1. No category

asett
2 | 2010 Gasum-konsernin sidosryhmälehti
Betonointi suojaa
merenalaisia putkia
Maakaasun
myynti vauhdittui
alkuvuodesta
LNG vie kohti
puhtaampaa
laivaliikennettä
Puutarhuri Hannu Varpio
Maakaasu on helppo
energialähde
PÄÄKIRJOITUS
Keppiä ja porkkanaa
V
astaus energiakeskustelun vuoden kuumimpiin kysymyksiin, uusiutuvan energian edistämiseen ja ydinvoiman lisärakentamiseen, saatiin hallitukselta huhtikuussa. Lopullisen päätöksen ydinvoimasta eduskunta tekee
suunnitelmien mukaan 1.7. Samassa yhteydessä kuullaan varmasti vielä monta puheenvuoroa myös ydinvoimapäätökseen liitetystä, uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen tähtäävästä tukipaketista. Päätös tästä tehdään eduskunnassa alkusyksystä.
Tukipaketti on porkkana, jolla energian tuottajat yritetään
saada innostumaan investoinneista uusiutuvaan
energiaan. Biokaasun osalta näkökulma energiaan
on jäänyt turhan kapeaksi: biokaasulle on luvassa tukia vain sähkön ja siihen yhdistettyyn lämmön tuotantoon. Mahdollisuudet lisätä uusiutuvien osuutta
liikenteen polttoaineissa biokaasun avulla on jätetty
liian vähälle huomiolle.
Vielä alkuvaiheessaan oleva kaasuautoilu ei pärjää kilpailussa biokaasuinvestoinneista ja raaka-ainevirroista, jos valtiovalta suuntaa tukensa yksipuolisesti sähkön ja lämmön tuotantoon. Tässä segmentissä biokaasulla
saavutettavat hyödyt jäävät kuitenkin marginaalisiksi niihin tavoitteisiin nähden, joita Suomella kaiken kaikkiaan on uusiutuvien lisäämiseksi. Liikennekäytössä biokaasulla voidaan selkeästi
edistää Suomen tavoitteita ja sitoumuksia. Tasapuolisuuden nimissä liikennekäytölle tulisi taata vähintään samansuuruiset tuet kuin biokaasun muillekin käyttömuodoille.
Ohjauksessa käytetään myös monenlaista keppiä. Luvassa
on muutoksia niin energiantuotannossa ja liikenteessä käytettävien polttoaineiden kuin ajoneuvojenkin verotukseen. Erityisesti esillä ollut ehdotus maakaasun polttoaineverotuksen kiristämisestä on aiheuttanut huolta kaikissa alamme toimijoissa ja
viivästyttänyt päätöksiä maakaasuinvestoinneista muun muassa
Turun talousalueella.
Mikäli tavoitteena todellakin on energiantuotannon tehostaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, maakaasun kilpai-
Gasetti
"
Biokaasun osalta
näkökulma on jäänyt
turhan kapeaksi.
lukykyä ei veroratkaisuilla pidä heikentää. Uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvia polttoaineita on tulevaisuudessa mahdollista tuottaa myös kaasumaisessa muodossa, jolloin ylivoimaiset logistiset edut säilyvät.
Gasum on kevään mittaan tavannut aktiivisesti niin poliittisia päättäjiä kuin johtavia virkamiehiäkin. Tapaamisten tarkoituksena on ollut lisätä tietoa energiakaasujen mahdollisuuksista
ja niistä reunaehdoista, joilla nuo mahdollisuudet voivat toteutua. Ilokseni voin todeta, että viestimme ovat pääasiassa saaneet
myönteisen vastaanoton.
Kiireisen kevään jälkeen leppoisia
ja rentouttavia kesäpäiviä kaikille!
Christer Paltschik
Johtaja, liiketoiminnan suunnittelu
Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.i
Päätoimittaja: Minna Ojala, [email protected], p. 020 447 8622
Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila ja Jukka Isokoski
Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, [email protected]
Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p. 0207 806 802
Kannen kuva: Tarmo Valmela
Painos: 4 300 kpl
Paino: Finepress
Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo.
Ympäristömerkitty painotuote, 441 678
"
Useat yritykset
ovat kiinnostuneita
synteesikaasun
tuotannosta, sillä sen
jalostusmahdollisuudet
ovat moninaiset.
22
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ ESA KURKELA
VTT
Tässä lehdessä
4
6
7
8
12
13
16
17
18
20
22
24
25
26
27
KUVASTIN
Jouko Lundén kuvaa Itämerta.
MEDIA JA MAAILMALTA
"
Tässä työssä
pitää koko ajan
opiskella uutta.
TERO KINNUNEN
GASUM
AJANKOHTAISTA GASUMILLA
EUPECIN BETONIPINNOITE SUOJAA
MERENALAISIA PUTKIA
25
VIERASKYNÄ
Tapani Kaakkuriniemi kertoo venäläisten kesästä.
GASETTI TEEMA:
Puhdas polttoaine – puhtaampi meri.
GASUM TUKEE TUTKIMUSTOIMINTAA
Maakaasurahastosta 9 apurahaa.
IDEA
Nautitaan kesästä ja piknikistä.
VIIDAKKOTUNNELMAA VARPION PUUTARHASSA
Puutarha käyttää vuodessa noin 220 000 m3 maakaasua.
MARKKINAT
Maakaasun myynti vauhdittui alkuvuonna.
ESA KURKELA KERTOO KAIKEN OLEVAN
VALMIINA SYNTEETTISELLE MAAKAASULLE
GASSI JA ARTO
Kesäherkkuja maakaasugrillillä.
"
Kotimaista
kasvihuonekurkkua
syödään vuodessa noin
kuusi kiloa henkeä
kohden.
SINUNKAUPAT
Tero Kinnusen kanssa.
ASIAKASSUHDETUTKIMUS 2010
Asiakaslähtöisyys kehittyy.
LYHYESTI
MITÄ KUULUU HARRI HAGMAN?
18
Kohti puhtaampaa meriliikennettä
Itämerellä liikkuu runsaasti laivoja ja varsinkin kesällä. Arvioiden mukaan joka kuukausi merta kyntää 3 500–5 000 alusta. Laivojen päästöt ovat merkittävä osa ilmakehään tulevista
kokonaispäästöistä. Ne vaikuttavat myös merialueen ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin.
Ilmatieteen laitoksella on kehitetty SNOOP-projektiin liittyen työkalu, jolla voidaan selvittää Itämeren laivaliikenteen
päästöjen määrää. Sillä voidaan arvioida esimerkiksi laivojen
4
aiheuttamat typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt.
International Maritime Organisation eli IMO on suositellut
Itämerelle alueellisia päästörajoja ja lähes rikittömiin polttoaineisiin siirtymistä vuodesta 2015 alkaen.
Gasum on käynyt laivayhtiöiden kanssa neuvotteluja LNG:n
eli nesteytetyn maakaasun käytöstä uusien laivojen polttoaineena.
LNG sopii hyvin polttoaineeksi esimerkiksi Saaristomeren yhteyslautoille tai Suomen ja Ruotsin väliseen lauttaliikenteeseen.
KUVASTIN
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI
JOUKO LUNDÉN, 50,
on maskulainen luontokuvaaja, joka kuvaa pääasiassa ulkosaariston lintuja,
mutta myös muuta luontoa sen moninaisissa muodoissa. Lundén kertoo Itämeren olevan hänelle läheinen, koska hän
on liikkunut siellä koko ikänsä ja on vuosikymmenien aikana nähnyt merialueen
surullisen muutoksen.
– Hyvä luontokuva on kertova eli siinä on jokin tarina, jonka katsoja mielessään muodostaa. Lisäksi valo ja sommittelu ovat kohdillaan, Lundén tiivistää.
5
MEDIA
Rohkaisevaa on myös, että hyvin monilla tundran asukkailla on
maanläheisiä ja toteutuskelpoisia ehdotuksia siitä, kuinka rinnakkaiselo
öljy- ja kaasuteollisuuden sekä poronhoidon ja kalastuksen kanssa
järjestetään.
Erikoistutkija Florian Stammler ja tutkimusprofessori Bruce Forbes,
Lapin yliopiston Arktinen keskus, Helsingin Sanomat 22.4.2010
"
Vilkkaana vellovassa energiakeskustelussa ei puhuta paljoakaan
maakaasusta. Ydinvoima-, tuuli- ja bioenergia ovat hallinneet
keskustelua, vaikka Suomella on jo kaasuputkiyhteys Venäjälle.
Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja A.-P. Pietilä,
Länsiväylä/Blogit 19.5.2010
"
Autokaupassa tarjotut vaihtoehdot eivät miellyttäneet päästö- ja
ympäristömielessä, sillä halusin aidosti vaihtoehtoista polttoainetta
käyttävän ajopelin. Maakaasu-bensa-yhdistelmässä tämä toteutuu.
Kansanedustaja Leena Harkimo
AutoToday 21.5.2010.
MAAILMALTA
KUVA MARTIN OLSSON
"
REPLIIKKI
"Tuulivoiman teknologia vanhenee noin viidessä
vuodessa. Biokaasuvoimaloiden teknologia pitää
kutinsa jopa 15 vuotta eteenpäin. Investoinnit
biokaasuun onnistuvat ilman valtion tukeakin.
Ruotsalaispoliitikko ja Scandinavian Biogasin
hallituksen puheenjohtaja GÖRAN PERSSON
Kauppalehdessä 21.5.2010 biokaasun eduista.
KOONNUT KAISA RIIKILÄ KUVAT DREAMSTIME, PETROCHINA
Bolivian presidentti vaatii tiukennusta
ilmastonmuutossopimukseen
Bolivian presidentti Evo Morales ajaa maailman ehkä radikaaleinta kantaa ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Bolivia yhdessä muiden Latinalaisen Amerikan sosialistimaiden kanssa irtautui viime joulukuussa Kööpenhaminan ilmastonmuutoskokouksessa tehdystä kansainvälisestä sopimuksesta. Evo Morales haluaa sitä tiukemmat
tavoitteet. Hän vaatii, että maapallon ilmaston lämpeneminen on rajattava yhteen asteeseen, ei teollisuusmaiden ehdottamaan kahteen asteeseen. Presidentti Morales on omassa maassaan muun muassa kansallistanut
keskeisimmät tuotantosektorit kuten kaasu- ja öljyvarat. Bolivia on Etelä-Amerikan neljänneksi suurin maakaasun tuottaja. Pääosa tuotannosta viedään Brasiliaan.
Merkel haluaa kaasuvaroja arabimaista
Saksan liittovaltion kansleri Angela Merkel teki monipäiväisen vierailun Persianlahden arabivaltioihin toukokuun lopussa. Matkan aikana Merkel korosti arabimaiden kaasuvarojen merkitystä maalleen. Saksa ei Merkelin
mukaan halua olla riippuvainen pelkästään Venäjältä tuodusta kaasusta.
Liuskekaasun merkitys kasvaa Kiinassa
Kiinalainen PetroChina Co. aikoo panostaa ensi vuosikymmenellä liuskekaasun tuotantoon vastatakseen vaatimuksiin, jotka edellyttävät aikaisempaa puhtaampaa energiaa. Yrityksen liuskekaasun vuosittainen tuotanto
saattaa kasvaa jopa 10 miljardia kuutiota vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2020 ennuste on PetroChinan johtajan Jie Mingxunin mukaan noin neljä kertaa suurempi kuin koko maan viimevuotinen tuotanto.
6
AJANKOHTAISTA GASUMILLA
KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT JUKKA ISOKOSKI, MINNA TERVO
Mäntsälä–Siuntio
-siirtoputken työt
vähitellen alkuun
Rakennustyöt alkavat linjan raivauksella, kun maa-alueet on saatu käyttöön.
V
altioneuvosto myönsi toukokuussa Gasumin Mäntsälästä Siuntioon suunnittelemalle maakaasuputkihankkeelle ennakkohaltuunotto- ja lunastusluvan. Luvan perusteella Gasum voi ottaa
haltuun maakaasuputken rakentamista varten tarvittavat maa-alueet.
– Aloitamme hankkeen maanomistajien kanssa ennakkohaltuunoton kokouksella. Gasumin tavoitteena on saada maa-alueet käyttöön
heinäkuun loppuun mennessä. Rakennustyöt voidaan aloittaa pikaisella aikataululla, sillä hankkeen pääurakoitsijat on valittu ja putkimateriaalit toimitettu työmaavarastoomme, kertoo projektipäällikkö Pekka
Hytinkoski Gasumilta.
Hanke työllistää parhaimmillaan noin 400 henkilöä. Pääurakoitsijoina maanrakennustöissä toimivat Destia ja E.M. Pekkinen. Uusi maakaasun siirtoyhteys on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2011. Putkilinjan pituus on 90 kilometriä ja hankkeen kokonaiskustannukset noin 60
miljoonaa euroa.
