The Fucking KingCadillac - Cadillac Club of Finland
C a d i l l a c C l u b o f F in l a n d ry j ä s e n j u l k a i s u nro 1 / 2015 Cadillac News Club of Finland g n i k c u F e Th c a l l i d a C g Kin de Ville 1959 e p u o C c la il Cad u TYKKÄÄ Cadillac Club of Finland Facebookissa • American Car Show 2015 • Talwiajo 2015 • Muoviratin kunnostus • 1951 Cadillac Fleetwood Series 60 S • Elviksen lahjoittamat... Best Burgers in Town. ? e n o k ö k i Yski tor! htaa, otetaan avuksi Ze Pääkirjoitus Kun kone uuva rien ataan huikopalaa trakto riravintola, jossa hauk kuja ma sia lai ma suo Zetor on hulvaton trakto vii sta tul joraten lystiä. Ruokali kupeessa ja pidetään i. ast ja apetta saa pilkkuun i Kaivopiha! as jo – ja ota suunnaks Startta RAVinToLA ZeToR - MAnneRHeiMinTie 3-5 - kAiVoPiHA - HeLsinki - ZeToR.neT Zetor_Cadillac_club_191x67_280810.indd 1 25.8.2010 14:23:04 LO U N A I S - S U O M E N K U I V A J Ä Ä Mieleeni on erityisesti piirtynyt kuva, kun käsi toistemme hartioilla hoilaamme Leningradia instrumentaalikasetin säestämänä. Yhdessä vaiheessa Topi totesi lauseen, josta tuli itselleni kuolematon viisaus: ”Ei tänne piilosille ole tultu” Arvelen sen liittyneen pikku singin carajelumme sisältämään julkisuusriskiin. Se oli varmasti epäilyttävää toimintaa tuolloin jo julkisuuden henkilöksi tulleelle laulajalle. Toteutimme sitä pääkaupungin keskipisteessä suurikokoisella siipijenkillä – ja elettiin vuoden 1986 Suomessa. Hän kuitenkin päätti ottaa ilon irti tilanteesta tuttujen ”fanien” seurassa ja lausui tuon mainion aforismin. Myöhemmin yöllä heitimme Topin sen aikaiseen kotiin Koivukylään. Matkalla hän kertoi, että kasetilla oleva Adventurersin ”The Wind” tulee uudelle levylle. Alkuvuodesta -87 ilmestynyt Besame Mucho LP sisälsikin tuon Erik Lindströmin säveltämän ja Hillevin sanoittaman hienon kappaleen Topin laulamana, alkuperäisellä nimellään ”Tuuli tuo, tuuli vie”. Koko cruisailutapaus tuntui upealta ja siitä jäi mukavat muistot. Olihan se efekti vähän kuin Elvis Presley olisi äkisti laskeutunut joukkoomme, paitsi että Topi oli meille hiukan tuttu suomalainen kaveri. Se teki kanssakäymisestä ehkä rennompaa. Harmillista on se, että takapenkki oli vuosien haurastuttama ja siihen polkeutui tässä toiminnassa meidän buutsien koroista jopa reikä. Näen tiettyä rock´n´roll-elämänasennetta siinä, että se repeämä on pidetty istuimessa tallella. Myöhemmin syksyllä muutin töihin Ruotsiin ja seuraavana keväänä ostin ensimmäisen Harley-Davidson –moottoripyöräni. Muita pyöriä minulla oli toki jo ollut. Sillä tiellä tässä edelleen ikään kuin ollaan. Topin toteamuksesta tuli yksi elämänohjeeni, se rohkaisi tekemään asioita. Piilosillehan tänne ei ole tultu! ” Mala Malk, Kopteri-lehti nr 100, 4/2011. Ei tänne ole piilosille tultu. Koska olen Cadillac- autojen ohella hurahtanut yhtä paljon Harley-Davidson-merkkisiin moottoripyöriin, kuuluu Kopteri-lehti tämän Cadillac Newsin ohella vakiolukemistooni. Alla oleva stoori on alun perin julkaistu Kopterin numerossa 100. Itse sain kuulla sattumalta tästä cruising ajelusta jo tuoreeltaan isältäni vuonna ´86. Olin silloin 12-vuotias, Cadillac-kipinän jo pari vuotta aiemmin saanut nuorukainen. ”Elettiin loppukesää 1986 ja liikuimme Helsingin illassa vanhalla amerikkalaisella avoautolla. Se oli ystäväni ja silloisen lääketieteenopiskelijan Jounin Cadillac Eldorado Biarritz 1959. Juuri ajaessamme siihen aikaan suositun soittoruokala Cafe Metropolin edestä, sen ovesta astuu ulos itse ”äijä” eli Topi Sorsakoski. Porukkamme oli käynyt noiden alkuaikojen Topi & Agents keikoilla siinä määrin ahkerasti, että oltiin jonkinasteisia tuttuja. Niinpä Topi auton fokusoidessaan välittömästi kajautti: ”Nyt kyllä heitätte mut…johonkin!” (Repliikissä oli hiuksen hieno tauko, kun hän mietti kohdetta, noin päätyen vapaaseen cruisaamiseen.) Takapenkillä ei lisäkseni ollut muita, joten Sorsakoski astui seurakseni sinne. Kasettinauhurista sattui soimaan suomalaista 60-luvun rautalankaa sisältävä Finnish Graffiti –kokoelma, joka oli selkeästi myös Topin mielimusaa. Topi jutteli tulevan levyn äänityksistä. Oli jännittävää saada pientä ennakkotietoa valtavassa nousussa silloin olleen yhtyeen tulevan LP:n sisällöstä. Sillä oli määrättyjä yhtymäkohtia mankassa soivaan aineistoon. Topin ja Agentsin idea perustui paradoksaalisesti pitkälti lauluosuuden palauttamiseen vanhoihin iskelmäkappaleisiin. Paradoksina pidän sitä siksi, että 60-luvun rautalankabändit olivat tehneet samasta tavarasta rokimpaa nimenomaan jättämällä laulut pois. Mutta ei ole koskaan ollut epäilystä siitä, etteikö Agents saanut tämän yllättävän liikkeensä toimimaan aivan käsittämättömällä tavalla – ja tekee sen tänäkin päivänä. Tunnelma autossa kohosi hyvin nopeassa tahdissa siihen pisteeseen, että allekirjoittanut ja Sorsakoski seisoivat ydinkeskustan katuja risteilevän avo-Cadillacin takaistuimen päällä laulaen Finnish Graffitin kappaleita. Club of Finland Allekirjoitan täysin Topin lanseeraman kuolemattoman lauseen ja Malan elämänohjeen. Niin että kaikki Cadillacit esiin sieltä tallien kätköistä ja baanalle! Pekka Tammilehdon muistoa kunnioittaen, Tomi Frisk Cadillac News nro 1/2015 • ISSN 1237–7791 • JULKAISIJA Cadillac Club of Finland ry, c/o Ekke Kauppinen, Kiiltomadonkuja 2, 02400 Kirkkonummi • PÄÄTOIMITTAJA Jyrki J. Hytti, puh. 050 320 7940, [email protected] • ILMESTYMINEN Lehti on Cadillac Club of Finland ry:n virallinen jäsenjulkaisu. Lehteä ei voi tilata, vaan se postitetaan kaikille jäsenmaksunsa suorittaneille CCOF:n jäsenille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa (kevät, kesä, syksy ja talvi) • ILMOITUKSET/AINEISTOT Lehden toimitukseen toimitettuja kuvia voidaan käyt- 0400 227 691 Soita tai tutustu 2 tää lehden lisäksi myös yhdistyksen internet sivuilla, sekä yhdistyksen muissa materiaaleissa. Lehteen tulevat artikkelit, ilmoitustilavaraukset ja -aineistot toimitetaan pääsääntöisesti sähköisessä muodossa osoitteeseen: [email protected] tai postitse Cadillac News, Jyrki J. Hytti, c/o Stadio Oy, Olympiastadionin Eteläkaarre A6, 00250 Helsinki. Jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista, toiminnallisista tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, CCOF ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. CCOF:n vastuu ilmoi- lspuhdistus.fi tuksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä aineistoista. • ULKOASU/TAITTO Jyrki J. Hytti/Cabin • KANNEN KUVA Patrik Nummelin • Painatus Grano • www.cadillacclub.fi 3 Nro 1/2015 Cadillac News Club of Finland a Tässä numeross © Heikk i Va inio 6 e de Ville 1959 p u o C ac ill ) King Cad V 1969 11 The (Fucking ja Cadillac Cd as g an äk yn 12 Unto Sä Jäsenesittely, 15 16 Show 20 American Car 17 Talwiajo 2015 60 S es ri Se d o o 22 Fleetw 1951 Cadillac en n o kk u 24 Matti K Jäsenesittely, a ti rt o sp ja 26 Bodya Cadillac CTS en in la vo Sa ii” 28 Harri ”H Jäsenesittely it ac ill ad C ittamat isissa? 30 Elviksen lahjo viksen hautaja El in ti et yt kä 32 rse, jota Missä on hea s u 36 nnost Muoviratin ku Klubisivut a 32 rojekti - sivult sp u st o n n u k ’59 Ratin a Puheenjohtajalt et kujeet? vuosi ja uud Uusi toiminta ellaan. viisivuotiskaud lle ! na ei in an im ta to as me No oike mallit kerhom tkamaan. lliset toiminta la pyritään ja til uo Sami loi oiva m la al m Sa S! suuri KIITO Tästä hänelle at edelleenjäsenlehti ov as uk ad la ja ä talous vistämään rheelle, kestäv a pyritään tii pe ta in ko im ko to a n ta isiin Toimin a. Hallitukse ätökset voita johtoajatuksin tta kaikki pä jo , ta ut ka kin hallituksen n viestinnä ja sähköisen tapaamisten dessä. tehdä aina yh Sitten ke tapahtumat. en od vu aa tt 6.6. näyttelyt aloi -vuotisjuhliin mpereen auto auto klubs 10 u āņ ik er m Helsingin ja Ta A tvian olisi vierailu La säkuun alussa .–14.6. 12 ät sa 3.–4.10. at kesäpäiv om n bi lu C yttely Lahdes nä sekä to au ki nk Je ick on 2.8. ja u… Forssan Pick-N pyrä sulkeutu ym ja t lu ou uj kk pi ä el Sitten vi ttää! Touhua siis rii erilaiset tyylit harrastuksen clla di Ca n unaavat, on to, pyritää avat, toiset pu on tyylikäs au nt c ke lla ra di ut Ca tk a Kosk rvitaan nä vuonna. Jo lle kaikelle ta n esiin esiin tä oituksissa. Tä rk ta tö yt myös tuomaa kä i toa er tä vanhaa au sekä uutta et näkyvyyttä! ivillä! eistään kesäpä Nähdään viim sää kaikille: Aurinkoista ke Club of Finland Cadillac Club of Finland ry T: Ekke gmail.com deville1961@ 044 7799 213 © Photo Patrik Nummelin HALLITUS 2015 g n i k c u F e Th c a l l i d a C g Kin de Ville 1959 e p u o C c la il Cad 4 PUHEENJOHTAJA Ekke Kauppinen, 044 779 9213 [email protected] VARAPUHEENJOHTAJA Matti Kukkonen, 040 821 9533 [email protected] SIHTEERI Tom Tuominen, 040 964 2007 [email protected] TAPAHTUMAVASTAAVA/ RAHASTONHOITAJA Tarja Naskali, 040 530 7948 [email protected] JÄSENREKISTERI, WEBMASTER Jani Heinonen, 044 750 3722 [email protected] KERHOTUOTTEET Heikki Muhonen, 0400 775 800 [email protected] JÄSENET Kai Kainulainen, 044 588 8786 [email protected] u TYKKÄÄ Cadillac Club of Finland Facebookissa Tomi Frisk, 040 828 4314 [email protected] MUUT AVAINHENKILÖT Jyrki J. Hytti, Cadillac News, 050 320 7940, [email protected] 5 g n i k c u F e Th c a l l i d a C King 59 pe de Ville 19 Cadillac Cou Teksti ja kuvat Patrik Nummelin Tämän Cadillacin historia on hieman hämärän peitossa, siitä ei ole muutat tietoa kun että kouvolalainen Mika Kankainen osti sen aikanaan projektikuntoisena 90-luvun alussa Californiasta. Auton saavuttua Suomeen Mika kunnosti sen ja se olikin ahkerassa käytössä aina vuoteen 1995 asti, jolloin vaihdelaatikkorikon takiaauto jäi seisomaan. Se oli esillä myös paikallisessa jenkkiautonäyttelyssa ja tapahtumissa. Cadillac oli hiottu peltipuhtaaksi ja maalattu Volkkarin valkoisella sävyllä. Kone oli hoonattu ja rengastettu, kromiosat ja rosterit kiiloitettu. Sisältä se oli verhoiltu kokonaan uudelleen friitalan mustalla nahalla ja valkoisella keinonahalla. Mika kertoi, että sillä käytiin silloin tällöin Viipurissa ja jokainen kerta kun raja ylitettiin, otti jokainen rajavirkamies kuvan itsestään viisysin ratin takaa. Oli se kuulema siihen aikaan harvinainen näky kun siellä mosseilla vielä ajeltiin. 