The Fucking KingCadillac - Cadillac Club of Finland

C a d i l l a c C l u b o f F in l a n d ry
j ä s e n j u l k a i s u nro 1 / 2015
Cadillac News
Club
of Finland
g
n
i
k
c
u
F
e
Th
c
a
l
l
i
d
a
C
g
Kin
de Ville 1959
e
p
u
o
C
c
la
il
Cad
u TYKKÄÄ
Cadillac Club
of Finland
Facebookissa
• American Car Show 2015 • Talwiajo 2015 • Muoviratin kunnostus
• 1951 Cadillac Fleetwood Series 60 S • Elviksen lahjoittamat...
Best Burgers in Town.
?
e
n
o
k
ö
k
i
Yski
tor!
htaa, otetaan avuksi Ze
Pääkirjoitus
Kun kone uuva
rien
ataan huikopalaa trakto
riravintola, jossa hauk
kuja
ma
sia
lai
ma
suo
Zetor on hulvaton trakto
vii
sta tul
joraten lystiä. Ruokali
kupeessa ja pidetään
i.
ast
ja apetta saa pilkkuun
i Kaivopiha!
as jo – ja ota suunnaks
Startta
RAVinToLA ZeToR - MAnneRHeiMinTie 3-5 - kAiVoPiHA - HeLsinki - ZeToR.neT
Zetor_Cadillac_club_191x67_280810.indd 1
25.8.2010 14:23:04
LO U N A I S - S U O M E N
K
U
I
V
A
J
Ä
Ä
Mieleeni on erityisesti piirtynyt kuva, kun käsi toistemme hartioilla hoilaamme Leningradia instrumentaalikasetin säestämänä.
Yhdessä vaiheessa Topi totesi lauseen, josta tuli itselleni kuolematon
viisaus: ”Ei tänne piilosille ole tultu” Arvelen sen liittyneen pikku singin carajelumme sisältämään julkisuusriskiin. Se oli varmasti epäilyttävää toimintaa tuolloin jo julkisuuden henkilöksi tulleelle laulajalle. Toteutimme sitä
pääkaupungin keskipisteessä suurikokoisella siipijenkillä – ja elettiin vuoden
1986 Suomessa. Hän kuitenkin päätti ottaa ilon irti tilanteesta tuttujen ”fanien” seurassa ja lausui tuon mainion aforismin.
Myöhemmin yöllä heitimme Topin sen aikaiseen kotiin Koivukylään.
Matkalla hän kertoi, että kasetilla oleva Adventurersin ”The Wind” tulee uudelle levylle. Alkuvuodesta -87 ilmestynyt Besame Mucho LP sisälsikin tuon
Erik Lindströmin säveltämän ja Hillevin sanoittaman hienon kappaleen Topin laulamana, alkuperäisellä nimellään ”Tuuli tuo, tuuli vie”.
Koko cruisailutapaus tuntui upealta ja siitä jäi mukavat muistot. Olihan
se efekti vähän kuin Elvis Presley olisi äkisti laskeutunut joukkoomme, paitsi
että Topi oli meille hiukan tuttu suomalainen kaveri. Se teki kanssakäymisestä ehkä rennompaa. Harmillista on se, että takapenkki oli vuosien haurastuttama ja siihen polkeutui tässä toiminnassa meidän buutsien koroista jopa
reikä. Näen tiettyä rock´n´roll-elämänasennetta siinä, että se repeämä on
pidetty istuimessa tallella.
Myöhemmin syksyllä muutin töihin Ruotsiin ja seuraavana keväänä ostin ensimmäisen Harley-Davidson –moottoripyöräni. Muita pyöriä minulla
oli toki jo ollut. Sillä tiellä tässä edelleen ikään kuin ollaan. Topin toteamuksesta tuli yksi elämänohjeeni, se rohkaisi tekemään asioita. Piilosillehan tänne ei ole tultu! ”
Mala Malk, Kopteri-lehti nr 100, 4/2011.
Ei tänne ole piilosille tultu. Koska olen Cadillac- autojen
ohella hurahtanut yhtä paljon Harley-Davidson-merkkisiin moottoripyöriin, kuuluu Kopteri-lehti tämän Cadillac Newsin ohella vakiolukemistooni. Alla oleva stoori on alun perin julkaistu Kopterin numerossa 100.
Itse sain kuulla sattumalta tästä cruising ajelusta jo tuoreeltaan isältäni
vuonna ´86. Olin silloin 12-vuotias, Cadillac-kipinän jo pari vuotta aiemmin saanut nuorukainen.
”Elettiin loppukesää 1986 ja liikuimme Helsingin illassa vanhalla amerikkalaisella avoautolla. Se oli ystäväni ja silloisen lääketieteenopiskelijan Jounin Cadillac
Eldorado Biarritz 1959. Juuri ajaessamme siihen aikaan suositun soittoruokala
Cafe Metropolin edestä, sen ovesta astuu ulos itse ”äijä” eli Topi Sorsakoski. Porukkamme oli käynyt noiden alkuaikojen Topi & Agents keikoilla siinä määrin
ahkerasti, että oltiin jonkinasteisia tuttuja. Niinpä Topi auton fokusoidessaan
välittömästi kajautti: ”Nyt kyllä heitätte mut…johonkin!” (Repliikissä oli hiuksen
hieno tauko, kun hän mietti kohdetta, noin päätyen vapaaseen cruisaamiseen.)
Takapenkillä ei lisäkseni ollut muita, joten Sorsakoski astui seurakseni
sinne. Kasettinauhurista sattui soimaan suomalaista 60-luvun rautalankaa
sisältävä Finnish Graffiti –kokoelma, joka oli selkeästi myös Topin mielimusaa. Topi jutteli tulevan levyn äänityksistä. Oli jännittävää saada pientä ennakkotietoa valtavassa nousussa silloin olleen yhtyeen tulevan LP:n sisällöstä. Sillä oli määrättyjä yhtymäkohtia mankassa soivaan aineistoon.
Topin ja Agentsin idea perustui paradoksaalisesti pitkälti lauluosuuden
palauttamiseen vanhoihin iskelmäkappaleisiin. Paradoksina pidän sitä siksi,
että 60-luvun rautalankabändit olivat tehneet samasta tavarasta rokimpaa
nimenomaan jättämällä laulut pois. Mutta ei ole koskaan ollut epäilystä
siitä, etteikö Agents saanut tämän yllättävän liikkeensä toimimaan aivan
käsittämättömällä tavalla – ja tekee sen tänäkin päivänä.
Tunnelma autossa kohosi hyvin nopeassa tahdissa siihen pisteeseen,
että allekirjoittanut ja Sorsakoski seisoivat ydinkeskustan katuja risteilevän
avo-Cadillacin takaistuimen päällä laulaen Finnish Graffitin kappaleita.
Club
of Finland
Allekirjoitan täysin Topin lanseeraman kuolemattoman lauseen ja Malan
elämänohjeen. Niin että kaikki Cadillacit esiin sieltä tallien kätköistä ja
baanalle!
Pekka Tammilehdon muistoa kunnioittaen,
Tomi Frisk
Cadillac News nro 1/2015 • ISSN 1237–7791 • JULKAISIJA Cadillac Club of Finland ry, c/o Ekke Kauppinen, Kiiltomadonkuja 2, 02400
Kirkkonummi • PÄÄTOIMITTAJA Jyrki J. Hytti, puh. 050 320 7940, [email protected] • ILMESTYMINEN Lehti on Cadillac Club of
Finland ry:n virallinen jäsenjulkaisu. Lehteä ei voi tilata, vaan se postitetaan kaikille jäsenmaksunsa suorittaneille CCOF:n jäsenille. Lehti
ilmestyy neljä kertaa vuodessa (kevät, kesä, syksy ja talvi) • ILMOITUKSET/AINEISTOT Lehden toimitukseen toimitettuja kuvia voidaan käyt-
0400 227 691
Soita tai tutustu
2
tää lehden lisäksi myös yhdistyksen internet sivuilla, sekä yhdistyksen muissa materiaaleissa. Lehteen tulevat artikkelit, ilmoitustilavaraukset ja -aineistot toimitetaan pääsääntöisesti
sähköisessä muodossa osoitteeseen: [email protected] tai postitse Cadillac News, Jyrki J. Hytti, c/o Stadio Oy, Olympiastadionin Eteläkaarre A6, 00250 Helsinki. Jos hyväksyttyä
ilmoitusta ei tuotannollisista, toiminnallisista tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, CCOF ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. CCOF:n vastuu ilmoi-
lspuhdistus.fi
tuksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetetyistä aineistoista. • ULKOASU/TAITTO Jyrki J. Hytti/Cabin • KANNEN KUVA Patrik Nummelin • Painatus Grano • www.cadillacclub.fi
3
Nro 1/2015
Cadillac News
Club
of Finland
a
Tässä numeross
© Heikk i Va
inio
6
e de Ville 1959
p
u
o
C
ac
ill
) King Cad
V 1969 11
The (Fucking
ja Cadillac Cd
as
g
an
äk
yn
12
Unto Sä
Jäsenesittely,
15
16
Show 20
American Car
17
Talwiajo 2015
60 S
es
ri
Se
d
o
o
22
Fleetw
1951 Cadillac
en
n
o
kk
u
24
Matti K
Jäsenesittely,
a
ti
rt
o
sp
ja
26
Bodya
Cadillac CTS en
in
la
vo
Sa
ii”
28
Harri ”H
Jäsenesittely
it
ac
ill
ad
C
ittamat
isissa? 30
Elviksen lahjo
viksen hautaja
El
in
ti
et
yt
kä
32
rse, jota
Missä on hea
s
u
36
nnost
Muoviratin ku
Klubisivut
a 32
rojekti - sivult
sp
u
st
o
n
n
u
k
’59 Ratin
a
Puheenjohtajalt
et kujeet?
vuosi ja uud
Uusi toiminta
ellaan.
viisivuotiskaud
lle
!
na
ei
in
an
im
ta
to
as
me
No oike
mallit kerhom
tkamaan.
lliset toiminta
la pyritään ja
til
uo
Sami loi oiva
m
la
al
m
Sa
S!
suuri KIITO
Tästä hänelle
at edelleenjäsenlehti ov
as
uk
ad
la
ja
ä talous
vistämään
rheelle, kestäv
a pyritään tii
pe
ta
in
ko
im
ko
to
a
n
ta
isiin
Toimin
a. Hallitukse
ätökset voita
johtoajatuksin
tta kaikki pä
jo
,
ta
ut
ka
kin hallituksen
n
viestinnä
ja sähköisen
tapaamisten
dessä.
tehdä aina yh
Sitten ke tapahtumat.
en
od
vu
aa
tt
6.6.
näyttelyt aloi
-vuotisjuhliin
mpereen auto
auto klubs 10
u
āņ
ik
er
m
Helsingin ja Ta
A
tvian
olisi vierailu La
säkuun alussa
.–14.6.
12
ät
sa 3.–4.10.
at kesäpäiv
om
n
bi
lu
C
yttely Lahdes
nä
sekä
to
au
ki
nk
Je
ick on 2.8. ja
u…
Forssan Pick-N
pyrä sulkeutu
ym
ja
t
lu
ou
uj
kk
pi
ä
el
Sitten vi
ttää!
Touhua siis rii
erilaiset tyylit
harrastuksen
clla
di
Ca
n
unaavat, on
to, pyritää
avat, toiset pu
on tyylikäs au
nt
c
ke
lla
ra
di
ut
Ca
tk
a
Kosk
rvitaan
nä vuonna. Jo
lle kaikelle ta
n esiin esiin tä
oituksissa. Tä
rk
ta
tö
yt
myös tuomaa
kä
i
toa er
tä vanhaa au
sekä uutta et
näkyvyyttä!
ivillä!
eistään kesäpä
Nähdään viim
sää kaikille:
Aurinkoista ke
Club
of Finland
Cadillac Club of Finland ry
T: Ekke
gmail.com
deville1961@
044 7799 213
© Photo Patrik Nummelin
HALLITUS 2015
g
n
i
k
c
u
F
e
Th
c
a
l
l
i
d
a
C
g
Kin
de Ville 1959
e
p
u
o
C
c
la
il
Cad
4
PUHEENJOHTAJA
Ekke Kauppinen, 044 779 9213
[email protected]
VARAPUHEENJOHTAJA
Matti Kukkonen, 040 821 9533
[email protected]
SIHTEERI
Tom Tuominen, 040 964 2007
[email protected]
TAPAHTUMAVASTAAVA/
RAHASTONHOITAJA
Tarja Naskali, 040 530 7948
[email protected]
JÄSENREKISTERI, WEBMASTER
Jani Heinonen, 044 750 3722
[email protected]
KERHOTUOTTEET
Heikki Muhonen, 0400 775 800
[email protected]
JÄSENET
Kai Kainulainen, 044 588 8786
[email protected]
u TYKKÄÄ
Cadillac Club
of Finland
Facebookissa
Tomi Frisk, 040 828 4314
[email protected]
MUUT AVAINHENKILÖT
Jyrki J. Hytti, Cadillac News, 050 320 7940, [email protected]
5
g
n
i
k
c
u
F
e
Th
c
a
l
l
i
d
a
C
King
59
pe de Ville 19
Cadillac Cou
Teksti ja kuvat Patrik Nummelin
Tämän Cadillacin historia on hieman hämärän peitossa, siitä ei ole muutat tietoa kun
että kouvolalainen Mika Kankainen osti sen
aikanaan projektikuntoisena 90-luvun alussa Californiasta. Auton saavuttua Suomeen
Mika kunnosti sen ja se olikin ahkerassa käytössä aina vuoteen 1995 asti, jolloin vaihdelaatikkorikon takiaauto jäi seisomaan. Se oli
esillä myös paikallisessa jenkkiautonäyttelyssa ja tapahtumissa.
Cadillac oli hiottu peltipuhtaaksi ja maalattu
Volkkarin valkoisella sävyllä. Kone oli hoonattu
ja rengastettu, kromiosat ja rosterit kiiloitettu.
Sisältä se oli verhoiltu kokonaan uudelleen friitalan mustalla nahalla ja valkoisella keinonahalla.
