Lataa koko dokumentti
M A K A S I I N I Raisioagron asiakaslehti Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 3 • 13 Uuden sadon LAATU HYVÄ ® BENEMILK -sarja täydentyy HUIPPUFARMARI -kisa loppusuoralla MAISSISSA on potkua M A K A S I I N I Ajankuva Näyttelykesästä hyvät muistot...........4 Tuotantopanosten ennakko-ostot......5 Tervetuloa ruokintaseminaareihin.....5 Elonkierros Hämeessä veti väkeä......6 Raisioagro isännöi rehukokouksen....7 Yhteistyötä elintarvikeketjun hyväksi...................8 Huippufarmari-kisa...........................8 Kasvinviljely Hyvät olosuhteet, runsas sato..........10 Sadon laatu alkupään puinneissa....12 Suojaa syksyn kylvösi.......................13 Viljapassi..........................................14 Lennox on uusi vehnälajike..............14 Hyvän Sadon viljelykokeet................15 Lämmin kesä suosi maissia............16 Lehmä hyötyy maissin tärkkelyksestä....................17 Nauta Uusi Benemilk-valikoima.................18 Benemilk Ismo Ojan tilalla..............20 Lehmän energia-aineenvaihdunta...22 Häggblomin navetta nykyaikaan......24 Lehmäliikenne ja erillisruokinta......26 Benemilk Amino TMR seostiloille....27 Benemilk toimii Kososen tilalla.......28 Fosforipitoinen Pihatto-Melli P........29 Vauhti ja kolmen sadon strategia....30 Herne-vehnä kokosäilörehuksi........30 Safesilillä maittavaa rehua..............31 Uudistuneet Maituri 12 000 -rehut...32 Satatonnarit.....................................32 6 Siipi Kasvatustiiviste nuorikoille..............34 Kalsiumin aineenvaihdunta.............35 Tarkka seuranta alusta alkaen........36 Sika HyväSikala XO Kausalassa...............38 Emakoiden hedelmällisyys..............40 Etsivä löytää.....................................42 Paavon niksinurkka..........................43 Verkossa Verkkokauppa kaikille avoimeksi.....44 Välipala Ohrainen broilersalaatti...................45 32 2 34 Uutiset Koneagria ja Raision risteily.............46 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Faksi 02 443 2137 Sähköposti: [email protected] www.raisioagro.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh. 050 557 4323 TOIMITUS Marjo Keskikastari Viestintätoimisto Telegraafi Oy TOIMITUSKUNTA Juha Anttila, tuotepäällikkö Ilmo Aronen, T&K johtaja Thomas Fagerholm, myyntijohtaja Merja Holma, kehityspäällikkö Marja Hongisto, kehityspäällikkö Mikko Koski, tuotepäällikkö Jaakko Laurinen, kehityspäällikkö Minna Oravuo, asiakkuuspäällikkö Päivi Volanto, kehitys- ja tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Anne Aura [email protected] Puh. 044 782 1246 ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANSIKUVA Minna Oravuo PAINATUS ForssaPrint ISSN 2323-220X 39. vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy marraskuussa 2013. Suomi elää innovaatioista Tätä kirjoittaessani valtakunnan päättäjät ovat kokoontuneet Vantaan Tiedekeskus Heurekaan pohtimaan Suomen tulevaisuuden menestysreseptiä. Tuskin erehdyn, jos arvaan, että yksi menestysresepteistä on uudet innovaatiot, joilla saadaan parannettua toiminnan tehokkuutta ja parhaassa tapauksessa jopa vientituloja. Jos lehmä tietyllä rehulla tuottaa viikossa kaksi-kolme paketillista enemmän voita, ämpärillisen enemmän maitoa ja vielä purkin pari enemmän rahkaa, onko silloin kysymyksessä innovaatio? Ihan varmasti on! Voiko tämä innovaatio vaikuttaa Suomen kansantalouteen? Ihan varmasti voi! Ehkä arvasittekin, kirjoitan nyt Benemilkistä, vuosisadan rehuinnovaatiosta. Elintarvikesektorin kilpailu on kovaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tuotannon tehokkuus on yksi kilpailussa menestymisen edellytys, lisäarvon tuottaminen toinen. Tutkimuksesta ammennetaan eväitä näihin molempiin. Benemilk on esimerkki siitä, miten tuotannon tehokkuutta ja lisäarvoa on pystytty kasvattamaan. Todisteena siitä ovat lukuisat kotimaiset ja kansainväliset tutkimustulokset. Benemilk ei syntynyt sattumalta. Se pohjautuu vahvaan tutkimuspanostukseen. Se on Raision keksintö, mutta koko suomalainen maitoketju voi olla siitä ylpeä, sillä Benemilk luo lisäarvoa jokaiselle portaalle, niin tuottajalle, meijerille kuin rehunvalmistajallekin. Se, kuinka paljon Benemilk tuo valtakuntaan vientituloja, ratkeaa lähivuosien aikana. Patentointiprosessi on menossa ja tähän mennessä on jätetty jo lukuisia patenttihakemuksia Benemilkinnovaatioon liittyen. Edellä kerrottu tarkoittaa sitä, että innovaatioita, siis käytäntöön sovellettuja keksintöjä, voi löytyä läheltä ja perinteisiltäkin aloilta. Eipä silti, lehmän ruokinta saattaa kuulostaa helpolta ja perinteiseltä, mutta hyvin toteutettuna se on taitolaji. Ruokintaohjeiden tulee olla selkeät ja yksinkertaiset, mutta tietotaito niiden taustalla on korkeatasoista tiedettä. Benemilkistä puhuttaessa tutkimustyö jatkuu. Tutkimusotteemme on poikkitieteellinen. Haemme yhä uusia sovelluksia, jotka koituvat asiakkaidemme hyödyksi. Ilmo Aronen 3 AJANKUVA AGRO makasiini • 3/13 Näyttelykesästä hyvät muistot Aurinkoinen, jopa helteinen sää suosi tämän kesän maatalousnäyttelyitä. Sekö lienee syy siihen, että tuottajat olivat liikkeellä sankoin joukoin sekä Farmarissa että Viljo- ja Nurmi-näyttelyissä. TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari ja Ari Vilppola Farmari-maatalousnäyttely järjestettiin Seinäjoella 3.-6. heinäkuuta. Näyttelyssä kävi yhteensä 101 000 messuvierasta, ja myös Raisioagron osastolla piipahti ennätysmäärä kävijöitä. Elovena-mehut ja -keksit maistuivat, ja kaikille kävijöille jaettu Elovenakeräilyrasia tuotti iloista mieltä monelle. Uniikki maitolaituri keräsi liki 200 tarjousta, joista parhaan antoi Urpo Heikkinen Kempeleeltä. Katso Farmarissa kuvattu video sekä tuotepalkintojen voittajat osoitteesta raisioagro.com/farmari-2013. Nurmi 2013 Ylivieskassa Nurmi 2013 -tapahtuma 8. elokuuta Ylivieskassa keräsi yhteen 4 300 nurmenviljelystä kiinnostunutta vierailijaa. Tapahtuman teemana oli tehokas nurmituotanto. Myös Raisioagro toi oman kortensa kekoon esittelemällä näyttelyssä uudet nurmiseokset, jotka tuottavat korkealuokkaisen ja runsaan sadon. << Juha Anttila esitteli Farmarissa useita erilaisia Raisiagron markkinoimia nurmen seoskasvustoja ja maisseja, joita asiakkaat saivat hypistellä. Viljo Kiuruvedellä Raisioagro osallistui omalla osastolla Kiuruvedellä 25.-27. heinäkuuta järjestetyille Viljo Viljelijän konemessuille. Osastolla kävi tuottajia tasaisena virtana jututtamassa tuttuja raisioagrolaisia. Säilörehun laadun merkitys ruokinnassa oli tärkeä ja ajankohtainen keskustelun aihe. Säilörehun toisen sadon korjuu oli juuri käynnissä, osa oli jo korjannut sadon. Lisäksi Benemilk-rehut olivat suuren mielenkiinnon kohteena. Myös Raisioagron laajentunutta tuotevalikoimaa pidettiin hyvänä asiana. 4 Viljo-messuilla Kiuruvedellä oli leppoisa tunnelma. Tuotantopanosten ennakko-ostoaika lähestyy Tuotantopanosten ennakko-ostoaika alkaa loppusyksyllä tai tulevan vuoden alkupuolella. Ennakkomyynneillä tehtaat pyrkivät tasaamaan tuotantoaan ja vähentämään varastointia. Viljelijä varmistaa ennakko-ostoilla tuotteiden saatavuuden ja edullisemman hinnan. TEKSTI Mikko Koski Säilörehun säilöntäaineista valtaosa myydään ennakkomyyntiaikana. Myös aumamuoveilla ja käärintäverkoilla tehdään runsaasti kauppaa juuri ennakko-ostoina. Eri tuoteryhmissä ostetun tuotteen toimitusajankohta vaihtelee. Toiset tuotteet toimitetaan heti, toiset taas jonkin ajan päästä. Ennakkokaupalla saat tuotteet edullisemmin Kauppa pystyy myymään ennakkoostokaudella hankkimansa tuotteet edullisemmin kuin myöhemmin keväällä hankitut. Valitettavasti joidenkin tuotemerkkien kohdalla käy joskus niin, että niitä ei saa tilattua tehtailta lisää ja ne loppuvat jo keväällä ennen käyttökauden alkua. Myös kylvösiementen ennakko-ostoehtoja kannattaa käyttää hyväksi. Näin varmistat haluamasi lajikkeen saatavuuden ja vieläpä edullisemmalla hinnalla kuin myöhemmin hankittuna. KoneAgriasta aloitetaan Pääsääntöisesti ennakko-ostohinnat tulevat jälleenmyyjien tietoon ennen vuodenvaihdetta, jolloin voi tehdä vaikka tilinpäätösostoksia. Lähetämme asiasta sähköisiä uutiskirjeitä ja kirjepostia, ja asiasta kannattaa kysellä myös tutulta asiakkuusvastaavalta. Lokakuun KoneAgria-näyttely aloittaa monet ennakkokampanjat. Tervetuloa Ruokinnan vuosi 2013 -seminaareihin Raisioagro järjestää syksyn aikana ruokintaseminaareja 12 paikkakunnalla ympäri Suomen. Mukana on useita ruokinnan ammattilaisia. Seminaarien teemana on entistä tehokkaampi rehun hyväksikäyttö ja kestävämpi lehmä. Seminaarin aiheita ovat: • Ajankohtaista asiaa maitomarkkinoista • Benemilk-keksinnön taustat • Uusi ja laajennettu Benemilk-valikoima • Kuluneen kesän säilörehun laatu ja sen vaatimat täydennykset • Ruokinnan vaikutus maidon soluihin ja vastustuskykyyn • Ensikoiden haasteet: ruokinta, tuotos, hedelmällisyys Tilaisuudet alkavat klo 10.00 kahvitarjoilulla ja päättyvät lounaaseen. Seminaareihin on vapaa pääsy. Katso seminaaripaikkakunnat, aikataulu, ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet keskiaukeaman kutsukortista ja netistä www.raisioagro.com/ ruokintaseminaarit2013 Merja valotta Holma aB keksinn enemilk– tule k ön taustoja uu ja kesk ntelemaan ustelem aan! Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja poimimaan parhaat vinkit tuottoisaan ruokintaan! 5 AJANKUVA Elonkierroksella 80 viljelijää tutustui Raisioagron ajankohtaisiin asioihin ja Rengon alueen viljelyksiin. AGRO makasiini • 3/13 Elonkierros Hämeessä veti väkeä Noin 80 viljelijää kokoontui puintikauden kynnyksellä 6. elokuuta Rengon Tulinummelle kuulemaan Raisioagron ajankohtaisia asioita ja tutustumaan lähiseudun viljelyksiin. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVAT Minna Oravuo Markku Murronmaa kokeili toisena vuotena peräkkäin Salsa CL -kevätrapsia. 6 Kesän viimeinen hellepäivä, mielenkiintoiset peltokohteet ja hämäläinen pitopöytä kierroksen päätteeksi takasivat Elonkierroksen viihtyvyyden. Kevätviljoja Lauttian tilalla Ensimmäinen tilakohde oli Lauttian tila, jossa isäntä Kimmo Inovaara esitteli Mirella-kauraa. Lajiketta ollaan vaihtamassa Ivory-kaurasta Mirellaan. Mirellasta Inovaara hakee aikaisempaa, satoisampaa ja korrenlujempaa lajiketta suurimokauran tuotantoon. Monipuolinen kasvinsuo- Kimmo Inovaaran ohralohkolle oli kylvetty rinnakkain Wolmari-ohraa ja Charmay-mallasohraa (kuvassa). jeluohjelma sisälsi tuholais- ja tautitorjunnan ohella myös YaraVita Mantrac Pro -ruiskutuksen. Lohkon pH on 6,9, joten tarvetta mangaanilisälle arvioitiin olevan. Inovaara on käyttänyt myös YaraVita Megalab -kasvustoanalyysiä mangaanitarpeen arviointiin, ja tulokset ovat olleet käsittelyä puoltavia. Ohralohkolle oli kylvetty rinnakkain erittäin aikaista ja satoisaa Wolmari-ohraa ja Charmay-mallasohraa. Wolmari-ohrassa ajatuksena on aikaisin puitava esikasvi rukiille. Wolmarin puinti aloitettiinkin vielä samana iltana. Kovin paljon perässä ei ollut Charmay, joka on tämänhetkisistä mallasohralajikkeista aikaisin. Puinti alkoi viikon Wolmarin jälkeen. Inovaara kehui Charmayn jyväkokoa suureksi. Ruista ja öljykasveja Janakkalassa Janakkalassa tutustuttiin Markku Murronmaan hybridiruisviljelyksiin. Samalla pellolla oli sekä Brasettoettä Evolo-hybridiruista. Lajikkeiden eroja oli vaikea silmämääräisesti erottaa. Lumihomeruiskutus Proline 0,4 l+Topsin 200 g oli tehonnut hyvin. Nollaruuduilta ruis olikin tuhoutunut täysin. Sato-odotus oli tälle vuodelle hyvä, vaikka vuoden takaisia huippusatoja ei odotettukaan. Murronmaalla oli toista vuotta peräkkäin kokeilussa Salsa CL -kevätrapsi. Kyseinen Clearfield-konseptin mukainen rapsilajike voidaan Aurearypsin tapaan ruiskuttaa Clamoxrikkatorjunta-aineella, jonka teho on erittäin hyvä. Verrokkina kasvaneessa Campino-rapsissa näkyi pillikettä, peippiä sekä heinämäisiä rikkoja, kun taas Salsa CL -rapsi oli rikoista puhdas. Myös muilta lajikeominaisuuksiltaan Salsa CL pärjää viljelyssä oleville vaihtoehdoille. Syysrapsilajikkeita vertailtiin Hannu Niittymäen pellolla. Kuuden lajikkeen koe perustettiin nurminadan siemenviljelyksen perään. Syksyllä taimia verottivat etanat, ja myös talvituhoa syntyi. Harventuneilla paikoilla oli jälkiversoa ja myöhäistä kukintaa. Alabaster, Thorin ja yksi koelajikkeista olivat kuitenkin selvinneet hyvin. Lisätietoa lajikevalintaan seuraavalle syksylle saatiin paljon. Muutenkin retken antiin oltiin tyytyväisiä. Hyvin valmistellut puheenvuorot pitivät kuulijakunnan valppaana. Raisioagro isännöi kansainvälisen rehukokouksen TEKSTI Ilmo Aronen I KUVA Anna Haavio Rehuraisio liittyi European Feed Teamin (EFT) jäseneksi vuonna 2010. EFT on yhdeksän yksityisen rehunvalmistajan verkosto, joka tekee yhteistyötä tutkimuksen ja tuotekehityksen alueella. Yritykset eivät ole toistensa kilpailijoita, joten tiedon ja kokemusten jakamisesta hyötyvät kaikki. EFT:ssä on mukana yrityksiä, yksi kustakin maasta, Ruotsista, Sveitsistä, Saksasta, Ranskasta, Hollannista, Italiasta, Espanjasta, Israelista ja Suomesta. Monet yrityksistä ovat isoja ja toimivat myös kotimaansa ulkopuolella. EFT:n keskeisin toimintamuoto on kerran vuodessa pidettävä työseminaari, joka järjestetään vuoro vuosin eri maissa. Tänä vuonna järjestelyvuorossa oli Raisioagro. Turussa toukokuun lopussa pidetty tilaisuus keräsi noin 20 osanottajaa. Seminaarissa käsiteltiin sikojen, siipikarjan ja nautojen ravintoaineiden tarpeeseen, ruokintamenetelmiin ja raaka-aineisiin liittyviä kysymyksiä. Kyseessä oli todellinen työseminaari, sillä jokainen seminaariin osallistuva yritys oli etukäteen laatinut liudan itseään kiinnostavia kysymyksiä ja jokainen yritys oli vastaavasti niihin vastannut. Kysymykset ja vastaukset käytiin sitten yhdessä läpi, vilkkaan keskustelun ryydittämänä. Tilaisuudessa vierailivat myös MTT:n professorit Pirjo PeltonenSainio ja Jyrki Niemi. Peltonen-Sainio kuvasi ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltokasvien tuotantoon ja Niemi raaka-aineiden hintoihin vaikuttavia tekijöitä. Heidän mukaansa olemme maailmanlaajuisesti siirtymässä ylijäämätilanteesta niukkuuteen, johon liittyvät voimakkaat ja nopeat hintavaihtelut. Ilmastonmuutos luo epävakautta sääoloihin ja satoihin ja sitä kautta myös raaka-aineiden hintoihin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen pysyy keskeisenä aiheena myös tulevaisuudessa. Ensi vuonna seminaari pidetään Italiassa. 7 AJANKUVA AGRO makasiini • 3/13 Yhteistyötä ympäristöystävällisen elintarvikeketjun hyväksi Raisio-konsernin ja Yara Suomen Sadon ja ympäristön parhaaksi -yhteistyöprojekti on edennyt hyvin. Projektissa etsitään menetelmiä maanviljelyn ympäristövaikutusten pienentämiseksi – ja tulokset ovat lupaavia. TEKSTI Aki Finér I KUVA Jaakko Laurinen Elokuussa 2011 käynnistyneen yhteistyöprojektin pääpaino on viljelykasvien satojen parantamisessa ja ilmasto- sekä vesistövaikutusten pienentämisessä. Ratkaisuja on pyritty löytämään kehittämällä viljelykasvien lannoitussuosituksia ja kiinnittämällä huomiota lannoituksen tarkentamiseen. Tarkennetun lannoituksen työkaluksi Yara on tuonut markkinoille Yara N-sensor -laitteiston, jota on projektin puitteissa esitelty ja käytetty useilla tiloilla. Tiloilla N-sensor -tekniikan tulokset osoittivat, että lisätypen tarve viljelylohkoilla vaihteli voimakkaasti. Hiilijalanjälki pienentynyt Yhteistyöprojektin käynnistymisen yhteydessä Raisioagro siirtyi edustamaan Yaran lannoitteita. Yaran lannoitetuotannossa käytetään katalyyttiteknologiaa, jolla erityisen voimakkaan kasvihuonekaasun, ilokaasun (N2O), päästöjä on pystytty pienentämään yli 90 prosenttia. Yaran lannoitteilla on myös alalla ainutlaatuinen hiilijalanjälkitakuu. Lannoitetuotannon pienentynyt päästötaso pienentää koko suomalaisen elintarvikeketjun ilmastovaikutuksia. Tämä on nähtävissä myös Raision ClosedCircuitCultivation CCC®-konseptin tuloksista, jotka osoittavat, että viljojen hiilijalanjäljet ovat pienentyneet projektin aikana. Hiilijalanjälki on pienentynyt keskimäärin 9 prosenttia, kun verrataan Raision vastaanottamien viljojen vuoden 2012 hiilijalanjälkeä vuoden 2009 tasoon. Fosforihuuhtoutumat vähentyneet Sadon ja ympäristön parhaaksi -projektin aikana huomiota on kiin- 8 nitetty myös viljelyn vesistövaikutuksiin. Lannoituksen jakamisella ja tarkennetulla lannoituksella pystytään vaikuttamaan ravinnehuuhtoumiin. Lisäksi on selvitetty Yaran Peltokipsin vaikutusta fosforihuuhtoumien vähentämiseksi. Tulokset osoittavat, että maan johtoluku on noussut keskimäärin 0,6 yksikköä. Tutkimusten mukaan johtoluvun nousu yhdellä yksiköllä vähentää fosforihuuhtoutumaa puolella. Koetiloilla viljelymaan ominaisuudet pidättää fosforia ovat siis parantuneet ja huuhtoumariski on näin ollen pienentynyt. Tällä satokaudella käynnissä on ollut myös Huippufarmari Haussa -kilpailu. Tuloksia Huippufarmaritiloilta saadaan puintien edistyessä. Esimerkiksi Yli-Ikolan tilan Wolmari-ohran tulokset ovat ClosedCircuitCultivation CCC®-konseptilla mitattuna erittäin hyviä, kun tuloksia verrataan Raisioagron sopimusviljelijöiden viime vuoden tuloksiin. VIDEOITA PROJEKTISTA bit.ly/jaettulannoitus ja bit.ly/peltokipsi sekä lisätietoa Huippufarmari haussa -kilpailusta www.huippufarmari.fi S yksyn edetessä alkavat Huippufarmari haussa -kisan tulokset hiljalleen selvitä. Satotietojen ja toimenpiteiden perusteella tehdään talous- ja ympäristölaskelmat, jotka ovat satomäärän ohella tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Ensimmäisten sato- ja viljelytietojen perusteella sekä taloudellinen tulos että ympäristövaikutus näyttivät olevan kunnossa. Kilpailutiloilla viljelytoimenpiteet hoidettiin huolella, ja kasvustot näyttivät sen mukaisilta. Kisailijat suunnittelivat lannoitukset hyvin ja tekivät tarpeenmukaiset kasvinsuojeluruiskutukset. Kisalohkojen kasvustoista otettujen Yara Megalab -kasvianalyysien perusteella pääsääntöisesti kasvustojen ravinnetila oli kunnossa, tosin boorista oli useammalla tilalla hieman puutetta. Kesän säiden alueellinen vaihtelevuus vaikutti myös kilpailutiloihin. Osalla kuivuus vaivasi kisalohkoja ja osalla tiloja taas sademäärä oli riittävä. Jännitys tiivistyy Ensimmäisenä kisalohkon sadonkorjuuseen pääsi kilpailun pohjoisin osallistuja, Ilkka Matinolli Yli-Ikolan tilalta Tyrnävältä. Syyskuun alkuun mennessä puinnit oli tehty Mäenpään tilalla Pöytyällä, Levomäen tilalla ja Iso-Hulmin tilalla Loimaalla sekä Suikinsillan tilalla Lappeenrannassa. Myös öljykasvien puinnit aloitettiin syyskuun alussa, kun Krokbyn tilalla puitiin rapsia. Kisasta on tulossa hyvin tasainen, viljoilla satotaso on ollut yli 6 000 kiloa hehtaaria kohden. Kisan edetessä kohti loppuhuipennustaan eli voittajan julkistusta, Huippufarmari haussa -kisan Facebook-faneilla on mahdollisuus käydä veikkaamassa voittajaa. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja eikä ”Yleisön suosikki” -tittelin saanutta tilaakaan unohdeta. Tilallisista on tehty esittelyvideot, jotka ovat nähtävissä Raisioagron elokuun lopussa avatulla YouTube -kanavalla. Huippufarmari haussa -kisan maali häämöttää Lue lisää: www.raisioagro.com/ huippufarmari sekä www.facebook.com/ huippufarmari Keväällä yhdeksän farmaria otti haasteen vastaan ja lähti mukaan uuteen ympäristöystävälliseen satokilpailuun. Huippufarmari haussa -kilpailun osallistujat eri puolilta Suomea viljelevät tilojaan omien käytäntöjensä mukaan, ja kaikkien tavoitteena oli tuottaa hyvä sato ympäristö huomioon ottaen. TEKSTI Sofia Hellgren ja Tuomas Uusitalo I KUVAT Sofia Hellgren, Jaakko Laurinen, Minna Oravuo ja Tuomas Uusitalo Pohjoisin kilpailulohko puitiin ensimmäisenä. Ilkka Matinolli pui Wolmari-ohran Tyrnävällä jo 14. elokuuta. Mäenpään tilalla Petri Holma pui aikaista Akseli-kauraa 21.elokuuta. Ruutikuivaa satoa ei tarvinnut kuivata lainkaan. Kiloja kertyi yli kuuden tonnin. Tuomas Levomäki pui Marble-vehnää 29. elokuuta. Tasainen kasvusto oli lisälannoitettu Yara N-Sensor -tekniikkaa hyödyntäen. Iso-Hulmin tilalla puitiin 3. syyskuuta Marthemallasohraa. Puintikosteus oli 19 prosenttia. Kevyellä lannoituksellakin (80 kg N/ha) oli tullut jopa lievää lakoa. Satotaso oli huippukorkea. Krokbyn tilan Smilla-rapsi puitiin 5. syyskuuta. Kasvusto oli tiheä ja täysin puhdas. Reilusti yli kahden tonnin satotaso yllätti isännän positiivisesti. Suikinsillan tilan kisalohko puitiin aurinkoisessa säässä 27. elokuuta. Terän katkeaminen aiheutti katkoksen puintiin, onneksi mukana oli varaterä, ja lohko saatiin puitua loppuun. Lehden mennessä painoon oli lopuilla kilpailulohkoilla puinnit käynnissä. Näistä tietoa netissä sekä seuraavassa AgroMakasiinissa. TUTUSTU TILOIHIN, TYKKÄÄ HUIPPIKSESTA FACEBOOKISSA JA VEIKKAA VOITTAJA! 9 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 3/13 Hyvät olosuhteet kasvattivat runsaan sadon Alkukesä oli monin paikoin sateinen ja viileä. Kesän edetessä olosuhteet kuitenkin paranivat, ja ennusteiden mukaan maailmassa tuotetaan tulevalla satokaudella enemmän viljaa kuin koskaan aikaisemmin. Kasvaneen tuotannon myötä viime vuoden huippuhintatasosta on tultu alemmas. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Sofia Hellgren Elokuun alkupuolella päästiin puimaan ensimmäisiä syysrapsi- ja ruiskasvustoja. Sateet kuitenkin keskeyttivät puinnit, kunnes elokuun kolmannella viikolla aurinko ja kesäiset säät mahdollistivat sadonkorjuun käynnistymisen täydellä vauhdilla erinomaisissa olosuhteissa. Puinnit päästiinkin aloittamaan tällöin koko maassa suunnilleen samaan aikaan. Sadonkorjuun myötä käynnistyi myös uuden sadon viljakauppa. Viljan vastaanotto käynnistyi kaikilla tehdaspaikkakunnilla ja myös Suomen Viljavan toimituspisteissä eri puolilla maata. Markkinatilanne oli kuitenkin erilainen kuin vuosi sitten. Pohjoisella pallonpuoliskolla olosuhteet ovat olleet hyvät viileän ja sateisen kevään ja alkukesän jälkeen. USA:ssa, Venäjällä, Mustanmeren alueella sekä Euroopassa viljojen ja öljykasvien tuotantoennusteet ovat huomattavasti vuoden takaista korkeammalla. Maailmassa arvioidaan tuotettavan viljaa markkinointikautena 2013/14 yhteen- 10 sä 1 920 miljoona tonnia, mikä on yli 100 miljoonaa tonnia viime kautta enemmän. Myös kulutus kasvaa, mutta hieman maltillisemmin kuin tuotanto, joten varastot vahvistuvat. Mustanmeren alue vaikuttaa EU:n viljamarkkinaan Tarjonnan ja varastotilanteen vahvistuminen ovat laskeneet viljojen ja öljykasvien hintoja. Myös suurimpien viljan viejien tuotantoennusteet ovat kohentuneet, mikä puolestaan lisää viljakauppaa ja vientimahdollisuuksia alituotantoalueille. Mustanmeren alue ja Venäjä vaikuttivat tiiviisti Euroopan viljamarkkinaan ja vientimahdollisuuksiin. Venäjällä on puitu hyvä sato, eli tuotantomäärät ja vientiennusteet ovat palautuneet kahden vuoden takaiselle tasolle. Vaikutus eurooppalaiseen viljamarkkinaan tulee ainakin kahta kautta. Sieltä tuodaan viljaa Eurooppaan, mutta myös viedään PohjoisAfrikkaan ja Lähi-itään ja kilpaillaan samoista vientimarkkinoista EU:n kanssa. Sato valmistuu EU:ta aikaisemmin, joten kyseiset maat ovat vientimarkkinoilla aikaisemmin ja vaikutus EU:n vientimahdollisuuksiin onkin suurimmillaan alkukaudesta. Viljelykasvien hinnat ovat siis laskeneet Euroopassa. Kun viime syksynä vehnän hintataso kipusi noin 270 euroon/tonni satokauden alussa, uuden sadon tullessa markkinoille on hintataso noin 100 euroa/tonni alhaisempi. Mihin suuntaan talven aikana? Elokuun lopussa syysviljojen ja -rapsin sadonkorjuu on pääsääntöisesti tehty Euroopassa, ja kevätviljojen puinnit ovat täydessä käynnissä. Euroopan viljasadon arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa tonnia, mikä on jopa 8 prosenttia eli 25 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2012. Vehnän ja ohran tuotanto kasvaa 7 prosenttia ja maissin jopa 15 prosenttia viime kesästä. Maissin korjuu on tosin vasta käynnistymässä, joten tilanne voi vielä muuttua. Sadonkor- Ennusteiden mukaan maailmassa tuotetaan tulevalla satokaudella enemmän viljaa kuin koskaan aikaisemmin. juussa tilanne on samanlainen USA:ssa ja Mustanmeren alueella: vasta osa markkinakauden sadosta on varastossa. Puinnit jatkuvat pohjoisella pallonpuoliskolla, ja etelässä korjuu tapahtuu vuoden vaihteen jälkeen. Monenlaista olosuhdetta ehditään kokea ennen kuin ennustetut luvut mahdollisesti toteutuvat. Koska Etelä-Amerikassa ja Australiassa osa tuotannosta on vielä kylvämättä, on mahdotonta arvioida, minkälainen markkinakausi hintatasoltaan ja sujuvuudeltaan tulee olemaan. Onko esimerkiksi elokuussa tapahtunut hintojen käänne nousuun ennuste tulevalle tai vain hetkellinen huippu hintakäyrässä? Tulevaa hintakehitystä on mahdotonta ennustaa, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että viljamarkkina olisi tasapainoisemmassa tilanteessa kuin viime talvena ja hintatasot jonkin verran huippuvuoden tasoja matalammalla. Kotimaan sato suurempi kuin kesällä 2012 Vaihtelevat kasvuolosuhteet ovat leikanneet mahdollisuudet huippusatoihin, mutta yleisesti odotetaan aivan kohtuullista satoa valtakunnan tasolla. Sekä kuivuus että liiallinen märkyys on haitannut kasvustoja alueesta riippuen. Viljelijöiden kommentit ovat kuitenkin olleet enemmän positiivisia kuin pettyneitä. Nähtäväksi jää, miten lähellä Tiken heinäkuussa antama 3,9 miljardin kilon satoennuste tulee olemaan todelliseen satomäärään. Öljykasvien supistunut viljelyala pienentää tuotantoennustetta, mutta kasvustot näyttävät hyviltä. Toivottavasti tuotantoluvut kompensoituvat hyvän sadon myötä. Kotimaan viljamarkkina on käynnistynyt puintien myötä. Tarjonta lisääntyy selvästi kesän toimitustaukojen jälkeen. Toisaalta kesäkin oli kohtuullisen vilkas, koska tarjontaa ja myyntihalukkuutta viljelijöiltä löytyi. Viljan myyjät näkivät hintakehityksen suunnan ja halusivat tyhjentää siilot vanhasta sadosta uuden tieltä. Kansainvälinen tilanne vaikuttaa myös meidän markkinaamme ja hintoihin, samoin kotimaan tarjonta ja kysyntä. Euroopassa hinnat laskivat selkeämmin jo aikaisin kesällä, kun meillä muutos tapahtui vasta elokuussa. Hinnat ovat viime syksyä alemmalla tasolla, sillä kesällä 2012 kuivuus oli maailmalla monin paikoin heikentänyt satotasoja. Elokuussa 2012 Raisioagron myllyvehnän noteeraus Raisiossa oli 220 euroa/tonni ja rehuohran 200 euroa/ tonni. Kuluvana syksynä vehnän noteeraus oli 175 euroa/tonni ja ohran 155 euroa/tonni. Hintataso on suunnilleen samalla tasolla kuin syksyllä 2011. Suuret heilahtelut ovat siis tulleet jäädäkseen, ja niihin on yritettävä varautua monipuolisella kasvivalikoimalla, viljelysopimuksilla ja hajauttamalla myyntejä. 11 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 3/13 Öljykasvien sadonkorjuu alkoi syysöljykasveilla. Myös kevätrypsin puintiin päästiin jo elokuun puolella. Sadon laatu alkupään puinneissa hyvä Elokuun lopulla sadonkorjuuta päästiin tekemään hyvissä olosuhteissa, ja puintikosteudet olivat matalia. Säästö kuivauskustannuksissa tulee tarpeeseen viime vuoden jälkeen. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Tanja Rajala Suuressa osassa Suomea kasvukausi oli kuiva. Toki paikoin sadetta tuli liikaakin. Lohkojen vesitalous ja muokkaustavat tekevät eroja paikallisten olosuhde-erojen ohella. Vuodesta tuli myös aikainen. Yksittäinen tila saattoi saada sadonkorjuun päätökseen aikaisemmin kuin vuosi sitten oli päässyt edes puinnin alkuun. Öljykasvien sadonkorjuu alkoi syysöljykasveilla, mutta myös kevätrypsin puinti alkoi jo elokuun puolella tarjoten hyvän pohjan syysvehnän kylvöön. Saapuneiden esinäytteiden perusteella valtaosa viljasta on selvinnyt vaihtelevista olosuhteista ilman laatutappioita. Syyskuun alkuun mennessä kertyneet näytteet kuvaavat tosin lähinnä Etelä-Suomen tilannetta. Alku12 pään ohra-, vehnä- ja kauranäytteiden perusteella hehtolitrapainot ovat viljoilla korkeita: mallasohrat keskimäärin yli 70 kilon, kevätvehnät yli 82 kilon ja kaura 58 kilon tasossa. Vehnän keskivalkuainen saattaa muodostua viimevuotista korkeammaksi ylittäen 13 prosenttia. Mallas- ohran valkuainen on yllättävän matala. Jyväkokokaan ei ole ohralla huono, sillä lajitteluasteessa on parannusta viime vuoteen. Kaurasadossa on pikkujyvää jonkin verran enemmän kuin viime vuonna. Hometoksiinitilanne vaikuttaa helpommalta kuin vuosi sitten. Mallasohran esinäytelaadut Fairytale Marthe NFC Tipple Cha Cha Charmay Barke Keskiarvo 2013 Hlp 2012 70,0 70,3 69,2 70,8 70,3 70,6 70,0 68,8 70,3 68,0 69,5 68,7 70,5 69,4 Valkuainen % 2013 2012 Lajite I+II % 2013 2012 Lajite IV 2013 2012 10,1 10,9 10,3 10,7 11,0 10,9 10,7 90,4 94,0 95,2 92,1 93,6 93,6 93,7 3,3 2,2 2,4 2,9 3,0 2,9 2,7 10,0 10,4 9,8 9,9 10,6 10,9 10,5 86,6 93,5 93,0 91,1 91,8 91,7 91,6 4,0 2,6 3,3 4,1 3,5 3,6 3,4 Raisioagron suosittelema resepti lumihomeen torjuntaan: Proline 0,4 l/ha +Topsin WDG 200 g/ha Suojaa syksyn kylvösi - lumihomeruiskutus kannattaa Talvehtiminen on tärkeimpiä tekijöitä syysviljojen onnistumiselle. Merkittävin talvituhoja aiheuttava tekijä on lumihome. Suojaa siis kylvösi lumihomeelta. TEKSTI Tuomas Uusitalo I KUVA Marjo Keskikastari Lumihome on Microdochium nivale -sienen aiheuttama kasvitauti, joka vioittaa syysviljojen oraita ja nurmikasveja. Lumihomeen tartuttamassa kasvustossa lehdet ovat toisiaan ja maata vasten painautuneina, ja kasvustoja peittää vaalea sienirihmasto. Tauti voi tuhota kasvuston kokonaan, mutta kasvusto voi vielä toipua, jos kasvupiste ei ole täysin tuhoutunut. Lumihomeen on todettu aiheuttavan 20–30 prosentin sadonalennuksia syysviljoilla. Riski lumihomeelle on suurin runsaslumisilla seuduilla sekä aikaisin kylvetyillä kasvustoilla. Lumen sataessa syksyllä sulaan maahan ovat olosuhteet erityisen suotuisat sienelle, koska ilmankosteus lumipeitteen alla on suuri. Lumipeitteen sulaminen myöhään keväällä lisää talvituhoja. Viljelykierto ja puhdas kylvösiemen ehkäiseviä tekijöitä Kylvösiemen ja kasvijätteet ovat merkittäviä tekijöitä lumihomeen kannalta. Sieni voi elää kasvijätteessä, josta se leviää kasvustoon ja tuhoaa sitä syksyn ja talven aikana. Sieni voi levitä myös kylvösiemenen mukana. Viljelykierto ja puhdas kylvösiemen ovat tärkeitä tekijöitä lumihomeen ehkäisyssä. Siemenen peittauksella voidaan ehkäistä sienen aiheuttamia talvituhoja. Ruiskutuksella viimeinen suojaus Viljelykierrolla ja puhtaalla peitatulla siemenelläkään ei pystytä kaikkea lumihomeriskiä eliminoimaan. Lumihometta voidaan torjua ruiskuttamalla kasvusto syksyllä lumihomeen torjuntaan sopivilla tautitorjunta-aineilla. Torjuntaruiskutuksen aika on myöhään syksyllä ennen pysyvän lumen tuloa, kun viljan kasvu on pysähtynyt. Ruiskutushetkellä kasvuston pitää olla sula. Lumihomeen torjuntaan sopivia valmisteita ovat muun muassa Proline, Topsin ja Mirador. Lumihomeruiskutuksella varmistat syysviljan talvehtimista. Raisioagron valikoimaan uusia glyfosaatteja Syksyinen juolavehnän torjunta on parhaillaan käynnissä. Glyfosaattivalikoimaamme on tullut uusia tuotteita. Huippulaatuinen Roundup Bio on nopeammin vaikuttava ja paremmin sateenkestävä kuin perusglyfosaatit. Roundup Bion tehoainepitoisuus on 360 g/l. Glyfosaattien valikoimaan kuuluu myös Rodeo, joka korvaa aikaisemmin myynnissä olleen Rangerin. Rodeo on Monsanton valmistama perusglyfosaatti, tehoainepitoisuudeltaan 360 g/l. 13 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 3/13 Viljapassi korvaa kuormakirjan Uuden sadon toimitusten käynnistymisen myötä Raisioagro on ottanut käyttöön Viljapassin. Viljapassi korvaa aikaisemmin viljojen ja öljy- ja valkuaiskasvien toimituksissa käytetyn Raisioagron kuormakirjan. Viljapassi korvaa myös luomuviljojen toimituksissa käytetyn kuormaselvityksen: nyt siis sama lomake sekä tavanomaisten että luomuerien toimitukseen. Päivämä ärä Ostajan puh. VÄLIT YSLII iike KE/VILJ AL IIKE ______ ___/__ ___ Välitys liike / Viljaliike Lähettä vän varaston nimi VILJELIJ Nimi Kuorma n noutop kuin vilje aikan osoite lijän (jos eri osoite) dot erä än liittyen to on käs Varast osi nro / nro ilon t EI KYLLÄ EI KYLLÄ KYLLÄ US Viljaerien jäljitettävyys paranee Viljapassin täyttämisessä menee aikaa hieman enemmän kuin aikaisemman hyvin pelkistetyn kuormakirjan täyttämiseen. Nykypäivän elintarvikeja rehuketju vaatii kuitenkin tarkem- Viljapassi kattavasti käyttöön Viljapassi syntyi Vilja-alan yhteistyöryhmässä kaikkien viljaketjun toimijoiden eli viljelijöiden, teollisuuden ja maatalouskaupan yhteistyönä. Tähän saakka kaikilla toimijoilla on ollut omanlaisensa kuormakirja/lähete. Koska viljelijät toimivat useiden ostajien kanssa, on selkeää, että kaikki käyttävät samanlaista dokumentointia. Näkemys yhteisestä Viljapassista oli yksimielinen. Kaikki merkittävimmät toimijat ottavat tai ovat jo ottaneet Viljapassin käyttöön. Viljapassin sisältö on siis kaikilla sama, mutta lomakkeen yläkulmassa oleva logo pvm, val pvm, val EI Kuljetu sliike määrä Tuote Lähety spaino (kg) Lastau s päättyi ät ed. las tien jälk Sopimu s-/ asiaka snume ro miste miste Auton rekiste rinume ro Vetoau to ______ ___/__ kuljetu ______ späivä _/20__ määrät, ______ tuottee klo t ja puh distusme Päivänetelm Edellin en kuo rma 2. ed. kuo rma 3. ed. kuo rma een (ku Kuorma tila puhdas Peräva unu ______ ___/__ ___ ljettaja Kuivapuhdist us ____/2 0_____ ___ täyttää , ras ALLEKIR tita las Puhdist us vedellä tai höyryllä titilan puh netelm ä) Puhdist us desinfio ja inti Viljapassista löytyy lisätietoa www.vyr.fi ä. Kuljett yhteist yöryhm ässä alan toimijoid en klo distusme Puhdist us vedellä pesuain ja eella JOITU Kaikki KS osa allekirjo puolet vakuut ET ituksell aan, että tavat allekirjo ituksilla on varmis Viljelijä tanut ajo an antamans neuvon a kuorma tiedot oikeiksi tilan ole , Kuljettaja van puh ja että ne on ann das ja kuiva enn ettu mahdo llisi en last Vastaa austa. mman täydel nottaja lisin Tämä vilja passi Versio 1/2013 on tehty Vilja-a lan ______ klo___ ______ _ Osoite täyttää ) Kuljettaja n puh. Kuljetu sliikkee n kuorma n numeroviitenumero / Lastau s alkoi Ilmoita ____/2 0__ Puhelin numero (viljelijä itelty enn en sad Kasvus onkorju to on käs uta gly itelty kor fosaatilla rensää Viljely on teellä tapahtunu t ympär Muut erä istötuk ijärjestelm liittyvät än lisätied än piiriss ot ä paa ja täsmällisempää tietoa kaikista raaka-aineen vaiheista pellolta pöytään. Siksi vaiva ei suinkaan ole turha, vaan lisää kaikkien toimijoiden luotettavuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä helpottaa toimenpiteitä mahdollisissa ongelmatapauksissa. VILJAP ASSIN NUME RO __ Välitys liikk viljaliikk een / een puh . Varast osi tai muu ilon nro / nro t lisätieto Ä Y-tunn us Lisätie / 20 __ __ Luomu tuo viranom tannossa tark aisen tun astusVAST AA nus NOTTAJ Vastaa A nottopaik ka Vastaa nottopaik osoite an Vastaa nottopaik an puh . Vastaa nottoaika Sopimu s-/ tilausn umero Muut erä liittyvät n vastaanottoo lisätied n ot Tukkul /______ Lajike Ostaja KULJET Viljapassissa kootaan kattavat tiedot toimitettavasta viljaerästä. Viljelijä täyttää omat yhteystietonsa ja erää koskevat tiedot, kuten viljalajin, lajikkeen ja tuotantovuoden. Viljapassiin on myös merkittävä, onko rehuohra-, rehukaura- tai öljykasvikasvustoissa käytetty glyfosaattiruiskutusta juolavehnän torjuntaan ennen sadonkorjuuta tai onko kauraerän viljelyssä kasvunsääteitä ja mitä valmistetta on käytetty. Viljarekan kuljettaja täyttää omalta osaltaan kyseistä toimitusta koskevat tiedot sekä edellisten kuljetusten tietoja. Lopuksi vastaanottaja kuittaa Viljapassin vastaanoton yhteydessä. ______ OSTAJA Kasvus TEKSTI Minna Oravuo VILJAPA SSI TOIMITE TTAV AN ER Viljalaji / ÄN TIE valkuaisk öljykasvi / DOT asvi Sadonk orjuuvu osi käyttöö n. aja vah vistaa Se löyt yy sähköis enä : www.v yr.fi vaihtuu ostajan mukaan. Viljapassi sopii mainiosti myös tilojen välillä tapahtuvaan viljakauppaan. Viljapassi tulostettavissa nettisivuilta Viljapassi löytyy Raisioagron nettisivuilta, ja mallikappaleet on lähetty viljelijäkirjeen liitteenä. Viljapassin täyttö ei ole vaikeaa, mutta verkkosivuiltamme löytyy myös lyhyt täyttöohje, joka kannattaa lukaista. Lennox on uusi laadukas vehnälajike TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Minna Oravuo Viime kaudella lähes kaikki viljan siemenet loppuivat kesken, joten tällä kaudella kysyntä lienee ainakin uutuuslajikkeiden osalta vahvaa jo alusta asti. Muutamia uutuuslajikkeita on tarjolla pieniä eriä. Hyvät sadonkorjuuolot takaavat korkean itävyyden tämän vuoden siemensatoon. 14 REHUOHRANVILJELYYN TORIA JA SALOME Rehuohrasatoja nostetaan kahdella uudella lajikkeella. Toria on monitahoinen, erittäin isojyväinen lajike. Jyväkoko pärjää monille kaksitahoisillekin ohrille – sadosta puhumattakaan. Torian satotaso oli vuoden 2012 virallisissa lajikekokeissa kaikkein korkein. Toki lajike on monitahoiseksi myöhäinen, esimerkiksi Einar-lajiketta kaksi päivää myöhäisempi. Salome on puolestaan uusi kaksitahoinen satoraketti. Salomen korkea sato ei ole tullut kasvuajan kustannuksella, sillä se on hieman aikaisempi kuin tällä hetkellä viljelyssä olevat satoisimmat kaksitahoiset. Valkuainen on alhainen ja jyväkoko riittävän iso, joten Salomen mallaslaatu on mallasohrakomitean syynissä. Prosessin tuloksia odotellessa Salomea viljellään pelkästään rehukäyttöön. Ruotsissa sille on mallaskäyttöä jo löytynyt. LENNOXILLA KORVATAAN KRUUNUA JA QUARNAA Suomen oloihin sopivia uusia kevätvehnälajikkeita tulee markkinoille suhteellisen vähän. Pääosa kevätvehnäalasta on muutamalla lajikkeella, jotka ovat olleet viljelyssä jo pitkään. Vanhaa hyvää ei kannata vaihtaa ennen kuin uudempi ja parempi löytyy. Viime vuoden virallisissa lajikekoetuloksissa varteenotettavia vaihtoehtoja erottui vain yksi: Lennox-vehnä Saksanmaalta. Se on sadoltaan hieman Kruunua ja Quarnaa parempi saman tason kasvuajalla. Laatutulokset lupaavat yli 13 prosenttia valkuaista, yli kolmensadan sakolukua ja suurta jyvää. Viimevuoden olosuhteissa näin hyvän koelaadun ja sadon saavuttaminen ei tullut helposti. Lajike on melko lyhyt ja vahvakortinen. Lennox voi siis olla hyvä uudistus erityisesti Kruunua, Quarnaa ja muita saman kasvuajan lajikkeita viljeleville. Raisioagron lajikevalikoima keväälle Satoisa Mirella on yksi Raisioagron pääkauralajikkeista. KAURALAJIKKEET AKSELI, MIRELLA JA FLOCKE Raisioagron pääkauralajikkeina jatkavat aikainen Akseli, satoisa Mirella ja huippulaatuinen Flocke. Akselikaura on valtaamassa Suomen rehukaura-alan. Tämä ei ole ihme, sillä satoisuudellaan se haastaa huomattavasti myöhäisemmätkin lajikkeet, ja luja korsi tuo viljelyvarmuutta. Mirella antaa Belindan satotason kaksi päivää lyhyemmällä kasvuajalla. Pitkäkortisena lajikkeena Mirella menestyi viime kesän paikoin kuivissakin olosuhteissa. Flocke on suurimokaurantuottajan ykkösvalinta: matala kuoriprosentti, korkea hehtolitrapaino ja iso jyvä samassa paketissa. Hyvän Sadon viljelykokeissa haussa huippusato TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Tanja Rajala Raisioagro on ollut vuodesta 2009 mukana Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan hallinnoimissa Hyvän Sadon viljelykokeissa. Mukana on kuusi joukkuetta, joissa on edustus esimerkiksi tutkimuksen, neuvonnan ja kasvinsuojelualan toimijoista. Kokeen luonteeseen kuuluu, että jokainen tiimi yrittää tuottaa aina parhaan mahdollisen sadon ja taloudellisen tuloksen. Tiimien tehtävä on päättää, mitä kasvilajia heidän viljelyksellään eri vuosina tuotetaan ja miten viljelystä hoidetaan. Koealueet ovat niin isoja, että viljely tapahtuu tavanomaisilla maatilan työkoneilla. Kilpailulohko sijaitsee Viikissä yliopiston laitosten vieressä. Tuloksista ja maa-analyyseistä kerätään myös tutkimusaineistoa. Tänä vuonna Raisioagron koealueen viljelykiertoon sopi ensimmäisen kerran öljykasvi. Hybridikevätrapsi Smilla kylvettiin äitienpäivän tienoilla. Kylvötiheys oli matala, vain 100 kappa- letta neliölle. Tämä määrä riitti hyvin täyttämään pellon. Peruslannoituksena oli 400 kiloa YaraMila Pellon Y1 -lannoitetta. Yliopiston tutkimusten perusteella koealueen pohjamaasta vapautuu luonnostaan rikkiä, joten ylimääräistä rikkilannoitusta ei tarvittu. Kattava kasvinsuojeluohjelma on onnistunut hyvin. Rikkatorjunta tehtiiin Galeralla. Juolavehnä torjuttiin Targa Superilla, koska glyfosaattikäsittely oli syksyllä jäänyt tekemättä. Kuoriaistorjunta pitkävaikutteisilla Avaunt- ja Mospilan-tuotteilla suojasi kasvuston tyydyttävästi eikä niiden jälkeen tarvittu enää pyretroidiruiskutuksia. Varmuuden vuoksi tehtiin myös pahkahometorjunta Prolinella. Elokuun lopulla kasvusto on tuleentumassa puintikuntoon. Odotukset ovat korkealla. Sari Kinnula toimii Hyvä Sato -kisan projektipäällikkönä 15 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 3/13 Lämmin kesä suosi maissia Loukasten tilalla Rengossa tutustuttiin elokuun lopulla maissin viljelyyn. Tilan väen lisäksi asiantuntijana oli tanskalainen Ole Schmidt maissia jalostavasta Limagrain-yrityksestä. TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen Loukasten tilalla on viljelty maissia jo lähes 20 vuotta. Tilaa lastensa Antin ja Annan kanssa viljelevä Barbro Koljonen kertoo, että ensimmäisenä kokeiluvuonna pinta-ala oli yksi hehtaari. Seuraavana vuonna laitettiin jo kolme hehtaaria, ja pian päästiin nykyiseen yli 20 hehtaarin alaan. Vain pari kertaa koko aikana maissiviljelmä on epäonnistunut täysin. Viljelyohjeita on löydetty Tanskasta ja Ruotsista. Antti Koljonen hoitaa kylvön Rapidilla, jossa on lisävarusteena maissilaatikko. Kylvö sujuu vauhdikkaasti, mutta normaali viljankylvökone ei tiputa siemeniä riittävän tasaisin välimatkoin. Ole Schmidt näyttää kolmen yksilön rypästä, jossa tähkä jää pieneksi, koska kasvit joutuvat kilpailemaan toistensa kanssa. Tästä päästäisiin eroon tarkkuuskylvökoneella. Kylvötiheys on 80 000 kappaletta hehtaarille, joka tänä vuonna tarkoitti 18,5 kiloa/hehtaari. Maissi vaatii lämpimän maan Tanskalaisen Limagrainin Activate on markkinoiden aikaisin lajike. Asiaa mitataan FAO-luvulla, joka Activatella on 150. Mitä alhaisempi FAO luku on, sitä aikaisemmin lajike tuleentuu. Maissin viljelystä kertoo Antti Koljonen. 16 Koljoset käyttävät lannoitteena reilusti karjanlantaa, mutta Suomen typpi- ja fosforitasoja he pitävät riittämättöminä. Satoisa kasvi vaatisi arvoisensa lannoituksen. Esittelyssä ollut pelto oli kylvetty niinkin myöhään kuin 27. toukokuuta. Maissi on kylvettävä lämpimään maahan, joten odottelusta ei välttämättä ole haittaa. Ole Schmidt toi tilalle tuliaisina lämpömittarin, jolla maan lämmön voi mitata. Tavoite on + 8 celsiusastetta. Lämpimän kesän jälkeen näyttäisi siltä, että kasvusto voi saavuttaa 20 prosentin kuivaainepitoisuuden. Tanskassa tavoite on 30–35 prosenttia, mutta sellaiset lukemat taitavat jäädä Suomessa haaveeksi. Ole Schmidt painottaa kasvuajan merkitystä. Kasvuston pituus ei välttämättä kerro siitä, kuinka hyvä kasvusto on. Tärkeintä on se, kuinka pitkälle kasvusto ehtii valmistua ja kuinka sulavaa rehua saadaan. Tärkeä asia on myös maissin kylvöalusta, jonka tulee olla lämmin ja hienojakoinen. – Jos tiedätte, kuinka herkkä ohra on märälle ja kylmälle kylvöpohjalle, niin kertokaa se kolmella ja pääsette maissin vaatimalle tasolle, toteaa Schmidt. Lehmä hyötyy maissin ohitustärkkelyksestä Glukoosin niukka saanti rajoittaa usein tuotoksen nousua lypsylehmillä. Glukoosia muodostetaan pääosin maksassa propionihaposta. Huippulehmä hyötyy myös pötsin ohittavasta tärkkelyksestä, joka tuo lisäglukoosia ohutsuolesta. Raisioagron Benemilk- sekä Maituri 12 000 -rehuihin on lisätty maissia ohitustärkkelyksen lähteeksi. TEKSTI Merja Holma I KUVA Kuvatoimisto Vastavalo Maissin käytöstä on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia myös naapurimaassa Ruotsissa. Vaikka maissin hinta on korkeampi kuin perusviljojen, kannattaa sitä lisätä rehuihin tärkkelyksen laadun vuoksi. Maissia on nyt lisätty Benemilk-täysrehuihin ja -puolitiivisteisiin täydentämään kotimaisten viljojen ja palkokasvien tärkkelystä. Sitä on myös Maituri 12 000 ja Amino-Maituri 12 000 -rehuissa sekä lypsyrobottirehuissa. Enemmän glukoosia ohitustärkkelyksestä Suurin osa lehmän saamasta glukoosista tulee pötsimikrobien tuottamasta propionihaposta. Pötsin olosuhteiden tulee olla optimaaliset, jotta mikrobit voivat tuottaa lehmille TÄRKKELYSPITOISUUS JA TÄRKKELYKSEN HAJOAMISNOPEUS (Norfor 2011) Kaura Ohra Vehnä Maissi Tärkkelys % ka:sta 44 60 68 70 Tärkkelyksen hajoamisnopeus kdST %/h 40 39,2 59,5 9,0 ravinteita. Rehuun lisätyt puskurit ja ohitustärkkelys vähentävät hapanpötsin riskiä, jolloin mikrobien hyvinvointi kasvaa. Propyleeniglykoli on myös tehokas glukoosin lähde, siksi sitä lisätään lehmien rehuihin. Ohran, vehnän ja kauran tärkkelys fermentoituu nopeasti pötsissä tuoden mikrobeille energiaa, mutta kasvattaen samalla happokuormaa. Esimerkiksi vehnän tärkkelyksen hajoamisnopeus pötsissä on yli kuusinkertainen maissiin nähden. Maissin ja palkoviljojen tärkkelys hajoaa hitaammin ja siitä saadaan lisäglukoosia ohutsuolen kautta, jolloin pötsin happamuutta voidaan vähentää (taulukko). Glukoosin puute alentaa tuotosta sekä maidon valkuaispitoisuutta, kun aminohappoja joudutaan käyttämään glukoosin lähteenä. Kudosrasvojen glyserolia voidaan käyttää glukoosin lähteeksi, mutta jos kudosten valkuaista joudutaan merkittävästi purkamaan, näkyy se todennäköisesti heikentyneenä hedelmällisyytenä. Riittävä määrä glukogeenisiä ravinteita varmistaa korkean tuotoksen ja helpottaa hedelmällisyyttä. 17 NAUTA AGRO makasiini • 3/13 Uusi BENEMILK -valikoima on entistä laajempi ® Alkuvuonna markkinoille tuotiin kolme Benemilk-täysrehua sekä yksi puolitiiviste. Nyt valikoimaa on laajennettu kattamaan kaikki ruokintatilanteet. Erityisesti viljan täydennykseen on tuotu uusia tuotteita. Myös lypsyroboteille löytyy oma houkutusrehu. Raisioagron ruokintasuunnitelmaohjelma on uudistettu siten, että Benemilkien teho saadaan taloudellisimmin esiin. Uudet Benemilk-reh ut sopivat myös viljan täydenn ykse seosrehutiloil en, le houkutusrehu ja ksi lypsyrobotilla . TEKSTI Merja Holma Moni maitotila on kiinnostunut nostamaan maidon pitoisuuksia Benemilkrehuilla, mutta tähän saakka täyden vasteen on voinut saada lähinnä täysrehuruokinnalla. Viljan täydennykseen tarkoitettu Benemilk Amino Black -rehun käyttömäärä jää monella tilalla liian pieneksi, jotta pitoisuuden nousu olisi sama kuin täys- rehuilla. Amino Black on kuitenkin maittava ja energiapitoinen puolitiiviste, joka sisältää runsaasti terveyttä edistäviä komponentteja. Benemilkit viljan täydennykseen ja lypsyrobotille Lähes kaikkia Benemilk-rehuja voidaan pitää lypsyrobotilla houkutusre- huna, mutta erityisesti uusi Benemilk Robo sopii robotille, kun erikseen annetun väkirehun määrä jää vain viiteen kiloon 30 kilon tuotosluokassa. Benemilk Amino Black -rehun lisäksi viljan täydennykseen on tuotu kolme muuta tuotetta. Benemilk Amino Red on tehokas puolitiiviste, jossa käyttömääräksi riittää 5 kiloa Uusi BENEMILK-valikoima TÄYSREHUT 18 Käyttö/ 30 kg maitoa VALKUAISREHUT Käyttö/ 30 kg maitoa Benemilk Black Voimakas täysrehu huippulehmille vaativaan käyttöön. Terveys! 10 Benemilk-Amino Black Voimakas puolitiiviste vaativaan käyttöön. Terveys! 6 Benemilk Red Vahva täysrehu varmaan tuotokseen myös vanhan säilörehun ohella. 10 Benemilk Amino Red Tyypillinen puolitiivisteen käyttömäärä riittää. 5 Benemilk Blue Miedon valkuaistason täysrehu apilan/valkuaispitoisen säilörehun oheen. 10 Benemilk Amino Blue Tiloille, joilla 2-3 kg omaa viljaa. 7,5 Benemilk Robo Houkutusrehu robotille. 5 Benemilk Amino TMR Vahva tiiviste appeeseen. 3,7 30 kilon maitotuotoksessa, jotta päästään samoihin pitoisuuksiin kuin täysrehuilla. Uudentyyppinen puolitiivisteen ja täysrehun välimaastoon sijoittuva Benemilk Amino Blue käytetään pienen viljamäärän kanssa. Tyypillisen säilörehun ohessa sopiva annos 30 kiloa lypsävälle lehmälle on 2-3 kiloa viljaa sekä 7,5-8 kiloa Benemilk Amino Blue -rehua. Seosrehutiloille on nyt myös oma valkuaisrehu Benemilk Amino TMR, joka on vahva ”pehmeärakeinen” tiiviste. Käyttömäärä appeen kautta on noin 3,5-4 kiloa 30 kilon keskimaidossa. Kaikki Benemilk-valkuaisrehut sisältävät runsaasti energiaa. Optimoidun rasvahappokoostumuksen ja Benemilk-prosessin ansiosta ne tehostavat aineenvaihduntaa ja energian hyväksikäyttöä. Tilan ruokintastrategian ja omien rehujen laadun mukaan voidaan nyt entistä taloudellisemmin valita käyttöön juuri oikea Benemilk-rehu. Ruokintasuunnitelmiin rasvahappo-optimointi Oleellista on, että Benemilk-rehuja käytetään sopiva määrä. Jos käyttömäärä on liian pieni, ei saada haluttua vastetta. Liian iso annos ei myöskään kannata, sillä se maksaa ja maidon rasvakoostumus halutaan pitää mahdollisimman luonnollisena. Raisioagron uudistetuissa ruokintasuosituksissa on huomioitu Benemilk-rehujen rasvahappo-optimointi. Kun tyydyttymättömien rasvahappojen määrä saadaan oikealle tasolle tyydyttyneisiin nähden, saadaan paras vaste tuotokseen ja pitoisuuksiin. Useissa maissa Benemilkillä tehdyt tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että ruokinnan rasva-happooptimoinnilla saadaan huomattava lisäys energiakorjattuun maitomäärään sekä pitoisuuksiin. Energian hyväksikäyttö tehostuu Benemilkrehuilla. Tule mukaan BENEMILK-seurantaan! Jo useat aktiiviset maidontuottajat ovat osallistuneet Benemilkseurantaan. Suurin osa seurantaan mukaan tulevista luo rajoitetut rinnakkaistunnukset, jolloin me voimme hakea tiedot ja päivittää ne itsenäisesti. Rajoitetuilla tunnuksilla näkyvät ainoastaan analyysit sekä kuvaajat, ja halutessaan tuottaja voi estää pääsyn tietoihin milloin tahansa vaihtamalla salasanan. Mikäli rajoitettujen tunnusten luominen ei ole mahdollista, analyysit ja maitomäärät voi myös toimittaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai omalle asiakkuusvastaavalle. Käytämme tietoja rehututkimuksessa ja olisikin erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni tila osallistuisi tutkimukseen luotettavien tulosten saamiseksi. Kaikille seurantaan osallistuville lähetetään Benemilk-fleecetakit (2kpl, S-XXXL). Katso seurantaohjeet nettisivuiltamme ja kysy lisää omalta asiakkuusvastaavaltasi tai ota yhteyttä Benemilk-tutkimusapulaisena työskentelevään Krista Ketoseen (p. 044 782 1363). Mukaan voit tulla missä vaiheessa tahansa! 