kuopion asuntomessut - Vesiopas
ALANSA YKKÖNEN 4 /2010 Lennart Erfors on seurannut Kristianstadin tietä hiilineutraaliksi jo 36 38 20 vuotta. sivusivulla Teknisen toimen Joensuun seudulle Kevennystä Lahti sai yhteinen yleisympäristö- vuotovedet tuottavuus kaava sivu 24 lupiin sivu 46 kuriin sivu 50 parani it:llä sivu 54 KUNTATEKNIIKKA JOENSUUSSA 3.–5.6. Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän ASUMISEN IHMEMAA Asuntomessusivut 6–23 ## ! ! " #' &$ & & %" &! & ""$'#$&" ! &% "%&" ! # ' &$!!!&"##' !' ' %& # % * $ " #'&& "# !,%&'##%&& &#'#*%&** %%&&(%&!!' (&$ %'" *&&' % & &'"&!!!%&'( '! $ ** & # ' # & $&'% & "&"& !# ! %'" ( ' " & !!'% !! % *%&*& # Maahantuoja: !!* &! ''$"' !& ' )))%! !!+ SISÄLTÖ 4 / 2010 t 1. kesäkuuta 18 Kuopion Lehtoniemen Helmen asuntomessualueella hulevedet matkaavat kosteikkopuiston kautta Kallaveteen. 42 Markus Hirvonen, Juha Lemmetyinen ja 48 Pohjanmaalla halutaan tuhka pois kaato- 50 Lahti Aqua on saanut vuotovedet hal- KUOPION ASUNTOMESSUT YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME TEKNISET PALVELUT Tero Toivanen selvittävät, voidaanko Joensuun Penttilänrantaa lämmittää jätevedellä. Unelmia Kallaveden rannalla Kaavoituksen haasteina järvimaisema ja liito-oravat Viheralueet monimuotoisen luonnon helmi 6 10 paikkoja kuormittamasta esimerkiksi teiden ja parkkipaikkojen rakennusaineeksi. Suomen kuntatekniikan yhdistys UKTY Kuntien Putkimestarit 27 31 32 ENERGIA Kuopiosta Leikin pääkaupunki 14 16 Hulevedet hallintaan kosteikkopuistoilla ja sadepuutarhoilla Kristianstad satsaa uusiutuvaan, päästöt vähentyneet jo 20 % 38 18 Ruotsissa puu palaa suurissakin voimaloissa 41 21 Penttilänrantaan etsitään vähäpäästöistä lämmitysratkaisua 42 22 YMPÄRISTÖ Pilottitaloissa tutkitaan asumisen terveyttä ja turvallisuutta Asuntomessuilla turvavarusteltu mallitalo YHDYSKUNTA Joensuun seudulle yhteinen yleiskaava 24 Penttilänrantaan suunnitteilla kevyen liikenteen silta 26 lintaan. Viime vuonna viemärien vuotovesiprosentti painui alle kolmenkymmenen. Joensuussa tuottavuutta it:llä ja ideoilla Toimintajärjestelmä toi tehoa Oulun teknisen keskuksen työhön Kuntarekry.fi käynnistyy syksyllä 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Oma koti vesimaisemassa 23 Kolumni/Mette Granberg: Onnen pyörä 37 49 Ympäristölupamenettely kevenee 46 Pakina/Eero Hiltunen: Pienten puolesta Tuhkat halutaan hyötykäyttöön Pohjanmaalla 48 Lukijoilta/Jaakko Suomela: Termit selviksi Lahti sai vuotovedet kuriin Uutisia 50 lehti.kuntatekniikka.fi 57 58 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus VESIHUOLTO 54 Palveluja Kuntatekniikka 4/2010 53 59 66 3 paras! Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Puh. 029 006 160 www.lining.fi Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi kedm.fi Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi lehti.kuntatekniikka.fi 4 /2010 Lennart Erfors on seurannut Kristianstadin tietä hiilineutraaliksi jo 36 38 20 vuotta. sivusivulla Teknisen toimen Joensuun seudulle Kevennystä Lahti sai yhteinen yleisympäristö- vuotovedet tuottavuus kaava sivu 24 lupiin sivu 46 kuriin sivu 50 parani it:llä sivu 54 KUNTATEKNIIKKA JOENSUUSSA 3.–5.6. Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän ASUMISEN IHMEMAA Asuntomessusivut 6–23 Kannen kuva: Antero Tenhunen ALANSA YKKÖNEN KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI ■ Energia ■ Hankinnat ■ Ilmastonmuutos ■ Infra-IT ■ Jätehuolto ■ Kiinteistöt ■ Kunnossapito ■ Liikenne ja väylät ■ Liikuntapaikat ■ Maankäytön suunnittelu ■ Maarakennus ■ Rakentaminen ■ Turvallisuus ■ Uimahallit ja kylpylät ■ Vesihuolto ■ Viheralueet ■ Ympäristö TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 € Vuosikerta 79 € Irtonumero 8,50 € ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1238-125X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys Kuntatekniikka 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Iloinen Itä-Suomi isosti esillä ” Minulla oli opiskeluaikana useamman vuoden ajan savolainen kämppäkaveri (nykyisen Kuopion) Vehmersalmelta. Maalaistalon poikana hän aika ajoin toi kotoaan ”evääksi” Tampereelle valtavia kotitekoisia kalakukkoja pakastettuna. Hämäläisenä pragmaatikkona kävin hänen kanssaan periaatteellista keskustelua usean kilon painoisen kalakukon kokonaisena pakastamisen järkevyydestä. Ehdotin, että kukko olisi pilkottu useampaan osaan, jolloin pakkasesta olisi tarpeen tullen voinut sulattaa sopivan kimpaleen syötäväksi. Tämän kuultuaan kämppis kauhistui. Vain karjalaiset kuulemma viipaloivat kalakukkoa. Oikeaoppisesti kukko piti avata keskeltä, kauhoa sisältö lautaselle ja syödä kuoret siinä sivussa. Myöhemmin emme juuri keskustelleet kukon nauttimistavoista, mutta joskus sulatettua kukkoa syötiin reilusti ja isolla porukalla. Kukkojen ja muiden herkkujen valmistuksen lisäksi Itä-Suomessa osataan paljon muutakin. Tuore Itä-Suomen yliopisto ehkä sekin osaltaan tuo aluetta ja sen osaamista aiempaa laajempaan tietoisuuteen. Tässä lehdessä kaksi itäisen Suomen maakuntaa ja kaupunkia esittelevät näyttävästi kuntatekniikan ratkaisujaan. Kuopio isännöi asuntomessuja jo toista kertaa. Messualueen ja sen lähiympäristön kaavoitus osana kaupungin täydennysrakentamista tuo oivallisesti esille tavoitteen kaupunkirakenteen tiivistämisestä samalla, kun hyödynnetään kaunista järvimaisemaa. Niin ikään ajankohtaista hulevesien hallintaa on pohdittu Lehtoniemen alueella perusteellisesti. Tuloksena on kosteikkojen ja sadepuutarhojen saaristo. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös leikille ja liikunnalle omassa lähiympäristössä. Joensuun seudulla on viime vuosien kuntaliitosten myllerryksessä saatu aikaan kuntien yhteinen yleiskaava. Se ei itsessään takaa seudun elinvoimaa ja tasapainoista kehitystä mutta antaa näille tavoitteille aiempaa tukevamman selkänojan. Joensuun ytimeen rakentuvan Penttilänrannan alueen energiaratkaisut ovat parhaillaan puntarissa. Tavoitteena sielläkin on vähäiset hiilidioksidipäästöt ja kohtuulliset kustannukset. Talouden tiukentuessa myös kuntatekniikan tuottavuusvaatimukset kovenevat. Niihin Joensuussa on vastattu pienten askelten politiikalla ja ottamalla tieto- ja viestintätekniikkaa laajempaan käyttöön. Kuntatekniikkaa Karjalan kunnailla Kesän varmoja merkkejä ovat kukkuvat käet ja Kuntatekniikan päivät. Kesäkuun alussa kuntatekniikkaväki kukkuu käkien kanssa kilpaa Karjalan kunnailla Joensuussa. Näillä iloisen Itä-Suomen perinteisillä laulumailla on hyvä aloittaa kesä. Kuntatekniikan päivien asiantuntijaluentojen ohella kollegojen kanssa verkostoituminen antaa uutta virtaa sorvin ääreen niillekin, joilla kesäloma on vielä viikkojen päässä. Toivotan toimituksen puolesta virkistävää kesää kaikille! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos ■ Hankinnat 6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö ■ Virallinen messunumero ■ Liikenne ja väylät 7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT ■ Vesihuolto 8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus Kuopion asuntomessualue Antero Tenhunen UNELMIA 6 Kuntatekniikka 4/2010 KUOPION ASUNTOMESSUT on kiinteä osa Saaristokaupungin rakentamista KALLAVEDEN RANNALLA Kesän asuntomessut ovat Kuopiossa, Kallaveden rannalla, kuutisen kilometriä keskustasta. Messualue Lehtoniemen Helmi on kiinteä osa Saaristokaupunkia, jossa sijaitsee tulevina vuosina 14 000 kuopiolaisen koti. ● Hannu Harjunheimo, asuntotoimenjohtaja, Kuopion kaupunki Saaristokaupungin projektipäällikkö NNLokakuussa 2008 käyttöön ote- tun Saaristokadun avulla Kuopio ja Saaristokaupunki kasvavat kohti kaupungin keskustaa. Messualue on osa tätä normaalia järjestystä. Saaristokaupunkia on suunniteltu ja rakennettu projektityönä. Kuopiossa alueittaisella projektityöskentelyllä on pitkä perinne. Neulamäen kaupunginosaa sekä Petosen aluetta vietiin eteenpäin projektina. Saaristokaupunki on valtaisa hanke. Arvioimme 2005 tehdyssä laskelmassa koko Saaristokaupungin alueen rakentamiskustannuksiksi 1 400 miljoonaa euroa, josta asuntojen osuus on 90 prosenttia. Saaristokaupunkilaiskoteja on nyt noin 1 500 ja asukkaita 5 300. Valmistuttuaan kokonaan Saaristokaupungissa on 6 000 kotia, joissa asuu 14 000 kuopiolaista. Harkiten suunnitellut asuntomessut Saaristokaupunki-projekti aloitti 2003. Tuolloisen projektisuunnitelman mukaan läpitunkevia teemoja Kuntatekniikka 4/2010 7 Antero Tenhunen Messutalojen edessä on kosteikkopuisto, jonka kautta alueen hulevedet johdetaan viivyttämällä ja imeyttämällä Niittylahteen. lyihin. Edellisten messukaupunkien kokemuksia kannattaa aina hyödyntää. Antero Tenhunen koko Saaristokaupungin suunnittelun ja rakentamisen ajan olivat ● ympäristö, ● vuorovaikutus ja osallisuus sekä ● tulevaisuuden asuinalueen kehittäminen. Teemat näkyivät eri osaprojekteissa, joita oli yhteensä 12. Asuntomessut-selvitystyö oli tuolloin yksi osaprojekteista. Päätavoitteena oli asuntomessujen järjestäminen Saaristokaupungissa vuonna 20xx. Selvitystyössä kuvattiin mm. kaupungin kustannukset ja tulot sekä mahdollisen messualueen sijainti. Parhaaksi messujen pitopaikaksi valikoitui varsin nopeasti Lehtoniemen Helmi. Jo vuonna 2002 oli visio, että jossakin Saaristokaupungin rakentamisvaiheessa haluamme Viidellä messutalolla on oma rantasauna. Saunojen etäisyys rantaviivasta on lähimmillään vain kolme metriä. olla taas asuntomessukaupunki. Sitä olimme jo vuonna 1980. Keväällä 2006 varmistui Saaristokadun rakentaminen. Välittömästi saatoimme messuhakemuksen – nyt uuden aiempaa täsmällisemmän selvityksen kera – luottamuselinten päätettäväksi. Kaupunginvaltuustomme haki messuja elokuussa, ja joulukuussa 2006 Kuopiolle myönnettiin järjestettäväksi vuoden 2010 asuntomessut. Kävimme tutustumassa Heinolan, Espoon ja Hämeenlinnan messualueisiin ja -järjeste- Ihmeellinen perusoivalluksemme? Kaupunkia ja kaupunginosia rakennetaan asukkaita varten. Siksi on tärkeää, että asukkaat ovat vahvasti mukana. Hyvin monet kaupunkisuunnittelijat ja projektityöntekijät tuntuvat olevan tämän oivalluksen kannalla. Vaikeus onkin siinä, miten se käytännössä toteutetaan. Saaristokaupungissa perustimme asukkaiden ja kaupungin organisaation yhteiselimen, aluetiimin ideoimaan toimintoja jo 2002. Nostimme asukasaktiivisuuden Saaristokaupunki-projektissa vahvasti esille. Eräs osa- Saaristokaupunki-projektit näkyvillä asuntomessuilla ■ Useat ison Saaristokaupunki-projektin osaprojektit ovat hyvin esillä tai heijasteina asuntomessuilla. Saaristokaupungin molempien projektikausien (2003–07, 2008–12) teemoja on nähtävillä messuilla tai lähialueella. Näitä ovat mm. SaaristoGallerian taideteokset, jossa taide yhdistyy kunnallistekniikan rakentamiseen. Kauden 2003–07 Hyvän asumisen kulttuuriympäris- 8 Kuntatekniikka 4/2010 tö jalostui ensin Taiteen Kaavaksi ja siitä edelleen SaaristoGalleriaksi. Sen taidehankkeita on esillä Saaristokadun kiertoliittymissä, S-Market Keilankannan torilla seKaivannonlahden kiertoliittymää elävöittää viime kesänä SaaristoGalleria-ympäristötaidekilpailun voittaneiden Ari Tiilikaisen ja Iiro Murajan teos ”Rantakala”. kä Keilankanavan tukimuurissa. Kulttuuri ja taide ovat saaneet oman teemaviikon messuille. Taide näkyy ja tuntuu monimuotoisesti koko messualueella mm. Sarka-hankkeen ja pohjoissavolaisten taiteilijoiden tuottamana. Lasten ja nuorten osallisuus- sekä Lasten ja Nuorten Saaristo -osaprojektien kanssa samaa henkeä edustaa messujen 1. teemaviikko. Lähiliikunta Tutuksi -hankkeen sukulainen on messualueen lähiliikuntapuisto. Kosteikkopuistot-osaprojekti näyttäytyy kaikille messukävijöille jalostettuna perhepuistona. Terve Kuopio -ohjelman ideat ovat esillä monessa messukohteessa. Jätä ja hanki järkevästi (ALPAKOMPONENTITSËËSTËVËTPUTKIURAKASSA MUUTAMIASATASIAJAAIHEUTTAVATKYMMENIEN TUHANSIENLISËKUSTANNUKSET projektimme oli ja on edelleen Vuorovaikutus ja osallisuus. Tavoitteenamme on tehokas kahdensuuntainen vuorovaikutus ja asukkaiden aito osallisuus. Haluamme, että asukkaat ovat subjekteja, aktiivisia toimijoita alueensa, Saaristokaupungin kehittämistyössä. Organisaatiomme ja saaristokaupunkilaisten tiivis vuorovaikutus on tuottanut molemmille hyötyjä. Asukkaat ovat kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan asuinympäristöönsä. Kaupunki on puolestaan voinut todeta Saaristokaupunki-hankkeen etenevän juohevasti, lähes ilman valituksia. Tutkittua viihtymistä Asukkaat ovat tutkitusti (sosi- aalipolitiikan pro gradututkielma 2008) tyytyväisiä asumiseensa Saaristokaupungissa ja viihtyvät asuinalueellaan. Erittäin tai melko hyvin viihtyviä oli 96 prosenttia vastaajista. Asukkaat kokevat Saaristokaupungin asuinalueeksi, joka sopii heidän elämäntapaansa ja jossa arki sujuu hyvin. Pienoinen yllätys oli, että useat olisivat vastauksissaan halunneet osallistua vieläkin enemmän asuinalueensa suunnitteluun. Tämän asiantilan kohentaminen on kauden 2008–12 projektisuunnitelmassa kirjattu yhteisen tekemisen alueeksi sekä Saaristokaupunki-projektille että asukasyhdistykselle. Asuntomessualueen ja Lehtoniemen keskustan, Keilankan- Saaristokadun ansiosta Lehtoniemen Helmestä on matkaa Kuopion torille vain kuusi kilometriä. (YÚDYNNËERITYISALOJENHANKINTALAINMAHDOLLI SUUDET6ENTTIILITJALIITTIMETOVATENINTËËN VERKOSTORAKENTAMISENKOKONAISKUSTANNUKSISTA 6ALITSE(AWLENLAATUTUOTTEETJAVARMISTAT KESTËVËNKEHITYKSEN /Y,INING!Bs0ETIKONTIE6ANTAAs6AIHDEsWWWLININGl Kuntatekniikka 4/2010 9 Antero Tenhunen Antero Tenhunen Messualueen valvoja, Kuopion kaupungin rakennustarkastaja Esa Koponen Hakolahdella, jonka rannalla sijaitsee alueen uimapaikka. nan kaavatöitä teimme korostetun vuorovaikutteisesti. Mielsimme molemmat alueet äärettömän tärkeiksi koko Saaristokaupunkihankkeelle. Lisäksi kireät messuaikataulut asettivat kovia vaatimuksia teknisen viraston organisaatiolle. Asukkaiden ohella otimme myös rakennusliikkeet osallisiksi. Yhtiöt kommentoivat tehtyjä kaavaluonnoksia. Halusimme yhdessä onnistua laadukkaan asuinympäristön aikaansaamisessa. Saaristokaupungin keskusta korkeine siltavahtitaloineen ja palveluineen ovat messuvieraidenkin silmäiltävissä. Kaupan ja päiväkodin ohella messualueen kylkeen rakennettava Martti Ahtisaaren koulukin otetaan käyttöön jo elokuussa 2011. Toteutuvatko tavoitteet? Uuden asuinalueen aikaansaaminen on Suomessa mielletty leimallisesti olevan suunnittelua, rahoitusta ja rakentamista. Saaristokaupungissa tuota kolmikuvioista ”leimakirvestä” on pyritty välttämään. Projektiin on vahvasti leivottu sisään pehmeitä asioita, ihmisen arkea, juhlaa ja osallisuutta. Ihmisellä pitää olla unelmia, olen kuullut monen sanovan. Haaveilu kun ei maksa mitään. Me teknisessä virastossa olemme myös konkretian kannalla, pitää olla tavoitteita. Saaristokaupungin 2008–12 projektisuunnitelman mukaan Saaristokaupungista tulee hyvin tunnettu uusi asuinalue koko 10 Kuntatekniikka 4/2010 maassa, Kuopio-kuva vahvistuu ja Kuopion tunnettuus viihtyisänä ja haluttuna asuinkaupunkina kasvaa. Samaisessa suunnitelmassa asuntomessujen 2010 tavoitteena on saada aikaan mieleen jäävä messualue ja -tapahtuma sekä nostaa Kuopion imagoa haluttuna asuinkaupunkina. N LEHTONIEMEN HELMI 41. asuntomessut järjestetään Kuopion Saaristokaupungissa, Lehtoniemen Helmen alueella16.7.–15.8.2010. ■ Noin 18 hehtaarin messualueella on yhteensä 34 omakotitaloa, yksi paritalo, kaksi rivitaloa ja viisi rantasaunaa, joista yksi esitellään. Messukohteita on yhteensä 39. ■ ■ Omakotitonttien keskikoko on noin 1 070 m2, hinnat 40– 100 euroa/m2. ■ Messualueelle on rakennettu vain omistusasuntoja. Rakentajista yli puolet on yksityisiä, loput talotehtaita, rakennusliikkeitä tai muita. ■ Alueella on uimapaikka, luonnontilainen Velhometsä, lasten leikkipuisto ja Painija Eino Leinon puisto lähiliikuntapaikkoineen. ■ Messujen oheiskohde on Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n pilottihanke, 0-energiakerrostalo. ■ www.asuntomessut.fi/ kuopio Asuntomessualue edustaa HAASTEINA Lehtoniemen Helmen asuntomessualue Saaristokaupungissa edustaa kuopiolaista pientaloalueen kaavoitusta parhaimmillaan. Kadut ja talot on pyritty istuttamaan kauniisti rinnemaastoon ja luonnonympäristöön. Erityissisältöä alueen kaavoitukseen toi liito-oravien elinpiiri. Talouden taantuma puolestaan vähensi tonttikysyntää ja siirsi messualueen viereen rakennettavien rivi- ja kerrostalokortteleiden toteutumisen messujen jälkeen. ● Leo Kosonen kaavoituspäällikkö Kuopion kaupunki NNKuopion messualueella ka- dut ja talot on pyritty istuttamaan kauniisti rinnemastoon ja luonnonympäristöön. Erityisenä haasteena on ollut hienon järvimaiseman ottaminen huomioon siten, että rakentaminen sopeutuu maisemaan mutta tarjoaa samalla asunnoista ja pihoilta avautuvia järvinäkymiä. Tätä on harjoiteltu jo useiden vuosien ajan, sillä suurin osa Saaristokaupungin pientaloalueista on kaavoitettu vastaaville rinteille rannan läheisyyteen. Asuntomessualue edustaa siis kuopiolaista pientaloalueen kaavoitusta parhaimmillaan. Kaavaratkaisussa ei ole tavoiteltu mitään erityistä esteettistä muotoa. On luotettu siihen, että hyvä estetiikka syntyy luonnon ja rakennetun ympäristön vuoropuheluna ja yhteen sovittautumisena. Tietenkin myös messualueen toiminnot ja mitoitus ovat osaltaan vaikuttaneet kokonaisratkaisuun. Kaavoitus ja kaikki kaavoitukseen liittynyt suunnittelu on tehty kaupungin omana työnä. Asemakaavan laadinta, katusuunnittelu, puistojen suunnittelu sekä alueen kokonaisoh- KUOPION ASUNTOMESSUT Erityisenä haasteena on ollut hienon järvimaiseman ottaminen huomioon. kuopiolaista pientalokaavoitusta parhaimmillaan järvimaisema ja liito-oravat jelmointi ja luonnonsuojelu ovat lomittuneet toisiinsa ja vaikuttaneet lopputulokseen. Tässäkin on kyse käytännöstä, jota Kuopiossa on noudatettu jo vuosikymmenien ajan. Asuntomessualue Lehtoniemen Helmi Messualueen sijainti erinomainen Alueen sijainti on erinomainen. Alue on kauniissa maisemassa, sinne on hyvät liikenneyhteydet ja se liittyy saumattomasti viereen nouseviin kaupunginosiin. Myös tältä osin asuntomessualue viestii Saaristokaupungin kaavoituksen yleisperiaatteita, sillä Saaristokaupungissa omakotialueet liittyvät kerrostalokaupunginosiin ja rivitaloasutukseen. Näin Saaristokaupungista tulee monipuolinen, ja palveluiden lisäksi myös hyvä joukkoliikenne voidaan järjestää kaikille alueille. Saaristokaupunki on yhdistelmä joukkoliikennekaupunkia ja autokaupunkia. Kuopion yleiskaavan sormimallin mukaisesti ne liittyvät toisiinsa. Asuntomessualueella nämä periaatteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Kerrostalokaupunginosien palvelut ja joukkoliikenne ovat aivan vieressä ja hyvin saavutettavissa. Asunto- messualue puolestaan monipuolistaa kerrostalovaltaista kaupunkirakennetta ja nostaa koko Lehtoniemen arvostusta. Saaristokadun ansiosta asuntomessualue on keskustaan nähden pyöräilyetäisyydellä, ja asukkailla on käytettävissään viihtyisä pyöräilyreitti keskustan suuntaan. Liito-oravat asettivat haasteita suunnittelulle Erityissisältöä alueen kaavoitukseen toi liito-oravien elinpiiri, joka havaittiin vasta siinä vaiheessa, kun messualueen sijainnista oli jo päätetty ja asemakaavoitus käynnistetty. Messualueen paikkaa ei kuitenkaan haluttu vaihtaa, eikä se ollut tarpeellistakaan. Hyvän asiantuntemuksen ja toimintavalmiuden ansiosta elinpiirin rajat saatiin nopeasti määritettyä, ja korttelit sekä muut toiminnot ryhmitettiin uuteen järjestykseen liito-oravametsikön ympärille. Messualueeksi tarkoitettu kortteliryhmä jouduttiin jakamaan kahteen osaan. Tämä tietenkin osaltaan hajotti messualuetta sekä asetti uusia haasteita suunnittelulle. Pysyvän kaupunkirakenteen Kuntatekniikka 4/2010 11 Saaristokadun ansiosta Saaristokaupunki on Kuopion sormimallin mukaista täydennysrakentamista. Oranssilla värillä osoitettu joukkoliikennekaupunki ja keltaisella värillä osoitettu autokaupunkimainen pientaloasutus liittyvät toisiinsa. Uusi bussikaupunginosa, Helmi, jonka kokoavana julkisena kaupunkitilana on pieni pysäkkiaukio ja siitä rantaan johtava kerrostalojen reunustama kävelykatu. kannalta liito-oravametsikkö ei ole ongelmallinen, sillä se on alueen kaunein metsikkö ja säilyy nyt kaikkia asukkaita palvelevana virkistysalueena. Liito-oravien muut elinmahdollisuudet, kuten kulkureitit ja ruokailualueet, on turvattu erityisillä asemakaavamääräyksillä. Lehtoniemeen rakennetaan ”helminauha”, johon tulee rakenteilla olevan Keilankannan ja Helmen lisäksi vielä kolme pientä bussikaupunginosaa. Yhteensä Lehtoniemeen tulee 6 000 asukasta. 12 Kuntatekniikka 4/2010 Muita erityismääräyksiä vähän Muita erityismääräyksiä asemakaavassa on vähän. Kapeimmilla rantatonteilla on määrätty harjan suunta ja kuopiolaisen rännikadun mitoitusta noudattavan Lainekujan tonteilla on edellytetty, että rakennukset sijoittuvat katualueen rajalle. Muilta osin rakentamisen suunnittelua on ohjattu rakennustapaohjeella, joka tehtiin kaavan yhteydessä. Ohjeella on varmistettu talojen sijoittuminen tonteille siten, että hyvien pihojen ja tonttiliittymien toteuttaminen on ollut mahdollista. Ohjeita on annettu myös tonttien terassoinnista ja aitaamisesta sekä rakennusten suuntautumisesta, värityksestä ja kattomuodoista. Ohjeet ovat antaneet lähtökohdat rakennusten suunnittelulle sekä kehikon, jonka puitteissa rakennusvalvonta on ohjannut rakennusten suunnittelua ja kortteleiden kokonaisilmettä. Taantuma vaimensi tonttikysynnän Talouden taantumasta johtuen tonttikysyntä vaimeni ja uusien rakennushankkeiden käynnistyminen hidastui juuri hetkellä, jolloin tontit kuulutettiin haettaviksi ja asuntomessualueen kerrostalojen rakentamisen käynnistymisestä olisi pitänyt tehdä päätöksiä. Niinpä asuntomessualueen viereen nousevan pääalueen, Helmi-kaupunginosan ensimmäiset rivi- ja kerrostalokorttelit toteutuvat vasta messujen jälkeen. ”Paniikkijarrutus” vaikutti myös oma- KUOPION ASUNTOMESSUT Keilankantaan rakennetaan Saaristokaupungin keskustaa. kotitonttien kysyntään ja kavensi laatuohjauksen mahdollisuuksia. Kansainvälistä ideointia Messujen ohessa kannattaa kuitenkin tutustua myös Keilankantaan – johon rakennetaan Saaristokaupungin keskusta – sekä messualueen viereen rakennettavan Helmi-kaupunginosan suunnitelmiin. Näiden alueiden kaavoi- hin on koottu kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, joita lähiöiden suunnittelusta ja lähiöuudistuksesta on vuosien mittaan kertynyt. Helmen erityisenä suunnitteluvaiheena oli EUROPAN 8 -kilpailu ja sen jatkoksi järjestetty monikansallinen työpaja. Niistä alueen suunnitteluun saatiin sekä rakenteellista runkoa että yksityiskohtaista ideointia ja vaikutteita. Uuden kaupunginosan ytimenä tulee olemaan pieni kävelykaupunkimainen pysäkkiaukio, jolta johtaa ”Urban Street”, kerrostalojen reunustama kävelykuja rantakerrostaloille sekä edelleen rantapuistoon ja pieneen venesatamaan. Rantakerrostalot ja niiden venesatama suunniteltiin rinnan messualueen ase- makaavan kanssa ja niiden oli tarkoitus olla osa messualuetta, mutta – kuten edellä on todettu – suhdannetilanne siirsi niiden toteutumista. Saaristokadun ansiosta Saaristokaupunki on muuttunut kaukaisesta reunaalueesta suurimittaiseksi täydennysrakennusalueeksi, ja Lehtoniemi tulee useiden vuosien ajan olemaan asuntorakentamisen pääalue. Lehtoniemen Helminauha ja siihen liittyvät pientaloalueet tulevat olemaan monipuolista ja viihtyisää asuinympäristöä, joka osaltaan vastaa kestävän kehityksen, terveen kaupungin ja ilmastonmuutoksen torjunnan haasteisiin. N Kuntatekniikka 4/2010 13 Asuntomessualueen viheralueet MONIMUOTOISE Antero Tenhunen Lehtoniemen Helmen viher- ja virkistysalueet tarjoavat elämyksiä niin sielulle kuin ruumiillekin. Kosteikot ja liito-oravan elinympäristö tuovat kasveja ja siivekkäitä tutuiksi, ja Helmipuiston kallioilta avautuvat komeat Kallaveden maisemat. Painija Eino Leinon puisto puolestaan tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet myös liikuntaan. Velhometsän puistossa viihtyy liito-oravakin. Hakolahden uimaranta avataan messujen jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä pallopelejä varten. 14 Kuntatekniikka 4/2010 ● Eila Pulkkinen ympäristönsuojelusuunnittelija Kuopion kaupunki Ympäristökeskus NNAsuntomessualueen luonnon monimuotoisuus perustuu suureksi osaksi maankäytön suunnittelun yhteydessä tehtyihin ratkaisuihin. Alueen luonto inventoitiin ensimmäisen kerran Lehtoniemen osayleiskaavaa laadittaessa, jolloin sieltä ei löydetty erityisen arvokkaita luontokohteita. Luontoselvityksiä tarkennettiin asemakaavatyön yhteydessä. Luontoselvityksissä löytyi- KUOPION ASUNTOMESSUT ja puistot ovat N LUONNON HELMI Painija Eino Leinon puiston kosteikko rakenteilla kesäkuussa 2009... Asuntomessualueen puistot ja muut luontokohteet kin alueen kaiketi uhanalaisin asukas, liito-orava, joka muutti maankäyttösuunnitelmia olennaisesti. Asemakaavatyön rinnalla selviteltiin hulevesien hallintaa erillisessä EU-rahoitteisessa hankkeessa. ... ja jo syyskuussa 2009 kosteikko näytti näin valmiilta. Kosteikon reunamilla kasvava mirrinminttu houkuttelee perhosia. Liito-oravalle varattu oma kotimetsä Alueen luonto on asemakaavassa pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Liitooravan elinympäristö on turvattu varaamalla sille kotimetsä Velhometsän puistoon. Alueella on säilytettävä liito-oravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä oravan ravinnonhankinnan ja liikkumisen kannalta riittävä puusto. Liiturin ruokailua varten säilytetään Hakolahden länsiranta lehtipuuvaltaisena ja sen kulkureitit turvataan puistovyöhykkeillä. Hakolahden länsiranta kosteine rantaluhtineen säilytetään muutoinkin mahdollisimman luonnonmukaisena. Maisemallisesti arvokkaat lahden etelärannan komeat kalliomänniköt on asemakaavassa säilytetty rajaamalla ne rakennusalueen ulkopuolelle. