Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa Schmidt, lääketiet. opisk. Maarit Tanskanen, patologi Meretojan tauti on yksi yleisimmistä suomalaisen tautiperinnön taudeista.  Se on myös yleisin perinnöllinen amyloidoosi Suomessa.  Kaikki, jotka saavat Meretojan taudin geenivirheen, sairastuvat tautiin= kantajia ei ole olemassa.  Tautia sairastavia uskotaan olevan Suomessa noin 600, mutta kukaan ei tiedä tarkkaa lukua.  Yksi nimi on Kymenlaakson tauti, koska tauti on peräisin alun perin Kymenlaaksosta (ehkä?).  Silmälääkäri Jouko Meretoja kiinnostui taudista 60luvun lopulla ja teki siitä väitöskirjan.  Hän on edelleen tehnyt eniten Meretojan taudin diagnooseja.  Tauti on myöhemmin saanut nimen perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi syntymekanisminsa mukaan.  Meretojan taudin tutkimusta on jatkettu vaihtelevalla aktiivisuudella 60-luvulta asti.  2014 valmistuneet:  Neuropsykologi, PsL MAri Kantanen, HUS ja HY, Neuropsykiatrinen tutkimus perinnöllisessä gelsoliiniamyloidoosissa (Lisensiaattityö) 2015 käynnissä:  HLL Pirjo Juusela, HY, Suun ja hampaiden alueen ongelmat Meretojan taudissa (väitöskirjatyö)  LL, plast.kir el Tiia Pihlamaa, HUS ja HY: Kasvojen alueen ongelmat ja niiden kirurginen hoito perinnöllisessä gelsoliiniamyloidoosissa (väitöskirjatyö)  Biokemisti, farmaseutti Susanna Koskelainen, HY: Verisuonten amyloidiangiopatia perinn. GA:ssa (väitöskirjatyö)  Immunologinen vaste Meretojan taudissa, yhteistyö dos Petteri Arstilan kanssa, HUS ja HY  FIN-GAR= Finnish Gelsolin Amyloidosis Registry  Kaksi väitöskirjan tekijää   Tuuli Nikoskinen Eeva-Kaisa Schmidt  Yksi  syventävien opintojen tekijä Aleksi Saastamoinen  Kolme    ohjaajaa Sari Kiuru-Enari Sari Atula Maarit Tanskanen  Taudin luonnollisen kulun tutkimus   Rekisteritutkimus, laajin toistaiseksi kerätty materiaali taudin yleisestä kulusta Miesten ja naisten väliset erot taudinkulussa  Sukututkimus    Hyödyntäen omaa rekisteriä ja väestörekisteriä Pystyttäisiinkö eri suvut keräämään yhteen niin, että yhteinen taudin kantaisä/äiti löytyisi? Voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa  Kuolinsyiden   tutkimus Eroaako elinikä muusta väestöstä? Eroavatko kuolinsyyt muusta väestöstä?  Laboratoriotutkimus     – haplotyyppianalyysi Virheellisen tautigeenin vierusalueita selvitettäessä voidaan samalla selvittää sukutietoja. Mitä pidempi yhteinen geenialue virheellisen geenin vieressä, sitä myöhemmin ko. geenialueen kantajat ovat ”eronneet” toisistaan. Kääntäen: mitä lyhyempi yhteinen vierusgeenialue, sitä kauemmin aikaa sitten geenien kantajat ovat olleet sukua keskenään Voidaan siis selvittää matemaattisesti laboratorioanalyysin jälkeen, missä tauti on ollut ensin, mihin se on sitten siirtynyt ja missä järjestyksessä. Ilta-Sanomat, 17.1.2015  Laboratoriotutkimus – haplotyyppianalyysi  Ennakkomainontaa:    Haplotyyppianalyysiin tulemme pyytämään eri sukuhaarojen edustajilta yhtä verinäytettä. Arviomme mukaan riittää, jos 40-50 ihmistä antaisi näytteen niin, että eri suvut eri lähtöalueilta (=pitäjistä, Kymenlaakso, rajan takainen Karjala) ovat edustettuina. Laboratoriotyöt on tarkoitus tehdä tämän vuoden aikana laboratoriossa, jossa on tarvittavat tekniset valmiudet (Biomedicum, HY).  Kiitän jo etukäteen kaikkia vapaaehtoisia!  Biomerkkiainetutkimus Amyloidiproteiinin hajoamistuotteiden kertyminen vereen voisi kuvastaa taudin etenemistä.  Hypoteesi: Mitä enemmän hajoamistuotteita on, sitä pidemmälle ehtinyt tauti (?)  Tällainen biomerkkiaine voisi olla hyvä lääkityksen tehon seurannan apuväline lääketutkimuksissa sitten, kun niitä aletaan tehdä.  