19 NAUTA AGRO makasiini • 3/13 Kesällä Ojan tilan lehmät jaloittelevat tarhassa, jossa on riittävästi tilaa ja varjopaikkoja hellepäivien varalle. Säilörehua tarjotaan läpi kesän heinähäkeistä. Ismo Ojan tilalla parempi maidon rasvapitoisuus ja alemmat solut Ismo Ojan tilalla Tervolassa otettiin Benemilk Amino Blue -rehu koeruokintaan maaliskuun lopulla. Siitä lähtien maidon rasvapitoisuus on ollut selvästi koko maan keskitason yläpuolella, kun se aikaisemmin oli neljän prosentin tuntumassa eli selkeästi alempi kuin alueella ja koko maassa keskimäärin. Positiivista on myös maidon solujen selvä alentuminen. TEKSTI JA KUVAT Heikki Ämmänpää Ojan tilalla ruokittiin aiemmin OptiMaituri 23 Kombi -rehulla. Keväällä ruokintaan haluttiin saada lisää energiaa. Uusi Benemilk Amino Blue eli Maituri 23 -koerehu tuli juuri sopivasti tilan tarpeisiin eikä muita muutoksia tarvittu. Ensimmäinen erä uutta rehua toimitettiin tilalle 19.3.2013. – Muutoksen seurauksena lisäenergian annostelua vastapoikineille on voitu vähentää, mikä tietää säästöä kuluissa. Maidon rasvapitoisuus on kehittynyt huimasti ja valkuaisen määrä säilynyt ennallaan. Maitomäärä on pysynyt samoissa lukemissa kuin Opti-Maituri 23 Kombi -rehulla ruokittaessa, kertoo isäntä Ismo Oja. 20 – Rehun vaihtaminen kävi helposti, melkein huomaamatta. Rehun maittavuus on ollut hyvä, eikä ruokinnallisia häiriöitä ole juuri ollut. Kesän aikana tilan maitorasva on ollut huimasti korkeampi verrattuna aikaisempiin vuosiin ja myös alueen muihin tiloihin. Maidon solupitoisuus on ollut aikaisempaa alemmalla tasolla, ja se eroaa huomattavasti edukseen valtakunnan tasosta. Keskituotos hienoisessa nousussa Ojan sukutila sijaitsee Tervolan keskustan läheisyydessä Kemijoki-varressa. Ismo sai isännän paikan vuonna 2007. Perheeseen kuuluu tilan ulkopuolella työskentelevä Sirkkavaimo sekä kolmevuotias Otso-poika. Alkuvaiheessa tilalla oli noin kaksikymmentä lehmäpaikkaa. Vuonna 2008 nuorkarja siirrettiin paikalliselle erikoistuneelle hiehonkasvattajalle, ja paikat saneerattiin lypsäville lehmille. Nyt tilan parsinavetassa on 30 lehmää, tasaisesti sekä holsteineja että ayrshireja. Rakentamiseen ei ole tarkoitus investoida lähitulevaisuudessa. Keskituotos on ollut noin 9 500 kilon luokkaa. Tämän vuoden tuotos näyttäisi olevan hienoisessa kasvussa, koska lehmäkohtaiset lypsymäärät ovat olleet aiempaa parempia. Ismo Oja on tyytyväinen Benemilk Amino Blue -rehuun. Maidon rasvapitoisuus on noussut ja solut alentuneet. Myös rahaa säästyy, kun lisäenergian annostelua vastapoikineille on voitu vähentää. Ismo on innokas karjamies, mutta myös kalamies. Erityisesti hauen vetokalastus on lähellä sydäntä. Hyvä menestys Pohjois-Suomen vetouistelucupeissa toi himoitun SM-kisapaikan ensi kesäksi. Näppärissä käsissä syntyvät myös kalavaaput, jotka ovat antaneet kalaa tänä kesänä jo yli 200 kiloa. Lehmien rehustus koostuu säilörehusta, tilan omasta viljaseoksesta ja Benemilk Amino Blue -rehusta. Viljaseosta annostellaan tällä hetkellä 2-3 kiloa eläintä kohti vuorokaudessa. Tarvittaessa ruokintaa täydennetään Aseto-Melli-energiarehulla, VitaMellillä sekä Raisioagron pastoilla. – Kuivaa heinää tarjotaan lehmille ongelmatapauksissa, mutta ruokinnalliset häiriöt ovat olleet viime aikoina aika harvinaisia. Kuivaheinät menevätkin pääasiassa vasikoiden ruokintaan, sanoo Ismo. Tilan sonnivasikat pidetään reilun kuukauden ikään saakka. Myös sonni- vasikoiden alkuvaiheeseen panostetaan, koska palkkio muuttuu kuukauden kasvatuksen jälkeen painoperusteiseksi. – Palkkio hyvin kasvaneesta sonnivasikasta on todella kannustava. Investointeja ulkoruokintapaikkaan ja peltoviljelyyn Kesällä lehmät ovat isossa, osittain puustoisessa jaloittelutarhassa. Puut tarjoavat hyvän varjopaikan hellepäivinä. Jaloittelutarhaan tarjotaan läpi kesän säilörehua heinähäkeistä. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus uusia ulkoruokintapaikkaa siten, että rehun Rasvaprosentti (kuukausikeskiarvot) 4,9 4,8 4,7 4,6 4,5 4,4 4,3 4,2 4,1 4,0 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 jako olisi vaivatonta ja jokainen lehmä pääsisi syömään helposti tuoretta säilörehua. Säilörehu tehdään kaksi kertaa kesässä laakasiiloihin ja aumoihin noukinvaunulla. Tilalla viljellään viljaa, ja ohraa ja kauraa kasvatetaan 80:20-seoksena. Vilja säilötään ”pötköön” tuoreena. Peltopuolen lähitulevaisuuden investointeja ovat sarkakokojen kasvattaminen ”hevosajasta traktoriaikaan”, vesitalouden ja pinnanmuotojen parantaminen, salaojittaminen sekä reunapusikoiden raivaaminen. Solut 1 000 kpl (kukausikeskiarvot) 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 kk 03/2013 04/2013 05/2013 06/2013 07/2013 08/2013 Valio 396 Osuuskunta Pohjolan Maito Tuottaja kk 03/2013 04/2013 05/2013 06/2013 07/2013 08/2013 Valio 396 Osuuskunta Pohjolan Maito Tuottaja Ismo Ojan tilan lehmät ovat Benemilk Amino Blue -rehuun siirtymisen jälkeen lypsäneet selvästi rasvaisempaa maitoa. Myös maidon solupitoisuus on alentunut. 21 NAUTA AGRO makasiini • 3/13 BENEMILK tehostaa energia-aineenvaihduntaa Lehmien maitotuotos on viimeisten vuosikymmenten aikana kolminkertaistunut, rehun hyväksikäyttö ei silti ole parantunut. Maitokiloa kohden tarvitaan edelleen lähes sama energiamäärä kuin aikaisemmin. Benemilk-rehut parantavat energiatehokkuutta märehtijän maidontuotannossa. Energian hyväksikäytön tehostuessa maitotuotos kasvaa ja maidon pitoisuudet nousevat. TEKSTI Merja Holma I KUVA Heidi Hirvonen Vaikka glukoosi sekä tietyt aminohapot ovat maidontuotantoa rajoittavia tekijöitä, ei niiden lisäyksellä aina saada haluttua tulosta. Käytännössä parhaita vasteita rehun aminohapoille on todettu, kun lehmä polttaa voimakkaasti kudosrasvojaan eli elimistön käytössä on runsaasti palmitiinihappoa, josta muokataan sopivaa energiaa. Benemilk-ruokinnalla lehmän ei tarvitse laihtua saadakseen elimistön käyttöön oleellisia rasvahappoja. Pötsi on tärkeä ravinteiden tuottaja Pötsimikrobit tuottavat rehun hiilihydraateista haihtuvia rasvahappoja, joista muokataan maksassa eläimelle käyttökelpoisia ravinteita. Propionihappo on tärkein glukoosin esiaste. Etikkahappoa käytetään energiaksi, osa siitä käytetään maitorasvan esiaineena. Rehun valkuaisen sekä pötsimikrobien valkuaisen aminohappoja käytetään elimistön aminohappojen lähteenä. Pötsi muokkaa rehun mukana annettavia rasvoja, joten maitorasvan koostumus ei ole sama kuin rehurasvalla. Normaalissa maitorasvassa on tyydyttyneitä rasvahappoja yli 70 prosenttia. Palmitiinihappoa on noin 30 prosenttia, joten sen rooli on merkittävä vasikan energian saannissa. Luontoäitihän on suunnitellut maidon 22 vasikan ravinnoksi. Palmitiinihappoa syntetisoidaan maitorauhasessa, jos saanti verenkierrosta on niukkaa. Tämä kuluttaa turhaan energiaa. Kasviöljyjen ja puristeiden sisältämien tyydyttymättömien rasvahappojen ruokinnalla on negatiivisia vaikutuksia sekä pötsin toimintaan että maidon muodostukseen. Valkuaispitoisuus alenee, rasvapitoisuus laskee, transrasvahappojen osuus kasvaa ja maitorasvan prosessoitavuusominaisuudet heikkenevät. Benemilk-ruokinnalla maidon tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvahappojen suhde ei juurikaan muutu, mutta transrasvahappojen pitoisuus pienentyy. Rasvahapoista ATP-energiaa maidonmuodostukseen Maidon muodostus maitorauhasessa on monimutkainen hormonien säätelemä entsymaattinen prosessi, joka vaatii solutasolla runsaasti ATP:n energiaa sekä sopivia lähtöaineita ja entsyymeitä. Maidon pääkomponentit laktoosi, valkuainen ja rasva syntetisoidaan utareen soluissa. Solutasolla energia käytetään ATP-muodossa. ATP-muodostuksen lähtöaineena toimii aktiivinen etikkahappo. Pötsin tuottamalla etikkahapolla on tärkeä rooli energian saan- nissa. Märehtijät saavat merkittävän osan energiasta kudosrasvoista palmitiinihapon betaoksidaatiossa. Benemilk tehostaa elimistön energian hyväksikäyttöä ja erityisesti maitorauhasen rasvasynteesiä tuomalla solujen käyttöön maidon rasvan komponentteja, jolloin niitä ei tarvitse syntetisoida energiaa kuluttaen. Miten ATP-energia muodostuu Mitokondrio on solun voimalaitos, joka tuottaa energiaa. Solut sisältävät kymmenittäin mitokondrioita, joita myös maitorauhasen soluissa on runsaasti. Mitokondriot tuottavat energiaa – adenosiinitrifosfaattia eli ATP:tä koko elimistön tarpeisiin. Erityisen paljon energiaa käyttävät maksa, maitorauhanen ja sydänlihas. Tietyillä ravintotekijöillä voidaan tehostaa mitokondrion toimintaa. ATP:n muodostuksen välituote on nimeltään aktiivinen etikkahappo eli Asetyyli-KoA. Aktivoitua etikka- Benemilkillä on tehty tieteellisiä kokeita Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa sekä Ranskassa. Eri maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että rehun oikealla rasvahappokoostumuksella ja määrällä sekä prosessoinnilla on erittäin ratkaiseva rooli märehtijöiden aineenvaihdunnassa. Kontrolloiduissa olosuhteissa Benemilk-rehuilla on saatu keskimäärin yli 2 kilon lisäys energiakorjattuun maitotuotokseen sekä lähes 10 prosentin parannus rehuhyötysuhteeseen. Intellectual Ventures -yhtiön kansainvälisestä markkinoinnista vastaava johtaja Nick Gibson oli tutustumassa suomalaiseen maidontuotantoon elokuussa 2013. Raisioagron kehityspäällikkö Merjan Holma johdatti yhteistyökumppaninsa ruohonjuuritasolle saakka. happoa saadaan hiilihydraateista ja rasvoista sekä energiapuutteessa myös proteiinien hiiliketjuista. Pääasiallinen Asetyyli-KoA:n lähde märehtijöillä on pötsin muodostaman etikkahapon lisäksi rasvahappojen betaoksidaatio palmitiinihaposta. Palmitiinihappo on tärkeä energianlähde. Siinä on 16 hiiltä, jotka betaoksidaatiossa puretaan 2 hiilen palasiksi. Kun koko palmitiinihappo on oksidoitunut, saadaan 8 aktiivista etikkahappoa. Jos nämä kaikki käytetään täydelliseen energian tuotantoon, voidaan yhdestä palmitiinihaposta saada jopa 129 ATP:tä Energian tarve maidon komponenttien tuotantoon Laktoosi on tärkein maidon osmoottisen paineeseen vaikuttava tekijä, joten laktoosin synteesi säätelee myös eritetyn maidon määrää. Maidon laktoosin muodostus vaatii verenkierrosta riittävän glukoosin saannin. Yhden laktoosigramman muodostus kuluttaa 8,3 mmol ATP:tä. Maitovalkuaisen synteesiin tarvittavat aminohapot saadaan osittain verenkierrosta. Osa voidaan syntetisoida maitorauhasessa. Yhden valkuaisgramman synteesiin tarvitaan ATP-energiaa noin 30 mmol. Maitorasvan rasvahapoista osa tulee ruoansulatuskanavan kautta rehuperäisesti, osa syntetisoidaan maitorauhasen soluissa. Kun rasvahappoja syntetisoidaan maitorauhasessa ja niistä muodostetaan maitorasvoja, rasvagramman tuottaminen vaatii yhteensä 37,5 grammaa ATPenergiaa. Mitä enemmän maitorasvan komponenteista saadaan valmiina rasvahappoina verenkierrosta, sitä enemmän säästetään energiaa muihin käyttötarkoituksiin. Kun eläinten ATP:n saanti on varmistettu ja ne saavat rehun mukana riittävästi glukoosin esiasteita, voidaan rehun aminohappo-optimoinnilla lisätä sekä maidon määrää että valkuaispitoisuutta ja vaikutukset voi- vat olla varsin suuria. Energiatalouden kannalta lehmälle kannattaa antaa rehun mukana palmitiinihappoa. Benemilkin teho on tieteellisesti todistettu ATP-energialla on merkittävä rooli maidon kaikkien komponenttien synteesissä. Benemilk-ruokinnalla pötsin tuottama etikkahappo voidaan käyttää tehokkaammin energiaaineenvaihdunnassa. Benemilkin vaikutus perustuu sekä koostumukseen että prosessointiin. Benemilk sisältää oikeassa suhteessa rasvahappoja, glukoosin esiasteita, aminohappoja sekä tiettyjä solutason toimintaa tehostavia komponentteja. Lisäksi tarvitaan erityinen prosessointimenetelmä, jolla rasvahappojen imeytyminen tehostuu ja rehun hiilihydraattien fermentaationopeus hidastuu. 23 NAUTA Vieroitetuille vasikoille rakennettiin yksinkertaiset kaarihallit navetan ulkopuolelle betonilaatan päälle. Kuivikkeena käytetään olkea. Hallin etuosa on avoin, joten vasikat saavat riittävästi raitista ilmaa ja valoa. Patrik Häggblom ja tytär Isabella huolehtivat hyvin nuorkarjan ja lehmien olosuhteista. AGRO makasiini • 3/13 Patrik Häggblomin parsinavetta siirtyy nykyaikaan Patrik Häggblomin tilalla Ahvenanmaalla panostus lehmiin näkyy Ayrshire-karjan korkeana jalostusarvona ja hyvänä tuotostasona. Lehmille on aina syötetty parhaita mahdollisia rehuja. Nyt on tarkoitus päivittää myös navetta 2010-luvulle. Benemilkillä pitoisuudet nousuun TEKSTI Kirsi Mäenpää I KUVAT Fredrika Häggblom Patrik Häggblom tuottaa maitoa Ulfsby Södergård -nimisellä tilalla Ahvenamaan Jomalassa yhdessä vanhempiensa Beritin ja Gerhardin kanssa. Patrikin veljellä Dan-Erikillä on oma yritys, joka toimii tiiviissä yhteistyössä Häggblomin maatalousyhtymän kanssa, muun muassa hoitamalla hiehojen ruokinnan. Benemilk Amino Black nosti maidon pitoisuuksia Häggblomien lehmät ovat syöneet oman viljan ohella Benemilk Amino Black -rehua Raision ruokintasuositusten mukaan maaliskuulta 2012 asti. Tätä ennen ruokinnassa oli pitkään Amino-Maituri 12 000, mutta hyvän tuotostason lisäksi Patrik halu- 24 si nostaa myös maidon pitoisuuksia. Ennen Benemilk-rehuun siirtymistä maidon valkuainen oli 3,35–3,45 prosenttia. Rehuvaihdoksen jälkeen se nousi 3,5–3,65 prosenttiin. Maidon rasva puolestaan nousi 4,00–4,25 prosentista 4,35–4,75 prosenttiin. Isäntäväen mukaan lehmät syövät Benemilk-rehua paremmin ja myös säilörehun syönti on parantunut. Vasikoihin kannattaa panostaa Jotta hiehot ovat siemennysikäisinä riittävän kookkaita, pitää ne ruokkia oikein. Häggblomeilla ternimaito annetaan heti syntymän jälkeen, viimeistään kahden tunnin kuluessa. Vasikat juotetaan ensimmäisten viikkojen ajan neljästi päivässä, ja Mul- lin Herkku 1 -rehua ja vettä on tarjolla alusta lähtien. Vasikoiden karsinat kuivitetaan runsaalla olkimäärällä, jotta vasikat pysyvät lämpiminä ja nukkuvat riittävästi. Tavoitteena on tuplata vasikan paino syntymästä vieroitukseen mennessä. Häggblomien mielestä vasikoihin pitää panostaa. Vaikka he ovat jo pitkään poi’ittaneet hiehot 24 kuukauden iässä, toivovat he nostavansa keskipoikimakerran nykyisestä 2,3 kerrasta 3:een. – Kaikki kolme 100-tonnariamme ovat poikineet 24 kuukauden iässä. Kokemuksemme mukaan ajallaan poikineet hiehot ovat lypsäneet enemmän ja olleet kestävämpiä kuin vanhempana poikivat, sanoo Patrik Häggblom. Lisää lehmiä remontin myötä Alkuperäinen navetta rakennettiin vuonna 1914. Ensimmäisen kerran rakennusta saneerattiin vuonna 1968, ja vuonna 1993 uusittiin vasikkatilat. Vuonna 1997 laajennettiin myös lypsykarjan tilat. Lehmien lukumäärä on noussut 55:een ja hiehojen 50:een. Vuonna 1982 Beritin ja Gerhardin aloittaessa tilanpidon kokonaiseläinmäärä oli 30. Uusimman remontin myötä lehmämäärä nousee 64:een ja hiehojen määrä 55:een. Parret pidemmiksi ja ruokinta automaattiseksi Tällä hetkellä parsien pituus on 150 senttiä, mutta remontin jälkeen niillä on mittaa 165 senttiä. Samalla matot vaihdetaan paksumpiin. – Parsien pidentäminen paremmin nykylehmien kokoa vastaavaksi ei ole vaikeaa. Lehmien olosuhteet paranevat huomattavasti, kun ne voivat kokonaisuudessaan maata pehmeän päällä, kertoo Patrik. Parsien pidennys onnistuu hitsaamalla lantaritilälle lisää kiinteää alustaa betonin jatkeeksi ja kiinnittämällä uudet matot sen päälle. Tämä vähentää merkittävästi takasorkkiin kohdistuvaa rasitusta ja kintereet pysyvät ehjempinä, kun lehmät eivät joudu makaamaan lantakourun ritilän päällä. Myös ruokintajärjestelmää uusitaan. Tähän asti on karkearehut jaettu Avantilla kahdesti päivässä ja väkirehut käsin kolme kertaa vuorokaudessa. Kiskoruokkija mahdollistaa väkirehujen jaon useammin. Tarkoitus on sen myötä lisätä väkirehun jakokertoja kuuteen, mikä vähentää pötsin pH:n vaihtelua ja parantaa rehujen hyväksikäyttöä ja ruokinnan tehokkuutta. Samalla rehun antomääriä saadaan tarkennettua. Ruokkijalla on mahdollista jakaa kuusi erilaista väkirehua, joten lypsykarjan ja umpilehmien kivennäisten jako saadaan automatisoitua. Lehmät on kiinnitetty niskaputkeen lapatukisysteemin sijaan, jolloin lehmän makuulle meno ja ylösnouseminen ovat helppoja. taan huomattavasti lisää. Ilmanvaihdon tehostamiseksi edelleen lisätään navettaan vielä kaksi hormia ja puhallinta. Tämä helpottaa pitämään navetan kesäisin viileämpänä. Lisäksi raitis ilma jakaantuu tasaisemmin koko navettaan. Navetan uudistus valmistuu syyslokakuussa, jolloin myös lehmien laidunkausi loppuu. Patrik Häggblom odottaa uutta kautta innokkaasti. – On mielenkiintoista seurata, kuinka ilmanlaadun paraneminen, parsien pidentäminen ja mukavuuden lisääminen sekä ruokinnan automatisointi vaikuttavat lehmien tuotostasoon ja terveyteen. Vuoden päästä nähdään jo ensimmäiset tulokset, mutta kestävyyden paranemiseen menee luonnollisesti vähän kauemmin aikaa. Konkreettisimmat tulokset saadaan syksyllä syntyvistä vasikoista, jotka saavat viettää koko ikänsä entistä paremmissa puitteissa! Patrik Häggblom on rakentanut verkkorakenteiset ovet navettaan: valoa tulee lisää, ilma vaihtuu hyvin, mutta vetoa ei juuri synny. Lehmien syövät kuiva-ainetta hyvin ja säästyvät utaretulehduksilta ja sorkkaongelmilta. Verkko-ovien kautta ilma vaihtuu Häggblomien navetassa on yllättävän hyvä ilma. Patrik on jo vuonna 2004 rakentanut verkkorakenteiset ovet, jolloin vetoa ei juuri synny, mutta ilma vaihtuu hyvin. Tämä parantaa sekä lehmien kuiva-ainesyöntiä että vähentää utaretulehduksia ja sorkkaongelmia. Myös valoa tulee navet- Navettaremontin myötä parret pitenevät 165 senttiin ja matot vaihtuvat paksumpiin. Pidennys onnistuu hitsaamalla lantaritilälle lisää kiinteää alustaa betonin jatkeeksi ja kiinnittämällä matot sen päälle. Takasorkkien rasitus vähenee ja kintereet pysyvät ehjempinä. 