KOPSU loppuraportti - Työ tekijäänsä opettaa
Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007 - 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 26.04.2013 Käsittelijä Sirpa Raassina Projektikoodi S11442 Diaarinumero Tila POKELY/535/04.00.05.00/2010 Puhelinnumero 02950 26159 Valmis 21.08.2013 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - Työssä ja Työstä oppien Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.08.2010 Päättymispäivämäärä 31.12.2012 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Itä-Suomen yliopisto Projektin vastuuhenkilön nimi Esko Paakkola Sähköpostiosoite [email protected] Puhelinnumero 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Ulla Peräkorpi Sähköpostiosoite [email protected] Puhelinnumero 050 527 6163 050 347 9776 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana oli vastata työntekijöiden alati muuttuviin ja kasvaviin osaamisvaatimuksiin uudenlaisilla koulutusmalleilla. Näiden mallien tuli entistä paremmin perustua työelämän todellisiin tarpeisiin ja mahdollistaa työn ja oppimisen yhdistäminen. Projektissa kehitettiin työelämäpohjaisia toimintamalleja korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen, ja muun pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi korkeasti koulutetuille. Projektin kohderyhmänä olivat työelämän edustajat, työnantajat, joilta saatiin tietoa työelämän osaamis- ja koulutustarpeista sekä soveltuvista koulutusmenetelmistä. Kohderyhmänä olivat myös täydennyskoulutettavat, jotka osallistuvat projektin pilottikoulutuksiin ja niiden arviointiin, sekä mentorit/työpaikkaohjaajat, jotka ohjasivat kouluttautuvia projektin aikana, ja jatkossa. Kohderyhmänä olivat myös koulutussuunnittelijat ja toteuttajat, jotka saavat työnsä tueksi testattuja malleja oppisopimustyyppisten koulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta. v. 01/11 Tulostettu 02.09.2013 13:18:09 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/13 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... Tavoitteena oli suunnitella työelämän tarpeisiin perustuvia koulutussisältöjä ja toteuttamismalleja sekä kehittää työssä oppimisen käytäntöjä. Työelämän tarpeita kartoitettiin eri aloille tehtävillä kyselyillä ja haastatteluilla. Samalla arvioitiin mm. osallistuvien oppilaitosten olemassa olevan opetustarjonnan soveltumista koulutussisällöiksi oppisopimustyyppisesti toteutettavaan koulutukseen. Tavoitteena oli myös kehittää mentoreiden ja työpaikkaohjaajien koulutusta sekä välineitä työssäopitun arviointiin. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektissa oli kahdeksan osatoteuttajaa, joilla kullakin oli omat tehtävänsä ja toimialueensa hankkeen piirissä. Hankkeessa oli myös erittäin paljon erilaisia toimenpiteitä koko oppisopimustyyppisen koulutuksen kentän alueelta. Lisäksi saman kehittämistematiikan parissa toimi kansallinen FUTUREX-hanke, jonka kanssa tehtävä yhteistyö oli hankkeen lähtökohtainen edellytys. Myös Itä-Suomessa oli samanaikaisesti meneillään yhtä KOPSUn osa-aluetta sivuava toinen hanke, "Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa (AHOT)", jonka kanssa tehtiin yhteistyötä. Kaikesta tästä seuraa, että hankkeen toteutuksen lähtökohdat olivat varsin vaativat yhteistyön suhteen. Hankkeessa toteutetut osatoteuttajakohtaiset tehtävät ja niiden tulokset on kuvattu kohdassa "8. PROJEKTIN TULOKSET". Hankkeen toteutus on ollut onnistunutta niin kokonaisuudessaan kuin yksittäisten osatoteuttajienkin kohdalta, ja yhteistyö oli toimivaa. Tarkemmin eriteltynä yhteistyö voidaan jakaa koko hankkeen sisäiseen yhteistyöhön, osatoteuttajien keskinäiseen yhteistyöhön, pilottikoulutusten toteutuksessa tehtyyn yhteistyöhön ja hankkeiden väliseen yhteistyöhön. Hankeen sisäisen yhteistyön haasteena oli se, että hankkeen käynnistyessä jokainen hanketoimija teki omaa osa-aluettaan oman aikataulunsa mukaan eivätkä osa-alueet automaattisesti keskustelleet keskenään. Toimijoiden välisen informaation saatavuus ei ollut jäsentynyttä. Informaation saatavuutta helpotti tyotekijaansas.fi -portaalin käyttöönotto, mutta yhteistoiminnan aikaansaaminen edellytti muita toimenpiteitä. Vasta projektin toimijoiden tietoisen sitoutumisen ja sitouttamisen sekä aktiivisen yhteydenpidon tapojen (projektiryhmä, työseminaarit) organisoimisen jälkeen päästiin tilanteeseen, jossa aito yhteistyö oli mahdollista. Hankkeen alussa perustettu projektiryhmän toiminta on kuvattu hankkeen selvitysraportin (KOPSU-HANKKEEN SELVITYSRAPORTTI OPPISOPIMUSTYYPPISISTÄ TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA) liitteessä. Projektiryhmän kokouksissa sai käsityksen siitä, missä vaiheessa kukin toimija on, mutta kokouksissa ei ollut kovin runsaasti aikaa tai mahdollisuutta jakaa hyviä käytänteitä ja kokemuksia. Tähän tarkoitukseen käynnistettiin työseminaarit, joissa päästiin käsittelemään koulutusmallin kriittisiä kysymyksiä erityisen syvällisesti. Projektin edetessä konkreettiseen toteutukseen, koulutuksiin ja selvityksiin, saatiin etäisyyttä, ja ryhdyttiin aidosti pohtimaan koulutusmallia yhteistyössä. Aiheiden työstäminen yhdessä ja