Putkilinja lisää maakaasun siirtokapasiteettia ja toimitusvarmuutta
pääkaupunkiseudulle. Lisäksi se tuo maakaasun uudeksi energiavaihtoehdoksi läntisen Uudenmaan kuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Vihtiin.
Nastolan laitoksen biokaasu
liikennekäyttöön
Pirkanmaan maakuntamuseo selvittää
koekaivauksissaan,
millaisia muinaisjäännöksiä putkilinjalla
mahdollisesti on.
B
iovakka Suomi Oy ja Gasum Oy ovat aloittaneet Nastolaan rakennettavan biokaasulaitoksen suunnittelutyön. Laitos on Suomen ensimmäinen biokaasun tuotantoyksikkö, jonka tuottama biokaasu voidaan
syöttää maakaasuverkkoon. Tavoitteena on, että Suomessa ainutlaatuinen
biokaasulaitos aloittaa täysin kotimaisen ja uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotannon vuonna 2011.
Nastolassa tuotettu biokaasu hyödynnetään liikenteen polttoaineena.
Maakaasuverkkoon syötettyä biokaasua myydään jatkossa kaikilla Gasumin tankkausasemilla.
Nastolan laitoksen kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa. Pääsuunnittelijaksi on valittu suunnittelutoimisto Elomatic Oy. Laitoksen biomassan käsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia vuodessa ja se tuottaa biokaasusta energiaa noin 50 GWh vuodessa. Tuotannon sivuprosessina syntyy peltoviljelyyn soveltuvia kierrätysravinteita.
Henkilövaihdoksia
Gasumin hallintoneuvostossa
G
asumin yhtiökokous pidettiin 25. toukokuuta. Gasum jakaa vuodelta 2009 osinkoa 1,133 euroa per osake. Valtio saa osinkoa Gasumilta 20,4 miljoonaa euroa.
Yhtiökokous vahvisti Gasumin hallintoneuvoston uuden kokonpanon. Varapuheenjohtaja Taisto Turunen luopui hallintoneuvoston
jäsenyydestä. Uudeksi jäseneksi valittiin inanssineuvos Jarmo Väisänen Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta. Eroa pyytäneiden Achim Saulin ja Lukas Spechtin tilalle valittiin toimikauden
jäljellä olevaksi ajaksi E.ON Ruhrgas Internationalin toimitusjohtaja
Peter Frankenberg ja Latvijas Gazen hallituksen varapuheenjohtaja Jörg Tumat. Eroamisvuorossa ollut Seppo Aho valittiin uudelleen
seuraavaksi toimikaudeksi. Hallintoneuvosto jäseninä jatkavat Timo
Karttinen, Sergei Emelianov ja Stanislav Tsygankov. Puheenjohtajana jatkaa Jorma Eloranta.
Lempäälä–Kangasala-linjalla
arkeologisia koekaivauksia
G
asumin Lempäälästä Kangasalan Sahalahteen suunnitteleman
maakaasuputken linjalla tehdään kesän aikana arkeologisia jatkotutkimuksia. Pirkanmaan maakuntamuseon johdolla tehtävien koekaivausten tavoitteena on selvittää putkilinjan varrella mahdollisesti sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten sisältö ja laajuus.
Gasumin maakaasuputkihanke on edennyt suunnitellussa aikataulussa. Maaliskuun lopussa Gasum jätti valtioneuvoston käsiteltäväksi
lupahakemuksen putkilinjan rakentamista varten tarvittavien maa- ja
vesialueiden lunastamisesta. Gasumin tavoitteena on saada uusi maakaasun siirtoyhteys käyttöön syksyllä 2011.
Malmin asemalla onnettomuus
huoltotöiden yhteydessä
M
almin tankkausasemalla 14. huhtikuuta tapahtunut vakava onnettomuus liittyi huoltorakennuksessa tehtyihin huoltotöihin. Turvallisuus on otettu tarkkaan huomioon tankkausasemilla, ja maakaasua voi tankata turvallisesti kaikilla asemilla.
Huhtikuisessa onnettomuudessa loukkaantui vakavasti kaksi laitehuollosta vastaavan Sarlin-yhtiön työntekijää.
7
EUPECin betonipinnoite suojaa
merenalaisia putkia
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT EUPEC PIPECOATINGS FINLAND JA NORD STREAM
EUPECin Kotkan tehtaalla pinnoitetaan betonilla 2/5 Nord Streamin
meriputkista. Kotkassa maakaasulla lämmitetään pinnoitettavien
putkien pesuvesi, tuotetaan höyryä kuivausprosessiin ja lämmitetään
tehdastiloja. Maakaasu alkaa virrata ensimmäisessä merenalaisessa
putkessa loppuvuodesta 2011.
8
Tuotanto alkoi EUPECin Kotkan tehtaalla syyskuussa 2009. Tehdas sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla.
EUPECin Kotkan betonipinnoitustehtaan alueelle on
varastoituna antikorroosiopinnoitettuja teräsputkia sekä jo
betonoituja putkia. Kotkassa pinnoitetut putket lasketaan
korkeintaan 185 kilometrin etäisyydelle Kotkasta sekä 185
kilometrin eli 100 merimailin etäisyydelle Hangosta.
9
E
UPECin Kotkan betonipinnoitustehtaassa aloitettiin
meriputkien betonointi syksyllä 2009. Keväällä Kotkaan oli jo toimitettu noin 39 000 putkea kaikkiaan
76 000:sta sinne toimitettavasta Nord Stream -linjan
betonipinnoitettavasta putkesta. Yhden teräsputken
pituus on 12,2 metriä ja halkaisija 1,22 metriä.
EUPECin Kotkan yksikkö on keskeinen osa Nord Streamin
logistiikkakonseptia. Kotkan sijainti on strategisesti hyvä, koska se
on lähellä merenalaisen kaasuputkilinjan pohjoista päätä eli Pietarin tuntumassa olevaa Portovajan lahtea. Pinnoitustehtaalle löytyi
sopiva paikka satama-alueelta, jonne on myös junayhteys.
– Tehtaan sijainti on ihanteellinen, koska nyt voimme minimoida putkien kuljetusetäisyydet. Se säästää niin ympäristöä
kuin kustannuksiakin. Nyt meille voidaan tuoda putket suoraan
Venäjältä OMK:lta junalla ja laivalla Saksasta Europipelta, kertoo Site Manager Tom Tonnessen EUPEC PipeCoatings Finland Oy:stä.
"
Tehtaan sijainti on
ihanteellinen, koska nyt
voimme minimoida putkien
kuljetusetäisyydet.
Betonointi
lisää massaa
Kotkaan tuodaan
antikorroosiopinnoitettuja teräsputkia. Niiden kolmikerroksinen pinnoite on polyetyleeniä. Sisäpinta on
epoksia, joka edistää kaasun virtaamista putkessa.
– Meillä putket pinnoitetaan betonilla. Pinnoituksen tarkoituksena on lisätä putken massaa, jotta se pysyy vakaana merenpohjassa. Betonipinnoite antaa myös mekaanista suojaa käsittelyä,
kuljetusta ja putkenlaskua varten. Betoniseoksessa on rautamalmia, hiekkaa, sementtiä ja vettä. Seos ruiskutetaan putken pintaan
noin 190 kilometrin tuntivauhdilla, toteaa Tom Tonnessen.
Kotkan EUPECin tehtaalla on töissä 200 henkilöä. Mukana
on rakentamisajasta lähtien ollut myös EUPECin ulkomaalaisia asiantuntijoita. Erikoisosaamista tarvitaan, koska betonipinnoitetehdasta ja alan osaamista ei Suomessa ole aiemmin ollut.
Tonnessen kertoo, että paikalliset työntekijät on perehdytetty eri
tuotantovaiheisiin.
EUPECin varastointialueella on näyttävät putkipinot. Pinoista putket kuljetetaan tehtaaseen, jossa ne ensin pestään ja tarkistetaan. Tämän jälkeen putken ympärille tehdään teräsverkko tukemaan betonipinnoitetta. Betonointia kuivataan höyrytunnelissa 24 tunnin ajan. Lopuksi putket vielä tarkistetaan, merkitään ja
pinotaan odottamaan jatkokuljetusta välivarastoon.
EUPECin rooliin Nord Stream -hankkeessa kuului myös viiden välivarastointialueen valinta, valmistelu ja operointi. Yksi
välivarastoista sijaitsee Kotkassa ja yksi Hangossa. Välivarastossa putket odottavat lopullista laivausta merelle. Kaikki Hankoon
varastoitavat putket on pinnoitettu Kotkassa.
Jatkuvaa laadun tarkkailua
– Merenalaisten kaasuputkien pinnoituksen tarkoituksena on lisätä putken massaa,
jotta putket pysyvät varmasti paikoillaan. Se antaa myös mekaanista suojaa käsittelyä,
kuljetusta ja putkenlaskua varten, Tom Tonnessen kertoo.
10
Ennen pinnoitusta teräsputki painaa noin 11 tonnia ja betonoinnin jälkeen noin 25 tonnia. Betonipinnoite on 60–90 millimetriä paksu.
– Kotkassa valmistuu jokaisena tuotantopäivänä noin 200 putkea. Kaikkiaan putkia tullaan pinnoittamaan meillä noin 76 000
eli 930 kilometrin verran. Nord Stream -putkilinja koostuu kaikkiaan 202 000 putkesta. Loput pinnoitetaan EUPECin Saksan sisartehtaalla Mukranissa.
Merenalaiset putket
lasketaan erikoisaluksista
syviin ja mataliin vesiin.
NORD STREAM
Kaasuputkilinja, joka yhdistää Venäjän Euroopan unioniin Itämeren
kautta.
● Kahdesta vierekkäisestä putkesta rakentuvan putkilinjan pituus on
1 224 kilometriä.
● Vuonna 2011 valmistuvan ensimmäisen putken siirtokapasiteetti
on 27,5 miljardia kuutiometriä vuodessa. Rinnakkaisputki, joka
valmistuu 2012, tulee kaksinkertaistamaan kapasiteetin noin
55 miljardiin kuutiometriin.
● Putkilinjan kokonaisbudjetti on 7,4 miljardia euroa.
● Pääomistajia ovat: OAO Gazprom, E.ON Ruhrgas AG, BASF/
Wintershall Holding GmbH ja N.V. Nederlandse Gasunie.
●
"
Tehdas on alueen ainoa öljy- ja kaasuputkien betonointiin erikoistunut laitos.
Nord Stream -putket eivät eroa muista meriputkista. Ne valmistetaan DNV Ofshore Standard OS-F 101 -standardin mukaisesta erikoislujasta teräksestä. Putken toimittajat, riippumattomat asiantuntijat sekä Nord Streamin omat asiantuntijat tekevät
jatkuvaa laadun tarkkailua varmistaakseen putkien paineensietokyvyn. Saman kokoisia putkia on käytetty muun muassa Pohjanmerellä 1 200 kilometriä pitkässä Langeled-meriputkessa sekä Persianlahdella Dolphin-meriputkessa.
Maakaasu lämmittää
EUPECin tuotantolaitoksella käytetään myös maakaasua. Viime
vuonna laitos käytti noin 74 000 m3 maakaasua kuukaudessa.
– Putkien pesuaseman vesi lämmitetään maakaasupolttimella öljykattilassa. Kuuma öljy kierrätetään vesisäiliöiden lämmönvaihtimissa veden lämmittämiseksi 60 asteiseksi. Maakaasua tarvitaan myös putkien höyrykuivausprosessissa. Kuivaustunnelien höyry tuotetaan kahdella 1 200 kW:n maakaasukäyttöisellä höyrygeneraattorilla. Lisäksi maakaasua käytetään vielä
24 kohdelämmittimessä, joilla lämmitetään tehdastiloja, luettelee Tonnessen.
Toiminta voi jatkua
Nord Streamin ensimmäisen putkilinjan rakentaminen alkoi huhtikuussa 2010 ja sen on määrä valmistua ensi keväänä. Kaasun
kuljetus on tarkoitus aloittaa vuoden 2011 loppupuolella. Toisen
putkilinjan rakennustyöt aloitetaan keväällä 2011, ja sen on määrä valmistua vuonna 2012.
EUPEC toivoo, että Kotkassa jatketaan putkien pinnoitusta
tai vastaavanlaisia töitä Nord Streamin valmistuttuakin.
– Tehdas on suunniteltu niin, että se voidaan ottaa myös esimerkiksi logistiikka-alan käyttöön, jos putkien pinnoitus ei jatku. Kotkan tehtaan logistinen sijainti on erittäin hyvä. Voimme
toimittaa putkia Itämeren alueelle, Venäjälle, jonne yhteydet ovat
jo olemassa tai muualle. Tehdas on lisäksi alueen ainoa kaasuputkien betonointiin erikoistunut laitos ja edustaa Mukranin tehtaan
kanssa teknologialtaan maailman huippua.