Mika kertoi, että sillä käytiin silloin tällöin Viipurissa ja jokainen kerta kun raja ylitettiin, otti
jokainen rajavirkamies kuvan itsestään viisysin
ratin takaa. Oli se kuulema siihen aikaan harvinainen näky kun siellä mosseilla vielä ajeltiin.
6
’53 meni myyntiin
Aikanaan myin 1953 Coupe de Villen koska tuli
hankittu saaristotila Nauvosta ja se vei kaiken
vapaa-ajan. ’53:lla tuli ajettua kesimäärin kerran vuodessa ja seisonta alkoi jo auton pinnassa näkyä. Tuli myös hankittu jenkkivene Chris
Craft 245 Limited 420 heppaselle Mercruiserilla
ja se tuntui antavan enemmän kiksejä. Samalla
kun Mercruiserin 454 lauloi suorilla putkilla 50+
solmua pitkin kesäistä Suomenlahtea, niin viis-
kolmosen renkaat senkun tyhjenivät ja laatikko
merkkasi reviirinsä. Silloin tuli aika laittaa ’53
myyntiin.
Vanha suola janottaa
Jossain vaiheessa alkoi taas Cadillac kiinnostaa
kun joka ikinen kesäloma rempattiin vain sitä
saaristotila, joku purjeveneilijäkin näytti jo nyrkkiä (hiton viherpiipertäjät). Deer hunter elokuvasta valkoinen viisysi Coupe de ville oli jäänyt
mieleen. Ikäkin lähesty viittäkymppiä ja ajattelin
että viiysi olisi hyvä syntymäpäivälahja itselleni.
Kävin vuoden aikana katsomassa tusinan verran
Cadillaceja Ruotsissa ja pettymyksiä kaikki, eivät
sielläkään kaikki autot olleet hienoja. Yhdestä
viiysistä jäi kaupat tuhannesta eurosta kiinni.
Osittainen syy miksi en ostanut sitä kun pakkasta oli -17°C ja varpaat jo jäässä. Mutta kyllä
viisysi kulki ruotsin talvimaisemissa hyvin. Ostin
myöhemmin ’88 Broughamin joka esiteltiinkin
7
edellisessä lehdessä.
Viisysin hankinta, 50 vuotislahjani
Vuonna 2011 ilmestyi nettiautoon ’59 joka oli
purettu kunnostusta varten, myyjä kehui autoa
ettei ole niin paha kun miltä se näyttää, totuus oli
kuitenkin toinen. Kauppaa hierottiin jonkin aikaa
ja lopuksi päästiin kauppoihin.
Auton piti olla helppo ja nopea projekti.
Tarkoitus oli ajaa sillä kun täytän 50 v. Aivan
>>>
Tältä auto näytti ostohetkellä, auto
noudettiin Kouvolasta Espooseen
kahdessa erässä, eka erä kaappi
kuorma-autolla, pahvilaatikoissa
tuhat osaa ja toisella kertaa kori
lavetilla.
Lähes joka ilta käyn kotipihani autotallissani istumassa ja ihailemassa
viisyiäni ja todettava on, että se on kertakaikkiaan uskomaton kapistus,
myös muotoilun puolesta. Projektin aikaiset vastoinkäymiset alkavat jo
unohtua ja nyt lempinimi on nyt taas palannut muotoon King Cadillac
’59. Olihan se eräänlainen amerikkalaisen autoteollisuuden huipennus.
naurettava ajatus näin jälkeenpäin ajateltuna.
Auto noudettiin Kouvolasta Espooseen kahdessa erässä, eka erä kaappikuorma-autolla, pahvilaatikoissa tuhat osaa ja toisella kertaa kori lavetilla. Sitten se ihmettely alkoi, mihin nää kaikki
osat laitetaan?
Tässä auto vihdoin saanut uuden värin
pintaansa. Auto maalattiin alkuperäisellä
sävyllä, Dower Whitellä, joka on mielestäni yksi parhaimmista väreistä Coupessa
varsinkin valkosivurenkailla.
Pekka kun oli kovin rauhallinen mies ja hän
totesi minulle kerran, että yksi osa kerrallaan ja
minä kun taas ajattelin, että hitto kun noita osia
on niin monta noissa laatikoissa. Pyöränlaakerit
vaihdettiin ’60-mallisen laakereihin muutossarjan kanssa, jotka ostin Hessu Vainolta. Hessu oli
Kunnostus joka venyi ja paukkui
Moottori oli koneistettu ensimmäiseen ylikokoon ja kaikki kuluvat osat uusittu. Laatikko
peruskorjattiin, syy rikkoutumiselle oli irronnut
tiivistepala joka oli vain jumittanut vaihteiston
venttiilikoneiston kakkosen ja kolmosen välillä.
Kytkinlevyt olivat jopa hyvässä kunnossa, mutta
masterkit siihen kuitenkin laitettiin.
Mika oli kunnostanut etuakseliston 90-luvun
alussa, joten pelkkä rasvaus riitti. Jarrut kaipasivat jo herkistelyä. Koska auto ei ollut alustaltaan
paha, kaverini Jussi vietti monta viikkoa auton
Auton kokoamiseen rahaa paloi ja painoin pitkiä päiviä Cadillacin kimpussa,
eikä se tuntunut valmistuvan millään.
Viisysi oli paljon hankalampi kasattava
kuin viiskolmonen, jossa sentään kädet
ja sormet mahtuvat joka paikkaan.
alla ja puhdisti sen teräsharjaporakoneella yms.
ja maalasi sen panssarimaalilla.
Yrittäjänä kun ei sitä aikaa ole liikaa niin
Camaromies ja tallikaveri Antti Millasnoore kunnosti jarrut. Antti kunnosti myös mittariston ja
monta monta muuta asiaa ja osaa myös sähköt,
itseltäni kun meni hermot. Myös legendaarinen
Poliisi Dart Pitkä Pekka auttoi urakassa.
8
suureksi avuksi projektin aikana. Hessulta ostin
myös uudet V-merkit ja etuviikset sekä vaakunat.
Puskurit ja muut kromit kromautettiin Niklaamo Rautiolla Turussa, kromiosien pohjatyöt
teki eräs autoentisöijä Pomarkusta. Jälki oli hyvä!
Auto maalattiin alkuperäisellä sävyllä, Dower
Whitellä, joka on mielestäni yksi parhaimmista
väreistä Coupessa varsinkin valkosivurenkail9
la. Verhoilun puhdistin ja kunnostin itse, olihan
Vodkaralli Viipuriin jättänyt jälkensä. Jussi hioi
kaikki muut pinnat puhtaaksi konehuoneesta,
sisältä ja takakontista jne, minä maalasin ne. Rosteriosat kiillotin myös Jussin kanssa.
Osapuutteita oli kiitettävästi vaikka kaikki
Teksti ja kuvat: Unto Säynäjäkangas, Pattijoki
Tervehdys Raahen suunnalta Unto Säynäkangas, Pattijoki
piti olla mukana, olikohan Vladimir nyysinyt ne
Viipurissa? Puuttuvat hyvät, mutta kalliit osat haettiin ruotsista BA-Autopartista, Örebrosta. Per
tuli tutuksi, hänellä on entisöintipaja ja hän on
erikoistunut nimenomaan Cadillaceihin. Hänellä
on vanhan navetan ylisillä huikea määrä Cadillac
osia, Per kertoi purkaneensa osiksi yli 30 viisysiä vuosien varrella.
Uuden matot ja kojetaulun päällisen toin
lomamatkalla jenkeistä niin kuin monta monta
muutakin osaa. Kojetaulun päällisen hankin kun
olin kalliovuorilla laskettelemassa, paluumatkalla BA:n virkailia ihmetteli isoa pahvilaatikkoa
jonka tungin tiskille, tokaisin tytölle että ”IT´S A
kuin viiskolmonen, jossa sentään kädet ja sormet mahtuvat joka paikkaan. Uusi bensiinitankki
tuli TA-Motorista Ruotsista viereisen Siwa-ruokakauppan asiamiespostiin, taitaa postilla mennä
huonosti.
Antti kunnosti US-Partista (Mika Kankaisen
ostama) ostetun kaasarin. Monesta säätöyrityksestä huolimatta konetta ei saatu koskaan
toimimaan kunnolla. Per Ruotsista neuvoi asentamaan autoon Edelbrock 1406 kaasarin. USPartsissa ei tunnuttu tietävän että ko kaasari käy
viiysiin, mutta South West Tradingin tiesi, joten
sieltä kaasari sitten ostettiin. Pienen sovittelun
jälkeen (vivut ja putket) saatiin kaasari asennet-
Eräs henkilö soitti eräänä iltana ja sovittiin
kaupat, aamulla vaimo soitti ja perui kaupat.
Koska aviopari oli savosta vastasin, että ei hätää
vastuuhan siirtyy aina kuulijalle. Lopuksi löytyi
tosiostaja, mutta siinä vaiheessa päätin olla myymättä ja saada Cadillacin itse valmiiksi.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä
Kun projekti venyi, lasketui tallipöly takaluukulle. Jossain vaiheessa kun projekti oikein tökki,
kirjoitin takaluukun pölyyn autolle nimen ” The
Junk Cadillac 59”. Kun seuraavan kerran saavuin
tallille, oli pölytekstiä muutettu veljeni toimesta.
Uusi nimi oli ”The King Cadillac 59”. Hän on aina
ollut suuri Elvis fani ja itse vierailut Gracelandissa.
Tosin Elviksellä ei tietojeni mukaan ollut viisysiä.
Muutin pölytekstiä vielä kerran, koska autosta oli
tullut jo rasite ja uusi nimi oli sama joka esiintyy
tämän artikkelin otsikossa, eli ”The Fucking King
Cadillac 59”.
Katsastus
Vihdoinkin kun sain Cadillacin kasaan oli tunnelma mahtava, vielä kun se meni katsastuksesta
huomautuksetta läpi ja MR-tarkastus meni myös
oikein hyvin. Olivat näköjään Siperian tuulet
kääntyneet idästä lounaaseen.
SNOWBOARD” sitten hän vain hymyili kauniisti
ja toivotti mukavaa matkaa. Olin asettanut deadlinen jolloin Cadillac oli oltava valmis, jouduin
tosin siirtämään sitä moneen kertaan.
Rahaa paloi ja painoin pitkiä päiviä Cadillacin kimpussa, eikä se tuntunut valmistuvan
millään. Viisysi oli paljon hankalampi kasattava
tua ja voi veljet, sen jälkeen ei ole ongelmia ollut.
Myyntiaikeita
Kun Cadillac ei valmistunut täytettyäni 51, aloin
jo suunnitella Cadillacin myyntiä. Auto oli kahteen kertaan myynnissä, ekalla kerralla olin jo
aika lähellä kauppoja, toisella kerralla peruin
kaupat kaksi tuntia ennen kaupantekoa.
Loppu hyvin kaikki hyvin
Syksyn aikana ajoin 1959 Cadillacillani aika paljon ja se toimi suorastaan luvattoman hyvin,
viimeksi ajoin sillä vaimon kanssa loppiaisena
pikkupakkasilla Helsingin keskustassa ja kyllä
sitä ihmeteltiin.
Asun Helsingin kantakaupungissa, jossa
autotalli on takapihalla. Lähes joka ilta käyn kotipihan autotallissa istumassa ja ihailemassa viisysiäni ja todettava on, että se on kertakaikkiaan
uskomaton kapistus, myös muotoilun puolesta.
Projektin aikaiset vastoinkäymiset alkavat jo
unohtua ja nyt lempinimi on nyt taas palannut
muotoon The King Cadillac ’59. Olihan se eräänlainen amerikkalaisen autoteollisuuden huipennus.
Kirjoittelen tässä muutaman rivin Cadillacin
ostosta ja sen sellaista. Vaikutin nuoruuteni
Ruotsissa ja siellä heräsi kiinnostus ylipäänsä näihin Amerikkalaisiin autoihin. Minulla
oli Ruotsin vuosina Pontiac Tempest, Buick
Electra jne. Viimeisin jenkki Ruotsissa oli
Chevrolet Impala Coupe 1973, jonka kunnostin siellä ja toin sen myös lopulta muuttoautona Suomeen vuonna 1988. Impalan
myin sitten aikanaan Helsingin seudulle,
missä se lienee vieläkin.
Jostain syystä minulla alkoi jo Ruotsin vuosina kyteä halu saada vuoden 1976 Cadillac
Coupe de Ville. Vuonna 2005 näin ilmoituksen
1976 Coupe de Villestä Helsingin seutuvilla ja
ei muuta kuin matkaan autoa ostamaan, sillä
olihan se jo puhelimessa mainostettu ruosteettomaksi, kone remontoiduksi ja muutenkin
virheettömäksi. Tarina oli tavallaan klassinen eli
odottelimme kaverin kanssa sovitussa tapaamispaikassa hymy korvissa ja perhosia vatsassa...lopulta iso valkoinen Cadillac lähestyi meitä
ja mitä lähemmäs se tuli sitä kulahtaneempi se
oli. Renkaat ihan loppu (ja vielä talvikeli), konepelti pöngättiin puukepillä pystyyn ja konepellin saranoista puuttui jouset. Kyljistä roikkui
lohkeavaa maalia, sisäkatto ja penkit homeessa. Remontoitu kone kun laitettiin käyntiin niin
sen kuuli jo äänestä vetelevän viimeisiään. Joopa joo että sellainen helmi !
Mieli oli maassa ja menimme vielä kaverin
kanssa kahville ennen kotimatkaa ja samalla selailtiin vielä muita Cadillaceja ohimennen lehtitelineen autolehdestä. Kaveri bongasi lehdestä
1969 Cadillac Coupe de Villen, joka oli himangan suunnalla. Puhelin käteen ja soitto myyjäl-
le. Autolla oli jo ostaja
tiedossa, mutta myyjä
pyysi katsomaan sitä.
Vaikka edellinen auto
olikin todellinen pettymys niin päätettiin
lähteä katsomaan 1969
Cadillac, sillä olihan se
kotimatkan
varrella,
Omistajan kanssa pari
tuntia väänneltiin ja
käänneltiin papereita,
hinta ja koeajohommia
ja lopulta ostin auton
kun edellinen ostajaehdokas ei vielä ollut maksanut käsirahaa yms.
niin kellekään ei päässyt tulemaan pettymyksiä.