kokemusten jakaminen koettiin monin verroin hyödyllisempänä kuin kunkin osatoteuttajan yksin tekemä työ. Projektiryhmän lisäksi hankkeessa työskentelevät henkilöt perustivat myös pienempiä työryhmiä liittyen mm. omiin koulutuspilotteihinsa ja AHOT -työskentelyyn. Etenkin Mikkelin Ammattikorkeakoulussa, Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtävien selvitysten ja pilottien yhteistyö sujui hyvin ja toimijoita rikastuttavasti. Nämä toimijat pitivät yhteistyöpalavereja sekä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/13 v. 01/11 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... hankkeen tilanteeseen liittyen, yhteisiä työkaluja jakaen ja työtä koordinoiden, että meneillään olevien korkea-asteen oppisopimustyyppisten koulutusten rakenteeseen, sisältöön ja näyttöihin liittyen. Myös Humak ja DIAK, jotka tekivät samankaltaiset pilottikoulutukset, olivat keskinäisessä yhteistyössä. Yhteistyö painottui koulutusten suunnitteluvaiheeseen ja vahvistui uudestaan koulutusten analyysivaiheessa, mutta toteutuksessa erilaisten aikataulujen vuoksi varsinainen koulutusten toteuttamisyhteistyö ei ollut mahdollista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtiin lisäksi sisäistä hakeyhteistyötä AHOT-hankkeen toteuttajien kanssa niin, että työskentelyn päällekkäisyyksiltä vältyttiin. Pilottikoulutusten toteutuksissa yhteistyötä tehtiin onnistuneesti koulutuksiin osallistuneiden työyhteisöjen ja ulkopuolisten kouluttajien kanssa. Työyhteisöjen sitoutuminen koulutuksiin ja niiden kyky mahdollistaa opiskelu työaikana vaihteli, mutta yhteistyötä pidettiin kokonaisuudessaan onnistuneena ja ongelmatapauksissakin hedelmällisenä koulutusmallin kriittisten kohtien tunnistamisen näkökulmasta. Erityisen mielenkiintoinen koulutusmallin kriittinen piste oli mentorointi, ja mentorointiyhteistyöstä saatuja kirjavia kokemuksia on analysoitu mm. julkaisuissa. Yhteistyö FUTUREX -hankkeen kanssa toteutui ohjausryhmätasolla niin, että KOPSUsta osallistuttiin FUTUREXin kokouksiin etäyhteyksien sallimassa määrin, mutta KOPSUn ohjausryhmätoimintaan FUTUREX ei osallistunut. Koska hanketason yhteistyötä ei suunnitteluvaiheessa ollut, varsinaista yhteistä suuntaa tai tavoitteita hankkeilla ei ollut. Yhteistyö konkretisoitu lähinnä tutkimustulosten benchmarkkauksena tutkijatapaamisissa, jolla oli kuitenkin suuri merkitys sille, että voitiin nähdä hankkeen etenevän oikeaan suuntaan tulosten ollessa samansuuntaisia. Käytännön yhteistyötä oli FUTUREXin kyselylomakkeiden täytättäminen KOPSUn pilottikoulutuksissa ja tutkimuksen kohteena olevissa muissa oppisopimustyyppisissä koulutuksissa. Tämän kyselylomakkeen luonne ei kuitenkaan vastannut KOPSUn tiedontarpeita, vaan käyttöön otettiin sen rinnalle omat lomakkeet. Merkittävin anti yhteistyöstä oli FUTUREXin järjestämät koulutukset, jotka ovat tärkeitä sekä sisällöllisesti että valtakunnallisen oppisopimustyyppisen koulutuksen tilanteen tuntemiseksi. Huomattavaa on kuitenkin, että hankkeiden tulokset tukevat toisiaan, ja päällekkäiseltä työltä vältyttiin. Yhteistyö AHOT-hankkeen kanssa toteutui sekä osatoteuttajatasolla että hanketasolla. Varsinainen AHOTmenettelyn kehittäminen tehtiin pääasiassa osatoteuttajayhteistyössä ja niiden teemojen parissa, johon AHOT-menettely soveltuu. Hanketason yhteistyö konkretisoitui yhdessä järjestettyyn seminaariin, josta enemmän kohdassa "6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN". KOPSU-hankeen sisäinen AHOT-yhteistyö Aducaten ja PKAMKn välillä oli vähäistä, sillä AHOT-ohjeistusten laatiminen eteni organisaatiotasolla eri tahtiin. PKAMKssa tutkintokoulutuksen AHOT-menettelyt oli ratkaistu, Itä-Suomen yliopistossa ne ratkaistiin vasta hankkeen loppuvaiheessa, ja täydennyskoulutuksen täytyi odottaa organisaatiotason linjauksia ennen omien menettelyjensä kehittämistä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ v. 01/11 3/13 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin yhteistä tiedottamista varten suunnittelutettiin graafinen ilme (logo(ja), esitepohja ja rollup -pohja, joita on käytetty hankkeen materiaaleissa. Yhteistä sähköistä tiedottamista varten perustettiin tyotekijaansaopetta.fi -portaali. Portaali on toiminut sekä ulkoisen että sisäisen tiedottamisen kanavana niin hankkeen kuin yleisestikin oppisopimustyyppisen koulutuksen asioissa. Sieltä on löydettävissä mm. kaikki hankkeen tuotteet ja julkisten seminaarien markkinointimateriaali. Portaalin kautta on saatu herätettyä kiinnostusta koulutustyyppiä kohtaan uusissa asiakasryhmissä, mikä on johtanut mm. uuden oppisopimustyyppisen koulutuksen suunnittelemiseen ravitsemusterapeuteille. Sisäisen tiedottamisen kanavia ovat lisäksi olleet mm. projektikokoukset ja työseminaarit. Lisäksi kukin osahanke on toteuttanut sisäistä ja ulkoista tiedottamista itsenäisesti. Sisäistä tiedottamista on tehty henkilöstöille ja yhteistyöverkostoissa eri tilaisuuksissa (viikkotiedotteissa, koulutuksissa, seminaareissa, aineistojen keruun yhteydessä ym.). Pilottikoulutuksia on markkinoitu laajasti asiakastilaisuuksissa, verkkosivuilla, asiakkaille postitetuissa uutiskirjeissä, puhelimella ja sähköpostitse sekä lehti-ilmoituksilla ja työpaikkakäynneillä. Pilottikoulutusten jälkimarkkinointia on ollut mm. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen asiakaslehdessä (asiakasjakelu 10.000 kpl) julkaistu juttu pilottikoulutuksesta osallistujan näkökulmasta. Hankkeessa järjestetyt seminaarit ovat tärkeitä tiedottamisen areenoita. Ensimmäinen Korkea-asteen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kehittämisseminaari järjestettiin Kuopiossa 12.9.2011 nimellä "Opetus kehittyy - laahaako arviointi?". Yhdessä "Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen ItäSuomen korkeakouluissa (AHOT)" -hankkeen kanssa järjestettiin "Tunnista piilevä osaaminen" -seminaari 27.3. Kuopiossa. Hankeen levittämisseminaari, Työ tekijäänsä opettaa! Kokemuksia ja havaintoja korkeasti koulutettujen uudesta täydennyskoulutusratkaisusta Itä-Suomessa järjestettiin Kuopiossa 14.11.2012. Seminaareista tiedotettiin lehdistötiedotteilla, sähköpostilla, verkkosivuilla ja lehti-ilmoituksilla. "Tunnista piilevä osaaminen" -seminaari huomioitiin myös YLE Suomessa, projektipäällikköä haastateltiin Savon radion suorassa lähetyksessä seminaaripäivänä. Hankkeessa on tehty useita selvityksiä, analyysejä ja arviointiraportteja, jotka julkaistaan hankeen portaalissa. Joitakin näistä analyyseistä julkaistaan myös osatoteuttajien omissa julkaisusarjoissa. Tämän lisäksi hanke on saanut tieteellistä julkisuutta konferensseissa ja julkaisuissa. Hankkeessa laadittiin Gerontologisen erityispätevyyden oppisopimustyyppisestä koulutuksesta kaksi konferenssiesitysehdotusta Eurooppalaisen koulutuksen kehittämisverkosto Coherelle, ja huhtikuussa 2012 Cohehre:n konferenssissa oli suullinen ("Students' experiences of higher education apprenticeship-type training in the field of elderly care") ja posteriesitys ("Gerontological in-depth-expertise in higher education apprenticeship-type training"). Diabeetikon hoidon ja kuntoutuksen erityisosaaminen korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen arvioinnin tuloksista kirjoitettiin artikkeli Diabetes ja lääkäri -lehteen. Lisäksi XII Kansallisessa hoitotieteellisessä konferenssissa "Alakko nää mua? Yhteistyöllä vaikuttavaa hoitotieteellistä tutkimusta", 27.-28.9.2012, Oulun yliopisto, oli posteriesitys Gerontologisen erityispätevyyden oppisopimustyyppisestä koulutuksesta. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/13 v. 01/11 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... Hankkeen lopuksi tyotekijaansaopettaa -portaalista tehtiin erityisesti muille kuin koulutustoimijoille suunnattu esite, jota jaeltiin toteuttajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kautta. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite www.tyotekijaansaopettaa.fi 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen tavoitteet oli asetettu korkealle, ja osatoteuttajien yhteistyön painoarvo oli tulosten saavuttamisessa suuri: projektissa oli monta erilaista toimenpidettä ja monia eri toimijoita, joten kokonaisnäkemyksen muodostaminen ilman aktiivista yhteistyötä oli mahdotonta. Tästä johtuen hanketyössä yleensäkin varsin tavalliset henkilöstön rekrytointiongelmat ja vaihtuvuus aiheuttivat erityisen paljon ongelmia. Ratkaisuna tähän oli kulloistenkin toimijoiden vahva sitoutuminen hankeen yhteistoimintaan, jolloin mukaan tulevien uusien henkilöiden on helpompi lähteä jakamiseen mukaan silloinkin. Tähän tilanteeseen ei valitettavasti päästy aivan hankkeen alusta, jolloin hyvin tiukkarytmisen hankkeen toteuttamiseen tuli lisäpaineita. Yhteistyöhön (hankkeen sisäiseen ja hankkeiden väliseen) liittyvät ongelmat ja ratkaisut on kuvattu kohdassa "5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ". Hankkeen toteutukseen liittyviä konkreettisia ongelmia aiheuttivat mm. tekniset kysymykset, käsitteenmäärittelyt ja kohderyhmien luonne. Tekninen ongelma syntyi edellytyksestä kerätä tietoa FUTUREX-hankkeen kyselylomakkeella, joka oli laadittu Webropol -työkalulla. Kyseistä työkalua ei ItäSuomen korkeakouluilla ollut käytössä, joten osatoteuttajat keräsivät arviointitietoa eri menetelmin samalla kysymyspatteristolla. Tämä luova ratkaisut hidasti tavoitteiden saavuttamista jossain määrin, eikä kysely varsinaisesti edesauttanut KOPSUn omien tutkimuksellisten tavoitteiden saavuttamista. Tästä enemmän kohdassa "5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ". Käsitteenmäärittelyn ongelmat näkyivät konkreettisesti markkinointiongelmina. Uudentyyppisen koulutuksen markkinointi oli vaikeaa, kun sen toteutustavalla ei ole vakiintunutta kuvausta. Käsite "oppisopimustyyppinen" mielletään vahvasti toisen asteen koulutukseen liittyväksi, eikä sen käyttöä korkeasti koulutettujen työssäoppimisen menetelmänä hahmoteta - etenkään, kun kyse ei ole uuden ammatin oppimisesta, vaan osaamisen syventämisestä ja laajentamisesta. Toisaalta ongelmia aiheutti myös se, että vaikka hankkeen tavoitteena oli kehittää oppisopimustyyppistä koulutusta, tätä termiä ei voitu käyttää sen pilottikoulutuksissa (koska pilottikoulutukset ovat rahoitussopimuksen mukaisesti