 Belgian emobroilerimunittamo..... 36 Sika Uusi 2-rehuohjelma emakoille......38 Paavon niksinurkka........................39 40 Maatila-Liha Merosen lähiruokaa...................................... 41 Possutohtori kertoo miksi sika ontuu....................................... 42 Suunnittele sikojen näytteenotto huolella..................... 44 Verkossa Uutuuksia verkkokaupassa........... Välipala 45 Peruna on terveellistä perusruokaa.................................. 36 2 38 Uutiset Raisioagro onnittelee.....................46 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Sähköposti: [email protected] www.raisioagro.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Timo Huhtamäki myynti- ja markkinointijohtaja Puh. 040 714 0705 TOIMITUSSIHTEERI Anna Peuravaara markkinointiviestinnän asiantuntija Puh. 040 828 6486 TOIMITUSKUNTA Heikki Alastalo, tuotepäällikkö Juha Anttila, tuotantoneuvoja Ilmo Aronen, T&K johtaja Thomas Fagreholm, myyntijohtaja Merja Holma, kehityspäällikkö Marja Hongisto, kehityspäällikkö Jaakko Laurinen, kehityspäällikkö Minna Oravuo, asiakkuuspäällikkö Päivi Volanto, kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Anne Aura [email protected] Puh. 044 782 1246 TOIMITUS JA TAITTO Team Keskikastari [email protected] Puh. 040 772 8828 KANSIKUVA Fiinikuva PAINATUS ForssaPrint ISSN 2323-2196 40. vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy huhtikuussa 2014. Kaupantekomme muuttuu K aupan roolista ja tulevaisuudesta keskustellaan jatkuvasti. Ruokakauppaa lukuun ottamatta perinteisen kaupan myyntikäyrät ovat viimeisen vuoden aikana olleet pääsääntöisesti laskevia. Sähköinen kauppa yleistyy niin nopeasti, että isoilla käyttötavaraosastoilla voi kohta pelata tennistä, totesi Kari Neilimo taannoin. Myyntiä siis siirretään verkkokauppoihin, niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin, ja tämä pätee myös maatalouskauppaan – miksi näin? Kauppa puhuu mielellään tuottamastaan lisäarvosta. Siinä missä toinen korjaa autonsa itse, toinen on valmis ostamaan palvelun korjaamolta. Jos auto jättää tielle, useimmat ovat valmiita maksamaan lisähintaa ongelman nopeasta ratkaisusta. Palvelut eivät kuitenkaan saa olla pelkkää paitojen pesua. Erityisesti tuotantopanosten kohdalla asiakkaalla on oikeus saada sellaista vastinetta rahoilleen, että se hyödyttää hänen tuotantoprosessiaan. Rehun tai kasvinsuojeluaineen täysimääräinen ja taloudellinen hyödyntäminen edellyttää osaamista sen optimaalisesta käytöstä. Uskon vakaasti, että ammattitaitoinen asiakkuusvastaava pystyy auttamaan tilaa parempaan tulokseen suosittelemalla oikeita tuotteita sekä laatimalla tilan tavoitteisiin ja lähtökohtiin optimoidut käyttösuositukset. Toisaalta esimerkiksi polttoainekaupassa lisäarvon luominen perustuu kustannustehokkaaseen toimintaan ja luotettaviin kuljetuksiin. Aina henkilökohtainen palvelu ei luo arvoa. Esimerkiksi selkeän rehutilauksen jättäminen tai polttoöljyhinnan tarkistaminen onnistuu vaivattomasti verkkopalvelun kautta vuorokaudenajasta ja viikonpäivästä riippumatta. Sopimusasiakkaalle verkkokauppatilaus on aina myös edullisin tilauskanava, koska tilaustapa oikeuttaa ylimääräiseen verkkotilausalennukseen. Miksi nämä eivät voisi digitalisoitua kokonaan? Alkuvuodesta verkkokauppatarjontamme laajeni käsittämään myös avoimen verkkokaupan. Tässä palvelussa kaupankäynti perustuu korttimaksatukseen, ja valikoima on paria poikkeusta lukuun ottamatta sama kuin sopimusasiakkaiden verkkokaupassa. Raisioagron uutena myynti- ja markkinointijohtajana voin luvata, että tässä syvässä ja laajassa muutoksessa meillä on takataskussamme juuri siihen sopiva filosofia ja menetelmät. Timo Huhtamäki 3 AJANKUVA AGRO makasiini • 1/14 Raisioagro panostaa TULEVAISUUTEEN Raisioagro on moderni, tulevaisuuteen suuntautunut maatalouskaupan toimija. Pitkät perinteet ja suomalainen omistajuus antavat perspektiiviä ja takaavat asiakkaidemme tarpeiden syvällisen ymmärtämisen. TEKSTI: Jarmo Puputti, toimitusjohtaja, Raisioagro Oy KUVA: Janita Virtanen R akennekehitys ja teknologia muuttavat tuottajan arkea kiihtyvällä tahdilla. Tiedon ja taidon lisääntyessä tavoitteetkin asetetaan korkeammalle. Maailmassa, jossa ruokittavien lukumäärä kasvaa huimaa vauhtia ja käytössä oleva viljelysmaa vähenee, tuottavuuden onkin noustava. Tuottavuuden parantamisessa innovaatioiden merkitys on suuri. Viljelykasvien ja eläinaineksen jalostuksen avulla tuotantopotentiaalia on kasvatettu ja voidaan kasvattaa jatkossakin. Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää kuitenkin korkealaatuisia tuotantopanoksia, vankkaa osaamista sekä innovaatioita. Keksinnöt tehostavat tuotantoa Rehupuolella Raisio on vuosien saatossa tuonut markkinoille monia uraauurtavia ratkaisuja. Näistä tuoreimmat ovat kansainvälistäkin huomiota saanut Benemilk-innovaatio sekä kirjolohen ravitsemukselli- 4 sen laadun varmistava rehukonsepti Hercules LP Opti. Entistä parempien rehujen ohella kehitämme ruokintasuosituksia ja konsepteja parhaan mahdollisen hyötysuhteen saavuttamiseksi. Tämä osaaminen kertyy määrätietoisen tutkimustyön tuloksena ja parhaiksi havaittuja käytäntöjä monistamalla yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Peltoviljelyn osalta työskentelemme suurempien satojen ja paremman tuottavuuden puolesta – oli sitten kyse nurmesta, viljasta tai öljykasveista. Tältäkin osin menestysreseptimme koostuu eri olosuhteisiin soveltuvista laadukkaista tuotantopanoksista ja vahvasta vilje”Panostamalla oman toimintamme kehittämiseen varmistamme myös asiakkaidemme menestyksen tulevaisuudessa”, oli Jarmo Puputin keskeinen sanoma Raisioagron risteilyllä 4-6.2.2014. lyosaamisestamme. Asiakaskuntamme toimialoilla on tyypillistä, että tuotantotehokkuuden parantuessa paranee taloudellinen tulos ja myös ympäristö hyötyy, kun arvokkaita tuotantopanoksia hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. Viime satokaudella järjestämämme Huippufarmari haussa satokilpailu osoitti, että iso sato paransi niin taloudellista tulosta kuin ympäristötehokkuuttakin. Kilpailusta saadut opit muokataan käytännön neuvontatiedoksi, jonka avulla haluamme auttaa asiakkaitamme kohti parempia tuloksia. Hyvien kokemusten innoittamana järjestämme kilpailun myös tänä vuonna, tervetuloa mukaan. Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro toimii perinteisistä maatalouskauppiaista poikkeavalla palvelukonseptilla. Henkilökohtainen palvelu kaikille tiloille toteutuu asiakkuusvastaaviemme välityksellä, ilman kiinteitä kauppapaikkoja. Tätä palvelua täydennetään voimakkaalla panostuksella verkkokauppaan. Aloittaessani marraskuun alussa Raisioagron toimitusjohtajana sain johdettavakseni alan johtavan yhtiön ja sen huippuammattilaiset. Keskusteluissa asiakkaiden kanssa olen oppinut, että Raisioagroon luotetaan ja sen osaamista ja tuotteita arvostetaan. Haluan myös omalta osaltani varmistaa sen, että Raisioagro on asiakkaidensa ensisijainen kumppani myös tulevaisuudessa. Suomalaiselle kalanrehukeksinnölle haetaan patenttia TEKSTI: Ilmo Aronen KUVA: Tomi Kantola R Rypsiöljypitoista rehua syöneiskalankasvatuksen kannattavuus ja ekologinen kestävyys paranevat, kun sä lohissa oli tutkimuksen mukaan enemmän terveydelle hyödylliluonnonkaloista peräisin olevan kalaöljyn käyttöä kyetään vähentämään siä rasvahappoja kuin kotimaisessa luonnonkalassa tai valkolihaisessa selvästi. tuontikalassa. Rypsiöljyä kalliimman Riista- ja kalatalouden tutkikalaöljyn korvaaminen rypsiöljylmuslaitoksen koordinoimassa tutlä lohien ravinnossa pakimuksessa kallis ja saatavuudeltaan raKalaöly korvataan rantaa kalankasvatuksen tuotantoketjua ja kannatjallinen kalaöljy korsuomalaisella tavuutta merkittävästi. vattiin kirjolohien alrypsiöljyllä Uutista koskevassa pörskukasvatusvaiheessa sitiedotteessa Raision suurimmaksi osaksi toimitusjohtaja Matti Rihko totesi: suomalaisella rypsiöljyllä. Vasta lo”On rohkaisevaa, että uutta suomahien loppukasvatusvaiheessa rehun laista huippuosaamista päästään jälkalaöljypitoisuus oli korkea. leen kaupallistamaan maailmalle ja Kalaöljyn korvaaminen rypsiölettä keksintö on syntynyt tiedemaajyllä alkukasvatusvaiheessa vähenilman ja yritysmaailman yhteistyönä. si tarvittavan kalaöljyn määrän noin Keksinnön arvo voi lähivuosina kaspuoleen ja samalla lohien terveellivaa lohen kuluttajakysynnän nousyys, kasvu, jalostettavuus, säilyvyys sekä maku pysyivät hyvinä. Myös ka- sun ja kalaöljyn tuotannon perustana latuotteiden vierasainepitoisuus las- olevien luonnonkalakantojen vähenemisen myötä. Keksintö on toimiva ki entisestään. ja kestävä ratkaisu ruokaketjun hyötysuhteen parantamiseksi, mikä on Diplomi Karjalan tasavallasta sekä keskeinen haaste että mahdollisuus tulevaisuuden ruokaketjun raKarjalan tasavallan maa-, kala- ja metsätalousministeriö on myöntänyt diplomin kentamisessa.” Raisioagron myyntijohtajalle Erik Norrgårdille kymmenen vuoden intensiivisestä IV:n perustaja ja teknologiajohtaja työstä Karjalan kalankasvatuselinkeinon siirryttämiseksi ympäristöystävällisiin ja Edward Jung totesi: ”Uusi kalanrenykyaikaisiin, tehokkaisiin kalanrehuihin ja samalla opastuksesta niiden optimaahukeksintö on osoitus elintarvike- ja liseen hyödyntämiseen. Raisioagro on alueen markkinajohtaja kalanrehuissa, agrosektorien suuresta potentiaapäätuotteena Hercules LP, vähäfosforilista globaalien ongelmien ratkaisenen kalanrehu. misessa ja kannattavuuden parantaDiplomin luovuttivat Norrgårdille misessa. Tämä patenttihakemus on Karjalan tasavallan maa-, kala- ja metkäytännön osoitus siitä, että Raision sästystalousministeriön johtaja, ministeri ja IV:n yhteisyritys voi toimia alustaGrigori Manuilov (vas.) sekä Raisioagron na laajemmallekin yhteistyölle.” suurin jälleenmyyjä ja Karjalan kalan- aision ja Intellectual Venturesin (IV) yhteisyritys Benemilk Oy on jättänyt suomalaista kalanrehukeksintöä koskevan patenttihakemuksen ja aloittaa keksinnön kaupallistamisen USA:ssa. Patenttihakemus koskee suomalaisen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kehittämää kalanrehua, jossa rehun sisältämää kalaöljyä voidaan aikaisempaa enemmän korvata ekologisemmalla ja edullisemmalla rypsiöljyllä säilyttäen lohien laatu ja terveyshyödyt. Raisioagro on ollut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keskeinen yhteistyökumppani uuden kalanrehun kehittämisessä ja Raisio on ottanut menetelmän jo käyttöönsä. Hercules LP OPTI ruokintaohjelmalla kirjolohien ruokintaa voidaan muuttaa kasvipohjaisemmaksi ilman, että kalan hyvät ravintoarvot heikkenevät. Keksinnön myötä kasvattajien yhdistyksen OFK:n johtaja Valeriy Artamonov (oik.) 5 AJANKUVA AGRO makasiini • 1/14 Uusi avoin verkkokauppa Raisioagron tarjoamat sähköiset palvelut laajenevat. Olemme avanneet tiliasiakkaiden verkkokaupan lisäksi kaikille avoimen verkkokaupan. TEKSTI: Vesa Pursiainen Tiliasiakkuustuotteet Tilataksesi irtorehuja tai polttoöljyä verkkokaupasta tarvitset tiliasiakkuuden. Koska näiden tuotteiden toimitusmäärä varmistuu vasta toimituksen yhteydessä, ei tuotteita voi 6 Kampanjoita kaikille Tulevaisuudessa tulemme aktiivisesti luomaan tarjouksia sekä kampanjoita, joista hyötyvät verkkokaupassa asioivat. Esimerkiksi Raisioagron joka keväiset Agropäivät tullaan tänä keväänä lanseeraamaan myös verkkokaupassa, jotta jokaisella asiakkaallamme olisi mahdollisuus osallistua tapahtumaan joko paikan päällä tai kotitietokoneelta. Apua Raisioagron sähköisten palveluiden käyttöön saat joko omalta asiakkuusvastaavaltasi, tai voit kysyä ohjeita sähköpostitse osoitteesta: [email protected]. Sinulla ei tarvitse olla ennestään asiakkuutta Raisioagrolla voidaksesi tehdä ostoksia uudessa verkkokaupassamme. Tutustu kauppaan: kauppa.raisioagro.com Raisioagron uusi avoin verkkokauppa sekä myös sen laajentunut tuotevalikoima olivat puheenaiheena risteilyn kokouskannella. Mm. sadeasuja saa tilattua verkkokaupasta. Juhani Tami Tamminen teki luennollaan selväksi, että voittaja ei koskaan luovuta ja luovuttaja ei koskaan voita. > Klikkaa valikoimaan Kaupasta löydät koko Raisioagron valikoiman: tuotantopanokset ja -tarvikkeet sekä rehut. Saat tuotteista kätevästi lisätietoa tutkimalla verkkokaupan tuotekorttia ja käyttöturvallisuustiedotteita. Pystyt verkkokaupan omatili-osioista seuraamaan tilaushistoriaasi ja löydät nopeasti vanhat tilauksesi. Voit asioida kaupassa suomen- tai ruotsinkielellä. Verkkokaupan tilaukset maksat kätevästi pankkitunnuksilla tai luottokortilla. Tilaukset toimitetaan asiakkaille Raisioagron toimituspalvelun kautta. Verkkokaupan tilausten toimitusaika on 3-7 arkipäivää. Valtaosa tilauksista toimitetaan perille kolmen päivän sisällä tilauksesta. Verkkokaupan asiakkaana saat tilauksellesi saman edullisen rahdin kuin tiliasiakkaammekin. maksaa etukäteen. Voit kuitenkin tilata ne kätevästi tiliasiakkaiden verkkokaupasta. Kirjautumista vaativa tiliasiakaskauppa tulee pysymään pääasiallisena sähköisenä tilauskanavana omille tiliasiakkaillemme. Vain kirjautumalla tiliasiakkaiden verkkokauppaan saat omat sopimusehtosi. Jos olet tiliasiakkaamme, saat tilattua tunnukset asiakasnumerollasi sekä sähköpostiosoitteellasi tiliasiakkaiden verkkokaupan etusivulta löytyvästä ”Unohditko salasanasi”-linkistä. > U uden palvelun kautta kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan ja tekemään ostoksia Raisioagron valikoimista. Kauppa on rakennettu mahdollisimman helppokäyttöiseksi asiakkaalle. Asioimiseen tarvitaan vain nopea rekisteröinti. Verkkokauppa on asiakkaalle suora pääsy samaan tilausjärjestelmään kuin mitä asiakkuusvastaavamme käyttävät. Verkkokaupan pääsivulta löytyvät linkit muihin Raisioagron tuottamiin palveluihin; viljelykasvien hintoihin, sääpalveluun tai vaikkapa tämän lehden uusimpaan numeroon. Riemukas risteily R tian suosiosta päätellen kukaan jäänyt risteilyn jälkeen potemaan tanssivajetta. Abba ja Tami hurmasivat Abba-fanien odotukset palkittiin, kun kuva- ja videomateriaalia tulvillaan oleva Abba-museo avasi ovensa toukokuussa 2013. Risteilyn uutuusretki paljasti suuren määrän Abba-faneja, joille mahdollisuus päästä laulamaan ja tanssimaan Abban tahtiin heti aamupäivästä oli pitkään odotettu elämys. Ramppikuumetta ei porukassa podettu, ja esimerkiksi Mamma Mia ja Dancing Queen saivat uusia sovituksia raikuvin aplodein. Toisen risteilypäivän kohokoh- tia oli monille Juhani ”Tami” Tammisen Opi hallitsemaan muutosta -valmennusluento, jossa ei pelitermejä säästelty eikä keskinkertaisuudelle jätetty tilaa. Tammisen puheen avainsanoja olivat erinomaisuuteen sitoutuminen, asenteen voima, sekä muutoksiin valmistautuminen. Hän kannusti toimimaan, uskomaan, auttamaan ja herättämään luottamusta matkalla kohti menestystä ja muistamaan elämän tärkeimmän muistisäännön. - Aja takaa unelmiasi. Kaikki suuret saavutukset alkavat unelmista. Unelmat ovat innostuksen ja vision polttoainetta ja pistävät energiat liikkeelle jokaisena aamuna. > Aku Hirviniemi alias Harjakainen pisti heti tervetulotilaisuudessa Raisioagron uuden johtajan Jarmo Puputin tulikokeeseen. > emakka nauru täytti ravintolan pääsalin, kun heti tervetulotilaisuudessa Aku Hirviniemi mursi jään esiintymisellään. Hirviniemen alias Harjakaisen kohteeksi joutuivat yhtä lailla tuore toimitusjohtaja Jarmo Puputti kuin pahaa aavistamattomat risteilyvieraat, eikä näin tarkkaavaisesti kuuntelevaa ja hengessä mukana olevaa yleisöä ole ennen taidettu Silja Symphonyn pääravintolasta bongata. Ensimmäinen risteilypäivä jatkui viihteen merkeissä, kun karismaattinen Saija Tuupanen hurmasi niin nuoret kuin vanhemmatkin risteilyvieraat. Koko risteilyn vetonaulaksi taisi kuitenkin lukeutua suomalaisten kestosuosikki Lauri Tähkä, jonka energinen lavashow tuskin jätti ketään kylmäksi. Toinen risteilypäivä alkoi Elovena-bingolla ja lavatanssikurssilla. Samaan aikaan Tukholma-retkille suunnisti 16 bussilastillista risteilyvieraita. Iltapäivä oli varattu ammattiluennoille ja illansuussa keskustelut jatkuivat näyttelytilassa viihteen ja maistiaisten merkeissä. Tanssiorkesteri Neljän Suora viihdytti lähes pikkutunneille asti, eikä tanssilat- Lauri Tähkä otti yleisönsä.. > TEKSTIJ A KUVAT: Janita Virtanen Raisiogron asiakasristeily keräsi tänä vuonna ennätysmäärän maataloustuottajia, mukana oli jopa 1 700 tiedon- ja viihteennälkäistä matkaajaa. Lieneekö syynä Lauri Tähkä, Aku Hirviniemi tai Tami Tamminen, risteilyvierailla oli hymyt herkässä ja tanssijalat tulessa. Abba-museo oli ensimmäistä kertaa retkivalikoimassa. Vuolenkoskelta risteilylle lähteneet Tiina Kyrkkö ja Riitta Kilkkilä hyödynsivät museon tarjoamat mahdollisuudet innolla.. 