6 ’53 meni myyntiin Aikanaan myin 1953 Coupe de Villen koska tuli hankittu saaristotila Nauvosta ja se vei kaiken vapaa-ajan. ’53:lla tuli ajettua kesimäärin kerran vuodessa ja seisonta alkoi jo auton pinnassa näkyä. Tuli myös hankittu jenkkivene Chris Craft 245 Limited 420 heppaselle Mercruiserilla ja se tuntui antavan enemmän kiksejä. Samalla kun Mercruiserin 454 lauloi suorilla putkilla 50+ solmua pitkin kesäistä Suomenlahtea, niin viis- kolmosen renkaat senkun tyhjenivät ja laatikko merkkasi reviirinsä. Silloin tuli aika laittaa ’53 myyntiin. Vanha suola janottaa Jossain vaiheessa alkoi taas Cadillac kiinnostaa kun joka ikinen kesäloma rempattiin vain sitä saaristotila, joku purjeveneilijäkin näytti jo nyrkkiä (hiton viherpiipertäjät). Deer hunter elokuvasta valkoinen viisysi Coupe de ville oli jäänyt mieleen. Ikäkin lähesty viittäkymppiä ja ajattelin että viiysi olisi hyvä syntymäpäivälahja itselleni. Kävin vuoden aikana katsomassa tusinan verran Cadillaceja Ruotsissa ja pettymyksiä kaikki, eivät sielläkään kaikki autot olleet hienoja. Yhdestä viiysistä jäi kaupat tuhannesta eurosta kiinni. Osittainen syy miksi en ostanut sitä kun pakkasta oli -17°C ja varpaat jo jäässä. Mutta kyllä viisysi kulki ruotsin talvimaisemissa hyvin. Ostin myöhemmin ’88 Broughamin joka esiteltiinkin 7 edellisessä lehdessä. Viisysin hankinta, 50 vuotislahjani Vuonna 2011 ilmestyi nettiautoon ’59 joka oli purettu kunnostusta varten, myyjä kehui autoa ettei ole niin paha kun miltä se näyttää, totuus oli kuitenkin toinen. Kauppaa hierottiin jonkin aikaa ja lopuksi päästiin kauppoihin. Auton piti olla helppo ja nopea projekti. Tarkoitus oli ajaa sillä kun täytän 50 v. Aivan >>> Tältä auto näytti ostohetkellä, auto noudettiin Kouvolasta Espooseen kahdessa erässä, eka erä kaappi kuorma-autolla, pahvilaatikoissa tuhat osaa ja toisella kertaa kori lavetilla. Lähes joka ilta käyn kotipihani autotallissani istumassa ja ihailemassa viisyiäni ja todettava on, että se on kertakaikkiaan uskomaton kapistus, myös muotoilun puolesta. Projektin aikaiset vastoinkäymiset alkavat jo unohtua ja nyt lempinimi on nyt taas palannut muotoon King Cadillac ’59. Olihan se eräänlainen amerikkalaisen autoteollisuuden huipennus. naurettava ajatus näin jälkeenpäin ajateltuna. Auto noudettiin Kouvolasta Espooseen kahdessa erässä, eka erä kaappikuorma-autolla, pahvilaatikoissa tuhat osaa ja toisella kertaa kori lavetilla. Sitten se ihmettely alkoi, mihin nää kaikki osat laitetaan? Tässä auto vihdoin saanut uuden värin pintaansa. Auto maalattiin alkuperäisellä sävyllä, Dower Whitellä, joka on mielestäni yksi parhaimmista väreistä Coupessa varsinkin valkosivurenkailla. Pekka kun oli kovin rauhallinen mies ja hän totesi minulle kerran, että yksi osa kerrallaan ja minä kun taas ajattelin, että hitto kun noita osia on niin monta noissa laatikoissa. Pyöränlaakerit vaihdettiin ’60-mallisen laakereihin muutossarjan kanssa, jotka ostin Hessu Vainolta. Hessu oli Kunnostus joka venyi ja paukkui Moottori oli koneistettu ensimmäiseen ylikokoon ja kaikki kuluvat osat uusittu. Laatikko peruskorjattiin, syy rikkoutumiselle oli irronnut tiivistepala joka oli vain jumittanut vaihteiston venttiilikoneiston kakkosen ja kolmosen välillä. Kytkinlevyt olivat jopa hyvässä kunnossa, mutta masterkit siihen kuitenkin laitettiin. Mika oli kunnostanut etuakseliston 90-luvun alussa, joten pelkkä rasvaus riitti. Jarrut kaipasivat jo herkistelyä. Koska auto ei ollut alustaltaan paha, kaverini Jussi vietti monta viikkoa auton Auton kokoamiseen rahaa paloi ja painoin pitkiä päiviä Cadillacin kimpussa, eikä se tuntunut valmistuvan millään. Viisysi oli paljon hankalampi kasattava kuin viiskolmonen, jossa sentään kädet ja sormet mahtuvat joka paikkaan. alla ja puhdisti sen teräsharjaporakoneella yms. ja maalasi sen panssarimaalilla. Yrittäjänä kun ei sitä aikaa ole liikaa niin Camaromies ja tallikaveri Antti Millasnoore kunnosti jarrut. Antti kunnosti myös mittariston ja monta monta muuta asiaa ja osaa myös sähköt, itseltäni kun meni hermot. Myös legendaarinen Poliisi Dart Pitkä Pekka auttoi urakassa. 8 suureksi avuksi projektin aikana. Hessulta ostin myös uudet V-merkit ja etuviikset sekä vaakunat. Puskurit ja muut kromit kromautettiin Niklaamo Rautiolla Turussa, kromiosien pohjatyöt teki eräs autoentisöijä Pomarkusta. Jälki oli hyvä! Auto maalattiin alkuperäisellä sävyllä, Dower Whitellä, joka on mielestäni yksi parhaimmista väreistä Coupessa varsinkin valkosivurenkail9 la. Verhoilun puhdistin ja kunnostin itse, olihan Vodkaralli Viipuriin jättänyt jälkensä. Jussi hioi kaikki muut pinnat puhtaaksi konehuoneesta, sisältä ja takakontista jne, minä maalasin ne. Rosteriosat kiillotin myös Jussin kanssa. Osapuutteita oli kiitettävästi vaikka kaikki Teksti ja kuvat: Unto Säynäjäkangas, Pattijoki Tervehdys Raahen suunnalta Unto Säynäkangas, Pattijoki piti olla mukana, olikohan Vladimir nyysinyt ne Viipurissa? Puuttuvat hyvät, mutta kalliit osat haettiin ruotsista BA-Autopartista, Örebrosta. Per tuli tutuksi, hänellä on entisöintipaja ja hän on erikoistunut nimenomaan Cadillaceihin. Hänellä on vanhan navetan ylisillä huikea määrä Cadillac osia, Per kertoi purkaneensa osiksi yli 30 viisysiä vuosien varrella. Uuden matot ja kojetaulun päällisen toin lomamatkalla jenkeistä niin kuin monta monta muutakin osaa. Kojetaulun päällisen hankin kun olin kalliovuorilla laskettelemassa, paluumatkalla BA:n virkailia ihmetteli isoa pahvilaatikkoa jonka tungin tiskille, tokaisin tytölle että ”IT´S A kuin viiskolmonen, jossa sentään kädet ja sormet mahtuvat joka paikkaan. Uusi bensiinitankki tuli TA-Motorista Ruotsista viereisen Siwa-ruokakauppan asiamiespostiin, taitaa postilla mennä huonosti. Antti kunnosti US-Partista (Mika Kankaisen ostama) ostetun kaasarin. Monesta säätöyrityksestä huolimatta konetta ei saatu koskaan toimimaan kunnolla. Per Ruotsista neuvoi asentamaan autoon Edelbrock 1406 kaasarin. USPartsissa ei tunnuttu tietävän että ko kaasari käy viiysiin, mutta South West Tradingin tiesi, joten sieltä kaasari sitten ostettiin. Pienen sovittelun jälkeen (vivut ja putket) saatiin kaasari asennet- Eräs henkilö soitti eräänä iltana ja sovittiin kaupat, aamulla vaimo soitti ja perui kaupat. Koska aviopari oli savosta vastasin, että ei hätää vastuuhan siirtyy aina kuulijalle. Lopuksi löytyi tosiostaja, mutta siinä vaiheessa päätin olla myymättä ja saada Cadillacin itse valmiiksi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä Kun projekti venyi, lasketui tallipöly takaluukulle. Jossain vaiheessa kun projekti oikein tökki, kirjoitin takaluukun pölyyn autolle nimen ” The Junk Cadillac 59”. Kun seuraavan kerran saavuin tallille, oli pölytekstiä muutettu veljeni toimesta. Uusi nimi oli ”The King Cadillac 59”. Hän on aina ollut suuri Elvis fani ja itse vierailut Gracelandissa. Tosin Elviksellä ei tietojeni mukaan ollut viisysiä. Muutin pölytekstiä vielä kerran, koska autosta oli tullut jo rasite ja uusi nimi oli sama joka esiintyy tämän artikkelin otsikossa, eli ”The Fucking King Cadillac 59”. Katsastus Vihdoinkin kun sain Cadillacin kasaan oli tunnelma mahtava, vielä kun se meni katsastuksesta huomautuksetta läpi ja MR-tarkastus meni myös oikein hyvin. Olivat näköjään Siperian tuulet kääntyneet idästä lounaaseen. SNOWBOARD” sitten hän vain hymyili kauniisti ja toivotti mukavaa matkaa. Olin asettanut deadlinen jolloin Cadillac oli oltava valmis, jouduin tosin siirtämään sitä moneen kertaan. Rahaa paloi ja painoin pitkiä päiviä Cadillacin kimpussa, eikä se tuntunut valmistuvan millään. Viisysi oli paljon hankalampi kasattava tua ja voi veljet, sen jälkeen ei ole ongelmia ollut. Myyntiaikeita Kun Cadillac ei valmistunut täytettyäni 51, aloin jo suunnitella Cadillacin myyntiä. Auto oli kahteen kertaan myynnissä, ekalla kerralla olin jo aika lähellä kauppoja, toisella kerralla peruin kaupat kaksi tuntia ennen kaupantekoa. Loppu hyvin kaikki hyvin Syksyn aikana ajoin 1959 Cadillacillani aika paljon ja se toimi suorastaan luvattoman hyvin, viimeksi ajoin sillä vaimon kanssa loppiaisena pikkupakkasilla Helsingin keskustassa ja kyllä sitä ihmeteltiin. Asun Helsingin kantakaupungissa, jossa autotalli on takapihalla. Lähes joka ilta käyn kotipihan autotallissa istumassa ja ihailemassa viisysiäni ja todettava on, että se on kertakaikkiaan uskomaton kapistus, myös muotoilun puolesta. Projektin aikaiset vastoinkäymiset alkavat jo unohtua ja nyt lempinimi on nyt taas palannut muotoon The King Cadillac ’59. Olihan se eräänlainen amerikkalaisen autoteollisuuden huipennus. Kirjoittelen tässä muutaman rivin Cadillacin ostosta ja sen sellaista. Vaikutin nuoruuteni Ruotsissa ja siellä heräsi kiinnostus ylipäänsä näihin Amerikkalaisiin autoihin. Minulla oli Ruotsin vuosina Pontiac Tempest, Buick Electra jne. Viimeisin jenkki Ruotsissa oli Chevrolet Impala Coupe 1973, jonka kunnostin siellä ja toin sen myös lopulta muuttoautona Suomeen vuonna 1988. Impalan myin sitten aikanaan Helsingin seudulle, missä se lienee vieläkin. Jostain syystä minulla alkoi jo Ruotsin vuosina kyteä halu saada vuoden 1976 Cadillac Coupe de Ville. Vuonna 2005 näin ilmoituksen 1976 Coupe de Villestä Helsingin seutuvilla ja ei muuta kuin matkaan autoa ostamaan, sillä olihan se jo puhelimessa mainostettu ruosteettomaksi, kone remontoiduksi ja muutenkin virheettömäksi. Tarina oli tavallaan klassinen eli odottelimme kaverin kanssa sovitussa tapaamispaikassa hymy korvissa ja perhosia vatsassa...lopulta iso valkoinen Cadillac lähestyi meitä ja mitä lähemmäs se tuli sitä kulahtaneempi se oli. Renkaat ihan loppu (ja vielä talvikeli), konepelti pöngättiin puukepillä pystyyn ja konepellin saranoista puuttui jouset. Kyljistä roikkui lohkeavaa maalia, sisäkatto ja penkit homeessa. Remontoitu kone kun laitettiin käyntiin niin sen kuuli jo äänestä vetelevän viimeisiään. Joopa joo että sellainen helmi ! Mieli oli maassa ja menimme vielä kaverin kanssa kahville ennen kotimatkaa ja samalla selailtiin vielä muita Cadillaceja ohimennen lehtitelineen autolehdestä. Kaveri bongasi lehdestä 1969 Cadillac Coupe de Villen, joka oli himangan suunnalla. Puhelin käteen ja soitto myyjäl- le. Autolla oli jo ostaja tiedossa, mutta myyjä pyysi katsomaan sitä. Vaikka edellinen auto olikin todellinen pettymys niin päätettiin lähteä katsomaan 1969 Cadillac, sillä olihan se kotimatkan varrella, Omistajan kanssa pari tuntia väänneltiin ja käänneltiin papereita, hinta ja koeajohommia ja lopulta ostin auton kun edellinen ostajaehdokas ei vielä ollut maksanut käsirahaa yms. niin kellekään ei päässyt tulemaan pettymyksiä. Club of Finland 8-litraisen hieman janoisen moottorin