25 NAUTA AGRO makasiini • 3/13 Lehmäliikenne toimii paremmin erillisruokinnalla Sujuva lehmäliikenne on lypsyrobottinavetan toiminnan perusta. Lehmien pitää käydä riittävän usein lypsyllä ja syömässä, jotta maitoa tulisi tuotoskyvyn mukaisesti. Ruotsalaisten kokemusten mukaan lehmät ovat aktiivisempia erillisruokinnalla. TEKSTI Merja Holma Hyvä terveys ja onnistunut ruokinta sujuvan lehmäliikenteen edellytys Robottitilojen haasteena on hyvä sorkkaterveys, joka on edellytys lehmien aktiivisuuteen. Toinen haaste on maidon solut, jotka tilastojen mukaan ovat hieman korkeammat lypsyrobottitiloilla kuin muilla tiloilla. Kolmas haaste on lehmien hyvä vastustuskyky ja kestävyys kuten kaikilla maitotiloilla. Etenkin laajentaneilla tiloilla infektiopaine kasvaa eläinmäärän lisäyksen myötä. Robotilla annettavaan täysrehuun voidaan lisätä energian ja valkuaisen lisäksi myös terveyttä edistäviä rehuaineita. Erityisesti vapaassa lehmäliikenteessä robotin väkirehun koostumuksella ja määrällä on ratkaiseva vaikutus lypsyllä käynteihin. Jos pääosa ravinteista saadaan osittaisesta appeesta, ei lypsy jaksa lehmiä kiinnostaa. Ruotsissa alkuvuonna pidetyssä robottiseminaarissa Växa Sverigen Hans Lindberg kertoi, että erillisruokinnalla lehmät ovat aktiivisempia. – Robottilehmän optimaalinen aktiivisuus ei tarkoita, että kaikki yksilöt kiiruhtavat ruokintapöydän ääreen rehunjakovaunun saapuessa. Aktiivisuudeksi ei myöskään riitä, että kar- 26 jassa ei ole lypsylle haettavia lehmiä. Ihannetilanteessa lehmien lypsyt sekä ruokintapöytäkäynnit jakaantuvat tasaisesti koko vuorokauden ajalle. Ruokintapöydällä pitää olla aina karkearehua Ruotsalaisten kokemusten mukaan lehmien liikenne toimii parhaiten, kun säilörehua on aina vapaasti tarjolla ja väkirehua annetaan sekä kioskeista että robotilta. Robotille pitää valita maittavin rehu. Vapaa säilörehuruokinta tarkoittaa sitä, että pöytä on tyhjänä vain sen ajan, kun sitä puhdistetaan kerran vuorokaudessa. Rehu on hyvä jakaa vähintään kaksi kertaa päivässä, mielellään 4-5 kertaa, jos jako on automatisoitu. Jos ruokintapöytä pääsee tyhjäksi, vaikuttaa se heti lehmäliikenteeseen ja lypsymääriin. Erityisesti ensikot ja arat lehmät kärsivät. Ruotsin maatalousyliopiston Gunnar Petterson on todennut tutkimuksissaan, että lehmäliikenne kärsii useiden päivien ajan, kun ruokintapöytä on päässyt kerran tyhjäksi. Kaaviossa on kuvattu lypsykäynnit sekä lehmien määrä ruokintapöydän ääressä jokaisena vuorokauden tuntina viiden vuorokauden kuluttua rehunsaannin häiriötilanteesta. Laimealla appeella kierto toimii paremmin Voimakas perusape laiskistaa lehmiä. Seosrehun korkea tärkkelyksen ja sokerin määrä suhteessa kuituun vähentää aktiivisuutta. Erittäin hyvin sulavan säilörehun kanssa appeen tärkkelyspitoisuutta joudutaan rajoittamaan alle normaalien tavoitteiden. Aperuokinnalla liikenne saadaan helpommin toimimaan, kun robotin täysrehumäärä on riittävän suuri. Huippulehmille on hyvä antaa robotilla täysrehua jopa yli 8 kiloa päivässä, jotta ape voidaan jättää riittävän laimeaksi. Näin lehmät pysyvät vireinä ja lypsykäynnit houkuttavat. 16 14 Lukumäärä Käytäntö on osoittanut, että lypsyrobotille tarvitaan maittava väkirehu, joka saa lehmät liikkeelle. Erityisesti vapaassa kierrossa ruokinnan suunnittelu on haasteena seosrehuun perustuvalla ruokinnalla. Ruotsissa on todettu, että lypsyrobottikarjan lehmäliikenne toimii parhaiten, kun väkirehu ja säilörehu annetaan erikseen. 12 Lehmät ruokintapöydän ääressä 10 Lehmät robotilla 8 6 4 2 0 04.00 06.00 12.00 Kellonaika 18.00 00.00 Gunnar Petterson, SLU BENEMILK ROBO saa maidon pitoisuudet nousuun Uusi Benemilk Robo houkuttelee lehmät robotille sekä erillis- että seosrehuruokinnassa kohottaen samalla maidon pitoisuuksia. Benemilkin terveyttä edistävät komponentit vaikuttavat myönteisesti sorkkien toimintaan sekä maidon soluihin. Benemilk Robolla saadaan pienemmällä käyttömäärällä sama vaikutus maidon koostumukseen kuin Benemilk-täysrehuilla. Uusi Benemilk Robo on suunniteltu siten, että 30 kilon tuotostasossa 5 kilon täysrehumäärä robotilla riittää pitoisuuksien nostoon. Benemilk Robo on kehitetty viimeisimmän tutkimustiedon mukaisesti, jotta lehmät kävisivät aktiivisesti lypsyllä. Siinä on optimaalinen tärkkelystaso, joka toimii erityisesti vapaakierrossa. Tärkkelys koostuu sekä maissista että kotimaisista viljoista. Biotiinilla on kokeissa todettu vaikutusta sorkkien sarveisaineen kasvuun. Benemilk Roboon lisätään biotiinia paremman sorkkaterveyden vuoksi. Sooda ja magnesiumoksidi neutraloivat pötsiä, joten hapanpötsiongelmat pysyvät kurissa korkeallakin ruokintatasolla. Korotettu E-vitamiinitaso sekä riittävä seleenin määrä parantavat vastustuskykyä. Vastustuskyvyllä ja erityisesti suojatun rasvan energialla on vaikutusta myös maidon solulukuun, joka voi robottilypsyssä olla korkeampi. Merja Holma Uutuusrehu saa lehmät liikkeelle Benemilk Robo houkuttelee lehmät robotille sekä erillis- että seosrehuruokinnassa. BENEMILK AMINO TMR tarjoaa seostiloille kilpailukykyisen ruokinnan Täysapetilojen ongelmana on ollut riittävän Benemilk-tehoaineen saaminen ruokintaan järkevästi. Nyt se on mahdollista! Hyvin korkeaenerginen ja valkuaispitoinen Benemilk Amino TMR antaa jo noin 3,5 kilon käyttömäärällä täyden Benemilk-tuotosvasteen. Näin on saavutettavissa hyvin yksinkertaisella ruokinnalla selkeä maidonmäärien sekä pitoisuuksien parannus. Myös maidontuotannon kannattavuus paranee merkittävästi. Lehmien hyvinvoinnin kohentuminen energiatasapainon ja valkuaisen hyväksikäytön tehostuessa mahdollistaa entistä terveemmät ja kestävämmät lehmät. Jotta perinteisellä tiivisteellä saadaan haluttu energiataso, on ruokintaan lisättävä suojattua rasvaa. Nykyisillä hinnoilla ruokintojen kustannukset ovat samaa luokkaa, mutta Benemilk Amino TMR -ruokinta on selkeästi yksinkertaisempi: kaikki samasta pussista ja kaupan päälle saadaan vaikutukset pitoisuuksiin ja maitomääriin. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Juha Anttila 27 NAUTA AGRO makasiini • 3/13 BENEMILK toimii Kososen tilan viljapohjaisessa ruokinnassa Rehukauppiasta hieman hirvitti, kun ryhtyi tarjoamaan Benemilk-rehua Jouni Kososelle. Kyseessä on nimittäin maidontuottaja, jonka tilalla maitomäärät olivat korkeat jo aikaan ennen Benemilkiä. Keskituotos huiteli 11 000 kilon paikkeilla. Jouni Kososella ovat kuitenkin tavoitteet korkealla, joten ensimmäinen Benemilk Amino Black -toimitus meni tilalle maaliskuussa 2013. TEKSTI Kimmo Kukkonen I KUVA Petri Huttunen Jouni Kososen tila sijaitsee Punkaharjulla, jota ei ole syyttä sanottu kappaleeksi kauneinta Suomea. Pääasiassa Holstein-rotua edustava 22-päinen lypsykarja laiduntaa aivan talon nurkalla. Maidontuotannon jatkuva kehittäminen on ollut Jounilla koko ajan kirkkaana mielessä. Kantavana ajatuksena on pyrkiä luomaan lehmille mahdollisimman hyvät olosuhteet, jolloin tuotannon on mahdollista kehittyä. Päämääränä ei ole niinkään pyrkiä kalliilla investoinneilla Jouni Kosonen (oik.) on tyytyväinen, että siirtyi Benemilk Amino Black -rehuun. Kuvassa myös Raisioagron asiakkuusvastaava Kimmo Kukkonen. 28 ja suurilla pääluvun kasvattamisilla nostamaan maitomääriä, vaan kasvattaa eläinkohtaista tuotosta lehmien terveydestä ja hyvinvoinnista tinkimättä. Hyvänä todisteena onnistumisesta on keväällä satatonnariksi lypsänyt Sointu-lehmä. Ruokinta perustuu hyvään säilörehuun Ruokinnan kivijalka on hyvä säilörehu, jonka laatuun Jouni panostaa joka vuosi parhaalla mahdollisella tavalla. Huonoa säilörehua kun ei pysty täydellisesti paikkaamaan hyvilläkään väkirehuilla. Hän ruokkii lehmiään viljalla ja puolitiivisteellä, joten viljasadon onnistumisella on myös iso merkitys. Jouni korostaakin ruokinnan kaikkien osatekijöiden merkitystä. Viljaseos sisältää ohraa ja kauraa, jatkossa mahdollisesti myös vehnää. Noin 30 kilon päivätuotoksen lypsävät lehmät saavat viljaa viitisen kiloa ja Benemilk Amino Black -rehua kutakuinkin saman verran vuorokau- dessa. Benemilkin myötä väkirehun määrää on voitu hieman laskea. VitaMelli ja Lypsy-Melli sisältyvät myös karjan ruokavalioon. Odotukset ylittyivät Siirtyessään Benemilk Amino Blackin käyttöön maaliskuussa ei Jouni ollut heti niin optimistinen kuin jälkikäteen tarkasteltaessa olisi ollut aihetta. – Muutokset parempaan alkoivat näkyä käytännössä heti rehun vaihduttua. Keskimääräinen rasvaprosentti on kolme kymmenystä parempi kuin vertailukaudella ja valkuainenkin on noussut. Rasvapitoisuus oli aiemmin alle neljä prosenttia, mutta näyttää Benemilkin myötä nousseen pysyvästi neljän paremmalle puolelle, kertoo Jouni. Maitomäärä, joka oli siis jo aiemmin hyvällä tasolla, on noussut jopa 2 kiloa/lehmä/vuorokausi. Ensikoiden kesän tuotos on ollut korkeampi kuin ennen. – Ja mikä merkillisintä, kesällä ei pitoisuuksissa eikä maitomäärissä ole tapahtunut notkahdusta! Onneksi en vaihtanut kesäksi halvempaan rehuun, vaikka semmoinen keväällä kävi mielessä, sanoo Jouni. Seuraavaksi Jouni odottelee viljan puimista, jonka jälkeen alkaa hahmottua tämän kesän sadon määrä ja laatu. Analyysien myötä pääsee sitten suunnittelemaan tulevaa sisäruokintakautta. Jouni Kososen tuotantofilosofia: • Olosuhteet luotava maidontuotantoon otollisiksi ja annettava tätä kautta lehmille mahdollisuus hyviin suorituksiin. • Kaluston oltava myös kunnossa, mutta samalla kannattaa miettiä, mitä mikäkin investointi tuottaa. • Lehmien jalostusaste on Suomessa korkea, joten siitä ei tuotos jää kiinni. • Myös rehuteollisuuden on pysyttävä kehityksessä mukana. • On keskityttävä oikeisiin asioihin ja tekemään oikein. • Säilörehun on oltava ensiluokkaista. • Tärkeintä ei ole ruokinnan hinta, vaan se, mitä jää maitotilin jälkeen viivan alle. Uusi fosforipitoinen PIHATTO-MELLI P Lypsykarjan rehuista ja kivennäisistä jätettiin epäorgaaninen fosfori pois jo vuosikymmen sitten, koska tyypillisissä perusrehuissa on yleensä jopa liikaa fosforia. Tietyissä ruokinnallisissa tilanteissa fosforin saanti voi olla niukkaa, jolloin sitä on perusteltua lisätä ruokintaan. TEKSTI Merja Holma Fosfori on välttämätön kivennäisaine eläimen energia-aineenvaihdunnassa. Eniten sitä on sitoutuneena luustoon. Liika kalsium voi aiheuttaa fosforin puutosoireita, joten kalsiumin ja fosforin tulisi olla tasapainossa. Fosforin puute voi näkyä huonontuneena ruokahaluna, tuotoksen laskuna ja toisinaan myös hedelmällisyysongelmina. Perusrehujen fosfori Nurmirehujen fosfori vaihtelee maaperän, kasvilajin, kasvukauden ja lannoituksen mukaan. Timoteissä on vähemmän fosforia kuin muissa nurmilajikkeissa. Puna-apilasta saanti voi myös jäädä niukaksi. Rypsirouhe sisältää runsaasti fosforia, joten lypsylehmillä on harvoin puutetta fosforista, jos valkuaisruokinta on riittävällä tasolla. Rypsin fosforipitoisuus on peräti 15 grammaa kuiva-ainekilossa. Ohrassa ja kaurassa on tyypillisesti noin 3,5 grammaa. Fosforin tarvenormia on meilläkin vuosien saatossa alennettu. Tyypillisellä valkuaisrehuja sisältävällä ruokinnalla tarvenormi ylittyy ilman lisäyksiä. Tyypillinen tavoite on 3,5-4 grammaa fosforia syötyä kuivaainekiloa kohden. Korkeatuottoisille lehmille on hyvä antaa 4 grammaa kuiva-ainekilossa. Kalsiumin ja fosforin suhde Ca:P=4:1 Uudessa Pihatto-Melli P:ssä kalsiumin suhde fosforiin on 4:1. Jos perusrehujen fosforin saanti on niukkaa, voidaan tavallinen Pihatto-Melli tai Lypsy-Melli korvata uudella Pihatto-Melli P:llä. Pihatto-Melli P:ssä on myös enemmän seleeniä sekä E-vitamiinia. Esimerkiksi luomutilat, joilla ei ole käytössä rypsiä ruokinnassa, saattavat tarvita lisäfosforia. Kasvavat hiehot, emolehmät, lihanaudat ja erityisesti korkeatuottoiset lehmät voivat tietyissä tilanteissa hyötyä fosforista. Fosfaatit nostavat kivennäisen hintaa merkittävästi, joten sitä ei kannata turhaan syöttää. Ruokintasuunnitelmissa lasketaan kivennäisten saanti, joten kotoiset rehut kannattaa analysoida kivennäisten osalta. Sopiva kivennäistäydennys valitaan perusrehujen laadun mukaan. Pihatto-Melli P Ca:P = 4:1 Kalsium 17,5 % Fosfori 4,3 % Magnesium 6,0 % Natrium 10 % E-vitamiini 900 mg/kg Seleeni (orgaaninen+ epäorgaaninen) 30 mg/kg 29 NAUTA AGRO makasiini • 3/13 Kolmen sadon strategia onnistuu Vauhti-seoksilla Kun säilörehuun haetaan korkeinta mahdollista satotasoa ja huippulaatua eli yli 69 D-arvoja, on kolmen sadon strategia ollut oikea valinta säilörehun teossa myös tänä kesänä. TEKSTI JA KUVAT Juha Anttila Timotei-nurminatakasvustoistakin on saatu hyviä satoja, mutta parhaat tulokset saadaan täysiverisistä kolme sadon seoksista. Raisioagron kaksi vuotta sitten markkinoille tuomat Vauhti 1 ja Vauhti 2 ovat nurmien F1seoksia. Erittäin nopeita ja satoisia. Niissä on timotein osuus selvästi pienempi kuin perinteisissä seoksissa. Vauhti 1:ssä on timoteita 45 prosenttia ja Vauhti 2:ssa 22 prosenttia. Näissä seoksissa on enemmän raiheinää ja natoja sekä ympättyä sinimailasta. Vauhti 1 -seoksen rainata ja englanninraiheinä ovat ihan ”pössöä” kasvamaan, kuten eräs asiakas asian ilmaisi. Vauhti 2 -seoksen etuna on se, että keinolannoitteita ei tarvita lainkaan. Lisäksi sinimailaskasvustoista on saatu kilpailukykyiset sadot koko kesän ajan, vaikka rannikoilla on ollut kuiva kesä. Näyttää siltä, että kuivilla alueilla kolmannesta sadosta tulee kesän paras sato. Hämeenkyröläinen Turo Antila kokeili Vauhti-seosta ensimmäistä vuotta 4,5 hehtaarin alalla. Tilalla on aina viljelty monilajikeseoksia ja tehty kolme satoa. – Tuntuma on sellainen, että parhaat sadot on selkeästi saatu Vauhtikasvustosta. Kasvusto on tiheää ja tavaraa tulee todella paljon. Kolme karhetta kootaan yhteen. Karhe on sellainen, että heikko mies ei yli hyppää, sanoo Turo Antila. Kovan kasvuston takia on Vauhti 1 -lohkolla jouduttu ajonopeus puolittamaan verrattuna muihin lohkoihin. Kolmas sato tullaan tekemään syyskuun alkupäivinä. Satotuloksista sekä analyyseistä lisää KoneAgria-näyttelyssä ja seuraavassa AgroMakasiini lehdessä. Vauhti 1 -seos odottaa kolmannen sadon tekoa 27.elokuuta. Kasvuston korkeus on noin 60 senttiä. Kuva Lapväärtistä. Vauhti 2 -sinimailasseos valmiina kolmannen sadon korjuuseen 27.elokuuta. Kasvuston korkeus on jopa 70 senttiä. Kuva Lapväärtistä. Herne-vehnä kokosäilörehuksi Kokoviljasäilörehu tuo monipuolisuutta viljelykiertoon ja tasaa työhuippuja, kun puinti ja jauhatus jäävät pois. Lisäksi alla oleva nurmi ehtii kasvaa ja monissa tapauksissa antaa vielä sadonkin syyskuussa, kun varjostava vilja on korjattu pois heinäelokuussa. Pelkästään viljasta tehty kokoviljasäilörehu on kuitenkin yleensä vähäenergistä ja valkuaistasoltaan melko matalaa. Lisäksi sen satotasot ovat yleensä vaatimattomia. Palkokasveilla kilpailukykyä Monilla karjatiloilla on tavoitteena alentaa lannoitekustannuksia, mikä 30 tekee palkokasveista kiinnostavan vaihtoehdon. Yksivuotisten palkokasvien sisällyttäminen siemenseokseen parantaa sadon laatua ja määrää selvästi. Herne-vehnä sopii viljeltäväksi parhailla mailla Oulun korkeudelle saakka, ja valkuaiskasvipalkkio parantaa vielä