Lataa pdf-tiedosto - Otto
GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 1 SISÄLLYS Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Gasum lyhyesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Toimitusjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Gasumin vuosi 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Gasumin toimintaympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Yritysvastuun visio ja strategia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Yritysvastuun painopistealueet Painopistealueiden esittely. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Avoimuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Toimitusvarmuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ympäristö ja turvallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus . . . . . . . . . . . . . . . 18 22 25 28 35 Henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Yritysvastuun johtaminen ja riskienhallinta . . . . . . . . . . . Sidosryhmäyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . GRI-indikaattorit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 42 48 53 Gasumin yritysvastuu 2013 Julkaisija Gasum Oy PL 21, Miestentie 1 02151 Espoo Päätoimittaja Sari Siitonen [email protected] Toimitus ja taitto Miltton Oy Lue lisää Gasumin yritysvastuusta osoitteessa: www.gasum.i/vastuullisuus Kuvat Heidi Strengell iStockphoto Shutterstock Gasum Oy GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 2 JOHDANTO TERVETULOA TUTUSTUMAAN GASUMIN YRITYSVASTUUSEEN VUONNA 2013 Gasum on raportoinut vuosittain Global Reporting Initiativen (GRI) mukaan vuodesta 2010 lähtien. Tämä raportti sisältää katsauksen Gasumin yritysvastuuseen vuonna 2013 sekä esittelee tarkemmin Gasumin toimintaympäristön, yritysvastuun painopistealueet, henkilöstön kehityksen sekä yritysvastuun johtamiseen liittyvät pääkohdat. Yritysvastuuraportti kattaa Gasum-konsernin toiminnot. Raporttiin sisällytetään kuvaus tärkeimmän myyntituotteen (maakaasu) tuotannon elinkaaresta, josta tuotanto ja siirto Suomen rajalle eivät kuitenkaan kuulu Gasumin omaan toimintaan, eivätkä siten sisälly Gasumin raportoitaviin tietoihin. Itsearviomme mukaan raportointimme vastaa GRI G3.1-ohjeiston soveltamistasoa B. PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että Gasumin raportointi vastaa GRI:n soveltamistasoa B. RAPORTIN RAKENNE Raportti alkaa vuoden 2013 esittelyllä, jossa kerrotaan lyhyesti Gasumin liiketoimintaalueista, organisaatiorakenteesta, toiminnan luonteesta ja tiivistetään Gasumin strategia sekä yritysvastuun painopistealueet. Toimitusjohtajan katsaus esittelee vuonna 2014 aloittaneen toimitusjohtajan Johanna Lammisen ajatukset Gasumin yritysvastuusta. Kerromme myös nostoina vuoden kohokohdista sidosryhmäyhteis- työssä sekä käymme lyhyesti läpi Gasumin 2014 organisaatiomuutoksen. Gasumin toimintaympäristön kuvaus on katsaus energia-alan trendeihin, vallitsevaan markkinatilanteeseen ja kilpailuympäristöön. Yritysvastuun visio ja strategia tiivistää päämäärämme ja tavat, joilla Gasum on niihin pyrkinyt. Yritysvastuun painopistealueet avoimuus, toimitusvarmuus, ympäristö ja turvallisuus sekä kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus on määritetty sidosryhmäanalyysien perusteella ja raportoimme jokaisesta painopistealueesta omana kokonaisuutenaan. Henkilöstöosuudesta löytyvät tiedot Gasumkonsernin henkilöstöpanostuksista ja työsuojelusta sekä vuoden 2013 henkilöstödata. Yritysvastuun johtaminen ja riskienhallinta kuvaa hallintokäytäntöjä, niissä vuoden aikana tapahtunutta kehitystä sekä olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia Gasumin toiminnassa. Sidosryhmäyhteistyö on tiivistelmä Gasumin toiminnasta eri sidosryhmien kanssa ja sitoumuksista sekä aloitteista, joissa yritys on mukana. MITTAUSPERIAATTEET JA -TEKNIIKAT Gasumilla on käytössä CSM-ohjelmisto ja turvallisuusjohtamisen TAVA-järjestelmä ympäristö- ja turvallisuustietojen tallentamiseen ja raportointiin. Gasumin toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidi- ja typenoksidien päästömäärät perustuvat tietoihin Gasumin omasta polttokaasun kulutuksesta. Polttokaasun määrä saadaan Gasumin valvontajärjestelmästä, jolla seurataan myös kaasun myyntiä ja toimituksia asiakkaille. Päästökaupan piiriin kuuluvien kompressoriasemien hiilidioksidipäästöt todennetaan päästökaupassa määritellyllä tavalla. Kompressoriasemilla tehdään säännöllisesti mittauksia typenoksidien päästölaskennan tarkentamiseksi. Metaanipäästöjä syntyy siirtoverkostossa poikkeustilanteissa, esimerkiksi liitostöiden yhteydessä. Poikkeustilanteista tallentuu tieto valvontajärjestelmään. Helsingin kaupungin kaasuverkoston metaanipäästöjen mittaus perustuu jakeluverkostoon syötetyn kaasumäärän ja myyntimäärän vertaamiseen. Maakaasun toimituksien poikkeamat raportoidaan Energiamarkkinaviraston edellyttämällä tavalla Gasumin valvontajärjestelmään tallentuneiden tietojen perusteella. Mahdolliset rajoitteet on esitetty tunnuslukujen yhteydessä. GASUMIN RAPORTOINTIKOKONAISUUS 2013 Gasumin painettu vuosikertomus on julkaistu myös pdf-muodossa 25.3.2014. Siihen sisältyy katsaus kestävään kehitykseen ja tiivistetty hallituksen toimintakertomus sekä tilinpäätös. Painettu vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Suomenkielisen pdf-version löydät osoitteesta: www.gasum.fi/Yritystietoa/Julkaisuja/ Gasumin tilinpäätös on julkaistu kokonaisuudessaan suomeksi ja englanniksi. Suomenkielisen tilinpäätöksen löydät osoitteesta: www.gasum.fi/Yritystietoa/Gasumlyhyesti/Avainluvut/ Sari Siitonen johtaja, strategia ja yritysvastuu RAPORTIN KÄYTTÄJÄT Gasum on tunnistanut asiakkaat, poliittiset päättäjät, opiskelijat, median sekä kansalaisjärjestöt tämän raportin pääkäyttäjiksi. Gasumin tavoitteena on, että jatkossa asiakkaat ja eri sidosryhmät saavat raportista keskitetysti kaikki tarvitsemansa tiedot koskien Gasumin tuotteiden ja palvelujen vastuullisuus- ja ympäristöseikkoja. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 3 GASUM LYHYESTI KATSAUS GASUMIN TOIMINTAAN Gasum on vuonna 1994 perustettu suomalainen yritys, joka palvelee monipuolisesti suomalaisten energiantuotantoa, asumista ja teollisuutta sekä tarjoaa puhtaamman ratkaisun liikenteelle. Konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 1 147,5 miljoonaa euroa. Gasumin kolme liiketoimintayksikköä olivat vuoden 2014 alun organisaatiomallin muutokseen saakka energiakauppa, energiapalvelut ja siirtoliiketoiminta. Tämä raportti pohjautuu kyseiseen vuoden 2013 malliin. Yhtiössä työskentelee 273 osaajaa yhdeksällä toimipaikalla maakaasuverkoston alueella. Gasum-konsernin muodostavat emoyhtiö Gasum Oy ja tytäryhtiöt Gasum Paikallisjakelu Oy, Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Tekniikka Oy, Gasum Eesti AS, Gasum LNG Oy, Kaasupörssi Oy ja Helsingin Kaupunkikaasu Oy. Gasumin omistavat Fortum Heat and Gas Oy OAO Gazprom Suomen valtio E.ON Ruhrgas International GmbH 31 % 25 % 24 % 20 % Gasum tarjoaa • • • • biokaasua ja maakaasua liikennepolttoaineeksi maakaasua sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon sekä teollisuuden prosesseihin ja energiantuotantoon nesteytettyä maakaasua (LNG) laivojen polttoaineeksi, teollisuudelle ja raskaalle liikenteelle luonnonkaasuihin liittyvät laitteet ja palvelut GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 4 GASUM LYHYESTI GASUMIN LIIKETOIMINTA-ALUEET 2013 Energiakauppa Energiakauppa, johon kuuluvat maakaasun tukkumyynti, biokaasuliiketoiminta sekä LNG-liiketoiminta, on Gasum-konsernin liikevaihdon kannalta merkittävin liiketoiminnan osa-alue. Maakaasun myynti vuonna 2013 väheni viisi prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Myynti 2013 oli yhteensä 33,2 TWh. Maakaasun myyntiin vaikutti säiden lisäksi heikko hintakilpailukyky. Biokaasu- ja LNG-liiketoiminta-alueet mahdollistavat hankinnan hajauttamisen tulevaisuudessa. Uudet kaasutuotteet ovat tärkeimmät konsernin kasvun mahdollistajat. Nesteytettynä maakaasua voidaan toimittaa putkiverkoston ulkopuolelle, ja sille on tarjolla kokonaan uudenlaisia asiakasryhmiä. Näitä uusia asiakasryhmiä ovat niin merenkulun, maaliikenteen kuin teollisuuden asiakkaat. Energiapalvelut Gasum-konsernin energiapalvelut-liiketoiminta-alue sisältää jakelusiirron, ratkaisu- ja jakelukaasun myynnin, lämpöpalvelut ja liikennepalvelut. Suomessa Gasum Paikallisjakelu Oy:n jakeluverkkoon rakennettiin uutta putkilinjaa yhteensä seitsemän kilometriä vuonna 2013, verkoston kokonaispituus on nyt 563 kilometriä. Liikevoitto (%) Liikevaihto (MEUR) 10 1 500 1 241 1 258 1 282 1 147 1 200 8 7,9 7,3 Siirtopalvelut Gasum-konsernin siirtopalveluilla tarkoitetaan Gasum Oy:n tukkukaasun siirtopalveluja. Gasum on Suomessa maakaasumarkkinalain mukainen siirtoverkon verkonhaltija, jolla on verkoston ylläpito- ja kehittämisvelvoite. Verkoston ja toiminnan kehittämisen painopisteenä oli Suomen energiamarkkinoiden palvelemisen ohella valmistautuminen kaasun hankinnan monipuolistumiseen ja Euroopan unionin siirtoverkko-operaattoreille asettamiin vaatimuksiin. Gasum-konsernin taseen merkittävin osa koostuu maakaasun siirtoverkostosta. Siirtoverkoston ylläpito ja kehittäminen on myös olennaisessa roolissa Gasumin strategiassa, muun muassa uusien, biopohjaisten energiakaasujen jakelukanavana. 900 6 600 4 300 2 4,8 0 0 2010 2011 2012 2010 2013 Oman pääoman tuotto ROE (%) 25 3,2 23,7 2011 2012 2013 Omavaraisuusaste (%) 60 22,0 50 20 48,5 46,9 48,6 2010 2011 2012 52,3 40 15 30 10,6 10 8,3 20 5 10 0 0 2010 2011 2012 2013 2013 GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 5 GASUM LYHYESTI Maakaasun käyttäjät Suomessa 2013 Yrityksen tavoitteena on kehittää ja tarjota asiakkaiden käyttöön monipuolisesti kestäviä luonnonkaasuratkaisuja. GASUMIN MARKKINA-ALUEET, LIIKETOIMINTA JA ASIAKASRYHMÄT Gasum-konsernin liiketoimintaan kuuluvat polttoaineiden (maakaasu, nesteytetty maakaasu LNG, paineistettu maakaasu, biokaasu) sekä erilaisten palvelujen (siirtopalvelut, valvontapalvelut, kaasupohjaiset energiaratkaisut kuten lämpöpalvelut) ja laitteiden (kaasuliedet, lämmityskattilat) myynti. Maakaasua myydään myös raaka-aineeksi kemianteollisuudelle. Asiakkaita ovat energiantuottajat ja -käyttäjät (yhdyskuntien voimalaitokset, suuret, pienet ja keskisuuret yritykset), kiinteistöt ja kotitaloudet (lämmitys- ja liesikäyttäjät) sekä kaasua ajoneuvojen polttoaineena käyttävät yritykset ja yksityishenkilöt. Virossa yhtiö myy maakaasua pienille ja keskisuurille yrityksille sekä kotitalouksille Tallinnan ympäristössä. Asiakastoimijoita ovat yrityksissä ja kunnissa energiapäätöksiä tekevät päättäjät, virkamiehet ja myös poliittiset luottamushenkilöt ja päättäjät. Gasumin tuotteita markkinoidaan pääasiassa Suomessa, mutta jatkossa myös pohjoisen Itämeren alueella erityisesti laivaliikenteen polttoaineeksi. Gasumin markkinoima maakaasu tuodaan Suomeen Venäjältä. Maakaasun tuottaa ja myy Suomeen OAO Gazprom. GASUMIN STRATEGISET TEEMAT JA YRITYSVASTUU Gasum keskittyy strategiassaan kilpailukyvyn ja verkostojen, kestävän huomisen, aikaansaavan toimintatavan ja kaasumielikuvan kehittämiseen. Kestävä huominen -teema tähtää puhtaampaan ilmastoon, puhtaampaan Itämereen ja puhtaampaan lähiympäristöön. Gasumin tavoitteena on olla johtava toimija kaasumarkkinoilla pohjoisen Itämeren alueella. Yrityksen tavoitteena on kehittää ja tarjota asiakkaiden käyttöön monipuolisesti kestäviä luonnonkaasuratkaisuja. Asiakaslähtöiset ratkaisut ja luonnonkaasujen tunnettuus sekä suuntaaminen kohti Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita ovat strategian keskiössä. Gasumin yritysvastuun painopistealueet ovat: avoimuus (s. 22), toimitusvarmuus (s. 25), ympäristö ja turvallisuus (s. 28) sekä kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus (s. 35). Lukumäärä Kaasun kulutus (milj. m3/vuosi) Keskim. kulutus (m3/vuosi) Kotitaloudet, kaasuliedet 25 400 1 30 Maakaasuajoneuvot 1 680 4 2 380 Pientalot 4 257 12 2 750 Rivi- ja kerrostalot 809 22 27 000 Liike- ja julkiset rakennukset 1 183 40 33 600 Kasvihuoneet 30 3 90 500 Pienteollisuus 620 100 162 000 Suurteollisuus 35 1 595 45 800 000 Kaukolämpökeskukset 80 300 3 800 000 Voimalaitokset 25 1 230 49 000 000 Kaikki 34 100 3 307 97 000 Lähde: Suomen Kaasuyhdistys GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 6 GASUM LYHYESTI GASUMIN VEROJALANJÄLKI Gasum julkaisee ensimmäistä kertaa yhteenvedon tilikauden verokausilta maksamistaan ja tilittämistään veroista. Aiemmin on julkaistu maksettuina veroina ainoastaan yhteisövero. Gasum noudattaa verojen maksamisesta, keräämisestä, tilittämisestä ja raportoinnista annettua lainsäädäntöä. Tässä yhteenvedossa esitetään Gasumin tilikaudelta 2013 maksettavat ja tilitettävät lakisääteiset verot ja veroluonteiset maksut Suomessa. Viron verotiedot on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, koska Viron toimintojen osuus Gasumin liikevaihdosta on vajaat 0,2 prosenttia ja näin ollen Viron toiminnoilla ei ole juurikaan vaikutusta tässä esitettyihin tietoihin. Tilikaudelta 2013 maksettavat ja tilitettävät verot ja veroluonteiset maksut esitetään viereisessä kuvaajassa verolajeittain. Verojalanjälki 2013 Tilikaudelta maksettavat verot (1 000 EUR) Tilikaudelta tilitettävät verot (1 000 EUR) Yhteisövero 5 872 Työnantajamaksut 4 489 Kiinteistöverot 83 • • • • Yhteisöverolla tarkoitetaan Gasumin vuonna 2013 taloudellisesta tuloksestaan ja aikaisempien vuosien tulojen oikaisuista maksamaa tuloveroa. Työnantajamaksut pitävät sisällään työnantajan maksamat työeläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä ryhmähenkivakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut. Kiinteistöveroilla tarkoitetaan Gasumin omistuksessa, hallinnassa ja käytössä olevien kiinteistöjen arvon perusteella määräytyviä veroja. Ennakonpidätykset palkoista ovat Gasumin työntekijöidensä palkoista pidättämiä ja valtiolle tilitettäviä veroja. Ennakonpidätykset palkoista 5 892 Arvonlisävero, netto 267 310 Valmisteverot 57 122 Lähdeverot 1 218 • • • Arvonlisävero (netto) tarkoittaa Gasumin myymien ja ostamien tuotteiden ja palveluiden arvonlisästä tilikauden verokausilta maksettavien verojen erotusta, joka tilitetään valtiolle. Valmisteveroilla tarkoitetaan tilikauden verokausilta Gasumin maahantuomasta maakaasusta valtiolle tilitettäviä veroja ja huoltovarmuusmaksuja. Lähdeverot ovat pääosin Gasumin ulkomaille maksamiin osinkoihin liittyviä veroja. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 7 GASUM LYHYESTI MUUTOKSET GASUMIN ORGANISAATIORAKENTEESSA 2014 Gasumin organisaatiomuutos vuoden 2014 alussa jakoi yrityksen liiketoiminta-alueet neljään alueeseen ja kuuteen konsernitoimintoon. Energiakauppa jakautui kahteen osaan: LNG eriytettiin omaksi liiketoiminta-alueekseen. Näin mahdollistetaan paras mahdollinen kehitysympäristö uudelle liiketoiminnalle Gasumin LNG-panostusten myötä. Energiapalvelut ja siirtopalvelut säilyvät omina liiketoiminta-alueinaan ja Kaasupörssi on edelleen oma verkossa toimiva luonnonkaasun kauppapaikka. Myös yritysvastuu nousi entistä merkittävämpään rooliin uudessa organisaatiossa, kun se kytkettiin tiiviimmin yrityksen strategiaan. Jatkossa Gasumin toiminnan monipuolistuessa ja laajentuessa uusille markkinoille yritysvastuulla ja yritysturvallisuudella tulee olemaan selvästi suurempi merkitys. Organisaatio 1.4.2014 Energiakauppa, LNG Aleksei Novitsky Energiakauppa Aleksei Novitsky* Energiapalvelut Jarko Alanko* Kaasupörssi Pekka Karinen Siirtopalvelut - Ari Suomilammi* Kunnossapito- ja asennuspalvelut - Jarko Alanko Projektipalvelut - Ari Suomilammi Strategia ja yritysvastuu - Sari Siitonen* Yhteiskuntasuhteet, viestintä ja markkinointi - Christer Paltschik* Lakiasiat, sääntely ja HR - Kristiina Vuori* Talous - Jussi Teijonsalo* Toimitusjohtaja - Johanna Lamminen* * Johtoryhmä GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VASTUULLISIN TEOIN KOHTI TULEVAA Vuonna 2013 Gasum edisti määrätietoisesti strategiaansa ja valmistautui tulevaisuuden haasteisiin. ”Yritysvastuu syntyy ammattiylpeydestä ja teoista”, sanoo toimitusjohtaja Johanna Lamminen. “Saavutimme vuoden aikana monia merkittäviä tavoitteita. Gasumin tunnettuus suomalaisten keskuudessa kasvoi tutkitusti. Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailu oli tärkeä panostus tulevaisuuteen. Henkilöstöresursseja vahvistettiin, ja Gasumin työnantajakuva säilyi hyvänä”, Johanna Lamminen kertoo. Tyytyväinen henkilöstö on avaintekijä myös yritysvastuun toteutumisessa. “Työssään viihtyvä henkilöstö vie yritystä eteenpäin. On tärkeää, että kaasuenergia on työntekijöillemme ylpeyden aihe. Henkilöstön kehitysideoiden edistäminen on tärkeää esimerkiksi työturvallisuudessa, joka on yksi Gasumin toiminnan kulmakivi. Kysymys ei ole vain rahasta, vaan siitä, miten asioita voi nähdä ja tehdä uudella tavalla.” LUONNONKAASULLA PUHTAAMPAAN HUOMISEEN Yritysvastuu näkyy Gasumin strategisissa teemoissa ja käytännön toimintaa ohjaavissa prosesseissa. Yksi tärkeä yhteiskunnallinen tavoite on varmistaa luonnonkaasun asema myös tulevissa ilmastostrategioissa. ”Maakaasun asema muita fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempänä tulisi huomioida. Luonnonkaasun avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Erityisesti kaasun nesteytetty muoto LNG tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vähentää liikenteen päästöjä niin maalla kuin merellä.” Gasumin haasteena on ollut viime vuosina maakaasun heikko hintakilpailukyky, joka vaikuttaa perinteisen putkimaakaasun kulutukseen. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 9 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tulevina vuosina Gasumin kasvu tulee LNG:stä, joka edellyttää uusia investointeja Suomen energiainfrastruktuuriin. “Luonnonkaasun kulutuksen volyymit laskivat hieman vuonna 2013. Tämä liittyy erityisesti kivihiilen ja päästöoikeuksien edulliseen hintaan. Kun kaasun käyttöä lisätään Pohjois-Amerikassa, hiiltä on Euroopan markkinoilla saatavilla halpaan hintaan.” Biokaasun avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä vieläkin enemmän kuin maakaasulla. Biokaasun tuotantomäärät ovat viime vuosina kasvaneet uusien tuotantolaitosten myötä, ja vuonna 2014 Gasum-biokaasu tulee liikenneasiakkaiden lisäksi tarjolle myös Gasumin muille asiakasryhmille. “Biokaasun tärkeimpänä kohderyhmänä ovat edelleen autoilijat, jotka voisivat vaihtaa polttoaineekseen puhtaan, uusiutuvan ja kotimaisen biokaasun. Haluamme varmistaa biokaasun aseman myös joukkoliikenteen polttoaineena. Biokaasu on ainoa polttoaine, jolle on myönnetty Suomessa Avainlippu -tunnus ja Joutsenmerkki.” Johanna Lamminen aloitti Gasumin toimitusjohtajana maaliskuussa 2014. KAASUALA KEHITTYY INVESTOINNEILLA JA TEOILLA Gasumin pitkän aikavälin tavoitteena on tulla pohjoisen Itämeren LNG-markkinoiden tärkeimmäksi toimijaksi ja Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tarjoajaksi. Siihen tarvitaan muutakin kuin terminaaleja ja tuotantolaitoksia. Tulevina vuosina Gasumin kasvu tulee LNG:stä, joka edellyttää uusia investointeja Suomen energiainfrastruktuuriin. Loppuvuodesta 2013 Suomen LNG-rintamalla mentiin eteenpäin, kun Manga LNG -hanke Torniossa pääsi vauhtiin. “Tavoitteenamme on saada LNG Suomen markkinoille nopeasti ja hyvään hintaan, myös uusille käyttäjille kaasuverkoston ulkopuolella. Tätä off grid -markkinaa palvelevan Porin Tahkoluodon LNG-terminaalin on määrä aloittaa kaupallinen toiminta vuonna 2016.” Gasum panostaa myös siihen, että kaasualalle saadaan uusia osaajia. ”Vuonna 2013 Gasumin innovaatiokilpailu tuki yrittämishaluja ja loi pohjaa uudelle, kaasuun liittyvälle liiketoiminnalle. Gasumin kaasurahasto antoi tukea kaasualan tutkimustyöhön. Merkittävää on myös nuorten ja opiskelijoiden työllistäminen kaasualan kesätöihin.” Johanna Lamminen • • • kokemus inanssisektorilta, Danske Bankin lisäksi Evli-pankista, sekä talous-, rahoitus- ja organisaation kehittämistehtävistä muissa yrityksissä koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti ja MBA gasumlainen vuodesta 2013, jolloin hän siirtyi yrityksen varatoimitusjohtajaksi Danske Bankin toimitusjohtajan tehtävistä GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 10 GASUMIN VUOSI 2013 GASUMIN VUODEN KOHOKOHDAT BIOKAASU LUO POHJAA KESTÄVÄLLE KEHITYKSELLE Gasumin biokaasuhanke Joutsenoon yhteistyössä Helsingin Energian ja Metsä Fibren kanssa sai hyväksynnän YVA-lain mukaiselle ympäristövaikutusten arvioinnilleen. YVA-selostus selvensi laitoksen ympäristövaikutuksia muun muassa raaka-aineen hankinnan ja kuljetuksien aiheuttamien päästöjen osalta. Selostusta laadittaessa käytiin myös jatkuvaa vuoropuhelua hankkeen vaikutuspiirissä olevien ihmisten kanssa. Viranomaisen lausunnossa todetaan, että ihmisiin kohdistuvat vaikutukset on selvitetty kiitettävän perusteellisesti esimerkiksi pienryhmähaastatteluilla. Nykyisessä markkinatilanteessa, ja päästökaupan ohjaavan vaikutuksen ollessa erittäin pieni, kotimaassa tuotettu puupohjainen biokaasu ei pysty kilpailemaan muiden polttoaineiden kanssa. Riittävän kansallisen tuen avulla hankkeen toteuttaminen olisi kuitenkin mahdollista. Vuoden 2014 aikana hankkeen toteuttajat selvittävät taloudellista kannattavuutta tarkemmin, seuraamalla muun muassa muita vastaavia toteutuksia muualla. Gasum haluaa biokaasun tuotannon ja jakelun kehityksellä jatkaa kestävän kehityksen strategian tiellä, vaikka markkinaympäristö onkin puupohjaiselle biokaasulle haastava. INNOVAATIOILLA LÄHEMMÄS PÄÄSTÖSÄÄDÖKSIÄ Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun voittajat selvisivät kesäkuussa 2013. Voittajajoukkue kehitti Itämeren laivoille keinon sopeutua EU:n rikkidirektiivin vaatimuksiin. Itämeren alueella vuonna 2015 alussa voimaan astuva EU:n rikkidirektiivi vaatii laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden laskevan enintään yhdestä prosentista alle 0,1 prosenttiin. LNGinsiden ratkaisu on LNG:n syöttömoduuli, joka sopii mahdollisimman moneen laivaan. Ratkaisussa hyväksytään se, että nykyiset laivat joutuvat joka tapauksessa koviin haasteisiin rikkidirektiivin edessä. LNGinside Technologies Oy:n liiketoiminta on jo lähtenyt vauhdilla käyntiin. Haasteena yrityksellä on LNG:n infrastruktuuri: Jotta LNG olisi toimiva vaihtoehto Itämerellä, tarvitaan satamiin mahdollisuus LNG:n tankkaamiseen. Yritys uskoo kuitenkin olevansa oikealla tiellä ja infrastruktuurin kehittyvän päästösäädösten osoittamaan suuntaan. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 11 GASUMIN VUOSI 2013 VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TUTUKSI Marraskuussa 2013 lähes 500 lohjalaista ja kauempaakin matkannutta autoilijaa täytti tankkinsa biokaasun hintaisella bensiinillä Lohjalla, Tytyrin ABC-asemalla. Kampanjalla kiinnitettiin autoilijoiden huomio siihen, että biokaasu on paitsi edullista, se on myös kotimaista, puhdasta ja uusiutuvaa energiaa. Yli tunnin jono ei lannistanut odottajia. Gasum tarjosi jonottajille suklaata, jääraappoja sekä iltapäivälehtiä ja infopaketteja kaasuautoilusta luettavaksi. Kiinnostusta autoilijoiden joukossa herätti etenkin se, etteivät kaasuautot juuri eroa bensa-autoista – teho- tai kiihdytyseroja ei ole. Kuskit kertoivat myös arvostavansa sitä, että biokaasun tuottaminen suomalaisten jätteistä ruokkii kotimaista työllisyyttä. LNG:N INFRASTRUKTUURISSA EDISTYSASKELEITA Vuonna 2013 Gasum panosti vahvasti LNG-liiketoiminnan kehittämiseen. Outokumpu Oyj, Ruukki Metals Oy, Gasum Oy ja EPV Energia Oy perustivat joulukuussa Manga LNG Oy -nimisen kehitysyhtiön. Manga LNG Oy:n tarkoituksena on rakentaa Tornion Röyttään nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaali ja luoda sen ympärille tehokas logistiikkaketju. Nesteytetyn maakaasun tuontiterminaali monipuolistaa Suomen kaasu- ja polttoainemarkkinoita, sillä Suomessa ei tällä hetkellä ole nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalia. Yhtiö tulee anomaan työ- ja elinkeinoministeriön investointitukea terminaalin rakentamiseen alkuvuoden 2014 aikana. LNG:n käyttö parantaa yritysten kilpailukykyä, sillä nesteytetyn maakaasun hinta on viime vuosina ollut korvattavia polttoaineita vakaampi ja hintakehitys maltillisempaa. Terminaalin rakentamisella on myös merkittävä työllistävä vaikutus Tornion seudulla, vaikutus on suunnilleen kolmen vuoden rakennusaikana noin 240 henkilötyövuotta. Terminaali valmistuu 2017. BIOKAASUA VERKKOON LAHDESTA Huhtikuussa 2013 aloitettiin Lahdessa Gasumin ja LABIO Oy:n Suomen suurimman biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksen rakentaminen. Kokonaisinvestoinnit ovat yhteensä noin 17 miljoonaa euroa, josta työja elinkeinoministeriön investointituki kattaa kolmanneksen. Laitos tulee tuottamaan jopa 50 GWh biokaasua vuodessa. Tuotanto riittäisi kattamaan esimerkiksi koko Lahden seudun kaupunkiliikenteen bussien polttoainetarpeen. Yhteistyöhankkeessa LABIO Oy vastaa raaka-aineen eli orgaanisen jätteen hankinnasta ja sen mädättämisestä biokaasuksi. Gasum puolestaan jalostaa raakakaasun koostumukseltaan maakaasua vastaavaksi, vähintään 95-prosenttiseksi metaaniksi, ja huolehtii lopputuotteen syöttämisestä kaasuverkostoon sekä kaasun myynnistä ja toimittamisesta asiakkaille. Laitoksen on määrä valmistua heinäkuussa 2014. Gasumin yritysvastuun tavoitteet ja saavutukset Tavoitteet Toimenpiteet Saavutukset 2013 Luonnonkaasujen käyttö on turvallista ja Gasumilla ei aiheudu työtapaturmia. • • • • Turvallisuushavainnot ja niiden korjaavat toimenpiteet Gasum on mukana Nolla tapaturmaa -forumissa. Gasumin toimintajärjestelmä noudattaa ISO 9001: 2008, ISO 14001: 2004 ja OHSAS 18001: 2007 standardeja ja on sertiioitu. • Turvallisuuden tunnusluvut ja positiivinen kehitys DNV-määräaikaisarviointi 2013, ei uusia poikkeamia Kaasun toimituksissa ei tapahdu ennakoimattomia keskeytyksiä. Verkoston suunnitelmallinen huoltoja kunnossapito Toimitusvarmuuden tunnusluvut Kaasuverkoston metaanipäästöjä vähennetään 30 % vuoden 2010 tasoon verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Helsingin kaupungin kaasuverkon saneeraus Verkoston saneerausta jatkettiin suunnitellusti Olemme selvillä luonnonkaasujen tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristövaikutuksista ja pyrimme pienentämään niitä. • Selvitys maakaasuketjun ympäristövaikutuksista Gasum on mukana Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit-yhteistyöverkostossa ja on sitoutunut käyttämään biokaasua pääkaupunkiseudun työsuhde- ja huoltoajoneuvojensa polttoaineena Maakaasun tuotanto- ja käyttöketjun ympäristövaikutukset -selvitys Luomme yhdessä asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa kumppanuuksia, joiden avulla uusia luonnonkaasuratkaisuja voidaan kehittää tehokkaasti. • Yhteistyöhankkeiden edistäminen ja sidosryhmäyhteistyö Innovaatiotoiminnan edistäminen Osallistuminen CLEEN Oy:n energia- ja ympäristöalan strategiseen tutkimusyhteistyöhön ja sen rahoitukseen Tekniikan edistämissäätiön (TES) hallinnoiman Gasumin kaasurahaston toiminta • • • • • • • LNG:n hankinta- ja logistiikkaketjun rakentaminen ja asiakaspotentiaalin tarkentaminen Lahdessa aloitetaan LABIO Oy:n ja Gasumin biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksen rakentaminen. Gasumin kaasurahastosta jaettiin kuusi apurahaa. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 12 GASUMIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ LUONNONKAASUT OSAKSI KOKONAISVALTAISIA ENERGIAJA ILMASTORATKAISUJA Globaaleihin megatrendeihin on pyritty vastaamaan muun muassa innovoinnin ja uusien teknologisten ratkaisujen kautta. Suomen energiapolitiikka ei aina ole mahdollistanut kaasumarkkinoille suotuisinta kehitysympäristöä, mutta kaasumielikuva on hitaasti muuttumassa myös kotimaassamme. Suomen talouden tilanne jatkui koko vuoden 2013 epävakaana ja tämä heijastui myös energiamarkkinoihin. Maakaasun myyntiin vaikutti säiden lisäksi sen heikko hintakilpailukyky. Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi noin prosentin verran, mutta muilla sektoreilla kulutus väheni pääasiassa sään takia 3,5 prosenttia. Maakaasun myynti vuonna 2013 väheni viisi prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Osaltaan markkinatilanteeseen vaikutti myös vuoden 2011 energiaverouudistus, jossa maakaasun verotusta päätettiin korottaa kolmessa portaassa. Toinen veronkorotus tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Valtion vuoden 2013 budjetin yhteydessä hyväksyttiin energiaverotuksen muutos, jossa energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvan lämmityspolttoaineiden veron painopistettä siirrettiin hiilidioksidiveroon. Kaasun kilpailukykyinen saatavuus on Suomen teollisuuden kasvun ja menestyksen edellytys. Kaasulla voidaan korvata öljyn ja hiilen käyttöä teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä, mutta Suomi on vielä jäljessä muusta Euroopasta luonnonkaasujen käytössä. Megatrendien ja kaasun monipuolisten mahdollisuuksien tarkastelu voi muuttaa energiakeskustelua ratkaisevasti lähitulevaisuudessa. GLOBAALIT ENERGIAMARKKINAT JA MEGATRENDIT Laajasti tunnistettuja megatrendejä ovat globalisaatio, ilmastonmuutos, kaupungistuminen, digitalisoituminen/dematerialisoituminen ja väestönkasvu sekä samalla väestörakenteen muutos. Merkittävimmin näistä trendeistä Gasumin toimintaan vaikuttaa ilmastonmuutos, sillä Gasumin päätuote on fossiilinen maakaasu. Kaasun kilpailukykyinen saatavuus on Suomen teollisuuden kasvun ja menestyksen edellytys. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 13 GASUMIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Gasum muuttuvassa maailmassa GLOBAALIT MEGATRENDIT GLOBALISAATIO ILMASTONMUUTOS KAUPUNGISTUMINEN DIGITALISOITUMINEN/ DEMATERIALISOITUMINEN VÄESTÖN KASVU JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS Teollisuus Verkosta maakaasu CHP Kiinteistöt Biokaasu LNG:n tuotanto Liikenne GASUMIN YRITYSVASTUUN PAINOPISTEALUEET Avoimuus Toimitusvarmuus Ympäristö ja turvallisuus Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 14 GASUMIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Energiankulutuksen uskotaan kasvavan globaalisti tulevaisuudessa väestönkasvun ja tulotason nousun vuoksi. Gasumin toimintaympäristössä on tunnistettu seuraavia merkittäviä globaaleja trendejä: • Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa voimakkaasti • Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja CO2-päästöt kasvavat globaalisti • Liuskekaasuvarojen löytyminen on moninkertaistanut tunnetut kaasuvarannot • Päästövähennystavoitteet tiukkenevat • Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat keskeisiä päästövähennyskeinoja Euroopassa • Kiinnostus ydinvoimaa kohtaan on vähentynyt Euroopassa, mikä luo mahdollisuuksia kaasun uudelle nousulle • Verkottuminen ja kumppanuuksien luominen on entistä tärkeämpää kehitettäessä huomisen energiaratkaisuja Energiankulutuksen uskotaan kasvavan globaalisti tulevaisuudessa väestönkasvun ja tulotason nousun vuoksi. Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja sen myötä myös kasvihuonekaasupäästöt kasvavat huomattavasti, ellei päästöjä vähentäviä toimia toteuteta. Yhdysvaltojen energiarenessanssi – erityisesti kasvava öljyn, liuskekaasun ja bioenergian tuotanto – tekee maasta tulevaisuudessa energian suhteen omavaraisen. Sen sijaan muut energiantuojamaat tulevat entistä riippuvaisemmiksi tuontienergiasta. Yhdysvaltojen liuskekaasun hyödyntämisen myötä maakaasu on nähty siltana vähähiiliseen tulevaisuuteen. Maakaasu nähdään puhtaana ja joustavana polttoaineena, ja yhdessä energiankysynnän vähentämisen kanssa hiilen korvaaminen maakaasulla sähköntuotannossa on kustannustehokkain tapa vähentää CO2-päästöjä TILANNE SUOMESSA Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian taustaraportissa uskotaan kaasun kilpailukyvyn säilyvän kohtuullisen hyvänä liuskekaasuvarojen käyttöönoton ja globaalin LNG-kaupan ansiosta. Metsähakkeen nähdään kuitenkin syrjäyttävän maakaasua kaukolämmön tuotannossa. Kaasun kulutuksen arvioidaan alenevan noin 31 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Puhtaan energian toimenpidekokonaisuudessa noin kymmenen prosenttia maakaasusta ehdotetaan korvattavan biomassapohjaisilla ratkaisuilla (kuten bio-SNG, bio synthetic natural gas), jotka mahdollistavat tuontikaasun korvaamisen hyödyntäen nykyistä kaasuputkistoa ja voimalaitoksia. Lisäksi LNG:n avulla voidaan saavuttaa Itämeren laivaliikenteen kiristyvät päästömääräykset. Gasum näkee paljon potentiaalia LNG:n tuonnissa Suomeen, koska maakaasu nestemäisessä muodossa on myös kaasuverkon ulkopuolella olevan teollisuuden käytössä. Muualla maailmassa maakaasu nähdään usein osana ilmasto-ongelman ratkaisua, koska sen avulla voidaan korvata enemmän saastuttavia kivihiiltä ja öljyä. Suomessa sen sijaan maakaasu on aivan viime aikoihin asti niputettu yhteen muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa, joista on ollut tarkoitus päästä eroon. Nyt asenneilmapiirissä on kuitenkin nähtävissä muutos parempaan suuntaan. RATKAISUJA INNOVOINNILLA Teknologian kehitys voi näytellä merkittävää roolia energiajärjestelmän uudistamisessa. Kaasukäyttöistä kapasiteettia tarvitaan uusiutuvan energian, erityisesti tuulivoiman, varakapasiteettina. Liikennesektorilla pyritään vähentämään öljyriippuvuutta. Paineistetun ja nesteytetyn maakaasun merkitys kasvaa erityisesti pitkän matkan kuljetuksissa, mutta maakaasusta tuotetuilla nestemäisillä polttoaineilla uskotaan olevan maailmanlaajuisesti suuremmat markkinat. Kaasun monipuoliset mahdollisuudet tekevät luonnonkaasuista tulevaisuuden tuotteen ja biokaasun avulla paljon muutakin kuin fossiilisen polttoaineen. Energiaveromuutokset kasvattavat päästöjä Vuonna 2010 päätetyt lämmöntuotannon veromuutokset heikensivät maakaasun kilpailukykyä suhteessa muihin polttoaineisiin. Gasum teetti alkuvuodesta 2014 Pöyryllä muistion veromuutoksen vaikutuksista maakaasun kilpailukykyyn ja kokonaispäästöihin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Lahdessa. Tarkastelluissa kaupungeissa maakaasun heikentynyt kilpailukyky on johtanut siihen, että vuonna 2013 kaasun käyttö laski yhteistuotantolaitoksessa 5,5 TWh, eli kolmanneksen aiemmasta kaasun käyttömäärästä. Vastaavasti kiinteiden polttoaineiden käyttö on lisääntynyt lähes 6 TWh, josta kivihiiltä on noin 85 prosenttia. Tarkasteltujen kaupunkien energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2013 noin miljoona tonnia (n. 20 %) korkeammat kuin vuonna 2010. Tämä vastaa noin 1,5 prosenttia koko Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. LUE LISÄÄ GASUMIN PANOSTUKSISTA INNOVOINTIIN SIVULTA 22. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 15 YRITYSVASTUUN VISIO JA STRATEGIA LUONNONKAASURATKAISUT AVAIN KESTÄVÄÄN HUOMISEEN Yritysvastuu on kiinteä osa Gasumin liiketoimintastrategiaa, sekä yksi sen toiminnan edellytyksistä. Gasumin yritysvastuun visio perustuu kestävälle – puhtaalle ja elinkelpoiselle – huomiselle, joka on mahdollista saavuttaa luonnonkaasuratkaisujen avulla. Pyrimme olemaan johtava toimija pohjoisen Itämeren alueen kaasumarkkinoilla. Turvaamme maakaasun ja biokaasun saatavuuden sekä kehitämme Suomen kaasumarkkinoita. Kestävä huominen on yksi neljästä strategisesta teemastamme kaasumielikuvan kehittämisen, kilpailukyvyn ja verkostojen sekä aikaansaavan toimintatavan varmistamisen ohella. LUONNONKAASUT OSANA ILMASTO-ONGELMAN RATKAISUA Väestönkasvu ja tulotason nousu johtavat vääjäämättä energiankulutuksen nousuun, ja fossiilisten polttoaineiden käytön lisäys edesauttaa ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Maakaasu luetaan fossiilisiin polttoaineisiin, mutta sitä pidetään puhtaana ja joustavana polttoaineena ja hyvänä keinona saada hiilidioksidipäästöjä kustannustehokkaasti kuriin. Jos kaasua pystytään tuottamaan ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, kaasun kysyntä voi kasvaa globaalisti 50 prosenttia vuosina 2010–2035. Tällöin kaasun osuus kasvaisi 25 prosenttiin globaalista energiankulutuksesta ohittaen hiilen maailman toiseksi merkittävimpänä polttoaineena öljyn jälkeen (IEA 2012). Vähähiilisten luonnonkaasujen hyödyntäminen edistää Suomen kansallisten päästötavoitteiden saavuttamista. Suotuisan markkinaympäristön luominen onkin yksi Gasumin strategisista päämääristä. Gasumin tavoitteena on muuttaa mieli- Pyrimme olemaan johtava toimija pohjoisen Itämeren alueen kaasumarkkinoilla. kuva kaasusta nykyisestä monopolistisesta tuontipolttoaineesta ympäristöystävälliseksi luonnonkaasuksi vuoteen 2015 mennessä. Mielikuvan muuttaminen perustuu kilpailukykyiseen toimintaan energiamarkkinoilla ja kaasuverkoston mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä kestävään huomiseen tähtääviin energiaratkaisuihin. Luonnonkaasut tarjoavat tulevaisuuden energiavaihtoehdon osana ilmasto-ongelman ratkaisua. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 16 YRITYSVASTUUN VISIO JA STRATEGIA LUONNONKAASUN ARVOKETJU OSANA KESTÄVÄÄ HUOMISTA Monipuolinen luonnonkaasu sopii hyvin polttoaineeksi niin suureen voimalaitokseen kuin yksittäiseen kaasulieteen tai -autoon. Ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointi on lähtökohtana Gasumin tuodessa kaasua asiakkailleen ja varmistaessa tulevaisuuden kaasuratkaisut. Avoimuus Luotettavaa tietoa luonnonkaasusta sidosryhmille Toimitusvarmuus Varma toimitus & huolto LNG GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 17 YRITYSVASTUUN PAINOPISTEALUEET GASUMIN YRITYSVASTUU PERUSTUU NELJÄÄN PAINOPISTEALUEESEEN Yritysvastuun painopistealueet määrittävät Gasumin vastuullisen toiminnan pohjan. Gasumin olennaisten asioiden määrittely pohjautuu vuonna 2010 tehtyyn, kolmessa vaiheessa toteutettuun analyysiin. Ensimmäisessä vaiheessa mukana oli Gasumin sisäinen työryhmä, johon kuului edustaja talous-, henkilöstö-, ympäristö ja turvallisuus-, energiakauppa-, energiapalvelut ja liiketoiminnan suunnittelu- ja viestintäosastoilta sekä konsulttiyritys. Toisessa vaiheessa tehtiin kysely Gasumin tärkeimmille sidosryhmille ja kolmas vaihe muodostui Gasumin johtoryhmän työpajasta. Yhtiö tekee vuoden 2014 aikana päivityksen olennaisuusanalyysiin. Olennaisuusanalyysin perusteella keskeisiksi yritysvastuun teemoiksi määriteltiin avoimuus, toimitusvarmuus, ympäristö ja turvallisuus sekä kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 18 YRITYSVASTUUN PAINOPISTEALUEET Gasumin yritysvastuun painopistealueet Avoimuus Toimitusvarmuus Ympäristö ja turvallisuus Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Gasum käy avointa vuoropuhelua poliittisten päättäjien, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Alueellisessa vaikuttamistyössä pyritään keräämään tietoa paikallisista tarpeista ja toiveista eri puolilla Gasumin toiminta-aluetta. Gasumilla on tavoite, että yhtiö on selvillä luonnonkaasun tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristövaikutuksista ja pyrkii vaikuttamaan omalla toiminnallaan päästöjen vähentämiseen. Gasum-konserni noudattaa suhteessa asiakkaisiinsa ja muihin sidosryhmiinsä avoimuuden, läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden periaatteita. Gasum-konserni on sitoutunut reilun toiminnan ja kilpailun periaatteisiin. Gasum-konserni pidättäytyy liikesuhteista, jotka voivat johtaa välittömästi tai välillisesti eturistiriitoihin. Gasum-konserni on hankinta- ja ostotoiminnassaan kilpailuttamisvelvollinen. Yritys kilpailuttaa hankintansa julkisessa menettelyssä siten kuin erityisalojen hankintalaissa säädetään (347/2007). Kaasun toimitusvarmuus vuonna 2013 oli hyvällä tasolla, kuten se on ollut jo useiden vuosien ajan. Korkean turvallisuus- ja toimitusvarmuustason säilyttäminen on keskeinen Gasumin liiketoiminnan kehittämisedellytys. Gasum haluaa olla eurooppalaisessa alan vertailussa huipputasolla. Verkoston ja toiminnan kehittämisen painopisteenä oli vuonna 2013 Suomen energiamarkkinoiden palvelemisen ohella valmistautuminen kaasun hankinnan monipuolistumiseen ja Euroopan unionin siirtoverkko-operaattoreille asettamiin vaatimuksiin. Gasumin ympäristötavoite on yhtiön toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen johdonmukainen vähentäminen. Kaasuverkoston osalta tavoitteeksi on asetettu vähentää metaanipäästöjä 30 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Gasumin ympäristöperiaatteet on listattu osana ympäristöjärjestelmää. Gasumin työturvallisuuden tavoite on nolla tapaturmaa. Tavoitteen saavuttamiseksi on käytössä useita työkaluja, esimerkiksi riskinarvioinnit, turvainfot, vaaratilanteiden ilmoitukset ja niiden tutkinnat. Työturvallisuus vaativissa kunnossapitotöissä oli 2013 hyvä, eikä rakennustyömailla sattunut onnettomuuksia. Kannustamme myös yhteistyökumppaneitamme ja alihankkijoitamme turvallisuusasioiden huomioimiseen. Gasumilla on käytössä turvallisuusjärjestelmä, joka auditoidaan säännöllisesti sekä sisäisesti että ulkoisesti. Gasum jatkaa strategiansa mukaisesti kaasumarkkinoiden ja kaasuun perustuvan liiketoimintaportfolion kehittämistä. Yhtiön tavoitteena on monipuolistaa maakaasun käyttöä ja hankintalähteitä sekä olla johtava Suomen biokaasumarkkinoiden toimija. Biokaasun syöttö Gasumin verkkoon moninkertaistui vuonna 2013, kun loppuvuodesta 2012 Gasumin verkkoon liitetty biokaasun tuotantolaitos Espoon Suomenojalla, Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) jäteveden puhdistuslaitoksella, oli käytössä koko vuoden. Tuotantomäärät mahdollistavat jo biokaasun tarjoamisen muihinkin asiakaskohteisiin kuin liikennekäyttöön. Gasum panostaa vahvasti uusiin tuotteisiin, muun muassa nesteytetyn maakaasun käyttöön maa- ja meriliikenteen polttoaineena, sekä uusiin teknologioihin, kuten puupohjaiseen biokaasuun (bio-SNG). Gasum edistää yhteistyöhankkeita Baltian maiden kanssa. LUE LISÄÄ PAINOPISTEALUEESTA SIVULTA 22. LUE LISÄÄ PAINOPISTEALUEESTA SIVULTA 25. LUE LISÄÄ PAINOPISTEALUEESTA SIVULTA 28. LUE LISÄÄ PAINOPISTEALUEESTA SIVULTA 35. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 19 YRITYSVASTUUN PAINOPISTEALUEET Olennaisuus ulkoisille sidosryhmille AVOIMUUS 3 Toiminnan läpinäkyvyyden ja avoimuuden varmistaminen 4 Maakaasun hinnan määräytyminen Suomessa 10 Taloudellisesti merkittävät ympäristövastuut 12 Toimintaperiaatteet, joilla varmistetaan lainmukainen toiminta 13 Ympäristölupien ja määräysten mukainen toiminta SUURI Olennaisuusmatriisi 5 7 MAAKAASUN ALKUPERÄ 9 Maakaasun tuotannon ympäristövaikutukset YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS 5 Päästöt tai vuodot sekä häiriötilanteet 7 Maa- ja biokaasun käytöstä aiheutuvat päästöt 11 Kaasuverkoston rakentamisen vaikutukset maaperään, vesistöihin ja ympäristöön 14 Energiakaasujen ja kaasupohjaisten energiaratkaisujen turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen 9 10 13 12 16 14 15 1 3 6 8 11 2 KOHTALAINEN TOIMITUSVARMUUS 1 Maa- ja biokaasun saatavuus ja toimitusvarmuuden varmistaminen 2 Kaasun laadun valvonta 6 Varautuminen poikkeustilanteisiin kaasun riittävyyden suhteen 4 KAASUN NYKYINEN KÄYTTÖ JA TULEVAISUUS 8 Tulevaisuuden energiaratkaisut (synteettinen maakaasu ja vety) 15 Gasumin näkemys tulevaisuuden teknologioista (Teknologiavisio) 16 Käytetty kaasumäärä Suomessa Matriisiin on poimittu olennaisimmiksi tunnistetut vastuullisuuden teemat. PIENI KOHTALAINEN SUURI Olennaisuus sisäisille sidosryhmille GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 20 YRITYSVASTUUN PAINOPISTEALUEET GASUMIN YRITYSVASTUUN PÄÄMÄÄRÄT JA KEINOT NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI Lisäarvon tuottaminen sidosryhmille Gasum pyrkii kehittämään ja tarjoamaan asiakkailleen monipuolisia ja kilpailukykyisiä tapoja hyödyntää luonnonkaasua, ja tämän saavuttamiseksi keskeisessä roolissa ovat tutkimus- ja kehitystoiminta sekä uusiin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin tähtäävät innovaatiot. Gasum tukee kaasualan tutkimusta ja kehitystä oman kaasurahastonsa kautta, sekä tekee kansainvälistä tutkimusyhteistyötä useiden järjestöjen, kuten International Gas Unionin (IGU), European Gas Research Groupin (GERG) ja European Pipeline Research Groupin (EPRG) kanssa. Kumppanuudet asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa mahdollistavat myös uusien, kestävien luonnonkaasuratkaisujen tehokkaan kehittämisen. Uudet liiketoiminta-alueet, kuten biokaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) hankinta, nostavat kumppanuudet yhä suurempaan rooliin. Näin ollen kyky luoda ja johtaa osaamisverkostoja on yhä tärkeämpää. Lisäarvoa asiakkaille tuo myös toimitusvarmuus, joka on olennaisuusanalyysissä todettu yhdeksi Gasumin tärkeimmistä painopistealueista. Pyrimme siihen, ettei kaasun toimituksissa tapahdu ennakoimattomia keskeytyksiä. Kaasun turvallinen käyttö ja henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön hyvinvointi ja tasa-arvoinen kohtelu ovat avaintekijöitä Gasumin sosiaalisten yritysvastuutavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvinvointiin kuuluu tiiviisti myös tapaturmien ehkäisy, ja Gasumin tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Tapaturmien ehkäisemiseksi yrityksessä on panostettu turvallisuushavaintoihin ja korjaaviin toimenpiteisiin, ja muita työkaluja ovat mm. riskiarvioinnit ja turvainfot. Tärkeässä roolissa on myös luonnonkaasujen turvallinen käyttö: tavoitteenamme on, ettei kaasun siirto-, jakelu-, tuotanto- tai tankkausjärjestelmissä tai niihin liittyvissä työtehtävissä tapahdu onnettomuuksia. Painopistealueisiin liittyvät avainindikaattorit Avoimuus Toimitusvarmuus SO5 Organisaation julkiset poliittiset kannanotot sekä osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen EC2 Investoinnit infrastruktuuriin ja julkista käyttöä varten tehdyt palveluhankinnat Ympäristö ja turvallisuus Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus EN3* Suora energiankulutus primäärienergialähteittäin EC1 Taloudellisen lisäarvon luominen ja jakautuminen sidosryhmien kesken EN16* Suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonepäästöt painon mukaan Ympäristövaikutusten vähentäminen Gasum on asettanut tavoitteekseen vähentää kaasuverkoston metaanipäästöjä 30 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Merkittävin kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaali kohdistuu Helsingin kaupungin kaasunjakeluverkostoon. Gasum teetti vuodenvaihteesssa selvityksen maakaasun toimitusketjusta, jotta tuntisimme luonnonkaasujen tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristövaikutukset perusteellisesti. Myös LNG:n toimitusketjun ympäristövaikutuksia selvitetään parhaillaan CLEENin MMEA-ohjelmaan liittyvässä tutkimuksessa. Pyrimme omalla toiminnallamme vaikuttamaan kielteisten vaikutusten vähentämiseen. EU12 Siirto- ja jakeluhäviöt (%) LA7* Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot, kuolemaan johtaneet tapaturmat alueittain ja sukupuolen mukaan jaoteltuna PR1 Elinkaaren vaiheet, joissa tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutuksia arvioidaan, sekä näiden arviointien piirissä olevien merkittävien tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien osuus GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 21 AVOIMUUS INNOVOINTI JA YHTEISTYÖ LUOVAT KEHITYKSEN POHJAN Gasum noudattaa toiminnassaan avoimuuden, läpinäkyvyyden ja syr- Hyvän ilman lintu -kilpailulla oli selkeä kytkentä Gasumin strategiaan ja erityisesti Kestävä Huominen -teeman puhtaampi lähiympäristö -tavoitteeseen. jimättömyyden periaatteita. Vuoden 2013 painopisteitä olivat sidosryhmäyhteistyön ohella innovointi ja siirtoportaalihankkeen kehitys. Gasumin toimet avoimuuden edistämiseksi tuottivat vuonna 2013 tulosta, kun Gasnetti valittiin vuoden 2013 parhaaksi intranetiksi. Avoimuuden takaamiseksi Gasum jatkoi edellisvuonna käynnistettyä nettisivustonsa uudistamista ja lanseerasi vuoden 2014 alussa Siirtoportaalin, joka kokoaa yhteen kaiken keskeisen tiedon Suomen korkeapaineisesta kaasunsiirtoverkosta. Avoimuutta on pyritty edistämään myös innovaatiotoiminnan kautta: innovaatioprosessin kehittäminen oli yksi vuoden 2013 T&K-toiminnan painopisteistä. INNOVAATIOPROSESSI OSANA AVOIMUUTTA Innovaatiotoiminnan kehittäminen palvelee ensisijaisesti tulevaisuuden liiketoimintaa, mutta sen avulla lisätään myös yrityksen avoimuutta. Vuonna 2011 Gasum käynnisti sisäisen innovaatioprosessin kehittämisprojektin, jonka tuloksena syntyi täysin uudenlainen, aktivoiva ja jatkuvasti kehittyvä innovaatioprosessi. Siinä gasumlaiset kirjaavat ideansa INTO-blogiin, josta kiinnostavimmat ajatukset poimitaan innovaa- tiotyöpajojen työstettäviksi. Prosessi on auttanut kokoamaan ideat keskitetysti yhteen paikkaan, jakamaan tietoa ja innostanut ihmisiä esittämään ideoitaan avoimesti. Työpajoista on saatu hyvää palautetta, ja osallistujat ovat olleet motivoituneita kehittämään ideoita eteenpäin yhdessä. Vaikka innovaatioprosessin käyttöönotto on lisännyt ideointia ja ideoihin liittyvää vuorovaikutusta Gasumissa, prosessia on tarkoitus edelleen kehittää fokusoimalla ideointia. Yksi keino oli lisätä INTO-blogiin kuukauden kysymys tai ongelma, johon erityisesti toivotaan vastauksia. Blogin ensimmäinen kuukauden kysymys esitettiin lokakuussa 2013. Uudistettua innovaatioprosessia avattiin Gasumin ulkoisille sidosryhmille Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailussa, jossa päähuomio kiinnitettiin pienhiukkaspäästöihin ja niiden muodostamaan terveysuhkaan. Konseptin tavoitteena oli siirtää julkisen energiakeskustelun painopistettä hiilidioksidipäästöistä pienhiukkasten suuntaan ja samalla kasvattaa tietoisuutta siitä, ettei luonnonkaasun poltosta synny lainkaan GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 22 AVOIMUUS haitallisia hiukkaspäästöjä. Konseptilla oli selkeä kytkentä Gasumin strategiaan ja erityisesti Kestävä huominen -teeman puhtaampi lähiympäristö -tavoitteeseen. LUE LISÄÄ KILPAILUN VOITTAJISTA SIVULTA 24. SIIRTOPORTAALI ON KATTAVA TIETOPANKKI Avoimuuden takaamiseksi Gasum avasi vuoden 2014 alussa myös Siirtoportaali-nettisivut, joille on kerätty kaikki keskeinen tieto Suomen kaasun korkeapaineisesta siirtoverkosta. Sivut sisältävät tietoa muun muassa Gasumin siirtopalveluista ja -hinnoista, kaasun siirtoon, käyttöön ja verkostoon liittymiseen sovellettavista ehdoista sekä kaasun koostumuksesta ja maakaasumarkkinoihin liittyvästä lainsäädännöstä. Siirtoportaalin lanseerauksen takana on Euroopan parlamentin ja neuvoston antama asetus (EY) N:o 715/2009 maakaasun siirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä. Asetuksessa määritellään, mitkä tiedot eurooppalaisen maakaasun siirtoverkoston operaattoreiden on julkaistava yleisön saataville maksutta ja ilman henkilökohtaista rekisteröitymistä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä on määritelty Suomelle erityisasema maan eristyneen markkina-alueen takia. Tämän niin kutsutun derogaation takia Suomen ei vielä tarvitsisi julkaista asetuksessa 715/2009 määriteltyjä tietoja, mutta Gasum pyrkii julkaisemaan mahdollisimman paljon tietojaan vapaaehtoisesti. Siirtoportaali löytyy osoitteesta www.gasum.fi/siirtoportaali/. Gasetti palkittiin parhaana asiakaslehtenä Viestinnän ammattilaisten järjestö Procom ry palkitsi Gasetin parhaana asiakaslehtenä vuonna 2013. Tuomaristo kiitti Gasetin monipuolisuutta ja harkittuja valintoja, raikasta ilmettä ja journalistista lähestymistapaa. Asiakas- ja henkilöstölehtipäivä on ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n vuosittain järjestämä tapahtuma, jossa palkitaan lehtikatsaukseen ilmoittautuneista lehdistä parhaat. Riippumaton tuomaristo analysoi lehdet. Katsaukseen osallistui tänä vuonna yhteensä 40 lehteä, joista 24 asiakas- ja sidosryhmälehtien sarjaan. Gasumin Gasnetti on Suomen paras intranet-sivusto Gasumin Gasnetti palkittiin vuoden parhaana intranet-sivustona ohjelmistoyritys Solitan järjestämässä kilpailussa helmikuussa 2013. Aktiivisessa käytössä olevalla intranet-sivustolla sisällöntuottajina toimivat kaikki gasumlaiset. Sisäisen viestinnän lisäksi Gasnetin työtilat tarjoavat henkilöstölle mahdollisuuden yhdessä työskentelyyn. Edistyksellisestä sivustosta onkin muodostunut yrityksen tärkein johtamisen, yhdessä tekemisen ja viestinnän väline. Aktiivisuus ja monikäyttöisyys vakuuttivat Gasnetissa käytössä olevat kokoustyötilat ja niiden sisällöt tekivät vaikutuksen Solitan raatiin. Gasnetin viestinnällinen osuus, joka kattaa uutiset ja ajankohtaiset tapahtumat, blogit sekä henkilöstöä ja yritystä käsittelevät osiot, todettiin hyväksi. Kiitosta sai erityisesti työntekijöiden aktiivinen osallistuminen kommentointiin. Gasnetissa käytössä olevat kokoustyötilat ja niiden sisällöt tekivät vaikutuksen Solitan raatiin. Raati perusteli valintaansa seuraavasti: ”Gasumin intranet-sivusto edustaa modernia ajattelua siinä, että lähes kaikki tieto on jokaisen työntekijän käytettävissä; vain vält- CASE tämättömin on piilotettu käyttöoikeuksien taakse. Kokous- ja palaverikäytännöt oleellisena osana intranettiä ovat ehdotonta suomalaista eliittiä. Dokumentinhallinta ja arkistointi on ratkaistu valtavirrasta poiketen rohkean mallikkaasti juuri Gasumin tarkoituksiin parhaiten sopivalla tavalla.” Kehitystyötä käyttäjien ehdoilla Gasnetin käytöstä on haluttu tehdä työntekijöille mahdollisimman helppoa. Etusivua elävöittävät toimitusjohtajan videomuotoiset tilannekatsaukset, kutsut sisäisiin tilaisuuksiin ja erilaiset kampanjat. Lisäksi etusivulta löytyvät pikatyökalut, joista pääsee tekemään matkalaskun ja kirjaamaan turvallisuushavainnot sekä käsittelemään ostolaskuja. Sisäisiä asiakastyytyväisyysmittauksia tehdään säännöllisesti. Etusivun kyselyssä kartoitetaan yritykseen, sen toimintaan ja kehittämiseen liittyviä sekä vapaamuotoisempia yleisiä asioita. Gasnettin blogeissa henkilöstö voi ideoida, kommentoida ja keskustella entistäkin avoimemmin. Myös Gasumin innovaatioprosessissa INTO-blogilla on merkittävä rooli: kaikki gasumlaiset voivat esittää omat ideansa ja kommentoida toistensa ideoita blogissa. Gasnetin yritysosio käsittelee kattavasti strategiaa, prosesseja, johtamista, hankkeiden etenemistä ja yritysvastuuta. Henkilöstöosio tarjoaa työkaluja esimiestyöhön, työhyvinvointiin ja niiden kehittämiseen. Työtilat toimivat tehokkaana johtamisen työkaluna muun muassa aineistojen hallinnan, viestinnän sekä tehtyjen päätösten ja sovitun työnjaon seurannan myötä. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 23 AVOIMUUS TAVOITTEENA ENTISTÄ LAAJEMPI KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Gasumin tavoitteena on Suomen kaasumarkkinoiden avautuminen vuosikymmenen lopulla ja pyrkimyksenä on tiivis yhteistyö Baltian maiden kanssa. Itämeren alueen yhteistyöhankkeita kehystää EU-komission käynnistämä Itämeren alueen energiayhteyssuunnitelma Baltic Energy Market Interconnection Plan (BEMIP), johon kuuluvat muun muassa LNG-terminaali ja Suomen, Baltian maiden sekä Liettuan ja Puolan välisten kaasunsiirtoyhteyksien parantaminen, Balticconnector-putki Suomenlahden poikki ja Latvian kaasuvaraston kapasiteetin laajentaminen. Pidemmän aikavälin realistinen tavoite on Suomen ja Baltian maiden yhteinen markkina-alue ja kaasupörssiin perustuva markkinapaikka. GASUMIN YHTEISTYÖKUMPPANIT Gasum tekee yhteistyötä erilaisten organisaatioiden kanssa taiteen, tieteen, urheilun ja yhteiskunnan saralla edistääkseen muun muassa yhteiskunnallisia tavoitteitaan. Gasum toteuttaa yhteistyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti sellaisten organisaatioiden kanssa, jotka ovat vaikuttavia omassa ympäristössään ja keskeisiä omalla alallaan. Yhteistyössä korostuu suomalaisuus, luonnollisuus ja eteenpäin meneminen. KANNATUS- JA TUKITOIMINTA Gasum ei tue yksittäisiä urheilijoita tai poliitikkoja eikä poliittisia puolueita. Gasum suuntaa kannatus- ja tukivaransa alueellisesti ja valtakunnallisesti tehokkaasti kohteisiin, jotka ovat hyvämaineisia ja sopivat Gasumin imagoon. Kannatus- ja tukitoiminnan tavoitteena on, että Gasum koetaan paikallisesti vastuunsa kantavaksi yritykseksi ja hyväksi yhteistyökumppaniksi. Vuonna 2013 Gasum myönsi kannatusja tukitoimintatukea 27 eri kohteelle. Tukea saivat muun muassa Gasumin toimipaikkakuntien urheiluseurojen junioritoiminta, eräät yksittäiset tapahtumat sekä opiskelijat. Kaikkiaan Gasum käytti kannatus- ja tukitoimintaan vuonna 2013 yhteensä noin 15 000 euroa. LUE LISÄÄ SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖSTÄ SIVULTA 48. Hyvän ilman lintu –innovaatiokilpailu synnytti uutta yritystoimintaa Syksyllä 2012 käynnistynyt Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailu keräsi kaikkiaan sata ehdotusta luonnonkaasuun perustuvista, ilmansaasteita vähentävistä innovaatiosta. Keväällä 2013 kilpailutöistä valittiin viisi monipuolisesti luonnonkaasun eri ominaisuuksia käsitellyttä inalistijoukkuetta, jotka saivat kuukauden kehittää ehdotuksiaan lopulliseen muotoon kilpailuraadin palautteen pohjalta. Kilpailun voittaja julkistettiin kesäkuussa 2013 Nuuksion luontokeskus Haltiassa järjestetyssä seminaarissa. CASE tentiaalia. Raadin mukaan idea myös jalostui kilpailun kuluessa eniten ja joukkueella oli selvästi intoa ja halua viedä ideaa eteenpäin. Joukkue on perustanut LNGInside Technologies Oy -nimisen yrityksen ja jatkanut ideansa kehittämistä liiketoiminnaksi. Kilpailun toisen sijan jakoi kaksi joukkuetta. Kaasulaturi-joukkueen idea luonnonkaasun hyödyntämisestä sähköautojen lataukseen sekä Kasvihuone-tiimin idea kasvihuoneviljelyn energiatehokkuuden parantamisesta luonnonkaasulla saivat molemmat 10 000 euron palkinnot. Kilpailun tavoitteena oli löytää innovaatioita, jotka elävät ja kehittyvät toimiviksi bisnesideoiksi. Liikenne ja viljely kiinnostivat kärkijoukkueita Kilpailun voittajaksi nousi Gasvuala-joukkueen innovatiivinen kokonaisratkaisu, jonka pyrkimyksenä on muuntaa osa Itämerellä liikennöivästä laivakalustosta käyttämään polttoaineenaan LNG:tä. 80 000 euron pääpalkinnolla palkittuun joukkueeseen kuuluivat Valtteri Maja, Antti Bergholm ja Tapio Pitkäranta. Arviointiraadin perusteluissa kiiteltiin voittajajoukkueen tarttumista merkittävään ongelmaan, laivaliikenteen päästöihin. Arviointiraati arvosti myös idean liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja merkittävää markkinapo- Innovaatioiden kehitys jatkuu Kilpailun arviointiraatiin kuuluivat Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Jorma Eloranta, liiketaloustieteen professori Alf Rehn Åbo Akademista, Ilkka Herlin Baltic Sea Action Group -säätiöstä, professori Peter Lund Aalto-yliopistosta, tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki -ajatushautomosta sekä Gasumin edustajina silloinen toimitusjohtaja Antero Jännes, johtaja Christer Paltschik ja tuolloin teknologiapäällikkönä toiminut Sari Siitonen. Kilpailun tavoitteena oli löytää innovaatioita, jotka elävät ja kehittyvät toimiviksi bisnesideoiksi. Kilpailijoita kannustettiin hyödyntämään Gasumin asiantuntijoita ehdotustensa viimeistelyssä. Gasum tarkastelee kilpailutöiden jatkokehitysmahdollisuuksia yhteistyössä osallistujien kanssa. Yksityishenkilöiden lisäksi kilpailuun osallistui 11 yritystä sekä 16 suomalaista opetus- ja tutkimuslaitosta. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 24 TOIMITUSVARMUUS KAASUA YHÄ USEAMMAN ULOTTUVILLE Gasum kehittää toimitusvarmuuttaan laajentamalla kaasun hankintalähteitä ja varmistamalla kaasuverkoston riittävän toimintakyvyn. Poikkeustilanteisiin Maakaasun toimitukset Suomeen ovat sujuneet moitteettomasti koko 40 vuoden käyttöhistorian ajan. varaudutaan ja niiden varalta harjoitellaan vuosittain yhdessä viranomaisten kanssa. Kaasun toimitus asiakkaille sujui vuoden 2013 aikana ongelmitta. Gasumin liiketoiminnan kehittämisedellytyksenä on korkean turvallisuus- ja toimitusvarmuuden säilyttäminen. Gasumin tavoitteena on olla eurooppalaisessa vertailussa alansa huipulla. Vuonna 2013 verkoston ja toiminnan kehittämisen painopisteenä oli Suomen energiamarkkinoiden palvelemisen ohella valmistautuminen kaasun hankinnan monipuolistumiseen ja Euroopan unionin siirtoverkko-operaattoreille asettamiin vaatimuksiin. Gasumin tärkeimmät tehtävät maa- ja biokaasun saatavuuden ja toimitusvarmuuden osalta ovat ajantasainen maakaasun hankintasopimus, hankintalähteiden laajentaminen, maakaasun siirto- ja jakeluverkostojen teknisestä toimivuudesta huolehtiminen, investoinnit biokaasun tuotantoon ja tuotekehitykseen ja LNG-tuonnin aloittamiseen valmistautuminen. MAAKAASUN TOIMITUS VENÄJÄLTÄ SUJUU KIITETTÄVÄSTI Maakaasun riittävä saatavuus Suomeen on varmistettu Gasumin ja Gazprom Exportin välisellä sopimuksella, joka on voimassa vuoteen 2026. Hankintasopimus kattaa Suomen nykyisen maakaasun käytön ja sen puitteissa on mahdollista lisätä kaasun hankintaa, mikäli kaasun käyttö Suomessa lisääntyisi. Maakaasun toimitukset Suomeen ovat sujuneet moitteettomasti koko 40 vuoden käyttöhistorian ajan, ja molemmat osapuolet ovat noudattaneet voimassa olevaa sopimusta hankintamääristä ja hintojen määräytymisen perusteista. Vuonna 2013 toimitusvarmuus oli edelleen hyvällä tasolla. BIOKAASUN SYÖTTÖ MERKITTÄVÄSSÄ KASVUSSA Biokaasun hyödyntämistä Suomessa Gasum kehittää yhteistyössä useiden eri osapuolien kanssa. Vuonna 2013 Gasumin biokaasun tarjonta parani merkittävästi. Kaikkiaan biokaasua Gasumin verkkoon syötettiin 31 721 MWh vuonna 2013 eli lähes seitsenkertainen määrä edelliseen vuoteen (4 513 MWh) verrattuna. Kymen Bioenergia Oy toimittaa Gasumin verkkoon biokaasua Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteydessä sijaitsevalta biokaasulaitokselta. Lisätuotanto tuli Helsingin seudun ympäristöpalGA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 25 TOIMITUSVARMUUS velujen (HSY) Suomenojan jätevedenpuhdistamon yhteydessä sijaitsevalta biokaasun tuotantolaitokselta, joka otettiin käyttöön vuoden 2012 lopulla. Gasumin ja LABIO Oy:n (aik. Kujalan Komposti Oy) Suomen suurimman biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksen rakentaminen käynnistyi Lahdessa keväällä 2013. Laitos tuottaa biokaasua Päijät-Hämeen jätteistä. Valmistuttuaan laitos tuottaa jopa 50 GWh biokaasua vuodessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle energiatuen ja laitoksen arvioidaan olevan valmiina tuotantoon heinäkuussa 2014. Vuonna 2013 Gasumin biokaasun tarjonta parani merkittävästi. LNG MAHDOLLISTAA KAASUN KÄYTÖN LAAJENTAMISEN Gasum selvittää mahdollisuutta kehittää siirtoverkostoa rakentamalla Suomeen LNG-terminaalin Finngulf LNG -hankkeessa. Balticconnector-hankkeessa selvitetään mahdollisuutta yhdistää Suomen ja Viron kaasuverkostot toisiinsa Suomenlahden poikki rakennettavalla putkiyhteydellä. Vuoden 2013 alussa Gasum ja Viron siirtoverkko-operaattori EG Võrguteenus allekirjoittivat aiesopimuksen Balticconnector-hankkeen yhteisestä kehittämistyöstä. Balticconnector-kaasuputken YVA käynnistyi vuoden 2013 lopussa. Gasumin Finngulf-hanke tähtää suuren kokoluokan, Suomea ja Baltian maita palvelevan LNG-terminaalin rakentamiseen Inkooseen. Sitä ennen Suomeen voi jo rakentua merenkulun tarpeita palvelevia, pienempiä terminaaleja. LNG-tuonnilla voidaan monipuolistaa maakaasun hankintaa. Gasumin huhtikuussa 2012 käynnistämän Finngulf-hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) saatiin valmiiksi syksyllä 2013. YVA-menettelyssä selvitettiin LNG-terminaalin rakentamismahdollisuuksia kahdella paikkakunnalla, Inkoossa ja Porvoossa sekä kolmena eri kokovaihtoehtona. Molemmat paikat todettiin ympäristön kannalta mahdollisiksi ja YVA palkittiin vuoden parhaana ympäristövaikutusten arviointimenettelynä. Finngulf LNG- ja Balticconnector-hankkeet ovat Euroopan komission lokakuussa 2013 julkistamalla Projects of Common Interest (PCI) -listalla, jonka hankkeet on hyväksytty EU:n rahallisen tuen hakemiseen sekä nopeutettuun lupakäsittelyyn. TOIMITUSVARMUUS HYVÄLLÄ TASOLLA VUONNA 2013 Gasumilla on järjestelmävastuu Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä ja maakaasun toimittamisesta sekä verkoston ylläpidosta ja kehittämisestä. Siirtoverkosto on Gasumin suurin omaisuuserä. Gasum-konsernin henkilöstöstä merkittävä osa, 117 henkilöä, työskentelee siirtoverkoston kunnossapitotehtävissä. Gasum siirtää Venäjältä maahantuodun maakaasun omistamassaan korkeapaineisessa (max. 54 bar) siirtoputkessa asiakkaille, joille se luovutetaan matalammassa paineessa paineenvähennysasemien kautta. Siirtoverkostoa valvotaan ympäri vuorokauden Gasumin keskusvalvomossa Kouvolassa. Maakaasun kulutusta arvioidaan muun muassa sääennusteiden ja teollisuuden käyttöasteiden mukaan. Siirtoverkosto Suomessa Gasumin verkkoon syötetyn biokaasun määrä (MWh) 35 000 31 721 Toimittamatta jäänyt energia verkkoa pitkin siirretystä energiamäärästä (%) 0,05 30 000 0,04 25 000 20 000 0,03 15 000 0,02 10 000 5 000 0,01 4 512 0 2012 2013 0,00 0,002641 0,0001 0,001 0,0004 2010 2011 2012 2013 GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 26 TOIMITUSVARMUUS Maakaasun siirtoverkostoa kehitetään asiakkaiden tarpeet ja toimitusvarmuus huomioiden. Vuoden 2013 lopussa siirtoputkea oli yhteensä 1 286 kilometriä. Teräsputki, jossa kaasua siirretään, kulkee reilun metrin syvyydessä maan alla, ja se on merkitty maastoon merkintäpylväillä. Siirtojärjestelmään kuuluu lisäksi venttiiliasemia, kompressoriasemia sekä linkkimastoja. Kompressoreilla korotetaan maakaasun painetta ja siten ylläpidetään virtausta putkissa. Venttiiliasemien avulla osia putkesta voidaan eristää verkosta esimerkiksi huoltotoimenpiteitä varten. Verkoston toimintaa valvotaan omalla valvontajärjestelmällä, jossa käytetään sähköistä tiedonsiirtoa. Siirtoverkosto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Huollot tehdään Gasumin ennakkohuolto-ohjelmaan kirjattujen ohjeiden mukaisesti. Vuoden aikana tehdään noin 2 500 huoltotoimenpidettä. Verkoston itäisin piste sijaitsee Imatralla, jossa maahan tuotavan maakaasun määrä ja laatu mitataan. Läntisin ja samalla pohjoisin siirtoputkiston piste on Ikaalisissa. Maakaasun toimitusvarmuus vuonna 2013 oli erinomainen. Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiamäärästä oli 0,002641prosenttia (0,0004 % vuonna 2012). Suunniteltuja katkoja oli kolme (6 vuonna 2012), samoin suunnittelemattomia katkoksia oli kolme (3 vuonna 2012). Maakaasun siirtoverkostoa kehitetään asiakkaiden tarpeet ja toimitusvarmuus huomioiden. Vuoden 2013 lopussa siirtoputkea oli yhteensä 1 286 kilometriä. Verkostoon ei liitetty vuoden aikana uusia putkilinjakokonaisuuksia, mutta aktiivisesta käytöstä poistettiin 32 kilometriä. Maakaasun siirtoverkostoa kehitetään myös tulevaisuuden uusia hankintalähteitä varten. Vuonna 2013 Gasum käynnisti verkoston valvontajärjestelmän uusimisen. Uudella järjestelmällä Gasum vastaa seuraavien 15 vuoden siirtopalvelujen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 loppupuolella. KRIISI- JA POIKKEUSTILANTEISIIN VARAPOLTTOAINEITA JA TOIMINTAOHJEET Gasum Oy ja Gasum Energiapalvelut Oy ovat yhteiskunnan perustoimintojen ja riittävän huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeitä toimijoita, eli huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä. Gasum-konsernin yhtiöt ovat varautuneet poikkeaviin tilanteisiin ja niistä selviämiseen jatkuvuussuunnitelmissaan. Mahdollisessa häiriötilanteessa suurin osa maakaasun kulutuksesta on nopeasti korvattavissa vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta edellyttää polttoaineiden varmuusvarastointia tuontipolttoaineille, kuten maakaasulle. Varastointivelvoite on kohdistettu maakaasua käyttävälle tai sitä jälleenmyyvälle yhteisölle sekä maakaasun maahantuojalle eli Gasumille. Kaasuspesifisille käyttäjille, esimerkiksi yksityistalouksille, Gasum on varautunut syöttämään varapolttoaineena LNG:tä (nesteytetty maakaasu) ja ilmapropaaniseosta. Muita maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy, nestekaasu sekä tulevaisuudessa yhä suuremmassa määrin myös biokaasu. Gasumin maakaasun nesteytyslaitos Porvoon Kilpilahdessa tuottaa noin 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Tuotantolaitoksen yhteydessä on noin 2 000 kuutiometrin tuotevarasto, jossa olevaa nesteytettyä maakaasua voidaan käyttää maakaasuverkoston varapolttoaineena toimitushäiriöiden aikana. Lisäksi Gasumilla on käytössään siirrettävä LNG-höyrystin, jota voidaan käyttää esimerkiksi huoltotöistä aiheutuvan toimituskatkon aikana. Tulevaisuudessa Suomessa mahdollisesti varastoidaan myös LNG:tä varapolttoaineena. Energiahuoltosektorin öljypoolin alainen maakaasujaosto käsittelee maakaasun huoltovarmuuskysymyksiä. Jaostossa ovat edustettuna Gasum maakaasun maahantuojana, öljyala varapolttoaineen toimittajana, maakaasun käyttäjät yhdyskunnissa ja teollisuudessa, Suomen Kaasuyhdistys ja Huoltovarmuuskeskus. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 27 YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS KESKIÖSSÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MINIMOINTI JA TURVALLISET TYÖOLOT Gasumin tavoitteena on vähentää metaanipäästöjä 30 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Gasumin tavoitteena on määrätietoisesti vähentää toiminnastaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, kaasuputkistojen ja tuotantolaitosten, kuten biokaasureaktoreiden tai LNG-terminaalien rakentamisen vaikutuksia luonnonoloihin sekä toimitusketjujen ympäristövaikutuksia. Lisäksi pyrimme varmistamaan luonnonkaasujen käytön turvallisuuden niin, ettei siirto-, jakelu-, tuotanto- tai tankkausjärjestelmissä tai niihin liittyvissä työtehtävissä tapahtuisi onnettomuuksia. Kaasuverkoston ja -laitosten rakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonoloihin, maaja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Varsinaista rakentamista edeltävässä suunnitteluvaiheessa selvitetään arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja valitaan sellaiset reitti- ja sijoitusvaihtoehdot sekä työmenetelmät, jotka rasittavat ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän. Selvitys on joko Gasumin toteuttama ympäristöselvitys, tai viranomaisen näin määrätessä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), jonka kattavuudesta viranomainen antaa arvionsa. Gasumille ei määrätty sakkoja tai sanktioita ympäristölakien tai -määräyksien rikkomisesta vuonna 2013. MAAKAASUN TUOTANNOSTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT Gasum teetätti vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa selvityksen Venäjältä Suomeen tuodun maakaasun tuotanto- ja käyttöketjun ympäristövaikutuksista. Suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuvat maakaasun siirrosta tuotantoalueelta Suomen rajalle. Metaanipäästöjen osuus kaasun tuotannon ja siirron aiheuttamista ilmastovaikutuksista on noin kolmannes. Jos maakaasun käyttö lasketaan mukaan, jakautuvat päästöt seuraavasti: käyttö 86 prosenttia, Venäjän toiminnot 13,6 prosenttia ja siirto Suomessa 0,3 prosenttia. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 28 YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS OMAN TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Gasum pyrkii omalla toiminnallaan vähentämään luonnonkaasujen tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristövaikutuksia, ja päästöjen osalta tavoitteena on vähentää metaanipäästöjä 30 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Merkittävin vähennyspotentiaali kohdistuu Helsingin kaupungin kaasunjakeluverkostoon. Gasumin suoriin kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan maakaasuverkoston ylläpidosta ja maakaasun siirrosta aiheutuvat päästöt ja vuodot, mukaan lukien maakaasun nesteytyslaitoksen ja biokaasun päästöt. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu lämpöpalvelujen tuotantolaitteista. Vuonna 2013 kasvihuonepäästöt laskivat suhteessa edellisvuoden lukuihin. Metaanipäästöt Noin 49 prosenttia Gasumin suorista kasvihuonekaasupäästöistä syntyi metaanista. Siirtoverkostosta metaania pääsee ilmake- Gasumin metaanipäästöt (t) 1 500 LNG-soihtu palaa puhtaasti 1 473 1 292 1 220 hään putkiston tyhjennysten eli niin sanottujen ulospuhallusten yhteydessä. Ulospuhalluksia tarvitaan, kun putki joudutaan tyhjentämään maakaasusta häiriötilanteiden tai huolto- ja liitostöiden vuoksi. Vuonna 2013 Gasumin siirtojärjestelmän metaanipäästöt olivat 0,006 prosenttia siirretystä maakaasumäärästä (2012: 0,009 %). Vuonna 2013 käynnistettiin verkoston hajapäästöjen kartoitus ja tulosten perusteella verkoston vanhimmissa osissa ei havaittu merkittäviä vuotoja. Työtä jatketaan vuoden 2014 aikana. Päästöjä syntyy myös jakeluverkoston vuodoista, jonka merkittävin päästölähde on Helsingin kaupungin alueella sijaitseva, osin iäkäs kaasunjakeluverkko, jota uudistetaan suunnitelmallisesti. Uudistustyön myötä verkoston päästöt ovat vähentyneet 44 prosenttia vuodesta 2002. LNG -laitoksen metaanipäästöt olivat alle yhden tonnin suuruusluokkaa. Vuoden 2013 aikana LNG-laitoksella tehtiin prosessi-investointi, jonka ansiosta laitoksella ei enää synny metaanipäästöjä, koska metaani poltetaan soihdussa. CASE 1 248 1 200 1 031 900 600 300 0 Loppuvuodesta 2013 Porvoon LNG-laitoksen metaanipäästöistä päästiin eroon, kun sen vieressä sijaitseva, aiemmin käytöstä poistettu soihtu sai uuden liekin. Soihtu otettiin uudelleen käyttöön, jotta kaikki laitokselta aiemmin ilmakehään päästetyt metaanimolekyylit voitaisiin polttaa puhtaasti. Osana hanketta laitokselle rakennettiin soihtuputkisto. Lisäksi itse soihtua perusparannettiin ja sen apulaitteet rakennettiin kokonaan uudelleen. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Metaanipäästöt Tavoite -30 % Yksittäisten vuosien välillä metaanipäästöissä voi olla vaihtelua. Gasum jatkaa mm. Helsingin kaasuverkoston kunnostustyötä aiemmin laaditun suunnitelman mukaan niin, että metaanipäästöt vähenisivät 30 % vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä. Kaasujäämät ohjataan soihtuun Kaasun lastauksen yhteydessä putkistoon jää aina jonkin verran metaania. Kaasusoihdun tarkoituksena on puhdistaa soihtulinja lastauksen aikana vapautuneesta metaanista. Aiemmin taivaalle vapautuneet kaasujäämät palavat nyt hiilidioksidiksi ja vesihöyryksi. Näin laitoksen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää mer- kittävästi, sillä hiilidioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus on vain kahdeskymmenesviidesosa metaanin lämmittävästä vaikutuksesta. Soihdun ohjausjärjestelmä käynnistyy automaattisesti lastausten aikana. Lastauksen päätyttyä järjestelmä avaa kuljettajan käskystä venttiilit ja ylimääräinen metaani palaa liekissä. Tämän jälkeen automaatio huolehtii soihtulinjan huuhtelemisesta typellä ja sammuttaa liekin. Soihtuun voidaan johtaa myös huoltotöiden yhteydessä prosessiputkistojen ja perävaunujen tyhjennyksiin liittyvät kaasut. Tällöin soihdun sytyttäminen hoidetaan manuaalisesti. Soihtu ei siten milloinkaan pala tarpeettomasti. Hankkeen valmistumisen jälkeen lastauspaikat ja soihtu ovat toimineet ongelmitta. Lastaustoiminnot ovat nyt entistä turvallisempia ja kaasulaitos on soihdun kunnostamisen myötä normaaliolosuhteissa täysin metaanipäästötön. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 29 YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Hiilidioksidipäästöt Maakaasun käyttö siirtojärjestelmän laitteistoissa ja toimipisteiden lämmityksessä aiheuttaa hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöjä. Maakaasun siirtämiseen putkistossa tarvitaan kompressoriasemia, joissa kaasun painetta nostetaan verkoston varrella noin sadan kilometrin välein. Kompressoreiden käyttövoima saadaan kaasuturbiineista, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua. Gasumin kompressoriasemat sijaitsevat Imatralla, Kouvolassa ja Mäntsälässä, joista Imatran ja Kouvolan kompressoriasemat ovat päästökaupan piirissä. Hiilidioksidipäästöjä aiheutuu myös lämpöliiketoiminnan lämpölaitoksissa, joissa maakaasu on energiantuotannon polttoaineena, aiheuttaen näin myös ilmapäästöjä. Siirtojärjestelmän kokonaispäästöistä paineenvähennysasemien lämmitys aiheutti päästöjä 4 000 tonnia ja omien toimipisteiden kaasun käyttö 600 tonnia. Kasvihuonekaasupäästöt (t) 2012 2013 Typenoksidipäästöt Gasumilla kaasun siirron ja jakelun typenoksidipäästöjä syntyy kompressori- ja paineenvähennysasemilla. Typenoksidien määrää voidaan vähentää käyttämällä Low-NOx -polttotekniikkaa hyödyntäviä kompressoriyksiköitä. Imatran ja Kouvolan kompressoriasemilla on käytössä Low-NOx -kaasuturbiinit, yksi kompressoriyksikkö kummallakin paikkakunnalla. Kyseisiä yksiköitä pyritään ajamaan mahdollisimman paljon. Vuonna 2013 Gasumin kasvihuonepäästöt laskivat suhteessa edellisvuoden lukuihin. Kasvihuonekaasupäästöt (CO2 ekv. t) 90 000 Metaani (CH4) Siirtojärjestelmän päästöt 235 152 Jakeluverkoston vuodot 1 053 1 084 21 500 16 800 45 000 30 000 75 000 71 274 71 815 64 369 60 000 Hiilidioksidi (CO2) Siirtojärjestelmän päästöt Kompressoriasemat 16 800 12 200 Paineenvähennysasemien lämmityksestä 4 100 4 000 Omien toimipisteiden kaasun käytöstä 600 600 Lämpöasiakaskohteiden päästöt 18 000 16 400 Typenoksidit (NOx) 44 35 Kompressoriasemien keskimääräinen ominaispäästö, mg/MJ 80 72 15 000 0 2011 2012 2013 Metaanipäästöt Kompressoriasemien CO2-päästöt Paineenvähennysasemien CO2-päästöt Kiinteistöjen CO2-päästöt Lämpölaitosten CO2-päästöt GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 30 YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS ENERGIAN KULUTUS JA ENERGIAN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN GASUMILLA Gasum on mukana Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa ja on määrittänyt toiminnalleen energiansäästötavoitteet. Gasumin polttoaineen ja sähkön kulutus vuonna 2013 oli yhteensä 205 GWh. Suurin muutos sähkön osalta oli lisääntyneen biokaasun tuotannon aiheuttama sähkön kulutuksen kasvu. Polttoaineen kulutus taas vähentyi pääsääntöisesti kompressoriasemien alhaisen käyntiasteen takia. JÄTTEET JA VESI Gasumin jätteistä 60 prosenttia oli vuonna 2013 loppusijoitettua. Lisäksi Gasum purki yhden käytöstä poistetun paineenvähennysaseman, josta syntyi noin 54 tonnia jätteitä. Jätteistä saatiin lajiteltua metallijätteet hyötykäyttöön. Jätevedet puolestaan puhdistetaan joko asiakkaiden prosesseissa tai kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa. Gasum ottaa käyttämänsä veden kunnallisesta vesiverkostosta tai vesiosuuskunnasta, esimerkiksi Imatralla Jääsken vesiosuuskunnasta. Mäntsälässä käytettävä vesi tulee porakaivosta. MAAKAASUN KÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT Maakaasun siirtyessä loppukäyttäjälle syntyy siirrossa vähäisiä ympäristövaikutuksia ja päästöjä. Suurin osa päästöistä syntyy maakaasun käyttövaiheessa, kuten muissakin polttoaineisiin perustuvissa energiaketjuissa. Maakaasun palamisessa syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä ja typenoksideja, mutta ei lainkaan rikkidioksidipäästöjä. Maakaasun alhaisen hiili- ja suuren vetypitoisuuden vuoksi poltettaessa syntyvä hiilidioksidipäästö on huomattavasti pienempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Maakaasun poltossa