kyyti on jokaisen poltetun bensalitran väärti! Jonain päivänä pitää kuitenkin vielä saada se unelmien 1976 Coupe de Ville ! Hyvää kesää kaikille klubin jäsenille ja johtokunnalle hyvistä ja mielenkiintoisista lehtijutuista. Auto osoittautui oikein hyväksi ostokseksi ja siihen ei ole tehty muuta kuin lattiamaton vaihto, muutama ikkunan tiiviste vaihdettu, virranjakajan ja laturin kunnostin myös. Peräkontti tuli myös verhoiltua uusiksi ja konehuone siistittyä ylipäänsä. Mikä parasta niin auto on todellakin ruosteeton kuten myyjä sitä kehui. Myyjiä on siis moneen junaan kuten tämän ostoksen kohdalla kävi selväksi. Kuvissa maalausjuttuja yms. jotka edellinen omistaja teki jo ennen auton myyntiä minulle. Jokaisesta ajatetusta kilometrista olen nauttinut ja kyllä 11 Teksti: Tomi Frisk Kuvat: Ekke Kauppinen, Ari Jokinen, Jyrki J. Hytti American Car Show 2015 ”kulissien takaa” Ambulanssi löytyi Ruovedeltä Iivu Asunnalta joka on legendaarinen hahmo, Fucking Freaks MC:n perustaja / pressa, keräilijä, romukauppias ja Cadillac-mies, jolta löytyy useampiakin erimallisia Caddyjä. Helmiäisvalkoinen ’51 Limo tuli osastollemme Elimäeltä. Ruumisautona oli ’57 mallinen Hearse, jonka osastolle toi Eki Wuorsalo/Kukka- ja hautauspalvelu Päivänsini Korpilahdelta. Lapsiakaan ei unohdettu - Siiri hoiti maanantaina lasten viihdyttämisen ilmapallohahmoineen. Osastomme iloinen henkilökunta vaihtelevalla miehistöllä jaksoi paahtaa läpi koko näyttelyn hymy naamalla. Mukana myös Night Nurse-bändin vokalisti, burlesque-taiteilija, Camy. Ajattelin tehdä vaihteeksi vähän erilaisen näyttelyreportaasin kevään American Car Showsta. Tässä jutussa ei keskitytä niinkään itse näyttelyyn vaan avataan vähän verhoja kulissien taakse ja katsotaan mitä kaikkea ”Cadillacilla kohdusta hautaan” osaston tekeminen on vaatinut. American Car shown alustavat järjestelyt alkoivat meidän osalta jo tammikuun puolivälissä näyttelyyn ilmoittautumisella ja teeman valinnalla. Ekke ja minä saimme kunnian toimia osaston pääarkkitehteina. Itselleni tämä olikin ensimmäinen kerta kerho-osastolla. Muutaman kerran olen ollut kyllä yksityisenä näytteilleasettajana tuomassa omia menopelejäni näytille, viimeksi pari vuotta sitten H-D Panshovel-chopperin. Mutta niitä nyt ei voi edes verrata tähän ponnistukseen, joka Cadillac Clubin osaston eteen tehtiin. Pieniä ennakkopaineita hommaan lisäsi se, että CCoF-osasto on aikaisempina vuosina niittänyt mainetta ja kunniaa ihan mukavasti. Ja me emme halunneet jäädä edellisten vuosien osastojen varjoon, päinvastoin. Osaston teemaksi valikoitui ”pitkät Cadillacit”, josta hyvin nopeasti syntyi ajatus ihmisen elämänkaaresta, eli ”Cadillacilla kohdusta hautaan”. Ja teemaan sopivien autojen metsästys alkoi saman tien. Tarvittiin ambulanssi, joka vie viimeisillään raskaana olevaa naista synnyttämään. Limo, joka toimii hääautona. Ja viimeiselle matkalle tietysti Hearse. Tässä vaiheessa ei ollut hajuakaan, löytyykö Suomesta yhtään aitoa Cadillac-merkkistä ambulanssia ja mielellään ajokuntoisena. Limon ja Hearsen suhteen oli paremmin valinnan varaa. Ensimmäisen autokiinnityksen teki Ekke näppärästi Googlen kuvahaun avulla. Sieltä löytyikin hieno helmiäisvalkoinen ´51 Limo Elimäeltä. Yhteys omistajaan ja homma oli sillä sovittu. Ruumisautoksi osastolle kaavailtiin aluksi pääkaupunkiseudulla majailevaa ´46 Hearsea. Mutta se päätyikin talven mittaan choppausoperaatioon, joka ei ole ihan pikkujuttu tuollaisen ison ja joka suuntaan pyöreän auton kohdalla. (vihjeenä tämän auton omistajille: toivottavasti tämä Hearse nähdään vielä näyttelyissä tulevaisuudessa, ja mielellään meidän osastolla). Mutta näin ollen ruumisauton metsästys jatkui. Muistin jostain lukeneeni ´57 mallisesta, joka oli tullut erään hautausalan yrityksen työ/ harrastekäyttöön. Pikaisella etsinnällä kyseinen lehtijuttu löytyikin vanhasta Cadillac Newsistä. 12 Auton omistaa Kukka- ja hautauspalvelu Päivänsini / Eki Wuorsalo Korpilahdelta Jyväskylän kupeesta. Soitin Ekille saman tien ja tiedustelin, olisiko mahdollista saada auto Helsinkiin pääsiäiseksi. Hän oli heti juonessa mukana ja lupautui ystävällisesti lainaamaan autoansa näyttelyn ajaksi. Hieno juttu. Ambulanssin suhteen tein vähän, tai oikeastaan aika paljonkin salapoliisin työtä - ilman tulosta. Yksi ´60 mallinen lanssi täällä on tiettävästi ollut, mutta senkin jäljet johtivat yllätys yllätys, Ruotsiin jo -90 luvulla. Toisaalta takaraivossani oli koko ajan sellainen tunne, että jollain Suomessa on joku 70-lukuinen Cadillacmerkkinen ambulanssi. Aikani muistia virkisteltyäni ja nettiä selailtuni sainkin vahvistuksen tälle aavistukselleni. Ja olisihan se pitänyt muistaa: IIVU! Iivu Asunta Ruovedeltä on legendaarinen hahmo, Fucking Freaks MC:n perustaja / pressa, keräilijä, romukauppias ja Cadillac-mies, jolta löytyy useampiakin erimallisia Caddyjä. Lähestyin Iivua varovasti facebookin kautta ja tiedustelin onko ambulanssi vielä hänellä ja olisiko mahdollisesti lainattavissa näyttelyä varten. Tottakai onnistuu, sanoi Iivu. AMBULANSSI ON LÖYTYNYT! Tosin se makasi Ruovedellä ajokelvottoma- na paksun lumipeitteen alla. Mutta näyttelyynhän oli vielä tässä vaiheessa 1,5 kuukautta, ei mitään hätää. Samaan aikaan näyttelyajoneuvojen kanssa pähkäiltiin muuta ständille tulevaa rekvisiittaa. Koska aihe oli melkoisen laaja, antoi se mahdollisuuksia aika rajattomasti. Itse aloitin parin hahmon värkkäämisellä: Vanha papparainen keinutuoliin lukemaan Cadillac News-lehteä sikari suussa, taustalla vanha putkiradio piirongin päällä, kera Cohiba-sikarilaatikon ja Elviksen kuvan (yksityiskohdat kunniaan). Tämä ukko syntyikin käden käänteessä uretaanista, vaahtomuovista, harjateräksestä ja rautalangasta sopivasti väriä pintaan ja vanhan äijän vaatteet päälle, se oli siinä. Toinen hahmo samalla menetelmällä: mopopoika, joka osoittaa sormella jotakin osastolla olevista Caddyistä. Elvis-poikani suostui lainaamaan choppertyylistä mopoaan hyvään tarkoitukseen. Mopoa tuunasin kevyesti Cadillacmaisempaan suuntaan lisäämällä siihen ´59 Caddyn takavalon, tulikin heti ihan raketin näköinen. Lisäksi tein ambulanssin sisältä löytyneistä ”ruumiin osista” sopivasti mielikuvitusta käyttäen ambulanssin potilaspaikalle raskaana olevan naishahmon ja Kurdilais-taustaisen kätilön. Hääparia ei onneksi tarvinnut tehdä itse. Siihen sopivat mallinuket löytyivät Kai Kainulaisen piharakennuksesta, joka on toiminut myös tilapäisenä Cadillac Clubin tarvikevarastona. ”Morsiammelle” anoppini lainasi ystävällisesti oman morsiuspukunsa, joka on samaa vuosimallia Iivun ambulanssin kanssa eli ´74. Löytyipä osastoltamme jopa pinkki ´56 Chevy polkuauton muodossa, eihän kukaan huomannut merkkiuskottomuutta? FHRA ilmoitti jossain vaiheessa, että kerhojen näyttelyosastoihin ei enää aiemmista vuosista poiketen kuulu veloituksetta matto ja kaiteet osaston ympäri. Vaan ne pitää ostaa / vuokrata jostain, jokainen kerho harkintansa ja resurssiensa mukaan. Ja heti kohta tulikin FHRA:n välittämä (ja suosittelema) tarjous messumatosta. Meidän 140 m2 kokoiselle osastolle tämä olisi tarkoittanut reilun tuhannen euron lisäinvestointia… Joten kieltäydyimme kohteliaasti tarjouksesta. Tämä show mentiin vanhoilla matoilla (eikä tainnut kukaan edes huomata). Kaitsu oli onneksemme pelastanut 3 rullaa viime vuoden ständin mattoa. Toinen rahanmenokysymys oli trussit, eli telineet joihin kiinnitetään taustakankaat, valot ym. Aikaisemmin Cadillac Club on vuokrannut 13 ne valoineen pystytettynä ja purettuna erikseen jokaiseen Helsingin näyttelyyn. Tähänkin Ekke löysi taloudellisemman ratkaisun. CCoF osti omaksi teatterikäytössä olleet trussit, jotka valojen kanssa maksoivat vähemmän, kuin yhteen näyttelyyn aikaisemmin vuokratut vastaavat. Ja mikä parasta, jatkossa ei tarvitse trusseista murehtia kun ne löytyy omasta takaa ja ovat vieläpä hyvin muunneltavissa tarvittaessa. Aika kohti huhtikuun alkua kului kiihtyvällä tahdilla, ja ajokunnottoman ambulanssin saaminen Ruovedeltä Helsinkiin alkoi vähän mietityttämään. Olin kyllä jo hyvissä ajoin neuvotellut kuljetuksesta polttoainekuluja vastaan Hämeenlinnan hinauspalvelun kanssa, että sen puolesta asia oli hoidossa. Noin viikko ennen näyttelyä kaartoikin jättiläiskokoinen musta GMC-hinausauto pihalleni, kyydissään Iivun ambulanssi. Auto oli lievästi sanottuna lohduttomassa kunnossa. Ei tullut ihan ensimmäisenä näyttelyauto mieleen. Jarrut jumissa, moottori ei käynyt, ei auennut edes konepelti, koska toinen sarana oli poikki ja lukko kiilautunut jumiin, potilasosasto täynnä kaikenlaista autoon kuuluvaa ja kuulumatonta tavaraa. Ja koko komeuden kuorrutti sitkeästi pinttynyt lika. Antti Asunmaan upea entisöintyö saatiin 6 vuoden projektin jälkeen esille American Car Showssa ja tuloksena heti Top 10 -palkinto. Tuttuun tapaan Merciless Rockers-bändi tahditti yleisöä osastollamme. Meno osastolla oli vauhdikasta ja mukavaa. American Car Showssa oli ensi kertaa mukana myös huutokauppa. Muutamia kauppojakin syntyi - myös Clubilaisille. Näyttelyssä oli taas esille näyttävä kattaus kalustoa ympäri Suomea, viereisessä kuvassa yksi jämsäläisen jäsenemme Veli-Matti Mäkisen upeimmista autoista - tosin tällä kertaa Buick. Sain heti ajatuksen putsata ja puleerata auto puoliksi pituussuunnassa. Toisen puolen jätin ”löytökuntoon” ja toinen puoli kiilloitettiin, tai voiko sitä nyt kiilloksi sanoa, mutta sinne päin kuitenkin. Presta Oy toimitti meille kaikki ambulanssin ulkokuoren (tai sen puolikkaan) show-kuosiin saattamiseksi tarvittavat aineet. Eipä homma olisi ihan millä tahansa litkuilla onnistunutkaan. Tekniikan elvyttämiseen siirtokuntoon minulta kului yksi kylmä ja sateinen päivä ulkohommissa. Ambulanssi oli sen verran korkea, ettei olisi mahtunut tallini ovesta sisälle. Hämeenlinnan hinauspalvelu hoiti sovitusti myös jatkokuljetuksen Riihimäeltä messukeskuksen parkkipaikalle, josta sainkin ajettua sen omin voimin sisälle omalle paikalleen, hyvän bensan tuoksun saattelemana. Tankki oli muuten ihan jees, mutta siinä ei pysynyt bensa sisäpuolella… Myöskään jäähdytysneste ei tahtonut pysyä siellä mihin se oli tarkoitettu. Torstai 2.4. eli varsinainen rakentelupäivä alkoi harmaana ja sateisena. Mutta nyt se ei haitannut, koska oli sisähommia tiedossa ja muutenkin into ja motivaatio tapissa. Elvis-poikanikin oli ottanut koulusta vapaata, koska halusi kovasti olla apumiehenä ja seurata näyttelyn rakentamista. Heti aamulla kävimme