Meriputket
soveltuvat hyvin
kaasun kuljetukseen
K
aasun siirtäminen merenalaisissa putkissa on turvallista ja
teknisesti varmaa. Meriputkia käytetään kaikkialla maailmassa, eniten Pohjanmerellä ja Meksikonlahdella. Nord
Stream on iso hanke maailmanlaajuisestikin ajateltuna.
– Erityisesti merenalaisia putkia käytetään öljyn ja kaasun
ofshore-tuotannossa, mutta myös kaasun siirrossa esimerkiksi Itämerellä Nord Stream -hankkeessa ja Mustanmeren Blue
Streamissa. Usein ei yksikertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin
laskea putki mereen. Meriputkien avulla kuljetusmatka on yleensä lyhyin, kertoo projektipäällikkö ja Baltian maiden aluejohtaja
Seppo Nurminen Gasumilta.
Meriputki on pitkäikäinen ja varma kaasunsiirtoväylä. Kun
veden syvyys on alle 500 metriä, se on kustannuksiltaan kilpai-
"
Nord Stream on iso hanke
maailmanlaajuisestikin
ajateltuna.
lukykyisin. Putkia voidaan laskea esimerkiksi yli 1 000 metrin syvyyteen. Suuret siirtovolyymit saavutetaan, kun käytetään nykyaikaisia jopa 1 400 millimetrin ja yli 200 barin teräsputkia.
Meriputket voidaan usein reitittää puolueettomalle kansainväliselle alueelle pois niin sanottujen transitiomaiden eli kauttakulkumaiden aluevesiltä tai territoriosta. Näin vältytään myös
transitiokustannuksilta ja veroilta.
– Meriputket soveltuvat hyvin kaasunkuljetukseen. Putkenlaskutekniikka on kehittynyttä ja nopeaa. Rakennustapa on kustannustehokas. Merenalaisten putkien haasteena on putken yhtäjaksoinen pituus, koska maalta tuttuja kompressoriasemia on
ongelmallista rakentaa syviin vesiin.
Seppo Nurmisen mielestä meren pohjaan laskettu putki on
turvallinen, koska ulkopuolisten on vaikea päästä siihen käsiksi ja
se vaatii erikoislaitteistoa. Putki voidaan merenpohjassa myös esimerkiksi peittää. Meren pohjassa ei myöskään tehdä rakennustai muuta toimintaa, jonka haittana putki voisi olla.
– Merenalaisista putkista ei aiheudu maisemahaittoja. Ympäristöä ajatellen rakentamisen vaikutukset ovat tilapäisiä ja
suhteellisen vähäisiä. Käytännössä merenalaisen putken haittavaikutukset ovat luonnolle maaputkia vähäisempiä, jos merenpohja ei jostain syytä ole poikkeuksellisen arvokas, miettii Seppo Nurminen.
11
VIERASKYNÄ
Tapani
Kaakkuriniemi
Venäläinen kesä
on koulutuspäällikkö
Helsingin yliopiston
alaisessa Aleksanteriinstituutissa.
Hän johtaa valtakunnallista Venäjän
ja Itä-Euroopan
tutkimuksen
maisterikoulua.
TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN
K
esänvieton suhteen venäläiset eivät kovin paljoa
eroa suomalaisista – ilmeisesti pohjoinen mielenlaatu yhdistää. Ellei kesänvietto huvilalla, datšalla,
ole mahdollista, perinteiset vaihtoehdot ovat sanatorioloma, lomamatka Mustanmeren rannalle
tai matka ulkomaille. Vaihtoehdot voivat myös olla rantaloma, vuoristoloma, autoloma tai vaikkapa viikon jokiristeily Volgalla.
Mutta kaikki ei ole näin yksinkertaista. Venäjällä työelämä on
muuttumassa kiivasrytmisemmäksi, ja ihmiset eivät välttämättä
pysty lomailemaan, vaikka haluaisivatkin. Mielipidetutkimuksia tekevän VTsIOM-keskuksen mukaan vuonna 2008 viidesosa
venäläisistä ei aikonut lomailla lainkaan, ja 22 prosenttia ilmoitti
viettävänsä loman datšalla ja toiset 22 prosenttia kotimaan lomakohteissa. Tästä joukosta muutama prosentti oli menossa Mustanmeren rannalle ja toinen mokoma sanatorioihin. Ulkomaille
mieliviä oli vain 4 prosenttia. Huono taloussuhdanne näkyi valinnoissa, vaikka huonot ajat olivat vasta alkamassa.
Tämän vuoden toukokuussa VTsIOMin kyselyn tulokset ovat vielä yksiselitteisempiä: peräti 53 prosenttia
vastaajista aikoi pysyä kesälomansa kotonaan, 20 prosenttia viettää loman
datšalla – omalla tai vuokratulla, 10
prosenttia matkustaa Mustallemerelle
ja vain 3 prosenttia suunnittelee lomailevansa ulkomailla.
Sanatoriot näyttävät menettäneen
suosionsa lähes kokonaan, vaikka ne olivat neuvostovallan aikana
matkailuteollisuuden tukipylväitä, ja niitä perustettiin sinne tänne
ympäri maata. Sanatorioon mentiin hoidattamaan vaivoja luonnonlääkinnän avulla, ja virallinen informaatio perustui vankkaan
uskoon laitoksessa käytettävän mineraaliveden lääkinnällisiin kykyihin. Nykyvuosina Mustanmeren rannikon sanatoriot ovat jokseenkin pitäneet suosionsa, mihin vaikuttaa tietysti myös sijainti
kauniiden maisemien äärellä lämpimässä ilmastossa.
Moitteita kuuluu myös palvelujen hintatasosta. Novaja gazetan kyselyssä pienyrittäjänainen valitti, ettei hänellä ole varaa
kotipuolen kylpylöihin; ulkomailla olisi halvempaa, ja palvelut
ovat parempia. Jos samalla rahalla saa viikon–pari kotimaan kyl-
"
12
pylöissä tai viikon matkan Turkkiin tai Egyptiin, voi olla vaikeaa valita kylpyläloma vaikkapa Moskovan oblastissa. Tosin Krimillä lomaileminen on jopa kaksin verroin kalliimpaa kuin sisämaan sanatorioissa.
Neuvostoaikana ammattiliitot kustansivat jäsenilleen puolella
hinnalla matkoja kotimaisiin lomakohteisiin, ja nämä olivat suosittuja, koska valinnanvaraa oli vähän. Vuonna 2006 Neuvostoliitto palasi eräässä mielessä takaisin, kun työsuhdelakiin (trudovoi kodeks) lisättiin oikeus lomaan, oikeus maksettuun lomamatkaan kuuden kuukauden työsuhteen jälkeen. Tämä tosin koskee
vain budjettirahoitteisia työpaikkoja. Muilla aloilla työehtosopimuksessa on yleensä sovittu vastaavanlaisista eduista, joiden ehdot kuitenkin vaihtelevat. Perheenjäsenet pääsevät mukaan joko
ilmaiseksi tai pienestä lisämaksusta.
Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Ani harvoilla yrityksillä on nykyisin varaa ja kiinnostusta huolehtia työntekijöidensä terveydestä ja jaksamisesta. Niinpä kohteen valinnassa yhä
enemmän ratkaisee se, mitä talven uurastuksesta työpaikalla on
jäänyt taskun pohjalle, samoin
se, millä rahalla seuraava talvi
aiotaan selättää.
Venäläisiä ja suomalaisia yhdistää myös halu liikkua luonnossa. Kun isorikkaat etsivät extreme-kokemuksia, tavallinen
kansa pakkaa lomavarusteet autoonsa tai junaan ja lähtee seuduille, joilla voi itse viettää aktiivilomaa kuka kalastellen, kuka kuljeskellen pitkin patikkareittejä. Venäjällä retkeilyvarusteiden design on vielä paljolti perua
siltä ajalta, jolloin tavoitteena oli suuri ja mahtava. Kun sillä idealla valmistettua telttaa kantaa päivän selässä, matkan mitta saattaa lyhentyä.
Kesän loppupuolella luonto muuttuu yltäkylläiseksi aarreaitaksi, kun sienet kasvavat ja marjat kypsyvät. Silloin venäläiset
menevät joukolla metsään korit ja sangot mukanaan, ja retken
saalis säilötään talven varalle.
Maissa, joissa talven ja kesän kontrasti on suuri, kesä antaa
paljon ihmisen mielelle ja ruumiille. Kulttuurista ja kielestä riippumatta.
Venäjällä työelämä on muuttumassa
kiivasrytmisemmäksi, ja
ihmiset eivät välttämättä pysty
lomailemaan, vaikka haluaisivatkin.
Puhdas polttoaine – puhtaampi meri
GasettiTeema
KUVA DREAMSTIME
TEEMA
LNG vähentää
päästöjä
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI GRAFIIKKA GASUM
Perinteisten polttoaineiden rinnalle
tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja päästöjen
vähentämiseen. LNG:llä eli nesteytetyllä
maakaasulla voidaan korvata muun
muassa öljy polttoaineena ja saada
pienennettyä typpioksidi-, rikkioksidi- ja
hiilidioksidipäästöjä.
P
uhtaasti palava LNG ei sisällä lainkaan rikkiä,
eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. LNG on metaania, jonka oktaaniluku on 130 ja lämpöarvo 13,7 MWh/tn.
Esimerkiksi raskaalla polttoöljyllä lämpöarvo on 11,5 MWh/tn.
Suomessa LNG on polttoaineena muun muassa kaasumoottoreiden testaus- ja koekäytössä. Sitä käytetään myös
maakaasun varapolttoaineena maakaasuputkistojen liitäntä- ja korjaustöissä. Uudet, tiukentuneet meriliikenteen
päästövaatimukset ovat nostaneet sen tärkeäksi vaihtoehdoksi meri- ja sisävesiliikenteen polttoaineena.
LNG:tä käytetään vuosittain kaikkiaan noin 180 miljoonaa tonnia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa LNG:n
käyttö on lisääntynyt viime aikoina. On arvioitu, että
LNG:n käyttö voi kaksinkertaistua kymmenen vuoden
aikana maailmalla.
Gasum on varautunut LNG:n kysynnän kasvuun. Porvoon Sköldvikiin valmistuneen uuden tuotantolaitoksen
valmistuskyky on 20 000 tonnia vuodessa.
Mitä on LNG?
● Nesteytetty maakaasu eli liqueied natural gas on
nestettä, jota voidaan kuljettaa erikoisvalmisteisilla
LNG-säiliöaluksilla ja LNG-säiliöautoilla pitkiäkin
matkoja. Näin maakaasua voidaan toimittaa
alueille, joilla ei ole maakaasuputkia. Siirtoominaisuus tekee LNG:stä esimerkiksi öljyyn
verrattavan polttoaineen.
● Valmistusprosessissa maakaasu tiivistyy
kuusisataakertaisesti ja muuttuu nesteeksi. Näin
sitä voidaan kuljettaa säiliöissä eikä tavallisen
maakaasun tapaan siirtoputkia pitkin.
● Maakaasu pysyy nesteenä, jos sen lämpötila
on normaalissa ilmanpaineessa –160 °C.
Kuljettamiseen tarvitaan lämpöeristetty säiliöalus
tai -auto.
● LNG:n käyttö on turvallista. Mahdollisen vuodon
sattuessa se höyrystyy ja haihtuu, koska se on ilmaa
kevyempää. Nestemäisenä LNG ei voi räjähtää.
Lisäksi sen syttymislämpötila on korkeampi kuin
öljypohjaisilla polttoaineilla.
LNG:N PÄÄSTÖT VERRATTUNA
RASKAASEEN POLTTOÖLJYYN (MDO)
Päästöarvot (%)
100
80
60
40
20
0
NOx
SOx
CO2
Hiukkaset
Meridieselillä toimiva dieselmoottori, rikkipitoisuus 1 %
Kaasulla toimiva monipolttoainemoottori
NOx
SOx
CO2
Hiukkaset
89 % vähemmän typenoksideja
100 % vähemmän rikkiä
25 % vähemmän hiilidioksidia
100 % vähemmän pienhiukkasia
13
Porvoon uusi laitos nelinkertaistaa LNG:n
tuotantokapasiteetin
TEKSTI JA KUVAT JUKKA ISOKOSKI
Gasum on rakennuttanut Porvoon Kilpilahteen maakaasun
nesteytyslaitoksen. Aikataulussa valmistuneessa laitoksessa
aloitettiin LNG:n tuotanto kesäkuun toisella viikolla.
Vihreää valoa LNG:lle. Gasumin projektipäällikkö Stanislav Lysak on
tyytyväinen, että maakaasun nesteytys uudella laitoksella voidaan
aloittaa alkuperäisen tavoitteen mukaisesti kesäkuun aikana.
U
usi laitos pystyy tuottamaan 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Noin 28 miljoonaa euroa maksanut laitosinvestointi päätettiin
tehdä, sillä naapuritontilla sijaitsevan vanhan
tuotantolaitoksen
kapasiteetti ja tekniikka eivät enää riittäneet vastaamaan kasvavien LNG-markkinoiden kysyntään.
