liikuntapaikat - Vesiopas
ALANSA YKKÖNEN 1 /2012 Turku remontoi uimahallista liikuntapaikan, ei kylpylää, Oskari sivulla 36 Nummi sanoo. sivu 14 Espoo muuttaa Turuntietä kaduksi kymmenillä miljoonilla sivu 22 Vuorekseen rakentuu ainutlaatuinen hulevesipuisto sivu 40 Kajaani uudistaa keskustansa 2026 mennessä sivu 36 Rajapinnat auki ja kunnan tuottama tieto hyötykäyttöön sivu 44 Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä HIILINEUTRAALIT LASKULINJAT sivu 6 DEPOLOX POOL VARAA OLLA ILMAN? Pienempi kloorinkulutus, vakaampi säätö ja suurempi luotettaetta-vuus antavat käyttövarmemman laitoksen, paremman omavalaval-vonnan ja matalammat käyttökustannukset. Onko teillä varaa olla ilman? ASIAK ASTYYTY VÄISY TAKUU YS! LUE L ISÄÄ* TÄMÄ ON DEPOLOX POOL: r r r r r r r Cedox-ohjaus - sovittaa automaattisesti vapaan kloorin tavoitearvon kuormituksen mukaan ja varmistaa kloorin minimaalisen kulutuksen. Auto tuning - automaattisesti optimoidut säätöparametrit, jotka varmistavat täydellisen säätelyn, mistä taas seuraa tasaiset arvot. Mahdollisuus kuormitusperusteiseen käyttöön ja vähentyneeseen energiankulutukseen. Paineeton tai paineistettu läpivirtauskammio. Mittaa vapaata klooria, pH-arvoa, redox-potentiaalia ja kokonais-/sitoutunutta klooria. Voidaan helposti varustaa myös mittaamaan johtavuutta (lisävaruste). Toimitetaan asennettuna tauluun sisältäen karkeasuodattimen. Auktorisoitu virallinen partneri *Asiakastyytyväisyystakuu - Uusi mahdollisuus testata laitteistoa omassa laitoksessa Takaamme, että toimitettu laitteisto parantaa mittausta ja säätöä, mikä tarkoittaa käyttövarmuutta. Depolox sovittaa kloorin määrän vedessä automaattisesti, joka antaa mahdollisuuden pienempään kemikaalikulutukseen. Mikäli laitteisto ei täytä näitä vaatimuksia, on teillä asiakkaana oikeus perua kauppa. Soita ja tilaa jo tänään! Puh. 015 - 321 620 tai lähetä sähköpostia: [email protected] www.poolprocessing.com Puh. 015-321 620 SISÄLTÖ 1/ 2012 t 2. helmikuuta 36 Kajaani lisää vetovoimaansa uusimalla keskustansa. 15 vuoden urakka alkaa rantapuistosta ja kävelykeskustasta. 18 Tropical Islands – ei tosin Karibianmerellä 22 Espoo haluaa muuttaa kymmenisen kilo- 44 – Kunnan tehtävänä on mahdollistaa vaan Berliinissä, missä entinen lentokonehangaari muuttui paratiisikylpyläksi. metriä Turuntietä kaduksi. Hintaa muutokselle tulee useita kymmeniä miljoonia. kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö, Matti Holopainen sanoo. LIIKUNTAPAIKAT Liikennetärinän mittaamiseen langattomia menetelmiä 25 Ilmastotyö vaatii kunnilta kokonaisuuden hallintaa 46 27 Lahdelle ilmastotyötä tukeva yleiskaava 46 Pyhä on ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus Pohjoismaissa Hakelämpölaitos vähensi matkailualueen päästöjä roimasti 6 8 Konseptiturnauksella ideoita maankäyttöön ja liikenteeseen YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Pyhä houkuttaa hiihtäjiä uudistuksilla 10 Pelkosenniemi on saatu nousuun matkailuinvestoinneilla 12 Kuntien Putkimestarit Turku peruskorjasi ja laajensi uimahallin 23 miljoonalla 14 YHDYSKUNTA Suomen kuntatekniikan yhdistys UKTY Tropical Islands kylvettää entisessä lentokonehallissa Berliinissä 18 LIIKENNE 29 33 35 PALSTAT / KOLUMNIT 5 Pääkirjoitus Rytilät/Pekka Rytilä: Lapin kultaa 43 Kehto-foorumi: Sweating the assets – omaisuus hyödyksi 49 Kajaanin keskustasta vetovoimaisempi 2026 mennessä 36 Vuorekseen rakennetaan ainutlaatuista hulevesipuistoa 40 44 Palveluja 44 lehti.kuntatekniikka.fi Espoo haluaa muuttaa osan Turuntietä kaduksi 22 Kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut laajenevat Maantie muuttuu kaduksi kadunpitopäätöksellä 24 Sähköiset palvelut ovat arkea jo monessa kunnassa Kehto-foorumi: Elinkaarikustannusten laskenta kehittyy Uutisia Henkilöuutisia Kuntatekniikka 1/2012 50 52 56 58 3 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Q Energia Q Hankinnat Q Ilmastonmuutos Q Infra-IT Q Jätehuolto Q Kiinteistöt Q Kunnossapito Q Liikenne ja väylät Q Liikuntapaikat Q Maankäytön suunnittelu Q Maarakennus Q Rakentaminen Q Turvallisuus QUimahallit ja kylpylät Q Vesihuolto QViheralueet Q Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 1 /2012 Espoo muuttaa Turuntietä kaduksi kymmenillä miljoonilla sivu 22 Vuorekseen rakentuu ainutlaatuinen hulevesipuisto sivu 40 Kajaani uudistaa keskustansa 2026 mennessä sivu 36 Rajapinnat auki ja kunnan tuottama tieto hyötykäyttöön sivu 44 Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä HIILINEUTRAALIT LASKULINJAT sivu 6 Kannen kuva: Paavo Taipale Turku remontoi uimahallista liikuntapaikan, ei kylpylää, Oskari sivulla 36 Nummi sanoo. sivu 14 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: [email protected] Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh. 09 771 2442 [email protected] Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %) Irtonumero 10 € (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 [email protected] TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: [email protected] Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Liikuntapaikkoja joka makuun ” Liikunnan edistämiseksi rakennetaan maapallon eri puolilla mitä hienoimpia houkutuksia. Toisaalta maankamara sellaisenaan muodostaa erinomaisen liikuntapaikan. Myös sen vedellä täyttyneet painanteet – meret ja järvet – sekä lumella tai jäällä peittyvät alueet tarjoavat usein mahdollisuuksia monipuoliselle liikunnalle. Rakennettujen liikuntapaikkojen ääripäät lienevät sorapintainen kävelytie ja Dubain sisälaskettelurinne. Kunnat ovat vahvasti mukana luomassa edellytyksiä asukkaidensa kuntoliikunnalle. Elämysten tarjoaminen on enemmän yritysten vastuulla. Turun Impivaaran uimahallin peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pitäydytty perustehtävässä. Rakennuttajan edustaja kiteytti lehtemme haastattelussa helmikuussa uudelleen avautuvan hallin olevan liikuntapaikka eikä kylpylä. Monipuoliset liikuntapaikat ovat usein kunnissa tärkeitä myös matkailuelinkeinon kannalta. Kunnan ja yksityissektorin investoinnit voivat tukea toisiaan ja lisätä liiketoimintaa ja sitä kautta kunnan verotuloja. Kansijutussamme kerromme piskuisen Pelkosenniemen osallistumisesta Pyhän laskettelukeskuksen kehittämiseen. Yhdyskuntatekniikan rakentamisen lisäksi kunta osti rinneyhtiöltä suikaleen Kultakeroa ja rakennutti siihen kunnallisen liikuntapaikan. Näin voitiin hyödyntää monipuolisesti julkisia investointitukia. Kunnan rinnettä ylläpitää rinneyhtiö siinä missä muitakin keskuksen rinteitä. Kunnan – ja varsinkin pienen kunnan – on menestyäkseen oltava kekseliäs. Uusia ideoita ja raikkaita ajatuksia kuntatekniikan kehittämiseen kannattaa tämän lehden sivujen lisäksi hakea nyt myös hohtavilta kevättalven hangilta. Arkeilta rullille Kädessäsi on Kuntatekniikka-lehden historian ensimmäinen offsetrotaatiolla painettu numero. Vuoden alusta siirryimme painoksiltaan suurempien lehtien käyttämään painotekniikkaan, joka lyhentää lehden valmistusprosessia. Tekniikan kehitys on tehnyt offsetrotaation kustannustehokkaaksi nyt myös pienemmillä painoksilla. Kolmen vuoden tauon jälkeen keräämme tänä keväänä palautetta lehdestä. Lukemistutkimus tehdään Kuntatekniikan numerosta 2/2012, joka ilmestyy 8.3. Satunnaisotannalla valitut tilaajat pääsevät kertomaan mielipiteensä niin lehden sisällöstä, ulkoasusta kuin ilmoituksistakin. Samalla kysymme kokemuksia viime keväänä uudistetusta kuntatekniikka.fi-verkkopalvelusta. Muistathan vastata, jos arpa lankeaa Sinulle. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy 2/2012 21.2. 8.3. TEEMAT 3/2012 3.4. 19.4. Jätehuolto ja ympäristö QIlmasto QJäähallit 4/2012 15.5. 31.5. Rakentaminen QMaankäytön suunnittelu QIFME World Congress 4.–10.6. 5/2012 21.8. 6.9. 6/2012 18.9. 4.10. Jätehuolto ja ympäristö QLiikenne ja väylät QYmpäristötekniikka 9.–12.10. 7/2012 16.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Q Kiinteistöt QVesihuolto 8/2012 27.11. 13.12. Vesihuolto Q Kiinteistöt Turvallisuus QVesihuolto QHankinnat QKuntamarkkinat 12.–13.9. Energia QValaistus Kunnan ja matkailuyrityksen yhteistyön tuloksena, PYHÄSTÄ HIILINEUTRAALI Pyhätunturi Oy:n tavoitteena on päästä fossiilisista polttoaineista kokonaan eroon 2020 mennessä. Tähän mennessä on siirrytty hakelämmitykseen ja ekosähköön sekä luotu kannustinjärjestelmä rinnekoneiden päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen kompensoinnin avulla Pyhä on Pohjoismaiden ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Paavo Taipale ja Juha Laine 6 Kuntatekniikka 1/2012 NN Hiilineutraali laskettelubisnes ei ensi kuulemalta tunnu uskottavalta. Keskuksissa käytetään huomattavia määriä sähköä ja moottoripolttoaineita. Myös jätettä syntyy matkailupalveluissa runsaasti. – Asiakkaat arvioivat hiihtokeskuksen ympäristöpanostuksia ensisijaisesti jätteiden lajittelun ja kierrätyksen kautta. Sähkön ja lämmön alkuperä ei näy loppukäyttäjälle, ja useimmat muutkin päästövähennystoimet ovat piilossa, sanoo Pyhän rinnetoiminnoista vastaavan Pyhätunturi Oy:n ympäristövastaava Jusu Toivonen. Hinku hiihtämään Pyhän slogan ”passion for skiing” voitaneen vapaasti suomentaa ”hinku hiihtämään”. Muutamat eteläsuomalaiset kunnat ovat viime vuodet pyrkineet merkittäviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin yhteisen Hinku-hankkeen avulla (hiilineutraalit kunnat). Monilla isommilla kaupungeilla on omat vähähiiliseen yhdyskuntaan tähtäävät ohjelmansa. Pyhän oma hinku on sukua tälle toiminnalle, sillä sielläkin haetaan innovatiivisia ratkaisuja ladulla kohti hiilineutraalia hiihtämistä. Suomen Hiihtokeskusyhdistys valitsi viime keväänä pelkosenniemeläisen Pyhän vuoden hiihtokeskukseksi. Päällimmäisenä perusteena oli suurten rinneinvestointien onnistunut toteutus. Niiden myötä lasketteluelämys parani oleellisesti. Palkitsemisen arvoiseksi katsottiin myös keskuksen toimenpiteet kestävän maankäytön ja ilmastotyön saralla. Systemaattinen LIIKUNTAPAIKAT ensimmäisenä Pohjoismaissa HIIHTOKESKUS työ kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Pyhätunturilla alkoi 2007 kartoituksella, jonka pohjalta käynnistettiin ympäristöohjelma vuotta myöhemmin. – Ilmastoasioiden nousu yleiseksi keskustelunaiheeksi 2007 oli tärkeänä tekijänä Pyhän ilmastotyön käynnistymisessä. Omistajat kiinnostuivat, mitä meidän yrityksenä on asian osalta tehtävä, Toivonen sanoo. Vain ekosähkö kelpaa Pyhätunturi Oy:n rinnetoimintoihin kuluu vuodessa sähköä keskimäärin noin 2 000 MWh. Se vastaa karkeasti runsaan sadan sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista kulutusta ja edustaa lähes kahta kolmannesta keskuksen koko sähkönkulutuksesta. Rinteissä ylivoimaisesti eniten sähköä ku- Juha Laine Kuntatekniikka 1/2012 7 LIIKUNTAPAIKAT luu lumetukseen. Lumetuksen sähkönkulutus tosin vaihtelee vuosittain huomattavasti säätilan mukaan. Hissien ja valaistuksen sähkönkulutus on vakaampaa, vaikka riippuukin jonkin verran asiakasmääristä. Pyhä on käyttänyt 2008 lähtien vain sertifioitua ekosähköä. Tavanomainen vesivoima esimerkiksi läheisestä Kemijoesta ei kelpaa. – Ostamme sellaista vesisähköä, jossa myös vesistön muut käyttömuodot ja luonto on otettu huomioon. Sähkön hintaan ratkaisulla on toistaiseksi ollut vain vähäinen vaikutus. Sähkökaupassa kysymys on myös neuvottelutaidosta, Jusu Toivonen toteaa. Kulutuksen seurannan ongelmana on se, että sähköistys rinteissä on perinteisesti rakennettu niin, että yhden liittymän takana on useita toimintoja. Esimerkiksi hissien ja valaistuksen sähkönkulutusta ei voi mitata yksikkökohtaisesti. Rukalla on Motivan ja ely-keskuksen tuella käynnistetty hanke, jossa rinnealueiden sähkölaitteet varustetaan laitekohtaisella mittauksella. – Hisseihin mittauslaiteasennukset on tehty ja lumetusjärjestelmän ja valaistuksen asennukset tehdään ensi kesänä. Ensi kau- Pyhätunturi Oy:n ympäristövastaava Jusu Toivosella on monta rautaa tulessa. Ilmastotyön ohella hän muun muassa tekee Rukan ja Pyhän yhteistä markkinointijulkaisua Nietosta ja järjestää tapahtumia laskijoille. Kun asunto on rinteessä, niin omana lähiliikuntapaikkana ovat Pyhän rinteet ja offarit. Pelkosenniemen kunnan Pyhälle rakennuttaman Skiwayn silta ylittää Kultakeronkadun ja johdattaa laskijat Perherinteiden suunnasta PyhäExpress-tuolihissin ala-asemalle. Hakelämpökeskus vähensi matkailualueen päästöjä roimasti QKemijärven Kaukolämpö Oy:n hakelämpökeskuksen valmistuminen Pyhätunturille pari vuotta sitten vähensi matkailualueen hiilidioksidipäästöjä olennaisesti. Aiemmin lämmitykseen käytettiin öljyä tai sähköä. Suuri osa alueen yksityisistä loma-asunnoista on kuitenkin suorasähkölämmitystaloja, joissa lämmitysmuodon vaihtaminen on kallista. Uusien loma-asuntojen lämmitysmuotona kaukolämpö on kuitenkin tiiviillä alueella kilpailukykyinen. Joulukuussa 2009 valmistuneen biolämpökeskusinvestoinnin arvo oli 1,4 miljoonaa euroa, ja kaukolämpöverkostoa rakennettiin 700 000 eurolla. Näihin saatiin 25 prosentin työllisyysavustus Lapin ely-keskukselta. Avustuksen merkitys oli ratkaiseva. 8 Kuntatekniikka 1/2012 Hakekattilan teho on 1,5 MW, ja varalla on 2 megawatin kevytöljykattila. Keskus polttaa tällä hetkellä sahahaketta noin 3 000 irtokuutiometriä vuodessa. Sillä saadaan aikaan 2 300 MWh lämpöä. Hakkeen toimittaa vuodet 2012–14 kattavalla sopimuksella Vapo Oy. Sahahake on metsähaketta tasalaatusempaa ja yleensä myös kuivempaa, eikä seassa ole risuja. Risut ja tikut aiheuttavat enemmän häiriöitä polttoaineen syötössä kattilaan. Pyhätunturin lämpökeskus on miehittämätön laitos, josta on etäyhteys Kemijärven voimalaitokselle ja päivystäjän kannettavaan tietokoneeseen. Laitospäivystäjä näkee tapahtumat reaaliajassa koko ajan. Pyhän lämpökeskuksessa on Kemijärven kaukolämpö Oy:n 1,5 megawatin biolämpökeskus on jo parisen vuotta tarjonnut hiilivapaata kaukolämpöä Pyhän ydinalueen kiinteistöille. Polttoaineena käytetään sahahaketta. Kaukolämpöverkostoa on valmiina 3,5 kilometriä. den jälkeen saamme siis Rukalla tarkat tiedot eri toimintojen sähkönkulutuksesta. On oletettavissa, että kulutus laskee. Näin käy yleensä, kun sitä ryhdytään mittaamaan, Toivonen kertoo. Vastaava laitekohtainen mittaus aiotaan toteuttaa Pyhälläkin, kun Rukan kokemukset on saatu käyttöön. Pyhän lumetusjärjestelmä automatisoitiin tälle kaudelle. Uusi järjestelmä on keskimäärin viidenneksen aiempaa energiatehokkaampi, kun tykit mittaavat jatkuvasti ilman kosteutta ja lämpötilaa ja säätävät suuttimia optimaalisesti. Myös tykkeihin tulevan veden pumppauksen ohjaus uusittiin. Kiinteistöt lämpiävät puulla Kemijärven kaukolämpö Oy:n biolämpökeskuksessa tuotettu kaukolämpö lämmittää Pyhätunturi Oy:n kiinteistöjä. Uuden lämpökeskuksen myötä päästöt romahtivat, kun lämmitysöljystä päästiin eroon. – Majoitustiloissa energiaa kuluu kuitenkin matkailijoiden holtittomaan saunan lämmittämiseen ja huonelämpötilojen pitämiseen tarpeettoman kokeiltu myös metsähakkeen polttoa, mutta häiriöherkkyys on sahahaketta suurempi. Verkosto laajenee Kaukolämpöverkostoa on rakennettu noin 3,5 kilometriä. Ydinkeskustan alueella on jo kattava verkosto, mutta lisää liittyjiä kaivataan. Verkostoa laajennetaan kysynnän mukaan lähinnä uudiskohteisiin. Liitettyjä kiinteistöjä on 14, ja niiden rakennustilavuus on yhteensä 40 000 m3. Lämpökeskuksen kapasiteetti on tähän nähden kolminkertainen. Pyhän alueella kaukolämmön verollinen hinta on nyt 65,19 €/MWh, kun se Rovaniemellä on 49,00 €/MWh, Kemijärvellä 50,43 €/MWh ja korkealla. Patteritermostaatit käännetään täysille, ja kun tulee kuuma, avataan ikkuna. Kiinteistöissä pyritään talotekniikkaa säätämään niin, että energiaa kuluisi vähemmän. Toivonen selvitteli esimerkiksi lämmitysaikarajoittimien asentamista sähkökiukaisiin jälkikäteen. Siinä ei onnistuttu. – Kaikki jälkiasennukset ovat hyvin kalliita. Tällaiset asiat on välttämätöntä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Säästötoimenpiteiden ansiosta energiankulutus on kuitenkin joissakin kiinteistöissä vähentynyt kymmeniä prosentteja, Toivonen sanoo. – Kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen on tärkein tavoite. Se on kovemman työn takana kuin pelkkä päästöjen vähentäminen. Tarvitaan henkilöstön motivointia ja usein isojakin investointeja. Esimerkiksi vanhojen ravintolatilojen muokkaaminen energiatehokkaammiksi vaatii väistämättä investointeja. Moottoripolttoaineiden päästöt kompensoidaan Rinnekoneiden ja moottorikelkkojen polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla Sodankylässä 56,46 €/MWh. Koko maan erillistuotetun kaukolämmön keskihinta viime heinäkuussa oli 63,20 €/MWh. Kevyellä polttoöljyllä tuotetun kaukolämmön vertailuhinta on noin 120 €/MWh, kun kattilahyötysuhteeksi oletetaan 80 prosenttia. Uusien mökkien rakentajat kyselevät aktiivisesti kaukolämmöstä. Pyhän keskustan suuremmat kiinteistöt, kuten hotellit, kaupat, huoneistohotellit ja luontokeskus ovat jo kaukolämmön käyttäjiä. Pyhätunturi Oy on kaukolämmön suurin asiakas ja käyttää hotellinsa sekä huoneistohotellinsa lämmittämiseen noin kolmanneksen biolämpökeskuksen tuottamasta lämmöstä. Kuntatekniikka 1/2012 9 “Kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen on tärkein tavoite.” on osoittautunut vaikeaksi. Pyhän rinnekoneissa kuluu moottoripolttoöljyä noin 50 000 litraa vuodessa. Muu kalusto kuluttaa bensiiniä ja dieseliä yhteensä lisäksi noin 10 000 litraa vuodessa. Korvaavia polttoaineita, jotka olisivat kestävällä tavalla tuotettuja ja toimisivat luotettavasti kylmässä ilmastossa, ei toistaiseksi ole löydetty. Niin hiihtokeskusten polttomoottoreiden päästöt kuin myös Pyhätunturi Oy:n henkilöstön lentomatkustuksen päästöt joudutaan toistaiseksi kompensoimaan, jotta hiilineutraalius saavutetaan. – Kompensointi on välivaihe. Tavoitteenamme on fossiilisista polttoaineista vapaa hiihtokeskus vuonna 2020, Toivonen huomauttaa. Päästöjen kompensointi tapahtuu eri polttoaineille määriteltyjen ominaispäästöjen pohjalta. Kaupalliset palveluntarjoajat myyvät päästökompensaatioita. Pyhätunturi Oy:n kumppanina päästöjen kompensoinnissa on suomalainen Nordic Offset Oy, joka puolestaan käyttää päästöjen laskennassa WWF:n suosittelemaa Gold Standard -kriteeristöä. – Yhtiö laskee kompensoitavat päästömme. Kompensointihinta määräytyy eurooppalaisen päästökauppamekanismin mukaisesti. Tällä rahamäärällä yhtiö rahoittaa kehittyvissä maissa sellaisia uusiutuvan energian hankkeita, jotka muuten eivät toteutuisi. Ensimmäinen maksumme kohdennettiin Mongoliaan rakennettavaan vesivoimalaan. Kompensaatioiden myyjillä on hankeportfolioita, joista asi– Tavoitteenamme on fossiilisisakkaat yleensä voivat valita kiinta polttoaineista vapaa hiihtokeskus vuonna 2020, Jusu Toivo- nostavan kohteen. Toivonen sanen sanoo. noo, että heidän ensisijainen toi- veensa olisi ollut rahoittaa jotakin Lapin metsiin liittyvää hanketta, mutta se ei ollut mahdollista. – Tässä luodaan oikeasti uutta uusiutuvan energian tuotantoa maailmaan. Lisäksi hankkeilla on myönteinen sosiaalinen vaikutus. Kompensaation taloudellinen merkitys ei ole meille toistaiseksi kovin suuri. Kuskeille bonusta päästövähennyksistä Pyhän rinnekoneisiin on asennettu Rukalla saatujen hyvien kokemusten myötä mittauslaitteet, jotka rekisteröivät kone- ja kuljettajakohtaisesti polttoaineenkulutusta. Tavoitteena on vähentää päästöjä säästeliäämmän ajo- Kuomullinen tuolihissi PyhäExpress oli suurin menoerä Pyhän viimeaikaisissa kahdeksan miljoonan euron investoinneissa. Kuvassa hissin yläasema tammikuun tuiskussa. Pyhä paransi lumetusjärjestelmiä ja otti käyttöön kuomullisen QMeneillään olevan laskettelukauden avaus takkusi leutojen säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä lumetusjärjestelmiä on viime vuosina parannettu, ja keskus avasi rinteensä lappilaisista keskuksista ensimmäisenä. – Tällä kaudella kaikki keskukset ovat olleet tavanomaisesta lumetusaikataulustaan jäljessä, sanoo Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtaja Seppo Saarinen. Vuosi sitten valmistunut PyhäExpress-tuolihissi muutti laskettelun luonnetta Pyhällä olennaisesti ja paransi kilpailukykyä. – Aiemmin vei sekä aikaa että voimia, kun ankkurihissillä hinattiin puolitoista kilometriä ylös. Tuotteemme muuttui kuomullisen 10 Kuntatekniikka 1/2012 Paikallisjohtaja Seppo Saarinen näkee meneillään olevan kauden lupaavana. tuolihissin myötä aivan erilaiseksi. Vuodenvaihteen tienoilla erityisesti venäläisasiakkaat tulivat joukolla tunturiin. Vuositasolla Pyhän asiakaskunnasta kuitenkin toistaiseksi noin 80 prosenttia on suomalaisia. Kevään varaustilanne näytti Saarisen mukaan tammikuun alussa kohtuulliselta. Varausaikajänteet näyttävät tosin lyhenevän. Pyhän rinnetoimintoja ja hotelli Pyhätunturia pyörittävä Pyhätunturi Oy on Rukakeskus Oy:n tytäryhtiö. Ruka ja Pyhä markkinoivat palvelujaan vahvasti yhdessä, mutta asiakasprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. – Yhteismarkkinointi toimii, vaikka asiakaskunnat poikkeavat toisistaan. Rukalla liikkuvat suuret massat. Pyhällä väkeä on vähemmän, mutta tosihiihtäjien osuus vieraista on selvästi suurempi. Investoinneissa vedetään henkeä Pyhällä on parin viime vuoden aikana investoitu yli kahdeksan miljoonaa euroa rinnepalvelujen parantamiseen. Uuden tuolihissin rakentamisen lisäksi rinteisiin tehtiin parannuksia ja yhdyskuntatekniikkaa rakennettiin yhdessä kunnan kanssa. – Parissa vuodessa investoimme rinteisiin vuotuista liikevaihtoamme enemmän. Nyt on merkkejä näkyvissä siitä, että investoinnit alkavat kantaa. Ne, jotka LIIKUNTAPAIKAT tavan kautta. – Rukalla säästyi rinnekoneiden tyhjäkäyntiin kuluneesta polttoaineesta 30 prosenttia mittalaitteiden käyttöönoton myötä. Kun jaoimme syntyneet säästöt puoliksi yhtiön ja konekuskien kesken, saivat kuskit satojen eurojen bonuksen, Toivonen iloitsee. – Asenteet uusien käytäntöjen omaksumiseen vaihtelevat. Meillä ei ole tarkoitus vahtia kuskeja olan takana. Koulutamme heitä kuitenkin säännöllisesti vuosittain. Biojätteen erilliskeräystä kaivataan Jusu Toivonen arvostelee Lapin jätehuollon kuntayhtymää bio- jätteen erilliskeräyksen puuttumisesta. Lapin pitkät etäisyydet tekevät keräilystä kallista, mutta matkailukeskusten imagolle tilanne on ikävä. – Olemme erittäin pettyneitä nykytilaan. Olemme pitkään puskeneet erilliskeräyksen aloittamista eteenpäin, mutta kunnat ja kuntayhtymä eivät ole halukkaita sitoutumaan siihen. Olemme myös selvittäneet mahdollisuuksia käsitellä itse biojätteemme. Siihen ei kuitenkaan ole löytynyt järkevää tapaa, Toivonen harmittelee. Suurin osa asiakkaista tulee Etelä-Suomesta, jossa he ovat tottuneet lajitteluun. Tämän mahdollisuuden puuttuminen Pyhällä kirvoittaa runsaasti palautetta kaudesta toiseen. Ravintoloiden jätteistä noin 30 prosenttia on biojätettä. Kahden hengen yksityistaloudessaan Jusu Toivonen pyrkii tekemään niin kuin opettaa. – Kotona on sisätiloissa minikompostori, joka täyttyy nopeasti. Vien sieltä biojätteet naapurin isompaan kompostiin jatkokäsittelyyn. Tämä on lappilainen biojätteen erilliskeräysjärjestelmä, hän nauraa. Vihreämpi hiihtokeskus on huomattu Pyhän hiilineutraalius on huomattu, ja varsinkin tiedotusvälineet ovat olleet aktiivisia. Myös Meneillään olevan laskettelukauden avaus takkusi leutojen säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä lumetusjärjestelmiä on parannettu, ja keskus avasi rinteensä lappilaisista keskuksista ensimmäisenä. asiakkaat kyselevät, mitä hiilineutraalius Pyhällä merkitsee ja miten siihen päästään. – Suurimmalla osalla asiakkaista laskettelukeskuksen valintaan vaikuttavat eniten kustannukset ja omat mieltymykset. Mutta yhä enemmän on valveutuneita asiakkaita, jotka tekevät kulutusvalintoja myös tällaisten asioiden pohjalta. – Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät haluavat aina tietää keskuksen toimista kestävän kehityksen saralla. Olimme juuri ainoana pohjoismaisena hiihtokeskuksena esillä erään ranskalaisen matkanjärjestäjän hiihtokeskuksista laatimassa