Club
of Finland
8-litraisen hieman janoisen moottorin kyyti on
jokaisen poltetun bensalitran väärti!
Jonain päivänä pitää kuitenkin vielä saada se
unelmien 1976 Coupe de Ville !
Hyvää kesää kaikille klubin jäsenille ja johtokunnalle hyvistä ja mielenkiintoisista lehtijutuista.
Auto osoittautui oikein hyväksi ostokseksi
ja siihen ei ole tehty muuta kuin lattiamaton
vaihto, muutama ikkunan tiiviste vaihdettu, virranjakajan ja laturin kunnostin myös. Peräkontti
tuli myös verhoiltua uusiksi ja konehuone siistittyä ylipäänsä. Mikä parasta niin auto on todellakin ruosteeton kuten myyjä sitä kehui. Myyjiä on siis moneen junaan kuten tämän
ostoksen kohdalla kävi
selväksi. Kuvissa maalausjuttuja yms. jotka
edellinen omistaja teki
jo ennen auton myyntiä minulle. Jokaisesta
ajatetusta kilometrista
olen nauttinut ja kyllä
11
Teksti: Tomi Frisk Kuvat: Ekke Kauppinen, Ari Jokinen, Jyrki J. Hytti
American Car Show 2015 ”kulissien takaa”
Ambulanssi löytyi Ruovedeltä Iivu Asunnalta joka on legendaarinen hahmo, Fucking
Freaks MC:n perustaja / pressa, keräilijä, romukauppias ja Cadillac-mies, jolta löytyy useampiakin erimallisia Caddyjä.
Helmiäisvalkoinen ’51 Limo tuli osastollemme Elimäeltä.
Ruumisautona oli ’57 mallinen Hearse, jonka osastolle toi
Eki Wuorsalo/Kukka- ja hautauspalvelu Päivänsini
Korpilahdelta.
Lapsiakaan ei unohdettu - Siiri hoiti maanantaina lasten
viihdyttämisen ilmapallohahmoineen.
Osastomme iloinen henkilökunta vaihtelevalla miehistöllä jaksoi paahtaa läpi koko näyttelyn
hymy naamalla. Mukana myös Night Nurse-bändin vokalisti, burlesque-taiteilija, Camy.
Ajattelin tehdä vaihteeksi vähän erilaisen
näyttelyreportaasin kevään American Car
Showsta. Tässä jutussa ei keskitytä niinkään
itse näyttelyyn vaan avataan vähän verhoja
kulissien taakse ja katsotaan mitä kaikkea
”Cadillacilla kohdusta hautaan” osaston tekeminen on vaatinut.
American Car shown alustavat järjestelyt alkoivat meidän osalta jo tammikuun puolivälissä
näyttelyyn ilmoittautumisella ja teeman valinnalla. Ekke ja minä saimme kunnian toimia
osaston pääarkkitehteina. Itselleni tämä olikin
ensimmäinen kerta kerho-osastolla.
Muutaman kerran olen ollut kyllä yksityisenä näytteilleasettajana tuomassa omia menopelejäni näytille, viimeksi pari vuotta sitten
H-D Panshovel-chopperin. Mutta niitä nyt ei voi
edes verrata tähän ponnistukseen, joka Cadillac
Clubin osaston eteen tehtiin. Pieniä ennakkopaineita hommaan lisäsi se, että CCoF-osasto
on aikaisempina vuosina niittänyt mainetta ja
kunniaa ihan mukavasti. Ja me emme halunneet jäädä edellisten vuosien osastojen varjoon, päinvastoin.
Osaston teemaksi valikoitui ”pitkät Cadillacit”, josta hyvin nopeasti syntyi ajatus ihmisen
elämänkaaresta, eli ”Cadillacilla kohdusta hautaan”. Ja teemaan sopivien autojen metsästys
alkoi saman tien. Tarvittiin ambulanssi, joka vie
viimeisillään raskaana olevaa naista synnyttämään. Limo, joka toimii hääautona. Ja viimeiselle matkalle tietysti Hearse. Tässä vaiheessa
ei ollut hajuakaan, löytyykö Suomesta yhtään
aitoa Cadillac-merkkistä ambulanssia ja mielellään ajokuntoisena. Limon ja Hearsen suhteen
oli paremmin valinnan varaa.
Ensimmäisen autokiinnityksen teki Ekke
näppärästi Googlen kuvahaun avulla. Sieltä
löytyikin hieno helmiäisvalkoinen ´51 Limo Elimäeltä. Yhteys omistajaan ja homma oli sillä sovittu. Ruumisautoksi osastolle kaavailtiin aluksi
pääkaupunkiseudulla majailevaa ´46 Hearsea.
Mutta se päätyikin talven mittaan choppausoperaatioon, joka ei ole ihan pikkujuttu tuollaisen ison ja joka suuntaan pyöreän auton
kohdalla. (vihjeenä tämän auton omistajille:
toivottavasti tämä Hearse nähdään vielä näyttelyissä tulevaisuudessa, ja mielellään meidän
osastolla).
Mutta näin ollen ruumisauton metsästys
jatkui. Muistin jostain lukeneeni ´57 mallisesta,
joka oli tullut erään hautausalan yrityksen työ/
harrastekäyttöön. Pikaisella etsinnällä kyseinen
lehtijuttu löytyikin vanhasta Cadillac Newsistä.
12
Auton omistaa Kukka- ja hautauspalvelu Päivänsini / Eki Wuorsalo Korpilahdelta Jyväskylän
kupeesta. Soitin Ekille saman tien ja tiedustelin,
olisiko mahdollista saada auto Helsinkiin pääsiäiseksi. Hän oli heti juonessa mukana ja lupautui ystävällisesti lainaamaan autoansa näyttelyn
ajaksi. Hieno juttu.
Ambulanssin suhteen tein vähän, tai oikeastaan aika paljonkin salapoliisin työtä - ilman
tulosta. Yksi ´60 mallinen lanssi täällä on tiettävästi ollut, mutta senkin jäljet johtivat yllätys
yllätys, Ruotsiin jo -90 luvulla. Toisaalta takaraivossani oli koko ajan sellainen tunne, että
jollain Suomessa on joku 70-lukuinen Cadillacmerkkinen ambulanssi.
Aikani muistia virkisteltyäni ja nettiä selailtuni sainkin vahvistuksen tälle aavistukselleni.
Ja olisihan se pitänyt muistaa: IIVU! Iivu Asunta
Ruovedeltä on legendaarinen hahmo, Fucking
Freaks MC:n perustaja / pressa, keräilijä, romukauppias ja Cadillac-mies, jolta löytyy useampiakin erimallisia Caddyjä. Lähestyin Iivua
varovasti facebookin kautta ja tiedustelin onko
ambulanssi vielä hänellä ja olisiko mahdollisesti
lainattavissa näyttelyä varten. Tottakai onnistuu, sanoi Iivu. AMBULANSSI ON LÖYTYNYT! Tosin se makasi Ruovedellä ajokelvottoma-
na paksun lumipeitteen alla. Mutta näyttelyynhän oli vielä tässä vaiheessa 1,5 kuukautta, ei
mitään hätää.
Samaan aikaan näyttelyajoneuvojen kanssa
pähkäiltiin muuta ständille tulevaa rekvisiittaa.
Koska aihe oli melkoisen laaja, antoi se mahdollisuuksia aika rajattomasti. Itse aloitin parin
hahmon värkkäämisellä: Vanha papparainen
keinutuoliin lukemaan Cadillac News-lehteä sikari suussa, taustalla vanha putkiradio piirongin
päällä, kera Cohiba-sikarilaatikon ja Elviksen kuvan (yksityiskohdat kunniaan).
Tämä ukko syntyikin käden käänteessä
uretaanista, vaahtomuovista, harjateräksestä ja
rautalangasta sopivasti väriä pintaan ja vanhan
äijän vaatteet päälle, se oli siinä. Toinen hahmo
samalla menetelmällä: mopopoika, joka osoittaa sormella jotakin osastolla olevista Caddyistä.
Elvis-poikani suostui lainaamaan choppertyylistä mopoaan hyvään tarkoitukseen. Mopoa
tuunasin kevyesti Cadillacmaisempaan suuntaan lisäämällä siihen ´59 Caddyn takavalon,
tulikin heti ihan raketin näköinen. Lisäksi tein
ambulanssin sisältä löytyneistä ”ruumiin osista”
sopivasti mielikuvitusta käyttäen ambulanssin
potilaspaikalle raskaana olevan naishahmon ja
Kurdilais-taustaisen kätilön.
Hääparia ei onneksi tarvinnut tehdä itse.
Siihen sopivat mallinuket löytyivät Kai Kainulaisen piharakennuksesta, joka on toiminut myös
tilapäisenä Cadillac Clubin tarvikevarastona.
”Morsiammelle” anoppini lainasi ystävällisesti
oman morsiuspukunsa, joka on samaa vuosimallia Iivun ambulanssin kanssa eli ´74. Löytyipä osastoltamme jopa pinkki ´56 Chevy polkuauton muodossa, eihän kukaan huomannut
merkkiuskottomuutta?
FHRA ilmoitti jossain vaiheessa, että kerhojen näyttelyosastoihin ei enää aiemmista
vuosista poiketen kuulu veloituksetta matto
ja kaiteet osaston ympäri. Vaan ne pitää ostaa
/ vuokrata jostain, jokainen kerho harkintansa
ja resurssiensa mukaan. Ja heti kohta tulikin
FHRA:n välittämä (ja suosittelema) tarjous messumatosta. Meidän 140 m2 kokoiselle osastolle
tämä olisi tarkoittanut reilun tuhannen euron
lisäinvestointia… Joten kieltäydyimme kohteliaasti tarjouksesta. Tämä show mentiin vanhoilla
matoilla (eikä tainnut kukaan edes huomata).
Kaitsu oli onneksemme pelastanut 3 rullaa viime vuoden ständin mattoa.
Toinen rahanmenokysymys oli trussit, eli
telineet joihin kiinnitetään taustakankaat, valot
ym. Aikaisemmin Cadillac Club on vuokrannut
13
ne valoineen pystytettynä ja purettuna erikseen jokaiseen Helsingin näyttelyyn. Tähänkin
Ekke löysi taloudellisemman ratkaisun. CCoF
osti omaksi teatterikäytössä olleet trussit, jotka
valojen kanssa maksoivat vähemmän, kuin yhteen näyttelyyn aikaisemmin vuokratut vastaavat. Ja mikä parasta, jatkossa ei tarvitse trusseista murehtia kun ne löytyy omasta takaa ja ovat
vieläpä hyvin muunneltavissa tarvittaessa.
Aika kohti huhtikuun alkua kului kiihtyvällä tahdilla, ja ajokunnottoman ambulanssin
saaminen Ruovedeltä Helsinkiin alkoi vähän
mietityttämään. Olin kyllä jo hyvissä ajoin neuvotellut kuljetuksesta polttoainekuluja vastaan
Hämeenlinnan hinauspalvelun kanssa, että sen
puolesta asia oli hoidossa. Noin viikko ennen
näyttelyä kaartoikin jättiläiskokoinen musta
GMC-hinausauto pihalleni, kyydissään Iivun
ambulanssi.
Auto oli lievästi sanottuna lohduttomassa
kunnossa. Ei tullut ihan ensimmäisenä näyttelyauto mieleen. Jarrut jumissa, moottori ei
käynyt, ei auennut edes konepelti, koska toinen
sarana oli poikki ja lukko kiilautunut jumiin,
potilasosasto täynnä kaikenlaista autoon kuuluvaa ja kuulumatonta tavaraa. Ja koko komeuden kuorrutti sitkeästi pinttynyt lika.
Antti Asunmaan upea entisöintyö saatiin 6 vuoden projektin jälkeen
esille American Car Showssa ja tuloksena heti Top 10 -palkinto.
Tuttuun tapaan Merciless Rockers-bändi tahditti yleisöä osastollamme.
Meno osastolla oli vauhdikasta ja mukavaa.
American Car Showssa oli ensi kertaa mukana myös huutokauppa.
Muutamia kauppojakin syntyi - myös Clubilaisille.
Näyttelyssä oli taas esille näyttävä kattaus kalustoa ympäri
Suomea, viereisessä kuvassa
yksi jämsäläisen jäsenemme
Veli-Matti Mäkisen upeimmista
autoista - tosin tällä kertaa
Buick.
Sain heti ajatuksen putsata ja puleerata
auto puoliksi pituussuunnassa. Toisen puolen
jätin ”löytökuntoon” ja toinen puoli kiilloitettiin,
tai voiko sitä nyt kiilloksi sanoa, mutta sinne
päin kuitenkin. Presta Oy toimitti meille kaikki
ambulanssin ulkokuoren (tai sen puolikkaan)
show-kuosiin saattamiseksi tarvittavat aineet.
Eipä homma olisi ihan millä tahansa litkuilla onnistunutkaan.
Tekniikan elvyttämiseen siirtokuntoon minulta kului yksi kylmä ja sateinen päivä ulkohommissa. Ambulanssi oli sen verran korkea,
ettei olisi mahtunut tallini ovesta sisälle. Hämeenlinnan hinauspalvelu hoiti sovitusti myös
jatkokuljetuksen Riihimäeltä messukeskuksen
parkkipaikalle, josta sainkin ajettua sen omin
voimin sisälle omalle paikalleen, hyvän bensan
tuoksun saattelemana. Tankki oli muuten ihan
jees, mutta siinä ei pysynyt bensa sisäpuolella… Myöskään jäähdytysneste ei tahtonut pysyä siellä mihin se oli tarkoitettu.
Torstai 2.4. eli varsinainen rakentelupäivä alkoi
harmaana ja sateisena. Mutta nyt se ei haitannut, koska oli sisähommia tiedossa ja muutenkin into ja motivaatio tapissa. Elvis-poikanikin
oli ottanut koulusta vapaata, koska halusi kovasti olla apumiehenä ja seurata näyttelyn rakentamista.