Tuotantolaitoksen suunnittelu
ja rakennustyöt toteutettiin tiiviissä aikataulussa.
– Maanrakennustyöt aloitettiin
viime kesänä. Siitä on kulunut vajaa vuosi ja nyt laitos on valmis
otettavaksi käyttöön, tiivistää hankkeen projektipäällikkö Stanislav Lysak Gasumilta.
"
Varastojen ollessa täynnä LNG:tä
riittää lähes neljänkymmenen
kuljetusrekan tankkaamiseen.
Tehokkaampaa tuotantoa
Uusi tuotantoyksikkö toimii edeltäjäänsä tehokkaammin. Maakaasu muutetaan nestemäiseen olomuotoon pudottamalla kaasun
lämpötila nestemäisen typen avulla vähintään -147 C-asteeseen.
– Uusi laitos käyttää kaksi kiloa typpeä yhden maakaasukilon nesteyttämiseen. Aiempi laitos tarvitsi vastaavaan määrään
tuottamiseen kolme kiloa typpeä, Stanislav Lysak kuvailee.
Tuotantolaitoksen hyötysuhdetta nostaa myös se, että kaasun
puhdistuksessa, nesteytetyn maakaasun varastoinnissa sekä tank14
kauksen yhteydessä höyrystyvä hukkakaasu otetaan talteen.
– Aiemmin tämä ylimääräinen kaasu poltettiin soihdussa.
Nyt otamme sen talteen ja ohjaamme putkea pitkin öljynjalostamolle, jossa kaasu voidaan hyödyntää energianlähteenä tuotantoprosesseissa.
Tuotevarasto lisää
toimitusvarmuutta
Tuotantolaitoksenyhteyteenrakennettiin
mittava LNG:n tuotevarasto. Kolme sikarinmuotoista säiliötä vetää yhteensä noin
2 000 kuutiometriä nesteytettyä maakaasua.
Varastojen ollessa täynnä LNG:tä riittää lähes neljänkymmenen kuljetusrekan tankkaamiseen. Tämä tuo joustavuutta laitoksen toimintaan. LNG:n toimitukset eivät häiriinny, vaikka tuotantoa täytyisi rajoittaa huoltoseisokin ajaksi.
Suurella varastokapasiteetilla on merkitystä myös maakaasun
toimitusvarmuuden näkökulmasta. LNG:n avulla maakaasun toimittaminen voidaan turvata, vaikka kaasun siirtäminen putkea
pitkin käyttökohteeseen estyisi väliaikaisesti esimerkiksi putkistoon tehtävien huolto- tai liitostöiden vuoksi.
Tällöin maakaasu kuljetetaan alueelle nesteytettynä ja syötetään höyrystimen avulla käyttökohteen kaasuverkkoon. Porvoon
varastoista kaasua riittää viikon ajaksi, kun verkkoon syöttö tapahtuu 75 MW:n teholla.
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA DREAMSTIME
Kasvava laivaliikenne on lisännyt herkän Itämeren
haavoittuvuutta. Nyt vaaditaan niin matkustaja- kuin
rahtilaivoiltakin lähes rikitöntä liikennöintiä.
Y
K:n alainen merenkulkutoimisto International Maritime Organisation (IMO) on julkaissut sitovat määräykset meriliikenteen polttoaineiden päästöjen vähentämiseksi. Itämeri on nimetty erityiseksi ECA-alueeksi, jota koskevat tiukennetut normit. Itämeren alueella liikennöiviltä aluksilta tullaankin esimerkiksi vaatimaan, että niiden
käyttämä polttoaine sisältää rikkiä enintään 0,1 prosenttia 2015 alkaen.
Myös typpipäästöjä pitää vähentää reilusti.
Gasum tarjoaa ratkaisuksi nesteytetyn maakaasun käyttämistä laivojen polttoaineena. LNG ei sisällä rikkiä, eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä.
– LNG palaa laivojen moottoreissa puhtaasti ja vähäiset päästöt
puoltavat sen käytön lisäämistä suojelua vaativilla merialueilla, toteaa
johtaja Björn Ahlnäs Gasumilta.
– LNG:tä käyttäviä aluksia on jo esimerkiksi Norjassa, joten tekniikka on tutkittua ja turvallista. LNG-moottoriteknikkaa kehitetään
kuitenkin jatkuvasti ja esimerkiksi Wärtsilä on julkistanut LNG-tekniikkaan liittyviä hankkeita.
– Porvoon nesteytyslaitos otetaan käyttöön kesäkuussa ja sen tuotantokapasiteetti riittää Saaristomeren yhteyslauttojen tarpeisiin, kertoo Björn Ahlnäs.
LNG voisi palvella Itämeren liikennettä myös laajemmin. Gasumilla
on valmius laajentaa LNG-logistiikkaansa kasvavan kysynnän mukaisesti. Suunnitelmat tankkauspaikkojen rakentamisesta rannikolle asiakastarpeiden mukaisesti ovat jo valmiina.
Gasum mukana
Itämeri-sitoumuksissa
GasettiTeema
LNG Itämeren avuksi
G
asum on antanut Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta
sitoumuksensa Itämeren tilan parantamiseen. Gasum sitoutuu näin esimerkiksi kehittämään mahdollisuuksia käyttää nesteytettyä maakaasua (LNG) meriliikenteen polttoaineena.
BSAG-säätiö kerää konkreettisia sitoumuksia Itämeren hyväksi julkisinstituutioilta, erikokoisilta yrityksiltä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilta.
Ensin Saaristomerelle
Gasumin ensimmäisenä tavoitteena on saada LNG Saaristomeren uusien yhteyslauttojen polttoaineeksi. Gasum oli keväällä SeaTech-messuilla esittelemässä LNG:n erilaisia käyttömahdollisuuksia. Uusia aluksia
on hankinnassa, koska esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön asettama telakkateollisuustyöryhmä on esittänyt neljän yhteys- ja öljyntorjunta-aluksen tilaamista.
Porvooseen suunnitellaan meriliikennettä
palvelevaa LNG-terminaalia
TEKSTI JUKKA ISOKOSKI KUVA DREAMSTIME
G
asum suunnittelee nesteytetyn maakaasun tuonti- ja jakeluterminaalin rakentamista Porvooseen. Ensimmäiset askeleet hankkeessa otettiin, kun Gasum hankki laitoksen rakentamiseen soveltuvan maa- ja vesialueen Porvoon Tolkkisista.
– Porvoon Tolkkisten alue soveltuu erinomaisesti meriliikennettä
palvelevan LNG-terminaalin sijoituspaikaksi. Tontti sijaitsee Kilpilahden
teollisuusalueen ulkoisen suojavyöhykkeen sisällä ja sopii siten hyvin
teolliseen toimintaan. Lisäksi alueelle on jo olemassa seitsemän metrin
meriliikenneväylä, kertoo johtaja Björn Ahlnäs Gasumilta.
Gasum kaavailee Tolkkisiin etenkin meriliikenteen LNG-tarpeita palvelevaa, maailman mittakaavassa pienehköä tuonti- ja jakeluterminaalia. Nesteytetty maakaasu tuotaisiin Porvooseen todennäköisesti KeskiEuroopan markkinoilta noin 10 000 kuutiometriä vetävillä LNG-tankkereilla. Terminaalin yhteyteen suunnitellaan 10 000–20 000 m3 varastosäiliötä, josta LNG pääsääntöisesti toimitettaisiin erillisellä bunkrausproomulla suoraan satamassa olevaan laivaan. Tolkkisten terminaali palvelisi lähinnä Helsingin, Kotkan ja Haminan sekä Kilpilahden sa-
tamissa käyviä laivoja.
Myös suora tankkaus
terminaalista tai jakelu säiliöautojen avulla
ovat mahdollisia LNG:n
bunkraustapoja.
– Uskomme, että LNG-markkinat kasvavat Itämeren alueella voimakkaasti lähivuosina. Tuontiterminaali täydentäisi oman maakaasun
nesteytyslaitoksemme toimintaa. Vaikka uuden tuotantolaitoksen kapasiteetti on huomattavasti aiempaa suurempi, on se silti rajallinen.
Mikäli Itämeren meriliikenteessä aletaan laajemmin hyödyntää polttoaineena puhdasta maakaasua, tarvitsemme oman tuotannon ohelle myös LNG:n tuontia, Björn Ahlnäs kuvailee.
Gasumin terminaalihanke on vielä alkuvaiheissa. Neuvottelut kaavoittajan kanssa on aloitettu. Seuraavaksi ovat vuorossa erilaisten lupahakemusten valmistelu ja laitoksen perussuunnittelun käynnistäminen.
Terminaali valmistuisi aikaisintaan 3–4 vuoden päästä.
"
LNG-markkinat kasvavat
Itämeren alueella
voimakkaasti lähivuosina.
15
Gasum tukee tutkimustoimintaa
TEKSTI SARI SIITONEN GRAFIIKKA JA KUVA GASUM
Gasum Oy:n maakaasurahastosta myönnettiin
tänä vuonna yhdeksän apurahaa, arvoltaan
yhteensä 67 000 euroa. Apurahojen saajat
julkistettiin Tekniikan edistämissäätiön juhlassa
Finlandia-talolla 24. toukokuuta.
G
asumin tavoitteena on tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tuottajaksi panostamalla voimakkaasti biokaasuun ja puuta
kaasuttamalla saatavan bio-SNG:n tuotantoon.
Asiantuntija-arvioiden mukaan biopohjaisten
kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa
on ainakin 14 TWh, mikä on kolmannes tämänhetkisestä maakaasun käytöstä.
LNG eli nesteytetty maakaasu soveltuu muiden kaasumaisten
polttoaineiden varapolttoaineeksi. Se tarjoaa myös mahdollisuuden vastata laivaliikenteen kiristyviin päästörajoituksiin.
Olemassa oleva maakaasuverkosto on ylivertaisen tehokas ja
ympäristöystävällinen energiansiirtojärjestelmä, ja se luo pohjan
myös uusiutuvien kotimaisten kaasujen laajamittaiselle käytölle.
Maakaasuverkon avulla bioenergia voidaan siirtää Etelä-Suomen
tiheästi asutuille alueille ilman liikenteen haittavaikutuksia.
Maakaasuverkkoon syötettävät biopohjaiset kaasut vastaavat
koostumukseltaan maakaasua ja soveltuvat käytettäviksi kaikissa
samoissa kohteissa kuin maakaasukin. Erityisen hyvin biopohjaiset kaasut sopivat jaeltavaksi liikenteen polttoaineeksi maakaasun
tankkausasemaverkoston kautta.
VETY
BIOSNG
BIOKAASU
MAA
KAASU
CO2 TALTEENOTTO
(CCS, Carbon Capture
and Storage)
LNG
Siirtologistiikan tehokkuus
Energiatehokkuus
Lähipäästöjen minimointi
Poltto- ja jäähdytystekniikoiden kehityksessä tärkeimmät tavoitteet ovat
päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuus.
Nykyisin käytössä olevissa maakaasukäyttöisissä kombivoimalaitoksissa ja kondenssikattiloissa energiatehokkuus on huippuluokkaa. Energiatehokkuus ja päästöjen vähentäminen ovat
keskeisiä tavoitteita myös uusia poltto- ja jäähdytystekniikoita
kehitettäessä. Vety- ja polttokennoteknologiat sekä hiilidioksidin
talteenotto ja varastointi (CCS) tulevat pitkällä tähtäimellä tarjoamaan merkittäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen.
16
Gasum panostaa kestävien energiaratkaisujen tutkimukseen.
Maakaasurahaston apurahat:
Juho-Matti Uuksulainen Metropolia-ammattikorkeakoulusta on
selvittänyt opinnäytetyössään absorptiokylmäkoneiden käyttöä
kiinteistöjen jäähdytyksessä ja havainnut kaasukäyttöisten absorptiolaitteistojen kilpailukyvyn parantuneen viime vuosina.
Juha Vettenniemi Itä-Suomen yliopistosta tutkii väitöskirjassaan, kohtaako liikennepolitiikka arjen liikkumiskäytännöt
pääkaupunkiseudulla. Työssä selvitetään muun muassa, johtavatko liikenteen ohjauskeinot henkilöautojen ympäristövaikutusten vähentymiseen esimerkiksi ohjaamalla maakaasun ja biokaasun käyttöön liikenteen polttoaineina.
Kalevi Kankkunen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta
(LUT) tekee diplomityötä maakaasun liekittömän polton (engl.
High Temperature Air Combustion, HiTAC) numeerisesta mallintamisesta. Polttotapaa pidetään lupaavana mahdollisuutena pienentää maakaasun ja biokaasun polton typenoksidipäästöjä.
Kirsi Kokkonen (LUT) tekee väitöskirjaa osaamisten yhdistämisestä ja verkostoitumisen tukemisesta bioenergialiiketoiminnassa. Verkostoitumisella on ratkaiseva merkitys myös biokaasuliiketoiminnan kehittämisessä.