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen on myös yksi alueelle laadittujen rakennustapaohjeiden tavoitteista. Luonnon monimuotoisuus viheraluesuunnittelussa Luonnon monimuotoisuus on ollut keskeinen tavoite myös puistoalueita suunniteltaessa ja rakennettaessa. Alueen kuivatus- ja sadevedet kootaan Painija Eino Leinon puiston kosteikkoon, joka istutuksineen on myös monipuolinen lähiluonnon keidas. Kasvilajivalikoimissa on otettu huomioon erityisesti perhoset, jotka lisäävät omalta osaltaan puiston monimuotoisuutta. Kuntatekniikka 4/2010 15 Painija Eino Leinon puisto on messualueen suurin. Sen pinta-ala on yli 3,5 hehtaaria. Puistossa on mm. pienten lasten toimintalue, jota rakennettiin viime syksynä. Muutoinkin istutuksissa on suosittu perinnekasveja ja korvattu leikattavia nurmikoita helppohoitoisilla niityillä. Lehtoniemen Helmen monipuolinen luonto halutaan tehdä tutuksi sekä messuvieraille että alueen asukkaille. Alueelle rakennetaan liito-oravaa ja muita luonnon asukkaita esittelevä luontopolku. Kosteikosta, perhospuutarhasta ja jaloista lehtipuista kerrotaan opastetauluissa. Luontopolku ja opastetaulut jäävät alueelle pysyvästi asukkaiden, koulujen ja päiväkotien käytettäviksi asuntomessujen jälkeenkin. Puistot rakennettu helppohoitoisiksi Alueen puistojen suunnittelun lähtökohtana ovat olleet alueen asemakaava sekä Saaristokaupungin yleisten alueiden tavoitesuunnitelma. Tulevaa kunnossapitoa ajateltiin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Puistorakentamisen tavoitteena on ollut helppohoitoisuus ja monimuotoisuus sekä alueiden muotoutuvuus ajan ja olosuhteiden mukaan. Puistojen rakentaminen aloitettiin pohja- ja täyttötöillä 2008 alussa, jolloin tehtiin leikki- ja lähiliikunta-alueiden louhostäytöt. Kosteikkoalue muotoiltiin samassa yhteydessä. Suurin osa puisto- Toiminta-alue on päällystetty kokonaan hiekkatekonurmipinnalla, jonka alla putoamisalueilla on lisäksi safegrass-levy. rakentamisesta tehtiin 2009 aikana, mutta viimeistelyä jatketaan vielä alkukesällä 2010. Erityyppiset puistot ovat alueen rikkaus Asuntomessualueella on kolme erityyppistä puistoa. Suurin on Painija Eino Leinon puisto, jolla on pinta-alaa reilut kolme ja puoli hehtaaria. Se on rakennettu suurimmaksi osaksi vanhalle peltoalueelle, jonka kautta kulkee vanha Lehtoniementie. Jatkossa vanha tielinja toimii jalankulkuväylänä, ja sen rooli alueen pääkulkuyhteytenä jää historiaan. Eino Leinon puistoon sijoittuvat kosteikon ja säilytettävän liito-oravan ruokailumetsän lisäksi myös rakennettu leikki- ja lähiliikunta-alue sekä Hakolahden ranta rakennettuine uimapaikkoineen. Velhometsä on rauhallinen metsäsaareke Painija Eino Leinon puiston kupeessa. Velhometsä on varattu liito-oravan kotimetsäksi. Reilun hehtaarin suuruisen Velhometsän kautta kulkee vanha metsätie, joka johtaa Hakolahden rannalla olevalle pienelle uimapaikalle. Liito-oravaa ja muita luonnon asukkaita esittelevä noin puolen kilometrin mittainen luontopolku kiertää Velhometsän kautta. Alueen koillisosan kalliomän- Kuopiosta Leikin pääkaupunki 2010 – kiitosta innovatiivisesta ■ Kuopion kaupunki valittiin helmikuussa Leikin pääkaupungiksi 2010 Euroopan leikkipaikkavälinevalmistajien yhdistyksen FEPI:n järjestämässä kilpailussa. Tavoitteena oli löytää kaikenikäisille soveltuvia innovatiivisia leikki- ja lähiliikuntapaikkoja koskevia ehdotuksia ja suunnitelmia. Suomessa ensimmäistä kertaa järjestetyllä kilpailulla haluttiin korostaa leikin ja liikunnan merkitystä osana kuntien ja kaupunkien yhdyskuntasuunnittelua. Kilpailuehdotuksia arvioineen 16 Kuntatekniikka 4/2010 tuomariston mielestä Kuopion kaupungin ehdotus ”Leikkiä kaiken ikää Kuopiossa” edustaa innovatiivista lähestymistapaa, jossa yhdistetään leikkiä, liikuntaa ja kulttuuria eri ikäryhmiä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Leikkija lähiliikunta-alueiden suunnittelussa on huomioitu saavutettavuus ja esteettömyys. den leikkiteko 2009 -tunnustus. Posion kunnan kilpailuehdotus vastasi tuomariston näkemyksen mukaan yhteiskunnalliseen haasteeseen ja huomioi kyläkulttuurin leikin ja liikunnan edistäjänä. Sarjojen voittajat saivat tunnustusten lisäksi 15 000 euron arvoisen Lappset Group Oy:n leikkipaikkavälineen. Posiolle tunnustusta Esimerkillistä yhteistyötä Kuopiossa Samassa kilpailussa alle 50 000 asukkaan kuntien sarjassa kisanneelle Posiolle myönnettiin Vuo- Kaupungin laajentuminen on huomioitu taitavasti ja sen yhtey- dessä on otettu huomioon kaikki ikäluokat kattava moniammatillisesti ja moniulotteisesti tehtävä yhteistyö. Kilpailun tuomariston mielestä tiiviiseen yhteistyöhön perustuva eri hallintokuntien rajat ylittävä toimintatapa, johon kytketään kolmannen sektorin toimijat, edustaa uudenlaista ajattelua. Kuopion innovatiivinen toimintamalli kannustaa muitakin kaupunkeja ja kuntia kehittämään uusia yhteistyömuotoja leikin ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa. KUOPION ASUNTOMESSUT KUOPION LEIKKIPAIKAT ■ Kuopiossa on 0–15-vuotiaita lapsia runsaat 15 000. ■ Leikki- ja lähiliikuntapaikkarakentamisen investoinnit 2009 olivat vajaat 1,1 miljoonaa euroa. Antero Tenhunen ■ Vuosittain leikkipaikkoja kunnostetaan 1–4 kpl, lähiliikuntapaikkoja rakennetaan 1–2 kpl. Koulujen ja päiväkotien pihoja kunnostetaan vuosittain investointiraamin puitteissa. ■ Lähiliikunta 2006–12 -ohjelmalla kehitetään erityisesti lasten ja nuorten liikkumisympäristöä. Leikkivälineiden valinnassa on otettu huomioon eri ikäkaudet ja lapsen kehitys. Leikkejä vauhdittavat muun muassa erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet sekä kiipeily- ja tasapainovälineet. Löytyypä alueelta oma virtahepokin. nikköön sijoittuvasta pienestä Helmipuistosta avautuvat upeat maisemat Kallavedelle. Puistosta näkyy muun muassa Hietasalo kaupungin komeimpine hiekkarantoineen. Helmipuiston kohdalle on suunniteltu aallonmurtajaa ja venelaitureita, joita ei vielä ole rakennettu. Kentästö- ja kuntoilualue valmis messujen jälkeen Painija Eino Leinon puistossa voi harrastaa myös aktiivisempaa liikuntaa. Puiston lähiliikunta-alue muodostuu asuntomessuille valmistuvasta leikkialueesta ja messujen jälkeen toteutettavasta kentästö- ja kuntoilualueesta. Puiston keskivaiheille sijoittuvalla leikkialueella on omat osansa niin pienille lapsille kuin vähän varttuneemmallekin nuorisolle. Pallopelejä varten on rakennettu hiekkatekonurmipintainen monitoimiareena. Myös pienten lasten toiminta-alue on kokonaisuudessaan päällystetty hiekkatekonurmipinnalla, jonka alla putoamisalueilla on lisäksi safegrass-levy. Leikkivälineiden valinnassa on otettu huomioon eri ikäkaudet ja lapsen kehitys. Leikkejä vauhdittavat muun muassa erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet sekä kiipeily- ja tasapainovälineet. Löytyypä alueel- ta oma virtahepokin. Nuorisoalueella on keinuja, linnunpesäkeinu sekä kiipeilyja tasapainovälineitä. Vanhemmat voivat istahtaa leikkialueen penkeillä, ja sateen sattuessa suojaa voi hakea leikkialueen huvimajasta. Hakolahden rannan uimapaikka avataan asuntomessujen jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä kesäisiä pallopelejä varten. Uimapaikan penkeille voi istahtaa syömään eväitä tai ihailemaan rannalta avautuvia kauniita Kallaveden maisemia. N Leikillä ja liikunnalla laaja-alainen merkitys Kilpailutöitä arvioineen tuomariston mielestä leikin ja liikunnan merkitystä ei vielä ole ymmärretty tarpeeksi laaja-alaisesti, minkä vuoksi leikki- ja lähiliikunta-alueiden kehittämiseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Rakennettu ympäristö tukee lähiliikuntaa. Innovaatiot jalkautuvat kuntatasolle pitkällä viiveellä, minkä vuoksi Leikin pääkaupunki -tunnustuksella on selkeä yhteiskun- ■ 2009 leikkipuistoja oli 78 kpl. ■ 2009 lähiliikuntapaikkoja oli 8 kpl. ■ Leikkipaikkoja ovat myös koulujen (33 peruskoulua) ja päiväkotien (38 kpl) pihat. ■ Palvelutalojen pihoille, mm. Leväselle, Riistavedelle ja Puijonlaaksoon on sijoitettu senioreille liikuntavälineitä. ■ Savilahden skeittipuisto on toiminnassa, Lippumäen lähiliikuntapaikalle tulee myös skeittialue. ■ Puistometsät toimivat ”Leikkimetsinä”. toimintamallista Kaupungin tavoitteena on eri ikäryhmiä alueellisesti ja tasapuolisesti palveleva leikki- ja lähiliikuntapaikkaverkosto. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota eri-ikäisten lisäksi erityisryhmiin muun muassa huomioimalla kalusteiden ja varusteiden saavutettavuus sekä käyttämällä synteettisiä ja pinnoitettuja alustoja. Isommissa hankkeissa kuullaan vammais- ja vanhusneuvostoa, joissa on myös kaupungin edustajat. ■ Kaupunki tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille monipuolisia leikkiin ja liikuntaan suunnattuja ympäristöjä ja mahdollisuuksia. nallinen näkökulma. Palkinto on hyvä tapa nostaa leikin ja liikunnan eteen tehdyn työn arvostusta. Euroopan leikkivälinevalmistajien yhdistys FEPI (Federation of European Play Industry) järjesti Vuoden leikkiteko 2009 -kilpailun samaan aikaan Suomessa ja Ruotsissa. Vastaavanlainen kilpailu on aikaisemmin järjestetty Ranskassa nimellä Prix de la Ville Ludique. ■ Leikkipaikkojen saneerausten yhteydessä on kiinnitetty huomiota ympäröivien metsien raivauksiin ja harvennuksiin turvallisuusnäkökulmat huomioiden. ■ Savutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota – mm. valaistu reitti puistoon sekä talvikunnossapito sekä hyvät yhteydet puistokäytävä- ja latuverkostoon. ■ Muita kohteita ovat muun muassa Valkeisenpuiston kupeessa sijaitseva Liikennepuisto ja tuleva Peikkometsän lähiliikunta-alueelta lähtevä 18-korinen Frisbeegolf-rata. Kuntatekniikka 4/2010 17 Kosteikkopuiston viivytysallas. Saaristokaupungissa hallintamenetelmät sovitettu HULEVEDET HALLINTAAN kos Kuopiossa hulevesien hallinnan lähtökohtana on ollut vesiensuojelu, koska vesistöt ovat tärkeä osa kaupungin vetovoimaa. Hulevedet on perinteisesti johdettu käsittelemättöminä ojiin tai vesistöihin, jolloin hulevesien haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti pieniin lampiin ja suljettuihin lahtiin. Saaristokaupungissa on hulevesikuormituksen pienentämiseksi rakennettu jo kymmenen kosteikkoa. 18 Kuntatekniikka 4/2010 ● Päivi Rissanen, vesihuoltoinsinööri Kuopion kaupungin tekninen virasto NN Kuopiossa rakennetuilta alueita tu- leva hulevesikuormitus on otettu huomioon hyvin jo kaavoituksen eri vaiheissa. Asuntomessualue sijoittuu 2004 hyväksytylle Lehtoniemen osayleiskaava-alueelle. Kaavoituksen yhteydessä tehdyssä vesihuollon yleissuunnitelmassa on tutkittu vesihuollon aluevaraukset. Tällöin hulevesien hallintaan ja käsittelyyn tarvittavat tilavaraukset on jo osayleiskaavavaiheessa pystytty kaavoittamaan viheralueeksi. Asuntomessualueen hulevesien perusratkaisut pohjautuvat 2007 Keilankannan asemakaavan yhteydessä laadittuun Keilankannan keskuksen huleve- sien hallintasuunnitelmaan (ylin kartta s. 19), joka oli osa ”Hulevesien hallinta Kuopion Saaristokaupungissa” -nimistä EU-hanketta. Suunnittelussa hulevesien hallinnalle asetettiin määrällisten ja laadullisten tavoitteiden lisäksi kaupunkikuvallisia ja alueen imagoon liittyviä tavoitteita. Lähtökohtina olivat muodostuvien hulevesien viivyttäminen ja hallintamenetelmien sovittaminen osaksi kaupunkiympäristöä siten, etteivät ne veisi tilaa vaan olisivat osa sitä. Valuma-alueen latvaosilla pyrkimyksenä oli erityisesti hulevesien synnyn ehkäiseminen ja alueelta purkautuvien hulevesien hidastaminen. Muualla tavoitteena oli ensisijaisesti hulevesien viivyttäminen. Suunnittelukeskus 2007 KUOPION ASUNTOMESSUT Keilankannan keskustasta tuleva hulevesien purkuputki maisemoituna. Erityyppisten hulevesien hallintatoimien alueet Keilankannan keskuksessa. Näkymä Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon (alla). Yleiskuva asuntomessualueen hulevesien hallinnasta. osaksi kaupunkiympäristöä teikoilla ja sadepuutarhoilla Alueen topografian ja geologian haasteet Alueen topografiaa luonnehtii jääkauden luode-kaakkosuuntainen kalliomuodostuma, jossa kosteikkopuiston painanne jää kahden harjanteen väliin. Niittylahden laskuojan alue on alavaa ja painanteen loppuosa lähes Kallaveden pinnan tasossa. Asuntomessualueella on melko jyrkkiä rinteitä, mikä yhdessä kallioisen maaperän kanssa lisää pintavaluntaa ja hankaloittaa mahdollisia hulevesien hallintatoimia. Matkusniemen suunnassa korkeuserot ovat vähäisempiä, mutta vettä heikosti läpäisevä moreeni- ja silttimaa vaikeuttaa hulevesien imeyttämistä. Muun muassa edellä mainituilla perusteilla laadittua Keilankannan keskuksen hulevesien hallintasuunnitelmaa ei kaikilta osin pystytä toteuttamaan. Hulevedet johdetaan kosteikkopuiston kautta Asuntomessualueen hulevesien hallintatoimenpiteiden tavoitteena on yläpuolisilta alueilta purkautuvien hulevesien viivyttäminen ja puhdistaminen ennen niiden purkamista Kallaveden Niittylahteen. Niittylahti on matala lahti, jonka veden vaihtuvuus on varsin heikko. Lahden veden laatua ovat rasittaneet pelto- ja metsäalueelta tulevat valumavedet. Valuma-alueen pintavalunnan määrän on arvioitu rakentamisen jälkeen kasvavan lähes kaksinkertaiseksi, mistä johtuen hetkelliset kuormitushuiput ovat todennäköisesti suurempia kuin nykyään. Tämä voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä veden laadun heikkenemistä ja altistaa sen nuhraantumiselle. Tällä perusteella Niittylahden osalta katsottiin olevan tarvetta hulevesien laadullisiin hallintatoimenpiteisiin. Asuntomessualueelta (12 ha:n valuma-alue) ja Keilankannan keskuksesta (24 ha:n valumaalue) tulevat hulevedet on johdettu hulevesien hallintasuunnitelman mukaisesti viivyttämällä ja imeyttämällä Painija Eino Leinon kosteikkopuiston kautta alas Niittylahteen. Kosteikkopuiston painanne ja siellä sijaitseva oja on jatkossakin merkittävin pintavalunnan purkureitti. Näin mahdollisuudet hulevesien keskitettyjen hallintamenetelmien, kuten alueellisten lammikoiden tai kosteikkojen toteuttamiseen olivat hyvät. Tavoitteisiin pääsemiseksi Painija Eino Leinon puistoon sijoittuvat viivytysalueet toteuKuntatekniikka 4/2010 19 ¥ ¥ ¥ ¥ tettiin kosteikkona, joka muodostuu kahdesta tulo-ojastosta ja niiden jälkeisistä allasjaksoista (kuvat s. 19). Altaita on neljä, vesisyvyys vaihtelee 50–80 cm:iin ja altaiden pinta-ala on 0,6 prosenttia valuma-alueen koosta. Altaiden jälkeen hulevedet kulkevat vielä Leinonkadun jälkeisen louhospenkan läpi ennen Kallaveteen purkautumista. Noin neljän hehtaarin kokoiselle puistoalueelle sijoittuu leikki-, oleskeluja puistoalueita sekä pelikenttiä, joten alueen maankäyttö ei itsessään olisi edellyttänyt hulevesien hallintatoimia. Sadepuutarhat tonttivesien hallintaan Painikujan ja Matkusniemenkadun varressa sijaitsevien tonttien hulevedet kerätään läpäisemättömiltä pinnoilta imeyttämällä ja viivyttämällä tontilla sijaitsevan sadepuutarhan kautta Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon ja sieltä edelleen Niittylahteen (kaavamerkintä sp). Sadepuutarha on nimensä mukaisesti puutarhan ja pihan osa, joka suunnitellaan pihasuunnittelun yhteydessä kullekin tontille sopivaksi. Sadepuutarhaan istutettavat kasvit ovat kosteutta kestäviä ja helppohoitoisia. Sadepuutarha on Suomessa uusi tapa käsitellä sade- ja kuivatusvesiä ympäristöystävällisesti. Sadepuutarhojen toteuttamisesta on tehty rakentajille ohje. Asemakaavamääräyksistä huolimatta sadepuutarhojen toteuttamisvelvoite jää kiinteistön omistajan ja rakennusvalvontaviranomaisen harkintaan. Kumppanuutta kustannustenjaossa Kustannusjaon periaatteena on ollut, että maatöiden osalta kustannukset jaetaan puoliksi teknisen viraston katurakentamisen ja Kuopion Vesi Liikelaitoksen kanssa. Viimeistely- ja vihertöiden osalta kustannuksista vastaa teknisen viraston puistotoimisto. Kustannusten- Tervetuloa Vesihuolto 2010 -piville 2.-3.6. Vaasaan Kosteikkopuiston painanne ja siellä sijaitseva oja on jatkossakin merkittävin pintavalunnan purkureitti. jaosta on käyty keskusteluja, ja näiltä osin mahdolliset lakimuutokset tulevat muuttamaan kustannustenjakoa. Keskitetty hulevesien käsittely edellyttää usein pitkien putkilinjojen rakentamista, jolloin rankkasateiden aiheuttamat tulvariskit lisääntyvät putkistossa. Myös huleveden määrän hallinnalla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia huleveden laatuun. Tämän vuoksi hulevesien hallintaa onkin syytä jatkossa tarkastella kokonaisuutena syntypaikalta purkupaikkaan paikalliskäsittelyn näkökulmasta. N Lähteet: Suunnittelukeskus 2007. Keilankannan keskuksen hulevesien hallintasuunnitelma. Saatavilla osoitteessa www.kuopio.fi/attachments.nsf/ Files/100907143609110/$File/keilankannan_hallilntasuunn.f?OpenElement KÄSITTEITÄ ■ Hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. ■ Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan hulevesien kertymiseen vaikuttavia ja niiden johtamiseen ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. KUOPION ASUNTOMESSUT Pilottitutkimustalon paljastaa vain katolla oleva sääasema. KUVAT Ulla Vuori Talon sisäilman laadusta tulee jatkuvaa mittaustietoa antureiden ja erityisen taloon rakennetun mittausputkiston kautta. Anturit mittaavat homeet, bakteerit, radonin... ASUMISEN TERVEYS JA TURVALLISUUS tutkittavina messujen pilottitalossa Asumisen terveellisyys ja turvallisuus -kehittämishanke (TERTU) kerää pilottitutkimuskohteina toimivista pientaloista tutkimusaineistoa tavoitteena terveellisempi, kustannustehokkaampi ja hallitumpi rakentaminen ja asuminen. Pilottitalot sijaitsevat Saaristokaupungissa asuntomessualueen naapurissa. ● Teija Meklin, projektipäällikkö Kuopio Innovation Oy NN Rakentamisen ratkaisujen, materiaalien ja toimintatapojenkin muuttuessa myös alan tutkimus saa uusia haasteita. Esimerkiksi mahdollisten sisäympäristöissä vallitsevien, haitallisten olosuhteiden ja epäpuhtaustekijöiden ehkäiseminen ja eliminointi edellyttää myös lähteiden tunnistamista. Haitallisten olosuhteiden erottamiseksi myös ta- vanomaiset, normaalit olosuhteet on tunnettava. Tätä ”tunnistustyötä” toteutetaan moniulotteisesti kuopiolaisessa kehittämishankkeessa, jossa mukana on tutkimusryhmiä Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselta: Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Savoniaammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Anturit tarkkailemassa rakenteita ja sisäilmaa Hankeyhteistyössä on suunniteltu ja toteutettu kahteen pientaloon tutkimus- ja kehittämistyön pilottiympäristö. Talot on rakennettu Savon ammatti- ja aikuisopiston oppilastyönä. Taloissa on esimerkiksi lattia- ja ulkoseinärakenteissa eri kerroksissa noin 30 anturia mittaamassa rakenteiden kosteutta ja lämpötilaa jatkuvatoimisesti. Kun anturit välittävät tietoa talon sisäilman ja rakenteiden olosuhteista ja samalla katolla oleva sääasema välittää reaaliaikaisen tiedon ulkoilman olosuhteista, voidaan mittaustiedon avulla selvittää rakenteiden kosteusfysikaalista käyttäytymistä vaihtelevissa olosuhteissa. Erityisen mie- PILOTTITALOJEN MITTAUKSET Rakenteet ■ Seinä- ja lattiarakenteiden lämpötila ja suhteellinen kosteus ■ Rakennusmateriaalien sieniitiö- ja bakteeripitoisuus Sisäilma ■ Lämpötila ja suhteellinen kosteus ■ Ilmanpaine ja paine-ero sisäja ulkoilman välillä ■ Hiilidioksidipitoisuus ■ Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuus ■ Hiukkasten lukumääräkokojakauma sekä toksikologiset, kemialliset ja mikrobiologiset ominaisuudet ■ Radon Ulkoilma ■ Lämpötila, kosteus, ilmanpaine, tuulen nopeus ja suunta, sademäärää ■ Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuus Kiinteistö sähkön ja lämmitysenergian kokonaiskulutus ■ Sähkölaitteiden on/off -tilatieto (kiuas, liesituuletin, keskuspölynimuri) ■ Takan pellin ja tuuletusikkunoiden auki/kiinni -tilatieto ■ Veden, lenkiintoinen seurattava on alapohjan maanvarainen ontelolaattarakenne. Asennettu radontuuletusputkisto toiminee myös aktiivisesti rakenteiden kuivuuden ylläpitäjänä. Pilottitaloissa voidaan hyvin kattavasti selvittää tavallisen rakentamisen ja tavanomaisen asumisen vaikutusta rakennuksen mikrobiologiseen tilaan, mikä tuo tarvittavaa lisätietoja poikkeuksellisten olosuhteiden havaitsemiseen. Talojen rakentamiseen käytettyjen materiaalien home- ja bakteeripitoisuudet on analysoitu rakentamisvaiheessa. Sen seurauksena rakentajataho on jo lähtenyt soveltamaan omaa laatujärjestelmäänsä rakentamisenaikaiseen materiaalien varastointiin. Monitorointijärjestelmä esillä messuilla Pienhiukkasiin liittyvää tutkimusta on tehty melko vähän sisätiloissa, joissa kuitenkin vietämme noin 90 prosenttia kokonaisajastamme. Pilottitutkimuskohteissa toteutuu uudenlainen mahdollisuus pienhiukkastutkimukselle. Näytemassaa saadaan ensimmäistä kerran niin paljon, että samoista näytteistä voidaan Kuntatekniikka 4/2010 21 KUOPION ASUNTOMESSUT tehdä sekä hiukkasten kemiallisia, mikrobiologisia että toksikologisia analyysejä. Veden, sähkön ja kokonaisenergian kulutusta seurataan koko ajan. Mittauksilla voidaan esimerkiksi selvittää ilmanvaihdon tehokkuuden merkitystä sisäilman laatuun eri tilanteissa ja arvioida, voidaanko tehokkuutta ja energiankulutusta jopa vähentää ilmanlaadun siitä kärsimättä. Työ on mm. luonut pohjaa Kuopion asuntomessuilla esiteltävälle asumisterveyden ja energiatehokkuuden monitorointijärjestelmälle, joka tuottaa palau- teinformaatiota myös asukkaille käyttökelpoisessa muodossa. Kehitystyön takana on Itä-Suomen yliopiston ympäristöinformatiikan tutkimusryhmä. Mallia myös suurempien kiinteistöjen seurantaan Pilottitalojen asukkaat ovat kiinnostuneita tiedosta, jota tutkimus tuottaa, ja tuloksia pyritään purkamaan yhteistyössä nopeasti. Asukkaat myös osallistuvat tiedon tuottamiseen pitämällä sähköistä päiväkirjaa asumisen toimista. Kiinnostavia tuloksia voi tulla omien toimien, vaikkapa ta- kassa puiden polttamisen vaikutuksesta sisäilmaan. Pilottitalojen mittaustiedon pohjalta voidaan todennäköisesti arvioida sitä, millaisen tiedon seuraamisesta tulisi tehdä ”joka kodin” toimintatapa ja voidaanko esimerkiksi ulko-olosuhteiden muuttumisesta ennakoida olosuhteiden heikkenemistä sisätiloissa ja rakentaa tästä talotekniikkaan liitettäviä, ennakoivia säätö- ja hälytysjärjestelmiä. Keskeisiltä osin seurantaa ja mittausmallia kannattaa yleistää ja laajentaa myös suurempien kiinteistöjen seurantaan. Ajankohtaisia ovat erilaiset korjaustoimenpiteet, joilla myös kiinteistöjen energiatehokkuutta pyritään parantamaan. Mikä onkaan näiden toimenpiteiden vaikutus sisäilman laatuun ja olosuhteisiin? Näissä merkeissä Kuopion tutkijatahot ovat yhteistyöstä hyvinkin kiinnostuneita myös kuntien ja viranomaistahojen kanssa. N TERTU-hanketta koordinoi Kuopio Innovation Oy. Rahoittajina ovat Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki ja yrityskumppanit. www.kuopioinnovation.fi Asuntomessuilla turvavarusteltu mallitalo Turvallisen rakentamisen ja asumisen kokonaismallia ei vielä ole, vaikka sellaista selvästi tarvitaan. Asumisturvallisuuteen liittyvien tekijöiden tulisi olla nykyistä paremmin rakentajien ja suunnittelijoiden tiedossa jo rakennushankkeen käynnistämisvaiheessa. ■ Pelastusopiston koordinoimassa Turvallisen Rakentamisen ja Asumisen Edistämisen TUAS-hankkeessa on tavoitteena kehittää kokonaisvaltainen asumiseen liittyvä turvallisuusmalli, jolla tuodaan tietoa asumiseen liittyvistä turvaratkaisuista, onnettomuuksien ehkäisystä sekä oikeista toimintatavoista onnettomuuksien tapahtuessa. TUAS-hankkeen toiminnot liittyvät kiinteästi Kuopion asuntomessujen pääteemoihin, jotka ovat ”hyvinvointi ja elämänlaatu”. Asuntomessualueella on esitteillä turvavarusteltu mallitalo, joka esittelee alan asiantuntijoille ja messuvieraille asumisturvallisuutta parantavia ratkaisuja. Runsaasti turvallisuutta parantavaa tekniikkaa Mallitalona toimii Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijatyönä rakentama Sami-talo. Mallita- 22 Kuntatekniikka 4/2010 TUAS-hankkeen mallitalo on messualueen kohde 18 osoitteessa Simpukankatu 3. lon turvavarusteluun kuuluu automaattinen sammutuslaitteisto eli ns. sprinklerijärjestelmä, joka asennetaan talon kaikkiin huoneisiin. Uponor-sammutusjärjestelmä liitetään osaksi talon käyttövesijärjestelmää. Kiertävä vesi estää epäpuhtauksien kertymisen putkiin eikä järjestelmä vaadi huoltoa, koska vesikalusteiden kautta kiertävä vesi testaa järjestelmän monta kertaa päivässä. Automaattinen sammutus käynnistyy palotilanteessa ilman lämpötilan ylittäessä normaalilämpöisessä huoneessa 68 astetta, jolloin sulkuventtiilinä toimiva nestetäytteinen lasikapseli rikkoutuu. Sprinklerijärjestelmän lisäksi mallitalon keittiöön asennetaan turvatekniikalla varustettu liesituuletin, jonka sammutinyksikkö sammuttaa mahdollisen liedellä syttyvän rasvapalon tai kiinteiden aineiden palon. Taloon asen- netaan koko rakennuksen kattava hälytysjärjestelmä sisältäen palo- ja murtohälytyksen. Talon ilmanvaihtoa sekä sisä- ja ulkovalaistusta ohjataan kiinteistöön asennettavalla ohjausjärjestelmällä. Taloon asennetaan lisäksi Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen toimittama sääasema. Turvallisuuskoulutus painopisteenä Asuntomessuilla esiintymisen lisäksi yhtenä TUAS-hankkeen keskeisenä tehtävänä on turvallisen asumisen teemaan liittyvä koulutus. Hankkeessa on järjestetty koulutustilaisuuksia Kuopion asuntomessualueen pientalojen suunnittelijoille, rakentajille, tuleville asukkaille sekä rakennus- ja talotekniikan opettajille. Heille on annettu perustietoa alkusammutuksesta, hätäensiavusta ja rakenteellisesta paloturvallisuudesta. Myös Savon ammatti- ja aikuisopiston rakennus- ja talotekniikan kolmannen vuosikurssin opiskelijoita on koulutettu, jotta nämä työuransa aloittavat rakennusalan toimijat soveltaisivat paremmin turvallisen asumisen tekniikoita tulevaisuuden rakennusprojekteissa. Turvallisen asumisen koulutusta tullaan järjestämään Kuopion asuntomessualueelle muuttaville asukkaille TUAS-hankkeen päättymisen jälkeen. Näin huolehditaan siitä, että asukkaat tiedostavat turvavarustelun merkityksen kotona tapahtuvien onnettomuustilanteiden vähentämisessä ja heillä on perustaidot kodin onnettomuustilanteissa toimimiseksi. Koulutuksen lisäksi TUAShankkeessa tuotetaan turvalliseen asumiseen liittyvää valistusmateriaalia, mm. erilaisia kodin onnettomuustilanteita käsittelevä dvd, joka on valmistuttuaan vapaasti käytettävissä turvallisuusja pelastusalan koulutus- ja valistustilaisuuksissa. Tarpeen mukaan tehdään myös päivitettyä esitemateriaalia kodin onnettomuusja vaaratilanteista. Lokakuussa päättyvän, pääosin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen osatoteuttajina ovat Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto, Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Savon ammattija aikuisopisto. Oma koti vesimaisemassa K uopion Asuntomessut kesällä 2010 aloittavat viidennen vuosikymmenen Suomen Asuntomessujen historiassa. Toiminnasta on kehittynyt vuodesta toiseen elinvoimaisena jatkuva ulkoruokintakauden päätapahtuma. Kansallinen projekti Kilpailutetaan kuin Olympiakisat Yksi Asuntomessujen menestysideoita on ollut, että messupaikat päätetään jo vuosia ennen. Nytkin tiedetään jo, että seuraavat pidetään 2011 Kokkolassa, 2012 Tampereella ja 2013 Hyvinkäällä. 