Tarvitaan taas verinäyte, tarkoitus hyödyntää samaa verinäytettä kuin haplotyyppianalyysissä.   Kiitän taas jo etukäteen kaikkia vapaaehtoisia!        Vai tietokanta? Tähän mennessä olemme saaneet kerättyä tietokantaan 231 henkilöä. Kiitos kaikille osallistuneille! Alunperin kyselylomakkeet SAMY:n jäsenille, joita oli v. 2013 kaikkiaan 218 tietokannassa oleva määrä on siis suurempi. Kiitos kaikille, jotka ovat välittäneet tietoa tutkimuksesta sukulaisilleen, jotka eivät ole SAMY:n jäseniä! Kiitos myös niille kaikille, jotka ovat muistutelleet kyselyn jo saaneita sukulaisiaan vastaamaan siihen! Kiitän vielä erikseen kaikkia sukututkimuskirjoja toimittaneita! HYKS:n eettisen toimikunnan lupa Soitettiin kaikille, jotka saatiin kiinni (184 henkilöä) tietojen täydennystä varten Etsittiin tietoja HYKS:n sairaskertomuksista Meretojan tautiin liittyen HYKS:n klinikan lupa Vastaukset vietiin tätä tarkoitusta varten suunniteltuun tietokantaan Täydennettiin tietokantaa puhelu- ja sairaalatiedoilla Suunniteltiin kyselylomake, potilastiedote ja -suostumus SAMY hoiti kyselyiden postituksen keskitetysti Tietokanta oli valmis koodattavaksi! ja toinen kyselylomake 1. versiossa havaittujen puutteiden vuoksi  Tietojen   tallentamisen jälkeen ”puhdistus” Ristiriitaiset tiedot ja selvät esim. näppäilyvirheet on poistettava Pyrittävä yhdenmukaisuuteen tietojen syötössä  Puhdistuksen   jälkeen koodaaminen Tilastollisissa analyyseissä ei voida käsitellä kuin numeerista tietoa Koodauksen suoritti sama henkilö, joka myös tekee analyysit tuloksistamme.  Koodauksen jälkeen tilastollinen analyysi Rekisterillä on nyt ja jatkossa paljon käyttöä. 1. 2. 3. 4. 5. 6. Saadaan eväät luonnollisen kulun tutkimukseen Tiedot miesten ja naisten taudinkulun vertailuun Työkalu sukututkimukseen Tietoja haplotyyppianalyysiin – löydetään sopivat suvut ja niiden edustajat Biomerkkiainetutkimuksen apunalaboratoriolöydöksiä voidaan verrata oikeisiin potilastietoihin ja nähdä, onko taudin vakavuusasteen ja verestä löytyvän merkkiaineen pitoisuuden välillä yhteys Mikäli biomerkkiaine löydetään, on jotain, minkä avulla suunnata kohti hoitotutkimuksia.  Luonnollisen kulun tulokset (käsikirjoitus)  Miesten ja naisten väliset erot taudinkulussa (syventävät opinnot ja käsikirjoitus)  Sukututkimuslöydökset  Elinajasta verrattuna muuhun väestöön sekä kuolinsyistä (analyysit viimeistelyvaiheessa)  227 Meretojan tautia sairastavaa  156 naista ja 71 miestä Keski-ikä 61.5 vuotta  Ensioire keskimäärin 40-vuotiaana  Keskimääräinen diagnoosi-ikä 41 vuotta  Ensioire oli silmäperäinen 167 potilaalla (74 %)    ylivoimaisesti yleisin oire Muita ensioireita iho-oireet 11 %:lla  neurologiset oireet 12 %:lla   Sarveiskalvorappeuma todettiin keskimäärin 43-vuotiaana Silmälääkäri teki yleisimmin diagnoosin (82 %:lle)  52-57-vuotiaana ilmaantui näön heikentymistä, ääreishermo-oireita, kasvohermohalvaus ja ihon löystymistä (cutis laxa)  Rannetunnelisyndrooma todettu 86 henkilöllä (38 %).  Päätelmät:  Silmäoireet yleisimpiä, tämä oli ennestään tiedossa  Muiden oireiden ilmaantumisjärjestyksessä ei ollut erityisiä eroja.  Rannetunnelisyndrooma on todella yleinen, uusi löydös  Samat 227 henkilöä kuin luonnollisen kulun tutkimuksessa, 156 naista ja 71 miestä  Mukana myös 47 henkilöä, jotka ovat saaneet diagnoosin ennen oireita.  Sekä naisilla että miehillä aika diagnoosista oireisiin oli 8 vuotta  Naiset saivat keskimäärin 4 vuotta aiemmin Meretojan taudin oireita kuin miehet.  Naiset: 39 vuotta vs. miehet: 43 vuotta  Naiset saivat myös diagnoosin keskimäärin 4 vuotta aiemmin kuin miehet.  Naiset: 39 vuotta vs. miehet: 43 vuotta  Sarveiskalvorappeuma kehittyi naisille keskimäärin 41-vuotiaana ja miehille 49-vuotiaana.  