Ville Uusitalo (LUT) arvioi väitöskirjatyössään biomassan erilaisten energiahyödyntämismuotojen soveltuvuutta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten biokaasuja ja biopolttoaineita tulisi ohjata energiakäyttöön sekä arvioida biopotentiaalien
hyödyntämiseksi tarvittavia tukitoimia.
Jan Hummelstedt Åbo Akademista tekee diplomityötä ylikriittisessä vedessä tapahtuvan kaasutuksen (SCWG, Supercritical Water Gasiication) kaasutuslaitteen tehostuksesta. Kaasutusteknologian avulla voidaan kaasuttaa märkää biomassaa lähes
täydellisesti. Teknologian tekee bio-SNG:n tuotannon näkökulmasta erittäin kiinnostavaksi kaasutuksen tuotekaasun korkea
metaanipitoisuus.
Ilkka Hannula tekee Aalto-yliopistolle väitöskirjaa uusiutuvan vedyn ja synteettisen maakaasun (bio-SNG) valmistamisesta biomassaa kaasuttamalla. Työssä tarkastellaan muun muassa
bio-SNG:n tuotannon teknistaloudellista kannattavuutta erilaisilla synteesireittien yhdistelmillä.
Anne Penttilän (Aalto-yliopisto) väitöskirjatyön tavoitteena
on hapankaasu (CO2, H2S)-alkanoliamiini-vesi-systeemin mallintaminen. Työ liittyy läheisesti sekä biokaasun tuotantoon että hiilidioksidin talteenottoon.
Sanni Eloneva Aalto-yliopistosta tutkii väitöskirjassaan hiilidioksidin vähentämistä mineraalien karbonoinnin avulla. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää hiilidioksidin mineralisoimismenetelmä, joka tuottaa puhdasta kalsiumkarbonaattia terästeollisuuden kuonista. Kalsiumkarbonaattia käytetään esimerkiksi
metsäteollisuudessa paperin pinnoitteena.
Nautitaan kesästä!
IDEA
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJÄT,, DREAMSTIME JA TURKU ENERGIA/ESKO KESKI-OJA
Kesään kuuluvat niin rennot piknikitt kuin
kulttuuririennotkin. Aurinko antaa energiaa,
mutta on kaasukin monessa mukana.
a.
Piknikille ja grilliin
K
un piknik-korin sisältö kootaan maakaasua käyttävien
yttävien
valmistajien tuotteista, mukaan mahtuvat esimerkiksi:
merkiksi:
• Vuoden tähtituote 2010, Vaasan Saaristolaispalat. Tee leipien täyt•
•
•
•
teeksi tahna savusilakoista ja smetanasta, maustaa tillillä ja ruohosipulilla. www.vaasan.i
Makeaksi palaksi sopii Primulan Kotoinen Suklaaruutu
ruutu juuri sellaisena kuin
se aina kotona tehtiin. www.primula.i
Juomaksi Sinebrychoin Bonaqua-uutuus, Mansikka-Raparperi.
kka-Raparperi.
www.sinebrychof.i
Sormien ja suiden pyyhkimiseen Havin raikkaita Koivunlehti-lautasliinoja.
www.suomenkerta.i
Kun päätät virittää kesäkeittiön kaasugrillin, hyvät vinkit löytyvät HK Ruokatalon osoitteesta www.tiesydameen.i. Kesän uutuus on pekoninen Kabanossi Karski -grillimakkara, jonka kanssa maistuu kaali-porkkanasalaatti.
KAUPUNKI TUTUKSI!
Kaasukellolla kohdataan!
T
Turun kaasukello avaa
ovensa musiikille ja yleisölle.
urun satavuotias kaasukello avaa ensi kertaa ovensa yleisölle konserttitilana elokuussa. Turun musiikkijuhlien Alussa oli
henkäys -konsertti tuo paikalle kolme taitavaa muusikkoa:
tenori Topi Lehtipuun, klarinetisti Karin Dornbuschin ja hanuristi Mikko Luoman, sekä ilmavan ohjelmiston.
Helsingin Suvilahden kaasukellojen ympäristössä on meneillään maaperän puhdistus ja kunnallisteknisen verkoston uusiminen. Flow Festival valtaa Energiakentän 13.–15.8.
www.tmj.i
www.lowfestival.com
PRIZE 2010
Kymmenen
tapaa kuvata
P
ysäyttäviä valokuvia kymmeneltä nuorelta kuvaajalta on
esillä Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa. Kyseessä ovat ensimmäisen EMMA Prize -kuvataidekilpailun
inalistit.
Kaupunkijunan
kyytiin
L
appeenrannassa huristellaan jälleen
katujunalla 13.6. alkaen. Kaksivaunuinen, maakaasukäyttöinen juna liikennöi Hiekkalinnan ja Linnoituksen välisellä
reitillä maanantaisin kello 12–17 ja tiistaista sunnuntaihin kello 10–17. Lähdöt Hiekkalinnasta tasatunnein. Uutta ovat kuulokkeet, joiden kautta voi kuunnella reittiselostusta ja kaupungin historiaa kuudella
eri kielellä.
http://hiekkalinna.lappeenranta.i
Emma Prize -inalistit, 18.6.–29.8.2010.
www.emma.museum
© Mikko Rikala
17
Varpion Puutarha työllistää
Orimattilassa ympäri
vuoden 13 työntekijää.
Työn touhussa Chalita
Laurila (vas.), Sa-Ngima-Ii ja
Jarmo Paappanen.
Viidakkotunnelmaa
Varpion puutarhassa
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT TARMO VALMELA
Kurkut kypsyvät maakaasun lämmössä
tasaisen vihreiksi ja hyvänmakuisiksi.
Kotimaista kasvihuonekurkkua syödään
vuodessa noin kuusi kiloa henkeä kohden.
Kesällä kurkun kulutus kasvaa.
Y
Hannu Varpio on kasvihuonekurkkujen kasvattaja jo toisessa polvessa. Alan kova kilpailu ja
energian hinnan nousu tuovat uusia haasteita kannattavuudelle. – Onneksi suomalaiset haluavat
syödä kotimaista kurkkua.
18
rittäjä Hannu Varpion työpaikka Varpion Puutarhalla muistuttaa viidakkoa. Kasvihuoneessa on tasaisen kosteaa, lämmintä ja valoisaa. Toukokuisena kevätpäivänä aurinkokin tulee esiin pilvien takaa. Nyt kasvuolosuhteet ovat ihanteelliset, kesällä
on jo liian kuuma.
– Istutamme uudet taimet neljä kertaa vuodessa. Kolmen viikon päästä istutuksesta aletaan saada satoa, ja sitten satoa kerätäänkin joka päivä. Hyvänä viikkona kerätään kurkkuja 25 000
kiloa.
9 000 neliön kasvihuoneessa ja pakkaamossa on 13 työntekijää.
– Varpion Puutarha Oy:llä on myös Lohjalla kasvihuone, jossa veljeni on nyt vetäjänä. Kasvihuoneviljely aloitettiin siellä, mutta vuonna 1987 päätimme isän kanssa rakentaa toisen kasvihuoneen tänne Orimattilaan. Tontti hankittiin kaupungilta ja maakaasulinja oli juuri vedetty. Silloin maakaasu oli paras vaihtoehto kasvihuoneen lämmitykseen. Edelleenkin maakaasu on käte-
Orimattila on
maakaasukaupunki
U
Kasvihuonekurkku vaatii menestyäkseen tasaisen ilmankosteuden, vähintään 23 astetta
lämpöä ja runsaasti hiilidioksidia.
"
Kasvihuoneessa voidaan hyödyntää myös
puhtaasti palavan maakaasun hiilidioksidi.
vä, helppohoitoinen ja turvallinen energialähde. Hinta ei nyt ole
niin kilpailukykyinen, Hannu Varpio kertoo.
Lämpöä ja hiilidioksidia
Varpion Puutarhan kolme kasvihuonetta lämpiävät putkissa kiertävän kuuman veden avulla. Vesi kuumennetaan kahdella maakaasukäyttöisellä kattilalla. Toinen kattiloista on 2 megawattia ja
toinen 1,2 megawattia.
Puutarha käyttää vuodessa noin 220 000 kuutiota maakaasua,
joka tulee Orimattilan Lämpö Oy:n kautta. Myös Lohjan kasvihuoneessa käytetään lämmityksessä maakaasua.
– Maakaasukattiloita ei tarvitse huoltaa, eikä niiden käyttö
vaadi henkilökuntaa. Toinen vaihtoehto voisi olla joku kiinteä
polttoaine, ehkä lähinnä hake, mutta se sitoisi henkilökuntaa,
Hannu Varpio miettii.
Kasvihuoneessa voidaan hyödyntää palamisprosessissa syntyvä hiilidioksidi, koska maakaasu palaa puhtaasti. Lisäksi tarvitaan puhdasta hiilidioksidia. Hiilidioksidi edesauttaa yhteyttämistä, mikä lisää sadon määrää.
– Kesällä, kun lämpö nousee kasvihuoneessa yli 27 asteen,
joudutaan kattoluukkuja avaamaan ja tällöin hiilidioksidin määrä laskee. Viljelyn kehitykselle olisikin tärkeää keksiä taloudellinen tapa jäähdyttää kasvihuoneita kesällä.
udellamaalla juuri meillä otettiin maakaasu ensimmäisenä käyttöön vuonna 1986, kertoo Orimattilan Lämpö
Oy:n toimitusjohtaja Reijo Hutri ja esittelee Orimattilan
ja Lahden välissä sijaitsevaa Pennalan teollisuusaluetta.
Hänen mielestään maakaasu on yksi Pennalan kasvun
osatekijä.
– Alueelle on viime
vuosina syntynyt monipuolinen logistiikkayritysten keskus. Lama pisti jäihin uusia hankkeita,
mutta uskon, että nekin
viriävät nopeasti, Hutri
kertoo.
Orimattilassa on kaukolämpö tuotettu lähes
100-prosenttisesti maakaasulla. Tänä vuonna aloitetaan bioenergiavoimalan rakentaminen, joka tuottaa jatkossa maakaasulaitoksen rinnalla kaukolämpöä. Orimattilan Lämpö Oy:n
pääomistaja on kaupunki ja loput omistaa Kymenlaakson Sähkö Oy.
– Meillä on Pennalan alueella muovinen 8 barin maakaasuputki, jonka kapasiteetti riittää 20 megawattiin saakka, eli
meillä on vielä varaa lisätä maakaasun käyttöä.
– Maakaasustamme 42 prosenttia käytetään lämmön tuotantoon ja loput suoramyyntiin. Suoramyynnistä 58 prosenttia suuntautuu teollisuuden käyttöön. Kasvihuoneasiakkaita
on lähinnä vain Varpion Puutarha, jonne menee 15 prosenttia. Loppu on pientalojen sekä liike- ja julkisten rakennusten
käytössä.
"
Orimattilassa
on kaukolämpö
tuotettu lähes
100-prosenttisesti
maakaasulla.
Vaativa ja herkkä
Kasvihuonevihannesten viljely vaatii erikoisosaamista ja paljon
työtä. Kurkun kasvatuksessa pitää koko ajan olla tarkkana, koska
se on erityisen herkkä kasvitaudeille ja tuholaisille.
– Kilpailu alalla on kovaa ja keskusliikkeet painavat hintoja alas. Viljelijää harmittaa se, että markkinoiden vaatimuksissa määrä alkaa mennä laadun edelle. Meillä on kuitenkin periaatteena, että loppukäyttäjä saisi mahdollisimman hyvää ja tasalaatuista kurkkua. Koko ketjussa on tärkeää se, ettei kurkkuja
saa varastoida liian pitkään. Siksi käytämme jakelussa tehokkaita pieniä tukkuja.
Varpion Puutarhan kurkkuja on tarjolla Lahden alueella ja
Kymenlaaksossa sekä pääkaupunkiseudulla ja Savossa.
Reijo Hutri toteaa Orimattilan sijaitsevan pääkaupunkiseutuun
ulottuvalla kasvukäytävällä ja paikkakunnan asukasmäärän
kasvavan tasaisesti. Maakaasu on yksi alueen menestystekijöistä.
19
MARKKINAT
KOONNUT SONJA HELLÉN-NIEMINEN, MINNA OJALA, OSSI SAVOLAINEN JA ARI SEPPÄNEN GRAAFI GASUM KUVAT DREAMSTIME
Plussa- ja jälkimarkkinakaupassa
"
vilkas alkuvuosi
MWh
Kylmä talvi ja pörssisähkön
kohonnut hintataso vauhdittivat
maakaasun myyntiä.
Gasum Plussan myynti 2008–2010
600 000
500 000
400 000
2008
2009
2010
300 000
200 000
100 000
0
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu
Kesäkuu
O
Heinäkuu
dotettua kylmempi talvi ja pörssisähkön kohonnut hintataso vauhdittivat maakaasun myyntiä alkuvuodesta.