7 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 1/14 Huippufarmari Haussa 2013 –kisan tilinpäätös: Saavutuksena HUIPPUSADOT kohtuullisin ympäristövaikutuksin Ensimmäinen Huippufarmari-kisa jää mieleen kokonaisvaltaisesti korkeasta satotasostaan ja erinomaisista ravinnetaseista. Ympäristövaikutusten yhdistäminen tuloslaskentaan toimi hyvin. Uuteen kisaan ilmoittautuminen on alkanut. TEKSTIJA KUVA: Jaakko Laurinen Mari Ketola (vas.), Petri Holma, Tuomas ja Satu Levomäki, Tuula ja Kalle Eskola, Seppo, Ilmari ja Marja Hunsa sekä Kalle ja Päivi Vanha Perttula juhlivat tammikuun lopussa Huippufarmari Haussa –kilpailun karonkkaa Ikaalisten Kylpylässä. 8 H uippufarmari Haussa on ensimmäinen satokilpailu, jossa laskettiin myös ympäristövaikutukset. Laskenta tehtiin Raision oman Closed Circuit Cultivation-konseptin mittarein: EkoPlus (jyväsadon sisältämä energia suhteessa käytettyjen panosten energiaan), HiiliPlus (hiilijalanjälki) sekä VesiPlus (typpitase ja fosforitase). HiiliPlus –luvun taustat Mitkä sitten ovat merkittävimmät tekijät HiiliPlus –hiililjalanjälkiluvun muodostumisessa ja mitkä tekijät aiheuttivat eroja kilpailijoiden tulokseen? Raisio-konsernin kestävän kehityksen asiantuntija Aki Finérin mukaan lannoitteiden merkitys viljanviljelyn kasvihuonekaasupäästöissä on suurin tekijä. Kalki- Sinustako vuoden 2014 Huippufarmari? Hyvä kilpailu saa luonnollisesti jatkoa. Kilpailukasveina ovat viime vuoden tapaan kevätvehnä, ohra, kaura, kevätrapsi ja -rypsi. Näiden lisäksi kilpailuun voivat ottaa osaa myös nurmentuottajat. Kilpailun kolme parasta tilaa palkitaan Raisioagron tuotantopanoksilla, joita on palkintoina peräti 9 000 euron edestä. Jos kiinnostuit osallistumaan, ota yhteyttä asiakkuusvastaavaasi. tuksesta ja kuivauksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat seuraavaksi suurimmat tekijät. Maanparannuskalkkien käyttö hyviä satoja tavoiteltaessa on äärimmäisen tärkeää, vaikka siitä päästöjä syntyykin. Kalkin valmistuksesta syntyviä päästöjä voidaan vähentää käyttämällä teollisuuden sivujakeina syntyviä tuotteita. Esimerkiksi Petri Kuokan käyttämä metsäteollisuudesta peräisin oleva kalkkikuitu on valmistuksen osalta hiilineutraalia. Ilkka Matinollin käyttämä Biotiitti on myös huomattavasti vähemmän päästöjä tuottavaa. Mainittujen tuotteiden kalkitusvaikutus per tonni on toki alhainen. Kuivauksesta syntyvää päästöä on mahdollista pienentää siirtymällä polttoöljystä uusiutuviin energialähteisiin. Tätä kilpailijoista hyödynsi vain Tuomas Levomäki, jonka kuivauslämmöstä 75 prosenttia tuotettiin hakkeella. Petri Holma sai etua äärimmäisen matalasta puintikosteudesta, josta johtuen kuivaukseen kuluneen öljyn ja sähkön määrä jäi hyvin vähäiseksi. Holman viljelyksen hiilijalanjälki olikin lähes ennätyksellisen matala. Lannoituksen merkitys kasvihuonekaasupäästöissä johtuu pääasiassa typpilannoituksen käytöstä, koska typpioksiduuli on vahva kasvihuonekaasu. – Myös typen valmistuksen päästöistä syntyvä typpioksiduuli on mukana sadon hiilijalanjäljessä. Yaran tehtailla käytettävä katalyyttitekniikka on kuitenkin Raision laskelmien mukaan pienentänyt viljatonnin hiilijalanjälkeä noin 10 prosenttia. Tämä vähennys on toki mukana myös Huippufarmarien hiilijalanjäljessä, Aki Finér sanoo. Analyysit kertovat tarpeet Lannoituksen suunnitteluun ja toteutukseen on nykyisellään entistä enemmän vaihtoehtoja. Kaiken pohjana on tieto: jokaisen on suositeltavaa ruksata viljavuustutkimukseensa mukaan myös hivenanalyysit. Hivenpaketin lisäksi kannattaa harkita myös boorianalyysiä. Boorista oli puutetta useiden huippufarmarikisailijoidenkin Megalab–analyyseissä. Todettuun tarpeeseen voi käyttää hivenlehtilannoitteita. Sopivaa lehtilannoitetta valittaessa kannattaa vertailla montako grammaa litrassa eri tuotteet sisältävät ”punaisella” olevaa ravinnetta. Näin löydetään todellista tehoa antava tuote. Jaettu lannoitus Huippufarmarien lannoitusohjelmissa oli käytetty runsaasti luovuutta. Jaettua lannoitusta raemaisilla lannoitteilla käyttivät kaikki kevätvehnää viljelleet eli Petri Kuokka, Kalle Eskola sekä Tuomas Levomäki. Levomäki myös optimoi pintalevitetyn lannoitteen määrän Yara N-Sensor – tekniikalla. Kuokalla jaettu lannoitus toimi selkeästi riskin jakajana. Esko- lan taktiikkana oli varmistaa riittävä ravinteiden saatavuus kaikissa tilanteissa. Eskola ja Kuokka hakivat lisäksi valkuaisen nostoa typpiliuoksella tähkävaiheessa. Hivenlehtilannoitus Hivenlehtilannoitusta käytti suurin osa kilpailijoista. Mielenkiintoisin tuote oli Eskolan ja Vanha-Perttulan käyttämä Solatrel. Sen ravinnesisällössä on eniten fosforia mutta myös kaliumia sekä useita mikroravinteita. Tuotteella on yllättävän paljon satovastetta viljoille. Kalle Eskola sai vaikutuksesta osviittaa kun hän ruiskutti kilpailulohkolta tankkiin jäänyttä seosta pari laistoa ohralle. – Ruiskutus oli sen verran myöhäinen, että jyvämäärä oli jo tähkissä. Ainoastaan tuhannen jyvän painoon pystyi enää vaikuttamaan. Ruiskutettujen laistojen tähkät nuokkuivat puintiaikaan eri tavalla, joten vaikutus kiinnosti. Sato puitiin säkkiin ja punnittiin. Tulos oli yli 400 kiloa per hehtaari enemmän kuin viereiseltä laistolta, Eskola kertoo. 9 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 1/14 Vaisu VILJAMARKKINA piristyy Leuto ja kostea talvi on hellinyt syysvilja- ja syysrapsikasvustoja. Uuden sadon hyvät näkymät vaikuttavat jo tämänhetkisiin hintanoteerauksiin. TEKSTI: Minna Oravuo V iime kesän suuri sato on pitänyt viljojen hinnat edelliskautta alhaisemmalla tasolla. Maailmanmarkkinoillakin hinnat ovat pikemminkin laskeneet syksyn ja talven aikana. Talvi on jatkunut leutona Euroopassa ja Venäjällä tammikuun alkupuolelle saakka. Myös kosteutta on ollut pääosin riittävästi, paikoin sateet ovat olleet kohtuullisen runsaitakin. Syysvilja- ja syysrapsikasvusto ovat siis säilyneet hyvin ja ainakin vielä ennakoivat hyvää satoa. Myöskään Pohjois-Amerikasta ei ole raportoitu ongelmia, vaan kasvustot ovat talvehtineet tähän mennessä hyvin. Tammi-maaliskuun säät Keski-Euroopan osalta määrittelevät lopullisesti talvehtimisen onnistumisen. Pitkän leudon kauden jälkeen kovat pakkaset ilman lumipeitettä ovat hankala yhdistelmä. Koska Euroopassa syysviljojen osalta alkanut kausi on mennyt hyvin ja syyskylvöalat olivat edellissyksyn tasoa, niin kokonaissato-odotuksetkin vehnän osalta ovat hyvin lähellä tämän vuoden toteutunutta satoa. Tämä näkyy myös markkinoiden odotuksissa ja uuden sa- 10 don hintanoteerauksissa, jotka ovat nykyhetkeä alhaisemmalla tasolla. Tällainen tilanne on melko tavanomainen. Etelässä tuotanto-olosuhteet säilyneet hyvinä Australiassa viljan korjuu käynnistyy vuoden vaihteessa. Australiassa kärsitään usein kuivuudesta, mutta päättyvä kasvukausi on ollut suosiollisempi ja Australiassa korjataan viime vuoteen verrattuna hyvä sato. Argentiina ja Brasiliassa on kasvukausi parhaillaan meneillään. Vaikka ajoittain syksyn aikana olemme lukeneet ongelmista, niin kaiken kaikkiaan olosuhteet ovat hyvät ja odotettavissa on kokonaisuutena hyvä sato. Varsinkin soijan osalta näkymät tuotantomäärän ja olosuhteiden osalta ovat hyvät. Suomessa syysviljojen kylvöala suuri Kaunis lämmin syksy suosi syyskylvöjä. Syysvehnän kylvöala nousi jopa 50 000 hehtaariin, joka on poikkeuksellisen suuri ala. Syysrukiin kylvöala on Tikeltä saatujen tietojen mukaan noin 25 000, joka on melko keskimääräinen. Loppusyksy ja vuodenvaihteen hyvin leuto ja sateinen jakso päättyi kovaan pakkasjaksoon. Koska kasvustoja suojaa vain hyvin ohut lumipeite, niin pitkä ankara kylmä kausi lisää talvituhojen riskiä. Kotimaan viljan tarjonta vielä hiljaista Kotimaassa viljojen hinta kehitys on ollut laskeva syksystä alkaen. Ohran ja kauran hintojen lasku tasaantui syksyn edetessä. Etenkin rehukauran hinta on vajonnut hyvin alas. Vehnän hinta hieman nousi loppuvuodesta samaan tahtiin muun Euroopan kanssa, mutta vuoden vaihteen jälkeen myös vehnän hinta on ollut laskussa. Koska kotimaan hintakehitys seuraa muuta Eurooppaa ei ainakaan tammikuun lopussa ole näköpiirissä vahvoja merkkejä hintatason kääntymisestä voimakkaaseen nousuun. Laskeva hintakehitys on pitänyt tarjonnan kohtuullisen rauhallisena. Raisioagron rehutehtaiden ja Raision myllyjen osalta viljat ovat riittäneet hyvin rauhallisesta tarjonnasta huolimatta. Selvää piristymistä markkinassa on tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen, kun vertaa tilannetta marras-joulukuuhun. Kevättä kohti mentäessä tarjonta yleensä lisääntyy aina kevätkylvöille saakka. Tehokasta tautitorjuntaa Raisioagron tautiainevalikoiman ytimessä on kaksi tehokasta tuotetta, jotka yhdessä käytettynä antavat erityisen laajan ja pitkäkestoisen suojan viljojen tauteihin - Mirador ja Proline. TEKSTI: Jaakko Laurinen A mistarista tuttua tehoainetta saman määrän sisältävä Mirador on suojaa antava strobiluriini. Proline on markkinoiden tehokkain triatsoli, joka sekä puhdistaa että suojaa kasvia taudeilta. Proline on kansainvälisesti arvostettu tuote. Se on useissa maissa olennainen osa ruiskutusohjelmia, joilla haetaan tehoa vaikeisiin kasvitautiongelmiin. Erikoisominaisuutena on esimerkiksi teho punahomeeseen, jos käsittelyä lykätään kukintaan asti. Prolinesta on usein haettu - ja löydettykin - ratkaisuja tapauksiin, joissa kasvitauti on kehittänyt vastustuskykyä monille vanhemmille aineille. Koska aineen teho on tiedossa joka maassa, myös hinta on korkeampi kuin joidenkin vanhempien aineiden. Myös saatavuus pohjolan perukoilla on joskus rajattu, koska ottajia löytyy lähempääkin. Prolinen tehoainetta, protiokonatsolia, on myös valmiissa seoksissa, mutta pienempänä pitoisuutena kuin itse Prolinessa. Lisää laajuutta ja suojaa Proline on hyvä aine yksin käytettynä, mutta varsinkin strobiluriinityyppisen seoskumppanin avulla saadaan laajuutta torjuntaan. Tällöin myöskään käyttömäärien ei tarvitse aina olla vaihteluvälin yläpäästä. Mirador on soveltunut seoskumppaniksi hyvin. Jo käyttömäärillä 0,25 litraa + 0,25 litraa hehtaaria kohden on saatu kasvustot pysymään puhtaina sadonmuodostuksen ajan. Tehokkaiden aineiden kanssa on hyvä pitää mielessä, että kun käyttömäärät ovat maltilliset, vilja myös valmistuu ajallaan. Sekä Prolinella että Miradorilla on merkittävä viherryttämisvaikutus. Tämä koetaan monissa maissa pelkästään eduksi, koska vihreä kasvi yhteyttää ja tuottaa lisäsatoa, mutta Suomen lyhyessä kasvukaudessa se voi olla haitak- sikin. Tämän muistavat varsinkin ne, jotka strobiluriiniaineiden tullessa markkinoille käyttivät silloin suositeltuja erittäin korkeita käyttömääriä. Jos tilanne vaikuttaa tautien suhteen pahalta jo ruiskuttamaan mennessä, on kuitenkin syytä nostaa varsinkin parantavaa vaikutusta omaavan Prolinen määrää. Näin on toimittu esimerkiksi oheisen kaavion esittelemässä Borealin ruutukokeessa, jossa Proline 0,4 l+Amistar 0,3 -seos on kokeen paras. Käytännön kokemukset kertovat samaa viestiä aineiden hyvästä toimivuudesta. Tautiainekoe myöhäisillä vehnälajikkeilla (Marble ja Trappe) Sadonlisä kg/ha Proline 0,4 + Amistar 0,3 l Verranne1: Strobi 0,4 + Triatsoli 0,4 l Verranne 2: Valmis seos 1,25 kg Lähde: Boreal 2008 11 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 1/14 Uuteen SOPIMUSKAUTEEN 2014 Markkinoilta saatava hinta ja viljelykasvien hintasuhteet ovat tärkeitä tekijöitä, kun suunnitellaan tulevan kauden viljelyä. Vähintään yhtä tärkeää on viljellä kasveja, joilla on varma markkina. Ostajan varmistaminen viljelysopimuksella antaa viljelylle hyvät lähtökohdat. TEKSTI: Minna Oravuo Raisioagron sopimusmallit 2014 Markkinahintainen sopimus Kiinteähintainen sopimus Keskihintainen sopimus Raisioagron sopimuskasvit 2014 Myllyvehnä (syys- ja kevätvehnä) Ruis Suurimokaura Mallasohra (Barke, Tipple, Fairytale, Marthe, Charmay, Cha Cha) Rehuohra Rehuvehnä Rehukaura (toimituspaikka Raisio) Härkäpapu Rehuherne Rypsi ja rapsi 12 Rehuohran ja myllyvehnän hintakehitys 2013 €/tn Markkinahinta Keskihinta Keskihinta + sopimuspalkkio P arin tasapainoisen viljamarkkinavuoden jälkeen kuluva markkinakausi on ollut erilainen. Useat toimijat Raisioagro mukaan lukien ovat hetkittäin rajoittaneet viljan ostoa muilta kuin sopimusviljelijöiltä. Sopimuksesta on ollut siis konkreettista hyötyä. Kumppanuus kannattaakin aina varmistaa, koska tulevasta ei tiedä. Myös kotieläintilan kannattaa varmistaa tilalta myytävälle viljalle sopimukset etukäteen. Monipuolinen sopimusvalikoima Perinteiseen tapaan viljelysopimusten teko on käynnistynyt vuoden alussa. Viljelysopimuksia tehdään kaikista viljoista; myllyvehnä, ruis, suurimokaura, mallasohra, rehuvehnä, rehuohra ja rehukaura sekä valkuaiskasveista; rehuherne ja härkäpapu. Ylivieskassa ja Kouvolassa valmistetaan Benemilk-rehuja. Rehujen pääraaka-aineena on hyvälaatuinen rehuohra ja rehuvehnä. Tarvitsemme erityisesti uusia rehuvehnän- ja ohran sopimusviljelijöitä Ylivieskan ja Kouvolan rehutehtaiden hankinta-alueille. Öljykasvien haasteet jatkuvat Öljykasvien viljelyn haasteet eivät tunnu vähentyvän lainkaan. Tammikuun loppupuolelle saakka jännitettiin saako peitattua siementä käyttää tulevan kevään kylvöissä. Kyllä saa. Raisioagro tekee siis tulevallekin kaudelle rypsi ja rapsisopimuksia ja myy sopimusviljelijöille peitattua siementä. Kotimaisen valkuaisen tarve on ennallaan ja ratkaisuja kotimaisuusasteen vahvistumiseksi etsitään koko ajan. Öljykasvien viljelyn vähenemisen myötä hyvä vaihtoehto löytyy härkäpavusta, sillä sen käyttö sekä naudan että kalanrehuissa onnistuu oikein hyvin. Härkäpavulla on siis kysyntää. Suurimokauraa Nokian Myllylle Hyvälaatuiselle suurimokauralle on varma kysyntä myllyllämme. Valitse kauralajike, joka tuottaa juuri sinun pelloillasi hyvän, suurijyväisen sadon. Hometoksiinien muodostumisen minimoinniksi käytä vain peitattua, kunnostettua siementä ja pyri noudattamaan monipuolista viljelykiertoa. Vältä kauraa kauran perään. Vaikka kauramarkkina on ollut hyvin alavireinen kuluvan talven, niin suurimokauran viljelyä tarvitaan. Tavanomaisen suurimokauran lisäksi tarvitsemme lisää luomusuurimokauran sopimusviljelijöitä. Teemme sopimuksia myös muista luomuviljoista, luomuhärkäpavusta sekä luomurehuherneestä. Keskihintasopimuksella tuntuva sopimuspalkkio Usein viljan myyjä toivoo voivansa saada markkinoiden parhaan hinnan. Harvoin tämä kuitenkaan onnistuu, koska hintojen vaihtelut ovat suuria ja tulevan ennustaminen on mahdotonta. Viljakauppojen ajoittumiseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin markkinatilanne, esimerkiksi tilanvarastokapasiteetti, kelirikko, syys- ja kevätpeltotyöt, lomat. Keskihintasopimuksia on voinut tehdä jo parin vuoden ajan. Kovin moni viljelijä ei kuitenkaan ole valinnut kyseistä sopimusta riskinhallintavälineeksi, joten olemme muuttaneet sopimusehtoja merkittävästi. Keskihintasopimuksessa toimitus voi tapahtua milloin vain hintajakson aikana ja näin hintariski pienenee, koska hinta perustuu koko jakson keskiarvoon. Keskimääräinen hinta voi ensi kuulemalta kuulostaa huonolta, vain keskimääräiseltä tai keskinkertaiselta. Vaikka hintojen vaihtelut ovat suuria, ovat suurimmat vaihtelut useimmiten kohdistuneet satokauden vaihdoksiin, kun siirrytään uuden sadon vastaanottoon tai uuteen kasvukauteen. Varsinaisena myyntikautena vaihtelut ovat huomattavasti maltillisempia. Ohessa muutama hintakäyrä viime syksyltä, joista selviää miten keskihinta sijoittui verrattuna Raisioagron päivittäin noteerattavaan perushintaan. Kun keskihintaan lisätään sopimuspalkkio, olisi keskihintasopimuksella viime syksynä saanut useimmille kasveille valtaosasta syksyä parhaan hinnan. Keskihintasopimuksessa kolme hintajaksoa Keskihintasopimuksessa on valittavana kolme hintajaksoa: I-jakso 1.10-15.12.2014, II-jakso 1.1.2015-30.4.2015 ja III-jakso 15.6.30.7.2015. Sopimusta tehdessä täytyy päättää, mille jaksolle sopimuksen sitoo. Keskihinta lasketaan kyseisen jakson keskiarvona päivittäin noteeratuista Raisioagron hinnoista. Koska lopullinen keskihinta selviää vasta jakson päätyttyä, tapahtuu tilitys kahdessa erässä. Ensimmäinen tilitys normaalisti 30 päivän kuluttua toimituksesta ja toinen tilitys hintajakson päättymisen jälkeen. Viljan toimitus tapahtuu valitun jakson aikana. Keskihintasopimuksen sopimuspalkkiota on nostettu nykyisestä. Sopimuspalkkio on viisi euroa/tonni ensimmäiselle ja toiselle jaksolle, ja seitsemän euroa/tonni kolmannelle jaksolle. Keskihintasopimuksen sopimuspalkkiolla varmistat, että saat aina toimitusjakson keskimääräistä hintaa paremman hinnan. Jos haluat varmistaa tämän merkittävän sopimushyödyn, ole nopea, sillä teemme keskihintasopimuksia vain rajoitetun määrän. Muista palauttaa Viljelyhalukkuuskysely 28.2. mennessä! 