kilpailukykyä. Lannoitteeksi riittää pelkkä karjanlanta, ja typpeä jää vielä seuraavillekin kasveille. Hernelajikkeiksi valitaan paljon vihantamassaa tuottavia vihantarehuhernelajikkeita. Kevätvehnäksi sopii esimerkiksi aikainen Anniina. Siemenseosta käytetään 50/50 suhteella 120-200 kiloa/heh- taari. Jos kasvusto on nurmen suojaviljana, käytetään alempia määriä. Korjuu elokuussa Vihantarehuherneen sulavuus pysyy hyvänä, vaikka korjuu vähän venähtäisikin. Säilörehun korjuuajankohta on silloin, kun alimmat palot ovat täyttyneet ja vehnä on taikina-asteella. Yleensä korjuu tehdään elokuussa. Herneessä on tällöin valmiita palkoja, lituja ja kukkia. Herneen kasvu ja massantuotto on voimakasta. Kasvusto voi olla korjuuvaiheessa lähes kaksi metriä korkeaa. Korjuukalustoksi suositel- laan suoraniittopäällä olevia silppureita. Kasvusto voidaan korjata myös paalaimella, mutta varisemistappioita tulee vääjäämättömästi niin niitossa kuin paalauksessakin. Satotasot vastaavat yleensä kahta säilörehusatoa, eli kuiva-ainesadot ovat olleet kokeissa 6 500 kiloa kuivaainetta/hehtaari (MTT, Arja Nykänen ja Lauri Jauhiainen). Ruokinta monipuolistuu Herne-vehnäkokosäilörehun rehuarvot ovat varsin hyviä ja lähellä normi- säilörehuja pois lukien tärkkelys. Raakavalkuaistaso on 13-15 prosenttia, Me 10-10,6 MJ ja D-arvo 64-67. Tämä rehu on maittavaa ja monipuolistaa ruokintaa. Lisäksi on muistettava, että rehun tärkkelyspitoisuus on 10-20 prosenttia. Jos herne-vehnärehua annetaan 4 kiloa/ka/lehmä/ päivä, voidaan viljaa vähentää noin yksi kilo ruokinnasta. Raisioagron Ruoksu-ruokintasuosituspalvelu optimoi parhaan ruokinnan myös hernevehnäsäilörehulle. TEKSTI JA KUVA Juha Anttila Safesilillä maittavaa rehua Raisioagro aloitti viime syksynä uuden Safesil-säilöntäaineen markkinoinnin Suomessa. Käyttäjäkokemuksia on paljon sekä säilörehun että murskeviljan säilönnästä. Rehu toimii kuten on luvattu. Palot ovat täyttyneet ja vehnä on taikinaasteella herne-vehnäkasvustossa Kristiinankaupungissa elokuun alussa. Kasvuston korkeus on noin kaksi metriä. Safesilin natriumnitriitti nitistää voihappo- ja enterobakteerit. Natriumbentsoaatti ja kaliumsorbaatti ehkäisevät hiivat, homeet ja sienet ja antavat siten tilaa luonnolliselle maitohappokäymiselle. Tuloksena saadaan maittavaa, säilyvää rehua. Safesil on käyttövalmis liuos, joka säilyy sellaisenaan seuraavallekin käyttökerralle. Safesil ei syövytä koneita eikä ärsytä ihoa tai hengitystä. Tilakommentteja – Omituisen maittavaa rehua! Koskaan eivät ole lehmät syöneet näin paljon säilörehua ja tuottaneet maitoa pienillä väkirehumäärillä, toteaa Mikko Uusitalo Lapväärtistä. - Lisäksi työ on mielekästä, kun rehun pinnasta ei tarvitse plokata pois hometta eikä pilaantumia. Hänellä on parsinavetassa 40 lehmää, ja säilörehu jaetaan lehmille Varmo-jakovaunulla. Kaikki rehut on tehty Safesilillä paaleihin. Nurmista otetaan kolme satoa, ja ne ovat pääosin Varma 2- timotei-nurminataseosta. – Maittavaa rehua ja kestää kevyesti kaksi päivää lämpenemättä sisätiloissa, toteaa Dick. Kaikki Safesiliä ostaneet tilat ovat saaneet ilmaisen Artturi-rehuanalysoinnin. Kun näytteitä alkaa tulla, keräämme yhteenvedon ja julkaisemme tuloksia KoneAgriassa Jyväskylässä. Myös Markus Puoliväli Alajärveltä on tehnyt kaiken rehunsa Safesilillä. Puoliväleillä on reilut sata lehmää ja käytössä robottilypsy. Säilörehua kuluu vuodessa lähes kolme miljoonaa kiloa. Rehu korjataan tarkkuussilppurivaunuilla torneihin. Aineen käyttö on ollut helppoa. – Biologisilla aineilla oli aina hieman tuota lämpenemisongelmaa. Nyt rehu on ensiluokkaista ja huippumaittavaa, toteaa Markus. Dick Kainberg Alavetelistä on myös tyytyväinen rehuun. Hänellä on 60 lehmän robottinavetta. Rehun jakaa TKS-rehunjakovaunu, joka annostelee rehuun myös viljan ja tiivisteen. Safesil rehu on vaaleaa, neutraalia, ja miellyttävän tuoksuista. Safesilin peruslupaus toteutuu ruokintapöydällä: maittavaa ja lypsättävää säilörehua. 31 NAUTA AGRO makasiini • 3/13 Kestävyys ja korkea tuotos - uudistuneet Maituri 12 000 -rehut Satatonnareita Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla. 100-tonnarit Haralan Berit, Kirsikka ja Novelli Mia Nukka Okra Oma Onodera Opel Palmu Piisku Pilvi Pipari Pirpana Prinsessa Proppu Pyylikki Pösö Raida Reija Rentukka Reetta 32 Omistaja Paikkakunta Terhi ja Raimo Kuortti Sune Lindfelt Matti Kirsilä Markus Mikkola Heli ja Jarmo Korhonen Marja-Leena ja Ari Savolainen Pertti Peltoniemi Kirsi Soirinsuo Marjukka ja Jouni Kauppinen Tuija Suominen ja Jouni Lehtonen Auli ja Aki Pöyhönen Reiska Järvenkylä Remes, Väisänen, Kortelainen mty Ari ja Veli-Pekka Jacobson Kaija ja Allani Rantakangas Virpi ja Antti Häkkinen Maija ja Ari Kanniala Kalevi Hernesniemi Anneli ja Lauri Tähtinen Kaisa Vaittinen-Kiuru, Tuomo Kiuru Ikaalinen Kruunupyy Evijärvi Oulu Juankoski Juankoski Jalasjärvi Orimattila Vieremä Sastamala Veteli Virolahti Vieremä Pihtipudas Alajärvi Mikkeli Oulu Lappajärvi Evijärvi Rautjärvi Maituri 12 000 -täysrehu ja Amino-Maituri 12 000 -puolitiiviste on suunniteltu korkeatuottoisten eläinten tarpeisiin. Molempien koostumusta on täsmennetty, joten ne täydentävät entistä paremmin kotoisia rehuja sekä lehmien ravitsemuksellisia tarpeita. Kestävyyttä ja tuotosta edistäviä elementtejä MAITURI 12 000 JA AMINOMAITURI 12 000 -REHUISSA TEKSTI Merja Holma Maituri 12 000 -täysrehun valkuaistasoa on nostettu, koska karkearehujen valkuaiset ovat laskusuunnassa. Amino-Maituri 12 000 -puolitiivisteen tärkkelyspitoisuutta on lisätty, jotta se täydentäisi paremmin myös kevyitä viljoja. 12 000-rehut sisältävät nyt myös ohitustärkkelystä Huippulehmä hyötyy pötsin ohittavasta tärkkelyksestä, joka tuo lisäglukoosia ohutsuolesta. AminoMaituri 12 000 ja Maituri 12 000 -rehuihin on lisätty maissia ohitustärkkelyksen lähteeksi. Lisäksi niissä on perusviljojen tärkkelystä, joka 100-tonnarit Reta Ripsu Ronja Roosa Rulli Runo Rusina Ruustinna Ruustinna Ruusu Saippua Shania Sievä Sointu Sophie Suurimo Säde Sähly Tatti TISU Tuulia Tähti tuottaa glukoosia propionihapon kautta. Propyleeniglykoli nostaa myös veren glukoositasoa. Riittävä määrä glukogeenisiä ravinteita varmistaa korkean tuotoksen ja helpottaa hedelmällisyyttä. 12 000-rehuissa on korotettu Evitamiini taso, niihin on lisätty myös biotiinia ja suojattua metioniinia. Useissa kokeissa on todettu, että Evitamiini parantaa vastustuskykyä ja vähentää tulehdusten riskiä. Metioniinilla on myös maksan toimintaa tehostava vaikutus. Lypsykauden alun lehmillä maksan pitää toimia täysillä, jotta glukoosia saadaan riittävästi. Omistaja Markku Siponen Eija ja Juha Rahikka Eija ja Arto Humaljoki Auvo Siitari Iiris ja Pentti Tornberg Sirkka ja Antero Nousiainen Ismo Rintala Raimo Savolainen Risto Ylä-Sulkava Jari Hukkanen Reetta ja Juha Seppänen Aki Patama Rantonen mty Jouni Kosonen Sirkka ja Jarmo Juutinen Ulla ja Erkki Ylilammi Mika Tero Matias Siitonen Tarja ja Ari Salmi Mikko Väisänen Päivi ja Kari Piironen Mirja ja Jari Niskanen Lilja mty - sooda - E-vitamiini - orgaaninen seleeni - propyleeniglykoli - biotiini - suojattu metioniini - ohitustärkkelys - suojattu rasva - monipuoliset hiilihydraatit - mikrobien toimintaa tehostava valkuaiskoostumus - hyvä maittavuus Paikkakunta Kiuruvesi Ikaalinen Perho Kangasniemi Kuusamo Iisalmi Alajärvi Kuopio Virrat Vieremä Lappeenranta Saarijärvi Kiuruvesi Savonlinna Vieremä Karvia Parikkala Rovaniemi Sonkajärvi Nurmes Sonkajärvi Kiuruvesi 33 SIIPI AGRO makasiini • 3/13 Kasvatustiiviste - oma rehu nuorikoille Kanoista yhä suurempi osa ruokitaan tiivisteellä. Tarve myös nuorikoiden tiivisteruokintaan on kasvanut, vaikka kasvatusvaiheen ruokinta onkin helpointa toteuttaa täysrehulla. Nuorikoiden ravinnontarve poikkeaa muninnassa olevien kanojen tarpeista, ja siksi onkin tärkeää, että niille on tarjolla oma rehu. TEKSTI JA KUVAT Oona Koivunen Kasvatusvaiheen ruokinnalla luodaan perusta onnistuneelle muninnalle. Raisioagron Kasvatustiiviste mahdollistaa kaksivaiheisen ruokinnan. Rehun fosfori varmistaa nuorikolle vahvan luuston. Kanojen korkeaa tuotantokykyä on jalostuksen myötä mahdollista ylläpitää yhä pidempään. Kasvatusvaiheen ruokinta onkin erittäin tärkeää, sillä silloin luodaan perusta onnistuneelle muninnalle. Kaksivaiheinen ruokinta onnistuu Kasvatustiivisteellä Kasvatustiiviste on kananuorikoille suunniteltu tiiviste kotoisen viljaruokinnan täydentämiseen. Kasvatusajan ruokinta voidaan toteuttaa kaksivaiheisena myös tiivisteellä, kuten täysrehuruokinnassa tehdään. Tämä tarkoittaa tiivisteen osuuden muuttamista rehussa nuorikoiden kasvaessa. Ruokintasuositukset perustuvat analysoituihin kotoisiin viljoihin. Kun viljan ravintoarvot tiedetään, tiivisteen käyttömäärä voidaan optimoida täydentämään sitä ja näin vastaamaan kasvavan kanan tarpeita. Kasvatustiiviste turvaa luuston kehityksen Kananuorikon tärkein tehtävä on kasvaa kestäväksi ja hyväksi munijaksi. Kasvatustiivisteellä voidaan turvata elopainon kehitys ja lisätä kanan kestävyyttä. Luuston kehityksen turvaaminen on tärkeää kanan kunnon ja kestävyyden parantamiseksi, mutta myös munankuoren laadun turvaamiseksi, sillä kuorenmuodostukseen kana hyödyntää ydinluun kalsiumia. Kasvatustiiviste poikkeaa munivien kanojen tiivisteistä siten, että sen fosforipitoisuus on paljon korkeampi kuin munitustiivisteissä. Fosfori on kasvatuskaudella luuston kehitykselle välttämätön, mutta munintakaudella liika fosfori heikentää munankuoren laatua. 34 Analysoi kotoiset viljat - tiivisteruokinta onnistuu! Ilpo Pavela kertoo Raisioagron Terttu Koskelalle Kasvatustiivisteen hyvistä ominaisuuksista. Partia pysyy tasaisena, ja kanat voivat hyvin. Tasaisuus helpottaa myös munittajan työtä. Kanatiivisteestä ja Kasvatustiivisteestä tehty rehuseos verrattuna Kasvatus-Herkku 1:n ravintoainesisältöön: valkuainen energia Ca P Kanatiiviste 15 %, viljat 83 %, kalkki 2 % Kasvatustiiviste 18 %, viljat 80 %, kalkki 2 % 16,0 % 16,4 % 11,0 MJ/kg 0,95 % 0,47 % 11,0 MJ/kg 1,00 % 0,62 % Kasvatus-Herkku 1 16,0 % 11,0 MJ/kg 0,90 % 0,60 % Kalsiumin aineenvaihduntaan Pavelan siitoskanala on tyytyväinen Kasvatustiivisteen käyttäjä Pavelan siitoskanalan isäntäväellä on pitkä historia kanankasvattajina. Tilalla on toiminut kanala jo 1950-luvulta alkaen, joten voidaan puhua sukupolvien kokemuksesta. Ilpo ja Lahja Pavela ovat toimineet yrittäjinä tilalla vuodesta 2000. He kasvattavat Dekalb-kanoja. Tilan hautomosta kuoriutuu kanoja omaan kasvattamoon sekä yhteistyökumppaneille kasvatettaviksi. Ilpo Pavela kertoo olevansa tyytyväinen Kasvatustiivisteeseen. Partia on ollut helppo pitää tasaisena, mikä on tärkeää kanojen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Epätasaisessa partiassa ongelmia tulee sekä pienimpien että suurimpien kanojen osalta. Pienimmät voivat jäädä kehityksessä jälkeen ja suurimmat saattavat pahimmillaan rasvoittua, mikä heikentää munintaa. Tasaisuus helpottaa munittajankin työtä, sillä partian hoito on helpompaa ja muninta alkaa samanaikaisesti. Pavela on syystäkin tyytyväinen. Nuorikkojen paino on noussut tasaisesti toivotulla tavalla, ja partia on saavuttanut hyvin jalostajan asettamat tavoitteet. Kanat ovat pysyneet terveinä, ja kuolleisuus on ollut pientä. Pieni poistuma parantaa taloudellista kannattavuutta, kun kasvatetuista kanoista kasvaa munivia lintuja. lisää tehokkuutta Kalsium on yksi tärkeimmistä siipikarjan kivennäisaineista. Sen puute Pidolin on helposti nähtävissä luustossa ja ja Siipi-Melli munankuoren laatuongelmina. toimivat yhdessä Ratkaisuna käytetään helposti kalkin määrän lisäämistä ja kuvitellaan, että näin saadaan ongelmat hoidettua. Käytännössä tapahtuu kuitenkin päinvastoin. TEKSTI Marja Hongisto Liika kalkki voi pahentaa oireita, sillä mikään ravintoaine liikaa syötettynä ei ole hyväksi eläimille. Kalkki hyvin emäksisenä aineena nostaa suoliston pH:ta eli emäksisyyttä, mistä voi tulla uusia ongelmia. Monet aineet vaikuttavat kalsiumiin Rehuun lisätään monia aineita, jotka vaikuttavat positiivisesti kalsiumin aineenvaihduntaan siipikarjalla. D-vitamiini tai sen eri johdannaiset ovat välttämättömiä kalsiumin imeytymiselle suolistosta. Koska D-vitamiinia ei ole rehun raaka-aineissa, on sitä pakko lisätä rehuun. Fytaasi ei ole välttämätön aine, mutta sillä voidaan parantaa kalsiu- Pidolinilla kananmunan kuoren rosoisuus väheni huomattavasti. Kuvassa on 70 viikon ikäisten kanojen munia, joiden kuori on tasainen, ilman rosoisuutta. min hyväksikäyttöä. Fytaasia lisätään lähes kaikkiin siipikarjan rehuihin. Fytaasin tärkein tehtävä on vapauttaa kasvien fytiiniin sitoutunut fosfori. Samalla fytaasi vapauttaa myös kalsiumia elimistön tarpeisiin. Mutta on muitakin aineita. Maailmalla hyvin lupaavia tuloksia on saatu Pidolinnimisellä rehun lisäaineella, varsinkin munintakauden loppupuolella. Pidolin osallistuu kollageenin tuotantoon Pidolin on kalkkikivestä eristetty kalsiumpidolaatti. Se osallistuu kollageenin (tukikudosten säiemäinen valkuainen) muodostumiseen, ja alun Pidolinia lisätään varsinaisten rehuseosten lisäksi myös Siipi-Melliin. Siipi-Mellillä varmistat munankuoren laadun myös loppumuninnassa, vaikka tiivisteen käyttömäärä väheneekin iän myötä. 35 SIIPI AGRO makasiini • 3/13 perin se on kehitetty kosmetiikkapuolelle lisäämään ihon elastisuutta (ikuisen nuoruuden haave). Lisäksi sitä on käytetty ihmisillä luunmurtumien hoitoon. Ihmispuolelta aine löydettiin kotieläinten ruokintaan. Pidolin sisältää kahta aminohappoa, arginiinia ja proliinia, jotka ovat kollageenin ainesosia. Kananmunan kuorikalvo on 95-prosenttisesti kollageenia, ja kananmunan kuori ankkuroituu tähän kuorikalvoon. Kun muniva kana vanhenee, kuorikalvon laatu heikkenee ja seurauksena on poremunien määrän lisääntyminen. Pidolin vähentää jääkaapissa tapahtuvaa mikroporeiden syntyä. Se lisää myös munankuoren joustavuutta, jolloin muna kestää paremmin kolhuja rikkoontumatta. Siitoskanoilla haudontatulos paranee. Tällä on suuri taloudellinen vaikutus, varsinkin emobroilereilla. Kollageenia on paljon luissa, noin 30 prosenttia. Luuston kehittyminen tapahtuu siipikarjalla ensimmäisten elinviikkojen aikana. Lisäämällä Pidolinia alkukasvatusrehuihin voidaan varmistaa hyvä luuston kehittyminen. Sillä on vaikutusta myös kasvuun. Erityisesti kalkkunoilla hyvällä luuston kehityksellä on merkitystä, koska niiden kasvatusaika on pitkä ja jalkojen päällä on suuri elopaino kasvatuksen loppuvaiheessa. Pidolin ja kalsiumin sitominen Pidolinin sisältämä arginiini on osallisena kalsiumia sitovassa valkuaisessa suolistossa, veressä ja kohdussa (munankuoren muodostumispaikka). Arginiinin osuus tässä valkuaisessa on 28 prosenttia. Pidolinissa on lisäksi 13,5 prosenttia kalsiumia, joka on lähes sataprosenttisesti käyttökelpoista. Kun Pidolinia syötettiin munintakauden lopussa kanoille, ensimmäinen selvä havainto oli, että munankuoren pinta oli paljon sileämpi kuin aikaisemmin. Rosoisten munien osuus kaikista munista väheni huomattavasti. Kun Pidolinia lisättiin yhdessä Siipi-Mellin kanssa, poreisten määrä väheni ja munintaprosentti nousi. 