Heti aamulla kävimme nappaamassa Hyvinkäältä kyytiin vain päivää aikaisemmin
tilaamani ruumisarkun. Pitihän Hearseen saa14
da oikea arkku rekvisiitaksi. Kiitokset sponsoroinnista arkun valmistaja Markku Mansikkamäelle. Messukeskukseen päästyämme alkoikin
talkooporukalla armoton osaston rakennus ja
autojen kiillotus-operaatio, johon hurahtikin
koko päivä, mutta vielä saman vuorokauden
puolella saatiin kaikki valmiiksi. Ja show oli
valmis osaltamme alkamaan. Ja siitä tulikin
menestys. Positiivista palautetta kuului niin lehdistöltä kuin yleisöltä. Ja sehän koko homman
tavoite olikin!
Osastomme showpuoleen panostettiin
myös. Jo vakiokalustoon kuuluvan mainion
Merciless Rockers-bändin lisäksi päätettiin vähän räväyttää: Sain houkuteltua Night Nurse-
bändin vokalistin, burlesque-taiteilija, Camyn
osastollemme perjantaiksi ja lauantaiksi. Ja hän
toikin juuri sitä hauskaa ja piristävää väriä ständille jota oltiin kaivattu. Käykääpä tsekkaamassa: www.the-camy.com niin tiedätte.
Camyn taidokkaasti luoma Countess Zalevska – Draculan tytär roolihahmo sananmukaisesti puri yleisöön! Kun burlesque-esityksen
alkuhymni laitettiin soimaan ja Camy istui
Hearsen penkillä odottamassa esityksen alkua,
yleisömassa alkoi automaattisesti valua kohti
osastoamme ihmettelemään mitä siellä oikein
tapahtuu… Ja show oli todellakin näkemisen
arvoinen!
Taisipa käydä niin, että jopa viisseiska hävisi
Camylle - ainakin ”dagmarien” koossa, hehheh.
Mutta hyvä niin, eihän autonäyttely olisi autonäyttely ilman naiskauneutta. Lämpimät kiitokset siis uusille ja vanhoille esiintyjillemme:
Camy, Merciless Rockers ja Siiri, joka hoiti maanantaina lasten viihdyttämisen ilmapallohahmoineen, kasvomaalauksineen sekä jonglööraustemppuineen oikein mallikkaasti. Tulevia Cadillac-harrastajia riitti osastolla
koko päivän, lähes katkeamattomana jonona.
Reilut 150 ilmapallohahmoa sai Siiri vääntää+
kasvomaalaukset päälle. Oli siinä urakkaa kerrakseen.
Suuret kiitokset näyttelyajoneuvojen omistajille: Iivu, Juha, Eki, Marilyn ja Elvis. Sekä muille yhteistyökumppaneille, jotka ystävällisesti
15
tukivat hienon näyttelyosastomme toteutusta:
Pågå Oy, Hämeenlinnan hinauspalvelu Tmi,
Presta Oy, Markku Mansikkamäki Oy, Kukka- ja
hautauspalvelu Päivänsini Oy, Riitta ja Kalervo
Frestadius, Harri Koste, Kalustetekniikka Oy,
K-Market Ruokakippari ja Erlatek Oy. Unohtaa ei
sovi myöskään reipasta henkilökuntaa: Kaitsu,
Matti, Hessu, Tom, Tuomas, Nina, Timo-Pekka ja
Ekke.
Vasta näyttelyn sulkeuduttua meille selvisi,
että FHRA oli yllättäen päättänyt lopettaa parhaiden kerho-osastojen palkitsemisen (kannattamattomana?). Tästä ei ollut mitään ennakkotietoa.
Olen varma että tämä käytäntö ei tule jatkossa ainakaan motivoimaan näyttävien kerho-osastojen
tekoon. Ja se on yleisön kannalta sääli.
Teksti: Tarja Naskali Kuvat: Terho Poikolainen ja Jari Palonen
Talwiajo 2015
Keski-Suomen Mobilistien järjestämä Talwiajo-tapahtuma järjestettiin 14.2.2015 jo 42.
kerran, tällä kertaa Peurungassa (Laukaa).
Paikalla oli yli 200 ajoneuvoa eri vuosikymmeniltä joista vanhin yli 100 vuotta vanha,
Vihtavuorelta kotoisin oleva Ford T Runabolt
vm. 1911.
Sekalaiseen joukkoon mahtui moottoripyöriä,
kuorma-autoja, linja-autoja sekä henkilöautoja,
50 eri merkkiä. Kaukaisimmat osallistujat matkasivat Ruotsista, Virosta ja Saksasta.
Matka kiemurtelee n. 100 km ylä- ja alamäkineen Laukaan ympäristössä, suurimmalla osalla
siis kesärenkaat alla! Eipä ihme, että lähtöruudus-
sa on varattu aikaa klo10:stä 12.30:een ja maaliviivalla klo 13.00:sta 16.30:een. Tapahtumassa on
myös mahdollisuus osallistua jäärata-ajoihin joko
talvi- tai kesärenkailla. Osallistujat saavat pronssisen ajomerkin muistoksi ja kun ksmobilistit.fi-sivuilla vierailee ja katselee kuvia niin huomaa, että
joillakin on jo melkoiset ”käädyt” rintapielessä.
Tapahtumassa oli kerholaisista tällä kertaa
mukana Ari ”Nakki” Naskali, ystävänsä/naapurinsa Markku Peuran kartturina. Cadillac Convertible
Coupe ’53 toimi uljaana ratsuna mukavassa ja
pirteässä -5°C säässä. Osa matkasta taittuikin rätti
alhaalla ja luonnollisesti ihmettelijöitä riitti matkan varrella. Mukana oli myös Cadillac Lievestuoreelta vm. -61 ja Lapualta vm. -67.
Tapahtumaan on suotavaa pukeutua ajan
henkeen joten Nakkikin oli varustettu lainahepenillä eli karvahatulla, suorilla housuilla sekä pitkällä talvipompalla. Ajojen päätteeksi osallistujat
kokoontuivat Kylpylähotelli Peurungan lämpimään nauttimaan päivällistä.
Olisiko tässä pieni haaste myös meille muille
lähteä kokeilemaan ensi vuonna miten autot kestää, kuvista päätellen tunnelma on tosi leppoisa
ja mukava. Ja niinhän se aina onkin kun samanhenkiset ihmiset kohtaavat ajasta ja paikasta riippumatta.
Ps. Tervetuloa ihastelemaan Markun Cadillacia
Tampereen näyttelyyn kerho-osastolle!
1951 Cadillac Fleetwood Series 60 S
Erään 1951 Cadillac Fleetwoodin tarina
Kyseistä automallia on valmistettu vuosina
1950-53 18600 kpl ja entisöimäni auto on
koriltaan nro 15264 eli valmistus-sarjan loppupään autoja. Autossa on 331 cid V8 eli 5,4
litrainen bensiinimoottori, 4-portainen Hydramatic-automaattivaihteisto, sähköhydrauliset ikkunat, etusohva sekä mm. kolme lämmityslaitetta, joista yksi sijaitsee etusohvan alla.
Auto on tuotu 1987 Washingtonista Suomeen ja
purettu osiksi ja aloitettu entisöinti... Kuitenkin
suurimman innon haihduttua, on auto vaihtanut
omistajaa. Eli auton tuonut Kalevi Veijalainen on
myynyt sen 1999 Mikko Nurmelle, joka puolestaan
myi auton 2002 Timo Metsolle, jolta taas minä ostin auton keskeneräisenä osakasana 14.11.2009.
Auto oli purettu osiksi, runko oli lasikuulapuhallettu ja maalattu ja moottori kunnostettu uusilla
osilla, samoin Hydramatic-vaihteisto. Tästä alkoi viiden vuoden mittainen savotta,
jonka jälkeen sain auton vihdoin Suomen kilpiin
ja vieläpä museoautona. Tämä tapahtui 26.4.2014
ja kilviksi valitsin mustapohjaiset CAD-51 tunnuksin olevat rekisterikilvet.
ceja ei ollutkaan ihan niin vaan tarjolla ja kaikista
niistä vähistä aihioista olisi kuitenkin tullut vuosien työn vaativa hinnakas projekti. Olin löytänyt
nettiautosta kyseisen aihion myytävänä, aloin
kuitenkin empimään kun olisin halunnut Hurriganes mallin joita ei niitäkään ollut tarjolla. Niinpä menetin auton hetkeksi kun toinen ostaja ehti
maksaa aihiosta tonnin käsirahan. Tähdet olivat
kuitenkin suotuisat ja ennen kuin vuorokausi oli
kulunut, soitti auton myyjä Timo Metso minulle
ja sanoi että kaupat Cadillacista oli peruttu kos-
Haaveilu omasta 50-luvun Cadillacista alkoi
varmaan jo vuosia sitten ja kun viimein aloin
tosissani autoa etsimään huomasin, että Cadilla-
16
17
Teksti ja kuvat Esa Savolainen, Jyskä
ka ostajalle tuli avioero - lähdin välittömästi Sastamalaan, maksoin käsirahan ja viikon kuluttua
hain oman Cadillacini kotiin.
Sitten alkoi hahmottelu siitä mitä tuli hankittua - osat olivat pahvilaatikoissa ja kurkkupurkeissa, lisäksi osa komponenteista tietysti puuttui tai
oli huonokuntoisia. Aloitin sillä, että otin kaikki
korin peltiosat käsittelyyn ja hioin työpaikalla ne
kiiltävälle pellille, että välttyisin maalin kiehumiselta maalausvaiheessa. Samalla tein puutelistaa
siitä mitä osia ainakin puuttui ja sen seurauksena
noin 75 pakettia tulikin mm. Ebayn kautta autoon
hankittua. Muunmuassa taustapeili, takaluukun
vaakuna, etuvaakuna, parkkivalon lasi ja kaksi jarrusylinteriä olivat ensimmäiset tilatut osat. Lisäksi
piti saada 6 V akku jotta autoa pystyi siirtelemään.
Reilu puoli vuotta tein töitä peltiosien kanssa kun
maali oli poistettava molemmin puolin kirkkaalle
pellille, sen jälkeen maalailin luukkujen ja ovien
sisäpuolet, pintapelteihin tuli hiontaväri.
Korin väriksi tuli Renaultin vihreä metallinhohtoväri vuodelta 1998, jonka bongasin V8-lehdessä olleen Harri Kunnasvuon ’56 Eldorado Biarizzin
väristä. Katon valkoinen on Nokian johtokanava-
kourun valkoinen. Toukokuussa 2010 hinasin korin Petäjävedelle, Cadillac harrastaja Jorma Tuppuraisen tallille sillä hän lupautui maalaamaan
auton. Jorma teki itse aloittamiini pohjiin vielä
100 h pohjatöitä ja välimaalasi auton ensin mustalla koevärillä. Huomioitavaa oli, että autoa ei ole
hitsattu mistään ja kuitenkin pelleissä oli noinkin
paljon pohjatöitä!
Maalauksen jälkeen sain auton juhannukseksi 2010 takaisin ja aloitin taas osien metsästyksen mm. Takalokasuojien fenderit puuttuivat
ja ne ovat Fleetwoodissa 46" pitkät verrattuna
esim. tavalliseen Series 62 autoon jossa ne ovat
muistaakseni 37" pitkät. No, USAsta ne löytyivät
ja aloin painiskelemaan seuraavan ongelman, eli
Hydro E Lectric ikkunajärjestelmän kanssa. Hydraulipumpun pitää tuottaa noin 17 barin paine
jotta se voittaa jousivoiman ja ikkunat nousisivat ylös. Minun pumppuni tuotti vain 12 baria
ja ikkunat jäi noin 10 cm auki. Alkuperäinen järjestelmä toimii jarrunesteellä ja tuo 6 V sähkö ei
tee asiasta yhtään helpompaa... No pumppua ei
saatu kuntoon Suomessa vaikka sorvuutin erillisiä shimmejä jne, joten lähetin vanhan pumpun
Floridaan Hydro-E-Lectricille korjattavaksi. Sitä
ei saatu sielläkään kuntoon, joten he lähettivät
uustuotantopumpun jolla alkoi ikkunat ja sohva
liikkumaan. Taas oli 1 000 € mennyt :)
Sitten tilasin näytepalat verhoilusta SMS-Auto
Fabricsilta Jenkkilästä. Näytteet tulivat heti ja laiton tilauksen vetämään verhoilukamoista, kattokangas, lattiamatot, ripsinauhat. No niin, 1500
dollaria lähti heti tililta ja parin kuukauden päästä
luvattiin verhoilutarvikkeet, se pari kuukautta venyikin sitten yli puoleen vuoteen.
pihan verhoilija Teija Ässämäki otti verhoilut tehtäväkseen penkkien osalta ja lupasi hommata
materiaalit.
Ovipahvi ennen ja jälkeen
Vammalan rengaspalvelusta tilasin 8.20 x
15 miljonäärivalkosivut 4" valkosivulla. Samalla
laitoin maaliskuussa 2011 Adam Wittmannille
Puolaan kromattavaksi 17 kpl kromiosia, se oli
sinäänsä surullinen tapaus koska Adam Wittman
menehtyi syksyllä 2012 laskuvarjo-onnettomuudessa ja osani olivat edelleen puolassa muiden
harrastajien osien joukossa. No sain kuitenkin
kaikki osani takaisin keväällä 2013. Osat olivat
keskeneräisiä ja mikään ei ollut valmista. Poislukien 18 kpl Fleetwood tikkuja takaoviin jotka Adam
ehti tehdä uustuotantona ja kromata.
Olin tavannut MP-Näyttelyssä ruotsalaisen
Micke Tobben, joka lupasi kromata osani Dala
Krom & Metallsliperi Ab -nimisessä yrityksessä,
kunhan saan ne vain takaisin Puolasta. Maaliskuussa 2013 kromit lähtivät sitten Ruotsiin ja ke-
säkuussa 2013 sain ne viimein näyttelykuntoisina
takaisin. American Car Showsssa käydessäni pääsiäisenä noudin uuden 140 Ah akun, isoimman
jonka Akkupalvelu Häkkisen Kati oli toimittanut,
siellä se odotteli hotellin respassa.