13 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 1/14 LEHTILANNOITTEILLA korkeampaan satoon Täydennyslannoitus lehtien kautta on tärkeä osa kasvinravitsemusta, kun pyritään hyvään ja laadukkaaseen satoon. TEKSTI: Heikki Alastalo L ehtilannoituksen avulla kasvustoon saadaan pieniä määriä ravinteita, joten lehtilannoitus sopii täydentämään keväistä NPKS-lannoitusta. Lehtilannoitus on nopea ja tehokas tapa poistaa ravinnepuutos. Lehtilannoituksen avulla voi tehostaa kasvin kriittisiä kehitysvaiheita, esimerkiksi valkuaisen ja öljyn muodostumista sekä kukintaa. YaraVita moneen tarpeeseen YaraVita-tuoteperheeseen kuuluu lannoitteita yksittäisten ravinnepuutosten korjaamiseen ja ravinneseoksia, jotka on räätälöity tehostamaan sadonmuodostusta eri kasveilla. Oikea ravinteiden käyttö, oikeaan aikaan sekä oikealla määrällä varmistaa laadukkaan sadon pienellä hehtaarikustannuksella. YaraVita Gramitrel on moniravinteinen hivenravinneliuos, joka on räätälöity varta vasten viljojen hivenravinnepuutoksiin, mutta sitä voidaan käyttää myös nurmen kasvun edistämiseen. Liuos sisältää kaikkia tärkeimpiä hiveniä ja tehoaa nopeasti. Gramitrel voidaan sekoittaa useimpien Raisioagron myynnissä olevien kasvinsuojeluaineiden, kuten Classicin, Ariane S:n, Swipen ja Prolinen kanssa. Tuotteen sateenkestävyys on myös hyvä. MantracPro puolestaan on markkinoiden väkevin mangaanilannoite. Sen imeytyminen kasviin on erittäin nopeaa ja vaikutusaika on pitkä. MantracPro soveltuu erilaisiin kasvinsuojeluaineohjelmiin, jolloin vältytään useilta ruiskutuskerroilta ja säästetään näin aikaa ja rahaa. YaraVita-lehtilannoitteiden sekoitettavuuden eri kasvinsuojeluaineiden kanssa voi selvittää nettipalvelusta: www.tankimix.com YaraVita-lehtilannoitteilla korjaat yksittäiset ravinnepuutokset kasvukauden aikana. YaraVita -sarjan monipuolisilla tuotteilla pystyt tekemään eri kasveille oikea-aikaisen täsmäkäsittelyn. Yara Megalab –kasvianalyysi Yara Megalab –kasvianalyysin avulla voi tarkentaa lannoituksen satopotentiaalin mukaiseksi ja selvittää kasvuston piilevät ravinnepuutteet. Kasvianalyysin hyödyt: • lisälannoituksen tarkentaminen, • piilevien ravinnepuutosten havaitseminen • liiallisen lannoituksen välttäminen • seuraavan vuoden lannoituksen suunnittelu • oikean tuotteen valitseminen • sadon maksimointi • kustannussäästö • ravinnepuutoksiin varautuminen Yara Megalab -kasvianalyysipaketteja ja lisätietoa saat Raisioagrosta tai tilaamalla 10 kappaleen erissä www.yara.fi-sivuilta. 14 Peruskaurasta elintarvikekauraksi Meille perinteinen ruoan raaka-aine, kaura, on terveellisempää kuin moni muodikkaampi superfood. TEKSTI JA KUVA: Jaakko Laurinen E uroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA arvioi tiukalla seulalla minkälaisia terveysväitteitä elintarvikkeista voi esittää. Harva tuote tai raaka-aine saa käyttää terveysväitteitä ensinkään, mutta kauralla niitä on käytettävissä peräti kolme. Tästä ja monesta muustakin syystä elintarvikekauralle on myös kysyntää, jopa kasvamassa määrin. Viljan hintataso on tällä hetkellä alavireinen ja vuoden takaiseen verrattuna se toki tuntuu erityisen huonolta. Myös kauran hinta on koettu alhaiseksi. Myllykaura on kuitenkin pärjännyt hintataulukossa kohtuullisen hyvin. Suurimokauran hinta ylittää suurimmassa osassa Suomea rehuohran hinnan. Kauran viljelykustannukset ovat monessa kohdassa ohraa matalammat, vehnästä puhumattakaan: siemenmäärä ja sitä kautta siemenkustannus on 20 prosenttia matalampi, tautitorjunnan tarve on vähäisempi ja usein myös kuivauksesta selviää vähemmällä. Satotasossa kaura ei jää ainakaan muita viljoja huonommaksi. Viljelykierrossa kaura katkaisee kasvitautien kiertoa suhteessa muihin viljoihin. Kun viljelee kauraa nimenomaan elintarvikekauraksi, mukaan tulee rehukauraan verrattuna vain CCC:n käyttökielto. Lisää kauranviljelystä voi lukea vaikkapa vilja-alan yhteistyöryhmän uudesta Kauranviljelijän huoneentaulusta, jonka löydät osoitteesta www.vyr.fi . Suurimokauralla on kysyntää! Kasvinsuojelusuunnitelma TEKSTI: Jaakko Laurinen R aisioagron AgroVisuksikin kutsutun kasvinsuojelusuunnitelman on jo saanut joukko viljelijöitä kasvinsuojeluainetarjouksen kyytipoikana. Kun pohjatietona ovat eri kasvien hehtaarimäärät ja mahdolliset erityisongelmat, asiakkuusvastaava pystyy tekemään tankkiseokset ja hehtaarikäytöt kasveittain sisältävän kasvinsuojelusuunnitelman. Viljelijä Matti Valkama Valkeakoskelta ehti ensimmäisten joukossa tutustumaan AgroVisuun. – Suunnitelma tulee helpottamaan mukaan ruiskutustraktoriin toimintaa kun ruiskutustyöt muutaman kuukauden päästä alkavat. Se on tarkoitus printata mukaan ruiskutustraktoriin, Valkama kommentoi. AgroVisu helpottaa ruiskutustyötä Valkaman mukaan AgroVisusta haetaan paitsi tukea ruiskutustyöhön myös IPM-vaatimusten täyttämiseen. Lohkokirjanpito toki tarvitaan myös, mutta tälläkin on oma käyttönsä. Suunnitelma on riittävän yksinkertainen työohjeeksi, eli siinä ei ole liikaa tavaraa mukana. Parannusehdotuksiakin Valkamalta löytyy: AgroVisusta voisi olla sopimusviljelijöille omakin versio, jota voisi itse pyörittää. Tämäkin vaihe voi tulla, mutta ensin ohjelmasta haetaan lisää kokemusta. Mukaan tulevat myös peruslannoitteet lehtilannoitteiden ohelle sekä siemenet. Näin tuloste käy jo täysimittaisesta tuotantopanosten hankintasuunnitelmasta. 15 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 1/14 Raisioagron kasvinsuojeluaineilla puhdas ja terve kasvusto Raisioagrolla on laaja valikoima kasvinsuojeluaineita, jotka mahdollistavat laadukkaan ja korkean sadon tuottamisen. Meiltä löydät varmasti itsellesi sopivat tuotteet niin viljoille, öljykasveille kuin nurmillekin. Tutustu tuotteisiin verkkokaupas sa kaupp a.raisioagro.com TEKSTI: Heikki Alastalo CantorMegaPack - tehoratkaisu kevätviljoille ja apilattomalle suojaviljalle CantorMegapack on laajatehoinen ja riittoisa kasvinsuojelupaketti, jolla ehkäiset gramma-aineiden resistenssiriskiä ja nujerrat kaikki tärkeimmät siemenrikkakasvit myös viileissä olosuhteissa. Tuotteella ei ole pohjavesi, olki- tai peräkkäiskäytön rajoituksia, ja sillä on erityisen pitkä käyttöaika: 2-letiasteelta korrenkasvun alkuun. Yhdellä paketilla saat ruiskutettua 12,5-15 hehtaaria. Tämä paketti sopii kaikille tiloille ja on saatavilla vain Raisioagrosta. Paketti sisältää: Classic Premium SX 150 g sekä Cantor 2 x 3 l ARIANE S TUKKUPAKKAUS Suositun rikkakasviaineen saa nyt entistä edullisempaan tukkupakkaushintaan. Tukkupakkaus riittää (4 x 5 l) yleisimmällä käyttömäärällä (2 l/ha) kymmenen hehtaarin rikkatorjuntaan. Ariane S on kolmen toisiaan täydentävän tehoaineen seos, joka normaalien rikkakasvien lisäksi antaa pitkäkestoisen tehon myös hankalasti torjuttaviin valvattiin ja ohdakkeeseen. 16 SWIPE HUKKAKAURA KURIIN Swipe on antaa erinomaisen tehon hukkakauran torjuntaan, lisäksi se on hellävarainen viljelykasveille ja sillä on joustava käyttöaika. Swipea voi käyttää ohralle, vehnälle, rukiille ja ruisvehnälle. Sen tehoaine pinoksadeeni on tuttu markkinoilla olevasta Axialista. Hukkakauran lisäksi Swipe tehoaa useimpiin hankaliin rikkakasveihin, kuten luohoon, raiheinään ja rikkapuntarpäähän. SONIS VARMISTA SADON LAATU Kasvunsäädekäsittelyllä voi olla ratkaiseva merkitys kasvuston lopputulokselle. Kasvunsääde Sonis vastaa ominaisuuksiltaan Moddus M:ää ja sitä voidaan käyttää viljoille, timoteille sekä nurminadan siemenviljelyksille. Sonis on aine, joka vahvistaa kortta, rajoittaa kasvin pituuskasvua ja vahvistaa juurten kasvua –kaikki yhdessä paketissa. Tuote on sallittu pohjavesialueilla! Siemenvalikoima on nyt parhaimmillaan - kysy tuotteista omalta asiakkuusvastaavaltasi tai klikkaa verkkokauppaan! Uusilla lajikkeilla UUTEEN KAUTEEN TEKSTI: Mikko Koski K ylvösuunnitelmien teko alkaa olla käsillä. Oman siemenen käyttö on varmasti edullisempaa kuin ostosiemenen - lyhyen aikavälin tarkastelulla. Oman siemenen sadontuottokyky taantuu aikojen saatossa, siemenessä olevat taudit lisääntyvät ja aiheuttavat merkittäviä tautitorjuntakustannuksia ja sadon menetyksiä. Viime vuoden kuivasta kesästä ja suotuisista korjuuolosuhteista huolimatta erityisesti kauroilla on havaittu itämisongelmia. Punahomeet ja virusperäiset taudit alentavat siemenen itävyyttä ja sadontuottokykyä. Tarkista siis hyvissä ajoin siemenerien itävyystarmo. Uusia lajikkeita tulee kovalla vauhdilla markkinoille. Ohrilla monitahoiset lajikkeet ovat ajaneet jopa kaksitahoisten ohrien ohitse satoisuudessa. Myös jyvän koko on noussut kaksitahoisten lajikumppaneiden tasolle. Me Raisioagrossa valitsemme huolella lajikkeet, joita myymme asiakkaillemme. Tutustu siemenvalikoimaamme lajikeominaisuuksineen netissä: www.raisioagro.com/kylvosiemenet Suosittelemme kevään kylvöille: WolmariBOR - Huippu-uutuus monitahoisiin ohriin! Aikainen lajike, jossa yhdistyy poikkeuksellisella tavalla satoisuus ja lujakortisuus. Erittäin taudinkestävä, erityisesti verkkolaikkua vastaan. Soveltuu koko ohran viljelyalueelle, mutta erityisesti pohjoiseen ylivoimainen ykkönen. Fairytale - Huippusatoisa ja markkinoiden taudinkestävin mallasohralajike. Kasvuaika keskimyöhäinen. Valkuaispitoisuus alhainen. Voimakas pensomaan. Fairytale soveltuu korkean sadon vuoksi mallasohra- ja tärkkelysohrakäytön lisäksi erinomaisesti rehuohraksi. Hyvä valinta Etelä-Suomen ja Pohjanmaan sikatiloille. FlockeBOR - Loistavaa myllylaatua tuottava suurimokaurauutuus. Valtteja ovat kasvuaikaryhmänsä korkein hehtolitrapaino, iso jyvä ja ohut kuori. Satoisuudessaankin yltää aivan kaurojen kärkeen. Vyöhykkeille I - III. Vain Raisioagrosta! MirellaBOR - Erinomainen uutuuslajike suurimokauratuotantoon: ohutkuorinen, suhteellisen alhainen rasvapitoisuus ja hyvä betaglukaanipitoisuus. Belindan satotaso 2 päivää lyhyemmällä kasvuajalla. Lujakortisena ja satoisana lajikkeena erinomainen vaihtoehto myöhäisemmän kauran tuotantoon vyöhykkeille I–III sekä multaville että kivennäismaille. AnniinaBOR - Kun haluat aikaisuutta ja viljelyvarmuutta vehnän viljelyyn. Erittäin korkea valkuaispitoisuus, mutta kasvuaikaan nähden myös hyvä sadontuottokyky. Rehuvehnän viljelyyn, mutta onnistuu myös leipävehnänä. Koko vehnän viljelyalueelle. MarbleBOR - Mainio laatuvehnä Etelä-Suomeen. Kasvuaikaluokkansa satoisimpia vehniä, menestyy hyvin eri maalajeilla. Hehtolitrapaino ja jyväkoko ovat korkeita. Nurmisiemeniä on laaja valikoima suojakaistoja tai viherkesantoa varten. Kysy lisää siemenistä asiakkuusvastaaviltasi. 17 NAUTA AGRO makasiini • 1/14 MAIDONTUOTANTO KUVA: Eila Mehtonen M eijerien vastaanottama maitomäärä kasvoi noin 1,5 prosenttia viime vuonna. Tuotettu maitomäärä kääntyi kasvuun keväällä laidunkauden alettua, ja kasvu jatkui suhteellisen hyvälaatuisen säilörehusadon myötä vuoden loppuun. Joulukuussa tuotanto kasvoi yli neljä prosenttia, joten kokonaistuotannon odotetaan kasvavan ainakin vielä alkuvuoden ajan. Kokonaistuotannon kasvu johtui pääosin keskituotoksen noususta. Tuotokset nousivat lähes puolitoista prosenttia, kun taas kahtena edellisenä vuonna nousua ei juuri ollut. Loppuvuonna lisäksi lypsylehmien kokonaismäärä kääntyi kasvuun. Tunnusluvut puhuvat puolestaan Joulukuussa 2013 lypsylehmiä oli noin 2 000 enemmän kuin vuosi sitten. Edellisen kerran lehmien määrä on yltänyt tämänsuuruiseen 18 kasvuun 1990-luvun puolivälissä. Maitotilalla oli keskimäärin 32 lehmää. Keskilehmäluku nousi vuoden aikana kahdella lehmällä. Maidontuotannosta luopui viime vuonna vajaat 500 tilaa. Tämä on viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2012. Joulukuussa 2013 maidontuotantoa harjoitti noin 8 800 tilaa. E-luokan normimaidon hinta nousi marraskuussa 2013 keskimäärin 45,09 senttiin litralta eli yhdeksän prosenttia verrattuna vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan. Suomessa osuustoiminnallinen jalostusrakenne ja lisäarvotuotteiden suuri määrä ovat perinteisesti pitäneet myös tuottajahinnan kohtuullisella tasolla. Luonnollisesti kuitenkin myös EU-markkinoiden ja maailmanmarkkinoiden tilanteet heijastuvat meillekin - tosin usein pienellä viiveellä ja hieman maltillisempina. Maitotuotteiden kulutus kasvaa edelleen. Tammi-marraskuussa 2013 kulutus kasvoi yli prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna rahkojen, raejuuston ja muiden tuorejuustojen vetäminä. Hyvän markkinatilanteen on ennustettu jatkuvan ainakin ensi kesään asti. Vuoden 2015 tukipolitiikan muutokset Vuonna 2014 viljelijätukijärjestelmät säilyvät pääosin ennallaan. CAP2020 –uudistuksen lopullisia ratkaisuja hiotaan kuluvan vuoden aikana ja muutokset tulevat voimaan 2015. Myös maitokiintiöitä ja maidon kansallisia tukia koskevat muutokset tulevat voimaan ensi vuonna. Maitokiintiöjärjestelmä päättyy koko EU:n alueella 1.4.2015. Kiintiöjärjestelmä itsessään ei nykyiselläänkään rajoita meillä tuotantoa, sillä ylitysmaksun uhkaa ei Suomes- hyvässä kasvussa Vuosi 2013 oli maidontuotannon kannalta hyvä. Maitotuotteiden vahva markkinatilanne piti tilityshinnan korkeana. Maidontuotanto kääntyi kasvuun ja luopuneita tiloja oli viime vuonna vähemmän kuin edellisenä vuotena. Leena Lamminen Maitoasiamies Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry sa ole. Meillä kiintiöt ovat säilyttäneet arvonsa, koska niihin on sidottu kansallinen tuotantotuki sekä aikaisemmin investointituki. Kolmenkymmenen vuoden aikana maitokiintiöistä on muodostunut maitotiloille omaisuuserä, jolla on vaikutusta tilojen nettovarallisuuteen ja vakuuksiin. Etelä-Suomen kansallinen tuotantotuki muuttuu CAP-tuen alaiseksi lypsylehmäpalkkioksi. ABalueen lopullinen tukitaso ei ole vielä selvillä, joten lopullista euromääräistä vaikutusta on vaikea arvioida. Tilakohtaisesti tuen maksuperusteen muuttuminen kansallisesta tuesta CAP-tueksi saattaa olla merkityksellisempää. Tähän asti kuukausittain maksettu tuki on muuttumassa kaksi kertaa vuodessa maksettavaksi, joten tilakohtaiseen maksuvalmiuteen sillä tällä on varmastikin vaikutusta. Lisäksi CAP-tukien mukaiset valvonnat ulottuvat nyt myös maidon tukeen. Uusia haasteita C-tukialueilla Joulukuussa 2013 ministeriö teki yksipuolisen päätöksen, jonka mukaan kiintiöjärjestelmän päättymisen jälkeen Pohjois-Suomen kansallinen tuotantotuki maksetaan litratukena kaikille tuotetuille litroille. Tällä het- kellä tuki maksetaan täysimääräisenä kiintiön sisällä tuotetuille litroille ja tiettynä, vuosittain päätettävänä prosenttiosuutena kiintiön ylittäville litroille. Uudessa järjestelmässä huolta aiheuttaa se, ettei siinä ole elementtiä, jonka avulla pohjoisen tuen rajoitteen noudattamista seurataan. Kaikille tuotetuille litroille maksettavan tuen myötä tuotanto voi kasvaa C-tukialueilla siinä määrin, että pohjoisen tuen rajoite tullaan ylittämään jatkuvasti. Tämä johtaa tuen leikkautumiseen. Pahimmillaan tilanne saattaa johtaa jopa siihen, että EU-komission virkamiehet kyseenalaistavat koko tuen tarpeellisuuden. Vaikka haasteita riittää niin tukipolitiikassa kuin muillakin maidontuotannon osa-alueilla, ne on tehty voitettaviksi. Vuonna 2013 lypsykarjatilojen investointeja koskevia tukihakemuksia jätettiin lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna, joten tuotannon kehittämiseen uskotaan vahvasti. Suomalaiset maitotilalliset tuottavat laadukasta ja puhdasta maitoa ja suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaista tuotetta. Perusedellytykset ovat siis kunnossa. 