2014 on tätä kirjoitettaessa vielä auki, mutta ainakin Jyväskylä ja Pori virittelevät kuvioitaan. Asuntomessuista kiinnostuneita kuntia tuntuu riittävän. Messuista kilpaillaan kuin olympiakisoista, eikä usein luonnista ensi kerralla. Esimerkiksi Heinola veti ensin vesiperän, mutta sai sitten toisella yrittämällä 2004 erinomaiset messut, joihin Esko Kahri loi järveen viettäviä kotikatuja. Yleensäkin messut ovat innovatiivisia ja saavat jatkuvasti paljon huomiota. Usein löytyy sopiva julkisuuden henkilö veturiksi. Asuntomessuvieras tulee parin sadan kilometrin säteeltä, joten eniten kävijöitä kertyy kesän messukuukauden aikana maan eteläosiin. Tähänastisia mitalipaikkoja pitävät hallussaan ● 271 000 Tuusula (2000) ● 262 000 Ylöjärvi (1996) ● 228 000 Lappeenranta (1999). Tyypillisesti asuntomessuilla vierailee nykyisin väkeä 150–200 000 eli päivää kohti 5 000 henkeä. Se on paljon ja vaatii isot P-alueet, koska useimmat tulevat autoillaan. Kaksi kirjaa Merkkipaaluillaan Asuntomessut tapaa julkaista kirjoja. Ensimmäinen tehtiin 1992, kun organisaatio oli täyttänyt 25. Siinä on ensin Irmeli Wahlgrenin tutkimus Kestävä kehityksen asuntoalueesta ja sitten oppineiden keskustelu Hotelli Tornissa. Sen nimeksi ei kuitenkaan tullut Pidot Tornissa vaan Pidot lauhdutustornissa, jonka keksi loistava professorimme Raimo Salokangas. Seuraavassa häneltä pieni lainaus sivulla 56: ”1972 tehtiin rakennusten lämpötaloustutkimusta. Jäi kaivamaan valvovan toimikunnan puheenjohtaja Lasse Nevanlinnan lause: Kaukolämmössä olevat kerrostalothan ovat sähkötuotantolaitoksen lauhdutustorneja.” Toinen kirja syntyi 35 vuoden kunniaksi 2001, ja sen tekivät Asuntomessujen pitkäaikainen johtaja Erkki Kuoppamäki ja Juha Salmi. Se on eloisa kuvakavalkadi alkuvuosikymmenistä 1970–2000, aivan kuvaamansa toiminnan näköinen. M Pekka Rytilä on 71-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Kirjasta Asuntomessut 1970–2000. Ajankuvia ja suuntalinjoja. Messuidean epäillään olevan Kalevi Sassin keksimä. Vahvat voimat saatiin heti mukaan, kuten ennen vanhaan Asuntosäätiön perustamiseen. Kolmas sektori hoitaa tunnetusti puoli Suomea. Avaus tapahtui vakuuttavasti 1970 Tuusulan Lahelassa. Tuusula on pitänyt myös toiset messut 2000, jolloin saavutettiin tähänastinen all time high -yleisö, yli neljännesmiljoona, vaikka messut pidettiin entisessä sorakuopassa ilman vesimaisemaa. Muutama muukin paikkakunta on messunnut kahdesti: Hämeenlinna, Vaasa, Oulu, Lahti, Kuopio. Kuntatekniikan kolumneissa Asuntomessut olivat edellisen kerran esillä numerossa 7/2003. Merkittävää vientitavaraa messukonseptista ei ole vielä tullut, mitä nyt vähän Pohjois-Eurooppaan, Venäjälle ja Viroon. Asuntomessut ovat järjestävälle kunnalle kova ponnistus, johon kaikkialla ei pystytä. Toteutusaikaa on vain jokunen vuosi. Siinä ajassa pitää tehdä kaavat ja kuntatekniikka, hakea rakentajat ja kehittää kokonainen pikkukaupunki. Tänään näin. Kuopion asuntomessujen 2010 Perusunelma arkkitehti Jukka Sirénin piirroksena Varkauden asuntomessujen 1991 hartiapankkitalosta. LämpöHelmi on uuden ajan matalaenergiatalo. Kuntatekniikka 4/2010 23 Viiden kunnan yhteistoiminta tiiviimmäksi 2020 mennessä JOENSUUN SEUDULLE yhteinen yleiskaava ● Juha-Pekka Vartiainen kaavoituspäällikkö, Joensuu NNJoensuun seudun kunnat ovat laatineet yhdessä maankäyttö- ja rakennuslain 46 §:n mukaisen yhteisen, oikeusvaikutteisen yleiskaavan. Joensuun seudun seutuvaltuusto hyväksyi kaavan 2.12.2008, ja ympäristöministeriö vahvisti sen pääosiltaan 29.12.2009. Kaava on nyt ollut vahvistetuilta osiltaan voimassa 14.1.2010 alkaen. Yleiskaava on toinen laatuaan Suomessa – aiemmin vastaava kaupunkiseudun yhteinen yleiskaava on laadittu Oulun seudulle. Viisi kuntaa, 110 000 asukasta Yleiskaava kattaa nykyisten Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien alueet. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 350 km2, ja alueella on tällä hetkellä noin 110 000 asukasta. Kaavan laatiminen käynnistettiin keväällä 2004, jol24 Kuntatekniikka 4/2010 loin suunnittelualueella oli yhdeksän kuntaa. Vuosina 2005 ja 2009 tapahtuneiden kuntaliitosten myötä kuntien määrä on vähentynyt viiteen. Enon, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Tuupovaaran kunnat ovat liittyneet Joensuuhun. Kaavan laatimisen kustannukset olivat kaikkine selvityksineen yhteensä noin 1,3 milj. euroa. Penttilänranta mittavin rakentamiskohde Yleiskaavan päätarkoitus on ohjata sitä, kuinka kunnat suunnitelmallisesti kehittävät kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta Joensuun seudun ydinalueella 2020 saakka, osin myös tämän jälkeen. Kaavassa esitetään kaupunkirakenteen nauhamainen kasvu Lehmon, Reijolan ja Ylämyllyn suuntiin (ns. Kolmilehti). Nämä taajamat ovat muodostuneet 1970-luvulta alkaen lähelle Joensuun rajaa Kontiolahden, Pyhäselän ja Liperin kuntien alu- eelle. Taajamat ovat kuitenkin käytännössä kiinteä osa kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta. Nauhamaisella, olemassa olevan kaupunkirakenteen pohjalle muodostuvalla rakenteella tavoitellaan jo toteutetun infrastruktuurin ja palveluiden parempaa hyödyntämistä ja luodaan potentiaalia joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen runkoreitistön käytölle. Yleiskaavassa on esitetty myös tärkeimmät täydennysrakentamisen alueet, jotka sijoittuvat olemassa oleviin taajamiin ja Joensuun kaupungin alakeskuksiin. Mittavin täydennysrakentamiskohde on Joensuun Penttilänranta, joka kokonaan toteuduttuaan tulee olemaan noin 3 000– 4 000 asukkaan kaupunkimainen yhteisö. Lisää kaavoitettuja pientalotontteja Vuonna 2005 asetettiin yleiskaavan mitoitustavoitteeksi 115 000 asukkaan määrä Suomen Ilmakuva Oy Joensuun seudulla tuli tammikuussa voimaan kaupunkiseutua koskeva yhteinen yleiskaava. Yleiskaavan laatimisella pyritään kytkemään seudun kuntien maankäyttö yhdeksi kokonaisuudeksi ja vahvistamaan yhteistoimintaa maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Penttilänrannan alue Joensuun ydinkeskustassa on seudun tärkein täydennysrakentamiskohde. Rakentaminen alkaa 2012. Kuva Aittarannan alueelta, josta Penttilänrannan keskustamaisen alueen rakentaminen on jo käynnistynyt. Yleiskaavan laatimisen aikana neljä kuntaa liittyi kahdessa vaiheessa Joensuuhun. Kuvassa yleiskaava-alue on osoitettu keltaisella pohjavärillä ja Joensuun kaupungin nykyinen alue tummemmalla rajaviivalla. YHDYSKUNTA KUNTATEKNIIKKA JOENSUUSSA 3.–5.6. seudulla vuonna 2020. Toteutunut väestönkehitys 2005–10 on vastannut tavoiteltua. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 550–700 uuden asunnon toteuttamista vuosittain seudun ydinalueella. Koska Joensuun seudulla pientalorakentaminen muodostaa merkittävän osan asuntojen uudistuotannosta, kaavan toteuttamiseksi tarvittavan raakamaan vuotuinen määrä on varsin suuri, noin 100 ha/vuosi seudun ydinalueella. Yleiskaava antaa selvän suunnan kuntien maanhankinnalle sisältäen kuitenkin myös liikkumavaraa reservialueiden muodossa. Kaavoitetun pientalotonttitarjonnan lisääminen on nähty tär- keäksi keinoksi yhdyskuntarakenteen hajautumisen hillitsemiseksi seudulla. Pientalotonttien tarjonnan niukkuus keskeisillä alueilla on saattanut lisätä hajarakentamisen määrää taajamien liepeillä. Yleiskaavoituksen näkökulman muuttaminen kuntakeskeisestä seudulliseksi on avannut tässä suhteessa monien silmiä. Vaikka yhtiömuotoinen asuntorakentaminen on jatkossakin tärkeä osa asuntotuotantoa erityisesti kaupungin alueella, sen osuutta ei ole syytä ylikorostaa. Tällöin saatetaan tehdä tiivistämisen nimissä karhunpalvelus koko seudun yhdyskuntarakenteen eheydelle. Kysyntä on otettava vakavasti huomioon kokonaisvaltaisessa maankäytön suunnittelussa. Tärkein kysyntä suuntautuu toisaalta pientalorakentamiseen tiiviillä taajama-alueilla ja toisaalta yhtiömuotoiseen asumiseen parhaiden palveluiden äärellä. Hakeutuminen asumaan varsinaiselle maaseudulle kauas palveluista ei ole kysyntää tarkasteltaessa merkittävä ilmiö. Kaupan suuryksiköistä ei kiivasta kilpailua Kaupan suuryksiköiden osalta seutu on voinut kehittyä ilman kiivasta kuntien välistä kilpailua. Jo 2001 kuntien yhteistyönä laadittu kauppapaikkaselvitys on antanut perustan sekä maakuntakaavan että seudun yleiskaavan ratkaisuille keskustatoimin- tojen alueista ja kaupan suuryksiköistä. Keskustatoimintojen alueilla, myös alakeskusten ja taajamakeskusten alueilla, yleiskaava sallii kaupan suuryksiköiden toteuttamisen. Tämä vastaa todellista tarvetta lähellä sijaitseville kaupunginosapalveluille ja korjaa maakuntakaavan tältä osin puolivillaisen ratkaisun. Kevyt ja joukkoliikenne saavat laatukäytäviä Osana yleiskaavan laatimista on tehty suunnitelma Joensuun seudun liikennejärjestelmästä. Keskeisimmät liikenteen haasteet ovat henkilöautoriippuvuuden vähentäminen ja joukko- ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien Kuntatekniikka 4/2010 25 YHDYSKUNTA parantaminen. Yleiskaavan mukainen maankäyttö yhdessä suunniteltujen kevyen ja joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamisen kanssa luo hyvät mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseen. Suuria haasteita tuottaa jatkossa tarve parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa valtion rahoitustason vähetessä. Mahdollisuuksia nähdään avoimen joukkoliikenteen ja kuntien järjestämien kuljetusten yhteissuunnittelussa ja kuntayhteistyössä. Lupapolitiikkaa yhdennetään Yleiskaava sisältää myös kaksi tärkeää seudun lupapolitiikkaa yhdentävää elementtiä, jollaisia on aiemmin totuttu näkemään lähinnä kuntien rakennusjärjestyksissä. Yleiskaavassa on osoitettu yhtenäisin perustein suunnittelutarvealueet 10 vuoden ajaksi koko viiden kunnan alueella. Tämä kaavan määräys ohjaa kuntien toimintaa yli rakennusjärjestysten. Samoin yleiskaavassa on määrätty rantarakentamisen pelisäännöistä kaavoittamattomilla ranta-alueilla ohi kuntien rakennusjärjestysten. Näiden päätösten tekeminen rakennusjärjestyksiä muuttamalla olisi edellyttänyt kaikkien kuntien erillistä valmistelua ja yhden- mukaisia, erillisiä päätöksiä. Nyt yhtenäistäminen voitiin tehdä kivuttomasti pienenä osana laajempaa suunnitteluprosessia. Yleiskaavasta pieniä osia vahvistamatta Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta pieniä osia yleiskaavasta: kolme pientaloaluevarausta ja yhden teollisuusalueen laajennusosan Liperin Ylämyllyllä. YM perusteli vahvistamatta jättämistä maakuntakaavan vastaisuudella. Ratkaisu on kuitenkin ollut tietoinen ja harkittu ja on Joensuun seudun näkemyksen mukaan myös laillinen, sillä MRL 48 § antaa mahdollisuuden perustelluista syistä laatia kuntien yhteisen yleiskaavan sisällöltään maakuntakaavasta poikkeavaksi. Joensuun seutu on valittanut YM:n päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja hakee kyseiseen lainkohtaan pitävän tulkinnan. KHO:n ratkaisulla tulee todennäköisesti olemaan myös ennakkoratkaisun merkitys maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan keskinäisestä asemasta. tuksen omana työnä. Vastuullinen kaavan laatija oli yleiskaavaarkkitehti Mika Ahonen. Ulkopuolisilla asiantuntijoilla teetettiin kaavaan liittyvät selvitykset ja erillissuunnitelmat. Seudun kunnat luovuttivat seutusopimuksella päätösvallan kaavan hyväksymisen osalta Joensuun seudun seutuvaltuustolle. Työn ohjausryhmänä toimi seutuhallitus. Pahimmat ristiriitojen karikot vältettiin pitämällä päättävät luottamuselimet ja kuntien valmistelua valvomaan nimeämät omat toimielimet jatkuvasti ajan tasalla kaavan laatimisen vaiheesta ja sisällöstä. Tällainen työ voi rakentua vain kuntien keskinäisen luottamuksen perustalle, mikä edellytti avointa valmistelua ja aktiivista tiedon jakamista. Merkittävä osansa luottamuksen rakentamisessa oli jo aiemmin yhdessä valmistellulla Joensuun, Kontiolahden ja Liperin osa-alueita koskevalla Marjala-Onttola-Puntarikoski-Pilkko -osayleiskaavalla (2004). Vastaavaa avoimen tiedonvaihdon periaatetta noudatettiin myös suhteessa muihin viranomaisiin. Avoin tiedonvaihto rakensi luottamusta Kaava laadittiin Joensuun kaupungin teknisen viraston kaavoi- Aluevarauksista nousi esiin kiperiä kysymyksiä Hankalimmat kysymykset kaavan sisällössä liittyivät yleiskaa- van tarkkuustasoon ja suunnittelualueen heterogeenisuuteen. Kaava pyrittiin laatimaan siten, että se sisältää perinteisen aluevarausyleiskaavan ja strategisen yleiskaavan piirteitä. Aluevarauksia haluttiin kaavassa osoittaa siksi, että se soveltuisi myös suoraan asemakaavoituksen perustaksi, ilman tarkentavaa suunnittelua esimerkiksi osayleiskaavalla. Aluevarausten käyttämisen myötä nousi esiin hankalasti ratkaistavia kysymyksiä esimerkiksi taajama-alueiden ulkopuolisten ranta-alueiden suunnittelun osalta. Samoin aluevarausten käyttäminen johti eräiden osa-alueiden liian tarkkaan suunnitteluun, mikä nosti esille ristiriitoja, jotka olisivat varsinaisesti kuuluneet tarkemmalle suunnittelutasolle. Käyttämällä väljempiä, strategisia merkintätapoja nämä ongelmat olisivat olleet vältettävissä, mutta samalla olisi todennäköisesti lisätty työmäärää tarkemmassa maankäytön suunnittelussa. Jälkeenpäin tarkasteltuna tarkkuustason valinta vaikuttaa edelleen tarkoituksenmukaiselta – yhteinen yleiskaava muodostaa riittävän välittävän linkin strategisen maakuntakaavan ja kunnan asemakaavoituksen välille. N www.joensuunseutu.fi Penttilänrantaan suunnitteilla kevyen liikenteen silta ❋ Tero Toivanen projektipäällikkö, Joensuu ■ Penttilänrannan uudessa kaupunginosassa panostetaan erityisesti kevyen liikenteen yhteyksien sujuvuuteen ja laadukkaaseen toteuttamiseen. Näin vähennetään liikenteen energiankäyttöä ja luodaan lisäarvoa myös viereisen ruutukaava-alueen asukkaille. Pielisjoen ylittävän kevyen liikenteen sillan sekä siihen liittyvän rantaraitin toteuttaminen ovat olennainen osa alueen liikenneratkaisua. Silta ja rantaraitti tarjoavat suoran kulkuyhteyden Penttilänrannasta keskustaan, ja Pielisjoen virkistysreitit ja Kukkosensaaren luontoalue tulevat nykyistä useamman kaupunkilaisen lähettyville. Sillan toteuttaminen muodos- 26 Kuntatekniikka 4/2010 Suunniteltu sillan sijainti (© Blom, 2008) taa kaupunkikuvallisesti näkyvän elementin ja mahdollistaa jokimaiseman tehokkaan hyödyntämisen. Silta suunnitellaan esteettömäksi. Niinivaaran ja Hukanhaudan laajenevien kaupunginosien asukkaille se tarjoaa suoremman ja tasaisemman kulkuyhteyden keskustaan kuin nykyinen reitti korkean Niinivaaran mäen yli. Vilkas vene- ja uittoliikenne Pielisjoella asettavat sillalle omat vaatimuksensa. Sillan esisuunnittelun yhteydessä määriteltiinkin joitakin reunaehtoja tulevaa insinööritaitokilpailua varten. Alikulkukorkeuden tulee olla 3,9 metriä (HW) ja siltapilarien väli laivaväylän koh- dalla vähintään 20 metriä. Silta on noin 130 metriä pitkä ja hyötyleveys 5 metriä. Vaikka silta suunnitellaan kevyen liikenteen käyttöön, se tulee mitoittaa kunnossapitokaluston kuormille. Haasteellisuutta sillan suunnitteluun tuo vaatimus sillan avattavuudesta sekä toivomus puun käytöstä siltarakenteissa. Sillan suunnittelusta järjestetään insinööritaitokilpailu yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) kanssa 2010 lopulla. Kilpailun ratkettua haetaan vesilain mukainen lupa sillan rakentamiselle, jonka jälkeen varsinainen rakentaminen ajoittuu vuosille 2012–14. ■ Lisää Penttilänrannasta sivuilla 42–44 Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi Finlands kommuntekniska förening Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Jyrki Meronen Järvenpään kaupunki, tekninen toimi PL 41, 04401 Järvenpää puh. 050 550 2146 [email protected] Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 050 376 7414 [email protected] Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef Dan-Henrik ”Danne” Långström HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 050 462 7300 [email protected] Kokousmestari/Konferensmästare Jyrki Vättö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 050 559 1435 [email protected] SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Kari Haapaniemi puh. 050 380 1022 [email protected] Päivien jatkeeksi on mahdollisuus osallistua risteilylle Pielisjoella ja nauttia upeista kesäisistä jokimaisemista. Kuntatekniikan päivillä 3.–5.6. luvassa asiaohjelmaa, mukavaa yhdessäoloa ja juhlatunnelmaa SUUNTA KOHTI JOENSUUTA NTänä keväänä monet matkasuunnitelmat ovat muuttuneet. Islannista levinnyt tuhka on rajoittanut lentoliikennettä, ja kuluneena talvena liikennöinti on ollut välillä vaikeaa myös muista syistä. Työasioita ja yhteyksiä onkin opittu hoitamaan entistä useammin etäyhteyksien avulla. Hyvä vuorovaikutus edellyttää kuitenkin myös henkilökohtaisia kohtaamisia ja mahdollisuuksia spontaaniin ajatusten vaihtoon. Tähän tarjoutuu kuntatekniikan ammattilaisilla erinomainen tilaisuus Kuntatekniikan päivillä 3.–5.6. Joensuussa Teemana “Kuntatekniikka riskiaallokossa” Päivien teema ideoitiin jälleen kerran syksyn linjaseminaarissa ja teemana on tällä kertaa ’Kuntatekniikka riskiaallokossa’. SKTY:n hallitus on yhdes- sä toimihenkilöiden kanssa hionut teeman konkreettiseksi ohjelmaksi, ja luvassa on hyviä asiantuntijaluentoja. Käytännön järjestelyjä Joensuun päässä on mietitty ja hoidettu kevään aikana Jyrki Vätön kanssa hyvässä yhteistyössä. Joensuu on valmis toivottamaan kollegat tervetulleiksi. Mukavaa yhdessäoloa ja juhlatunnelmaa Asiapitoisen ohjelman lisäksi luvassa on myös mukavaa yhdessäoloa ja juhlatunnelmaa. Päivien jatkeeksi on mahdollisuus osallistua risteilylle Pielisjoella ja nauttia upeista kesäisistä jokimaisemista. Toivottavasti riskit saadaan päivien aikana hallintaan ja aallokko on lauantaina mahdollisimman vähäistä. Joensuuhun on mahdollista saapua ilmateitse, kiskoja pitkin tai maanteitse – pääseepä tänne vesiteitsekin. Päiville osallistumisen ei siis pitäisi jäädä kiinni yllättävistä sääolosuhteista. Toimiva vaihtoehto löytyy kyllä. Olethan sinäkin tulossa tapaamaan kollegoita Joensuuhun! Tiesithän muuten, että parhaat karjalanpiirakat syödään Joensuun torilla Marttojen piirakkakojulla. Niitäkään ei voi maistella virtuaalisesti. Monta hyvää syytä tavata Joensuussa! ● Anu Näätänen KUNTATEKNIIKKA JOENSUUSSA 3.–5.6. Kuntatekniikka 4/2010 27 Asialistalla sääntöuudistus, vaihtooppilaskokeilu ja tulivuorenpurkaus, joka sai insinöörinkin tuntemaan itsensä pieneksi Jorma Vaskelainen ja Pietarin kansainvälisen toimiston johtaja Vladimir Sidelnikov. Yhteistyö Pietarin kanssa viritteillä N Kansainvälisyys on ollut yksi Vaskelaisen Jorman IFME:n puheenjohtajakauden asioista, joita koetetaan viedä eteenpäin = saada enemmän maita mukaan toimintaan. Tästä syystä kävimme Pietarissakin solmimassa tuttavuuksia paikalliseen tiekomiteaan. IFME:ssä ollaan kovasti kiinnostuneita Venäjä-yhteyksistä, ja tämä vierailu oli alkusoittoa niille. Viimeisen parin vuoden aikana (jolloin SKTY:llä on ollut edustus puheen- johtajistossa) olemme jo saaneet mukaan Viron, Tanskan ja USA:n. Ja nyt katsellaan tosiaan Venäjän suuntaan (Pietarin lisäksi myös mm. Samaraan) ja Tšekkeihin, Slovakiaan, Meksikoon jne. Pietarin-vierailun tuloksena pyydettiin tiekomitean johtajaa osallistumaan päivillemme Joensuuhun. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, tuleeko sieltä delegaatio vai ei, mutta ainakin pää sinne on saatu auki. ● Danne Långström yhteyspäällikkö Viimeinen mahdollisuus ilmoittautua Bostonin-matkalle NTämä on muistutus elokuisesta Bostonin-matkasta, jonka SKTY järjestää. Matkalla meillä on tarkoitus olla vuorokausi Satujen saarella = Islannissa. Just sieltä palanneena voin vakuuttaa, että matka on EHDOTTOMASTI kokemisen arvoinen. Matkaohjelmaan kuuluu lisäksi viikko Bostonissa, jossa tutustutaan huippumielenkiintoisiin kohteisiin ja osallistutaan Amerikan kuntatekniikan yhdistyksen vuo- Näillä mennään. Icelandairin 757 islantilaisessa maisemassa. 28 Kuntatekniikka 4/2010 NKS pohti Islannissa yhteistyökomitean tulevaisuuta Vuoden ensimmäinen NKS:n (pohjoismainen kuntatekninen yhteistyökomitea) kokous pidettiin toukokuun alkupuolella eksoottisessa paikassa eli Hvollsvollurissa, näköetäisyydellä purkautuvasta ja maailmalle tuhkaa työntäneestä tulivuoresta. N Mietimme pitkään, pääseekö sinne ja uskaltaako sinne edes mennä. Paikalliset, jotka ovat tuollaiseen tottuneet, vakuuttivat että sikokoukseen ja nähdään samalla iso kuntatekninen näyttely. Jätehuollosta kiinnostuneet voivat osallistua samaan aikaan ja hintaan kansallisen yhdistyksen järjestämään konferenssiin ja näyttelyyn! Paikkoja on vain muutama jäljellä, joten nyt kannattaa olla nopea, jos meinaa ehtiä ja päästä mukaan. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa www.kuntatekniikka.fi. Samoilta KunFon sivuilta löydät koko muunkin mielenkiintoisen ohjelman. Ja vaikka itse matkan järjestelijänä sanonkin, niin matka ei ole hinnalla pilattu. Samalla rahalla tuskin pääset edes kolmen vuorokauden Keski-Euroopan matkalle, ja nyt puhutaan 1,5 viikon matkasta Reykjavikiin ja Bostoniin. Mitä oikeastaan odottelet, mukaan vain! ● Danne Långström yhteyspäällikkö kyllä sinne voi mennä – ja niin siis mentiin. Tulivuori kiitteli meitä alkamalla puskea taas enemmän tuhkaa ja muuta tavaraa ilmaan. NKS:n sääntöjä uusitaan Islannin kokouksessa puhuttiin paljon koko NKS:n tulevaisuudesta. Tanskalaiset olivat puheenjohtajajärjestönä laatineet yhdistykselle uudet sääntöehdotukset, ja niistä seurasi paljonkin puhetta. Sääntöjä ollaan siis uusimassa, koska aikaisemmin mukana olivat vain Pohjoismaat, mutta myöhemmin Viro on tullut mukaan ja jatkossa ehkä myös muut Baltian maat. Tämän takia nimestä lähtien pitää muuttaa kaikki – myös kieli (skandinaviskasta englantiin). Eräiden (lue Ruotsi ja Norja) maiden toimiin ei oltu täysin tyytyväisiä ja tästäkin keskusteltiin. Menemättä yksityiskohtiin todettiin, että ”jos on mukana, niin sääntöjämme pitää noudattaa”. Suomalainen ”koekaniini” hakusessa Jorma Vaskelainen piti islantilaisille isännillemme kiitospuheen. Edellisessä NKS:n kokouksessa päätettiin, että Tanska ja Ruotsi kokeilevat jo aikaisemmin sovittua henkilövaihtoa – eräänlaista vaihto-oppilasjärjestelmää (olen kertonut tästä jo aikaisemmin näillä SKTY-sivuilla). Kokeilusta ei tullut mitään, koska Ruotsista ei puoleen vuoteen saatu nimettyä tällaista henkilöä. Sen takia mietittiin tanskalaisten kanssa, että najökullin jäätiköllä jäätä on useita kymmeniä kertoja enemmän. Jäät aiheuttavat vain tulvia (joiden takia tosin kolmannes Islannista voi joutua veden valtaan), sen lisäksi tuhka peittää kaiken alleen ja lisäksi ovat maanjäristykset… Kaikki tuo on tuttua, mutta miten ”Kevinin” purkaus vaikutti meidän kotimatkaamme? Eyjafjallajökullin tulivuorella oli niin hankala nimi, että yksi tutkija risti sen Keviniksi. Kotia kohti 38 tuntia Islannin eteläosassa sijaitseva Eyjafjallajökullin jäätikkö kuuluu Islannin korkeimpiin, sen korkein huippu kohoaa 1 666 metriin. Jäätikön alla oleva tulivuori ”Kevin” kuvattuna jonkin matkan päästä. mitäpä jos Suomi ja SKTY yhdessä tanskalaisten kanssa ottaisivat harteilleen tämän kokeilun. Ja siinä sitä nyt mennään = pitää löytää sopiva ”koekaniini” täältä meiltä, ja sitten vain homma käyntiin. Kokouksessa käsiteltiin tietenkin myös muita asioita, mutta koska palasimme Islannista vasta (nyt) 8 tuntia sitten, käytössäni ei tietenkään ole vielä muistiota. Seuraavaan kokoukseen (lokakuussa Tallinnassa) mennessä koetetaan kuitenkin saada säännöt ja ”vaihtooppilaskokeilu” reilaan, jotta voisimme hyväksyä ne ja alkaa keskittyä muihin(kin) asioihin. Kevin huolestutti islantilaisisäntiämmekin Tulivuori riemastui, kun sai meidät paikan päälle katselemaan ja kokoontumaan. Niinpä se alkoi jyristä yhä kiivaammin. Isännät veivät meidät 4–5 kilometrin päähän vuoresta katsomaan purkausta. Kuten Jorma Vaskelainen totesi: ”Siinä tuntee insinööri itsensä pieneksi.” Kraatteri on Helsinki-Vantaan lentoaseman kokoinen, jyrinä on jatkuvaa ja pahaenteistä sekä kovaäänistä, tuhkaa tulee mahtavalla voimalla, sieltä valuu laavaa ja välillä se sylkee pikkuauton kokoisia ki- viä ilmaan… aivan älyttömän mahtava kokemuksena siis. Islantilaiset olivat jo pikkuisen huolestuneen näköisiä ja kertoivat, että viimeaikaiset (useampana vuonna ) purkaukset ovat olleet ”turistipurkauksia”, joista ei ollut mitään haittaa. Ne ovat vain lisänneet turismia, kun ihmiset ovat menneet niitä katselemaan. Tämä purkaus on jo huolestuttava. Vielä pahempaa olisi, jos viereinen Ketla purkaantuisi, saati sitten jos Vattnajökullin alla oleva tulivuori heräisi henkiin. Ketlan päällä on ainakin viisinkertainen määrä jäätä nykyiseen verrattuna. Vatt- Kierreltiin isäntien opastuksella ”puoli Islantia” koko päivän, ja iltapäivällä hotellilla kerrottiin, että Reykjavikin kansainvälinen kenttä tulisi olemaan seuraavana päivänä suljettuna. Tästä syystä piti pakata tavarat ja kello 21:n aikoihin suunnata kohti bussiasemaa, mistä klo 23 lähti bussi kohti varakenttää – bussimatka vaivaiset 5+ tuntia. Paikalla olimme siis 04:n aikoihin aamuyöstä. Tämän jälkeen tuli tieto, että varakentällä Glasgowissa oli niin paljon liikennettä, että kaikki lennot myöhästyvät 3–4 tuntia. Akureyrin kentän terminaalirakennukseen mahtuu noin 100 ihmistä kerralla, ja menijöitä oli yli 800 = jonkinmoinen hässäkkä siis. Lopulta päästiin lentämään Glasgowiin ja sieltä piti olla jatkoyhteys Osloon, mutta kone oli myöhässä ja lähti lopulta vasta kahdeksan tunnin päästä. Se taas tarkoitti sitä, että viimeinen Finnairin lento Helsinkiin oli jo mennyt. Kun päästiin Osloon, meille ehdotettiin lentoa Helsinkiin Kööpenhaminan kautta, mutta onneksi pikkuisen myöhäisemmällä lennolla pääsimme Tukholmaan. Siellä vaihdettiin taas konetta ja päästiin kotiin – ainoastaan 38 tunnin kuluttua siitä, kun viimeksi herättiin hotellistamme. Moneen otteeseen meinasi jo usko mennä. Mietittiinkin missä yövyttäisiin, kun aikataulut menivät uusiksi tunnin välein – ja aina huonompaan suuntaan. No onneksi päästiin kotiin, ja nyt tuo onkin vain yksi muisto ja kokemus lisää… ● Danne Långström yhteyspäällikkö Kuntatekniikka 4/2010 29 SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Vulkanutbrott och annat liknande NKS hade årets första möte, på Island i början av maj, och mycket nära vulkanen. Vi funderade länge på, att kommer man dit o vågar man åka