yhteenvedossa. Monitoimimies Toivonen palaa vielä toistaiseksi hyödyntämättömään ideaan, jolla lumetustarvetta Pyhälläkin voitaisiin vähentää. – Olemme miettineet perinteisten lumiaitojen päivitystä 2010-luvulle ja niiden käyttöönottoa avotunturissa luonnonlumen hyödyntämiseksi. Taivaalta tulee valtava määrä lunta, jonka tuuli vie minne sattuu. Jos sen saisi lumiaidoilla pysäytetyksi ja löytyisi järkevä tekniikka kerätä se rinteisiin, niin lumetustarve ja energiankulutus vähenisivät huomattavasti, Jusu Toivonen pohtii. N tuolihissin – uudistukset houkuttavat hiihtäjiä ovat tulleet kurkkaamaan Pyhän nykymeininkiä, haluavat tulla uudestaan. Jos Suomessa jossakin haluaa lasketella, niin tämä on se paikka, Saarinen vakuuttaa. Häntä on helppo uskoa. Pyhältä löytyy suomalaisessa mittakaavassa kookas, kompakti tunturi, jossa on nyt moderni hissi, tehokas lumetusjärjestelmä, luonnostaan pitkä hiihtokausi ja majoituskapasiteettia rinteessä. PyhäLuoston kansallispuisto on hiihtokeskuksen vieressä. Puiston ulkopuolella on kuitenkin tilaa vielä laajentua. – Kyllä siellä tonttia riittää. Jossakin vaiheessa laajentaminen tulee ajankohtaiseksi ja suunnitelmiakin on jo olemassa. Aivan lä- hivuosien asia se ei kuitenkaan ole. Nyt vedämme muutaman vuoden henkeä rinneinvestoinneissa ja parannamme vieraiden viihtymistä. Kunta ja yritykset yksissä tuumin Kausityöntekijöitä on toistaiseksi saatu Pyhälle hyvin ja esimerkiksi rinnetyöntekijät tulevat pääosin lähialueelta. Teknologian kehitys ja kielitaidon tarve asettavat rekrytoitaville työntekijöille kuitenkin yhä uusia vaatimuksia. – Enää ei riitä, että laitetaan hissi pyörimään ja olla möllötetään kopissa. Tarvitaan iloista ilmettä ja ”tykötekemistä”. Aina ei miljoonainvestointi ole välttämä- tön, Saarinen korostaa. Hän toivottaa myös Pyhätunturin alueen uudet toimijat tervetulleiksi. Julkisuudessa on näkyvimmin ollut esillä Noitatunturi Oy, joka emoyhtiönsä omistamien kiinteistöyhtiöiden kautta hallinnoi yli 330 hehtaarin maa-alueita Kultakeron luoteispuolelta ja suunnittelee alueelle suuren mittakaavan ympärivuotista matkailuliiketoimintaa. Pelkosenniemen kunta hyväksyi viime kesänä periaatteet maankäyttösopimusten laatimisesta Noitatunturin alueelle. Alue on laajuudeltaan lähes 700 hehtaaria ja asemakaava tulee sisältämään lähes 700 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Seppo Saarinen nostaa peukalon ylöspäin, kun tulee puhe kunnan ja matkailuyrityksen yhteistyöstä. – Kyllä täytyy sanoa, että symbioosi toimii. Joillakin voisi olla tästä opittavaa. Kunnalla on pieni organisaatio ja voimavarat ovat rajalliset. Olemme kuitenkin löytäneet hyvin toisemme, ja harvoin joudumme asioista pitkään vääntämään, Saarinen sanoo. Ihan kaikki ei Pyhälläkään ole uudistunut, sillä viime kauden levännyt ja jo purku-uhan allakin ollut vanha tuolihissi kansallispuiston rajalla otetaan taas käyttöön kevätsesongin ruuhkahuippuihin. Se on Euroopan toiseksi vanhin ja otettiin käyttöön 1964. Kuntatekniikka 1/2012 11 Pelkosenniemen sijoitukset Pyhälle kantavat hedelmää Matkailuinvestoinneilla kunta nousuun Pelkosenniemi on nyt entinen kriisikunta. Panostus matkailuelinkeinoon on parantanut verotulokertymää. Tuloverotustakin voitiin keventää, kun loma-asutuksen ja vesivoimalaitoksen tuomat kiinteistöverot saadaan nyt omaan käyttöön. TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale NN Pelkosenniemi oli eturivis- sä Paras-puitelain 9 § mukaisten erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien joukossa puoli vuosikymmentä sitten, kun Paras-hanke käynnistyi. Kuntaan laadittiin talouden tervehdyttämisohjelma, menot pidettiin kurissa ja verotus kiristettiin kansalliselle huipulle. Erilaisten alue- ja yritystukien avulla investoitiin samalla erityisesti matkailuelinkeinoon. – Bruttoinvestointimme ovat viimeisten neljän vuoden aikana olleet enimmillään pari miljoonaa euroa vuodessa. Se on paljon, kun koko kunnan talousarvion loppusumma pyörii seitsemän ja kahdeksan miljoonan välissä, kunnanjohtaja Erkki Parkkinen sanoo. Nyt neljän vuoden trimmauksen jälkeen kunnan talous näyttää hyvältä. 2010 tilinpäätöksessä taseessa oli kaksi miljoonaa euroa ylijäämää. Tänä vuonna tuloveroprosentti painui jo alle 20:n. Matkailuyrittäjien investoinnit ovat työllistäneet, ja kuntaliitosspekulaatioiden hälvettyä ilmapiiri on myönteinen. Iso haaste on edelleen asukasluvun lievä lasku. 2010 lopussa Pelkosenniemellä oli 1 008 asukasta. 12 Kuntatekniikka 1/2012 Velkoja lyhennetty Kunta on myös lyhentänyt velkojaan. Tuloja on saatu verojen ohella matkailuliiketoimintaa kehittävien maanomistajien kanssa tehdyistä maankäyttösopimuksista. Kemijärven sellutehtaan sulkemisen jälkeen Pelkosenniemikin oli pari vuotta rakennemuutostuen piirissä. Tuet käytettiin tehokkaasti elinkeinokehitykseen. Pyhän alueen palvelut muodostavat suoraan tai välillisesti 70–80 prosenttia Pelkosenniemen työpaikoista. Alueelta kertyvien verotulojen merkitys kunnan peruspalvelujen järjestämisessä on olennainen. Kunta panostanut paljon Pyhälle Pelkosenniemen kunta on vahvasti mukana Pyhän kehittämisessä. Suuret päätökset on viime vuosina tehty kunnassa yksimielisesti yli puoluerajojen. Nykymuotoinen yhteistyö alkoi vuosituhannen alussa kanadalaisen Ecosign-konsulttiyhtiön laatiessa Pyhän alueen Master Plania. Kunnan merkittävimmät satsaukset Pyhälle ovat olleet uusi hotellitasanteelle nouseva Kultakeronkatu ja sen ylittävä hiihtoväylä ja ylikulkusilta, Skiway. Näiden yhteenlasketut kustannukset olivat parisen miljoonaa. FIS-rinteeseen 700 000 € Myös viime kaudelle valmistunut 700 000 euroa maksanut FIS-rinne on kunnan rakennuttama. 70 prosenttia rahoituksesta tuli EU:lta ja kansallisina tukina muun muassa opetusministeriöltä. Loppuosan rahoittivat kunta ja Pyhätunturi Oy puoliksi. – FIS-rinne on kunnallinen liikuntapaikka. Omistamme maapohjan ja rakennutimme rinteen valaistuksineen. Rinteeseen rakennettiin kilpailutoimintaa varten myös uusi lähtökoppi. Pyhätunturi Oy vastaa rinteen käyttökustannuksista, Parkkinen kertoo. Kunnan osallistumisen taustalla on se, että rakentamiseen saatiin tukea opetusministeriöltä. Pyhä ja Ruka ovat Skisport Finland ry:n kanssa tekemänsä kuusivuotisen sopimuksen nojalla alppihiihdon virallisia harjoituskeskuksia. Uusi FIS-rinne on profiililtaan kilpalaskijoille sopiva ja heidän käytössään aina tarvittaessa. – Olen vakuuttunut, että siinä lasketaan maailmancup-kisoja, kunhan alueen muu palveluvarustus kehittyy riittävästi. Kunnan kiinteistöt energiatehokkaiksi Kunta solmi 2010 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiate- hokkuussopimuksen. Siihen liittyvän toimenpideohjelman avulla kunnassa edistetään energiansäästöä ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Sopimuksen mukaisen kuntakatselmuksen raportti valmistui viime kesänä. – Kaikkiin keskeisiin kunnan kiinteistöihin tehdään energiakatselmus ja haetaan parempia toimintamalleja. Toinen keskeinen kohde on laajan latuverkoston valaistuksen uusiminen. Tavoitteena on siellä siirtyä energiatehokkaaseen valaistukseen muutaman vuoden sisällä, Parkkinen sanoo. Sekä kuntakeskuksessa että Pyhällä on hakelämpölaitokset ja kunnan keskeiset kiinteistöt on liitetty niihin. Öljystä on näin päästy pitkälti eroon. Kunta kulkee siis Pyhän hiihtokeskuksen kanssa samaa latua kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Pyhä kolminaisuus tuo tuloksia Kunnan, valtion ja elinkeinoelämän yhteistyö toimii, ja luottamus eri toimijoiden välillä on hyvin vahvaa. – Ympäristörakentamisessa yhteistyö näkyy hyvin. Laadukkaat ulkoilureitit on tehty yhteistyössä, ja valtion ympäristötyöt ovat olleet tärkeitä työllistä- LIIKUNTAPAIKAT Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen kertoo Pelkosenniemen Pyhälle tekemien infrainvestointien sysänneen liikkeelle paljon yksityisiä investointeja. Taustalla valaistuna näkyvä FIS-rinne on kunnallinen liikuntapaikka yksityisen rinnekeskuksen keskellä. Metsähallituksen luonto- ja kulttuurikeskus Naava avataan kesän alussa. viä hankkeita. Pyhä kolminaisuus on tuonut tulosta, Erkki Parkkinen kehuu. – Valtion avustukset kunnan investonteihin ovat synnyttäneet Pyhälle merkittävää liiketoimintaa ja pysyviä työpaikkoja. Näiden väitetään usein olevan vanhaa ojankaivurahaa, josta pitäisi päästä eroon. Onneksi se on jonkintasoisena vielä säilynyt. Metsähallitus rakennuttaa uutta Pyhä-Luoston kansallispuiston luonto- ja kulttuurikeskusta Pyhän liikekeskuksen viereen. Rakennus valmistuu näinä päivinä, ja keskus näyttelyineen avataan alkukesästä. Näyttelytilat laajenevat huomattavasti nykyisestä. Keskukseen sijoittuu myös Pelkosenniemen ja Kemijärven matkailuneuvonta, matkailukoulutustoimintaa sekä Pyhä-Luosto Vesi Oy:n toimisto. Kuntarakenneuudistus arveluttaa Hallitus on valmistelemassa uutta kuntarakennetta. Parkkinen pitää selvänä, että jo Paras-hankkeessa todettu pitkien etäisyyksien kuntien erityisasema säilyy. – Muutoin ne, jotka olisivat palvelujen tarpeessa – eli lapset, vanhukset, sairaat ja vähäosaiset – joutuisivat hakemaan palvelunsa kauempaa. Tällöin kustannukset maksaa yleensä Kela eli valtio. Käytännön tasolla ratkaisu näyttää hankalalta. Erkki Parkkisen mielestä myös kuntaidentiteetti on ihmisille tärkeä. Pelkosenniemellä on tästä kokemusta, kun takavuosina liitos Kemijärven kaupungin kanssa oli esillä. – Kuntaliitosselvityksen aikaan tuli paljon kommentteja, joissa todettiin, että ”jos liitos tulee, voin aivan hyvin muuttaa täältä pois”. N UUSI SAL UVLAITE Olemme tuoneet markkinoille oman kilpailukykyisen SAL Alfa Line UV-laitesarjan. Laitteet on suunniteltu uima-allasveden lisäksi juomaveden desinfiointiin. Meiltä saat kaiken, mitä uimahalliin tai kylpylään tarvitset: monipuolisen tuotevalikoiman sekä suunnittelutyöt toteutuksineen, huollon ja koulutuksen. Puhdas vesi vaatii ammattitaitoa. Puh. 020 720 9292 www.suomenallaslaite.fi Kuntatekniikka 1/2012 13 Turku maksoi uimahallin remontista 23 miljoonaa IMPIVAARA ON SUOMEN SUURIN JA ESTEETTÖMIN Vesipinta-alaltaan Suomen suurin uimahalli on myös yksi Suomen esteettömimmistä halleista. Mittava peruskorjaus ja laajennus maksoivat 23 miljoonaa. Kaksi miljoonaa putkahti budjettiin piirustusvirheen vuoksi. TEKSTI Sari Järvinen KUVAT Robert Seger NN Valmistuessaan 1975 Pohjoismaiden suurimman uimahallin ikkunakarmit räiskyivät punertavina. Sisäkatto oli tummaa puuta, kuten 1970-luvulla kuuluikin olla. Sisään astuessa erotti altaiden yllä Olavi Lanun monimetrisen taideteoksen, jossa uimarit polskivat ylös ja alas. Sen vierestä hyppääjät taittoivat voltteja veteen. Impivaaran uimahalli on ollut suljettuna noin kaksi ja puoli vuotta. Kuntatekniikka-lehti pääsi halliin viikkoa ennen kuin pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy luovutti työmaansa Turun kaupungille tammikuussa. Lanun teos tervehtii yhä tulijaa samalla seinällä kuin ennen. Mutta paljon sen ympärillä on muuttunut. Valoa, altaita, kuntosaleja ja pukuhuoneita Altaalta pääsee suoraan invawc:hen, jota voivat käyttää liikuntaesteisten lisäksi muutkin. 14 Kuntatekniikka 1/2012 Esko Eisanen (vas.) ja Oskari Nummi iloitsevat, sillä kunto- ja kilpauintimahdollisuudet paranivat remontin myötä. LIIKUNTAPAIKAT Kuntatekniikka 1/2012 15 Ann Sundholm suunnitteli Impivaaran uimahallin sisäänkäynnin ylle printatun lasin, jonka nimi on Taivaan vuohet. Esko Eisanen ja taustalla näkyvä Olavi Lanun ruskea taideteos katselivat hallin saneerausta alusta loppuun. Höyrysaunan katto on höyrytiivistä lasikuitua. on tullut lisää. Sisäkatto on kuin noussut tästä kaikesta korkeammalle. Todellisuudessa se johtuu väristä: kaikkialla on valkeaa grafiittia ja harmaata. Jossakin pilkahtaa turkoosi tehostevärinä. – Emme halunneet tehdä retroa, vaikka se onkin muodissa. Halusimme uimahallin, joka miellyttää silmää vielä 40–50 vuoden päästä ja jossa on kuitenkin jäljellä vanhaakin henkeä, Turun kaupungin uimalaitosten johtaja Oskari Nummi sanoo. enemmän kuin Porissa rakennetun uuden, seitsemän altaan hallin kustannukset. – Ei meitä pyydetty edes laskemaan uuden hallin kustannuksia. Vaihtoehtoina oli pelkkä peruskorjaus tai peruskorjaus laajennuksineen. Periaatteessa tässä säästyi uuteen verrattuna vanha betonirunko, päärakenteiden valu ja vanhan purku, Rakennuttajatehtävät hoitanut Turun Tilaliikelaitoksen rakenuttajainsinööri Esko Eisanen arvioi. Puolen miljoonan kävijätavoite Tarve hallin uusimiseen oli selvä. Yli kolmekymppinen asbestia sisältävä Himanit-putkisto suoritti 16 Kuntatekniikka 1/2012 viimeisiä palvelusvuosiaan. Osa betonielementeistä oli huonossa kunnossa ja hallin takaosasta karkaili höyrypatsaita pakkaseen. Kuntosali ja kolme allasta koettiin liian pieniksi, sillä kävijöitä vuonna 2008 Impivaarassa oli 270 000. Tavoitteeksi asetettiin saada liikkeelle puoli miljoonaa ihmistä. – Uskon, että se on mahdollista. Allasmäärä on kasvanut. Lisäksi ennen kun oli kilpailu, muita uimareita ei voitu päästää sisään. Nyt voimme pitää muita allastiloja auki, Nummi sanoo. Impivaaran kahdeksan altaan peruskorjauksen ja laajennuksen hinta on yhteensä noin 23,2 miljoonaa. Se on 5,7 miljoonaa Kunnallinen terapia-allas Impivaaran uimahallista haluttiin Suomen esteettömin. Siinä onnistumista kumpikaan Eisanen eikä Nummi uskalla arvi- oida, mutta joka tapauksessa esteettömyys otettiin monipuolisesti suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon. Siitä piti huolen muun muassa kaupungin esteettömyysasiamies Heikki Haulisto ja vammaisneuvosto. Yksi tärkeimmistä uudistuksista on oma pukuhuone ja sauna liikkumisrajoitteiselle. Aiemmin, jos avustettava ja hänen saattajansa olivat eri sukupuolta, oli valittava mennäkö naisten vai miesten puolelle. – Kun heittää vettä saunassa, lämpö kiertää lattialle. Pyörätuolilla voi tulla suoraan saunaan ja saada hyvät löylyt, Nummi kertoo. Toinen harvinaisuus on terapia-allas, joka soveltuu myös fysioterapeuttien ja vammaisryhmien käyttöön. Ei kokeilulle ja kylpylälle Impivaaran peruskorjatusta hallista on turha etsiä Suomessa ennennäkemätöntä tekniikkaa tai rohkeita innovaatioita. Tekijät halusivat hallin, joka toimii. – Uimahallissa oli avohiekkaaltaat, mutta ne eivät enää täytä tämän päivän suojelumääräyksiä. Jatkossa vedet puhdistetaan painehiekkasuodatuksella. Kalvosuodatuksesta ei ole pitkäaikaisia referenssejä, Eisanen kertoo. Aurinkopaneeleihinkaan ei sijoitettu. – Tutkimme asiaa ja totesim- LIIKUNTAPAIKAT me, etteivät ne kannata. Ne voi kyllä asentaa jälkikäteen. Halli lämpiää kaukolämmöllä, jonka toimittaa Turku Energia. Se on kaupungin omistama. Lämmitys on kuin laittaisi rahaa omasta taskusta toiseen, Eisanen pohtii. Energiaa säästetään poistoilman lämpöpumpuilla ja ottamalla pesuvesistä lämpöä talteen. Vaikka Impivaarasta löytyy höyrysauna, kylmäallas ja lapsille liukumäki, siellä ei loikoilla porealtaassa. – Emme halunneet kylpylää vaan liikuntapaikan. Poreallas vie tilaa, jonka käytämme mieluummin liikuntaan, Nummi toteaa. Lisätyötä laastista Alistettu pääurakka toimi Impivaarassa normaaliin tapaan alistettuine sivu-urakoineen. Se toimi Eisasen mukaan kohtuullisen hyvin. Vain allasosaston laatat kaupunki hankki itse. – Halusimme valvoa laatua. Liukuesteluokan tuli olla hyvä. Vanhaan verrattuna altaiden ympäristö ei ole nyt niin liukas, Ei- Vain allashallit 1 ja 2 jäivät paikoilleen vanhasta hallista, joka laajeni oikealle. sanen kertoo. Uima-altaiden laattojen saumaus aiheutti kuitenkin odottamatonta viivytystä. Tarkastaja huomasi uv-valolla, että laattojen pinnoille oli jäänyt laastia, joka sisälsi epoksia. – Meidän huolemme oli, että lika ottaa siihen kiinni. Nyt urakoitsijan edustaja puhdistaa laatat lisätyönä. Laatoitustyön tekijänä oli aliurakoitsijana virolainen yritys. He tekivät Suomessa ollessaan pitempää päivää, jolloin valvojamme ei välttämättä aina ollut paikalla, Eisanen pohtii. Kahden miljoonan piirustusvirhe Skanska Talonrakennuksen työmaatoimistossa katsoo lähes valmista uimahallia väsynyt mies. Hän on vastaava työnjohtaja Vesa Sarin, eikä häntä enää helposti houkutella korjaamaan toista uimahallia. – Haastavaa tämä on ollut kaikin puolin. Sellaisen vinkin voisin antaa korjausta suunnitteleville, että jos ei ole saatavilla luo- ALLASHALLI 2 tettavia vanhoja suunnitelmia, vanhat rakenteet kannattaa tutkia etukäteen, Sarin toteaa. Tällä hän viittaa Impivaaran vanhan uimahallin käsin piirrettyihin pohjapiirustuksiin. Niissä näkyi 11 kantavaa pilaria. Kun lattiaa purettiin, vain neljä pilaria oli siellä missä piti. – Seitsemän oli jossain muualla. Hälytimme rakennesuunnittelijan Helsingistä ihmettelemään asiaa, Eisanen kertoo. Suunnittelijaa tarvittiin myös, kun ison pukuhuoneen kantavaa lattialaattaa piikattiin auki. Se osoittautui kaikkea muuta kuin kantavaksi. – Se oli maavarainen laatta. Rakennusvalvonta määräsi kartoittamaan kaikki huonot kohdat ja tekemään korjausselostuksen. Urakoitsijalta tilattiin lisätyö. Homma maksoi yhteensä noin kaksi miljoonaa enemmän kuin oli suunniteltu, Esko Eisanen toteaa. Lisätöiden vuoksi uimahallin avaaminen viivästyi reilulla puolella vuodella. N IMPIVAARAN UIMAHALLI QKerrosala 5 912 m2 QLaajennus 2 366 m2 QVesipinta-ala 2 250 m2 + portaat QUudet altaat: monitoimi (terapia-allas), 25 m, perhe, lasten- ja kahluuallas, kylmäallas QKunnostetut altaat: 50 m ja hyppyallas QKolme kuntosalia, seuroille ja liikuntatoimelle toimistotiloja QVuokrasauna 30 €/h + sisään- pääsymaksu QUrakat yhteensä 19 963 000 €: pääurakka 15 815 000 €, sähkö 1 228 000 €, putki 1 014 000 €, vedenkäsittely 820 500 €, ilmanvaihto 667 000 €, prosessiautomaatio 259 846 €, taloautomaatio 39 800 €, allaslaattatoimitus (laatat hankki tilaaja) 118 869 € QHankkeen kokonaiskustannusarvio 23 160 000 € QPää- ja arkkitehtisuunnittelu Siren Arkkitehdit Oy ALLASHALLI 3 ALLASHALLI 4 ALLASHALLI 1 ALLASHALLI 5 SIREN ARKKITEHDIT OY Kuntatekniikka 1/2012 17 Tropical Islands -kylpylän hiekkarannalla voi ruskettua, sillä hallin kattorakenne päästää auringonvalon sisään. Hallissa on maailman suurin sisätiloissa oleva sademetsä, jossa on noin 50 000 kasvia ja 600 eri kasvilajia. Kovakuoriaiset pitävät kunnossa maaperää, ja niiden määrää kontrolloivat riikinkukot, fasaanit ja gekot. 18 Kuntatekniikka 1/2012 Hallissa voi yöpyä myös kahdella hiekkapohjaisella telttailualueella teltoissa, joissa patjat ja liinavaatteet ovat valmiina. LIIKUNTAPAIKAT Muodonmuutos lentokonehangaarista virkistyskeitaaksi Tropical Islands kylvettää katon alla Berliinissä Berliinin lähellä sijaitseva entinen lentokonehangaari on saanut uuden elämän. Valtaisan kuplahallin sisällä hehkuu Tropical Islands -kylpylä, jossa maailman suurin sisäsademetsä, trooppinen meri ja saunamaailma karkottavat päivittäin jopa 8 000 kylpylävieraan mielestä arjen harmauden. Taloteknisesti halli on erittäiin vaativa. Lämmön ja kosteuden on oltava juuri oikeat trooppiseen lomailuun. OMartti Matsinen toimitusjohtaja, PiiMat Oy NN Tropical Islands -kylpylä si- jaitsee noin 80 km päässä Berliinin Tegelin lentokentältä Dresdenin suuntaan. Tropical Islands on maailman suurin vapaasti seisova halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä leveä ja 107 metriä korkea. Sen sisään mahtuisivat esimerkiksi Vapaudenpatsas tai koko Helsingin olympiastadion torneineen. Koosta antaa hyvän kuvan myös se, että hallin sisään mahtuisi Berliinin Potsdamer Platz kaikkine toimistotaloineen. Alue perustettiin Luftwaffen lentokentäksi ennen toista maailmansotaa, ja sodan jälkeen siitä tuli DDR:n sotilaslentokenttä. Saksojen yhdistyttyä alue puhdistettiin, ja siitä oli tarkoitus tulla kevyen ilmaliikenteen (zeppeliinit, kuumailmapallot) lentokenttä. Itse halli rakennettiin lentokonehangaariksi vuonna 2000, mutta omistajavaihdoksen myötä suunnitelmat muuttuivat, ja hallista kehitettiin Euroopan suurin viihdekeskus, Tropical Islands. Ostosbulevardilta sademetsään Tropical Islands -hallista löytyy jokaiselle jotakin. Sisäänkäynnin ja pukuhuoneiden jälkeen saavutaan ostosbulevardille, jonka putiikeista voi ostaa kaikkea rantatai kylpylälomalla tarvittavaa. Ostosbulevardilta eteenpäin matkatessa tulee vastaan ravintoloita sekä lasten oma maailma, yli 4 000 neliötä hauskaa. Matkalla yllättyy nähdessään kuumailmapallon lentelevän hallin sisällä. Jollei halua lasten alueelle, voi aulasta kävellä suoraan vaikkapa maailman suurimman sisätiloissa olevan sademetsän läpi uimarannalle. Lähes kilometrin mittainen kiertelevä polku kulkee sademetsässä, jossa on noin 50 000 kasvia ja 600 eri kasvilajia. Sademetsässä on luonnollinen biotooppi, jota myös ylläpidetään luonnollisesti ilman kemikaaleja. Maaperää pitävät kunnossa kovakuoriaiset, jotka eivät ole vaarallisia ihmisille eivätkä esiinny muualla hallissa. Kuoriaisten määrää taas kontrolloivat muun muassa riikinkukot, fasaanit ja gekot, joita pyörii sademetsäalueella. Trooppinen meri ja saunamaailma Sademetsästä laskeudutaan polkua ja portaikkoa pitkin hiekkarannalle. Hiekkarannan taustaksi on tehty taivasmaisema, jo- ka antaa rannalle trooppisen vaikutelman. Kyseessä on todellinen hiekkaranta, jossa voi tehdä hiekkalinnoja tai ottaa aurinkoa. Hallin kattorakenne päästää auringonvalon sisään. Hallin sisällä voi ruskettua lähes ympäri vuoden. Rantaleikkien jälkeen on mukava pulahtaa ”trooppiseen mereen”. Uintialue on maksimissaan 135 cm syvä ja vesi on 28-asteista. Saksan korkein liukumäki on hiekkarannan vieressä. Koska Saksassa ollaan, on alueella luonnollisesti myös saunamaailma. Tropical Islandsin saunamaailmassa on kuusi eri aluetta, jotka ovat saaneet inspiraationsa eri puolilta maailmaa. Alueelta löytyy mm. intialaistyyppinen Elefantin temppeli ja uusiseelantilaista Waiotapu-aluetta kuvaava sauna. Saunamaailman hoito-osastolla voi nauttia erityyppisistä hieronnoista, ja saunamaailman vierestä löytyy myös monipuolinen kuntosali. Majoitus samassa hallissa Usein kylpylöihin on yhdistetty majoitustiloja, jotka ovat samassa rakennuksessa tai jollain tavalla kiinteässä yhteydessä kylpylään. Tropical Islands on tässäkin suhteessa erikoinen kohde, Kuntatekniikka 1/2012 19 LIIKUNTAPAIKAT Tropical Islandsin uintialue on maksimissaan 135 cm syvä, ja vesi on 28-asteista. Saksan korkein liukumäki on hiekkarannan vieressä. Majoitusvaihtoehtoja on kylpylän sisällä hotellista erityyppisiin huoneistoihin, joita on parikymmentä eri puolella hallia. sillä myös majoitustilat ovat kylpylän sisällä. Majoitukseen on useita eri mahdollisuuksia. Hallin sisällä on hotelli, jota parhaillaan laajennetaan. Lisäksi hallin sisällä on parikymmentä erityyppistä huoneistoa, jotka sijaitsevat eri puolilla hallia. Jokaisella majoitushuoneistolla on oma tarinansa kuten Ceylonin teehuoneisto tai Surinamin banaanihuoneisto. Alueella on myös kaksi hiek- myös mielipiteitä, että tämä on kohde, jossa tulee kerran käydä mutta toista kertaa ei tarvitse tulla. Onko se oikea trooppinen loma, jos koko ajan ollaan samassa hallissa, vaikka rakenteiden ja tekniikan avulla onkin saatu aikaan oma trooppinen maailma? Kirjoittaja ei kuitenkaan saanut yhtään sellaista kommenttia, etteikö Tropical Islandsissa kannattaisi käydä kerran elämässä. N kapohjaista telttailualuetta. Siellä voi yöpyä teltoissa, joissa patjat ja liinavaatteet ovat valmiina. Tropical Islands on auki joka päivä kellon ympäri. Ainoastaan saunamaailma ja jotkut kaupat ja ravintolat ovat kiinni yöaikaan. Näiltäkin osin Tropical Islands siis toimii kuten mikä tahansa lomakeskus – mutta yhden katon alla. Kävijöiden yleinen vaikutelma kohteesta oli ”elämys”. Oli www.tropical-islands.de Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty teki 2011 opintomatkansa lokakuussa Saksaan. Matkalle osallistui yhteensä 30 uktyläistä, jotka edustivat laajasti uimala-alan eri asiantuntijatahoja. Tropical Islands -kylpylän lisäksi vierailukohteina olivat Kurhessen Therme Kasselissa sekä FSB ja Aquanalemessut Kölnissä. Lentokonehalli uusiokäytössä QRakennus, jossa Tropical Islands -kylpylä sijaitsee, valmistettiin CargoLifter AG:n lentokonehangaariksi vuosituhannen vaihteessa. Raskaan kuljetuksen lentokoneet vaativat paljon tilaa joka suuntaan, ja sitä myös löytyy. 