19 NAUTA AGRO makasiini • 1/14 Benemilk-tuotantoseurannassa EKM-tuotos kasvoi kaksi kiloa Meijeriin toimitetussa kuukausittaisessa maitomäärässä on usein suurtakin vaihtelua. Tilatasolla maitomäärään vaikuttaa erityisesti lypsykauden vaihe, paljonko on umpeen menijöitä tai poikineita. Ensikoiden osuus, säilörehun laatu ja olosuhteiden muutos näkyvät myös tankin maitomäärissä, vaikka eläinmäärä ja väkirehuruokinta olisi ennallaan. Benemilk-käyttäjien tuotantoseurannassa energiakorjattu maitotuotos nousi keskimäärin kaksi kiloa. TEKSTI: Merja Holma L ehmämäärän kasvaessa ja poikimisten jakautuessa tasaisesti kuukausittaisen maitomäärän vaihtelu tasoittuu. Tilatasolla on kuitenkin useita muuttuvia tekijöitä, jotka näkyvät tankkimaidon määrässä myös Benemilk-tiloilla. Ensikoiden määrän kasvu alentaa keskituotosta Suomalaislehmät poikivat keskimäärin alle 2,3 kertaa. Navetoissamme tuottaa varsin nuori lehmäaines. Useampi kuin joka kolmas lypsävä on ensikko. Jos lehmämme kestäisivät karjassa pidempään, keskituotos nousisi nopeasti. ProAgrian tuotosseurannan mukaan toisen kerran poikivat lehmät tuottavat yli 1 000 kiloa enemmän kuin ensikot. Viidesti poikineet lehmät heruvat jo yli 2 000 kiloa enemmän kuin ensikot. Kun karjassa hyvä vanha lehmä joudutaan poistamaan ja tilalle tulee ensikko, näkyy tämä myös maitomäärissä. Oleellista olisikin saada ensikot tiineeksi, jotta ne pysyisivät karjassa pidempään. Ensikoiden energian saantiin kannattaa panostaa. Etenkin pihatossa ensikot jäävät helposti haastajan asemaan. Lypsykauden alussa lehmä on tehokas Poikimisen jälkeen, tuotoksen noustessa lehmä on tehokkaimmillaan. Maitoa voi herua jopa 2,5 kiloa syötyä rehun kuiva-ainekiloa kohden. Näin korkea tehokkuusluku kertoo, että lehmä laihtuu liikaa. Ruokinnan laadusta ei kannata tinkiä, sillä lehmä maksaa 4-6 kuukaudessa poikimisesta takaisin kalliimmatkin rehut. Lypsykauden alun parantunut energiatase helpottaa tiinehtymistä. Tuotantokauden edetessä mai- 20 tomäärä kääntyy vähitellen laskuun ja tehokkuus huonontuu. Umpeen menijät pudottavat keskimaitoa, joka näkyy myös tankin maitomäärässä, kun lypsykauden lopun lehmiä on useampia. tia, että pötsi toimii mahdollisimman hyvin. Riittävä karkearehun kuidun määrä, optimaalinen tärkkelystaso, sooda ja elävä hiiva voivat edesauttaa rehujen sulatusta ja parantaa siten tuotosta. Sulava rehu tuottaa enemmän maitoa Nuorena korjattu säilörehu antaa enemmän maitoa kuin korsiintunut vanha rehu. Karkearehun sulavuuden parantuminen tai huonontuminen näkyy välittömästi myös tankkimaidon määrässä. Siilosta toiseen siirtyminen voi pudottaa keskimaitoa jopa viidellä kilolla, jos säilörehun huonompaa sulavuutta ei kompensoida väkirehumäärää kasvattamalla. Vaikka säilörehun D-arvo olisikin hyvä, voi pötsin happamoituminen huonontaa rehujen sulavuutta ja tuotosta. Kannattaa siis huoleh- Olosuhteilla iso merkitys Jos navetta on liian täysi tai lehmille muutoin aiheutuu stressiä, ei rehuista saada parasta tehoa irti. Tämän voi nähdä nopeasti, jos ylitäydestä navetasta laitetaan muutama yksilö pois. Tankkimaidon määrä usein kasvaa, vaikka eläinmäärä vähenee. Lehmillä on enemmän tilaa syödä ja levätä, jolloin stressihormonin taso laskee. Kesän helle on tyypillinen stressin aiheuttaja, jonka huomaa tankissa. Kun lehmillä on riittävästi tilaa, rehua, vettä, valoa, ilmaa ja mahdollisuus levätä pehmeällä alustalla, saadaan rehuistakin enemmän irti. Benemilk tehostaa aineenvaihduntaa Benemilk-rehut parantavat energiatehokkuutta märehtijän maidontuotannossa. Energian hyväksikäytön tehostuessa maitotuotos kasvaa ja maidon pitoisuudet nousevat. Vaikutus perustuu sekä koostumukseen että prosessointiin. Benemilk sisältää oikeassa suhteessa rasvahappoja, glukoosin esiasteita, aminohappoja sekä tiettyjä solutason toimintaa tehostavia komponentteja. Benemilkillä on tehty useita tieteellisiä kokeita. Eri maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että rehun oikealla rasvahappokoostumuksella sekä prosessoinnilla on erittäin ratkaiseva rooli märehtijöiden aineenvaihdunnassa. Kontrolloiduissa olosuhteissa Benemilkeillä on saatu lähes 10 prosentin parannus rehuhyötysuhteeseen. Maitotiloilla tehty tuotannon seuranta näyttää samansuuntaisia tuloksia. Benemilk-seuranta käytännön tiloilla K äytännön tiloilla tankkimaidon määrä vaihtelee myös Benemilk-ruokinnalla, kun osa lehmistä poikii ja osa menee umpeen. Karjan keskimääräinen poikimisesta kulunut aika vaikuttaa eniten tuotoksen vaihteluun lyhyen aikavälin tarkastelussa, jos karkearehut pysyvät ennallaan. Ensikoiden osuuden kasvu, olosuhteiden muutos ja säilörehun laadun vaihtelu näkyy tankissa väkirehun laadusta riippumatta. Välillä 50 000 Valio mennään ylös, toisinaan alas. Maitomäärän todelliset muutokset havaitaan parhaiten pidemmällä aikavälillä. Etenkin pienissä karjoissa muutama yksittäinen lehmä vaikuttaa tankkimaidon määrään ratkaisevasti. Pitoisuuden nousu on helppo nähdä nopeasti jo parissa viikossa, mutta tuotosten seurannassa on hyvä katsoa vähintään vuoden kokonaisuutta. Lyhyen aikavälin seurannassa on katsottu maitomääriä kolmen kuu- 322 Osuuskunta Maitosuomi Tuottaja 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 2010 2011 2012 2013 kauden ajalta Benemilkin käytön alettua. Tankkimaidon määrää on verrattu kolmen edeltävän kuukauden lukuihin. Kun katsotaan seurannassa olleita yli 50 lehmän tiloja, jotka annostelivat Benemilk-rehua ohjeen mukaan, nähdään vastaava kahden kilon nousu energiakorjatussa maitomäärässä kuin tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet. Tankkimaidon määrän muutoksista nähdään ohessa esimerkki eräältä tilalta neljän vuoden ajalta. Vuosittaista vaihtelua on runsaasti muun muassa poikimisten ajoituksen ja säilörehun laadun mukaan. Ruokinnassa on ollut välillä vilja-puolitiiviste, ajoittain täysrehu. Viime vuonna on käytössä ollut elokuulle asti Amino-Maituri, jonka jälkeen siirryttiin Benemilk-rehuun. Ensin puolitiivistettä, sitten lokakuussa Benemilk Roboa. TULE MUKAAN Benemilk-seurantaan! Kysy lisää omalta asiakkuusvastaavaltasi tai sähköpostitse: [email protected] 21 NAUTA AGRO makasiini • 1/14 TERVEISIÄ Kuvassa Liisa ja Sami Sorvo poikansa Maurin kanssa. Sorvon tilan Benemilk-seuranta: 3 kk ruokinnan aloituksesta EKM-tuotos on kasvanut keskimäärin 1,6 kiloa/lehmä/pv. Sorvon apetilalla siirryttiin Benemilk Amino TMR -seosrehuruokintaan E limäellä Kymenlaaksossa sijaitseva Sorvon sukutila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1746. Tilaa ovat 80-luvun alkupuolelta johtaneet Arto ja Marjo Sorvo ja vuodesta 2010 lähtien tilanpitoa on jatkettu maatalousyhtymänä, jolloin myös Sami Sorvo on ollut osakkaana maatilan pyörittämisessä. Arkisessa työnjaossa Sami vastaa appeiden teosta ja rehustuksesta, Marjo huolehtii lypsytyöstä ja vasikoista. Arton vastuulla on parsien ja karsinoiden puhtaanapito ja lypsyn aikaan lehmäliikenteen ohjaus paimenkoirien Topin ja Figon avustuksella. Samin avopuoliso Liisa on ammatiltaan eläinlääkäri, mutta tällä hetkellä vanhempainvapaalla kotona puolivuotiaan Maurin kanssa. 22 Sorvon tilan lehmät siirtyivät aperuokintaan alkuvuodesta 2010 ja siitä lähtien on haettu passelia reseptiä tilan tarpeisiin. Helppo ratkaisu houkutti Kiinnostus nykyiseen ruokinnan toteutukseen syntyi Osuuskunta Tuottajain Maidon asiakastilaisuudessa. Raisioagron asiakasvastaava piti esitelmän Benemilk–ruokinnan sovelluksista. Tässä yhteydessä nousi esille Benemilk Amino TMR-seosrehutiiviste. Aikaisemmin valkuaislisä oli tehty Rypsi-Rouheella ja seosrehun energiamäärää säädetty suojatulla rasvalla. Benemilkin avulla voidaan hoitaa valkuaisen ja energian lisäys yhdellä tuotteella seosrehuvaunuun. Kustannuksia vertailtaessa suojatun energian lisääminen käytössä olleen Rypsi-Rouheen hintaan vei kustannuksen Benemilk Amino TMR:n kanssa lähelle toisiaan. Benemilk Amino TMR:n eduksi pitää laskea tässä kohtaa myös Benemilk-tehoaine. Liisa kertoo, että eläinten kuntoluokkiin on saatu näkyviä muutoksia ruokinnan muuttamisen jälkeen. Sen sijaan tiinehtyvyydestä ei vielä voi sanoa mitään, sillä Benemilk Amino TMR tuli ruokintaan joulukuun alussa. Sami toteaa, että tilanne on maitomäärän suhteen hyvä. Päivätuotokset ovat nousussa, mutta tuotokseen vaikuttaa monta asiaa saman aikaisesti. Maitopitoisuuksien osalta muutos on selvä. Benmilk Amino TMR -ruokinnan alettua pitoisuudet nousivat heti. Kymenlaaksosta ja Päijät-Hämeestä Kaksi erilaista maitotilaa Etelä-Suomesta, toinen täysrehu-, toinen seosrehuruokinnalla. Ruokintatavasta riippumatta eläimien ruokinnalliset tarpeet ja haasteet ovat samanlaisia. Kerromme Sorvon ja Kiurumäen kuulumisia kolmen kuukauden Benemilk-ruokintajakson ajalta. Käyttäjäkokemukset ovat yllättävänkin yhteneväisiä. TEKSTI JA KUVAT: Petri Huttunen Kiurumäen täysrehutilalle lisää energiaa Benemilk Red -rehulla P irjo ja Kimmo Kiurumäen tila sijaitsee Päijät-Hämeessä Asikkalassa luonnonkauniilla paikalla Kymenvirran äärellä. Kiurumäet ovat toimineet yrittäjinä Iso-Äiniön kylässä sijaitsevalla tilalla keväästä 1998 alkaen. 25-paikkainen parsinavetta valmistui vuonna 2004. Peltoviljelyssä on keskitytty nurmen tuottamiseen. Väkirehun hankkiminen on tilalla ulkoistettu. Käytössä on nyt Benemilk Red -täysrehu. Uutta sisäruokintakaudelle 2013-2014 Kesän 2013 ensimmäinen säilörehusato korjattiin aikaisessa vaiheessa. Odotukset pääsadon sulavuudesta olivat korkeat. Alkukesän kuiva sää ja kova kuumuus tuleennutti nurmen nopeasti ja sulavuus oli oletettua alhaisempi. Karkearehun energiapitoisuus ei ollut suunnitellulla tasolla. Pirjo ja Kimmo kävivät Raision asiakkuusvastaavan kanssa palaverin tulevan ruokintakauden ruokinnasta. Kivijalka tasapainoiselle ruokinnalle oli kunnossa. Säilörehun säilönnällinen laatu oli erinomainen. Benemilk–ruokinnan aloittamiselle oli hyvät perusteet. Tuote sisälsi runsaasti kaivattua energiaa. Lisäksi haluttiin nähdä Benemilkin tuomat mahdollisuudet maidon pitoisuuksien nostamisessa. Benemilk- ruokinta aloitettiin lo- kakuun alussa. Asiat ovat edenneet suunnitellusti. Eläimien maitotuotos on noussut poikimisen jälkeen odotetusti. Maitomäärät hakukerroittain ovat nousseet odotetulle tasolle. Benemilk Red –täysrehun korkea energiamäärä tasaa tehokkaasti kotoisten perusrehujen energiavaihtelua. Mieluisa yllätys on maidon pitoi- Kiurumäen tilan Benemilk-seuranta: 3 kk ruokinnan aloituksesta EKM-tuotos on kasvanut keskimäärin 4,5 kiloa/lehmä/pv. suuksissa tapahtunut kehitys. Muutos pitoisuuksissa näkyi heti väkirehun vaihtuessa. Maidon rasvan nousu on selkeä, mutta myös valkuainen on noussut. 23 NAUTA AGRO makasiini • 1/14 Lehmät hinkuvat ROBOTILLE Uusikaupunkilaisen maitotilan omistajat Juho ja Merja Salmela ovat tyytyväisiä maidontuottajia. Uuden robottinavetan sekä Benemilk Amino Red -robottirehun myötä lehmien tuotos ja pitoisuudet ovat korkealla – samoin kuin isäntäväen motivaatio. TEKSTI JA KUVAT: Kirsi Mäenpää Onnellisten lehmien taustalla ovat onnelliset tuottajat. S almelat rakensivat uuden navetan ja siirtyivät robottilypsyyn syyskuussa 2012. Se helpotti työtä, paransi eläinten olosuhteita ja nosti tuotostasoa. Ruokinta navetassa perustuu kaksi kertaa päivässä visiiripöydälle jaettavaan appeeseen, jota täydennetään robottirehulla tuotoksen mukaan. Robottirehumäärät nostetaan poikimisen jälkeen kuuteen kiloon, hiehojen saadessa rehua kilon vähemmän. Työt on jaettu siten, että Juho tekee appeet ja Merja hoitaa pääasiassa lypsylehmät. Nuorkarja asuu viereisessä vanhassa parsinavetassa. Pitoisuudet ponkaisivat Robottilypsyyn siirryttäessä lehmät saivat aluksi robotilta Benemilk Amino Blackia, johon ne olivat tottuneet jo vanhassa navetassa. - Maitomäärät alkoivat nousta heti robottilypsyyn siirtymisen jälkeen, mutta pitoisuuksien nousuun emme olleet aivan tyytyväisiä, Juho ja Merja muistelevat. Kun navetta saatiin täyteen huhtikuussa 2013, Salmelat alkoivat 24 miettiä edullisempaa robottirehuvaihtoehtoa ja päätyivät kokeilemaan Opti Maituri 26 –rehua. - Rehuvaihdoksen jälkeen tapahtunut maidonpitoisuuksien lasku alkoi mietityttämään, ja lopulta heinäkuussa siirryimme takaisin Benemilk-rehuun, tällä kertaa uuteen Benemilk Amino Rediin. Vaikutus oli huikea. Lehmät olivat kovassa tuotosvaiheessa jo ennen rehunvaihtoa. Maidon rasva oli vain 3,8 ja valkuainen 3,15 prosenttia. Hyvin nopeasti pitoisuudet alkoivat nousta ja tällä hetkellä keskiarvoluvut ovat rasvan osalta 4,45 ja valkuaisen 3,52 prosenttia. Vuotuisen maitomäärän ollessa lähes 650 000 litraa vaikuttaa pitoisuuksien nousu ja siten maidosta saatava korkeampi litrahinta tuloihin huomattavasti. Hyvinvointia navetassa Merja arvioi rehumääriä sekä eläinten vointia ja tuotosta lypsykauden alussa päivittäin. Myöhemmin lypsykauden lopullakin ruokinnan onnistumista seurataan viikoittain. Tämä vie työaikaa jonkin verran, mutta jat- kuvan tarkkailun ansiosta mahdolliset ongelmat kyetään havaitsemaan hyvin nopeasti. Kommunikointi Juhon ja Merjan välillä toimii ihailtavan hyvin ja tiimihenki on korkealla. Eläinliikenne navetassa on toiminut erinomaisesti koko ajan. Erityisen tyytyväisiä Juho ja Merja ovat olleet robottiin ja siihen miten mielellään lehmät käyvät lypsyllä. Tälläkin hetkellä vain yhtä lehmää joudutaan säännöllisesti hakemaan robotille. Myös kumiset käytävämatot saavat kiitosta ja varmasti osaltaan edistävät lehmien aktiivisuutta. Toisaalta kumimatot ovat vähentäneet sorkkien kulutusta ja Juhon mukaan sorkkahoitoa olisi tarpeen tehdä vielä nykyistä useammin. Kapasiteetti käyttöön Poikimiset on saatu suhteellisen tasaiseksi ympäri vuoden ja pyrkimyksenä onkin, että lypsyssä olisi koko ajan 57-62 eläintä. Päivän keskimaito on pysytellyt 33-36 kilon välillä sen mukaan missä tuotosvaiheessa valtaosa lehmistä on. Robotin kapasiteetti hyödynne- Juha ja Merja Salmelan yhteistyö on hyväntuulista ja tuottavaa. tään mahdollisimman tehokkaasti, mutta jos kapasiteetti alkaa olla tiukalla, tehdään suunnitellut eläinpoistot tarvittaessa nopeammalla aikataululla, ettei karjassa jatkavien eläinten lypsylle pääsy riittävän usein vaarannu. - Tiinehtyvyys on parantunut jopa liiaksi ja pitkämaitoisia eläimiä joudutaan tästä syystä laittamaan liian korkeasta tuotoksesta umpeen, Merja hymyilee. 