36 Tarkka seuranta alusta Kun kanalasta haluaa saada hyvän tuloksen, on siellä tehtävä huomioita joka päivä ja reagoitava jo ensimmäisiin heikkoihin signaaleihin. Jos odottaa muutaman päivän nähdäkseen, mihin suuntaan tilanne kehittyy, voi olla jo liian myöhäistä. TEKSTI Terttu Koskela ja Marja Hongisto I KUVAT Terttu Koskela Havaintojen kirjaaminen ylös ja tarkka tuotannonseuranta auttavat hahmottamaan kokonaisuutta ja helpottavat seuraavan kanaerän ylösajoa. Mutta täytyy olla valmis toimimaan myös uudella tavalla, koska kanaerät eivät ole keskenään samanlaisia. Myös jalostus muuttaa kanaa, ja esiin voi tulla uusia ongelmia. Mitä pitää huomioida? Jouni Puputti on ensimmäisiä suomalaisia virikekanaloitsijoita, joten hänelle on kertynyt jo monen vuoden kokemus vaihtoehtoisesta tuotantomuodosta. Hänen mukaansa kanalassa pitää käydä muutenkin kuin vain keräämässä munat, jotta näkee, mitä siellä todella tapahtuu. Kanojen punnitus varsinkin munintakauden alussa on välttämätöntä. Jouni Puputti valmistelee punnitusta asentamalla väliseinän virikehäkkiin. Kanat siirretään punnituksen jälkeen väliseinän toiselle puolelle. Punnitusraportti pitää lukea ajatuksella ja seurata painonkehitystä. Tällä tavalla pystyy vaikuttamaan partian tasaisuuteen ja munanpainon kehitykseen. Alkuvaiheessa Jouni nostaa reippaasti ruokintaa ja lisää ketjukiertoja elopainon ja muninnan lisääntyessä. Lohmannin kana tarvitsee selvästi enemmän rehua elopainon nostamiseksi nykyisin 19-25 viikon iässä kuin 1,5-2 vuotta sitten. Kanojen paino oli 26 viikon iässä 1 641 grammaa (LSL:n minimi ja maksimi 1 528-1 695). Paino oli 30 viikon iässä 1 707 grammaa (vaihteluväli 1 632-1 768). Sisä- ja ulkolämpötilan seuranta on tärkeää. Sillä on vaikutusta esimerkiksi rehunsyöntiin. Kun rehua ei kesäkuumalla kulunut riittävästi, Jouni lisäsi ”yöruokinnan” 2-3 kertaa Pakkauskone laittaa kanalasta munahihnoja pitkin tulevat munat automaattisesti kennoihin. Jouni Puputti mainitsee, että pakkaamot käyttävät nykyään jo pääsääntöisesti muovisia kennoja. asti luo pohjan hyvälle tulokselle viikossa. Kanat olivat tällöin alle 30 viikon ikäisiä. Kotoisessa ruokinnassa myös riittävän vahvan rehun tekeminen maksaa itsensä takaisin parempana rehuhyötysuhteena. Valkuaista ja energiaa Vahvuus kotoisessa ruokinnassa tarkoittaa sekä valkuaista että energiaa. Hyvälaatuinen valkuainen saadaan pääosin tiivisteestä, joten sen määrässä ei kannata nuukailla. Energiaa rehuseokseen saadaan, kun viljojen hehtolitrapainot ovat korkeita ja käytetään vehnää, ainakin alkumuninnassa. Kasviöljyllä viimeistellään riittävä energiataso kotoiseen ruokintaan. Analysoimalla viljat ja teettämällä ruokintasuositus varmistetaan kotoisen ruokinnan onnistuminen. Edellisen partian hyvä tulos Jounin edellinen partia alkoi munia joulukuun alussa 2011 ja meni teuraaksi huhtikuun alussa 2013. Munintakauden pituudeksi tuli 90 viikkoa. Tuon kanaerän tulos oli hyvä. Ainoat suuremmat ongelmat olivat teknisiä. Teknisiä ongelmia tulee varmasti jokaiselle kanaerälle, mutta mitä paremmin niihin on varautunut, sitä Puputin pihapiiri on hyvin hoidettu. Vanha kanala/navetta on nykyään varasto- ja huoltotilana. pienemmillä tappioilla pääsee. Ikäviikolla 29 pultti meni poikki rehukourusta ja muninta putosi 90 prosenttiin, mutta palautuminen tapahtui nopeasti. Samoin 40 ikäviikon kohdalla oli rehunjakoteknisiä murheita, mutta niidenkin vaikutus jäi vähäiseksi. Rehuspiraali meni poikki ikäviikolla 64 ja samoihin aikoihin oli ongelmia lantamaton kanssa. Kumalatiiviset tulokset vuoden muninnassa ja koko tuotantokaudelta 20-72 vk 20-88 vk muninta-% 93,9 munia kpl/kana 344 munanpaino g 62,98 g/pv-tuotos 59,31 munia kg/kana 21,79 rehuhyötysuhde 2,06 90,9 437 63,98 58,29 27,94 2,11 Puputin tilan seuranta. Tulokset on esitetty taulukossa neljän viikon välein, paitsi kuolleisuus, joka on kumulatiivinen. ikä vk 20 24 28 32 36 40 44 48 52 56 60 64 68 72 76 80 84 88 muninta-% vk 59,3 96,7 97,6 97,8 96,7 96,8 94,3 93,8 93,3 92,9 92,0 90,5 90,6 88,2 84,1 82,3 78,3 74,1 munanpaino g vk g/pv-tuotos vk rehua g/kana päivä rhs vk 49,22 57,54 60,07 61,80 62,66 63,53 62,83 64,11 64,52 65,33 65,46 65,92 66,29 66,95 67,88 67,87 68,12 68,45 29,19 55,64 58,64 60,42 60,59 61,51 59,24 60,16 60,23 60,66 60,23 59,68 60,04 59,04 57,08 55,88 53,34 50,71 99 122 115 121 123 127 123 126 128 130 120 143 123 123 129 126 125 126 3,39 2,20 1,97 2,00 2,04 2,06 2,08 2,09 2,12 2,15 1,99 2,40 2,05 2,10 2,26 2,25 2,32 2,45 kumalatiivinen kuolleisuus % 0,00 0,05 0,08 0,15 0,16 0,22 0,32 0,35 0,43 0,51 0,96 1,71 1,92 2,05 2,30 2,95 2,88 3,23 37 SIKA AGRO makasiini • 3/13 Ismo Eerola panostaa eläinrakennusten laatuun. Työ tehdään kunnolla ja hyvistä materiaaleista. Uuden rakennuksen alta louhittiin 10 500 kuutiota kalliota. HyväSikala XO:n avoimet ovet pidettiin elokuun alussa. Osakkaat pääsivät tutustumaan sikalan tiloihin ja tuotantoon. Hyvät olosuhteet ja eläinten liikkumatila saivat kiitosta, samoin Ismo erinomaisesta ideastaan. HyväSikala XO - kuluttajan ikioma lenkki lähiruokaketjussa Ismo Eerola kulkee omia polkujaan. Perinteisen siankasvatuksen rinnalle Ismo loi täysin uudenlaisen vaihtoehdon: kuka tahansa voi ostaa hänen perustamansa HyväSikala XO -sikalan osakkeita ja päästä osaksi lähiruokaketjua. TEKSTI JA KUVAT Kimmo Kesälä Ismo Eerolan toteuttamassa mallissa kuluttajat voivat ostaa HyväSikala XO Oy:n osakkeita ja näin osallistua laadukkaan lähiruoan tuotantoon. – Osakkaita on mukavasti tullut mukaan, ja kiinnostus on yllättänyt positiivisessa mielessä. Yhtiön asioihin osakkaat pääsevät vaikuttamaan normaaliin tapaan yhtiökokouksessa, kertoo Ismo Eerola. Uusi 400 paikan purupohjasikala ja sen yhteyteen tehty 300 lihasian kesäsikala perustettiin osakeyhtiöksi. Kesäsikala tuo tarvittavaa lisätilaa kesällä, ja talvisin tila hyödynnetään purun varastoinnissa. Ismon mielestä purupohjainen sikala antaa hyvän elinympäristön kasvaville eläimille. – Eläimet pääsevät vapaasti liikkumaan laumassa ja tonkimaan puru- ”Nyt tiedämme, mitä syömme” Hanna ja Paavo tulivat lastensa kanssa tutustumaan HyväSikala XO:n possuihin Kouvolasta. – Lapsille oli tärkeää nähdä possuja ja meille on tärkeää, että liha on kotimaista, eettisesti kasvatettua, puhdasta ja tuoretta. On hienoa, että eläimet saavat elää hyvissä olosuhteissa ja lajilleen ominaisessa ympäristössä. Pidämme myös ruokinnan GMO-vapautta isona etuna, pariskunta kertoo. Perhe oli lukenut lehdestä HyväSikala XO:n toiminnasta ja mahdollisuudesta päästä osakkaaksi. Hanna ja Paavo tarttuivat heti tilaisuuteen, ja koko perhe syö nyt oman sikalan possua. – Olemme tyytyväisiä, että tiedämme, mitä syömme ja varsinkin mitä lapsemme syövät. 38 Uuden kesäsikalan ensimmäiset asukit tulivat osastolle 17.4.2013. Seinät ovat yläosaltaan avonaiset, jolloin ilma pääsee vapaasti kiertämään ja aurinko lämmittämään. Sivuverhoilla säädetään liialliset auringonsäteet ja tuulet. Talvella uusi kesäsikala toimii purun varastointipaikkana. pohjaa. Tilaa eläintä kohden on reilusti enemmän kuin laki vaatii. Yksi rakentamisen erikoisuuksista oli investointiavustus, joka Ismo sai 50 prosenttia vähemmän, koska tilat rakennettiin ”liian väljiksi” eli neliöitä on enemmän kuin mitä laki velvoittaa. – Eläinten hyvinvointi on minulle kuitenkin kunniakysymys ja siitä en tingi. Resepti on yksinkertainen: eläinten olosuhteiden tulee olla kunnossa ja hyvää ruokaa riittävästi. Antibiootteja eläimille ei tarvitse antaa. Possut syövät tiivistettä ja lähialueen viljaa Ismo Eerola sai kunnianosoituksen vuoden 2012 sikatekosta. Palkinnon Ismo vastaanotti Seinäjoen Farmari-näyttelyssä heinäkuussa. Jokavuotisen huomionosoituksen jakaa Suomen Sikayrittäjät ry henkilölle tai taholle, joka on merkittävästi edistänyt suomalaista sikayrittäjyyttä. Palkintona Ismo Eerola sai taiteilija Leo Karppisen luoman sika-aiheisen puutaulun. nettynä lähialueen tuottajien viljalla. Lisäksi Raisioagron GMO-vapaa tiiviste turvaa riittävän valkuais-, kivennäis- ja hivenaineiden sekä vitamiinien saannin. – Kuluttajat ovat kiitelleet lihan alkuperän jäljitettävyyttä, lähiruokaajattelua, ruuan tuoreutta ja helppoa saatavuutta. Eräs rouva totesi, että hänen pojallaan on soija-allergia, mutta meidän tuottamaa sianlihaa voi syödä vapaasti, vaikka monet muut lihavalmisteet aiheuttavat oireita. Tässä siis vinkki sellaisille, joilla on soija-allergia. Ruokintaratkaisuksi Ismo valitsi liemiruokinnan. Ismon possut syövät oman tilan ohraa ja kauraa täyden- HYVÄSIKALA XO OY • sijaitsee Iitin Kausalassa • perustettu vuonna 2011 • osakkaita yli 100 • osakkeen nimellisarvo 1 euro • osake ja merkintähinta yhteensä 200 euroa/osake • www.lihatori.fi Haluatko osakkaaksi? Soita Ismo Eerolalle p. 0400 155 049. Kunniakirja Lamankaatajalle Kuluttajien ja muun yleisön ottaminen HyväSikala XO Oy:n osakkaiksi oli pari vuotta sitten uusi ja piristävä idea. Silloin elettiin sianlihantuotannossa historiallisen pahaa kannattavuuskriisiä. Ismo Eerolan yritteliäisyys on huomioitu myös valtiovallan toimesta: monien kunniakirjojen joukossa Benjamin Maatilatorin myymälän seinällä on noilta ajoilta pääministerin allekirjoittama ”Lamankaatajan kunniakirja”. Ismon ideoima lähiruokareitti alkaa HyväSikala XO:sta ja kulkee samalla paikkakunnalla sijaitsevan Liha REM Oy:n tilateurastamon kautta Maatilatorille. Kun vielä possuille syötettävä vilja tulee omilta ja naapuritilojen pelloilta, voidaan sanoa, että kyseessä on todellinen lähiruoka. Liha REM Oy:n teurastamo Kausalassa sekä Benjamin Maatilatorin väen vahva osaaminen olivat minulle tekijöitä, jotka puolsivat omaa sikalaosuuteni ostamista. Lisäksi nämä yritykset antavat toimeentulomahdollisuuksia lähialueen muille tuottajille – ja sikoja pidetään hyvin. Jari Eeva 39 SIKA AGRO makasiini • 3/13 Rehun vähäinen syönti heikentää emakoiden alkutiineyttä ja lisää uusimisia. Painonpudotusta voidaan estää antamalla porsaille hyvälaatuista prestarteria, lisäämällä rehun antokertoja päivässä tai kostuttamalla rehu. Emakoiden hedelmällisyys vaihtelee vuoden aikana Emakoiden kausiluonteinen hedelmättömyys, paremmin tunnettu nimellä syyshedelmättömyys, ilmenee emakoiden heikentyneinä kiimoina, uusineiden suurempana määränä ja pienempinä pahnueina. Hedelmällisyyshäiriöihin on havaittu olevan useita syitä kuten lämpötila, päivän pituus ja ruokinta. TEKSTI Päivi Volanto Emakosta johtuvia tekijöitä ovat muun muassa emakon kunto ja porsimiskerta. Häiriöt tiinehtyvyydessä vaikuttavat paljon emakon porsastuotokseen ja samalla tilan taloudelliseen tulokseen. Kesä on takanapäin, mutta seuraukset ovat nähtävissä nyt syksyllä. Päivän ja valojakson pituus vaikuttavat hedelmällisyyteen Päivän pituudella on havaittu olevan vaikutusta emakoiden hedelmällisyyteen melatoniinihormonin välityksellä. Melatoniini stimuloi aivoja erittämään lisääntymishormoneja, joiden avulla munarakkulat kasvavat ja ovulaatio tapahtuu. Melatoniinin eritykseen vaikuttavat päivän pituus ja valon määrä. Kun päivän pituus on lyhyt eli vuorokaudessa on enemmän 40 pimeitä tunteja, malatoniinia erittyy runsaasti. Pitkästä päivästä johtuen kesällä melatoniinin eritys laskee, millä on negatiivinen vaikutus lisääntymishormonien syntyyn ja hedelmällisyyteen. Valojakson pituus vaikuttaa myös hedelmällisyyteen. Valojakson pituudelle annetaan erilaisia suosituksia, mutta yhteistä niille on, että pimeäjakso tulisi olla vähintään 8-10 tuntia. Siemennysosastolla valoteho on oltava riittävän tehokas, ainakin 300 lux. Valaisimet on syytä sijoittaa emakon pään päälle, ja niitä on hyvä puhdistaa aika ajoin pölystä ja kärpästen jätöksistä. Korkea lämpötila vähentää syöntiä Suomessa korkeat lämpötilat eivät ole ongelma elo-syyskuussa, koska hellepäivien esiintyminen on todennäköisintä heinäkuussa. Korkeat lämpötilat alentavat porsimisprosenttia erityisesti ensikoilla ja kerran porsineilla emakoilla. Jos emakko kärsii kesällä lämpöstressistä tiineyden alussa, voi raskaus keskeytyä tai elinvoimaisten alkioiden lukumäärä vähentyä. Kehittyvien alkioiden menetys pienentää pahnuekokoa, mikä näkyy vasta myöhemmin. Hollannissa havaittiin 2000-luvun alussa uusineiden määrän lisääntyneen, kun vuorokauden lämpötilavaihtelut olivat suuria: päivällä oli lämmintä ja yöllä kylmää. Lämpöstressi vaikuttaa negatiivisesti myös karjun siittiöiden määrään ja laatuun. Liiasta lämmöstä kärsineeltä karjulta vie vähintään viisi viikkoa ennen kuin siittiöiden liikkuvuus on palautunut normaalille tasolle. Jalostuksen avulla porsaiden lukumäärä emakkoa kohden on lisääntynyt, joten pahnueesta huolehtiminen rasittaa emakkoa enemmän kuin ennen. Toisaalta emakoiden syöntikyky ei ole noussut. Kuumalla ilmalla emakoiden rehun syönti vähenee. Emakoiden rehun syönnin on todettu vähenevän 170 grammaa jokaista astetta kohden joka ylittää 16 celsiusastetta. Lämpötilan noustessa heikentynyt syönti johtaa helposti liialliseen painonmenetykseen imetyskaudella, mikä vaikuttaa irronneiden munasolujen määrään ja alkioiden selviytymiseen. Painonpudotus koostuu pääasiassa kehon rasvasta, proteiineista ja vedestä. Lämmöstä tai muusta syystä johtuva rehun vähäinen syönti vaikuttaa haitallisesti alkutiineyteen, ja uusimisia esiintyy enemmän. Emakoiden painonpudotusta voidaan estää muun muassa antamalla porsaille hyvälaatuista prestarteria kuten Rentopossu 1_2 -täysrehua, lisäämällä rehun antokertoja päivässä tai kostuttamalla rehu. Kiihotusruokinta parantaa hedelmällisyyttä Runsas rehun anto eli kiihotusruokinta ennen siemennystä parantaa hedelmällisyyttä. Liian vähäinen energian saanti ennen siemennystä pienentää seuraavan pahnueen kokoa ja porsaiden syntymäpainoa varsinkin emakoilla, jotka ovat menettäneet imetyskaudella paljon painoaan. Erityisesti kiihotusruokinnasta hyötyvät ensikot, joiden syöntikyky imetyskaudella on heikompi kuin emakoilla. Potrakiihotus, Raisioagron erikoisrehu kiihotusruokintaan, nostaa emakon veren insuliinitasoa, mikä stimuloi emakon lisääntymishormoneja ja emakot tulevat aikaisemmin kiimaan. Aikainen ja vahva kiima vaikuttaa positiivisesti seuraavan pahnueen porsaslukumäärään. Seisova kiima-aika on pidempi nopeasti kiimaan tulleilla emakoilla. Teksti: Päivi Volanto Kuva: Philip Van den Brink Nyt on aika analysoida viljasi Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Tämä näkyy esimerkiksi viljojen valkuaispitoisuuden vaihteluissa. Viime vuonna valkuaispitoisuudet olivat alhaisemmat kuin moneen vuoteen. Ruokinnan tarkkuus lisääntyy huomattavasti, kun rehuseoksessa käytettävän viljan laatu analysoidaan. Hehtolitrapainon avulla saadaan selville viljan rehuyksikköarvo. Kun tiedetään valkuaispitoisuus, voidaan sen perusteella laskea, kuinka paljon viljasta saadaan aminohappoja. Tarvittava valkuais- ja aminohappotäydennys saadaan tiivisteestä. Tiivisteen mukana tulevat myös tarvittavat kivennäiset ja vitamiinit. Jos viljan laatua ei analysoida, joudutaan turvautumaan viljatii- viste-seoksia suunniteltaessa keskimääräisiin valkuaispitoisuuksiin ja energia-arvoihin. Tuloksena voi olla seos, jonka energia ja/tai val- kuaismäärä on riittämätön eläimen tarpeisiin nähden. Seurauksena on kasvujen heikentyminen ja rehuhyötysuhteen huononeminen. Päivi Volanto Raision tehtaan viljan vastaanottopisteessä otetaan näyte joka viljaerästä. Viljasta analysoidaan kosteus, hehtopaino, valkuainen ja tärkkelys (ei kaurasta). Ota yhteyttä Raisioagron asiakkuusvastaavaan, kun haluat analysoida viljasi. Analyysitulosten lisäksi saat ruokintasuosituksen haluamallesi tiivisteelle. Tarvittaessa autamme sinua valitsemaan tilallesi sopivan tiivisteen. 41 SIKA AGRO makasiini • 3/13 Etsivä löytää Sikalat ovat tuotantolaitoksina täynnä odottavia äitejä, imettäviä äitejä, vastasyntyneitä lapsia, päiväkoti-ikäisiä lapsia, ala- ja yläkouluikäisiä lapsia tai teini-ikäisiä puberteettiin tulevia nuoria. Seniorikansalaisia edustaa yleensä vain jokunen karju. Koska sikalan eläinten ikäjakauma painottuu aina nuoriin eläimiin, sairaudet ovat tyypillisesti lastentauteja, nuorison vaivoja tai synnyttäneiden äitien ongelmia. Siat ovat onneksemme tavattoman sitkeitä eläimiä ja mielestäni on ihme, että sairaudet pysyvät sikalaolosuhteissa niinkin hyvin kurissa kuin Suomessa on tapana. Jos sikalassa sairastumisten määrä kohoaa normaalista tai havaitaan epätavallisia oireita, on aika aloittaa tutkimukset. Joskus tilanne on tyyppiä ”etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä”. Selvän selityksen löytäminen on tautitilanteessa kaikkien etu, minkä vuoksi ongelmanratkaisussa on oltava jokseenkin johdonmukainen. Vaihtoehtoja suljetaan vähitellen pois ja paniikkia vältetään. Riittävästi näytteitä Harva diagnoosi on pohjimmiltaan yksinkertainen. Meillä voi olla oletus, mutta sairauden aiheuttajan selvittämisessä on otettava huomioon eläinten oireet, taudinkulku sikalassa, sairastuneiden ikäryhmä, aiemmat tuotantotulokset ja laboratoriotulokset, kukin omalla painoarvollaan. Yksi löytynyt bakteeri ei vielä kesää tee – ellei se satu olemaan salmonella. Kun selvillä on tyypillisesti sairastuva eläinryhmä, sairauden oireet ja taudinkulku, on aika suunnitella näytteenotto. Se voi edellyttää ruumiinavauksia tilalla, kuolleiden eläinten lähettämistä patologille, ulostenäytteitä, verinäytteitä, sierainlimanäytteitä ja joissakin tapauksissa rehunäytteitä. ”Etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä” 42 Katri Kaaro ELL Näytteenotossa ei kannata kitsastella. Pikkuporsaita ja välikasvatuseläimiä on syytä tutkia 2–5 kappaletta, samoin ulostenäytteitä on oltava ennemmin reilusti kuin vain parista yksilöstä. Tarkoitus on, että runsas näytteenotto lisää todennäköisyyttä löytää sairauden todellinen alkuperä eikä vain harhaanjohtavaa satunnaislöydöstä. Oikea tulkinta Kun sitten tutkimustulokset saapuvat, ne on myös tulkittava oikein ja ymmärrettävä niiden suhde sairauden kulkuun: milloin vasta-aineita on syntynyt, milloin niitä on vähän, mikä bakteeri on todella tautia aiheuttava ja onko ruumiinavauslausunnon rivien välistä jotain luettavaa. Tavanomaisessa ripuli- tai hengitystiesairauden ryöpyssä on lääkitys aloitettava