dit, men islänningarna försäkrade oss om, att det är helt OK, så vi åkte – och vulkanen tackade oss, med att spruta ut mera aska. På NKS-mötet pratade vi om de nya reglerna. Nu när Estland har kommit med, så tyckte vi att det skulle vara skäl, att ändra reglerna börjande med namnet och att vi i fortsättningen också använder engelska som mötesspråk mm. Danmark som sitter som ordförande/sekreterare i år och i nästa år, hade lagt upp ett förslag som vi diskuterade. Inom en snar framtid kommer de (KTC) ut med det förnyade förslaget, som då är meningen att man skall godkänna på nästa möte, på hösten i Tallinn. Sverige och Danmark skulle starta ett utbytesprogram, som inte hade fått vind under vingarna, och nu på mötet beslöt vi, att vi kan försöka med det samma på axeln Danmark– Finland. Personligen hoppas jag verkligen på att det skulle lyckas, och om (när) det gör det, så kommer jag ut med mera fakta. Vulkanen och hemresan Vulkanen tycks ha blivit jätte Geysir glad, för att vi var där, för under tiden vi var där, så började han brumma mer, stöta upp mer aska... jätteglad alltså. Gästerna förde oss för att se på vulkanen, på ett 4–5 kilometers avstånd, och visst, det var minst sagt imponerande. Kratern är lika stor som ett internationellt flygfält och kraften den sprutade ut, aska, lava och stenar stora som en liten Toyota – helt obeskrivligt! Isländarna själva till och med var redan smått rädda, de sade att de tidigare utbrotten de minns, har varit ”turist utbrott”, men det här är på riktigt – och värre kan det bli om Ketla, eller vulkanen under Vattnajökull blir aktiva. Hur ”Kevin” inverkade på vår hemresa? Jo, efter att det isländska mötet var över, så tog värdarna oss ut på en sightseeing, för att se på bland annat Geysir mm, så vi åkte omkring mest hela dagen. När vi kom till Reykjavik, så fick vi veta, att Keflavik var stängt, och att vi skulle åka över 400 km buss till resrev fältet. Bussen gick klockan 22, och följande morgon efter 04:00 var vi framme till vårt första mål i Akureyri. Framme var det något av ett kaos, för flygterminalen rymde ca.100 personer, och där ute i kölden var vi ca. 800 st. Meningen var att forsla oss till Glasgow och därifrån vidare. Glasgow hade så mycket då, att inget flyg kom iväg på många timmar, men sen litet i gången gjorde man ju det. I Glasgow var det inte mycket bättre, och med allt strul och förseningar, så kom vi vidare till Oslo, om cirka 8h. Förseningarna betydde det, att det sista Finnair flyget från Oslo hade redan gott, men om en tid fick vi oss ombokade till SAS, så att vi först flög till Stockholm, bytte sen plan igen, och kom hem ungefär klockan 2 på natten – 38 timmar sen vi senast vaknade på hotellet på Island. Nåväl, vi kom ju hem och fick uppleva mycket (inklusive flygresan), så nu kan man lägga in det i ett fack om upplevelser och minnen. ● Danne Långström kommunikationschef Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. (03) 814 2425, 050 63892 [email protected] 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. (09) 310 38806, 050 5591419 [email protected] 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Jouko Vehkakoski Espoon kaupungin tekninen keskus PL 41, 02070 Espoo puh. (09) 8162 5222, 050 5666030 [email protected] Muut jäsenet Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy, Insinöörirakentaminen PL 114, 00101 Helsinki puh. 020 719 2898, 040 8424804 [email protected] Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki, tekninen toimiala PL 38, 53100 Lappeenranta puh. (05) 616 2433, 040 5215503 [email protected] Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnitteluosasto PL 233, 40101 Jyväskylä puh. (014) 625 089, 040 7718867 [email protected] Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere puh. (03) 5656 6250, 040 5068600 [email protected] Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. (014) 266 5137, 050 5901032 [email protected] Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos PL 335, 20101 Turku puh. (02) 262 4610, 0500 789301 [email protected] Mikä on Suomen kuntatekniikan yhdistys? NSuomen kuntatekniikan yhdistys (SKTY) on insinöörien, arkkitehtien ja vaativissa tehtävissä toimivien kuntatekniikan ammattilaisten yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi. Jäsenistöömme kuuluu yli 800 kuntatekniikan ammattilaista sekä kymmenkunta yhteisöjäsentä. Jäsenistön tehtävien moninaisuutta kuvaa yhdistyksen tunnus, jonka voi yhtä hyvin nähdä katukivinä tai asemakaavana. Yhdistyksen näkyvimmät 30 Kuntatekniikka 4/2010 toimintamuodot ovat jokavuotiset Kuntatekniikan päivät, Kuntatekniikan Foorumi (www.kuntatekniikka.fi), Kuntatekniikka-lehti sekä julkaisutoiminta. Joka toinen vuosi Kuntatekniikan päivien yhteydessä järjestetään alan suurin messutapahtuma – Yhdyskuntatekniikan näyttely – joka kokoaa ympärilleen eri alojen neuvottelupäiviä ja tapahtumia koko viikoksi. SKTY perustettiin vuonna 1926, ja yhdistyksen nimeksi annettiin Suomen Kunnallisteknillinen yhdistys. Kuntatekniikka-lehti alkoi ilmestyä vuodesta 1946 lähtien nimellä Kunnallistekniikka. 1990-luvun puolivälissä yhdistyksen sekä lehden nimet muutettiin nykyisiin muotoihinsa. sa tai teknisessä opistossa tutkinnon suorittanut henkilö, joka toimii kuntatekniikan alalla sekä b) henkilö, joka toimii kunnan tai kuntayhtymän teknisessä hallinnossa merkittävissä johtotehtävissä tai joka opetus- tai muussa toiminnassa on erityisesti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä. Näin haet jäseneksi SKTY:n kotisivuilta www.kuntatekniikka.fi voit lähettää yhdistyksen jäsenhakemuksen. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä a) korkeakoulussa, yliopistos- www.ukty.fi VALTIOLTA HIENO TUKI hallien rakentamiseen ja peruskorjauksiin NKovan talven jälkeen on kevään lämpö antanut odottaa itseään. Kuitenkin kesä on vääjäämättä tulossa ja sen mukana kaikki kesän nautinnot, joista uiminen ei ole vähäisin. Uinnin olosuhteiden kehittäminen ja laadukas ylläpito on erittäin tärkeä tehtävä vaaliessamme olosuhteiden toimivuutta. Opetusministeriö, joka vastaa maassamme yhteiskunnan rahoituksesta eli veikkausvoittovaroista, on tehnyt tämän vuoden hakemuksista päätöksen. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on päätöksenteon yhteydessä antanut tiedotteen, jossa perustelee päätöksiä mm. uimahallien osalta seuraavasti: ”Tänäkin vuonna painopisteenä avustuksia jaettaessa on ollut uimahallien rakentaminen ja peruskorjaukset. Uimahallit palvelevat kaikkien ikäryhmien liikkumista. Tämä on todella tärkeää kansanterveyttä ajatellen. Kuntien vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi oli mielestäni tarpeen korottaa avustussummia. Uimahallien kohdalla allastilojen rakentamisen monipuolisuudesta riippuen avustussumma on enintään 900 000 euroa. Viime vuosina se on ollut 750 000 euroa. Näillä elvyttävillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan hankkeiden käynnistyminen avustusvuonna.” Näin ministeriö on perustellut uimahallien merkittävyyttä kansanterveyttä ja kansantaloutta ajatellen. Neljä uimahallia on tänä vuonna saanut tuon kyseisen summan perusparannukseen tai uuden rakentamiseen. On rohkaisevaa, että valtiovaltakin näin hienosti on perustellut rahanjakoaan. Tämä tuo toivottavasti uskoa uimahallien ja kylpylähankkeiden ylläpitäjille. Rakentamisopas ilmestymässä, rekisteritietojen kerääminen alkamassa Em. perustelut aiheuttavat myös haasteita niin rakennuttajille, suunnittelijoille kuin toteuttajillekin laadukkaan, toimivan ja energiatehokkaan laitoksen aikaansaamiseksi. Työ vaatii kaikilta erikoisammattitaitoa. Tätä ammattitaitoa parantamaan on näinä päivinä ilmestyvä ”Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen” -opas tehty (OPM:n liikuntarakentamisen julkaisusarja, nro 97). Opas on pääasiassa yhdistyksemme uimahallien ja kylpylöiden erikoisammattitaidon omaavien henkilöiden yhteisponnistus. Haluan lausua kaikille työhön osallistuneille parhaat kiitokset, sillä työ on on tehty talkoovoimin. Yhdistyksemme toimintahan perustuu kaikilta osilta talkootyöhön, mikä on vierasta nykypäivän maailmassa mutta tuntuu toimivan yhdistyksessämme erinomaisesti. Siitä haluankin lausua kaikille jäsenillemme parhaat kiitokset. Yhdistyksemme käynnistää parhaillaan uimahallien ja kylpylöiden rekisteritietojen keräämisen. Tämä tulee olemaan yhdistykseltämme erittäin suuri voimainponnistus. Pidämme tietojen keräämistä tärkeänä, jotta tiedämme missä valtakunnan tasolla mennään. Myös perusparannussuunnittelussa tiedoista on hyötyä. Tähän kun lisätään VTT:n portaalin tiedot hallien energiankulutuksesta, meillä on paketti, jolla voidaan edesauttaa laadukkaiden ratkaisujen syntymistä. Tässä tuleekin haaste uimahallien ja kylpylöiden omistajille, että he liittyisivät portaaliin. Portaalihan palvelee suurelta osalta heitä itseään, jotta he tietävät, miten heidän laitoksensa kuluttaa energiaa, ja pystyvät seuraamaan, mitä vastaavissa laitoksissa muualla tapahtuu. Laitosten kokonaisvaltaisessa vastuuseurannassa on mielestäni ongelma. Kun liikuntatoimi hoitaa hallien toimintaa ja tilapalvelut tekniikkaa, niin näiden kahden eri toimijan keskinäinen yhteistyö ei toimi kunnolla. Tähän tulisi hallinnossa kiinnittää huomiota eikä toimia kuten eräässä hallissa, jossa asiaa selviteltäessä todettiin, että kuluttavathan ne koulutkin, ei täällä mitään erikoista tarkastelua tarvita. Toivottavasti näin ei ole muualla. Itävallan opintomatkasta kotisivuillamme Yhdistyksen sääntöjen määräämä vuosikokous pidettiin talvella Hyvinkään uimalassa, jossa valittiin vuoden 2009 hallitus jatkamaan tänäkin vuonna. Yhdistyksemme järjesti opintomatkan jäsenilleen 5.–8.5. Matka suuntautui Itävallan uimahalleihin ja kylpylöihin. Paluumatkalla tutustuttiin vielä Euroopan suurimpaan Erlingin kylpylään Münchenin lähellä. Matka onnistui erittäin hyvin, ja sille osallistui 25 jäsentämme. Matkasta tarkemmin kotisivuillamme www.ukty.fi. Yhdistyksemme jäsenet, jotka eivät vielä ole ehtineet maksaa jäsenmaksuaan, hoitavat toivottavasti asian kuntoon mahdollisimman pian, jotta voivat nauttia yhdistyksemme palveluista mahdollisimman tehokkaasti. Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty ■ Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 100. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Yhteystiedot Internet: www.ukty.fi s-posti: [email protected] Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: [email protected] puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kalle Kallio s-posti: [email protected] puh. 0400 577 569 Toivotan kaikille työntäyteistä ja kaunista alkukesää! Tervehtien, Kärpänen puheenjohtaja ● Pertti Kuntatekniikka 4/2010 31 LUENTOAIHEITA kaivataan koulutuspäivillemme Kuntien Putkimestarit ■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on noin 300. Kannattajajäsenistö koostuu alan laitetoimittajayrityksistä, joita on noin 80. Jäsenmaksu on 30 euroa. Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: [email protected] puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: [email protected] www.kuntienputkimestarit.fi NJälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa koittavat jälleen Putkimestaripäivät! Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia. Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan arjen työelämää. Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan, kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla (www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama: ● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitos- ten tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme. ● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta – Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä. Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien luonnista ja suorittamisesta. ● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä? Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä, niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille ([email protected] tai [email protected]). Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille! Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi, ● Sami Sillstén yhdistyksen puheenjohtaja rekry löytää pätevät tekijät /YRXMIRNSLHSRNEEWMERXYRXMNSMHIR EZSMQIXX]}TEMOEX TEPZIPY/YRXEPILHIWWm NEZIVOSWWE JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN: sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi Puhelinnumero on (09) 771 2442 32 Kuntatekniikka 4/2010 +UNTAMARKKINAT +OMMUNMARKNADEN $*, &&%*!'%* "22$)**%$ 22 $ * , $'! ) -/+2+.,-,) !)2+,,)3)-1+,, %!#$% ) -0+2+.,-,) !)2+,,)3)-0+,, & %%!*)6( %!$!%)%"%& ) )""%&)-*)$ 4 4 4)) ) # %! )%4 4)'&! &&$)& %)/-.0))) ('4%)4(%4 6%)) & $$ & )%!&$) 2)(% )'$%&& & #'%&!* $ ! + $444 6 )) !%$"%% $ )) !'%+ !%)"&('( )%)) 2)! !)%&4#$%4)) )%$)% ))) %#" )& & %# % I<;7A986?2;5.996;;<;?AA>@.=.5@A:. I82?8A?@29A@@..@22:<6?@.**(*$)7.-+J)J-)J$$K)*$$(( I@.>7<..8A9@@AA>6..?6.@621<;9<:.??. I=6@LL?6?L99LL;A;@.966@<;7.;LE@@26992.?2@@.762;7L>72?@L:6L9A8A6?6.?2:6;..>27. 7.@62@<6?8A7.=L6BL;=<9@@[email protected]?@. I<;7A986?2;5.996;;<;.::.@@69.6?@2;7.=LL@@L762;8<5@..:6?3<<>A:6 I@A<=.68.992:..;=.>5..@9A2;;<6@?67.@7..?6.;@A;@67.@ I=A<9A2612;=A522;7<[email protected].@:A8.;.?E8?E;@22:<6??.7. B..96=A52612;8LE;;6?@L:6?2??L & %*"'' *)#%)$% *"#%*%&!%%%*$2**"'&%*!'%*''$%* * ($()$441) :.>886;<6;@6=LL99688O :.>6.;;2?6;88<;2;#8A;@.966@@<F ))"') &)) & %# !) A;@.:.>886;<699.8.5B69.7.>.B6;@<[email protected].?@.. &.9:6.'.B6;@<9.@@.>7<.B.@9<A;.?@.?.9..@@27.?A<9.6? @.7.:.82...5B69<6??.7.>.B6;@<9<6??.B<6@:.8?.. :EO?2@A8L@22;B.>.@A699.:.8?A96=A699. >.B6;@<9.8A;@[email protected]<#=.9:6.F=A5296; * * 7.;8<[email protected][email protected]:=L>6?@O;?A<729A?@. H@<6:6.9.8<[email protected]?2@B..@6:A8?2@7. ?L58O6;2;>286?@2>O6;@6 A;;.;>.82;;2@A;E:=L>6?@O;?L58O6?2@ =.9B29A@'-(&5.;82 [email protected]?8A;;.??.";@L.?2@A8?2@" )A92B.6?AA12;82?@LBL8A;@. H6;;<B..@6<869=.69A;@A9<?@2; 7A986?@.:6;2; A;@[email protected];2>46. HAA?6A@AB.;2;2>46.;8A;@.869=.69A; @A9<?@2;7A986?@.:6;2; %$!*$22*0**(((.& ?A:6;2;8A;;[email protected];2>46.@25<88AA? -5@26?@EO8A:==.;6;.' )AA96B<6:.>.82;@.:6;2;H:68L8..B." 68L9A=." A<;;<;:<;6:A<@<6?AA?BA<?6 7.8A;;.@ -5@26?@<6:6;@.:.996866;@26?@O7. @A>B.@28;6688.5A<99<??. ((&.9B29A612;E5@26?E>6@E?:.996 866;@26?@O72;@A86=.9B29A612;@A<@@.:6?22; '269A.&.9B29A. %# %./*0*'22 .A=A;8682?8A?@<72;B2@<B<6:.6?AA12; 8256@@L:6;2; .;86;@.9.6;?LL1L;;O;.7.;8<[email protected]? =.82@@6HAA?6;@.AA@@. ).9<A12;@.?.=.6;<@@.:6;2;7. =.9B29AB2>88<72;AA16?@.:6;2; A986;2;@.9<A?@62;5..>.??. H8A;@[email protected]<A12;82?@LBEE?B.722;5.996;@. A;@.966@<;5.996@A8?2??.:A8.;.<92B62; =A<9A2612;=A522;7<[email protected]; =.;229682?8A?@29A * *!*$2+* !& # ! $) %!#$) -/+2+.,-,) -0+2+.,-,) +)2+,,)3)-1+,, +)2+,,)3)-0+,, !& # $)&$*)$7$#$$)& #)# )"% )-*)$ !#$ 5)))5 ,* %#2%*!**' *2#*#%$*, $2*& %%!$$*0*%&-*%&%&$%&***!$+* )$%5#)%)%4 $%)) & #)!& # &.9:6..;?B.>.>3O>0.3N<05 >[email protected]>.;4?2>B602;=M <::A;:.>8;.12;'[email protected]>.;4 2>;./7A12>=M9A;05?.99.12> ?.9@<05?O@@A8.;/[email protected]. <08?M:218A=<;42>?<: >2?2>B2>.@?=M3O>5.;1 >.B6;@<9.8A;@[email protected]<#=.9:6.F @3; 4##)&""($ # <::A;:.>8;.12;L>6;9.;1?2;1.?@<>2B2;2:.;46;<:12;<P2;@964. 3O>B.9@;6;42;<::A;3O>/A;12@<05A@?@L99.>;..>>.;42>.>2@@G2>@.9 ?2:6;.>62><056;3<>:.@6<;?6;?9.4<:[email protected]>M4<> @3; )2:.;6M>L>$E8<::A;<054<1=>.D6?68<::A;2>;.A8.;@.129.B 4<1.2>3.>2;52@2>3>M;.;1>.8<::A;2>64<1=>.D6??2:6;.>62>;. M992@@O4.=M=><4>.::2@=M BM>.C2//?61<>=M.1>2??2; CCC8A;@.:.>886;.@F !=M?B2;?8. &M=9.@?F;;?<08?M:M;4.3O>[email protected]?<:@6995.;1.5M992>?2>B6023O> 8<::A;2>;.2?@L992>A@?6;./L?@.=><1A8@2>=M<::A;2>;.?5A? H8<:<05BL9712:?<:6;@>2??2>.>7A?@164 :.>6.;;2?6;88<;2;#8A;@.966@@<F ** *1* 12@F;?8?=>M864.=><4>.::2@A@4O>? 5ABA1?2:6;.>[email protected];=.;2912/.@@1L> =.>@6921.>;.3>M;.99.12=.>@62>?<:?6@@2>6 <::A;3O>/A;12@??@E>29?2:21B2>8.> (2:6;.>62@L42>>A: 89H &M<::A;:.>8;.12;<>1;.?=><4>.: <08?M=M?B2;?8.2?B2;?8?=>M864. ?2:6;.>62>;.5M99?6>A: #* !*0**(((.& 2@5L;12><05?82>H5L;42>B6:21" ;OB2>[email protected]/691;6;4??28@<>; >O1<0506>8A?8<;?@2>H=2>?<;.9=<96@682; 62@@;O@?8.9 A>6168896;68H.8@A299@<:3O>B.9@;6;4?7A>6168 2@?B2;?8.66;9.;1 '.8@=M(.8H8<::A;?=>M8689.>@2D@ %# %./*0*"#!#%*"&#$*& #*'3# +* )),) 3,),),) )!!%)%%4)& %# !, 6(%%$%%%*)!%)!'%)-,+/+.,-,) $$6)''$% %)& !! $)& %# !) )))3,),),),) )'4 %#)#)%)!& # , %$%6#)$!)#6%%)$%%)% )7#)-,+/+.,-,+ .>;<;&AA%E /9<E%E ?A:6?2;>.5<6@A?7.8256@@L:6?82?8A? ' ?A:6?=.9B29A?LL@6O(& ?=61.%E7.)69..7.B.?@AAF A16.@<>%E 2?@,2?@2>;&>2:62><@[email protected].;<88. ) 6;9.;1%E A6912>0<:%E <:=A@2>&><4>.:*;6@&*%E >.:<6;9.;1%E 646A:%E <0A:2;@.%E )$2@C<>8?%E ?=2>6.>2%E @29L.>7.9.;?<?6..967.@2>B2E?=66>6 8?<@2 A><<=.;=.>9.:2;@@6(A<:2; @621<@A?@<6:6?@< 6;;6?5<;?A9@6;4><A= 92D6:(20A>6@E%E ..4.&2>5< %E212;4>2;(20A>6@E/ 29?6;46;6.8<;6??.9.6@<? 29?6;46;?2A1A;.?6<6:6?@A988682?8A? ( ;3<2;@2>6;9.;1%E ;?=20@.(2>@6F<6;@6%E ;@>A: A?@6@6.%E ((&.9B29A@%E @L:2>2;8.A=A;862;966@@< A986?@2;7.5EB6;B<6;@6.9<72;966@@< A986?7.E8?6@E6?.9<72;@<6:652;869O966@@< E@E .;?.6;BL96?2;96688ABAA12;7. E5@26?@EO;82?8A?% 256@E?E5@26?@EO;=.9B29A82?8A?2=.>E 66;@[email protected].;<A9A@A?82?8A?%E 6;;.>=?%E 6>7.?@<@F & A986?5.996;;<;&.9B29A@%E A;@.966@@< A;@.>28>EF A;@.8.:.>6;8<A9A@A? A;@62;29L82B.8AA@A? .=6;7L>B2;8<A9A@A?82?8A? (6B6696=.9B29A82?8A? 2.3(A<:6%E 6682;;27.B62?@6;@L:6;6?@2>6OJ9E96682;;2 6;1<>P%E <460. <46A:%E A:64><A=%E A<@@<8A;@. %[email protected]<9@</ 2>68>.@<?9.?@2;?A<729A%E 60><@62@<(A<:6%E 682B.%E <@6B.%E <D6<%E<05(64;C2// $2A88.>6%E $6?0.E.5%E $<>12.&.;886(A<:6%E7 $<>160.;,.;<::A;60.@6<;%E $A<>@2;-?@LBL@>E %=2@A?.9.;::.@@67L>72?@O% >E &.=2>6;82>LE?%E &290<6;9.;1%E &5696=?%E/ &659.7.96;;.%E &)(2>B602?%E '.5..A@<:..@@6E516?@E? '.82;;A?@<6:6?@<&<57<9.%E '2:<@2;.9E?6?%E '6;;28<@6(LL@6O (2A1A996?2@8256@@L:6?E5@26?O@((>E (6?L.?6.6;:6;6?@2>6O:..5.;:AA@@<<?.?@< (<12D<%E (((.& %# %./ (%&.9B29A@%E (A<:2;>6996?B2>8<@ (A<:2;6@?2;L6?EE12;7A59.>.5.?@<(6@>. (A<:2;2;;29966@@<6;?8.2;;2989A//2;>E (A<:2;86>7.?@<?2A>. (A<:2;668A;@.7.*>5269A>E (A<:2;?.6>..;5<[email protected]@@<>E (A<:2;).8?6966@@<>E (A<:2;).9<82?8A?%E (A<:2;)2>[email protected]<%E (A<:2;*A?E>6@E?82?8A8?2@>E (A<:6F+.9@6<;)=.9B29A82?8A? +.9@6<8<;@@<>6 (A&2>>E )25E>E )267<).9<@%E )282? )289.%E7 )2>B2E12;216?@L:6?2;82?8A? )2>B2E12;7.5EB6;B<6;;6;9.6@<?) )>E )62@< )69.8<;?A9@6@)%E )>6=9.;%E )A>8A?LL@6O )EO@2>B2E?9.6@<? )EO@A>B.996?AA?82?8A? +.9@6<8<;@@<>6 +.9@6<B.>.6;:6;6?@2>6O +.;5A?7.9L56::L6?=.9B29A;966@@<>E +.;5A?@EO;82?8A?966@@<2;@>.93O>/A;12@ 3O>124.:9.?BL9>E +.=<%E +612>.%E +6?:.(<[email protected].>2%E7 +&><A= +L2?@O>286?@2>682?8A? -5@26?=.9B29A;8256@@L:6?=><728@6() -)'.82;;A?%E %$!*$22*0** *0*'22 * *!*$2+* #* !*0***************************************************************************************************************************** 0*"#!#%*"&#$*& #*'3# +* Onnen pyörä J oinakin päivinä tuntuu tapahtuvan ihmeellisiä asioita, jolloin päivää tai viikkoa leimaa yksi ainoa keskustelun aihe. Yhtenä päivänä islantilainen tulivuori on vaikuttanut koko Euroopan lentoliikenteeseen ja sitä huomaa, kuinka paljon, pitkälle ja usein nykyään liikutaan, kun joka toisen tutun läheinen on jumissa ympäri maailmaa. Toisena päivänä lööpit valtaa valuuttakriisi. Ja sitten on niitä päiviä, kun oma pieni elämänpiiri tuntuu toistavan jotain teemaa, joka näkyy ja tuntuu eri puolilla ympäröivässä yhteiskunnassa. Minulle jälkimmäisen kaltainen päivä oli eräs toukokuinen perjantai, jolloin niinkin ihana ja arkinen asia kuin pyöräily – siis loistava ja nopea kulkumuoto sekä hyötyliikunnan mahdollistaja – hyppäsi silmilleni kaikkialla. NNN Aamuni alkoi lukemalla päivän lehdestä, kuinka poliisin polkupyöräpartio oli jakanut huomautuksia pyöräilijöille Helsingin keskustassa. Kiinnostavaa, ajattelin, poliisilla on siis resursseja valvoa pyöräilijöiden käyttäytymistä. Jutussa hauskaa oli, että haastattelussa oli nimenomaan fillaripoliisi, joka myös kehui pyörää oivaksi menopeliksi. Pyörästä kerrottiin olevan erityishyötyä poliisille, sillä ympäristön havainnointi on pyörän selästä helpompaa kuin autosta ja ruuhka-aikaan tapahtumapaikoille pääsee nopeimmin pyörällä. Satuin kuitenkin ilmeisesti nousemaan sellaisella (polku)jalalla, että kiinnitin huomiota artikkelissa oleviin pyöräilyyn liittyviin epäkohtiin. Senpä vuoksi silmääni töksähti jo otsikko ”Pyöräilijä, muista liikennesäännöt!”. Haastatellun poliisin antamissa vinkeissä pyöräilijää kehotettiin muun muassa sopeuttamaan ajonopeutensa tilanteeseen sekä olemaan luottamatta muihin liikkujiin ja ottamatta etuajo-oikeutta itsestäänselvyytenä. NNN Aamutoimieni lomassa mietin, miksi poliisi kehottaa juuri pyöräilijöitä muistamaan liikennesäännöt. Eikö kaikkien tulisi muistaa liikennesäännöt, erityisesti autoilijoiden, joiden kulkuväline on osapuolena 70 prosentissa kaikista pyöräilijöiden kuolemantapauksista ja tappaa vuosittain noin 20 pyöräilijää? Entä sitten ajonopeuden sopeuttaminen, ei kai sekään kuulu vain pyöräilijöille? Miksei autoilijoita kehoteta ajamaan varovasti, vaikka olisivatkin etuajo-oikeutettuja? Ja miksi poliisin resurssit eivät riitä jakamaan sakkoja niille autoilijoille, jotka polkevat pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden oikeuksia? Poliisin tavoite on toki hyvä: suojaamattomampana osapuolena pyöräilijän tulee huomioida nämä asiat oman turvallisuutensa vuoksi. Ja epäilemättä löytyy pyöräilijöitä, jotka voisivat noudattaa liikennesääntöjä nykyistä paremmin. Toisin kuin jutusta olisi voinut ymmärtää, pyöräily ei kuitenkaan varsinaisesti ole vaarallista. Autoilu sen sijaan on, erityisesti pyöräilijöille ja jalankulkijoille. NNN Matkalla töihin näin pyörätielle pysäköidyn auton. Asiassa ei sinänsä ole mitään uutta, parin kilometrin työmatkallani pyörätielle pysäköityjä autoja esiintyy päivittäin keskimäärin 2–4. Tilanteessa huomioni kiinnittivät auton ulkopuolella patsastelevat kolme poliisia, jotka jututtivat tupakalla olevaa mieshenkilöä, ilmeisesti auton kul- jettajaa. Kukaan heistä ei näyttänyt välittävän siitä, että auto tukki pyörätien ja osan jalkakäytävääkin eikä tehnyt elettäkään asian korjaamiseksi. Töissä sain sähköpostitiedotteen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Liikenneministeri oli palkinnut ihmisiä moottoriliikenteen edistämisestä. Moottoriliikenteen ansiomitalin sai kahdeksan tieliikenteen toimintaa valtakunnallisesti edistänyttä henkilöä. Hämmennyin. Miksi moottoriliikenteen edistäjiä palkitaan? Olivatko kyseiset ihmiset ehkä vaikuttaneet liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen tai päästöjen vähenemiseen? Uutinen ei kertonut sitä, mutta epäilemättä palkitut olivat mitalinsa ansainneet. Silti tuntui, että jokin ei asenneilmapiirissä ollut ihan kohdallaan. Oliko onnenpyöräperjantaini sittenkin vain yhtä rosvosektoria? M Mette Granberg on 33-vuotias liikennetekniikan DI, joka työskentelee liikennesuunnittelijana HSL Helsingin seudun liikenteessä. . NNN Kotimatkani osoitti toisin. Näin kolme pyöräilijää, joista kukaan ei ollut pukeutunut trikoisiin. Yksi oli hevaripoika, joka polki jopollaan letti hulmuten. Toinen oli nainen, joka pyöräili hameessa ja puhui samalla puhelimeen. Kolmas oli nelikymppinen rokkikukko, joka poltti satulan selässä tupakkaa. Vaikka kaksi jälkimmäistä pyöräilijää epäilemättä aiheuttivat itselleen vaaraa, tuli silti mieleen, että huoleni ilmapiiristä saattoi olla turha. Virkavalta ja valtio voivat vaikuttaa pyöräilylle myönteisen asenneilmapiirin syntyyn, mutta ihmiset muodostavat sen. Jos hevari, rokkari ja pitkään hameeseen pukeutunut mahtuvat henkisesti pyörän selkään, ihan kaikki pyöräilyn asenneilmapiirissä ei voi olla hullusti. Kuntatekniikka 4/2010 37 Kaupungin hiilidioksidipäästöt KRISTIANSTAD Allöverketin yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantolaitos Kristianstadissa polttaa pääosin haketta. Biopolttoaineen käyttö on vähentänyt vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yli 100 000 tonnia. 38 Kuntatekniikka 4/2010 ENERGIA ovat vähentyneet jo viidenneksen satsaa uusiutuvaan Koillis-Skoonessa sijaitseva 80 000 asukkaan Kristianstad on Ruotsin johtavia kaupunkeja ilmastotyön saralla. Jo vuonna 1999 otettiin tavoitteeksi hiilineutraali kaupunki. Kaupungin oma energiayhtiö on ottanut monipuolisesti käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisen ohjauksella pyritään päästöjen vähentämiseen. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Kristianstadin kaupunki ja Paavo Taipale NN Kristianstadin ilmastostrategiajohtaja Lennart Erfors on viranhaltijana seurannut kaupungin tietä hiilineutraaliksi jo parikymmentä vuotta. Alkuvuosina hän toimi jätehuollon parissa mutta on vuodesta 1997 lähtien ollut – Yksi ylimmän tason poliittisispäätoiminen ilmasta tavoitteista kaupungissa on tomies. hiilidioksidipäästöjen vähentä– Kaikki alkoi oiminen, ilmastostrategiajohtaja Lennart Erfors sanoo. keastaan jätehuollon haasteista. 1980-luvun lopulla piti tehdä valintoja tulevaisuuden teknologioiden suhteen. Kaupunki päätti rakentaa yhdistettyä lämmön- ja sähköntuotantoa. Kiisteltiin sekajätteen poltosta, jota vastustettiin laajasti. Tuolloin 80-luvun lopulla päädyttiin biokaasulaitoksen rakentamiseen, Erfors kuvaa ilmastotyön alkuvaiheita. – Jo aiemmat öljykriisit ajoivat meitä vähentämään öljyriippuvuutta ja siirtymään kierrätyspolttoaineeseen ja bioenergiaan. Sittemmin poliittinen tuki vahvistui, ja nyt yksi ylimmän tason poliittisista tavoitteista kaupungissa on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Vuoteen 1990 verrattuna kaupungin hiilidioksidipäästöt ovat tähän mennessä vähentyneet jo 20 prosenttia. Erforsin mielestä asiasta innostuneet muutamat viranhaltijat eri toimialoilla ja yhtiöissä ovat olleet avainaseKuntatekniikka 4/2010 39 ”Vuoteen 1990 verrattuna kaupungin hiilidioksidipäästöt ovat tähän mennessä vähentyneet jo 20 prosenttia.” massa. Kaupunki omistaa sekä energiatuotantoa että jakeluverkon. Lämpöä myydään vain kaupungin alueelle, mutta sähkö on luonnollisesti markkinatavaraa. Haketta, pellettiä ja biokaasua Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantolaitos Allöverket valmistui 1994. Sen pääpolttoaineena on hake. Myös pellettiä ja biokaasua käytetään jonkin verran. Laitoksen lämpöteho on 60 MW ja sähköteho 15 MW. Polttoainevalintojen ansiosta vuotuiset KRISTIANSTADIN TAVOITTEET ■ Kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 40 %:a vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. ■ Asukasta kohden laskettuna 15 %:n vähennys energiankulutuksessa vuoteen 2020 mennessä vuoteen 2008 verrattuna. ■ Liikennebiokaasun tuotannon kolminkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä, jolloin tuotanto vastaisi 200 GWh vuodessa. ■ Vuotuinen tuulivoimatuotanto 500 GWh maalla ja 500 GWh offshore-puistoissa. ■ Seudullinen joukkoliikenne ei käytä fossiilisia polttoaineita vuoden 2018 jälkeen. ■ 40 %:n lisäys julkisen liikenteen käytössä vuodesta 2005 vuoteen 2020. ■ Lisää maatalouden lantaa mädätykseen. 