Nord Poolin Suomen aluehinta oli tammikuussa 65,8 €/MWh
ja pörssisähkö maksoi yksittäisinä tunteina jopa 1100 €/MWh. Tämä näkyi myös lyhyen kaupan puolella. Tammikuussa tehtiin Plussa-kaupan
historian suurin kuukausimyynti 519 GWh. Kauppojen lukumäärä oli yli
11 000 kappaletta.
Maakaasun myynti jatkui vielä helmi- ja maaliskuussakin korkealla tasolla. Tosin maaliskuussa myyntiä pienensivät jonkin verran ahtaajien lakosta johtuneet metsäteollisuuden tuotannonrajoitukset.
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu Marraskuu Joulukuu
Lyhyen kaupan tuotteiden osuus koko maakaasun myynnistä nousi
tavallista suuremmaksi alkuvuoden aikana. Gasum Plussan osuus oli 9–10
prosenttia kokonaismyynnistä tammi–helmikuussa, kun se normaalisti on
noin 3 prosentin tasolla. Lisäkaasun osuus vastaavana aikana oli 9–11 prosenttia ja jälkimarkkinakaupan 1,2–1,4 prosenttia.
Lämpötilaltaan hyvin erilaiset talvet tuovat haasteita maakaasutilauksia tekeville. Kaasupörssissä tapahtuvan kaupankäynnin avulla voidaan
korjata yli- tai alitilauksia ja ennakoimattomia muutoksia kaasun tarpeessa.
Aktiivinen ja oikea-aikainen toimiminen jälkimarkkinoilla palkitaan kustannussäästöillä sekä lisäenergian hinnassa että siirtomaksuissa.
Mittava huoltoseisokki
Neste Oilin Porvoon jalostamolla
G
asumin oma huoltoryhmä osallistui Neste Oilin mittavaan
huoltoseisokkiin keväällä. Enimmillään P
Porvoon
orvo
or
voon
on ja
jjaalostamon alueella laitteita huolsi 2 500 työntekijää. Gasumlaiset ahersivat paineenvähennysasesemien kimpussa.
Jalostamon seisokki tarjosi Gasumille
mahdollisuuden tavallista perusteellisempiin huoltotoimenpiteisiin, joita ei voida toteuttaa jalostamon käynnin aikana. Huolto- ja
kunnossapitotoimenpiteiden tarkoituksena oli
varmistaa häiriöttömät maakaasun toimitukset yhdeshdessä Suomen suurimmista maakaasun käyttökohteista.
eista.
20
Seisokin ja huoltotöidenkin aikana maakaasutoimitusten tuli
jatkua: Gasumin oma LNG-tuotanto toimi lähes normaalisti
ja myös Nesteellä oli omaa, tosin normaalitilanteeseen
verrattuna hyvin pienimuotoista maakaasun käyttöä.
Ratkaisuna poikkeustilanteessa oli siirrettävä pvasema, ”Sinikka”, joka kytkettiin huoltotöiden ajaksi varsinaisen pv-aseman rinnalle. Laite on varsin hyvin varusteltu ja siinä on esimerkiksi paineensäädön, määrämittauksen, kaasun suodatuksen ja lämmityksen laitteism
tot sekä
s
sekä tarvittavat turvalaitteet. Laite kytketään kaukovalvontaan
valvonta
a käytön ajaksi. Sinikan maksimikapasiteetti on 20–30 MW:a
tarvittavasta
tarvittavass painetasosta riippuen.
G
Gasumin
alkuvuosi
ttaloudellisesti vahva
H
yvin kaupaksi käynyt maakaasu ja lyhyen kaupan tuotteiden
suosio siivittivät Gasumin taloudellisesti hyvään tulokseen
ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Gasumin tammi–maaliskuun liikevaihto oli 402,5 miljoonaa euroa eli yli 50 miljoonaa euroa
suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myös tulos kehittyi
hyvin. Liikevoitto oli 54,3 miljoonaan euroa eli 13,5 prosenttia liikevaihdosta, kun se edellisvuoden vastaavana ajanjaksona oli 14,6 miljoonaa euroa eli 4,2 prosenttia liikevaihdosta. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 52,7 miljoonaa euroa (14,4 milj. euroa).
Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana maakaasun myyntihinta nousi viime vuoden vastaavaan verrattuna noin 6 prosenttia.
Talvikaudella
ohjaustoimia
T
aakse jäänyt talvi oli vaiheikas ja haasteellinen myös
Gasumin siirtopalvelujen näkökulmasta. Kaikki ennakkoon tilatut kaasumäärät, eli niin sanotut kiinteät toimitukset toimitettiin asiakkaille vaikeuksitta. Lisäksi kaasua
toimitettiin tehtyjen tilausten yli, enimmillään esimerkiksi
28.1.2010 huipputuntien aikana reilut 50 prosenttia niin sanottuna avoimena toimituksena eli lisäkaasuna. Ohjaustoimia lisäkaasun hinnoittelulla jouduttiin kuitenkin viime talvena tekemään useampia kertoja kuin keskimäärin viime
vuosien aikana on tehty.
Ohjauksella varmistetaan koko siirtojärjestelmän toimitus- ja toimintakyky. Tavoitteena on pysäyttää nopeasta kaasun kysyntätason muutoksesta johtuva trendin omainen rajapaineen lasku. Ohjaustilanteet voitiin lopettaa, kun kaasun
toimitusmäärät Suomeen vastasivat jälleen kaasun käyttöä
ja rajapaine palautui normaalille tasolle.
Olosuhteet vaikuttivat kaasun käyttöön pitkin talvea.
Marraskuussa odotettiin talven pakkasia. Sähkön hinta oli
varsin alhainen ja teollisuuden tuotannonrajoitukset jatkuivat edelleen. Tästä syystä kaasun kulutuskin oli sangen
maltillista.
Joulukuussa sähkön hinta oli selvästi marraskuuta korkeampi. Ulkoilman lämpötila, sähkön hintapiikit sekä teollisuuden loppuvuotta kohden parantuneet käyttöasteet nostivat kaasun kulutuksen lähes normaalille tasolle. Kaasun kulutusta jouduttiin rajoittamaan lisäkaasun hintaohjauksella
kolmena perättäisenä vuorokautena eli 15.–18.12.2009.
Tammikuu oli kylmä ja esimerkiksi kaukolämpöä myytiin 25 prosenttia yli normaalin ja myös sähkön hinta nousi reippaasti. Nämä johtivat kaasun kulutuksen kasvuun.
Myös maakaasua käyttävän teollisuuden käyntiasteet, erityisesti metsäpuolella, olivat varsin hyvät. Kaasun kulutusta jouduttiin rajoittamaan lisäkaasun hinnanohjauksella 20.
ja 28.1. ja samoista syistä kahteen otteeseen myös helmikuussa, 10. ja 19.2.
Maaliskuussa keskilämpötila Etelä-Suomessa oli hieman
tavanomaista kylmempi. Laskenut sähkön hinta ja tuotannonrajoitukset tietyillä teollisuudenaloilla painoivat kaasunkulutuksen suurin piirtein ennakoidulle tasolle.
PUHDAS LIIKENNE
Tankkausasema
Espoon Friisilään
TEKSTI EVELIINA PENNANEN KUVA JUKKA ISOKOSKI
G
asumin uusi maakaasutankkausasema avattiin toukokuussa Espoon
Friisilässä osoitteessa Kuitinmäentie 26. Asema parantaa työmatkalaisten kaasuautoilumahdollisuuksia Länsiväylällä, jossa kulkee päivittäin jopa 70 000 ajoneuvoa.
Friisilän asema on Gasumin 14. ja Suomen 16. maakaasuautojen tankkausasema. Gasumin tavoitteena on nostaa tankkausasemien määrä lähivuosina
30:een ja tarjota myös biokaasua liikenteen käyttöön Suomessa.
Tarkoituksena on lisäksi luoda GasHighWay-hankkeen myötä yhtenäinen
tankkausverkosto Pohjoismaista Välimerelle. Näin kaasuautoilumahdollisuudet laajenevat. Jo nyt lomamatka kaasuautoillen Eurooppaan onnistuu edullisesti ja pienipäästöisesti.
Lähi-ilma
puhtaaksi
"
Kaasuautoilusta ajankohtaista
tietoa ja keskustelua nyt
myös Facebookissa Gasumin
Puhtaampi liikenne -ryhmässä.
– Biokaasun tankkaamisella voidaan merkittävästi edistää Suomen tavoitteita lisätä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä
liikenteessä. Tehdasvalmisteisia kaasuautomalleja on melko hyvin saatavilla ja
myös vanha bensiiniauto voidaan muuttaa kaasukäyttöiseksi, toteaa liiketoimintayksikön päällikkö Jussi Vainikka Gasumilta.
Vainikka muistuttaa, että maa- ja biokaasua käyttävien kaasuautojen yleistyminen esimerkiksi työmatkaliikenteessä sekä joukko- ja jakeluliikenteessä
parantaa lähi-ilman laatua, koska niiden käytöstä aiheutuvat typenoksidipäästöt ovat vähäiset ja hiukkaspäästöt käytännössä olemattomat.
Maakaasun litrahinta on noin puolet bensiinin hinnasta eli noin 70 senttiä. Bensiinin ja maakaasun kulutuksessa ei ole eroa.
Maakaasun tankkausasemien verkosto tihenee koko ajan. Friisilän asema sijaitsee
yhteisellä tontilla Teboilin kanssa.
21
VTT:n kehityspäällikkö Esa Kurkela arvioi, että
synteettisen maakaasun tuottaminen olisi
teknisesti mahdollista muutaman vuoden
sisällä. Eri asia onkin sitten se, onko synteettisen
maakaasun tuottaminen vielä tuolloin
kannattavaa ja mikä on kilpailukyky muihin
biomassan käyttötapoihin verrattuna.
22
Esa Kurkela kertoo kaiken olevan valmiina
synteettiselle maakaasulle
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MARKKU OJALA
Synteettinen maakaasu on uusiutuvana energialähteenä varteenotettava tulevaisuuden
vaihtoehto. Voi olla, että jo muutamassa vuodessa vihreä kaasu virtaa Gasuminkin putkissa.
K
iinnostus uusiutuvia energialähteitä kohtaan on kasvanut selkeästi energian hintojen noustessa. Myös
hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen on johtanut siihen, että uusiutuvista energiamuodoista ollaan entistä kiinnostuneempia, toteaa VTT:n kehityspäällikkö Esa Kurkela.
Suomessa voimakkaan kehitystyön kohteena on ollut synteesikaasun valmistus biomassasta. Synteesikaasua voidaan tehdä esimerkiksi metsätähteistä, puun kuoresta, oljista, energiakasveista ja jopa talousjätteistä. Yksi synteesikaasun käyttömahdollisuuksista on synteettisen maakaasun eli SNG:n (synthetic natural gas) valmistus.
Synteettisen maakaasun tuotantoprosessi on kolmivaiheinen.
Ensin biomassa kaasutetaan leijukerroskaasuttimessa 900 asteen lämpötilassa. Toisen vaiheen tuloksena on synteesikaasun
(H2+CO) ja metaanin (CH4) seos. Kolmannessa vaiheessa eli synteesissä vedystä ja hiilimonoksidista tuotetaan metanointiprosessin avulla metaania eli synteettisesti tuotettua maakaasua.
Synteesikaasun sovellukset
Synteesikaasun tuotantoprosessi mahdollistaa myös monien muiden tuotteiden valmistamisen. Toisen vaiheen jälkeisestä synteesikaasusta voidaan nimittäin tehdä synteettisen maakaasun lisäksi dieselöljyä, vetyä ja erilaisia kemikaaleja.
– Useat yritykset ovat kiinnostuneita synteesikaasun tuotannosta, sillä sen jalostusmahdollisuudet ovat moninaiset. Esimerkiksi Neste Oil, StoraEnso ja Foster Wheeler ovat yhteistyössä rakentaneet Varkauteen 12 MW:n koelaitoksen. UPM ja Andritz/
Carbona ovat myös kehittämässä teknologiaa kohti kaupallista
biopolttonesteiden tuotantoa. Samaa kaasutusteknologiaa voidaan käyttää myös synteettisen maakaasun valmistukseen. Kaasun puhdistusvaihetta täytyy hieman optimoida ja itse synteesivaihe on erilainen.
– On arvioitu, että vuonna 2020 voisi 10–20 prosenttia Suomen liikenteen polttoaineista olla synteesikaasusta jalostettuja.
Hyödynnettävissä muutamassa vuodessa
Synteettisen maakaasun tuotantoprosessi on niin raskas, ettei se
sovellu pienen kokoluokan laitoksiin. Pieneen kokoluokkaan soveltuukin paremmin biokaasu, jota voidaan tuottaa esimerkiksi
maatilojen lannasta ja kaatopaikkakaasuista. Vielä Suomessa ei
olekaan tuotantolaitoksia, joissa synteettistä maakaasua voitaisiin
valmistaa, mutta Kurkela arvioi, että muutaman vuoden sisällä
Suomikin voi saada oman laitoksensa.