nappaamassa Hyvinkäältä kyytiin vain päivää aikaisemmin tilaamani ruumisarkun. Pitihän Hearseen saa14 da oikea arkku rekvisiitaksi. Kiitokset sponsoroinnista arkun valmistaja Markku Mansikkamäelle. Messukeskukseen päästyämme alkoikin talkooporukalla armoton osaston rakennus ja autojen kiillotus-operaatio, johon hurahtikin koko päivä, mutta vielä saman vuorokauden puolella saatiin kaikki valmiiksi. Ja show oli valmis osaltamme alkamaan. Ja siitä tulikin menestys. Positiivista palautetta kuului niin lehdistöltä kuin yleisöltä. Ja sehän koko homman tavoite olikin! Osastomme showpuoleen panostettiin myös. Jo vakiokalustoon kuuluvan mainion Merciless Rockers-bändin lisäksi päätettiin vähän räväyttää: Sain houkuteltua Night Nurse- bändin vokalistin, burlesque-taiteilija, Camyn osastollemme perjantaiksi ja lauantaiksi. Ja hän toikin juuri sitä hauskaa ja piristävää väriä ständille jota oltiin kaivattu. Käykääpä tsekkaamassa: www.the-camy.com niin tiedätte. Camyn taidokkaasti luoma Countess Zalevska – Draculan tytär roolihahmo sananmukaisesti puri yleisöön! Kun burlesque-esityksen alkuhymni laitettiin soimaan ja Camy istui Hearsen penkillä odottamassa esityksen alkua, yleisömassa alkoi automaattisesti valua kohti osastoamme ihmettelemään mitä siellä oikein tapahtuu… Ja show oli todellakin näkemisen arvoinen! Taisipa käydä niin, että jopa viisseiska hävisi Camylle - ainakin ”dagmarien” koossa, hehheh. Mutta hyvä niin, eihän autonäyttely olisi autonäyttely ilman naiskauneutta. Lämpimät kiitokset siis uusille ja vanhoille esiintyjillemme: Camy, Merciless Rockers ja Siiri, joka hoiti maanantaina lasten viihdyttämisen ilmapallohahmoineen, kasvomaalauksineen sekä jonglööraustemppuineen oikein mallikkaasti. Tulevia Cadillac-harrastajia riitti osastolla koko päivän, lähes katkeamattomana jonona. Reilut 150 ilmapallohahmoa sai Siiri vääntää+ kasvomaalaukset päälle. Oli siinä urakkaa kerrakseen. Suuret kiitokset näyttelyajoneuvojen omistajille: Iivu, Juha, Eki, Marilyn ja Elvis. Sekä muille yhteistyökumppaneille, jotka ystävällisesti 15 tukivat hienon näyttelyosastomme toteutusta: Pågå Oy, Hämeenlinnan hinauspalvelu Tmi, Presta Oy, Markku Mansikkamäki Oy, Kukka- ja hautauspalvelu Päivänsini Oy, Riitta ja Kalervo Frestadius, Harri Koste, Kalustetekniikka Oy, K-Market Ruokakippari ja Erlatek Oy. Unohtaa ei sovi myöskään reipasta henkilökuntaa: Kaitsu, Matti, Hessu, Tom, Tuomas, Nina, Timo-Pekka ja Ekke. Vasta näyttelyn sulkeuduttua meille selvisi, että FHRA oli yllättäen päättänyt lopettaa parhaiden kerho-osastojen palkitsemisen (kannattamattomana?). Tästä ei ollut mitään ennakkotietoa. Olen varma että tämä käytäntö ei tule jatkossa ainakaan motivoimaan näyttävien kerho-osastojen tekoon. Ja se on yleisön kannalta sääli. Teksti: Tarja Naskali Kuvat: Terho Poikolainen ja Jari Palonen Talwiajo 2015 Keski-Suomen Mobilistien järjestämä Talwiajo-tapahtuma järjestettiin 14.2.2015 jo 42. kerran, tällä kertaa Peurungassa (Laukaa). Paikalla oli yli 200 ajoneuvoa eri vuosikymmeniltä joista vanhin yli 100 vuotta vanha, Vihtavuorelta kotoisin oleva Ford T Runabolt vm. 1911. Sekalaiseen joukkoon mahtui moottoripyöriä, kuorma-autoja, linja-autoja sekä henkilöautoja, 50 eri merkkiä. Kaukaisimmat osallistujat matkasivat Ruotsista, Virosta ja Saksasta. Matka kiemurtelee n. 100 km ylä- ja alamäkineen Laukaan ympäristössä, suurimmalla osalla siis kesärenkaat alla! Eipä ihme, että lähtöruudus- sa on varattu aikaa klo10:stä 12.30:een ja maaliviivalla klo 13.00:sta 16.30:een. Tapahtumassa on myös mahdollisuus osallistua jäärata-ajoihin joko talvi- tai kesärenkailla. Osallistujat saavat pronssisen ajomerkin muistoksi ja kun ksmobilistit.fi-sivuilla vierailee ja katselee kuvia niin huomaa, että joillakin on jo melkoiset ”käädyt” rintapielessä. Tapahtumassa oli kerholaisista tällä kertaa mukana Ari ”Nakki” Naskali, ystävänsä/naapurinsa Markku Peuran kartturina. Cadillac Convertible Coupe ’53 toimi uljaana ratsuna mukavassa ja pirteässä -5°C säässä. Osa matkasta taittuikin rätti alhaalla ja luonnollisesti ihmettelijöitä riitti matkan varrella. Mukana oli myös Cadillac Lievestuoreelta vm. -61 ja Lapualta vm. -67. Tapahtumaan on suotavaa pukeutua ajan henkeen joten Nakkikin oli varustettu lainahepenillä eli karvahatulla, suorilla housuilla sekä pitkällä talvipompalla. Ajojen päätteeksi osallistujat kokoontuivat Kylpylähotelli Peurungan lämpimään nauttimaan päivällistä. Olisiko tässä pieni haaste myös meille muille lähteä kokeilemaan ensi vuonna miten autot kestää, kuvista päätellen tunnelma on tosi leppoisa ja mukava. Ja niinhän se aina onkin kun samanhenkiset ihmiset kohtaavat ajasta ja paikasta riippumatta. Ps. Tervetuloa ihastelemaan Markun Cadillacia Tampereen näyttelyyn kerho-osastolle! 1951 Cadillac Fleetwood Series 60 S Erään 1951 Cadillac Fleetwoodin tarina Kyseistä automallia on valmistettu vuosina 1950-53 18600 kpl ja entisöimäni auto on koriltaan nro 15264 eli valmistus-sarjan loppupään autoja. Autossa on 331 cid V8 eli 5,4 litrainen bensiinimoottori, 4-portainen Hydramatic-automaattivaihteisto, sähköhydrauliset ikkunat, etusohva sekä mm. kolme lämmityslaitetta, joista yksi sijaitsee etusohvan alla. Auto on tuotu 1987 Washingtonista Suomeen ja purettu osiksi ja aloitettu entisöinti... Kuitenkin suurimman innon haihduttua, on auto vaihtanut omistajaa. Eli auton tuonut Kalevi Veijalainen on myynyt sen 1999 Mikko Nurmelle, joka puolestaan myi auton 2002 Timo Metsolle, jolta taas minä ostin auton keskeneräisenä osakasana 14.11.2009. Auto oli purettu osiksi, runko oli lasikuulapuhallettu ja maalattu ja moottori kunnostettu uusilla osilla, samoin Hydramatic-vaihteisto. Tästä alkoi viiden vuoden mittainen savotta, jonka jälkeen sain auton vihdoin Suomen kilpiin ja vieläpä museoautona. Tämä tapahtui 26.4.2014 ja kilviksi valitsin mustapohjaiset CAD-51 tunnuksin olevat rekisterikilvet. ceja ei ollutkaan ihan niin vaan tarjolla ja kaikista niistä vähistä aihioista olisi kuitenkin tullut vuosien työn vaativa hinnakas projekti. Olin löytänyt nettiautosta kyseisen aihion myytävänä, aloin kuitenkin empimään kun olisin halunnut Hurriganes mallin joita ei niitäkään ollut tarjolla. Niinpä menetin auton hetkeksi kun toinen ostaja ehti maksaa aihiosta tonnin käsirahan. Tähdet olivat kuitenkin suotuisat ja ennen kuin vuorokausi oli kulunut, soitti auton myyjä Timo Metso minulle ja sanoi että kaupat Cadillacista oli peruttu kos- Haaveilu omasta 50-luvun Cadillacista alkoi varmaan jo vuosia sitten ja kun viimein aloin tosissani autoa etsimään huomasin, että Cadilla- 16 17 Teksti ja kuvat Esa Savolainen, Jyskä ka ostajalle tuli avioero - lähdin välittömästi Sastamalaan, maksoin käsirahan ja viikon kuluttua hain oman Cadillacini kotiin. Sitten alkoi hahmottelu siitä mitä tuli hankittua - osat olivat pahvilaatikoissa ja kurkkupurkeissa, lisäksi osa komponenteista tietysti puuttui tai oli huonokuntoisia. Aloitin sillä, että otin kaikki korin peltiosat käsittelyyn ja hioin työpaikalla ne kiiltävälle pellille, että välttyisin maalin kiehumiselta maalausvaiheessa. Samalla tein puutelistaa siitä mitä osia ainakin puuttui ja sen seurauksena noin 75 pakettia tulikin mm. Ebayn kautta autoon hankittua. Muunmuassa taustapeili, takaluukun vaakuna, etuvaakuna, parkkivalon lasi ja kaksi jarrusylinteriä olivat ensimmäiset tilatut osat. Lisäksi piti saada 6 V akku jotta autoa pystyi siirtelemään. Reilu puoli vuotta tein töitä peltiosien kanssa kun maali oli poistettava molemmin puolin kirkkaalle pellille, sen jälkeen maalailin luukkujen ja ovien sisäpuolet, pintapelteihin tuli hiontaväri. Korin väriksi tuli Renaultin vihreä metallinhohtoväri vuodelta 1998, jonka bongasin V8-lehdessä olleen Harri Kunnasvuon ’56 Eldorado Biarizzin väristä. Katon valkoinen on Nokian johtokanava- kourun valkoinen. Toukokuussa 2010 hinasin korin Petäjävedelle, Cadillac harrastaja Jorma Tuppuraisen tallille sillä hän lupautui maalaamaan auton. Jorma teki itse aloittamiini pohjiin vielä 100 h pohjatöitä ja välimaalasi auton ensin mustalla koevärillä. Huomioitavaa oli, että autoa ei ole hitsattu mistään ja kuitenkin pelleissä oli noinkin paljon pohjatöitä! Maalauksen jälkeen sain auton juhannukseksi 2010 takaisin ja aloitin taas osien metsästyksen mm. Takalokasuojien fenderit puuttuivat ja ne ovat Fleetwoodissa 46" pitkät verrattuna esim. tavalliseen Series 62 autoon jossa ne ovat muistaakseni 37" pitkät. No, USAsta ne löytyivät ja aloin painiskelemaan seuraavan ongelman, eli Hydro E Lectric ikkunajärjestelmän kanssa. Hydraulipumpun pitää tuottaa noin 17 barin paine jotta se voittaa jousivoiman ja ikkunat nousisivat ylös. Minun pumppuni tuotti vain 12 baria ja ikkunat jäi noin 10 cm auki. Alkuperäinen järjestelmä toimii jarrunesteellä ja tuo 6 V sähkö ei tee asiasta yhtään helpompaa... No pumppua ei saatu kuntoon Suomessa vaikka sorvuutin erillisiä shimmejä jne, joten lähetin vanhan pumpun Floridaan Hydro-E-Lectricille korjattavaksi. Sitä ei saatu sielläkään kuntoon, joten he lähettivät uustuotantopumpun jolla alkoi ikkunat ja sohva liikkumaan. Taas oli 1 000 € mennyt :) Sitten tilasin näytepalat verhoilusta SMS-Auto Fabricsilta Jenkkilästä. Näytteet tulivat heti ja laiton tilauksen vetämään verhoilukamoista, kattokangas, lattiamatot, ripsinauhat. No niin, 1500 dollaria lähti heti tililta ja parin kuukauden päästä luvattiin verhoilutarvikkeet, se pari kuukautta venyikin sitten yli puoleen vuoteen. pihan verhoilija Teija Ässämäki otti verhoilut tehtäväkseen penkkien osalta ja lupasi hommata materiaalit. Ovipahvi ennen ja jälkeen Vammalan rengaspalvelusta tilasin 8.20 x 15 miljonäärivalkosivut 4" valkosivulla. Samalla laitoin maaliskuussa 2011 Adam Wittmannille Puolaan kromattavaksi 17 kpl kromiosia, se oli sinäänsä surullinen tapaus koska Adam Wittman menehtyi syksyllä 2012 laskuvarjo-onnettomuudessa ja osani olivat edelleen puolassa muiden harrastajien osien joukossa. No sain kuitenkin kaikki osani takaisin keväällä 2013. Osat olivat keskeneräisiä ja mikään ei ollut valmista. Poislukien 18 kpl Fleetwood tikkuja takaoviin jotka Adam ehti tehdä uustuotantona ja kromata. Olin tavannut MP-Näyttelyssä ruotsalaisen Micke Tobben, joka lupasi kromata osani Dala Krom & Metallsliperi Ab -nimisessä yrityksessä, kunhan saan ne vain takaisin Puolasta. Maaliskuussa 2013 kromit lähtivät sitten Ruotsiin ja ke- säkuussa 2013 sain ne viimein näyttelykuntoisina takaisin. American Car Showsssa käydessäni pääsiäisenä noudin uuden 140 Ah akun, isoimman jonka Akkupalvelu Häkkisen Kati oli toimittanut, siellä se odotteli hotellin respassa. Kesän kiinnittelin kromeja ja kaikkea sälää piti tilailla, mutta aina ilmestyi uusia ongelmia, josta vähäisin ei ollut verhoilu. Oikein kukaan ei halunnut ottaa verhoilua työn alle ja materiaalitkin olivat kortilla. Kuitenkin Toivolan vanhan Elettiin elokuun loppua 2013 kun mittailtiin kankaiden menekkiä. Marras-joulukuussa penkit olivatkin sitten valmiit. Lisää ongelmia ilmeni jälleen joulun 2013 tienoilla: lämmityslaitteen vesiventtili alkoi vuotamaan, vesipumppu vuoti ja lämmitylaitteen kenno paloseinässä alkoi vuotamaan... No ne ongelmat selätettiin ja tammikuussa 2014 alkoi miettiminen että jos vaimoni Mirja ompelisi ovipahvit, kyynärnojat, aurinkolipat jne. Teimme pari kuukautta ovipahveja ja muuta sisustaa. Valmiin sisäkaton olin kiinnittänyt kaverini Hannun kanssa edellisenä syksynä. Pääsiäisenä 2014, alkoi vielä tavaratilan verhoilun teko + vararengaspussin teko jotka molemmat vaimoni teki. Oli hienosäätöjen aika, koska 26.4.2014 oli katsastuslauantai jossa meidän katsastusasemalla auto museokatsastettiin ja rekisteröitiin CAD51 tunnuksin, hyvin arvosanoin. 