Erilaiset silmäongelmat, kuten sarveiskalvohaavauma, glaukooma ja luomioireet, nähtiin naisilla keskimäärin 5 vuotta aiemmin kuin miehillä.  Kun tarkasteltiin oireiden yleisyyttä,  Kuivat silmät, sarveiskalvohaavaumat ja luomioireet olivat naisilla yleisempiä  Samoin lihasnykäykset ja rannetunnelisyndrooma olivat naisilla yleisempiä.  Löydöksiä ei pystytä toistaiseksi selittämään, voidaan miettiä hormonien vaikutusta.  Voisiko biomerkkiainetutkimus tuoda valaistusta tähän asiaan?  Tähän asti työläin projekti  Tällä hetkellä henkilöitä sukupuissa kaikkiaan 777  Sukuja yhteensä 88  Mukana sellaisiakin henkilöitä ja sukuja, joita rekisteritutkimuksessa ei ole.  Luku kuulostaa, ja onkin, vielä suuri, mutta myös paljon sukuja on saatu yhteen.  Jos läsnäolijoilla on vielä toimittamattomia sukututkimuksia, niin ne olisivat todella hyödyllisiä.  Kiitos kaikille, jotka ovat tietoja ahkerasti jakaneet!  https://www.google.com/maps/d/edit?mid=zXkF8 1fnjtOs.kStTDWXuxYrY Verrokkien elinikätiedot saatavilla vuonna 1919 syntyneisiin saakka Syntymävuosi Vuosi 1880-1884 1885-1889 1890-1894 1895-1899 1900-1904 1905-1909 1910-1914 1915-1919 Verrokkikohortin keskiarvo Potilaiden keskielinikä kohortissa 45,2 46,9 49,0 50,0 52,6 55,8 58,2 60,3 Potilaiden Keskiarvojen mediaani-elinikä erotus 92,2 92,2 84,7 84,7 79,5 79,5 79,5 78,4 76,3 77,9 80,9 80,8 76,4 77,5 77,6 78,9 Mediaanien erotus 46,9 37,2 37,8 26,7 30,5 18,5 29,4 14,4 23,7 10,9 25,1 9,8 18,2 4,5 17,3 3,9 N 2 2 1 4 10 13 22 21 www.mortality.org Verrokkien elinikätiedot saatavilla vuonna 1919 syntyneisiin saakka Potilaiden ja verrokkiväestön mediaanielinikä lähestyvät toisiaan vertailujakson lopulla; sairaus ei näytä ainakaan merkittävästi lyhentävän potilaiden elämää. Syntymävuosi Vuosi 1880-1884 1885-1889 1890-1894 1895-1899 1900-1904 1905-1909 1910-1914 1915-1919 Verrokkikohortin keskiarvo Potilaiden keskielinikä kohortissa 45,2 46,9 49,0 50,0 52,6 55,8 58,2 60,3 Potilaiden Keskiarvojen mediaanielinikä erotus 92,2 92,2 84,7 84,7 79,5 79,5 79,5 78,4 76,3 77,9 80,9 80,8 76,4 77,5 77,6 78,9 Mediaanien erotus 46,9 37,8 30,5 29,4 23,7 25,1 18,2 17,3 37,2 26,7 18,5 14,4 10,9 9,8 4,5 3,9 N 2 2 1 4 10 13 22 21 www.mortality.org Verrokkien elinikätiedot saatavilla vuonna 1919 syntyneisiin saakka Syntymävuosi Vuosi 1895-1899 1900-1904 1905-1909 1910-1914 1915-1919 Verrokki- Potilaiden Potilaiden kohortin keskielinikä mediaanikeskiarvo kohortissa elinikä 42,3 78,7 44,6 76,3 46,8 76,1 47,6 74,4 47,4 73,5 Keski-arvojen Mediaanien erotus erotus 79,2 36,4 32,2 77,7 31,8 25,7 76,8 29,3 20,8 74,2 26,8 18,2 72,6 26,0 16,6 N 6 7 9 14 9 www.mortality.org Verrokkien elinikätiedot saatavilla vuonna 1919 syntyneisiin saakka Miespotilaat pärjäävät hyvin elinikävertailussa koko väestön kattavan verrokkiryhmän kanssa. Syntymävuosi Vuosi 1895-1899 1900-1904 1905-1909 1910-1914 1915-1919 Verrokki- Potilaiden Potilaiden kohortin keskielinikä mediaanikeskiarvo kohortissa elinikä 42,3 78,7 44,6 76,3 46,8 76,1 47,6 74,4 47,4 73,5 Keskiarvojen erotus 79,2 77,7 76,8 74,2 72,6 Mediaanien erotus 36,4 32,2 31,8 25,7 29,3 20,8 26,8 18,2 26,0 16,6 N 6 7 9 14 9 www.mortality.org ERVA (erityisvastuualue)- rahoitusta mm. tilastokeskuksen toimittamien materiaalien maksuun  EVO (erityisvaltionosuus)- rahoitusta väitöskirjatyöntekijöiden palkkoihin ja laboratoriokuluihin  Kymen100-vuotisjuhlasäätiöltä apuraha väitöskirjatyöntekijöiden palkkoihin ja laboratoriokuluihin  Haettu vielä Kymenlaakson maakuntarahastosta henkilökohtaisia apurahoja.  Olemme hyvin kiitollista kaikesta saamastamme taloudellisesta tuesta! 