– Synteettisen kaasun tuottaminen olisi teknisesti mahdollista vuosikymmenen puolivälin tienoilla. Eri asia sitten on, onko se siinä vaiheessa vielä kannattavaa ja millaiseksi synteettisesti
tuotetun kaasun hinta tulisi muodostumaan. Suuressa mittakaavassa valmistettu synteettinen maakaasu on edullisempaa kuin
biokaasu, mutta sen lopullista hintaa on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida.
Tuotantoprosessin idea on jo vanha. Yhdysvalloissa on ollut
1980-luvulta asti toiminnassa synteettistä maakaasua kivihiilestä tuottava kaupallisen mittakaavan laitos.
SNG:n kehitystyötä on jo pitkää tehty myös muualla Euroopassa. Itävallassa on pieni laitos, jonka avulla tutkitaan erilaisten uusiutuvien polttoaineiden valmistusta. Myös Hollannissa
ollaan erittäin kiinnostuneita synteettisen kaasun sovelluksista
ja Ruotsin Göteborgissa ollaan kilpailuttamassa 20 MW:n tuotantolaitosta.
– Tuntuisi hyvinkin järkevältä tuottaa vihreää SNG-kaasua
myös Suomessa, koska raaka-aine on meillä kaasuputkiston varrella metsissä. Toki synteettistä maakaasua voidaan tuoda Suomeen Venäjältäkin, mutta täältäkin löytyisi raaka-ainetta ihan
riittämiin. Lisäksi kotimainen kaasuntuotanto parantaisi huoltovarmuutta Suomessa. Metsäbiomassaa voidaan kuitenkin käyttää myös nestemäisten polttoaineiden, sähkön ja lämmön tuotantoon. Biomassavaramme tulevat ohjautumaan niihin kohteisiin,
joissa kilpailukyky on pitkällä aikajänteellä paras.
Gasum valmiina
Synteettinen maakaasu voidaan syöttää maakaasuverkkoon ja sitä
voidaan käyttää esimerkiksi maakaasulla käyvissä autoissa ja sitä
polttavissa voimalaitoksissa. Yksi merkittävä näkökohta prosessissa onkin sen kyky hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria. Gasumin siirtoverkossa myös synteettinen maakaasu voidaan
siirtää tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.
Gasum käynnisti viime vuonna selvityksen siitä, millä edellytyksillä se voisi lähteä suurimittaiseen kaasun tuotantoon biomassaa kaasuttamalla. Gasum on mukana myös VTT:n koordinoimassa UCGFunda-projektissa, jossa tutkitaan erilaisten biomassapohjaisten polttoaineiden kaasutusta ja kaasun puhdistusta
sekä arvioidaan eri lopputuotteisiin tähtääviä prosesseja. Yhtenä
selvittelyn kohteena on synteettinen maakaasu.
Tavoitteena on, että Gasumilla olisi valmius puhdistetun biokaasun vastaanottamiseen verkkoonsa ensi vuoden aikana. BioSNG:n koostumus ei poikkea merkittävästi biokaasusta, joten
myös sitä voidaan ottaa vastaan heti tuotannon käynnistyttyä.
23
GASSI
Maakaasu on grillaajallekin edullinen vaihtoehto
TEKSTI KAISA RIIKILÄ KUVAT DREAMSTIME, WEBER
Maakaasugrillissä valmistuu nopeasti perheen kesäinen lounas.
M
aakaasu on oivallinen energialähde myös grillikokeille. Maakaasuverkkoon liitetystä grillistä ei kaasu lopu koskaan kesken. Maakaasu on sitä paitsi noin 50 prosenttia
halvempaa kuin nestekaasu eikä pulloja tarvitse kanniskella vaihtoon.
Gasum on Weber-maakaasugrillien
jälleenmyyjä Suomessa. Jos kiinteistössä on olemassa maakaasuliittymä, grillin
Genesis® E-310
on erinomainen
ruostumaton
kaasugrilli.
ARTO
Arto
Riikonen
työskentelee
Gasumilla
asiakaspalvelupäällikkönä.
Kesäriskeihin varautuminen
K
yllä elämä olisi vaarallista, ellei joku aina antaisi ohjeita ja varoituksia, miten pitäisi kussakin hetkessä menetellä ja käyttäytyä.
Päivittäin on varoituksia tuulista, sateista, ukkosista, liukastumisista. Ja monesti niiden hallinta ja tiedottaminen on alueen haltijan tai
omistajan vastuulla.
Niin paljon on viime aikoina tämän kirjoittajalla huonoa tuuria ollut,
että on pakko varautua erityisen huolella kesän tapahtumiin. Kun ja jos
kotitilalleni ja loma-asunnolleni Joensuun koillispuolelle Kontiolahteen tulisi vieraita, niin varmaan minun
pitää kouluttaa heidät kaikkiin mahdollisiin turvallisuusriskeihin. Meillä voi nousta ukonilma, meillä voi
hukkua jokeen, jos on pinnan alla pidempään kuin
hengityksen pidätys sallii. Meillä voi kohdata kyykäärmeen. Karhujakin on tavattu monet kerrat. Meillä voi
polttaa takapuolensa saunankiukaaseen. Meillä voi
saada tikkuja kämmeneen, jos halkoja huolimattomasti hipelöi. Meillä
voi kompastua metsän juurakoihin ja saada vaikka roska silmään, jos ei
metsäretkellä kumarru riittävästi puiden oksia kohdatessa.
Ajattelin, että pitäisin vieraillemme tunnin puolentoista esitelmän
metsäisen rantakaistaleen vaaroista. Kypärä olisi tarpeen muun muassa siksi, että puista voi pudota käpyjä päähän. Kypärä on tarpeen myös
savusaunassa. Niissä oven yläkamana on aina niin matala, että siihen
lyö otsansa, ellei lähes konttaamalla sitä ohita.
Suojalasien tarve on itsestään selvyys. Ilman niitä voi vaikka itikka lentää silmään. Itikoita, niitä on kuusimetsän reunustamalla rantatontilla ainakin riittävästi. Riski on siis mitä ilmeisin. Paksut rukkaset on
syytä varata saunaan, puita lisätessä uunin luukku ja sen kahva voi olla kuuma. Vesihanan kahvakin voi olla kuuma, joten rukkaset ovat sitäkin käsitellessä tarpeen.
"
24
liittäminen jakeluverkkoon on helppoa. On kuitenkin tärkeää muistaa,
että liitoksen saa tehdä ainoastaan valtuutettu kaasuasentaja.
Vuonna 1952 Chicagossa perustettu perheyritys Weber valmistaa
grillejä, jotka ovat toiminnoiltaan ja laadultaan alansa edelläkävijöitä.
Weber on alansa markkinajohtaja koko maailmassa.
Weberin grilleissä on rajoitettu 25 vuoden takuu. Polttimoidenkin
takuuaika on 10 vuotta. Jokainen grilli on id-numeroitu yksilö. Huippugrillit ovat säänkestäviä, joten grillikautta voi jatkaa ympäri vuoden.
Markkinoilla on kaksi maakaasulla toimivaa mallia : Genesis E-310
ja Genesis E-320. Niiden hinnat ja ominaisuudet ovat samat kuin vastaavilla nestekaasugrilleillä. Grilleissä on crossover®-sytytysjärjestelmä,
ruostumattomat Flavorizer®-tangot, kaksi työtasoa, kansi, lämpömittari, 6 työvälinekoukkua ja 4 pyörää, joista 2 voidaan lukita.
Genesis® S-320 on Weberin kaasugrillituotannon ruostumaton lippulaiva. Siinä on iso grillausalue ja kolme poltinta. Grillissä voidaan valmistaa lähes mitä tahansa ruokia, esimerkiksi, lihaa, kalaa, kasviksia, pizzoja, leipää ja jälkiruokia. Sivupolttimella voi keittää perunoita tai valmistaa kastikkeen sillä välin, kun grilliruoat kypsyvät.
Genesis® E-310 on erinomainen ruostumaton kaasugrilli talouteen.
Myös se soveltuu lähes kaikenlaisten ruokien valmistamiseen. Grillissä
on musta emaloitu pinta, iso grillausalue ja erittäin runsas varustelu.
Uimahousut ovat näkösuoja, muitta uusin tuoteidea olisi kehittää
semmoinen lannevyö, jossa olisi paksut eristeet takapuolen kohdalla,
ettei vaan vahingossakaan koskettaisi saunan kuumaa kiuasta. Vene- ja
uimalaiturille meno ilman kelluntaliivejä on ankarasti kielletty.
Jos nyt sauna keksittäisiin, sen varmaan joku direktiivi kieltäisi kovin
vaarallisena kodinkoneena. Suomen monen miljoonan kiuasta ja takkaa
odottaakin pian käyttökielto, koska ne eivät täytä päästödirektiiviä. Ne
olisi pitänyt aikoinaan, vanhimmat yli sata vuotta sitten, tyyppihyväksyttää ja päästömittauttaa.
Odotettavissa on, että nuotiotulta eräretkillä ei
ole lupa sytyttää, ennen kuin se tapahtuma on
EU:n tyyppihyväksymä ja päästömittauksin sallittu. Parfyymeitä pitää valikoida harkiten, etenkin jos niillä on tarkoitus hätistellä itikoita. Itikkaöljyilläkin tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia
kasvihuoneilmiöön. Pitkävartiset kumisaappaat tai mieluummin metsurikengät pitää jokaisella olla. Pihalla voi kohdata kyykäärmeen.
Ruohonleikkuria ei pidä käynnistää noin vain. Direktiivin mukaan sinun pitää varmistuman, että se voi tapahtua täysin turvallisesti. Jos lapset ovat valvonnan alaisina ja koti- sekä harraste-eläimet ovat kytkettynä, voit harkita ruhonleikkurin käynnistämistä, kertoi Partnerin ohjekirja.
Husgvarnan moottorisahan oppaassa kerrotaan ylen neuvoja antavasti,
että pyörivää teräketjua ei pidä pyrkiä pysäyttämään käsin.
Kaasugrillin kanssa pitää olla varovainen. Melkein satavuotias anoppini oli loma-asunnollani kylässä. Siinä kaslereita grillaillessani hän, siis
anoppini, kulki terassilla takaa ohitse ja kas hän neuvoi minua sanoin:
”Olehan varovainen sen kaasun kanssa”. Ikään kuin en tällä yli 40 vuoden kaasualan kokemuksella osaisi yhtä nestekaasupulloa käsitellä. Onneksi on anoppi, joka huolehtii.
Laiturille meno ilman
kelluntaliivejä on
ankarasti kielletty.
SINUNKAUPAT
V
iidestä edellisestä vuoden gasumlaisesta koostuva raati perusteli
valintaansa muun muassa sillä, että Tero on aivan erityisen aikaansaapa, avulias ja luotettava. Hän on todella oman alansa asiantuntija, nuori ja arvostettu ammattilainen. Tero sai palkinnoksi Anneli Hillin
graiikanlehden nimeltään Tähtitaivas sekä diplomin.
Teron maakaasu-ura alkoi vuonna 1991, jolloin hän oli ensimmäistä
kertaa kesätöissä Kouvolan instrumenttikorjaamolla. Sittemmin häntä
nähtiin useampanakin kesänä Kouvolassa erilaisissa tehtävissä opiskelun lomassa. Tero valmistui tietotekniikkateknikoksi vuonna 1992 Kotkan
teknisestä koulusta, sen jälkeen vuosi vierähti armeijan leivissä ilmavoimien viestikoulussa. Opiskelut jatkuivat Kotkan ammattikorkeakoulussa
ja hän valmistui tietoliikenneinsinööriksi vuonna 1996. Tero teki molempien opiskelujensa lopputyöt Gasumille.
Valmistumisen jälkeen hän työskenteli pari vuotta ilmavoimien teknisessä koulussa, kunnes palasi jälleen Gasumille. Työ järjestelmäasiantuntijana Kouvolassa alkoi vuonna 1998 valvontajärjestelmän parissa ja
jatkuu edelleen.
Näkymättömän työn taitaja
Tero Kinnunen valittiin
Vuoden
gasumlaiseksi
TEKSTI ANNE POIKOLAINEN KUVA TARMO VALMELA
Järjestelmäasiantuntija Tero Kinnunen
Kouvolasta on vuoden 2010 gasumlainen.
Tero sai kuulla uutisen yhtiön koulutuspäivillä
Huollon Paikassa Majvikissä toukokuussa.
Teron töiden painopiste on valvonta- ja toimistojärjestelmien toimintakunnossa pitäminen sekä tietokoneyhteyksien ylläpito eri toimipaikkojen välillä.
– Tämä työ ei näy käyttäjille, jos näkyy, niin silloin se tietää ongelmia,
summasi Tero tehtäviään.
Teron vastuulla on myös Kouvolan konesali, jossa on noin 100 eri palvelinta, osa fyysisiä, osa virtuaalisia, osa testi- ja osa tuotantopalvelimia.