Kesän kiinnittelin kromeja ja kaikkea sälää
piti tilailla, mutta aina ilmestyi uusia ongelmia,
josta vähäisin ei ollut verhoilu. Oikein kukaan ei
halunnut ottaa verhoilua työn alle ja materiaalitkin olivat kortilla. Kuitenkin Toivolan vanhan
Elettiin elokuun loppua 2013 kun mittailtiin
kankaiden menekkiä. Marras-joulukuussa penkit olivatkin sitten valmiit. Lisää ongelmia ilmeni
jälleen joulun 2013 tienoilla: lämmityslaitteen
vesiventtili alkoi vuotamaan, vesipumppu vuoti
ja lämmitylaitteen kenno paloseinässä alkoi vuotamaan...
No ne ongelmat selätettiin ja tammikuussa 2014 alkoi miettiminen että jos vaimoni
Mirja ompelisi ovipahvit, kyynärnojat, aurinkolipat jne. Teimme pari kuukautta ovipahveja ja muuta sisustaa. Valmiin sisäkaton olin
kiinnittänyt kaverini Hannun kanssa edellisenä syksynä. Pääsiäisenä 2014, alkoi vielä tavaratilan verhoilun teko + vararengaspussin
teko jotka molemmat vaimoni teki. Oli hienosäätöjen aika, koska 26.4.2014 oli
katsastuslauantai jossa meidän katsastusasemalla auto museokatsastettiin ja rekisteröitiin CAD51 tunnuksin, hyvin arvosanoin. 9.5.2014 ruuvasin kilvet kiinni ja viime vuonna ajettiin noin 1500
km, pikku korjauksia tehden. Vielä riittää työtä
mm. aurauskulmat on säädettävä, vacuum antenni ja vacuum pyyhkijät on korjattava ja bensamittarin anturi vaihdettava.... Lisäksi jos joskus
saisi nuo puskurit uudelleen kromattua.
Aleksis Kiven katu 30
00510 Helsinki
Puhelin (09) 737 286
0400 880 903, 0400 468 846
Fax. (09) 736 238
[email protected]
[email protected]
www.decovari.fi
Luovuus on kovien, herkkien miesten laji.
Ota yhteyttä!
Kaivinkoneiden kauhat ja
työkoneiden renkaat
Jyrki J. Hytti
art director
p. 050 320 7940
[email protected]
T:mi Juha Koskinen, 16670 Lappila
Puh. 0400 369 499, [email protected]
www.nettikone.com/yritys/juhakoskinen
Graafista suunnittelua - logot, esitteet, lomakkeistot yms.
Tyrskyvuori 19 D 21, 02320 Espoo - p. 050 320 7940, [email protected]
18
19
g
n
i
k
c
u
F
The
c
a
l
l
i
d
a
KingC
59
pe de Ville 19
Cadillac Cou
Cadillac Coupe de Ville 1959, om. Patrik Nummelin
Cadillac News 1/2015
20
21
Club
of Finland
Teksti ja kuvat Matti Kukkonen
Ameriikanautoja jo toisessa polvessa
Club
of Finland
Matti Kukkonen, 47 vuotta, syntynyt Jyväskylässä, lapsuuskesät viettänyt Kerimäen
seudulla kirkkaan Puruveden rannalla , nykyisin asun Helsingissä Larussa, kesäpaikka idässä, opetan juridiikkaa ja taloutta
kauppakorkeakoulussa. Heteahon Samin
houkuttelemana tulin mukaan klubin toimintaan viime vuoden aikana, nyt tuore
varapuheenjohtaja toistaiseksi vielä varsin
vapaalla vastuualueella.
Tallissa maaliskuussa 2015 kaikkiaan viisi jenkkiä, isältä peritty punainen Checy Caprice
vuodelta 1990 (uutena ostettu MetroAutosta),
punainen avo-Musse vm -72, sekä sitten – tietenkin - kolme käkkylää: arkiauto sininen SRX
vm 2007 (Saksasta tuotu), valkoinen Eldo Coupe vm 75 ja harmaa avo Eldo vm 65. Eldojen
rekkarit sopivasti ELD-75 ja ELD-65.
Kiinnostus autoihin ja eritoten jenkkeihin
on imetty jo lapsuudessa. Minut vietiin Jyväskylässä parina syksynä ala-asteelle mustan ison
jenkin kyydissä (silloinen isäni Onni Einarin menopeli Chrysler Newport Custom vm 73) josta
sain osakseni aikamoista huulenheittoa luokas-
sa. ”Onneksi” isä lopetti koulukyyditykset kun
minulle tuli hiukan ikää. Tosiasiallinen syy taisi
tosin olla se että 1970-luvun puolivälin jälkeen
isä siirtyi muutamaksi vuodeksi muihin, pie-
nempiin autoihin eli ensin Opel- ja sitten Mersu-mieheksi. Eläkeiän myötä 1980-luvun lopulla
isä ”palasi” jenkkeihin ja osti tuon uuden Checy
Capricen josta tulikin, valitettavasti, myös hänen viimeinen oma autonsa ja joka sitten periytyi minulle vajaa kymmenkunta vuotta sitten.
Isäni aloitti amerikanharrastuksen jo nuorena miehenä
ja ehti asuakin jenkeissä opiskelijana reilun vuoden 195556. Ensimmäinen oma auto
hänellä taisi olla Chevy Bel Air
(samanlainen kuin Olavi Virralla
joksi isää parilla tanssipaikalla
kuulemma luultiinkin ja väki ihmetteli missäs se Olan orkesteri
on?...) ja sitten niitä tulikin kymmeniä erilaisia. Isässä oli autokauppiaan vikaa, perusideana
oli ettei rahaa kiinni jää eli että
auto koitetaan myydä samalla
hinnalla tai enemmällä kuin ostettu... ilmeisesti myös pääosin
onnistui. Myyntimiehen vikaa... Isällä ehti olla
kaikenlaista ajossa Willyksestä Vedette Versaillesiin, Buickista Oldsiin. Pisimmät ajomatkat
suuntautuivat Italiaan ja Ranskaan asti. Hassua
kyllä koskaan hän ei tainnut omistaa Käkkylää.
Pari Lincolnia kyllä ja useita Chryslereitä. Isän
mielestä jenkin piti olla iso ja mieluimmin vielä
musta. Äitini ajettiin minua synnyttämään (kertoman mukaan) Ramblerilla ja kun minut tuotiin kotiin isällä oli jo eri auto eli Dodge Dart...
Lapsuuteni ”surkein” autopäivä oli muuten se
kun tuo em. Chrysler Newport yhtäkkiä vaihtui
Jyväskylässä autoliikkeestä vaihdossa saatuun
uuteen siniseen Fiat 127:een. Isä sai hyvän diilin...
Itselläni aikusiänhurahtaminen omiin amerikkalaisiin (pl. tuo perimänä tullut Chevy Caprice jolla toki tuli ajeltua isän kyydissä ja itsekin)
tapahtui oikeastaan vasta talvella 2006 kun etsin sopivaa nelivetoautoa mökkiprojektiin. Ostin edullisesti Suomessa harvinaisen ja vähän
ajetun vm 2005 Caddy SRX:n joka osoittautui
toimivaksi peliksi. Tämä SRX vaihtui sittemmin
v. 2007 uudempaan malliin (lähes ajamaton
auto, tuonti Saksasta) jolla ajan arkena yhä.
Ns. harrasteautoilun saralla tapahtui jotakin vasta vuonna 2010 kun sain kesällä päähäni että haluan punaisen avoauton. Sattumalta
Helsingissä oli pikkukauppiaalla myynnissä
kohtuuhintainen alkuperäiskuntoinen Mustang
vm 72 jonka sitten ostin. Liityin samantien myös
Mustang-klubiin. Ja kun minulla oli ennestään
tuo SRX, tuli samalla mieleen että voisihan sitä
kuulua Cadillac-klubiinkin. Klubin lehteä lukiessa alkoi sitten innostus nousta pikku hiljaa
harrastekäkkylän hankkimiseen. Tämän myötä
kartoitin lähinnä lapsuusaikani, eli 1970-luvun
hyväkuntoisia Caddyjä vaikka yksi vm 58 Coupe
oli myös enemmän kuin lähellä tulla omistukseen.
Kangasalalla oli sitten 2013 myynnissä autoharrastajalla vuonna 2008 Suomeen tuotu
ja museorekisteröity valkoinen Eldo Coupe,
melkeinpä uutta vastaava (vain 13 tml mittaris-
sa) ”yhden perikunnan auto Oregonista”. Siitä
tehtiin kaupat. Ajelin tällä Eldolla kohtuullisesti viime kesänä mm. Hämeenlinnassa klubin
25-vuotisjuhlissa sekä stadin cruisingissa ja joissakin tapahtumissa. Auto oli lokakuun alussa
2014 Lahdessa Jenkkiautonäyttelyssä hienossa
Cadillac-joukossa mukana.
Viime syksynä (kun itsellä siis jo oli tuo
avo-Mustang) rupesin miettimään että pitäähän se nyt avocaddykin olla. Sopivaa 70-lukulaista ei vaan oikein löytynyt. Sitten kuitenkin
löytyi vm 65 hopeanharmaa avo Eldo joita ei
ole tehty kaikkiaan kuin reilu parituhatta kpl.
50-vuotias käkkylä on museorekisteröity ”hieno
harvinaisuus” -kehuin, mittarissa 93 tml. Auto
löytyi klubin yhteistyökumppanilta Carvistalta.
Noukkalan Janne kertoili tyylikkäässä Cadillacteemaisessa automyymälässään taustat ja saatiin diili aikaiseksi. Autolla on ollut kaksi omistajaa jenkeissä Kaliforniassa mistä se sitten on
tullut Hollantiin Cadillac&LaSalle Classicsiin
josta kulkeutunut Suomeen vuosi sitten. Auto
on muuten alkuperäinen (hiukan notkuvin etupenkein...) mutta ammattimainen uusmaalaus
sille on tehty syksyllä 2013. Harmittavaa kyllä
Suomeen kuljetuksessa auton keulasta katosi
toisen puolen päällysvilkun kromipäätykappale. Osaa ei tunnu olevan saatavilla missään
mutta korvaavan tuotteen uusduunaus on parhaillaan menossa Jannen kontaktien kautta.
Eldoja on siis nyt tallissa tosiaan kaksi ja
tasan 10 vuoden ikäerolla. Katsotaan josko joskus myöhemmin hankintana tulisi eteen sopiva
klassisen ajan käkkylä eli Eldo 55....
CENTER FOR LIFTING SOLUTIONS
www.erlatek.fi
[email protected]
Teksti ja kuvat Tomi Frisk
Bodya ja sporttia Cadillac CTS
Kuvien komean CeeTeeÄssän omistaa Jari
Miettinen Suomen Turusta. Jari on myös Clubimme uusi jäsen. Jopa niin uusi, ettei tiedä
jäsenyydestään vielä itsekään…
No, ehkä se viimeistään nyt tätä lukiessa hänelle selviää. Terveisiä vaan Pernoon ja tervetuloa Clubiin!
Mutta asiaan. Jari on aikanaan ollut osaltaan
ylläpitämässä Turun legendaarista raggaritoimintaa jo 70-luvulla. Tuolloin Jari kierteli toria
ympäri ahkerasti mm.´60 Ford Fairlanella. Ajat
ja elämäntilanteet muuttuu ja Fairlanekin lähti jossain vaiheessa kiertoon. Tästä seurasikin
Jarilla lähes 30 vuotta kestänyt jenkkiautoton
aika, joka loppui vasta kun meikäläinen alkoi
vaikuttamaan Jarin lähipiirissä 2000-luvun alkupuolella.
Mitään erikoisempaa aivopesua Jari ei tarvinnut palatakseen jälleen Amerikan auton
ratin taakse. Nuorena miehenä saatu kipinä ei
siis ollut kokonaan sammunut. Tietysti asiaa
edesauttoi ne lukuisat tarinoinnit Amerikan autojen ylivertaisuudesta ja muutamat cruisailu
kokemukset mitkä Jarille tarjosin milloin milläkin Cadillacilla. Yksi parhaimmista reissuista
taisi olla kerran Västeråsiin Power meettiin viisysillä. Siellä jos ei tule autokuume, niin ei sitten
24
missään.
Jossain vaiheessa olikin Jaria puraissut sen
verran kovaa Cadillac-kärpänen, että lääkettä
oli saatava. Miten sattuikaan, mulla oli juuri silloin joutilaana ´95 STS joka sitten ennen pitkää
sai uuden kodin Turusta. Tällä huhujen mukaan
Remun entisellä Caddyllä Jari kurvaili aikansa,
nauttien northstarin tarjoamasta hevoslaumasta. Aikansa kutakin ja STS vaihtoi jälleen omistajaa. Ja vähän uudempaa Caddyä piti saada
tilalle. Ostokriteereinä oli malli CTS, kohtuullisilla kilometreillä. Lisäksi Jarin vaimon, Annelin armoton vaatimus oli että värillä ei väliä, kunhan
on sininen. Nämä vaatimukset täyttävä yksilö
löytyikin pienen etsiskelyn jälkeen yllättävän
läheltä Ruskosta eräästä autoliikkeestä.
Kyseessä on Suomi-auto, joka on luovutettu uutena Helsingin Metro-autosta 16.9.2003.
Omistajaa tämä auto ei käsittääkseni ole montaakaan kertaa vaihtanut. Ulkoisesti tämä Cadillac muistuttaa paljon CTS-V tehomallia, mutta
ulkokuori hämää sen verran, että kyllä siellä
ihan 3,2 L V6 on nokalla. Aikaisempi omistaja
on harrastanut kevyttä tuningia ja vaihtanut
tähän autoon etumaskin, puskurit ja helmalevikkeet ja lisännyt pari pientä spoileria taakse.