9.5.2014 ruuvasin kilvet kiinni ja viime vuonna ajettiin noin 1500 km, pikku korjauksia tehden. Vielä riittää työtä mm. aurauskulmat on säädettävä, vacuum antenni ja vacuum pyyhkijät on korjattava ja bensamittarin anturi vaihdettava.... Lisäksi jos joskus saisi nuo puskurit uudelleen kromattua. Aleksis Kiven katu 30 00510 Helsinki Puhelin (09) 737 286 0400 880 903, 0400 468 846 Fax. (09) 736 238 [email protected] [email protected] www.decovari.fi Luovuus on kovien, herkkien miesten laji. Ota yhteyttä! Kaivinkoneiden kauhat ja työkoneiden renkaat Jyrki J. Hytti art director p. 050 320 7940 [email protected] T:mi Juha Koskinen, 16670 Lappila Puh. 0400 369 499, [email protected] www.nettikone.com/yritys/juhakoskinen Graafista suunnittelua - logot, esitteet, lomakkeistot yms. Tyrskyvuori 19 D 21, 02320 Espoo - p. 050 320 7940, [email protected] 18 19 g n i k c u F The c a l l i d a KingC 59 pe de Ville 19 Cadillac Cou Cadillac Coupe de Ville 1959, om. Patrik Nummelin Cadillac News 1/2015 20 21 Club of Finland Teksti ja kuvat Matti Kukkonen Ameriikanautoja jo toisessa polvessa Club of Finland Matti Kukkonen, 47 vuotta, syntynyt Jyväskylässä, lapsuuskesät viettänyt Kerimäen seudulla kirkkaan Puruveden rannalla , nykyisin asun Helsingissä Larussa, kesäpaikka idässä, opetan juridiikkaa ja taloutta kauppakorkeakoulussa. Heteahon Samin houkuttelemana tulin mukaan klubin toimintaan viime vuoden aikana, nyt tuore varapuheenjohtaja toistaiseksi vielä varsin vapaalla vastuualueella. Tallissa maaliskuussa 2015 kaikkiaan viisi jenkkiä, isältä peritty punainen Checy Caprice vuodelta 1990 (uutena ostettu MetroAutosta), punainen avo-Musse vm -72, sekä sitten – tietenkin - kolme käkkylää: arkiauto sininen SRX vm 2007 (Saksasta tuotu), valkoinen Eldo Coupe vm 75 ja harmaa avo Eldo vm 65. Eldojen rekkarit sopivasti ELD-75 ja ELD-65. Kiinnostus autoihin ja eritoten jenkkeihin on imetty jo lapsuudessa. Minut vietiin Jyväskylässä parina syksynä ala-asteelle mustan ison jenkin kyydissä (silloinen isäni Onni Einarin menopeli Chrysler Newport Custom vm 73) josta sain osakseni aikamoista huulenheittoa luokas- sa. ”Onneksi” isä lopetti koulukyyditykset kun minulle tuli hiukan ikää. Tosiasiallinen syy taisi tosin olla se että 1970-luvun puolivälin jälkeen isä siirtyi muutamaksi vuodeksi muihin, pie- nempiin autoihin eli ensin Opel- ja sitten Mersu-mieheksi. Eläkeiän myötä 1980-luvun lopulla isä ”palasi” jenkkeihin ja osti tuon uuden Checy Capricen josta tulikin, valitettavasti, myös hänen viimeinen oma autonsa ja joka sitten periytyi minulle vajaa kymmenkunta vuotta sitten. Isäni aloitti amerikanharrastuksen jo nuorena miehenä ja ehti asuakin jenkeissä opiskelijana reilun vuoden 195556. Ensimmäinen oma auto hänellä taisi olla Chevy Bel Air (samanlainen kuin Olavi Virralla joksi isää parilla tanssipaikalla kuulemma luultiinkin ja väki ihmetteli missäs se Olan orkesteri on?...) ja sitten niitä tulikin kymmeniä erilaisia. Isässä oli autokauppiaan vikaa, perusideana oli ettei rahaa kiinni jää eli että auto koitetaan myydä samalla hinnalla tai enemmällä kuin ostettu... ilmeisesti myös pääosin onnistui. Myyntimiehen vikaa... Isällä ehti olla kaikenlaista ajossa Willyksestä Vedette Versaillesiin, Buickista Oldsiin. Pisimmät ajomatkat suuntautuivat Italiaan ja Ranskaan asti. Hassua kyllä koskaan hän ei tainnut omistaa Käkkylää. Pari Lincolnia kyllä ja useita Chryslereitä. Isän mielestä jenkin piti olla iso ja mieluimmin vielä musta. Äitini ajettiin minua synnyttämään (kertoman mukaan) Ramblerilla ja kun minut tuotiin kotiin isällä oli jo eri auto eli Dodge Dart... Lapsuuteni ”surkein” autopäivä oli muuten se kun tuo em. Chrysler Newport yhtäkkiä vaihtui Jyväskylässä autoliikkeestä vaihdossa saatuun uuteen siniseen Fiat 127:een. Isä sai hyvän diilin... Itselläni aikusiänhurahtaminen omiin amerikkalaisiin (pl. tuo perimänä tullut Chevy Caprice jolla toki tuli ajeltua isän kyydissä ja itsekin) tapahtui oikeastaan vasta talvella 2006 kun etsin sopivaa nelivetoautoa mökkiprojektiin. Ostin edullisesti Suomessa harvinaisen ja vähän ajetun vm 2005 Caddy SRX:n joka osoittautui toimivaksi peliksi. Tämä SRX vaihtui sittemmin v. 2007 uudempaan malliin (lähes ajamaton auto, tuonti Saksasta) jolla ajan arkena yhä. Ns. harrasteautoilun saralla tapahtui jotakin vasta vuonna 2010 kun sain kesällä päähäni että haluan punaisen avoauton. Sattumalta Helsingissä oli pikkukauppiaalla myynnissä kohtuuhintainen alkuperäiskuntoinen Mustang vm 72 jonka sitten ostin. Liityin samantien myös Mustang-klubiin. Ja kun minulla oli ennestään tuo SRX, tuli samalla mieleen että voisihan sitä kuulua Cadillac-klubiinkin. Klubin lehteä lukiessa alkoi sitten innostus nousta pikku hiljaa harrastekäkkylän hankkimiseen. Tämän myötä kartoitin lähinnä lapsuusaikani, eli 1970-luvun hyväkuntoisia Caddyjä vaikka yksi vm 58 Coupe oli myös enemmän kuin lähellä tulla omistukseen. Kangasalalla oli sitten 2013 myynnissä autoharrastajalla vuonna 2008 Suomeen tuotu ja museorekisteröity valkoinen Eldo Coupe, melkeinpä uutta vastaava (vain 13 tml mittaris- sa) ”yhden perikunnan auto Oregonista”. Siitä tehtiin kaupat. Ajelin tällä Eldolla kohtuullisesti viime kesänä mm. Hämeenlinnassa klubin 25-vuotisjuhlissa sekä stadin cruisingissa ja joissakin tapahtumissa. Auto oli lokakuun alussa 2014 Lahdessa Jenkkiautonäyttelyssä hienossa Cadillac-joukossa mukana. Viime syksynä (kun itsellä siis jo oli tuo avo-Mustang) rupesin miettimään että pitäähän se nyt avocaddykin olla. Sopivaa 70-lukulaista ei vaan oikein löytynyt. Sitten kuitenkin löytyi vm 65 hopeanharmaa avo Eldo joita ei ole tehty kaikkiaan kuin reilu parituhatta kpl. 50-vuotias käkkylä on museorekisteröity ”hieno harvinaisuus” -kehuin, mittarissa 93 tml. Auto löytyi klubin yhteistyökumppanilta Carvistalta. Noukkalan Janne kertoili tyylikkäässä Cadillacteemaisessa automyymälässään taustat ja saatiin diili aikaiseksi. Autolla on ollut kaksi omistajaa jenkeissä Kaliforniassa mistä se sitten on tullut Hollantiin Cadillac&LaSalle Classicsiin josta kulkeutunut Suomeen vuosi sitten. Auto on muuten alkuperäinen (hiukan notkuvin etupenkein...) mutta ammattimainen uusmaalaus sille on tehty syksyllä 2013. Harmittavaa kyllä Suomeen kuljetuksessa auton keulasta katosi toisen puolen päällysvilkun kromipäätykappale. Osaa ei tunnu olevan saatavilla missään mutta korvaavan tuotteen uusduunaus on parhaillaan menossa Jannen kontaktien kautta. Eldoja on siis nyt tallissa tosiaan kaksi ja tasan 10 vuoden ikäerolla. Katsotaan josko joskus myöhemmin hankintana tulisi eteen sopiva klassisen ajan käkkylä eli Eldo 55.... CENTER FOR LIFTING SOLUTIONS www.erlatek.fi [email protected] Teksti ja kuvat Tomi Frisk Bodya ja sporttia Cadillac CTS Kuvien komean CeeTeeÄssän omistaa Jari Miettinen Suomen Turusta. Jari on myös Clubimme uusi jäsen. Jopa niin uusi, ettei tiedä jäsenyydestään vielä itsekään… No, ehkä se viimeistään nyt tätä lukiessa hänelle selviää. Terveisiä vaan Pernoon ja tervetuloa Clubiin! Mutta asiaan. Jari on aikanaan ollut osaltaan ylläpitämässä Turun legendaarista raggaritoimintaa jo 70-luvulla. Tuolloin Jari kierteli toria ympäri ahkerasti mm.´60 Ford Fairlanella. Ajat ja elämäntilanteet muuttuu ja Fairlanekin lähti jossain vaiheessa kiertoon. Tästä seurasikin Jarilla lähes 30 vuotta kestänyt jenkkiautoton aika, joka loppui vasta kun meikäläinen alkoi vaikuttamaan Jarin lähipiirissä 2000-luvun alkupuolella. Mitään erikoisempaa aivopesua Jari ei tarvinnut palatakseen jälleen Amerikan auton ratin taakse. Nuorena miehenä saatu kipinä ei siis ollut kokonaan sammunut. Tietysti asiaa edesauttoi ne lukuisat tarinoinnit Amerikan autojen ylivertaisuudesta ja muutamat cruisailu kokemukset mitkä Jarille tarjosin milloin milläkin Cadillacilla. Yksi parhaimmista reissuista taisi olla kerran Västeråsiin Power meettiin viisysillä. Siellä jos ei tule autokuume, niin ei sitten 24 missään. Jossain vaiheessa olikin Jaria puraissut sen verran kovaa Cadillac-kärpänen, että lääkettä oli saatava. Miten sattuikaan, mulla oli juuri silloin joutilaana ´95 STS joka sitten ennen pitkää sai uuden kodin Turusta. Tällä huhujen mukaan Remun entisellä Caddyllä Jari kurvaili aikansa, nauttien northstarin tarjoamasta hevoslaumasta. Aikansa kutakin ja STS vaihtoi jälleen omistajaa. Ja vähän uudempaa Caddyä piti saada tilalle. Ostokriteereinä oli malli CTS, kohtuullisilla kilometreillä. Lisäksi Jarin vaimon, Annelin armoton vaatimus oli että värillä ei väliä, kunhan on sininen. Nämä vaatimukset täyttävä yksilö löytyikin pienen etsiskelyn jälkeen yllättävän läheltä Ruskosta eräästä autoliikkeestä. Kyseessä on Suomi-auto, joka on luovutettu uutena Helsingin Metro-autosta 16.9.2003. Omistajaa tämä auto ei käsittääkseni ole montaakaan kertaa vaihtanut. Ulkoisesti tämä Cadillac muistuttaa paljon CTS-V tehomallia, mutta ulkokuori hämää sen verran, että kyllä siellä ihan 3,2 L V6 on nokalla. Aikaisempi omistaja on harrastanut kevyttä tuningia ja vaihtanut tähän autoon etumaskin, puskurit ja helmalevikkeet ja lisännyt pari pientä spoileria taakse. Muutostyö on tehty huolella ja kaikki nämä härpäkkeet istuvat hyvin kokonaisuuteen Alkuperäistä avarampi Magnaflow tuplaputkisto saa kyllä kutosenkin murisemaan korvia miellyttävän matalalla nuotilla. Lisäksi koeajon perusteella epäilen, ettei veekutonen ole kuitenkaan ihan vakio-moodissa, ehkä siellä jonkinlainen viri-lastukin saattaa olla. Sen verran rivakasti tämä Caddy liikahti, kun oikeaa nilkkaa vähän oikaisi… Vanne/rengasvalinnassa on mennyt tyyli ja näyttävyys ajomukavuuden edelle. 