25 NAUTA AGRO makasiini • 1/14 Nuorkarjan vuosi tavoittelee poikimaiän laskua Vuosi 2014 käynnistettiin tammikuussa nuorkarjateemalla. Tavoitteena on saada hiehot poikimaan nykyistä nuorempana ja pysymään karjassa pidempään, jotta elinikäistuotos kasvaisi. Vasikan ja hiehon ruokinnalla ja hoidolla on suuri vaikutus tulevan lehmän tuotokseen ja terveyteen. TEKSTI JA KUVA: Merja Holma H iehot pitäisi saada poikimaan kaksi kuukautta nykyistä nuorempana, jotta kasvatuskauden kustannukset saataisiin nopeammin katettua. Kahden vuoden iässä poikiva hieho tuottaa elämänsä aikana eniten, se myös tiinehtyy paremmin ja pysyy karjassa kauemmin. Tämän osoittavat eri maiden kokemukset. Mikään ei korvaa ensimmäistä ternimaitoannosta Vasikka on täysin riippuvainen ternimaidon suojaavista vasta-aineista, jotka säilyvät imeytymiskykyisenä vain joidenkin tuntien ajan syntymästä. Vasikan oma entsyymituotanto tuhoaa vasta-aineita, jos niiden saanti viivästyy. Ternimaidon ensimmäinen annos on 3-4 litraa, se tulee antaa heti poikimisen jälkeen, viimeistään neljän tunnin kuluessa. Pienikin viivytys ternimaidon saannissa lisää sairauksien riskiä ja huonontaa tulevan lehmän tuotosta. Ternimaidossa on vasta-aineiden lisäksi myös muita kasvutekijöitä, joten korvikkeilla ei saada yhtä hyviä tuloksia kuin laadukkaalla ternimaidolla. Emän umpikauden ruokinnalla on vaikutusta vasikan vasta-aineiden saantiin. Tunnutusruokintaan kannatta ottaa pieni määrä lypsykauden energiapitoista väkirehua. Esimerkiksi Benemilk-ruokinnalla ternimaitoon saadaan vasikan kannalta parempi koostumus kuin vilja-rypsillä. Tuoreessa tutkimuksessa verrattiin umpikauden lehmillä ennen poikimista rasvatonta ruokintaa, suojattua rasvahappoa sekä tyydyttymätöntä rasvaa. Paras tulos saatiin, kun ruokinnassa oli suojattua rasvahappovalmistetta, vasikoiden seerumiproteiinissa oli 24 tunnin iässä eniten vasta-aineita (Garcia ym 2014). IgG % 26 Rasvaton kontrolli 35,2 Suojattu rasvahappovalmiste 44,6 Tyydyttymätön rasva 37,3 Riittävästi juomaa ja väkirehua Vasikan pitää oppia syömään väkirehua, jotta siitä kehittyisi märehtijä. Pötsin kehitys edellyttää, että nestemäinen ravinto vaihdetaan kiinteäksi. Maito ja juomarehu ovat välttämätöntä ravintoa vasikalle, mutta liika juoman saanti vähentää kuivan rehun syöntiä, jolloin vieroituksen aikaan kasvu romahtaa. Useissa tutkimuksissa on todettu, että neljän litran juomamäärä ei riitä vasikalle. Juoman määrä pitää nostaa noin kahdeksaan litraan päivässä ensimmäisen elinkuukauden aikana. Toisen kuukauden aikana juomamäärää vähitellen pienennetään, jotta kuivan rehun syönti kasvaisi vähintään 1,5 kiloon vieroitukseen mennessä. Juomarehun pitää olla valkuaispitoista, jotta vasikan paino saadaan kaksinkertaiseksi juottokauden aikana. Karkearakenteinen Vasikan-Herkku-Mysli sekä rakeinen Pikku-Mullin-Herkku houkuttelevat vasikan syömään kuivaa rehua, jolloin vieroitus sujuu ilman stressiä. Myslin kanssa karkearehuruokintaa voidaan siirtää myöhemmäksi. Rakeisen rehun kanssa kannattaa antaa pieni määrä heinää jo ensi viikkoina. Lehmävasikan ruokinta vieroitukseen saakka: 1. Ensimmäinen ternimaitoannos (n. 3-4 l) annetaan välittömästi syntymän jälkeen. Seuraava kahden litran annos annetaan saman vuorokauden aikana. 2. Juomarehun sopiva määrä on korkeimmillaan kahdeksan litraa/pv. Toisen elinkuukauden aikana juoman määrää kannattaa vähentää, jotta vasikka alkaisi syödä enemmän kuivaa rehua. 3. Vasikan-Herkku-Mysliä ja puhdasta vettä annetaan juoman ohella vapaasti heti alusta lähtien. Myslin syönnin kasvettua 500 grammaan päivässä korvataan se vähitellen Pikku-Mullin-Herkulla ja heinällä. 4. 5. 6. Karkearehu laitetaan tarjolle, kun mysli vaihtuu Pikku-Mullin-Herkkuun. Vasikan tulee syödä Pikku-Mullin-Herkkua 1,5-2 kg/pv ennekuin se voidaan vieroittaa. Vasikan energian tarve kasvaa, jos se on kylmässä (iglussa talvella). Kasvu alenee 100 g/pv/5 astetta (alle 15 asteen lämpötilassa), jos ei lisäenergiaa anneta. Hiehon pitää olla iso, jotta se voidaan siementää Alalla on viime vuosina käyty keskustelua siitä, voidaanko hieho siementää 15 kuukauden iässä. Monesti on pelätty vaikeita poikimisia, jos hieho synnyttää kaksivuotiaana. Pelko on aiheellista, jos hidaskasvuinen hieho tiinehtyy 15 kuukautisena. Tutkimuksissa on kuitenkin nähty, että riittävän tehokas vasikan ja hiehon kasvu valmentaa eläimen tiineyskypsäksi jo 14-15 kuukauden iässä. Holsteinhiehon kasvun tulisi olla vieroituksen jälkeen 800-900 g/pv siemennykseen asti. Ayrshirehieholle riittää hieman hitaampi kasvu. Hiehon elopainon tulisi olla siemennysvaiheessa noin 55 prosenttia täysikasvuisen lehmän painosta. Suurikokoisen holsteinin tulisi siis painaa siemennettäessä reilu 400 kg. Jos eläimen paino täysikasvuisena on 600 kiloa, on se siemennyskypsä jo 330 kilon painoisena. Tehokas kasvatus varmistaa, että hiehot ovat valmiita poikimaan kahden vuoden ikäisinä. Raamikkaalla ensikolla on vähemmän poikimavaikeuksia kuin liian pienenä siemennetyllä hieholla. Täysikasvuisen eläimen tavoitepaino kg 600 750 % täysikasvuisen painosta - siemennettyjen paino n. 55 % - 1. poikimispaino n. 85 % 330 510 410 640 Viljaa tulee rajoittaa Vieroituksen jälkeen voidaan vähitellen siirtyä esimerkiksi Hieho-Maiturin käyttöön. Siinä on riittävästi valkuaista myös juoton loputtua. Lisäksi annetaan vapaasti hyvää säilörehua. Tiineille hiehoille riittää vanhempikin säilörehu. Voimakas viljaruokinta rasvoittaa hiehoja, joten korkeita tärkkelystasoja kannattaa välttää. Monipuolinen ja valkuaispitoinen Hieho-Maituri kasvattaa raamikkaita hiehoja pienellä väkirehumäärällä. Puolivuotiaaksi saakka väkirehun määrä saa olla noin kaksi kiloa päivässä, sen jälkeen väkirehumäärää säädetään karkearehun laadun mukaan. Kivennäisruokinnasta tulee huolehtia. Ruokintasuositus täysrehulle, tarkka määrä lasketaan karkearehuanalyysin mukaan. Hieho-Maituri -täysrehua kg Alle 6 kk (elopaino <200 kg) 2 6 kk - siemennys (200-400 kg) 0,5-2 Tiineet hiehot (>400 kg) 0,5-2 27 NAUTA AGRO makasiini • 1/14 Ruokintatyö sujuu nopeasti, kun hiehot syövät karkearehut suoraan paalista. Nuorimmat hiehot saavat vapaasti Pikku-Mullin-Herkkua ja karkearehua. Hiehoille hyvät olosuhteet Uuden hieholan suunnittelussa on painotettu sekä työnsäästöä että eläinten hyvinvointia, ja molemmissa tavoitteissa on onnistuttu erinomaisesti. TEKSTI JA KUVAT: Kirsi Mäenpää K öyliöläinen broilerihalli koki mittavan muodonmuutoksen maaliskuussa 2013, kun Jaana Järvinen ja Jani Välilä alkoivat kunnostaa siitä nuorkarjapihattoa. Työt etenivät rivakasti ja eläinhalli saatiin kuukaudessa valmiiksi. Ennen navetan käyttöönottoa rakennettiin vielä uusi lietesäiliö, kuivalantala ja laitumet, joten eläimet pääsivät muuttamaan uusiin tiloihin kesäkuussa. Hiehojen ruokinta Ruokintaan ja kuivitukseen kuluu kerran viikossa 1,5 tuntia aikaa, jonka lisäksi vanhempien hiehojen karsinoissa olevista hiekkaparsista kolataan sonnat pois päivittäin. Ruokintakäytävällä kulkeva ketjullinen sontaraappa siirtää lannan ja virtsan rakennuksen toiseen 28 Eläinten siirrot tapahtuvat helposti käännettävien väliaitojen ansiosta. Luomutilojen kivennäisruokintaan muutoksia Luomutilojen kivennäisruokintaan tuli vuoden vaihtuessa rajoitus, kun orgaaninen seleeni poistettiin valikoimasta. Raisioagron kivennäisvalikoimasta löytyy tuotteet luomutilojen tarpeisiin kaikissa tuotosvaiheissa. Tavanomaiseen tuotantoon valikoimassa on myös useita tuotteita, jotka sisältävät orgaanista seleeniä. TEKSTI: Merja Holma päähän, jossa kuivempi aines työntyy ritilöiden päältä etukuormaajan kauhaan lietteen pudotessa ritilän läpi ja kulkeutuessa siitä eteenpäin lietesäiliöön. Kuivalanta ajetaan kauhan täyttyessä viereiseen kuivalantalaan. Karkearehun jako tapahtuu nopeasti, koska viikon tarve paaleja ajetaan ruokintapöydälle ja hiehot repivät syötävänsä itse suoraan paaleista. Karkearehut ovat monipuolisia, on kolmannen sadon säilörehua, timotei-rypsinolkiseosta ja yhtenä kaura-härkäpapu ja ruisvirnakokoviljasäilörehua, jolloin valkuaista saadaan tavanomaista säilörehua enemmän. Hiekkaa hiehojen parsiin Kuivitukseen käytettävää olkea kuluu paali karsinaa kohden viikossa. Vanhempien hiehojen hiekkaparsiin hiekkaa haetaan läheiseltä santakuopalta muutaman kerran vuodessa, ja lisäystarve on ollut noin 1,5 kuutiota kerrallaan. Janin mukaan hiekkaparret soveltuvat erinomaisesti hiehoille, mutta parren oikea mitoitus on erittäin tärkeää etteivät eläimet sotke makuuparsia. Alkuperäisiä asennuksia on jouduttu hieman pienentämään, koska aluksi eläimet olivat maanneet liian edessä, eivätkä parret olleet pysyneet tarpeeksi puhtaina. Kuivituksen ja makuualueen tyhjennyksen ajaksi eläimet saadaan lukittua käännettävillä porteilla ruokintakäytävälle, mikä helpottaa kuivituksen järjestämistä huomattavasti. Myös lantaraapan hajoamiseen on varauduttu. Tällöin hiehot olisi mahdollista vastaavasti lukita olkikuivitetulle makuualueelle sillä aikaa kun ruokintakäytävä puhdistettaisiin traktorilla. Pienimpiä hiehoja lukuun ottamatta muissa karsinoissa on ruokintapöydällä osassa karsinan etuaitaa lukittavat pöydät, mikä helpottaa eläimille tehtävien hoitotoimenpiteiden tekoa sekä siemennyksiä. Kesäaikana hiehot pääsevät vapaasti kulkemaan pihaton takana sijaitseville laitumille. Muuna aikana valaistus on automaattista ja valot palavat aamulla klo 6-10 ja illalla 16-20. Siten säästetään sekä sähkönkulutuksessa että toisaalta taataan riittävästi valoa myös pimeänä aikana. V iime syksynä markkinoille tuotu fosforipitinen lypsykivennäinen Pihatto-Melli P sisältää enemmän seleeniä ja soveltuu sekä luomuun että tavanomaiseen tuotantoon. Pihatto-Melli P:n ohella myös Lypsy-Melli, Tunnu-Melli, Mulli-Melli ja Pihatto-Melli ovat jatkossakin sallittuja kivennäisiä luomutiloille. Niitä voidaan syöttää myös tavanomaisessa tuotannossa. Raisioagron Luomu-Maituri 18 sekä Luomu-Maituri 25 sopivat myös luomutilojen ruokintaan. Energian ja valkuaistarpeen lisäksi niissä huomioidaan kivennäisten, hivenaineiden ja vitamiinien saanti. Raision luomurehut ovat rakeisia ja maittavia. Orgaanista seleeniä sisältävät tuotteet tavanomaiseen tuotantoon Lypsy-Melli Plus, Pihatto-Melli Plus, Emo-Melli sekä Seleeni-Melli sisältävät edelleen orgaanista seleeniä, joten ne soveltuvat vain tavanomaisten tilojen ruokintaan. Seleeni-Mellissä on 30 mg/kg seleeniä, puolet siitä on orgaanisessa muodossa. Seleeni-Melliä voidaan antaa kaikille naudoille tavanomaisessa tuotannossa. Seleeni-Melli on helppo syöttää lehmäkohtaisesti, sillä se on rakeinen ja maittava. Se ei pölyä kuten monet jauhemaiset kivennäiset. Luomuun sallitut Melli-Kivennäiset: Pihatto-Melli P Pihatto-Melli Lypsy-Melli Tunnu-Melli Mulli-Melli Orgaanista seleeniä sisältävät kivennäiset vain tavaomaiseen tuotantoon: Seleeni-Melli Lypsy-Melli Plus Pihatto-Melli Plus Emo-Melli 29 NAUTA AGRO makasiini • 1/14 Miksi tuotoksen nousu pysähtyi? TEKSTI JA KUVAT: Merja Holma T ilakoko on kasvanut, aperuokinta on yleistynyt. Lehmien yksilöllinen ruokinta on jäänyt vähemmälle huomiolle, jolloin lypsykauden alun ongelmat pienentävät tuotosta ja lisäävät poistoja. Umpikauden kivennäis- ja vitamiiniruokinta on koettu osalla tiloista hankalaksi järjestää. Yhden appeen ruokinnalla lypsykauden alun lehmät kärsivät energiavajeesta ja lypsykauden lopun eläimet lihovat. Tämä voi näkyä tiinehtymisongelmissa ja poikimisen jälkeen piilevänä ketoosina, joka laskee maitomäärää. Suurikin karja voidaan ruokkia kioskien kautta Seosrehuruokinta ei ole ainoa mahdollinen ruokintaratkaisu investoivalle tilalle. Kannattaa tarkoin miettiä riittääkö aika ja osaaminen appeen tekemiseen karjakoon ja työmäärän kasvaessa. Kahden robotin tila voidaan mainiosti hoitaa automatisoidulla erillisruokinnalla, jolloin voidaan paremmin keskittyä maidon tuottamiseen. Ruotsissa neuvonta on todennut, että robottinavetan lehmäliikenne toimii paremmin erillisruokinnalla. Lehmät voidaan myös ruokkia tarkemmin ja taloudellisemmin, kun säilörehua annetaan vapaasti ja väkirehua vain tarpeen mukaan. Väkirehujen korkean hinnan aikana on erityisen oleellista, että lypsykauden lopun lehmille ei haaskata alkukaudella tarvittavia ravintoaineita. Oikein suunnitellulla osittaisappeella ja riittävän energiapitoisella robottiväkirehulla päästään hyviin tuloksiin myös seosrehuruokinnal30 Lehmien keskituotoksen nousu pysähtyi vuonna 2007. Maitomäärä on laahannut perässä useita vuosia, vaikka eläinaines on yhä parempaa. Syitä on etsitty muun muassa rakennekehityksestä. la. Kun lisäenergiaa voidaan antaa tarpeen mukaan robotilla, vähennetään lypsykauden alun energiavajetta, jolloin tiinehtyminenkin sujuu helpommin. Täysaperuokinnalla ryhmittely tuo säästöä Jos käytössä on vain yksi seos joudutaan se suunnittelemaan lypsykauden alun lehmien ehdoilla, jotta energian vajaus minimoidaan ja lehmät saadaan tiineeksi. Kun poikimisesta on kulunut aikaa yli 200 päivää, ei lehmä enää maksa takaisin vahvaa seosta. Tehokkuus alkaa huonontua lypsykauden loppua kohden ja ylimääräinen energia vain lihottaa lehmiä ennen umpeenmenoa.Täysaperuokinnalla olisi edullisempaa jakaa lehmät ravinnon tarpeen mukaisin ryhmiin, joille teh- dään omat seokset. Lypsykauden lopussa riittää kuitupitoisempi seos, jonka syönti jää pienemmäksi. Energian hyväksikäyttö paranee ja kuntoluokka pysyy tavoitteessa. Seuraavan poikimisen yhteydessä on vähemmän ongelmia, jos kuntoluokka on umpeen mennessä korkeitaan 3,5. Umpikausi on tärkeä tuotantovaihe Umpikauden ruokinnalla vaikutetaan poikivan lehmän vastustuskykyyn, estetään veren kalsiumtason lasku ja totutetaan pötsi seuraavan lypsykauden rehuihin. Valitettavan usein tilat jättävät umpikauden lehmät ilman omaa kivennäistä ja vitamiinitäydennystä, vaikka tasapainoinen ruokinta estää poikimisen ajan ongelmia. Karjakoosta tai navettatyypis- Vuosikymmeniä jatkunut tuotoksen nousu pysähtyi kuuden vuoden ajaksi. Samaan aikaan karjakoko kasvoi. Seosrehuruokinta on tuonut haasteita maidontuotantoon. Lehmän yksilölliset tarpeet jäävät ryhmän varjoon. tä riippumatta umpilehmien ruokintaan löytyy toteutuskelpoisia vaihtoehtoja. Kivennäis- ja vitamiinilisä voidaan annostella umpiosaston ruokintapöydälle säilörehun kanssa, vaikka lypsäville olisikin aperuokinta. Helpoimmalla pääsee, kun umpiosastoon laittaa kioskin. Lypsykauden alun lehmien energian saannin varmistaminen edesauttaa hedelmällisyyttä. Poikimakertojen lisäys nostaa nopeasti keskituotosta. Raisioagron asiakkuusvastaavat suunnittelevat tiloille tuottavia ja kestävyyttä edistäviä ruokintaratkaisuja, joissa täydennys valitaan kotoisen rehun laadun mukaan. Ruokinta on tarkempaa ja taloudellisempaa, kun säilörehua annetaan vapaasti ja väkirehua kioskien ja/tai robotin kautta tarpeen mukaan. Suomen maidontuotanto lähti nousuun - Benemilkin markkinaosuus jo noin 10 prosenttia Vuosi 2013 oli nimetty ruokinnan teemavuodeksi. Ruokinnan merkitys nostettiin vahvemmin esiin, koska lehmien tuotos junnasi paikoillaan monen vuoden ajan. Teemavuoden aikana tuotos kääntyi ilahduttavaan nousuun. Maitovolyymien pitkään jatkunut lasku on huolestuttanut koko alaa, sillä näkymät globaaleilla maitomarkkinoilla ovat kasvusuunnassa ja maitoa tarvitaan yhä enemmän. milj. l Maidontuotanto Suomessa (kuukausittain) 2011-2013. Maataloustilastot. Raisioagro järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa teemavuoden merkeissä valtakunnallisen seminaarikiertueen, jossa kerrottiin terveyttä ja tuotosta edistävästä ruokinnasta, säilörehun laadun merkityksestä sekä innostettiin tiloja kokeilemaan entistä tehokkaampia ruokintaratkaisuja. Raisioagron Benemilk-rehut lisäävät tutkitusti maidon määrää sekä rasva- ja valkuaispitoisuutta. Lisäksi useilla tiloilla on todettu parempi hedelmällisyys Benemilkin myötä. Raisioagro toi vuoden 2013 aikana markkinoille täyden valikoiman Benemilk-rehuja, jotka saavuttivat kymmenen prosentin markkinaosuuden. Thomas Fagerholm 31 NAUTA AGRO makasiini • 1/14 Onnistunut SÄILÖREHUN TUOTANTO on kokonaisuus Kun pyritään tehokkaaseen maidon- ja lihantuotantoon, on säilörehun oltava ensiluokkaista. Suuri ja laadukas sato saadaan, kun siirrytään kolmen niiton säilörehutuotantoon. Tällä varmistetaan kolme tasalaatuista, hyvin sulavaa ja runsasta satoa. TEKSTI: Juha Anttila KUVA: Marjo Keskikastari Muista 333-sääntö: • Raisioagron kolmen niiton seokset • kolme niittoa • kolme lannoitusta 32 H uippusato saavutetaan ainoastaan panostamalla nurmen perustamiseen, seosvalintoihin, lannoitukseen ja rikkakasvintorjuntaan. Nurmet tulee uusia riittävän usein, kolmen vuoden välein. Timotei ja nurminata alkavat taantua selvästi ja satotaso laskee merkittävästi kolmannen vuoden jälkeen. Lisäksi nurmet muuttuvat harvemmiksi. Toki täydennyskylvöllä aikaisin keväällä saadaan elvytettyä