40 Kuntatekniikka 4/2010 Kristianstadin kaupungin yhtiöllä on kolme biokaasulaitosta, joista suurimman teho on 40 MW. Useat kaupungin omistamat autot ja kaikki 25 bussia kulkevat biokaasulla samoin kuin monet jätteenkuljetusautot. hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet yli 100 000 tonnia. Kaupungin kaatopaikka suljettiin vuonna 2001. Silloin aloitti toimintansa Snårarpin kierrätyskeskus. Lajittelun jälkeen hyötykäyttöön saadaan huomattava osa jätteestä. Kaupunki omistaa biokaasuyhtiön, jolla on kolme laitosta. Yksi hyödyntää suljetun kaatopaikan kaasua, toinen kotitalouksien ja teollisuuden biojätteitä ja kolmas jätevedenpuhdistamon lietteitä. Yhteensä laitokset tuottavat energiaa 63 GWh. Lisäksi teollisuuden suunnitelmissa on 120 GWh:n verran biokaasutuotantoa. Kaupungin autot käyvät biokaasulla Nykyinen Karpalundin mädättämö käyttää lajiteltua kotitalousjätettä ja elintarviketeollisuuden orgaanista jätettä sekä lantaa. Lopputuotteena on biokaasu, jota käytetään lämmitykseen ja liikennepolttoaineena. Ennen liikennekäyttöä biokaasua vielä jatkojalostetaan niin, että metaanipitoisuus nousee 97 prosenttiin. Useat kaupungin omistamat autot ja kaikki 25 bussia kulkevat biokaasulla samoin kuin monet jätteenkuljetusautot. Kaupungissa on useita biokaasun tankkauspisteitä. Tavoitteena on saada myös alueellinen liikenneoperaattori Skånetrafiken 2018 mennessä käyttämään ainoastaan sel- laista kalustoa, joka ei käytä fossiilisia polttoaineita. Tuulivoimaa ei unohdeta Kaupunki ei itse rakenna tuulivoimaa, mutta sillä on oma roolinsa kaupungin ilmastostrategiassa. Uutta teknologiaa uskotaan saatavan pian käyttöön. – Tuulivoimaa kehitetään myös, mutta se on yksityisten toimijoiden varassa. Olemme laatineet tuulivoimasuunnitelman ja siitä keskustellaan parhaillaan vilkkaasti, koska siinä avataan mahdollisuudet rakentaa suuri määrä tuulivoimaloita, Erfors paljastaa. Myös offshore-teknologiaa ollaan ottamassa käyttöön. Kaupunki käsittelee parhaillaan offshore-tuulipuiston lupahakemusta, joten kovin kaukana tämänkään teknologian käyttöönotosta ei olla. Energiaremontit päästövähennyskeinona Kaupunki tarjoaa energianeuvontapalveluja ja kanavoi valtion tukea korjausrakentamiseen. Myös passiivitalojen rakentamiseen kannustetaan. – Valtio on tukenut kotitalouksia lämmitysjärjestelmän vaihtamisessa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi. Kaupunki toimii tukirahoituksen välittäjänä hankkeisiin ryhtyvien lupahakemusten käsittelyn yhteydessä, Erfors kertoo. Kaupungin omia kiinteistöjä on liitetty yhä enemmän kaukolämmön piiriin, ja useissa kiinteistökohtaisissa lämpökeskuksissa on siirrytty biopolttoaineisiin. Näihin investointeihin on saatu 25 prosenttia valtion tukea. Se on Erforsin mielestä nopeuttanut investointien toteutusta. Tukiohjelma ei kuitenkaan ole enää käytössä lukuun ottamatta pientalojen liittämistä kaukolämpöverkkoon. Sitä vastoin suomalaisen kotitalousvähennyksen tapainen veroetuus on edelleen hyödynnettävissä. – Nyt näyttää siltä, että pellettilämmitys ei enää lisäänny entiseen tahtiin. Lämpöpumppuja rakennetaan enemmän, ja pelletin hinta on noussut selvästi. Jotkut pitävät pellettilämmitystä myös työläänä, Erfors arvioi pientalojen lämmitysratkaisujen tulevaisuutta. Seurantaa ja sopeutumistakin tarvitaan Valtion ympäristöhallinto seuraa yleisellä tasolla päästöjen kehitystä ja raportoi siitä EU:lle. Kristianstad seuraa omia päästöjään toimialoittain. Pääpaino on liikenteen päästöissä. – Kuntien keskinäinen vertailu olisi kiinnostavaa, mutta sen luotettavuus on kyseenalainen, sillä teollisuuslaitosten ja läpikulkuliikenteen päästöt aiheuttavat virhelähteitä, Lennart Erfors toteaa. Määrätietoisista päästöjen vähennystoimenpiteistä huolimatta myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista tarvitaan. Kristianstadissa on Ruotsin rakennettujen alueiden alavimmat kohdat, joista osa sijaitsee 2,4 metriä merenpinnan alapuolella. Kaupungilla onkin vireillä 20 miljoonan euron hankkeet tulvapenkereiden rakentamiseksi näille alueille. N Kristianstadin kaupungin ilmastostrategiajohtaja Lennart Erfors esitteli Kristianstadin saavutuksia uusiutuvan energian käytössä Kuntien ilmastokonferenssissa Tampereella toukokuussa. ENERGIA Fotomontaasi/Scheiwiller Svensson Arkitektkontor AB Söderenergin puuta ja kierrätysmateriaaleja käyttävä Igelstan biovoimala Södertäljessä on Ruotsin suurin. Ruotsissa puu palaa suurissakin voimaloissa VEROETU vauhditti pelletinpolttoa Ruotsi on puupelletin polton suurvalta. Keskeisenä taustatekijänä biopolttoaineiden esiinmarssille on maassa jo pitkään käytössä ollut hiilidioksidivero, joka on olennaisesti parantanut biopolttoaineiden hintakilpailukykyä. Kevyen polttoöljyn verotus on Suomen tasoon nähden yli nelinkertainen. Tanska ja Italia noin miljoonan tonnin käyttäjinä. Yli puolet Suomessa valmistetuista pelleteistä viedään Ruotsiin. Pelletin tuottajat arvioivat läntisen Euroopan pelletin käytön jopa kymmenkertaistuvan nykyisestä noin 6,5 miljoonasta tonnista alkaneen vuosikymmenen aikana. Bioenergia on tärkeässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Vuoteen 2020 mennessä EU:n tulee vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia ja tuottaa 20 prosenttia energiastaan uusiutuvilla energianlähteillä. Kesäkuussa jäsenvaltioiden on määrä julkistaa omat suunnitelmansa siitä, miten tähän ns. 202020 -tavoitteeseen päästään. Ruotsin suurin biovoimala Tukholman seudulla Pientalojen lisäksi ruotsalaiskuntien lämpölaitokset ovat ottaneet biopolttoaineet laajasti käyttöön. Södertäljen, Botkyrkan ja Huddingen kuntien omistaman Söderenergin uusin ja suurin puuta ja kierrätysmateriaaleja polttava Igelstan CHP-laitos käynnistyi joulukuussa 2009 Södertäljessä. Igelstan biovoimala tuottaa enimmillään 200 MW lämpöä ja 85 MW sähköä. Osakaskuntien lisäksi lämpöä myydään ajoittain Tukholmaan saakka. Paavo Taipale TEKSTI Paavo Taipale NNPellettiä käytetään erityisesti pientalojen lämmitykseen, mutta Ruotsissa myös monet suuremmat kuntien lämpölaitokset käyttävät polttoaineena joko haketta tai pellettiä. Pelletillä lämpiää yli 150 000 ruotsalaista pientaloa, mikä on yli kuusikertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsi on maailman suurin pelletin polttaja. Maassa käytetään pellettiä lähes kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Perässä seuraavat Yhdysvallat runsaalla 1,6 miljoonalla tonnilla sekä Saksa, Operaattori Marko Ikäheimo (vas.) ja työnjohtaja Johan Persson pitävät Fittjan lämpövoimalan siirtymistä pellettiin onnistuneena. Voimala kuluttaa täydellä teholla noin 17 000 tonnia polttoainetta viikossa.Yhtiön polttoaineen varastotilan tarve on kymmenessä vuodessa kuusinkertaistunut, kun hiilestä on siirrytty puuhun. Samalla energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet 80 prosenttia. Fittjassa siirryttiin pellettiin 2006 Söderenergillä on yhteensä kolme tavanomaisessa tuotantokäytössä olevaa laitosta ja kaksi varavoimalaa. Botkyrkan kunnassa sijaitseva Fittjan lämpölaitos siirtyi käyttämään pellettiä 2006. Alun perin laitos käytti polttoöljyä ja vuodesta 1995 lähtien mäntyöljyä. Vuonna 2006 polttoaineesta noin kolmasosa oli kierrätyspolttoainetta. Nykyisessä kattilassa voi käyttää eri polttoaineita. Yhtiö pitää monipolttoainekattilaa välttämättömänä polttoaineiden arvaamattoman hintakehityksen vuoksi. Pellettiin siirtymisen jälkeen Fittjan lämmöntuotantokapasiteetti on 130 MW. Pelletit jauhetaan ennen syöttöä kattilaan. Täydellä teholla ajettaessa laitoksessa palaa 30 tonnia pellettiä tunnissa, mikä vastaa pariakymmentä rekkakuormaa vuorokaudessa. N Kuntatekniikka 4/2010 41 Uudelle asuinalueelle etsitään vähäpäästöistä ja JOENSUUN PENTTILÄNRAN Joensuun keskustaan nousevasta Penttilänrannan asuinlueesta suunnitellaan mahdollisimman vähäpäästöistä. Vaikka alueen rakentaminen kestää 20– 30 vuotta, jo nyt sinne etsitään mahdollisimman ilmastoystävällistä ja kustannustehokasta lämmitysratkaisua. Selvitettävänä on viisi vaihtoehtoa. NN Rakennusten energiatehok- kuusvaatimuksia kiristettiin vuoden alusta, ja ne kiristyvät entisestään 2012, ennen kuin Penttilänrannan alueen rakentaminen pääsee vauhtiin. Uudet määräykset varmistavat, että Penttilänrantaan rakennettavat talot ovat energiatehokkaita. Lämmitysratkaisujen arvioinnissa on tärkeää selvittää koko niiden elinkaaren aikaiset päästöt ja kustannukset. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitettiin tietokonemalli, jolla arvioitiin hiilijalanjäljet viidelle vaihtoehtoiselle lämmitysratkaisulle. Arviointi toteutettiin GaBi 4.3 -elinkaarimallinnusohjelmistoa käyttäen. Viidestä vaihtoehdosta neljä perustui kaukolämmitysratkaisuihin ja yksi rakennuskohtaisiin, matalalämpöistä verkostoa hyödyntäviin lämpöpumppuihin. kuuden parantuminen, teknologian nopea kehittyminen, polttoaineiden hintakehitys sekä tiukentuvat päästönormit asettavat haasteita uuden Penttilänrannan asuinalueen lämmitysjärjestelmän valinnalle. Oman mausteensa tähän tuo alueen rakentamisen ajoittuminen pitkälle 20– 30 vuoden aikajänteelle. Rakennusten energiatehok- Biomassa- ja CHP-laitos vähäpäästöisimpiä Biomassaa käyttävä lämpölaitos ja pieni sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos (CHP-laitos) ovat hiilidioksidipäästöjen kannalta parhaat vaihtoehdot. Molempien ratkaisujen osalta alueen rakentamisen pitkä aikajänne ja sitä kautta melko hitaasti kasvava TEKSTI Kirsti Kärkkäinen Penttilänranta-hankkeen projektipäällikkö Tero Toivanen (oik.), Joensuun Veden toimitusjohtaja Juha Lemmetyinen ja tekniikan ylioppilas Markus Hirvonen selvittävät jätevedestä talteenotettavan lämmön hyödyntämistä Penttilänrannan lämmitykseen. lämpökuorma vaikuttavat merkittävästi laitoksen taloudellisuuteen, investoinnin optimaaliseen ajankohtaan ja mitoitukseen. CHP-laitoksen investointikustannukset ovat suhteellisen suuret lämpökeskukseen verrattuna. Kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi tuotetusta sähköstä saatava hinta ja uusiutuvien energialähteiden käytölle myönnettävät investointi- tai tariffituet, joita parhaillaan käsitellään eduskun- nassa. CHP-laitoksessa haasteena on myös riittävän lämmityskuorman löytyminen kesäaikaan. – Pienen CHP-laitoksen teknologia on Penttilänrannan vaatimassa, noin 2 MW:n lämpötehon luokassa vielä kehitys- ja kaupallistumisvaiheessa. Selvittämme myös vaihtoehtoa tuottaa lämpöä ensi vaiheessa siirrettävällä lämpökontilla. Varsinainen lämpökeskus tai pieni CHP-laitos rakennettaisiin myöhemmin, kun Penttilänrannan kaavoitus käynnissä – alueen toteuttaminen Tiivis yhdyskuntarakenne ja kevyttä liikennettä suosivat liikkumisratkaisut antavat hyvän lähtökohdan Penttilänrantaan rakennettavan uuden asuntoalueen päästöjen pienentämiselle. Penttilänrannan rakentaminen on 20–30 vuoden hanke. Alueelle rakennetaan 970 asuntoa ja siellä tulee olemaan lähes 2 000 asukasta. Alue kaavoitetaan vaiheittain. Penttilänrannan 1. osan asemakaavoitus on meneillään, ja kaavan uskotaan valmistuvan 2011 ■ 42 Kuntatekniikka 4/2010 alkuun mennessä. Ensimmäinen kaava-alue sisältää noin puolet alueelle suunnitellusta kokonaisrakennusoikeudesta. Rakennusoikeutta on noin 94 700 kerrosneliömetriä (k-m²), josta asumiseen on osoitettu noin 72 400 k-m². Rakennukset ovat valtaosin 4–6-kerroksisia kerrostaloja, kaikkiaan niitä on 50–60 kpl. Rivitalojen rakentaminen on mahdollista yhdessä korttelissa Pajamäen rinnealueella. Puurakentaminen on mahdollista ainakin venesataman taakse ENERGIA kustannustehokasta lämmitysratkaisua NASSA hiilipäästöt kuriin Jätevedenpuhdistamon hukkalämpö talteen – Penttilänrannan lähellä sijaitseva Kuhasalon jätevedenpuhdistamo herätti kiinnostuksen jäteveden hukkalämpöjen hyödyntämiseen lämpöpumppuja hyväksikäyttäen, Toivanen kertoo. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat hänen mukaansa joko keskitetty tai hajautettu lämpöpumppuratkaisu. Keskitetyssä ratkaisussa ulosvirtaavan puhdistetun jäteveden lämpöenergia hyödynnetään jätevesilaitokselle sijoitettavalla neljän, jopa viiden megawatin lämpöpumpulla, jolla tuotettu 70-asteinen kaukolämpövesi johdetaan Penttilänrannan alueelle normaalia kaukolämpöverkkoa pitkin. – Lämpöä tulee reilusti enemmän kuin mitä alueen lämmittä- vie 20–30 vuotta sijoittuvassa korttelissa 96, jossa on rakennusoikeutta 24 900 k-m2 (noin 20 kerrostaloa). Tontinluovutuskilpailu käynnistyi keväällä, ja alueelle tulevat rakennusliikkeet osallistuvat kaavan viimeistelyyn. Tätä ns. kumppanuuskaavoitusmenettelyä sovelletaan Joensuussa nyt ensimmäistä kertaa. ■ Lue myös Penttilänrannan entisen sahan maiden puhdistuksesta, Kuntatekniikassa 5/2009, s. 44. Pdf löytyy os. http://lehti.kuntatekniikka.fi> Lehtiarkisto 200 kgCO2eq/MWh alueen rakentaminen on edennyt, lämpökuorma kasvanut ja teknologia tullut markkinoille, kertoo Penttilänrannan projektipäällikkö Tero Toivanen Joensuun kaupungin teknisestä virastosta. Kaukolämpöverkkoa suunnitellaan koko alueelle ja rakennetaan alusta asti huomioiden rakentamisen eteneminen ja kasvavat tarpeet. Lämmitysvaihtoehtojen ominaispäästöt 150 Pumppausenergia 100 Lämmöntuotanto 50 0 Polttoainehuolto Fortum Lämpölaitos PienCHP Keskitetty Hajautejv-lämpö- tut lämpöpumppu pumput KUNTATEKNIIKKA JOENSUUSSA 3.–5.6. Sähkön päästökertoimena on käytetty keskimääräistä Suomessa tuotetun sähkön päästökerrointa (200 kgCO2eq/MWh). Järjestelmien omakustannehinnat, `/MWh Lämpöteho jätevedestä 2,7 MW Fortum 210 kg/s 10 oC 7 oC Puhdistettu jätevesi Sähköteho LÄMPÖPUMPPU 1,1 MW COP 3,5 70 oC Kaukolämpövesi 40 oC Lämpöteho 3,8 MW Keskitetyssä ratkaisussa ulosvirtaavan puhdistetun jäteveden lämpöenergia hyödynnetään jätevesilaitokselle sijoitettavalla lämpöpumpulla. Lämpöpumpulla tuotettu 70-asteinen kaukolämpövesi johdetaan Penttilänrannan alueelle normaalia kaukolämpöverkkoa pitkin. minen vaatii. Ylijäämälämpö voitaisiin hyödyntää myös Penttilänrannan ulkopuolella yhdistämällä verkosto kaupungin nykyiseen kaukolämpöverkkoon, Toivanen kaavailee. Jätevedenpuhdistamossa syntyvä biokaasu hyödynnetään jo puhdistamolla sekä sähkönä että lämpönä. Biokaasulla tuotetaan noin neljännes jätevesilaitoksen energiatarpeesta. – Lämpöpumppuvaihtoehdon yhteydessä selvitämme myös mahdollisuutta korvata ainakin osa kevyellä polttoöljyllä tuotetusta prosessilämmöstä lämpöpumpulla, Joensuun Veden toimitusjohtaja Juha Lemmetyinen sanoo. 76 E Lämpölaitos 60 E Pien-CHP 79 E Keskitetty jätevesilämpöpumppu 59 E Hajautetut lämpöpumput 61 E Lopullisessa Penttilänrannalle lasketussa kulutusrakenteessa vaihtoehtoisille järjestelmille saatiin taulukossa esitetyt elinkaaren aikaiset omakustannehinnat (alv 0 %) tiloihin toimitettua lämpöenergiayksikköä (MWh) kohden. Energiantuotannon hinnat on laskettu annuiteetteina tekniselle pitoajalle 5 %:n reaalikorolla ja tämänhetkisillä energianhinnoilla alv 0 %: sähkö 82 €/ MWh, hake 20 €/MWh, POR 40 €/MWh ja CHP-sähkön myynti 50€/MWh. Fortumin lämmön hinta perustuu tämänhetkisiin listahintoihin. Matalalämpöistä vettä kohdealueelle Hajautetussa lämpöpumppuratkaisussa jäteveden lämpöenergia otetaan talteen jätevedenpuhdistamolla lämmönsiirtimellä ja johdetaan lämpöverkkoa pitkin matalalämpöisenä vetenä kohdealueelle. Kiinteistöjen lämmitys- ja käyttöveden lämpötila nostetaan kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla tarvittavaan lämpötilaan. Matalaenergiaverkon lämpötilataso on alimmillaan noin 5 astetta riippuen jäteveden puhdistamon ulosvirtaavan jäteveden lämpötilatasosta. – Lämpötila on alimmillaankin riittävä kiinteistökohtaisten lämpöpumppujen lämmönlähteeksi, tosin vettä tarvitaan paljon. Tässä ratkaisussa lisäkustannuksia ja -päästöjä aiheuttavat suuret vesivirtaamat ja niiden pumppauskustannukset, toteaa tekniikan ylioppilas Markus Hirvonen, jonka juuri valmistuneeseen diplomityöhön tulokset perustuvat. Hiilivapaata sähköä tarvitaan Lämpöpumpputeknologiaan pohjautuvien lämmitysvaihtoehtojen hiilijalanjälki riippuu käytettävän sähkön päästökertoimesta ja lämpöpumppujen COP-kertoimesta. COP-kerroin ilmaisee, kuinka paljon lämpöä Kuntatekniikka 4/2010 43 ENERGIA PÄÄSTÖT PUNTARISSA ■ Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvitys on laadittu Lähilämpöverkot matalaenergiarakentamisessa -projektissa, joka on osa Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaa. ■ Tulokset on julkaistu Markus Hirvosen tuoreessa diplomityössä ”Uudisrakennusalueen lämmitysratkaisujen valinta – tulevaisuuden haasteet ja niihin vastaaminen”. ■ Lähilämpöverkot matalaenergiarakentamisessa -projektia koordinoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Tutkimukseen osallistuvat myös Oulun yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hankkeessa ovat mukana Joensuun ja Kontiolahden kunnat sekä useita pohjoiskarjalaisia yrityksiä. ■ Penttilänranta-hankkeesta lisätietoa projektipäällikkö Tero Toivaselta, [email protected] ja os. www.jns.fi/penttilanranta tuotetaan käytettyä sähköyksikköä kohti. COP-kertoimen vaihteluväli on 2,7–3,5. Kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla voidaan päästä keskitettyä lämpöpumppua parempiin COP-kertoimiin, kun lämmitysveden lämpötilaa ei missään vaiheessa tarvitse nostaa kovin korkeaksi. Rakennusten lämmönjakojärjestelmät toteutetaan matalissa lämpötiloissa lattialämmityksenä. Matalat lämpötilatasot sopivat matala- ja passiivienergiarakennusten lämmönjakoon. Ratkaisevaa hiilidioksidipäästöjen kannalta on, millä lämpöpumppujen käyttämä sähkö tuotetaan. Jos lämpöpumppu käyttää uusiutuvilla tuotettua sähköä, Penttilänranta on lähes hiilivapaa alue. Sähköntuotantomahdollisuuksia biokaasulla ja jopa tuulivoimalla vielä selvitetään. Kaukolämpöverkon päästöt liian suuret Fortumin kaukolämpöverkko tu- lee aivan Penttilänrannan alueen viereen. Perinteinen vaihtoehto olisikin liittää alue nykyiseen kaukolämpöverkkoon. Joensuun keskusta-alueen lämpö tuotetaan Fortumin turvetta ja puuta käyttävässä CHP-laitoksessa ja juuri valmistuneessa puupolttoaineita käyttävässä lämpökattilassa. CHP-laitoksessa polttoaineena käytetään myös pieniä määriä voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevan kaatopaikan kaatopaikkakaasuja. Huippu- ja varavoima tuotetaan raskaalla polttoöljyllä. Tuotannon hiilidioksidipäästöihin vaikuttavat eniten turpeen ja puupolttoaineiden osuudet. Puupolttoaineiden osuuden on arvioitu kasvavan noin 60 prosenttiin kaikista käytetyistä polttoaineista. Ratkaisujen johdosta Joensuussa myytävän kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat hiukan yli 150 kiloa tuotettua megawattituntia kohden. Muihin selvitettyihin vaihtoehtoihin verrattuna päästöt ovat yli kak- • Auraus • Hiekoitus • Harjaus • Kadunpesu • Ruohonleikkaus • Massojen siirto ja tasaus • Lehtien keräys • Jyrsintä • Kaivaminen Yksi kone, monta työtä Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa tasavertaisesti perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja suorituskyvyllään, mutta huomattavasti edullisempaan hintaan. Pienemmät 200- ja 400-sarjan koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia. Avantilla on kiinteistönhoidossa töitä ympärivuoden. Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Hinnat alkaen 11.700 € sis. alv www.avanttecno.com 44 Kuntatekniikka 4/2010 sinkertaiset, mikä selittyy pääasiallisesti turpeen käytöllä. Lämpölaitos- ja pien-CHPvaihtoehtojen alhaiset päästöt saadaan aikaan suurella puun osuudella. Kahdessa lämpöpumppuvaihtoehdossa päästöjä alentaa puhdistetun jäteveden hukkalämmön suuri osuus lämmöntuotannosta. Vaihtoehdot osoittautuivat pääosin sekä kustannusten että hiilidioksidipäästöjen osalta toteuttamiskelpoisiksi. Nykyisillä energiahinnoilla ja investointikustannuksilla lämpöpumppuvaihtoehdot osoittautuivat lähes samansuuruisiksi lämpölaitosvaihtoehdon kanssa. – Fortumin kaukolämpöverkon päästöt ovat liian suuria Penttilänrannan tavoitteisiin nähden. Tarvitaan uusia vähäpäästöisiä tuotantovaihtoehtoja. Päätöksiä alueen lämmitysvaihtoehdoista ja yhteistyökumppaneista tehdään alkusyksyllä, Tero Toivanen toteaa. N Made in Finland ”Tämä lehti on luettava” Kehittämispäällikkö Elina Pekkarinen Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela Karkkilan kaupunki K untatekniikka on alansa ykkönen. Sitä kustantaa ja julkaisee Kuntaliiton tytäryhtiö KL-Kustannus Oy. Lehden toinen julkaisija on Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY. ALANSA YKKÖNEN Tapio Jokela hakee Kuntatekniikkalehdestä muun muassa tietoa yrityksistä ja niiden palveluista. Elina Pekkarinen lukee Kuntatekniikkaa pysyäkseen alan kehityksen kyydissä. 4 /2010 Lennart Erfors on seurannut Kristianstadin tietä hiilineutraaliksi jo 36 38 20 vuotta. sivusivulla Joensuun seudulle Kevennystä Lahti sai yhteinen yleisympäristö- vuotovedet kaava sivu 24 lupiin sivu 46 kuriin sivu 50 Teknisen toimen tuottavuus parani it:llä sivu 54 KUNTATEKNIIKKA JOENSUUSSA 3.–5.6. Kuntatekniikan lukijoista 72 prosenttia pitää lehteä erittäin tai melko hyödyllisenä. 64 prosenttia säilyttää lehden yli kuukauden. Keskimääräinen lukuaika on 38 minuuttia. Kolmella neljästä lukijasta on vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Kuntatekniikan lukija- ja huomioarvotutkimus 2009/Taloustutkimus Oy Tilaukset: (09) 771 2442, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Kustantaja: KL-Kustannus Oy/Kuntaliitto http://lehti.kuntatekniikka.fi Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän ASUMISEN IHMEMAA Asuntomessusivut 6–23 Pirjo Valtakari Rekisteröinti ja toimialakohtaiset asetukset avuksi Ympäristölupamenettely kevenee Ympäristölupamenettelyä on kevennetty ympäristönsuojeluasetuksen muutoksilla. Eräitä toimintoja poistettiin lupamenettelystä, joillekin asetettiin uusia luvanvaraisuuskynnyksiä ja joidenkin kynnystä nostettiin. Samalla muutettiin kuntien ja valtion työnjakoa ympäristölupien käsittelyssä sekä tehtiin valtion aluehallinnon uudistamiseen liittyvät muutokset. ● Leena Eränkö, ympäristölakimies Valpasvuo, ympäristöasiantuntija Suomen Kuntaliitto ● Vesa NNKokonaan ympäristölupame- nettelystä poistettiin ilmakaasutehdas, pintavettä käyttävä raakaveden puhdistuslaitos, voiteluöljytehdas ja kuitusementtilevytehdas. Joitakin toimintoja poistettiin tietyin ehdoin kuten suljetun 46 Kuntatekniikka 4/2010 vesienkäsittelyjärjestelmän käytön perusteella. Eräille toiminnoille tuli uusi lupakynnys. Lupamenettelystä poistuvat pienet ympäristövaikutuksiltaan haitattomat toiminnot. Lupakynnyksen nostaminen oli pääasiallisin ympäristölupamenettelyn keventämiskeino, ja kohdistui ympäristönsuojeluasetuksen laitosluettelon toimintoihin. Luvantarve muilla perusteilla säilyy ennallaan. Luvanvaraisuuden tulkintaa on täsmennetty tarkistamalla prosessikuvauksia. Näillä muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta luvanvaraisten toimintojen kokonaismäärään. Myös valtion ja kunnan lupaviranomaisten välistä toimivaltajakoa selkeytettiin. Valtiolta siirrettiin kuntiin joitakin pieniä ja vähän haittaa aiheuttavia toimintoja. Nämä toiminnot ovat prosesseiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan samantyyppisiä kuin kunnassa ennenkin käsitellyt asiat. Kunnalta siirrettiin valtiolle kaikki IPPC-direktiivin mukaiset laitokset. Toimialoille ympäristönsuojeluvaatimusasetuksia Ympäristönsuojeluvaatimusase- tukset koskevat Lasfalttiasemia, Lnestemäisten polttoaineiden jakeluasemia, Lpolttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköitä sekä Lkivenlouhimoita, kivenlouhintaa ja kivenmurskaamoja. Asfalttiasemat, jakeluasemat ja energiantuotantolaitokset siirtyvät jatkossa pois lupamenettelystä jälkivalvontaan. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä näistä toiminnoista ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröimistä varten. Kivenlouhimot, kivenlouhinta ja kivenmurskaamot eivät jää pois ympäristölupamenettelystä. Asetuksella tullaan antamaan toimialan ympäristönsuojelulle vähimmäisvaatimukset. Vaatimukset koskevat sekä alle 50 päivän toimintaa että ympäristöluvanvaraista toimintaa. Ympäristöministeriön mukaan 1.1.2010 jälkeen toiminnanharjoittaja on voinut toimia yhdellä toimipaikalla kertaalleen yhteensä 50 päivää ilman ympäristölupaa. Jos toimintaa on tarpeen harjoittaa samalla paikalla yli 50 päivää, tulee toiminnalle hakea ympäristölupa. Tämä 50-päivän säännön täsmennys on tällä hetkellä ainoa kiviainestuotantoa koskeva muutos. Rekisteröintimenettely jälkivalvonnan työkaluksi Ympäristölupaa ei jatkossa tarvita tiettyihin toimintoihin, joiden ympäristönsuojeluvaatimuksista on säädetty asetuksella. Näiden osalta siirrytään jälkivalvontaan. Siirtyminen jälkivalvontaan ei kuitenkaan merkitse toiminnan ympäristönsuojeluvaatimusten lieventämistä. Toiminnanharjoittajan on tehtävä toiminnasta ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Ilmoitus tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 90 päivää ennen toiminnan aloittamista. Toimialakohtaisissa asetuksissa on säädetty ilmoituksen sisällöstä. Ympäristöministeriössä on laadittu ilmoituslomakkeet täyttöohjeineen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on rekisteröidä ilmoitettu toiminta ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ilmoituksen saavuttua katsotaan, onko ilmoitus täytetty oikein ja sen tiedot riittäviä. Selvitetään, onko kyse toiminnasta, joka ei YMPÄRISTÖ Kivenlouhinta ei jää pois ympäristölupamenettelystä. Kallio saa väistyä yritysalue West 51:n tieltä Kirkkonummen Jorvaksessa. ole millään muulla perusteella luvanvarainen. Lisäksi selvitetään, onko toiminta kaavan mukaista. Ympäristönsuojelulain muutetun 30 §:n mukaan rekisteröintimenettelyssä olevaa toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Säännös vastaa ympäristöluvan myöntämisedellytyksiä. Kaavanvastaiselle toiminnalle ei voida myöntää ympäristölupaa eikä sitä voi merkitä rekisteriin. Jos ilmoitus on täytetty oikein, toiminta ei ole kaavan vastaista eikä ole kyse luvanvaraisesta toiminnasta, toiminta rekisteröidään. Rekisteröinnissä ei tehdä ilmoituksen johdosta hallinnollista päätöstä eikä käsittelyssä ole mahdollista antaa määräyksiä. Toiminnanharjoittajalle lähetetään tieto rekisteröinnistä. Rekisteri-ilmoituksen käsittelystä voidaan periä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsittelytaksan mukainen maksu. Käsittelylasku voidaan lähettää samalla kuin ilmoitus rekisteröinnistä. Rekisteröinti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tulisi suorittaa ns. Kunta-Vahti -palvelussa. Käytännössä palvelu on kuntien kannalta hankala. Jos rekisteröinti ei onnistu, kunnan on syytä neuvotella ELY-keskuksen kanssa siitä, mitä tietoja (esim. toimiala, toiminnanharjoittajan tiedot, toimintapaikka, koordinaatit) lähetetään ELY-keskukselle rekisteröintiä varten kunnes järjestelmä toimii kunnissa. Tarkoituksena on jatkossa helpottaa Kunta-Vahti -palvelun käyttämistä. Toisessa vaiheessa tarkoitus on muodostaa rajapintayhteys kunnan ja valtion sähköisten järjestelmien, kuten ympäristönsuojelun tietojärjestelmän välille. Tulevaisuudessa rekisteröinti-ilmoitusten tekeminen ja käsittely siirretään sähköiseksi. Luvanvaraisuuden kriteerit täsmentyivät Ympäristölupa vaaditaan edelleen sellaiseen toimintaan, joka on luvanvaraista muun säännöksen kuin ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n luettelon perusteella. Siten luvanvaraista on edelleenkin L toiminta, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain 1:19:ssä tarkoitetusta toiminnasta, L jätevesien johtaminen, josta saattaa aiheutua vesilain 1:2:ssä tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista, L toiminta, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja L tiettyjä haitallisia aineita vesiin päästävät toiminnot, joiden luvanvaraisuudesta on erikseen säädetty valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi ympäristölupa vaaditaan aina toimintaan, joka L sijaitsee tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, L todennäköisesti aiheuttaa luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettuja seurauksia tai L on osa luvanvaraista ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Taksat ja suojelumääräykset ajan tasalle Kunnissa on syytä tarkistaa, onko kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksassa ilman muutoksia perusteet periä ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaisesta tehtävästä maksua. Tähän ei tarvita nimenomaista mainintaa, jos taksassa on ”kaatokohta” esim. tuntiperusteisesti laskutettavista muista asian käsittelyistä. Toiminnan tulee noudattaa toimialakohtaisessa ympäristönsuojeluvaatimusasetuksessa säädettyjä velvoitteita, mitä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo ns. jälkivalvontana. Valvonnassa on mahdollisuus puuttua asetuksen vastaisiin tilanteisiin mm. ympäristönsuojelulain nojalla annettavilla määräyksillä. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä ei saa ympäristönsuojelulain muutoksen jälkeen olla sellaisia määräyksiä, jotka koskevat rekisteröitäviä toimintoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toiminnan sijoituspaikkaa koskevat määräykset. Mikäli tällaisia määräyksissä on, ei niitä sovelleta 1.6.2010 jälkeen. N SÄÄDÖSMUUTOKSET ■ Ympäristönsuojeluasetuksen muutoksella (1792/2009) kevennettiin ympäristölupamenettelyä poistamalla eräitä toimintoja lupamenettelystä, asettamalla uusia luvanvaraisuuskynnyksiä ja nostamalla joidenkin toimintojen luvanvaraisuuskynnystä. Samalla muutettiin kuntien ja valtion työnjakoa ympäristölupien käsittelyssä sekä tehtiin valtion aluehallinnon uudistamiseen liittyvät muutokset. Asetusmuutos tuli voimaan 1.1.2010. ■ Ympäristönsuojeluasetuksen 4 b §:ää on muutettu (235/2010) ilmailulaitoksen yhtiöittämisestä johtuen. Samalla on tehty eräitä teknisiä täsmennyksiä. Asetusmuutos tuli voimaan 13.4.2010, ja sitä sovelletaan 1.1.2010 lukien. ■ Ympäristönsuojeluasetuk- sen muuttamisesta annetun asetuksen (1792/2009) voimaantulosäännöstä on muutettu (248/2010) lisäämällä uudet 5 ja 6 momentit. Niiden mukaan 1.1.2010 vireillä olleisiin ympäristölupa-asioihin sovellettaisiin lisätietoja pohjavesialueella koskevaa ympäristönsuojeluasetuksen 13 §:ää sellaisena kuin se oli 31.12.2009. Asfalttiasemille palautettaisiin 2010 loppuun luvanvaraisuutta rajaava 50 päivän aikaraja. Asetusmuutos tuli voimaan 16.4.2010, ja sitä sovelletaan 1.1.2010 lukien. ■ Toimialakohtaiset ympäristönsuojeluvaatimukset mahdollistava ympäristönsuojelulain muutos (253/2010) tuli voimaan 1.6.2010 samaan aikaan toimialakohtaisten asetusten kanssa. Kuntatekniikka 4/2010 47 YMPÄRISTÖ Tulevaisuuden liiketoimintaa ja kestävää kehitystä TUHKAT halutaan hyötykäyttöön Poh Teollisessa toiminnassa syntyvän tuhkan hyötykäyttö ja tämän liiketoiminnan tuotteistaminen ovat tavoitteina jäteyhtiö Lakeuden Etappi Oy:n ja Vaskiluodon Voima Oy:n käynnistämässä hankkeessa, jolla pyritään edistämään tuhkan hyötykäyttöä Suomessa. Tarkoituksena on rakentaa edullisia teitä ja parkkipaikkoja niin, että säästetään sekä vero- että luonnonvaroja. TEKSTI JA KUVAT ● Hannele Lyytikäinen-Käppi tiedottaja, Lakeuden Etappi Oy NN Lakeuden Etapin ja Vaski- luodon Voiman yhteishankkeessa tutkitaan Seinäjoki-Vaasa -alueella syntyvien tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia. Asiantuntijatahona toimii Ramboll Finland ja yhtenä rahoittajana Tekes. Lakeuden Etapin suurin intressi on päästä palvelemaan omistaja-alueitaan ja niiden ongelmia tuhkien kanssa. Tavoitteena on, että kaikki alueella syntyvät tuhkat voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää. – Etappi on Mustasaareen rakennettavan Westenergy Oy:n jätevoimalan suurimpana omistajana kiinnostunut toiminnassa syntyvän tuhkan hyötykäytöstä. Etapin omistajakuntien alueella on myös pieniä tuhkantuottajia ja syntyy tuhkia, joiden hyötykäyttö pienissä erissä ei ole kannattavaa. Tässä pyritään saamaan synergiaetua myös heille, kertoo tuotantopäällikkö Pekka Kontio Lakeuden Etapista. Jätevoimalan on määrä valmistua Mustasaareen 2012. Tuhkien hyötykäytön tuotteistus ja liiketoiminnan kehittämi- Lakeuden Etappi suunnittelee omaa pienimuotoista tuhkan hyödyntämistä. Jätehuoltokeskuksessa tullaan käyttämään esimerkiksi lämpölaitosten tuhkia loppusijoitusalueen rakenteissa. Kuvassa on käynnissä tuhkan käsittelykokeita. nen -projektin taustalla on tosiseikka, että Suomessa syntyy vuosittain yli miljoona tonnia tuhkaa, jota voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Tuhkaa syntyy pääasiassa voima- ja kaukolämpölaitoksilla mm. kivihiilen, turpeen ja puun tai jätteen poltosta. Vaskiluodon Voiman tuhkia on hyödynnetty Seinäjoen lentokentän alueella ja Vaasassa erilaisten parkki- ja paikoitusalueit- ten pohjarakenteissa. Hankkeen avulla on kuitenkin tarkoitus tuotteistaa tuhkat, jotta jo suunnitteluvaiheessa tiedetään, millaisesta tuotteesta on kysymys. Hyödyntämiskohteita on vähän – Tuhkan hyötykäyttö on loppunut laitoksissamme pitkän hyvän hyödyntämisjakson jälkeen, ja tarvitsemme uusia ideoita. Tuh- Tuhka on haasteellinen hyödynnettävä ■ Tuhkia on mahdollista hyödyntää maanparannuksessa, teollisuuden raaka-aineiden komponenttina ja maanrakennuksessa. Etapin hankkeessa keskitytään jälkimmäiseen eli maanrakennukseen. Esimerkiksi tierakenteet, paikoitusalueet ja muut teitten parannuskohteet ovat hank- 48 Kuntatekniikka 4/2010 keessa päällimmäisinä kiinnostuksen kohteina. Ongelman tuhkien hyödyntämiselle muodostaa tuhkan luokittelu jätteeksi, jolloin se tulee käsitellä jätteen lailla. Nykyisin suuri osa tuhkasta päätyykin loppusijoitukseen kaatopaikalle. Asiaa vaikeuttaa myös se, et- tä eri laitoksilla syntyvä tuhka on ominaisuuksiltaan erilaista ja laatuvaihtelut ovat suuria. Niinpä tuhkan ominaisuudet on aina tutkittava tapauskohtaisesti. Tuhka sisältää myös erilaisia haitta-aineita, mikä saattaa rajoittaa hyötykäyttöä. Tuhkan on pääosin täytettävä hyödynnettävälle jät- teelle asetetut raja-arvot, jotta sitä saa käyttää maanrakennuksessa. Hyötykäytölle tarvitaan myös ympäristölupa. Hankaluutena on lisäksi se, että tuhkaa syntyy pääsääntöisesti talvella, mutta sille olisi tarvetta kesällä. Tuhkalla on siksi välivarastointitarve. pakina Lämpölaitosten turvetuhka on käsittelemättömänä kuivaa ja pölisevää. Ennen hyödyntämistä siihen pitää sekoittaa vettä, jotta se pystytään tiivistämään. janmaalla kan hyötykäyttökohteita ei ole Seinäjoen seudulta löytynyt kesäkuun 2009 jälkeen, ja tuhka on jouduttu sijoittamaan välivarastoon laitoksen biokentälle. Lentotuhkan hyötykäyttökohteita ei ole Vaasan seudulta löytynyt maaliskuun 2009 jälkeen. Tuhkan hyötykäytön tekniikasta ja taloudellisista eduista ei myöskään tiedetä tarpeeksi laajalti, Matti Tiilikka Vaskiluodon Voima Oy:stä sanoo. Tiilikka odottaa projektilta ennen kaikkea yhteistyön lisäämistä tuhkan tuottajien kesken, kiinnostuksen heräämistä tuhkan hyödyntäjien keskuudessa ja uusia ”reseptejä” eli käyttösovellutuksia. – Lähivuosina rakentaminen Seinäjoen ja Vaasan ympäristössä kiihtyy ja tuhkalle tulee taas kysyntää. Erityisesti odotamme Seinäjoen itäistä ja Vaasan Suvilahden ohitustietä ja niiden yhteyteen tulevia liike- ja teollisuuskeskuksia suurine parkkipaikkoineen, Tiilikka visioi. Hankkeessa on yhtenä tavoitteena saada tuhkien hyötykäytön luvittaminen ja käsittelyketju nopeutumaan. Hankkeen aikana kehitetään logistinen järjestelmä tuhkan kuljettamiselle, tuhkat tuotteistetaan, käytön esteet pyritään poistamaan ja toiminnalle laaditaan liiketoimintasuunnitelma. – Hanke on siinä vaiheessa, että mukana olevien tuhkia tutkitaan ja kerätään verkostoa hankkeen ympärille, Pekka Kontio kertoo. N Pienten puolesta P ienet asunnot ovat monitahoinen ongelma suomalaisessa asuntopolitiikassa. Ongelman tekee erikoiseksi se, että pieniä asuntoja on samaan aikaan liikaa ja liian vähän. Suomessa asutaan muita Euroopan maita ahtaammin. Kaupungeissa asutaan ahtaammin kuin maaseudulla. Kyseenalaista kärkisijaa ahtaasti asumisessa pitää Helsinki. Tässä suhteessa maamme asuntokanta on liian pienasuntovaltaista. Joidenkin arvovaltaisten asuntopolitiikan asiantuntijoiden mukaan Suomeen ei tästä syystä tarvita lisää pienasuntoja. LLL Samanaikaisesti pienistä vuokra-asunnoista on pulaa. Lähes joka kunnan vuokra-asuntojonossa suurin kysyntä kohdistuu pieniin asuntoihin. Jopa sellaisissa kunnissa, joissa suurempia asuntoja on tyhjillään, jonotetaan pieniin vuokra-asuntoihin. Kaupungeissa tilanne on vielä huonompi. Esimerkiksi Helsingissä noin 80 prosenttia kaupungin vuokra-asuntoa hakevista hakee nimenomaan pientä asuntoa. Pientä vuokra-asuntoa jonottavan on vaikea ymmärtää, että pieniä asuntoja olisi liikaa. LLL Pieni asunto on määrittelykysymys. Eri ihmiset ymmärtävät pienellä asunnolla eri asioita ja tämä vaikuttaa suhtautumiseen. Valtio tuki aravalainoituksen lisäksi vuosina 1948– 1962 vuokra-asuntotuotantoa verohuojennuslaeilla. Järjestelmällä haluttiin lisätä yksityisiä vuokra-asuntosijoituksia. Tuotetut asunnot olivat suurelta osin pieniä yksiöitä. Selvää on, että tuolloin tuotetut 20 neliömetrin suuruiset tai jopa sitä pienemmät asunnot eivät täytä nykyaikana asumiselle asetettavia vaatimuksia. Moni mieltää pienen asunnon pelkästään näiksi koppiyksiöiksi. LLL Perhekoko pienenee ja yksin asuM Eero Hiltunen minen yleistyy koko ajan. Helsingison 62-vuotias sä noin puolet kotitalouksista on yh- erityisasiantuntija. den hengen talouksia. Pieniä asuntoja tarvitaan ikähaitarin molemmissa päissä. Nuorilla itsenäistymisen esteenä on usein asunnonsaantivaikeudet. Yksin asuvat vanhukset haluaisivat usein siirtyä pienempään ja edullisempaan asuntoon. LLL Valtion rahoittamassa vuokraasuntokannassa käytetään vuokrien jyvitystä. Se tarkoittaa, että pienemmän asunnon neliövuokra on kalliimpi kuin suuremman asunnon. Jyvitystä perustellaan sinänsä aiheellisesti sillä, että pienen asunnon rakennuskustannukset neliötä kohden ovat korkeammat kuin suuremman asunnon. Toinen peruste on haettu markkinoilta. Kun kerran pieniin asuntoihin kohdistuu suuri kysyntä, niiden vuokria voidaan korottaa. Jälkimmäinen peruste ontuu, koska pieniin asuntoihin kohdistuva kysyntä ei ole maksukykyistä kysyntää. Asumiskustannukset rassaavat yksinasujaa enemmän, kun ei ole toista henkilöä niitä jakamassa. Pientä asuntoa haetaan yleensä taloudellisen pakon edessä, ei sen vuoksi, että se olisi muuten niin haluttu. LLL On rakennettava uusia pienasuntoja ja tehostettava kiertoa olemassa olevassa pienasuntokannassa esimerkiksi auttamalla yksinäisiä asumistuen avulla väljempään asuntoon. Pienasunto voidaan suunnitella ja rakentaa niin, että se on helposti yhdistettävissä viereiseen asuntoon, jos pienten asuntojen kysyntä hiipuu. Myös vanhassa asuntokannassa asuntoja voidaan perusparannuksen yhteydessä jakaa niin, että vähemmän haluttujen asuntotyyppien tilalle muodostuu pienasuntoja. Jotain asialle on tehtävä, ei ihmisille voi jatkuvasti tarjota ”ei-oota”. Kuntatekniikka 4/2010 49 Tehokkuus kunnossapidossa ja saneerauksessa sekä VESIJOHTOVERKOSTON VUOTO Verkostoasentaja tutkimassa virtauksia nopeasti siirrettävällä mittauslaitteella. Satavuotias Lahti Aqua Oy on saanut vesijohtoverkostonsa vuotovedet kuriin. Hyvä tulos vaatii määrätietoista otetta kunnossapidossa ja saneerauksessa sekä säännöllistä seurantaa. Nyt yhtiö on käynnistänyt jätevesiviemäriverkostonsa vuotovesihankkeen. Ensimmäiset tulokset näyttävät lupaavilta. Viime vuonna viemärien vuotovesiprosentti painui alle kolmenkymmenen. 50 Kuntatekniikka 4/2010 ● Ari Jousmäki, verkostopäällikkö Lahti Aqua-konserni/Aqua Palvelu Oy NN Lahti Aqua Oy:n vesijohtoverkos- tossa vuotovesien osuus oli vuonna 2008 Suomen pienimpiä. Ainoastaan 5,7 prosenttia pumpatusta vedestä ei laskutettu. Tulosta voidaan pitää todella hyvänä, kun ottaa huomioon mittausvirheet ja lukuun sisältyvät verkoston huuhteluvedet. Toiminta-alueella on vanhojakin putkia, koska laitos on juuri täyttänyt 100 vuotta. Hyvä tulos perustuu jokapäiväiseen verkoston hallintaan. Se vaatii hyvää verkoston kuntoa, päivittäistä verkoston seurantaa, verkoston tuntemusta ja oi- Kiinteästi asennettu virtausmittauslaite kaivossa. keisiin kohteisiin suunnattuja saneerauksia. Vastaava tavanomainen luku Suo- VESIHUOLTO säännöllinen seuranta tuottaneet tulosta VEDET hallinnassa Lahdessa Jätevesiviemärien vuotovesiprojekti Vuonna 2009 Aqua Palvelu Oy esitti emoyhtiö Lahti Aqua Oy:lle, että erääksi liiketoimintasuunnitelman painopisteeksi olisi valittava jätevesiverkoston vuotovesien vähentäminen. Tällä on merkitystä erityisesti jätevesipumppaamoiden ja -puhdistamoiden toimintavarmuuteen ja energiatalouteen sekä kustannuksiin. Projektiohjelma käsiteltiin konsernin johtoryhmässä ja sen vetäjäksi valittiin tämän artikkelin kirjoittaja. Projektin pituudeksi määriteltiin 4 vuotta eli vuodet 2009–12. Tavoitteeksi määriteltiin 25 prosentin tason saavuttaminen. Vuonna 2009 tavoite oli 37 prosenttia, joka alitettiin reippaasti vuotovesiprosentin ollessa 29,5 prosenttia. Toisaalta myös sadanta oli pienempi edellisvuoteen verrattuna. Jätevesiviemäreiden vuotovesimäärät ovat olleet kasvussa monissa laitoksissa. Vuonna 2007 vuotovesiä oli keskimäärin 43 prosenttia puhdistamoille tulevasta vesimäärästä (vaihteluväli 30–45 %). Viemäriverkostot sijaitsevat maassa poissa nähtäviltä. Siksi niiden olemassaolo helposti unohdetaan, vaikka niissä on suurin osa laitoksen omaisuudesta. Viemäriverkoston suuret vuotovesimäärät ovat merkki niiden Vuotuinen sadanta ja vuotovesien osuus 50 800 45 sadanta (mm) 1000 40 600 35 400 30 200 0 vuotovesi-% messa on 10–20 prosenttia, paikoin huomattavasti ylikin riippuen mm. verkoston iästä. Kohtuullisena voidaan pitää alle 10 prosentin laskuttamattoman veden osuutta. Vuonna 2009 vastaava luku Lahdessa oli 8,2 prosenttia, jota myös voidaan pitää loistavana. Hyvän tason säilyttämiseksi on kuitenkin tehtävä töitä koko ajan. 25 2006 2007 2008 Sadanta 2009 2010 2011 2012 20 Vuotovesi-% Vuotuinen sadanta ja vuotovesien osuus Lahti Aquan jätevesiverkostossa. Vuotovesiprosentit vuosilta 2006–09 ovat toteutumia ja vuosien 2010–12 osalta tavoitteita. huonosta kunnosta varsinkin, jos vuotovedet kasvavat vuosittain. Tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös sadanta ja keväällä lumien haihtuminen. Kuivina kesäkuukausina vuotovesiä ei juuri synny, ja keväällä sulamisvesien tai runsaiden sateiden aikaan niitä voi syntyä moninkertaisia määriä joillakin verkoston alueilla. Kustannuksia kertyy, kun sama vesi voidaan pumpata usean pumppaamon kautta ennen kuin se on puhdistamolla. ole hulevesijärjestelmää, viemäreiden vuotovedet ovat ongelmallisia, koska ainakin osa kuivatusvesistä sekä sadevesistä kulkeutuu tai johdetaan jätevesiverkostoon. Näillä alueilla asia korjaantuu pääsääntöisesti myöhemmin saneerausten yhteydessä, jolloin alueelle yleensä rakennetaan hulevesiverkosto. Ehkä jotain korjaustoimia voidaan tehdä ja on myös kannattavaa tehdä ennen saneerausta, koska se voi olla kymmenien vuosien päässä. Yhteistyötä monella taholla Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä koko konsernin sisällä. Niinpä asioita on käsitelty päivittäisessä työskentelyssä sekä erikseen pidetyissä kokouksissa. Näissä on ollut edustettuina asiakaspalveluyksikkö, suunnitteluyksikkö ja Aqua Palvelu Oy. Nykyään uusilla asutusalueilla rakennetaan poikkeuksetta erillisviemäröinti, ja liitokset otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa sekä rakennettaessa. Vanhoilla rakennetuilla alueilla, joissa ei Hulevesijärjestelmään liittymisestä kehotus Saneerausten yhteydessä kiinteistöille tiedotetaan työstä ja kehotetaan tekemään sopimus ja liittymään hulevesijärjestelmään. Tällöin liittymisestä saa myös alennusta. Vuosien mittaan kaikki eivät ole kuitenkaan liittyneet, ja nyt on lähestytty uudelleen kiinteistöjen omistajia kirjeitse. Asiasta on tiedotettu myös yhtiön nettisivuilla. Asiakaspalvelu on postittanut asiakkaille kirjeitä, joissa on kysytty hulevesien johtamises- ta. Lahti Aqua Oy:n vesihuollon yleisten toimitusehtojen mukaan kiinteistön tulee liittyä hulevesiviemäriin, jos hulevesiviemäri on alueelle rakennettu. Kirjeitä on lähetetty niille asiakkaille, joiden tiedot ovat epäselvät tai puutteelliset. Tähän on annettu kohtuullinen vastausaika ja yleensä 3 vuoden rakentamisaika. Tällöin sopimus asiakkaan kanssa tulee uusia. Osa kiinteistöjen omistajista ei tiedä itsekään, kuinka hulevedet on hoidettu. Mikäli hulevesiä johdetaan määräajan päättymisen jälkeen jätevesiviemäriin, niin jäteveden poisjohtamisesta peritään kiinteistöltä korotettu jätevesimaksu. Yleisissä toimitusehdoissa ja hinnastossa on mainittu, että laitos voi periä korotettua jätevesimaksua kiinteistöltä, jos kiinteistön hulevesiä johdetaan jätevesiviemäriin ilman yhtiön lupaa. Lahdessa on vielä jonkin verran poistettavia sekaviemäreitä ja niiden osia. Näitä on käyty läpi ja korjauksia tehdään jo tänä vuonna budjettiin varatuilla rahoilla. Ydinkeskustassa on tarkoituksella sekaviemäri, jotta likaisimmat hulevedet saadaan puhdistettua. Myös tulevina vuosina näihin on saatava rahaa, jotta pysytään tavoitteessa. Kuntotutkimuksia maastossa Tutkimushavaintoja maastossa on tehty runsaasti, ja tietoja on raportoitu myöhempää käyttöä varten. Osa tehdyistä löydöistä on korjattu välittömästi. Osasta on tehty esitys emoyhtiölle seuraavan vuoden investointikohteiksi. Tutkimustulosten seurauksena on löytynyt mm. vuotavia kaiKuntatekniikka 4/2010 51 :LOR(PXSRUWSXPSSDDPR UDWNDLVXOODMRSDHQHUJLDQ VllVW|lSXPSSDXVNXVWDQQXNVLLQ 3XPSXWMDVHNRLWWLPHWNDLNNLLQ NXQQDOOLVHQYHVLKXROORQWDUSHLVLLQ :LOR)LQODQG2\ ZZZZLORIL ZLOR#ZLORIL S 52 Kuntatekniikka 4/2010 voja ja muita verkoston osia, jätevesiverkostoon liitettyjä hulevesiliitoksia sekä kadunkuivatuskaivoja, kaukolämmön kaivojen kytkentöjä viemäriverkostoon ja yksityisiä kiinteistöliitoskytkentöjä. Pystymme verkkotietojärjestelmästä saamaan ennakkotiedon myytävästä vesimäärästä jollakin pumppaamoalueella. Sitä voimme verrata pumpattuun jätevesimäärään ja saamme selville vuotovesimäärän. Tämä edellyttää pumppaamojen mittausten oikeellisuutta. Vanhoissa pumppaamoissa mittaustarkkuus ei ole luotettava ja niitä pitää parantaa uusilla mittalaitteilla. Apuna virtausmittauslaitteet ja tv-kuvaus Viime syksynä hankimme nopeasti siirrettävän virtausmittauslaitteen. Kun mitataan kohteesta virtaustieto ja vesipatsaan korkeus sekä syötetään ne putkikoon tiedot mukaan lukien taulukkoon, saadaan tieto virtaamasta kohteessa. Yhden pisteen (esim. kaivo) mittaamiseen menee aikaa vain 5–15 minuuttia. Lisäksi mittaamme kohteista lämpötilat. Käytössämme on myös kiinteitä virtausmittauslaitteita. Näin voimme mitata pumppaamoalueen vuotovesimäärät melko tarkasti joltain alueelta. Tarvittaessa voimme myös käyttää tv-kuvausta tai muita menetelmiä apuna. Lisäksi olemme ostaneet osan tutkimustöistä ulkopuolisilta toimijoilta suurimpien vuotovesien aikaan. Vastaavasti taas jotain olemme tutkineet kuivaan aikaan, jolloin saamme vertailuaineistoa. Maaperä ja joskus myös pohjavesi vaikuttavat vuotovesiin. Kesällä kuivaan aikaan muutaman päivän sade ei vaikuta tuloksiin, mutta maaperän ollessa kyllästynyt jo yksikin rankkasade voidaan havaita tuloksissa. Tutkimukset eri vuodenaikoina eivät olekaan vertailukelpoisia. Tietojen dokumentointi on tärkeää. Myös rakentamisen laatuun ja valvontaan tulee kiinnittää riittävästi huomiota, jotta vuotovesien määrä pysyy hallinnassa myös tulevaisuudessa. Virtaaman pienenemisestä säästöä pumppaamoille Jätevesiverkostossa havaittujen virheiden korjaaminen – esimerkiksi hulevesiliitosten poistaminen – vaatii investointeja. Samoin jätevesipumppaamoiden virtaamamittauksien parantaminen on välttämätöntä vuotovesitutkimuksessa. Myös jätevesipumppaamoiden ylivuotorakenteiden valvonta- ja takaisinvirtauslaitteissa on puutteita. Virtaaman pienentyminen näkyy suoraan pumppaamoiden energiakulutuksen vähentymisenä. Arvion mukaan 1 prosentti vastaa vähintään 10 000 euron vuosittaista säästöä, joka tietysti kertautuu vuosien saatossa. Sitä vastoin jätevesipuhdistusprosessin energiakulutukseen vesimäärän vähentyminen ei näytä vaikuttavan merkittävästi. Tutkimustoimenpiteiden lisäksi tarvitaan aktiivista yhteydenpitoa asiakkaisiin. On ollut ilo nähdä, kuinka koko henkilöstö on perehtynyt asiaan ja ennakkoluulottomasti ratkonut niitä satoja pikku kohteita, joista viemäriverkoston vuotovedet johtuvat. Projekti jatkuu edelleen. Tulevaisuudessa asioihin pitää panostaa jatkuvasti ja ottaa saadut kokemukset käyttöön jokapäiväisessä toiminnassa. N LAHTI AQUA OY ■ Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden ja Hollolan alueen asukkaille. ■ Lahti Aqua Oy:n tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy hoitaa kaikki operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut emoyhtiölle. ■ Tärkeimpänä tehtävänä on huolehtia asiakkaiden vesihuollosta ja kertoa emoyhtiölle omaisuuden kunnosta ja investointitarpeista. Korjausmenetelmien terminologiassa on selventämisen varaa SUJUTUSTEN RINNASTAMINEN PINNOITUKSIIN ON VÄÄRIN ■ Kaivamattomien korjaustekniikoiden käyttö kunnallistekniikan korjaamisessa on ollut itsestäänselvyys rakennetuilla alueilla. Nopea urakka-aika ja vähäiset häiriöt alueen normaalille käytölle ovat olleet selkeitä sujutusmenetelmien käyttöä tukevia valintaperusteita. Ensimmäiset kiinteistöjen viemäreihin soveltuvat sujutusmenetelmät ovat täsmälleen samoja, joita on aiemmin käytetty kunnallistekniikassa. Kunnallistekniikassa käytettyjen menetelmien soveltaminen kiinteistöihin on tehty vain putkien halkaisijoita pienentämällä ja putkien asennustekniikkaa keventämällä. Perinteisiä sujutusmenetelmiä tekevät kiinteistöihin samat urakoitsijat, jotka ovat toimineet kunnallistekniikan korjausurakoissa vuosia. Termit selviksi Tänä päivänä pitäisi viemäreiden sujuttamista pitää jo perinteisenä menetelmänä. Sujutusten rinnastaminen erilaisiin viemäreiden pinnoituksiin on harhaanjohtavaa ja antaa väärän kuvan sujutusmenetelmien alkuperäisestä tarkoituksesta. Vain pienellä osalla putkiremonttien suunnittelijoista, alan erilaisista asiantuntijoista ja uusista menetelmistä lausuntoja antavista henkilöistä on riittävästi tietoa erilaisista menetelmistä ja tuotteista. Tästä kertovat useissa työselityksissä esiintyvät maininnat; ”sujutetaan tai pinnoitetaan” tai ”sujutetaan/sukitetaan/pinnoitetaan”. Tällaiset määritelmät työselityksissä antavat urakoitsijalle täysin vapaat kädet käyttää mitä tahansa tekniikkaa näiden viemäriosuuksien kunnostamiseen eikä työn tilaajalla ole viime kädessä mitään tietoa, millä tekniikalla putket lopulta kunnostettiin. Alan terminologiassa olisikin paljon parantamisen varaa. Mo- net pinnoitusmenetelmiä markkinoivat yritykset ovat kehittäneet omille menetelmilleen termejä ja tuotenimiä, joiden ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia etenkin taloyhtiöiden päättäjille. Pinnoitusmenetelmän nimittäminen putkitukseksi tai lopputuotetta putkitteeksi kertoo hauskasti, että kyseessä on melkein kuin putki. Käytännössä esimerkiksi viemäreiden putkistosaneerauksissa käytettävät menetelmät jakaantuvat selkeästi kahteen ryhmään: sujutukseen ja pinnoitukseen. Sujutusmenetelmien osalta käytössä on kiinteistöissä edelleen kaksi tapaa, sukka- ja muotoputkisujutus. Kiinteistössä on syytä ottaa käyttöön samat jo vuosia No Dig -alalla käytössä olleet termit. Sukkasujutus tarkoittaa paikoilleen kovetettavaa putkea ja muotoputki tehdasvalmisteista paikoilleen asennettavaa putkea. Pinnoitteita ei ole alalla määritelty uusiksi putkiksi, koska niiden katsotaan No Dig -maailmassa olevan lähinnä vanhan putken käyttöikää pidentäviä ratkaisuja, ei uusia putkia. halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Suomessa pitkään toimineet sujuttajat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että käytetyt menetelmät ovat vähintään uutta putkea vastaavia, toimivat suomalaisissa olosuhteissa ja ovat liitettävissä meillä tavanomaisiin putkiosiin. Näillä periaatteilla viemäreitä on sujutettu ja sujutusmenetelmiä kehitetty Suomessa jo 1980-luvulta lähtien. ■ Kuntatekniikan toimitus ottaa mielihyvin tälle palstalle lukijoidensa mielipiteitä, palautetta, keskustelunherätyksiä tai Jaakko Suomela NRG Kiinteistöt Oy Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2001 viemärisujutusten ja -huollon parissa. pohdintoja ajankohtaisista ja ajattomista aiheista. toimitus@kuntatekniikka.fi Etukäteissuunnittelu tärkeää Toinen vastaava tilanne on, kun taloyhtiö pyytää tarjousta viemäreiden korjaamisesta rakenteita rikkomatta olemassa olevien pohjakuvien mukaisesti. Tarjousten antajat tarjoavat korjaustyöt käyttämällään menetelmällä ja lisäävät tarjoukseen lisäehtoja, jos todellinen tilanne poikkeaa alkuperäisistä kuvista. Taloyhtiö ei tarjouksia vertaillessaan voi ennen töiden aloitusta tietää, mitä yllätyksiä putkistoista löytyy. Tällaisen urakan todellista sisältöä ja kustannuksia on mahdotonta arvioida etukäteen. Sujutusten käyttäminen edellyttää aina viemäreiden paikantamista, sujutuskelpoisuuden varmistamista ja suunnitelman tekemistä Kuntatekniikka 4/2010 53 Seppo Eschnerin ajaman harja-auton kulkureitti siirtyy automaattisesti kunnossapidon seurantajärjestelmään. Eschner on ollut mukana käyttämässä ja kehittämässä seurantajärjestelmää sen alkuhetkistä saakka. 