235 leveät 35-sarjan renkaat ja 20” blingbling-vanteet ovat kyllä komeat ja sopivat tämän auton tyyliin erittäin hyvin. Mutta pienenä miinuksena ne ovat jonkin verran äänekkäät ja välittävät tien epä- 25 tasaisuudet kuljettajan ja kyytiläisten tietoisuuteen melko terävästi. Yleisesti ottaen Cadillaccia pidetään joissakin piireissä vanhanaikaisenena harmaapäisten pappojen merkkinä… HAH! Ei muuten pidä paikkaansa. Kuvien CTS todistaa, paitsi omistajansa nuorekkuutta (olkoonkin että Jarilla on mittarissa muutaman vuoden päästä 60) myös sen että kyllä Caddystakin voi löytyä bodia ja sporttia! Teksti ja kuvat: Harri ”Hii” Savolainen Jokapaikan höylä Harri ”Hii” Savolainen Olen uusi Cadillac Clubin jäsen Harri ”Hii” Savolainen, Hämeenlinnasta. Perheeseeni kuuluu avovaimo, pari muksua ja suursnautseri Milla sekä kääpiösnautseri Onni. Hurahdin amerikan valmisteisiin autoihin jo heti kortin saatuani ja siitähän onkin jo peräti 22-vuotta. Autoja on tullut ja mennyt. Käyttöpelejä ja joitain vanhempiakin. Moottoripyöräily tuli kuvioihin n. 10-vuotta sitten. Tällä hetkellä perheessämme on Chevrolet Suburban, Harley Davidson Street Glide ja vaimolla Dyna sekä toissa kesän hankinta, Cadillac Eldorado -71 Convertible. Ensimmäinen kesä meni tutustuessa hankintaan ja pieniä ehostuksia tehden seuraavan talven aikana. Viime kesän auto oli aktiivisesti käytössä ja sillä ajettiin niin työ- kuin viihdeajotkin. Autoa parannellaan ja ehostetaan ns. pikkuhiljaa, mutta pyritään pitämään ajokuntoisena kokoajan. Pari iltaa viikossa yritän tallilla viihtyä, mutta työni ja toisen harrastuksen lisäksi aika tuppaa olemaan välillä kortilla. Se toinen harrastus liittyy myös vahvasti harrasteajoneuvoihin. Vuonna 2003 ideoin Hämeenlinnaan LinnaCruising -tapahtuman, joka on teidän kävijoiden ansiosta paisunut valtaisaan mittakaavaan. Tapahtumaa valmistellaan koko Club of Finland vuosi. Hämeenlinnalaisia harrastajia on mukana aktiiveina toistakymmentä ja itse tapahtumapäivänä olemme saavuttaneet huiman 160 hengen talkooporukan. Autoja viime vuonna oli liki 1300 ja kävijöitä useita tuhansia. Tähän kerrottakoon, että vuonna 2015 tapahtuma on 7.-8.8. Ahveniston Moottoriradallla ja Kylpylähotelli Aulangolla. Lisätietoja www.linnacruising.com Työkseni toimin tapahtumatekniikan alalla, monialaisen Tmi Herra Hii:n yrittäjänä. Järjestän tapahtumia ja niiden tekniikkaa perhejuhlista festivaaleihin ja yritystilaisuuksiin. Kierrän myös muutaman yhtyeen teknikkona. 15-vuoden kokemus on tuonut näkemyksen ja taidon tasokkaiden bileiden järjestämiseen. Herra Hii tarjoaa tapahtumien lisäksi palveluja käytännön elämään. Pienyrittäjille teen edullisesti kotisivuja ja esittelyvideoita. Apua saa AV-laitteiden (esim. kotiteatterit) asennuksiin ja käyttöopastuksiin. 25-vuotisen teatteritekniikan tuomat opit mahdollistavat erilaisten materiaalien käsittelyn ja kädentaidon, niin puun kuin metallinkin parissa. Laaja verkosto on myös avuksi, silloin kun edessä on tarpeeksi kinkkinen kysymys. Päätavoite on, että ratkaisu löytyy ja sille ammattitaitoinen toimittaja. Käy tutustumassa www.herrahii.palvelee.fi -palveluihin. Ensi kesänä suunnitelmissa on reissuja niin pyörällä kuin Cadillacilla. Tavoitteena on ainakin Big Power Meet Västeråsissa, sekä pyrimme olemaan mukana kotimaan tapahtumissa. Pyörällä on tarkoitus käydä Custom Bike Showssa, Norrtäljessa sekä muutamissa muissa ralleissa, joten vauhdikas kesä on luvassa myös harrastusten parissa. Cadi saatetaan ajokuntoon toukokuuhun mennessä, jotta päästään nauttimaan täysin rinnoin. Kaikille lukijoille parhautta kevääseen ja antoisia kilometrejä kesään! Elviksen 80-vuotis juhlavuoden kunniaksi julkaisemme tämän vuoden lehdissä muutamia aikaisempien vuosien lehdissä julkaistuja mielenkiintoisia Elvis-artikkeleita. Viereiseltä sivulta alkaa Clubin lehdessä 15 vuotta sitten (nro 1/2000) julkaistu Kai Savolaisen artikkeli joka käsittelee Elviksen lahjoittamia Cadillaceja. Artikkelin kuvat on skannattu pääosin suoraan alkuperäisestä lehdestä. Club of Finland 25 ES T. 1 9 8 9 years 26 27 Teksti Kai Savolainen Elviksen anteliaisuus - erityisesti autojen lahjoittelu ystäville, perheenjäsenille, liiketuttaville ja jopa täysin tuntemattomille ihmisille - oli yhtä legendaarista kuin Elviksen kiintymys Cadillaceihin. Ohessa joitakin tunnettuja tapauksia Elviksen Cadillac-lahjoista. Luultavasti ensimmäinen tapaus, jolloin Elvis lahjoitti Cadillacin pois tapahtui vuoden 1955 loppupuolella. Tuolloin hän lahjoitti 1954 Convertiblen Sun Recordsin Sam Philipsille. Jouluna 1965 Elvis antoi ystävälleen Marty Lackerille lahjaksi valkoisen 1960 Cadillacin. Heinäkuussa 1973 Elvis käytti 200 000 dollaria ja osti 29 autoa puolentoista viikon sisällä! Noista autoista moni oli Cadillaceja. Elviksen karateopettaja Kang Rhee sai yllätyksekseen lahjaksi Elvikseltä vuoden 1974 Cadillacin. Auto oli varustettu kojelaudassa olevalla plakaatilla, jossa luki ”To Master Khang Ree from Elvis Presley”. Syyskuussa 1974 Elvis osti kerralla viisi Cadillacia Madison Cadillac -autokaupasta Memphisissä. 27.7.1975 Elvis teki ennätyksensä yhdessä päivässä ostettujen Cadillacien määrässä. Samalla teki Madison Cadillac -autokauppa yhden päivän myyntiennätyksensä. Kyseisestä autokaupasta 28 Elvis oli ostellut autoja jo parinkymmenen vuoden ajan. Tuona päivänä Elvis käytti 140 000 dollaria ja osti kerralla NELJÄTOISTA Cadillacia, jotka hän lahjoitteli ystävilleen, perheenjäsenilleen ja täysin tuntemattomille ihmisille. Rouva Minnie L. Person oli vain katselemassa Elvikselle räätälöityä Limousinea, kun Elvis sattui ilmestymään paikalle ja kysyi, josko rouva haluaisi samanlaisen. Elvis sanoi: ”Tuo auto on minun, mutta voin ostaa sinulle samalaisen”. Hän ohjasi rouvan sisään autokauppaan ja sanoi ”valitse mieleisesi”. Rouva Person valitsi kullanvärisen 1975 Eldoradon, jonka hinta oli 11 500 dollaria. Toisaalla tämän artikkelin yhteydessä olevassa kuvassa oleva 1975 Fleetwood Brougham oli lahja Dr. Nickille. Auto on sittemmin kiertänyt näytteillä ympäri Eurooppaa. Vuo- house Rock -elokuvan käsikirjoitus vuodelta 1957, jonka sivuille kuningas oli itse tehnyt omia muistiinpanojaan ja merkintöjään. Myyntihinta oli 28 500 dollaria. den 1975 Cadillac Sevillen Elvis osti Colonel Parkerille ”Jack Kent Cadillac” -nimisestä autokaupasta Denverissä. Auto on sininen ja siinä on myös sininen sisustus. Auto on varustettu Tenneseen rekisterikilvellä jossa lukee ”Admiral”. Auto huutokaupattiin Guernseys-huutokauppakamarin toimesta 7.8.10.1999 MGM Grand Hotellissa, Las Vegasissa ja hinnaksi tuli 29 000 dollaria. Elokuussa 1975 Elvis antoi ystävälleen Marty Lackerille oranssinvärisen vuoden 1976 Cadillacin. Elviksen oikea käsi Joe Esposito sai valkoisen Eldorado Convertiblen ja toisessa tilaisuudessa upouuden Sevillen. Tammikuussa 1976 ollessaan laskettelureissulla Vailessa, Coloradossa, Elvis lahjoitti pois viisi autoa, joista kolme oli Cadillaceja. Yksi lahjoituksen saaneista oli Ronald Pietrafesco ja kaksi muuta olivat tuntemattomia naisia. Ennenkuin Elvis lähti Coloradosta hän katseli televisiosta uutisia, hän näki hden paikallisista uutisankkureista kertovan hänen juuri tekemistään auto-ostoksistaan ja -lahjoituksistaan. Katsoen kameraan hän sanoi; ”Elvis...jos satut katsomaan tätä, minäkin haluaisin yhden auton”. Elvis hoiti homman ja upouusi Cadillac toimitettiin TV-asemalle seuraavaksi aamuksi! Elviksen hammaslääkäri Dr Lester Hoffman sai Elvikseltä lahjaksi 1976 Sevillen. Autoa mainostettiin toukokuussa 1998 ”Phoenix Auto Trader” -lehdessä. Auton kehuttiin olevan täydellisessä kunnossa, mittarissa 50 000 mailia ja hintapyyntö 55 000 dollaria. Tällä hetkellä tämän auton uskotaan kuuluvan keräilijälle Sikestonessa, Missourissa. Kyseisellä keräilijällä on tiettävästi useampi Cadillac, jonka elvis on joskus antanut lahjoituksena, mukaanlukien yksi noista aikaisemmin mainituista Coloradon lahja-Cadillaceista. Joulukuussa 1976 Elvis osti uudelle tyttöystävälleen Ginger Aidenille Cadillac Sevillen. Tässä yksi viidestä Elviksen samanaikaisesti tammikuussa 1976 ostamasta autosta. Ostaminenkaan ei tapahtunut aivan normaalisti. Elvis oli pitänyt konsertin Denverissä ja meni keikan jälkeen klo 02.00 yöllä koputtelemaan paikallisen Cadillacliikkeen ikkunoita ja sai herätettyä liikkeen omistajan. Kuvan auto oli jonkin aikaa näytteillä Nashvillessä Car Collectors Hall of Fame -automuseossa, muta 1998 se huutokaupattiin. Elviksen isä Vernon, ajamassa yhdellä poikansa lahjoittamalla Cadillacilla vuonna 1978. Kuvissa näkyvä vihreä 1976 Eldorado oli yksi yllämainituista autoista. Se huutokaupattiin Nashvillessä 12.12.1998 yhdessä shekkikopion kanssa, jonka Elvis oli allekirjoittanut ostaessaan kolme samanlaista Cadillacia. Auton yhteydessä oli myös muuta Elvis Presley -tavaraa ja alkuperäinen Jail29 Teksti Kai Savolainen arvoaan paljon enemmän tulevina vuosina kuin tuo hearse olisi silloisesta näkökulmasta katsoen tehnyt. Oletettavasti auto myytiin eteenpäin käytettyjen autojen markkinoille joskus vuoden 1981 paikkeilla.” Kuvan 1977 Miller-Meteor Landau Cadillac hearse saatteli Elviksen hautaan 18.8.1977. Bernie DeWinter: ”Auto joka vei Elviksen ruumiin ensin pois oli ’75 tai ’76. En muista kumpi, koska siitä on aikaa kun olen nähnyt siitä kuvia. Auto jota käytettiin varsinaisissa hautajaisissa, oli takuuvarmasti ’77. Silloin tehtiin ensimmäinen uuden korimallin Cadillac hearse. Tuolloin uuden hearsen hinta oli huimaavat 30 000 dollaria, jonka vuoksi Cadillacin myyntiluvut ambulanssi- ja hautausautomarkkinoilla laskivat aikaisemmasta 2 000 kpl/vuosi, niinkin alas kuin 900 kpl/vuosi. Korkean hinnan vuoksi noiden ”downsized” ruumisautojen hinta säilyi paljon paremmin korkeana käytettyjen autojen markkinoilla. Tuhannet surijat kokoontuivat teiden varsille, kun Elvis teki viimeistä matkaansa 1977 Cadillac hearsella. Vaikuttaa siltä, että kukaan ei tiedä tarkkaa vastausta tuohon kysymykseen. Joko kyseinen 1977 Miller-Meteor Landau Cadillac hearse on hukkunut historian