Muutostyö on tehty huolella ja kaikki nämä härpäkkeet istuvat hyvin kokonaisuuteen
Alkuperäistä avarampi Magnaflow tuplaputkisto saa kyllä kutosenkin murisemaan
korvia miellyttävän matalalla nuotilla. Lisäksi
koeajon perusteella epäilen, ettei veekutonen
ole kuitenkaan ihan vakio-moodissa, ehkä siellä
jonkinlainen viri-lastukin saattaa olla. Sen verran rivakasti tämä Caddy liikahti, kun oikeaa
nilkkaa vähän oikaisi…
Vanne/rengasvalinnassa on mennyt tyyli ja
näyttävyys ajomukavuuden edelle. 235 leveät
35-sarjan renkaat ja 20” blingbling-vanteet ovat
kyllä komeat ja sopivat tämän auton tyyliin erittäin hyvin. Mutta pienenä miinuksena ne ovat
jonkin verran äänekkäät ja välittävät tien epä-
25
tasaisuudet kuljettajan ja kyytiläisten tietoisuuteen melko terävästi.
Yleisesti ottaen Cadillaccia pidetään joissakin piireissä vanhanaikaisenena harmaapäisten
pappojen merkkinä… HAH! Ei muuten pidä
paikkaansa. Kuvien CTS todistaa, paitsi omistajansa nuorekkuutta (olkoonkin että Jarilla on
mittarissa muutaman vuoden päästä 60) myös
sen että kyllä Caddystakin voi löytyä bodia ja
sporttia!
Teksti ja kuvat: Harri ”Hii” Savolainen
Jokapaikan höylä Harri ”Hii” Savolainen
Olen uusi Cadillac Clubin jäsen Harri ”Hii” Savolainen, Hämeenlinnasta. Perheeseeni kuuluu avovaimo, pari muksua ja suursnautseri
Milla sekä kääpiösnautseri Onni. Hurahdin
amerikan valmisteisiin autoihin jo heti kortin
saatuani ja siitähän onkin jo peräti 22-vuotta.
Autoja on tullut ja mennyt. Käyttöpelejä ja
joitain vanhempiakin. Moottoripyöräily tuli
kuvioihin n. 10-vuotta sitten. Tällä hetkellä
perheessämme on Chevrolet Suburban, Harley Davidson Street Glide ja vaimolla Dyna
sekä toissa kesän hankinta, Cadillac Eldorado
-71 Convertible.
Ensimmäinen kesä meni tutustuessa hankintaan
ja pieniä ehostuksia tehden seuraavan talven
aikana. Viime kesän auto oli aktiivisesti käytössä
ja sillä ajettiin niin työ- kuin viihdeajotkin. Autoa
parannellaan ja ehostetaan ns. pikkuhiljaa, mutta
pyritään pitämään ajokuntoisena kokoajan. Pari
iltaa viikossa yritän tallilla viihtyä, mutta työni ja
toisen harrastuksen lisäksi aika tuppaa olemaan
välillä kortilla.
Se toinen harrastus liittyy myös vahvasti
harrasteajoneuvoihin. Vuonna 2003 ideoin Hämeenlinnaan LinnaCruising -tapahtuman, joka
on teidän kävijoiden ansiosta paisunut valtaisaan
mittakaavaan. Tapahtumaa valmistellaan koko
Club
of Finland
vuosi. Hämeenlinnalaisia harrastajia on mukana
aktiiveina toistakymmentä ja itse tapahtumapäivänä olemme saavuttaneet huiman 160 hengen
talkooporukan. Autoja viime vuonna oli liki 1300
ja kävijöitä useita tuhansia. Tähän kerrottakoon,
että vuonna 2015 tapahtuma on 7.-8.8. Ahveniston Moottoriradallla ja Kylpylähotelli Aulangolla.
Lisätietoja www.linnacruising.com
Työkseni toimin tapahtumatekniikan alalla,
monialaisen Tmi Herra Hii:n yrittäjänä. Järjestän
tapahtumia ja niiden tekniikkaa perhejuhlista
festivaaleihin ja yritystilaisuuksiin. Kierrän myös
muutaman yhtyeen teknikkona. 15-vuoden kokemus on tuonut näkemyksen ja taidon tasokkaiden bileiden järjestämiseen.
Herra Hii tarjoaa tapahtumien lisäksi palveluja käytännön elämään. Pienyrittäjille teen
edullisesti kotisivuja ja esittelyvideoita. Apua saa
AV-laitteiden (esim. kotiteatterit) asennuksiin ja
käyttöopastuksiin. 25-vuotisen teatteritekniikan
tuomat opit mahdollistavat erilaisten materiaalien käsittelyn ja kädentaidon, niin puun kuin metallinkin parissa. Laaja verkosto on myös avuksi,
silloin kun edessä on tarpeeksi kinkkinen kysymys. Päätavoite on, että ratkaisu löytyy ja sille
ammattitaitoinen toimittaja. Käy tutustumassa
www.herrahii.palvelee.fi -palveluihin.
Ensi kesänä suunnitelmissa on reissuja niin
pyörällä kuin Cadillacilla. Tavoitteena on ainakin
Big Power Meet Västeråsissa, sekä pyrimme olemaan mukana kotimaan tapahtumissa. Pyörällä
on tarkoitus käydä Custom Bike Showssa, Norrtäljessa sekä muutamissa muissa ralleissa, joten
vauhdikas kesä on luvassa myös harrastusten
parissa. Cadi saatetaan ajokuntoon toukokuuhun
mennessä, jotta päästään nauttimaan täysin rinnoin.
Kaikille lukijoille parhautta kevääseen ja antoisia
kilometrejä kesään!
Elviksen 80-vuotis juhlavuoden kunniaksi julkaisemme tämän vuoden
lehdissä muutamia aikaisempien vuosien lehdissä julkaistuja mielenkiintoisia Elvis-artikkeleita.
Viereiseltä sivulta alkaa Clubin lehdessä 15 vuotta sitten (nro 1/2000)
julkaistu Kai Savolaisen artikkeli joka käsittelee Elviksen lahjoittamia
Cadillaceja.
Artikkelin kuvat on skannattu pääosin suoraan alkuperäisestä lehdestä.
Club of Finland
25
ES T. 1 9 8 9
years
26
27
Teksti Kai Savolainen
Elviksen anteliaisuus - erityisesti autojen lahjoittelu
ystäville, perheenjäsenille, liiketuttaville ja jopa täysin
tuntemattomille ihmisille - oli yhtä legendaarista kuin
Elviksen kiintymys Cadillaceihin. Ohessa joitakin tunnettuja tapauksia Elviksen Cadillac-lahjoista.
Luultavasti ensimmäinen tapaus, jolloin Elvis lahjoitti Cadillacin pois tapahtui vuoden 1955 loppupuolella. Tuolloin
hän lahjoitti 1954 Convertiblen Sun Recordsin Sam Philipsille.
Jouluna 1965 Elvis antoi ystävälleen Marty Lackerille
lahjaksi valkoisen 1960 Cadillacin.
Heinäkuussa 1973 Elvis käytti 200 000 dollaria ja osti 29
autoa puolentoista viikon sisällä! Noista autoista moni oli
Cadillaceja.
Elviksen karateopettaja
Kang
Rhee sai yllätyksekseen lahjaksi Elvikseltä vuoden 1974
Cadillacin. Auto oli
varustettu kojelaudassa olevalla plakaatilla, jossa luki
”To Master Khang
Ree from Elvis Presley”.
Syyskuussa 1974 Elvis osti kerralla viisi Cadillacia Madison Cadillac -autokaupasta Memphisissä. 27.7.1975 Elvis
teki ennätyksensä yhdessä päivässä ostettujen Cadillacien
määrässä. Samalla teki Madison Cadillac -autokauppa yhden päivän myyntiennätyksensä. Kyseisestä autokaupasta
28
Elvis oli ostellut autoja jo parinkymmenen vuoden ajan.
Tuona päivänä Elvis käytti 140 000 dollaria ja osti kerralla
NELJÄTOISTA Cadillacia, jotka hän lahjoitteli ystävilleen,
perheenjäsenilleen ja täysin tuntemattomille ihmisille.
Rouva Minnie L. Person oli vain katselemassa Elvikselle räätälöityä Limousinea, kun Elvis sattui ilmestymään paikalle ja kysyi, josko rouva haluaisi samanlaisen. Elvis sanoi: ”Tuo auto on
minun, mutta voin ostaa sinulle samalaisen”. Hän ohjasi rouvan sisään autokauppaan ja sanoi ”valitse mieleisesi”. Rouva
Person valitsi kullanvärisen 1975 Eldoradon, jonka hinta oli 11
500 dollaria.
Toisaalla tämän artikkelin yhteydessä olevassa kuvassa
oleva 1975 Fleetwood Brougham oli lahja Dr. Nickille. Auto
on sittemmin kiertänyt näytteillä ympäri Eurooppaa. Vuo-
house Rock -elokuvan käsikirjoitus vuodelta 1957, jonka
sivuille kuningas oli itse tehnyt omia muistiinpanojaan ja
merkintöjään. Myyntihinta oli 28 500 dollaria.
den 1975 Cadillac Sevillen Elvis osti Colonel Parkerille ”Jack
Kent Cadillac” -nimisestä autokaupasta Denverissä. Auto on
sininen ja siinä on myös sininen sisustus. Auto on varustettu
Tenneseen rekisterikilvellä jossa lukee ”Admiral”. Auto huutokaupattiin Guernseys-huutokauppakamarin toimesta 7.8.10.1999 MGM Grand Hotellissa, Las Vegasissa ja hinnaksi
tuli 29 000 dollaria.
Elokuussa 1975
Elvis antoi ystävälleen Marty Lackerille
oranssinvärisen vuoden 1976 Cadillacin.
Elviksen oikea käsi
Joe Esposito sai valkoisen Eldorado Convertiblen ja toisessa tilaisuudessa upouuden Sevillen.
Tammikuussa 1976 ollessaan laskettelureissulla Vailessa, Coloradossa, Elvis lahjoitti pois viisi autoa, joista kolme
oli Cadillaceja. Yksi lahjoituksen saaneista oli Ronald Pietrafesco ja kaksi muuta olivat tuntemattomia naisia. Ennenkuin Elvis lähti Coloradosta hän katseli televisiosta uutisia,
hän näki hden paikallisista uutisankkureista kertovan hänen
juuri tekemistään auto-ostoksistaan ja -lahjoituksistaan.
Katsoen kameraan hän sanoi; ”Elvis...jos satut katsomaan
tätä, minäkin haluaisin yhden auton”. Elvis hoiti homman
ja upouusi Cadillac toimitettiin TV-asemalle seuraavaksi aamuksi!
Elviksen hammaslääkäri Dr Lester Hoffman sai Elvikseltä
lahjaksi 1976 Sevillen. Autoa mainostettiin toukokuussa
1998 ”Phoenix Auto Trader” -lehdessä. Auton kehuttiin olevan täydellisessä kunnossa, mittarissa 50 000 mailia ja hintapyyntö 55 000 dollaria. Tällä hetkellä tämän auton uskotaan
kuuluvan keräilijälle Sikestonessa, Missourissa. Kyseisellä
keräilijällä on tiettävästi useampi Cadillac, jonka elvis on
joskus antanut lahjoituksena, mukaanlukien yksi noista aikaisemmin mainituista Coloradon lahja-Cadillaceista.
Joulukuussa 1976 Elvis osti uudelle tyttöystävälleen
Ginger Aidenille Cadillac Sevillen.
Tässä yksi viidestä Elviksen samanaikaisesti tammikuussa 1976
ostamasta autosta. Ostaminenkaan ei tapahtunut aivan normaalisti. Elvis oli pitänyt konsertin Denverissä ja meni keikan
jälkeen klo 02.00 yöllä koputtelemaan paikallisen Cadillacliikkeen ikkunoita ja sai herätettyä liikkeen omistajan. Kuvan
auto oli jonkin aikaa näytteillä Nashvillessä Car Collectors Hall
of Fame -automuseossa, muta 1998 se huutokaupattiin.
Elviksen isä Vernon, ajamassa yhdellä poikansa lahjoittamalla
Cadillacilla vuonna 1978.
Kuvissa näkyvä vihreä 1976 Eldorado oli yksi yllämainituista autoista. Se huutokaupattiin Nashvillessä 12.12.1998
yhdessä shekkikopion kanssa, jonka Elvis oli allekirjoittanut
ostaessaan kolme samanlaista Cadillacia. Auton yhteydessä
oli myös muuta Elvis Presley -tavaraa ja alkuperäinen Jail29
Teksti Kai Savolainen
arvoaan paljon enemmän tulevina vuosina kuin tuo hearse
olisi silloisesta näkökulmasta katsoen tehnyt. Oletettavasti
auto myytiin eteenpäin käytettyjen autojen markkinoille joskus vuoden 1981 paikkeilla.”
Kuvan 1977 Miller-Meteor Landau Cadillac hearse saatteli
Elviksen hautaan 18.8.1977.
Bernie DeWinter:
”Auto joka vei Elviksen ruumiin ensin pois oli ’75 tai ’76. En
muista kumpi, koska siitä on aikaa kun olen nähnyt siitä kuvia. Auto jota käytettiin varsinaisissa hautajaisissa, oli takuuvarmasti ’77. Silloin tehtiin ensimmäinen uuden korimallin
Cadillac hearse. Tuolloin uuden hearsen hinta oli huimaavat
30 000 dollaria, jonka vuoksi Cadillacin myyntiluvut ambulanssi- ja hautausautomarkkinoilla laskivat aikaisemmasta 2
000 kpl/vuosi, niinkin alas kuin 900 kpl/vuosi. Korkean hinnan
vuoksi noiden ”downsized” ruumisautojen hinta säilyi paljon
paremmin korkeana käytettyjen autojen markkinoilla.
Tuhannet surijat
kokoontuivat teiden varsille, kun
Elvis teki viimeistä
matkaansa 1977
Cadillac hearsella.
Vaikuttaa siltä, että kukaan ei tiedä tarkkaa vastausta tuohon kysymykseen. Joko kyseinen 1977 Miller-Meteor Landau Cadillac hearse on hukkunut historian pölyyn, tai joku
omistaa sen tietämättä kuinka arvokkaasta autosta on kyse,
tai joku omistaa auton tietäen tarkalleen auton historian,
mutta haluaa pitää aarteen kokonaan itsellään.