syntyvä ominaishiilidioksidipäästö on 55,0 gCO2/MJ, kun se esimerkiksi kivihiilellä on 93,3 gCO2/MJ ja turpeella 105,9 gCO2/MJ (Tilastokeskus, polttoaineluokitus 2013). Jätteet ja vesi 2012 2013 Jätteet (t) 115 152 josta tavanomaista jätettä 98 120 vaarallista jätettä 17 32 Veden kulutus (m ) 36 000 25 800 josta prosessi- ja jäähdytysvettä 33 800 21 900 toimipisteiden talousvettä 2 200 3 900 3 Polttoaineen kulutus (GWh) Sähkönkäyttö 2013 250 200 198 205 197 2011 2012 2013 150 100 50 0 Toimipisteet ja kompressoriasemat 49 % (57 %) LNG 4 % (5 %) Biokaasu 18 % (3 %) Tankkausasemat 9 % (11 %) Venttiili-, linkki- ja katodisuoja-asemat 5 % (5 %) Paineenvähennysasemat 15 % (18 %) Muut 1 % (1 %) Yhteensä 205 GWh GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 31 YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Venäjältä Suomeen tuodun maakaasun tuotanto- ja siirtoketjun ympäristövaikutukset 2012 YAMAL TUOTANTO Energia: 97 400 tn CO2 URENGOY MUUT PÄÄSTÖT Hiilivedyt: 13 800 tn CH4 Hiilidioksidi: 8 800 tn CO2 Typenoksidit: 3 200 tn NOx Rikkioksidi: 2 700 tn SO2 SUOMI PAINEENVÄHENNYS SUOMESSA Energia: 4 100 tn CO2 7,4 tn NOx Päästöt: CH4 sisältyy siirtoon KOMPRIMOINTI SUOMESSA Energia: 16 000 tn CO2 23 tn NOx Päästöt: 162 tn CH4 YAMBURG SIIRTO JA KOMPRIMOINTI Energia: 646 000 tn CO2 1. SIIRTO SUOMESSA Päästöt: 73 tn CH4 VENÄJÄ VIRO Gasumin yritysvastuutavoitteena on olla selvillä luonnonkaasujen tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristövaikutuksista ja pyrkiä vaikuttamaan omalla toiminnallaan kielteisten vaikutusten vähentämiseen. Gasum arvioi toimintansa ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, jotta se pystyy suuntaamaan kehitystoimia yrityksen toiminnan ja ympäristön kannalta tärkeisiin kohteisiin. Gasum teetti vuoden 2013 ja 2014 vaihteessa Neste Ja- cobs Oy:llä tutkimuksen Venäjältä Suomeen tuodun maakaasun tuotanto- ja käyttöketjun ympäristövaikutuksista. Tutkimus keskittyy kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin. Yritys on teettänyt tutkimuksen Länsi-Siperiasta tuodun maakaasuketjun kasvihuonekaasupäästöistä vuodelta 2012. Edellinen vastaava tutkimus julkaistiin vuoden 2010 tiedoista. Käytönaikaiset päästöt edustavat 86 prosent- tia koko ketjun päästöistä, tähän on otettu mukaan vain palamisesta muodostuvat hiilidioksidipäästöt. Venäjän toimintojen osuus päästöistä on 13,6 prosenttia. Suurin osa Venäjän puolen päästöistä aiheutuu kaasun siirrosta, kun kompressoriasemilla käytettävän maakaasun poltosta vapautuu hiilidioksidia. Venäjän toimintojen metaanipäästöt siirretystä maakaasumäärästä ovat korkeapainesiirron osuudessa noin 0,5 prosenttia, joka on selvästi alle 3,2 prosentin tason, jota pidetään raja-arvona sille, että maakaasu pysyy ilmastovaikutuksiltaan edullisempana kuin kivihiili. Loput ketjun päästöistä tulee toimintaan liittyvistä sekä suunnittelemattomista metaanipäästöistä. Suomen siirron päästöt edustavat 0,3 prosenttia kokonaispäästöistä. Metaanin suhteellinen osuus Suomen siirron päästöissä on noin neljäsosa ja noin 0,01 prosenttia kokonaiskaasuvirrasta. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 32 YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS TURVALLISUUSKULTTUURIN EDISTÄMINEN TUOTTI TULOKSIA Gasumin tavoitteena on varmistaa luonnonkaasujen turvallinen käyttö sekä yrityksen työntekijöille että kaasuverkon läheisyydessä työskenteleville ja asuville ihmisille. Turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi Gasum kuuluu lukuisiin kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja järjestöihin, kuten Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumin toimintaan. Gasumin johdon ja työntekijöiden sitoutuminen turvallisuusasioihin näkyy seuraavasti: • Turvallisuusohjeiden ja turvallisten työtapojen noudattaminen • Turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen • Työhön liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen • Henkilökunnan kouluttaminen ja kannustaminen turvallisiin työtapoihin • Työsuojelukoulutuksen tarjoaminen koko henkilöstölle työnkuvan mukaan • Tapaturmien analysointi ja ennaltaehkäisy Gasum-konsernissa jokainen gasumlainen saa työnsä mukaisesti työsuojelukoulutusta, myös lyhytaikaisessa työsuhteessa olevat, esimerkiksi kesäharjoittelijat, osallistuvat työsuojelukoulutukseen. Jokaisella gasumlaisella tulee olla suoritettuna joko Työturvatai Toimistotyönturvallisuuskortti. Turvallisuuskulttuurin edistämiseksi Gasumissa on käytössä tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä TAVA, jossa kirjataan ja käsitellään kaikki turvallisuushavainnot, vaaratilanteet ja riskit. Tarkan analyysin avulla pyritään ennaltaehkäisemään vastaavia tapaturmia tulevaisuudessa. Vuoden 2013 aikana riskien arviointiin kehitettiin myös dynaa- Kesäharjoittelijat luvattomia kaivutöitä estämässä Kaasuverkon ylläpito vaatii jatkuvaa seurantaa. Gasumilla työtä tehdään etävalvonnan kautta, mutta myös ahkeralla kenttätyöllä on kaasuverkon turvallisuudelle suuri merkitys. Viime kesänä valvonnassa kunnostautuivat tarkkaavaisuudellaan erityisesti Gasumin kesäharjoittelijat. Tehokasta toimintaa Tampereella Tampereen toimipisteessä kesäharjoittelijana toimineet Olli Ala-Mursula ja Jukka Lahti huomioitiin kunniamaininnoilla esimerkillisestä toiminnasta. Molemmat kesäharjoittelijat puuttuivat havaitsemiinsa kaivutöihin. Töiden paljastuttua luvattomiksi ne keskeytettiin ja kaivutöitä tehneitä valistettiin oikeista käytännöistä muun muassa jakamalla Muista maakaasulinja -esitteitä. Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (kpl) 10 Luvattomat kaivutyöt turvallisuusriski Tampereella kesäharjoittelijoiden ansiokas toiminta esti kaksi uhkaavaa tilannetta. Toisessa tapauksessa vahinkoa ei ollut ehtinyt tapahtua, sillä työhön ehdittiin puuttua ajoissa. Kaivutyö sijaitsi kuitenkin vaarallisen lähellä korkeapaineista runkoputkea. Toinen tapauksista johti mittaviin jatkotoimenpiteisiin, sillä tapausta tutkittaessa havaittiin, että kaivutyö oli vahingoittanut kaasuputken pinnoitetta. Ilman tehokasta valvontaa tilanne olisi voinut kehittyä vakavaksi. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot (% työajasta) 3,5 9 8 2,63 2,60 2,5 6 Luvattomat kaivutyöt ovat riski kaasuverkon turvallisuudelle, sillä naarmut ja kolhut maakaasulinjoissa voivat aiheuttaa pinnoitevaurioita, jotka voivat ajan myötä kehittyä vaarallisiksi. Putkivaurioiden huomaaminen ja pinnoitteiden korjaaminen ajoissa estää muun muassa korroosion vaikutukset putkien rakenteisiin. Kesän 2013 aikana luvattomia kaivutöitä raportoitiin eri puolilla kaasuverkkoa. Tehokkaan valvonnan ja oikeiden toimintatapojen merkitystä ei siis voi vähätellä. Tampereella kesäharjoittelijoiden ansiokas toiminta esti kaksi uhkaavaa tilannetta. Tapaturmat tyypettäin 3,10 3,0 8 CASE 2,46 2,0 4 1,5 3 2 1,0 2 0,5 0 0,0 2010 2011 2012 2013 2010 2011 2012 2013 Nollatapaturmat, 4 kpl Yli yhden poissaolopäivän vaatineet tapaturmat, 2 kpl Työmatkalla sattuneet tapaturmat, 2 kpl GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 33 YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS minen riskien arviointityökalu, joka otettiin käyttöön kahdella toimipisteellä Suomessa. Vuosi 2013 oli työturvallisuuden ja työterveyden osalta onnistunut. Tapaturmista ja sairaudesta johtuvat poissalot vähentyivät, ja Nolla tapaturmaa -foorumi nosti Gasumin tasoluokituksen II:een ”Kohti maailman Lisääntyneet turvallisuushavainnot näkyvät tapaturmien määrän laskussa. kärkeä”. Konsernin henkilöstöllä kertyi sairauslomapäiviä yhteensä 1 574 (2,46 % työajasta; 2012: 2,63 %). Vuonna 2013 kaikki tapaturmat sattuivat miehille. Ulkoisessa määräaikaisarvioinnissa Det Norske Veritas antoi tapaturmien kehitykseen liittyen positiivisen lausunnon. Gasumin turvallisuustavoite nolla tapaturmaa ei aivan toteutunut, mutta kaikki tunnistetut vaaratilanteet vuoden aikana saatiin tutkittua. Tutkimista ja korjaavien toimenpiteiden tunnistamista olisi hyvä nopeuttaa. Dynaamisella riskien arviointimenettelyllä pyritään suoraan edistyksen kärkeen, ja sovelluksen käyttöönotto on aloitettu kahdella toimipisteellä. Verkko-oppimisen käyttöönotolla turvallisuuskoulutuksissa odotetaan tuntuvaa edistystä turvallisuuteen. Gasumlaisia rohkaistaan raportoimaan turvallisuushavainnoistaan, ja vuonna 2013 henkilökunnasta 92 prosenttia pääsi tavoitteeseen kolmesta turvallisuushavainnosta. Lisääntyneet turvallisuushavainnot näkyvät tapaturmien määrän laskussa sekä vakavuusasteen pienenemisessä. Lisäksi Gasumin yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita kannustetaan turvallisuusasioiden huomioimiseen. SÄÄNNÖLLISET HARJOITUKSET KEHITTÄVÄT YHTEISTOIMINTAVALMIUKSIA Toimillaan Gasum pyrkii varmistamaan, että luonnonkaasujen käyttö on turvallista, eikä kaasun siirto-, jakelu-, tuotanto- tai tankkausjärjestelmissä tai niihin liittyvissä työtehtävissä tapahdu onnettomuuksia. Gasum kouluttaa oman henkilöstönsä lisäksi myös urakoitsijoita ja työmaiden henkilöitä turvallisuusasioissa. Gasum on järjestänyt vuodesta 2008 lähtien vuosittain yhteisharjoituksia viranomaisten kanssa suuronnettomuuden varalta. Säännöllisellä harjoittelulla Gasum testaa ja kehittää omia valmiuksiaan erilaisiin poikkeustilanteisiin. Vuoden 2013 Hyvinkäällä järjestetyllä harjoituksella testattiin yhteistoimintaa pelastusviranomaisten kanssa, kun kuvitellussa onnettomuudessa LNG-rekka kaatuu maakaasuputken päälle. Mukana harjoituksessa olivat Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja poliisilaitos, KiitoSimeon sekä gasumlaiset. Tarkkailijoina harjoitukseen osallistui muun muassa TUKES sekä muita pelastuslaitoksia. Harjoituksen tavoitteena oli eri osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tilanteen johtamisen harjoittelu. Tämän ohella pelastuslaitokset ja muut mukana olevat viranomaistahot saavat kertausta maakaasumaailmasta sekä alan erityispiirteistä. Asiantuntijoiden avulla harjoituksen osapuolet syvensivät tietouttaan LNG kuljetustekniikasta ja toimenpiteistä eri onnettomuustilanteissa. Tiedonkulun varmistaminen on välttämätöntä niin tilanteen hoidon kuin myös median kyselyihin vastaamisen kannalta. Gasumlaisten tekemien turvallisuushavaintojen lukumäärä 1 000 886 800 600 400 200 150 100 0 2011 2012 2013 GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 34 KAASUN NYKYINEN KÄYTTÖ JA TULEVAISUUS NESTEYTETTY MAAKAASU VASTAA MONIIN HAASTEISIIN Kansainvälisesti arvioidaan, että maakaasu sopii ominaisuuksiltaan erinomaisesti täydentämään uusiutuvilla energiamuodoilla tapahtuvaa tuotantoa, jossa tuotanto vaihtelee olosuhteiden mukaan. Gasumin tavoitteena on kehittää kaasun hankintaa ja markkinamekanismeja tulevaisuuden energiamarkkinoiden tarpeita varten. Maakaasun myynti laski edellisvuodesta noin viisi prosenttia. Maakaasun hinta oli loivassa laskusuunnassa koko vuoden 2013, mutta päästökaupassa ja sähkömarkkinoilla vallinnut alhainen hintataso heikensi maakaasun kilpailukykyä erityisesti kivihiileen nähden. Puuenergia ohitti maakaasun kaukolämmön tuotannon tärkeimpänä polttoaineena. Biokaasun syöttö kaasuverkostoon sen sijaan kasvoi edellisestä vuodesta. Biokaasu- ja LNG-liiketoiminta-alueet mahdollistavat hankinnan hajauttamisen tulevaisuudessa. Uudet kaasutuotteet ovat tärkeimmät konsernin kasvun mahdollistajat. Tukkuasiakkaiden tarpeita vastaavia määriä biokaasua voidaan tuottaa tulevaisuudessa metsäteollisuuden ylijäämäpuuta kaasutta- malla. Gasum on kehittänyt myös biokaasusertifikaattia, jolloin energiajärjestelmässä voitaisiin nykyistä laajemmin hyödyntää myös hajautetun tuotannon biokaasun ympäristöominaisuudet päästökaupassa. NESTEYTETTY MAAKAASU VARMISTAA KAASUN TULEVAISUUDEN Nesteytettynä maakaasua voidaan toimittaa putkiverkoston ulkopuolelle, ja sille on tarjolla kokonaan uudenlaisia asiakasryhmiä. Näitä uusia asiakasryhmiä ovat niin merenkulun, maaliikenteen kuin teollisuuden asiakkaat. Päästörajoitusten tiukentuessa Itämerellä alueen merenkulun LNG-tarpeeksi on arvioitu vähintään 1,2 miljoonaa tonnia LNG:tä (25 TWh). Biokaasu- ja LNG-liiketoimintaalueet mahdollistavat hankinnan hajauttamisen tulevaisuudessa. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 35 KAASUN NYKYINEN KÄYTTÖ JA TULEVAISUUS Laajemmin LNG tulee markkinoille, kun ensimmäiset LNG-tuontiterminaalit valmistuvat, Gasumin arvion mukaan vuonna 2016. Nämä kokoluokaltaan noin 30 000 kuutiometrin varastosäiliöt ja jakeluterminaalit palvelisivat paikallista teollisuutta ja merenkulkua. Myöhemmin LNG:tä voidaan mahdollisesti toimittaa myös Suomen ja Baltian maiden yhteisiin tarpeisiin suunnitellusta suuren kokoluokan LNG-terminaalista. Gasum osti vuoden 2014 alussa enemmistön (51 %) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta. Yrityskauppa on osa Gasumin yllämainittua strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuutta Suomessa. Näin Gasum tarjoaa vaihtoehdon vastata Itämeren vuonna 2015 kiristyviin päästösäädöksiin. BIOKAASUN POTENTIAALI Yksi esimerkki kestävästä liiketoiminnasta on biokaasun tuotanto, jossa yhdistyvät kotimaisuus ja raaka-aineen kierrättäminen ekologisella tavalla. Biokaasun potentiaaliksi Suomessa on arvioitu noin 17 TWh, joka vastaa noin puolta nykyisestä kaasun käytöstämme. Gasumissa puhutaan kiertotaloudesta: esimerkiksi Suomenojan jätevedenpuhdistamolla pääkaupunkiseudun jätevesilietteistä tuotetaan biokaasua, joka puhdistetaan, jalostetaan ja jaellaan kaasuverkon välityksellä käytettäväksi muun muassa pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä. Puun kaasutus tarjoaa suuremman mittakaavan ratkaisun biokaasun tuotantoon. Biokaasun valmistus termisellä kaasutuksella on tuotantopotentiaaliltaan yksi merkittävimpiä kotimaisia uusiutuvia energianlähteitä. Biokaasun tuotannossa on mahdollista käyttää useita eri raaka-aineita ja useita valmistusmenetelmiä. Raaka-aineena voidaan hyödyntää esimerkiksi biohajoavia jätteitä, energiakasveja ja hakkuutähteitä. GLOBAALIT HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Yhdistelemällä keskeisiä teknologioita, kuten aurinko- ja tuulienergiaa, energiantehokkuuden parantamista ja hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS), voidaan vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja rajallisista kansallisista resursseista, vähentää sähköntuotannon hiili-intensiteettiä, parantaa energiatehokkuutta ja vähentää teollisuuden, liikenteen ja rakennusten päästöjä vuoteen 2050 mennessä. Tunnettujen maakaasuresurssien määrä kasvaa epäkonventionaalisten kaasuvarojen myötä ja maakaasua voidaan tuottaa suhteellisen edullisesti, joten sen merkityksen uskotaan kasvavan siirryttäessä kohti vähähiilistä energiajärjestelmää. Maakaasu nähdään puhtaana ja joustavana polttoaineena, ja yhdessä energiankysynnän vähentämisen kanssa hiilen korvaaminen maakaasulla sähköntuotannossa on kustannustehokkain tapa vähentää CO2-päästöjä. Kaasu osana älykästä energiatulevaisuutta Gasum laati vuonna 2013 yhdessä Gaia Consultingin kanssa vuoteen 2050 ulottuvan tiekartan siitä, kuinka luonnonkaasu toimii osana älykästä energiatulevaisuutta samalla kun energiajärjestelmän päästöjä on vähennettävä merkittävästi. Kaasun merkitys energiantuotannossa kasvaa huomattavasti seuraavina vuosikymmeninä koko maailman siirtyessä kohti älykästä vähähiilistä energiatulevaisuutta. Kaasulla voidaan korvata öljyn ja hiilen käyttöä teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä. Suomelle kaasun saatavuus on teollisuuden kilpailukyvyn edellytys. Tässä investoinnit LNG-terminaaleihin ja kaasuverkostoon ovat huomattavassa asemassa. LNG:n tai bio-LNG:n käytön ennustetaan kasvavan meriliikenteessä nopeasti. Kaasua tarvitaan uusiutuvien tueksi Euroopassa on tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. IEA:n, EU:n ja Yhdysvaltojen vähähiilisissä skenaarioissa kaasu on edellytys tuulija aurinkosähkön lisäämiselle. Päästöttömästi tuotetun sähkön muuttaminen kaasuksi mahdollistaa uusiutuvan energian laajamittaisen varastoinnin. Kaasuvoimalat ovat luonteva ratkaisu uusiutuvien energianlähteiden tuotannonvaihteluiden tasaamiseen. Kaasukäyttöisten voimaloiden etuna on mahdollisuus lisätä tuotantoa nopeasti. Lisäksi kaasua voidaan siirtää energiatehok- CASE kaasti verkostoa pitkin suuriakin määriä. Kehittyvä teknologia tulee helpottamaan biokaasun valmistusta eri raaka-aineista. Kaasuverkko on tehokas tapa siirtää bioenergiaa tuotantolähteiltä käyttökohteisiin. Kotimainen biokaasun tuotanto vähentää tuontienergian tarvetta, nostaa huoltovarmuutta ja parantaa kauppatasetta. Puhtaampaa liikennettä kaasulla Kaasun käyttö liikenteen vähäpäästöisenä polttoaineena yleistyy kaikkialla maailmassa. Vaikka muualla Euroopassa kaasukäyttöisiä ajoneuvoja on jo noin 1,8 miljoonaa, on Suomessa määrä vielä pieni. Kustannuksiltaan kilpailukykyisiä ja käyttäjävaatimukset täyttäviä puhtaita kaasuautoja on tarjolla jo nyt. Kaasun edut korostuvat tällä hetkellä säännöllisessä lähiliikenteessä, kuten busseissa, jäteautoissa tai jakeluliikenteessä. Kaupungeille biokaasubussit ovat mahdollisuus energiaomavaraiseen, puhtaaseen paikallisliikenteeseen. LNG:n saatavuuden ja jakelun tehostuminen mahdollistaa sen käytön liikenteen polttoaineena myös kaasuverkon ulkopuolella. LNG sopii erityisen hyvin käytettäväksi raskaan kaluston polttoaineena pitkän matkan liikenteessä. Rikkidirektiivin myötä kiristyvät päästörajoitukset nostavat laivaliikenteen kustannuksia Itämeren alueella. Meriliikenteelle LNG on kustannustehokas ratkaisu ja alhaisempien rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen ohella siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 20 prosenttia alhaisemmat verrattuna raskaaseen polttoöljyyn. LNG:n tai bio-LNG:n käytön ennustetaankin kasvavan meriliikenteessä nopeasti. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 36 KAASUN NYKYINEN KÄYTTÖ JA TULEVAISUUS Tulevina vuosina myös teollisuuden tiukentuvat ympäristömääräykset lisäävät puhtaampien polttoaineiden kysyntää. GASUMIN HANKKEET JA INVESTOINNIT 2013 Joutsenon YVA hyväksytty Biokaasu on merkittävä liiketoiminta-alue Gasumin tulevaisuuden kannalta. Gasum, Helsingin Energia ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre selvittävät yhdessä biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin kaasuverkossa muun muassa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho olisi maksimissaan 200 MW. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistui elokuussa 2013. YVA-menettely ja tarkentuneet teknologiaselvitykset vahvistavat, että hanke on ympäristövaikutuksiltaan ja teknisesti toteutettavissa. Nykyisessä markkinatilanteessa kotimaassa tuotettu puupohjainen biokaasu ei kuitenkaan pysty kilpailemaan muiden polttoaineiden kanssa. Suomen suurin biokaasun tuotantoja jalostuslaitos valmistumassa Gasumin ja LABIO Oy:n (aik. Kujalan Komposti Oy) Suomen suurimman biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksen rakentaminen käynnistyi Lahdessa keväällä 2013. Laitos tuottaa biokaasua Päijät-Hämeen jätteistä. Laitoksen arvioidaan olevan valmiina tuotantoon heinäkuussa 2014. Vuonna 2013 Gasum tarjosi biokaasua liikenteen käyttöön, mutta tarjonnan edelleen parantuessa selvitettiin myös muiden asiakasryhmien kiinnostusta biokaasun hyödyntämiseen. LNG:n infrastruktuuri paranee Pohjoismaissa on syntymässä merkittävät markkinat nesteytetylle maakaasulle. Vuonna 2015 voimaantulevat uudet rikkidioksidipäästösäädökset tulevat lisäämään meriliikenteen tarvetta puhtaammille polttoaineille. LNG:n saatavuuden parantaminen palvelee meriliikenteen lisäksi myös maakaasuverkoston ulkopuolisen teollisuuden sekä raskaan liikenteen kasvavia tarpeita. Tulevina vuosina myös teollisuuden tiukentuvat ympäristömääräykset lisäävät puhtaampien polttoaineiden kysyntää. Vuonna 2013 Gasum jatkoi selvityksiä LNG:n hankinta- ja logistiikkaketjun rakentamiseksi ja asiakaspotentiaalin tarkentamiseksi. Gasum tekee investointeja Suomen kaasuinfrastruktuurin kehittämiseksi Gasumin keskeisillä kasvualueilla ja kehittää suomalaista energiainfrastruktuuria ympäristöystävällisin ratkaisuin. Eteenpäin vietyjä hankkeita olivat muun muassa Tornion Manga LNG -hanke (s. 12) ja terminaalipäätösten valmistelu Porin LNG-terminaalin rakentamiseen. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 37 HENKILÖSTÖ PITKIEN TYÖSUHTEIDEN TAUSTALLA MONIPUOLINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Ikäjakauma (vakituiset, %) 50 40 30 20 Gasum haluaa huolehtia tärkeimmästä pääomastaan – gasumlaisista. Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan ja 10 0 2010 henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä kannustetaan. 2011 2012 2013 alle 25 26–40 41–55 56– Vuoden 2013 lopussa Gasum-konsernin palveluksessa työskenteli 272 henkilöä, joista 72 prosenttia oli miehiä ja 28 prosenttia naisia. Gasum tarjoaa myös runsaasti kesätyömahdollisuuksia, ja vuonna 2013 yhtiön palveluksessa työskenteli noin 40 kesätyöharjoittelijaa, joista suurin osa työllistyi kunnossapidon tehtäviin. Työsuhteet Gasumilla ovat varsin pitkiä, keskimäärin 12,7 vuotta. Vuonna 2013 eläkkeelle jäi konsernissa kuusi henkilöä ja neljä henkilöä siirtyi yhtiön palveluksesta muista syistä. Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta. Vuonna 2013 konserniin palkattiin uusia vakituisia henkilöitä 17, ja yhdeksän määräaikaisen henkilön työsuhde vakinaistettiin. TYÖEHTOSOPIMUKSET KATTAVAT KOKO SUOMEN HENKILÖSTÖN Kaikki Gasum-koserniin työsuhteessa olevat työntekijät Suomessa ovat työ- ehtosopimuksen piirissä. Ylempien toimihenkilöiden osalta noudatetaan Kemianteollisuuden ja YTN:n välistä palkkapöytäkirjaa; toimihenkilöiden osalta Kemianteollisuuden ja Ammattiliitto PRO:n välistä työehtosopimusta, ja työntekijöiden osalta Kemianteollisuuden ja Teollisuusalojen ammattiliiton TEAM:in välistä työehtosopimusta. Gasumin virolaisen tytäryhtiön (Gaasienergia AS) työntekijät eivät ole suomalaisen sopimustoiminnan piirissä. ELÄKESITOUMUSTEN KATTAVUUS Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Lakisääteiset eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Mandatum Henkivakuutus -osakeyhtiön lisäeläkkeestä aiheutui tilikaudelle kuluja 2 017 560 euroa. Lisäeläkkeet kirjataan maksuperusteisesti. Työssäolovuodet (vakituiset, %) 60 50 40 30 20 10 0 2010 2011 2012 2013 alle 10 11–20 21–30 31- GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 38 HENKILÖSTÖ Henkilökohtaisen kehittymisen kannalta esimieskeskustelut ovat tärkeässä roolissa. Henkilöstöryhmät (vakituiset ja määräaikaiset, %) 50 40 30 20 YHTEISET AAMUTORIT LISÄÄVÄT VUOROVAIKUTUSTA Gasumin tavoitteena on hyvä työyhteisö sekä avoin, vastuullinen ja dynaaminen henkilöstö, johon vaikuttavat etenkin koulutusmahdollisuudet ja johtaminen. Pitkiä työsuhteita edistetään muun muassa parantamalla työkiertoa ja kehittämällä osaamista monipuolisilla koulutuksilla. Vuonna 2013 Gasum-konsernin työntekijät käyttivät koulutukseen noin 5,7 päivää (2012: 4,1). Gasum jatkaa edelleen vuonna 2014 toiminnanohjausjärjestelmänsä ja mittauskäytäntöjen kehittämistä, minkä avulla koulutustunnit sukupuolittain voidaan jatkossa raportoida. Henkilökohtaisen kehittymisen kannalta esimieskeskustelut ovat tärkeässä roolissa. Konsernin vakituisen henkilöstön kanssa käydään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kehitys- ja tuloskeskustelu. Lisäksi Gasumilla järjestetään joka toinen viikko aamutori, jonne kaikki gasumlaiset ovat tervetulleita oman toimipaikkansa etäneuvotteluyhteyksien kautta. Aamutoreilla Gasumin oma henkilöstö pääsee jakamaan ajatuksiaan niin liike- kuin konsernitoiminnoista, ajankohtaisista asioista koskien tuotteita, myyntiä, kunnossapitoa, taloutta, markkinointia, turvallisuutta ja niin edelleen. Tilaisuus on vuorovaikutteinen ja jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Huollon paikka Gasumin henkilöstölle järjestetään kerran vuodessa kaksipäiväinen koulutus, Huollon paikka, jonka ohjelma muodostuu osallistujien palautteiden perusteella luennoista, ryhmätöistä, liikunnasta sekä yhdessäolosta. Kunkin vuoden teema sovitaan työryhmässä, johon kuuluu johtoryhmän jäseniä, henkilöstöpäällikkö sekä järjestelyistä vastaava henkilö. Vuoden 2013 teemana oli Yhteistyöllä menestykseen, ja osallistujia oli yli 200. Huollon Paikan tavoitteena on jalkauttaa konsernin strategian neljään teemaan liittyviä aiheita; Kestävä huominen, Kaasumielikuva, Kilpailukyky ja verkostot sekä Aikaansaava toimintapa. Huollon Paikassa esiintyy oman henkilöstön lisäksi myös ulkopuolisia tunnettuja luennoitsijoita, asiakkaiden edustajia ja kouluttajia. 10 0 2010 2011 2012 2013 Johtajat Esimiehet ja asiantuntijat Toimihenkilöt Työntekijät Henkilöstön määrä (31.12.2013) Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Gasum Oy, emoyhtiö 112 13 125 Gasum Energiapalvelut Oy 17 4 21 Gasum Paikallisjakelu Oy 4 1 5 Gasum Tekniikka Oy 106 11 117 Gasum Eesti AS 4 0 4 Yhteensä 243 29 272 GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 39 HENKILÖSTÖ Vuoden 2013 gasumlaiseksi valittiin työsuojeluteknikko Ari Laurila. HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN Hyvällä johtamisella motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö Yrityksen toiminta on vuonna 2013 määritelty prosesseiksi, ja henkilöstöjohtamisen tueksi Gasum on tunnistanut ja määritellyt henkilöstöjohtamisen prosessin, joka koostuu kolmesta osaprosessista: henkilöstön pitäminen, kehittäminen sekä hankinta. Prosessin avulla pyritään yhtenäistämään konsernin henkilöstöjohtamisen mallit, sekä pitämään henkilöstö motivoituneena ja sitoutuneena Gasumiin, kehittämään ja uudistamaan heidän osaamistaan sekä optimoimaan osaajien määrän. Syksyllä 2013 toteutettiin uusille esimiehille tiivis kaksipäiväinen Osaava uusi esimies -valmennus. Valmennus oli käytännönläheinen ja liiketoimintalähtöinen, ja siinä käytiin läpi yleisimpiä esimiestyöhön liittyviä tilanteita ja pohdittiin ratkaisuvaihtoehtoja. Valmennuksen tarkoituksena on antaa hyvät valmiudet esimiestehtäviin. Gasumin intranetin henkilöstöosiosta löytyy myös Esimiehen käsikirja -sivustot sekä Opas esimiestyöhön Gasumilla. Palkitsemisen piiriin kuuluu koko henkilöstö Gasumilla on palkitsemisjärjestelmä, jonka tarkoituksena on omalta osaltaan kannustaa kaikkia gasumlaisia toimimaan yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kehittämään toimintoja. Yhtiö-, ryhmä- tai henkilökohtaisesti määriteltyjen tavoitteiden toteutuessa maksetaan tulospalkkiota koko henkilöstölle. Tavoitteet koostuvat kaikille yhteisistä tavoitteista, strategisten teemojen tavoitteista ja henkilö- ja ryhmäkohtaisista tavoitteista. Kaikille yhteiset tavoitteet liittyivät taloudelliseen tulokseen ja toiminnan turvallisuuteen. Vapaavalintaisia strategisten teemojen tavoitteita olivat muun muassa neljä Kestävä huominen -teemaan liittyvää tavoitetta, jotka tähtäsivät biokaasun arvoketjun selkeyttämiseen, uuden biokaasu- ja LNG-liiketoiminnan synnyttämiseen sekä innovaatiotoiminnan edistämiseen. Muita kannustimia ovat muun muassa kunniamerkit ja vuoden gasumlainen -kilpailu. GasumLEAD-ohjelma kehitti johtamista ja yhteishenkeä GasumLEAD-kehittämisohjelman tavoitteena oli tukea ja varmistaa Gasumin strategian toteutumista yrityksen kaikilla tasoilla sekä helpottaa tarvittavia muutoksia. Ohjelma pyrki antamaan asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimiville keinoja hyvänä henkilöjohtajana toimimiseen, oman työryhmän jäsenten ja heidän työskentelynsä tukemiseen sekä varmistamaan Gasumin konsernin tavoitteiden toteutumisen osallistujien omilla vastuualueilla. Kohteena koko yritys Jokainen gasumlainen oli osaltaan valmennuksen piirissä, sillä kehittämisohjelmaan osallistuneet velvoitettiin panemaan saamansa opit käytäntöön ja viemään viestiä eteenpäin kaikille organisaation tasoille. Esimiehille ja asiantuntijoille tarkoitetulla kehitysohjelmalla haluttiin varmistaa, että muutostilanteessa Gasumin johto välittää kehittämistä ja uudistumista koskevat viestit ja menetelmät koko organisaatioon, samalla kehittäen yhteistä ajattelutapaa ja johtamiskulttuuria. Ohjelmassa käsiteltiin johtamista myös muutostilanteissa muun muassa yritysesimerkkien CASE kautta. Esimiehet ja asiantuntijat saivat eväitä Gasumin strategian avaamiseen kaikille työntekijöille, erilaisten ihmistyyppien huomioimiseen johtamistyössä, palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen sekä muihin hyvän johtamisen elementteihin. Eväitä organisaation kehittämiseen GasumLEAD-ohjelman tärkeää antia olivat gasumlaiseen johtamiseen liittyvät havainnot ja huomiot, joiden pohjalta yrityksen toimintaa on lähdetty kehittämään. Työyhteisön avoimuuden ja Gasumin strategian toteutumisen kannalta tärkeäksi koettiin aito vuoropuhelu työntekijöiden ja ylimmän johdon välillä sekä johdon osallistuminen työyhteisön arkeen. Uusien ajatusten ja näkemysten lisäksi GasumLEAD-kehittämisohjelma tarjosi uudenlaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen oman yrityksen sisällä. Osallistujien arvokkaaksi kokema ohjelma tuotti uusia tuttavuuksia ja sen koettiin lisänneen gasumlaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta yhdessäolon kautta. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 40 HENKILÖSTÖ Gasumlaiset vastasivat aktiivisesti henkilöstökyselyyn Syyskuussa 2013 toteutetun koko konsernin kattavan henkilöstökyselyn mukaan Gasumin työntekijät ovat työyhteisöönsä ja -tehtäviinsä varsin tyytyväisiä. Kehityskohteina esiin nousivat tiedonkulku ja esimiestyöskentely. Työterveyslaitoksen toteuttaman kyselyn vastausprosentti oli 87, joka on huomattava nousu vuoden 2011 vastaavasta kyselystä (51 %). Gasum-konsernin henkilöstön miesten ja naisten välistä palkkatasa-arvoa eri henkilöstöryhmissä selvitetään säännöllisesti, eikä ongelmia ole havaittu. HALLINTOELINTEN KOKOONPANO Gasum-konsernin johtoryhmässä henkilöstö-, sääntely- ja lakiasioista vastaava johtaja, tarvittaessa henkilöstöpäällikkö, esittelee henkilöstöön liittyvät asiat. Gasumin hallitukseen ei ole nimitetty erikseen henkilöstön edustajaa. Johdon ja henkilöstöryhmien säännöllisiä tapaamisia järjestetään noin neljä kertaa vuodessa. Tapaamisiin osallistuvat kaikkien henkilöstöryhmien luottamushenkilöt, Gasum Oy:n, Gasum Tekniikka Oy:n, Gasum Energiapalvelut Oy:n ja Gasum Paikallisjakelu Oy:n toimitusjohtajat, henkilöstöasioista vastaava johtaja sekä henkilöstöpäällikkö. TYÖTERVEYTTÄ JA -TURVALLISUUTTA VALVOVAT TOIMIKUNNAT Gasum-konsernin työsuojelutoimikunnassa istuu edustaja jokaisesta työntekijäryhmästä. Työsuojelutoimikunnassa on yhteensä kuusi jäsentä, joilla on jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Työnantajaa edustaa kaksi henkilöä, ja sihteereinä toimivat työsuojelupäälliköt. Työsuojelun tavoitteet ja tavoitteisiin pääsy Tavoite/teema Tavoitteiden ja teemojen toteutuminen Nolla tapaturmaa Tavoite nolla tapaturmaa ei vuonna 2013 toteutunut. Työaikana sattui kaksi poissaoloon johtanutta työtapaturmaa (2012: 3). Nollatapaturmia tapahtui neljä. Kaikki vaaratilanteet tunnistetaan ja tutkitaan Vuoden aikana tunnistettiin 20 vaaratilannetta. Esimiehet ovat luokitelleet kaikki tilanteet ja lähettäneet tapaukset tutkintaan. Jokainen gasumlainen tekee vähintään kolme turvallisuushavaintoa ja esimiehet käsittelevät havainnot 14 vuorokauden kuluessa 92 % henkilökunnasta saavutti kolmen turvallisuushavainnon tavoitteen, ja 78 % havainnoista käsiteltiin 14 vuorokauden kuluessa. 0,8 % tapahtumista jäi kokonaan käsittelemättä. Turvallisuushavaintojen lisääntyminen näkyy myös tapaturmien määrän laskussa sekä vakavuusasteen pienenemisessä. Turvallisuusteemat Jaksaminen Henkilökunnan henkiseen terveyteen ja jaksamiseen panostettiin varhaisen puuttumisen ja välittämisen keinoin läheisessä yhteistyössä Terveystalon kanssa. Nuoret työntekijät Nuorten työntekijöiden turvallisuus huomioitiin laajasti esimiesten ja työtoverien toimesta, minkä johdosta nuorille ei tapahtunut yhtään työtapaturmaa tai vaaratilannetta koko kesän aikana. Dynaaminen riskien arviointi Riskien arviointiin kehitettiin dynaaminen riskien arviointityökalu, joka tarkoittaa vaarojen tunnistamisen, riskien arvioinnin, korjaavien toimenpiteiden, raportoinnin ja todentamisen muodostamaa kokonaisuutta. Arviointimenettely aloitettiin uudella työkalulla Kouvolan ja Helsingin toimipisteistä. Verkko-oppiminen (e-learning) Verkko-oppimiseen liittyvät suunnitelmat edistyivät, mutta laajamittainen käytön aloittaminen siirtyi seuraavalle vuodelle. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 41 YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN JA RISKIENHALLINTA GASUM TIEDOSTAA VASTUUNSA JA PANOSTAA LAAJAAN RISKIENHALLINTAAN GASUMIN ARVOYMPYRÄ Gasumin arvoympyrä Varmistan että alainen ja työkaverini onnistuu Pyrin ehkäisemään toimitushäiriöt ennalta EN MIN A A OS STUULLISUU VA S LUONNONKAASURATKAISUILLA PUHTAAMPAAN HUOMISEEN Haluan, että asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme ovat tyytyväisiä S UU eturistiriidat ratkaistaan osakeyhtiönlain ja hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti. Gasumin hallitus koostuu yhtiön johdon edustajista. Hallitus arvioi säännönmukaisesti omaa toimintaansa ja ottaa toiminnassaan huomioon etenkin Valtioneuvoston omistajaohjausyksikön periaatteet ja vaatimukset. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja hänen lisäkseen enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnasta lain ja yhtiöjärjestyksen sekä hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti, päättää muun muassa kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinnittämisestä ja ottaa ja erottaa yhtiön ne ylimmät johtohenkilöt, joita hallintoneuvosto ei valitse. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konsernin johtoryhmä. Naisia johtoryhmässä on kolme sen kahdeksasta jäsenestä, hallituksessa naisia on kaksi hallituksen viidestä jäsenestä. Tavoittelen ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja DYNA A MI S GASUMIN HALLINTO Vuonna 2013 Gasum-konsernin organisaatio muodostui kolmesta liiketoiminta-alueesta ja kolmesta konsernitoiminnosta. Vuoden 2014 tammikuussa julkistettiin uusi organisaatio, jossa liiketoiminta jakautuu neljään liiketoiminta-alueeseen ja kuuteen konsernitoimintoon (s. 8). Tämä raportti pohjautuu vielä vuoden 2013 malliin. Osakeyhtiölain mukaisesti konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat Gasum Oy:n yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Lisäksi yhtiökokous valitsee Gasumille hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että yhtiön asioita hoidetaan yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston päätösten ja ohjeiden sekä terveiden liikeperiaatteiden mukaan. Hallintoneuvostossa päätetään Gasum Oy:tä koskevat merkittävät strategiset linjaukset. Hallintoneuvosto myös valitsee Gasum Oy:n hallituksen. Gasumin hallitus on sisäinen. Hallintoneuvostossa ovat edustettuina Gasumin osakkeenomistajat. Mahdolliset Olen aloitteellinen Parannan työsuoritustani jatkuvasti GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 42 YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN JA RISKIENHALLINTA YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN JA VASTUUALUEET Vuonna 2013 Gasum-konsernin johtoryhmässä • siirtopalveluiden johtaja vastasi ympäristö- ja turvallisuusasioista ja siirtotoiminnan toimitusvarmuudesta • energiakaupan johtaja vastasi biokaasun ja maakaasun toimitusvarmuudesta hankinnan osalta • talous-, henkilöstö- ja lakiasioiden johtaja oli vastuussa taloudesta ja henkilöstöstä • liiketoiminnan suunnittelun johtaja vastasi teknologiahankkeiden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kehittämisestä sekä yritysvastuuseen liittyvien asioiden koordinoinnista. Yritysvastuun johtaminen on aikataulutettu niin, että Gasumin vuosikellon mukaisesti yritysvastuuseen, yritysturvallisuuteen, riskien hallintaan, toimintajärjestelmään ja henkilöstöön liittyvien asioiden käsittely on sisällytetty osaksi konsernin johtoryhmän työskentelyä. Helmikuussa 2014 voimaan tulleessa uudessa organisaatiossa vastuu yritysvastuuasioista on strategiasta ja yritysvastuusta vastaavalla johtajalla. Strategian ja yritysvastuun johtaja Sari Siitonen vastaa Gasumin Kestävä Huominen -strategisen teeman toteuttamisesta. Hänen vastuullaan on myös tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta sekä yritysturvallisuus. Ympäristöpäällikkö ja turvallisuuspäällikkö Aki Huomo vastaa turvallisuus- ja ympäristötunnusluvuista. Ympäristövastuun tunnuslukuihin kuuluvat ympäristöpäästöjen raportointi ja energiankäyttö. Turvallisuuden tunnuslukujen, kuten tapaturmien lukumäärä, seurantaa ja raportointia tehdään osana yritysturvallisuuden kokonaisuutta. Kirjanpitopäällikkö Leena Wallenius tuottaa yritysvastuuraporttiin taloudelliset tunnusluvut, kuten tulot, toimintakustannukset, henkilöstökulut, lahjoitukset, edellisten tilikausien voitot ja osingot omistajille ja valtiolle. Henkilöstöpäällikkö Nina Perttula vastaa sosiaaliseen vastuuseen liittyvien tunnuslukujen seurannasta ja oikeellisuudesta. Seurantaan kuuluvat eläketurvan kattavuus, työvoima jaettuna työsuhteen, työsopimuksen ja sukupuolen mukaan sekä henkilöstön vaihtuvuus. Käyttöpäällikkö Jarmo Lehtonen vastaa toimitusvarmuuden tunnusluvuista, muun muassa kaasun toimituskatkojen raportoinnista. Gasumilla aloitti vuonna 2013 17 uutta työntekijää. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 43 YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN JA RISKIENHALLINTA POLITIIKAT JA PERIAATTEET Gasumin toimintaa ohjaavat lukuisat periaatteet. Eettiset periaatteet tukevat konsernin liiketoimintaa ja menestystä muodostaen yhteisen arvo- ja toimintaperustan. Suhteessa asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin, Gasum noudattaa avoimuuden, läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden periaatteita. Noudatamme myös reilun toiminnan ja kilpailun periaatteita, ja pidättäydymme liikesuhteista, jotka voivat johtaa eturistiriitoihin. Lisäksi toimintaamme ohjaavat henkilöstöturvallisuus sekä ympäristöperiaatteet. Yritys on sitoutunut noudattamaan lakeja, asetuksia ja viranomaismääräyksiä täysimääräisesti niin konsernin sisällä kuin suhteessa asiakkaisiin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Lait ovat kuitenkin minimivaatimuksia, ja pyrimme tekemään enemmän kuin ne vaativat. Gasum noudattaa toiminnassaan seuraavia yritysvastuun periaatteita: Henkilöstöperiaatteet • Henkilöstöperiaatteiden tarkoituksena on mahdollistaa hyvä henkilöstöjohtaminen, yhtenäinen esimiestyö ja henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu Gasumissa. Tavoitteena on varmistaa, että Gasumilla on vastuullinen, osaava ja dynaaminen henkilöstö ja tätä tuetaan kouluttamalla henkilöstöä suunnitelmallisesti. • Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on estää syrjintää ja varmistaa työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu. • Päihdepolitiikan tavoitteena on varmistaa että gasumlaiset eivät esiinny päihtyneenä työpaikalla, tätä kutsutaan varhaisen puuttumisen periaatteeksi. Turvallisuusperiaatteet • Turvallisuus on Gasum konsernin toiminnan kulmakivi. Toimintamme lähtökohta on että toiminnassamme ei tapahdu tapaturmia, onnettomuuksia tai ympäristövahinkoja. Avoimuusperiaatteet Eettiset periaatteet • Gasum Oy:n ja sen tytäryhtiöiden noudattamat eettiset periaatteet tukevat konsernin liiketoimintaa ja menestystä muodostaen yhteisen arvo- ja toimintaperustan. Toimintaperiaatteet • Gasum pyrkii toimintansa jatkuvaan parantamiseen. Toiminnan laatua sekä ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien toteutumista seurataan säännöllisesti sekä ulkoisen kumppanin että sisäisen vastuutahon suorittamilla arvioinneilla. • Toimintajärjestelmä pitää sisällään laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimukset (ISO9001, ISO14001, OHSAS18001). • Gasum jakaa yritystietoa avoimesti tukeakseen toimialan kehitystä ja toisaalta käsittelee salassa pidettävää tietoa luottamuksellisesti. Ympäristöperiaatteet • Toiminnan ympäristövaikutukset on tunnistettu ja vaikutuksia vähennetään ympäristönmyötäisen teknologian ja suunnitelmallisen käytön ja kunnossapidon avulla. TOIMINTAJÄRJESTELMÄMME TEHOSTAMINEN Gasumin sertifioitu toimintajärjestelmä pitää sisällään laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät, joita seurataan vuosittain sekä yhtiön sisäisillä että ulkoisen toimijan suorittamilla arvioinneilla. Gasumissa on vuoden 2013 aikana panostettu toiminnan tehostamiseen prosesseja ja tietojärjestelmiä kehittämällä. Vuonna 2013 saatettiin loppuun Gasumin toiminnan määrittely prosesseiksi. Prosesseja on yhteensä kaksitoista, joista kuusi operatiivista prosessia suuntautuvat asiakaspintaan ja kuusi hallinnollista prosessia sisäisille sidosryhmille. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä (ERP, Enterprise Resource Planning), jonka käyttöönottoa on testattu tiiviisti vuoden 2013 aikana, rakentuu määriteltyjen prosessien mukaan. Järjestelmähankkeella ja jalkauttamalla prosessit organisaatioon toimintatavat yhtenäistyvät, rutiinit ja käsin tehtävät työt voidaan automatisoida, tiedonkulku paranee ja toimintaa saadaan monella tapaa tehostettua. Gasum jakaa yritystietoa avoimesti tukeakseen toimialan kehitystä. Toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön vaiheittain vuoden 2014 alusta lähtien. Prosessien tarkoituksena on kuvata ja jäsentää kaikki konsernissa tapahtuva toiminta asiakaslähtöisellä tavalla, ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille tuotetun lisäarvon näkökulmasta. Kaikki konsernissa tapahtuva toiminta sisältyy johonkin prosessiin. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 44 YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Toimintamme luonteesta johtuen riskinoton pitää olla tietoista ja hallittua. TOIMITTAJILLE ASETETUT VAATIMUKSET Gasum Oy on määrätty järjestelmävastuuseen maakaasun siirtojärjestelmässä. Järjestelmävastaavan asettamissa ehdoissa järjestelmävastuun toteuttamiseksi on määritelty laatuvaatimukset kaasuverkkoon syötettävälle kaasulle. Siirtojärjestelmään syötettävän maakaasun laatuvaatimukset perustuvat Wobbe-indeksin, hiilidioksidin, ja suhteellisen tiheyden osalta EASEE-gas:n julkaisuun ”Common Business Practice, Harmonisation of Natural Gas Quality 2005–001/01”. Maakaasun laatu tulee määrittää aina, kun maakaasu saapuu siirtojärjestelmään. Maakaasun siirtojärjestelmään syötettävän jalostetun biokaasun eli biometaanin laadun on täytettävä maakaasun laatuvaatimukset siltä osin, kun niitä ei ole erikseen määritetty biometaanille. Näiden lisäksi biometaanin tulee täyttää sille asetetut muut laatuvaatimukset, kuten metaanipitoisuudelle asetettu minimivaatimus 95 mol-%. Biokaasun kestävyysjärjestelmään liittyen biokaasun tuotantolaitosten on toimitettava Gasumille tietoa biokaasun valmistukseen käytetyistä raaka-aineista sekä koko tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästölaskentaan liittyvistä toimintaparametreista, kuten sähkön ja lämmön kulutuksesta. Gasum noudattaa julkisissa hankinnoissa Valtioneuvoston periaatepäätöstä kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (CleanTech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Tämän mukaisesti kaikkia toimittajia vaaditaan tarjousvaiheessa toimittamaan kopiot voimassaolevista laatusertifikaateista. Jos toimittajalla ei ole sertifioitua laatujärjestelmää, toimittaja putoaa pois tarjouskilpailusta. Lisäksi toimitamme tarjouspyyntöjemme mukana dokumentaation, jossa määritellään tarjouksessa edellytettävät tiedot. Kaikilta tarjoajilta edellytetään muun muassa HSEQ-suunnitelman ja elinkaarikustannusarvion toimittamista. Esimerkiksi LNG-terminaalitoimituksissa toimittajien edellytetään toimivan ISO 14001- ja OHSAS 18001 -standardien mukaisesti ja ottavan huomioon terveyteen, turvallisuuteen, toimitusvarmuuteen ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Toimittajan on myös laadittava hankkeelle terveys- turvallisuus- ja ympäristösuunnitelma ja ylläpidettävä sitä. RISKIT JA RISKIENHALLINTA Gasumin riskinoton päämäärä on energiamarkkinoiden mahdollisuuksien maksimaalinen hyödyntäminen pitkän tähtäimen päämäärien, strategian ja yhtiöjärjestyksen asettamissa rajoissa. Toimintamme luonteesta johtuen riskinoton pitää olla tietoista ja hallittua. Näin pystymme säilyttämään saavuttamamme korkean turvallisuuden tason. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on ajattelumalli ja toimintatapa Työhön liittyviä päätöksiä tehdessään jokainen gasumlainen toteuttaa päivittäin riskienhallintaa tunnistaessaan ja arvioidessaan riskejä, jotka Gasumissa on määritelty tavoitteeseen liittyväksi epävarmuudeksi. Tämä toimintaympäristöömme ja päätöksentekoon sisältyvä epävarmuus sisältää sekä mahdollisuuksia että uhkia. Menestyäksemme tulevaisuudessakin haastavalla energiakentällä ja saavuttaaksemme yhtiönä ja yksilöinä tavoitteemme, Gasumissa kehitetään riskienhallintaa kokonaisvaltaisesti. Se tarkoittaa, että riskienhallintaan liittyviä toimintatapojamme ja kulttuuriamme yhtenäistetään jatkuvasti pienin askelin osa-aluekohtaisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Gasumin riskienhallintapolitiikka kuvaa hallintoneuvoston hyväksymät riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet. Riskienhallintapolitiikan sovellutusohje määrittelee riskienhallintapolitiikan soveltamisperiaatteet Gasumissa. Se kuvaa Gasumin riskienhallinnan viitekehyksen, eli riskienhallinnan prosessit, riskinoton suuntaviivat, vastuut ja soveltamisen. Sitä soveltamalla voidaan mahdollisimman yhtenäisesti tunnistaa, arvioida ja suunnitella riskien käsittelytoimenpiteitä. Riskin vaikutukset arvioidaan seuraavasti 1. Määritellään riskin toteutumisen kulku ja vaikutukset 2. Valitaan realistinen maksimivaikutuksen skenaario 3. Arvioidaan vaikutus euroissa, esim. menetetty kate tai maksettava vahingonkorvaus 4. Arvioidaan tätä skenaariota vastaava todennäköisyys 5. Edustavatko näin saadut arvot riittävän hyvin riskiä kokonaisuutena? Mikäli eivät, riski jaetaan kahteen osaan. Riskit on arvioitu yhden ja viiden vuoden perspektiivillä. Kartoituksessa arvioitiin maksimimenetykset, odotusarvot ja todennäköisyydet. Jokaisen riskin kohdalla arvioidaan myös maineriskin mahdollisuus. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 45 YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Riskit ja niiden hallinta taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuun alueilla Gasumin liiketoiminnan riskit Gasumin liiketoimintaan liittyviä riskejä ovat muun muassa energiamarkkinoihin ja polttoaineiden hintakehitykseen liittyvät riskit, maakaasun saatavuuteen, siirtojärjestelmän toimivuuteen, liiketoiminnan sääntelyyn, turvallisuuteen sekä ympäristövaikutuksiin liittyvät riskit. Tuloksen kannalta merkittävimmät riskit liittyvät polttoaineiden hintakehitykseen ja liiketoiminnan sääntelyyn. Gasum Oy:n liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä ovat markkinariski (sisältäen korkoriskin) ja luottoriski. Konsernin riskienhallintaa hoitaa konsernin talousyksikkö yhdessä liiketoiminnan suunnittelun ja liiketoimintojen kanssa. Gasum Oy:n maakaasun hankintasopimuksen mukainen hinta on sidottu hintaindekseihin. Näitä indeksejä ovat raskaan polttoöljyn hinta HFO1S, Suomen energiamarkkinoita kuvaava Tilastokeskuksen julkaisema indeksi E40 sekä hiilen hintaa kuvaava hinta. Indeksit lasketaan kuukausittain ja niihin sovelletaan kuuden kuukauden keskiarvoja. Maakaasun myyntihintoihin sovelletaan samoja indeksejä kuin hankintaan, jolloin syntyy luonnollinen suoja hinnalle. Riskin kuvaus Seuraus Gasumin riskinhallinta Verotuksen tai tukimekanismien muutokset asettavat kaasun huonompaan asemaan muihin energiamuotoihin verrattaessa, esim. lainsäädännön muuttumisen seurauksena Maakaasun kilpailukyky heikkenee Aktiivinen edunvalvonta Odotusten ja toteutuksen välinen viive Yhtiö ei pysty vastaamaan markkinoiden odotuksiin Markkinaseuranta ja projektien tehokas toteutus Yhtiön arvo ei kasva suunnitellusti Yhtiö ei pysty toteuttamaan kasvustrategiaansa Strategian toteutuksen aktiivinen seuranta ja johtaminen, hankkeiden kannattavuuksien perusteellinen arviointi, tekemisten priorisointi Kaasun poliittinen hyväksyttävyys heikkenee Verotus tulee kaasulle epäsuotuisammaksi ja/tai asiakkaat korvaavat kaasunkäyttöään muilla ratkaisuilla Kaasumielikuvan aktiivinen rakentaminen, biokaasu- ja LNG-markkinan rakentaminen, LNG-terminaalin edistäminen Strategian toteutumisen uskottavuus Asiakkaat eivät usko kaasun kilpailukyvyn parantamiseen vaan tekevät muihin ratkaisuihin perustuvia päätöksiä Aktiivinen viestintä ja mielikuvan rakentaminen, kilpailukyvystä ja sen kehittymisestä viestiminen asiakkaille Uutta teknologiaa ei onnistuta kehittämään suunnitellusti Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei tunnisteta tai ehditä kehittää Jokin kilpaileva teknologia kehittyy paremmaksi ja halpenee niin, ettei yritys pysty vastaamaan markkinoiden vaatimuksiin Jatkuva teknologian kehityksen ja kilpailijoiden seuranta sekä vahva oma tuotekehitys Integroituminen eurooppalaiseen verkkoon Asiakkaat eivät usko kaasun kilpailukyvyn parantamiseen vaan tekevät muihin ratkaisuihin perustuvia päätöksiä Aktiivinen viestintä ja mielikuvan rakentaminen, kilpailukyvystä ja sen kehittymisestä viestiminen asiakkaille Taloudellinen vastuu GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 46 YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Gasumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on säännöllisesti tarvetta hankkia rahoitusta. Luottoihin liittyvää korkoriskiä pyritään minimoimaan suojaamalla korot johdannaisilla. Gasum Oy:n energiakaupan asiakkaat ovat kaikki korkean luottoluottoluokituksen asiakkaita. Konsernin energiapalveluiden asiakasmäärä on melko suuri, koostuen reilusta 30 000 asiakkaasta, jolloin luottoriski pienenee tästä johtuen. Merkittäviä riskejä kohdistuu myös yhtiön kehittämiin uusiin liiketoimintoihin. Energiatoimialalle ovat tyypillisiä merkittävät alkuinvestoinnit, joiden kannattavuutta on vaikea ennakoida tarkasti ennen liiketoiminnan käynnistymistä ja vakiintumista. Maakaasun toimitushäiriöihin on varauduttu varapolttoainejärjestelyillä. Siirtojärjestelmän toimivuutta seurataan ja parannetaan uudistamalla ja rakentamalla lisää verkostoa pitkän tähtäyksen suunnitelman mukaisesti. Polttoaineiden, erityisesti öljyyn liittyvien hintariskien hallintaa Gasum on kehittänyt jo usean vuoden ajan. Uusien liiketoimintojen kehittämisen riskejä pyritään hallitsemaan muun muassa hyödyntämällä kansainvälisiä referenssejä taustatietona ja minimoimalla rahoitukseen liittyvät riskit. Energiavirasto valvoo sekä maakaasun verkkoliiketoimintaa että energiakauppaa. Muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa regulaatiossa voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan tai mahdollisuuksiin toteuttaa maakaasumarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Riskin kuvaus Seuraus Gasumin riskinhallinta Yhtiö ei onnistu uudistumaan Yhtiö ei pysty tarjoamaan ajanmukaisia tuotteita ja palveluita Innovointi ja uusien konseptien ja vahvojen kumppanuuksien luominen Gasum ei aktiivisesti osallistu julkiseen päätöksentekoon Kukaan ei puolusta kaasun hyötyjä eikä tuo näitä mukaan keskusteluun Aktiivinen edunvalvonta ja mielikuvan rakentaminen Henkilöstön osaaminen ei kehity Liiketoiminnassa ei menestytä ja kannattavuus heikkenee Tarvittavien osaamisten kartoitus Henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen Tietoturvallisuus (tiedon omistajuus, ”kiinanmuurit”, kustannukset) Tiedon eheys ja luottamuksellinen käsittely Tiedon eheyden ongelmat Kielteinen vaikutus yrityksen maineelle Hankkeiden IT osaaminen Tietoturva- ja tietohallintaohjeistus Osaavaa henkilöstöä ei pystytä rekrytoimaan tai pitämään yhtiössä Liiketoiminnat eivät menesty ja kehity Osaamista menetetään yrityksen ulkopuolelle. Gasumin yrityskuvan vahvistaminen ja rekrytointiosaaminen. Henkilöstön kannustinjärjestelmät ja työhyvinvoinnin kehittäminen Yhteistyö asiakkaiden kanssa vähenee Asiakkaat eivät omassa päätöksenteossaan ota huomioon kaasun kaikkia etuja ja mahdollisuuksia Entistä aktiivisempi asiakasrajapinnan hoitaminen ja viestintä Tuotannon ja toiminnan turvallisuus, sis. työturvallisuus Työntekijöihin tai omaisuuteen kohdistuva vahinko Työntekijän tapaturma, omaisuusvahingot tai kielteinen vaikutus yrityksen maineelle Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Turvallisuushavainnointi ja ennaltaehkäisevä turvallisuustyö Turvallisuusohjeistus Tietoturvallisuus (toiminnan ohjaus) Järjestelmän vikaantuminen Järjestelmähäiriö tai -virhe Taloudellinen haitta tai kielteinen haitta yrityksen maineelle IT henkilöstön osaaminen ja resurssien saatavuus Tekninen varautuminen Perusmaakaasun hyväksyttävyys heikkenee Maakaasun kilpailukyky kärsii Biokaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) tuominen entistä vahvemmin perusmaakaasun rinnalle Luonnonkaasujen kestävyys Jokin kestävyyteen liittyvä kysymys nousee julkiseen keskusteluun ja heikentää luonnonkaasun ja yrityksen mainetta Kestävyyden merkityksen kytkeminen entistä tiiviimmin yrityksen päämääriin ja korostaminen uusien henkilöiden perehdyttämisessä Kaasun fossiilisuus korostuu Kaasukäyttöisiä voimalaitoksia pyritään korvaamaan muilla ratkaisuilla, mikä vähentää luonnonkaasun käyttöä Kaasun muiden hyvien ominaisuuksien esiintuonti viestinnässä ja ei-fossiilisen biokaasun tuominen entistä vahvemmin maakaasun rinnalle Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 47 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ GASUMIN LAAJA VAIKUTUSPIIRI Gasum kannattaa avointa keskustelua energiateemojen ympärillä ja pyrkii jatkuvaan sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen sekä arviointiin. Gasum on tunnistanut tärkeimmiksi sidosryhmikseen asiakkaat, henkilöstön ja omistajat, valtakunnallisen ja paikallisen tason poliittiset päättäjät, maanomistajat, median, kumppanit tutkimus- ja kehitystyössä alihankkijat sekä konsultit. Näillä kaikilla toimijoilla on merkittävä rooli yrityksen toiminnan ja toimintaedellytyksien kehittämisessä. Tämän lisäksi yhtiöstä ja sen toiminnasta pyytävät tietoa myös monet oppilaitokset ja opiskelijat, joiden kanssa tehdään yhteistyötä eri tavoin. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖTÄ KEHITETÄÄN JATKUVASTI Gasum kartoittaa sidosryhmiensä mielipiteitä yrityksen toiminnasta asiakastutkimuksella ja henkilöstötutkimuksella joka toinen vuosi sekä teettää muita kyselyjä tarpeen mukaan. Vuoden 2013 aikana Gasum on tutkinut yrityksen spontaania ja autettua tunnettuutta ja selvittänyt kuinka vahva mielikuva Gasumista tulevaisuuden energia- ratkaisujen kehittäjänä on. Kaksivaiheisen kyselyn aikana todettiin että Gasumin spontaani tunnettuus parani viime vuoden aikana seitsemän prosenttia ja autettu tunnettuus kuusi prosenttia sekä mielikuva aktiivisena tulevaisuuden ratkaisujen kehittäjän nousi kahdeksan prosenttia. Gasum on uudistamassa asiakastyytyväisyydentutkimusprosessiaan ja on viemässä sitä entistä enemmän kohti jatkuvan asiakastutkimuksen mallia. Vuoden 2013 lopussa toteutettiin puhelinhaastatteluiden avulla lähtötasotutkimus valituille asiakkuuksille ja heidän yhteyshenkilöilleen. Lähtötasotutkimuksen vastausten perusteella Gasum jatkaa asiakastyytyväisyystutkimuksen mallin rakentamista ja käyttöönottoa vuonna 2014. Syksyllä 2013 toteutettiin myös koko konsernin laajuinen Parempi Työyhteisö (ParTy)® -henkilöstökysely. Sen tuloksia käytiin läpi henkilöstölle vuoden 2013 loppupuolella järjestetyissä informaatiotilaisuuksissa. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 48 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ KESKUSTELUA YHTEISKUNNAN ERI OSA-ALUEILLA Gasum haluaa taata kaasumarkkinoille hyvän toimintaympäristön. Yhtiö jakaa tietoa kaikkien tasojen päättäjille päätöksenteon tueksi. Gasum seuraa tarkasti kuntatason tapahtumia ja on esimerkiksi liittynyt Helsingin Ilmastokumppaneihin antamalla sitoumuksen päästöjen vähentämiseksi. Gasum kuuluu useisiin edunvalvontajärjestöihin, jotka vaikuttavat valtakunnalliseen päätöksentekoon. Gasum antaa lausuntoja sitä koskevista lakiluonnoksista ja sen edustajat tapaavat säännöllisesti valtakunnantason päätöksentekijöitä. Gasum kuuluu useisiin kansain välisiin energia- ja kaasualan järjestöihin kuten Eurogas ja ENTSOG (European Network of Transmission System Operators for Gas). Gasumilla on ohjausryhmä, joka seuraa yrityksen toimintaa koskevia laki- ja muita säädösmuutoksia ja linjaa niitä koskevia kannanottoja. Ryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, yhteiskuntasuhteiden, viestinnän ja markkinoinnin johtaja, strategia ja yritysvastuu johtaja, henkilöstö, sääntely ja lakiasioiden johtaja, ja viestintä- ja markkinointipäällikkö. Oman organisaation edustajien lisäksi Gasum käyttää ulkopuolisia konsultteja vaikuttajaviestinnässään. Gasumin kannalta merkittäviä kansallisia linjaratkaisuja ovat muun muassa kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ja luonnonkaasun hyötyjen tiedostaminen siinä. Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta Gasum on sitoutunut Itämeren tilan parantamiseen edistämällä mahdollisuuksia käyttää LNG:tä meriliikenteen polttoaineena. Sidosryhmäyhteistyön tärkeä muoto ovat myös lausunnot ja kannanotot eduskunnalle ja ministeriöille sekä rakennushankkeissa maanlunastukseen liittyvät prosessit. Asiakaskysely kartoitti vastuuraportoinnin tasoa Vuoden 2013 aikana Gasumilla toteutettiin kysely, jossa yrityksen asiakkaat arvioivat vuoden 2012 yritysvastuuraporttia ja sen mahdollisia kehityskohteita omien tarpeidensa näkökulmista. Vastaajina oli kaikkiaan 13 asiakasyritysten edustajaa eri kokoluokista ja toimialoilta. Kaikki vastaajat ilmoittivat olevansa erittäin tyytyväisiä vuoden raportoinnin kattavuuteen. Vuoden 2012 raportti sisälsi yrityksen sidosryhmille tehdyn kyselyn pohjalta määritellyt yritysvastuun olennaiset painopistealueet sekä niihin liittyvät, GRI-ohjeistuksen mukaiset indikaattorit. Lisäksi raportissa oli huomioitu valtio-omistajan raportointiohjeet. Valtaosa vastaajista ilmoitti olevansa joko erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen raportin sisältöön ja ulkoasuun. CASE Kiitoksia ja kehitysehdotuksia Kattavaa tietoa vastuuasioista Vastaajat pitivät raporttia selkeänä ja hyvin jäsenneltynä. Sisällön koettiin kuvaavan hyvin Gasumin brändiä, nykytilaa ja tavoitteita. Osa vastaajista kuitenkin toivoi muun muassa koostetta edellisen vuoden keskeisistä muutoksista sekä visuaalisen ilmeen raikastamista. Raporttia pidettiin tiiviinä ja tieto koettiin helposti löydettäväksi. Kaikkien vastaajien mielestä sen sisältö ja viitteet olivat hyvin ymmärrettäviä ja luotettavia. Toimintavarmuutta, turvallisuutta, kaasun käyttömahdollisuuksien tulevaisuudennäkymiä sekä henkilöstöasioita toivottiin käsiteltävän enemmän. Tietoa yritysvastuuasioista vastaajat hakevat mieluiten sähköisestä yritysvastuuraportista, verkkovuosikertomuksesta sekä yrityksen verkkosivuilta. Ekstranet-asiakaspalvelujärjestelmä ja sähköposti koettiin parhaiksi tavoiksi olla yhteydessä Gasumiin yritysvastuuasioissa. Enemmistö vastaajista koki myös, että Gasum on riittävässä määrin yhteydessä sidosryhmiinsä. Kaikki vastaajat pitivät Gasumia vastuullisena yrityksenä ja kokivat, että Gasum toimii määrittelemiensä eettisten periaatteiden mukaisesti. Myös vastuuasioista tiedottaminen koettiin monipuoliseksi ja kattavaksi. Taloudellinen jalanjälki TUOTAMME JA TYÖLLISTÄMME OSTOT tavarantoimittajilta -1 074,159 milj. euroa Korvaukset henkilöstölle -16,747 milj. euroa TUOTOT asiakkailta + 1 189,613 milj. euroa Korvaukset rahoittajille ja osakkeenomistajille -44,692 milj. euroa Maksetut verot -7,021 milj. euroa Ylläpitoinvestoinnit -10,095 milj. euroa Luvut maksuperusteisesti GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 49 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Osana rakennus- ja investointihankkeiden ympäristövaikutusten arviointiprosessia Gasum järjestää yleisötilaisuuksia, joissa hankkeista keskustellaan paikallisten asukkaiden kanssa. Vuonna 2013 järjestettiin yleisötilaisuudet Tolkkisissa ja Inkoossa Finngulf LNG -hankkeesta sekä Gasumin, Helsingin Energian ja Metsä Fibren yhdessä suunnittelemasta biojalostamosta Joutsenossa. Gasum on mukana myös Arkadia 2015 -valmennusohjelmassa, joka on Suomen laajin valmennusohjelma tulevaisuuden vaikuttajille. Hankkeen tavoitteina on luoda puoluerajat ylittävä keskustelufoorumi Suomen tulevaisuudesta, edistää nuorten kansanedustajaehdokkaiden sekä elinkeinoelämän ja politiikan parissa toimivien henkilöiden yhteiskunnallisia valmiuksia ja vuoropuhelua sekä perehdyttää heidät taloudellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten välisiin yhteyksiin. Ohjelman tarkoituksena on edistää yhteiskunnallista dialogia ja demokratiaa. SPONSOROINTI- JA KANNATUSTOIMINTA Gasum tekee yhteistyötä erilaisten organisaatioiden kanssa taiteen, tieteen, urheilun ja yhteiskunnan saralla edistääkseen muun muassa yhteiskunnallisia tavoitteitaan. Gasum toteuttaa yhteistyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti sellaisten organisaatioiden kanssa, joilla on selkeä vaikutus omaan ympäristöönsä ja jotka ovat keskei- Sponsoroinnin pääasiallinen tarkoitus on tukea Gasumin strategisia tavoitteita sekä yrityskuvan rakentamista. siä omalla alallaan. Yhteistyössä korostuu suomalaisuus, luonnollisuus ja eteenpäin meneminen. Sponsoroinnin pääasiallinen tarkoitus on tukea Gasumin strategisia tavoitteita sekä yrityskuvan rakentamista ja kohteesta riippuen myös edistää vastuullista yritystoimintaa. Vuoden 2013 suurimmat sponsorointikohteet olivat Ski Sport Finland ja Freepark-harjoittelualueet. Kannatus- ja tukivaransa Gasum suuntaa kohteisiin, joilla on vahva alueellinen tai valtakunnallinen tavoittavuus ja jotka ovat hyvämaineisia sekä Gasumin imagoon sopivia. Kannatus- ja tukivaroja jaettiin 27 eri kohteelle. Näitä olivat muun muassa toimipaikkakuntien urheiluseurojen junioritoiminta sekä yksittäiset tapahtumat. Korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille annettiin tukea muun muassa haalarimainoksiin ja kiltatoimintaan. Luotettavan työnantajan palveluksessa Gasumilla käynnissä olevaan laajaan organisaatiomuutokseen haluttiin valmistautua työntekijöiden näkemyksiä kuunnellen. Loppuvuodesta 2013 yritys toteutti sisäisesti sähköisen kehittämispaneelin, jonka avulla kerättiin koko henkilöstön ajatuksia Gasumin strategiasta ja sen toteutuksesta. Kilpailukyky ja uudistuminen keskeisiä teemoja Kaksivaiheisessa kyselyssä koottiin ensin laajasti henkilöstön mielipiteitä yrityksen nykyisestä suunnasta, toimintatavoista, tuotteista ja toiminnan kehittämiskohteista. Ensimmäisellä vastauskierroksella kerätty aineisto analysoitiin ja jäsenneltiin toista kyselykierrosta varten. Toisella kierroksella vastaajat saivat kommentoida koko henkilöstön ajatuksia ja asettaa esiin nousseita teemoja tärkeysjärjestykseen. Kysely sai henkilöstöltä erittäin positiivisen vastaanoton. Vastaajat kiittelivät mm. kyselyn ajankohtaisuutta ja sähköisen ratkaisun hyödyntämistä työntekijöiden kuulemisessa. Ensimmäinen kyselykierros keräsi jopa 1 200 mielipi- CASE dettä ja ehdotusta. Tärkeiksi teemoiksi nousivat Gasumin brändi ja sen tunnettuus, kilpailukyky, uudistuminen ja työyhteisön kehittäminen. Ylpeyttä ja vahvaa tulevaisuudenuskoa Kyselyn perustella Gasumin työntekijöiden näkemys yrityksen ja koko toimialan tulevaisuudesta on valoisa. Gasum nähdään laadukkaana toimijana ja energia-alan edelläkävijänä. Työntekijät ovat ylpeitä Gasumin hyvänä koetusta yritysmaineesta kaasutuotteiden ja palvelujen asiantuntijana ja yhteistyökumppanina. Kehityskohteista esiin nousi muun muassa vuoden 2013 aikana laajemmin testattu toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) uudistus. Järjestelmää on rakennettu määriteltyjen prosessien mukaan ja toimintatapoja on pyritty yhtenäistämään jalkauttamalla prosessit organisaatioon. Henkilöstöllä on vahva luottamus Gasumiin työnantajana. Yrityksen hyvä, luotettava ja rehellinen imago herättää ylpeyttä. Työntekijät näkevät itsensä ennen kaikkea asiantuntijoina tulevaisuuden alalla. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 50 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ GASUMIN KESKEISIMMÄT SITOUMUKSET Gasum pyrkii alla listatun sidosryhmäyhteistyön kautta vaikuttamaan kaasun kilpailukykyyn, sosiaalisen vastuun tavoitteiden edistämiseen ja yhteisten kansallisten sekä kansainvälisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Organisaatio Organisaation tehtävä Gasumin rooli Bioenergia ry Edistää bioenergian ja turpeen tuotannon, käytön, kilpailukyvyn ja taloudellisuuden yleisiä edellytyksiä kestävästi. Yhdistys edistää eri tuotantomuotojen tasapuolisuutta ottaen huomioon biomassan käytöstä saatavan jalostusarvon. Yhdistys edistää toimialan osaamista ja jäsentensä välistä yhteistyötä sekä parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä. Jäsen Baltic Sea Action Group (BSAG) Puolueeton säätiö, joka tuo yhteen Itämeren suojeluun sitoutuneet toimijat, myös poliittisella tasolla. Jäsen CLEEN Oy Energia- ja ympäristöalan strategisen osaamisen keskittymä (SHOK), joka edistää osakkaidensa liiketoimintaa palvelevaa ja niiden kansainvälistä menestystä tukevaa strategista tutkimustoimintaa sekä tutkimusyhteistyötä. Osakkeenomistaja Energiateollisuus ry Energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö, joka edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja. Yhteistoimintajäsen Elinkeinoelämän keskusliitto Edustaa jäseniään elinkeino- ja työmarkkinapoliittisissa asioissa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Energia- ja ilmastovaliokunnan jäsen Energiafoorumi Eri energiamuotojen edustajien ja alan intressiryhmien yhteistyöelin, joka pyrkii edistämään suomalaisen energia-alan vakaata ja kansantaloudellisesti järkevää kehitystä. Jäsen Energiahuoltosektori Energiahuoltosektori seuraa energiamarkkinoiden kehityksen vaikutusta huoltovarmuuteen ja edistää huoltovarmuusnäkökulman huomioon ottamista alaan liittyvässä keskustelussa ja päätöksenteossa. Osallistuu öljypoolin alaisen maakaasujaoston toimintaan FIBS Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto. FIBS-verkostoon kuuluu yrityksiä lähes kaikilta toimialoilta. Jäsen Ilmastokumppanit-verkosto Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöverkosto, joka luo yhteistyötä ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Jäsen GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 51 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Organisaatio Organisaation tehtävä Gasumin rooli Kemianteollisuus ry Kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Työnantajajäsen Mukana Responsible Care -ohjelmassa Nolla tapaturmaa -foorumi Suomalaisten työpaikkojen muodostama verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden jatkuva edistäminen. Foorumi kokoaa yhteen työturvallisuuden parantamiseen ja nolla tapaturmaa -ajattelun toteuttamiseen sitoutuneita työpaikkoja ja yrityksiä. Jäsen Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategiahanke Maakunnan ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Edustaja hankkeen ohjausryhmässä Edustaja energiantuotantoa ja -kulutusta, energia- ja materiaalitehokkuutta, liikennettä ja liikkumista sekä ilmastonmuutosta hillitsevän tekniikan kehittämistä ja sen viennin edistämistä kehittyviin maihin käsittelevissä teemaryhmissä Suomen Kaasuyhdistys ry Kaasualan edunvalvoja ja asiantuntija, joka edistää energian tehokasta käyttöä ja kuljettamista sekä puhdasta ympäristöä. Jäsen Tekniikan edistämissäätiö (TES) Edistää tekniikan kehitystä Suomessa tukemalla siihen liittyvää koulutusja tutkimustoimintaa sekä lisää teknillisen toiminnan edellytyksiä elinkeinoelämän eri aloilla. Gasumin kaasurahasto toimii TES:in alaisuudessa. Jäsen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiatehokkuussopimuksilla on kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti tarkoitus osaltaan vastata kansainvälisiin sitoumuksiimme ilmastomuutoksen vastaisessa työssä. Energiatehokkuussopimuksista on muodostunut laaja vapaaehtoisten sopimusten järjestelmä, jonka piirissä oli vuoden 2011 alussa yli puolet koko Suomen energian loppukäytöstä. Gasum on mukana teollisuuden energiatehokkuussopimuksessa. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 52 GRI-INDEKSI GRI-SISÄLTÖVERTAILU Gasum raportoi yritysvastuustaan B-tason laajuisesti G3.1-ohjeistusta käyttäen, raportissa on mukana myös toimialakohtaisia indikaattoreita. Gasum on raportoinut vuodesta 2010 lähtien yritysvastuustaan GRI:n mukaan. GRI:N SISÄLTÖ RAPORTOITU SIVU HUOMIOT 1. Strategia ja analyysi 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kyllä 9–10 1.2 Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kyllä 6, 11–17, 45–47 2. Organisaation kuvaus 2.1 Organisaation nimi Kyllä 2 2.2 Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tavaramerkit Kyllä 4 2.3 Operatiivinen rakenne Kyllä 4 2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti Kyllä 2 2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti (niiden maiden lkm ja nimet, joissa organisaatio toimii tai jotka merkittäviä kestävän kehityksen näkökulmasta) Kyllä 2.6 Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto Kyllä 4 2.7 Markkinoiden kuvaus (maantieteellinen jaottelu, toimialat sekä asiakas-/edunsaajaryhmät) Kyllä 5–6 2.8 Organisaation toiminnan laajuus (henkilöstön määrä, liikevaihto, pääomarakenne, tuotteiden ja palvelujen määrä) Kyllä 4–5 2.9 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistusrakenteessa raportointikaudella Kyllä 8 2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot Kyllä 18, 26 3 Gasum toimii pääosin Suomessa. 3. Raportointiperiaatteet Raportin kuvaus 3.1 Raportointiajanjakso Kyllä 3.2 Edellisen raportin ilmestymisajankohta Kyllä 3.3 Raportointitiheys Kyllä 3 3.4 Yhteystiedot, josta voi kysyä raportista tai sen sisällöstä Kyllä Takakansi Edellinen raportti julkaistiin toukokuussa 2013. GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 53 GRI-INDEKSI GRI:N SISÄLTÖ RAPORTOITU SIVU HUOMIOT Raportin laajuus ja rajaukset 3.5 Raportin sisällön määrittely (olennaisuus, asiakokonaisuuksien priorisointi ja raporttia käyttävät sidosryhmät) Kyllä 3, 18–20 3.6 Raportin laskentakokonaisuuden kuvaus Kyllä 3 3.7 Raportin laajuuteen tai laskentakokonaisuuteen liittyvät rajoitteet Kyllä 3 3.8 Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrakohteiden, ulkoistettujen toimintojen raportoinnille ja tietojen vertailukelpoisuus Kyllä 3 3.9 Mittaus- ja laskentaperiaatteet Kyllä 3 3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Kyllä Mahdolliset muutokset on esitetty tunnuslukujen yhteydessä. 3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä Kyllä Ei merkittäviä muutoksia. GRI-sisältövertailu Kyllä Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen Kyllä GRI-sisältövertailu 3.12 53 Varmennus 3.13 Raporttia ei nykyisellään varmenneta. 4. Hallintokäytännöt, sitoumukset ja vuorovaikutus Hallinto 4.1 Organisaation hallintorakenne (hallintoelimet, ml. hallituksen valiokunnat) (raportoi hallituksen jäsenten sukupuolijakauma, jaoteltuna ikäryhmittäin ja monimuotoisuuden mukaan) Kyllä 42, VK42 4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema Kyllä VK42 4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus (riippumattomien jäsenten lkm ja sukupuoli) Kyllä VK42 4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutuskanavat hallituksen toimintaan Kyllä 41–42 4.5 Organisaation tulosten vaikutus hallituksen ja johdon palkitsemiseen Kyllä 40 4.6 Menettelytavat eturistiriitojen ehkäisemiseen hallitustyöskentelyssä Kyllä 42 4.7 Menettelytavat hallituksen jäsenten pätevyyden määrittämiseen strategisen johtamisen ja yhteiskuntavastuun alueilla Kyllä 42 4.8 Missio, arvot ja eettiset periaatteet sekä näiden toimeenpanokäytännöt Kyllä 16, 44 4.9 Hallituksen tavat seurata yhteiskuntavastuun johtamista, mukaan lukien riskienhallinta Kyllä 42–43 4.10 Hallituksen oman toiminnan arvioinnin tavat Kyllä 42 Ulkopuoliset sitoumukset 4.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen Kyllä 45–47 4.12 Sitoutuminen ulkopuolisiin aloitteisiin Kyllä 49–50 4.13 Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja edunvalvontaorganisaatioissa Kyllä 51–52 GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 54 GRI-INDEKSI GRI:N SISÄLTÖ RAPORTOITU SIVU HUOMIOT Sidosryhmävuorovaikutus 4.14 Organisaation sidosryhmät Kyllä 48 4.15 Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet Kyllä 48 4.16 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot Kyllä 48–49 4.17 Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat ja huolenilmaukset Kyllä 12, 22, 24, 39, 49–50 Kyllä 7, 12, 19, 21, 43–46, 48–50 Taloudellisen vastuun tunnusluvut Lähestymistapa taloudellisen vastuun johtamiseen Taloudelliset tulokset EC1* Taloudellisen lisäarvon luominen ja jakautuminen sidosryhmien kesken Kyllä 24, 49 EC2* Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Osittain 13–16, 47 EC3* Eläkesitoumusten kattavuus Osittain 38 EC4* Valtiolta saadut merkittävät taloudelliset avustukset Osittain 4, 12 Kyllä 12, 19, 21, 28–31, 43–45, 47 Ympäristövastuun tunnusluvut Lähestymistapa ympäristövastuun johtamiseen Energia EN3* Suora energiankulutus primäärienergialähteittäin Osittain 31 EN4* Epäsuora energiankulutus primäärienergialähteittäin Osittain 31 Vedenotto jaoteltuna lähteittäin Osittain 31 EN16* Suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonepäästöt painon mukaan Kyllä 30 EN18 Aloitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja saavutetut vähennykset Kyllä 28–30 EN20* Typen ja rikin oksidit ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna päästölajeittain painon mukaan Kyllä 30 EN22* Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelyn mukaan Osittain 31 EN23* Merkittävien kemikaali-, öljy- ja polttoainevuotojen määrä ja suuruus Kyllä 29 Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä toimenpiteiden vaikutusten laajuus Kyllä 25–26 Kyllä 28 Vesi EN8* Päästöt ja jätteet Tuotteet ja palvelut EN26* Määräystenmukaisuus EN28* Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahallinen määrä ja sanktioiden lukumäärä GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 55 GRI-INDEKSI GRI:N SISÄLTÖ RAPORTOITU SIVU Kyllä 19, 21, 33–34, 38–45, 47 HUOMIOT Sosiaalisen vastuun tunnusluvut TYÖNTEKIJÄT JA TYÖOLOSUHTEET Lähestymistapa henkilöstöjohtamiseen Työvoima LA1* Henkilöstön jakautuminen työsuhteen (koko-/osa-aikainen) ja työsopimuksen (vakituinen/määräaikainen) mukaan sekä toiminta-alueittain, jaoteltuna sukupuolen mukaan Osittain 38–39 LA2* Henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuuden kokonaismäärä ja osuus ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain Osittain 38 Kyllä 38 Työntekijöiden ja työnantajan väliset suhteet LA4* Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osuus työvoimasta Työterveys- ja turvallisuus LA6 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa Osittain 41 LA7* Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot, kuolemaan johtaneet tapaturmat alueittain ja sukupuolen mukaan jaoteltuna Osittain 33–34 LA10* Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden jaoteltuna henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan Osittain 39 LA11 Koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat, jotka tukevat henkilöstön jatkuvaa työllisyyttä ja antavat tukea työsuhteen päättymistilanteissa Kyllä 33, 39, 44, 47 LA12 Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus, jaoteltuna sukupuolen mukaan Osittain 39 Osittain 38–39, 42 Kyllä 12, 17, 43–45 Koulutus Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet LA13* Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden monimuotoisuustietojen mukaisesti IHMISOIKEUDET Lähestymistapa ihmisoikeuksien johtamiseen Syrjinnän kielto HR4* Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät toimenpiteet Kyllä Ei syrjintätapauksia raportointikauden aikana. Kyllä Ei alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomuksia raportointikauden aikana. Alkuperäiskansojen oikeudet HR9 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja niihin liittyvät toimenpiteet GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 56 GRI-INDEKSI GRI:N SISÄLTÖ RAPORTOITU SIVU Kyllä 12, 19, 21, 24, 34, 43–50 HUOMIOT YHTEISKUNTA Lähestymistapa yhteiskuntaan liittyvien asioiden johtamiseen Poliittinen vaikuttaminen SO5* Organisaation julkiset poliittiset kannanotot sekä osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen Kyllä 15–16, 24, 46–47, 49 SO6 Poliittisille puolueille, instituutioille ja poliitikoille annettujen rahaja muiden lahjoitusten arvo jaoteltuna maittain Kyllä 24 Kyllä 6, 12, 15, 19, 26–27, 36, 43–50 TUOTEVASTUU Lähestymistapa tuotevastuun johtamiseen Tuote- ja palvelutiedot PR3* Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen informaatio sekä merkittävien tuotteiden ja palvelujen osuus, joita vaatimukset koskevat Osittain 23 PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt ja asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset Kyllä 48–49 GRI:n energia-alan toimialakohtaisen liitteen tunnusluvut EU1 Asennettu kapasiteetti energialähteittäin ja sääntelyjärjestelmittäin Osittain 5, 25–26 EU2 Energian tuotanto energialähteittäin ja sääntelyjärjestelmittäin Kyllä 5 EU4 Sähköverkoston pituus (ilma- ja maakaapelit/siirto- ja jakelulinjat) Kyllä 5, 26–27 EU6 Sähkön saatavuuden ja toimitusvarmuuden varmistaminen Kyllä 25–27 EU8 Sähköntoimitusvarmuuteen ja kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä toiminnasta aiheutuvat kulut Osittain 36–37 EU12 Siirto- ja jakeluhäviöt (%) Kyllä 26 EU14 Ohjelmat ja prosessit, joilla varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Kyllä 39–40, 47 EU16 Yhtiön, sen alihankkijoiden ja urakoitsijoiden henkilökuntaa koskevat työhyvinvointi- ja työturvallisuusohjelmat Kyllä 33–34, 44–45 EU19 Sidosryhmien osallistuminen energian tuotantoon liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä infrastruktuurin kehittämistä koskevaan päätöksentekoon Osittain 28, 34 EU21 Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, niihin liittyvät suunnitelmat ja koulutus Kyllä 27 EU28 Sähkönjakeluhäiriöiden esiintymistiheys Kyllä 27 GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 57 Yhteystiedot Gasum Oy PL 21, 02151 Espoo Vaihde 020 4471 Sari Siitonen johtaja, strategia ja yritysvastuu [email protected] Leena Wallenius kirjanpitopäällikkö [email protected] Aki Huomo ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö [email protected] Olga Väisänen viestintä- ja markkinointipäällikkö [email protected] Nina Perttula henkilöstöpäällikkö [email protected] GA SU M I N Y R IT YSVA S T U U 20 1 3 58
© Copyright 2024