pölyyn, tai joku omistaa sen tietämättä kuinka arvokkaasta autosta on kyse, tai joku omistaa auton tietäen tarkalleen auton historian, mutta haluaa pitää aarteen kokonaan itsellään. Dennis Goethe: ”Elviksen hautajaiset järjesti Memphis Funeral Home, joka kuuluu SCI:hin. Kuten ehkä tiedättekin, SCI on hyvin suuri organisaatio, joka omistaa tuhansia ja tuhansia hautaustoimistoja ja hautausmaita ympäri maailmaa. Olen aina olettanut, että hearse oli Miller-Meteor. Siihen viittaavat verhojen tyyli ja toisen sivuoven takana ollut alumiinilista. SCI pyrki noihin aikoihin pitämään autonsa liikkeellä niin kauan kuin mahdollista. St. Lousissa, josta olen kotoisin, tuon aikakauden autot toimittivat tehtäviään hyvin aina 1980-luvun puoleen väliin asti. Memphis Funeral Home on iso firma ja sillä oli jo tuolloin melkoinen laivasto samanlaisia autoja. Epäilen josko kukaan muutamaa vuotta myöhemmin enää pystyi muistamaan mikä niistä hearseista todella kuljetti Elvistä hautaan (tai sairaalaan, tai hautaustoimistolta Gracelandiin!).” ...ja Elvis sellaisena kuin hänet muistetaan 50-luvulta, jolloin mies antsaitsi tittelikseen ”King of Rock 'n' Roll”. Elvis Aaron Presley Hautausauto {tietysti Cadillac) vie Elviksen ruumiin pois Bapist Hospitalista yöllä 16.8.1977. Myöskin on huomioitava, että vasta elokuussa 1977 järjestettiin Professional Car Societyn ensimmäinen suuri kokoontuminen Cincinnatissa. Tuon jälkeen hearseista on tullut paljon arvostetumpia autoharrastajien keskuudessa kuin mitä ne olivat ennen sitä. Elvikselle kuuluneiden tavaroiden arvostus ei ollut tuolloin rahallisesti vielä niin arvostettua kuin nykyään. Varsinkaan Elviksen kuolemaan liittyviä todisteita ei pidetty suurestikaan arvossa noihin aikoihin, vaan enneminkin ihmiset halusivat uskoa, että kuningas elää edelleenkin. Näin ollen on luultavaa, että kyseinen hearse myytiin silloin kun sen käypä arvo oli vielä jossain 25 000 dollarin tietämissä. Tuon suuruisella summalla sai siihen aikaan vielä ison kasan Elvikselle kuulunutta tavaraa, joka kasvattaisi Ohessa muutamia kommentteja liittyen tuohon hearseen. Kommentit on kerätty Professional Car Societyltä, joka on hautausautoihin erikoistunut harrastekerho USA:ssa. 80v 8.1.2015 Elviksen hatajaissaattueessa oli 1977 Cadillac hearsen lisäksi 16 valkoista Cadillac Limousinea. 30 Elvis sellaisena kuin hänet muistetaan 70-luvulta. 31 Teksti ja kuvat Hessu Vainio Muoviratin kunnostus Hyvälaatuinen 2-komponenttinen hiontaväri on tärkeä onnistuneen lopputuloksen kannalta. omisen jälkeen näkyy kitattavaa, niin kitataan uudelleen ja maalataan taas hiontavärillä. Tätä toistetaan niin kauan, että ratti näyttää ja tuntuu hyvältä. Kun ollaan tyytyväisiä ratin pohjavärin sileyteen, teipataan ratti jotta päästään ruiskuttamaan hyvällä 2-komponenttisella automaalilla haluttu väri. Jos ratti on kaksivärinen niin kuin tämä esimerkkimme ’59 Cadillacin ratti, maalaataan ensin punaiset osat. Koska ratissa on muitakin osia jotka pitää maalata, niin muistetaan maalata nekin, eli tässä kyseisessä ratissa ovat irotettavat osat puolat, sekä vilkun- ja vaihteenvalitsimen varren muoviosat. Tämän jälkeen annetaan maalauksen kuivua hyvin, jonka jälkeen teipataan punaiset kohdat ja maalataan valkoiset ja annetaan taas kuivua hyvin. Tämän jälkeen voi tehdä välihionnan ja maalata toiseen kertaan, näin saadaan paksumpi pinta rattiin jolloin se kestää kulutus- ta selvästi paremmin. Maalauksen jälkeen poistetaan teippaukset ja tarkastetaan maalauksen onnistuminen, sekä kiinnitetään ratti ja osat paikoilleen. Nyt ratti on korjauksen ja maalauksen jäljiltä kuin uusi, samalla maalattiin myös vilkku- ja vaihdevivut oikean värisiksi. Vanha ratti oli melko kulahtaneen näköinen ja väärän värinen, lisäksi siinä oli useita pahoja halkeamia. Eli tässä artikkelissa on työn alla ’59 Cadillacin ratti, lähtökohta oli siinä mielessä hyvä, että kromit olivat niin hyvässä kunnossa ettei niille tarvinnut tehdä mitään. Eli keskitytään korjaamaan vain ratin muovikehä tinnerillä, muovi alkaa pehmenemään helposti tinneriä käytettäessä, joten sen kanssa pitää olla varovainen. Tämän jälkeeen voidaan pienillä viiloilla tai Dremelillä hioa halkeamia auki, näin saadaan Tässä välineistoä jota tarvitaan onnistuneen lop- Loctite on hyvä halkeaminen alkutäytössä, se luo putuloksen aikaan saamiseksi. pitävän pohjan raudan ja muovin liitokseen. Ratin kunostukseen Ensinmäiseksi ratti pitää pestä hyvin. Tämä siksi, että saadan rasvat ja epäpuhtaudet ratista pois. Se tehdään rasvanpoistoaineella tai kevyesti Lähtökohta oli tyypillinen syvine halkeamineen ja paikoitellen muovi oli rautaan asti poikki. halkeamissa olevaa likaa ja ruostetta pois sekä halkeamien reunoja pieneen kulmaan. Seuraavaksi aloitetaan halkeamien pohjien täyttäminen Loctitella. Tämä vaihe toistetaan moneen kertaan ja annetaan välillä kuivua hyvin. Sitten otetaan otetaaan hyvälaatuista autokittiä tai vastaavaa esim. PC 7, epoksia tai hartsia. Voi olla joitain muitakin vastaavia tuotteita. Sillä täytetään halkeamia niin kauan että ratti näyttää hyvältä ja tuntuu käteen sileältä. Välillä tietenkin hiotaan kittejä pois ja kitataan taas uudelleen. Kitit hiotaan kuivahiomapaperilla 32 Lopulliset täytöt tehdään hyvälaatuisella autokitillä tai vastaavalla. väliltä 100-400, niin että ratti näyttää ja tuntuu hyvältä. Seuraavaksi maalaukseen Kun kittausvaihe on tehty ratti on valmis maalattavaksi, teipataan kaikki ne kohdat mihin ei maalia haluta. Ensimmäiseksi tietenkin kaikki kromipinnat. Seuraavaksi otetaan hyvälaatuista 2-komponenttista hiontaväriä ja ruiskutetaan sopiva kerros rattiin pintaan. Tämän ruiskutuksen jälkeen hiotaan, tässä vaiheessa voi käyttää kuivahiomapaperia karkeutta 380-400, jos hi33 Perinteinen Cadillac Meet - tervetuloa! Mikkeli, Visulahti 12.-14.6.2015 Visulahdenkatu 1, 50180 MIKKELI. www.carvista.fi Jokainen varaa itse majoituksen Visulahdesta suoraan s.postilla [email protected] tai puhelimella (015) 18281 ja kertoo ”tunnussanan” CCOF, näin sovitut alennukset ovat voimassa. Valitettavasti online järjestelmä netissä ei pysty kyseistä tunnusta tunnistamaan. Hyvin varusteltuja takuuautoja houkuttelevan edulliseen hintaan. Tällä hetkellä hyvä valikoima upeasti varusteltuja Cadillaceja! Matkaa Helsingistä tulee n. 234 km, Lappeenrannasta n. 113 km ja Tampereelta n. 264 km. Paikanpäältä löytyy 30 kpl lomataloja 2-8 henkilölle. Jokaiseen on mahdollisuus sijoittaa myös yksi lisävuode. Perheen pienimmät saavat pinnasängyn lainaan veloituksetta. Taloista löytyy liinavaatteet, pyyhkeet, wc, suihku, keittiö astioineen, kahvinkeitin, vedenkeitin, jääkaappi, TV, langaton internet. (salasanan saa vastaanotosta). Osassa on oma sauna ja takka. Lemmikit ovat sallittuja. 2 hlö lomatalo 90 €/vrk, viikonloppu 150 € 4 hlö lomatalo 120 €/vrk, viikonloppu 200 € 4 hlö lomatalo saunalla 140 €/vrk, viikonloppu 240 € 6 hlö lomatalo saunalla 160 €/vrk, viikonloppu 280 € Leirintämökki neljälle 6 0€/vrk, viikonloppu 100 € Leirinnän perusmaksu 12 € + 5 €/hlö/vrk sähkö 7 €/vrk Tervetuloa tutustumaan! Visulahti-ranneke tapahtumaan osallistuville 19 €/hlö/vrk (norm. 23 €) oikeuttaa yhden päivän ajan käyttämään Dinosaurian vesi-ja seikkailupuistoa, vahakabinettia sekä sisäleikkimaailma Hyper-Dinoa. Xan-puistoon on vapaa pääsy mutta laitteet maksavat erikseen. • Huolto ja siivous • Tuuraukset • Lumiurakointi Aamupala kustantaa Ravintola Kulkurissa 8,50 €/aikuinen ja 5,50 €/lapsi alle 12 v. Lounas buffeen hinta on 12.00 €/aikuinen ja 8,00 €/lapsi alle 12 v. Kerhon tilille FI63 1263 3000 085104 suoritettava maksu on aikuisilta 30,00 €, lapset 3-12 v. 10,00 €. Alle 3 v. ovat ilmaisia. Tällä summalla järkkäämme jotain grillattavaa perjantai-illalle, rantasaunaa, illallista lauantaille sekä hyvät partyt kaiken kaikkiaan! Otan mielelläni ilmoittautumisia vastaan heti kunhan olette tutustuneet Visulahden tarjontaan. Tärkeintähän olisi saada tietää kuinka monta kerholaista on tulossa, keittiö olisi taas kiitollinen ruokailijamäärästä koskien lähinnä tuota lauantain illallista, muihin ruokailuihin ei tarvitse varauksia tehdä. Yhteistyöterveisin Tarja [email protected] puh. 040 530 7948 ALUSTAVAA OHJELMAA!!! (Ei siis lyöty lukkoon eikä hakattu kiveen!) PE 12.06 Klo 16.00 Saapuminen Visulahteen. Jotain ohjelmaa, grillausta kerhon puolesta jne. LA 13.06 Klo 8.00-11.00 Aamiainen Klo 10.30-12.30 Kokous Klo 13.00-15.30 Cruising , mahdollinen lounastuokio matkalla? Klo 17.00-19.00 Rantasauna naiset/miehet Klo 19.30 Illallinen PANAGEA INTERNATIONAL LLC on suomalaisessa omistuksessa oleva amerikkalaisten autojen, moottoripyörien, veneiden, yms. maahantuontiyritys. Erityisosaamistamme on Cadillac-osien ja -autojen toimittaminen Suomeen - soita ja kysy. Museokatu 42 B 26 00100 Helsinki fax (09) 454 3006 [email protected] 24 h päivystys 0400 475 093 Matkailuautot ja -vaunut, työmaavaunut, peräkärryt, varaosat ja tarvikkeet. Meiltä myös isot autotrailerit USA-autoille. K & K Kivinen Oy Valimontie 1, 04300 Tuusula, e-mail: [email protected] www.kkkivinen.fi, puh. (09) 273 1707, fax (09) 273 1706 Kari Kivinen 0400 817 217, Karo Kivinen 0400 439 579 LVI-työt • öljynpoltinhuolto ja asennusliike puhelin 0400 401 612 Väinämöisenkatu 9, 00100 Helsinki Osat niin uudempiin kuin vanhempiinkin Cadillaceihin. Nopea ja edullinen toimitus! PANAGEA INTERNATIONAL LLC, Vero Beach FL 32960. Anne Shepard puh. +1-772-321-5007 (klo 15 jälkeen), puhumme Suomea. tai suoraan Suomeen, Juha Turkki, puh. 045 842 8445. Voit myös lähettää s-postia Annelle, [email protected] tai Juhalle, [email protected] 34 35 Avoinna ma-pe klo 10–18, la klo 11–14 Kesälauantait suljettu 1.6.