nurmia, mutta koskaan ei saada parempia satoja kuin uudesta täystiheästä nurmesta, jossa on halutunlaista nurmikasvia. Lannoituksessa pitää käyttää maksimimääriä. Kolmen niiton seokset Kolme niittoa onnistuu parhaiten juuri niille suunnitelluilla Raisioagron nurmiseoksilla. Kolmen niiton seoksissa on mukana muun muassa englannin raiheinää. Se on hyvin maittava ja lehtevä rehukasvi, joka tuottaa huippusadon. Kun tarkoituksena on tuottaa yli 10 000 kiloa kuiva-ainetta/ hehtaari-satoja säilörehua, parhaat vaihtoehdot 1-3 vyöhykkeille ovat Voima-ruokonatasaseos, Vauhti 1 -rainataseos, Vauhti 2 -sinimailaseos ja Teho 1 -apilaseos. Nuutti-timoteita ja Inkeri-nurminataa sisältävä Varma 2 -seos tuottaa kolme satoa koko Suomessa. Hallittu säilöntäprosessi Paraskaan nurmisato ei takaa vielä parasta säilörehua. Sadon määrän lisäksi säilörehun maittavuus, sulavuus sekä säilönnällinen laatu ovat tärkeimpiä kriteerejä. Esikuivattamalla rehu ja valitsemalla oikea säilöntäaine sekä tekemällä säilörehu teknisesti oikein voidaan tuottaa hyvää säilörehua. Optimaalisen kuiva-aineen saaminen säilörehuun ei aina ole help- poa. Säilöntäprosessi on erilainen erilaisissa kuiva-ainepitoisuuksissa. Märissä säilörehuissa säilöntäaineen pitää pystyä estämään voihappo- ja itiötuotanto sekä valkuaisen hajoaminen ammoniakiksi. Kuivassa säilörehussa säilöntäaineen pitää pystyä estämään hiiva- ja homekasvustot, myös siinä tilanteessa, jossa rehun tiivistys tai peittäminen ei ole täydellistä. Säilörehun vaatimukset ruokinnassa Vaikka säilöntäprosessi olisikin toiminut, on säilörehulla aivan eri vaatimukset ruokinnassa. Ilma pääsee tekemisiin rehun kanssa, kun siilo avataan. Säilörehun täytyy olla silloin vastustuskykyinen hiivakasvustoja vastaan. Säilörehu ei saa lämmetä siilossa, apevaunussa eikä ruokintapöydällä. Jos säilörehu lämpenee, muodostuvat ruokintahävikit todella suuriksi ja pahimmassa tapauksessa voivat hiivat muodostaa toksiineja. Säilörehua menetetään ja väkirehun määrää on nostettava, jotta saavutettaisiin haluttu tuotostaso. Säilörehun on oltava maittavaa. Säilörehu, jossa on liian matala pH, ei ole erityisen maittavaa. Voihappoa sisältävä rehu ei ole myöskään maittavaa. Käsittelemättömässä säilörehussa tai säilörehussa, jossa on paljon palkokasveja tai alhainen pH, on suuri riski voihappokäymiselle. Optimaalinen säilöntätulos Hyvällä säilöntäaineella on oltava hyvä varastointikestävyysominaisuus. Safesil ja SiloSolve ovat edullisia ja varmoja säilöntäaineita, jotka toimivat kaikilla rehukasveilla laajalla kuiva-aineskaalalla. Tuotteet ovat helppoja ja turvallisia käyttää, eivätkä ruostuta koneita. Saamiemme analyysien perusteella vuoden 2013 säilörehu on ollut säilönnälliseltä laadultaan erinomaista. Ammoniakkitypen osuus on ollut alle 70 grammaa kilossa kokonaistyppea ja haihtuvien rasvahappojen osuus on ollut alle 20 grammaa/kuiva-ainekilo. Sokeria on ollut näytteissä keskimäärin 70 grammaa/kuiva-ainekilo. Mihin Safesilin ja SiloSolven teho perustuu? Safesil on kolmivaikutteinen säilöntäaine, joka estää tehokkaasti voihappobakteerien kasvua ja rehun jälkilämpenemisen. Safesil säilyttää rehun hyvänä, ja rehua voidaan ottaa turvallisesti esimerkiksi laakasiilosta, vaikka syöttönopeus olisikin alhainen. SiloSolven teknologia perustuu maitohappobakteereihin, jotka parantavat erityisesti rehun käymislaatua ja rehun aerobista kestävyyttä. Myös voihappobakteerien lisääntymistä ehkäistään tehokkaasti. SiloSolven maitohappobakteerinkannat ovat ainutlaatuisia ja osin patentoituja. Lisätiedot www.raisioagro.com Säilöntäaineen valintataulukko Käyttö Säilörehu Ka 20-35 Ka 35-60 Säilörehu Luomu Heinä Murskevilja Silosolve MC Silosolve AS 200 X Safesil X X X X X X X Satatonnareita Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla. 100-tonnari Mainio Milotar Opra Pamela Pantteri Papu Pitsi Pulmu R.Sievä Rinkeli-In Ruusu Ryppy Ränä Sabina Salaatti Sara Sulka Sopeva Taimi Tella Tiina Omistaja Mikko Immonen Jari Lintukangas Anne ja Arto Viitamäki Terhi ja Ville Löyttyniemi Jouni Laine Mty Myllymäki Minna ja Marko Heiskanen Jukka Pesola Anu ja Jukka Myllys Remes, Väisänen, Kortelainen mty Tarja ja Juha Hurvi Marja-Leena ja Pekka Korhonen Helena ja Ilkka Iltanen Jouni ja Pasi Virtanen Harri Salo Arja ja Juhani Hukkanen Eero Martikainen Tarja ja Ari Mäki-Uuso Marjukka ja Jouni Kauppinen Maija ja Ari Kanniala Päivi ja Kari Piironen Paikkakunta Rääkkylä Ypäjä Jokioinen Hämeenkoski Mäntsälä Hattula Iisalmi Muhos Pieksämäki Vieremä Kokemäki Konnevesi Salo Somero Iisalmi Vesanto Kiuruvesi Kauhajoki Vieremä Oulu Nurmes 33 SIIPI AGRO makasiini • 1/14 < Tapion tilalla hyviä kokemuksia kanatiivisteruokinnasta Seppo Tapion monikerroskanalassa Sastamalassa on seurattu mielenkiinnolla Hy-Line –kanapartian kehitystä. Kanatiiviste-Herkku on osoittautunut hyväksi valinnaksi oman viljan oheen. Kanat saavuttivat huippumuninnan nopeasti ja munien laatu on ollut erinomainen. < Tapion tilaa kehitetään jatkuvasti, uusimpana hankkeena vuonna 2013 rakennettu kuivaava viljasiilo. Munat ovat puhtaita ja kooltaan sopivia. Siipi-Mellin käytöllä varmistetaan munankuoren hyvä laatu myös loppumuninnassa. TEKSTI: Oona Koivunen KUVAT: Oona Koivunen ja Terttu Koskela S eppo Tapion tilalla Sastamalassa on pidetty kanoja ainakin 1960-luvulta asti. Toiminta on muuttunut melkoisesti niistä ajoista. Seppo on isännöinyt tilaa vuodesta 1994, jonka jälkeen maatalous on kokenut voimakkaan rakennemuutoksen. Tapion tila on ollut muutoksessa mukana ja toimintaa kehitetäänkin jatkuvasti. Tuotantoa on laajennettu asteittain. Aluksi lattiakanalasta tehtiin häkkikanala, jolloin sen kapasiteetti kasvoi. Sen rinnalle rakennettiin vuosituhannen alussa uusi halli, jossa kanat jälleen elivät lattialla. Jo ennen häkkidirektiivin voimaantuloa uudesta kanalasta tehtiin monikerroksinen. Remontin jälkeen vanha kanala jäi pois käytöstä. Viimeisimpänä uudistuksena on viime syksynä rakennettu kuivaava viljasiilo. Tiiviste täydentää viljaruokintaa Tilalla on jo pitkään käytetty Kanatiiviste-Herkkua kanojen ruokinnassa. Välillä on muitakin rehuja ko- 34 keiltu, mutta palattu jälleen hyväksi todetun Kanatiiviste-Herkun käyttöön. Tapio kertoo olevansa tyytyväinen paitsi sen avulla saavutettuihin tuotantotuloksiin myös kanalan pohjan siisteyteen ja lannan koostumukseen. Tilan pelloilta saadaan omaan käyttöön tarvittava rehuvilja, joten rehun täydentäminen tiivisteellä on sopivin ruokintavaihtoehto. Ruokinnan toteutuksessa Tapio luottaa Raisioagron ruokintasuositukseen. Sen avulla rehustus optimoidaan vastaamaan kanan ravintoainetarpeita sen elinkaaren eri vaiheissa. Kokemuksia uudesta jalosteesta Tapion tilalla painonseuranta hoituu kanalassa olevan kanavaa’an avulla. Se punnitsee kanoja päivittäin, mikä tekee seurannasta helppoa ja säännöllistä. Nyt vuoden ikäisten kanojen kasvukäyrä on tasoittunut, eikä seurannan tarve enää ole yhtä suuri kuin aiemmin. Nuorten kanojen elopainoa tarkkailtiin kuitenkin säännöllisesti. Paino nousi jalostajan suositusten mukaan ja on myös pysynyt tavoi- teltavalla tasolla. Rehunkulutus on niin ikään kehittynyt tavoitetahdissa. Partia on järjestyksessä kolmas kanalan remontin jälkeen, joten seurannan toteutuksesta on kokemusta jo edellisvuosilta. Tämä partia on kuitenkin ensimmäinen uutta valkoista Hy-Line –jalostetta, joten seurannan tulokset ovat erityisen mielenkiintoisia. Muninta onnistui hyvin Elopainokehityksen lisäksi seurataan tietenkin munantuotannon kehitystä. Tuotannossa tavoitellaan optimaalista munanpainoa ja korkeaa munien määrää. Nämä kanat aloittivat muninnan varhain ja saavuttivat myös huippumuninnan nopeasti. Pieniä munia tuli Tapion mukaan vain vähän aikaa, eikä munanpaino ole noussut turhan suureksi kanojen ikääntyessä. Myös munintaprosentti on seurannut hyvin jalostajan tavoitteita. Tapio onkin tyytyväinen muninnan kehitykseen ja munien laatuun. Nyt seniorivaiheeseen tulevat linnut saavat Siipi-Melliä täydentämään rehua ja parantamaan munankuoren laatua. Siipi-Mel- Kanatiiviste-Herkku Raisioagron valikoimassa on munituskauden ruokintaan tarjolla Munitus-Herkun lisäksi toinenkin tiivistevaihtoehto: Kanatiiviste-Herkku. Sen valkuaisen lähteenä on soijarouheen ohella kalajauho. Eläinperäisen valkuaisen avulla raakavalkuaisen osuus rehussa saadaan korkeammaksi. Toisaalta se vaikuttaa myös aminohappokoostumuksen monipuolisuuteen. lin määrä on vielä matala, mutta Tapio suunnittelee nostavansa sitä tarpeen mukaan. Säännöllinen tarkkailu tärkeää Tapion tilalla kanalassa käydään kahdesti päivässä. Silloin kerätään munat ja tarkkaillaan kanojen kuntoa ja rehunkulutusta. Tapio kertoo kanaparven olleen tasainen alusta alkaen. Samanaikainen kehitys niin kanojen elopainossa kuin muninnassakin on toivottavaa ruokinnan suunnittelua ajatellen. Mitä tasaisempi parvi, sitä helpompi ruokinnan muutokset on toteuttaa oikeaan aikaan. Ruokintaa muutetaan kanojen tarpeiden muuttuessa niiden kehitysvaiheen mukaan. Jos kanat ovat eri kehitysvaiheessa, tulee muutokset aina joillekin yksilöille väärään aikaan. Toisaalta tasaisuus kertoo ruokinnan onnistumisesta: kaikille kanoille on ollut tarjolla riittävästi tasalaatuista rehua. Tapio kertoo näiden kanojen olevan yleisesti aikaisempaa rauhallisempia. Ruokinta suunnitellaan aina kanaparven tarpeisiin, joten yhtä aina toimivaa mallia ei ole olemassa. Kanajalosteen muutos on kuitenkin haaste myös ruokinnan optimoinnin kannalta. Kokemuksia käytännön toteutuksesta kotimaassa ei ole tarjolla, vaan suunnittelu perustuu kokonaan ohjearvoihin. Näin hyvät tulokset kertovat onnistumisesta ruokinnan suunnittelussa ja toteutuksessa. KAN TIIVISTAE HERKK U Uusi valkoinen Hy-Line Asiakkaiden toivomuksesta valkoisella Hy-Line-kanalla vaihdettiin kukkolinjaa vuosi sitten. Näin toteutettiin toiveet aikaisemmasta muninnan alkamisesta, nopeammasta munan painon noususta, suuremmasta kilotuotoksesta ja rauhallisemmasta luonteesta. Koska kanalinja on sama kuin ennenkin, ovat elävyys, rehuhyötysuhde ja höyhenpuku säilyneet edelleen hyvinä. TEKSTI: Heli Nurkkala, Haaviston Siitoskanala KANAKUVAT: Hy-Line Nyt kun tätä uutta valkoista linjaa on suomalaiskanaloissa munitettu jo jonkin aikaa, on käytännössä nähty että jalostajan lupaukset ovat toteutuneet. Ensimmäinen muna tulee jo 16 viikon iässä ja sukukypsyysikä on 19 ikäviikolla (=50 % muninta). Munanpaino nousee alussa nopeasti samoin kuin munintaprosentti. Tämä tietää nopeaa siirtymistä M-painoluokkaan ja sitä kautta parasta tilityshintaa. Hy-Line-linnut ovat entistä rauhallisempia. Lisäksi jokainen lattiakanalan munittaja on huomannut ja huomauttanut, että linnut nousevat hyvin ritilälle ja sitä kautta lattiamunien määrä on minimissään. Sopivalla rehustuksella munintaprosentti pysyy pitkään korkeana ja munan painon kehitys sopivana. Koska markkinoilla on tällä hetkellä munia melko paljon, on mahdollista että tuotantokausien pituutta voidaan ohjailla tai kenties lyhentää. Tällöin on tuottajan kannalta erityisen tärkeää, että kana aloittaa M-painoluokan munien tuotannon mahdollisimman aikaisin. 35 SIIPI AGRO makasiini • 1/14 Tilalla käytössä ollut rokotusohjelma ikä rokotus rokotustapa 1 pv 1 pv 12 pv 12 pv 14 pv 3 vk 4 vk 6 vk 6 vk 8 vk 8 vk 8 vk 8 vk 8 vk 8 vk 9 vk 10 vk 10 vk 12 vk 14 vk 16 vk 17 vk 17 vk 17 vk 19 vk 36 Marek, IB Primer lihakseen, spray kokkidioosi (Paracox) juomavedessä IB 4/91 juomavedessä Clone 30 (ND) juomavedessä Salmonella E&T juomavedessä Gumboro D78 juomavedessä Gumboro D78 juomavedessä IB Primer spray Clone 30 (ND) juomavedessä ILT silmätipat MSH (Mycoplasma) silmätipat Linturokko siipilihakseen CAV P4 (sinisiipitauti) lihakseen Reo 1133 lihakseen AE suun kautta Salmonella E&T juomavedessä Poulvac E.coli spray Poulvac QX spray RTV 8544 spray Poulvac E.coli spray Salmonella E&T juomavedessä IB multi-ND-RT-EDS lihakseen Autovaccin Coli SP+ENT lihakseen Reo inac lihakseen IB Primer spray Emonuorikkokasvattamon yhden hallin tuotantotulokset Aloituspäivämäärä 3.9.2013 jaloste Ross 308 kanoja 30500, kukkoja 3838 vk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 poistuma- % rehu g/pv kana 1,8 2,1 2,3 2,4 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 5,4 5,6 5,8 6,0 6,1 6,2 6,6 7,9 7,9 8,0 kukko 2,0 3,1 3,5 3,9 4,1 4,2 4,3 4,4 4,7 15,7 15,9 16,2 16,5 16,6 16,8 16,9 18,5 18,8 19,0 kana kukko 25 25 35 40 45 55 50 60 50 70 52 75 55 75 56 79 56 81 58 81 61 85 65 87 70 87 73 90 77 95 80 99 87 105 95 110 107 118 elopaino g kana kukko valot 155 355 545 718 849 962 1106 1183 1266 1355 1410 1494 1575 1763 1781 1894 1986 2109 130 340 552 789 1080 1250 1511 1667 1678 1813 1948 2091 2111 2313 2367 2538 2682 2897 24 16 12 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 Emobroilerikasvatusta Siipisulkien vaihtumisesta voidaan seurata sukukypsyyden etenemistä. Tällä nuorikolla on neljä sulkaa vielä vaihtumatta. belgialaisittain Hollantilainen Van den Borene omisti kanalan Hollannissa, mutta muutti Belgiaan ja perusti sinne Arselt Farm -nimisen emobroilerikasvattamon. Tilalla on kaksi 30 500 kananuorikon ja 3 800 kukkonuorikon kasvatushallia. Emobroilereiden kasvatus on tilan ainoa tuotantosuunta, sillä peltoa tilalla ei ole lainkaan. TEKSTI JA KUVAT: Marja Hongisto Kasvattamossa on käytössä kuppiruokkijat. Juomajärjestelminä ovat sekä nippalinjat että sateenkaarijuomalaitteet. Tämä sen takia, että molempia järjestelmiä on käytössä munittamoissa. A rselt Farm -tilalla on sopimus yhden Belgian suurimman hautomon, Belgabroedin, kanssa. Sopimus tehdään vähintään 2-3 vuodeksi kerrallaan. Hautomo maksaa untuvikot, rehut, lääkkeet ja rokotukset. Tila saa palkan neliömetrien mukaan. Minimimäärä kasvatusta on vähintään 46,5 viikkoa vuodessa. Paljon rokotuksia Belgialainen emobroilereitten kasvatus eroaa suomalaisesta rokotusten lukumäärässä. Suomessa emobroilereille annetaan huomattavasti vähemmän rokotuksia. Belgialainen emonuorikko saa noin 26 eri rokotetta elämänsä ensimmäisten 19 viikon aikana. Tilalla tammikuussa käytössä ollut rokotusohjelma on liitteenä. Rokotusohjelmassa 17 viikon iässä annettava E.coli –rokotus tehdään tilan omasta bakteerikannasta. Seuraavan erän rokotusohjelma voi olla myös riippuvainen edellisen erän tuloksista ja kokemuksista. Salmonellanäytteet tiloilla otetaan untuvikoiden saapuessa (aluspaperi) ja sitten neljän ja 16 viikon iässä ja siirtohetkellä. Näytteistä tutkitaan kuusi eri salmonellatyyp- piä. Jos jotakin näistä kuudesta tyypistä löydetään, koko kasvatuserä tapetaan ja hävitetään. Suihkun kautta kasvattamoon Ennen kuin pääsimme tutustumaan kasvattamoon, kävimme suihkussa ja vaihdoimme tilan omat vaatteet päälle alushousuja myöten. Kasvamassa ollut erä oli lähes 20 viikon ikäisiä ja siirto munittamoon oli parin päivän päästä. Tällä kerralla jalosteena oli Ross 308. Belgiassa nokan typistäminen tehdään yleisesti. Tila on kasvattanut Hollantiin yhden erän, jota ei typistetty. Tuo kasvatuserä meni ihan hyvin. Kun untuvikot tulevat tilalle, käytössä on vain osa tilasta. Koko tila otetaan käyttöön nokan typistämisen yhteydessä 3-4 päivän iässä. Kukoilta on takavarvas osittain poistettu. Kanojen pehku kunnossa Suomessa emonuorikoiden ruokinta tapahtuu spinfeedereillä (katossa oleva keskipakoruokkija). Tässä ruokintamuodossa rehun on oltava laadultaan hyvää raetta. Belgiassa on yleisesti käytössä kuppiruokkijat ja tällä tilalla rehu oli kuumakäsiteltyä jauheista rehua. Ruokinta tapahtuu joka päivä ja kestää noin 20 minuuttia. Kasvatusaikana on käytössä kolme eri rehua. Ensimmäistä rehua käytetään 2,5 viikon ikään asti, toinen rehu ikävälillä 2,5 – 6 viikkoa. Vedenrajoitus tehdään juodun vesimäärän ja pehkun kunnon perusteella. Vettä voi olla tarjolla jopa vain neljä tuntia päivässä. Kananuo- rikoiden pehku olikin hyvälaatuista ja kylpeminen oli yleistä. Kukkojen osastossa pehku oli erittäin huonoa ja pinnaltaan kovaa. Pehkuna tilalla oli käytössä kutterinpuru. Pääongelmana lauman epätasaisuus Kysymykseen, mikä on suurin ongelma kasvatuksessa, vastaus tuli heti. Se oli lauman suuri kokoero. Tilalla oli 19 viikon iässä punnittu noin sata kanaa ja kukkoa osastoittain. Toisessa osastossa kukkojen tasaisuus oli vain 42 ja toisessa 61 prosenttia. Kanoilla vastaavat luvut olivat 64,8 ja 73 prosenttia. Tilalla on käytössä automaattivaa’at, mutta siitä huolimatta linnut punnitaan käsin 6, 11 ja 13 viikon iässä. Elopainoltaan liian pienet yksilöt siirretään erilliskarsinaan, jossa niiden elopainon kehitystä pyritään parantamaan rehumäärää nostamalla. Kukkoja on 8-9 prosenttia kanojen määrästä. Belgiassa munittamoissa vaihdetaan vanhoja kukkoja 25 viikon ikäisiin uusiin kukkoihin kanojen ollessa noin 40 viikon ikäisiä. Tällä yritetään estää kanojen hedelmällisyyden alenemista ja sitä kautta haudontatuloksen huonontumista. Nuorikoiden siirron jälkeen seuraa hallien puhdistus. Työ kestää neljältä työntekijältä neljä päivää. Lopuksi on traktorilla tehty formaliinikaasutus. Kasvattamo on tyhjänä yleensä vain 7-14 päivää. Tällä kertaa uudet emountuvikot saapuvat vasta 17 päivän kuluttua. 