Dennis Goethe:
”Elviksen hautajaiset järjesti Memphis Funeral Home, joka
kuuluu SCI:hin. Kuten ehkä tiedättekin, SCI on hyvin suuri organisaatio, joka omistaa tuhansia ja tuhansia hautaustoimistoja ja hautausmaita ympäri maailmaa. Olen aina olettanut,
että hearse oli Miller-Meteor. Siihen viittaavat verhojen tyyli ja
toisen sivuoven takana ollut alumiinilista.
SCI pyrki noihin aikoihin pitämään autonsa liikkeellä niin
kauan kuin mahdollista. St. Lousissa, josta olen kotoisin, tuon
aikakauden autot toimittivat tehtäviään hyvin aina 1980-luvun puoleen väliin asti. Memphis Funeral Home on iso firma
ja sillä oli jo tuolloin melkoinen laivasto samanlaisia autoja.
Epäilen josko kukaan muutamaa vuotta myöhemmin enää
pystyi muistamaan mikä niistä hearseista todella kuljetti Elvistä hautaan (tai sairaalaan, tai hautaustoimistolta Gracelandiin!).”
...ja Elvis sellaisena kuin hänet muistetaan 50-luvulta, jolloin
mies antsaitsi tittelikseen ”King of Rock 'n' Roll”.
Elvis Aaron Presley
Hautausauto {tietysti Cadillac) vie Elviksen ruumiin pois
Bapist Hospitalista yöllä 16.8.1977.
Myöskin on huomioitava, että vasta elokuussa 1977 järjestettiin Professional Car Societyn ensimmäinen suuri kokoontuminen Cincinnatissa. Tuon jälkeen hearseista on tullut paljon
arvostetumpia autoharrastajien keskuudessa
kuin mitä ne olivat ennen sitä. Elvikselle kuuluneiden tavaroiden arvostus ei ollut tuolloin rahallisesti vielä niin arvostettua kuin nykyään.
Varsinkaan Elviksen kuolemaan liittyviä todisteita ei pidetty suurestikaan arvossa
noihin aikoihin, vaan enneminkin ihmiset halusivat uskoa, että kuningas elää edelleenkin.
Näin ollen on luultavaa, että kyseinen hearse
myytiin silloin kun sen käypä arvo oli vielä jossain 25 000 dollarin tietämissä. Tuon suuruisella summalla sai siihen aikaan vielä ison kasan
Elvikselle kuulunutta tavaraa, joka kasvattaisi
Ohessa muutamia kommentteja liittyen tuohon hearseen.
Kommentit on kerätty Professional Car Societyltä, joka on
hautausautoihin erikoistunut harrastekerho USA:ssa.
80v
8.1.2015
Elviksen hatajaissaattueessa oli 1977 Cadillac
hearsen lisäksi 16 valkoista Cadillac Limousinea.
30
Elvis sellaisena kuin hänet muistetaan 70-luvulta.
31
Teksti ja kuvat Hessu Vainio
Muoviratin kunnostus
Hyvälaatuinen 2-komponenttinen hiontaväri on
tärkeä onnistuneen lopputuloksen kannalta.
omisen jälkeen näkyy kitattavaa, niin kitataan
uudelleen ja maalataan taas hiontavärillä. Tätä
toistetaan niin kauan, että ratti näyttää ja tuntuu hyvältä.
Kun ollaan tyytyväisiä ratin pohjavärin sileyteen, teipataan ratti jotta päästään ruiskuttamaan hyvällä 2-komponenttisella automaalilla
haluttu väri.
Jos ratti on kaksivärinen niin kuin tämä
esimerkkimme ’59 Cadillacin ratti, maalaataan
ensin punaiset osat. Koska ratissa on muitakin
osia jotka pitää maalata, niin muistetaan maalata nekin, eli tässä kyseisessä ratissa ovat irotettavat osat puolat, sekä vilkun- ja vaihteenvalitsimen varren muoviosat.
Tämän jälkeen annetaan maalauksen kuivua hyvin, jonka jälkeen teipataan punaiset
kohdat ja maalataan valkoiset ja annetaan taas
kuivua hyvin. Tämän jälkeen voi tehdä välihionnan ja maalata toiseen kertaan, näin saadaan
paksumpi pinta rattiin jolloin se kestää kulutus-
ta selvästi paremmin.
Maalauksen jälkeen poistetaan teippaukset
ja tarkastetaan maalauksen onnistuminen, sekä
kiinnitetään ratti ja osat paikoilleen.
Nyt ratti on korjauksen ja maalauksen jäljiltä kuin uusi, samalla
maalattiin myös vilkku- ja vaihdevivut oikean värisiksi.
Vanha ratti oli melko kulahtaneen näköinen ja väärän värinen,
lisäksi siinä oli useita pahoja halkeamia.
Eli tässä artikkelissa on työn alla ’59 Cadillacin ratti, lähtökohta oli siinä mielessä hyvä,
että kromit olivat niin hyvässä kunnossa ettei niille tarvinnut tehdä mitään. Eli keskitytään korjaamaan vain ratin muovikehä
tinnerillä, muovi alkaa pehmenemään helposti tinneriä käytettäessä, joten sen kanssa pitää
olla varovainen.
Tämän jälkeeen voidaan pienillä viiloilla tai
Dremelillä hioa halkeamia auki, näin saadaan
Tässä välineistoä jota tarvitaan onnistuneen lop- Loctite on hyvä halkeaminen alkutäytössä, se luo
putuloksen aikaan saamiseksi.
pitävän pohjan raudan ja muovin liitokseen.
Ratin kunostukseen
Ensinmäiseksi ratti pitää pestä hyvin. Tämä siksi,
että saadan rasvat ja epäpuhtaudet ratista pois.
Se tehdään rasvanpoistoaineella tai kevyesti
Lähtökohta oli tyypillinen syvine halkeamineen ja
paikoitellen muovi oli rautaan asti poikki.
halkeamissa olevaa likaa ja ruostetta pois sekä
halkeamien reunoja pieneen kulmaan.
Seuraavaksi aloitetaan halkeamien pohjien
täyttäminen Loctitella. Tämä vaihe toistetaan
moneen kertaan ja annetaan välillä kuivua hyvin.
Sitten otetaan otetaaan hyvälaatuista autokittiä tai vastaavaa esim. PC 7, epoksia tai hartsia. Voi olla joitain muitakin vastaavia tuotteita.
Sillä täytetään halkeamia niin kauan että ratti
näyttää hyvältä ja tuntuu käteen sileältä. Välillä tietenkin hiotaan kittejä pois ja kitataan taas
uudelleen. Kitit hiotaan kuivahiomapaperilla
32
Lopulliset täytöt tehdään hyvälaatuisella autokitillä tai vastaavalla.
väliltä 100-400, niin että ratti näyttää ja tuntuu
hyvältä.
Seuraavaksi maalaukseen
Kun kittausvaihe on tehty ratti on valmis maalattavaksi, teipataan kaikki ne kohdat mihin ei
maalia haluta. Ensimmäiseksi tietenkin kaikki
kromipinnat.
Seuraavaksi otetaan hyvälaatuista 2-komponenttista hiontaväriä ja ruiskutetaan sopiva kerros rattiin pintaan. Tämän ruiskutuksen
jälkeen hiotaan, tässä vaiheessa voi käyttää
kuivahiomapaperia karkeutta 380-400, jos hi33
Perinteinen Cadillac Meet - tervetuloa!
Mikkeli, Visulahti 12.-14.6.2015
Visulahdenkatu 1, 50180 MIKKELI.
www.carvista.fi
Jokainen varaa itse majoituksen Visulahdesta suoraan s.postilla [email protected] tai puhelimella (015) 18281 ja kertoo
”tunnussanan” CCOF, näin sovitut alennukset ovat voimassa. Valitettavasti online järjestelmä netissä ei pysty kyseistä tunnusta tunnistamaan.
Hyvin varusteltuja takuuautoja
houkuttelevan edulliseen hintaan.
Tällä hetkellä hyvä valikoima upeasti varusteltuja Cadillaceja!
Matkaa Helsingistä tulee n. 234 km, Lappeenrannasta n. 113 km ja Tampereelta n. 264 km.
Paikanpäältä löytyy 30 kpl lomataloja 2-8 henkilölle. Jokaiseen on mahdollisuus sijoittaa myös yksi lisävuode. Perheen pienimmät saavat pinnasängyn
lainaan veloituksetta. Taloista löytyy liinavaatteet, pyyhkeet, wc, suihku, keittiö astioineen, kahvinkeitin, vedenkeitin, jääkaappi, TV, langaton internet.
(salasanan saa vastaanotosta). Osassa on oma sauna ja takka. Lemmikit ovat sallittuja.
2 hlö lomatalo 90 €/vrk, viikonloppu 150 €
4 hlö lomatalo 120 €/vrk, viikonloppu 200 €
4 hlö lomatalo saunalla 140 €/vrk, viikonloppu 240 €
6 hlö lomatalo saunalla 160 €/vrk, viikonloppu 280 €
Leirintämökki neljälle 6 0€/vrk, viikonloppu 100 €
Leirinnän perusmaksu 12 € + 5 €/hlö/vrk sähkö 7 €/vrk
Tervetuloa tutustumaan!
Visulahti-ranneke tapahtumaan osallistuville 19 €/hlö/vrk (norm. 23 €)
oikeuttaa yhden päivän ajan käyttämään Dinosaurian vesi-ja seikkailupuistoa, vahakabinettia sekä sisäleikkimaailma Hyper-Dinoa.
Xan-puistoon on vapaa pääsy mutta laitteet maksavat erikseen.
• Huolto ja siivous
• Tuuraukset
• Lumiurakointi
Aamupala kustantaa Ravintola Kulkurissa 8,50 €/aikuinen ja 5,50 €/lapsi alle 12 v.
Lounas buffeen hinta on 12.00 €/aikuinen ja 8,00 €/lapsi alle 12 v.
Kerhon tilille FI63 1263 3000 085104 suoritettava maksu on aikuisilta 30,00 €, lapset 3-12 v. 10,00 €. Alle 3 v. ovat ilmaisia.
Tällä summalla järkkäämme jotain grillattavaa perjantai-illalle, rantasaunaa, illallista lauantaille sekä hyvät partyt kaiken kaikkiaan!
Otan mielelläni ilmoittautumisia vastaan heti
kunhan olette tutustuneet Visulahden tarjontaan. Tärkeintähän olisi saada tietää kuinka monta kerholaista on tulossa,
keittiö olisi taas kiitollinen ruokailijamäärästä koskien lähinnä
tuota lauantain illallista, muihin ruokailuihin ei tarvitse varauksia tehdä.
Yhteistyöterveisin Tarja
[email protected]
puh. 040 530 7948
ALUSTAVAA OHJELMAA!!! (Ei siis lyöty lukkoon eikä hakattu kiveen!)
PE 12.06 Klo 16.00 Saapuminen Visulahteen.
Jotain ohjelmaa, grillausta kerhon puolesta jne.
LA 13.06 Klo 8.00-11.00 Aamiainen
Klo 10.30-12.30 Kokous
Klo 13.00-15.30 Cruising , mahdollinen lounastuokio matkalla?
Klo 17.00-19.00 Rantasauna naiset/miehet
Klo 19.30 Illallinen
PANAGEA INTERNATIONAL LLC on suomalaisessa omistuksessa oleva amerikkalaisten autojen,
moottoripyörien, veneiden, yms. maahantuontiyritys.
Erityisosaamistamme on Cadillac-osien ja -autojen
toimittaminen Suomeen - soita ja kysy.
Museokatu 42 B 26
00100 Helsinki
fax (09) 454 3006
[email protected]
24 h päivystys 0400 475 093
Matkailuautot ja -vaunut, työmaavaunut, peräkärryt,
varaosat ja tarvikkeet.
Meiltä myös isot autotrailerit USA-autoille.
K
&
K Kivinen Oy
Valimontie 1, 04300 Tuusula, e-mail: [email protected]
www.kkkivinen.fi, puh. (09) 273 1707, fax (09) 273 1706
Kari Kivinen 0400 817 217, Karo Kivinen 0400 439 579
LVI-työt • öljynpoltinhuolto ja asennusliike
puhelin 0400 401 612
Väinämöisenkatu 9, 00100 Helsinki
Osat niin
uudempiin kuin
vanhempiinkin Cadillaceihin.
Nopea ja edullinen
toimitus!
PANAGEA INTERNATIONAL LLC, Vero Beach FL 32960.
Anne Shepard puh. +1-772-321-5007 (klo 15 jälkeen), puhumme Suomea.
tai suoraan Suomeen, Juha Turkki, puh. 045 842 8445.
Voit myös lähettää s-postia Annelle, [email protected]
tai Juhalle, [email protected]
34
35
Avoinna
ma-pe klo 10–18, la klo 11–14
Kesälauantait suljettu 1.6.–15.8.
Mustikkatie 2 b, 08150 Lohja
puhelin 044 551 2411
Cadillac Club of Finland ry, yhteistyökumppanit
Asfalttihuolto AH: Pihojen ja katujen rakennusja kunnostustyöt vuodesta 1974 lähtien.
Cabin: Mainonnan monimerkkihuolto –
Kampanjasuunnittelut, mainonta, asiakaslehdet, esitteet, logot, lomakkeistot, bannerit,
nettisivut…
”Luovuus on kovien herkkien miesten laji.”
p. 050 320 7940
Boot Factory Oy: Käsintehdyt kotimaiset saappaat ja western bootsit Helsingin Konalasta, Suomalaista käsityökulttuuria yhdessä sen parhaista
muodoista
Carvista: Asiakkaamme ovat laadukkaaseen autoiluun panostavia yksityisasiakkaita ja yrityksiä.
Liikkeestämme on ostettu erittäin paljon valioluokan autoja, mikä on vahva näyttö oikeasta
hinnoittelusta. Toimitamme Teille toivomustenne
mukaisen auton myös tilauksesta. Otamme nykyisen autonne vaihdossa ja järjestämme tarvittaessa rahoituksen.
Mike’s Garage
Panangea International LLC: Amerikkalaisten autojen, moottoripyörien, veneiden,
yms. maahantuontiyritys. Erityisosaamisena
Cadillac-osien ja -autojen toimittaminen
Suomeen.
Parttiputki Oy: Yritys suorittaa ammattitaidolla LVI-asennukset ja saneeraukset. Toimintaamme kuuluu öljylämmitys -ja kaukolämpölaitoksien urakointi.