–15.8. Mustikkatie 2 b, 08150 Lohja puhelin 044 551 2411 Cadillac Club of Finland ry, yhteistyökumppanit Asfalttihuolto AH: Pihojen ja katujen rakennusja kunnostustyöt vuodesta 1974 lähtien. Cabin: Mainonnan monimerkkihuolto – Kampanjasuunnittelut, mainonta, asiakaslehdet, esitteet, logot, lomakkeistot, bannerit, nettisivut… ”Luovuus on kovien herkkien miesten laji.” p. 050 320 7940 Boot Factory Oy: Käsintehdyt kotimaiset saappaat ja western bootsit Helsingin Konalasta, Suomalaista käsityökulttuuria yhdessä sen parhaista muodoista Carvista: Asiakkaamme ovat laadukkaaseen autoiluun panostavia yksityisasiakkaita ja yrityksiä. Liikkeestämme on ostettu erittäin paljon valioluokan autoja, mikä on vahva näyttö oikeasta hinnoittelusta. Toimitamme Teille toivomustenne mukaisen auton myös tilauksesta. Otamme nykyisen autonne vaihdossa ja järjestämme tarvittaessa rahoituksen. Mike’s Garage Panangea International LLC: Amerikkalaisten autojen, moottoripyörien, veneiden, yms. maahantuontiyritys. Erityisosaamisena Cadillac-osien ja -autojen toimittaminen Suomeen. Parttiputki Oy: Yritys suorittaa ammattitaidolla LVI-asennukset ja saneeraukset. Toimintaamme kuuluu öljylämmitys -ja kaukolämpölaitoksien urakointi. Chico’s: Amerikan parhaista paloista pääset nauttimaan lähimmässä Chico´sissa, kun maut ja aromit kiidättävät sinut halki mantereen kaikissa Chicos ketjun 12:sta ravintolassa. Presco Oy: Viimeistelytuotteita huippuammattilaisille. Presta™:n etuna on puolen vuosisadan kokemus autokemikaalien valmistuksessa. Nämä korkealuokkaiset tuotteet ovat ihanteellinen valinta tämän päivän edistyneille yksikerros- ja kirkaslakkapinnoille. Decoväri Oy: on vuonna 1992 perustettu maalikauppa Helsingin Kalliossa. Meiltä löydät maalit ja spraymaalit autoihin, moottoripyöriin, veneisiin, rakennuksille, kotitalouksiin jne. Liikkeestämme löytyy maalaustarvikkeeet pensseleistä maaliruiskuihin. Värikartoissamme on suuri määrä erilaisia värejä, joita pystymme sävyttämään asiakkaan toiveiden mukaan. Ota värimalli mukaan! IS-Automotive Oy: Palvelee klassikko- ja erikoisautojen tuonnissa Pohjois-Amerikasta sekä Euroopasta ”avaimet käteen” –periaatteella. Tmi Juha Koskinen Jamis Mark Oy: Kaikki PR-tuotteet yrityksille ja yhteisöille Jami´s Mark´in kautta. CCOF luottaa pääosin Jamin laajaan tarjontaan. K&K kivinen Oy: 1993 perustettu perheyritys, joka keskittyy matkailuvaunujen, -autojen, sekä peräkärryjen myyntiin. Peräkärryissä useampi malli vuokrallakin ja autotrailereista löytyy isot koot ja painoluokat myös USA autojen kuljetukseen. Zetor: Traktorimiästen ja -naisten legendaarinen kantapaikka Helsingin keskustassa. Kiinteistöhuolto J.Tikkinen Oy: Huollot, Siivoukset, Tuuraukset. Lounais-Suomen Kuivajääpuhdistus: Pintaa vahingoittamatta sooda, kuivajää ja höyrypuhdistusta. Soul Kitchen - 20 % ala carte annoksista Fleminginkatu 26-28, Helsinki, www.soulkitchen.fi Southwest Trade -10-15 % alennus kulutusosista Tiilitie 16 C, Vantaa. Pietiläntie 1-3, Hämeenlinna, Purutie 47, Tampere www.southwesttrade.fi TÜV NORD Finland -10 % vaatimiksenmukaisuustodistuksista ja vastaavustodistuksta tuontiajoneuvoille Liesikuja 4, Vantaa, www.tuv.fi Kortti on voimassa aina kaksi vuotta, eli jakso 04/2012–04/2014 ja näin se jaksottuu jatkossakin koska jäsenmaksut tulevat alkuvuonna. Ota yhteyttä suoraan pj. Sami Heteahoon jos haluat yrityksesi mukaan, Samin puhelinnumero on 040 581 1089 tai laita viestiä [email protected] 10% alennus verkkokaupan hinnoista alennuskoodilla caclof2012 US Center Hinaus Pojat Oy Hyvinkää V8 Magazine: Cadillac Clubin hyvin pitkäaikainen yhteistyökumppani. Julkaisu jonka parissa suurin osa clubilaisista on varttunut. -10 % korjaus- ja huoltohinnoista p. 0400 585 523, Ruotsinkyläntie 9, 07990 Ruotsinkylä -15 % kaikista tuotteista, p. 0400 239 111, Espoo, www.route66store.net Jarkko Jäsen Suomen Vaurioturva Oy: Yli 20 vuoden ammattitaidolla autojen huollot, mekaaniset korjaukset, kolarikorjaukset, maalaukset ja vahinkotarkastukset. TÜV NORD Finland Oy: Toimittaa vaatimuksenmukaisuustodistukset ja vastaavuustodistukset tuontiajoneuvoille rautaisella ammattitaidolla. TÜV NORD Finland Oy edustaa Suomessa kansainvälistä TÜV NORD grouppia. Mike’s Garage Route66store Club Helsingin Ympäristöpalvelu Oy Tmi Juha Koskinen: Kaivinkoneiden kauhat ja työkoneiden renkaat. Pyöränkulmien tarkastus ja aurauksen säätö alkaen 65 € (norm. 90 €) MeanWhilestä ostetun moottoriöljyn ja suodattimen vaihto kaupan päälle Rannikkotie 62 B 02580 Siuntio 0400 696 689, www.dehs.fi of Finland Suomen Eco-Cleaning Oy: Siivousalan ammattilainen, pyydä tarjous peruspesuista ja vahauksista. The Official Elvis Fun Club of Finland: Hengenheimolaisia, Cadillac meets Elvis. Kalustetekniikka Oy: Erikoispuusepän tilaustyöt kokemuksella Helsingin keskustan läheisyydestä, erityisesti baarien ja keittiöiden mittatilauskalusteet, joihin todella paljon erikoisosaamista. K Kivinen Oy JÄSENKORT TI MeanWhile Cadillac Club of Finland r y Spiderproduct: Tarjoaa markkinointiviestinnän ammattilaisille tapahtumamarkkinoinnin työkaluja vaikka avaimet käteen periaatteella. Liput, printit, bannerollit tai vaikka kokonaiset ständit. Huulaaki Ay: Etelä-Suomen alueella toimiva perheyritys, jonka palveluihin kuuluvat erilaiset kiinteistönhuollon toimet (puiden kaadot, lumien pudotukset. Työn suorittamista varten tarvittavat liikennejärjestelyt, kulkuesteet yms. ammattitaidolla. & Ohessa jo listaa eduista, joita kortilla saat. Kannattaa siis pitää se aina mukana ja hyödyntää sillä saatavat edut. South West Trade Oy: Uudet ja käytetyt varaosat amerikkalaisiin autoihin. Toimipisteet Hämeenlinnassa, Pirkkalassa ja Vantaalla. Erlatek Oy: Vuonna 1991 perustettu yritys, jonka kotipaikka on Hyvinkää. Se tuo maahan, suunnittelee, valmistaa ja myy laadukkaita nostoapuvälineitä sekä antaa niihin liittyvää tuote- ja työsuojelukoulutusta. K Mike´s Garage: Korjaukset ja huollot vahvalla ammattitaidolla. Jäsenkortti ja sillä saatavat jäsenedut Boot Factory -10% bootsien korjauksesta. Teetettyihin bootseihin Cadillac-brodeeraus kaupan päälle. Garageland -10% kaikista tuotteista Fredrikinkatu 19, Helsinki, www.garageland.fi Jäsenkortilla ruuasta -20%. Esitä korttisi tilausta tehdessä Mansku 17, Töölö http://www.ravintola.fi/gringos_locos_helsinki -20 % vaihtolavakuljetuksista, 0400 606 093, Helsinki -10 % hinaukset pääkaupunkiseudulla 0400 562 155, päivystys 24h Jalokorut -15 % kultaseppämestari Timo Mustajärven valmiit Jalokorut, tilaustyöt sopimuksen mukaan. Laaja sormusmallisto, Fiskarsintie 26 a 1 10470 Fiskars, 019 237 210 tai 040 557 6313, www.jalo.fi ja facebook jalo Kehän Autokatsastus, Määräaikaiskatsastus 40 € (45 €) Bensamittaus 12 € (15 €) OBD 8 € (10 €) Dieselmittaus 19 € (25 €), alennuksen voi saada henkilö / pakettiauton katsastuksesta ja mittauksista eli ei koske kuoma-autoja. Virkatie 7, Vantaa tai Muonamiehentie 1, Helsinki, www.kehanautokatsastus.fi K-market Ruokakippari -5 % ostoksista (ei tupakka, alkoholi, veikkaus, äidinmaitotuotteet sekä lehdet) -10-15% alennus kulutusosista Lamminkatu 11, 32200 LOIMAA [email protected] -20% alennus Clubin jäsenille! Takaamme parhaan laadun ja hinnan. Tervetuloa! Sulantie 28 A 6, 04300 Tuusula, p. 040 777 3551 www.automaalaamoradar.com -15% alennus motelli- ja ravintolapalveluista! Motell Road 66, Kotolahdentie 22, 48310 Kotka p. 010 3207 523 Suomen Vaurioturva Oy, Rattitie 15, Helsinki. Yli 20 vuoden ammattitaidolla autojen huollot, mekaaniset korjaukset, kolarikorjaukset, maalaukset ja vahinkotarkastukset. Vakuutusyhtiön alle 250,- omavastuu puoleen hintaan ja ilmastointihuolto 29,- (sis. 100 g täyttöainetta) -20% alennus Clubin jäsenille! Toimitamme Cadillac-osia ja -autoja Suomeen. Panagea International LLC puh. 045 842 8445, e-mail: [email protected]. Viimeisimmät tiedot näet aina Clubin nettisivuilta: www.cadillacclub.fi Tapahtumakalenteri 2.-3.5.2015 Classic Motorshow 2015 Lahden messukeskus 9.-10.5.2015 American Car Show Oulu 2015 Ouluhalli www.k-market.com/Myymalat/K-marketRuokakippari/ tai Facebook hakusanalla K-Market Ruokakippari. Laivalahdenkaari 29, Herttoniemi, Helsinki 23.5.2015 Swap & Meet Kouvola Kouvolan ravirata Huom! Facebook on väylä josta löydät mielenkiintoisia keskusteluita ja paljon mielenkiintoista tietoa Clubista, tapahtumista sekä yleensäkin kaikesta mistä olisi hyvä olla tietoinen. Löydät aina ajantasaiset tiedot tapahtumista Clubin foorumista: http://ccof.kapsi.fi/ tai facebook HUOM! Maksaessasi Clubin tilille ostoksiasi tai tapahtumamaksuja, käytä viitenumerona jäsennumeroasi! 36 37 KERHOTUOTEKAUPPA IS Automotive Oy palvelee klassikko- ja erikoisautojen tuonnissa Pohjois-Amerikasta sekä Euroopasta ”avaimet käteen” -periaatteella. Cadillac Club od Finlandin KERHOTUOTTEITA voit ostaa helposti osoitteesta www.cadillacclub.fi/fi/KERHOTUOTTEET/ tai kerhotuotevastaava Heikki Muhonen, [email protected], puh. 0400 775 800 IS Automotive Oy Huom! Tässä vain osa tuotteista, katso lisää www.cadillacclub.fi CCOF Rekisterikilven tausta Mitat Suomi-EU-kilven Pipo standardimitat, klipsit joilla kilpi kiinnitetään ilman reikien poraamista kilpeen. 10 € Hyvälaatuinen musta pipo, värillisellä brodeerauksella. /kpl tai 15 €/pari 12 € Hupparit RETRO Erittäin hyvälaatuisa huppareita. Väri musta ja koot XS-XXL. Kaikki mallit 40 € Huom! V-aukko, värit vaalean punainen ja vaalean sininen 20 € Keilapaita rinnassa CCOF prodeeraus koot S-XXL 47 € Club at Tarraa sa ja of Finland sä näyttelyis kerhon sa is tapahtum Ikkunatarra 2,5 €/kpl Kaksipuoleinen, halkaisija 7,5 cm, 3 kpl paketti, sis. postimaksun Naisten T-paita Kukkakuja 39, 41400 Lievestuore Puhelin: 050 440 0035 e-mail: [email protected] www.facebook.com/isautomotive www.isautomotive.fi T-paita Värit: musta ja valkoinen. Design Alasalmi. 10 € 18 € T-paita RETRO Paita jota tehtiin lisää runsaan kysynnän vuoksi. 20 € Club Kalustevuokraamojen Cadillac ! ! Tapahtumakalusteet Esiintymislavat Teltat puunkaadot lumenpudotukset kattojen & rännien pesut muut köysi- ja kiipeilytyöt www.paga.nu 020 7850 399 of Finland www.huulaaki.fi Maskimerkki Upea metallinen, emaloitu maskimerkki, koko 8 x 8,8 cm ja paksuus 3,5 mm, kiinnitys kahdella ruuvilla 30 € Seuraavaa numero ilmestyy kesällä 2015 Club of Finland CCOF T-paita Painatus molemmin puolin, värit musta ja valkoinen. Design Janne Kutja. 20 € Lippis T-paita Värit musta ja ruskea. Myös naisten malli joka on hieman kapeampi. 10 € Värillinen brodeeraus, erittäin hyvä laatu. Musta ja vaalean punainen. 15 € 38 BOOTFACTORY OY • PITÄJÄNMÄENTIE 17, 00370 HELSINKI • TEL (09) 148 1525 [email protected] • WWW.BOOTFACTORY.FI, 24H ONLINE VERKKOKAUPPA AVOINNA: MA-PE 10-18, LA 10-14 39 Pölyt pois Pölyt pois Pölyt pois autotallienkaunottarista kaunottarista autotallien autotallien kaunottarista autotallien kaunottarista Suomen suurin jenkkiautolehti Suomen suurin jenkkiautolehti Suomen suurin jenkkiautolehti Suomen suurin jenkkiautolehti Tilaa lehti: fokusmedia.fi/tilaa-lehti TilaaTilaa lehti: fokusmedia.fi/tilaa-lehti lehti: fokusmedia.fi/tilaa-lehti Tilaa lehti: fokusmedia.fi/tilaa-lehti THE FINEST of FINISHING PRODUCTS AMMATTILAISTUOTTEITA JO VUODESTA 1953
© Copyright 2024