37 SIKA AGRO makasiini • 1/14 UUSI RUOKINTAOHJELMA korkeatuottoisille emakoille Raisioagron uudet Super-Imetysrehut ruokintaohjelmineen on kehitetty vastaamaan korkeatuottoisten emakoiden tarpeita. Ruokintaohjelman rehujen tavoitteena on estää ummetusta, nopeuttaa porsimisia ja vähentää porsimisapua. Lisäksi halutaan saada aikaan hyvä alku ternimaidontuotannolle ja korkea maidontuotanto. TEKSTI: Päivi Volanto S uomessa pahnueiden koko on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana huimasti ja uusien rotujen myötä syntyvien porsaiden määrän odotetaan kasvavan edelleen. Emakolta haetaan paljon elävänä syntyneitä porsaita, hyvää ternimaidon- ja maidontuotantoa, alhaista porsaskuolleisuutta, porsaiden korkeaa vieroituspainoa ja tietenkin hyvää hedelmällisyyttä. neen yksittäiskarsinaan voi aiheuttaa stressiä varsinkin ensikoille. Tavallisesti siirron yhteydessä tiineysrehu muutetaan imetysrehuksi ja rehuannosta pienennetään porsimisen lähestyessä. Porsimisen aikaan emakon sonta kiinteytyy ja seurauksena voi olla sonnan liika kuivuminen (= ummetus), syönnin heikkeneminen ja maidontuotannon alentuminen. Stressaava siirtymävaihe Siirtymävaihe on tärkeää aikaa emakon ternimaidon- ja maidontuotannon kannalta. Emakko kokee useita muutoksia ennen ja jälkeen porsimisen. Emakon aineenvaihdunta ja hormonitoiminta muuttuu. Siirtyminen emakkoryhmästä porsitushuo- Kaksivaiheinen imetysruokinta Raisioagron uudet Super-Imetysrehut ruokintaohjelmineen on kehitetty vastaamaan korkeatuottoisten emakoiden tarpeita, ja niiden avulla voidaan ottaa tarkemmin huomioon emakon ravintoainetarpeet ennen porsimista ja porsimisen jälkeen. Super-Imetys –ruokintaohjelmassa imetyskausi jaetaan kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe koostuu emakon siirrosta porsimishuoneeseen, jolloin tiineysrehusta siirrytään Super-Imetys 1 –rehuun ja vaihe jatkuu muutama päivä porsimisen jälkeen. Super-Imetys 1-rehu sisältää emakolle hyvää kuitua, joka pehmentää sontaa. Lisäksi rehu edistää kalsiumaineenvaihduntaa ja alentaa virtsan pH:ta, joka taas vähentää tulehdusriskiä virtsateissä. Rehun tavoitteena on estää ummetusta, nopeuttaa porsimisia ja vähentää porsimisapua. Lisäksi halutaan saada aikaan hyvä alku ternimaidontuotannolle ja turvata näin porsaiden ternimaidonsaanti. Pian synnyttävälle emakolle annetaan kuitua sisältävää Super-Imetys 1 –rehua, jotta synnytys sujuisi ongelmitta ja ternimaidontuotanto lähtee nopeasti käyntiin. Kun porsimisesta on kulunut 3-4 päivää, siirrytään Super-Imetys 2 -rehuun. Emakoiden kaksivaiheinen imetysruokintaohjelma on edistysaskel parempiin tuotantotuloksiin. 38 PAAVON NIKSINURKKA Uudet Super-Imetysrehut täydentävät Raisioagron Potraemakko-ruokintaohjelmaa Kun porsimisesta on kulunut 3-4 päivää, siirrytään Super-Imetys 2 -rehuun. Toisen vaiheen imetysrehu on optimoitu silmälläpitäen korkeaa maitotuotosta, sillä imettävän emakon maidontuotanto saavuttaa maksiminsa noin parin viikon kuluttua porsimisesta. Hyvä maidontuotanto auttaa porsaita saavuttamaan korkean vieroituspainon. Ravintoainerikasta rehua annetaan emakon ruokahalun mukaisesti, jolloin emakon painon menetys jää mahdollisimman pieneksi. Täydennystä ruokintaohjelmaan Uudet Super-Imetys 1 ja 2 –rehut täydentävät Raisioagron Potraemakko–ruokintaohjelmaa. Jo nyt Raisioagron Potraemakko-ruokintaohjelman tiineys- ja imetyskauden rehujen raaka-aineet on linkitetty toisiinsa niin, että rehun muutos olisi emakolle mahdollisimman helppoa. Käytännössä uudet Super-Imetys -rehut ovat askel eteenpäin emakoiden entistä tarkempaan ruokintaan. Emakoiden kaksivaiheinen imetysruokinta onnistuu parhaiten tiloilla, joilla on liemiruokinta ja siiloja kahdelle erilaiselle imetysrehulle. Korkeatuottoisten emakoiden ruokinta ja hoito muuttuu entistä haasteellisemaksi suurentuneiden pahnueiden myötä. Nyt tiloilla on mahdollisuus siirtyä entistä tarkempaan ruokintaan käyttämällä Super-Imetys 1 ja 2 -rehuja. Ruokintaohjelmalla on saatu loistavia tuloksia Suomessa, mutta rehun lisäksi myös managementin ja ympäristöolosuhteiden pitää olla kunnossa. Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen auttaa asiakastiloja havaitsemaan ja korjaamaan ongelmia sikalassa sekä neuvoo rehujen valinnassa ja käytössä. Pyydä Paavo tilakäynnille, puh. 040 869 6085. Porsaskuolleisuus kuriin ruokinnalla M ikäli emakon ruokintakertoja voidaan muuttaa porsituksessa kesken imetyskauden, on mahdollista pienentää porsaskuolleisuutta entisestään. 5-7 päivää ennen porsimista ja 3-4 päivää jälkeen porsimisen olisi hyvä ruokkia emakko vain kaksi kertaa päivässä. Imetyksen jatkuessa ruokintakertoja voidaan lisätä kolmeen tai jopa neljään. Mikäli emakot ruokitaan vain kaksi kertaa päivässä, on kerralla syöty rehumäärä isompi. Tällöin ummetusriski pienenee. Ruokintojen väliin pitäisi päivällä jäädä noin 10 tuntia, jotta energia jakautuisi tasaisesti vuorokaudelle. Kahdella ruokinnalla porsimisen jälkeen on helpompi järjestää valvonta ruuhkaisille porsimispäiville emakoiden ruokinnan ajaksi. Jotta valvonta onnistuu myös iltapäivällä, pitää joustaa hieman työajoissa. Ei ruokaa porsivalle emakolle Aamuruokinta voisi olla esimerkiksi 7-8 aikaan. Ennen ruokintaa tarkastetaan porsivien osastot ja puhdistetaan kaukalot rehutähteistä. On myös hyvä jättää ruokinta väliin niiltä emakoilta, joiden porsiminen on kesken tai juuri alkamassa. Juuri syntyneet porsaat on hyvä kerätä levyn taakse emakon ruokailun ajaksi. Iltavuorolaisen työaika voisi päättyä noin tunti ruokinnan jälkeen, näin ehditään tekemään samat työt kuin aamulla. Iltavuorolaisen tehtäväksi jää määrällinen tasaus aamulla syntyneille porsaille. Tällöin porsineille emoille yöksi jäävät porsasmäärät ovat kohtuullisia. Kannattaa huomioida, että illalla siirrettyä porsasta ei seuraavana aamuna siirretä uudestaan. Apuemakoiden tekoa suositellaan normaalisti vasta vuorokauden kuluttua. Näin varmistetaan ternimaidon saanti. Kun on kulunut 3-4 päivää porsimisesta, ruokintakertoja on hyvä lisätä. Näin emakoiden syöntimäärä saadaan maksimoitua, ja kun emakko on useammin jalkeilla, lapahaavaumien riski pienenee. Mikäli tämä kaikki on mahdollista toteuttaa, voidaan seuraavaksi suunnitella kahden eri rehun järjestelmää. 39 SIKA AGRO makasiini • 1/14 LÄHIRUOKAA parhaimmillaan Ari ja Juha Meronen perustivat Maatila-Liha Meronen Oy:n 20 vuotta sitten. Meroset ovat vuosien varrella kehittäneet yritystä tavoitteenaan tuoda kuluttajien ruokapöytään kunnon laatulihaa – aitoa, suomalaista. TEKSTI JA KUVAT: Kimmo Kesälä T << < 40 Kuluttajat arvostavat nyt selkeästi lihan kotimaisuutta ja sitä, että tietävät mistä liha on tullut, kertovat Erja Meronen (oik.) ja Sanna Hilpinen. Ari (vas.) ja Juha Merosen puodista löytyy herkkuja joka makuun. Myös koirille löytyy omat täyslihamakkarat. Lisätietoja: www.maatilalihameronen.fi änä päivänä kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat enenevässä määrin muutkin asiat kuin hinta, kuten tuotteen kotimaisuus, tuoreus, puhtaus, jäljiteltävyys ja GMO-vapaus. Ostaja haluaa tietää, mistä liha tulee ja millä tavoin se on tuotettu. Merosten perheyritys on hyvä esimerkki siitä, miten lähiruokaan kannattaa panostaa. Merosen yritys sijaitsee Virenojalla, Orimattilan ja Lahden puolivälissä. Ari Meronen kasvattaa porsaat kylän toisella laidalla Virenojan kylässä. Liha myydään suoramyyntipisteestä, joka sijaitsee Juha Merosen pihapiirin yhteydessä olevassa vanhassa navettarakennuksessa. Myyntipuoti on ollut toiminnassa vuodesta 1994 alkaen. Yrityksessä työskentelee kymmenkunta työntekijää. Ruokinnasta se lähtee Pääosa myyntituotteista on Merosten kasvattamaa viljapossua. Possut jatkojalostetaan kuluttajalle mieluisiksi tuotteiksi. Porsaiden ruokin- nassa käytetään oman tilan viljaa ja valkuaistäydennyksenä Raisioagron GMO-vapaata tiivistettä. Puodista löytyy tietysti enimmäkseen sianlihaa, monessa eri muodoissa. Perinteisiä suosikkeja ovat omassa savustamossa palvatut possun kinkkurullat, ulkofileet ja tietysti kaslerit. Lisäksi myydään karitsaa, poroa, hirveä, peuraa, hevosta, villisikaa, kalkkunaa, fasaania. Kotimaista lammasta kysytään myös paljon. Sitä kun tuntuu olevan aika vähän tarjolla. Maatila-Liha Merosen valmistamat makkarat on tunnettuja hyvästä maustaan. Makkaroista löytyy jopa 40 eri nautinnollista makuelämystä; lenkki-, grilli- ja maksamakkaraa, nakkia, bratwurstia, salamia, pepperettia. Pepperetti on suolainen energiapitoinen makupala aamuun tai välipalaksi milloin vain. Makkarat ovat gluteiinittomia ja laktoosittomia, joka on myös tärkeä kriteeri tänä päivänä. Palvelua kysynnän mukaan Merosten asiakaskunta tulee pääosin lähialueelta, mutta moni poikkeaa visiitille kauempaakin, kun on tuotteiden makuun päässyt. Ravintolat ja lähialueen kaupat ovat myös heidän asiakkaitaan. Meroset käyvät myös erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja messuilla myymässä ja grillailemassa tuotteitaan. - Makkarat ovat kysyttyjä ja on mukana myös kokonaisia sikoja ollut. Asiakkaiden toiveiden mukaisesti mennään, Ari ja Juha lupaavat. Ontuuko sika? Ontuminen ei yleensä ole suurin tappioiden syy sikojen kasvatuksesta porsaasta lihasiaksi, mutta se on yleinen ja kaikille osapuolille ikävä vaiva. Osapuolilla tarkoitan sikaa, sen hoitajaa ja hoitavaa eläinlääkäriä. Katri Kaaro ELL O ntuva possu tuntee kipua. Kipua välttääkseen se liikkuu mahdollisimman vähän. Sen voi olla vaikea päästä syömään ja niinpä se jää kasvussa jälkeen muista sioista. Siksi ontuvien sikojen hoidossa kannattaa hyödyntää kipulääkkeitä eikä tökkiä vain antibioottia. Opettele tuntemaan myös krooniset jalkavaivat, joita ei kannata lääkitä uudelleen. Pikkuporsaat alttiita bakteereille Pikkuporsaita vaalitaan emakon alla mahdollisimman hyvin. Silti possun ohut iho kuluu rikki ja mahdollistaa bakteerien tunkeutumisen elimistöön ja niveliin. Muista, että jokainen ylimääräinen reikä pikkupossussa on ovi bakteereille, olipa se reikä ihossa, ikenessä, injektiokohdassa tai vaikkapa sorkan pohjassa. Muista huolehtia puhtaudesta ja betonilattioiden pinnasta. Jos betoni on kulunut karkeaksi, käytä ensiapuna perunajauhoa. Se on porsaalle turvallinen materiaali, joka silottaa karkeudet. Pikkuporsaat ovat emakkokarsinassa melko pienessä tilassa ja pääsevät emakon sekä pahnuekavereiden joukossa piileskelemään, jos niiden jalka on kipeä. Toisaalta vierotuksen yhteydessä ne liikkuvat paljon ja joutuvat erilaisiin olosuhteisiin. Niinpä heti vierotuksen jälkeen on usein tarvetta lääkitä ontuvia porsaita. Tartunnat leviävät helposti Koska pahnueita joudutaan yhdistelemään, myös tartunnat leviävät hel- Sika ontuu oikeaa etujalkaansa. Tyypillistä on, että kipeän sian selkä on köyryssä. posti. Infektioita edesauttavat vierotuksen aiheuttama stressi ja ahtaus. Jos ontuminen lisääntyy esim. 9 – 10 päivän kuluttua vierotuksesta, alkaisin epäillä tartunnallista ontumisen aiheuttajaa, kuten streptokokkia. Kun välitysporsaat siirtyvät lihasikalaan, tilanne on vastaava kuin vierotuksessa: kuljetus, uusi ympäristö, uusia sikatuttavuuksia kuljetuksessa tai sikalassa. Huolellinen hoitaja lääkitsee alkuvaiheessa havaitut ontumat eikä jää odottamaan, että aika parantaa nilkutuksen. Jälleen on muistettava, että jos jalkaongelmia alkaa kasautua 10 – 14 päivää lihasikojen vastaanotosta, syytä on ensimmäiseksi etsittävä lihasikalasta, ei porsastuotantotilalta. Tarkkailu tärkeää Ontumisten hoidossa ja ongelman korjaamisessa on jaksettava tarkkailla sikoja. Possut on saatava liikkeelle, mutta niitä ei saa ajaa kuin lännen filmeissä karjalaumaa. Jos sian jalka on vasta vähän kipeä, se liikkuu ripeästi henkensä edestä eikä ontumisen alkua havaita. On parempi, että karsinan eläimet ajetaan liikkeelle rauhallisesti tai heitellään niille esim. heiniä tai sanomalehteä tutkittavaksi. Silloin on helpompi hoksata kaikki alkuvaiheessa olevat sairastumiset, muutkin kuin ontumat. Tarkista jokainen eläin, joka ei lähde liikkeelle, kun muut ovat aktiivisia. Kaikki ontumat eivät ole samanlaisia. Mikäli huomaat jonkin säännönmukaisuuden, ala selvitellä syytä. Jos possuilla on niveltulehdus useimmiten oikeassa etujalassa, mieti, minne rautainjektiot tai rokotteet annetaan. Kun lihasikoja alkaa mennä jalattomiksi, on syytä tarkistaa, että tiivistettä ja/tai kivennäistä menee rehuseokseen oikea määrä. Seuraa teurastamon raportteja. Kannattaa myös muistaa, että ontuman takana voi olla joku muu syy kuin se, joka ensimmäisenä tulee mieleen. Ontumaongelman selvittely voi olla vaikeaa. Pähkinänkuoressa: Hoida kaikissa vaiheissa olosuhteet - etenkin lattiat ja lämpötila - sekä ruokinta kuntoon. Tarkkaile sikoja. Käsittele niitä rauhallisesti. Muista, että ontuman voi aiheuttaa tarttuva bakteeri, kasvuhäiriö, ruokintavirhe tai tapaturma. Jos ontumisia on liikaa, pyydä avuksesi neuvontaa niin lihatalosta, rehufirmasta kuin neuvontajärjestöltäkin - tai jopa eläinlääkäriltäsi. 