Tero tekee paljon yhteistyötä Kouvolan instrumenttikorjaamon kanssa, korjaamolaiset rakentavat ala-asemia ja Tero niihin valvontajärjestelmäosuuden. Myös tankkausasemat työllistävät, niillekin tehdään ala-asemia ja jälleen Tero rakentaa tietoliikenneyhteydet. Parasta aikaa työn alla ovat LNG -laitoksen uudet tietoliikenneyhteydet.
– Tässä työssä täytyy koko ajan opiskella uutta, sillä tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja nopeutta pitää saada koko ajan
lisää. Gasum on hyvä työpaikka, koska täällä satsataan koulutukseen ja käytössä on viimeisin tekniikka. Se antaa paljon,
mutta luo myös haasteita, toteaa Tero.
Tero on tyytyväinen töihinsä ja erityisen tyytyväinen
siihen, että yhtiöön hankittiin etäneuvotteluyhteydet. Eri
toimipaikkojen välinen ajo on vähentynyt radikaalisti.
Tekniikka kiinnostaa myös vapaalla
Tero asuu maakaasulla lämpiävässä entisessä kotitalossaan Utissa. Perheeseen kuuluvat vaimo Mervi
ja kolme poikaa, Topi (11), Artturi (13) ja Jesse (14),
joiden kanssa Tero touhuaa mielellään kaikenlaista
kivaa. Uusi yhteinen harrastus on kalastus.
– Se on hyvää vastapainoa työlle, iloitsee
Tero.
Uutena perheenjäsenenä joukossa hyörii
seitsemän kuukautta vanha Chihuahua, metsästyskoira nimeltään Jöpö.
Teroa kiinnostaa tekniikka niin työssä
kuin vapaallakin ja hänellä onkin aina työn
alla jokin projekti tai härveli; auto, moottoripyörä tai perämoottori, jota voi rassata. Teron
harrastuksiin kuuluu talvisin laskettelu. Hän on
myös Gasumin Metaanimotoristien jäsen.
25
Asiakassuhdetutkimus 2010:
Asiakaslähtöisyys kehittyy
TEKSTI SONJA HELLÉN-NIEMINEN KUVA DREAMSTIME GRAFIIKKA GASUM
Gasum on onnistunut kehittämään asiakastyytyväisyytensä tasoa
ja se saa kiitosta etenkin hyvästä ja aktivoituneesta palvelustaan.
Asiakassuhdetutkimuksessa asiakkaat toivovat Gasumilta aktiivisempaa
sidosryhmätyötä päätöksentekijöiden suuntaan sekä näkyvyyden lisäämistä
maakaasun yleisen tunnettuuden ja imagon kehittämiseksi muiden
energiamuotojen kanssa käytävässä kilpailussa.
9,5
Toimitusvarmuus
8,9
Henkilöstön ammattitaito
Lupausten pitäminen
8,8
Valvomon toiminta
8,8
8,7
Henkilöstön palveluhalukkuus
8,7
Kunnossapidon toiminta
8,6
Laskutuksen toimivuus
8,5
Laskutuksen selkeys
Gasum Online -järjestelmä
8,4
Joustavuus ongelmatilanteissa
8,4
8,3
Toiminnan asiakaslähtöisyys
Tiedottamisen avoimuus
8,2
Markk/esittelymateriaali
8,2
Yhteydenpidon aktiivisuus
8,2
Hintakilpailukyky
G
asum teetti maalis–huhtikuussa Corporate Image
Oy:llä asiakassuhdetutkimuksen. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna ja siihen osallistui 109
Gasum Oy:n tukkukaupan asiakasta. Sen avulla
selvitettiin asiakkaiden tyytyväisyyttä Gasumin
toimintaan, tuotteisiin, viestintään ja maakaasun hinnoittelujärjestelmään.
Kokonaisuutena Gasumin saamat arviot olivat kehittyneet
myönteisesti kahden viime vuoden aikana. Erityisesti asiakaslähtöisyyden, palveluhalukkuuden, yhteydenpidon aktiivisuuden sekä tiedottamisen avoimuuden koettiin selvästi kehittyneet vuodesta 2008, jolloin vastaava tutkimus toteutettiin edellisen kerran.
Useimmissa muissakin tekijöissä oli myönteistä kehitystä lukuun
ottamatta maakaasun kilpailukyvylle annettuja arvioita.
Gasumin www-sivut ja Online-palvelu olivat tuttuja valtaosalle haastatelluista. Tiedon löydettävyyttä sivuilta pidettiin varsin hyvänä. Online-palvelujen osalta vastaajat kiittelivät oman
kaasun käytön seurannan toimivuutta, mutta toivoivat sivuille li-
26
2010
2008
Tyytyväisyys
Gasumin
toimintaan
Haastateltavilta kysyttiin,
miten tyytyväisiä he ovat
Gasumin toimintaan 16 eri
ominaisuuden osalta.
Arvioita pyydettiin
kouluarvosanoilla 4–10.
6,8
sää selkeyttä. Verkkosivuille toivottiin lisää tietoutta liikennekäytöstä, kuluttajalaitteista ja maakaasun hintaennusteista.
Lyhyen kaupan tuotteiden ja suojaustuotteiden tunnettuus ja
tyytyväisyys olivat hyvällä tasolla. Uudet energiamarkkinaraportit
saivat erityistä kiitosta. M2010-hinnoittelujärjestelmän kehittämiseen otettiin mukaan asiakkaita, joka näkyi myös tuloksissa. Arvosanat M2010-järjestelmälle olivat hyvää tai tyydyttävää tasoa.
Vuositilaukseen liittyvä asiakaspalvelu, kuten uuden toimitussopimuksen solmiminen, tekninen tuki sekä vuositilauksen tekeminen Online-järjestelmässä, saivat korkeat arvosanat.
Tutkimuksen antama palaute tukee Gasumin pitkäjänteistä pyrkimystä avoimempaan tiedottamiseen ja aktiiviseen vuorovaikukseen asiakkaiden kanssa. Huoli maakaasun kilpailukyvystä ja asemasta tulevaisuudessa muun muassa valtiovallan tekemien veroratkaisujen osalta on yhteinen asiakkaidemme kanssa. Uusien tuotteiden osalta jatkamme panostusta maakaasun
liikennekäyttöön sekä biokaasun tuotteistamiseen ja tuomiseen
markkinoille.
Biokaasu on
LYHYESTI
uusiutuva energialähde
KOONNUT MINNA OJALA
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA BIOVAKKA
Lehtonen Kouvojen
uudeksi päävalmentajaksi
K
ouvolan Kouvot on valinnut uudeksi päävalmentajaksi Jyri Lehtosen (36). Lehtonen on toiminut aiemmin Korihaiden päävalmentajana. Ennen valmentajauraansa hän pelasi ammattilaisena
Suomessa, Saksassa, Belgiassa, Ranskassa ja Espanjassa.
Kouvot pokkasivat prossia kaudenSM-otteluista. Gasum tukee Kouvojen toimintaa.
Millennium-palkinto
jaetaan kesäkuussa
S
uomalainen Tekniikan Akatemian jakama Millennium-palkinto on
yksi maailman suurimmista teknologiapalkinnoista. Ehdokkaat
tämän vuoden palkinnon saajiksi ovat professorit Sir Richard
Friend, Stephen Furber ja Michael Grätzel.
Voittaja julkistettiin 9. kesäkuuta. Gasum on Tekniikan Akatemia
-säätiön yritysyhteistyökumppani.
Gasum osallistuu CLEEN-hankkeisiin
E
nergia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEEN Oy:n mittaus-, monitorointi- ja ympäristötehokkuus
-tutkimusohjelman (MMEA) tavoitteina on kehittää uusia mittaus- ja seurantajärjestelmiä ympäristötehokkuuden arviointiin. Gasumin
mielenkiinnon kohteena ohjelmassa on, kuinka biokaasun ympäristötehokkuutta voidaan mitata koko polttoaineketjun aikana. Tavoitteena
on luoda dynaaminen malli, joka pystyy hallitsemaan suuren määrän
tuote- ja ympäristötietoa ja auttaa siten seuraamaan ja arvioimaan eri
raaka-ainelähteistä peräisin olevan biokaasun ympäristötehokkuutta.
NIMITYKSET
Insinööri (AMK) KRISTOFER PÖYSTI on nimitetty huoltoteknikoksi Imatran
vastaanottoasemalle 3.5.2010 alkaen.
Insinööri (AMK) TERO TIKKA on nimitetty projekti-insinööriksi
investointiosastolle 10.3.2010 alkaen. Tero työskentelee Kouvolan
maakaasukeskuksessa.
HENNAMARI HAVERINEN on nimitetty sihteeriksi Espoon pääkonttoriin
talousosastolle 22.3.2010 alkaen.
OLLI MÄKITUURI on nimitetty Helsingin aluepäälliköksi 1.4.2010 alkaen.
Olli toimi aiemmin huoltomestarina Hyvinkään huoltokeskuksessa.
Putkiasentaja ANTTI KESSELI on nimitetty huoltoasentaja-hitsaajaksi
Hyvinkään huoltokeskukseen 19.4.2010 alkaen.
Mekaanikko KIMMO VIITANEN on nimitetty huoltoasentaja-hitsaajaksi
Tampereen huoltokeskukseen 1.6.2010 alkaen.
Gasum työllistää kesän 2010 aikana yli 60 kesätyöntekijää. Mukana on
monia aikaisimpinakin kesinä Gasumilla kesätöitä tai opiskeluun liittyvää harjoittelua tekeviä nuoria ja alan opiskelijoita.
Harri Hagman on toiminut kahdeksan kuukautta
Biovakka Suomi Oy:n toimitusjohtajana. Biovakka
ja Gasum suunnittelevat noin kymmenen biokaasulaitoksen rakentamista Suomeen lähivuosina.
Ehdottomasti tärkein asia on se, että biokaasu
on uusiutuva, kotimainen energialähde.
Mitkä ovat kolme
Sen valmistuksessa käytetään raaka-aitärkeintä asiaa biokaasussa?
neena sellaisia biohajoavia jakeita, joita ei muulla tavoin voida hyödyntää.
Toiseksi biokaasua voi hyödyntää energiana sellaisenaan. Kolmanneksi Biovakka voi Gasumin kanssa yhteistyössä rakentaa biokaasulaitoksia, joissa tuotetaan
puhdasta, tehokasta ja ympäristölle ystävällistä liikennepolttoainetta.
Yksinkertaisesti sanottuna: jalostettuna
loistavasti. Toiveena on, että valtiovalta tarifeja ja polttoaineverotuspäätöksiä miettiessään ohjaisi polttoaineen
käyttöä biokaasun suuntaan. Ainakaan
päätöksillä ei saa estää kotimaisen ja puhtaan liikennepolttoaineen käytön laajentamista.
Miten biokaasu sopii
liikennekäyttöön?
Se näyttää hyvältä, koska molemmat
ovat puhtaita ja ympäristölle edullisia
polttoaineita. Biokaasu on täysin kotimainen tuote, joten se täydentää hyvin
maakaasun käyttöä. Pyrimme Gasumin
kanssa rakentamaan lähivuosina kymmenkunta biokaasulaitosta Suomeen. Näin biokaasun volyymi saadaan
isommaksi ja sen painoarvo energialähteenä kasvaa.
Millaisena näet
maakaasun ja biokaasun
yhteisen tulevaisuuden?
Biokaasun tuottamisessa käytettävä
prosessi on suoraviivainen ja sen tekniikka on toimivaa. Biokaasu sisältää
tyypillisesti 65 prosenttia metaania ja
35 prosenttia hiilidioksidia. Eniten kehitystyötä tarvitaan kuitenkin jatkossakin siinä, miten voidaan
älykkäällä tavalla yhdistää kaasuntuotanto ja prosessissa syntyvän
mädätteen jalostaminen turvallisiksi kierrätysravinteiksi. On iso haaste ottaa
prosessista talteen typpi ja fosfori ja ohjata ne uudelleen kiertoon. Tämä on
Biovakan yksi kilpailuetu muihin alan toimijoihin verrattuna.
Miten biokaasulaitosten
tekniikka on edistynyt?
Olen vannoutunut kaasuautoilija. Sain
käyttööni Biovakan ensimmäisen kaasuauton ja ihastuin siihen täysin. Se on
hiljainen ja helppo ajettava. Kun Gasum
avasi Lohjan Muijalaan tankkausaseman, on tankkaaminen tullut käteväksi. Nyt ajan noin 95 prosenttia maakaasulla ja vain 5 prosenttia
bensiinillä. Bensiini on auttamatta jäänyt varapolttoaineeksi. Yhdellä tankkauksella maakaasua ajaa noin 300 kilometriä. Maakaasuputki vedettiin kotini lähelle, ja nyt otankin selville, millaisia palveluja Gasumilla on tarjota omakotitaloasukkaalle.
Millainen kaasumies itse olet?
27
RATKAISU: www.gasum.fi/julkaisuja