heti. Kun tutkimustulokset ja mahdollinen herkkyysmääritys valmistuvat, on jo nähty, ovatko lääkitykset tehonneet. Silloin voidaan tehdä koko tapauksesta yhteenveto ja ottaa opiksi seuraava tautitilanteen varalta – kas kun sellainen ihan varmasti tulee taas jonakin päivänä. Hyvät tuottajat, patistakaa eläinlääkäreitänne lähettämään näytteitä ja tonkaisemaan asioita pintaa syvemmältä. Itse voitte tutustua näytteenotto-ohjeisiin ja lähetteisiin Eviran sivuilla www.evira.fi. Omistaja voi toimittaa kuolleita eläimiä tutkittavaksi, vaikka eläinlääkäri ei tilalle ehtisikään. Kannattaa muistaa, että ulkomaille voi myös lähettää näytteitä – vaikkei kokonaista kuollutta possua, niin verinäytteitä vasta-ainetutkimukseen. Etsivä löytää! PAAVON NIKSINURKKA Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee tiloilla silmät ja korvat auki. Hänen tavoitteenaan on erilaisilla toimenpiteillä parantaa asiakastilojen tuotantotuloksia. Potrakiihotus parantaa emakon ja porsaiden hyvinvointia Potrakiihotuksen käyttö on vakiinnuttanut asemansa useilla tiloilla, koska tulokset puhuvat puolestaan. Tiinehtyminen paranee, syntyvien porsaiden määrä kasvaa ja pahnueet ovat tasaisempia. Oleellista tuotteen käytössä on se, että ruokintahygieniasta huolehditaan. Kaukaloon jääneet rehutähteet alkavat nopeasti pilaantua ja käydä, jos niitä ei siivota pois. Erityisesti liemiruokintatiloilla on huolehdittava kaukaloiden puhtaudesta. Koska Potrakiihotus on erittäin maittavaa ja sisältää nopeasti imeytyvää energiaa, sitä voidaan käyttää heti porsimisen jälkeen nopeuttamaan emakon syömisen ja juomisen aloittamista. Emakko toipuu nopeammin, ja pikainen energian saanti auttaa emakkoa tuottamaan enemmän maitoa heti porsimisen jälkeen. Esimerkki käytännön tilalta Tilan kaikki emakot saavat porsimisen jälkeen 3 päivän ajan 2 kertaa päivässä kipulääkettä noin puoli tuntia ennen ruokintaa, jolloin emakot nousevat paremmin syömään ja juomaan. Tämä auttaa emakkoa toipumaan porsimisesta nopeammin ja pienentää maitokuumeriskiä. Kun emakoille tulee ruokaa, valtaosa nousee välittömästi syömään, mutta muutama jää vielä makoilemaan. Näille emakoille jaetaan aikailematta Potrakiihotusta ja porsasrehua rehun päälle. Hetken päästä useimmat makaamaan jääneistä emakoista kömpivät syömään. Mikäli emakko ei Potrakiihotuksesta ja porsasrehusta huolimatta nouse omin avuin, autetaan sitä jalkeille. Tilan mukaan näillä konsteilla ongelmia on ollut vähemmän syömään lähtemisessä ja porsaat ovat saaneet paremmin maitoa. Porsaita on saatu enemmän vieroitukseen omilta emiltä, jolloin siirtelytarve on vähentynyt. Lisäksi porsimisen yhteydessä tarvittavat antibioottilääkitykset ovat vähentyneet. Sama tila on käyttänyt Potrakiihotusta kokeellisesti joillekin ryhmille jo viisi päivää ennen vieroitusta eli yhteensä noin kymmenen päivän jakson ennen siemennystä. Potrakiihotusta on jaettu käsin porsitusosaston emakoille rehun päälle. Annos on ollut runsas puolet normaalista annostuksesta eli noin 150 grammaa 2 kertaa päivässä. Vieroituksen jälkeen Potrakiihotusta on jaettu normaalin ohjeistuksen mukaan. Tuloksia on verrattu normaaliin Potrakiihotuksen käyttöön, joka aloitetaan vasta vieroituksen jälkeen. Emakot ovat syöneet entistä enemmän imetysrehua viimeisellä viikolla ennen vieroitusta. Tämä on auttanut emakoita pysymään kunnossa, mikä parantaa emakoiden hedelmällisyyttä. Pidemmän jakson Potrakiihotusta saaneiden emakoiden porsasmäärä on kasvanut yli 0,6 porsasta pahnuetta kohti verrattuna normaaliin Potrakiihotuksen käyttöön. Tätä kirjoittaessani on porsinut 130 pahnuetta, jotka ovat saaneet pidemmän jakson Potrakiihotusta. Testiryhmän tuloksia verrattiin normaaliin ryhmään, jossa oli 530 pahnuetta. Tämä ei ole tieteellinen koe, mutta tila oli halukas jatkamaan uuden menetelmän käyttöä. Potrakiihotusta on mahdollista käyttää muissakin tuotantovaiheissa ruokahalua kiihottamaan, mikäli emakko ei tahdo syödä kunnolla, esimerkiksi porsasrehuun sekoitettuna. Mutta muista, jollei emakko siivoa kaukaloaan, hoitajan on tehtävä se. Lisäksi myös karjut hyötyvät Potrakiihotuksesta. Annosteluna voidaan pitää samaa kuin emakoille eli 2 kertaa 250 grammaa päivässä. Kaukalot puhtaaksi! Kaukaloon jääneet rehutähteet kannattaa siivota pois. 43 VERKOSSA AGRO makasiini • 3/13 Raisioagron verkkokauppa kaikille avoimeksi Verkkokauppa jatkaa vahvassa kasvussa. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus avata kaikille . Tähän mennessä vain Raisioagron asiakkaat ovat päässeet kirjautumaan verkkokauppaan omilla asiakasnumeroillaan, mutta tulevaisuudessa verkkokaupan on tarkoitus olla kaikille avoin kanava. Verkkokauppaan on tullut myyntiin ammattikäyttöön tarkoitettuja . Grundénsin sadevaatemallisto on valmistettu vastaamaan ammattikalastajien tarpeita. Uusia tuotteita on tullut myös sekä kasvinsuojeluaine- sekä lannoitepuolelle. Uutuus-glyfosaatteina Raisioagron verkkokaupasta löytyvät Round Up Bio sekä Rodeo. Uutuutena lannoitevalikoimaan tuli Yaran Seleenisalpietari. Kesän aikana verkkokaupasta löytyvä sai päivityksen ja siirtyi uuteen versioon. Sääpalvelun uudistuksiin kuuluu täysin uudistunut graafinen ilme kauppa avoin verkko- sadevaatteita ilmainen sääpalvelu sekä parantuneet ennusteet. Sääpalvelusta löydät yksityiskohtaisten sääennusteiden lisäksi ruiskutus- sekä haihdutusennusteet. Muista, että vain kirjautumalla verkkokauppaan pääset tarkastelemaan sääpalvelua. Raisioagron on voimassa myös verkkokaupassa. Jokaisesta verkkokaupassa tehdystä 500 kilon Melli-tilauksesta toimitetaan asiakkaalle Agropesupyykinpesuainetta 8 kilon purkki ja jokaisesta yli 1 000 kilon tilauksesta 20 kilon purkki kaupan päälle. Kampanjaetu on voimassa 30.11.2013 mennessä tehdyille tilauksille. Verkkokaupasta tilaat tuotteet omilla sopimushinnoillasi. Henkilökohtaisilla tunnuksillasi kirjautumalla varmistat, että ehtosi ovat samat kuin asiakkuusvastaavalta tilattaessa. Muista, että annamme 10 euron alennuksen kaikista yli 300 euron verkkokauppatilauksista. panja Raisioagron verkkokauppa on osoitteessa shop.raisioagro.com. Uusia asusteita ja tuotteita tutustu valikoimaan! Melli-kam- Verkkokaupasta löytyvät nyt myös ammattikäyttöön tarkoitetut sadevaatteet. Raisioagron verkkokauppaan kirjautuminen: 1. Siirryt verkkokaupan aloitussivulle osoitteesta: shop.raisioagro.com Löydät sivun vasemmasta reunasta videon, joka opastaa sinua verkkokaupan käytössä. 2. Kirjautuaksesi sisään verkkokauppaan sinun täytyy lisätä käyttäjätunnuksesi sekä salasanasi kirjautumissivun kenttiin. Käyttäjätunnuksena toimii oma asiakasnumerosi. Muista myös hyväksyä verkkokaupan ehdot. 3. Jos olet unohtanut sinulle aikaisemmin annetun salasanan, saat uuden salasanan ”Unohtuiko salasanasi”- painiketta painamalla. Täytä oikeaan alareunaan ilmestyvään kenttään asiakasnumerosi sekä sähköpostiosoitteesi, jonka olet antanut Raisioagron järjestelmään. Saat tähän sähköpostiosoitteeseen automaattisesti uuden salasanan. Ongelmatilanteissa ota yhteyttä meihin sähköpostitse: [email protected] Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ideoita verkkokauppamme kehittämiseksi osoitteeseen [email protected] 44 VÄLIPALA Vinkkejä ruuasta lapsille! Raisio ja WWF ovat julkaisseet alakoululaisille suunnatun Pallon parasta ruokaa -ruokavihkon, joka opastaa monipuoliseen ja ympäristöystävälliseen ruokailuun. Vihkossa opastetaan lapsia kivojen tehtävien avulla muun muassa välttämään ruokahukkaa ja olemaan yököttelemättä. Mukana on myös pari helppoa reseptiä, jotka sopivat koululaisen kanssa yhdessä kokattaviksi. Vihkon sisältö eli vinkit sinun ja pallon parhaaksi! 1. Sano kyllä kasviksille 2. Älä heitä hukkaan 3. Arvosta, älä yököttele 4. Seuraa merkkejä kaupassa 5. Anna vuodenaikojen näkyä lautasella 6. Kalasta, kerää ja kasvata itse Tilaa maksuton Pallon parasta ruokaa -vihko. Lähetä nimesi, osoitteesi ja haluamasi kappalemäärä Raision viestintään [email protected], tai tulosta vihko ja siihen liittyvä opettajanmateriaali netistä http://bit.ly/PallonParastaRuokaa Benecol® Mustikka tehojuoma on marjaisa uutuus Raikas Benecol® -tehojuoma on maistuva lopetus aterialle ja alentaa samalla kolesterolia. Tuoteperheen syksyn uutuus on marjaisa Benecol Mustikka tehojuoma, joka on mustikkasoseella maustettu jogurttijuoma. Benecol-tuotteiden avulla on helppoa ja nopeaa alentaa kolesteroliarvoja. Esimerkiksi yksi tehojuomapullo päivässä riittää, koska pienessä pullossa on koko päivän kasvistanoliannos (kaksi grammaa). Paras teho saadaan, kun tehojuoma nautitaan aterian tai välipalan yhteydessä. Lisätietoa www.benecol.fi. Ohrainen broilersalaatti AINEKSET: 6 dl vettä 1 kpl kanaliemikuutio 3 dl Torino Täysjyväohraa MARINADI: 0,75 dl rypsiöljyä 0,5 dl valkoista balsamiviinietikkaa 1 rkl sitruunamehua 1 rkl hunajaa 1 kpl valkosipulin kynsi murskattuna 0,5 tl currya 0,5 tl mustapippuria 0,33 tl suolaa MUUT SALAATIN AINEKSET: 1 rkl Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta 450 g hunajamarinoituja broilerin fileesuikaleita 1 dl purjoa 150 g kurkkua 300 g vesimelonia kuutioina 1 tlk ananaspaloja 1 ps herne-maissi-paprikaa (200 g, pakaste) OHJE: 1. Lisää kiehuvaan kanaliemeen Torino Täysjyväohra. Sekoita kiehumisen aikana. Keitä noin 8 minuuttia. Kaada siivilään ja valuta hyvin. Anna jäähtyä hetken. 2. Vispilöi marinadin ainekset keskenään ja sekoita Täysjyväohran joukkoon. Anna maustua kylmässä muutaman tunnin. 3. Ruskista broilerin fileesuikaleet Sunnuntai Juoksevassa pannulla. Jäähdytä. 4. Hienonna purjo, kuutioi kurkku ja vesimeloni. Valuta ananaspalat ja sulata pakastevihannekset. 5. Sekoita salaattiaineet varovasti marinoidun Täysjyväohran joukkoon. LISÄÄ HERKULLISIA OHJEITA www.raisionkeittokirja.fi 45 UUTISET AGRO makasiini • 3/13 Tervetuloa KoneAgriaan Raisioagron myyntivalikoima on laajentunut korkealaatuisilla tuotantopanoksilla. Hankimme tuotantopanokset isoina erinä edullisesti ja tehokkaasti. Kumppaneinamme ovat alan parhaat toimijat, ja tuotevalikoimaamme kuuluvat muun muassa Trioplastin auma- ja käärintämuovit sekä Taman käärintäverkot. Olemme mukana KoneAgria-näyttelyssä yhdessä kumppaniemme kanssa. Näyttely järjestetään 9.-12.10.2013 Jyväskylän Paviljongissa. Näyttely on avoinna ke-pe klo 9-17 ja la 9-16. Järjestämme Koneagriassa Ruokintaseminaarin ke 9.10. klo 10-11 sekä pe 11.10. klo 10-11. Seminaarin jäl- Raisioagron tuottajaristeily 4.-6.2.2014 Raisioagron perinteinen tuottajaristeily Helsingistä Tukholmaan seilataan ti-to 4.-6.2.2014 m/s Silja Serenadella. Risteily tarjoaa mahdollisuuden kuunnella monipuolisia asialuentoja, osallistua retkille Tukholmassa sekä heittäytyä vapaalle ystävien ja muiden tuottajien seurassa. Lisätietoa ohjelmasta, retkistä ja esiintyjistä saat sähköpostitse ja kirjeitse myöhemmin syksyllä. Tarkkaile myös sivujamme www.raisioagro.com – tilanne päivittyy nettiin sitä mukaa kun ohjelma valmistuu. Matka-Vekka ottaa varauksia vastaan 1.10.2013 alkaen puh. 020 120 4851, toimisto avoinna ma-pe klo 9–17. Tervetuloa mukaan vuoden suosituimmalle tuottajaristeilylle! ............... keen lounastarjoilu, joten ilmoittaudu etukäteen omalle asiakkuusvastaavallesi tai netissä www.raisioagro.com. Neste Oil ja Raisioagro tutkivat oljen hyödyntämistä uusiutuvan polttoaineen raaka-aineena Neste Oil ja Raisioagro ovat käynnistäneet tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää oljen potentiaali uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi. Maatalouden tähteenä syntyvästä oljesta hyödynnetään toistaiseksi vain pieni osa. Tutkimushankkeessa selvitetään, onko Suomeen mahdollista luoda logistisesti toimiva ja riittävän tehokas suuren mittakaavan oljenkorjuuketju. Lisäksi tutkitaan oljen varastoitavuutta ympärivuotisen teollisen prosessin raakaaineeksi. Tutkimuksen toteuttaja on Työtehoseura. Oljen hyödyntäminen uusiutuvan dieselin valmistuksessa on mahdollista Neste Oilin kehittämän mikrobiöljyteknologian ansiosta. Neste Oil on testannut oljen muuntamista öljyksi jo vuosia. Pilot-mittakaavan mikrobiöljyn tuotantokokeet aloitettiin viime vuonna, kun yhtiö käynnisti Porvoossa Euroopan ensimmäisen mikrobiöljyä valmistavan koelaitoksen. Oljen hyötykäyttö vahvistaisi maaseutuelinkeinoja Raisioagro on mukana olkitutkimuksessa, koska oljen hyötykäytön kehittäminen luo mahdollisuuksia vahvistaa vilja- ja kotieläinketjun kannattavuutta Suomessa. Olemassa olevia koneketjuja voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin, ja oljen laaja-alainen hyödyntäminen käynnistäisi myös uusia investointeja. Oljen kestävä hyödyntäminen ja oljesta tuotettava uusiutuva energia parantaisivat maatalouden ympäristötaseita. Teknologian kehittyminen, tilakoon kasvu sekä erikoistuminen ovat parantaneet mahdollisuuksia oljen hyötykäyttöön. Tutkimus selvittää muun muassa oljen korjuuseen ja laatuun liittyviä käytännön kysymyksiä. Myös viljelijöiden ja urakoitsijoiden kiinnostusta oljen hyödyntämiseen selvitetään. 46 PALVELUKORTTI Jos haluat päivittää tietojasi tai peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita se Raisioon. Voit ilmoittaa samat tiedot myös netissä: www.raisioagro.com/anna-palautetta Osoitteenmuutos Tilaan AgroMakasiinin En enää tarvitse lehteä Kotieläintuotanto lopetettu Postimaksu on maksettu puolestasi. Jatkan kasvinviljelyä Nimi Puh. Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Anne Aura Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköpostiosoite Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä > Nimitysuutiset Olen Heikki Alastalo ja aloitin asiakkuusvastaavan työt Raisioagrossa huhtikuussa. Lokakuun alusta alkaen siirryn lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden tuotepäälliköksi. Koulutukseltani olen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, maisteriksi valmistun syksyn aikana. Kotoisin olen Paimiosta, Varsinais-Suomesta. Toimipaikkani on Raision toimipisteen konttori. [email protected] Olen Ari-Pekka Vainio ja syyskuun alusta alkaen toimin Pirkanmaan alueedustajana. Olen kotoisin Uudestakaupungista ja tällä hetkellä asun Tampereella. Valmistun syksyn aikana tradenomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Raisioagron palveluksessa olen ollut toukokuusta lähtien. GSM 044-770 6926, [email protected] Olen Mikko Koski, pitkänlinjan raisiolainen. Toimin pienen taon jälkeen taas tuotepäällikkönä, ja vastuualueinani ovat siemenviljelytys, kaikkien siementuotteiden tukitoiminnot budjetoinnista markkinointiin sekä muiden tuotantotarvikkeiden tukitoiminnot. Koulutukseltani olen agronomi, MMM ja asun Liedossa, Varsinais-Suomessa. GSM 050 328 7900, [email protected] Olen Tuomas Uusitalo ja aloitan lokakuun alussa sika- ja siipikarjaryhmän myyntipäällikkönä. Olen toiminut aikaisemmin Raisioagrossa lannoitteista, kasvisuojeluaineista ja polttonesteistä vastaavana tuotepäällikkönä sekä Huippufarmari haussa -kilpailun vastuuhenkilönä. GSM 044 782 1387, [email protected] Olen Anna Peuravaara ja vastaan marraskuun alusta lähtien Raisioagron markkinointiviestinnästä Raision toimipisteessä. Raisio on minulle tuttu yritys viimeisen seitsemän vuoden ajalta. Kokemusta on karttunut sekä elintarvikemarkkinoinnin että konserniviestinnän parista. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri ja kotoisin Turusta. Odotan innolla uusia ja mielenkiintoisia tehtäviä. GSM 040 828 6486, [email protected] Kiitos AgroMakasiinin toimittaminen ja muut viestintätehtävät Raisioagrossa ovat olleet minulle ”sydämen asia”. Olen viihtynyt Raisiolla ja saanut oppia paljon uutta 17 vuoden työurani aikana. Nyt on kuitenkin tullut aika suunnata uusien haasteiden pariin itsenäisenä yrittäjänä. Kiitän työtovereita, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita mukavasta ja antoisasta yhteistyöstä. Terveisin Marjo Keskikastari 47 MP2 Itella PRO2 - Itella PostiOyj Oy TUTKITUSTI ISOMPI MAITOTILI Nyt maitotiliä voidaan kasvattaa yhä useammalla ruokintasuunnalla: Raisioagron Benemilk®-täysrehut ovat saaneet rinnalleen valkuais- ja robottirehut. SI UU BENEMILK BLACK Huippulehmille vaativaan käyttöön BENEMILK RED Teho riittää myös vanhan säilörehun rinnalla SI SI UU UU BENEMILK AMINO BLACK Puolitiiviste vaativaan käyttöön BENEMILK BLUE Valkuaispitoisen säilörehun rinnalle BENEMILK AMINO RED Tehokas puolitiiviste erillisruokintaan BENEMILK AMINO BLUE Käytetään pienen viljamäärän kanssa BENEMILK ROBO Suunniteltu lypsyrobottiruokintaan SI UU BENEMILK AMINO TMR Seosrehutilojen oma Benemilk-tiiviste Kysy Benemilk®-rehuista ja ruokintasuunnitelmasta asiakasvastaavaltasi. www.raisioagro.com
© Copyright 2024