41 SIKA AGRO makasiini • 1/14 SUUNNITTELE sikojen näytteenotto huolella H engitystie- ja suolistosairauksia aiheuttavia mikrobeja meillä löytyy useita, ja ne aiheuttavat sioille hyvin samankaltaisia oireita. Ilman laboratoriovastauksia on mahdotonta päästä tarkkaan diagnoosiin. Suunnitelmallinen näytteenotto on osa järkevää eläinten terveydenhuoltoa. Miksi tarkka diagnoosi on tärkeä? Kun saadaan selville, mitkä taudinaiheuttajat ovat mukana oireita aiheuttamassa, voidaan ennalta ehkäisevät toimenpiteet ja lääkitys suunnitella oikein ja tehokkaasti, vähimmin kustannuksin. Taudinaiheuttajan selvittämisen myötä saadaan tieto myös sen lääkeaineherkkyydestä. Kun tiedetään taudinaiheuttaja tarkasti, ei anneta turhaan tehotonta tai huonosti tehoavaa lääkettä suurelle määrälle sikoja. Usein lääkitykset joudutaan aloittamaan ennen lopullisten tulosten saamista, mutta silti tieto oikeasta taudinaiheuttajasta ja sen resistenssistä on tärkeä tilalle. Milloin näytteenotto on aiheellista? Sikava-luokituksen mukaisesti kansallisen tason tilat ovat vapaita sikadysenteriasta, aivastustaudista, porsasyskästä, kapista ja salmonellasta. Jos näiden tautien oireita nähdään tilalla, ryhdytään välittömästi selvittämään, onko kyse todella näistä taudeista. Lisäksi, jos tilalla on käytössä jatkuva lääkitys tai lääkerehu mihin tahansa sairauteen, tulee näytteitä ottaa vähintään kerran vuodessa taudinaiheuttajan ja sen resistenssin seurantaan. Eri tautitapauksissa otetaan näytteitä, jos tilanne selvästi muuttuu, eli tulee uudenlaisia oireita sikaryhmälle joko toistuvasti pitkän ajan kuluessa tai yhtäkkiä 42 paljon. Esimerkiksi porsaiden ja lihasikojen ripuleiden ja hengitystieoireiden suhteen on järkevää ryhtyä näytteenottoon viimeistään silloin, kun vähintään 20 prosenttia eläimistä oireilee tai niitä joudutaan lääkitsemään. Usein näytteenottoon on järkevää ryhtyä jo aikaisemmin. Emakoilla näytteenottoraja ylittyy jo huomattavasti aikaisemmin. Jos vähintään kuusi prosenttia emakoista oireilee, viimeistään silloin otetaan näytteenottovälineet esiin. Mitä näytteitä sioista voi lähettää? Sikoja voidaan lähettää tutkimukseen kokonaisina tai eläinlääkäri voi avata sikoja tilalla ja lähettää niistä osia jatkotutkimuksiin. Ulostenäytteitä voidaan ottaa sellaisenaan purkkiin tai kuljetuselatusaineeseen. Sierainlimanäytteitä otetaan elatusaineeseen tai kuivana puhtaaseen putkeen. Verinäytteitä voidaan ottaa monenlaisia, samoin raapenäytteitä, emätinnäytteitä jne. Tuottajan kannattaa aina ennen näytteenottoa keskustella hoitavan eläinlääkärin kanssa siitä, mitä näytteitä kannattaa ottaa, miten ne otetaan ja montako on järkevää ottaa. Näytteenotto kannattaa aina suunnitella tarkkaan, jotta ei tuhlata rahaa huonoihin näytteisiin. Miksi laboratorio ei löydä mitään? Yleisin ongelma on se, että näytteenottoeläin on huonosti valittu tai näytteitä ei ole tarpeeksi. Yksi porsas ei ole riittävä tilanteen selvittämiseksi, koska se voi olla sellainen, josta ei löydy mitään tai siitä löytyy vain hajanaisia, ei tilanteelle tyypillisiä löydöksiä. On järkevää lähettää aina tilanteen selvittämiseksi 3-5 porsasta, joilla on tyypilliset oireet. Ulos- tenäytteitä otetaan vähintään viisi kappaletta osastoa kohden, joskus on järkevää ottaa enemmänkin. Hengitystieoireissa sierainlima- tai verinäytteitä otetaan vähintään 15 sialta. Jos sioilla on kunnolla oireita, niin silloin vähempi näytemäärä riittää. Jos oireita on vain vähän, niin näytteitä tarvitaan enemmän. Taudinaiheuttajia ei aina erity näytteeseen riittävästi. Useimmissa sairauksissa niitä saadaan näytteeseen ihan oireiden alussa. Kun tilanne kroonistuu, niin sika on vielä selvästi sairas, mutta taudinaiheuttajaa ei enää saada kiinni. Perusohje on, että otetaan näytteet aina sioista, jotka ovat hiljattain sairastuneet ja joita ei ole lääkitty. Esimerkiksi sikainfluenssan kohdalla on erittäin tärkeää ottaa sierainnäytteet muutamassa päivässä oireiden alusta. Jos näyte on alun perin otettu väärin tai se menee pilalle matkalla (on lämpimässä kauan tai jäätyy), ei laboratoriossa näitä virheitä voida korjata. Voiko tuottaja ottaa näytteitä? Tuottajat voivat itse lähettää tutkittaviksi lähinnä kokonaisia sikoja tai ulostenäytteitä. Näidenkin otossa kannattaa olla yhteydessä hoitavaan eläinlääkäriin ja suunnitella näytteenotto hänen kanssaan. Kun lähetät kokonaisia sikoja, on tärkeää valita näytesiat oikein. Hae sellaisia sikoja, joilla on niitä oireita, joita halutaan selvittää. Valitse 3-5 sikaa, jotka eivät ole sairastaneet kuin korkeintaan muutamia päiviä. Rääpäleet ovat aina huonoja näytteitä, koska niiltä löytyy paljon kaikenlaista, mutta johtopäätösten tekeminen rääpäleiden tuloksista on usein mahdotonta. Lopeta siat asianmukaisesti pulttipistoolilla ja laske veret, jäähdytä Näytteenottoeläimiksi valitaan aina sellaisia, joilla on tyypillisiä oireita, esimerkiksi ripulia. TEKSTI JA KUVAT: eläinlääkärit Mari Heinonen ja Claudio Oliviero, Helsingin yliopisto, Saaren klinikka Ulostenäyte kannattaa ottaa aina sekä kuljetuselatusainepuikolla että sellaisenaan purkkiin viiden sian erissä. < jääkaappilämpöön tai ainakin huoneenlämpöön ja pakkaa niin, että paketin läpi eivät eritteet valu. Täytä netistä saatava Eviran lähete hyvin tai jos sitä ei ole, laita valkoiselle paperille tilasi tiedot ja tiedot sikalan oireilusta tarkasti ja se, mitä haluat tutkittavaksi. Pyydä tässä vaiheessa viimeistään ohjeistusta hoitavalta eläinlääkäriltäsi tai mielellään tee tämä työ hänen kanssaan yhteistyössä. Ota näytteet mielellään alkuviikosta, jos mahdollista, ettei näytepaketti jää postiin tai matkahuoltoon viikonlopuksi muhimaan. Kun lähetät ulostenäytteitä, valitse kohteeksi sikoja, joiden olet nähnyt ripuloivan varmasti. Eviran ripulipaketti sisältää viiden sian ulostenäytteet samalla hinnalla niin, että niistä tutkitaan ikäryhmään sopivat taudinaiheuttajat. Isossa sikalassa voi olla tarvetta ottaa useampia viiden sian paketteja. Ota jokaisesta siasta puhtaalla hansikkaalla ulostetta suoraan peräsuolesta puhtaaseen purkkiin ja samasta siasta näyte peräsuolesta kuljetuselatusaineeseen. Pikkuporsailla sormi ei mahdu peräsuoleen. Niillä näytetikun laittaminen suoleen aiheuttaa yleensä ulostamisrefleksin, ja lentävä ripuli napataan valmiina kädessä pidettävään purkkiin. Lähetteeseen on tärkeä kertoa muiden tietojen lisäksi sikojen ikä. < Meillä Suomessa ei ole vuosikymmeniin ollut vakavia tarttuvia sikatauteja, kuten suu- ja sorkkatautia tai sikaruttoa. Elämme kuitenkin monien muiden, kesympää luokkaa olevien sairauksien keskellä. Ne ovat tuottajien ja eläinlääkärien arkipäivää. Kokonaisten sikojen raadonavaus antaa paljon tietoa tautitilanteesta, kunhan näytteenottoeläimet on valittu hyvin. Tulosten tulkinta Laboratoriovastaus on hyödytön irrallisena dokumenttina. Tulokset pitää aina yhdistää tilan oireiluun ja tulkita yhdessä oireilun kanssa. On tärkeätä, että laboratoriovastauksia käytetään oikein osana terveydenhuollon seurantaa ja kehittämistä tilalla hoitavan eläinlääkärin kanssa. 43 VERKOSSA AGRO makasiini • 1/14 Uusi avoin verkkokauppa kauppa.raisioagro.com Kli verkko kkaa kaupp kaupp aan: a.raisi o agro.c shop.r om aisioag ro.com TEKSTI: Vesa Pursiainen Raisioagron sähköiset palvelut asiakkailleen kasvavat avoimen verkkokaupan myötä. Nyt löydät kaikki tuotteemme ilman kirjautumista osoitteesta kauppa.raisioagro.com. Uusi verkkokauppa on kenelle tahansa helppo ja nopea käyttää. Raisioagron palvelut ovat kaikille avoinna - vain klikkauksen päässä. Tilauksen tekeminen edellyttää nopeaa rekisteröintiä ja maksu hoituu kätevästi pankkitunnuksilla tai luottokortilla. Kalasta uutuuksia verkossa Talven uutuutena valikoimissamme ovat nyt myös Nesteen voiteluaineet. Nyt voit tilata Raisioagron verkkokaupasta korkealaatuiset Nesteen dieselmoottori-, hydrauli-, vaihteisto sekä vetopyörästö-öljyt. Kaikki tynnyritilaukset toimitetaan rahtivapaasti asiakkaalle. Muista myös polttonesteet: Neste tarjoaa Raisioagron asiakkaille maksuaikaedun. Talven aikana tehdyille polttoöljytilauksille saat maksuaikaa 31.3.2014 asti. Uusia tuotteita on tullut myös työvaate- ja tarvikepuolelle. Esimerkkinä Grundessin valmistamat korkealaatuiset lypsyessut. Kevään saapuessa uusi kasvinsuojeluainevalikoima on laajimmillaan. Verkkokaupassa voit tutustua Raisioagron torjunta-ainevalikoimiin ja -hintoihin. Tee tilaus ajoissa, toimitukset alkavat maaliskuun alussa. Tiliasiakkaan verkkokauppa Tiliasiakkaiden verkkokaupasta shop.raisioagro.com tilaat tuotteet omilla sopimushinnoillasi. Kirjautumalla kauppaan omilla henkilökohtaisilla tunnuksillasi varmistat, että ehtosi ovat samat kuin asiakkuusvastaavilta tilattaessa. Muista, että tiliasiakkaille annamme 10 euron alennuksen kaikista verkkokauppatilauksista, joiden arvo ylittää 300 euroa. shop.raisioagro.com Ottamalla yhteyttä asiakasvastaavaasi saat tunnukset tiliasiakkaiden verkkokauppaan tai voit tilata ne itse osoitteesta shop.raisioagro.com, painamalla linkkiä ”unohditko salasanasi”. Neste Oil -voiteluaineet Nyt Raisioagron valikoimissa! 44 VÄLIPALA Peruna on monipuolista perusruokaa Uuniperunat kahdella täytteellä Peruna on yksi eniten käytetyistä ravintokasveista Euroopassa ja Etelä- sekä Pohjois-Amerikassa. Myös suomalaisissa ruokapöydissä sen asema on vahva. Kahdeksan Rosamunda-perunaa (4 annosta) TEKSTI: Anna Peuravaara • P eruna on koisokasvien heimoon kuuluva kasvi, jonka mukulaa käytetään ravintona. Peruna kuuluu niiden yhdeksän viljelykasvin joukkoon, joiden avulla tuotetaan 75 prosenttia ihmisravinnosta. Suomessa syödään perunoita noin 62 kiloa henkeä kohti vuodessa. Suomessa suhteellisesti eniten perunoita syödään Pohjanmaalla, vähiten Etelä- ja Itä-Suomessa. Euroopan maista Suomen perunankulutus henkeä kohden on kahdeksas. Eniten Euroopassa perunoita syödään Liettuassa ja Irlannissa, joissa perunankulutus on miltei kaksinkertainen henkeä kohden Suomen määrään verrattuna. Suosituin kasvis Suomessa Monikäyttöisyys, terveellisyys, helppo saatavuus, kotimaisuus ja edullinen hinta tekevät perunasta kaikkein suosituimman kasviksen Suomessa. Ravintoaineiltaan ja käyttöominaisuuksiltaan perunassa on aineksia annoksien lisukkeen lisäksi myös lautasen tähdeksi. Peruna on monilta ominaisuuksiltaan ylivertainen verrattuna esimerkiksi riisiin tai pastaan. Perunasta saa runsaasti hiilihydraattia sekä proteiinia ja kuitua. Syömällä kolme perunaa päivässä saa noin kolmanneksen päivittäisestä C-vitamiinin tarpeesta. Suomessa käytetään yli 40 perunalajiketta. Lajikkeet on ryhmitelty kiinteämaltoisiin perunoihin, yleisperunoihin ja jauhoisiin perunoihin. Myös päätyyppien väleille lukeutuvia perunoita on. Teollisuutta varten on lisäksi olemassa tärkkelysperunoita, joita ei ole vähittäiskaupassa. Suomessa käytettävistä lajikkeista suurin osa on peräisin Alankomaista tai Saksasta. Peruna on peräisin Etelä-Amerikasta Andien alueelta. Siellä sitä on varsinkin vuoristoalueilla viljelty jo tuhansien vuosien ajan. Espanjalaiset valloittajat toivat 1500-luvulla perunan Eurooppaan. Todennäköisesti Andeilta Espanjaan palanneet merimiehet käyttivät sitä samoin kuin maissia ravintonaan merimatkan aikana. • • • • Pese ja harjaa perunat huolellisesti, koska myös kuoret syödään. Poista mahdolliset kolhut tai muut vialliset kohdat. Pistele perunoiden kuoriin haarukalla muutamia kertoja. Kypsennä perunoita 200-asteisessa uunissa 1-1,5 tuntia. Kypsennysaikaan vaikuttavat perunan koko ja lajike. Tee perunoihin terävällä veitsellä ristiviillot. Puserra sisustaa hieman esiin. Valmista alla olevien ohjeiden mukaan täytteitä sillä välin, kun perunat kypsyvät uunissa. Huom. Voit kypsentää uuniperunat myös karkeasta suolasta tehdyllä pedillä tai alumiinifolioon kääräistyinä. Savukalatäyte 200 – 250 g lämminsavustettua kalaa esim. lohta tai siikaa ranskankermaa 1,5 – 2 dl pienehkö punasipuli 1 kpl sitruunamehua 1 rkl ripaus sokeria tuoretta, hienonnettua tilliä tai 0,5 dl ruohosipulia mustapippuria 1. Paloittele ruodoton ja nahaton savukala kulhossa haarukan avulla melko hienojakoiseksi. 2. Sekoita joukkoon ranskankerma, hienonnettu sipuli, sitruunamehua, tilliä tai ruohosipulia ja rouhaise mausteeksi mustapippuria. Kinkkutäyte 150 g 1 kpl 2 dl 1 rkl 1 kpl 1/2 tl 4 rkl 1. 2. palvikinkkua maustekurkku turkkilaista jogurttia viinietikkaa valkosipulinkynsi hienonnettuna ripaus sokeria mustapippuria hienonnettua persiljaa Paloittele palvikinkku ja maustekurkku. Sekoita joukkoon jogurtti, viinietikka, valkosipuli, mausteet ja persilja. Tarkista maku. 45 UUTISET AGRO makasiini • 1/14 Raisioagron ja Raision Tutkimussäätiön panostus tuottaa hedelmää Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö ja Raisioagro Oy yrityksenä panostavat tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimussäätiö tukee nuorten väitöskirjaopiskelijoiden työtä myöntämällä apurahoja, jotka mahdollistavat täysipäiväisen opiskelun. Raisioagro panostaa soveltavaan tutkimukseen, jonka tuloksista on odotettavissa aihioita yrityksen tuotekehitystyölle. Anni Halmemies-Beauchet-Filleau väitteli marraskuun lopulla Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hänen väitöstyönsä aiheena oli nurmikasvilajien ja säilöntämenetelmien vaikutus rehun sisältämien rasvojen pötsiaineenvaihduntaan, maitorauhasen rasvanmuodostukseen ja maidon rasvahappokoostumukseen. Tutkimuskokonaisuudessa selvitettiin mm. puna-apilan ja camelinan vaikutusta maidon rasvahappokoostumukseen. Joulukuun lopulla Mohammad Ramin Ruotsin maatalousyliopiston Uumajan yksiköstä väitteli märehtijöiden metaaninmuodostukseen liittyvästä aiheesta. Väitöskirjatyössään Mohammad selvitti metaaninmuodostuksen vaikuttavia tekijöitä, kehitti metaaninmuodostukseen liittyvää mittaustekniikkaa sekä mallin, jolla metaaninmuodostusta voidaan arvioida. Raisioagro onnittelee molempia! Ilmo Aronen Raisioagro onnittelee Aki Alitupa Nousiaisista palkittiin vuoden 2013 parhaana emakkopuolen tuottajana Atrian järjestämässä sikaseminaarissa Ikaalisten Kylpylässä 23.1.2014. Menestyminen haasteellisessa sikataloudessa vaatii pitkäjänteisyyttä, vahvaa osaamista ja tilan jatkuvaa kehittämistä. Aki kiitteleekin tiimiään sitoutumisesta ja onnistuneesta työstä. Rehustuksen painoarvo on suuri, erityisesti korkeatuottoisella tilalla. Alituvan vuoden 2013 tunnusluvuista mainittakoon vieroitetut porsaat per emakko, joka oli 30,53. Viimeisen neljän kuukauden jaksolla luku on 31,96 ja kahden kuukauden jaksolla 32,48 joka on huipputulos Suomessa. Myös muut Alituvan tuotantoluvut ovat samaa luokkaa kuin parhaalla neljänneksellä Tanskan porsastuottajista. Alituvan emakot ruokitaan Raisioagron rehuilla. Onnittelut Akille ja työntekijöille loistavasta suorituksesta. Menestystä ja tsemppiä myös jatkossa. Kimmo Kesälä Nimitysuutiset Timo Huhtamäki on nimitetty 24.2.2014 alkaen Raisioagron myynti- ja markkinointijohtajaksi. Huhtamäki siirtyy Raisioon Biolan Oy:n myynti- ja markkinointijohtajan tehtävästä. Olen Sirke Mahkonen ja kotoisin Kuusjoelta. Asun perheeni ja metsästyskoiramme kanssa viljatilalla Vahdolla. Koulutukseltani olen agrologi AMK. Toimin viljatilojen asiakkuusvastaavana Vesa Kaitasen työparina. Minut tavoittaa numerosta 044 782 1288 ja sähköpostitse: [email protected]. UUSIA HUIPPUTUOTTEITA Raisioagron valikoimissa ReVital on maitohappobakteereja sisältävä valmiste nestetasapainon hallintaan vasikoille ja porsaille. Calsium Balance® on erikoisrehuvalmiste lehmille poikimahalvauksen ehkäisyyn. Valmistaja R2 Agro Nutriscan, Tanska. Lisätietoja Raisioagron asiakkuusvastaavilta ja verkkokaupasta kaupp.raisioagro.com. kg 0 - /1 ti 9, 11alv + 46 ah +r CalsiumBalance® ReVital • erikoisrehulisä ripulista kärsiville vasikoille ja porsaille • pysäyttää tehokkaasti ripulin ja suojaa suolen seinämää • neutraloi mahan happamuutta • sekoitetaan maitoon tai maitojuomaan • pakkaus: 10 kg sanko g 5k 5 / ti 6,- + rah lv +a • sisältää helposti imeytyviä kalsiumlähteitä ja magnesiuma, jotka tehokkaasti ehkäisevät poikimahalvauksen • optimoi pötsin toimintaa • sisältää propyleeniglykolia ja seleeniä • helppo, turvallinen ja edullinen käyttää, 2,55 euroa per annos • annostellaan omalla annostelulaitteella PALVELUKORTTI Jos haluat päivittää tietojasi tai peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kortti ja postita se Raisioon. Voit ilmoittaa samat tiedot myös netissä: www.raisioagro.com/anna-palautetta. Osoitteenmuutos Tilaan AgroMakasiinin En enää tarvitse lehteä Kotieläintuotanto lopetettu Jatkan kasvinviljelyä Nimi Postimaksu on maksettu puolestasi Puh. Jakeluosoite Anne Aura Postinumero ja -toimipaikka Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköpostiosoite Huom! Jos olet kotieläntuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä > MELLI ON PANOSTUS ELÄINTEN TERVEYTEEN Maittavat Mellit varmistavat, että eläimet saavat tarvitsemansa kivennäiset ja hivenaineet jokaisessa tuotosvaiheessa. Kysy lisää asiakkuusvastaavaltasi! MONIPUOLINEN MELLIVALIKO IMA VERKKOKAUPASTA LYPSY- MELLI MAGNESIUMKIVENNÄINEN LAIDUNKAUDELLE JA SISÄRUOKINTAAN E-VITAMIINI- JA SELEENITÄYDENNYSREHU VEREN KALSIUMTASON LASKU? VITAMIINITÄYDENNYS! UUTUUS! MYÖS LUOMUTUOTANTOON www.raisioagro.com • kauppa.raisioagro.com Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet. 47 PRO2 - Itella Posti Oy TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA! HANKI SIEMENET JA KASVINSUOJELUAINEET NYT Valitse laajasta tuotevalikoimasta ja tilaa suoraan verkkokaupasta. Saat toimituksen edullisesti suoraan tilallesi! SUOMEEN SOPIVAT MAISSIT UUSIMMAT SATOISAT VILJALAJIKKEET Cantor MegaPack HELPPO JA EDULLINEN RATKAISU KEVÄTVILJOILLE AKSELI BOR ACTIVATE www.raisioagro.com • kauppa.raisioagro.com Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet. 48 ENTISTÄ LAAJEMPI NURMISIEMENVALIKOIMA Starane XL TORJUU NURMIEN RIKAT TEHO 2
© Copyright 2024