maksullisia). Ajan myötä tämäkin ongelma on ratkennut: myös Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy nykyisin oppisopimustyyppisen koulutuksen osallistujamaksut. Tässä kohtaa esille nousee myös yliopistollisen täydennyskoulutuksen rahoitukseen liittyvä ongelma: rahoitukselle toivotaan selkeää jatkuvuutta ja selkeitä instrumentteja niin oppisopimustyyppisen koulutuksen kuin sen jälkeenkin lanseerattujen mallien suhteen. Pilotoinnin tavoitteiden saavuttamiseksi olisi kuitenkin ollut asiakkaan näkökannalta huomattavasti selkeämpää, jos kaikki pilottikokeilun parissa toimijat olisivat voineet jo hankeen aikana käyttää yhtäläistä nimikkeistöä ja käsitteistöä, jolloin asiakkaiden olisi ollut helppo koulutuksia etsiessään ja vertaillessaan yhdistää ne samaan pilottikokeiluun ja tuoteryhmään kuuluviksi. Tämä olisi lisännyt uuden koulutusmallin tunnettavuutta, yhtäläisyyttä ja selkeyttä. Sama ongelma heijastui myös kyselytutkimusten tekemiseen: EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ v. 01/11 5/13 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... oppisopimustyyppisen koulutuksen tarpeesta on vaikea kertoa, jos ei ymmärretä millaisesta koulutuksesta on kyse. Toisaalta kyselyvastausten vähäinen määrä on tyypillinen kyselytutkimuksen ongelma, johon on ratkaisuna tässäkin tapauksessa vain riittävä toistaminen ja vastaajamassan kasvattaminen. Kohderyhmäongelmat näkyivät selkeimmin elintarvikealalla, jolla ei selvityksen mukaan ollut oppisopimustyyppiselle koulutukselle lainkaan kysyntää Itä-Suomessa, ja pienyrityksissä, joiden asiantuntijoiden koulutustausta ei vastannut määritelmiä. Suositeltavaa onkin miettiä kuinka tarkasti koulutustausta tai tutkintovaatimus voidaan ennalta kussakin koulutusohjelmassa määritellä, kun suunnitellaan nimenomaan työelämälähtöistä koulutusta. On tarkoituksenmukaisempaa painottaa kunkin henkilön työkokemusta, asiantuntijuutta ja koulutustaustaa kokonaisuutena eikä asettaa pääsyvaatimuksia tai rajata kohderyhmää pelkän tutkinnon perusteella, kun halutaan tuottaa täydennyskoulutusta jo työelämässä oleville. Pilottikoulutusten hakijamäärät eivät olleet suuria, koulutukset käynnistyvät vajaina tai niiden käynnistämistä piti lykätä. Hankkeen ohjausryhmä totesikin 2/2012 kokouksessaan, että osallistujatavoitteet eivät tule toteutumaan. Syynä tähän oli paitsi em. koulutusten käynnistyminen vajaina, myös hankkeen suunnitteluvaiheessa tehty virhe seurantatietojen arvioinnin perusteissa. Ongelmasta neuvoteltiin rahoittajan kanssa ja se raportointiin väliraportissa 2/2012. Suurimmat arviointivirheet johtuivat tutkittavien OKMrahoitteisten koulutusten laskemisesta mukaan hankkeen toimijoiksi ja suunnitelmien muuttumisesta elintarvikealan koulutuspilotin kohdalla. Syinä koulutusten rekrytointivaikeuksiin nousi esille mm. oppisopimustyyppisen koulutuksen laajuus, joka ei tämänhetkisessä markkinatilanteessa vastaa organisaatioiden haluun sitoutua vain lyhyeen koulutukseen. Toisaalta koulutusmallin tuntemattomuus, mentoroinnin rooliin liittyvät hahmottamisongelmat ja muodollisten tutkintovaatimusten asettaminen vaikeuttivat selkeästi koulutusten käynnistämistä. Koulutusten käynnistyttyä opiskelijat kokivat ongelmallisina sovittaa opinnot työhön, vaikka juuri tämän koulutuksen pitäisi olla työssä oppimista ja siihen niveltyvää. Työelämän paineet, arkityön vaatimukset ja kyvyttömyys yhdistää koulutuksesta saatava hyöty arkeen vaikeuttavat pitkäkestoista sitoutumista koulutukseen. Näin siis vaikka koulutus on suunniteltu pääosin työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perustuvaksi. Koulutusmallin kehittymättömyys vaikeutti myös opiskelua, mm. mentorin roolin parempi hahmottaminen, tehtävien määrän, laajuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioiminen nousivat kriittisiksi kysymyksiksi. Näitä kriittisiä kysymyksiä tarkastellaan perusteellisesti selvitysraportissa (KOPSU-HANKKEEN SELVITYSRAPORTTI OPPISOPIMUSTYYPPISISTÄ TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA). Sisällöllisesti oppisopimustyyppinen koulutus haastaakin koulutuksen toteuttajia suuntaamaan ja muotoilemaan oppimistehtävät siten, että ne voi aidosti tehdä vain omaa työtä reflektoiden tai omassa työssä harjoitellen. Poisoppiminen vanhasta oppilaitoskeskeisestä ja opettajakeskeisestä opiskelusta on ollut sekä kouluttajille että opiskelijoille iso haaste ja vaatii vielä paljon työtä ja kehittämistä. Asiantuntijoidenkin on ollut vaikea irrottautua perinteisestä asiantuntijan ja tiedonjakajan roolista. Osittain näissä ongelmissa on kysymys meneillään olevasta kokonaisvaltaisesta (täydennys)koulutuksen paradigman muutoksesta, johon tämä hanke pystyy vastaamaan vain osaltaan. Paradigmamuutoksessa on kyse siirtymisestä aidosti työpaikoilla ja opiskelijoiden omassa työympäristössä ja työtehtävissä olevaan kehittämistarpeeseen vastaamiseen ja niissä tapahtuvaan oppimiseen, joihin KOPSU antaa paljon hyviä ratkaisuja ja malleja. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/13 v. 01/11 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... Nämä tulokset ovat nähtävillä tyotekijaansaopettaa.fi -portaalissa. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektin tuotteet ovat julkisesti saatavilla projektin portaalissa; tyotekijaansaopettaa.fi. Portaali ja sen sisältämä runsas materiaali ovat näkyvin osa projektin tuloksia, mutta merkittävimmät tulokset on saavutettu osallistuneiden organisaatioiden toiminnan sisäisessä kehittämisessä, yhteistyön muodoissa ja erityisesti siinä, miten täydennyskoulutuksen paradigman muutos on edennyt projektin tuella. Hankkeen alussa suunnitelmat perustuivat Opetus- ja kulttuuriministeriön varsin väljiin raameihin siitä, mitä korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppinen koulutus on ja mitä siltä odotetaan. Hankkeen edetessä löydettiin paljon asioita, joita alussa ei osattu edes odottaa: tavoite tuottaa uutta tietoa onnistui hyvin. Näiden uusien menetelmien ja näkökulmien käyttöönotto on alkanut, vaikka niiden valtavirtaistaminen, "uuden paradigman läpivieminen", vaatii vielä aikaa. Projektin tavoitteena ollut oppisopimustyyppisen koulutuksen mallinnus on toteutunut, mutta tulokset ovat siis laajempia: löydettyjä hyviä käytänteitä voidaan soveltaa ja sovelletaan jo täydennyskoulutukseen yleisesti. Yhteisten tavoitteiden lisäksi kullakin osatoteuttajalla oli hankkeessa omat erityiset, toteuttajien kompetenssiin ja toiminta-alueeseen liittyvät tehtävät. Yleisellä tasolla merkittävää on osaamisen kasvaminen ei vain toteuttajaorganisaatioissa, vaan kaikkien pilottikoulutuksiin osallistuneiden opiskelijoiden työorganisaatioissa. Koulutuksista saatu palaute on ollut positiivista, joten menettelyissä on hankkeen kokeiluluonteesta riippumatta onnistuttu hyvin. Saamantapaisille ja syventäville koulutuksille on tarvetta, mutta niiden todelliseen kysyntään ja toteuttamismahdollisuuksiin liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Aducate, Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut, toimi hankkeen koordinaattorina. Koordinointiin liittyvä toimintamalli on kuvattu hankkeen selvitysraportin (KOPSU-HANKKEEN SELVITYSRAPORTTI OPPISOPIMUSTYYPPISISTÄ TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA) liitteessä. Selvitysraportti on hankkeessa tehdyn tutkimus- ja selvitystyön yhteenveto, ja sen tiedontuotantoon ovat osallistuneet paitsi raportin laatijat osana Aducaten mallinnustehtävää, myös kaikki KOPSU-hankkeen toimijat. Osana koordinaatiota perustettiin tiedotus- ja keskustelukanava tyotekijaanssaopettaa.fi ja hankeen seminaarit, jotka on kuvattu kohdassa kohdassa "6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN". Lisäksi Adcuate toteutti pilottikoulutuksen ("Psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan erikoistumisopinnot") ja osallistui AHOT-menettelyn kehittämiseen ja FUTUREX-yhteistyöhön. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus toteutti pilottikoulutuksen ("Myyntijohtaja"), ja teki arvioinnin sekä pilottikoulutuksesta että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta oppisopimustyyppisen koulutuksesta ("Venäjäosaaja"). DIAK (Diakoniammattikorkeakoulu) toteutti koulutuspilotin ("Vastuullisen johtamisen koulutus"). Pilottikoulutus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa, mikä tuotti arvokasta tietoa EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ v. 01/11 7/13 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... asiantuntijaohjauksen toteuttamisesta työyhteisöissä. Vastuullisen johtamisen koulutus tuotti DIAKille sekä valmiin koulutustuotteen että erillisiä koulutusosioita, joita voidaan hyödyntää sekä tutkinto- että täydennyskoulutuksessa. Myös koulutuksesta saatu arviointitieto, mm. työelämälähtöisyyden huomioiminen, toimii koulutustuotteiden jatkokehittämisen välineenä. HUMAK (Humanistinen ammattikorkeakoulu) toteutti hankkeessa pilottikoulutuksen ("Vastuullinen johtaminen") ja siihen liittyvän arvioinnin, teki koulutustarveselvityksen ja osallistui tutkimustiedon tuottamiseen mm. FUTUREX-yhteistyössä. HUMAKilla ei ollut aiempaa kokemusta oppisopimustyyppisen koulutuksen toteuttamisesta, ja saadut kokemukset voidaan suoraan hyödyntää uuden oppisopimustyyppisen koulutuksen toteutuksessa. Malli soveltuu myös muuhun uudenlaiseen täydennyskoulutukseen, jota tullaan tarjoamaa koulutustarveselvityksessä löydettyjen osaamisvajeiden kattamiseen. Pilottikoulutus oli myös ensimmäisiä monialaisesti toteutettuja koulutuksia Humakissa, ja saadut kokemukset rohkaisevat koulutuksen rakenteelliseen kehittämiseen. MAMK (Mikkelin ammattikorkeakoulun) keräsi hankkeessa arviointitietoa kahdesta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta oppisopimustyyppisestä koulutuksesta ja arvioi mentorointi- ja työpaikkaohjauksen menettelyjä. Aineiston keruussa käytettiin sekä olemassa olevia osaamiskartoitusmalleja (Diabetesosaamiskartta) että omia kyselyjä, joiden pohjalta kehitettiin gerontologista osaamiskarttaa. Gerontologisen osaamiskartan kehittäminen jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Arviointitiedon pohjalta julkaistiin artikkeli ja konferenssiesitys, ja yhteistyössä muiden terveysalan koulutusta tarjoavien osatoteuttajien kanssa julkaisu "Terveysalan korkea-asteen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen arviointia Itä-Suomessa". Arviointimallissa on luotu kokonaisarvioinnin kehikko, jonka avulla kaikenlaista täydennyskoulutusta voidaan arvioida eri osapuolten näkökulmasta. Pohjois-Karjalan AMK arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa oppisopimustyyppistä koulutusta, kehitti AHOT- ja näyttömalleja ja osallistui työpaikkaohjauksen/mentoroinnin arvioimiseen. PKAMK teki julkaisun sekä yhteistyössä muiden terveysalan koulutusta tarjoavien osatoteuttajien kanssa että itsenäisesti hankkeessa kootusta muusta materiaalista. Savonia-ammattikorkeakoulu keskittyi työpaikkaohjaus- ja mentoriointimallien kehittämiseen ja arviointiin. Savonia pilotoi mentorikoulutusta (www.tymekoulutus.wordpress.com), jossa työpaikkaohjaajia ja mentoreita tuettiin mm. opiskelijoiden arvioinneissa (osaamisperusteiset arvioinnit, EQF-tasot). Hankkeen aikana tuotettiin kattava raportti siitä, miten oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on toteutettu terveysalalla ja millaisia kokemuksia siitä on saatu ja miten sitä tulisi kehittää. Julkaisusta "Terveysalan korkea-asteen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen arviointia Itä-Suomessa" hyötyvät monet osapuolet, työelämän edustajista koulutuksen suunnittelijoihin ja toteuttajiin. Julkaisussa on esitetty suositukset terveysalan korkea-asteen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen ja tuotu esille hyviä käytänteitä joita voidaan kehittää edelleen kaikissa terveysalan pitkäkestoisissa täydennyskoulutukissa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti teki elintarvikealan koulutustarveselvityksen. Hankesuunnitelmassa EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/13 v. 01/11 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... oli myös selvitykseen perustuvan pilottikoulutuksen toteuttaminen, mutta koska yrityksillä ei selvityksen mukaan ole halukuutta, mahdollisuutta eikä pilottiin soveltuvaa henkilöstöä, pilottikoulutuksen sijaan Ruralia toteutti casetarkastelun elintarvikealan koulutustarjonnasta sekä case-tarkastelun tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämismahdollisuuksista oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projekti oli lähtökohtaisesti innovatiivinen: sen tavoitteena oli uusien toiminta- ja yhteistyömallien kehittäminen aidosti työelämälähtöisen koulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Uusien mallien yleisestä soveltuvuudesta korkea-asteelle saatiin tietoa, kokemuksia ja kehittämiskohteita, joita työstettiin luovassa yhteistyössä. Hankkeen tuottama kriittinen tieto mallin toimivuudesta eri aloilla on merkittävä koulutuksen kehittämistä suuntaava tekijä. Projektissa tuotetut pilottikoulutukset ja niihin liittyvät mallit (työpaikkaohjaaja- ja mentorikoulutus, AHOTja näytöt, muut oppisopimustyyppistä koulutusta tukevat hyvät käytänteet, työssä ja työstä oppiminen) ovat kaikki uusia, innovatiivisia tuotteita. Myös käytetyt tiedonkeruun menetelemät, esim. osaamisen arvioinnin kehittäminen koulutuksen vaikutusten arvioinnissa (TeDiKa osaamiskartan käyttö ja gerontologisen erityisosaamisen osaamisen itsearviointi), ja koulutuksissa käytetyt menetelmät ovat innovatiivisia. Näitä koulutuksissa käytettyjä menetelmiä ovat mm. ratkaisukeskeisen coaching-haastattelun hyödyntäminen ja erilaiset koulutuksen käynnistämiseen ja HEKSin laatimiseen liittyvät käytännöt opiskelijoiden, mentoreiden ja tuutoropettajien kanssa, sosiaalisen median kokeilut ja työssäoppimisen käytännöt. Myös hankkeen sisäinen toimintamalli kokemusten jakamisessa ja yhteisessä työstämisessä on ollut innovatiivinen. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti oli lähtökohtaisesti tasa-arvovaikutuksiltaan neutraali, mutta sen kuluessa etenkin alueelliset ja koulutukselliset tasa-arvokysymykset nousivat tarkasteluun. Itäsuomalainen elinkeinorakenne ja ammattijakauma on sellainen, että koulutusten käynnistymiselle välttämätöntä osallistujamäärää on etenkin asiantuntijoiden kohdalla vaikea saavuttaa. Toisaalta alueen suuret etäisyydet vaativat koulutusratkaisuilta innovatiivisuutta. Koulutuksellista epätasa-arvoa aiheuttaa koulutukseen hyväksyttävien aiempaa koulutusta ("korkeasutikoulutetut") ja tutkintoa korostavat koulutusmallit. Ne syrjivät sellaisia asiantuntijoita, joiden osaaminen ja asema vaativissa tehtävissä perustuvat työelämässä hankittuun osaamiseen. Tällainen tilanne on esimerkiksi kaupallisella alalla, jonka johtotehtäviin sijoittuvien henkiöiden pohjakoulutuksella on uralla etenemisessä vähemmän merkityistä kuin työelämässä saaduilla näytöillä. Jäykissä koulutusmalleissa tutkinnon puuttuminen saattaa muodostua elinikäisen oppimisen esteeksi. Hankkeessa tarkastelun kohteena olevat ja hankkeessa toteutettavat korkea-asteen oppisopimustyyppiset koulutukset kohdistuivat naisvaltaisille aloille, mikä lisää korkeasti koulutettujen naisten työelämäkompetenssia. Lisäksi hankkeessa mukana olleet johtamiskoulutukset (Vastuullinen johtaminen) edistävät naisten mahdollisuuksia siirtyä vaativampiin esimiestehtäviin. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ v. 01/11 9/13 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa syntyneet hyvät käytänteet voidaan jakaa hankkeen sisäisiin käytänteisiin ja koulutuskäytänteisiin. Hankkeen sisäiset käytänteet on tarkemmin kuvattu selitysraportissa (KOPSUHANKKEEN SELVITYSRAPORTTI OPPISOPIMUSTYYPPISISTÄ TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA) ja koulutuksiin liittyvät käytänteet muissa tyotekijaansaopettaa.fi -portaalista saatavissa olevissa tutkimuksissa ja raporteissa. Hankkeen sisäisiä hyviä käytänteitä ovat erityisesti sisäisen tiedottamisen lisäämiseen liittyvät toimenpiteet: erilaisten tiedotuskanavien ja kokousmenettelyjen käyttöön ottaminen, joilla paitsi huolehditaan tiedottamisen tarpeista, myös luodaan mallia usean maantieteellisesti hajallaan olevan toimijan hankkeen hyvistä toimintakäytännöistä. Tiivistetysti: - portaali, jonka avulla hankkeen työkalut ja tulokset saatetaan niin hankkeessa toimivien kuin muidenkin koulutusorganisaatioiden käyttöön, ja jota käytettyiin myös hankkeen sisäisen tiedottamisen kanavana - yhteiset (työ)seminaarit, jotka lisäsivät yhteistoiminnallisuutta ja yhteistyötä ja olivat välttämättömiä yhteisen tiedonmuodostuksen kannalta - säännölliset AC projektitapaamiset, jotka toimivat paitsi yhteisen tiedon jakamisessa, myös kunkin organisaation tilanteen sisäisenä tarkistuspisteenä - ulkoiset seminaarit, jotka toimivat paitsi hankkeen osaamisen jakamisessa myös tuottivat vastavuoroisesti lisää tietoa hankkeen toimijoille - tutkijakokoukset hankkeen sisällä ja FUTUREX-hankkeen kanssa lisäsivät tutkijoiden yhteistä kokemusta oppisopimustyyppisten koulutusten kehittämisestä ja tilasta Suomessa - hankkeen osatyöryhmien (terveysalan oppisopimustyyppistä koulutusta tuottavat korkeakoulut) työskentely, joka tuotti mm. yhteisen julkaisun - em. käytänteiden soveltaminen organisaatioiden sisäiseen toimintaan, mm. projektienvälisten yhteistyöpalaverien käyttöönotto Hyviä koulutuskäytänteitä ovat mm. - sosiaalisen median palveluiden joustava käyttö oppimisympäristöinä - työpaikkojen sitouttaminen koulutukseen - koulutuksen käynnistäminen opiskelijoiden, mentoreiden ja tuutoropettajien yhteisillä tapaamisilla työpaikoilla - tuutoreiden ja asiantuntijoiden jalkautuminen työyhteisöihin koulutuksen eri vaiheissa - mentorikoulutus ja mentorointikäytäntöjen kehittäminen - koulutusosioiden toteuttaminen aidossa työympäristössä - opiskelijoiden oman osaamisen arvioinnin käyttö koulutuksen alussa työstä oppimisen suunnitteluun - opiskelijoiden oman ammatillisen erityisosaamisen osaamisen/ ammatillisten kompetenssien selkeyttämisen ja vahvistamisen menettelyt - ratkaisukeskeisen coaching-haastattelun käyttö koulutusmenetelmänä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ v. 01/11 10/13 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Toiminnan jatkuvuutta on joiltain osin kuvattu kohdassa 8. PROJEKTIN TULOKSET, jossa on käsitelty projektin tuloksia ja niiden käyttöönottoa toteuttajaorganisaatioittain. Hankkeessa syntyneet käytänteet, työkalut ym., joihin seuraavassa viitataan, ovat listattuna tyotekijaansaopettaa.fi -portaaliin ja sieltä käyttöön otettavissa. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on erityisesti huomioitavaa, että kaikkia hankkeessa kehitettyjä työkaluja, tuotteita, tutkimustietoa ja malleja hyödynnetään jo nyt niin korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisten koulutuksien toteuttamisessa kuin muussakin yritys- ja työnantajanäkökulmat huomioivassa koulutuksessa. Lisäksi työkaluja, esim. mentori - työpaikkaohjaaja mallinnusta jatkokehitetään moneen eri työelämätarpeeseen: hiljaisen tiedon siirtämiseen, työyhteisösitoutumiseen, työssä jaksamiseen jne. Toteutettuja pilottikoulutuksia ja niiden osia käytetään uusien koulutusten pohjina ja valmiina koulutusosioina. Osatoteuttajat ovat hakeneet ja saaneet Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta uusiin oppisopimustyyppisiin koulutuksiin, joista osa pohjautuu hankkeen koulutuspilotteihin, ja joiden kaikkien toteuttamisessa hyödynnetään yllä mainittuja tuloksia. Julkaistun materiaalin kautta mm. hankkeessa koottu arviointimateriaali on myös kaikkien muiden oppisopimustyyppistä koulutusta toteuttavien organisaatioiden käytettävissä ja edelleen hyödynnettävissä koulutusta kehitettäessä. Yhteistyössä mallinnetulla uudella koulutusmallilla ja etenkin siihen sisältyvillä menetelmillä onkin tulevaisuudessa oma paikkansa korkeakoulututkinnon jälkeisessä koulutuksessa, vaikka lisää uusia malleja (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriön lanseeraama "laajat osaamiskokonaisuudet" -malli) haetaan edelleen. Selvää on, että tutkinnon jälkeisiä laajoja koulutuskokonaisuuksia tulee olemaan jatkossakin, ja niiden muodosta riippumatta hankkeessa kerättyä tietoa ja kokemuksia voidaan hyödyntää niissä. Erityistä jatkuvuutta hankkeen tuloksille antaa niiden soveltuvuus oppilaitosten koulutusten kehittämiseen kokonaisuudessaan (ml. kohdassa 8. mainitut koulutusosioiden hyödyntäminen tutkintokoulutuksessa sekä rakenteiden kehittäminen). Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan soveltaa kaikessa koulutuksessa, ei vain täydennyskoulutuksessa. Täydennyskoulutuksessa meneillään oleva paradigmamuutos tarkoittaa koulutuksen työelämälähtöisyyden entistä suurempaa korostumista, koulutusten verkostomaista toteutusta, työssäoppimisen aitoa hyödyntämistä ja oppimista tukevien menetelmien (ml. mentorointi) monipuolista käyttöä. Näihin kaikkiin on saatu hankkeesta sellaisia valmiuksia, joiden kehittäminen muutoin ei olisi ollut mahdollista. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ v. 01/11 11/13 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Tulot Rahoitus yhteensä 940 000,00 88 896,00 15 000,00 101 900,00 0 1 145 796, 00 € € € € € € Projektin toteutunut rahoitus: 82 8 1 9 0 100 % % % % % % 875 035,30 68 813,67 43 490,92 95 068,90 0 1 082 408, 79 € € € € € € 81 6 4 9 0 100 % % % % % % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Kopsu-hankkeen tehtävänä oli kehittää koulutusorganisaatioiden valmiuksia vastata työ- ja toimintaympäristöjen ja työyhteisöjen muuttuviin osaamisen kehittämisen tarpeisiin Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamissa oppisopimustyyppisen koulutuksen raameissa. Kopsu-hankkeessa kehitettiin työelämäpohjaisia toimintamalleja pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseen. Hankkeen kahdeksan osatoteuttajaa kehittävät yhdessä oppisopimustyyppiseen koulutukseen soveltuvia koulutus- ja arviointimenetelmiä sekä työpaikkaohjaajien koulutusta ja uusia välineitä työssä opitun arviointiin. Kehittämisen tiedonlähteitä ja samalla hankkeen kohderyhmiä olivat työelämän edustajat, työnantajat, täydennyskoulutettavat, mentorit/työpaikkaohjaajat, koulutussuunnittelijat ja koulutusten toteuttajat. Tiedonhankinnan päämääränä oli erityisesti korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppiseen koulutukseen soveltuvien menetelmien ja sisältöjen kehittäminen, ja koulutuksen mallintaminen itäsuomaiseen tarpeeseen niiden pohjalta. Yhteistyössä tehdyillä mallinnuksilla ja etenkin niihin sisältyvillä menetelmillä on tulevaisuudessa oma paikkansa korkeakoulututkinnon jälkeisessä koulutuksessa, vaikka lisää uusia malleja (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriön lanseeraama "laajat osaamiskokonaisuudet" -malli) haetaan edelleen. Myös hankkeessa toteutettujen pilottikoulutusten osat ovat jo siirtyneet rutiinikäyttöön uusien koulutusten pohjina ja valmiina koulutusosioina. Hanke toteutettiin yhteistyössä valtakunnallisen FUTUREX-hankkeen kanssa: FUTUREX tuotti oppisopimustyyppisen koulutuksen perusmateriaalia, ja KOPSU keskittyi koulutusmallin kriittisten kohtien analysointiin, niihin liittyviin hyviin käytänteisiin ja itäsuomaisen koulutuskentän erityispiirteisiin. Hankkeessa oli suuren osatoteuttajajoukon lisäksi erittäin paljon erilaisia yksittäisiä toimenpiteitä ja tavoitteita koko oppisopimustyyppisen koulutuksen kentän alueelta. Tästä huolimatta hanke oli kokonaisuutena onnistunut, tuottelias ja joiltakin osin jopa odotukset ylittävä. Projektin tuotteet, 58 erilaista dokumenttia, julkaisua ja työkalua, ovat julkisesti saatavilla projektin tyotekijaansaopettaa.fi -portaalissa. Portaali ja sen sisältämä runsas materiaali ovat näkyvin osa projektin tuloksia, mutta merkittävimmät tulokset on saavutettu osallistuneiden organisaatioiden toiminnan sisäisessä kehittämisessä, yhteistyön muodoissa ja erityisesti siinä, miten täydennyskoulutuksen paradigman muutos on edennyt projektin tuella. Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelmat perustuivat Opetus- ja kulttuuriministeriön varsin väljiin raameihin siitä, mitä korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppinen koulutus on ja mitä siltä odotetaan, mutta hankkeen edetessä löydettiin paljon asioita, joita alussa ei osattu edes odottaa: tavoite tuottaa uutta tietoa onnistui hyvin. Näiden uusien menetelmien ja näkökulmien käyttöönotto on alkanut, vaikka niiden valtavirtaistaminen - uuden paradigman läpivieminen - vaatii vielä aikaa. Sen sijaan kaikkia hankkeessa12/13 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ v. 01/11 Projektikoodi: S11442 Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T... kehitettyjä työkaluja, tuotteita, tutkimustietoa ja malleja hyödynnetään jo nyt niin korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisten koulutuksien toteuttamisessa kuin muussakin yritys- ja työnantajanäkökulmat huomioivassa koulutuksessa. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Hankkeen yhteinen, ja Itä-Suomen yliopisto, koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten projektin toteutukseen liittyvät asiakirjat ja kirjanpitoaineisto säilytetään Itä-Suomen yliopistossa sekä sähköisesti Tieto Oy:ssä. Hankkeen osatoteuttajien muu aineisto säilytetään kunkin osatoteuttajan ja rahoittajan arkistointisäännön mukaisesti osatoteuttajien arkistoissa. Päiväys ja allekirjoitus 26.04.2013 Anne Hyvärinen talouspäällikkö, talous- ja projektisihteeristön esimies EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ v. 01/11 13/13
© Copyright 2024