54 Kuntatekniikka 4/2010 TEKNISET PALVELUT Joensuu säästää uusilla ideoilla ja tietotekniikalla TUOTTAVUUS syntyy pienistä paloista Kunto-järjestelmän kautta voi myös tehdä työmääräyksiä ”lennosta”. Tämä kaappien kunnostusmääräys on tehty kamerakännykällä paikan päältä. Pienistä puroista kasvavat suuret virrat. Sama pätee myös teknisen toimen tuottavuuden parantamiseen. Joensuussa tuottavuutta on tehostettu ennakkoluulottomalla ajattelulla ja tietotekniikalla. Pati on ajomiehille tuttu kaveri, jolle pirautetaan aina työvuoron alussa. KUNTATEKNIIKKA JOENSUUSSA 3.–5.6. Kunto-järjestelmästä otettu kuvakaappaus näyttää, kuinka ruutukaavan kadut oli aurattu ja hiekoitettu eräänä helmikuun päivänä. TEKSTI JA KUVAT Ville Moilanen, tiedotustoimittaja Joensuun kaupunki don seurantajärjestelmää, Kuntoa on kehitetty vuodesta 2005. NN Joensuun kaupungin tekni- Soitto Patille riittää työvuoron alussa Internetpohjainen Kunto-järjestelmä antaa reaaliaikaista tietoa kunnossapidon yksiköiden sijainnista ja niiden tekemistä töistä. Aikaisemmat käsin kirjoitetut konekohtaiset työilmoitukset ja toimenpidepäiväkirjat ovat vaihtuneet koneen kopissa olevaan, Patiksi kutsuttuun laitteeseen, joka hoitaa ”toimistotyöt” automaattisesti. – Alussa Patillekin piti kuitata tehdyt työt. Nyt homma hoituu pelkällä yhdellä vuoron alussa tehdyllä puhelinsoitolla, järjestelmää alusta saakka käyttänyt kuljettaja Seppo Eschner sanoo. Kunto-järjestelmä antaa automatisoidun töiden kirjauksen lisäksi muitakin etuja. Kunnossapidon tekemät toimenpiteet ovat nyt tarkkaan selvillä. Esimerkik- sessä virastossa on mietitty ennakkoluulottomasti uusia ideoita, joilla pystyttäisiin tehostamaan toimintaa. Apuun ovat tulleet tietotekniikkaan perustuvat järjestelmät, jotka ovat vapauttaneet työntekijät ”oikeisiin” töihin, kun työnseuranta ja erilaisten ohjausjärjestelmien käyttäminen ei vie enää niin paljon aikaa. Joensuun kaupungininsinööri Ari Varonen listaa helposti puolenkymmentä asiaa, joilla teknisen toimen tuottavuutta on parannettu viime vuosien aikana. Listalla on muun muassa kunnossapidon seurantajärjestelmän kehittämistä, katuvalojen ohjaustekniikan uusimista sekä lupien ja sopimusten hallinnan ja tarjouspyyntöprosessien siirtämistä internetiin. Työ on ollut myös pitkäjänteistä. Esimerkiksi kunnossapi- si liukastumisonnettomuuksien osalta voidaan todentaa aukottomasti, oliko kyseinen katu onnettomuushetkellä hiekoitettu. Myös toimenpiteiden kustannusten selvittäminen ja arvioiminen on entistä tarkempaa. Lisäksi järjestelmästä saadaan ulos monenlaisia raportteja. – Nyt pyrimme yhdistämään järjestelmään henkilöiden työaikatiedot ja kaluston työtoteumat. Tavoitteena on saada nämäkin tiedot järjestelmästä ulos ilman käsin tehtäviä toimenpiteitä, Varonen kertoo. Varosen mukaan järjestelmän on laskettu tuottavan jatkossa noin 70 000 euron vuotuiset säästöt. Kunto-järjestelmä on kehitetty alun perin Joensuussa. Nykyisin se on käytössä Joensuun lisäksi muun muassa Kouvolassa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Valtakunnan tasolla järjestelmää käyttää YIT. Kuntatekniikka 4/2010 55 LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO, 40 ov Tutkinto soveltuu sinulle, liikunta-alasta kiinnostunut palveluhenkinen tiimipelaaja. Saat tiedolliset ja taidolliset valmiudet liikuntapaikkojen itsenäiseen hoitotyöhön. Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena alkaen tammikuussa 2011 ja päättyen toukokuussa 2012. Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaa netistä www.vierumaki.fi opiskelu- ja koulutusosion alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai [email protected]. HAKUAIKA PÄÄTTYY 29.10.2010. www.vierum aki.fi Antti-matonpesualtaat ja -mattomankelit P uh dasta mukavuutta m ato npesuun. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Kys y lis ät iet oj a ja pyydä t arjou s ! Koskentie 89, 25340 KANUNKI puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 [email protected] www.antti-teollisuus.fi 56 Kuntatekniikka 4/2010 Joensuun kaupungininsinööri Ari Varonen pystyy hoitamaan entistä useampia tehtäviä tietokoneeltaan käsin. Valot pois ja päälle kännykällä Säästöjä on haettu myös ulkovalaistuksesta. Elohopeahöyrylamppuja on korvattu energiatehokkaammilla vaihtoehdoilla, mutta suurempi yksittäinen toimenpide on katuvalojen ohjausjärjestelmän uusiminen. Aikaisemmin valoja ohjattiin sähköverkon omistajan kautta verkkokäskyillä. – Nyt pystymme ohjaamaan jokaista yksittäistäkin keskusta itse joko internetselaimen tai matkapuhelimen avulla, Varonen kertoo. Rahallisia säästöjä järjestelmä tuo erityisesti huoltotöiden yhteydessä, jolloin ei tarvitse enää pitää päällä laajoja alueita. Myös paloaikoja voidaan hallita tarkemmin keskuskohtaisesti. Uuden ohjausjärjestelmän on laskettu tuovan energiakustannuksiin noin viiden ja huoltokustannuksiin noin kolmen prosentin säästöt. – Järjestelmä maksaa itsensä takaisin viidessä vuodessa, Varonen ennakoi. Joensuun lisäksi järjestelmä on käytössä muun muassa Liikennevirastolla. – Meillä on kuitenkin tällä hetkellä ainoana Suomessa käytössä laajat raportointimahdollisuudet, joilla voidaan seurata ja säätää järjestelmää, Varonen sanoo. Luvat nettiin Joensuussa on lisäksi kehitteillä lupien ja sopimusten hallinnan siirtäminen internetiin. Mallia on otettu toisilta kaupungeilta. Ensimmäisinä verkkoon ovat siirtymässä katualueiden käyttöön liittyvät luvat. – Esimerkiksi johtoyhtiöt laittavat hakemukset liitteineen suoraan järjestelmään, ja koko lupaprosessi etenee sähköisesti, Varonen kertoo. Myös teknisen viraston kadunrakentamiseen liittyvä kilpailuttaminen on siirretty paperilta internetiin. Aikaisemmin tarjouspyynnöt toimitettiin urakoitsijoille postitse. Yhtä kilpailutusta varten asiakirjoja saattoi olla kahden mapin verran, ja mappeja lähettiin 15–17 urakoitsijalle. Näitä tarjouspyyntöjä lähtee vuosittain 50–60. Säästöä ja avoimuutta Nyt asiakirjat siirretään internetissä olevaan portaaliin, josta urakoitsijat käyvät niitä lukemassa ja tulostavat itselleen tarvittavat paperit. Säästöjä uudistuksella on laskettu saavan pelkistä materiaali-, kopiointi- ja postituskuluista noin 15 000 euroa vuodessa. Uudistus teki urakoiden kilpailuttamisesta myös entistä julkisempaa, kun kuka tahansa voi käydä milloin tahansa katsomassa avoimet tarjouspyynnöt teknisen viraston internetsivuilta. Sekä lupien että tarjouspyyntöjen siirtyminen verkkoon vähentää toimistotyötä ja helpottaa asiakirjojen käsittelyä. N TEKNISET PALVELUT Sertifiointiin valmistautuminen kesti yli vuoden TOIMINTAJÄRJESTELMÄSTÄ tehoa Oulun teknisen keskuksen työhön Oulun kaupungin teknisen keskuksen toimintajärjestelmä on sertifioitu. Sertifikaatit kattavat kaupungin maa- ja asuntopolitiikan toteuttamisen, maanhankinnan ja maan omistamisen, asemakaavoituksen, liikenteen, katujen ja ympäristön suunnittelun ja toteuttamisen. Arvioinnin kohteina olivat sekä teknisen keskuksen ydin- että tukiprosessit. myönnetty johtamisjärjestelmästandardien ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 mukaiset sertifikaatit. ISO 9001 -sertifikaatti todistaa, että laatujohtamisjärjestelmä on sertifioitu parhaiden käytäntöjen ja standardien mukaisesti ja että se täyttää kaikki standardin asettamat vaatimukset. ISO 14001 -sertifikaatti todistaa, että ympäristöjohtamisjärjestelmää on verrattu parhaisiin käytäntöihin ja standardeihin ja että se täyttää kaikki standardin asettamat vaatimukset. Sertifikaatti kertoo asiakkaille, että organisaatio minimoi aktiivisesti prosessien, tuotteiden ja palvelujen ympäristölle aiheuttamaa rasitusta. Pitkäjänteistä laatutyötä Tarkkaa ajankohtaa laatutyön aloittamiselle on vaikea määritellä. Tekninen keskus laati 1990-lu- nen tarve koko teknisen keskuksen eri yksiköt ylittävien prosessien tunnistamiseen ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen. Tekniselle keskukselle määriteltiin vuonna 2008 laatupolku, jonka tavoitteena on oppiva organisaatio. Toimintajärjestelmän sertifiointi on yksi etappi laatupolulla. Tämän vuoden aikana perehdytään EFQM:n käyttöön itsearviointityökaluna, seuraavana vuonna tavoitteena on erinomainen sijoitus laatupalkintokilpailussa. Kehittämistyön tavoitteet ja toteuttaminen Toimintajärjestelmän kehittämiselle määriteltiin tavoitteet joh- Miksi sertifiointi? Yhtä vastausta, miksi sertifiointiprosessi aloitettiin, ei ole. Vastaus löytyy useammasta asiako- OMISTAMINEN ASIAKKAIDEN TARPEET ASIAKASTARPEIDEN TÄYTTYMINEN KAUPUNKISUUNNITTELU JOHTAMINEN JA OHJAUS HANKINTA PROJEKTINHALLINTA TIETOHALLINTA Teknisen keskuksen prosessikartta Sertifikaatin hakeminen Tekevän kehittäminen Laatupalkintokilpailuhakemus Sisäinen arviointi EFQM Ulkoinen auditointi ● Päivi Saari, hallintopäällikkö Oulun kaupungin tekninen keskus NN Tekniselle keskukselle on tamisen, toimintatapojen, tuotteiden ja toiminnan laadun sekä osaamisen näkökulmista. Johtamisen tavoitteiksi asetettiin teknisen keskuksen strategisten tavoitteiden ja vision toteutumisen varmistaminen, ohjaus- ja johtamiskäytäntöjen kehittäminen sekä arviointi- ja mittausmenetelmien kehittäminen. Tavoitteet on saavutettu. Toimintajärjestelmän rakentamisen myötä tunnistettiin teknisen keskuksen prosessit, kehitettiin ja dokumentoitiin yhteisiä menettelytapoja ja edistettiin kustannustehokkuutta prosesseja ja resurssien hallintaa kehittämällä. Toimintajärjestelmän rakentaminen projektoitiin, samoin sertifikaattien hakemiseen valmistautuminen. Projektointi antoi ryhtiä kehittämistyölle. Teknisen keskuksen toimintajärjestelmä sisältää sekä laatu-, ympäristö- että turvallisuusjärjestelmät. Teknisen keskuksen ydin- ja tukiprosessit ja toimintaohjeet on kuvattu Tekevään. Koko Oulu-konsernia koskevien toimintojen kuvaukset on linkitetty Tekevästä Oulun kaupungin intrassa oleviin ohjeisiin. TTT-osiolle ei ole haettu sertifikaattia. Se on tulevaisuuden asia. Prosessikuvauksiin ja toimintaohjeiden laatimiseen ja kehittämiseen osallistui koko henkilöstö. Henkilöstön näkökulmasta tärkein tavoite oli rakentaa yhteinen näkemys teknisen keskuksen toiminnasta ja oman työn liittymisestä siihen. Tavoitteena oli myös varmistaa henkilöstön osaamista ja kehittymistä muuttuvassa toimintaympäristössä. PALVELUTUOTTEET Oppiva organisaatio EFQM Sertifiointi Tekevän tarkistaminen/ standardit Tekevän rakentaminen Jatkuva parantaminen 2002–07 2008 2009 2010 2011 Teknisen keskuksen laatupolku vun puolivälissä ensimmäiset laatukäsikirjat toimintayksiköilleen. Toiminnan kehittäminen nousi uudelleen esille 2000-luvun alussa. Tuolloin ei enää puhuttu laatujärjestelmästä vaan siirryttiin toimintajärjestelmän kehittämiseen. Tekninen keskus rakensi 2002–05 prosessipohjaisen toimintajärjestelmän Tekevän. Taustalta löytyvät teknisen keskuksen organisaatiossa ja toimintatavassa 2002 alussa tapahtuneet muutokset: henkilöstömäärä pieneni ja tilaajana toimiminen vahvistui. Yksikkökohtaiset laatujärjestelmät olivat vanhentuneita ja rajapinnat muihin yksiköihin oli kuvaamatta. Syntyi konkreetti- Kuntatekniikka 4/2010 57 TEKNISET PALVELUT konaisuudesta. Motivaatio toimintajärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen hiipuu, jos ei ole tahoa, joka asettaa vaatimuksia kehittämiselle. Toiminnan kehittämisen pitää olla systemaattista ja jatkuvaa. Sertifikaatti velvoittaa organisaation jatkuvaan kehittämiseen ja oman toiminnan arviointiin. Sisäiset auditoinnit toteutetaan vuosisuunnitelman mukaisesti. Johdon katselmuksissa seurataan kehittämistoimien etenemistä ja sovitaan seuraavat kehittämishankkeet. Niiden valinta pohjautuu sisäisissä auditoinneissa esille nousseisiin kehittämistoimenpiteisiin, asiakaspalautteeseen, toimintaympäristön muutosten arviointiin ja mittarien tuloksiin. Sertifikaatti edellyttää myös, että järjestelmässä kuvatut asiat hoidetaan suunnitelmallisesti. Teknisessä keskuksessa kehittämistyötä on tehty monta vuotta omana työnä. Osaaminen ja ymmärrys toiminnan kehittämisestä on syntynyt vähitellen. Pitkän kehittämistyön arviointi tuli ajankohtaiseksi. Halusimme altistaa kehittämistoimemme ulkoiselle arvioinnille. Arviointiprosessi oli meille oppimisen aikaa. Kävimme syvällisiä keskusteluja arvioijien kanssa, ja ymmärryksemme jatkuvasta parantamisesta kasvoi ja sitoutuminen siihen vahvistui. Valmistautuminen kesti yli vuoden Sertifiointiin valmistautuminen kesti yli vuoden, vaikka laatutyötä oli tehty jo useamman vuoden ajan. Erityisen haastavaksi valmistautumisen teki ympäristösertifikaatin hakeminen. Myös asiakasnäkökulma, asiakkuuksien hallinta ja korjaavat toimenpiteet olivat isoja haasteita ja vaativat vielä paljon työtä. Teknisellä keskuksella on käytössä mittaristo, jolla arvioidaan toiminnan tuloksia. Osa mittareista toimii myös tulospalkkion Hallintopäällikkö Päivi Saari (vas.), hallintosihteeri Sirkka-Liisa Kangasharju ja rakennuttajavalvoja Sauli Heikinheimo kehittävät yhdessä teknisen keskuksen toimintajärjestelmää. perusteina. Prosessimittareita on myös otettu käyttöön. Mittariston kehittämistyössä otetaan huomioon EFQM:n vaatimukset. Sertifikaatin hakemisprosessi on ollut pitkä ja haastava, mutta myös palkitseva. Tärkeintä eivät ole sertifikaatit vaan se, mitä olemme tehneet ja oppineet. Ser- tifikaatit osoittavat että toimintamme vastaa standardien vaatimuksia. Sertifioinnin aikana määriteltiin toimintamme laatutaso, johon edistymistämme tulevaisuudessa verrataan. Olemme sitoutuneet jatkuvaan parantamiseen ja jatkamme eteenpäin laatupolullamme. N Kuntarekry.fi – ykköskanava kuntatyöhön ■ Kunnat saavat syksyllä uuden työvälineen henkilöstöhankintansa ja työnantajamaineensa kehittämiseen, kun uusi Kuntarekry.fi palvelu avataan. Kuntaliitossa on reilun vuoden ajan kehitetty uutta rekrytointipalvelua, jonka avulla voidaan varmistaa ja helpottaa kunta-alan työvoiman saatavuutta. Palvelun perustamisen rahoitus on tullut valtiovarainministeriöstä kuntien valtionosuuksista. Hanketta on viety eteenpäin Kuntaliiton sisällä yhdessä kuntien rekrytointiasiantuntijoiden kanssa. Palvelun tuottajaksi perustetaan Kuntaliiton omistama osakeyhtiö. Palvelua tuottamaan tullee alkuvaiheessa 3–5 henkilöä. Tehokkuutta rekrytointien sähköisellä hallinnalla Kunta-ala kohtaa merkittävän työvoimapoistuman tulevina vuosina. Väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta, mutta samalla itse palvelujen tuottajiakin jää eläkkeelle, jolloin haasteet henkilöstöhankinnassa lisääntyvät. 58 Kuntatekniikka 4/2010 Kuntarekry.fi antaa uusia mahdollisuuksia työvoiman saamiseen kaikenkokoisille ja eri toimialoilla toimiville kuntaorganisaatioille. Erityisen kiinnostuneita kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet lyhytaikaisten sijaisten hallinnointiin tulevista työvälineistä. – Valtaosalla kuntatyönantajista ei tällä hetkellä ole omaa rekrytointijärjestelmää. Kuitenkin nykyaikainen tapa rekrytoida verkossa edistää positiivista ja aktiivista työnantajakuvaa, projektipäällikkö Tuula Nurminen sanoo. Rekrytointien sähköinen hallinta vähentää huomattavasti manuaalista työtä. Käyttöönoton helppous viehättää Kunnat ovat palvelusta hyvin kiinnostuneita. Erityisesti viehättää se, että rekrytointityön määrän jatkuvasti kasvaessa kunta saa uuden palvelun helposti käyttöönsä. – Kunnan kannalta kyseessä on palvelun hankinta, ei tietojär- jestelmäprojekti. Julkisen hankintalain mukainen kuntien yhteishankintayksikkö KL-Kuntahankinnat Oy on kilpailuttanut tietojärjestelmän, Tuula Nurminen korostaa. Uudenlaisia mobiilipalveluja tarjolla Kuntarekry.fi toimii niin, että yksittäinen kunta tekee järjestelmässä työpaikkailmoituksensa ja julkaisee sen haluamissaan verkkopalveluissa, kuten www.mol. fi:ssä ja www.kuntarekry.fi:ssä. Hakemukset otetaan vastaan ja käsitellään sähköisesti, myös hakijayhteenveto saadaan järjestelmästä. Koko rekrytointiprosessi hallinnoidaan järjestelmän avulla. Samalla kunta voi rakentaa työnantajakuvaansa. Kunta, jolla on jo oma rekrytointijärjestelmä, voi myös ilmoittaa Kuntarekry. fi:ssä avoimet työpaikkansa ja hallinnoida ne omassa järjestelmässään. Lyhytaikaisten sijaisuuksien hallintaan on tarjolla uudenlaisia tehokkaita mobiilipalveluja. Pal- velu tarjoaa tukea myös organisaation sisäisen työvoimaliikkuvuuden edistämiseen. Palvelu käynnistyy ensi syksynä Tavoitteena on, että palvelu on käyttöönotettavissa tulevana syksynä. Vielä tämän kevään aikana selviää palvelun hinnoittelu kunnille, jolloin ne voivat aloittaa mahdollisen mukaantulon valmistelun. Kuntarekry.fi -palvelun käyttöönotto ei edellytä omia raskaita tietojärjestelmäinvestointeja, koska palvelun tuottaja on ne jo tehnyt. Palvelu on käytettävissä normaaleilla verkkoselaimilla. Liity ilmaiseksi seurantaryhmään, 150 henkilön ja 100 kuntaorganisaation verkostoon ja pysyt ajan tasalla, miten Kuntarekry.fi palvelu kehittyy. Lisätietoja saa Tuula Nurmiselta, tuula.nurminen@kuntaliitto.fi, www.kuntarekry.fi POHJOISMAIDEN SUURIN kaatopaikkakaasua hyödyntävä voimalaitos käynnistyi Espoossa ● Pohjoismaiden suurin ja Euroopan mittakaavassakin suurimpiin lukeutuva kaatopaikkakaasua hyödyntävä HSY Jätehuollon voimalaitos vihittiin käyttöön 21.5. Espoon Ämmässuolla. Laitoksen sähköteho on 15 megawattia ja sähköntuotannon hyötysuhde on yli 40 prosenttia. Voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä noin 120 gigawattituntia. Kaasuvoimalan kokonaisinvestointikustannus on noin 15 miljoonaa euroa. Biokaasua syntyy jätteen hajoamisprosessissa. Siitä jopa 70 prosenttia on metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Kaasunkeräyksen ansiosta kaatopaikkakaasun haitat ilmakehälle saadaan poistettua lähes kokonaan. Lisäksi hajuhaitat vähenevät. Vihkimisen suorittaneen ministeri Mauri Pekkarisen mu- Sarlin Oy Ab toimitti Ämmässuon kaasuvoimalaan neljä saksalaista MWM TCG2032 V16 -kaasumoottoria kaasunkäsittelylaitteineen. Ne ovat suurimpia yksittäisiä biokaasua käyttäviä kaasumoottoreita maailmassa. kaan Suomea on vietävä kohti nollajäteyhteiskuntaa, jossa jätteet kierrätetään ja hyödynnetään tehokkaasti. – Ämmässuon kaasuvoimalaitos on monelta kannalta oiva esimerkki yhteisen tavoitteemme mukaisesta energian tuotantolai- Kaasuvoimalan kokonaisinvestointi on noin 15 miljoonaa euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön investointitukea on 3,4 miljoonaa. Summaan sisältyy ensi vuonna valmistuva toisen vaiheen ORC-prosessi. toksesta, Pekkarinen sanoi. Kaatopaikkakaasun kerääminen aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jo 1996. Vuodesta 2004 kaatopaikkakaasua on toimitettu Kivenlahden lämpökeskukseen käytettäväksi kaukolämmön tuotantoon etupäässä talviaikaan. Voimalan toinen vaihe eli ORC (Organic Rankine Cycle) -prosessi valmistuu 2011. ORCprosessin avulla voidaan tuottaa lisäsähköä hyödyntämällä kaasumoottoreiden pakokaasuista talteenotettavaa lämpöä. SHOKIT KIINNOSTAVAT TEKNOLOGIAVÄKEÄ – Rakennusala kykeni esittämään ohjelman, joka täytti vetämäni johtoryhmän kriteerit. SHOKien tavoitteena on vain ja ainoastaan maailman kärki. Niissä jaetaan tietoa eikä piilotella sitä. Tämä on suuri edistysaskel. Yhtiöiden toimitusjohtajilta saamani alkuvaiheen viestit ovat hyvin positiivisia, Virtanen iloitsi. Nokian markkinointijohtaja Anssi Vanjoki visioi maailman muuttumisen vaikutuksia kansalaisten käyttäytymiseen. Hän otti esimerkin kamerakännykästä, jonka kehityksessä oli itse vahvasti mukana. – Kukaan ei vielä 90-luvun lopullakaan uskonut, että kameralla voisi olla mitään tekemistä kännykän kanssa ja että joku sellaista tuotetta käyttäisi. Vanjoen mielestä virtuaalimaailma ja sähköinen media muuttavat Anssi Vanjoki visioi maailman muuttu- oleellisesti ihmisten toimintatapoja tulevan pamisen vaikutuksia. ● Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit kiinnostavat teknologiaväkeä. Huhtikuussa järjestetty ensimmäinen SHOK Summit veti satoja huippuosaamisesta kiinnostuneita asiantuntijoita, tutkijoita ja liike-elämän edustajia Helsingin Messukeskukseen. Strategisen huippuosaamisen keskittymiä on perustettu kuusi, joista rakennetun ympäristön RYM Oy on yksi. RYM Oy:n perustaminen jaksoi edelleen ilahduttaa tilaisuudessa puhunutta työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasta. rin vuosikymmenen aikana. – Digimaailmasta riippuva, omia alueitaan aitaava (media) teollisuus murskaantuu. Kun nuorelle polvelle todellisuuden virtuaalinen dimensio tulee yhtä tärkeäksi kuin luonnollinen todellisuus, ollaan aivan uudessa tilanteessa, Vanjoki ennusti. RYM Oy keskittyy tulevaisuudessakin fyysisen ympäristön kehittämiseen. Tavoitteena on, että Suomessa on maailman parhaisiin kuuluva ihmisten, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaympäristö, joka vastaa kestävän kehityksen haasteisiin. Tutkimusstrategian teema-alueita ovat energiatehokkuus, toimintamallit ja prosessit, kilpailukykyinen yhdyskuntainfra sekä käyttäjälähtöiset tilat. RYM Oy:n toimitusjohtajana on vuoden alusta työskennellyt TkT Ari Ahonen. Yhtiön osakkaina on myös neljä kaupunkia: Espoo, Helsinki, Lahti ja Tampere. ● Paavo Taipale SKOL liittyy Teknologiateollisuuteen ● Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL liittyy Teknologiateollisuuteen. SKOLin vuosikokous 12.4. hyväksyi liittymisen 2011 alusta. Työmarkkinoille muodostuu entistä vahvempi toimija, kun SKOLin jäsenkunnan Suomessa työllistämät noin 10 000 ylempää toimihenkilöä ja 4 000 toimihenkilöä tulevat Teknologiateollisuuden piiriin. Liittymisen jälkeen Teknologiateollisuuden yritykset edustavat noin 35 000 toimihenkilöä ja yli 60 000 ylempää toimihenkilöä. SKOL hoitaa edelleen itsenäisesti suunnittelu- ja konsulttialaa koskevat elinkeinoja yrittäjäpoliittiset tehtävät. Teknologiateollisuus puolestaan vastaa työmarkkinatoiminnasta ja yleisestä elinkeinopolitiikasta. Kuntatekniikka 4/2010 59 ESPOON valtuustotalo kaupungintaloksi Kaupunkipuistoon kuuluu Vanha Porvoo ranta-aittoineen ja mukulakivikatuineen. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO PORVOOSEEN ● Porvooseen on perustettu kansallinen kaupunkipuisto. Sen perustaminen on yksi YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuoden ja Euroopan rakennusperintövuoden valtakunnallisista hankkeista. Puisto on viides Suomessa. Porvoon kansallinen kaupunkipuisto on runsaat 2 000 hehtaaria. Puistoon kuuluu muun muassa Linnamäen rautakautinen kalmisto ja keskiaikainen muinaislinna, Vanha Porvoo ranta-aittoineen ja mukulakivikatuineen, kansainvälises- Tampereen Kansi ja Keskusareena etenevät ● Tampereen keskustaan, ratapihan päälle on toteutumassa Suomen oloissa ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät yli 10 000 katsojan monitoimiareena, toimisto- ja liiketiloja, asuntoja ja hotelli. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa kaupunginhallituksen esityksen Tampereen Kannen ja Keskusareenan rakentamisesta. Kaupunki vuok- Kuntaliitto palkitsi ilmastotyössä ansioituneita ● Kuntaliitto palkitsi ilmastoasioissa ansioituneita toimijoita Kuntien ilmastokonferenssissa Tampereella 6.5. Kuntien ilmastokampanjaan liittyvät kunniamaininnat menivät ilmastostrategiassaan kunnostautuneelle Lahden kaupungille sekä alueensa kuntien ilmastotyötä edistäneelle Pohjois-Karjalan maakuntaliitol- 60 Kuntatekniikka 4/2010 tikin arvokas Ruskiksen luonnonsuojelualue, Stormossenin keidassuo, Stensbölen kartanon vanhat metsät sekä Haikon kartano puistoineen. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan kaupunkipuisto on voimakkaasti kasvavalle kaupungille vetovoimatekijä, joka säilyttää Porvoolle ominaisen historiallisen ja luonnonläheisen joenvarsiympäristön keskustassa. – Jokivartta myötäilevänä puisto edistää osaltaan kestävää maankäyttöä ja auttaa va- raa monitoimiareenan, harjoitushallin ja pysäköintilaitoksen tontin 60 vuodeksi hallikiinteistöosakeyhtiölle. Kaupunki osallistuu kokonaiskustannuksiltaan 400 miljoonan hankkeeseen enintään 18,7 miljoonalla eurolla edellyttäen, että asemakavassa oleva rasite raideliikenteelle voidaan toteuttaa. Kaupunki avustaa 30 vuoden ajan kiinteistöyhtiötä tontinvuokran ja kiinteistöveron verran. Lisäksi kaupunki ostaa monitoimiareenasta palvelui- rautumaan myös ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin Vapaavuori sanoi puiston vihkimistilaisuudessa 18.5. Kaupunginjohtaja JukkaPekka Ujula kertoi, että Porvoossa myös yksityiset maanomistajat ovat lähteneet innokkaasti mukaan kansalliseen kaupunkipuistohankkeeseen. Mukana on noin 150 kiinteistönomistajaa. – Missään muussa kansallisessa kaupunkipuistossa yksityisten panos ei ole näin merkittävä, Ujula sanoi. ta 500 000 eurolla vuodessa 15 vuoden ajan. Monitoimiareenan valmistuttua Hakametsän jäähalli 1. poistetaan jäähallikäytöstä ja muutetaan sisäurheilukeskukseksi. Hankkeen puuhamiesten, Rikard Bjurströmin ja Harry Harkimon mukaan tavoitteena on areenan valmistuminen kevään 2013 jääkiekon MMkisoihin. www.tampereenkeskusareena.fi le. Ilmastotyötä edistäneen henkilön kunniakirjan sai professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Lahden kaupunki on ollut aktiivinen kampanjan kehittäjä sekä seudullisen yhteistyön ja monipuolisen kansainvälisen toiminnan rakentaja. Kaupunginvaltuusto asetti 2009 tavoitteen puolittaa päästöt 2025 mennessä. Lahti on kytkenyt ilmastotyöhön mukaan kaupungin toimialat, liikelaitokset ja yhtiöt sekä ● Vuosia kestänyt odotus Espoon kaupungintalon kohtalosta ratkesi, kun kaupunginvaltuusto päätti huhtikuussa purkaa Espoon keskuksessa sijaitsevan kaupungintalon. Sen takana sijaitsevaa nykyistä valtuustotaloa laajennetaan rakentamalla muun muassa kaupunginhallitukselle kokoustilat sekä työtilat kaupunginjohtajalle ja hänen esikunnalleen. Samalla valtuustotalon nimi muutetaan kaupungintaloksi. Purettavan kaupungintalon tilalle suunnitellaan kaupunkiaukio, jota reunustamaan kohoaa asuinrakennuksia ja niiden yhteyteen toteutettavia pienliiketiloja. Kaupungintalotontin asuin- ja liikerakennusoikeudella voidaan kustantaa valtuustotalon muutostyöt. Tampereen Kansi ja Keskusareena muodostuvat monitoimihallista, toimistoista, asuinrakennuksista ja kaupunginosia yhdistävistä kevyenliikenteen alueista. kiinnittänyt huomiota energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on tehnyt perusteellisen taustaselvityksen keväällä 2010 käynnistyneen maakunnan ilmastoja energiaohjelman 2020 tueksi. Ohjelman tavoitteena on, että 2020 maakunta mm. siirtyy lämmityksessä ja sähkön tuotannossa fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan ja maakunnassa käytetyistä liikenne- polttoaineista 20 prosenttia valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista. Professori Jyri Seppälä on toiminut aloitteellisesti, ennakkoluulottomasti ja pitkäjänteisesti kuntien hyväksi hiilineutraalien kuntien HINKU-hankkeessa. Hankkeen vetäjänä hän on ideoinut ja kannustanut viidestä kunnasta muodostettua kuntaryhmää ja kuntakohtaista toimintaa. Oulun kaupunki Ota vastaan ILMASTOHAASTE – osallistu kilpailuun Itämeren alueelle sekä Pohjoismaihin suunnatussa kansainvälisessä kilpailussa etsitään kunnille sekä muille paikallis- ja aluetason toimijoille uusia tai vielä vakiintumattomia teknologioita, liiketoimintakonsepteja ja toimintatapoja ilmastonmuutoksen hillintään. Kilpailun voittajille on luvassa asiakaskontakteja, julkisuutta ja konkreettista asiantuntija-apua ratkaisujen markkinointiin. Oulun rakennushistoriallisesti arvokas kaupungintalo sai remontin yhteydessä huippuvarustellun valtuustosalin. Oulun kaupungintalon remontti valmistui ● Oulun kaupungintalon peruskorjaus on valmis. Tärkein remonttikohde oli taloteknisten järjestelmien uusiminen ja rakenteellisten vaurioiden korjaaminen, jotta toiminta arvokkaassa rakennuksessa voi jatkua. Kaupungintalon kaikki lämpöön, veteen ja ilmastointiin liittyvät putket ja laitteet on uusittu, samoin kulunvalvonta ja talon informaatiotekniikka. Sähköverkko on uusittu osittain. Ensimmäisen kerroksen kokous- ja esitystekniikka on tehty kaikki kokoushuoneet kattavaksi. Kokoushuoneiden määrä lisääntyi viidellä, ja niitä on nyt 11. Oulun kaupungintalolla on todennäköisesti Suomen parhaat työskentelytilat valtuustoryhmille. Valtuustosalin uusi kokousjärjestelmä on täysin digitaalinen ja tietokoneohjattu. Kokouksen hallinta tapahtuu kosketusnäyttöpohjaisilla laitteilla ja osallistujat tunnistetaan henkilökohtaisella älykortilla. Suomessa kokousjärjestelmä on ainoa laatuaan. Itämeren alueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä. Useilla alueen kunnilla on ilmastostrategia, mutta heiltä saattaa puuttua toimenpiteitä strategian jalkauttamiseksi. Eri yrityksiltä ja yhteisöiltä saattaa löytyä käytännönläheisiä sekä toimivia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään, mutta ne eivät ole välttämättä löytäneet niille käyttäjiä. Kilpailun tavoitteena on saattaa yhteen ratkaisujen tuottajat ja heidän uudet asiakkaansa Itämeren alueelta sekä Pohjoismaista. Kilpailu on osa Turussa 31.1.–2.2.2011 pidettävää Itämeren alueen ja Pohjoismaat kattavaa kestävän kehityksen konferenssia. Tässä Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssissa esitellään käytännön ratkaisuja ja innostetaan osallistujia konkreettisiin toimiin. Konferenssi tuo yhteen yli 600 eri toimijaa paikallisilta, alueellisilta ja kansallisilta tasoilta Itämeren alueelta. Tapahtuma ja kilpailu järjestetään laajana yhteistyönä, jossa mukana on muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvosto, kuntajärjestöjä, ministeriöitä ja rahoituslaitoksia Itämeren alueelta. Kilpailussa etsitään hankkeita, jotka t hillitsevät ilmastonmuutosta, t tukevat paikallis- ja aluetaloutta, työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia, t johtavat konkreettisiin muutoksiin kuntien ja kuntalaisten toimintatavoissa ja t ovat toteutettavissa hyvänä käytäntönä laajasti. LED-VALOPUTKET VAARALLISIA ● Loisteputkia korvaavissa ledvaloputkissa on todettu vakava puute, joka vaarantaa lampun vaihtajan turvallisuuden. Led-valoputkea vaihdettaessa on mahdollista saada sähköisku putken toisesta päästä toisen pään ollessa kiinni lampunpitimessä. Kaikki Tukesin testauttamat led-valoputket ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne voidaan asentaa standardinmukaisesti mitoitettujen loisteputkien tilalle tavallisiin loistelamppuvalaisimiin. Riskin aiheuttavia LED-valoputkia on Tukesin arvioiden mukaan käytössä Suomessa useita tuhansia. www.tukes.fi Joukkoliikenteen valtionapuperusteet muuttuvat ● Joukkoliikenteen valtionavustusperusteita uusitaan 22.4. annetulla asetusmuutoksella. Matkalippujen hintavelvoitteen korvaamisessa siirrytään noudattamaan EU:n palvelusopimusasetusta. Näin varmistetaan, ettei avustusta saavalle liikenteenharjoittajalle makseta liikaa korvauksia matkustajamäärän kasvaessa. Joukkoliikennetukea voidaan jatkossa myöntää joustavammin kaupunkiseuduille. Pääkaupunkiseudun liityntälippu on lisätty matkalippujen hinnanalennusta koskevan avustuksen piiriin. Matkakeskuksia ja muita henkilöliikenteen asemia koskeva avustus laajenee koskemaan myös vaihtopysäkkien parantamista. OSALLISTU KILPAILUUN Kilpailuun voivat osallistua yritykset, kunnat ja muut yhteisöt Itämeren alueella ja Pohjoismaissa. Kilpailuehdotukset voivat olla uusia tai toistaiseksi vakiintumattomia teknologioita, liiketoimintakonsepteja tai toimintatapoja, jotka edesauttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kilpailuehdotukset tulee jättää nettiosoitteesta www.ratkaisuja2011.fi/ contest löytyvällä kilpailulomakkeella 30.9.2010 mennessä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kansainvälinen tuomaristo valitsee ehdotuksista 3–5 parasta ratkaisua. Voittajat julistetaan virallisesti 1.2.2011 Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssissa. Lisätietoa valintakriteereistä sekä kilpailusäännöistä löytyy kilpailun verkkosivuilta www.ratkaisuja2011.fi/contest Kuntatekniikka 4/2010 61 Porvoon Taidetehtaan rakentaminen käynnistyy ● Porvoonjoen länsirannalla sijaitsevan Taidetehtaan alueen rakennus- ja kunnostustyöt ovat käynnistymässä. Alueen kaava on vahvistettu, ja Porvoon kaupunki on allekirjoittanut rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa alueen rakentamissopimukset. Porvoon ydinkeskustaan nousee parin vuoden kuluttua uusi, lähes viiden hehtaarin suuruinen keskus taiteen, kulttuurin, matkailun ja kaupan palveluille. Taidetehtaan alueelle rakennetaan tapahtumatiloja kulttuurille, kokouksille ja kongresseille, mediakeskus monikäyttöisine elokuva- ja auditoriosaleineen, taitelijoiden työtiloja, näyttelytiloja, kävelykatu erikoisliikkeineen ja viihde- ja ravintolapalveluineen, päivittäistavarakauppa, 160 huoneen hotelli, kongressi- ja matkailupalveluita sekä asuntoja. – Taidetehtaan alue on tarkoitus kehittää eläväksi kaupun- Lappeenrannassa Kaukaan tehdasalueella sijaitseva biovoimala käynnistyi viime marraskuussa. UUSI BIOVOIMALA käyttää kiinteää puupolttoainetta ● Pohjolan Voiman, Lappeenrannan Energian ja UPM:n yhteishankkeena rakennetun Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos vihittiin käyttöön 7.5. UPM:n Kaukaan tehdasalueen yhteydes- sä sijaitseva voimalaitos on ollut täydessä toiminnassa marraskuusta lähtien. Lämpöteholtaan 385 MW:n voimalaitos käyttää polttoaineenaan kuorta, oksia, latvuksia, kantoja, pienpuuta sekä turvetta. Voimalaitos on Suomen suurin kiinteän puupolttoaineen käyttäjä. Taidetehtaan alueelle on tulossa noin 400–500 uutta asukasta, kymmeniä uusia yrityksiä sekä noin 200–400 uutta työpaikkaa. kitilaksi ja vetovoimaiseksi osaksi Porvoon keskustaa. Tämä on lähtölaukaus koko Länsirannan alueen suunnittelulle ja rakentamiselle, apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz kertoo. – Laitos korvaa tulevaisuudessa merkittävän osan UPM:n ja Lappeenrannan Energian aiemmin maakaasulla tuotetusta energiasta, sanoo Kaukaan Voiman toimitusjohtaja Jukka Kiuru. Laitos käyttää vuodessa polttoaineita noin 2 000 GWh, mistä noin 80 prosenttia on biopolttoaineita. Niistä noin puolet on Kaukaan sahan sekä sellu- ja paperitehtaiden käyttämän puuraaka-aineen kuorta. Voimalaitos kykenee tuottamaan sähköä 125 MW:n teholla. – Laitos valmistui pari viikkoa etuajassa ja alitti 244 miljoonan euron budjettinsa, projektijohtaja Erkki Repo kertoo. tavan direktiivin. Direktiivi tulee voimaan alkukesästä, ja kansallisten säädösten tulee olla valmiina kesällä 2012. Direktiivi muuttaa rakentamista koko EU:n alueella. Uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia 2020 loppuun mennessä. Julkisia rakennuksia vaatimus koskee jo 2019 alusta. Suomi siirtyi matalaenergiarakentamisen suuntaan jo tämän vuoden alusta 30 prosenttia tiukentuneilla rakentamismääräyksillä. Määräyksiä kiristetään edelleen 20 prosentilla 2012. Direktiivin myötä myös energiatodistusten painoarvo kasvaa. Esimerkiksi tieto rakennuksen energiatehokkuudesta on näyttävä jo myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Energiatodistukset vaaditaan myös isoissa julkisissa rakennuksissa. Direktiivi parantaa uusien talojen energiatehokkuutta ● Euroopan parlamentti on hyväksynyt uudistetun rakennusten energiatehokkuutta paran- HAITISSA rakennetaan raunioista uusia taloja ● Suomalaisella talonrakennusmenetelmällä aiotaan tehdä Haitissa uusia, kestäviä rakennuksia hyödyntäen maanjäristyksen rakennusjätettä. Kirkon Ulkomaanapu valmistelee parhaillaan mallitalon rakentamista Haitiin. Arkkitehti Matti Kuittisen suunnittelemassa uudisrakennuksessa raunioituneiden rakennusten kiviaineksella täytetään metallikoreja ja kehikoita, joita käytetään kantavien seinien ja 62 Kuntatekniikka 4/2010 perustusten rakentamiseen. Tammikuun maanjäristyksestä kärsineillä alueilla rauniot peittävät edelleen laajoja alueita. Rakennusjäte on merkittävä ympäristö- ja turvallisuusongelma. Kirkon Ulkomaanavun ja Kuittisen ideoima rakennusmalli ratkaisee myös tätä ongelmaa. Kirkon Ulkomaanapu tulee käyttämään menetelmää erityisesti Haitin koulujen uudisrakentamisessa. Samaa ideaa voidaan soveltaa muuhunkin jälleenrakennukseen. Talomallin yksinkertaisen rakenteen vuoksi rakentamisessa voidaan käyttää paikallista kouluttamatonta työvoimaa. Koulujen rakentaminen on ensimmäisenä Haitin hallituksen rakennussuunnitelmissa. Havainnekuva Matti Kuittinen/Kirkon Ulkomaanapu Kirkon Ulkomaanapu suunnittelee 130 pysyvän koulurakennuksen tekemistä Haitiin. Se tarkoittaisi lähes 80 000 lapsen pääsyä kouluun. TIETOKONESALEISTA LÄMPÖÄ RAKENNUKSILLE ● Helsingin Energia on saanut ensimmäisen palkinnon (2010 Uptime Institute Green Enterprise IT Award) vuosittaisessa Uptime Institute Symposiumissa New Yorkissa. Palkinto myönnettiin Helsingin Energian teknologialle, jossa uudella tavalla hyödynnetään tietokoneiden tuottamaa lämpöä rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Ensimmäinen konseptin mukainen ratkaisu toteutettiin yhteistyössä ICT-palveluja tarjoavan Academica Oy:n kanssa. Yrityksen tietokonesali sijaitsee Helsingissä luolatilassa Uspenskin kallion alla. Tietokoneiden tuottama lämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon lämmittämään helsinkiläisiä rakennuksia ja käyttövettä. Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä, joka tuo- on konesaliteknologian laajentaminen. Nykykapasiteetilla Helsingin Energia voi suunnata 100 MW kaukojäähdytystä konesaleille. Tämä määrä vastaa kaukolämpötehoa, jolla voisi lämmittää 30 000 asukkaan kaupungin. Missä on Suomen paras maisema? Tietokoneiden tuottama lämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon lämmittämään rakennuksia ja käyttövettä. tetaan lämpöpumppujen, kylmän meriveden ja energiatuotannossa muutoin käyttämättä jäävän lämpöenergian avulla. Energiatehokkuudeltaan tietokonesali on maailman huippuluokkaa. Helsingin Energian tähtäimessä ● Ympäristöministeriö etsii valtakunnallisella kilpailulla Suomen parasta maisemahanketta. Kilpailun voittajasta tulee Suomen ehdokas Euroopan neuvoston maisemapalkinnon saajaksi. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran 2009. Tuolloin Suomea kilpailussa edusti Hämeenkyrön kansallismaisema. Maisemapalkinto on tunnustus toimista, jotka tähtäävät oman alueen maisemien suojeluun, hoitoon tai suunnitteluun, ja jotka voivat toimia esimerkkinä koko Euroopan SÄÄSTÖÄ jätevesien pumppauskuluihin Leica Linot heijastavat linjoja tai pisteitä millimetrin tarkkuudella ja kompensoivat automaattisesti ± 4 astetta pienempiä virheitä itsetasauksella. Uusia piste- ja linjalasereita ● Leica Geosystems on tuonut kolme uutta Linoa Leica Lino L2 -ristiviivalaserin rinnalle. Yhteistä kaikille ovat kirkkaat pisteet ja linjat tarjoava optiikka. Leica Lino P3 tekee suorat linjat helposti 3-pistelaserilla ylös ja alas. Tarvittavat pisteet ovat siirrettävissä nopeasti ja tarkasti. Ominaisuuksiin kuuluvat Power Range Technology™, monitoiminen magneettijalusta ja itsetasaus. Leica Lino P5 heijastaa viisi lasersädettä, jot- ka ovat täsmälleen suorassa kulmassa toisiinsa nähden. Luotisuora-säteiden lisäksi laite heijastaa kolme pistettä täsmälleen samalla korkeudella. Ikkunoiden, sisäseinäjakojen ja muiden rakennuselementtien asentaminen onnistuu tarkasti ja nopeasti. Leica Lino L2P5 tarjoaa saman erittäin kirkkaan ristiviivan kuin Lino L2, mutta myös pistelasereiden luotisuorat säteet ylös ja alas, 180°:n suoran ja 90°:n kulman. ● Oy Grundfos Pumput Ab:n patentoidun keksinnön avulla voi säästää jopa 40 prosenttia jätevesipumppaamoiden energiakustannuksista. Uudessa keksinnössä pumppaamon tuloputki on liitetty suoraan pumpun imuaukkoon, jolloin tuloviemärin lakikorkeuden korkeusero pumppaamoon nähden voidaan hyödyntää. Korkeuserosta johtuva potentiaalienergia sekä jäteveden liike-energia käytetään uudella pumppaamolla hyödyksi, jolloin pumppaus seuraavalle pumppaamolle tapahtuu huomattavasti pienemmällä energiamäärällä kuin perinteisessä pumppaamossa. Tekniikan testaamiseksi Grundfosilla on koepump- alueella. Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä paikalliset tai alueelliset viranomaiset. Kilpailuaika päättyy 30.8. Kansallisen kilpailun tulokset julkistetaan 12.10. Entä vuoden ympäristörakenne? ● Puutarhaliitto ja Rakennustuoteteollisuus RTT järjestävät Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun 20. kerran. Tunnustus annetaan luontoa ja sen eri tekijöitä arvostavasta suunnittelusta ja rakentamisesta. Kilpailukohde voi olla julkinen tai yksityinen, laaja tai suppea kokonaisuus. Kilpailuehdotukset on jätettävä 23.6. mennessä Puutarhaliittoon. Tulokset julkistetaan syksyllä. www.puutarhaliitto.fi www.betoni.com paamo aidossa jätevesiympäristössä. – Koepumppaamolla saavutetut energiansäästöt ovat olleet jopa merkittävästi suuremmat kuin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtyyn diplomityöhön liittyvät testiajot osoittivat, keksinnön isä Jorma Räsänen Grundfosilta kertoo. www.grundfos.com MAANSUOJAA viheralueille ● Landtek Oy:n Greendeck-maansuojamatot toimivat ajolevyinä estäen ajoneuvojen kiinnijuuttumisen ja alustan tärveltymisen huonoissakin maasto- ja sääolosuhteissa. Maansuojamatot vähentävät turhia vahinkoja viheralueiden hoidossa. Niiden avulla on helppo järjestää tilapäinen tieyhteys niin koneille kuin jalankulkijoillekin. Ne suojaavat nurmikenttiä ja kasveja kovalta rasitukselta esimerkiksi puistoissa järjestettävissä massatapahtumissa. http://greendeck.net Maansuojalevyt ovat turkkilevykuvioitua kestävää ympäristöystävällistä HDPE-polyeteeniä. Kuntatekniikka 4/2010 63 Pöyry Finland Oy Kaupunki ja liikenne -liiketoimintaryhmän Kiinteistöprojektinjohdon Suomen uudistettu organisaatio tuli voimaan 1.4. tEtelä-Suomen aluejohtajaksi nimitettiin DI Petri Piirala. Etelä-Suomen alueyksikköön kuuluvat Pääkaupunkiseudun ja Lappeenrannan toimistot sekä uutena aloittava Lahden toimipiste. tAluepäälliköiksi on nimitetty RI Pekka Kurki Lappeenrantaan ja RI Harry Nordström Lahteen. tKeski- ja Länsi-Suomen aluejohtajaksi nimitettiin RI Kari Jylhä. Alueyksikköön kuuluvat Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Vaasan toimistot. tAluepäälliköiksi on nimitetty rkm Hannu Leskinen Jyväskylään, RI Markku Karislahti Tampereelle, RI Markku Könnö Turkuun ja RI Ilkka Yliaho Vaasaan. Ramboll Finland Oy tItä- ja Pohjois-Suomen aluejohtajaksi nimitettiin RI Pertti Kalevo. Alueyksikköön kuuluvat Kuopion toimisto Kalevon suorassa alaisuudessa sekä Oulun toimisto, jonka aluepäälliköksi on nimitetty DI Harri Karjula. tHT Mia Toivanen on nimitetty Senior Consultantiksi Ramboll Management Consultingiin Espoossa. tDI Turo Auvinen on nimitetty suunnittelijaksi Espoon Geosuunnitteluyksikköön. tSuomen Kiinteistöprojektinjohdon tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaavaksi kehityspäälliköksi nimitettiin DI, FM Marika Latvala. Hän jatkaa myös talonrakennushankkeiden projektipäällikkönä pääkaupunkiseudulla. Ekokem Oy Ab on nimitetty rakennuttajainsinööriksi Tampereen Infrayksikköön. tIns. AMK Tomi Väisänen on nimitetty rakennuttajainsinööriksi Oulun Infrayksikköön. tDI Risto Roivainen on nimitetty projektipäälliköksi Ramboll RST:hen. tDI Eeva Rantanen on nimitetty vanhemmaksi asiantuntijaksi Infran hallinta -yksikköön Tampereelle. tArkkitehti Timo Metsälä on nimitetty yhdyskunta ja arkkitehtuuri -yksikköön Helsinkiin tIns. Mikko Vellamo tDI Jukka Repo on nimitetty projekti-insinöö- Ekokem-Palvelu Oy Jätehuollon tunnustuksia ansiokkaasta työstä 64 Hannele LyytikäinenKäppi Petri Kouvo t Jätelaitospäivillä toukokuussa jaettiin julkisen jätehuollon tunnustuksia ansiokkaasta työstä. Vuoden vääntäjä -palkinnon sai toimialajohtaja Petri Kouvo HSY Jätehuollosta Kuntatekniikka 4/2010 ja vastuullisen jätehuollon veturi -kunniamaininnan Lakeuden Etappi Oy:n tiedottaja Hannele LyytikäinenKäppi. Kouvo palkittiin erityisesti jätteen energiahyödyntämisen eteen tehdystä työstä. Hän on ollut käynnistämässä YTV:n jätevoimalahanketta, joka aloittaa Vantaan Långmossebergenissä 2014. Kouvo on valmistellut myös YTV Jätehuollon rakennuttamisyksikön kanssa kaasuvoima- tHortonomi Maija Elo on nimitetty projektipäälliköksi maisema ja ympäristö -yksikköön Helsinkiin. tMaanmittausinsinööri Jukka Haikara on nimitetty asiantuntijaksi mittausyksikköön Jyväskylään. tMaanmittausteknikko Arto Hukka on nimitetty asiantuntijaksi mittausyksikköön Ouluun. WSP Finland Oy tMyyntipäälliköksi on nimitetty Anders Lindbäck. tMyyntipäälliköksi on nimitetty FM Raakel Jaloniemi. riksi kalliosuunnitteluyksikköön Helsinkiin. lahanketta Espoon Ämmässuolla. Kunniamaininnan saanut Hannele Lyytikäinen-Käppi on kehittänyt aktiivisesti kunnallisen jäteyhtiön Lakeuden Etapin viestintää ja on osallistunut valtakunnallisen jätehuoltoalan viestinnän suunnitteluun. Lyytikäinen-Käppi tuottaa myös alueellista Jäteaviisi-lehteä ja viikoittain Etappi Radio -ohjelmaa, joilla jaetaan tietoa jätehuollosta ja lajittelusta kuntalaisille. tMittausyksikköön Järvenpäähän on nimitetty mittauspäälliköksi maanmittausinsinööri Tuukka Sanaksenaho sekä asiantuntijoiksi DI Tommi Turkka, maanmittausteknikko Petri Huotari, maanmittausteknikko Kjell Tuominen ja maanmittausteknikko Jarmo Mikkola. tDI Tom Schneider on nimitetty valaistussuunnittelijaksi Design Studioon Helsinkiin. tRI Petri Petäjäjärvi on nimitetty yksikönpäälliköksi tutkimuspalvelut-yksikköön Ouluun. Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuosina 2010 ja 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. tIns. (AMK) Aleksi Kuha on nimitetty projektiinsinööriksi tutkimustoimialalle Ouluun. tVuoden Tieisännöitsijäksi on valittu Jari Kärkkäinen Siilinjärveltä. Kärkkäinen avustaa pohjoissavolaisten tiekuntien lisäksi projektiluonteisesti Huittisten ja Kokemäen kuntia Satakunnassa. Viherympäristöliitto 2010 Kuntatekniikan päivät 3.–5.6.2010 Joensuu www.kuntatekniikka.fi Rakennuttajan työturvallisuusseminaari – infrarakennuttaminen Maankäyttösopimukset 15.9.2010 Helsinki www.kiinko.fi 7.6.2010 Helsinki www.fcg.fi Maapolitiikkaseminaari 8.6.2010 Helsinki www.fcg.fi tRI Janne Koskinen on nimitetty Tampereen ja Jyväskylän infrayksikön päälliköksi. tSuunnitteluhortonomi (AMK) Eila Sihvola on nimitetty suunnittelijaksi maisema ja ympäristö -yksikköön Helsinkiin. tYTM Suvi Järvinen on nimitetty projektisuunnittelijaksi yhdyskunta ja arkkitehtuuri -yksikköön Helsinkiin. tKTM Outi Nietola on nimitetty logistiikan projektipäälliköksi liikenteen konsultaatio -yksikköön. tEuroparlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on valittu Viherympäristöliiton puheenjohtajaksi. Pietikäinen oli ympäristöministerinä 1991–95. Lisäksi hän on monipuolisesti mukana suomalaisissa ja kansainvälisissä ympäristöalan järjestöissä. Tekla Oyj tInfra & Energy -liiketoiminta-alueella Software Manager -tehtävään on nimitetty Teemu Väre, Software Engineer -tehtävään Tuukka Tuomisto, Vellu Sorvari, Tuomas Saarela ja Pauli Toivola. tBuilding & Construction -liiketoiminta-alueella Business Analyst -tehtävään on nimitetty Daniel Miles, CRM Developer -tehtävään Aditaya Parkash. Molok Oy tHortonomi (AMK) Jari Usvajärvi on nimitetty ympäristösuunnittelijaksi maisema ja ympäristö -yksikköön Tampereelle. tBetonityön johtajaksi on nimitetty Mika Kiikkinen. 22.–24.9.2010 Espoo www.sb10.fi Asuntomessut Asuntopoliittiset neuvottelupäivät 16.7.–15.8.2010 Kuopio www.asuntomessut.fi 30.9.–1.10.2010 Tampere www.fcg.fi Vesiosaajat yhteen II Kuntien toimitilapäivät 26.8.2010 Pori www.prizz.fi/vesiosaajat 4.–6.10.2010 Hki-Tukholma-Hki www.fcg.fi Habitare-messut Valo-tapahtuma FinnBuild-messut 1.–5.9.2010 Helsinki www.habitare.fi FinnMETKO 2010 2.–4.9.2010 Jämsä www.finnmetko.fi 6.–9.10.2010 Helsinki www.finnbuild.fi Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys 2010 6.–9.10.2010 Helsinki www.ymparistotekniikkamessut.fi Teknisten palvelujen tulevaisuus Väylät ja liikenne 2.–4.9.2010 Helsinki-Pietari-Helsinki www.fcg.fi 13.–14.10.2010 Jyväskylä www.tieyhdistys.fi Katupäivät ENERGIAFORUM10 ENERGIA 10 -messut 6.–7.9.2010 Kuopio www.fcg.fi Rakennuttajan työturvallisuusseminaari – uudisrakennuttaminen 6.9.2010 Helsinki www.kiinko.fi 25.–28.10.2010 Tampere www.energiaforum.com www.energiamessut.fi Paikkatietomarkkinat 2.–3.11.2010 Helsinki www.maanmittauslaitos.fi/ paikkatiedot Turvallisuus-, Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messut 2011 8.–10.9.2010 Tampere www.tampereenmessut.fi Sportec 2011 Neuvottelumenettelyt julkisissa hankinnoissa tAsennuspäälliköksi on nimitetty Kimmo Rasimus. Sustainable Community - buildingSMART tapahtumakalenteri Vuoden Tieisännöitsijä 24.–25.3.2011 Tampere www.sportec.fi 14.9.2010 Helsinki www.ptcs.fi Yhdyskuntatekniikka YT11-näyttely Kuntamarkkinat 18.–20.5.2011 Turku anna-maija.hallikas@vvy.fi 15.–16.9.2010 Helsinki www.kuntamarkkinat.fi Stone+tec 22.–25.6.2011 Nürnberg www.stone-tec.com Kuntatekniikka 4/2010 65 Lännen Alituspalvelu Oy Vihreällä teknologialla kohti tuottoisampaa huomista GTK:n palveluja kunnille Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com CAVIA – Kavitaatio yksikkö ALITUSPORAUKSET Lisää biokaasua! r r r r Vähemmän jäännöslietettä! Soveltuu sekä suunniteltaviin että tGeologiset tietoaineistot olemassa oleviin mädätysprosesseihin! Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. tMaa- ja kiviainekset kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] tPohjavesi Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme otamme aina ympäristön vahvasti huomioon. tYmpäristöselvitykset tLuontomatkailu Pöyry Finland Oy Puh. 010 3311 DEWACO Oy www.gtk.fi www.poyry.fi sales@dewaco.fi www.dewaco.fi KunFo tietää! Tehokasta täsmänäkyvyyttä Ilmoitus PALVELUJA -sivuillamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 [email protected] ALA NSA YKK ÖN EN 4 /2010 dulle Joensuun seusyhteinen ylei kaava sivu 24 www. kuntatekniikka.fi on yhteinen verkostomme, josta löydät mm. tuoreimmat uutiset ja tapahtumat, rekryfoorumin, matkapalveluja ja kuvapankin. YHDYSKUNTATEKNIIKAN ASIANTUNTIJA Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850 Lohjan toimisto, Nummentie 71 A, faksi (019) 31274 www.finnmap-infra.fi Tilaa Kuntatekniikka! rs on Lennart Erfo seurannut tietä Kristianstadin i jo liks hiilineutraa sivulla 36 38 20 vuotta. sivu en Teknisen toim Lahti sai uus Kevennystä vuotovedet tuottavit:llä sivu 54 ympäristö- kuriin sivu 50 parani lupiin sivu 46 KUNTATEKNIIKKA JOENSUUSSA 3.–5.6. 2010 sän i on tämän ke oniemen Helm Oppaan Kuopion Leht sähk IHMEMAA ASUMISEN 3 susivut 6–2 Asuntomes öinen ve rsio lehti.k untateknii kka.fi Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 70 euroa. Saat kaupan päälle syyskuussa 2010 ilmestyvän Vesihuollon osto-oppaan. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa 79 euroa, irtonumero 8,50 euroa. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen voi hoitaa kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. (09) 771 2442. 66 Kuntatekniikka 4/2010 Tarkat laitos ja kunta sääasemat, ukkostutkaimet, tuulimittarit. Ympäristötekniikan asiantuntijapalvelut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu, kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi /LLNXQWDSDLNNDUDNHQWDPLVHQNRQVXOWLW 7DUMRDPPHOLLNXQWDSDLNNDUDNHQWDPLVHHQNHVNLWW\Yll UDNHQQQXWWDMDNRQVXOWWLMDYDOYRQWDSDOYHOXD .DXWWDPPHVDDWWHKDQNHNDUWRLWXNVHWNXQWRDUYLRWMD KDQNHVXXQQLWHOPDW$YXVWDPPHVXXQQLWWHOXQ MlUMHVWlPLVHVVlMDVXXQQLWHOPLHQDUYRLPLVHVVD 9DOYRPPHYDDWLYDWXUDNNDVXRULWXNVHWMDWRLPLPPH WDUYLWWDHVVDUDNHQQXWWDMDQWXUYDOOLVXXVNRRUGLQDDWWRULQD 3ZZZOLLNXQWDSDLNNDUDNHQWDPLQHQIL VESIHUOLTOPALVELUA &%!&' %! #' !"( )))( +(%'""! #$"&& +"%'&"%& +#('! #'&& !! +$%!!&%''!!& & +* #,$%&-'(& Kuntatekniikka 4/2010 67 !$%&',+&("'&!%'%%'+& #"+!$%&',++&("' "!!'''$'(! ###&'(("+'' +&' &'&!"%''#&( # !&' %)'( #!&&( $)''!"''#&'$!" &!& www.ymparistotekniikkamessut.fi !$%&',"+)&$ "'#'')" #'(&'!""&& +!$%&'#$ "'#-""*$#- !"&&' )#"".$ #. #. +'&'+,(!$$"
© Copyright 2024