70 000 neliömetrin kattorakenteen tulee kestää valtavat sade- ja lumikuormat. Katto on rakennettu teräskaarista, joiden päälle on asennettu PVC-pinnoite. Eteläpuolella pinnoitteena on erikoiskalvo, joka päästää auringon UV-säteilyä lävitseen, jolloin auringonotto sisätiloissa on mahdollista. Jotta lentokoneet saadaan sisään, on rakennuksessa kaksi 600 tonnia painavaa ovea, joiden avaaminen ja sulkeminen kestäisi 20 minuuttia. Ovet eivät enää ole käytössä hallin muututtua kylpyläksi. Taloteknisesti vaativa kohde Tekniikaltaan kohde on erittäin 20 Kuntatekniikka 1/2012 putkistoja. Lämpö ja kosteus ovat tärkeitä myös hallin kasvillisuuden kannalta. Erityisesti trooppisen sademetsän kasvit ovat vaativia. Trooppisessa meressä ja Laguna-alueella on yhteensä 7 000 kuutiometriä lämmintä vettä, jota suodatetaan, desinfioidaan ja neutraloidaan jatkuvasti, jotta hygieniataso säilyy korkeana. Kemikaaleja vältetään Rakennus, jossa Tropical Islands -kylpylä sijaitsee, on maailman suurin vapaasti seisova halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä leveä ja 107 metriä korkea. vaativa. 5,5 miljoonaa kuutiometriä ilmaa tulee pitää oikeassa lämpötilassa (+25 °C) ja kosteudessa (RH 40–60), jotta kävijöille tulisi aito trooppisen loman tunnelma. Tämä asettaa kovat vaatimukset tekniikalle. Kun vielä huomioidaan, että päivittäinen kävijämäärä voi olla jopa 8 000 henkeä ja hallissa on useita eri alueita, jotka vaativat erityyppisiä olosuhteita, ovat sekä suunnittelu että tekniikan ylläpito olleet haastavia tehtäviä. Hallissa on noin 33 kilometriä lattialämmitysputkia, 5 000 neliömetriä ilmastointikanavia sekä yli 30 kilometriä erilaisia huolto- Kuten sademetsässä myös allasvesien käsittelyssä pyritään välttämään kemikaaleja. Otsoni valmistetaan ilmasta sähkövirralla ja kloori ruokasuolasta. Kemikaaleja valmistetaan sitä mukaa kuin kulutetaan, jotta säilytysmäärät ovat pieniä. Myös suodattimien huuhteluvedet kierrätetään suodatuksen kautta takaisin altaaseen. Trooppisen meren allasmateriaaliksi valittiin hygieniasyistä teräs. Kuntatekniikan maailmankongressi TEEMANA KESTÄVÄT YHTEISÖT Helsingissä Finlandia-talossa 4.–10.6.2012 Ainutlaatuinen tilaisuus oppia parhaita käytäntöjä niin Suomesta kuin muistakin maista ja tavata ulkomaisia kollegoitasi! Tutustumismahdollisuudet Tukholman ja Tallinnan ajankohtaisiin kuntatekniikan aiheisiin! Tapahtuma on samalla Suomen kuntatekniikan yhdistyksen vuosiseminaari. www.ifme2012.com 2.com a esille ! d o u t us sta Ti l a i s u i s t a o s a a m i la suoma Platinum Sponsor ORGANIZERS: FAME TURUNTIE TULEVAISUUDESSA QValtaosin 2+2-kaistainen. QOsa nykyisistä liikennevalo-ohjatuista risteyksistä korvataan kiertoliittymillä. QKoko matkalle rakennetaan molemminpuolinen yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. QTuruntien poikki rakennetaan lisää kevyen liikenteen siltoja. Viihtyvyyttä parannetaan meluntorjunnalla sekä istutuksin ja väyläarkkitehtuurin keinoin. Turuntielle luvassa muodonmuutos: lisää kaistoja, Maantien muuttaminen kaduksi ma Espoo haluaa muuttaa noin 10 kilometriä alueellaan kulkevasta Turuntiestä kaduksi. Syynä on kaupunkirakenteen tiivistyminen ja kasvanut liikenne. Muutoksen hintalappu on kymmeniä miljoonia. 22 Kuntatekniikka 1/2012 OPetri Vainio, investointipäällikkö Hänninen, katuinsinööri Tekninen keskus, Espoon kaupunki OSalla NN Espoota halkoo viisi suurta maantietä: Kirkkonummelta Helsinkiin johtava Länsiväylä etelärannikkoa myötäillen, Turusta Helsinkiin johtava Turunväylä sekä kolme kehätietä, joista keskimmäinen, Kehä II on keskeneräinen kattaen vain Länsiväylän ja Turuntien välin. Viisi suurinta väylää ovat Espoon alueella pääosin moottoriliikenne- tai moottoriteitä. Espoon alueella kulkee myös muita maanteitä, joista merkittävimmät ovat LTuruntie, joka on vanha Helsingistä Turkuun johtava maantie, L Kauklahdenväylä, joka on Espoonlahdesta Veikkolaan kulkeva yhdystie sekä L Vihdintie, joka on vanha Helsingistä Vihdin ja Karkkilan kautta Poriin johtava maantie. Espoon alueella on katuja noin 1 500 km ja maanteitä noin 300 km. Lisäksi valtio omistaa maan- teiden varrella kulkevia kevyen liikenteen väyliä noin 80 km. Maanteiden välityskykyä kasvatettu useasti Espoo on kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien, ja samalla Helsinkiin suuntautuvan työmatkaliikenteen pendelöinti ympäryskunnista on lisääntynyt voimakkaasti. Tämä on edellyttänyt maanteiden välityskyvyn kasvattamista useaan otteeseen. Osa välityskykyä parantavis- LIIKENNE Petri Vainio Kuva on otettu tässä. Opaskarttaotteessa näkyy noin 10 kilometrin osuus kaduksi muuttuvaa Turuntietä (keltainen itä-länsisuuntainen väylä). kiertoliittymiä, kevyen liikenteen väyliä ja siltoja ksaa Espoolle kymmeniä miljoonia ta hankkeista on ollut kaupungin ja valtion yhteishankkeita. Tällainen on myös hankkeista uusin, Kehä I:n parantaminen Leppävaarassa. Se toteutettiin kustannusjakosopimuksella ja aikaistamislainalla siten, että Espoo on maksanut 2008 alkaneen rakentamisen kokonaan ja valtio maksaa sovitun 61 prosentin osuutensa takaisin 2012 ja 2013. Leppävaaran kustannusjakosopimuksen komponenttina oli myös maankäytön lisääntyminen tun- nelin katolle ja vanhalle tiealueelle saatu lisärakentamisoikeus. Liikenneväylien välityskykyä parantavat toimenpiteet ovat tyypillisesti olleet lisäkaistojen rakentamista sekä risteyksien ja liikennevalojen korvaamista eritasoliittymillä. Maankäytön ja normien kehittyessä myös meluntorjuntaa joudutaan usein parantamaan. Pääsääntöisesti parantamistoimenpiteiden kustannusjakoperiaatteet on neuvoteltu tapauskohtaisesti. Kustannusvastuuta on kohdennettu osapuolille sen mukaan kuin parantamispaineet johtuvat liikenneväylän normaalista käytöstä ja liikenteen yleisestä kasvusta tai kunnan maankäytön kehittämisestä. Kustannukset puoliksi valtion ja kunnan kesken Liikennevirasto ja Kuntaliitto ovat yhdessä päivittäneet syksyllä 2010 suositukset maanteiden tienpidon kustannusjaosta kuntien ja valtion kesken. Suosituksen mukaan hallinnollista luokitusta muutettaessa oleelliset, yhteisesti todettavat nykytilan puutteiden parantamisen kustannukset jaetaan puoliksi valtion ja kunnan kesken, ellei erityisestä syystä toisin sovita. Käytäntö on osoittanut, että lähes kaikista parantamishankkeista joudutaan kuitenkin neuvottelemaan tapauskohtaisesti ja usein kunta joutuu kantamaan suosituksia suuremman osuuden rahoitusvastuusta. Varsinkin pääKuntatekniikka 1/2012 23 LIIKENNE Katuna Turuntielle tavoitellaan kaupunkimaisempaa ilmettä erityisesti Leppävaarassa. Oikealla Turuntie alittaa Kehä I:n. kaupunkiseudulla valtion osallistuminen tärkeiden, pitkään odotettujen hankkeiden kustannuksiin näyttää tulevina vuosina olevan nihkeää. Turuntien riesana ruuhkaiset liittymät Turuntie (mt110) on vanha Helsingistä Turkuun johtava maantie, joka on maankäytön tiivistymisen ja Turunväylän rakentamisen seurauksena muuttunut toiminnalliseksi osaksi Espoon katuverkkoa. Turuntie kulkee lisäksi noin puolen kilometrin matkalla Espoon naapurikaupungin, Kauniaisten halki. Turuntie on länsipäässä osa historiallista Kuninkaantietä välillä EspoontieKuninkaantie. Turuntien varrella on myös lähes koko Espoossa kulkevan osuuden matkalta kevyen liikenteen väylä. Turuntien nykyisiä ongelmia ovat muun muassa useat ruuhkaiset liittymät, joukkoliikenteen heikko sujuvuus ruuhka-aikoina, puutteellinen meluntorjunta, turvattomat kevyen liikenteen tasoylitykset sekä muutamat liikenneturvallisuutta heikentävät tonttiliittymät. Turuntielle tarvittavista kehittämistoimenpiteistä on laadittu viimeksi 10 vuotta sitten silloisen Tiehallinnon johdolla kehittämisselvitys, mutta laajempia parantamistoimenpiteitä ei ole toteutettu kustannussyistä. Ely-keskus esitti Turuntien muuttamista kaduksi Turuntien muuttamisessa kaduksi on tienpitäjä, Uudenmaan elykeskus ollut aloitteellinen ja esittänyt Espoon kaupungille Turuntien muuttamista kaduksi noin 10 kilometrin matkalta. Tästä reilut seitsemän kilometriä on asemakaavoitettua ja noin 3,5 kilometriä asemakaavoittamatonta. Kaduksi muuttaminen edellyttää asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatimista. Kaavojen vahvistuttua ja kadunpitopäätöksen jälkeen parantamis- toimenpiteet voidaan hyväksyä katusuunnitelmilla. Turuntien nykyinen tasaus on paikoin hyvin korkealla jyrkkine luiskineen. Tien rajaus on laajoilta alueiltaan epämääräinen ja maaseutumainen. Valtakunnallisesti arvokas Espoonjokilaakso, Lippajärvi ja Kauniaisten vanhat huvilat pihapiireineen, Leppävaaran keskustan korttelit sekä Nokian korttelit ja paikoitustalo ovat kaupunkikuvallisesti omaleimaisimpia osuuksia. Tienvarren kaupunkirakennetta tiivistetään Katuna Turuntietä on tarkoitus kehittää nykyisestä hyvin maantiemäisestä väylästä vaihtelevaksi liikenneympäristöksi. Tavoitteena on tiivistää Turuntien varren kaupunkirakennetta kaupunkimaisiksi asuin-, työpaikka- ja virkistysalueiden jaksoiksi. Kaupunkimaisempaa ilmettä tavoitellaan erityisesti Leppävaaran alueella, jolloin avautuu myös mahdollisuuksia maankäytön kehittämiselle. Täysin toisenlaista ympäristöä tulee olemaan Espoonjokilaakson alueella, jossa Turuntie tullaan sopeuttamaan arvokkaaseen maisema-alueeseen ja kulttuuriympäristöön. Muutos maksaa useita kymmeniä miljoonia Väylän muuttaminen Espoon standardien mukaiseksi kaduksi tulee maksamaan useita kymme- niä miljoonia euroja. Katuna Turuntietä ja sen ympäristön maankäyttöä on kuitenkin helpompaa ja joustavampaa suunnitella kaupungin tarpeisiin kuin väylän ollessa maantie. Suurimmat haasteet ovat parantamistoimenpiteiden rahoitus ja osin ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen (maankäytön tiivistäminen katumaiseksi muuttuvan väylän varrella vs. kasvavan liikenteen sujuvuuden turvaaminen liikenteellisesti tärkeällä väylällä). Valtavien kustannusten vuoksi parantaminen tullaan tekemään vaiheittain, joten haasteena on myös järkevän ja toimivan kehittämispolun luominen. Uusia ratkaisuja liikenteen ongelmiin Väestön keskittyessä suuriin kaupunkeihin näiden yhdyskuntarakenteen tiivistyminen pakottaa etsimään uusia ratkaisuja liikenteen ongelmiin. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi maanteiden ja pääkatujen tunnelointi ja vapautuvan maankäyttöpotentiaalin hyödyntäminen, julkisen liikenteen ja tehokkaan liityntäpysäköinnin kehittäminen pendelöivien työmatkalaisten tarpeisiin ennemmin kuin sisääntuloväylien kaistamäärän kasvattamisen sekä kunnan sisäisen maankäytön tehostaminen muuttamalla joitakin vanhoja maanteitä kaduiksi. N Maantie muuttuu kaduksi kadunpitopäätöksellä OUlla Hurmeranta, lakimies Suomen Kuntaliitto QKatualue osoitetaan asemakaavassa. Asemakaavan laatimisen yhteydessä kunta määrittelee maanteiden osalta, missä määrin kyse on vain paikallista liikennettä palvelevasta liikenneväylästä, joka tulee osoittaa asemakaavassa katualueeksi. Katu rakennetaan MRL (maankäyttö- ja rakennuslain) 85 §:n mukaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaan. Kun maantie muutetaan kaduksi, 24 Kuntatekniikka 1/2012 voidaan tilanteesta riippuen joutua laatimaan myös katusuunnitelmat. MRL 86 §:n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää eikä kadun rakentamisesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Kun kadunpitovelvollisuus on alkanut, tulee kunnan tehdä kadunpitopäätös kohtuullisessa ajassa. MRL 86a §:n 1 momentin mukaan maantie, joka asemakaavassa on osoitettu kaduksi, muuttuu kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä kaduksi. Kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen. Saman pykälän 2 momentin mukaan maantie lakkaa kadunpitopäätöksen tultua voimaan ja maantien tiealue siirtyy samalla kunnan omistukseen. Kadunpitopäätös tulee voimaan, kun kadunpitopäätöksestä ja siihen perustuvasta kunnossapitovelvollisuuden alkamisesta on MRL 87 §:n mukaisesti ilmoitettu kadun tai sen osan varrella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille siten kuin kuntalain 95 §:ssä säädetään. Kuntalain 95 §:n mukaan kiinteistönomistajille tulee lähettää päätöstä koskeva pöytäkirjan ote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosituksineen tiedoksi kirjeellä. LIIKENNE VTT:n kehittämä prototyyppi tehostaa arviointia Liikennetärinän mittaamiseen langattomia menetelmiä Liikennetärinä on noussut tärkeäksi tekijäksi maankäytön suunnittelussa. Tärinäselvityksen tekemistä pidetään kuitenkin usein hankalana ja kalliina. Siksi VTT:llä on kehitetty uutta teknologiaa hyödyntäviä keinoja liikennetärinän arviointia, mittaamista ja tulosten avulla tehtävää päätöksentekoa varten. FAsko Talja VTT – Materiaalit ja rakennettu ympäristö OJukka Koskinen VTT – Verkottuneet järjestelmät NN Liikennetärinän mittaami- seen on kehitetty prototyyppi mittalaitteesta, joka perustuu langattomien sensoriverkkojen hyödyntämiseen. Uuden teknologian ansiosta mittauslaitteiden asennus on helpompaa ja nopeampaa ja mittaukset voidaan tehdä samalla kertaa entistä laajemmalta alueelta. Mittaustulosten käsittelyyn kehitetyt menetelmät mahdollistavat tulosten automaattisen käsittelyn ja visualisoinnin paikkatietoympäristöä hyödyntäen. Uusista keinoista voivat hyötyä sekä mittausten tilaajat että arvioinnin tekijät. Liikennetärinämittausten helppo tilaaminen ja suorittaminen edellyttävät selkeitä käytäntöjä. VTT on julkaissut ohjeistuksen, johon voidaan tärinäselvitysten tilaamisessa ja tekemisessä viitata. Tärinämittauksista saatavan tiedon nopea Mittaustulosten tarkastelu näyttöruudulta Mittauslaitteisto tuottaa ja tallentaa mittaustapahtumasta ajanhetken, mitatun värähtelyn suuruuden, värähtelyspektrin, näytteen mitatusta signaalista sekä kuva-aineistoa tapahtumasta. Mittaustulosten oikeellisuuden tarkistus tehdään tarkastelua varten laaditulla interaktiivisella Windows-ohjelmalla. Ohjelma tallentaa tiedot valituista tapahtumista ja laskee niistä tärinän arvioinnissa tarvittavat tulokset. Tärinäselvityksen tarpeen arviointi Maalaji väylän alla Pehmeä maa Liikennetyyppi yöaikaan Tavarajunaliikenne (3 500 tn, 90 km/h) 500 m Pikajunaliikenne (140 km/h) 200 m Metro- ja sähkömoottorijunat (80 km/h) 100 m Raskas maantieliikenne (100 km/h, sileä) 100 m Hidastetöyssyt, raskas liikenne (40 km/h) 100 m Raskas katuliikenne (40 km/h, sileä) Kova maa Etäisyys väylästä Tavara- ja pikajunat (yleensä) Raskas maantie- ja katuliikenne (ml. töyssyt) 50 m 100 m 15 m Tärinäselvityksen tarpeen arviointi tulisi tehdä jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa. Liikennetärinä voi haitata asumista, mikäli rakennuksen etäisyys väylästä on taulukossa esitettyä arvoa pienempi. hyödyntäminen päätöksenteossa edellyttää lisäksi yksikäsitteistä tulosten esitystapaa, joka myös sisältyy ohjeistuksen. Mittaukset tärinän arvioinnin tukena Liikennetärinän leviäminen on vaikeasti arvioitavissa, koska tärinän haitallisuus riippuu monista epävarmuustekijöistä. Siksi arvioinnin perusteena käytetään yhä useammin maasta mitattua todellista värähtelyä. Pääsääntöisesti värähtely mitataan rakennuspaikalta väylää lähinnä olevan julkisivun kohdalta. Laajemman rakennusalueen suunnittelussa mittauspisteiden välimatkaan vaikuttaa rakennusten sijainnin lisäksi maaperän laatu ja liikennetyyppi. Näennäisesti pienetkin erot maaperässä ja väylän rakenteessa vaikuttavat värähtelyn suuruuteen. Asuintilojen värähtelyn arvioinnissa tarvitaan värähtely kolmessa pääsuunnassa: yksi pystysuunta ja kaksi vaakasuuntaa. Liikennetärinää eniten pehmeillä savimailla Liikennetärinä voi ilmetä lattian pystyvärähtelynä tai rungon vaakavärähtelynä. Värähtely voi tuntua kehossa tai se aistitaan esineiden helinänä tai heilumisena. Tärinä saattaa aiheuttaa pelkoa rakenteiden vaurioitumisesta tai kiinteistön arvon alenemisena. Kuntatekniikka 1/2012 25 Haitta on yleisin pehmeillä savimaa-alueilla. Erityisesti haittaa aiheuttavat raskas tavarajunaliikenne ja hidastetöyssyt. Asuintiloissa asukkaan kokemaa värähtelyä arvioidaan lattian pystyvärähtelyn ja rakennuksen rungon vaakavärähtelyn perusteella. Arviointi käsittää kaksi ehtoa, joista toinen perustuu värähtelyn tasaiseen voimistumiseen ja toinen värähtelyspektrin tietyn taajuusalueen voimistumiseen resonanssissa. Molempien ehtojen on toteuduttava. Resonanssin vaikutukseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi muuttamalla rakennuksen korkeutta tai lattioiden jänneväliä. Tasaiseen voimistumiseen on vaikeampi vaikuttaa. Pahimmassa tapauksessa voidaan joutua muuttamaan rakennuksen käyttötarkoitusta, rajoittamaan liikennettä tai rakentamaan värähtelyä vaimentavia tärinäesteitä. Paikkatietoympäristön käyttö hyvä vaihtoehto Nopeasti kehittyvän paikkatietoympäristön (GIS) käyttö tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon erityyppisten aineistojen – ku- ten tiestö, rakennukset, maaperätieto tai satelliittikuva – yhdistämiseen ja visuaaliseen tulosten esittämiseen. Yksinkertaisimmillaan paikkatietoympäristöä voidaan käyttää raporttien tallentamiseen, mutta standardimuodossa esitettyjen tulosten käyttö mahdollistaa myös kehittyneiden päätöksentekosovellusten tekemisen. Karttanäytöltä voidaan esimerkiksi suoraan lukea arvio sisätilojen värähtelystä tasaiseen voimistumiseen tai resonanssiin perustuvassa tarkastelussa. Lisäksi pisteeseen liitetystä värähtelyspektristä voidaan suoraan arvioida, mitä taajuusaluetta lattian ja rungon värähtelysuunnittelussa tulee rakennesuunnittelijan välttää. O Verkkovirtaa ei tarvita – ei sähköpisteongelmaa. O Suuri toiminta-alue – ei johdotuksista aiheutuvia etäisyysrajoituksia, suuri alue voidaan mitata helposti paloina. O Pieni energiankulutus – viikon mittausaika, lisäakuilla jopa kaksi viikkoa. O Etähallinta – ei ongelmaa häiriöön keskeytyvistä mittauksista, ei muistin täyttymistä. O Lopulliset tulokset mittalaitteesta – ei mittaussignaalien jatkoanalysointitarvetta. O Ohjelma mittalaitteen tulosten arviointiin valmiina – häiriötulokset voidaan poistaa helposti. O Ohjeet tärinäselvityksen teettämistä, tekemistä ja raportointia varten helpottavat sekä työn tilaajaa että selvityksen tekijää. Langaton mittauslaitteisto tuo säästöjä Langattomalla mittauslaitteistolla saavutettavat merkittävimmät säästöt aiheutuvat seuraavista tekijöistä: O Helppo ja tarkoituksenmukainen asennus – ei teiden alituksia, ei rakennusten kiertämistä, ei katkeilevia johtoja. Jatkokehitystyöhön etsitään yritystä Kehitetty mittalaite on prototyyppi, eikä se siten ole sellaisenaan vielä valmis liikennetärinän arviointiin. Lähivuosina vastaavaa tuotetta on todennäköisesti saatavissa kaupallisesti. VTT:n prototyyppilaitteiston jatkokehitystyöhön ja laitteiston kaupallis- tamiseen kaivataan yritystä, joka on erikoistunut mittalaitteessa käytetyn teknologian hyödyntämiseen. Paikkatietoympäristön hyödyntäminen edellyttää, että tärinämittauksia tarvitsevilla ja suorittavilla tahoilla on riittävä tahto liikennetärinärekisterin (LTR) perustamiseen ja sen käyttöönottoon. Rekisterin käyttöliittymä tarjoaisi mahdollisuuden tarkastella tuloksia yhdessä muiden karttatasojen kanssa. Järjestelmään vietäisiin sekä uudet että vanhat selvitykset, jotka voivat koskea myös rakennuksesta tehtyjä tärinäselvityksiä. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Tekes, Liikennevirasto, Vibsolas Oy, Promethor Oy, Sito Oy ja VTT sekä Helsingin, Vantaan, Tampereen, Keravan ja Järvenpään kaupungit. N Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita 2569. www.vtt.fi/inf/pdf/ tiedotteet/2011/T2569.pdf Liikennetärinän monitorointi- ja analysointiympäristö. VTT Tiedotteita 2607 www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2012/ T2607.pdf Langattomuus helpottaa tärinän mittaamista QVTT:n kehittämä mittauslaitteen prototyyppi käsittää 10 sensorisolmua, kamerasolmun ja keskusyksikön. Sensorisolmu on pienikokoinen akuilla varustettu yksikkö, joka mittaa sijoituspisteensä erisuuntaiset värähtelyt ja kamerasolmu ottaa kuvan mittaustapahtumasta. Erillinen keskusyksikkö, joka vastaa kooltaan ja ulkonäöltään sensorisolmua, hallinnoi verkon toimintaa. Mittausverkossa yksi tai useampi verkon sensorisolmuista voi toimia mittauksen käynnistäjänä. Värähtelyn ylittäessä kynnysarvon solmu lähettää viestin keskusyksikölle ja tämä edelleen heräteviestin kaikille sensorisolmuille, jolloin mittaus käynnistyy määrätyksi ajaksi kaikissa mittaussolmuissa. Puhelinyhteydellä keskusyk- 26 Kuntatekniikka 1/2012 VTT:n langattoman sensoriverkon toiminta SENSORISOLMUT, 10 KPL t.JUUBBWÊSÊIUFMZOSBEJPZIUFZTLFTLVT ZLTJLLÚÚO t4PMNVTJTÊMUÊÊNJUUBVTBOUVSJULQM NJUUBVTLPSUJOQSPTFTTPSJLPSUJOSBEJPQJJSJ LPSUJOKBBLVO t.JUUBBWÊSÊIUFMZOKBNÊÊSJUUÊÊWÊSÊIUFMZ QBSBNFUSJUTVPSJUUBBTJHOBBMJFOTVPEBUVLTFO KBNVVOUBBTJHOBBMJOEJHJUBBMJTFLTJ KESKUSYKSIKKÖ t)BMMJOOPJKBPIKBBWFSLPOUPJNJOUBB JOUFSOFUZIUFZT t4JTÊMUÊÊ(QSTNPEFFNJO KAMERASOLMU t0UUBBLVWBOZNQÊSJTUÚTUÊTJMMÊIFULFMMÊ LVOLFTLVTZLTJLLÚLÊZOOJTUÊÊNJUUBVLTFO sikköön voidaan etävalvoa mittauksen etenemistä, välittää mittaustietoa ja muuttaa mittauksen käynnistymiseen liittyviä tietoja. Langattomalta mittausverkolta toivotaan seuraavia ominaisuuksia: OVärähtelyn kolmikomponenttinen mittaus voi tapahtua samanaikaisesti 10–15 pisteestä. OMittaus on automaattinen, mutta etävalvottu. OLangattoman tiedonsiirron kantama keskusyksikköön pitää olla 200–300 metriä. OVerkon toiminta-aika on vähintään yksi viikko. OKamera kuvaa mittaustapahtuman aiheuttajan. OSensoriverkon valvonta ja hallinta tapahtuu etäyhteydellä modeemin kautta. LIIKENNE Kilpailijat kehittivät tulevaisuuden palveluja Konseptiturnauksella uusia ideoita maankäyttöön ja liikenteeseen Viime syksynä Ramboll kutsui korkeakouluopiskelijoita konseptiturnajaisiin. Kaksipäiväisten turnajaisten tarkoituksena oli ideoida ja kehittää tulevaisuuden maankäyttöä ja liikenneturvallisuutta erilaisista lähestymiskulmista. OLaura Normio viestintäsuunnittelija Ramboll Finland Oy NNTurnajaisissa käytettiin Inno- Coop-metodia, joka hyödyntää kilpailua haastavan monimuotoisen ongelman ratkaisemiseen. InnoCoop 2.0 -tutkimushanke olikin tiiviisti mukana tapahtuman järjestämisessä yhdessä suunnittelu- ja konsultontipalvelupalveluja tarjoavan Rambollin kanssa. – Kilpailusta tulee sopiva jännite, joka saa eri puolilta tulleet ihmiset hitsautumaan yhteen. Kilpailullisella elementillä on myös vireystasoa kutkutteleva vaikutus, hankkeen projektipäällikkö Petri Morko selvittää. Luovaa suunnittelua kilpailun kautta InnoCoop-malli on strategiseen johtamiseen kehitetty uusi teoreettinen ja metodologinen kehikko. Menetelmää voi kuvata osallistavaksi haasteiden ratkaisumenetelmäksi, jossa keskeistä on hyvähenkinen kilvoittelu. Mallissa yhdistetään käyttäjälähtöinen yhteissuunnittelu ja innovaatiokilpailu, jolloin voidaan hauskalla ja tehokkaalla tavalla kehittää strategisia ratkaisuja esimerkiksi yrityksen tarpeisiin. Kilpailijat pääsivät turnajais- Turnajaisten voittajajoukkueeseen kuuluneet Viktor Norrman (vas.), Ville Turunen, Lauri Valtonen ja Timo Hänninen saivat palkinnoksi stipendit, kypärät ja kravatit asiakaskäynneille. – Suunnittelu toteutuu monialaisessa tiimissä. Ensimmäistä kertaa minulla oli mahdollisuus olla sellaisessa osallisena, Ville Turunen kiittelee. ten aikana luomaan tulevaisuuden asiantuntijapalveluita etsimällä erilaisten tehtävien avulla ratkaisuja maankäyttöön ja liikenneturvallisuuteen. Rambollin asiantuntijat tarjosivat ohjauksen lisäksi tietoa alan haasteista ja konsultin työstä mahdollisille tulevaisuuden työntekijöille. – Turnaus tarjoaa Rambollille uusia ideoita ja ratkaisuehdotuksia sekä mahdollisuuden verkostoitua, Rambollin t&k-koordinaattori Vesa Laine kiittelee. Uudenlaisia työkaluja johtamiseen Konseptiturnajaisten vetäjinä toimivat menetelmää parhaillaan UC Berkeleyssä Kaliforniassa tutkivat Petri Morko ja Mikko Järvilehto, jotka toimivat InnoCoop -tutkimushankkeen projektipäälliköinä. Morko ja Järvilehto ovat tutkineet metodia vuodesta 2006 ja työstävät aiheesta väitöskirjaa Oulun yliopistoon. – InnoCoop tulee sanoista ”innovation” ja ”coopetition”. Sa- nat viittaavat uuden luomiseen, kilpailuun ja yhteistyöhön. Piilaaksosta saamme uusia ideoita ja malleja tutkimukseen, Morko selvittää. InnoCoopin tutkimuksellinen lähestymiskulma on osallistuva toiminnallinen tapaustutkimus, jonka avulla jalostetaan teoreettista kehikkoa. Konseptin perusta on vuorovaikutteisuudessa ja pelillisyyden sekä kilvoittelun oikeanlaisessa ymmärtämisessä. – Ihmiset ilmaisevat itseään eri tavoin, joten monimuotoiset ilmaisumenetelmät – peli, leikki, draama, askartelu ja puhe – tuovat asioihin uusia kulmia. Turnajaisissa jokainen joukkue esitti pienimuotoisen näytelmän, jossa he elivät oman tuotoksensa. Powerpointit otettiin esille vasta, kun ryhmät alkoivat esitellä tuotoksiaan tuomaristolle, Morko kertoo. Omaperäinen ajattelu kunniaan Morkon johdatti tutkimuksen pariin oma yrittäjätausta, joka herätti hänet etsimään mahdollisuuksia parempaan työelämään ja johtamiseen. Mikko Järvilehdolla on myös taustaa innovaatiotoiminnassa. – Tämäkin turnaus todisti, että ihmiset ovat hyvin ratkaisukeskeisiä ajattelijoita. Länsimaalaiset ovat tulosorientoituneita, ja usein innovaattorit ovat konvergoivia, ratkaisukeskeisiä ajattelijoita. Kun tehtäväksi annetaan globaalin maailman ja tarpeiden pohtiminen, nähdään se, mikä on välittömästi nähtävissä. Me haluamme tuoda esiin uudenlaista ajattelua ja asiakasempatiaa. Järvilehto kannustaa ihmisiä omaperäisempään ja tavanomaisesta poikkeavaan ajattelutapaan. – Liiketoimintaorganisaatioiden pitää olla tehokkaita, mutta haasteiden ja ongelmien löytämiseen pitäisi olla enemmän aikaa. Tavoitteenamme on saada avoimen ideoinnin pohjalta oikeat raaka-aineet innovaatioiden synnyttämiseksi, Järvilehto summaa. N Kuntatekniikka 1/2012 27 s rto Tee oikea kiintei a t t e s uk ta. poikke ää haastet t ä v ä lt lis al et sisä oimintaan n johtava v d e v e t t i liset jä umppujen sipumppuje ratkaisu va l o e t a p jäteve löytyy lliset j uovat Kunna ita, jotka t itseimevien mallistosta e tä ain n-Rupp on sa. Pumppu an suo m a s o a t m t r ilm Go oma pa a maa hteisiin. j e. Usk i kulkee jo l l a t o s s i a t m läp helelle kin ko n uud teen ja sen opumppua i s y keisiin ä t ut keu pp p u or ät pum trin nostok huolto on a. v e m i e a e j s ss t i m i s 100 t. Asennu ennakoitav iirtää s a p o o t j i s l i ll pystyy t hyvin artikke V -ma Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova ta m ky ritusky altaan 76m n käyttökus j u i p s halkai . Myös pum aa pomp Maahantuoja: Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa 28Puh. Kuntatekniikka 030 650 50 1/2012 www.sgntekniikka.fi Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi Finlands kommuntekniska förening TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Danne Långström PL 51, 00131 Helsinki puh. 040 1251570 dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31025957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.fi Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31038631, 050 5591435 jyrki.vatto@hel.fi jyrki.vatto@kolumbus.fi Toimihenkilö/Funktionär Ville Alatyppö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31039943, 040 3345430 ville.alatyppo@hel.fi SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Jyrki Vättö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31038631, 050 5591435 jyrki.vatto@kolumbus.fi Jyrki Vättö Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi Talvista tiemaisemaa Rautalammilta, syvältä Savosta. Ruotsi paras neljän maan kunnossapitovertailussa Pohjoisen tieverkostot arvioitavina N Kulkiessani marras-joulukuun vaihteessa autolla halki Suomen Helsingistä Leville katselin tuulilasin läpi etupäässä lumetonta luontoa. Ilma ja maisemat olivat tasaisen harmaat Rovaniemelle saakka. Sieltä alkoi valkea vyöhyke, jonka lumipeite paksuuntui vain hiukan pohjoiseen päin mentäessä. Takaisinpäin tullessa tilanne olikin sitten täysin toinen, kun lunta tuiskusi koko matkan aina Salpausselälle asti. Väsynein silmin huokailin itsekseni, että onneksi Suomen tiet ovat vaikeissakin olosuhteissa hyviä ajaa. Lumen auraus tärkeintä Liikennevirasto tutkii vuosittain tienkäyttäjien tyytyväisyyttä kyselyllä. Viime talvi oli vastausten perusteella tienpidon suhteen helppo ainakin Lapissa. Tutkimuksen mukaan siellä oltiin kuitenkin kokonaisuudessaan muuta maata tyytymättömämpiä teiden kunnossapitoon. Kunnossapitovaatimukset ovat pienien liikennemäärien takia vähäisempiä. Tämä näkyy siinä, että huonojen kelien aikana joudutaan odottamaan kauemmin hoitotoimenpiteitä. Tienkäyttäjät pitivät tärkeimpänä juuri lumen aurausta. Huonoimmat arvosanat annettiin kyselyssä liikennemerkkien puhdistamisesta lumesta sekä alemman tieverkon tienpinnan tasaisuudesta. Pohjoisen tiestöistä käyttäjätutkimus Talvikunnossapidon taso heikentynyt Suomessa Lapin ely-keskus on tehnyt 2000-luvulla noin viiden vuoden välein käyttäjätutkimusta PohjoisNorjan, Pohjois-Suomen, PohjoisRuotsin ja Luoteis-Venäjän teiden kunnossapidon laadusta haastattelemalla tienkäyttäjiä raja-asemilla. Suomen osalta asiakastyytyväisyys oli uusimmassa kyselyssä hienoisessa laskussa. Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen Suomi jäi keskiarvolla mitattuna hieman Ruotsia heikommaksi. Kriittisimpiä tienkäyttäjiä olivat suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon kesäkunnossapitoa arvosanalla 3,0 (asteikolla 1–5). Positiivisimmin kesäkunnossapitoa arvioivat venäläiset, jotka antoivat sille arvosanan 4,6. Norjalaiset puolestaan arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon hyvälle tasolle (3,3). Suomen hienoisen laskun vastapainoksi Ruotsin pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon tasoa koskevat arviot ovat jatkaneet positiivista kehitystä. Ruotsin kunnossapitoa pidetään kohtalaisen hyvänä ja Norjan pohjoisen tieverkoston kesäkunnossapitoa kohtalaisena. Venäjän pohjoisen tieverkon kesäkunnossapito arvioitiin huonohkoksi. Suomen pohjoisen tieverkon talvikunnossapitoa koskeva kokonaisarvosana on pudonnut hieman vuosien 2001 ja 2005 tasoilta. Eniten ovat pudonneet ruotsalaisten ja norjalaisten antamat arviot, mutta talvikunnossapitoa pidetään edelleen hyvänä (3,4 ja 3,7). Venäläiset pitävät Suomen pohjoista tieverkkoa aikaisempien tutkimusvuosien tapaan erittäin hyvin hoidettuna (4,6). Heikoimmaksi tilanteen kokivat suomalaiset itse (2,9). Arvio Ruotsin pohjoisen tieverkon talvikunnossapidon tasosta on parantunut selvästi edellisistä tutkimuksista. Norjan heikoimpina talvihoidon osa-alueina pidetään edelleen liukkaudentorjuntaa ja polanteiden höyläämistä. Näissä Norja saa selvästi huonommat arvosanat kuin Suomi ja Ruotsi. Venäjän talvihoidon taso on edelleen kohdemaiden huonoin, mutta pääteiden osalta ero on selvästi jo kaventunut. Venäjällä päätieverkon talvikunnossapito arvioitiin aikaisempia vuosia paremmin hoidetuksi ja sitä pidettiin jopa hieman parempana kuin Norjassa. OJyrki Vättö Kuntatekniikka 1/2012 29 VUODEN KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS 2012 Milko Tietäväinen: SKTY:n hallitustehtävä urani kohokohtia NVuoden kuntatekniikan saavutus julkistetaan Helsingissä 4.6.2012 IFME2012 Kuntatekniikan maailmankongressin yhteydessä. OSALLISTU KILPAILUUN JA TEE OMA EHDOTUS HALLITUKSELLE! Onko sinulla hyviä ajatuksia tai ehdotuksia vuoden kuntatekniikan saavutukseksi? Minkä insinööri- ja/ tai arkkitehtikunnan hengenluoman ja/tai rakennusponnistuksen tulisi saada valtakunnallista mainetta ja kunniaa? Tee oma ehdotuksesi raadille, ja lähetä se toiminnanjohtajalle (danhenrik.langstrom@kuntatekniikka. fi) torstaihin 19.4.2012 mennessä. Saavutuksen valitsee lehdistöraati. ODanne Långström SKTY:n toiminnanjohtaja/sihteeri 050 4327300 tai 040 1251570 dan-henrik.langstrom@ kuntatekniikka.fi SKTY ry, PL 51, 00131 HELSINKI N Hallituskauteni Suomen kuntatekniikan yhdistyksessä päättyi, ja uudet jäsenet tulevat erovuorossa olevien tilalle. Hallitustehtävä oli ammattiurani yksi ehdoton kohokohta. Olen arvostanut suuresti yhdistyksen toiminnan tuloksia kuntatekniikan pitkäjänteisenä kehittäjänä. Oma ura kuntatekniikan parissa alkoi koulupoikana maarakennusliikkeessä kesätöiden parissa aikana, jolloin Suomen yleisurheilu ja miesten pitkän matkan juoksu olivat vahvoilla maailman areenoilla. Tuolloin työt käsittivät katuluiskien viimeistelyä rautaharavalla ja lapiohommaa viemäriputkien asennuksessa. Aiheet ovat tänä päivänäkin tuttuja, mutta työkalut ovat osaltani muuttuneet. Julkaisutoiminta ja Kuntatekniikan päivät tärkeitä Ensimmäinen kontaktini kuntatekniikan yhdistyksen tuotoksiin oli Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastossa ollut KATU 90 -julkaisu, jota pidin oivana käsikirjana alan teorian saloihin. Kuntatekniikan asiantuntijoiden julkaisutoimintaa olen sen jälkeen pitänyt suuressa arvossa. Julkaisuilla tietämystä voidaan levittää, jolloin kaikkien ei tarvitse opiskella joka asiaa kantapään kautta. Ammattijulkaisujen lisäksi yhdistyksen tärkeää toimintaa on vuosittaisten Kuntatekniikan päivien järjestäminen. Päivillä on oivallinen mahdollisuus päivittää tekniikan kuulumisia ja suuntaviivoja sekä jakaa tietämystä alan ammattilaisten kanssa. Ensi kesän kongressi herättänyt mielenkiintoa ympäri maailmaa Ilmoittautuminen IFME2012:en alkanut NSKTY järjestää kesäkuussa IFME:n kansainvälisen infra-alan kongressin Helsingissä. Luentoaiheet on valittu ja esitelmäluonnoksia odotetaan saapuviksi. Ilmoittautuminen päiville on alkanut, joten kehotamme niin jäsenistöämme kuin muitakin tämän lehden lukijoita käymään kongressin virallisilla sivuilla www. ifme2012.com ilmoittautumassa sekä huolehtimaan mahdollisista majoituksista ajoissa. Mielenkiintoa tapahtumaa kohtaan tuntuu olevan ympäri maailmaa. Vaikka Helsingistä löytyy melko laajasti majoituskapasiteettia, niin aina kannattaa kuitenkin olla ajoissa liikkeellä. Tänä vuonnahan ei erillisiä Kuntatekniikan päiviä pidetä, vaan ne on sijoitettu IFME-kongressin yhteyteen. Seminaariohjelmasta tulee mielenkiintoinen. Kiinnostavuutta lisäävät tutustumismatkat Tallinnaan ja Tukholmaan. Jo pelkkä ruokailu Tukholman kunnianarvoisimmassa ravintolassa lienee monelle ainutlaatuinen kokemus. Tallinnan ekskursio kuuluu semi- 30 Kuntatekniikka 1/2012 naarihintaan, Tukholman vierailu toteutuu lisähinnalla. Molemmat matkat tehdään Kuntatekniikan päivien tapaan laivalla. Opintomatkoja Norjaan, Englantiin ja Yhdysvaltoihin Kansainvälistä keskustelua on käyty myös tämän vuoden opintomatkoista. Näillä näkymin tulemme toteuttamaan opintomatkat ainakin Norjaan, Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Norjan-matka suuntautuu 8.–9.3. Osloon, missä tutustutaan norjalaisten talvikunnossapitoon. Oslon erikoisuutena on mm. ainutlaatuinen lumensulatuslautta. Lontoo on vuorossa 18.–22.4. Siellä tutustutaan suuriin infrahankkeisiin sekä infraomaisuuden tiedonhallintaan. Amerikan matkan pääkohteena on Amerikan ja Kanadan yhdistysten yhteiskokous Anaheimissa. Tämän matkan yhteyteen pyritään järjestämään vierailut myös Chicagoon ja San Franciscoon. Matka-ajankohta on elo-syyskuun vaihteessa. Hallitukseen uusia jäseniä Talven ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin Helsingissä helmikuun alussa. Hallitukseen uusina jäseninä vuodenvaihteessa tulivat Oulun Jere Klami ja Sito Finland Oy:n Päivi Ahlroos. Kaikkien hallitusjäsenten päivitetyt yhteystiedot ovat sivulla 32. Kokouksessa käsiteltiin tulevaa IFME-seminaaria, edellisen vuoden toimintaa, Kuntatekniikka-lehden toimittamista sekä yhdistyksen talousasioita. Talousasiat tulevat painokkaammin esille hallituksen seuraavassa kokouksessa maaliskuun lopulla. Yhdistykseen hyväksyttiin jälleen muutama uusi jäsen. Henkilöjäseneksi hyväksyttiin Pauliina Kuronen Espoosta ja yhteisöjäseneksi Tilakonsultit TM2 Oy. Jäsenmäärämme on vielä alle tavoitteellisen yhdeksänsadan (860 henkilöjäsentä ja 19 yhteisöjäsentä). Kevättä odotellen, OJyrki Vättö kokousmestari Mieluisaa yhteistyötä Yhdistyksen toiminta kehittyy. Vaikka hallituksella ja yhdistyksen toimihenkilöillä onkin suuri rooli toiminnan suunnittelussa, myös me jäsenet voimme olla aktiivisia. Voimme esittää ajatuksia siitä, mihin suuntaan yhdistystä pitäisi kehittää ja minkälaisia asioita pitäisi ottaa tarkempaan käsittelyyn. Hallituskauteen liittyi paljon kokouksia ja toiminnan suunnittelua. Erityisesti mieleeni tulee jäämään tutustuminen hallituskollegoihin ja toimihenkilöihin, joiden kanssa työskentely on ollut erittäin mieluisaa. On ollut ilo toimia teidän kaikkien kanssa yhdistyksen ja alan eteenpäinviemiseksi. OMilko Tietäväinen Tampere Käyttäjämäärän lisääminen kuntatekniikka.fi N Kuntatekniikan foorumin verkkopalvelu www.kuntatekniikka.fi on ollut toiminnassa reilut puoli vuotta. Kehitystyö jatkuu, ja siihen tarvitsemme kaikkien tukea. Olennaista on, että palvelun kehittämistä tukeneet Kehto-konsortioon kuuluvat kaupungit itse hyödyntävät verkkopalvelua ja tukevat sisällöntuotannossa. Palvelun käyttäjämäärän lisääminen on erittäin haasteellista, elleivät hankekaupunkien kuntatekniikan tekijät hyödynnä sitä arjessaan. Puheenvuoro-palsta Foorumin verkkosivujen interaktiivisuutta pyritään lisäämään Puheenvuoro-palstalla. Kuntatekniikan foorumin Puheenvuoro on 1 500–2 500 merkin pituinen kantaa ottava kirjoitus ajankohtaisesta kuntatekniikan aiheesta tai aiheen vierestä. Kyse ei ole viimeisen päälle punnitusta tieteellisestä analyysistä vaan keskustelun avauksesta tai kommentista julkisuudessa esitettyihin näkemyksiin. OPINTOMATKA Kaliforniaan ja Chicagoon Leila Strömberg: Yhdistyksenä olemme kansainvälistä huippua N Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti olivat juuri yhdistyneet uudeksi kunnaksi 2009 alussa, kun aloitin kolmivuotisen kauteni Suomen kuntatekniikan yhdistyksen hallituksessa. Matka Jyväskylästä Helsinkiin ensimmäiseen kokoukseen tammikuussa 2009 oli odotuksia ja uteliaisuutta täynnä. Mitä seuraavat kolme vuotta tuovat tullessaan? Kymmenien kokouksien, matkojen ja linjaseminaarien jälkeen asia on selkiytynyt. Työntäyteisten kokouksien ohessa on ollut tutustumista organisaatioihin, työtapoihin, meneillään oleviin hankkeisiin ja ajankohtaisiin haasteisiin. Olemme tänä aikana tutustuneet toisiimme ja verkostoituneet keskenämme. Olemme ideoineet, suunnitelleet ja ottaneet kantaa ajankohtaisiin asioihin. Olemme vaalineet perinteitä mutta myös uudistuneet. Tämän kolmen vuoden aikana olemme käynnistäneet kuntatekniikan yhdistyksen strategian uudistamisen. Olen huomannut, että yhdistyksenä olemme kansainvälistä huippua. Sen kruunaa ensi kesäkuussa Suomessa järjestettävä kuntatekniikan maailmankongressi IFME2012. Edellä luetellut asiat tuskin ovat henkilökohtaista ansioitani, mutta olen niistä iloinen. Olen saanut seurata aitiopaikalla hallitusjäsenten, toimihenkilöiden ja jäsenistön määrätietoista työskentelyä ja osallistua siihen. Se on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Kaikki kolme vuottani hallituksessa olivat erilaisia. Yhteinen tekijä näillä vuosilla on ollut puheenjohtaja. Koko tuon ajan hallitusta on johtanut osaavasti, varmasti ja lämpimästi Jorma Vaskelainen. Eli mi- nun kokemukseni on, että yhdistyksen ainoa ja oikea puheenjohtaja on Jorma! Muutoksia tulossa Nyt kun kauteni hallituksessa on päättynyt, odottelemme jälleen muutoksia kuntakenttään. Helmikuun alkupuolella hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen esitellee uuden kartan kuntajaoksi. Muutokset kuntasektorilla varmasti jatkuvat, ja ne vaikuttavat voimakkaasti myös kuntatekniikkaan. Toivon, että SKTY on tulevaisuudessakin strategian ja suunnan näyttäjä sekä metropolialueella että muualla Suomessa ja myös maailmanlaajuisesti. Kiitos kuluneista vuosista! OLeila Strömberg asemakaava-arkkitehti Jyväskylän kaupunki haasteena -palvelun sisältö syntyy yhteistyöllä Kirjoittajat esiintyvät verkkosivulla omalla nimellään ja kuvallaan. Valokuva, mieluiten syvättynä tai vaalealla taustalla, koko 105x105 px, lähetetään tekstin mukana toimitukseen. Verkkopalvelussa julkaistuista puheenvuoroista ei makseta kirjoituspalkkioita. makalenterissa on tietoa täydennyskoulutuskursseista, seminaareista ja messuista – ja paljon muuta. Sinne voi vapaasti syöttää perustiedot avoimesta (maksullisesta tai maksuttomasta) kuntatekniikan tapahtumasta verkkolomakkeella, joka löytyy ”Tapahtumat” -sivun vasemmassa reunassa olevasta linkistä. Avoimet työpaikat Kuntatekniikan foorumi on erinomainen kanava ilmoittaa alan avoimista työpaikoista – erityisesti toimihenkilötyöpaikoista. Kuntatekniikan foorumin verkkosivujen kautta tavoitatte parhaat kuntatekniikan tekijät. Kehto-konsortioon kuuluvien kaupunkien omat työpaikkailmoitukset ovat toistaiseksi maksuttomia. Työpaikkailmoitukset foorumin sivuille lähetetään verkkolomakkeella, joka löytyy ”Työpaikat” -sivun vasemmasta reunasta. ”Tehtävän kuvaus” -kenttään voi syöttää kaikki tarpeelliset lisätiedot. Tapahtumakalenteri Kuntatekniikan foorumin tapahtu- Ekstranet Kuntatekniikan foorumin ekstranet tarjoaa kaikille rekisteröityneille käyttäjille kuntatekniikan julkaisuja kuvapankin vapaaseen käyttöön. Toivon, että huomioitte foorumin julkaisupankin oman organisaationne julkaisutuotannon levittämisessä laajempaan hyötykäyttöön. Julkaisupankki on tarkoitettu maksuttomien julkaisujen levityskanavaksi. Lähettäkää toimitukseen linkkitiedot julkaisuista, jotka toivotte liitettäviksi foorumin julkaisupankkiin. Tuoreiden julkaisujen saaminen pankkiin on palvelun kiinnostavuuden kannalta olennaista. Ekstranetiin voi rekisteröityä sen etusivulta. N SKTY järjestää elo-syyskuussa opintomatkan Kalifornian Anaheimiin. Los Angelesin kyljessä sijaitsevassa Anaheimissa pidetään Amerikan ja Kanadan kuntatekniikan yhdistysten vuosikongressi. Kyseinen kongressi on matkan pääkohde. Koska mennään näin pitkälle, niin ajatuksena olisi, että samalla matkalla käymme tutustumassa myös puukerrostalorakentamiseen San Franciscon alueella sekä Chicagon kuntatekniseen sektoriin. Anaheimin kongressi on 26.–29.8. Edellä mainittu muu ohjelma järjestetään tämän pohjalta joko ennen kongressia tai sen jälkeen. Tarkempaa tietoa ohjelmasta, hinnasta ja aikatauluista julkaistaan seuraavassa Kuntatekniikka-lehdessä, joka ilmestyy 8.3. Silloin avataan myös ilmoittautumissivut verkossa. NYT kannattaa kuitenkin jo varata aikaa kalenterista elosyyskuun vaihteen tienoilta. ODanne Långström Verkkotyötilat Ekstranetin verkkotyötilat soveltuvat muun muassa hankekehitykseen. Verkkotyötilojen käyttäjähallinta on kunkin hankkeen vastuuhenkilöllä, ja ne edellyttävät käyttäjärekisteröintiä. Verkkotyötilat mahdollistavat myös luottamuksellisen mielipiteiden vaihdon ja asiakirjojen valmistelun. Verkkotyötilojen käyttäjähallintaa on loppusyksyn aikana parannettu olennaisesti, kun tunnusten ja salasanojen myöntäminen on automatisoitu. Nyt kunkin työtilan omistaja voi helposti itse kutsua uusia jäseniä työtilaan. Oma verkkotyötila järjestyy ottamalla yhteys toimitukseen. Kuntatekniikan foorumista tulee elävä ja kiinnostava vain meidän kaikkien alan toimijoiden yhteisellä panoksella – otetaan se aktiivikäyttöön! OPaavo Taipale Kuntatekniikan foorumin toimitus: [email protected] puh. 050 3808368 Yksi Anaheimin nähtävyyksistä on Disneyland. Chicagossa tutustumme kaupungin kuntatekniseen sektoriin. Kuntatekniikka 1/2012 31 Kuvat Jyrki Vättö SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 8142425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.fi 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31038806, 050 5591419 hannu.virtasalo@hel.fi 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Lontoon-matkalla huhtikuussa on luvassa paljon mielenkiintoista niin rakentamisrintamalla kuin kulttuurinkin saralla. London Calling! Ilmoittaudu ekskursiolle LONTOOSEEN! N Kuntatekniikan foorumi järjestää ekskursion keväiseen Lontooseen 18.–22.4. eli keskiviikosta sunnuntaihin. Opintomatkan teemana on vaativien infrahankkeiden ja infraomaisuuden tiedonhallinta. Case-kohteina tutustumme mm. mittaviin raideliikennehankkeisiin ja olympiakisojen palvelujen hallintajärjestelmiin. Tutustumiskohteina mm. Transport for London (Roads Division) ja Crossrail Limited (UK Rail Company). Paikallisena konsulttina ja asiantun- NNär tidnigen kommer ut, så har undertecknad redan varit på semester i en månad – och fortsätter ännu i ca två veckor. Nu när jag skriver det här, så har julen just varit, och nyår är på kommande. Grått och eländigt har det ju varit hela den så kallade vintern hittills här i Helsingfors. Lyckligtvis har all nederbörd kommit som vatten, för OM det skulle ha varit snö, så skulle vår kära huvudstad varit begraven i snö – i även högre drivor än rekord året innan. Det kommande året är ju stort för oss inom FKTF, med IFME-kongressen på kommande. Än så länge går allt väl, och damerna på RIL gör livet lätt för 32 Kuntatekniikka 1/2012 tijana Lontoossa toimii Veronique Landew Bentley Systemsiltä. Matka tullaan järjestämään, jos ilmoittautuneita on vähintään kymmenen. Lisätietoja Lontoon matkasta antaa Sito Oy:n Kimmo Anttalainen (kimmo. anttalainen@sito.fi tai 020 7476000). Sitovat ilmoittautumiset tulee tehdä 9.2. mennessä Sito Oy:n Marita Laatikaiselle (marita.laatikainen@ sito.fi tai 020 7476009). Merkatkaa päivämäärä almanakkaanne ja lähtekää joukolla matkalle. Lontoossa tapahtuu koko ajan paljon mielenkiintoista niin rakentamisrintamalla kuin kulttuurinkin saralla. Keväinen Lontoo ei jätä ketään kylmäksi. Lennot British Airwaysilla BA 795 ke 18APR HELLHR klo 0750 0900 Helsinki-Lontoo, BA 798 su 22APR LHR-HEL klo 1840 2335 Lontoo-Helsinki Hotelli: Radisson Edwardian Vanderbilt Hotel 4****, 68–86 Cromwell Road, London SW7, South Kensington, www.radissonedwardian.com/londonhotel-gb-sw7-5bt/gbvander Hinta: 1 150 `/hlö/kahden hengen huone,1 650 €/ hlö/yhden hengen huone. Hintaan sisältyy lennot turistiluokassa, lentokenttäverot ja muut viranomaismaksut, kuljetukset tutustumiskohteisiin, neljän yön majoitus, hotelliaamiaiset ja matkan marginaalivero. oss andra. Alla gånger man börjar fundera på evenemanget, så får man ju en liten klump i magen – men när allt kommer till kritan, så kommer det nog att bli en fin fest i helhet. Intresset från världen har varit stort, och nu får man bara hoppas, att det ekonomiska läget i världen inte sätter stopp för delegaterna att komma hit – likaså hoppas jag att alla våra annars så trogna finländska vänner också kommer att komma på kongressen. Som jag har sagt tidigare, så kommer programmet att vara fint. Föreläsningarna kommer att vara intressanta och högklassiga, och det samma kan man säga om det andra programmet – både här i Helsingfors på kvällarna som besöken till Tallinn och Stockholm. Programmen i både Tallinn och Stockholm är definitivt värda att vara med om – jag lovar! Studieresa FKTF kommer att ordna en studieresa till Amerikanska föreningens årskongress i Anaheim i Kalifornien i månadsskiftet augusti–september. Årskongressen kommer at ta plats 26–28.8, men förutom den, så kommer vi att ta oss avstickare till San Francisco och Chicago för att bekanta oss med intressanta kommuntekniska lösningar och arbeten. Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.fi Muut jäsenet Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 2665137, 050 5901032 tuula.smolander@jkl.fi Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 antti.korte@raisio.fi Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 83924438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.fi Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 4594601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.fi Päivi Ahlroos, Sito Oy Tietäjäntie 14, 02130 Espoo puh. 020 7476185, 040 4824962 paivi.ahlroos@sito.fi Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 jere.klami@ouka.fi I nästa nummer, som utkommer i början av mars, så kommer jag ut med ett mer detaljerat program, med priser och tidtabeller. FKTF planerar också att göra en studieresa till London, och en till Oslo – men de har jag i detta nu, tyvärr, inte något mer att berätta om... ännu. Nu börjar det bli dags, att åka hem och packa reseväskan – och sen bege sej till Florida. Under tiden får jag önska er alla ett Super Gott år 2012. ODanne Långström verksamhetsledare www.ukty.fi Lasittamattomien laattojen saumaus on täyttä hepreaa työn toteuttajille NTaas olemme uuden vuoden alussa, ja elämä on uusia tavoitteita ja lupauksia täynnä. Rakentaminen jatkuu vuosienkin vaihtuessa. Toivotaan, että jokainen rakentaja ja rakennuttaja ryhdistäytyy ja päättää parantaa tuloksentekoa laadun muodossa. Eräs viime aikoina pinnalle nousseita asioita on ollut laatoitustyö. Sanotaan, että kyllä laatoittajat osaavat tehtävänsä. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Etenkin lasittamattomien laattojen saumaustyö näyttää olevan täyttä hepreaa työn toteuttajille. Tässä syyttävä sormeni osoittaa myös rakennusliikkeiden työmaan vastuuhenkilöitä. Tällä alueella tapahtuu niin alkeellisia virheitä työn toteutuksessa, ettei tiedä itkisikö vai nauraisi. Osaamattomuus näkyy epoksilla saumattaessa Pahimmin osaamattomuus näkyy epoksilla saumattaessa. Ei osata pestä työn jälkeä oikein, ja silloin tulos on luokaton. Pesuhan pitää suorittaa puhtaalla vedellä pienillä alueilla saumauksen jälkeen. Pesty lattia tulee levyttää heti ainakin niistä kohdin, missä joudutaan kävelemään. Eräälläkin isolla hallityömaalla länsirannikolla pesu tehtiin likaisella vedellä. Lisäksi käveltiin likaisilla kengillä surutta laatoitetulla pinnalla. On aina muistettava, että lasittamaton laatta ei ole normaalisti puhdistettavissa samalla tavalla kuin lasitettu laatta. Jos vielä lattiaa koetetaan puhdistaa voimakkailla puhdistusaineilla, viimeistään silloin saumat vaurioituvat ja lopputulos on fiasko. Tuntuu ihmeelliseltä, että näitä virheitä on tehty ja tehdään aina vain uudelleen. Vaikka niistä on puhuttu paljon, viesti ei näytä menevän perille. Sitten ihmetellään rakentamisen huonoa laatua. Edellä on vain yksi esimerkki siitä erikoisosaamisesta, mitä uimahallit ja kylpylät vaativat. Mitä pitäisi tehdä? Olisi syytä saada neuvoja ja ohjeita esimerkiksi suoraan rakentajilta, miten asiat korjaantuisivat. Laatoitukseen liittyy paljon muitakin yksityiskohtia, joihin palataan myöhemmin. Tietoa maassamme on kyllä saatavissa, kun vain osataan ja halutaan sitä käyttää. tus- ja kulttuuriministeriölle tekemämme uimahallien ja kylpylöiden rekisteröinnin. Tällä hetkellä VTT työskentelee aineiston kimpussa. VTT:n portaali on ministeriön rahoittama tutkimus, johon toivotaan kaikkien uimahallien ja kylpylöiden osallistuvan. Tällä hetkellä halleja ja kylpylöitä on mukana vähän yli sata. Kaikkiaan halleja ja kylpylöitä on noin 250. Keräsimme rekisterin halleista, joiden altaiden pituus on yli 25 metriä, ja suurimmista kylpylöistä. Tavoitteena on, että hallit voisivat itse seurata esimerkiksi energiakulutustaan ja näin kehittää omaa halliaan energiaystävällisemmäksi. Samalla saisivat käyttökustannuksia pienemmiksi. Tunnetusti uimahallit ja kylpylät ovat erittäin paljon energiaa kuluttavia laitoksia. On jokaisen etu, että hallien käyttökustannukset saadaan oikealle tasolle. Tämän vuoksi toivoisi, että kaikki kylpylät ja hallit olisivat portaalissa innokkaasti mukana. Kerätyistä tiedoista on hyötyä myös viranomaisille, tutkijoille, rakennuttajille ja suunnittelijoille. Uimahalli- ja kylpyläpäivät vetävät väkeä Yhdistyksemme jäsenmäärä oli vuoden lopulla 130, joten lisäystä oli yli 10 prosenttia. Pian tämän lehden ilmestyttyä kokoonnumme uimahallien ja kylpylöiden vuoden päätapahtumaan eli uimahalli- ja kylpyläpäiville m/s Mariellalla. Se on tapahtuma, jossa alan ihmiset tapaavat toisiaan. Tänäkin vuonna väkeä tulee runsaasti eri puolilta Suomea. Ilmoittautuneita on melkein 200. Ohjelma on erittäin monipuolinen. Tämän lehden sivuilla 18–20 on kirjoitus mielenkiintoisesta opinto- ja koulutusmatkasta, joka tehtiin lokakuussa Berliiniin, Kasseliin ja Kölniin. Se kannattaa lukea. Näin se tämäkin vuosi on alkanut. Toivottavasti pystymme jatkossakin antamaan halleille tietoa, josta on hyötyä toiminnan kehittämisessä. Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä 130. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Yhteystiedot Internet: www.ukty.fi s-posti: ukty@ukty.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Tapio Ala-Peijari s-posti: tapio.ala-peijari@kolumbus.fi puh. 040 829 0068 Talviterveisin, Uimahallien ja kylpylöiden rekisteröinti pääosin valmis Yhdistyksemme viime vuosi oli monella tavalla mielenkiintoinen. Saimme pääosin valmiiksi ope- OPertti Kärpänen puheenjohtaja Kuntatekniikka 1/2012 33 201 2 Vesihuollon osto-oppaan 2012 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on 10.8.2012. Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. vers io le VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen hti. kun tate knii kka .fi OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille ja vesihuoltoalan päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa syksyllä sekä Kuntamarkkinoilla 12.–13.9. 2012 ja Ympäristötekniikka-messuilla 9.–12.10.2012. Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden tärkeä työkalu. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja / tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, 00530 Helsinki Kevään koulutusristeily lähestyy – Pietari kutsuu taas NTalvi on alallamme totutusti kiireistä aikaa, mutta kaiken kiireen keskellä on hyvä myös suunnitella kevättä. Vuosi sitten oli tarkoituksenamme vierailla Pietarissa ja Vodokanalin vesilaitoksella, mutta kova talvi peruutti matkamme aivan viime hetkillä. Matkaideaa ei kuitenkaan haudattu, vaan päätimme yrittää myöhemmin uudestaan. Nyt tämä uusi aika on löytynyt. Alustavasti olemme suunnitelleet lähtevämme matkaan torstaina 19.4. ja palaavamme lauantaina 21.4. Varatkaa jo nyt tuo aika kalentereistanne! Pyrimme vahvistamaan ajat mahdollisimman pian ja ilmoitamme niistä ja ohjelmasta nettisivuillamme www.kuntienputkimestarit.fi. Seuratkaa sivujamme aktiivisesti, sillä vuosi sitten peruuntuneen matkan rajatut hyttipaikat varattiin nopeasti loppuun. Tutustuminen Vodokanaliin on matkamme tärkein aihe, mutta – kuten Jyväskylässä sovimme – jatkamme myös kevätristeilyllä auki jääneiden asioiden puintia. Yksi näistä on varallaolo ja sen järjestelyt Suomessa. Talvella varallaolo on kriittisen tärkeää, mutta vedenjakelun poikkeustilanteisiin on laitoksilla oltava valmius vuoden ympäri. Kaivantoturvallisuutta tulemme myös käymään läpi. Saimme muistutuksen asian tärkeydestä tammikuussa, kun eräässä alamme lehdessä oli ikävä uutinen kaivantoturmasta ja sen jälkipyykkinä tulleesta tuomiosta vastaavalle mestarille työturvallisuuden laiminlyönnistä. Työmaavierailuja suunnitteilla Yhdistyksen hallituksessa olemme keskustelleet työmaavierailujen järjestämisestä mielenkiintoisten projektien yhteydessä. Vierailuilla tutustuisimme lyhyesti itse työmaahan mutta paneutuisimme tarkemmin urakka-asiakirjoihin ja perusteisiin: miksi kyseinen urakkamuoto on valittu, miten toteutuksen mahdolliset vastuujaot on hoidettu, mitkä ovat vastaanottomallit ja miten tilaaja katsoo työn kokonaisuudessaan valmiiksi. Tutustuisimme siis mielenkiintoisen työmaan koko elinkaareen. Kevätristeilyllä voisimme avata asiaa tilaajan edustajan caseesityksellä. Seuratkaa siis aktiivisesti nettisivujamme. Kun sinne ilmestyy kevätristeilyn ilmoittautumislinkki, niin kiireellä ilmoittautumaan! Paikkoja on rajallisesti. Yhteisellä asialla, vesihuollon vuoksi OSami Sillstén yhdistyksen puheenjohtaja Kuntien Putkimestarit QKuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Jäseniä on 314, joista eläkeläisiä on 69. Kannattajajäseniä eli yritysjäseniä on 83. Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: sami.sillsten@hsy.fi puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: anders.ostrom@turku.fi www.kuntienputkimestarit.fi &)#$' ""((!'#*!#( ,, &)#$'#)($"($(" &($$"!!!--#"(# %#(--%)"%%"$' -+((. --) !!#"- !- )$*## Kuntatekniikka 1/2012 35 Kajaanin kaupunki Edellisen keskustan kehittämishankkeen tuloksena Raatihuoneentori kunnostettiin nykyiseen asuunsa ja osa sille johtavista kadunosista muutettiin kävelykaduiksi. Kuvassa Kauppakadun kävelykatujakso, talviaikaan yleensä lumipeitteisenä. 15 vuoden kehittämisohjelma alkaa rantapuistosta Kajaanin keskustasta vetovo Kajaani on Kainuun maakuntakeskus. Sen vetovoimasta riippuu, saako palvelun Kainuusta vai onko sitä haettava muualta. Kaupunki käynnisti keväällä 2010 hankkeen keskustan kehittämiseksi yhdessä Kainuun maakuntayhtymän ja alueen yritysten kanssa. Valtuusto hyväksyi viime joulukuussa 15-vuotisen kaupunkikeskustan kehittämisohjelman käynnistämisen. 36 Kuntatekniikka 1/2012 OTerhi Tikkanen-Lindström, arkkitehti, projektinjohto, WSP OOlli Haveri, DI, liikennesuunnittelu, WSP OJari Kauppinen, suunnittelupäällikkö, työn teettäjän yhdyshenkilö, Kajaanin kaupunki NNPinta-alaltaan laajan Kajaanin asutus on keskittynyt keskustaajamaan ja sen läheisyyteen, missä asuu lähes 90 prosenttia noin 38 250 asukkaan väestöstä. Ydinkeskustassa asui 2009 noin 4 500 henkilöä. Keskustan alueelle on sen jälkeen valmistunut useita asuinrakennuksia maanalaisine pysäköintilaitoksineen. Rakennushankkeita on myös vireillä. Kajaanin edellinen laaja kehittämistyö vietiin läpi 1990–2000-lukujen vaihteessa. Sen tuloksena toteutettiin muun muassa nykyinen kävelyalue Raatihuoneentorin ympäristöön. Tämän ansiosta keskustan kaupallinen kilpailukyky parantui ja ostamista ohjautui alueen liikkeisiin. Kaupunki asetti tälläkin kertaa hankkeelle tavoitteeksi kaupungin ja keskustan yritysten yhteistyön. Yksityisten yritysten ja kiinteistönomistajien kehittämisinvestointien valmistelua ja käynnistämistä tavoitellaan toteutettavaksi samanaikaisesti kaupungin kunnallisteknisen rakentamisen kanssa. Tarjouskilpailu kokonaispalvelusta Keskustasuunnittelu päätettiin toteuttaa teettämällä monialasuunnittelua vaativa hanke yhdellä yrityksellä kokonaispalveluna. Kattohinnaksi asetettiin 150 000 euroa. Tarjouskilpailun tuloksena konsultiksi valikoitui laatutekijöiden perusteella WSP Finland, jonka työryhmässä oli asiantuntijoita Helsingin ja YHDYSKUNTA Suunnittelukuva WSP Suunnitelman mukainen Kauppakatu kävelypainotteisena katuna, jossa eri liikkumismuodot jakavat tilan ympärivuotista elävyyttä luoden. Tapahtumien ajaksi katu on mahdollista rauhoittaa kokonaan kevyelle liikenteelle. ja kävelykeskustasta imaisempi 2026 mennessä Oulun toimistoista. Työ kesti puolitoista vuotta. Sinä aikana Kajaanin kaupunki sai käyttöönsä konsultin asiantuntijat arkkitehti-, liikenne-, silta- ja maisemasuunnittelun aloilta ja lisäksi laitospysäköinnin, ulkovalaistuksen suunnittelun, kalustemuotoilun, kustannuslaskennan ja vuorovaikutuksen asiantuntemuksen. Työn ohjausryhmään osallistuivat Kajaanin kaupungin, päätöksentekijöiden, Kainuun maakuntayhtymän ja keskusta-alueen yritysten edustajia. Käytännön työtä ohjasi suppeampi asiantuntijatyöryhmä. Suunnitteluhankkeen aikana järjestettiin laajasti sidosryhmiä tavoittaneet työpajat tavoitteiden tarkentamista ja suunnitelmaluonnoksen arviointia varten. Lisäksi pidettiin esittelytilaisuuksia keskustan yrityksille ja kolme kaikil- le avointa tilaisuutta. Hankkeen aikana tehtiin keskustan kiinteistönomistajille ja isännöitsijöille kaksi kyselyä, joilla kartoitettiin lähivuosien kunnostusaikeita ja pysäköintilaitosten toteutusedellytyksiä. Tärkeimmät kiinteistönomistajat haastateltiin erikseen. Yleissuunnitelmaluonnos asetettiin nähtäville toukokuussa 2011, ja siitä pyydettiin lausunnot pariltakymmeneltä viranomais- ja sidosryhmätaholta. Suunnittelun painotukset Suunnittelun tavoitteena on ollut tuottaa yleissuunnitelma kaupunkikeskustan pitkäjänteisen kehittämisen sekä käynnistyvän osayleiskaavatyön pohjaksi. Työssä ovat painottuneet seuraavat osa-alueet: L Keskustan katualueiden ja kevyen lii- kenteen raittien suunnittelu kevyen liikenteen olosuhteita ja katumiljöötä parantaen. LKeskustan pysäköintiselvityksen ja suunnitelman laadinta siten, että tarjontaa on riittävästi ja se on taloudellisesti toteutettavissa. L Alustava yleissuunnittelu Kruununpuodimäen sillalle siten, että sillan kaupunkikuvallisia vaikutuksia ja kustannuksia voidaan arvioida ja tavoitteet jatkosuunnttelulle asettaa. Kajaanin kaupunki asetti lähtötilanteessa suunnittelun tavoitteiksi lisäksi kävelykeskustan laajentamisen, keskustan liikenneratkaisun ja ulkovalaistuksen kokonaistarkastelun ja keskustan jokirantojen kulttuuriympäristön kunnostamisen. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi muinaismuistolain tarkoittamaa kiinteää muiKuntatekniikka 1/2012 37 Suunnittelukuva WSP Kavennettu ja kevyen liikenteen sillaksi muutettu Linnasilta ja keskustan puoleinen nurmipintainen rinne muodostavat houkuttelevan alueen oleskelulle ja tapahtumille naisjännöstä: linnoitus ja Kajaanin vanha asemakaava-alue. Alueella on myös valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä: Kajaaninjoen kulttuurimaisema tervakanavineen ja toimivine voimalaitoksineen, Karolineburgin kartano, Kauppakadun ja Raatihuoneentorin varren yhtenäinen funkisrakennusten muodostama kokonaisuus sekä vanha Raatihuone rakennuksena. Ydinkeskustaan lisää kävelykatuja Ydinkeskustan saavutettavuus maksimoidaan. Ajoneuvoliikenteen reittejä muutetaan siten, että kehäkadut syöttävät tasaisesti liikennettä ydinkeskustaan. Sen sisällä läpiajoliikenne minimoidaan. Ydinkeskustan kehäkaduilla ajonopeutta hillitään ja kevyen liikenteen ylityskohdat muutetaan turvallisiksi. Ydinkeskustan alueella Kauppakadun itä- ja länsipäät muutetaan kävelypainotteisiksi ja Linnankatu muutetaan kävelykaduksi jokirannan suuntaan. Sen jatkeena nykyinen linnanraunion yli johtava katu muutetaan kevyen liikenteen raitiksi. Kruunun- puodinmäen sillalle vievä katu toteutetaan puistokatuna ja linjataan mahdollisimman lähellä nykyistä maanpintaa kirjaston vierestä. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan koko katuverkolla mm. ajoneuvoliikenteen hidasteiden ja pyöräkaistojen avulla. Uusi joen ylittävä Kruunupuodinmäen siltayhteys rauhoittaa nykyisen Linnasillan jalankulun ja pyöräilyn ympäristöksi sekä eheyttää koko rantapuiston ulkoilu- ja virkistysreittejä yhdessä Kyynäspäänniemen uuden sillan kanssa. Pyöräpysäköintiä kehite- tään vahvasti koko ydinkeskustan ja rantapuiston alueella. Joukkoliikenteen nykyiset toimintaedellytykset keskustassa turvataan, ja Sissikadulle sijoitetaan uudet ydinkeskustan länsiosaa palvelevat linja-autopysäkit. Pysäköinti laitoksiin Pysäköintiä keskitetään laitoksiin keskeisesti sijaitseville suurimman kysynnän alueille. Yleissuunnitelmassa esitetään alustavat suunnitelmat laitoksista Raatihuoneentorin ja kauppatorin ympäristöihin hankkeiden muodostamista varten. Tavoitteita tarkennettiin selvityksillä ja työpajoissa QSuunnittelutyön pohjaksi laadittiin perusteellinen lähtötilanneselvitys, jonka avulla pyrittiin saamaan luotettava kokonaiskäsitys tehtäväalueen suunnittelutarpeista ja potentiaaleista. Tavoitteita tarkennettiin myös elokuussa 2010 järjestetyssä työpajassa, johon osallistui muun muassa keskustan yritysten, matkailun, kulttuurielämän ja nuorten edustajia. Työpajassa hahmoteltiin mielikuvamenetelmän ja roolityöskentelyn avulla keskustan tavoitetilaa 2025–30. Kaupunkirakenne ja toiminnot Korttelirakenteen ja katuverkon selkeys on suunnittelualueen kaupunkirakenteellinen vahvuus. Vahvuus on myös ydinkeskustan sijainti jokilaakson äärellä sekä funktionalismin kaudelle ajoittu- 38 Kuntatekniikka 1/2012 neen voimakkaan rakentamisen volyymin tuottama verrattain yhtenäinen kaupunkikuva. Ruutukaavakeskustan kaupunkikuvallinen ilme ja toiminnallisuus kehäkaduille päin kaipaavat kuitenkin erityisesti maantasokerrosten osalta kohentamista keskustan vetovoiman lisäämiseksi. 1870-luvun asemakaavan ja valtatieliikenteen vuoksi nykyistä ruutukaavakeskustaa erottavat muusta kaupunkirakenteesta ylileveät katutilat, joiden liikenneturvallisuudessa on puutteita. Pohjoisessa keskustan lähestymiselle estevaikutusta muodostaa Kajaaninjoki. Katujen ja joen estevaikutusta on lievennettävä kaikin keinoin. Suunnittelualue jakaantuu toiminnallisesti selkeästi liikekortteleihin, asuinkortteleihin ja joki- rantojen virkistyskäytön vyöhykkeeseen. Suunnitelmassa tulee tavoitella näiden vyöhykkeiden voimakkaampaa sekoittumista ja integraatiota mm. liikkumisen verkoston avulla. Kauppatori ja jokirannat Nykyinen kauppatori sijaitsee ranta-alueella hienolla paikalla, mutta toistaiseksi toiminnallisesti ydinkeskustan reuna-alueella vailla rajausta ja rakennusten toiminnallista tukea. Jokirantojen maisemakokonaisuus on kulttuurihistoriallisesti arvokas, mutta toiminnallisesti heikosti yhtenäiseksi hahmottuva. Alue muodostaa merkittävän potentiaalin keskustan kannalta. Liikenne ja kadut Keskustaan syöttävä liikenneverkko on toispuoleinen ja poh- joisen suunta tuottaa keskustaan häiritsevää läpiajoa. Katutilat ovat pääosin ajoneuvoliikenteen ehdoilla jäsennettyjä. Pysäköinti vie tilaa katualueilla ja kevyen liikenteen yhteydet ovat puutteellisia. Maanalaiset laitokset ovat osin laadultaan heikkoja, pieniä ja osin vähällä käytöllä. Suunnittelun aikana tehdyn selvityksen mukaan pysäköinnin kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa parhaalla tavalla. Kruununpuodinmäen sillalle vievän uuden kadun linjaus, siltakannen korkeusasema ja tukien sijainti sekä muotoilu on suunniteltava paikoilleen toiminnalliset ja teknistaloudelliset vaatimukset sekä kulttuurihistorialliset arvot yhteen sovittaen. YHDYSKUNTA on osoitettu ratkaisut pohjoisrannalla sekä Välikadulla. Alueen markkinointia ja opastusta lisätään. Ydinkeskustan asukkaita palveleva leikkialue siirretään edullisemmalle paikalle hieman sitä laajentaen. Penkkejä lisätään avautuvalta ilmansuunnaltaan edullisen pohjoisen rantareitin varteen. WSP Kruununpuodinmäen sijainniltaan vaativa siltapaikka sijoittuu padon ja voimalaitoksen taakse ja siltakannen korkeus voimalarakennuksen räystäslinjan yläpuolelle. Laitosten sijoittaminen keskustan toimintojen sijainnin ja keskustan tasapainoisen kehittymisen kannalta edullisiin paikkoihin lisää niiden vetovoimaa. Asiointipysäköintiä säilytetään myös maan pinnalla ja laitospysäköinnin markkinointia ja opastusta parannetaan tuntuvasti. Kajaaninjoen yli rakennetaan uusi silta Kruununpuodinmäen sillalle voidaan linjaus-, tasaus- ja siltatyyppien vaihtoehtotutkielmien perusteella tehdä varaus yleis- ja Jokivarteen kulttuuripuistokokonaisuus Jokivarren puistorannat kaavoitetaan ja nimetään yhdeksi puistoalueeksi. Aluetta kehitetään ajoneuvoliikenteeltä rauhoitettuna keskustan kulttuuripuistokokonaisuutena jokirantoja kiertävine reitteineen. Nykyinen rauniolinnan ylittävä silta kavennetaan ja muutetaan kevyen liikenteen sillaksi. Puistoalueelle on mahdollista toteuttaa kalakannan elpymistä palvelevat kalaportaat. Rantapuiston matkailun ja tapahtumatuotannon saattoliikenteelle Uusi silta Kaaviokuva WSP Uusi silta asemakaavoihin. Paikalle näyttäisi soveltuvan silta, joka on omaleimainen muttei maisemassa hallitseva. Sillan pituus on noin 180 metriä. Siltakannen korkeusasemaksi suositetaan eteläreunalle noin +144,2 metriä ja siltakannen kaltevuudeksi 1–2 prosenttia, jolloin kadun pohjoispään pituuskaltevuus säilyy kohtuullisena (6,5 %). Sillan jatkosuunnittelussa voidaan tietyin reunaehdoin edetä joko suunnittelukilpailun tai normaalin hankintamenettelyn kautta. Ydinkeskustan suunniteltu liikennejärjestelmä ja parannetut kevyen liikenteen järjestelyt. Kehäkaduilla liikennemäärät tulevat olemaan arviolta 10 000–20 000 ajoneuvoa/vrk. Tori- ja satama-alue vetovoimaiseksi Kauppatoria, viereistä tonttia ja rantapuistoa kehitetään kaavoituksen keinoin keskustan vetovoimaiseksi tori- ja satamaranta-alueeksi. Nykyinen tori muutetaan satamalaituriin asti ulottuvaksi kaksoisaukioksi, ja torin sekä viereisen tontin alle toteutetaan tontin hankkeen yhteydessä pysäköintilaitos. Torialueelle sijoitetaan ympärivuotisesti toimiva kahvilapaviljonki, josta on näköalat vesistölle. Keskustan ulkovalaistuksen konseptissa ehdotetaan keskustan vetovoimaa lisäävää valaistuksen kokonaisratkaisua, joka sisältää muun muassa katujen tyyppivalaisimet, idean Kajaaninjoen ylittävistä valaistuista silloista ja tavoitteet julkisivuvalaistukselle. Rakennuskustannukset noin 14 miljoonaa euroa Yleissuunnitelman hankkeet ohjelmoitiin toteutettaviksi kolmessa vaiheessa viidentoista vuoden aikana. Alustavat yleisten alueiden rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Yleissuunnitelma ja toteutusohjelma ovat saavuttaneet laajan asukkaiden ja päätöksentekijöiden hyväksynnän. Joulukuussa 2011 Kaupunkikeskustan kehittämisohjelman 2012–26 käynnistäminen hyväksyttiin Kajaanin kaupungin talousarvioon. Samalla varattiin tarvittavat investointivarat vuodelle 2012 ja tehtiin esitykset investoinneista taloussuunnitelmaan 2013–14. Ensijaksolla painottuvat rantapuiston ja kävelykeskustan kehittämistoimenpiteet. N Kuntatekniikka 1/2012 39 Vuoreksen keskuspuisto sijoittuu vanhalle peltoaukealle, jonka avoin maisema ja metsäsaarekkeet ovat suunnittelun lähtökohtia. Puiston keskuksena on iso vesiallas, jonka istuskeluportaat houkuttelevat oleskeluun. Altaan muotokieli ilmentää kaupungin ja luonnon kohtaamista (kuva yllä). Näkymä suuren vesialtaan työmaalta marraskuussa 2011 (kuva oik.), samasta kohtaa kuin yllä oleva suunnittelukuva. Oikealla näkyy kaupunkiin rajautuva rakennettu reuna, johon rakennetaan istuskeluportaat. Vasemmalla hahmottuu luontoon rajautuva vapaamuotoinen ranta ja kalliokumpare. Lentokuva Vallas Oy Keskuspuiston hulevesijärjestelmä (kuva alla) perustuu puiston keskeiseen vesiuomaan ja altaaseen, patorakenteisiin ja tulvaniittyihin. Korttelialueilla hulevedet hoidetaan maanalaisilla viivytysjärjestelmillä. Kortteleiden ja puiston välissä on puhdistava istutuspainanne, jonka kautta kiinteistöjen hulevedet johdetaan puistoon. Petri Rantanen Ilmakuva (oik. alla) Vuoreskeskuksen työmaalta syksyllä 2011. Yläreunassa on asuntomessualue ja keskellä keskuspuiston työmaa, jossa meneillään keskusaltaan rakentaminen. Atelier Dreiseitl 40 Kuntatekniikka 1/2012 YHDYSKUNTA Ympäristötaidetta, altaita, luonnonmukaisia vesiuomia ja tulvaniittyjä VUORES SAA AINUTLAATUISEN HULEVESIPUISTON Atelier Dreiseitl Tampereen ja Lempäälän alueille 2020 mennessä nousevaan Vuoreksen kaupunginosaan rakennetaan ainutlaatuista hulevesipuistoa. Sen erityispiireitä ovat ekologinen hulevesien käsittely ja ympäristötaide. Keskuspuiston vesialtaaseen, hulevesiuomaan ja patoihin voi tutustua jo ensi kesän asuntomessuilla. ORanja Hautamäki maisema-arkkitehti MARK johtava erikoissuunnittelija Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut NN Tampereen tulevaan eteläi- seen kaupunginosaan Vuorekseen on rakenteilla hulevesien käsittelyä ja ympäristötaidetta yhdistävä kahdeksan hehtaarin keskuspuisto. Hanke on laajuudessaan Suomen merkittävimpiä hulevesipuistoja tällä hetkellä. Hulevesien hallinta on ollut keskeisessä asemassa Vuoreksen kaupunginosan suunnittelussa ja toteutuksessa alusta asti. Alue on pääasiassa rakentamatonta metsämaata, jossa sijaitsee useita pieniä ja veden laadultaan hyviä järviä. Vesistöjen on pelätty kärsivän rakentamisen myötä lisääntyvän hulevesikuormituksen aiheuttamista haitallisista vaikutuksista. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti Lempäälän Koipijärveen, jonka kautta kulkee suurin osa vesistä ja jonka lähivaluma-alueella rakentuu kaupunginosan keskusta, Vuoreskeskus. Keskuspuistolla onkin keskeinen asema juuri Vuoreskeskuksen hulevesien puhdistamisessa ja tulvien ehkäisyssä. Asuntomessualuetta rakennetaan vauhdilla Vuoreksen asuinalue on rakentumassa Hervannan länsipuolelle Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan yhteistyönä. Vuonna 2005 vahvistetun osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 1 260 ha, josta rakennettua aluetta on yli 400 ha. Kaupunginosaan rakennetaan asunnot yli 13 000 asukkaalle ja toimitilat 3 000–5 000 työpaikalle. Asuntorakentaminen alkoi Mäyränmäestä kesällä 2009, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle seuraavana talvena. Vuoreskeskuksen ensimmäinen kerrostalo valmistui syksyllä 2011. Vuoden 2012 asuntomessualueen Virolaisen rakentaminen alkoi 2009, ja työmaa on parhaillaan täydessä vauhdissa. Keskuspuiston hulevesirakenteiden toteuttaminen käynnistettiin samoihin aikoihin, sillä lähellä sijaitseva keskuspuisto palvelee asuntomessualueen hulevesien käsittelyä. Vuoreksen tärkein viheralue Keskuspuisto on Vuoreksen tärkein viheralue, josta pyritään luomaan kaupunginosansa ainutlaatuinen nähtävyys. Alueen erityispiirteinä ovat ekologinen hulevesien käsittely ja ympäristötaide. Puisto yhdistää rakennetun kaupunkiympäristön ja luonnon ja luo uudenlaista, urbaania kaupunkiluontoa Vuoreskeskukseen. Puistosuunnitelman on laatinut kansainvälisesti tunnettu saksalainen konsulttitoimisto Atelier Dreiseitl, joka on erikoistunut hulevesien hallintaan ympäristötaiteen keinoin. Vuoreksen keskuspuisto sijoittuu vanhalle peltoaukealle, jonka avoin maisema metsäsaarekkeineen ja ojineen on suunnitelman lähtökohtana. Nykyiset metsäsaarekkeet ja kalliokumpareet säilytetään osana uutta viheraluetta. Keskuspuiston suunnitelman keskeisenä piirteenä on ympäristötaiteen keinoin toteutettu maaston muotoilu ja veden vaihteleva käsittely allasrakenteilla, luonnonmukaisilla vesiuomilla ja tulvaniityillä. Veistoksellisesti muotoiltua maisemaniittyä korostavat solmukohtina erilaiset toimintapisteet ja taideaiheet. Puiston vetovoimaisena kiinnekohtana on iso vesiallas, joka houkuttelee oleskelemaan ympärilleen. Kävelyreittien varrelle luodut taideaukiot tuovat vaihtelua kävelyyn. Sadepuutarhaksi nimetyllä aukiolla on istutuksia ja vesialtaita, joissa Kuntatekniikka 1/2012 41 sillä havainnoilla. Lisäksi alueella vesistöseurantaa tekevät viranomaistahot. Atelier Dreiseitl Sadepuutarhaksi nimetty aukio liittää rakennetut korttelit puistoon. Aukiolla on istutuksia ja hulevesiä hyödyntäviä vesiaiheita. hyödynnetään hulevesiä. Keskuspuisto on Vuoreskeskuksen asukkaiden olohuone, johon rajautuu asutusta, koulu ja päiväkoti. Puistoon rakennetaan lapsille ja nuorille leikkipaikka ja pelikenttä. Puisto on osa laajempaa Vuoreksen läpi kulkevaa vihervyöhykettä, ja sieltä on sujuvat yhteydet pohjoispuolella sijaitsevaan urheilupuistoon ja etelässä Lempäälään. 42 Kuntatekniikka 1/2012 Hulevedet hallinnassa rakentamisenkin aikana Tampereen Infra toteuttaa keskuspuiston ensimmäisen vaiheen ST-hankkeena konsultti- toimisto Atelier Dreiseitlin laatimien suunnitelmien pohjalta. Vaativan maaperän ja vesiolosuhteiden vuoksi Infra on laatinut alueelle pohjarakennussuunnitelman ja rakentamisen aikaisen hulevesien hallintasuunnitelman, joka on vaikuttanut merkittävästi myös rakennustöiden vaiheistukseen. Rakentamisen aikaisen hulevesien hallinnan pääperiaatteena on eristää puistotyömaalla syntyvät hulevedet pääuomasta ja johtaa ne käsiteltäviksi. Työmaan valumavesien eristäminen on edellyttänyt pääuoman osittaista siirtämistä sekä väliaikaisia ojitusjärjestelyjä. Ojitusjärjestelyillä työmaa-alueen hulevedet kerätään väliaikaiseen laskeutusaltaaseen ja sen jälkeen väliaikaiseen hiekkasuodatuskenttään. Suodatuksen jälkeen vedet johdetaan nykyiseen uomaan ja edelleen Koipijärveen. Tampereen Infra seuraa hulevesijärjestelmien toimivuutta vesianalyyseilla sekä päivittäi- Artikkeli pohjautuu kirjoittajan sekä Vuoreksen hulevesiasiantuntijoiden Mikko Kajanuksen ja Perttu Hyödyn teksteihin. Keskuspuiston projektiryhmä t3BLFOOVUUBNJOFO5BNQFSFFO kaupunki, Vuores-projekti t:MFJTKBQVJTUPTVVOOJUFMNB Atelier Dreiseitl t45IBOLFWBJIFFOSBLFOOVT TVVOOJUFMNBKBUPUFVUVT5BNQFSFFO LBVQVOLJ5BNQFSFFO*OGSB Atelier Dreiseitl Hulevesirakenteet ovat osa puistosommitelmaa Vuoreskeskuksen hulevedet on tarkoitus hoitaa luonnonmukaisilla käsittelymenetelmillä ja johtaa ne puiston keskeiseen vesiuomaan, jonka kautta alueen järvet laskevat eteläiseen Koipijärveen. Vesiuoma toimii lisäksi yläpuolisten valuma-alueiden purkureittinä. Tärkeänä tavoitteena on turvata hyvä veden laatu hulevesien imeytys- ja viivytysrakenteilla. Kauniisti maastoon muotoiltu uoma, allas ja patorakenteet ovat puiston kohokohtia ja maisemallisesti mielenkiintoisia myös kuivana kautena. Vesiuoman suunnittelun lähtökohtia on, että valuma-alueen vesistöjen vesitase ei muutu eikä vesiuoma aiheuta hallitsemattomia tulvia. Järjestelmä rakennetaan siten, että yläpuolisilta valuma-alueilta tuleva ns. perusvirtaama kulkee altaan ja uoman läpi nostamatta vesipintaa, mutta hallintaa edellyttäviä hulevesivirtaamia viivytetään altaassa sekä puroa reunustavilla tulvaniityillä. Virtaamaa säädellään patorakenteilla, jotka jakavat järjestel- män useaan osaan. Uoman, altaiden ja tulvaniittyjen mitoitus perustuu tarkkoihin laskelmiin rankkasateista ja valumavesien määrästä. Tulvaniityt on mitoitettu enimmillään sateille, joiden on arvioitu toistuvan noin viiden vuoden välein. Myös noin 10 vuoden välein toistuviin sateisiin on varauduttu suunnitelmassa. Tulvahuippuina niityt täyttyvät hetkellisesti sadevesistä, mutta kuivina aikoina alueet ovat maisemaniittyä. Tulva-alueiden laajuus ja veden syvyys riippuvat sateen rankkuudesta ja kestosta. Vedenkorkeuden vaihtelut ovat suurimmillaan 20–30 cm. Tulva-alueet tyhjenevät enintään vuorokauden kuluessa sateen jälkeen, joten vesi ei jää seisomaan lammikkoon tai niityille. Keskuspuisto on usean vuoden projekti Keskuspuiston rakentaminen on usean vuoden projekti, jonka aikataulu riippuu viereisten asuinkortteleiden toteutuksesta. Työmaan ensimmäisessä vaiheessa on tärkeintä saada valmiiksi hulevesijärjestelmä, joka palvelee yläpuolisella valuma-alueella tapahtuvaa rakentamista. Keskuspuiston pintarakenteet ja viimeistelytyöt tehdään vasta myöhemmässä vaiheessa. Virolaisen asuntomessuilla voi käydä tutustumassa keskuspuiston vesialtaaseen, hulevesiuomaan ja patoihin. Toivomme, että Vuoreksen keskuspuisto edistää omalta osaltaan ajattelua, että hulevesirakenteet voivat olla ovat paitsi teknisesti toimivia, myös esteettisiä ja elämyksellisiä. Korkeatasoisten hulevesipuistojen suunnittelu vaatiikin eri asiantuntijoiden mukanaoloa ja erityisesti hulevesi- ja pohjarakenteiden asiantuntijoiden sekä maisemasuunnittelijoiden tiivistä yhteistyötä. N Korttelien ja puiston välissä on puhdistava istutuspainanne, johon johdetaan kiinteistöjen hulevedet. Hulevesi kerääntyy painanteeseen hetkellisesti lammikoksi ja suotautuu sitten puhdistavien maakerrosten läpi puiston vesiaiheisiin. Lapin kultaa ”L apin kultaa… sitähän on mulla niin kuin etelässä multaa”, runoili aikoinaan 1951 Reino Helismaa. Taisi Repe vähän liioitella. Kittilän kultakaivos saa vaikeilla menetelmillä kuten jauhimilla, jättimäisillä autoklaaveilla ja syanidilla kivestä irti kultaa vuodessa 5 000 kiloa, eikä viiden tonnin multakuorma kovin kummoinen ole. Kullan kilohinta on noin 40 000 euroa, joten viisituhatta kiloa saa aikaan liikevaihtoa noin 200 miljoonaa. Varsinainen kultamuna onkin kansainvälinen turismi. Sekä Kittilän Levi että Kolarin Ylläs raportoivat uusista suurista suunnitelmista. Levi laajentaa Koutalaella Leville tulee Koutalaelle Hotel Panoraman ja Summit-kongressikeskuksen ynnä muiden kumppaniksi uusi Ski Village, jonka katolta pääsee ramppia pitkin suoraan mäkeen. Levin Sanomien päätoimittaja Veikko Erkkilä luonnehtii suunnitelmaa yksinkertaisella määritelmällä ”käsittämätön” ja jatkaa, että on niitä muitakin. Arkkitehtuurikilpailun voittajafirman Bjarke Ingels kuvailee: ”Koutalaki Ski Village luo uudenlaisen hybridin, jossa yhdistyvät selvät yksilölliset identiteetit, kuten kylä ja vapaa-ajan keskus, suoja ja avoimuus, kodikkuus ja luonnon majesteettisuus, ainutlaatuinen luonne ja huoliteltu jatkuvuus – tai yksinkertaisesti – arkkitehtuuri ja maisema.” Projektin johtaja Hanna Johansson jatkaa: ”Haluamme luoda kylän, joka hyödyntää lumen kaikki mahdollisuudet. Lumen tarttuessa julkisivuun muodostuu se eläväksi osaksi maisemaa sopeutuen sään muutoksiin. Julkisivun vaalea graniitti parantaa rakennuksen ja luonnon intiimiä suhdetta.” Levi tähtää maailmanluokkaan tavoitteenaan 35 000 yöpuuta, mistä puuttuu nyt 10 000. Ylläs tuplaa kapasiteettinsa Ylläksellä julkistettiin Master Plan, kehitelmä Äkäslompolon puolen uuden matkailukylän arkkitehtikilpailusta, jonka voitti Eriksson Arkkitehdit. Kuuran nimellä kulkevaan yksikköön on tulossa 13 000 uutta vuodepaikkaa. Lapland Hotelsin konsernijohtaja Pertti Yliniemi painottaa, että majoituksen kasvua pitää ohjata vetovoimaltaan parhaille paikoille monipuolisiin palvelukeskittymiin, joissa luontomaisema on otettu tasapainoisesti huomioon. – Poronsarvet ovat katusuunnittelun esikuvana. Haarautuva, vino muotokieli tekee rakennusmassoista pienimittakaavaisempia lisäten kylämäisyyttä. Hiutalehotellin kattoa pitkin pääsee suoraan rinteiltä kyläkeskukseen, kertoo maanomistaja Metsähallituksen Laatumaan johtaja Aimo Oikarinen. – Master Plan pohjautuu Ylläksen yleiskaavaan ja saa jatkokseen 1. vaiheen asemakaavan, vahvistaa Kolarin kunnanjohtaja Heikki Havanka. Pitkäjänteinen kokonaisuus toteutuu vaiheittain useiden vuosikymmenien aikana. Turhan autoilun eliminoimiseksi kyläyksiköistä tulee rinteille kaksi siirtohissiä. Iso-Ylläksen puolen Sport Resorts kertoo laajentavansa yhteensä 8 000 vuodepaikalla. Kaikkiaan Ylläs pysyy Tunturi-Lapin ykkösenä yli 40 000:lla vuodepaikallaan. Kyläkoosteista tulee siis keskikokoisen yhdyskunnan suuruisia. Yhdyskuntatekniikka on jo ennestään tip-top tasolla. Laatumaan valmis tonttivaranto hämmästyttää laajuudellaan. Sesonkien määrää ollaan kasvattamassa neljästä kahdeksaan. Olisivatkohan ne vaikka: 1. Sydäntalven sininen hämärä 2. Kevättalven huikaiseva hanki 3. Toukokuun voimaannuttava kultainen aurinko 4. Kesäyön unelma 5. Loppukesän hillat 6. Syksyn ruska puissa ja maassa 7. Lumen tulo noin 6.10. 8. Joulun ihmemaa M Pekka Rytilä on Kaivoksia avautuu Kaivoksien avautumisjärjestys näyttää 2012 suunnilleen seuraavalta: Kittilän kultakaivos toimii jo. Seuraavaksi aukeaa Sodankylän Kevitsa. Sitten tulee Kolarin Hannukainen 2014 tai 2015. Saman yhtymän Pajalassa tuotanto alkaa jo tuota pikaa. Rikasteiden kuljetuksista on menossa selvityksiä, joissa yleensä Narvik skabaa Suomen satamien kanssa. Maakuljetukset pyritään saamaan radoille, joita ei ole paitsi Kolariin. Ruotsille on ehdoteltu australialaismallisia tiejunia, joissa kuorma-auton perässä on jopa viisi traileria, mutta heidän puolelta on ajatus torjuttu, koska ne eivät mahdu kiertämään Vittangin keskustan koulukiinteistöä. Entä miten sujuu synergia kaivosten ja matkailun välillä? Vallan mainiosti. Pariskunnat löytävät työtä molemmille. Hiihtohissin operaattori voi siirtyä kaivosprosessin puikkoihin. Kaivosradat siirtyvät aikanaan turisteille, kuten Kolarissa on käynyt. Paikkakunnat saavat kaivoksien ansiosta uusia teitä, katuvaloja ja muuta mukavaa. 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Eriksson Arkkitehdit Oy Lapin uudet projektit edustavat hi-techiä luonnonmyötäisesti. Kuvassa Ylläksen Äkäslompolon puolen keskirinteen Kuura Maisematien ympärillä. Kuntatekniikka 1/2012 43 Tietopalvelurajapintojen avaaminen tärkeää sekä Kuntien rakennetun ympäristön TEKSTI Paavo Taipale NN Kunnat ovat pääosin valtio- varainministeriön KuntaIT-yksikön (nyttemmin Julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen toiminto, JulkICT) kautta rahoitetussa Kunnan Rakennetun Ympäristön Sähköiset Palvelut (KRYSP) -hankkeessa kehittäneet tietopalvelurajapintoja yhteistyössä keskeisten järjestelmätoimittajien kanssa. Tämä on turvannut sen, että maamme kuntiin paikkatietopohjaisia tie- Pirjo Tuusa Rakennettua ympäristöä koskevien paikkatietopohjaisten aineistojen saatavuus paranee merkittävästi sähköisten tietopalvelurajapintojen käyttöönoton myötä. Kun kunnat tarjoavat tiedot rajapinnassa, vähenee eri viranomaisten päällekkäinen tiedonkeruu ja kunnan oma työ tehostuu. Samalla avautuu mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntymiseen. – Kunnan tehtävänä on avata rajapinnat ja mahdollistaa kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö, Kuntaliiton maankäyttöinsinööri ja KRYSP-hankkeen vetäjä Matti Holopainen sanoo. tojärjestelmiä tarjoavat yritykset ovat laajasti sitoutuneet omien järjestelmiensä yhteentoimivuuteen rajapinnoissa. – Tilaajien vaatimukset edellyttävät mukanaoloa kehitystyössä. Kehityksen suuntautuminen nykyaikaisiin ja tulevaisuuden tekniikoihin houkuttavat myös, sanoo sovelluspäällikkö Jukka Vänttinen Tekla Oyj:stä. Kunnat hyötyvät rajapintojen käytöstä Hankkeessa toteutetuista tietopalvelurajapinnoista voidaan noutaa kunnan ajantasaisia tietoja kuten kantakartta, asemakaa- va, opaskartta, osoitteet, valmiiden rakennusten tiedot, rakennuslupatiedot sekä ympäristölupatiedot. Nämä rajapinnat ovat olleet käyttöönotettavissa kuluvan vuoden alusta, mutta yhteistyölle järjestelmätoimittajien kanssa on tarvetta myös jatkossa. – Kuntien omiin järjestelmiin on tehtävä asetukset ja vastaavuustaulukot siitä, miten kunnan järjestelmän käsitteet vastaavat yhteisiä KRYSP:n mukaisia käsitteitä. Tässä tarvitaan myös järjestelmätoimittaja mukaan rajapinnan avaamiseen kunnassa, sanoo Kuntaliiton maankäyttöinsinööri Matti Holopainen. Hän on johtanut Kuntaliiton koordinoimaa KRYSP-hanketta. Valmistelutyöhön tarvitaan työpanos, joka vaihtelee kunnittain riippuen järjestelmän rakenteesta ja iästä sekä kunnan menettelytavoista paikkatietoaineistojen keruussa ja tallennuksessa. Parhaimmillaan työhön kuluu kunnassa vain muutama päivä. Isot kaupungit, joilla on laajat aineistot ja pitkä historia paikkatietojärjestelmissä, tarvitsevat useiden kuukausien käyttöönottoprojekteja. Rajapinnat on otettavissa ripeästi käyttöön, kunhan toimeen tartutaan. – Käyttöönotosta on kunnil- Sähköiset palvelut ovat arkea jo monessa kunnassa QEnsimmäiset sähköiset lupapalvelut otettiin käyttöön kunnissa 2008. Rakennuslupaa voi nyt hakea kunnan sähköisestä asiointipalvelusta Espoossa, Jyväskylässä, Lahdessa, Turussa ja Rovaniemellä. Sähköinen rakennuslupa on käyttöönottovaiheessa Heinolassa, Lappeenrannassa, Loviisassa, Porissa ja Raumalla. Sen käyttöönottoa osana seudullista kuntayhteistyötä valmistellaan puolestaan yhteistyössä Lahden kau- 44 Kuntatekniikka 1/2012 pungin kanssa Asikkalassa, Hollolassa, Kärkölässä, Nastolassa ja Orimattilassa. Sähköistä rakennuslupapalvelua on toistaiseksi toimittanut ainoastaan Tekla Oyj. Sähköisiä palautepalveluja on ollut käytössä erikokoisissa kunnissa jo useita vuosia. Tekla Oyj:n toimittamia kaikkien kunnan toimintasektorien yhteisiä paikkatietopohjaisia palautepalveluja on käytössä muun muassa Espoossa, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Kajaanissa. JPP-Soft Oy:n toimittama palautepalvelu on käyttöönottovaiheessa Sipoossa. KRYSP-hankkeessa toteutettuihin rajapintoihin jo nyt tukeutuvia palveluja on jo otettu käyttöön kunnissa. Tällaisia ovat mm. Sito Tietotekniikka Oy:n toimittama rakennuspiirustusten kauppapaikka (eCity) Espoossa ja Tekla Oyj:n toimittama käyttöönottovaiheessa oleva ympäristölupapalvelu Jyväskylässä. Lisäksi Lo- gica Suomi Oy:n toimittama kevyen liikenteen reittiopas on käytössä ainakin Jyväskylässä. Rajapintapohjaiset sähköiset asiointipalvelut eivät ole sidottuja kunnan käyttämään operatiiviseen järjestelmään, mikä lisää kilpailua palvelutarjonnassa. Sähköiset asiointipalvelut tehostavat kuntien asiakaspalvelu- ja viranomaisprosessia sekä parantavat asiakkaan saaman palvelun saatavuutta ja muuta laatua. YHDYSKUNTA yrityksille että julkishallinnolle sähköiset palvelut laajenevat le selvää hyötyä. Eri toimittajien sähköiset palvelut kykenevät käyttämään järjestelmien aineistoja ristiin. Ei tarvitse toimittaa aineistoja erikseen, vaan tieto on rajapinnassa kaikkien saatavilla jatkojalostusta varten, Vänttinen sanoo. – Kunnan tehtävänä on avata rajapinnat ja mahdollistaa kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö, Holopainen vahvistaa. Hänen mukaansa näin mahdollistetaan kilpailu ja avoimet markkinat myös sähköisiin asiointipalveluihin. Valtion tietojärjestelmät mukaan Valtionhallinnon organisaatioissa on toteutettava tietojärjestelmiin toiminnallisuudet jolla haetaan tietoja kuntien rajapinnoista. Järjestelmien muokkaus valtion organisaatioissa on alkuvaiheessa. Tietojen tarjonnan kunnista odotetaan laajenevan ennen kuin uudelle tielle halutaan lähteä. Sillä välin päällekkäiseen tiedonkeruuseen käytetään paljon voimavaroja. – Väestörekisterikeskuksen kanssa on hyvässä yhteistyössä käynnistynyt valmistelu rakennusvalvonnan tietojen välittämisestä kuntien kokoavan tietopalvelun avulla, Holopainen toteaa. Väestörekisterikeskuksen järjestelmässä rakennuksille pitäisi olla saatavissa pysyvä rakennustunnus maaliskuussa 2014. Tällöin rakennustietojen ajan tasalla pitäminen helpottuu olennaisesti. Jyväskylässä testattu useita rajapintoja Jyväskylässä tietopalvelurajapintoja on avattu vähitellen, ja sähköisistä palveluistakin alkaa olla kokemuksia. Rasteripohjaista, WMS-palvelusta saatavaa tietoa käyttäviä palveluja, kuten kevyen liikenteen reittiopas, on ollut jo jonkin aikaa käytössä ja ajantasaisten tietojen haku rajapinnasta toimii hyvin. – Viime aikoina on testattu eri yhteyksissä myös WFS-palvelusta saatavan vektorimuotoisen tiedon hakua rajapinnasta. Se näyttäisi toimivan hyvin meidän käyttämissämme maastomittausjärjestelmissä ja otetaan lähiaikoina tuotantokäyttöön, sanoo Jyväskylän kaupungin paikkatietopäällikkö Janne Hartman. Jyväskylässä on myös testattu KRYSP-hankkeessa kehitettyä asemakaavatietojen tilastolomaketta, jolla tietoja toimitetaan Suomen ympäristökeskuksen käyttöön. Palvelu toimii, mutta käytännön hyöty ei toistaiseksi ole ollut kovin suuri. – Järjestelmässä on vielä pieniä prosessiongelmia. Vain valmiit kaavat kannattaa viedä rajapintaan, sillä järjestelmä ei hyväksy tietojen täydentämistä. Ollaan jo lähellä hyvin toimivaa ratkaisua, mutta pientä viilausta tarvitaan vielä sekä kaupungin järjestelmissä että vastaanottopäässä, Hartman toteaa. Hän sanoo odottavansa valtakunnallisesti kattavaa ratkaisumallia kuntien kokoavasta tietopalvelusta, jolloin hyötyjä syntyy enemmän. – Kehitimme ympäristönsuojelusektorille rajapintoja hyödyntävän ratkaisun yhdessä järjestelmätoimittajamme kanssa ja se oli varsin edullinen. loksista samoilla ehdoilla kuin jo mukana olevat kunnat. – Kustannukset jaettiin alun perin asukaslukupohjalta. Jo alkuvaiheessa päätettiin, että mukaan tuloksia hyödyntämään pääsee myöhemmin samalla maksulla, 10,5 senttiä asukasta kohti. Jokin aika sitten eräs kunnanjohtaja otti yhteyttä ja kysyi, miten pääsisi mukaan, kun asukkaita on 1 500. Kerroin, että 150 euroa pitäisi maksaa, Holopainen kuvailee kuntien kiinnostusta. Kuntarakenneuudistus muuttaa tätäkin pelikenttää edelleen. Voi olla, että jo nyt mukana olevien noin 200 kunnan ulkopuolelle ei jää juurikaan kuntia, joiden tarvitsee erikseen hankkia oikeus rajapintatoteutusten käyttöön. Yhden luukun tietopalvelu KRYSP-hankkeessa on lisäksi toteutettu kunnassa tuotettuja tietoja kunnan tietopalvelurajapinnasta asiakkaan tietojärjestelmän käyttöön yhdeltä luukulta tarjoava palvelu (kuntien kokoava tietopalvelu). Sen toiminta ja kansallisten hyötyjen syntyminen edellyttävät rajapintojen käyttöönottoa kunnissa. Palvelu on tarkoitettu yritysten ja julkisten organisaatioiden tietojärjestelmille. Palvelun käyttöoikeudet hankitaan sähköisestä kauppapaikasta, jossa tunnistaudutaan verottajan Katso-tunnistuspalvelua käyttäen. Palvelusta voidaan noutaa siinä mukana olevien kuntien ajantasaisia tietoja suoraan asiakkaan tietojärjes- Mukaan pääsee vanhoilla ehdoilla KRYSP-hanketta edelsi ns. KuntaGML-hanke, johon osallistuneiden kuntien yhteenlaskettu asukasluku on 4,4 miljoonaa. Näiden kuntien ei enää tarvitse erikseen maksaa rajapintatoiminnallisuuden käyttöoikeudesta. Ulkopuolelle jäi lähinnä pieniä kuntia, mutta niidenkin on mahdollisuus päästä hyötymään tuKuntatekniikka 1/2012 45 Oppaasta työkaluja ilmastotavoitteiden Kokonaisuuden hallinta on onn telmän käyttöön. Laajoja tietoaineistoja voidaan ladata tiedostoina. Lisäksi palvelu tarjoaa kunnan aineistoista Inspire-direktiivin edellyttämät tietopalvelut. Rahoitus ja organisointimalli hakusessa Palvelun tekninen toteutus valmistui 2011 lopussa. Parhaillaan etsitään rahoitusta ja organisointimallia toiminnan järjestämiseksi, jotta palvelun käyttöönotto ei viivästyisi. Käyttöönottovaiheeseen arvioidaan tarvittavan parin vuoden ajaksi noin 500 000 euron vuotuinen erillisrahoitus. Tänä aikana saavutetaan kriittinen käyttäjämassa, jonka jälkeen maksurahoitteinen toiminta olisi mahdollista käynnistää. – Kuntaliitto katsoo, että mikäli kansallinen tietopolitiikka ei mahdollista maksurahoitteista palvelua, sen toiminnan ja jatkokehittämisen vastuu kuuluu ensisijaisesti valtiovarainministeriölle, koska keskeiset hyödynsaajat ovat valtionhallinnossa ja yrityksissä, Matti Holopainen sanoo. Tavoitteena on, että rakennuslupatiedot kunnista Väestörekisterikeskukseen ja kiinteistöverotuksessa tarvittavat rakennustiedot kunnista verottajalle voitaisiin välittää kuntien kokoavan tietopalvelun kautta. Myös EU:n Inspire-direktiivin tietopalveluvelvoitteet voidaan täyttää sen avulla direktiivin täytäntöönpanon aikataulun mukaan 2017 mennessä, jos rahoitus saadaan ratkaistua viiveittä. N Kunnan teknisen toimen sähköisen asioinnin palveluja, erilaisia lupia ja hakemuksia koskevat määrittelyt on julkaistu Kuntaliiton suosituksena verkossa. Suositus sekä tietopalvelurajapintojen käyttöönoton suunnittelua ja käyttöönottoa kunnassa tukeva Kuntaliiton opas ovat ladattavissa hankesivuilta www.paikkatietopalvelu.fi. 46 Kuntatekniikka 1/2012 Ilmastotyö edellyttää kunnilta tavoitteenasettelua ja pitkäjänteistä sitoutumista. Kokonaisuuden hallintaa ja ilmastonmuutosta kunnan päätöksenteossa kehittänyt hanke on päättynyt. Tuloksena valmistui opas, joka ilmestyy helmikuussa. OAnu Kerkkänen, projektipäällikkö Suomen Kuntaliitto NNKuntaliitossa käynnistyi 2010 alussa kaksivuotinen kehittämishanke ”Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa”. Yhdessä 34 kunnan kanssa hankkeessa pohdittiin, miten ilmastonmuutos tulisi ottaa huomioon kuntien päätöksenteossa. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin, millaisia työkaluja kunnat tarvitsevat ilmastotavoitteiden toteutuksen tueksi. Hankkeen tuloksena valmistui opas ”Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous. Opas päätöksentekijöille ja valmistelijoille”, joka ilmestyy helmikuussa. Kunnallisessa päätöksente- ossa kokonaisuuden hallinta on tärkeää. Kunnissa tulisikin tunnistaa, mitä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia kunnassa tehtävillä päätöksillä on niin ilmastonmuutoksen, kunnan talouden kuin kuntalaisten hyvinvoinninkin kannalta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kokonaisvaltaisen tarkastelun merkitystä korostaa se, että päätösten lopulliset vaikutukset syntyvät useimmiten monien päätösten yhteisvaikutuksena. Päätökset, joiden kokonaisvaikutuksia ei ole selvitetty, voivatkin pahimmillaan ohjata kunnan kehitystä kielteiseen suuntaan. Kunnan kokonaisuuden huomioiva päätöksenteko edellyttää hyvää tietoa kunnan nykytilanteesta ja realistisia arvioita kunnan tulevasta kehityksestä. Onnistuneen päätöksenteon edellytys on myös merkittävimpien vaikutusten ja vaikutusketjujen tunnistaminen. Usein yksityiskohtia on niin paljon, ettei niitä kaikkia ole järkevää ottaa mukaan päätöksentekoprosessiin. Päätöksentekotilanteetkin ovat erilaisia ja edellyttävät erilaajuisia tarkasteluja. Käytännön tilanteet pääosassa Oppaassa ilmastokysymystä käsitellään osana kuntien päätök- sentekoa kuuden eri teeman kautta: maankäyttö, liikenne ja palvelut, elinkeinopolitiikka, energiansäästö, energiantuotanto, hankinnat sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Jokaisesta teemasta nostetaan esille muutamia ilmastonäkökulmasta olennaisia päätöksentekotilanteita ja kuvataan, millaisten seikkojen huomioiminen on kussakin päätöksentekotilanteessa tärkeää. Jokaisen päätöksentekotilanteen yhteyteen on myös koottu tietoa päätöksen vaikutuksista ilmastonmuutokseen, kuntatalouteen ja kunnan muuhun kehitykseen. Oppaassa on myös runsaasti käytännön esimerkkejä suomalaisista kunnista. Koska lähes kaikki kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat tavalla tai toisella ilmastonmuutokseen, opas käsittelee vain osaa tilanteista, joissa ilmastonmuutosnäkökulma on kunnissa tarpeen ottaa huomioon. Näiden päätöksentekotilanteiden on tarkoitus toimia esimerkkeinä, jotka auttavat kuntien päättäjiä ja valmistelijoita ymmärtämään myös yleisemmin, minkätyyppisiin asioihin heidän tulee päätöksiä tehdessään kiinnittää huomiota. Lahdelle ilmastotyötä tukeva yleiskaava QLahti on saamassa koko kaupungin kattavan yleiskaavan 2025, joka tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kaavan laatiminen aloitettiin 2009, ja se on tarkoitus hyväksyä 2012. Tavanomaista nopeampaan kaavan laadintaan on pyritty työtapoja kehittämällä, olennaisiin kysymyksiin keskittymällä sekä selvityksiä hyödyntämällä. Tavoitteena on, että jatkossa jokainen uusi valtuusto aloittaessaan strategiatyön arvioi myös yleiskaavan tarkistamistarpeen. Tiheällä tarkistamisrytmillä pyritään saamaan yleiskaavasta strategisen suunnittelun väline ja helpottamaan vaikeista asioista päättämistä. Lahden yleiskaavatyöhön kuuluu myös poliitikkojen sitouttaminen. Sitä on pyritty edesauttamaan purkamalla yleiskaava ymmärrettäviksi kysymyksiksi, kuviksi ja kertomuksiksi perinteisen karttaesityksen ohella. Yleiskaavan nopea käsittelyrytmi mah- dollistetaan ylläpitämällä sähköisiä tietoaineistoja ja hyödyntämällä paikkatietoaineistoja. Päätöksentekijöiden sitoutuminen yleiskaavaan tekee siitä poliittista tahtoa välittävän työvälineen kaupungin kehittämiseen. Ajantasainen ja helposti päivitettävä yleiskaava auttaa kuntaa pitkän aikavälin suunnittelussa ja tulevaisuuden suuntaviivoihin liittyvässä keskustelussa ja siten myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. YHDYSKUNTA toteuttamiseksi istuneen ilmastotyön edellytys Kunnan ilmastotyön askelmerkit Konkreettisiin päätöksentekotilanteisiin liittyvien neuvojen ohella opas sisältää yleisiä vinkkejä ilmastotyön eteenpäin viemiseen kunnissa. Oppaassa painotetaan, että ilmastotyö on tärkeä perustaa kunnan omiin ominaispiirteisiin ja vahvuuksiin. Tällöin voidaan parhaiten hyödyntää ilmastotyön luomat taloudelliset mahdollisuudet. Oman kunnan tilanteen ja vahvuuksien tunnistamisessa voi lähteä liikkeelle etsimällä vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mikä on kunnan asema ja rooli seudulla? Mikä on kunnan väestön ja työpaikkojen nykytila ja kehitysnäkymät? Mitä yrityksiä kunnassa tai seudul- la on? Ilmastotyön kannalta on myös olennaista selvittää, mistä ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt kunnassa syntyvät ja mitkä ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksille kuten tulville ja myrskyille riskialttiita kohteita kunnassa. Ilmastotyö edellyttää kunnilta myös tavoitteiden asettamista ja pitkäjänteistä sitoutumista niiden toteuttamiseen. Erityisen tärkeää on, että kunnan johto sitoutuu tavoitteiden toteutukseen. Kunnan kannattaa laatia ilmastostrategia yksin tai yhdessä muiden seudun kuntien kanssa. Ilmastotavoitteet voidaan tuoda mukaan myös kuntastrategiaan. Ilmastotyön onnistuminen edellyttää yhteistyötä niin kunnan sisällä kuin muiden toimijoiden kanssa. Päätösten avoin ja vuorovaikutteinen valmistelu lu edesauttaa eri osapuolien sitouutumista niihin ja tekee ilmasto-asiasta koko kunnan yhteisen. Kuntaliiton ilmastotyö jatkuu Oppaan tuottanut ”Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa” -hanke päättyi 2011 lopussa. Kuntaliitto kuitenkin jatkaa työskenentelyä ilmastokysymysten parissa. Vuodesta 1997 käynnissä ollut kuntien ilmastokampanja viettää tänä vuonna 15-vuotisjuhlavuottaan ja järjestää toukokuussa perinteisen kuntien ilmastokonferenssin Tampereella. Vuoden alussa Kuntaliitossa käynnistyi myös uusi kehit- Yksi kone, monta työtä tämishanke, jonka tavoitteena on kuntien ja valtion välisen kumppanuuden kehittäminen käytännön ilmastotoimien toteuttamisessa. N Opas on helmikuussa maksutta ladattavissa Kuntaliiton verkkokaupasta http://shop.kunnat.net. Made in Finland Avant 600-sarja Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg. Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm. Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h. 600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%. Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. 20 YEARS Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Mallivalikoima alkaen: 10.137 € alv 0%. www.avanttecno.com Kuntatekniikka 1/2012 47 Innovatiivinen omistajuustrategia tekniselle sektorille SWEATING THE ASSETS – OMAISUUS HYÖDYKSI O Julkisella sektorilla omistajuuden tarkastelussa on keskitytty perinteisesti fyysiseen omaisuuteen. Fyysinen infrastruktuuri on nähty rahoituskohteena, ylläpitokuluina ja poistoina. Luovuus ja innovatiivisuus tuo tähän uusia ulottuvuuksia, joista yksi tärkeimpiä on omaisuuserien monipuolisen hyödyntämisen – sweating the assets – näkökulma. OStephen J. Bailey, professori, Glasgow Caledonian University OAri-Veikko Anttiroiko, dosentti, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu QSweating the assets -lähestymistavan tausta on yksityissektorilla, jossa liiketoiminnan ydinkysymyksiin kuuluu yrityksen erilaisten omaisuuserien täysimääräinen hyödyntäminen lisäämällä tulorahoitusta ja omaisuuden arvoa. Yrityselämässä tätä strategista omistajuusnäkökulmaa voidaan havainnollistaa (a) käytön tehostamisella ja (b) tulojen maksimoinnilla. Nämä ilmentävät samalla kahta hyvin erilaista lähestymistapaa tähän ky- symykseen. Yritys, joka ottaa käyttöön kaksi- tai kolmivuorotyön, hyödyntää tehdasta tehokkaammin ja voi näin välttyä esimerkiksi tehtaan laajentamiselta tai uuden tehtaan perustamiselta. Toisenlaisessa lähestymistavassa huomio kiinnitetään tulojen maksimointiin. Tästä hyvä esimerkki on aggressiivinen pääomasijoitusyhtiö. Tehottomasti toimivan yhtiön ostanut pääomasijoittaja vaihtaa yrityksen johdon, myy tarpeettomat tai heikosti hyödynnetyt omaisuuserät ja kohentaa yritystä myydäkseen sen sitten hyvään hintaan sijoittajille. Perusviesti on, että suuntaa- malla resursseja kulloinkin tuottavimpiin kohteisiin talouselämässä kyetään lisäämään tehokkuutta ja samalla edistämään talouskasvua. Vaikka omaisuuserien hyödyntämisen näkökulma on julkisella sektorilla toisenlainen, resurssien kohdentamisen tehokkuudella on merkitystä yhtenä julkisen omistajapolitiikan lähtökohtaoletuksena. QKuntainfran kehittämisen foo- Julkisen sektorin erityispiirteet 2009. Hankkeen tutkimusosuu- Omaisuuserien hyödyntämisellä on omat ehtonsa julkisella sektorilla. Suuri periaatteellinen kysymys on, johtaako yksityistäminen ja markkinaehtoistumi- rumi Kehto on suurten ja keskisuurten kaupunkien teknisen sektorin vastuuviranhaltijoiden 2008 muodostama toimialan kehittämisyhteisö. Foorumin ensimmäinen hanke on 18 kaupungin ja Tekesin rahoittama kuntien perusrakenteiden innovatiivista kehittämistä tukeva Kupera, joka käynnistyi syksyllä den toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun BIT-tutkimuskeskus ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. SKOTLANNIN VESI TEKEE BISNESTÄ QSkotlannin Vesi (Scottish Water, www.scottishwater.co.uk) on julkisomisteinen palveluntuottaja. Se on alansa neljänneksi suurin Britanniassa, palvelee noin viittä miljoonaa käyttäjää, jakaa 1,3 miljoonaa kuutiota vettä päivittäin ja sen liikevaihto pyörii miljardin punnan tuntumassa. Sillä on 280 vedenkäsittelylaitosta, yli 1 800 jäteveden käsittelylaitosta ja lähes 100 000 km vesi- ja viemärijohtoja. Se on suuruusluokaltaan karkeasti yhtä suuri kuin Suomen vesilaitokset yhteensä. Skotlannin Veden tehtävänä on juomaveden valmistus ja jakelu sekä viemäröinti ja jäteveden käsittely. Se on kuitenkin laajentanut toimintaansa kyetäkseen hyödyntämään valuma- alueiden ja laitosten yhteydessä omistamaansa maata. Sitä on hyödynnetty mm. tuottamalla uusiutuvaa energiaa – tuulienergiaa ja pienimuotoisesti myös vesienergiaa. Näin vesilaitos on pienentänyt omaa energialaskuaan ja tarjonnut sähköä myös valtakunnanverkkoon. Lisäksi se on perustanut mädätyslaitoksen, joka tuottaa energiaa orgaanisesta jätteestä. Skotlannin Vesi hyödyntää omistamiaan maa-alueita myös jätteiden käsittelyssä. Käytöstä poistettua jätevesilaitosta käytetään kaupallisena kompostointiyksikkönä, jossa käsitellään noin 10 prosenttia Skotlannin biojätteestä. Se auttaa kuntia vähentämään kaatopaikkakustannuksia ja saavuttamaan kier- rätystavoitteensa. Maa-alueita on käytetty myös radiomastojen sijoittamispaikkoina, joista saadaan vuokratuloja. Lisäksi maankäyttöoikeuksia on myyty filmiteollisuudelle. Uutena mahdollisuutena on esitetty kaapeli-tv-yhtiöiden kaapelien vetämistä kiinteistöihin viemäriverkostojen kautta. Skotlannin Vesi on alkanut tuotteistaa myös osaamistaan eli myydä mm. kehittämis-, projektinhallinta- ja kiinteistöpalveluja kiinteistöalan toimijoille. Se muun muassa myy tietoja kattavasta asiakastietokannastaan yrityksille markkinointitarkoituksiin. Tällöin yksittäisten asiakkaiden tunnistetiedot poistetaan yritysasiakkaalle toimitettavista tiedoista. Lisäksi se hyödyntää henkilöstövoimavarojaan tarjoamalla kansainvälisiä konsultointipalveluja sekä kehittyneille että kehittyville maille liittyen mm. henkilöstökoulutukseen, sääntelyyn, organisointiratkaisuihin ja omaisuudenhallintaan. Omaisuuden hyödyntäminen on organisoitu Horizon-tytäryhtiön kautta, joka toimii emoyhtiön omaisuuserien hyödyntämisen ideahautomona ja innovatiivisena kaupallistajana. Kaupallinen tytäryhtiö kykenee hyödyntämään emoyhteisön omaisuutta samalla, kun yksityissektorin toimijat kattavat monien hankkeiden käynnistys- ja ylläpitokustannuksia. Liiketoiminta ja vastuut ovat tytäryhtiön käsissä, mikä auttaa emoyhtiötä keskittymään ydintehtäväänsä. Kuntatekniikka 1/2012 49 Laskentaohje ja -pohja ladattavissa osoitteesta www.kuntatekniikka.fi ELINKAARIKUSTANNUSTEN LASKENTAA KEHITETTIIN KAUPUNKIEN YHTEISHANKKEELLA OTarmo Savolainen Rapal Oy, 050 463 5742 [email protected] OLauri Laukkanen FCG Finnish Consulting Group Oy 044 298 2159 [email protected] QMitä yhteistä on elinkaarikustannuslaskennalla ja seutuyhteistyöllä? Paljon on puhetta seminaareissa, mutta käytännössä mitään ei tapahdu. Näin luonnehdittiin elinkaarikustannuslaskennan nykytilaa suomalaisella infrasektorilla viime keväänä kaupunkien teknisen sektorin Kehto-foorumissa Vaasassa. Käynnistynyt keskustelu sysäsi liikkeelle elinkaarikustannuslaskennan kehityshankkeen, jonka tulokset ovat nyt käytettävissä. Hankkeen taustana olivat tunnustetut tosiasiat. Elinkaarilasken- ELINKAARIKUSTANNUSLASKENTAHANKKEEN OSAPUOLET Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa, Suomen Kuntaliitto, FCG Finnish Consulting Group Oy ja Rapal Oy. nen ”voittojen yksityistämiseen ja tappioiden kollektivisointiin”. Omaisuuseristä luopuminen voi heikentää julkisyhteisöjen palvelukykyä ja vaikuttaa haitallisesti erityisesti heikossa asemassa oleviin palvelujen käyttäjiin. Tästä syystä julkisella sektorilla omaisuuserien hyödyntämisessä on luontevinta painottaa omaisuuden käytön tehostamista ja tähdätä tulonmuodostuksen lisäämiseen lähinnä vain yhtiöitetyn toiminnan puitteissa. Vaikka sweating the assets -ajattelu ei edellytä omaisuuden myyntiä, julkisyhteisöjen tulisi pohtia vaihtoehtoja heikosti hyö- 50 Kuntatekniikka 1/2012 Hankkeen päätösseminaarin osallistujat kuuntelemassa Länsimetrotyömaan tilannekatsausta. nalle ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa mallia Suomen kaupunki- ja infrasektorilla, ja elinkaarinäkökulma yleistyy päätöksenteossa. Elinkaarikustannusten huomioiminen jo suunnitteluratkaisujen valinnassa alentaa kokonaiskustannuksia infran osalta. Mikäli infraomaisuutta ei hoideta riittävästi sen elinkaaren aikana, heikentyy omaisuuden arvo ja käyttö vaarantuu. Kehto- ja Kupe- ra-hankkeiden tavoitteena on yhtenäistää kaupunki- ja kuntasektorin toimintatapoja. Kehto-konsortio valitsi heti alussa EKKH 2011-hankkeelle ohjausryhmän, joka kokoontui kuusi kertaa hankkeen aikana. Kokouksissa keskusteltiin paljon elinkaaren aikaisten kustannusten vaikutuksesta muun muassa päätöksentekoon, suunnitelmaratkaisuihin ja eri suunnitteluvaiheisiin. Ohjeistusta elinkaarikustannusten laskentaan dynnettyjen omaisuuserien kustannuksille jo senkin vuoksi, että paremmalla kohdentamisella voidaan saada aikaan parempia palveluja ja yhteiskuntapoliittisia tuloksia. Vielä tärkeämpää on nähdä tässä asettelussa piilevä luovuutta ja innovatiivisuutta korostava puoli. Julkisia omaisuuseriä hyödyntämällä voidaan parhaassa tapauksessa lisätä säännöllistä tulonmuodostusta, jolla voidaan parantaa palvelua tai alentaa tuotantokustannuksia. Myös omaisuuden arvon kasvattaminen kuuluu tähän kokonaisuuteen. Se tuo kunnalle tuloa myyntitilan- teessa tai parantaa mahdollisuuksia käyttää omaisuutta lainan vakuutena. osalta voidaan hyödyntää erikoistumista, työjärjestelyjä ja työnjakoa, sekä Otietojärjestelmät ja tietovarannot, joita voidaan hyödyntää tehostamalla tietoprosesseja, integroimalla järjestelmiä ja myymällä yhdisteltyjä tietoja asiakaskunnalle (maanomistus-, kiinteistötiedot jne.). Omaisuuserien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää luovaa ajattelua. Hyötyjä saadaan erityisesti silloin, kun omaisuuden käyttöä tarkastellaan perinteisen käytön ja ydintehtävien ulkopuolella. Jätettä voidaan tarkastella ongelman tai kustannuksen sijaan re- Luovuutta omaisuuserien hyödyntämiseen Kunnan tekninen sektori voi hyödyntää omistuksiaan monipuolisesti pyrkiessään suurempaan arvojen lisäykseen ja tulonmuodostukseen. Tällaista pääomaa ovat muun muassa Omaa ja rakennukset, joita hyödynnetään perinteisen käytön ohella tai niiden sijasta tuotannollisesti tai vuokratulojen saamiseksi, Oinhimilliset voimavarat, joiden Tavoitteena hankkeessa oli luoda kunta-alalle yhtenäinen tapa laskea kustannuksia elinkaaren aikana ja siinä onnistuttiin. Lopputuloksena julkaistiin elinkaarikustannuslaskentaohje ja -pohja. Ohjeessa tarkastellaan elinkaarikustannuslaskennan periaatteita, hyödyntämistapoja ja haasteita päätöksenteossa. Laskentapoh- Toimiihan sairaalasi sähköistys myös poikkeustilanteessa? Varmasti. Meillä on pitkä ja laaja-alainen kokemus vaativien kohteiden käytettävyyden varmistamisesta ja riskienhallinnasta sekä luotettavat ja alan ehdotonta huippua olevat tuotteet ja palvelut. Tekijöinä energiatehokkuuden, käyttövarmuuden ja kiinteistöautomaation asiantuntijoita, joille alan paras teknologinen osaaminen on kunnia-asia. Tule tapaamaan asiantuntijoitamme Sairaalatekniikan päiville. Kerromme, kuinka varmistamme sairaalasi sähköjärjestelmistä riippuvaisten toimintojen häiriöttömän toiminnan myös poikkeustilanteissa. www.abb.fi/service ABB Oy Asiakaspalvelukeskus Puhelin: 010 22 21999 Sähköposti: [email protected] ja (excel) luotiin työvälineeksi laskennan toteuttamista varten kuntaorganisaatioissa. Sekä laskentaohje että -pohja julkaistiin ennen joulua Kuntatekniikan foorumin Extranetissä. Nyt on siis hyvä syy rekisteröityä palveluun. Verkkotyötilan tunnuksia voi pyytää sähköpostitse kirjoittajilta. Halukkaat voivat ladata Ekstranetistä ohjeen ja laskentapohjan ja käyttää niitä omissa hankkeis- saan. Laskentapohjaa pilotoitiin syksyn aikana muutamissa projekteissa onnistuneesti. Tavoitteena on, että kevään 2012 aikana mahdollisimman monet organisaatiot käyttäisivät menetelmää omissa hankkeissaan. Projekti päättyi 13.12.2011 Tapiolan WG-talossa pidettyyn seminaariin, jossa lopputulokset julkistettiin. Tiiviin asiaosuuden jälkeen osallistujat vierailivat Län- simetron toimistolla projekti-insinööri Tero Palmun johdolla. Palmu kertoi hankkeesta ensin toimistolla, ja sitten vierailtiin Tapiolan ajotunnelin syövereissä. Päätösseminaarissa konsulttien edustajat lupasivat laskenta-apua kunnille. Nyt kun kaikkien saatavilla on yhteinen laskentapohja, tulisi sitä myös käyttää yhtenäisellä tavalla. Näin toimien varmistetaan vertailukelpoisuus kunnan omien vaihtoehtoisten toteutustapojen välillä sekä myös muiden kuntien hankkeisiin. Yhtenäisten ja samoilla perusteilla laskettujen vertailutietojen saaminen on useasti todettu ongelmakohdaksi tehtäessä benchmarkingia kuntasektorin eri organisaatioiden kesken. surssina (esim. energiantuotanto), päiväkotien tai koulujen tiloja voidaan käyttää iltaisin muihin tarkoituksiin tai kunnat voivat tarjota keskitetysti atk-tukea ja kehittää siitä uutta palveluliiketoimintaa. Tärkeää on ottaa huomioon hankinta- ja kilpailulainsäädäntö, joka yhdessä julkisia palveluja koskevien yleisten vaatimusten kanssa asettaa rajoituksia julkisyhteisöjen omaisuuserien hyödyntämiselle. Omaisuuserien käytön tehostamista voidaan edesauttaa pitämällä omaisuusrekisteriä ja hyödyntämällä pääomalaskennan menetelmiä. Organisaation tulisi tietää riittävällä tarkkuudella mi- tä omaisuuseriä se omistaa (erityisesti liikkuvat laitteistot) ja mitkä ovat niiden arvot ja uudet käyttömahdollisuudet. Yksi ratkaisu on ns. kokonaisvaltainen omaisuudenhallintajärjestelmä (Comprehensive Asset Management System), jonka avulla voidaan tukea kunnan pyrkimystä mukauttaa omaisuuden hallinta ja hyödyntäminen muuttuviin palvelutarpeisiin ja olosuhteisiin. voa. Tämän strategian hyödyntäminen edellyttää kuitenkin kokemusta ja tosiasialliseen menestykseen pohjautuvaa laajentamisstrategiaa. Erityisesti omaisuudenhallinnassa, verkostosuhteiden hoitamisessa ja riskienhallinnassa kunnilla on kosolti haasteita. Myös hankinta- ja kilpailulainsäädäntö on otettava huomioon innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotossa. Tulonmuodostuksesta ei saa tulla kysymystä, joka menee perustehtävän hoitamisen edelle. Tästä syystä sweating the assets -ajattelun toteutuksessa saattaa olla tarkoituksenmukaista nojautua kaupalliseen tytäryhtiöön, jonka tehtävänä on hankkia tuloja tekniselle sektorille ja sitä kautta vahvistaa infrastruktuuri-investointien rahoituspohjaa. Omaisuuserien hallintapyrkimykset heijastavat julkiselle sektorille levinnyttä uutta ajattelua. Kyseessä on johtamisinnovaatio, joka antaa eväitä teknisen sektorin sisäisen dynaamisuuden, sidosryhmäsuhteiden ja kaupallistamispotentiaalin hyödyntämiseen. Perimmäisenä tarkoituksena on vahvistaa kuntien kykyä tuottaa omaisuudellaan julkista arvoa tavalla, jossa korostuu yhteiskunnallisen muutoksen myötä avautuvien uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Kohti uutta omistajuusstrategiaa Omaisuuserien hyödyntäminen tarjoaa kuntien tekniselle sektorille keinon lisätä omaisuuden ar- www.kuntatekniikka.fi/ekstranet/ Sivut/default.aspx Arkkitehtitoimisto JKMM Oy Äijälänrannan pohjoisosaan, Jyväsjärven rannalle sijoittuva tornitaloryhmä muodostaa näkyvän maamerkin. Jyväskylän asuntomessualueelle nousee tornitaloja OJyväskylän kaupunki ja YIT Rakennus Oy ovat järjestäneet arkkitehtuurikilpailun, jonka tavoitteena oli löytää Jyväskylän Äijälänrannan kolmen 12-kerroksisen tornitalon suunnitelma. Äi- OPorin 6. kaupunginosan suojeluun tähtäävä asemakaava on hyväksytty. Puutaloalue on ainutlaatuinen koko maassa. Valtuusto päätti kaupunginosan suojelusta viime heinäkuussa, minkä jälkeen päätöksestä tehtiin kaksi valitusta hallinto-oikeuteen. Valitukset kuitenkin hylättiin, eikä asia ole edennyt korkeim- paan hallinto-oikeuteen. Omaleimaisen Porin 6. kaupunginosan eli Kuukkarin ensimmäinen asemakaava on vuodelta 1864. Suomessa on vain vähän yhtä laajoja 1800-luvulla syntyneitä puukaupunkialueita. Uudella asemakaavalla suojellaan noin 400 rakennusta, joista asuintaloja on 245 ja talousrakennuksia 160. Niiden korjaus- ja muutostöiden pitää sopia rakennusten kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Kuukkarissa on arvokkaaksi sivulinjojen sisään. Järvelle aukeavan pääjulkisivun muodostaa parvekkeiden lasikaiteiden kanssa vuorotteleva, kaiteisiin integroitu kiinteä sekä liikuteltava puusäle-elementti, julkisivun mittainen liikkuva palapeli. Palkintolautakunnan puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson pi- tää asuntomessuja hyvin tärkeänä Jyväskylälle. – Jyväskylä haluaa profiloitua korkealaatuisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun keinoin. Siksi suunnitelmaa asuntomessuilla esiteltävälle tornitaloalueelle haettiin arkkitehtuurikilpailulla, Andersson kertoo. arvioitu nimenomaan kokonaisuus. Kaupunginosan talot ovat enimmäkseen vaatimattomia ja monia muutosvaiheita kokeneita. Merkitystä on kuitenkin rakennusten pitkällä historialla ja sen näkymisellä rakennuksissa. Uusi asemakaava vahvistaa Satakunnan Museon rakennustutkija Liisa Nummelinin mukaan koko alueen myönteistä kehitystä. – Alueen arvostus nousee, joten Kuukkarin tulevaisuus on turvattu, Nummelin uskoo. Suomen Ilmakuva Oy / Porin kaupunkisuunnittelu Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy/H:gin kaupunkisuunnitteluvirasto Pori suojelee Kuukkarin kaavalla jälänrannassa järjestetään vuoden 2014 asuntomessut, ja yhden tornitaloista on tarkoitus valmistua messuille. Kilpailun voitti ehdotus ”Moai”, jonka on tehnyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n työryhmä. Ehdotuksessa rationaalinen rakennusrunko kätkeytyy veistoksellisten taitteisten julki- Havainnekuva Jätkäsaareen suunnitellusta 33-kerroksisesta kongressihotellista. Jätkäsaareen 33kerroksinen hotelli? Porin 6. kaupunginosa eli Kuukkari on Suomen suurimpia yhtenäisiä puutaloalueita. 52 Kuntatekniikka 1/2012 O Helsingin Jätkäsaareen valmistellaan asemakaavan muutosta, joka mahdollistaisi 33-kerroksisen hotellin rakentamisen. Hotelliin on suunniteltu 380 majoitushuonetta, kongressikeskus, kuntokeskus sekä kahvila- ja ravintolatiloja. Tornin huipulla oleva näköalatasanne sijaitsisi 110 metrin korkeudessa. Kaavaehdotus on tarkoitus käsitellä kaupunkisuunnittelulautakunnassa alkuvuodesta. Lautakunta hyväksyi joulukuussa Helsingin korkean rakentamisen periaatteet. Jätkäsaari kuuluu vyöhykkeeseen, jossa korkea rakentaminen on mahdollista, mikäli rakentaminen täyttää kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan liittyvät kriteerit. Norjalainen teatterija konserttitalo on vuoden teräsrakenne Iwan Baan ONorjan Kristiansandiin viime vuoden lopulla valmistunut teatteri- ja konserttitalo Kilden avattiin 6.1. Arkkitehtitoimisto ALA:n suunnitteleman 170 miljoonaa euroa maksaneen rakennuksen neljä salia tarjoavat istumapaikat 2 300 hengelle. Veistoksellisen ja dramaattisen arkkitehtuurinsa ansiosta Kildenistä on tullut paikkakuntansa symboli ja kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Kilden on Norjan merkittä- Kilden sijaitsee vanhalla satamalaiturilla Kristiansandin keskustan läheisyydessä. Mustat taitteiset seinät ovat harjattua ja eloksoitua alumiinia. Niiden vastaparina on pehmeästi aaltoileva tammiseinä. vin kulttuurirakennushanke Oslon kansallisoopperan jälkeen. Kilden voitti vuoden teräsrakenne -palkinnon viime marraskuussa. Meren äärelle nousseen rakennuksen tunnusmerkki on valtava alapinnaltaan aaltoileva ulokemainen rakennusvolyymi, jonka alle sijoit- Joensuu sai rakennustietopalkinnon O Penttilänranta toi vuoden 2011 rakennustietopalkinnon Joensuulle. Perusteluina olivat mallikelpoisesti hoidettu teollisuusalueen maanhankinta, kaavoitus arkkitehtikilpailuineen sekä mittava maaperän puhdistusoperaatio. Kuopion Rakennustiedon palkintolautakunta myönsi palkinnon Joensuun kaupungin tekniselle virastolle, tekninen johtaja Anu Joensuun kaupungin teknisen viraston edustajat ottivat rakennustietopalkinnon vastaan 12.1. tuvat rakennuksen aula- ja lämpiötilat. Vino ja aaltoileva seinä on rakennuksen arkkitehtoninen kohokohta, todettiin palkintoperusteissa. Näätäselle, kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiaiselle, toimistorakennusmestari Hannu Tarssaselle, projektipäällikkö Tero Toivaselle ja kaavoituspäällikkö Touko Linjamalle tunnustuksena Penttilän uuden asuntoalueen suurprojektista. Penttilänranta on lähivuosien mittavin rakennushanke Joensuussa ja koko Pohjois-Karjalassa. Pielisjoen suulle rakentuu 20–30 vuoden kuluessa noin 3 000 asukkaan tiivis ja kaupunkimainen asuin- ja työpaikka-alue. PUHDISTAMOJA KANNUSTETAAN TEHOSTAMAAN JÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ O Vesihuoltolaitoksia kannustetaan parantamaan yhdyskuntien jätevesien puhdistusta vapaaehtoisesti. Ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys ovat allekirjoittaneet suositussopimuksen rehevöitymistä aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi. Kyseessä on ensimmäinen vapaaehtoisuuteen perustuva valtakunnallinen sopimus vesiensuojelun alalla. Puhdistamoihin tulevan ravinnekuormituksen on ennustettu lisääntyvän 10 prosenttia nykyisestä 2015 mennessä. Tästä huolimatta suositussopimuksen keinoin pyritään vähentämään puhdistamoilta vesistöihin päätyvää kuormitusta. Tavoitteena on vähentää yhdyskuntien jätevesien vuosittaista fosforikuormitusta vuoden 2010 170 tonnista alle 150 tonniin vuoteen 2015 mennessä. Typpikuormitusta on tavoitteena vähentää vastaavasti 10 800 tonnista alle 9 400 tonniin. Kunkin laitoksen puhdistusvaatimukset on määrätty ympäristölupaviranomaisen myöntämässä ympäristöluvassa. Lupaa tarkistetaan määrävälein. Lupaehtojen tarkis- tuksessa otetaan huomioon muuttuneet olosuhteet, kuten puhdistustekniikan kehittyminen. Jos vesihuoltolaitos tehostaa jätevesien puhdistusta vapaaehtoisin toimin, sopimus suosittaa, että toimet otetaan huomioon lupaehtoja tarkistettaessa. Lupaehtojen kiristymisen sijaan parempi puhdistus- Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo/Turun seudun puhdistamo Oy Suomessa on yli 500 jätevedenpuhdistamoa, joiden merkitys vesiensuojelussa on suuri. Yli 80 prosenttia maamme asukkaista on keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen piirissä. tulos saavutettaisiin vesihuoltolaitosten omaehtoisilla tehostamistoimilla. Suositussopimuksessa on sovittu myös yhteisesti edistettävistä tutkimus- ja kehittämiskohteista. Tutkimus- ja kehittämistyöllä selvitetään muun muassa jätevedenpuhdistamoiden paras käyttökelpoinen tekniikka, hyödynnetään entistä paremmin ympäristölupavalvonnan tietojärjestelmän jätevedenpuhdistamotietoa sekä edistetään riskienhallintaa puhdistamotoiminnassa. – Sopimus täydentää lupajärjestelmää, ja sen ansiosta on mahdollista saada laitosten koko puhdistuskapasiteetti tehokkaaseen käyttöön, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo. Suomen ympäristökeskus seuraa suositussopimuksen toteutumista vuosittain. Kuntatekniikka 1/2012 53 Kaukolämpöala sai puhtaat paperit Suunnittelukuva Arkkitehtitoimisto Sigge Oy Pyynikin sosiaali- ja terveysasema nousee Tipotielle Pirkankadun varteen. Rakennus saa näyttävän kuparikaton. Siipiosien julkisivu on silkkipainettua lasia. TAMPERE RAKENTAA TERVEYSASEMAN KAATOPAIKAN PÄÄLLE O Tampereen kaupungin tilakeskus rakennuttaa Pyynikkiin energiatehokkaan sosiaali- ja terveysaseman. Hankkeen rahoittaa Sampo Pankki, joka vuokraa tilat kaupungille 20 vuodeksi. Terveysasema rakennetaan rinnettä myötäillen, kuten Pispalan muutkin talot. Rakennuksen viidestä kerroksesta vain yksi on Pirkankadun yläpuolella. Energiatehokkuudeltaan uusi rakennus on A-luokkaa. Energiatehokkuus perustuu lämpöhäviöiden pienentämiseen tehokkaan lämmöneristyksen, rakenteiden ilmanpitävyyden ja ilmanvaihdon tehokkaan lämmön talteenoton avulla. Tontin maa on jouduttu puhdistamaan perusteellisesti, koska rakennuspaikalla sijaitsi 1922–66 Pyynikin Tipotien kaatopaikka. Piha-alueen kohdalla entinen kaatopaikka on koteloitu bentoniittimatolla. Keväällä aloitetussa puhdistusoperaatiossa edettiin jopa 10 metrin syvyyteen puhtaaseen maaperään saakka. Terveysasema valmistuu näillä näkymin kesäkuussa 2013. O Kilpailuvirasto on lopettanut 2009 käynnistämänsä kaukolämpöalaa koskevat selvitykset. Mikään tutkituista maan kymmenestä suurimmasta kaukolämpöyhtiöstä ei hinnoitellut 2004–08 kaukolämpöä tavalla, jota olisi voitu pitää nykyisen kilpailulain kieltämänä kohtuuttomana hinnoitteluna. Energiateollisuus ry:n mielestä selvitys osoittaa kilpailulakiin perustuvan viranomaisvalvonnan ja eri lämmitysmuotojen välisen kilpailun pitävän hinnat kohtuutasolla. Kilpailuviraston mielestä tutkittujen kaukolämpöyhtiöiden hintataso oli korkea, mutta kilpailusäännösten edellyttämä puuttumiskynnys ei ylittynyt. Viraston mukaan sääntely on silti mahdollista tulevaisuudessa. KTK:n kysely: Kuntatekniikan ulkoistamista harkitaan lähinnä pienissä kunnissa O KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n kunnanjohtajille ja teknisille johtajille suunnatut kyselyt osoittavat, että kunnilla on vähemmän kuntatekniikan yksityistämishaluja kuin yleensä on arvioitu. Ulkoistamispaineita tuntuu olevan lähinnä pienissä kunnissa. Kyselyjen tulokset osoittavat, että kuntatekniikan toimintojen ulkoistamisten lisääntyessä säästöt jäävät kuitenkin vähäisiksi. Kalliita investointeja vaativat toimet kuten rakentaminen halutaan kuitenkin pääasiassa ulkoistaa. Erityisosaamista vaativissa kohteissa – esimerkiksi energia- ja ict-alalla sekä jätehuollossa – halu ulkoistaa toiminnot on vähän suurempi kuin muissa. Erikoisosaamisen ostaminen on myös kallista. Kyselyjen mukaan vaikuttaa siltä, että kunnat haluavat pitää selkeät ja helposti hallittavat kokonaisuudet itsellään. Seudullinen toiminta saa kannatusta. Esimerkiksi hankintojen seudullistamista kannattaa suurin osa kyselyyn vastaajista. Vastauksista jää vaikutelma, että kunnat eivät kaipaa konsultteja selvittelemään ulkoistamisen vaikutuksia vaan apua tehostaakseen ja kehittääkseen omia tai kuntien yhteisiä toimintoja. KTK:n kyselyjen perusteella kuntien omien toimintojen tehostamiseen ei ole kiinnitetty esimerkiksi valtion taholta riittä- Kiinaan Wuxiin suomalaisten suunnittelema silta 180-metrinen jalankulkusilta Peking-Shanghai-luotijunaradan varrella sijaitsevaan Wuxiin. Silta tulee yli seitsemän miljoonan asukkaan kaupungin keskeiselle puistoalueelle, lähelle uutta luotijuna-asemaa. Sillan on määrä ylittää pieni järvi ja tukeutua järven keskellä olevaan saareen. Vinoköysisillan kansirakenne on liittopalkki eli siinä on runko teräspalkeista ja betonikansi. Runko verhoillaan ruostumattomalla teräksellä. Silta tekee loivan s-mutkan. Kiinalaisessa perinteessä se tarkoittaa, että vaara ei uhkaa kulkijaa, vaan paha eksyy mutkassa. Sillan pitäisi valmistua vielä tämän vuoden aikana. OWSP Finland ja PES-Arkkitehdit on valittu suunnittelemaan Peking-Shanghai-luotijunaradan varrella sijaitsevaan Wuxiin rakennetaan suomalaisten suunnittelema jalankulkusilta. 54 Kuntatekniikka 1/2012 Maailman pisin jätevesitunneli Meksikoon O Mexico Cityyn rakennetaan västi huomiota, vaan kunnat on jätetty yksin. Ne ovat joutuneet säästöjen nimissä vähentämään henkilöstöään. Tämä johtaa siihen, että on pakko ostaa palvelut ulkoa, vaikkei se olisi kokonaistaloudellisesti kannattavaa. KTK:n kyselyihin vastasi 2011 lopulla yhteensä 24 kunnanjohtajaa (kuntien yhteinen asukasluku noin 300 000) ja 40 teknistä johtajaa (kuntien yhteinen asukasluku runsas miljoona). uutta viemärijärjestelmää ja osana sitä maailman pisintä jätevesitunnelia. Valmistuttuaan 2014 lopulla 62 kilometriä pitkä Emisor Oriente -tunneli vähentää huomattavasti tulvimista kaupungissa ja ympärysalueilla. Syvimmillään tunneli kulkee 200 metriä maanpinnan alapuolella, ja se pystyy kuljettamaan 150 kuutiometriä vettä sekunnissa. Pöyry Oyj on työskennellyt Emisor Oriente -hankkeessa 2010 toukokuusta lähtien. Nyt yritys on saanut uuden, arvoltaan 8,5 miljoonaa euron toimeksiannon tekniikan, hallinnon ja rahoituksen konsultointipalveluista. KUNTALIITTO HAASTAA KAIKKI KUNNAT ILMASTOTEKOJEN KARTALLE OLotta Mattsson asiantuntija, Suomen Kuntaliitto O Kuntaliitto valmistautuu kevään ilmastokonferenssiin avaamalla Paikallisten ilmastotekojen Suomi -sivuston ja karttapohjan, johon jokaista Suomen kuntaa pyydetään esittämään ilmastotyönsä merkittävin teko viime vuosilta. Kuntien ilmastotekojen keräämisen tavoitteena on osoittaa, että kunnat koosta riippumatta ovat aktiivisia toimijoita ja voivat hillitä ilmastonmuutosta hyvin erilaisin keinoin ja varautua myös muuttuviin sääoloihin. – Uskomme, että jokaisessa Suomen kunnassa on jo tehty merkittäviä ilmastotekoja – pieniä tai suuria. Nyt pyydämme kuntaa valitsemaan merkittävimmän ilmastoteon, jonka kunta haluaa nostaa ylitse muiden, Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Maija Hakanen sanoo. Jokaisesta kunnasta löytyy ilmastoteko Ilmastoteko voi olla kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti alentava toimenpide, jonka toteutuksessa kunnalla on ollut merkittävä osuus. Sen vaikutukset voivat olla laskennallisia, jo todettu- ja tai vasta pidemmällä aikavälillä havaittavia. Toimenpiteet voivat liittyä uusiutuvan energian hyödyntämiseen rakennuksissa, lämpökeskuksissa tai voimalaitoksissa, energiansäästönäkökohtien korostamiseen suunnittelussa ja toteutuksessa, valaistussaneeraukseen tai vihreään hankintaan. Se voi olla myös energiatehokkuuden huomioon ottava kaava tai vaikkapa kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Varautumisen puolelta esimerkiksi sopii tulvasuojelu tai hulevesien hallinta. Tekniikkalaatassa valmiina lvs Warriorin kaapelipakkosujutuslaitteisto WR33 on tehokas ja menee pieneen tilaan. Jopa kaivoissa työskentely on mahdollista. PAKKOSUJUTUS JA TYÖNTÖPORAUS SAMASSA LAITTEESSA O Warrior-merkkiset pakkosujutus- ja työntöporauslaitteet tulevat Suomen, Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän markkinoille. Laitteiden käyttökohteita ovat viemäri-, sadevesi-, vesi- ja kaasuputkien saneeraus pakkosujuttamalla sekä uudisasennus. Lisäksi laitteilla voidaan asentaa kaapeliputkia ja vaihtaa esim. lyijyvesijohdot (taloliitos) uusiin muovisiin putkiin. Kompaktit laitteet toi- mivat sekä pakkosujutuslaitteina että työntöporauslaitteina uutta putkea asennettaessa. Osa laitteista menee pieneen tilaan, jolloin jopa kaivoissa työskentely on mahdollista. Muita Warriorin etuja ovat helppo kuljetettavuus ja asennus, pienet työskentelykaivannot, vähäinen huoltotarve ja edullinen hinta. www.nrgint.fi O Parman tekniikkalaatta uudistaa ontelolaattavälipohjan rakentamisen. Tekniikkalaatassa ovat valmiina lvstekniikka ja lattian kaadot, jolloin asunnon koko välipohja valmistuu nopeasti ilman paikalla tehtäviä isoja jälkivaluja. Tekniikkalaattaan valmiiksi asennettu lattialämmitys ja viemäröinti lattiakaivoineen sekä täsmälliset lattian kallistukset helpottavat rakentamista. Märkätilan valmis laatta edistää työturvallisuutta, koska Hakanen kannustaa ilmoittamaan haasteeseen myös kokeiluluonteisia ja uusiin elinkeinoihin tai tuotteisiin liittyviä ilmastotekoja. Ota haaste vastaan Tavoitteena on, että kevään aikana kaikki kunnat ovat ilmoittaneet ilmastotekonsa. Aikaa on 23.4. asti. Ilmastotekojen parhaimmisto palkitaan Kuntien 6. ilmastokonferenssissa Tampereella 3.–4.5. www.kunnat.net/ilmastonmuutos > Paikallisten ilmastotekojen Suomi laataston reikien määrä voidaan minimoida ja kylpyhuonesyvennyksiä ei enää tarvita. Koska ylimääräisiä aukkoja ja syvennyksiä ei ole, laatoilla on myös vain pieniä taipumaeroja. Näin tarvitaan vähemmän tasoitetta. Aidon Oy www.parma.fi Etämittarista apua sähkökatkoissa OEtäluentamittari voi toimia tiedon välittäjänä ja auttaa verkkoyhtiötä paikallistamaan linjan päälle kaatuneen puun. Sähköala löysi ratkaisun PiHa-yhteishankkeessa, jossa etsittiin tapaa havaita Parman tekniikkalaatassa ovat lvs-tekniikka ja kaadot valmiina. Etäluentamittarit alkavat tarkkailla sähkökatkoja heti asennuksen jälkeen. sähkökatkokset etäluettavien energiamittareiden avulla. Uusi ratkaisu on ollut käytössä Koillis-Satakunnan Sähkössä yli viisi vuotta. – Kaatuneiden puiden aiheuttamat nollaviat PiHa havaitsee heti ja tekee hälytyksen päivystäjälle. Vuoden lopun myrskyjen aiheuttamat viat korjattiin meillä muutamassa tunnissa, sillä saimme niistä tiedon välittömästi, kertoo Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n ICT-päällikkö Jari Hakala. www.aidon.fi Kuntatekniikka 1/2012 55 FCG Finnish Consulting Group Oy t%*Riitta Syvälä on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Verkosto- ja yleissuunnittelu -toimialalle Tampereelle. t%*Lauri Harilainen on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Verkosto- ja yleissuunnittelu -toimialalle Helsinkiin. t*OTJOÚÚSJ".,Janne Märsylä on nimitetty projekti-insinööriksi Energia ja ilmastopalvelut -toimialalle Vaasaan. nä on aloittanut insinööri Tuomo Räisänen. Are Oy t*OTJOÚÚSJ".,Pasi Tikkakoski on nimitetty projektipäälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpito -toimialalle Ouluun. t*OTJOÚÚSJ"., Pasi Aho on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Katu- ja aluetekniikka -toimialalle Tampereelle. t'. Päivi Niemistö on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristöselvitykset-toimialalle Turkuun. t3BLFOOVTUFLOJLLPSimo Lamminaho on nimitetty rakennussuunnittelijaksi Laitos- ja automaatiosuunnittelu -toimialalle Seinäjoelle. t%*Miika Forsberg on nimitetty projektipäälliköksi Verkosto- ja yleissuunnittelu -toimialalle Helsinkiin. t4ÊILÚWPJNBUFLOJJLBO insinööri Pepe Perkiö, 36, on nimitetty Talotekniikkaurakoinnin liiketoimintajohtajaksi ja Aren johtoryhmän jäseneksi. Ramboll Finland Oy Oulun Energia Erkkilä on toiminut useiden kunnan alueelle sijoittuneiden hankkeiden rakennuttamis- ja valvontatehtävissä. Hän istuu myös lukuisissa ihmisiä palvelevien yhtiöiden hallituksissa. Työssään Erkkilä palvelee kaikkia tasapuolisesti, on sovitteleva ja on kaikkien helposti lähestyttävissä, todetaan palkinnon arviointiperusteissa. Kaksi muuta Arjen turvaajaa ovat Naantalin henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen ja Lappeenrannan johtava tur- t%*Kaisu Laitinen on nimitetty projektipäälliköksi Liikenneväylät-yksikössä Tampereella. t%*Juho Mansikkamäki on nimitetty projektiQÊÊMMJLÚLTJ*OGSB5BNQFSF -yksikössä. t5SBEFOPNJJuho Liuksila on nimitetty suunnittelijaksi Tie- ja liikennetekniikka -toimialalle Turkuun. t*OT Jussi Halkola on nimitetty projektipäälliLÚLTJ*OGSB5BNQFSFZLsikössä. t*OT"., Tiina Niemi on nimitetty suunnittelijaksi Liikenneväylät-yksikössä Tampereella. Arjen turvaajat valittu presidentti Tarja Halonen jakoi Kunnallisalan kehittämissäätiön tämän vuoden Arjen turvaaja -palkinnot kolmelle kunnan tehtävissä ansioituneelle säätiön seminaarissa 24.1. Yksi palkituista on Kannuksen tekninen johtaja Tapio Erkkilä. Hän on tehnyt yli 35-vuotisen uran Kannuksen kaupungin palveluksessa rakennusmestarina, työpäällikkönä ja vuodesta 2002 nykyisessä tehtävässään. t*OT".,Janne Korhonen on nimitetty suunnittelijaksi Sisä-SuoNFO*OGSBZLTJLLÚÚO Kuopioon. t%*Vesa Hakola on nimitetty Talo Tampere -yksikön päälliköksi. t0VMVO&OFSHJBLPOTFSnin turvallisuuspäällikkö- QTasavallan tointi-yksikköön Ouluun. vallisuuskouluttaja Ansa Komi, joka on aktiivisesti ollut muun muassa kehittämässä Etelä-Karjalan turvallisuuskoulutusta. Kunniamaininnan sai työttömyyseläkkeellä oleva Martti Savolainen Kuopiosta esimerkillisestä vapaaehtoistyöstään muun muassa ympäristön vaalijana. Savolainen on tehnyt viiden vuoden talkoon Leväsen lammen pohjoisosan siistimisessä. t.BBONJUUBVTJOT"., Kari Huusko on nimitetty suunnitteluinsinööriksi *OGSB0VMVZLTJLLÚÚO,Bjaaniin. t%*Kari Pudas on nimitetty yksikön päällikökTJ*OGSB*UÊUPJNJBMBMMF&Tpooseen. t'.Tomi Jutila on nimitetty ympäristösuunnittelijaksi Ympäristökonsult'.Aino Rantanen on 56 Kuntatekniikka 1/2012 Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. tanto -liikelaitoksen toimitusjohtajaksi. Vantaan Tilapalvelut Oy 2012 Kuntien paikkatietoseminaari 7.–8.2.2012 Helsinki www.fcg.fi Uimahalli- ja kylpyläpäivät t*OT".,Antti Siikaaho on nimitetty projektipäälliköksi Rakennetekniikka-yksikössä Helsingissä. t-VPOOPOUJFULBOETarja Simonen on nimitetty projektipäälliköksi Ympäristökonsultointi-yksikLÚÚO,VPQJPPO Rejlers-konserni 7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki www.ukty.fi t7BOUBBO5JMBQBMWFMVU Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty MMM Liisa Rantanen. Viimeksi Rantanen on toiminut Sodexo Oy:n toimitilapalveluiden kehityspäällikkönä. Tilapalveluyhtiö syntyi, kun Vantaan kaupunki päätti yhtiöittää ateria-, siivous-, kiinteistö- ja vahtimestaripalvelunsa. Uusi yhtiö aloitti vuoden alussa. Wavin-Labko Oy t,POTFSOJKPIUBKBLTJPO nimitetty Eva Nygren. Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä Sweco Sverigen toimitusjohtajan paikalta toukokuussa 2012. t4UBSBOJUÊJTFOLBVQVOkitekniikan yksikön johtajaksi on nimitety insinööri "., Pirjo-Riitta Kiiskinen,JJTLJOFOPOPMlut va. yksikön johtajana 29.8.2011 lähtien Anu Hilpi-Niemen siirryttyä Espoon katu- ja vihertuo- 8.–9.2.2012 Vantaa www.fcg.fi 21th Century Strategies for City Development 13.2.2012 Helsinki www.kiinko.fi Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät Pysäköinninvalvontakoulutus 27.3.2012 Vantaa www.fcg.fi 34. Rakennuttajakoulutus (RAPS) 28.3.–21.11.2012, 6 x 2 pv, Espoo www.aaltopro.fi/rakennuttajakoulutus Jätehuollon neuvottelupäivät 28.–29.3.2012 Lahti www.fcg.fi 29.3.–23.11.2012, 5 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.fi 14.–16.2.2012 Tampere www.tieyhdistys.fi Kuntien rakennuttamispäivät Viherpäivät 18.–19.4.2012 Helsinki www.fcg.fi WSP Finland Oy 16.2.2012 Lappeenranta www.fcg.fi Hajajätevesiasetuksen toimeenpano 16.2.2012 Tampere www.fcg.fi Uusi jätelaki t)5.Markku Järvelä (46) on nimitetty teknisen toimen toimialajohtajaksi. Järvelä siirtyy uuteen UFIUÊWÊÊOTÊ&UFMÊ1PIKBOmaan ely-keskuksen liikennejärjestelmäyksikön johtajan paikalta. 22.–23.3.2012 Vaasa www.vaasa.fi/maanmittauspaivat Talvitiepäivät Rakenteellinen paloturvallisuus Vaasan kaupunki Maanmittauspäivät 2012 Infran kunnossapidon johtaminen (KUP) tJuha Lohiluoma on nimitetty kenttämyynnin myyntipäälliköksi. t841'JOMBOE0ZOUPJmitusjohtajaksi on nimitetty TkT Kirsi Hautala. Hautala on toiminut viiNFLTJ841'JOMBOEJOWBratoimitusjohtajana sekä 841O4VPNFOKB4BLTBO yhtiöiden hallituksissa. 20.3.2012 Vantaa www.fcg.fi 14.–15.2.2012 Helsinki-Tallinna-Helsinki www.fcg.fi 14.–15.2.2012 Tampere www.vyl.fi t%*JanneTähtikunnas (34) on nimitetty Liikenneväylät-yksikön liiketoimintajohtajaksi. Stara Katujen kunnossapitolainsäädäntö Hulevesipäivä 7.3.2012 Helsinki www.fcg.fi Projektinjohtototeutusmuodot ja riskienhallinta 12.3.2012 Helsinki www.kiinko.fi Rakennushankkeen sopimusjuridiikkaa 14.3.2012 Lappeenranta www.fcg.fi tapahtumakalenteri nimitetty projektipäälliköksi Maisema-yksikössä Espoossa. Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3.–4.5.2012 Tampere www.fcg.fi Cities for All Helsinki 24.5.2012 Helsinki www.avaava.fi IFME World Congress 2012 4.–10.6.2012 Helsinki (Tallinna ja Tukholma) www.ifme2012.com Liikelaitos- ja osakeyhtiökonferenssit 7.–9.6.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki www.fcg.fi Loma-asuntomessut 25.6.–8.7.2012 Lappeenranta www.asuntomessut.fi Asuntomessut 13.7.–12.8. Tampere www.asuntomessut.fi Rakentamisen sopimusoikeus ja -johtaminen Kuntamarkkinat 20.–22.3.2012 Vantaa www.kiinko.fi 12.–13.9.2012 Helsinki www.kuntamarkkinat.fi Kuntatekniikka 1/2012 57 Tehokasta täsmänäkyvyyttä Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta. Pohjoismaiden kattavin yhdyskuntatekniikan ohjelmistoratkaisu Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 [email protected] VIANOVA.FI $YDDZZZNXQWDWHNQLLNNDÀMDK\|G\QQl kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla. Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä [email protected] tai puh. 09 771 2442. ALA NSA YKK ÖNE N 1 /2012 oi Turku remont uimahallista ei liikuntapaikan, ari Osk , ylää kylp 36 sivulla sivu 14 Nummi sanoo. Turuntietä Espoo muuttaa menillä kaduksi kym 22 miljoonilla sivu istaa Kajaani uud keskustansa sä sivu 36 2026 mennes rakentuu Vuorekseen en huleainutlaatuin 40 vesipuisto sivu i ja Rajapinnat auk a tieto kunnan tuottam ön sivu 44 hyötykäyttö 2012 TIL A A Kuntatekniikka! ällä tavoitteena Pyh Jusu Toivosen TRAALIT HIILINEUIN L LASKU JAT sivu 6 Opp Op pppaaan sä hk öinen ve rsio lehti. kuntatek niikka.fi Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %), irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %). Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi 58 Kuntatekniikka 1/2012 Kannesta ja monitoimihallista tulee Tampereen symboli, Jyrki 36 sivu 30 Laiho sanoo.sivulla 4 /2011 Biokaasulaitos on tulevaisuutta, Kouvolan Veden Timo Kyntäjä uskoo. sivu 44 sivulla 36 Shared space – valta Helsingin maanalainen kaava on kuntatekniikan ja vastuu kaikille saavutus sivu 20 liikkujille sivu 14 Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40 kerroksilla sivu 34 Kaupungin tilapalvelut uudistuvat – Mika Savolaisen urakka loppusuoralla VANTAA SAA UUDEN YHTIÖN 8 /2011 ALANSA YKKÖNEN ALANSA YKKÖNEN ALANSA YKKÖNEN Aloittiko Vantaan Tilapalvelut Oy tänä vuonna vai vasta 2013... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 4/2011 vai oliko se 2/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto 2/2011 Juhani Järvelä iloitsee Oulun ja Rovaniemen yhteisestä bio36 voimalasta. sivulla sivu 18 Kutistuvalla Varkaudella on vaihtoehtoja sivu 32 Puhdistamo hyötyy sateen riskiennusteista sivu 42 Lahti rakennuttaa Hollolalle palvelutalon sivu 36 Mikä on paras organisaatiomuoto vesilaitokselle? sivu 48 sivu 6 KUNTATEKNIIKKA 65 VUOTTA – Valaistus on tyylikäs tapa herättää huomiota, tekninen johtaja Mikko Ilkka sanoo. Hajajätevesiasetus meni uusiksi sivu 18 Allasveden laatu on monen tekijän summa sivu 36 Kuntatekniikan investoinneissa lievää laskua sivu 40 Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja... Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä Kirkkonummen keskusta uusiksi sivu 6 Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa sivu 6 VALOLLA VETOVOIMAA Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. Ne AINO OA AT KE ES STÄVÄT La L aiiitoss a ttos ossä äh hk kö ök ö kiiuk k ka aat a at uim ma ah ha alli- ja kylp lp py ylä äk kä k äy ä yttöön ER ERM ER RM M-HP M-H MHP PK K UUS UUS UU USI USI SI OHJA HJJA HJ AUSK A AUS AU USK USK US SKES S SKE KESK ESK ES SKUS KUS KU US KOS KO KO OS OSK SK SKE SK KE ETTUS ETU ET USNÄ USN US SN S NÄYT NÄY NÄ Y TÖ YTÖ TÖL ÖLL ÖLL LLÄ LÄ kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. zŬƐŝŶŵLJLJŶƟŽŝŬĞƵƐ Saunapiste Lautamiehenkatu 1 20780 Kaarina puh. (02) 234 3030 ŝŶĨŽΛƐĂƵŶĂƉŝƐƚĞ͘Į ǁǁǁ͘ƐĂƵŶĂƉŝƐƚĞ͘Į Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.fi Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme otamme aina ympäristön vahvasti huomioon. Pöyry Finland Oy Puh. 010 3311 www.poyry.fi SUUNNITTELUPALVELUJA MONIALAISESTI RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-, TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE WSP Finland Oy p. 0207 864 11 www.wspgroup.fi <PSlULVW|WHNQLLNDQ DVLDQWXQWLMDSDOYHOXW SLODDQWXQHHQPDDSHUlQMDSRKMDYHGHQWXWNLPXNVHWNXQQRVWXVVXXQQLWWHOX NXVWDQQXVDUYLRWNXQQRVWXNVHQYDOYRQWDMDVHXUDQWDPLWWDXNVHW NXONHXWXPLVPDOOLQQXNVHWMDULVNLDUYLRLQQLWWXOYDSDOYHOXWVHGLPHQWWLWXWNLPXNVHW SZZZJROGHUFRPZZZJROGHUIL Kuntatekniikka 1/2012 59
© Copyright 2024