Chico’s: Amerikan parhaista paloista pääset
nauttimaan lähimmässä Chico´sissa, kun maut ja
aromit kiidättävät sinut halki mantereen kaikissa
Chicos ketjun 12:sta ravintolassa.
Presco Oy: Viimeistelytuotteita huippuammattilaisille. Presta™:n etuna on puolen vuosisadan kokemus autokemikaalien valmistuksessa. Nämä korkealuokkaiset tuotteet ovat
ihanteellinen valinta tämän päivän edistyneille yksikerros- ja kirkaslakkapinnoille.
Decoväri Oy: on vuonna 1992 perustettu maalikauppa Helsingin Kalliossa. Meiltä löydät maalit ja
spraymaalit autoihin, moottoripyöriin, veneisiin,
rakennuksille, kotitalouksiin jne. Liikkeestämme
löytyy maalaustarvikkeeet pensseleistä maaliruiskuihin. Värikartoissamme on suuri määrä erilaisia
värejä, joita pystymme sävyttämään asiakkaan
toiveiden mukaan. Ota värimalli mukaan!
IS-Automotive Oy: Palvelee klassikko- ja erikoisautojen tuonnissa Pohjois-Amerikasta sekä
Euroopasta ”avaimet käteen” –periaatteella.
Tmi Juha Koskinen
Jamis Mark Oy: Kaikki PR-tuotteet yrityksille ja
yhteisöille Jami´s Mark´in kautta. CCOF luottaa
pääosin Jamin laajaan tarjontaan.
K&K kivinen Oy: 1993 perustettu perheyritys,
joka keskittyy matkailuvaunujen, -autojen, sekä
peräkärryjen myyntiin. Peräkärryissä useampi
malli vuokrallakin ja autotrailereista löytyy isot
koot ja painoluokat myös USA autojen kuljetukseen.
Zetor: Traktorimiästen ja -naisten legendaarinen kantapaikka Helsingin keskustassa.
Kiinteistöhuolto J.Tikkinen Oy: Huollot,
Siivoukset, Tuuraukset.
Lounais-Suomen Kuivajääpuhdistus: Pintaa
vahingoittamatta sooda, kuivajää ja höyrypuhdistusta.
Soul Kitchen - 20 % ala carte annoksista
Fleminginkatu 26-28, Helsinki, www.soulkitchen.fi
Southwest Trade -10-15 % alennus kulutusosista
Tiilitie 16 C, Vantaa. Pietiläntie 1-3, Hämeenlinna,
Purutie 47, Tampere www.southwesttrade.fi
TÜV NORD Finland -10 % vaatimiksenmukaisuustodistuksista ja vastaavustodistuksta tuontiajoneuvoille
Liesikuja 4, Vantaa, www.tuv.fi
Kortti on voimassa aina kaksi vuotta, eli jakso 04/2012–04/2014 ja
näin se jaksottuu jatkossakin koska jäsenmaksut tulevat alkuvuonna.
Ota yhteyttä suoraan pj. Sami Heteahoon jos haluat yrityksesi
mukaan, Samin puhelinnumero on 040 581 1089 tai laita viestiä
[email protected]
10% alennus verkkokaupan hinnoista alennuskoodilla
caclof2012
US Center
Hinaus Pojat Oy
Hyvinkää
V8 Magazine: Cadillac Clubin hyvin pitkäaikainen yhteistyökumppani. Julkaisu jonka
parissa suurin osa clubilaisista on varttunut.
-10 % korjaus- ja huoltohinnoista
p. 0400 585 523, Ruotsinkyläntie 9, 07990 Ruotsinkylä
-15 % kaikista tuotteista, p. 0400 239 111,
Espoo, www.route66store.net
Jarkko Jäsen
Suomen Vaurioturva Oy: Yli 20 vuoden
ammattitaidolla autojen huollot, mekaaniset
korjaukset, kolarikorjaukset, maalaukset ja
vahinkotarkastukset.
TÜV NORD Finland Oy: Toimittaa vaatimuksenmukaisuustodistukset ja vastaavuustodistukset tuontiajoneuvoille rautaisella ammattitaidolla. TÜV NORD Finland Oy
edustaa Suomessa kansainvälistä TÜV NORD
grouppia.
Mike’s Garage
Route66store
Club
Helsingin
Ympäristöpalvelu Oy
Tmi Juha Koskinen: Kaivinkoneiden kauhat
ja työkoneiden renkaat.
Pyöränkulmien tarkastus ja aurauksen
säätö alkaen 65 € (norm. 90 €) MeanWhilestä ostetun moottoriöljyn ja suodattimen vaihto kaupan päälle
Rannikkotie 62 B 02580 Siuntio 0400 696 689, www.dehs.fi
of Finland
Suomen Eco-Cleaning Oy: Siivousalan
ammattilainen, pyydä tarjous peruspesuista
ja vahauksista.
The Official Elvis Fun Club of Finland:
Hengenheimolaisia, Cadillac meets Elvis.
Kalustetekniikka Oy: Erikoispuusepän tilaustyöt
kokemuksella Helsingin keskustan läheisyydestä,
erityisesti baarien ja keittiöiden mittatilauskalusteet, joihin todella paljon erikoisosaamista.
K Kivinen Oy
JÄSENKORT TI
MeanWhile
Cadillac Club of Finland r y
Spiderproduct: Tarjoaa markkinointiviestinnän ammattilaisille tapahtumamarkkinoinnin
työkaluja vaikka avaimet käteen periaatteella.
Liput, printit, bannerollit tai vaikka kokonaiset
ständit.
Huulaaki Ay: Etelä-Suomen alueella toimiva
perheyritys, jonka palveluihin kuuluvat erilaiset
kiinteistönhuollon toimet (puiden kaadot, lumien
pudotukset. Työn suorittamista varten tarvittavat
liikennejärjestelyt, kulkuesteet yms. ammattitaidolla.
&
Ohessa jo listaa eduista, joita kortilla saat. Kannattaa siis pitää se aina
mukana ja hyödyntää sillä saatavat edut.
South West Trade Oy: Uudet ja käytetyt varaosat amerikkalaisiin autoihin. Toimipisteet
Hämeenlinnassa, Pirkkalassa ja Vantaalla.
Erlatek Oy: Vuonna 1991 perustettu yritys,
jonka kotipaikka on Hyvinkää. Se tuo maahan,
suunnittelee, valmistaa ja myy laadukkaita nostoapuvälineitä sekä antaa niihin liittyvää tuote- ja
työsuojelukoulutusta.
K
Mike´s Garage: Korjaukset ja huollot vahvalla
ammattitaidolla.
Jäsenkortti ja sillä saatavat jäsenedut
Boot Factory -10% bootsien korjauksesta.
Teetettyihin bootseihin Cadillac-brodeeraus
kaupan päälle.
Garageland -10% kaikista tuotteista
Fredrikinkatu 19, Helsinki, www.garageland.fi
Jäsenkortilla ruuasta -20%.
Esitä korttisi tilausta tehdessä
Mansku 17, Töölö
http://www.ravintola.fi/gringos_locos_helsinki
-20 % vaihtolavakuljetuksista, 0400 606 093, Helsinki
-10 % hinaukset pääkaupunkiseudulla
0400 562 155, päivystys 24h
Jalokorut -15 % kultaseppämestari
Timo Mustajärven valmiit Jalokorut, tilaustyöt
sopimuksen mukaan. Laaja sormusmallisto,
Fiskarsintie 26 a 1 10470 Fiskars, 019 237 210
tai 040 557 6313, www.jalo.fi ja facebook jalo
Kehän Autokatsastus,
Määräaikaiskatsastus 40 € (45 €)
Bensamittaus 12 € (15 €) OBD 8 € (10 €) Dieselmittaus 19 € (25 €), alennuksen voi saada henkilö
/ pakettiauton katsastuksesta ja mittauksista eli ei
koske kuoma-autoja.
Virkatie 7, Vantaa tai Muonamiehentie 1, Helsinki,
www.kehanautokatsastus.fi K-market Ruokakippari
-5 % ostoksista (ei tupakka, alkoholi, veikkaus,
äidinmaitotuotteet sekä lehdet)
-10-15% alennus kulutusosista
Lamminkatu 11, 32200 LOIMAA [email protected]
-20% alennus Clubin jäsenille!
Takaamme parhaan laadun ja hinnan. Tervetuloa!
Sulantie 28 A 6, 04300 Tuusula, p. 040 777 3551
www.automaalaamoradar.com
-15% alennus motelli- ja ravintolapalveluista!
Motell Road 66, Kotolahdentie 22, 48310 Kotka
p. 010 3207 523
Suomen Vaurioturva Oy, Rattitie 15, Helsinki.
Yli 20 vuoden ammattitaidolla autojen huollot, mekaaniset
korjaukset, kolarikorjaukset, maalaukset ja vahinkotarkastukset.
Vakuutusyhtiön alle 250,- omavastuu puoleen hintaan
ja ilmastointihuolto 29,- (sis. 100 g täyttöainetta)
-20% alennus Clubin jäsenille!
Toimitamme Cadillac-osia ja -autoja Suomeen.
Panagea International LLC
puh. 045 842 8445, e-mail: [email protected].
Viimeisimmät tiedot näet aina Clubin nettisivuilta: www.cadillacclub.fi
Tapahtumakalenteri
2.-3.5.2015
Classic Motorshow 2015
Lahden messukeskus
9.-10.5.2015
American Car Show Oulu 2015
Ouluhalli
www.k-market.com/Myymalat/K-marketRuokakippari/ tai Facebook hakusanalla
K-Market Ruokakippari. Laivalahdenkaari 29,
Herttoniemi, Helsinki
23.5.2015
Swap & Meet Kouvola
Kouvolan ravirata
Huom!
Facebook on väylä josta löydät mielenkiintoisia keskusteluita ja paljon mielenkiintoista tietoa Clubista,
tapahtumista sekä yleensäkin kaikesta mistä olisi
hyvä olla tietoinen.
Löydät aina ajantasaiset tiedot tapahtumista
Clubin foorumista: http://ccof.kapsi.fi/ tai facebook
HUOM! Maksaessasi Clubin tilille ostoksiasi tai tapahtumamaksuja, käytä viitenumerona jäsennumeroasi!
36
37
KERHOTUOTEKAUPPA
IS Automotive Oy palvelee klassikko- ja erikoisautojen tuonnissa Pohjois-Amerikasta sekä
Euroopasta ”avaimet käteen” -periaatteella.
Cadillac Club od Finlandin KERHOTUOTTEITA voit ostaa helposti osoitteesta www.cadillacclub.fi/fi/KERHOTUOTTEET/
tai kerhotuotevastaava Heikki Muhonen, [email protected], puh. 0400 775 800
IS Automotive Oy
Huom! Tässä vain osa tuotteista, katso lisää www.cadillacclub.fi
CCOF Rekisterikilven tausta Mitat Suomi-EU-kilven
Pipo
standardimitat, klipsit joilla kilpi kiinnitetään ilman reikien
poraamista kilpeen.
10 €
Hyvälaatuinen musta
pipo, värillisellä
brodeerauksella.
/kpl tai 15 €/pari
12 €
Hupparit RETRO
Erittäin hyvälaatuisa
huppareita.
Väri musta ja
koot XS-XXL.
Kaikki mallit
40 €
Huom!
V-aukko, värit vaalean
punainen ja vaalean
sininen
20 €
Keilapaita
rinnassa CCOF
prodeeraus
koot S-XXL
47 €
Club
at
Tarraa sa ja
of Finland
sä
näyttelyis
kerhon
sa
is
tapahtum
Ikkunatarra
2,5 €/kpl Kaksipuoleinen,
halkaisija 7,5 cm,
3 kpl paketti, sis.
postimaksun
Naisten T-paita
Kukkakuja 39, 41400 Lievestuore
Puhelin: 050 440 0035
e-mail: [email protected]
www.facebook.com/isautomotive
www.isautomotive.fi
T-paita
Värit: musta ja
valkoinen.
Design Alasalmi.
10 €
18 €
T-paita RETRO
Paita jota tehtiin lisää
runsaan kysynnän
vuoksi.
20 €
Club
Kalustevuokraamojen Cadillac
!
!
Tapahtumakalusteet
Esiintymislavat
Teltat
 puunkaadot
 lumenpudotukset
 kattojen & rännien pesut
 muut köysi- ja kiipeilytyöt
www.paga.nu
020 7850 399
of Finland
www.huulaaki.fi
Maskimerkki
Upea metallinen, emaloitu
maskimerkki, koko 8 x 8,8
cm ja paksuus 3,5 mm, kiinnitys kahdella ruuvilla
30 €
Seuraavaa numero ilmestyy kesällä 2015
Club
of Finland
CCOF T-paita
Painatus molemmin
puolin, värit musta
ja valkoinen.
Design Janne Kutja.
20 €
Lippis
T-paita
Värit musta ja ruskea. Myös naisten
malli joka on hieman kapeampi.
10 €
Värillinen
brodeeraus,
erittäin hyvä
laatu. Musta ja
vaalean punainen.
15 €
38
BOOTFACTORY OY • PITÄJÄNMÄENTIE 17, 00370 HELSINKI • TEL (09) 148 1525
[email protected] • WWW.BOOTFACTORY.FI, 24H ONLINE VERKKOKAUPPA
AVOINNA: MA-PE 10-18, LA 10-14
39
Pölyt
pois
Pölyt
pois
Pölyt
pois
autotallienkaunottarista
kaunottarista
autotallien
autotallien
kaunottarista
autotallien
kaunottarista
Suomen
suurin
jenkkiautolehti
Suomen
suurin
jenkkiautolehti
Suomen
suurin
jenkkiautolehti
Suomen
suurin
jenkkiautolehti
Tilaa
lehti:
fokusmedia.fi/tilaa-lehti
TilaaTilaa
lehti:
fokusmedia.fi/tilaa-lehti
lehti:
fokusmedia.fi/tilaa-lehti
Tilaa lehti: fokusmedia.fi/tilaa-lehti
THE FINEST of FINISHING PRODUCTS
AMMATTILAISTUOTTEITA JO VUODESTA 1953